<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

86 Käyttäjää paikalla! 0.0070230960845947

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1978_1 | A_1978_2 | A_1978_3 | A_1978_4 | A_1978_5 | B_1978_1 | B_1978_2 | C_1978_1 | C_1978_2 | D_1978 | E_1978_1 | E_1978_2 | F_1978_1 | F_1978_2 | F_1978_3 | Hak_1978 | PTK_1978_1 | PTK_1978_2 | PTK_1978_3 | PTK_1978_4 | PTK_1978_5 | 
1: Vuoden 1978
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F1
10: Kirjalliset kysymykset
11: 1-200
12: 
13: 
14: 
15: 
16: HELSINKI1979
17: Helsinki 1979. Valtion painatuskeskus.
18: SISÄLLYSLUETTELO
19: 
20: 
21: 
22: 
23: Kirjalliset kysymykset 1 - 200
24: -   1 Kortesalmi: Eräälle henkilölle suoritetusta lahjuk-   -   14 Sinisalo ym.: Ulkomaisten elokuvien nykyistä
25:     sesta                                                       monipuolisemman tarjonnan turvaamisesta
26: 
27: -   2 Holkeri:· Valtioneuvoston yksipuolisesta suhtautu-    -   15 Liedes. ym.: Työttöminä olevien ihmisten talou-
28:     misesta vuoden 1918 kansalaissodassa kaatuneisiin           dellisen aseman parantamisesta
29: 
30: -   3 Tenhiälä ym.: Päijänne-tunnelin rakentamisen ai-      ~ ·16. E •.Laine ylli.: · Tyottömyysavustusten ja -kor-
31:     heuttamista haitoista                                       vausten verottamista koskevien suunnitelmien kes-
32:                                                                 keyttämisestä
33: -   4 Salolainen ym.: Käytetyn kuorma-auton luovutus-
34:     hinnan verottamisen epäkohdista                         -'- 17 Breilin ym.: · Keskuslämmityskattiloiden saattami-
35:                                                                 sesta hyötysuhdenormiston piiriin
36: -   5 Salolainen:     Lukkosepän ammatin saattamisesta
37:     lu~anvaraiseksi                                         -   18 Tennilä: Kansaneläkelaitoksen menettelystä .eräs-
38:                                                                 tä eläkehakemusta koskevassa asiassa
39: -   6 Taxell: Om tryggande av underhåll för barn
40:     genom skatteavdrag                                      -   19 Tennilä: Kemin ja Kemijärven. välillä liikenhöi-
41:                                                                 vän postiautoreitin muuttamisesta
42: -   6 Taxell: Lapsen elatuksen turvaamisesta verovä-
43:     hennyksiä hyväksikäyttäen                               -   20 Impiö: Syrjäseutulisän antamien tulojen eräistä
44:                                                                 vaikutuksista vuokra-asumismahdollisuuksiin
45: -   7 Vilmi: Maatila-asetuksen 42 §:n muuttamisesta
46:                                                             -   21 Salolainen: Vaalisalaisuuden turvaamisesta
47: -   8 Kanerva: Postin laatikkoonkannesta
48:                                                             -   22 Salolainen: ETY;K-asiakirjan periaatteiden sovel-
49: _: 9 Salmenkivi ym.: Yleishyödyllisten yhteisöjen ve-
50:                                                                 tamisesta passien leimaveron määrää harkittaessa
51:    ronhuojennusten myöntämisessä ilmenneistä epäkoh-
52:    dista
53:                                                             - ·23 Uit~o: Dieselveron jou_stavan palautusmenettelyn
54: -   10 Härkönen ym.: Auton käyttöön liittyvän vero-            järjestämisestä
55:     tuksen alentamisesta
56:                                                             -   24 Saukkonen: Kotimaisen puun käytön lisäämi-
57: -   11 Järvilehto ym.: Syöpäinvalideja koskevan lain-           sestl\ energian .tuotannpssa
58:     säädännön. uudistamisesta
59:                                                             - ·25. Raudasoja ylll4: Lapuari Patruunatehtaan räjäh-
60: -   12 Lattula: Ryhmähenkivakuutuksen korvauspää-              dysonnettomuuha: ~ koskevieri. tutkimusten lopp\run-
61:     töksissä · ilmenneistä tulkintaerimielisyyksistä           saattamisesta
62: 
63: -   l3 Sinisalo: Lappeenrannan teknillisen korkeakou-       -   2(:; Sinisalo: ·Vainikkalan .. raja-aseman paloturvalli-
64:     lun kehittämisestä ·                                        suustoimenpiteiden lisäämisestä
65: 
66: 087900428N
67: 4                                                 Sisällysluettelo
68: 
69: -   27 Luttinen: Riihimäen ja Lahden välisen rataosan      -    44 Vesterinen ym.: Kotimaisen energian käytön
70:     paikallisliikenteen turvaamisesta                           tehostamisesta metsätöissä
71: 
72: -   28 Luttinen: Tolkkoon rautatien alikulkusillan ja      -    45 M. Tuominen: Huoneenvuokralain muuttami-
73:     tiejärjestelyn toteuttamisesta                              sesta
74: 
75: -   29 Mäki-Hakola ym.: Vedenhankinta- ja viemäröin-        -   46 M. Tuominen: Kauppa- ja teollisuusministeriön
76:     tilaitteiden rakentamiseen tarkoitettujen korkotuki-        Helprint Oy:lle myöntämän lainan ehdoista
77:     lainojen jakamiseen liittyvistä epäselvyyksistä
78:                                                             -   47 Ekorre: Simon kunnan edustalla olevan meri-
79: -   30 Järvinen: Kotimaisen elektroniikkateollisuuden           alueen vesi- ja kalastusoikeuksien siirtämisestä yksi-
80:     kehittämisestä                                              tyisille manttaalikunnille
81: 
82: -   31 Kuusio ym.: Ns. erityisvaarallisten työpaikkojen     -   48 Ekorre ym.: Liikennenopeuden raJOittamisesta
83:     tyÖturvallisuuden valvonnan tehostamisesta                  Maksniemen kylän kohdalla Simon kunnassa
84: 
85: -   32 Tuovinen: Kolmivuorotyön teettämisestä työlli-       -   49 Pihlajamäki ym.: Maatilojen       veroluokituksen
86:     syyskurssilaisilla                                          muuttamisesta kuntia kuulematta
87: 
88: -   33 Stenbäck m. fl.: Om förbättrande av länsrätter-      -   50 Ekorre ym.: Vapaamatkaoikeuden turvaamisesta
89:     nas förutsättningar att handlägga skattebesvär              siviilipalvelusmiehille Finnair Oy:n maakuljetuksissa
90: 
91: -   33 Stenbäck ym.: Verovalituksia käsittelevien lää-      -   51 Kortesalmi ym.:     Irtisanomissuojan tehostami-
92:     ninoikeuksien työskentelyedellytysten patantami-            sesta
93:     sesta
94:                                                             -   52 Kortesalmi ym.: Eläke-erojen kaventamisesta
95: -   34 M. Puhakka: Joensuun kaupungin Siilaisen ter-
96:     veysaseman rakennustöiden aloittamisen joudutta-        -   53 Tennilä ym.: Tähti-Lasin toiminn~n lopettami-
97:     misesta                                                     sesta Kemijärvellä
98: 
99:                                                             -   54 Kortesalmi: Oulun lyseon toiminnan jatkamises-
100: -   35 Hemmi ym.: Yksinhuoltajan aseman parantami-
101:                                                                 ta koulun nykyisissä tiloissa
102:     sesta verotuksessa
103:                                                             - 55 Melin: Om sysselsättningsläget           Helsingfors
104: -   36 Hemmi ym.: Apteekkarien eroamis- ja eläkeiän             arbetskraftsdistrikt
105:     saattamisesta lakimääräiseksi
106:                                                             -   55 Melin: Helsingin työvoimapiirin työllisyystilan-
107: -   37 P. Puhakka ym.: Valtionyhtymien kone- ja lai-            teesta
108:     tehankintojen suuntaamisesta sosialistisiin maihin
109:                                                             -   56 Taxell m. fl.: Om planerna på utflyttning av
110: -   38 Eenilä ym.: Kunnanjohtajan viran muuttamisesta           husdjursförädlingsinrättningen
111:     määräaikaiseksi
112:                                                             -   56 Taxell ym.: Kotieläinjalostuslaitoksen      siirtoa
113: -   39 Jokiniemi ym.: Työkyvyttömyyseläkehakemusten             koskevista suunnitelmista
114:     hylkäämisestä
115:                                                             -   57 Voutilainen ym.: VR:n paikallisliikenteen hoi-
116: -   40 Karhuvaara: Valtion perhe-eläkelainsäädännössä           tamisesta rataosalla Joensuu-Lieksa-Joensuu
117:     todetrujen epäkohtien poistamisesta
118:                                                             -   58 Stenbäck m. fl.: Om sänkta avgifter för offi-
119: -   41 lmpiö ym.: Liikenteen sakkorangaistuskäytän-             ciella resedokument
120:     nön epäoikeudenmukaisuuksien poistamisesta
121:                                                             -   58 Stenbäck ym.: Virallisten matkustamis'asiakirjo-
122: -   42 P. Jokinen ym.: Rintamaveteraanien siirtymises-          jen maksujen alentamisesta
123:     tä 55 ikävuodesta alkaen eläkkeelle
124:                                                             -   59 Sinisalo: Nuorten työllisyyden turvaamisesta
125: -   43 Impiö ym.: Tieliikennelain muuttamista koske-
126:     van hallituksen esityksen parlamentaarisen· valmis-     -   60 Ekorre: Valtion virasta eläkkeelle siirryneiden
127:     telun puutteellisuudesta                                    virkamiesten paikkaamisesta valtionyhtiöihin
128:                                                      Sisällysluettelo
129: 
130: ~ 61 Salolainen:    Eläinten käytöstä arpajaisten palkin-      -   77 E. Laine ym.: Ravintola-alan ammattitaitoisten
131:     toina                                                          työntekijöiden lomautuksista
132: 
133: -   62 Taxell: Om de problem isförhållandena medför            -   78 Alppi ym.: Työsuhdeasunnoissa asuvien asumis-
134:     i skärgården                                                   turvan parantamisesta
135: 
136: -   62 Taxell: Jääolosuhteiden aiheuttamista ongelmis-         -   79 Tuovinen: Kostanlahden-Ruvaslahden paikallis-
137:     ta saaristoalueilla                                            tien rakentamisen aloittamisesta
138: 
139: -   63 Saukkonen: Postitoimipaikkojen hälytysjärjestel-        -   80 E. Laine ym.: Pikajunan pysähtymisestä Piik-
140:     män tehostamisesta                                             kiön asemalla
141: 
142: .....:... 64 P. Puhakka ym.: Viljelijöiden perustamille yh-    -   81 U. Mäkelä ym.: Valtionenemmistöisten yhtiÖi-
143:           tymille myönnettävistä lainoista                         den työntekijöiden sosiaalisten etujen turvaamisesta
144:                                                                    eräissä tapauksissa
145: ----, 65 Kortesalmi: Tasavallan Presidentin vaalin yhtey-
146:       dessä ilmenneistä epäkohdista
147:                                                                -   82 Helminen: Sairausvakuutuslain mukaisen saman
148: -   66 Impiö ym.: Alkoholijuomien reaalihintojen jäl-              sairauden käsitteen epäselvyydestä
149:     keenjääneisyydestä ja siitä aiheutuvista epäkohdista
150:                                                               -    83 Tikka: Sodanaikaisen filmimateriaalin tekijän-
151: -   67 Koskenniemi ym.: Inarin kunnassa toimivan                   oikeuskysymyksistä
152:     Nukkumajoen sahalaitoksen toiminnan lopettami-
153:     sesta                                                      -   84 Tenhiälä ym.: Asuntotuotantolain ja maatilalain
154:                                                                    muuttamisesta
155: -   68 Uitto: Työllisyyskoulutukseen osallistuvien alle
156:     2(}.vuotiaiden nuorten koulutustuen suuruudesta           -    85 R. Tuominen ym.: Anjalankosken vesivoimalai-
157:                                                                    toksen rakentamisen aloittamisesta
158: -   69 Liedes ym.: Oulun yliopiston kasvitieteen lai-
159:     toksen assistentin toimen: täyttämismenettelystä          -    86 Honkonen: Pienipalkkaisten työntekijäin sosiaa-
160:                                                                    lisessa asemassa olevien epäkohtien korjaamisesta
161: -   70 Perho ym.: Metsän tuottoperusteiden määräämi-
162:     sestä _verotusta 'varten                                  -    87 Orrenmaa ym.: Eläkekustannusosuuksien mää-
163:                                                                    räytymisperusteiden muuttamisesta vähäisiä valtion-
164: -   71 Kortesalmi: Kotimaisen hevosen käytön edistä-               osuusmääriä saavien laitosten osalta
165:     misestä maa- ja metsätaloudessa
166: 
167: -   72 Kortesalmi: Työttömyyden poistamisesta                 -    88 Majlander ym.: Yksityisen keksijän taloudellisen
168:                                                                    aseman parantamisesta
169: ~ 73 Sigfrids m. fl.:   Om .revision av stadgandena an-
170:     gående edgång                                             -    89 Hanhirova ym.: Tie- ja vesirakennushallituksen
171:                                                                    kuorma-autotilauksen vaikutuksista
172: ~ 73 Sigfrids yni.:  Valan vannomista koskevien sään-
173:     nösten uudistamisesta                                     -    90 Majlander ym.: Yksinhuoltajien verorasituksen
174:                                                                    lisääntymisestä
175: -   74 Taxell: Om bristande svenskspråkig information
176:     beträffande· kultuiella och idrottsliga evenemang         -    91 Koskenniemi:    Ns.   rajaseutupuhelinyhteyksien
177:                                                                    säilyttämisestä
178: -   74 Ta.xell: Eräitä kulttuuri- ja urheilutapahtumia
179:     koskevan ruotsinkielisen tiedottamisen puutteelli-        -    92 Louekoski ym.: Ns. suljettujen alueiden liiken-
180:     suuksista                                                      teellisten epäkohtien korjaamisesta
181: 
182: -    75 Hemmi ym.: Valtionavun suorittamisesta Oulun          -    93 Matikkala ym.: Työpaikkojen turvaamisesta työt:
183:     .kaupungille Rantakadun rakennusten säilyttämiseksi            tömille nuorille
184: 
185: -   76 Tennilä: Valtion yritysten irrottamisesta yksi-        -    94 Voutilainen ym.: Kansaneläkkeen varassa elävän
186:     tyisten· suuryhtymien hallitsemista järjestöistä               vammaisen eräiden apuvälineiden korvaamisesta
187: 6                                                   Sisällysluettelo
188: 
189: -   95 Malm: Om möjligheter för pälsdjursfarmare             -    110 Friberg: Hirvikärpäsen aiheuttaman haitan vä-
190:     med verksamheten på arrendemark att få lån epligt             hentämisestä
191:     lagen om gårdsbruksenheter
192:                                                              -    111 Hokkanen: Verohallituksen veropetoksiin liit-
193: -   95 Malm: Vuokramaalla toimivan turkistarhaajan                tyvästä tiedotustoiminnasta
194:     mahdollisuuksista saada lainaa maatilalain perus-
195:                                                              -    112 Lillqvist m. fl.: Om de minskade sikfångsterna
196:     teella
197:                                                                   i Bottenhavet och Bottenviken
198: -   96 Juvela: Parkanon-Karvian maantien parannus-           -    112 Lillqvist ym.: Selkämeren ja Perämeren siika-
199:     töiden aloittamisesta                                         saaliiden vähentymisestä
200: 
201: - 97 Suomi ym.: Turun ja Helsingin välisen linja-            -    113 Ekorre ym.: Edustusautojen hankintaa koske-
202:  . autoliikenteen pikavuotojen aikataulujen tarkista-             vasta suosituksesta
203:    misesta
204:                                                              -    114 Linna ym.: Himankataisten perunanviljelijöiden
205: -   98 Suomi. ym.: Asevelvollisten opintolainojen kor-            asemasta eräässä konkurssitapauksessa
206:     kosuoritusten maksulykkäyksistä
207:                                                              -    115 S. Westerlund ym.: Puolustusvoimien ja raja-
208: -   99 Sinisalo: Svetogorskin kombinaatin laajennus-              vartiolaitoksen virkamiesten työajasta
209:     vaiheen toteuttamisesta
210:                                                              -    116 E. Laine ym.: Uuden lautta-aluksen hankkimi-
211: -   100 Mikkola ym.: Investointirahaston varoista                 sesta Korppoon-Houtskarin välistä liikennettä hoi-
212:     myönnettävien lainojen soveltamisalan laajentami-             tamaan
213:     sesta
214:                                                              -    117 Zilliacus: Om bättre möjligheter tili genmäle
215: -   101 Mattila ym.: Vähävaraisten kuntien viemäröin-             i radio och television
216:     titöihin tarvittavien korkotukilainojen saannin hel-
217:     pottamisesta                                             -    117 Zilliacus: Vastineen antamismahdollisuuksien
218:                                                                   parantamisesta radiossa ja televisiossa
219: -   102 Koski: Kirkkolain muutoksesta
220:                                                              -     118 Hollming: Kehitysvammaisten perusopetuksen
221: -:- 103 Tuovinen: Kuusjärven-Pöytälahden tiesuunni-              · järjestämisestä kouluviranomaisten hallinnon alaisek-
222:     telmien pikaisesta toteuttamisesta                             si ·
223: 
224: -   104 Salolainen:     Erillisverotuksen   soveltamisesta   -    Kortesalmi:    limatorjuntakaluston   valmistamisesta
225:     eräissä tapauksissa                                           Suomessa
226: 
227: -   105 Aaltonen ym.: Rintamamiesten eläkkeellesiirty-       -    120 Kortesalmi: Kapteenin virkojen muuttamisesta
228:     misen helpottamisesta nuorten työllisyystilanteen pa-         majurin viroiksi
229:     rantamiseksi
230:                                                              -    121 Kortesalmi: Porojen talviruokintaan _tarvittavan
231: -   106 Lampinen ym.: Eräiden yhteisöjen velvollisuu-             luonnonrehun keräämisen järjestämisestä työllisyys-
232:     desta suorittaa varallisuusveroa vuodelta 1976 anne-          varoilla
233:     tun lain epäkohdista
234:                                                              -    122 Sinisalo: Iltalukion perustamisesta Imatralle
235: -   107 Juvela ym.: Raumalaisen konepajakoulun siir-
236:     tymisestä lyhennettyyn työviikkoon                       -    123 Björklund m. fl.: Om en fast vägförbindelse
237:                                                                   mellan. Pellinge skärgård och fastlandet
238: _:_ 108 Suomi ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen
239:     jatkamisesta Turun yliopiston yhteydessä·                -    123 Björklund ym.: Peliingin saaristoon rakennet-
240:                                                                   tavasta kiinteästä tieyhteydestä
241: -   109 Melin: Om ändring av · stadgandena angående
242:     visum                                                         124 Asunmaa ym.: Yrittäjien vuosilomajärjestelmien
243:                                                                   epäkohdista
244: ~ 109 Melin:     Viisumia koskevien määräysten muut-
245:     tamisesta                                                -    125 Vilmi: Maatila-asetuksen 42 §:n muuttamisesta
246:                                                          SiSällysluettelo                                                  7
247: 
248: 
249: -        126 Vilmi: Maatilalain. perusteella .annettavien toi-     -       142 Friberg: Koeohjelmien laiminlyömisestä Lovii-
250:          meenpano-ohjeiden puuttumisesta                                   san atomivoimalassa
251: 
252:                                                                    ~ 143 Taxell       m. fl.: Om åstadkommande av ett sys-
253: -        127 Honkonen: Tampereen Työväen Teatterin val-
254:                                                                            tem för släckning av skGJgsbränder
255:          tiollistamisesta
256:                                                                            143 Taxell ym.: Metsäpalojen sammutusjärjestelmän
257: -        128 Surakka ym.: Haapamäen yhdyskunnan kehitys-
258:                                                                            luomisesta
259:          näkymistä
260:                                                                    -       144 Tuomaala ym.: Asumistuen myöntämisestä en-
261: -        129 Vesterinen ym.: Tilusvaihdon suorittamisesta                  nen vuotta 1974 valmistuneisiin omistusasuntoihin
262:          aiheutuvasta leimaverosta
263:                                                                    -       145 Kortesalmi: Nopeusrajoitusten aikaansaamisesta
264: -        130 Sinisalo: Valtion eläkettä saavien e~ikoisase­                hirvivaaran alaisille tieosuuksille
265:          masta ansiotulojen osalta
266:                                                                    -       146 Kortesalmi: Kuorma-autoilijoiden työttömyys-
267: -        131 Friberg: Valtionyhtiöiden tytäryhtiöiden hallin-              karenssiajan lyhentämisestä
268:          toelimien kokoonpanosta
269:                                                                    -        147 Forsman ym.: Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n
270: -         132 Impiö ym.: Alueellisesta kuljetustuesta anne-                ·kirjanpidon ja varojen käytön tarkastuksesta val-
271:           tun lain epäkohdista                                              mistuneiden kertomusten tiedoksiantamisesta Oy
272:                                                                             Yleisradio Ab:n hallintoneuvoston jäsenille
273: -         133 Voutilainen ym.: Lieksanjoen Siika- ja Pudas-
274:           kosken rakentamisesta energiantuotantoon                 -       148 Sinisalo: Leko-70    lentokoneiden   myynnistä
275:                                                                            Etelä-Amerikkaan
276:     -     134 Tenhiälä ym.: Nuorille viljelijöille tarkoitetusta
277:           lainoitusjärjestelmästä                                  -       149 M. Tuominen ym.: Fasistisen toiminnan estä-
278:                                                                            misestä
279:     _.: 135 Luja-Penttilä       ym.:     Sairausvakuutusmaksun
280:        · poistamisesta · pienituloisilta eläkeläisiltä             -       150 Knuuttila ym.: Valtion asuntolainoittamien
281:                                                                            asunto-osakeyhtiöiden jyvityksen epäkohdista
282:     -     136 Kortesalmi: Oulun läänin Pyhäjoen vesistö-
283:           alueella ·toteutetun: llletsäojituksen aiheuttatr~ista   -       151 Hemmi ym.: Kotimaan lomamatkailun saatta-
284:           haitoista                                                        misesta eräiden alennusten piiriin
285: 
286:     -     137 Kortesalmi: Oulun läänin Pyhäjoen pohjois-           -       152 Hollming: Alueittaisesta asuintalojen peruspa-
287:           puolen tien kunnostamisesta                                      rannuskokeilun aloittamisesta
288: 
289:     -      138 Kortesalmi: Oulun läänin Pyhäjoen vesistöjär-       -       153 Vilmi ym.: Vesivoimalaitoksille määrättyjen ra-
290:          . jestelyjen aikaansaamisesta                                     havelvoitteiden muuttamisesta
291: 
292:     -     139 Stenbäck m. fl.: Om Helsingfors arbetskrafts-            -   154 Tuovinen:   Autojen katsastustoiminnasta Ki-
293:           distrikts andel av statens sysselsättningsanslag                 teellä
294: 
295:     -     139 Stenbäck ym.: Helsingi~ työv~i~apiirin saamas-           -· 155 Junnila ym.: Suomen Ammattiliittojen keskus'
296:           ta osuudesta valtion työllisyysvaroista                         järjestön suunnitteleman lakon tukemisesta
297: 
298:     -     140 H. Westerlund m. fl.: Om olägenheter vid er-             -    156 tJ. Mäkelä ym.: Ns. vanhan kuntakohtaisen
299:           sättandet av skador förorsakade av hjortdillr                     eläketurvan epäkohdista
300: 
301:     -     140 H. Westerlund ym.: Hirvivahinkojen korvaa-               -    157 Toivanen ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen
302:           miseen liittyvistä epäkohdista.                                   jatkamisesta Turussa
303: 
304:     -     141 Vilmi: Kaakamonniemen kalasataman rakenta-               -'- 158 E. Laine ym.: Eläkeläisiä koskevan valtionrau~
305:           misesta                                                          tateiden tariffipäätöksen kumoamisesta
306: 
307:         -·142 Friberg: Om försummandet av tesi:programmen              -     1'59 Puolanne yin.: Harkintaverotuksen ja sen ai"
308:            vid kärnkraftverket i Lovisa                                    . heuttamieh. epäkohtien poistamisesta
309: 8                                                  Sisällysluettelo
310: 
311: -   160 Knuuttila ym.: Eläkejärjestelmäämme sisälty-        -    179 Melin m. fl.: Om vissa skattelättnader till för-
312:     vien epäkohtien korjaamisesta                                mån för industrin och arbetsgivarna
313: 
314: -   161 Impiö ym.: Sosiaalihallituksen ohjeista alaikäis-   -    179 Melin ym.: Teollisuudelle ja työnantajille
315:     ten lasten huoltoa koskevissa asioissa                       myönnettävistä eräistä veronhuojennuksista ·
316: 
317: --,.162 Tuomioja ym.: Ulkoasiainministeriön kehitysyh-      -    180 Stenbäck m. fl.: Om sänkt stämpelskatt vid
318:     teistyöosaston eräiden toimien täyttämismenettelystä         anskaffning av egnahemshus
319: 
320:     163 Järvilehto ym.: Luontaisetujen laskentaperus-       -    180 Stenbäck ym.: Omakotitalon oston yhteydessä
321:     teiden erilaisuudesta                                        perittävän leimaveron alentamisesta
322: 
323: -   164 Järvilehto ym.: Lapin ammattikalastajien ja         -    181 Sukselainen: Kiinteän asutuksen säilyttämisestä
324:     -metsästäjien jäämisestä eräiden asutustukimuotojen          Varsinais-Suomen ja läntisen Uudenmaan järvipitä-
325:     ulkopuolelle                                                 jissä
326: 
327: -   165 Vilmi ym.: Vesiasiain oikeuskäsittelyn nopeut-      -    182 Sinisalo: Kotkan seudun vaikean työttömyyden
328:     tamisesta                                                    lieventämisestä
329: 
330: -   166 Vilmi ym.: Ennakkokorvausten suorittamisesta        _ 183 Rekonen: Pirkkalan sotilaslentotukikohdan ra-
331:     vesiylioikeuteen ruuhkautuneiden valitusten teki-         kentamisen estämisestä
332:     jöille
333:                                                              -   184 E. Laine ym.: Postinkannon suorittamisesta
334: -   167 Perho ym.: Agronomin ja metsänhoitajan tut-
335:                                                                  luukkuunkantona
336:     kintonimikkeiden säilyttämisestä
337: 
338: -   168 Luttinen: Liikevaihtoveron poistamisesta van-        -   185· Mattila ym.:   Maaseudun kehittämisprojektin
339:     husten palvelutalojen myymistä aterioista                    aikaansaamisesta
340: 
341: -   169 Helminen: Rautateiden paikallishenkilöliiken-            186 Paasio: Turun kaupungin apulaispoliisimestarin
342:     teen jatkuvuuden turvaamisesta Helsingin seudun              käyttäytymisestä
343:     ulkopuolella
344:                                                              -   187 Melin: Om inrättande av en fond för in-
345: -   170 Lehmonen     ym.:   Eräiden pikajunayhteyksien           dustriellt utvecklingssamarbete
346:     turvaamisesta
347:                                                              -   187 Melin: Teollista kehitysyhteistyötä varten pe-
348: -   171 Männistö ym.: Postinjaon kehittämisestä maa-             rustettavasta rahastosta
349:     seudulla
350:                                                              -   188 R. Tuominen ym,: Kotkan seudun ja Kymen-
351: -   172 Honkonen: Venäjän kielen opiskelun tehosta-              laakson teollisten työpaikkojen nopeasta vähenemi-
352:     misesta                                                      sestä
353: 
354: -   173 Louekoski:   Ympäristöhallinnon kehittämisestä           189 Friberg: Jäteöljyjen ympäristölle aiheuttamien
355:                                                                  haittojen estäruisestä
356: -   174 E. Laine ym.: Turun kauppakorkeakoulun
357:     kurssikirjatilanteen parantamisesta                      -   190 Uitto: Hirvikolarivaaran vähentämisestä
358: 
359: -   175 Peltola: Postin palvelutason parantamisesta          -   191 P. Puhakka ym.: Oman auton työmatkakustan-
360:                                                                  nusten huomioonottamisesta verotuksessa annettu-
361: -   176 Tikka: Valtioneuvoston jäsenten ja virkamies-
362:                                                                  jen ohjeiden muuttamisesta
363:     ten toiminnasta yksityisen elinkeinoelämän erilaisis-
364:     sa luottamustehtävissä
365:                                                              -   192 P. Puhakka ym.: Hukkupuun nostamista kos-
366: -   177 Tennilä: Ounasrinteen kouluolojen järjestämi-            kevien vesilain säännösten muuttamisesta
367:     sestä
368:                                                              -   193' Suonio: Kotitaloustyöntekijän työsuhteesta an-
369: -   178 Kortesalmi: Kotimaista polttoainetta käyttävil-          netun lain vaikutuksista kotitaloustyöntekijäin työ-
370:     le kotitalouksille myönnettävistä verohelpotuksista          ehtoihin
371:                                                        Sisällysluettelo                                             9
372: 
373:         194 Vilmi ym.: Lisämetsäalueiden lunastushintojen       -   198 Tenhiälä ym.: Rikosvahinkojen korvaamisesta
374:         alentamisesta                                               valtion varoista annetun lain muuttamisesta
375: 
376: -       195 Melin ym.: Liikuntatuntien määrän lisäämisestä      -   199 Torikka: Pääministerin Mrikan vierailusta
377:         peruskoulussa
378:                                                                 -   200 Raudasoja ym.: Autonkuljettajien työssä esiin-
379: -       196 Kauppi ym.: Uuden jaoston perustamisesta ve-            tyvien epäkohtien korjaamisesta
380:         siylioikeu teen
381: 
382:         197 Rainio:    Kriminaalipollittisten toimenp1te1tten
383:         tarkistamisesta Vanhan Ylioppilastalon suurtulipalon
384:         johdosta
385: 
386: 
387: 
388: 
389:     2    087900428N
390:                                                1978 vp.
391: 
392: Kirjallinen kysymys n:o 1.
393: 
394: 
395: 
396: 
397:                                   Kortesalmi: Eräälle henkilölle suoritetusta lahjuksesta.
398: 
399: 
400:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
401: 
402:    Valtionyhtiö Valmet Oy on kirjallisten todis-     verolakien mukaisesti ja siitä on pidätys suori-
403: teiden mukaan maksanut ilman hyväksyttäviä           tettu. Väitteiden mukaan suuri osa lahjuksista
404: perusteita eräälle henkilölle huomattavia sum-       siirtyy saajalle verottajan ohi.
405: mia lahjarahaa. Tämä henkilö ei kuitenkaan ole          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
406: ollut päivääkään Valmet Oy:llä työssä eikä teh-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 mome111ttiin esitän
407: nyt muutakaan työtä Valmetin hyväksi. Sano-          kunnioittavasti     valtioneuvoston    asianomai-
408: malehtiuutisen (Suomen Uutiset 1. 12. 1977)          sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
409: mukaan kyseinen henkilö kuitenkin kiinnostaa         sen:
410: maassamme ·valtaapitävää henkilöryhmittymää,
411: jota myös K-linjaksi kutsutaan, jotta hän vai-                  Tietää!kö Hallitus, että valtionyhtiö
412: kenisi valtaapitävälle ryhmittymälle vaarallisista           Valmet Oy on kirjallisen todisteen mu-
413: tiedoista. Todettakoon vielä, että maassamme                 kaan maksanut lahjusrahaa huomattavia
414: rehottavista väärinkäytöksistä ja lahjuksista sekä           summia eräälle henkilölle, jotta hän vai-
415: etenkin juuri monista Valmet Oy:n hämäperäi-                 kenisi K-linjan valtaryhmittymälle epä-
416: sistä talous- ja veroasioista ovat nimenomaan                mieluisista tiedoista, ja
417: Ruotsin lehdet viime aikoina kirjoittaneet, eri-                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
418: tyisesti Expressen-lehti.                                    lahjusten maksun lopettamiseksi ja syyl-
419:    Alussa mainitulle henkilölle maksettu 6 000               listen saattamiseksi lailliseen edesvastuu-
420: markan lahjusraha on suoritettu muodollisesti                seen?
421:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
422: 
423:                                         J. Juhani Kortesalmi
424: 
425: 
426: 
427: 
428: 087800135D
429: 2                                             1978 vp.
430: 
431: 
432: 
433: 
434:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
435: 
436:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
437: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra           seuraavaa:
438: Puhemies, 2 päivänä helmikuuta 1978 päi-                 Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden varo-
439: vätyn kirjeenne n:o 13 ohella toimittanut            jen hoidon ja käytön sekä kirjanpidon valvon-
440: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     nassa noudatetaan osakeyhtiö- ym. lainsäädän-
441: nöksen kansanedustaja ]. Juhani Kortesalmen          töä ja yhtiöjärjestysten määräyksiä. Näiden yh-
442: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä           tiöiden tilintarkastajakunnat ovat muodostuneet
443: n:o 1:                                               pääasiassa samoin periaattein siten, että yhtiö-
444:                                                      kokous valitsee tilintarkastajat kansanedustajis-
445:           Tietääkö Hallitus, että valtionyhtiö        ta, virkamiehistä ja muista asiantuntijoista. Mu-
446:        Valmet Oy on kirjallisen todisteen mu-        kana on Keskuskauppakamarin hyväksymiä ti-
447:        kaan maksanut lahjusrahaa huomattavia         lintarkastajia erityisinä asiantuntijoina.
448:        summia eräälle henkilölle, jotta hän vai-         Käytännössä valtionenemmistöisten osakeyh-
449:        kenisi K-linjan valtaryhmittymälle epä-       tiöiden tilintarkastajat edellyttävät asianomaisen
450:        mieluisista tiedoista, ja                     yhtiön varojen hoidossa ja käytössä hyvää liike-
451:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        periaatetta sekä tilinpidossa hyvää kirjanpito-
452:        lahjusten maksun lopettamiseksi ja syyl-      tapaa. Valmet Oy:n kohdalla kauppa- ja teol-
453:        listen saattamiseksi lailliseen edesvastuu-   lisuusministeriön tietoon ei ole saatettu näistä
454:        seen?                                         periaatteista poikkeavaa eikä eduskuntakysy-
455:                                                      myksessä tarkoitettuun lahjukseen viittaavaa.
456:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1978.
457: 
458: 
459:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
460:                                               N:o 1                                                3
461: 
462: 
463: 
464: 
465:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
466: 
467:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         I förvaltningen och användningen av medel
468: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se      samt tillsynen över bokföringen i aktiebolagen
469: nr 13 av den 2 februari 1978 till vederbörande     med statlig majoritet iakttas aktiebolagslagstift-
470: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-     ningen jämte annan lagstiftning samt bestäm-
471: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi          melserna i bo1agsordningen. Revisorskåren vid
472: ställda spörsmå1 nr 1 :                            dessa bolag har i huvudsak bildats enligt sam-
473:                                                    ma prindper så, att bolagsstämman vä1jer revi-
474:           Är Regeringen medveten om att stats-     sorerna b1and riksdagsmän, tjänstemän och
475:        bo1aget Valmet Oy enligt skriftliga be-     andra sakkunniga. I egenskap av särskilda sak-
476:        vis utbetalat betydande summor i muta       kunniga deltar av Centralhandelskammaren god-
477:        åt en viss person, för att denna skall      kända revisorer.
478:        tiga om vissa för K-linjens maktblock          I praktiken förutsätter revisorerna vid aktie-
479:        misshagliga uppgifter, och                  bolag med statlig majoritet sunda affärsprind-
480:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     per i medelsförvaltningen och användningen av
481:        ta för att sätta stopp för utbetalningen    ifrågavarande bolags tillgångar samt god bok-
482:        av mutor och för att bringa de skyldiga     föringssed i handhavandet av räkenskaperna.
483:        till 1aga ansvar?                           Beträffande Valmet Oy har handels- och in-
484:                                                    dustriministeriet inte fått kännedom om några
485:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       omständigheter som skulle avvika från dessa
486: samt anföra fö1jande:                              principer eller tyda på en sådan muta som av-
487:                                                    ses i riksdagsspörsmålet.
488:   Helsingfors den 3 mars 1978.
489: 
490: 
491:                                                     Handels- och industrirninister Eero Rantala
492:                                              1978 vp.
493: 
494: Kirjallinen kysymys n:o 2.
495: 
496: 
497: 
498: 
499:                                  Holkeri: Vaitioneuvoston yksipuolisesta suhtautumisesta vuoden
500:                                     1918 kansalaissodassa kaatuneisiin.
501: 
502: 
503:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
504: 
505:    Suomen itsenäisyyden 60-vuotisjuhlallisuuk-      tioneuvoston seppele laskettiin 10 vuotta aikai-
506: siin liittyen suorittivat valtioneuvoston edusta-   semmin itsenäisyyden 50-vuotisjuhlien yhtey-
507: jat 6. 12. 19'77 seppeleenlaskun Helsingissä        dessä.
508: Hietaniemen sankarimuistomerkille sekä vuo-            Edellä olevan johdosta esitän valtiopäivä-
509: den 1918 kansalaissodassa vakaumuksensa puo-        järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
510: lesta kaatuneiden muistomerkille Malmin hau-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
511: tausmaalla. Sen sijaan kansalaissodan toisen        vaksi kysymyksen:
512: osapuolen kaatuneiden muistoa ei valtioneu-
513: vosto huomioinut. Helsingin kaupungissa on                    Mihin perustuu valtioneuvoston yksi-
514: kuitenkin myös vapaussodan kaatuneiden muis-                puolinen suhtautuminen vuoden 1918
515: tomerkki Vanhan kirkon puistossa, jolle val-                kansalaissodassa kaatuneiden muistoon?
516:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978.
517: 
518:                                            Harri Holkeri
519: 
520: 
521: 
522: 
523: 087800149V
524: 2                                            1978 vp.
525: 
526: 
527: 
528: 
529:                         E d u s kun n a n Herra Puhe m i e h e II e.
530: 
531:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      doin 10 vuotta sitten noudatettu ohjelma. Tuon
532: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       ohjelman laati aikanaan valtioneuvoston aset-
533: mies, olette 2 päivänä helmikuuta 1978 päivä-      tama Suomen itsenäisyysjuhlavuoden 1967-
534: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        neuvottelukunta. Toiminnastaan neuvottelu-
535: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kunta laati yksityiskohtaisen kertomuksen,
536: kansanedustaja Harri Holkerin näin kuuluvasta      joka monessa kohdin oli lähtökohtana suunni-
537: kirjallisesta kysymyksestä n:o 2:                  teltaessa juhlavuoden 1977 tapahtumia. Mainit-
538:                                                    tuun kertomukseen ei kuitenkaan sisältynyt mai-
539:          Mihin perustuu valtioneuvoston yksi-      nintaa seppeleen laskusta Vanhankirkon puistos-
540:        puolinen suhtautuminen vuoden 1918          sa olevalle v. 1918 kaatuneiden haudalle. Tämä
541:        kansalaissodassa kaatuneiden muistoon?      kertomukseen jäänyt aukko oli johtanut siihen,
542:                                                    että puheena olevan muistomerkin huomioimis-
543:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ta ei sisältynyt 60-vuotisjuhlatapahtumista teh-
544: vasti seuraavaa:                                   tyihin esityksiin. Kysymys seppeleen laskemi-
545:                                                    sesta Vanhankirkon puistossa ei siis lainkaan
546:   Itsenäisyytemme 60-vuotisjuhlallisuuden viet-    tullut käsittelyyn hallituksen piirissä eikä kysy-
547: tämisessä oli periaatteellisena lähtökohtana 50-   myksessä tarkoitettu yksipuolisuus siten perus-
548: vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä ja niin muo-     tunut hallituksen kannanottoon.
549:      Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1978.
550: 
551:                                                                    Pääministeri Kalevi Sorsa
552:                                               N:o 2                                              3
553: 
554: 
555: 
556: 
557:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
558: 
559:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      av den av statsrådet tilisatta Delegationen för
560: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     Finlands självständighetsjubileumsår 1967. De-
561: av den 2 februari 1978 tili vederbörande med-     legationen sammanställde en detaljerad berät-
562: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    telse över sin verksamhet, viiken i många av-
563: av riksdagsman Harri Holkeri ställda spörs-        seenden tjänstgjorde som utgångspunkt då
564: mål nr 2:                                         evenemangen under jubileumsåret 1977 plane-
565:                                                   rades. I denna berättelse ingick dock inte nå-
566:           Varpå grundar sig statsrådets ensi-     got omnämnande av kransnedläggningen vid
567:        diga förhållningssätt tili de i medbor-    de år 1918 stupades grav i Gamla kyrkopar-
568:        garkriget år 1918 stupades minne?          ken. På grund av denna lucka i berättelsen
569:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ingick inte någon uppvaktning vid ifrågava-
570: samt framföra följande:                           rande minnesmärke i framställningarna röran-
571:                                                   de evenemangen under 60-årsjubileet. Frågan
572:    Den principiella utgångspunkten vid hög-       om kransnedläggningen i Gamla kyrkoparken
573: tidlighållandet av vår 60-åriga självständighet   togs alltså överhuvudtaget inte upp tili be-
574: var det program som följdes i samband med         handling inom regeringen och sålunda grunda-
575: 50-årshögtidligheterna, sålunda för 10 år se-     de sig den i spörsmålet avsedda ensidigheten
576: dan. Detta program uppgjordes på sin tid          inte heller på regeringens ställningstagande.
577:      Helsingfors den 27 februari 1978.
578: 
579:                                                                   Statsminister Kalevi Sorsa
580:                                               1978 vp.
581: 
582: Kirjallinen kysymys n:o 3.
583: 
584: 
585: 
586: 
587:                                  Tenhiälä ym.: Päijänne-tunnellin itakentamisen aiheuttamista hai-
588:                                     toista.
589: 
590: 
591:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
592: 
593:    Pääkaupunkiseudun vedentarpeen turvaami-         maan oikeuslaitoksen apuun. Korkeimman hal-
594: seksi rakennetaan Päijänteeltä Asikkalanselältä     linto-oikeuden kanta oli kaivojen kuivumisesta
595: ns. Päijänne-tunneli Vantaalle Silvolan veden-      kärsimään joutuneille myönteinen.
596: ottamoon. Tunneli valmistunee vuoteen 1982             Tunnelityömaan aiheuttama vahinko paikalli-
597: mennessä. Tunnelin rakennustyöt on aloitettu        sille asukkaille on kohtuuttoman suuri. Raken-
598: Asikkalanselältä vuonna 1973 ja sen pitäisi         nustyöt olisi jatkossa tehtävä niin, että vahin-
599: valmistua vuoteen 1982 mennessä. Tunnelin           kojen aiheutuminen estettäisiin kaikin keinoin.
600: pituudeks.i tulee suunnitelmien mukaan 120          Mikäli vahinkoja syntyy, ne olisi korvattava
601: kilometriä. Tunnelityöstä on paikallisille asuk-    täysimääräisinä ilman oikeudenkäyntimenette-
602: kaille aiheutunut monenlaista haittaa. Päijän-      lyyn turvautumista.
603: veen vedenpinnan laskeminen haittaa kalastusta         Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
604: ja va~keuttaa kalojen kutemista. Lisäksi ra-        järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
605: kennustyössä käytettävistä räjähteistä joutuu       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
606: saasteita pohjavesiin.                              vaksi seuraavan kysymyksen:
607:    Suurimmat vaikeudet ovat kuitenkin tällä
608: hetkellä kaivojen kuivuminen ja veden virtaus                 T,ietääkö Hallitus, että ns. Päij,änne-
609: tunneliin. Toondia rakentava yhtiö on ajatta-              tunnelin rakentaminen on aiheuttanut
610: nut vettä kuivuudesta kärsimään joutuneille.               kohtuuttomia vaikeuksia paikallisille
611: Kuljetetun veden laatu ei kuitenkaan ole vas-              asukkaille ja että vahinkojen korvaami-
612: tannut kaivoveden laatua. Veden kuljetus on                nen ei ole tapahtunut tyydyttävällä
613: kuitenkin ollut satunnaista ja osittain on vesi-           tavalla?
614: kuljetusten takaamiseksi jouduttu turvautu-
615:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1978 .
616:                 •
617:                Hannu Tenhiälä                                   Mikko Pesälä
618: 
619: 
620: 
621: 
622: 087800147T
623: 2                                             1978 vp.
624: 
625: 
626: 
627: 
628:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
629: 
630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      taviin pohjavesiin typpiyhdisteitä. Vuotovesien
631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       määrä, jonka hankkeen toteuttaja ilmoittaa
632: olette kirjeellänne 2 päivältä helmikuuta 1978      kuukausittain asianomaiseen vesitoimistoon, on
633: n:o 59 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen      kuitenkin onnistuttu pitämään kohtuullisena.
634: jäsenen vastattavaksi kansanedustajien Hannu        Pahat vuotokohdat on yleensä saatu tukituiksi
635: Tenhiälän ja Mikko Pes·älän tekemän seuraa-         tai vuotovedet on pumpattu läheisiin pinta-
636: van sisältöisen kysymyksen n:o 3:                   vesiin. Niinpä pohjavesissä ei suoritettujen
637:                                                     tutkimusten mukaan olekaan havaittu oleellista
638:           Tietääkö Hallitus, että ns. Päij!änne-    typpiyhdisteiden lisääntymistä. Lupaehdoissa
639:        tunnelin rakentaminen on aiheuttanut         on sitä paitsi asianmukaiset korvaus- ja kom-
640:        kohtuuttomia vaikeuksia paikallisille        pensaatiomääräykset tässä suhteessa.
641:        asukkaille ja että vahinkojen korvaami-         Kysymyksen perusteluiden mukaan suurim-
642:        nen ei ole tapahtunut tyydyttävällä          mat vaikeudet ovat tällä hetkellä kaivojen
643:        tavalla?                                     kuivuminen ja veden virtaus tunneliin. Kaivo-
644:                                                     jen kuivumisen osalta todettakoon, että lupa-
645:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta~­      ehdot velvoittavat korvaamaan vahingot, jotka
646: vasti seuraavaa:                                    rakentamisen seurauksena voivat syntyä veden-
647:    Kysymyksen perusteluiden mukaan Päijänne-        otolle kaivoista tai vedenottamoista, sekä lisäk-
648: tunnelin rakentamisesta on paikallisille asuk-      si suorittamaan pohjavesien tarkkailua asian-
649: kaille aiheutunut monenlaista haittaa.              omaisen vesito1miston hyvaksymällä tavalla.
650:    Mitä ensinnäkin tulee perusteluissa esitet-         Hankkeen toteuttaja on yleisesti ottaen me-
651: tyyn käsitykseen, että Päijänteen vedenpinnan       netellyt lupaehtojen mukaisesti. Tähän men-
652: laskeminen haittaa kalastusta ja vaikeuttaa         nessä on sen toimesta syvennytetty tai raken-
653: kalojen kutemista, niin Päijänne-tunneliin joh-     nettu jo noin 50 kaivoa sekä ajatettu talouk-
654: dettava vesimäärä, joka lupaehtojen mukaan          sille vettä, joka ilmoituksen mukaan on ollut
655: saa olla vuonna 1980 korkeintaan 6,5 m31s           aina vesijohtoverkostovettä ja laadultaan siten
656: ja vuonna 2000 korkeintaan 13 m31s, ei              Jääkin töhalHtuksen terveydenhoitolain nojalla
657: aiheuta, vaikka vesi johdetaan suoraan Asik-        asettamat vaatimukset täyttävää.
658: kalanselältä ohi säännöstelypadon, Päijänteen          Vaikka muutamat kaivon kuivumista koske-
659: vedenpinnan laskua eikä syntyviä haittoja           vat korvauskysymykset olisi kyetty hoitamaan
660: kalastukselle ja kalojen kutemiselle, koska tun-    joustavarominkin ja ilman vesiviranomaisten
661: neliin juoksutettu vesimäärä tulee otettavaksi      puuttumista asiaan, on toistaiseksi vain yhdessä
662: huomioon Ka1kkisissa säännösteltiävää virtaa-       tapauksessa jouduttu turvautumaan oikeuslai-
663: maa vähentävänä tekijänä.                           toksen apuun. Hankkeen toteuttajan voidaan
664:    Edelleen perusteluissa esitetään käsitys, että   näinollen todeta vastanneen vahinkojen kor-
665: rakennustyössä käytettävistä räjähteistä joutuu     vaamisesta tyydyttävällä tavalla.
666: saasteita pohjavesiin. Tämän osalta todetta-           Hallitus seuraa tarkoin Päijänne-tunnelin
667: koon, että Päijänne-tunnelia ei ole Jupaehdoissa    rakentamisen paikallisille asukkaille aiheutta-
668: edellytetty rakennettavaksi ehdottoman tiiviik-     mien haittojen muodostumista ja ryhtyy tar-
669: si. On selvää, että rakennusvaiheen aikana          vittaessa toimenpiteisiin vahinkojen korvaami-
670: pohjavesien pinnankorkeudet laskevat tunnelin       seksi oikeudenmukaisella tavalla ja katsoo, ettei
671: vaikutusalueella ja että tunnelin rakennustyössä    tehty kysymys anna aihetta muihin toimen-
672: käytettävistä räjähteistä joutuu tunneliin vuo-     piteisiin.
673:      He1singissä 7 päivänä maaliskuuta 1978.
674: 
675:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
676:                                               N:o 3                                                3
677: 
678: 
679: 
680: 
681:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
682: 
683:   1 det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsordningen        de sprängämnen som använd~> i bygget hamnar
684: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          i det rinnande grundvattnet i tunneln. Spili-
685: velse nr 59 av den 2 februari 1978 till veder-     vattenmängderna, som entreprenören för övrigt
686: börande medlem av statsrådet översänt av-          varje månad meddelar vattenbyrån, har dock
687: skrift av följande av riksdagsmännen Hannu         kunnat hållas på en rimlig nivå. Svåra läckage
688: Tenhiälä och Mikko Pesälä 'ställda spörsmål        har man i allmänhet kunnat täppa tili eller
689: nr 3:                                              också har vattnet pumpats upp i närbelägna
690:                                                    ytvatten. Således har man inte, enligt de
691:           Är Regeringen medveten om att byg-       undersökningar som utförts, kunnat konsta-
692:        gandet av den s.k. Päijänne-tunneln         tera någon väsentlig ökning av kväveföre-
693:        förorsakat lokalbefolkningen orimliga       ningar i grundvattnet. 1 tillståndsvillkoren
694:        1svårigheter och att ersättandet av ska-    ingår dessutom vederbörliga ersättnings- och
695:        dorna inte skett på tillfredsställande      kompensationsbestämmelser för sådana fal!l.
696:        sätt?                                          Enligt spörsmålets motivering utförs de
697:                                                    största s.vårigheterna för närvarande av att
698:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      brunnarna sinar och vattnet strömmar in i
699: samt anföra följande:                              tunneln. Beträffande brunnarna kan det konsta-
700:    Enligt ,spörsmålets motivering skulle byggan-   teras att tiliståndsvillkoren förpliktar tili er-
701: det av Päijänne-tunneln ha förorsakat lokal-       sättning av skador, som tili följd av byggandet
702: befolikningen besvärligheter av mångahanda         kan drabba vattenupptagning ur brunn eller
703: slag.                                              vattentäkt. ViHkoren förutsätter även grund-
704:    Vad först och främst gäller den i spörsmålets   vattenkontroll på av vederbörande vattenbyrå
705: motivering framförda uppfattningen att 'sänk-      godkänt sätt.
706: ningen av vattenytan i Päijänne är tili för-          Entreprenören har allmänt taget förfarit i
707: fång för fisket och försvårar f.iskens lek, kan    enlighet med tillståndsvillkoren. Hittills har
708: man konstatera att den vattenmängd, som            han fördjupat eller byggt ungefär 50 brunnar
709: leds tili Päijänne-tunneln och vilken enligt       samt låtit köra vatten tili hushåH. Detta vat-
710: tillståndsvilikoren får vara högst 6,5 m3 j s år   ten har enligt uppgift alltid varit va:tten från
711: 1980 och högst 13 m3/s år 2000, inte för-          vattenledningsnätet och således tili kvaliteten
712: orsakar en sänkning av vattenytan i Päijänne       sådant, att det fyller de krav som medicinal-
713: eller därpå följande förfång för fiske och fis-    styrelsen med stöd av hälsovårdslagen upp- ·
714: kens lek, även om vattnet leds direkt från         stäiller.
715: Asikkalanselkä förbi regleringsbassängen. Det-        Fastän vissa ersättningsfrågor i anslutning tili
716: ta beror på att den vattenmängd, som leds          fall, då brunnar sinat, skulle ha kunnat skötas
717: i tunneln, i Kalkkinen kommer att beaktas          smidigare och utan vattenmyndigheternas in-
718: som en f.aktor, viiken minskar den reglerade       gripande, har man hittills i endast ett fall
719: vattenföringen.                                    varit tvungen att ty sig tili rättsväsendet.
720:     Vidare f.ramförs i motiveringen den uppfatt-   Entreprenören kan således anses ha stått för
721: ningen att föroreningar, härstammande från de      ersättande av skadorna på ett tilifredsställande
722: sprängämnen som används vid byggnadsarbetet,       sätt.
723: skuHe komma ut i grundvattnet. Tili detta kan         Regeringen följer noga med på vilket sätt
724: man konstatera att det i tiliståndsvilikoren       byggandet av Päijänne-tunneln förorsakar svå-
725: inte förutsatts att Päijänne-tunneln skulle b1i    righeter för lokalbefolkningen och skrider vid
726: absolut tät. Det är klart att grundvattenstån-     behov tili åtgärder för att skadorna skall bli
727: det under byggnadstiden växlar inom tunnelns       ersatta på ett rättvist sätt, och anser att
728: verkningsområde och att kväveföreningar från       spörsmålet inte föranleder vidare åtgärder.
729:   Helsingfors den 7 mars 1978.
730: 
731:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
732:                                                    1978 vp.
733: 
734: Kirjallinen kysymys n:o 4.
735: 
736: 
737: 
738: 
739:                                       Salolain,en ym.: Käytetyn kuorma-auton 1uovutushinnan verotta-
740:                                         misen epäkohdista.
741: 
742: 
743:                              Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
744: 
745:     Suoritetuissa selvityksissä · ( liikenneministe-      toa joko ruostuu varastoissa tai on muuten
746: riön asettama toimikunta 17. 9. 1975 ) on käy-            epätarkoituksenmukaisessa käytössä.
747: nyt ilmi, että kuorma-autojen keski-ikä vuonna               Kuoli1na-autoliikenteen neuvottelukunta on
748: 1975 oli 5,5 vuotta ja todennäköinen käyttöikä            kiinnittäyt viime vuonna ( 1977 ) asiaan vaka-
749: 10,2 vuotta.                                              vaa huomiota. Se on ehdottanut eräänä vaihto-
750:   ··Voimassa olevan elinkeinoverolain 30 ja 33            ehtona luovutushinnan tekemistä verovapaabi
751: §:n mukaan ammattimaiseen 'liikenteeseen                  5 vuotta pidettyjen autojen kohdalla. Tämä
752: käytetyn ·11.uton luövutushlnta ·. muodostuu aina         johtaisi huomattavaan ja kansantaloudellisesti
753: omist\lsa,jasta' riippumätta veronalaiseksi tuloksi.      perusteltuun käyttöiän pidentämiseen.
754: Sy)i· autojen korkeaan ·tuövutushintaan on kui-              Edellä esitetyn !Perusteella ja viitaten va:ltio-
755: tenkin pelkästään inflaatio, jon~a haittavaiku-           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
756: tristeli vuoksi ·autoa ei nykyisin kannata pitää          tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
757: montaa . vubtta, vaan se luovutetaan usein                omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
758: parin kolnien vuoden kl.lluttua, vaikka se kun-           myksen:
759: tonsa puolesta olisi vielä· käyttökelpoinen.                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
760:   ·Tällainen käytäntÖ on johtanut kansantalou-                    ryhtyä kuorma-autojen verotuskohtelun
761: dellisesti katsoen ajoneuvokaluston virhe-inves-                  muuttamiseksi sellaiseksi, että se edis-
762: tointiin, sillä palj!Ori · vielä käyttökelpoista kalus-           täisi kaluston käyttöikää ja poistaisi
763:                                                                   nykyiset epäkohdat?
764:       Helsingissä Ypäivänä helmikuuta 1978.
765: 
766:                     Pertti Salolainen ·                               Matti Hokkanen
767: 
768: 
769: 
770: 
771:             '_·.·
772: 
773: 
774: 
775: 
776: 087800101A
777: 2                                             1978 vp.
778: 
779: 
780: 
781: 
782:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
783: 
784:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa       seuraavan~ verovl!otena enintään 25 prosenttia
785: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja sen jälkeisinä menovuosina enintään 20
786: olette 2 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn            prosenttia. Autosta, jonka hankintameno .on
787: kirjeenne oh~a toimittanut valtioneuvoston           poistettu edellä sdos.tetulla tavalla, saadut luo-;
788: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja       vutushinnat ja muut vastikkeet katsotaan se.n
789: SaioLUsen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          verovuoden tuotokrsi, jona ne on saatu~ Selo$-
790: kysymyksestä n:o 4:                                  tettu poistojäriestelmä on, kuten ed. ·. Salolai-
791:                                                      sen ym. kirjallisen. kysymyksen perusteluissil-
792:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kin kuorma~autojen. osalta ~soitetaan, voimak-
793:        ryhtyä kuorma-autojen verotuskohtelun         kaasti etupainoinen, . Tästä etqpainois'esta pois.
794:        muuttamiseksi sellaiseksi, että se edis~      tojärjestelmästä. seuraa. erityisesti infl~jatiotilan­
795:        täisi kaluston käyttöikää ja poistaisi        teess:a ylisuurina tehtyjen poistojen palautta·
796:        nykyiset epäkohdat?                           minen veronalaiseen' tulootl, melkeinpä aina,
797:                                                      kun verovelyolijnen . myy ,irtaimen käyttöomai-
798:                                                      suushyödykkeen. PoiSton_ palauttaminen tapah~
799:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tuu joko epäsuors.a tai S\iO!Ila ~ulouttam,i~~­
800: taen. seuraavaa:                                     telmää soveltaen s~itä. riippuen, tnmkä poisto-
801:    ·Blinkeinotulon verottamisesta annetun lain       järjestelmän verovelvollinen on. valinnut~ Jär-
802: mukaan · tulon hankkimisesta ja· säilYttämisestä     jestelmä on verotUksen kannalta yksinkertainen
803: ailheutuvat menot saadaan vähentää veronalai-        ja se perustuu .kaikkien verovelvolli$.ten tasa-
804: sesta tulosta. Elinkeinotoiminnassa käytettä-        puoliseen kohteluun.
805: vän käyttöomaisuuden hankintamenon vähentä-             Meidän ver~säädäntömme .· perustuu va-
806: minen tapahtuu soveltaen poistojärjestelmää,         kaan rahanarvon periaatteelle. Käytetyn kuor-
807: joka on tuntuvasti etupainoinen. Ammatti-            ma-auton myyntihint~ saat:tlaa sisältyä inflaa-
808: maiseen liikenteeseen käytettyjen autojen osalta     tion aiheuttamaa hinnanlisää, joka vallitsevan
809: verovelvollisella on valittavana kaksi eri poisto-   verotusjärjestelmän johdosta tulee myyntita-
810: järjestelmää, joista on säännökset elinkeino-        pauksessa veronalaiseksi tuloksi. Aivan samoin
811: tulon verottamisesta annetun lain 30 ja 33           on kuitenkin asianlaita kai~kien elinkeinonhar-
812: § :ssä. Lain 30 § :n mukaan koneiden, kalus-         joittajien osalta. On mahdollista, että eräät
813: ton ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttö-      verovelvohlisryhmät, esimerk~ksi kuorma-autoi-
814: omaisuuden hankintamenosta tehdään poistot           lijat, vaihtavat käyttöomaisuushyödykkeitään
815: yhtenä eränä menojäännöksestä. Menojäännös           lyhyemmin väliajoin kuin toiset, esimerkiksi
816: on verovuoden aikana käyttöönotetun irtaimen         prosessiteollisuuden harjoittajat. Tämä seikka
817: käyttöomaisuuden poistamattomien hankinta-           ei kuitenkaan voi olla peruste nykyisen käyttö-
818: menojen summa vähennettynä irtaimesta käyttö-        omaisuuden hankintamenon jaksottamisjärjes-
819: omaisuudesta verovuoden aikana saaduilla luo-        telmän edes osittaiselle muu:ttamisel!le. Jos
820: vutushinnoilla ja mui.lla vasti~keilla. Vero·        inflaatiovoitto halutaan jättää käyttöomaisuu-
821: vuoden poiston suuruus saa olla enintään 30          den myyn1:itapauksissa tulona verottamatta, on
822: prosenttia menojäännöksestä. Lain 33 §:n 1           koko vetojärjestelmäämme muutettava niin, että
823: mo1nentin 2 kohdan mukaan poistetaan 30 § :n         inflaation vaikutus verotukseen estetään. Jär-
824: säännöksestä poiketen verovelvollisen vaatiessa      jestelmän muuttaminen tähän suuntaan ei ole
825: ammattimaiseen liikenteeseen käytetyn auton          mahdollista tietyn omaisuuslajin osalta.
826: hankintamenosta sinä verovuonna, jona auto              Vanhan auton myynnin yhteydessä saatu
827: on otettu käyttöön, enintään 30 prosenttia,          myyntivoitto sisältää sekä inflaatiovoittoa että
828:                                               ·N:o·4                                              3
829: 
830: etupainoisesta poistojärjestelmästä arheutuv·aa        Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
831: ylisuurten poistojen takai:sinsaantia. Molemmat     tarkistamisen tarve on parhaillaan asiaa val-
832: osatekijät jäisivät tällöin verotuksen ulkopuo-     mistelemaan asetetun toimikunnan tutkittavana.
833: lelle. Kun elinkeinotulon verottamisesta an-        Tässä yhteydessä selvitetään erityisesti nykyi-
834: nettu laki rakentuu ns. laajan tulokäsitteen        sen poistojärjestelmän asianmukaisuus. Toimi-
835: periaatteelle, jonka mukaan yleensä kaikki luo-     kunnan työn valmistuttua on mahdollista ottaa
836: vutushinnat ovat veronalaista tuloa, ei täl1aista   kantaa siihen, onko ja missä laajuudessa syytä
837: lbpputulosta voida pitää eri verovelvollisryh-      tarkistaa e1inikeinotoimintaa koskevaa verolain-
838: mien tasapuolista verotuskohtelua ajatellen oi-     säädäntöä. Siten ei tässä vaiheessa ole asian-
839: keudenmukaisena. Nykyisen yksinkertaisen pois-      mukaista ryhtyä ed. Salolaisen ym. kysymykses-
840: tojärjestelmän muuttaminen aiheuttaa sitäpaitsi     sä tarkoitettuun elinkeinotulon verottamisesta
841: erittäin suuria verotusteknisiä vaikeuksia.         annetun lain osittaistarkistukseen.
842:                 '                 '
843: 
844: 
845: 
846: 
847:      Helsingissä' 28 päivänä helmiku'ui:a 1978..
848: 
849:                                                                           Ministeri Esko Rekola
850: 4                                             1978 vp.
851: 
852: 
853: 
854: 
855:   I det syfte 37 § 1 mom. riksda.gsordningen         under de därpå föijande skatteåren högst 20 %,
856: anger ha'r Ni, Herr Talman, med Eder Sikrivelse      överlåtelsepris oeh övri~a. vederlag, som er-
857: av den 2 februa1ri 1978 !LID. vederbörande med~      Mllits för bil, v.ars ariskaffningstitgift åvskri-
858: lem av statsrådet översänt 'avskrift av följande     vits på ovan anfört sätt, betraktas som intäkt
859: av riksdagsman Salolainen m. fl. ställda spörs-      för det skatteår, varunder de erhållits. Ovan
860: mål nr 4:                                            anförda avskdvningss(Ys.tem är kraf.tigt degre's-
861:                                                      sivt, vilket odkså myoket dktigt i motiveringen
862:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen           för riksdlagsman Salolainens m. fl. ~pörsmål
863:        vidta för att ändra lastbilsbeskattningen     påvisas i fråga om lastbilar. Det' ta degressiva
864:        S>å, att denna främjar maoterie!lens bruks-   av:skrivningssystem leder särsk.ilt under infla-
865:        tid och avJägsnar de nuvarande miss-          tion tilli att de överstora avskrivningarna åter-
866:        fötfuåJlandena?                               förs till den skattepliktiga inkomsten nästan
867:                                                      alltid då den skattskyildige sitljer lös anlägg-
868:     Såsom sVIar på detta spörs.mål får j1ag vörd-    nings'tillgång. Avsikrivningens åte11bäring sker
869: samt anföra fö1jande:                                med til11ämpning av antingen direkt dler in-
870:     Enligt lagen om beskattning av inkomst           direkt bokföring av inkomst beroende på vilket
871: av näringsverksamhet får utgiftema för in-           avskrivningssystem den skattskyldige har valt.
872:                                                      u~ beskattningssynvinJkiel är systemet enkelt
873: komstetlJS förvärvande ooh bibehållande samt
874: därav härrörande förluster avdras från den           och det grundar sig på lika behandling av alla
875: skattepliktiga inkom~ten. Avdvagen av utgif-         skattskyldiga.
876: terna för anskaffning .av .an1äggningstillgångar         Vår sikatte'lagstiftning grundar s1g på prin-
877: som används i näving~verksamhet görs genom           cipen om ett srubilt penningvärde. I försälj-
878: tillämpning av ett kännbart degressivt a:vskriv-     ningspriset :liör om begagnad lastbil ingår even-
879: ningssystem. I fråga om fordon i yrkesmässig         tuellt ett pristiUägg som förorsakats av inf1a-
880: trafik har den skattskyildige två olika avskriv-     tionen och som enligt det mdande beskatt-
881: nings.system 1att vä:lia emeNilln. Stadgandena an-   ningssystemet vid försäljning blir beskatt-
882: gående dessa ingår i 30 oeh 33 §§ lagen om           ningsbar inkomst. Detta gäller dbck på precis
883: beskattning av inkomst av näringsverksamhet.         samma sätt alJa näringsidkare. Det är möj-
884: EnJigt 30 § avskriv.s utgiftema för a:nskaff-        lig.t att vissa grupper av skattskyldiga, t.ex. last-
885: ning av masikiner, ,inventarier och andra med        bilsägarna, byter sin anläggningsegendom oftare
886: dem jämförhara lösa anläggningstilJgångar i en       än andra, t. ex. oftare än processindustriidkare.
887: post, som berltiknas på utgiftstesten. Utgifts-      Denna omständighet kan dock inte motivera
888: resten är summan av ansbffningsutgiftema för         att det nuvarande systemet för periodis.edng
889: lösa anläggningstillgångar, vilka tagits i bruk      av utgifterna för anskaffning av anläggnings-
890: under skatteåret, minskad med övedåtelsepris         tillgång skul<le ändras elliS delvis. Vill man
891: odh öv11iga vederlag. Avskrivningen för sklatte-     inte låta beskatta inflationsvinsten vid försälj-
892: året får vam högst 30 % a<V utgiftsres.ten.          ning av anläggningstillgång måste hela skatte-
893: Enligt 33 § 1 mom. 2 punkten avskrivs med            systemet ändras så, att inflationens inverkan på
894: avv~keilse från vad i 30 § stadgas, när skaH-        beskattningen hindras. En förändring av sys-
895: skyldig det påyrkar, av anskaffningsutgiften         temet i denna riktning är inte möjlig för
896: för i yrkesmässig trafik använd bi.l under det       vissa former av egendom.
897: sikatteålr, då bilen tagits i bruk, högst 30 %,          Vid försäljning .av en gammal bil kan för-
898: 1.mder det följiande skatteå:ret högst 25 % och      säljningsvinsten innehålla såväl inflationsvinst
899:                                              N:o 4                                             5
900: 
901: samt återbär'ing av de överstora avskrivningar       Behovet av justering av lagen om beskatt-
902: som förorsakats av det degressiva avskriv-        ning av inkomst av näringsverbamhet utreds
903: ningssystemet. Båda delfaktorern:a skulle i så    för närvarande av en kommission som titl-
904: f.all stanna utanför r.amen för beskattningen.    satts för ändamålet. 1 detta sammanhang ut-
905: Då lagen om beskattning av inkomst av närings-    reds i synnerhet frågan om det nuvarande
906: verksamhet bygger på principen om att in-         avskrivningssystemets sakenlighet. Då kom-
907: komstibegreppet förstås i vid mening, enligt      missionen slutfört sitt arbete är det möjligt
908: viiken princip alla överlåtelsepris ä>r skatte-   att ta ställning tili huruvida och i viiken om-
909: pliktig i111lromst, kan ett dylikt slutresultat   fattning det är skäl att justera lagstiftningen
910: inte anlses rättvd.st om alla grupper av skatt-   om näringsverksamhet. Sålunda är de;t ilnte
911: skyldiga skall behandlas jämlikt i beskatt-       i detta skede motiverat att företa den del-
912: nip.gen. En förändring av det nruvarande enkla    revidering av lagen om beskattning av inkomst
913: avskrivningssystemet förorsakar dessutom syn-     av näringsverks:amhet, som riksdagsman Salo-
914: nerligen tStOta skattetekniska svårigheter.       lainen m. fl. avser i sitt spö.rsmål.
915:      Helsingfors den 28 februari 1978.
916: 
917:                                                                         Minister Esko Rekola
918:                                                1978 vp.
919: 
920:    Kirjallinen kysymys n:o 5.
921: 
922: 
923: 
924: 
925:                                    Salolainen: Lukkosepän ammatin saattamisesta luvanvaraiseksi.
926: 
927: 
928:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
929: 
930:    Viime vuosina on ns. varmuuslukkojen               kon asennusta vaatia nähtäväkseen viranomai-
931: asennus huomattavasti lisääntynyt. Valitettavas-      sen antaman luvan tai toimikortin.
932: ti samalla ov,at lisääntyneet myös alalla epäter-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
933: veet ilmiöt, jotka ovat ilmenneet varkauksien         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
934: ja asuntomurtojen muodossa sekä muunlaisena           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
935: rikollisuutena. Vakuutusyhtiöiden käsityksen          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
936: mukaan edelläkuvatunlaiset rikokset voitaisiin
937: estää tai niiden määrää voitaisiin tuntuvasti vä-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
938: hentää, jos lukkosepän ammatti saataisiin luvan-             ryhtyä vähentääkseen lukkosepän am-
939: varaiseksi ja näin alalta voitaisiin poistaa rikol-          matin yhteydessä tapahtuvaa r~kollisuut­
940: liset ainekset. Samalla tulisi aikaansaada menet-            ta, ja
941: tely, jossa suuri yleisö voisi ennen varmuus1u-                 katsooko Hallitus olevan mahdollista
942:                                                              saattaa toiminta luvanvaraiseksi?
943:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1978.
944: 
945:                                                Pertti Salolainen
946: 
947: 
948: 
949: 
950: 087800164B
951: 2                                            1978 vp.
952: 
953: 
954: 
955: 
956:                         Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
957: 
958:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       Ennakkotietojen mukaan asuntomurrot vä-
959: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hentyivät jossain määrin vuonna 1977. Tähän
960: oleue 3 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir-       on osaltaan vaikuttanut poliisin suorittaman ky-
961: jeenne n:o 61 ohella toimittanut valtioneuvos-      symyksessä olevien dkosten tutkinnan tehosta-
962: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      minen sekä poliisin ja vakuutusyhtiöiden lisään-
963: sanedustaja Pertti Salolaisen kirjallisesta kysy-   tynyt neuvonta- ja valistustoiminta ·sekä tästä
964: myksestä n:o 5, jossa tiedustellaan:                johtuva ns. varmuuslukkojen asennusten lisään-
965:                                                     tyminen asuntoihin. Tätä toimintalinjaa on tar-
966:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      koitus edelleen jatkaa ja mahdollisuuksien mu-
967:        ryhtyä vähentääkseen lukkosepän am-          kaan tehostaa.
968:        mauin yhteydessä tapahtuvaa rikollisuut-       Lukkosepäntyön .luv;anvaraiseksi saattamista
969:        ta, ja                                       koskeva kysymys on tarkoitus selvittää yhdessä
970:           katsooko Hallitus olevan mahdollista      kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa, jolle lu-
971:        •saattaa toiminta luvanvaraiseksi?           vanvaraisia elinkeinoja •koskevat asiat rpääosin
972:                                                     kuuluvat.
973:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
974: taen 'seuraavaa:
975:      Helsingissä maaliskuun 9 päivänä 1978.
976: 
977:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
978:                                               N:o 5                                               3
979: 
980: 
981: 
982: 
983:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
984: 
985:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt förhandsuppgifter minskade bostads-
986: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      inbrotten d någon mån år 1977. Bidragande or-
987: nr 61 av den 3 februari 1978 tili veder:börande    saker härtill har varit polisens effektiverade
988: medlem a:v statsrådet för arvgivande av rsvar      undersökning av :ifrågavarande brott, polisens
989: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman       och försäkringsbolagens ökade rådgivnings- och
990: Pertti Salolainen undertecknade spöt'små1 nr 5:    upplysningsverksamhet samt som en följd här-
991:                                                    av en ökning i installationerna av s.k. säker-
992:           Vrilka åtgävder ämnar Regeringen rvid-   hetslås i bostäderna. Man har för avsikt att
993:        taga för att minska brottsligheten :i       fortsätta på denna verksa:mhetslinje oah om
994:        samband med rutövandet av Jåssmeds-         möj1igt effektivera den.
995:        yrket, och                                     Frågan, huruvida 1ås,smedsyrket kan göras
996:           a:nser Regeringen det vara möjligt att   beroende av tillstånd, :skall utredas tillsammans
997:        göra verksamheten beroende av till-         med handels- och industriministeriet, tili vars
998:        stånd?                                      verksamhetsområde frågor om näringar bero-
999:                                                    ende av tillstånd :i huvudsak hör.
1000:   Som svar på detta spörsmål får jag vör:dsamt
1001: anföra fö1jande:
1002:      Helsingfors den 9 mars 1978.
1003: 
1004:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
1005:                                                 1978 vp.
1006: 
1007: Skriftligt spörsmål nr 6.
1008: 
1009: 
1010: 
1011: 
1012:                                    Taxell: Om tryggande av underhåll för bam genom skatteavdrag.
1013: 
1014: 
1015:                              T d 1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1016: 
1017:     Enligt lagen om underhål1 för barn äger             skattningen göra något avdrag som baserar sig
1018: bamet rätt tili ett tillräckligt underhåll. Detta       på underhållsskyldigheten. Speciellt svår är si-
1019: innebär att de materiella och andliga behov             tuationen för sådana som har underhållsskyldig-
1020: som motiverar barnets utvecklingsnivå skall             het i förhållande tili flera barn, t.ex. för dem
1021: tillgodoses samt kostnaderna för den vård och           som har familj med barn och därutöver under-
1022: utbildning bamet behöver. Vid en bedömning             hållsskyldighet för bam från tidigare äktenskap.
1023: av ömfattningen av föräldrarnas underhålls-               I Sverige får den underhållsskyldige göra ett
1024: ansvar beaktas även barnets förmåga och möj-           avdrag i beskattningen, i år maximerat tili ett
1025: ligheter att själv svara för sitt underhåll.           belopp om 2 500 kr för varje barn. 0m under-
1026:     Barnets rätt att erhålla underhåll av sina         hållet erlagts på grund av dom medges avdrag
1027: föräldrar upphör enligt huvudregeln att gälla          också om barnet är över 18 år. Nämnas kan
1028: när barnet fyller 18 år men föräldrarna kan            att denna avdragstätt i Sverige inte motsvaras
1029: ytterligare åläggas att svara för kostnaderna          av någon skyldighet för mottagaren att ta upp
1030: för barnets utbildning efter det att barnet upp-       bidraget som inkomst i sin deklaration.
1031: nått nämnda ålder.                                        I dag är situationen hos oss i allmänhet den
1032:     Föräidrar som inte på annat sätt sörjer för        att underhållet av den underhållsskyldige upp-
1033: barnets underhåll betaiar underhållsbidrag tili        ges som för stort, medan det ur v'årdnadsha-
1034: barnet. Bidragets belopp och sättet för dess er-       varens synvinkel är för litet. Vore det tillåtet
1035: läggande fastställs antingen genom avtal eller         att i beskattningen göra ett avdrag motsvarande
1036: dom.                                                   underhållet eller en del av det, kunde underhål-
1037:     Barnets · trygghet tili underhåll kan, trots att   let något höjas samtidigt som man väsentligt
1038: reformer på detta område hat genomförts, fort-         underlättade de underhållsskyldigas möjligheter
1039: farande anses vara otillräckligt. Enligt en un-        att betala underhåll.
1040: dersökning som gjordes år 1971 betalades för-             Med hänvisning tili ovanstående ber under-
1041: skott på underhållsbidrag tili ca 30 000 skils-        tecknad att i den ordning 3 7 1 mom. riks~
1042: mässobarn, dessa barn blev alltså helt eller           dagsordningen föreskriver tili vederböraride
1043: delvis uta,n underhållsbidrag. Genom att in-           medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
1044: drivningsmetoderna i praktiken inte tryggar            mål:
1045: barnets underhållsbidrag tillräckligt väl borde
1046: också andra möjligheter att stärka barnets ställ-                  Avser Regeringen pröva möjligheter-
1047: ning övervägas.          .           ·                          na att bättre än hittills trygga barnens
1048:     De .underhållsbiclrag som skall erläggas blir               rätt tili underhåll genom att införa ett
1049: ofta ekonomiskt mycket. betungande för de un-                   system med avdrag i beskattningen för
1050: derhållskyldiga, yilka inte har rätt att i be-                  underhåll till barn?
1051:       Helsingfors den 3 februari 1978.
1052: 
1053:                                            Christoffer Taxell
1054: 
1055: 
1056: 
1057: 
1058: 087800076H
1059: 2                                              1978 vp.
1060: 
1061: Kirjallinen kysymys n:o 6.                                                                   Suomennos.
1062: 
1063: 
1064: 
1065: 
1066:                                    Ta~Xell: Lapsen elatuksen turvaamisesta verovähennyksiä hyväksi-
1067:                                       käyttäen.
1068: 
1069: 
1070:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m ie he 11 e.
1071: 
1072:     Lapsen elatuksen turvaamis·esta annetun lain      vaikea tilanne on sellaisille, joilla on elatusvel-
1073: mukaan lapsella on oikeus riittävään elatuk-          vollisuus useampaan lapseen nähden, esim. sel-
1074: seen. Tämä merkitsee sitä, että lapsen kehitys-       laisilla, joilla on perhe, jossa on lapsia, ja joilla
1075: tason edellyttämät aineelliset ja henkiset tar-       lisäksi on elatusvelvollisuus aikaisemmasta avio-
1076: peet on tyydytettävä. Samoin on vastattava            liitosta oleviin lapsiin nähden.
1077: niistä kuluista, jotka aiheutuvat lapsen huol-            Ruotsissa elatusvelvollisella on oikeus tehdä
1078: losta ja koulutuksesta. Arvioitaessa vanhempien       verotuksessaan vähennys, jonka korkein määrä
1079: huoltovelvollisuuden laajuutta otetaan huo-           tänä vuonna on 2 500 kruunua lasta kohti. Mi-
1080: mioon myös lapsen kyky ja mahdollisuudet              käli elatusapua on maksettu tuomion perusteel-
1081: its·e vastata elatuksestaan.                          la, vähennys sallitaan myös, vaikka lapsi on yli
1082:     Pääsäännön mukaan lapsen oikeus saada ela-        18 vuotta. Voidaan todeta, että tämän vähen-
1083:  tusta vanhemmiltaan lakkaa lapsen täytettyä          nysoikeuden vastapainona ei Ruotsissa ole ela~
1084:  18 vuotta, mutta vanhemmat voidaan vielä             tusavun vastaanottajalla velvollisuutta ilmoittaa
1085:  velvoittaa vastaamaan lapser,t koulutuksesta ai-     se tulona veroilmoituksessaan.
1086:  heutuvista menoista senkin jälkeen, kun lapsi            Meillä tilanne tänään on myös se, että ela-
1087:  on saavuttanut mainitun iän.                         tusvelvollinen pitää elatusapua liian suurena,
1088:    ·Vanhemmat, jotka eivät muulla tavalla vastaa      kun se taas huoltajan näkökulmasta katsottuna
1089: lapsen elatuksesta, maksavat lapselle elatus-         on liian pieni. Mikäli olisi sallittua verotukses-
1090:  apua. Elatusavun määrä sekä suoritustapa vah-        sa tehdä vähennys, joka vastaisi elatusapua tai
1091:  vistetaan joko sopimuksella tai tuomiolla.           osaa siitä, elatusapua voitaisiin jonkin verran
1092:     Vaikka UtJdistuksia tällä alalla on toteutettu,   korottaa samanaikaisesti kuin helpotettaisiin
1093: lapsen elatusturvaa voidaan edelleen pitää riit-      elatusvelvollisen mahdollisuuksia maksaa ela-
1094:  tämättömänä. Erään, vuonna 1971 toimeenpan-          tusapua.
1095:  nun tutkimuksen mukaan maksettiin elatustuen             Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
1096: ennakkoa · n. 30 000 :lle avioerolapselle, nämä       tyksen 37 §: n 1 momentin nojalla allekirjoitta~
1097: lapset jäivät siten kokonaan tai osittain ilman       nut esittää valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1098: elatusapua. Koska perimismenetelmä käytän-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1099: nössä ei turvaa riittävän hyvin lapsen elatus-
1100: avun saamista, olisi harkittava myös muita                       Aikooko Hallitus tutkia mahdolli-
1101:  mahdollisuuksia hoitaa lapsen asemaa.                        suuksia tähänastista paremmin. turvata
1102:     Maksettavat elatusavut ovat· usein taloudelli-            lapsen oikeuden .elatusapuun ottamalla
1103: sesti erittäin raskaita elatusvelvollisille, joilla           käyttöön järjes~elmiin, jonka mukaan
1104: ei ole oikeutta verotuksessaan tehdä elatusvel-               lapselle maksettu elatusapu olisi vero~
1105: vollisuuteen perustuvia vähennyksiä. · Erityisen              tuksessa vähennyskelpoinen?
1106:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1978.
1107: 
1108:                                           Christoffer ·T a~~ll
1109:                                                N:o 6                                               3
1110: 
1111: 
1112: 
1113: 
1114:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1115: 
1116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      maksettujen elatusmaksujen osalta noudatetta-
1117: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vaksi laadittaessa verolautakunnille esityksiä
1118: olette 3 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir-      verovalmisteluohjeiksi vuodelta 1976 toimitet-
1119: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tavaa verotusta varten:
1120: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja         "Mikäli verovelvollisen veronmaksukyky ot-
1121: Taxellin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     taen huomioon verovelvollisen ja hänen per-
1122: sestä n:o 6:                                        heensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus
1123:                                                     on erityisestä syystä alentunut, vähennetään
1124:           Aikooko Hallitus tutkia mahdolli-         tulosta verolautakunnan harkinnan mukaan
1125:        suuksia tähänastista paremmin turvata        kohtuullinen, enintään 3 000 mk:n suuruinen
1126:        lapsen oikeuden elatusapuun ottamalla        määrä.
1127:        käyttöön järjestelmän, jonka mukaan             Maksetut elatusmaksut voidaan veronmaksu-
1128:        lapselle maksettu elatusapu olisi vero-      kyvyn alentumisen perusteella myös vähentää
1129:        tuksessa vähennyskelpoinen?                  ottaen huomioon se, että omasta lapsesta myön-
1130:                                                     nettävät vähennykset vastaavat noin 900 mar-
1131:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kan tulosta tehtävää vähennystä lasta kohti."
1132: taen s·euraavaa:                                       Verohallitus on 15 päivänä joulukuuta 1977
1133:                                                     päättänyt antaa vuodelta 1977 toimitettavaa
1134:    Tulo- ja varallisuusverolain säännösten mu-      verotusta varten maksetuista elatusmaksuista
1135: kaan on asumuseron saaneelle tai välien rik-        seuraavan sisältöisen ohjeen edellä mainitun
1136: koutumisen vuoksi jatkuvasti erillään asuvalle      asetuksen nojalla:
1137: taikka entiselle puolisolle maksettu toistuvais-       "Maksetut elatusmaksut voidaan veronmak-
1138: avustus saajan veronalaista tuloa ja vastaavasti    sukyvyn alentumis·en perusteella vähentää ot-
1139: maksaja voi vähentää sen verotuks'essaan. Sitä      taen huomioon verovelvollisen ja hänen per-
1140: vastoin lapselle maksettu avustus ei ole saajal-    heensä käytettävissä olevat tulot ja varallisuus
1141: le veronalaista eikä maksajalle vähennyskelpoi-     sekä se, että verovelvollisen elättämästä ala-
1142: nen.                                                ikäisestä lapsesta myönnettävät vähennykset
1143:    Tulo- ja varallisuusverolain 31 §:n 1 mo-        vastaavat noin 1 000 markan tulosta tehtävää
1144: mentin mukaan, jos verovuonna Suomessa asu-         vähennystä lasta kohti."
1145: neen henkilön veronmaksukyky hänen ja hä-              Verotuksen toimittaa kussakin kunnassa ve-
1146: nen perheensä käytettävissä olevat tulot ja va-     rolautakunta itsenäisesti lakia soveltaen. Koska
1147: rallisuus huomioon ottaen on erityisestä syys-      kysymyksessä oleva vähennys on harkinnan-
1148: tä, kuten elatusvelvollisuuden, työttömyyden        varainen, on verotuskäytännössä jossakin mää-
1149: tai sairauden johdosta olennaisesti alentunut,      rin saattanut esiintyä epäyhtenäisyyttä. Kuten
1150: vähennetään tulosta kohtuullinen määrä, ei          edellä on jo esitetty, verohallitus on jatkuvasti
1151: kuitenkaan enempää kuin 3 000 markkaa vuo-          pyrkinyt mahdollisimman yhtenäiseen verotus-
1152: delta 1976 toimitetussa verotuksessa ja 3 500       käytäntöön.
1153: markkaa vuodelta 1977 toimitettavassa vero-            Verohallituksen ohjeiden mukaisesti myön-
1154: tuksessa.                                           netty harkinnanvarainen vähennys on vastan-
1155:    Verohallituksesta annetun asetuksen 1 §:n        nut lähinnä sitä vähennystä, joka lapsen huol-
1156: 2 momentin nojalla verohallitus on antanut          tajalle myönnetään alaikäisen lapsen elättämi-
1157:  seuraavan ohJeen veronmaksukyvyn alentumi-         sen perusteella. Jos lapselle maksetusta elatus-
1158:  sen johdosta myönnettävästä vähennyksestä          avusta myönnettävää vähennystä halutaan mer-
1159: 4                                         1978 vp.
1160: 
1161: kittävästi korottaa, edellyttää sanotunlainen   huomioon ottamista ja että vähennyksellä on
1162: vähennyskohtelu erityissäännöstä mm. jo sen-    ehdoton yläraja. Hallitus seuraa verotuskäytän-
1163: kin vuoksi, että veronmaksukyvyn alentumis-     nön kehitystä sekä selvittää mahdollisten lain-
1164: vähennys edellyttää tulojen ja varallisuuden    säädännöllisten muutosten tarvetta.
1165:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1978.
1166: 
1167:                                                                       Ministeri Esko Rekola
1168:                                                                                                   5
1169: 
1170: 
1171: 
1172: 
1173:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1174: 
1175:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      Direktiven utfärdades för att iakttas vid upp-
1176: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       görande av skatteberedningsanvisningar för
1177: se av den 3 februari 1978 tili vederbörande        skattenämnderna vid beskattningen för år
1178: medlem av statsrådet översänt avskrift av          1976:
1179: följande av riksdagsman Taxell ställda spörs-         "Är skattskyldigs skattebetalningsförmåga
1180: mål nr 6:                                          med beaktande av de inkomster och den för-
1181:                                                    mögenhet, som står tili hans och hans familjs
1182:           A vser Regeringen pröva möjligheter-     förfogande, på grund av särskild orsak nedsatt,
1183:        na att bättre än hittills trygga barnens    avdras från inkomsten enligt skattenämndens
1184:        rätt till underhåll genom att införa ett    prövning ett skäligt belopp, dock inte mera
1185:        system med avdrag i beskattningen för       än 3 000 mk.
1186:        underhåll tili barn?                           Erlagda underhållsavgifter kan på grund av
1187:                                                    nedsatt skattebetalningsförmåga också avdras
1188:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       med beaktande av att de avdrag som beviljas
1189: samt anföra följande:                              för eget barn motsvarar ett avdrag från in-
1190:                                                    komsten om ca 900 mk per barn."
1191:    Enligt stadgandena i lagen om skatt på in-         Skattestyrelsen har med stöd av ovan nämn-
1192: komst och förmögenhet är periodiskt under-         da förordning den 15 december 1977 beslutat
1193: stöd, som erläggs tili den som erhållit hem-       utfärda följande direktiv angående erlagda un-
1194: skillnad eller på grund av söndring i äktenskap    derstödsavgifter för den beskattning som verk-
1195: fortgående lever åtskild från sin make, skatte-    ställs för år 1977:
1196: pliktig inkomst för mottagaren och kan i stäl-        "Erlagda underhållsavgifter kan på grund av
1197: let av den som erlägger understödet avdras         nedsatt skattebetalningsförmåga avdras med
1198: från hans inkomst vid beskattningen. Däremot       beaktande av de inkomster och den förmögen-
1199: är understöd tili barn inte skattepliktig in-      het, som står tili skattskyldigs och hans fa-
1200: komst för mottagaren och det får inte avdras       miljs förfogande samt av att de avdrag, som
1201: av den som erlägger understödet.                   beviljas för av skattskyldig försörjt minderå-
1202:     I 31 § 1 mom. lagen om skatt på inkomst        rigt barn, motsvarar ett avdrag från in-
1203: och förmögenhet stadgas, att om under skatte-      komsten om ca 1 000 mk per barn."
1204: året i Finland bosatt persons skattebetalnings-       Beskattning verkställs i varje kommun av
1205: förmåga med beaktande av de inkomster och          skattenämnden självständigt, med tiliämpning
1206: den förmögenhet, som står tili hans och hans       av lagen. Då ifrågavarande avdrag beror på
1207: familjs förfogande, på grund av särskild or-       prövning är det möjligt, att beskattningspraxis
1208: sak, såsom försörjningsplikt, arbetslöshet eller   i någon mån har kunnat variera. Skattesty-
1209: sjukdom, väsentligen n:edgått, avdras från in-     relsen har, såsom ovan redan konstaterats,
1210: komsten ett skäligt belopp, dock inte mera         hela tiden försökt göra beskattningspraxis så
1211: än 3 000 mark i den beskattning som verk-          enhetlig som möjligt.
1212:  ställs för år 1976 och 3 500 mark i beskatt-         Det av prövning beroende avdrag, som har
1213: ningen för år 1977.                                beviljats i enlighet med skattestyrelsens direk-
1214:     Med stöd av 1 § 2 mom. förordningen om         tiv, har närmast motsvarat det avdrag, som
1215:  skattestyrelsen har skattestyrelsen utfärdat      beviljats ett barns försörjare på grund av un-
1216:  följande direktiv angående avdrag, som på         derhåll av minderårigt barn. Såframt man
1217:  grund av nedsatt skattebetalningsförmåga be-      önskar märkbart öka det avdrag som beviljas
1218:  viljas i fråga om erlagda underhållsavgifter.     för underhållsbidrag, erlagt tili barn, förutsät-
1219: 087800076H
1220: 6                                          1978 vp.
1221: 
1222: ter ett sådant avdragssystem specialstadganden,   och att det finns en absolut övre gräns för
1223: bl.a. redan av den anledningen, att avdrag på     avdraget. Regeringen följer med utvecklingen
1224: grund av nedsatt skattebetalningsförmåga för-     av beskattningspraxis samt utreder behovet av
1225: utsätter att inkomster och förmögenhet beaktas    eventuella ändringar i lagstiftningen.
1226:      Helsingfors den 14 februari 1978.
1227: 
1228:                                                                        Minister Esko Rekola
1229:                                                1978 vp.
1230: 
1231: Kirjallinen kysymys n:o 7.
1232: 
1233: 
1234: 
1235: 
1236:                                   Vilmi: Maatila-asetuksen 42 §:n muuttamisesta.
1237: 
1238: 
1239: 
1240:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1241: 
1242:     Maatila-asetusta on viime vuoden loppupuo-       yksityisiltä viljelijäiitä kielletään maanostolai-
1243: lella muutettu arveluttavaan suuntaan. Tapah-        nat, saavat puutavarayhtiöt lähes yksinoikeudel-
1244: tuneen muutoksen jälkeen maanostolainaa ei           la hankkia Lapin tilat omistukseensa. Tästä
1245: myönnetä enää kehitysalueellakaan maatilan           syystä maanostolainojen kohdalla tehty asetuk-
1246: hankintaan, ellei viljelijä perheineen voi saada     sen muutos tulisi kiireesti peruuttaa ja tätä
1247: tilalta pääasiallista toimeentuloa. Ennen muu-       koskeva maatila-asetuksen 42 § palauttaa 13
1248: tosta voimassa olleen asetuksen mukaan voitiin       päivänä toukokuuta 1977 hyväksyttyyn muo-
1249: maanostolainaa myöntää Lapissa ja kehitys-           toon.
1250: alueella, jos viljelijä perheineen voi saada siltä      Maatilalain toteuttamiseen pitäisi päästä
1251: myös tilan ulkopuolelta saatavat ansiotulot huo-     myös muilta osin. Vaikka lain hyväksymisestä
1252: mioon ottaen pääasiallisen toimeentulonsa.           on kulunut jo yli 10 kuukautta, ovat erityisiä
1253:     Hallituksen toteuttama maatila-asetuksen         tukitoimenpiteitä koskevat toimeenpano-ohjeet
1254: muutos merkitsee erityisesti Lapin ja kehitys-       edelleenkin antamatta. Mm. kolmen pohjoisim-
1255: alueen ensimmäisen vyöhykkeen osalta tuntu-          man kunnan, Enontekiön, Inarin ja Utsjoen
1256: vaa huononnusta tilojen elinkelpoistamistoimin-      kuntien alueita koskevat karjarakennusten ra-
1257: nassa. Se romuttaa suurelta osin maatilalain         kennusavustusten ja pellon sekä laitumen rai-
1258: perustarkoituksen: maaseudun asuttuna säilyt-        vausavustusten myöntämistä koskevat yksityis-
1259: tämisen. Muutoksella estetään pienten tilojen        kohtaiset perusteet puuttuvat, mikä on synnyt-
1260: elinkelpoistaminen, sillä kehitysalueen ensim-       tänyt epävarmuutta ja hidastanut suuresti näi-
1261: mäisellä vyöhykkeellä on runsaasti sellaisia pien-   den kuntien maatilatalouden kehittämistä. Sa-
1262:  tilallisia, jotka saavat osan perheen toimeen-      moin syrjäkylien sähköistämislainojen myöntä-
1263:  tulosta joko metsätöistä, poronhoidosta tai pal-    mistä koskevia perusteita tulisi muuttaa siten,
1264: veluelinkeinoista. Kun tällaisen pientilan pelto-    että myös 67 vuotta vanhemmille tilojen hai-
1265:  alue saattaa olla vain 5-6 hehtaaria ja tilan       tijoille voitaisiin myöntää sähköistämislainaa.
1266:  koko pinta-ala 50-60 hehtaaria, on tällaisen        Muuten käytännössä käy niin, että jos lainoi-
1267:  tilan haltijan pakko käydä tilan ulkopuolella       tuksen ulkopuolelle jätetään ikääntyneet tilojen
1268:  ansiotöissä. Maanostolainan evääminen tällai-       haltijat, he eivät kykene tulemaan mukaan
1269:  sessa tapauksessa on täysin kohtuutonta. Ny-        oman kyläyhteisönsä sähköistämistä koskevaan
1270:  kyisenä vaikeana työttömyyskautena suunnitte-       hankkeeseen, ja näin koko hanke saattaa tästä
1271:  lee moni asuntoa vailla oleva nuori perhe tilan     syystä raueta, koska kustannukset jäljelle jää-
1272:  ja asunnon hankkimista maaseudulta, mutta           neiden tilojen osalta muodostuvat kohtuutto-
1273:  lainoitusmahdollisuuksien puuttuessa oman ko-       man suuriksi. Jotta vielä sähköä vailla olevat
1274:  din hankkiminen jää toteutumatta. Kun esi-          syrjäkylät voitaisiin saattaa sähköistyksen pii-
1275:  merkiksi Lapin läänin alueen maatilatalouk-         riin, tulisi sähköistömislainaa antaa jokaiselle
1276:  sista on viimeisen 10 vuoden aikana joutunut        tilalle tilan omistajan iästä riippumatta.
1277:  lopettamaan tuotantonsa lähes 2/3, ja vain 1/3         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
1278:  on enää varsinaisia maatilatalouden harjoitta-      §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
1279:  jia, joista niistäkin huomattava osa saa tuloja     ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
1280:  myös tilan ulkopuolelta, tulisi valtaosa Lapin      van kysymyksen:
1281:  tiloista jäämään maanostolainoituksen ulkopuo-
1282:  lelle. Tämä merkitsee suoranaista katastrofia                 Tietääkö Hallitus, että hiljattain hy-
1283:  Lapin asuttuna säilyttämisen kannalta, sillä jos            väksytty maatila-asetuksen 42 §: n muu-
1284: 0878001917
1285: 2                                         1978 vp.
1286: 
1287:      tos merkitsee Lapin ja kehitysalueen I           kohdan korjaamiseksi, ja .milloin•Halli-
1288:      vyöhykkeen osalta tuntuvaa huonon-               tus antaa maatilalain puuttuvat toi-
1289:      ousta aikaisempaan verrattuna, koska             meenpano-ohjeet kolmen pohjoisimman
1290:      maanostolainaa ei enää myönnetä sel-             kunnan, Enontekiön, Inarin ja Utsjoen
1291:      laiselle viljelijälle, joka on hankkinut         kuntien alueella myönnettävien karja-
1292:      osan toimeentulosta tilan ulkopuolelta,          rakennusten rakentamisavustusten sekä
1293:      ja jos tietää, .                                 pellon ja laitumen raivauspalkkioiden
1294:         milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-          osalta?
1295:      siin syntyneen pientiloja koskevan epä-
1296:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1978.
1297: 
1298:                                         Pekka Vilmi
1299:                                                                                                      3
1300: 
1301: 
1302: 
1303: 
1304:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1305: 
1306:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           Maatila-asetuksen 42 §:ään 25 palVana mar-
1307: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         raskuuta 1977 annetulla asetuksella {850/77)
1308: mies, olette 3 päivänä helmikuuta 1978 päivä-        tehdyt muutokset ovat merkinneet lainojen
1309: tyn kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston      myöntämisedellytysten tiukentamista ainoastaan
1310: asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi jäljennök-    sikäli kuin kysymys on kehitysalueilla uusien
1311: sen kansanedustaja Pekka Vilmin näin kuulu-          maatilojen hankkimiseen myönnettävistä maan-
1312: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:e, 7:             ostolainoista. Kun uusien maatilojen hankkimis-
1313:                                                      ta tuettaessa olisi erityistä painoa syytä panna
1314:            Tietääkö Hallitus, että hiljattain hy-    tilakoon suurentamiselle; katsottiin sanotunlais-
1315:         väksytty maatila-asetuksen 42 §:n muu-       ten lainojen myöntämisessä aiheelliseksi kehi-
1316:         tos merkitsee Lapin ja kehitysalueen I       tysalueilla edellyttää, että viljelijän on perhei-
1317:        ·vyöhykkeen osalta tuntuvaa huononous-        neen mahdollista saada asianomaiselta hankit-
1318:         ta aikaisempaan verrattuna, koska            tavalta maatilalta pääasiallinen toimeentulonsa.
1319:         maanostolainaa ei enää myönnetä sellai-      Muualla maassa edellytetään sanottuja maan-
1320:         selle viljelijälle, joka on hankkinut osan   ostolainoja myönnettäessä edelleenkin mahdolli-
1321:         toimeentulosta tilan ulkopuolelta, ja jos    suutta saada tilalta koko toimeentulo. Edellä
1322:         tietää,                                      tarkoitetulla tiukennuksella ei ole sen sijaan
1323:            milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-      mitenkään huononnettu tilojen elinkelpoista-
1324:         siin syntyneen pientiloja koskevan epä-      mista tarkoittavien lainojen myöntämisedelly-
1325:         kohdan korjaamiseksi, ja milloin Halli-      tyksiä, sillä lisämaanostolainojen myöntämis-
1326:         tus antaa maatilalain puuttuvat toimeen-     edellytyksiin ei edellä tarkoitetulla asetuksen
1327:         pano-ohjeet kolmen pohjoisimman kun-         muutoksella ole lainkaan puututtu ja sisarosuus-
1328:         nan, Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kun-      lainojen osalta tehdyt muutokset ovat merkin-
1329:         tien alueella myönnettävien karjaraken-      neet niiden myöntämisedellytysten lieventämis-
1330:         nusten rakentamisavustusten sekä pel-        tä kehitysalueiden toisella vyöhykkeellä.
1331:         lon ja laitumen raivauspalkkioiden osal-        Maatilahallituksessa on parhaillaan valmis-
1332:         ta?                                          teilla ohjeiden antaminen Enontekiön, Inarin ja
1333:                                                      Utsjoen kunnissa myönnettävistä karjarakennus-
1334:    Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-         ten rakentamisavustuksista sekä raivausavus-
1335: taen seuraavaa:                                      tuksista. Ohjeet tuUaan antamaan ennen tule-
1336:                                                      van rakennus- ja raivauskauden alkua.
1337:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1978.
1338: 
1339:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
1340: 4                                            1978 vp.
1341: 
1342: 
1343: 
1344: 
1345:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
1346: 
1347:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förordningen om gårdsbruksenheter har inne-
1348: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           burit, att förutsättningarna för beviljande av
1349: velse av den 3 februari 1978 tili vederbörande      lån har skärpts endast tili den del det är fråga
1350: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      om jordinköpslån som beviljas för anskaffning
1351: jande av riksdagsman Pekka Vilmi underteck-         av nya gårdsbruksenheter inom utvecklingsom-
1352: nade spörsmål nr 7:                                 rådena. Då det vid stödjandet av anskaffning
1353:                                                     av nya gårdsbruksenheter är skäl att lägga
1354:           Är Regeringen medveten om, att            särskild vikt vid att gårdsbruksenheterna blir
1355:        den nyligen godkända ändringen av 42         större, ansåg man det vara skäligt att vid be-
1356:        § förordningen om gårdsbruksenheter,         viljande av dessa lån inom utvecklingsområde-
1357:        för Lappland och utvecklingsområdenas        na förutsätta, att odlaren och hans familj kan
1358:        I zon innebär en avsevärd försämring         få sin huvudsakliga utkomst av den gårdsbruks-
1359:        i jämförelse med tidigare, eftersom jord-    enhet som skall anskaffas. I övriga delar av
1360:        inköpslån inte längre beviljas sådan         landet förutsätts fortfarande vid beviljande av
1361:        odlare, som fått en del av sin utkomst       sagda jordinköpslån att hela utkomsten kan
1362:        utanför gårdsbruksenheten, och om så         fås av gårdsbruksenheten. Genom ovan avsedda
1363:        är fallet,                                   åtstramning har man däremot inte på något
1364:           när ämnar Regeringen vidtaga åtgär-       sätt försämrat förutsättningarna för beviljande
1365:        der för att rätta tili det missförhållande   av lån som avser att göra gårdsbruksenheterna
1366:        som uppstått för småbruken, och när          mera livsdugliga, ty genom ovan avsedda änd-
1367:        kommer Regeringen att ge de verkstäl-        ring av förordningen har man inte befattat
1368:        lighetsdirektiv för lagen om gårdsbruks-     sig med förutsättningarna för beviljande av lån
1369:        enheter som saknas för bidrag för upp-       för inköp av tilläggsjord och ändringarna i
1370:        förande av boskapsbyggnader samt röj-        fråga om syskonandelslån har inneburit att
1371:        ningspremier för åker och betesmark          förutsättningarna för beviljande av dem har
1372:        som beviljas i de tre nordligaste kom-       lindrats inom utvecklingsområdenas andra zon.
1373:        munerna, Enontekiö, Enare och Uts-              Vid jordbruksstyrelsen bereder man som bäst
1374:        joki?                                        direktiv som kommer att utfärdas angående
1375:                                                     bidrag som i Enontekiö, Enare och Utsjoki
1376:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        kommuner beviljas för uppförande av boskaps-
1377: samt anföra följande:                               byggnader samt för röjning. Direktiven kom-
1378:   De ändringar som genom förordning av den          mer att utfärdas före början av inkommande
1379: 25 november 1977 ( 850/77) gjorts i 42 §            byggnads- och röjningsperiod.
1380:     Helsingfors den 10 mars 1978.
1381: 
1382:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
1383:                                               1978 vp.
1384: 
1385: Kirjallinen kysymys n:o 8.
1386: 
1387: 
1388: 
1389: 
1390:                                   Kanerva: Postin laatikkoonkannosta.
1391: 
1392: 
1393:                          Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
1394: 
1395:    Hallituksen toimenpiteistään vuonna 1975          tilanne säilytetään huhtikuun 13 päivän mukai-
1396: antaman kertomuksen johdosta on eduskunta            sena. Tämä merkitsee käytännössä sitä; että ne
1397: lausunut postin kannosta omakoti- ja rivitalo-       taloudet, jotka ennen mainittua päivää olivat
1398: alueilla· seuraavaa: "Eduskunta rei hyväksy teh-     laatikkoonkannon piirissä, sa!J,vat postinsa edel-
1399: tyjä ,suunnitelmia postin laatikkoonkantoon sii.r-   leen laatikkoon kannettuna. Samalla tavoin
1400: tymiseksi omakoti- ja rivitaloalueilla ja edellyt-   uusilla omakoti-, rivitalo- ja niihin verrattavilla
1401: tää, että hallitus antaa posti- ja lennätinhalli-    asuma-alueilla sovelletaan yhä: edelleen laatik-
1402: tukselle ohjeet hyväksyä omakoti, ja rivitalo-       koonkantoperiaatetta.
1403: alueilla loukkuunkannon noudatettavaksi kanto-          Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
1404: tavaksi."                                            37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
1405:    Taajama~alueiden omakoti- ja rivitaloalueilla     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
1406: tapahtuu. postin .kotiinkanto tällä hetkellä si-     raavan· kysymyksen:
1407: ten, että .noin puolet kyseisten alueiden asuk-
1408: kaista saa postinsa · laatikkoonkantona ja puolet              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1409: luukkuunkantona. Eduskunnan edellä mainitun                 ryhtyä, jotta posti- ja lennätinhallitus
1410: päätöksen johdosta on posti- ja lennäcinhallitus.           toteuttaisi ne toimet11piteet, joihin edus-
1411: tiettävästi päättänyt toistaiseksi luopua laatik-           kunnan edellä todettu lausuma postin·
1412: koonkannon lisäämistoimenpiteistään. Posti- ja              laatikkoonkannasta antaa aihetta?
1413: It!rmätinhallitus pitää periaatteenaan sitä, että
1414:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1978.
1415: 
1416:                                               Ilkka Kanerva
1417: 
1418: 
1419: 
1420: 
1421: 087800168F
1422: 2                                             1978 vp.
1423: 
1424: 
1425: 
1426: 
1427:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
1428: 
1429:    VaJ.tiopäiväjärjestyiksen 37 §: n 1 momentissa        Eduskunnan em. lausuman j(jhdosta on suo-
1430: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ritettu selvitys postinkannon eri kehittämisvaih-
1431: olette 3 pähnänä helmikuuta 1978 päivätyn            toehdoista. Pos.cinkannon kehittämistä tarkas-
1432: kirjeenne n:o 69 oheLla toimittanut valtioneu-       teltaessa tulee ottaa huomioon, että ·posti- ja
1433: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         lennätinlaitos on Hikelaitos ja että laitoksen ta-
1434: kansanedustaja Ilkka Kanervan näin kuuluvasta        loudenhoitolain mukaan kannettavat maksut on
1435: kirjallisesta kysymyksestä n:o 8:                    määrättävä yleiseltä tasoltaan sellaisiksi, että
1436:                                                      niistä kertyvät tulot, mikäli mahdollista, riit-
1437:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tävät peittämään laitoksen kustannukset. Kun
1438:        ryhtyä, jotta posti- ja lennätinhallitus      postin palvelutason kohottaminen välittömästi
1439:        toteuttaisi ne toimenpiteet, joihin edus-     heijastuu postipalvelujen käyttäjään postimak-
1440:        kunnan edellä todettu lausuma postin          sujen korotuksena, tulisi postitoimen kehittä- .
1441:        laatikkoankannosta antaa aihetta?             mistä tarkastella kokonaisuutena. Ensisijaisena
1442:                                                      tavoitteena tulisi olla niiden 71 000 talouden
1443:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        saattaminen postinjakelun piiriin, .joilla postin
1444: vasti seuraavaa:                                     noutomatka on vielä yli 500 metriä. Samaan
1445:    Vuoden 1976 lopussa taajamien omakoti-,           kiireellisyysryhmään •tulisi kuulua postipalvelu-
1446: rivi- ja vastaavissa taloissa asuvista ruokakun-     jen parantaminen niiden 40 000 talouden osal-
1447: nista 56 % sat postinsa laatikkoonkantona ja         ta, jotka saavat postinsa harvemmin kum viisi
1448: 44 , o/o luukkuunkantona.                            kertaa viikossa.
1449:    Valtioneuvoston kesäkuun 10 päivänä J976              Tehdyssä selvityksessä on tarkasteltu viittä·
1450: tekemään periaatepäätökseen eräistä lisäyksistä      eri postinkannon kehittämisvaihtOehtoa. Edus-
1451: menojen •säästö- ja lykkäystoimenpiteisiin sisäl-    kunnan lausuman toteuttava vaihtoehto merkit-
1452: tyi päätös siitä, että rivi-, omakoti- ja vastaa-    sisi kokonaiskustannusten lisääntymistä 50 mil-
1453: vien talotyyppien osalta pyritään asteettain         joonalla markalla. Henkilökunnan lisätarve olisi
1454: postin laatikkoonkantoon vuoden 1977 lop-            660 henkilöä. Postimaksuja olisi tämän johdos-
1455: puun mennessä. Tähän perustuen liikenneminis-         ta korotettava keskimäärin 5 %.
1456: teriö ottaen huomioon laatikkoonkantoon siir-            Tämän selvityksen perusteella hallitus on ilta-
1457: tymisestä valtiolle koituvan n. 280 henkilötyö-      koclussaan tammikuun 5 päivänä 1978 teh-
1458: vuoden eli n. 10 milj. markan vuotuisen sääs-        nyt periaatepäätöksen niistä toimenpiteistä, joi-
1459: tön teki 24. 11. 1976 päätöksen siitä, että pos-     hin Eduskunnan lausuma antaa aihetta, seuraa-
1460: ti- ja lennätinhallitus voi ryhtyä em. valtioneu-    vasti:
1461: voston päätökseen sisältyviin postinkannon yh-
1462: tenäistämistä tarkoittaviin toimenpiteisiin. Tä-         Postinjakelussa taajamissa jo olemassa ole-
1463: män jälkeen posti- ja lennätinhallitus .antoi oh-     villa omakoti- ja rivitaloalueilla pysytetään ny-
1464: jeet postin laatikkoonkannon lisäämisestä.            kyinen jakelumuoto ja uusilla omakoti- ja rivi-
1465:    Käsitellessään hallituksen kertomusta toimen-     taloalueilla toteutetaan postin laatikkoonkan-
1466: piteistään vuodelta 1975 Eduskunta hyväksyi           to. Postinjakelumuotojen yhtenäistäminen säi-
1467: 13. 4. 1977 perustuslakivaliokunnan ja ulko-          lytetään pitemmän ·aikavälin tavoitteena.
1468: asiainvaliokunnan mietinnöt asiassa seuraavin            Postinjakelua harvaan asutuilla alueilla kehi-
1469: lisäyksin: Eduskunta ei hyväksy tehtyjä suun-         tetään siten, että ne taloudet, joilla postin nou-
1470: nitelmia postin laati:klkoonkantoon siirtymiseksi     tomatka on yli 500 metriä, pyritään mahdol-
1471: omakoti- ja rivitaloalueilla ja edellyttää, että      lisuuksien mukaan saattamaan postinjakelun
1472: hallitus antaa posti- ja lennäcinhallitukselle oh-    piiriin. Kaikkien talouksien osalta pyritään to-
1473: jeet hyväksyä omakoti- ja rivitaloalueilla luuk-      teuttamaan viitenä päivänä viikossa tapahtuva
1474: kuunkannon noudatettavaksi kantotavaksi.              postin jakelu.
1475:                                               N:o 8                                               3
1476: 
1477:     Tämä päätös merkitsee sitä, että hal1itus ei   kustannusten lisääntymistä noin 7,7 miljoonalla
1478: katsonut eduskunnan lausuman toteuttamista         markalla. Henkilökunnan lisätarve on 135 pos-
1479: sellaisenaan mahdolliseksi. Hållitus luopuu kui-   dmiesvakanssia ja postimaksujen korotustarve
1480: tenkin postin laatikkoonkannon lisäämiseen täh-    keskimäärin 0,8 %.
1481: täävistä säästötoimenpiteistä. Postin kotiinkan-       Tämän päätöksen toteuttamista tarkoittava
1482: totapa määräytyy tämän jälkeen samojen peri-       määrärahaesitys, johon on sisällytetty myös pos-
1483: aatteiden mukaan, joita on noudatettu ennen        tinsaajatalouksien luonnollisesta kasvusta aiheu-
1484: säästötoimenpiteisiin ryhtymistä ja myös sen       tuvan lisätarpeen tyydyttäminen, on hallituksen
1485: j'älkeen, kun edus'lrunnan lausuma 13. 4. 1977     kill:uvan vuoden ensimmäisessä lisämenoarvio-
1486: tuli tiedoksi. Tämä päätös merkitsee kdkonrus-     esityksessä.
1487:      Hdsingissä 9 piivän"å ma.aliskuuta 1'978.
1488: 
1489:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
1490: 4                                             1978 vp.
1491: 
1492: 
1493: 
1494: 
1495:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1496: 
1497:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Med anledning av l'iksdagens ovanstående
1498: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           uttalande har man gjort en utredning om olika
1499: velse nr 69 av den 3 februari 1978 tili veder-      alternativ att utveckla postutbärningen. Då
1500: börande medlem ·av statsrådet för avgivande         man granskar utvecklandet av postu:tbärningen
1501: av svar översänt avskrift av följande av riks-      bör man beakta att post- och telegrafvenket
1502: dagsman Ilkka Kanerva undertecknade spörs-          är ett affärsföretag och att de avgifter som
1503: mål nr 8:                                           verket uppbär i enlighet med lagen angående
1504:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     de allmänna grunderna ,för post- och telegraf-
1505:         taga för att post- och telegrafstyrelsen    verkets hushållning tili sin allmänna nivå bör
1506:        ska1l förverkliga de åtgärder som riks-      fastställas sålunda, att inkomsterna av dem så-
1507:        dagens ovanstående uttalande om låd-         vitt möjligt täcker verkets kostnader. Då en
1508:        brevbäring föranleder?                       förhöjning av postens servicenivå omedelbart
1509:                                                     avspeglas som en förhöjning av postavgifterna
1510:     Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt     för den som använder postens service, borde
1511: anföra följande:                                    utvecklandet av postväsendet betraktas som en
1512:                                                     helhet. Ett primärt mål ~borde vara att i post-
1513:     I rslutet av år 1976 fick 56 % av matla-        utbärningen inkludera de 71 000 hushåll som
1514: gen i egnahems-, rad- och motsvarande bus i         ännu måste avhämta posten på över 500 me-
1515: tätorterna sin post som lådbrevbäring och 44        ters avstånd. Lika hrådskande borde det vara
1516: % 'som postavlämning i post1ucka.                   att förbättra 1postservicen för de 40 0000 hus-
1517:     I statsrådets principbeslut av den 10 juni      håll 1som får sin post färre än fem gånger i
1518: 1976 om vissa tiliägg tili åtgärderna för in-       veckan.
1519: besparing av och uppskov med utgifter ingick           I de utredningar som gjorts har man grans-
1520: ett beslut om, att man före utgången av år          kat fem olika alternativ att utveckla postut-
1521: 1977 strävar att gradvis övergå tili ~ådbrev­       bärningen. Det alternativ som förverkligar riks-
1522: bäring i fråga om rad-, egnahems- och motsva-       dagens uttalande skulle innebära en ökning av
1523: rande hustyper. På basen av detta fattade tra-      totalkostnaderna med 50 miljoner mark. Beho-
1524: fikministeriet 24. 11. 1976 med beaktande av        vet av tilläggspersonal skulle vara 660 perso-
1525: den inbesparing av ca 280 arbetsår eller ca         ner. Postavgifterna borde av denna anledning
1526: 10 milj. mk årligen som övergången tili låd-        höjas med i genomsnitt 5 %.
1527: brev:bäringen skulle innebära för staten, ett be-      På grundval av denna utredning har rege-
1528: slut om, att post- och telegrafstyrelsen kunde      ringen vid ,sin aftonskola den 5 januari 1978
1529: vidtaga åtgärder som ingår i statsrådets ovan       fattat ett principbeslut om de åtgärder som
1530: nämnda beslut för att förenhetliga postutbär-       föranleds av riksdagens uttalande, som följer:
1531: ningen. Därefter gav post- och telegrafstyrelsen       Vid postutbärningen i tätorter på redan
1532: anvisningar om att lådbrevbäringen skulle ökas.     existerande egnahems- och radhusområden bi-
1533:     Då riksdagen behandlade regeringens berät-      behålls den nuvarande utbärningsformen och
1534: telse om de åtgärder den vidtagit år 1975 god-      på nya egnahems- och mdhusområden förverk-
1535: kände den 13. 4. 1977 grundlagsutskottets och       ligas [ådbrevbäring. Ett förenhetligande av for-
1536: utskottets för utrilkesärenden betänkanden i sa-    merna för postutbärningen bibehålls som mål
1537: ken med följande tillägg: Riksdagen godkänner       på längre sikt.
1538: icke planerna på övergång till postutbärning           Postutbärningen på glest bebodda områden
1539: tili postlådor på egnahems- och radhusområden,      utvecklas så, att de hushåll som måste avhäm-
1540: och förutsätter, att regeringen ger post- och       ta posten på mer än 500 meters avstånd så
1541: telegrafstyrelsen direktiv om att posten Slk:all    vitt möjligt skall inkluderas i postutbärningen.
1542: bäras ut tili postluckorna på egnahems- och         För alla hushåll strävar man att förverkliga
1543: radhusområden.                                      postutbärningen fem dagar i veckan.
1544:                                               N:o 8                                                5
1545: 
1546:    Detta beslut innebär, att regeringen inte an-   mark. Behovet av tilläggspersonal är 135 post-
1547: såg det möjligt att förverkliga riksdagens utta-   män och postavgifterna horde höjas med i ge-
1548: lande Ii oförändrad form. Regeringen avstod        nomsnitt 0,8 %.
1549: dook från de sparåtgärder som går ut på att           En anslagsproposition som syftar tilil att för-
1550: lådbrevbäringen ökas. Sättet för postens hem-      verkliga detta beslut, och i viiken också beak-
1551: bäring fastställs hädanefter enligt de principer   tats tillfredsställandet av det ökade behov som
1552: som iakttogs innan sparåtgärderna vidtogs och      den naturliga ökningen i antalet hushåll som
1553: även därefter, då riksdagens uttalande av 13. 4.   erhåller post kräver, ingår i regeringens pro-
1554: 1977 blev bekant. Detta beslut innebär en ök-      position till en första tilläggsbudget för inne-
1555: ning av totalkostnaderna med ca 7,7 miljoner       varande år.
1556:      Helsingfors den 9 mars 1978.
1557: 
1558:                                                                   T11afikminister Veikko Saarto
1559: 
1560: 
1561: 
1562: 
1563: 087800168F
1564:                                                1978 vp.
1565: 
1566: Ki.ijallinen kysymys n:o 9.
1567: 
1568: 
1569: 
1570: 
1571:                                    Salmenkivi ym.: Yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennusten
1572:                                       myöntämisessä ilmenneistä epäkohdista.
1573: 
1574: 
1575: 
1576:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1 I e.
1577: 
1578:     Yhteiskunnallis,esti merkittävää toimintaa        yhdistykselle, joka omistaa mm. suuret ravin-
1579: harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen veron-     tolat Duunarin ja Paasiravintolan. Jo näiden
1580: huojennuksista annetun lain ( As .kok. 680/           ravintoloiden yhteinen liikevaihto on noin 15
1581: 1976, HE 47/1976 vp.) säätämisen yhteydessä           miljoonaa markkaa. Helsingin Työväenyhdis-
1582: Kansallisen Kokoomuksen vastalauseessa val-           tykseUe on myönnetty ravintolatoimintansa tuo-
1583: tiovarainvaliokunnan mietintöön n:o 34/1976           tosta täydellinen verovapaus tuloverosta.
1584: vp. korostettiin, ettei yLeishyödyllisten yhteisö-       Nämä ravintolat olivat vanhan käytännön
1585: jen verovapautta ole syytä laajentaa. Kokoo-          mukaan maksaneet veroa normaaliin tapaan
1586: muksen mielestä olisi ollut parempi pyrkiä            liiketoiminnastaan. Kokoomuksen eduskunta-
1587: määrittelemään laissa ne toimialat, joille vero-      ryhmä ei hyväksy tätä eikä pidä suoritettua ve-
1588: vapaa liiketoiminta tulisi sallia, kuin antaa         ronhuojennusmenettelyä lain mukaisena. Edus-
1589: yhteisöille täss·ä suhteessa vapaat kädet. Edel-      kuntaryhmän mielestä ravintola Duunarin ja
1590: leen kokoomus lain käsittelyn yhteydessä ko-          Paasiravintolan Helsingin Työväenyhdistyksen
1591: rosti, että veroa maksavien yritysten kannalta        kautta saarnat veronhuojennukset merkitsevät
1592: ovat verovapaat yhteisöt kohtuuttoman edulli-         suurta haittaa ja kannattavaisuuden vähene-
1593: sessa kilpailuasemassa, jos liiketoimintaa harjoi-    mistä vastaavaa toimintaa harjoittaville elinkei-
1594: tetaan muutoin samoin edellytyksin.                   nonharjoittajille, jotka maksavat normaalisti
1595:     Kokoomus painotti myös, että lain säätämi-        veroa.
1596: nen laajentaa verovapauden saajien piirin niin           Menettely on kaiken kaikkiaan jo periaatteel-
1597: suureksi, että voi syntyä lukuisia uusia "por-        lisestikin väärä ja aiheuttaa suurta katkeruutta
1598: saanreikiä" verolainsäädäntöömme. On esim.            raskaan verotaakan alla painiskelevien yrittä-
1599: erittäin tulkinnanvaraista, mikä on sellaista         jien ja tavallisten palkanansaitsijoiden keskuu-
1600: lain 2 §:n mukaista muille elinkeinonharjoitta-       dessa. Samoin laki näyttää merkinneen uuden
1601: jille aiheutJettua "haittaa, joka ei ole vähäinen".   epädemokr.aattisen rahoituskanavan avaamista
1602: Kokoomus vaa trkin lain 2 §: ää dukeunettavaksi       eräille puolueille.
1603: siten, että keskeisenä arviointiperusteena olisi
1604: ollut se, merkitseekö yhteisön tiettyä liiketoi-         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
1605: mintaa koskeva veronhuojennus haittaa ja kan-         tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
1606: nattavaisuuden vähenemistä vastaavaa toimin-          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
1607: taa harjoittaville elinkeinonha,rjoittajille.         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1608:     Nyt on paljastunut, että lain perusteella on
1609: myönnetty huomattavia verohelpotuksia laajaa                   Onko Hallitus tietoinen, että yleis-
1610: liiketoimintaa harjoittavalle Helsingin Työväen-             hyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuk-
1611: 087800077}
1612: 2                                        1978 vp.
1613: 
1614:      sia on myönnetty laajaa liiketoimintaa         seen elinkeinonharjoittajat lain edellyt-
1615:      harjoittaville yhteisöille, ja                 tämään tasaveroiseen kilpailuasemaan
1616:         mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-         alansa toiminnassa?
1617:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1978.
1618: 
1619:        Antero Salmenkivi           Timo Mäki                  Jalmari Torilclca
1620:        Mikko Asunta                Elsi Hetemäki-Olander      Matti Jaatinen
1621:        Harri Holkeri               Heikki Pevho               Pertti Salolainen
1622:        Erkki Häkämies              Tapani Mörttinen           P. Mäki-Hakola
1623:        Lauri Impiö                 Eero Lattula               Pekka Jokinen
1624:        Saara Mikkola               Juuso Häikiö               Erkki Pystynen
1625:        Ulla Puolanne               Aili Vaittinen-Kuikka      Esko J. Koppanen
1626:        Toivo T. Pohjala            Mauri Miettinen            Matti Hokkanen
1627:        Sinikka Karhuvaara          Irma Koski                 Ilkka Kanerva
1628:        Kirsti Hollming             Heikki J artti             Pentti Sillantaus
1629:        Eeva Kauppi                 Arto Lampinen              Tuure Junnila
1630:                                    Anna-Liisa Linkola
1631:                                                N:o 9                                                 3
1632: 
1633: 
1634: 
1635: 
1636:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1637: 
1638:    Valtiopäiväjärj,estyksen 37 §:n 1 momentissa        Lainsäädäntöä uudistettaessa pynttlln yleis-
1639: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hyödyllistren yhteisöjen verotuksellinen asema
1640: olette 3 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn           sääntelemään entistä oikeudenmukaisemmin ja
1641: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        yksityiskohtaisemmin. Kaikki yleishyödyllis,et
1642: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja      yhteisöt saatettiin valtion- ja kunnallisverotuk-
1643: Salmenkiven ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       sessa verovelvollisiksi liiketulostaan sekä lisäksi
1644: kysymyksestä n:o 9:                                 kunnallisverotuksessa verovelvollisiksi muuhun
1645:                                                     kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoituk-
1646:           Onko Hallitus tietoinen, että yleis-      seen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan
1647:        hyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuk-      tulosta. Siten yleishyödyllisten yhteisöjen vero-
1648:        sia on myönnetty laajaa liiketoimintaa       tus yleisesti kiristyi. Koska tätä ei voitu kaik-
1649:        harjoittaville yhteisöille, ja               kien yleishyödyllisten yhteisöjen osalta pitää
1650:           mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-       asianmukaisena, säädettiin myöhemmin anne-
1651:        seen elinkeinonharjoittajat lain edellyt-    tulla erityislailla, että yhteiskunnallisesti mer-
1652:        tämään tasaveroiseen kilpailuasemaan         kittävää toimintaa harjoittavat yleishyödylliset
1653:        alansa toiminnassa?                          yhteisöt voidaan vapauttaa joko osittain tai
1654:                                                     kokonaan tulon perusteella suoritrettavista ve-
1655:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         roista.
1656: taen seuraavaa:                                        Yleishyödyllisen yhteisön voidaan yleishyö-
1657:    Yleishyödyllisten yhteisöj'en verotusta koske-   dyllisten yhteisöjen veronhuojennuslain 3 §:n
1658: vat säännökset sisältyvät tulo- ja varallisuus-     1 momentin mukaan katsoa harjoittavan yhtreis-
1659: verolain (1043/74) 13 §:ään sekä yhteiskun-         kunnallisesti merkittäv,ää toimintaa, jos sen
1660: nallisesti merkittävää toimintaa harjoittavien      varsinaisena toimintana on valtiollisiin asioihin
1661: yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksis-     vaikuttaminen rekisteröitynä puolueena tai muu
1662: ta annettuun lakiin ( 680/7 6). Näiden sään-        sanotussa lainkohdassa tarkoitettu toiminta.
1663: nösten valmistelu on tapahtunut osittain parla-     Kun lisäksi otetaan huomioon pykälän 2 mo-
1664: mentaaristen voimasuhteiden mukais;esti ja osit-    mentin säännökset, voidaan todeta poliittisen
1665: tain eri järjestöjen edustajista kokoonpannussa     puolueen jäsen- ja alajärjestöineen olevan voi-
1666: toimikunnassa, jonka yksimielisesti tekemiin        massa olevan lain mukaan tyypillinen lain sovel-
1667: ehdotuksiin (Komiteanmietintö 1975: 2) voi-         tamisalan piiriin kuuluva yhteisö.
1668: massa olevat säännökset perustuvat.                    Hallituksen esitykseen (HE 47/76) sisälty-
1669:    Vuodelta 1974 toimitetussa verotuksessa so-      neen lakiehdotuksen 2 §:ssä lausuttiin huojen-
1670: vellettujen ja sitä aikaisemmilta vuosilta toimi-   nuksen myöntämisen edellytyksistä muun ohes-
1671: tetuissa verotuksissa sovellettujen säännösten      sa: "Lisäksi on otettava huomioon, merkit-
1672: mukaan yleishyödylliset yhteisöt olivat valtion-    seekö yhteisön tiettyä liiketoimintaa koskeva
1673: verotuksessa kokonaan verovapaita, kun taas         veronhuo}ennus huomattavaa haittaa vastaavaa
1674: kunnallisverotuksessa ne olivat verovelvollisia     toimintaa harjoittaville elinkeinonharjoittajille."
1675: kiinteistö- ja liiketulostaan. Siten varsinaisen    Esitystä ei tältä osin kuitenkaan hyväksytty
1676: toimintansa ohella ravintolatoimintaa harjoitta-    täysin ehdotretussa muodossa, vaan se muutet-
1677: va, yleishyödyllisenä yhteisönä pidettävä työ-      tiin voimassa olevaan muotoon, joka kuuluu
1678: väenyhdistys oli täysin vapaa valtionverosta,       seuraavasti: "Lisäksi on otettava huomioon,
1679: mutta joutui suorittamaan kunnallisveroa ra-        merkitseekö yhteisön tiettyä liiketoimintaa kos-
1680: vintolaliikkeen tuottamasta tulosta.                keva veronhuojennus vastaavaa toimintaa har-
1681: 4                                              1978 vp.
1682: 
1683: johtaville elinkeinonharjoittajille haittaa, joka    taloudellista toimintaa koskevia yksityiskohtia.
1684: ei ole vähäinen." Sekä ehdotetun että hyväk-         Sitä vastoin siinä kertomuksessa, jonka hallitus
1685: sytyn säännöksen mukaan haitan mahdollinen           valtiopäiväjärjestyksen 29 § :n mukaan antaa
1686: olemassaolo ei ole ehdoton este huojennuksen         eduskunnalle, luetellaan vuosittain myönnetyt
1687: myöntämiselle, vaan eräs päätöstä tehtäessä          veronhuojennukset ja niiden saajat.
1688: huomioon otettava tekijä. Lisäksi voidaan               Vaikka yleishyödylliselle yhteisölle myönne-
1689: todeta, että vähäisen haitan olemassaolo ei ole      tään edellä tarkoitettu veronhuojennus, sen
1690: edes sanotunlainen huomioon otettava tekijä.         on annettava veroilmoitus verolautakunnalle.
1691: Käytännössä tällainen haitta olisi ilmeinen esi-     Lisäksi sen on annettava vuosittain valtio-
1692: merkiksi silloin, kun veronhuojennuksen saanut       varainministeriölle selvitys toiminnastaan. Jos
1693: yhteisö voisi veronhuojennuksen avulla aloittaa      tällöin havaitaan, ettei enää ole olemassa veron-
1694: hintakilpailun muiden alan yrittäjien kanssa.        huojennuksen myöntämisen edellytyksiä, voi-
1695: Näin ei ole kuitenkaan havaittu käytännössä ta-      daan jo myönnetty veronhuojennus peruuttaa.
1696: pahtuneen.                                           Näin kaikki huojennuksen saaneet yhteisöt
1697:    Useissa erilaisia yhteisöjä koskevissa valtio-    joutuvat varsin tehokkaan valvonnan alaisiksi.
1698: varainministeriön päätöksissä on kahvila- ja            Yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa
1699: ravintolatoimintaa pidetty sellaisena liiketoimin-   harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen veron-
1700: tana, jonka osalta sitä harjoittavalle yleishyö-     huojennuksista annettua lakia sovellettaessa ei
1701: dylliselle yhteisölle on myönnetty veronhuojen-      ole todettu sellaisia epäkohtia, jotka edellyttäisi-
1702: nus. Näin on menetelty myös kysymybessä              vät ryhtymistä lainsäädäntötoimenpiteisiin. Sitä
1703: tarkoitetun Helsingin Työväenyhdistys r.y:n          vastoin on tarkoitus jatkuvasti seurata, mitä
1704: osalta. Tämä päätös, niinkuin muutkin vas-           vaikutuksia lailla on käytännössä, sekä huo-
1705: taavat päätökset, on tehty voimassa olevan lain      lehtia siitä, että veronhuojennusten myöntämi-
1706: säännöksiä noudattaen. Lain nimenomaisen             sessä noudatetaan eduskunnan edellyttämää
1707: säännöksen mukaan ei päätösten saaneiden yh-         pidättyväisyyttä.
1708: teisöjen osalta voida saattaa julkisuuteen niiden
1709:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1978.
1710: 
1711:                                                                              Mini;teri Esko Rekola
1712:                                                N:o 9                                             5
1713: 
1714: 
1715: 
1716: 
1717:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1718: 
1719:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mera detaljerat reglera allmännyttiga samfunds
1720: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ställning i fråga om beskattningen så, att den
1721: av den 3 februari 1978 till vederbörande med-      skulle bli rättvisare än tidigare. Alla allmän-
1722: lem av statsrådet för avgivande av svar övet"      nyttiga samfund blev vid stats- och kommunal-
1723: sänt avskrift av följande av riksdagsman Sal-      beskattningen skattskyldiga för inkomst av
1724: menkivi m. fl. undertecknade spörsmål nr 9:         rörelse samt dessutom vid kommunalbeskatt-
1725:                                                    ningen skattskyldiga för inkomst av fastighet
1726:           Är Regeringen medveten om att skat-      ellet del av fastighet, som använts för annat
1727:        telättnader för allmännyttiga samfund       än allmänt ellet allmännyttigt ändamål. Be-
1728:        har beviljats samfund som bedriver          skattningen av allmännyttiga ·Samfund skärptes
1729:        omfattande affärsverksamhet, och            således generellt. Eftersom detta inte kunde
1730:           vad ämnar Regeringen göra för att        anses vara sakenligt för alla allmännyttiga
1731:        bringa näringsidkarna i en sådan jäm-       samfunds del, stadgades genom en senare given
1732:        börlig konkurrensställning inom deras       speciallag, att allmännyttiga samfund som be-
1733:        egen bransch som lagen förutsätter?         driver samhälleligt betydelsefull verksamhet kan
1734:                                                    befrias antingen helt ellet delvis från skatter
1735:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      på inkomst.
1736: samt anföra följande:                                 Allmännyttigt samfund kan enligt 3 § 1
1737:    Stadganden angående beskattning av allmän-      mom. lagen om skattelättnad för allmännyttiga
1738: nyttiga samfund ingår i 13 § lagen om skatt        samfund anses bedriva samhälleligt betydelse-
1739: på inkomst och förmögenhet (1043/74) samt          full verksamhet, om dess egentliga syftemål
1740: i lagen om skattelättnader för allmännyttiga       är att påverka statens angelägenheter som
1741: samfund som bedriver samhälleligt betydelsefull    registrerat parti eller annan i sagda lagrum
1742: verksamhet ( 680/7 6) . Beredningen av dessa       avsedd verksamhet. Med beaktande dessutom
1743: stadganden har skett i en kommission, sam-         av stadgandena i paragrafens 2 mom. kan
1744: mansatt delvis enligt de parlamentariska styrke-   konstateras, att ett politiskt parti med sina
1745: förhållandena och delvis av företrädare för        medlems- och underorganisationer enligt gäl-
1746: olika organisationer. Gällande stadganden base-    lande lag är ett typiskt sådant samfund som
1747: rar sig på förslag som kommissionsmedlemmar-       hör tilllagens tillämpningsområde.
1748: na enhälligt framställt ( Kommittebetänkande          I 2 § i det lagförslag som ingick i rege-
1749: 1975: 2).                                          ringens proposition ( RP 4 7/7 6) sades om
1750:    Enligt de stadganden som tillämpats vid         förutsättningarna för beviljande av lättnad
1751: beskattningen för år 197 4 och beskattningarna     bl. a.: "Vidare skall beaktas huruvida skatte-
1752: för tidigare år var allmännyttiga samfund helt     lättnad, som gäller samfunds viss affärsverk-
1753: befriade från skatt vid statsbeskattningen, me-    samhet, innebär betydande förfång för närings-
1754: dan de åter vid kommunalbeskattningen var          idkare som bedriver motsvarande verksamhet."
1755: skattskyldiga för inkomst av fastighet och         Förslaget godkändes dock inte tili denna del
1756: rörelse. Sålunda var arbetarförening, viiken       i den föreslagna formen, utan det ändrades så,
1757: vid sidan av sin egentliga verksamhet bedriver     att det nu har följande ordalydelse: "Vidare
1758: restaurangverksamhet och viiken bör betraktas      skall beaktas, huruvida skattelättnad, som gäl-
1759: som allmännyttigt samfund, helt befriad från       ler viss av samfund bedriven affärsverksamhet,
1760: statsskatt. Däreinot var föreningen tvungen        innebär förfång, som icke är ringa, för närings-
1761: att erlägga kommunalskatt för den inkomst          idkare som bedriver motsvarande verksamhet."
1762: som restaurangrörelsen inbringade.                 Såväl enligt det föreslagna som det godkända
1763:    När lagstiftningen förnyades, fö,rsökte man     stadgandet utgör en eventuell förekomst av för-
1764: 087800077}
1765: 6                                            1978 vp.
1766: 
1767: fång inte något absolut hinder för beviljande       som regeringen enligt 29 § riksdagwrdningen
1768: av lättnad, utan en faktor som måste beaktas        överlämnar till riksdagen de årligen beviljade
1769: då beslut fattas. Vidare kan det konstateras,       skattelättnaderna och vero som erhållit dessa.
1770: att ringa förfång inte ens är en faktor av det         Trots att allmännyttiga samfund beviljas
1771: slag som skall beaktas. I pralktiken vore ett       ovan avsedd skattelättnad, skall samfundet
1772: dylikt förfång uppenbart t. ex. då samfund          avge skattedeklaration till skattenämnden. Vi·
1773: som erhållit skattelättnad genom skattelätt-        dare skall samfundet årligen tillställa finans·
1774: naden kunde inleda ett priskrig med andra           ministeriet redogörelse för sin verksamhet.
1775: företagare inom branschen. Det har dock             Om härvid observeras att förutsättningar för
1776: inte märkts, att så skulle ha skett i praktiken.    beviljande av skattelättnad inte mera finns,
1777:    1 flera beslut av finansministeriet som gäller   kan redan beviljad skattelättnad återtas. På
1778: olika samfund har kafe- och restaurangverk-         detta sätt blir alla samfund som fått skatte-
1779: samhet ansetts som sådan affärsverksamhet, för      lättnad föremål för en synnerligen effektiv
1780: villken det allmännyttiga samfund som bedriver      övervakning.
1781: verksamheten har beviljats skattelättnad. Så           Då lagen om skattelättnader för allmännyt-
1782: har förfarits beträffande i spörsmålet avsedda      tiga samfund som bedriver samhälleligt bety•
1783: förening Helsingin Työväenyhdistys r.y. Detta       delsefull verksamhet tillämpats, har inga sådana
1784: beslut, liksom många andra motsvarande be-          missförhållanden konstaterats, vilka skulle för-
1785: slut, har fattats med iakttagande av stadgan-       utsätta att lagstiftningsåtgärder vidtas. Däre-
1786: dena i gällande lag. Enligt ett uttryckligt         mot har man för avsikt att fortlöpande följa
1787: stadgande i lagen kan detaljer om den eko-          med vilka verkningar lagen har i praktiken samt
1788: nomiska verksamhet som bedrivs av samfund,          se till att vid beviljandet av skattelättnader
1789: vilken erhållit beslut, inte bringas till offent-   iakttas den återhållsamhet som riksdagen har
1790: ligheten. Däremot uppräknas i den berättelse        förutsatt.
1791:      Helsingfors den 14 februari 1978.
1792: 
1793:                                                                            Minister Esko Rekola
1794:                                                1978 vp.
1795: 
1796: Kirjallinen kysymys n:o 10.
1797: 
1798: 
1799:                                   Härkönen ym.: Auton käyttöön liittyvän verotuksen alentami-
1800:                                      sesta.
1801: 
1802:                          Ed u s kunnan Herra Puh 'e m i e h ,e 11 e.
1803: 
1804:    Valtio kerää kuluvana vuonna tieliikenteeltä       Italia, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksan Liitto-
1805: erilaisina veroina ja maksuina noin 4,5 miljar-      tasavalta ja Sveitsi) on bensiinin veroton hinta
1806: dia markkaa, mutta käyttää tienpidon menoi-          keskimäärin 69,5 penniä litralta, kun se Suo-
1807: hin vain noin 2 miljardia markkaa. Tämä tu-          messa on peräti 101 p/1. Onkin kohtuutonta,
1808: lojen ja menojen epäsuhde kasvoi valtion vuo-        että meillä bensiinin veroton hinta on päässyt
1809: den 1978 tulo- ja menoarvion perusteella edel-       näin korkeaksi· ja olisi kiireellisesti selvitettävä,
1810: leenkin.                                             onko meillä esim. muita maita korkeammat ja-
1811:    Auto- ja moottoripyöräverolakiin (vuodelta        lostuskustannukset. Tavoitteena· pitäisi olla ben-
1812: 1968) perustuva autovero on yhdessä muiden           siinin hinnan alentaminen vastaamaan kansain-
1813: autonkäyttöön liittyvien verojen kanssa tehnyt       välistä tasoa.
1814: yksityisauton käytön maassamme kalleimmaksi              Myös katsastusmaksujen kohdalla meillä on
1815: koko Länsi-Euroopassa. Vuosina 1971-'-76             huomattavia       epäkohtia.. - Maksuperustelain
1816: autovero on noussut 2,7-kertaiseksi ja henkilö-       ( 238/7 3) mukaan· katsastusmaksujen tulisi
1817: auton ohjehinta on samana aikana noussut             peittää vain katsastustoiminnasta valtiolle
1818: 2,3-kertaiseksi. Tänä päivänä on keskimäärin         aiheutuvat kustannukset. Kuitenkin maksut
1819: puolet uuden henkilöauton hankintahinnasta           kuluvanakio vuonna . 'tuottavat valtiolle noin
1820: veroja ja veronluonteisia maksuja. Korkea auto-      10 miljoonan markan ylijäämän.
1821: vero on myös aiheuttanut kysynnän suuntau-               Moottoriajoneuvovero määräytyy autotyyp-
1822: tumista pieniin autoihin, mikä vaikuttaa hei-        pien ja ajoneuvojen painon perusteella ... Nykyi-
1823: kentävästi liikenneturvallisuuteen.                  senlaista porrastusta ei voida perustella eri
1824:    Kohtuutonta autoveroa olisi tuntuvasti alen-      autotyyppien teitä kuluttavalla perusteella.
1825: nettava. Veroa alentamalla autojen hinnat saa-       Veron määräksi tulisikin määrätä yksi luku,
1826: taisiin kohtuulliselle tasolle ja autontarvitsijat   ja verotuotto pysyisi jokseenkin ennallaan, jos
1827: voisivat ostaa nykyistä turvallisempia ja talou-     veron määräksi säädettäisiin · J 6. markkaa kul-
1828: dellisempia ajoneuvoja.                              takin kokonaispainon 100 kilogrammalta tai
1829:    Autovero on nykyisin 145% auton verotus-          sen osalta riippumatta ajoneuvon tyypistä· tai
1830: arvosta vähennettynä 2 500 markalla, kuitenkin       kokonaispainoluokasta.
1831: aina vähintään 50 prosenttia verotusarvosta.             Myös dieselöljyn hinta on meillä useiSiin
1832: Prosenttimäärä on tehty pysyväksi ensi vuoden        muihin Euroopan maihin verrattuna huomatta-
1833: alusta alkaen ja vähennysosa 2 500 mk on             vasti korkeampi. Korkea hinta johtuu .paitsi
1834: jatkuva&ta markan arvon heikkenemisestä huo-         valmisteveron suuresta·· osuudesta myös. hintaan
1835: limatta ollut sama vuodesta 1968 lähtien. Jotta      sisältyvästä' ns. piilevästa verosta.
1836: päästäisiin kohtuulliseen hintatasoon ja edes            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
1837: vähän lähemmäksi kansainvälistä käytäntöä            järjestyksen- 37 §:n 1 momentin perusteella
1838: olisi autoveron määrä laskettava esimerkiksi         valtioneuvoston -asianomaisen jäsenen vastatta-
1839: 140 prosenttiin ja vähennysosaan tehtävä mar-        vaksi seuraavan kysymyksen: ·
1840: kan arvon heikkenemistä vastaava inflaatio-
1841: tarkistus. Tukkuhintaindeksillä mitattuna 2 500                 Aikooko. Hallitus !:yhtyä .toimenpitei-
1842: markkaa pitäisi muuttaa 6 300 markaksi ja                   ·siin. meillä vallitsevan Länsi-EuroOpan.
1843: korottaa sitä vuosittain inflaation edellyttämällä           korkeimman autönkäyttöön liittyvän ve-
1844: tavalla.                                                     rotuksen · alentamiseksi vastaamaan ny-
1845:    Yhdeksässä Suomeen verrattavissa olevassa                 kyistä paremmin_ valtiolle tieliikenteestä
1846: EuroOpan maassa (Hollanti, Belgia, Englanti,                 aiheutuvia· kustannuksia? ·· ·      ··
1847:   Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 197 8.
1848: 
1849:                   Esko Härkönen                                   Matti Asunmaa
1850: 087800102B
1851: 2                                            1978 vp.
1852: 
1853: 
1854: 
1855: 
1856:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
1857: 
1858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      teriön toimesta valmistuneessa tutkimuksessa
1859: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on poistokustannukset laskettu jälieenhankinta-
1860: olette 3 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir-      hintaisina ja korkokustannus omaisuuden jään-
1861: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    nösarvolle, joka on saatu vähentämällä hankin-
1862: omaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Härkösen       tahintaisen omaisuuden arvosta jälleenhankinta-
1863: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä      hintaiset poistot.
1864: n:o 10:                                                Ennen kuin kustannusvastaavuusvertailuja
1865:                                                     voidaan tehdä, on selvitettävä ne tieliikenteen
1866:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      verot, jotka laskelmissa otetaan huomioon.
1867:        siin meillä vallitsevan Länsi-Euroopan       Parlamentaarinen liikennekomitea on III osa-
1868:        korkeimman autonkäyttöön liittyvän ve-       mietinnössään (KM 1975: 10) todennut, että
1869:        rotuksen alentamiseksi vastaamaan ny-        tieliikennettä koskevan vero-, maksu- ja tariffi-
1870:        kyistä paremmin valtiolle tieliikenteestä    politiikan tulee perustua kustannusvastaavuu-
1871:        aiheutuvia kustannuksia?                     den periaatteeseen. Tämän mukaisesti tieliiken-
1872:                                                     teestä perittävillä erityisveroilla ja -maksuilla
1873:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tulee pyrkiä pitkällä aikavälillä kattamaan tie-
1874: taen seuraavaa:                                     liikenteestä julkiselle vallalle aiheutuvat liiken-
1875:    Tieliikenteen kustannukset voidaan jakaa         neväylä- yms. kustannukset. Koska · tieliiken-
1876: kahteen ryhmään, pääomakustannuksiin ja             teestä eri ajoneuvoryhmistä aiheutuvat kustan-
1877: käyttökustannuksiin. Käyttökustannukset ovat        nukset poikkeavat huomattavasti toisistaan, on
1878: luonteeltaan menoja. Pääomakustannuksia taas        edellytettävä, että perittävät erityisverot ja
1879: syntyy, kun investoidaan, ja investoinneille        maksut vastaavat ajoneuvoryhmittäin keskimää-
1880: oletetaan tietyt poistoajat. Kun pääomakustan-      rin aiheutuvia erilliskustannuksia. Samalla näi-
1881: nusten sijasta puhutaan pääomamenoista, tar-        den verojen ja maksujen kokonaistuoton tulee
1882: koitetaan vuosittain suoritettavia investointeja.   parlamentaarisen liikennekomitean mukaan kat-
1883: Tieliikenteen kustannuksia tarkasteltaessa on       taa tieliikenteestä julkiselle vallalle aiheutuvat
1884: oleellinen merkitys sillä seikalla, ovatko kysy-    kokonaiskustannukset. Komitea ei määritellyt
1885: myksessä investointien osalta pääomamenot vai       tieliikenteen erityisveroja. Moottoriajoneuvo-
1886: pääomakustannukset. Tähän mennessä tehdyt           verotoimikunta myötäili mietinnössään ( 1977:
1887: tarkastelut ovat yleensä olleet menoperusteisia.    15) parlamentaarisen liikennekomitean käsityk-
1888: Kysymyksen perus•teluissakin on vertailtu vain      siä tieliikenteen kustannusvastaavuudesta ja sen
1889: tieliikenteestä saatuja veroja ja siitä aiheutu-    toteuttamisesta. Toimikunta piti tieliikenteen
1890: neita menoja. Tällainen vertailu on epätäsmälli-    erityisveroina niitä liikenteeseen kohdistuvia
1891: nen senkin vuoksi, että tarkasteluajanjaksona       välillisiä veroja, jotka normaalisti esiintyvät
1892: on vain yksi · vuosi. Jos kuitenkin halutaan        vain kuljetustoiminnassa ja liikenteessä tai joi-
1893: selvittää . tieliikenteen kustannusvastaavuutta,    den perusteet tahi taso olennaisesti poikkeavat
1894: on pääomakustannuksia aiheuttaville investoin-      muuta tuotantotoimintaa koskevista. Eräitä
1895: neille oletettava kestoaika, joiden perusteella     yleisiä veroja, joita usein on käytetty tulo-
1896: lasketaan vuotuiset poistot. Näin sidotulle pää-    menoperusteisessa kustannusvastaavuusvertai-
1897: omalle on asetettava myös sopimuksenvarainen        lussa, ei saa ottaa kustannusvastaavuuslaskel-
1898: korkotuottovaatimus. Pääomakustannukset voi-        miin. Siten esim. liikevaihtovero, vakuutusmak-
1899: daan laskea eri tavoilla. Eräässä liikenneminis-    suvero, leimavero ja tulli eivät kuulu em.
1900:                                                N:o 10                                              3
1901: 
1902: enty1sverojen määritelmään. Lisäksi poltto-          varusteiden maaraa, jotka saadaan vähentää
1903: aineiden valmisteveroa ei voida pitää koko-          auton verotusarvosta. Tämä merkitsee auto-
1904: naan tieliikenteen erityisverona, vaan liikevaih-    veron yleistä alenemi~ta, jonka tulee vaikuttaa
1905: toveroprosenttia vastaava osa tästä verosta on       myös kuluttajahintoihin.
1906: katsottava vuoden 1974 lainmuutoksesta huoli-           öljytuotteiden vähittäishinnat eivät keski-
1907: matta yleiseksi välilliseksi veroksi. Kun vuoden     määrin Suomessa ole kalliimmat kuin keski-
1908: 1976 kustannusvastaavuutta on näillä perus-          määrin muissa Länsi-Euroopan maissa, siitä
1909: teilla laskettu, on todettu, että koko tieliiken-    huolimatta, että Suomen syrjäinen asema
1910: teen kustannukset ovat olleet tuloja suurem-         aiheuttaa suuremmat rahtikustannukset. Myös-
1911: mat. Vuoden 1978 alusta voimaan tulleista            kään öljynjalostuskustannukset eivät maassam-
1912: verojen tarkistuksista huolimatta erityisesti ras-   me ylitä muissa Länsi-Euroopan maissa syn-
1913: kaan liikenteen kustannusvastaavuus on vielä         tyviä vastaavia kustannuksia sen yli, mitä. kyl-
1914: alijäämäinen. Vain henkilöautojen kohdalla           memmästä ilmastosta johtuvat suuremmat läm-
1915: ovat erityisverot suuremmat kuin näiden ajo-         mitys- ja käyttökustannukset edellyttävjit.
1916: neuvojen aiheuttamat kustannukset. Henkilö-             Kysymyksen perusteluissa todetaan, että
1917: autoliikenteen verotukseen liittyy kuitenkin         bensiinin veroton hinta yhdeksässä ·erikseen
1918: huomattavia valtiontaloudellisia ja kulutusky-       luetellussa Länsi-Euroopan .maassa on keski-
1919: synnän sääntelyyn liittyviä näkökohtia, joilla       määrin 69,5 p/1, kun se Suomessa olisi 101
1920: on kustannusvastaavuusnäkökohtaa merkittä-           p/1. Sikäli kuin kysymyksessä tarkoitetaan
1921: vämpi vaikutus. verotukseen.                         92-oktaanista ns. regularbensiiniä, kymmenen
1922:     Koko sen ajan, jona henkilöautoja on vero-       yleisesti vertailupohjana käytetyn maan (kysy-
1923: tettu .maahantuonnin tai valmistuksen yhtey-         myksessä tarkoitetut maat, mutta Italian tilalla
1924: dessä, on verotus ollut arvoperusteinen. Tällai-     Itävalta ja lisäksi Tanska) keskiarvo on 71,5
1925: sen autoverojärjestelmän etuna voidaan pitää         p/1, mutta Suomen veroton hinta on 97 p/1
1926: sitä, että se seuraa henkilöautojen verotusarvon     eikä 101 p/1 · ( 15, L1978). (Kaikki· tässä
1927: kehitystä ja siten tehokkaasti täyttää erään         vastauksessa olevat vertailut on suoritettu Suo-
1928: tehtävänsä eli säätelee henkilöautojen tuontia.      men markalla ennen 16. 2. 1978 olleen vaihto-
1929: Lisäksi veron tuotto kasvaa automaattisesti          arvon mukaan. Vertailu uusien valuuttakurssieri
1930: autojen normaalihintojen noustessa. Tuontive-        mukaan olisi tällä hetkellä ·Suomen kannalta
1931: ron kantaminen tavaran arvon perusteella on          edullisempi, kuitenkin· vain siihen asti, kunnes
1932: kansainvälisesti· omaksuttu järjestelmä, jonka       öljytuotteiden hinnat maassamme nousevat
1933: etuina ovat mukautuminen laadun ja hinnan            raakaöljyn uuden · tuontihinnan edellyttämälle
1934: vaihteluihin. Määritysperusteena käytettävä          tasolle:) Arvosteltaessa verottomien· hintojen
1935: normi, normaalihinta, perustuu cif-myyntihin-        sinänsä merkittävää eroa muiden Länsi-Euroo-
1936: taan, mutta antaa mahdollisuuden hintojen sel-       pan maiden· hintatasoon on kuitenkin otettava
1937: laisiin oikaisuihin, jotka tekevät hinnat vero-      huomioon; että tärkeimpien ·öljytuotteiden sekä
1938: tuksen suhteen neutraaleiksi. Tällainen oikaisu-     verolliset että verottomat hinnat Suomessa;
1939:  peruste on mm. merkkitavaroiden merkkimai-          toisin kuin useimmissa niuissa maissa, peru·s-
1940: nonnan ja -edistämistoimenpiteiden siirtäminen       tuvat viranomaisen - viime kädessä valtio-
1941: ulkomaiselta myyjältä maahantuojalle. Verotus-       neuvoston - harkintaan, jossa meillä on otettu
1942: arvojen korjauksin maahantuojat asetetaan ve-        huomioon sekä valtiontaloudelliset näkökohdat
1943:  rotuksellisessa- suhteessa samaan kilpailuase-      että toisaalta kevyen ja raskaan polttoöljyn
1944:  maan. Arvoon pohjautuva autoverotus näyttää         hinnoittelun vaikutus mm. asumiskustannuk-
1945:  hyvin täyttävän tälle verotukselle asetettavat      siin ja teollisuuden kilpailukykyyn. Auton käyt-
1946: vaatimukset. Jos autoveroasteikkoa muutettai-        täjien kannalta oleellisen seikan, moottoriben-
1947:  siin siten kuin kysymyksen perusteluissa esi-       siinin vähittäishinnan osalta voidaan todeta
1948:  tetään, alenisi autoveron tuotto 300-400 milj.      regularbensiinin vähittäishinnan olevan nykyään
1949:  markalla, mikä nykyisessä valtiontaloudellisessa    8,75 p/1 ( 4,8 %) kaikkien edellä mainittujen
1950:  tilanteessa aiheuttaisi muiden verojen vastaavan    muiden maiden keskiarvoa ylempi. Tämän eron
1951:  suuruisen korotuksen. Lisäksi on todettava,         yhteydessä on todettava, että bensiinin hintaa
1952:  että auto- ja moottoripyöräverosta annetun          1. 1. 1978 nostivat mm. valmisteveron korotus
1953:  lain 5 §:n muutoksella (757/77) on vuoden           10,11 p/1, varmuusvarastointimaksu 1,62 p/1
1954:  1978 alusta lukien huomattavasti lisätty niiden     ja uuden yhtenäishintajärjestelmän edellyttämä
1955: 4                                                  1978 vp.
1956: 
1957:  tasoifusmaksu 1,40 p/1 (yhteensä 13,13 p/1).             tuotteiden kuluttajahintojen Suomen kulutuk-
1958: Suomen tas<>a korkeampi 'bensiinin hinta on               sen mukaan punnittU keskiarvo itse asiassa
1959: po.' maista: Italiassa, Norjassa, Tanskassa ja            on kysymyksessä tarkoitettujen maiden keski-
1960: Ranskassa.                                                arvoa alhaisempi.
1961:      Suomessa· voimassa •olevat moottoribensiinin             Katsastus- ja kuljettajantutkintomaksuja vuo-
1962: verolliset ja veröttömat . hinnat tulevatkin              sittain tarkistettaessa on noudatettu valtion
1963: oikeaan valoon vasta, kun otetaan huomioon,               maksuperustelain ( 980/7 3) määräyksiä. Lain
1964: että kalliimman bensiiliin vastapainona Suo-              mukaan· valtion. viranomaisen suoritteista perit-
1965: messa keVyen . polttoöljyn vähittäish:inta koko           tävän maksun suuruus tulee määrätä yleensä
1966: maassa; 58;43 p/1, yhtehäishin:nastakin huoli-            suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien
1967: matta ori 6,2 p/1 nalvempi kuiri kevyen poltto-           kokonaiskustannusten määrää vastaavaksi. Ko-
1968: öljyl;l ·· keskin1ääräineri vähittäishiflta vertailussa   kona:isklistannuksiin on luettava välittömien
1969: käytetyissä kymmenessä muussa maassa. Ras-                kustannusten lisäksi myös hallintokustannukset,
1970: kaan polttooljyfl vähittäisliinta 40,17 p/kg on           henkilökunnan eläkekustannukset, · käyttöomai-
1971: puolestaan ·nykyään, Suomen syrjäisestä ase-              suuden poistot, omaisuuteen sijoitetun pää-
1972: masta... ja meillä savelletusta yhtenäishintajär-         oman ·korkokustannukset ym. Kun näin mene-
1973: jeitelinästä huolimatta, niin ikään alle keski-           tellään, ei katsastus- ja kuljettajantutkintomak-
1974: arvon ( 40,8 p/kg).                                       suist~ot kuitenkaan jää ylijäämää.·
1975:      Dieselöljyn kuluttajahinnat ·Euroopan eri               Kysymyksen perusteluissa on esitetty myös,
1976: maissa·eivlit sinänsä ole vertailukelpoisia, koska        että moottoriajoneuvoverotus ·ei saisi pohjautua
1977: raskaan maantieliikenteen . veiotusjärjestelmä            ajoneuvojen tyyppeihin eikä kokonaispainoon.
1978: vaihtelee maasta toiseen. Dieselöljyn hinta               Tällainen verotus ei olisi oikeudenmukainen.
1979: Suomessa (koko maan yhtehäishinta 123,6 p)                Ajoneuvon paino on eräs oleellisimpia tienpito-
1980: on kUitenkin' ·runsaan pennin alle .vertailussa           kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä. Kuitenkaan
1981: yleisesti liäytetyn kymmenen muut} maan keski-            kustannusten ja ajoneuvojen painon välillä ei
1982: arvon-{12'4;9.1>/l); Suomea korkeampi diesel-             ole ·lineaarista riippuvuutta. Tämän vuoksi
1983: öljyil.kuluttåjahirita on Englannissa,. Itävallassa,      veron yksikköarvon tulee porrastua ·erilaiseksi
1984: Saksan-Liittotasavallassa ja Sveitsissä. Halvinta         eri ajoneuvoille.
1985: hintaa eåustaa puolestaan Ruotsi, j6ssa diesel-               Vastauksen alussa on todettu, että tieliiken-
1986: ajoneuvojen verotus ·kuitenkin tapahtuu ns.               teen kustannusvastaavuus - siis pääomakus-
1987: kilometriveron ·pohjalta.                                 tannukset mukaan lukien - ei toteudu kaik-
1988:   ·· Kun otetaan · huomioon,. että meillä Euroo-          kien ajoneuvoryhmien kohdalla vuoden 1978
1989: pan· keskiarvoa halvemmalla .myytävän kevyen              alusta voimaantulevista verojen tarkistuksista
1990: polttoöljyn osuus öljytuotteiden kokonaiskulu-            huolimatta. Tästä syystä ei öle aiheellista eikä
1991: tuksestamme on 32,3 .% ja· raskaan poltto-                valtiontaloudellisista syistä mahdollistakaan
1992: öljyn osuus 38;7% mutta kalliimpaan hin-                  alentaa moottoriajoneuvoihin kohdistuvia ve-
1993: taan myytävän autobensiinin osuus vain                    roja.
1994: 11,4 %, voidaan todeta että tärkeimpien öljy-
1995:     flelsingissä . 28 päivänä helmikuuta 197 8.
1996: 
1997:                                                                                 Ministeri Esko Rekola
1998: 
1999: 
2000: 
2001: 
2002: . --;-. ..
2003:                                                 N:o 10
2004: 
2005: 
2006: 
2007: 
2008:                             T i 11 Ri k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
2009: 
2010:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          på olika sätt. I en på uppdrag av trafikminis-
2011: ariger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         teriet ·gjord undersökning har avskrivnings-
2012: av deri 3 februari 1978 till vederbörande med-        kostnaderna beräknats till återanskaffningspris
2013: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       och räntekostnaden på tillgångarnas restvärde,
2014: av riksdagsinari Härkönen m. fl. ställda spörs-       vilket har erhållits genom att från värdet av
2015: mll nr 10: ·                                          tillgångarna tili anskaffningspris avdra avskriv-
2016:                                                       ningarna tili återanskaffningspris.
2017:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            Innan man kan göra kostnadsansvarighei:s-
2018:         att sänka vårt lands beskattning i            jämförelser måste man klargöra vilka vägtra-
2019:         anslutning till användning av bii, viiken     fikskatter som beaktas i beräkningarna. Den
2020:         beskattning är den högsta i Västeuropa,       parlamentariska trafikkommitten har i sii:t III
2021:         så, ·att den bättre än för närvarande
2022:         motsvarar de kostnader som staten
2023:                                                       delbetänkande (KB 1975: 10) konstaterat,      att
2024:                                                       vägtrafikens skatte-, avgifts- och tariffpolitik
2025:         åsamkas av vägtrafiken?                       måste grunda . sig på .principen om kostnads-
2026:                                                       ansvarighet. l enlighet härmed borde man
2027:    Såsom .svar på detta spörsmål får jag vörd-        med de si>ecialskatter och -avgifter, som upp:
2028: samt anföra följande: .                               bärs föi- vägtrafiken, på Ung sikt siräva till
2029:    Kostriaderna för ·vägtrafiken kan indelas i två    att täcka de kostnader för trafikleder etc.,
2030: grupper, kapitalkostriader och driftskostnader.       som vägtrafiken 'åsamkar den offentliga makten.
2031: Driftskostnaderna är till sin nafur utgifter.         Eftersom kostriaderna för vägtrafiken · för
2032: Kapitalkostnader åter uppstår vid investeringar,      olika grupper av fordon sklljer sig avsevärt
2033: och för investeringar räknar man med vissa            från varandra måste man förutsätta att de
2034: avskrivningstider. DA man i stället för kapital-      specialskatter och avgifter s6m uppbärs mot-
2035: kost!lader talar om kapitalutgifter avser inan        svarar de särskilda kcitnader, vilka i genoin-
2036: årliga investeringar. Dl\ man granskar kost-          snitt förorsakas inom envar fordonsgrupp.
2037: naderna för vägtrafiken är det av avgörande           Samtidigt borde de totala intäkterna av dessa
2038: betydelse, om man för investeringarnas del            skatter och avgifter enligt deri parlamentariska
2039: talar om kapitalutgifter eller kapitalkostnader.      trafikkommitten täcka de sammanlagda · kost-
2040: De granskningar som hittills gjorts har i all-        nader som vägtrafiken åsamkar den offentliga
2041: mänhet grundat sig på utgiftema. Också i              makten. · Kommitten definierade inte vägtra~
2042: motiveringen tili spörsmalet har man endast           fikens specialskatter. Kommissionen för motor·
2043: jämfört de skatter, som erhA!lits för väg-            fordonsshttefrågor biträdde i sitt betänkande
2044: trafiken, och utgifterna för densamma. En             (1977: 15) den parlamentariska trafikkom-
2045: dylik jämförelse är inexakt också av den anled-       mittens tippfattning om vägtrafikens kostnads-
2046: ningen, ati granskningsperioden är endast ett år.     ansvarighet och dess förverkligande. Som väg-
2047: Om man däremot önskar utreda vägtrafikens             trafikens spedalskatter betraktade kommis-
2048: kostnadsarisvarighet måste man anta att de inves-     sionen de indirekta trafikskatter soni normalt
2049: teringar som föranleder kapitalkostnader sträc-       föreko1llmer endast inom transportverksam·
2050: ker sig över en viss tid, på basen av viiken          heten och trafiken eller vilkas grunder eller
2051: man räknar ut de årliga avskrivningarna. På           nivå i väsentlig grad skiljer sig från dem · som
2052: ett kapital som är bundet på detta sätt måste         gäller annan produktionsverksamhet. Vissa all-
2053: 1nan ·. ockSå ställa krav på avtalsreglerad räni:e-   männa skatter som ofta har använts i 'kost-
2054: avkastning. Kapitalkostnaderna kan beräknas           nadsansvarighetsjämförelser, baserade på in-
2055: 6                                              1978 vp.
2056: 
2057: komst och utgift, f:r inte intas i kostnads-           täkterna av bilskatten minska med 300-400
2058: ansvarighetsberäkningarna. Sålunda faller inte         milj. mk, vilket i nuvarande statsekonomiska
2059: t.ex. omsättningsskatt, försäkringspremieskatt,        läge skulie förorsaka en motsvarande höjning
2060: stämpelskatt och tuli inom definitionen för            av andra skatter. Ytterligare kan konstateras
2061: ovannämnda specialskatter. Inte helier accisen         att man genom en ändring av 5 § lagen om
2062: på bränsle kan, i sin helhet, anses vara en            bil- och motorcykelskatt (757 /77) avsevärt
2063: specialskatt för vägtrafiken, utan en del, som         har utökat den utrustning som får avdras
2064: motsvarar omsättningsskatteprocenten, av den-          från bilens beskattningsvärde. Detta innebär
2065: na skatt måste trots lagändringen år 1974              en alimän sänkning av bilskatten, som skall
2066: anses vara en alimän indirekt skatt. Då man            komma att inverka också på konsument-
2067: på dessa grunder beräknat kostnadsmotsvarig-           priserna.
2068: heten för år 1976, har man konstaterat att                 Minutpriserna på oljeprodukter är inte
2069: kostnaderna för hela vägtrafiken har varit             dyrare i genomsnitt i Finland än i genomsnitt
2070: större än inkomsterna. Trots de skattejus-             i övriga Iänder i Västeuropa, trots att Finlands
2071:  teringar _som trädde i kraft vid · ingången av        avsides läge ger upphov tili större fraktkost-
2072: år 1978 uppvisar kostnadsansvarigheten för i           nader. Inte helier oljeraffineringskostnaderna
2073:  synnerhet den tunga trafiken ännu ett under-          överstiger i vårt land motsvarande kostnader
2074:  skott. Endast för personbilar är specialskatterna     i övriga västeuropeiska länder, utöver vad de
2075:  högJ:'e än de kostnader dessa fordon åsamkar.         större uppvärmings- och driftskostnaderna på
2076: Tili beskattningen av personbilar ansluter sig         grund av det kallare klimatet förutsätter.
2077:  dock avsevärda statsekonomiska synpunkter                 I motiveringen tili spörsmålet konstateras,
2078:  i . anslutning tili regleringen av konsumtions-        att ·det skattefria priset på bensin i nio särskilt
2079:  efterfrågan, vilka synpunkter har en större            uppräknade Iänder i Västeuropa är i genom-
2080:  betydelse för beskattningen än kostnadsansva-          snitt 69,5 p/1. då det i Finland skulle vara
2081:  righetssynounkten.                                     101 p/1. Såtilivida som i spörsmålet avses
2082:      Under hela den tid, då personbilar beskattats      92-oktanig s.k. regularbensin, är genomsnittet
2083:  i · samband med import eller tillverkning, har         för de tio Iänder som i allmänhet använts
2084:  beskattningen varit värdebaserad. Fördelen             som jämförelsegrund ( de i spörsmålet avsedda
2085:  med ett sådant bilskattesystem kan anses vara          länderna, men i stäliet för Italien Österrike
2086:  a:tt det följer utvecklingen i personbilarnas          och därtili Danmark) 71,5 p/1, men det skatte-
2087:  beskattningsvärde och därmed effektivt fyller          fria ·priset i Finland är 97 p /1 och inte 10 1
2088:  en av sina uppgifter, dvs. att reglera importen        p/1 (15. 1. 1978). (Samtliga jämförelser i
2089:  av personbilar. Dessutom ökar intäkterna av            detta spörsmål har gjorts eilligt det bytesvärde
2090:  skatten automatiskt då bilarnas normaloris             den finska marken hade före 16. 2. 1978. En
2091:  stiger. Det är ett internationellt godkänt             jämförelse enligt de nya valutakurserna skulle
2092:  system att uppbära importskatt utgående från           för närvarande vara förmånligare för Finlarid,
2093:   varans värde, och fördelen härmed är att              dock inte längre än tilis dess oljepriserria i
2094:  systemet rättar sig efter växlingar i kvalitet och     vårt land stiger tili den nivå som föl'utsätts
2095:  pris._ Den norm som används som grund för              av det nya importpriset på råolja.) Då man
2096:  faststäliandet, normalpriset, grundar sig på           kritiserar den som sådan avsevärda skilinaden
2097:  cif-försäljnirtgspriset, men ger en möjlighet tili     i skattdria priser i förhållande tili prisnivån
2098:   priskorrigeringar . som gör priserna neutrala         i övriga västeuropeiska länder, måste man dock
2099:  i föt'håliande- tili - beskattningen. En sådan         beåkta · att både de skattebelagda och- de
2100:   rättelsegrund ät .·bl.a. att · märkesreklam och       skattefria priserna på de viktigaste oljepro-
2101:   -ftämjande åtgärder för märkesvaror överflyttas       dukterna- i Finland, i motsats tili f.de- flesta
2102:   från deti .u.tländska säljaren tili importören.       andra :Iänder, gruridär sig .på: myndigheternas-,
2103:   Genom-.·• koi:rigeringår av besk:attningsvärdena      i sista hand statsrådets- ptövning, varvid ffiall
2104:   fötsätts importörerna 1 beskattningshänseende         hos · -oss har beaktat både statsekonomiska
2105:   i .sanima konkurr:enssituation. Den värdebaserå-       synpunkter __ och å ._ aridra sidan verkningama
2106:   de beskattningen av bilar synes väl uppfylia           av ·prissättningen · på Jätt och tung brähnolja
2107:   de krav som -ställs på denna beskattning. Om          bl:a.. på böendekostnaderria ·och på industrins
2108:   bilskatteskalari ändrades på det sätt som före-        korikurrensförmåga. Beträffande en :Väseritlig
2109:   slås i motiverin~en tili .:.pörsmålet, skulie _in-     faktor för dem · som använder. bil, minutpriset
2110:                                               N:o 10                                               7
2111: 
2112: på motorbensin, kan man konstatera att minut-       i Europa, utgör 32,3 % av vår totalkonsumtion
2113: priset på regularbensin för närvarande är 8,75      av oljeprodukter och den tunga brännoljan
2114: p/1 ( 4,8 %) högre än medeltalet för alla           38,7 %, men den dyraste bilbensinen endast
2115: andra ovan nämnda Iänder. I anslutning tili         11,4 %, kan man konstatera att det enligt
2116: denna skillnad måste man konstatera att             konsumtionen i Finland vägda medeltalet av
2117: bensinpriset 1. 1. 1978 höjdes bl.a. på grund       konsumentpriserna på de viktigaste oljepro-
2118: av en accisförhöjning med 10,11 p/1, en             dukterna i själva verket är lägre än medeltalet
2119: höjning av säkerhetsupplagsavgiften med 1,62        för de i spörsmålet avsedda länderna.
2120: p/1 och den nya, av enhetsprissystemet för-              Vid en årlig granskning av besiktnings- och
2121: utsatta utjämningsavgiften med 1,40 p/1 (sam-       förarexamensavgifterna har man tiliämpat be-
2122: manlagt 13,13 p/1). I de nu ifrågavarande           stämmelserna i lagen om grunderna för av-
2123: länderna överstiger bensinpriset den finländska     gifter tili staten (980/73). Enligt lagen skall
2124: nivån i Italien, Norge, Danmark och i Fran-         storleken av avgift för statens myndigheters
2125: krike.                                              prestationer bestämmas så, att den i allmänhet
2126:     De skattebelagda och skattefria gällande        motsvarar beloppet av de totalkostnader staten
2127: priser1.1a på motorbensin i Finland framstår        tiliskyndas av prestationen. I totalkostnaderna
2128: också i sitt riktiga ljus först då man beaktar,     skall förutom de direkta kostnaderna även
2129: att som motvikt tili den dyrare bensinen är         medräknas förvaltningskostnader, pensionskost-
2130: minutpriset på lätt brännolja i hela Finland        nader för personalen, avskrivningar på anlägg-
2131:  58,43 p/1, vilket innebär att den lätta bränn-     ningstiligångar, räntekostnader för kapital som
2132: oljan trots enhetspriset är 6,2 p/1 billigare       placerats i tiligångar mm. Då man förfar så,
2133:  än det genomsnittliga minutpriset på lätt          blir det dock inget överskott av besiktnings-
2134:  brännolja i de tio övriga länder, vilka använts    o .::h förarexamensavgifterna.
2135:  som jämförelse. Minutpriset på tung bränn-              I motiveringen tili spörsmålet har även
2136:  olja, 40,17 p/kg är däremot för närvarande,        föreslagits att motorfordonsbeskattningen inte
2137:  trots Finlands avsides läge och det enhets-         skulle få grunda sig på fordonens typ eller
2138:  prissystem som tiliämpas hos oss, även lägre        totalvikt. En sådan beskattning skulle inte
2139:  än medeltalet ( 40,8 p/kg).                         vara rättvis. Fordonets vikt är en av de mest
2140:     Konsumentpriserna på dieselolja i olika euro-    väsentliga av alla de faktorer som påverkar
2141:  peiska Iänder är inte jämförbara som sådana,       kostnaderna för väghållning. Emellertid finns
2142:  eftersom systemet för beskattning av den            det inte något lineärt beroende förhållande
2143:  tunga landsvägstrafiken varierar i de olika         mellan kostnaderna och fordonets vikt. Av
2144:  länderna. Priset på dieselolja i Finland (hela      denna anledning måste skattens enhetsvärde
2145:  landets enhetspris är 123,6 p) är emellertid        differentieras så, att det blir olika för olika
2146:  drygt 1 penni lägre än medeltalet ( 124,9 p/1)      fordon.
2147:  i de tio Iänder som an•ränts som allmän jäm-            I början av svaret konstaterades att väg-
2148:  förelse. Högre konsume..1tpris har dieseloljan      trafikens kostnadsmotsvarighet -       inklusive
2149:  i England, Österrike, Förbundsrepubliken Tysk-     kapitalkostnaderna - inte förverkligas för alla
2150:  land och Schweitz. För det billigaste priset       fordonsgruppers del trots att skatterna har
2151:  står Sverige, där beskattningen av dieselfordon     justerats räknat från början av år 1978. Av
2152:   dock sker på basen av en s.k. kilometerskatt.     denna anledning är det inte motiverat och
2153:     Med beaktande av att den lätta brännoljan,      av statsekonomiska skäl inte heller möjligt att
2154:   som hos oss säljs billigare än i genomsnitt        sänka skatterna på motorfordon.
2155:    Helsingfors den 28 februari 1978.
2156: 
2157:                                                                            Minister Esko Rekola
2158:                                                 1978 Vp;
2159: 
2160: Kirjallinen kysymys n:o 11.
2161: 
2162: 
2163: 
2164: 
2165:                                     Järvilehto ym.: Syöpäinvalideja koskevan lainsäädännön uudista-
2166:                                         misesta.
2167: 
2168: 
2169:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e in i e h e 11 e.
2170: 
2171:    Syöpäinvalideja koskeva lainsäädäntö on pa-         hoitopäiväkulunsa alusta loppuun. Työssä käy-
2172: hasti vanhentunut johtuen syövän aikaisemmas-          vät syöpäpotilaat jäävät invaliidirahalain ulko-
2173: ta huonosta ennusteesta. Syöpäinvalidien määrä         puolelle sen takia, että heidän sairautensa on
2174: on lisääntynyt, koska syöpä on yleistynyt, mut-        jatkuvaa, vaikka he muuten olisivat taloudelli-
2175: ta syöpäkuolleisuus pysynyt ennallaan tai alen~        sen tuen tarpeessa ja jo syöpätautien stres-
2176: tunut.                                                 saavuuden vuoksi ansaitsisivat tämän sisurahan.
2177:    Pitkäaikainen sairaus tuo mukanaan talou-              Uusia syöpäsairaustapauksia ilmenee vuosit-
2178: dellisia huolia, esim. hoitopäivämaksu-, polikli-      tain n. 12 000. Syöpä on todellinen kansan-
2179: nikka-, matka- ja lääkekuluja. Työkyky ja an-          tauti. Taloudellisten rasitteiden lisäksi syöpään
2180: siotaso laskevat. Lainsäädäntöteitse on useiden        sairastuneiden mielentasapaino joutuu kovalle
2181: kroonikkoryhmien asemaa parannettu ja mo-              koetukselle taudin vakavuuden, voimakkaiden
2182: nissa sairausryhmissä ilmaislääkitys on viety          ja väsyttävien lääkkeiden, joissakin tapauksissa
2183: pitkälle. Invaliidihuoltolain perusteella korva-       hormonitoiminnan lopettamisen ja pitkän seu-
2184: taan useille pitkäaikaissairaille ilmainen hoito       ranta-ajan johdosta. Syöpäpotilaat-:-Cancerpa-
2185: siltä osin kuin se aikuisilla kestää yli 30 vuoro-     tienterna r.y. on yrittänyt toiminnallaan korjata
2186: kautta ja lapsilla 14 vuorokautta, mikäli poti-        aukkoja potilaiden mielehterveydellisessä kun-
2187: laat ovat vähävaraisia tai varattomia. Invaliidi-      toutuksessa. Tämän järjestön Raha-automaatti~
2188: rahalain etuuksilla taas tuetaan tiettyjä invalidi-    yhdistykselle osoitetut avustusanomukset on
2189: ryhmiä.                                                kuitenkin evätty. Rahoituksen saaminen tulevai-
2190:    Syöpäpotilaat ovat jääneet useimpien edellä         suudessakin tätä tietä on erittäin epävarmaa,
2191: mainittujen etuoksien ulkopuolelle, vaikka he-         koska hallitus suunnittelee Raha-automaattiyh-
2192: kin ovat invalideja. Parannuksia on tapahtunut,        distyksen varojen jakamista mm. poliittisille
2193: mm. ilmaiset rintaproteesit ja rintasyövän, koh-       nuorisojärjestöille sosiaali- ja terveysalan järjes-
2194: tusyövän, eturauhassyövän ja leukemian ilmais-         töjen lisäksi ja asemesta.                    ·.
2195: lääkitys on saatu. Kuitenkaan eivät mm. mak-              Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
2196: sa-, maha- . ja keuhkosyöpäpotilaiden lääkkeet         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
2197: kuulu tältä osin sairausvakuutuslain piiriin.          me valtioneuvoston asianomaisen jäseneJJ. vas-
2198: Syöpäpotilaita ei myöskään pidetä invaliidihuol-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
2199: tolain mukaisina invalideina kuin joissakin ta-
2200: pauksissa. Sairaalakorvauksia he eivät sanotun                    Onko . Hallitus tietÖinen siitä, että
2201: lain nojalla saa lainkaan. Merkitsee suurta eri-               syöpäinvalideja koskeva .lainsäädäntö on
2202: arvoisuutta esimerkiksi se, että tuberkuloosi-                 vanhentunut, ja jos on,
2203: potilaat saavat .maksuttoman hoidon tuberku-                      mitä Hallitus aikoo tehdä syöpäpoti-
2204: loosilal.n , nojalla ensimmlii~estä hoitopäivästä              laiden taloudellisten ja henkisten rasit-
2205: asti, mutta keuhkosyöpäpotilas maksaa itse                     teiden lieventämiseksi?
2206:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1978.
2207: 
2208:          Ulla Järvilehto                  Veikko J. Matikkala             Raino Westerholm
2209:          Jorma Fred                       Antero Juntumaa                 Erkki Korhonen
2210:                                           Olavi Majlander
2211: 
2212: 0878001585
2213: 2                                              1978 vp.
2214: 
2215: 
2216: 
2217: 
2218:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2219: 
2220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        ryhmien lisäksi otettiin valtioneuvoston pää-
2221: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         tökseen eräitä uusia ryhmiä. Kustannusten kas-
2222: mies, olette 3 päivänä helmikuuta 1978 päivä-        vun rajoittamiseksi päätös laadittiin kuitenkin
2223: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-       siten, että uusissa sairausryhmissä sairaalahoi-
2224: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       toa ja kuntouttamishoitoa kustannetaan lähinnä
2225: sanedustaja Järvilehdon ym. näin kuuluvasta          vain alle 16-vuotiaille henkilöille. Syöpäsairau·
2226: kirjallisesta kysymyksestä n:o 11:                   det jäivät päätöksen ulkopuolelle, paitsi kus-
2227:                                                      tannussyistä myös sen vuoksi, että kysymys on
2228:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että       päälllsiassa ailkuisten sairaudesta. Sen sijaan apu-
2229:         syöpäinvalideja koskeva lainsäädäntö on      neuvoja voivat syöpäpotilaat saada invaliidi-
2230:         vanhentunut, ja jos on,                      huoltolain perusteella, koska kyseessä yleensä
2231:            mitä Hallitus aikoo tehdä syöpäpoti-      on leikkauksen jälkitila, joka katsotaan invalii-
2232:         laiden taloudellisten ja henkisten rasit-    dihuoltolaissa ensimmäiseen ryhmään kuulu-
2233:         teiden lieventämiseksi?                      vaksi invaliditeetin syyksi.
2234:                                                         Ministeriössä on valmisteltavana koko kun-
2235:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toutusjärjestelmän uudistaminen. Tämä valmis-
2236: vasti seuraavaa:                                     telutyö tulee todennäköisesti johtamaan inva-
2237:    Invaliidihuoltolaki määrittelee lain etuuksien    liidihuoltolain kokonaisuudistukseen. Viimeis-
2238: piiriin oikeutetut henkilöt kahteen ryhmään.         tään samassa yhteydessä tullaan selvittämään
2239: Ensimmäisen ryhmän käsittävät ne henkilöt,           myös syöpäinvalidien asema.
2240: joiden työ- ja toimintakyky on alentunut jon-           lnvaliidirahalain mukaan invalidirahaa ei
2241: kin elimen puuttumisen tai toimintavajavuuden        myönnetä invalidille, jonka työ- ja toimintaky-
2242: vuoksi. Toisen ryhmän käsittävät jatkuvaa sai-       vyn alentuminen pääasiassa aiheutuu jatkuvas-
2243: rautta potevat henkilöt. Lain mukaan valtioneu·      ta sairaudesta, jollei sairaus ole pysähtynyt tai
2244: vosto määrää missä laajuudessa invalidihuoltoa       johtanut näkökyvyn sellaiseen vähenemiseen,
2245: voidaan antaa toiseen ryhmään kuuluville hen-        että invalidilta puuttuu suuntausnäkö hänelle
2246: kilöille.                                            tuntemattomassa paikassa. Näin ollen syöpäpo-
2247:    Uudistettaessa vuonna 1974 valtioneuvoston        tilaat, niin kuin monet muutkin, jäävät mel-
2248: päätöstä invalidihuollon antamisesta eräille jat-    kein poikkeuksetta invaliidirahalain ulkopuolel-
2249: kuvaa sairautta poteville henkilöille tavoittee-     le. Invaliidirahalaissa todettujen epäkohtien kor~
2250: na pidettiin sitä että eri sairausryhmät tulisivat   jaamiseksi sosiaali- ja terveysministeriössä val•.
2251: mahdollisimman tasa-arvoiseen asemaan. Inva-         mistellaan parast'aikaa toimenpiteitä invaliidi-
2252: lidihuollon piiriin · aikaisemmin kuuluneitten       rahalain uudistamiseksi.
2253:       Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1978.
2254: 
2255:                                                                        Ministeri Olavi Martikainen
2256:                                              N:o 11                                               3
2257: 
2258: 
2259: 
2260: 
2261:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2262: 
2263:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       rådets beslut. I avsikt att begränsa kostnads-
2264: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          ökningen uppgjordes dock beslutet så, att i de
2265: velse av den 3 februari 1978 tili vederbörande     nya sjukdomsgrupperna sjukhusvlird och reha-
2266: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     biliteringsvård bekostas närmast endast för
2267: jande av riksdagsman Järvilehto m. fl. under-      personer under 16 år. Cancersjukdomarna blev
2268: tecknade spörsmål nr 11:                           utanför beslutet inte bara av kostnadsskäl utan
2269:                                                    också av den anledningen, att det främst är
2270:           Är Regeringen medveten om, att           fråga om en sjukdom bland vuxna. Cancer-
2271:        lagstiftningen om cancerinvalider är        patienter kan däremot få hjälpmedel på grund-
2272:        föråldrad, och om så är fallet,             val av lagen om invalidvård, eftersom det i all-
2273:           vad ämnar Regeringen göra för att        mänhet är frågan om ett postoperativt tilistånd,
2274:        lindra cancerpatienternas ekonomiska        vilket i lagen om invalidvård betraktas som
2275:        och psykiska börda?                         orsak tili invaliditet i första gruppen.
2276:                                                       I ministeriet pågår beredningen av en reform
2277:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      av hela rehabiliteringssystemet. Detta bered-
2278: samt anföra följande:                              ningsarbete kommer sannolikt att leda tili en
2279:    Lagen om invalidvård indelar de personer        totalrevidering av lagen om invalidvård. Senast
2280: som är berättigade tili lagens förmåner i två      i detta sammanhang kommer man att utreda
2281: grupper. Den första gruppen omfattar de per-       även cancerinvalidernas ställning.
2282: soner, vilkas arbets- och verksamhetsförmåga          Enligt lagen om invalidpenning beviljas in-
2283: är nedsatt på grund av att något organ saknas      validpenning inte invalid, vars nedsatta arbets-
2284: eller fungerar bristfälligt. Den andra gruppen     och verksamhetsförmåga i huvudsak beror på
2285: omfattar personer som lider av någon kronisk       kronisk sjukdom, såvida inte sjukdomen blivit
2286: sjukdom. Enligt lagen fastställer statsrådet i     hämmad eller lett tili sådan nedsättning av
2287: viiken utsträckning invalidvård kan ges perso-     synförmågan att invaliden saknar ledsyn på
2288: ner som tilihör den andra gruppen.                 för honom okänd plats. Sålunda blir cancer-
2289:    Då statsrådets beslut om invalidvård åt vissa   patienterna, liksom många andra, nästan utan
2290: invalider, som lider av kroniska sjukdomar         undantag utanför lagen om invalidpenning. För
2291: reviderades år 1974, hade man som mål att          att rätta tili de missförhållanden, som konsta-
2292: bringa de olika sjukdomsgrupperna i en så          terats i lagen om invalidpenning, bereds för
2293: jämbördig inbördes ställning som möjligt.          närvarande i social- och hälsovårdsministeriet
2294: Utöver de grupper som tidigare omfattats av        åtgärder för att revidera lagen om invalid-
2295: invalidvården intogs vissa nya grupper i stats-    penning.
2296:      Helsingfors den 2 mars 1978.
2297: 
2298:                                                                      Minister Olavi Martikainen
2299:                                                1978 ytt.
2300: 
2301: KkjaUiaen lr.ysymya n:o 12.
2302: 
2303: 
2304: 
2305: 
2306:                                    Lattula: Ryhmähenkivakuutuksen ~orvauspäätöksissä ilmenneistä
2307:                                        tulkintaerimielisyyksistä.
2308: 
2309: 
2310:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
2311: 
2312:    Työntekijäin ryhmähenkivakuutuksen kor-            ryhmähenkivakuutuskorvaus on silloin edes vä-
2313: vauskäytäntö ei ole Viielä vakiintunut sen vuok-      häisenä taloudellisena apuna~
2314: si että tästä valruutuiksesta on suoritettu kor-         Reino Hukkanen ja hänen vaimonsa saivat
2315: v~ vasta vuoden aj·an. Niinpä nyt on sat-             ilmoituksensa mukaan Aimo. Hukkaselta ·tukea
2316: tunut . sellaisia valitettavia tapauksia, joissa      vuosittain 800-1 000 matikkaa. Oulun kau-
2317: edunsaaja tuntee kärsineensä väärän tu1kinnan         pungin sosiaaillautalwnnan Jausunnon mukaan
2318: aiheuttamasta edumnenetyksestä. Jotta vastai-         ja kansanmiehen oikeustajun perusteella on
2319: suudessa vältyttäisiin ~ikävistä tullkintaerimieli-   Reino Hukkanen siinä vakaassa käsityksessä,
2320: syybistä, olen tehnyt tämän eduslruntakyselyn.        että kyseinen vakuutussumma kuuluu hänelle.
2321: Toisaalta tämä kysymy;kseni ja si.ilhen annettava     Hänen esittämänsä korvausvaatimus on kuiten-
2322: vastaus selvittänee myös käytännön esimerkki-         kin hylätty. Nyt Hukkanen on siinä käsityk-
2323: nä mainitsemaani Reino Hukkasen korvaus-              sessä, että ryhmähenkivakuutuksen ehdot johta-
2324: asiaa.                                                vat työntekijöitä tällaisissa tapauksissa harhaan
2325:    Reino Hukkasen poika Aimo Hukkanen .lruo-          ja aiheuttavat turvattomuutta.
2326: li 4. 5. 1977. Hänet oli työnantaja liittänyt työ-       Edellä esittämääni viitaten, ja koska asialla
2327: ehtosopimuksen mukaisesti työntekijäin ryhmä-         on vastaisuudessa hyvin laaja merkitys, esitän
2328: henkivakuutukseen. Työntekijäin cyhmähenki-           k.uruioittaen wltiopäiväjiirjestyksen .37 §:n 1
2329: valruutuksen ehdoissa sanotaan mm., että ellei        momentin perusteella valtioneuvoston asian-
2330: puolisaa tai alle 18.:vuotiaita lapsia ole, vakuu-    omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
2331: tussummaan oikeutettuja edunsaajia ovat työn-         myksen:
2332: tekijän vanhemmat, joiden työ- tai ansiokyky
2333: ovat niin vähäiset, että he elatukseensa nähden                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2334: ovat olleet huomattavasti riippuvaisia työnte-                ryhtyä vanhempien oikeusturvan kan-
2335: kijästä.                                                      nalta tärkeän ryhmiihenkivakuutuksen
2336:    Aimo Hukkasen vanhemmat ovat olleet poi-                   edunsaajakysymy~en.       selventämiseksi
2337: kansa eläessä turvallisella mielellä ja siinä poi-            niissä tapauksissa, jolloin v:ak:uutetulla
2338: kansa ilmoittamassa käsityksessä, että jos poika              työntekijällä ei ole ohlut puoliso.a eikä
2339: kuolee aika.i:semmin kuin Reino Hukkanen, niin                lapsia?
2340:       Helsingissä .3 päivänä helmikuuta 1978.
2341: 
2342:                                             Eero Lattula
2343: 
2344: 
2345: 
2346: 
2347: 087800103C
2348: 2
2349: 
2350: 
2351: 
2352: 
2353: ; -; 7 :-• .. ;_~/~ :~~[;'"; ~ ::   r; _"':_._. . 1~~ -r~~.: i~·~_,:: ~rr:--·~-~~-   ! ·. -'':---:: }:.y; ~ ,.,~ -fo~~.-: . .~ ~-·---:·~_;: .-~ -.d.,.~ -~~:       :~-~J: .. .._t· /
2354:                                                                                                      • f..' ~ ~~. :~-- lc· :·,:·,;•.: -~-~ <'·..!--:. ._:.:. ~   ; ; {;,,.5:t
2355: 
2356:                                                                    E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2357: 
2358:    Valtiopäiväjärjestyksen" 5t·'§~li iFttiofuentissft-                                                                                        s<Yvittu ·'' ty&. ·ry.a:' -· v~~bhtosopimuksissa, muun
2359: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                                                                                                 muassa toissijaisia edunsaajia koskeva kohta
2360: O:lette>Y. päivänä·helmilrouiad97S:päivätYn .Kirt                                                                                             otettiin · ·työntekijäin .,:cybrn~enkivitkuutuksen
2361: jeenne ohella to1mi.ttanut valtioneuvoston as.fuci                                                                                            v·akuutusehtoihin; · ··Vaståavan. '.sisältöinenr :S:ään-
2362: Qm~eUe:imnell~,,fflljeiU,löl,<,-sen-kan~~~aja                                                                                                 nösl on 'tapaturmavakunnislain '( 608/48} '6.·§ :11
2363: .Eero·· Lattul~ ·näin ·ku\lll,l;.v.~sta .kirjallisesta .k,y;.                                                                                 1 cmomentiri.. 2 kohdassa,"·:jossa .. on:·r kysymya
2364: sym~sestii                       mo. 12; . ,., .; .                                            .,                   ...                       tapa~urmavå:kuutuksen .. perusteella · kOrvaukseen
2365:                                 · ,. -~ . .. ,, · . .              oikeritetusta t)röntekijän omaisesta.           .., · .· :·
2366:                        · Wbi;n ;toimenpi~~isii~, Haiutus -aik01-)      K&voost<>iminnassa' on : tYöritekifäih :ry\iniä~
2367:           .ryhtyä: v~h~pie1;1; oikeJJsturvan,· kan~ hetikivakuutuks~ toissijaista :edurisaajaa kooke~
2368:           ,naltä; ·tiir~iin-· ryhrnähe,nkiyakuut:~ v!ia vakuutusehtoa sekä tapättihnavaknutuslå:iri
2369:          'eduasaajakysyn;"ykseh · ~lventämiseksi 6 §in f'momentiil '2 kohtaa sovellettu· yhden~
2370:         ·· niissä: tapauksi.sS.!l~ · iollohi :v.ak;uutetullå iliUkaisesti. · Ty?>riteldjäfu ·ryhinitlienki:V~uurus~
2371:             työP..t~kijällii, ~i ole: ellu:t; I'>Uo1i~a. ·eikä pooli on lähes· poikkeuksetta "pyytänyt" t1äi$sä
2372:            lapsia? ·          ·. '     ·•·       :· · ··: , ·· •;· asiojssa la:usunnon sosi~ali- ja terveysm~te·
2373:                                  ··• .                    ·   :    r:iön .paätöksellä: perustetulta .. -tapaturnJ.a'-asiai~
2374:  .. VjlSta_utksro.a,: kysymy,kseen ~sitiin .. ikU:nn:iQitta~ koivauslautaJ(uniialta, jossa. ovat myös t'yöiniuk-
2375: ep ~~aavaa;,, ~ · · ·                                     · ·      k[najäfjestöt •edustettuinf:l:\ · ·     . .·       ..
2376:     Keskeiset työmarkkinajärjestöt' oopivat>·vuolli , , .'f.yönteldjäin ···tyhmähenkivakuuiuks(!ri_. eh.Clot
2377: na 1976, että aikrusemmiti työehtosopimuks1ssa perustuvat edellä, olevan mukaan työ~ tai\tilika:-
2378: olleet määräykset vapaa-'ajan tapaturmavakum ehtös.Opi1Iluksiin~ jois,sa ()!). 'tarkemrrifb. · ~\iitt~
2379: tuksesta korvataan työntekijäin ryhmähenkiva- e~uksiep ~s.ältö }llyöskin· eduns:1ajien ja• tois"
2380: kuutusta. koskevilla__ ..määräyksillä .. Ykshyi<.>ellä sijai_~te_n. ediinsaafien osalta .. 'Kun korvauspäätös
2381: ja ju]kisella sektorilla työntekijäin:. ryhmähenki- ori_ 'noudatt~rmt iapa:ttirma:asi~in ko.J:Vausla1Jtf1-
2382: vakuutustur\laakoskevat määräykset on otettu kunhan lausuntoa, kuten kirjallisessa kysyffiyk7
2383:              .
2384: tyo~ ja yirkaehto~öpi~uksiin. ,ValtiG>tf osalta sessä, mainitus~a. ~apa:uk~ssa,, •sosiaali- i~. ter-
2385: työntekifäiD.. tyhrriähen.hlvakuutusta vastaava ve)'1Siltiip.isteriö'' "*uutustoimi!lt?a. vaJ,Y()vana yir
2386: iutva ja sen mukcaineri etp.-jen, .suonittaminen r.a!lbm:tisena ei ole 'ka_tsonut rtäissä ta~iss~
2387: perusi:uiu' 'lisäksi' valtion pål:vcltiksdså olleen olleen aihetta nuoniautukSiin. -                                                                                                   <   '   '   '   .   •   •   '
2388: 
2389: 
2390: henkilön kuoltua suoritettavan 'tiiloudellisen                      · Mikäli työ- ja virkåehtoropiinuksis-sit ~'Vit~
2391: tuen myöntämisestä ja maksamisesta annettuun tujen tl1ääräysten' toteuttjlll1inen ~~yttää lain-
2392: asetukseen ( 1044/76).                                             säädäntö- tai viranomaistoimenpiteitä, sosiaali-
2393:     Sen jälkeen kun työntekijäin ryhmiiheruqv~~. il!:,t~J,Veysministeriö omalta osaltaan on valmis
2394: kuutuksen sisältöä koskevista määräyksistä· Mi · · tarpeellisiin toimenpiteisiin.
2395:                Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1978.
2396: 
2397:                                                                                                                                               Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
2398:                                                N~o· 12·                                              3
2399: 
2400: 
2401: 
2402: 
2403:                            T i U R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2404: 
2405:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gande med motsvarande innehåll ingår i 6 §
2406: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            1 mom. 2 punkten i lagen om olycksfallsför-
2407: velse av den 3 februari 1978 tiJl vederbörande       säkring ( 608/48), gällande anhörig tili arbets-
2408: medlem av statsrådet översänt en avskrift av         tagare, som är berättigad tili ersättning med
2409: ett av riksdagSI1llan Eero Lattula underteaknat      stöd av olycksfallsförsäkring.
2410: skrjftligt spörsmål m 12 av följande lydelse:           Vid verkställandet av ersättningar har för-
2411:                                                      säkringsvi1Lkoret beträffande sekundär förmåns-
2412:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tagare i gruppliVlförsäkringen för arbetstagare
2413:        taga för att utreda den för föräldrars        samt 6 § 1 mom. 2 punkten lagen om olycks-
2414:        rättsskydd v.iJktiga frågan om förmåns-       fallsförsäkring tillämpats analogt. Grupplivför-
2415:        tagare vid gruppförsäkring i de fall då       säkringspoolen för arbetstagare har i det när-
2416:        fö.rsäkrad arbetstagare inte haft make        maste utan undantag anhållit om utlåtande i
2417:        eller barn?                                   dessa ärenden av den med stöd ,av social- och
2418:                                                      hälsovårdsministJeriets beslut grundade ersätt-
2419:     Såsom svar på detta spörsmål får rjag vörd-      ningsnämnden för olyoksfallsärenden, där även
2420: samt anföra följande:                                arbetsmarknadsorganisationerna är represente-
2421:                                                      rade.
2422:     De centrala avbetsmarknadsorganisationerna          Villkoren i arbetstagarnas grupplivförsäkring
2423: ingick år 1976 avtal om att de bestämmelser          grundar sig enligt ovanstående på a11bets- och
2424: angående olyoks.fallsförsäkring under ~ritiden,      tjänstekollektivavtal, där man närmare överens-
2425: som tidigare ingiak i kollektivavtalet, skulle       kommit om innehållet även i förmånerna be-
2426: ersättas med bestämmelserna gällande arbensta-       träffande förmånstagare och sekundära förmåns-
2427: garnas grupplivförsäkring. I den privata och         tagare. Då ersättningsbeslutet iakttagit av er-
2428: den offentliga sektorn har bestämmelserna an-        sättningsnämnden för olycksfallsärenden avgi-
2429: gående arbetstagares grupplivförsäkringsskydd        vet utlåtande, såsom i det fall :som nämnts
2430: intagits i arbets- och tjänstekollektivavtalen.      i det skriftliga spörsmålet, har social- och häl-
2431: För statens vidkommande grundar sig dessutom         sovårdsministeriet i egenskap av försäkringsrö-
2432: det skydd, som motsvarar arbetstagares grupp-        relsens övervakande myndighet inte ansett att
2433: livförsäkring och utbetalandet av därtill anslut-    det föreligger skäl tili anmärkningar i dessa
2434: na förmåner, på förovdningen om beviljande           fall.
2435: och utJbetalning av ekonomiskt stöd efter av-           Utvecklandet av försäkringsvillkoren och be-
2436: liden person som varit anställd hos staten           stämmdserna rörande grupplivförsäkring tol'lde
2437:  ( 1044/76).                                         fortfarande kunna anses vara ett ärende som
2438:     Sedan man kommit överens om bestämmel-           hör tili arbetsmarknadsparterna. Såvida för-
2439: serna angående innehå1let i arbetstagarnas           verkligandet av de i arbets- och tjänstekollek-
2440: gruppliv.försäkring intogs passusen angående         tivavtalen överenskomna bestämmelserna förut-
2441: bland annat sekundär förmånstagare i tjänste-        sätter lagstiftnings- ellet myndighetsåtgärder, är
2442: kollektivavtalen i försäkringsvillkoren beträffan-   social~ och hälsovårdsministeriet för sin del
2443: de .arbetstagares grupplivförsäkring. Ett stad-      redo att skrida tili nödvändiga åtgärder.
2444:      Helsingfors den 28 februari 1978.
2445: 
2446:                                                Social- ooh hälsovål'ldsminister Pirkko Työläjärvi
2447:       ~,.:
2448: 
2449: 
2450: 
2451: 
2452: ·~.
2453:                                                1978 vp.
2454: 
2455: Kirjallinen kysymys n:o 13.
2456: 
2457: 
2458: 
2459: 
2460:                                    Sinisalo: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kehittämisestä.
2461: 
2462: 
2463:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2464: 
2465: · · Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun            yhteistyön mahdollisuuksia Neuvostoliiton kans-
2466: merkitys on suuvi koko Kymen läänille. Vali-          sa ja ratkaisevasti vaikuttaa läänin heikkoon
2467: tettavasti korkeakoulua ei kuitenkaan ole val-        työllisyystilanteeseen. Tutkimuslaitoksen perus-
2468: tion supistusbudjettien takia kehitetty alkupe-       taminen juuri nyt on erityisen ajankohtaista
2469: räisten suunnitelmien mukaisesti, ja sen toimin-      Neuvostoliiton kanssa solmitun pitkäaikaisen
2470: ta ei muutenkaan ole tähän asti tyydyttävällä         teknis-taloudelli:sen yhteistyösopimuksen takia.
2471: tavaLla palvellut läänin asukkaiden tarpeita. Vi-         Välttämätöntä on myös, että LTKK:n suo-
2472: reillä olevan .Mikkelin kauppakorkealrouluhank-       rittamassa koulutus- ja opetustoiminnassa ote-
2473: keen toteuttaminen siten, että uutta kauppa-          taan oikealla tavalla huomioon teknis-tieteelli-
2474: korkeakouluyksikköä ei perustettaisi, vaan ta-        sen kehityksen mukanaan tuomat yhä moni-
2475: loudellista opetusta vastaavasti lisättäisiin Lap-    naisemmat työsuojeluongelmat. Tämän takia on
2476: peenrannan teknillisessä kovkeakoulus,sa, olisi       välttämätöntä, että LTKK:n tuotantotalouden
2477: titrkoituksenmukaisin ratkaisu ja takais!i. LTKK:     laitokselle perustetaan työsuojelun professuuri
2478: lle edes osan seri. tarvitsemista lisäresursseista.   ja työsuojelu otetaan omaksi suuntautumisvaih-
2479: Samoin merenkulkualan korkeakouluopetuksen            toehdokseen. Samoin ympäristönsuojelun ope-
2480: aloittaminen Kotkassa voisi tapahtua hallinnol-       tusta tulisi LTKK:ssa lisätä.
2481: lisessa yhteydessä LTKK:hon, josta ratkaisusta            Edellä esitetyissä ehdotuksissa on itse asiassa
2482: opetuksen taso ·molemmissa laitoksissa varmas-        kysymys varsin vähäisistä määrärahoista, lähin-
2483: ti •hyötyisi ...                                      nä jo olemassa ·olevan toiminnan vakinaistami-
2484:     Tärkeintä Lappeenrannan tclmillisen korkea-       sesta ja laajentamisesta, joten mitään taloudel-
2485: koulun kehittämisen kannalta on kuitenkin,            lisia esteitä esitykselle ei ole olemassa, vaan
2486: että sen yhteydessä jo tapahtuva idänkaupan           niiden toteuttaminen on kiinni valtiovallan po-
2487: tutkimus saatettaisiin vakinaiselle pohjalle pe-      liittisesta tahdosta kehittää teknis-taloudellista
2488: rustamalla korkeakoulun yhteyteen idänkaupan          opetusta ja tutkimusta Kymeri läänin alueella.
2489: tutkimuslaitos. Jotta tällaisen tutkimuslaitoksen         Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
2490: toiminta palvelisi läänin työtätekevää väestöä,       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
2491: tulisi sen hallinto järjestää parlamentaariselle      voston asianomais•en jäsenen vastattavaksi seu-
2492: pohjalle. Paitsi r:ajakauppaan liittyviä ongelmia     raavan kysymyksen:
2493: tutkimuslaitos voisi erityisesti selvittää, mitä
2494: mahdollisuuksia idänkauppa tarjoaa Kymen lää-                   Millaisiin toimenpiteis!iin HallitUs on
2495: nin teollisuuden rakenteen monipuolistamiselle.               aikonut ryhtyä Lappeenrannan teknilli-
2496: Esimerkiksi maakaasun jatkojalostus saattaisi                 sen korkeakoulun kehittämiseksi?
2497: tarjota aivan uusia teknologisen ja kaupallisen
2498:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1978.
2499: 
2500:                                             Taisto Sinisalo
2501: 
2502: 
2503: 
2504: 
2505: 087800170}
2506: 2                                                1978 vp.
2507: 
2508: 
2509: 
2510: 
2511:                           Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he ll e.
2512: 
2513:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentiss.a        kehittämistä ensiarvoisen tärkeänä tehtävänä.
2514: mainitussa talikoituksessa Te, Herr:a Puhemies,         Niinpä erityisesti Lappeenrannan korkeakoulun
2515: olette kirjeellänne 3 päivänä helmhlruuta 1978          osalta on todettava, että .korkeakoululle on luo-
2516: n:o 74 lähettänyt v·altioneuvoston asianomaisen         tu laadullisesti v:altakunnan kärkitaJSoa edusta-
2517: jäsenen vastattlavaiksi kansanedustaja Sinisalon        vat pysyvät toimitilat. Ku[uneen vuoden fopus-
2518: tekemän kirj•allisen kysymyksen n:o 13:                 sa on lisäksi käynnistetty kovkeaikoulun 46 700
2519:                                                         m3 :käsittävän II rakennusvaiheen toteuttami-
2520:            MiLlaisiin toimenpiteis>iin Hallitus on      nen. Näiden rakennustöiden vrumilstuessa suun-
2521:         aikonut ryhtyä Lappeenrannan tekni!llli-        nitdmien mukaan vuonna 1979 korkeakoulussa
2522:         sen kovkeakoulun kehittämiseksi?                v:uonna 197 5 uutena opintosuuntana aloitettu
2523:                                                         kemiantekniikan opetus tulee saamaan ajallll11u·
2524:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaiset, kovkeat vaatimukset täyttävät toiminta-
2525: vasti seuraavaa:                                        puitteet. Opetusministeriössä laaditussa ko11kea-
2526:    KorkeaikouJ.ulalitoiksen mitoittaJminen perus-       koulujen pitkän tähtäyksen rakennusohjelmassa
2527: tuu korkeakoululaitoksen kehittämisLainsäädän-          on Hsäksi pyritty varautumaan siihen, että Lap-
2528: töön, jossa on määritelty tieteen :pääaloittain         peenrannan teknillisen korkeakoulun toiminnan
2529: opiskelijapaikkojen vähimmäistavoitteet .ja re-         edelleen laajentuessa voidaan myöhemmin to-
2530: surssointinormit opevtajavoimien ja xakentami-          teuttaa vJelä III rakennusv:aihe.
2531: sen osalta vuoteen 1981 mennessä. Lainsäädän-              Kehittämislainsäädännön valmistumisen ai-
2532: tö on parhaillaan tarkistettavaoo. Tekniikan            koihin voitiin opiskelijapaikkoja Hsätä nopeassa
2533: pääalan rvuosiotto on opet1.11Slilin:istel'iön suosi-   tahdissa koulutustarpeenkin perusteella. Koulu-
2534: tuksissa ollut viime vuosina noin 1 850-                tuspaikkojen kasvu suunnattiin erityisesti Ou-
2535: 1 900, josta Lappeenrannan teknillisen korkea-          lun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan, 1960-
2536: koulun osuus on 150-200.                                luvun puolivälissä toimintansa aloittaneeseen
2537:    Lappeenrannan teknillisen korlke~koulun              Tampereen teknilliseen ikol'keakou!luun ja 1970-
2538: opiskelij·amäärä oli lukuvuonna 1976-77 yh-             luvun vaihteessa käynnistyneeseen Lappeenran-
2539: teensä 620 .ja henikilökunnan kokonaismäärä             nan teknilliseen korkeakouluun. Tilanne on lrui-
2540: 120. Opiskelijapaikkojen määrään nähden Lap-            tenkin tällä hetkeHä toinen. Ottaen huomioon
2541: peenrannan teknillisessä korkeakoulussa on suh-         teknillisen koulutuksen nopean laajenemisen
2542: teellisen hyvät resurssit opetus- ja muun henki-        myös keskiasteen koulutuksen puolella on työl-
2543: lökunnan osalta. Suunnattaessa uusia ,resurs-           lisyysnäkökohtiin vedoten esitetty jopa voimak-
2544: seja uudet, laajentumisvaiheessa olevat kovkea-         kaita vaatimuksia eräiden teknillisen kol'kea-
2545: koud:ut on viime vuosina asetettu opetusminis-          koulutuksen alojen supistaJmisesta. Lappeenran-
2546: teriön esityksissä etusijalle. Tästä osoituksena        nan teknillistä korkeakoulua, jossa annetaan
2547: voidaan pitää kuluvan vuoden valtion tulo- ja           kone- ja energiatekniikan koulutusta ja prosessi-
2548: menoarviota. Korkeakoululaitoksen osuus uu-             tekniikan koulusta ja jonne suunnitellaan par-
2549: sista viroista oli niukka eli yhteensä 40 uutta         haillaan tuotantotalouden kotlilutusohjelmaa, ei-
2550: virkaa. Opetusviroista osoitettiin lähes 10 %           vät nämä supistusvaatimukset koske, mutta
2551: Lappeenrannan teknilliselle korkeakoululle.             tässä vaiheessa ei teknillisen koulutuksen mitta-
2552:    Samoin on tilanne rakentamisen osalta. On            vaan laajentamiseen myöskään Lappeenrannassa
2553: korostettava sitä, että viime aikoinakin vaikeas-       ole osoitettavissa pitäviä perusteita.
2554: sa taloudellisessa tilanteessa hallitus on .pitänyt        Lappeenrannan teknillisen kovkeakoulun kou-
2555: Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kuten            lutusalaa on kehitetty teknillistieteellisen koulu-
2556: myös muiden uusien korkeakouluyksiköiden                tuksen sisällä taloustieteelliseen suuntaan. Kor-
2557:                                                 N:o 13                                                3
2558: 
2559: kea!koulujen tutkinnonuudistuksen valm1steluun        tieteellisen perustason tulee kysymys sanotun
2560: liittyvissä ohjeissa opetusministeriö on 26. 10.      tutkimusyksikön perustamisesta lähivuosien
2561:  1977 päivätyllä kirjeellä antanut Lappeenran-        budjettivalmistelujen yhteydessä ratkaistavaksi.
2562: nan teknilliselle korkeakoululle luvan suunnitel-        Teknillistieteellisiä tutkintoja koskeva asetus
2563: la tuotantotalouden koulutusohjelman. Tällaista       on parhaillaan viimeisteltävänä opetusministe-
2564: koulutusohjelmaa ei sisälly muiden teknillistie-      riössä ja se annettaneen kuluvan kevään aikana.
2565: teellistä koulutusta autavien korkeakoulujen          Tämän jäJkeen teknilLiset korkeaJkoulut päättä-
2566: koulutukseen. Se antaa korkeakoululle mahdol-         vät koulutuksen yksityiskohdista tutkintosään-
2567: lisuudet suuntautua ainakin teknillistieteellisen     nöissään ja esittävät opetusministeriön vahvis-
2568: koulutuksen puitteissa myös taloustietedliseen        tettavaksti koulutusohjelmansa. Työsuojelun
2569: suuntaan.                                             suuntautumisvaihtoehdon ottaminen esim. tuo-
2570:     Kysymyksen perusteluissa pidetään Lappeen-        tantotalouden koulutusohjelmaan on siis koko-
2571: rannan teknillisen korkeakoulun kehittämisen          naan Lappeenrannan korkeakoulun oma asia.
2572: kannalta keskeisenä idänkaupan tutkimuksen            Alan virkojen saaminen käsitellään normaalin
2573: vakiinnuttamista ja alan tutkimuslaitoksen pe-        kovkeakoulujen virkabudjettikäsittelyn yhtey-
2574: rustamista korkeakoulun yhteyteen. Ulkomaan-          dessä. Koska on rilmeistä, että lähivuosien val-
2575: kaupan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämis-         tion tulo- ja menoarviot ovat korkeakoululai-
2576: tä on viime vuosina pidetty keskeisenä kauppa~        toksen resurssien osalta hyvin niukkoja, työsuo-
2577:  tieteellisen koulutuksen alana. Ekonomin tut-        jelun professorin viran saaminen budjettiin
2578: kintoon johtavien koulutusohjelmien ammatilli-        riippuu siitä, asettaako Lappeenrannan korkea-
2579:  sena tehtäväalueena on sen mukaisesti mm.            koulu sen budjettiesityksessään ensimmäiselle
2580: kansainväliset taloudelliset tehtävät. Ulkomaan-      tärkeyssijalle.
2581: kaupan koulutustarpeen voidaan näin ollen kat-           Hallituksen käsityksen mukaan Lappeenran-
2582:  soa tulevan varsin hyvin tyydytetyksi maamme         nan teknillistä korkeakoulua on viime VJUosina
2583: kauppakorkeakoulujen kautta. Sitä vastoin             kehitetty varsin nopeasti ja tehokkaasti. Kun
2584: idänkauppa, erityisesti kauppa SEV-maiden             kookeakoulu nyt on saanut erinomaiset fyysi-
2585: kanssa, vaatii runsaasti 'sellaista tutkimustietoa,   set puitteet ja kun sen korkeimmat tieteelliset
2586:  jota ei synny tavanmukaisen uJkomaankaupan           virat alkavat vähitellen olla pysyvästi ja pätee
2587:  tutkimuksen ja opetuksen yhteydessä. Opetus-         västi miehitettyjä, tulee korkeakoulun kehittä-
2588: ministeriössä on sen vuoksi suhtauduttu myön-         misen painosuunta Jähivuosina olemaan siellä
2589:  teisesti Lappeennannan teknillisen kol1keakou-       tapahtuvan opetus- ja tutkimustyön laadun ke-
2590: lun taholta tehtyyn esitykseen erityrisen idän-       hittämisessä ja syventämisessä. Hallitus tulee
2591: kaupan tutkimusyksikön perustamisesta. Sen            mahdollisuuksiensa mukaan edelleenkin tuke~
2592: käynnistyminen edellyttää kuitenlcin, että kor-       maan niitä aloitteita, joita korkeakoulun taholta
2593: keakoulussa on riittävän vankka taloustieteelli-      tehdään opetuksen ia tutkimuksen suuntaami-
2594: nen perusvalmius. Lappeenrannan teknillisen           seksi koko valtakunnan ,ja erityisesti Kaakkois-
2595: korkeakoulun nyt vähitellen saavutettua vakaan        Suomen väestön ja tuotantotoiminnan hyväksi.
2596:       Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1978.
2597: 
2598: 
2599:                                                                       Opetusministeri Jaakko Itälä
2600: 4                                             1978 vp.
2601: 
2602: 
2603: 
2604: 
2605:                             T i 11 R i k s d a g en s He rr Ta 1m a n.
2606: 
2607:   I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen           i de senaste tidernas trängda ekonom.iska _läge
2608: anger .har Ni, Herr Talman, med Eder sk.ri-           ansett att utvecklandet av Villmanstrands tek-
2609: velse nr 74 av den 3 februari 1978 tili veder-        niska högsko1a liksom också andra nya hög-
2610: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        skoleenheter är en uppgift av största ·vikL Det
2611: av följande av riksdagsman Sinisalo m. fl. ställ-     bör därför särskilt beträffande Villman.Strands
2612: da s.pörsmål nr 13:                                   tekniska högskola konstateras, att hög~an
2613:                                                       förs·etts med permanenta utrymmen, som tili
2614:           Vilka åtgärder har Regeringen för           sin kvalitet representerar toppnivån i vårt land.
2615:         avsikt att vidtaga för utvecklande av         1 slutet av .förra året inleddes dessutom tör-
2616:         Villmanstrands tekniska högskola?            verkligandet av högskolans II byggnadsskede
2617:                                                       som omfattar 46 000 m3 • Då dessa byggnadsar-
2618:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        beten enligt planerna slutförts år 1979 kum-
2619: samt ·anföra följande:                               mer undervisningen i kemiteknik, som år 197 5
2620:    Dimensioneringen av högskoleväsendet base-        infördes som ny studieriktning wd högskolan,
2621: rar sig på lagstiftningen om utbyggande av hög-       att erhålla moderna verksamhetsutrymmen,
2622:                                                      som uppfyller höga anspråk;
2623: skoleväsendet där minimimålen för studieplat-
2624: serna . i enlighet med de vetenskapliga huvud-           1 högskolornas byggnadsprogram på lång. sikt
2625: områdena och resursnormerna beträffande lä-          uppgjort i undervisningsmiriisteriet, har man
2626: rarkrafter och byggande bestämts fram til[ år        dessutom försökt bereda sig på att ytterligare
2627: 1981. Lagstiftningen är som bäst under gransk-       ett 111 byggnadsskede kan bli aktriellt senare
2628: ning. Den årliga intagningen till det tekniska       då Villmanstrands tekniska högskolas verk<Sam-
2629: huvudområdet har i undervisningsministeriets         het ytterligare utvidgas.
2630: rekommendationer under de senaste åren varit             Vid tiden för utbyggnadslagstiftningens färc
2631: ca 1 850-1900, varav Villmanstrands teknis-          digställande kunde studiepla.tserna i snabb takt
2632: ka högskolas andel är 150-200. Antalet stu-          ökas också på basen av utbildningsbehovet. ök-
2633: derande vid Villmanstrands tekniska högskola         ningen av studieplatser dirigerades .speciellt tili
2634: uppgick under Jäsåret 1976-77 tili samman-           tekniska fakulteten vid Uleåborgs universitet,
2635: lagt 620 och personalens totalantal tili 120         tili .från medlet av 60-talet vel'ksamma Tam-
2636: personer. 1 förhållande tili antalet studieplatser   merfors tekniska högskola och ti11 Villman-
2637: har Villmanstrands tekniska högskola jämförel-       strands tekniska högskola, som började med-
2638: sevis goda resurser i fråga om lärar- och annan      dela undervisning i början av 70-talet. Situa-
2639: personal. Vid fördelningen av resurser har un-       tionen är dock nu en annan. Med beaktande
2640: dervisningsministeriet under de senaste åren å.      av den tekniska utbildningens snabba expan-
2641: sina förslag ställt nya högskolor, vilka befinner    sion även inom utbildningen på mellanstadiet
2642: sig i utvecklingsskedet, i första rummet. lnne-      har med hänvisning tili sysselsättningssynpunk-
2643: varande års statsförslag kan ;anses vara ett tee-    ter framförts t.o.m. stränga krav på mins!kning
2644: ken på detta. Högskoleväsendets andel av de          av vissa områden ·av den tekniska högskole-
2645: nya tjänsterna var liten, sammanlagt 40 nya          utbildningen. Dessa krav berör visserligen inte
2646: tjänster. Av undervisningstjänsterna anvisades       Villmanstrands tekniska högskola, där utbild-
2647: nästan 10 % tili Villmanstrands tekniska ihög-       ning i mas:k.in- och ·energiteknik och process-
2648: skola.                                               teknik ges och för viiken ett utbildningspro-
2649:    1 ,fråga om byggande är situationen densarrn-     gram för produktionsekonomi som bäst plane-
2650: ma. Det bör understrykas, att regeringen t.o.m.      ras, men man kan i detta skede inte heller an-
2651:                                                 N:o 13                                               5
2652: 
2653: föra övertygande skäl för att i detta skede           s~aplig grundfärdighet. Då Villmanstrands tek-
2654: kraftigt utvidga den tekniska utbildningen i          niska högskola nu småningom uppnått en stahil
2655: Villmanstrand.                                        vetenskaplig grundnivå, kommer frågan om in-
2656:     Villmanstrands tekniska högskolas uthild-         rättande av sagda forskningsenhet att lösas
2657: ningsområde har inom ramen för den teknisk-           inom de närmaste åren i samband med budget-
2658: vetenskapliga utbildningen utvecklats i ekono-        beredningen.
2659: misk-vetenskaplig riktning. I direktiven i an-           En förordning om teknisk-vetenskapliga exa-
2660: slutning ti1l beredningen av högskolornas exa.-       mina bereds som bäst vid undervisningsmiruis-
2661: mensreform har undervisningsministeriet i sitt        teriet och den avlåts under innevarande vår.
2662: brev av 26. 10. 1977 givit Villmanstrands tek-        I fortsättningen kommer de tekniska högsko-
2663: niska högskola tillstånd att planera ett utbild-      lorna att i sina examensstadgor fastställa detal-
2664: ningsprogram för produktionsekonomi. Dylika           jerna i utbildningen och förelägga undervis-
2665: utbildningsprogram ingår inte i utbildningen          ningsministeriet sina utbildningsprogram för
2666: inom andra högskolor som ger teknisk-veten-           fastställande. Det är således Villmanstrands
2667: skaplig utbildning. Programmet ger högskolan          högskolas egen sak att besluta om upptagande
2668: möjlighet att åtmin:stone inom ramen för den          av arbetarskydd som ett inriktningsalternativ
2669: teknisk-vetenskapliga utbildningen inri!kta sdg       t.ex. inom utbildningsprogrammet för produk-
2670: på ekonomivetenskap.                                  tionsekonomi. Erhållandet av tjänster på områ-
2671:     I spörsmålens motivering anses befästande av      det behandlas i samband med den normala be-
2672: forskningen i fråga om östhandeln och inrät-          handlingen av tjänstebudgeten för högskolorna.
2673: tande av en forskningsinstitution på området          Då det är sannolikt, att statsförslagen i fråga
2674: i anslutning tili högskolan som centrala frågor       om högskoleväsendets resurser under de när-
2675: när det gäller utvecklandet av Villmanstrands         maste åren blir ytterst strama, beror upptagan-
2676: tekniska högskola. Utvecklande av utbildningen        det av en professur i arbetarskydd i statsför-
2677: och forskningen i anslutning tili utrilkeshandeln     slaget på huruvida Villmanstrands högskola i
2678: har under de senaste åren ansetts vara ett            sitt budgetförslag prioriterar den.
2679: centralt område inom den handels-vetenskapliga           Regeringen hyser den uppfattningen att Viil-
2680: utbildningen. I enlighet härmed ingår bl.a. in-       manstrands tekniska högskola under de senaste
2681: ternationella ekonomiska uppgifter i det faak-        åren utvecklats mycket snabbt och effektivt.
2682: Hga uppgiftsområdet för utbildningsprogram            Då högskol,an nu erhållit utmärkta fysiska ut-
2683: som leder tili ekonomexamen. Utrikeshandelns          rymmen och dess högsta vetenskapliga tjänster
2684: behov av utbildning kan således anses rätt väl        småningom börjar bli bestående besatta av
2685: tillfredsställda genom undervisningen vid våra        kompetenta personer, kommer tyngdpunkten
2686: högskolor. Däremot erfordrar östbandeln, sär-         vid utvecklandet av högskolan under de när-
2687: skilt handeln med SEV-länderna, en stor mängd         maste åren att ligga på utvecklande och för-
2688: forskningsdata, som inte uppkommer i samband          djupande av kvaliteten på den underv1s1lling
2689: med sedvanlig ,forskning och undervnsning i           ooh forskning som bedrivs vid högskolan. Re-
2690: anslutning tili utrikeshandeln. Underv1snings-        geringen kommer i mån av möjlighet också i
2691: ministeriet har därför ställt sig positivt tili det   fortsättningen att stöda de init1ativ högskolan
2692: förslag som Villmanstrands tekniska högskola          kommer med för inriktande av undervisningen
2693: framkommit med om iruättande av en särskild           och forskningen så att de gagnar befo1kningen
2694: forskningsenhet för östhandeln. En förutsätt-         och produktioneo i hela landet och särskilt
2695: ning för dess inrättande är dock att högskolan        sydöstra Finland.
2696: besitter en tillräakligt stabil ekonomisk-veten-
2697:      Helsingfors den 9 mars 1978.
2698: 
2699: 
2700:                                                                Underv1sningsminister Jaakko Itälä
2701: 
2702: 
2703: 
2704: 
2705: 087800170]
2706:                                                1978 vp.
2707: 
2708:    Kirjallinen kysymys n:o 14.
2709: 
2710: 
2711: 
2712: 
2713:                                   Sinisalo ym: Ulkomaisten elokuvien nykyistä monipuolisemman
2714:                                       tarjonnan turvaamisesta.
2715: 
2716: 
2717:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2718: 
2719:    Vuonna 1975 toimeenpannun Euroopan tur-            samme on suuria 1teatteriketjuja hallitsevia yri-
2720: valil.isuus- ja yhteistyökonferenssin päätös•asia-    tyksiä, jotka eivät ole esittäneet ehkä ainoata-
2721: kirjassa on kiinnitetty suurta huomiota kulttuu-      kaan neuvoSitoliittolai,sta elokuvaa. Ne yleisö-
2722: rin alan yhteistyön ja vaihtotoiminnan kehittä-       määrät, joita erilaiset elokuvat saavuttavat, kes-
2723: miseen.                                               kittyvät maahantuontitilastoja vielä moninker-
2724:    Asiakirjassa todetaan, että ETYK-osanottaja-       taisesti voimakkaammin amerikkalaisten ja
2725: maat ilmaisevat aikomuksenaan olevan kulttuu-         Länsi-Euroopan kapitalististen maiden vailmis-
2726: rivaikutteiden saavutusten välittymisen tukemi-       tamiin elokuviin.
2727: nen "kannustaakseen asianomaisia yrityksiä tai           Kaikesta tästä on 'seurauksena myös maas-
2728: elimiä laajentamaan muista osanotJta}amaista          samme esitettävien elokuvien aihepiirin vääris-
2729: tuotavien täysimittaisten elokuvien ja doku-          tyneisyys. Esim. pääkaupungissa ensi-ilJan saa-
2730: menttifilmien val1koimaa ja lis,äämään niiden         neista ulkomaisista elokuvista runsaasti yli
2731: levitys,tä sekä tukemalla ei-kaupallisra esityksiä    puolet on keskittynyt aihepiiriltään ja elokuva-
2732: kuten ensi-ilJat, fiL:niviikot ja festivaaht, kiin-   ,tyypiltään jännitykseen ja seksiin.
2733: nittäen erityistä huomiota sellaisista maista tule-      Tällainen kehitys on omiaan myös myötävai-
2734: viin elokuviin, joiden elokuvatuotantoa tunne-        kuttamaan siihen, että osa elokuvayleisöstä,
2735: taan vähemmän".                                       joka. on kiinnostunut elokuva taiteesta, vierottuu
2736:     Suomi kuuluu majhin, joissa yleisön ttarjolla     kokonaan elokuvasta.
2737: olevat elokuvat ovat tuotetut maahamme val-              Eri hallitusten taholta annetut [upaukset
2738: mistusmaakohtaisesti erittäin yksipuolisesti.         siitä, että maassamme tultaisiin ryhtymään toi-
2739:     Elokuvapoliittisen komitean vuoden 1973           menpiteisiin, joilla voitaisiin turvata monipuoli-
2740: osamietinnön ja elokuvatarkastamon vuos1tilas-         sempi elokuvatarjonta maassamme, eivät ole
2741: tojen. mukaan voidaan laS!kea, että maahamme          johtanee1t käytännön tuloksiin. Tilanne ede1lyt-
2742: tuotettiin vuosina 1970-1976 Pohjois-Ameri-           tää viipymättömiä ja tehokkaita toimenpiteitä
2743: kan ja Länsi-Euroopan kapitalistisista maista         valtiovallan taholta. Tällaisista toimenpiteistä
2744: 2 928 elokuvaa, Neuvostoliitosta 195 elokuvaa         on valtiovallalle jätellty ~lukuisia yksityiskohtai-
2745: ja muista Euroopan sosialistisista maista yhteen-     sia esityksiä.
2746:  sä 181 elokuvaa ja Afdkan, Latinalaisen Ame-            Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
2747: rikan, Aasian ja Australian maista kaikista yh-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
2748:  teensä 133 elokuvaa.                                 me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
2749:     Nämäkään tilastot eivät anna lähimainkaan         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
2750:  o1keaa kuvaa elokuvien tarjonnan yksipuolisuu-
2751:  desta. Erityisesti neuvostoliittolaisten elokuvien             Mihin toimenp1teisiin Hallitus aikoo
2752:  tarjonta on hyvin Helsinki-keskeistä ja näistä               ryhtyä uLkomaisten elokuvien nykyistä
2753:  elokuvista monet esitetäänkin vain yhdessä                   monipuolisemman tarjonnan turvaami-
2754:  teatterissa maassamme. Samaan aikaan maas-                   seksi maassamme?
2755:       Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1978.
2756: 
2757:                 Taisto Sinisalo                                    Mirjam Tuominen
2758: 
2759: 
2760: 087800166D
2761: 2                                            1978 vp.
2762: 
2763: 
2764: 
2765: 
2766:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2767: 
2768:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lmvatai teen edis tämistoimenpi teiden uudelleen-
2769: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       järjestely, jonka mukaan elokuvataiteen tukitoi-
2770: olette kirjeellänne 3 päivältä hehn~kuuta 1978      menpiteet keskitettiin Suomen elokuvasäätiölle.
2771: n:o 75 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen      Säätiön hallituksen nimittää valtioneuvosto ot-
2772: jäsenen vastattavlliksi kansanedustaja Taisto       taen huomioon erilaiset yhteiskunnalliset näke-
2773: Sinisalo ym. tekemän, seuraavan sisätltöisen        mykset, alueelliset ja kielelliset näkem)'lkset
2774: kysym)'lksen n:o 14:                                sekä sen, että alan keskeiset järjestöt ovat sää-
2775:                                                     tiön hallituksessa edustettuina. Opetusministe-
2776:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       riö asetti vuonna 1977 yhteensä 2,75 milj.
2777:        ryhtyä ulkomaisten elokuvien nykyistä        markkaa Suomen elokuvasäätiön käytettäväksi
2778:        monipuoHsemman tarjonnan ,turvaami-          erilaisia tukitoimenpitdtä varten. Tämän lisäk-
2779:        seksi maassamme?                             si säätiö tuki elokuvataidetta ns. säätiömak-
2780:                                                     suina kertyvistä varoista. Vuonna 1977 säätiö
2781:    Vastauksena kysym)'lkseen esitän kunnioittaen    käytti elokuvataiteen tukemiseen yhteensä 5,8
2782: seuraavaa:                                          milj. markkaa.
2783:    Vahion ,suoranaisten elokuvataiteen edistä-         Säätiö jakaa ,sääntöjensä mukaan avustuksia
2784: roistoimien ohella keskeisenä elokuvataiteen tu-    myös taiteellisesti merkittävien ulkomaisten elo-
2785: kijärjestelmänä on toiminut vuonna 1969 perus-      kuvien maahantuontiin ja esittämiseen. Tarkoi-
2786: tettu Suomen elokuvasäätiö, jonka tarkoituk-        tuksena on, että lisääntyvän valtion tuen turvin
2787: sena on edistää ja tukea kotimaista elokuva-        Suomen elokuvasäätiölle luotaisiin edellytykset
2788: tuotantoa ja -taidetta, elokuvateatteritoimintaa    edesauttaa myös nykyistä monipuolisemman
2789: sekä muuta elokuvll!kulttuuria.                     elokuvatarjonnan kehitystä maassamme.
2790:    Vuoden 1977 alusta lukien toteutettiin elo-
2791:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1~78.
2792: 
2793:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
2794:                                                N:o 14                                                  3
2795: 
2796: 
2797: 
2798: 
2799:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2800: 
2801:   I det syfte 37 § 1 mom. rilksdagsovdningen        nisering av de filmkonstfrämjande åtgärderna
2802: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           enligt viiken stödåtgärderna för fi1mkonst kon-
2803: velse nr 75 av den 3 februari 1978 1till veder-     centrerades tili Finlands filmstiftelse. Stiftelsens
2804: börande medlem .av statsrådet översänt .avskrift    styrelse utnämns av statsrådet med beaktande
2805: av följande .av riksdagsman Taisto Sinisalo m.fl.   av oli:ka samhä11eliga synsätt, regionaJa och
2806: undeNeoknade spör,smål nr 14:                       språikliga aspekter samt så, att branschens cen-
2807:                                                     trala organisationer är representerade i s1tyrel-
2808:           ViM<:a åtgärder ämnar Regeringen vid-     sen. Undervi.sningsministeriet ställde år 1977
2809:        ta i avsikt att i vårt land trygga ett       totalt 2,75 milj. mk tili Finlands filmstiftelses
2810:        mera mångsidigt utbud .av utländska          förfogand'e att användas för oHka stödåtgärder.
2811:        filmer än för närvarande?                    Därtill stödde stiftelsen filmkonst med medel
2812:                                                     som infJyter i form av •s.k. stiftelseavgifter. Ar
2813:    Såsom svar på detta .spörsmål får jag vörd-       1977 använde ·stiftelsen rsammanlagt 5,8 milj.
2814: samt anföra följande:                               mk till stöd för filmkonst.
2815:    Vid sidan av statens egentliga verksamhet           Stiftelsen utdelar i enlighet med sina stadgar
2816: för stödjande av filmkonst vevkar som central       bidrag också för import och visning av konst-
2817: stödorganisation för filmkonst den år 1969          närligt betydande utländska filmer. Syftet är
2818: stiftade Finlands filmstiftelse, vars målsättning   att medelst ett ökande statligt stöd för Fin-
2819: är att främja och stöda inhemsk fiJmproduktion      lands filmstiftelse skapa förutsättningar att
2820: oeh -konst, biografverksrunhet samt annan film-     främja också utvecklingen av ett mångsidigare
2821: kulturell aktivitet.                                fi1mutbud i vårt land.
2822:    I början av år 1977 genomfördes en omorga-
2823:      Helsingfors den 10 mars 1978.
2824: 
2825:                                                                              Minister Kalevi Kivistö
2826:                                               1978 vp.
2827: 
2828: Kirjallinen kysymys n:o 15.
2829: 
2830: 
2831: 
2832: 
2833:                                   Liedes ym.: Työttöminä olevien ihmisten taloudellisen aseman
2834:                                      parantamisesta.                                  ·
2835: 
2836: 
2837: 
2838:                          Ed u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
2839: 
2840:    Tammikuun puolivälissä oli 196 400 työtön-        edes pyritty lieventämään. Työttömyyskassa-
2841: tä työnhakijaa ja näiden lisäksi lyhennettyä työ-    avustuksen ja •korvauksen markkamäärät ovat
2842: viikkoa teki 38 800 henkilöä.                        niin alhaisia, että niillä ei kykene selviytymään
2843:    Lähes joka neljännes kortistossa oleva työn-      työttömien perheen elatukseen ja asumiseen
2844: hakija on vailla minkäänlaista työttömyystur-        liittyvistä kuluista. Päiväkorvauksien markka-
2845: vaa. Työttömyyskorvausten ja työttömyyskas·sa-       määriä ei ole korotettu kahteen vuoteen. Tuona
2846: avustusten ulkopuolella oli 47 000 työtöntä.         aikana ovat hinnat nousseet noin 25 prosentilla
2847: Työttömyysturvan ulkopuolelle joutuneet ovat         eli 1/dla. Hallituksen tulisi mielestämme viipy-
2848: pääasiassa nuoria henklilöitä, jotka eivät ole eh-   mättä toimeenpanna päiväkorvauksien korotus.
2849: tineet olla työpaikassa ja työttömyyskassan jä-          Kaikkein toivottomin on niitten työttömyys-
2850: seninä lain määräämää puolta vuotta eivätkä          turvan ulkopuolella olevien 47 000 työttömän
2851: vanhempien vähäisten 1mlojen perusteella pääse       taloudellinen asema, jotka joutuvat työttöminä
2852: työttömyyskorvauksenkaan piiriin.                    elämään vanhustensa tai jonkin muun perheen-
2853:    Työttömyys on vaikea kaikissa työvoimapii-        jäsenen tulojen varassa. Työttömyyskassa-avus-
2854: reissä. Suhteellinen työttömien määrä on suurin      tuksen ja -korvauksen saantia rajoittavat karsin-
2855: Pohjois-Suomen piireissä. Oulun työvoimapii-         taohjeet ovat jatkuvasti kiristyneet ja sen seu-
2856: rissä oli työttömänä 12,9 prosenttia ammatissa       rauksena erityisesti nuoret työttömät jäävät
2857: toimivasta väestöstä eli 16 231 henkilöä. Pahim-     vaille avustusta ja korvausta. Hallituksen tulisi
2858: pana työttömyys esiintyy läänin pohjoisissa kun-     käytännössä yksityiskohtaisesti tutustua tällai-
2859: nissa. Työttömyysaste oli lissä 24,9 %, Pudas-       sessa asemassa olevien työttömien taloudelliseen
2860: järvellä 24,2 %, Kuivaniemellä 23,4 %, Hailuo-       hätään ja poistaa työttömyyskassa-avustuksen ja
2861: dossa 22,3 % ja Kuusamossa 20,1 %. Työttö-           -korvauksen saantia estävät rajoitukset. Kaikille
2862: myysturvan ulkopuolella oli työvoimapiirin           niille työttömille, joille hallitus ei kykene tur-
2863: alueella yhteensä 3 515 henkilöä.                    vaamaan työtä, tulisi maksaa avustus tai kor-
2864:                                                      vaus. Tämän johdosta tulisi hallituksen ensi
2865:     Hallituksen tärkeimpänä tehtävänä näemme         tilassa antaa lainmuutosesitykset, joilla turva-
2866: pysyvien työpaikkojen rakentamisen ja kaupan         taan korotetun avustuksen ja korvauksen saanti
2867: suuntaamisen pulasta vapaisiin maihin. Tällai-       kaikille työttöminä oleville ihmisille.
2868:  sessa tilanteessa tulisi kaikki mahdolliset varat       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
2869: suunnata mainittuun työllisyystarkoitukseen.         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
2870:  Sen johdosta ei voida ymmärtää hallituksen          neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2871: päätöstä 1 000 miljoonan markan suuntaami-           seuraavan kysymyksen:
2872:  sesta puolustuslaitokselle hankittavien lentoko-
2873:  neiden ostamiseen. Tuollakin kauppasummalla                   Tietääkö Hallitus, että yli 200 000
2874:  kyettäisiin rakentamaan pysyvä työpaikka n.                työtöntä elää kohtuuttoman heikon työt-
2875:  25 000 henkilölle.                                         tömyyskassa-avustuksen tai ~korvauksen
2876:     Kun hallitus ei ole toiminut työpaikkojen               varassa ja heistä 47 000 työtöntä on
2877: lisäämiseksi, niin olisi odottanut, että työttö-            kaiken työttömyysturvan ulkopuolella,
2878:  minä olevien ihmisten taloudellista hätää olisi            ja jos tietää,
2879: 0878001862
2880: 2                                          1978 vp.
2881: 
2882:         mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo          että päivärahaa korotetaan ja korvauk-
2883:       ryhtyä työttömyyskassa-avustus- ja työt-        sen saamista estävät kohtuuttomat rajoi-
2884:       tömyyskorvauslakien niin muuttamiseksi,         tukset poistetaan?
2885:     Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1978.
2886: 
2887:        Pentti Liedes                 Heimo Rekonen              Irma Rosnell
2888:        Pauli Puhakka                 Aarne Saarinen             Mirjam Tuominen
2889:        E.-J. Tennilä                 Aarne Koskinen             Marjatta Mattsson
2890:        Taisto Sinisalo               Oili Suomi                 Ens·io Laine
2891:                                               N:o 15                                                  3
2892: 
2893: 
2894: 
2895: 
2896:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
2897: 
2898:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kunnallisista työttömyyskassoista annetun lain
2899: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       16 §:n ja työllisyyslain 17 §:n mukaan valtio-
2900: olette 3 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir-      neuvostolla on oikeus, jos yleinen palkkataso
2901: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           olennaisesti muuttuu, korottaa työttömyys-
2902: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   etuoksien määriä suhteellisesti uutta palkkatason
2903: taja Pentti Liedeksen ym. näin kuuluvasta kir-      muutosta vastaaviksi. Työttömyysetuuksien mää-
2904: jallisesta kysymyksestä n:o 15:                     rien korotukset on aikaisemmin suoritettu sil-
2905:                                                     loin, kun palkkatasossa on tapahtunut runsaan
2906:           Tietääkö Hallitus, että yli 200 000       10 prosentin nousu. Sanottuja määriä on vii-
2907:        työtöntä elää kohtuuttoman heikon työt-      meksi korotettu 1 päivästä huhtikuuta 1976
2908:        tömyyskassa-avustuksen tai -korvauksen       lukien, minkä jälkeen palkkatasossa tapahtunut
2909:        varassa ja heistä 47 000 työtöntä on         muutos on 9,48 prosentin suuruinen.
2910:        kaiken työttömyysturvan ulkopuolella,           Työttömyysetuoksien viime korotuksesta ku-
2911:        ja jos tietää,                               luneen kahden vuoden ajan ja tapahtuneen
2912:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      palkkatason nousun voidaan katsoa edellyttävän
2913:        ryhtyä työttömyyskassa-avustus- ja työt-     etuoksien korottamista. Tämän vuoksi hallitus
2914:        tömyyskorvauslakien niin muuttamiseksi,      tuleekin välittömästi selvittämään työttömyys-
2915:        että päivärahaa korotetaan ja korvauk-       etuoksien korottamisasian.
2916:        sen saamista estävät kohtuuttomat rajoi-        Työttömyysturvassa esiintyvien epäkohtien
2917:        tukset poistetaan?                           selvittämistä varten valtioneuvosto on 17 päi-
2918:                                                     vänä maaliskuuta 1977 asettanut komitean,
2919:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jonka tehtävänä on tutkia työttömyysturvajär-
2920: vasti seuraavaa:                                    jestelmämme kokonaiskehittämistä. Komiteassa,
2921:   Hallitusohjelman mukaan hallituksen tulee         jonka määräaika päättyy kuluvan maaliskuun
2922: muun muassa parantaa työttömien toimeentulo-        lopussa, tutkitaan myös mahdolliset työttömyys-
2923: turvaa. Tähän nähden hallitus toteaa, että Valta-   etuoksien saamista estävät kohtuuttomat rajoi-
2924:                                                     tukset.
2925:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1978.
2926: 
2927:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
2928: 4                                            1978 vp.
2929: 
2930: 
2931: 
2932: 
2933:                           Till Riksdagens Herr                Talman.
2934: 
2935: . 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         om riksomfattande arbetslöshetskassor och 17
2936:  anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      § lagen om sysselsättning äger rätt att, ifall den
2937: av den 3 februari 1978 till vederbörande med-       allmänna lönenivån undergått en .väsentlig för-
2938: lem av statsrådet översänt en avskrift av ett av    ändring, förhöja beloppet av arbetslöshetsför-
2939: riksdagsman Pentti Liedes m.fl. undertecknat        månerna i proportion tili ändringen i den nya
2940:  skriftligt spörsmål nr 15 av följande lydelse:     lönenivån. En förhöjning av beloppet av arbets-
2941:                                                     löshetsförmånerna har tidigare utförts då i lö-
2942:           Är Regeringen medveten om att över        nenivån skett en förhöjning om drygt 10 pro-
2943:        200 000 arbetslösa lever på oskäligt låga    cent. Ovannämnda belopp har senast höjts
2944:        arbetslöshetskassaunderstöd eller -ersätt-   räknat från den 1 april 1976, efter viiken tid-
2945:        ningar och att av dessa arbetslösa be-       punkt den ändring som skett i lönenivån varit
2946:        finner sig 47 000. utanför alla arbets-      9,48 procent.
2947:        löshetsskydd, och om så är fallet,              Det faktum att det förflutit två år sedan
2948:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      senaste förhöjning och att lönenivån stigit, kan
2949:        taga i och för en ändring av lagarna         anses förutsätta en förhöjning av förmånerna.
2950:        angående      ·arbetslöshetskassaunderstöd      Därför kommer regeringen att omedelbart
2951:        och -ersättningar så, att dagpenningen       företaga en utredning angående ärendet om
2952:        skulle förhöjas och att de oskäliga be-      förhöjning av arbetslöshetsförmånerna.
2953:        gränsningar som hindrar erhållandet av          För att utreda de i arbetslöshetsskyddet före-
2954:        ersättning skulle avlägsnas?                 kommande missförhållandena har statsrådet den
2955:                                                     17 mars 1977 tillsatt en kommitte med uppgift
2956:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       att undersöka en totalrevidering av arbetslös-
2957: samt anföra följande:                               hetsskyddssystemet. Kommitten, vars utsatt
2958:    1 enlighet med regeringsprogrammet bör re-       tid utgår i slutet av mars innevarande år,
2959: geringen bland annat förbättra utkomstskyddet       undersöker även de eventuella oskäliga begräns-
2960: för de arbetslösa. Härvidlag konstaterar rege-      ningar som hindrar erhållandet av arbetslös-
2961: ringen att statsrådet i enlighet med 16 § lagen     hetsförmåner.
2962:      Helsingfors den 8 mars 1978.
2963: 
2964:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
2965:                                                1978 vp.
2966: 
2967: Kirjallinen kysymys n:o 16.
2968: 
2969: 
2970: 
2971: 
2972:                                   E. Laine ym.: Työttömyysavustusten ja -korvausten verottamista
2973:                                      koskevien suUJ1llli telmien keskeyttämises tä.
2974: 
2975: 
2976:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2977: 
2978:    STTK:n julkaisemassa lehdessä n:o 1/1978          massa olevien työttömien kustannuksella, tulisi
2979: kansliapäällikkö Keijo Liinamaa kertoo työvoi-       päähuomio kiinnittää talouspolitiikan suunnan
2980: maministeriössä jo pitkään pohditun keinoja          muuttamiseen ja kunnille tulevien valtionavus-
2981: työttömyysavustusten ja -korvausten saamisek-        tusten kasvattamiseen. Mikäli työttömyysavus-
2982: si veronalaiseksi tuloksi. Jo aikaisemmin ovat       tuksia ja -korvauksia ryhdyttäisiin verottamaan,
2983: mainitunkaltaista tavoitetta julkisuudessa esit-     niitä tulisi korottaa vähintään vastaavalla mää-
2984: täneet ja puoltaneet mm. eräät hallituksen jä-       rällä. Tämä vuorostaan johtaisi valtion vero-
2985: senet. Ammattiyhdistysliikkeen jäsenistön ja         varojen lisääntyvään käyttöön. Näin ollen olisi-
2986: työttömien taholta on voimakkaasti vastustettu       kin kysymys itse asiassa valtion varojen siirtä-
2987: työttömyyskorvausten ja -avustusten verotta-         misestä kunnille käyttäen välikätenä työttömien
2988: missuunnitelmia. Työvoimaministeriön uskoisi         työttömyyskorvausten ja -avustusten verotta-
2989: olevan selvillä tästä ammattiyhdistysliikkeen        mista. Miksi systeemin pitäisi olla näin moni-
2990: vastustavasta mielipiteestä. Muutoinkin herät-       mutkainen? Eikö v'altion varoja voitaisi suo-
2991: tää ihmettelyä se, miksi työvoimaministeriö          raan siirtää kunnille esim. työttömyysastetta
2992: suunnittelee ja valmistelee tällaisia työttömien     eräänä perusteena käyttäen? Mielestämme työ-
2993: toimeentulon vaikeuttan1ista merkitseviä toi-        voimaministeriön tulisi keskeyttää työttömyys-
2994: menpiteitä, vaikka sillä uskoisi olevan täysin       avustusten ja -korvausten verottamissuunnitel-
2995: riittävästi ponnistelemista esim. vallitsevan en-    mien valmistelu.
2996: nätysmääräisen työttömyyden poistamiseksi tai           Edellä olevan perusteella esitämme valtiopäi-
2997: asteittaiseksi supistamiseksi. Viimeisten tietojen   väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
2998: mukaan lähes 50 000 työtöntä on vailla kaikkia       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
2999: työttömyyskorvauksia ja -avustuksia. Työvoima-       si seuraavan kirjallisen kysymyksen:
3000: ministeriön tulisi kiinnittää suurempaa huo-
3001: miota siihen, miten nämä toimeentuloturvaa                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
3002: vailla olevat työttömät saataisiin korvausten pii-          siin työttömyysavustusten ja ~korvaus­
3003: riin ja miten korvausten ja avustusten tasoa                ten verotussuunnitelmia koskevien val-
3004: voitaisiin parantaa.                                        mistelujen keskeyttämiseksi ja tähän-
3005:    Työttömyyskorvausten ja -avustusten verotta-             astista suuremman huomion kiinnittämi-
3006: mista on perusteltu kuntien tulojen lisäämistar-            seksi työtilaisuuksien järjestämiseen ja
3007: peella. Näin lähdetään liikkeelle kokonaan vää-             työttömien toimeentuloturvan paranta-
3008: rästä päästä. Sen sijaan, että kuntien taloutta             miseen?
3009: aiotaan parantaa kaikkein heikoimmassa ase-
3010:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1978.
3011: 
3012:                Ensio Laine                                       Marjatta Mattsson
3013:                Oili Suomi                                        M. Kainulainen
3014: 
3015: 
3016: 
3017: 
3018: 087800269R
3019: 2                                            1978 vp.
3020: 
3021: 
3022: 
3023: 
3024:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
3025: 
3026:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tamiseksi valtioneuvosto on 17 pruvana maa-
3027: mainitussa tarkoituksessa Te; Herra Puhemies,      liskuuta 1977 asettanut komitean, jonka tehtä-
3028: olette 3 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir-     vänä on tutkia työttömyysturvajärjestelmämme
3029: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   kokonaiskehittämistä. Sanotun komitean määrä-
3030: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    aika päättyy kuluvan maaliskuun lopussa.
3031: Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjalli-           Työttömyyskassojen maksuvalmiuden säilyt-
3032: sesta kysymyksestä n:o 16:                         tämiseksi ja jotta kassat pystyisivät suoritta-
3033:                                                    maan työttömyysavustukset keskeytyksettä, on
3034:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     työttömyysavustusten valtionapujen ennakoiden
3035:        siin työttömyysavustusten ja -korvaus-      maksatusta nopeutettu. Kuluvan vuoden työttö-
3036:        ten verotussuunnitelmia koskevien val-      myysvakuutusmenoihin tästä aiheutuva lisäys
3037:        mistelujen keskeyttämiseksi ja tähän-       30 000 000 markkaa on esitetty otettavaksi
3038:        astista suuremman huomion kiinnittämi-      valtion II lisämenoarvioesitykseen.
3039:        seksi työtilaisuuksien järjestämiseen ja       Niille työttömyyskassoille, jotka poikkeuksel-
3040:        työttömien toimeentuloturvan paranta-       lisen suuren työttömyyden johdosta eivät pysty
3041:        miseen?                                     maksamaan sääntöjensä edellyttämiä avustuksia,
3042:                                                    tullaan valtakunnallisista työttömyyskassoista
3043:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      annetun lain 26 g § :n nojalla myöntämään val-
3044: vasti seuraavaa:                                   tion varoista lisäavustusta. Tätä varten esite-
3045:    Hallitusohjelman mukaan Hallitus tulee          tään kuluvan vuoden työttömyysvakuutusme-
3046: muun muassa parantamaan työttömien toimeen-        noihin lisää 10-15 000 000 markkaa.
3047: tuloturvaa, jatkamaan valmistelutoimia työttö-        Työttömien toimeentulon turvaamiseksi ja
3048: mien toimeentuloturvan yhtenäistämiseksi sekä      jotta työttömyyskassojen keskuskassa pystyisi
3049: huolehtimaan työttömyyskassojen maksukyvys-        viivytyksettä suorittamaan työttömyyskassoille
3050: tä ja rahoitusasemasta.                            avustuksiin kohdistuvat tukimaksut, tullaan
3051:    Valtakunnallisista työttömyyskassoista anne-    keskuskassan maksuvalmiuden säilyttämiseksi
3052: tun lain 16 § :n ja työllisyyslain 17 § :n mu-     lainmuutoksella esittämään, että keskuskassan
3053: kaan valtiom!uvostolla on oikeus, jos yleinen      osuus työttömyyskassojen avustusmenoista pie-
3054: palkkataso olennaisesti muuttuu, korottaa työt-    nenisi kuluvana vuonna 50 000 000 markkaa ja
3055: tömyysetuuksien määriä suhteellisesti uutta        valtion osuus vastaavasti suurentuisL
3056: palkkatason muutosta vastaaviksi.                      Sosiaalietuudet on eri maissa yleensä alun-
3057:    Työttömyysetuuksien määrien korotukset on       perin säädetty verovapaiksi. Määrätyssä sosiaali-
3058: aikaisemmin suoritettu silloin, kun palkkatasos-   vakuutus- ja verotusjärjestelmien kehitysvai-
3059: sa on tapahtunut runsaan 10 prosentin nousu.       heessa näiden välille syntyy kuitenkin risti-
3060: Sanottuja määriä on viimeksi korotettu 1 päi-      riita, joka merkitsee kehityksen olennaista vai-
3061: västä huhtikuuta 1976 lukien, minkä jälkeen        keutumista. Työttömyysvakuutuksessa tästä on
3062: palkkatasossa tapahtunut muutos on 9,48 pro-       ollut seurauksena, ettei lain edellyttämiä suh-
3063: sentin suuruinen.                                  teellisia korotuksia ole voitu toteuttaa täysi-
3064:    Työttömyysetuuksien viime korotuksesta ku-      määräisinä, koska avustukset alimmilla palkka-
3065: luneen kahden vuoden ajan ja tapahtuneen           tasoilla olisivat muuten nousseet suuremmiksi
3066: palkkatason nousun voidaan katsoa edellyttävän     kuin työnteosta saatu käteistulo. Asian korjaa-
3067: etuuksien korottamista. Tämän vuoksi Hallitus      minen edellyttäisi kokonaan uudenlaisen, alku-
3068: tuleekin välittömästi selvittämään työttömyys-     peräistä asteikkoa verotusperusteet huomioon
3069: etuuksien korottamisasian. Lisäksi Hallitus to-    ottaen mukailevan palkkatasokorotuksen toteut-
3070: teaa, että työttömien toimeentuloturvan paran-     tamista tai siirtymistä veronalaiseen työttö-
3071:                                               N:o 16                                                  3
3072: 
3073: myysetuuteen. Käytännössä lienee toteutetta-        män rahaa kuin aikaisemmin. Näin voidaan kai-
3074: vissa vain veronalaista työttömyysetuutta sovel-    kissa olosuhteissa työttömien saavutetut edut
3075: tava järjestelmä, johon muissa pohjoismaissa on-    turvata.
3076: kin jo siirrytty. Näitä vaihtoehtoja koskeva sel-      Työttömyysetuuksien verovapauden vaiku-
3077: vitys on nähty välttämättömäksi, koska jatku-       tuksia koskevan selvityksen aikaansaaminen on
3078: vat indeksikorotukset johtavat vinoutuman laa-      tarpeen työttömien toimeentulon pa1.1antami-
3079: jenemiseen. Lähtökohtana työttömyysetuoksien        seksi riippumatta siitä, johtaako selvitys lain-
3080: verovapauden poistamiselle on luonnollisesti eh-    muutokseen vai ei, sillä selvitystulosten avulla
3081: dottomasti oltava, että veronpidätyksen jälkeen     voidaan nykyistenkin etuuksien korotukset to-
3082: työtön saa käteensä saman verran tai enem-          teuttaa entistä tarkemmin maksimimääräisinä.
3083:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1978.
3084: 
3085:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työlä;ärvi
3086: 4                                             1978 vp.
3087: 
3088: 
3089: 
3090: 
3091:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3092: 
3093:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          uppgift att undersöka en totalrevidering av
3094: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        arbetslöshetsskyddssystemet. Kommittens ut-
3095: av den 3 februari 1978 till vederbörande med-        satta tid utgår i slutet av mars innevarande år.
3096: 1em av statsrådet översänt en avskrift av ett           För bibehållandet av arbetslöshetskassornas
3097: av riksdagsman Ensio Laine m.fl. undertecknat        solvens och för att kassoma skulle kunna utge
3098: skriftligt spörsmål nr 16 av följande lydelse:       arbetslöshetsunderstöd utan avbrott, har utbe-
3099:                                                      talningen av statsbidragsförskotten till arbets-
3100:           Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder          löshetsunderstöden påskyndats. Den ökning
3101:        för att avbryta förberedelserna beträf-       av      arbetslöshetsförsäkringsutgifterna     om
3102:        fande beskattning av arbetslöshetsun-         30 000 000 mark som under innevarande år
3103:        derstöd och -ersättningar och för att         föranleds härav, har föreslagits intagen i statens
3104:        fästa större uppmärksamhet än tidigare        II tilläggsutgiftsstat.
3105:        vid anordnandet av arbetstillfällen och           De arbetslöshetskassor som på grund av ex-
3106:        vid förbättrandet av de arbetslösas ut-       ceptionellt stor arbetslöshet inte ·förmår erlägga
3107:        komst?                                        i sina stadgar förutsatta understöd, kommer
3108:                                                      med stöd av 26 § 1agen om riksomfattande ar-
3109:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        betslöshetskassor att beviljas ett tilläggsbidrag
3110: samt anföra fö1jande:                                ur statsmedel. På grund härav föres1ås en ök-
3111:    I enlighet med regeringsprogrammet skall          ning av arbetslöshetsförsäkringsutgifterna under
3112: regeringen bland annat förbättra utkomstskyd-        innevarande år om 10-15 000 000 mark.
3113: det för de arbets1ösa, fortsätta förberedelserna         För tryggande av de arbetslösas utkomst-
3114: angående ett förenhetligande av de arbetslösas       skydd och för att centralkassan för arbetslös-
3115: utkomstskydd samt ombesörja arbetslöshets-           hetskassorna utan avbrott skulle kunna erlägga
3116: kassornas solvens och finansiering.                  till arbetslöshetskassorna de stödavgifter som
3117:    I enlighet med 16 § 1agen om riksomfat-           hänför sig till understöden kommer man i och
3118: tande arbetslöshetskassor och 17 § 1agen om          för bibehållandet av centralkassans so1vens att
3119: sysselsättning äger statsrådet rätt att, ifall den   genom en 1agändring föreslå att centralkassans
3120: allmänna lönenivån undergår en väsentlig för-        andel av arbetslöshetskassornas understödsut-
3121: ändring, förhöja be1oppet av arbetslöshetsför-       gifter skulle minska under innevarande år med
3122: månerna i proportion till ändringen i den nya        50 000 000 mark och att statens bidrag i mot-
3123: 1önenivån.                                           svarande mån skulle ökas.
3124:    En förhöjning av beloppet av arbetslöshets-           Socialförmånerna har i allmänhet i olika
3125: förmånerna har tidigare utförts då i 1önenivån       Iänder ursprungligen varit skattefria. Under ett
3126: skett en stegring om drygt 10 procent. Sagda         visst utvecklingsskede av socialförsäkrings- och
3127: belopp har senast höjts från och med den 1           skattesystemen uppstår dock en konflikt mellan
3128: april 1976, efter vilken tidpunkt den ändring        dessa, vilket innebär att utvecklingen väsentligt
3129: som skett i lönenivån utgjort 9,48 procent.          försvåras. Inom arbetslöshetsförsäkringen har
3130:    Det faktum att det förflutit två år sedan         detta lett till att de av lagen förutsatta pro-
3131: senaste förhöjning och att lönenivån stigit, kan     portionella förhöjningarna inte har kunnat för-
3132: anses förutsätta en förhöjning av förmånema.         verkligas till fullt belopp, eftersom understöden
3133: På grund härav kommer regeringen att omedel-         i de 1ägsta lönenivåerna annars skulle ha stigit
3134: bart företaga en utredning angående ärendet          och blivit större än den kontanta inkomsten av
3135: om förhöjning av arbetslöshetsförmånerna. Re-        arbete. Avhjälpandei: av frågan skulle förut-
3136: geringen konstaterar dessutom att statsrådet         sätta förverkligandet av en lönenivåförhöjning
3137: den 17 mars 1977 tillsatt en kommitte med            av helt ny typ som följer den ursprungliga
3138:                                               N:o 16                                             5
3139: 
3140: skalan med beaktande av beskattningsgrunder-        ett lika stort belopp eller större än tidigare.
3141: na eller en övergång tili beskattningsbar anbets-   På detta sätt kan man under alla förhållanden
3142: löshetsförmån. I praxis torde endast ett sys-       trygga de förmåner de arbetslösa redan rupp-
3143: tem med tillämpning av beskattningsbar arbets-      nått.
3144: löshetsförmån gå att förverkliga, till vilket          Oberoende av om rutredningen leder tili en
3145: system man redan övergått i de övriga nordiska      lagändring eller inte, är åstadkommandet av en
3146: länderna. Utredandet av dessa alternativ har an-    utredning angående arbetslösihetsförmånernas
3147: setts såsom oundvikligt, eftersom de ständigt       skattefrihet av behovet påkallad för att för-
3148: återkommande indexförhöjningarna leder till att     bättra de arbetslösas utkomst, för med hjälp av
3149: snedvridningen tilitar. Utgångspunkten vid av-      utredningsresultaten kan även förhöjningar av
3150: lägsnandet av arbetslöshetsförmånernas skatte-      redan gällande förmåner genomföras med nog-
3151: frihet bör naturligtvis ovilikorligen vara den,     grannare maximibelopp än tidigare.
3152: att arbetslös efter skatteinnehållningen erhåller
3153:      Helsingfors den 21 mars 1978.
3154: 
3155:                                               Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
3156: 
3157: 
3158: 
3159: 
3160: 087800269R
3161:                                               1978 vp.
3162: 
3163: Kirjallinet~ kysymys n:o 17.
3164: 
3165: 
3166: 
3167: 
3168:                                   Breilin ym.: Keskuslämmityskattiloiden saattamisesta hyötysuh-
3169:                                       denormiston piiriin.
3170: 
3171: 
3172:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3173: 
3174:    Maamme kiinteistöjen lämmitykseen ener-           tarkoituksenmukaista, että tämänsuuntaisiin
3175: gian lähteenä käytetään pääosaltaan tuonnin          ratkaisuihin pyritään.
3176: varassa olevaa öljyä. Viimeaikainen kehitys             Keskitetynkin lämmönjakelun jälkeen, mikäli
3177: on johtanut siihen, että entistä enemmän tar-        tämäntyyppiset lämpökeskukset yleistyvät, ta-
3178: vitaan valuuttaa tai maamme tuotteita maksa-         pahtuu suuri osa tarvittavasta lämmön valmis-
3179: maan tuontienergian hinta. Monin eri toimen-         tamisesta edelleenkin erilaisten keskuslämmi-
3180: pitein on pyritty siihen, että lämmityskustan-       tyskattiloiden avulla. Niin kuin yleisesti tiede-
3181: nuksissa saataisiin aikaan säästöä.                  tään, näiden kattiloiden tehovaatimuksille ei
3182:    Kansalaisten valmiutta ymmärtää energian          aseteta erityisiä vaatimuksia, vaikka yksin kan-
3183: säästön merkitystä on pyritty edistämään.            santaloudelliset syyt tätä edellyttäisivät. Erityi-
3184: Kieltämättä näillä toimenpiteillä on päästykin       sesti niin sanotut pienkattilat muodostavat
3185: suoranaiseen säästöön energian kulutuksen mit-       mitä kirjavimman ja epätaloudellisen kokonai-
3186: taamisessa. Valistustoiminnan heikkoutena tah-       suuden alalla. Tuodaanpa maahan tiettävästi
3187: too olla kuitenkin asian nopea unohtaminen.          pienkattilatyyppiä, jonka teho liikkuu noin
3188: Näin on käynyt valitettavasti näissäkin tapauk-      50 %:n vaiheilla.
3189: sissa.                                                  Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes·
3190:    Kauppa- ja teollisuusministeriön ja asunto-       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
3191: hallituksen toimesta on niin ikään laadittu          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3192: ohjeita ja määräyksiä lämmön säästämiseksi.          vaksi seuraavan kysymyksen:
3193: Onkin sanottava, että pysyvät ohjeet ja mää-
3194: räykset tuottavat parhaat tulokset taloudelli-                  Onko Hallitus harkinnut mahdolli-
3195: seen säästöön pyrittäessä.                                   suuksia asettaa keskuslämmityskattilat
3196:    Maamme energian hankinta ja kulutus kai-                  hyötysuhdenormiston piiriin kansanta-
3197: paavat kokonaisohjelman ja keskitetyn han-                   loudellisiin, valuutta- ja työllisyyspoliit-
3198: kintajärjestelmän. Kun tuloksiin päästään ilmei-             tisiin näkökohtiin nojaten?
3199: sestikin ainoastaan osaratkaisuin, niin lienee
3200:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1978.
3201: 
3202:          Reino Breilin                  Uljas Mäkelä                    Olli Helminen
3203: 
3204: 
3205: 
3206: 
3207: 087800242V
3208: 2                                              1978 vp.
3209: 
3210: 
3211: 
3212: 
3213:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3214: 
3215:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-            Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus pyrkiä
3216: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          parantamaan uusien kattiloiden rakenteellisia
3217: mies, olette 3 päivänä helmikuuta 1978 päi-           ominaisuuksia energiataloudellisemmiksi. Sa-
3218: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         manaikaisesti on kuitenkin pidettävä mielessä,
3219: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          että hoitotoimenpiteiden laiminlyöminen vai-
3220: kansanedustaja Reino Breilinin ym. näin kuu-          kuttaa hyötysuhteeseen samalla tavalla niin
3221: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 17:            vanhassa kuin uudessakin kattilassa.
3222:                                                          Valtion teknillinen tutkimuskeskus on kaup-
3223:           Onko Hallitus harkinnut mahdolli-           pa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta
3224:        suuksia asettaa keskuslämmityskattilat         käynnistänyt talokohtaisen öljylämmityksen
3225:        hyötysuhdenormiston piiriin kansanta-          hyötysuhteen koestusmenetelmän laatimista
3226:        loudellisiin, valuutta- ja työllisyyspoliit-   koskevan tutkimuksen. Tutkimuksen tavoit-
3227:        tisiin näkökohtiin nojaten?                    teena on, että tiettyjen koeajojen tuloksista
3228:                                                       voitaisiin päätellä kattila-poltinyhdistelmän
3229:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         toiminta käytännön olosuhteissa.
3230: vasti seuraavaa:                                         Sisäasiainministeriössä on valmisteltu mää-
3231:    Kiinteistöjen lämpötalouden parantaminen           räyksiä ja ohjeita rakennusten lämpötaloudes-
3232: on ollut eräs keskeisimpiä valtiovallan ener-         ta. Kauppa- ja teollisuusministeriön saaman tie-
3233: giansäästötoiminnan muotoja. Säästöihin on            don mukaan po. määräyksissä ja ohjeissa tul-
3234: pyritty kiinnittämällä rakennusten omistajien         taneen aikanaan esittämään vaatimuksia katti-
3235: huomiota lämpöhäviöitä aiheuttaviin tekijöihin        lan lämpöteknisistä ominaisuuksista, kuten sa-
3236: ja lämmön tuoton hyötysuhteeseen.                     vukaasujen lämpötilasta, nokiluvusta ja hiili-
3237:    Talokohtaisessa öljylämmityksessä hyöty-           dioksidipitoisuudesta. Tarvittaessa kattiloihin
3238: suhteen on arvioitu muodostuvan noin 65 %.            voitaisiin myös soveltaa tyyppihyväksyntäme-
3239: Tätä voidaan kuitenkin merkittävästi parantaa         nettelyä, jolloin koestus tapahtuisi em. tutki-
3240: kattil3Jn ja polttimen säännöllisellä huollolla.      muksen tuloksena kehitetyllä menetelmällä.
3241: Pienkattiloiden omistajille onkin jaettu huolto-         Edellä olevan johdosta voidaan todeta, että
3242: ohjeita ja näiden tavoitteena on ollut saada ole-     useilla eri tahoilla on käynnissä valmistelu-
3243: massa olevien kattiloiden hoitajat tajuamaan          työtä, joka antaa hallitukselle mahdollisuu-
3244: lämmityslaitoksen hyötysuhteeseen vaikuttavat         den harkita keskuslämmityskattiloiden asetta·
3245: tekijät ja toimimaan annettujen ohjeiden mu-          mista hyötysuhdenormiston piiriin.
3246: kaisesti.
3247:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1978.
3248: 
3249:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
3250:                                              N:o 17                                               3
3251: 
3252: 
3253: 
3254: 
3255:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3256: 
3257:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I följande skede har man för avsikt att
3258: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       göra de strukturella egenskaperna hos nya pann-
3259: se av den 3 februari 1978 tili vederbörande        an1äggningar mera energielronomiska. Samti-
3260: medlem av statsrådet för avgivande av svar         digt bör man dock minnas, att verkan av för-
3261: översänt avskrift av följande, av riksdagsman      summelser i servicen är likadan när det gäller
3262: Reino Breilin m. fl. ställda skriftliga spörsmål   nyttograden för såväl gamla som nya anlägg-
3263: nr 17:                                             ningar.
3264:                                                       Statens tekniska forskningscentral har på
3265:           Har Regeringen övervägt möjlighe-        uppdrag av handels- och industriministeriet in-
3266:        terna att inordna centralvärmepannor        lett forskning om uppgörande av en provnings-
3267:        inom normer för nyttograd på basen          metod för nyttograden hos oljeeldning i enskil-
3268:        av nationalekonomiska, valuta- och sys-     da hus. Förskningen syftar tili att man av vis-
3269:        selsättningspolitiska synpunkter?           sa försöksdriftperioders resultat skall kunna
3270:                                                    bedöma pannans och brännarens kombinerade
3271:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       funktion i praktiken.
3272: anföra följande:                                      I inrikesministeriet har färdigställts bestäm-
3273:    Förbättrandet av fastigheternas värmeekono-     melser och föreskrifter angående byggnaders
3274: mi har varit en av de centralaste formerna         värmeekonomi. Enligt uppgifter som ingått tili
3275: för statsmaktens energibesparingsverksamhet.       handels- och industriministeriet kommer man
3276: Man har strävat att spara genom att fästa          i sinom tid att i dessa bestämmelser och före-
3277: byggnadernas ägares uppmärksamhet vid fak-         skrifter att framställa krav på pannans värme-
3278: torer som orsakar värmeförluster och nyttogra-     tekniska egenskaper, såsom temperaturen hos
3279: den vid värmeproduktionen.                         rökgaserna, sotningstalet och koldioxidhalten.
3280:    Vid oljeeldning i enskilda hus har nytto-       Vid behov kunde man även tiliämpa ett för-
3281: graden beräknats uppgå tili ca 65 %. Den kan       farande varvid pannorna såsom typ kunde god-
3282: dock betydligt förbättras genom regelbunden        kännas, varvid provningen skulle ske med den
3283: service av pannan och brännaren. Tili ägare        metod som ovan nämnda forskning skall ut-
3284: av små värmepannor har även utdelats skötsel-      veckla.
3285: föreskrifter vars syfte varit att få dem som          På basen av det ovan nämnda kan man
3286: sköter existerande pannanläggningar att förstå     konstatera, att det på flera olika håll pågår
3287: vilka faktorer som inverkar på värmeanlägg-        förberedande arbete, som ger regeringen möj-
3288: ningens nyttograd samt att följa de givna före-    lighet att överväga att inordna centralvärme-
3289: skrifterna.                                        pannor inom normer för nyttograd.
3290:      Helsingfors den 16 mars 1978.
3291: 
3292:                                                    Handels- och industriminister Eero Rantala
3293:                                               1978 vp.
3294: 
3295: Kirjallinen kysymys n:o 18.
3296: 
3297: 
3298: 
3299: 
3300:                                  Tennilä: Kansaneläkelaitoksen menettelystä erästä eläkehakemus-
3301:                                     ta koskevassa asiassa.
3302: 
3303: 
3304:                         Eduskunnan          H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3305: 
3306:    Maamme vähävaraiset ihmiset ovat tyytymät-       eläkkeelle siirtymistä puoltavasta lääkärinlau-
3307: tömiä Kansaneläkelaitoksen toimintaan. Erityi-      sunnosta huolimatta. Kansaneläkelaitoksen me-
3308: sesti on oikeutettua arvostelua lisännyt se, että   nettely on sitäkin arveluttavampaa ja tuomitta-
3309: eläkkeiden myöntämisperusteita on kiristetty.       vampaa, kun Raatikainen on jälleen joutumas-
3310: Tämä on merkinnyt sitä, että hyvin monet va-        sa leikkaukseen uuden kasvaimen vuoksi. Pi-
3311: kavasti sairastuneet ihmiset on jätetty kylmäs-     tääkö ihmisen tässä maassa kuolla ennen kuin
3312: ti vaille eläkettä.                                 Kansaneläkelaitos suostuu myöntämään, että ih-
3313:    Eräs epäoikeudenmukaisesta kohtelusta kär-       misen työkyky on mennyt?
3314: simään joutunut on pelkosenniemeläinen Eino            Hallituksen onkin viipymättä puututtava
3315: Raatikainen. Vuonna 1923 syntynyt Raatikai-         Kansaneläkelaitoksen byrokraattiseen ja tunteet-
3316: nen on tehnyt elämänsä ajan raskaita töitä. Sit-    tomaan menettelytapalinjaan niin, että eläkkei-
3317: ten hän kuitenkin sairastui syöpään ja hänelle      den myöntämisperusteet saatetaan oikeudenmu-
3318: suoritettiin keuhkoleikkaus Oulussa elokuussa       kaiselle perustalle.
3319: 1976. Sairastuminen on luonnollisesti jättänyt         Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
3320: Raatikaiseen vakavat jälkensä ja niinpä hän kär-    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
3321: sii vaikeasta hengenahdistuksesta heti kun rasi-    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
3322: tus nousee. Kun kävelykin tuottaa vaikeuksia,       raavan kysymyksen:
3323: miten voidaan ajatella, että Raatikainen kyke-
3324: nisi jatkamaan raskaiden sekatöiden tekemistä.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3325: Muunlaisiin, kevyisiin töihin hänellä taas ei ole          ryhtyä tutkiakseen Kansaneläkelaitoksen
3326: mitään mahdollisuuksia päästä.                             menettelyn Eino Olavi Raatikaisen
3327:    Työeläkekassa onkin myöntänyt Raatikaisel-              (henkilötunnus 050423-035H) eläkeha-
3328: le työkyvyttömyyseläkkeen, mutta Kansaneläke-              kemuksen osalta ja turvatakseen Raati-
3329: laitos on hylännyt Raatikaisen hakemuksen                  kaiselle hänelle kuuluvat kansaneläke-
3330:                                                            etuudet?
3331:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1978.
3332: 
3333:                                        Esko-Juhani Tennilä
3334: 
3335: 
3336: 
3337: 
3338: 087800205N
3339: 2
3340: 
3341: 
3342: 
3343: 
3344:                           Edu skunnan        H e r r a P u h e m i e h eli e.
3345: 
3346:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaan Pelkosenniemeltä oleva Eino Olavi Raati-
3347: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kainen on vuoden 1977 alussa hakenut kansan-
3348: olette 3 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir-      eläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä. Ha-
3349: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ke.mus on hylätty, koska Raatikaista ei ole voi-
3350: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tu pitää hänen terveydentilastaan saadun selvi-
3351: Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     tyksen perusteella työkyvyttömänä. Raatikaisen
3352: sestä n:o 18:                                       valitettua päätöksestä tarkastuslautakuntaan
3353:                                                     kansaneläkelaitos hankki Raatikaisen terveyden-
3354:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    tilasta lisäselvitystä, mutta sanotonkaan selvi-
3355:          ryhtyä tutkiakseen Kansaneläkelaitoksen    tyksen tarkastuslautakunta ei katsonut antavan
3356:          menettelyn Eino Olavi Raatikaisen          aiheita kansaneläkelaitoksen päätöksen muut-
3357:          (henkilötunnus 050423~035H) eläkeh~"       tamiseen.
3358:          kemuksen osalta ja turvatakseen Raati-         Tarkastuslautakunnan päätökseen Raatikai-
3359:          kaiselle hänelle kuuluvat .kansaneläke·    nen on hakenut muutosta vakuutusoikeudelta,
3360:          etuudet? .                   .   .         jossa asia on parhaillaan vireillä. Raatikainen
3361:                                                     on myös 15. 12. 1977 hakenut kansaneläkelai-
3362:   Vastauksena kysymykseen· esitän ).mnnioitta-      tokselta. rintamasotilaseläkettä.
3363: vasti seuraavaa.:                                      ·.Mikäli Raatikaisen terveydentilassa on tapah-
3364:    Kansaneläkelaitos toimii eduskunnan välittö:     tunut huonontumista, hänen on muutoksen-
3365: män valvonnan alaisena, joten se ei ole valtio-     hausta huolimatta syytä ottaa heti· yhteyttä
3366: neuvoston ohjauksessa ja valvonnassa.               kansaneläkelaitoksen· paikallistoimistbon oikai·
3367:   Kansaneläkelaitoksesta saatujen· tietojen mu-     suhakemuksen tekemistä varten.
3368: ·. ·.   Helsingissä 6 ·päivänä maallskuuta: 1978.
3369: 
3370:                                                                      Ministeri Olavi Martikainen
3371: 
3372: 
3373:                                               i.
3374:                                              N:o 18                                               3
3375: 
3376: 
3377: 
3378: 
3379:                          T i 11   Rik sd agens       H err    T a 1m a n.
3380: 
3381:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Pelkosenniemi i början av år 1977 ansökt om
3382: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      i folkpensionslagen avsedd invaliditetspension.
3383: av den 3 februari 1978 tili vederbörande med-      Ansökan har förkastats emedan Raatikainen på
3384: lem av statsrådet översänt en avskrift av ett av   basen av utredningen om hans hälsotillstånd
3385: ri:ksdagsman Tennilä undertecknat skriftligt       inte kunnat betraktas såsom arbetsoförmögen.
3386: spörsmål nr 18 av följande lydelse:                Sedan Raatikainen anfört besvär över beslutet,
3387:                                                    införskaffade prövningsnämnden en tilläggsut-
3388:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     redning över Raatikainens hälsotillstånd av folk-
3389:        taga för att undersöka folkpensionsan-      pensionsanstalten, men trots nämnda utredning
3390:        staltens förfaringssätt beträffande Eino    ansåg prövningsnämnden inte att det förelåg
3391:        Olavi Raatikainens ( socialskyddssignum      skäl tili en ändring av folkpensionsanstaltens
3392:        050423-035H) pensionsansökan och för        beslut.
3393:        att betrygga de folkpensionsförmåner            Raatikainen har sökt ändring i prövnings-
3394:        som han är berättigad tili?                 nämndens beslut hos försäkringsdomstolen, där
3395:                                                     ärendet som bäst är under behandling. Raati-
3396:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kainen har den 15 december 1977 även ansökt
3397: samt anföra följande:                              om frontmannapension hos folkpensionsanstal-
3398:    Folkpensionsanstalten är direkt underställd     ten.
3399: riksdagens tillsyn, och står således inte under        Om en ändring inträffat i Raatikainens hälso-
3400: statsrådets ledning och tillsyn.                   tillstånd, är det skäl att han oberoende av änd-
3401:    I enlighet med av folkpensionsanstalten läm-     ringssökandet genast tar kontakt med folk-
3402: nade uppgifter har Eino Olavi Raatikainen från     pensionsanstaltens lokalbyrå i och för uppgö-
3403:                                                     rande av ansökan om rättelse.
3404:      Helsingforsden 6 mars 1978.
3405: 
3406:                                                                     Minister Olavi Martikainen
3407:                                               1978 vp.
3408: 
3409: Kirjallinen kysymys n:o 19.
3410: 
3411: 
3412: 
3413: 
3414:                                   Tennilä: Kemin ja Kemijärven välillä liikennöivän postiautoreitin
3415:                                      muuttamisesta.
3416: 
3417: 
3418:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
3419: 
3420:    Rovaniemen maalaiskunnan Ylä-Kemijoen            yksityinen liikenneyhtiö liikennöi vain viitenä
3421: asukkaita on suuresti huolestuttanut suunni-        päivänä viikossa.
3422: telma muuttaa Kemistä Simon ja Ranuan kaut-            Koska postiautoliikenne on syrjäseutujen
3423: ta Kemijärvelle ajavan postiauton reittiä. Suun-    osalta ainoa kestävä liikenteen perusta, ei posti-
3424: nitelman mukaan postiauto, joka nyt kiertää         autoliikenteen supistamista tule missään tapauk-
3425: Vanttauskosken kautta, ajaisikin tulevaisuudes-     sessa hyväksyä. Päin vastoin postiautolinjoja
3426: sa suoraan Pirttikosken sillan kautta Kemijär-      tulee lisätä ja postiautoreitit suunnitella siten,
3427: velle.                                              että syrjäseutujen asukkaiden kulkuyhteydet
3428:    Reittimuutos lyhentäisi kyllä mainittua posti-   turvataan.
3429: autoreittiä noin 20 kilometrillä, mutta samalla        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
3430: muutos huonontaisi aivan ratkaisevasti nykyisen     § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
3431: reitin varrella asuvien kulkuyhteyksiä. Kauppa-     ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
3432: ja postipalvelujen saaminen Vanttauskoskelta        van kysymyksen:
3433: olisi vaikeata ja ilman omaa autoa jopa mahdo-
3434: ,tontakin. Viikonloppuisin postiauton nykyisen                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3435: reitin varrella asuvilla ei olisi mitään julkista           ryhtyä turvatakseen Kemin-Simon-
3436: liikenneyhteyttä Rovaniemen kaupunkiin, sillä               Ranuan-Kemijärven postiautoreitin ny-
3437:                                                             kyisen käytännön mukaisena?
3438:   Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1978.
3439: 
3440:                                         Esko-Juhani Tennilä
3441: 
3442: 
3443: 
3444: 
3445: 0878002216
3446: 2                                           1978 vp.
3447: 
3448: 
3449: 
3450: 
3451:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
3452: 
3453:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3454: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vasti seuraavaa:
3455: olette 3 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir-       Liikenneministeriö on 8 päivänä maaliskuu-
3456: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asia~­   ta 1978 tekemällään päätöksellä hylännyt ky-
3457: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaJa    symyksessä tarkoitetun postiautolinjan reitin
3458: Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-    muuttamista koskeneen posti- ja lennätinhalli-
3459: sestä n:o 19:                                      tuksen hakemuksen.
3460:           Mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo
3461:         ryhtyä turvatakseen Kemin-Simon-
3462:         Rannan-Kemijärven postiautoreitin ny-
3463:         kyisen käytännön mukaisena?
3464:     Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1978.
3465: 
3466:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
3467:                                              N:o 19                                                3
3468: 
3469: 
3470: 
3471: 
3472:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3473: 
3474:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
3475: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          samt anföra följande:
3476: velse av den 3 februari 1978 tili vederbörande        Trafikministeriet har med sitt beslut av den
3477: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     8. mars 1978 förkastat post- och telegrafsty-
3478: jande av riksdagsman Tennilä undertecknade         relsens ansökan om förändring av den i spörs-
3479: spörsmål nr 19:                                    målet ·avsedda postbillinjens rutt.
3480:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
3481:        taga för att säkerställa att postbils-
3482:        rutten Kemi-Simo-Ranua-Kemijärvi
3483:        skall upprätthållas i enlighet med den
3484:        nuvarande praxisen?
3485:   Helsingfors den 13 mars 1978.
3486: 
3487:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
3488:                                                 1978 vp.
3489: 
3490: Kirjallinen kysymys n:o 20.
3491: 
3492: 
3493: 
3494: 
3495:                                    Impiö: Syrjäseutulisän antamien tulojen eräistä vaikutuksista
3496:                                       vuokra-asumismahdollisuuksiin.
3497: 
3498: 
3499:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3500: 
3501:    Syrjäseutulisä on •tarkoitettu syrjäisillä seu-    sen paremmin kuin asuntohallituksen lainoihin.
3502: duilla toimiville viran- ja toimenhaitijoille kom-    Edellisten lisäksi ongelma laajenee koskemaan
3503: pensoimaan monella tavalla kaHiimpia elinkus-         li<ki kaikkia ,sosiaalipalveluita. Näin on asian-
3504: tannuksia verrattuna ns. rintamaiden vasuaaviin       laita mm. asumistuen oSialta.
3505: työntekijöihin. Vuosien mittaan alkuperäisestä            Pohjoisten kuntien toimihenkilöiden keskuu-
3506: tarkoituksesta on 'kuitenkin etäännytty. Niinpä       dessa on kiinnitetty viime aikoina erityisesti
3507: tällä hetkellä progressiivisen verotuksen vuoksi      huomiota siiJhen, että koltta- ja porotilalakien
3508: pa1kan netto-osuus on suhteellisesti paljon pie-      perusteella muodostetaan tiloja ilman tulorajoja
3509: nempi kuin vuosia sitten, koska •kasvava vero-        ja kuitenkin yhteiskunnan rahoitus on huomat-
3510: tus ottaa entistä suuremman osuuden juuri syr-        tava. Eriarvoisuus on selväs·ti kasvamassa ai-
3511: jäseutulisästä. Erityisen kouriintuntuvana koe-       kana, jolloin sitä väitetään ka11tettavan missä
3512: taan muuttunut tilanne asuntolainoissa, ioita         suinkin voidaan.
3513: ilman yhä useammat syrjäseutulisää saavat per-            Kiinnitettyäni aikaisemmin eduskuntakyse-
3514: heet jäävät siitä huolimatta, että asuntohalHtus      lyssä huomiota syrjäseutulisän jatkuvasti pie-
3515: ei ole asettanut tulorajoja täysin ehdottomiksi.      nenevään merkitykseen ankarana pidettävän ve-
3516:    Maamme pohjoisi•ssa kunnissa on tuhansia           rotuksen takia, en saanut hallituksen tahoLta
3517: valtion ja kuntien palveluksessa olevia henki-        myönteistä vastakaikua. Nyt käsillä olevassa
3518: löitä, joiden tulot ylittävät asetetun rajan ja       ongelmassa lienee lähinnä kysymys ratkaisusta,
3519: henkilöt jäävät ulkopuolelle valtion lainoitta-       jossa tulorajat ,laskettaisiin peruspalkan mu-
3520: man vuokratalon, vaikka se on tarkoitettu ni-         kaan. Sitä koskeva lainmuutos on luonnolli-
3521: menomaan esim. •kunnari palveluksessa olevalle        sesti hallituksen käsissä.
3522: henkilökunnalle. Esimerkkeinä voidaan mainita            Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiv.äjär-
3523: Ivalon korkeudella tulorajan ylittävistä vuokra-      jestyksen 37 §:n 1 moment-tiin viitaten esitän
3524: asuotojia ajatellen sairaanhoitaja, jolla on yksi     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
3525: ikälisä, jopa apuho1tajat, joiden vuoro- ja sun-      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3526: nuntailisät nostavat tulot yli em ..tulorajan. Epä-
3527: kohta ei rajoitu vain vuokra-asuntoihin. Se                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
3528: koetUJan vähintään yhtä kipeänä omakotitalon                 etteivät syrjäseutulisän antamien tulojen
3529: aravalainoituksessa etenkin perheissä, joissa mo-            ·takia yhä useammat kansalaiset jää vaille
3530: lemmat käyvät •työssä. Pätevien opettajien saa-              asuntohallituksen lainoja tai vuokra-
3531: misen vaikeus on usein kiinni juuri siitä, ettei             asuntomahdollisuuksia sekä asumistu-
3532: ole edellytyksiä ns. kovan rahan rahoitukseen                kea?
3533:   Helsingissä 3 päivänä helmrkuuta 1978.
3534: 
3535:                                              Lauri Impiö
3536: 
3537: 
3538: 
3539: 
3540: 087800237P
3541: 2                                              1978 vp.
3542: 
3543: 
3544: 
3545: 
3546:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3547: 
3548:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jos niiden määrä on pa~kkatodistuhessa erik-
3549: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         seen Hmoitettu, ei kuitenkaan enempää kuin
3550: olette 3 päivänä helmilkuuta 1978 päivätyn kir-       300 markkaa kuukaudessa. Ylityökorvaukset ja
3551: jeenne n:o 135 ohella toimittanut valtioneu-          satunnaiset tulojen ylitykset voidaan perustel-
3552: voston asianomaiselle jäsenehle jäljennöksen kan-     lusti esit)'iksestä harkinnan mukaan vähentää
3553: sanedusnaja Lauri lmpiön näin kuuluvasta kir-         siltä osin kuin ne ovat tilapäisiä.
3554: jallisesta kysymy;ksestä n:o 20, ,jossa tiedus-          Mikäli kunta valitessaan asukkaita omista-
3555: tellaan:                                              maansa asuntolainoitettuun vuokrataloon jossa-
3556:                                                       kin yksityistapauksessa katsoisi olevan aihetta
3557:           Mihin tol1Ilun HaLlitus aikoo ryhtyä,       tulorajoista poikkeamiseen, on asiasta pyydet-
3558:        ettei,vät syrjäseutulisän antamien tulojen     tävä asuntohallituksen lausunto. Lausuntopyyn-
3559:        'takia yhä useammat kansalaiset jää wille      töä käsitellessään asuntohallitus ottaa huomioon
3560:         asuntohallituksen lainoja tai vuokra-         kussakin yksityistapauksessa poik:keavaan me-
3561:        asuntomahdollisuuksia sekä asumistu-           nettelyyn vaikuttavat serkat.
3562:        kea?                                               Asuntohallituksessa on todettu, että syrjä-
3563:                                                       seutulisää saavien tulotaso yleensä ylittää vah-
3564:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vistetut tulomjat ,siinä määrin, että poikkeuksen
3565: vasti seuraavaa:                                      myöntäminen tuskin kovinkaan usein ,tulisi
3566:    Asuntolainoitettuihin asuntoihin asukkaita         mahdolliseksi. Syrjäseutulisän ohella lasketaan
3567: valittaes,sa edellytetään noudatettavaiksi asunto-     peruspalkkaan lukuisa määrä muita erilaisia
3568: hallituksen antamia asukkaiden ja lainan saa-         lisiä, joiden yhteissumma joissakin tapauksiss'a
3569: jien valintaa koskevia ohjeita sekä asuntohalli-       saauraa jopa ylittää peruspa>lkan. M1käli syrjä-
3570: tuksen vuosittain ,vahvistamia wlorajoja. Ky-          seutulisä po1stettaisiin, jouduttaisiin samassa
3571: seessä olevat ohjeet koskevat asuntotuotanto-         yhteydessä ha11ki.tsemaan muidenkin Hsien pois-
3572: lain 5 §:n 1 momentin ja 6 §:n 6 momentin              tamista. Tällöin eivät tueusaajan todellinen
3573: soveltamista.                                         maksukyky ja tuen tarve olisi ventailukelpoisia.
3574:    Ensinmainitun J,ainkohdan mukaan val,tion           Tämä puolestaan saattaisi palkansaajat koko-
3575: tuikitoimenpiteiden on oltava tulevien asukkai-        naispalkkauksen laskentaperusteiden erilaisuu-
3576: den asunnontarve huomioonottaen sosiaalisesti          desta johtuen eriarvoiseen asemaan huoneiston-
3577: tarkoituksenmulkaisia ja taloudellisesti tarpeelli-    ja lainanhakijoina.
3578: sia. Perusteina pidetään henkilöiden 'asunnon-            Tämän vuoksi lienee useimmissa .tulorajat
3579: tarvetta, omaisuutta ja tuloja. On katsottu, että      ylittävissä tapauksissa tällä henkellä ainoa keino
3580: tukitoimenpiteiden tulisi ens1sijaisesti pyrkiä        yrittää hankkia es1m. kunnan palveluksessa ole-
3581: puutteellisesti asuvan vähävaraisen väestön            van henkilökunnan käyttöön asuntolainoit1Ja-
3582: asunto-olojen parantamiseen.                           mattomia asuntoja. Mikäli paiM.<akunnalle ra-
3583:    Pääpedaatteena on, että suurempiperheisillä         kennetaan henkilökohtaiseen osakelainoitukseen
3584: ja vähempivaraisi1la on etusija. AsuntohaLlitus        hyväksytty asunto-osakeyhtiötalo tai rakennus-
3585: ei voi myöntää yleistä lupaa poikkeukselliseen         a1kaisella lainalla Jainoitettu asunto-osakeyhtiö-
3586: tulorajojen ylitykseen. Syrjäseutulisää ei voida       talo, on kunnalla mahdollisuus anoa asunto-
3587: pitää sosiaalisena avustuksena, joka voitaisiin        hallitukselna lupaa omistaa tällaisista yhtiöistä
3588: tulorajoj'a sovellettaessa jättää huomioon otta-       asuntolainoittamaton huoneisto vuokrattavaksi
3589: matta. Vuorotyöstä aiheutuvat palkanlisät saa-         edelleen paik!kaikunnaJ!Ia asunnon tarpeessa ole-
3590: daan pääsääntöisesti vähentää kuukausituloista,        vHle toimihenkilöiUe.
3591:                                                 N:o 20                                                  3
3592: 
3593:    Nykyisen lainoitusjärjestelmän ja tulorajaso-      edellytykseksi asetettu, ettei perheeseen kuulu-
3594: vellutuksen aiheuttamia ongelmia on selvitetty        ville henkilöille maksuunpantujen veroäyrien
3595: useissa yhteyksissä, muun muassa valtakunnal-         luku yhteensä yJitä valtioneuvoston vuosiHain
3596: lisessa asunto-ohjeLmassa, jossa on esitetty eri      '."ahvistamaa määrää. Tuloina otetaan huomioon
3597: keinojla niiden poistamiseksi. Yhtenä täLlai-         kaikki tulot bruttomääräisinä, ellei joidenkin
3598: sena mainittakoon ns. sekatalojen lainoittamis-       tulojen osalta ole nimenomaisesti toisin sää-
3599: mahdo1lisuus, jolloin samassa asunto-osakeyh-         detty. Yhtyökorvaukset, vuorotyöHsät, loma-
3600: tiös.sä olisi sekä asuntolainoitettuja että asunto-   korvaukset, lomaltapaluuraha yms. otetaan näin
3601: lainoituamattomia asuntoja samoin kuin omis-          ollen huomioon niin kuin muutkin tulot. Sa-
3602: tus- ja vuokra-asuntoja. Tämä antaisi pienillä-       moin otetaan huomioon esim. työttömyysavus-
3603: kin paiiDkaikunnil:la suuremman liikkumismah-         tus .j'a -korvaus. SyJ;jäseutulisä muodostaa myös
3604: dollisuuden erilaisten lainoitusmuotojen käyt-        osan kokonaispa1kkauksesta.
3605: tämiselle. Samoin on ohjelmassa ehdotettu                 Sen sijaan tuloina ei pidetä korvauksia eri-
3606: kehitettäväksi lainoitusjärjestelmää siten, että      tyisistä kustannuksista kuten esimerkiksi mat-
3607: siinä entistä paremmin voidaan ottaa huomioon         kakustannusten korvausta ja päivävahaa sekä
3608: eri tulotasoisten henkiJäiden asunnontarve. Li-       esimerk~ksi korvausta ,sosiaalHautakunnan si-
3609: säksi ollaan asuntohaLlituksen toimesta asunto-       joittaman lapsen ja päivähoitolapsen hoidosta
3610: neuvoston es1ttam1en toivomusten mukaan               aiheutuneista menoista sihä osin :kuin niiden
3611:  käynnistämässä selvitystyötä, joka saattaa asuk-     voidaan katsoa olevan korvausta todellisista
3612:  kaiden j•a lainansaajien valintaperusteet koko-      kustannuksista. Hakemisajankohdan tuloja las-
3613:  naistarkastelun alaiseksi.                           kettaessa ei myöskään oteta huomioon asetuk-
3614:     Vastaavasti on asumistuen saamisen erääksi        sessa säädettyjä verovapaita tuloja.
3615:    Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
3616: 
3617:                                                                   Sisäa:siainminis·teri Eino Uusitalo
3618: 4                                              1978 vp.
3619: 
3620: 
3621: 
3622: 
3623:                              T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3624: 
3625:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           aktat. De lönetillägg som föranleds av skift-
3626: anger har Ni, Herr Talman, med Eder :skrivelse        arbete får enligt huvudregeln avdras .från må-
3627: av den 3 februari 1978 -tiH vede11börande med-        nadsinkoms,terna ,såvida deras belopp är sär-
3628: lem av statsrådet översänt avskrift av .följande      skilt angivna på lönebeviset, dock inte till ett
3629: av riksdagsman Lauri Impiö ställda spörsmål           högre belopp än 300 mk per månad. Ersätt-
3630: nr 20:                                                ningar för övertidsarbete och sporadiska över-
3631:                                                       skridningar av inkomsterna kan efter motive-
3632:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       rad framställning enligt prövning avdras till
3633:        ta för att inte allt .flera medborgare         den del de är tillfälliga.
3634:        på grund av inkomstema av fjärrorts-               Skulle kommun, då den utväljer invånare :till
3635:        tillägg skaH gå miste om :lån av bos,tads-     hyreshus som den äger och för vilket erhålli ts
3636:        styrelsen, hyresbostadsmöjligheter och         bostadslån, i något enskilt fall anse det före-
3637:         bostad~bidrag?
3638:                                                       ligga skäl att avvi:ka från inkomstgränserna,
3639:                                                       skaill bostadsstyrelens utlåtande i ärendet inbe-
3640:     Såsom ~svar på detta spörsmål får jag vörd-       gäras. Vid handläggningen av anhålian om
3641: samt anföra följande:                                 utlåtande beaktar bostadsstyrelsen i varje en-
3642:     Då invånare utväljs till bostäder, för vilka      skilt fall de omständigheter som inverkar på
3643: bostadslån bevHjats, förutsätts det, :at:t bostads-   det av,vikande förfarandet.
3644: styrelsens direktiv angående urvalet av invå-             Bostadsstyrelsen har konstaterat, att inkomst-
3645: nare ooh av den som erhåUer lån iakttas, :Hk-         nivån för dem .som e11håller fjärrortstillägg i
3646: som även de av bostadsstyrdsen årligen fast-          aHmänhet överskrider de fastställda inkomst-
3647: ställda inkomstgränserna. Ifrågavarande direk-        gränserna i sådan uts,träckning, att det knap-
3648: tiv gäller tillämpningen av 5 § 1 mom. och            past alltför ofta vore möjligt att bevilja undan-
3649: 6 § 6 mom. l:agen om bostadsproduktion.               tag. Vid sidan av fjärrortstillägget räknas till
3650:     Enligt det för,stnämnda lagrummet skaH sta-       grundlönen ett :stort antal andra tillägg, vilkas
3651: tens stödåtgärder vara socialt sett ändamålsen-       sammanlagda belopp i en del fall ti:ll ooh med
3652: liga med beruktande av de kommande invånar-           kan överskrida grundlönen. Skulle fjärroJ.'its-
3653: nas bostadsbehov, samt ekonomiskt på:kalLade.         tillägget slopas, vore man tvungen att i sam-
3654: Grunderna utgörs av ·vederbörandes bostads-           band därmed även Ö·verväga slopandet av de
3655: behov, ,förmögenhet och inkomster. Det har            övriga tilläggen. Härvid skulle lbidragstagarens
3656: ansetts, att man genom stödåtgärderna i               faktiska betalningsförmåga ooh bidragsbehovet
3657: främsta rummet borde sträva tiH a:tt förbättra        inte vara sinsemel:lan jämförbara. Detta å .sin
3658: bostadsförhållandena för den mindre bemed-            sida skulle med anledning av olikheterna i
3659: lade befolkning som bor i bristfälliga ·förhål-       grunderna för beräkningen av totalavlöningen
3660: landen.                                               försätta löntagarna i olika ställning vid an-
3661:     Huvudprincipen är att personer med större         sökandet om ibostad och lån.
3662: familj samt mindre bemedlade skall prioriteras.          Fördenskull torde det enda sättet i de flesta
3663: Bostadsstyrelsen kan inte bevilja allmänt till-       fall av överskridande av inkomstgränserna vara,
3664: stånd till undantagsmässigt överskridande av          att exempelvis för kommunalt anställda söka
3665: inkomstgränserna. PjärrortstiHägg kan inte            anskaffa bostäder som inte finansierats med
3666: anses utgöra sådant socialt unders:töd som vid        boi>tadslån. Byggs på orten bostadsaktiebolags-
3667: tillämpningen av inkomstgränserna lämnas obe-         hus som godkänts för persondl aktiebelåning
3668:                                                N:o 20                                               5
3669: 
3670: ellet bostadsaktiebolagshus med lån för bygg-        för invånare ocli låntagare underkastas en total-
3671: nadstiden, kan kommun anhålla om bostads-            granstkning.
3672: styrelsens tillstånd att i sådant bolag äga lägen-       På motsv:arande ,sätt har som en förutsätt-
3673: het som inte är finansierad med bostadslån för       ning för erhåJ.lande av bostadsbidrag uppstäHts
3674: att sedan hyra ut denna tili de av sina funktio-     vill!koret, att antalet debiterade .skattören för
3675: närer som är i behov av bostad på orten.             de personer som hör tili en familj inte får
3676:    De prablem :som uppkommer genom det               över&tiga ett av statsrådet årligen faststäLlt
3677: nuvarande belåningssystemet och tillämpningen        antal. Såsom inkomster beaktas alla inikomster
3678: av inkomstgränser har utretts i många sam-           ti11 sina bruttobelopp, såvida inte för några
3679: manhang, bland annat i det riksomfattande            inkomsters del uttryckligen stadgats annor-
3680: bostadsprogrammet där man framföN olika              lunda. Ersättningar för övertidsarbete, skift-
3681: metoder för a.tt råda bort på dem. Såsom             arbets,tillägg, semesterersättningar, .semester-
3682: en metod kan nämnas belåningsmöjfigheten             premier mm. beaktas :sålunda liksom övriga
3683: för s.k. blandhus, varvid i ett och samma            inkomster. Likaså beaktas t.ex. arbetslöshets-
3684: bostadsaktiebolag skulle finnas såväl bostäder       understöd och -ersättning. Fjärrortstillägget ut-
3685: med bostadsJån som bostäder utan bostadslån,         gör också en del av tota:lavlöningen.
3686: liksom även ägar- och hyresbostäder. Det,ta              Såsom inkomster anses däremot inte ers~tt­
3687: sku1le även på små orter ge större rörelsefrihet     ningar :för säl'skilda kostnader, såsom exempel-
3688: vid användningen av oHka former för belåning.        vis resekostnadsersättningar och dagtraktamen-
3689: I programmet har även föreslagits att belå-          ten samt exempelvis ersättning för kostnader
3690: ningssystemet skulle utveoklas så, att bostads-      som åsamkats av vård av barn som placerats
3691: behovet hos människor med olika inkomstnivå          av socialnämnden eller vård av dagvårdsbarn,
3692: därigenom skulle kunna beaktas bättre än tidi-       tili den del dessa kostnader kan anses utgöra
3693: gare. Dessutom håller man på bostadsstyrel-          ersättning för de faktiska tkostnaderna. Vid
3694: sens föt:sorg, enligt önskemål ·Som framstählts      beräknandet av inkomsten vid ansökningstid-
3695: av bostadsrådet, på med att inleda ett utred-        punkten beaktas inte heller de skattefria in-
3696: ningsarbete som innebär att urvalsgrunderna          komster, om vilka är stadgat genom förordning.
3697:   Helsingfors den 17 mars 1978.
3698: 
3699:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
3700: 
3701: 
3702: 
3703: 
3704: 087800237P
3705: 1
3706: 1
3707:  1
3708:  1
3709:   1
3710:   1
3711:    1
3712:    1
3713:     1
3714:     1
3715:      1
3716:      1
3717:       1
3718:       1
3719:        1
3720:        1
3721:         1
3722:         1
3723:          1
3724:          1
3725:           1
3726:           1
3727:            1
3728:            1
3729:             1
3730:             1
3731:              1
3732:                                               1978 \7p.
3733: 
3734: Kirjallinen kysymys n:o 21.
3735: 
3736: 
3737: 
3738: 
3739:                                   Salolainen: Vaalisalaisuuden turvaamisesta.
3740: 
3741: 
3742:                          Ed u s kun Q a n Herra ;I>,u he m i e he 11 e.
3743: 
3744:    Tammikuussa 1978 pidettyjen tasavallan pre-       tävää vaålisalaisuutta, olisi·asiaan saatava pikai-
3745: sidentin valitsijamiesvaalien yhteydessä on käy-     sesti ·korjaus. •               ,         v     ...
3746: nyt ilmi, että vaalisalaisuus ei maassamme ole         ·. Edellä· esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3747: kaikilta osiltaan riittävästi turvattu. Vaikka       päiväjärjestyksen 37. •§•:ri , 1 momenttiin · esitän
3748: demokratiassa mahdollisuus käydä äänestämässä        kunnioittavasti valtioneuvoston , asianomaisen
3749: onkin katsottava sellaiseksi oikeudeksi, jota aina   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3750: tulisi käyttää, on kansalaisille kuitenkin myös
3751: taattava oikeus olla äänestämättä ilman, että                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3752: tästä saattaisi heille olla haittaa tai että                 ryhtyä taatakseen .kansalaisille täydelli-
3753: edes olisi selvitettävissä, onko asianomainen                sen · vaalisalaisuuden siinäkin ·tapaukses-
3754: äänestänyt vai ei.                                           sa, että äänioikeutettu ei sjrystä tai toi-
3755:    Kun nykyisin vaaliasiakirjojen suhteen nou-               sesta halua. äänioikeuttaan käyttää?
3756: datettu käytäntö ei tässä suhteessa takaa riit-
3757: 
3758:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
3759:                                            Pertti Salolainen
3760: 
3761: 
3762: 
3763: 
3764: 087800150W
3765: 2
3766: 
3767: 
3768: 
3769: 
3770:                                                            ·:;;'·,·   '   ....;· .. ..
3771:                                                                                   -'     ·~
3772: 
3773: 
3774: 
3775: 
3776:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3777: 
3778:      Valtiopäiväjärjestykseti : n· ,~ ::n" :t' :tn:Otnentis-     ·Vaalien jälk~en: vaitlilautakunnat palauttavat
3779:   sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- äänestysalueiden vaaliluettelot kunnan keskus-
3780: . mies,, ·oh:tte' 7L päivänä: helmilru.utå.i; i 918 piivä- v~lilautakunn~\; Vaalipiirien 1 kesl.msmutal.un-
3781:   tyn kirJeenne ohella toimittanut .,val#orieuvos- nat luovuuavat vaalipiitien · va.Wluettelotrmui-
3782:   torh asianomaisella: J:.jästmelle ,jäfjetinöksen:. Jmn- . den asiakirjojen' ja tarvikkeiden ,ohella ;läänin-
3783:  sanedustaja: Pe11tti Salolaiseti klirjallise$til kysy- .hallitukselle.                             ·
3784: :myksestii n:o ZH::;                ''··                          Kunnallisvaaleissa vaaliluettelot laatii kun-
3785:         · ··· ·. Mihin· tbimenpitei'siin ··B:~llitus aikoo nan keskusvaalilautakunt'a.. ja' toimittaa ne. vaa-
3786:            .. ryhtyä ~.aatakseett .kansal\li.sille täydelli- lilautakunnille, jotka vaalien jälkeen palautta-
3787:            .• .s~ri VtlalisAJ.aiStH;t~en ~iinäJöO:. tapaukses- vat luettelot kunnan keskusvaalilautakunnalle .
3788:                S!l, #tii ~~o.ikeutettu ei, syystä tai toi-        Äänestämisestä tehdään vaaliluetteloon :mer-
3789:       ' . . ~esi,~ · haJ~a. ·. ääp!o~ewtaap. .käyttää?         kintä asianomaisen äänestäjän nimen kohdalle.
3790:                                                                   Yleisten asiakirjain julkisuudesta 9. 2. 1951
3791:      Vastauksena · kysymyk5een esitän· kunnioit- annetun lain ( 83/51) säännösten mukaan vi-
3792:   taen seuraavaa:                                              ranomaisten laatimat asiakirjat ovat yleisiä
3793:      Valtiollisia vaaleja varten laaditaan vaalioi- asiakirjoja. Yleiset asiakirjat ovat julkiset, jol-
3794:   keutetuista henkilöistä kahdenlaiset vaaliluet- lei niitä ole säädetty salassa pidettäviksi. Suo-
3795:  telot, äänestysalueiden vaaliluettelot ja vaalipii- men kansalaisella on oikeus saada niistä tieto,
3796:  rien vaaliluettelot. Edelliset laatii kunnan kes- ja tiedon antaminen ulkomaalaiselle riippuu vi-
3797:   kusvaalilautakunta ja toimittaa ne äänestys- ranomaisen harkinnasta.
3798:   alueiden vaalilautakunnille. Vaalipiirien vaali-                Vaaliluettelot ovat yleisiä julkisia asiakirjoja.
3799:   luettelot laatii väestörekisterikeskus vaalipiirien Hallituksessa ei ole harkittu niiden julkisuutta
3800:   keskuslautakuntien käytettäviksi.                            koskevien säännösten muuttamista.
3801: 
3802:        Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1978.
3803:                                                                                        Oikeusministeri Paavo Nikula
3804:                                              N:o 21                                               3
3805: 
3806: 
3807: 
3808: 
3809:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
3810: 
3811:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Efter valen returnerar valnämnderna röst-
3812: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ningsområdets vallängder tili kommunens
3813: av den 7 februari 1978 tili vederbörande med-       centralvalnämnd. Valkretsarnas centralnämnder
3814: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     överlämnar valkretsarnas vallängder jämte öv-
3815: av riksdagsman Pertti Salolainen underteck-        riga handlingar och tillbehör tili länsstyrelsen.
3816: nade spörsmål nr 21:                                   Vid kommunala val uppgörs vallängderna av
3817:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      kommunens centralvalnämnd som tiliställer val-
3818:        ta i avsikt att garantera medborgarna       nämnderna längderna. Efter valen returnerar
3819:        en fullständig valhemlighet, även i det     valnämnderna längderna tili kommunens cen-
3820:        fall att den röstberättigade av någon       tralvalnämnd.
3821:        anledning inte önskar utöva sin röst-          Över röstning görs en anteckning i valläng-
3822:        rätt?                                       den vid vederbörande röstandes namn.
3823:                                                       Enligt stadgandena i lagen den 9 februari
3824:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       1951 om allmänna handlingars offentlighet
3825: samt anföra följande:                               (83/51) är av myndigheterna upprättade hand-
3826:    För allmänna vai uppgörs över valberättigade    lingar allmänna handlingar. Allmänna hand-
3827: personer två slags vallängder, vallängder för      lingar är offentliga, om i lag inte har stadgats
3828: röstningsområde och vallängder för valkrets.       att de skall hemlighå1las. Finsk medborgare har
3829: De förra görs upp av kommunens centralval-         rätt att få del av dem och på myndighet an-
3830: nämnd, som sänder vallängderna tili röstnings-     kommer att pröva om utlänning kan få del av
3831: områdets valnämnd. Valkretsarnas vallängder        allmän handling.
3832: uppgörs av befolkningsregistercentralen och           Vallängderna är allmänna offentliga hand-
3833: ställs tili valkretsarnas centralnämnders förfo-   lingar. Regeringen har inte övervägt att ändra
3834: gande.                                             stadgandena om deras offentlighet.
3835:      Helsingfors den 7 mars 1978.
3836: 
3837:                                                                Justitieminister Paavo Nikula
3838:                                               1978 vp.
3839: 
3840: Kirjallinen kysymys n:o 22.
3841: 
3842: 
3843: 
3844: 
3845:                                   Salolainen: ETYK-asiakirjan periaatteiden soveltamisesta passien
3846:                                       leimaveron määrää harkittaessa.
3847: 
3848: 
3849:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
3850: 
3851:    Maassamme passien hinnat on määritelty lei-       sa kaikissa maissa passeista saisi periä vain nii-
3852: maverolaissa. Maamme passien hinnat ovat tun-        den myöntämisestä aiheutuvat kustannukset,
3853: tuvasti korkeammat kuin muissa Pohjoismaissa.        eikä passeja saisi käyttää valtioiden fiskaalisiin
3854: Lausunnossa.an passien hinnoista ulkoasiainmi-       tarkoituksiin kuten Suomessa.
3855: nisteriölle valtiovarainministeriö toteaa 31. 8.        Edellä mainittuihin seikkoihin on kiinnitetty
3856: 1977, että passeista kertyy vuodessa leimave-        huomiota mm. ulkoasiainministeriässä sekä
3857: roa 24 milj. markkaa, joten tällä hetkellä ei        UM:n ETYK-toimikunnan työskentelyssä.
3858: katsota olevan valtiontaloudellisia edellytyksiä        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3859: passien hinnan alentamiseen.                         päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
3860:    Tällainen peruste on katsottava ristiriitaisek-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3861: si ETYK-asiakirjan kanssa, sillä Suomessa on         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3862: passien hintoja jatkuvasti korotettu, vaikka
3863: ETYK-asiakirjan mukaan tulisi pyrkiä passien                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3864: hintojen alentamiseen.                                      ryhtyä passien hinnoittelupeJ;Usteiden
3865:    Suomen edustajien Belgradissa tulisikin pyr-             muuttamiseksi ja ETYK:n periaatteiden
3866:  kiä ajamaan sellaista passimaksupolitiikkaa, jos-          soveltamiseksi myös käytännössä?
3867:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
3868: 
3869:                                            Pertti Salolainen
3870: 
3871: 
3872: 
3873: 
3874: 0878001840
3875: 2
3876: 
3877: 
3878: 
3879: 
3880:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3881: 
3882:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tavasti aikaisempia alempia, kun otetaan huo-
3883: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mioon muun hintatason kehitys.
3884: olette 7 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir-         Vuosittain annetuista passeista valtaosa, noin
3885: jeenne ohella toimittanut· valtioneuvoston asian-   80 %, annetaan viideksi vuodeksi. Kun pas-
3886: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     sista maksettava leimavero muodostaa vain
3887: Pertti Salolaisen näin kuuluvasta kirjallisesta     murto-osan matkustamisesta aiheutuvista kus~
3888: kysymyksestä n:o 22:                                tannuksista, ei se ole esteenä ulkomaille mat-
3889:                                                     kustamiselle. Henkilötodistus oikeuttaa matkus-
3890:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tamaan muihin pohjoismaihin ja ns. Benelux-
3891:        ryhtyä passien hinnoitteluperusteiden        maihin. Neuvostoliittoon taas monissa tapauk-
3892:        muuttamiseksi ja ETYK:n periaatteiden        sissa matkustetaan seuruepassilla. Näihin mai-
3893:        soveltamiseksi myös käytännössä?             hin suuntautuva matkailu muodostaa huomat-
3894:                                                     tavan osan Suomesta ulkomaille· suuntautuvasta
3895:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       matkailusta. Tähän passin hinnalla ei ole min-
3896: vasti seuraavaa:                                    käänlaista vaikutusta. Näin ollen ei voida kat-
3897:    Leimaverolain 10 § :n säännöksen mukaan,         soa, että passin hinta Suomessa olisi niin kor-
3898: jota on viimeksi pysyvästi muutettu 1. 1. 1978      kea, että se olisi ristiriidassa ETYK-asiakirjan
3899: voimaan tulleella lailla ( 862/77); leimaveroa      kanssa.
3900: on suoritettava enintään vuoden ajaksi anne-            Syksyllä 1977 Eduskunnalle annetussa halli-
3901: tusta passista 42 markkaa ja enintään viiden        tuksen esityksessä laiksi leimaverolain muutta-
3902: vuoden ajaksi annetusta passista 105 markkaa.       misesta ei ehdotettu passista perittävän leima-
3903: Seuruepassista peritään leimaveroa 5 markkaa        veron korottamista väliaikaisesti voimassa ol-
3904: henkilöltä. Vastaavansuuruiset määrät ovat ol-      leita määriä korkeammiksi, vaikka se edellä esi-
3905: leet voimassa 1. 2. 1976 lähtien, jolloin toimi-     tetyistä ja myös valtiontaloudellisista syistä olisi
3906: tuskirjoista perittävän leimaveron määriä en-       ollut hyvin perusteltavissa. Hallitus katsoi,
3907: simmäisen kerran väliaikaisesti korotettiin. Tä-     että ETYK-asiakirjan lausuma huomioon ottaen
3908: tä ennen korotettiin passista perittävän leima-     ei ollut syytä korottaa passista perittävän lei-
3909: veron määrää viimeksi vuoden 1967 alusta.            maveron määriä. Samalla todettiin, että ne ny-
3910:    Kun otetaan huomioon passin luonne ja käyt-      kyisen suuruisina eivät ole ristiriidassa ETYK-
3911:  tötarkoitus, voitaisiin pitää hyvinkin perustel-    asiakirjan lausuman kanssa.
3912: tuna, että passista perittävän leimaveron määrä         Leimaverolaissa on jo nyt säännöksiä, joissa
3913:  seuraisi yleisen hintatason kehitystä. Tämän        kysymyksessä on pikemminkin korvauksen pe-
3914: mukaisesti olisi vuoden 1967 tasosta laskettuna     riminen valtiolle eikä niinkään vero. Leimave-
3915: vuoden passin hinnan nyt oltava 65 markkaa ja        rotuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä tul-
3916: viiden vuoden passin 160 markkaa. Kun kol-          laan ratkaisemaan se, onko passia edelleen pi-
3917: men vuoden passi vuonna 1956 maksoi 60 ny-           dettävä verotuksen kohteena vai pitäisikö siitä
3918: kymarkkaa, ovat nykyiset passin hinnat huomat-      periä maksuperustelain nojalla annetun asetuk-
3919:                                                      sen mukainen maksu.
3920:       Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1978.
3921: 
3922:                                                                   Ministeri Esko Rekola
3923:                                              N:o 22                                                3
3924: 
3925: 
3926: 
3927: 
3928:                          T i 11   Riksd agens        H err    T a 1m a n.
3929: 
3930:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Av de pass som årligen utfärdas utgörs
3931: anger har Ni, Terr Talman, med Eder skrivelse      största delen, ca 80 %, av pass som utfärdats
3932: av den 7 februari 1978 tili vederbörande med-      för fem år. Då den stämpelskatt som erläggs
3933: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    för passet utgör endast en bråkdel av de kostna-
3934: av riksdagsman Pertti Salolainen ställda           der som föranleds av resan, utgör den inte
3935: spörsmål nr 22:                                    hinder för resor utomlands. Identitetsbevis be-
3936:                                                    rättigar tili resor tili de övriga nordiska län-
3937:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          derna och de s.k. Beneluxländerna. Tili Sovjet-
3938:        vidta i syfte att ändra prissättnings-      unionen reser man i många fall på sällskapspass.
3939:        grunderna för pass samt för att tiliämpa    En betydande del av turismen från Finland tili
3940:        ESSK-principerna även i prakt1ken?          udandet riktar sig tili dessa länder. Passets pris
3941:                                                    har härvid ingen som helst inverkan. Sålunda
3942:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kan man inte anse, att priset för pass i Finland
3943: samt anföra följande:                              skulle vara så högt, att det står i strid med
3944:    Enligt 10 § lagen angående stämpelskatt,        ESSK-dokumentet.
3945: vilket lagrum senast ändrats genom en lag som         I den regeringsproposition med förslag tili
3946: trädde i kraft 1. 1. 1978 (862/77), skall i        lag om ändring av lagen angående stämpelskatt,
3947: stämpelskatt för pass, som utfärdats för högst      som hösten 1977 avläts tili riksdagen, föreslogs
3948: ett år, erläggas 42 mk och för pass, som ut-       inte att den för pass uppburna stämpelskatten
3949: färdats för högst fem år, 105 mk. För sällskaps-   skulle höjas från de interimistiskt gällande be-
3950: pass uppbärs i stämpelskatt 5 mk per person.       loppen, ehuru detta hade varit väl motiverat
3951: Belopp av motsvarande storlek har varit i kraft    av ovan anförda och även av statsekonomiska
3952: sedan 1. 2. 1976, då beloppen av stämpelskatt,     skäl. Regeringen ansåg, att det med beaktande
3953: som skall erläggas för expeditioner, för första    av uttalandet i ESSK-dokumentet inte förelåg
3954: gången höjdes interimistiskt. Härförinnan har      skäl att höja beloppen av den stämpelskatt som
3955: beloppen av den stämpelskatt som uppbärs för       skall uppbäras för pass. Samtidigt konstatera-
3956: pass senast höjts vid ingången av år 1967.         des, att stämpelskattebeloppen i sin nuvaran-
3957:    Med beaktande av passets natur och använd-      de storlek inte står i strid med uttalandet i
3958: ningsändamål kunde man anse det väl moti-          ESSK-dokumentet.
3959: verat, att beloppet av den stämpelskatt som           I lagen angående stämpelskatt ingår redan
3960: uppbärs för pass följer den allmänna prisnivåns    nu stadganden, i vilka det snarare är fråga
3961: utveckling. 1 enlighet härmed skulle, beräknat      om upphärande av ersättning tili staten än om
3962: enligt 1967 års nivå, priset för ett års pass      skatt. I samband med totalrevideringen av
3963: nu vara 65 mk och för fem års pass 160 mk.         stämpelbeskattningen kommer att avgöras, hu-
3964: Då ett tre års pass år 1956 kostade 60 nmk,        ruvida pass fortfarande skall vara föremål för
3965: är de nuvarande priserna för pass betydligt        beskattning eller om därför skall uppbäras av-
3966: lägre än de tidigare, med beaktande av prisut-     gift i enlighet med den förordning som utfär-
3967: vecklingen i övrigt.                               dats med stöd av lagen om grunderna för av-
3968:                                                    gifter tili staten.
3969:   Helsingforsden 13 mars 1978.
3970: 
3971:                                                                 Minister Esko Rekola
3972:                                              1978 vp.
3973: 
3974: Kirjallinen kysymys n:o 2.3.
3975: 
3976: 
3977: 
3978: 
3979:                                  Uitto: Dieselveron joustavan palautusmenettelyn järjestämisestä.
3980: 
3981: 
3982:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3983: 
3984:     Maamme työllisyystilanteen edelleen jatkues-    koja - ja sen johdosta monet autoilijat ovat
3985: sa erittäin vaikeana ovat monet keskisuuret ja      menettäneet työtilaisuuksia. Tavallisimmin ti-
3986: pienet yrittäjät joutuneet myös suureen talou-      lapäiskuljetuksissa ei ole aikaa pitkäaikaisiin
3987: delliseen ahdinkoon. Erityisesti kuorma-autoi-      odotuksiin.
3988: lijat ovat taloudellisen laman takia ahtaalla.         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
3989: Hehän joutuvat maksamaan ajoneuvoosa die-           jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
3990: selveron, vaikkei ajoneuvo olisikaan liiken-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3991: teessä.                                             vaksi seuraavan kysymyksen:
3992:     Välttyäkseen dieselverosta heidän on pois-
3993: tettava ajoneuvoosa rekisteristä. Tähän ratkai-                Tietääkö Hallitus, että taloudellises-
3994: suun ovatkin monet kuorma-autoilijat eri puo-               sa ahdingossa kamppaileville kuorma-
3995: lilla maatamme joutuneet turvautumaan. Käy-                 autoyrittäjille aiheutuu suuria vaikeuk-
3996:  tännössä on kuitenkin ilmennyt vaikeuksia saa-             sia dieselveron palautukseen ja uudel-
3997: da viivytyksettä ajoneuvo uudelleen rekisteriin,            leenkatsastukseen liittyen, ja
3998: sillä toimenpide vaatii ajoneuvon katsastuksen.                aikooko Hallitus ryhtyä joihinkin toi-
3999: Katsastukseen pääseminen on joissakin tapauk-               miin dieselveron palautuksen järjestä-
4000: sissa vienyt kohtuuttomasti aikaa - jopa viik-              miseksi joustavasti?
4001:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
4002: 
4003:                                            Pauli Uitto
4004: 
4005: 
4006: 
4007: 
4008: 087800151X
4009: 2                                             1978 vp.
4010: 
4011: 
4012: 
4013: 
4014:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4015: 
4016:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 .§~n 1 ~t\tis­         tustå. Näin ollen tapaukset, Jolssa kuorma-au-
4017: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         ton käyttöönotto lyhytaikaisen rekisteristä
4018: mies, ol~te 7 päivänä heltfiil.t\Juta· 1978 päivä-   poiston jälkeen edellyttää katsastusta, ovat har-
4019: tyn kir,jeehtre ohella toimitt~nut valtioneuvos-     vinaisia. Autokatsastustoimen piirissä tiedetään,
4020: too asianOrb.aiselle jäsenelle jiljennök~n ed.       että kuorma-autoilijoille on tirkeää sall<ia autot
4021: Uiton näin kuuluvasta kirjallisesta kysymykses-      nupeasti katsastetuiksi. Muun muassa tämän
4022: tä tl.:o 23:                                         takia .katsastustoimipaikat pyrkivät järjestä-
4023:                                                      miHin työt niin, ett~ kuorma-aut,gt voidaan
4024:           Tietääkö Hallitus, että taloudellises-     ottaa viivytyksettä ensikarsastukseen.
4025:        sa ahdingossä kämppaileville kuörma-             Moottoriajoneuvoverosta annetun lain 11 § :n
4026:        autoyrittäjille aiheutuu suuria vilik~uk­     mukaan moottoriajoneuvovero palaut~taart sel-
4027:        sia dieselveron palautukseen ja uudel-        laisesta ajoneuvosta, joka verovuoden aikana
4028:        1eenkatsastukseefi liittyen, ja               poistetaan rekisteristä. Vero maksetMn takai-
4029:           aikoökö Hallitus ryhtyä jöihinkin toi-     sin sitä kuukautta seuraavalta ajalta,, jonka aika-
4030:        miin dieselvetöfi palaotuksen järjestä-       na ajoneuvon tunnusmerkit on annettu viran-
4031:        miseksi jöustävästl?                          omaiselle takaisin. Kun palautettavQ.n veron
4032:                                                      vähimmiiismäärä oo. 50 markkaa, voidaan wto
4033:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mnksaa tak-aisin melko lyhyeltiikin iil_jalta; jonka.
4034: taen sc::uraävaä:                                    kuorma-auto on öllut pois rekist-eristä. Veron-
4035:    Moottoriajoneuvoasetuksen 16 §:n mukaan           palautusjärjestelmä olisi tietenkin mahdollista
4036: auto on ensikatsastuksessa hyväksyttävä, en-         muuttaa sellaiseksi, että vero 1mksettAisiin ta-
4037: nen kuin se otetaan säännönmukaiseen käyt-           kaisin sen päivän jälkeiseltä ajalta, jona rekis-
4038: töön ja ilmoitetaan rekisteriin merkittäväksi.       tetikilvet on jätetty viranomaiselle. On myös
4039: Jos rekisteristä poistettu auto otetaan uudel-       ehdotettu, että ajoneuvo vapautettaisiin ve-
4040: leen tällaiseen käyttöön ja ilmoitetaan rekiste-     rosta siltä ajalta, joksi rekisterikilvet on jätetty
4041: riin merkittäväksi kuuden kuukauden kuluessa         poliisille ajoneuvoa rekisteristä poistamatta.
4042: rekisteriotteeseen merkitystä katsastuksesta, en-    Tällaiset muutokset edellyttäisivät kuitenkin
4043: sikatsastusta ei kuitenkaan vaadita. Tämä sään-      huomattavia muutoksia autorekisterikeskuksen
4044: nös on ollut voimassa vuodesta 1965 lähtien.         tietokoneohjelmiin ja muutoinkin suuria hal-
4045:    Vuonna 1971 helpotettiin rekisteröintimenet-      lintomenoja.
4046: telyä vielä siten, että rekisteröintiä varten ei        Edellä lausutun perusteella katson, että
4047: ensikatsastusta vaadita silloinkaan, kun auton       kuorma-autojen katsastukset ja moottoriajo-
4048: omistajan vaihtumatta auto rekisteröidään            neuvoveron palautus on järjestetty tyydyttävällä
4049: uudelleen samana kalenterivuonna, jona se on         tavalla. Nykyisen järjestelmän muuttamiseen ei
4050: otettu käyttöön tai uusintakatsastettu, eivätkä      täten ole riittäviä perusteita.
4051: erityiset liikenneturvallisuussyyt vaadi katsas-
4052:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1978.
4053: 
4054:                                                                              Ministeri Esko Rekola
4055:                                                 N:o 23                                                 3
4056: 
4057: 
4058: 
4059: 
4060:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4061: 
4062:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Sålunda är de fall, då besiktning krävs för att
4063: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-            lastbil skall kunna tas i bruk efter att kort-
4064: se av den 7 februari 1978 tili vederbörande             varigt ha varit avförd ur registret, sällsynta.
4065: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          Inom biibesiktningsväsendet är man medveten
4066: jande av riksdagsman Uitto undertecknade                om att det för lastbilstrafikidkarna är viktigt
4067: spörsmål nr 23:                                         att få biiarna besiktigade snabbt. Bl. a. av den-
4068:                                                         na anledning försöker man att vid besiktnings-
4069:           Är Regeringen medveten om, att last-          ställena ordna arbetet så, att lastbilar utan
4070:        bilsföretagarna, som kämpar i ekono-             dröjsmål kan tas tili första besiktning.
4071:        miskt trångmål, åsamkas stora svårig-                Enligt 12 § lagen om skatt på motorfordon
4072:        heter i samband med återbäringen av              återbärs skatt på motorfordon för sådant for-
4073:        dieselskatt och efterbesiktningen, och           don, som under skatteåret avförs ur registret.
4074:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för           Skatten återbetalas för tiden efter den månad,
4075:        att ordna återbäringen av dieselskatten          under viiken fordonets igenkänningsmärh:n
4076:        på ett smidigt sätt?                             har returnerats tili myndigheterna. Då minimi-
4077:                                                         beloppet av skatt som återbärs är 50 mk kan
4078:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           skatten återbäras också om lastbil har varit
4079: samt anföra följande:                                   avförd ur registret en ganska kort tid. Det
4080:    Enligt 16 § motorfordonsförordningen skall           skulle naturligtvis vara möjligt att ändra skat-
4081: bii godkännas vid första besiktning innan den           teåterbäringssystemet så, att skatten återbärs
4082: tas i normalt bruk och anmäls för registrering.         för tiden efter den dag, då registerplåtarna har
4083: Om en bil, som avförts ur registret, åter tas           lämnats tili myndigheterna. Det har också före-
4084: i normalt bruk och anmäls för registrering inom         slagits, att fordon skulle befrias från skatt för
4085: sex månader från i registerutdraget antecknad           den tid, under viiken plåtarna är inlämnade
4086: besiktning, fordras dock inte första besiktning.        tili polisen utan att fordonet avförs ur regist-
4087: Detta stadgande har varit i kraft från och              ret. Dylika ändringar skulle dock kräva avse-
4088: med år 1965.                                            värda ändringar också i bilregistercentralens
4089:    År 1971 underlättades besiktningsförfaran-         · datamaskinsprogram och även eljest stora ad-
4090: det ytterligare så, att för registrering inte krävs     ministrativa utgifter.
4091: första besiktning heller då biien utan att byta             Med stöd av ovanstående anser jag att be-
4092: ägare registreras på nytt under samma kalen-            siktningen av lastbilar och återbärin!!en av
4093: derår som det, under vilket den tagits i bruk           skatt på mororfordon är ordnad på ett tillfreds-
4094: eller undergått efterbesiktning, såvida inte sär-       ställande sätt. Sålunda föreligger det inte till-
4095: skilda trafiksäkerhetsskäl kräver besiktning.           räckliga skäl att ändra det nuvarande systemet.
4096:      Helsingfors den 6 mars 1978.
4097: 
4098:                                                                               Minister Esko Rekola
4099:                                              1978' vp.
4100: 
4101: Kirjallinen kysymys n:o 24.
4102: 
4103: 
4104: 
4105: 
4106:                                  Saukkonen: Kotimaisen puun käytön lisäämisestä energian tuo-
4107:                                     tannossa.
4108: 
4109: 
4110:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
4111: 
4112:    Maa- ja metsätalousministeriön asettaman ns.    seen, jolloin polttoaineen kuljetuskustannuk-
4113: tuontipuutoimikunnan 30. 9. 1977 jättämässä        set pysyisivät ikohtuu.tlisina ja lukuisten pie-
4114: mietinnössä Ol1l kiinnit'etty huomiota lehtipuun   nempien lämpölaitosten tähän asti käyttämä öl-
4115: ja yleensä hdkkolaatuisen puun menekin hsää-       jy voitai:siin korvata !kotimaisella uusiutuva:lla
4116: miseen tehostarnaida tä1laisen puun käyttöä        raaka-aineella.
4117: energian tuottamiseen.                                Kun samalla tiedetään, että tarvittavan ko-
4118:    Ensiarvoisen tärkeää olisikin ryhtyä pikai-     konaisenergian ikanna:lta päästäisiin tehokkaim-
4119: sesti toimenpiteisiin, joilla energian kokonais-   paan polttoaineen lämpösisällön hyväksikäyt-
4120: käytössä päästäisiin omavaraisuusasteemme ko-      töön yhdistetyllä lämmön ja sähkön tuotannol-
4121: hottamiseen. Puuraaka-aineen käytön lisäämisel-    la, olisi tutkimus- ja kehitystyön erityiskoh-
4122: lä tehostamalla Jehtipuun ja yleensä heikkolaa-    teeksi otettava pienempiin asutustaajamiin so-
4123: tuisien puun käyttöä energian tuottamiseen voi-    veltuva lämpövoimala, jonka mitoitus määräy-
4124: taisUn merlkittävästi korvata ulkomaisten polt-    tyisi tarvittavan lämpöenergian mukaan ja jon-
4125: toaineiden tuontia ja samalla tehostaa metsäva-    ka tuottamalla sähköllä tasattaisiin sä!hkörukulu-
4126: roj.emme kdkonaiskäyttöä sekä luoda pysyviä        tu!hen vuorokautisia huippuja. Samalla saatai-
4127: työpaikkoja etenlkin niitä !kipeimmin tarvitse-    siin osin hajautettuna varmistetuksi sä:hköener-
4128: viin kehitysa1uekuntiin.                           girun minimitarve maamme kaikilla alueifla ja
4129:    Ralrennus.ten :lä!mmittäminen vaatii Suomen     kaikissa olosuhteissa.
4130: energiankulutuks·esta suuren osan. Eri lämmi-         Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
4131: tysmuodoista kaulrolåimmityksen osuuden ar-        jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
4132: vioidaan eräiden ennusteiden mukaan nousevan       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
4133: [ämpöhuolton perusratkaisuna nykyisestä yli 20     si seuraavan kysymyksen:
4134: prosentista jopa yli 60 prosenttiin koko maa
4135: mukaan luikien. Tämä merkitsee samalla keski-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh•
4136: tetyn lämmityksen merkittävää yleistymistä                 tynyt tutkimus- ja kehitystyön käynnis-
4137: myös pienemmissä .asutustaajamissa. Puuraaka-              tämis,eksi kotimaisen puun käytön lisää-
4138: ainetta käyttävien laitteiden tutkimus- ja ko-             miseksi energian tuotannossa ja erityi-
4139: kieilutoiminta tulisikin sen tähden suunnata               sesti asutustaajamien lämpöhuollon jär-
4140: pienempien polttolaitosyiksiköiden ikehittämi-             jestetyissä?
4141:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
4142: 
4143:                                         Juhani Saukkonen
4144: 
4145: 
4146: 
4147: 
4148: 087800148U
4149: 2                                            1978 vp.
4150: 
4151: 
4152: 
4153: 
4154:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4155: 
4156:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      päätöksen käytännön toteutuksessa valtioneu-
4157: mainitussa tarkoitukses·sa Te, Herra Puhemies,      vostoa avustamaan kauppa- ja teollisuusminis-
4158: olette 7 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir-      teriö on 10. 2. 1978 asettanut kotimaisten
4159: j.eenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   polttoaineiden toimi!kunnan. V aitioneuvosto on
4160: omaiselle jäsenel1e jäljennöksen kansanedustaja     22. 12. 1977 asettanut parlamentaarisen ener-
4161: Sau!kilrosen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    gia,politiikan neuvoston, joka valmistelee valta-
4162: mY'ksestä n:o 24:                                   kunnallista energiaohjelmaa ja seuraa energia-
4163:                                                     huonon alal:la tapahtuvaa kehitystä.
4164:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-        Valtion kuluvan vuoden sekä varsinaiseen
4165:        tynyt tutkimus- ja kehitystyön käynnis-      tuJl'o- ja menoarvioon että ensimmäiseen lisä-
4166:        tiimiseksi kotimaisen puun käytön lisää-     menoarvioon on sisällytetty määrärahoja, jotka
4167:        mis.eksi energian tuotannossa ja erityi-     ovat käytettävissä kotimaisia polttoaineita käyt-
4168:        sesti asutustaajamien lämpöhuollon jär-      tävien kattiloiden ja kattilalaitosten kehittelyyn
4169:        jestelyissä?                                 ja hankintojen tukemiseen. Hal:litus harkitsee
4170:   Vastauksena ikysymyikseen esitän kunnioitta-      myös esityksen tekemistä Eduskunnalle liike-
4171: vasti seuraavaa:                                    vaihtoveron tila,päiseksi poistamiseksi näiltä
4172:                                                     laitteilta.
4173:    Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut           Eduskunta on osoittanut metsäntutkimuslai-
4174: 2. 2. 1977 pohtopuutoimikunnan ja 5. 5. 1977        toks-elle tulo- ja menoarviossa yhteensä
4175: energiametsätoimrkunnan selvittämään puun           1 000 000 markkaa käytettäväksi energiaomava-
4176: pohtokäytön lisäämisma!hdollisuuksia sekä ener-     raisuuden lisäämiseen tähtäävän energiam,etsä-
4177: gian tuottamiseen tarvittavan puun kasvatta-        projdktin aiheuttamiin kustannuksiin. Vauhdit-
4178: mista. Hallitus on tehnyt 9. 1. 1978 periaate-      taakseen puun tuottamista en·ergiahuollon tar-
4179: päätöksen kotimaisten polttoaineiden käytön         peisiin käsitteleviä tutkimuksia hallitus harkit-
4180: lisäämisestä energiahuollossa. Päätös edesauttaa    see lisämäärärahan myöntämistä koskevan esi-
4181: toteutuessaan työllisyyden ylläpitämistä ja vä-     tyksen tekemistä Eduskunnal1e.
4182: hentää he~kolaatuisen puun huonon menekin               Hallitus tu1ee lähiaikoina antamaan Edus-
4183: ja tuontipuun aiheuttamia ongelmia. Periaate-       kunnaHe energiapoliittisen selonteon.
4184:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1978.
4185: 
4186:                                             Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
4187:                                               N:o 24                                                   3
4188: 
4189: 
4190: 
4191: 
4192:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
4193: 
4194:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        praktiska genomförandet av principbeslutet
4195: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse       har handels- och industriministeriet 10. 2. 1978
4196: av den 7 februari 1978 till vedenbörande med-       tillsatt en kommission f:ör inhemska bränslen.
4197: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     Statsrådet tiHsatte 22. 12. 1977 ett parlamen-
4198: av dksdagsman Saukkonen ställda &pörsmål nr         tari:skt energipolitiskt råd, som bereder ett dks-
4199: 24:                                                 omfattande energiprogram och följer med ut-
4200:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-        vecklingen på energiförs:örjningens område.
4201:        tagit för igångsättande av forsknings-            Både i det egentliga statsförs1laget och den
4202:        och utvecldingsarbete i syfte att öka        första tilläggsbudgeten för innevarande år in-
4203:        användningen av inhemsikt trä i energi-      går anl'l1ag, som kan användas för utvecklande
4204:        produiktionen och särsblt i arrange-         a:v pannor och pannanläggningar, drivna med
4205:        mangen i anslutning ti:ll tätorternas vär-   inhemska bränslen, samt för understödande av
4206:        mclörs:önjning?                              ans!kaffningar. Regeringen överväger också att
4207:                                                     tilll rilks:dagen avlåta en proposition om ti:ll-
4208:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       fäiligt upphävande av omsättningsskatten på
4209: samt anföra följande:                               dessa anläggningar.
4210:    Jord- och skogsbruksministeriet har 2. 2.             Ri:kisdagen har i statsförS'laget anvisat skogs-
4211: 1977 dllsa.U en brännvedskommission och 5. 5.       forsknings~nstitutet samma:nilagt 1 000 000 mk
4212: 1977 en energis!kogs!kommission med uppdrag         att användas för att täcka de kostnader som
4213: att utreda möjligheterna att öka användningen       föranleds av energislkogsprojektet, vilket avser
4214: av trä som lbrännved samt odla trä som er-          att öka graden av energisjälvförsörjning. Rege-
4215: fordras för energiproduktionen. Regeringen har      ringen överväger att tiili ri!ksdagen avlåta en
4216: 9. 1. 1978 fattat ett principbeslut om ökad         proposition om beviljande av ti1läggsanslag i
4217: användning av inhemska bränslen i: energiför-       syfte att påskynda d:e undersökningar som av-
4218: sörjningen. Då beslutet förverJdigas kommer         ser framställning av trä för energ1försörjningens
4219: det att främja upprätthål1andet av syssels.ätt-     behov.
4220: ningen och minska de p11oblem som förorsalkas           Regeringen !kommer inom den närmaste
4221: av den svaga åtgången på trä av svag !kvalitet      fnamtiden a:tt tili rilksdagen avge en energipo-
4222: och av importträ. För att bistå statsrådet i det    litisk redogörelse.
4223:      Helsingforsden 7 mars 1978.
4224: 
4225:                                            Jord- och s'kogsbruksminister Johannes Virolainen
4226:                                               1978 vp.
4227: 
4228: Kirjallinen kysymys n:o 25.
4229: 
4230: 
4231: 
4232: 
4233:                                  Raudasoja ym.: Lapuan Patruunatehtaan räjähdysonnettomuutta
4234:                                     koskevien tutkimusten loppuunsaattamisesta.
4235: 
4236: 
4237:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4238: 
4239:    Lapuan tehtailla sattuneesta räjähdysonnetto-    vauslain mukaisia korvauksia ei ole ollut ma.~­
4240: muudesta, jossa 40 henkeä kuoli ja noin 60          dollisuus hakea.
4241: loukkaantui, on kulunut lähes kaksi vuotta.             Lapuan Patruunatehtaan oikeudellisen ase-
4242:    V aitioneuvosto asetti tapahtumapäivänä tut-     man huomioon ottaen myös työnantajan vastuu-
4243: kijalautakunnan tutkimaan asiaa ja selvittämään     kysymykset ovat hyvin epäselviä. Puolustusmi-
4244: onnettomuuden syitä. Tutkijalautakunta ei tä-       nisteriön tuotantolaitos, Lapuan Patruunateh-
4245: hän päivään mennessä ole kuitenkaan antanut         das, on hyvin erityisessä asemassa. Puolustus-
4246: selvitystä työstään. On yleisesti ihmetelty lau-    min1steriö itse antaa turvallisuusmääräykset ja
4247: takunnan työn tulosten puuttumista. Nykyisen        samalla sama viranomainen valvoo näitä. Tu-
4248: lainsäädännön mukaanhan työturvallisuuslain         lisikin selvittää millä tavoin työsuojeluviran-
4249: perusteella nostettavat syytteet vanhenevat kah-    omaisten tehtävät soveltuvat yhteen puolustus-
4250: den vuoden kuluttua. Kun Lapuan Patruuna-           ministeriön valvonnan kanssa.
4251: tehdasta ei koske yleinen räjähdysainelainsää-         Edellä oleviin perusteluihin viitaten ja val-
4252: däntö eikä muu erityislainsäädäntö, niin onko       tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-
4253: oletettavissa, että tutkijalautakunta jarruttaa     teella esitämme valtioneuvoston asianomaisen
4254: työtään yli työturvallisuuslain 2 vuoden van-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4255: hentumissäännöksen. Näyttää siltä, että onnet-
4256: tomuuden uhriksi joutuneiden henkilöiden ja                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
4257: heidän omaistensa oikeusturva on kyseenalai-               LapualJa 13. 4. 1976 tapahtuneen räjäh-
4258: nen, jopa vaarassa.                                        dysonnettomuuden takia menetyksiä
4259:    Lapuan Patruunatehtaan onnettomuudessa                  kärsineiden henkilöiden kaikinpuolisten
4260: loukkaantuneiden ja omaisten avustaminen on                etujen ja oikeuksien turvaamiseksi sekä
4261: perustunut vapaaehtoisiin avustuksiin. Tutki-              räjähdysonnettomuutta koskevien tutki-
4262: muksien viivästymisen takia itse vahingonkor-              musten loppuunsaattamiseksi?
4263:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
4264: 
4265:          Juhani Raudasoja                 Matti Kuusio                Olli Helminen
4266: 
4267: 
4268: 
4269: 
4270: 0878001873
4271: 2                                             1978 vp.
4272: 
4273: 
4274: 
4275: 
4276:                          Ed u s kun n a n H e rr a Puh e m i e he 11 e.
4277: 
4278:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lapuan Patruunatehtaan räjähdysonnetto-
4279: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        muuden johdosta kärsimään joutuneet henkilöt
4280: olette helmikuun 7 päivänä 1978 päivätyn kir-        ja yhteisöt ovat tutkijalautakunnan lausunnon
4281: jeenne n:o 143 ohella toimittanut valtioneuvos-      viivästymisestä huolimatta saaneet valtiolta
4282: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       korvaukset · yleisten vahingonkorvausperiaattei-
4283: :Sanedustaja Juhani Raudasojan ym. näin kuulu-       den mukaan. Valtioneuvosto asetti nimittäin
4284: vastn kirjallisesta kysymyksestä n:o 25:             14. 4. 1976 räjähdysonnettomuudesta aiheutu-
4285:                                                      neiden aineellisten vahinkojen selvittämistä var-
4286:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     ten lautakunnan, jonka toimesta vahinkoa kär-
4287:         Lapualla 13. 4. 1976 tapahtuneen rä-         sineille jaettiin välittömästi vahingonkorvausten
4288:         jähdysonnettomuuden takia menetyksiä         maksamista varten tarpeellisia hakemuslomak-
4289:         kärsineiden henkilöiden kaikinpuolisten      keita. Valtioneuvoston ja Eduskunnan myön-
4290:         etujen ja oikeuksien turvaamiseksi sekä      nettyä tarpeelliset määrärahat puolustusminis-
4291:         räjähdysonnettomuutta koskevien tutki-       teriö suoritti vahinkoja kärsineille eli kaikkiaan
4292:         musten loppuunsaattamiseksi?                 405 :lle henkilölle ja yhteisölle korvaukset
4293:                                                      aineellisista vahingoista korvausmäärän ollessa
4294:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       yhteensä noin 1 650 000 markkaa. Sosiaali- ja
4295:  vasti seuraavaa:                                    terveysministeriön toimesta maksettiin lisäksi
4296:     Valtioneuvosto asetti Lapuan Patruunateh-        300 000. markkaa sosiaaliavustuksia loukkaan-
4297: .taan räjähdysonnettomuuden tapahtumapäivänä         tuneille ja surmansa saaneiden omaisille. Tapa-
4298:  eli 13. 4. 1976 asiantuntijoista kootun tutkija-    turmavirasto on puolestaan myöntänyt eläkkei-
4299:  lautakunnan tutkimaan asiaa ja selvittämään         tä ja korvauksia tapaturmalainsäädännön edel-
4300:  onnettomuuden syitä.                                lyttämien perusteiden mukaan ollen näiden
4301:     Tutkijalautakunnalta saadun selvityksen mu-      määrä vuosina 197 6-1977 yhteensä noin
4302:  kaan lautakunta on pyrkinyt perusteeliisin tie-     820 000 . markkaa. Näillä toimenpiteillä valtio
4303:  teellisin ja teknisin menetelmin sekä välinein      on omalta osaltaan täyttänyt velvollisuutensa
4304:  selvittämään ne syyt, joista onnettomuus aiheu-     vahinkoa kärsineiden menetysten korvaami-
4305:  tui, miksi onnettomuuden seuraukset olivat niin     seksi.
4306:  tuhoisat ja miten vastaavanlaiset onnettomuu-          Kuten kysymyksen perusteluissa on todettu,
4307:  det voitaisiin tulevaisuudessa välttää. Suorite-    on loukkaantuneiden ja omaisten avustamista
4308:  tun työn laajuutta kuvaa se, että lautakunta on     tapahtunut varsin huomattavasti myös vapaa-
4309:  22. 2. 1978 mennessä pitänyt 96 kokousta ja         ehtoisesti. Näiden varojen kokonaismäärä on
4310:  sen keskuudestaan asettamat työryhmät yhteen-       saatujen selvitysten mukaan yli 5 000 000 mark-
4311:  sä 131 kokousta. Onnettomuuden syiden sel-          kaa.
4312:  vittämiseksi keskusrikospoliisi on käyttänyt 230       Lapuan Patruunatehdas on työsuojelua kos-
4313:  miestyöpäivää. Puolustusvoimien tutkimuskes-        kevien säännösten ja määräysten noudattami-
4314:  kuksessa on tutkimuksiin käytetty yli 4 000         seen nähden työsuojelun valvonnasta 16. 2.
4315:  tutkijatyöpäivää, minkä lisäksi puolustusvoimat     197 3 annetun lain piiriin kuuluva teollisuus-
4316:  on antanut muuta virka- tai työvoima-apua noin      laitos ja on työsuojeluviranomaisilla tehtaaseen
4317:  1 100 miestyöpäivää. Tutkijalautakunnan tutki-      nähden tämän lain tarkoittamat oikeudet ja
4318:  musselostus on tällä hetkellä puhtaaksikirjoitus-   velvollisuudet. Tällä perusteella Vaasan työsuo-
4319:  vaiheessa ja valmistuu lautakunnan ilmoituksen      jelupiiri on 7. 2. 1978 tehnyt räjähdysonnetto-
4320:  mukaan kuluvan maaliskuun aikana.                   muuden johdosta työsuojelun valvonnasta 16. 2.
4321:                                             N:o 25                                                 3
4322: 
4323: 197.3 annetun lain 24 §:n mukaisen ilmoituk-      omistajille ei ole aiheutunut oikeudenmenetyk-
4324: sen Lapuan piirin nimismiehelle.                  siä. Onnettomuuden tutkintaa ei ole aiheetto-
4325:   Edellä esitetystä voitaneen todeta, että La-    masti viivytelty, vaan siinä pyritään perusted-
4326: puan onnettomuudesta aiheutuneet vahingot on      lisin 'tutkimuksin tuloksiin, joiden avu11a vastaa-
4327: valtiovallan toimenpitein korvattu lainsäädän-    vanlaiset onnettomuudet voitaisiin tulevaisuu-
4328: nön edellyttämällä tavalla, minkä vuoksi asian-   dessa välttää.
4329:      Helsingissä maaliskuun 15 päivänä 1978.
4330: 
4331:                                                            Puolustusministeri Taisto T ähkärnaa
4332: 4                                           1978 vp.
4333: 
4334: 
4335: 
4336: 
4337:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1m a n.
4338: 
4339:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord-              De personer och samfund, som blev lidan-
4340: ningen anger har Ni, Herr T alman, med Eder       de genom explosionsolyckan vid Lappo patron-
4341: skrivelse nr 143 av den 7 februari 1978 ti1l      fabrik, har, trots undersökningskommissionens
4342: vederbörande medlem av statsrådet översänt        försenade utlåtande, av staten erhållit ersätt-
4343: avskrift av följande av riiksdagsman Juhani       ningar enligt de allmänna principerna för ska-
4344: Raudasoja m. fl. undertecknade spörsmål nr 25:    deersättning. Statsrådet tilisatte nämligen den
4345:                                                   14 april 1976 en kommission för att utreda
4346:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen        de materiella skadorna av explosionsolyckan,
4347:        vidta i syfte att trygga samtliga för-     och på åtgärd av kommissionen utdelades ome-
4348:        måner och rättigheter för de personer      delbart blanketter för ansökande om skade-
4349:        som led förluster vid explosionsolyckan    ersättning tili dem som lidit skada. Sedan
4350:        i Lappo den 13 april 1976 samt för att     statsrådet och riksdagen beviljat erforderliga
4351:        slutföra undersökningarna i anslutning     anslag erlade försvarsministeriet tili dem som
4352:        tili explosionsolyckan?                    lidit skada, ellet tili samman'lagt 405 personer
4353:                                                   och samfund, ersättningar för materiella ska-
4354:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    dor, varvid ersättningssumman uppgick tili
4355: samt anföra följande:                             sammanlagt ca 1 650 000 mk. På åtgärd av
4356:     Statsrådet tilisatte samma dag explosions-    social- och hälsovårdsministeriet utbetalades
4357: olyckan vid patronfabriken i Lappo inträffa-      dessutom i socialunderstöd 300 000 mk tili
4358: de, dvs. den 13 april 1976, en undersöknings-     dem som skadats och tili de avlidnas anhöriga.
4359: kommission, bestående av exper<ter, för att un-   Olycksfallsve11ket har beviljat pensioner och
4360: dersöka saken och för att utreda orsakerna        ersättningar enligt de grunder, som olycks-
4361: tili olyckan.                                     fallslagstiftningen förutsätter, tili ett belopp
4362:     Enligt undersökningskommissionens redogö-     av sammanlagt ca 820 000 mk under åren
4363: relse har kommissionen med ingående veten-        1976-1977. Genom dessa åtgärder har staten
4364: skapliga och tekniska metoder och medel för-      för sin del uppfyllt sina förpliktelser beträffan-
4365: sökt utreda orsakerna 1till olyckan samt utröna   de ersättandet av förlusterna för dem som li-
4366: varför följderna av olyckan var så förödande      dit skada.
4367: och hur man i framtiden kunde undvika lik-           Såsom i spörsmålets motivering konstateras,
4368: nande olyckor. Omfattningen av det utförda        har det även förekommit avsevärd frivillig
4369: arbetet framgår av det faktum att kommissio-      hjälp tili de skadade och deras anhöriga. Det
4370: nen tili och med den 22 februari 1978 hållit      sammanlagda beloppet av dessa medel uppgår
4371: 96 möten ooh de arbetsgrupper den inom sig        enligt erhållna uppgifter tili över 5 000 000
4372: tillsatt ·sammanlagt 131 möten. För att utreda    mk.
4373: orsakerna tili olyckan har centralkriminalpoli-       Lappo patronfabrik är med hänsyn tili tili-
4374: sen använt 230 arbetsdagar. Vid försvarsmak-      lämpningen av regler och bestämmelser an-
4375: tens forskningscentral har använts över 4 000     gående arbetarskyddet en industrianläggning
4376: forskararbetsdagar på undersökningarna, var-      som faller inom ramen för lagen den 16 feb-
4377: till försvarsmakten har gett handräckning ellet   ruari 1973 om tillsynen över arbetarskyddet,
4378: annan hjälp med arbetskraft, uppgående tili       och arbetarskyddsmyndigheterna har i fråga
4379: sammanlagt ca 1100 arbetsdagar. Undersök-         om fabriken de rättigheter och skyldigheter
4380: ningskommissionens redogörelse renskrivs för      som avses i sagda lag. På denna grund har
4381: tillfället och kommer enligt kommissionens        Vasa arbetarskyddsdistrikt den 7 februari 1978
4382: meddelande att bli färdig under mars inneva-      tili Iänsmannen i Lappo distrikt gjort en i
4383: rande år.                                         24 § lagen d~n 16 februari 1973 om tilisynen
4384:                                             N:o 25                                             5
4385: 
4386: över arbetarskyddet avsedd anmälan med an-        utsätter, varför sakägarna inte har förorsakats
4387: ledning · av explosionsolyckan.                   rättsförlust. Undersökningen av olyckan har
4388:    På grund av det ovan anförda kan det           inte fördröjts i onödan, utan man strävar tili
4389: konstateras, att de skador, som förorsakats av    att genom grundliga undersökningar nå resul-
4390: olyckan i Lappo, genom statsmaktens åtgärder      tat, genom vilka man i framtiden dmnde und-
4391: har ersatts på det sätt som lagstiftningen för-   vika liknande olyckor.
4392:      Helsingfors den 15 mars 1978.
4393: 
4394:                                                            Försvarsminister Taisto Tähkämaa
4395: 
4396: 
4397: 
4398: 
4399: 0878001873
4400:                                              1978 vp.
4401: 
4402: Kirjallinen kysymys n:o 26.
4403: 
4404: 
4405: 
4406: 
4407:                                  Sinisalo: Vainikkalan raja-aseman paloturvallisuustoimenpiteiden
4408:                                      lisäämisestä.
4409: 
4410: 
4411:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
4412: 
4413:    Jätin jo 29 päivänä marraskuuta 1977 ohei-       peenrannan kaupungille. Kysymys on valtakun-
4414: sen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.           nallisen tason turvallisuustoimista.
4415:    Eduskunnalle on jaettu vuoden 1978 valtio-          Tiettävästi eräitä selvityksiä mm. palokun-
4416: päivien alkaessa ilmoitus, jossa todetaan, että     tien yhteistyöstä onkin sisäasiainministeriön
4417: vastausta asiaan ei ole saatu ennen viime vuo-      toimesta suoritettu, mutta toimenpiteet eivät
4418: den va1ltiopäivien päättymistä.                     kuitenkaan vastaa suuronnettomuusuhan torju-
4419:    Tähän viitaten uudistan kyselyn, joka kuuluu     miselle asetettavia· vaatimuksia.
4420: seuraavasti:                                           Tämän vuoksi asiassa olisi asianomaisen mi-
4421:    Vainikkalan raja-asemalla Lappeenrannassa        nisteriön taholta ryhdyttävä kiireellisiin ja riit-
4422: käsitellään vuosittain miljoona tonnia palavia      täviin toimenpiteisiin.
4423: nesteitä ja muita vaarallisia aineita. Vaarallis-      Edellä .sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
4424: ten aineiden rautatiekuljetukset näyttävät tällä    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
4425: asemalla lisääntyvän edelleen mm. myös kaut-        voston as.ianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
4426: takulkuliikenteen kasvun myötä.                     raavan kysymyksen:
4427:    Lappeenrannan kaupungin taholta on eri yh-
4428: teyksissä kiinnitetty valtiovallan huomiota                     Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
4429: mm. paloturvallisuusvaaroihin. Huomioonottaen                aikonut ryhtyä, jotta Lappeenrannan
4430: liikenteen mittasuhteet ja turvallisuustoimien               Vainikkalan asemalla, jossa käsitellään
4431: laajuuden voidaankin edellyttää, että esim.                  lisääntyvässä määrin palavia nesteitä ja
4432: sammutusvesihuollon järjestämistä ja .raskaan                muita vaarallisia aineita, olisi varaudut-
4433: sammutus- ja kaasunsuojelukaluston hankintaa                 tu riittäviin turvallisuustoimiin onnet-
4434: ei voi asettaa taloudellisine rasitteineen Lap-              tomuusuhan johdosta?
4435:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
4436: 
4437:                                            Taisto Sinisalo
4438: 
4439: 
4440: 
4441: 
4442: 087800238R
4443: 2                                              1978 vp.
4444: 
4445: 
4446: 
4447: 
4448:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4449: 
4450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Ratapiha-alueella tai sen välittömässä lähei-
4451: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         syydessä olevasta vesijohtoverkostosta tulee
4452: olette kirjeenne n:o 144 ohella 7 päivänä hel-        olla saatavissa vettä vähintään 3 000 1/min.
4453: mikuuta 1978 lähettänyt valtioneuvoston asian-        Vesijohtoverkon puuttuessa tulee ratapiha-
4454: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          alueella keskeisellä paikalla olla kaikkina vuo-
4455: Sinisalon tekemän seuraavansisältöisen kirjalli-      denaikoina käytettävissä vähintään 20 m3:n
4456: sen kysymyksen n:o 26:                                vesivarasto tarpeellisine liittymineen. Rautatie-
4457:                                                       hallitus huolehtii ja kustantaa vesivaraston niil-
4458:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on      lä ratapiha-alueilla, joilla sammutusvettä ei
4459:        aikonut ryhtyä, jotta Lappeenrannan            vielä ole saatavissa vesijohtoverkostosta.
4460:        Vainikkalan asemalla, jossa käsitellään           Kunnallisella palokunnalla tulee olla vaara-
4461:        lisääntyvässä määrin palavia nesteitä ja       kohteessa käytettävissään tarkoituksenmukaiset
4462:        muita vaarallisia aineita, olisi varau-        varusteet, paineilmalaitteet ja suojapuvut niin,
4463:        duttu riittäviin turvallisuustoimiin on-       että myrkylliseenkin höyry- tai kaasupilveen
4464:        nettomuusuhan johdosta?                        voidaan mennä esimerkiksi sulkemaan venttiili.
4465:                                                           Rautatieviranomaisten tulee yhteistyössä kun-
4466:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nan paloviranomaisten kanssa laatia ratapiha-
4467: taen seuraavaa:                                       aluetta varten sammutus- ja pelastussuunni-
4468:    Kansanedustaja Sinisalon kysymyksessä tar-         telma.
4469: koitettu onnettomuuden uhka ulottuu kaikkiin              Suunnitelman puitteissa on palokuntien ja
4470: niihin liikennepaikkoihin ja ratapiha-alueisiin,      rautatieviranomaisten vuosittain järjestettävä
4471: joilla tapahtuu vaarallisia aineita kuljettavien      koulutusta ja harjoituksia.
4472: säiliövaunujen vaihtotöitä.                               Edellä tarkoitetut toimenpiteet ovat vähim-
4473:    Palo- ja pelastustoimesta huolehtiminen myös       mäisvaatimuksia, ja niitä on paikallisesti eri
4474: näillä alueilla on ensisijaisesti kuntien tehtävä.    tasoisina osaksi jo toteutettu. Sisäasiainminis-
4475: Valtio osallistuu kustannuksiin siinä määrin           teriön ja rautatiehallituksen kesken on selvitel-
4476: ja siinä järjestyksessä kuin asiasta on erikseen      ty niitä toimenpiteitä, joihin VR:n tulee ja
4477: säädetty. Alueen omistajalle tai haltijalle voi-      on mahdollista ryhtyä onnettomuustilanteissa.
4478: daan asettaa toiminnan luonteesta johtuvia                Eräitä vaarallisia aineita sisältävien neuvosto-
4479: lisävelvollisuuksia.                                  liittolaisten säiliövaunujen kuljetukset Suomen
4480:    Sisäasiainministeriössä viimeistellään erityisiä   rautateillä ovat lisääntyneet. Paikalliset palo-
4481: määräyksiä tällaisten alueiden sammutuskalus-         ja pelastusviranomaiset eivät ole aineiden ni-
4482: tosta ja -aineista, pelastussuunnitelmista sekä       mien perusteella aina olleet selvillä aineiden
4483: palokuntavarusteista. Näiden määräysten mu-           ominaisuuksista, vaarallisuudesta ja torjuntame-
4484: kaan tulee myös Vainikkalan ratapiha-alueelle         netelmistä. Sisäasiainministeriön pelastusosasto
4485: sijoittaa järeimpiä pakkasenkestäviä käsisam-          on erikseen saattanut edellä tarkoitetut kulje-
4486: muttimia (B III-E luokka) eri puolille rata-          tusreitit sekä tietoja kuljetettavista aineista ja
4487: piha-aluetta. Sopimuksen mukaan rautatiehalli-         vaunujen rakenteesta paloviranomaisten tie-
4488: tus alueen haltijana huolehtii sammuuimien             toon. Myös näitä tietoja täydennetään tarpeen
4489: hankinnasta ja kustantaa sen.                          ja mahdollisuuksien mukaan.
4490:      Helsingis·sä 16 päivänä maaliskuuta 1978.
4491: 
4492:                                                                            Ministeri Eero Rantala
4493:                                               N:o 26                                                3
4494: 
4495: 
4496: 
4497: 
4498:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4499: 
4500:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        eller i dess omedelbara närhet bör kunna erhål-
4501: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       las vatten tili en mängd av minst 3 000 1/min.
4502: nr 144 av den 7 februari 1978 tili vederbö-         Saknas vattenledningsnät, skall på bangårds-
4503: rande medlem av statsrådet översänt följande        område på central plats finnas en vattenreserv
4504: av riksdagsman Sinisalo ställda spörsmål nr 26:     om minst 20 m3 jämte nödiga anslutningar,
4505:                                                     och bör denna kunna användas under alla års-
4506:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      tider. Järnvägsstyrelsen ombesörjer och bekos-
4507:        ta för att man vid Vainikkala station        tar vattenreserven på de bangårdsområden, där
4508:        i Vilimanstrand, där man i allt större       släckningsvatten inte ännu kan erhållas från
4509:        utsträckning handskas med brännbara          vattenledningsnät.
4510:        vätskor och andra farliga ämnen, skall           Kommunal brandkår bör på riskställe tili
4511:        vara beredd tili tillräckliga säkerhetsåt-   sitt förfogande ha ändamålsenlig utrustning,
4512:        gärder med anledning av den över-            tryckluftsaggregat och skyddsdräkter så, att
4513:        hängande olycksrisken?                       man kan röra sig i giftiga ång- eller gasmoln
4514:                                                     exempelvis i syfte att stänga en ventil.
4515:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Järnvägsmyndigheterna bör i samarbete med
4516: samt anföra följande:                               kommunens brandmyndigheter uppgöra en
4517:    Den olycksrisk, som avses i riksdagsman          släcknings- och räddningsplan för bangårds-
4518: Sinisalos spörsmål, gäller samtliga trafikplatser   området.
4519: och bangårdsområden, på vilka man utför                 Brandkårerna och järnvägsmyndigheterna
4520: växlingsarbete med tankvagnar, vilka transpor-       skall inom ramen för planen årligen anordna
4521: terar farliga ämnen.                                utbildning och övningar.
4522:    Det åligger i främsta rummet kommun att              Ovan avsedda åtgärder utgör minimikrav,
4523: ombesörja brand- och räddningsverksamheten          och de har delvis redan genomförts lokalt på
4524: även på sådana områden. Staten deltar i kost-       olika nivåer. Ministeriet för inrikesärendena
4525: naderna i den omfattning och i den ordning          och järnvägsstyrelsen har utrett de åtgärder,
4526: därom är stadgat särskilt. Beroende på arten         vilka SJ bör och har möjligheter att tillgripa
4527: av verksamheten kan för områdets ägare eller        i olyckssituationer.
4528: innehavare uppställas ytterligare förpliktelser.        Transporten av sovjetiska tankvagnar, inne-
4529:    Ministeriet för inrikesärendena bereder sär-      hållande vissa farliga ämnen, har ökat på järn-
4530: skilda bestämmelser angående släckningsred-          vägarna i Finland. De lokala brand- och rädd-
4531: skap och -ämnen samt räddningsplaner och             ningsmyndigheterna har inte på basen av
4532: brandkårsutrustning för sådana områden. Enligt       ämnenas namn alltid varit på det klara med
4533: dessa bestämmelser bör även på Vainikkala            dessas egenskaper, farlighetsgrad och bekämp-
4534: bangårdsområde på olika ställen utplaceras           ningsmetoder. Räddningsavdelningen vid mi-
4535: köldbeständiga handsläckare av grövsta kaliber       nisteriet för inrikesärendena har särskilt infor-
4536:  (klass B III-E). Enligt avtal ombesörjer järn-      merat brandmyndigheterna om ovan avsedda
4537: vägsstyrelsen, i sin egenskap av områdets in-        transportrutter samt om de ämnen som trans-
4538: nehavare, anskaffningen av släckarna samt be-        porteras och om vagnarnas konstruktion. Ä ven
4539: kostar anskaffningen.                                dessa uppgifter kompletteras efter behov och
4540:    Från vattenledningsnät på bangårdsområdet         i mån av möjlighet.
4541:      Helsingfors den 16 mars 1978.
4542: 
4543:                                                                          Minister Eero Rantala
4544:                                                1978 vp.
4545: 
4546: Kirjallinen kysymys n:o 27.
4547: 
4548: 
4549: 
4550: 
4551:                                   Luttinen: Riihimäen ja Lahden välisen rataosan paikallisliiken-
4552:                                       teen turvaamisesta.
4553: 
4554: 
4555:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4556: 
4557:   Rautateiden paikallisliikenne on Päijät-Hä-          Lahti-Riihimäki            Riihimäki~Lahti
4558: meen alueella asteittain vähentynyt siten, että          5.10- 6.25                  5.05- 6.22
4559: nykyisin paikallisliikennettä on enää Lahden ja          6.10- 7.35                  6.15- 7.34
4560: Riihimäen välisellä rataosalla. Henkilöliikenne          8.15- 9.34                  8.15- 9.34
4561: on kokonaan lopetettu Lahden ja Heinolan                15.35-17.10                 16.32-17.49
4562: sekä Lahden ja Loviisan välisillä rataosilla jo         16.20-17.43                 17.05-18.22
4563: useita vuosia sitten sekä paikallisliikenne myös-       18.10-19.30                 18.15-19.32
4564: kin Lahti-Kouvola väliltä. Lahti-Riihimäki
4565: välillä liikennöi nykyisin 10 paikallisjunavuoroa        Lahden-Riihimäen maantien valmistuminen
4566: kumpaankin suuntaan. Kyseiset vuorot täyttävät        ei korvaa rautatien paikallisliikennetarvetta,
4567: suhteellisen hyvin liikenteenhoidon palvelutaso-      koska vanha radanvarsiasutus (esim. Herrala)
4568: tavoitteet sekä työ-, koulu-, asiointi- että vapaa-   jää huomattavan kauaksi uudesta tiestä.
4569: ajanmatkojen osalta. VR:n pts:n mukaan aiotaan           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
4570: tämäkin paikallisliikenne kuitenkin lopettaa ko-      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
4571: konaan vuoteen 1982 mennessä.                         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4572:    Päijät-Hämeen seutukaavaliitto sekä radanvar-      vaksi seuraavan kysymyksen:           ·
4573: sikunnat tekivät viime vuonna esityksen liiken-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4574: neministeriölle, että mikäli paikallisliikennettä            ryhtyä Riihimäen ja Lahden välisen rata-
4575: kyseisellä rataosalla vielä nykyisestään joudutaan           osan paikallisliikenteen turvaamiseksi
4576: supistamaan, olisi ainakin seuraavat vuorot työ-             siten, että ainakin edellä mainitut työ-
4577: matka- ja koululaisliikenteen takia pyrittävä säi-           matka- ja koululaisliikenteelle tärkeät
4578: lyttämään:                                                   junavuorot pystytään säilyttämään rata-
4579:                                                              osalla VR:n henkilöliikenteen supista-
4580:                                                              missuunn1telmista huolimatta?
4581:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
4582: 
4583:                                             Matti Luttinen
4584: 
4585: 
4586: 
4587: 
4588: 087800192&
4589: 2                                                             1.978 Vp.
4590: 
4591: 
4592: 
4593: 
4594:     >oO•Oo•Vo   ••   '>t:;:,, (':)   !!
4595: 
4596: 
4597: 
4598: 
4599:                                           Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
4600: 
4601:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                         Vastauksena ,kysymykseen esitän kunnioitta-
4602: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                       vasti seuraavaa:
4603: olette: 7 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir-                        Rautatiehallituksen mukaan kysymyksessä
4604: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-                    mainitun liikenteen hoitaminen tulevaisuudessa
4605: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja                     ei ole mahdollista esitetyssä laajuudessa matkus-
4606: M. Luttisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-                     tajien vähäisyyden ja siitä johtuvan suuren tap-
4607: myksestä n: o 27:                                                   piollisuuden vuoksi.'
4608:                                                                        Valtion tulo- ja menoarviossa on kuitenkin
4609:                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vuosittain määräraha, jonka turvin myös kannat-
4610:                      ryhtyä Riihimäen ja Lahden välisen rata-       tamatonta paikallisliikennettä on voitu ylläpitää.
4611:                      osan paikallisliikenteen turvaamiseksi         Tämän määrärahan käyttämisestä on viimeksi
4612:                      siten, että ainakin edellä mainitut työ-       vuoden vaihteessa sovittu liikenneministeriön,
4613:                      matka- ja koululaisliikenteelle tärkeät        rautatiehallituksen ja alan ammattijärjestöjen
4614:                      junavuorot pystytään säilyttämään rata-        välisissä neuvotteluissa kuluvan vuoden osalta.
4615:                      osalla VR:n henkilöliikenteen supista-         Kysymyksessä oleva liikenne tullee aikanaan
4616:                      missuunnitelmista huolimatta?                  esiin tällaisessa yhteydessä.
4617:         Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1978.
4618: 
4619:                                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
4620:                                              N:o 27                                                 3
4621: 
4622: 
4623: 
4624: 
4625:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4626: 
4627:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
4628: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          samt anföra följande:
4629: velse av den 7 februari 1978 tili vederbörande        Enligt järnvägsstyrelsen är det inte möjligt
4630: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     att i framtiden ombesörja den i spörsmålet
4631: jande av riksdagsman M. Luttinen ställda spörs-    nämnda trafiken i anförd omfattning, beroende
4632: mål nr 27:                                         på det ringa antalet passagerare och de härav
4633:                                                    föranledda stora förlusterna.
4634:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        1 statsförslaget finns emellertid årligen ett
4635:        ta för att trygga lokaltrafiken på ban-     anslag, med vars hjälp även olönsam :lokaltrafik
4636:        sträckan mellan Riihimäki och Lahti så,     har kunnat upprätthå:llas. Om användningen av
4637:        att åtminstone ovan nämnda för arbets-      detna ans.lag avtalades ·senast v:id årsskiftet för
4638:        resor och skolelever viktiga tågturer       innevarande års del vid förhandlingar mellan
4639:        kan upprätthållas på bansträckan, oak-      trafikministeriet, järnvägsstyrdsen och bran-
4640:        tat planerna på inskränkningar i stats-     schens fackorganisationer. Den ifrågavarande
4641:        järnvägarnas persontrafik?                  trafiken torde i sinom tid komma att tas upp
4642:                                                    i detta sammanhang.
4643:   Helsingfors den 14 mars 1978.
4644: 
4645:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
4646:                                               1978 vp.
4647: 
4648: Kirjallinen kysymys n:o 28.
4649: 
4650: 
4651: 
4652: 
4653:                                   Luttinen: Tolkkoon rautatien alikulkusillan ja tiejärjestelyn
4654:                                      toteuttamisesta.
4655: 
4656: 
4657:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
4658: 
4659:    Lahden työvoimatoimiston alueella työttö-         tava työmatka- ja raskas rekka-autoliikenne.
4660: mien työnhakijoiden määrä oli 12. 11. 1977           Kärkölän kunta on laadituttanut alikulkusillan
4661: mennessä kohonnut 3 850:een. Näistä raken-           suunnitelmat siihen liittyvine liikennejärjeste-
4662: nusalan työttömien osuus 700 edusti n. 12 %          lyineen ja VR:n tarkoitus on tehdä siltapiirus-
4663: rakennusalan työvoimasta. Koska tilanne muu-         tukset. Alikulkusillan ja järjestelyjen kokonais-
4664: taman viime kuukauden aikana on Lahden               kustannukset on arvioitu noin 2,3 mmk:ksi,
4665: seudulla muodostunut rakennusalalla näinkin          josta sillan osuus on noin 1,5 mmk. Hankkeen
4666: hälyttäväksi, olisi välttämätöntä, että kaikki       rakentamistöiden aloittamisella olisi työttömyyt-
4667: ne rakennuskohteet, jotka suunnittelun ja to-        tä helpottava vaikutus.
4668: teutuksensa puolesta yhteiskuntataloudellisin           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
4669: perustein olisi mahdollista käynnistää, voitai-      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
4670: siin työttömyyden helpottamiseksi aloittaa.          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
4671:    Keväällä 1977 käynnistyi rataosalla Riihimä-      tavaksi seuraavan kysymyksen:
4672: ki-Lahti~Kouvola sähköjunaliikenne, joka
4673: heikensi liikenneturvallisuutta radan monilla                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4674: ylityspaikoilla. Erääksi vaarallisimmista tasoyli-          ryhtyä Tolkkoon rautatien ailikulkusillan
4675: käytävistä jäi tällöin Järvelässä Koskisen sa-              ja tiejärjestelyjen toteuttamiseksi kulu-
4676: han käyttämä ns. Tolkkoon alikulkusillan paik-              van talven aikana?
4677: ka, jonka poikki päivittäin tapahtuu huomat-
4678:   Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
4679: 
4680:                                            Matti Luttinen
4681: 
4682: 
4683: 
4684: 
4685: 087800152Y
4686: 2                                            1978 vp.
4687: 
4688: 
4689: 
4690: 
4691:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
4692: 
4693:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       tarvittavilla tiejärjestelyillä. Kunta on teettänyt
4694: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        tieverkon yleissuunnitelman. Asiasta on vii-
4695: mies, olette 7. 2. 1978 päivätyn kirjeenne ohel-    meksi neuvoteltu vuoden 1977 elokuun loppu-
4696: la toimittanut valtioneuvoston asianomaiselle       puolella. Tällöin neuvottelijoiden kesken sovit-
4697: jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Matti         tiin periaatteesta, että valtionrautateiden ja Kär-
4698: Luttisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     kölän kunnan kesken tehtävään sopimukseen
4699: sestä n:o 28:                                       sisällytetään kaikki Kärkölän kunnan alueella
4700:                                                     tehtävät tie- ja tasoristeysjärjestelyt rataosalla
4701:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Riihimäki-Lahti. Samalla sovittiin alustavasti
4702:         ryhtyä Tolkkoon rautatiealikulkusillan      kustannusten jaosta sekä siitä, että rakentamis-
4703:         ja tiejärjestelyjen toteuttamiseksi kulu-   sopimusluonnoksen laatii valtionrautatiet ja
4704:         van talven aikana?                          luonnoksessa neuvotellaan vielä yhteisesti en-
4705:                                                     nen asian alistamista kummankin sopijapuolen
4706:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       päättävien elinten ratkaistavaksi.
4707: vasti seuraavaa:                                       Työt on tarkoitus aloittaa juuri Järvelän eri-
4708:    Valtionrautateiden ja Kärkölän kunnan edus-      tasoristeyksestä (Tolkkoo, Tihinoja) vuoden
4709: tajien kesken on neuvoteltu Järvelän liikenne-       1979 aikana. Mikäli tarkoitukseen on saatavis-
4710: paikalla olevien kahden tasoristeyksen poista-      sa työllisyysrahoja syksyllä 1978 voidaan työt
4711: misesta ja niiden korvaamisesta alikulkusillalla    aloittaa suunnitelmien puolesta jo silloin.
4712: (Tolkkoo) ja jalankulkusillalla (Tihinoja) sekä
4713:     Helsingissä maaliskuun 1 päivänä 1978.
4714: 
4715:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
4716:                                            N:o 28                                              3
4717: 
4718: 
4719: 
4720: 
4721:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
4722: 
4723:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord-          för vägnätet. Förhandlingar om saken har se-
4724: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder       nast förts i slutet av augusti år 1977. För-
4725: skrivelse av den 7 februari 1978 tili veder-     handlingsparterna överenskom härvid om en
4726: börande medlem av statsrådet översänt avskrift   sådan princip, att det avtal som uppgörs mel-
4727: av följande av riksdagsman Matti Luttinen        lan statsjärnvägarna och Kärkölä kommun
4728: ställda spörsmål nr 28:                          skall omfatta alla de väg- och plan-
4729:                                                  korsningsregleringar som skall företas inom
4730:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-   Kärkölä kommuns område på bansträckan Rii-
4731:        taga för åstadkommande av Tolkkoo         himäki-Lahti. Samtidigt ingicks en prelimi-
4732:        järnvägsunderfartsbro och vägreglering-   när överenskommelse om kostnadsfördelningen
4733:        ar under innevarande vinter?              samt om att statsjärnvägarna uppgör ett utkast
4734:                                                   tili byggnadskontrakt och om att gemensamma
4735:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    förhandlingar ännu förs angående utkastet in-
4736: samt anföra följande:                            nan saken underställs vardera avtalspartens be-
4737:    Mellan statsjärnvägarnas och Kärkölä kom-     slutsfattande organ för avgörande. Avsikten är
4738: muns representanter har förts förhandlingar om   att påbörja arbetena just vid Järvelä plan-
4739: avlägsnandet av de två plankorsningarna vid      skilda korsning (Tolkkoo, Tihinoja) under år
4740: Järvelä trafikplats och ersättandet av dem med   1979. Om sysselsättningsmedel kan erhållas för
4741: en underfartsbro ( Tolkkoo) och en gångbro       detta ändamål på hösten 1978, kan arbetena
4742: ( Tihinoja) samt erforderliga vägregleringar.    för planernas vidkommande påbörjas redan
4743: Kommunen har låtit utarbeta en översiktsplan     då.
4744:   Helsingfors den 1 mars 1978.
4745: 
4746:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto
4747:                                               1978 -vp.
4748: 
4749: Kirjallinen kysymys n:o 29.
4750: 
4751: 
4752: 
4753: 
4754:                                  Mäki-Hakola ym.: Vedenhankinta-ja viemäröintilaitteiden raken-
4755:                                    tamiseen tarkoitettujen ko):kotukilainojen jakamiseen liitty·
4756:                                    vi!stä epäselvyyksiStä.
4757: 
4758: 
4759:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4760: 
4761:    Luottolaitosten varoista myönnettävistä eräis-   laitoksilla ole nykyisessä taloudellisessa tilan-
4762: tä korkotukilainoista annetun lain (1015/77)        teessa mahdollisuutta myöntää kunnille ja yhty-
4763: 2 § :n 2 kohdan perusteella voidaan korkotuki-      mille pitkäaikaisia korkotukilainoja.
4764: lainoja antaa vedenhankinta- ja viemäröinti-           Korkotukilainojen käyttöön saamatta jäämi-
4765: laitteiden rakentamiseen. Lainan voivaot myöntää    nen vaikeuttaa entisestään erityisesti kehitys-
4766: aikaisemman pelkän Postipankin lisäksi osuus-       alueilla sijaitsevien, kantokyvyltään heikkojen ja
4767: pankit, säästöpankit ja liikepankit. Lain tarkoi-   elinkeinorakenteeltaan kapeiden kuntien työlli-
4768: tuksena oli erityisesti nykyisessä taloudellises-   syystilannetta hetkellä, jolloin kaikki työllisyy-
4769: sa tilanteessa, myös vairiontalouden vaikeudet      den turvaamiseksi tehtävät toimenpiteet ovat
4770: huomioon ottaen, jakaa korkotukilainoista ai-       erittäin tärkeitä.
4771: heutuva rasitus tasaisemmin koko luottolaitos-         Vedenhatikinta- ja viemäröintilaitteiden ra-
4772: kenttään ja siten mahdollisesti turvata varojen     kentamiseen myönnettävien 75 milj. markan
4773: saanti korkotukilainoitukseen.                      korkotukilainojen mahdollisimman pikaisella
4774:    Toisin on kuitenkin käynyt. Eduskunnan val-      käyttöön saamisella turvattaisiin .20 000 työn-
4775: tion vuoden 1978 tulo- ja menoarviossa hyväk.       tekijäkuukautta kuluvana vuonna.
4776: symästä 75 milj. markan korkotukilainamääräs-          Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen
4777: tä ei ole voitu käyttää toistaiseksi vielä yhtään   37 S:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
4778: vedenhankinta- ja viemäröintilaitteiden raken-      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
4779: tamiseen. Tämä johtuu siitä, että vedenhankinta-    seuraavan kysymyksen:
4780: ja viemäröintilaitteiden rakentamiseen myönnet-
4781: tävien korkotukilainojen osalta tehty muutos on               Onko Hallitus tietoinen vedenhankin-
4782: merkinnyt selvää huononnusta aikaisempaan                  ta- ja viemäröintilaitteiden rakentami-
4783: käytäntöön, jolloin korkotukilainat myönnettiin            seen tarkoitettujen korkotukilainojen
4784: Postipankin varoista ja kuntien ja yhtymien                käyttöön jakamisessa olevista epäsel-
4785: oma rahoitusosuus luototettiin paikallisten                vyyksistä, ja jos on,
4786: pankkien kautta. Nyt näyttää Postipankki ilmei-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4787: sesti lopettavan korkotukiluottojen myöntämi-              ryhtyä korkotukiluottojen käyttöön saa-
4788: sen melkein kokonaan eikä paikallisilla raha-              miseksi?
4789:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
4790: 
4791:                Pentti Mäki-Hakola                               Lauri Impiö
4792: 
4793: 
4794: 
4795: 
4796: 087800245Y
4797: 2
4798: 
4799: 
4800: 
4801: 
4802:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tullessa vesihallituksessa oli jo käsittelyssä vuo-
4803: mainitussa tarkoituksessa T~, :{le~ra Puperqies, t~11 1978 ko4dist1fV~t korkotukihakemukset,
4804: olette 7 päivänä helmikuut~ 19'78:lpåf'iratj:h'·~kit~" -~ 'tjOtka ol1 ktiirerlkfrf'tel'ity kumoutuneen lain pe-
4805: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- rusteella eli siinä uskossa, että kaikki lainat tu-
4806: omliiselle:ji!Sbielle:jälf9nöl{senl kii)S~dtktiij:d leti edel!OOrikirtc'.m)tölitäriiåat'f cP.osti~iltru:.u.Jfr~­
4807: ~äki-H;akOlan ~ yni .hili~J. kuuluvaSta· kitjrulisesta triän' .vuol~si vesihallitus j(}utui pyytämällii 'laliianj
4808: kysymyksestä p.;o 29: . . ·                 ·         ·         .:: hakijoilta ilmoituksen · siitä luottolaitokile~ta\
4809:        · - .··: •o.·riko. Hallitus· tiet~.·ipen ved~nhankin.·.
4810:                                                             ..·. _ mistä he tulevat l-ainan saamaan, jos silie myön~
4811:      •" :•        ·                           d                   - netään korkottikL · . ·        ..         · , •" :-. · : :
4812:      ., . ta· ja· viemäröintilaittei en rl!-kentami-
4813:               seen . · tarkoitettujen .. korkotukllåinoj(;!n . ·Helmikuun loppuun me.nnessä tällaisih ilmoi-
4814:              .käytt.öön .·jakamisessa olevista ep'äs~l~ tuksia kunnilta ja vesihuöltoyhi:ymiltä oli tullut
4815:           · · k • ·                   ·                         ·   yhteensä noin 63 miljoonan markan ·edestä.
4816:               vyy SlStä, ja jos on,,           . . ;     , . ·. H                                         ll'       '
4817:            · · mihin toirrieiipiteisiin :Hallitus aiko~              . uomattav:J osa tästä määrästä tu aan myöntä;
4818:               ryhtyä korkotukiluottojen käyttöön. saa- mään edelleenkin Postipankin våtöista. Kuluvan
4819:                 . k s1?.    - ..                          '"        vuoden valtion tulcr •. J·a menoarviossa           lainan~
4820:               m1se                                                                                      .
4821:                          '·                                         niyöntämisvaltuu~ tätä tarkoitusta var~en on
4822:     ·v~st~uksena kysymyks~n.esitän kunnioittaen 75 miljoonaa markkaa:                                 ·           :.l'    ·
4823: 
4824: seuraavaa:                                                             Maa-  ja mets.ät~lo)Jsministetiö on     maaliskuun
4825:                                                                     3 .p~ivänä 1978 myöritäriyf~nshnmäiset. korko~.
4826:  . ·Laki luottolaitosien va:roista· myönnettävistä tuet' ypteensä 9,665 m.iljodnaali l'nark}{al!-p.' QOU~
4827: eräistä korkotukilainoista (1015/77), joka ku~ §eville lainoille .. Lähiaikoina· vesihallitus tulee
4828: tnosi Postipankin va~oista myönnettävistä kor- tekemään maa- j~ metsätalousministeriöll~ toisti
4829: kotukilainoista annetun lain (7.61/68), tuli voi· erää koskevan korkotueJ:,l myöntämisesityksen. .
4830: maan 1 päivänä tammikuuta 1978. Uusi laki
4831: merkitsee sitä, että korkotukilainat jotka aikai-                      Edellä sanottu, osoittaa, ettei ko. lainojen
4832: semmin myönnettiin yksinomaan Postipankin käyttöönsaamisessa ole sellaisia ·epäselvyyksiä
4833: vat;oista,·myönnetään nyt kaikkien laissa: tarkoi- kuin kysymy~essä on otaksuttu. On -toden~
4834: tettujen luottolaitosten varois:ta.•                 , ·            näköistä, et~ä koko kulJ.Ivan vuoden lainamäärä
4835:                                                                     saadaan käyttöön ennen vuoden loppaa~ · · · ·
4836:     Jo ennen lain voimaanti.Il:Qa..aloitettiin maa-
4837: ja metsätalousministeriössä neuvottelut asian-                          Nykyisessä järjestelmässä viranomaisten· mah;:
4838: omaisten... viranomaisten .. sekä .Iuottolliitosten dollisuudet öhjata rahoitusta vesiht.töllori kar1-'
4839: kanssa nii~tä käytännön toimenpiteistä, joita nalta tärkeisiin kohteisiin .ovat kuitenkin etF
4840: uuden lain täytäntöönpano tulee vaatimaan. tistä ~leellista huonotnmat .• Sep vu,oksi m~a- ja
4841: Vedenhankinta- ja viemäröintilaitteiden rakenta- metsätalousministeriö :.:setiria järjestelmän toteu-
4842: miseen myönnettävien korkotukilainojen yleisis- tumista kiinteästi ja tulee ryhtymään sellaisiin
4843: tä ehdoista maa- ja metsätalousministeriö antoi tarvittaviin toimenpiteisiin ;järjestelmän kehittä-
4844: päätöksen 5 päivänä helmikuuta 1978 ( 114/ miseksi, jotka valtiontalouden puitteissa ovat
4845: 78).                                                                mahdollisia. Ministeriössä on harkittavana ensi
4846:     Vedenhankini:a- ja viemäröintilaitteiden ra- vuoden lainojen hakujärjestelmään sellainen
4847: kentamiseen myönnettävät korkotukilainat on muutos, että korkotuki myönnettäisiin etu-
4848: julistettu haettaviksi edellisen vuoden keväänä. käteen ehdollisena, jonka jälkeen lainanhakija
4849: Tämä merkitsisi sitä, että uuden lain voimaan- vasta kääntyisi luottolaitoksen puoleen.
4850:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
4851: 
4852:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolaiiieife ··
4853:                                                N:o 29                                                 3
4854: 
4855: 
4856: 
4857: 
4858:                            T i 11 R i k s d a g en s H e u     T a 1m a n.
4859: 
4860:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gjorts på grundvalen av den upphävda lagen,
4861: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       dvs. i den tron att Postbanken fortfarande kom-
4862: av den 7 februari 1978 tili vederbörande med-        mer att ·bevilja alla lån. Fördenskull såg sig
4863: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      vattenstyrelsen föranlåten att av de lånesökande
4864: av riksdagsman Mäki-Hakola m.fl. underteckna-        begära uppgift om den kreditanstalt, hos viiken
4865: de spörsmål nr 29:                                   de kommer att erhålla lånet, om räntestöd be-
4866:                                                      viljas.
4867:           Är Regeringen medveten om de oklar-            Vid utgången av februari månad hade kom-
4868:        heter som vidlåder fördelningen av            munerna och VA-sammanslutningar inlämnat
4869:        räntestödslån, vilka beviljas för byggande    sådana meddelanden tili ett sammanlagt belopp
4870:        av vattenförsörjnings- och avloppsanlägg-     av ca 63 milj. mk. En betydande del av detta
4871:        ningar, och om ·så är fallet,                 belopp kommer fortfarande att beviljas av Post-
4872:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     bankens medel. 1 statsförslaget för innevarande
4873:        i avsikt att ställa räntestödsgarantierna     år är lånebevillningsbefogenheten för detta
4874:        tili disposition?                             ändamål 75 milj. mk.
4875:                                                          J ord- och skogsbruksministeriet har den 3
4876:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        mars 1978 beviljat de första räntestöden för
4877: samt anföra följande:                                lån som uppgår tili ett sammanlagt belopp av
4878:    Lagen om vissa räntestödslån av kreditanstal-     9,665 milj. mk. lnom den närmaste framtiden
4879: ters medel (1015/77), genom viiken lag om            kommer vattenstyrelsen att för jord- och skogs-
4880: räntestöd av postsparbankens medel (761/68)          bruksministeriet framlägga beviliningsförslag
4881: upphävdes, trädde i kraft den 1 januari 1978.        som gäller räntestöd för den andra raten.
4882: Den nya lagen innebär att räntestödslån, som             Det ovan sagda visar att åtkomligheter för
4883: tidigare endast beviljades av Postbankens me-        ifrågavarande låns del inte är behäftad med
4884: del, nu beviljas av alla i lagen avsedda kredit-     .sådana oklarheter som det anta·s i spfus-
4885: anstalters medel.                                    målet. Det är sannolikt att hela lånebeloppet
4886:    Redan innan lagen hade trätt i kraft inledde      för innevarande år kommer altt kunna ställas
4887: jord- och skogsbruksministeriet underhand-           till förfogande innan årets slut.
4888: lingar med vederbörande myndigheter och                  1 det nuvarande systemet ·är myndigheternas
4889: kreditanstalter om de praktiska åtgärder, som        möjligheter att dirigera finansieiingen mot
4890: den nya lagens verkställighet skulle komma att       objekt som är viktiga för vattenförsörjningen
4891: kräva. Beträffande de allmänna villkoren för         och avloppsvattenreningen dock väsent1igt
4892: räntestödslån, som beviljas för byggande av          sämre än tidigare. Fördenskuli följer jord- och
4893: vattenförsörjnings- och avloppsanläggningar, ut-     skogsbruksministeriet noggrant med förverk-
4894: färdade jord- och skogsbruksministeriet ett be-      ligandet av systemet och kommer att tillgripa
4895: slut den 5 februari 1978 (114/78).                   sådana erforderliga åtgärder för utveckling av
4896:    Det har kungjorts, att de räntestödslån, som      systemet, .som är möjliga inom ramen för
4897: beviljas för byggande av vattenförsörjnings- och     statshushåB.ningen. 1 ministeriet överväger man
4898: avloppsanläggningar, står att söka på våren          en ·sådan ändring av nästa års ansökningsför-
4899: föregående år. Detta innebar, att vattenstyrelsen,   farande, att räntestöd skulle bevi.lja·s i förskott
4900: då den nya lagen trädde i kraft, redan under         med förbehåll, vrurefter lånesöbnde kunde vän-
4901: behandling hade ansökningar om räntestödslån,        da sig tili kreditanstalt.
4902: gällande år 1978, vilka ansökningar dock hade
4903:   Helsingfors den 17 mars 1978.
4904: 
4905:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
4906:                                                 1978 vp.
4907: 
4908: Kirjallinen kysymys n:o 30.
4909: 
4910: 
4911: 
4912: 
4913:                                     Järvinen: Kotimaisen elektroniikkateollisuuden kehittämisestä.
4914: 
4915: 
4916:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
4917: 
4918:     Maairune elektroniikkateollisuus on viime          kaa ja hankinnat suoritettiin ulkomailta. Saman-
4919:  vuosina noussut kansainvälisesti kotikealle ta-        tapaisia laitteita tullaan lähivuosina tarvitse-
4920: .soll;e. ·Sekä sen laatutaso että kapasiteetti ovat     maan muuallakin maassamme.
4921:  huippuluokkaa.                                            Mikäli esimerkiksi puolustusvoimien ja liiken-
4922:  , Tästä• huolimatta monet valtion laitokset jät-      neministeriön alaisten laitosten tulevat hankinta-
4923:  tävät.. hankinnoissaan käyttämättä kotimaiset         suunnitelmat kartoitettaisiin ja tiedotettaisiin
4924:  vaihtoehdot, tilaten ulkomailta tuotteita, joita      alan teollisuudelle, voisivat suunnittelijamme
4925:  kotimaassakin pystyttäisiin valmistamaan.             hyvissä ajoin luoda uusia tuotteita. Niille avau-
4926:    •Erityisesti liikenneministeriön alaiset laitok-    tuisi kotimaisen käytön myötä laajemmatkin
4927:  set tulevat puolustuslaitoksen rinnalla olemaan       markkinat u1komailla, koska elektroniikkaväli-
4928:  tässä avainasemassa. Posti- ja lennätinlaitoksen      neistöllä on jatkuvaa ja kasvavaa kysyntää.
4929:  ja valtionrautateiden hankinnat lienevät niistä       Näin saataisiin valuuttasäästön lisäksi luotua
4930:  merkittävimmät.                                       myös uusia työpaikkoja ja varmistettua nykyis-
4931:     Elektroniikkateollisuuttamme       kehitettäessä   ten ja~kuvuus.
4932:  ovat teknisesti pisimmälle kehitetyt alat erityi-        Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
4933:  sen tärkeitä. Niiden tarpeisiinhan suunnitellaan      tyksen 37 S:n 1 momentin perusteella esitän
4934:  yleisesti runsaasti laitteita, joiden kokemusten      kunnioittavasti valtioneuvoston· asianomaisen
4935:  perusteella kehitetään monia muitakin aloja.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4936:     Erityistä huomiota on kiinnitettävä ilmailuhal-
4937:  lituksen viesti- ja sähkölaitehankintoihin. Vaik-                Miten Hallitus on huomioinut koti-
4938:  ka ne ovatkin vain 5-6 miljoonaa markkaa                      maisen elektroniikkateollisuuden kilpai-
4939:  vuodessa, tästä summasta on kuitenkin yli 90                  lumahdollisuudet ja mainitun tuotanto-
4940:  prosenttia ulkomaisia hankintoja.                             alan kehittämisen ja miten se vastaisuu-
4941:     Etelä-Suomen       lennonvarmistuskeskuksessa              dessa varmistaa suunnittelutyön jatku-
4942:  käynnistetään parhaillaan uutta lennonjohtojär-               vuuden ja hankintojen kotimaisuusas-
4943:  jestelmää, jonne ostetut viesti- ja sähkötekniLli-            teen nostamisen?
4944:  set laitteet maksoivat yli kuusi miljoonaa mark-
4945:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
4946: 
4947:                                           Sven-Erik Järvinen
4948: 
4949: 
4950: 
4951: 
4952: 0878002792
4953: 2                                                l9J8 vp.
4954: 
4955: 
4956: 
4957: 
4958:                           E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
4959: 
4960:     Val_tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         kuisia tietoliikenteen piiriin kuuluvia tutkimus-
4961: ·sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Hetra          ja kehitystilauksia ·alan tutkimuslaitoksilta sekä
4962:  Puhemies·, 7 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn          myös teollisuuslaitoksilta.
4963:  kirjeenne n:o 195 ohella toimittanut valtioneu-           Teknistä kehitystä seuraten on elektroniikan
4964:  voston .. asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        osuus ~sääntynyt .olennaisesti myös va:ltionrli\uta-
4965: ·kansanedustaja Sven-Erik Järvisen näin kuulu-          teiden eri järjestelmiss_ä-, laitteissa ja •koneissa,
4966:  vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 30:      '        JOista tärkeimpinä sovellutuskohteina maihitta-
4967:                                                         koon: ···         ·
4968:            Miten Hallitus on huomioinut koti-
4969:          tp,ai~en elektroniikkateollisuuden kiipai-            -     liikkuvan kaluston teho- ja ohjauselektro-
4970:          lumahdollisuudet ja mainitun tuotanto~           ..      .. •niikka .      .     .      ·· . · ..... ,
4971:         . alan kehittämisen- ja miten se vastais•u~­                 tiedonsiirtojärjestelmät                   ·
4972:           dessa varmistaa suunnittelutyön jatku-                     turvalaitejärjestelmät ·
4973:           vuuden ja h~nkintojen kotimaisuusas-                       sähköistyksen kaukokäytön ja. energian
4974:           teen nostamisen?                     ·                     mittausjärjestelmät
4975:                                                                      kuulutus- ja näyttölaitteet junissa ja ase-
4976:     .Vaståuksena kysymykseen . esitän kunnioit-                      miUa '
4977: Ul~n   seuraavaa:                                            -,-,- atk-järj.estelmät.
4978:     T"eollis.uuden edistämisessä valtion toimenpi-           V~ltionrautatiet on hankinnoissaan jo -useita
4979:  tein luovat valtion laitosten hankinnat erilais-       .vuosia pystynyt ottamaan huol:ll~oon elektroniik-
4980: ·ten: rahoitusmuo-tojen ohella pohjaa tuotannon          kateollisuutemme toimintamahdollisuudet. Tu-
4981:  kasvulle ja kehitykselle. Eduskuntakysymykses-          levista hankinnoista on pyritty tiedotta~aan en-
4982: sä • · tarkoitetussa     elektroniikkateollisuudessa     nakolta valtionrautateiden sekä teollisJiuden ja
4983:  muun muassa posti- ja lennätinhallituksen, val-         kaupan asiantuntijoiden välisissä neuvotteluissa
4984:  tionrautateiden, ilmailuhallituksen ja· tie- ja ve-     ja viimeistään· tarjouspyyntöjen _·yhteydessä, •Jär-
4985:  sirakennushallituksen yhteistyö toimialan yritys-        jestelmien ja laitteiden kehittämistyössä • ovat
4986:  ten kanssa on sangen merkittävä. ·                       valtionrautateiden asiantuntijat lähes . säärinölli-
4987:     Posti- ja lennätinlaitoksen tietoliikennehan-        s.esti· mukana. Tämän -yhteistyön _tuloksena on
4988:  kinnoissa on viime vuosina yhä lisääntyvässä            vuonna 1977 päästy varsin hyvään tulokseen
4989:  määrin voitu ottaa huomioon teollisuus- ja työl-         vaU:ionrauta:teiden : elektroniikkateöllisuuteen
4990:  lisyyspoliittiset näkökohdat. Yhteistyötä koti~          kuuluvissa hankinnoissa, joista valtaosa eli ar-
4991:  maisen teollisuuden kanssa on ollut mahdollista        . violta noin 80 % toimitetaan kotimaasta.
4992:  lisätä ja kehittää sellaisia tuotteita, joita aikai-        Ilmailuhallitus on jatkuvasti kiinnittänyt huo-
4993:  :semmin Suomessa ei ole valmistettu. Tuloksena           miota teollisuus- ja työllisyyspoliittisiin näkökoh-
4994:  tästä oma elektroniikkateollisuutemme on pys-            tiin suorittaessaan hankintoja elektroniikkateolli-
4995:  tynyt toimittamaan kasvavan määrän hankinnois-           suudestamme. Hankintatarpeesta on mahdolli-
4996:  ta - vuonna 1977 päästiin jopa noin 80 %                 simman aikaisessa vaiheessa pyritty tiedottamaan
4997:  osalta hankintoihin kotimaan teollisuudelta.             elektroniikkateollisuudellemme. Eduskuntakysy-
4998:     Posti- ja lennätinlaitoksen alaan kuuluvien           myksessä tarkoitettuihin lennonvarmistuslaittei-
4999:   uusien tuotteiden kehittämiseksi on solmittu            den hankintoihin nähden ilmailuhallitus toteaa
5000:   useita kehityssopimuksia elektroniikkateollisuu-        seuraavaa:
5001:  den alaan kuuluvien yritysten kanssa. Tämän                 - laitteet edustavat käyttötarkoitukseltaan,
5002:  -ohella posti- ja lennätinlaitos on suorittanut lu-                  toiminnaltaan ja tekniikaltaan erittäin pit-
5003:                                                  N:o .30                                                3
5004: 
5005:        källe vietyä kapeaa erityisalaa, jonka tie-     7. 3. 197 8 antanut asiasta ohjeet valtion viran-
5006:        touden ja valmistusmahdollisuuden hank-         omaisille. On todettu, että suunnitelmat ja sää-
5007:        kiminen ja ylläpitäminen on kallista            dökset on usein laadittu ottamatta huomioon
5008:        laitteita tarvitaan maassamme vain muu-         riittävästi teollisuuden mahdollisuuksia toimit-
5009:        tamia yksittäisiä kappaleita, jolloin sano-     taa toimeenpanen edellyttämiä investointihyö-
5010:        tun erityisalan huomioonottaen valmiu-          dykkeitä tai investoinnit ovat ajoittuneet tuo-
5011:        den hankkiminen ja ylläpitäminen tällais-       tannon kannalta väärin. Jotta vastaisuudessa väl-
5012:        ten laitteiden osalta ei ole millään muo-       tyttäisiin sanotunlaisilta haitailta on annettu oh-
5013:        doin taloudellista.                             jeet
5014:    Edellä esitetty koskee erityisesti lennonvar-           -  lainsäädännön valmistelusta,
5015: mistukseen liittyviä laitteita kuten tutkajärjestel-       -  julkisen hallinnon investointien suunnitte-
5016: miä, ILS-laitteita ja VOR-majakoita. Koko                     lusta sekä
5017: maailmaakio ajatellen tällaisten laitteiden val-          - päätös- ja toimeenpanovaiheista.
5018: mistus on keskittynyt mainituista syistä vain
5019: muutamalle suurelle elektroniikkavalmistajalle,           Valtiovarainministeriön yleiskirjeen ohessa il-
5020: joilta Suomea huomattavasti suurempiakin laite-        moitetaan tuotetiedostoja, joista käy selville
5021: määriä tarvitsevat maat suorittavat hankintansa.       teollisuutemme toimitusmahdollisuuksia, sekä
5022: Lennonvarmistuskeskuksiin liittyvissä kommuni-         teollisuuden toimialajärjestöt, jotka voivat oh-
5023: kaatiojärjestelmissä ilmailuhallitus pyrkii yhteis-    jata viranomaisen yhteistyöhön asianomaisen yri-
5024: työhön elektroniikkateollisuutemme kanssa.             tyksen kanssa.
5025: Eduskuntakysymyksessä mainittuun Etelä-Suo-               Mitä tulee erityisesti elektroniikkateollisuuden
5026: men lennonvarmistuskeskukseen saatettiin siten         alaan kuuluvan yritystoiminnan edistämiseen,
5027: hankkia eräitä elektroniikkajärjestelmiä teolli-       voidaan todeta, että se on ollut voimakkaasti
5028: suudeltamme.                                           painotettuna myönnettäessä muun muassa val-
5029:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen käyttämät elek-       tion tuotekehittelyrahoitusta tai investointien
5030: troniikkalaitteet käsittävät lähinnä radiopuhelin-     tukiavustuksia ja -lainoja. Alan teollisuus on
5031: kalustoa, liikennevalojen ohjauslaitteita, tieto-      maassamme siinä määrin merkittävä, että yleisel-
5032: konelaitteistoja, puhelinkeskuksia sekä eräitä         tä kannalta on katsottu tarpeelliseksi edistää si-
5033: sähkökäyttöjen säätöohjaus- ja valvontajärjestel-      tä myös valtionyhtiöiden Televa Oy:n ja Valco
5034: miä. Mainitut laitteet on tie- ja vesirakennuslai-     Oy:n perustamisen ja kehittämisen muodossa.
5035: tos jo vuosia hankkinut lähes sataprosenttisesti       Elektroniikkateollisuuden kehitysnäkymät viit-
5036: elektroniikka teollisuudel tamme.                      taavat voimakkaasti siihen, että toimialan edistä-
5037:    Kysymys teollisuuden toimitusmahdollisuuk-          minen vaatii teollisuus- ja työllisyyspolitiikassa
5038: sien selvittämisestä lainsäädäntöä valmisteltaes-      erityistä huomiota osakseen. Muun muassa edel-
5039: sa yleisiä turva- ym. laitteita silmällä pitäen ja     lä tarkoitettuja valtiovarainministeriön ohjeita
5040: julkisen sektorin investointien suunnittelussa on      noudatt'<lmalla voidaan entistä paremmin ottaa
5041: saatujen kokemusten pohjalta katsottu siinä mää-       huomioon myös elektroniikkateollisuuden toi-
5042: rin tärkeäksi, että valtiovarainministeriö on          mitusmahdollisuudet.
5043:      Helsingissä maaliskuun 21 päivänä 1978.
5044: 
5045: 
5046:                                                                Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
5047: 4                                             1978 vp.
5048: 
5049: 
5050: 
5051: 
5052:                            T i 11 R i k s d a g e n s He u     T a 1 m a n.
5053: 
5054:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vecklingsavtal med företag inom elektronikin-
5055: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        dustribranschen. Vid sidan härav har post- och
5056: nr 195 av den 7 februari 1978 tili vederbörande      telegrafverket. placerat ett flertal till området
5057: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       för post- och telekommunikationer hörande
5058: jande av riksdagsman Sven-Erik Järvinen ställda      forsknings- och utvecklingsbeställningar hos
5059: spörsmål nr 30:                                      forskningsanstalter inom branschen samt även
5060:                                                      hos industriföretag.
5061:            På vilket sätt har Regeringen upp-
5062:         märksammat den inhemska elektronik-             Som en följd av den tekniska utvecklingen
5063:         industrins konkurrensmöjligheter och         har elektronikens andel ökat väsentligt även i
5064:         utvecklandet av sagda produktions-           statsjärnvägarnas oli.lm system, anläggningar och
5065:         bransch, och på vilket sätt säkerställer     maskiner, av vilka såsom viktigaste använd-
5066:         den framdeles planeringsarbetets kon-        ningsobjekt må nämnas:
5067:         tinui:tet samt ökandet av graden av in-         - effekt- .och styrningselektronik för rörlig
5068:         hemskt arbete i fråga om anskaffningar-             materiel
5069:         na?                                             - dataöverföringssystem
5070:                                                         - skyddsanordningssystem
5071:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-               mätningssystem för fjärrdrift och energi
5072: samt anföra följande:                                       vid elektrifiering
5073:    Vid främjandet av industrin genom statens                anmäl:nings- och monitoranläggningar i tåg
5074: åtgärder utgör statens inrättningarnas anskaff-             och på stationer
5075: ni.ngar, vid sidan av de olika formerna av fi-              ADB-system.
5076: nansiering, grund för produktionens tillväxt            Statsjärnvägarna har redan under flera år i
5077: och utveckling. Inom den i spörsmålet avsedda        sina anskaffningar kunnat ta i beaktande verk-
5078: elektronikindustrin är bl.a. post- och telegraf-     samhetsmöjligheterna för vår elektronikindustri.
5079: styrelsens, statsjärnvägarnas, luftfartsstyrelsens   Man har strävat tili att på förhand vid förhand-
5080: och väg- och vattenbyggnadsstyrelsens samathe-       lingar mellan statsjärnvägarna och sakkunniga
5081: te med företagen inom branschen synnerligen          inom industri och handel och senast i samband
5082: betydande.                                           med offertanfordran informera om kommande
5083:    I post- och telegrafverkets post- och telekom-    anskaffningar. Statsjärnvägarnas sakkunniga del-
5084: munikationsanskaffningar har man under de se-        tar så gott som regelbundet i det arbete som
5085: naste åren i allt större utsträckning kunnat be-     syftar till att utveckla system och anordningar.
5086: -akta industri- och sysselsättningspolitiska syn-    Som ett resultat av detta samarbete uppnåddes
5087: punkter. Det har varit möjligt att öka samarbetet    år 1977 ett gott resultat i fråga om statsjärn-
5088: med den inhemska industrin och att utveckla          vägarnas anskaffningar från elektronikindustrin,
5089: sådana produkter som inte tidigare framställts i     av vilka anskaffningar merparten eller uppskatt-
5090: Finland. Som ett resultat härav har vår elektro-     ningsvis ca 80 % levereras från hem:Iandet.
5091: nikindustri kunnat leverera en växande andel            Luftfartsstyrelsen har kontinuerligt fäst upp-
5092: av anskatfningarna- år 1977 erhölls t.o.m. ca        märksamhet vid industri- och sysselsättnings-
5093:  80 % av anskaffningarna från den inhemska in-       politiska synpunkter då den verkställt anskaff-
5094: dustrin.                                             ningar från vår elektronikindustri. Man har i
5095:    För utvecklandet av nya produkter inom post-      ett så tidigt skede som möjligt sökt informera
5096: och telegrafverkets område har ingåtts flera ut-     vår elektronikindustri om anskaffningsbehoven.
5097:                                                 N:o 30                                                5
5098: 
5099: Beträffande anskaffningarna av de i riksdags-         tanke på allmänna säkerhets- m.fl. anordningar
5100: spörsmålet avsedda flygsäkerhetsanordningama          och vid planeringen av den offentliga sektorns
5101: konstaterar luftfartsstyrelsen följande:              investeringar har på basen av erhållna erfaren-
5102:         anordningarna företräder med avseende         heter ansetts så viktig, att finansministeriet
5103:         på bruksändamål, funktion och teknik ett      7. 3. 1978 utfärdat direktiv ti1l statens myndig-
5104:         synnerligen långt drivet, snävt specialom-    heter i ärendet. Man har konstaterat, att p1aner
5105:         råde, för vilket införskaffande och upp-      och stadganden ofta uppgjorts utan tillräckligt
5106:         rätthållande av know how och tiJlverk-        beaktande av industrins möjligheter att leverera
5107:         ningsm.öjligheter är dyrt                     av verkställigheten påkallade investerings.förnö-
5108:     - i vårt land behövs endast ett par enstaka       denheter eller att investeringarna :tidsplanerats
5109:         exemplar av dessa anordningar, varför         fel med avseende på produktionen. För att man
5110:         det, med beaktande av den sagda karak-        framdeles skall. kunna undvika olägenheter av
5111:         tären av specialområde, inte på något sä:tt   sagda slag har direktiv utfärdats angående
5112:         är ekonomiskt att införskaffa och upprätt-       - heredning av lagstiftning,
5113:         hålla färdigheter i fråga om sådana an-          - planering av den offentliga administra-
5114:         ordningar.                                           tionens investeringar samt
5115:     Det ovan anförda gäller särskilt anordningar         - besluts- och verkställighetsskeden.
5116: i anslutning till flygsäkerheten såsom radarsys-         I anslutning tili finansministeriets cirkulär
5117: tem, ILS-anläggningar och VOR-fyrar. Även             uppges produktdataregister, av vi1ka framgår le-
5118: ute i världen har tillverkningen av sådana an-        veranskapaciteten hos vår industri samt in-
5119: lägg.ningar av sagda skäl koncentrerats tili. en-     dustrins branschorgar1isationer, vilka kan väg-
5120: dast några stora dektroniktillverkare, från vi1ka     leda myndigheten tili samarbete med veder-
5121: även Iänder som behöver betyd1igt större antal        börande företag.
5122: anläggningar än Finland gör sina anskaffningar.          Vad särskilt beträffar främjandet av företags-
5123:  I fråga om kommunikationssystemen i anslut-          verksamheten inom elektronikindustribranschen
5124: ning tili flygsäkerhetscentralerna vinnlägger sig     kan man konstatera, att detta starkt hetonats
5125: luftfartsstyrelsen om samarbete med vår elektro-      vid beviljandlet bland annat av statens produkt-
5126:  nikindustri. Tili den i riksdagsspörsmålet nämn-     utvecklingsfinansiering el1er av understödsbi-
5127:  da flygsäkerhetscentralen i södra Finland kunde      drag och stödlån för investeringar. Indnstrin
5128:  man sålunda anskaffa vissa e1ektroniksystem          inom branschen är så hetydelsefull. i vårt land,
5129:  från vår industri.                                   att man ansett det nödvändigt att främja den
5130:     De av väg- och vattenbyggnadsverket nytt-         även från det allmännas sida, med grundandet
5131:  jade elektronikanordningarna omfattar närmast        och utvecklandet av de statliga bolagen Televa
5132:  radiotelefonutrustning, anordningar för reglering    Oy och Valco Oy. Utvecklingsperspektiven inom
5133:  av trafikljus, datamaskinsanläggningar, telefon-     elektronikindustrin pekar starkt på att bransch-
5134:  centraler samt vissa system för styrning av reg-     ens främjande kräver speciell uppmärsamhet
5135:  leringen samt för övervakningen av eldrifter.        inom industri- och sysselsättningspolitiken.
5136:  Väg- och vattenbyggnadsverket har redan under        B1and annat genom att tillämpa de finansminis-
5137:  många år tili nästan hundra procent anskaffat        teriets direktiv, som avses ovan, kan man bättre
5138:  sagda anordningar från vår elektronikindustri.       än tidigare beakta även elektronikindustrins
5139:      Frågan om utredandet av industrins leverans-     leveransmöjligheter.
5140:  möjligheter vid beredningen av lagstiftning med
5141:    Helsingforsden 21 mars 1978.
5142: 
5143: 
5144:                                                          Handels- och industriminister Eero Rantala
5145: 
5146: 
5147: 
5148: 
5149: 0878002792
5150:                                               1978 vp.
5151: 
5152: Kirjallinen kysymys n:o 31.
5153: 
5154: 
5155: 
5156: 
5157:                                   Kuusio ym.: Ns. erityisvaaralllsten työpaikkOjen työtdrva:IHsuu-
5158:                                      den valvonnan tehostamisesta.
5159: 
5160: 
5161:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5162: 
5163:    Maassamme on sattunut viime vuosina eräitä       koska eivät tunne yleistä työsuojelutoimenpi-
5164: katastrofiluonteisia tai muuten vakavia työtapa-    teiden tasoa. Eri viranomaisten ·toimesta on
5165: turmia erityisvaarallisilla työpaikoilla. Erityi-   myös annettu keskenään ristiriitaisia turvalli-
5166: sesti Lapuan Patruunatehtaan räjähdysonnetto-       suusohjeita tällaisia työpaikkoja varten.
5167: muus vuonna 1976, Luikonlahden kaivosonnet-             Viimeaikainen kansainvälinen kehitys työ-
5168: tomuus syksyllä 1976 ja nyt Raikka Oy:n             suojelun tarkastuksessa on suuntautunut eri-
5169: räjähdysonnettomuus Raumalla antavat aiheen         tyisviranomaisvalvonnan siirtämiseen yksistään
5170: huoleen työntekijöiden turvallisuudesta näillä      työsuojeluviranomaisten suoritettavaksi.
5171: riskialttiilla työpaikoilla.                            Edellä olevan perusteella on työsuojeluun
5172:    Näissä tapauksissa on yhteistä työpaikkojen      liittyvien tarkastus- ja valvontatehtävien risti-
5173: tai onnettomuudet aiheuttaneen vaaratekijän         riitaisuuksista ja epäselvyyksistä johtuvat haitat
5174: kuuluminen kauppa- ja teollisuusministeriön         työpaikkojen turvallisuuden takaamisessa pois-
5175: valvontaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön        tettava ensi tilassa. Jo työsuojeluorganisaatio-
5176: perustehtävänä on tuotantotoiminnan ja muun         toimikunnan mietinnössä ( 1971: B 87) on esi-
5177: elinkeinoelämän edistäminen. Kauppa- ja teol-       tetty kiireellisesti asetettavaksi komitea tai
5178: lisuusministeriöllä ei ole selviä lainsäädännöl-    toimikunta selvittämään tarvittavia toimenpi-
5179: lisiä velvoitteita 'työntekijöiden turvallisuuden   teitä kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
5180: ja terveellisyyden suojelemiseksi ja edistämi-      alalla suoritettavien työsuojeluun liittyvien tar-
5181: seksi. Näitä valvontatehtäviä on erityisesti pe-    kastus- ja valvontatehtävien siirtämiseksi työ-
5182: rusteltu niihin liittyvän ympäristön ja omai-       suojeluhallinnossa hoidettavaksi.
5183: suuden turvan kannalta. Nämä esimerkit osoit-          Nykyinen tilanne eri viranomaisten erilaises-
5184: tavat käytännössä, että onnettomuustilanteessa      ta suhtautumisesta työturvallisuuteen on vaa-
5185: korvaamattomat vahingot kohdistuvat ensi si-        rantanut ratkaisevasti erityisvaarallisten työ-
5186: jassa työntekijöihin.                               paikkojen valvontaa. Siksi olisi selvitettävä,
5187:    On selvää, että millään valvonnalla ja ennak-    millä tavoin työsuojelun valvontaa voitaisiin
5188: kotarkastuksella ei täysin voida poistaa onnet-     siirtää yksistään sosiaali- ja terveysministeriön
5189: tomuuksien riskiä, suorittipa valvontaa mikä        alaiseksi toiminnaksi.
5190: viranomainen 'tahansa. Kuitenkin nykyinen ti-           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
5191: lanne, valvontavelvollisuuden jakaantuminen         järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
5192: kauppa- ja teollisuusministeriön ja sosiaali- ja    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5193: terveysministeriön kesken, luo sekaannusta ja       seuraavan kysymyksen:
5194: epäselvyyttä käytännön valvontatoiminnassa.
5195: Erillinen hallinto luo tehtäväjakoon epäselvyyt-              Onko Hallitus tietoinen siitä, että
5196: tä: toisaalta työsuojeluviranomaiset eivät usein-          ns. erityisvaarallisten työpaikkojen val-
5197: kaan paneudu erillisvalvonnan piiriin kuuluviin            vonnassa ·työturvallisuuden kannalta on
5198: turvallisuuskysymyksiin, koska niitä valvoo                esiintynyt puutteita ja vaarantanut ko.
5199: erityisviranomainen, ja toisaalta nämä erityis-            alojen työn turvallisen jatkamisen, ja
5200: viranomaiset voivat jättää omassa tarkastus-               jos on,
5201: toiminnassaan työntekijöiden turvallisuuteen                  aikooko Hallitus ohjata esimerkiksi
5202: vaikuttavat näkökohdat vähemmälle huomiolle,               työturvallisuuslain ja eräiden erityisla-
5203: 087800270S
5204: 2                                          1978 vp.
5205: 
5206:      kien valvonnan yksinomaan työsuojelu-            siin, joilla työsuojeluvita:nomaisten yh·
5207:      viranomais•ten suoritettavaksi tai aikoo-        teistoimintaa voitaisiin tehostaa?
5208:      ko Hallitus ryhtyä muihin toimenpitei-
5209:     Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
5210: 
5211:        Matti
5212:         ;
5213:         '
5214:              Kuusio
5215:               . .'
5216:             : ~                ' '
5217:                                      Olli Helminen              Juhani Raudasoja
5218: 
5219: 
5220: 
5221: 
5222:                   ' 1 ' ) •~
5223:                                                N:o 31                                                3
5224: 
5225: 
5226: 
5227: 
5228:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5229: 
5230:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Näistä toimenpiteistä huolimatta valtionhallin~
5231: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        non toimenpitein suoritettava työsuojeluvalvo~
5232: olette 7 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn            ta on edelleen eräiltä osin hajautunut muille
5233: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kuin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-
5234: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        alalle, jolle työntekijöiden •turvallisuutta ja
5235: edustaja Kuusion ym. näin kuuluvasta kirjalli-       terveyttä koskevat asiat pääsääntöisesti kuulu-
5236: sesta kysymyksestä n:o 31:                           vat.
5237:                                                         Nykyisen muotonsa työsuojeluhallinto on
5238:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        saanut niiden esitysten pohjalta, jotka sisälty-
5239:        ns. erityisvaarallisten työpaikkojen val-     vät työsuojeluorganisaatiotoimikunnan mietin-
5240:        vonnassa ·työturvallisuuden kannalta on       töön (1971: B 87). Toimikunta esitti myös
5241:        esiintynyt puutteita ja vaarantanut ko.       tiettyjä ·työsuojeluhallinnon edelleen ke4ittämi-
5242:        alojen työn turvallisen jatkamisen, ja        seen liittyviä toimenpiteitä, joista huomattava
5243:        jos on,                                       osa on jo toteutunut. Toteutuneista uudistuk-
5244:           aikooko Hallitus ohjata esimerkiksi        sista mainittakoon mm. metsä- ja uittotöiden
5245:        työturvallisuuslain ja eräiden erityisla-     työsuojeluvalvonnan uudelleenjärjestelyt, me-
5246:        kien valvonnan yksinomaan työsuojelu-         renkulun työsuojeluvalvonnan siirtäminen työ-
5247:        viranomaisten suoritettavaksi tai aikoo-      suojeluhallituksen hoidettavaksi sekä työter-
5248:        ko Hallitus ryhtyä muihin toimenpitei-        veyslaitoksen valtion haltuun ottaminen.
5249:        siin, joilla työsuojeluviranomaisten yh-         Työsuojeluorganisaatiotoimikunta         katsoi
5250:        teistoimintaa voitaisiin tehostaa?            myös, että työsuojeluhallinnon edelleen kehit-
5251:                                                      täminen edellyttää muun muassa sen selvittä-
5252:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mistä, mitkä muilla kuin sosiaali- ja terveys-
5253: vasti seuraavaa:                                     ministeriön toimialalla olevista tehtävistä voi~
5254:    Työturvallisuuslain ( 299/58)       säännökset    daan keskittää työsuojeluhallinnon yhteyteen.
5255: koskevat tietyin poikkeuksin kaikkea työ- ja         Tällaisia toimintakokonaisuuksia olivat toimi-
5256: virkasuhteessa tehtävää työtä. Lain 8 §: ssä         kunnan käsityksen mukaan erityisesti kauppa-
5257: on lisäksi säädetty: "Jos työturvallisuudesta        ja teollisuusministeriön alaisena suoritettava
5258: jossakin työssä on voimassa erityisiä säännök-       paineastiaintarkastus ja sanotun ministeriön
5259: siä, noudatettakoon sellaisessa työssä tämän         alaisena suoritettava kaivostyön turvallisuuden
5260: lain ohella myös niitä."         ·                   ja terveellisyyden valvonta, josta säädetään
5261:    Työturvallisuuslain 8 § :n tarkoittamia sään-     kaivoslaissa. Toimikunta esitti lisäksi, että
5262: nöksiä sisältyy mm. kaivoslakiin (503/65),           myös muut valtionhallinnon piirissä suoritetta-
5263: lakiin räjähdysvaarallisista aineista (263/53),      vat työsuojeluvalvontaan liittyvät tehtävät siir-
5264: säteilysuojauslakiin (17 4/7 5), myrkkylakiin        rettäisiin selvitysten jälkeen yleisen työsuojelu-
5265: (309/69) ja paineastialakiin (98/73). Kaik-          hallinnon tehtäväpiiriin.
5266: kien sanottujen lakien soveltamispiiriä voidaan         Suoritettujen selvitysten ja viranomaisten
5267: joko kokonaan tai osittain pitää kysymyksessä        toiminnasta saatujen kokemusten perusteella
5268: tarkoitettuina erityisvaarallisina työaloina.        näyttää siltä, että kysymyksessä tarkoitetuilla
5269:    Työsuojeluvalvonnan tehostamiseksi on vii-        ja muilla sellaisilla työaloilla, joiden turvalli-
5270: meisten vuosien aikana suoritettu merkittäviä        suudesta on säädetty työturvallisuuslain ohella
5271: lainsäädännöllisiä toimenp1te1ta perustamalla        myös muussa lainsäädännössä, esiintyy turvalli-
5272: mm. työsuojeluhallitus ja lisäämällä työsuojelu-     suutta valvovien viranomaisten yhteistoiminta-
5273: hallinnon virkakuntaa sekä parantamalla muu-         ja toimivaltajärjestelyjen suhteen puutteelli-
5274: tenkin     viranomaisten     valvontaedellytyksiä.   suuksia. Viranomaiset eivät ole riittävässä mää-
5275: 4                                             1978 vp.
5276: 
5277: rin dedottaneet toisilleen suorittamistaan tar-         Erityisenä ongelmana lähinnä työntekijöiden
5278: kastuksista ja antamistaan ohjeista. Toisaalta       kannalta voidaan pitää sitä, että muiden kuin
5279: viranomaiset ovat antaneet samoista asioista         työsuojeluviranomaisten suorittamassa turvalli-
5280: jossain määrin toisistaan poikkeavia ohjeita         suusvalvonnassa työpaikoilla helposti sivuute-
5281: epäkohtien ja puutteellisuuksien korjaamiseksi.      taan riittävä yhteistoiminta työsuojelun val-
5282: Vaikka ohjeiden ja neuvojen erilaisuus osittain      vontalain ( 131/73) mukaisten työpaikan työ-
5283: selittyykin asianomaisen lainsäädännön sisällös-     suojeluelinten kanssa. Näin työsuojeluvaltuute-
5284: tä, on hallituksen käsityksen mukaan ilmeistä,       tuilla ja työsuojelutoimikunnilla ei ole kaikilta
5285: että tässä tarkoitettujen viranomaisten yhteis-      osin aina riittäviä mahdollisuuksia valvonta-
5286: työ tarkastustoiminnan osalta on ollut sään-         lain säätämällä tavalla vaikuttaa työpaikan tur-
5287: nösten tarkoitus huomioon ottaen puutteellista.      vallisuuteen ja terveellisyyteen.
5288:    Eräiden viime vuosina sattuneiden vakavien           Edellä esitetyn johdosta voidaan todeta, että
5289: onnettomuuksien yhteydessä on käynyt ilmi,           erityisvaarallisten työalojen ja työpaikkojen työ-
5290: että eräänä ilmeisenä syynä onnettomuuksiin          suojelunvalvonnan epäselvyydet ja viranomais-
5291: on ollut tarpeellisten 'turvallisuustoimenpiteiden   toimintojen päällekkäisyydet voidaan luotetta-
5292: laiminlyönti, mikä ainakin osittain on johtunut      vasti ja 'työsuojelupoliittisesti kestävin perus-
5293: riittävien turvallisuusmääräysten puuttumisesta;     tein poistaa ja työpaikkojen työsuojeluelinten
5294: Niin ikään työturvallisuudesta vastuussa ole-        toimintamahdollisuudet kaikissa turvallisuusky-
5295: vien työnantajien keskuudessa on ollut epä-          symyksissä turvata parhaiten siirtämällä mai-
5296: tietoisuutta siitä, minkä tarkastavan viranomai-     niVtujen työalojen ja työpaikkojen työsuojelun
5297: sen ohjeita tulee kussakin tapauksessa nou-          valvonta mahdollisimman laajasti työsuojelu-
5298: dattaa.                                              hallinnossa hoidettavaksi sekä tehostamalla
5299:    Käytännön työsuojelun valvontatoiminnassa         asianomaisten viranomaisten yhteistoimintaa
5300: on havaittu, että sellaiset työpaikat, joissa        työsuojeluviranomaisten kanssa. Tähän liittyen
5301: työntekijöiden turvallisuutta ja terveellisyyttä     on lisäksi korostettava, että eräissä muissa
5302: koskevien määräysten noudattamista valvotaan         maissa suoritetut työsuojelun valvonnan tehos-
5303: työsuojeluviranomaisten ohella myös muiden           tamistoimenpiteet tukevat tällaisen ratkaisun
5304: viranomaisten toimesta, voivat helposti jäädä        toteuttamista myös Suomessa.
5305: kokonaan tavanomaisen työsuojeluvalvonnan               Edellä mainitussa tarkoituksessa hallituksen
5306: ulkopuolelle huolimatta siitä, että er~tyisviran­    pyrkimyksenä on selvittää tarpeelliset toimen-
5307: omaisten valvonta koskee usein vain osaa työ-        piteet erityisvaarallisten työalojen työsuojelun
5308: paikasta tai työprosessista. Näin erityisiä vaara-   valvonnan järjestämiseksi mahdollisimman suu-
5309: mahdollisuuksia sisältävät työpaikat ovat saat-      ressa määrin sosiaali- ja terveysministeriön alai-
5310: taneet käytännössä joutua keskimääräistä hei-        sena toimintana. Tällöin tulee samalla erityi-
5311: kompaan asemaan työsuojelun valvonnassa. On          sesti huolehtia siitä, että näiden tehtävien
5312: myös ollut tapauksia, joissa erityisviranomais-      asianmukaista suorittamista varten 'työpaikka-
5313: ten antamat asianomaisesta eri:tyislainsäädän-       valvontaa suorittavien ja turvallisuusmääräys-
5314: nöstä johtuvat turvallisuusnormit eivät saavut-      ten valmistelusta vastaavien viranomaisten voi-
5315: taneet sitä turvallisuustasoa, jota työntekijöiden   mavaroja ja toimintaedellytyksiä nykyisestään li-
5316: suojeleminen tapaturman ja sairastumisen vaa-        sätään.
5317: ralta olisi edellyttänyt.
5318:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1978.
5319: 
5320:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläiärvi
5321:                                              N:() 31                                              5
5322: 
5323: 
5324: 
5325: 
5326:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
5327: 
5328:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       det av bl.a. arbetarskyddsstyrelsen och genom
5329: anger har. Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse    ökning av ämbetsmannakåren inom arbetar-
5330: av den 7 februari 1978 tili vederbörande med-      skyddsförvaltningen samt genom förbättring
5331: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    även i övrigt av förutsättningarna för myndig-
5332: av riksdagsman Kuusio m. fl. ställda spörsmål      heternas tillsynsåtgärder. Det oaktat är den
5333: nr 31:                                             tilisyn över skyddet i arbete, som utövas
5334:                                                    genom statsförvaltningens åtgärder tili vissa
5335:            Är Regeringen medveten om att det       delar splittrad på andra än social- och hälso·
5336:        vid tilisynen över s.k. speciellt farliga   vårdsministeriets förvaltningsområde, tili vilket
5337:        arbetsplatser i fråga om skyddet i          ärenden angående arbetstagarnas säkerhet och
5338:        arbete har förekommit brister, vilket       hälsa i huvudsak hör.
5339:         äventyrat en trygg fortsättning av             Arbetarskyddsförvaltningen har erhållit sin
5340:        arbetet inom ifrågavarande branscher,       nuvarande utformning på basen av de förslag,
5341:        och                                         som ingår i kommissionens för arbetarskydds-
5342:            ämnar Regeringen låta tilisynen över    organisationen betänkande ( 1971: B 87). Kom-
5343:        efterlevnaden av lagen om skydd i           missionen föreslog även vissa åtgärder för en
5344:        arbete samt vissa speciallagar handhas      ytterligare utbyggnad av arbetarskyddsförvalt-
5345:        uteslutande av arbetarskyddsmyndighe-       ningen. En avsevärd del av dessa åtgärder
5346:        lterna eller avser Regeringen att vidta     har redan förverkligats. Bland dem kan t.ex.
5347:        andra åtgärder, vilka vore ägnade att       nämnas omorganiseringen av tilisynen över
5348:        effektivera samarbetet mellan arbetar-      skydd i arbetet i fråga om skogs- och flott-
5349:        skyddsmyndigheterna och andra tilisyns-     ningsarbeten, överföringen av handhavandet
5350:        myndigheter?                                av tilisynen över skydd i arbetet inom sjö-
5351:                                                    farten tili arbetarskyddsstyrelsen samt över-
5352:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      föringen av institutet för arbetshygien tili
5353: samt anföra följande:                              staten.
5354:    Stadgandena i lagen om skydd i arbete              Kommissionen för arbetarskyddsorganisa-
5355: ( 299/58) gäller med vissa undantag allt arbete    tionen ansåg vidare, att en vidareutveckling av
5356: som utförs i arbets- och tjänsteförhållande.       arbetarskyddsförvaltningen bl.a. förutsätter en
5357: I lagens 8 § stadgas ytterligare: "Äro särskilda   utredning om vilka av de uppgifter som inte
5358: stadganden gällande angående arbetarskyddet        hör tili social- och hälsovårdsministeriets verk-
5359: i visst arbete, skola i sådant arbete vid sidan    samhetsområde kan koncentreras så att de
5360: av denna lag även dessa lända tili efterrät-       ansluts tili arbetarskyddsförvaltningen. Sådana
5361: telse."                                            verksamhetskomplex var enligt kommissionens
5362:    I 8 § lagen om skydd i arbete avsedda           åsikt särskilt tillsynen över tryckkärl, viiken
5363: stadganden ingår bl.a. i gruvlagen (503/65),       lyder under social- och hälsovårdsministeriet,
5364: lagen om explosionsfarliga ämnen ( 263/5 3 ) ,     och i gruvlagen stadgad tillsyn över säkerheten
5365: lagen om strålningsskydd ( 174/7 5), lagen om      och hygienen inom gruvarbetet, viiken också
5366: gifter (309/69), och lagen om tryckkärl            är underställd nämnda ministerium. Kommis-
5367: (98/73). Tiliämpningsområdena för alla dessa       sionen föreslog ytterligare, att även skötseln
5368: lagar kan helt eller delvis anses som i spörs-     av andra uppgifter i anslutning tili tillsynen
5369: målet avsedda speciellt farliga arbetsområden.     över skydd i arbete, som utförs. inom stats·
5370:    För effektivering av tilisynen över skydd i     förvaltningen, efter utredningar skulle över-
5371: arbete har under de senaste åren vidtagits         föras på den allmänna arbetarskyddsförvalt-
5372: betydande lagstiftningsåtgärder genom inrättan-    ningen.
5373: 0878002705
5374:                                             1978 vp.
5375: 
5376:     På basen av de utredningar som företagits      hetsnivå som ett skydd för arbetstagarna mot
5377: samt erfarenheterna av myndigheternas verk-        olyckor och sjukdomar skulle ha förutsatt.
5378: samhet verkar det som om det inom ifråga-              Ett speciellt problem, närmast med tanke
5379: varande branscher och andra sådana områden,        på arbetstagarna, kan anses vara att vid den
5380: om vilka för arbetarskyddets del stadgas även      arbetarskyddstillsyn som på arbetsplatserna ut-
5381: i annan lagstiftning än lagen om skydd i           förs av andra än arbetarskyddsmyndigheterna
5382: arbete, skulle förekomma brister i fråga om        ett tillräckligt samarbete med de arbetarskydds-
5383: arrangemangen för samarbete och befogen-           organ som existerar på arbetsplatsen enligt
5384: heter mellan de myndigheter som övervakar          lagen om tillsyn över arbetarskyddet (131/73)
5385: skyddet. Myndi~terna har inte i tillräckligt       lätt förbigås. Arbetarskyddsfullmälttige . och
5386: hög grad informerat varandra om de inspek-         arbetarskyddskonunissione.tna ha:r . således inte
5387: tioner de verkställt och de direktiv de med-       tili alla delar alltid haft möjlighet att i till-
5388: delat. A andra sidan har myndigheterna om          räckligt hög grad på i lagen om tillsyn över
5389: samma angelägenheter meddelat direktiv som         arbetarskyddet stadgat sätt inverka på säker-
5390: sinsemellan avviker i någon mån, i syfte att       heten och hygienen på arbetsplatsen.
5391: avhjälpa missförhållanden och brister. Även om         Med anledning av vad ovan anförts kan
5392: skillnaderna mellan direktiven och råden delvis    konstateras att oklarheterna vid tillsynen över
5393: kan .förklaras med innehållet i vederbörande       arbetarskyddet på speciellt farliga arbetsom-
5394: lagstiftning, anser regeringen det vara uppen-     råden och arbetsplatser och dubbleringen i
5395: bart, att samarbetet mellan nämnda myndig-         fråga om arbetarskyddsmyndigheternas funk-
5396: heter i fråga om tillsynen, med beaktande av       tioner på betryggande och ur arbetarskydds-
5397: syftet med stadgandena, har varit bristfälligt.    politisk synpunkt sett · hållbara grunder kan
5398:     I . samband med en del av de allvarliga        avlägsnas och verksamhetsmöjligheterna för
5399: olycksfall som har inträffat under de senaste      arbetsplatsernas arbetarskyddsorgan i alla
5400: åren har det framgått, att en uppenbar orsak       säkerhetsfrågor bäst kan tryggas genom att
5401: tili olyckorna har varit att nödvändiga säker-     tillsynen över arbetarskyddet på nämnda ar-
5402: hetsåtgärder har försummats, vilket åtminstone     betsområden och arbetsplatser i så stor ut-
5403: delvis har ber,ott på att det inte har funnits     sträckning som möjligt överförs på arbetar-
5404: tillräckligt noggranna säkerhetsbestämmelser.      skyddsförvaltningen samt genom att veder-
5405: Det har också bland de arbetsgivare som an-        börande myndigheters samverkan med arbetar-
5406: svarat för skyddet i arbete rått ovisshet om       skyddsmyndigheterna effektiveras. Det bör i
5407: viiken tillsynsutövande myndighets direktiv        detta sammanhang ytterligare poängteras, att
5408: som borde följas i de enskilda fallen.             i vissa andra Iänder vidtagna åtgärder för
5409:     Det har i den praktiska tillsynsverksamheten   effektivering av tillsynen över arbetarskyddet
5410: över skydd i arbete framgått, att sådana arbets-   stöder genomförandet av en sådan lösning även
5411: platser där efterlevnaden av direktiven om         i Finland.
5412: arbetstagarnas säkerhet och hygien övervakas           1 ovannämnt syfte försöker regeringen ut·
5413: dels av arbetarskyddsmyndigheterna, dels av        reda frågan om nödvändiga åtgärder för
5414: andra myndigheter, lätt helt och hållet undan-     ordnande av tillsynen över arbetarskyddet inom
5415: dras sedvanlig tillsyn över skydd i arbete, även   speciellt farliga arbetsområden så, att denna
5416: om ·specialmyndigheternas tillsyn ofta bara        tillsyn i så stor titsträckning som möjlig·t
5417: gäller · :en del av arbetsplatsen eller arbets-    underställs social- och hälsovårdsministeriet.
5418: proeessen. Härigenom har arbetsplatser med         Härvid är det av nöden att samtidigt särskilt
5419: särskilda faromöjligheter ibland i praktiken       sörja för, att för att dessa uppgifter. skall
5420: råkat . i en ställning som i fråga om tillsyn      kunna handhas på ett ändamålsenligt , .sätt
5421: över skydd i atbete är sämre än den genom-         resurserna och verksamhetsförutsättningarna
5422: snittliga. Det har också hänt att de av veder-     ökas för de myndigheter som utövar tillsyn
5423: börande spedallagstiftning föranledda säker-       över arbetsplatserna och svarar för beredningen
5424: hetsnormer som har meddelats av specialmyn-        av säkerhetsföreskriftema. ·
5425: digheterna inte har nått upp tili den säker-
5426:      Helsingfors den 21 mars 1978.
5427: 
5428:                                                Soci~~ och hälsovårdsminister Pirkko.· TyöliijähJi .
5429:                                                1978 :vp.
5430: 
5431: Kirjallinen kysymys n:o 32.
5432: 
5433: 
5434: 
5435: 
5436:                                    Tuovinen: Kolmivuorotyön teettämisestä työllisyyskurssilaisilla.
5437: 
5438: 
5439:                          E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e II e .
5440: 
5441:    .Aivan viime aikoina on käynyt ilmi, että jois-    silaisia yritystensä tuotannollisia päämääriä
5442: sakin tapauksissa ilmeisestikin niin sanotuilla       hyödyttävinä.
5443: erityiskursseilla yrityksissä tapahtuvaa koulu-          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
5444: tusta, työllisyyskoulutukseen liittyviä työharjoit-   tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
5445: telujaksoja, on teetetty yötyönä.                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5446:    Yöllä tapahtuvasta työharjoittelusta eivät         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5447: oppilaat ole saaneet mitään erityistä korvausta,
5448: koska työehtosopimukset eivät koske oppilaita                   Onko Hallitus tietoinen kolmivuoro-
5449: eikä työllisyyskurssisäännöstö tunne yöharjoit-              työn teettämisestä työllisyyskurssilaisil-
5450: telusta (joka liittyy kolmivuorotyöhön) mak-                 la, ja jos on,
5451: settavaa erillistä korvausta.                                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5452:     Käsitykseni mukaan yötyöt työllisyyskoulu-               ryhtyä työllisyyskoulutuksen ohjeistojen
5453: tuksessa eivät ole välttämättömiä, koska samat               muuttamiseksi niin, että kolmivuoro-
5454: asiat voidaan opettaa päiväsaikaan normaalin                 harjoittelu mahdollistaisi aina koulutus-
5455: työajan puitteissa. Näin ollen työllisyyskoulu-              tuen lisäksi myös ko. alan työehtosopi-
5456: tuslain ja siihen liittyvän asetuksen perusteella            muksen mukaiset vuorotyökorvaukset?
5457: yrittäjät käyttävätkin hyväkseen työllisyyskurs-
5458:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
5459: 
5460:                                             Jouko Tuovinen
5461: 
5462: 
5463: 
5464: 
5465: 087800178T
5466: 2                                            t~ns   vp.
5467: 
5468: 
5469: 
5470: 
5471:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
5472: 
5473:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lujaksoilla, joilla opiskelijat saavat kokemusta
5474: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ja tuntumaa koulutuksen tavoitteena oleviin
5475: olette 7 päivänä helmik~uta 1978 päivätyn- kir-    tehtäviin. Mikäli kolm.ivuorotyö kuuluu oleelli-
5476: jeenne ohella toimittanut valtioneuyoston asian-   sena osana ammatin kuvaan, ei koulutuk11<::n
5477: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    järjestämistä työharjoittelussa kolmivuorotyön
5478: Jouko Tuovisen näin kuuluvasta kirjallisesta        rytmissä voida kokonaan välttää. Vuosittain on
5479: kysymyksestä n:o .32:                              noin 200 työllisyyskurssilaista kolmivuoroisessa
5480:                                                    työharjoittelussa.
5481:            Onko Hallitus tietoinen kolmivuoro-         Työllisyyskoulutuksesta annetun lain 13 §:n
5482:         työn teettämisestä työllisyyskurssilaisil- mukaan ammattikurssin oppilaille maksettavista
5483:         la, ja jos on,                             oppilaan ja hänen perheensä toimeentulon tur-
5484:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vaamiseksi myönnettäviistä koulutustuesta sekä
5485:         ryhtyä työllisyyskoulutuksen ohjeistojen muista korvauksista ja etuuksista säädetään ase-
5486:         muuttamiseksi niin, että kolmivuoro- tuksella. Lain perusteluissa sekä työllisyyskou-
5487:         harjoittelu mahdollistaisi aina koulutus- lutuksesta annetun asetuksen ( 206/7 6) 3 7
5488:         tuen lisäksi myös ko. alan työehtosopi- §:ssä on määritelty oppilaiden toimeentulon
5489:         muksen mukaiset vuorotyökorvaukset? turvaamiseksi myönnettävä taloudellinen tuki.
5490:                                                    Säädösten lähtökohtana on se, ettli maksutto-
5491:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- man koulutuksen lisäksi myönnetä!(_n opp_ilaille
5492: vasti seuraavaa:                                    talot~dellista tukea hänen. itsensä ja hänen per-
5493:    Työllisyyskoulutuksesta annetun lain (31 / heensä kurssiaikaisen toimeentulon turvaami-
5494: 76) 1 § :n mukaan järjestetään työllisyyskoulu- .. seksi, sekä koulutukseen liittyvien matkojen
5495: tus työllisyyden edistämiseksi. Pyrkimyksenä suorft:tamiseksi. Taloudellinen tuki ei siis ole
5496: on, että koulutukseen hakeutuvat jo hakeutu- korvausta mahdollisesta tuotannollisesta työpa-
5497: misvaiheessa työvoimatoimistossa saisivat sel- noksesta, joka työharjoittelusta aiheutuu.
5498: keän kuvan kyseessä olevan ammatin sisällöstä          Jotta työharjoittelua ei käytettäisi taloudel-
5499: ja olosuhteista, ja että he voisivat jo tässä vai- lisen voiton tavoittelemiseksi, perii koulutuk-
5500: heessa punnita kiinnostuksensa ja mahdollisuu- sen järjestäjä työharjoittelupaikan tarjoavalta
5501: tensa työskennellä koulutusalalla. Koulutusvai- yritykseltä ammattikasvatushallituksen määrit-
5502: heessa pyritään alalle työllistymisedellytyksiä telemien normien mukaisen arvioitua tuotannol-
5503: lisäämään työpaikoilla tapahtuvilla työharjoitte- lista panosta vastaavan korvauksen.
5504:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1978.
5505: 
5506: 
5507:                                                             Työvoimaministeri Arvo Aalto
5508:                                                N:o 32                                                  3
5509: 
5510: 
5511: 
5512: 
5513:                           T i 11   Ri k s d a g e n s     H err    T a 1m a n.
5514: 
5515:    I den ordning 37 § 1 mom. ritksdagsord-              placeringsmöjligheterna genom arbetstränings-
5516: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder              perioder vid arbetsplatser där eleverna genom
5517: skrivelse av den 7 februari 1978 tili vederbö-          erfarenhet får inblick i de uppgifter utbild-
5518: rande medlem av statsrådet för besvarande               ningen syftar tili. Hall treskiftsarbete utgör en
5519: översänt avskrift av riksdagsman Jouko Tuo-             väsentlig del av yrkets karaktär, är det inte
5520: vinens skriftliga spörsmål nr 32:                       möjligt att helt undvika arbetsträning enligt
5521:                                                         treskiftsarbetsrytm. Ca 200 yrkeskursdeltagare
5522:           Är Regeringen medveten om att del-            utför årligen treskiftsarbete under arbetsträ-
5523:        tagare i sysselsättningskurser hålls i           ningen. .
5524:        treskiftsavbete, samt om så är fallet,              Enligt 13 § lagen om sysselsättningsfrämjan-
5525:            vilka åtgärder ämnar Regeringen              de utbildning fastställs det utbildningsstöd som
5526:        vidta för att ändra direktiven rörande           utbetalas tili yrkeskurselever för tryggande ele-
5527:        sysselsättningsfrämjande utbildning så,          vens och hans familjs utkomst samt andra er-
5528:        att treskiftsarbetspraktik aJltid ookså ut-      sättningar och förmåner genom en förordning.
5529:        över utbildningsstödet skulle berättiga          Det ekonomiska stöd som beviljas för tryggan-
5530:        tili ersättning för skiftesarbete enligt         de av elevernas utkomst definieras i motive-
5531:        gällande avtal inom respektive bransch?          ringen för lagen och i 3 7 § förordningen om
5532:                                                         sysselsättningsfrämjande utbildning ( 206/7 6) .
5533:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-            Utgångspunkten för bestämmelserna är, att
5534: samt följande:                                          eleven förutom kostnadsfri utbildning beviljas
5535:    I enlighet med 1 § lagen om sysselsättnings-         ekonomiskt stöd för tryggande av hans och
5536: främjande utbildning (31/76) anordnas syssel-           hans familjs utkomst, samt för de resor som
5537: sättningsfrämjande utbildning i syfte att främja         ansluter sig tili utbildningen. Det ekonomiska
5538: sysselsättningen. Målet är, att personer som            stödet är således inte ersättning för en even-
5539: söker sig till sysselsättningsfrämjande utbild-          tuell produktiv arbetsinsats som arbetsträningen
5540: ning redan i det skede då de ansöker skulle             leder tili.
5541: hos arbetskraftsbyrån få en klar föreställning             För att arbetsträningen inte skulle utnyttjas
5542: av ifrågaVIatande yrkes innehåll och förhållan-         i ekonomiskt syfte, vinningsuppbär den som ar-
5543: den så att de redan i detta skede skulle kunna           rangerar utbildningen av det företag som upp-
5544: överväga om de är intresserade av branschen             låter en arbetsträningsplats en ersättning mot-
5545: och har förutsättningar för den. Under utbild-          svarande en enligt yrkesutbildningss,tyrelsens
5546: ningstiden strävar man tili att förbättra arbets-       normer uppskattad arbetsinsats.
5547:      Helsingfors den 14 mars 1978.
5548: 
5549: 
5550:                                                                      Arbetskraftsminister Arvo Aalto
5551:      '\
5552:       i
5553: 
5554: 
5555: 
5556: 
5557: ,,
5558: ''
5559:                                               1978 :vp.
5560: 
5561: Skriftligt .spörsmål nr 3 3.
5562: 
5563: 
5564: 
5565: 
5566:                                   Stenbäck in.fl.: Om förbättrande av länsrätternas förutsättningar
5567:                                       att handlägga skattebesvär.
5568: 
5569: 
5570:                            Tili Riksdagen.s Herr Talman.
5571: 
5572:    Antalet skattebesvär har under senaste tid        blivit klart märkbar först nu, när antalet ·skat-
5573: ökat i hög grad; Länsrätterna har för liten per-     tebesvär igen har vuxit.
5574: sonaL för haridläggning av ärendena och därtill         En utredning visar att antalet skattebesvär
5575: anses . .att situationen har förvä!rat·s ·av vissa   i Nylands länsrätt under ar 1977 ökade med
5576: ändringar i den lagstiftning som gäller beskatt-     hela 27,3% jämfört med föregående år. Trots
5577: riingen och av att flera skaftehesvär inlämnas       att länsrätten behandlade nästan 500 skatte-
5578: på grund av den rådande ekonomiska depres-           besvär flera än under föregående .år, ·blev ·• ändå
5579: sionen.                                              över 2 000 besvär obehairdlade; Vid ingångeti
5580:    När den nya lagen angående länsrätter träd"       av detta år var det ·totala antalet obehandlade
5581: de j kraft år 1975, genomfördes. en organisa-        skattebes:vär vid Nylands länsrätt nästan 10 000.
5582: tionsförändring. I stället för länsrätterna kom         Dagens läge är s'åledes · bekymmersamt såväl
5583: en länsrätt, som arbetar indelad i avdelningar.      med tanke på .länsrätterna8 arbetssituation som
5584: Nylands l.änsrätt har. fem avdelningav.. I sam-      ur rättsskyddssynpunkt. Till ett gott rätts-
5585: band med lagändririgen indrogs i Nyland 8            skyddssystem hör at.t handläggningen av skat~
5586: äldre och yngre länssekreterartjänster eller be-     tebesvär inte får ta oskäligt lång tid .i anspråk:
5587: fattningar och deras innehavare ·Överfördes till        Med hänvisning till ovanstående ber under-
5588: de nyinrättade länsassessortjänsterna eller be-      teoknade att i .den ordning 37 § 1 mom. riks~
5589: fattningarna.                                        dagsordningen f.öreskriver. .till vederbörande
5590:    Då ·länsrätten inte fick ·motsvarande antal       medlem av statsrådet få · ställa följande spörs-
5591: nya föredraganden i stitllet, har man sedan          mål:             ·                              ·
5592: dess fått fungera med brist på arbetskraft.
5593:    Det skatterättelsesystem, som trädde i kraft                Vilka åtgärder ämnar Regerin:gen vid-
5594: i början av år .1975, ledde till en betydande               taga för att förbättra länsrätternas möj-
5595: nedgång i antalet besvär åren 1975 och 1976                 ligheter att i snabbare ·ordning än för
5596: och gjorde att bristen på föredraganden har                 närvarande ·handlägga skattebesvär?
5597:      Helsingfors den 7 februari 1978.
5598: 
5599:          Pär Stenbäck                   Jutta Zilliacus                Ragnar Granvik · ..:
5600:          Gunn~r ·lläggblem              Ingvar S. Melin                Henrik Westedund
5601:          Elly Sigfrids                  Håkan Malm                     Christoffer Taxell··· ·
5602: 
5603: 
5604: 
5605: 
5606: 087800206P
5607: 2                                              1978 vp.
5608: 
5609: Kirjallinen kysymys n:o 33.                                                                  Suomennos.
5610: 
5611: 
5612: 
5613: 
5614:                                    Stenbäck ym.: V erovalituksia käsittelevien lääninoikeuksien työs-
5615:                                        kentelyedellytysten parantamisesta.
5616: 
5617: 
5618:                          Ed u s kunnan Herra Puhemiehelle.
5619: 
5620:    Verovalitusten määrä on viime aikoina huo-          lut selvästi havaittavaksi vasta nyt, kun vero-
5621: mattavasti noussut. Lääninoikeuksien henkilö-          valitusten määrä jälleen on kasvanut.
5622: ki,Ulta on liian pieni asioiden ·käsittelemiseksi         Selvitys osoittaa, että verovalitusten määrä
5623: ja tiimän .lisäksi katsotaan tilanteen huonontu-       Uudenmaan lääninoikeudessa nousi vuoden
5624: neen eräiden verotusta koskevan lainsäädännön          1977 aikana kokonaista 27,3% edelliseen vuo-
5625: muutosten vuoksi ja sen wioksi, että yhä               teen verrattuna. Vaikka .lääninoikeus käsitteli
5626: useampia verovalituksia jätetään vallitsevan ta-       lähes 500 verovalitusta enemmän kuin. edellise·
5627: louddliseri laman. takia.                              nä vuonna, jäi kuitenkin yli 2 000 valitusta kä-
5628:    Kun uusi lääninoikeuksia koskeva laki tuli          sittelemättä. Tämän vuoden alussa oli Uuden-
5629: voima® vuonna 1975, toteutettiin järjestelmän          maan lääninoikeuden käsittelemättömien vero-
5630: muut~; . ·Lääninoikeuksien sijaan tuli yksi lää-       valitusten . määrä lähes 10 000. Päivän tilanne
5631: ninoikeus, joka· työskentelee osastoihin jakau-        on siis huolestuttava sekä lääninoikeuksien työ-
5632: tuneet1a .• {Judenmaan Jääuinoikeudessa on viisi       tilannetta että oikeudellisia näköko~tia ajatel-
5633: osastoa, Llin ·.· muut<>ksen yhteydessä lakkautet-     len. Hyvään t>ik.eussuojajärjestelmään kuuluu,
5634: tiin Uudeltamaatlta 8 v,anhemlOOll ja nuorem-          että verovalitusten käsittelyyn ei saa kulua koh-
5635: man. lääniusihteerin virkaa tai tointa ja niiden       tuuttoman pitkää aikaa.
5636: haltijat J&iirrettiin . vasta perustettuihin läänin-       Edellä olevan perusteella esitämme v.altiopäi-
5637: asessorin virkoihin tai toimiin.                        väjärjes,tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten val-
5638:    Kun lääninoikeus ei saanut vastaavaa mää-           tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
5639: rää uusia esittelijöitä, on sen jälkeen täytynyt        si seuraavan kysymyksen:
5640: toimia puutteellisin työvoimin.
5641:    Veronoikaisujär:jestelmä, joka tuli voimaan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5642: vuoden 1975 alussa, johti huomattavaan vero-                   ryhtyä lääninoikeuksien mahdollisuuk-
5643: valitusten· v~nemiseen vuosina 1975 ja 1976                    sien parantamiseksi käsitellä verovali-
5644: ja aiheutti sen, että esittelijöiden puute on tul-             tuksia not)eammin kuin tällä hetkellä?
5645:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1978.
5646: 
5647:          Pär Stenbäck                     Jutta Zilliacus                 Ragnar Granvik
5648:          Gunnar Häggblom                  Ingvar S. Melin                 Henrik Westerlund
5649:          Elly Sigfrids                    Håkan Malm                      Christoffer Taxell
5650:                                               N:o 33                                                 3
5651: 
5652: 
5653: 
5654: 
5655:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
5656: 
5657:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kiireellisis.tä toimenp1teistä. Työryhmä es1.tt1
5658: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       esittelijöiden palkkimksen parantami&ta;läänin-
5659: olette 7 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn           oikeudensi!hteerien vinkojen ja toimien perusta~
5660: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mista, lääninoikeuden kokoonpanon pienentä-
5661: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen Pär Sten-     mistä väliaikaisesti eräitä asioita käsiteltäessä,
5662: bäckin ja muiden näin kuuluvasta kirjallisesta      lääninoikeuden jäsenten esittelyvelvollisuuden
5663: kysymyksestä n:o 33:                                lisäämistä, notaarien es1ttelijänä käytön lisäämis-
5664:                                                     tä, määrärahan saamista ylityökorvauksia varten,
5665:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lomakkeiden saamista lääninoikeuksien käyt-
5666:        ryhtyä lääninoikeUksien mahdollisuuk-        toon, atk-etäispäätelaitteen saamista Uuden-
5667:        sien parantamiseksi käsitellä verovali-      maan lääninhallitukseen lääninoikeuden .käy,t-
5668:        tuksia nopeammin kuin tällä hetkellä?        töön, laskutoimitusten ,siirtämistä verolautakun-
5669:                                                     nille ja valtion- ja kunnanasiamiehen kuulemis-
5670:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         menettelyn nopeuttamista.
5671: taen seuraavaa:                                        Sisäasiainministeriö on esittänyt tarpeellisten
5672:     Lääninoikeuksien työskentelyvaikeudet ja asi-   virkojen ja toimien, mm. lääninoikeudensihtee-
5673: oiden käsittelyn jouduttamisen tarve koskevat       rien toimien, perustamista useissa tulo- ja .me-
5674: pääasiassa veroasioita. Tilanne on veroasioiden     noarvioesityksissään, viimeksi vuoden 1978
5675: osalta selvästi huononemas:sa. Vuoden 1977          budjetin valmistelun yhteydessä. Tähän ei kui-
5676: aikana läänino1keuksiin saapuneiden uusien          tenkaan ole katsottu olevan nykyisen valtion-
5677: veroasioiden määrä on huomattavasti lisään-         talouden tilan vuoksi mahdollisuuksia.
5678: tynyt muun muassa vaikeutuneen verolain-               Viime syksynä suoritettujen palkkojen tar-
5679: säädännön, vallitsevan laman sekä bruttovero-       kistusneuvottelujen yhteydessä sisäasiainminis-
5680: asteen nousun vaikutuksesta. Tilanne 1äänin-        teriö esitti valtion työmarkkinalaitokselle lää-
5681: oikeuk,sissa on yleisesti ottaen huolestuttava      ninhallitusten esittelijöiden palkkauksen tarkis-
5682: siitä huolimatta, että tehokkuus on vuoden          tamista mm. liian nopean vaihtuvuuden hillit-
5683: 1977 aikana lisääntynyt useimmissa läänin-          semiseksi. Tämän johdosta voitiinkin nuorem-
5684: oikeuksissa. Veroasioita on ruuhkautunut Uu-        pien lääninsihteerien, esittelijöiden ja notaarien
5685: denmaan, Turun ja Porin, Hämeen, Mikkelin,          palkkausta jossain määrin korjata.
5686: Kuopion, Vaasan, Keski-Suomen ja Oulun lää-            Sisäasiainministeriö on 31. 1. 1978 asettanut
5687: ninhalli tuksissa.                                  työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää mah-
5688:     Sisäasiainministeriö on 5. 4. 1977, neuvotel-   dollisuuksia erilaisten päätösmallien ja lomak-
5689: tuaan asiasta korkeimman hallinto-oikeuden ja       keiden käytön lisäämiseksi lääninoikeuksissa.
5690: oikeusministeriön sekä valtiovarainministeriön      Työ suoritetaan yhteistoiminnassa oikeusminis-
5691: järjestelyosaston kanssa, asettanut työryhmän,      teriön tietojärjestelmäyksikön kanssa ja sen on
5692: jonka tehtävänä on selvittää ne eri tekijät, jot-   määrä valmistua kuluvan kevään aikana.
5693: ka lääninhallituksissa vaikeuttavat lääninoikeuk-      Vuoden 1978 tulo- ja menoarviossa on mää-
5694: sien toiminnan järjestämistä mahdollisimman         räraha momentilla 25.99.27 korkeimman hal-
5695: tehokkaaksi ja hidastavat asioiden käsittelyä       linto-oikeuden atk-rekisterin etäispäätteen ulot-
5696: lääninoikeuksissa, sekä tehdä ehdotuksensa toi-     tamiseksi Uudenmaan lääninhallitukseen. Etäis-
5697: menpiteiksi, joiden avulla näitä vaikeuksia voi-    päätelaitteet saataneen vielä tämän vuoden ku-
5698:  taisiin vähentää ja asioiden käsittelyä joudut-    luessa käyttöön.
5699: taa.                                                   Lopullisen mietintönsä lääninoikeustyöryhmä
5700:     Työryhmä on laatinut 28. 6. 1977 muistion       on antanut 9. 3. 1978. Paitsi jo aikaisemmin
5701: lääninoikeuksien työtilanteen edellyttämistä        lueteltuja toimenpide-ehdotuksia työryhmä on
5702: 4                                             1978 vp.
5703: 
5704: ehdottanut muutoksia verotuslakiin, seurannan        kutukset lääninhallitusten organisaatioon. Työ-
5705: tehostamista ja tavoitteiden asettamista, kou-       ryhmän lopullinen selvitys valmistuu kevään
5706: lutuksen lisäämistä ja teknillisten välineiden       kuluessa. Selvityksen valmistuttua on todetta-
5707: parantamista.                                        vissa, voidaanko esimerkiksi lääninkonttoreista
5708:    Sisäasiainministeriö on käynyt neuvotteluja       jossain määrin saada lisätyövoimaa lääninoikeuk-
5709: valtiovarainministeriön kanssa kuluvan vuoden        sien tehtäviin. Näiden lisäksi on eri työryh-
5710: ensimmäisessä lisämenoarviossa virastotyöjärjes-     mässä selvitettävänä lääninhallitusten kirjaamis-
5711: telmän laajentamista varten varattujen määrä-        järjestelmän kehittäminen, jolloin erityisesti
5712: rahojen saamiseksi myös lääninoikeuksissa ole-       lääninoikeuksien osalta otetaan huomioon riit-
5713: vien ruuhkien purkamiseen. Tämän perusteella         tävä yhtenäisyys korkeimman hallinto-oikeuden
5714: on alustavasti suunniteltu 19 esitteliiän otta-      kirjaamisjärjestelmään.
5715: mista loppuvuodeksi, joista 6 esittelijää tulisi        Lääninoikeuksien toimintaa seuraa jatkuvasti
5716: Uudenmaan lääninhallitukseen.                        sisäasiainministeriön asettama lääninoikeuksien
5717:    Sisäasiainministeriössä on parhaillaan vireillä   yhteistyövaliokunta. Samoin korkein hallinto-
5718: useita selvityksiä lääninhallitusten toiminnan       oikeus seuraa jatkuvasti tilanteen kehittymistä
5719: tehostamiseksi, joilla on vaikutusta myös lää-       lääninoikeuksissa ja pyrkii omalta osaltaan pa-
5720: ninoikeuksien toimintaan. Syksyllä 1977 antoi        rantamaan lääninoiikeuksien toimintaedellytyk-
5721: mietintönsä lääninhallitustoimikunta, joka on        siä.
5722: selvittänyt suunnittelun ja seurannan osuutta           Edellä mainituilla toimenpiteillä ei pystytä
5723: lääriinhallitusten johtamiseen. Veronkantojärjes-    vaikuttamaan verovalitusten määrään. Perim-
5724: telmän. uudistamisella on suoranaista vaikutus-      mäinen syy verovalitusten suureen määrään on
5725: ta lääninhallitusten toimintaan. Vuosina 1978        verotuksen perusteiden ja verotusmenettelyn
5726: ja 1979 siirretään lääninhallituksista yhteensä      monimutkaisuudessa. Tilannetta helpottaisi ve-
5727: 126 viranhaltijaa lääninverovirastoihin. Tämän       rolainsäädännön ja verotusmenettelyn kehittä-
5728: johdosta sisäasiainministeriö on asettanut työ-      minen ja yksinkertaistaminen.
5729: ryhmän, jonka on selvitettävä uudistuksen vai-
5730:      Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 1978.
5731: 
5732:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
5733:                                               N:o 33                                                 5
5734: 
5735: 
5736: 
5737: 
5738:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
5739: 
5740:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ledda av arbetssituationen vid länsrätterna. Ar-
5741: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       betsgruppen föreslog att föredragandelönerna
5742: av den 7 februari 1978 till vederbörande med-       skulle höjas, länsrättssekreterartjänster och -be-
5743: lem av statsrådet översänt avskrift av fö1jande     fattningar inrättas, att länsrätternas sammah-
5744: av riksdagsman Pär Stenbäck m.fl. ställda           sättning vid behandlingen av vissa ärenden
5745: spörsmå1 nr 33:                                     temporärt skulle kunna minskas, ökande av
5746:                                                     länsrätternas medlemmars föredragningsskyldig-
5747:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      het, ökad användning av notarier som före-
5748:        taga för att förbättra länsrätternas möj-    dragande, reserverande av anslag för övertids-
5749:        ligheter att i snabbare ordning än för       ersättning, blanketter till länsrätternas förfo-
5750:        närvarande handlägga skattebesvär?           gande, ställande av en adb-fjärrterminal till
5751:                                                     länsrättens vid Nylands länsstyrelse förfogande,
5752:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       överföring av räkneoperationerna till skatte-
5753: samt anföra följande:                               nämnderna och försnabbande av det interloku-
5754:    Länsrätternas arbetssvårigheter och behovet      toriska förfarandet i fråga om kommunalom-
5755: att påskynda handläggningen av ärenden gäller       bud och statsombud.
5756: huvudsakligen skatteärenden. I fråga om skat-          Ministeriet för inrikesärendena har under
5757: teärenden tenderar situationen klart att för-       flera år i ,sina förslag tili inkomst- och utgifts-
5758: sämras. Antalet nya skatteärenden, som under        stat, senast i samband med beredningen av
5759: år 1977 inkommit till länsrätterna, har ökat        statsförslaget för år 1978, föreslagit inrättande
5760: avsevärt bl.a. på grund av den allt mera in-        av erforderliga tjänster och befattningar, bl.a.
5761: vedklade skattelagstiftningen, den rådande re-      länsrättssekreterartjänster. Statshushållningens
5762: cessionen samt den höjda bruttoskattegraden.        nuvarande läge har emellertid inte artsetts till-
5763: Allmänt taget är läget vid länsrätterna oro-        låta detta.
5764: väckande trots att effektiviteten under år 1977        I samband med lönegranskningsförhandlingar-
5765: förbättrats i de flesta länsrätterna. Skatteären-   na 1 enaste höst föreslog ministeriet för inrikes-
5766: den har hopat sig i länsstyrelserna i Nylands,      ärendena för statens arbetsmarknadsverk, att
5767: Åbo och Björneborgs, Tavastehus, St Michels,        föredragandenas vid länsstyrelserna avlöning
5768: Kuopio, Vasa, Mellersta Finlands och Uleå-          skulle justeras bl.a. i syfte att stävja den allt-
5769: borgs Iän.                                          för snabba omsättningen. Härigenom kunde
5770:    Ministeriet för inrikesärendena tillsatte, ef-   också avlöningen för yngre landssekreterare,
5771: ter förhandlingar med högsta förvaltningsdom-       föredragande och notarier i viss mån korrige-
5772: stolen och justitieministeriet samt finansminis-    ras.
5773: teriets organisationsavdelning, 5. 4. 1977 en ar-      Ministeriet för inrikesärendena tillsatte 31.
5774: betsgrupp med uppdrag att utreda vilka fakto-       1. 1978 en arbetsgrupp med uppdrag att utreda
5775: rer ·som i länsstyrelserna försvårar ordnandet av   möjligheterna att öka användningen av olika
5776: Iänsrätternas verksamhet på ett så effektivt sätt   beslutsmodeller och blanketter vid länsrättet·
5777: som möjligt och fördröjer handläggningen av         na. Arbetet utförs i samråd med justitieminis-
5778: ärenden i länsrätterna. Arbetsgruppen skulle        teriets dataenhet och har beräknats bli slutfört
5779: även framlägga förslag tili åtgärder, ägnade att    under innevarande vår.
5780: avhjälpa ovannämnda svårigheter och påskynda           Under moment 25.99.27 i statsförslaget för
5781: handläggningen av ärenden.                          år 1978 föreslås ett anslag för utsträckande av
5782:    Arbetsgruppen uppgjorde 28. 6. 1977 en           högsta förvaltningsdomstolens adb-registers
5783: promemoria om brådskande åtgärder, föran-           fjärrtermina1 till Nylands länsstyrelse. Fjärrter-
5784: 087800206P
5785: 6
5786: 
5787: minalanläggningarna torde kunna tas i bruk          Med anledning härav har m1n1steriet för in-
5788: redan under innevarande år.                         rikesärendena tillsatt en arbetsgrupp med upp-
5789:    Länsrättsarbetsgruppen avgav sitt slutliga be-   drag att utreda revideringens verkningar på
5790: tänkande 9. 3. 1978. Utöver ovan nämnda för-        länsstyrelsernas organisation. Arbetsgruppens
5791: shg tiU åtgärder har arbetsgruppen föreslagit       slutliga utredning blir färdig under våren. Då
5792: ändringar i beskattningslagen, effektiverad upp-    utredningen är färdig, kan man konstatera om
5793: följning och uppställandet av mål, ökad ut-         det är möjligt att t.ex. från landskontoren i
5794: bildning och förbättring av de tekniska hjälp-      någon mån ytterligare frigöra ytterligare al'bets-
5795: medlen.                                             kraft för uppgifter i länsrätterna. I en annan
5796:    Ministeriet för inrikesärendena har med fi-      arbetsgrupp utreds dessutom utvecklandet av
5797: nansministeriet förhandlat om erhållande av i       länsstyrelsernas registreringssystem, varvid sär-
5798: den första tilläggsbudgeten för innevarande år      skilt för länsrätternas del beaktas den om-
5799: reserverade anslag för utvidgande av arbets-        ständigheten, att registreringssystemet i till-
5800: systemet vid ämbetsverken, också i syfte att        räckligt hög grad sikall överensstämma med
5801: reda upp anhopningen av ärenden i länsrät-          högsta förvaltningsdomstolens system.
5802: terna. På basen av förhandlingarna har det pre-         Länsrätternas samarbetsutskott, vilket till-
5803: liminärt planerats, att 19 föredragande skulle      satts av ministeriet för inrikesärendena, följer
5804: antas för slutet av året, av dessa 6 till Nylands   kontinuerligt med länsrätternas verksamhet.
5805: länsstyrelse.                                       Högsta förvaltningsdomstolen följer likaså fort-
5806:    För närvarande är flera utredningar för ef-       gående med situationens utveckling i länsrät-
5807: fektiverande av länsstyrelsernas verksamhet an-      terna och strävar för sin del till att förbättra
5808: hängiga i ministeriet för inrikesärendena. Des-     länsrä tternas verksamhetsföru tsättningar.
5809: sa utredningar inverkar också på länsrätternas          Genom ovan nämnda åtgärder kan man dock
5810: verlksamhet. Hösten 1977 avgav länsstyrelse-        inte reglera beskattningsbesvärens antal. Den
5811: kommissionen, viiken utrett planeringen och          yttersta otsaken till det stora antalet beskatt-
5812: uppföljningen som en del av länsstyrelsernas         ningsbesvär är beskattningsgrundernas och be-
5813: ledningsfunktion, sitt betänkande. Revideringen     skattningsförfarandets komplicerade karaktär.
5814: av skatteuppbördssystemet inverkar direkt på         Läget kunde förbättras genom att man utveok-
5815: länsstyrelsernas verksamhet. Aren 1978 och           lade och förenklade skattelagstiftningen och
5816:  1979 överförs sammanlagt 126 tjänsteinneha-         beska ttningsförfarandet.
5817: vare från länsstyrelserna till länsskatteverken.
5818:      Helsingfors den 15 mars 1978.
5819: 
5820:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
5821:                                               1978 Vp.
5822: 
5823: Kirjallinen kysymys n:o 34.
5824: 
5825: 
5826: 
5827:                                   M. Puhakka: Joensuun kaupungin Siilaisen terve)I!Sasetnan iaken~
5828:                                      nustöiden aloittamisen jouduttamisesta.
5829: 
5830: 
5831:                          E d u s k u n n a n H e tr a P u h e m i e h e 11 e.
5832: 
5833:     Joensuun kaupunki on useissa eri yhteyksissä      terveysaseman rakentamista. Lääkintöhallitus ei
5834: painokkaasti tuonut esille terveyskeskuksen sai-     kuitenkaan vielä ole ottanut kantaa pääterveys-
5835: :t:aalan rakentamisen kiireellisyyden. Vahvista-     aseman sairaalan rakentamiseen.
5836: essaan ·Joensuun kaupungin kansanterveystyön             Joensuun kaupunki on aktiivisesti pyrkinyt
5837: viisivuotissuunnitelmaa lääkintöhallitus on esit-    saattamaan myönteiseen ratkaisuun Siilaisen
5838: tänyt terveyskeskuksen vuodeosaston rakenta-         pääterveysaseman rakentamisen. Tästä on osoi-
5839: misvuodeksi vuotta 1982. Nykyinen terveyden-         tuksena suunnitelmien valmiusaste. Arkkitehti-
5840: hoidollinen tilanne ei kuitenkaan salli tällaisen    suunnittelu on suurelta osaltaan valmis jatkuen
5841: viivästymisen toteuttamista, vaan rakennus-          edelleen täydellä teholla niiden lopulliseen val-
5842: työt tulisi terveyskeskuksen vuodeosaston osal-      miuteen saattamiseksi.
5843: ta pystyä aloittamaan jo vuod~ 1979 syksyllä.            Myös hankkeen rahoittamiseksi kaupunki on
5844:     Nykyisellään pitkäaikaissairaiden hoitotilanne   toiminut aktiivisesti. Kaupunki on varannut
5845: on Joensuussa sellainen, että terveyskeskuksen       vuoden 1978 talousarvioansa 3,5 mmk määrä-
5846: Sairaspaikkaa jonottaa 298 pitkäaikaissairasta.      rahan Siilaisen terveyskeskuksen rakennustöiden
5847: Näistä 114 oli joko keskussairaalassa tai van-       rahoittamiseen. Rahoitusta on tarkoitus jatkaa
5848: hainkodissa, joiden hoitopaikoille he eivät kuu-     tulevienkin vuosien talousarvioiden yhteydessä.
5849: lu.                                                  Joensuun kaupunki on valmis käynnistämään
5850:     Hälyttävintä on, että välttämättä sairaala-      Siilaisen terveysaseman rakennustyön tarvitta-
5851: hoitoa tarvitsevia potilaita oli kotisairaanhoi·     essa kaupungin omarahoitteisena edellyttäen
5852: dossa 164. Lääkäreiden tiedossa on lisäksi 10        kuitenkin, että tähän saadaan asianomainen
5853: vaikeasti sairasta potilasta, jotka eivät olleet     lupa valtioneuvostolta sekä että menettely hy•
5854: päässeet edes kotisairaanhoidon piiriin.             väksytään Joensuun kaupungin kansanterveys-
5855:     Terveyskeskuksen sairaala toimii erittäin huo-   työn suunnitelmaan.
5856: nokuntoisissa puurakennuksissa, joista toinen            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
5857: on valmistunut vuonna 1906 ja toinen vuonna          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
5858: 1928. Rakennuksessa on 45 sairaansijaa, mutta        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5859: niistä voidaan käyttää vain 43:a.                    seuraavan kysymyksen:
5860:     Paloviranomaiset ovat jatkuvasti kiinnittä-
5861: neet huomiota terveyskeskuksen sairaalan pa-                   Aikooko Hallitus sen johdosta, että
5862: lonarkuuteen. Näiden ja muidenkin huomau-                   Joensuun kaupungin laatimat rakennus-
5863: tusten johdosta on todettava, että potilastur-              ja rahoitussuunnitelmat mahdollistavat
5864: vallisuus näissä rakennuksissa on erittäin heik-            Siilaisen terveyskeskuksen sairaalan ra-
5865: ko.                                                         kennustöiden aloittamisen vuonna 1979
5866:     Kaupunki on runsaan kymmenen vuoden                     ja kun rakentamisella on sairaiden hoi-
5867: ajan jo ponnistellut kaupunginsairaalan aikaan-             don kannalta todella kiire, ryhtyä toi-
5868: saamiseksi. Suunnitelmat olivat erittäin pitkällä           menpiteisiin, joilla Joensuun kaupungin
5869: kansänterveyslain voimaantullessa, jolloin ne               kansanterveystyön       toimintasuunnitel-
5870: jouduttiin aloittamaan jälleen alusta. Vuosit-              maan rakentamisvuodeksi merkitty vuo-
5871: tain Joensuun kaupunki on esittänyt Siilaisen               si 1982 muutettaisiin vuodeksi 1979?
5872:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
5873: 
5874:                                            Matti Puhakka
5875: 0878002.537
5876: 2                                             1978 vp.
5877: 
5878: 
5879: 
5880: 
5881:                         Ed,uskun,n.an Herra Puhem,iehelle.
5882: 
5883: , Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:nl momentissa             Lääkintöhallitus on ilmpittanut pitävänsä
5884: 1
5885: iJil1initussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      hanketta tarpeellisena mutta ei katso tässä vai.7
5886: olette 9 päivänä helmikuuta 1978' päivätyn kir-       heessa · voivansa tehdä riimitoksia edellä tar-
5887: jeenne ohella toimittanut valtioneuvostori asiah-     koitettuun rakentamisohjelmaaD.. Muutosten ·te-
5888: ~imaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-       keminen rakentamisohjelmaan nyt tiedossa ole-
5889: j~ M. Puhakan näin kuuluvasta kirjallisesta ky~       vien rakentamismäärära:hojen rajoissa merkitsee
5890: symyksestä n:o 34:                                    jonkin muun tai niuitten hankkeitten vastaa~
5891:                                                       vaa siirtämistä myöhäisenipään ajankohtaan.
5892:           Aikooko Hallitus sen johdosta) että         Pohjois-Karjalan läänin alueelll1. ei tällaista vaih-
5893:        Joensuun kaupungin laatimat rakennus-          tokelpoista hanketta ole. Mikäli kuitenkin ra-
5894:        ja rahoitussuunnitelmat mahdollistavat         kentamisohjelmassa tapahtuu esim. muiden
5895:        Siilaisen terveyskeskuksen sairaalan ra-       hankkeiden viivästymisistä _aiheutuvia muutok-
5896:        kennustöiden aloittamisen vuonna 1979          sia, lääkintöhallitus on ilmoituksensa mukaan
5897:        ja kun rakentamisella on sairaiden hoi-        valmis ·harkitse111aan Siilaisen pääterveysaseman
5898:        don kannalta todella kiire, ryhtyä toi-        rakentamisen rahoituksen siirtämistä mahdolli-
5899:        menpiteisiin; joilla Joensuun kaupungin        suuksien mukaan aikaisemmaksi.
5900:        kansanterveystyön . toimintasuunnitel-            Sosiaali- ja terVeysministeriön tarkoituksena
5901:        maan rakentamisvuodeksi merkitty vuo-          on vuosia 1979~1983 koskevan kansanter-
5902:        si 1982 muutettaisiin vuodeksi 1979?           v~ystyön valtakunnallisen suunnitelman käsitte-
5903:                                                       lyn yhteydessä kevään kuluessa osaltaan sel-
5904: ; .: ·Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      vittää, mitä mahdollisuuksia on tarkistaa eri
5905: 'Aasti seuraava:                                      hankkeiden keskinäistä . toteuttamisjärjestystä.
5906:       Lääkintöhallitus on vahvistaessaan toiminta~    Lisäksi ministeriö on valmis selvittämään yh-
5907: suunnitelmien yhteydessä rakennushankkeitten          dessä Joensuun kaupungin edustajien kanssa
5908: määrärahavarauksia nojautunut lääninhallitusten       voidaanko ty(;)llisyysnäkökohdat huomioon ot-
5909: hankkeitten , kiireellisyydestä antamiin lausun-      taen aloittaa sanotun hankkeen toteutus nyt
5910: toihin. Lisäksi on pitänyt ottaa huomioon tulo-       kaavailtua aikaisemmin. Tällöin Joensuun kau:
5911: ja menoarvioissa sekä valtakunnallisissa suun-        punki huolehtisi hankkeen alkurahoituksesta it-
5912: nitelmissa osoitetut määrärahat sekij sairaansi-      se ja päätös valtionosuudesta. tehtäisiin myö-
5913: jojen vuosittaiset rakentamiskiintiöt.                hemmin. Edellytyksenä toteutukselle nopeute-
5914:   · Edellä olevat näkökohdat huomioon ottaen          tun aikataulli!l mukaan on lisäksi, että valtio-
5915: lääkintöhallitus on vuosia 1978_:_1982 koske-         neuvosto hyväksyy järjestelyn sekä että uusieri
5916: vassa toimintasuunnitelmassa alustavasti vah-         tilojen nopeuteHu 'käyttöönotto voidaan turvata
5917: vistanut Joensuun kaupungin ·ns. Siilaisen pää-       perustamalla asianomaisen vuoden virkakiintiön
5918: t~rveysaseman rakentamisen 28 milj. markan            puitteissa· vuodeosastolle tarvittavat lisävirat.
5919: inääräisenä aloitettavaksi aikaisintaan vuonna        Tämä edellyttää lisäselvitystä Joensuun kaupun-
5920:  1982.                                                gin, lääninhallituksen ja lääkintöhallituksen vä-
5921:                                                       lillä.
5922:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1978.
5923: 
5924:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläiärvi
5925:                                               N:o 34                                                3
5926: 
5927: 
5928: 
5929: 
5930:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
5931: 
5932:    I det syke 37 § 1 m10m. riksdagsordningen        detta ·Skede inte anser sig kunna vidita änd-
5933: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ringa·r i ovan a~sedda byggnadsprogram. Änd-
5934: velse av den 9 februari 1978 tili vederböran-       ringar i byggnadsprogrammet ·inom gränserna
5935: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        för de byggnadsanslag man nu har tiillgång til1
5936: följande av riksdagsman M. Puhakka stäilda          skulle innebära, att för verkligandet av något
5937: spörsmål nr 34:                                     annat eller andra projekt i stället skuile flyttas
5938:                                                     tili en senare tidpunkt. Ioom området för
5939:           Ämnar Regeringen av den anled-            Norra Karelens Iän finns inte något sådant
5940:        ningen, att de av Joensuu stad uppgjor-      tänkbart alternativprojekt. Emellertid i bygg-
5941:        da byggnads- och finansieringsplanerna       nadsprogrammet ändringar som föranleds exem-
5942:        gör det möjligt att inleda byggnadsarbe-     pelvis av att andra projekt fördröjts, har med'i-
5943:        tena på Siilainens hälsovårdscentrals        cinalstyrelsen meddelat sig vara beredd att
5944:        sjukhus år 1979 och då byggandet med         överväga att 1 mån av möjlighet flytta finan-
5945:        tanke på vården av sjuka är verkligt         sieringen av byggandet av huvudhälsovårdssta-
5946:        brådskande, skrida tili åtgärder, genom      tionen i Siilainen tili en tidlgare tidpunkt.
5947:        vilka det i verksamhetsplanen för folk-          Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
5948:        hälsoarbetet i Joensuu stad antecknade       sikt att i samband med handläggningen av den
5949:        byggnadlsåret 1982 skall ändras ti11 år      riksomfattande planen för folkhälsovårdsarbe-
5950:        1979?                                        tet under åren 1979-1983 under vårens lopp
5951:                                                     utreda v:ilka möjHgheter det finns att justera de
5952:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       olika projektens inbördes realiseringsordning.
5953: samt anföra följande:                               Därutöver är ministeriet berett att i samråd
5954:    MedicinaJstyrelsen har, vid faststä1J.andet av   med representanter för Joensuu stad utreda hu-
5955: anslagsreserveringarna för byggnadsprojekten i      ruvida man med beaktande av sysselsättnings-
5956: samband med verksamhetsplanerna, stött sig          synpunkter kan inleda förverkligandet av sagda
5957: på länsstyrelsernas utlåtanden om projektens        projekt tidigare än vad som nu planerats. Här-
5958: brådskande natur. Dessutom har man varit            vid skulle Joensuu stad själv omhänderha be-
5959: •tvungen att beakta de anslag som anvisats i        gynnelse fiinansieringen av projektet och beslut
5960: statsförslaget och i de riksomfattande planerna     om statsunderstöd skulle fattas senare. En för-
5961: samt de årliga byggnadskvoterna för sjuk-           utsättning för förverkligandet av projektct en-
5962: platser.                                            ligt en försnabbad tidtabell är dessutom, att
5963:    Med beaktande av ovan anförda synpunkter         statsrådet godkänner arrangemanget och att
5964: har medicinalstyrelsen i verksamhetsplanen för      det snabbare ibruktagandet av nya utrymmen
5965: åren 1978-1982 preliminärt fastställt, att          kan tryggas genom att man inom ramen för
5966: byggandet av Joensuu stads s.k. huvudhälso-         vederbörande års tjänstekvot inrättar de tili-
5967: vårdsstationen i Siilainen för ett belopp av 28     läggstjänster som erfordras vid bäddavdel-
5968: milj. mk skall inledas tidigast år 1982.            ningen. Detta förutsätter tilläggsutredningar
5969:    Medicinals.tyrelsen har meddelat, att den        mellan Joensuu stad, länsstyrelsen och medici-
5970: finner projektet erforderligt men att den i         nalstyrelsen.
5971:      Helsingfors den 7 mars 1978.
5972: 
5973:                                              Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
5974:                                              1978 vp.
5975: 
5976: Kirjallinen kysymys n:o 35.
5977: 
5978: 
5979: 
5980: 
5981:                                  Hemmi ym.: Yksinhuoltajan aseman parantamisesta verotuksessa.
5982: 
5983: 
5984:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5985: 
5986:    Tulo- ja varallisuusverolain ( TVL) siirtymä-    huoltaja, joka ennen verovuotta on kymmenenä
5987: säännösten perusteella kohdellaan ennen muuta       vuotena elättänyt alaikäistä lastaan.
5988: yksinhuoltajia kohtuuttoman raskaasti. Lain            Lapsiaan huoltavan yksinhuoltajan asema ei
5989: 33 §:n mukaan siirtymäkauden vähennyksen            koskaan ole helppo. Nykyinen TVL on aiheut-
5990: tulosta saa valtionverossa tehdä verovelvollinen,   tanut sen, että monet ovat joutuneet kohtuutto-
5991: johon ei sovelleta puolisoita koskevia säännök-     man lisäverotuksen kohteiksi ja nimenomaan
5992: siä, jos hän on ennen vuotta 1975 kymmenenä         nykyisenä aikana, jolloin nuorisotyöttömyys on
5993: vuotena elättänyt alaikäistä lastaan ja hänelle     pahempi maassamme kuin milloinkaan ennen.
5994: on sillä perusteella vuodelta 1975 määrätty val-    Yksinhuoltaja hoitaa käytännössä useimmiten
5995: tion tulovero B-asteikon mukaan. Lisäksi vä-        omassa kodissaan kauankin muutkin kuin ala-
5996: hennyksen saa tehdä yksinhuoltaja, joka vero-       ikäiset lapsensa.
5997: vuonna on elättänyt alaikäistä lastaan. Tästä          Edellä lausutun perusteella ja viitaten val-
5998: TVL 33 §:n 2 momentin säännöksestä aiheutuu,        tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esi-
5999: että osa yksinhuoltajista jää vaille kyseistä vä-   tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
6000: hennystä ja näin ollen joutuu heti raskaim-         omaisen jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
6001: man verotuksen kohteeksi. Esimerkkinä voisi
6002: mainita tilanteen, jossa yksinhuoltajan nuorin                 Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
6003: lapsi on syntynyt v. 1959 ja huoltaja on jäänyt             toimenpiteisiin tulo- ja varallisuusvero-
6004: leskeksi v. 1975 tai myöhemmin, eronnut v.                  lain 33 §:n muuttamiseksi, että yksin-
6005:  1976 tai myöhemmin eikä hänellä ole alle 16-               huoltajaverovelvollisen asema järjestet-
6006: vuotiaita lapsia, jolloin verovelvollinen ei saa            täisiin siten, että siirtymäkauden vähen-
6007: lukea hyväkseen ko. vähennystä valtion tulo-                nykseen olisi oikeutettu yksinhuoltaja,
6008: verotuksessa.                                               joka ennen verovuotta on kymmenenä
6009:     Olisikin oikeudenmukaista, että TVL:n 33                ( 10) vuotena elättänyt alaikäistä las-
6010: §: ää voitaisiin muuttaa siten, että siirtymäkau-           taan?
6011: den vähennykseen olisi oikeutettu myös yksin-
6012:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6013: 
6014:          Kerttu Hemmi                  Terhi Nieminen                 Lyyli Aalto
6015:          Jouko Mäkelä                  Anneli Kivitie                 Kalevi Mattila
6016: 
6017: 
6018: 
6019: 
6020: 0878001851
6021: 2                                            1978 vp.
6022: 
6023: 
6024: 
6025: 
6026:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6027: 
6028:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      perusteella, että hän on kymmenenä vuotena
6029: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       elättänyt alaikäistä lastaan, vähentää valtionve-
6030: olette 9 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir-      rotuksessa tulostaan 3 000 markkaa vuodelta
6031: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     1976, 2 200 markkaa vuodelta 1977, 1 400
6032: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Rem-      markkaa vuodelta 1978 ja 600 markkaa vuodel-
6033: min ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      ta 1979 toimitettavassa verotuksessa.
6034: sestä n:o 35:                                           Siirtymäkauden vähennys myönnetään siten
6035:                                                     ensinnäkin verovelvollisille, jotka ovat oikeu-
6036:            Aikodko Hallitus ryhtyä sellaisiin       tettuja valtionverotuksen yksinhuoltajavähen-
6037:         toimenpiteisiin tulo- ja varallisuusvero-   nykseen, sekä toisaalta myös niille vervovelvol-
6038:        lain 33 §:n muuttamiseksi, että yksin-       lisille, joiden valtion tulovero vuodelta 1975
6039:        huoltajaverovelvollisen asema järjestet-     toimitetussa verotuksessa on määrätty B astei-
6040:        täisiin siten, että siirtymäkauden vähen-    kon mukaan sillä perusteella, että he ovat en-
6041:        nykseen olisi oikeutettu yksinhuoltaja,      nen kyseisen verovuoden alkamista elättäneet
6042:        joka ennen verovuotta on kymmenenä           kymmenenä vuotena alaikäistä lastaan.
6043:         ( 10) vuotena elättänyt alaikäistä las-        Verohallituksen antamien ohjeiden mukaan
6044:        taan?                                        oikeus vähennykseen on tulkittu yksinhuoltajan
6045:                                                     osalta erikseen kultakin verovuodelta. Myönnet-
6046:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        täessä vähennystä kymmenen vuoden elättämi-
6047: taen seuraavaa:                                     sen perusteella eivät edellytykset ole voineet
6048:     Aviapuolisoiden verotuksessa siirryttiin vuo-   täyttyä enää jälkikäteen. Mikäli verovelvolli-
6049: den 1976 alusta nykyiseen puolisoiden erillis-      sen valtionverotus on toimitettu vuodelta 1975
6050: verotusjärjestelmään. Tällöin luovuttiin aikai-     joko A asteikon mukaan tai B asteikon mukaan
6051: semmasta veroluokkajärjestelmästä, jonka mu-        muulla kuin edellä mainitulla perusteella, ku-
6052: kaisesti verovelvolliset oli ennen vuotta 1975      ten yksinhuoltajana tai yhteisverotettavana puo-
6053: jaettu kolmeen veroluokkaan ja vuodelta 1975        lisona, ei siirtymiskauden vähennystä ole myön-
6054: toim1tettavassa verotuksessa kahteen veroluok-      netty, vaikka verovelvollinen olisikin elättänyt
6055: kaan. Veroluokkajaosta luopuminen merkitsi          alaikäistä lastaan kymmenenä vuotena ennen
6056:  suhteellisen verotason muutoksia monille vero-     vuotta 1975.
6057: velvollisryhmille. Näiden muutosten vaikutus-          Edellä olevan mukaisesti ei ed. Remmin ym.
6058:  ten lieventämiseksi sisällytettiin puolisoiden      kysymyksessä tarkoitetulle vuonna 1975 tai
6059: erillisverotusjärjestelmään siirryttäessä asian-    myöhemmin leskeksi jääneelle henkilölle ole
6060:  omaisen tulo- ja varallisuusverolain muutoksen     verotuskäytännössä myönnetty siirtymäkauden
6061:  ( L 608/7 5) voimaantulosäännökseen säännös        vähennystä, koska hänelle on määrätty B asteik-
6062:  siirtymäkauden vähennyksestä. Sen mukaan saa       ko vuodelta 197 5 puolisona verottamisen pe-
6063: mainitussa laissa lueteltujen vähennysten lisäk-    rusteella, ja koska hänen lapsensa ei ole alaikäi-
6064:  si verovelvollinen, johon ei sovelleta tulo- ja     nen enää vuonna 1976 tai sen jälkeen. Tilanne
6065: varallisuusverolain puolisoita koskevia säännök-    ei muutu, vaikka henkilö olisi jäänyt leskeksi
6066:  siä ja joka verovuonna on elättänyt alaikäistä      aikaisemminkin. Tällöinhän häntä on vuodelta
6067: lastaan, sekä verovelvollinen, johon ei sovelleta    1975 verotettu yksinhuoltajana. Toisena esi-
6068:  puolisoita koskevia säännöksiä ja jolle ennen      merkkinä puheena olevassa kysymyksessä mai-
6069: vuotta 1975 valtion tulovero on määrätty B          nittu, vuonna 1976 vai myöhemmin eronnut
6070:  .asteikon eli lievemmän asteikon mukaan sillä      henkilö ei myöskään saa siirtymäkauden vähen-
6071:                                                N:o 35                                                3
6072: 
6073: nystä, koska häntä on verotettu B asteikon           tajien verotusta. Tällaisia veroperusteiden muu·
6074: mukaan vuodelta 1975 yhteisverotettavana puo-        toksia on toteutettu myös kuluvalta vuodelta
6075: lisona, eikä hänellä ole alaikäisiä lapsia huol-     toimitettavan verotuksen osalta. Valtiontalou-
6076: lettaVJanaan vuonna 1976 tai sen jälkeen.            den sallimissa puitteissa pyritään mainittujen
6077:     Eri~Hsverotukseen siirryttäessä toteutettiin     verovelvollisryhmien verotusta huojentamaan
6078: tuntuvia veronalennuksia. Alennuksista huoli-        myös vuonna 1979. Tämän vuoksi ja kun siir-
6079:  matta olisi niiden verovelvollisten, jotka vero-    tymäkauden vähennyksellä on ollut tarkoitus:
6080: luokkajärjestelmästä luovuttaessa menettivät ns.     poistaa erillisverotukseen siirtymisen yhteydessä
6081:  veroluokkaedun, verotus saattanut joissakin ta-     syntyneitä epäkohtia ja kun sanottu vähennys.
6082: pauksissa kiristyä. Tämän estämiseksi toteutet-      myönnetään 600 markan suuruisena viimeisen
6083:  tiin selostettu siirtymäkauden vähennys, joka       kerran vuodelta 1979 toimitettavassa verotuk-
6084: asteettain poistuu neljän vuoden aikana. Eril-       sessa, ei ole asianmukaista ryhtyä enää tässä vai-
6085:  lisverotukseen siirtymisen jälkeen on toteutettu    heessa siirtymäkauden vähennyksen muuttamis-
6086:  vuosittain sellaisia lainmuutoksia, joilla on ke-   ta tarkoittaviin lainsäädäntötoimenpiteisiin.
6087:  vennetty lapsiperheiden ja erityisesti yksinhuol-
6088:       Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1978.
6089: 
6090: 
6091:                                                                   Ministeri Esko Rekola
6092: 4                                           1978 vp.
6093: 
6094: 
6095: 
6096: 
6097:                           T iJ 1 R i k:s d a g e n s H e r r T a.l m a n.
6098: 
6099:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      ligt B-skalan, dvs. enligt den lindrigate skalan,
6100: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      på den grund att han under tio år fötsörjt sitt
6101: av den 9 februari 1978 tili vederbörande med-      mindetåriga batn, vid statsbeskattningen ftån
6102: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    sin inkomst avdra 3 000 mk vid den beskatt-
6103: av riksdagsman Hemmi m.fl. undertecknade           ning som skall verkställas föt år 1976, 2 200
6104: spörsmål nr 3 5 :                                  mk för år 1977, 1 400 mk föt åt 1978 och 600
6105:                                                    mk för år 1979.
6106:           Ämnar Regeringen vidta sådana åt-            Avdrag för övergångsperioden beviijas så-
6107:        gärder i avsikt att ändra 33 § lagen om     ledes å ena sidan skattskyldiga, som är berätti-
6108:        skatt på inkomst och förmögenhet, att       gade tili ensamfötsötjatavdrag vid statsbeskatt-
6109:        ställningen för ensamförsörjande skatt-     ningen, och å andra sidan skattskyldiga, som
6110:        skyldig ordnas så, att ensamförsörjare,     vid beskattningen för år 1975 påförts statens
6111:        som före skatteåret under tio ( 10) år      inkomstskatt enligt B-skalan på den grund att
6112:        har försörjt sitt minderåriga barn, vore    de före ingången av ifrågavatande skatteår
6113:        berättigad tili avdrag för övergångspe-     undet tio åt hat fötsörjt sitt minderåriga barn.
6114:        rioden?                                         Enligt skattestytelsens anvisningar har rätten
6115:                                                    tili avdrag för ensamförsörjares del tolkats skiit
6116:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       föt sig för varje ifrågavarande skatteår. Vid
6117: samt anföra följande:                              beviijande av avdrag på gtundvalen av tio års
6118:    I beskattningen av äkta makar övergick man      fötsörjning har villkoren inte längre kunnat
6119: vid ingången av år 197 6 tili det nuvarande        uppfyllas i efterhand. Om den skattskyldiges
6120: säl"beskattningssystemet. Därvid övergavs det       statsbeskattning föt åt 1975 har verkställts an-
6121: tidigare skatteklassystemet, enligt viiket de      tingen enligt A-skalan ellet B-skalan på andta
6122: skattskyldiga före år 1975 var indelade i tre       än ovan nämnda grundet, såsom för ensam-
6123: skatteklasser och vid den för år 1975 verk-        försörjare ellet make som sambeskattas, hat
6124: ställda beskattningen i två skatteklasser. Slo-     övetgångsperiodsavdtag inte beviijats, även om
6125: pandet av skatteklassindelningen betydde för       den skattskyldiga hade fötsötjt sitt minderåriga
6126: många grupper av skattskyldiga ändringar i          barn under tio åt före år 1975.
6127: den relativa skattenivån. I avsikt att lindra          I enlighet med det ovan sagda hat person,
6128: vetkningarna av dessa ändtingar intogs vid          som blivit änka år 1975 ellet senare och som
6129: övetgången tili särbeskattningssystemet för ma-    avses i det av riksdagsman Hemmi m.fl. ställ-
6130: kat i iktafttädelsestadgandet föt vedebörande      da •spörsmålet, inte i beskantningspraxis be-
6131: ändring av lagen om skatt på inkomst och för-      viljats övergångsperiodsavdrag, emedan perso-
6132: mögenhet ( 608/75) ett stadgande om avdtag          nen för år 1975 har beskattats enligt B-skalan
6133: föt övetgångsperioden. Enligt detta stadgande      på grundvalen av beskattning i egenskap av
6134: fåt, utövet de i nämnda lag upptäknade av-         maka och då barnet inte längre är mindetårigt
6135: dragen, skattskyldig, på viiken inte tillämpas      år 1976 ellet däteftet. Situationen förändtas
6136: stadgandena gällande äkta makar i lagen om         inte, även om personen blivit änka tidigate. Den
6137: skatt på inkomst och förmögenhet och som            skattskyldige hat ju då beskattats föt år 1975
6138: under skatteåtet fötsötjt sitt mindetåriga batn,   som ensamfötsötjate. Det andta exemplet som
6139: samt skattskyldig, på viiken inte tillämpas         nämns i det ifrågavatande spörsmålet, en åt
6140: st:adgandena angående äkta makat och viiken         1976 ellet senate frånskiid person, fåt inte hel-
6141: före år 1975 påfötts statens inkomstskatt en-       ler göta övetgångspetiodsavdrag, då petsonen
6142:                                               N:o 35                                               5
6143: 
6144: har beskattats enligt B-skalan för år 1975 i        Sådana ändringar av beskattningsgrunderna har
6145: egenskap av sambeskattad make och då per-           också genomförts i den beskattning som skall
6146: sonen inte har minderåriga barn att försörja år     verkställas för innevarande år. Inom de gränser,
6147: 1976 eller därefter.                                som statshushållningen tillåter, strävar man tili
6148:    övergången tili särbeskattning innebar känn-     att lindra beskattningen för nämnda grupper av
6149: bara skattenedsättningar. Oavsett nedsätt-          skattskyldiga också år 1979. Därför och då av-
6150: ningarna hade beskattningen av de skattskyl-        sikten med avdraget för övergångsperioden har
6151: diga, som vid slopandet av skatteklassystemet       varit att eliminera de missförhållanden som
6152: förlorade den s. k. skatteklassförmånen, dock i     uppstått i samband med övergången tili särbe-
6153: några fall kunnat bli strängare. För att hindra     skattning samt då sagda avdrag beviljas tili ett
6154: detta förverkligades det ovan nämnda avdraget       belopp av 600 mk för sista gången vid den be-
6155: för övergångsperioden, vilket gradvis slopas un-    skattning som verkställs för år 1979, är det inte
6156: der loppet av fyra år. Efter övergången tili sär-   längre ändamålsenligt att i detta skede vidta
6157: beskattning har årligen genomförts sådana lag-      lagstiftningsåtgärder i syfte att ändra avdragen
6158: ändringar, genom vilka barnfamiljers och spe-       för övergångsperioden.
6159: ciellt ensamförsörjares beskattning har lindrats.
6160:      Helsingfors den 6 mars 1978
6161: 
6162: 
6163:                                                                            Minister Esko Rekola
6164: Kirjallinen kysymys n:o 36.
6165: 
6166: 
6167: 
6168:                                  Hemmi ym.: Apteekka~rien eroarnis- ja eläkeiän saattamises,ta
6169:                                    lakimääräilseksi.
6170: 
6171:                         Eduskunnan Herra Puhemieh'elle.
6172: 
6173:    Apteekkilaitoksen tOlmtnta maassamme pe-         tehty koulutuspoliittisia ratkaisuja, joiden pe-
6174: rustuu apteekkilakiin vuodelta 1928. Sen mu-        rusteella alalle on hyväksytty aikaisempia suu~
6175: kaan apteekkioikeus myönnetään elinikäisenä         tempia proviisorikursseja. Osasyynä tähän ovat
6176: kelpoisuusehdot täyttävälle Suomen kansalai-        olleet suuret ylioppilasmäärät ja pyrkimys kou-
6177: selle. Apteekkarien korkeaan ikään ovat kiinnit-    lutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Syynä far-
6178: täneet huomiota sekä lääketeollisuus- ja ap-        ri:tasia-alan koulutuksen lisäämiseen on ollut
6179: teekkilaitoskomitea että lääkehuoltokomitea,        myös odotettu ja oletettu eläkeiän säätäminen
6180: joissa kummassakin ehdotetaan eläkeiän säätä-       apteekkareille.
6181: mistä apteekkareille. Lääkehuoltokomitea ( ko-          Tällä hetkellä korkeakouluissa opiskelee yli
6182: miteanmietintö 1972:A 5) esitti yksimielisesti      400 opiskelijaa proviisoreiksi, mikä vastaa lä-
6183: 65 vuoden eroamisikää apteekkareille, joka to-      hes puolta työelämän palveluksessa olevasta ap-
6184: teutuisi 7 vuoden ylimenokauden aikana. Lää-        teekkarikunnasta. Tämä merkitsee sitä, että
6185: kehuoltokomitean ehdotukset ovat tältä osin         vaikka koulutettavien määrää voimakkaasti su-
6186: siten jääneet .toteuttamatta ja . apteekkilaitok-   pistettaisiinkin, proviisorien kokonaismäärä
6187: sesta on edelleen voimassa 50 vuotta sitten sää-    maassamme tulee 1980-luvun alkupuolelle men-
6188: detty apteekkilaki. Tällä hetkellä maan apteek-     täessä lisääntymään varovaistenkin arvioiden
6189: kareista, joita on yhteensä 536, on 59 syntynyt     mukaan yli neljänneksellä.
6190: ennen. v. 1905 ja 220 apteekkaria eli noin 40           Apteekkarit ovat yrittäjäeläkelainsäädännön
6191: % on yli 60-vuotiaita.                              piirissä, joten eläke-etuudet voidaan edelleen
6192:    Lääketeolllsuus~ ja apteekkilaitoskomitea kä-    järjestää tämän lainsäädännön periaatteiden mu~
6193: sitellessään nykyisen apteekkilaitoksen epäkoh-     kaari. Kuten edellä todettiin, tämän vuoden
6194: tia totesi mm.: "Apteekkarikunta maamme ap-         alussa .ennen vuotta 1905 syntyneitä apteekka~
6195: teekeissa on varsin iäkästä. Vuoden 1970 alussa     teita on toimessaan 59 ja heitä eivät yritt~jä­
6196: maassamme oli 65 vuotta täyttäneitä apteekka-       eläke-etuudet koske. Yrittäjäeläke-etuuksien
6197: reita yli 160. Vaikka iän mukanaan tuoma työ-       ulkop1.1olelle jääville apteekkareille tulisikin ap-
6198: tehon heikkeneminen on varsin yksilöllistä,         teekkarien ja yhteiskunnan yhteisillä toimilla
6199: voitaneen lähteä siitä, että osa vanhemmasta        kustantaa riittävä luopumiseläke. Luopumiselä-
6200: apteekkarikunnasta ei pysty täysitehoisesti hoi-    kejärjestelmän tulisi olla luonnollisesti väliai-
6201: tamaan apteekkejaan. Tämän vuoksi on ollut          kainen ja sen koskea ainoastaan ennen vuotta
6202: havaittavissa varsinkin pienissä apteekeissa vai-   1905 syntyneitä apteekkareita.
6203: keuksia mukautua· alalla tapahtuvan kehityksen          Edellä lausutun perusteella ja viitaten val-
6204: tuomiin muutoksiin. Suurissa apteekeissa taas       tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
6205: iäkkäät apteekkarit ovat vetäytyneet lähes täy-     tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
6206: dellisesti syrjään käytännön työstä, jolloin ap-    omaisen jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
6207: teekin hoito on siirtynyt henkilökuntaan kuu-
6208: luville. Tällöin apteekkari on jäänyt, vaikka hän              Aikooko Hallitus ja milloin ryhtyä
6209: muodollisesti toimisikin apteekin hoitajana, ta-            kiireellisiin toimenpiteisiin apteekkarien
6210: vallaan eläkkeelle."                                        65 vuoden eroamis- ja eläkeiän säätämi-
6211:    Farmasian alalla on 1970-luvun alkupuolella              seksi lakimääräiseksi?
6212:   Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6213: 
6214:          Kerttu Hemmi                  Terhi Nieminen                  Lyyli Aalto
6215:          Jouko Mäkelä                  Anneli Kivitie                  Kalevi Mattila
6216: 0878002548
6217: 2                                             1978 vp,
6218: 
6219: 
6220: 
6221: 
6222:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e U e.
6223: 
6224:  . Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        niistä yleisistä periaatteista, joiden pohjalta
6225: Jllainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lääkehuoltoa .olisi mahdollista ryhtyä uudista-
6226: olette. 9 päivänä. helniikuuta 1978 päivätyn kir-     maan.
6227: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Voimassa olevan lainsäädännön mukaan lää·
6228: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kintöhallituksen asia on valvoa, että apteekkia
6229: Hemmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-        hoidetaan asianmukaisesti. Tässä yhteydessä
6230: myksestä n:o 36:                                      lääkintöhallituksen tehtävänä on myös ryhtyä
6231:                                                       toimenpiteisiin, jos apteekkarin edellytykset
6232:           Aikooko Hallitus ja milloin ryhtyä          asianmukaisella tavalla hoitaa apteekkia puut-
6233:        kiireellisiin toimenpiteisiin apteekkarien     tuvat.
6234:        65 vuoden eroamis~ ja eläkeiän säätämi-           Apteekkarit kuten muutkin yrittäjät kuuluvat
6235:        seksi lakimääräiseksi?                         yrittäjäeläkejärjestelmän piiriin. Yrittäjäeläke-
6236:                                                       järjestelmän ulkopuolelle jäävät kuitenkin en-
6237:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nen vuotta 1905 syntyneet yrittäjät.
6238: vasti seuraavaa:                                         Apteekkarilie ei nykyisin ole säädetty mitään
6239:    Lääkejakelun järjestämisessä on vanhentu-          eroamisikää. Tästä aiheutuu, että apteekkari ori
6240: neesta lainsäädännöstä johtuen puutteellisuuk-        oikeutettu täyteen yrittäjäeläkkeeseen täytetty-
6241: sia. Muun muassa kunnallisen terveydenhuollon         ään 65 vuotta, vaikka hän jatkuvasti ylläpitää
6242: ja sairaanhoidon järjestelyssä tapahtunutta ke-       apteekkia lääkkeiden vähittäiskaupan alueelli-
6243: hitystä ei lääkehuollon järjestelyissä ole voitu      seen yksinoikeuteen perustuvan apteekkioikeu-
6244: riittävässä laajuudessa ottaa huomioon. Perus-        den perusteella elämänsä loppuun.
6245: lainsäädäntöhän pohjautuu lääkehuollon osalta            Ministeriön tarkoitus on selvittää, mitä edel-
6246: 1920- ja 1930-luvulla annettuihin lakeihin. Tä-       lytyksiä hallituksen piirissä katsotaan olevan
6247: mä koskee myös lääkkeiden vähittäiskauppaa,           lääkehuoltoa koskevan lainsäädännön uudista-
6248: joka nyt tapahtuu apteekkien välityksellä.            miselle. Erään osan muodostaisi tällöin kysy-
6249:    Edellä tarkoitettu asiantila johtuu siitä, että    mys apteekkarien eroamis- ja eläkeiän säätämi-
6250: toistaiseksi ei ole voitu päästä yksimielisyyteen     sestä lainsäädännössä.
6251:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
6252: 
6253:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
6254:                                               N:o 36                                                 3
6255: 
6256: 
6257: 
6258: 
6259:                           T i I 1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
6260: 
6261:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       månna principer, utgående från vi~ka det
6262: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           skulle vara möjligt att reformera iläkemedels-
6263: velse av den 9 februari 1978 tili vederböran-       försörjningen.
6264: de medlem av statsrådet översänt avskri.ift av         Enligt gällande lagstiftning ankommer det
6265: foljande av riksdagsman Hemmi m.,f11. under-       på medicinalstyrelsen att tillse att apoteken
6266: tecknade spörsmål nr 36:                           blir .sakenligt skötta. I samband med detta
6267:                                                    åligger det oCkså medidnalstyrelsen att vidta
6268:            Ämnar Regeiingen, och när, vidta        åtgärder, om apotekare saknar förutsättningar
6269:        brådskande åtgärder i avsikt att i lag      att sakenligt sköta apoteket.
6270:        ,stadga apotekarnas avgångs- och pen-          Apotekare, liksom också andra företagare,
6271:        Sionsålder tili 65 år?                      tyder under pensionssystemet för företagare.
6272:                                                    Utanför sagda pensionssys.tem står dbck före-
6273:    Såsom svar på detta spörsmM får jag vörd-        tagare som är födda före år 1905.
6274: samt anföra följande:                                  I detta nu finns ingen avgångsålder stadgad
6275:    Organiseringen av läkemedelsdistributionen      för apotekare. Härav följer att apotekare är
6276: ä:r behäftad med brister på grund av den för-      berättigad tili full företagarpension näx han
6277: åldrade lagstiftningen. Den utvedkJing som ägt     har fyllt 65 år, även om han kontinuerligt och
6278: rum bl.a. ilnom organiseringen av kommunal         under siin återstående levnad upprätthåNer apo-
6279: hälsovård och sjukvård har inte i tillräcklig      tek i enlighet med den apoteksrättighet som
6280: omfattning kunnat beaktas vid anordnandet av       är baserad på regional ensamrätt tili detallj-
6281: läkemedelsförsörjningen. Den grundläggande         handel med läkemedel.
6282: lagstiftningen baserar sig nlämligen för läkeme-      Ministeriet har för avsikt att utreda vilka för-
6283: delsförsörjningens del på lagar som givits på      utsättningar man inom regeringen a'fiJser före-
6284: 1920- och 1930-talet. Detta gäller ookså detarj-   ligga för en reform av lagstiftningen om läke-
6285: handeln med läkemedel, som nu sker genom           medelsförsörjningen. Härvid skuHe en del ut-
6286: förmeclling av apoteken.                           göras av frågan om att i lag stadga angående
6287:    Ovan avsedda sakförhå.Hande beror på att        apotekares avgångs- och pensionsålder.
6288: man hittiUs inte har kunnat enas om de al[.
6289:      Helsingfiors den 17 mars 1978.
6290: 
6291:                                             Social- och hälsovårdsn:Unister Pirkko Työläiärvi
6292:           ,.'·,•.
6293: 
6294: 
6295: 
6296: 
6297:    ·.j·
6298: 
6299: 
6300: 
6301: 
6302: ;..:·
6303:                                                1978 vp.
6304: 
6305: Kirjallinen kysymys n:o 37.
6306: 
6307: 
6308: 
6309: 
6310:                                    P. Puhakka ym.: Valtionyhtymien kone- ja laitehankintojen suun-
6311:                                        taamisesta sosialistisiin maihin.
6312: 
6313: 
6314:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6315: 
6316:    Maamme yrityk~set elvat suuntaa riittävästi        Juuri höyryturbiirut soveltuisivat tuontiart1k-
6317: kone- ja laitehankintojaan Neuvostoliiton ja          keleiksi. Niiden arvo on huomattava, joten ne
6318: muiden sosialististen maiden markkinoille. Näin       avaisivat lisääntyvät vientimahdollisuudet. Täl-
6319: eivät tee edes valtionyhtymät, eikä hallitus ole      lai&ten hankintojen suuntaaminen lännen mark-
6320: valvonut niiden ttoimintaa tässä suhteessa, vaik-     kinoille ei ole perusteltua senkään vuoksi, että
6321: ka sosialistisista maista kone- ja laitehankinnoil-   aikaisemmin Neuvostoliitosta tilatuista höyry-
6322: la olisi erittäin suuri merkitys maamme työlli-       turbiineista on olemassa maassamme myönteiset
6323: syydelle, sillä jokainen tuonti merkitsee vien-       kokemukset.
6324: nin lisääntymistä ja siten työllisyyden turvaa-          Edellä lausutun perusteella ja valtiopäivä-
6325: mista. Esim. Enso-Gutzeit Oy:llä on Uimahar-          järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
6326: jun selluloosatehtaalla ollut käytössä yli kym-       tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
6327: menen vuoden ajan neuvostoliittolainen höyry-         vastattavaksi seuraavan kysymy;ksen:
6328: turbiini. Siitä ovat kokemukset tiettävästi
6329: myönteiset. Tästä huolimatta on Enso-Gutzeit                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6330: Oy samanlaisiin tavkoituksiin hankkinut Kauko-               ryhtyä veivoittaakseen varsinkin valtion-
6331: pään tehtaille höyryturbiineja Saksan Liitto-                yhtymät suuntaamaan kone- ja laitehan-
6332: tasavallasta. Eräiden asiantuntijain mukaan                  kintansa Neuvos·toliiton ja muideri sosia-
6333: Neuvostoliitosta olisi höyry.turbiinit saatu hal-            listis.ten maiden markkinoille ja vaikut-
6334: vemmalla, ja ne olisivat olleet käyttövarmempia              taakseen siten aktiivisesti työttömyyden
6335:  ja siten yhtiölle ja maallemme eduLlisempia.                torjuntaan ulkomaankaupan avulla?
6336:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6337: 
6338:                 Pauli Puhakka                                     Marjatta Mattsson
6339:                 Heimo Rekonen                                     Ensio Laine
6340:                 E.-J. Tennilä                                     Irma Rosnell
6341:                                          P. Liedes
6342: 
6343: 
6344: 
6345: 
6346: 087800271T
6347: 2                                              1978 vp.
6348: 
6349: 
6350: 
6351: 
6352:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
6353: 
6354:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tmbiinin teknillisten vaatimusten erikoisuu-
6355: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra            desta antaa hyvän kuvan se, että kun tarjous-
6356: Puhemies, 9 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn          pyynnöt lähet·ettiin 14 .toiminime1le, joiden
6357: kirjeenne n:o 202 ohella toimittanut valtioneu-       joukossa oli mm. neuvostoli1ttolainen valmis-
6358: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          taja, tarjoukset saatiin vain neljältä, 10 muun
6359: kansanedustaja Pauli Puhakan ym. näin kuulu-          toiminimen, mukaanluettuna neuvostoliittolai-
6360: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 37:              nen valmistaja, kieltäy,tyessä tarjoamasta ko.
6361:                                                       turbogeneraattoria.
6362:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus a1koo            Tässä yhteydessä voidaan yleisestikin todeta,
6363:        ryhtyä veivoittaakseen varsinkin valtion-      että energiansäästötoimenpiteiden tultua entistä
6364:        yhtymät suuntaamaan kone- ja laitehan-         välttämättömämmiksi joudutaan eri !teollisuus-
6365:        kintansa Neuvos~toliiton ja muiden sosia-      laitosten ja voimalaitosten yhteydessä ottamaan
6366:        lististen maiden markokinoille ja vaikut-      parhaimman kokonaishyötysuhteen saavuttami-
6367:        taakseen siten aktiivisesti työttömyyden       seksi huomioon entistä enemmän paikalliset
6368:        torjuntaan u1komaan!kaupan avulla?             olosuhteet. Tällöin joudutaan usein po~kkea­
6369:                                                       maan standardiratkaisuista, mikä voi hankinta-
6370:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        hetkellä osoittautua kalliimmaksi, mutta mikä
6371: seuraavaa:                                            energiansäästönä toiminnan ah~ana nopeasti
6372:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt         tuottaa hintaeron takaisin.
6373: kysymyksen perusteluissa esitety.stä Enso-Gut-            Kysymyksessä esitetty tieto siitä, että koke-
6374: zeit Osakeyhtiön Kaukopään tehtaiden turbo-           mukset Uimaharjun seHuloosatehtaalla yli kym-
6375: generaattorihankinnasta ko. yhtiön lausunnon          menen vuoden ajan käyrtössä olleesta neuvosto-
6376: ja toteaa sen perusteella, että ne teknilliset olo-   liittolaisesta höyryturbiinista ovat myönteiset,
6377: suhteet, joissa Kaukopään tutbiini joutuu toi-        pitää paikkansa. Niinpä Enso-Gutzeit Osake-
6378: mimaan, eroavat huomattavasti mm. saman yh-           yhtiön lausunnossa mainitaan, että "on ehk:ä
6379: tlOn Uimaharjun selluloosatehtaan turbiinin           paikallaan todeta, että neuvostoli1ttolaisen val-
6380: käyntiolosuhteista. Tämä johtuu siitä, että tur-      mistajan toimittama turbiini Uimaharjun teh-
6381: biini jouduttiin hankkimaan Kaukopäähän jo            taallamme on toiminut hyvin sekä vastannut
6382: olemassa olevien ·tehtaan tuotanto- ja voiman-        ·täysin odotuksiamme".
6383: huoltolaitteiden määr1ttelemiin olosuhteisiin,            Tässä yhteydessä rvoidaan todeta, että Enso-
6384: kun sen sijaan Uimaharjun uude1la rselluloosa-        Gutzeit Osakeyhtiössä kiinnitetään varsin suur-
6385: tehtaalla turbiinin valintaolosuhteet olivat hel-     ta huomiota myös tuontiin Neuvostoliitos,ta ja
6386: pommat.                                               tämän tuloksena yhtiön kauppa Neuvostoliiton
6387:    Kaukopään tehtaiden höyryturbiinin voidaan         kanssa on tuontivoittoista. Lisäksi voidaan ylei-
6388: todeta olevan väliottovastapaineturbiintksi poik-     sesti todeta, että höyryturbiinien tuonti sosia-
6389: keuksellisen suuri. Kun lisäksi rturbiiniin tule-     listisista maista on viime vuosien a1kana lisään-
6390: van höyryn paine on höyryvirran suuruuteen            tyn)'it huomattavasti, joskin nyttemmin uusien
6391: verrattuna huomattavan alhainen, ei useilla           voimalaitosten rakentamistarpeen vähentyessä
6392: va1mistajiHa ollut !tarkoitukseen ;sopivaa stan-      sama kehitys ei määrällisesti luonnollisestikaan
6393: dardimallia, eivätkä ne katsoneet tarkoituksen-       voi ja!!kua.
6394: mukaiseksi ryhtyä suunnittelemaan uutta nor-             Hallitus kiinnittää kaikissa yhteyksissä erit-
6395: maalituotannosta poikkeavaa turbiinia vain            täin suurta huomiota siihen, että ne edut, joita
6396: tätä tapausta varten.                                 bilateraalinen kauppasopimus Neuvostoliiton
6397:                                                N:o 37                                               3
6398: 
6399: kanssa tarjoaa, tulisivat täysin hyväksiJkäytetyik-   toja sekä lisäksi muutakin tuontia suna maarin
6400: si ja että tuontia Neuvostoliitosta tämän joh-        kuin hallituksella on siihen mahdolJisuus vai-
6401: dosta pyritään lisäämään. Tämä koskee yhtä            kuttaa.
6402: hyvin valtion kuin valtionyhtymienkin hankin-
6403:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1978.
6404: 
6405:                                                       Kauppa- Ja teollisuusministeri Eero Rantala
6406: 4                                              1978 vp.
6407: 
6408: 
6409: 
6410: 
6411:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a r!.
6412: 
6413:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         produktionen avvikande turbin endast för detta
6414: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        fall.
6415: nr 202 av den 9 februari 1978 tili vederböran-          En god bild av de exceptionella tekniska
6416: de medlem av statsrådet översänt av.skrift av        kraven på turbinen ger den omständigheten,
6417: följande av riksdagsman Pauli Puhakka m. fl.         att då offertanfordran sändes tili 14 firmor,
6418: ställda spörsmål nr 37 :                             bland dem bl.a. en sovjetisk tHlverkare, erhölls
6419:                                                      offerter endast av fyra, medan de 10 övriga
6420:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       firmorna, bland dem den sovjetiska tiHvel'karen,
6421:        ta för att förpliktiga isynnerhet stats-      avstod från att ge of.fert på ifrågavarande
6422:        bolagen att dkta sina maskin- och             turbogenerator.
6423:        apparaturanskaffningar ,tili den sovjetis-       I detta sammanhang kan också a1lmänt kons-
6424:        ka marknaden och de andra socialistiska       tateras, att man, då energiinbesparingsåtgärder-
6425:        1ändernas marknader, och härigenom            na blivit allt nödvändigare, i samband med
6426:        med hjälp av utrikeshandeln aktivt bidra      oHka industriföretag och kraftve1.1k blir tvungen
6427:        till att avvärja arbetslösheten?              att allt mer beakta de lokala förhållandena i
6428:                                                      syfte att uppnå den bästa helhetsnyttoeffekten.
6429:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Härvid blir det ofta nödvändigt att avvika från
6430: samt framföra följande:                              standardlösningar, vilket i anskaHningsskedet
6431:                                                      kan te sig dyrare, medan prisskillnaden snabbt
6432:    Handels- och industriministeriet har av Enso-     återfås som energiinbesparing under verksam-
6433: Gutzeit Osakeyhtiö inbegät:t utlåtande över den      hetens gång.
6434: i motiveringen ,till spörsmålet anförda anskaff-        Den i spörsmålet anförda uppgiften om att
6435: ningen av en turbogenerator tili i:frågav,arande     erfarenheterna av den sovjetiska ångtunbinen,
6436: bolags fabriker i Kaukopää, och konstaterar på       som varit i funktion i över tio år vid ceHulosa-
6437: basen av utlåtandet att de tekniska förhållanden     fabriken i Uimaharju, är positiva, är riktig. I
6438: under vi1ka turbinen i Kaukopää skall tfungera,      Enso-Gutzeit Osakeyhtiös utlåtande sägs också
6439: märkbart ski:ljer sig Jrån driftsförhållandena för   att "det är kanske på sin plats aH konstatera,
6440: bl.a. turbinen vid samma bo1ags cellulosafabrik      att den av en sovjetisk tillverkare 1evererade
6441: i Uimaharju. Detta beror på att t:urbinen i          turbinen vid vår fabrik i Uimaharju har fun-
6442: Kauikopää anskaHades ti:ll förhållanden som var      gerat bra och fullständigt motsvarat våra för-
6443: fixerade av fabrikens redan existerande pro-         vän tningar".
6444: duktions- och energiförsörjningsanläggningar,           I detta sammanhang kan kons.tateras, att vid
6445: medan å sin sida de förhållanden, under vi1ka        Enso-Gutzeit Osakeyhtiö rätt stor vikt läggs
6446: turbinen vid Uimaharju nya cellulosafabrik           ookså vid importen från Sovjetunionen, och
6447: kunde utväljas, var Iättare.                         som resultat av detta är bo1agets handel med
6448:    Det kan konstateras, att ångtunbinen vid fab-     Sov.jetunionen importdominerad. Vidare kan
6449: rikerna i Kaukopää är exceptionellt stor för att     allmänt konstateras, att importen av ångturbi-
6450: vara en avtappningsmottrycksturbin. Då dess-         ner från de socialistiska länderna ökat märkbart
6451: utom tryoket av den ånga som kommer in i             under de senaste åren, även om denna utveok-
6452: turbinen är anmärkningsvärt lågt i jämförelse        ling numera, på grund av det minskade beho-
6453: med ångströmmens .storlek, hade f,lera tillverka-    vet av att .bygga nya kraftverk, av naturliga
6454: re inte någon rför ändamålet lämplig standard-       orsaker inte kan fortgå i kvantitativt avseende.
6455: mode11, och de ansåg det inte heller ändamåls-          Regeringen fäst:er i alla sammanhang synner-
6456: enligt att börja planera en ny, från normal-         ligen stor vikt vid den omständigheten, att de
6457:                                             N:o 37                                              5
6458: 
6459: förmåner, som det bilaterala handelsavtalet med   väl. s.tatens som Matsbolagens anskaffningar och
6460: Sovjetunionen enbjuder, till fullo utnyttjas,     dessutom också annan import, i den mån rege-
6461: samt vid strävan att av denna anledning öka       ringen har möjrligheter att påvertka saiken.
6462: impor.ten från Sovjetunionen. Detta berör i1ka
6463:      Helsingfors den 21 mars 1978.
6464: 
6465:                                                   Handels- och industriminister Eero Rantala
6466: 
6467: 
6468: 
6469: 
6470: 087800271T
6471:                                                1978 v.p.
6472: 
6473: Kirjallinen kysymys n:o 38.
6474: 
6475: 
6476:                                    Eenilä ym.: Kunnanjohtajan viran muuttamis.esta määräaikaiseksi.
6477: 
6478: 
6479:                          Ed u s kun n a n H e rr a Puhe m i e he 11 e.
6480: 
6481:     Kunnallislain kokonaisuudistusta valmistel-       tensa jäisi riittävää turvaa vaille, mikäli virka
6482: taessa ja . sitä edus~unnassa käsiteltäessä oli       m~äräaikf\istettaisiin, niin uudistuksen jälkeen
6483: v11hvasti esillä kysymys kunnanjohtajanviran          on voitu h::waita, että heillä nyt on syytä olla
6484: määräaikaistamisesta, jollqin kunnanjohtajasta        huolissaan lähes riittämättömäksi käyneestä
6485: o'isi tqllut er~änlainen jolltava luottamusmies-      työsuhdett1rvastaan. Tästä on hyviinä esimerk-
6486: virkamies. Toisena vaihtoehtona oli äänioikeu-        kinä Uudenkaupungin kaupunginjohtajan Pekka
6487: den poistaminen määrä~mättömäksi ajaksi va-           Väänäsen virastaan eroaminen siihen painos-
6488: littavalta kt1nnanjohtajalta. Puhtaasti virkamie-     tettuna, mikä käytännössä merkitsee samaa
6489: hen asemassa olevalle ei äänivallan katsottu          kuin erottaminen. Uudenkaupungin tapaus on
6490: kuuluvan haluttaessa yleensäkin luottamllsmies-       ainoa 11äin pitkälle kärjistynyt ja siitä syystä
6491: vallan lujittumista kunnallishalliQnossa. -           voimakasta jqlkisuutta osakseen saanut tapaus.
6492: Eduskuntakä~ittelyn aik;aQil jälkimmäinen vaih-       Ei kuitenkaan liene väärin olettaa, että pai-
6493: toehto voitti: Kunnanjohtajan äänivalta pois-         netta lähes laittomuuteen asti esiintyy kunnan-
6494: tettiin, ja hänet valitaan edelleenkin määrää-        johtajakysymyksessä muuallakin, mikä osoit-
6495: mättömäksi ajaksi.                                    taa, että kunnallislakia uudistettaessa valittiin
6496:     Äänivallan menettämisen lisäksi kunnanjoh-        väärä vaihtoehto kunnanjohtajan asemaa muu-
6497: taja menetti myös sen erityissuojan, mikä             tettaessa, vaikkakin luottamusmiesvallan vah-
6498: hänellä vanhan kunnallislain mukaan oli ollut         vistumisen tavoite tälläkin vaihtoehdolla saa-
6499: erottamisen osalta. Marraskuun 19 päivänä             vutettiin.
6500: 1976 annettu uusi lq.mnallislak;i säilytti erityis-      Edellä sanotun nojalla ja viitaten valtiopäivä-
6501: menettelyn kunnanjohtajan valinnassa, mutta           järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
6502: asetti hänet erottamisen osalta sama~:~n asemaan      kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
6503: kunnan muiden .virkamieste~ kanssa poista-            senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
6504: malla aikaisemmin vaaditun määräenemmistö-            myksen:
6505: edellytyksen. Kunnanjohtajan erottamiseen so-
6506: velletaan nyt kunnallisen sopimusvaltuuskunnan                  Onko Hallitus tietoinen siitä, et-
6507: suosituksen pohjalta laadittua virkasääntöä,                 tä Uudenkaupungin kaupunginjohtajan
6508: jonka mukaan erottaminen on mahdollista hy-                  eroaminen virastaan painostuksen jäl-
6509: väksyttävin, perusteliuin ja viran hoitoon liit-             keen on vakava osoitus kunnanjohtajan-
6510: tyvin syin. Syynä voi olla esimerkiksi viran                 viran määräaikaistamisen tarpeesta, ja
6511: lakkauttaminen, hallinnolliset järjestelyt tai               jos on,
6512: kunnanjohtajasta itsestään johtuvat syyt, kuten                 milloin Hallitus aikoo antaa edus-
6513: tehtävien hoitamatta jättäminen.                             kunnalle esityksen kunnallislain muut-
6514:     Jos kunnanjohtajat ennen lain uudistamista               tamiseksi siten, että kunnanjohtajasta
6515: olivat sen valmistelu- ja eduskuntakäsittelyvai-             tehtäisiin määräajaksi valittava, äänival-
6516: heessa huolissaan siitä, että heidän eläkeoikeu-             tainen luottamusmies-virkamies?
6517:       Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1978.
6518: 
6519:    Paula Eenilä             Risto Tuominen            Eino Grönholm            Uljas Mäkelä
6520:    Seppo Tikka              Matti Louekoski           Olli Helminen            Jouko Mäkelä
6521:    Ralf Friberg             Erkki Liikanen            Jouko Tuovinen           Kaarina Suonio
6522:    Pertti Paasio            Matti Puhakka             Sven-Erik Järvinen       Matti Luttinen
6523:    Mauno Forsman            Juhani Raudasoja          Maija Rajantie           Jermu Laine
6524:    Kaisa Raatikainen        Reino Breilin             Markus Aaltonen
6525: 087800132A
6526: 2                                            1978 vp.
6527: 
6528: 
6529: 
6530: 
6531:                         Ed u s kunnan He r o: a Puhe m i e he 11 e.
6532: 
6533:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Sisäasiainministeriössä on selvitetty, mitä
6534: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       muutoksia uuteen kunnallislakiin olisi tehtävä
6535: olette 9 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn           ja mitkä näistä olisivat sellaisia, että niitä
6536: kirjeenne n:o 203 ohella lähettänyt valtioneu-      voitaisiin pitää tässä vaiheessa aiheellisina ja
6537: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi     mahdollisina. Selvitys, joka vielä on kesken,
6538: jäljennöksen kansanedustaja Paula Eenilän ym.       tapahtuu yhteistyössä kuntien keskusjärjestöjen
6539: näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o      kanssa. Tällöin on lähdetty siitä, ettei kunnan-
6540: 38, jossa tiedustellaan:                            johtajaa koskeviin säännöksiin ole paikallaan
6541:                                                     esittää tehtäväksi muutoksia.
6542:           Onko Hallitus tietoinen siitä, et-           Asia on kuitenkin yhteydessä siihen, että
6543:        tä Uudenkaupungin kaupunginjohtajan          eduskunnalle tullaan sen mukaisesti, mitä edus-
6544:        eroaminen virastaan painostuksen jäl-        kunta lausui edellyttävänsä hyväksyessään
6545:        keen on vakava osoitus kunnanjohtajan-       uuden kunnallislain, antamaan syysistuntokau-
6546:        viran määräaikaistamisen tarpeesta, ja       della 1978 hallituksen selonteko kokemuksista,
6547:        jos on,                                      jotka on saatu lain soveltamisesta. Tässä se-
6548:           milloin Hallitus aikoo antaa edus-        lonteossa on sen ohessa, että selostetaan saadut
6549:        kunnalle esityksen kunnallislain muut-       kokemukset, myös otettava kanta siihen, oli-
6550:        tamiseksi siten, että kunnanjohtajasta       siko ja mitä muutoksia lakiin tehtävä joidenkin
6551:        tehtäisiin määräajaksi valittava, äänival-   korjausten ja selvennysten aikaan saamiseksi
6552:        tainen luottamusmies-virkamies?              sekä lisäksi ehkä joidenkin asiallisten muutos-
6553:                                                     ten toteuttamiseksi. Selonteko tullaan valmis-
6554:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        telemaan pitäen yhteyttä kuntien keskusjärjes-
6555: vasti seuraavaa:                                    töihin.
6556:      Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1978.
6557: 
6558: 
6559:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
6560:                                              N:o 38                                               3
6561: 
6562: 
6563: 
6564: 
6565:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6566: 
6567:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       den nya kommunallagen, och vilka av dessa
6568: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ändringar som är sådana att de i detta skede
6569: nr 203 av den 9 februari 1978 tili veder-          kunde anses vara motiverade och möjliga att
6570: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     genomföra. Denna utredning, som ännu inte
6571: av följande av riksdagsman Paula Eenilä m. fl.     är slutförd, görs i samarbete med kom-
6572: undertecknade spörsmål nr 38:                      munernas centralorganisationer. Härvid har
6573:                                                    man utgått ifrån, att det inte är på sin plats
6574:           Är Regeringen medveten om att det        att föreslå ändringar i stadgandena om kom-
6575:        faktum, att stadsdirektören i Nystad        mundirektör.
6576:        avgick från sin tjänst efter påtryckning,      Saken sammanhänger dock därmed, att man,
6577:        är ett allvarligt teeken på att kommun-     i enlighet med vad riksdagen förutsatte i sitt
6578:        direktörstjänsterna borde besättas för      uttalande då den godkände den nya kommunal-
6579:        begränsad tid, och om så är fallet,         lagen, under höstsessionen 1978 tili riksdagen
6580:           när ämnar Regeringen tili riksdagen      kommer att avge en regeringsredogörelse över
6581:        avlåta en proposition med förslag tili      de erfarenheter man fått av lagens tillämpning.
6582:        lag om ändring av kommunallagen så,         I denna redogörelse måste man, utöver att
6583:        att kommundirektören skulle bli en för      man redogör för de erfarenheter man fått,
6584:        viss tid vald förtroendeman-tjänsteman      även ta ställning tili huruvida, och i så fall
6585:        med rösträtt?                               på vilket sätt, lagen borde ändras i avsikt
6586:                                                    att få tili stånd vissa rättelser och förtyd-
6587:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       liganden samt eventuellt i avsikt att förverkliga
6588: samt anföra följande:                              en del ändringar i sak. Redogörelsen kommer
6589:   Vid ministeriet för inrikesärendena har man      att beredas i samråd med kommunernas central-
6590: utrett vilka ändringar som borde företas i         organisationer.
6591:      Helsingfors den 1 mars 1978.
6592: 
6593: 
6594:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
6595:                                                                     1~78·vp.
6596: 
6597: 
6598: Kirjallinen kysymys n:o 39.
6599: 
6600: 
6601: 
6602: 
6603:                                                   Jokiniemi ym.: Työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäämisestä.
6604: 
6605: 
6606: 
6607: 
6608: •.. :H~ttit\lkseJl. mirissli ori kJiyty ki:sklJstelua elii- kllan w9tä, jää talg\ldelli~~ !lml -inrln se,sl~ali­
6609: !((!jk~~aj~- ~em.a~ise~t~ . ~ä, pe~u~t!!ell~.! .että ·lal,ltak4Mah 'VM~!ln: Täwä t>~ · ~el~!lt~me ih-
6610: v~p!ll:!nW'i111 !JÖpaik~glhiil vottaJsiin Sl)01ttaa                         misarvo.a alentav~ ja sjn,n.yttää o\kelitettua
6611: lJ1l!i!il.. tyq~..t.e·ld·JÖl.~tli~ !·ähi···rinä·:· ·.nuori!( typtt?.mi!i.   katkeruutta valtioygltaa kohtflan, 9v~th,an he
6612: T!tqä!l ~sku§telql;!n on puutut~ . myös Julki-                              tehqessäijq pitkän pälväty~n valtion paJ~M{­
6613: ~~U,q~~~~ ja sii,rtä Ol1 n~tr lc~i:p.o l~ev~~t~~ vai-                       sessa ·luottaneet vaftion e,!i!keturvaan. · ·
6614: ~~a,f<~i ~.4<?49~tunutt~ tyottömyy~ta. Talla het-                              Edellä olevaan viitaten )a valtiopäivlijärjestyk-
6615: kellä tilastot ku:iteflkin osoittavat, että eri ~lä­                        li~ 37 ~:n \ ~omentm pqu§t~ll esitämme
6616: ~~\aJtq;k~c;:t oyat l;ly!äpnc;:<;~ sairaud~n perqsteella                    valtiqn~uvQ!ltOO "1\i~g.mf.\\~q jä~q vastatta-
6617: työf<yvy~tömyy§el~kett~ · ~kevia .. .~ik~isemr.aa                           V~M ~l,"!ta!\V@!l ky~tyPly~;
6618: ~!).etWn,~~ll• va*ka nyt eciellyte~tätsnnktn päin-
6619: y~sta,~~tl} k~hitys~li. ,Va,ijtemwapa esimerkJcinä                                     QJlkg ;ti{lllitY!l d~t~n 1 ~ttä esim.
6620:  ~§t~ . <?l1 tn..!TI· yaltiokonttorll jok11 yksistään vii-                          valtion poht~kllk!ltm ;Kokkolan
6621:  we Vl;!Odep ;Pk.~qa op, hylännyt piendtä Vapon                                     kPtu:k9tj11~ ty~ent~l"fvien laillis-
6622:  Rqkk<;>~~q !<oq~l<orj!(~olta kwm\!n työntekijän                                    te~JJha lää~ijrijtij ~WJa to.di§tusta työ~
6623:  tr.(j}syvyt~9mYyl!eliikeh~c:;!Dulcsetz vaikka kaik-                                kyvyuömvyd~tii 1;\ ~tl käsittelys-
6624:  Jg~J:l Wifdjgiqen J~~k!lr~nt<?<Ji§tuksista ilmeni sel-                             ~ä QJ~ Qt.t;t~Y b\lQ~qo.q~ l~
6625:  v~~t!1 <:;tt!i P,e <;>yat pysyv~§ti työhö1l!iä kykeQCf!·                              mih"          . .. u,u~lliJ1.1!i. . ~J,J~RP
6626:                                                                                        .. . .. til tOllp#Jl                 :t.~
6627:                                                                                                                                    ryh tya..
6628:  tp~tt~~· Nii!11~ p~~tö~set o.v~t saattaqeet sai-                                   vl!ltiQQ plllw~!l!l{\ ruevi@n eläketur-
6629: !@:At ja h.e!dl!q p~rh~e11~ä .~ttliin vaikeaan tl,l-                                van parantamiseksi silloin, kun laillis-
6630:  lo114elHs~en ~f~emaan, ~l1t1 haenua el&kettä ei                                    t.t;ttl,ll~äfi ~P~ tOO.Wf\lki~ ty9~vvyt­
6631:  ple tulluti<:~IUJ, Kun työn,ntaJa ei voi näille                                    tömyydestä, mutta valti~t~QJ'i k!Ji.-
6632:  ~tl}ir~illl! JhO)isUle tarjotll ~qti~tä eikli muJJta-                              tenkjp epää työkyvytt91llyyseläkl<~en?
6633:         Helsm~!!~ii 9 p~iv~~ }lelm&uuta llil?~.
6634: 
6635:                       'fqiyo J9killi~mi
6636: 
6637: 
6638: 
6639: 
6640: 0878002%L
6641: 2                                            1978 .vp.
6642: 
6643: 
6644: 
6645: 
6646:                         Ed
6647:                          . u sk un . nan Herra Puhemiehelle.
6648:                            ~   '               '                              -
6649: 
6650: 
6651: 
6652: 
6653:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         puolilta maata tulevien lääkärinlausuntojen ta-
6654: mainitussa tarkoitukSessa 're, -Herra Puhemies,       so. vaihtelee kuitenkin suuresti. Tämän \ruoksi
6655: olette 9 päivänä he@ikuuta 1978 päivätyn kir-         myös valtiokonttorin asianqintijalääkärin lau-
6656: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      sunto on välttämätön. ·Ilman asiantuntijalääkä-
6657: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       rin tarkastusta ja lausuntoa hakemusten käsit-
6658: Jokiniemen ym. näin kuUluvasta kirjallisesta          tely ei voi olla tasapuolista eikä kohdistua tasa-
6659: kysymyksestä n:o 39;                                  vertaisesti eri eläkkeen haki joihin. Lausuntome-
6660:                                                       nettely varmistaa siten myös eläkkeen hakijain
6661:            Onko Hallitus tietoinen, että esim.        oikeusturvaa.
6662:        valtion · polttoainekeskuksen Kokkolan            Työkyvyttömyyseläkeratkaisuun vaikti ttava t
6663:        konekorjaamolla työskentelevien laillis-       paitsi ne tiedot, jotka ilmenevät eläkehakemuk-
6664:         tetulta lääkäriltä saamaa todistusta työ-     seen liitetystä lääkärinlausunnosta ja sen lisäksi
6665:        kyvyttömyydestä ei eläkkeen käsittelyssä       mahdollisesti hankitUista • muista eläkkeen ha-
6666:        ole otettu huomioon, ja                        kijan terveydentilaa koskevista ·selvityksistä,
6667:            mihin toimiin· Hallitus -aikoo ryhtyä      myös kaikki muut valtiokonttorin saarnat tie-
6668:        valtion palveluksessa olevien eläketur-        dot. Lääketieteellisesti ehkä varsin oikeaan osu-
6669:        van parantamiseksi silloin, kun laillis-       neen arvioinnin tehnyt lääkäri on saattanut ki.r-
6670:         tettu lääkäri antaa todistuksen työkyvyt-     joittaa lausuntonsa vertailematta lääketieteellis-
6671:        -tömyydestä, mutta valtiokonttori kui-         tä toiminta- ja suorituskyvyn arviota· asianoniai-
6672:        tenkin epää työkyvyttömyyseläkkeen?          . sen työn rasituksiin ja vaatimuksiin sekä· työn
6673:                                                     . terveydellisiin edellytyksiin. Usein juuri ne tie-
6674:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dot, jotka valtiokonttori saa eläkkeen hakijan
6675: vasti- seuraavaa: ·                                   työnteosta. ja sen· la~dusta, ovat lopulta mää-
6676:    Valtion eläkelain mukaan työkyvyttömyys-           rääviä ratkaisua tehtäessä. Näitä lääkäri ei ole
6677: eläkkeen myöntäminen edellyttää, että eläkkeen        ehkä lainkaan tie~äpyt tai hänellä on saattanut
6678: hakija on sairauden, vian tai vamman johdosta         olla niistä virheellisiä tietoja. Tilanteet, joissa
6679: käynyt työkyvyttömäksi . arviolta vähintään           valtiokonttorin ;asiantun.tijalääkäri ja valtiokont-
6680: vuoden pituiseksi ajaksL Kun eläkettä haetaan         tori päätöstä tehaessääh tulevat toiseen tulok-
6681: työkyvyttömyyden perusteella, hakemukseen on          seen kuin hakijalle lausunnon antanut lääkäri,
6682: liitettävä työkyvyttömyyttä selvittävä lääkärin-     eivät ole vältettävissä.
6683: lausunto, ja valtiokonttorin on ennen hakemuk-           Valtiokanttotista saatujen tietojen mukaan
6684: sen ratkaisemista hankittava asiasta oman asian-      työkyvyttömyyseläkettä koskevia hakemuksia
6685: tuntijalääkärinsä, valtionrautateiden ylilääkärin     saapui valtiokonttoriin vuosina 1974 ja 1975
6686: tai pääesikunnan lääkintöosaston lausunto. Val-       hieman yli 9 000 ja vuonna 197 6 hieman yli
6687: tiokonttorissa toimii tätä nykyä kaksi asiantun-      10 000 kappaletta. Näistä hylättiin sillä perus-
6688: tijalääkäriä, jotka molemmat ovat yliopiston do-      teella, että eläkkeen hakijaa ei pidetty työkyvyt-
6689: sentteja ja joista toisella on jo yli 13 vuoden       tömänä, 9,2 prosenttia vuonna 1974, 9,5 pro-
6690: kokemus eläkeasioissa.                                senttia vuonna 1975 ja 10,6 prosenttia vuon-
6691:     Tehtäessä päätöstä työkyvyttömyyseläkkeestä      na 1976. Vuonna 1977 työkyvyttömyyseläkettä
6692: on kysymys työkyvyn arvioinnista. Arvioinnin          koskevien hakemusten lukumäärä nousi myös
6693: pohjana ovat eläkehakemukseen liitetyt ja val-        yli 10 000, ja samalla myös kasvoi niiden osuus
6694: tiokonttorin mahdollisesti pyytämät muut lää-        kaikista eläkehakemuksista suuremmaksi kuin
6695: kärinlausunnot. Eläkehakemuksiin liitettyjen, eri     aikaisempina vuosina. Se prosenttiluku, joka
6696:                                                 N:o 39
6697: 
6698: osoittaa, kuinka suuri osa hakemuksista on hy-        nollista, että niiden selvittäminen kuuluu lää-
6699: lätty sillä perusteella, että hakijaa ei ole pidet-   kärille. Kuten edellä on todettu, keskeisenä
6700: ty työkyvyttömänä, on noussut vuodesta 1976           asiakirjana työkyvyttömyysasioita käsiteltäessä
6701: ja muodostunee noin 15:ksi. Tämä ei kuiten-           onkin hakijaa tutkineen tai hoitaneen lääkärin
6702: kaan merkitse sitä, että vaatimuksia työkyvyt-        kirjoittama työkyvyn arvio, sairauspäivärahato-
6703: tömyyseläkkeen myöntämiseksi olisi valtiokont-        distus tai työkyvyttömyystodistus. Työkyvyn
6704: torissa kiristetty, vaan valtiokonttorin ilmoi-       arvioinnissa ei kuitenkaan aina riitä pelkkä lää-
6705: tuksen mukaan kysymys on siitä, että työkyvyt-        ketieteellinen asiantuntemus, vaan usein jou-
6706: tömyyseläkkeitä on haettu huomattavan paljon          dutaan turvautumaan lisäksi työolosuhteiden ja
6707: heikommin perustein kuin aikaisemin.                  yleensä työelämän asiantuntijoihin. Tähän liit-
6708:    Kysymyksessä        tarkoitetuista     kolmesta    tyy myös se, että sosiaali- ja terveyshallinnon
6709: VAPO:n Kokkolan konepajalta vireille tulleis-         sekä työvoimahallinnon toimialoilla ·on käynnis-
6710: ta hakemuksista yksi on hylätty sillä perusteel-      tetty toimikuntatyö, jonka eräänä tavoitteena
6711: la, että eläkkeenhakijaa on pidetty vain osit-        on työ- ja suorituskyvyn arvioinnin kehittämi-
6712: tain työkyvyttömänä, ja osittaisen työkyvyttö-        nen sekä kytkentä tehostuvaan kuntoutuspalve-
6713: myyden perusteella osaeläkkeenä ei valtion elä-       lujärjestelmään.
6714: kelain mukaan voida työkyvyttömyyseläkettä                Siinä tapauksessa, että valtiokonttori on hy-
6715: myöntää .. Tähän hylkäävään päätökseen on vaa-        lännyt työkyvyttömyyseläkehakenmksen, haki-
6716: dittu ·oikaisua, ja oikaisuvaatimuksen yhteydes-      jalla on käytettävissään eläkeasioissa tavanomai-
6717: sä esitetyn uuden selvityksen johdosta valtio-        nen muutoksenhakutie. Hakija voi päätökseen
6718: konttori on pyytänyt eläkkeen hakijalta uutta         liitetyn osoituksen mukaisesti vaatia siihen
6719: tarkempaa lääkärinlausuntoa, minkä saavuttua          oikaisua valtiokonttorilta. Valtiokonttorissa on
6720: asia vasta voidaan ratkaista. Toisessa tapauk-        eläkeasioissa tehtyjen oikaisuvaatimusten ratkai-
6721: sessa taas hakemuksen hylkääminen samoin              sua varten oikaisulautakuntå, ··jonka seitsemästä
6722: kuin hylkäävästä päätöksestä tehdyn oikaisu-          jäsenestä kolme määrätään valtion virkamiesten
6723: vaatimuksen hylkääminen on perustunut sii-            ja työntekijäin edustaviropien keskusjärjestöjen
6724: hen, että hakijan työkyvyttömyyden ei voitu           ehdottamista henkilöistä. Mikäli oikaisulauta-
6725: katsoa jatkuvan lain vaatimaa vähimmäisaikaa          kunnan ratkaisu on hakijalle kielteinen, hän
6726: eli vähintään yhtä vuotta. Tässä asiassa hakija       voi päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukai-
6727: ilmoituksensa mukaan aikoo valittaa korkeim-          sesti hakea muutosta valittamalla korkeimpaan
6728: malle hallinto-oikeudelle. Kolmas kyseisistä ta-      hallinto-oikeuteen.     Työkyvyttömyyseläkkeen
6729: pauksista on parhaillaan vireillä korkeimmassa        hakijan oikeusturva ei siis poikkea muiden eläk-
6730: hallinto-oikeudessa.                                  keenhakijoiden oikeusturvasta eikä sen osalta
6731:    Koska työkyvyttömyyden arvioimisessa on            ole perusteltua aihetta ryhtyä erityisiin toimen-
6732: lähtökohtana sairaus, vika tai vamma, on luon-        piteisiin.
6733:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1978.
6734: 
6735:                                                                             Ministeri Esko Rekola
6736: 4                                                 1"8 ~·
6737: 
6738: 
6739: 
6740: 
6741:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6742: 
6743:     I !Mt syfte 37· § 1 1nö1n. riksdggsordningefl        att evenwella av statskontoret inbegärda andra
6744: :an~:f hat Ni 1 Hert Talftntn, ttted Eder skrivelse      läkarutlåtanden. Nivån på de läkarutlåtanden
6745: av den 9 febttiati 1978 tili vetletbörltnde med-         som bifogats pensionsansökningarna och som
6746: le:m äv §tl!tstådet· .@Versiiflt lvskrift av följande:   kommer från olika delar av landet varierar dock
6747: av riksdagsman Jokiniemi m.fl. stiill& spörsmåi          storligen. Av denna anlt!dning är det också
6748: nt 39:       . ''                                        nötlvändigt med ett utlåtande av statskontorets
6749:                                                          sakkunniga läkare .. Utan undersökning öch ut~
6750:           . Ät: .R.egeringen .medveten om, att de        låtande av den sakkunniga läkaren kan behand-'
6751:         av legitimerad läkare utfärdade intyg            lingen av ansökningarna inte vara opartisk, inte
6752:         över invaliditet, som arbetstagarna viJ          heller kan den på ett rättvist sätt beröra de
6753:         t.ex. statens bräns1ecentrals maskinrepa-        oiikit pensionssökandena. Förfatandet me<i ut-
6754:         rationsverkstad i Gamlakarleby erhållit,         låtanden säkerställer sålunda också den pen-
6755:         1nte beaktats vid behandling av pensio-          sionssökandes rättsskydd.
6756:         nen, o~h         .                                  På avgörandet rörande invalidpension inver-
6757:          . vilka ltgärder ämnar Regeringen vid-          kar förutom de uppgifter soni ftamgår av det
6758:         ta för att · fötbättra de statsanställdas        läkarutlåtande vilket bifogats pensionsansökan,
6759:         pen~ionsskydd dä legitimerad läkare ut-          samt av eventuella ytterligare utt:edningat om
6760:         färdar intyg över invaliditet, men stats-        den pensionssökandes hälsotilistånd, också alla
6761:         kontoret trots det avstyrker invalidpen-         övrig.a uppgifter som statskontoret erhållit. En
6762:         sion?                                            läkare som gjort en i rnedicinskt avseende re~
6763:                                                          lativt riktig bedömning kan eventuellt ha skrivit
6764:    Såsom. sviu .pä detta spörsmål fär jag vörd-          sitt utlåtande utan att ha jämfört bedömningen
6765: samt anföra. följan~~:                                   av medicinsk funktions" och prestationsför-
6766:     Enligt lagen om statens pensioner förutsättet        må:ga med de påfrestningar och krav som är
6767: beviljandet av invalidpension att den som an-            förknippade med ifrågavarande arbete samt de
6768: söker om pension blivit oförmögen att handha             krav som atbetet stället på hälsan. Otta är
6769: sin tjänst på grund av sjukdom, lyte eller skada         just de uppgifter, som statskontoret får om den
6770: undet en tid ·llv uppsk::ittningsvis minst ett år.       pensionssökandes arbete och dettas art, slut-
6771: Då pension söks på grund av invaliditet, skall           giltigt avgörande då beslutet fattas. Dessa om-
6772: tili ansökan fogas lärarutlåtande som utreder            ständigheter har läkaren kanske överhuvudtaget
6773: invaliditeten, och statskontoret skall innan             inte haft kännedom om, eller han kan ha haft
6774: ärendet avgörs införskaffa utlåtande av sin egen         felaktiga upgifter om dem. Situationer, i vilka
6775: sakkunniga läkare, av överläkaren vid stats-             statskontorets sakkunniga läkare och statskon-
6776: järnvägarna eller från huvudstabens sanitets-            toret kommer tili ett annat resultat då beslutet
6777: avdelning. Statskontoret har för närvarande i            fattas än den läkare som avgivit utlåtandet åt
6778: sin tjänst två sakkunniga läkare, vilka båda             den sökande, kan inte undvikas.
6779: är docenter vid universitet och av vilka den                Enligt de uppgifter som erhållits från stats-
6780: ena redan har mera än 13 års erfarenhet av               kontoret anlände åren 197 4 och 197 5 något
6781: pensionsfrågor.                                          över 9 000 och år 1976 något över 10 000
6782:     Då beslut fattas om invalidpension är det            ansökningar om invalidpension tili statskonto-
6783: fråga om en bedömning av arbetsförmågan.                 ret. Av dessa avslogs år 1974 9,2 % på den
6784: Grunden för bedömningen utgörs av de läkar-              grunden, att den pensionssökande inte ansågs
6785: utlåtanden som bifogats pensionsansökan och              vara arbetsoförmögen, samt 9,5 % år 197 5
6786:                                              N:o 39                                               5
6787: 
6788: och 10,6 % år 1976. Åt 1977 uppgick an-            ät det natutligt att utredningen av dessa om-
6789: talet ansökningat om invalidpension också tili     ständigheter ankommer på läkare. Som ovan
6790: meta än 10 000, och samtidigt ökade detas          konstaterats är också den bedömning av atbets-
6791: andel av alla pensionsansökningat så, att denna    fötmågan som gjorts ellet det intyg övet sjuk-
6792: blev stötre än undet tidigate år. Det ptocent-     penning samt över invaliditet som utfätdats av
6793: tal, som utvisat storleken av den andel av an-     den läkate som undetsökt eller skött den sö-
6794: sökningarna som avslagits på den gtunden, att      kande, centrala dokument vid behandlingen av
6795: den sökande inte bettaktats som atbetsoförmö-      ärenden tötande invaliditet. Vid bedömningen
6796: gen, har stigit från åt 197 6 och totde uppgå      av atbetsfötmågan ät dock en rent medicinsk
6797: tili ca 15. Detta innebät dock inte, att ktaven    sakkunskap inte alltid tilitäcklig. Det blir ofta
6798: på beviljandet av invalidpension skulle ha         nödvändigt att anlita också expettet på atbets-
6799: skätpts vid statskontotet. Enligt vad statskon-    föthållanden och arbetslivsexpettet i allmän-
6800: totet uppger är det ftåga om det faktum, att       het. Hättili anslutet sig också det faktum, att
6801: invalidpension hat sökts på betydligt svagare      ett atbete har igångsatts i en kommission inom
6802: grunder än tidigare.                               social- och hälsovårdsförvaltningens samt ar-
6803:     Av de i spötsmålet avsedda tte aktuella an-    betskraftsfötvaltningens omtåde, vars mål bl.a.
6804: sökningarna, som inkommit ftån statens btäns-      är att utveckla bedömningen av atbets- och
6805: lecenttals maskinrepatationsvetkstad i Gamla-      prestationsförmågan samt att ansluta bedöm-
6806: karleby, har en avslagits på den gtunden, att      ningen tili ett effektivetat system för reha-
6807: den pensionssökande betraktats som endast pat-     biliteringsservice.
6808: tiellt arbetsförmögen, medan invalidpension en-       I det fall, att statskontoret avslagit ansökan
6809: ligt lagen om statens pensionet inte kan be-       om invalidpension, står det sedvanliga förfaran-
6810: viljas som delpension på grund av pattieli at-     det vid ändringssökande i pensionsfrågor tili
6811: betsoförmögenhet. Rättelse hat krävts i detta      den sökandes förfogande. Den sökande kan i
6812: beslut om avslag, och på grund av den nya          enlighet med den tili beslutet fogande anvis-
6813: uttedning som ftamlagts i samband med ktavet       ningen kräva tättelse i beslutet hos statskonto-
6814: på rättelse hat statskontotet ombett den pen-      ret. Vid statskontoret finns en rättelsenämnd
6815: sionssökande att inlämna ett nytt noggrannate      föt avgörande av rättelseyrkanden i pensions-
6816: läkarutlåtande. Fötst efter det att detta ut-      ärenden. Av nämndens sju medlemmar förordnas
6817: låtande erhållits kan saken avgöras. I det andta   tre bland personet som föreslagits av de mest
6818: fallet åter har avslåendet av ansökan, liksom      representativa centralorganisationerna för sta-
6819: också förkastandet av kravet på tättelse i be-     tens tjänstemän och arbetstagare. Såframt rättel-
6820:  slutet om avslag, gtundats på den omständig-      senämndens utslag är negativt för den sökandes
6821:  heten, att den sökandes invaliditet inte kunnat   del, kan han i enlighet med den tili beslutet
6822:  anses ha fottgått den minimitid som lagen krä-    fogade besvärsundervisningen söka rättelse
6823:  vet, dvs. minst ett åt. Den sökande hat, enligt   genom att anföra besvär hos högsta förvalt-
6824: vad han meddelat, föt avsikt att i detta ätende    ningsdomstolen. Rättsskyddet för den som
6825:  anföra besvät hos högsta förvaltningsdomstolen.   söker invalidpension skiljer sig således inte
6826:  Det tredje av de ifrågavatande fallen är som      från andra pensionssökandes tättsskydd och
6827:  bäst anhängigt i högsta förvaltningsdomstolen.    det föreligget inte av den anledningen motiv
6828:     Eftersom utgångspunkten vid bedömningen        föt att vidta speciella åtgärder.
6829:  av invaliditeten ät sjukdom, lyte ellet skada,
6830:       Helsingfors den 30 mars 1978.
6831: 
6832:                                                                           Minister Esko Rekola
6833: 
6834: 
6835: 
6836: 
6837: 087800296L
6838:                                               1978 vp.
6839: 
6840: Kirjallinen kysymys n:o 40.
6841: 
6842: 
6843: 
6844: 
6845:                                   Karhuvaara: Valtion perhe-eläkelainsäiidännössä todettujen epä-
6846:                                      kohtien poistamisesta.
6847: 
6848: 
6849:                         Ed usk unn an        H erra      P u h e m i e h e 11 e.
6850: 
6851:    Va1 tion perhe-eläkelainsäädännössä esiin tyva        Epäkohdan poistamisen ei pitäisi tuottaa
6852: epäkohta, j~ka aiheutuu vuoden 1968 jälkeen          k'äyuännössä vaikeuksia. Yksinkertaisimmin
6853: kuolleiden edunjättäjien ennen kuolemaansa           kolro asia saataisiin "pois päiväjärjestyksestä"
6854: tekemistä Hmoituks:ista vanhan perhe-eläkelain       muuttamalla lainsäännöksiä siten, että tällaisis-
6855: mukaisten etujen säilyttämisestä, minkä seu-         sa tapauksissa, joita hallitus asian johdosta teh-
6856: rauksena heidän edunsaajansa ovat jääneet            tyihin esityiksiin ja kyselyihin antamissaan vas-
6857: epäoikeuteHuun ja samalla muita vastaavia            tauksissa luonnehtii edunjättäjän ennen kuo-
6858: edunsaajia epäedullisempaan asemaan, on edel-        lemaansa -tekemiksi virhevalinnoiksi, edunsaa-
6859: leen korjaa.matta. Hallitus on useita kertoja        jiJ:le annettaisiin oikeus saada eläkettä joko
6860: luvannut ,seJvitt'i:Vä tämän asian ja ryhtyä asian   va11tion uuden perhe-eläkejärjestelmän tai eräi-
6861: vaatimiin toimenpiteisiin. Tällainen lupaus si-      den valtion varoista suoritettavien perhe-eläk-
6862: sältyi muun muassa ~siihen vastaukseen, jonka        keiden j.ärjestelystä annetun J.ain (329/30. 4.
6863: hallitus antoi eduskunnassa ,tehtyyn ka.rjalli-      197 4) mukaisesti.
6864: seen k)'isym~seen n:o 311/4. 11. 1976. Lu-               Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
6865: pauksista huolimatta epäkohta on edelleen kor-       päiv:äjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
6866: jaamatta.                                            kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
6867:    Kyseisten perhe-eläkejärjestelmän "väliinpu-      senen vastattavaksi kysymytksen:
6868: toajlien" saattaminen lain edessä oikeudenmu-
6869: kaiseen ja samaUa tasavertaiseen asemaan mui-                   Milloin Hallitus ryhtyy toimenpttel-
6870: den vastaavassa asemassa olevien eläkkeen-                  'siin valtion perhe-eläkelainsäädännössä
6871: saajien kanssa ei aiheuttaisi valtion cläkeme-              •todettujen epäkohtien poistamiseksi ja
6872: noihin suurtakaan Jisäyst.ä, koska heitä on elä-            kaikkien valtion perhe-eläkelakien mu-
6873: keläisten ilrokonaismäärään verrattuna varsin               kaisten edunsaajien ~saattamiseksi oikeu-
6874: vähän ja kaikki ovat jo melko iäkkäitä, joten               denmukaiseen ja 'keskenään tasavertai-
6875: heidän vähäinen :tuikumääränsäkin pienenee jat-             seen asemaan?
6876: kuvasti.
6877:      HelsingiSISä 10 päiv.änä helmikuuta 1978.
6878: 
6879:                                          Siniklka Karhuvaara
6880: 
6881: 
6882: 
6883: 
6884: 87800272U
6885: 2                                             1978 vp.
6886: 
6887: 
6888: 
6889: 
6890:                        E d u rs k u n n a n   Herra      P u h e m i e h e 11 e.
6891: 
6892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           1967 sattuneen edunjättäj,än kuoleman joh-
6893: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        dosta, saatettiin eräiden valtion varois'ta suo-
6894: hemies, olette 10 päivänä helmikuuta 1978            ritettavien perhe-eläkkeiden järjestelystä 30. 4.
6895: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-        1974 annetulla lailla (329/74) heinäkuun 1974
6896: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        alusta eduskunnan edellyttämään oikeudenmu-
6897: sen kansanedustaja Karhuvaaran näiin kuulu-          kaiseen suhteeseen valtion perhe-eläkelain pe-
6898: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 40:             msteella määtiäytyvien eläikikeiden kanssa.
6899:                                                      Lakia va1misteltaessa lähdettiin siitä, ettei vuo-
6900:           Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-       den 1966 jälkeen sattuneislln tkuolemantapauk-
6901:        siin valtion perhe-eläkelainsäädännössä     . siin perustuvia vanhan lain mukaisia perhe-
6902:        todettujen epäkohtien poistamiseksi ja        elakkeitä ole syytä saattaa järjestelyn piiriin,
6903:        kaikkien valtion perhe-eläkelakien mu-        koska ne perustuvat edunjättäjän, tai milloin
6904:        kaisten edunsaajien saattamiseksi oikeu-      edunjättäjä on kuoll'ut vuosina 1967-1968,
6905:        denmukaiseen ja keskenään tasavertai-         edunsaajan omaan valintaan vanhan ja uuden
6906:        seen asemaan?                                 järjestelmän välillä.
6907:                                                          Valintasäännöksiä perhe-eläkeuudistuksen yh-
6908:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          teydessä valmisteltaessa lähdettiin siitä periaat-
6909: taen seuraavaa:                                      teesta, että perhe-elaketll1'Va on sellainen palve-
6910:    Valtion perhe-eläkelainsäädäntö uudistettiin      lussuhteeseen liittyvä etu, josta vain viran-
6911: vuoden 1969 alusta voimaan tulleella valtion         haltija tai työntekijä itse voi määrätä, minkä
6912: perhe-eläkelailla. La1da ,sovelletaan määrätyin      vuoksi edunjättäjän j~älkeen jääville edunsaa-
6913: edellytyksin myös taannehtivasti tapauksiin,         jille ei enää varattu mahdollisuutta peruuttaa
6914: joissa edunjättäjä on kuollut vuosina 1967-          edunjättäjän aikanaan tekemää valintaa. Koska
6915: 1968. Niillä edunsaajilla, jotka näinä vuosina       eräissä esiin tulleissa tapauksissa mainittu pe-
6916: sattuneen edunjättäjän kuoleman johdosta saa-        riaate on kuitenkin johtanut edunsaajan kan-
6917: vat vanhan perhe-eläkelainsäädännön mukaista         nalta katsottuna kohtuuttomana pidettävään
6918: perhe-eläkettä, on oikeus siirtyä saamaan val-       tulokseen, valtiovarainministeriötä eläkeasioissa
6919: tion perhe-eläkelain mukaista eläkettä ilmoitta-    avustavassa valtion eläkeneuvottelukunnassa on
6920: malla tästä kirjallisesti valtiOkonttorille.         laadittu ehdotus, jonka mukaan tällaisissa ehkä
6921:    Niiden valtion virkamiesten, jotka valtion        parhaiten edunjättäjän virhevalinnoikrsi luon-
6922: perhe-eläkelain voimaan tullessa olivat vanhan       nehdittavissa tapauksissa edunsaajille varattai-
6923: perhe-eläkelain mukaisia edunjättäjiä ja jotka       siin tilaisuus siirty;ä saamaan perhe-eläkettä
6924: halusivat jälkeensä tulevien etuuksien edelleen-     valtion perhe-eläkelain nojalla. Ehdotuksen
6925: kin määräytyvän vanhan perhe-eläkelain mu-           toteuttaminen merkits,isi noin 4,5 miljoonan
6926: kaisesti, oli tehtävä tätä tarkoittava ilmoitus      mattkan lisäystä eläkemenoissa vuotta kohti.
6927: vuoden 1969 loppuun mennessä. Edunjättäjä                Laadittaessa valtion tulo- ja menoarvioesi-
6928: voi peruuttaa ilmoituksensa määräajasta riippu-      tystä kuluvalle vuodelle eläkeneuvottelukunnan
6929: matta, jolloin hänen jä,Lkeensä tulevat etuudet      ehdotuksen toteuttamiseen ei katsottu olevan
6930: määräytyvät valtion perhe-eläkelain mukai-           valtiontaloudellisia edellytyksiä. Ehdotuksen
6931: sesti.                                               toteuttamismahddllisuudet tulevat harkittav~si
6932:    Ne vanhan perhe-eläkelain mukaiset perhe-         seuraavan kerran laadittaessa valtion tu'lo- ja
6933: eläkkeet, jotka oli myönnetty ennen vuotta           menoarvioesitystä vuodelle 1979.
6934:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1978.
6935: 
6936:                                                                            Ministeri Esko Rekola
6937:                                              N:o 40                                                3
6938: 
6939: 
6940: 
6941: 
6942:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a i m a n.
6943: 
6944:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       av vissa av statsmedel utgående familjepen-
6945: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          sioner (329/74) från och med ingången av
6946: velse av den 10 februari 1978 till vederbörand'e   juli månad 1974 i en av riksdagen förutsatt
6947: medlem av statsrådet för avgivande av svar         rättvis relation tili de pensioner som utgår
6948: översänt avskrift av följande av riksdagsman       på grundvalen av lagen om statens familje-
6949: Ka,rhuvaara undertecknade spörsmål nr 40:          pensioner. När 1agen förbereddes var utgångs-
6950:                                                    punkten den, att skäl inte förelåg att i syste-
6951:           När ämnar Regeringen vidta åtg'ärder     met inordna 1sådana familjepensioner enligt
6952:        i avsikt att avhjälpa de missförhållan-     den gamla lagen som grundar sig på dödsfall
6953:        den som konstaterats vid1åda statens        efter år 1966, emedan dessa familjepensioner
6954:        familjepensionslagstiftning och bringa      baserat sig på förmånslåtarens eiler, om för-
6955:        alla förmånstagare i enlighet med sta-      månslåtaren har avlidit något av åren 1967
6956:        tens familjepensionslagstiftning i rätt-    -1968, på förmånstagarens eget val mellan
6957:        vist och inbördes likvärdigt läge?          det gamla och det nya systemet.
6958:                                                       När de valbara 'Stadgandena bereddes i sam-
6959:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      band med familj'epensionsreformen utgick man
6960: samt anföra följande:                              från den principen, att familjepensionsskyddet
6961:    Lagstiftningen om statens familjepensioner      är en sådan med anställningsförhållandet för-
6962: förnyades genom den lag om statens familje-        knippad förmån, om viiken endast tjänsteinne-
6963: pensioner, som trädde i kraft vid ingången         havaren eNer arbetsgivaren själv kan bestämma,
6964: av år 1969. Under vissa förutsättningar till-      varför förmånslåtarens eftedämnade förmåns-
6965: Iämpas denna lag också retroaktivt i sådana        tagare inte längre bereddes möjlighet att åter-
6966: fall, där förmånslåtaren har avlidit något av      taga det val som fiörtnånstagaren en gång hade
6967: åren 1967-1968. De förmånstaga.re, som på          gjort. Då denna princip dock i en del före-
6968: grund av förmånslåtarens död under något av        kommande fall har lett tili ett resultat, som
6969: dessa år lyfter familjepension enligt den gamla    ur förmånstaga-rens synvin:kel måste anses vara
6970: lagstiftningen om familjepensioner, har rätt       orimligt, har statens delegation för pensions-
6971: att övergå 'till att :lyfta pension enligt lagen   ärenden, som biträder finansmJnisteriet i pen-
6972: om statens familjepensioner genom att skrift-      s,ionsärenden, uppgjort ett förslag, enligt vilket
6973: ligen informera statskontoret därom.               i sådana faii, vilka bäst kan karaktäriseras så-
6974:    De ~statstjänstemän, som var förmånslåtare      som förmånslåtarens felaktiga val, förmåns-
6975: enligt den gamla fami:ljepensionslagen när la-     tagarna kunde beredas möjlighet att i stäilet
6976: gen om statens familjepensioner trädde i kraft     erhålla familjepension med stöd av lagen om
6977: och som önskade att förmånerna efter dem           statens familjepensioner. Ett förverkligande av
6978: fortfarande skulle beräknas enligt den gamla       förslaget s:kuile innebära en ökning på ca 4,5
6979:  familjepensionslagen, måste meddela därom         milj. mk p'er år i pensionskostnader.
6980: före utgången av år 1969. Oberoende av den            Då statsverkspropositionen för innevarande
6981: ursatta tiden kan förmånslåtaren återtaga sitt     år uppgjordes ansågs inga ekonomiska förut-
6982: meddelande, varvid förmånerna efter honom          sättningar föreligga för ett förverkligande av
6983: fastställs enligt lagen om statens familjepen-     delegationens för pensionsärenden förslag. Frå-
6984: sioner.                                            gan om möjHgheterna att förverkliga förslaget
6985:     De familjepensioner enligt den gamla famil-    lrommer att tas upp tili prövning nästa gång
6986:  jepensionslagen, som hade beviJjats på grund      när statsverkspropositionen för år 1979 skall
6987:  av förmånslåtares d6d före år 1967, ställdes      uppgöras.
6988:  genom lagen den 30 april 1974 om regilering
6989:      Helsingfors den 22 mars 1978.
6990: 
6991:                                                                         Minister Esko Rekola
6992:                                               1978 vp.
6993: 
6994: Kirjallinen kysymys n:o 41.
6995: 
6996: 
6997: 
6998: 
6999:                                   lmpiö ym.: Liikenteen sakkorangaistuskäytännön epäoikeuden-
7000:                                      mukaisuuksien poistamisesta.
7001: 
7002: 
7003:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7004: 
7005:    Tammikuun 1 päivänä 1977 voimaan tul-                        Onko Hallitus tietoinen suta epä-
7006: leen rikoshin 2 luvun mukaisen, bruttotuloon                 oikeudenmukaisuudesta ja niistä suu-
7007: pohjautuvan saklkorangaistuskäytännön johdosta               rista, monissa tapauksissa jopa koko
7008: ovat lukuisat vähäisiin, muuta liikennettä vaa-             perheen toimeentulon vaarantaneista
7009: rantamattomiin ja täysin tahattomiin liikenne-               taloudellisista vaikeuksista, joihin monet
7010: rikkeisiin syyllistyneet autoilijat joutuneet mak-          vähäisiin, muuta liikennettä vaaranta-
7011: samaan rikkeen laatuun nähden täysin koh-                   mattomiin liikennerikkeisiin tahatto-
7012: tuuttomia sakkorangaistuksia. Monissa tapauk-                masti syyllistyneet liikennöiiät ovat jou-
7013: sissa heille on langetettu maksettavaksi tuntu-              tuneet tammikuun 1 päivänä 1977 voi-
7014: vasti ankarampia sakkorangaistuksia kuin tahal-             maan tulleen rikoslain 2 luvun mukai-
7015: lisista henki- ja omaisuusrikoksista langetetut             sen sakkorangaistuskäytännön johdosta,
7016: :rangaistukset.                                              ja jos on,
7017:    Mm. autojärjestöt ovat kiinnittäneet oikeus-                 mitä Hallitus aikoo tehdä tämän kan-
7018: ministeriön huomiota nykyisen sakkorangais-                  salaisten tasa-arvoisuutta lain edes·sä
7019: tuskäytännön vakavaan vinoutumiseen ja esit-                vakavasti heikentävän käytännön muut-
7020: täneet sen epäoikeudenmukaisuuksien kiireistä               tamiseksi oikeudenmukaisemmaksi ja
7021: tarkistamista ja yksityiskohtaista selvittämistä            esim. nettotuloon perustuvaksi, etteivät
7022: sekä nykyistä tehokkaampaa tiedottamista suu-               kansalaiset joutuisi ehkä hyvinkin vaa-
7023: relle yleisölle. Näin ei kuitenkaan ole tapahtu-            :rattomista, rahattomista liikennerikkeis-
7024: nut. Eivät myöskään hiljaittain mietintönsä jät-            tä maksamaan jopa harkituista rikok-
7025: täneen sll!kko-ohjetyöryhmän ehdotukset tuo to-             sista langetettuja korkeampia sakko-
7026: teutettuina tilanteeseen parannusta.                        rangaistuksia?
7027:    Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
7028:  37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
7029: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
7030: seuraavan kysymyksen:
7031:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
7032: 
7033:          Lauri Impiö                    Matti Hokkanen                 Kirsti Hollming
7034:          Saara Mikkola                  Pertti Salolainen              Ulla Puolanne
7035:          Pekka Jokinen                  Aili Vaittinen-Kuikka
7036: 
7037: 
7038: 
7039: 
7040: 0878002227
7041: 2                                             1978 vp.
7042: 
7043: 
7044: 
7045: 
7046:                         E d u s k u n :n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
7047: 
7048:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hin. Meillä vuoden 1976 loppuun noudatetun
7049: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       käytännön mukaan päiväsakon rahamäärä vah-
7050: olette 10 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn          vistettiin vakio-osuutena sakotettavan netto-
7051: kirjeenne n:o 206 ohella toimittanut valtio-        tulosta.
7052: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Kun pienituloisen päivätulosta menee muihin
7053: kansanedustaja Lauri Impiön ym. näin kuulu-         tu:lonsaajii:n verrattuna suhteellisesti suurempi
7054: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 41:            osa välttämättömiin menoihin, on oikeuden-
7055:                                                     mukaisempana pidettävä järjestelmää, jonka
7056:           Onko Hallitus tietoinen siitä epä-        mukaan pienituloiselta otetaan päiväsakolla
7057:        oikeudenmukaisuudesta ja niistä suu-         pois pienempi osuus nettopäivätulosta kuin
7058:        rista, monissa tapauksissa jopa koko         enemmän ansaitsevalta.
7059:        perheen toimeentulon vaarantaneista              Käytännöllisistä syistä lainuudistuksessa otet-
7060:        taloudellisista vaikeuksista, joihin mo-     tiin päiväsakon rahamäärän määräämisen perus-
7061:        net vähäisiin, muuta liikennettä vaaran-     teeksi sakotettavan kokonaispäivätulo eli brut-
7062:        tamattomUn liikennerikkeisiin tahatto-       totulo, jolloin valtion tuloveron progressiivi-
7063:        masti syyllistyneet liikennöiiät ovat        suus saa aikaan sen, että suurempituloinen jou-
7064:        joutuneet tammikuun 1 päivänä 1977           tuu nettotulostaan maksamaan sakkona prosen-
7065:        voimaan tulleen rikoslain 2 luvun mu-        tuaalisesti suuremman osuuden kuin pieni-
7066:        kaisen sakkorangaistuskäytännön joh-         tuloinen.
7067:        dosta, ja jos on,                               Julkisuudessa on väitetty, että lainuudistus
7068:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän           on vähäisimmissä rikkomuksissa ja erityisesti
7069:        kansalaisten tasa-arvoisuutta lain edessä    liikennerikkomuksissa johtanut kohtuuttoman
7070:        vakavasti heikentävän käytännön muut-        ankariin sakkorangaistuksiin. On myös väitetty,
7071:        tamiseksi oikeudenmukaisemmaksi ja           että vähäisistä liikennerikkomuksista on tuo-
7072:        esim. nettotuloon perustuvaksi, etteivät     mittu ankarampia rangaistuksia kuin tahalli-
7073:        kansalaiset joutuisi ehkä hyvinkin vaa-      sista ~rikoslain mukaan rangaistavista :rikok-
7074:        rattomista, tahattomista liikennerikkeis-
7075:                                                     sista.
7076:        tä maksamaan jopa harkituista rikok-             Tilastdkeskuksesta saatujen tietojen mukaan
7077:        sista langetettuja korkeampia sa'kkoran-     tyypillisin liikennerikoksista rangaistusmääräyk-
7078:        gaistuksia?                                  sin tuomittu sakko oli tammi-maaliskuussa
7079:                                                      1976 kokonaisrahamäärältään 100-149 mark-
7080:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kaa (27,9 %) ja huhti---lkesäkuussa 1977 niin
7081: tavasti seuraavaa:                                  ~kään 100-149 markkaa (21,2% ). Kolme
7082:    Tammikuun 1 päivänä 1977 voimaan tulleen         neljäsosaa rangaistusmääräyksin tuomituista lii-
7083: ri!koslain 2 luvun muuttamisesta koskevan lain-     kennerikoksia koskevista sakoista oli vuonna
7084: uudistuksen tarkoituksena oli niiden epäkohtien      1976 enintään 149 markkaa ja vuonna 1977
7085: korjMminen, jotka olivat aiheutuneet siitä,         enintään 199 markkaa. Enintään 349 markan
7086: että päiväsakkojen rahamäärät vahvistettiin          sakkoja oli tammi-maaliskuussa 1976 97,3 %
7087: yleensä liian pieniksi ja ottamatta riittävästi      ja huhti-kesäkuussa 1977 91,3 %.
7088: huomioon sakotettavien tuloeroja. Lisäksi sako-         Helsingin kaupungin poliisilaitoksen liikenne-
7089: tuskäytäntö oli varsin epäyhtenäinen.                osaston tietojen mukaan keskimääräinen liiken-
7090:     Päiväsakkojärjestelmä perustuu siihen ajatuk-    nerikoksista rangaistusmääräyksin vaadittu sak-
7091: seen, että sakon tulisi kohdistua yhtä tuntu-        ko oli vuonna 1977 kokonaisrahamäärältään
7092: vasti eri varallisuusasemassa oleviin henkilöi-      168 markkaa (8 päiväsakkoa a 21 markkaa).
7093:                                                 N:o 41                                               3
7094: 
7095: Pienin sakko kaikista liikennesakoista (7 939         sin tuomittavien sakkorangaistusten osalta hel-
7096: ,tapausta) oli 2 päiväsakkoa a 8 markkaa eli          posti julkisuudessakin esitettyihin virheellisUn
7097: yhteensä 16 markkaa (nuorena henkilönä auton          päätelmiin. T avallisimmista rikoslakia vastaan
7098: kuljettaminen ilman säädettyä 80 km/h tun-            tehdyistä rikoksista, kuten väkivaltarikoksista
7099: nusta). Suurin liikennesakko määrättiin ajo-          ja omaisuusrikoksista tuomitaan usein vankeus-
7100: neuvon kuljettajalle, joka 60 km/h rajoitus-          rangaistus, kun taas liikennerikkomuksista tuo-
7101: alueella oli ajanut 117 km/h nopeudella, joi-         mitaan vankeutta vain harvoissa erittäin tör-
7102: Joi sakon kokonaisrahamäärä oli 1 750 mark-           keissä tapauksissa. Sakotuskäytäntö on rikos-
7103: kaa ( 25 päiväsakkoa a 70 markkaa). Koko-             lakirikosten kohdalta selvästi epäyhtenäisempi
7104: naisrahamäärältään yli 1 000 markan sakkoja           kuin liikennerikkomuksissa. Käytettävissa ole-
7105: oli yhteensä 9, joista kolme oli määrätty yli-        vien tietojen perusteella on kuitenkin selvää,
7106: nopeudesta, 3 ajokortitta-ajosta ja yksi kään-        että rikoslakirikoksista tuomitut lievimmät
7107:  tymisestä vastoin liikennemerkkiä.                   sakkorangaistukset hyvinkin vastaavat tasol-
7108:     Liikkuvan poliisin pääosaston Uudenmaan           taan vaikavimmista liikennerikkomuksista tuo-
7109: lääniä koskevien tietojen mukaan vuonna 1978          mittuja rangaistuksia.
7110: määrätyistä 1 677 liikennesakosta 7 oli koko-            Edellä olevan perusteella voidaan todeta,
7111: naisrahamäärältään yli 1 000 markkaa. Näistä          ettei uudistettu sakkolainsäädäntö ole johtanut
7112:  suurin sakko oli jatketusta ajokortitta ajami-       sellaisiin epäkohtiin, joita kysymyksessä tarkoi-
7113:  sesta ja sallitun ajonopeuden ylittämisestä tuo-     tetaan, minkä vuoksi hallitus katsoo, ettei ole
7114: mittu 2 640 markan sakko ( 12 päiväsakkoa             aihetta ryhtyä päiväsakon rahamäärän määrää-
7115: a 220 markkaa). Neljä tapausta mainituista            mistä koskevan lainsäädännön muuttamiseen.
7116:  sakoista koski ajokortitta ajamista ja kolme         Oikeusministeriössä on parhaillaan meneillään
7117:  sakkoa määrättiin ylinopeudesta. Päiväsakko-         seurantatutkimus rangaistusmääräyksin tuomit-
7118:  luku vaihteli 12 päiväsakosta 30 päiväsakkoon,       tujen liikennerikkomusten päiväsakkojen luku-
7119:  päiväsakon rahamäärän ollessa 44 markasta            määrän ja päiväsakkojen rahamäärän muuttu-
7120:  220 markkaan.                                        misesta vuoden 1977 alusta voimaan tulleen
7121:     Kun melkein kaikki liikennerikkomukset            lainsäädännön johdosta sekä niin sanottuja
7122:  voidaan käsitellä rangaistusmääräysmenettelys-       normaalirangaistuksia koskeva seurantatutki-
7123:  sä, mutta vain lievimmät rikoslaissa mainitut        mus, jonka kohteena ovat lähinnä rikoslakia
7124:  rikokset voivat tulla sanotussa menettelyssä         vastaan tehdyt rikokset. Hallitus seuraa näin
7125:  käsiteltävi!ksi, johtaa vertailu liikennerikkomuk-   ollen edelleenkin sakotuskäytännön kehitystä.
7126:  sista ja rikoslakirikoksista rangaistusmääräyk-
7127:      Helsingis·sä 6 päivänä maaliskuuta 1978.
7128: 
7129:                                                                   Oikeusministeri Paavo Nikula
7130: 4                                           1978 vp.
7131: 
7132: 
7133: 
7134: 
7135:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7136: 
7137:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tiH en konstant andel av den bötfälldes netto-
7138: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      inkomst.
7139: nr 206 av den 10 februari 1978 till veder-             Då för småinkomsttagare en relativt sett
7140: börande medlem av statsrådet översänt av-          större del av dagsinkomsten går åt till ound-
7141: skrift av följande av riksdagsman Lauri Impiö      gängliga utgifter än för andra inkomsttagare,
7142: m .fl. undertecknade spörsmål nr 41 :              måste man som mera rättvist betrakta ett sys-
7143:                                                    tem, enligt vilket en dagsbot tar en mindre
7144:           Är Regeringen medveten om den            andel av en småinkomsttagares nettodagsin-
7145:        orättvisa och de stora ekonomiska svå-      komst än av dagsinkomsten för en som för-
7146:        righeter, som i många fall t.o.m. även-     tjänar mera.
7147:        tyrar familjens utkomst och i vilka             Av praktiska skäl baserade man lagrefor-
7148:        många trafikanter som oavsiktligt gjort     men på tanken att dagsbotsbeloppet skulle
7149:        sig skyldiga tiJl ,smärre, men för trafi-   fastställas utgående från den bötfälldes hela
7150:        ken ofarliga trafikförseelser råkat med     dagsförtjänst ellet bruttoinkomst, varvid sta-
7151:        anledning av den bötesstraffpraxis i en-    tens progressiva inkomstskatt leder till att en
7152:        lighet med 2 kap. strafflagen, som träd-    person med stövre inkomst av sin nettoinkomst
7153:        de i kraft den 1 januari 1977, och om       måste betala en procentuellt större andel av
7154:        så är fallet,                               sin inkomst i böter än en person med liten
7155:           vad ämnar Regeringen göra för att        inkomst.
7156:        ändra denna praxis, som allvarligt för-         I offentligheten har det påståtts, att lag-
7157:        sämra:r medborgarnas likhet inför lagen,    reformen i fråga om mindre förseelser och i
7158:        så, att den blir mera rättvis och t.ex.     synnerhet trafikförseelser har lett till oskäligt
7159:        grundar sig på nettoinkomst samt så,        höga bötesstraff. Man har också påstått, att
7160:        att medborgarna inte för också helt         för smärre trafikförseelser har ådömts strängare
7161:        ofarliga och ofrivilliga trafikförseelser   straff än för avsiktliga brott ~som bestraffas
7162:        blir tvungna att betala böter som till      enligt strafflagen.
7163:        och med är högre än böter som ådömts            Enligt uppgifter från statistikcentralen upp-
7164:        för överlagda brott?                        gick det mest typiska bötesstraffet för trafik-
7165:                                                    brott, som ådömts genom strafforder, i januari
7166:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      -mars 1976 till sammanlagt 100-149 mk
7167: samt anför~a följande:                              ( 27,9 % ) och i april-juni 1977 likaså till
7168:    Avsikten med den ändring av 2 kap. straff-      100-149 mk (21,2% ). Tre fjärdedelar av
7169: l:agen, som trädde i kraft den 1 januari 1977,     de böter som genom strafforder ådömts för
7170: var att rätta till de missförhållanden som hade    trafikbrott var under år 1976 högst 149 mk
7171: föranletts av att dagsbotsbeloppen i all.mänhet    och under år 1977 högst 199 mk. Av de böter
7172: fastställdes allför lågt och utan att man till-    som ådömdes under januari-mars 1976 upp-
7173: räckligt beaktande skillnaden i inkomst mellan     gick 97,3 % till högst 349 mk och under
7174: dem som bötfälldes. Dessutom var bötfäHnings-      april-juni 1977 91,3 % till högst sagda
7175: praxis synnerligen oenhetlig.                      summa.
7176:    Systemet med dagsböter grundar sig på               Enligt uppgifter från Helsingfors stads polis-
7177: tanken att böterna borde bli lika kännbara         inrättnings trafikavdelning uppgick de böter,
7178: för personer i olika förmögenhetsställning. En-    som inkrävts genom strafforder för trafikbrott
7179: ligt den praxis, som hos oss iakttogs ända till    år 1977, i genomsnitt tili sammanlagt 168 mk
7180: slutet av år 1976, fastställdes dagsbotsbeloppet    (8 dagsböter a 21 mk). Minsta bot av alla
7181:                                               N:o 41                                               5
7182: 
7183: trafikböter (7 939 fall) var 2 dagsböter a          strafforder för trafikförseelser, med strafflags-
7184: 8 mk, dvs. sammanlagt 16 mk (framförande            brott lätt till de oriktiga slutsatser som fram-
7185: av bil som ung person utan stadgat 80 km/h          förts även i offentligheten. För de vanligaste
7186: kännetecken) . Största trafikbot fastställdes för   brotten mot strafflagen, såsom våldsbrott och
7187: en förare som på ett område med 60 km/h             egendomsbrott, ådöms ofta fängelsestraff, me-
7188: begränsning hade kört med en hastighet av           dan åter för trafikförseelser ådöms fängelse-
7189: 117 km/h, varvid böternas sammanlagda be-           straff endast i sällsynta och synnerligen grova
7190: lopp uppgick tili 1 750 mk (25 dagsböter a          fall. Bötfällningspraxis är i fråga om brott
7191: 70 mk). Böter som tili sitt sammanlagda be-         mot strafflagen betydligt oenhetligare än i
7192: lopp uppgick tili över 1 000 mk fanns tili ett      fråga om trafikförseelser. Av tillgängliga upp-
7193: antal av sammanlagt 9, av vilka 3 hade ådömts       gifter framgår dock klart, att de lindrigaste
7194: för överhastighet, 3 för körning utan körkort       bötesstraffen för brott mot strafflagen tili sin
7195: och ett för sväng mot vägmärke.                     nivå väl motsvarar de straff som ådöms för
7196:     Enligt uppgifter från rörliga polisens huvud-   de allvarligaste trafikförseelserna.
7197: avdelning om Nylands Iän uppgick 7 av de               Med stöd av ovanstående kan konstateras,
7198: sammanlagt 1 677 trafikböter som ådömts år          att den reviderade böteslagstiftningen inte har
7199: 1978 tili sammanlagt över 1 000 mk. Av              lett tili sådana missförhållanden som avses i
7200: dessa hade det största bötesbeloppet, 2 640         spörsmålet, varför regeringen anser att det inte
7201: mk, ådömts för upprepad körning utan kör-           föreligger skäl att ändra den lagstiftning som
7202: kort och för överskridande av den tillåtna kör-     gäller fastställande av dagsbotsbeloppen. 1
7203: hastigheten ( 12 dagsböter a 220 mk) . 1 fyra       justitieministeriet utförs som bäst en uppfölj-
7204: fall gällde nämnda böter körning utan körkort       ningsutredning angående ändringar i antalet
7205: och i tre fall ådömdes böter för överhastig-        dagsböter och dagsbotsbeloppen för trafikför-
7206: het. Antalet dagsböter varierade mellan 12 och      seelser, som ådömts genom strafforder, och
7207: 30 dagsböter och dagsbotsbeloppet från 44 mk        vilka ändringar föranleds av den lagstiftning
7208: tili 220 mk.                                        som trädde i kraft vid ingången av år 1977,
7209:     Då nästan alla trafikförseelser kan behand-     samt en uppföljningsutredning om s.k. nor-
7210: las genom strafforderförfarande, men endast de      malstraff, vi1ken närmast inriktar sig på brott
7211: lindrigaste av de i strafflagen nämnda brotten      mot strafflagen. Regeringen följer sålunda
7212: kan behandlas genom sagda förfarande, leder         fortfarande med utvecklingen inom bötfäll-
7213: en jämförelse av bötesstraff, ådömda medelst        ningspraxis.
7214:      Helsingfors den 6 mars 1978.
7215: 
7216:                                                                 Justitieminister Paavo Nikula
7217: 
7218: 
7219: 
7220: 
7221: 0878002227
7222:                                                 1978 vp.
7223: 
7224: Kirjallinen kysymys n:o 42.
7225: 
7226: 
7227:                                    P. Jokinen ym.: Rinta.tmveteraanien siirtymisestä 55 ikävuodesta
7228:                                        alkaen elä:kkeehle.
7229: 
7230: 
7231:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7232: 
7233:    Viime sotien rintamaveteraanit ovat tervey-         prosenttia. Tehdyt tutkimustulokset osoittavat
7234: deltään muita ikätoverdtaan huomattavasti              kuitenkin, että veteraanit ovat samanikäisiä hei-
7235: heikommassa kunnossa. Rintamasotilaista lähes          kommassa kunnossa yleensä.
7236: puolet kärsii terveyttä selvästi haittaavasta             Rintamamies.veteraanien Liiton selvitysten
7237: viasta tai sairaudesta. Pahimmin vaivat tuntu-         mukaan vähintään 30 000 rintamaveteraania
7238: vat veteraanien liikuntaelimistössä. Raaja-,           siirtyisi eläkkeelle, jos tämä oikeus annettaisiin
7239: nivel- ja selkävaivat kattavat kolme neljäsosaa        heille 55 ikävuodes·ta alkaen. Myös joustava
7240: kaikista oireista ja vaivoista. Rintamavete-           eläkkeelle siirtyminen auttaisi työelämässä raih-
7241: raanien nykyinen terveydentila: on hiljakkoin          naantuvien rintamaveteraanien toimeentuloa ja
7242: juilkistetun 1:ut:kimu!ksen mukaan melko huono.        siitä olisi apua myös maamme hälyttävän työt-
7243: T erveit:ä ja oireettornia heistä on vain y;ksi pro-   tömyyden helpottamiseen. Työkyvyttömyyselä-
7244: sentti. Vähäisiä vaivoja potee 33 %, n<litlllaalia     keläisten määrä on .rintamavetel1aanien keskuu-
7245: elämää selvästi haittaavia vikoja on 46 % :lla,        dessa :kasvanut viime vuosina erittäin voimak-
7246: jopa elinikää lyhentävää vakavaa sairautta potee       kaasti. Tämän hetJken vaikea ja yhä vaikeutuva
7247: noin 20 % rintamasotilaista.                           työ1lisyystillanne puoltaa myöskin rtänä päivänä
7248:    Tällä hetkellä rintamaveteraani on keski-           ripeitä toimenpiteitä valtiovallan taholta.
7249: määrin 63-vuotias. Vanhimmat heistä ovat eh-               Edellä mainittuun ;ja valtiop,äiväjärjestyksen
7250: tineet ,jo 85 vuoden ikään ja nuorin ikäpolvi          37 §:n 1 momenttiin viitaten ja erikoisesti vai-
7251: on täyttäny;t 52 vuotta. Rintamamiehiä on tällä        kean työllisyystilanteen huomioon ottaen esi-
7252: hetkeLlä noin 340 000 ja heistä no1n puolet            tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
7253: vielä työelämässä mukana. Erilaisten lihas-,           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7254: nivel-, selkä- j,a niska- ja hartiakipujen lisäksi
7255: rasittavat rintamasotilaita myös sydänviat ja                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7256: hengenahdistus, neurologian, kirurgian ja psy-                ryhtyä .rintamaveteraanien eläkkeel:le
7257: kiatrian ·aloiUa tavataan myös jonkin verran                  siirtymiseksi 55 ikävuodesta alkaen
7258: tapauks1a. Tosin niiden osuus on vain puolisen                veteraanin sitä itse halutessa?
7259:       Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
7260: 
7261:       Pekka Jokinen             Matti Hokkanen        Lyyli Aalto                  Seppo Tikka
7262:       An:tero Salmenkivi        Sinik:ka Karhuva.ata  Juhani Saukkonen             Esko J. Koppanen
7263:       Pentti Sillantaus         Saara Mikkola         Pekka Vilmi                  Lea Sutinen
7264:       Juuso Häikiö              Erkki Pystynen        Kerttu Hemmi                 Esko Härkönen
7265:       Timo Mäki                 Tapani Mörttinen      Matti Asunmaa                Sauli Hautala
7266:       Jalmari Torikka           Harri Holkeri         Kauko T a:mminen             Erkki Korhonen
7267:       P. Mäki-Hakola            Mauni Miettinen       Veikko J. Matikkala          Ulla Järvilehto
7268:       Eero Lattula              Lauri Impiö           Aimo Ajo                     Antero Juntumaa
7269:       Heikki Jartti             Anna-Liisa Linkola    Jouko Mäkelä                 Veikko Hanhirova
7270:       Mikko A·sunta             lrma Koski            Erikki Häkämies              Eeva K;auppi
7271:       Kirsti Hollming           Ulla Puolanne         Henrik Westerlund            Juhani Orrenmaa
7272:       Tuure Junnila             Toivo T. Pohjala      Veikko Vennamo               Pentti POUJtanen
7273:       Ilkka Kanerva             Elsi Hetemäki-Olander Georg C. Ehrnrooth           Jorma Fred
7274:       Heikki Perho              Paavo Vesterinen      Raino Westerholm             Olavi Majlander
7275:       Pertti SalOilainen        Anneli Kivitie        Juhani Sipiläinen            Väinö Raudaskoski
7276:                                 Unto Ruotsalainen     Terhi Nieminen
7277: 087800202K
7278: 2                                               1978 vp.
7279: 
7280: 
7281: 
7282: 
7283:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
7284: 
7285:    Vailt:iopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Valtioneuvosto on 30 päivänä jouJ.uHmuta
7286: mainitussa tarlkoituJkisessa Te, Herria Puhemies,      1977 asettanut k!omitean; jonka tehtävänä on
7287: olette 10 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn             selvittää mahdollisuus tehdä eläkkeelle siirty-
7288: kinjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           minen eläkeik-ää läihestyville henkilöille nykyis-
7289: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          tä joustavammaksi jia heidän yksilölliset eroa-
7290: edustaja Pelklka. Jolcisen ym. näin kuuluvasta         v.aisurutensa huomioon ottavaksi. Komitealle
7291: !kirjalli'sestJa kysymY'ksestä n:o 42:                 annettiin samoin seliVitettävä!ksii. rintamaolosuh-
7292:                                                        teissa palvelleiden henkilöiden erityistarpeet
7293:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        elälkeiän alentamiseen siten, että rintamapalvelu
7294:         ryhtyä rintamaveteraanien eläkkeelle           witaålsiin rinnastaa kailkkein raskaimpiin ja ku-
7295:         siirtymiseksi 55 ikävuodesta alkaen            luttav~mpiin ammatteihin. Komitean työskente-
7296:         veteraanin sitä itse halutessa?                lystä saatujen tJietojen mukaan komitea pyrkii
7297:                                                        ensi sij'assa 1selvittämään rintamasotilaiden elä-
7298:     Vastau®sena    kysymy~seen   esitän kul111iioit-   lkeiän alentamisen. Kun komitea on tälttä osin
7299: 1Jaen seuraavaa:                                       saanut työnsä valmiiksi, hallitus ryhtyy välittö·
7300:                                                        mästi toimenpiteisiin asiassa.
7301:       He1sin~ssä 6 päivänä maaliskuuta 1978.
7302: 
7303:                                                                         Ministeri Olavi Martikainen
7304:                                               N:o 42                                               3
7305: 
7306: 
7307: 
7308: 
7309:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7310: 
7311:    I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen       !heterna att göra pensioneringen smidigare än
7312: anger har Ni, Herr Talmoo, med Eder skrivelse       för ri11fället för sådana personer vars pensions-
7313: av den 10 februari 1978 dll vederbörande med-       ålder närmar sig samt att beakta deras indi-
7314: lem av statsrådet översän:t en avsknift av ett av   viduella olikheter. Kommitten fick även i upp-
7315: ri!ksdagsman Pekika Jokinen m. fl. undertedknat     gift att utreda de speciella behov som före-
7316: skriftligt spörsmål nr 42 av följande lydelse:      1igger för en sänkning av pensionsåldern för
7317:                                                     personer som tjänat i frontförhållanden så, att
7318:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           fronttj.änsten skulle ~äimställas med de allra
7319:        viduaga för att en frontveteran Sikulle      tyngsta och slitande ylikena. Enlilgt erhållna
7320:        kunn:a gå i pension redan vid 55 års         uppgifter om kommittens verksamhet är det
7321:        ålder om vederbörande så vill?               kommittens avsikt att i första hand utreda en
7322:                                                     sänikn.ing av pensionsåldern för frontsoldaterna.
7323:   Så:som svar på detta spörsmå:l får jag vörd-      När kommitten härvidlag slutfört sitt arbete
7324: samt anrfö11a följande:                             komtner regeningen att omeddbart vidtaga åt-
7325:   Statsrådet har den 30 december 1977 tillsatt      gärder i saken.
7326: en Irommitte med uppgift att utreda möjlig-
7327:      Hdsingfol'is den 6 mars 1978.
7328: 
7329:                                                                       Minister Olavi Martikainen
7330:                                                1978 vp.
7331: 
7332: Kirjallinen kysymys n:o 4.3.
7333: 
7334: 
7335: 
7336: 
7337:                                    lmpiö ym.: Tieliikennelain muuttamista koskevan hallituksen esi-
7338:                                       tyksen parlamentaarisen va1m1stelun puutteellisuudesta.
7339: 
7340: 
7341:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7342: 
7343:    Saamiemme tietojen mukaan hallituksen esi-         sella siirtää liikenneministeriölle. Itse mtmste-
7344: tystä laiksi tieliikennelain muuttamisesta (HE        riö oli puolestaan 28. 1. 1977 sisäasiainminis-
7345: n:o 240/1977 vp.) ei ole liikenneministeriössä        teriöTie lähettämässään lausunnossa todennut
7346: valmisteltu normaalijärjestyksessä. Lausuntoja        mm.: "Liikenneministeriö katsoo, että nykyisen
7347: lienee pyydetty vasta asian tultua saatetuksi         liikennelupamenettelyn hajauttamiseen välipor-
7348: valtioneuvoston käsiteltäväksi.                       taan hallinnolle, lääninhallituksille tai niitä alem-
7349:    Parlamentaarinen liikennekomitea esitti mie-       mille viranomaisille ei ole riittävästi perustel-
7350: tinnössään, että ammattimaisen moottoriajoneu-        tuja syitä."
7351: voliikenteen erityiskysymyksiä pohtimaan olisi           Parlamentaaristen valmistelu- ja taustaelinten
7352: asetettava erillinen toimikunta. Tällainen toimi-     sivuun jättäminen periaatteessa herättää epäi-
7353: kunta on perustettu hallintoneuvos Martti             lyjä, epäluottamusta ja kaiken valmistelutyön
7354: Mäenpään johdolla toimivaksi toukokuulla 1977         tulevaisuus saa aikaa myöten tarpeettomuuden
7355: ja saman vuoden kesäkuulla Ammattiliikenne-           leiman. Lisäksi nykyisenä valtiontalouden lama-
7356: toimikunta otti kiireelliseksi tehtäväkseen sel-      aikana on suorastaan varojen tuhlausta toimi-
7357: vityksen tekemisen liikennelupatoimivallasta jär-     kuntien ja elinten ylläpitäminen, joilla ei .ole
7358: jestysoikeuksien lakatessa huhtikuun 1 päivään        käytännössä merkitystä.
7359: mennessä 1978. Toimikunnan esitys valmistui              Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
7360:  13. 10. 1977, jolloin päivätyllä kirjeellä se saa-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7361: tettiin liikenneministeriölle. Joulukuun 8 päi-       me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
7362: vänä 1977 on allekirjoitettu hallituksen esitys       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7363: tieliikennelain muuttamisesta eikä sitä annet-
7364: taessa liene lainkaan käytetty hyväksi em. toi-                 Onko Hallitus tietoinen tieliikenne-
7365: mikunnan esitystä, joka pohjautui parlamentaa-               lain muuttamista koskevan hallituksen
7366: riseen taustaan. Tiettävästi on jätetty vaille               esityksen ( 240/77 ) parlamentaarisen
7367: huomiota valtion harjoittaman linja-autoliiken-              valmistelun puutteellisuudesta, ja jos on,
7368: teen tulevia kehittämistoimia selvittävän työ-                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7369: ryhmän tässä asiassa lausumat ajatukset puhu-                luottamuksen palauttamiseksi lainvalmis-
7370: mattakaan, että olisi kuunneltu pysyvän Linja-               telun parlamentaarisuuteen liikennepoli-
7371: auto- ja taksiliikenteen neuvottelukunnan esi-               tiikassa siinä muodossa kuin parlamen-
7372: tyksiä. Kaikki mainitut tahot olivat yksimieli-              taarinen liikennekomitea on edellyttä-
7373: siä siitä, että lakkaavien järjestysoikeuksien lii-          nyt?
7374: kennelupatoimivalta tulisi asetuksen muutok-
7375:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
7376: 
7377:          Lauri Impiö                     Ulla Puolanne                   Matti Hokkanen
7378:          Matti Asunmaa                   Pekka Jokinen                   Esko Härkönen
7379:          Saara Mikkola                   Pertti Salolainen               Kirsti Hollming
7380:                                          Aili Vaittinen-Kuikka
7381: 
7382: 
7383: 
7384: 087800259D
7385: 2
7386: 
7387: 
7388: 
7389: 
7390:                            Eduskunn-atl Herra Puhemiehelle.
7391: 
7392:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            myöntäminen on koordinointia edellyttävää toi-
7393: mainitussa tarkoituksessa, Tiei J-krra:, Ftihetnies, .:   mintaa. Näiden lausUnnonantajien mielestä lupa-
7394: olette kirjeellänne 10 päivältä helmikuuta 1978           viranomaisten lisääminen hajoittaisi järjestelmää
7395: n:o' 43~lähettäny!l; valtiof1~V{)S~~q~ asianom~isen       !:$t.äen- tarkoituksenmukaisen kokonaissuunnitte-
7396: jäsent':tLv~s~attavaksi ~edustajil, Impiön ym. te~        lurr. Lausunnoissapidetään .epäasian'mukai~Qa
7397: kemän seuraavan sisältöisen kysymyksen:                   sitä, että kunnan toimielin päättäisi liikennelu-
7398:                                                           van myöntämisestä esimerkiksi omalle liiken-
7399:            Onko Hallitus tietoinen tieliikenne-           nelaitohelle ja ratkaisisi itse oman asiansa oh-
7400:         lain muuttamista koskevan hallituksen             jesääntöisen elinkeinon osalta.
7401:         esityksen ( 240/77) parlamentaarisen                  Edellä mainittuihin seikkoihin on esityksen
7402:         valmistelun puutteellisuudesta, ja jos on,        valmistelussa kiinnitetty huomiota. Liikennelu-
7403:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä            pien myöntämisoikeus kunnan sisäistä liiken-
7404:         luottamuksen palauttamiseksi lainval-             nettä varten annettaisiin tässä vaiheessa vain
7405:         mistelun parlamentaarisuuteen liikenne-           sellaisille kunnille, joissa järjestysoikeus on tä·
7406:         politiikassa siinä- muodossa kuin parla-          hän saakka niitä myöntänyt. Koordinointia py-
7407:         mentaarinen liikennekomitea on edellyt-           ritään parantamaan tehostamalla kuntien ja lii-
7408:         tänyt?                                            kenneministeriön välistä yhteistyötä. Myös
7409:                                                           alueellisen henkilöliikenteen suunnittelu on lii-
7410:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             kenneministeriön toimesta aloitettu. Esitykseen
7411: vasti seuraavaa:                                          on sisällytetty myös suora valitustie kunnalli-
7412:    Valmisteltaessa hallituksen esitystä pyydet-           sen viranomaisen päätöksestä liikenneministe-
7413: tiin lausunnot Pääkaupunkiseudun yhteistyöval-            riöön.
7414: tuuskunnalta, Linja-autoliitto r.y:ltä, Suomen                Esittäessään kysymyksessä olevaa muutosta
7415: Kaupunkiliitolta, Suomen Kunnallisliitolta ja             henkilölinjaliikenteen lupien myöntämisjärjes-
7416: Finlands svenska kommunförbund'ilta. Lisäksi               telmään hallitus on edellyttänyt, että liikenne-
7417: oli saatu linja-auto- ja taksiliikenteen neuvot-          lupia myönnettäessä ja aikatauluja vahvistet-
7418: telukunnan, ammattiliikennetoimikunnan ja val-            taessa on ammattimaisesta moottoriajoneuvo-
7419: tion linja-autoliikenteen kehittämistyöryhmän             liikenteestä annettujen säännösten periaatteiden
7420: lausunnot.                                                mukaisesti otettava erityisesti huomioon, ettei-
7421:    Kolme viimeksi mainittua ja Linja-autoliitto           vät esityksessä mainittujen kuntien eikä YTV: n
7422: r.y. esittivät, että lakkaavien järjestysoikeuk-          aluetta ympäröivän maaseudun samoin kuin
7423: sien liikennelupatoimivalta tulisi siirtää liiken-        muunkaan pitempimatkaisen liikenteen palvelu-
7424: ~ministeriölle. Perusteluina tälle esitettiin             mahdollisuudet saa mahdollisten lupa- tai aika-
7425: mm., ettei liikennelupien myöntämistä voida               taulumuutosten johdosta heiketä.
7426: nähdä vain aluekohtaisena kysymyksenä. Valta-                 Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, et-
7427: osa liikenteestä ja liikenteenharjoittajien toi-          tei tieliikennelain muuttamista koskevan halli-
7428: minnasta ei koske pelkästään yhden kunnan                 tuksen esityksen (240/77) valmistelussa ole
7429: aluetta, vaan ne ulottuvat samanaikaisesti                kysymyksessä tarkoitettuja puutteellisuuksia.
7430: useamman kunnan alueelle. Näin ollen lupien
7431:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
7432: 
7433:                                                                        Liikenneministeri Veikko Saarto
7434:                                               N:o 4.3                                                3
7435: 
7436: 
7437: 
7438: 
7439:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7440: 
7441:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        är sålunda en verksamhet som förutsätter koor-
7442: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       dinering. I utlåtandena framfördes åsikten att
7443: nr 43 av den 10 februari 1978 tili vederböran-      en utökning av antalet tiliståndsmyndigheter
7444: de medlem av statsrådet översänt följande av        skulle splittra systemet genom att en rationell
7445: riksdagsman Impiö m.fl. undertecknade spörs-        helhetsplanering då inte skulle vara möjlig. I
7446: mål:                                                utlåtandena anses det vara osakligt att kom-
7447:            Är Regeringen medveten om den            munens organ kunde besluta om beviljande av
7448:        brist på parlamentarisk beredning som        trafiktil1stånd t.ex. för sitt eget trafikverk och
7449:        vidlåder regedngens proposition an-          själv avgöra i egen sak beträffande en regle-
7450:         gående ändring av lagen om vägtrafik        menterad näring.
7451:          (240/77), och om så är fallet,                 Ovannämnda fakta har ägnats uppmärksam-
7452:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     het vid beredningen av propositionen. Bevilj-
7453:         taga i avsikt att återställa förtroende     ningsrätt för trafiktilistånd som gäller kom-
7454:         för parlainentarismen i lagberedningen      muns interna trafik skulle i detta skede tili-
7455:         beräffande trafikpolitik, i den form som    delas endast sådana kommuner, där ordnings-
7456:         den parlamentariska trafikkommitten         rätten hittills har beviljat sådana. Avsikten är
7457:         har förutsatt?                              att förbättra koordineringen genom att effekti-
7458:                                                     vera samarbetet mellan kommunerna och trafik-
7459:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ministeriet. Likaså har en planering av regional
7460: samt anföra följande:                               persontrafik inletts på initiativ av trafikminis-
7461:    Då regeringens proposition bereddes inbe-        teriet. I propositionen har också intagits en di-
7462: gärdes utlåtanden av Huvudstadsregionens sam-       rekt besvärsväg tili trafikministeriet i ärenden
7463: arbetsdelegation, Linja-autoliitto r.y., Finlands   som gäller kommunala myndigheters beslut.
7464: Stadsförbund, Suomen Kunnallisliitto och Fin-           Då regeringen framlade ifrågavarande förslag
7465: lands svenska kommunförbund. Ytterligare            tili ändring av beviljningssystemet för person-
7466: hade utlåtanden erhållits av delegationen för       linjetrafiktilistånd, har regeringen förutsatt att
7467: buss- och taxitrafiken, kommissionen för ut-        trafiktilistånd beviljas och tidtabeller fastställs
7468: formning av regler för yrkesmässig trafik och       så, att man i enlighet med principerna i stad-
7469: av statens arbetsgrupp för utveckling av buss-      gandena om yrkesmässig motorfordonstrafik
7470: trafiken.                                           särskilt beaktar att servicemöjligheterna inte
7471:    De tre sistnämnda organen, liksom också          får försämras för de i propositionen nämnda
7472: Linja-autoliitto r.y., anförde, att de upphörande   kommunerna eller för den landsbygd som om-
7473: ordningsrättemas behörighet att utfärda trafik-     ger SAD:s område, liksom inte heller för annan
7474: tilistånd borde överföras tili trafikministeriet.   fjärrtrafikbetonad trafik, på grund av eventuel-
7475: Som skäl för detta angavs bl.a. att beviljande      la tillstånds- eller tidtabellsändringar.
7476: av trafiktillstånd inte kan betraktas som en            Med stöd av vad ovan anförts anser rege-
7477: enbart regional fråga. Merparten av trafiken        ringen att de i spörsmålet avsedda bristfällig-
7478: och trafikidkarnas verksamhet berör inte bara       heterna inte vidlåder beredningen av regering-
7479: en kommuns område, utan omfattar samtidigt          ens proposition angående ändring av lagen om
7480: flera kommuners område. Tiliståndsbeviljandet       vägtrafik (240/77).
7481:       Helsingfors den 17 mars 1978.
7482: 
7483:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
7484:                                               1978 vp.
7485: 
7486: Kirjallinen kysymys n:o 44.
7487: 
7488: 
7489: 
7490: 
7491:                                   Vesterinen ym.: Kotimaisen energian käytön tehostamisesta
7492:                                      metsä töissä.
7493: 
7494: 
7495:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h eli e.
7496: 
7497:    Pitkät noususuhdanteet toivat metsiimme           Samalla voitaisiin keventää maatalouden yli-
7498: metsäkoneet- ja raivasivat pois hevoset metsis-      tuotantopulmaa, sillä yksi hevonen vaatii elääk-
7499: tämme. Ansioiden menetys, lisääntynyt työttö-        seen peltoa toista hehtaaria vuodessa. Kasvat-
7500: myys ja maaseudun autioituminen ovat olleet          tamalla esimerkiksi 30 000 hevosta saataisiin
7501: aeurauksena. Metsäkoneet käyttävät poltto-           energian tuotantoon noin 50 000 hehtaaria pel-
7502: aineenaan vaihtotasetta rasittavaa ulkomaista        toa. Samalla säästettäisiin kalliiseen tuonti-
7503: kallista polttoainetta. Puutavarateollisuus suo-     öljyyn käytettävää valuuttaa huomattavat mää-
7504: rittaa puutavaran ulosoton metsistä vakitui-         rät.
7505: silla työyksiköillään ja näiden monitoimikoneil-        Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
7506: la. Metsähallitus on muun muassa äskettäin           järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
7507: hankkinut Lapin metsiin uuden monitoimi-             valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7508: koneen korvaamaan ihmistyötä.                        vaksi seuraavan kysymyksen:
7509:    On kiistattomasti mm. Ruotsissa todettu,
7510: tttä kone ei voita hevosta harvennushakkuu-                   Onko Hallitus tietoinen, että koti-
7511: alueilla eikä se taloudellisesti voita sitä aukko-          maisen energian käytön mahdollisuudet
7512: paikoissakaan. Olisikin kiireellisesti työhevos-            on kohta kokonaan menetetty puun
7513: kantaa lisättävä, koulutusta annettava nuorille             korjuussa, ja jos on,
7514: hevosen käytössä metsätöissä. Kehittämällä sa-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7515: malla työmenetelmiä sekä metsäajossa käytettä-              ryhtyä kotimaisen energian käytön te-
7516: viä hevostyövälineitä voitaisiin tällä tavalla pa-          hostamiseksi metsätöissä?
7517: rantaa sivuansiomahdollisuuksia maaseudulla.
7518:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
7519: 
7520:                Paavo Vesterinen                                  Kyllikki Stenros
7521:                Lasse Äikäs                                       P. Savola
7522:                                               P. Savola
7523: 
7524: 
7525: 
7526: 
7527: 087800133B
7528:                                            1978 vp.
7529: 
7530: 
7531: 
7532: 
7533:                        Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
7534: 
7535:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment~ssa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7536: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhetrues,   vasti seuraavaa:
7537: olette 10 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn          Hevosten väheneminen metsätöissä johtui
7538: kirjeenne ohella toil!littanut valtioneuvoston   pääosin hevosmäärän yleisestä pienenemisestä,
7539: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    mikä puolestaan aiheutui siitä, että hevosten
7540: edustaja Vesterisen ym. näin kuuluvasta kir-     tarve maataloudessa koneellistumisen seurauk-
7541: jallisesta kysymyksestä n:o 44:                  sena väheni ja hevosten pitäminen yksinomaan
7542:                                                  metsätöitä varten ei ollut kannattavaa. Ener-
7543:          Onko Hallitus tietoinen, että koti-     giatilanteen muututtua 1970-luvulla ja öljyn
7544:        maisen energian käytön mahdollisuudet     hinnan jatkuvan nousun vuoksi on aiheellista
7545:        on kohta kokonaan menetetty puun          selvittää, voitaisiinko hevosten käyttöä metsä-
7546:        korjuussa, ja jos on,                     töissä lisätä. Tämä selvitys voidaan suorittaa
7547:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    samassa yhteydessä kuin hallitus valmistelee
7548:        ryhtyä kotimaisen energian käytön te-     valtakunnallista energiapoliittista ohjelmaa.
7549:        hostamiseksi metsätöissä?
7550:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1978.
7551: 
7552: 
7553:                                             Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
7554:                                            N:o 44                                              3
7555: 
7556: 
7557: 
7558: 
7559:                          Till Riksdagens Herr Talman.
7560: 
7561:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Den huvudsakliga anledningen till att an-
7562: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    vändningen av hästar i skogsarbete minskade
7563: av den 10 februari 1978 till vederbörande        var att hästarna överlag minskade i antal,
7564: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   vilket för sin del förorsakades av att behovet
7565: jande av riksdagsman Vesterinen m. fl. ställda   av hästar inom lantbruket minskade som en
7566: spörsmål nr 44:                                  följd av att maskiner infördes och det inte
7567:                                                  längre var lönsamt att hålla hästar för enbart
7568:           Är Regeringen medveten om att möj-     skogsarbeten. Då energisituationen förändrats
7569:        ligheterna till användning av inhemsk     under 1970-talet och oljepriserna ständigt sti-
7570:        energi i virkesdrivningen snart helt      ger, finns det orsak att utreda huruvida hästar
7571:        gått förlorade, och om den är det,        kunde utnyttjas mera i skogsarbete. Denna
7572:           vilka åtgärder ämnar Regeringen        utredning kan utföras i anslutning till bered-
7573:        vidta för att effektivera användningen    ningen av regeringens riksomfattande energi-
7574:        av inhemsk energi i srkogsarbeten?        politiska program.
7575: 
7576:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
7577: samt anföra följande:
7578:      Helsingfors den 3 mars 1978.
7579: 
7580: 
7581:                                           Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
7582:                                                1978 vP·
7583: 
7584: Kirjallinen kysymys n:o 45.
7585: 
7586: 
7587: 
7588: 
7589:                                    M. Tuominen: Huoneenvuokralain muuttamisesta.
7590: 
7591: 
7592:                           E d u s kun n a n He r r a Pu h e m i e h e 11 e.
7593: 
7594:    Nykyinen huoneenvuokralaki ei anna vuok-           saarenkatu 4 Helsingissä, aloitettiin välittömästi
7595: ralaiselle riittävää asumisturvaa. Lain 37 §:n 2      irtisanomiset. Kolmekymmentä perhettä hääde-
7596: momentin nojalla asunnon omistajat suorittavat        tään kodeistaan ilmoittaen perusteeksi Wärtsi-
7597: jatkuvasti irtisanomisia. ja häätöjä, jotka saatta-   län työntekijäin tulevan tilalle. Samaa menette-
7598: vat erityisesti vähävaraiset vuokralaiset suuriin     lyä käyttäen mainittu yhtiö tyhjensi aikaisem-
7599: va~keuksiin ja johtavat jopa epätoivoisiin tilan-     min ostamansa asuintalon Munkkisaarenkatu 6
7600: teisiin ja perheiden hajoamisiin. Esimerkiksi         vakinaisista vuokralaisista. Kuitenkin samaan
7601: Helsingissä häädetään vuosittain yli 400 per-         aikaan Wärtsilä omistaa Kirkkonummella työ-
7602: hettä tai yksinäistä asunnostaan. On välttämä-        suhdeasuntoja, jotka ovat tyhjillään. Wärtsilän
7603: töntä muuttaa lakia niin, että ketään ei saa          ammattiosaston edustajat ovat ilmoittaneet, että
7604: häätää kotoaan ilman, että. osoitetaan tilalle        he eivät hyväksy tätä menettelyä, vaan pitävät
7605: toinen, vähintään vastaava asunto.                    oikeana sitä, että huoneistot siirtyvät Wärtsilän
7606:    Työsuhdeasunnon vuokralaisen, asumisturva          käyttöön vain sitä mukaa kuin nykyisille asuk-
7607: on vielä huonompi kuin muiden vuokralaisten.          kaille on osoitettu muualta asunnot, minne siir-
7608: Työsuhteen päättyessä hän menettää samalla            tyä. On välttämätöntä turvata kiireellisesti ny-
7609: asunnon ja irtisanomisaikakin qn erittäin lyhyt,      kyistä paremmin vuokralaisen oikeus asumiseen.
7610: perheellisillä yksi kuukausi. Kasvavan työttö-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7611: myyden oloissa tämä asumisturvan puute koh-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
7612: distuu yhä useampiin. Työsuhdeasuntojen vuok-         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
7613: ralaisten oikeudet tulee kiireellisesti turvata ja    seuraavan kysymyksen:
7614: saattaa heidät samaan asemaan muiden vuokra-
7615: laisten kanssa.                                                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7616:    Tämä on sitäkin tähdellisempää, koska suu-                ryhtyä nykyisen huoneenvuokralain kii-
7617: ret työnantajat sijoittavat kasvavassa määrin va-            reelliseksi uudistamiseksi siten, että ke-
7618: roja t;yösuhdeasuntoihin, mikä on osaltaan ollut             tään ei saa häätää kotoaan ilman että
7619: omiaan. lisäämään häätöjä. Niinpä Oy Wärtsilä                osoitetaan tilalle toinen, vähintään vas-
7620: Ab:n Helsingin Telakan ostettua talon Munkki-                taava asunto?
7621:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
7622: 
7623:                                           Mirjam Tuominen
7624: 
7625: 
7626: 
7627: 
7628: 0878002803
7629: 2                                             1978 vp.
7630: 
7631: 
7632: 
7633: 
7634:                          E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
7635: 
7636:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         vuokralain kokonaisuudistuksen vaativan vielä
7637: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          perusteellista jatkovalmistelua.
7638: mies, olette 10 päivänä helmikuuta 1978 päivä-           Tätä varten sisäasiainministeriö on kuluvan
7639: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     ·vuoden helmikuun 9 päivänä asettanut työryh-
7640: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-     män, jonka tehtävänä on vuokraneuvoston uutta
7641: taja M. Tuomisen näin kuuluvasta kirjallisesta        huoneenvuokralakia koskevan ehdotuksen ja sii-
7642: kysymyksestä n:o 45:                                  tä saatujen lausuntojen pohjalta laatia huoneen-
7643:                                                       vuokralain kokonaisuudistuksen käsittävä ehdo-
7644:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tus kuluvan vuoden loppuun mennessä. Toi-
7645:        ryhtyä nykyisen huoneevuokralain kii-          meksiannon mukaan työryhmän tulee jo tätä en-
7646:        reelliseksi uudistamiseksi siten, että ke-     nen mahdollisimman pian laatia ehdotus huo-
7647:        tään ei saa häätää kotoaan ilman että          neenvuokralakiin tehtävistä kiireellisistä osittais-
7648:        osoitetaan tilalle toinen, vähintään vas-      uudistuksista, joista mainittakoon irtisanomis-
7649:        taava asunto?                                  suojakysymykset, jälleenvuokrauksen säännöstä-
7650:                                                       minen ja yleensäkin työsuhdeasuntoihin liitty-
7651:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        vät kysymykset.
7652: seuraavaa:                                               Missä määrin on mahdollista tehostaa yksit-
7653:    Sisäasiainministeriö antoi vuoden 1975 tou-        täisen vuokralaisen irtisanomissuojaa kysymyk-
7654: kokuussa vuokraneuvostolle tehtäväksi selvittää       sen esittäjän ehdottamaan suuntaan loukkaa-
7655: onko ja miten tarpeen muuttaa eräitä toimeksi-        matta yksittäistapauksessa kuitenkaan liiaksi
7656: annossa mainittuja vuokralaisen irtisanomistur-       vuokranantajan kohtuulliseksi katsottavaa etua
7657: vaan liittyviä tai muita huoneenvuokralain sään-      ja vaarantamatta samalla vuokra-asuntojen tar-
7658: nöksiä ja laatia ehdotus tarvittaviksi toimenpi-      jontaa ja vuokralla asuvien etua yleisesti, on
7659: teiksi. Vuokraneuvosto päätyi ehdottamaan huo-        kysymys, johon työryhmän tulee esittää molem-
7660: neenvuokralain kokonaisuudistuksen toteutta-          pien osapuolien edut kohtuullisesti huomioon
7661: mista ja jätti Sisäasiainministeriölie vuoden 1976    ottava vastaus. Se on myös eräs niistä keskei-
7662: marraskuussa ehdotuksensa uudeksi huoneen-            simmistä asioista, joihin hallitus vireillä olevan
7663: vuokralaiksi. Mainitusta ehdotuksesta saatujen        huoneenvuokralain uudistamisen yhteydessä ai-
7664: lausuntojen perusteella voidaan todeta huoneen-       kanaan joutuu ottamaan kantaa.
7665:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1978.
7666: 
7667: 
7668:                                                                      Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
7669:                                               N:o 45                                                3
7670: 
7671: 
7672: 
7673: 
7674:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7675: 
7676:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        lagen ytterligare kommer att kräva en grundlig
7677: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       fortsatt beredning.
7678: av den 10 februari 1978 tili vederbörande med-         För detta ändamå1 har ministeriet för inri-
7679: lem av statsrådet översänt avskrift av fö1jande     kesärendena den 9 februari innevarande år tili-
7680: av riksdagsman M. Tuominen undertecknade            satt en arbetsgrupp, vars uppgift är att ut-
7681: spörsmå1 nr 4 5:                                    gående från hyresrådets förslag tili ny hyreslag
7682:                                                     och utlåtandena därom före utgången av året
7683:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     uppgöra ett förslag tili totalrevidering av hyres-
7684:        ta i avsikt att i brådskande ordning få      lagen. I enlighet med uppdraget skall arbets-
7685:        tili stånd en reform av hyreslagen så, att   gruppen redan dessförinnan och så snart som
7686:        ingen får avhysas från sitt hem utan         möjligt utarbeta ett förslag tili brådskande del-
7687:        att honom i stället anvisas en annan         reformer i hyreslagen, bland vilka kan nämnas
7688:        minst likvärdig bostad?                      frågor i anknytning tili uppsägningsskyddet, reg-
7689:                                                     lering av uthyrning i andra hand och även i all-
7690:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       mänhet frågor i samband med bostäder i anslut-
7691: samt anföra följande:                               ning tili arbetsförhållande.
7692:    Ministeriet för inrikesärendena gav i maj 1975      I viiken mån det är möjligt att stärka en en-
7693: hyresrådet i uppdrag att utreda frågan om och       skild hyresgästs uppsägningsskydd i den riktning
7694: hur det är nödvändigt att ändra vissa i upp-        som spörsmålsställaren föreslår, utan att dock i
7695: draget nämnda stadganden angående hyresgästs        något enskilt fall i alltför hög grad kränka
7696: uppsägningsskydd eller andra stadganden i hy-       hyresvärdens skäliga intressen och utan att sam-
7697: reslagen samt att uppgöra förs1ag till erforder-    tidigt äventyra utbudet av hyresbostäder och all-
7698: liga åtgärder. Hyresrådet stannade för att före-    mänt taget hyresgästernas intressen, är en fråga
7699: slå en totalreform av hyreslagen och gav i no-      som arbetsgruppen måste besvara med skäligt
7700: vember 1976 tili ministeriet för inrikesärende-     beaktande av vardera partens intressen. Det är
7701: na sitt förslag tili ny hyreslag. På basen av       också en av de mest centrala frågorna, tili vilka
7702: erhållna utlåtanden om nämnda förslag kan           regeringen i samband med den anhängiga revi-
7703: man konstatera att en totalrevidering av hyres-     deringen av hyreslagen måste ta ställning.
7704:      Helsingfors den 23 mars 1978.
7705: 
7706: 
7707:                                                          Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
7708:                                               1978 vp.
7709: 
7710: Kirjallinen kysymys n:o 46.
7711: 
7712: 
7713: 
7714: 
7715:                                  M. Tuominen: Kauppa- ja teollisuusministeriön Helprint Oy:lle
7716:                                     myöntämän lainan ehdoista.
7717: 
7718: 
7719:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7720: 
7721:    Helsingissä sijaitseva Helprint Oy:n kirjapai-   myysuhkassa, olisi huolehdittava siitä, että mi-
7722: no on päätetty siirtää Mikkeliin vuoden 1979        käli Helprint siirtyy Mikkeliin, osa painotöistä
7723: aikana. Ratkaisevasti siirtoon on vaikuttanut       jatkuisi edelleen Helsingissä. Siten voitaisiin
7724: kauppa- ja teollisuusministeriön sitä varten        turvata myös niiden teollisuuslaitoksen työnte-
7725: myöntämä 5,3 milj. mk:n laina sekä Kehitys-         kijöiden työllisyys, joiden olosuhteet tekevät
7726: aluerahaston myöntämä 8,3 milj. mk. Yh-             Mikkeliin siirtymisen mahdottomaksi. Helprin-
7727: teiskunnan varoja tulisi käyttää ennen kaik-        tin kaikkien työntekijöiden työllisyyden ja toi-
7728: kea uusien työpaikkojen aikaansaamiseen.            meentulon jatkuva turvaaminen tulisi asettaa
7729: Kehitysalueiden      työllisyyskysymystä tuskin     kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämän lai-
7730: voidaan ratkaista niin, että työttömyyttä siir~     nan ehdoksi.
7731: retään yhdeltä paikkakunnalta toiselle. Hel-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7732: printin kirjapainon tapauksessa siirron seu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7733: rauksena valtaosaa kwjapainon yli 400 työn-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7734: tekijästä Ja toimihenkilöstä uhkaa työttömyys,      vaksi seuraavan kysymyksen:
7735: koska heidän on mahdotonta muuttaa nykyi-
7736: seltä asuinpaikaltaan mm. perhe-, !koulu- ja                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7737: asuntoasioiden takia, vaimon työpaikan vuok-                ryhtyä, jotta kauppa- ja teollisuusminis-
7738: si jne. Siksi siirtohanke on kohdannut ankaraa              teriön Helprint Oy:lle Mikkeliin muut-
7739: vastarintaa työntekijäin taholta.                           toa varten myöntämän lainan edellytyk-
7740:    Ottaen huomioon valtiovallan rahoituksen                 seksi asetetaan mainitun teollisuuslaitok-
7741: varsin ratkaisevan osuuden siirtohankkeessa ja              sen kaikkien työntekijöiden työllisyyden
7742: sen nykyisille Helprintin työntekijöille aiheut-            ja toimeentulon jatkuvuuden turvaami-
7743: tamissa vaikeuksissa ja lisääntyvässä työttö-               nen?
7744:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
7745: 
7746:                                            Mirjam Tuominen
7747: 
7748: 
7749: 
7750: 
7751: .087800297M
7752: 2                                              1978 vp.
7753: 
7754: 
7755: 
7756: 
7757:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7758: 
7759:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jää noin 100 henkilöä, jotka on tarkoitus sijoit-
7760: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-        taa tarvittaessa uudelleen kouluttamalla tuotan-
7761: hemies, 10 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn           non alkupäähän, joka muodostaa kokonaisuu-
7762: kirjeenne n:o 214 ohella toimittanut valtioneu-       den Mikkelissä tapahtuvan tuotannon kanssa.
7763: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Noin puolitoista vuotta kestävän Mikkelin tuo-
7764: kansanedustaja M. Tuomisen näin kuuluvasta            tantolaitoksen rakentamisen ja siirtymävaiheen
7765: kirjallisesta kysymyksestä n:o 46:                    aikana selvitetään henkilökohtaisesti, ketkä ha-
7766:                                                       luavat siirtyä Mikkeliin .tlli. jäädä Helsinkiin ja
7767:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       koulutus järjestetään sen mukaisesti. Kauppa·
7768:        t:_yhtyä, jotta kauppa- ja teollisusministe-   ja teollisuusministeriön tarkoituksena on var-
7769:        riön He1print Oy:lle Mikkeliin muuttoa         mistaa työntekijöiden työllisyyden ja toimeen-
7770:        varten myöntämän lainan edellytykseksi         tulon jatkuvuus sekä työntekijöiden asunnon-
7771:        asetetaan mainitun teollisuuslaitoksen         saantiin liittyvien järjestelyjen onnistuminen
7772:        kaikkien työntekijöiden työllisyyden ja        liittämällä mainittuja asiakohtia koskevat eri-
7773:        toimeent:ulon jatkuvuuden turvaaminen?         tyisehdot ministeriön avustu~päätökseen.
7774:                                                           Eduskunnassa aikaisemmin samassa asiassa
7775:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        tehtyyn suulliseen kysymykseen annoin seuraa-
7776: seuraavaa:                                            van vastauksen:
7777:    Kehitvsalueiden tuotantotoiminnan tukemises-           ''Etelä-Suomessa. sijaitsevan yrityksen siirtämi-
7778: ta 13. 6. 1975 annetun lain ( 452/75) nojalla         nen kehitysalueille muodostaa yritykselle erään
7779: kauppa- ja teollisuusministeriö on asian oltua         vaihtoehdon, johon eduskunnan tahdon mukai-
7780: valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan käsitel-       sesti aluepoliittisella lainsäädännöllä on pyrit-
7781: tävänä päättänyt myöntää valtion tulo- ja me-          ty. Nykyisen lainsäädännön mukaisesti valmis-
7782: noarviossa osoitetusta määrärahasta Helprint           teltaessa hakemuksia aluepoliittisen rahoituksen
7783: Oy: lle Mikkelin kaupunkiin tulevan graafisen          saamiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota
7784: tuotantolaitoksen tuotantotilojen ja -koneiden        paitsi hankkeen taloudellisiin edellytyksiin
7785: hankintaan     investointiavustusta    5 200 000       myös sen työllisyysvaikutuksiin sekä hankkeen
7786: markkaa ja tuotantotoiminnan käynnistämiseen          kohteena olevan tuotantoyksikön tulevaan si-
7787: käynnistysavustusta 3 500 000 markkaa. Avus-           jaintiin.
7788: tukset maksetaan jälkikäteen investoinnin ja              Työllisyysvaikutuksia on laissa tarkoitettu
7789: käynnistämisen tultua hyväksyttävällä tavalla          tulkittavaksi siten, että huomio kiinnitetään
7790: toteutetuksi.                                          työllisyysvaikutuksiin sillä paikkakunnalla, jon-
7791:                                                        ne yritys on siirtymässä. Kun kysymyksessä on
7792:    Helprint Oy:n siirtyminen Helsingistä Mik-         tuotantoyksikön siirtäminen kehitysalueille,
7793: keliin johtuu ensisijaisesti siitä, ettei yrityk-      aiheutuu siitä haittavaikutuksia lähtöpaikkakun-
7794: sellä ole nykyisellä sijaintipaikallaan laajentu-      nalla mm. työllisyydelle. Nykyisissä olosuhteis-
7795: mis- ja kehittymismahdollisuuksia, eikä sille ole      sa työllisyystilanne on myös Etelä-Suomessa
7796: voitu osoittaa uutta sopivaa aluetta Helsingin         siinä määrin heikko, että mainitut haittavaiku-
7797: seudulla. Yrityksen johdon tutkittua yhdessä           tukset ovat selvästi entistä painavammat.
7798: viranomaisten kanssa useita eri vaihtoehtoja              Hallituksen tarkoituksena on pyrittäessä alue-
7799: päädyttiin lopulta Mikkeliin monista eri syistä,       poliittisen lainsäädännön kokonaisuudistukseen
7800: muun muassa työvoiman koulutuksen keskittä-            ja edelleen kehittämiseen kiinnittää nimenomais-
7801: misestä johtuen, koska Mikkelin seudulle Jo-           ta huomiota myös näiden nyt ilmenneiden hait-
7802: valle on jokin aika sitten perustettu uusi graa-       tavaikutusten vähentämiseen. Kauppa- ja teol-
7803: fisen alan tuotantolaitos. Helprint Oy:n palve-        lisuusministeriö omalta puoleltaan pyrkii pois-
7804: luksessa on nykyisin noin 400 henkilöä, Mikke-         tamaan haittavaikutuksia nykyisin tehtävissä
7805: liin syntyy noin 300 työpaikkaa ja Helsinkiin          päätöksissä."
7806:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
7807: 
7808:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero ·Rantala
7809:                                               N:o 46                                                3
7810: 
7811: 
7812: 
7813:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7814: 
7815:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       placera dessa personer genom att utbilda dem
7816: har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse nr          för det första skedet i produktionen, vilket
7817: 214 av den 10 februari 1978 tili vederbörande       tillsammans med produktionen i St Michel ut-
7818: medlem av statsr:ådet översänt avskdft av föl-      gör en helhet. Medan uppförandet av produk-
7819: jande av riksdagsman Mirjam Tuominen ställda        tionsanläggningen i St Michel pågår, under om-
7820: spörsmål nr 46:                                     kring ett och ett halvt år, och under övergångs-
7821:                                                     perioden utreds särskilt för varje person, vilka
7822:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           som önskar flytta till St Michel eller stanna
7823:        vidta, för att det som förutsättning för     i Helsingfors, och utbildningen ordnas i en-
7824:        det lån, vilket handels- och industrimi-     lighet härmed. Handels- och industriministe-
7825:        nisteriet beviljat Helprint Oy för dess      riet har för avsikt att säkra arbetstagarnas fort-
7826:        flyttning tili St Michel, skall krävas       satta sysselsättning och utkomst samt arbets-
7827:        tryggande av fortsatt sysselsättning och     tagarnas möjlighet till anskaffande av bostad
7828:        utkomst för alla arbetstagare vid nämn-      genom att till ministeriets bidragsbeslut foga
7829:        da industriella anläggning?                  särskilda villkor om ovannämnda ärenden.
7830:                                                         Med anledning av det muntliga spörsmål,
7831:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som i riksdagen tidigare gjordes i samma ären-
7832: samt anföra följande.                               de, gav jag följande svar:
7833:    Med stöd av lagen den 13 juni 1975 om                "Överflyttning av ett i södra Finland verk-
7834: stödjande av produktionsverksamheten inom ut-       samt företag till utvecklingsområdena är för
7835: vecklingsområdena ( 452/75) har handels- och        företaget ett alternativ, tili vilket man i enlig-
7836: industriministeriet, sedan ärendet behandlats i     het med riksdagens önskan har strävat genom
7837: statsrådets finansutskott, beslutat att av anslag   regionalpolitisk lagstiftning. Enligt nuvarande
7838: som anvisats i statsförslaget bevilja Helprint      lagstiftning bör man vid utarbetandet av an-
7839: Oy ett investeringsbidrag 5 200 000 mk för          sökningar om regionalpolitisk finansiering ägna
7840: anskaffning av produktionsutrymen och -ma-          särskild uppmärksamhet inte bara åt projektets
7841: skiner för den grafiska produktionsanläggning,      ekonomiska förutsättningar, utan också åt dess
7842: som kommer att placeras i St Michel, och ett        sysselsättningseffekter samt den kommande pla-
7843: startbidrag om 3 500 000 mk för inledande           ceringen av den produktionsenhet som projektet
7844: av produktionen. Bidragen betalas i efterhand       avser.
7845: sedan investeringen och starten på ett godtag-          I lagen avses att sysselsättningseffekterna
7846: bart sätt har genomförts.                           skall tolkas så, att uppmärksamheten riktas mot
7847:    Helprint Oy:s flyttning från Helsingfors tili    de sysselsättande verkningarna på den ort, dit
7848: St Michel föranleds i första hand av att före-      företaget håller på att flytta. Då en produk-
7849: taget inte har utvidgnings- och utvecklingsmöj-     tionsenhet flyttas till utvecklingsområdena med-
7850: ligheter på den plats där det för närvarande        för detta på den ort, därifrån uppbrottet sker,
7851: arbetar, och av att ett nytt lämpligt område        skadliga verkningar bl.a. med hänsyn till syssel-
7852: inte har kunnat anvisas i helsingforsregionen.      sättningen. Under nuvarande förhållanden är
7853: Efter det att företagets ledning tillsammans        sysselsättningssituationen också i södra Finland
7854: med myndigheterna hade undersökt flera olika        så svag, att de nämnda negativa verkningarna
7855: alternativ beslöt man sig slutligen av många        väger avgjort tyngre än tidigare.
7856: olika skäl för St Michel, bl.a. på grund av att         Det är regeringens avsikt att i samband med
7857: arbetskraftens utbildning centraliseras då man      strävandena tili en totalreform och ett vidare-
7858: i Juva nära St Michel nyligen har grundat en        utvecklande av den regionalpolitiska lagstift-
7859: ny produktionsanläggning för den grafiska           ningen ägna särskild uppmärksamhet också åt
7860: branschen. Helprint Oy har för närvarande ca        minskning av de skadliga verkningar som nu
7861: 400 anställda, i St Michel inrättas ca 300 ar-      har framträtt. Handels- och industriministe-
7862: betsplatser medan ca 100 personer stannar i         riet vinnlägger sig för sin del om att i de beslut
7863: Helsingfors. Avsikten är att vid behov om-          som numera fattas avlägsna dessa verkningar."
7864:      Helsingfors den 17 mars 1978.
7865: 
7866:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
7867:                                               1978 vp.
7868: 
7869: Kirjallinen kysymys n:o 47.
7870: 
7871: 
7872: 
7873: 
7874:                                   Ekorre: Simon kunnan edustalla olevan merialueen vesi- ja
7875:                                      kalastusoikeuksien siirtämisestä yksityisille manttaalikunnille.
7876: 
7877: 
7878:                         Ed u s kunnan        Herra       Puhe m ie he 11 e.
7879: 
7880:     Perämeren pohjoisosassa Simon kunnan             ja vesioikeudet siirretään heille. · Nii'n ikään
7881: edustalla olevat kalavesien pyynti- ja kalastus-     on pelättävissä, että oikeuksista perittäviä vuok-
7882: oikeudet ovat kuuluneet tähän saakka valtiolle       ria tultaisiin nostamaan niin korkeiksi, että
7883: s1ten, että maatilahallitus on vuokrannut kalas-     kalastuksen harjoittaminen saaliista saatavilla
7884: tusoikeuksia paikallisille ja muillekin kalasta-     korvaoksilla käy mahdottomaksi.:
7885: jille sekä kalastuskunnille 3 000-5 000 mar-            Edellä olevaan, ja valtiopäiväjiU'jestyksen 37
7886: kan vuosivuokraa vastaan. Viime aikoina on           § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
7887: maatilahallitus ryhtynyt palauttamaan mainitun       ton asianomaisen jäsenen vastattavakst seuraa-
7888: -alueen kalastus- ja vesioikeuksia yksityisille      van kysymyksen:                   ·       ·
7889: manttaalikunnille, koska oikeuksista saatava ra-
7890: hallinen hyöty vuokran muodossa on maatila-                    Onko . Hallitus tietoinen _siitä, että
7891: hallituksen taholta kerrotun mukaan vähäinen-.              maatilahallitus on siirtämässä Simon
7892:     Merkittävä osa Simon edustalla kalastusta               kunnan .edustalla olevan merialueen ve-
7893: harjoittavista yksityisistä kalastajista ja kalas-          si- ja kalastusoikeuksia yksityisille manil:-
7894:  tuskunnista on sellaisia, joilla ei ole vesi- ja           taalikunnille, ja jos on, ,
7895: kalastusoikeuksiin oikeuttavia manttaaleja. Ka-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7896: lastajat ovatkin olleet huolestuneita syntyneestä           ryhtyä yksityisten .kaJ,ast!ljien, ja ~as­
7897:  tilanteesta, koska heidän mahdollisuutensa ka"             tuskuntien · ·~kala:stusmahdollisuuksien
7898: lastuksen harjoittamiseen tulevat riippuvaisiksi            turvaamiseksi perintelsillä : kalastus-
7899:  manttaalien ol11istajien tahdosta, jos kalastus-           vesillä?                         · ' ··
7900:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
7901: 
7902:                                            Mikko Ekorre
7903: 
7904: 
7905: 
7906: 
7907: 087800273V
7908: 2                                                1978 vp.
7909: 
7910: 
7911: 
7912: 
7913:                          Ed u s kunnan          H erra      Puhe m i e he 11 e.
7914: 
7915:    VaLtiopäiväjärjestyksen.37 S:n' 1 momentissa            Kysymyksessä esitetyn johdosta on todetta-
7916: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           va, ettei vesi- ja kalastusoikeuksia koskeva
7917: ol~tte 10 .'päivänä ht:hnikuuta 1978 päivätyn           hallinto kuulu maatilahallitukselle. Maa- ja
7918: kirjeenne Qbella tobnittamit yaltioneuvosto,n            met\Sätldousminist~iön kalastus- ja metsiisty!l-
7919: asiJnQmaii$ell~ jä$eneUe jiiliennöksen kans!ln-         osastQ huolehtii valtion Pllolesta nk. regaalioi-
7920: ~~taja    EkP'tren näin kuuluv~ta kirjallisC$ta         keuden perusteella }cyhen ja m.e!'itai.m~nen pyyn-
7921: kysymyksestä n:o 47:                                    tipaikkojen vuokrauk~st~ ~matpiikalastajille.
7922:                                                         Smwn edustalla näitä vuokrjj.sopimuksta on tiil-
7923:            Onko Hallitus tietoinen siitä, ettij         I~ hetkellij wimassa bhdeks~. Vllltiolle kuu-
7924:         maatil!l,ballitus on siirtämässä Simon          luvil!. vesi- ia kalastuwikeuksia Simon lmrmassa
7925:         kutirian edustalla olevan merialueen            .ej tn~iin valtion yjranomainen ole siirtänyt
7926:         vesi- ja kalastusoikeuksia yksityisille         yksityisille. mal1.ttaalikunn.JUe eikä valtioll4 kuu-
7927:         n::tanttaalikunnille, ja jos on,                luvan. lohen ja t~nen reg~alipyyntio~~llden
7928:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ~iirtäminen ()le nykyi~ kal!tstu~lllin.siiihliirmQt'l
7929:         ryhtyä yksityisten kalastajien ja kalas-        p()j alli m.ahoo.llistaka~,
7930:         wskuntien . blas:tusmahdoNisuuksien
7931:                                                           ~ska $UP.ri~tuss~ ~>d.vityksessä ci. q~ sil*'W
7932:         turya~iseksi        perintei!iillä ltalastus-   todisteit~ ky~yl}lyhessit m11.inittuj3 kE\la$t~­
7933:         Y~ill~?                                         -9lkeuksi~ IwskevistQ. uudcll.eenjärieHdyU;~j, h.al-
7934:                                                         Htull ei QtW tih~~$i ryhtyä Ui.!l!S§a tm~
7935:     V"stauks~na kysy~)4seen esitän kupnioitta-
7936:                                                         menpite~iin.
7937: vasti ~~raay4a:
7938:       Helsingissä 21 päivänä maattskuuta 1978.
7939: 
7940:                                                                             Ministeri Veikko Saarto
7941:                                             N:o 47                                              3
7942: 
7943: 
7944: 
7945: 
7946:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a [ m a n.
7947: 
7948:    1 det ,syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     bör Jronstateras, att förvaltningen av vatten-
7949: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     och fiskerättigheter inte ankommer på jord-
7950: av den 10 febru!lri 1978 tili vederbörande med~   bruksstyrelsen. Avdelningen för jakt och fiske
7951: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   vid jord- och skogsbruksministeriet ombesör-
7952: av riksdagsman Ekorre ställda skriftliga spörs-   jer på statens vägnar med stöd av s.k. regale
7953: mål nr 47:                                        utarrenderingen av fiskeplatser för qax och
7954:                                                   havsöring tili yrkesfiskare. Utanför Simo är
7955:           .Är Regeringen medveten om, att         för närvarande åtta sådana arrendeavtal i kraft.
7956:        jordbruksstyrelsen håller på att över-     Staten tiiJkommande rättigheter tili vatten el-
7957:        föra vatten- och fiskerättigheter tili     ler fiske har inte någon statens myndighet över-
7958:        privata mantalskommuner, om så är          fört tili privata mantalskorn.muner och över-
7959:        fallet,                                    föring av den staten tillkommande rätten tili
7960:           vi!Ika åtgärder avser Regeringen vid-   fiske av lax och laxöring är med stöd av
7961:         taga för tryggandet av privata fiskares   nruvarande fiskerilagstiftning inte ens möj1ig.
7962:        och fiskelags fiskemöjligheter inom de        Då vid utförd utredning inte framkommit
7963:        traditionella fiskevattnen?                bevis på att nyordningar skulle ha företagits
7964:                                                   i fråga om de i spörsmålet nämnda fiskerättig-
7965:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt         heterna, har regeringen inte ansett det befogat
7966: anföra följande:                                  att skrida tili åtgä,rder i saken.
7967:   Med anledning av det i spörsmålet anförda
7968:      Helsingfors den 21 mars 1978.
7969: 
7970:                                                                      Minister Veikko Saarto
7971:                                                1978 vp.
7972: 
7973: Kirjallinen kysymys n:o 48.
7974: 
7975: 
7976: 
7977: 
7978:                                   Ekorre ym.: Liikennenopeuden raJOLttamisesta Maksniemen ky-
7979:                                      län kohdalla Simon kunnassa.
7980: 
7981: 
7982:                         E d u 1s k u n n a n   H erra     P u h e m i e h e II e.
7983: 
7984:    Valtamaantie 4 välillä Kemin kaupunki-               Liikenneturvallisuuden kannalta olisi ensi-
7985: Simon kirkonkylä ohittaa Simon kunnan Mruks-         arvoisen tärkeätä määrätä kyseiselle Maksnie~
7986: niemen kylän siten, että huomattava osa uudes-       men kylän ohittavalle tieosuudelle nopeuSitajoi~
7987: ta pientaloatsutuksesta sijoittuu tien ~äotiselle    tus, joka sa~llisi enintään 50 km:n tai 60 km:n
7988: puolelle ja merkittävät palvelupisteet, kuten        tuntinopeuden. Näin lisättäisiin alueen asukkai-
7989: peruskoulun ala-aste, kaupat ja baari vastaa-        den ja erityisesti kouluikäisten liikenneturvalli-
7990: vasti tien itäiselle puolelle. Valtamaantie 4 :llä   suutta. Vaikka tieosuudelle joskus tultaisiinkin
7991: on sallittu kyseisellä Maksniemen · kyrlän koh-      rakentamaan kevyttä liikennettä palveleva ali-
7992: dalla enintään 100 km:n tuntinopeus ja ainoana       kulkutunneli, olisi nopeuden rajoittaminen en-
7993: autoilijoiden vauhtia hillitsevänä merkkinä ky-      nen alikulkutunnelin valmistumista väLttämä-
7994: seisellä tieosuudella on hirvivaarasta kertova       töntä. Vakavilta liikennevahingoilta on tähän
7995: liikennemetlkki.                                     saakka vältytty, mutta paikaHiset asukkaat ovat
7996:     Maksniemessä asuvat ovat aiheelHsesti ilmais-    pelänneet myös vakavien liikenneonnettomuuk-
7997: seet huolestuneisuutensa sen johdosta, että var-     sien mahdolHsuutta.              ·
7998: sinkin kouluikäiset lapset joutuvat vähintään           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
7999: kaksi kertaa päivässä yrlittämään vilkkaasti lii-    §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio"
8000: kennöidyn ja sallitun liikennenopeutensa vuoksi      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8001: vaaralHsen valtatien. Kyseiselle kohdalle on         seuraavan kysymyksen:
8002: kyllä tie- ja vesirakennuslaitoksen toimesta ja
8003: Simon kunnan aloitteesta suunniteltu rakennet-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi"
8004: tavaksi ainakin kevyttä liikennettä palveleva                 teisiin liikennenopeuden rajoittamiseksi
8005: alikulkutunneli. Suunnittelussa ei kuitenkaan                 enintään 60 km:ksi tunnissa valtamaan-
8006: ole varauduttu kovin nopeaan toteutukseen.                    tie 4:n Maksniemen kylän ohittavalle
8007:                                                               tieosuudelle Simon kunnassa?
8008:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
8009: 
8010:                  Mikko Ekorre                                         Niilo Koskenniemi
8011: 
8012: 
8013: 
8014: 
8015: 087800274W
8016: 2                                            1978 vp.
8017: 
8018: 
8019: 
8020: 
8021:                        Ed uskunnan          H err a     P u h e m i e h e II e.
8022: 
8023:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa· onnettomuuiksia. Tie- ja vesiraJkennushaHituk·
8024: mainitussa tarkoituksessa Te, Hevra Puhemies, sen poliisilta saamien tietojen mukaan tieosalla
8025: dlette kirjeellänne 10 päivä:l.tä helmikuuta 1978 422 on ollut vain yksi henkilövahinkoihin joh·
8026: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse· tanut onnettomuus vuosien 1974-76 arkana.
8027: nen vastattavaksi kansanedustaja Ekorren ym.         Kysymyksessä tarkoitetulla tieosuudella on
8028: tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysy· aikaisemmin ollut 120 km/h nopeusrajoitus,
8029: my;ksen n:o 48:                                    joka vuonna 1976 on alennettu 100 km/h:iin.
8030:                                                       Tiekohtaiset nopeusrajoitukset pyritään pitä·
8031:             Aikook!o Hallitus ryhtyä toimenpitei· mään jatkuvasti ajan tasalla tarkistamaHa niitä
8032:         siin liikennenopeuden rajoittamiseksi tie-, liikenne- ja ympäristöolosuhteiden muut-
8033:          enintään 60 lmn:ksi tunnissa valtamaan- tuessa. Tie- ja vesirakennuspiirien laatimat
8034:          tie 4:n Maksniemen kylän ohittavalle muutosesitykset perustuvat yleisen käytännön
8035:          tieosuudelle Simon kunnassa?              mukaisesti usein myös seudun asufukaiden ja
8036:                                                    kunnan viranomaisten aloitteisiin. Kyseisessä ta-
8037:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- pauksessa ei tie- ja vesirakennushaUitulkselle
8038: vasti seuraavaa:                                   eikä Lapin tie- ja vesirakennuspiirille ole tiet·
8039:    KY'symyksessä tarkoitettu tienkohta sijaitsee tävästi tehty esitystä nopeusrajoituksen muut-
8040: valtatiellä 4 tieosalla 422 Lapin tie- ja vesi• tamisesta.
8041: rakennuspiirissä. Valtatie 4 on Simon kunnan          Nopeusrajoitusten yleisten määrittämisperus-
8042: alueella tieolosuhteiltaan korkealuokkainen. Tie- teiden, hyvien tieolosuhteiden ja onnettomuus-
8043: osan 422 näkemäolosuhteet eivät edeJ!lytä no- tietojen perusteella nopeusrajoituksen alenta-
8044: peuden rajoittamista tiekohtaisten nopeusra- minen ei näyttäisi perustellulta. Tie- ja vesi-
8045: joitusten yleisten määrittämisperusteiden mu· rakennushallitus on ryhtynyt kuitenkin selvittä-
8046: kaan. Tien poikkileikkam on 11 metriä. Myös mään yksityiskohtaisesti, onko kysymyksessä
8047: piennar on kyseisellä tieosalla kestopääl1ystetty. mainittujen paikallisten olbsuhteiden perusteella
8048: Liikennemäärä vuoden 1975 yleisen liikenne- syytä alentaa nopeusrajoitusta. Liikenneminis-
8049: laskennan mukaan oli Maksniemen kohdalla n. teriö on tarvittaessa valmis mainitun selvityk·
8050: 4 000 autoa vuorokaudessa.                         sen perusteella harkitsemaan nopeusrajoitusten
8051:    Kuten kysymyksessäkin todetaan, ei kylän muuttamista kysymyksessä tarkoitetulla tie-
8052: kohdalla ole viime aikoina sattunut vakavia osalla.
8053:      Helsingiss·ä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
8054: 
8055:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
8056:                                               N:o 48                                                  3
8057: 
8058: 
8059: 
8060: 
8061:                          T i 11 R i k s d a g e n s    H err     T a [ m a n.
8062: 
8063:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           under åren 1974-76 på vägsträokan 422 en-
8064: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         dast en olycka som ledde tili personskador.
8065: av den 10 februari 1978 tili vederbörande                På det vägav·snitt som avses i spörsmålet
8066: medlem av statsrådet för avgivande av svar            var hastighetsgränsen tidigare 120 km/h. Ar
8067: översänt följande av riksdagsman Ekorre m. fl.        1976 sänktes den tili 100 lrm/h.
8068: undertecknade spörsmål nr 48:                             Man försöker hela tiden se till att de väg-
8069:                                                       bundna hastighetsbegränsningarna motsvarar
8070:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         tidens krav genom att granska dem då väg-
8071:        att begränsa trafikhastigheten tili högst      och trafikförhållandena samt omgivningen för-
8072:        60 km i timmen på det avsnitt av hu-           ändras. Väg- och vattenbyggnadsdistriktens för-
8073:        vudväg 4 som passerar Maksniemi by             slag tili ändringar grundar sig, i enlighet med
8074:        i Simo kommun?                                 aJllmän praxis, ofta också på initiativ från trak-
8075:                                                       tens invånare och de kommunala myndigheter-
8076:    Såsom svar på detta spörsmal får jag vörd-         na. Veterligen har inget förslag tili ändring av
8077: samt anföra följande:                                 hastighetsbegr.änsningarna framställts tili väg-
8078:    Det i spörsmålet avsedda stället är beläget        och vattenbyggnadsstyrelsen eller Lapplands
8079: på huvudväg 4 på vägsträckan 422 i Lapplands          väg- och vattenbyggnadsdistrikt i det här aktu-
8080: väg- och vattenbyggnadsdistrikt. Huvudväg 4           ella fallet.
8081: är vad vägförhållandena beträffar högklassig              På basen av de allmänna grunderna för be-
8082: inom Simo kommuns område. Siktförhål1andena           stämmande av hastighetsbegränsningar, de goda
8083: på vägsträdkan 422 förutsätter inte någon be-         vägförhållandena och uppgifterna om olyckor
8084: gränsning av hastighet·en enligt de allmänna          förefaller det inte motiverat att sänka hastig-
8085: grunderna för bestämmande av vägbundna has-           hetsgränsen. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen
8086: tighetsbegränsningar. Vägens tvä11sektion är 11       har dock inlett detaljerade utredningar om hu-
8087: meter. Också vägrenen är permanentbelagd.             ruvida det på grundvalen av de loka1a för-
8088: Trafikmängden vid Maksniemi var enligt den            hållanden, som nämnts i spörsmålet, är skäl
8089: aUmänna trafikräkningen år 1975 ca 4 000              att sänka hastighetsgränsen. Trafikministeriet
8090: bilar per dygn.                                       är vid behov berett att på basen av utred-
8091:    Såsom i spörsmålet konstateras har inga            ningen överväga en ändring av hastighetsbe-
8092: allvarliga olyckor inträffat i byn under senaste      gränsningen på den i spörsmålet avsedda väg-
8093: tid. Enligt de uppgifter som väg- och vatten-         sträckan.
8094: byggnadsstyrelsen fått av polisen inträffade
8095:      Helsingforsden 17 mars 1978.
8096: 
8097:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
8098:                                             1978 vp.
8099: 
8100: Kirjallinen kysymys n:o 49.
8101: 
8102: 
8103: 
8104: 
8105:                                 Pihlajamäki ym.: Maatilojen veroluokituksen muuttamisesta kun-
8106:                                     tia kuulematta.
8107: 
8108: 
8109:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
8110: 
8111:    Ainakin Etelä-Pohjanmaalla on valtion vi-       on asian käsittelyn eri vaiheissa suhtautunut
8112: ranomaisten taholla käynnistetty ja ollaan         kielteisesti uuteen veroluokitukseen, ja näin
8113: käynnistämässä useitten kuntien osalta uusia       kunnanvaltuusto ei ole myöskään ottanut kun-
8114: maatilojen veroluokituksia. Näitä on perusteltu    nan talousarvioon verohallituksen veroluokituk-
8115: sillä, että aikaisemmin toimitetut luokitukset     sesta tekemien sopimusten edellyttämiä mää-
8116: ovat vanhentuneita kauppojen ja erilaisten         rärahoja. Tällä tavoin onkin syntynyt varsin
8117: j'akojen takia.                                    omalaatuinen tilanne: Nurmon kunnan tulisi
8118:     Monissa kunnissa on nimenomaan uusi luo-       osallistua maksuihin, joita sen vahuusto ei
8119: kitus herättänyt ihmetystä ja vastustusta, kos-    hyväksy talousarvioon menoiksi. Kunnassa on-
8120: ka maapohjan luontaiset kasvuedellytykset ei-      kin jääty kyselemään, vastaako valtio koko-
8121: vät ole voineet nykyisten Iuokitusten voimas-      naisuudessaan veroluokituksen aiheuttamista
8122: saoloaikana - noin 20 vuodessa - muuttua.          kustannuksista vai voidaanko kunta kaikesta
8123: Näin esimerkiksi luontaiset metsätyypit ovat       huolimatta velvoittaa vastoin valtuustoosa te-
8124: yhä samat kuim nykyään voimassa olevaa vero-       kemiä päätöksiä osallistumaan veroluokituksen
8125: luokitusta toimitettaessa. Tilusten omistuk-       aiheuttamiin kustannuksiin.
8126: sessa ja hallinnassa on ymmärrettävästikin ta-        Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
8127: pahtunut muutoksia, mutta niiden tarkista-         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-
8128: minen vaatii vain jatkuvaa täydentämistä, mitä     teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
8129: onkin pidetty yleensä tarpeellisena.               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8130:     Ehkä vielä enemmän on herättänyt häm-
8131: mennystä se tapa, jolla uusia luokituksia on                  Onko Hallitus tietoinen, että vero-
8132: pantu vireille ja joka on merkittävästi loukan-            hallitus verolain säännösten vastaisesti
8133: nut kunnallista itsemääräämisoikeutta. Mm.                 kuntia asianmukaisesti kuulematta on
8134: Nurmon kunnassa Etelä-Pohjanmaalla luokitus                tehnyt sopimuksia uusien veroluoki-
8135: on pantu vireille kuulematta Nurmon kunnan-                tusten toimittamisesta, ja
8136: valtuustoa lain edellyttämässä järjestyksessä.                mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei kun-
8137: Kuntansa nykyisen todella vaikean taloudelli-              tien itsemääräämisoikeus tulisi näissä
8138: sen tilanteen tuntien Nurmon kunnanvaltuusto               asioissa loukatuksi?
8139:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
8140: 
8141:         Veikko Pihlajamäki            Pentti Mäki-Hakola              Matti Asunmaa
8142: 
8143: 
8144: 
8145: 
8146: 087800228D
8147: 2                                             1978 vp.
8148: 
8149: 
8150: 
8151: 
8152:                          Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
8153: 
8154:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa     pinta-ala voimassa olevien verdluokitusten mu-
8155: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaan oli vuonna 1976 713 000 hehtaaria. Sa-
8156: olette 10 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn           malla alueella metsämaan arvioitu puuston ko-
8157: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         konaiskasvu oli valtakunnan met,sien inventoin-
8158: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Pihla-     nin mukaan 2,7 milj. m3, kun Veroluokitusten
8159: jamäen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       mukainen verokuutiomäärä oli 1,8 milj. m3•
8160: myksestä n:o 49:                                     Tämän jälkeenjääneisyyden poistamiseksi ovat
8161:                                                      metsätalousmaiden uudelleen luokitukset Etelä-
8162:           Onko Hallitus tietoinen, että vero-        Pohjanmaalla tarpeellisia.
8163:        hallitus verolain säännösten vastaisesti
8164:        kuntia asianmukaisesti :kuulematta on            Kysymyksen perusteluissa mainitussa Nur-
8165:        tehnyt sopimuksia uusien veroluokitus-        men kunnassa on maatilojen veroluokitus suo-
8166:        ten toimittamisesta, ja                       ritettu vuosina 1955-56. Tämän jälkeen luo-
8167:           mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei kun-      kituksen ajootasallapito on ollut puutteellista.
8168:        tien itsemääräämisoikeus tulisi näissä        Seinäjoen verotoimisto ja Vaasan lääninvero-
8169:        asioissa 1oukatuksi?                          virasto tekivät tämän vuoksi jo vuonna 1970
8170:                                                      aloitteen Nurmon kunnan veroluokituksen
8171:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          uusimisesta.
8172: tavasti seuraavaa:                                      Aloitteen perusteella verohallitus ryhtyi
8173:    Verotuslain 66 § :n 1 momentin mukaan             vuonna 197 4 alustaviin toimenp1te1s11n otta-
8174: maatilan tilukset on verotusta varten mitattava      malla yhteyttä Nurmon kunnanhallitukseen ja
8175: ja metsämaa luokitettava sii:en kuin asetuk-         pyytämällä työtarjoukset veroluokituksen suo-
8176: sella tarkemmin säädetään. Veroluokituksen           rittamisesta. Veroluokitusta koskevat työtar-
8177: suorittamisesta kunnassa sekä työn suorittajan       joukset ja lausuntopyyntö lähetettiin Nurmon
8178: ottamisesta tähän tehtävään määrää verohalli-        kunnanvaltuustolle 22. 4. 1975. Nurmon kun-
8179: tus k~nnallisvaltuustoa kuultuaan.                   nanvaltuusto käsitteli lausuntopyynnön kokouk-
8180:    Veroluokitukset tehdään joko kokonaan             sessaan 23. 8. 1975 ja päätti ilmoittaa lausun-
8181: uusina luokituksina tai vanhan luokituksen           tonaan verohallitukselle, että veroluokituksen
8182: täydennys- ja korjaustyönä. Uusi luokitus on         suorittaminen siirrettäisiin siihen saakka, kun-
8183: tarpeellinen, kun aikaisemmin suoritettu luo-        nes vesistöjärjestelyt kunnan alueella on lop-
8184: kitus on todettu laadultaan heikkotasoiseksi         puun suoritettu ja veden korkeus on lopulli-
8185: tai lainvoimainen luokitus puuttuu kokonaan.         sesti voitu määrätä.
8186: Täydennys- ja korjaustyönä tehtävä veroluoki-           Nurmon kunnan alueella käynnissä olevia
8187: tus on mahdollinen kunnissa, joissa veroluoki-       vesistöjärjestelyjä koskeneiden neuvottelujen
8188: tusaineisto täyttää täydentämiselle asetettavat      perusteella verohallitus totesi, että veroluoki-
8189: tekniset vaatimukset.                                tustyön aloittamisen edellytykset olivat ole-
8190:    Veroluokituksen jälkeenjääneisyyttä metsä-        massa. Eräät keskeneräiset tulvapengerrykset
8191: talousalueilla on syntynyt erityisesti laajan oji-   ja tulva-altaat voitiin todeta sijoittuvan pää-
8192: tustoiminnan sekä maatalousmaiden metsitty-          osin maatalousmaille, jolloin niillä ei ollut
8193: misen kautta. Vuosina 1971-75 suoritetun             metsämaiden veroluokitukselle mainittavaa mer-
8194: valtakunnan metsien kuudennen inventoinnin           kitystä. Näiden hankkeiden vaikutukset voi-
8195: mukaan veroluokkiin luetun metsämaan pinta-          daan myöhemmin ottaa huomioon normaalin
8196: ala oli Etelä-Pohjanmaan piirimetsälautakunnan       veroluokitusaineiston kunnossapitotyön yhtey-
8197: toimialueella 883 000 hehtaaria, kun vastaava        dessä.
8198:                                             N:o'49                                                    3
8199: 
8200:    Vesistöjärjestelyjä koskevien neuvottelujen    töksen tekemistä. Verohallitus voi kuitenkin
8201: jälkeen Nurmon kunnanvaltuusto käsitteli ko-      päättää veroluokituksesta myös vastoin kun-
8202: kouksessaan 20. 10. 1975 uudelleen veroluoki-     nanvaltuuston lausuntoa. Luonnollisesti vero-
8203: tuksen toimittamista, mutta katsoi edelleen,      hallituksen tulee tehdessään päätöstä veroluoki-
8204: että veroluokituksen toimittaminen olisi siir-    tuksen toimittamisesta kiinnittää asianmukaista
8205: rettävä toistaiseksi. Kunnanvaltuuston kieltei-   huomiota kunnanvaltuuston kantaan ja sen
8206: sestä :kannasta huolimatta verohallitus teki      tueksi esitettyihin perusteluihln. Metsävero-
8207: 27. 4. 1977 sopimuksen veroluokituksesta Nur-     rasituksen oikeudenmukaisen jakautumisen ja
8208: mon kunnassa. Sopimuksen tekemisestä ilmoi-       vetovelvollisten ,yhdenmukaisen kohtelun ai-
8209: tettiin Nurmon kunnanhallitukselle 10. 5. 1977.   kaansaamiseksi saattaa eräissä tapauksissa kui-
8210:    VerotuSlain 66 §:n mukaan verohallitus on      tenkin olla aiheellista ryhtyä veroluokitukseen
8211: velvollinen kuulemaan kunnanvaltuustoa ennen      kuJ:manvaltuuston. kielteisestä · .kann4sta.: hu.olit:
8212: veroluokituksen toimittamista koskevan pää-       matta ..
8213:      Helsingissä 16 .päivänä maaliskuuta 1978.
8214: 
8215:                                                                         Ministeri Esko Rekola
8216: ui.An~!ir:>f      Jo·.r t:xH.iHc~.r{o'!:.?-·:r    ).i!.dttt::;:.<i"'.H   tl;-.~(,~(i;      t1~~td:1:t1~~: tfr·:rr~     n?i ~i~tl~{J_fi   .~z ~t~i:';1~~~ 1i~FJ1z ir::.' \"
8217: ~tu;;{    nio:tcsv :;:6'{~-n ;S..li::t:~:JL:~b{o·~JilfY!·~~v li~;11tn~q                    ..n:n~ H,J;i~iii~ ·v,zu.t}1l!lV(!.tin~:u:4 nt~rr~·;ur-1 t.~1:5:Hiif
8218: --CJ;'f.~}V' b~~ziHon.rt\);.:: . . l                 !1o.::etHJjit~.7rit.:r.:              .. ~;i3v[t.;l~;.t~., r:t·::~H~ht~~.;: (\{: 1 .0! .OZ :f:f;~?.c~t..iu·c~:.J
8219: ,.bioH1o1~J\" t·!2iJ1;?iq iL~~io?c.::tht{:·~'t ::;.:;h:.t !~:.~?;·i.u:iHt;xr               ~rr1~it}h5 ic.a1~1l .f>~t~~:tn tj:·~~~lmiiJ!!r:åoi n:?.~:;{c~J
8220: n;zis:it.::aV'"t~iz~;;; Ri~·!Ji.enh:i P!Z·)?!Hf~ssJ~rnin;                                  . ."";LHj            r:t"Jlrdtf~:~'lti;.n]Gt n:~~z;:.l;_!~L~t"JtJi.o1~}V !~;:1~J
8221: f!e;,; .et n~:n.!;:t.~.:r                                          Ir.~·ni~·r,,;.:;d.                                                     .!Int~n-:.i:H1ci~J~     ~~l.ii.~J~:-.1
8222: . 01!:""-?ii;?,l:Jlli ,ni:U;;h)j?!J.t:xJ;        tJidiy.t ;~;JL.,~.:      h;:ti':'J::.;J   bl!"i!    <~'Jl.} atsd-:)•l;>V~   S~1t.;:-~H(\~id     $l~;~(lf:s;~         Ji:: <-~~<:
8223: ~-~1.,, n~'l!~~·~~~:.~}rk:i,_,  7;_:;:;~b::u~:re;~;,~i~
8224:          :fl(,,.,._,.... ,J .."·-·'·"·Ll~1Jlill..
8225:                                                               rx":·;i:;Ji':."'-~n s ~;t't·1.,;1,·3::":~t~!lk~~~/~~~~r~~:.~!;;~~-:.
8226:                                                   .J~..:... ~'\&> JiM.~.
8227:                                                                                                                                            ~,."<: :. .-;...::
8228:                                                                                      .lil-#. tj ...~• ......... 1'- ·'·"·"''""'·q'-~ .U~·.:> ... ,c., r"''''
8229: .. w:{ .t(;.idt:Jiu;eqi8.; :~~-~ii:ä~;, t:~.f ~ ~;.s;~ i ?A~~r:im.tziE?.t:th~~-            . \'\"~ l .f~ ,0! ~}H:}zJ-!~nii.Ler~Hf~r;auJ! no(P1u~;1 ntiJ ~~J
8230:    J .lL •,t.....l;l     ;4;; 1     "!·' •J.....!:J._ ».....J,.,;~                         ~1--....:.UJ..l'           "tt -.l     4!11.\ k'•L-L1- l.l.
8231: n::>,.,~.,uett~Iff<;t,i; ':tzJl<>;m<fttt.!•lilWWlg&ö~...~                                  5iW!S"'"'""'"'"')SOm •:~iiti.nuues:um<· s aw::.uasso.~:na
8232: ~ hat?.Nif,,!llteri:.fl'.glMltrijlllf!d1E:dt'!r;;Mcri~emi                                  885c006o1?mHtar.~:r,ömni o:Södr~t•:ÖsmHbt~
8233: av den 10 februari 1978 tili vederböt:w:d:e                                                diSttikni~dnmdS:c.v-erl:aimthetsoinråite,;I(]l].'e;.
8234: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-                                             Qi!l)., tnotsva~a,l]de a~!!a1 ~.nlig~, dc;! gäll~nd$! skat-
8235: jande av riksdagsman Pihlajamäki m.fl. ställda                                             t~khlsi'fieefirlgiiHia 1;'va't'""'7l'3 ooo<g.;l\~ktar
8236:                                                                                                                                        år
8237: spörsmål nr 49:                                                                            1976. På samma område var den beräknade
8238:      :-,~..··,:i.':~Xr' ,;Jt~g·~ii~g"~h:,: medveten om att                                 totala tiliväxten av skogsmarkens trädbestånd
8239:                                                                                            enligt inventeringen av rikets skogar 2,7 milj.
8240:             skattestyrelsen i strid med stadgandena                                        m\ då skattekubikvolymen enligt skatteklassi-
8241:             i ·skattelagstiftningen och utan att på                                        ficeringen var 1,8 milj. m3. För att avhjälpa
8242:             vederbörligt sätt höra kommunerna, har                                         denna eftersläpning behövs en ny klassifice-
8243:             ingått avtal om förrättande av nya                                             ring av skogsbruksmarkerna i Södra Öster-
8244:             skatteklassificeringar, och                                                    botten.
8245:                vad ämnar Regeringen göra för att
8246:             kommunernas självbestämmanderätt i                                                I den i spörsmålets motivering nämnda
8247:             dessa frågor inte skall kränkas?                                               Nurmo kommun verkställdes skatteklassificering
8248:                                                                                            av brukningsenheterna under åren 1955-56.
8249:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                                              Därefter har klassificeringen endast bristfälligt
8250: samt anföra följande:                                                                      hållits a jour med utvecklingen. Seinäjoki skat-
8251:                                                                                            tebyrå och Vasa länsskatteverk tog därför
8252:    Enligt 66 § 1 mom. beskattningslagen skall                                              redan år 1970 ett initiativ om att skatteklassi-
8253: brukningsenhets ägor för beskattningen upp-                                                ficeringen i Nurmo borde revideras.
8254: mätas och skogsmark klassificeras enligt vad
8255: i förordning närmare stadgas. Om verkställande                                                Utgående från detta initiativ vidtog skatte-
8256: av skatteklassificering i kommun samt om vem                                               styrelsen år 1974 preliminära åtgärder genom
8257: som skall ombetros uppdraget att utföra detta                                              att ta kontakt med kommunalstyrelsen i Nurmo
8258: arbete förordnar skattestyrelsen efter att ha                                              och inbegära förslag tili verkställande av skat-
8259: hört kommunens fullmäktige.                                                                teklassificeringen. Förslagen och en begäran
8260:    Skatteklassificeringarna görs antingen som                                              om utlåtande tiliställdes kommunalfullmäktige i
8261: helt nya klassificeringar eller som komplette-                                             Nurmo 22. 4. 1975. Kommunalfullmäktige i
8262: ring och revidering av den gamla klassifice-                                               Nurmo behandlade begärandet om utlåtande
8263: ringen. En ny klassificering behövs då en tidi-                                            vid sitt sammanträde 23. 8. 1975 och beslöt
8264: gare klassificering visat sig vara på en låg                                               att som sitt utlåtande meddela skattestyrelsen,
8265: nivå eller då en laga kraft vunnen klassifice-                                             att verkställandet av skatteklassificeringen
8266: ring helt saknas. Komplettering och revide-                                                skulle uppskjutas tili dess vattenståndsregle-
8267: ring av klassificeringen är möjligt i sådana                                               ringarna på kommunens område hade slutförts
8268: kommuner, där skatteklassificeringsmaterialet                                              och vattenståndet slutligt kunnat fastställas.
8269: fyller de tekniska krav som ställs på en                                                      Utgående från förhandlingarna om vatten-
8270: komplettering.                                                                             ståndsregleringarna på Nurmo kommuns om:.
8271:    Skatteklassificeringen har på skogsbruksom-                                             råde konstaterade skattestyrelsen, att förut-
8272: råden kommit att släpa efter särskilt på grund                                             sättningarna för att 'Skatteklassificeringsarbetet
8273: av den omfattande dikningen samt beskog-                                                   skulle kunna inledas förelåg. Vissa halvfärdiga
8274: ningen av jordbruksmark. Enligt den sjätte                                                 översvämningsterrasseringar och bräddbassänger
8275: inventeringen av rikets skogar, viiken företogs                                            kunde konstateras i huvudsak vara belägna på
8276: under åren 1971-75, var arealen av den                                                     jordbruksmark, och således inte vara av nämn-
8277:                                              N:o 49                                                 5
8278: 
8279: värd betydelse för skatteklassificeringen av          Enligt 66 § beskattningslagen är skattesty-
8280: skogsmark. V erkningarna av dessa projekt kan      relsen skyldig att höra kommunfullmäktige
8281: senare beaktas i samband med det normala           innan den fattar beslut om verkställande av
8282: arbetet med att hålla skatteklassificeringsma-     skatteklassificering. Skattestyrelsen kan dock
8283: terialet i skick.                                  besluta om skatteklassificering även mot kom-
8284:     Efter förhandlingarna om vattenståndsregle-    munfullmäktiges utlåtande. Det är naturligt att
8285: ringsarrangemangen behandlade kommunalfull-        skattestyrelsen skall då den fattar beslut om
8286: mäktige i Nurmo vid sitt sammanträde 20. 10.       verkställande av skatteklassificering fästa sak-
8287: 1975 ånyo frågan om verkställandet av skatte-      enlig uppmärksamhet vid kommunfullmäktiges
8288: klassificering, men ansåg fortfarande att man      ståndpunkt och den motivering som framförts
8289: tills vidare borde uppskjuta verkställningen.      till stöd för den.
8290: Trots fullmäktiges negativa inställning ingick         För att uppnå en rättvis fördelning av skogs-
8291: skattestyrelsen 27. 4. 1977 ett avtal om skatte-   skattebördan och en enhetlig behandling av de
8292: klassificering i Nurmo kommun. Nurmo kom-          skattskyldiga, kan det i vissa fall trots allt
8293: munstyrelse meddelades 10. 5. 1977 om att          vara skäl att verkställa skatteklassificering trots
8294: avtal ingåtts.                                     kommunfullmäktiges negativa inställning.
8295:      Helsingfors den 16 mars 1978.
8296: 
8297:                                                                         Minister Esko Rekola
8298: 
8299: 
8300: 
8301: 
8302: 087800228D
8303:                                                1978 vp.
8304: 
8305: Kirjallinen kysymys n:o 50.
8306: 
8307: 
8308: 
8309: 
8310:                                   Ekorre ym.: Vapaamatkaoikeuden turvaamisesta siviilipalvelus-
8311:                                      miehille Finnair Oy:n maakuljetuksissa.
8312: 
8313: 
8314:                          E d u s k u n n a n H e r r a, P u h e m i e h e 11 e.
8315: 
8316:    Niille asevelvollisuusikäisille miehille, jotka   edistävät työpanoksellaan lentoasemien tOlmln-
8317: eivät vakaumuksensa vuoksi tahdo suorittaa           taa sekä lentomatkustajien turvallisuutta ja
8318: aseellista palvelusta, on järjestetty lakiin pe-     viihtyvyyttä.
8319: rustuva mahdollisuus ja oikeus joko aseetto-            Siviilipalvelusmiehiin sovelletaan terveyden-
8320: maan palvelukseen tai siviilipalvelukseen. Si-       hoidon, lomien, matkalippujen ja muiden va-
8321: viilipalvelusaika on 360 päivää palvelukseen-        rusmiehille myönnettyjen etuuksien suhteen
8322: astumis- ja kotiuttamispäivä mukaanluettuina.        pääsääntöisesti samoja määräyksiä kuin aseel-
8323: Sen lisäksi, mitä laissa ja sen nojalla annetussa    lista palvelusta suorittaviin varusmiehiin. Sivii-
8324: asetuksessa on säädetty, sovelletaan siviilipal-     lipalvelusmiehillä on siten oikeus yhdeksään
8325: velusmiehiin työvoimaministeriön 26. 6. 1975         edestakaiseen maksuttomaan matkaan palvelus-
8326: antamaa päätöstä siviilipalveluksen järjestämi-      paikan ja kotipaikan välillä.
8327: sessä ja suorittamisessa noudatettaviksi mää-         · Erityistehtävänsä ja palveluspaikkansa usein
8328: räyksiksi. Ilmailuhallituksen alaisissa tehtävissä   hyvin syrjäisen sijainnin vuoksi ilmailuhallituk·
8329: työskenteleviin siviilipalvelusmiehiin sovelle-      sen alaisuudessa lentoasemilla työpalvelustaan
8330: taan lisäksi ilmailuhallituksen antamia mää-         suorittavat siviilipalvelusmiehet joutuvat eri-
8331: räyksiä ja ohjeita.                                  arvoiseen asemaan muihin varusmiehiin nähden
8332:    Siviilipalvelus ilmailuhallituksen alaisuudessa   matkustusmahdollisuuksien suhteen. Esimerkik-
8333: on järjestetty siten, että siviilipalvelusmiehet     si Oulun lentoasemalla käy paikallisliikenteen
8334: saavat ensin palo- ja pelastuskoulutuksen            linja-autovuoro vain pari kertaa päivässä ja
8335: Helsinki-Vantaan lentoaseman palokunnassa,           sen aikataulut eivät sovellu siviilipalvelusmies-
8336: jonka jälkeen heidät osoitetaan erikseen nime-       ten vapaa-aikoihin eivätkä työaikoihin. Lähim-
8337: tyille lentoasemille. Tällä hetkellä työskentelee    mälle paikallisliikenteen pysäkille on lisäksi
8338: Helsinki-Vantaan lentoasemalla 25, Oulun             matkaa kaksi kilometriä. Jyväskylässä matkaa
8339: lentoasemalla 13 ja Jyväskylän lentoasemalla         paikallisliikenteen pysäkille kertyy viisi kilo-
8340:  14 siviilipalvelusmiestä. Vuoden 1978 aikana        metriä. Ainoat lentoasemilta kaupunkeihin kul-
8341: lentoasemilla työskentelevien määrää on suun-        kevat säännölliset linja-autoyhteydet ovat
8342:  niteltu lisättäväksi siten, että Oulun lento·       Finnairin maakuljetukset. Tämä mahdollisuus
8343: asemalle osoitettaisiin lisää kolme siviilipalve-    ei kuitenkaan tule kysymykseen, sillä matkan
8344:  lusmiestä sekä Vaasan ja Turun lentoasemille        hinta on hyvin korkea. Edestakainen matka
8345: kummallekin 14 siviilipalvelusmiestä. Tänä           Helsinki-Vantaan lentoasemalta kaupunkiin
8346: vuonna työskentelee kolmella lentoasemalla           maksaa 14 markkaa, Oulun lentoasemalta 13
8347: yhteensä 52 siviilipalvelusmiestä ja vuonna          markkaa, Jyväskylän lentoasemalta 14 mark-
8348:  1978 viidellä lentoasemalla yhteensä 83 siviili-    kaa, Vaasan lentoasemalta 11 markkaa ja Tu-
8349:  palvelusmiestä.                                     run lentoasemalta 9 markkaa. Siviilipalvelus·
8350:     Lentoasemilla siviilipalvelusmiehet suoritta·    miehen päiväraha on tällä hetkellä 4,50 mark-
8351:  vat ensisijaisesti palo- ja pelastustoimeen kuu-    kaa nousten vuoden 1978 heinäkuun alussa
8352:  luvia tehtäviä, mutta osallistuvat myös lento·      5,00:een markkaan päivässä. Ilmaismatkojen
8353:  asemilla tarvittaviin kunnossapito-, siivous-,      käyttäminen palveluspaikan ja kaupungin väli-
8354:  huolto- ja muihin töihin, mikäli se voi tapah-      siin matkoihin ei ole tarkoituksenmukaista. Ne
8355:  tua lentoaseman hälytys- ja toimintavalmiutta       on jätettävä palveluspaikan ja kotipaikan väli-
8356:  heikentämättä. Näin ollen siviilipalvelusmiehet     siin matkoihin.
8357: 087800291E
8358: 2                                               1~78 vp:
8359: 
8360: 
8361:    Siviilipalvelusmiehet ovat aseellista palvelusta     palvelusmiehet suorittavat palvelustaan lento-
8362: suorittavia varusmiehiä huonommassa asemassa            asemilla.
8363: senkin vuoksi, että varusmiesalennuksen saami-             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
8364: seksi esimerkiksi rautateillä ja elokuvateattereis-     §: n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
8365: sa tulisi käyttää erityistä "varuspukua", jollais-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kun-
8366: ta siviilipalvelusmiehillä ei ole. Lentoasemilla        nioittavasti seuraavan kysymyksen:
8367: ihuailuhallituksen ~laisissa ty(;)tehtävissä palve-.
8368: levien siviilipalvelusmi~sten vaikeata asemaa                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8369: voitaisiin tuntuvasti helpottaa järjestämällä                  siin vapaamatkaoikeuden turvaamiseksi
8370: heille oikeus maksuttorniin matkoihin Finnairin                Finnair Oy:n maakuljetuksissa ilmailu-
8371: järjestämissä henkilökuljetuksissa lentoasemien                hallituksen alaisissa työtehtävissä Hel-
8372: ja kaupunkien välillä. Kustannuksiltaan järjes-                sinki-Vantaan, Oulun, Jyväskylän,
8373: tely ei muodostu vaikeaksi, koska maakuljetuk-                 Vaasan ja Turun lentoasemilla palvele-
8374: sissa on runsaasti käyttämätöntä matkustaja•                   ville ·siviilipalvelusmiehille?
8375: tilaa kaikilla niillä paikkakunnilla, joilla Siviili-
8376:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1978.
8377: 
8378:          Mikko Ekorre                     Jarmo Wahlström                Niilo Koskenniemi
8379:                                              N:o?O:
8380: 
8381: 
8382: 
8383: 
8384:                         Ed,usk unn an He rx a Puhemiehelle.
8385: 
8386:    V~ltibpäiväjärjestyksen, 37 §:n 1. momentissa   Pääesikunnan ·ilmoituksen.. mukaan puolustus-
8387: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      voimat . eivät suorita tai järjestä ilmaiskulje~
8388: olette 13 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn         tuksia lähikaupunkeihin. varusmiesten. vapaa-
8389: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ajan viettoa varten. Poikkeuksena. ovat .vain
8390: asianom~iseUe jäsenelle jäljennöksen kansan-       rannikkotykistön linnakesaaret, joilta yleiset
8391: edustaja Mikko Ekorren ym. näin kuuluvasta         kulkuyhteydet puuttuvat.
8392: kirjallis~sta kysymyksestä n:o 50:                    Siviilipalvelusmiesten palveluspaikkoina ole-
8393:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     vat Helsinki~Vantaan, Oulun, Jyväskylän,
8394:        siin vapaamatkaoikeuden turvaamiseksi       Turun ja Vaasan lentoasemat eivät ole sillä
8395:        Finnair Oy:n maakuljetuksissa ilmailu-      tavalla syrjäisiä ja niin puutteellisten liikenne-
8396:        hallituksen alaisissa työtehtävissä Hel-    yhteyksien varassa, että ilmaiskuljetusten jär-
8397:        sinki-Vantaan, Oulun, Jyväskylän,           jestäminen vapaa-ajan viettoa varten olisi pe-
8398:        Vaasan ja Turun lentoasemilla palvele-      rusteltua tasavertaisuussyistä.
8399:        ville siviilipalvelusmiehille?                 Finnair Oy:n antaman selvityksen mukaan
8400:                                                    siviilipalvelusmiesten kuljettaminen sen tilaa-
8401:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       roilla autoilla olisi lupasääntöjen vastaista. Ko.
8402: vasti seuraavaa:                                   liikenneluville on yhteistä, että ne on myön-
8403:   Kuten kyselyn perusteluissa todetaan, siviili-   netty vain Finnair Oy:n tilaamia kuljetuksia
8404: palvelusmiesten tulee olla tasavertaisessa ase-    varten ja nimenomaan vain lentokenttämatkus-
8405: massa muihin asevelvollisiin nähden ja mm.         tajien kuljettamiseen.
8406: heidän !omiinsa sekä muuhun ylläpitoansa so-          Näistä näkökohdista huolimatta olen saatta-
8407: veltaa, mitä asevelvollisten osalta on voimassa.   nut kuljetuskysymyksen mahdollisen järjestä-
8408: Kysymyksessä olevassakin asiassa tätä peri-        misen ko. tapauksissa liikenneministeriön har-
8409: aatetta ja käytäntöä on pyritty soveltamaan.       kittavaksi.
8410:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1978.
8411: 
8412:                                                                  Työvoimaministeri Arvo Aalto
8413: 4                                             1978 vp.
8414: 
8415: 
8416: 
8417: 
8418:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
8419: 
8420:    I den ordning 37 § 1 inom. riksdagsord-           huvudstaben företar eller arrangerar fÖrsvars-
8421: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder           makten inte gratistransporter tili närliggande
8422: skrivelse av den 13 februari 1978 tili veder-        städer då det gäller värnpliktigas fritidsresor.
8423: börande medlem av statsrådet för besvarande          Det enda undantaget görs visavi kustartilleriets
8424: översänt avskrift av riksdagsman Mikko Ekor-         befästa öar, vilka saknar allmänna kommuni-
8425: res m. fl. skriftliga spörsmål nr 50:                kationsförbindelser.
8426:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           Flygstationerna Helsingfors-Vanda, Uleå-
8427:        att garantera civiltjänstepliktiga, som       borg, Jyväskylä, Åbo och Vasa ligger inte så
8428:        tjänstgör i luftfartsstyrelsen underställ-    avsides ellet bortom så otilifredsställande kom-
8429:        da arbetsuppgifter vid Helsingfors-           munikationer att det i syfte att uppnå jäm-
8430:        Vanda, Uleåborgs, Jyväskylä, Vasa och         likhet vore motiverat att arrangera gratis-
8431:        Åbo flygstationer, frireserätt på Oy          transporten för fritiden.
8432:        Finnair Ab:s landtransporter?                    Enligt uppgift från Oy Finnair Ab vore
8433:                                                      befordrande av civiltjänstepliktiga med av
8434:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-        bolaget beställda bilar mot bestämmelserna om
8435: samt följande:                                       trafiktilistånd. För ifrågavarande trafiktillstånd
8436:    Såsom · det framgår av spörsmålets moti-          är gemensamt, att de har beviljats endast för
8437: vering, .skall dviltjänstepliktiga vara jämställda   transporter beställda av Oy Finnair Ab och
8438: ined andra värnpliktiga, likaledes skall samma       uteslutande för befordran av flygfältspassa-
8439: som gäller för värnpli,ktigas permissioner och       gerare.
8440: uppehälle också gälla för civiltjänstepliktiga.         Trots dessa synpunkter har jag sänt ett
8441: Man strävar så också tili att tiliämpa · denna       eventuellt arrangerande av transportfrågan i
8442: princip och praxis bl.a. i det ärende som            ifrågavarande fall tili trafikministeriet för
8443: framförs i spörsmålet. Enligt uppgift från           prövning.
8444:      Helsingfors den 28 mars 1978.
8445: 
8446:                                                                  Arbetskraftsminister Arvo Aalto
8447:                                              1~78 vp.
8448: 
8449: 
8450: Kirjallinen kysymys n:o 51.
8451: 
8452: 
8453: 
8454: 
8455:                                  Kortesalmi ym.: lrtisanomi'Ssuojan tehostamisesta.
8456: 
8457: 
8458:                        Ed u s k u n n a n   Herra       Puhe m i e he 11 e.
8459: 
8460:    Työ~tekijöiden irtisaoomis·sooja on monin         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
8461: paikoin maassamme todettu heikoksi. Esimer-        päiväjätjestyk:sen 37 S:n l momenttlin esi-
8462: kiksi Oulussa Konepohja Oy:ssä kerrotaan Io.       tämme valtioneuvoston a:sianomaisen jäsenen
8463: mautetun äsken 25 työntekijää, joiden kerro-       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8464: taan olevan ammattiyhdistysasioissa aktiivisia
8465: ja samalla yhtiötä kauan palvelleita ja jotka                 Aikooko Hallitus . kiireesti , ryhtyä
8466: pyrkivät pitämään huolta siitä, että työehto-              toimiin työntekijöiden irtis.anomissuo-
8467: sopimuksia noudatetaan. Eräskin tällainen ben-             jan vahvistamiseksi ja niin, että kauan
8468: kilo on· ollut työssä jo yhdeksän vuotta ja nyit           aikaa samassa työpaikassa olleiden ja
8469: hänet on lomautettu. Työntekijät toivovatkin               myös ammattiyhdistysasioissa aktiivisten
8470: valtiovallalta apua työssäpysymisen turvaa-                'työntekijöiden· työssäpysy!lliSen edut
8471: miseksi ja irtisanomissuojan vahvistamiseksi.              erityisesti ti.lrvataan?
8472:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1978.
8473: 
8474:              J. Juhani Kortesalmi                                · Veikko Vennamo
8475: 
8476: 
8477: 
8478: 
8479:                                                                                            :~   .
8480: 
8481: 
8482:                                                                       :   "1'
8483: 
8484: 
8485: 
8486: 
8487: 087800275X
8488: 2                                            1978 vp.
8489: 
8490: 
8491: 
8492: 
8493:                        Ed usk unnan         H err a     P u h e m i e h e 11 e.
8494: 
8495:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Luottamusmiehen tai 'työsuojeluvaltuutetun
8496: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           1omauttamisesta ei ole erikseen säädetty. Voi-
8497: n:lies, olette 13 päivänä helmikuuta 1978 päivä-    massa olevan lainsäädännön mukaan työnantaja
8498: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      voi määrätä työntekijän 1omautettavaksi niillä
8499: ton asianormi:selle . jäsenelle jäljennöksen kan-   edellytyksillä, joilla hän saisi irtisanoa työnte-
8500: sanedustaja Kortesalmen ym. näin kuuluvasta         kij,än työsopimuksen. Luottamusmiehen ja työ-
8501: kirjallisesta· kysymyksestä n:o ·51:                suojeluvaltuutetun erityinen irtisanomissuoja
8502:                                                     huomioon ottaen on kuitenkin katsottava, että
8503:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä         luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun ase-
8504:        toithiin työntekijöiden irtisanomissuojan    ma lomautustilanteessa on muita työntekijöitä
8505:        vahvistamiseksi ja niin, että kauan aikaa    paremmin suojattu. Erityisesti on säädetty, että
8506:        samassa työpaikassa olleiden ja myös         työnantaja ei saa asettaa perusteettomasti työn-
8507:        ammattiyhdistysasioissa aktiivisten työn-    tekijäitään eri asemaan esimerkiksi ammatti-
8508:        tekijöiden työssäpysymisen edut erityi-      yhdistystoiminnan vuoksi. Tämän säännöksen
8509:        sesti turvataan?                             rikkomisesta voidaan tuomita rangaistukseen.
8510:                                                         Työmarkkinajärjestöjen tekemissä sopimuk-
8511:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sissa on myös määräyksiä työntekijäin lomau-
8512: vasti seuraavaa:                                    tus- ja irtisanomissuojasta. Niiden mukaan
8513:    Työntekijäin yleinen Irtisanomissuoja on         työnantaja ei saa lomauttaa pääluottamusmiestä
8514: Suomessa varsin puutteellinen eikä sitä voida       lainkaan ellei yrityksen toimintaa kokonaan
8515: pitää varsinaisena työsuhdeturvana, joka välit-     !opeteta. Samoin on työnantajan irtisanoessaan
8516: tömästi suojaisi työsopimuksen jatkumista. Irti-    tai lomauttaessaan työntekijöitä kiinnitettävä
8517: sanomissuojaa heikentää lis~si se, että suojan      huomiota työsuhteen kestoaikaan.
8518: tahallisestakin loukkauksesta voi seurata vain          Hallituksen 1. 3. 1978 hyväksytyn ohjelma-
8519: näennäisiä oikeudellisia seuraamuksia.              juiistuksen mukaan annetaan edellisen halli-
8520:    Työntekijäin valitsemien luottamusmiesten ja      tuksen tekemään elvytysratkaisuun liittyvä laki-
8521: työsuojeluvaltuutettujen irtisanomissuojaa on       esitys työsuhdeturvan parantamisesta viipy-
8522: kuitenkin vahvistettu erityissäännöksillä. Voi-     mättä eduskunnalle hallituksessa käsitellyn eh-
8523: massa olevan lainsäädännön mukaan työnantaja        dotuksen mukaisena. Tämä ehdotus perustuu
8524: saa irtisanoa työpaikan pääluottamusmiehen ja        11. 8. 1977 asetetun työsuhdeturvatoimikunnan
8525: ammattiryhmää tai työosastoa varten valitun         .31. 12. 1977 antamaan mietintöön (komitean-
8526: luottamusmiehen työsopimuksen vain, jos nii-         mietintö 1977: 60), jossa ehdotettiin eräitä
8527: den työntekijäin enemmistö, joiden luottamus-       osittaisparannuksia työntekijäin lomautus- ja
8528: miehenä hän on, antaa siihen suostumuksen            irtisanomissuojaan. Hallituksen tarkoituksena
8529: tai kun työ kokonaan päättyy eikä voida j,är-       on lisäksi käynnistää ohjelmajulistuksensa mu-
8530: jestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammatti-       kaisesti perusteellinen selvitys työntekijöiden
8531: taitoaan. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen        työsuhdeturvan parantamiseksi.
8532: irtisanomisesta on vastaavasti voimassa, mitä
8533: luottamusmiehen osalta on säädetty.
8534:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1978.
8535: 
8536:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
8537:                                                  N:o 51                                                  3
8538: 
8539: 
8540: 
8541: 
8542:                             T i 11 . R i k s d a g en s    He r r    T a 1m a n.
8543: 
8544:    I det syfte 37 § 1 mom. riksda:gsordningen             Enligt gällande lagstiftning kan arbetsgivaren
8545: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             under de förutsättningar, under vilka arbets-
8546: av den 13 februari 1978 tili vederbörande                 tagarens arbetsavtal kan uppsägas bestämma,
8547: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-            att en arbetstagare skall permitteras. Med beak-
8548: jande av riksdagsman Kortesalmi m. fl. ställda            tande av förtroendemans och arbetarskydds-
8549: spörsmål nr 51:                                           fullmäktigs särskilda uppsägningsskydd måste
8550:                                                           man dock anse, att en förtroendemans och en
8551:            Har Regeringen för avsikt att skynd-           arbetarskyddsfullmäktigs ställning i en per-
8552:         samt skrida till åtgärder för att s·tärka         mitteringssituation är bättre skyddad än andra
8553:         arbetstagarnas uppsägningsskydd och               arbetstagares. Det är särskilt stadgat, att ar-
8554:         göra detta så, att förmånerna av ett              betsgivaren inte utan fog får försätta sina
8555:         varaktigt anställningsförhållande tryg-           arbetstagare i olika ställning t.ex. på grund
8556:         gas för de arbetstagare som varit länge           av fackföreningsverksamhet. För brott mot
8557:         på samma arbetsplats ooh som är aktiva            detta stadgande kan ådömas straff.
8558:         också i fackföreningsfrågor?                         De avtal arbetsmarknadsorganisationerna in-
8559:                                                           gått innehåller också bestänunelser om arbets-
8560:    Såsom svar på detta spörsmål får ja,g vörd-            tagares permitterings- och uppsägningsskydd.
8561: samt anföra följande:                                     Enligt dem får arbetsgivaren inte överhuvud-
8562:    Arbetstagarnas allmänna uppsägningsskydd               taget permittera en huvudförtroendeman annat
8563: är :t'ätt bristfälligt i Finland och kan inte heller      än om företagets verksamhet helt upphör. Lika-
8564: betraktas som ett egentligt anställningsskydd,            så måste arbetsgivaren då arbets:tagare sägs
8565: vilket direkt skulle skydda a.rbetsavtalets var-          upp eller permitteras fästa uppmärksamhet vid
8566: aktighet. Uppsägningsskyddet försvagas också              den tid arbetsförhållandet varat.
8567: av den omständigheten, att t.o.m. en uppsåt-                 Enligt regeringens den 1 mars 1978 antagna
8568: lig kränkning av skyddet kan ge upphov tili               programförklaring avlåts utan dröjsmål tili
8569: endast skenbara rättsliga påföljder.                      riksdagen en lagproposition om förbättrande
8570:    Uppsägningsskyddet för de förtroendemän                av anställningstryggheren. Propositionen över-
8571: och arbetarskyddsfullmäktige som valts av ar-             ensstämmer med det i regeringen behandlade
8572: betstagarna är dock fastställt genom särskilda            förslaget och ansluter sig tili den av före-
8573: stadganden. Enligt gällande lagstiftning får en           gående regering uppgjorda stimulanslösningen.
8574: arbetsgivare säga upp arbetsplatsens huvud-               Pörslaget grundar sig på eH betänkande (kom-
8575: förtroendemans och för yrkesgrupp eller ar-               mittebetänkande 1977: 60) avgivet den 31
8576: betsavdelning vald förtroendemans arbetsavtal             december 1977 av komissionen för översyn
8577: endast om majoriteten av de arbetstagare, vil-            av bestämmelserna om anstäNningstrygghet,
8578: kas förtroendeman han är, samtycker därtiN,               viiken tilisattes den 11 augusti 1977. I be-
8579: eller då arbetet helt och hållet upphör och               tänkandet föreslogs vissa partiella förbättringar
8580: det inte är möjligt att ordna annat arbete                av arbetstagarnas permitterings- och uppsäg-
8581: som motsvarar ifrågavarande persons yrkesfär-             ningsskydd. Regeringen har dessutom för av-
8582: dighet. Angående uppsägning av arbetarskydds-             sikt att i enlighet med sin programförklaring
8583: fullmäktigs arbetsavtal gäller på motsvarande             igångsätta en grundlig utredning av det sätt
8584: sätt vad om förtroendeman är stadgat.                     på vilket arbel!stagarnas anställningstrygghet
8585:    Om permittering av förtroendeman eller ar-             kan förbättras.
8586: betarskyddsfullmäktig är inte särskilt stadgat.
8587:      Helsingfors den 21 mars 1978.
8588: 
8589:                                                Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
8590: Kirjallinen kysymys n:o 52.
8591: 
8592: 
8593: 
8594: 
8595:                                  ' :KOJ;jes~mi . ym ..; J?.lälte-er~jen kwe~ta]llisesta.
8596: 
8597: 
8598:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i eh dle.
8599:                                                                                                        '•:'
8600: 
8601:    Ma:!lssamme vallitsevat kohtuuttoman suuret            Edellä esitetyn· perusteella ja viitaten valtiO-'
8602: eläke-erot. Korkeimmat eläkkee~ ovat jopa noin         päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
8603: to 000 niar~aa kuukaudessa, kun suuri joukko           me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8604: ikänsii raskasta työtä tehneitä ja sodat kestä-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8605: neitä kansalaisia ja sotiemme veteraaneja ja
8606: rintamilla olleita naisia kärsii häpeällisen pie-                 Tietääkö Hallitus, että maassamme
8607: nistä eläkkeistä, joita kansan keskuudessa kut-                vallitsevat huomattavan suuret eläke-
8608: sutaan nälkäeläkkeiksi. Tuntuisikin kohtuulli-                 erot, ja
8609: selta, että maassamme saataisiin aikaan perus-                    aikooko Hallitus ryhtyä toimiin eläke-
8610: tuslainsäätämisjärjestyksessä liian korkeille eläk-            erojen kaventamiseksi sekä eläkekaton
8611: keille katto. Eliikekaton tulisi asettua esim.                 aikaansaamiseksi liian korkeille eläkkeil-
8612: 3 000-5 000 markkaan kuukaudessa. Näin                         le, ja jos aikoo,
8613: säästyvä summa olisi tietysti jaettava pienintä                   mille tasolle eläkekaton Hallituksen
8614: eläkettä saavien eläkkeiden korottamiseen.                     mielestä tulisi asettua?
8615:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1978.
8616: 
8617:                 J. Juhani Kortesalmi                                Veikko V enn~tmo
8618: 
8619: 
8620: 
8621: 
8622: 087800203L
8623: 2                                            1978 vp.
8624: 
8625: 
8626: 
8627: 
8628:                         Ed u s kunnan Herra P u he m i e he 11 e.
8629: 
8630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      markkinaosapuolien palkkaratkaisujen yhteydes-
8631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sä.
8632: olette 13 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn             Johdonmukaisena seurauksena edellä maini-
8633: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tusta voidaan pitää sitä, ettei työeläkejärjestel-
8634: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mässämme ole asetettu eläkkeille markkamää-
8635: edustaja J. Juhani Kortesalmen ym. näin kuulu-      räistä kattoa. Toisin on menetelty esimerkiksi
8636: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 52:            Ruotsissa, missä lakisääteisiä eläkkeitä on rajoi-
8637:                                                     tettu määräämällä eläkkeen perusteena olevalle
8638:           Tietääkö Hallitus, että maassamme         paikalle tietty yläraja. Ruotsin lakisääteisessä
8639:        vallitsevat huomattavan suuret eläke-        eläkejärjestelmässä korkein huomioon otettava
8640:        erot, ja                                     palkka on tällä hetkellä 88 500 kruunua vuo-
8641:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin eläke-    dessa. Työmarkkinaosapuolien välisillä sopi-
8642:        erojen kaventamiseksi sekä eläkekaton        muksilla on kuitenkin Ruotsissa sovittu lisä-
8643:        aikaansaamiseksi liian korkeille eläkkeil-   eläkejärjestelyistä, joilla eläkkeen perusteena
8644:        le, ja jos aikoo,                            oleva palkka on määrätty edellä mainittua huo-
8645:           mille tasolle eläkekaton Hallituksen      mattavasti korkeammaksi. - Jos Suomen työ-
8646:        mielestä tulisi asettua?                     eläkkeille säädettäisiin esimerkiksi kysymykses-
8647:                                                     sä mainitun 5 000 markan yläraja, tämä mer-
8648:                                                     kitsisi erittäin vähäistä säästöä eläkemenoissa,
8649:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         joten tällä keinolla ei ole mahdollista sanotta-
8650: taen seuraavaa:                                     vasti nostaa pieniä eläkkeitä.
8651:    Nykyaikaisessa sosiaalivakuutuksessa tavoit-        Sosiaali- ja terveysministeriö on toissa ke-
8652: teena ei enää ole kuten aikaisemmin vain vä-        väänä asettanut toimikunnan tutkimaan tavoi-
8653: himmäistoimeentulon turvaaminen, vaan nyt py-       tetason ylittävien eläkkeiden muodostamaa on-
8654: ritään lisäksi turvaamaan se kulutustaso, jonka     gelmaa. Toimikunnan ehdotukseen perustuva
8655: eläkkeensaaja työssäoloaikana on saavuttanut.       hallituksen esitys niin sanottujen ylieläkkeiden
8656: Tätä periaatetta sovelletaan myös meidän työ-       syntymisen estämiseksi on parhaillaan eduskun-
8657: eläkevakuutuksessamme. Voidaan sanoa, että          nan käsiteltävänä. Jatkossa toimikunnan tehtä-
8658: työeläke on säästöön jätettyä palkkaa ja näin       vänä on tutkia muun muassa eläkekattokysy-
8659: ollen työn vastiketta. Sopusoinnussa tämän          mystä. Toimikunnan saatua työnsä valmiiksi
8660: kanssa työeläkekysymyksistä on sovittu työ-         hallitus ottaa asian käsiteltäväkseen.
8661:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1978.
8662: 
8663: 
8664:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
8665:                                               N:o 52                                               3
8666: 
8667: 
8668: 
8669: 
8670:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
8671: 
8672:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Att man inom vårt arbetspensionssystem
8673: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      inte har uppsatt ett pensionstak i markbelopp
8674: av den 1.3 februari 1978 tili vederbörande         kan betraktas som en konsekvens av det ovan-
8675: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       nämnda. Tili exempel i Sverige har man för-
8676: ett av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi under-     farit på annat sätt; där har de lagstadgade
8677: tecknat skriftligt spörsmål nr 52 av följande      pensionerna begränsats genom att fastställa en
8678: lydelse:                                           viss övre gräns för den pensionsgrundande
8679:                                                    lönen. I det svenska lagstadgade pensionssys-
8680:          Är Regeringen medveten om att det         temet är den högsta lön som beaktas för när-
8681:        i vårt land förekommer anmärknings-         varande 88 500 kronor om året. Genom mellan
8682:        värt stora pensionsskillnader, och          arbetsmarknadsparterna slutna avtal har man
8683:           ämnar Regeringen vidtaga åtgärder        likväl i Sverige överenskommit om tilläggspen-
8684:        för minskandet av pensionsskillnaderna      sionsanordningar, enligt vilka den pensions-
8685:        samt för åstadkommandet av ett pen-         grundande lönen bestämts tili ett avsevärt
8686:        sionstak för de alltför stora pensioner-    högre belopp än det ovannämnda. - Om en i
8687:        na, och om så är fallet,                    spörsmålet nämnd övre gräns om 5 000 markl
8688:           vid viiken nivå borde pensionstaket      skulle stadgas för de finska pensionerna, skulle
8689:        enligt Regeringens åsikt fastställas?       detta innebära en synnerligen liten inbesparing
8690:                                                    i pensionsutgifterna, varför det inte är möjligt
8691:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      att nämnvärt höja de små pensionerna på detta
8692: samt anföra följande:                              sätt.
8693:    Inom den gällande socialförsäkringen är mål-       Social- och hälsovårdsministeriet har våren
8694: sättningen inte längre att såsom tidigare endast   1976 tillsatt en kommission för utredandet av
8695: ttygga en minimiutkomst, utan numera strävar       problem i anknytning tili pensioner vilka över-
8696: man dessutom att trygga den konsumtionsnivå        skrider den målsatta nivån. Den på kommissio-
8697: pensionstagaren under sin arbetstid uppnått.       nens förslag baserade regeringspropositionen
8698: Denna princip tillämpas även i vår arbetspen-      för hindrandet av uppkomsten av så kallade
8699: sionsförsäkring. Man kan säga att arbetspen-       överstora pensioner behandlas som bäst i riks-
8700: sionen är en inbesparad lön och sålunda er-        dagen. I fortsättningen är det kommissionens
8701: sättning för arbete. I överensstämmelse härmed     uppgift att undersöka bland annat frågan om
8702: har man i samband med arbetsmarknadspar-           ett pensionstak. Efter att kommissionen fått
8703: ternas löneuppgörelser slutit avtal om arbets-     sitt arbete färdigt kommer regeringen att be-
8704: pensionsfrågoma.                                   handla ärendet.
8705:      Helsingfors den 13 mars 1978.
8706: 
8707: 
8708:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
8709: j;
8710: 
8711: 
8712: 
8713: 
8714:      \'1-C-
8715: 
8716: 
8717: 
8718: 
8719:               4'''
8720:                                                 1978 vp.
8721: 
8722:  Kirjallinen kysymys n:o 53.
8723: 
8724: 
8725: 
8726: 
8727:                                    Tennilä ym.: Tähti-Lasin toiminnan lopettamisesta Kemijärvellä.
8728: 
8729: 
8730:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
8731: 
8732:       Tähti-Lasi Ky käynnisti pääasiassa eristys-         Koska yritykselle on annettu yhteiskunnan
8733: , lasia valmistavan tehtaan Kemijärvellä heinä- varoja, hallituksen on puututtava asiaan ja sel-
8734: . ·kuussa 1976. Toiminnan käynnistämiseen 22 vitettävä perusteellisesti se, miksi tehtaan toi-
8735:    työntekijää työllistävä yritys sai varoja Kehi- minta Kemijärvellä lopetettiin. Kehitysalue-
8736:    tysaluerahastolta ja kauppa- ja teollisuusminis- tuella keinottelua ei saa sallia, vaan tavoittee-
8737:    teriöltä.                                           na saa olla vain pysyvien työpaikkojen aikaan-
8738:       Viime vuoden joulukuun 1 päivänä yrityksen saaminen kehitysalueelle. Tähti-Lasin saarnat
8739:    työntekijät saivat tylyn tiedon siitä, että työ- kaikki kehitysalue-etuisuudet on perittävä takai-
8740:    suhde päättyy 31.12.1977. Syyksi ilmoitet- sin, koska pysyviä työpaikkoja Kemijärvelle ei
8741:    tiin toiminnan kannattamattomuus. Samanaikai- ole selvästi haluttukaan luoda.
8742:    sesti Tähti-Lasi kuitenkin laajensi toimintaansa       Hallituksen on ryhdyttävä kiireellisiin toi-
8743:    Alavudella lisäten siellä työvoimaansa noin kah- menpiteisiin myös siinä suhteessa, että eristys-
8744:   .dellakymmenellä.                                    lasin tuotanto Kemijärvellä· jatkuu niin, että
8745:       Kemijärven kaupungin aloitteesta käynnistet- kaikki Tähti-Lasin palveluksessa olleet saavat
8746:    tiin neuvottelut. Näissä neuvotteluissa, joihin työtä. Eristyslasilla on kysyntää Pohjois-Suo-
8747:    osallistuivat yrityksen, Keran ja kaupungin messa ja myös Pohjois-Norj:issa, joten Kemi-
8748:    edustajat, syntyi päätös, jonka mukaan Tähti- järvi sopii tehtaan paikaksi erittäin hyvin .
8749: . Lasi käynnistää toiminnan uudelleen Kemijär-            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
8750:    vellä ainakin kolmen kuukauden ajaksi.            · §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
8751:       Tammikuun 27 päivänä 1978 toimitusjohtaja voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
8752: · Paukkunen kuitenkin ilmoitti, ettei toimintaa raavan kysymyksen:
8753:    jatketakaan. Yritys petti siten siihen asetetut
8754:    toiveet ja odotukset jo toistamiseen.                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8755:       Tähti-Lasin palveluksessa Kemijärvellä olleet            ryhtyä selvittääkseen syyt, jotka johti-
8756:    työntekijät ovat sitä mieltä, että tehdas olisi             vat Tähti-Lasin toiminnan lopettamiseen
8757:    voinut jatkaa toimintaansa Kemijärvellä. Tar-               Kemijärvellä ja periäkseen takaisin kaik-
8758:    vittaessa olisi ollut mahdollista suorittaa eri-            ki yrittäjälle annetut kehitysalueavus-
8759: , laisia järjestelyjä tuotantoa silti vaarantamatta.           tukset ja -lainat sekä turvatakseen eris-
8760: , Yrityksen palveluksessa olleet työntekijät pi-               tyslasin tuotannon jatkamisen Kemijär-
8761:    tävät hyvin mahdollisena ja todennäköisenä,                 vellä?
8762:   :että yrittäjällä ei ollut alunperinkään aikomusta
8763: ' jäädä pysyvästi Kemijärvelle, vaan tavoitteena
8764:    oli vain kehitysalue-etujen saaminen.
8765:        Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1978.
8766: 
8767:               .. Esko-Juhani J'ennilä.                         Niilo Koskenniemi
8768: 
8769: 
8770: 
8771: 
8772:  087800298N
8773: 2                                             1978 vp.
8774: 
8775: 
8776: 
8777: 
8778:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8779: 
8780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           Tähtilasi Ky Yrjö Paukkunen on perustettu
8781: sa mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra        vuonna 1973 Alavudelle, jossa se toimii edel-
8782: Puhemies, 14 päivänä helmikuuta 1978 päivä-          leenkin. Vuonna 1976 perustettiin uusi tuo-
8783: tyn kirjeenne n:o 226 ohella toimittanut val-        tantolaitos Kemijärvelle kaupungin omistamaan
8784: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-     teollisuushalliin. Vuokrasopimuksen ehtona on
8785: sen kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta          muun muassa, että yritys tarjoaa kunakin ka-
8786: kirjallisesta kysymyksestä n:o 53:                   lenterivuonna keskimäärin vähintään 20. työ-
8787:                                                      paikkaa. Yritys 1omautti 21. 11. 1977 22:sta
8788:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       työntekijästään 18 ilmoittaen syyksi tilausten
8789:        ryhtyä selvittääkseen syyt, jotka johti-      niukkuuden ja teki 30. 11. 1977 päätöksen Ke-
8790:        vat Tähti-Lasin toiminnan lopettamiseen       mijärven yksikön lopettamisesta ja sen toimin-
8791:        Kemijärvellä ja periäkseen takaisin kaik-     nan siirtämisestä Alavudelle ilmoittaen syyksi
8792:        ki yrittäjälle ann.etut kehitysalueavustuk·   tuontilasin hinnan ja rahdin nousun sekä hen-
8793:        set ja -lainat sekä .turvatakseen eristys-    kilöristiriidat yrityksen Kemijärven tehtaalla.
8794:        lasin tuotannon jatkamisen Kemijärvel-        Käytyjen neuvottelujen tuloksena sovittiin yri-
8795:        lä?                                           tyksen toimitusjohtajan kanssa 30. 12. 1977 Ke-
8796:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       mijärven yksikön tuotannon käynnistämisestä
8797: seuraavaa:                                           koeluentoisena helmikuun 1978 alusta 3 kuu-
8798:                                                      kaudeksi, jonka aikana selvitettäisiin toiminnan
8799:    Kehitysalueiden tuotantotoiminnan tukemi-         kustannukset ja jatkamisen mahdollisuudet. Toi-
8800: sesta 13.6.1975 annetun lain (452/75) no·            mitusjohtaja Paukkunen ilmoitti kuitenkin 27.
8801: jalla kauppa- ja teollisuusministeriö on asian       1. 1978, ettei Kemijärven yksikköä käynnistetä,
8802: oltua valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan         koska sillä ei ole edellytyksiä kannattavaan
8803: käsiteltävänä päättänyt myöntää valtion tulo-        toimintaan, ja että päätös on lopullinen. Sen
8804: ja menoarviossa osoitetusta määrärahasta Tähti-      jälkeen on toimitusjohtaja Paukkunen antanut
8805: lasi Ky Yrjö Paukkuselle Kemijärven kaupun-          kirjallisen selvityksen Kemijärven tehtaan lopet-
8806: kiin perustetun tasolasivalmistaman tuotanto-        tamiseen johtaneista syistä kustannuslaskelmi-
8807: koneiden      hankintaan    investointiavustusta     neen.
8808: 14 000 markkaa ja tuotantotoiminnan käynnis-
8809: tämiseen käynnistysavustusta 746 300 markkaa.           Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Kehitys-
8810: Avustukset maksetaan jälkikäteen investoinnin        aluerahasto Oy:n toimesta pyritään edelleenkin
8811: ja käynnistämisen tultua hyväksyttävällä ta-         löytämään mahdollisuuksia jatkaa eristyslasin
8812: valla toteutetuksi. Tämän mukaisesti on mak-         tuotantoa Kemijärvellä ja ellei se onnistu en·
8813: settu investointiavustus 14 000 markkaa koko-        tisen yrityksen toimesta, selvitetään voidaanko
8814: naan ja käynnistysavustuksesta 186 301 mark-         jo maksetut investointi- ja käynnistysavustukset
8815: kaa.                                                 periä takaisin.
8816: 
8817:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
8818: 
8819:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
8820:                                               N:o 53                                              3
8821: 
8822: 
8823: 
8824: 
8825:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
8826: 
8827:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Tähtilasi Ky Yrjö Paukkunen grundades år
8828: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       1973 i Alavus, där bolaget fortfarande verkar.
8829: nr 226 av den 14 februari 1978 till veder-          År 1976 grundades en ny produktionsanlägg-
8830: börande medlem av statsrådet för angivande          ning i Kemijärvi, i en av staden ägd industri-
8831: av svar översänt avskrift av följande av riks-      hall. Ett villkor i hyresavtalet är bl.a. att
8832: dagsman Tennilä undertecknade spörsmål nr           företaget varje kalenderår erbjuder i genom-
8833: 53:                                                 snitt minst 20 arbetsplatser. Företaget permit-
8834:                                                     terade 21. 11. 1977 18 av sina 22 arbetstagare
8835:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           och angav därvid som orsak bristen på beställ-
8836:        vidta för at utreda de orsaker, som          ningar. 30. 11. 1977 beslöt företaget att lägga
8837:        ledde till att Tähti-Lasi upphörde med       ner enheten i Kemijärvi och överföra verk-
8838:        sin verksamhet i Kemijärvi, och för att      samheten till Alavus, varvid som orsak uppgavs
8839:        återkräva alla de utvecklingsområdesbi-      prisstegringen på importglas och frakter samt
8840:        drag och -lån som företagaren erhållit       personliga konflikter vid företagets fabrik i
8841:        samt för att säkerställa att produktioneo    Kemijärvi. Som ett resultat av de underhand-
8842:        av isoleringsglas fortsätter i Kemijärvi?    lingar som fördes träffades 30. 12. 1977 en
8843:                                                     överenskommelse med företagets verkställande
8844:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        direktör om att man, från och med början
8845: samt anföra följande:                               av februari 1978, på försök skulle inleda pro-
8846:                                                     duktioneo för tre månader och under denna
8847:    Med stöd av lagen den 13 juni 1975 om            tid utreda kostnaderna för verksamheten och
8848: stödjande av produktionsverksamheten inom ut·       möjligheterna att fortsätta den. Verkställande
8849: vecklingsområdena ( 452/75) har handels- och        direktören Paukkunen meddelade dock 27. 1.
8850: industriministeriet, sedan ärendet behandlats i     1978, att man inte sätter i gång enheten i
8851: statsrådets finansutskott, beslutat att av det      Kemijärvi, emedan den inte har förutsättning-
8852: i statsförslaget anvisade anslaget bevilja Tähti-   ar för en lönsam verksamhet, och att beslutet
8853: lasi Ky Yrjö Paukkunen ett investeringsbidrag       är definitivt. Verkställande direktören Paukku-
8854: om 14 000 mk för anskaffning av produktions-        nen har därefter lämnat en skriftlig redogörelse
8855: maskiner till en anläggning för framställning       för de orsaker som lett till att fabriken i Ke·
8856: av planglas som grundats i Kemijärvi stad och       mijärvi lades ned, och dessutom bifogat kost·
8857: ett startbidrag om 746 300 mk för inledande         nadskalkyler.
8858: av produktionen. Understöden betalas i efter-          Handels- och industriministeriet och Utveck-
8859: hand sedan investeringen och inledandet av          lingsområdesfonden Ab försöker fortfarande
8860: verksamheten på ett godtagbart sätt har ge-         finna möjligheter att fortsätta produktioneo av
8861: nomförts. I enlighet härmed har investerings-       isoleringsglas i Kemijärvi, och om detta inte
8862:  bidraget 14 000 mk erlagts i sin helhet och av     lyckas för det tidigare företaget kommer man
8863:  startbidrag har 186 301 mk erlagts.                att utreda om de redan erlagda investerings-
8864:                                                     och startbidragen kan återkrävas.
8865:       Helsingforsden 17 mars 1978.
8866: 
8867:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
8868: t:
8869:                                                1978 vp;
8870: 
8871: Kirjallinen kysymys n:o 54.
8872: 
8873: 
8874: 
8875: 
8876:                                   Kortesalmi: Oulun lyseon toiminnan jatkamisesta koulun nykyi-
8877:                                      sissä tiloissa.
8878: 
8879: 
8880:                          Eduskunnan Herra Puhemie,helle.
8881: 
8882:    Oulun lyseo on Pohjois-Suomen perinteik-           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8883: käimpiä opinahjoja, joka on kasvattanut monia         vaksi seuraavan kysymyksen:
8884: kansl;lllisia merkkimiehiä. Oulun lyseon entiset
8885: oppilaat ovat tyrmistyneinä panneet merkille,                   Tietääkö Hallitus, että Oulun lyseon
8886: että valtio aikoo · ottaa Oulun lyseon koulura-              koulutiloja suunnitellaan siirrettävä].<si
8887: kennuksen Oulun lääninhallituksen käyttöön ja                Oulun lääninhallituksen käyttöÖn, jolloin
8888: siirt,ää lyseon jonnekin muualle. Jos näin käy,              Oulun lyseon toiminta perinteistä rik-
8889: katkeaa merkittävä kansallinen ja pohjoissuo-                kaassa pohjoissuomalaisessa sivistysahjos-
8890: malainen sivistysperinne Pokkitörmällä. Pienel-              sa loppuu, ja                     .
8891: lä Suomella ei ole varaa katkoa kevytmielisesti                 aikooko Hallitus tehokkaasti ja päät-
8892: sivistysperinteitä. Siksi Oulun lyseon tulee eh-             täväisesti estää tällaisen kulttuuriskan-
8893: dottomasti saada jatkaa toimintaansa perinteistä             daalin ja taata Oulun lyseon toiminnan
8894: rikkaä&Sa koulutalossaan.                                    jatkumisen edelleenkin entisessä koulu-
8895:     Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-          talossa?
8896: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
8897:      Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 1978.
8898: 
8899:                                            J. Juhani Kortesalmi
8900: 
8901: 
8902: 
8903: 
8904:  0878002814
8905: 2
8906: 
8907: 
8908: 
8909: 
8910:                         E d u s k u n n a n H e r r a Pu h e m i e h e [ 1 e.
8911: 
8912:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kiinteistöt saatavissa Oulun kaupungin omistuk-
8913: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seen. Opetusministeriö on viime vuoden lopulla
8914: olette 14 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir·     ilmoittanut Oulun kaupunginhallitukselle, että
8915: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sen mielestä Oulun lyseon lukion kiinteistö tuli-
8916: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     si siirtää Oulun lääninhallituksen käyttöön.
8917: Kortesalmen tekemästä kirjallisesta ·kysymykses-       Selvitettäessä Oulun lyseon lukion rakennuk-
8918: tä n:o 54:                                          sen käyttömahdollisuuksia on voitu todeta, että
8919:                                                     rakennus sijainniltaan, tilailtaan ja kunnoltaan
8920:           Tietääkö Hallitus, että Oulun lyseon      soveltuu huonosti koulukäyttöön. Rakennus on
8921:        koulutiloja suunnitellaan siirrettäväksi     vanha ja perusteellisen korjauksen tarpeessa.
8922:        Oulun lääninhallituksen käyttöön~ jolloin    Rakennuksessa joudutaan uusimaan putkisto, il-
8923:        Oulun lyseon toiminta perinteistä rik-       manvaihto, sähkölaitteet, lämmitysjärjestelmä
8924:        kaassa pohjoissuomalaisessa sivistysah-      sekä välipohjat. Niin ikään pysyvää koulukäyt-
8925:        jossa loppuu, ja                             töä ajatellen jouduttaisiin rakentamaan lisätiloja
8926:           aikooko Hallitus tehokkaasti ja päät-     mm. puutteellisten voimistelu-, saniteetti- ja pu-
8927:        täväisesti estää tällaisen kulttuuriskan-    kutilojen vuoksi. Lisätilojen rakentaminen ton-
8928:        daalin ja taata Oulun lyseon toiminnan       tin koon vuoksi ei ole mahdollista. Rakennuksen
8929:        jatkumisen edelleenkin entisessä koulu-      tulevan käyttötarkoituksen kannalta on huo-
8930:        talossa?                                     mionarvoista myös se, että koulun välittötnässä
8931:                                                     vaikutuspiirissä on ennestään riittävästi koulu-
8932:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tilaa kaupungin omissa koulurakennuksissa.
8933: vasti seuraavaa:                                       Oulun lyseon lukion rakennus on kulttuuri-
8934:    Oulun kaupungin siirtyessä vuonna 1974 pe-       historiallisesti arvokas, minkä vuoksi se on mää-
8935: ruskouluun, valtio luovutti kahden silloisen val-   rätty rakennussuojeluun. Korjaustöiden kustan-
8936: tion oppikoulun kiinteän omaisuuden omistus-        nukset muodostuvat tästä syystä poikkeukselli-
8937: oikeuden Oulun kaupungille. Sitä vastoin valtio     sen korkeiksi.
8938: pidätti nyt kysymyksessä olevan kiinteistön            Oulun lyseon lukio sijaitsee Oulun lääninhal-
8939: omistusoikeuden itsellään ja antoi kaupungille      lituksen välittömässä läheisyydessä ja soveltuisi
8940: maksuttoman käyttöoikeuden vuoteen 1984             näin ollen lääninhallituksen tarvitsemiksi lisä-
8941: saakka. Oulun kaupunginhallitus on sittemmin        tiloiksi. Pysyvän koulukäytön kannalta raken-
8942: tiedustellut, olisivatko ja millä ehdoilla puhee-   nuksen sijaintia kahden vilkasliikenteisen ka-
8943: na oleva Oulun lyseon lukion, Oulun normaali-       dun varrella ei voida pitää onnistuneena.
8944: koulun ala-asteen sekä yläasteen ja lukion koulu-
8945:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1978.
8946: 
8947: 
8948:                                                                         Opetusministeri Jaakko Itälä
8949:                                                N:o .54                                               3
8950: 
8951: 
8952: 
8953: 
8954:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e u    T a 1 m a n.
8955: 
8956:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stadsstyrelse att Oulun lyseon lukios fastighet
8957: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        enligt dess mening borde ställas tili länsstyrel-
8958: av den 14 februari 1978 tili vederbörande med-       sens i Uleåborgs län förfogande.
8959: lem av statsrådet översänt avskrift av följande          Vid en utredning av användningsmöjligheter-
8960: av riksdagsman Kortesalmi ställda spörsmål nr        na för Oulun lyseon lukios byggnad har man
8961: 54:                                                  kunnat konstatera, att byggnaden med tanke på
8962:                                                      sitt läge, sina utrymmen och sitt skick är illa
8963:           Är Regeringen medveten om att man          lämpad som skolbyggnad. Byggnaden är gammal
8964:        planerar ställa Oulun lyseos skolutrym-       och i behov av en grundlig reparation. Det blir
8965:        men till länsstyrelsens i Uleåborgs Iän       nödvändigt att förnya rörnätet, ventilationen,
8966:        förfogande varvid Oulun lyseos verksam-       den elektriska utrustningen, värmesystemet och
8967:        het i denna traditionsrika nordfinska         trossbottnen i byggnaden. Med tanke på en be-
8968:        kulturhärd upphör, och om så är fallet,       stående användning för skoländamål skulle det
8969:           ämnar Regeringen effektivt och beslut-     också bli nödvändigt att bygga tilläggsutrymmen
8970:        samt hindra en dylik kulturskandal och        bl.a. på grund av de bristfälliga gymnastik-, sa-
8971:        garantera att Oulun lyseos verksamhet         nitets- och omklädningsutrymmena. På grund
8972:        också i fortsättningen kan pågå i det för-    av tomtens storlek är det inte möjligt att bygga
8973:        ra skolhuset?                                 tilläggsutrymmen. Beaktansvärt med tanke på
8974:                                                      byggnadens framtida användning är också, att
8975:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        det inom skolans närmaste grannskap sedan
8976: samt anföra följande:                                tidigare finns tillräckliga skolutrymmen i
8977:    När Uleåborgs stad år 197 4 övergick till         stadens egna skolbyggnader.
8978: grundskolan överlät staten äganderätten till de          Oulun lyseon lukios byggnad är kulturhisto-
8979: två dåtida statliga läroverkens fasta egendom        riskt värdefull, varför man beslutat skydda
8980: till Uleåborgs stad. Däremot förbehöll sig sta-      byggnaden. Kostnaderna för reparationsarbetena
8981: ten äganderätten till den nu ifrågavarande fastig-   blir av denna anledning osedvanligt höga.
8982: heten och gav staden vederlagsfri nyttjanderätt          Oulun lyseon lukio är beläget i omedelbar
8983: till den fram tili år 1984. Uleåborgs stadsstyrel-   närhet av länsstyrelsen i Uleåborgs Iän och skulle
8984: se har sedermera hört sig för om möjligheterna       därför erbjuda lämpliga tilläggsutrymmen för
8985: och villkoren för att överta skolfastigheterna       länsstyrelsens behov. Med tanke på att bygg-
8986: vid ifrågavarande Oulun lyseon lukio, låg- och       naden varaktigt skall utnyttjas som skola kan
8987: högstadiet vid Oulun normaalikoulu samt Oulun        dess läge vid två livligt trafikerade gator inte
8988: normaalikoulun lukio. Undervisningsministeriet       anses vara lyckat.
8989: har i slutet av senaste år meddelat Uleåborgs
8990:       Helsingfors den 22 mars 1978.
8991: 
8992: 
8993:                                                                   Undervisningsminister Jaakko Itälä
8994:                                                 1978 vp.
8995: 
8996: Skriftligt ~örsmål nr 55.
8997: 
8998: 
8999: 
9000: 
9001:                                    Melin: Om· sysselsättningsläget i Helsingfors arbetskraftsdistrikt.
9002: 
9003: 
9004:                             Till Riksdagens Herr Talman.
9005: 
9006:    Arbetslösheten är redan kännbar även i hu-          Y tterligare ett motiv för statligt, \stöd är att
9007: vudstadsnejden. Enligt de senast tillgängliga          metrons rullande materiel beställts hos •den
9008: statistiska uppgifterna var antalet arbetslösa         inhemska industrin, vilket är särskilt , viktigt
9009: arbetssökande i Helsingfors arbetskraEtsdistrikt       för sysselsättningen vid Valtuet Ab i Tam"
9010: den 20 januari 1978 24 748 personer.                   merfors ..
9011: Stor är arbetslösheten just i byggnadsbran-               Med hänvisning tili det ovan sagda och med
9012: schen. Enligt statsrådets beslut av den 5 ·feb-        stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen ber
9013: ruari 1976 (87/76) angående erläggande                 underteoknad att få ställa. följande spörsmål
9014: av sysselsättningsstöd tili kommuner och kom-          att besvaras av vedevbörande medlem av stats~
9015: munalförbund borde större kominunala bygg-             rådet:
9016: nadsprojekt på orter med ett betydande antal
9017: arbetslösa arbetssökande kunna komma i åtan-                     Är Regeringen medveten om att ar-
9018: ke vid utdelandet av 'Statligt sysselsättnings-               betslösheten ökat k~bart i Helsing-
9019: stöd ur statsbudgeten.                                        fors arbetskraftsdistrikt och att i syn-
9020:    Då Helsingfors stads metroprojekt ännu inte                nerhet arbetslösheten . i byggnadsbran•
9021: erhållit något statligt understöd överhuvudta-                schen är kännbar i huvudstadsnejden,
9022: get och då byggnadsprojektet ännu enligt nu-                  och om så är,
9023: varande planet: tar flera år i anspråk och då                    är Regeringen beredd att förutsätt-
9024: byggnadstakten är mycket långsam, om endast                   ningslöst vidta åtgärder mot · denna ar-
9025: stadens egna medel står tili buds, vore ett                   betslöshet och anslå sysselsättningsstöd
9026: statligt sysselsättningsstöd eller ett statligt sys-          eller bevilja sysselsättningslån för Hei•
9027: selsättningslån för mettobygget välmotiverat.                 singfors metrobygge?
9028:   Helsingfors den 10 februari 1978.
9029: 
9030:                                              Ingvar S. Melin
9031: 
9032: 
9033: 
9034: 
9035: 08780023JK
9036: 2                                            1.978 vp.
9037: 
9038: Kirjallinen kysymys n:o 55.                                                              S11omemws.
9039: 
9040: 
9041: 
9042: 
9043:                                  Melin: Helsingin työvoimapiirin työllisyystilanteesta.
9044: 
9045: 
9046:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
9047: 
9048:    Työttömyys on jo tuntuva pääkaupungin            tuelle on, että metron liikkuva kalusto on tilat-
9049: seudulla. Viimeksi käytettävissä olevien tilasto-   tu kotimaiselta teollisuudelta, mikä on erityi-
9050: tietojen mukaan oli työtä hakevien työttömien       sen tärkeää Tampereen Valmet Oy:n työllisyy-
9051: luku Helsingin työvoimapiirissä tammikuun 20        den kannalta.
9052: päivänä 1978 24 748 henkilöä. Juuri rakennus-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9053: alan työttömyys on suuri. Vaitioneuvoston hel-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
9054: mikuun 5 päivänä 197 6 ( 87/7 6) tekemän            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9055: päätöksen mukaan, joka koskee työllisyystuen        vaksi seuraavan kysymyksen:
9056: maksamista kunnille ja kuntainliitoille, tulisi
9057: suurehkot kunnalliset rakennushankkeet ottaa                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9058: huomioon niillä paikkakunnilla, joilla on tun-             työttömyys on tuntuvasti lisääntynyt
9059: tuva määrä työtä hakevia työttömiä valtion                 Helsingin työvoimapiirissä ja että eri-
9060: työllisyystukea jaettaessa valtion budjetista.             tyisesti rakennusalan työttömyys on tun-
9061:    Kun Helsingin kaupungin metrohanke ei vie-              tuva pääkaupungin seudulla, ja jos on,
9062: lä ole saanut yleensä mitään valtionapua ja                   onko Hallitus valmis ennakkoluulot-
9063: kun rakentaminen nykyisten suunnitelmien mu-               tomasti ryhtymään toimenpiteisiin tä-
9064: kaan kestää useita vuosia ja rakennusvauhti                män työttömyyden vastustamiseksi ja
9065: on hyvin hidas, jos vain kaupungin omat va-                myöntämään työllisyysvaroja tai työlli-
9066: rat ovat käytettävissä, olisi valtion työllisyys-          syyslainan Helsingin metron rakennus-
9067: tuki tai valtion laina metron rakentamiseksi               työtä varten?
9068: hyvin perusteltavissa. Lisäperusteena valtion
9069:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
9070: 
9071:                                           Ingvar S. Melin
9072:                                                                                                    3
9073: 
9074: 
9075: 
9076: 
9077:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9078: 
9079:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tään keskimäärin 6 000 henkilöä kevätkautena
9080: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      (tammi-huhtikuussa) sekä keskimäärin 5 600
9081: olette 10 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn         henkilöä kesä-joulukuussa. Kaikkiaan (koko
9082: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       maa) on valtion työmäärärahoja ohjelmoitu
9083: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kuluvalle vuodelle 4 399 811 000 markkaa, jol-
9084: edustaja Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta kir-    la arvioidaan työllistettävän kevätkaudella kes-
9085: jallisesta kysymyksestä n:o 55:                    kimäärin 38 400 henkilöä. Helsingin työvoima-
9086:                                                    piirin osuus kaikista myönnetyistä työmäärä-
9087:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      rahoista on noin 19 % sekä koko työmäärä-
9088:        työttömyys on tuntuvasti lisääntynyt        rahain palkatosta työvoimasta noin 16 %.
9089:        Helsingin työvoimapiirissä ja että eri-        Kysymyksen perusteluosassa mainitusta kun-
9090:        tyisesti rakennusalan työttömyys on tun-    nille ja kuntainliitoille suoritettavasta työllis-
9091:        tuva pääkaupungin seudulla, ja jos on,      tämistuesta on vielä syytä mainita, että tämä
9092:           onko Hallitus valmis ennakkoluulot-      tuki on ollut alusta lähtien tarkoitettu vain
9093:        tomasti ryhtymään toimenpiteisiin tä-       nimenomaan sellaisten tilapäisten ja määräai-
9094:        män työttömyyden vastustamiseksi ja         kaisten töiden rahoittamiseen, jotka on järjes-
9095:        myöntämään työllisyysvaroja tai työlli-     tetty työnvälityksessä työttöminä työnhakijoina
9096:        syyslainan Helsingin metron rakennus-       olevien henkilöiden töihin sijoittamista varten.
9097:        työtä varten?                                  Tätä koskeva määräys sisältyy myös vuodek-
9098:                                                    si 1978 annettuun valtioneuvoston päätökseen
9099:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kunnille ja kuntainliitoille suoritettavasta työl-
9100: vasti seuraavaa:                                   listämistuesta ( 977/77).
9101:    Kuluvan vuoden tammi- ja helmikuussa oli           Vaikka työttömyys suhteellisesti on Helsin-
9102: työttömyysaste Helsingin työvoimapiirin alu-       gissä yleistä vähäisempää, on se määrällisesti
9103: eella 4,4 %, koko maan työttömyysasteen            niin suurta, että on perusteltua ryhtyä lisä-
9104: ollessa tammikuussa 9,0 % ja helmikuussa           toimenpiteisiin töiden järjestämiseksi. Työvoi-
9105: 9,1 %. Vastaavat luvut olivat vuodelta 1977        maministeriön käytettävissä olevat määrärahat
9106: Helsingin työvoimapiiri 2,7 % ( ennakkotieto)      tekevät sen mahdolliseksi vain hyvin rajoite-
9107: ja koko maa 6,1 %.                                 tusti. Siksi on tarpeen, että Helsingin metron
9108:    Kuluvan vuoden hyväksytyssä valtion työ-        ja muiden vastaavien suurten työkohteiden ra-
9109: ohjelmassa on työvirastojen töihin Helsingin       kentamiseen voidaan järjestää rahoitus lainoi-
9110: työvoimapiirin alueella osoitettu määrärahoja      tuksella.
9111: yhteensä 822 225 500 markkaa, jolla työlliste-
9112:    Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1978.
9113: 
9114:                                                                   Työvoimaministeri Arvo Aalto
9115: 4                                                   1978 Vp.
9116: 
9117: 
9118: 
9119: 
9120:                                   T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a I m a n.
9121: 
9122:   I a~ okdning 37 §. i mom. riksdags-                      i juni-december i genomsnitt 5 600 perso-
9123: ordningen a;cser har Ni, Herr Talman, med                  ner. Av de statliga arbetsanslagen för inneva-
9124: Eder. skrivelse av den 10 februari 1978 tili               rande år har beviljats sammanlagt (för hela
9125: vederbörande medlem av s1tatsrådet för besva-              landet) 4 399 811 000 mark. Med dessa medel
9126: rande översänt avskrift. av följande av riksdags-          beräknas i genomsnitt 38 400 personer kunna
9127: man Ingvar S. Melins skriftliga spör,smål nr 55:           beredas 'sysselsättning under varsasongen.
9128:                                                            Helsingfors arbetskraftsdistrikts andel av samt-
9129:                   Är Regeringen medveten om att ar-        liga beviljade anslag utgör ca 19 %, medan
9130:                betslöshe.ten ökat kännbart i Helsing-      Helsingfors andel av den med arbetsanslag av-
9131:                fors arbetskraftsdistrikt och att i syn-    lönade arbetskraften var ca 16 % .
9132:                nerhet arbetslösheten i byggnadsbran-          Angående sysselsättningsstödet tili kommu-
9133:                schen är kännbar i huvudstadsnejden,        ner och kommunalförbund som nämns i frå-
9134:                och om så är,                               gans motivering, bör det ytterligare nämnas,
9135:                   är Regeringen beredd att förutsätt-      att detta stöd från första början endast
9136:                ningslöst vidta åtgärder mot denna ar-      avsetts för finansiering av sådana tillfälliga och
9137:                betslöshet och anslå sysselsättningsstöd    tidsbestämda arbeten, vilka arrangeras för ar-
9138:                eller bevilja sysselsäntningslån för Hel-   betsplacering av personer som anmält sig hos
9139:                singfors metrobygge?                        arbetsförmedlingen som arbetslösa arbetssö-
9140:                                                            kande.
9141:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-                 En bestämmelse gällande detta ingår även
9142: samt följande:                                             i statsrådets beslut om erläggande av syssel-
9143:    Under januari och februari detta år var den             sättningsstöd tHl kommuner och kommunalför-
9144: relativa arbetslösheten inom Helsingfors ar-               hund ( 977/77) under år 1978.
9145: betskraftsdistrikt 4,4 %. Hela landets relativa               Trots att arhetslösheten inom Helsingfors
9146: arbetslöshet var i januari 9,0 % och i februari            arbetskraftsdistrikt i proportionellt hänseende
9147: 9,1 %. De motsvarande siffrorna för år 1977                är mindre än den genomsnittliga, är den kvan-
9148: var: Helsingfors arbetskraftsdistrikt 2,7 %                dtativt så stor, att det är motiverat att vid-
9149: (preliminär uppgift) och hela landet 6,1 %.                ta tiliäggsåtgärder för arrangerande av nya ar-
9150:    I statens arbetsprogram som godkänts                    beten. De anslag som arbetskraftsministeriet
9151: för detta år har. ett sammanlagt anslag på                 har tili sitt förfogande tillåter endast tilläggs-
9152: 822 225 500 mark beviljats för · arbetsverkens             åtgärder i begränsad omfattning. Därför mås-
9153: arbeten inom Helsingfors arbetskraftsdistrik1:.            te finansieringen av metrobygget och andra
9154: Med dessa medel sysselsätts under vårsäsongen              motsvarande stora arhetsprojekt finansieras
9155: ( januari-april) i medeltal 6 000 personer samt            med lån.
9156:     Helsingfors den 16 mars 1978 .
9157:     .\   ,.,.,;\   (••
9158: 
9159: 
9160: 
9161:                                                                        Arbetskraftsminister Arvo Aalto
9162:     Skriftligt sJ:,örsmål nr .56.
9163: 
9164: 
9165: 
9166: 
9167:                                       ' Taxell m.ft: Om planern~ på ·~tflyttning av husdjursförädlings-
9168:                                             inrättningen.
9169: 
9170: 
9171: 
9172: 
9173:          1 slutet av januari detJta år fattade rege-            1 s~mband med 1978 års · blldgetbehand-
9174:     ringen beslut om att fortsätta utflyttningspla-         ling godkäride ·riksdagen bl.a. därför enhälligt
9175: '   neringen för husdjursförädlingsinrättningen v.id        en kläm, i viiken det heter, att man,innan mari
9176:     lantlhrukets furslmin·g~centraL 1 samband med           fortsätter planeringen . av de byggnader, soni
9177:     1971 års budgetbehandling beslöt tiksdagen att          ingår i förflyttningsplanerna, ytterligare utre-
9178:     överföra Jookis gård 1till lantbrukets forsk-           der inrättningens centraliserings- och koordine-'
9179:     ningscentral samt att flytta forskningscentra-          ringsfrågor för att eventuella felinvesteringar
9180:     lens i Diclmrsby verkande inrättningar tiill.           skall undvikas. Ett alternativ till en utflyt·i:,
9181:     Jockis före 1981. Beslutet baserade sig på den          ning .till Jockis vore en sammanslagnhig av
9182:     s.k. Lähdeoja~kommittt!ns betänkande; som               husdjursföreningsinrättningen med Helsingfors
9183:     dbck på många punkter var bristfälligt under-           universitets avdelning för husdjursföräd11ing i
9184:     byggt. I 1rommitten fanns ingen representant            Vik. Genom . att avståndet mellan Vik .och
9185:     för husdjursfurskningen.                                Diokursby är kort · kunde .de goda kontakterna
9186:          Nämnas kan att ingalunda alla av forsknings-       tili de praktiSka .husdjursorganisationema bibe~
9187:     centralens inräumngar kommer att verka i                hållas. Detta alte11nativ vore fördelakti:gt för
9188:     Jockis. Avdelningen för trädgårdsodling förblir         staten och skulle garantera både. god under-
9189:     i PJkis och svinförsöksstatio11en kvarstannar i         W:sning och effektiv forsknling utan att sam-
9190:     Hyvinge. På samnia ort som h~sdjursföräd­               bandet t!i11 prakciken skulle försvåras. Tills de
9191:     lingsinrättningen, d.v:s. Diokursby, vet'kar i dag      utrymmen som behövs i Vi:k blir färdiga kan
9192:     s'åvä1 Seminföreningarnas Förbund med sin               husdjursförädlingsinrättningen stanna kvar i
9193:     datacentral och. sitt blodgruppslaboratorium            Dicktirsby.
9194:     som Finlands Husdjursavelsförening med sina                .Hänvisande till ovanstående anhåller under-
9195:     nötboskaps- och ·svinhushållningsavdelningar.           tecknade om att i den ordning 37 § 1 mom:
9196:     Omkring 90 procent av Jnrättningens forsk-              riksdagsoroningen föreskriver tili vederböran~;
9197:      ningsmaterial kommer från dessa två prakdska           de medlem av statsrådet få st'älla följande;
9198:      organisatioJ1er och. samarbetet med dem är av          sp&smål:                  ·
9199:      avgörande b~tydelse för utvecklingen av nya
9200:      avelsmetoder. Universitetet$ hpsdjursförenings-                   . Ar. Regeringen . medveten om _att'
9201:     inr&ttning fitms yidare på .10 Iplometers av-                    riksdagen hår föiutsatt ytterligare ut~.
9202:      s~nd .ti Vik. . .        .       · · .. .                       redningar angående husdjursförädlihgs-
9203:         · Husdj~f<}rä<Hingsintättriingen. flyttade 197 3          .~ inräuninge:ns · utflyi:tning för .· undvikån:•
9204:      irl •i 'en ny~iioverad byggnad 'i. DiCkursby.                 ·de av everttuella •· fdinvdteringar, (;Idi'
9205:      Någon ny användning för denna har ej plane-                     Ölll så är,              • · ' · , · . .· ;
9206:      rats. Det förefaller därför omotiverat att nu                   : vilkit åtgät&r har Regeri.ngen för
9207:      anvooda 2,.5-3 miljoner mark för att bygga                      avsikt att v.idta innan en eventlieU:'ui~:
9208:      en ny på 130 kilometers håll från den ort, där                  flytt;1)ing···· : JW,...inrjttl1ing~ •• ~ p.r~Jqiken
9209:      avelsarbetets centrum är.                                       'verkställs?·              · ·· · ·           · ..
9210:        Helsingforsden 9'februari 1978.
9211: 
9212:               Christoffer Taxell              Henrik Westetl.und                 Pär Stenbäck
9213: 
9214:     0878002471
9215: 2                                                1978 vp,.
9216: 
9217: Kirjallinen kysymys n:o .56.                                                                  Suomennos.
9218: 
9219: 
9220: 
9221: 
9222:                                     Taxell ym.: Kotieläinjalostuslaitdksen siirtoa koskevista suunni-
9223:                                         telmista.
9224: 
9225: 
9226:                           E d u s k u n n a.n H e r r a P u h e m i e h e II e.
9227: 
9228:     Tämän vuoden tammikuun lopussa hallitus                Vuoden 1978 budjettikäsittelyn yhteydessä
9229: t;läättli jatkaa maatalouden tutkimuslaitoksen          eduskunta hyväksyi mm. tästä syystä ponnen,
9230: ltotieläinj alostuslal toksen siJ.rtämissuunnittelua.   jossa lausutaan, että ennen kuin siirtosuun"
9231: VuOden 1971 tulo- ja menoarvion !käsittelyn             nitelmiin kuuluvien rakennusten suunnittelua
9232: yhteydessä eduskunta päiitti siirtä·ä Jokioisten        jatketaan, vielä seJv,itetään laitoksen keskittä-
9233: kaitanon maatalouden tutkimuslaitokselle sekä           mis~ ja koordinointikysymyksiä mahdoNisten
9234: muut.taa turlcimuskeskuksen Tikkurilassa toimi-         virheinvestointien    Vlälttämiseksi.   JokioiSiiin
9235: vat laitokset Jokioisiin ennen vuotta 1981.             muuttamisen vaihtoehtona oli kotieläinyhdis-
9236: Päätös perustui ns. Lähdeojan komitean mie-             tyksen laitoksen yhdistäminen Helsingin yli-
9237: tintöön, joka kuitenkin monilta kohdin oLi              opiston Viikissä sijaitsevaan kotieläinjalostuk-
9238: heikosti perusteltu. Komiteassa ei ollut koti-          sen osastoon. Koska Viikin ja Tikkurilan väli-
9239: eläintutkimuksen edustajaa.                             nen matka on lyhyt, voitaisiin hyvät yhteydet
9240:  . Voidaan mainita, etteivät suinkaan kaikki            käytännön kotieläinjärjestöihin säilyttää. Tämä
9241: tutkimuskeskuksen laitokset tule toimimaan              vaiihtoehto olisi valtiolle edullinen ja takaisi
9242: Jokioisissa. Puutarhaosasto jää Piikkiöön ja            sekä hYV~än opetuksen että tehokkaan tut'kimus-
9243: sikakoeasema Hyvinkäälle. Samalla paikka-               työn ilman, että yhteys käytäntöön vaikeutuisi.
9244: kunnalla kuin kotieläinjalostuslaitos, ts. Tik-         Siksi kunnes Viikissä tarvittavat tilat tulevat
9245: kurilassa toimii tällä hetkellä seu Keinosie-           valmiiksi V1oi kotieläinjalostuslaitos jäädä Tik~
9246: l,I1ennysyhdistysten Liitto r.y. tietokonekeskuk-       kurilaan.
9247: sineen ja veriryhmälaboratorioineen että Suo-              Edellä olevan perusteella eshämme valtiopäi-
9248: men Kotieläinjalostusyhdistys r.y. nautakarja- ja       vläj.ärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
9249: sianhoito-osastoineen. Noin 90 prosenttia lai-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9250: toksen tut!kimusmateriaalista tulee näistä kah-         vaksi seuraavan kysymyksen:
9251: desta ilciiy.tännön järjestöstä ja yhteistyö miden
9252: kanssa on ratkaisevaa uusien siJ.tosmenetelmien                   Onko Hallitus tietoinen &itä, että
9253: kehittämisessä. Yliopiston kotieläinyhdistyksen                eduskunta on edellyttänyt lisäselvityksiä
9254: laitos on edelleen 10 kilometrin päässä V1ii-                  kotieläinjalostuslai toksen siirtämisestli;
9255: kis~.                         .                                mahdollisten virheinvestointien välttä-
9256:     Kotielainjalostuslaitos muutti 1973 uusit-                 miseksi, ja jos on,
9257: tuun rakennukseen Tikkurilaan. Tälle ei ole                       mihin toimenpiteisiin HallitUJS aikoo
9258: suunniteltu mitään uutta käyttöä. Tä:st'ä syystä               ryhtyä ennen kuin laitoksen mahdolli-
9259: vaikuttaa perusteettomalta käyttää nyt 2,5-3                   nen siirtäminen käytännössä toteute-
9260: miljoonaa markkaa uuden rakentamiseksi 130                     taan?
9261: kilometrin päähän paikkakunnalta, jossa siitos-
9262: työn keskus sijaitsee.
9263:     Helsingissä 9 päivänä 'helmikuuta 1978.
9264: 
9265:           Christoffer Taxell               Henrik Westerlund               Pär Stenbäck
9266:                                                                                                         3
9267: 
9268: 
9269: 
9270: 
9271:  . ValtiopäiViäjärjestyksen 37 §;,n ·1 mo.rnendssa   siirto Jokioisiin· ei _ole esteenä·ko, alan yhteis-
9272: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        työn kehittämiselle, Hajasijoituksen ongelmat
9273: olette 9 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir-       koskevat yhtälailla myös muita maatalouden
9274: jeetme ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tutkimuskeskuksen osastoja, jotka eduskunnan
9275: omaiselle jäsenelle Jäljennöksen kansanedustaja      päätöksen mukaisesti siirretään. Jokioisiin .
9276: Taxellin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         Kotieläinja1ostuslaitoksen _sijaintipaikkaa kos-
9277: Jl})'iksestä n;o 56;                                 kevan kysymyksen tarkastelussa on keskeisellä
9278:                                                      -sijal1a. edellä mainitun ko. alan yhteistyön ke-
9279:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että       hittämisen -lisäksi ATK-järjestelyt. Kotieläin-
9280:        eduskunta on edellyttänyt lisäselvityksiä     jalosruslaitoksetle on tällä hetkellä varattu tut-
9281:        kotieläinjalostuslaitoksen ,siirtämisestä     kimuskesku!k:sen oman tietokoneen ajasta 40 %
9282:        mahdollisten . virheinvestointien välttä-     eli enemmän kuin millekään muulle tutkimus-
9283:        ,miseksi, ja jos on,                          keskuksen yksikölle.          ·
9284:        _ mihin· toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Maatalouden tutkimuskeskus on kehhtänyt
9285:        ryhtyä ennen kuin laitoksen mahdolli-         voimakkaasti omaa ATK~kapasiteettiaan. Enti-
9286:        nen . siirtäminen käytänn(jssä toteute-       nen laitteisto vaihdettiin syyskuussa 1976
9287:         taan?                     ·                  uuteen, entistä tehokka;:tmpaan Hewlett-
9288:                                                      Packard 21 MX-tietokonelaitteistöon. Tä-
9289:    V~stauksena kysymykseen esitän kunnioit-          män laitteiston kapasiteettia voidaan suh~
9290: tavasti seuraavaa;                                   teellisen       vähäisin    kustannuksin      laajen-
9291:    Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt ky-       taa tutlö.muksen tarpeita vastaavasti. Lisäks,i
9292: symyksessä tarkoitetun eduskunnan edellyttä-         tietokonepäätteiden avulla on mahdollista ha-
9293: män maatalouden tutkimuskeskuksen kotieläin-         luttaessa pienin kustannuksin järjestää yhtey-
9294: jalostuslaitoksen siirtoon liittyvän lisäselvityk-   det esim. maatalouden laskentakeskuksen tie-
9295: sen. Selvitys on esitetty valtioneuvostolle, jon-    tokoneyksikköön. Kotieläinjalostusosaston slir-
9296: ka perusteella valtioneuvosto on 26 päivänä          rosta ei synny virheinvestointeja. Päin vastoin,
9297: tammikuuta 1978 päättänyt, ettei kotieläinja-        mikäli osa tutlkimuskeskuksesta jäisi eri paikka-
9298: lostuslai toksen. siirtosuunnitelmia koskeva edus-   kunnalle, saattaisi muodostua mm. tutkimus-
9299: kunhan lausuma anna aihetta enempiin toimen-         keskukse][e hanlkitun tietokoneen vajaakäyttöä.
9300: piteisiin.                                               Mikäli ·suunnittelu kotieläinjalostuslatitoksen
9301:  · Edellä mainitUSsa selvityksessä maa- ja met-      osalta keskeytettäisiin, aiheutuisi siitä suunnit-
9302: sätalousministeriö on todennut, että kotieläin-      telulle lisäkustannuksia ja koko tutkimuskes~
9303: j~ostuksen organisaatiokysymys on tässä vai-         kuksen Jokioisten rakennusten valmistuminen
9304: heessa riittäwssä määrin ~elvitetty. Maatalou-       lykkäytyisi ainakin puolella vuodella.
9305: d~n tuclci.mU;skeskuksen kotieläinja:lostusosaston
9306: 
9307:   Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 1978.
9308: 
9309: 
9310:                                               Maa- ja metsätaloustriinisteri Johannes Virolainen
9311:                                                     1~7s:Vi).
9312: 
9313: 
9314: 
9315: 
9316:   f det syfte 37 § 1 'lnOID. tiksdagsötd'ningen            även de ·övliga ; avdelningar vid lantbrukets
9317: ahger har Ni,' Hert Talma:n, med Eder skri-                forskningscentral, vi1ka i enlighet med t1ks"
9318: velse tili vederbörande medlem av statsrådet               dagens beslut flyttas till Jockis.
9319: översänt .avskrift · av följande av riksdag.sman              Vid .granskandet av frågan oril husdjul!'sför4
9320: Tax.ell m.fl. <Ställda .spörsri:J.ål nr 56:                ä!dl:ingsinrättningens placeringsort, intar, för~
9321:                                                            litom frågan om utveddandet av ovanniimnda
9322:               Är Regeringen· medveten om. att riks-        samarbete på området, även ADB-arrangemang~
9323:          d.agen har förutsatt ytterligare utred-           en en .central. ställning. För. husdjursförädlings-
9324:           ning!lr . angående hm;djursförä&ingsin-          inrättningen.s behov har för närvarande reserve-
9325:           l'!ättningens · utflyttning för undvikande       rats 40 % av tiden i forskningscentralens egen
9326:           av eventuella felinvesteringar, och om           datamasiJ.pn, &vs. mera än för :någon annan en-
9327:           så är,                                           het inom forskningscentralen.
9328:               viika åtgärder har Regeringen för av-            Lantbrukets forskhingscentral har kraftigt
9329:        . sikt att yidta innan en eventuell utflytt-        utvecklat sin egen ADB-kapacitet. Den tidigare
9330:         . ning av inrättningen · i t>"taktiken verk-       anläggningen utbyttes i september 1976 tiLI en
9331:           ställs?·                                         ny, effektivare Hewlet't-Packard 21 .MX-data-
9332:                                                            maskinsanläggning. Kapaciteten hos denna an-
9333:    Så.soni svar på detta spörsmål får jag vörd'-           läggning kan tillll"elativ.t ringa kqstnader utvid~
9334: samt anföra följan<;le:                                    gas så, att den motsvarar for~skriingens behov.
9335:    Jord- och skogsbruksministeriet bar verk-               Dessutotp ä,r det med illlhjälp av datamaskin5-
9336: ställt den i spörsmålet avsedda, av riksdagen              terminaler möjligt att, då man så ·önskar, till
9337: förutsatta, tilläggsutredningen i anslutning till          låga lrostnader etahlera konta'kt m~ exempel~
9338: frågan om utflyttningen av lantbrukets forsk-              vis datamaskinsenheten vid lahtbrukets data~
9339: ningscentrals htisdjutsförädlingsinrättning. Ut-           central. Det uppkommer inga felinvesteringa:~
9340: redningen har förelagts statscldet, som på                 av utflyttningen av husdjursförädlingsinrift!t~
9341: base:n liärav den 26 ja:nuari 1978 beslutit att            ningen. Om .en del av for.skningscentralen bleV
9342: riksdagens uttalande rörahde planerna på ut-               kvar på annan ort kunde detta tvärtom med~
9343: fl)Tittning av husdjursföri!dlingsinrättningen inte        föra bl.a. ett ineffektivt utnyttjimde . av den
9344: get. an1edning' till vidare åtgärder.           .          för forskningscentralens bruk anskaffade data~'
9345:     l 0\Tahhämrida utredhing har jord~ och skogs-          maskinen.
9346: brlik:stni~steriet .· konstatet~t, att . fragan om             Ett avbrott i planerandet för •husdjursfömd-
9347: husc:ljursforädli:ngens organisatiori · i .<le!ta sked'e   lingsinrättriingens del skulle.· åsamka· ytt~rligar~
9348: har ut-tetts tillräckligt. ·utflyttningeh av lant~         planeringskostnader. oc,h · .fårdigställandet~, ''&v~
9349: brukets forskningscentrals brisdjursförädlings~            byggriadetna· i 'Joekis skullt! för hei& f<>r~knifi~l
9350: inrättning till Jockis utgör inte något hinder             centralen' uppskjutas' med 'åtminstorie ett· halvf
9351: för utvecklandet av samarbetet på området.                 år.
9352: Decentraliseringsproblemen berör i samma mån
9353:    Helsingfors den 20 mars 1978.
9354: 
9355: 
9356:                                                     Jord- och skogsbruk.sminister Johannes Virolainen
9357:                                                1978 vp.
9358: 
9359: Kirjallinen kysymys n:o 57.
9360: 
9361: 
9362: 
9363: 
9364:                                    Voutilainen ym.: VR:n paikallisliikenteen hoitamisesta rataosalla
9365:                                        Joensuu-Lieksa-Joensuu.
9366: 
9367: 
9368:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
9369: 
9370:    Valtionrautatiet on suunnitellut supistetta-          Mainitulta linjalta Joensuu-Lieksa-Joensuu
9371: vaksi useita lähinnä paikallisliikennettä koske-      supistamissuunnitelma koskisi yhteyksiä EP-
9372: via junavuoroja eri puolilla maata.                   Karelialta. Toteutuessaan tämä merkitsisi yh-
9373:    Supistuksia on yleensä perusteltu vähenty-         teyksien päättymistä iltamyöhällä ·Joensuuhun
9374: neellä matkustajamäärällä ja sillä, että junavuo-     sekä vastaavasti aamuyhteydet jäisivät puuttu-
9375: roista on tätä kautta tullut kannattamattomia.        maan samalle EP-junalle. Matkustavaa yleisöä
9376: Supistus on koskenut lähinnä niitä junavuoroja        ja liikenteen kehittämistä ajatellen tätä on pi-
9377: ja linjoja, joita on hoidettu ns. kiskobusseilla.     dettävä takaperoisena kehityksenä.
9378:     Asiantuntijoiden mukaan on kiskovaunukalus-          Supistamistoimenpiteellä olisi myös muita hei-
9379: to VR:llä yleensä vanhaa, mistä johtuen kalusto       jastusvaikutuksia ja nämä olisivat lähinnä työ-
9380: on epävarmaa hoitamaan edes aikataulujen mu-          vuorojen supistuksia ja pahimmassa tapauksessa
9381: kaista liikennettä.                                   lisääntyvää työttömyyttä edistäviä.
9382:     Nähtävää onkin, että paikallisliikenteen su-         Edellä olevaan ja .valtiopäiväjärjestyksen 37
9383: pistamistoimet johtuvat ainakin osittain rikka-       § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
9384: naisesta ja huonosta kalustosta eikä niinkään         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
9385: matkustajien vähyydestä. On myös huomattava,          raavan kysymyksen:            ·
9386: että kun on käytettävissä heikkokuntoinen ja
9387: vanhentunut kalusto, on liilkenteen suunnittelu                 Ovatko. valtionrautateiden ·harjoitta-
9388: ja . palvelu muuhun liikenteeseen nähden tois-               man paikallisliikenteen supistamistoimet
9389: sijaista.                                                    yhteydessä käytettävissä, olevaan heikko-
9390:     Supistettavista liikennevuoroista on ilmoitettu          kuntoiseen liikennekaJostoon yleensä ja
9391: julkisuudessa, mutta nähtävästi ei kuitenkaan                erikoisesti Joensuu-,Lieksa..:_Joensuu
9392: kaikista supistettavana olevista vuoroista.                  paikallisliikenteen supi~tamis·suunnitel-
9393:     Tällainen julkisuudessa mainitsematon supis-             miin, ja jos on.,           ...
9394: tettava paikallisliikenteen vuoro on mm. suun-                  mitä Hallitus aikoo tehdä, että val-
9395: nitelmissa, joka koskee väliä Joensuu-Lieksa-                tionrautateiden paikallisliikenne myös
9396: Joensuu. Tarkoituksena on lopettaa lauantain ja              kaluston osalta pystytään tehokkaasti
9397: sunnuntain myöhäisliikenneyhteydet. Tätä pe-                 hoitamaan?
9398: rustellaan myöskin heikolla kalustolla.
9399:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1978.
9400: 
9401:                Uki Voutilainen                                    Jouko Tuovinen
9402:                Pauli Puhakka                                      Aili Vaittinen-Kuikka
9403:                                          Matti Puhakka
9404: 
9405: 
9406: 
9407: 
9408: 087800260E
9409: 2                                            1978 vp.
9410: 
9411: 
9412: 
9413: 
9414:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9415: 
9416:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      neuvosto on tehnyt periaatepäätöksen 790 000
9417: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mk:n lisämäärärahan ottamisesta Hsämenoarvio-
9418: olette 16 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn          esitykseen. Näillä määrärahoilla voidaan pitää
9419: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        liikenteessä 79 paikallisjunaa. Määrärahan riit-
9420: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   tämättömyyden ja junien vähäisen käytön perus-
9421: taja U. Voutilaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-   teella jouduttiin tekemään eri puolilla maata
9422: sesta kysymyksestä n:o 57:                          eräitä liikenteen supistuksia, joista sovittiin lii-
9423:                                                     kenneministeriön, rautatiehallituksen ja rauta-
9424:           Ovatko valtionrautateiden harjoitta-      tieläisjärjestöjen välis~ssä neuvotteluissa.
9425:        man paikallisliikenteen supistamistoimet        Toukokuun 28 päivästä alkaen tapahtuvien
9426:        yhteydessä käytettävissä olevaan heikko-     paikallisjunien Iakkautusten Hsäksi on eräiden
9427:        kuntoiseen liikennekalustoon yleensä ja      junien kohdalla toteutettu kulkupäivien tarkis-
9428:        erikoisesti Joensuu-Lieksa-Joensuu           tuksia lähinnä viikonlopun aikoina. Näin ollen
9429:        paikallisliikenteen supistamissuunnitel-     kysymyksessä tarkoitettu henkilöjuna H 869 ei
9430:        miin, ja jos on,                             ole kulussa lauantaisin eikä henkilöjuna H 862
9431:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että val-      sunnuntaisin. Rajoitukset perustuvat erittäin
9432:        tionrautateiden paikallisliikenne myös       heikkoon käyttöön ko. päivänä sekä myös pyr-
9433:        kaluston osalta pystytään tehokkaasti        kimykseen alentaa kustannuksia ja säästää toi-
9434:        hoitamaan?                                   saalta kalustoa. Todettakoon myös, että Poh-
9435:                                                     jois-Karjalan alueellis,en henkilöliikennetoimi-
9436:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kunnan mietinnön mukaan tulisi rautateiden
9437: vasti seuraavaa:                                    keskittyä lähinnä pitkämatkaisen ja nopean lii-
9438:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on ns.      kenteen hoitamiseen kysymyksessä mainitun lii-
9439: kannattamauoman henkilöpaikallisliikenteen yl-      kenteen soveltuessa paremmin linja-autoliiken-
9440: läpitämiseen osoitettu 9 700 000 mk ja valtio-      teelle.
9441:      Helsingissä maaliskuun 15 päivänä 1978.
9442: 
9443:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
9444:                                                 N:o 57                                                3
9445: 
9446: 
9447: 
9448: 
9449:                             T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9450: 
9451:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           anslag om 790 000 mk i en tilläggsbudgetpropo-
9452: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         sition. Med dessa anslag kan man hålla 79 lokal-
9453: av den 16 februari 1978 tili vederbörande med-        tåg i trafik. På grund av de otillräckliga an-
9454: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       slagen och tågens ringa användning måste man
9455: av riksdagsman U. Voutilainen m.fl. underteck-        på dlika håll i Jandet göra vissa inskränkningar
9456: nade spörsmål nr 57:                                  i trafiken, om vilka man kommit överens vid
9457:                                                       förhandlingar mellan trafikministeriet, järnvägs-
9458:           Står statsjärnvägarnas inskränkningar       styrelsen och järnvägsarbetarorganisationerna.
9459:        av lokaltrafiken i samband med den i              Utöver de indragningar av lokaltåg, som sker
9460:        dåligt skick varan&: materielen i allmän-      från och med den 28 maj, har man i fråga om
9461:        het och i synnerhet med planerna på att        vissa tåg gjort justeringar i trafikeringsdagarna,
9462:        inskränka lokaltrafiken på sträckan            närmast under veckosluten. Sålunda kommer det
9463:        Joensuu-Lieksa-Joensuu, och om så              i spörsmålet avsedda persontåg H 869 inte att
9464:        är fallet,                                     gå på Iördagar och persontåg H 862 inte på
9465:           vad ämnar Regeringen göra för att           söndagar. Begränsningarna grundar sig på det
9466:        statsjärnvägarnas lokaltrafik även i fråga     synnerligen svaga utnyttjandet under ifråga-
9467:        om materielen skall kunna skötas effek-        varande dagar samt på ett strävande att ned-
9468:        tivt?                                          bringa kostnaderna och spara materielen. Det
9469:                                                       kan även konstateras, att järnvägarna enligt det
9470:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         betänkande som avgetts av Norra Karelens re-
9471: samt anföra följande:                                 gionala persontrafikkommission, borde koncen-
9472:    I statsförslaget för innevarande år har för        trera sig närmast på att sköta fjärrtrafiken och
9473: upprätthållande av s.k. olönsam personlokaltra-       den snabba trafiken, medan den trafik som
9474: fik anvisats 9 700 000 mk och statsrådet har          nämns i spörsmålet bättre lämpar sig för buss-
9475: fattat ett principbeslut om att uppta ett tilläggs-   trafik.
9476:      Helsingfors den 15 mars 1978.
9477: 
9478:                                                                       Trafikminister Veikko Saarto
9479:                                               1978vp.
9480: 
9481: Skriftligt spörsmål nr 58.
9482: 
9483: 
9484: 
9485: 
9486:                                   Stenbäck mJI.: Om sän:kta avgifter för officiella resedokument.
9487: 
9488: 
9489:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9490: 
9491:    I sluvdokumentet från ESSK konstaterar           förhöjning av stämpelskatteavgifterna borde ett
9492: de deltagande staterna, att de har för avsikt       särskiit nytt avgiftssystem för utrikespass ska-
9493: att underlätta för sina medborgare att i ökad       pas. Samtidigt skulle Finland få möjligheter
9494: omfattning företa resor av personliga ellet yr-     att också i detta avseende uppfylla de mål-
9495: kesmässiga skäl och att de för detta ändamål        sättn1ngar, som uppställs i slutdokumentet från
9496: särskilt avser bl.a. att "sträva efter att, där     ESSK.
9497: så är nödvändigt, gradvis sänka avgiftema för          Hänvisande tili ovanstående anhåller under-
9498: viseringar och officiella resedokument".            teclmade om i den ordning 37 § 1 mom. riks-
9499:    De avgifter, som i Finland uppbärs för ut-       dagsordningen föreskriver tili vederbörande
9500: rikespass, är i dag högre än i de övriga nor-       medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
9501: diska länderna. Avgifi:erna är, efter den senaste   mål:
9502: förhöjningen som företogs 1976, 42 mark för
9503: ettårspass och för femårspass 105,-.                          Vilka åtgärder har Regeringen för
9504:    För närvarande fastställs avgifterna för ut-            avsikt att vidta för att avgifterna för
9505: rikespass inom ramen för stämpelskattelagen.               officiella resedokument skall kunna sän-
9506: För att undvika att kostnaderna för pass                   kas eller för att ytterligare förhöjningar
9507: automat1skt skall stiga vid en eventuell allmän            åtminstone skall kunna undvikas?
9508:      Helsingfors den 10 februari 1978.
9509: 
9510:          Pär Stenbäck                  Ingvar S. Melin               Jotta Zilliacus
9511:          Christoffer Taxell            Henrik Westerlund             Gunnar Häggblom
9512:          Elly Sigfrids                 Håkan Malm                    Ragnar Granvik
9513: 
9514: 
9515: 
9516: 
9517: 087800239S
9518: 2                                            1978 vp.
9519: 
9520: Kirjallinen kysymys n:o 58.                                                             Suomennos.
9521: 
9522: 
9523: 
9524: 
9525:                                  Stenbäck ym.: Vira'llisten matkustamisasiakirjojen maksujen alen-
9526:                                      tamisesta.
9527: 
9528: 
9529:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9530: 
9531:    ETYK:in päätösasiakirjassa toteavat siihen       maksut leimaverolaissa. Sen välttämiseksi, että
9532: osallistuneet maat, että niiden aikomuksena         passien kustannukset automaattisesti nousevat
9533: on helpottaa kansalaistensa mahdollisuuksia li-     leimaveromaksujen mahdollisen yleisen nousun
9534: sääntyvässä määrin tehdä matkoja henkilökoh-        myötä, tulisi luoda uusi ulkomaanpassien mak-
9535: taisin tai ammatillisin perustein ja että ne        sujärjestelmä. Samalla Suomella olisi mahdolli-
9536: tässä tarkoituksessa erityisesti aikovat mm.        suus myös tässä suhteessa täyttää ne tavoitteet,
9537: "pyrkiä siihen, että milloin on tarpeellista, as-   jotka on esitetty ETYK:in päätösasiakirjassa.
9538: teettain alennetaan viisumien ja virallisten mat-      Edellä olevan perusteella esitämme valtio-
9539: kustusasiakirjojen maksuja".                        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
9540:    Suomessa ulkomaanpasseista perittävät mak-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9541: sut ovat tällä hetkellä korkeammat kuin muis-       vaksi seuraavan kysymyksen:
9542: sa pohjoismaissa. Maksut ovat vuonna 197 6
9543: tapahtuneen viime korotuksen jälkeen 42 mark-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9544: kaa yhden vuoden passista ja 105 markkaa vii-               ryhtyä virallisten mat~ustusasiakirjojen
9545: den vuoden passista.                                        maksujen alentamiseksi tai ainakin nii-
9546:    Tällä hetkellä määrätään ulkomaanpassien                 den lisäkorotusten välttämiseksi?
9547:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
9548: 
9549:          Pär Stenbäck                  Ingvar S. Melin                 Jutta Zilliacus
9550:          Christoffer Taxell            Henrik Westerlund               Gunnar Häggblom
9551:          Elly Sigfrids                 Håkan Malm                      Ragnar Granvik
9552:                                                 N:o 58                                                  3
9553: 
9554: 
9555: 
9556: 
9557:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e II e.
9558: 
9559:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Passin hinta ei suinkaan automaattisesti
9560: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         nouse siitä syystä, että passista on perittävä
9561: olette 10 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn            leimaveroa leimaverolain mukaan. Jotta passin
9562: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          hintaa voitaisiin korottaa, on Eduskunnan hy-
9563: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         väksyttävä leimaverolain muutos. Jos taas pas-
9564: edustaja Pär Stenbäckin ym. näin kuuluvasta           sista perittäisiin maksu, olisi maksun suuruus
9565: kirjallisesta kysymyksestä n:o 58:                    säädettävä asetuksella. Maksua on valtion mak-
9566:                                                       superustelain nimenomaisen säännöksen mu-
9567:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kaan korotettava viimeistään silloin, kun ko-
9568:        ryhtyä virallisten matkustusasiakirjojen       konaiskustannusten määrä on olennaisesti ai-
9569:        maksujen alentamiseksi tai ainakin nii-        kaisempaa korkeampi.
9570:        den lisäkorotusten välttämiseksi?                  Vaikka Suomessa passista perittävä leima-
9571:                                                       vero onkin korkeampi kuin muissa pohjois-
9572:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maissa, ei ero kuitenkaan ole niin olennainen,
9573: vasti seuraavaa:                                      että sillä olisi merkitystä ETYK-asiakirjassa
9574:     Hallitusmuodon 61 §:n mukaan verosta              asetetuille tavoitteille. Passista suoritettava lei-
9575: säädetään lailla. Valtion viranomaisten virka-        mavero on vain murto-osa matkustamisesta
9576: toimista ja toimituskirjoista suoritettavien          aiheutuvista muista kustannuksista. Henkilö-
9577: maksujen osalta on laissa sitä vastoin halli-         todistus oikeuttaa matkustamaan muihin poh-
9578: tusmuodon 62 §:n mukaan säädettävä vain               joismailiin ja ns. Benelux-maihin. Neuvosto-
9579: niiden perusteista. Tämä on muodollinen rajan-        liittoon taas monissa tapauksissa matkustetaan
9580: veto veron ja maksun välillä. Käsitteellinen          seuruepassilla. Näihin maihin suuntautuvaan
9581: ero on siinä, että maksut ovat korvausta jul-         matkailuun, joka muodostaa suuren osan Suo-
9582: kisen etuuden käyttämisestä, kun taas verot           mesta ulkomaille suuntautuvasta matkailusta,
9583: käytetään julkisyhteisön yleisiin kuluihin. Käy-      ei passin hinnalla ole mitään merkitystä. Näin
9584: tännössä ero veron ja maksun välillä ei aina          dllen passin hinta ei Suomessa ole esteenä
9585: ole täysin selvä. Nimenomaan leimaverolain            ulkomaille matkustamiselle.
9586: eräisiin säännöksiin sisältyy aineksia myös val-         Hyvinkin perusteltuna voitaisiin pitää sitä,
9587: tiolle aiheutuneiden kulujen korvaamisesta.           että passin hankkimisesta aiheutuvat kulut
9588:     Valtion maksuperustelain (980/73) mukaan          olisivat suhteessa muuhun hintatasoon. Las-
9589: valtion viranomaisten suoritteista voidaan periä      kettuna vuoden 1967 hintatasosta, jolloin pas-
9590: maksuja valtiolle. Maksun suuruus tulee mää-          sin hintoja edellisen kerran pysyvästi korotet-
9591: rätä suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheu-        tiin, olisi viiden vuoden passin hinta nyt 160
9592: tuvien kustannusten määrää vastaavaksi.               markkaa ja vuoden passin hinta 65 markkaa.
9593:     Leimaverolain 10 §:n mukaan leimaveroa            Kun kolmen vuoden passi vuonna 1956 mak-
9594: on suoritettava passista, joka Suomessa anne-         soi 60 nykymarkkaa, ovat nykyiset pas.sista
9595: taan Suomen kansalaiselle. Ulkomailla myönne-         aiheutuvat kustannukset huomatmvasti aikai-
9596:  ty.stä passista sen sijaan on suoritettava valtion   sempia alempia, kun otetaan huomioon muu
9597: maksuperustelain nojalla annetussa asetuksessa        hintatason muuttuminen.
9598:  säädetty maksu. Ulkoasiainhallinnon maksu-               Syksyllä 1977 Eduskunnalle annetussa halli-
9599:  perusteasetuksen ( 791/7 6) 4 §: n mukaan            tuksen esityksessä laiksi leimaverolain muutta-
9600:  passista perittävä maksu on kulloinkin koti-         misesta ei ehdotettu pas·sista perittävän leima-
9601: maassa vastaavasti perittävän määrän suu-             veron korottamista väliaikaisesti voimassa
9602:  ruinen.                                              olleita määriä korkeammiksi vaikka se edellä
9603: 4                                            1978 vp.
9604: 
9605: esitetyistä ja myös valtiontaloudellisista sytsta   kysymyksessä on pikemminkin korvauksen pe-
9606: olisi ollut hyvin perusteltavissa. Hallitus kat-    riminen valtiolle eikä niinkään vero. Leimave-
9607: soi, että ETYK-asiakirjan lausuma huomioon          rotuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä tu[-
9608: ottaen ei ollut syytä korottaa passista perittä-    laan ratkaisemaan se, onko passia pidettävä
9609: vän leimaveron määriä. Samalla todettiin, että      verotuksen kohteena vai pitäisikö siitä periä
9610: ne nyky1sen suuruisina eivät ole ristiriidassa      maksuperustelain nojalla annetun asetuksen
9611: ETYK-asiakirjan lausuman kanssa.                    mukainen maksu.
9612:    Leimaverolaissa on jo nyt säännöksiä, joissa
9613:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1978.
9614: 
9615:                                                                        Ministeri Esko Rekola
9616:                                                N:o 58                                                5
9617: 
9618: 
9619: 
9620: 
9621:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
9622: 
9623:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        förordning. Enligt 4 § förordningen om grun-
9624: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            derna för avgifter inom utrikesförvaltningen
9625: velse av den 10 februari 1978 tili vederbö-           (791/76) är avgiften för pass densamma som
9626: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         vid tidpunkten i fråga uppbärs i hemlandet.
9627: av följande av riksdagsman Pär Stenbäck m.fl.           Priset på pass stiger ingalunda automatiskt
9628: ställda spörsmål nr 58:                              av den anledningen, att för pass uppbärs
9629:                                                      stämpelskatt enligt lagen angående stämpel-
9630:           Vilka åtgärder har Regeringen för          skatt. För att priset på pass skall kunna
9631:        avsikt att vidta för att avgifterna för       höjas, måste riksdagen anta en ändring av
9632:        officiella resedokument skall kunna           lagen angående stämpelskatt. Skulle åter för
9633:        sänkas eller för att ytterligare förhöj-      pass uppbäras avgift, måste angående avgiftens
9634:        ningar åtminstone skall kunna und-            storlek stadgas genom förordning. Enligt ut-
9635:        vikas?                                        tryckligt stadgande i lagen om grunderna för
9636:                                                      avgifter tili staten skall avgift höjas senast vid
9637:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       den tidpunkt, då totalkostnadsbeloppet är vä-
9638: samt anföra följande:                                sentligt högre än tidigare.
9639:    Enligt 61 § regeringsformen stadgas an-              Fastän den stämpelskatt som i Finland upp-
9640: gående skatt genom lag. Angående avgifter för        bärs för pass är högre än i de övriga nordiska
9641: statsmyndigheters tjänsteförrättningar och ex-       länderna, är skillnaden ändå inte så väsentlig
9642: peditioner skall däremot enligt 62 § regerings-      att den skulle vara av betydelse med tanke
9643: formen genom lag fastställas endast de all-          på de målsättningar, som uppställs i slut-
9644:  männa grunderna. Detta är den formella              dokumentet från ESSK. Den stämpelskatt som
9645: gränsdragningen mellan skatt och avgift. Den         skall erläggas för pass utgör endast en bråk-
9646: begreppsmässiga skillnaden ligger däri, att          del av de övriga kostnader som föranleds av
9647: avgifter utgör ersättning för nyttjande av           resandet. Identitetsbevis berättigar tili resor
9648: offentlig förmån, medan skatter återigen an-         i de övriga nordiska länderna och de s.k.
9649: vänds för ett offentligrättsligt samfunds all-       Beneluxländerna. Tili Sovjetunionen åter reser
9650: männa utgifter. I praktiken är skilinaden mel-       man i många fall på sällskapspass. Passets
9651: lan skatt och avgift inte alltid helt klar. I vis-   pris har ingen betydelse för turismen tili des-
9652: sa stadganden i just lagen angående stämpel-         sa länder, viiken turism utgör en stor del
9653: skatt ingår även sådant, som utgör ersättande        av turismen från Finland utomlands. Sålunda
9654: av kostnader, vilka tiliskyndats staten.             utgör passets pris i Finland inte något hinder
9655:     Enligt lagen om grunderna för avgifter tili      för utlandsresor.
9656: staten (980/73) kan för statens myndigheters            Man kunde anse det vara synnerligen väl
9657: prestationer uppbäras avgifter tili staten. Av-      motiverat, att de kostnader, som tillskyndas
9658: gifts storlek skall bestämmas så, att den mot-       genom anskaffande av pass, skulle stå i rela-
9659: svarar beloppet av de totalkostnader staten          tion tili den övriga prisnivån. Beräknat på
9660: tiliskyndats av prestationen.                        basen av prisnivån år 1967, då påsspriserna
9661:     Enligt 10 § lagen angående stämpelskatt          senast höjdes permanent, skulle priset för ett
9662: skall för pass som i Finland utfärdas åt finsk       femårspass nu vara 160 mk och för ett ett-
9663: medborgare erläggas stämpelskatt. För pass           årspass 65 mk. Då treårspass år 1956 kostade
9664:  som beviljats utomlands skall däremot erläggas      60 nmk, är de nuvarande kostnaderna för pass
9665: avgift som stadgats genom med stöd av lagen          betydligt lägre än tidigare, då man beaktar
9666: om grunderna för avgifter tili staten utfärdad       de övriga förändringarna i prisnivån.
9667: 087800239S
9668: 6                                         1978 vp.
9669: 
9670:    I den regeringsproposltlon med förslag tili   terades, att de nuvarande beloppen inte står
9671: lag om ändring av lagen angående stämpelskatt    i strid med konstaterandet i ESSK-dokumentet.
9672: som hösten 1977 avläts tili riksdagen, före-        I lagen angående stämpelskatt ingår redan
9673: slogs inte höjning av den stämpelskatt som       nu stadganden, i vilka det snarare är fråga
9674: uppbärs för pass så, att denna skulle bli        om uppbärande av ersättning tili staten än om
9675: högre än de interimistiskt gällande beloppen,    skatt. I samband med totalrevisionen av stäm-
9676: ehuru detta av ovan anförda och även av          pelbeskattningen kommer att avgöras, huruvida
9677: statse.konomiska skäl kunnat väl motiveras.      pass skall utgöra föremål för beskattning eller
9678: Regeringen ansåg, att det med beaktande av       om därför borde uppbäras avgift i enlighet
9679: konstaterandet i ESSK-dokumentet inte förelåg    med förordning som utfärdats med stöd av
9680: skäl att höja beloppen av den stämpelskatt       lagen om grunderna för avgifter tili staten.
9681: som skall uppbäras för pass. Samtidigt konsta-
9682:     Helsingfors den 16 mars 1978.
9683: 
9684:                                                                      Minister Esko Rekola
9685:                                                 1978. vp;
9686: 
9687: Kirjallinen kysymys n:o 59.
9688: 
9689: 
9690: 
9691:                                                                                                             ....,
9692:                                                                                                             . J.i
9693: 
9694:                                    Sinisalo: Nuorten työllisyyden turvaamisesta.
9695:                                                                                                           ·.·,_i
9696: 
9697:                           Ed u s kun n a n H e r r a P u h e m i eh eli e.                                    ·'
9698:                                                                                                             H.#
9699: 
9700: 
9701: 
9702: 
9703:     Kuluvan vuoden tammikuun 15 palVan tie-            mistuu eri ammatillisista oppilaitoksista noin
9704: tojen mukaan .koko maan työttömyysaste oli             50-60 000 nuorta, joista suurin osa näillä niin
9705: 9 %. Työvoimaministeriön keräämien tietojen            kymillä joutuu työttömäksi.                    · · · ;i
9706: mukaan työnvälityksessä oli 196 000 työtöntä              Opiskelijoiden tilannetta työmarkkinoilla pa-1
9707: työnhakijaa, Näistä työntekijöistä lähes 40 %          hentaa myös se, ettei heillä ole mahdollisuutta
9708: oli alle 25-vuotiaita eli nuoria työttömiä.            saada työttömyysturvaa. Työvoimaministeriön
9709:     Lisääntyvässä määrin työttömiksi joutuvat          yleispäätöksen mukaan työttömyyskorvausta ei
9710: myös ammatillista koulutusta hankkineet tai            voida suorittaa henkilölle, joka on oppilaitoksen
9711: korkeakoulututkinnon suorittaneet. Kun loka-           kirjoilla oleva opiskelija tai lomalla oppilaitok-
9712: kuussa 1976 oli erityiskoulutettuja työttöminä         sesta. Yleispäätös perustuu· työllisyysasetuksen
9713: työnhakijoina noin 4 100, oli määrä noussut            soveltamiseen. Opiskelijan määritelmällä tarkoi-
9714: lokakuussa 1977 jo noin 8 500:aan. Samaan ai-          tetaan henkilöä, joka on sekä kirjoilla oppilai-
9715: kaan avointen työpaikkojen määrä oli pudonnut          toksessa että suorittaa opiskelua päivisin nor-
9716: lähes puoleen. Vertailtaessa keski- tai korkea-as-     maalina työaikana ja henkilöä, joka on lomalla
9717: teen tutkinnon suorittaneiden työttömyyttä ja          oppilaitoksesta ja henkilöä, joka ei ole suorit-
9718: yleistä työttömyyskehitystä voidaan havaita, et-       tanut ammattitutkintoa tai ei omaa ammattia
9719: tä tutkinnon suorittaneiden työttömien suh-            eikä ole aikaisemmin ollut työmarkkinoilla ja
9720: teellinen osuus kaikista työttömistä on lisäänty-      suorittaa opiskelua iltaopiskeluna.
9721: mään päin.                                                Tammikuussa 1978 oli toimeentuloturvaa
9722:     Samaan aikaan työttömyyskysymykset hei-            vailla työttömistä noin 47 000 eli lähes joka
9723: kentävät voimakkaasti myös opiskeluaan jatka-          neljäs työtön.
9724: vien nuorten asemaa. Voidaan jopa sanoa, että             Opintotukijärjestelmässämme esiintyvien suur-
9725: viime vuosien aikana on Suomessa muodostunut           ten puutteiden ja opintotuen riittämättömyy-
9726: uusi nuoren työttömän ja vajaatyöllisen tyyppi:        den vuoksi opiskelijat joutuvat hakeutumaan
9727: tilapäisesti ja kausiluontaisesti työtä hakeva         työmarkikinoille yhä aikaisemmin lukuvuoden
9728: opiskeleva nuori. Erään selvityksen mukaan             kestäessä. Myös kesätyöllä on ollut suuri mer-
9729: vuonna 1974 oli 15-19-vuotiaista työttömistä           kitys opiskelijoiden toimeentulon turvaamisessa
9730: työnhakijoista 2/3 opiskelijanuoria, 25-24-            ja opintojen rahoittamisessa. Hyvin useilla aloil-
9731: vuotiaista työttömistä 1/4. Lisäksi on muistet-        la opiskeluun liittyy kesällä tapahtuva pakol-
9732: tava, että ns. piilotyöttömyyden osuus sekä            linen harjoittelu. Opiskelijoiden mahdollisuudet
9733: opiskelijoiden että valmistuneiden keskuudessa         saada kesätyöpaikkoja tai harjoittelupaikkoja
9734: on varsin suuri, eräiden arvioiden mukaan jopa         ensi kesänä ovat erittäin kehnot. Näin on sekä
9735: 40-50 %.                                               valtion, kuntien että yksityisten työnantajien
9736:     Viime aikoina tilanne on pahentunut varsin         osalta. Vuoden 1976 kesällä Helsingin kaupun-
9737: voimakkaasti. Tammikuun puolessavälissä 1978           ki työllisti noin 1 000 nuorta kesän ajaksi, mut-
9738: oli henkilöitä, joiden ammattia ei voida luoki-        ta kesällä 1977 luku oli jo puolet pienempi eli
9739:  tella, eli pääasiassa koululaisia, opiskelijoita ja   noin 500. Tästä huolimatta hallituksen toimen-
9740: vastavalmistuneita työttöminä työnhakijoina            piteet opiskelijoiden kesätyöpaikkojen turvaa-
9741: 35 800, mikä on 17 500 enemmän kuin vuosi              miseksi ovat olleet täysin mitättömiä. Helmi-
9742:  sitten. Arvioiden mukaan keväällä 1978 val-           kuun 10 päivänä eduskunnalle annetussa lisä-
9743: 
9744: 087800299P
9745: 2                                               1978 vp.
9746: 
9747: budjetissa on varattu opiskelijoiden kesätyö-          kelijoiden kesäopiskelun mahdollistamiseksi.
9748: paikkojen järjestämiseen summa, jolla työllis-         Esimerkiksi lisäämällä opintotukea kevään ja
9749: tetään ainoastaan 300-400 opiskelijaa.                 kesän ajalle voitaisiin opiskelijoita näin vetää
9750:    Erityisiin taloudellisiin vaikeuksiin opiskelijat   pois työttömyysjonoista. Tämä edellyttäisi sa-
9751: joutuvat valmistumisensa jälkeen, jolloin opin-        malla myös muita toimia kesäopiskelun mahdol-
9752: tolainojen takaisinmaksu alkaa. Lainat on mak-         listamiseksi.
9753: settava takaisin siitä riippumatta, onko saanut           Edellä .olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
9754: valmistumisen jälkeen koulutustaan vastaavaa           sen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän val-
9755: työtä vai onko työttömänä. Mm. perheellisillä          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
9756: opiskelijoilla yhteinen velkataakka saattaa nous-      seuraavan kysymyksen:
9757: ta jo lähelle 70 000 markkaa. Tähän ongelmaan
9758: ei hallituksen taholta ole esitetty minkäänlaista                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9759: ratkaisua, valtion opintotukikeskuksen taholta                 ryhtyä opiskelijoiden ja vastavalmistu-
9760: on ainoastaan todettu, että opiskelijoilla on                  neiden työllisyyden turvaamiseksi, kesä-
9761: mahdollisuus neuvotella asiasta rahalaitoksen                  työ- ja harjoittelupaikkojen turvaamisek-
9762: kanssa. Kun muistetaan rahalaitosten suoritta-                 si mm. valtion, kuntien ja valtionyh-
9763: mat laajat opintotuen supistamispäätökset, ym-                 tiöiden toimenpitein, opiskelijoiden työt-
9764: märretään myös, mitkä mahdollisuudet opis-                     tömyysturvan järjestämiseksi, opinto-
9765: kelijoilla on saada pankeilta joustoa opintolai-               tuen lisäämiseksi kevään ja kesän osalta
9766: nojen takaisinmaksussa.                                        ja opintolainojen takaisinmaksuehtojen
9767:    Mitään ei ole myöskään vielä esitetty opis-                 helpottamiseksi työttömien osalta?
9768:       Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1978.
9769: 
9770:                                                 Taisto Sinisalo
9771:                                                N:o 59                                                 3
9772: 
9773: 
9774: 
9775: 
9776:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
9777: 
9778:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tion virastoissa ja laitoksissa avattavien työpaik-
9779: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra ·Puhemies,       kojen ohella hallitus on varannut kuntien käyt-
9780: olette 16 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn           töön työllistämisavustuksia, joilla voidaan luoda
9781: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         yhteensä 8 000 koko- tai osapäivätyöpaikkaa.
9782: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        Kunnille on myös annettu mahdollisuus poiketa
9783: edustaja Taisto Sinisalon näin kuuluvasta kirjal-    työvoiman tasaista ympärivuotista vahvuutta
9784: lisesta kysymyksestä n:o 59:                         edellyttävistä määräyksistä nuorten, opiskelijoi-
9785:                                                      den ja koululaisten osalta. Opiskelijoiden ja
9786:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kuntien yhteisellä aktiivisuudella voidaan poik-
9787:        ryhtyä opiskelijoiden ja vastavalmistu-       keusmahdollisuuksien avulla luoda useita tuhan-
9788:        neiden työllisyyden turvaamiseksi, kesä-      sia kesätyöpaikkoja. Hallitus parantaa vastaval-
9789:        työ- ja harjoittelupaikkojen turvaamisek-     mistuneiden työllisyystilannetta myös virasto-
9790:        si mm. valtion, kuntien ja valtionyh-         työntekijäjärjestelmää kehittämällä.
9791:        tiöiden toimenpitein, opiskelijoiden työt-       Käytettävissä olevat varat tulee uusien työ-
9792:        tömyysturvan järjestämiseksi, opinto-         paikkojen luomisen ohella suunnata kesäaikai-
9793:        tuen lisäämiseksi kevään ja kesän osalta      sen opintotuen tehostamiseen ja kesäopiskelu-
9794:        ja opintolainojen takaisinmaksuehtojen        mahdollisuuksien parantamiseen myös muilla
9795:        helpottamiseksi työttömien osalta?            keinoin. Tällä hetkellä voidaan sekä opintolaina
9796:                                                      että opintoraha myöntää korotettuna vähintään
9797:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        10 kuukautta kestävän opiskelun perusteella.
9798: vasti seuraavaa:                                     Hallituksen tarkoituksena on helpottaa mahdol-
9799:    Hallitus pitää vaikeaa nuorisotyöttömyyttä        lisuuksia kesäaikaisen tuen saantiin jo tulevan
9800: vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Sen           kesän osalta päätettäessä opintovuoden 1978-
9801: helpottamiseksi on päätetty ratkaisuista, jo~ka      79 tuen enimmäismääristä. Samalla on tarpeen
9802: merkitsevät yhteensä n. 15 000 työpaikan ja          lisätä korkeakoulujen kesäopetuspalveluja.
9803: n. 20 000 koulutuspaikan luomista 15-24-vuo-            Työttömyysturvajärjestelmän        parantaminen
9804: tiaille. Näiden päätösten toimeenpano on par-        on parhaillaan erillisen selvityksen kohteena.
9805: haillaan käynnissä. Uusia toimenpiteitä valmis-      Tässä yhteydessä tulee käsiteltäväksi myös opis-
9806: tellaan mm. nuorten työllistämistoimi'kunnan         kelijoiden saattaminen työttömyysturvajärjestel-
9807: ehdotusten pohjalta.                                 män piiriin silloin, kun heille ei voida osoittaa
9808:    Yleisen nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi       kesä- tai harjoittelutyöpaikkaa.
9809: päätetyt toimenpiteet koskettavat osaltaan myös         Opintotukiasetuksen mukaan voivat luotto-
9810: opiskelijoita ja vastavalmistuneita. Erityiskoulu-   laitos ja lainansaaja ilman takaajan erillistä
9811: tettujen työllisyyden turvaaminen vaatii kuiten-     suostumusta sopia myös pääsäännön mukaisista
9812: kin myös kokonaisvaltaisen erillisselvityksen ja     takaisinmaksuajoista poikkeavista maksuajoista.
9813: päättäviä erityistoimenpiteitä. Näiden valmis-       Hallituksen käsityksen mukaan luottolaitosten
9814: telemiseksi asetetaan toimikunta, johon tulee        tulisi sallia lyhennysten maksuaikojen siirtämisiä
9815: työvoima- ja opetusviranomaisten ohella myös-        myös työttömyyden perusteella. On tarpeellista,
9816: kin opiskelija- ja työmarkkinajärjestöjen edus-      että rahalaitoksille annetaan tämänmukaiset ta-
9817: tus; Asiaa on valmisteltu työvoimaministeriössä      kaisinmaksukäytäntöä yhtenäistävät ohjeet. Täl-
9818:  ja toimikunta voitaneen asettaa lähiviikkoina.      laisten ohjeiden antaminen on parhaillaan sel-
9819:    Kysymyksen perusteluissa mainittujen val-         vityksen kohteena.
9820:       Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1978.
9821: 
9822:                                                                    Työvoimaministeri Arvo Aalto
9823:                   •
9824: 
9825: 4                                             1978 vp.
9826: 
9827: 
9828: 
9829: 
9830:                             Ti 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
9831: 
9832:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-            geringen reserverat sysselsättningsstöd ti>l:l kom-
9833: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder           muner, varigeoom 8 000 hel- och halvtidsar-
9834: skrivelse av den 16 februari 1978 till veder-        betsplatser kan skapa·s. Kommunerna har dess-
9835: börande medlem av statsrådet för besvarande          utom getts .möjlighet till att avv&a från de be-
9836: översänt avskrift av riksdagsman Taisto Siru-        stälmmelser som förutsätter jämn arbetsstyrka
9837: salos skriftliga spörsmål nr 59:                     året om då det gäller .unga, studerande och
9838:                                                      skole1ever. Genom aktivt samarbete mel!lan de
9839:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       unga och kommunerna kan dessa möjligheter
9840:        ta för att bl. a. genom statens, kommu-       att göra undantag. göra det möjligt att sikapa
9841:        nemas och statliga företags åtgärder          flera tusentails f.eriearbetsplatser. Dessutom för7
9842:        ttygga studerandes och nyexaminerades         bättrar regeringen de nyexaminerades syssel-
9843:        sysselsättning, för att sköta studerandes     sättning genom att vidareutveckla systemet
9844:        utkomsttrygghet i händelse av arbets-         med extra ämbetsvetksarbetare.
9845:        löshet, för att utoka studiestödet under         De disponibla medlen bör förutom att de
9846:        våt och sommar samt för att ge de             används för att skapa nya arbetsplatser inrik-
9847:        arbetslösa lättnader i fråga om studie-       tas mot förbättrande av studiestödet under
9848:        lånens återbetalningsvillkor?                 sommartid och dättill för förbättrande av stu-
9849:                                                      diemöjligheterna under sommartid med meto-
9850:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-        der. Förhöjt studiestöd kan för närvarande be-
9851: samt följande:                                       vHjas då studierna under året vara minst 10
9852:    Regeringen betraktar den •svåra ungdoms-          månader. I samiband med fattandet av beslut
9853: arbetslösheten som ett allvarligt socialt prob-      om studiestödens max1mibelopp under studie-
9854: lem. I ·syfte att lindra denna arbetslöshet har      året 1978-79 åimnar regeringen underlätta
9855: regeringen beslutat om [ösningar, vilka inne-        erhållandet av stöd under sommartid. Samtidigt
9856: bär, att ca 15 000 arbetsplatser och ca 20 000       blir det nödvändigt att öka högskolomas un-
9857: studieplatser kan beredas unga !i åldem 15-          dervisningsservice under sommartid.
9858: 24 år dessa beslut verkställs som bäst. Nya             Systemet för arbetslösas utkomsttrygghet är
9859: åtgärder förbereds bl.a. med ikommittens för         för närvarande föremål för en särutredning. I
9860: ungas sysselsättning förslag som bakgrund.           detta sammanhang behandlas ookså frågan om
9861:    De åtgärder vHka bes[utats v·idta för att         att detta s,ystem skuhle utst11äokas tili att gälla
9862: Hndra ungdomsarbetslösheten i aJilmänhet berör       s,tuderande som ·inte har kunnat anvisas ferie-
9863: också studerande och nyexaminerade. Tryggan-         eller prakti!karbetsplats.
9864: det av sysselsättningen för specialutbi:ldade per-      Enligt förordningen om studiestöd kan kre-
9865: soner förutsätter en täckande särutredning och       ditintättningen och låntagaren utan skilt med-
9866: reso1uta åtgärder, För dessas beredande kom-         givande från garanten komma överens om åter-
9867: mer ·en k0i1lll1litte att tillsättas. Kommittens     betalningstider vi1ika avviker från tiderna enligt
9868: medlemmar sikall förutom arbetskrafts- och           huvudregeln-. Regeringen anser, att kreditinrätt-
9869: undervisningsmyndigheter väljas bland repre-         ningarna borde umåta uppsikjutande av återbe"
9870: sentanter för student- och arbetsmarknadsorga-       talning på grund m arbetslöshet_. Det är nöd-
9871: nisationer. Ärendet har beretts vid arbetskrafts"    vändigt att penninginrättningarna ges direktiv
9872: ministeriet och kommitten torde kunna tillsät-       som följer dessa riktlinjer och som förenhet-
9873: tas ·under de närmaste veckorna.                     ligar amorteringspraxis. Utfärdande av dylika
9874:    Förutom de arbetsplatser som bereds vid           direktiv är för närvarande föremå<l> för utred,
9875: statliga ämbetsverk och inrättningar och som         ning.
9876: nämns i spörsmålets motiveringsdel, har re-
9877:      He1singfors den 30 mars 1978.
9878: 
9879:                                                                     Arbetskraftsminister Arvo Aalto
9880: Kirjallinen kysymys n:o 60.
9881: 
9882: 
9883: 
9884: 
9885:                                       Ekorre: Valtion virasta eläkkeelle siirtyneiden virkamiesten paik-
9886:                                          kaamisesta valtionyhtiöihin.
9887: 
9888: 
9889:                             E d u s k u 111 n a n He r r a Pu h e m i e h e iJ.l e.
9890: 
9891:   . Tii~taina helmikuun 7 päivänä 1918 puoleeni            sia, työpaikkqja. Näyttää silt~, että selqi pQolus-
9892:   kääntyi huolestuimt Suomen kansalainen ker-              tusvoimien että valtionyhtiöiden piirissä vallit-
9893:   toen, että· Lapin Leonostosta eläkkeelle siirtynyt       see tämän kanssa ristiriitainen käytäntö. Eversti-
9894:   eyerstiluutnflntti on eläkkeelle jäätyääQ ·siirtynyt     luutnantin palkka kolmella määrävuosikoroNk-
9895:   Yalinet Oy:n palvelukseen. Samalla hän tiedus-           sella lisättynä ori tällä hetkellä 5 849,88 mark-
9896:  teli, rnaksetaanko mainitulle eläkkeelle siirtyneel-      kaa, joten Järvelle maksettava eläke on suurempi
9897:   Ie henkilölle samanaikaisesti palkkaa uudesta            kQin hänen eläkevirassaan maksettava varsinai-
9898:   tehtävästä ja eläkettä ~ndsesdi. Tämänkaltainen          nen palkka. Lisäk11i voidaan olettaa, että Järvel-
9899:   menett.el~ olisi. ky.syjän ll;lielestä sopimatonta ai-   le maksetaan Valmet Oy:n tehtävästä palkkaa,
9900:   kana, jolloin maassamq1e on· yli 200 000 työ-            joka saattaa olla, eläkettäkin StJurempi. Ellei eläk-
9901:   töntä, joiden joukossa on korkeastikin koulu-            keelle siirtyvien puolustusvoimien upseereiden
9902:   tettuja henkilöitä.                                      sijaan voida palkata muita, kqulutettujll. työttö-
9903:       :Kun .en tiennyt asian todellista laitaa, ryh-       miä, olisi ainakin eläkkeen maksamatta jättä-
9904:   d}rin suorittamaan tiedusteluja. Kemissä ilmesty-        minen siltä ajalta kohtuullista. Näinhiin mene-
9905:   vässä sanomalehdessä julkaistiin sunnuntaina 5           tellään työeläkettä saavien osalta.
9906:  päivänä helmikuuta .1978lyhyt uutinen, jossa                  Edellä olevaan ia valtiopäiväjärjestyksen 37
9907:   tqdettlip: " ... LapiJ:l Lennoston äskettäin eläk-       S:n 1 momenttiin viitaten e~>itän valtioneuvos-
9908:   ~elle jäänyt esikuptapäällikkö ev .lt~utn. Mikko         ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kunnioit-
9909:   J~ryi . ( ~2) on .nimitetty vieutipäälliköksi Val-       tavasti seuraavan kysymyksen:
9910:   met Oy:n puolustusvälineryl?.mään yhtiön pää-
9911:   ~pntto~iin". Valm,et Oy:n johtaja Vuorimies                         Oflko fl~tqs ~toit\ee, siitä, ~ttä val-
9912:   yastasi. ttedusteluuni; että kyseinen henkilö on                 tion virasta eläkkeelle siittyneitä henki-
9913: ,,Qtettu l. 2. 1978 alkaen m!linitNun tehtävään,                  löitä on palkattu jopa valtionyhtiöiden
9914:   jqsta hänelle suorH:e.ta!Ul paikkaa,. jonka sl,luruut-          tehtäviin, jolloin heille maksetaan saman-
9915: . ~ Vuorirfiies c;i kuitenkaari suostunut ilmaise-                aikaise~ti eläkettä ja palkkaa uude~ta teh-
9916:   ro.aan. J>~ru&telqi.ksi Jätvefl ll®htämi.Selle Vuo-             tävästä, ja jos on,
9917:   ti®~ mainitsi ko~erp,ukset . vuolul)tusvällne-                      mihin toimenpiteisiin HallittJs 11ik0o
9918: 'alall~ ~kii vahvan kielitaid<m.. Valt~okonttori                  ryhtyä laiQsäädännö11 korjaamiseksi j~
9919:   ~ertoi~ että everstUuQtnl}nt~ l\llkko Järvelle suo.-            vallitsevan käytänQön muuttamiseksi si-
9920:   ritf!t!!,M eläkettä, jonka määrä o11 6 4.5, 100                 ten, etteivät valtion virasta eläkkt::ellä
9921:   markkaa k.uYlqtt!dessa. .                                       olevat ja eläkettä samanaikai!>esti saavat
9922: \ Hallitl;!k~A taholta op vlitne 3ikqina tehty                    henkilöt veisi työpaikkoja työttömiltä
9923:   e~tyksW. sUtä, että elimk~e siirtymistä nopeq-                  työ@akijo.ilta?
9924:  ,tettaislln, jotta nuorille tyött9vlllle saa,ta,is~ uu-
9925:     ·. !Ielsingissä 16 päivänä helmikuuta 1978.
9926: 
9927:                                                  Mikko Ekorre
9928: 
9929: 
9930: 
9931: 
9932: 0878002825
9933:  2                                              1_978 vp.
9934: 
9935: 
9936: 
9937: 
9938:                            E d u s k u n n a n He r r a Pu h e m i e h e 11 e.
9939: 
9940:      Valtiopäiväjärjestyksen .37· §:n '1 momentissa      virassa tai toimessa p~veltu aika luetaan eläke-
9941:  m~initussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           ajaksi puolitoistakertaisena, Sotilaseläkejärjestel-
9942: olette 16 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir-        .mällä pyritään· sa~maan maanpuohistusnäkökoh-
9943: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         tien vaatimaa vaihtuvuutta upseerien ja toimiup-
9944: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         seerien keskuudessa.             ·        ··         ·
9945: Ekorreri näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-               Mainittuihin erityisiin eläkeikäryhmiin kuulu-
9946: sestä n:o 60:                                            villa valtion. virkamiehillä .ja työntekijöillä on
9947:                                                          näin ollen mahdollisuus siirtyä valtion palveluk-
9948:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että val-     sesta eläkkeelle siinä iässä, jossa he vielä saatta-
9949:          tion virasta eläkkeelle siirtyneitä henki-
9950:                                                          vat hakeutua muihin tehtäviin.
9951:          löitä on palkattu jopa valtionyhtiöiden
9952:                                                               Virkamieslain ( 202/26) mukaan yleinen eroa-
9953:          tehtäviin, jolloin heille maksetaan saman-
9954:                                                          misikä on 67 vuotta. Vastaava säännös :sisältyy
9955:          aikaisesti eläkettä ja palkkaa uudesta         ylimääräisten toimenhaltijain osalta heitä koske-
9956:          tehtävästä, ja jos on,
9957:                                                         vaan asetukseen. Poikkeuksellisista eroalllisi'istä
9958:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         on siviilivirkamiesten osalta säännöksiä eräissä
9959:          ryhtyä lainsäädännön korjaamiseksi ja           asetuksissa, joissa ne yleensä on ·vahvistettu· qO
9960:          vallitsevan käytännön muuttamiseksi si-        vuodeksi. Puolustusvoimain viran tai ·toimeh
9961:          ten, etteivät valtion virasta eläkkeellä        haltijain eroamisiät ovat edellä mainittuja aleni'-
9962:          olevat ja eläkettä samanaikaisesti saavat      pia, 50 ikävuodesta ylöspäin. ~ntäjillä ovat
9963:          henkilöt veisi työpaikkoja työttömiltä        ·eroamisiät tätäkin alempia. Vakinaisen· virkamie-
9964:          työnhaki joilta?                              .hen oikeus pysyä virassaan eroairiisl.kääh saak-
9965:                                                          ka ori yleensä turvattu.
9966:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Eläke- ja eroamis1än · määräämiseen vaikutta-
9967: ·vasti seuraavaa:                                       via tekijöitä ovat fysiologiset, väestölliset ja kan-
9968:      Valtion sekä entisen että nykyisen eläkejärjes-   .santaloudelliset · seikat. Periaatteessa· oikeintå
9969: . telmän mukaan valtion virkamiesten ja työnteki-        olisi, että. virassa tai työssä pysyminen ·ölisi. j~­
9970: . jäin yleinen eläkeikä on 63 vuotta. Asetuksella      'kaisen yksilöllisistä kyvyistä riippuvainen. Kun
9971:  Pn ·viran tai· työn laadun perusteella vahvistettu    ··tällainen yksilöllisen ky\Tyn huomioon ottava jär-
9972:  yleistä 63 vuoden eläkeikää alempia erityisiä elä-    Jestelmä kuitenkin olisi varsin .hanka.lll käytäQ-
9973:   keikiä, mitkä valtion eläkelain (280/66) mu-         ' nössä, on eläkejärjestelmissä yleensä vahvistettu
9974:  kaan eivät voi olla 55 vuotta alempia. Valtion        ·määrätyt eläkeikä jaksot, .joiden kuluessa eläk-
9975:  varih.~ eläkejärjestelmän mukaan .oli alin erityi-      keelle siirtymisen on tapahduttava. Valtion vit-
9976: 'nen eläkeikä 53 Vjlotta. Mol~mpien eläkejärjes-       .kamiesten. osalta tätnä tapahtuu yleissäännök;s'eh
9977:  telmien mukaan kuuluu erityisen eläkeiän omaa-         iriukaisesti, niin kuin edellä on esitetty; (,J-,(,7
9978:   viin ryhmiin noin neljännes siviilivirkamiehistä     .ikävuosien. välisenä ~janjaksona. Erityisen eläk~­
9979:   ja eräitä työntekijäryhmiä. Sellaisen upseerin tai   'iän omaavilla vitkamiestyhmillä · eläkeikäjåkson
9980:   toimiupseerin viran, johon ehdottomana kelpoi-         pituus on yleensä tätä pitempL Eläke- ja eroa-
9981:  suusehtona on upseerin tai toimiupseerin virka-         misiän välisen ajanjakson kuluessa virkamies saa
9982:   tutkinto, osalta ei ole säädetty eläkeikää~ vaan·      itse valita eläkkeelle siirtymisensä ajankohdan.
9983:   eläkkeen saamisen edellytyksenä on, että· asian~      · ··· Yleisessä terveydentilassa tapahtunut kehitys
9984:   omaisella on eläkeaikaa tällaisessa virassa eroa-      on johtanut siihen, että tietyn iän saavuttaneilla
9985:   misiästä riippuen vähintään 20 tai 25 vuotta.          on jäljellä enemmän elinvuosia kuin aikaisem-
9986:   Lentäjän tutkintoa edellyttävässä ilmavoimien          min. Vanhuuseläkettä voidaan siis nauttia entis-
9987:                                                  N:o 60                                                  3
9988: 
9989: tä kauemmin. Kun eläkkeelle siirtyvät yleensä           kon työllisyystilanteen aikana saattaa ymmär-
9990: samalla jäävät pois työelämästä, muodostuu elä-         rettävästi herättää arvostelua se, että henkilö,
9991: ke- ja eroamisikäkysymyksessä tässä valossa tar-        joka jo saa eläkettä aikaisemman palveluksen
9992: kasteltuna olennaiseksi se, millainen voi olla pas-     perusteella, hakeutuu muuhun työhön vaikeut-
9993: siivisen ja aktiivisen väestönosan keskinäinen          taen siten työtä vailla olevien henkilöiden si-
9994: lukumääräsuhde. Elintason nostamiseen pyrit-            joittumista koulutustaan ja kykyjään vastaaviin
9995: täessä on tärkeätä käyttää kansalaisten työpanos        tehtäviin. Vanhempien työikäisten ikäluokkien
9996: mahdollisimman         tehokkaasti    yhteiskunnan      eläkkeelle siirtämisen työllisyysvaikutuksia kos-
9997: hyväksi. Nämä seikat näyttäisivät puoltavan kor-        kevissa selvityksissä on kuitenkin todettu, että
9998: keiden eläke- ja eroamisikäin määräämistä sekä          työnsä jättävien luovuttamat työpaikat vastaa-
9999: sitä, että eläkkeelle jääneet, työkykyiset henki-       vat erittäin huonosti työttömien ammattijakau-
10000: löt siirtyisivät heille soveltuviin muihin tehtä-       tumaa. Yhteensoveltumattomuus on luonnolli-
10001: viin.                                                   sesti suurin nuorten työttömien kohdalla.
10002:     Eläke- ja eroamisikäkysymystä sekä eläkkeel-            Kaikki näkökohdat huomioon ottaen ei ole pe-
10003: lä olevan henkilön työhön sijoittumista voidaan         rusteltua estää tai rajoittaa valtiolta eläkettä
10004: tarkastella myös työllisyysnäkökohtien kautta.          saavien eikä muidenkaan eläkeläisten oikeutta
10005: Jos väestö lisääntyy nopeammin kuin yhteiskun-          vapaasti valita työpaikkansa tai tehtävänsä, eikä
10006: nan kyky ottaa vastaan työmarkkinoille uusia            se hallitusmuodon säännökset huomioon ottaen
10007:  ikäluokkia, korkean eläke- ja eroamisiän sekä          liene mahdollistakaan tavallisessa lainsäätämis-
10008:  eläkkeellä olevan työhön sijoittumisen on kat-          järjestyksessä. Ryhtyminen tällaisiin toimenpi-
10009:  sottu merkitsevän sitä, että vanhat ikäluokat          teisiin on monitahoinen ja laaja kysymys, jota
10010:  sitovat nuorilta työtilaisuuksia, ja että tällai-      harkittaessa on otettava tarkoin huomioon kaik-
10011:  sessa tilanteessa olisi tarkoituksenmukaista alen-     ki eri näkökohdat, jotta kysymys tulisi ratkais-
10012:  taa yleistä eläke- ja eroamisikää ja estää tai ai-     tuksi kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmu-
10013:  nakin rajoittaa eläkeläisten työntekoa. Vastaa-        kaisimmalla tavalla. Valtioneuvoston 30. 12.
10014:  vasti on katsottu, että kun kansantalouteen tu-         1977 asettaman eläkeikäkomitean tehtävänä on
10015:  levien ikäluokkien vahvuus on pieni verrattuna         selvittää ne eläkemuodot ja eläkkeen saamisen
10016:  tarjolla olevaan työn määrään, eläke- ja eroamis-      edellytykset, joiden avulla on mahdollista olen-
10017:  ikää olisi korotettava ja eläkkeelle siirtyneiden      naisesti eläkemenoja lisäämättä tehdä eläkkeelle
10018:  henkilöiden uudelleen työhön sijoittumista oli-         siirtyminen eläkeikää lähestyville henkilöille ny-
10019:  si pyrittävä edistämään.                               kyistä joustavammaksi ja heidän yksilölliset eroa-
10020:     Yhteiskunnan kannalta voitaneen yleensä pi-         vaisuutensa huomioon ottavaksi. Komitean on
10021:  tää edullisena sitä, että eläkkeelle siirtynyt, työ-   kiinnitettävä huomiota muun muassa työttö-
10022:  kykyinen henkilö hakeutuu uudelleen aktiiviseen        myyden vaikutukseen eläkkeelle siirtymisen
10023:  työhön. Henkilölle itselleen on uudelleen työhön       edellytyksissä. Tehtäväänsä suorittaessaan komi-
10024:  sijoittumisella huomattava fyysinen, psyykkinen        tea joutuu selvittämään myös eläkeläisten työn-
10025:   ja myös taloudellinen merkitys. Toisaalta hei-        tekokysymystä.
10026:       Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1978.
10027: 
10028:                                                                                Ministeri Esko Rekola
10029: 4
10030: 
10031: 
10032: 
10033: 
10034:                               T i J,l R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
10035: 
10036:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsorclningen
10037:                        c                                  Innehavare av tjänst ellet befattning i luftstrids~
10038: anger };!år Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           krafterna, för viiken såsom kompetensviUkor
10039: .av den 16 februari 1978 tili vederbörande med-           krävs flygarexamen, får såsom pensionstid till-
10040: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt          godoräkna sig tjänstgöringstiden en och en halv
10041: avskrift av följande .av riksdagsman Ekorre un-           gång. Med pensionssystemet för militären för~
10042: dertedrnade spörsmål nr 60:                               söker man åstadkomma den omsättning bland
10043:                                                           officerare och befattningsofficerare som för-
10044:             Är Regeringen medveten om, att per-           svarssynpunkterna kräver.
10045:          soner som blivit pensionerade från stats·            De av statens tjänstemän och arbetstagare som
10046:          tjänst avlönats för uppdrag tili och med         hör till nämnda särskilda pensionsåldersgrupper
10047:          inom statsbolagen, varvid de samtidigt           har sålunda möjlighet att avgå med pension från
10048:          erhåller pension och lön för det nya upp-        statens tjänst i en ålder, då de ännu kan söka
10049:          draget, och om så är fallet,                     sig tili andra uppgifter.
10050:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         . Enligt tjänstemannalagen ( 202/26) är den
10051:       ·· för att korrigera lagstiftningen och ändra       .allmänna avgångsåldern 67 år. Motsvarande
10052:          rådande praxis så, ·att personer sorn är         stadgande för extraordinarie befattningshavare
10053:          pensionerade från statstjär\.st och sam-         ingår i förordningen om dessa. Stadganden om
10054:          tidigt erhåller pension inte tar arbets-         avvikande avgångsåldrar finns för de civila
10055:          platser frå,n arbetslösa arbetssökande?          tjänstemännens del i vissa förordningar, där de i
10056:                                                           allmänhet har fastställts.till60 år. Avgångsåldern
10057:   Såsoth svar på detta spörsmål får jag vörd-             för innehavare av försvarsmaktens tjänst eller
10058: samt anföra följande:                                     befattning är lägre än de ovan nämnda, från 50
10059:    S~väl enligt statens tidigare pensionssystem           år uppåt. För flygarnas del är avgångsåldern
10060: som ..enligt det nuvarande systemet är ·den all-          t.o.m. lägre än så. Ordinarie tjänstemans rätt
10061: mätma.pen~ionsåldernför statens tjän~temän och            att kvarstå i sin tjänst ända till avgångsåldern
10062: arbetstagare 63 år. Genom förordning har på               är i allmänhet tryggad.
10063: basen av vederbörande tjänsts ellet arbetes art               Bestämmandet ·av pensions- och avgångsåldern
10064: fastställts särskilda pensionsåldrar som är lägre         är beroende av fysiologiska och nationalekono-
10065: än den allmänna pensionsåldern 63 år, men som             miska omständigheter samt befolkningsfaktorer.
10066: enligt,~:.~geljl ·9ffi §~atc;:_fl!) pensioner ( 280/66)   Det riktigaste vore i princip att möjligheten att
10067: inte kan vara lägre än 55 år. Enligt statens gam-         kvarstå i tjänst eller arbete skulle vara beroende
10068: la pensionssystem var den lägsta särskilda pen-           av vars och ens individuella förmåga. Då ett
10069: sionsåldern 53 år. Enligt vartdera pensionssyste-         system som beaktar den individuella förmågan
10070: met hör ca. en fjärdedel av de civila tjänstemän-         emellertid är synnerligen besvärligt att upprätt-
10071: nen och vissa arbetstagargrupper tili de katego-          hålla i praktiken, har i pensionssystemen i all-
10072: rier som har en särskild pensionsålder. För sådan         mänhet fastställts bestämda pensionsperioder,
10073: officers- eller befattningsofficerstjänst, för vii-       under vilka pensioneringen måste ske. I fråga
10074: ken såsom absolut kompetensvillkor gäller                 om statens tjänstemän sker detta i enlighet med
10075: tjänsteexamen för officer ellet befattningsoffi-          det allmänna stadgandet, såsom ovan anförts,
10076: cer, har inte stadgats om någon pensionsålder,            under perioden mellan 63 och 67 år. För tjänste-
10077: utan förutsättning för pensionering är att veder-         mannakategorier med särskild pensionsålder är
10078: börande har en pensionstid av minst 20 ellet 25           pensionsåldersperioden i allmänhet längre än
10079: år i en dylik tjänst, beroende på avgångsåldern.          så. Under perioden mellan pensions- och av-
10080:                                               N:o 60                                                  5
10081: 
10082: gångsåldern får tjänstemannen själv välja tid-       nyinplacering i arbete av avsevärd fysisk och
10083: punkten för pensioneringen.                          psykisk samt ekonomisk betydelse. Å andra si-
10084:    Utvecklingen i det allmänna hälsotillståndet      dan kan det i ett svagt sysselsättningsläge av
10085: har lett tili att personer, som uppnått en viss      förståeliga skäl väcka kritik att en person, som
10086: ålder, har flera levnadsår framför sig än vad ti-    redan får pension på grund av tidigare tjänstgö-
10087: digare var fallet. Man kan således få ålders-        ring, söker sig tili annat arbete och sålunda för-
10088: pension under en längre tid än tidigare. Då de       svårar placeringen av personer utan arbete i upp-
10089: som blir pensionerade i allmänhet också lämnar       gifter som motsvarar deras utbildning och för-
10090: arbetslivet, ligger det väsentliga i pensions- och   måga. I de utredningar, som gäller verkningarna
10091: avgångsfrågan, sett mot denna bakgrund i det         på sysselsättningen av att äldre årsklasser i
10092: inbördes numerära förhållandet mellan den pas-       arbetsför ålder pensioneras, har emellertid
10093: siva och den aktiva befolkningsdelen. Då man         konstaterats, att de arbetsplatser som varit be-
10094: försöker höja levnadsstandarden är det viktigt       satta med pensionerade och som blir lediga,
10095: att så effektivt som möjligt använda medborgar-      mycket ilia motsvarar yrkesfördelningen bland
10096: nas arbetsinsats samhället tili fromma. Dessa        de arbetslösa. Oförenligheten är naturligtvis
10097: faktorer synes tala för höga pensions- och av-       störst bland de unga arbetslösa.
10098: gångsåldrar samt för att de arbetsföra personer,        Med beaktande av alla synpunkter är det inte
10099: som pensionerats, borde övergå tili andra upp-       motiverat att förhindra eller begränsa rätten för
10100: gifter som är lämpade för dem.                       dem som får pension av staten eller andra pen-
10101:     Pensions- och avgångsfrågan samt placeringen     sionärer att fritt välja arbetsplats ellet uppgift,
10102:  av pensionerade i arbete kan granskas även från     och ett sådant förhindrande eller begränsande
10103:  sysselsättningssynpunkt. Om befolkningen ökar       torde inte heller med beaktande av stadgandena
10104: i snabbare takt än samhället förmår ta emot nya      i regeringsformen vara möjligt i vanlig lagstift-
10105:  åldersklasser på arbetsmarknaden, har en hög        ningsordning. Frågan om att vidta dylika åtgär-
10106:  pensions- och avgångsålder samt pensionerade        der är ett mångfasetterat och omfattande pro-
10107: personers placering i arbete ansetts innebära, att   blem, och då den övervägs bör alla synpunkter
10108:  de gamla åldersklasserna upptar arbetstilifällen    noga beaktas så, att frågan blir löst på det med
10109:  för de unga och att det i en dylik situation vore   tanke på helheten ändamålsenligaste sättet. Den
10110:  ändamålsenligt att sänka den allmänna pensions-     av statsrådet 30. 12. 1977 tilisatta pensions-
10111:  och avgångsåldern och att förhindra eller åt-       ålderskommittens uppgift är att utreda de pen-
10112:  minstone begränsa pensionärernas arbete. Å          sionsformer och förutsättningar för erhållande
10113:  andra sidan har det ansetts, att då de ålder~­      av pension som, utan att det väsentligt ökar
10114:  klasser, som kommer med i folkhushållet, lir        pensionsutgiftema, gör det möjligt för personer
10115:  små i jämförelse med den tili buds stående ar-      som närmar sig pensionsåldern att avgå med
10116:  betsmängden, pensions- och avgångsåldern borde      pension på ett smidigare sätt än för närvarande
10117:  höjas och pensionerade personers nyinplacering      och med beaktande av individuella olikheter.
10118:  i arbete främjas i mån av möjlighet.                Kommitten skall fästa uppmärksamhet bl.a. vid
10119:     Från samhällets synpunkt torde det i allmän-     frågan om arbetslöshetseffekten i samband med
10120:  het kunna anses förmånligt att en arbetsför         förutsättningarna för pensionering. Kommitten
10121:  person, som avgått med pension, på nytt söker       kommer, då den utför sitt uppdrag, att utreda
10122:  sig tili aktivt arbete. För personen själv är en    också frågan om pensionärers arbete.
10123:      Helsingfors den 23 mars 1978.
10124: 
10125:                                                                                 Minister Esko Rekola
10126: 
10127: 
10128: 
10129: 
10130:  0878002825
10131:                                              1978 vp.
10132: 
10133: Kirjallinen kysymys n:o 61.
10134: 
10135: 
10136: 
10137: 
10138:                                  Salolainen: Eläinten käytöstä arpajaisten palkintoina.
10139: 
10140: 
10141:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10142: 
10143:    Suomen Eläinsuojeluyhdistys r.y. lähetti            Suomen Eläinsuojelu~hdistys. on vuoden
10144: vuonna 1976 Sisäasiainministeriölie kirjelmän,      1978 tammikuussa tolstuvastl kiinnittänyt
10145: jossa kiinnitettiin huomiota jatkuvasti lisään-     asiaan huomiota ja viitannut mahdollisuuksiin,
10146: tyvään tapaan käyttää eläviä eläimiä palkin-        joissa eläinsuojelulain periaatteet eivät toteudu
10147: toina arpajaisissa yms. Palkintoina on käytetty     asianomaisessa yhteydessä.
10148: mm. hevosia, koiria ja sikoja. Varsinkin sellai-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
10149: sissa tapauksissa, joissa "palkintoa" ei ole        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
10150: mahdollista muuttaa esim. rahaksi tai esineeksi,    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10151: on useissa tapauksissa lähellä vaara, että eläin    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10152: joutuu olosuhteisiin, joissa sen pito on vaikeata
10153: tai ei ainakaan perustu huolelliseen harkintaan.                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10154: Kuitenkin mm. kotieläinten tai lemmikkien                    ryhtyä estääkseen eläinten käytön eläin-
10155: hankinnan tulisi aina perustua erittäin huolel-              suojelulain hengen vastaisesti arpajais-
10156: liseen harkintaan siitä, voidaanko eläintä hoi-              ten yms. palkintoina?
10157: taa ja pitää asianmukaisesti.
10158:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1978.
10159: 
10160:                                          Pertti Salolainen
10161: 
10162: 
10163: 
10164: 
10165: 087800240T
10166: 2                                             J9.78 vp.
10167: 
10168: 
10169: 
10170: 
10171:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
10172: 
10173:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tai muiden rajoitusten alaista. Muusta lain-
10174: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        säädännöstä johtuu, ettei tiettyä tavaraa tai
10175: plette 16 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn           esinettä voida käyttää tavara-arpajaisten voit-
10176: kirjeenne n:o 283 ohella lähettänyt valtioneu-       tona. Esimerkiksi alkoholilainsäädäntö estää
10177: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         käyttämästä alkoholijuomaa arpajaisten voittoc
10178: kansanedustaja Salolaisen kirjallisesta kysymyk-     na, aselainsäädäntö ampuma-asetta jne.
10179: sestä n:o 61, jossa tiedustellaan:                      Sisäasiainministeriön tiedossa on, että tavara-
10180:                                                      arpajaisissa on jonkin verran käytetty voittoina
10181:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       myös eläviä eläimiä. Lisäksi eläimiä on ollut
10182:        ryhtyä estääkseen eläinten käytön eläin-
10183:                                                      voittoina myös niin sanotuissa kaupallisissa
10184:        suojelulain hengen vastaisesti arpajais-      ilmaisarvonnoissa. Viimeksi mainitut eivät ole
10185:        ten yms. palkintoina?                         arpajaislainsäädännön alaisia, vaan niitä koske-
10186:                                                      vat kuluttajansuojasäännökset. Jossakin yksit-
10187:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           täistapauksessa arpajaisten tai ilmaisarvonnan
10188: taen seuraavaa:                                      palkintona ollut elävä eläin on saattanut jou~
10189:    Arpajaislain nojalla annettu tavara-arpajais-     tua olosuhteisiin, jotka eivät eläimen kannalta
10190: asetus sisältää voimassa olevat säännökset ta-       ole parhaat. mahdolliset. Tällaiset tapaukset
10191: vara-arpajaisista. Niillä tarkoitetaan toimintaa,    ovat kuitenkin verrattain harvinaisia, kun ote-
10192: jonka yhteydessä maksua tai muuta suoranais-         taan huomioon koti- ja lemmikkieläinten määrä
10193: ta taikka välillistä suoritusta vastaan luva~        ja asema kokonaisuutena. Tässä yhteydessä on
10194: taan arpomisella tai muulla sattumaan perus-         erityistä syytä korostaa arpajaisten tai vastaa-
10195: tuvalla toimituksella määrättävä tavarana tai        van toiminnan toimeenpanijan vastuuta elävää
10196: vastaavana suorituksena tuleva voitto. Asetus        eläintä luovutettaessa voittajalle.
10197: ei tarkemmin määrittele, minkälaista tavaraa            Tähän asti ei ole katsottu vielä olleen syytä
10198: tai mitä esineitä arpajaisten voittona saadaan       säännellä elävien eläinten käyttämistä arpa-
10199: käyttää.                                             jaisten taikka muiden siihen verrattavien toi-
10200:    Voimassa olevien säännösten mukaan onkin          mintojen palkintoina. Mikäli epäkohdat kuiten-
10201: katsottu, että tavara-arpajaisissa voidaan voit-     kin jatkuvat, saattaa olla syytä antaa asiasta
10202: toina käyttää periaatteessa kaikkea sellaista        tarvittavia säännöksiä siten, että ne koskisi-
10203: tavaraa ja sellaisia esineitä, joiden hallussapito   vat sekä arpajaisia että eläinten käyttöä yleen-
10204: tai myynti ei ole kiellettyä tai erityisen luvan     sä palkintoina.
10205:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
10206: 
10207:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
10208:                                               N:o 61                                             3
10209: 
10210: 
10211: 
10212: 
10213:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
10214: 
10215:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       eller föremål inte kan användas som vinster
10216: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       vid varulotterier. T.ex. förhindrar alkohollag-
10217: nr 283 av den 16 februari 1978 tili vederbö-        stiftningen att alkoholdrycker används som lot-
10218: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        terivinster, vapenlagstiftningen att skjutvapen
10219: av följande av riksdagsman Salolainen ställda       används osv.
10220: spörsmål nr 61 :                                       Vid ministeriet för inrikesärendena är man
10221:                                                     medveten om att också levande djur i någon
10222:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       mån har använts som lotterivinster. Dessutom
10223:        ta för att förhindra att djur, i strid       har djur förekommit som vinster vid s.k. kom-
10224:        med djurskyddslagens anda, används           mersiella gratisutlottningar. De sistnämnda är
10225:        som lotteri- och andra vinster?              inte underställda lotterilagstiftningen, utan i
10226:                                                     fråga om dem gäller bestämmelserna om kon-
10227:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sumentskydd. I vissa enskilda fall har ett
10228: samt anföra följande:                               levande djur som utgjort vinst i lotteri ellet
10229:    Förordningen om varulotterier, viiken givits     gratisutlottning kunnat råka i omständigheter
10230: med stöd av lotteriiagen, innehåller gällande       som inte är de bästa tänkbara för djuret.
10231: stadganden om varulotterier. Med dessa avses        Dylika fall är dock relativt sällsynta med be-
10232: verksamhet, i samband med viiken mot tili           aktande av hus- och keldjurens antal och ställ-
10233: deltagande i lotteriet berättigande särskiid be-    ning i hela dess omfattning. I detta samman-
10234: talning eller annan direkt eller med någon          hang är det skäl att särskiit betona ansvaret
10235: annan rättshandling förbunden prestation utlo-      hos den som föranstaltar lotteri ellet motsva-
10236: vas genom utlottning ellet annan av slumpen         rande förrättning, varvid levande djur över-
10237: beroende förrättning i form av vara eller           låts tili vinnaren.
10238: motsvarande betalning utfallande vinst.                Det har ännu inte ansetts föreligga skäl att
10239:    Enligt gällande stadganden har man ansett        reglera användningen av levande djur som vins-
10240: att som vinster vid varulotterier kan användas      ter vid lotterier eller andra därmed jämförbara
10241: i prindp alla sådana varor och sådana föremål,      förrättningar. Men om missförhållandena fort-
10242: vars innehav eller försäljning inte är förbjuden    sätter kan det vara skäl att utfärda veder-
10243: eller underkastade särskiit tilistånd eller andra   börliga stadganden i saken så, att de skulle
10244: begränsningar.                                      gälla både lotterier och användandet av djur
10245:    Av annan lagstiftning beror, att vissa varor     som vinster i allmänhet.
10246:      Helsingfors den 17 mars 1978.
10247: 
10248:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
10249: ikriftligt spörsmål nr 62.                                                                            '·.:
10250: 
10251: 
10252: 
10253: 
10254:                                    Tuell: Om dc pr:oblent isförhållilndena medför i skärgården.
10255: 
10256: 
10257:                              T i 11 R i ks d a g e ns. He r r Ta 1m.a n.
10258: 
10259:   Isläget har igen ·danna vinter försvårat färj.    mellan Lilbnälö i Pargas och Prostvik i Nagu.
10260: rafiken mellan Galtby och Norrskata och Hout.       - Här kan konstateras att den nya färja so.P
10261: kär i den åboländska skärgården, något som          insatts i trafik mellan Korpo och Nagu hit..i
10262: ar fallet även senaste år. Man har varit            tills väl har klarat sig i is. - Det finns behw
10263: vungen att dra in turer i vardera riktningen        av färjförbindelser dels på sträckan Houtsltib•,..-;
10264: lärför att en tur i isförhållanden räcker så        Ini().:..:-Gustavs, dels på &träckan Kasnäs~Hitis
10265: nycket längre än normalt. Om isläget för~           huvudöa.r. Det vore därför anledning att över~
10266: våras, vilket verkar sannolikt, kommer inte         väga att bygga en ny landsvägsfärja som ät
10267: 1eller den inskränkta tidtabellen att kunna         särskilt lämpad att köra i is. De ålänska lands"'
10268: 1ållas.                                             vägsfärjorna av typ Grisslan och Ejdetn torde
10269:    På de ifrågavarande avsnitten trafikerar i dag   kunna trafikera rätt normalt även under svåra
10270: ärjor av s.k. Nagu-typ. I anledning av det          isförhållanden. Byggande av en ny färja :i
10271: ;våra isläget i fjol gjorde de berörda skärgårds~   dagens läge motiveras även av det att statsmak-
10272: wmmunerna en framställning hos Väg- och             ten nu bör göra beställningar hos inhemska
10273: Tattenbyggnadsstyrelsen om att dessa färjor         varv för att underlätta det svåra sysselsättnings-
10274: ;kulle förses med starkare maskiner, bl.a. just     läget.
10275: :ör att bättre kunna gå i is. VoV har igång-            Hänvisande till det ovan anförda får jag i
10276: ;att en undersökning av frågan men resultatet       den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
10277: LV den är inte känt. Att maskinerna är svaga        föreskriver tili vederbörande medlem av stat...
10278: >ch utsetts för hög belastning har lett till att    rådet ställa följande spörsmål;
10279: le gått sönder också denna vinter, vilket ytter-
10280: igare försvårat trafiken.                                      Är Regeringen medveten om de åter..
10281:    När alla de nya färjfästena i Galtby, Olofs-             kommande ·problem isförhållandena med-
10282: läs och Kittuis står färdiga är avsikten att de             för för färjtrafiken mellan Galtby i
10283: mvarande färjorna skall ersättas av en större               Korpo och Norrskata och Houtskär, och
10284: :ärja av typ Havsvägen, viiken bättre skulle                om så är,
10285: dara av isförhållanden. Det är dock osäkert                    är Regeringen beredd att som ett led
10286: )ffi ens en sådan färja på ett tillfredsställande           i de &ysselsättningsbefrämjande åtgär-
10287: ;ätt kan sköta trafiken på detta avsnitt under              derna för vår varvsindustrl bygga en
10288: [svintrar.                                                  för vintertrafik särskilt avsedd lands-
10289:    Det är uppenbart att det i dag finns behov               vägsfärja eller, om detta befinns omöj•
10290: w nytt färjmateriel, i 11ynnerhet om inte s.k.              ligt, låta förstärka de nuvarande färjor~
10291: vajerlösa vajerfärjor snart kan sättas i trafik             na och · d«tssas maskiner?
10292:   Helsingfors den 10 februari 1978.
10293: 
10294:                                           Christoffer Taxell
10295: 
10296: 
10297: 
10298: 
10299: D87800300R
10300: 2                                              1978 vp~
10301: 
10302: Kirjallinen kysymys n:o 62.                                                                 Suomenno~
10303: 
10304: 
10305: 
10306: 
10307:                                   Taxell: Jääolosuhteiden aiheuttamista ongelmista saaristoaiueillll
10308: 
10309: 
10310:                          E d u s kun n a n; H e r.r a :P u h e m i e h e 11 e.
10311: 
10312: .. :Jäätilanne on jälleen tänä talvena vaikeutta-     vikin välille. -    Voidaan todeta; että uus
10313: nut Galtbyn ja Norrskatan ja Houtskarin vä-           Korppoon ja Nauvon väliseen liikenteeseen ase
10314: listä ·lauttaliikennettä Turunmaan saaristossa,       tettu lautta tähän mennessä on selviytynyt hy
10315: kuten oli laita myös viime vuonna. On ollut           vin jäissä. -     Lauttayhteyksille tarvetta 01
10316: pakko. peruuttaa vuoroja kumpaankin suun-             osittain Houtskarin-Iniön-Kustavin reitillä
10317: taan siksi, että vuoro jääolosuhteissa kestää pal-    osittain osuudella Kasnäs-Huittisten pääsaaret
10318: jon kauemmin kuin normaalisti. Jos jäätilanne         Tästä syystä olisi aihetta harkita uuden maan
10319: vaikeutuu, mikä vaikuttaa todennäköiseltä, ei         tielautan rakentamista, joka sopisi erityisesti kul
10320: edes rajoitettua aikataulua pystytä pitämään.         kuun jäissä. Ahvenanmaalaiset Grisslan ja Ej
10321: · · Edellä mainituilla matkoilla liikennöivät tällä   dern-tyyppiset maantielautat pystynevät lliken
10322: hetkellä ns. Nauvo-tyyppiset lautat. Viimevuo-        nöimään varsin normaalisti myös vaikeissa jää
10323: tisen vaikean jäätilanteen vuoksi. asianomaiset       oloissa. Uuden lautan rakentamista tällä het
10324: saaristokunnat tekivät esityksen tie- ja vesira-      kellä tukee myös se seikka, että valtiovalla1
10325: kennushallitukselle näiden lauttojen varustami-       tulee nyt tehdä tilauksia kotimaisilta telakoilt:
10326: s~~ta vahvemmilla moottoreilla, mm. juuri jäis-       niiden vaikean työllisyystilanteen helpottami
10327: sä kulkemisen parantamiseksi. TVH on aloitta,         seksi.
10328: nut tutkimuksen kysymyksen johdosta, mutta               Edellä olevan perusteella esitän valtiopäivä
10329: tulos ei ole tiedossa. Se seikka, että moottorit      järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla vai
10330: ovat heikkoja ja niitä on vahvasti kuormitettu,       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaks
10331: on johtanut siihen, että ne ovat menneet rikki        seuraavan kysymyksen:
10332: myös tänä talvena, mikä on edelleen vaikeutta-
10333: nut liikennettä.                                                 Onko Hallitus tietoinen toistuvist:
10334:   '. Kun kaikki Galtbyn, Olofsnäsin ja Kittnisin              pulmista, joita jääolosuhteet aiheuttava
10335: lautan kiinnitykset ovat valmiit, on tarkoitus                Korppoon Galtbyn ja Norrskatan j:
10336: korvata nykyiset lautat Meritie-tyyppisellä lau-              Houtskarin väliselle lauttaliikenteelle, j:
10337: talla, joka paremmin selviäisi jääolosuhteista.               jos on,
10338: On kuitenkin epävarmaa, pystyykö edes tällai-                    onko Hallitus yhtenä telakkateollisuu
10339: nen lautta hoitamaan tyydyttävästi liikennettä                temme työllisyyttä edistävänä vaiheen:
10340: tällä reitillä jäätalven aikana.                              valmis rakentamaan erityisesti taivilli
10341:     ·On ilmeistä, että tällä hetkellä tarvitaan               kenteeseen tarkoitetun maantielautan j:
10342: qutta lauttakalustoa, etenkin ellei ns. vaijerit-             jos tämä osoittautuu mahdottomaksi
10343: tomia vaijerilauttoja voida pian asettaa liiken-              vahvistamaan nykyisiä lauttoja ja niidet
10344:  teeseen Paraisten, Lillmälön ja Nauvon Proot-                koneita?
10345:     Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1978.
10346: 
10347:                                            Christoffer. Taxell
10348:                                                 N:o.62_                                              3
10349: 
10350: 
10351: 
10352: 
10353:                         Ed us kunnanHerra Puhemiehelle.
10354: 
10355:   ·Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lauttapaikalle - pyritään hankkimaan vuosina
10356: nainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         1980-81. Tällöin sieltä vapautuvien lautta-
10357: >lette 10 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir-       alusten käytöstä tullaan päättämään edellä mai-
10358: eenne n~o 294 ohella toimittanut valtioneu~           nittujen tutkimusten antamia tuloksia apuna
10359: roston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          käyttäen. Joka tapauksessa tullaan Paraisten-
10360: ;:ansanedustaja Christdffer -Taxellin näin kuu-       Nauvon väliltä ns. Meriluokan alus, jonka jäis-
10361: uvasta ·kirjallisesta kysymyksestä n:o 62:            säkulkukykyä on pidettävä riittävänä, siirtä-
10362:                                                       mään Galtbyn, Olofnäsin ja Kittuisten välille
10363:            Onko · Hallitus tietoinen toistuvista      heti kun laiturityöt, joiden ohjelman mukaisesti
10364:         pulmista, joita jääolosuhteet aiheuttavat     pitäisi valmistua tämän vuoden kuluessa, on
10365:         Korppoon Galtbyn ja Norrskatan ja             saatu päätökseen. Sen tilalle Paraisten ja Nau-
10366:         Houtskarin väliselle lauttaliikenteelle, ja   von välille tullaan sijoittamaan jokin toinen
10367:         jos on,                                       lautta-alus. Näin tilanteen Korppoon ja Hout-
10368:            onko Hallitus yhtenä. telakkateollisuu-    skarin välillä pitäisi seuraavaan talvikauteen
10369:         temme työllisyyttä edistävänä vaiheena        mennessä parantua.
10370:         valmis rakentamaan erityisesti talvilii-         Muita alushankintoja saaristotien nykyisille
10371:         kenteeseen tarkoitetun maantielautan ja       lautta-aluspaikoille ei suunnitelmissa ole. Sel-
10372:         jos tämä osoittautuu mahdottomaksi,           laisen aluksen hankkiminen, jolla kaikissa jää-
10373:       · vahvistamaan nykyisiä lauttoja ja nii-        olosuhteissa voitaisiin taata häiriötön liikenne,
10374:         den koneita?                                  ei ilman kohtuuttomia kustannuksia ole mah-
10375:                                                       dollista. Tällainen alus olisi mm. syväydeltään
10376:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nykyisiä huomattavasti suurempi, mikä puo-
10377: vasti seuraavaa:                                      lestaan edellyttäisi lauttaväylien huomattavaa
10378:    Tie- ja. vesirakennushallitus on saaristokun-      syventämistä ja juuri valmistuneiden laiturira-
10379: tien esityksestä aloittanut tutkimukset Nagu          kenteiden täydellistä uusimista.
10380: 2:n jäissäkulkukyvyn parantamisesta. Tutkimus            Yhteenvetona voidaan todeta, että talvikan-
10381: valmistuu toukokuun loppuun mennessä, joten           sien liikennettä Korppoon ja Houtskarin välillä
10382: sen tiedot eivät ole vielä käytettävissä. Päätös      pyritään parantamaan Meriluokan aluksilla;
10383: tämän ·.aluksen konetehon suurentamisesta tai         Lassialusten jäissäkulkukyvyn parantamistoi-
10384: muista toimenpiteistä tullaan tekemään tutki-         menpiteistä ja mahdollisesta konetehon parane
10385: muksen valmistuttua.                                  tamisesta päätetään ensi toukokuussa valmistu-
10386:    Uusi lassialus - lähinnä Paraisten-Nauvon          van tutkimuksen jälkeen.
10387:   Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1978.
10388: 
10389:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
10390:                                            19'18 Vf).
10391: 
10392: 
10393: 
10394: 
10395:                           Tlll RiksdAgens Herr Talnun.
10396:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      farkost ..;...;. närmast tili färjfästet Parga~Nag1
10397: ariger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    ---.. åren 1~80-81. Beslut om användningcu
10398: nr 294 av den 10 februari 1978 till veder•        av de farkoster r;om härvid frigörs kommer at
10399: börande medlem av statsrådet översänt av·         fattas med tillhjälp av resultaten av ovan nämn
10400: skrift · av följande av riksdagsman Christoffer   da undersökning. I vart fall kommer den färjl
10401: Taxell ställda spörsmål nr 62:            ·       av s.k. Havsklass, som trafikerar aträckan Par
10402:                                                   gas~Nagu och vars förmåga att köra i is .bö:
10403:           Är. Regeringe_n medveten om d.e åter·   anses tillräcklig, att flyttas till sträckan Galtby
10404:        kommande problem isförhållandena           Olofsnäs och Kittuis genast när arbetena pl
10405:        medför för färjtrafiken mellan Galtby      färjfästena, vilka enligt programmet borde fär
10406:        i Korpo och · Norrskata och Houtskär,      digställas inorn detta år, slutförs. I dess ställ<
10407:        och om så är,                              kommer någon annan frigående fiirja att sätta:
10408:           är Regeringen beredd att ·som ett led   i trafik mellan Pargas och Nagq. Sålunda bord<
10409:        i de sysselsättningsbefrämjande åtgär-     situationen i fråga om trafiken rnellan Korpc
10410:        derna för vår varvsindustri bygga en       och Houtskär förbättras före nästa vintersäsong
10411:        för vintertrafik särskilt avsedd lands-        Det föreligger inte planer på andra farkost
10412:        vägsfärja eller, om detta befinns omöj-    anskaffningar · till skärgårdsvägens nuvarand<
10413:        ligt, låta förstärka de nuvarande fär-     färjfiisten. Det är inte möjligt att till skälig~
10414:        jorna och dessas maskiner?                 kostnader anskaffa en farkost, som skulle kunn~
10415:                                                   garantera störningsfri trafik i alla isförhållan
10416:    Såsom svar då detta spörsmål får jag · vörd-   den. Sådana farkoster vore bl.a. vad djl.lpgåen·
10417: samt anföra följande:                             det beträffar betydligt större än de nuvarande
10418:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har på        vilket för sin del skulle förutsätta ett märk
10419: framställning av skärgårdskommunerna igång-       bart fördjupande av färjfarlederna och ett total1
10420: satt en undersökning som gäller förbättrandet     förnyande av de nyss färdigblivna färjfiistena.
10421: av färjan Nagu 2:s förmåga att köra i is.             Sammanfattningsvis kan konstateras, att man
10422: Undersökningen slutförs före utgången av maj,     med farkoster av Havsklasstypen söker förbiitt·
10423: varför uppgifter från denna inte ännu står till   ra vintertrafiken rnellan Korpo ooh Houtskär.
10424: förfogande. Beslut om utvidgande av denna         Eventuella beslut om lltg!irder i syfte att
10425: farkosts maskineffekt eller om andra åtgärder     förbättra de stytba:ra f!irjornas förtnll.ga att köra
10426: kommer att fattas efter det att undersökningen    i is samt om förbättrande av maskineffekten
10427: slutförts.                                        fattas efter den undersökning som slutförs i
10428:    Avsikten är att försöka anskaffa en ny färj-   maj.
10429:   Helsingfors den 29 mars 1978.
10430: 
10431:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
10432:                                              1978 vp.
10433: 
10434: Kirjallinen kysymys n:o 63.
10435: 
10436: 
10437: 
10438: 
10439:                                  Saukkonen: Postitoimipaikkojen hälytysjärjestelmän tehostami-
10440:                                     sesta.
10441: 
10442: 
10443:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
10444: 
10445:    Postitoimipaikkoihin ja niiden yhteydessä           Yhteiskunnan kokemat taloudellliset mene-
10446: oleviin Postipankin konttoreihin kohdistuneet       tykset postimurtojen yhteydessä anastettujen
10447: murrot ovat huolestuttavassa määrin lisäänty-       varojen, posti-, leiima- ja veromerikkien sekä
10448: neet maassamme. Samanaikaisesti kun varsinai-       erilaisten asiakirjojen kautta ovat kuitenkin
10449: set panklkimurrot ovat käyneet melko harvinai-      usein moninkertaiset tehokkaanikin hälytysjär-
10450: siksi tapahtuu postimurtoja yhä yleisemmin eri      jestelmän kustannuksiin verrattuna.
10451: puolilla maatamme.                                     Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
10452:    Pankkimurtojen vähenemiseen ovat aivan il-       järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
10453: meisesti vaikuttaneet vakuutusyhtiöiden aset-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
10454: tamat tiukat vaatimukset pankkien hälytyslait-      tavaksi seuraavan kysymyksen:
10455: teiden osalta. Postitoimipaikoissa, kuten val-
10456: tion laitoksissa yleensäkään, ei ole näitä va-                Mihin to1menpiteisiin Hallitus on
10457: kuutusyhtiöiden asettamia velvoituksia ja aina-            päättänyt ryhtyä postitoimipaikkojen hä-
10458: kin osa'ltaan tästä syystä niiden hä1ytyslaitteet          lytys- ja muun vastaavan turvajärjestel-
10459: ovat puutteellisia.                                        män tehostamiseksi?
10460:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1978.
10461: 
10462:                                          Juhani Saukkonen
10463: 
10464: 
10465: 
10466: 
10467: 0878003080
10468: 2                                              1978 vp.
10469: 
10470: 
10471: 
10472: 
10473:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10474: 
10475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        alueella dievien toimipaikkojen hälytysjärjestel-
10476: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mät. Asennuskohteet on valittu sen mukaisesti,
10477: olette 21 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn            mitkä toimipaikat saatujen selvitysten mukaan
10478: kirjeenne n:o 284 ohella toimittanut valtio-          ilmeisesti ovat rikoksil:le uhanalaisimmat.
10479: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennölksen         Toimipaikkoihin asennetut hälytysjärjestel-
10480: kansanedustaja Juhani Saukkosen näin kuulu-           mät vastaavat liikepankkien ja muiden raha-
10481: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 63:              hitosten hälytysjärjestelmien tasoa. Ainoaao-
10482:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on           kaan hälytysjärjestelmitl.ä varustettuun toimi-
10483:        päättänyt ryhtyä postitoimipaikkojen hä-       pai'kkaan ei ole tehty onnistunutta kassahalvin
10484:        iytys- ja muun vastaavan turvajärjestel-       tai •kaapin murtoa.
10485:        män tehostamiseksi?                               Myönnettyjen määrärahojen ja laadittujen
10486:                                                       suunnitelmien mukaisesti on jo lukuisiin toimi-
10487:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         paikkoihin asennettu asianmukaiset hälytysjär-
10488:                                                       jestelmät, mutta ottaen huomioon laitoksen laa-
10489: vasti seuraavaa:
10490:                                                       jan posti- ja teletoimipaikkaverkoston, yli 3 000
10491:    Liikenneministeriössä ja posti- ja lennätin-       rahaliikennettä harjoittavaa toimipaikkaa, on
10492: hal1ituksessa on jo pitemmän aikaa kiinnitetty        vielä huomattava osa mainituista toimipaikoista
10493: vakavaa huomiota siihen, että posti- ja lennä-        vailla hälytysjärjestelmiä. Tällaisiin toimipaik-
10494: tinlaitoksen toimipaikkoihin kohdistuneet ri-         koihin ovat k.o. rikokset juuri kohdistuneet.
10495: kokset ovat viime vuosien aikana huomatta-               Kuten edellä esitetystä i[menee on posti- ja
10496: vasti lisääntyneet. Erityisesti ovat lisääntyneet     lennätinhal:lituksella olemassa koulutettu asen-
10497: laitoksen eri toimipaikkoihin kohdistuvat tör-        nusorganisaatio suunniteltujen hälytyslaitteiden
10498: keät varkaudet sekä henkilökuntaan ja toimi-          asenousten suorittamiseksi. Hälytyslaitteiden
10499: paikkoihin kohdistuneet aseel:liset ryöstöt. Tä-      asentamista varten on viime vuosina myön-
10500: män vudksi rikosturvallisuustoiminta on posti-        netty määrärahoja seuraavasti:
10501: ja lennätinlaitdksessa organisoitu uudelleen ja
10502: keskitetty posti- ja lennätinhallituksen hallinto-      V. 1973   0   0   ••••••••••                  0   0   ••     500 000 mk
10503: osastoon. Tarkoitukseen myönnettyjen määrä-             V. 1974   0   0   •••••         0   •••   0   ••••           500 000 mk
10504: rahojen turvin on lisäksi ryhdytty määrätietoi-         v. 1975   •   ••••         0   ••••••••               0.     500 000 mk
10505: sesti toimenpiteisiin hälytys- ja turvallisuuslait-     V. 1976   0   •••••••               0   •••••••              800 000 mk
10506: teiden hankkimiseksi laitoksen toimipaikkoihin.         V. 1977   •   •••      0   ••   0   ••••••••               1 831 000 mk
10507: Kun hälytyslaitteilla varustettavien toimipaik-         V. 1978   0   ••   0   ••••••••••                     0.   1 000 000 mk
10508: kojen lukumäärä on varsin suuri ja koska lait-
10509: teiden asennus- ja huoltotyö on sen laatuista,           Edellä mainituista syistä posti- ja lennätin-
10510: että se voidaan suorittaa laitdksen oman hen-         laitoksen henkilökunnan ja omaisuuden tur-
10511: kilökunnan toimesta, on jokaiseen puhelinpii-         vallisuustoimia on entisestään vielä tehos-
10512: riin muodostettu erityinen asennusryhmä, jon-         tettava ja sen toimipaikkoja varustettava vielä
10513: ka tehtävänä on asentaa ja huoltaa piirinsä           nykyistä enemmän hälytysjärjestelmillä.
10514:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1978.
10515: 
10516:                                                             Vt. liikenneministeri Eino Uusitalo
10517:                                                 N:o 63                                                                      3
10518: 
10519: 
10520: 
10521: 
10522:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10523: 
10524:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tande av vilka anstalter som enligt erhållna ut-
10525: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            redningar är mest hotade av brottshandlingar.
10526: velse nr 284 av den 21 februari 1978 tili               De larmsystem som installerats i anstalterna
10527: vederbörande medlem av statsrådet översänt           motsvarar nivån på affärsbankernas och andra
10528: avskrift av följande av riksdagsman Juhani           penninginrättningars larmsystem. Inte ett enda
10529: Saukkonen undertecknade spörsmål nr 63:              lyckat kassavalvs- eller kassaskåpsinbrott har
10530:           Vilka åtgärder har Regeringen be-          genomförts i anstalter som är utrustade med
10531:        slutat vidta i avsikt att effektivera         larmsystem.
10532:        postanstalternas larmsystem och andra            I enlighet med beviljade anslag och upp-
10533:        motsvarande säkerhetssystem?                  gjorda planer har ett flertal anstalter utrustats
10534:                                                      med adekvata larmsystem, men med beaktande
10535:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       av verkets omfattande post- och teleanstalts-
10536: samt anföra följande:                                nät, över 3 000 anstalter som ombesörjer pen-
10537:                                                      ningrörelse, saknar ett betydande antal av
10538:     I trafikministeriet och post- och telegrafsty-   nämnda anstalter fortfarande larmsystem. Det
10539: relsen har man redan en längre tid ägnat all-        är just mot sådana anstalter som ifrågavaran-
10540: varlig uppmärksamhet åt det faktum, att den          de brott har varit riktade.
10541: mot post- och telegrafverkets anstalter riktade         Såsom av det ovan anförda framgår, har
10542: brottsligheten ökat avsevärt de senaste åren.        post- och telegrafstyrelsen en grupp av skolade
10543: ökningen gäller i synnerhet grov stöld och           montörer för installering av de planerade
10544: väpnade rån. Fördenskull har den brotts-             larmanordningarna. För installering av larman-
10545: förebyggande verksamheten i post- och tele-          ordningar har anslag de senaste åren beviljats
10546: grafverket omorganiserats och koncentrerats          som följer:
10547: tili post- och telegrafstyrelsens administrativa
10548: avdelning. Med stöd av för ändamålet bevilja-          år 1973   ••      0.      0.      0   ••••••••              500 000 mk
10549: de anslag har man därtili målmedvetet vidtagit         år 1974   •   0   ••      0   ••••••••               0.     500 000 mk
10550: åtgärder i syfte att förse verkets anstalter med       år 1975   0   0   ••      0   •••••         0.   0   ••     500 000 mk
10551: larm- och säkerhetsanordningar. Då antalet an-         år 1976   ••••••••••••••                              0     800 000 mk
10552: stalter som måste förses med larmanordningar           år 1977   ••••            0   0   •••   0   •••      0.   1 831 000 mk
10553: är rätt stort och då installerings- och service-       år 1978   0   0   0   0   •••••••            0   ••   0   1 000 000 mk
10554: arbetet för anordningarna är av sådant slag
10555: att det kan utföras av verkets egen personal,           Av ovannämnda skäl måste de skyddsåtgär-
10556: har för varje teledistrikt bildats en särskild       der som gäller post- och telegrafverkets perso-
10557: installeringsgrupp med uppgift att installera        nai och egendom göras ännu effektivare och
10558: och sköta larmsystemen för distriktets anstal-       verkets anstalter i ännu större utsträckning än
10559: ter. Installeringsobjekten har valts med beak-       för närvarande förses med larmsystem.
10560:      Helsingfors den 28 mars 1978.
10561: 
10562:                                                               Tf. trafikminister Eino Uusitalo
10563:                                               1978 vp;
10564: 
10565: Kirjallinen kysymys n:o 64.
10566: 
10567: 
10568: 
10569: 
10570:                                   P. Puhakka ym.: Viljelijöiden perustamille yhtymille myönnet-
10571:                                      tävistä lainoista.
10572: 
10573: 
10574:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e mi e h e 11 e.
10575: 
10576:    Eduskunta edellytti maatilalakia säätäessään~     tietysti my& muut viljelijöiden keskeiset: .yb.:.
10577: että yksityisten viljelijöiden perustamille yhty:    teishankkeet. Juuri suuresta kustannusten nou~
10578: mille, joiden tarkoituksena on harjoittaa maa-       susta johtuen ja toisaalta pienviljelijäin toimeen~
10579: taloudellista yhteistoimintaa, voidaan myöntää       tulon vaikeutumisen vuoksi ovat viljelijöidea
10580: maatilalain mukaisia kaikkia lainoja. Eduskunta      yhteishankkeet kustannusten alentamiseksi tul-
10581: kuten nmistetaan muutti hallituksen esitystä         leet entistä ajankohtaisemmiksi.
10582: siten, että viljelijöiden keskeiset yhteishankkeet      Kommunistit ovat sitä mieltä, että maatila-
10583: lainan saannissa asetettiin samaan asemaan kuin      lain soveltamiseen on ryhdyttävä myös siltä
10584: yksityiset viljelijät. Tästä eduskunnan nimen-       osin, että lainoja myönnetään viljelijöiden kes-
10585: omaisesta tahdosta huolimatta· ei viljelijöiden      keisille maataloudellisille yhteistoimintahank-
10586: keskeisille maataloudellisille yhteishankkeille      keille.
10587: ole ryhdytty lainoja myöntämään. Hallitus ei            Edellä lausutun perusteella ja vailtiopäiväjär-
10588: siis ole ryhtynyt käytännössä toteuttamaan           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin v,iitaten esitäm-
10589: eduskunnan tahtoa.                                   me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas--
10590:    Juuri tuotantokustannusten alentamiseksi          tattavaksi kysym~ksen:                · ··
10591: ovat viime aikoina viljelijät keskenään tehneet
10592: sopimuksia varsinkin· yhteisistä ·konehankinnois"              Milloin ltallitus aikoo ryhtyä sovel-
10593: ta. Tämä onkin järkevää pienviljelijöiden kes-              tamaan maatilalakia myös siltä osin,.
10594: ken, sillä silloin säästetään konehankinnoissa              että viljelijöiden perustamille yhtymille:~
10595: huomattavasti. Monet maatalouskoneet ovat                   joiden tarkoituksena on harjoittaa: roaa-
10596: sellaisia, että niiden vuotuinen käyttöaika on              t.aloudellista yhteistoimintaa, myönne~
10597: lyhyt ja juuri tällaisten koneiden hankkiminen              tään maatilalain mukaisia lainoja sarrioin
10598: yhteistoimin on perusteltua. Kyseeseen tulevat              perustein kuin yksityisille viljelijöille?
10599:      Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1978.
10600: 
10601:          Pauli Puhakka                  Oili Suomi                      Pauli Uitto
10602:          Heimo Rekonen                  Irma Rosnell                    Jarmo Wahlström
10603:          E.-J. Tennilä                  Pentti Liedes                   Toivo Jokinj.emi
10604: 
10605: 
10606: 
10607: 
10608: 087800292F
10609: 2                                                                 l978vp.
10610: 
10611: 
10612: 
10613: 
10614:                                              Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
10615: 
10616:    Valtiopäiväjärjestyksen 3'7 §.:n 1 mo'me'ntis- ·•                            Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
10617: sa mainitussa tarkoinuksessa Te, Herra Pube-                                vasti seuraavaa:
10618: mi,es; olette 16 päivän!! helmikuuta ~97~, päi,                             . · EHdotus asetuksella· anneti:~viksi tätkemmik-
10619: väty.n ·kirjeenne ohella toitnittaf\ut valttoneuvos•                        si säännöksikisi maatilalain 52 §:n 4 momen-
10620: ton. asianomaiselle jäsenelle jälj~nnöksen kan~                             tissa tarkoitetusta 'viljelijäin maataloudellista
10621: sanedustaja Pauli Puhakan ym. näin kuuluvas,                                yhteistoimintaa ·koskevasta lainoituksesta o?
10622: 1lt kirjallisesta k)l'symyksestä n:o 64:                                    va1misteltavana työtään vielä jatkavassa maatl-
10623:                                                                             lalainsäädäntökomitel!ssa. Sanottua valmistelua
10624: ''~ .         .      Milloin Hallitus . aikoo .ryhtyä sovel-                on ollut ~aikeuttamassa ja ihidastatriassa viljeli-
10625:                   tamaan maatilalakia myös siltä . osin,                    jäin' yhteistoiminnasta ja sen lainoittamisesta
10626:                   että viljelijöiden perustamille yhtymille,                maassamme ·saatujen kokemusten vähäisyys.
10627:                   joiden tarkoituksena on, harjoittaa maa,                  Maatilalainsäädäntökomitean valmistelutyö po.
10628:                   taloudemsta yhtdstoiininta>a, myönne~                     asiassa on ehtinyt niin pitkälle, että se saata-
10629:  . ' ~ ; .\
10630:                   tään maatilalain mukaisia la,inoja s1mf)in                neen päätöikseen tulevan huhtikuun alkupuo:
10631: ,,;     ?
10632:                   per.u11tein kuin · yk~hyisille '-:ilj~lijö~ll~?           lella. ·                  ·   ·
10633:               Helsingissä 23 päivänä. maaliskuuta 197~.
10634: 
10635: 1 ;'.                                                            Maa- ja metsä~alousministeri Johannes Virolainen
10636: i.;';·
10637: 
10638: 
10639: 
10640: ;       f
10641: 
10642: 
10643: 
10644: 
10645:                        .'     .   ~._   ,.
10646: 
10647:                                                                                            '   .. )
10648: 
10649:                                                                                 .... -_,
10650:                                                                                    - ...
10651: 
10652: 
10653: 
10654: 
10655:                                                                            ·, d ; c
10656: 
10657:                              .'
10658:                                                                     ,- ~ /';.         1 ',-' ~
10659:                                              N:o 64                                             3
10660: 
10661: 
10662: 
10663: 
10664:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10665: 
10666:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordninge~       Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
10667: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skn-          samt anföra följande:
10668: velse av den 16 februari 1978 tili vederböran-       Ett förslag tili noggrannare stadganden om
10669: de medlem av statsrådet ,för avgivande av svar    långivning för i 52 § 4 mom. lagen om gårds-
10670: översänt avskrift av följande av riksdagsman      bruksenheter avsett lantbrukssamarbete mellan
10671: Pauli Puhakka m. fl. undertecknade skriftliga     odlare utarbetas i kommitten för beredning av
10672: spörsmål nr 64:                                   lagstiftningen om gårdsbruksenheter, som allt-
10673:                                                   jämt fortsätter med sitt arbete. Dessa stadgan-
10674:           När ämnar Regeringen börja tillämpa     den skulle utfärdas genom förordning. Bered-
10675:        lagen om gårdsbruksenheter även så, att    ningsarbetet har försvårats och fördröjts på
10676:        av enskilda odlare bildade sammanslut-     grund av att erfarenheterna om samavbete mel-
10677:        ningar, vilka har tili syfte att bedriva   lan odlare och långivningen .för detta ändamål
10678:        lantbrukssamarbete, beviljas lån enligt    är så ringa i vårt land. Kommittens bered-
10679:        lagen om gårdsbruksenheter på samma        ningsarbete i detta ärende har kommit så långt
10680:        grunder som enskilda odlare?               att det torde kunna slutföras i början av in-
10681:                                                   kommande april.
10682:      Helsingfors den 23 mars 1978.
10683: 
10684:                                            Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
10685:                                                1978 vp.
10686: 
10687: Kirjallinen kysymys n:o 65.
10688: 
10689: 
10690: 
10691: 
10692:                                    Kortesalmi: Tasavallan Thesideotin vaalin yhteydessä ilmenneistä
10693:                                       epäkohdista.
10694: 
10695: 
10696:                           E d u s k u n n a n H e r r a Pu h e m i e h e 11 e.
10697: 
10698:    Kun Tas·avallan Presidentin vaalitoimitus 15.      kaisen valitsijamiehen kohdalta vaalisalaisuus
10699: 2. 1978 oli tapahtunut ja äänten laskennan jäl-       olisi varmasti säilynyt. Nyt toteutettu vaalilippu-
10700: keen i1meni, että yksi Kekkos-puolueiden valit-        menettely ei siis turvannut täyttä vaalisalaisuutta
10701: sijamiehistä olikin äänestänyt kristillisen liiton     ja oli siis perustuslain vastainen. Mainittakoon,
10702: presidenttiehdokasta eikä Urho Kekkosta, todet-       että esim. eduskunnan puhemiesten vaaleissa
10703: tiin kuinka vaalipaikal1a keskustapuolueen va-        noudatetaan juuri sitä menettelyä, että jokainen
10704: litsijamies ulkoasiainministeriön korkea virka-       kansanedustaja joutuu kirjoittamaan puhemies-
10705: mies alivaltiosihteeri Keijo Korhonen ilmoitti        ehdokkaansa nimen, jolloin kukaan ei pääse sel-
10706: vieressään istuville Kekkos-puolueiden valitsija-     ville siitä, miten kukin kansanedustaja tässä
10707: miehille, että nyt on kunkin s.äi1ytettävä tarkoin    vaalissa äänestää ell ts. vaalisalaisuus säilyy.
10708: jäljelle jääneet vaaliliput, jotta voidaan saada          Edellä selostetut presidentin vaalitoimituk-
10709: selville ja varmistua siitä, kuka karkasi Kekko-      sen tositapahtumat 15. 2. 1978 ovat erittäin va-
10710: sen takaa Westerholmin taakse. Tällainen me-          litettavia ja hälyttävä osoitus suomalaisen kan-
10711: nettely osoittaa hämmästyttävää suomalaisen           ·sanvallan kaventamisesta ja vaalisalaisuuden
10712: kansanvallan vaalisalaisuuden ja yksilöllisen         rikkomisesta. Tästä syystä sekä viitaten valtio-
10713: valinnanvapauden aliarviointia ja kuvastelee          päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
10714: jonkinlaisen diktatuurimaan maTiin mukaista           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10715: järjestelmää, jossa kansan valitsemat luottamus-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10716: miehet kulkevat tiukassa ylhäältä ohjatussa
10717: kontrollissa.                                                     Pitääkö Hallitus sopivana, että tasa-
10718:     Samaa systeemiä kuvasti myös kokoomuslai-                 vallan presidentin vaalitoimituksen edel-
10719: sen valitsijamiehen Ilkka Kanervan komentava                  1ä kokoomuslainen valitsijamies Ilkka
10720: holhoilu, kun hän ·selvällä ja kuuluvalla äänellä             Kanerva kuuluvalla äänellä komensi ja
10721: paimensi kokoomuslaisia valitsijamiehiä, että jo-             holhosi kokoomuslaisia valitsijamiehiä ja
10722: kaisen tulee ennen äänestystä näyttää vaalilip-               käski jokaisen näyttää vaalilippunsa vie-
10723: punsa vierustoverilleen, jotta varmistutaan siitä,            rustoverilleen ennen vaalilipun uurnaan
10724: että kukaan kokoomuslainen valitsijamies "ei                  pudottamista, ja
10725: lähde karkuun" - kuten Kanerva ilmaisi -                         että valitsijamies ja Wkoasiainministe-
10726: eli pois Kekkosen takaa.                                      riön korkea virkamies alivaltiosihteeri
10727:     Vaalisalaisuuden säilymistä vastaan rikkoi                Keijo Korhonen ilmoitti lähellään oleville
10728: myös se viranomaisten menettely, että neljän                  Kekkos-puolueiden valitsijamiehille, että
10729: presidenttiehdokkaan vaaliliput oli valmiiksi                 jokaisen on säilytettävä jäljelle jääneet
10730: painettu ja viides vaalilippu oli tyhjä. Näin voi-           vaalilippunsa, jotta voidaan varmistua
10731: tiin perustuslain vastaisesti päästä selville ja              siitä, kuka Kekkos-puolueiden valitsija-
10732: suorastaan nähdä se, mikäli joku valitsijamies               mies "karkasi" Raino Westerholmin
10733: olisi halunnut kirjoittaa tyhjään lippuun jonkin              taakse,
10734: muun nimen (eli ns. mustan hevosen) kuin                         että vaalilipuista oli perustuslain tur-
10735: painettuna olleen nimen. Vaalilippuja olisi pitä-             vaamaa vaalisalaisuutta rikkoen ennalta
10736: nyt olla kullekin valitsijamiehelle vain yksi, jol-           painettu neljä ja vain yksi oli tyhjä kir-
10737: ioin jokainen valitsijamies olisi joutunut kirjoit-           joittamista varten, joten jokaisen valit-
10738: tamaan ehdokkaansa nimen ja jol1oin myös jo-                 ·sijamiehen äänestyskäyttäytyminen saa-
10739: 0878002836
10740: 2                                            1978 Vp.
10741: 
10742:       tettiin nähdä ja kontrolloida sen mukaan,          vaalitoimituk5en aikana on mahdollist1l
10743:       kirjoittiko hän nimen vai ei ja 'Siis jätti        harjoittaa epäasiallista painostusta valit·
10744:       painetun lipun, ja täten estettiin lain            sijamiehiä kohtaan edellä kerrotulla ta·
10745:       turvaama valitsijamiesten vakaumuksen              valla, sekä
10746:       mukainen äänestys ja kavennettiin olen-               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10747:       naisella tavalla vaalisalaisuutta, ja              näiden perustuslakejamme, kansanval-
10748:          tietääkö Hallitus, että presidentin             taamme ja vaalisalaisuuttamme loukan-
10749:       vaalia koskevat säännökset ovat nykyi-             neiden vakavien ja räikeiden tapahtu·
10750:       sessä tilanteessa johtaneet siihen, että           mien johdosta?
10751:     Helsingissä 16 päivänä helmikuuta 1978.
10752: 
10753:                                        J. Juhani Kortesa1mi
10754:                                                 N:o 65                                                   3
10755: 
10756: 
10757: 
10758: 
10759:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10760: 
10761:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis•sa                  mihin •toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
10762: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                 näiden perustuslakejamme, kansanva1-
10763: dlette 16 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir-               taamme ja vaalisalaisuuttamme loukan-
10764: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-              neiden vakavien ja räikeiden tapahtu-
10765: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja               mien johdosta?
10766: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-
10767: sesta kysymyksestä n:o 65:                               Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
10768:                                                        vasti s·euraavaa:
10769:            Pitääkö Hallitus sopivana, että tasa-
10770:        vallan presidentin vaalitoimituksen edd-           Hallitusmuodon 23 §:n 3 momentin ja tasa-
10771:        1ä kokoomuslainen valitsijamies Ilkka           vallan presidentin vaalista 22. 2. 1924 annetun
10772:        Kanerva kuuluvalla äänellä komensi ja           1ain (59/24) 8 §:n 1 momentin mukaan tasa-
10773:        holhosi kokoomuslaisia valitsijamiehiä ja       valJan presidentin vaali toimitetaan umpilipuin.
10774:        käski jokaisen näyttää vaalilippunsa vie-       Tästä voidaan perustellusti tehdä johtopäätös,
10775:        rostoverilleen ennen vaalilipun uurnaan         että puheena oleva vaali on salainen. On kuiten-
10776:        pudottamista, ja                                kin ilmeiS!tä, että salaisuus on säädetty lähinnä
10777:            että valinsijamies ja ulkoasiainministe-    ja ainoastaan valitsijamiesten oikeuksien suojak-
10778:        riön korkea virkam1es alivaltiosihteeri         si. Valitsijamiehellä on toisin sanoen oikeus pi-
10779:        Keijo Korhonen ilmoitti lähellään oleville      tää omana tietonaan, ketä hän on äänestänyt,
10780:        Kekkos-puolueiden valitsijamiehille, että       mutta vastaavaa velvollisuutta hänellä ei ole.
10781:        jokaisen on säilytettävä jäljelle jääneet       Hän ei siten voi joutua edesvastuuseen sen joh-
10782:        vaalilippunsa, jotta voidaan varmistua          dosta, että hän ilmoittaa, ketä hän on äänestänyt.
10783:        siitä, kuka Kekkos-puolueiden valitsija-        Sen vuoksi olisi erään valitsijamiehen esittämäk-
10784:        mies "karkasi" Raino Westerholmin               si väitetty vaatimus jäljelle jääneiden vaalilippu-
10785:        taakse,                                         jen säilyttämisestä ollut vain henkilökohtainen
10786:            että vaalilipuista oli perus:tuslain tur-   vetoomus eikä sillä olisi ollut mitään asiallista
10787:        vaamaa vaalisalaisuutta rikkoen ennalta         merkitystä. Kaiken lisäksi se olisi kysymyksen
10788:        painettu ndjä ja vain yk!si oli tyhjä kir-      perustelujenkin mukaan voitu kohdistaa vain
10789:        joittamista varten, joten jokaisen valit-       hänen "lähellään oleville Kekkos-puolueiden
10790:        sijamiehen äänestyskäyttäytyminen saa-          vail.itsijamiehille". Sen vuoksi ei tässä yhteydessä
10791:        tettiin nähdä ja kontrol1oida sen mu-           voida myöskään puhua "epäasiallisesta painos-
10792:         kaan, kirjoittiko hän nimen vai -ei ja siis    tuksesta".
10793:         jätti painetun Jipun, ja täten estettiin          Kysymyhessä on edelleen väitetty, että eräs
10794:        lain turvaama valitsijamiesten vakau-           toinen valitsijam1es on "vaalitoimituksen edellä"
10795:         muksen mukainen äänestys j-a kavennet-         kuuluvalla äänellä komentanut oman puolueensa
10796:         tiin olennaisella tavalla vaalisalaisuutta,    valitsijamiehiä käskemällä "jokaisen näyttää
10797:         ja                                             vaalilippunsa vierustoverilleen ennen vaalilipun
10798:            tietääkö Hallitus, että presidentin vaa-    uurnaan pudottamista". Tämän johdosta on to-
10799:         lia koskevat säännökset ovat nykyisessä        dettava, että sikali kuin on kysymys ennen vaali-
10800:         tilanteessa johtaneet siihen, että vaali-      toimitusta tapahtuvasta jonkin puolueen omien
10801:         toimituksen aikana on mahdoliista har-         valitsijamiestensä "valmentamisesta" vaalitoimi-
10802:         joittaa epäasiallista painostusta valitsija-   tusta varten, on kunkin puolueen oma asia, mi-
10803:         miehiä kohtaan edellä kerrotulla tavalla,      ten se tapahtuu ja mitä periaatteita siinä nouda-
10804:         sekä                                           tetaan. Jos tällainen tapahtuisi itse vaalitoimi-
10805: 4                                              1978 vp.
10806: 
10807: tuksen aikana, olisi luonnollisesti kysymys sel-      jossain määrin vaikuttava seikka on eduskunta-
10808: iaisesta häiriötä aiheuttavasta toimenpiteestä,       talon käyttäminen vaalitoimituspaikkana. Kun
10809: jonka vaalitoimituksessa puhetta johtava pää-         200 kansanedustajaa varten varattuun istunto-
10810: ministeri välittömästi kieltäisi.                     saliin joudutaan sijoittamaan paikat 300 valitsija-
10811:    Mitä sitten tulee tasavallan presidentin vaali-    miestä varten, tulevat valitsijamiesten istuimet
10812: toimituksessa 15. 2. 1978 käytettyihin vaalilip-      niin lähelle toisiaan, että tiettyjä hankaluuksia
10813: puihin, on todettava, että niiden varustaminen        syntyy. Näissä olosuhteissa on helpompi suorit-
10814: presidenttiehdokkaiksi asettuneiden nimil1ä vas-      taa "oikean" vaalilipun valinta kuin ehdokkaan
10815: tasi täysin kaikissa aikaisemmissa vaaleiS!Sa nou-    nimen kirjoittaminen. Esipainettujen vaalilippu-
10816: datettua tapaa. Erona aikaisempiin vaaleihin          j·en käyttäminen on myös tå1tä kannalta perus-
10817: verrattuna oli vain se, että vaaliliput nyt painet-   teltua. Ofi sitten kysymys yksinomaan tyhjien
10818: tiin valtion eikä puolueiden itsensä toimesta.        vaalilippujen tai osaksi tyhjien ja osaksi valmiiksi
10819: Näin saatiin kaikki vaaliliput samannäköisiksi ja     painettujen vaalilippujen käyttämisestä, voidaan
10820: paperin osalta samanlaatuisiksi, mikä oli omiaan      vaalisalaisuus edustakuntatalon ollessa toimitus-
10821: lisäämään vaalisalaisuuden säilymistä. Mainitta-      paikkana täydellisesti varmistaa vain ·järjestä-
10822: koon, että kaikkien vaaliliittojen edustajat olivat   mällä muiden vaalien tavoin tarkoitukseen so-
10823: ennalta hyväksyneet noudatetun menettely-             veltuvat äänestyskopit. Kysymys voitaneen ottaa
10824: tavan.                                                pohdinnan kohteeksi valmistauduttaessa seuraa-
10825:    Vaalisalaisuuden säilymisen kannalta asiaan        vaan presidentinvaaliin.
10826:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1978.
10827: 
10828:                                                                          Pääministeri Kalevi Sorsa
10829:                                                 N:o' 65                                             5
10830: 
10831: 
10832: 
10833: 
10834:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e u     T a 1m a n.
10835: 
10836:    X det syfte 37 § 1   mom. rrk~dagsordningen                elektorerna på ovan anfönt sätt, samt
10837: ilnger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse                   vi!ka åtgärder ämnar Regeringen vid-
10838: av den 16 februari 1978 tili vederbörande                     ta med anledning av dessa allvarliga
10839: ~edlem. av statsrådet för avgivande av svar                   och iögonenfallande händelser, som
10840: övers;änt avskrHt av ~öljande av riksdagsman                  kränker våra grundlagar, vår demokrati
10841: J. Juhani Kortesalmi undertedknade skriftliga                 och vår valhemlighet?
10842: spörsmål nr 65:
10843:                                                         Såsom svar på detta spörsmåll får jag vörd-
10844:            Anser Regeringen det lämpligt att          samt anföra följande:
10845:        samlingspartiets elektor Ilkka Kanerva
10846:        före valet av republikens president               Enligt 23 § 3 mom. regeringsformen och
10847:        Jjudligt kommenderade och övervakade           8 § 1 mom. Iagen den 22 februari 1924 an-
10848:        samlingspartiets eleho~er samt befallde        gående vaJ av republikens president (59 /24)
10849:        var och eri atlt visa upp sin valsedel         fönättas valet av republikens president med
10850:        för sidokamraten innan valsedeln lades         slutna sedlar. Härav kan man med fog dra
10851:        i valurnan, och                                den slutsatsen att ifrågavarande vai är hemligt.
10852:            att understatssekreterare Keijo Kor-       Det är dock uppenbart att hemligheten har
10853:        honen, elektor och hög tjänsteman vid          stadgats främst och enbart för att skydda
10854:        ministeriet för utdkesärendena, med-           elektorernas rättigheter. En elektor har med
10855:        delade de elektorer från Kekkonen-par-         andra ord rätt att inte låta någon annan få
10856:        tierna, vilka fanns i hans närhet, att         veta på vem han har röstat, men han har
10857:        var och en skuJle behålla de valsedlar         inte motsvarande skyldighet. Han kan således
10858:        som blivit över, för aJtt man skulle           inte ställas till svars för att han uppger vem
10859:        ({mnna få visshet om viiken elektor            han röstat på. Därför skulle det krav som
10860:        från Kekkonen-partierna som "hoppat            en elektor påstås ha framfört om att de oan-
10861:        över" till Raino Westerholm,                   vända valsedlarna skulle behållas ha varit en-
10862:            att fyra av valsedlarna, i strid mot       dast en personlig vädjan och den skulle inte
10863:        den valhemlighet som tryggas i grund-          ha betytt någonting i sak. Dessutom skulle
10864:         lagen, tryckts på förhand och att en-         den, också enligt motiveringen tili spörsmålet,
10865:        dast en var tom så, aJtt man kunde             ha kunnat riktas endast tili "de elektorer från
10866:         skriva på den, varför varje elektors          Kek'konen-partierna, vilka fanns i hans närhet".
10867:         röstningsbeteende kunde iakttas och           Därför kan man heller inte i detta samman-
10868:        Jrontrolleras i enlighet med huruvida          han tala om "osaklig påtryckning".
10869:        han skrev ett namn eller inte, och                1 spörsmålet påstås vidare att en annan
10870:         alltså gav en tryckt sedel, och att elek-     elek:tor "före valet" hörbart kommenderat sitt
10871:         torerna sålunda hindrades atlt utöva sin      eget partis elektJorer genom att befalla "var
10872:         i la:g tryggade rätt att rösta enligt över-   och en att visa upp sin valsedel för sidokam-
10873:         tygelse och valhemligheten kringskars         raten innan valsedeln lades i valurnan". På
10874:         kännbart, och                                 grund av detta bör det framhållas, att det,
10875:            är Regeringen medveten om att              i den mån det är fråga om "instruering" inför
10876:         stadgandena rörande presidentvalet i          valförrättningen från något partis sida av par-
10877:         nuvarande situation lett tili att det         tiets egna elektorer, är varje partis ensak
10878:         under valförrättningen är möjligt att         hur detta sker och vilken princip som därvid
10879:         utöva osaklig påtryckning gentemot            iakttas. Om sådant skulle ske under själva
10880: 0878002836
10881: 6                                          1978 vp.
10882: 
10883: valförrättningen, vore det natur1igtvis fråga om dagshuset användes som valfönättningsställe.
10884: sådan störande åtgärd, viiken omedelbart Sikulle Då man är tvungen att placera 300 elektorer
10885: förbjudas av statsministern, som för ordet vid i riksdagshusets sessionssal, som är avsedd för
10886: valförrä ttningen.                                200 personer, måste elektorerna sitta så nära
10887:      Vad sedan gäller de valsedlar som använd'es varandra att det uppstår vissa svårigheter. I
10888: vid valet av republikens president den 15 feb- dessa förhålllanden är det lättare att välja
10889: ruari 1978, bör det framhållas att de hade "rätt" valsedel än att skriva kandidatens namn.
10890: försetts med namnen på dem som hade stälh Ä ven med hänsyn till. detta är det mort:iverat
10891: lll!PP som president'kandidater aHdeies på sam- . att använda på förhand tryckta valsedlar. An-
10892: ma sätt som vid tidigare vai. Skillnaden var tingen det är fråga om att använda enbart
10893: endast att valsedlarna nu trycktes av staten tJOmma valsedlar eller delvis tomma och delvis
10894: och inte av partierna själva. På det sättet kom fä11digt tryokta valsedlar, är det ett faktum,
10895: alla valsedlar att se likadana ut och pappers- att valhemligheten, så länge riksdagshuset är
10896: kvaliteten var densamma hos alla, vilket var förnättningsställe, kan tryggas fuHständigt en-
10897: ägnat att öka bevarandet av valhemligheten. dast genom att för ändamålet 1ämpliga röst-
10898: Det kan nämnas att företrädarna för alla val- ningsbås ställs tili förfogande på samma sätt
10899: förbund på förhand hade godkänt detta för- som vid andra vai. Frågan 1:10rde kunna öve:r-
10900: farande.                                          vägas vid förberedelserna för nästa president-
10901:      En omständighet som i någon mån inverkar val.
10902: på bevarandet av valhemligheten är att riks-
10903:     Helsingfors den 22 mars 1978.
10904: 
10905:                                                                  Statsminister Kalevi Sorsa
10906:                                                1978 vp.
10907: 
10908: Kirjallinen kysymys n:o 66.
10909: 
10910: 
10911: 
10912: 
10913:                                   lmpiö ym.: Alkoholijuomien reaalihintojen jälkeenjääneisyydestä
10914:                                      ja siitä aiheutuvista epäkohdista.
10915: 
10916: 
10917:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10918: 
10919:    Ennakkotietojen mukaan alkoholin kulutus              Vastuu valtion taloudesta, kansalaisten ve-
10920: kasvoi viime vuonna pitkään jatkuneesta la-           roista kuten heidän terveysturvastaan ja työ-
10921: masta huolimatta 1,4 % eli lähelle vuoden             voimastaan kuulu valtiovallalle. Päätäntävalta
10922: 197 4 kaikin tavoin korkean kulutuksen tasoa.         alkoholipolitiikasta, jolla on selvästi havaitta-
10923: Vuoden 1977 aikana yksityinen kulutus laski           via yhteyksiä edellä mainittuihin, kuuluu niin
10924: yli 2 %. Alkoholipolitiikassa vuosilla 1974 ja        ikään valtiovallalle. Viime aikoina on ollut ha-
10925: 1977 on yhteistä se, ettei kumpanakaan vuonna         vaittavissa alkoholipolitiikassa vallan siirtymis-
10926: korotettu alkoholin hintoja. Käytäntö osoittaa        tä tahoille, joille päätösvalta ei kuulu suoranai-
10927: todeksi alkoholin käytön tutkijoiden johtopää-        sesti eikä ratkaisevasti.
10928: töksen, minkä mukaan johdonmukaisella hinta-             Maassamme Oy Alko Ab on alkoholin myyn-
10929: politiikalla on merkittävä osuus alkoholipolitii-     nissä monopoliasemassa. Useaan otteeseen on
10930: kan tavoitteiden saavuttamisessa.                     mainitun monopolin eräiden johtavien henkilöi-
10931:     Viime vuosina eduskunnassa käydyissä alko-        den taholta kiinnitetty huomiota hinta-aseen
10932: holipoliittisissa keskusteluissa on voimakkaasti      käyttökelpoisuuteen johdonmukaisessa ja tavoit·
10933: kiinnitetty huomiota siihen, miten alkoholijuo-       teista kiinnipitävässä alkoholipolitiikassa. Viime
10934: mien reaalihinnat ovat jääneet jälkeen yleisestä      kädessä vallan ja vastuun aseet ovat eduskun·
10935: hintakehityksestä ja samalla on vaadittu alko-        nan enemmistöön nojaavan hallituksen hallussa
10936: holin irrottamista elinkustannusindeksistä. Sa-       silloin, kun käytännössä ja todellisuudessa ha-
10937: ma vaatimus on koskenut tupakkaa, jonka käy-          lutaan aikaansaada muutoksia.
10938: tön vähentämiseksi valtiovaltakin on tehostanut          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10939: toimiaan. Indeksistä irrottamisessa ei ole pääs-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10940: ty käytännössä puheita pitemmälle. Ja siinä           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10941: on eräs syy siihen, että vähäisiksi jäävät alko-      vaksi seuraavan kysymyksen:
10942:  holin hinnankorotukset ovat esteenä johdon-
10943:  mukaiselle, tavoitteista kiinni pitävälle alkoho-               Onko Hallitus tietoinen
10944:  lipolitiikalle.                                                 1) alkoholijuomien reaalihintojen 10
10945:     Tammikuussa 1978 suoritettu alkoholijuo-                  % :n suuruisesta jälkeenjääneisyvdestä
10946:  mien 10 %: n keskimääräinen hinnankorotus                    äskeisestä hinnankorotuksesta huolimat-
10947:  merkitsee sitä, että tällä hetkellä ollaan reaali-           ta verrattuna yleiseen hintakehitvkseen,
10948:  hintaindeksin osalta 10 % jäljessä yleisestä hin-
10949:  takehityksestä. Alkoholijuomien alennusmyynti-                  2) alkoholin kulutuksen kasvusta
10950:  tyyppinen hintataso on asetettava täydellä syyl-             viime vuonna lähes vuoden 197 4 suur·
10951:  lä niihin yhteiskuntapoliittisiin yhteyksiin, mi-            kulutuksen tasolle yksityisen kulutuksen
10952:  hin se kuuluu. Liki neljännesmiljoonan työttö-               selvästi samanaikaisesti käännyttyä las-
10953:  män joukossa on kasvava joukko nuoria työttö-                kuun,
10954:  miä, joiden parissa alkoholin käytön probleemat                 3) alkoholipoliittisen    päätösvallan
10955:  yleisesti tunnetaan. Samanaikaises·ti yhteiskunta            joutumisesta merkittäväitä osalta varsi-
10956:  joutuu käyttämään kasvavia summia päirhde-                   naisen valtiovallan ulkopuolella olevien
10957:  huoltoon. Merkillepantavaa on myös se, että                  käsiin, ja jos on,
10958:  huollon kohteena on kasvava nuorten ihmisten                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10959:   ryhmä.                                                      ryhtyä alkoholijuomien irrottamiseksi
10960:  087800301S
10961: 2                                         1978.vp.
10962: 
10963:      elinkustannusindeksistä, jotta maassam-           man, mm. suurten työttömien nrää.rän,
10964:      me voidaan harjoittaa johdonmukaista,             etenkin nuorisotyöttömien alkoholisoitu-
10965:      reaalihinnat huomioon ottavaa alkoholi-           mista, säästää päihdehuollon varoja sekä
10966:      juomien hintapolitiikkaa ja siten estää           ennen muuta turvata kansalaisten työ-
10967:      valtiovallan suojeluksessa olevan työvoi-         kyky ja terveyden säilyminen?
10968:     Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 197 8.
10969: 
10970:        Lauri lmpiö                  Ulla Järvilehto            Erkki Korhonen
10971:        Pekka Vilmi                  Juhani Saukkonen            Kerttu Hemmi
10972:        Eeva Kauppi                  Aimo Ajo                   Sylvi Saimo
10973:        Ragnar Granvik               Saara Mikkola              Orvokki Kangas
10974:        Håkan Malm                   Olavi Majlander             Eero Lattula
10975:                   Lea Suti~n                            Veikko Pihläjamäki
10976:                                                                                                    3
10977: 
10978: 
10979: 
10980: 
10981:                        E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
10982: 
10983:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      87. Vuonna 1975 toteutetulla kahdella hinnan-
10984: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       korotuksella saatiin mainittu reaalihintaindeksi
10985: mies, olette 17 päivänä helmikuuta 1978 päivä-     kohoamaan pistelukuun 94, mutta korotukset
10986: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston   eivät kuitenkaan rittäneet reaalihintaindeksin
10987: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      nostamiseen vuosien 1951-73 keskimääräiselle
10988: edustaja Lauri lmpiön ym. näin kuuluvasta kir-     tasolle, joka on ollut sadan paikkeilla. Vuon-
10989: jallisesta kysymyksestä n:o 66:                    na 1976 voimassa olleen hintasulun takia alko-
10990:                                                    holijuomien reaali-indeksin arvo putosi piste-
10991:           Onko Hallitus tietoinen                  lukuun 90. Kun vuoden 1977 tulopoliittinen
10992:           1) alkoholijuomien reaalihintojen 10     ratkaisu jälleen edellytti. ns. Liinamaan suosi-
10993:        % :n suuruisesta jälkeenjääneisyydestä      tuksen mukaisesti pidättyvyyttli alkoholijuo-
10994:        äskdsestä hinnankorotuksesta huolimat-      mien hintojen korottamisen suhteen, johti tä-
10995:        ta verrattuna yleiseen hintakehitykseen,    mä siihen, että alkoholijuomien reaali-indeksi
10996:        2 ) alkoholin kulutuksen kasvusta viime     laski vuoden 1977 marraskuun loppuun men-
10997:        vuonna lähes vuoden 1974 suurkulutuk·       nessä siten, että alkoholijuomien hinnat olivat
10998:        sen tasolle yksityisen kulutuksen sel-      miltei 20 o/o jäljessä muun hintatason kehityk-
10999:        västi samanaikaisesti käännyttyä las-       sestä.
11000:        kuun,                                           Kuitenkin alkoholijuomien hintapolitiikassa
11001:                                                    tulisi pyrkiä tehokkaasti estämään alkoholijuo-
11002:           3 ) alkoholipoliittisen   päätösvallan   mien reaalihintojen lyhytaikainenkin alenemi-
11003:        joutumisesta merkittäväitä osalta varsi-    nen, koska alkoholin hinnoittelulla pystytään
11004:        naisen valtiovallan ulkopuolella olevien    vaikuttamaan sen kulutukseen. Tätä pyrkimystä
11005:        käsiin, ja jos on,                          ovat vaikeuttaneet yleiset talouspoliittiset syyt,
11006:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     lähinnä alkoholijuomien hintojen vaikutus nii-
11007:        ryhtyä alkoholijuomien irrottamiseksi       hin indekseihin, joita käytetään hyväksi tulo-
11008:        elinkustannusindeksistä, jotta maassam-     poliittisissa neuvotteluissa. Siten juuri tulopo-
11009:        me voidaan harjoittaa johdonmukaista,       liittiset tekijät ovat estäneet suuruudeltaan ja
11010:        reMlihinnat huomioon ottavaa alkoholi-      tiheydeltään riittävien hinnankorotusten toteut-
11011:        juomien hintapolitiikkaa ja siten estää     tamisen.
11012:        valtiovallan suojeluksessa olevan työvoi-      Alkoholijuomien hintojen tulopoliittisten :kyt-
11013:        man, mm. suurten työttömien määrän,         kentöjen heikentämiseksi onkin esitetty, että
11014:        etenkin nuorisotyöttömien alkoholisoitu·    alkoholijuomat poistettaisiin edellä mainituista
11015:        mista, säästää päihdehuollon varoja sekä    indekseistä. Myös eduskunnan talousvaliokunta
11016:        ennen muuta turvata kansa!.aisten työ-      on Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kertomuk-
11017:        kyky ja terveyden säilyminen?               sen johdosta alkoholiolojen kehityksestä vuon-
11018:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta·       na 1975 antamassaan mietinnössä edellyttänyt,
11019: vasti seuraavaa:                                   että parlamentaarisen alkoholikomitean olisi
11020:                                                    tutkittava keinot irrottaa alkoholi nykyisistä
11021:   Allwholijuomien hintataso on maassamme vii-      indeksi järjestelmistä.
11022: me vuosina jäänyt ajoittain voimakkaasti jäl-          Parlamentaarisen alkoholikomitean tvön ol-
11023: keen kulutushyödykkeiden hintakehityksestä.        lessa parhaillaan vireillä ei hallitus pidä tässä
11024: Esimerkiksi vuonna 1974 vuositasolla alkoholi-     vaiheessa tarkoituksenmukaisena ryhtyä asias-
11025: juomien reaalihintaindeksi putosi pistelukuun      sa muihin toimenpiteisiin.
11026:      Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1978.
11027: 
11028:                                                                     Ministeri Olavi Martikainen
11029:  4                                             1978 vp.
11030: 
11031: 
11032: 
11033: 
11034:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11035: 
11036:     I det ·syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Genom de två prisförhöjningarna år 1975 steg
11037:  anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       sagda realprisindex till poängtalet 94, men
11038:  av den 17 februari 1978 tili vederbörande           förhöjningarna var inte tilifyllest för att höja
11039:  medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      realprisindex tili den genomsnittliga nivån åren
11040:  jande av riksdagsman Lauri Impiö m.fl. ställda      1951-73, viiken varit omkring hundra. På
11041:  spörsmål nr 66:                                     grund av .det prisstopp som var i kraft år 1976
11042:                                                      sjönk alkoholdryckernas realindexvärde tili
11043:                .Är Regeringen medveten om att        poängtalet 90. Då det inkomstpolitiska helhets-
11044:               .1) alkoholdryckernas realpriser oak- avgörandet år 1977 återigen i enlighet med
11045:             tat den nyligen verkställda prisfövhöj- den s.k. Liinamaa-rekommendationen förutsatte
11046:            ningen släpar efter med 10% i jäm- återhållsamhet i fråga om höjande ·av alkohol-
11047:            förelse med den allmänna prisutveck- dryckernas pris, ledde detta tili att alkohol-
11048:            lingen, .                                 dryckernas realindex före utgången av novem-
11049:                2) alkoholkonsumtionen förra året ber 1977 sjunkit så, att alkoholdryckernas pris
11050:            ökade tili .nära samma nivå som under med nästan 20 % släpade efter den övriga pris-
11051:             197 4 års storkonsumtion, medan den nivåns utveckling.
11052:            privata konsumtionen samtidigt var           I prispolitiken borde man emellertid för al-
11053:            klart 1 nedgående,                        koholdryckernas del sträva tili att effektivt för-
11054:               ·3 ) den alkoholpolitiska beslutande- hindra även en kortvarig sänkning av alkohol-
11055:            rätten till betydande del har övergått i dryckernas realpris, emedan man genom alko-
11056:            utamör • den egentliga statsniakten lig- holprissättningen kan inverka på konsumtionen.
11057:            gande händer, och om så är fallet,        Detta strävande har försvårats av allmänna eko-
11058:                vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- nomiskpolitiska skäl, främst av den inverkan
11059:            ta i syfte att lösgöra alkoholdryckerna alkoholdryckernas pris har på den index, vilka
11060:            från levnadskostnadsindex, för att man utnyttjas vid de inkömstpolitiska förhandlingar-
11061:            i vårt land skall kunna bedriva en kon- na. Sålunda har just inkomstpolitiska faktorer
11062:            sekvent ptispolitik, som beaktar realpri- rest hinder för verkställandet av tiliräckligt
11063:            serna, i fråga om alkoholdrycker och stora och ofta förekommande prisförhöjningar.
11064:            sålunda förhindra att arbetskraften, som     I syfte att försvaga den inkomstpolitiska
11065:            står undet statsmaktens hägn, bl.a. det sammankopplingen med alkoholdryckernas pris
11066:            stora antalet arbetslösa och särskilt de har anförts, att alkoholdryckerna skulle avlägs-
11067:            arbetslÖsa unga alkoholiseras, spara na:s ur ovan nämnda index. Ä ven riksdagens
11068:            rusvårdsmedel och framför allt t:rygga ekonoiniutskott har i sitt betänkimde om al-
11069:            medborgarnas fortsatta arbetsförmåga koholförhållandena år 1975, vilket det avgivit
11070:            och hälsa?                     ·          med anledning av förvaltningsrådets för Oy
11071:                                                      Alko Ab berättelse, förutsatt, att den parla-
11072:      Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd- mentariska alkoholkommitten skall' undersöka
11073:   ~amt anföra följande:                              sätten att lösgöra alkoholen från de nuvarande
11074:      Prisnivån för alkoholdrycker har i vårt land indexsystemen.
11075:   under de. senaste åre:n tidvis blivit starkt efter   Då den parlamentariska alkoholkommittens
11076: · prisutvecklingen för konsumtionsförnödenhe- arbete för närvarande är anhängigt, finner. rege-
11077:   ter •. Exempelvis·år 1974 sjönk alkoholdrytker- . ringen det inte ändamålsenligt att i detta skede
11078:   nas realprisindex på, årsnivå tili poängntlet 87. skrida tili vidare. åtgärder i ärendet.
11079:       Helsingfors den 28 mars 1978.
11080: 
11081:                                                                        Minister Olavi Martikainen
11082: Kirjallinen kysymys n:o 67.
11083: 
11084: 
11085: 
11086: 
11087:                                          Koskenniemi ym.: Inarin kunnassa toimivan Nukkumajoen sahalai-
11088:                                             toksen toiminnan lopettamisesta.
11089: 
11090: 
11091:                                 E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11092:                                                                                                            ;   ·: 7
11093:                                                                                         :;,   <
11094: 
11095: 
11096: 
11097: 
11098:  , Jnarfu. klrkon~~J.~~ä' ~ft tOiftil~\lt jo yli' l. 0       ~iirtäeti ooan työ~teklj8ist1iän . metslitöihin Jå
11099: vi:K)den ft11ll't hyvrula ftrehestyksellä val~ion polt-      osan tgiselle sen omistamalle· Peurllvuonon $.ilL
11100: töainekesk\iksen' · (VAPO) Nukk\tmajoeti B1l·                halle. Samalla ·se .<'fl kieltäytynyt maksama!tå
11101: halaito~. Sen piirissä ~n parhaimmillaan t)'&"               työntekijöille työmatkakorvf!ustii. eikii · kUiteft;
11102: kennellyt jopa .,0 tY~nteldji(li- ympä#. vuoden.             kaan ole suostunut hankkimaan heille siellJ
11103: Viime aikoina ~teldjamailri\ on olliit yli kah~              työsuhdeasuntoa, vaikka päivittäinen ty6matka
11104: &en{(y,menen: ·S~aUa Ofl san3ttu myyntiin pllä-              loodn kirkonkylästä Peuravuonon sahalle on
11105: 'ås~assa1 r$ikelifltl8tii,v!lråa· ja, ratapölkkyjä, · myös   yli :m   km. ·Sall:l8lht .on todettav.a 2 että metsä-
11106: ul~vicmiiin, Sahan ty,öntekljöist« suurin osa                t~ihin siirrc::iyille työn~kijöille ei ol~: turvattu
11107: tjt\ ·• sijoittunut faitt;,ksen -lifheisyyteen •rakenta•     pysyvää työsuhdettll, vaan ·on on joutunut
11108: malla o)llat · pYsyv~t. asunnot ( omakotitaloH.              tämän kautta. työttölliiiksi. · ·
11109: Työnteltijöiden aml'Qattitaito. on työptilkälla erit-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
11110:  täin· ~orkea ... Osa . työnt~ldjöistli on 'kulkenut         §:n 1 momenttiin viitaten esitäm.me valtioneu-
11111: päivittäin· työmatkan 'I'(irmiisen kylästä, ·j~mne           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
11112:  työmatkaa Q1'l 'noin' §0 knl. Vapo        on   maksanut     raavan.kysyxnyksen;
11113:  ty8{riätkakoryautita näille työl}tekijöille.
11114:   • •Kuh salutlaiwk~ · ~valaistus ··i• · hellim-                         Mihin· toimiin Hallitus aikoo eyhtyä-
11115:  ~us. ovtit olleet: pllu~llisia, on niiiden                           ~tlilikseen valtionpolttoainekeskuksen
11116: a;heutta(Jllln . tyqterveydd&iin. haittoihin j~                       suut»Uteltnat lakkauttaa tnenestykseDl·
11117: vlitli'iitekijiiihin. 'puutt~nut paikallinen. työsuo-                 sesti toiminut Nukkumafoen sahalaitd$
11118: }elt.Jvimnomainen, vaatien. ep!ikolttieti kotJau~J­                   lruuin kUnnassa ja siten estää· PYsyvien
11119: tii.. 'Vhpo ei · ole suqsfunut hallir~t~ennuben                       ;työpailtkojen lopettamisen ja tySntekiL
11120: uusimiseen .. ja... tarhavalaistuben Usäätn~.                          jölden tyött<Smäksi jou~urnisen~     .•
11121:                                                                                                                            ..·,
11122: vattn on ryhty1}yt toimiin sahali' lopettami$eksi                                   '                                  ,.)
11123: 
11124: 
11125: 
11126: 
11127:      ·.·Helsingissä 17 ·päivilnli h~ta 1978.
11128: 
11129:                   NiUo ~es'Ken~emi                                        Miltkq !korre
11130:                                                                                                                       '·     ,·;
11131: 
11132: 
11133: 
11134: 
11135:                        .   (;
11136: 
11137: 
11138: 
11139: 
11140: 087800302T
11141: 2
11142: 
11143: 
11144: 
11145: 
11146:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11147:                                                      " .~ ._, '
11148:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          dessa ja Peuravuonon sahan tuotanto noin
11149: f!,a 1n11initussa tarkoitQksessa Te, Herra Puhe-        l~ QOO, PJ.
11150:                                                                     3
11151:                                                                       .. sahatavaraa, ja .ll OQO m . (
11152:                                                                                                           3
11153:                                                                                                               =
11154:  thies, olette 17 päivänä helmikuuta 1978 päi-          110,000 'kpl) ratapölkkyä .. Peuravuonon sahan
11155: ;vätyn .kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         saneerauksiin on Vapo parin9: . viime 'vuonna
11156: .voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      käyttänyt yhteensä n. 2 milj, markkaa.
11157: }lanedustaja Niilo Koskenniemen ym. näin kuu-               Järeän sahapuun hakkuusuunnite. on. Inarissa
11158: ~uvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 67:              noin 73 000 m3 vuodessa ja p~o~a täsi:ä sijoit-
11159:                                                         tuu I val()Sta. etelään ja itääru>levill~. aluejlle.
11160:             Mihin toimiin Hallitus aikoo cyhtyä         Peuravuonon sahan raaka.-~j.rletarve yhdessä
11161:          estääkseen valtion polttoainekeskuksen         vuorossa työskennelle~ on 55 QOO m3 vQodes-
11162:          suunnitelmat lakkauttaa menestykselli-         sa.)narin kunna,n alueella toimii. Vapon lisäksi
11163:        · sesti toiminut Nukkumajoen sahalaitos          useita, pienyrittäjiä,. jotka harjoittavat sirkkeli-
11164:          Inarin kunnassa ja siten estää pysy-           sahausta ja huvilaveistoa. Tät~n kaikelle Inarin
11165:          vien työpaikkojen lopettamisen ja työn-        kunnan alueella hakattavalle sal:!apuulle on ky~
11166:          tekijöiden työttömäksi joutumisen?             syntäii kuru1an alu~ella sijaitsevilla sah()illa.
11167:                                                         . Valtioneuvoston ~ekemän peda~tepäätöksen
11168:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:            ( 24. 2. 1978) muk,aisesti ·.tullaan . Lemmenjoen
11169: , \ Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen val-       kansallispuistoa l~ajentamaan n. 100 oop heh-
11170: pon polttoainekeskuksen sahaustoiminta jakau-           taarilla. Squri osa laaj~nuksesta tulee suunt:au•
11171: t;uu normaaliin puutavaran sahaustoimintaan,            ;umaan . nykyisen .ka,nsallispuisi:pn pohjoispuo-
11172: puutavaran kyllästykseen ja ratapölkkyjen tuot-         lelle Me11esjoen laaksoon. Tämä . toimenpide
11173: .tamise.en. Vapo valmistaa valtionrautateiden           tulee vähentämään merkittävä.sti läntisen Ina-
11174: tarvit~emat. i:atapölkyt omatoimisesti sahaamal-        rin hakkuumM?.dollisuuksia· jar. kaventaa siten
11175: la ne ·tarkoitukseen. sopivilla sirkkelisahoilla.       Vapon. Nukkumajoen sahan .puu,tavaran .• ~antir
11176: Nämä sirkkelisahat on sijoitettu eri ·puolille          mahdollisuuksia,            ··    · , · . · .• . . , ·. .
11177:  maata, pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomeen. Ra-          · Näistä· syistä' Vapo kehittäessälfu sirkkelisaho-
11178:  tapölkyn raaka-aineeksi käytetään sellaista jä-        jensa .toimintaa. 'on kohdistanut . kehittätnis- ja
11179:  reää mäntysahapuuta, jonka halkaisija on vähin-        rakennustyön Peuravuonon sahalle. Se sijaitsee
11180:  tään 23 cm. Tämä sahapuu saa olla oksaisem-            raaka-ainehanlqnnan,. wotteiqel) l varastoinnin ja
11181:  paa kuin tavallinen sahatukki. Vapo saakin ra-         kuljetusten kannalta parhaalla paikalla. Kun
11182:  tapölkkyraaka-aineensa pääasiassa siten, että          lisäksi Nukkumajoen saha on verraten huono-
11183: metsähallitus ja puutavarayhtiöt lajittelevat tuk-      kuntoinen, on valtion polttoainekeskus supis-
11184:  kihankintojensa yhteydessä erilleen järeän ja          tanut sahaustoimintaa Nukkumajoella. Supista-
11185:  oksaisen mäntysahapuun ja toimittavat sen Va-          miseen on vaikuttanut myös se, että Vapon
11186:  pon sirkkelisahoille. Tästä syystä ratapölkky-         ratapölkkytoimitukset VR:lle ovat tänä ja ensi
11187: sahoja Vapolla on kaikkialla päävesistöalueilla.        vuonna 300 000 kpl, kun ne vuosina 1976 ja
11188:     Inarissa Vapolla on kaksi sirkkelisahaa; toi-        1977 olivat vielä 400 000 kpl. Ratapölkyn sa-
11189: nen Nukkumajoen saha lähellä Inarin kirkon-             hausta tullaan Nukkumajoella kuitenkin ajoit-
11190:  kylää ja toinen Ivalosta 20 km koilliseen Virta-       tain suorittamaan.
11191: niemeen päin Peuravuonossa. Sahojen välinen                 Valtion polttoainekeskuksella oli kesällä 1977
11192:  etäisyys on noin 55 km. Nukkumajoen sahan              Nukkumajoella töissä 28 työntekijää. Supistus-
11193:  tuotanto on ollut noin 2 000 m3 sahatavaraa ja         ten vuoksi Vapo tarjosi kaikille työntekijöil-
11194:  4 000 m3 (  =    40 000 kpl) ratapölkkyä vuo-          leen mahdollisuutta siirtyä töihin Peuravuonon
11195:                                               N:o 67
11196: 
11197: sahalle. Ivalossa asuneet 6 työntekijää käytti-        Mahdollisuudet monipuoliseen sahaustoimin-
11198: vät hyväkseen tätä mahdollisuutta. Nukkuma-         taan Nukkumajoella ovat huonot puuraaka-
11199: joella on edelleen sahatavaran varasto- ja myyn-    aineen saannin vaikeutuessa Lemmenjoen kan-
11200: titöissä 5 työntekijää. Lisäksi 2 työntekijää       sallispuiston laajennushankkeen vuoksi ja Va-
11201: Vapo pystyi metsätöissä työllistämään kuluvan       pon toisen, saneerauksen alaisen Peuravuonon
11202: vuoden tammikuun loppuun. Muut 15 työn-             sahalaitoksen läheisyyden vuoksi. Toiminnan
11203: tekijää eivät olleet halukkaita siirtymään Peura-   jatkamismuotoja Nukkumajoella ja Peuravuo-
11204: vuonon sahalle joko työmatkan pituuden tai          non sahalle siirtymään vielä halukkaiden työn-
11205: asuntojen puuttumisen vuoksi. Näistä työnteki-      tekijöiden työmatkajärjestelyjä kauppa- ja teolli-
11206: jöistä osa on muussa toimessa, osa opiskelee        suusministeriö tulee · selvittämään yhdessä Va-
11207: ja osa on työttömänä.                               pon kanssa.
11208:      Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1978.
11209: 
11210:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
11211: 
11212: 
11213:                                                                                                     .i
11214: 
11215: 
11216: 
11217: 
11218:                                                                                                     .J
11219: ·f::.\
11220: 
11221: ('
11222: 
11223: ~1:
11224: 
11225: 
11226: 
11227: 
11228:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
11229: 
11230:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        duktionen har i Nukkumajoki legat vid cirka
11231: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       2 000 m3 sågvara och 4 000 m3 ( 40 000 styck)
11232: av den 17 februari 1978 till vederbörande           sliprar; i Peuravuono har motsvarande siffra
11233: medlein av statsrådet för avgivande av svar         varit cirka 11 000 m3 i båda kategorier ( sliper-
11234: översänt avskrift av följande av riksdagsman        styckantalet har varit 110 000). Bränslecentra-
11235: Niilo Koskenniemi m.fl. ställda skriftliga spörs-   len har under ett par senaste år använt samman-
11236: mål nr 67:                                          lagt cirka 2 miljoner mark på saneringar i
11237:                                                     Peuravuona sågverk.
11238:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Målprognosen för Enare innebör avverkning-
11239:          ta för att förhindra förverkligandet av    ar om cirka 73 000 m3 grovt sågvirke per år.
11240:          statens bränslecentrals planer att ned-    Huvuddelen av denna mängd skulle komma
11241:          lägga Nukkumajoki sågverk, som funge-      från skogstrakterna söder och öster om Ivalo.
11242:          rat resultatrikt i Enare kommun, för att   Råvirkesbehovet i Peuravuona sågverk är -
11243:          man skall undvika slopandet av stadig-     om man arbetar i ett skift - 55 000 m3 i
11244:          varande arbetsplatser och berörda ar-      året. Inom Enare kommun finns förutom sta-
11245:          betstagares arbetslöshet?                  tens bränslecentral även ett flertal mindre före-
11246:                                                     tag, som idkar cirkelsågning och blockhustill-
11247:     Såsom svar på spörsmålet får jag anföra föl-    verkning. För allt det sågvirke som avverkas
11248: jande:                                              inom Enare kommun finns alltså marknader i
11249:    Den sågverksamhet, som statens bränsle-          kommunen.
11250: central såsom en handels- och industriministe-          Enligt ett av statsrådet fattat principbeslut
11251: riet underställd inrättning utövar, indelar sig i    ( av 24. 2. 78) kommer Lemmenjoki national-
11252: normal virkessågning, virkesimpregnering och        park att utökas om cirka 100 000 har. Utvidg-
11253: produktion av sliprar. Bränslecentralen tillver-    ningen kommer att till en stor del drabba Ne-
11254: kar sliprarna för Statsjärnvägarna vid egna         mesjokidalen norr om den nuvarande national-
11255: lämpliga cirkelsågverk. Dessa sågverk är för-       parken. Atgärden kommer att betydligt minska
11256: lagda till landets olika delar, främst till Östra   avverkningsmöjligheterna i Enare kommuns
11257: och Norra Finland. Såsom råvirke för sliper-        västra delar och att härigenom reducera till-
11258: tillverkningen används grovt talltimmer med en      gången till virke vid Nukkumajoki sågverk.
11259: diameter av minst 23 cm. Dylikt virke får vara          Av ovannämnda skäl har statens bränsle-
11260: kvistigare än sågtimmer i allmänhet. Bränsle-       central vid utvecklandet av verksamheten vid
11261: centralen erhåller sitt slipermaterial genom att    sina sågverk koncentrerat utvecklings- och bygg-
11262: forststyrelsen och trävarubolag avskiljer, i sam-   nadsansträngningarna till Peuravuono cirkel-
11263: band med sina timmeranskaffningar, det grova        sågverk. Detta sågverk är med tanke på rå-
11264: och kvistiga tallsågvirket isär och befordrar det   virkesanskaffningen ävensom upplagringen och
11265: till bränslecentralens cirkelsågverk. Bränsle-      transporten av produkter bäst beläget. Då Nuk-
11266: centralen har slipersågverk inom alla huvud-        kumajoki sågverk dessutom är i ett relativt
11267: vattendragsområden.                                 dåligt skick, har bränslecentralen inskränkt såg-
11268:     I Enare har bränslecentralen två cirkelsåg-     ningsverksamheten där. Till inskränkningsbeslu-
11269: verk: ett i Nukkumajoki i närheten av Enare         tet har även bidragit den omständigheten, att
11270: kyrkby, och ett i Peuravuono 20 km nordost          bränslecentralens sliperleveranser till Statsjärn-
11271: om Ivalo mot Virtaniemi. Avståndet mellan           vägarna kommer att under innevarande och
11272: <lessa sågverk är cirka 55 km. Den årliga pro-      nästa år uppgå till 300 000 styck, medan det
11273:                                                N:o 67                                              5
11274: 
11275: ännu år 1976 och 1977 låg vid 400 000 styck.         arbetsresa eller saknande bostad inte beredda
11276: Ä ven i Nukkumajoki kommer dock slipersåg-           att övergå tili arbete vid Peuravuono såg-
11277: ning att även i fortsättningen tidvis förekom-       verk. En del av dem är anställda annanstans,
11278: ma.                                                  en del studerar och en del är utan arbete.
11279:    Statens bränslecentral hade 28 anställda i           Möjligheterna tili en mångsidig sågningsverk-
11280: Nukkumajoki under sommaren 1977. Med an-             samhet i Nukkumajoki är dåliga därför, att
11281: ledning av utförda inskränkningar erbjöd             bränslecentralens sanering underkastade sågverk
11282: bränslecentralen alla sina anställda möjlighet att   i Peuravuono ligger så nära. Dessa möjligheter
11283: få anställning vid Peuravuono sågverk. Sex           kommer att vidare försämras, då utvidgningen
11284: arbetstagare med bostad i Ivalo begagnade            av Lemmenjoki nationalpark förverkligas. Han-
11285: sig av detta tilifälle. I Nukkumajoki finns fort-    dels- och industriministeriet kommer att i
11286: farande fem arbetstagare med uppgift att sörja       samråd med statens bränslecentral reda ut
11287: för lagringen och försäljningen av sågvaror.         de former, i vilka verksamhet i Nukkumajoki
11288: Vidare förmådde bränslecentralen att sysselsätta     kunde fortgå, ävensom de arrangemang, genom
11289: två arbetstagare i skogsarbeten ända tili slutet     vilka arbetsresorna i fråga om sådana arbets-
11290: av innevarande års januari månad. De övriga          tagare, som kanske ännu vili bli anställda vid
11291: arbetstagarna var på grund av antingen lång          Peuravuono sågverk, kunde anordnas.
11292:       Helsingfors den 29 mars 1978.
11293: 
11294:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
11295: 
11296: 
11297: 
11298: 
11299: 087800302T
11300:                                               1978 vp.
11301: 
11302: Kirjallinen kysymys n:o 68.
11303: 
11304: 
11305: 
11306: 
11307:                                   Uitto: Työllisyyskoulutukseen osallistuvien alle 20-vuotiaiden
11308:                                       nuorten koulutustuen suuruudesta.
11309: 
11310: 
11311:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
11312: 
11313:    Nuorison työttömyys on tämän hetken vai-          vuotiai1le, joille olisi ensisijaisesti osoitettava
11314: kein yhteiskunnallinen ongelma. Tällä hetkellä       ammatillista peruskoulutusta. Päivärahojen pie-
11315: maassamme lienee 80 000-90 000 nuorta työt-          nentäminen ei kuiteillkaan vaL~uta kursseille va-
11316: tömänä. Näistä suurin osa on alle 20-vuotiaita.      likoitumiseen, sillä valikoinnin suorittavat työ-
11317:    .A:lle 20-vuotiaiden ammattikoulutus on tar-      voimaviranomaiset tarkkojen säännösten ja mää-
11318: koituksenmukaista järjestää varsinaisissa amma-      räysten nojalla. Työllisyyskoulutus on alle 20-
11319: tillisissa oppilaitoksissa. Työttömyyden vuoksi      vuotiaal:le poikkeuksellinen vaihtoehto, mutta
11320: ja muista syistä varsin monille alle 20-vuotiail-    jos nuori osoitetaan tällaiseen koulutukseen, hä-
11321: le joudutaan antamaan työllisyyskoulutusta am-       nen pitäisi saada täysin samat edut kuin muut-
11322: matillisissa kurssikeskuksissa ja vastaavissa op-    kin samoille kursseille osallistuvat.
11323: pilaitoksissa. Nämä nuoret ovat kuitenkin työl-         Koulutustuki maksetaan kuukausittain. Koke-
11324: lisyyskoulutusta saaviin vanhempiin henkilöi-        musten mukaan olisi parempi, että tuki makset-
11325: hin nähden huonommassa asemassa oppilaille           taisiin lyhyemmin välein, esimerkiksi kahden
11326: annettavan taloudellisen tuen osalta. Työllisyys-    viikon välein.
11327: koulutuksesta annetun asetuksen 37 § :n mu-             Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
11328: kaan koulutukseen Osallistuvalle kurssiaikaisen      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
11329: toimeentulon turvaamiseksi myönnettävän kou-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
11330: lutustuen määrät on porrastettu siten, että päi-     senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11331: vittäinen tuki 20 vuotta täyttäneille on 51 tai
11332: 37 markkaa perheellisyydestä riippuen ja vas-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11333: taavasti alle 20-vuotiaalle 39 tai 28 markkaa.              työllisyyskoulutukseen osallistuvien alle
11334:     Ikäerot eivät voi aiheuttaa kurssilaisten tuen          20-vuotiaiden nuorten koulutustuen
11335: tarpeessa sellaisia eroja, että edellä mainittu             saattamiseksi samansuuruiseksi kuin
11336: porrastus olisi ·perusteltu. Porrastuksen perus-            muille samaan koulutukseen osallistu-
11337: teeksi onkin esitetty se, että työllisyyskoulutus           ville maksettava tuki sekä koulut~stuen
11338: on tarkoitettu vain poikkeuksellisesti alle 20-             maksuvälien lyhentämiseksi kuukaudes-
11339:                                                             ta esimerkiksi kahteen viikkoon?      ·
11340:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1978.
11341: 
11342:                                              Pauli Uitto
11343: 
11344: 
11345: 
11346: 
11347: :>87800293H
11348: 2                                             1978 vp.
11349: 
11350: 
11351: 
11352: 
11353:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
11354: 
11355:  , ValtiopiUväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      20-vuotiaita nuoria. Näitä on tällä hetkellä run-
11356: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sas 10 prosenttia kaikista työllisyyskoulutuk·
11357: olette 17 päivänä helmikuuta 1978 piiivätyn         sessa olevista. Työllisyyskoulutus ei kuitenkaan
11358: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        saa muodostua vaihtoehdoksi kiinteämuotoiselle
11359: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       ammattikoulutukselle silloin kun ammattikou-
11360: edustaja Pauli Uiton näin ·kuuluvasta kirjalli~     lupaikkoja on tarjolla. Ammattikoulujen oppi-
11361: sesta kysymyksestä n:o 68:                          laille ei suoriteta koulutustukea vastaavia kor-
11362:                                                     vauksia., Iän mukaan porrastettuun koulutustu-
11363:             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä keen on päädytty, jotta nuoret, joiden paikka on
11364:          työllisyyskoulutukseen osallistuvien alle kiinteämuotoisessa ammattikoulutuksessa, eivät
11365:          20-vuotiaiden nuorten koulutustuen hakeutuisi kursseille.
11366:          saattamiseksi samansuuruiseksi kuin            Työvoimaministeriö katsoo, että nuorten oh-
11367:          muille samaan koulutukseen osallistu- jaaminen ensisijaisesti ammatillisen kauluksen
11368:         ville maksettava tuki sekä koulutustuen piiriin tulee toteuttaa muilla kuin koulutustuen
11369:          maksuvälien lyhentämiseksi kuukaudes- porrastukseen perustuvilla keinoilla. Tähän on
11370:          ta esimerkiksi kahteen viikkoon?           nykyisen työllisyyskoulutukseen osallistuvien
11371:                                                     vaHntamenettelyn perusteella mahdollisuus.
11372:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Ministeriö katsoo, että mahdollisuudet työl-
11373: vasti seuraavaa:                                    lisyyskoulutukseen osallistuvien koulutustuen
11374:    Työllisyyskoulutuksesta annetun lain · ( 31/ yhdenmukaistamiseen on selvitettävä. Mikäli
11375: 7 6) 12 § :n mukaan työllisyyskoulutuksen ensi- porrastettua tukea edelleen jatketaan, olisi 18
11376: sijaisena tavoitteena on työttömien ja työttö- vuoden täysi-ikäisyysrajana 20 vuotta perustel-
11377: myysuhan alaisten henkilöiden varustaminen sel- lumpi porrastusraja. Ministeriö pitää asiaa .val-
11378: laisella ammattitaidolla, että se mahdollistaa misteltaessa yhteyttä myös opetusministeriöön.
11379: työelämään sijoittumisen. Työllisyyskoulutuk-           Työllisyyskoulutukseen osallistuvien taloudel-
11380: sesta annetun asetuksen ( 206/7 6) 37 §: n mu-       linen  tuki maksetaan valtion tietokonekeskuk-
11381: kaan koulutettavien toimeentulo turvataan kurs- sen keskitetyn atk-järjestelmän avulla: Rahalii-
11382: siaikana. Koulutustuen suuruus on 20 vuotta kenteestä vastaa Postipankki. Maksuvälin pi-
11383: täyttäneelle perheelliselle 51 markkaa ja per- tuus on yksi kuukausi. Lisäksi maksetaan kou-
11384: heettomälle 37 markkaa päivältä. Alle 20-vuo- lutuksen aloittaville oppilaille noin viikon ku-
11385: tiaalle perheelliselle maksettava koulutustuki on luttua koulutuksen alkamisesta koulutustuen
11386: 39 . markkaa ja perheettömälle 28 markkaa päi- ennakko, jonka suuruus perheelliselle on 250
11387: vässä. Lisäksi oppilaat saavat päivittäin ilmai- markkaa ja perheettömälle 150 markkaa.
11388: set ateriat tai ateriakorvauksen. Mikäli oppilas        Maksatusta varten tarvittavan tiedon kerää-
11389: ei voi asua ennen kurssia hankkimassaan asun- minen kurssin järjestäjiltä ja työvoimat~imis­
11390: nossa, saa hän myös ilmaisen majoituksen kurs- toilta, lävistyttäminen, tarkistaminen, korjaami-
11391: siaikana.                                         · nen mahdollisimman virheettömästi sekä mak-
11392:    Työllisyyskoulutus on tarkoitettu aikuisten sujen toimittaminen oppilaiden pankkitileille
11393: työelämässä jo olevien tai olleiden henkilöiden vie tehtyjen selvitysten mukaan nykyisin käy-
11394: uudelleen-, täydennys- ja jatkokoulutukseksi. tettävissä oleviHa resursseilla siinä määrin aikaa,
11395: Ammattikoulut ovat nuorten tie ammattitaidon että kerran kahdessa viikossa tapahtuva maksa-
11396: hankkimiseen. Keskiasteen ammattikoulupaik- tus ei ole teknisesti mahdollista. Maksuvälin
11397: kojen riittämättömyydestä johtuen 01;1 työlli- lyhentäminen on mahdollista vain huomattavia
11398:  syyskoulutukseen jouduttu ottamaan myös alle lisäkustannuksia vaativilla teknisillä ja lisätyö-
11399:                                                     voimajärjestelyillä.
11400:        Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1978.
11401: 
11402:                                                                    Työvoimaministeri Arvo Aalto
11403:                                                N:o 68                                                  3
11404: 
11405: 
11406: 
11407: 
11408:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11409: 
11410:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-             diets yrkesskolor. Dessa personer utgör för när-
11411: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder           varande drygt 10% av samtliga elever i sys-
11412: skrivelse av den 17 februari 1978 tili veder-        selsättningsfrämjande utbildning. Den syssel-
11413: börande medlem av statsrådet för besvarande          sättningsfrämjande utbildningen får dock inte
11414: översänt avskrift av riksdagsman Pauli Uittos        bli ett alternativ tili den ordinarie yrtkesutbild-
11415: skriftliga spörsmål nr 68:                           ningen, då platser finns vid yrkesskolorna. Yr-
11416:                                                      kesskolornas elever erhåller inte ersättningar
11417:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       som motsvarar utbildningsstödet. Sysselsätt-
11418:        ta för att höja utbildningsstödet tili unga   ningsstödets nivåindelning enligt ålder har tagits
11419:        personer under 20 år, som deltar i sys-       i bruk för att de unga, som hör hemma i den
11420:        selsättningsfrämjande utb1ldning, tili        ordinarie yrkesutbildningen, inte skulle söka
11421:        samma nivå som det utbHdningsstöd             sig tili sysselsättningskurser.
11422:        som utgår tili övriga personer som deltar         Arbetskraftsministeriet anser, att anvisande
11423:        i samma utbildning samt för att förkorta      av unga i första hand tili ordinarie yrkesutbild-
11424:        likvidperioden från en månad tili, exem-      ning bör ske genom andra metoder än nivå-
11425:        pelvis, två veckor?                           indelning av utbildningsstödet. Det nuvarande
11426:                                                      förfarandet vid vai av elever tili yrkeskurser
11427:     Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       ger möjlighet att göra detta.
11428: samt följande:                                           Ministeriet anser, att möjligheterna tili fören-
11429:     Enligt 12 § lagen om sysselsättningsfrämjan-     hetligande av utbildningsstödet åt yrkeskursdel-
11430: de utbildning (31/76) är den sysselsättnings-         tagare bör undersökas. Hall åldersindelning
11431: främjande utbildningens främsta uppgift att          skall tillämpas i framtiden, vore myndighets-
11432: förse personer som är arbetslösa ellet hotas         åldern, 18 år, bättre motiveras än 20 årsgränser
11433: av arbets1öshet med sådan yrkesskicklighet som       som nivågräns. Vid ärendets beredande håller
11434: ger dem möjlighet att placera sig i arbetslivet.     arbetskraftsministeriet samtidigt också under-
11435: Enligt 37 § förordningen om sysselsättnings-         visningsministeriet underrättat.
11436: främjande utbildning ( 206/76) garanteras del-          Det ekonomiska understödet till personer
11437: tagarnas utkomst under kurstiden. För person         som deltar i sysselsättningsfrämjande utbildnocng
11438: som fyllt 20 år är utbildningsstödet 51 mark         utbetalas med hjälp av statens datacentrals cen-
11439: per dag för familjeförsörjare samt 37 mark per       trala adb-system. Postbaoken svarar för pen-
11440: dag för person utan familj. Familjeförsörjare        ningöverföringarna. Likvidperioden är en må-
11441: som inte fyllt 20 år erhåller ett utbildnings-       nad. Elever som påbörjar sin utbildning el'hål-
11442: bidrag på 39 mark, medan en person utan fa-          ler dessutom en vecka efter att utbildningen
11443: milj erhMler 28 mark om dagen. Dessutom får          inletts ett förskott på utbildningsstödet, vilket
11444: eleverna dagligen gratis måltider eller ersättning   är 250 mark för familjeförsörjare och 150 mark
11445: för måltid. Hall elever inte kan bo i en bostad      för personer utan familj.
11446: som han har anskaffat före kursen, får han               lnsamlandet av nödvändiga uppgifter från
11447: också gratis inkvartering under kurstiden.           kursarrangörer och arbetskraftsbyråer, upp-
11448:     Den sysselsättningsfrämjande utbildrineen är     gifternas stansning, kontroll, samt korrigering
11449: avsedd för omskolning, fortbildning eller vida-      för att göra dem så riktiga som möjligt tar,
11450: reutbildning av vuxna personer som redan är          enligt företagna utredningar, med nuvarande re-
11451: eller har varit i arbetslivet. Yrkesskolorna utgör   surser så mycket tid, att det inte är tekniskt
11452: de ungas väg tili yrkesskicklighet. Det har dock     möjligt att göra utlbetalningar med två veckors
11453: varit nödvändigt att ta under 20 år gamla unga       intervaller. En förkortning av likvidperioden
11454:  tili sysselsättningsfrämjande utbildning, emedan    kan endast åstadkommas med hjälp av kostnads-
11455: det råder brist på studieplatser vid mellansta-      krävande tekniska arrangemang och extra ar-
11456:                                                      betskraft.
11457:       Helsingfors den 28 mars 1978.
11458: 
11459:                                                                    Arbetskraftsminister Arvo Aalto
11460:                                                1978 vp.
11461: 
11462: Kirjallinen kysymys n:o 69.
11463: 
11464: 
11465: 
11466:                                   Liedes ym.: Oulun yliopiston kasvitieteen laitoksen assis,tehtin
11467:                                       toimen täyttämismenettelystä.
11468: 
11469: 
11470:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11471: 
11472:    Ou1un yliopiston kasvitieteen laitoksella täy-     taan ·aktiivisena yhteiskunnalilisena vaikuttajana.
11473: tettiin 1. 1. 1978 lukien kaksi assistentin tointa    Hän on mm. SKDL:n kaupunginvaltuutettuna
11474: seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Kummankin            Oulussa.
11475: toimen täytössä sivuutettiin hakijoista ainoa,           Syrjäyttämisen takia työttömäklsi joutunut tri
11476: joka on suorittanut tohtorin tutkinnon. Tämä         Haapal'a haki kahta assistentin viransijaisuutta.
11477: hakija -      filosofian tohtori Heikki Haapala      Sijaisuuden turvin hän olisi voinut viedä pää-
11478: - oli hoitanut toista näistä toimista jo mo-         tökseen laajamittaisen Kiiminkijoen tutkimus-
11479: nien vuosien ajan. Toimiin valittiin kaksi li-       projektin, jota hän on johtanut vuodesta 1971
11480: s·ensiaattia, joiden sekä tieteelliset että ope-     lähtien. Projektitla on merkitystä mm. Siuruan
11481: tukselliset ansiot ovat huomattavasti vähäi-          allashankkeen vaikutusten arvioinnis·sa. Kasvi-
11482: semmät kuin tri Haapalan.                             tieteen laitoksen esimies prof. Kupila-Ahven-
11483:    Erityisen huolestuttavaa on, että tässä ta-       niemi ilmoitti jo ennen valintaa tri Haapalalle,
11484: pauksessa olennaiseksi valintaperusteeksi muo-       ettei häntä tulla ottamaan huomioon sijaisuuk-
11485: dostui kasvitieteen laitoksen johdon subjek-         sia täytettäessä. Perusteluksi täile "pannaan-
11486: tiivinen henkilöarviointi hakijoista. Laitoksen      julistukselle" professori ilmoitti sen, että lai-
11487: tiedekunnaHe tekemässä toimentäyttöehdotuk-          toksen johdon aikaisemmasta syrjäytyspäätök-
11488: sessa sanotaan tri Haapalan osoittaneen "va-         sestä oli käyty julkista keskustelua! Laitoksen
11489: litettavan vähäistä yhteistyöhalukkuutta", kun       johto esitti toimiin kahta filosofian kandidaat-
11490: taas hänen edielleen asetetun lisensiaatin sa-       tia. Luonnontieteellisen tiedekunnan kokoukses-
11491: notaan osoittaneen '~kiitettävää yhteistyöhaluk-     sa 2. 2. 1978 käytiin asiasta kärkevä keskustelu,
11492: kuutta". Luonnontieteellisen tiedekunnan de-         jonka jälkeen professorien enemmistö hyväksyi
11493: kaani, kasvideteen laitoksen professori Ha-          laitoksen johdon esityksen. Kolme professoria
11494: vas onkin myöntänyt, että hakijoiden "yhteis-        jätti päätökseen eriävän mielipiteensä. Toinen
11495: työhalukkuus" on ollut ratkaisevana valinta-         niistä filosofian kandidaateista, jotka asetettiin
11496: perusteena. Konkreettisia esimerkkejä tri Haa-       tri Haapalan edelle, on its•e julkisesti tuominnut
11497: palan väitetystä "yhteistyöhalUittomuudesta"         tapahtuneen syrjinnän. Hän on vaatinut tiede-
11498: tai tehtävien laiminlyönneistä ei laitoksen          kuntaa käsittelemään asian uudelleen ja valit-
11499: johdon taholta ole kyetty osoittamaan.               semaan toimeen ylivoimaisesti pätevimmän ha-
11500:    On ennenkuulumatonta, että tieteellisen toi-      kijan, tri Haapalan.
11501: men hakijoita asetellaan pätevyysjärjestykseen           Tapahtumien uusi käänne osoittaa vakuutta-
11502: laitoksen johdon 'suorittamalla subjektiiviselTa     vasti, että kasvitieteen laitoksen johdon sym-
11503: henkilöarvioinnilla. Akateemisia virkoja täytet·     patiat ja antipadat ovat olleet tärkeämpiä valin-
11504: täessä sovetlettavan asiantuntijamenettelyn sään-    taperusteita kuin väitöskirjat, julkaisut ja ope-
11505: töjen mukaan saman laitoksen esimies on jäävi        tu:kselliset ansiot. Kyseessä on kasvitieteen lai-
11506: toimimaan lausunnon ·antajana alaisensa tieteel-     toksen johdon käynnistämä avoin henkilövaino,
11507: lisestä tuotannosta, puhumattakaan siitä, että       jolla pyritään riistämään tri Haapalalta kaikki
11508: hän voisi antaa henkilöarviointeja. Sitäpaitsi       edel'lytykset tutkimustyönsä ja ammattinsa har-
11509: henkilöarviointien esittäminen ei lainkaan kuu-      joittamiseen.
11510: lu tieteellisten toimien täyttömenettelyyn. Täs-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
11511: sä tapauksessa on vielä tunnettua, että kasvi-       § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
11512: tieteen laitoksen johdon asenne tri Haapa-           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11513: laan on kielteinen. Tässä ei liene menkitykset-      seuraavan kysymyksen:
11514: tömänä seiikkana se, että tri Haapala ·tunne-
11515: 087800287A
11516: 2                                              1978 vp.
11517: 
11518:          Onko Hallitus tietoinen Oulun yli-               toben assistentin ja assistentin .viran-
11519:       opistolla tapahtuneesta filosofian toh-             sijaisen toimia täytettäessä, ja
11520:       tori Heikki Haapalaan kohdistuneesta                   mihin toimiin Hallitus ryhtyy maini-
11521:       poliittisesta syrjinnästä krusvitietJeen lai-       tun syrjinnän lopettrumiseksi?
11522:     Helsingi!ssä 17 päivänä helmikuuta 1978.
11523: 
11524:               Pentti Liedes                                   Pau'li Puhakka
11525:                                                 f'J:o 69                                                 3
11526: 
11527: 
11528: 
11529: 
11530:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11531: 
11532:    Valtiopäiväjärj,esty'ksen 37 § :n 1 momentissa     didaatin, dip1omi-insinöörin tai vastaavan kor-
11533: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         keakoulututkinnon suorit.tanut henkilö, joka ei
11534: olette kirjeellänne 17 päivältä helmikuuta 1978       ole suorittanut lisensiaatin tutkintoa, voidaan
11535: lähettänyt valtioneuvos,ton asianomaisen jäse-        ottaa assistentin toimeen enintään kahdeksi kol-
11536: nen vastattavaksi kansanedustaja Liedeksen ym.        mivuotis'kaudeksi. Lisensiaatin tutkinnon suorit-
11537: tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 69:                tanut henkilö voidaan ottaa assistentin toimeen
11538:                                                       kolmanneksikin kolmivuotiskaudeksi ja tohtorin
11539:           Onko Hallitus tietoinen Oulun yli-          arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittanut
11540:        opistölla tapahtuneesta filosofian tohtori     henkilö useammaksikin toimikaudeksi, jos hän
11541:        Heikki Haapalaan kohdistuneesta po1iit-        jatkuvasti suorittaa tieteellistä tutkimustyötä.
11542:        tisesta syrjinnästä kasvitieteen laitoksen         Oulun yliopisto toteaa, että filosofian toh-
11543:        assistentin ja assistentin viransijaisen       tori Haapalan fysioLogian alan julkaisut ei-
11544:        toimia täytettäessä, ja                        vät fysiologis-anatomisen puolen assistentin toi-
11545:           mihin toimiin Hallitus ryhtyy mai-          men alalla yllä toimeen määrätyn henkilön jcl-
11546:        nitun syrjinnän lopettamiseksi?                kaisujen tasolle, koska hänen tutkimusalansa
11547:                                                       on toinen. Ekologis-systemaattisen puolen assis-
11548:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         tentin toimen alalta tohtori Haapalaita puuttuu
11549:     Oullun yliopiston asian johdosta antamasta        tarpeel1inen lajintuntemus 'Sekä systematiikka
11550: selvityksestä ilmenee, että yliopiston luonnon-       ja kasvimaandedettä koskeva koulutus, jota
11551: tieteellisessä tiedekunnassa on ollut 11. 11.         välttämättä tarvitaan opetuksessa ja joka toi-
11552: 1977 jul'kaistUJtla kuulutuksclla haettavana kaksi    meen määrätyllä henkilöllä on.
11553: kasvitiereen assistentin ylimääräistä tointa, jois-       Edelleen Oulun yliopisto toteaa, että assis-
11554: ta toisen tehtäväalue paino~tuu lähinnä eko-          tentin toimet on tarkoitettu jatkokoul'utuspai-
11555: iogis•systemaattiselle puolelle ja toisen lähinnä     koi'ksi, joissa pätevöidytään ja suoritetaan jatko-
11556: fysiologis-anatomiselle pudleTie. Alanmääritys        opintoja ja tutkimustyötä. Haapala sai filosofian
11557: perustuu kasvitieteen laitoksen tutkintovaati-        tohtorin arvon 16. 10. 1969 ja on hoitanut mää-
11558: muksissa o1evaan l'injajakoon. Toimiin tUlli ha-      räaikaista assistentin tointa yli yksitoista vuollta.
11559: kemuksia yhteensä kolmetoista. Yliopiston reh-        Yliopiston kasvitiereen laitoksen kannalta on
11560: tori määräsi 29. 12. 1977 Oulun yliopiston pe-        kuitenkin tärkeätä turvata nuorten tutkimus-
11561: russäännön sisältävän as,etu'ksen (206/59) 32         työstä kiinnostuneiden henkilöiden jälkika'Svu.
11562: § :n mukaisesti luonnontietecllisen tiedekunnan           .Assist,entin toimien täyttämisperusteena on
11563: esityksestä toimiin kaksi filosofian lisensiaatin     siis ollut jatkokoulutusnäkökohdat sekä haki-
11564: tutkinnon suorittanutta henkilöä. Ennen mää-          joid~n julkaisut ja opetukselliset ansiot.
11565: räysten antamista rehtori vielä kuuli luonnon-            Lisäksi Oulun yliopisto huomauttaa, että ky-
11566:  tieteellisen tiedekunnan dekaania, kasvitieteen      symyksessä olevassa tapauksessa esimiesten
11567: laitoksen esimiestä sekä tohtori Heikki Haa-          arvioinnit tohtori Haapalan kyvystä laitoksen
11568:  palaa.                                               toiminnan vaatimaan yhteistoimintaan ovat
11569:     Oulun yliopiston assistenttiohjesäännön mu-       olleet hänelle kielteiset.
11570:  kaan kdpoisuusehtona assistentilla on filosofian         Otilun yliopiston rehtori on yliopiston perus-
11571:  kandidaatin, diplomi-insinöörin tai muu vas-         säännön 41 §:n mukaisesti 9. 2. 1978 teke-
11572:  taava korkeakoulututkinto. .Assistentti otetaan      mä:llään päätöksellä määrännyt kahteen kasvi-
11573:  kdlme vuotta kestäväksi toimikaudeksi. Erityi-        tieteen assistentin ylimääräiseen toimeen viran-
11574:  sistä syistä assistentti voidaan ottaa täyttä toi-   sijaisiksi luonnontieteellisen tidekunnan esityk-
11575:  miikautta lyhyemmäksi aj,aksi. Filosofian kan-       sestä filosofian kandidaatin tutkinnon suoritta-
11576: 4                                            1978 vp.
11577: 
11578: neet henkilöt. Filosofian tohtori Haapil:a oli     oh}esäännön määräämissä puibteissa. Hallitus
11579: ilmoittanut olevansa ha1ukas myös näiden toi-      toteaa lisäksi, että kysymykses,sä olevien toi-
11580: mien hoitajaksi. Viransijaisuuksien täyttö on      mien täyttö on yliopiston sisäinen asia, johon
11581: yliopiston ilmoituksen mukaan tapahtunut pää-      valtioneuvosto11a ei ole mahdollisuutta puuttua.
11582: asiassa samoilla perustei11a kuin edell'ä selos-   Hal1itus tulee kaikesta huolimatta tarkoin seu-
11583: tettu assistentin toimien täyttökin.               raamaan niin Oulun yliopistossa kuin muissakin
11584:    Edellä selostetusra Oulun yliop~ston anta-      korkeakouluissa tapahtuvaa virkojen täyttöä, ja
11585: masta selvityksestä ilmenee, että kysymyksessä     mikäli korkeakouluissa menetd1ään virheelli"
11586: o1evien toimien täyttö ja viransijaisten mää-      sesti, ryhtymään niihin toimenpiteisiin, jotka
11587: rääminen on tapahtunut Ou1un yliopiston pe-        lainsäädännön mukaan ovat valtioneuvoston
11588: russäännön sisä1tävän asetuksen ja assistentti-    käytössä.
11589:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1978.
11590: 
11591:                                                                 Opetusministeri Jaakko Itälä
11592:                                            a
11593:                            T i 11 R i k s d g e n s H e r r T a 1m a n.
11594: 
11595:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Enligt Uleåborgs. universitets assistentreg1e-
11596: a.nger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      mente är kompetensvitlkor för assistent fih
11597: av den 17 februari 1978 ti11J. vederbörande         sofie kandidatexamen, diplomingenjörsexamen
11598: mediJ.em av statsrådet översänt av,skrift av föl-   ellet annan motlsvarandie högskoleexanien.
11599: jande av riksdagsman Liedes m.fl. stätlda spörs-    Assistenrerna antages för en trearig tjänste-
11600: mål nr 69:                                          period. Av särskilda skäl kan en assistent 'an-
11601:                                                     tagas för en kortare tid än den fulla tjänste-
11602:            Ä.r Regeringen medveten om db1 po-       perioden. En person som avlagt filosofie kari~
11603:        litiska diskr1minering vid Uleåborgs uni-    didatexamen, diplomingenjörsexarrnen dler mot-
11604:        versitet, som filosofie doktor Heikki        svarande högskoleexamen, men inte licentiat-
11605:        Haapala utsatts för vid besätrandet av       examen, kan förordnas tili assistentbefattning
11606:        en assi:stentbefattning och vikariatet för   för högst två treårspetioder. En ·person som
11607:        en assistentbefattning vid botaniska in-     avlagt licentiatexamen kan antagas tili en
11608:        stitutionen, och ·                           assisrentbefattning för ytterligare tredje tre-
11609:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     årsperiod och en person som avlagt tili doktors-
11610:        ta för att få ett slut på denna diskri-      grad berättigande lärdomsprov kan antagas för
11611:        minering?                                    ännu flera tjänsteperioder, om han fortsätt-
11612:                                                     ningsvis utför vetenskapligt fovskningsarbete.
11613:    Såsom svar på &~tta rspörsmål får jag vörd-         Uleåborgs univ·ersitet konstaterar, att filoso-
11614: samt anföra följande:                               fie doktor Haapalas publikationer på fysologins
11615:    Av den utredning Uleåborgs universitet läm-      område inte då det gäller området för den
11616: nat med anledning av ärendet framgår, att vid       fysiologisk-anatJomiska sidans assistentbefatt-
11617: universitetets naturvetenskapliga fakultet två      ningar når upp tili den nivå, •som beträffande
11618: extraordinarie assistentbefattningar i botanik      publikationer krävs av den person som förord-
11619: varit lediganslagna att sökas genom en 11. 11.      nas tili befattningen, dtersom hans forsknings-
11620: 1977 offentliggjord kungörelse. Huvudvikten         område är ett annat. Beträffande områdret för
11621: beträffande den ena assistentbefattningens upp-     den ekologisk-systematiska sidans a'Ssistentbe-
11622: giftsområde är närmast lagd vid den ekologisk-      fattning saknar doktor Haapala titlräcklig art-
11623: sys.tematiska sidan och för den andras uppgifts-    kännedom samt utbildning i fråga om syste-
11624: område närmast vid den fysiologisk-anatomiska       matik och växtgeografi, något som nödvändigt-
11625: sidan. Definitionen av områdena grundar sig         vis behövs i undervisningen och som den
11626: på linjeindelningen i botaniska institutionens      person som förordinats tili befattningen inne-
11627: examensfordringar. Sammarnlagt 1nkom tretton        har.
11628: ansökningar tili befattningarna. Universitetets        Vidare konstaterar Uleåborgs universitet, att
11629: rektor förordnade 29. 12. 1977 i enlighet med       assistentbefattningarna är avsedda som platser
11630: 32 § förordningen innefattande 'Statuter för        för postgradual utbildning, genom vilka det är
11631: Uleåborgs universitet (206/59) på framstälT-        möj1igt att göra sig kompetent samt bedriva
11632: ning av naturvetenskapliga fakulteten två per-      fortsatta studier och forskningsarbere. Haapala
11633: soner som avlagt filosofie licentiatexamen til1     e11höll fi1osofie doktorsgrad 16. 10. 1969 och
11634: befattningarna. Innan förordnandena utfärdades      har skött en tidsbestämd assistentbefattning i
11635: hörde rektor äv·en naturvetenskapliga fakulte-      mer än elva år. Ur universiretets bot~tniska
11636:  tens dekanus, botaniska institutionens prefekt     institutions synpunkt är det dock viktigt art:t
11637:  samt doktor Heikki Haapala.
11638: 087800287A
11639: 6
11640: 
11641: trygga återväxten av unga personer som är ligt vad universitet uppger skett huvudsak-
11642: intresserade av forskningsarbete.                 ligen enligt samma grunder som tillämpades
11643:    Grunder för besättandet av assistentbefatt- även vid det ovan beskrivna besättandet av
11644: ningarna har alltså varit synpunkter rörande assistentbefattningarna.
11645: postgraduala studier samt sökandenas publika-        Av den ovan relaterade utredning som
11646: tioner och undervisningsmeriter.                  Uleåborgs universitet lämnat framgår, att be-
11647:    Dessutom framhåller Uleåborgs universitet, sättandet av de ifrågavarande befattningama
11648: att prefekternas omdömen i det ifrågavarande och förordnoodet av vikarierna har skett inom
11649: fallet har varit negativa för doktor Haapalas den av förordningen innefattande statuter för
11650: del beträffande hans förmåga tili~ sadant sam- · Uleåborgs universitet och assistentreglementet
11651: arbete som verksamheten vid institutionen för- bestämda ramen. Regeringen konstaterar dess-
11652: utsätter.                                         utom, att besättandet av de ifrågavarande be-
11653:    Rektor för Uleåborgs universitet har i eniig- fattningarna är universitetets inre angdägen-
11654: het med 41 § statutema för universitetet ge- het, vari statsrådet inte har någon möj1ighet
11655: nom sitt beslut 9. 2. 1978 på framstä11:ning av att ingripa. Regeringen kommer det oaktat att
11656: naturvetenskapliga fakulteten förordnat perso- noggrant följa med besättoodet av tjänster såväl
11657: ner som avlagt filosofie koodidatex:amen tili vid Uleåborgs universitet som vid andra hög-
11658: vikarier för två extraordinarie assis1entbefatt- skoior, och såframt felaktigheter begås kommer
11659: ningar i botanik. Filosofie doktor Haapala hade de åtgärder att vidtas som enligt 1agstif.tningen
11660: anmält sitt intresse för att sköta också dessa står till statsrådets förfogande.
11661: bef.attningar. Besättandet av vi:kariaten har en-
11662:      Helsingfors den 23 mars 1978.
11663: 
11664:                                                         Undervisningsminister Jaakko Itälä
11665:                                              1978 vp.
11666: 
11667: Kirjallinen kysymys n:o 70.
11668: 
11669: 
11670: 
11671: 
11672:                                  Perho ym.: Metsän tuottoperusteiden määräämisestä verotusta
11673:                                     varten.
11674: 
11675: 
11676:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11677: 
11678:    Maa- ja metsätalouden piiriin kuuluvat vero-        Lisäksi on todettava, että veroilmoituksen
11679: velvolliset ovat tämän talven aikana joutumassa     täytön vaikeuden takia pääosa maanviljelijöiden
11680: suuriin vaikeuksiin veroilmoituksensa laatimi-      veroilmoituksista täytetään asiantuntijoiden toi-
11681: sessa sen johdosta, että hallitus ei ole vielä-     mesta. Kun jäljellä on enää rippeet helmikuus-
11682: kään vahvistanut siinä tarvittavaa verokuutio-      ta, veroperusteiden puuttuminen aiheuttaa
11683: metrin hintaa. Verovelvollisella ei näin ollen      suurta ruuhkaa loppukuusta ja runsaasti myö-
11684: ole tietoa metsänsä tuotosta.                       hästymisiä ja niiden johdosta lykkäyspyyntöjä.
11685:    Jo toista vuotta shten muutettiin mm. vero-      Niistä vuorostaan aiheutuu häiriöitä ja työn
11686: kuutiometrin rakennetta, eri puutavaralajien        ruuhkaantumista verotoimistoissa normaaliin
11687: suhteita ja tätä kautta eri metsäveroluokissa       työtahtiin verrattuna.
11688: hehtaaria kohti laskettavaa verokuutiometri-           Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
11689: tuottoa. Kun uudet tuottoluvut puuttuvat, ei        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
11690: verovelvollisella ole niitä veroilmoituksen täy-    nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
11691: tössä välttämättömiä tietoja, jotka aikaisemmin     vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
11692: on vahvistettu jo vuoden alkupäivinä.
11693:    Pääosa Suomen metsänomistajista on maan-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä metsän
11694: viljelijöitä. Heidän tulee täyttää veroilmoituk-            tuottoperusteiden saamiseksi kiireellises-
11695: sensa helmikuun loppuun mennessä. Tätä edel-                ti verovelvollisten tietoon ja niiden
11696: lyttää verohallitus tänäkin vuonna. Tämä sään-              myöhästymisestä aiheutuneiden mahdol-
11697: nös saattaa heidät epäedulliseen asemaan elimi-             listen virheiden ja epäoikeudenmukai-
11698: noimaHa pois mahdollisuuden tasaiseen vero-                 suuksien korjaamiseksi ja korvaamiseksi
11699: kehitykseen mm. poistoja käyttäen. Verotuksen               myöhemmin verovelvollisille?
11700: tasaisuus eri vuosien välillä on tärkeää sekä
11701: verovelvollisen että kuntien verokertymän kan-
11702: nalta.
11703: 
11704:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1978.
11705: 
11706:          Heikki Perho                  Mauri Miettinen                 Tapani Mörttinen
11707:          Toivo T. Pohjala                                              Mikko Asunta
11708: 
11709: 
11710: 
11711: 
11712: 087800303U
11713: 2                                             1978 vp.
11714: 
11715: 
11716: 
11717: 
11718:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11719: 
11720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taiset pinta-alat sekä omistusosuutensa maatilan
11721: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kiinteistöihin. Ilmoitusvelvollisuuden täyttämi-
11722: olette 17 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn           nen ei edellytä metsätalouden markkamääräisen
11723: kirjeenne ohella toimittanut vahioneuvoston          tuoton tai varallisuusarvon ilmoittamista.
11724: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Perhon         Verohallitus toimitti helmikuun 1978 alussa
11725: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä       verovelvollisille erityisen maatilatalouden tuot-
11726: n:o 70:                                              ~to- ja verotusarvolaskelman, josta kävivät ilmi
11727:            Mitä Hallitus aikoo tehdä metsän          vuoden 1977 pinta-ala ja omistustiedot. Tähän
11728:         tuottoperusteiden saamiseksi kiireellises-   laskelmaan sisältyivät uusien veroluokitusten ja
11729:         ti verovelvollisten tietoon ja niiden        veroluokitusten tarkistuksien perusteella tehdyt
11730:         myöhästymisestä aiheutuneiden mahdol-        korjaukset metsäverotustietoihin. Tuotto- ja
11731:         listen virheiden ja epäoikeudenmukai-        verotusarvolaskelmassa verovelvollisen metsä-
11732:         suuksien korjaamiseksi ja korvaamiseksi      maan verokuutiomäärät oli laskettu uusien
11733:         myöhemmin verovelvollisille?                 23. 12. 1976 annetulla asetuksella ( 1042/76)
11734:                                                      vahvistettujen metsäveroperusteiden mukaan.
11735:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Edellä mainitun laskelman ohessa verovel-
11736: vasti seuraavaa:                                     vollisille lähetettiin tiedote maatilatalouden ve-
11737:    Verotuslain 68 a § :n 3 momentin mukaan           roilmoituksen täyttämisestä. Tiedotteessa annet-
11738: valtioneuvoston on vahvistettava maatalouden         tiin myös ohjeet menettelystä, jolla tuotto- ja
11739: ja poronhoidon tuottoperusteet siten, että ve-       verotusarvolaskelman mahdolliset virheellisyy-
11740: rotus tulee oikeaksi ja koko valtakunnassa           det voidaan saada oikaistuksi. Muutoinkin ve-
11741: yhdenmukaiseksi. Valtioneuvosto antoi päätök-        rohallitus pyrkii tiedottamalla saa,ttamaan met-
11742: sen vuonna 1977 saatujen metsätalouden ja            sänomistajien tietoon aikaisemmasta poikkea-
11743: poronhoidon tulojen verotuksessa noudatetta-         van menettelyn veroilmoituksen täyttämisessä.
11744: vista tuottoperusteista 17 päivänä maaliskuuta           Verohallituksen tietoon ei ole tullut, että
11745: 197 8. Aikaisempina vuosina on tuottoperuste-        maatilatalouden veroilmoitusten jättämisessä
11746: päätös yleensä annettu verovuoden lopussa.           olisi tänä vuonna ollut tavanomaista suurempaa
11747: Vaitioneuvoston päätöksen antamiselle ei kui-        ruuhkaa tai myöhästymisiä. Myöskään lykkäys-
11748: tenkaan ole säädetty määräaikaa.                     pyyntöjä ei verotoimistoille. ole asiasta tehtyjen
11749:    Verotuslain 36 §:n 2 momentin mukaan              tiedustelujen mukaan jätetty tavanomaista
11750: veroilmoituksessa metsätaloudesta saadusta tu-       enempää. Lopuksi on todettava, että verovel-
11751: losta on annevtava sellaisen tulon laissa sää-       vollinen voi täydentää veroilmoitustaan vielä
11752: dettyä arvioimista varten tarpeelliset tiedot.       sen jättämisen jälkeen mm. maatalouden poisto-
11753: Metsätulon arviointia varten verovelvollisen on      vaatimusten osalta.
11754: ilmoitettava maatilansa metsämaan veroluokit-
11755:      Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1978.
11756: 
11757:                                                                              Ministeri Esko Rekola
11758:                                              N:o 70                                                3
11759: 
11760: 
11761: 
11762: 
11763:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11764: 
11765:    I det syfte •37 § 1 mom. riksdagsordningen      fyllandet av anmälningsskyldigheten förutsätter
11766: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      inte att intäkt i markbelopp eller förmögen-
11767: av den 17 februari 1968 tili vederbörande          hetsvärde för skogsbruk skall uppges. I början
11768: medlem av statsrådet översänt avskrift av          av februari 1978 sände skattestyrelsen de
11769: följande av riksdagsman Perho m. fl. under-        skattskyldiga en särskild intäkts- och beskatt-
11770: tecknade spörsmål nr 70:                           ningsvärdeuträkning för gårdsbruk, varav fram-
11771:                                                    går uppgifter om areal och egendom för år
11772:           Vad ämnar Regeringen göra i avsikt       1977. I denna uträkning ingår de ändringar
11773:        att snabbt underrätta de skattskyldiga      skogsbeskattningsuppgifterna, som gjorts på
11774:        om intäktsgrunderna för skog och att        basen av nya skatteklassificeringar och jus-
11775:        senare korrigera och gottgöra de skatt-     teringar av skatteklassificeringar. I intäkts- och
11776:        skyldiga för de eventuella fel och orätt-   beskatrtningsvärdeuträkningen är skattekubik-
11777:        visor som en försenad underrättelse         volymen för den skattskyldiges skogsmark be-
11778:        medför?                                     räknad enligt de nya, i förordningen den 23
11779:                                                    december 1976 ( 1042/76) fastställda skogs-
11780:    Såsom svar på de1Jta spörsmål får jag vörd-     skattegrunderna.
11781: samt anföra följande:                                 Jämte ovannämnda uträkning tillställdes de
11782:    Enligt 68 a § 3 mom. beskattningslagen          skattskyldiga information om ifyllandet av
11783: skall statsrådet fastställa intäktsgrunderna för   skattedeklarationsblanketten för gårdsbruk. I
11784: skogshushållning och renskötsel så, att beskatt-   informationen ingick också anvisningar om det
11785: ningen blir rättvis och i hela riket enhetlig.     förfarande, varmed eventuella felaktigheter i
11786: Statsrådet utfärdade den 17 mars 1978 ett          intäkts- och beskattningsvärdeuträkningen kan
11787: beslut angående intäktsgrunderna vid beskatt-      fås rättade. Också i övrigt bemödar sig skatte-
11788: ningen av inkomster som under år 1977              styrelsen om att genom information hålla
11789: erhållits av skogsbruk och renskötsel. Under       skogsägarna underrättade om avvikelser från
11790: tidigare år har beslutet om intäktsgrunderna       tidigare praxis vid ifyllandet av skattedeklara-
11791: i allmänhet utfärdats i slutet av skatrteåret.     tionsblanketten.
11792: Dock finns ingen bestämd tidpunkt stadgad             Skattes,tyrelsen känner inte tili att inlämnan-
11793: för utfärdandet av statsrådets beslut.             det av skattedeklarationer för gårdsbruk detta
11794:    Enligt 36 § 2 mom. beskattningslagen skall      år har medfört värre stockningar eller
11795: angående inkomst av skogsbruk sådana upp-          förseningar än normalt. Inte heller har skatte-
11796: gifter avges, som erfordras för i lag stadgad      byråerna, enligt inhämtade uppgifter, fått
11797: beskattning av sådan inkomst. För uppskatt-        motta flera ansökningar om uppskov än nor-
11798: ning av skogsinkomst bör den skattskyldige         malt. Slutligen kan konstateras, att skattskyldig
11799: uppge de skatteklassificerade arealerna för sin    kan komplettera sin skattedeklarartion också
11800: brukningsenhets skogsmark samt sin egendoms-       efter inlämnandet, bl.a. vad beträffar avskriv-
11801: andel i brukningsenhetens fas,tigheter. Upp-       ningskrav för lantbruk.
11802:      Helsingfors den 30 mars 1978.
11803: 
11804:                                                                        Minister Esko Rekola
11805:                                                1978 vp.
11806: 
11807: Kirjallinen kysymys n:o 71.
11808: 
11809: 
11810: 
11811: 
11812:                                    Kortesalmi: Kotimaisen hevosen käytön edistämises·tä maa- ja
11813:                                       metsätaloudessa.
11814: 
11815: 
11816:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
11817: 
11818:    Suomalainen hevosrotu on. tunnetusti hyvä          Sen vuoksi esim. maa- ja metsätalouden vero-
11819: ominaisuuksiltaan. Vielä sotien jälkeen maam-         tuksessa työhevosen pidosta olisi saatava vas-
11820: me hevoskanta käsitti satoja tuhansia hevosia,        taavanlainen verovähennys kuin on maa- ja met-
11821: mutta nyt niitä on vain muutamia kymmeniä             sätalouskoneilla, joille koituu veroetua kone-
11822: tuhansia. Lisäksi hevostalouden painopiste näyt-      poistoina ja polttoaineen verovähennyksenä.
11823: tää siirtyvän ratsastuksen ja kilpa-ajon puolelle.       Edellä esitetyn johdosta sekä viitaten valtio-
11824:    Kuitenkin kotimaista työhevosta edelleen tar-      päiväjärjestyksen· 37 §:n 1 momenttiin esitän
11825: vitaan. Se on vielä ensiarvoisen tärkeä mm. met-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11826: sätöissä puutavaran ajossa tilanteissa, joissa suu-   vaksi seuraavan kysymyksen:
11827: ret metsäkoneet pilaavat metsää ja taimistoa.
11828: Myös energiatalouden kannalta hevonen maa-                      Aikooko Hallitus ryhtyä suosimaan
11829: ja metsätaloudessa on edullinen, koska se ei                 ja edistämään maamme maa- ja metsä-
11830: tarvitse ulkomaista polttoainetta kuten koneet,              taloudessa kotimaisen hevosen käyttöä
11831: vaan tulee toimeen kotimaisella rehulla. Juuri               esim. takaamaila maa- ja metsätaloudes-
11832: tästä syystä, kun kotimaisiin raaka- ja pohto-               sa työhevosille samankaltaisia vetovä-
11833: aineisiin pannaan tulevaisuudessa yhä enempi                 hennys- ja poistoetuja kuin on maata-
11834: painoa, hevosen käyttöön maa- ja metsätalou-                 louskoneilla ja esim. moottorisahalla?
11835: dessa on suhtauduttava mitä myönteisimmin.
11836:   Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1978.
11837: 
11838:                                          J. Juhani Kortesalmi
11839: 
11840: 
11841: 
11842: 
11843: 087800294]
11844: 2                                            1978 vp.
11845: 
11846: 
11847: 
11848: 
11849:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
11850:                                   '
11851:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Suomenhevoskanta on jatkuvasti pienentynyt
11852: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       varsin voimakkaasti. Esimerkiksi vuoden 1977
11853: olette 17 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn kir·     aikana on ko. hevosten määrä väheritynjt n.
11854: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    4 500:lla niiden määrän oltua sanotun vuoden
11855: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     päättyessä n. 26 700. Myönteistä on kuitenkin
11856: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-     ollut, että vuonna 1977 syntyi varsoja edelHs-
11857: sesta kysymyksestä n:o 71:                          vuotista enemmän. Suomenhevoskannan huoles-
11858:            Aikooko Hallitus ryhtyä suosimaan        tuttavan vähenemisen vuoksi maa- ja metsäta-
11859:         ja edistämään maamme ·maa- ja metsä-        lousministeriö asetti viime joulukuussa työryh-
11860:         taloudessa kotimaisen hevosen käyttöä       män selvittämään, mihin toimenpiteisiin olisi
11861:         esim. takaamaila maa- ja metsätaloudes-     ryhdyttävä hevosten käytön lisäämiseksi ja he-
11862:         sa työhevosille samankaltaisia verovä-      vosten saannin turvaamiseksi mm. maa- ja met~
11863:         hennys- ja poistoetuja kuin on maata-       sätalouden piirissä. Sanotun selvittelytyön, joka
11864:         louskoneilla ja esim. moottorisahalla?      valmistuu kuluvan kevään aikana, yhteydessä
11865:                                                     tulee harkituksi myös vastattavana olevassa ky-
11866:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        symyksessä tarkoitetun luonteisten toimenpitei-
11867: vasti seuraavaa:                                    den tarpeellisuus.
11868:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1978.
11869: 
11870: 
11871:                                              Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
11872:                                              N:o 71                                              3
11873: 
11874: 
11875: 
11876: 
11877:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11878: 
11879:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Stammen av finska hästar har hela tiden
11880: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      minskat mycket starkt. T.ex. under år 1977
11881: av den 17 februari 197 8 tili vederbörande med-    har dessa hästars antal sjunkit med ca 4 500,
11882: lem av statsrådet för avgivande av svar över-      och deras antal var vid utgången av sagda år
11883: sänt avskrift av följande av riksdagsman J. Ju-    ca 26 700. Det är dock positivt att det år 1977
11884: hani Kortesalmi undertecknade skriftliga spörs-    föddes flera föl än under år 1976. På grund
11885: mål nr 71:                                         av att stammen av finska hästar minskat
11886:           Ämnar Regeringen börja gynna och         oroväckande tillsatte jord- och skogsbruksminis-
11887:        främja användningen av den inhemska         teriet i december senaste år en arbetsgrupp med
11888:        hästen i vårt jord- och skogsbruk t.ex.     uppgift att utreda vilka åtgärder som borde
11889:        genom att i jord- och skogsbruket för       vidtas för att öka användningen av hästar och
11890:        arbetshästarna garantera liknande skatte-   trygga tillgången tili hästar bl.a. inom jord-
11891:         avdrag och avskrivningsförmåner som        och skogsbruket. I samband med utrednings-
11892:        de, vilka tillämpas för lantbruksmas-       arbetet, som kommer att slutföras under inne-
11893:        kiner och t.ex. motorsågar?                 varande vår, tas också nödvändigheten av åt-
11894:                                                    gärder av det slag som avses i spörsmålet i
11895:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       övervägande.
11896: samt anföra följande:
11897:   Helsingforsden 2.3 mars 1978.
11898: 
11899: 
11900:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
11901: Kirjallinen kysymys n:o 72.
11902: 
11903: 
11904: 
11905: 
11906:                                      Kortesalmi: Työttömyyden poisltamisesta.
11907: 
11908: 
11909:                            E d u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
11910: 
11911:     Maamme työttömyy& on elll1iitysllli#llep.. Nyt          Edellä esitetyn perusteella .sekä viitateP. v~­
11912:  ta!:'vitaan todella tehokka.ita keinoja työttömyy-      tiopäiväjärjestyksen 37 § :p. 1 m.om.enttiin ~itä.!l
11913:  den vähentämiseksi ja työn lwllQiQitllk~n li-           kunnioittavasti v11ltioneuvoston asiailotnaiselle
11914:  säämiseksi                                              jäsenelle se\ltaavan kysymy~en:
11915:     Maas.samme on tekemätöntä työtii vaikka
11916: ·kuinka paljon. Esim. metsätalouden piirissä on                    Aikooko Hallitu$ ldi.r.eesti ja ~P9k­
11917:  metsänparalU1ustyötä, dsusavottaa, kylvöä, istu-               i}al).sti ryhtyä poistamaan työttömyyttä,
11918:  tusta, ojitusta ja lannoitllsta valtavasti, :Kuitel1-          kohentamaan kansantalout~amllJ.e, lisää-
11919:  kin maassamme pidetään yllä työttömyyttij jopa                 mään vientiämme ja hyödyn~ämään ko-
11920:  niin, että työttömiä on tätä kirjoitettaessa jo                timaisia raaka-ainevaroja osoittamalla
11921:  yli 200 000 ja ulkomaille länteen on työn ha-                  yhä enenevässä määrin työttömiä erilai-
11922:  kuun j.o ehtinyt muuttaa noin 400 000 ihmis-                   siip · kiireelli~iin metsänparannustöihin
11923:  tä. Maamme on rikas myös energiavaroista ja                    sekä käyttämään maamme työtä vailla
11924:  kQtii:naisista raaka-aineista. Esim. maamme met-               olevia työvoimareseryejä tehokkaan jär-
11925:  ~Jissä kasvaa valtavat määrät marjoja ja sieniä,               jestelyn avulla mm. maamme mittaa-
11926:  joista vain murto,.osa kerätään talteen. Näiden                mattomien luonnonantimien kuten met-
11927:  luonnontuotteiden keräilyä ja vientiä lisäämällä               sämaJiojen i!l sienten k~räilyyn, jalostuk-
11928:  saataisiin työtä ja ulkomaanvaluuttaa. Näissäkin               seen ja· ulpsvientijn?       ·
11929:  asioiss11 olisi jo lopultakin ryhdyttäv~ tQI1ii:Qi-
11930:  Qilin.
11931:    Helsingissä 17 päivänä helmikuyta l~78.
11932: 
11933:                                             J. Juhani Kortesalmi
11934: 
11935: 
11936: 
11937: 
11938: 087800304V
11939: 2                                            1978 vp.
11940: 
11941: 
11942: 
11943: 
11944:                          E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
11945: 
11946:    . Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    ten energiavarojen käytön lisäämiseen Tämän
11947:    mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,    lisäksi on valtioneuvosto 9. 1. 1978 tehnyt pe-
11948: ,. olette 17 päivänä helmikuuta 197 8 päivätyn      riaatepäätöksen kotimaisten energialähteiden
11949: · kirjeenne ·ohella toimittanut valtioneuvoston     käytön lisäämisestä valtion laitoksissa ja valtion-
11950:    asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    apua saavissa laitoksissa. Tämän periaatepäätök-
11951:    edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta   sen edellyttämiä toimenpiteitä selvitetään par-
11952:    kirjallisesta kysymyksestä n:o 72:               haillaan yhteistyössä työvoimaministeriön ja
11953:                                                     kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Kaikilla
11954:            Aikooko Hallitus kiireesti ja tehok-     edellä mainituilla toimenpiteillä on kansan-
11955:         kaasti ryhtyä poistamaan työttömyyttä,      taloutta parantava vaikutus.
11956:         kohentamaan kansantalouttamme, lisää-          Myös metsänparannustöihin on osoitettu sekä
11957:         mään vientiämme ja hyödyntämään ko-         varsinaisia metsänparannusvaroja että myös työl-
11958:         timaisia raaka-ainevaroja osoittamalla      lisyysvaroja. Tässä yhteydessä on erityisesti mai-
11959:         yhä enenevässä määrin työttömiä erilai-     nittava kuntien työllistämistuen merkitys met-
11960:         siin kiireellisiin metsänparannustöihin     sänhoidollisissa töissä. Kunnat ovat nimittäin
11961:         sekä käyttämään maamme työtä vailla         perinteisesti käyttäneet työllistämistukimäärära-
11962:         olevia työvoimareservejä tehokkaan jär-     hoja juuri metsänhoidollisten töiden järjestämi-
11963:         jestelyn avulla mm. maamme mittaamat-       seen. Nykyisen käytännön mukaan näitä on
11964:         tomien luonnonantimien kuten metsä-          mahdollista käyttää myös yksityisten omistamis-
11965:         marjojen ja sienten keräilyyn, jalostuk-    sa metsissä yhteistyössä metsänomistajien ja
11966:         seen ja ulosvientiin?                       kunnan kanssa. Kuntien työllistämistukea on li-
11967:                                                     säksi myös metsämarjojen ja sienten keräämisen
11968:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      rahoittaminen.
11969:  vasti seuraavan:                                      Kaikilla edellä mainituilla toimenpiteillä on
11970:     Hallitus on muun muassa sekä elvytysohjel-      osaltaan pyritty parantamaan työllisyystilannetta
11971:  masta että sen jatkotoimenpiteistä päättäessään    ja nimenomaan estämään sen huonontuminen
11972:  kiinnittänyt huomiota nimenomaan työttömyy-        vielä nykyisestäkin tilanteesta.
11973:  den torjuntaan, viennin lisäämiseen ja kotimais-
11974:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1978.
11975: 
11976: 
11977:                                                                       Työvoimaministeri Arvo Aalto
11978:                                                N:o 72                                                3
11979: 
11980: 
11981: 
11982: 
11983:                            T i 11 R i 'k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11984: 
11985:    I den ordning 37 § 1 moment riksdagsord-         vändig. Förutom detta fattade statsrådet 9. 1.
11986: ningen avser _har Ni, Herr Talman, med Eder          1978 ett principbeslut om att användningen av
11987: skrivelse av den 17 februari 1978 tili veder-       inhemska energikällor skall ökas vid statliga
11988: börande medlem av statsrådet för besvarande         inrättningar och inrättningar som erhåller stats-
11989: översänt avskrift av följande av riksdagsman        stöd. Arbetskraftsministeriet och handels- och
11990: ]. Juhani Kortesalmi ställda skriftliga spörsmål    industriministeriet utreder som bäst i samarbete
11991: nr 72:                                              vilka åtgärder detta principbeslut förutsätter.
11992:                                                     Samtliga ovannämnda åtgärder bidrar tili att
11993:           Ämnar Regeringen skyndsamt och            förbättra nationalekonomin.
11994:        effektivt ta sig an att avlägsna arbets-         Såväl egentliga skogsförbättringsanslag som
11995:        löshet, förbättra vår nationalekonomi,       sysselsättningsanslag har anvisats för skogsför-
11996:        öka vår export samt ta tili vara inhems-     bättringsarbeten. I detta sammanhang bör sär-
11997:        ka råvarotillgångar genom att i allt         skilt framhållas sysselsättningsstödet tili kom-
11998:        större omfattning anvisa arbetslösa tili     muner, som har stor betydelse för skogsförbätt-
11999:        brådskande       skogsförbättringsarbeten    ringsarbetena.
12000:        samt att utnyttja genom effektiva arran-         Kommunerna använder av tradition syssel-
12001:        gemang vår arbetslösa arbetskraftsreserv     sättningsanslag för att arrangera skogsförbätt-
12002:        bl.a. för insamlande, förädling och ex-      ringsarbeten. Nuvarande praxis gör det möjligt
12003:        port av omätliga naturtiligångar, såsom      att använda dessa anslag för skogsförbättrings-
12004:        vilda bär och svampar?                       arbeten i privatägda skogar i samarbete med
12005:                                                     skogsägare och kommun. Sysselsättningsstödet
12006:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       tili kommuner används också för finansiering
12007: samt följande:                                      av bär- och svampplockning.
12008:    Regeringen har, bl.a. då den fattade beslut          Samtliga ovannämnda åtgärder är avsedda
12009: om stimulansprogrammet och dess fortsatta           att bidra tili att förbättra sysselsättningen samt,
12010: åtgärder, fäst särskild uppmärksamhet vid ar-       i synnerhet, tili att förhindra en ytterligare
12011: betslöshetens bekämpande, ökande av exporten        försämring.
12012: samt utökande av inhemska energitiligångars an-
12013:      Helsingfors den 30 mars 1978.
12014: 
12015: 
12016:                                                                  Arbetskraftsminister Arvo Aalto
12017:                                                 1978 vp1
12018: 
12019: Skrifdigt 'SpÖrsmål nr 7 3.
12020: 
12021: 
12022: 
12023: 
12024:                                    Sigfrids m; fl.: · Om revision · av stadgandena angående edgång.
12025: 
12026: 
12027:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12028: 
12029:    Lagen kräver under vissa förhållanden, t. ex.          Kyrka och stat Jkommitten har i sitt betän-
12030: vid rättegång ellet när en person tar emot ett         kande · föreslagit att den religiösa eden helt
12031: offentligt uppdrag, edgång av medborgaren.             skulle avlägsnas ur allmän lag och ersättas
12032: Eden kan vara antingen religiös eller ha formen        med en högtidlig försäkran. Om detta förslag
12033: av en högtidlig försäkran. En medborgare, som          förverkligas, skulle det innebära ökat skydd
12034: tillhör ett religiöst samfund som accepterar           för personlig övertygelse för de flesta med-
12035: edgäng, är förpliktad att avlägga en religiös ed,      lemmar av religiösa samfund. Det skulle dock
12036: också om han för sin personliga del skulle hysa        inte lösa problemet med de få, som av sin
12037: samvetsbetänkligheter. Den som inte tillhör            övertygelse hindras också att avge högtidlig
12038: något religiöst samfund eller är medlem av ett         försäkran. Det borde vara angeläget att finna
12039: samfund, vars lära förbjuder avläggande av en          en form för lagstittning, som inte skulle in-
12040: religiös ed, skall i stället avge högtidlig för-       nebära, att en person bestraffas för sin över-
12041: säkran. Vägrar en person att avlägga ed ellet          tygelse.       ·
12042: avge högtidlig försäkran, kan han straffas t.o.m.         Hänvisande tili ovanstående ber underteck·
12043: med fängelse. Tidningspressen berättade nyligen        nade att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
12044: om ett fall, där en person av samvetsskäl              dagsordningen föreskriver till vederbörande
12045: vägrat att avge högtidlig försäkran och därför          medlem av ·stavsrådet få ställa följande spörs-
12046: fängslats.                                             måJ:
12047:     Det är uppenbart, att det finns .tillfällen,
12048: t. ex. vid vittnesförhör i rätten, då en särskilt                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
12049: allvarlig uppmaning till sanningsenlighet, vilket              taga för att åstadkomma sådana stad-
12050:  ju eden innebär, är på sin plats. Man måste                   ganden angående edgång, att .den en-
12051: dock fråga sig, om inte lagstiftningen angående                skilda medborgarens samvetsfrihet tryg-
12052: edgång kunde gestaltas så, att medborgarens                    gas?
12053: samvetsfrihet bättre tryggades än vad nu är
12054:  fallet.                  ·
12055:       Helsingfors den 17 februari 197 8.
12056: 
12057:                Elly Sigfrids                                     Irma Toivanen
12058:                Håkan Malm                                        Anneli Kivitie
12059: 
12060: 
12061: 
12062: 
12063: 087800243W
12064: 2                                            1978 vp.
12065: 
12066: Kirjallinen kysymys n:o 73.                                                                Suomennos.
12067: 
12068: 
12069: 
12070: 
12071:                                  Sigfrids ym.: Valan vannomista koskevien säännösten uudistami-
12072:                                      sesta.
12073: 
12074: 
12075:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12076: 
12077:  . Laki vaatii tietyissä olosuhteissa, esim. oi-    että kansalaisen omantunnonvapaus . turvattai-
12078: keudenkäynnissä tai henkilön ottaessa vastaan       siin paremmin kuin nykyisin.
12079: julkisen tehtävän, kansalaisen valan vannomis-         Kirkko ja valtio -komitea on mietinnössään
12080: ta. Vala voi olla joko uskontoon perustuva tai      ehdottanut, että uskontoon perustuva vala pois-
12081: sillä voi olla juhlallisen vakuutuksen muoto.       tettaisiin yleisestä laista ja korvattaisiin juhlal-
12082: Kansalainen, joka kuuluu sellaiseen uskonnol-       lisella vakuutuksella. Jos tämä ehdotus toteu-
12083: liseen yhteisöön, joka hyväksyy valan vanno-        tetaan, se merkitsee uskonnollisten yhteisöjen
12084: misen, on velvollinen vannomaan uskontoon           useimpien jäsenien henkilökohtaisen vakaumuk-
12085: perustuvan valan, vaikka hänellä henkilökohtai-     sen suojan lisääntymistä. Se ei kuitenkaan rat-
12086: sesti olisi tunnonvaivoja. Sen, joka ei kuulu       kaisisi niiden harvojen pulmaa, joiden vakau-
12087: uskonnolliseen yhteisöön tai on uskonnollisen       mus estää heitä antamasta juhlallista vakuutus-
12088: valan vannomisen kieltävän yhteisön jäsen, tu·      ta. Olisi tärkeää löytää sellainen lainsäädännön
12089: Iee sen sijaan antaa juhlallinen vakuutus. Jos      muoto, joka ei merkitsisi henkilön rankaise-
12090: henkilö kieltäytyy vannomasta valaa tai anta-       mista vakaumuksensa vuoksi.
12091: masta juhlallista vakuutusta, voidaan häntä
12092: rangaista, jopa vankeudella. Lehtitiedot ovat          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
12093: äskettäin kertoneet tapauksesta, jossa henkilö      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
12094: omantunnonsyistä kieltäytyi antamasta juhlallis-    me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12095: ta vakuutusta ja joka tästä syystä vangittiin.      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12096:    On ilmeistä, että on tilanteita, kuten esim.
12097: todistajia kuultaessa oikeudessa, jolloin erityi-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12098: sen vakava kehotus totuudessa pysymiseen va-                ryhtyä sellaisten valan vannomista kos-
12099: lan edellyttämällä tavalla on paikallaan. On                kevien säädösten aikaansaamiseksi, että
12100: kuitenkin kysyttävä, eikö valan vannomista                  yksityisen kansalaisen omantunnon va-
12101: koskevaa lainsäädäntöä voitaisi muotoilla siten,            paus turvataan?
12102:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1978.
12103: 
12104:                Elly Sigfrids                                 Irma Toivanen
12105:                Håkan Malm                                    Anneli Kivitie
12106:                                                N:o 73                                                3
12107: 
12108: 
12109: 
12110: 
12111:                           Ed u s kun n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
12112: 
12113:    Valtio.Piiiv~järjestyksen 37 §:n 1 momentissa     uskonnollisen valan tekemiseen koskee. suurin-
12114: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ta osaa kansalaisista, sillä yli 90 % väestös-
12115: olette 17. päivänä helmikuuta 1978 päivätyn          tämme kuuluu uskonnollisiin yhdyskuntiin, jot-
12116: ldrjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ka hyväksyvät valan teon.
12117: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Uskonnollisen valan pakollisuutta on arvos-
12118: edustaja Elly Sigfridsin ym. näin kuuluvasta         teltu useissa yhteyksissä. Uskonnollisen: tunnus-
12119: kirjallisesta kysymyksestä n:o 73:                   tustoimen teettämisen on katsottu rajoittavan
12120:                                                      yksityisen kansalaisen uskon- ja omantunnon-
12121:       .     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     vapauden toteuttamista. Uskonnollista· valaa ei
12122:           ryhtyä sellaisten valan vannomista kos-    ole myöskään pidetty luonteeltaan sopivana
12123:           kevien säädösten aikaansaamiseksi, että    kaikissa niissä tapauksissa, joissa nykyinen lain-
12124:           yksityisen kansalaisen omantunnon va-      säädäntö valaa edellyttää.               ,
12125:           paus turvataan?                               Kirkko ja valtio -komitea on mietinnössään
12126:                                                      ehdottanut, niinkuin kysymyksen perusteluissa
12127:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         todetaan, uskonnollisen valan poistamista lain-
12128: vasti seuraavan:                                     säädännöstä. Oikeusministeriö puoltaa komitean
12129:                                                      ehdotusta. Vaikka valan teettämiseil tarve si-
12130:    Valan vannomista koskevat säännökset ovat         nänsä ei ole esimerkiksi oikeudenkäynnissä vä-
12131: syntyneet pitkän historiallisen kehityksen tulok-    hentynyt, ei oikeudenkäynninkään kannalta ole
12132: sena. Ennen uskonnonvapauslain säätämistä va-        oleellista, annetaanko vala uskonnollisena va-
12133: lan ainoana muotona oli uskonnollinen vala.          Iana vai juhlallisena vakuutuksena. Riittävää
12134: Uskonnonvapauslain säätämisen jälkeen järjes-        on, että valassa vedotaan sellaisiin moraalisiin
12135: tettiin valaa vastaava juhlallinen vakuutus niil-    arvoihin, joilla on merkitystä yksilön painot-
12136: le, jotka uskonnonvapauslain 9 § :n nojalla va-      tamisessa pysymään totuudessa. ·           ·
12137: pautettiin tekemästä valaa. Viimeaikaisessa lain-       Oikeusministeriössä on jo muutama vuosi
12138: säädännössä on yhä enemmän siirrytty käyttä-         sitten kiinnitetty huomiota välasäännöstön
12139: mään valan muotona yksinomaisesti vakuutus-          uudistamisen tarpeeseen. Asiaa on selvitelty
12140: ta kunnian ja omantunnon kautta. Tämän kehi-         ministeriössä laadituissa muistioissa ja vala-
12141: tyksen· myötä valasäännöstömme on kokonai-           säännöstön kokonaisuudistuksen valmistelu tul-
12142: suudessaan muodostunut epäjohdonmukaiseksi:          taneenkin ottamaan lähitulevaisuudessa esille.
12143: eräissä tapauksissa käytetään valaa sekä vakuu-      Kokonaisuudistusta valmisteltaessa ·:tullaan sel·
12144: tusta, .eräissä tapauksissa pelkästään vakuutusta.   vittämään erilaisten valasäännösten tarve. Ta-
12145:    Jollei vakuutusta ole säädetty valan ainoak-      voitteena tulee olla valasäännöstön selkeyttä-
12146: si muodoksi, uskonnonvapauslaki velvoittaa           minen ja yhdenmukaistaminen sekä myös nii·
12147: sellai~ten uskonnollisten yhdyskuntien jäsenet,      den epäkohtien korjaaminen, joideri nykyisin
12148: joiden oppi ei estä valan tekoa, tekemään valan      katsotaan estävän yksilön omantunnon ja va-
12149: uskonnollisena valana. Käytännössä velvollisuus      kaumuksen vapauden toteuttamista.·.
12150:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1978.
12151: 
12152:                                                                     Oikeusministeri Paavo Nikula
12153: 4                                               1978 vp.
12154: 
12155: 
12156: 
12157: 
12158:                              'T i 11 Ri k s d a g e n s H e r r Ta 1m a n. • · ·
12159: 
12160:   · 1 dtt ·syfte ·3 7 § 1 niom. :dksdagsordningen      tillhör sådana religiösa . samfund, vilka:' god-
12161: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          känner edgång.
12162: av deri 17. februari 1978 tili vederbörande med-           Det faktUIITl att religiös edgång :är · obligato-
12163: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        risk har kritiserats i många sammanhang.
12164: av riksdagsman Elly Sigfrids m. fl. ställda            Aläggandet av en religiös bekännelseakt har
12165: spörsmål nr 7 3:             ·                         ansetts begränsa förverkligandet av den en-
12166:                                                        skilda medborgarens tros- och samvetsfrihet.
12167:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Den religiösa eden har inte heller till sin ka-
12168:         taga för att åstadkomma sådana stad-           raktär ansetts lämplig i alla de fall, i vilka
12169:         ganden angåeride edgång, att den en-           gällande lagstiftning förutsätter ed.
12170:        .skil& medborgarens samvetsfrihet tryg-             Kommitten Kyrka och staten har i sitt be-
12171:         gas?                 ·                         tänkande, såsom i spörsmålets motivering kon-
12172:                                                        stateras, föreslagit att den religiösa eden helt
12173:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         skulle avlägsnas ur lagstiftningen. Justitiemi-
12174: sam~ r:Q~öra:, följande:   ·      ·                    nisteriet förordar kommittens förslag. Även om
12175:                                                        behovet av att förelägga ed i och för· sig inte
12176:  ··. Stadgandena angående edgåfig har uppkom-          minskat t. ex. vid rättegång, är det inte för
12177: mit .sohli' ett' resultat av en lång historisk ut-     rättegångens del väsentligt huruvida eden av-
12178: vecklihg, ·Ihnan religiorisfrihetslagen stiftades      läggs som religiös ed eller i form av en hög-
12179: var .den teligiösa eden den enda existerande           tidlig försäkran. Det är tillfyllest ··att i eden
12180: formen av ed. Efter stiftandet av religions-           vädja till sådana moraliska värden, som har
12181: frihetslagen tillkom en högtidlig försäkran, som       betydelse då det gäller att för den enskilda
12182: motsvarade eden, för personer vilka: med stöd          individen betona vikten av att hålla sig till
12183: av 9 § religionsfrihetslagen befriades från ed-        sanningen.
12184: gång. l· Jagstiftningen har man under den se-              1 justitieministeriet fästes redan för några
12185: nast<:Hiden! i allt högre grad övergått till att       år sedan uppmärksamhet vid behovet av en
12186: eribart' använda ·försäkran på heder och sam-          revision av stadgandena om edgång. Ärendet
12187: vete sotn :edsförm. · Med denna utveckling har         har utretts i en i ministeriet uppgjord prome-
12188: våra. stad'gahden om edgång i sin helhet blivit        moria och frågan om beredningen av en total-
12189: inkonsekvehta: i vissa fall används både ed och        revision av stadgandena torde oc:kså komma att
12190: försäkrarl; i andra uteslutande fötsäkran.             tas upp till behandling inom en nära framtid.
12191:      'Såvitt försäkran inte har stadgats som enda      Vid beredningen av totalrevisionen kommer
12192: edsfortn~ · förpliktar religionsfrihetslagen med-      behovet av olika stadganden om edg~g att
12193: lemmiitha i · sådana ·religiösa samfund, vilkas        utredas. Målet är att göra stadgandena om
12194: lära:inte hindr~r edgång, 'att gll ed i form av        edgång klarare, att förenhetliga dertl samt rätta
12195: religiBs •ed: ·I praktiken ·gäller skyldigheten till   till de missförhållanden som för närvarande
12196: religiös edglng stötsta: delen åv medborgarna,         anses hindra förverkligandet av indiviaens sam-
12197: eftersom över 90 % av vårt lands befolkning            vetsfrihet och frihet till överty:gelse, ..
12198:       Helsingfors den 16 mars 1978.
12199: 
12200:                                                                        Justitieminister Paavo Nikula
12201:                                                   1978 vp.
12202: 
12203: Skriftligf · spörsmål nr 74.
12204: 
12205: 
12206: 
12207: 
12208:                                      Taxell: Om bristande svenskspråkig information beträffande
12209:                                         kulturella och idrottsliga evenemang.
12210: 
12211: 
12212:                                T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12213: 
12214:     Undertecknad ställde den 18 februari 1977              Frågan bör även granskas ur ett vidare pers-
12215: fö1jande skriftliga spörsmål: "Är Regeringen            pektiv. Statsmakten stöder årligen finansiellt
12216: medveten om att organisationskommitten för              olika ikulturella och idrottsliga evenemang, eller
12217: världsmästerskapen i skidning 1978 för vilka            ger dem ekonomiska garantier. F1era av dessa
12218: de facto beviljats betydande statsstöd, i sin           är sådana som riktar sig tili en bred publik
12219: officiella information helt utelämnat det svens-        både i hemlandet och utomlands. Det saknar
12220: ka språket, och vilka åtgärder avser Regeringen         ingalunda betydelse på vilka språk information
12221: vidta i anledning härav?"                               om dessa sprids. Hänsyn såväl tili den svenska
12222:     I sitt svar framhöll dåvarande undervisnings-       befolkningsdelen som tili den nordiska publiken
12223: ministern Marjatta Väänänen bl. a.: "Undervis-          - viiken ofta bildar merparten.      av  den ut-
12224: ningsministeriet anser att arrangörskommitten           ländska publiken - förutsätter att information
12225: eftersom det är fråga om världsmästerskaps-             sprids även på svenska.
12226: tävlingar i skidåkning, vilka tävlingar är av              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i
12227: intresse för de nordiska ländema, i sin infor-          den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
12228: mation borde ha ägnat särskild uppmärksamhet            föreskriver tili vederbörande medleril av stats-
12229: åt de nordiska ländema."                                rådet ställa fö1jande spörsmål:
12230:     Den off1ciella inbjudan att närvara vid Lah-
12231:  tis-spelens öppning den 17 februari, som ut-                     Är Regeringen medveten om att kul-
12232: sänts av spelens organisationskommitte, är emel-               turella och idrottsliga evenemang som
12233: lertid avfattad enbart på finska, engelska och                 riktar sig tili eri bred publik i hemlandet
12234:  tyska. Också denna inbjudan innebär liksom,                   och utomlands och för vilka statliga
12235: den i det tidigare spörsmålet påtalade informa-                medel beviljats ofta har en bristande
12236: tionen, nonchalans både i fråga om Finlands                    svensk information, och
12237:  ställning som tvåspråkigt land och mot de öv-                    vilka åtgärder avser Regeringen vidta
12238:  riga nordbor som kommer att ha med spelen                     i anledning härav?
12239:  att göra.
12240:    Helsingfors den 17 februari 1978.
12241: 
12242:                                                Christoffer Taxell
12243: 
12244: 
12245: 
12246: 
12247: 087800322E
12248: 2
12249: 
12250: Kirjallinen kysymys n:o 74.                                                                S#lrmiennos.
12251: 
12252: 
12253: 
12254:                                   T~U: Eriiitä kulttuuri- j~,t urheilutapahtumia koskevan ruotsin-
12255:                                     ki~li~~n ~iedottarpis~ puutteellisuuksista.
12256: 
12257: 
12258: 
12259:                          E Q. u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
12260: 
12261:    Allekitjoitt~nut esitti 1& päivänä helmikuuta         Kysymystä tulee tarkastella myös laajemmas-
12262: 1977 s€)1,J):aav~n kirjallisen kysymyksen: "Onko      ta näkökulmasta. Valtiovalta tukee·· .vuosittain
12263: hallitus tie.toinen ·siitä, että hiihdon vuoden       tal~l!dellisesti eri kulttuuri- ja urheilutapahtu-
12264: 197S .ml}lli!manml:lStaruuskisojen, joille itse       mia tai antaa niille taloudellisia takuita. Useat
12265: asiassa oU m~nnetty huomattavaa valtionapua,          näistä tapahtqmista ovat sellaisia, jotka kohdis-
12266: järjestelykqmitel\ on virallisesta tiedottamisesta    tuvat laajaan koti- ja ulikomaiseen yleisöön.
12267: kokona~ jättänyt pois. motsin kielen ja mihin         Vailla merkitystä ei ole se, millä kielillä näistä
12268: toimenpi~t}isiin Hallitus. tästä syystä aikoo ryh-    levitetään tietoja. Ruotsinkielisen kansanosan
12269: tyä?" ...i '                         '                satpoin kuin pohjoismaalaisen yleisön - joka
12270:    Vastauksesl)aan silloinen opetusministeri Mar-     usein muodostaa ulkomaisen yleisön enemmisc
12271: jatta Väänänen esitti mm.: "Opetusministeriö          tön - huomioon ottarp.inen edellyttää tiedotta-
12272: katsoo, että järjestelykQmitean, kun !kyseessä        mista myös ruotsiksi.
12273: on hiihdon maailmanmestaruuskisat, jotka kiin-           Edellä esitetyn perusteella esitän valtiopäivä-
12274: nostavat Jl}Uita ·•pohjoismaita, olisi tiedotukses-   järjestyksen 37 §:n 1 momentin edellyttämällä
12275: saan tullut Qsoittaa erityistä huomiota pohjois-      tavalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
12276: maita kohtaan."                                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12277:    Virallinen kutsu Lahden kisojen avajaisiin,
12278: joka on lähetetty kisojen järjestelykomitean toi-               01l'ko Hallitus tietoinen siitä, että
12279: mesta, on kuitenkin laadittu ainoastaan suomek-              laajoihin koti- ja Jilkomaisiin piireihin
12280: si, englanniksi ja saksaksi. Myös tämä kutsu, sa-            suuntautuvien kulttuuri- ja urheilutapah-
12281: moin kuin aikaisemmassa kysymyksessä mainit-                 tumien, joita varten on myönnetty val-
12282: tu tiedottaminen, merkitsee välinpitämättö-                  tion varoja, ruotsinkielinen tiedottami"
12283: myyttä sekä Suomen asemaa kohtaan kaksikie-                  nen usein on pJ.Jutteellista, ja
12284: lisenä rqaana että niitä muita pohjoismaalaisia                 mihin toimenpiteisiin Halljtus tämän
12285: kohtaan, ·jotka ovat tekemisissä kisojen kanssa.             johdosta aikoo ryhtyä?
12286:     Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1978.
12287: 
12288:                                             Christoffer Taxell
12289:                           E d u s kun n a n He rr a P u h e tn i e h e 11 e.
12290: 
12291:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hiihtoliiton virallisten kielten lisäksi Uiyös ruot-
12292: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sinkielinen teksti oli mukana. Järjestelytoimi-
12293: olette 17 . päivänä helmikuuta 1978 päivätyn            kunta toimeenpani sekä Oslossa että Tukhol-
12294: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            massa erityisen kisoja koskevan tiedotustilai·
12295: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-          suuden, jonka tarkoituksena oli saattaa kisata-
12296: taja Christoffer Taxellin tekemän kirjallisen ky-       pahtumat näissä maissa laajasti julkisuuteen.
12297: symyk~en n:o 74:                                        Edellisen lisäksi ruotsalaisia urheilutoimittajia
12298:                                                         vieraili kutsusta kahdesti ennen kisoja Lahdes-
12299:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että          sa. Järjestelytoimikunnan ilmoituksen mukaan
12300:         laajoihin koti- ja ulkomaisiin piireihin        myös kisojen aikana toimitettiin tiedotusmate-
12301:         suuntautuvien kulttuuri- ja urheilutapah-       riaalia ruotsinkielellä.
12302:         tumien, joita varten on myönnetty val-             Edellä olevan perusteella voitaneen todeta,
12303:         tion varoja, ruotsinkielinen tiedottami-        että hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen var-
12304:         nen usein on puutteellista, ja                  sinaisessa tiedotuspalvelussa ruotsinkielinen ma-
12305:            mihin toimenpiteisiin Hallitus tämän         teriaali on ollut mukana ja että Pohjoismaihin
12306:         johdosta aikoo ryhtyä?                          suuntautunut tiedotustoiminta on ollut tyydyt-
12307:                                                         tävää. Näin ollen voitaneen katsoa järjestely-
12308:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           toimikunnan toimineen siten kuin myös opetus-
12309: vasti seuraavaa:                                        ministeriö on vuonna 1977 antamansa kysy-
12310:    Opetusministeriö yhtyy kysymyksessä esitet-          myksen vastauksessa edellyttänyt. Sen sijaan
12311: tyyn käsitykseen, jonka mukaan huomattavia              on mahdollista, että Kansainvälisen Hiihtoliiton
12312: kulttuuri- ja urheilutapahtumia koskevassa tie-         hyväksymien virallisten kielten ja vastaavissa ti-
12313: dotuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota          laisuuksissa omaksutun käytännön vuoksi mm.
12314: siihen, millä kielillä tietoja sekä kotimaassa että     joissakin tapauksissa rajoitetulle määrälle vie-
12315: ulkomailla annetaan. Kysymyksessä on tuotu              raita osoitetuissa kutsuissa ei ole ollut ruotsin-
12316: esille erityisesti Lahdessa järjestettyjen hiihdon      kieltä mukana.
12317: maailmanmestaruuskilpailujen tiedotustoiminta.             Edellisen lisäksi opetusministeriö toteaa, että
12318: Tämän johdosta opetusministeriö toteaa, että            hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen järjestä-
12319: maailmanmestaruuskilpailujen         järjestelytoimi-   minen tapahtui ilman valtion tukea. Sen sijaan
12320: kunta on mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt               valtio on antanut avustusta ja lainaa Lahden
12321: suuntaamaan tiedotustoimintaa kotimaan ohella           kaupungille Lahden Hiihtostadionin uudelleen
12322: muihin Pohjoismaihin. Kisojen suunnittelua ja           ;rakentamista varten, joka tapahtui kahden vuo-
12323: tapahtumia esittelevä tiedotuslehti n:o 4 koh-          den aikana ennen kisoja.
12324: distettiin Pohjoismaihin, jolloin Kansainvälisen
12325:   Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1978.
12326: 
12327: 
12328:                                                                               Ministeri Kalevi Kivistö
12329: 4                                             1978 vp.
12330: 
12331: 
12332: 
12333: 
12334:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12335: 
12336:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tili de nordiska länderna, varvid däri förutom
12337: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        Internationella Skidförbundets officiella språk
12338: av den 17 februari 1978 för avgivande av svar        även ingick svenskspråkig text. Organisations-
12339: ti11 vederbörande medlem av statsrådet översänt      kommitten arrangerade i såväl Oslo som Stock-
12340: följande av riksdagsman Christoffer Taxell ställ-    holm ett särskilt informationstillfälle i syfte att
12341: da !>pörsmål nr 74:                                  bringa spelevenemangen tili allmän kännedom
12342:                                                      i Norge och Sverige. Utöver detta besökte
12343:            Är Regeringen medveten om att kul-        svenska idrottsredaktörer två gånger på inbju-
12344:         turella och idrottsliga evenemang som        dan Lahti före spelens början. Enligt uppgift
12345:         riktar sig tili en bred publik i hemlandet   från organisationskommitten utgavs även under
12346:         och utomlands och för vilka statliga         spelens gång informationsmaterial på svenska.
12347:         medel beviljats ofta har en bristande            På basen av ovanstående torde det kunna
12348:         svensk information, och                      konstateras, att svenskspråkigt materia! ingått i
12349:            vilka åtgärder avser Regeringen vidta     den egentliga informationstjänsten vid världs-
12350:         i anledning härav?                           mästerskapstävlingarna i skidåkning, och att
12351:                                                      den information som riktat sig tili de nordiska
12352:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       länderna varit tillfredsställande. Sålunda torde
12353: samt anföra följande:                                det kunna anses, att organisationskommitten
12354:     Undervisningsministeriet förenar sig om den      verkat på det sätt som förutsattes i det av un-
12355: i spörsmålet anförda uppfattningen, enligt vii-      dervisningsministeriet år 1977 avgivna spörs-
12356: ken man vid informationen som gäller bety-           målssvaret. Däremot är det möjligt, att det
12357: dande kulturella och idrottsliga evenemang bör       på grund av de officiella språk som godkänts
12358: fästa särskild uppmärksamhet vid frågan om           av Internationella Skidförbundet samt den
12359: på vilka språk information meddelas såväl i          praxis som omfattats vid motsvarande tillfällen
12360: hemlandet som utomlands. I spörsmålet har            bl. a. i vissa fall inte ingått i svensk text i
12361: framhållits speciellt informationen vid de           inbjudningar, som riktats tili ett begränsat antal
12362: världsmästerskapstävlingar i skidåkning som          gäster.
12363: anordnades i Lahti. Med anledning härav kons-            Utöver det ovanstående konstaterar under-
12364: taterar undervisningsministeriet, att organisa-      vtsnmgsmmtsteriet, att världsmästerskapstäv-
12365: tionskommitten för världsmästerskapstävlingar-       lingarna i skidåkning anordnades utan statlig
12366: na i skidåkning i mån av möjlighet strävat tili      stöd. Däremot har staten beviljat understöd och
12367: att, utöver tili hemlandet, rikta informationen      lån tili Lahti stad för återuppförandet av skid·
12368: tili de övriga nordiska länderna. Informations-      stadion i Lahti, vilket skedde under de två år
12369: bladet nr 4, vari planeringen av och evene-          som föregick spelen.
12370: mangen under spelen presenterades, riktades
12371:     Helsingfors den 5 april 1978.
12372: 
12373: 
12374:                                                                              Minister Kalevi Kivistö
12375:                                                1978 _vp.
12376: 
12377: Kirjallinen kysymys n:o 75.
12378: 
12379: 
12380: 
12381: 
12382:                                   Hemmi ym.: Valtionavun suorittamisesta Oulun !kaupungille
12383:                                     Rantakadun rakennusten säilyttämiseksi.
12384: 
12385: 
12386:                          Ed u s kunnan Herra Puhe mi e he 11 e.
12387: 
12388:     Oulun kaupunginvaltuustossa tullaan lähiai-          Viime vuosien aikana valtiovalta on merkittä-
12389: koina päättämään nk. Meritullin taide- ja hal-        vällä taloudellisella tuellaan osallistunut kau-
12390: lintokeskukseen välittömästi liittyvän Ranta-         punkien ja kuntien rakennus- ja kulttuurihisto-
12391: kadun osalta asemakaavan muutoksesta. Ojaka-          riallisesti arvokkaiden rakennuksien ja raken-
12392: dusta lähtien etelään muodostavat Aleksanterin-       nuskokonaisuuksien saneerausten toteuttami-
12393: katu urheilukenttään asti sekä Rantakatu Oja-         seen. Esimerkkeinä voi tässä· yhteydessä mai-
12394: kadusta etelään Teräs Oy mukaanlukien sekä            nita Oulun läänin osalta Raahen kaupungin
12395: Ojakatu kulttuuri- ja rakennustaiteellisesti että     avustamisen, jota varten valtion vuoden 1977
12396: historiallisesti merkittävän kokonaisuuden, joka      tulo- ja menoarvioon budjetoitiin varoja. Myös
12397: tulisi säilyttää ja pikaisesti saneerata.             Iin Hamina tullee saamaan valtionapua sanee-
12398:     Jo useita vuosia sitten monet oululaiset kan-     raukseen.
12399: salaisjärjestöt ovat esittäneet kaupungin päät-          Ennenkuin Oulun kaupungissa voidaan tehdä
12400: täville elimille huolestuneisuutensa tämän            pitävä päätös Rantakadun saneerauksen toteut-
12401: alueen tulevasta kohtalosta, kun Meritullin tai-      tamisesta ja mahdollisesti laajempana kuin kau-
12402: de- ja hallintokeskusta ryhdytään toteuttamaan.       punginhallitus valtuustolle esittää, olisi aiheellis-
12403: Viime vuoden loppupuolella ja tämän vuoden            ta tietää, onko valtiovalta valmis taloudellisesti
12404: puolella on Oulussa käynnistynyt laaja mieli-         tukemaan Oulun kaupunkia sen ryhtyessä to-
12405: piteenilmauskampanja, jossa voimakkaimmin on          teuttamaan mainittua suunnitelmaa. Ennakko-
12406: noussut esille nimenomaan Rantakadun säilyttä-        tieto valtionavusta Oulun kaupungille olisi arvo-
12407: minen ja saneeraus.                                   kas ja ratkaisevan tärkeä.
12408:     Kaupunginhallitus on tammikuun lopulla               Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
12409: tänä vuonna tehnyt päätösehdotuksensa kau-            päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
12410: punginvaltuustolle. Päätösehdotus sisältää vaih-      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
12411: toehdon, jonka mukaan Rantakatu säilytettäisiin       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
12412:  ja saneerattaisiin Teräs Oy mukaanlukien ja että     sen:
12413: Teräksen talosta etelään sijaitsevia Rantakadun
12414: rakennuksia tarkasteltaisiin kussakin tapaukses-                 Katsooko Hallitus, että se voi myön-
12415:  sa erikseen, jolloin tulisi panna erityistä painoa           tää valtionapua Oulun .kaupungille sen
12416:  suunnittelulle, olipa sitten kysymys joko tyy-               kaupunginvaltuuston päätöksen johdos-
12417: liasun palauttamisesta tai rakennusten korvaa-                ta, jonka valtuusto tulee tekemään
12418: misesta kokonaiskuvaan sopivilla rakennuksilla.               Rantakadun rakennusten säilyttämiseksi
12419:     Kaupunginhallitus selvittää yksityskohtaises-             ja entisöimiseksi joko kaupunginhallituk-
12420:  ti kustannukset, jotka tulevat aiheutumaan ase-              sen esittämässä tai mahdollisesti siitä
12421:  makaavamuutoksesta sekä kaikista suunnitel-                  poikkeavassa muodossa?
12422:  maan liittyvistä menoista.
12423:       Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1978.
12424: 
12425:          Kerttu Hemmi                    J. Juhani Kortesalmi            Jouko Mäkelä
12426:          Helvi Niskanen                  Eero Lattula                    Veikko J. Matikkala
12427:                                          Pauli Räsänen
12428: 
12429: 0878003091
12430: 2                                             1978 vp.
12431: 
12432: 
12433: 
12434: 
12435:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12436: 
12437:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa sunut, että opetusministeriön tulisi edellä mai-
12438: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies-,·· · nituilla · veikkausvoittovaroilla vielä vuonna
12439: olette kirjeellänne 21 päivänä helmikuuta 1978 1977 pyrkiä edistämään kulttuurihistoriallisesti.
12440: lähettänyt valtion~uvoston asianomaisen jäsenen ja .•taiteellisesti arvokkaiden puukaupunkien
12441: vastattavaksi kansanedustaja Remmin ym. teke- vanhan rakennuskannan säilyttämistoimenpitei-
12442: män kirjallisen kysymyksen n:o 75:                   tä. Tätä velvoitetta ei enää asetettu vuodelle
12443:                                                      1978, koska parhaillaan on valmisteilla lakiesi-
12444:               Katsociko ltillitus, että se voi myön- tys, jonka mukaan tällaisiin tarkoituksiin voitai-
12445:            tää valtionapua Oulun kaupungille sen siin myöntää perusparannuslainaa sisäasiainmi•
12446:            kaupunginvaltuuston päätöksen johdos- nisteriön käytettävissä olevista .määrärahoista. ·
12447:            ta, jonka valtuusto tulee tekemään Ran-
12448:            takadun rakennusten säilyttämiseksi ja       Valmisteltavana oleva lainsäädäntö pohjautuu
12449:            entisöiiniseksi joko kaupunginhallituk- sisäasiainministeriön asettaman perusparannus-
12450:            sen esittämässä tai mahdollisesti siitä työryhmän mietintöön (komiteanmietintö 1977:
12451:            poikkeavassa muodossa?                    43). Mietinnössä esitetään lisäksi, että siinä
12452:                                                      kaavailtua perusparannuslainoitusta kokeiltaisiin
12453:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen aluksi alueittaisena ja mietintöön liittyy esitys
12454: -seura.avaa:                                         näistä alueista, joista kysymyksessä on mainittu
12455:     Opetusministeriö ·on muutaman vuoden ajan Iin Hamina ja Raahen kaupunki. Sen sijaan
12456:  avustanut Porvoon ja Rauman vanhojen kau- tässä alustavassa ehdotuksessa ei ole mainittu
12457:  puuginosien rakennusten kunnostamis- ja enti- ·nyt kysymyksessä olevaa aluetta Oulun kaupun~
12458:  söimistöitä. Rahoitus ei ole tapahtunut suora- gissa,
12459:  riaisesti budjetissa tähän tarkoitukseen osoite-        Opetusministeriön käytettävissä olevista tie-
12460:  tuilla varoilla, vaan valtionavustus on myön• teen tukemiseen tarkoitetuista varoista ei näil-
12461:  netty opetusministeriön käytettävissä olleista lä näkymin ole mahdollista myöntää Oulun
12462:  tieteen tukemiseen tarkoitetuista harkinnanva- kaupungille avustusta Rantakadun rakennusten
12463: r<:tisista veikkausvoittovaroista. Kysymyksessä on säilyttämiseksi· ja entisöimiseksi. Muita . avus-
12464:  esitetty, että Raahen kaupungille on myönnet- tusmahdollisuuksia voidaan perusteellisesti har-
12465:  ty avustusta mainitunlaisten saneerausten to- kita vasta sitten, kun Oulun kaupunki on teh.
12466:  teuttamiseksi. Puheena olevista veikkausvoitto- nyt kaavoitusta koskevan päätöksensä ja kun on
12467: varoista ei tätä avustusta kuitenkaan ole myön- selvitetty, aihetituukö km;~.nostamis- ja entisöi-
12468: .netty. Vanhojen rakennusten kunnostamistöi- mistöistii omistajille kustannuksia, joidel) kat-
12469:  hin on kuitenkin määrärahoja myös sisäasiain- tamiseen tarvitaan valtion avustusta. Lisäksi
12470:  ministeriöllä ja työvoimaministeriöllä. Lisäksi mahdolliseen avustamiseen vaikuttaa kaupun-
12471:  museovirastolla on käytettävissään määräraha gin työllisyystilanne sekä se, milloin aludttili-
12472:  nimenomaan .kulttuurihistoriallisesti arvokkai- rien perusparannuskokeilu voidaan .aloittaa ja
12473:  deri täkennusten kunnostamiseen ja entistämi- kuuluuko Oulun kaupungin nyt puheena oleva
12474:  seen.                                                alue ·tämän kokeilun piiriin. Vasta tällöin voi-
12475:      Eduskunta on vastauksessaan hallituksen tu- daan selvittää, mistä määrärahoista mahdollinen
12476:  lo- ja menoarvioesitykseen vuodelle 1977 lau- avustus tai muu tuki v~itai$iin myöntää.
12477: 
12478:       Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1978.
12479:                                                                            Ministeri Kalevi Kivistö
12480:                                               N:o 75                                                  3
12481: 
12482: 
12483: 
12484: 
12485:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
12486: 
12487:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsotdningen        1977 botde bemöda sig om att med hjälp av
12488: anget hat Ni, Hett Talman, med Edet skri-           nyssnämnda tipsvinstmedel ftämja åtgätder
12489: velse av den 21 februari 1978 tili vedetbö-         som syftat till bevatande av den gamla be-
12490: tande medlem av statstådet övetsänt avskrift        byggelsen i våta byggnadshistoriskt och atki-
12491: av följande av riksdagsman Hemmi m.fl.              tektoniskt vätdefulla ttähusstädet. Denna föt-
12492: ställda sktiftliga spötsmål nt 75:                  pliktelse uppställdes inte längte föt åt 1978.
12493:                                                     Föt närvatande utatbetas nämligen en lagpto-
12494:           Anset Regetingen att den kan bevilja      position, enligt vilken, om fötslaget antas,
12495:        staden Uleåbotg statsbidtag med anled-       grundfötbättringslån föt ändamål av detta
12496:        ning av det beslut som stadens full-         slag skulle kunna beviljas av anslag, som mi-
12497:        mäktige kommet att fatta om bevatande        nisteriet föt inrikesätendena fötfogat övet.
12498:        och restaurering av byggnaderna vid ga-          Den lagstiftning som ät undet betedning
12499:        tan Rantakatu, antingen i den form som       baseras på ett betänkande, avgivet av en at-
12500:        stadsstyrelsen har föreslagit ellet even-    betsgtupp föt gtundförbättringsftågot, som hat
12501:        tuellt i en form som avviket från            tillsatts av ministeriet föt inrikesätendena
12502:        denna?                                       (kommittebetänkande 1977: 43). I betänkan-
12503:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        det föreslås dessutom att den utlåning föt
12504: samt anföra följande:                               grundfötbättringat, som dät skissetas, fötst
12505:                                                     ptövas tegionalt. Betänkandet innehållet en
12506:     Undervisningsministeriet har under ett antal    framställning om de områden som hätvid ät
12507: åt understött arbetena på att iståndsätta och       aktuella. Bland dem hat i spötsmålet nämnts
12508: restaurera byggnaderna i de gamla stadsdelarna      Iin Hamina och staden Btahestad. Däremot
12509: i Borgå och Raumo. Finansieringen har inte          nämns det nu aktuella omtådet i Uleåbotg inte
12510: skett direkt med medel som för ändamålet har        i det betötda preliminära fötslaget.
12511: anvisats i budgeten, utan statsunderstödet har          I dagens läge ät det möjligt att av de medel
12512: beviljats av tipsvinstmedel, som har ställts        som ståt till undervisningsministeriets förfo-
12513: till undervisningsministeriets förfogande för att   gande till undetstöd för vetenskap bevilja sta-
12514: enligt prövning användas till understöd för         den Uleåborg undetstöd i syfte att bevata och
12515: vetenskap. I spörsmålet hat framförts att sta-      testaureta byggnaderna vid Rantakatu. Andta
12516: den Brahestad beviljats bidrag föt testaure-        möjlighetet till undetstöd kan prövas grundligt
12517: ringsarbeten av nämnt slag. Ut nu nämnda            först nät Uleåbotgs stad hat fattat sitt be-
12518: tipsvinstmedel har emellertid detta bidrag ej       slut om planeringen och det hat retts ut,
12519: beviljats. Emellertid förfogar också både mi-       huruvida iståndsättnings- och testauretingsat-
12520: nisteriet föt inrikesärendena och arbetskrafts-     betena vållat husägatna kostnadet, till vilkas
12521:  ministeriet över anslag för arbeten som avset      täckande statsundetstöd behövs. Frågan om ett
12522:  iståndsättning av gamla byggnadet. Dessutom        eventuellt understöd påverkas också av syssel-
12523: disponerar museiverket övet ett anslag, som         sättningsläget i staden samt av den tidpunkt,
12524:  uttryckligen ät avsett föt iståndsättning och      då ett regionalt expetiment med grundföt,
12525:  testaurering av kultuthistoriskt vätdefulla        bättringat kan påbötjas och av huruvida det
12526:  byggnader.                                         nu berötda området i Uleåbotg höt till dem
12527:     Riksdagen uttalade i sitt svat på regeringens    som inbegrips i detta experiment. Först då kan
12528:  ptoposition angående statsfötslaget föt åt 1977    det tedas ut av vilka anslag ett eventuellt un-
12529:  att undervisningsministetiet alltjämt undet åt     detstöd ellet annat bidtag kan beviljas.
12530:       Helsingfors den 31 mats 1978.
12531: 
12532:                                                                             Ministet Kalevi Kivistö
12533:                                                1978 vp.
12534: 
12535: Kirjallinen kysymys n:o 76.
12536: 
12537: 
12538: 
12539: 
12540:                                    Tennilä: Valtion yritysten irrottamisesta yksityisten suuryhtymien
12541:                                       hallitsemista järjestöistä..     . .. .
12542: 
12543: 
12544:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
12545: 
12546:     Valtion yritysten työ1äiset ja toimihenkilöt      vaikutusvallan lisäämiseen ja niiden koostu"
12547: arvostelevat myös Lapissa voimakkaasti näiden         !mukseen (niihin on turvattava työläisten edus-
12548: yritysten toimintaa. Arvostelua aiheuttaa yri-        tus), todellisen yritysdemdkratian nopeaan to-
12549: tysten johdon suhtautuminen pa'llkka-asioihin,        teuttamiseen sekä valtion yritysten johtajien
12550: työsuojelukysymyksiin jne. Työläisten etujen          valitsemiseen niin, että valituiksi tulevat edus-
12551: sivuuntaminen näkyi räikeimmillään Kemira             tavat työläisten etujen mukaista linjaa.
12552: Oy:n menettelystä, kun se lopetti Tornion teh-            Nykyisin valtion yritysten johtajisto muodos-
12553: taan toiminnan, vaikka jatkamiselle olivat kaik-      tuu suurelta osin henkilöistä, jotka ovat aikai-
12554: ki edellytykset olemassa.                             semmin työskennelleet ~sityisten monopolien
12555:     Valtion yritysten toimintaperiaatteiden muut-     palveluksessa ja ovat omaksuneet voitori mak-
12556: tamiseksi ja kehittämiseksi on välttämätöntä to-      simoimisen periaatteet. Esimerkiksi Veitsiluoto
12557: teuttaa jo Pekkalan hallituksen aikoinaan val-        Oy:n toimitusjohtaja :Lars Hannunkari on työs-
12558: mistelema, mutta silloin torjutuksi tullut esitys     kennellyt aikaisemmin Wärtsilä~ ja Kemi. Oy:n
12559:  siitä, että valtion yritykset irrotetaan Suomen      palveluksessa. Metsäpäällikkö Antti V. Pitkä-
12560: Työnantajain Keskusliitosta. Kun valtion yri-         nen on ollut aikaisemmin Taanpellari ja Ahl-
12561:  tykset nyt kuuluvat STK:hon, merkitsee se sitä,      strömin palveluksessa. Veitsiluoto Oy:n pai-
12562:  että suurpääoman ote on myös valtion yrityk-         kal1isjohtaja Lauri Salminen on tullut va1tion
12563:  siin hyvin vahva.                                    yritykseen toimittuaan· aiemmin Tampellan ja
12564:     Valtion yritykset on irrotettava myös kapi-       Serlachiuksen palveluksessa jne. Kun työväen-
12565:  talistien kartelleista, sillä niihin kuuluminen      luokan katsomuksen omaavat .johtajat puuttu-
12566:  ja niiden saneluun alistuminen muodostaa va-         vat, ei tämä tietenkään voi olla vaikuttamatta
12567:  kavan esteen valtion yritysten itsenäisyydelle       valtion yrityksen toimintalinjaan.
12568:  ja luonnollisesti myös valtion yritysten laajenta-       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
12569:                                                        § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
12570:  miselle.
12571:                                                       ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
12572:      Valtion yritysten irrottaminen STK:sta ja        van kysymyksen:
12573:  kartelleista ja muista kapitalistien järjestöistä
12574:  sekä valtion työmarkkinapoliittisen järjestön pe-              Aikooko Ha1litus ryhtyä toimenpitei-
12575:  rustaminen ovat välttämättömiä, mutta eivät                 siin valtion . yritysten irrottamiseksi
12576:  kuitenkaan vielä riittäviä toimenpiteitä va[tion            työnantajaliitoista, kartel1eista ja muista
12577:  yritysten kehittämisessä. Huomio on kiinnitet-              yksityisten suuryhtymien hal1itsemista
12578:   tävä myös va'ltion yritysten hallintoneuvostojen           järjestöistä?
12579:       Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 1978.
12580: 
12581:                                          Esko-Juhani Tennilä
12582: 
12583: 
12584: 
12585: 
12586:  0878003102
12587: 2
12588: 
12589: 
12590: 
12591: 
12592:                             Ed uskunnan             It e :f r a P u he m i e h e 11 e.
12593:    Valtiopäiväjärjestyksen H §.:n 1 momentissa              koUektiivisiin oman ,alansa työehtosopimusneu-
12594: mainitussa tarkoituksessa !fe, Hefrä Puhemies,              voHe'liiiliiii.
12595: olette 21 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn                      Osallistuessaan nykyisiin työnantajajärjestöi-
12596: kii'jeehhe n:ö 299 oMlla toimittanut våltio~                hin viltionyhti6t \TOiVat osaltaan vaikuttaa jär-
12597: heliVt>ston. ashihöfflaisellt! jäsene1[e Jäiljenhi:Jk.sen   jestönsä tyÖhiarkkihasuht~ideft etlistyk!it4liseen
12598: "KäQsafieå.u§!ajå 'retUii'läil häil:i kuuluvasta kysy"      kehittymiseen ja päästä mukaan ömah älänsa
12599: myRsestli n:o 76:                                           teollisuuspoliittista koordinointia ediStäviin toi~
12600:                                                             miirt. Tällä on olennaista merkitystä Hlårtt~essa,
12601:             Aik:oo,ko Häfiittis ryhtyä toiinenpitei-        jossa saniah alan yritystep vuqrövaikutulksen
12602:         siifi väll:iofi yfitysteh,, irrot~amiseksi          tarve kasvaa sitä inukaa ktiih käfisaifivälirtert
12603:         työnantäjaliitoistä~ kartelleisfå ja fuuishi        kilpailu kovenee.
12604:         yksityisten suuryhtymien hallitsemistä                  On myös todettava, että jätjestäytymi;hen
12605:          järjestöistä~                                      työntekijäpuölel1akin Ofi tapahtiifitit töimiä1oit-
12606:                                                             täin, ts. saman aläh työntekijät yleensä pyrki-
12607:    Vastauksena kysymykseen esitän ktinnidit-                vät yhdistyrhään sainaksi työntekijäliitoksL
12608: täthi setifäävaa:                                           Eroaminen työnantajaliitosta saattaisi merkitä
12609:                                                             palkansaajien eri1åista käsittelyä eri yhtiöissä
12610:     Valtiojöhtöislsta yrityksistä 'kuuluvat Suomen          niiden dmismspohjasta riippuen ja koskä se
12611: Työnantajain Keskusliittoon tai Liiketyönantå-              ilmeisesti tulisi laajentamaan tulöpöliittisisM
12612: jnin Keskusliittoon valtionenemm!stöiset osake·             ky~ymyksissä käytävien fieuvottelujeh bsaptiö"
12613: yhtiöt. Sen sijaan ttltiut vältion liiketoimintaa:          lien lukumäärää, joka jo nyt on osoittautunut
12614: harjoittavat laitokset ja yi'itykset; kuten puo-            olevan neuvotteluja hidastava ja vaikeuttava
12615: 1ustusministeriöh iilaiset tehtaat, valtionrauta-           tekijä. Ammattiyhdistysliike ei olekaan kysyjän
12616: tiet, metsähallitus; viljavarasto ym. eivät kuulu           kysymyksen monisäikeisyyden vuoksi määrite1~
12617: näihin työnantajajärjestöihirt.                             lyt selkeää kantaansa valtionyhtiöiden työnan"
12618:    Valtionyhti6ilie ön asetettava velvo1lisuus              tajaliittokysymykseen;         .
12619: harjoittaa eshnerkillistä hertkilöpolitii'kkaa. Va'l-           Vastauksena kysymyksen karteHeja käsittele-
12620: tionyhtiöt toimivat markkinataloudessa samo"                vään osaan totean, että elinkeinohallitus val-
12621: jen kilpailudlosuhteiden ja markkinavaatimus-               voo kartellilainsäadännön noudattamista ja täs"
12622: ten . alaisina kuin muutkin . yritykset. Tämä               sä suhteessa valtionenemmistöiset osakeyhtiöt
12623: merkitsee mm. sitä, että vl:!hionyhtiöiden on               ovat täysin samassa asemassa kuin muutkin
12624: pystyttiivä tasapäiseen . kilpailuun markkinoilla           yritykset; .
12625: ja tämä puolestaan edellyttää, että valtionyhtiöt             . Edellä esitetyn perusteella .katson, että ya1-
12626: esim. palkkakehityksen osalta eiv:ät. joudu voi-            tionenemmistöisten osakeyhtiöiden irrottaudut-
12627: makkaamman nousupaineen alaiseksi kuin yksi-                tua Elinkeinoelämän Valtuuskunnan työskente-
12628:  tyisetkään yritykset. Myös solidaarinen palkka-            lystä, ei eroaminen Suomen Työnantajain Kes-
12629: politiikka edellyttää, että valtionyhtiöt nykyis-           kusliitosta ja vastaavista järjestöistä ole tarkoi-
12630: ten työnantajajärjestöjensä kautta osallistuvat             tuksenmukainen ellei se toteutuessaan palvele
12631:                                                             myös työntekijäjärjestöjen etuja.
12632:       Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1978.
12633: 
12634:                                                             Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
12635:                                                 N:o 76                                                3
12636: 
12637: 
12638: 
12639: 
12640:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12641: 
12642:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          genom sitt medlemskap i existerande arbetsgi-
12643: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             varorganisationer för sin del påverka den pro-
12644: velse nr 299 av den 21 februari 1978 tili             gressiva utvecklingen av sin organisations ar-
12645: vederbörande medlem av statsrådet för av-             betsmarknadsrelationer och aktivt delta i främ-
12646: givande av svar översänt avskrift av följande         jandet av industripolitisk koordinering inom
12647: av riksdagsman Tennilä undertecknade spörs-           sin egen bransch. Detta är av stor betydelse i
12648: mål nr 76:                                            en situation, där behovet av samråd mellan
12649:                                                       företagen inom samma bransch växer i takt
12650:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i           med en hårdnande internationell konkurrens.
12651:        avsikt att lösgöra de statliga företagen          Det kan också konstateras, att även organi-
12652:        från arbetsgivarförbunden, kartellerna         seringen på arbetstagarhåll har skett branschvis,
12653:        och övriga av privata storkoncerner do-        m.a.o. att arbetstagare inom samma område i
12654:        minerade organisationer?                       allmänhet strävar tili att förena sig i samma
12655:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          arbetstagarförbund. Att lämna arbetsgivarför-
12656: samt anföra följande:                                 bundet kunde betyda en olikartad behandling
12657:                                                       av löntagarna i olika bolag, beroende på ägare,
12658:     Av de statsledda företagen tillhör aktiebo-       och då det sannolikt skulle utöka antalet par-
12659: lagen med statlig majoritet Arbetsgivarnas i          ter i de inkomstpolitiska förhandlingarna, vil-
12660: Finland Centralförbund eller Affärsarbetsgivar-       ket antal redan har visat sig vara en försin-
12661: nas .Centralförbund. Övriga statliga affärsdri-       kande och försvårande faktor. På grund av
12662: vande verk, såsom försvarsministeriet under-          frågans komplicerade art har inte heller fack-
12663: ställda fabriker, statsjärnvägarna, forststyrelsen,   föreningsrörelsen klart definierat sin stånd-
12664: spannmålsförrådet m.fl., tillhör däremot inte         punkt i frågan om statsbolagens arbetsgivar-
12665: dessa arbetsgivarorganisationer.                      förbund.
12666:     Statsbolagen bör förpliktas att bedriva en           Beträffande den del av spörsmålet som gäl-
12667: exemplarisk personalpolitik. Statsbolagen ver-        ler karteller, konstaterar jag att näringssty-
12668: kar inom marknadsekonomin under samma                 relsen utövar uppsikt över efterlevnaden av
12669: konkurrensförhållanden och marknadsfordringar         kartellagstiftningen, och i detta hänseende är
12670: som andra företag. Detta innebär bl.a. att stats-     aktiebolagen med statlig majoritet i exakt
12671: bolagen måste kunna uppträda jämbördigt i             samma ställning som övriga företag.
12672: konkurrensen på marknaden och detta förut-               Med stöd av vad ovan anförts anser jag att
12673: sätter att statsbolagen inte, t.ex. beträffande       aktiebolagen med statlig majoritet, efter att ha
12674: löneutvecklingen, utsätts för kraftigare yttre        frigjort sig från arbetet vid Näringslivets Dele-
12675:  tryck än de privata företagen. En solidarisk lö-     gation, inte har några rationella skäl att lös-
12676: nepolitik förutsätter likaså att statsbolagen ge-     göra sig från Arbetsgivarnas i Finland Central-
12677: nom de existerande arbetsgivarorganisationerna        förbund och motsvarande organisationer om
12678: deltar i de kollektivavtalsförhandlingar som          lösgörandet inte samtidigt tjänar också arbets-
12679: gäller den egna branschen. Statsbolagen kan           tagarorganisationernas intressen.
12680:       Helsingfors den 30 mars 1978.
12681: 
12682:                                                       Handels- och industriminister Eero Rantala
12683:                                                             1978 vp.
12684: 
12685: Kirjallinen kysymys n:o 77.
12686: 
12687: 
12688: 
12689: 
12690:                                                  E. Laine ym.: Ravintola-aJan ammattitaitoisten työntekijöiden
12691:                                                     lomautuksista .
12692:                                   ., ; J ,. ,r
12693: 
12694: 
12695:                                                            H e r r a P u h e.m i e h e 11 e.
12696:                    ~   '   . "
12697:       Ravinto1a-aM1a ori .~lime ·aikoina y'leistynyt              taa Samalia periaatteella. Ellei tämä ole .mah~
12698: sellainen käytäntö,· että~ työnantajat vähentävät,                dollista, tulisi kurssilaisille korvata iltatyö "'}ll
12699: pakko1omauttavat tai irtisanovat .ammattityön~                    viikonlopputyö erikseen.· Toisaalta olisi ·     •tur•
12700: tekijöitä, mutta :käyttävät hyväkseen· ammatil-                   vattava myös se, että vakinaiset työntekijät ei~
12701: listen. kurssikeskusten: ravintola-alan ·harjoitteli-             vät joudu kurssiharjoittelijoiden vuoksi kärsi1o
12702: joita erityisesti :viikonloppuina· ja muina kiirei-               mään lomautusten, irtisanomisten . ym. muo-
12703: sinä aikoina.~ Hatjoittelijat joutUvat .opetuksen                 dossa. On pidettävä myös selväpä, ettei amma-
12704: lisäksi· työharjoitteluun ravll1toloihin ··määrä,                 titlis~ kurssikeskusten harjoittelijoita käytetä
12705: ,tyiksi tuntimääiiksi sa,adakseeil pätevyyden ko-                 'työtaisteluvaiheissa la:kkorikkureina.
12706: kin, keittäjän ym. aniniattiin. Ravintoloissa har-                   EdeUä-:esitetyn peru~teella. esitämme valtio-
12707: joittelutyönä · . suoritettavasta · työstä ei makseta             päiväjärjestyksen 37 §:Ii· 1 nioJ;Dentin nojalla
12708: kurssilaisil1e .·mmrtöfu i kuuiuvan päivärahan li•                valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12709: säksi · minkaänlaism lisiäc pyhinä · ja viikonlop-                vaksi. seuraavan kysymyksen:. . ·
12710: puina tehdystä työstä.                                ·. ·
12711:  .. · Nimenomaan~ viikonloppujen ai!kana ravinto~                             Onko H~llitus tietoinen, että ravin-
12712: lat väärinkäyttävä tharjoittelijoita halvan työ-                           tola-alan · työnant~jät lisäävät työttö-
12713: voiman asemasi~: TY-öehtosopimusten: perusteel"                            myyttä vähentäen, . lomauttaen ja irti-
12714: la' vakinaisille ammattityöntekijöille olisi mak~                          sanoen. ammattitaitoisia . työntekijöitä
12715:  settava taulukkopa1ka1). :}'isäksi :iltali:sä ja viikon-                  sekä väärinkäyttävät ~unrilattikurssikes­
12716: loppukorvaukset · sekä ~juhlapäivien osalta. kak-                          kuksissa opiskdevia harjoittelijoita eri-
12717: sinkertainen korvaus. •Harjoittelijoil'le ei näitä                         tyisesti . viikonloppujen aikana maksa-
12718: .korvauksia makseta.: · '                      ·                           •Jnatta kurssilaisille muutoin kuuluvan
12719:       Harjoittelijoiden .viikOnlopputyötä · ei voida                     · päivärahar1 lisäksi mitään muuta kor-
12720: perusteella silläkään:; että harjoittelun sisä:llön                        vausta iltaisin ja vii~onloppl,lina teh-
12721:  tulisi :olla erilainen .pyhänä. kuin niitä se on ar-                      dystä työstä, ja jos on,             ·
12722:  kipäivinä. Pienemmissä ravintoloissa kurssikes-                              mihin toimenpiteisiin Hallitus . aikoo
12723:  kusten harjoittelijoita käytetään jopa pääkok-                            ryhtyä ravintola-alan työläisten ja kurssi-
12724:  keina. Näin ravintolat:'syrjäyttävät ammattitai-                          keskuksissa opiskelevien harjoittelijoi-
12725:  toisia työntekijoitä ··ja' aiheuttavat työttömyyttä                       den etujen turvåamiseksi mm. siten, että
12726:  alalla. Täflainen ·menettely Johtaa mm. lisään-                           työharjoittelu tapahtuu päivisin viikoot
12727:   tyvään hiostukseen:; · · . .. . . .             ··                       loppujen ollessa vapaat tai että mah'-
12728:       Ammatillisissa . :kursstkeskuksissa opetus . ta-                     dollisei ili:a- ja viikonlopputyöt korva~
12729:  pahtuu päivisin viikonloppujen ollessa vapaat.                            taan. erikseen harjoittelijoille?       ': i
12730:  -Työharjoitteluvuotot. ravintöloissa 'tulisi ·.sriorit-                                                             ··;:!_
12731: 
12732:                                                                                                                     . !
12733: 
12734:        Helsingissä          22 päi~änji ilehrrikuqta 1978.
12735:                             ,.                                                                                     ') i
12736:                   Ensio .Laine                                                 Pauli Puhakka
12737:                                                                                                                     ''.:
12738: 
12739: 
12740:                                                                                                                     ';._),
12741:                                                                                                                        "'
12742: 
12743: 
12744: 
12745: 
12746: 087800305W
12747: 2                                                        1978 .vp.
12748:                                                                                           ~-'-::.
12749: 
12750:                                                                                          ('   \                  ;,,_, . . . i
12751: 
12752: 
12753: 
12754: 
12755:                               E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12756: 
12757:       Va1tiopäiväjärjestyksen /37 .§:fi l' ~momen­ • · Hafj6ittelupaikkojeii hankinta suoritetaan
12758:  tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- ammatillisen kurssikeskuksen                             asianomaisen
12759: .mks, olette kirjeeiDinne 22 päivänä helmikuuta osastonjqhtajan. toimesta. KurSS:Uaisten · tfösken·
12760: !)f978 n:o 300 lähettänyt valtioneuvostop. asian· tely harjoittelupaiko~sa :tapahtuu, harjoittelu,.
12761: otnaisen ···.jäsenen· vastattavaksi kansanedustaja pail,tkojen palveluksessa • olevien nimettyjetJ.
12762: E. Laineen ym. tekemän kirjallisen . kysymyk· opastajien ·valvonnassa ,ja ··vastuulla .... Kurssilais:·
12763: .Sen n:o 77:                                        ·      ten työvuorot ja. vapaat: mäiräytyvät näin .ollen
12764:                                                            opastajan työv:l!orojen· ja 'Siis •alan työeht<>SGpit
12765:               Onko I:Ial1itus tietoinen, että ravin- muksen · mukaisesti. ; Annettujen ohjeiden .mu"
12766:            tola~alan työpantaiat lisäävät ' fy'öttö~ kaan kurssilaiset eivät saa. suorittaa työharjoit~
12767:            myY-ttä vähentäen, loQ}auttaen j~ .. irti- telua · niissä: majoitUs• ·.ja: :ravitsemisliikkeis~;
12768:            sal;loen ._ anililattitaitoisia . työntekijöitä joista : on iiTtisanottu ·tai 1omautettu .vastaQvltå
12769:            sekä väär~nkäyttävät amniattikurssikes~ vakinaista henki_lökuntaa .. Työtaisteluq. aikan4
12770:            kuksissa öpiskelevi.a harjoittelijoita .. eri~ on kurssilaisten .. työharjoittelu poikkeUksetta
12771:            tyisesti viikonloppujen _aikana maksa" m.Irretty ammatilli~ss8J Jrurssikeskuksessa toteu;
12772:            matta kurssitaisille muutoin kuuluvan tettavaksi.                                . •; <·\'' L'' "; . ': ,, .-'. 'J
12773: . (]; \    pjijvät.:a.han lisäksi . mitään muuta kor-         Työllisyytkoulu.tukseeil osal1istuvien. taloude1-
12774:   . : '
12775:     ~
12776:            vausta iltaisin ja viikonloppuina teh- Jisista. eduista on ·säädetty työllisyyskotilutuk;
12777:            dystä· työ~tä, ja jos ön, ·         ·           sesta annetun, .asetuksen ;(2.06/76} .6 luv.uSsa.;
12778:               mihiri tointenpiteisiin HaTiitus aikoo Sen mukaisesti ifövoimaviranomaiset ·. suoritta;
12779:            ryhtyä rayihtola-al~n cyöläistCJ;l ja kurssi- vat koulutu5tuen ja. erityistuen sekä korvauk;.
12780:            keskuksissa opiskelevien harjoittelijoi-
12781:                                                            set matkakustannuksista ·ja··: fääkärintarkastuki-
12782:            den etujen turvaamiseksi mm. siten, että sesta. Amiwt~ti~v.atusviranomaiset• :puolestaan
12783:            työharjoitt~lu tapahtuu paivisin viikon- antavat ilmaisen opetuksen, ,majoituksen, ruum
12784:            loppujen olless:a vap!\!it tai . euä mah- ja terveydenhuolloll;._;Tät.en oa: turv.attu.työlli-
12785:            dolliset _ilta: ja. viikopl~ppufyöt korva- syyskurssilla olevåri toirm:entulo 'koulutusaika•
12786:            taan erikseeq :harjoittelijoille? .~            na. Kurssilaisten iUQtittam~a: .työstä. ·amma•
12787:                                                            tiiDset kurssikeskukset perivät korvauksen, jos~
12788:   . Vastauksena kysymykseen:. ~si tän .. kupnioitta-
12789:                                                            ta on sov..ittu työm~t~inajärje.stöjeh .kanssa si;.
12790:  yasti seuraavaa:                                          fen, että palkkio}?tl"Ullteena on al11n:;~atti~
12791: i · Majoitu~- ja ravitsemisalan työllisyyskursseil- miehen pal'kk:a vähe.onett-ynä . 2.0.:....-;&Q· Pl'-Osent
12792: la- noudatetaan niin sanottuja_. moduuliopetus- tili~ kurssilaisten ;~m,)t3nnollisen panoksen .'mää-
12793: .suunnitelmia-, jotka rakentuvat kolmen kuu- rästä riippuen. Näin· saatava·. QPPilastyötulo tp;-
12794: huden ... mittaisista opetusjaksoista. Jokainen loutetaan ~- edelleeri:")ammattikasyatushallituk-
12795:  jakso sisältää k!iliden kuukaw:kn. opiskelun am- .selle._            ..      .. ,. ,.,,.:":;. .. ,. . .                    '.
12796:  matillisessa kurssikeskuksessa ja kuukauden -: Vitanomaisten: .t~ :.ei·.·ok :Sellaisia. !ll~
12797: yhtäjaksoisen työharjoittelun työympäristössä. pauksia, joissa ravintola-alan työnantajat olisi-
12798:  Työharjoittelun tavoitteena on perehdyttää vat .kurssik~skustefi:· 'ti)iiltesta q:äi;jtstetyfi har-
12799: kurssilaiset tulevan ammattinsa tehtäviin ja joittelun vuoksi vähentäneet, 1omauttaneet tai
12800:  työskentelyolosuhteisiin •. Näin:: v,ältytään kou- irtisanoneet ammattitaitoi.si~c ·Jyöntekijöitään.
12801:  luttamasta työntekijää sellaiseen ammattiin, jos- Mikäli tällaista tapahtuisi, hallitus katsoo, että
12802:  sa hän myöhemmin ei viihtyisi ja täten helpo- harjoittelu on välittömästi annetun määräyksen
12803:  tetaan kurssilaisten työelämään siirtymistä opis- mukaisesti lopetettava sellaisessa majoitus- ja
12804:  kelun päätyttyä.                                          ravitsemisliikkeessä.
12805:                                                N:o 77
12806: 
12807:    Kun työllisyyskurssilaisten työvuorot ja va-         Mitä sitten tulee ilta- ja viikonlopputyökor-
12808: paat määräytyvät opastajan työvuorojen mukai-        vauksiin, niin on todettava, että kysymyksessä
12809: sesti, hallitus katsoo, ettei harjoittelua ole ni-   ei ole työsopimussuhteessa olevan ammattitai-
12810: menomaan keskitetty iltaisin ja viikonloppuisin      toisen työntekijän työsuoritus, vaan kurssikes-
12811: toteutettavaksi. Viranomaiset joutuvat saadak-       kuksen .oppilaalle annettava opetus.
12812: seen tarvittavat harjoituspaikat ottamaan huo-
12813: mioon työnantajien työvuorojen järjestelyt.
12814:   Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1978.
12815: 
12816:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
12817: 
12818: 
12819: 
12820: 
12821:                                                                                                ;.:
12822:                                                           1978 vp.
12823: 
12824:                                                                                     ' J   '   ' ~   •••. ' .. '
12825: 
12826: 
12827: 
12828: 
12829:                                                                                               J,-
12830: 
12831: 
12832: 
12833: 
12834:                                               ~
12835:                                                   .....
12836:                                            ,,,, . . .      '.
12837: 
12838: 
12839: 
12840: 
12841:                             T i 11 R i k s d a g en s H'~ r~ ~1'-a i m'å n. : ,>, :~~ '·
12842: 
12843:   I d.ei:. ~Yfte- ·37 :§ 1 ·inom. riksdagsordningen             igenom under1ättas övergången ti11 arbetslivet
12844: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse                   efter slutförda studier för kursde1tagarna.
12845: nr 300 av den 22 februari 1978 till veder-                          Anskaffningen av praktikplatser sker på åt-
12846: börande medlem av statsrådet översänt av-                       gärd av vederbörande avdelningschef vid yrkes-
12847: Skrift av följande av riksdagsman E. Laine                      kurscentralen. Kursdeltagarnas arbete på prak-
12848: m. fl. ställda spörsmål nr 77:                                  tikplatserna sker under ansvar och övervak-
12849:                                                                 ning av härtill utsedda handledare som är an-
12850:            Är Regeringen medveten om att ar-                    ställda vid praktikplatserna. Kursdeltagarnas
12851:         betsgivarna inom restaurangbranschen                    arbetsskift och fritid fastställs sålunda i enlig-
12852:         bidrar tili att öka arbetslösheten genom                het med handledarnas arbetsskift och står aTitså
12853:         att permittera och uppsäga yrkeskun-                    i överensstämmelse med områdets kollektivav-
12854:         niga arbetstagare samt minska deras an-                 ta1. Enligt givna förekrifter får kursdeltagarna
12855:         tal samt utnyttjar pra:ktikanter som stu-               inte utföra arbetspraktik vid sådana härbärge-
12856:         derar vid yrkeskurscentraler särskilt un-               rings- och förplägnadsföretag, där motsvarande
12857:         der veckosluten utan att betala annan                   ordinarie personai uppsagts eller permitterats.
12858:         ersättning för arbete som utförts på                    Under pågående arbetsstrid har kursdeltagarnas
12859:         kvällarna och under veckosluten än det                  arbetspraktik undantagslöst överförts till yrkes-
12860:         dagtraktamente som också eljest ti11-                   kurscentralerna och genomförts där.
12861:         kommer kursdeltagarna, och, om så är                        I 6 kap. förordningen om sysselsättnings-
12862:         fallet,                                                 främjande utbildning (206/76) stadgas om de
12863:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-                 ekonomiska förmåner som beviljas deiltagare
12864:         ta för att trygga restaurangbranschens                  i sysselsättnlngsfrämjande utbildning. I en1ig-
12865:         arbetstagares och de vid kurscentralerna                het med förordningen utbetalar arbetskrafts-
12866:         studerande praktikanternas intressen                    myndigheterna utbildningsstöd och specialstöd
12867:         bl.a. så, att arbetspraktiken sker på                   samt ersättning för resekostnader och för lä-
12868:         dagen medan veckosluten är lediga, e1-                  karundersökning. Yrkesutbildningsmyndigheter-
12869:         ler så, att praktikanterna erhåller sär-                na tillhandahåller å sin sida avgiftsfri under-
12870:         skild ersättning för eventucllt kvälls-                 visning, inkvartering, förplägning och hälso-
12871:         och veckoslutsarbete?                                   vård. Härigenom tryggas uppehållet under ut-
12872:                                                                 bildningstiden för dem som deltar i sysselsätt-
12873:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd.-                   ningsfrämjande kurs. För det arbete som kurs-
12874: samt anföra följande:                                           deltagarna utför uppbär yrkeskurscentraierna
12875:    Vid härbärgerings- och förplägnadsbransch-                   ersättning, om viiken överenskommits med
12876: ens sysselsättningsfrämjande kurser följs såka1-                arbetsmarknadsorganisationerna, så, att grund-
12877: lade modul-läroplaner, som bygger på tremå-                      en för ersättningen är den lön en yrkesman
12878: naders undervisningsavsnitt. Varje avsnitt om-                   på området erhåller minskad med 20-80 %,
12879: fattar två månaders studier vid yrkeskurscentral                 beroende på omfattningen av kursdeltagarnas
12880: och en månads fortlöpande arbetspraktik i ar-                    produktiva insats. Den inkomst som på så sätt
12881: betsmiljö. Arbetspraktikens mål är att orien-                    erhålls genom elevernas arbete bokförs vidare
12882: tera kursdeltagarna i det blivande yrkets upp-                   som inkomst för yrkesutbildningsstyrelsen.
12883: gifter och arbetsförhållanden. På så sätt und-                      Myndigheterna känner inte till några sådana
12884: viker man att utbilda arbetstagaren för ett                      fall, i vilka restaurangbranschens arbetsgivare
12885: yrke som han inte senare trivs med och här-                      skulle ha permitterat el1er sagt upp yrkeskun-
12886:                                              N:o 77                                                 5
12887: 
12888: niga arbetstagare ellet minskat deras antai på     trerad speciellt tili kvälli- och veckoslutsarbete.
12889: grund av praktik som ordnats genom !kurs-          Myndigheterna måste, för att kunna få de nöd-
12890: centralens försorg. Såframt något dyllkt s!ku11e   vändiga praktikplatserna, bea!kta arbetsgivarnas
12891: ske, anser regeringen att praktiken, i eniighet    arrangemang rörande arbetsskiften.
12892: med den härom utfärdade bestämmelsen, ome-            Beträffande ersättning för kvälls- och vecko-
12893: delbart skall upphöra vid det inkvarterings-       s'lutsarbete kan vidare konstateras, att det inte
12894: och förplägnadsföretag där detta ägt rum.          är fråga om en arbetsprestation av en yrkes-
12895:    Eftersom arbetsskift och fritid för dem som     kunnig arbetstagare i arbetsavtalsförhåtlande,
12896: deltar i sysselsättningsfrämjande kurser fast-     utan om undervisning som kurscentralen ger
12897: ställs i enlighet med hand1edarens arbetsskift     e1everna.
12898: anser regeringen, att praktiken inte är koncen-
12899:   Helsingfors den 30 mars 1978.
12900: 
12901:                                                                          Minister Kalevi Kivistö
12902: 
12903: 
12904: 
12905: 
12906: 087800305W
12907:                                               1978 Vp.
12908: 
12909: Kirjallinen kysymys n:o 78.
12910: 
12911: 
12912:                                   Alppi ytn.: Työsuhdeasunnoissa asuvien asumisturvan paranta-
12913:                                      misesta.
12914: 
12915:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12916: 
12917:    Vuosikymmenen alussa esiintynyt aloittai•         rojen suuntaaminen voimakkaammin kunnalli~
12918: nen työvoimapula oli yksi syy siihen, että ns.       seen vuokra-asuntotuotantoon.
12919: työsuhdeasuntojen rakentaminen maassamme                 Valtiovallankaan taholta ei voi olla miten-
12920: kaksinkertaistui aiempiin vuosiin nähden. Hou-       kään tyydyttävä tilanne, jossa peräti ·n. 40 %
12921: kutellakseen työntekijöitä palvelukseensa tar-       työsuhdeasunnoista on valtaosin . asuntohalli-
12922: josivat työnantajat heille kohtuuhintaisen asun-     tuksen rahoittamia, mutta täydellisesti yhteis-
12923: non. Työsuhdeasuntojen määrän nopeaan kas-           kunnallisen valvonnan ulottumattomissa olevia
12924: vuun oli myös muita syitä - se todettiin             asuntoja.
12925: kannattavaksi sjioitustoiminnaksi yrityksissä.        . Vieläkin mielettömämpi. tilanne on silloin,
12926: Suurte,n työnantajien ohella myös pienemmät          kun ko. asuntoja huutavasta asuntopulasta huo-
12927: työnantajat yhteistoiminnassa hankkivat työ-         limatta seisoo tyhjillään. Ministeri Olavi Hänni-
12928: suhdeasuntoja käyttöönsä.                            sen vuonna 197 6 asettaman tyhjien asuntojen
12929:    Taloudellisen laman syventyessä ja työttö-        selvitystoimikunnan mietinnöstä käy ilmi, että
12930: myyden kasvaessa on tilanne nopeasti muuttu-         tyhjinä olevista asunnoista n. 60 % on työ-
12931: nut, jo tuhannet työsuhdeasunnoissa asuneet          suhdeasuntoja. Mm. Tampereen kaupunginval-
12932: työntekijät ovat työsuhteen päätyttyä joutuneet      tuusto käsittelee seuraavassa kokouksessaan
12933: jättämään myös asuntonsa. Kahden perusoikeu-         SKDL:n valtuustoryhmän aloitetta, jossa edelly-
12934: den - työn ja asunnon - menettäminen lähes           tetään kunnan ja valtiovallan yhteisiä toimen-
12935: samanaikaisesti on ko. tilanteeseen joutuville       piteitä tyhjien työsuhdeasuntojen käyttöön otta-
12936: luonnollisesti kohtuuton kokemus. Varsin suuri       miseksi. Yksi aihe ryhmän aloitteeseen on ollut
12937: osa työsuhdeasunnoissa asuvista on nuoria lap-       viime vuonna valmistunut yhä tyhjänä oleva
12938: siperheitä tai yksinhuoltajia, joilla kulutus on     50:n asunnon talo, jota asuntohallitus on rahoit-
12939: suurimmillaan ja perheen talous muutoinkin           tanut .2.1 miljoonalla .·markalla rakennusyhtiön
12940: horjuvimmalla pohjalla.                              oman rahoitusosuuden jäädessä noin 10 % :iin
12941:     Ainoa oikea lähtökohta vuokralaisten asu-        rakennusmaakustannuksineen. Vastaavia esi-
12942: misturvaa - muissakin kuin työsuhdeasunnois-         merkkejä löytyy useita erityisesti Etelä-Suomen
12943: sa - käsiteltäessä on se, ettei ketään voida         teollistuneilta seuduilta, ja tyhjien asuntojen
12944: häätää asunnostaan, ellei tilalle osoiteta varus-    ongelmaa tietysti lisää kasvava työttömyys.
12945: telutasoltaan, kooltaan ja asumiskustannuksil-           Ajankohtaiseksi ovat siis viimeistään nyt
12946: taan suurin piirtein edellisen tasoista uutta        tulleet toimenpiteet, joilla työsuhdeasuntoihin
12947: asuntoa.                                             liittyvää problematiikkaa ryhdytään valtion ta-
12948:     Työsuhdeasuntojärjestelmä kaiken kaikkiaan       holta selvittämään.
12949: on yksi asuntopolitiikkamme häpeäpilkku, joka            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
12950: mahdollistaa keinottelun työntekijöiden perus-       §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
12951: oikeuksilla, työllä ja asumisella. Järjestelmän      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12952: aiheuttama riippuvaisuus yhdestä työnantajasta       seuraavan kysymyksen:
12953: palvelee luonnollisesti työnantajan työvoimapo-
12954: liittisia ja taloudellisia tavoitteita pidemmällä-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12955: kin tähtäimellä. Työsuhdeasuntojärjestelmästä                ryhtyä erityisesti työsuhdeasunnoissa
12956: tulisi päästä kokonaan irti, mutta lähiajan vä-              asuvien asumisturvan parantamiseksi ja
12957: himmäistavoitteena tulisi olla yhteiskunnan va-              työsuhdeasuntojen tyhjillään pitämisen
12958: rojen irrottaminen niiden rakentamisesta ja va-              estämiseksi?
12959:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1978.
12960: 
12961:                Ulla-Leena Alppi                                  Toivo Jokiniemi
12962: 087800288B
12963: 2                                             1978 vp.
12964: 
12965: 
12966:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e .
12967: 
12968:  . Valtiopäiväjärj~sty~sen?7 ~:n 1 momentissa_ uutta huoneenvuokralakia koskevan ehdotuksen
12969: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, ja siitä Sfjatujen lausuntojen pohjalta laatia
12970: olette 22 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn huoneenvuokralain kokonaisuudistuksen käsit-
12971: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston tävä ehdotus kuluvan vuoden loppuun mennes-
12972: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- sä. Toimeksiannon mukaan työryhmän tulee jo
12973: edustaja Alpin ym. näin kuuluvasta kirjalli- tätä ennen mahdollisimman pian laatia ehdotus
12974: sesta kysymyksestä n:o 78:                          huoneenvuokralakiin tehtävistä kiireellisistä
12975:     ·                        ·                      osittaisuudistuksista, joista mainittakoon irti-
12976:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sanomissuojakysymykset,            jälleenvuokrauksen
12977:         ryhtyä · erityisesti työsuhdeasunnoissa säännöstäminen ja yleensäkin työsuhdeasuntoi-
12978:         asuvien asumisturvan parantamiseksi ja hin liittyvät kysymykset. Työsuhdeasuntojen
12979:         työsuhdeasuntojen tyhjillään pitämisen osalta toimeksianto sisältää sekä eräiltä osin
12980:         estämiseksi?                                palkkana saatujen asuntojen että huoneenvuok-
12981:                                                     rasuhteeseen perustuvien työsuhdeasuntojen
12982:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- irtisanomisajan ja irtisanomisperusteiden ja näi-
12983: vasti seuraavaa:                                    hin liittyvien säännösten tarkistamisen ja täy-
12984:    Työsuhdeasunnossa asuvien asumisturvaa kos- dentämisen.
12985: kevien säännösten tarkistamiseen näyttää ole-          Työsuhdeasunnossa asuvien asumisturvaa on
12986: van yhä kasvavaa painetta paitsi asukkaiden parannettavissa ja työsuhdeasuntojen tyhjillään
12987: itsensä taholta niin myös omistajien ja vuok- pitämisen tarvetta voidaan vähentää myös luo-
12988: ranantajien puolella. Työsuhdeasunnoksi lue- malla järjestelmä, joka mahdollistaa vuokra-
12989: taan työsopimuslain 46 §:ssä tarkoitetut asun- asunnon omaksilunastamisen.
12990: not, jotka ovat itse asiassa asianomaisen asuk-        Sisäasiainministeriö asetti vuoden 1976 mar-
12991: kaan palkkaa, ja huoneenvuokralain 30 §:ssä raskuussa työryhmän laatimaan ehdotuksen jär-
12992: tarkoitetut asunnot, jotka on annettu vuokralle jestelmäksi, jolla asunnon omistajan suostumuk-
12993: työsopimukseen perustuvaa työsuhdetta silmäl- sin asuntolainoitetun vuokra-asunnon vuokralai-
12994: läpitäen, sekä usein näiden lisäksi asunnot, sille ja asunto-osuuskunnan osakkaille tehdään
12995: joiden hallinta perustuu normaaliin huoneen- mahdolliseksi lunastaa asunto omaksi. Työryh-
12996: vuokrasuhteeseen, mutta vuokranantajana on män ehdotus on sittemmin luovutettu sisä-
12997: työnantaja ja vuokralaisena työntekijä.             asiainministeriölle, jossa saatujen lausuntojen
12998:    Sisäasiainministeriö antoi vuoden 1975 tou- pohjalta on parhaillaan valmisteilla asiasta halli-
12999: kokuussa vuokraneuvostolle tehtäväksi selvittää tuksen esitys. Omaksilunastamisjärjestelmään
13000: onko ja miten tarpeen muuttaa eräitä toimeksi~ liittyen esitys sisältäisi paitsi ehdotukset omak-
13001: annossa mainittuja · vuokralaisen irtisanomis- silunastetun asunnon käyttöä ja luovutusta kos-
13002: turvaan liittyviä tai· muita huoneenvuokralain keviksi tarpeellisiksi rajoituksiksi, niin myös
13003: säännöksiä ja laatia ~hdotus tarvittaviksi toi- täydennetyt ja tarkistetut ehdotukset asunto-
13004: menpiteiksi. Vuokraneuvosto päätyi ehdotta- lainoitetun asuntokannan käyttöä ja luovutusta
13005: maan huoneenvuokralain kokonaisuudistuksen koskeviksi säännöksiksi yleensä. Ehdotetut
13006: toteuttamista ja jätti sisäasiainministeriölle vuo- säännökset koskisivat yhtä lailla asuntolainoi-
13007: den 1976 marraskuu:ssa. ehdotuksensa uudeksi tettuja työsuhdeasuntoja kuin muitakin asunto-
13008: huoneenvuokralaiksJ, Mainitusta ehdotuksesta lainoitettuja vuokra- ja on:iistusasuntoja. Ehdo,
13009: saatujen lausuntojen ·peru,st(!ella voidaan todeta tukseen sisältyvät vuokratalon luovuttamista
13010: huoneenvuokralain kokonaisuudistuksen vaati- koskevat säännökset on pyritty myös laati-
13011: van vielä perusteellista jatkovalmistelua.          maan siten, ettei vuokratalon omistajan vaih~
13012:    Tätä varten .sisäasiainministeriö on kuluvan tuminen vaaranna vliokralaisen asumisturvalli-
13013: vuoden helmikuun .• 9 p~ivänä ~settanut työ- suutta tai aiheuta perusteettornia vuokrankoro-
13014: ryhmän; jonka _te~~äv,änä on vuokraneuvoston tusvaatimuksia.
13015:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1978.
13016: 
13017:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
13018:                                                N:o 78                                               3
13019: 
13020: 
13021:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
13022: 
13023:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        arbetsgrupp, vars uppgift är att utgående från
13024: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       hyresrådets förslag tili ny hyreslag och udå-
13025: av den 22 februari 1978 tili vederbörande            tandena därom före utgången av innevarande
13026: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      år uppgöra ett förslag tili totalrevidering av
13027: jande av riksdagsman Alppi m.fl. underteck-         hyreslagen. I enlighet med uppdraget skali
13028: nade spörsmål nr 78:                                arbetsgruppen redan dessförinnan och så snart
13029:                                                     som möjligt utarbeta ett förslag tili brådskan-
13030:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- de delreformer i hyreslagen, bland vilka kan
13031:          ta i avsikt att förbättra boendetrygg- nämnas frågor i anslutning tili uppsägnings-
13032:          heten specielit för dem som bor i bo- skyddet, reglering av uthyrning i andra hand
13033:          städer i anslutning tili arbetsförhåliande och även i allmänhet frågor i samband med
13034:          och att förhlndra att bostäder i an- bostäder i anslutning tili arbetsförhåliande. Vad
13035:          slutning tili arbetsförhållande står tam- beträffar bostäder i anslutning tili arbetsför-
13036:          ma?                                        hållande innefattar uppdraget revidering och
13037:                                                     komplettering av stadgandena om uppsägnings-
13038:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- tid och uppsägningsgrunder för både bostäder
13039: samt anföra följande:                               som tili viss del erhållits som lön och sådana
13040:    Ett allt större tryck i syfte att åstadkomma bostäder i anslutning tili arbetsförhållande, som
13041: en justering av stadgandena om boendetrygg- är baserade på hyresförhållande.
13042: het för dem som bor i bostäder i anslutning            Boendeskyddet för dem som bor i bostäder
13043: tili arbetsförhållande, förefalier utövas inte bara i anslutning tili arbetsförhållande kan förbätt-
13044: av hyresgästerna själva utan också av ägarna ras och behovet att låta bostäder i ansiutning
13045: och hyresvärdarna. Tili bostäder i anslutning tili arbetsförhåliande stå tamma kan också
13046: tili arbetsförhåliande räknas sådana bostäder lättas genom att skapa ett system, som möjlig-
13047: som avses i 46 § lagen om arbetsavtal och gör inllösen ,av hyres:bostad tili egen.
13048: som i själva verket är en del av vederbörande          Ministeriet för inrikesärendena tillsatte i no-
13049: hyresgästs lön, och i 30 § hyreslagen avsedda vember 1976 en arbetsgrupp med uppdrag att
13050: bostäder som uthyrts med beaktande av ar- utarbeta ett förslag tili system, varmed man
13051: betsförhåliande, som grundar sig på arbets- kan göra det möjligt för hyresgäster i hyres-
13052: avtal, samt ofta, utöver dessa, bostäder, som bostäder med bostadslån och aktieägare i bo-
13053: besittes på basen av normalt hyresförhåliande, stadsandelslag att med ägarens samtycke inlösa
13054: men så, att arbetsgivaren är hyresvärd och bostaden tili egen. Arbetsgruppens förslag har
13055: arbetstagaren hyresgäst.                            sedan överlämnats tili ministeriet för inrikes-
13056:     Ministeriet för inrikesärendena gav i maj år ärendena, där man på basen av erhållna utlå-
13057: 1975 hyresrådet i uppdrag att utreda frågan tanden som bäst bereder en proposition i frå-
13058: om och hur det är nödvändigt att ändra gan. I anknytning tili inlösningssystemet skulie
13059: vissa i uppdraget nämnda stadganden i anslut- propositionen förutom förslagen tili erforder-
13060: ning tili hyresgästs uppsägningsskydd elier liga begränsningar rörande inlöst bostads an-
13061: andra stadganden i hyreslagen och att uppgöra vändning och överlåtelse, också omfatta kom-
13062: förslag tili erforderliga åtgärder. Hyresrådet pletterade och reviderade förslag tili stadgan-
13063: stannade för att föreslå genomförandet av en den rörande användning och överlåtelse av det
13064: totalrevidering av hyreslagen och gav i novem- bostadsbelånade bostadsbeståndet i alimänhet.
13065: ber 1976 tili ministeriet för inrikesärendena De föreslagna stadgandena skulie beröra bo-
13066: sitt förslag tili ny hyreslag. På basen av er- städer i anslutning tili arbetsförhåliande med
13067: hålina utlåtanden om nämnda förslag kan man bostadslån på samma sätt som också andra
13068: konstatera att en totalrevidering av hyreslagen hyres- elier ägarbostäder med bostadslån. I
13069: ytterligare kommer att kräva en grundlig fort- förslaget ingående stadganden om överlåtelse av
13070: satt beredning.                                     hyreshus har man också försökt avfatta så,
13071:     För detta ändamål har ministeriet för inrikes- att ombytet av hyreshusägare inte äventyrar
13072: ärendena den 9 februari detta år tilisatt en hyresgästernas boendetrygghet och inte heller
13073:                                                     medför obefogade krav på hyreshöjningar.
13074:       Helsingfors den 23 mars 1978.
13075:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
13076:                                              1978 vp.
13077: 
13078: Kirjallinen kysymys n:o 79.
13079: 
13080: 
13081: 
13082: 
13083:                                  Tuovinen: Kostanlahden-Ruvaslahden paikallistien rakentami-
13084:                                     sen aloittamisesta.
13085: 
13086: 
13087:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13088: 
13089:    Työttömien työnhakijoiden määrä Polvijär-       nen. Tiettävästi suunnitelmien puolesta työt
13090: vellä on kohonnut huolestuttavan korkeaksi         ko. tien osalta voitaisiin aloittaa jo ensi syk-
13091: niin kuin muissakin Pohjois-Karjalan kunnis-       synä, mikäli määrärahat edellä mainittuun työ-
13092: sa. Outokummun työvoimatoimiston ilmoituk-         kohteeseen saadaan.
13093: sen mukaan työttömiä työnhakijoita helmi-             Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
13094: kuun 1978 tilaston mukaan Polvijärvellä oli        tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
13095: 346 henkilöä. Tilanne maanrakennusalan kuor-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13096: ma-autoilijoiden osalta Polvijärvellä on vielä-    vaksi seuraavan kysymyksen:
13097: kin huolestuttavampi. Alueen autoilijoista yli
13098: puolet on työttömänä. Tästä johtuen olisi tar-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13099: peen, että riittävän suuria työkohteita pitäisi           ryhtyä paikallistien n:o 15793 välillä
13100: mahdollisimman nopeasti käynnistää.                       Kostanlahti-Ruvaslahti rakentamisen
13101:    Eräs, ja varsin suuri työkohde Polvijärvellä           nopeuttamiseksi siten, että rakennus-
13102: olisi paikallistien n:o 15793 välillä Kostanlah-          työt voitaisiin työllisyyden helpottami-
13103: ti-Ruvaslahti (pituus 10,6 km) parantami-                 seksi aloittaa jo ensi syksynä?
13104:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1978.
13105: 
13106:                                           Jouko Tuovinen
13107: 
13108: 
13109: 
13110: 
13111: 087800295K
13112: 2                                               1978 vp.
13113: 
13114: 
13115: 
13116: 
13117:                                                              r:.';:' ''J   , ,.
13118: 
13119:                                                                   II,>
13120: 
13121:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
13122: 
13123:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         tavan' l!ieQsan• pituus on 10,6 km ja arvioidut
13124: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           kustannukset 4 mmk.
13125: l1lies, ,olette 2Z .. päi;v:än~ helmikuuta 1978 päi-       Kuluvan . yuoden \larsinaisessa . menoarviossa
13126: vji~yn ,kirjeenne, ~.qh~Ua toimittal)ut valtioneu-                                :
13127:                                                        ol~y.a1:.';: ~i4~: tekemi~e~n t~rkoit~tut:' i tie-, .. ja
13128: voston . asianom;a;iseUe jäsenelle jä1jennöks~n        työlii~yysmäär:äraha~ ·.tulevat.· työllisyyssyistä lä-
13129: kansanedustaja ]. Tuovisen näin kuuluv.asta            hes kokonaap. . käytetyiksi jo kuluvan. kevään
13130: kirjallise!)ta kysymyksestä n:o 79:                    aikana. Syk~yksi tarvitaankin koko maassa lt-
13131:          . Mihin •toimenpiteisiin H~llitus . aikoo
13132:                                                        särahoit}l$tf1 .. tietöihin    .n.
13133:                                                                                       ·wo m1lJk; jo~ työlli-
13134:                                                        syy~j rp.yös .. tietöissä. aiotaan turvata,. :. Pohj()is-
13135:         cyhtya pa:i:kallistieh' n:o 1579.3 välillä     Karjalan , lisätarve on tästä n .. 7 · m111k.. Tallä"
13136:         Kostan1ahti.:_Ruvasfahti     rakentamisen      kään lis~ra4qituksella ei mu1den jo kayl)nissä
13137:         nopeuttamiseksi siten, että rakennus-          ol~vie11 ti~tQ:iden vuoksi saada; ·kysy1lJyks<;:ssä
13138:         työt voitaisiin työllisyyden helpottami-       ~arkoitettua,;,tietyötä käyntiin.· Sen sij,aan. laa-
13139:        ,s,eksi ·aloittaa jo ensi syksynä?              dittavana p1evaan vuod~p 1979.. toiininti~uun­
13140:                                                        nitelmaan hanke tullee sijoitt1,lmaan helmikws-
13141:   Vastauksena kfsyinykseen esitän kunnioitta-          sa 1979 alkavana. Tämä edeUyttä,ä• kuii:~qkin,
13142: vasti seuraavaa:··~.·'
13143:                                                        että y1;1o~n, 1979. menoarvioon saadaan: ciittä-
13144:    Ko. p~ika1listieilä välillä Kostanlahti-Ru-         västi tierriäärärahoja .
13145: vas1ahti oli liikennemäärä v. 197 5 400-600               . Hankkeen aloittamista harkitaan kuitenkin
13146: autoa/vrk. Tie on leveydeltään ja suuntauksel-         vielä syksyn lisätyöohjelmien laatimisen yhtey-
13147: taan pääosin tyydyttävä. Sen sijaan tien kantl,l-      dessä. Jo aloitettujen keskeneräisten hankkei-
13148: vuus on heikko.                                        den jatkorahoitus syksyllä 1978 on liikennemi-
13149:    Tieosuuden parantamiseksi on laadittavana           nisteriön käsityksen mukaan kuitenkin ensin
13150: suunnitelma, joka valmistunee tielain mukaista         turvattava. Vasta tämän jalkeen voidaan suun-
13151: käsittelyä varten toukokuussa 1978. Parannet-          nitella uusien hankkeiden aloittamista.
13152:     Helsingissä maaliskuun 20 päivänä 1978.
13153: 
13154:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
13155:                                               N:o 79                                              3
13156: 
13157: 
13158: 
13159: 
13160:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13161: 
13162:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skall förbättras är 10,6 km lång och de beräk-
13163: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivel-        nade kostnaderna uppgår tili 4 milj. mk.
13164: se av den 22 februari 1978 tili vederbörande           De väg- och sysselsättningsanslag som ingår
13165: medlem av statsrådet för avgivande av svar          i det ordinarie statsförs1aget för innevarande
13166: översänt avskrift av följande av riksdagsman        år och som är avsedda för vägbyggen har på
13167: J. Tuovinen undertecknade skriftliga spörsmål       grund av sysselsättningsskäl använts i så stor
13168: nr 79:                                              omfattning att de nästan helt och hållet tar
13169:                                                     slut under innevarande vår. Tili hösten behövs
13170:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           i hela landet ca 100 milj. mk i tilläggsfi-
13171:        vidta för att påskynda byggandet av          nansiering för vägarbeten, om man vill trygga
13172:        bygdeväg nr 15793 på sträckan Kos-           sysselsättningen också i dessa arbeten. Norra
13173:        tanlahti-Ruvaslahti så, att byggnads-        Karelens merbehov härav är ca 7 milj. mk. På
13174:        arbetena kunde inledas redan nästa           grund av andra redan pågående vägarbeten
13175:        höst och sysselsättningsläget därmed         kan inte det vägarbete som avses i spörsmålet
13176:        underlättas?                                 påbörjas med denna tilläggsfinansiering. Där-
13177:                                                     emot torde projektet enligt den verksamhets-
13178:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       plan, som för närvarande görs upp för år
13179: samt anföra följande:                               1979, kunna inledas i februari 1979. Detta
13180:    Trafikmängden på den i spörsmålet nämnda         förutsätter dock att tiliräckliga väganslag an-
13181: bygdevägen på sträckan Kostanlahti-Ruvas-           visas i statsförslaget för år 1979.
13182: lahti var år 1975 400-600 bilar per dygn.              I samband med att höstens tilläggsarbets-
13183: Vägen är till största delen tilifredsställande      program görs upp övervägs projektet dock
13184: vad bredden och sträckningen beträffar. Där-        ännu. Enligt trafikministeriets uppfattning
13185: emot är vägens bärighet dålig.                      måste man dock i första hand trygga redan
13186:    För närvarande utarbetas en pian för för-        påbörjade halvfärdiga projekts tilläggsfinansie-
13187: bättrande av vägavsnittet. P1anen torde bli fär-    ring under hösten 1978. Först därefter kan
13188: dig för i lagen om allmänna vägar avsedd be-        påbörjandet av nya projekt planeras.
13189: handling i maj 1978. Den vägsträcka som
13190:   Helsingfors den 20 mars 1978.
13191: 
13192:                                                              Trafikminister Veikko Saarto
13193: .,· •.
13194:                                             1978 vp.
13195: 
13196: Kirjallinen kysymys n:o 80.
13197: 
13198: 
13199: 
13200: 
13201:                                  E. Laine ym.: Pikajunan pysähtymisestä Piikkiön asemalla.
13202: 
13203: 
13204:                         Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
13205: 
13206:    Piikkiön kunnan ja lähiseudun asukkailla ei     koittava aloite valtiovallalle. Olisi toivottavaa,
13207: ole nykyisellään mahdollisuuksia käyttää Turun     että aloite saisi niin rautatiehallituksen kuin
13208: ja Helsingin välillä liikennöiviä pikajunia mat-   myös valtioneuvoston kannatuksen.
13209: kustamattå Turkuun tai Paimioon. Yksistään            Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
13210: Piikkiön aseman lähitienoilla asuu n~ 3 000        päiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentin nojalla
13211: ihmistä. Monille heistä tuottaa suuria vaikeuk-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vasta1:ta-
13212: sia ja ajanhukkaa matkustaa ensin Turkuun          vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
13213: tai Paimioon, joista molemmista on pikajuna-
13214: yhteys Helsinkiin.                                           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13215:    On pidettävä kohtuullisena ja tarkoituksen-            siin aamulla Turusta Helsinkiin ja illalla
13216: mukaisena, että ainakin yksi pikajunavuoro                Helsingistä Turkuun liikennöivän pika-
13217: pysähtyisi meno- ja paluumatkallaan Piikkiössä.           junan pysähtymiseksi Piikkiön rautatie-
13218: Piikkiön kunnan toimesta on tehty tätä tar-               asemalla?
13219:      Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 1978.
13220: 
13221:                Ensio Laine                                  Pauli Puhakka
13222: 
13223: 
13224: 
13225: 
13226: 087800289C
13227: 2                                            197& vp.
13228: 
13229: 
13230: 
13231: 
13232:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
13233: 
13234:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ·       Piikkiön kunnanhallitus on kahteen ottee-
13235: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       seen esittänyt rautatiehallitukselle pikajunien
13236: olette.. , 2.2 päiväpä helmikuuta 1978 päivätyn     P no ja . P 129 ( P 127) pysähtymistä Piik-
13237: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kiön· ·asernall~-. Samaa kysymystä on käsitelty
13238: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen· kansan-      myös 19. 9. 1977 Turussa järjestetyssä kunta-
13239: edustaja E, Laineen ym. näin kuuluvasta kir-        tason neuvottelussa, jossa todettiin Piikkiön
13240: jallisesta kysymyksestä n:o 80:                     kuuluvan Turun paikallisliikennealueeseen, min-
13241:                                                     kä vuoksi pikajunien pysähtymistä ei .voida
13242:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-      pitää perusteltuna. Kun ko. pikajunapari tule-
13243:        siin aamulla Turusta Helsinkiin ja illalla   van · aikataulukauden aikana . pysähtyy Salon
13244:        Helsingistä Turkuun liikennöivän pika-       lisäksi sekä Paimion että Perniön asemilla,
13245:        junan •pysähtymiseksi Piikkiön rautatie-     eikä uusia -pysähdyksiä ole mahdollista lisätä
13246:        asemalla?                                    kokonaiskulkuaikaa. vastaavasti hidas~amatta, ei
13247:                                                     rautatiehallitus ole pitänyt pikajunien luonteen
13248:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        huomioon ottaen mahdollisena· esitettyjä lisä-
13249: vasti seuraavaa:                                    pysähdyksiä.
13250:      Helsingissä maaliskuun 20 päivänä 1978.
13251: 
13252:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
13253:                                              N:o 80                                               3
13254: 
13255: 
13256: 
13257: 
13258:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13259: 
13260:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Kommunstyrelsen i Pikis har två gånger
13261: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      framställt tili järnvägsstyrelsen om att snäll-
13262: av den 22 fehruari 1978 tili vederhörande          tågen P 130 och P 129 (P 127) skall stanna
13263: medlem av statsrådet översänt avskrif.t av         vid järnvägsstationen i Pikis. Samma fråga har
13264: följande av dksdagsman E. Laine m. fl. ställda     behandlats även vid de förhandlingar på kom-
13265: spörsmål nr 80:                                    munnivå, som 19. 9. 1977 fördes i Aho och
13266:                                                    varvid man konstaterade att Pikis tillhör Aho
13267:            Har Regeringen för avsikt att skrida    lokaltrafikområde, varför det inte kan anses
13268:        tili åtgärder för att det snälltåg, som     motiverat att snälltågen stannar. Då snäll-
13269:        på morgonen avgår från Aho tili Hel-        tågsparet enligt den kommande tidtabellen ut-
13270:        singfors och på kvällen från Helsing-       över vid Salo kommer att stanna vid stationerna
13271:        fors tili Aho, skall stanna vid järnvägs-   i Pemar och Bjärnå, och det inte är möjligt
13272:        stationen i Pikis?                          att stanna på flera ställen utan att den rtotala
13273:                                                    färdtiden i motsvarande mån förlängs har järn-
13274:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vägsstyrelsen, med heaktande av snälltågstra-
13275: samt anföra följande:                              fikens natur, inte funnit de anförda tilläggs-
13276:                                                    uppehållen möjliga.
13277:      Helsingfors den 20 mars 1978.
13278: 
13279:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
13280:                                                 1978 vp.
13281: 
13282: Kirjallinen kysymys n:o 81.
13283: 
13284: 
13285: 
13286: 
13287:                                    U. Mäkelä ym.: Valtionenemmistöisten yhtiöiden työntekijöiden
13288:                                       sosiaalisten etujen turvaamisesta eräissä tapauksissa.
13289: 
13290: 
13291:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
13292: 
13293:    Valtion harjoittama teollinen toiminta maas-        käsittelyn kohteeksi ja selvittämään, onko val-
13294: samme on jo nyt varsin monipuolista ja tulevai-        tionenemmistöisissä yhtiöissä mahdollisuuksia
13295: suudessa se arvattavasti entisestään monipuolis-       päästä yhtenäisempään käytäntöön sovellettaes-
13296: tuu. Tämä antaa sen työntekijöille entistä pa-         sa työntekijäin palvelusvuosia sosiaalietujen
13297: remmat mahdollisuudet vaihtaa työalaa tai työ-         määräytymiseen.
13298: paikkakuntaa. Nykyisellään ilmenee kuitenkin              Asiasta tehtyihin uudistettuihin kyselyihin
13299: rajoittavana tekijänä se, että työntekijät siirtyes-   12. 3. 1973, 5. 4. 1974 ja 4. 3. 1976 olemme
13300: sään toisesta valtion yrityksestä toiseen valtion-     saaneet vastaukset, joissa selvittelytyötä on lu-
13301: enemmistöiseen yritykseen menettävät tämän             vattu suorittaa.
13302: siirtymisensä yhteydessä sosiaalisia etujaan, mm.         Kun saadusta viimeisestä vastauksesta 2. 4.
13303: lisäeläketurvan suhteen, joka on varsin merkit-        197 6 on käsityksemme mukaan jo kulunut
13304: tävä tekijä eläketurvajärjestelmässä. Tätä on pi-      varsin pitkä aika eikä asianhoito ole edistynyt,
13305: dettävä epäkohtana, joka olisi kiireesti korjatta-     on paikallaan kiinnittää siihen uudelleen huo-
13306: va luomalla järjestelmä, joka turvaisi työnteki-       miota.
13307: jöille saavutetut edut koko valtionenemmistöi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13308: sen teollisuuden piirissä. Tämä järjestelmä ei         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
13309: luonnollisestikaan koskisi henkilöitä, jotka ovat      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
13310: jo mm. saavuttaneet täydet eläke-edut valtion          tavaksi seuraavan kysymyksen:
13311: muissa tehtävissä toimiessaan.
13312:    Vastatessaan 9. 6.1971 tästä asiasta tehtyyn                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
13313: eduskuntakyselyyn silloinen kauppa- ja teolli-                tynyt tai aikoo ryhtyä valtionenemmis-
13314: suusministeri Arne Berner ilmoitti, että kauppa-              töisten yhtiöiden työntekijöiden sosiaa-
13315: ja teollisuusministeriö tulee yhteistoiminnassa               listen etujen turvaamiseksi heidän siir-
13316: valtionyhtiöiden neuvottelukunnan kanssa otta-                tyessään valtionenemmistöisestä yhtiöstä
13317: maan esitetyn kysymyksen perusteellisemman                    toiseen valtionyhtiöön?
13318:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1978.
13319: 
13320:                 Uljas Mäkelä                                       Mauno Forsman
13321: 
13322: 
13323: 
13324: 
13325: 0878003113
13326: 2                                             1978 vp.
13327: 
13328: 
13329: 
13330: 
13331:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
13332: 
13333:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tionyhtiöissä ole toteutettu TEL-järjestelmän
13334: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        etuuksia laajemmalti.
13335: olette 23 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn              Valtionyhtiöiden eläkesäätiöiden asema on
13336: kirjeenne n:o 304 ohella toimittanut valtio-         varsin itsenäinen ja tämä edellyttäisi tarjot-
13337: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      tujen sosiaalietujen yhdenmukaistamista toteut-
13338: kansanedustaja Uljas Mäkelän ym. näin kuulu-         tamalla eläkesäätiöiden sääntöjen yhdenmukais-
13339: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 81:             taminen. Se edellyttäisi myös siirtymistä ns.
13340:                                                      rekisteröityyn lisäeläketurvajärjestelmään kasva-
13341:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on         vine sosiaalikustannuksineen. Jos ongelma pyri-
13342:         ryhtynyt tai aikoo ryhtyä valtionenem-       tään ratkaisemaan ilman yhtäläisille eduille no-
13343:         mistöisten yhtiöiden työntekijöiden so-      jaavaa lisäeläketurvajärjestelmää, henkilön siir-
13344:         siaalisten etujen turvaamiseksi heidän       tyminen- esimerkiksi paremmasta huonomman
13345:         siirtyessään valtioenemmistöisestä yh-       eläkesäätiön piiriin merkitsisi epäoikeudenmu-
13346:         tiöstä toiseen valtionyhtiöön?               kaisuutta yhtiössä jo oleviin nähden. Samoin
13347:                                                      epäoikeudenmukaisuutta· ilmenisi valtionyhtiös-
13348:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tä yksityiseen sektoriin siirryttäessä.
13349: taen seuraavaa: _                                       Valtionyhtiöt toimivat markkinoilla samojen
13350:    Esillä olevaan kysymykseen aikaisemmin 2          kilpailuvaatimusten 11laisina kuin yksityisetkin
13351: päivänä huhtikuuta 1976 antamassani vastauk-         yritykset. Tämä merkitsee mm. sitä, että val-
13352: sessa totesin muun muassa, että "valtionenem-        tionyhtiöiden on pystyttävä tasaväkiseen kil-
13353: mistöisten yhtiöiden työntekijöiden sosiaalis-       pailuun markkinoilla, mikä puolestaan edellyt-
13354: ten etujen turvaaminen heidän siirtyessään val-      tää, etteivät valtionyhtiöt esim. sosiaalikustan-
13355: tionenemmistöisestä yhtiöstä toiseen valtion-        nusten osalta joudu yksityisiä yrityksiä voi-
13356: yhtiöön on niin merkittävä asia, että sitä kos-      makkaamman ulkoisen nousupaineen alaisiksi.
13357: kevia parannusehdotuksia on saatava aikaan.             Siirtyminen rekisteröityyn lisäeläketurvajär-
13358: Tätä varten ministeriön valtionyhtiöiden toi-        jestelmään merkitsisi valtionenemmistöisille
13359: misto tulee edelleen jatkamaan asian käsittelyä,     osakeyhtiöille lisäkustannusrasitetta yksityisiin
13360: jotta kysymyksessä esitettyä sosiaalisten etujen     yhtiöihin verrattuna, mikä ilman valtion koni-
13361: turvaamista siirryttäessä valtionenemmistöisestä     pensaatiota yhtiöille ei olisi mahdollista. Ottaen
13362: yhtiöstä toiseen voitaisiin nykyisestään paran-      huomioon kilpailutilanteeri ja valtion budjet-
13363: taa."                                                tivaikeudet ei käsitykseni mukaan tähän ole
13364:    Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden tarjoa-      edellytyksiä. Yleisellä tasolla tapahtuva valtion-
13365: mat sosiaaliedut vaihtelevat suuresti riippuen       yhtiöiden sosiaaliturvajärjestelmän parantami-
13366: toimialasta, työn luonteesta ja yhtiöiden tradi-     nen liittyy muiden teollisuusyhtiöiden tavoin
13367: tioista. Yhtiöissä noudatettavien etujen saan-       niihin sosiaaliturvauudistuksiin, joiden muotoja
13368: tiehtoja säätelevät yleensä kunkin yhtiön oman       ja uudistusaikataulua pohtii jo asetettu lisäelä-
13369: eläkesäätiön säädökset. Työntekijäin sosiaali-       keturvakomitea. Nykyisen valtionyhtiöitä kos-
13370: edut on turvattu valtion ja yhtiön päätöksistä       kevan lainsäädännön vallitessa tätä ratkaisua
13371: johtuvien muutosten varalta eläkesäätiöiden          voitaneen pitää perusteltuna ja realistisena.
13372: sääntöjen puitteissa niissä yhtiöissä, joissa elä-      Lisäeläketurvan yhdenmukaistamista voidaan
13373: kesäätiöitä on. Edustaja Mäkelän kysymyksessä        mahdollisesti edistää valtionyhtiöiden eläke-
13374: ilmaistu toivomus sosiaalietujen turvaamisesta       säätiöiden yhteistoimintaa kehittämällä. Tulen
13375: myös työntekijäin vapaaehtoisesta päätöksestä        ottamaan asian pohdittavaksi valtionyhtiöiden
13376: johtuvasta siirtymisestä yhtiöstä toiseen ei val-    neuvottelukunnan piirissä.
13377:     Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 1978.
13378: 
13379:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
13380:                                                 N:o 81                                                3
13381: 
13382: 
13383: 
13384: 
13385:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
13386: 
13387:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nerna enligt APL-systemet. Statsbolagens pen-
13388: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             sionsstiftelser har en förhållandevis självstän-
13389: velse nr 304 av den 23 februari 1978 tili             dig ställning och detta skulle förutsätta att er-
13390: vederbörande medlem av statsrådet översänt            bjudna sociala förmåner förenhetligades genom
13391: avskrift av följande av riksdagsman Uljas Mä-         att pensionsstiftelsernas stadganden förenhet-
13392: kelä m .fl. undertecknade spörsmål nr 81 :            ligas. Det skulle likaså förutsätta en övergång
13393:                                                       tili ett s.k. registrerat tiliäggspensionsskydds-
13394:            Vilka åtgärder har Regeringen vid-         system, vilket medför stigande socialkostnader.
13395:         tagit eller ämnar den vidta i avsikt          Om man försöker lösa problemet utan ett på
13396:         att trygga de sociala förmånerna för          likartade förmåner baserat tilläggspensions-
13397:         arbetstagarna i bolag med statlig ma-         system, skulle en persons övergång från t.ex.
13398:         joritet, när dessa personer flyttar över      en bättre tili en sämre pensionsstiftelse inne-
13399:         från ett bolag med statlig majoritet tili     bära en orättvisa med tanke på dem som redan
13400:         ett annat statsbolag?                         är anställda vid bolaget. Likaså skulle orätt-
13401:                                                       visa yppa sig vid övergång från statsbolag
13402:      Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tili den privata sektorn.
13403:   samt anföra följande:                                   Statsbolagens verksamhet är underställd sam-
13404:      I mitt tidigare svar av den 2 april 1976         ma konkurrensvilikor som de privata företa-
13405:   på föreliggande fråga konstaterade jag bl.a.        gens. Detta innebär bl.a. att statsbolagen måste
13406:   "att tryggandet av de sociala förmånerna för        kunna uppträda jämbördigt i konkurrensen, vil-
13407:   personer som överflyttar från ett bolag med         ket åter förutsätter att statsbolagen inte, t.ex.
13408:   statlig majoritet tili ett annat statsbolag är så   beträffande socialkostnaderna, utsätts för kraf-
13409:   betydelsefull, att förslag tili förbättringar bör   tigare yttre tryck än de privata företagen.
13410:   åstadkommas. Av denna orsak kommer mi-                  En övergång till ett registrerat tiliäggspen-
13411:   nisteriets byrå för statsbolag att fortsätta be-    sionsskyddssystem skulle för bolag med statlig
13412:   handlandet av frågan så, att i spörsmålet fram-     majoritet innebära en ökad kostnadsbelastning
13413:   ställda tryggande av de sociala förmånerna vid      i jämförelse med de privata företagen, vilket
13414:   förflyttning från ett bolag med statlig majori-     inte skulle vara möjligt utan statlig kompen-
13415:   tet tili ett annat statsbolag kunde förbättras      sation tili bolagen. Med tanke på konkurrens-
13416:   från det nuvarande."                                läget och statens budgetsvårigheter finns det
13417:      De sociala förmåner som bolag med statlig        enligt min åsikt inga förutsättningar för en så-
13418:   majoritet erbjuder varierar stort beroende på       dan övergång. En allmän förbättring av stats-
13419:   verksamhetsområde, arbetets art och bolagens        bolagens socialskyddssystem ansluter sig på
13420:   traditioner. Vilikoren för erhållande av de         samma sätt som andra industribolags initiativ
13421:   inom bolagen tillämpade förmånerna regleras         tili de socialskyddsreformer, vars former och
13422:   i allmänhet av stadgarna för respektive bolags      tidtabell dryftas av den redan tillsatta tilläggs-
13423: . egen pensionsstiftelse. Arbetstagarnas sociala      pensionsskyddskommitten. Så länge den nu-
13424:   förmåner är skyddade för ändringar tili följd av    varande lagstiftningen om statsbolagen är gäl-
13425:   statens eller bolagets beslut, inom ramen för       lande, torde denna lösning kunna anses moti-
13426:   pensionsstiftelsernas stadganden, i sådana bo-      verad och realistisk.
13427:   lag som har en pensionsstiftelse. Den i riks-          Ett förenhetligande av tiliäggspensionsskyd-
13428:   dagsman Mäkeläs spörsmål uttryckta förhopp-         det kan eventuellt främjas genom att vidare-
13429:   ningen om att de sociala förmånerna skall tryg-     utveckla samarbetet mellan statsbolagens pen-
13430:   gas också då arbetstagare efter frivilligt beslut   sionsstiftelser. Jag skall ta upp denna fråga tili
13431:   flyttar över från ett bolag tili ett annat har      övervägande i den rådgivande nämnden för
13432:   inte förverkligats i statsbolagen, utöver förmå-    statens bolag.
13433:    Helsingfors den 30 mars 1978.
13434: 
13435:                                                       Handels- och industriminister Eero Rantala
13436:                                               1978 vp.
13437: 
13438: Kirjallinen kysymys n:o 82.
13439: 
13440: 
13441: 
13442: 
13443:                                   Helminen: Sairausvakuutus1ain mukaisen .saman sairauden käsit-
13444:                                      teen epäselvyydestä.
13445: 
13446: 
13447:                         Ed u s kun n.a n Herra . Puhe m i e he 11 e.
13448: 
13449:     Sairimsvaku:utu:slåin mukaisen päivärahan         rahaa laskettaessa otettaisiin huomioon . työ-
13450: suoritusaikaa määriteltäessä nojaudutaan hykyi-       kyvyttömyysjaksot kiinnittämättä huomiota sii-
13451: ~sin niin· sanottuun saman sairauden käsittee-       .hen, mistä sairaudesta .työkyvyttömyys on joh-
13452: .seen. Päivärahan ensimmäissuoritusaikaa lasket-      tunut, ja että päivärahaa ryhdyttäisiin laske-
13453:  taess.a otetaan huomioon. ne työkyvyttömyys-         maan alusta alkaen, jos vakuutettu on välillä
13454:  jaksot,· jotka ovat aiheutuneet saman sairau-        ollut esim. muutaman kuukauden ajan · tyci-
13455:  den johdosta. Kun vakuutettu on saanut enim-         kykyinen.        ··                ·
13456: .mäisajan päivärahaa, hän voi lain mukaan saada          Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
13457:  päivärahaa vasta oltuaan kahden vuoden ajan         järjestyksen 37 §·:n 1 momenttiin viitaten esi-
13458: kykenevä tekemään . työtä saman sairauden             tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
13459:  estämättä.                                           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
13460:    ·Mainittu· saman sairauden käsite on käytän-
13461: nössä osoittautJ,:tnut. vaikeaksi soveltaa yhc{en-              Onko Hallitus tietoinen, että sairaus-
13462:  mukaisin perustein ja tämän vuoksi vakuutetut              vakuutuslakiin sisältyvän saman sairau-
13463:  saattavat joutua erilaiseen asemaan päiväraha-             den: käsitteen soveltaminen saattaa va-
13464:  oikeuden suhteen riippuen siitä, mistä sairau-             ikuutetut perusteettomasti erilaiseen ase-
13465:  desta työkyvyttömyys on johtunut. Vakuutetut,              maan päivärahaoikeutta määriteltäessä
13466:  jotka toistuvasti s.airastuvat saman sairauden             ja 'että vakuutetut nykyisin jäävät useas-
13467:  vuoksi, jäävät uudelleen saitastuessaan usein              ti kokonaan vaille sosiaalivakuutus-
13468:  sekä päivärahan että eläke-etuuksien ulkopuo-              etuuksia, ja jos on,
13469:  lelle.                                                        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13470:     Mainittujen epäkohtien poistamiseksi tulisi             .ryhtyä näiden epäkohtien poistamiseksi?
13471:  sairausvakuutuslakia muuttaa niin, että päivä-
13472:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1978.
13473: 
13474:                                             Olli Helminen
13475: 
13476: 
13477: 
13478: 
13479: 087800276Y
13480: 2
13481: 
13482: 
13483: 
13484: 
13485:                         Ed u s k u n n a n   H erra      Puhe m i e he 11 e.
13486: 
13487:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       terveysministeriössä sairausvakuutusjärjestelmän
13488:  majnitussa. tarlmituksessa Te, Herra. Puhemies,      toimivuutta seurattaessa. Kansaneläkelaitos on
13489:  olette 23 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn           viime kesänä tehnyt esityksen eräiksi lähinnä
13490:  kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         teknistä laatua oleviksi muutoksiksi sairausv.a·
13491:  asianomaiselle jäs•enelle jäljennöksen kansan-        kuutusjärjestelmään, johon esitybeen myös
13492: 'edustaja Olli Helmisen näin kuuluvasta kirjalli-     sisältyy nyt kysymyksessä olevan epäkohdan
13493:  sesta kysymyksestä n:o 82:                           korjaaminen. Asia on aika monimutkainen. So-
13494:                                                       siaalivakuutuksen ik;okonaisuutta silmällä pitäen
13495:             Onko Hallitus tietoinen, että sairaus-    näyttää siltä, etteivät kaikki vaikeudet ole
13496:        , vakuutuslakiin sisältyvän saman sai-         voitettavissa mainitun saman sairauden käsit-
13497:          rauden käsitteen soveltaminen saattaa        teen poistamisella. Nykyisessä järjestelmässä
13498:          vakuutetut perusteettomasti erilaiseen       tämän käsitteen keskeinen tehtävä liittyy p)llr-
13499:          asemaan pähnärahaoikeutta määriteltäes-      k1mykseen rajoittaa päivärahakorvaukset ly-
13500:          sä ja että vakuutetut nykyisin jäävät        hyehik:öihin tai tilapäisiin sairauksiin ja ohjata
13501:          useasti kokonaan vaille sosiaalivakuutus-    krooniset sairaustapaukset eläkejärjestelmän
13502:          etuuksia, ja jos on,                         piiriin. Jos saman sairauden käsite poistetaan,
13503:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      saattaa siitä syntyä uusia epäoikeudenmukai-
13504:          ryhtyä näiden epäkohden poistamiseksi?       suuksia ja myös sairausvakuutuksen ja eläke-
13505:                                                       vakuutuksen keskinäinen suhde voi horjua.
13506:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Asia vaatii perinpohjaista selvitystä. Siinä yh·
13507:  vasti seuraavaa:                                     teydessä on myös tutkittava mahdollisuuksia
13508: .     Sairausvakuutuslaissa sovellettavaan niin      ·asian korjaamiseksi nykyistä käytäntöä muutta-
13509: 'sanottuun saman sairauden käsitteeseen liitty-       malla.
13510:  vät vaikeudet ova~t tulleet esille sosiaali- ja
13511:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1978.
13512: 
13513: 
13514:                                                                     Ministeri Olavi Martikainen
13515:                                               N:o 82                                                3
13516: 
13517: 
13518: 
13519: 
13520:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
13521: 
13522:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         följt med sjukförsäkringssystemets ändamåls-
13523: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       enlighet vid social- och hälsovårdsministeriet.
13524: av den 23 februari 1978 tili vederbörande med-      Folkpensionsanstalten har senaste "sommar upp-
13525: lem av statsrådet översänt en avskrift av ett       gjort ett förslag tili vissa ändringar av sjuk-
13526: av riksdagsman Olli Helminen underteciknat          försäkringssystemet, vilka närmast är av tek-
13527: skr1ftligt spörsmål nr 82 av följande lydelse:      nisk art och i vilka förslag även ingår av-
13528:                                                     hjälpandet av ifrågavarande missförhållande.
13529:           Är Regeringen medveten om att tili-       Frågan är relativt invecklad. Med den totala
13530:        lämpandet av begreppet "samma sjuk-          socialförsäkringen i åtanke, förefaller det som
13531:        dom", som ingår i sjukförsäkringslagen,      om alla svårigheter inte kunde övervinnas
13532:        försätter de försäkrade utan grund i         genom att avlägsna det nämnda begreppet
13533:        olika ställning vid fastställandet av rät-   "samma sjukdom". I det nuvarande systemet
13534:        ten tili dagpenning och att de försäk-       sammanhänger detta beg.repps centrala upp-
13535:        rade nuförtiden ofta blir helt utan          gift med strävan att begränsa dagpenningrättig-
13536:        socialförsäkdngsförmåner, och om så          heterna tili relativt kortvariga eller tilifälliga
13537:        är fallet,                                   sjukdomar och styra kroniska sjukdomsfall tilil
13538:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      pensions:systemets kret:s. Om begreppet "sam-
13539:        taga för avlägsnandet av dessa miss-         ma sjukdom" avlägsnas, kan därav uppstå nya
13540:        förhållanden?                                orättvisor och dessutom kan det ömsesidiga
13541:                                                     förhållandet mellan sjukförsäkring och pen-
13542:    Såsom svar på detta spör,smål får jag vörd-      sionsförsakring därigenom rubbas. Frågan krä-
13543: samt anföra följande:                               ver en grundlig utredning. I samband därmed
13544:   De svårigheter som sammanhänger med det           bör man även undersöka vilka möjligheter det
13545: i sjukförsäkringslagen ti11ämpade begreppet så      finns för sakens avhjälpande genom att andra
13546: kallad samma sjukdom har framträtt då man           gällande praxis.
13547:      Helsingfors den 21 mars 1978.
13548: 
13549: 
13550:                                                                    Minister Olavi Martikainen
13551:                                                 1978 vp.
13552: 
13553: Ki~llllinen kysymys n:o 8J.
13554: 
13555: 
13556: 
13557: 
13558:                                    Tikka: Sodanaikaisen filmimttt~ri!lalin tekijänoikeu&kysymyksi&tä.
13559: 
13560: 
13561:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
13562: 
13563:    Puolustusvoimilla on hallussaan yksi Suomen         kun viimeisten v. 1945 kuvattujen otosten val-
13564: suurimmista filmiarkistoista. Vanhalle tulenaral-      mistamisesta tuli kuluneeksi 25 vuotta. Mainit-
13565: le nitraattifilmille kuvattua aineistoa on yh-         takoon, että valtion tiedoituslaitoksen ja sen
13566: teensä 764 000 metriä, mistä kokoillan elokuvia        alaisena toimineen pääesikunnan kuvaosaston
13567: 17 000 m ja lyhytelokuvia 747 000 m (lähde:            kirjallinen arkisto kokonaisuudessaan, aikoinaan
13568: valtion elokuvapoliittisen komitean muistio elo-       salaisiksi julistetut asiakirjat mukaan lukien, on
13569: kuvien arkistointitarpeesta Suomessa, Helsinki         vapaasti käytettävissä ja valokopioitavissa val-
13570: 25. 2. 1972) . Esitysaikana laskettuna aineiston       tionarkistossa.
13571: kokonaiskesto on noin 465 tuntia.                         Puolustusvoimien       dokumenttielokuvamate-
13572:    Arkisto sisältää mm. seuraavaa aineistoa:           riaali on valmistettu tulenaralle nitraattifilmille,
13573:    - puolustusvoimien ja suojeluskuntien elo-          kuten kaikki tuonaikaiset elokuvat. Materiaali
13574: kuvia 1920-luvulta alkaen n. 50 000 metriä             säilytetään kalliosuojassa Seurasaarentien varrel-
13575:    - TK-kuvaajien leikkaamattomia originaali-          la. Säilytysolosuhteet eivät ole optimaaliset,
13576: negatiiveja vuosilta 1939-45 n. 600 000 met-           mutta meikäläisissä oloissa kuitenkin välttävät.
13577: riä                                                       Parin viime vuoden aikana pääesikunta on
13578:    - originaalinegatiiveista valmistettuja puo-        valmistanut materiaalistaan duplikaattikopioita
13579: lustusvoimien katsauksia 19 39-44 yhteensä             nykyaikaiselle filmimateriaalille. Kopiointi ta-
13580: 98 kpl, n. 33 000 metriä.                              pahtuu Suomen kulttuurirahaston ja Antti Wi-
13581:     Elokuvatarkastamo on hyväksynyt katsaukset         hurin säätiön myöntämällä projektiavustuksella,
13582: julkisesti esitettäviksi.                              jonka yhteenlaskettu suuruus on ollut n.
13583:     Sodanaikainen dokumenttielokuvamateriaali          300 000 markkaa vuodessa.
13584: on kuvattu valtion tiedoituslaitoksen toimeksi-           Tekniset edellytykset aineistoon tutustumisel-
13585: annosta ja oli tarkoitettu julkisesti esitettäväksi.   le ovat suhteellisen hyvät: pääesikunnan koulu-
13586: Suuret määrät leikkaamatoota aineistoa ja val-         tusosastolla on vanhojen elokuvien käsittelyä
13587: miita katsauksia toimitettiin ulkomaille, mm.          varten palkattua henkilökuntaa sekä katselulait-
13588: Saksaan ja Ruotsiin, mistä niitä on vieläkin           teita.
13589: saatavissa.                                               Pääesikunta väittää kuitenkin puolustuslaitok-
13590:    Yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain     sen omistavan tekijänoikeudet sodanaikaiseen
13591: ( 83/51) ja sen perusteella annetun asetuksen          dokumenttielokuvamateriaaliin ja tekee siihen
13592: mukaan, joiden säännökset koskevat myös fil-           tutustumisen käytännössä mahdollisimman han-
13593: miä, ääninauhaa ynnä muuta niihin verrattavaa,         kalaksi eikä luovuta materiaalista edes tietoja
13594: ovat 25 vuotta salaisia asiakirjat, joiden julki-      ilman erillistä anomusta ja sen byrokraattista
13595: suuteen tulo saattaisi vaikeuttaa valtion suh-         käsittelyä. Pääesikunta on toistuvasti evännyt
13596: teita ulkovaltoihin tai vaarantaa maanpuolustuk-       katsauksiin sisältyvän kuvan tai äänen kopioi-
13597: sen etua. Vapaasti käytettävissä on tiedotusai-        misen, vaikka tämä olisi tapahtunut ulkopuoli-
13598: neisto, joka perustuu julkaistuun materiaaliin         sen ohjelman- tai elokuvantekijän omalla kus-
13599: tai on tarkoitettu julkisuuteen.                       tannuksella.
13600:    Elokuvatarkastamon hyväksymien katsausten,             Puolustusvoimien filmiarkisto tulisi siis saada
13601: jotka on valmistettu valtion tiedoituslaitoksen        vapaasti käytettäväksi myös käytännössä. Arkis-
13602: toimeksiannosta, olisi siis pitänyt olla aina va-      ton oikea haltija ei ole pääesikunta, vaan Suo-
13603: paasti käytettävissä ja ennen julkistamaton TK-        men elokuva-arkisto, jonka vanhojen suomalais-
13604: materiaalikin viimeistään vuoden 1970 jälkeen,         ten elokuvien arkistointi- ja taltiointiosasto toi-
13605: 087800323F
13606: 2                                             1978'vp;
13607: 
13608: mii valtion varoin ja josta muodollisestikin on             Mihin toimenpiteisiin 'Hallitus aikoo
13609: tulossa valtion laitos v. 1979. Mainittakoon,            ryhtyä selvittääkseen pääesikunnalle so-
13610: että valtionarkisto, joka on maamme ylin arkis-          danaikaisen filmimateriaalin [ekijän-
13611: toviranomainen, tallettaa kaiken haltuunsa saa-          oikeuskysymykset ja mahdollistaakseen
13612: mansa nitraatdfilmimateriaalin Suomen eloku-             tämän materiaalin käytön samalla tavalla
13613: va-arkistoon.                                            kuin muunkin sota-aikaisen arkisto-
13614:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-       materiaalin, sekä
13615: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13616: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-          siin arkiston siirtämiseksi muualle, esi-
13617: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  merkiksi Suomen elokuva-arkistoon, jol-
13618:                                                          le materiaalin säilyttäminen ja siltä huo-
13619:                                                          lehtiminen luonnollisimmin kuuluisi?
13620:     Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1978.
13621: 
13622:                                            Seppo Tikka
13623:                                                                                                       3
13624: 
13625: 
13626: 
13627: 
13628:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
13629: 
13630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Puolustusvoimien elokuva-arkistossa säilyte-
13631: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tään kaikkien puolustusvoimien valmistamien
13632: olette helmikuun 23 päivänä 1978 päivätyn            elokuvien arkistokopioiden lisäksi myös puolus-
13633: kirjeenne n:o 328 ohella toimittanut valtioneu-      tusvoimille lahjoitettujen ja käyttöön hankittu-
13634: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    jen elokuvien kopiot. Arkistokopioiden ja eri-
13635: sanedustaja Seppo Hkan näin kuuluvasta kirjal-       laisen elokuvamateriaalin yhteismäärä on noin
13636: lisesta kysymyksestä n:o 83:                         700 000 m. Edellä mainitusta määrästä on vii-
13637:                                                      me sotien aikana kuvattua dokumenttifilmimate-
13638:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        riaalia talvisodan osalta noin 25 000 m ja jatko-
13639:        ryhtyä selvittääkseen pääesikunnalle so-      sodan osalta 218 000 m.
13640:        danaikaisen filmimateriaalin tekijän-             Pääesikunta on puolustusministeriön määrää-
13641:        oikeuskysymykset ja mahdollistaakseen         mien perusteiden mukaisesti vuokrannut ar-
13642:        tämän materiaalin käytön samalla tavalla      kistomateriaalia koti- ja ulkomaisille radio- ja
13643:        kuin muunkin sota-aikaisen arkisto-           televisioyhtiöille sekä muille elokuvien valmis-
13644:        materiaalin, sekä                             tajille esimerkiksi vuonna 1977 14 kertaa.
13645:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       Vuosina 1969-76 on vuokrauksia ollut vuo-
13646:        siin arkiston siirtämiseksi muualle, esi-      sittain 3-8 kertaa.
13647:        merkiksi Suomen elokuva-arkistoon, jol-           Arkistosta ei ole sen poikkeuksellisen sisäl-
13648:        le materiaalin säilyttäminen ja siitä huo-    lön vuoksi kuitenkaan luovutettu tai vuokrattu
13649:        lehtiminen luonnollisimmin kuuluisi?          materiaalia, joka saattaisi sisällöltään, varsinkin
13650:                                                      asiayhteydestään irrotettuna, sisältää seikkoja,
13651:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jotka voisivat vaikuttaa haitallisesti suhteisiim-
13652: vasti seuraavaa:                                     me ulkovaltoihin tai vaarantaa maanpuolustuk-
13653:    Puolustusvoimien     elokuvatoiminta      alkoi   sen etua. Kun puolustusvoimien hallussa oleva
13654: vuonna 1925 ja tuotannosta vastasi silloisen         filmimateriaali on ollut käytettävissä edellä mai-
13655: yleisesikunnan kuvatoimisto. Viime sotien aika-      nituin rajoituksin, ei käytännössä ole esiintynyt
13656: na päämajan kuvaosastoon kuului muun muas-           tarvetta tekijänoikeuskysymysten selvittelylle,
13657: sa valokuva- ja elokuvatoimisto. TK-kuvaajien        mikä olisi aikaaviepä ja kallis toimenpide. Fil-
13658: toiminta alkoi talvisodan loppupuolella. Jatko-      mimateriaalin siirtämiseen puolustusvoimien ti-
13659: sodan aikana oli puolustusvoimien palveluksessa      loista muualle ei ole myöskään esiintynyt tar-
13660: 49 elokuvaajaa, jotka oli kutsuttu palvelukseen      vetta. Kun Suomen elokuva-arkisto on yksityis-
13661: eri elokuvayhtiöistä. Osa TK-kuvaajista oli suo-     oikeudellinen yhteisö, jonka henkilökunta ei
13662: raan päämajan kuvaosaston käytössä ja osa heis-      toimi virkavastuulla, ei sen käyttöä tästäkään
13663: tä toimi eri rintamaosien tiedotuskomppanioi-         syystä ole harkittu.
13664: den kuvausryhmissä. TK-kuvaajat lähettivät ma-           Puolustusministeriön käsityksen mukaan tu-
13665: teriaalin kuvaosastoon, jossa se kehitettiin. Ne-    lisikin keskittyä edellä sanotun kansallisesti
13666: gatiiveista tehtiin työkopio, joka annettiin elo-    arvokkaan dokumenttiaineiston säilyttämiseen
13667: kuvien suunnittelijoiden käyttöön. Alkuperäiset      ja varojen hankkimiseen sen uudelleen kopioi-
13668: negatiivit talletettiin leikkaamattomina arkis-      miseksi.
13669: toon.
13670:    Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1978.
13671: 
13672:                                                               Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
13673:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13674: 
13675:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         atkivkopior av alla filmet som försvarsmakten
13676: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        har tillvetkat, också kopiot av filmet som har
13677: nr 328 av den 23 februari 1978 tili veder-           donetats tili fötsvarsmakten och av filmer som
13678: börande m~em av statsrådet översänt avskrift         hat anskaffats för försvarsmaktens räkning. Ar-
13679: av följande av riksdagsman Seppo Tikka ställda       kivkopiorna och de olika formerna av film-
13680: -skriftliga spörsmål nr 83:                          material uppgåt sammanlagt tili ca 700 000 m
13681:                                                      film. Härav är ca 25 000 m dokumentärfilm
13682:           Vilka .åtgärder ämnar Regeringen vid-      som har tagits upp under vinterkriget och
13683:        ta i syfte att för huvu,dstaben klar1ägga     218 000 m film från det andra kriget.
13684:        frågorna om upphovsrätten till film-             Huvudstaben hat enligt de grundet som har
13685:        material från krig1>tiden och göra det        fastställts av försvatsministeriet hyrt ut arkiv-
13686:        möjligt att använda detta materia! på         material tili inhemska och utländska radio- och
13687:        samn:ia sätt som annat arkivmaterial          tv-bolag samt till andra filmtillverkate. Så
13688:        från krigstiden, samt                         skedde t. ex. 14 gånger undet år 1977. Åren
13689:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i          1969-1976 hyrdes filmer ut 3-8 gånger
13690:        syfte att flytta arkivet, t. ex. överföra     per år.
13691:        det till Finlands fi.hnarkiv, på vilket det       På grund av arkivets exceptionella innehåll
13692:        närmast skulle ankomma att bevara ma-         har därifrån dock inte överlåtits ellet hyrts
13693:        terialet och sörja för det?                   ut sådant materia! som, särskilt om det 1ösgörs
13694:                                                      från sitt sakliga sammanhang, skulle kunna in-
13695:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nehålla något som kunde inverka menligt på
13696: samt anföra följande:                                vått lands telationer till andta Iänder eller
13697:    Filmarbetet inom försvarsmakten började år        äventyra försvarets inttessen. Då det filmmate-
13698: 1925 och produktionen sköttes av den då-             rial som försvatsmakten har i sin besittning har
13699: varande bildbyrån vid huvudstaben. Under de          stått till förfogande med ovannämnda begräns-
13700: senaste krigen omfattade högkvarterets bildav-       ningar, har det inte i praktiken yppat sig be-
13701: delning bl. a. en foto- och en filmbyrå. De s. k.    hov av att reda ut frågor som berör upphovs-
13702: TK-fotograferna började sin verksarrillet under      rätt, vilken vore en tidsödande och dyr åtgärd.
13703: slutet av vinterkriget. Under det andra ·kriget      lnte heller har det funnits behov av att flytta
13704: tjänstgjotde 49 filmfotogtafer inom försvars-        filmmaterialet från försvatsmaktens utrymmen
13705: makten. De hade inkallats från sina anställ-         till annan plats. Emedan Finlands filmatkiv är
13706: ningar hos olika filmbolag. En del av TK-foto-       ett privaträttsligt samfund, vars personai inte
13707: gtaferna stod ditekt till högkvartetets bildav-      arbetar undet tjänsteansvat, har heller inga
13708: delnings förfogade, medan en del arbetade inom       överväganden om att anlita Finlands filmarkiv
13709: informationskompanietnas bildgrupper på olika        förekommit.
13710: frontavsnitt. TK-fotografetna sände sitt mate-           Enligt försvarsministeriets uppfattning vore
13711: ria! tili bildavdelningen, där det framkallades.     det angeläget att koncentrera sig på att bevara
13712: Av negativen gjordes atbetskopiot, som till-         det ovannämnda, från nationell synpunkt sett
13713: handahölls dem som planetade filmer. Original-       värdefulla dokumentärmaterialet och att an-
13714: negativen arkiverades utan att några klippningar     skaffa penningmedel för framställning av nya
13715: gjordes.                                             kopiot av materialet.
13716:    I fötsvarsmaktens filmarkiv förvaras, utom
13717:   Helsingfors den 6 april 1978.
13718: 
13719:                                                                 Försvarsminister Taisto Tähkämaa
13720:                                              1978 vp.
13721: 
13722: Kirjallinen kysymys n:o 84.
13723: 
13724: 
13725: 
13726: 
13727:                                  Tenhiälä ym.: Asuntotuotantolain ja maatilalain muuttamisesta.
13728: 
13729: 
13730:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
13731: 
13732:     Valtiovallan. taholta on kiinnitetty viime         Meillä on runsaasti haja-asutusalueilla pei:us-
13733: vuosina huomiota asuinrakennusten peruskor-         korjauslrelpoisia asuinrakennuksia, jotka edellä
13734: jaustoiminnan edistämiseen ja vanhempien käyt-      mainitut lait sulkevat lainoituksen piiristä pois,
13735: tökelpoisten asuinrakennusten parempaan hy-         vaikka asianomaisten tulojen ja maatilojen osal-
13736: väksikäyttöön. Asuntotuotantolain ja maatila-       ta muiden toimeentuloedellytysten puolesta
13737: lain perusteella on määrätyin edellytyksin mah-     olisi mahdollisuus peruskorjauslainoihin. Tällä
13738: dollisuus saada myös asuntojen peruskorjauk-        tavoin jää hyödyntämättä näiden ns. väliin-
13739: seen rahoitusta. Asuntotuotantolain 1 §:n 2         putoajien elinolosuhteiden parantaminen, joka
13740: momentin mukaan ei tämän lain perusteella           saattaa johtaa kokonaan uusien rakennusten ra-
13741: voida lainoittaa asuntorakentamista, joka liit-     kentamiseen ja ylipääsemättömiin rahoitusvai-
13742: tyy maatilatalouteen taikka kalastukseen, poro-     keuksiin. Nykyiset säännökset edesauttavat
13743: talouteen tai muuhun sellaiseen maa- ja metsä-      autioitumista eikä asutusrakenteen säilyttämistä
13744: talouden ohella harjoitettavaan taloudelliseen      synny, sillä asianomaiset lainanhakijat pääsevät
13745: toimintaan. Maatilalain 4 § rajaa niin ikään        asuntotuotantolain mukaisten etuuksien piiriin
13746: lainansaajan mahdollisuuksia myös asuinraken-       muuttamalla taajamiin.
13747:  tamisen osalta. Lain 4 §:n mukaan, jos tila,          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
13748: joka muodostaa maatilan tai kuuluu siihen,          järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
13749: ositetaan tai jaetaan sovintojaolla taikka maa-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen va·statta-
13750: tilaan kuuluva tila tai tilanosa luovutetaan kau-   vaksi seuraavan kysymyksen:
13751: pan, vaihdon, lahjan tai muun oikeustoimen
13752: kautta, ei tämän lain mukaisia toimenpiteitä                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
13753: saa kohdistaa tällä tavoin muodostuneen maa-               teisiin asuntotuotantolain ja maatilalain
13754:  tilan hyväksi. Mainittua ei kuitenkaan sovelleta          muuttamiseksi siten, että tällä hetkellä
13755:  ellei pirstominen ole tapahtunut lainanhakijan            ns. väliinputoajaryhmät pääsisivät osal-
13756:  tai hänen vanhempiensa toimesta.                          lisiksi asuntojen peruskorjausmäärära-
13757:                                                            hoista?
13758:      Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 1978.
13759: 
13760:          Hannu Tenhiälä                Juhani Saukkonen               Lasse Äikäs
13761:          Paavo Vesterinen              Juhani Tuomaala                Mikko Jokela
13762:          Aino Karjalainen              Mikko Pesälä                   Toivo Yläjärvi
13763:          Alvar Saukko                  Heimo Linna                    Einari Nieminen
13764:                                        Matti Maijala
13765: 
13766: 
13767: 
13768: 
13769: 087800290D
13770: 2                                             1978 vp.
13771: 
13772:                                                                                              ..:;
13773: 
13774: 
13775: 
13776: 
13777:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
13778: 
13779:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      valtion tukitoimia voidaan kohdistaa maatalou-
13780: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       den rakenteen kehittämiseksi ja maatilatalouden
13781: olette 23 päivänä_ helmikuuta 1978 päivätyn         parantamiseksi.
13782: kirjeenne n:o 329 ohella toimittanut valtio-           Maatilalain ja asuntotuotantolain säännökset
13783: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     näiden lakien nojalla annettavasta tuesta on
13784: kansanedustaja Hannu Tenhiälän ym. näin kuu-        kysymyksessä olevilta osilta pyritty yhdenmu-
13785: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 84, jossa    kaistamaan. Käytännössä lainoituksen yhteen-
13786: tiedustellaan:                                      sovittaminen on kuitenkin tuottanut jossakin
13787:                                                     määrin vaikeuksia. Tähän on kiinnitetty huo-
13788:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      miota mm. valtakunnallista asunto-ohjelmaa
13789:        siin asuntotuotantolain ja maatilalain       vuosille 197 6-1985 valmisteltaessa ( Komi-
13790:        muuttamiseksi sitei1, että tällä hetkellä    teanmietintö 1976: 36, liite 5) ja sisäasiain~
13791:        ns. väliinputoajaryhmät pääsisivät osalli-   ministeriön asettaman asuntolainojen lääni- ja
13792:        siksi asuntojen peruskorjausmäärärahois-     kuntakohtaisten kiintiöiden perusteita selvitel-
13793:        ta?                                          leen työryhmän 14. 12. 1977 antamassa mie-
13794:                                                     tinnössä.
13795:    Vastauksena kysymykseen esitän kunniotta-           Sisäasiainministeriön tarkoituksena on aset-
13796: vasti seuraavaa:                                    taa työryhmä selvittämään maatalouteen ja
13797:    Asuntotuotantolain ( 24 7/66) 1 § :n 2 mo-       siihen rinnastettaviin elinkeinoihin liittyvän
13798: mentin mukaan siinä tarkoitettuja asuntolainoja     asuntolainoituksen ja yleisen asuntolainajärjes-
13799: ei myönnetä asuntorakentamiseen, joka liittyy       telmän sopeuttamiseksi toisiinsa liittyviä kysy-
13800: maatilatalouteen taikka kalastukseen, porotalou-    myksiä. Työryhmän ehdotusten perusteella voi-
13801: teen tai muuhun sellaiseen maa- tahi metsätalou-    daan ryhtyä mahdollisesti tarpeellisiin lainsää-
13802: den ohella harjoitettavaan taloudelliseen toimin-   däntötoimiin.
13803: taan. Sen sijaan maatilalain ( 188/77) mukaan
13804:      Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1978.
13805: 
13806:                                                               Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
13807:                                               N:o 84                                               3
13808: 
13809: 
13810: 
13811: 
13812:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13813: 
13814:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Stadgandena i lagen om gårdsbruksenheter
13815: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       och stadgandena i lagen om bostadsproduktion
13816: nr 329 av den 23 februari 1978 till veder-          har man försökt förenhetliga till de ifrågava-
13817: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      rande delarna. I praktiken har sammanjämk-
13818: av följande av riksdagsman Hannu Tenhiälä           ningen av långivningen dock medfört vissa
13819: m.fl. undertecknade spörsmål nr 84:                 svårigheter. Detta problem ägnades uppmärk-
13820:                                                     samhet bl.a. då det riksomfattande bostads-
13821:           Ämnar Regeringen vidta atgärder i         programmet för åren 1976-1985 bereddes
13822:        avsikt att ändra lagen om bostadspro-         (Kommittebetänkande 1976: 36, bilaga 5) och
13823:        duktion och lagen om gårdsbruksen-           i ett betänkande som den av ministeriet för
13824:        heter så, att de grupper som nu råkat        inrikesärendena tillsatta arbetsgruppen för ut-
13825:        i s.k. mellanläge blir delaktiga av grund-   redning av grunderna för bostadslånens läns-
13826:        reparationsanslagen för bostäder?            och kommunkvoter inlämnade den 14 decem-
13827:                                                     ber 1977.
13828:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Ministeriet för inrikesärendena har för av-
13829: samt anföra följande:                               sikt att tillsätta en arbetsgrupp med uppdrag
13830:    Enligt 1 § 2 mom. i gällande lag om bo-          att utreda frågor i samband med anpassning till
13831: stadsproduktion ( 247/66) beviljas inte i lagen     varandra av bostadsbelåning i anknytning till
13832: avsedda bostadslån för bostadsbyggen i sam-         lantbruk och därmed jämförbara näringar och
13833: band med gårdsbruk, fiske, renskötsel eller         det allmänna bostadslånesystemet. På basen av
13834: annan sådan vid sidan av lant- eller skogs-         arbetsgruppens eventuella förslag kan sedan
13835: bruk bedriven ekonomisk verksamhet. Enligt          eventuellt erforderliga lagstiftningsåtgärder ge-
13836: lagen om gårdsbruksenheter ( 188/77) kan            nomföras.
13837: statens stödverksamhet däremot inriktas just
13838: på utvecklande av lantbrukets struktur och
13839: på förbättrande av gårdsbruk.
13840:      Helsingfors den 23 mars 1978.
13841: 
13842:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
13843:                                               1978 vp.
13844: 
13845: Kirjallinen kysymys n:o 85.
13846: 
13847: 
13848: 
13849: 
13850:                                   R. Tuominen ym.: Anjalankosken vesivoimalaitoksen rakentami-
13851:                                      sen aloittamisesta.
13852: 
13853: 
13854:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P uh e m i e h e 11 e.
13855: 
13856:    Kansantaloudelliset ja energiapoliittiset syyt       Tästä on nykyisen voimalaitOksen käytössä
13857: sekä toisaalta vaikea työllisyystilanne ovat kes-    12 824 kW. Länsirannan rakentamauoman kos-
13858: keisesti vaikuttaneet siihen, että valtioneuvosto    kiosan omistavat Tampella ja Enso-Gutzeit ta-
13859: on tehnyt periaatepäätöksen uusien vesivoima-        'san. Molempien osuus on 6 891,5 kW eli yh-
13860: loiden rakentamisesta maamme pohjoisosiin.           teensä 13 738 kW.
13861: Myös muual'la maassamme on keskusteltu ja                Nykyisen voimalaitoksen rakennusvesimäärä
13862: luonnonsuojehillisista syistä myös kiistelty         on 177 m3/sek ja uusi on suunniteltu 360
13863: uusien vesivoimaloiden rakentamisesta.               m3/ sek käyttövesimäärälle. Uusi koneasema ra-
13864:    Vesivoiman hyväksi'käyttö energialähteenä on      kennettaisiin vuonna 1968 laaditun suunnitel-
13865: ilman muuta edullista ja sen haittavaikutukset       man mukaan kahdessa vaiheessa - ensin yksi
13866: vähäisiä muuhun energiantuotantoon verrattu-         koneisto, jolloin jo voidaan käyttää koko kos-
13867: na. Ottamatta kantaa 1uonnonsuojelunäkö'koh-         ken vesivoimaa hyväksi, ja toisen vaiheen ko-
13868: diltaan kiistanalaisten koskien valjastamiseen       neiston asentamisen jalkeen jää nykyinen voi-
13869: voidaan todeta, että maassamme on myös sel-          malaitos varavoimalaitokseksi.
13870: laisia rakentamattomia koskivoimavaroja, jotka          Tätä suunnitelmaa on sittemmin joiltakin
13871: ovat välittömästi toteuttamiskelpoisia. Eräs täl-    osin tarkistettu. Alkuperäisen laskelman mukaan
13872: lainen on Kymijoen Anjalankoski, josta puolet        saadaan [aitoksen rakentamisella lisäenergiaa
13873:  valjastettiin jo vuonna 1922. Kun otetaan huo-      keskimäärin 60 milj. kWh vuodessa ja tehon
13874: mioon, että keskinen ja eteläinen Kymenlaakso        lisäys on noin 17 MW. Jos kWh:n hinnaksi ar-
13875: ovat Etelä-Suomen vaikeinta työttömyysaluetta,       vioidaan 10 penniä, saadaan vuotuisen 'lisä-
13876:  tämäkin seikka puoltaisi Anjalankosken 1oppu-        energian arvoksi 6 milj. markkaa eli noin 120
13877:  osan rakentamista.                                  mi'lj. markkaa.
13878:     Tämän hetken tilanne Anjalankaskessa on              Hanke on saanut asianomaisen toteuttamis-
13879:  seuraava:                                           luvan Itä-Suomen vesioikeudelta -          päätös
13880:                                                       16. 10. 1970 - ja on Kymijoella ainoa, jonka
13881:    Kymijoen Anjalankosken itärannalla on vuon-        suunnitelmat ja oikeudelliset rakentamismah-
13882: na 1922 rakennettu Oy Tampella Ab: n omis-            dollisuudet ovat olemassa.
13883:  tama voimalaitos. Kosken länsipuolen on omis-           Kun Kymijoen kaikkien nykyisten vesivoi-
13884:  tanut Suomen valtio ja valtio sai myös vuonna       maloiden yhteinen teho on noin 180 MW ja
13885:  1922 luvan voimalaitoksen rakentamiseen joen         energian kehitys noin 1 000 milj. 'kWh/v, li-
13886:  länsirannaEe, mutta sitä ei ole rakennettu. Näin     säisi Anja1ankoski tehoa noin 10 % ja ener-
13887:  puolet Kymijoen vesivoimasta tässä 10 metrin         giaa noin 6 %. Laitoksen rakentamiseen liit-
13888:  putouksessa on jatkuvasti käyttämättä.               tyisi kannattavia louhintatöitä.
13889:     Valtion koskivoima on sittemmin siirtynyt            Kymijoen vesistöä koskevien säännöstely- ja
13890:  Enso-Gutzeit Oy:n omistukseen -          rakenta-    muiden toimenpiteiden suunnittelu on ollut
13891:  mista varten - ja vesivoiman omistus koko            vesihallituksen toimesta 'käynnissä vuosien
13892:  AnjalanMskessa on nyt seuraava:                      1974-75 suurtulvista alkaen. Tämän talven
13893:                                                       tulvatilanne Kymijoessa antaa aiheen niitä va-
13894:    Oy Tampella A:b 20 194,5 kW eli 73,26 %            kavasti kiirehtiä.
13895:    Enso-Gutzeit Oy 7 371,5 kW eli 26,74%                 Anjalankosken rakentamishanke on selvästi-
13896:                    27 566,0 kW    100,00%             kin taloudellisesti kannattava, mutta kireän ta-
13897: 0878003124
13898: 2                                            1978 vp.
13899: 
13900: 1oudel1isen ti:lanteen vudksi Oy Tampella Ab:llä           Mihin toimenpttetsnn Hallitus a1koo
13901: eikä Enso-Gutzeit Oy:Uä ole orlut mahdolli-             ryhtyä taloudellisesti kannattavan, suun-
13902: suuksia toteuttaa hanketta. Tästä syystä ja             nitelmat valmiina dlevan ja Kymenlaak-
13903: myös alueen työl1isyysnäkökohtiin vedoten olisi         son vaikeata työttömyyttä helpottavan
13904: tutkittava valtion mahdollisuuksia edesauttaa           Anja1ankosken vesivoimalaitoksen raken-
13905: hanl&:een toteuttamista.                                tamiseksi?
13906:    Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
13907: §: n 1 'lnomentirt perusteel1a esitämme valtio-
13908: neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
13909: seuraavan kysy:myksen:
13910:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1978.
13911: 
13912:                Risto Tuominen                                    Olli Helminen
13913:                                               N:o 85                                                3
13914: 
13915: 
13916: 
13917: 
13918:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
13919: 
13920:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         TäUä hetkellä on maassa o1emassa ja raken-
13921: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teilla voimalaitoskapasiteettia niin paljon, että
13922: olette 24 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn          sen katsotaan riittävän aina 1980-luvun puoli-
13923: kirjeenne n:o 330 ohella toimittanut valtio-        väliin asti. Näin ollen ei sähkönhuollon kan-
13924: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     nalta katsoen ole tarvetta rakentaa lisää voi-
13925: kansanedustaja Risto Tuomisen yrm. näin kuu-        malaitdksia, ko~ka se sama11a merkitsisi jo ra-
13926: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 85:          kennetun kapasiteetin vajaakäyttöä usean vuo-
13927:                                                     den ajan. Tampella ja Enso-Gutzeit ovat myös-
13928:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kin ilmoittaneet, ettei niillä ole tarvetta raken-
13929:        ryhtyä taloudellisesti kannattavan, suun-    taa Anjalankoskeen uutta voimalaitosta tässä
13930:        nitelmat valmiina olevan ja Kymerrlaak-      vaiheessa ja ettei hankkeen rahoitukseen nyky-
13931:        son vaikeata työttömyyttä helpottavan        tilanteessa ole edellyty:ksiä. Myöhemmin kun
13932:        Anjalankosken vesivoimalaitoksen raken-      yhtiöiden sähkön tarve lisääntyy, tulee raken-
13933:        tamiseksi?                                   taminen vasta kysyimykseen. Hanketta voidaan
13934:                                                     yleisiltä edellytyksiltään kuitenkin pitää parem-
13935:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       pana kuin useita muita eri yhteyksissä esitet-
13936: vasti seuraavaa:                                    tyjä koskien rakentamishankkeita.
13937:    Anjalankosken omistivat aikaisemmin puo-            Kun yhtiöiden taholta ei o1e tehty valtione
13938: liksi Oy Tampella Ab ja valtio. Sittemmin valtio    esitystä ja kun hallitus ei voi itse ryhtyä ra-
13939: myi osuutensa Ta1mpella'lle ja Enso-Gutzeitille     kennushankkeeseen, jää Anjalankosken uuden
13940: puo1iksi kummallekin. Näin dllen valtio ei          voimalaitoksen rakentamisen ajankohta Oy
13941: omista Anjalankoskea ei'kä myöskään voi sitä        Tampella Ab:n ja Enso-Gutzeit Oy:n sekä koko
13942: rakentaa. Rakentaminen on siten mainittujen         maan sähköntarpeen kasvusta riippuvaksi.
13943:  yhtiöiden asiana.
13944:   Helsingissä maaliskuun 30 päivänä 197 8.
13945: 
13946: 
13947:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
13948: 4                                           1978 vp.
13949: 
13950: 
13951: 
13952: 
13953:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
13954: 
13955:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          För närvarande finns det så mycket anting-
13956: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          en befintlig eller under byggnad varande kraft-
13957: velse av den 24 februari 1978 nr 330 tili ve-      verkskapacitet i landet, att den beräknas för-
13958: derbörande medlem av statsrådet för avgivan-       slå ända tili mitten av 1980-talet. Ur elför-
13959: de av svar översänt avskrift av följande av        sörjningssynpunkt finns det alltså inget behov
13960: riksdagsman Risto Tuominen m.fl. ställda           att bygga nya kraftverk, emedan detta auto-
13961: skriftliga spörsmål nr 85:                         matiskt skulle leda tili en sänkt användning av
13962:                                                    den redan befintliga kapaciteten under flera
13963:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    år. Tampella och Enso-Gutzeit har också upp-
13964:         ta för att vid Anjalaforsen skall byggas   givit, att byggandet av ett nytt kraftverk vid
13965:         ett vattenkraftverk, som med tanke på      Anjalaforsen inte ur deras synpunkt är moti-
13966:         lönsamheten ävensom lindrandet av den      verat i detta skede och att förutsättningar för
13967:         svåra arbetslösheten i Kymmenedalen        finansiering av projekt saknas för tillfället.
13968:         bör anses som motiverat och för vilket     Först sedan elbehovet hos bolagen ökar igen,
13969:         även planerna står färdiga?                blir byggnadsprojektet aktuellt. Projektet kan
13970:                                                    dock, i vad angår dess allmänna förusättningar,
13971:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       anses som bättre än många andra som kommit
13972: anföra följande:                                   upp i olika sammanhang.
13973:    Anjalaforsen hade tidigare två ägare: den          Då något förslag inte har framlagts tili sta-
13974: ena hälften ägdes av Oy Tampella Ab, den           ten av ifrågavarandc:; bolag och då regeringen
13975: andra av staten. Staten sålde sedermera sin        själv inte kan befatta sig med byggnadsprojek-
13976: andel vidare tili två köpare, till Tampella och    tet, är tidpunkten för byggandet av ett nytt
13977: Enso-Gutzeit, jämnt mellan dessa. Staten äger      kraftverk vid Anjalaforsen beroende av på
13978: alltså inte forsen och kan ej heller uppbygga      vilket sätt som elbehovet kommer att öka
13979: den. Byggandet ankommer på nämnda två bo-          dels vid Oy Tampella Ab och Enso-Gutzeit
13980: lag.                                               Oy, dels i hela landet.
13981:     Helsingfors den 30 mars 1978.
13982: 
13983: 
13984:                                                    Handels- och industriminister Eero Rantala
13985:                                               1978 vp.
13986: 
13987: Kirjallinen kysymys n:o 86.
13988: 
13989: 
13990: 
13991: 
13992:                                  Honkonen: p,ienipalkkaisten työntekijäin sosiaalisessa asemassa
13993:                                     olevien epäkohtien korjaamisesta.
13994: 
13995: 
13996:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13997: 
13998:    Viime vuosikymmenen kuluessa on palvelu-         edellyttää, että hallitus pikaisesti suorituttaa
13999: elinkeinojen piirissä työskentelevien lukumäärä     tutkimuksen liike- ja toimistoalojen toimihen-
14000: noussut voimakkaasti ja sama suunta tulee en-       kilöiden ja työntekijäin sosiaalisesta asemasta."
14001: nusteiden mukaan yhä voimistumaan jopa sii-            Edellä olevan perusteella esitän, viitaten val-
14002: nä määrin, että alasta kehittyy lähivuosina suu-    tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin, val-
14003: rin elinkeinoryhmä.                                 tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
14004:    Valitettavasti tämän alan, johon ensisijai-      si seuraavan kysymyksen:
14005: sesti on luettava myymäläapulaiset ja pienipaik-
14006: kaiset toimisto- ja varastoapulaiset, baareissa                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14007: ja huoltoasemilla työskentelevät, työntekijäin              ryhtyä pienipalkkaisten myymälä-, toi-
14008: taloudellinen ja sosiaalinen asema ei ole nous-             misto-, varasto- ja baariapulaisten sekä
14009: sut edes kohtuulliselle tasolle. He muodostavat             huoltoasemilla työskentelevien palkka-,
14010: edelleen e1.1ään kaikkein heikoimmin palkatuista            työaika- ja sosiaalisten epäkohtien pois-
14011: rY'hmistä, näin huolimatta siitä, että työ on mo-           tamiseksi ja korjaamiseksi?
14012: nessa suhteessa erittäin rasittavaa ja vaativaa.
14013:    Epäkohtaan on eduskuntakin kiinnittänyt
14014: huomionsa lausuessaan seuraavaa: "Eduskunta
14015:   Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1978.
14016: 
14017:                                          Kuuno Honkonen
14018: 
14019: 
14020: 
14021: 
14022: 087800318A
14023: 2                                             1978 vp.
14024: 
14025: 
14026: 
14027: 
14028:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 1,1 e.
14029: 
14030:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Vuosilomalain muutoksella on tarkoitus toteut·
14031: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taa viikon talviloma kaikille vähintään seitse-
14032: olette 24 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn           män vuotta saman työnantajan palveluksessa
14033: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         olleille työntekijöille. Työterveyshuollon laki-
14034: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sääteisellä järjestämisellä voitaisiin taas ulottaa
14035: edustaja Honkosen näin kuuluvasta kirjallisesta      työterveyshuolto koskemaan asteettain kaikkia
14036: kysymyksestä n:o 86:                                 työnt:ekijöitä. Näin turvattaisiin työterveys-
14037:                                                      huolto erityisesti pientyöpaikoilla, joilla ei ta-
14038:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       hän saakka ole näitä palveluja yleensä ollut
14039:        ryhtyä pien1palkkaisten myymälä-, toi-        saatavilla ja joihin kuruluu ensisijaisesti palvelu-
14040:        misto-, varasto- ja baariapulaisten sekä      alan työpaikkoja. Molempien esitysten tarkoi-
14041:        huoltoasemilla työskentelevien palkka-,       tuksena on parantaa erityisesti raskaissa ja ku-
14042:        työaika- ja sosiaalisten epäkohtien pois-     luttavissa ammateissa työskentelevien asemaa.
14043:        tamiseksi ja korjaamiseksi?                      Hallitus on lisäksi 17. 3. 1978 antanut edus-
14044:                                                      kunnalle esityksen laiksi yhteistoiminnasta yri-
14045:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tyksissä. Tämän esityksen tarkoituksena on li-
14046: vasti seuraavaa:                                     sätä tasa-arvoa ja sen toteuttamismahdollisuuk-
14047:    Hallituksen sosiaalipoliittisen toiminnan ta-     sia yhteiskunnassa. Lisäämällä työntekijäin
14048: voitteena on vahvistaa ensisijaisesti vähävarai-     mahdollisuuksia vaikuttaa siihen päätöksente-
14049: simpien ja turvaa eniten tarvitsevien sosiaalista    koon, josta heidän työtään ja työpaikkaansa
14050: turvallisuutta. Tämä periaate on lähtökohtana        koskevat ratkaisut riippuvat, luotaisiin edelly-
14051: myös työntekijäin sosiaalisen aseman paranta-        tyksiä myös työolojen parantamiselle.
14052: miseksi tehtävässä työolojen uudistamistyössä.          Voimassa olevan työsopimuslain (320 /70)
14053: Tähän uudistustyöhön liittyen ja hallitusohjel-      17 §: n 1 momentin mukaan työnantajan on
14054: mansa mukaisesti hallitus on hiljattain antanut      työsopimuksessa tai työsuhteessa noudatettava
14055: eduskunnalle useita sellaisia esityksiä, jotka to-   niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä ole-
14056: teutuessaan merkitsisivät myös palveluelinkei-       vasta alasta tai siihen lähinnä rinnastettavasta
14057: nojen piirissä työskentelevien työntekijäin työ-     työstä asianomaisen alan yleiseksi katsottavassa
14058: olojen parantumista.                                 valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on nou-
14059:    Yksi palvelualan työntekijöitä koskettava         datettavaksi määrätty. Säännöksella luotu vä-
14060: epäkohta on siinä, että alalla noudatetaan eri-      himmäispalkkajärjestelmä, jonka noudattamista
14061: laisia työaikasäännöksiä kuin yleensä muilla         työsuojeluviranomaiset valvovat, on erityisen
14062: aloilla. Tämän epäkohdan poistamiseksi ja pal-       merkittävä juuri sanotuilla matalapalkka-aloilla,
14063: velualan työntekijöiden saattamiseksi työaika-       joissa järjestäytyneisyys sekä työntekijä- että
14064: säännösten osalta mahdollisimman yhdenvertai-        työnantajapuolella on ollut heikkoa. Viran-
14065: seen asemaan muiden työntekijöiden kanssa            omaisten toimivaltaan ei kuitenkaan kuulu
14066: hallitus on 13. 1. 1978 antanut eduskunnalle         osallistua työehtosopimuksen sisällöstä päättä-
14067: esityksen kauppaliikkeiden ja toimistojen työ-       miseen, vaan asianomaisilla työmarkkinajärjes-
14068: a1kalaiksi.                                          töillä on siltä osin sopimusvapaus.
14069:    Työntekijäin sosiaalisen aseman parantami-           Hallitus seuraa edelleen työsopimuslain 17
14070: seksi hallitus on 28. 2. 1978 antanut eduskun-       §:n säännösten soveltuvuutta ja vaikutusta työ-
14071: nalle esitykset vuosilomalain muuttamisesta ja       elämään sekä tulee tarvittaessa ryhtymään toi-
14072: työterveyshuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi.        menpiteisiin vähimmäistyöehtoja koskevien
14073:                                              N:o 86                                                  3.
14074: 
14075: säännösten kehittämiseksi siten, että eduskun-       eduskunnalle edellisen hallituksen tekemään el-
14076: nan alunperin ilmaisema tarkoitus vähimmäis-         vytysratkaisuun liittyvä lakiesitys työsuhdetur-
14077: toimeentulon turvaamisesta lainsäädännöllisesti      van osittaisparannuksista ja käynnistää perus-
14078: toteutuisi. Lisäksi hallituksen tarkoituksena on     teellinen selvitys työsuhdeturvan parantami-
14079: hallitusohjelmansa mukaisesti antaa viipymättä       seksi.
14080:   Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1978.
14081: 
14082: 
14083:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
14084: 4                                            1978 vp.
14085: 
14086: 
14087: 
14088: 
14089:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14090: 
14091:    1 det sy.fte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         1 syfte att förbättra anbetstagarnas socia1a
14092: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse      ställning av1ät regeringen 28. 2. 1978 till riks-
14093: av den 24 februari 1978 till vederbörande          dagen propositioner med förs1ag till 1ag om
14094: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1-     ändring av semesterlagen och till 1agstiftning
14095: jande av rilksdagsman Honkonen ställda skrift-     om företagshä1sovård. Ändringen av semester-
14096: liga spörsmå1 nr 86:                               1agen avser att ge alla arbetstagare som under
14097:                                                    minst sju år har varit anställda hos samma
14098:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          anbetsgivare vintersemester under en vecka. En
14099:        vidta för avskaf,fande och rättelse av de   1agfäst reg1ering av företagshä1sovården skulle
14100:        o1ägenheter i fråga om 1öner, arbets-       återigen successivt kunna utsträcka denna
14101:        tider och socia1a förhållanden som före-    form av hä1sovård till samtliga arbetstagare.
14102:        kommer b1and 1ågav1önade butiks-,           Härigenom skulle företagshälsovården säker-
14103:        byrå-, 1ager- och barbiträden samt an-      ställas, särskilt på mindre anbetsp1atser, där
14104:        ställda vid servicestationer?               service av detta s1ag hittills inte i regel har
14105:                                                    stått till buds och till vilka framför allt ar:bets-
14106:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      p1atserna inom servicebranschen hör. Ändamå-
14107: samt anföra fö1jande:                              1et med båda propositionerna är att förbättra
14108:    Må1et för regeringens socia1politiska verk-     situationen :>peciellt ,för al'betstagare i tunga
14109: samhet är att stärka den socia1a tryggheten,       och slitsamma yrken.
14110: framför allt b1and de minst bemedlade, som            Regeringen av1ät ytterligare 17. 3. 1978 till
14111: mest är i behov av skydd. Denna prindp             riksdagen en proposition med förs1ag till 1ag
14112: bi1dar utgångspunkten också för det reform-        om samarbete inom företag. Syftet med propo-
14113: ar:bete som är avsett att förbättra arbetstagar-   sitionen är att öka jämlikheten och möjlighe-
14114: nas socia1a ställning. Regeringen har i ans1ut-    terna att förverkliga denna inom sa.mhället. Om
14115: ning till detta reforma11bete och i överensstäm-   möjligheterna för arbetstagarna att påverka det
14116: melse med sitt regeringsprogram nyligen till       bes1utsfattande av vilket avgörandena i fråga
14117: riksdagen av1åtit flera propositioner som, ,för-   om deras arbete och arbetsp1atser beror ökas
14118: utsatt att förs1agen i dem antas, skulle åstad-    kan förutsättningar också skapas för bättre ar-
14119: komma att anbetsfö11hållandena skulle förbätt-     betsförhållanden.
14120: ras också b1and arbetstagare inom servicenä-          Enligt 17 § 1 mom. i gällande lag om ar-
14121: ringarna.                                          betsavta1 ( 320/70) skal1 arbetsgivaren i arbets-
14122:    En o1ägenhet för arbetstagare i service-        avta1 eller arbetsförhållande i övrigt iaktta åt-
14123: branschen består i att denna bransch tillämpar     minstone de 1öne- och andra villkor som be-
14124: andra reg1er i fråga om arbetstiderna än de        stämts för ifrågavarande eller därmed närmast
14125: som är gängse inom andra branscher. För att        jämförligt anbete i riksomfattande kollektiv-
14126: denna o1ägenhet skall kunna avska.ffas och för     avtal, vilket bör anses vara allmänt i veder-
14127: att a11betstagarna inom servicebransohen i fråga   börande bransch. Det minimilönesystem som
14128: om de stadganden som gäller arbetstiderna så-      har skapats genom nämnda stadgande och vars
14129: vitt möjligt skall försättas i en ställning, som   efter1evnad kontrolleras av arbetarskyddsmyn-
14130: är likvärdig med den som intas av andra ar-        digheterna är särskilt betydelsefullt just i s.k.
14131: betstagare, av1ät regeringen 13. 1. 1978 till      1åg1önebranscher, där såvä1 a11betstagar- som
14132: riksdagen en proposition med förs1ag till 1ag      arbetsgivarsidan endast i ringa utsträckning är
14133: om arbetstiden inom handelsröre1ser och kon-       organiserad. Det hör dock inte till myndig-
14134: tor.                                               heternas befogenheter att ta del i bes1ut som
14135:                                                N:o 86                                                5
14136: 
14137: gäller innehållet i kollektivavtal. De berörda       lagstiftning säkerställa en minimiutkomst för-
14138: a11betsma:rknadso:rganisationerna har m.a.o. f:ri-   venkligas. Rege:ringen ämna:r dessutom i över-
14139: het att ingå avtal därvidlag.                        ensstämmelse med sitt regeringprog:ram utan
14140:     Regeringen ger fortlöpande akt på hur stad-      dröjsmål till :riksdagen avlåta ·en till den före-
14141: gandena i 17 § lagen om arbetsavtal låter sig        gående regeringens stimulanslösning anknuten
14142: tillämpa i arbetslivet och hur de påverkar detta     proposition med förslag tili lagstiftning om
14143: och kommer vid behov att vidta åtgärder för          partiell förbätt:ring av anställningstyggheten
14144: en utformning av stadgandena om grundläg-            och sätta i gång en grundlig utredning av
14145: gande anbetsvillkor därhän att det av riksdagen      frågan om bätt:re anställningstrygghet.
14146: ursprungligen framförda ändamålet att genom
14147:   Helsingfors den 4 april 1978.
14148: 
14149: 
14150:                                                  Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
14151: 
14152: 
14153: 
14154: 
14155: 087800318A
14156:                                                   1978 vp.
14157: 
14158: Kirjallinen kysymys n:o 87.
14159: 
14160: 
14161: 
14162: 
14163:                                   Orrenmaa ym.: Eläkekustannusosuuksien määräytymisperusteiden
14164:                                      muuttamisesta vähäisiä valtionosuusmääriä saavien laitosten
14165:                                      osalta.
14166: 
14167: 
14168:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
14169: 
14170:    Eräistä valtion varoista suoritettavista eläk-            40 ..........    0   •••••••••   15,00
14171: keistä annetun lain (382/69) nojalla muiden                  45                               13,75
14172: kuin kunnallisten valtionapulaitosten henkilö-               50                               12,50
14173: kunnan eläketurva on järjestetty heinäkuun                   55                               11,25
14174: 1969 alusta uudella tavalla siten, että vanhuus-             60                               10,00
14175: ja työkyvyttömyyseläke määräytyvät soveltuvin
14176: osin samojen säännösten mukaan kuin valtion
14177: palveluksessa olevien henkilöiden ja että eläk-          Edellä mainittuihin prosenttimääriin päädy-
14178: keet maksetaan valtion varoista.                      tään vuonna 1984 siten, että prosenttimäärä
14179:    Eläketurvan uudelleen järjestelyssä on ilmoi-      sitä ennen kasvaa vuosittain lopullisen prosent-
14180: tettu olleen periaatteena se, että eläketurvan        tiluvun ja vuoden 1969 prosenttiluvun erotuk-
14181: kustannusten jakaantuminen yhteisöjen, laitos-        sen 1/15:lla. Vuoden 1969 prosenttiluku on
14182: ten ja valtion kesken pysyy sellaisena, kuin se       1/20 laitoksen omakustannusosuudesta.
14183: on ollut ennen järjestelyä. Tämän vuoksi val-            Vuoden 1975. valtionosuustilitysten perus-
14184: tionosuuden myöntävä viranomainen perii val-          teella yksityisten musiikkioppilaitosten eläke-
14185: tionosuutta myöntäessään eläkekustannusosuu-          kustannusosuudet olivat 1 005 615,75 mk. Näi-
14186: tena määrän, joka vastaa valtionosuutta saavan        den oppilaitosten valtionosuudet olivat yht.
14187: osuutta eläkekustannuksista.                          8 473 570,29 mk. Tästä määrästä tilitettiin val-
14188:    Vaidonapulaitoksen eläkekustannusosuus on          tiokanttorille edellä mainittu eläkekustannus-
14189: erityisen kustannusosuusprosenttiluvun osoitta-       osuus 1 005 615,75 mk, joten oppilaitoksille
14190: ma osa laitoksen hehkilökunnan niistä palkoista,      maksuunpantiin 7 467 954,54 mk. Näin ollen
14191: joihin laitoksella on oikeus saada valtionosuut-      on todettavissa, että jo tuona vuonna eläke-
14192: ta. Lopullinen kustannusosuusprosenttiluku on         kustannusosuudet olivat huomattavan suuret.
14193: neljännes siitä prosenttimäärästä, jonka mukaan          Kuntien omistamat ja ylläpitämät musiikki-
14194: laitos valtionosuutta koskevan lain tai asetuk-       oppilaitokset ovat kunnallisen eläkelaitoksen
14195: sen nojalla itse olisi osallistunut eläkkeistä        jäsenyhteisöjä. Näiden oppilaitosten henkilöstön
14196: aiheutuviin kustannuksiin. Koska musiikkioppi-        eläkevakuutusjärjestelyistä aiheutuviin kuluihin
14197: laitosten valtionavustuksesta annetussa laissa        myönnetään valtionosuus musiikkioppilaitosten
14198: ( 147/68, muut. 1076/75) säädetään valtion-           valtionavustuksesta annetun lain ( 147/68,
14199: osuus 20-60 prosentiksi lain 4 § :ssä luetel-         muut. 1076/75) 4 §:n säännöksen perusteella.
14200: luista kuluista, joihin myös palkkakulut sisälty-     Jos kunnallisen musiikkioppilaitoksen palkka-
14201: vät, lopulliset eläkekustannusosuusprosenttilu-       menot olisivat 1 000 000 mk, oppilaitos mak-
14202: vut tulevat olemaan seuraavat:                        saisi eläkevakuutusmaksuina 70 940 mk ( =
14203:                                                       7,094 % 1 milj. mk:sta). Mikäli tämän laitok-
14204:                                  eläkekustatllllus-   sen valtionosuusprosentti olisi 20, saisi oppilai-
14205:   valtionosuus-                  osuusprosentti-      tos valtionosuutena palkkamenoihinsa 200 000
14206:   prosenttiluku                        luku           mk ja eläkevakuutusmenoihinsa 14 188 mk, ts.
14207:       20 ................... . 20,00                  näihin yhteensä 214 188 mk.
14208:       25                       18,75                     Vuonna 1977 valtionosuutta 20 % saavan
14209:       30                       17,50                  yksityisen musiikkioppilaitoksen eläkekustan-
14210:       35                       16,25                  nusosuusprosenttimäärä on 12,53. Jos valtion-
14211: 087800330P
14212: 2                                             1978 vp.
14213: 
14214: osuuteen oikeuttavat palkkamenot olisivat edel-      mattavasti edullisemmaksi jossakin eläkevakuu-
14215: lä kunnallisen musiikkioppilaitoksen kohdalla        tusyhtiössä.
14216: mainitun suuruiset, ts. 1 miljoona markkaa, olisi       On todettavissa, että ne lain (382/69) alai-
14217: näihin myönnettävä valtionosuus 200 000 mk.          set yksityiset valtionapulaitokset, joiden valtion-
14218: Tästä määrästä tilitettäisiin valtiokoottorille      osuusprosenttimäärät ovat pienet, ovat erittäin
14219: eläkekustannusosuutena 123 500 mk ( = 12,53          epäedullisessa asemassa eläkekustannusosuuk-
14220: % 1 milj. mk: sta), joten oppilaitokselle mak-       sissa ja siten myös laitoksille maksuunpantavis-
14221: suunpantaisiin 76 500 mk. Vuodesta 1984 läh-         sa valtionosuuksissa niihin laitoksiin verrattuna,
14222: tien ei 20 % valtionosuutta saavalle musiikki-       joiden valtionosuusprosenttimäärät ovat suu-
14223: oppilaitokselle maksuunpanna lainkaan valtion-       ret. Tämän johdosta olisi tarpeellista ryh-
14224: osuutta palkkamenoihin, koska niihin oppilai-        tyä toimenpiteisiin eläkekustannusosuuspro-
14225: toksen saama valtionosuus menee kokonaisuu-          senttiluvun laskemisessa käytettävän kaavan
14226: dessaan eläkekustannusosuuteen eläkekustannus-       tarkistamiseksi siten, etteivät eläkekustannus-
14227: osuusprosentin ollessa 20. Jos edellä mainittu       osuudet muodostu kohtuuttoman suuriksi nii-
14228: yksityinen musiikkioppilaitos järjestäisi eläkeva-   den laitosten osalta, joiden valtionosuuspro-
14229: kuutukset jossakin eläkevakuutusyhtiössä, olisi-     senttimäärät ovat pienet.
14230: vat eläkevakuutusmaksut vuonna 1977 noin                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14231: 12 % palkkamenoista, ts. yhteensä 120 000 mk         tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitäm-
14232: esimerkkinä mainitusta 1 000 000 mk:sta. Op-         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
14233: pilaitokselle valtionosuutena palkkamenoihin         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14234: maksuunpantaisiin 200 000 mk ( 20 % 1 milj.          sen:
14235: mk:sta)       ja   eläkevakuutusmaksumenoihin
14236: 24 000 mk, ts. yhteensä 224 000 mk.                             Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin
14237:    Edellä esitetystä ilmenee, että esimerkkinä               Hallitus aikoo ryhtyä eläkekustannus-
14238: mainitun yksityisen musiikkioppilaitoksen eläke-             osuusprosenttiluvun laskemisessa käytet-
14239: järjestely lain ( 382/69) mukaisesti on oppi-                tävän kaavan tarkistamiseksi siten, ettei-
14240: laitokselle huomattavasti epäedullisempi kuin                vät eläkekustannusosuudet muodostu
14241: kunnallisen musiikkioppilaitoksen eläkejärjeste-             kohtuuttoman suuriksi niiden laitosten
14242: ly ja että eläkevakuutusjärjestely tulisi kysei-             osalta, joiden valtionosuusmäärät ovat
14243: selle yksityiselle musiikkioppilaitokselle huo-              pienet?
14244:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1978.
14245: 
14246:          Juhani Orrenmaa                Markus Aaltonen                 Matti Asunmaa
14247:                                                N:o 87                                                  3
14248: 
14249: 
14250: 
14251: 
14252:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14253: 
14254:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vaikka ensisijainen vastuu valtionapulaitok-
14255: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen henkilökunnan eläkkeistä onkin siirtynyt
14256: olette 24 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn           valtiolle, on eläketurvan uudelleen järjestely
14257: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kuitenkin rakennettu sille pohjalle, että eläke-
14258: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        turvan kustannusten jakaantuminen valtion ja
14259: edustaja Orrenmaan ym. näin kuuluvasta kir-          valtionapulaitoksen kesken pysyy sellaisena
14260: jallisesta kysymyksestä n:o 87:                      kuin se valtionapuja koskevien eri lakien ja
14261:                                                      asetusten mukaan on ollut ennen järjestelyä.
14262:          Mihin kiireellisiin toimenp1te1snn          Tämän vuoksi valtionavun myöntävä viranomai-
14263:        Hallitus aikoo ryhtyä eläkekustannus-         nen perii valtionapulaitokselta valtionapua
14264:        osuusprosenttiluvun laskemisessa käytet-      myöntäessään laitoksen eläkekustannusosuutena
14265:        tävän kaavan tarkistamiseksi siten, ettei-    määrän, joka vastaa valtionavun saajan osuutta
14266:        vät eläkekustannusosuudet muodostu            eläkkeistä aiheutuvista kustannuksista. Tämä
14267:        kohtuuttoman suuriksi niiden laitosten        perintä tapahtuu siten, että kunkin valtionapu-
14268:        osalta, joiden valtionosuusmäärät ovat        laitoksen eläkekustannusosuus määritellään lai-
14269:        pienet?                                       toskohtaisen kustannusosuusprosentin ilmoitta-
14270:                                                      mana prosenttimääränä laitoksen palkkamenois-
14271:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ta ja näin laskettu eläkekustannusosuus vähen-
14272: vasti seuraavaa:                                     netään laitokselle muutoin tulevasta valtion-
14273:    Kesäkuun 13 pa1vana 1969 annettiin laki           avusta.
14274: eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeis-      Lopullinen kustannusosuusprosentti on luku-
14275: tä ( 382/69; VAL), jolla eräiden lakimääräistä       na neljännes siitä prosenttimäärästä, jonka mu-
14276: valtionapua saavien yhteisöjen ja laitosten hen-     kaan VAL-laitos asianomaisen valtionapua kos-
14277: kilökunnan eläketurva järjestettiin heinäkuun        kevan lain tai asetuksen nojalla itse olisi osallis-
14278: 1969 alusta uudella tavalla siten, että vanhuus-     tunut eläketurvan järjestämisestä aiheutuviin
14279: ja työkyvyttömyyseläke sekä perhe-eläke mää-         kustannuksiin. Jos siis laitoksen laissa tai ase-
14280: räytyy soveltuvin osin samojen säännösten mu-        tuksessa säädetty valtionapuprosentti on esim.
14281: kaan kuin valtion palveluksessa olevien henki-       40, laitoksen oma osuus eläketurvan järjestämi-
14282: löiden ja että eläkkeet maksetaan valtion va-        sestä aiheutuvista kustannuksista olisi ollut 60
14283: roista. Samalla lakkasi näiden yhteisöjen ja lai-    prosenttia. Kustannusosuusprosentti on siis täs-
14284: tosten oikeus saada valtionapua eläketurvan          sä tapauksessa 15.
14285: järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin sekä          Siinä tapauksessa, että laissa tai asetuk-
14286: velvollisuus järjestää ja ylläpitää eläketurvaa      sessa säädetty valtionapu voi vaihdella kahden
14287: sellaisen henkilön osalta, jota järjestely koskee.   eri prosenttiluvun välillä, kustannusosuuspro-
14288: Mainitusta ajankohdasta lukien myös näiden           sentti on neljännes niiden kahden prosenttilu-
14289: yhteisöjen ja laitosten itsensä maksettavana ole-    vun keskiarvosta, joiden mukaan valtionapulai-
14290: vat eläkkeet ja perhe-eläkkeet siirtyivät valtion    tos itse olisi osallistunut eläketurvan järjestämi-
14291: vastattavaksi siltä osin kuin ne oli hyväksytty      sestä aiheutuviin kustannuksiin. Esimerkiksi
14292: valtionapuun oikeuttavaksi menoksi. Jos yhtei-       musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta anne-
14293: sön ja laitoksen henkilökunnan eläketurva oli        tun lain (147/68) 3 §:n mukaan (muut.
14294: järjestettynä yksityisessä eläkelaitoksessa, myös    107 6/7 5) valtionapu on vähintään 20 ja enin-
14295: tämä eläkelaitoksella oleva vastuu voitiin siir-     tään 60 prosenttia lain 4 §:n 1 momentissa
14296: tää valtiokonttorille.                               tarkoitetuista käyttökustannuksista. Laitoksen
14297: 4                                            1978 vp.
14298: 
14299: oma osuus voi siis vaihdella 80 prosentista 40      nes VAL-laitoksen omavastuuosuuden prosentti-
14300: prosenttiin, jolloin eläkekustannusosuusprosen-     määrästä, vaan laissa on erityiset voimaantulo-
14301: tiksi tulee neljännes niiden keskiarvosta 60:sta    säännökset siirtymävaiheesta. Niiden mukaan
14302: eli 15. Tältä osin on todettava, että kysymyk-      kustannusosuusprosentti on vuonna 1969 luku,
14303: sen perusteluissa olevat laskelmat musiikkioppi-    joka osoittaa, kuinka monta prosenttia eläke-
14304: laitosten lopullisista eläkekustannusosuuspro-      turvan järjestämisestä ja ylläpitämisestä aiheu-
14305: senttiluvuista ovat virheelliset, ja että 30 päi-   tuneet kustannukset olivat vuonna 1968 val-
14306: vänä kesäkuuta 1969 jälkeen toimintansa aloit-      tionapuun oikeuttavasta palkkasummasta. Kesä-
14307: taneen yksityisen musiikkioppilaitoksen, jonka      kuun 30 päivän 1969 jälkeen toimintansa
14308: valtionapu on ollut 20 %, eläkekustannusosuus-      aloittaneen laitoksen vuoden 1969 kustannus-
14309: prosentti vuonna 1977 on 9,86 eikä 12,53,           osuusprosenttina pidetään 1/20 siitä prosentti-
14310: kuten kysymyksen perusteluissa esitetään. On        määrästä, jonka mukaan laitos lain tai asetuk-
14311: myös syytä todeta, että kysymyksen peruste-         sen nojalla itse olisi osallistunut eläketurvan
14312: luissa esitetty musiikkioppilaitosten eläkekus-     järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Seu~
14313: tannusten vertailu työntekijäin eläkelain ( 395/    raavina vuosina lisätään näin saatuun prosentti-
14314: 61) mukaisiin eläkevakuutusmaksuihin ja ver-        lukuun kunakin vuonna 1/15 lopullisen
14315: tailusta tehty johtopäätös eläkevakuutusjärjes-     ja 1969 kustannusosuusprosenttiluvun erotuk-
14316: telyn edullisemmuudesta on harhaanjohtava ja        sesta kunnes lopullinen kustannusosuusprosent-
14317: virheellinen sen vuoksi, että vakuutusmaksuna       tiluku 15 vuodessa saavutetaan.
14318: on vertailussa käytetty maksuja työntekijäin           Edellä selostettu laki eräistä valtion varoista
14319: eläkelain mukaisesta vähimmäiseläketurvasta,        suoritettavista eläkkeistä (382/ 69) toteuttaa
14320: joka on huomattavasti heikompi kuin valtion         valtionapulaitosten osalta sen eduskunnan val-
14321: eläketurva.                                         tion eläkelainsäädännön uudistamisesta anta-
14322:    Laitoksen lopullinen omavastuuosuus vastaa       massa vastauksessa lausuman toivomuksen,
14323: sitä keskimääräistä eläkekustannusta, joka VAL-     jonka mukaan hallituksen tuli pyrkiä löytämään
14324: järjestelmästä on eläkemenoina laskettu aiheu-      menettely valtion varojen kertymisen estämi-
14325: tuvan aikanaan ikäluokkakierron tultua tasa-        seksi valtionapulaitosten eläkejärjestelyjen yh-
14326: painotilaan. Tällöin on eläkekustannusten ar-       teydessä yksityisiin vakuutuslaitoksiin. Lain
14327: vioitu olevan neljännes vastaavasta palkka-         tarkoituksena on, että valtio vastaa kaikkien
14328: summasta. Koska alkuvaiheessa eläkemeno on,         laitosten eläkekustannuksista samassa suhteessa
14329: laitoksen iästä ja henkilökunnan ikärakenteesta     kuin se lain tai asetuksen mukaan antaa val-
14330: riippuen, yleensä pienempi kuin mitä se aika-       tionapua laitosten muihin valtionapuun oikeutta-
14331: naan tasapainotilassa tulee olemaan, kustannus-     viin menoihin. Tämän periaatteen mukaiseen
14332: osuusprosentti ei ole kuitenkaan ollut heti lain    järjestelyyn ei ole syytä tehdä muutoksia.
14333: voimaantulosta lukien edellä mainittu neljän-
14334:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1978.
14335: 
14336:                                                                            Ministeri Esko. Rekola
14337:                                                N:o 87                                                5
14338: 
14339: 
14340: 
14341: 
14342:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14343: 
14344:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Trots att det primära ansvaret för pensio"
14345: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        nerna för personalen vid en ·statsunderstödd
14346: av den 24 februari 1978 tili vederbörande            institution har övergått tili staten, har omorga"
14347: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       niseringen av pensionsskyddet grundats på den
14348: jande ·av riksdagsman Orrenmaa m. fl. ställda        tanken, att fördelningen av kostnaderna för
14349: spörsmål nr 87:                                      pensionsskyddet mellan staten och de sta:ts-
14350:                                                      understödda institutioneroa skall förbli sådan
14351:           Vilka brådskande åtgärder ämnar            den, enligt olika lagar och förordningar ol1l
14352:        Regeringen vidta för att justera den for-     statsunderstöd, var innan arrangemanget inför"
14353:        mel, som används för att beräkna den          des. Av denna anledning uppbär den myndig-
14354:        procentuella pensionskostnadsandelen,         het, som beviljar statsunderstöd, vid sagda
14355:        så att pensionskostnadsandelarna inte         beviljande av den statsunderstödda instituth
14356:        blir oskäligt höga för de inrättningar        nen såsom pensionskostnadsandel ett belopp,
14357:        som åtnjuter liten statsandel?                som motsvarar statsunderstödstagarens andel av
14358:                                                      kostnaderna för pensionerna. Denna · uppbörd
14359:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sker så, att pensionskostnadsandelen för envar
14360: samt anföra följande:                                statsunderstödd institution fastställs som ett
14361:    Den 13 juni 1969 gavs en lag om vissa pen-        procenttal av inrättningens löneutgifter, beräk-
14362: sioner, som skall betalas av statsmedel ( 382/       nat enligt en procentuell kostnadsandel per
14363: 69), genom viiken lag pensionsskyddet för            inrättning, och den så uträknade pensionskost"
14364: personalen vid vissa sammanslutningar och in-        nadsandelen avdras från det statsunderstöd som
14365: rättningar med lagstadgat statsunderstöd från        annars utbetalas tili inrättningen.
14366: och med början av juli 1969 ordnades på ett             Den slutliga procentuella kostnadsandelen är
14367: nytt sätt så, att ålders- och invalidpension samt    en fjärdedel av det procenttal, enligt vilket en
14368: familjepension i tiliämpliga delar utgår enligt      institution med pensioner av statsmedel själv,
14369: samma stadganden som de, vilka gäller för            med stöd av den lag eller förordning som gäller
14370: personer i statens tjänst, och att pensionerna       vederbörandes statsunderstöd, skulle ha delta~
14371: betalas av statens medel. Samtidigt upphörde         git i kostnaderna för anordnande av pensions-
14372: dessa sammanslutningars och inrättningars rätt       skyddet. Om institutionens i lag eller förord~
14373: att erhålla statsunderstöd för kostnader för         ning stadgade statsunderstödsprocent således
14374: anordnande av pensionsskydd samt deras skyl-         är t.ex. 40, skulle institutionens egen andel av
14375: dighet att anordna och upprätthålla pensions-        kostnaderna för anordnandet av pensionsskyd-
14376: skydd för ·sådana personer, som berörs av            det ha varit 60 %. Kostnadsandelsprocenten i
14377: arrangemanget. Från och med nämnda tidpunkt          detta fall är således 15.
14378: övergick också de pensioner och familjepensio-          I det fall att det i lag eller förordning stad-
14379: ner som dessa sammanslutningar och inrätt-           gade statsunderstödet kan variera mellan två
14380: ningar själva skulle betala att erläggas av sta-     olika procenttal, är den procentuella kostnads-
14381: ten tili den del de hade godkänts som utgifter,      andelen en fjärdedel av medeltalet av de två
14382: vilka berättigade tili statsunderstöd. I händelse    procenttal, enligt vilka den statsunderstödda
14383: pensionsskyddet för personalen vid en samman-        institutionen själv skulle ha deltagit i kostna-
14384: slutning eller inrättning var ordnat vid privat      derna för anordnande av pensionsskyddet. T.ex.
14385: pensionsinrättning, kunde också detta pensions-      enligt 3 § lagen om statsunderstöd åt musik-
14386: inrättningens ansvar överföras tili statskontoret.   läroanstalter ( 147/68, ändrad 1076/75) utgör
14387: 087800330P
14388: 6                                            1978 vp.
14389: 
14390: statsandelen minst 20 % och högst 60 % av           da fjärdedel av den procentuella andelen av
14391: i lagens 4 § 1 mom. avsedda driftskostnader.        det egna ansvaret för en institution med pen-
14392: Institutionens egen andel kan alltså variera        ·sioner av statsmedel, utan i lagen ingår sär-
14393: mellan 80 % och 40 %, varvid den procen-            skilda ikraftträdelsestadganden för övergångs-
14394: tuella pensionskostnadsandelen blir en fjärdedel    skedet. Enligt dessa är den procentuella kost-
14395: av deras medeltal 60, dvs. 15 %. Härvid kan         nadsandelen år 1969 ett tai, som utvisar hur
14396: konstateras, att de beräkningar om musikläro-       många procent kostnaderna för ordnande och
14397: anstalternas slutliga procentuella pensionskost-    upprätthållande av pensionsskyddet utgjorde av
14398: nadsandelar som ingår i motiveringen till spörs-    de till statsunderstöd berättigande lönerna år
14399: målet är felaktiga, och att den procentuella         1968. Som procentuell kostnadsandel för en
14400: pensionskostnadsandelen år 1977 för en privat       inrättning som inlett sin verksamhet efter
14401: musikläroinrättning, som inlett sin verksamhet      den 30 juni 1969 betraktas för år 1969 1/20
14402: efter den 30 juni 1969 och vars statsunderstöd      av det procenttal, enligt vilket inrättningen
14403: uppgått till 20 %, var 9,86 % och inte 12,53        med stöd av lag eller förordning själv skulle
14404:  %, såsom påstås i motiveringen till spörsmålet.    ha deltagit i kostnaderna för anordnande av
14405: Det är också skäl att konstatera att jämförelsen    pensionsskyddet. Under de följande åren läggs
14406: i motiveringert tili spörsmålet av musikläroin-     under varje år tili det så erhållna procenttalet
14407: rättningarnas pensionskostnader med pensions-        1/15 av skillnaden mellan den slutliga och
14408: försäkringspremierna enligt lagen om pension         1969 års procentuella kostnadsandel, tills man
14409: för arbetstagare (395/61) och den slutsats          uppnår den slutliga procentuella kostnadsande-
14410: som dragits av jämförelsen, dvs. att pensions-      len 15 år senare.
14411: försäkringssystemet skulle vara förmånligare, är        Genom den lag om vissa pensioner som
14412: missledande och felaktig därför, att som försäk-    skall betalas av statsmedel (382/ 69), för viiken
14413: ringspremie i jämförelsen har använts premier-      ovan redogjorts, förverkligas för de statsunder-
14414: na för minimipensionsskyddet i enlighet med         stödda institutionernas del det önskemål riks-
14415: lagen om pension för arbetstagare, vilket är        dagen uttalade i sitt svar angående förnyande
14416: avsevärt sämre än statens pensionsskydd.            av statens pensionslagstiftning, enligt vilket re-
14417:    Den andel, som inrättning slutligen själv        geringen borde försöka finna ett förfarande för
14418: svarar för, motsvarar den genomsnittliga pen-       att förhindra att statens medel i samband
14419: sionskostnad som systemet med pensioner av          med de statsunderstödda institutionernas pen-
14420: statsmedel har beräknats föranleda i sinom tid      sionsarrangemang samlas hos de privata försäk-
14421: sedan ålderklasscykeln har kommit i balans.         ringsanstalterna. Avsikten med lagen är att
14422: Pensionskostnaderna har då beräknats utgöra         staten skall ansvara för alla inrättningars pen-
14423: en fjärdedel av motsvarande lönesumma. Efter-       sionskostnader i samma förhållande som den
14424: som pensionsutgiften i allmänhet är lägre i         enligt lag eller förordning ger understöd för
14425: början, beroende på inrättningens ålder och         inrättningarnas övriga till statsunderstöd berät-
14426: personalens åldersstruktur, än senare då den        tigande utgifter. Det finns inte skäl att göra
14427: befinner sig i jämviktstillstånd, har den procen-   några ändringar i ett system som fungerar
14428: tuella kostnadsandelen dock inte genast från        enligt denna princip.
14429: och med lagens ikraftträdande varit ovan nämn-
14430:      Helsingfors den 7 april 1978.
14431: 
14432:                                                                            Minister Esko Rekola
14433:                                              1978 vp.
14434: 
14435: 
14436: 
14437: 
14438:                                  Majlander ym.: Yksityisen keksijän taloudellisen aseman paranta-
14439:                                     misesta.
14440: 
14441: 
14442: 
14443:                        Ed u l> k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14444: 
14445:    Maassamme on joukko lahjakkaita henkilöi- 300-1 000 markkaa. Valtion teknillisen tutki-
14446: tä, jotka harjoittavat 'syrjityssä asemassa olevaa muslaitoksen tutkimukset keksinnöstä riippuen
14447: keksijän ammattia. Osa heistä on eri tehtävissä ovat nykyisin taksoin n. 6 000-20 000 mar-
14448: yrityselämän palveluksessa, mutta varsin huo- kan suuruusluokkaa. Tätä taustaa vasten on sel-
14449: mattava osa heistä on antautunut yksinomaan vää, että yksityisen keksijän tie Suomessa on
14450: itsenäisen keksijän ammatinharjoittajaksi.         sangen ohdakkeinen. Syystä keksijät kysyvät:
14451:     Itsenäisen keksijän työtä ei voida verrata mi- Mistä yksityinen keksijä voisi saada rahoitus-
14452: hin ammattiin tahansa. Se on luovaa kuin tai- ym. tukea?
14453: teilijan työ. Se on aikaa vievää erilaisten ideoi-    Nimenomaan taloudellisen tuen puutteessa
14454: den kehittelyä ja kokeilua ennen kuin tarkoi- sekä byrokratisoituneen ja suuria kustannuksia
14455: tettu tulos on saavutettu. Tämä kaikki vaatii vaativan patentin saantimenettelyn vuoksi mo-
14456: rahaa, ei vain materiaalihankintoihin yms., vaan net arvokkaat ja kansantaloudellisesti merkittä-
14457: luonnollisesti keksijän itsensä ja hänen per- vät keksinnöt ovat menneet ulkomaille.
14458: heensä toimeentuloa varten.                           Patentti- ja rekisterihallituksen tilastojen
14459:     Keksijäiitä puuttuu kuitenkin yhteiskunnan mukaan Suomessa haetaan vuosittain n. 4 000
14460: tuki. He ovat eriarvoisessa suhteessa moniin patenttihakemusta. Näistä on suomalaisten esit-
14461: muihin vastaavanlaisiin ammatteihin verrattuna. tämiä vain 25 prosenttia. Maamme kuuluu Kan-
14462: Työsuhteiset ideakansalaiset saavat jonkinlaisen sainväliseen Patenttiunioniin, jonka päätoimisto
14463: oikeusturvan ja korvauksenkin keksinnöstään on Haagissa Hollannissa. Kun patentin hakijois-
14464: työsuhdekeksintölain puitteissa, jota itse asiassa ta on n. 75 prosenttia ulkomaalaisia, joista hy-
14465: ei keksijäin taholla pidetä onnistuneena. Mutta väksyttyjen määrä lisenssimaksuina ja valmis-
14466: vaikeimmassa asemassa ovat nimenomaan yksi- tustuloina hyödyttävät ulkomaisia yrittäjiä
14467: tyiset keksijät. Ammattinsa kannalta he ovat enemmän kuin suomalaista yrittämistä, niin
14468: täysin lainsuojattomassa asemassa ja vailla ta- johtopäätöksen tulisi olla se, että suomalaisia
14469: loudellista turvaa.                                keksijöitä olisi ryhdyttävä tehokkaasti tuke-
14470:     Kauppa- ja teollisuusministeriön taholta ei maan.
14471: myönnetä yksityisille keksijöille tukea. Keksin-     Määrätietoinen tuotesuunnittelu ja keksijäin
14472: tösäätiön mahdollisuudet tukea yksityistä kek- työ vaikuttaa suoraan kansakunnan hyvinvoin-
14473: sijää ovat olemattomat. Hyvä kun käytettävissä nin kohottamiseen. Keksinnäillä on myös mer-
14474: olevat varat riittävät oman toimiston ylläpitä- kittävä työllistävä vaikutus. Meillä ei olisi va-
14475: miseen.                                            raa suosia olotilaa, joka johtaa hyvinkin arvok-
14476:     Kun vaativimman keksinnön kehitystyö saat- kaiden keksintöjen joutumista ulkomaisiin kä-
14477: taa viedä aikaa 3-5 vuotta, on ymmärrettävää, siin. Patenttilain uudistustarpeen sekä jousta-
14478: että yksityiselle keksijälle taloudellisen tuen vamman ja nopeamman patentinhakumenettelyn
14479: saaminen on ennen muuta elinkysymys.               aikaansaamisen ohella näyttää ilmeiseltä, että
14480:     Patentinhakumenettely asettaa yksityisen ensi sijassa olisi kiirehdittävä tukemaan ja akti-
14481:  keksijän talouden kovalle koetukselle. Patentin- voimaan yksityisten keksijäin työtä valtion va-
14482:  haku maksaa nykyisen taksan mukaan 450 roista ja hyödyntämään tulokset omassa maas-
14483: markkaa. Patenttiasiamiehen käyttötaksa vaih- . ·samme.
14484:  telee n. 1 000-2 000 markkaan. Keksintöä             Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
14485:  koskevat painatustyöt tulevat maksamaan n. päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
14486: 0878003755
14487: 2                                            1978 vp.
14488: 
14489: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-                viäkin keksintöjä, jotka olisivat olleet
14490: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-                 maallemme kansantaloudellisesti hyö-
14491: sen:                                                         dyntäviä ja mm. työllisyyttä lisääviä,
14492:           Onko Hallitus tietoinen, että yksityis-            on mennyt ulkomaille, ja jos on,
14493:        ten keksijäin taloudellinen asema on                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14494:        erittäin heikko, ja siitä, että merkittä-             ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
14495:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1978.
14496: 
14497:                Olavi Majlander                                   Impi Muroma
14498:                Jorma Fred                                        Erkki Korhonen
14499:                Veikko J. Matikkala                               Sauli Hautala
14500:                                            Ulla Järvilehto
14501:                                                 N:o 88                                                  3
14502: 
14503: 
14504: 
14505: 
14506:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14507: 
14508:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuksiin, keksintöjen markkinointiin sekä paten-
14509: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tointiin. Yksistään patentointiin varatut rahat
14510: olette 24 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn            olivat noin 400 000 mk, mikä on noin kolman-
14511: kirjeenne n:o 350 ohella toimittanut valtioneu-       nes myönnetyistä tukirahoista. Edelleen toimis-
14512: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          to tarjoaa keksijöille ilmaista tiedotustoimintaa.
14513: kansanedustaja Olavi Majlanderin ym. näin             Valtaosa - ehkä n. 90 %, tarkkaa lukua on
14514: kuuluvasta kysymyksestä n:o 88:                       mahdotonta esittää - em. n. 2 milj. mk:sta
14515:                                                       menee joko välittömästi tai välillisesti yksityis-
14516:           Onko Hallitus tietoinen, että yksityis-     ten keksijöiden toiminnan tukemiseen. Tällöin
14517:        ten keksijäin taloudellinen asema on            rinnastetaan eräät pienyrittäjät keksijäihin sillä
14518:        erittäin heikko, ja siitä, että merkittä-      perusteella, että yritys on saanut alkunsa kek-
14519:        viäkin keksintöjä, jotka olisivat olleet       sinnöstä ja toimii sen varassa.
14520:        maallemme kansantaloudellisesti hyö-               Patentti- ja rekisterihallitus pyrkii toiminnas-
14521:        dyntäviä ja mm. työllisyyttä lisääviä,          saan edistämään kotimaista keksintötoimintaa.
14522:        on mennyt ulkomaille, ja jos on,               Siten ovat kotimaiset hakijat voineet saada kek-
14523:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sinnölleen patenttisuojan suhteellisen nopeasti.
14524:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?               Virastossa on neuvontainsinööri, joka ilmaiseksi
14525:                                                       opastaa kotimaisia patentinhakijoita. Voimassa
14526:    Vastauksena kysymykseen esitän kunioit-            oleva patenttilaki ei anna virastolle mahdolli-
14527: taen seuraavaa.                                       suutta vapauttaa patentin hakijaa patenttihake-
14528:    Hallitus on tietoinen siitä, että niin keksijäin   muksen hakemusmaksusta, mutta kylläkin kuu-
14529: kuin monien muidenkin piirien taloudellinen           lotusjulkaisun painatusmaksusta ja myöntää pa-
14530: asema kaipaa kohentamista. Kun kysymyksessä           tentin ns. vuosimaksujen lykkäystä kolmeksi
14531: mainitaan, että keksijäiitä puuttuu yhteiskun-        vuodeksi patentin myöntämisestä laskettuna.
14532: nan tuki ja että Keksintösäätiön mahdollisuu-         Patenttisuoja on eräs voimakkaimpia suoja-
14533: det tukea yksityistä keksijää ovat olemattomat,       muotoja, sillä patentilla saavutettu yksinoikeus
14534: niin nämä väitteethän eivät aivan vastaa todel-       sisältää sen, ettei muu kuin patentin ha1tija il-
14535: lisuutta. Patentti- ja rekisterihallitus on yhteis-   man tämän lupaa saa ammattimaisesti käyttää
14536: kunnan ylläpitämä virasto, jonka tulot eivät          hyväksi keksintöä käyttämällä patentilla suo-
14537: vastaa menoja, ja Keksintösäätiön varat, jotka        jattua menetelmää taikka valmistamalla, tuomal-
14538: suurimmaksi osaksi tulevat julkisen sektorin          la maahan, käyttämällä, luovuttamalla tahi myy-
14539: puolelta, käytetään kokonaisuudessaan keksin-         täväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi tarjoa-
14540: tötoiminnan edistämiseen maassamme. Keksin-           malla patentilla suojattua tuotetta, taikka muul-
14541: tösäätiön viime vuoden n. 2 milj. mk:n budje-         la tavalla. Kysymyksessä esitetty väite lainsuo-
14542: tista jaettiin n. 55 % yksittäisten keksintöjen       jattomuudesta ei vastaa todellisia olosuhteita.
14543: tukemiseen. Vaikka loppuosa varoista käytet-              Keksinnäillä kuten muillakin tuotteilla käy-
14544: tiin säätiön oman toimiston ylläpitämiseen -          dään sekä kotimaan- että ulkomaankauppaa.
14545: kuten kysymyksessä on ilmaistu - on pidettä-          Vaikka hallitus ei tiedä ulkomaille myytyjen
14546: vä mielessä, että toimiston henkilökunnan suo-        keksintöjen taloudellista arvoa, niin sillä on
14547: rittama työ kohdistuu keksintötoiminnan ja yk-        kuitenkin syytä olettaa, että mistään merkittä-
14548: sityisten keksijöiden hyväksi. Viime vuonna           västä keksintöjen siirtymisestä ulkomaalaisten
14549: Keksintösäätiö kirjasi lähes 400 keksintöehdo-        käsiin ei ole ollut kysymys.
14550: tusta. Näistä hyväksyttiin lähes 60. Tukirahaa            Hallitus on tietoinen keksintötoiminnan
14551: myönnettiin prototyyppien suunnitteluun ja ra-        merkityksestä kansantaloutemme kehitystekijä-
14552: kentamiseen, tutkimuksiin, kokeiluihin, koes-         nä. Hallitus on myös tietoinen niistä vaikeuk-
14553: 4                                            1978 vp.
14554: 
14555: sista, jotka liittyvät hyvien, hyödynnettävien      lessä, että keksintötoiminta on eräs osatekijä -
14556: keksintöjen erottamiseen kaikkien keksintöjen       joskin tärkeä - muiden tekijöiden rinnalla ke-
14557: joukosta. Useimmissa tapauksissahan keksinnön       hitettäessä maan talouselämää. Viime kädessä
14558: hyvyys voidaan osoittaa toteen vasta useamman       joudumme kohdeotamaan niukat voimavaram-
14559: vuoden päästä. Kuten edellä 'Sanotusta käy il~      me kulloinkin vallitsevan ja odotettavissa ole-
14560: mi, niin todellinen tilanne on kysymyksessä esi-    van tilanteen mukaan. Kun ja jos Keksintösää-
14561: tettyä parempi, joten tässä valossa asiantilaan     tiölle voidaan osoittaa lisäresursseja, niin näi-
14562: on jo tullut korjaus. Hallitus tulee jatkossa       den suhteellinen vaikutus yksityistenkin keksi-
14563: kiinnittämään huomiota keksintötoimintaan ja        jöiden ideoiden edelleenkehittämiseen tullee
14564: sen edistämiseen, jolloin se kuitenkin pitää mie-   olemaan varsin merkittävä.
14565:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1978.
14566: 
14567:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
14568:                                                  N:ö 88                                                5
14569: 
14570: 
14571: 
14572: 
14573:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
14574: 
14575:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            närmare 60. Understöd beviljades för planering
14576: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse           och byggande av prototyper, undersökningar,
14577: nr 350 av den 24 februari 1978 tili vederböran-        experiment, prov, marknadsföring av uppfin-
14578: de medlem av statsrådet översänt följande av           ningar samt för patenteringar. Enbart för pa-
14579: riksdagsman Olavi Majlander m. fl. ställda             tenteringar hade reserverats ca 400 000 mk,
14580: :spörsmål nr 88:                                       vilket utgör ungefär en tredjedel av det be-
14581:                                                        viljade understödet. Vidare erbjuder byrån
14582:            Är Regeringen medveten om, att de           gratis information för uppfinnare. Den största
14583:         privata uppfinnarnas ekonomiska ställ-         delen - kanske ca 90 %, ett noggrant värde
14584:         ning är ytterst svag samt om att även          är svårt att ange- av förenämnda 2 milj. mk
14585:         betydelsefulla uppfinningar som natio-         går antingen direkt eller indirekt tili understö-
14586:         nalekonomiskt kunnat utnyttjas i vårt          dandet av privata uppfinnares verksamhet. Här-
14587:         land och bl.a. hade ökat sysselsätt-           vid jämställs vissa småföretagare med uppfin-
14588:         ningen, har gått tili utlandet, och om så      nare på den grund, att företaget har uppkom-
14589:         är,                                            mit av en uppfinning och verkar med stöd av
14590:           vilka åtgärder har Regeringen för av-        denna.
14591:        sikt att vidta för att rätta tili detta sak-       Patent- och registerstyrelsen strävar tili att
14592:        förhållande?                                    i sin verksamh~t främja den inhemska uppfin-
14593:                                                        ningsverksamheten. Sålunda har inhemska sö-
14594:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           kande relativt snabbt erhållit patentskydd på
14595: samt anföra följande:                                  sina uppfinningar. Vid ämbetsverket finns en
14596:     Regeringen är medveten om, att den ekono-          rådgivningsingenjör som kostnadsfritt bistår
14597: miska ställningen för såväl uppfinnare som             inhemska patentsökande. Den gällande patent-
14598:  många andra kategorier är i behov av en för-          lagen ger inte ämbetsverket möjlighet att med-
14599: bättring. När det i spörsmålet anförs att upp-        ge sökande av patent befrielse från erläggandet
14600:  finnarna saknar stöd av samhället och att Kek-       av ansökningswgift för patentansökan, men
14601: sintösäädös möjligheter att understöda privata        väl från tryckningskostnaderna för kungörelse-
14602: uppfinnare är obefintliga, så motsvarar ju dessa      publikationen c·ch möjlighet att medge anstånd
14603: påståenden inte helt verkligheten. Patent- och         med erläggandet av s.k. årsavgift för patent
14604: registerstyrelsen är ett av samhället upprätthål-     under tre år från patentets meddelande. Pa-
14605: let ämbetsverk, vars inkomster inte motsvarar          tentskyddet är en av de allra starkaste skydds-
14606: utgifterna, och Keksintösäädös medel, vilka tili      formerna, emedan den genom patent förvärvade
14607: största delen kommer från den offentliga sek-         ensamrätten innebär att ingen annan än inne-
14608: torn, används i sin helhet tili att främja upp-       havaren av patent utan dennes lov får utnyttja
14609: finningsverksamheten i vårt land. Av Keksintö-        uppfinningen yrkesmässigt genom att använda
14610: säädös budget på ca 2,2 milj. mk förra året           patentskyddat förfarande, genom att tillverka,
14611: gavs ca 55 % tili understödandet av enskilda          införa, använda, överlåta eller tili försäljning,
14612: uppfinningar. Fastän de resterande medlen an-         uthyrning eller utlåning utbjuda patentskyddat
14613: vändes för upprätthållandet av stiftelsens egen       alster eller på a·1nat sätt. Det i spörsmålet fram-
14614: byrå - såsom uttrycket i spörsmålet lyder -           förda påståend=t om bristande skydd i lag
14615: bör man hålla i minnet att det arbete som             motsvarar inte det verkliga förhållandet.
14616: byråns personai utför gagnar uppfinningsverk-             Med uppfinningar, liksom även med andra
14617: samheten och de privata uppfinnarna. Förra            produkter, bedrivs såväl inrikes- som utrikes-
14618: året registrerade Keksintösäätiö närmare 400          handel. Ehuru regeringen inte känner tili det
14619: förslag tili uppfinningar. Av dessa godkändes         ekonomiska värdet av uppfinningar som sålts
14620: 0878003755
14621: 6                                             1978 vp.
14622: 
14623: till utlandet, har den dock inte skäl att anta,      bättringar i sakläget. Regeringen kommer i
14624: att det förekommit, att några betydelsefulla         fortsättningen att fästa uppmärksamhet vid upp-
14625: uppfinningar övergått i utländska händer.            finningsverksamheten och dess främjande, var-
14626:     Regeringen är medveten om uppfinningsverk-       vid den dock håller i minnet att uppfinnings-
14627: samhetens betydelse som utvecklingsfaktor för        verksamheten är blott en delfaktor - om än
14628: vår folkhushållning. Regeringen är också med-        en viktig sådan - vid sidan av de övriga fak-
14629: veten om de svårigheter som är förknippade           torerna i utvecklandet av landets näringsliv.
14630: med uppgiften att skilja goda, exploaterings-        1 sista hand måste vi inrikta våra knappa re-
14631: bara uppfinningar från det totala antalet upp-       surser i enlighet med den rådande och förvän-
14632: finningar. 1 de flesta fall kan man ju först efter   tade situationen. Om och när Keksintösäätiö
14633: flera år påvisa att en uppfinning varit bra. Så-     kan beviljas tilläggsresurser, torde dessas re-
14634: som av det ovanstående framgår är den faktiska       lativa inverkan på vidareutvecklandet av även
14635: situationen bättre än vad i spörsmålet anförts,      de privata uppfinnarnas ideer att vara bety-
14636: varför det i ljuset härav redan uppstått för-        dande.
14637:      Helsingfors den 4 april 1978.
14638: 
14639:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
14640:                                                 1978 vp.
14641: 
14642: Kirjallinen kysymys n:o 89.
14643: 
14644: 
14645: 
14646: 
14647:                                     Hanhirova ym.: Tie- ja vesirakennushallituksen kuorma-autoti-
14648:                                        lauksen vaikutuksista.
14649: 
14650: 
14651:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14652: 
14653:      Tietoon on saatettu, että tie- ja vesiraken-      vuodenajoittain ja olleet eri pituisia suoritealan
14654:  nushallitus on tilannut Suomen Autoteollisuus         työllisyysolosuhteista riippuen, ovat muodostu-
14655:  Oy:ltä tie- ja vesirakennuslaitokselle 29 miljoo-     neet kaikkein vaikeimmiksi juuri maanraken-
14656:  nan markan arvosta Sisu--kuorma-autoja. Yksi-         nusalalla, jota tie- ja vesirakennuslaitos nimen-
14657:  tyiskohtaisemmat uutiset kertovat, että tämä          omaisesti toimialana edustaa.
14658:  tilaus käsittää kaikkiaan 126 kuorma-auton toi-          Tätä tässä viimeksi esitettyä taustaa vasten
14659:  mittamisen. Näistä ilmoitetaan 48 kuorma-au-          ei olekaan ymmärrettävissä, että tie- ja vesira-
14660:  ton olevan Valmet-moottorilla varustettuja            kennuslaitos on ryhtynyt oman kuljetuskalus-
14661:  Kontio-Sisuja ja loput eli 78 on Jyry-Sisuja.         ton hankintaan olosuhteissa, joissa työttömyys
14662:  Edelleen on ilmoitettu, että näiden kuorma-           ammattimaisen kuorma-autoliikenteen autoili-
14663:   autojen toimitukset tapahtuvat tämän vuo-            jain keskuudessa on mittasuhteiltaan huomat-
14664:   den touko--joulukuussa.                              tavasti suurempaa luokkaa kuin esimerkiksi se
14665:      Tilauksen allekirjoitustilaisuudessa oli koros-   vajaatyöllisyysuhka, jonka torjumiseksi selite-
14666:   tettu tämän autokaupan työllistävää ja lomau-        tään merkittäväitä osaltaan nyt tehty TVL:n
14667:   tuksia estävää merkitystä kotimaiselle autoteol-     kuorma-autotilaus Suomen Autoteollisuus Oy:
14668:   lisuudelle.                                          Itä. Kun Suomen Autoteollisuus Oy on nyt
14669:      Autoteollisuuden työllisyyden suojeleminen        valtio-omisteinen teollisuusyritys, niin onko
14670:   on tietenkin yksi motiivi, mutta asiaa kokonai-      asia ymmärrettävissä tässä tapauksessa niin, että
14671:   suutena tarkastellen voidaan perustellusti ky-       muutamien kymmenien autotehtaan työntekijöi-
14672:   syä, onko se ainoa ja merkitykseltään ratkaise-      den mahdollinen lomautusuhka katsotaan suu-
14673:   va. Ammattimaisen liikenteen kuorma-autoili-         remmaksi ja varjeltavammaksi asiaksi kuin esi-
14674:   jain työllisyys tilausliikenteessä oli vuonna        merkiksi satojen kuorma-autoilijoiden työttö-
14675:   1976 koko maan puitteissa keskimääräisesti           myys, joista viimeksi mainittu on kuitenkin jo
14676:   62,0 prosentin luokkaa. Eräissä lääneissä ja         ennättänyt muodostua pysyväisluontoiseksi ah-
14677:   eräillä tämän alan työllisyyden heikoimmilla         dingoksikin.
14678:   paikkakunnilla se oli sitä paitsi vielä tuntu-          Tie- ja vesirakennuslaitoksen nyt tapahtunut
14679:   vasti alhaisempi, jopa joillakin paikkakunnilla      oman kuorma-autokaluston hankinta ei missään
14680:   alle 50 prosentin. Vuoden 1977 työllisyysluvut,      tapauksessa ole puolusteltavissa kuljetuskalus-
14681:   vaikka eivät olekaan vielä lopullisesti valmistu-    ton puutteella, ei erityisellä erikoiskaluston tar-
14682:   neet, kertovat, ettei tilanne ole edellisestä vuo-   peella, eikä myöskään millään taloudellisuus-
14683:   desta mainittavasti parantunut. Tämän työlli-        näkökohdilla, koska on lukuisissa yhteyksissä
14684:   syystilaston mukaan, ennakkolukuihin tässä ta-       todettu TVL:n oman autokaluston epätalou-
14685:   pauksessa nojautuen, näyttää ammattimaisen           dellisuus monin siihen vaikuttavin syin ja syy-
14686:   kuorma-autojen tilausliikenteen työllisyys koko      yhteyksin.
14687:   maan puitteissa mitaten jäävän noin 66,0 pro-           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
14688:   sentin tasolle. Näin ollen voidaan siis vakaviin     järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
14689: · tosiasioihin pitäytyen todeta, että noin 35-40       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14690:   prosenttia koko maan ammattimaisen kuorma-           seuraavan kysymyksen:
14691:   autojen tilausliikenteen autokannasta on ollut
14692:   näiden kahden vuoden ajan pysyvästi vailla                     Onko Hallitus tietoinen, että ammat-
14693:   työtä. Työttömyyskaudet, jotka luonnollisesti-              timaisen kuorma-autoliikenteen vaikeis-
14694:   kin ovat eri kuljetussuoritealoilla vaihdelleet             sa työllisyysolosuhteissa, kun tarkoituk-
14695:  0878003210
14696: 2                                           1978 vp.
14697: 
14698:      seen sopivaa maansiirto- ja tienkunnos-              mihin toiQl~J:Witeisiin H~liPJs ··.~
14699:      tuskuorma-autokalustoa on suunmlttai-             ryhtyä, etteivät samantapafset tavpeetto-
14700:      sesti työttömänä, tie- ja vesirakennus-           mat ja taitamattomat hankintatoimet
14701:      hallitus on tilannut tie- ja vesirakennus-        valtion muutenkin kireätä rahatilannetta
14702:      laitokselle kaikkiaan 126 kuorma-autoa,           ja ammattimaisen liikenteen kuorma-au-
14703:      vaikka kysymykseen tulevat tienpitoteh-           toilijoiden työllisyyttä vaikeuttavina
14704:      tävät olisi voitu· hoitaa ammattimaisen           vastaisuudessa uusiutuisi ja voitaisiinko
14705:      kuorma-autoliikenteen autokalustoa käyt-          kyseinen tilaus peruuttaa?
14706:      täen, ja jos on,
14707:     Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1978.
14708: 
14709:        Veikko Hanhirova              Pekka Vilmi                 Esko Härkönen
14710:        Matti Asunmaa                 Pentti Poutanen             Lauri Impiö
14711:                                               N:o 89                                                  3
14712: 
14713: 
14714: 
14715: 
14716:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 1 J e.
14717: 
14718:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 ja ammattimaisen liikenteen kuorma-au-
14719: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                  toilijoiden työllisyyttä vaikeuttavina
14720: olette 24 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn                     vastaisuudessa uusiutuisi ja voitaisiinko
14721: kirjeenne n:o 351 ohella toimittanut valtio-                   kyseinen tilaus peruuttaa?
14722: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen
14723: kansanedustaja Veikko Hanhirovan ym. näin                 Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
14724: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 89:           vasti seuraavaa:
14725:           Onko Hallitus tietoinen, että ammat-             Toteutettu 126 kpl kuorma-auton hankki-
14726:        timaisen kuorma-autoliikenteen vaikeis-          minen on osa tie- ja vesirakennuslaitoksen vuo-
14727:        sa työllisyysolosuhteissa, kun tarkoituk-        sien 1978-1984 kalustosuunnitelmaa, jolla py-
14728:        seen sopivaa maansiirto- ja tienkunnos-          ritään ylläpitämään vajaan 1 000 yksikön suu-
14729:        tuskuorma-autokalustoa on suurimittai-           ruinen oma kuorma-autokalusto. Hankinnalla
14730:        sesti työttömänä, tie- ja vesirakennus-          pyritään tie- ja vesirakennuslaitoksen oman
14731:        hallitus on tilannut tie- ja vesirakennus-       kuorma-autokaluston taloudellisesti oikeaan
14732:        laitokselle kaikkiaan 126 kuorma-autoa,          määrään ja rakenteeseen. Tilanne ei ole näissä
14733:        vaikka kysymykseen tulevat tienpitoteh-          suhteissa tyydyttävä, koska noin 30 % tämän-
14734:        tävät olisi voitu hoitaa ammattimaisen           kin hankinnan jälkeen vuoden 1978 loppuun
14735:        kuorma-autoliikenteen autokalustoa käyt-         mennessä käytettävissä olevista autoista on
14736:        täen, ja jos on,                                 vuonna 1966 tai sitä ennen hankittuja ja vasta
14737:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          vajaa viidennes raskaita ( 6 x 2) autoja.
14738:        ryhtyä, etteivät samantapaiset tarpeetto-
14739:        mat ja taitamattomat hankintatoimet                Tietoja tie- ja vesirakennuslaitoksen kuorma-
14740:        valtion muutenkin kireätä rahatilannetta         autokalustosta:
14741:                                V.   1975       v. 1976           V.    1977        v. 1978
14742:     toimitettu              + 127 kpl       + 223 kpl          + 88 kpl           + 126 kpl
14743:     poistettu                  63           -195               -188               -180 , (arvio)
14744:                                    "               "                 "
14745:     muutos                  + 64 "          + 28          "
14746:                                                                -100
14747:                                                                               "
14748:                                                                                      54
14749:                                                                                           "    "
14750:     keski-ikä po.
14751:     vuosina 31. 12.            8,0 v.           6,7      V.        6,5     V.       5,7 v.
14752:     raskaiden autojen osuus
14753:     po. vuosina 31. 12.         6 %                 8    %            11   %         18   %
14754: 
14755:    Kalustotoiminnassa ja myös kyselyn kohtee-           mahdollisuuksien mahdollisesti tullessa nykyistä
14756: na olevassa hankinnassa on pyritty paranta-             edullisemmaksi mm. lyhytaikaisessa vuokrauk-
14757: maan oman kuorma-autokaluston taloudellisuut-           sessa.
14758: ta. Lisäksi on pyritty varmistamaan yleisten               Samoin on pyritty työllistämään tie- ja vesi-
14759: teiden kunnossapidon toimintavarmuus hankki-            rakennuslaitoksen muuten koneetta jäävä kul-
14760: malla mm. talvikautena tarvittava minimikalus-          jettajahenkilöstö samoinkuin vastaava kaluston
14761: to, jonka määrää kuitenkin pidemmällä tähtäi-           kunnossapitohenkilöstö tiemestaritukikohdissa
14762: mellä ollaan valmiita tarkistamaan vuokraus-            ja korjaamoilla. Näin on toteutettu 5-vuotis-
14763: 4                                             1978 vp.
14764: 
14765: suunnitelmien mukaista oman kaluston määrän          teiden kunnossapidossa ja samalla on heLpotet-
14766: lievää vähentämistä. Toimenpiteellä ei ole huo-      tu kotimaisen kuorma-autoteollisuuden työlli-
14767: nonnettu yksityisen kuorma-autokaluston työl-        syystilannetta.
14768: lisyyttä siltä osin kuin sitä on käytetty yleisten      Hankintaa ei ole mahdollista peruuttaa.
14769:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1978.
14770: 
14771:                                                              Vt. liikenneministeri Eero Rantala
14772:                                              N:o 89                                                 5
14773: 
14774: 
14775: 
14776: 
14777:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14778: 
14779:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               och den yrkesmässiga lastbilstrafikens
14780: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-                 sysselsättningsläge, och kunde ifrågava-
14781: velse nr 351 av den 24 februari 1978 tili                 rande beställning annulleras?
14782: vederbörande medlem av statsrådet översänt
14783: avskrift av följande av riksdagsman Veikko           Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
14784: Hanhirova m. fl. undertecknade spörsmål nr         samt anföra följande:
14785: 89:                                                   Den redan gjorda anskaffningen av 126 last-
14786:           Är Regeringen medveten om att väg-       bilar är en del av väg- och vattenbyggnads-
14787:        och vattenbyggnadsstyrelsen under rå-       verkets materielplan för åren 1978-1984, var-
14788:        dande svåra sysselsättningsläge för yr-     med man syftar tili att upprätthålla den egna
14789:        kesmässig lasthilstrafik, då en för ända-   lastbilsparken, som består av knappt 1 000 en-
14790:        målet lämplig lastbilspark för jordtrans-   heter. Avsikten med anskaffningen är att för
14791:        port och vägunderhåll i stor omfattning     väg- och vattenbyggnadsverkets egen lastbils-
14792:        står oanvänd, för väg- och vattenbygg-      park nå en ekonomiskt sett riktig volym och
14793:        nadsverket har beställt sammanlagt 126      struktur. Situationen är inte i detta avseende
14794:        lastbilar, trots att ifrågakommande väg-    tillfredsställande, då ungefär 30 % av de vid
14795:        hållningsuppgifter hade kunnat skötas       slutet av år 1978 disponibla bilarna även efter
14796:        med den yrkesmässiga lastbilstrafikens      denna anskaffning utgörs av år 1966 eller tidi-
14797:        bilpark, och om så är fallet,               gare anskaffade bilar och knappt en femtedel
14798:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     av tunga bilar ( 6 x 2 ) .
14799:        ta i avsikt att för framtiden förhindra
14800:        ett upprepande av liknande onödiga             Data om väg- och vattenbyggnadsverkets
14801:        och oskickliga anskaffningar, som för-      lastbilspark:
14802:        svårar statens redan strama penningläge
14803:                               år 1975         år 1976       år 1977            år 1978
14804:     levererade              + 127 st       + 223 st        +    88 st        ,+ 126 st
14805:     utrangerade                  63        -195 "         -188 "             -180 , beräkn.
14806:                                       "
14807:     ändring                 + 64 "         + 28 "         -100 "             - 54 .,       "
14808:     medelålder
14809:     resp. år 31. 12.            8,0 år        6,7 år           6,5 år            5,7 år
14810:     tunga bilars andel
14811:     resp. år 31. 12.            6     %       8    %           11   %           18   %
14812: 
14813:    I fråga om materiel och även den anskaff-       omfattning man dock på lång sikt är redo att
14814: ning som spörsmålet gällde, bemödar man sig        justera, om hyresmöjligheterna eventuellt blir
14815: om att förbättra den egna lastbilsparkens eko-     fördelaktigare än fallet för närvarande är bl.a.
14816: nomiska lönsamhet. Därtili har man strävat tili    vid kortvarig förhyrning.
14817: att trygga funktionssäkerheten för allmänna vä-       Likaså har man strävat till att sysselsätta väg-
14818: gars underhåll genom att anskaffa bl.a. en för     och vattenbyggnadsverkets chaufförspersonal,
14819: vintersäsongen erforderlig minimimateriel, vars    som eljest skulle bli utan maskin, liksom också
14820: 087800321D
14821: servicepersonalen för motsvarande materiel vid   mån denna har använts för underhåll av all-
14822: stödjepunkter och verkstäder. Sålunda har man    männa vägar, och samtidigt har sysselsättnings-
14823: i enlighet femårsplanerna genomfört en lindrig   läget för den inhemska lastbilsindustrin förbätt-
14824: minskning av den egna materielens volym.         rats.
14825: Denna åtgärd har inte försämrat sysselsätt-         Beställningen kan inte annulleras.
14826: ningen för den privata lastbilsparken, i den
14827:      Helsingfors den 5 a:pril 1978.
14828: 
14829:                                                               Tf. trafikminister Eero Rantala
14830:                                                          1978 Vp.
14831: 
14832:  Kirjallinen kysymys n:o-90.
14833: 
14834: 
14835: 
14836: 
14837:                                           Majlander ym.: Yksinhuoltajien verorasituksen lisääntymisestä.
14838: 
14839: 
14840:                                Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
14841:                                                                                           ,   .... ,.,-·.,'   .. :_- ...,
14842: 
14843:     . Heinä~un ·' 25 päivän~ 1975 årinetun tulo-                jollka ovat .elättäneet ja koriltl1t'tl!lrieet läpsensa
14844:   ja v~r:aUts~~v~t;Olain mul<aäil 16 .wotta ala-                aikana, jolloin ei vielä oRtit nykyiSiä yhtciS.~ri­
14845:   ikäistä l~~!);tan dätdinyt leski_ till ;Wsinhuoltaja          nan sosiaalisia tuklmuoto}a, lapsilisiä luirutm
14846:   sai valtionverotuks{lssa vähentää vuonna 1976                 ottamatta. Esime11ldksi vanhemmat lesiket: Q\Tat
14847:    3QÖO ~aa ja :~~nna )977 2200 mark-                           jääneet leskeneläkkeen ufkopuoldle;' ·
14848:   ~a. Voonna 1978 ko; henkilö ·såa: vähentää                       Näiden ns. entisten yksi.nhuöltitjien on suu-
14849:    1400' inavld{äa ja wÖni:J.a 1979 600 Iilarkkaa.              remmista elan!)Qkustannu:ksista .johtuen ollut
14850:    (F-taulukori mulmi~esti}. Se:O jälk~en po. hen-              vaikeampaa hankkia esiin; ormstusasuntoa. Tä-
14851:    kilöt ~etetaän vel'()tuksessa · samaan asemaan               män vuoksi heidän astimiskustanntilksensa vuok-
14852:   A-taulukon ~kaan verotettavien k;'anssa.                      ra-asunnossa ovat edelleer&ili J:rorkeänrmat kuin
14853:  .. Niili ei· ta:Pati.tunut ennen mainittua vero-               sellaisilla yksinäisillä. jot4 ovat . mahdollisesti
14854:    lain murutösta, vaaiJ.leskeltä ja yksinhuoltaj,alta          säästäneet .oman asunnon.        .
14855:   perittiin vahenimäri, veroä, kliliJ. sellaiselta ytksi-         .Eriarvoisuuden. ja kohtuQttomUJUden poista-
14856:   .ruijselt~ henkiiöltä, . jQlla ei 'ole ollut lainkaan         miSeksi saattaisi olla paiikällaan; että esimeclci!k-
14857:   huollettavia. .       · ·•· .. .          ... ·               si 60 vuotta täyttäneille työeläinässä · mukana
14858: . Esimerkiksi. vuonna 1975 yksinlNneo henik.i-                  oleville leskiile j·a yrksi.nbtroltajiUe myönnettäi-
14859:   19. joka ansaitsi 2 500 markkaå kuukaudessa,                  siin jatkuva siirtymäkauden vähennys siihen
14860:    maksoi veroa A~verotaulukon mukMn 936,70                     saakka, kunnes he siirtyvät elä:l<keehl.e.
14861:    mal"k!kaa. Vllista,avasti 1eslci ja yksihlhu:>O!ltaja suo-      Edellä oievan perusteella ia viitaten Vialtio-
14862:    ritti veroa silloiseQ. B~ta:uluikon mukaan san:ias-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
14863:   .ta paitkkati:ulosta veroa 788,so marlclcaa kuu-              me kunnioittavasti valtioneuvoston asianOmai-
14864:   koodessa. Eroa oli siis 147,96 markkaa lesken                 sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
14865:   ja yksinhuoltajan .hyväksi. .LaJdmidls~ksen jäJ.-             sen:
14866:   {<een_Ql. 03. 1978 lUkien A- (yksinäisen hen-
14867:   ki1ön) ja F- {lesken j:a yksihhuoltajan) vero-                          Onko Hallitim tietoinen, että wonna
14868:    luokan veJ.'omäärän ero on eriää vain 33 mat~k­                      1975 annettu tillo- ja varallisuusvero-
14869:   kaa kuukaudessa ja :vuonna 1980 esimerk!kita-                         1m aiheuttaa kohtmitonta verorasitUk-
14870:   pa$Sessa kummaltakin peritään samansuurui-                            sen lisäystä erityisesti keski~iän ylittä-
14871:    nen vero.                                                            neille Ieskilie ja yksinhuoltajille, ja jos
14872:       'f,ämä osoittaa, ·että .verouudistus aiheuttaa                    on,
14873:    eriarVoisuutta ja kohdistuu erittäin r,askaasti                        mihin toimenpiteisiin Haillitus Mk:oo
14874: . keski.Jiän yllttäneislln leskiin ja yksinhuoltajiin,                  ryhtyä aSiantilan korj:utmiseksi?
14875:         Hetsingissä 24 piiviina hdmi.kuuta 1978.
14876: 
14877:             Olavi. NJ:ajlander .                 Jorma Fred                        .Ulla Järvilehto ·
14878:             El'lkki Korhonen                     Impi Muroma                        Vei'klko J. Mattkkala
14879:                                                  Sauli Hautala
14880: 
14881: 
14882: 
14883: 
14884:  0878003135
14885:  :2                                                          ,1978 vp.
14886: 
14887: 
14888: 
14889: 
14890:                                        ;   ~· ' '   '   ~1
14891: 
14892: 
14893: 
14894: 
14895:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14896: 
14897:       Valtiopäiväjärjest~ks~n 37 §:n 1 ~~entis'~a roturksessa tul~stain' '3 000 markkaa vuodelta
14898:  ;mainitussa. tarkoituksessa Te; Herra. Puhemies, 1976, 4 200 .markkaa vuodelta 1977, l 400
14899:  ·.olette 24. päiv~ helmiikuuta 1.978 päivätyn mavkka.it vuOdelta 1978 ja 600 malikkaa vuo-
14900:   kirjeenne. ohellil toiinittanut valtioneuvoston . delta 1979 · toiniifettavassa verotUksessa. ·· '
14901:    as~ai.sd.le jäSenelle jäljennälksen edustaja                  Siirtyt'Qiikatiden vähennys myörmetäan .· sfi:en
14902:    Majlanderin yro:, .näin .$uuluvasta kirjallisesta ensinnäkin verovelv()llisille, jotka ovat . oik~­
14903:    kysymyksestä n:o 90:           .         , .     '         tettuja valtionverotuiksen yksinhuöltajavähen-
14904:                                                             . nykseev, $ekä toisaalta' myös niille verovel~lli­
14905:                Qnk,o 'ijaliitus tietoinen, että vuonna sille, joiden valtion· tulovero· vuodelta 1975
14906:             1975 anne~tu tulo- ja vatallisuusvero- toimitetussa v~s_essa on määrätty B-astei-
14907:            Jaki aiheuttaa kohtuutonta verorasituk- kon mukaan. sill~ perusteella, että he ovat en-
14908:             ~ri lisä.y~tä erityisesti · keski~iän . ylittä- nen ·kyseisen . verovuoden alkamista elättäneet
14909:             neille 'leSikille ja yksinhuoltajille, ja jos kymmenenä vuotena - ~!llkäistä ·laståan.
14910:             on,      ... ..          ..    . ..                  Verohal1iwksen ·~tamien ·ohjeiden_ inukåan
14911:              . mihili toimenpiteisiin Hallitus 'aikoo , oikeus vähennykseen . on tutkittu yksinhruolta-
14912:             ryh~yä asiantilan korjaamiseksi? .              . jan osalta · erikseen· kultakin· verovuodelta.
14913:       Vastauks·ena kysymykseen esitän ·lmnnioitta- Myönqe~täe!lsä .vähennystä kyffilllenen ·vuoden
14914:   ·en seuraavaa:·                                             elättämisen ~rust~eella eivät edellytykset ole
14915:                                                             · voineet täyttyä eriää iäl!klikäteert .. Mikäli vero-
14916:  . ·. Aviopuolisoipen. verotuksessa. siirryttiin vuo- velvollisen valtiotweiotus .on · toimitettu vuo-
14917:   ~en 1976 alusta nykyiseen puolisoiden eriNis- .delta 1CJ,75 joko ·A-asteikon.' mukaap tai B~as­
14918:    verotusjäTjestelrpään. Tällöin luovuttiin ajkai- tei:kon· mukaan muulla . kuin edellä mainitulla
14919: .. semmasta verolu01kkajärjestelmästä, jonka ,mu- . perusteeNa, k!lten yksi~uoltajana ·tai yhteisv~­
14920:    kaisesti verovelvoNiSet oli ennen vuotta 1975 rotettavana puolisonä, ei siirtymiS)kauden väh~n­
14921:    jaettu kolmeen veroluokkaan ja vuodelta 1975 nystä ole·· myönnetty, · vaikka ... verovelvollinen
14922: , toimitettavassa verotUksessa kahteen veroluok- olisikin elättänyt alaikäistä h!staan kymmenen.ä
14923:    kaan: VerolruokkWjaosta luopuminen merkitsi vuotena ell1}en vuotta 1975.                         . ..       .:
14924:   ~whteellisen, verotason muutoksia monille vero-                Ennen erillisverottista voimassa. olleissa veio-
14925:    velvollisryhniille. Näiden muutosten. vailkutus- järjestelmi'ssä ·tuli .·lapSi:perheilJe tuntuvia .veOO-
14926: .:ten lieventämiseksi sisällytettiin puolisoiden etuj<a ns. · veroluokka&lun muodoss,a. Usäksi
14927:   .erillisverotusjarjestelmään siircyttäess,ä asian- . myönnettiin vai~vtpkseltaan vähäis1ä lapsivä-
14928: . "omaisen tulo- ia varallisuusverolain muutoksen . hennyksiä. Veroluokkaetu säilyi senkin jälke~n,
14929:    { L 608/76) volinaantulosäänni;)~seen säännös kun lapsi oli tultut;t_äysi•ikäiseksi. N'äin Jar>si-
14930:    siirtymäkauden vähennyksestä. Sen mrukaa:n saa perheiden saamasta·· veroedusta monesti suurin
14931:    mainitussa laissa lueteltujen vähennysten Lisäksi ·.·etu kertyi_ vasta seJl jiil:keen, kun lapset olivat
14932:    verovelvollinen, johon ei sovelleta ·two- ja va- jo täysi-ikäisiä ja kun· heillä saattoi jo olla
14933:    rallisuusver01ain ~puolisoita koskevia säännöksiä .. om'<lkin perhe. Koska. nykyisyss,.ä järjestelmässä
14934:    ja joka; verovuonna· oq elättänyt alaikäistä las- kaikki . lapsiperheille ..·~yönp.eftävät 'etuudet on
14935:    taan, seka verovelvollinen; johon ei sovelleta kohdistettu sHhen aikaaii, jolloin låpset todella
14936:    puolisoita koskevia säännöksiä ja jolle enrieri ovat vanhempiensa elätettävänä ja tänä aikana
14937:    vuotta 1975 valtion tulovero on määrätty B- vanhemmat saavat tuntuvampia veroetuja kuin
14938:    asteikon eli lievemmän asteikon mukaan sillä aikaisemmassa järjestelmässä, on nykyinen ve-
14939:    perusteella, että hän on kymmenenä vuotena rotusjärjestelmä selvästi lapsiystävällisempi kuin
14940:   elättänyt alaikäistä lastaan, vähentää valtionrve- aikaisempi. Voimassa olevien säännösten mu-
14941:                                                  N:o 90
14942: 
14943: kaan on )4:sin!huoltajien verotus, to1s1n kuin         tu vuosittain sellaisia lainmuutoksia, joilla on
14944: ed. Majlanderin ym. kysymyksessä esitetään,            kevennetty lapsiperheiden ja erityisesti yksin·
14945: tuntuvasti lievempää k,uin sellaisen yksinäisen        huoltajien verotusta. Tällaisia veroperusteiden
14946: henikilön, jolla ei ole lainikaan huollettavia.        muutoksia on toteutettu -myös kuluvalta vuo-
14947: Muutoksena aikaisempiin verojärjestelmiin on           delta toimitettavan verotuksen osalta. Valtion-
14948: tullut vain se sei)cl{a, että nyt veroetuudet          talouden sallimissa puitteissa pyritään main1ttu·
14949: myönnetään sinä aikana, jolloin ao. henkilö            jen verovelvollisryhmien verotusta huojenta·
14950: todella on yksinhuoltaja, eftä silloin, kun lapsi      maan myös vuonna 1979. Tämän vuoksi ja
14951: ei enää ole ·hänen huollettavanaan.                    kun siirtymäkauden vähennyksellä on ollut tar-
14952:    Erillisvet'l;)tukseen •siirryttäessä toteutettiln   koitus poistaa erillisverotukseen siirtymisen yh-
14953: tuntuvia veronalenriuksia. Alenmrksista huoli-         teydessä syntyneitä epäkohtia ja lkun • sanotn!
14954: matta ·olisi niiden verovel:vollisten~ jotka vero-     vähennys myönnetään. 600 matkan suuruisena
14955: look:kajärjestelmästä lUO\lftlttaessa menettivät ns.   viimeisen :kerran .vuodelta 1979 tc»mitetta.vas,sa
14956: Vet'l;)luokkaedun, verotus saattanut. joissakin ta·    verotu!ksessa, ei ole asianmukaista ryhtyä enää
14957: pauksissa kiristyä. Tämän estämiseksi toteutet·        tässä vaiheessa siirtymäkauden vähennyk~
14958: tiin selostettu siirtymäkauden vähennys, jalka         muuttamista tarkoittaviin 1ainsäädäntötoimen-
14959: asteettain poistuu neljän vuoden aikana. Eril-         piteisiin.
14960: Hsverotukseen siirtymisen jälkeen .on toteutet-
14961:       Helsingissä 31 päivänä maaliskuuta 1978.
14962: 
14963:                                                                              Ministeri Esko Rekola
14964: 4                                                    1978 vp.
14965: 
14966: 
14967: 
14968: 
14969:                                Till Riksdagens Hett Talman.
14970: 
14971:     I &t 'syfte 37 § ·1 mom. tiksdagsordningen              lan, dvs. enligt den lindrigare Sikalan, på den
14972: -anger hat 'Ni,'' Hm Talinan, med Edet skri-                grund, att han under tio år försörjt sitt min-
14973: velse av den :24 februari 1978 tili \tederbö-               detåtiga barn; vid statsbeskattriingen ·. från sin
14974:  råri:de riied:tem a'v. sta'ts:rådet ' övetsä:nt avskrift   inkomst avdra :3 000 ..mk vid · den beskattning
14975: åv ~följande av tiksdagsman Majlander m. fl.                som veJikställdes för år 1976, 2 200 mk för
14976: :Stäildå' spÖrsmål nt 90:                                   åt 1977, 1 400 mk för år 1978 och 600 mk
14977:        '                                                    föt åt 1979.
14978:               Är Regeringen medveten om, att den                Avdtag undet övergångsperioden beviljas så-
14979:            åt 1975 givna lagen om :skatt på in-             lunda för det fötsta skattskyldig som är berät-
14980:            komst och förmögenhet fötanleder en              tigad tili ensamförsörjatavdrag vid statsbeskatt-
14981:            oskälig ökning av skattebördan särskilt          ningen; ooh å andra sidan även skattskyldig
14982:            för änklingat, änkor ooh ensamförsöt-            som i den statsbeskattning av inkomster, som
14983:            jare som överskridit medelåldern, och            velikställdes år 1975, beskattades enligt B-ska-
14984:            om så är fallet,                                 lan på den grund, att han föte ingången av
14985:               vilka å:tgärdet har Regeringen för av-        i:frågavarande skatteår under tio åt försörjt sitt
14986:            sikt att vidta i syfte att rätta till detta      mindetåriga barn.
14987:            sa:kfö11hållande?                                    1 enlighet med skattestyrelsens ditektiv hat
14988:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-               rätten till avdrag för ensamförsörjares del prö-
14989: :samt anföta följande:                                      vats skilt för vatje skatteår. Vid beviljandet
14990:                                                             av avdrag på grund av tio åts försörjande har
14991:    Vid beskattningen av äkta makat övergick                 förutsättningarna inte längre kunnat uppfyllas
14992: man från ingången av år 1976 tili det nuva-                 tettoaktivt. Har skattskyldigs statsbeskattning
14993: rande systemet med sätbeskattning av makar.                 föt åt 1975 verkställts antingen enligt A-skalan
14994: Härvid frångioks det tidigate systemet med                  ellet enligt B-skalan på annan än ovan nämnd
14995: skatteklasser, enligt vi1ket de skattskyldiga före          grund, exempelvis såsom beskattning av ensam-
14996: år 1975 indelats i tre skatteklasset och vid                försörjate ellet sambeskattad make, har avdrag
14997: den år 1975 verkstäl1da beskattningen i två                 för övergångspetioden inte beviljats, även om
14998: skatteldasser. Slopandet av skatteklassindelning-           den skattsk)"ldiga skulle ha försörjt sitt minder-
14999: en innebat ändringat i den relativa skattenivån             ådga barn under tio år före år 1975.
15000: för många grupper av skattskyldiga. I syfte                     Enligt de sikaHesystem som gällde före sär-
15001: att lindta verkningarna av dessa ändtingar in-              beskattningen erhöll batnfamiljer kännbara
15002: nefattades i ikraftträdelsestadgandet för den lag           skattefötmåner i form av s.k. skatteklassför-
15003: angående ändring av lagen om ·skatt på in-                  mån. Dessutom beviljades barnavdrag med
15004: komst och förmögenhet ( L 608/7 5 ) , vatige-               ringa vetkan. Skatteklassfötmånen kvarstod
15005: nom man övergick till systemet med särbeskatt-              ännu efter det :barnet blivit fullvuxet. Den
15006: ning av äkta makar, ett stadgande om avdrag                 största förmånen av batnfamiljernas skatteför-
15007: under övergångsperioden. I enlighet därmed får              månet uppstod ofta först efter det barnen bli-
15008: utöver de avdrag som uppräknats i sagda lag                 vit fullvuxna och då de ·redan själva kunde
15009: skattskyldig, på viiken inte tillämpas lagens               ha familj. Emedan enligt det nuvatande syste-
15010: om skatt på inikomst och fövmögenhet stad-                  met alla de förmåner som beviljas batnfamiljer
15011: _ganden tötande äkta makar och vi1ken runder                är inriktade på den tid, under viiken barnen
15012: skatteåtet försörjt sitt minderåriga barn, samt             faiktiskt fötsörjs av sina föräldrar, och föl'äld-
15013: :skattskyldig, på vilken inte tillämpas stadgan-            rarna under denna tid erhåller kännbarate skat-
15014: dena rörande äkta makar och viliken före åt                 teförmånet än i det tidigare systemet, är det
15015: 1975 påförts statens inkomstskatt enligt B-ska-             nya beskattningssystemet klart barnvänligare
15016:                                             N:o 90                                             5
15017: 
15018: än det tidigare. Enligt gällande stadganden är   övergången tili särbeskattning har årligen vid-
15019: beskattningen av ensamförsörjare, tvärt emot tagits sådana lagändringar, genom vilka beskatt-
15020: vad i riksdagsman Majlanders m. fl. spörsmål ningen av barnfamiljer ooh särskilt ensamför-
15021: anförs, mänkbart Jindrigare än för sådan ensam- sörjare lindrats. Sådana ändringar av skatte-
15022: stående persons vidkommande, som inte har grunderna har genomförts även i fråga om
15023: någon att försörja. I jämförelse med tidigare den beskattning som skall verkställas för inne-
15024: skattesystem har endast den omständigheten varande år. Avsikten är att in,om ramen för
15025: tillkommit, att skatteförmånerna nu beviljas statshushållningen lindra beskattningen av sag-
15026: under den tid vederbörande verkligen är en- da grupper av skattskyldiga även år 1979. För-
15027: samförsörjare ooh inte vid en tidpunkt, då denskull, och då man genom avdraget under
15028: barnet inte längre försörjs av ensamförsörjaren. övevgångsperioden avsett att avlägsna missför-
15029:     Vid övergången tili särbeskattning genom- hållanden som uppkommit i samband med
15030: fördes kännbara skattesänkningar. Oaktat sänk- övergången tili sävbeskattning samt då sagda
15031: ningarna hade beskattningen i en del fall kun- avdrag tili ett belopp av 600 mk för sista
15032: nat åstramas för de skattskyldigas del, vilka gången beviljas i den beskattning som skall
15033: vid slopandet av systemet med skatteklasser vevkställas för år 1979, är det inte sakenligt
15034: gick förlustiga sin s!k. skatteklassförmån. I att längre i detta ,skede vidta lagstiftningsåt-
15035: syfte att förhindra detta genomfördes ovan re- . gärder i syfte att ändra avdraget under över-
15036: dovisade avdrag under övergångsperioden, vil- gångsperioden.
15037: ket gradvis minskar under fyra års tid. Efter
15038:      Helsingfors den 31 mars 1978.
15039: 
15040:                                                                        Minister Esko Rekola
15041: . (:
15042: 
15043: 
15044: 
15045: 
15046:  ... ·. ·: :
15047:            ~
15048:                                              1978 vp.
15049: 
15050: Kirjallinen kysymys n:o 91.
15051: 
15052: 
15053: 
15054: 
15055:                                  Koskenniemi: Ns. rajaseutupuhelinyhteyksien säilyttämisestä.
15056: 
15057: 
15058:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15059: 
15060:    Pohjoiskalotilla on aikojen kuluessa syntynyt    raja-alueilla asuvan väestön keskinäisessä, yli
15061: lukuisia valtakunnanrajan ylittäviä puhelinyh-      rajan ulottuvassa yhteydenpidossa.
15062: teyksiä rajan halkomiin asutuksiin.                    Vaikuttaa kuitenkin siltä, että nyt niihin on
15063:    Nämä ns. rajaseutupuhelinyhteydet ovat si-       alettu kansallisten telehallitusten taholta kiin-
15064: joittuneet toisaalta Suomen ja Ruotsin ja toi-      nittää huomiota, jopa niihin nähden perin kiel-
15065: saalta Suomen ja Norjan väliselle raja-alueelle,    teisellä tavalla.
15066: ja niitä ovat käyttäneet keskinäisiin puhelui-         Asia on ollut myös Pohjoismaisen ministeri-
15067: hinsa rajan eri puolella asuvat raja-asukkaat. ·    neuvoston käsiteltävänä, ja sielläkin näyttää ol-
15068:    Puhelinliikenne näillä rajaseutuyhteyksillä on   leen vallalla sellainen käsitys, ~ttä "puhelimen
15069: tälle vuosikymmenelle asti hoidettu käsivälittei-   käyttäjälle on aivan sama, mitä tietä hänen pu-
15070: sesti. Kun Ruotsi automatisoi puhelinliiken-        helunsa kulkee". Siellä asiaa on pohdittu pel-
15071: teen Tornionjokivarressa, se liitti myös raja-      kästään tariffipoliittisena kysymyksenä~
15072: seutuyhteydet automaattiverkkoonsa, jonka              Näyttää siltä, että vaarassa ovat Tornionjoki-
15073: jälkeen liikenne on hoidettu "puoliautomaatti-      varrenkin molemmin puolin rajaa sijoittuneiden
15074: sesti" Suomen puolelta käsikeskuksista, ja kun      a~utusten keskeiset rajaseutupuhelinyhteydet,
15075: meillä automatisoitiin Enontekiön keskus, on        mmenomaan sitä mukaa kuin puhelinliikenne
15076: siihen Norjan puolelta tulleen rajaseutuyhteyden    myös Suomen puolella rajaa automatisoituu~
15077: puhelut välittänyt samalla tavoin Kautokeinon          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
15078: käsikeskus Norjan puolella.                         §: n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
15079:                                                     ton asianomaisen jäse)len ·vastattavaksi .seuraa-
15080:    Tarkoituksena on ollut, että liikenne raja-      van kysymyksen:          ·
15081: seutuyhteyksillä muuttuisi täysin automaatti-
15082: seksi siinä vaiheessa, kun puhelinliikenne mo-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
15083: lemmin puolin rajaa automatisoituu. - Tällai-              säilyttääkseen nykyisin voimassa olevat
15084: nen järjestely olisi kohta ajankohtainen mm.               taloudellisesti edulliset ns. rajaseutupu-
15085: Karesuvannossa olevan rajaseutuyhteyden koh-               helinyhteydet puhelinliikenteen automa-
15086: dalla.                                                     tisoinnin yhteydessä Pohjois-Suomessa
15087:    Aina näihin asti rajaseutupuhelinyhteytemme             Suomen ja Ruotsin välisellä raja-
15088: ovat saaneet "rauhassa" palvella tarkoitustaan             alueella?
15089:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1978.
15090: 
15091:                                        Niilo Koskenniemi
15092: 
15093: 
15094: 
15095: 
15096: 0878003489
15097: 2                                                  1978 vp.
15098: 
15099: 
15100: 
15101: 
15102:                               E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15103: 
15104:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            maiden kaiottialueiden väliseen puhelinliiken-
15105: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             teeseen. Näillä toimenpiteillä on katsottu voita-
15106: ,olette 24 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn               van turvata rajaseudun ja Pohjois-Suomen
15107: kirjeenne n:o ,3:?6 ohella toimittanut valtioneu-         .asukkaille automatis9intia edeltänyt, mahdolli-
15108: ,vpstori asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            suus taloudellisesti edulliseen puhelinliikentee-
15109: kanS,aljl.edustaja Niilo Koskenniemen kirjallisesta       seen rajan yli.
15110: kysymyksestä n:o 91:                                          Automaattisessa puhelinliikenteessä tilaajan
15111:                                                           kokema palvelutaso ei sanottavasti riipu siitä,
15112:                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mitä tietä puhelu ohjataan, kun huolehditaan,
15113:        :     ryhtyä säilyttääkseen nykyisin voimassa      että puhelinverkko täyttää kansalliset ja kansain-
15114:              olevat taloudellisesti edulliset ns. raja-   väliset tekniset suositukset ja määräykset. Pu-
15115:              seutupuhelinyhteydet puhelinliikenteen       helujen ohjaus voi siten tapahtua puhelinverkon
15116:            , automatisoinnin yhteydessä Pohjois-          taloudelliset ja tekniset mahdollisuudet huo-
15117:              Suomessa ,Suomen ja Ruotsin välisellä        mioiden tarkoituksenrimkaisimman käytön pe-
15118: ,· '         raja-alueella?                               rusteella. Automatisoitaessa käytettävä puhelin-
15119:     :.)i.
15120:                                                           tekniikka suosii mahdollisimman harvojen ja
15121:   ' Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            johtomäärältään suurien väylien käyttöä. Tästä
15122: v:asti seuraavaa:                                         johtuu, että myös rajaseutuliikenne on yleensä
15123:     PohJoismaiden .telehallinnot ovat yhteistyön-         edullista johtaa muun ulkomaanliikenteen
15124: sä puitteissa tutkineet, missä muodossa Poh-              kanssa yhdessä ulkomaanliikenteen kaukokes-
15125: jöislta1oi:in rajaseutupuhelinliikenne tarkoituk-         kusten kautta. Automaattiliikenteen ·yhteydet
15126: seilinukaisim:min ja puhelinliikenteen palvelu-           Kemin ja Haaparannan välillä on. kuitenkin
15127: taso säilyttäen voidaan hoitaa puhelinliiken-             suunniteltu säilytettävän myös tulevaisuudessa.
15128: teen automatisoinnin luomat uudet teknistalou-                Posti- ja lennätinhallitus on tämän lisäksi
15129: delliset ·olosuhteet huomioiden.                          nähnyt tarpeelliseksi ryhtyä tunnustelemaan ja
15130: . · S~omen ja Ruotsin pohjoisten rajaseutujen             selvittämään mahdollisuuksia paikallista liiken-
15131: vakiintunut kanssakäyminen rajan yli on syn-              netarvetta palvelevien automaattisten rajaoiko-
15132: D.;itiänyt liikennetarvetta, joka käsivälitteisen         johtojen saamiseksi käyttöön sellaisten eri puo-
15133: lifkehteen aikana on tyydytetty suorilla rajaseu-         lilla valtakunnan rajaa sijaitsevien asutustaaja-
15134: tupuhelinyhteyksillä. Näillä puhuttuihin puhe-            mien välille, joiden asutuksen voidaan katsoa
15135: luihin on sovellettu ns. rajaseututariffia. Suomen        muodostavan yhtenäisen alueen. Edellä esitetty-
15136: ja Ruotsin telehallinnot ovat nähneet tarpeelli-          jen teknistaloudellisten näkökohtien lisäksi vai-
15137: seksi säilyttää em. tavallista ulkomaanliikenteen         kuttaa näiden rajaoikojohtojen toteutumiseen
15138: taksaa halvemman rajaseututariffin Suomen                 olennaisesti se, millaisia mahdollisuuksia Ruot-
15139: osalta valtakunnan rajaa välittömästi rajoittu-           sin Telelaitos näkee olevan niiden vastaanotta- ·
15140: vista verkkoryhmistä myös automatisoinnin jäl-            miseen ja omaan verkkoonsa liittämiseen.
15141: keen sekä ottaa käyttöön erityisen kalottitaksan
15142: 
15143:             Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 1978.
15144: 
15145: 
15146:                                                                        Liikenneministeri Veikko Saarto
15147:                                               N:o 91                                                3
15148: 
15149: 
15150: 
15151: 
15152:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
15153: 
15154:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        lan de båda ländernas nordkalottområden. Det
15155: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           har ansetts låta sig göra att genom dessa
15156: velse nr 356 av den 24 februari 1978 tili ve-       åtgärder för invånarna i gränstrakten och i
15157: derbörande medlem av statsrådet översänt av-        norra Finland 'säkerställa den möjlighet tili
15158: skrift av följande av riksdagsman Niilo Kos-        ekonomiskt förmånlig telefontrafik över grän-
15159: kenniemi ställda ,skriftliga spörsmål nr 91:        sen som stod dem tili buds före automati-
15160:                                                     seringen.
15161:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Inom den automatiska telefontrafiken beror
15162:        ta för att bibehålla de nuvarande, eko-      den servicenivå som tillhandahålls abonnenten
15163:        nomiskt förmånliga s.k. gränsförbindel-      inte nämnvärt på vilka vägar ett samtai kopp-
15164:        serna i samband med automatiseringen         las, så länge det ses till att te'lefonnätet mot-
15165:        av telefontrafi'ken i gränsområdet i norr    svarar nationella och internationella tekniska
15166:        mellan Finland och Sverige?                  rekommendationer och bestämmelser. Samtalen
15167:                                                     kan m.a.o. dirigeras på grundval av ett så-
15168:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       dant utnyttjande av telefonnätet som så ända-
15169: samt anföra följande:                               målsenligt som möjligt beaktar dess ekono-
15170:    De nordiska teleförvaltningarna har inom         miska och tekniska resurser. Den telefonteknik
15171: ramen för sitt inbördes samarbete undersökt         som används vid automatisering gynnar ett
15172: i viiken form gränsförbindelserna inom tele-        utnyttjande av så fåtaliga s:k. vior eller led-
15173: tontrafiken på Nordkalotten så ändamålsenligt       ningsbuntar som möjligt, envar med så många
15174: som möjligt och med bibehållande av service-        ledningar som möjligt. Härav följer att det
15175: nivån inom denna trafik kan skötas med be-          i allmänhet är förmånligt att leda också trafik
15176: aktande av de nya tekniska och ekonomiska           i gränstrakter via fjärrcentralerna för utlands-
15177: förhållanden som automatiseringen av telefon-       trafik tillsammans med övrig trafik på ut-
15178: trafiken skapar.                                    landet. Det har emellertid planerats att de
15179:    Det vedertagna umgänget över gränsen i           automatiska förbindelserna mellan Kemi och
15180: norr mellan Finland och Sverige har skapat          Haparanda skail bibehållas också i framtiden.
15181: ett trafikbehov, som under den manuelia tra-           Post- och telegrafstyrelsen har dessutom
15182: fikens tid har tillgodosetts med hjälp av direkta   funnit erforderligt att börja undersöka och
15183: gränsförbindelser inom telefontrafiken. På de       reda ut möjligheterna att få tillgång tili direkta
15184: samtai som härvid har förmedlats har till-          automatiska gränsförbindelser mellan sådana
15185: lämpal:s en s.k. gränstaxa. Teleförvaltningarna     tätorter på olika sidor om dksgränsen vilkas
15186: i Finland och Sverige har funnit det påkallat       bebyggelse kan anses utgöra ett enhetligt om-
15187: att för Finlands del för samtai från nätgrup-       råde. Utom av ovan anförda tekniska och eko-
15188: perna omedelbart invid riksgränsen bibehålla        nomiska synpunkter påverkas möjligheterna att
15189: nämnda gränstaxa, viiken är billigare än den        åstadkomma dylika direkta gränsförbindelser
15190: taxa som tillämpas i normal utlandstrafik,          också av hur televerket i Sverige bedömer
15191: också efter automatiseringen samt att införa        chanserna att kunna ta emot dessa förbindelser
15192: en särskild ka:lottaxa för telefontrafiken mel-     och ansiuta dem tili sitt eget telenät.
15193:      Helsingfors den 29 mars 1978.
15194: 
15195: 
15196:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
15197:                                                  1978 vp.
15198: 
15199: Kirjallinen kysytnys n:o 92.
15200: 
15201: 
15202: 
15203: 
15204:                                     Louekoski yrn.: Ns. suljettujen alueiden liikeoteeilisten epäkoh-
15205:                                        tien korjaamisesta.
15206: 
15207: 
15208:                           E d u s k u n n an H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15209: 
15210:    Eduskunta on 16. 5. 1969 lausunut toivo-             tavilla ajoneuvoilla tapahtuvaa liikennettä. Kui-
15211: muksen suljettujen alueiden erivapauksien pois-         tenkin tämän kaiken ohella samalla aidatulla
15212: tamisesta. Toivomusponsi, jonka eduskunta sil-          tehdasalueella tapahtuu päivittäin säännöllisesti
15213: loin hyväksyi, oli sisällöltään seuraava:               ja varsin suurimittaisesti henkilökuljetuksia
15214:    "Eduskunta on päättänyt lausua toivomuk~             suorittavaa linja-autoliikennettä, ammattimaista
15215: sen, että Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimen-       rekisteröidyillä ja liikehneluvin toimivilla kuor-
15216: piteisiin ns. suljetuilla alueilla esiintyvän epäter-   ma- ja pakettiautoilla tapahtuvaa tavarankulje-
15217: veen kuljetustoiminnan valvonnan ja siinä iline-        tusliikennettä, yksityistä tehtaan työntekijöiden
15218: nevien epäkohtien poistamiseksi."                       työssäkäyntiin liittyvää henkilöautoliikennettä
15219:                                                         sekä vielä tämän lisäksi moottoripyörä-, mope-
15220:    Tuolloin eduskunta edellytti hallitukselta kii-      di-, polkupyörä- ja jalankulkuliikennettä. Lähes
15221: reellisiä toimenpiteitä. Nyt on ehtinyt kulua ai-       kaikki maaliikenteen liikennemuodot ovat täs-
15222: kaa tuosta eduskunnan toivomusponnen hyväk-             sä edustettuina ja niiden seassa liikkuu kaikkea
15223: symisestä jo lähes yhdeksän vuotta, mutta asia          vastuuta vailla olevia rekisteröimättömiä moot-
15224: on edelleenkin hoitamatta.                              toriajoneuvoja ns. suljettujen alueiden eriva-
15225:    Suljettujen alueiden liikenne, joka sai aikoi-       pauksista nauttien. Samanlaisia esimerkkejä -
15226: naan alkunsa suurten voimalaitostyömaiden               joskaan ei ehkä yhtä selviä ja monimuotoisia
15227: dumper-kaluston käytöstä, on jatkuvasti vuosi           - on löydettävissä muitakin, ns. Päijännetun-
15228: vuodelta lisääntynyt ja ilmenemismuodoissaan            nelin työmaan Uudeltamaalta vielä mainitak-
15229: rönsyyntynyt. Enää vuosikymmeniin ei ole ollut          seni.
15230: kysymys vain jostakin poikkeuksellisesta, yliras-          Lainsäädännöllinen asetelma on se, että myös
15231: kaasta dumper-kalustosta, eikä vain joistakin           ns. suljettujen alueiden moottoriajoneuvojen
15232: erityisluonteisista voimalaitostyömaista. Suljet-       tulisi olla liikennevakuutettuja ja niiden tulisi
15233: tujen alueiden käsitettä on laajennettu miltei          käyttää verollista polttoainetta. Eräässä Liiken-
15234: rajattomasti ja ns. suljettujen alueiden liikenne-      nevakuutusyhdistyksen selvityksessä sisäasiain-
15235: kalusto on yhä enemmän koostunut tavallisista           ministeriölle, jossa selostetaan suljettujen aluei-
15236: kuorma-autoista, joissa on poikkeavaa vain se,          den liikenteessä olevien autojen liikennevakuu-
15237: että ne ovat huonokuntoisia, tietynlaisia romu-         tuskysymystä, todettiin:
15238: autoja, joiden käyttäminen liikenteessä on                  "Vakuuttamattomien moottoriajoneuvojen ai-
15239: useinkin suoranaista uhkapeliä.                         heuttamat vahingot korvataan Liikennevakuu-
15240:    Liikenteellisesti nuo ns. suljetut alueet muo-       tusyhdistyksen toimesta. Korvausvaatimuksien
15241: dostavat liikenneturva1lisuuden riskialueita, kos-      yhteydessä on jatkuvasti käynyt ilmi, että moot-
15242: ka lähes poikkeuksetta näillä suljetuilla alueilla      toriajoneuvoja on käytetty vakuuttamatta ns.
15243: on myös muuta liikennettä. Ne eivät siis ole lii-       suljetulla alueella, kuten tie-, kanava- ja voima-
15244: kennealueina nimensä mukaisesti suljettuja.             laitostyömailla. Ajoneuvojen omistajat ovat
15245: Eräänä tyypillisimpänä esimerkkinä tästä voi-           poikkeuksetta ilmoittaneet olleensa siinä uskos-
15246: daan mainita Rautaruukki Oy:n tehdasalueella            sa, ettei autoja tarvitse vakuuttaa, kun niitä
15247: Raahessa tapahtuva liikenne, josta osa on ns.           käytetään suljetulla alueella, koska niitä ei tar-
15248: suljettujen alueiden liikennettä rekisteröimättö-       vitse rekisteröidäkään."
15249: millä, katsastamattomilla ja ilman liikennelupaa           Verottoman polttoaineen käytön on myös to-
15250: korvausta vastaan tapahtuvia kuljetuksia suorit-        dettu näissä yhteyksissä olevan varsin yleistä.
15251: 087800324H
15252: 2                                             1978 'Vp.
15253: 
15254:    Merkittävää aivan erityisesti tässä yhteydessä            Onko Hallitus tietoinen, euä edus-
15255: on kuitenkin se, että tällaista "loisliikennettä"         kunnan jo 16 päivänä toukokuuta 1969
15256: saliiessaan yhteiskunta suosii ja asettaa etuoi-          lausuma toivomus suljettujen alueiden
15257: keutettuun asemaan sellaisen kuljetusten suo-             liikenteellisten erivapauksien poistami-
15258: rittajan, joka ei omaa asianmukaista lupaa ja oi-         sesta ja nykyisiin suljettujen alueiden
15259: keutta ammattimaisen kuorma-autoliikenteen                erityisiin liikenteellisiin etuoikeuksiin
15260: harjoittamis~en ja joka ei myöskään ole saman-            sisältyvien epäkohtien korjaamisesta on
15261: laisten yhteiskunnan asettamien vero- ym. vel-            edelleenkin hoitamatta, ja jos on,
15262: voitteiden ja vastuiden alainen kuin liikennelu-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15263: valla toimiva liikenteenharjoittaja. Oikeusmo-            ryhtyä tämän asian hoitamiseksi edus-
15264: raalin kannalta tämä on räikeä epäkohta.                  kunnan toivomalla tavalla?
15265:    Edellä olevaan viitaten esitätnme valtiopäi-
15266: väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
15267: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15268: vaksi seuraavan kysymyksen:
15269:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1978.
15270: 
15271:          Matti Louekoski               Terhi Nieminen               Juhani 9rrenmaa
15272:          Hannu Tenhiälä                Juuso Häikiö                 Pentti Rajala
15273:          Peter Muurmafi                Matti Puhakka                Mikko Pesälä
15274:                                                  N:o 92                                                  3
15275: 
15276: 
15277: 
15278: 
15279:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15280: 
15281:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          seen suljetulla alueella. Näihin ajoneuvoihin ei
15282: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           helposti voida soveltaa yleiseen liikenteeseen
15283: olette kirjeellänne 24 päivältä helmikuuta 1978         käytettävien autojen normeja eikä myöskään
15284: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-           ammattimaisen liikenteen turvaamiseksi tähtää-
15285: nen vastattavaksi kansanedustaja Matti Loue-            viä toimenpiteitä.
15286: kosken ym. tekemän seuraavan sisältöisen kir-               Onko jokin alue ns. suljettu alue, on tielii-
15287: jallisen kysymyksen n:o 92:                             kennelain 1 §:n 2 momentin mukaisesti abs-
15288:                                                         traktisesti helposti ratkaistavissa, mutta asian
15289:            Onko Hallitus tietoinen, että edus-          laidan käytännöllinen toteaminen tuottaa mo-
15290:         kunnan jo 16 päivänä toukokuuta 1969            nesti suuria vaikeuksia. Voidaan useimmiten
15291:         lausuma toivomus suljettujen alueiden           katsoa, että esim. tietyömaat, jotka liittyvät
15292:         liikeoteeilisten erivapauksien poistami-        yleiseen liikenteeseen käytettyyn tieverkkoon ei-
15293:         sesta ja nykyisiin suljettujen alueiden         vät muodosta ns. suljettua aluetta, vaan on
15294:         erityisiin liikenteellisiin etuoikeuksiin       näillä työmailla kaluston suhteen noudatettava
15295:         sisältyvien epäkohtien korjaamisesta on         tieliikennelainsäädännön määräyksiä. Koska
15296:         edelleenkin hoitamatta, ja jos on,              asian suhteen on ollut epäselvyyksiä, on kulku-
15297:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         laitosten ja yleisten töiden ministeriö kehotta-
15298:         ryhtyä tämän asian hoitamiseksi edus-           nut tie- ja vesirakennushallitusta tietöissään
15299:         kunnan toivomalla tavalla?                      käyttämään ainoastaan rekisteriin merkittyjä au-
15300:                                                         toja. Tie- ja vesirakennushallitus onkin ottanut
15301:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myös kaikkiin urakalla tehtävien töiden urakka-
15302: vasti seuraavaa:                                        .asiakirjoihin seuraavan määräyksen: "Kaikkien
15303:     Tieliikennelakia ja sen nojalla annettuja sään-     työhön käytettävien kuorma-autojen on oltava
15304: nöksiä kuten moottoriajoneuvoasetusta ja ase-           rekisteröityjä lukuunottamatta raskasta maan-
15305: tusta ammattimaisesta moottoriajoneuvoliiken-           siirtokalustoa, jonka liikkuminen rekisteröimät-
15306: teestä sovelletaan vain liikenteeseen tieliikenne-      tömänä on sallittua suljetuilla alueilla, joilla ei
15307: laissa tarkoitetulla tiellä. Tienä pidetään maini-      sallita yleistä liikennettä. Mikäli em. raskaan ka-
15308: tun lain mukaan yleistä ja yksityistä tietä, ka-        luston ajoreitti risteää tai kulkee pitkin yleisel-
15309: tua, toria, kujaa, käytävää, siltaa ja muuta ylei-      le liikenteelle tarkoitettua tietä, on erillinen
15310: selle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liiken-   käyttölupa anottava kulkulaitosten ja yleisten
15311: teeseen käytettyä tietä tai aluetta. Ns. suljettui-     töiden ministeriöitä."
15312: na alueina on tässä yhteydessä pidetty sellaisia            Tällaisena raskaana kalustona voidaan pitää
15313: pääasiassa tavaraliikenteeseen käytettyjä sata-         ainoastaan sellaista kalustoa, jota suuren pai-
15314: ma-alueita, tehdas-, rautatie- tai muita vastaavia      nonsa vuoksi ei hyväksytä moottoriajoneuvo-
15315: alueita taikka teitä, joilla liikkuminen on sallit-     rekisteriin. Alue, jolla tällaista ajoneuvoa saa-
15316: tu vain määrätyssä tarkoituksessa tai omistajan         daan käyttää, on tie- ja vesirakennushallituksen
15317: luvalla. Yksinomaan tällaisilla alueilla käytettä-      määräyksen mukaan eristettävä yleiseltä liiken-
15318: ville moottoriajoneuvoille ei ole asetettu erityi-      teeltä, ja jos sellainen ajoneuvo joutuu yleiselle
15319: siä teknillisiä vaatimuksia esim. painojen ja mit-       tielle, on siihen hankittava erityinen lupa. Ky-
15320:  tojen suhteen, niitä ei tarvitse rekisteröidä ei-      symys on varsin erikoisesta kalustosta, jonka
15321:  vätkä katsastusmääräykset niitä koske. Liiken-         käyttö vaatiikin erikoismääräykset. Sen sijaan
15322: nelupaa ei myöskään vaadita ammattimaiseksi             ns. rekisteriin kelpaavat autot on rekisteröitävä
15323: liikenteeksi katsottavan liikenteen harjoittami-        ja niitä voidaan käyttää tietyömaillakin vain lii-
15324: 4                                              1978 vp.
15325: 
15326: kenneluvan nojalla. Mainittuja ehtoja ei nykyi-       liikennelaiksi ja siinä yhteydessä tulee ratkais-
15327: sen tieliikennelain perusteella ole kuitenkaan        tavaksi mm. kysymys ajoneuvoa ja liikennetar-
15328: mahdollisuus asettaa sellaisille, kokonaan ylei-      vikkeita koskevien säännösten soveltamisalasta.
15329: sen liikenteen ulkopuolella oleville työmaakul-           Kysymys ammattimaista moottoriajoneuvolii-
15330: jetuksille, jotka tapahtuvat yksityisen rakennut-     kennettä koskevien säännösten soveltamisesta
15331: tajan toimesta yksityisen urakoitsijan omin tai       suljetuilla alueilla on parhaillaan tutkittavana
15332: käyttöönsä palkkaamin kalustoin. Tilannetta           ammattiliikennetoimikunnassa, jonka on määrä
15333: suljettujen alueiden kohdalla on siis pyritty         saada työnsä päätökseen kuluvan vuoden lop-
15334: mahdollisuuksien mukaan kehittämään ja sd-            puun mennessä.
15335: kiyttämään. Kysymys sinänsä on kuitenkin var-             Vakuuttamisvelvollisuutta koskevat säännök-
15336: sin laaja ja tarkoituksenmukaisen kokonaisrat-        set ovat kunnossa suljettujen alueiden osalta.
15337: kaisun löytäminen on vaikeata.                        Samaa voidaan sanoa myös moottoriajoneuvo-
15338:    Suljettujen alueiden liikenteen täydellinen        verolainsäädännön kysymykseen tulevista sään-
15339: rinnast~minen yleiseen liikenteeseen johtaisi eri-    nöksistä. Sikäli kun näiltä osin väärinkäytöksiä
15340: tyisen vaikeasti hallittavaan tilanteeseen, kun       esiintyy, on syytä haettava puutteellisesta in-
15341: esim. teollisuuslaitosten sisäisissä kuljetuksissa    formaatiosta tai valvonnasta, joita on mahdolli-
15342: käytettäviin varsin monimutkaisiin kuljetus- ja       suuksien mukaan syytä tehostaa.
15343: kuormausvälineisiin jouduttaisiin soveltamaan             Edellä esitettyyn viitaten Hallitus toteaa; et-
15344: tieliikennelainsäädäntöä koko laajuudessaan, esi-     tä kysymys suljettujen alueiden liikenteestä on
15345: merkkinä sopii mainita kaivoksen avolouhokses-         osin selvitetty ja osin selvittelyn alaisena. Ai-
15346: sa toimiva tuotantoprosessia palveleva kuljetus-      van lähiaikoina myös eduskunnalla on tilaisuus
15347: järjestdmä jättiläisdumpereineen ( maansiirtoau-      ottaa kantaa kysymykseen tieliikennelain koko-
15348: to 60 tonnin kokonaisp.) ja kuormauskonei-            naisuudistuksen yhteydessä. Hallitus seuraa edd-
15349: neen tai teollisuusvaraston trukkikuljetusjärjes-     leen tilanteen kehitystä ja niiltä osin, kuin kysy-
15350: telmä.                                                 mys suljettujen alueiden liikenteestä on vielä
15351:    Pitkään vireillä olleen. tieliikennelain koko-      valmisteltavana toimikunnassa, tulee aikanaan
15352: naisuudistuksen yhteydessä on niinikään ollut          saattamaan sen Hallituksen esityksen muodossa
15353: esillä kysymys suljetuista alueista. Hallitus tulee   eduskunnan käsiteltäväksi.
15354: lähiaikoina antamaan eduskunnalle esityksen tie-
15355:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1978.
15356: 
15357:                                                                 Vt. liikenneministeri Eero Rantala
15358:                                                N:o 92                                                5
15359: 
15360: 
15361: 
15362: 
15363:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15364: 
15365:   I det sytte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fik på avstängt område. Det är ime lätt att på
15366: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        sådana fordon tiliämpa de normer som gäller
15367: av den 24 februari 1978 tili vederbörande med-       för bil, viiken används i allmän trafik, och in-
15368: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      te heller åtgärderna för tryggandet av den yr-
15369: av riksdagsman Matti Louekoski m. fl. ställda        kesmässiga trafiken.
15370: spörsmål nr 92:                                         Huruvida ett område är ellt s.k. avstängt om-
15371:                                                      råde är lätt allt avgöra i abstrakt hänseende i
15372:            Är Regeringen medveten om, · att          enlighet med 1 § 2 mom. lagen om vägtrafik,
15373:         riksdagen redan den 16 maj 1969 hem-         men konstaterandet härav i praktiken möter of-
15374:         ställde om slopande av rtrafikdispenser-     ta stora svårigheter. Man kan i de flesta fall
15375:         na för avstängda områden och om tili-        anse, att exempelvis platserna för vägarbete, vil-
15376:         rättande av de missförhållanden, som         ka ansluter sig tili det vägnät som används för
15377:         vidlåder de nuvarande speciella ttrafik-     allmän trafik, inte bildar s.k. avstängt område,
15378:         rätltigheterna för avstängda områden,        utan att vid dessa arbetsplatser i fråga om
15379:         och att denna hemställan fortfarande in-     redskapen skall tiliämpas bestämmelserna i väg-
15380:         te har handlagts, och om så är fallet,       trafiklagstiftningen. Emedan det förekommit
15381:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     oklarhet rörande detta har ministeriet för kom-
15382:         i syfte att handlägga detta ärende på det    munika.tionsväsendet och allmänna :arbetena
15383:        .sätt rikSdagen önskar?                       uppmanat väg- och vattenbyggnadsstyrelsen att
15384:                                                      i sina vägarbeten använda endast sådana bilar
15385:    Såsom svar på detJta spörsmål får jag vörd-       som är antecknade i registret. Väg- och. vatten-
15386: samt anföra följande:                                byggnadsstyrelsen har också i sina ackoroshand-
15387:    Lagen om vägtrafik och de med •stöd därav         lingar för samrtliga arbeten som utförs på ackord
15388: utfärdade· stadgandena, såsom motorfordonsför-       intagit följande bestämmelse: "Alla lastbilar
15389: ordningen och förordningen om yrkesmässig            som används vid arbetet skall vara registrerade
15390: motorfordonstrafik, tiliämpas endast i fråga om      med undantag av tunga jordschaktningsredskap,
15391: trafik på väg som avses i lagen om vägtrafik.        vilka tiliåts röra sig oregistrerade på avstängt
15392: Såsom väg anses enligt sagda lag allmän och en-      område, på vilket allmän trafik inte är tiliåten.
15393: skild väg, gata, torg, gränd, gång, bro och andra    Såvida rutten för förenämnrt tungt redskap kor-
15394: för den allmänna trafiken avsedda eller allmänt      sar eller löper längs väg som är avsedd för all-
15395: i 1trafik använda vägar eller områden. Såsom         män trafik, skall separat användningstilistånd
15396: s.k. avstängda områden har i detta sammanhang        sökas hos ministeriet för kommunikationsväsen-
15397: ansetts sådana huvudsakligen för godstrafik an-      det och allmänna arbetena."
15398: vända hamnområden, fabriks-, järnvägs- eller            Såsom sådana tunga redskap kan anses en-
15399: andra motsvarande områden eller vägar, där           dast redskap, vilka på grund av sin stora vi:kt
15400: färdsel är tiliåten endast i visst syfte eller med   inte godkänns i motorfordonsregistret. Område
15401: ägarens tillstånd. På mororfordon, som använts       på vilket sådant fordon får användas skall enligt
15402: uteslutande på sådana områden, har inte ställts      väg- och vattenbyggnadsstyrelsens bestämmelser
15403: några särskilda tekniska krav rt.ex. i fråga om      avskiljas från den allmänna trafiken, och om så-
15404: vikt och mått, de behöver inte registreras och       dant fordon skall användas på allmän väg, skall
15405: de berörs inte av besiktningsbestämmelserna.         därför särskilt tilistånd utverkas. Det är fråga
15406: Det krävs inte heller trafiktilistånd för idkande    om synnerligen rspeciella redskap, vilkas använd-
15407: av trafik som bör anses såsom yrkesmässig rtra-      ning kräver specialbestämmelser. Däremot skall
15408: 087800324H
15409: 6                                             1978 vp.
15410: 
15411: s !k. registerdugliga bilar registreras ooh de kan   tiden att tili dksdagen :wlåta en propos1t1on
15412: även på vägarbetsplatser användas endast med         med förslag tilllag om vägtrafik, och i samband
15413: stöd av trafiktillstånd. Det är emellertid inte      härmed kommer bl.a. frågan om tillämpnings-
15414: möjligt att på basen av den nuvarande lagen om       området för stadgandena rörande fordon och
15415: vägtrafik uppställa sagda villkor för sådana ar-     traHkförnödenheter att avgöras.
15416: betsplatstransporter helt utanför den allmänna           Frågan om hur stadgandena om yrkesmä:ssig
15417: trafiken, vilka sker på åtgärd av privat byggare     motorfordonstrafik skall tillämpas på avstängda
15418: med redskap som ägs eller har hyrts av privat        områden utreds för närvarande i kommissionen
15419: entreprenör för eget bruk. Man har således strä-     för utformning av regler för yrkesmässig 'trafik,
15420: vat till att i mån av möjlighet utveckla och         som skall slutföra sitt arbete före utgången av
15421: klarlägga si:tuationen i fråga om avstängda om-      innevarande år.
15422: råden .. Frågan är dock i och för sig ytterst            Stadgandena rörande försäkringspHkt är i sin
15423: vidsträckt och det är svårt att finna en ända-       ordning beträffande avstängda områden. Det-
15424: målsenlig helhetslösning.                            samma kan även sägas om ifrågavarande stad-
15425:     Ett fullständigt jämställande av trafiken på     ganden i skattelagstiftningen för motorfordon.
15426: aVIstängda områden med den ailmänna trafiken         I den mån missbruk tili dessa delar förekom-
15427: skuile leda tili en särskilt svårbemästrad situa-    mer står otsaken att finna i bristfällig informa-
15428: tion, då man exempelvis på de ytterst inveckla-      tion eller övervakning, vilken i mån av möjlig-
15429: de transport · -och lastningsanordningar som an-     het bör effektiveras.
15430: vänds vid industrianläggningarnas interna trans-         Hänvisande till det ovan anförda konstaterar
15431: porter vore ·tvungen att tillämpa vägtrafiklag-      regeringen, atJt frågan om trafik på avstängda
15432: stiftningen i hela dess omfattning. Såsom exem-      områden delvis är utredd och delvis under ut-
15433: pel kan nämnas det transportsystem med jätte-        redande. Inom den närmaste framtiden har även
15434: dUilllper Jschaktningsbil, 60 tons bruttovikt)       riksdagen möjlighet att i samband med totalre-
15435: jämte lastningsmaskiner som betjänar produk-         videringen av väglagstiftningen fatta ståndpunkt
15436: tionsp~8en i gruvors dagbrott eller ltruck-          till frågan. Regeringen följer med situationens
15437: transportsysteniet vid 1ndustrilager.                utveckling och kommer att till de delar frågan
15438:     Frågah om avstängda områden har likaså varit     om trafiken på avstängda områden ännu är un-
15439: akitueU i samband med den totalrevidering av         der beredning i kommissionen, i sinom tid i
15440: lagen om vägtrafik, som länge varit anhängig.        form av en regeringspropos1tion bringa den till
15441: Regeringeti. kommer inom den närmaste fram-          behandling i riksdagen.
15442:      Hebing{ors den 6 april1978.
15443: 
15444:                                                                   Tf. trafikminister Eero Rantala
15445:                                                                                                        .~ :_·..i
15446: !Grj~E!Ii"'ky~mys· ri:o·93.
15447:    ' . ; ·;·~: t") .;   ' •   .     - '
15448: 
15449: 
15450: 
15451: 
15452:                                            Matikkala ym.: TyÖpaikkojen turvaami!iesta työttömille nuorille.
15453: 
15454: 
15455:                                   E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15456: 
15457:    Maatamme koettelee tällä hetkellä historiam-               ulkopuolella uhraamat varat ohjattaisiin suo-
15458: me suurin työttömyys. Erityisesti työttömyys                  raan perheille. Päivähoitokustannukset kunnal-
15459: kohdistuu vaikeana juuri oppilaitoksista valmis-              lisissa päiväkodeissa olivat viime vuonna run-
15460: tuneisiin nuoriin, joista useilla ei ole vielä lain~          saat ·1 000 markkaa lasta ·kohden kuukaudessa.
15461: kaan kosketusta työelämään. Nuorisotyöttömiä                  Lisäksi tulevat päiväkotien perustamiskustan-
15462: arvioitiin helmikuussa 1978 olleen n. 70 000,                 nukset.
15463: mikä oli runsas kolmannes kaikista työttömistä.                   Erityisesti alle yksivuotisten lasten kohdalla
15464:     Nuorisotyöttömyyden ongelmasta on kyllä                   laitoshoito on sekä kansantaloudellisesti että
15465: paljon julkisuudessa keskusteltu, mutta paljon-               lapsen omalta kannalta epätarkoituksenmukais-
15466: kaan ei ole tehty sen lievittämiseksi. Lähinnä                ta. Alle yksivuotiaan infektiosuoja on puutteel-
15467: nuoria on pyritty vetämään pois työmarkkinoil-                lisesti kehittynyt ja jatkuva sairastelu saattaa
15468: ta tarjoamalla heille lisäkoulutusta tai kutsu-               vaikuttaa haitallisesti myöhempään terveyden-
15469: malla asevelvollisuutta- suorittamaan. Tämä ei                tilaan. Sen vuoksi olisi pikaisesti toteutettava
15470: kuitenkaan ole tyydyttävä ratkaisu monien                     äitiysloman pidentäminen puolen vuoden van-
15471: nuorten kohdalla. Uudelleenkoulutus toiseen                   hempainlomalla, jonka voisi pitää jompikumpi
15472:  ammattiin on turhauttavaa, varsinkin jos ei                  vanhemmista. Tämä tarjoaisi arviolta n. 20 000
15473: ole täyttä varmuutta siitä, että uusi ammatti                 työpaikkaa vuodessa äitiys- tai vanhempain-
15474: turvaisi työpaikan. Lisäksi opintoaikaiset lai-               lomansijaisuuksina.
15475: nat saattavat rasittaa nuoren taloutta ja lisätä                  Toisena keinona esitämme tutkittavaksi vielä
15476: toimeentulohuolia. Ihanteellisin ratkaisu olisi,              työelämässä olevien sotaveteraanien eläkeikä-
15477: jos nuoret voitaisiin ohjata koulutustaan vastaa-             rajan alentamista niin, että jokainen rintama-
15478: vaan työhön, jonka he itsekin kokisivat mie-                  sotilastunnuksen omaava henkilö voisi jäädä
15479: lekkääksi.                                                    vapaaehtoiselle eläkkeelle.
15480:     Suurimpana syynä nuorisotyöttömyyteen voi-                    Kansaneläkelaitoksen toimesta suoritettujen
15481: daan pitää sitä, että taloudellisen laman olo-                selvitysten perusteella tiedetään, että vuoden
15482: suhteissa uusien työpaikkojen syntyminen on                    1977 lopussa oli sotaveteraaneja työelämässä
15483: tyrehtynyt. Nuorisotyöttömyyttä pitäisi pyrkiä                 vielä noin 150 000 miestä. Keski-ikä on nyt
15484: lieventämään yleisen talouspolitiikan keinoin                 yli 62 vuotta. Merkitsevää on sellainen ikä-
15485: saamalla taloudellinen tilanne elpymään. Tämä                  rakennetta koskeva tieto, että maamme yli 60-
15486: onkin ollut viime aikojen hallitusten tavoittee-              vuotiaasta kokonaistyövoiman määrästä, n.
15487: na, joskin toimenpiteet ovat jääneet vaatimat-                75 000 työntekijästä, hieman yli puolet, noin
15488: tomiksi ja vaikutuksiltaan vähäisiksi.                        40 000 on näitä pian eläkeikään tulevia sota-
15489:     Toinen vaihtoehtoinen lähestymistapa nuo-                 veteraaneja. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan
15490:  risotyöttömyyden ratkaisemiseksi olisi pyrkiä va-             noista 40 OOO:sta yli puolet toimii maatalous-
15491: pauttamaan olemassaolevia työpaikkoja nuorten                 elinkeinon palveluksessa enemmän tai vähem-
15492:  käyttöön. Keinoina tällöin tulisivat kysymyk-                 män kokopäivätoimisessa työssä. Muiden elin-
15493:  seen pienten lasten äitien vetäminen pois työ-               keinojen palveluksessa on siten yli 60-vuotiaita
15494: elämästä sekä valikoiva eläkeiän alentaminen.                  sotaveteraaneja noin 15 000 miestä.
15495:     Moni alle kouluikäisen lapsen äiti tai isä jäisi              Useat sotaveteraanithan viettivät 4-5 vuot-
15496:  varmasti mielellään kotiin hoitamaan lapsiaan,                ta parhaasta miehuudestaan vaikeissa rintama-
15497:  jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Sitä se             olosuhteissa ja monilla heistä on seurauksena
15498:  voisi olla, jos yhteiskunnan päivähoitoon kodin               heikentynyt terveys ja työkunto. Olisi täysin
15499: 0878003733
15500: 2                                              197tt vp.
15501: 
15502: perusteltua heidän päästämisensä "täysin pal-                             Tietääkö Hallitus, .· ett~ ... maassamme
15503: velleina" eläkkeelle, ja nuorten työttömien                            on tällä hetkellä noin 70' ötio työkykyis-
15504: paikkaaminen heidän sijaansa. Rintamamiesten                           tä ja -haluista nuorta vailla työtä, ja jos
15505: eläkkeellesiirtämisen toteuttamiseen olisi ryh-                        tietää,
15506: dyttävä viipymättä, koska muutamassa vuodes-                              aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15507: sa raskaimman ja pitkäaikaisimman rintama-                             siin työpaikkojen turvaamiseksi työttö-
15508: palvelun suorittaneita ei enää ole työelämässä.                        mille nuorille jatkamalla äitiyslomaa
15509:  · Edellä olevari perusteella ja valtiopäiväjärjes-                    puolen vuoden mittaisella varihempain-
15510: tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme                              lomalla sekä tekemällä mahdolliseksi
15511: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-                         rintamasotilaiden vapaaehtoinen eläk-
15512: vaksi seuraavan kysymyksen:                                            keelle siirtyminen ennen varsinaista
15513:                                                                        eläkeikää?
15514:      Helsingissä 24 I>äivänä helmikuuta 1978.
15515: 
15516:          Veikko J. Matikkala        Olavi Majlander                              Erkki Korhonen
15517:          Jorma Fred                 Impi Muroma                                  Sauli Hautala
15518:                     Antero Juntumaa                                     Ulla Järvilehto
15519: 
15520: 
15521: 
15522: 
15523:                                                            ('   ~ !,
15524:                                                                                                       3
15525: 
15526: 
15527: 
15528: 
15529:                         E d u s k u n h a n He r r a P d h e mi e h e fl e.
15530: 
15531:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis~        taja Aaltosen. ·ym. · teke'tnään kirjalliseen kysy-
15532: sa mainitussa· tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        mykseen n:o 105.'           ·     .
15533: mies, olette 24 päivänä helmikuuta 1978 päi-           . Äitiysloman ·pidentämisen vaikutusta työlli-
15534: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        syyteen ei ole tUtkittu. On mahdollista, ettei
15535: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         vaikutus työpaikkoja lisäävänä ole niin merkit-
15536: kansanedustaja Matikkalan ym. näin kuuluvasta        tävä, kuin kysymyksessä· on esitetty.
15537: kirjallisesta kysymyksestä n:o 93:                       Hallitus on pyrkinyt jatkuvasti kehittämään
15538:                                                      äitiysrahajärjestelmää. Maaliskuun alusta 1978
15539:           Tietääkö Hallitus, että maassamme          äitiysrahakausi piteni 12 arkipäivällä 186 arki-
15540:        on tällä hetkellä noin 70 000 työkykyis-      päivään, jonka lainmuutoksen yhteydessä teh-
15541:        tä ja -haluista nuorta vailla työtä, ja jos   tiin myös isälle mahdolliseksi jäädä sanotuksi
15542:        tietää,                                       ajaksi kotiin hoitamaan vastasyntynyttä lastaan.
15543:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       A.itiysrahajärjestelmän piiriin pääsivät tuolloin
15544:        siin työpaikkojen turvaamiseksi työttö-       myös ottoäidit. Hallitus on lisäksi 7 päivänä
15545:        mille nuorille jatkamalla äitiyslomaa         huhtikuuta 1978 antanut eduskunnalle laki-
15546:        puolen vuoden mittaisella vanhempain-         ehdotuksen äitiysrahakauden jatkamiseksi vielä
15547:        lomalla sekä tekemällä mahdolliseksi          12 arkipäivällä eli 198 arkipäivään heinäkuun
15548:        rintamasotilaiden vapaaehtoinen eläk-         alusta 1978 lukien:                       .
15549:        keelle siirtyminen ennen varsinaista              Äitiysrahakauden pidentämisen syynä ovat
15550:        eläkeikää?                                    olleet ennen kaikkea perhepoliittiset .. tekijät,
15551:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         joskin etuuksien lisäämisellä on kåt.sottu olevan
15552: vasti seuraavaa:                                     omalta osaltaan heijastusvaikutuksia myös työl-
15553:                                                      lisyyteen ja kotitalouksien ostovoiman tukemi-
15554:    Siltä osin kuin kysymys koskee rintamasoti-       seen.
15555: laiden eläkeiän alentamista keinona nuorten              Sosiaali- ja terveysministeriössä pyritään
15556: työllistämiseksi viitataan sosiaali- ja terveys•     edelleen. kehittämään äitiysrahajärjestelmää van-
15557: ministeri Pirkko Työläjärven 10 päivänä huhti-       hempainlomajärjestelmäksi> kuten eduskunta on
15558: kuuta 1978 antamaan vastaukseen kansanedus-          useaan otteeseen toivonut:
15559:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1978.
15560: 
15561:                                                                       Ministeri Olavi Martikainen
15562: 4
15563: 
15564: 
15565: 
15566: 
15567:                            'f i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1 m a n.
15568:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         längning av moders~psledigheten påverkar
15569: anger har Ni, Herr Talman, medEder skrivel$e         sysselsättningen. Det är möjligt att en: förläng-
15570: av den 24 februari 1978 till vederbörande            ning av moderskapsledigheten inte spelar en
15571: medlem av . statsrådet Översänt avskrift av föl-     så viktig roll vid ökning av antalet arbets-
15572: jande av riksdagsman Matikkala m.fl. under-          platser som i spörsmålet antytts.
15573: tecknade skriftliga spörsmål nr. 93:                    Regeringen har strävat tili att ständ~t ut-
15574:                                                      veckla moderskapspenningssystemet. Från och
15575:            Är Regeringen medveten om att det         med början av mars 1978 förlängdes perioden,
15576:         i vårt land för närvarande finns ca          för viiken moderskapspenning erlägges, med
15577:       · 70 000 arbetslösa ungdomar, som är           12 vardagar och omfattar nu 186 vardagar.
15578:         arbetsförmögna och viliiga att arbeta,       Genom denna lagändring erbjöds även fadern
15579:         och ifall Regeringen är medveten om          möjlighet att stanna hemma 12 vardagar för
15580:         detta,                                       att sköta sitt nyfödda barn. I detta samman-
15581:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för       hang utsträcktes moderskapspenningssystemet
15582:         att erbjuda arbetsplatser åt arbetslösa      även tili adoptivmödrar. Regeringen har dess-
15583:         ungdomar genom att förlänga moder-           utom den 7 april 1978 tili riksdagen avlåtit
15584:         skapsledigheten med en föräldraledighet      en proposition med förslag tili lag angående
15585:         om sex månader samt genom att möj-           förlängning med 12 vardagar av perioden, för
15586:         liggöra frontmännens frivilliga pen-         viiken moderskapspenning erlägges, vilket
15587:         sionering före den egentliga pensions-       innebär att sagda period från och med början
15588:         åldern?                                      av juli 1978 kommer att omfatta 198 var-
15589:                                                      dagar.
15590:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Förlängningen av perioden, för viiken mo-
15591: samt anföra följande:                                derskapspenning erlägges, har framför allt be-
15592:                                                      rott på familjepolitiska faktorer, även om man
15593:    Tili den del det gäller sänkning av front-        också har ansett att en ökning av förmåner
15594: männens pensionsMder i avsikt att sysselsätta        för sin del kan ha inverkan på sysselsättningen
15595: ungdomar hänvisas tili. social- och hälsovårds-      och stöda hushållens köpkraft.
15596: minister Pirkko Työläjärvis svar den 10 april           Vid social- och hälsovårdsministeriet strävar
15597: 1978 på riksdagsman Aaltonens m.fl. skrift-          man ·tili att vidareutveckla moderskapspennings-
15598: liga spörsmål nr 105.                                systemet tili ett föräldraledighetssystem, såsom
15599:    Det har. i;nte utretts p~. ;yilket sätt en för-   riksdagen i olika sammanhang hemställt.
15600:      Helsingfors den 10 april 1978.
15601: 
15602:                                                                        Minister Olavi Martikainen
15603:                                               1978 vp.
15604: 
15605: Kirjallinen kysymys n:o 94.
15606: 
15607: 
15608: 
15609: 
15610:                                   Voutilainen ym.: ~ansaneläkkeen varassa dävän vammaisen eräi-
15611:                                      den apuvälineiden kowaamisesta.
15612: 
15613: 
15614:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15615: 
15616:    Vuonna 1963 säädetty sairausvakuutuslaki          parhaillaan keskustellaan mm. eläkeuudistuksen
15617: on ollut merkittävällä tavalla täydentämässä         toimeenpanosta, on keskustelu sairausvakuutus-
15618: yleistä sosiaaliturvaa.                              järjestelmän epäkohdista jäänyt huomiota vail-
15619:    Lain aikaansaaminen monine puutteineenkin         le. Tähän on syytä kiinnittää vakavaa huo-
15620: oli aikanaan suuri edistysaskel. Lakia on viime      miota.
15621: vuosien aikana parannettu useita kertoja, mm.           Erityisesti olisi aihetta korjata sairausvakuu-
15622: ilmaisia lääkkeitä vaikeimpiin sairauksiin on        tusjärjestelmää niin, että pelkän kansaneläk-
15623: lisätty sekä parannettu muitakin lain suomia         keen varassa elävälle tai muutoin varattomalle
15624: etuuksia.                                            henkilölle voitaisiin joko kokonaan tai osittain
15625:    Tänä vuonna voimaan tulleet sairausvakuu-         korvata hänen tarvitsemansa proteesit ( esim.
15626: tuslain korotetut omavastuuosuudet, vaikka           hammasproteesi), silmälasit tai kuulolaite.
15627: niillä onkin ollut perustelunsa mm. inflaation          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
15628: takia, ovat olleet kielteisiä toimenpiteitä pyrit-   §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
15629: täessä ilmaiseen terveyden- ja sairaudenhoitoon.     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
15630: Nimenomaan niissä tapauksissa, jolloin ainoana       raavan kysymyksen:
15631: toimeentulon lähteenä on kansaneläke tai hen-
15632: kilö on muutoin varaton ja sairausmenot taval-                 Onko Hallitus eläkeuudistuksesta
15633: lista suuremmat, on toimeentulon lasku ilmei-               keskusteltaessa ottanut huomioon sai-
15634: nen. Vanhemmalla iällä on monia muitakin                    rausvakuutusjärjestelmän epäkohdat, ja
15635: ongelmia, joita ei ole nuoremmilla. Tällaisia               jos on,
15636: ovat mm. tarve saada heikentyneen näön takia                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15637: silmälasit, heikentyneen kuulon takia kuulo-                ryhtyä, että pelkän kansaneläkkeen va-
15638: laite, tarpeellista on myös hammasproteesin                 rassa elävälle tai muutoin varattomalle
15639: saaminen tai sen korjaaminen.                               henkilölle voitaisiin joko kokonaan tai
15640:    Näitä ei nykyisen eläke- ja sairausvakuutus-             osittain korvata valtion varoin hänen
15641: järjestelmän puitteissa korvata muutoin kuin                tarvitsemansa proteesit, silmälasit tai
15642: vain erityisen harvinaisissa tapauksissa. Kun               kuulolaite?
15643:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1978.
15644: 
15645:          Uki Voutilainen                Uljas Mäkelä                    Salme Myyryläinen
15646: 
15647: 
15648: 
15649: 
15650: 087800326K
15651: 2                                            1978 vp.
15652: 
15653: 
15654: 
15655: 
15656:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15657: 
15658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Näkövammaisten apuneuvojen ja -välineiden
15659: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      korvaaminen invaliidihuoltolain nojalla on ra-
15660: olette 24 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn         jattu koskemaan vain tiettyjä tapauksia. Eläke-
15661: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       iässä oleville on invalidihuoltona annettu silmä-
15662: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      lasit yleensä kaihileikkauksen jälkeen, mutta
15663: edustaja Voutilaisen ym. näin kuuluvasta kir-      muut lasit on pääasiassa kustannettava itse.
15664: jallisesta kysymyksestä n:o 94:                    Samoin myönnetään invalidihuoltona kuuloko-
15665:                                                    jeita tietyin rajoituksin. Tässä kohdin on mer-
15666:           Onko Hallitus eläkeuudistuksesta         kitystä muun muassa hakijan tuloilla. Pelkän
15667:        keskusteltaessa ottanut huomioon sai-       kansaneläkkeen varassa elävälle tai muutoin
15668:        rausvakuutusjärjestelmän epäkohdat, ja      varattomalle kuulolaite voidaan korvata koko-
15669:        jos on,                                     naan valtion varoista. Hammasproteeseja kus-
15670:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tannetaan vain poikkeustapauksissa.
15671:        ryhtyä, että pelkän kansaneläkkeen va-         Kysymyksessä on tuotu esiin epäkohtia, joi-
15672:        rassa elävälle tai muutoin varattomalle     hin on kiinnitettävä huomiota. Sairausvakuu-
15673:        henkilölle voitaisiin joko kokonaan tai     tusjärjestelmää kehitettäessä pitäisi pyrkiä sii-
15674:        osittain korvata valtion varoin hänen       hen, että korvausta eräiden lääkinnällisten apu-
15675:        tarvitsemansa proteesit, silmälasit tai     neuvojen hankkimisesta suoritettaisiin silloin-
15676:        kuulolaite?                                 kin, kun korvaukseen ei ole oikeutta jonkin
15677:                                                    erityislain perusteella. Asia onkin parhaillaan
15678:   · Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       selvitettävänä. Kansaneläkelaitoksessa on eri-
15679: taen seuraavaa:                                    tyisesti tutkittu silmälasien korvaamisesta
15680:     Sairausvakuutuslakiin otetun erityissäännök-   aiheutuvia kustannuksia. Uudistus aiheuttaisi
15681: sen vuoksi sairausvakuutus ei korvaa sairaan-      huomattavia lisäkustannuksia, minkä vuoksi
15682: hoitovälineiden ja lääkinnällisten apuneuvojen     korvausperusteita on tarkoin harkittava ja
15683: hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia. Osa       uudistuksen täytäntöönpane sovitettava talou-
15684: näistä kustannuksista voidaan kuitenkin kor-       dellisten edellytysten mukaan. Hammasprotee-
15685: vata muiden lakien kuin invaliidihuolto-, tapa-    sien korvaaminen liittyy hammashoitovakuu-
15686: turmavakuutus- tai liikennevakuutuslain no-        tukseen, joten sen käsittely kuuluu erityiskysy-
15687: jalla.                                             myksenä tämän korvausjärjestelmän kehittämi-
15688:                                                    seen.
15689:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1978.
15690: 
15691:                                                                      Ministeri Olavi Martikainen
15692:                                              N:o 94                                              3
15693: 
15694: 
15695: 
15696: 
15697:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15698: 
15699:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       de med stöd av lagen om invalidvård har be-
15700: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      gränsats att gälla endast vissa fall. Personet
15701: av den 24 februari 1978 tili vederbörande          i pensionsåldern har i allmänhet efter en
15702: medlem av statsrådet översänt en avskrift av       starroperation erhållit glasögon såsom invalid-
15703: ett av riksdagsman Voutilainen m. fl. under-       vård, men andra glasögon måste i huvudsak
15704: tecknat skriftligt spörsmål nr 94 av följande      bekostas av pensionären själv. Med vissa be-
15705: lydelse:                                           gränsningar beviljas även hörapparater såsom
15706:                                                    invalidvård. Härvidlag har bland annat sökan-
15707:           Har Regeringen i sina diskussioner       dens inkomster betydelse. Person som enbart
15708:        om pensionsreformen beaktat missför-        lever på folkpension eller annars är medellös
15709:        hållandena i sjukförsäkringssystemet,       kan få hörapparaten ersatt tili fullt belopp ur
15710:        och om så är fallet,                        statsmedel. Tandproteser bekostas enbart i
15711:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     undantagsfall.
15712:        taga för att en person som enbart lever        I spörsmålet har framkommit missförhållan-
15713:        på folkpension eller för övrigt är me-      den vid vilka uppmärksamhet bör fästas. Vid
15714:        dellös, antingen helt eller delvis skulle   utvecklandet av sjukförsäkringssystemet borde
15715:        beviljas ersättning ur statsmedel för de    man sträva tili att ersättning för anskaffandet
15716:        proteser, glasögon ellet hörapparater       av vissa sanitära hjälpmedel skulle utgå även
15717:        som han behöver?                            då rätt tili ersättning på grundvalen av någon
15718:                                                    speciallag inte föreligger. Ärendet är som bäst
15719:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      underkastat utredning. I folkpensionsanstalten
15720: samt anföra följande:                              har man särskilt undersökt ersättandet av de
15721:    Med anledning av ett i sjukförsäkringslagen     kostnader som föranleds av glasögon. Reformen
15722: intaget specialstadgande ersätter sjukförsäk-      skulle förorsaka märkbara merkostnader, var-
15723: ringen inte av anskaffandet av sjukvårdsartiklar   för ersättningsgrunderna noggrant måste över-
15724: och sanitära hjälpmedel föranledda kostnader.      vägas och verkställandet av reformen anpassas
15725: En del av dessa kostnader kan likväl ersättas      enligt förutsättningarna. Ersättandet av tand-
15726: med stöd av andra lagar såsom invalidvårds-,       proteserna hör tili tandvårdsförsäkringen, var-
15727: olycksfallsförsäkrings- ellet trafikförsäkrings-   för dess behandling hör tili utvecklandet av
15728: lagen. Ersättandet av hjälpmedel för synskada-     detta ersättningssystem såsom en specialfråga.
15729:      Helsingfors den 5 april 1978.
15730: 
15731:                                                                     Minister Olavi Martikainen
15732:                                                 1978 vp.
15733: 
15734: Skriftligt spörsmål nr 9 5.
15735: 
15736: 
15737: 
15738: 
15739:                                     Malm: Om möjligheter för pälsdjursfarmare med verksamheten
15740:                                        på arrendemark att få ]ån enligt lagen om gårdsbruksenheter.
15741: 
15742: 
15743:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15744: 
15745:     I enlighet med lagen om gårdsbruksenheter          markområden tili intresserade pälsdjursfarmare,
15746: kan lån i olika form ges också för pälsdjursupp-       farmare, som inte själva äger markområden eller
15747: födning antingen särskilt för sig eller jämte          som av en eller annan anledning inte får bygga
15748: egentligt gårdsbruk. Pälsdjursnäringen har fått        på egen marlc Enligt bestämmelserna för lag
15749: avsevärd spridning i vårt land, framför allt i         om gårdsbruksenheter ges det inte möjlighet
15750: Österbotten utgör näringen i dag sysselsättnings-      för pälsdjursfarmare, som arrenderar farmområ-
15751: och inkomstmässigt en betydande faktor. Nä-            det, att få lån enligt nämnda lag för sin näring.
15752: ringen utgör för många ett gott komplement             Detta måste anses orättvist, inte minst med
15753: tili lantbruket, men bedrivs också ofta som            tanke på det samarbete som skett mellan päls-
15754: fristående företag. På många områden har nä-           djursnäringen och kommunerna för att få ända-
15755: ringen utgjort alternativ tili bortflyttning eller     målsenliga lösningar tili stånd. Tvärtom borde
15756: emigration. Många byar, som annars troligen            strävan tili anläggande av pälsdjursfarmer på
15757: skulle vara öde, lever och blomstrar i dag tack        lämpliga av kommunerna arrenderade områden
15758: vare minknäringen.                                     uppmuntras och inte, som enligt nu gällande
15759:     Minknäringens negativa sidor är de sanitära        lånebestämmelser, motarbetas.
15760: problem den medför framför allt i större far-             Med hänvisning tili ovanstående och 37 §
15761: mer. Anläggande av farmer i eller i närheten           1 mom. riksdagsordningen framställer under-
15762: av bosättning har medfört men och framför allt         tecknad vördsamt tili vederbörande medlem av
15763: de lokala hälsovårdsnämnderna har haft bekym-          statsrådet följande spörsmål:
15764: mer vid behandlingen av ansökningar om bygg-
15765: nadstilistånd. Detta har gjort att kommuner                      Har Regeringen för avsikt att ändra
15766: med större pälsdjursodling börjat anlägga spe-                bestämmelserna för lån enligt lagen om
15767: ciella farmområden. Dessa områden är omsorgs-                 gårdsbruksenheter så att även pälsdjurs-
15768: fullt valda visavi läget i förhållande tili bosätt-           odlare, som anlägger farm på arrenderat
15769: ningen och i sanitärt avseende godkända av                    markområde ges lånemöjligheter enligt
15770: hälsovårdsmyndigheterna. På dessa farmområ-                   ifrågavarande lag?
15771: den arrenderar sedan kommunen ut mindre
15772:       Helsingfors den 24 februari 1978.
15773: 
15774:                                              Håkan Malm
15775: 
15776: 
15777: 
15778: 
15779: 087800364T
15780: 2                                            1978 vp.
15781: 
15782: Kirjallinen kysymys n:o 95.                                                               Suomennos.
15783: 
15784: 
15785: 
15786: 
15787:                                  Malm: Vuokramaalla t01m1van turkistarhaajan mahdollisuuksista
15788:                                     saada lainaa maatilalain perusteella.
15789: 
15790: 
15791:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15792: 
15793:    Maatilalain mukaan voidaan turkiseläinten        Näistä alueista kunta vuokraa pieniä maa-alueita
15794: tarhausta harjoittaa eri muotoisena joko erilli-    halukkaille turkistarhaajille, joilla itsellään ei
15795: senä tai varsinaisen maatilatalouden ohella. Tur-   ole maa-alueita tai jotka syystä tai toisesta eivät
15796: kiseläinten kasvatus on huomattavalla tavalla       saa rakentaa omalle maalleen. Maatilalain sään-
15797: levinnyt maahamme, ennen kaikkea Pohjan-            nöst!en mukaan ei sellaisella turkistarhaajalla,
15798: maalla tämä elinkeino on työllisyyden ja tulojen    joka vuokraa tarhausalueen, ole sanotun lain
15799: kannalta merkittävä tekijä. Elinkeino täydentää     nojalla mahdollisuutta saada lainaa elinkeinoa
15800: monen maataloutta, mutta sitä harjoitetaan myös     varten. Tätä on pidettävä epäoikeudenmukaisena
15801: usein itsenäisenä yrityksenä. Monilla alueilla      eikä vähimmin ajateltaessa tarhauselinkeinon
15802: tarhauselinkeino on ollut poismuuttamisen tai       harjoittajien ja kuntien yhteistyötä tarkoituksen-
15803: maastamuuton vaihtoehto. Monet kylät, jotka         mukaisten ratkaisujen aikaansaamiseksi. Päinvas-
15804: muutoin luultavasti olisivat autioita, ovat         toin tulisi rohkaista pyrkimystä perustaa turkis-
15805: minkkitarhauksen ansiosta tällä hetkellä elin-      tarhoja sopiville kunnilta vuokratuille alueille
15806: kelpoisia ja kukoistavia.                           eikä vastustaa sitä, kuten voimassaolevat laina-
15807:    Minkkitarhauksen kielteisiä puolia ovat eten-    määräykset edellyttävät.
15808: kin suurien tarhojen aiheuttamat terveydelliset        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15809: haitat. Tarhojen perustaminen asutuksen yhtey-      tyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitän kun-
15810: ~een tai sen läheisyyteen on aiheuttanut haittoja   nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15811: ja ennen kaikkea paikallisilla terveydenhuolto-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15812: lautakunnilla on ollut huolia rakennuslupahake-
15813: muksia käsiteltäessä. Tästä on seurannut, että                 Aikooko Hallitus muuttaa maatilalain
15814: kunnat, joissa turkistarhaus on laajamittaista,             edellyttämien lainojen määräyksiä siten,
15815: ovat alkaneet perustaa erityisiä tarhausalueita.            että myös sellaisilla turkistarhaajilla,
15816: Nämä alueet on huolellisesti valittu asutus huo-            jotka perustavat tarhan vuokramaalle,
15817: mioonottaen ja ne ovat terveydellisessä mie-                on mahdollisuudet saada lainaa sanotun
15818: lessä terveydenhuoltoviranomaisten hyväksymät.              lain nojalla?
15819:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1978.
15820: 
15821:                                           Håkan Malm
15822:                                             . N:o 95                                               3
15823: 
15824: 
15825: 
15826: 
15827:                         E d u s ku n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Turkistarhaus kuten muukin erikoismaatalous
15829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kuuluu maatilalain mukaisten tukitoimenpitei-
15830: olette lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen     den piiriin. Sanotun lain mukaisista toimenpi-
15831: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan         teistä pääsevät kuitenkin osallisiksi vain omis-
15832: Malmin tekemän seuraavan sisältöisen kysy-         tusoikeudella hallitut maatilat. Vuokramaalle
15833: myksen:                                            perustettaville turkistarhoille, kuten yleensäkään
15834:            Aikooko Hallitus muuttaa maatilalain    vuokramaatiloille ei siten voida myöntää maatila-
15835:         edellyttämien lainojen määräyksiä siten,   lainoja. Kysymys, olisiko turkistarhauksen ja
15836:         että myös sellaisilla turkistarhaajilla,   mahdollisesti jonkin muunkin erikoismaatalou-
15837:         jotka perustavat tarhan vuokramaalle,      den kohdalla erityisalasuhteista johtuen aiheel-
15838:         on mahdollisuudet saada lainaa sanotun     lista ryhtyä maatilalain mukaisin toimenpitein
15839:         lain nojalla?                              tukemaan myös vuokra-alueilla tapahtuvia inves-
15840:                                                    tointeja, ei tähän asti ole ollut ajankohtainen.
15841:   Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioitta-      Hallitus tulee harkitsemaan erityisen selvittely-
15842: vasti seuraavaa:                                   työn käynnistämistä tästä kysymyksestä.
15843:      Helsingissä huhtikuun 10 päivänä 1978.
15844: 
15845: 
15846:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
15847: 4                                           1978 vp.
15848: 
15849: 
15850: 
15851: 
15852:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15853: 
15854:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       cialjordbruk, faller inom ramen för stödåtgär-
15855: anger har Ni, Herr T alman, tili vederbörande      derna i lagen om gårdsbruksenheter. Delaktiga
15856: medlem av statsrådet översänt följande av          av åtgärderna i enlighet med sagda lag blir
15857: riksdagsman Håkan Malm undertecknade spörs-        dock endast brukningsenheter som besitts med
15858: mål:                                               äganderätt. Brukningsenhetslån kan sålunda inte
15859:                                                    beviljas för pälsdjursfarmer som skall anläggas
15860:           Har Regeringen för avsikt att ändra      på arrendejord, liksom inte heller i allmänhet
15861:         bestämmelserna för lån enligt lagen om     för arrendelägenheter. Frågan om huruvida det
15862:         gårdsbruksenheter så, att även päls-       beträffande pälsdjursuppfödning och eventuellt
15863:         djursodlare, som anlägger farm på arren-   något annat specialjordbruk på grund av excep-
15864:         derat markområde ges lånemöjligheter       tionella förhållanden vore motiverat att med
15865:         enligt ifrågavarande lag?                  stödåtgärder enligt lagen om gårdsbruksenheter
15866:                                                    stöda investeringar på arrenderade områden har
15867:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       hittills inte varit aktuell. Regeringen kommer
15868: samt anföra följande:                              att överväga frågan om inledandet av ett särskilt
15869:   Pälsdjursuppfödning, liksom också annat spe-     utredningsarbete i denna fråga.
15870:     Helsingfors den 10 april 1978.
15871: 
15872: 
15873:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
15874:                                                  1978 vp.
15875: 
15876: Kirjallinen kysymys n:o 96.
15877: 
15878: 
15879: 
15880: 
15881:                                   Juvela: Parkanon-Karvian maantien parannustöiden aloittami-
15882:                                       sesta.
15883: 
15884: 
15885:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15886: 
15887:    Parkanon-Karvian maantien rakentaminen              kitys. Näin varsinkin kuorma-autoilijain koh-
15888: on ollut vireillä ]o pitkään. Tien tarpeellisuus       dalla. Tärkein kysymys on kuitenkin kunnol-
15889: on kyllä myönnetty, mutta varoja parannustöi-          listen yhteyksien saaminen Karviasta valtakun-
15890: den aloittamiseen ei toistaiseksi ole saatu. Vuo-      nan tieverkostoon. Tässä suhteessa nimittäin
15891: sien mittaan on asiasta tehty useitakin edus-          Karvia on ollut erittäin syrjityssä asemassa.
15892: kunta-aloitteita ja -kyselyjä. Nyttemmin on               Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
15893: myös Turun ja Porin lääninhallitus asettanut           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
15894: Parkanon-Karvian maantien ensimmäiselle ti-            voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
15895: lalle uusista tiekohteista läänin alueella. Myös       raavan kysymyksen:
15896: Satakunnan Maakuntaliitto on antanut tukensa
15897: tien parannustöitä kiirehtineille eduskunta-aloit-               A1kooko Hallitus pitää huolen siitä,
15898: teille.                                                       että Parkanon-Karvian maantien pa-
15899:    Kun myös Pohjois-Satakuntaa koettelee tällä                rannustöiden aloittaminen otetaan huo-
15900: hetkellä pahin työttömyys vuosikymmeniin, oli-                mioon vielä kuluvan vuoden työohjel-
15901: si Parkanon-Karvian maantien parannustöiden                   massa?
15902: aloittamisella myös huomattava työllistävä mer-
15903:      Helsingissä 28 ,päivänä helmikuuta 1978.
15904: 
15905:                                                Aulis Juvela
15906: 
15907: 
15908: 
15909: 
15910: 087800325}
15911: 2                                            1978 vp.
15912: 
15913: 
15914: 
15915: 
15916:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15917: 
15918:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      työllisyysmäärärahat on työllisyyssyistä joudut-
15919: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tu oJ::tjelmoimaan siten, että ne tulevat lähes
15920: olette 28 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn          kokonaan käytetyiksi jo tämän kevään aikana.
15921: kirjeenne n:o 368 ohella toimittanut valtioneu-     Tämän vuoksi, jotta työllisyys ensi syksynä
15922: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        turvattaisiin myös tietöissä, tarvitaan syksyksi
15923: kansanedustaja Aulis Juvelan näin kuuluvasta        lisärahoitusta koko maassa n. 100 mmk. Tu-
15924: kirjallisesta kysymyksestä n:o 96:                  run tie- ja vesirakennuspiirin osuus tästä olisi
15925:             Aikooko Hallitus pitää huolen siitä,    6 mmk. Mikäli kyseinen lisärahoitus tietöihin
15926:          että Parkanon-Karvian maantien pa-         saadaan, on Parkanon-Karvian maantien pa-
15927:          rannustöiden aloittaminen otetaan huo-     rantaminen mahdollista aloittaa ensi syksynä.
15928:          mioon vielä kuluvan vuoden työohjel-          Liikenneministeriö pyrkii ensi syksyn lisätyö-
15929:          massa?                                     ohjelmista neuvotellessaan saamaan edellä mai-
15930:                                                     nitunlaisen lisärahoituksen syksyn tietöitä var-
15931:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ten. Tällöin, kuten edellä on todettu, saatai-
15932: vasti seuraavaa:                                    siin myös kysymyksessä ta11koitettu tietyö
15933:    Kuluvan vuoden varsinaisessa menoarviossa        käyntiin. Päätökset lisätyöohjeLmista tehtäneen
15934: olevat teiden tekemiseen tarkoitetut tie- ja        valtioneuvostossa jo ennen kesää.
15935:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1978.
15936: 
15937:                                                            Vt. liikenneministeri Eero Rantala
15938:                                             N:o 96                                                3
15939: 
15940: 
15941: 
15942: 
15943:                          T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15944: 
15945:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       att de används i det närmaste helt och hållet
15946: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         redan under denna vår. För att sysselsättning-
15947: velse nr 368 av den 28 februari 1978 tili         en nästa ihöst skall :kunna tryggas också be-
15948: vederböra:nde medlem av statsrådet översänt       träffande vägarbeten behövs för hösten på
15949: avskrift av följande av riksdagsman Aulis Ju-     grund av detta ca 100 mmk i tilläggsfinansie-
15950: vela ställda spörsmål nr 96:                      ring för hela landet. Åbo väg- ocih vatten-
15951:                                                   byggnadsdistrikts andel härav skulle vara 6
15952:           Ämnar Regeringen ombesörja att på-      mmk. Såframt i:frågavarande tilläggsfinansiering
15953:        börjandet av förbättringsal1betena på      för vägarbeten erhålls, är det möjligt att på-
15954:        landsvägen Parkano--Karvia beaktas         börja förbättrandet av landsvägen Parkano-
15955:        ännu i innevarande års arbetsplan?         Karvia nästa höst.
15956:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Trafikministeriet strävar tili att erhålla en
15957: samt anföra följande:                             tilläggsfinansiering av ovannämnda slag för hös-
15958:                                                   tens vägarbeten vid förhandlingarna om till-
15959:    På grund av sysselsättningsorsaker har det     läggsarbetsprogrammet för nästa höst. Härvid
15960: blivit nödvändigt att programmera de väg- och     skulle, som ovan konstaterats, ookså det ifråga-
15961: sysselsättningsanslag, som är upptagna i den      varande vägarbetet kunna igångsättas. Besluten
15962: ordinarie utgiftsstaten för innevarande år och    om tilläggsanbetsprogrammen torde komma att
15963: som är avsedda för byggande av vägar, så,         fattas av statsrådet redan före sommaren.
15964:      Helsingfors den 5 april 1978.
15965: 
15966:                                                             Tf. trafikminister Eero Rantala
15967:                                              1978 vp.
15968: 
15969: Kirjallinen kysymys n:o 97.
15970: 
15971: 
15972: 
15973: 
15974:                                  Suomi ym.: Turun ja Helsingin välisen linja-autoliikenteen pika-
15975:                                     vuotojen aikataulujen tarkistamisesta.
15976: 
15977: 
15978:                      Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15979: 
15980:    Turun-Helsingin linjalla matkustavat ovat        mukaan kuljettajien tarkkailua on eräillä linjoilla
15981: kiinnittäneet toistuvasti huomiota siihen, että     suoritettu ja tämän pohjalta väitetään, että kul-
15982: linja-autojen aikatauluja on viime aikoina muu-     jettajat ja rahastajat viipyvät kahviloissa kauem-
15983: tettu siten, että ajoaikoja on nopeutettu ja        min kuin matkustajat. "Viipymisiensä vuoksi
15984: pysähtymistaukojen pituuksia lyhennetty.            kuljettajat joutuvat senjälkeen ajamaan ylino-
15985:    Vaikka T arvontien osuus nopeuttaa ajoa, on      peuksia aikataulussa pysymiseksi", sanotaan vir-
15986: tällä 163 kilometrin matkalla hidastavina teki-     kamiestasolla.
15987: jöinä useita nopeusrajoituksia, kaupunkialueilla       Joka vuosi pidettävään aikataulukokoukseen,
15988: 50 km/t ja tiheästi asutuilla maaseutupaikkakun-    johon osallistuvat liikennöitsijät, poliisiviran-
15989: nilla 60 km/t rajoituksia. Matkan varrella on       omainen ja ministeriön: edustaja ja johon kokouk-
15990: kaikkiaan kymmenen pikalinjan seisaketta, joista    seen reitin varrella olevilla kunnilla on mahdol-
15991: puolimatkassa sijaitseva Lahnajärvi on sekä mat-    lisuus julkituoda mielipiteensä, tulisi myös kut-
15992: kustajia että kuljettajia varten välttämätön py-    sua kuljettajien edustaja, joka käytännössä tun-
15993: sähdyspaikka ja suoritetun lyhyen tiedustelun       tee parhaiten tilanteen. Tällainen järjestely työn-
15994: mukaan useimmat matkustajista haluavat pysäh-       tekijän kuulemisesta vähentäisi niitä seurauksia,
15995:  tymisajaksi enemmän kuin viisi minuuttia.          joita liian kireästä aikataulusta on. Kuljettajien
15996:    Aikataulujen valvontaa suorittavien virkamies-   osalle langetettu vastuu aikataulusta kiinnipitä-
15997: ten taholta on ilmoitettu, että aikataulut ovat     miseksi minkälaisissa olosuhteissa tahansa on jo
15998: laaditut 65 km:n keskimääräisen tuntinopeuden       liikenneturvallisuudenkin kanna! ta huono.
15999: perustalta. Autonkuljettajille näin tiukan aika-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16000: taulun noudattaminen on tuottanut vaikeuksia.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16001: Kaupunkialueiden ruuhkat ja valoristeykset,         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16002: nopeusrajoitukset, pakolliset pysähtymiset sei-     vaksi seuraavan kysymyksen:
16003: sakkeilla ja usein myös huonot sääolosuhteet
16004: ovat seikkoja, jotka usein tekevät mahdotto-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
16005: maksi aikataulussa pysymisen. Kuljettajille an-            siin Turun ja Helsingin välisen linja-
16006: nettu ohje "aikataulusta on pidettävä kiinni"              autoliikenteen pikavuotojen aikataulujen
16007: aiheuttaa monesti matkustajillekin harmillisia             tarkistamiseksi siten, että otetaan huo-
16008: tilanteita, mm. silloin, kun Lahnajärvellä pysäh-          mioon liikenneturvallisuuden asettamat
16009: tyminen on supistettu muutamaan minuuttiin.                vaatimukset sekä kuljettajien ja matkus-
16010: Liikenneministeriön virkamiehen ilmoituksen                tajien mielipiteet?
16011:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1978.
16012: 
16013:                Oili Suomi                                       Ensio Laine
16014: 
16015: 
16016: 
16017: 
16018: 0878003700
16019: 2                                            1978 yp.
16020: 
16021: 
16022: 
16023: 
16024:                      Ed u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
16025: 
16026:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ohessa se, että vuorot voidaan nopeusrajoituksia
16027: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       noudattaen ajaa vahvistettujen aikataulujen mu-
16028: olette kirjeellänne 28 päivältä helmikuuta 1978     kaisesti. Kun on kysymyksessä pikavuorot, jotka
16029: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     on tarkoitettu nopeiksi suurempien paikkakun-
16030: vas~attavaksi kansanedustaja Oili Suomen ym:        tien välisiksi yhteyksiksi, ei aikatauluja voida
16031: tekemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysy-     vahvistaa tarpeettoman hitaiksi pitkine pysäh-
16032: myksen n:o 97:                                      tymistaukoineen joukkoliikenteen palvelutason
16033:                                                     siitä kärsimättä.
16034:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         Turun ja Helsingin välillä liikennöivien pika-
16035:        siin Turun ja Helsingin välisen linja-       vuotojen aikataulujen suhteen on esitetty kysy-
16036:        autoliikenteen pikavuotojen aikataulujen     myksen perusteluissa mainittujen toivomusten
16037:        tarkistamiseksi siten, että otetaan huo-     ohella myös toisensuuntaisia vaatimuksia. Joi-
16038:        mioon liikenneturvallisuuden asettamat       denkin mielestä ei tällä yhteysvälillä pitäisi olla
16039:        vaatimukset sekä kuljettajien ja matkus-     pidempää pysähtymistaukoa lainkaan.
16040:        tajien mielipiteet?                             Hallitus tulee selvittämään, ottaen huomioon
16041:                                                     kysymyksessä esitetyt seikat ja muut asiassa
16042:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       esiintuodut mielipiteet sekä ajoneuvokannan
16043: vasti seuraavaa:                                    lisääntymisestä yhdessä muiden tekijöiden kanssa
16044:    Turun ja Helsingin välillä liikennöivien pika-   mahdollisesti aiheutunut liikenteen sujuvuuden
16045: vuoroj:en aikataulut on vahvistettu samoja peri-    hidastuminen, onko puheena olevia aikatauluja
16046: aatteita noudattaen kuin muillakin vastaavilla      tarkistettava ja millä tavoin.
16047: tieosuuksilla. Tällöin on otettu huomioon muun
16048:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1978.
16049: 
16050:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
16051:                                               N:o 97                                              3
16052: 
16053: 
16054: 
16055: 
16056:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
16057: 
16058:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        ningar skall kunna köras enligt de fastställda
16059: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       tidtabellerna. Då det är fråga om snahhturer,
16060: av den 28 fehruari 1978 till vederhörande med-      vilka är avsedda som snahha förhindelser mellan
16061: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     större orter, kan onödigt långsamma tidtabeller
16062: av riksdagsman Oili Suomi m.fl. ställda spörs-      med långa pauser inte fastställas utan att kol-
16063: mål nr 97:                                          lektivtrafikens servicenivå hlir lidande.
16064:                                                        I fråga om tidtahellerna för snahhturerna
16065:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       mellan Aho och Helsingfors har det, vid sidan
16066:        att justera tidtahellerna för snahhturerna   om de i spörsmålets motivering nämnda önske-
16067:        i husstrafiken mellan Aho och Helsing-       målen, frarnförts krav också i annan riktning.
16068:        fors så, att trafiksäkerhetens krav samt     Enligt en del personers mening borde man på
16069:        chaufförernas och passagerarnas åsikter      denna förhindelsesträcka inte alls hålla någon
16070:        beaktas?                                     längre paus.
16071:                                                        Regeringen kommer, med heaktande av de i
16072:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       spörsmålet framlagda omständigheterna och
16073: samt anföra följande:                               andra i saken framförda åsikter samt den retar-
16074:    Tidtahellerna för snahhturerna mellan Aho        dation i fråga om trafikens smidighet, som even-
16075: och Helsingfors har fastställts med iakttagande     tuellt har förorsakats av det ökade fordonsbe-
16076: av samma principer som på andra motsvarande         ståndet i samverkan med andra faktorer, att
16077: vägavsnitt. Härvid har man hl.a. heaktat, att       utreda huruvida ifrågavarande tidtaheller hör
16078: turerna med iakttagande av hastighetshegräns-       justeras och på vilket sätt detta hör ske.
16079:      Helsingfors den 7 april 1978.
16080: 
16081:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
16082:                                              1978 vp.
16083: 
16084: Kirjallinen kysymys n:o 98.
16085: 
16086: 
16087: 
16088: 
16089:                                  Suomi ym.: Asevelvollisten opintolainojen korkosuoritusten mak-
16090:                                      sulykkäyksistä.
16091: 
16092: 
16093:                         E du sk u n n a n   H e r r a P u he m i e h e 11 e.
16094:    Varusmiespalvelustaan suorittaville ja hei-        Lainan korot määriteflään varusmiehen
16095: dän perheilleen on tul1ut eteen suuria talou-      "omiksi" veloiksi, joihin ei valtion taholta
16096: dellisia vaikeuksia, kun pankeilta on annettu      myönnetä avustusta sotilaspalveluksenkaan ai-
16097: maksumääräykset opintolainojen korkojen ly-        kana, ei varusmiehelle itselleen eikä hänen
16098: hentämisistä. Maksulykkäyksiä ei ole annettu       perheelleen. Nyt kuitenkin asevelvollisten per-
16099: ja sosiaalitoimistot eivät ole suostuneet anta-    heet - useimmiten näillä on my6s pieniä lap-
16100: maan avustuksia ko. tarkoituksiin, koska mi-       sia - joutuvat vaikeuksiin korkojen maksu-
16101: nisteriö on kehottanut varusmiehiä huolehti-       määräysten vuoksi. Valtion pitäisi mitä kiireim-
16102: maan korkosuorituksista ennen armeijan pal-        miten korjata em. epäkohta ja antaa ohjeet
16103: velukseen astumista.                               valtion tukemien opintolainojen korkomaksu-
16104:    Useimmat varusmiehet ovat opintojensa           jen lykkäyksestä sitä tarvitseville varusmiehille.
16105: päättymisen jälkeen olleet vasta lyhyen ajan          Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
16106: tai ei ollenkaan tuotannollisessa työssä, monet    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi~
16107: heistä ovat perustaneet perheen, jonka vaati-      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16108: mat päivittäiset menot on :suoritettava, joten     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16109: varoja ei ole kertynyt opiskeluaikaisten meno-
16110: jen suorittamiseen näin lyhyellä ajalla. Minis-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
16111: teriön antamia ohjeita lainojen korkojen mak-             siin valtion tukemien opintolainojen
16112: samisesta ennen armeijaan astumista on myös               korkosuoritusten maksulykkäysten «i.
16113: edellä mainittujen syiden vuoksi useissa tapauk-          kaaosaarniseksi asevelvollisuuttaan suo-
16114: sissa vaikea noudattaa.                                   rittaville varusmiehille?
16115:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1978.
16116: 
16117:          Oili Suomi                   E.-J. Tennilä                  Marjatta Mattsson
16118:          Taisto Sinisalo              Aarne Koskinen                 Heimo Rekonen
16119:                                       Ensio Laine
16120: 
16121: 
16122: 
16123: 
16124: 087800337X
16125: 2                                           1978 vp.
16126: 
16127: 
16128: 
16129: 
16130:                        Eduskunnan           H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16131: 
16132:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 :momentissa    suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen laina
16133: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      valmistumisajankohtana oli vuonna 1976 noin
16134: olette 28 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn         20 000 markkaa. Tämän lainan vuotuinen korko
16135: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       4,25 prosentin mukaan on 850 markkaa eli
16136: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      puolivuosittain 425 markkaa.
16137: edustaja Oili Suomen ym. näin kuuluvasta kir-         Osa opiskelijoista suorittaa varusmiespalve-
16138: jallisesta kysymyksestä n:o 98:                    luksensa kesken opintojen. Heidän kohda11aan
16139:                                                    varusmiespalve1uksen suorittaminen ei yleensä
16140:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     vaikuta opintolainan ehtoihin, joten varusmies-
16141:        siin valtion tukemien opintolainojen        palvelusaika lisää vastaavasti korkotuen maksu-
16142:        ikorkosuoritusten maksu1yikkäy:sten ai~     aikaa ja siirtää myös lyhennysten a1ka~tnista
16143:        kaaosaarniseksi aseve1vollisuuttaan suo:    vastaavasti.
16144:        rittaville varusmiehille?                      Varusmiesaikana eraantyvien opintolainan
16145:                                                    lyhennysten lykkäyksistä voi lainansaaja neu-
16146:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      votella pankkinsa kanssa. Kokemusten mukaan
16147: vasti seuraavaa:                                   opintolainan lyhennysmenettely on jo täll.ä
16148:    Va1tion takaamien opintolainojen korot          hetkellä tyydyttävä.
16149: erääntyvät vuosittain syyskuussa ja maalis-           Valtion opintotukikeskus on yhteistyössä
16150: kuussa. Asevelvollisuuttaan suorittava henki1ö     Pääesikunnan kanssa selvittänyt varusmiesai-
16151: joutuu maksamaan varusmiespalvelusaikana           kana erääntyvien korkojen määrää ja yleisyyttä.
16152: yleensä kahdet erääntyneet korot. Tutkinnon        Muutama vuosi sitten arvioitiin näitä tapauk~
16153: suorittaneiden keskimääräinen opintolaina oli      sia olevan noin 10 prosenttia varusmiesten
16154: vuonna 1976 valimistuneiTia noin 10 000 mark-      määrästä. Tuolloin ei pidetty tarkoituksenpm-
16155: kaa. Kok:onaislainoitus on noussut noin 20         kaisena erillist:oimenpiteisiin ryhtymistä korko-
16156: prosentil1a vuosittain. Kun opintolainoista mak-   jen ma'ksujärj,estelyissä varusmiesaikana. Suh-
16157: setaan pääsääntöisesti korkohyvitystä 1 1;2-2      teellinen osuus on viime vuosien aikana ilmei-
16158: vuoden ajan opintojen päättymisen jälkeenkin,      sesti noussut opintolainoituksen laajentumisen
16159: jää tutkinnon jälkeen välittömästi varusmies-      takia. Hal1ituksen tarkoituksena on hankkia
16160: palve1usta suorittavan henkilön maksettavaksi      ajan tasalla olevat tiedot tämän hetken tilan-
16161: 4,25 prosentin korko. Keskimääräisesti korko-      teesta ja tehdä niiden pohjalta tarvittaessa
16162: rasitus ei näin ollen nouse kovin suureksi. On     ehdotukset esiintyvien epäkohtien korjaami-
16163: kuitenkin todettava, että korkeakoulututkinnon     seksi.
16164:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1978.
16165: 
16166:                                                                     Opetusministeri Jaakko Itälä
16167:                                              N:o 98                                               3
16168: 
16169: 
16170: 
16171: 
16172:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16173: 
16174:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       4,25 procent 850 mark, eller per ha:lvår 425
16175: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      mark.
16176: av den 28 februari 1978 tili vederbörande             En del studerande avtjänar sin värnplikt
16177: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-     under studietiden. Fullgörandet av värnplikten
16178: jande av dksdagsman Oili Suomi m. fl. stiNlda      påverkar [ allmänhet inte för deras del vill-
16179: spörsmal nr 98:                                    koren för studielånet, och värnpliktstiden ökar
16180:                                                    då på motsvarande sätt tiden för utbeta!lningen
16181:           Har Regeringen för avsrkt att vidta      av räntestöd och uppskjuter likaså inledandet
16182:        åtgärder i syfte att för beväringar som     av amorteringarna.
16183:        avtjänar sin värnplikt åstadkomma an-          En låntagare kan med sin ban!k rådgöra om
16184:        stånd med betalningarna för erläggande      uppskjutande av amorteringar på studielån,
16185:        av ränta på av staten stödda studielån?     som förfaller tili betalning under bevärings-
16186:                                                    tiden. Enligt de erfarenheter man fått är för-
16187:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      farandet vid amortering av studielån redan för
16188: samt anföra följande:                              närvarande tillfredsstätlande.
16189:    Räntorna på de av staten garanterade stu-          Statens studiestödscentral har i samarbete
16190: dielånen förfaller årligen dll betalning i sep-    med Huvudstaben utrett beloppet av de räntor
16191: tember och mars. En person som avtjänar sin        som under beväringstiden förfaller til!l betal-
16192: värnplikt måste i :illmänhet under den tid         ning och deras förekomst. För några år sedan
16193: han tjänstgör som beväring två gånger betala       beräknade man, att sådana fall förekom bland
16194: räntor som förfa1ler 'tili betalning. Bland dem    ca 10 procent av beväringarna. Det ansågs då
16195: som år 1976 avlade sin examen var det genom-       inte vara ändamålsenligt att under bevärings-
16196: snittliga studielånet ca 10 000 mark. Den to-      tiden vidta några speciella åtgärder i fråga om
16197: tala 1ånesumman har årligen stig1t med ca 20       arrangemangen för betalning av räntorna. Den
16198: procent. Då räntegottgörelse för studielånen i     relativa andelen bland beväringarna har under
16199: regel betalas ännu 1 'h-2 år efter det studier-    de senaste åren tydligen siigit på grund av att
16200: na avs1utats, måste en person som omedelbart       studielån har givits i större utsträckning. Rege-
16201: efter examen avtjänar sin värnplikt betala en      ringen har för avsikt att införskaffa aktuella
16202: ränta på 4,25 procent. Det bör dock konstate-      uppgifter om den nuvarande situationen och
16203: ras, att det genomsnittliga lånet för personer     att på basen av dem vid behov framlägga
16204: som av'lagt en högskoleexamen år 1976 vid          förslag för att korrigera förekommande miss-
16205: den tidpunkt då examen avlades var ca 20 000       förhållanden.
16206: mark. Den årliga räntan för detta lån är enligt
16207:      Helsingfors den 7 april 1978.
16208: 
16209:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä
16210:                                              1978- vp.
16211: 
16212: Kirjallinen kysymys n:o 99.
16213: 
16214: 
16215: 
16216: 
16217:                                  Sinisalo: Svetogorskin kombinaatin laajennusvaiheen toteutta-
16218:                                      misesta.
16219: 
16220: 
16221:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16222: 
16223:    Syyskuussa 1975 allekirjoitettiin urakkasopi-       Tiettävästi neuvotteluja kolmannesta vaihees-
16224: mus neuvostoliittolaisen Svetogorsk-kombinaa-       ta on jo käytykin. Niitä olisi kuitenkin nopeu-
16225: tin laajennushankkeen toisesta vaiheesta neuvos-    tettava niin, että työttömyydestä johtuvat haitat
16226: toliittolaisten rakennuttajien ja suomalaisen       muodostuisivat Imatran seudun rakennustyöläi-
16227: Finn-Stroi Oy:n kesken. Sopimukseen kuuluva         sille mahdollisimman vähäisiksi. Toivottavaa
16228: asetaattiselluloosatehtaan, lämpövoimalan, käyt-    tietenkin olisi, että kolmannen vaiheen toteut-
16229: töveden puhdistamon ja puun vastaanotto- ja         tamiseen voitaisiin ryhtyä välittömästi toisen
16230: varastointikeskuksen rakentaminen alkaa olla        vaiheen valmistuttua.
16231: loppuvaiheessaan. Toinen vaihe saataneen lo-            Vaikka neuvotteluj>a käydäänkin nytkin suo-
16232: pullisesti valmiiksi syksyllä 1978.                 malaistaholta Finn-Stroi -yhtiön toimesta, vaadi-
16233:    Svetogorskin laajennustyö, ja viimeksi tämä      taan asiassa myös valtiollisen tason toimia. Eri-
16234: toinen rakennusvaihe, on muodostunut tär-           tyisesti nyt olisi valtiovallan puolelta ryhdyttävä
16235: keäksi työttömyyttä lieventäväksi tekijäksi         toimenpiteisiin, joilla neuvottelujen myönteistä
16236: Imatran seudulla ja koko Kaakkois-Suomessa.         tulosta voitaisiin jouduttaa.
16237: Nyt kuitenkin työntekijämäärä on jo ohittanut           Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
16238: suurimman määränsä ja vähenee jatkuvasti.           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
16239: Työttömiksi joutuneiden rakennustyöläisten on       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
16240: erittäin vaikea saada muuta työtä. He joutuvat      raavan kysymyksen:
16241: useimmiten työttömiksi.
16242:    Tämäkin rakennusyhteistyökohde on antanut                  Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
16243: niin runsaasti myönteisiä kokemuksia, että ylei-            ryhtynyt vauhdittaakseen Svetogorskin
16244: sesti odotetaan suunnitelmien mukaisen Sveto-               kombinaatin laajennustöiden kolmannen
16245: gorsk-kombinaatin laajennustöiden voivan jat-               vaiheen toteuttamisesta suomalais-neu-
16246: kua suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä.            vostoliittolaisena yhteistyönä käytäviä
16247: Tästä ovat neuvostoliittolaiset valtiomiehet an-            neuvotteluja?
16248:  taneet myönteisiä lausuntojakin.
16249:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1978.
16250: 
16251:                                           Taisto Sinisalo
16252: 
16253: 
16254: 
16255: 
16256: 0878003711
16257: 2                                            19.78 vp.
16258: 
16259: 
16260: 
16261: 
16262:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16263: 
16264:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sena tutkia yhteistyömahdollisuuks1a myös
16265: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vastaisuudessa.
16266: olette 28 päivänä helmikuuta 1978 päivätyn             Kysymys yhteistyöstä Svetogorskin selluloosa-
16267: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ja paperitehtaan kolmannen vaiheen rakentami-
16268: kanslialle valtioneuvoston .asianomaisen jäsenen    sessa oli esillä Pysyvän suomalais-neuvostoliitto-
16269: tietoon saatettavaksi jäljennöksen edustaja Sini-   laisen hallitustenvälisen taloudellisen yhteistyö-
16270: salon näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä    komission 18. yhteiskokouksessa 28. 11.-1.
16271: n:o 99:                                             12. 1977. Tällöin komissio suositteli, että Osa-
16272:                                                     puolten vastaavat elimet tutkisivat yhteistyön
16273:          Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on     edellytyksiä Svetogorskin selluloosa- ja paperi-
16274:        ryhtynyt vauhdittaakseen Svetogorskin        tehtaan kolmannen vaiheen rakentamisessa.
16275:        kombinaatin laajennustöiden kolmannen        Neuvostoliitto on ilmoittanut suhtautuvansa pe-
16276:        vaiheen toteuttamisesta suomalais-neu-       riaatteessa myönteisesti hankkeen toteuttami-
16277:        vostoliittolaisena yhteistyönä käytäviä      seen suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä.
16278:        neuvotteluja?                                   Tällä hetkellä ei ole käytettävissä tarkkoja
16279:                                                     tietoja siitä mitä kohteita neuvostoliittolaisella
16280:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tilaajalla on tarkoitus sisällyttää kolmanteen vai-
16281: vasti seuraavaa:                                    heeseen. Koska hankkeen lopullinen lajuus on
16282:    Svetogorskin selluloosa- ja paperitehtaan toi-   vielä määrittelemättä, ei ole voitu aloittaa kon-
16283: sen vaiheen rakentamisyhteistyötä koskeva Suo-      kreettisia neuvotteluja rakennusurakan toteutta-
16284: men Tasavallan ja SNTL:n hallitusten välinen        misesta. Eräistä Svetogorskin kolmanteen vai-
16285: pöytäkirja allekirjoitettiin samanaikaisesti yri-   heeseen sisältyvistä kone- ja laitetoimituksista
16286: tystason urakkasopimuksen kanssa 1 p:nä syys-       on sen sijaan yritystasolla jo käyty alustavia
16287: kuuta 1975. Rakennustyöt ovat edistyneet sovi-      teknisiä neuvotteluja.
16288: tun aikataulun mukaisesti ja ne on tarkoitus           Suomalaiset yritykset ovat valmiit aloittamaan
16289: saada pääosiltaan päätökseen kuluvan vuoden         Svetogorskin kolmannen rakennusvaiheen neu-
16290: loppuun mennessä.                                   vottelut heti kun Neuvostoliiton osapuoli katsoo
16291:    Vuoteen 1990 ulottuvassa pitkän ajanjakson       olevansa valmis siihen. Tilanteen kehitystä seu-
16292: ohjelmassa on Svetogorskin selluloosa- ja pape-     rataan jatkuvasti tarkasti Suomalais-neuvostoliit-
16293: ritehtaan laajentaminen mainittu kohteena, jon-     tolaisessa taloudellisessa yhteistyökomissiossa.
16294: ka osalta Osapuolet pitävät tarkoituksenmukai-
16295:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1978.
16296: 
16297:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
16298:                                               N:o 99                                                   3
16299: 
16300: 
16301: 
16302: 
16303:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
16304: 
16305:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Frågan om samarbete vid byggandet av det
16306: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       tredje skedet av cellulosa- och pappersfabriken
16307: av den 28 februari 1978 tili vederbörande med-      i Svetogorsk behandlades vid det 18. gemen-
16308: lem av statsrådet för avgivande av svar översänt    samma mötet för den Permanenta finsk-sovje-
16309: avskrift av följande av riksdagsman Sinisalo        tiska regeringarna emellan bildade ekonomiska
16310: undertecknade spörsmål nr 99:                       samarbetskommissionen. Vid detta tillfälle re-
16311:                                                     kommenderade kommissionen, att Parternas an-
16312:           Hurudana åtgärder har Regeringen          svariga organ skulle undersöka förutsättningarna
16313:        vidtagit för att påskynda de pågående        för samarbete vid byggandet av det tredje skedet
16314:        förhandlingarna om att förverkliga det       av cellulosa- och pappersfabriken i Svetogorsk.
16315:        tredje skedet av Svetogorsk-kombinatet       Sovjetunionen har meddelat att man i princip
16316:        i samarbete mellan Finland och Sovjet-       förhåller sig positivt tili att förverkliga projektet
16317:        unionen?                                     i samarbete mellan Finland och Sovjetunionen.
16318:                                                        Vid detta tillfälle står ej exakta uppgifter tili
16319:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       förfogande om vilka objekt den sovjetiska bestäl-
16320: samt anföra följande:                               laren kommer att inbegripa i det tredje skedet.
16321:    Protokollet över samarbete i fråga om byg-       Då projektets slutliga storlek ännu är odefinie-
16322: gandet av det andra skedet av cellulosa- och        rad har det ej varit möjligt att påbörja konkreta
16323: pappersfabriken i Svetogorsk mellan Finlands        förhandlingar om att förverkliga byggnadsarbe-
16324: och SRRF:s regeringar undertecknades samtidigt      tet. Man har däremot på företagsnivå redan fört
16325: med entreprenadsavtalet på företagsnivå den 1       preliminära tekniska förhandlingar om vissa
16326: september 1975. Byggnadsarbetena har fram-          maskin- och anläggningsleveranser som ingår i
16327: skridit enligt den överenskomna tidtabellen och     det tredje skedet av Svetogorsk.
16328: det är meningen att i stort sett få dem slutförda      De finska företagen är beredda att påbörja
16329: inom utgången av detta år.                          förhandlingarna om det tredje byggnadsskedet av
16330:    I långtidsprogrammet fram tili år 1990 har       Svetogorsk genast då den sovjetiska parten anser
16331: utvidgandet av cellulosa- och pappersfabriken i     sig vara beredd därtill. Den finsk-sovjetiska eko-
16332: Svetogorsk nämnts som ett objekt, i fråga om        nomiska samarbetskommissionen följer hela
16333: vilket Parterna anser det ändamålsenligt att        tiden noga med utvecklingen av läget.
16334: undersöka samarbetsmöjligheterna även i fram-
16335: tiden.
16336:      Helsingfors den 12 april 1978.
16337: 
16338:                                                     Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
16339:                                                           1978 vp';
16340: 
16341: Kirjallinen kysymys n:o 100.
16342: 
16343: 
16344: 
16345: 
16346:                                          Mikkola ym.: Investointirahaston varoista myönnettävien laino-
16347:                                             jen soveltamisalan laajentamisesta.
16348: 
16349: 
16350:                               Edl,J.skunn~n .Herr~.·· :J;Iu}:le_P1-i€!helle~
16351: 
16352: ; :Valtion investointirahaston varoista myön;.                  teollisuuskiinteistöjä kannattavampi .yaihtoehtb,
16353: nettävien lainojen yleisistä ehdoista annetun ·vai.             .• ·Pienteollisuuskiinteistöjen råkentaji:na voi~
16354:  tieneuvoston päätöksen ( 423/?5) 1. §:n n;lU·                  vat toimia kunnat ja yrittäjillä tulisi olla mfth>.
16355: .kaan lainoja· .myönnetään ·"taloudellisesti kan-               dollisuus -pitkäaikaisen sopimuksen ptijtteissa
16356: nattavan, toiminnan -edellytykset omaaville yri-                lunastaa vuoktaamansa tilat .itselleen.          . .::c:i
16357: -tyksille sellltisten valtion· .investointirahastosta               Yhtenäisillä rakennusprojekteilla s_aavutettai·
16358:  annetun lain< {7 4/75) .1 -§: ssä tarkoitetwjen                siin ·'huomattavia kustannussäastojä sekä raken-
16359: ,tuotannollisten . investointien · rahoittamiseksi~              nusteknillisissä että tontti-, liikennejärjestely-
16360:  jotka , edi!!tävät vaihtotaseen · tasapainottamista!,          ja LVI-ratkaisuissa: Nämä säästöt voisivat olla
16361:  energian säästöä, energiamotannon kehittämis~                  merkittäviä tekijöitä helpotettaessa · •· pienten
16362: tä; .tuottavuuden ··kohottamista: tai umden tuo~                teollisten yritysten pääsyä asianrrii.}kaisiin tuo-
16363:  tantotekniikan · käyttöönottamista''. -                         tllntotiloihin;i •.  · · ·      - ··· ·   ·
16364:    -•. M y.öi:mettäessä -lainaa' valtion investointirahas-          Investointirahaston lainoja ta-rvittaisiin kii-
16365:  tosta on lain (74/75) 4 _§;n.tulkinta.ollut;·seh-               reellisimmiri em. kohteisiin niille kunnille, jot·
16366:  lainen,· että·.lainan. saajan ·on .oltava teollista            ka· yiim(,: vUoSina ovat joutuneet eniten luovut-
16367:   toimintaa harjoittava •yritys. Siten on ·lainan· saa;         tamaan teollisuusyrityksiään kehitysalueille.
16368:  jien joukosdt .karsittu._pois:kauppa ja muut paJ.;.            ·Esiin. Hämeen läänin aliieelta on vuosina 1966
16369:  ;velueUnk:einot. sekä ~llaiset ·pienyritykset~ joi~            ~76 ·siirtynyt 64 yritysi:c:;n investoiritia •kehitys-
16370:  den, pienuu.desta tai V3rhaisesta- kehicysvaihees·             alueille.·"'         ·        ·       ··    · · ··    '
16371:   ta johtuva alhainen taloudellinen kantokyky ja                  Edellä mainittuun ja .valtiop!iiväjätjestyksen
16372:  usein myÖs ·.riihäinättömä.t vakuudet asettavat                37 §:n 1.mornenttiin vjitaten ,esitämme vlt.l#o-
16373:  nelainansaantirajojen ulkopuolelle. • :.·-: . ' '              neuv6st6n· asiarioniåisen-' jäseneri''. vastatiav~ksi
16374:  < Näitten yritysten. ongelmat .. liitt~ät nioni:isti           se~raavan kysymyksen:                            ·:::':V
16375:  toimitiloihin. ·Yritykset toimivat useiri puutteel~
16376:  lisissa, · epätarkoituksenmukaisissa .ja.,.·monesti                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus -aikQ0
16377:   työsuojelullisesti ·. epäkelvoissa .tiloissa, .joissa· t~                .ryhtyä · :valtion investointir-ahaston ~
16378:  hokas työskentely: ja :työllistämisen· mahdolli;                           roista myönnettävien . lainojen y'lersistä
16379:   suudet ovat hyvin: rajoitetut. . .            · ' ·' · . .                ehdoista :annetun valtion~uvoston · p(iä.;.
16380:        Kuitenkin innovaatiokykyiselle ja :nopeat työl~                      töksen' täydentämiseksi siten; että ; tuen
16381:   listämisen .. .edellytykSet: o-maavalle · · teOlliselle                   piiriin Ruuluisivat myös ·sellaiset- kåui
16382:   pienyritystoiminnalle tulisihopeasti l.U:oda·edel-                       ~pan :ja muidert palveluelinkeinojen inves~
16383:   lytyksel; kasvukynnyksierisä ylittämiseen' aita:.             ·.. - . · toinnit, jöth ·merkitsevät .'fuöttavutiddi
16384:   malla se. keskeisesti investointirahaStosta :lainöi;                 . . kohottamista tai . enei:giari ·.· sliäst-ÖW ny.:
16385:   tuksen piiriin. . ·_·. ·.       .            . ·.                      . kyisen- lain tarkoittamassa mieles!iii;. $~
16386:   , ·· Moniyrityshalli :tai,· pienteollisuustalo järke.                     kä .sellaiset teollisuustalo-osakeyhtiöfi
16387:   västi-,harkittuine:-~teiskäyttötiloineen: . :ja'"-p:tl:-                . joihin-sijoittuvat yritykset täyttävät; I'a.t;.
16388:   veluksineen on mielestämme sekä pienyritysten                             nojeh myöntämiselle · nykyisessä laisså
16389:   itsensä että koko kansantalouden kannalta omia                            asetetut ehdot?.          ·          .· .... ~. ;:~,:~
16390:                                                ·:   ~\-
16391: 
16392: 
16393:       . f{elslUgis&~ J nä~väriä maaliskuuta 19.78·:·
16394:                                                            •.   · .. ':/.:.1'.·-
16395:     : ·;: •. Saara Mikkola.. :~-~~ .•     ... :..:Erkki; Pystynen                        Ulla Puolanne
16396:  0878003722
16397: 2                                                1978vp.
16398: 
16399: 
16400: 
16401: 
16402:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16403: 
16404:     V aitiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1. niofuentissa ·.      Lainoitettavista investoinneista on lisäksi an-
16405: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            nettu yksityiskohtaisempia määräyksiä rahaston
16406: ~ette 1 päivänä maaliskuuta. "1978 päivätyn              sijoitussuunnitelmien vahvistamisen yhteydessä
16407: tirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             varojen käytöstä annetuissa tarkemmissa mää-
16408: -.sianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan·           räyksissä.                     ·
16409: edustaja Saara Mikkolan ym. näin kuuluvasta                 Investointirahaston lainanantaa koskevissa
16410: kirjallisesta kysymyksestä n:o 100:                      määräyksissä on pienteollisuuden erityisalasuh-
16411:                                                          teet otettu huomioon siten, että .pienteollisuu-
16412:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          delle lainat. myönnetään markk.amääräisinä lai-
16413:         ryhtyä valtion investointirahaston va-           noina, kun muihin tarkoituksiin myönnettävistä
16414:        .roista myönnettävien lainojen yleisistä          lainoista on myönnettävä vähintään puolet va-
16415:         ehdoista annetun valtioneuvoston pää-            luuttamääräisinä. Pienteollisuuden lainoista saa-
16416:         töksen täydentämiseksi siten, että tuen          daan valtioneuvoston määräämissä raJoissa
16417:         piiriin kuuluisivat myös sellaiset kau-          myöntää osa käypää korkoa alenunallakin korol-
16418:         pan ja muiden palveluelinkeinojen inves-         la. Yleisehtojen mukaan pienteollisuudeksi lue-
16419:         toinnit, jotka merkitsevät tuottavuuden          taan sellainen yritys, jooka liikevaihto on enin•
16420:         kohottamista tai energian säästöä ny-            tään 15 miljoonaa markkaa vuodessa. Pienteolli-
16421:         kyisen .lain tarkoittamassa mielessä, se-        suuteen rinnastetaan myös muuta tuotannollis•
16422:         kä sellaiset teollisuustalo-osakeyhtiöt,         ta toimintaa harjoittavat yritykset, kuten kalan·
16423:         joihin sijoittuvat yritykset täyttävät lai-      viljelylaitokset, turkis-. ja ·kasvitarhat, joiden
16424:         nojen myöntämiselle nykyisessä laissa            vuotuinen liikevaihto ei yl:tä 15 miljoonan mar-
16425:         asetetut ehdot?                                  kan rajaa.
16426:                                                             Huomioonottaen investointirahastolle asetetut
16427: i. Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tavoitteet rahaston varoista rahoitetaan lähinnä
16428:  vasti seuraavaa:                                        sellaisia teollisuusrakennus-, kone- ja laiteinves-
16429:     Valtion investointirahastosta annetun lain           tointeja, jotka ensisijaisesti tähtäävät tuotanto-
16430: H4/75) 1 §:n mukaan rahasto on perustettu                kapasiteetin laajentamiseen tai yrityksen tuot-
16431: .taloudellista kasvua alueellisesti tasapuolisesti       tavuuden kohottamiseen. Rahastoa koskevat
16432: ~tävien, kansainvälistä kilpailukykyä paran-             säännökset ja määräy~et eivät kuitenkaan estä
16433: .tavien tai työllisyyden turvaamiseksi ja tulota-        rahoittamasta myös kaupan ja muiden palvdu-
16434: $Ott parantamiseksi tarpeellisten tuotannollisten        elinkeinojen investointeja, jos ne täyttävät tuo-
16435: investointien rahoittamiseksi. Valtion investoin-        tannollisille investoinneille asetettavat vaati-
16436: tirahaston varoista myönnettävien lainojen ylei-         mukset ja mikäli lairian myöntämisen edelly-
16437: ~Sistä ehdoista annetun valtioneuvoston päätök-          tykset ovat muutoinkin olemassa. ·Käytännös-
16438: sen ( 423/75) 1 §:ssä määrätään, että rahaston           sä tällaisiin investointeihin onkin myönnetty ra•
16439: ~aroista myönnetään lainoja taloudellisesti kau-         haston varoista lainoja. Rahaston toiminnan laa~
16440: pattavan toiminnan edellytykset omaaville yri-           jentamiseen käsittämään palveluelinkeinojen
16441: tyksille erityisesti sellaisten mainitun lain 1          muita kuin tuotannollisia investointeja ei ole
16442: S.:ssä tarkoitettujen tuotannollisten investoin-         aihetta.
16443:  tien rahoittamiseksi, jotka edistävät vaihtota-            Nykyisten säännösten ja määräysten on kat·
16444: seen tasapainottamista, energian säästöä, ener-          sottu estävän. lainan myöntämisen investointi-
16445: giatuotannon kehittämistä, tuottavuuden kohot-           rahaston varoista sellaiselle kysymyksessä tar-
16446:  tamista tai uuden tuotantotekniikan käyttöön-           koitetulle kiinteistöyhtiölle, joka ei itse har-
16447: ottamista.                                               joita· tuotannollista toimhltia, vaan joka ainoas-
16448:                                              N:o 100
16449: 
16450: taan vuokraa omistamiaan tuotannollisia tiloja      jina ovat lain soveltamisalaan kuuluvien yritys-
16451: yrittäjille. Valtion investointirahaston toimiala   ten toimintaa palvelemaan tarkoitetut kiinteis-
16452: on tältä osin ollut yhdenmukainen myös valtion-     töyritykset, kuitenkin vain poikkeustapauksissa
16453: takausten myöntämismahdollisuuksien kanssa.         jos niiden omistajina ovat muut kuin lain sovel-
16454:    Eduskunnassa on käsiteltävänä lakiesitys         tamisalaan kuuluvat yritystoiminnan harjoitta-
16455: pienteollisuuden ja keskisuuren teollisuuden se-    jat. Valtiovarainministeriön tarkoituksena on sel-
16456: kä eräiden muiden elinkeinoalojen valtiontakauk-    vittää, tulisiko vastaava soveltamisalan laajen-
16457: sista annetun lain muuttamiseksi siten, että val-   nus tehdä myös valtion investointirahaston lai-
16458: tiontakaus voidaan antaa luotoille, joiden saa-     nanautoa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.
16459:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1978.
16460: 
16461:                                                                  Valtiovarainministeri Paul Paavel-4
16462:                                                                                                     .i
16463:                                                1~78.vp;
16464: 
16465: 
16466: 
16467: 
16468:  z·.
16469: 
16470: 
16471:                            T i 11 R i k s d a g e n s 'H e r r T a 1 m a n.
16472: _i_>
16473: 
16474:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         samband med fastställandet av fondens inves-
16475: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         terirtgsplåner' i de noggrannare bestämmelserna
16476: av den 1 mars 1978 tili vederbörande medlem           om användningen av medien.
16477: ·a\f:<statsrådet översänt avskrift av följande av        I bestämmelserna om investeringsfondens ut-
16478: riksdagsman Saara Mikkola m. fl. ställda spörs-       låning har småindustrins speciella förhållanden
16479:  mål nr 100:                                          beaktats sålunda, att lånen tili småindustrin
16480:                                                       beviljas såsom lån att betalas i markbelopp,
16481:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             medan minst hälften av de lån som beviljas för
16482:        vidta för att komplettera statsrådets be-      andra ändamål skall beviljas såsom lån att be-
16483:        slut om de allmänna vilikoren för lån          talas i valutabelopp. Av lånen tili småindustrin
16484:        som beviljas av statens investerings-          får, inom av statsrådet bestämda gränser, en
16485:        fonds medel sålunda, att berättigade tili      del beviljas mot ränta som är t.o.m. lägre än
16486:        stöd skulle vara även sådana investe-          gängse ränta. Som småindustri betraktas enligt
16487:        ringar inom handeln och andra service-         de allmänna vilikoren ett företag, vars årsom·
16488:        näringar, vilka bidrar tili att höja pro-      sättning är högst 15 milj. mk. Med småindustri
16489:        duktiviteten eller tili att inbespara energi   jämställs också företag som utövar annan pro-
16490:        i den bemärkelse som åsyftas i gällande        duktiv verksamhet, såsom fiskodlingsanstalter,
16491:        lag, samt sådana industribyggnadsaktie-        pälsdjursfarmer och trädgårdar, vilkas årsom-
16492:        bolag, tiH vilka företag som enligt            sättning inte överstiger 15 milj. mk.
16493:        gällande lag uppfyller villkoren för att          Med beaktande av de mål, som uppställts för
16494:        er:hålla lån, är f·örlagda?                    investeringsfonden, finansieras med fondens
16495:                                                       medel närmast sådana industribyggnads-, maskin-
16496:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         och anläggningsinvesteringar, som i första hand
16497: samt anföra följande:                                 tar sikte på att utvidga produktionskapaciteten
16498:    Enligt 1 § lagen om statens investerings-          ellet höja företagets produktivitet. Stadgandena
16499: fond ( 74/7 5) har investeringsfonden grundats        och bestämmelserna om fonden hindrar dock
16500: för finansiering av sådana investeringar för          inte att också handelns och övriga servicenä-
16501: produktion, vilka på ett jämlikt sätt regionalt       ringars investeringar finansieras, såframt dessa
16502: främjar den ekonomiska tiliväxten, förbättrar         uppfyller de krav som ställs på produktionsin-
16503: den internationella konkurrenskraften ellet är        vesteringar, och såframt förutsättningar för be-
16504: erforderliga för tryggande av sysselsättningen        viljande av lån också eljest föreligger. I prak-
16505: och förbättrande av inkomstnivån. I 1 § stats-        tiken har lån också beviljats av fondens medel
16506: rådets beslut om de allmänna villkoren för lån        för sådana investeringar. Det föreligger inga
16507: som beviljas av statens investeringsfonds medel       skäl för att utvidga fondens verksamhet tili
16508: ( 423/75) bestäms, att lån av fondens medel           att omfatta andra servicenäringsinvesteringar
16509: beviljas företag som har förutsättningar för          än produktionsinvesteringar.
16510: ekonomiskt lönsam verksamhet, speciellt för              Gällande stadganden och bestämmelser har
16511: finansiering av sådana i lagens 1 § avsedda in-       ansetts hindra, att lån av investeringsfondens
16512: vesteringar för produktion, vilka främjar ut-         medel beviljas sådana i spörsmålet avsedda fas-
16513: jämningen av bytesbalansen, inbesparingen av          tighetsbolag, som inte själva utövar produktiv
16514: energi, ett utvecklande av energiproduktionen,        verksamhet utan endast hyr ut egna produk-
16515: en höjning av produktiviteten eller införandet        tionsutrymmen tili företagare. Statens investe-
16516: av en ny produktionsteknik.                           ringsfonds verksamhetsområde har i detta av-
16517:    Mera detaljerade bestämmelser om investe-          seende kongruerat också med möjligheterna att
16518: ringar som skall belånas upptas dessutom, i           beviljas statsgarantier.
16519:                                                N:o 100
16520: 
16521:    I riksdagen behandlas en lagptoposition om         ägs av andra idkare av sådan företagsverksam-
16522: ändring av lagen om statsgarantier för småin-         het än den som hör tili lagens tillämpnings~
16523: dustri och medelstor industri samt för vissa          område. De är finansministeriets avsikt att ut-
16524: andra näringsgrenar sålunda, att statsgarantier       reda huruvida en motsvarande utvidgning av
16525: skulle kunna beviljas för krediter tili fastighets-   tillämpningsområdet borde företas också beträf-
16526: företag, vilka är avsedda att tjäna verksamheten      fande stadgandena och bestämmelserna om
16527: vid företag som hör tilllagens tillämpningsom-        statens investeringsfonds utlåning.
16528: råde, dock endast i undantagsfall om företaget
16529:       Helsingfors den 7 april 1978.
16530: 
16531:                                                                        Finansminister Paul Paavela
16532: 
16533: 
16534: 
16535: 
16536: 0878003722
16537:             1
16538: ''.   ·i'
16539:                                               1978 vP·
16540: 
16541: Kllijillinen kysymys n:o 101.
16542: 
16543: 
16544: 
16545: 
16546:                                   Mattila ym: Vähävaraisten kuritien viemäröintitöihin tarvitta-
16547:                                      vien korkotukilainojen saannin helpottamisesta.
16548: 
16549: 
16550: 
16551:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
16552: 
16553:     Vuoden 1978 alusta tuli voimaan laki luotto-     töksen mukaan lainansaantiin oikeutettuja, eivät
16554: laitosten varoista myönnettävistä eräistä korko-     voi korkotukilainaa saada sen vuoksi, ettei mi-
16555: tukilainoista (1015/77), jonka mukaan aikai-         kään lain tarkoittama luottolaitos myönnä lai-
16556: semmin yksinomaan lainat myöntäneen Posti-           naa hakijalle. Lainansaannin vaikeutuminen koh-
16557: pankin lisäksi myöskin osuuspankit, säästöpan-       distuu erityisesti taloudelliselta kantokyvyltään
16558: kit ja liikepankit voivat myöntää ko. lainoja.       heikkoihin kuntiin, jotka juuri olisivat valtion
16559: Vedenhankinta- ja viemäröintilaitteiden rakenta-     tuen tarpeessa ja joille tuki rahoitusta koskevien
16560: miseen myönnettävien korkotukilainojen hyväk-        säännösten perusteella on ensisijaisesti tarkoi-
16561: symispäätösten teko siirrettiin samalla vesihal-     tettu.
16562: litukselta maa- ja metsätalousministeriölle. Maa-       Uusi korkotukilainajärjestelmä tulee paitsi
16563: ja metsätalousministeriö on päätöksellään ( 114/     korkotukilainojen saannin myöskin muun tarvit-
16564: 78) valmistanut vedenhankinta- ja viemäröinti-       tavan rahoituksen osalta heikentämään aikai-
16565: laitteiden rakentamiseen myönnettävien korko-        sempia rahoitusmahdollisuuksia. Uusia korko-
16566: tukilainojen yleiset ehdot, jotka lainansaantia ja   tukilainoja tulevat huomattavassa määrin myön-
16567: lainaehtoja koskeviita osilta ovat yhdenmukaiset     tämään paikalliset rahalaitokset, joilta kunnat ja
16568: aikaisempien säännöksien kanssa. Korkotukilai-       yhtymät ovat tähänkin asti saaneet muuta tar-
16569: nojen takaisinmaksuaika on kuntien ja kuntain-       vittavaa lainoitusta. Myöntäessään korkotuki-
16570: liittojen osalta 10 vuotta ja muiden lainansaa-      lainan vedenhankinta- ja viemäröintilaitteiden
16571: jien osalta enintään 24 vuotta. Luottolaitokset      rakentamiseen niiden mahdollisuudet myöntää
16572: voivat periä lainoista enintään 9,75 prosentin       lainaa muuhun tarkoitukseen vastaavasti pie-
16573: koron, josta vesihallitus maksaa korkotukea niin,    menevät.
16574: että lainansaajilta perittävä korko on nykyisin         Edellä esitettyjen erityisesti kantokyvyltään
16575: 4,5 prosenttia. Oleellisin muutos lainansaajan       heikkoihin kuntiin ja yhtymiin kohdistuvien
16576: kannalta aikaisempaan verrattuna on se, että         haittatekijöiden poistamiseksi tulisi varmistaa
16577: lainansaaja joutuu jo hakemukseensa liittämään       korkotukilainojen saanti vedenhankinta- ja vie-
16578: ilmoituksen luottolaitoksesta, joka tulee mah-       märöintitöihin joko siten, että Postipankki vei-
16579: dollisesti hyväksyttävän korkotukilainan myön-       voitetaan ottamaan riittävä lainakiintiö käytet-
16580:  tämään. Kun vuotta 1978 koskevat hakemukset         täväksi erityisesti vähävaraisille kunnille ja yhty-
16581: on jätetty jo ennen uuden korkotukilainalain         mille lainojen myöntämiseen tai siten, että ote-
16582: voimaantuloa, on vesihallitus joutunut pyytä-        taan suoraan valtion vuoden 1979 tulo- ja meno-
16583:  mään em. ilmoituksen hakijoilta jälkikäteen.        arvioon määräraha vedenhankinta- ja viemäröin-
16584:  Ilmoitukset on pyydetty toimittamaan vesihalli-     tilaitteiden rakentamiseen valtion osanotosta
16585:  tukselle 28. 2. 1978 mennessä.                      eräiden maa- ja vesirakennustöiden kustannuk-
16586:     Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on        siin annetun lain ( 4 33/6 3 ) ja asetuksen ( 451/
16587:  ilmeistä, etteivät luottolaitokset ole erityisen    63) perusteella.
16588:  halukkaita myöntämään pitkäaikaisia lainoja            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
16589:  laina-aikaan ja lainojen hoidosta aiheutuviin       järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
16590:  kuluihin nähden verraten alhaisella korolla. Seu-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16591:  rauksena on, että monet lainanhakijat, jotka        vaksi seuraavan kysymyksen:
16592:  olisivat em. maa- ja metsätalousministeriön pää-
16593: 087800365U
16594: 2                                        1978 vp.
16595: 
16596:        Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin vähä-        märöintitöihin tarvittavien korkotukilai-
16597:      varaisten kuntien vedenhankinta- ja vie-       nojen saannin helpottamiseksi?
16598:     Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 1978.
16599: 
16600:             Kalevi Mattila                              Esko Pekonen
16601:             Mauno Manninen                              Pekka Vilmi
16602:             Mikko Jokela                                Veikko Pihlajamäki
16603:                                                N:o 101                                               3
16604: 
16605: 
16606: 
16607: 
16608:                          E d u s k 11 n n a p. H e r r a P q h e m i e he ll e.
16609: 
16610:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Yhdyskuntien vesihuolto- ja vesiensuojelutoi-
16611: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        menpiteiden rahoituksessa valtion osuus Qn
16612: olette kirjeellänne 1 päivältä maaliskuuta 1978      1970-luvulla ollut 9-12% investoinneista.
16613: n:o 101lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen       Merkittävimmän rahoitusmuodon .on muodosta-
16614: jäsen(,!n vastattavaksi kansanedustaja Kalevi Mat-   nut korkotukilainoitus .· edustaen tuona aikana
16615: tilan ynnä muiden tekemän seuraavan sisältöi-        7-12 %:n osuutta investoinneista.
16616: sen kysymyksen:                                         Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,
16617:                                                      tämän vuoden alussa voimaan tullut laki luotto-
16618:          Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin vähä-       laitosten varoista myönnettävistä eräistä korko-
16619:        varaisten kuntien vedenhankinta- ja vie-      tukilainoista ( 1015/77) on muuttanut korko-
16620:        märöintitöihin tarvittavien korkotukilai-     tlJkijärjestelmää. Korkotukea maksetaan edelleen
16621:        nojen saannin helpottamiseksi?                valtion varoista, mutta lainoja ei enää myönnetä
16622:                                                      pelkästään Postipankin varoista. Kunnat ja yh-
16623:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teisöt joutuvat nyt itse hankkimaan lainat käyt-
16624: vasti seuraavaa:                                     tämiltään luottolaitoksilta, minkä jälkeen maa-
16625:    Yhdyskuntien vesihuollon järjestäminen on         ja metsätalousministeriö voi hyväksyä lainat
16626: kuntien velvollisuus. Kun_yhteiskunnassa viime       korkotukeen oikeuttaviksi.
16627: vuosina tapahtuneet suuret muutokset väestön            Korkotukilainajärjestelmän muutoksen vaiku-
16628: asutuskeskuksiin siirtymisineen ovat aiheutta-       tusta ei vielä täysin tunneta, sillä hakemukset
16629: neet yhä lisääntyvää tarvetta yhteisten vesihuol-    vuoden 1978 korkotukilainojen saamiseksi tuli
16630: tolaitosten rakentamiseksi ja laajentamiseksi, on    jättää vesipiirien vesitoimistoihin jo vuoden
16631: myös valtio erityisesti 1970-luvulla tukenut         1977 elokuun loppuun mennessä, ja silloin ei
16632: yhdyskuntien vesihuoltoinvestointeja. Tämän          vielä ollut tiedossa valtion tulo- ja menoarvion
16633: tuen tarkoituksena on ollut sekä nopeuttaa vesi-     käsittelyn yhteydessä toteutettua korkotukijär-
16634: huollon järjestämistä yleensä että ennen kaikkea     jestelmän muutosta. Lainoja siis haettiin vielä
16635: poistaa eriarvoisuutta eri alueiden ja paikka-       Postipankin varoista ja haettu lainamäärä oli
16636: kuntien väliltä. Valtio on myös halunnut inves-      noin 200 miljoonaa markkaa.
16637: tointeihin osallistumalla ohjata yhdyskuntia to-        Uusi järjestelmä edellyttää hakemukseen liitet-
16638: teuttamaan sellaisia ratkaisuja, jotka pitkällä      tävän ilmoituksen luottolaitoksesta, joka tulee
16639: aikavälillä ovat edullisimpia. Valtion tuen eri-     mahdollisesti hyväksyttävän korkotukilainan
16640: tyisenä tarkoituksena on ollut lisäksi vesiensuo-    myöntämään. Tämä ilmoitus jouduttiin siirtymä-
16641: jelutoimenpiteiden kiirehtiminen.                    kauden hakijoilta pyytämään jälkikäteen. Vesi-
16642:    Kuluvalla vuosikymmenellä ovat kunnat saa-        hallitukseen oli 22. 3. 1978 mennessä saapunut
16643: neet oikeuden kantaa jätevesimaksua viemäri-         ilmoituksia eri luottolaitosten sitoumuksista
16644: laitosten aiheuttamien menojen peittämiseksi.        myöntää korkotukilainoja yhteensä 65 miljoonan
16645: Jo vanhastaan on voitu kantaa vesimaksuja vesi-      markan edestä, mikä vastaa 33 % :ia haetusta
16646: laitoksista aiheutuvien kulujen kattamiseksi.        lainamäärästä ja 87 % :ia lainanmyöntämisval-
16647: Vaikka kunnat voivat jo nyt käyttää huomatta-        tuudesta.
16648: van osan saamistaan vesi- ja jätevesimaksuista          Tarkasteltaessa koko maan tilannetta tähän
16649: vesihuollon investointeihin, ei niillä kuitenkaan    asti saapuneiden sitoumusten pohjalta niiden
16650: voida tyydyttää koko investointitarvetta. Kun        voidaan todeta jakautuneen suhteellisen tasai-
16651: lisäksi yhdyskuntien vesihuolto vielä useita vuo-    sesti eri kantokykyluokkien kesken. Esimerkiksi
16652: sia elää laajenemisvaihetta, on valtion tuki         kantokykyluokkiin 1-4 kuuluvissa kunnissa on
16653: ilmeisesti edelleen tarpeen. Erityisesti tämä kos-   sitoumuksia haetuista korkotukilainoista annettu
16654: kee taloudellisesti heikkoja kuntia sekä vesien-     23-36 % :n rajoissa. Kun sitoumusten määrä
16655: suojelun toteuttamista.                              tällä hetkellä on vain kolmasosa haetusta laina-
16656:                                                1978 vp.
16657: 
16658: määrästä, voidaan edellä esitetyn jakautuman          tämään. Alueellisesti tilanne koetaan vaikeaksi
16659: olettaa jatkossa muuttuvan siten, että taloudel-      myös sen vuoksi, että samoilla alueilla työlli-
16660: lisesti heikossa asemassa olevien osuus jää           syystilannekin vaatisi vesihuoltotöiden käynnis-
16661: nykyistä pienemmäksi, sillä rahoitusvaikeuksissa      tämistä.
16662: olevat hakijat ovat ilmeisesti toimineet muita           Kuten edellä olevasta ilmenee nykyisessä jär-
16663: aktiivisemmin sitoumusten saamiseksi.                 jestelmässä viranomaisten mahdollisuudet ohjata
16664:    Selviä alueellisia eroja on sen sijaan havait-     rahoitusta vesihuollon kannalta tärkeisiin koh-
16665: tavissa sitoumusten saannissa. Sitoumusten epä-       teisiin ovat entistä oleellista huonommat. Sen
16666: tasainen jakautuminen heikentää valtion tuen          vuoksi maa- ja metsätalousministeriö seuraa jär-
16667: ohjaavaa ja alueellisia eroja poistavaa vaikutusta    jestelmän toteutumista kiinteästi ja tulee ryhty-
16668: sekä mahdollisuuksia suunnata tuki erityisesti        mään sellaisiin tarvittaviin toimenpiteisiin jär-
16669: vesiensuojelua edistäviin tarkoituksiin. Nykyisen     jestelmän kehittämiseksi, jotka valtiontalouden
16670: järjestelmän vallitessa useat niistä hakijoista,      puitteissa ovat mahdollisia. Todettakoon, että
16671: jotka vedenhankinta- ja viemäröintilaitteiden         hallituksen 28 päivänä maaliskuuta 1978 tekemä
16672: rakentamiseen myönnettävien korkotukilainojen         elvytystoimenpiteitä koskeva päätös edellyttää
16673: yleisistä ehdoista annetun maa- ja metsätalous-       300 miljoonan markan määrään nousevien lai-
16674: ministeriön päätöksen ( 114/78) ehtojen perus-        nojen järjestämistä kunnille käytettäväksi talvi-
16675: teella olisivat lainansaantiin oikeutettuja, jäävät   kauden 1978-79 aikana muun muassa yhdys-
16676: ilman korkotukilainaa sen vuoksi, ettei mikään        kuntien vesihuolto- ja vesiensuojeluinvestointien
16677: lain tarkoittama rahalaitos sitoudu lainaa myön-      rahoittamiseen.
16678:       Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1978.
16679: 
16680:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
16681:                                               N:o 101                                              5
16682: 
16683: 
16684: 
16685: 
16686:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16687: 
16688:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         godoses. Eftersom vattenförsörjningen på olika
16689: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        orter alltjämt under många år kommer att ge-
16690: nr 101 av den 1 mars 1978 tili vederbörande          nomleva ett utvidgningsskede, kommer statens
16691: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       stöd uppenbarligen fortfarande att behövas.
16692: jande av riksdagsman Kalevi Mattila m.fl. ställda    Särskilt gäller detta för kommuner med svag
16693: skriftliga spörsmål:                                 ekonomi och när det gäller att förverkliga vat-
16694:                                                      tenvården.
16695:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i              Vid finansieringen av vattenförsörjnings- och
16696:        syfte att underlätta erhållandet av erfor-    vattenvårdsåtgärder på olika orter har statens
16697:        derliga lån tili mindre bemedlade kom-        andel under 1970-talet uppgått tili 9-12 %
16698:        muner för vattenförsörjnings- och av-         av investeringarna. Räntestödslånen har varit
16699:        loppsarbeten?                                 den mest betydelsefulla formen av finansiering
16700:                                                      och har under nämnda tid upgått tili 7-12%
16701:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        av investeringarna.
16702: samt anföra följande:                                   Såsom i spörsmålets motivering påpekas har
16703:    Kommunerna är skyldiga att ordna orternas         systemet med räntestöd ändrats genom lagen
16704: vattenförsörjning. De stora förändringar, som        om vissa räntestödslån av kreditanstalters medel
16705: under de senaste åren har skett i samhället          ( 1015/77), som trädde i kraft vid ingången av
16706: jämte därmed sammanhängande flyttningsrörelse        detta år. Räntestöd betalas alltjämt av statens
16707: tili bosättningscentra, har skapat ett allt större   medel, men lån beviljas inte längre enbart av
16708: behov av att anlägga och utvidga gemensamma          Postbankens medel. Kommuner och samfund
16709: vattenförsörjningsanläggningar. Staten har för-      måste nu själva erhålla lånen hos de kredit-
16710: denskull, särskilt under 1970-t·alet, understött     anstalter som de anlitar. Därefter kan jord- och
16711: investeringar i vattenförsörjningsprojekt på olika   skogsbruksministeriet godkänna lånen såsom
16712: orter. Avsikten med dessa understöd har dels         berättigande tili räntestöd.
16713: varit att påskynda ordnandet av vattenförsörj-          Verkan av att systemet med räntestödslån har
16714: ningen i allmänhet, dels och framför allt att        ändrats är ännu inte helt känd. Ansökningarna
16715: avskaffa den rådande skillnaden i värde mellan       om räntestödslån för år 1978 skulle nämligen
16716: olika regioner och olika orter. Staten har också     lämnas in tili vattendistriktens vattenbyråer
16717: genom att medverka vid investeringarna velat         redan före utgången av augusti 1977, och då
16718: leda de berörda orterna tili att genomföra lös-      var det ännu inte känt att systemet med rän-
16719: ningar av en art som är mest förmånlig på lång       testöd skulle komma att ändras i samband med
16720: sikt. Ett särskilt syfte med statsstödet har dess-   behandlingen av statsverkspropositionen. Detta
16721: utom varit att påskynda vattenvårdsåtgärderna.       gör att lån m.a.o. alltjämt söktes av Post-
16722:     Under det 'innevarande årtiondet har kommu-      bankens medel, och det ansökta lånebeloppet
16723: nerna fått rätt att bära upp avloppsvattenav-        uppgick tili ca 200 milj. mk.
16724: gifter för att täcka de utgifter som avloppsver-        Det nya systemet förutsätter att tili ansökan
16725: ken medför. Redan tidigare har vattenavgifter        fogas uppgift om viiken kreditanstalt som kom-
16726: kunnat uppbäras för att täcka utgifterna för vat-    mer att bevilja det räntestödslån som eventu-
16727: tenverk. Även om kommunerna redan nu kan             ellt godkänns. De som ansökte om lån under
16728: använda en betydande del av de vatten- och           övergångstiden måste därför i efterhand anmo-
16729:  avloppsvattenavgifter, som de har erhållit tili     das att avge denna uppgift. Vattenstyrelsen
16730: investeringar i vattenförsörjning, har dock inte     hade fram tili 22. 3. 1978 mottagit uppgifter
16731:  hela investeringsbehovet härigenom kunnat tili-     om att olika kreditanstalter hade förbundit sig
16732: 6                                            1978 vp.
16733: 
16734: att bevilja räntestödslån till ett sammanlagt be-   den rådande ordningen blir många av de sö-
16735: lopp av 65 milj. mk. Summan motsvarar 33%           kande, som på grundval av villkoren i jord-
16736: av det ansökta lånebeloppet och 87 % av det         och skogsbruksministeriets beslut om allmänna
16737: belopp, för vilket lånebevillningsfullmakter har    villkor för räntestödslån, som beviljas för
16738: getts.                                              byggande av vattenförsörjnings- och avloppsan-
16739:    En bedömning av läget i hela landet på basen     läggningar ( 114/78), vore berättigade att få
16740: av de låneförbindelser som hittills har inkom-      lån, nu utan räntestödslån därför att ingen så-
16741: mit visar att förbindelserna fördelar sig täm-      dan penninginrättning som åsyftas i lagen för-
16742: ligen jämnt mellan olika bärhaftsklasser, T,ex.     binder sig att bevilja lån. I regionalt avseende
16743: i de kommuner, som hör till bärkraftsklasserna      upplevs situationen som svår också därför, att
16744: 1-4, har förbindelser givits att bevilja upp tili   även sysselsättningsläget i samma trakter på-
16745: 23-.36 % av de ansökta räntestödslånen. Efter-      kallar att vatten- och avloppsarberena sätts i
16746: som det belopp, för vilket förbindelser har         gång.
16747: givits, uppgår till endast en tredjedel av det          Såsom framgår av det ovan anförda är myn-
16748: ansökta lånebeloppet, kan det antas att den         digheternas möjligheter att styra finansieringen
16749: ovan anförda fördelningen i fortsättningen änd-     tili objekt som är viktiga för vattenförsörjningen
16750: ras så, att den andel som gäller sökande med        avsevärt sämre enligt det nuvarande systemet
16751: svag ekonomi blir mindre än den är i detta nu.      än de tidigar~ har varit. Fördenskull följer jord-
16752: Sökande med finansieringssvårigheter har näm-       och skogsbruksministeriet fortlöpande med hur
16753: ligen av allt att döma varit aktivare än andra      systemet omsätts i praktiken ock kommer att
16754: när det har gällt att erhålla förbindelser om       vidta sådana nödiga åtgärder för att bygga ut
16755: att bevilja lån.                                    förfarandet, som är möjliga inom statshushåll-
16756:    Tydliga regionala skillnader kan däremot no-     ningens ram. Det förtjänar påpekas att rege-
16757: teras när det gäller erhållna förbindelser. För-    ringens beslut den 28 mars 1978 om stimulans-
16758: bindelsernas ojämna fördelning försvagar den        åtgärder förutsätter att lån på sammanlagt 300
16759: verkan som statsstödet har i fråga om att styra     milj. mk ställs till kommunernas förfogande
16760: utvecklingen och avskaffa regionala olikheter       under vintersäsongen 1978-1979, bl.a. för
16761: samt möjligheterna att inrikta stödet speciellt     finansiering av investeringar i vattenförsörjning
16762: på ändamål som främjar vattenvården. Enligt         och vattenvård på olika orter.
16763:      Helsingfors den 10 ·april 1978.
16764: 
16765:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Viralainen
16766:                                             1978 vp.
16767: 
16768: Kirjallinen kysymys n:o 102.
16769: 
16770: 
16771: 
16772: 
16773:                                  Koski: Kirkkolain muutoksesta.
16774: 
16775: 
16776:                        E duskunnan          H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16777: 
16778:    Lehtorin, seurakunnan palveluksessa toimivan    teö1og('!ja käyttämästä heille jo periaatteessa kir-
16779: naisteologin viran kehittämisek&i kirkollisko-     kolliskokouksessa myönnettyjä oikeuksia.
16780: kous päätti v. 1976 laaj('!ntaa lehtoreiden oi-       Edellä esitetyn perusteelia ja viitaten valtio-
16781: keuksia siten, että he saivat oikeuden äänestää    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
16782: papiston rinnalla piispan, asessorin ja läänin-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16783: ravastin vaaleissa. Tullakseen.voimaan kyseinen    vaksi seuraavan !kysymyksen:
16784: päätös vaatii vielä kirkkolain muutoksen. Hal~
16785: fitus ei kuitenkaan ole antanut asiasta esitystä              Miltoin Hallitus a:ikoo antaa eduskun-
16786: eduskunnal1e, vaan esitys on edelleen valmistel-           na11e esityksen seurakunnan palveluk-
16787: tavana opetusministeriössä, vaikka päätöksestä             sessa toimivan naisteologin viran kehit-
16788: on kulunut jo pitkälti toista vuotta.                      tämistä koskevan kirkolliskokouksen
16789:    Viivyttely asian ratkaisemisessa estää nais-            päätöksen edellyttämästä 'kirkkolain
16790:                                                            muutoksesta?
16791:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1978.
16792: 
16793:                                            Irma Koski
16794: 
16795: 
16796: 
16797: 
16798: 0878003401
16799: 2                                           1978 vp.
16800: 
16801: 
16802: 
16803: 
16804:                        E d u sk u n n an    H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16805: 
16806:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 .§ :n 1 moment~ssa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
16807: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemtes,      vasti: seuraavaa: . ·
16808: olette 2 päivänä maaJ.isk1;1uta 1978 päivätyn
16809: lkirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston
16810:                                                       Hallitus  on  10 päivänä ·:maaliskuuta· 1978
16811:                                                    antanut eduskunnalle esityksen laiksi kirkko.
16812: asianomaiselle jäserielle jäljennöksen kansan-     lain muuttamisesta (hallituksen esitys n:o 35),
16813: edustaja Irma Kosken näin kuu1uvasta kirjafli-     johon sisältyvät kysymyksessä· tarkoitetut sään"
16814: sesta kysymyksestä n:o 102:               '        nökset lehtotien oikeuksien lisäämisestä kirkot).
16815:                                                    pyhien toimitusten hoitamisessa ja lehtotien
16816:            Mill~in ·· Hallitus aikoo ~taa edus-    aseman kehittämisestä kirkon ha11innosså.
16817:         kunnal1e ~sityksen s~urakunnan palve-
16818:         luksessa 'toimivan naisteologin viran
16819:        ·kehittämistä koskevan kirkolliskokouk-
16820:       . sen päätöksen edellyttämästä kirkkolain
16821:         muutoksesta?
16822:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1978.
16823: 
16824:                                                                      Opetusministeri Jaakko Itälä
16825:                                            N:o 102                                               3
16826: 
16827: 
16828: 
16829: 
16830:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16831: 
16832:    I det sy:fite 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
16833: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         samt anföra följande:
16834: velse av den 2 mars 1978 tili vederbörande           Regeringen avlät den 10 mars 1978 t111 riks-
16835: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    dagen en proposition med förslag till· lag om
16836: jande av riksdagsman Irma Koski stäilda spörs-    ändring av kyrkolagen (regeringens proposi-
16837: mål nr 102:                                       tion nr 35). I propositionen ingår de i spörs-
16838:           När ämnar Regeringen till riksdagen     målet avsedda stadgandena om ökning av lek-
16839:        avllåta en proposition om den ändring      torernas rättigheter vid förrättandet av kyrkans
16840:        av kyl'kolagen, som kyrkomötets beslut     heliga handllingar och utvecklande av [ekto-
16841:        om utvecklande av i församlingsarbete      rernas ställning inom kyrkans administration.
16842:        verksam kvinnlig teologs tjänst fömt-
16843:        sätter?
16844:      Helsingfors den 7 april 1978.
16845: 
16846:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä
16847:                                                197& vp.
16848: 
16849: Kirjallinen kysymys n:o 103.
16850: 
16851: 
16852: 
16853: 
16854:                                   Tuovinen: Kuusjärven-Pöytälahden tiesuunnitelmien pikaisesta
16855:                                      .toteuttamisesta.
16856: 
16857: 
16858:                          Ed us kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
16859: 
16860:    Maantie n:o 4825 välillä Kuusjärvi-Pöytä-         suunnitelmat aloittaa välittömästi. Myös työlli;
16861: lahti ei rakenteensa eikä kuntonsa puolesta          syyden kannalta tien rakentamisen aloittami-
16862: täytä kasvavan liikenteen asettamia vaatimuk-        nen mahdollisimman pikaisesti olisi paikailaani
16863: sia. Tie on erittäin mutkainen, mäkinen ja           koska Outokumpu , on .voima'kasta alityölli~
16864: kapea, joteti se  on  liikenteelle vaarallinen ot-   syysaluetta. .           .
16865: taen huomioori runsas kevyen liikenteen käyttö.         Edellä olevaan . . ·viitat~n ja, ,.valtiopäiväjärjes-
16866: Outokummun kaupungin kannalta tien paran-            tyksen 37. §.:n. 1 momentin. perusteella esitän
16867: nustyöt tulisi aloittaa mahdollisimman pikai-        valtioneuvoston ~sianoi:naisen jäsenen vastat-
16868: sesti, sHlä kulkeehan tien kautta kaikki Var-        tavaksi seuraavan kysymyks'en:
16869: kauden suunnasta Outokumpuun · ja edelleen
16870: Polvijärvelle ja Kolille ja päinvastoin suuntau-               Mihin toimenpiteisii11 Hallitus .. a~koo
16871: tuva liikenne. Myös turistiliikenne ainakin ke-              ryhtyä maantien 'n:o 4825 välillä J(uus-
16872: säisin on vilkasta. Tiellä. on Hsäksi runsas yk-             järvi-Pöytälahti tiesuunnitelmiefi ·· kii-
16873: sityisliikenne.                                              rehtimiseksi ja rakentamisen aloittami-
16874:    Koska tie ei nykyisellään kykene palvele-                 seksi mahddllisimman pikaisesti?
16875: maan alueen liikennetarpeita, tulisi tarvittavat
16876:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1978.
16877: 
16878:                                            Jouko Tuovinen
16879: 
16880: 
16881: 
16882: 
16883: 087800360N
16884: 2                                             1978 Vp.
16885: 
16886: 
16887: 
16888: 
16889:                         Eduskunnan Heua Puhemiehelle.
16890: 
16891:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hankkeesta sisältyy osuus Viuruniemi-Kuus-
16892: mainitussa tarkoituksessa 'te, :He1!ra: Puhemies,   järvi uutena suunnittelukohteena. Suunnittelu-
16893: olette 2 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn          työ on tarkoitus aloittaa kesällä 1978 ja suun-
16894: kitjeenne. n:o 388 ohella toimittanut valtio-       nitelman uskotaan valmistuvan .syksyllä 1979.
16895: neuvostOn asianomaiselle jäsenelle jäljennök-       Suunnitelman laatimista ei edellä esitetystä
16896: sen kansanedustaja Jouko Tuovisen näin kuu-         juuri voida nopeuttaa.
16897: luvasta:kirjallisesta kysymyksestä n:o 103:            Tieosuuden parantaminen ei sisälly tie- ja
16898:                                                     vesirakennuslaitoksen viimeisimpään tienpidon
16899:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     toimenpideohjelmaan 1979-83. Parhaillaan
16900:         ryhtyä maantien h:o 4825 välillä kuus-      ohjelmaa tarkistetaan ja alustavasti näyttää sil-
16901:        'järvi---:Pöytälahti tiesuunnitelmien kii-   tä, että ko. hankkeen toteuttamista on suun-
16902:         rehtimiseksi ja rakentamisen aloittami-     nitelman valmistuttua mahdollisuus nopeuttaa.
16903:         seksi mahdollisimman pikaisesti?            Lisäksi saattavat talven 1980 työllisyysnäky"
16904:                                                     mät antaa aihetta hankkeen nopeuttamiseen.
16905:   V~i;auk~ena kysymykseen .esitän '.kunnioit-       Hankkeen aloittaminen käsitellään ja ratkais-
16906: tavasti seuraavaa:              · ·' ' ·            taan ko. vuoden työ- ja työllisyysohjelmia aika-
16907:   Tie~ ja vesitakennushallituksen hyväksymään       naan laadittaessa.
16908: kuluvan vuoden tiesuunnitteluohjelmaan ko.
16909:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1978.
16910: 
16911: 
16912:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
16913:                                            N:o 103                                                3
16914: 
16915: 
16916: 
16917: 
16918:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16919: 
16920:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     jekt avsnittet Viuruniemi-Kuusjärvi som nytt
16921: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-       projekteringsobjekt. Avsikten är att påbörja
16922: velse nr 388 av den 2 mars 1978 tili veder-      planeringsarbetet på sommaren 1978 och pla-
16923: börande medlem av statsrådet översänt av-        nen torde bli färdig på hösten 1979. Utarbe-
16924: skrift av följande av riksdagsman Jouko Tuo-     tandet av planen kan, på grund av vad ovan
16925: vinen ställda spörsmål nr 103:                   anförts, knappast påskyndas.
16926:                                                     Förbättrande av vägavsnittet ingår inte i
16927:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    väg- och vattenbyggnadverkets senaste åtgärds-
16928:       ta för att påskynda vägplanerna för        program för väghållning 1979-83. Program-
16929:       och så snabbt som möjligt påbörja          met justeras som bäst och det förefaller pre-
16930:       byggandet av landsvägen nr 4825 på         liminärt som om det vore möjligt att på-
16931:       sträckan Kuusjärvi-Pöytälahti?             skynda förverkligandet av ifrågavarande projekt
16932:                                                  efter det att planen blivit färdig. Dessutom är
16933:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    det möjligt att sysselsättningsutsikterna för vin-
16934: samt anföra följande:                            tern 1980 ger anledning att påskynda projek-
16935:    I det av väg- och vattenbyggnadsstyrelsen     tet. Projektets påbörjande behandlas och av-
16936: antagna vägJ)laneringsprogrammet för inneva-     görs då arbets- och sysselsättningsplanerna för
16937: rande år ingår beträffande ifrågavarande pro-    det ifrågavarande året uppgörs.
16938:      Helsingfors den 10 april 1978.
16939: 
16940: 
16941:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
16942: j,   ._,
16943:                                               1978 vp.
16944: 
16945: Kirjallinen kysymys n:o 104.
16946: 
16947: 
16948: 
16949: 
16950:                                   Salolainen: Erillisverotuksen soveltamisesta eräissä tapauksissa.
16951: 
16952: 
16953:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16954: 
16955:    Eräissä tapauksissa on aviopuolisoiden eril-     keskeiset rahanluovutukset elantomenoihin on
16956: lisverotusta tulkittu Helsingin verovirastossa      katsottu niiden käyttäjän erikseen verotetui'ksi
16957: siten, että vieraan työnantajan vakituisessa pal-   lisätuloiksi, jopa veronkorotuksineen, vaikkei
16958: veluksessa olleen pa~kannauttija-aviopuolison       erillisverotus vallitse aviopuolisoiden omaisuu-
16959: tuloihin on lisätty perheen yhteisiin talousme-     teen nä!hden.
16960: noihin ( elantokustannuksiin) käytetyt toisen          Edellä esitetyn perusteella ~a viitaten valtio-
16961: puolison kohdalla jo kertaalleen verotetut tu-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
16962: lot muina kuin ansiotuloina verotetuiksi.           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16963:    Tämä on tehty si1lä perusteella, että vieraal-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16964: la palkannauttijana olleen toisen aviopuolison
16965: omaisuusasema on muka muodostunut edulli-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16966: semmaksi kuin olisi ollut mahdollista ottamat-               ryhtyä elantokustannusten oikeudenmu-
16967: ta huomioon perhekokonaisuuden puitteissa                    kaiseksi kohtelemiseksi erillisverotuk-
16968: yhteistu'lojen selvää vaikutusta omaisuusaseman              sessa?
16969: kehityksessä. Toisin sanoen aviopuolisoiden
16970:      Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1978.
16971: 
16972:                                          Pertti Salolainen
16973: 
16974: 
16975: 
16976: 
16977: 0878003179
16978: 2                                            1978 vp.
16979: 
16980: 
16981: 
16982: 
16983:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
16984: 
16985:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaiset arvioidut yksityismenonsa, olisi ollut
16986: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mahdollista, pidetään tätä lisäystä, ellei häntä
16987: olette 2 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn          ole siitä jälkiverotettava, hänen verovuodelta
16988: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        verotettavana tulonaan. Ederlytyksenä on, ettei
16989: asianomaiselle jäseneUe jäljennöksen edustaja       verovelvollinen vaadittaessakaan esitä luotetta-
16990: Salolaisen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      vaa selvitystä siitä, että laskelmien mukaisen
16991: myksestä n:o 104:                                   omaisuuden lisäyksen on katsottava muodostu-
16992:                                                     neen aikaisemmin verotetusta tai verovapaasta
16993:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tulosta tai tu1osta, jota ei enää voida jälkive-
16994:        ryhtyä elantokustannusten oikeudenmu-        rottaa. Laskelmassa, jonika perusteella se1vittä-
16995:        kaiseksi kohtelemiseksi erillisverotuk-      mätön omaisuuden lisäys todetaan, otetaan
16996:        sessa?                                       käytettävissä olevina varoina huomioon vero-
16997:                                                     velvollisen ka1kki tulot - siis yhteis- ja eril-
16998:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         lisverotettavat tulot - ja myös mahdollisesti
16999: taen seuraavaa:                                     verovapaat tulot. Toisaalta menoina otetaan
17000:    Kysymyksessä esitetään, että Helsingin ve-       huomioon verovelvollisen kaikki todetut me-
17001: rovirastossa on eräissä tapauksissa aviopuolisoi-   not ja myös arvioidut menot, esimerkj:ksi ar-
17002: den erillisverotusta tulkittu siten, että vieraan   vioidut elinkustannukset.
17003: työnantajan palveluksessa olleen aviopuolison          Tehtäessä hskelmaa puolisoiden selvitt,ämät-
17004: tulo1hin on lisätty perheen yhteisiin elantdkus-    tömästä omaisuudenlisäyksestä ei sillä seikalla,
17005: tannuksiin käytetyt toisella puolisolla jo vero-    katsotaanko tietty tulo yhtei's. vai erillisverotet-
17006: tetut tulot muina kuin ansiotuloina. Kysymyk-       tavaJksi tuiloksi, ole vaikutusta laskelman lop-
17007: sen mukaan tämä on tehty sillä perusteella,         putulokseen eli selvittämättömän omaisuuden
17008: että vieraan työnantajan palveluksessa olleen       lisäykseen. Kun sanottu Hsäys, jota selvitet-
17009: puolison omaisuusasema olisi: muodostunut           täessä molempien puolisoiden tulot ja menot
17010: edullisemmaksi kuin se olisi ollut mahdollista.     otetaan huomioon, on saatu selville, se katso-
17011:    Kysymyksessä esitetyistä tiedoista ei voi tar-   taan sen puolison tuloksi, jonka omaisuusase-
17012: koin päätellä, minikäilaisesta verotustapauksesta   man havaitaan muodostuneen sillä tavoin hä-
17013: siinä on kysymys. Näyttää kuitenkin siltä, että     nen tulojensa ja menojensa vä1iseen suhteeseen
17014: kyseessä on ns. selvittämättömän omaisuuden         nähden eduHisemmaksi kuin verotuslain 74 §: ssä
17015: lisäyksen laskeminen ja puolisoiden erillisvero-    tarkoitetaan. Tätä tuloa pidetään sanotun puo-
17016: tuksen vaikutus sHhen.                              lison muuna kuin ansiotu:lona, joten se tulee
17017:    Verotuslain 74 §:n mukaan, jos verovelvol-       myös puolisoiden tulojen mahdollisen yhteis-
17018: lisen omaisuuaseman havaitaan siita tehtyjen        verotuksen piiriin. Tällaisessakaan tapauksessa
17019: laske1mien mukaan muodostuneen hänelle edul-        ei samaa tuloa veroteta kahdenkertaisesti.
17020: lisemmaksi, kuin hänen tulojensa ja menojensa          Kysymynksessä esitettyjä epäkohtia ei vero-
17021: väliseen suhteeseen nähden, ottaen huomioon         tusmenettelyssä täten ole voitu havaita.
17022: menoina myös hänen elinolosuhteittensa mu-
17023:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1978.
17024: 
17025:                                                                             Ministel'i Esko Rekola
17026:                                               N:o 104                                               3
17027: 
17028: 
17029: 
17030: 
17031:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17032: 
17033:    1 det syfte 37 § 1 mom. ri'ksdagsordningen       lighet med hans 'levnadsförhållanden, skall
17034: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      sådan ökning, om den skattskyldige inte bör
17035: av den 2 mars 1978 tiU vederbörande medlem          efterbeskattas därför, anses såsom hans beskatt-
17036: av statsrådet översänt avskrift av följande av      ningsbara inkomst för skatteåret. En förutsätt-
17037: riksdagsman Salolainen undertecknade spör-          ning är, att den skattskyldige inte på anfordran
17038: småil nr 104:                                       företer tHlförlitlig utredning om att sådan ök-
17039:                                                     ning i förmögenheten bör anses ha uppkommit
17040:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-      genom tidigare beskattad eller skattefri in-
17041:        ta i avs~kt att i särbeskattningen få till   komst eller genom in:komst som inte längre
17042:        stånd en rättvis behandling av levnads-      kan efterbeskattas. 1 den räkning, på grund-
17043:        kostnader?                                   valen av vnken tillägg för outredd förmögen-
17044:                                                     hetsökning fastslås, beaktas som disponibla
17045:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       medeil den skattskyldiges alla inkomster - så-
17046: samt anföra följande:                               ledes sambeskattade och särbeskattade inkoms-
17047:    1 spörsmålet framhålls att Helsingfors skatte-   ter - och lilkaså eventuellt skattefria inkoms-
17048: vertk i vissa fall tolkat äkta makars särbeskatt-   ter. A andra sidan beaktas som utgifter den
17049: ning så, att tilQ inkomsterna för ma:ke, som va-    skattskyldiges alla fa:ktiska och även beräknade
17050: rit anstälild hos främmande arbetsgivare, har       utgifter, t.ex. ber~knade levnadskostnader.
17051: lagts den andra makens redan beskattade, för           Vid berakning av makars outredda förmögen-
17052: familljens gemensamma levnadskostnader an-          hetsökning har inte frågan om huruvida en viss
17053: v,ända in:komster, såsom andra inkomster än         inkomst betraktas som sambeskattbar ellet sär-
17054: förvärvsinkomster. Enligt spörsmålet har detta      beskaubar inkomst någon inverkan på slutre-
17055: gjorts med den motiveringen, att förmögen-          sultatet, drvs. den outredda förmögenhetsök-
17056: hetsställningen för den make som varit an-          ningen. Då denna ökning, vid vars uträkning
17057: ställd hos främmande arbetsgivare hade blivit       de båda makarnas inkomster och utgifter be-
17058: fönmånligare än vad som annars hade varit           aiktas, har blivit klarlagd, betraktas den som
17059: möjligt.                                            irrkomst för den make, vars förmögenhetsställ-
17060:    Av de uppgifter som framförts i spörsmålet       ning på så sätt befinnes ha blivit förmånligare
17061: kan man inte exakt arvgöra ett hurudant be-         med hänsyn ti11 förhållandet mellan hans in-
17062: skattningsfall det är fråga om. Detta före-         komster och utgifter än vad som avses i 74 §
17063: faliler doek vara fråga om beräkning av s.k.        beskattningslagen. Denna inkomst betraktas för
17064: outredd förmögenhetsökning och makars sär-          sagda make som annan inkomst än förvärvs-
17065: beskattnings inverkan därpå.                        inkomst, varför den också faller inom ramen
17066:     Befinnes det, errligt 74 § beskattningslagen,   för eventuell sambeskattning av makars in-
17067: att den skattskyldiges förmögenhetsställning,       komster. lnte heller i ett dylikt fall beskattas
17068: enligt däröver uppgjorda beräkningar, blivit för    samma inkomst två gånger. De missförhåHan-
17069: honom förmånligare än vad med hänsyn tili           den som framförs i spörsmålet har sålunda
17070: förhållandet mellan hans inkomster och ut-          inte kunnat konstateras vidlåda beskattnings-
17071: gifter hade varit möjligt, då såsom utgifter        förfarandet.
17072: även beaktas beräknade enskilda utgifter i en-
17073:      Helsingfors den 3 april 1978.
17074: 
17075:                                                                              Minister Esko Rekola
17076:                                                 1978 vp.
17077: 
17078: Kirjallinen kysymys n:o 10.5.
17079: 
17080: 
17081: 
17082: 
17083:                                    Aaltonen ym.: Rintamamiesten eläkkeellesiirtymisen helpottami-
17084:                                       sesta nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi.
17085: 
17086: 
17087:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17088: 
17089:    Suomea koettelee ankara työttömyys. Varsin-         dyt rintamamiehet voisivat tietyin edellytyksin
17090: kin valtakuntamme työkykyinen nuoriso kokee            halutessaan päästä työeläkkeelle esimerkiksi
17091: työn puutteen jopa elämänhaluttomuutena.               5.5 vuotta täytettyään. Poikkeuslaki voisi olla
17092: Tätä ongelmakenttää on käsitellyt eri toimen-          voimassa muutaman vuoden, jolloin sen käytän-
17093: pide-ehdotuksin Nuorten työllistämistoimikunta,        nön vaikutusta olisi tarkoin seurattava.
17094: joka äskettäin jätti mietintönsä valtioneuvostolle        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
17095: nuorisotyöttömyyden ja sen haitallisten seuraus-       tyksen 37 § :n 1 momentin perusteella esitämme
17096: ten lieventämisestä.                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17097:    Maamme ikääntyneet rintamamiehet ovat jat-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17098: kuvasti ja perustellusti vaatineet eläkeikänsä
17099: alentamista. Tässä asiassa olisi vihdoinkin uskal-               Onko Hallitus tietoinen, että maas-
17100: lettava yhteisvastuullisesti ottaa ratkaiseva askel.          samme on paljon rintamalla olleita ras-
17101: Näin saataisiin osaltaan pysyviä työpaikkoja                  kaissa ja kuluttavissa ammateissa työs-
17102: vapautumaan nuoremmalle työvoimalle, ellei                    kenteleviä yli 55 vuotta täyttäneitä hen-
17103: rationalisointitoimenpitein tätä estetä.                      kilöitä ja samanaikaisesti kymmeniä tu-
17104:    Olisi tärkeää, että maamme hallitus kiireel-               hansia nuoria vailla työpaikkaa, ja
17105: listen selvitysten pohjalta ryhtyisi toimenpitei-                mitä Hallitus aikoo tehdä rintama-
17106: siin esimerkiksi sellaisen poikkeuslain säätämi-              miesten eläkkeellesiirtymisen helpottami-
17107: seksi, jonka perusteella yksityisen ja julkisen               seksi ja nuorten työllisyystilanteen paran-
17108: sektorin palveluksessa olevat erityisesti raskaissa           tamiseksi näillä rintamamiehiin kohdis-
17109: ja kuluttavissa ammateissa toimivat rekisteröi-               tuvilla toimenpiteillä?
17110:       Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1978.
17111: 
17112:          Markus Aaltonen                  Juhani Surakka                 Eino Loikkanen
17113:          Uljas Mäkelä                     Väinö Turunen                  Jouko Mäkelä
17114: 
17115: 
17116: 
17117: 
17118: 087800366V
17119: 2                                             1978 vp.
17120: 
17121: 
17122: 
17123: 
17124:                          Eduskunna.n         H~rra       Puhemiehelle.
17125: 
17126:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Siinäkin tapauksessa, että työllistämisvaikutus
17127: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        saavutettaisiin sataprosenttisesti, mikä ei näytä
17128: olette 2 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn kir-      mahdolliselta, olisi jokaisesta eläkkeestä aiheu-
17129: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tuva kustannus vähennettynä työllistettävän
17130: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      työhön sijoittumisesta aiheutuvilla säästöillä
17131: Aaltosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     keskimäärin noin 800 markkaa kuukaudessa.
17132: myksestä n:o 105:                                    Kun tosiasiallinen työllistämisvaikutus ilmeisesti
17133:                                                      ei olisi näin täydellinen vaan huomattavasti hei-
17134:           Onko Hallitus tietoinen, että maas-        kompi, muodostuisivat kustannukset vastaavasti
17135:        samme on paljon rintamalla olleita ras-       suuremmiksi.
17136:        kaissa ja kuluttavissa ammateissa työs-          Asiaa on tutkittu erityisesti rintamamiesten
17137:        kenteleviä yli 55 vuotta täyttäneitä hen-     normaalia varhaisempaa eläkkeelle siirtymistä
17138:        Idlöitä ja samanaikaisesti kymmeniä tu-       silmällä pitäen. Komitea toteaa, että työllistä-
17139:        hansia nuoria vailla työpaikkaa, ja           misvaikutus jäisi näissä tapauksissa erittäin hei-
17140:           mitä Hallitus aikoo tehdä rintama-         koksi, enintään yksi työllistetty 4-6 eläketa-
17141:        miesten eläkkeellesiirtymisen helpottami-     pausta kohden. Vielä heikommaksi muodostuisi
17142:        seksi ja nuorten työllisyystilanteen pa-      tulos, jos rintamamiehille tehtäisiin mahdolli-
17143:        rantamiseksi näillä rintamamiehiin koh-       seksi oman valintansa mukaan siirtyä eläkkeelle
17144:        distuvilla toimenpiteillä?                    esimerkiksi 55 vuotta täytettyään. Silloin voi-
17145:                                                      taisiin eläkekustannusten arvioida olevan 600
17146:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        miljoonaa markkaa vuodessa ja työttömyysavus-
17147: vasti seuraavaa:                                     tus- ja korvausmenoissa arvioitava vuotuinen
17148:    Kysymys eläkeiän poikkeuksellisesta alenta-       säästö 40 miljoonaa markkaa. Rintamasotilaitten
17149: misesta työvoimapoliittisessa tarkoituksessa on      eläkeiän alentamista ei niin ollen komitean yksi-
17150: ollut valtioneuvoston asettaman eläkeikäkomi-        mielisen kannanoton mukaisesti voida puoltaa
17151: tean selvitettävänä. Komitea, jossa on keskei-       työllisyysnäkökohdilla.
17152: simpien työmarkkinajärjestöjen, yrittäjien, eläke-      Eläkeikäkomitean varsinaisena rintamamiehiä
17153: laitosten ja valtiovarain-, sosiaali- ja terveys-    koskevana tehtävänä on selvittää mahdollisuu-
17154: sekä työvoimaministeriön edustus, toteaa yksi-       det rinnastaa rintamapalvelu eläkeikäsäännök-
17155: mielisessä mietinnössään, että työvoimapoliitti-     sissä kaikkein raskaimpiin ja kuluttavimpiin
17156: nen eläke on luonteensa takia eläkejärjestelmille    ammatteihin. Tämän asian, johon komitea ei
17157: vieras. Sen valvominen, että tällaisen eläkkeen      vielä ole ottanut kantaa, se on saanut ohjeen
17158: tavoitteena oleva nuorten pysyvä työllistäminen      selvittää varsinaisen tehtävänsä ensisijaisena ja
17159: todella saavutettaisiin, näyttää hyvin vaikeasti     kiireellisimpänä osana.
17160: aikaan saatavalta ja tulos erittäin epävarmalta.
17161:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1978.
17162: 
17163:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
17164:                                               N:o 10.5                                            3
17165: 
17166: 
17167: 
17168: 
17169:                            T i H R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17170: 
17171:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       nerligen osäkert. Även i det fall att effekten
17172: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           av sysselsättningsåtgärderna skulle uppnås till
17173: velse av den 2 mars 1978 tili vederbörande          hundra procent, vilket förefaller osannolikt,
17174: medlem av statsrådet för avgivande av svar          skulle varje av pension åsamkad kostnad, mins-
17175: översänt avskrift av följande av riksdagsman        kad med de inbesparingar som uppnås av att
17176: Aaltonen m.fl. ställda spörsmål nr 105:             den arbetslöse placeras i arbete, i medeltal
17177:                                                     uppgå tili cirka 800 mark i månaden. Då den
17178:           Är Regeringen medveten om att det         faktiska effekten av sysselsättningsåtgärder
17179:        i vårt land finns många personer som         uppenbarligen inte vore så här fullständig utan
17180:        varit vid fronten och som arbetar i          avsevärt svagare, skulle kostnaderna i mot-
17181:        tunga och tärande yrken, och vilka           svarande mån bli större.
17182:        fyllt 55 år, och att det samtidigt finns         Ärendet har undersökts särskilt med tanke
17183:        tiotusenta:ls ungdomar utan arbetsplats,     på att frontmännen skulle gå i pension tidi-
17184:        och                                          gare än normalt. Kommitten framhåller, att
17185:           vad ämnar Regeringen göra för att         effekten av sysselsättningsåtgärden i dessa fall
17186:        underlätta frontmännens pensionering         skulle bli synnerligen svag, högst en syssel-
17187:        och för att upphjälpa ungdomens sys-         satt per 4-6 pensionsfall. Resultatet skulle
17188:        selsättningssituation genom dessa åtgär-     bli ännu svagare om det fanns en möjlighet
17189:        der som riktar sig tili frontmännen?         lför frontmännen att enligt eget vai gå i pen-
17190:                                                     sion tili exempel vid 55 års ålder. Då skulle
17191:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       pensionskostnaderna kunna uppskattas till 600
17192: samt anföra följande:                               miljoner mark om året och den årliga inbespa-
17193:    Frågan om en exceptionell sänkning av pen-       ringen i arbetslöshets- och ersättningsutgifter
17194: sionsåldern på grund av arbetskraftspolitiska       tili cirka 40 miljoner mark. En sänkning av
17195: skäl har varit föremål för utredning i en av        frontmännens pensionsålder kan sålunda i en-
17196: statsrådet tillsatt pensionsålderskommitte. Kom-    lighet med kommittens enhälliga ståndpunkt
17197: mitten, där de mest centrala arbetsmarknads-        inte försvaras med sysselsättningssynpunkter.
17198: organisationerna, företagarna, pensionsanstalter-      Den egentliga uppgiften beträffande front-
17199: na och finans-, social- och hälsovårds- samt ar-    män som pensionsålderskommitten har, är att
17200: betskraftsministeriet är företrädda, konstate-      utreda möjligheterna att jämställa frontmanna-
17201: rar enhälligt i sitt betänkande att en arbets-      tjänst i stadgandena om pensionsåldern med
17202: kraftpolitisk pension på grund av sin natur         de allra tyngsta och mest tärande yrkena.
17203: är främmande för pensionssystemen. Överva-          Denna fråga, till viiken kommitten inte ännu
17204: kandet av att målsättningen för en sådan            tagit ställning, har den fått sig ålagd att
17205: pension, ett varaktigt sysselsättande av ung-       utreda som en primär och brådskande del av
17206: domar, verkligen skulle uppnås, förefaller myc-     dess egentliga uppgift.
17207: ket svårt att åstadkomma och resultatet syn-
17208:      Helsingfors den 10 april 1978.
17209: 
17210:                                              Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
17211:                                               1978 vp.
17212: 
17213: Kirjallinen kysymys n:o 106.
17214: 
17215: 
17216: 
17217: 
17218:                                   Lampinen ym.: Eräiden yhteisöjen velvollisuudesta suorittaa
17219:                                      varallisuusveroa vuodelta 1976 annetun lain epäkohdista.
17220: 
17221: 
17222:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17223: 
17224:    Joulukuun 31 päivänä 1975 annettiin laki          sen lukeminen kiinteistön omistajan omaisuu-
17225: eräiden yhteisöjen velvollisuudesta suorittaa        deksi aiheuttaisi periaatteessa sen, ettei kesken-
17226: varallisuusveroa vuodelta 1976 (1001/75).            eräistä rakennusta koskaan voitaisi vapauttaa
17227: Tämä ns. tilapäislaki säädettiin aikanaan varsin     ylimääräisestä varallisuusverosta.
17228: kiireesti ja ilmeisesti ilman lakitekstin tarkkaa       Yleisölle myytävien ja asuntohallituksen val-
17229: harkintaa sekä laskelmia sen vaikutuksesta.          vomien kohteiden alkaessa tehdään aina sekä
17230: Kuitenkin lienee selvää, että lain tarkoituksena     asuntoyhtiötä että perustajaosakkaita sitova ta-
17231: oli "asuntopoliittisista syistä", kuten hallituk-    loussuunnitelma kiinteistön rahoittamisesta.
17232: sen esityksessä lausuttiin, jättää sekä valmiit      Kun oman pääoman, myös rahastojen ( = raken-
17233: asuntoyhtiöt että keskeneräiset asuntoyhtiöt         nusrahastojen) osalta tässä vaiheessa on annet-
17234: eli asuntotuotanto veron ulkopuolelle. Asunto-       tu peruuttamattomat sitoumukset, on ne mer-
17235: tuotantoa ei siten haluttu rasittaa ylimääräistä     kittävä taseeseen saamiseksi. Niitä voidaan periä
17236: kustanousta merkitsevällä varallisuusverolla.        vain käyttötarkoituksen edellyttämä maata,
17237:    Nyt on kuitenkin vuoden 1976 verotuksen           mikä tapahtuu rahoitusjärjestelyistä riippuen
17238: tultua suoritetuksi havaittu, että useilla paikka-   monesti rakennustyön edistymisen mukaan. Nii-
17239: kunnilla kuten Helsingissä, Tampereella, Seinä-      hin ei liity myöskään mitään tuotto-odotuksia.
17240: joella ja Hämeenlinnassa veroviranomaiset ovat       Jo suoritettuihin ennakkomaksuihin nähden on
17241: tulkinneet tätä tilapäistä varallisuusverolakia      eroa vain menojen realisoitumisvaiheessa. T o-
17242: siten, että monet tavalliseen asuntotuotantoon       teamme, että tällaisten yksinomaan rakennus-
17243: kuuluvat, myös valtion lainoin rahoitettavat         työhön sidottujen tase-erien täytyy olla vero-
17244: asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, joilla 31. 12.     vapauteen oikeuttavaan varallisuuteen kuuluvia.
17245: 197 6 oli keskeneräinen rakennus, ovat joutu-        Muutoin koko lain säännös keskeneräisten ra-
17246: neet varallisuusveron alaisiksi. Maksuunpannut       kennusten verovapaudesta menettää merkityk-
17247: verot ovat nousseet jopa satoihin tuhansiin          sensä.
17248: markkoihin yhtä yhtiötä kohden ja ne ovat               Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
17249: luonnollisesti saattaneet mainitut yhteisöt kes-     päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitäm-
17250: tämättömään tilanteeseen, johon ennalta ei ole       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17251: voitu varautua.                                      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17252:    Verotusta on perusteltu sillä, että keskeneräi-
17253: nen rakennus olisi urakoitsijan vaihto-omai-                    Onko Hallitus tietoinen eräiden yhtei-
17254: suutta ja siitä suoritetut ennakkomaksut asun-               söjen velvollisuudesta suorittaa varalli-
17255: toyhtiön rahoitusomaisuutta, joten keskeneräistä             suusveroa vuodelta 197 6 annetun lain
17256: rakennustyötä ei näillä perusteilla voitaisi va-             soveltamisen kirjavuudesta eri kunnissa,
17257: pauttaa ylimääräisestä varallisuusverosta.                   ja jos on,
17258:    Keskeneräinen rakennus on osa kiinteistöä ja                 mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-
17259: siten ilman muuta kiinteistön omistajan varalli-             seen epäyhtenäisin tavoin verotetut yh-
17260: suutta. Ennakkomaksujen, mutta ei rakennuk-                  tiöt keskenään tasa-arvoiseen asemaan?
17261:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1978.
17262: 
17263:                Arto Lampinen                                     Ulla Puolanne
17264:                Esko J. Koppanen                                  Heikki Perho
17265: 087800331R
17266: 2                                              1978 vp.
17267: 
17268: 
17269: 
17270: 
17271:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17272: 
17273:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       niiden tonteista tai rakennuspaikoista. Vero-
17274: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hallitus on veroviranomaisille antamissaan oh-
17275: olette 3 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn kir-       jeissa ilmoittanut käsityksenään, että asuntoyh-
17276: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             teisö on velvollinen suorittamaan varallisuusve-
17277: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Lampi-      roa vain silloin, kun sen omistuksessa on ollut
17278: sen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        vuoden 1976 päättyessä pelkästään tontti tai
17279: sestä n:o 106:                                        rakennuspaikka, jossa rakennustöitä ei ollut vie-
17280:                                                       lä lainkaan aloitettu.
17281:            Onko Hallitus tietoinen eräiden yhtei-        Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kes-
17282:         söjen velvollisuudesta suorittaa varalli-     keneräinen rakennus on rakennusurakoitsijan
17283:         suusveroa vuodelta 197 6 annetun lain         vaihto-omaisuutta, jonka hankintamenosta voi-
17284:         soveltamisen kirjavuudesta eri kunnissa,      daan tehdä elinkeinotulon verottamisesta anne-
17285:         ja jos on,                                    tun lain 28 §: ssä tarkoitettu enintään 50 pro-
17286:            mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-        sentin suuruinen kulukirjaus. Asuntoyhteisöllä,
17287:         seen epäyhtenäisin tavoin verotetut yh-       jonka lukuun rakentaminen tapahtuu, on puo-
17288:         tiöt keskenään tasa-arvoiseen asemaan?        lestaan saatavana sen rakennustyöstä mahdolli-
17289:                                                       sesti suorittamat ennakkomaksut. Kun kesken-
17290:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           eräinen rakennus ei edellä mainitussa tapauk-
17291: taen seuraavaa:                                       sessa ennen sen luovuttamista asuntoyhteisölle
17292:    Eräiden yhteisöjen velvollisuudesta suorittaa      kuulu yhteisön varallisuuteen, on eräiden yhtei-
17293: varallisuusveroa vuodelta 197 6 annetun lain          söjen velvollisuudesta suorittaa varallisuusveroa
17294: ( 1001/75) 1 §:n mukaan on siitä poiketen,            vuodelta 1976 annetun lain 1 §:n 2 momenttia
17295: mitä tulo- ja varallisuusverolain 14 § :n 3 koh-      joissakin verolautakunnissa tulkittu siten, ettei
17296: dassa on säädetty, kotimainen osakeyhtiö, osuus-      varallisuusverovapauden edellytyksiä ole tällai-
17297: kunta ja muu yhteisö, jonka osakkaan tai jäse-        sissa tapauksissa katsottu olleen olemassa.
17298: nen veronalaisia varoja ovat hänen osuutensa             Verolautakunnat toimittavat verotuksen itse-
17299: yhtiössä, velvollinen suorittamaan verovuodelta       näisestilakia soveltaen. Verotuspäätösten muut-
17300: 197 6 varallisuuden perusteella veroa. Tätä           taminen jälkikäteen voi tapahtua vain verotus-
17301: varallisuusveroa ei kuitenkaan tarkoitettu mää-       lain mukaista menettelyä noudattaen. Näin
17302: rättäväksi asuntoyhteisöille. Tämän vuoksi lain       ollen myös kysymyksessä tarkoitetuissa tapauk-
17303: 1 § :n 2 momentissa säädetään, ettei verovel-         sissa ehkä tapahtuneet virheet on mahdollista
17304: vollisuus koske sellaista asunto-osakeyhtiötä,        oikaista vain muutoksenhakuteitse. Sitä vastoin
17305: asunto-osuuskuntaa, asunto-osakeyhtiöistä anne-       ei enää tässä vaiheessa, verotuksen jo tapah-
17306: tun lain 25 §: ssä tarkoitettua osakeyhtiötä eikä     duttua ja puheena olevan lain voimassaoleajan
17307: kiinteistöyhtiötä tai -osuuskuntaa, jonka koko-       päätyttyä, voida ·antaa sellaisia ohjeita tai mää-
17308: naisvaroista vähintään 75 prosenttia muodostuu        räyksiä, joilla verotuksessa mahdollisesti ta-
17309: pääasiallisesti asumiskäytössä verovuoden lopus-      pahtuneet epäyhtenäisyydet voitaisiin jälkikä-
17310: sa· olleista rakennuksista· tai asumiskäyttöön tar-   teen yleisesti oikaista.
17311: koitetuista keskeneräisistä rakennuksista sekä
17312:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1978.
17313: 
17314:                                                                             Ministeri Esko Rekola
17315:                                              N:o 106                                               3
17316: 
17317: 
17318: 
17319: 
17320:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1 m a n.
17321: 
17322:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsotdningen      platset. Skattestytelsen hat i sina ditektiv tili
17323: anget hat Ni, Hett Ta1man, med Edet skrivelse      skattemyndigheterna såsom sin uppfattning an-
17324: av den 3 mats 1978 till vedetbötande med1em        fött, att en bostadssamfällighet ät skyldig att
17325: av statstådet övetsänt avsktift av fö1jande av     erlägga fötmögenhetsskatt endast i det fall, att
17326: riksdagsman Lampinen m. fl. ställda spötsmå1       den i sin ägo vid utgången av åt 1976 hat haft
17327: nt 106:                                            enbatt en tomt ellet byggnadsplats, dät någta
17328:                                                    som helst byggnadsatbeten inte hat inletts.
17329:           Ät Regeringen medveten om den bto-          Enligt gällande lagstiftning höt en halvfärdig
17330:        kighet som tådet bettäffande tillämp-       byggnad till en byggnadsentteptenöts omsätt-
17331:        ningen av lagen om vissa samfunds           ningstillgångat, .föt vilkas anskaffningsutgift
17332:        skyldighet att erlägga fötmögenhets-        den i 28 § lagen om beskattning av inkomst av
17333:        skatt föt åt 1976 i olika kommunet,         näringsvetksamhet avsedda kostnadsbokfötingen
17334:        och om så ät fallet,                        om högst 50 procent kan götas. Bostadssam-
17335:           vad ämnat Regetingen göta .föt att       fällighet, föt vats täkning byggandet sket, hat
17336:        bringa de bolag, som beskattats på ett      föt sin del som tillgodohavande de föthands-
17337:        oenhetligt sätt, i en inbötdes likvätdig    betalningat som samfälligheten eventuellt etlagt
17338:        situation?                                  föt byggnadsatbetet. Då en halvfätdig byggnad
17339:                                                    inte i det ovan nämnda fallet föte dess övetlå-
17340:     Såsom svat på detta spötsmå1 fåt jag vötd-     tande tili bostadssamfälligheten höt tili sam-
17341: samt anföta följande:                              fällighetens fötmögenhet, hat 1 § 2 mom. lagen
17342:     Enligt 1 § lagen om vissa samfunds skyldig-    om vissa samfunds skyldighet att erlägga föt-
17343: het att erlägga fötmögenhetsskatt föt åt 1976      mögenhetsskatt föt åt 197 6 i en del skatte-
17344: ( 1001/75) ät, med avvike1se ftån vad som          nämndet tolkats så, att fötutsättningat föt skat-
17345: stadgats i 14 § 3 punkten lagen om skatt på        tefrihet i fråga om fötmögenhetsskatt ej i
17346: inkomst och fötmögenhet, inhemskt aktiebolag,      sådana fall hat ansetts föteligga.
17347: andelslag och annat samfund, vats aktieägates          Skattenämndetna handhat självständigt be-
17348: ellet medlems skattepliktiga tillgångat ät hans    skattningen, vatvid de tillämpat lagen. Be-
17349: andel i samfundet, skyldigt att föt skatteåtet     skattningsbesluten kan i eftethand ändtas en-
17350: 1976 erlägga skatt på gtund av fötmögenhet.        dast genom ett fötfatande som övetensstämmet
17351: Avsikten vat dock inte att denna fötmögen-         med beskattningslagen. Undet sådana föthållan-
17352: hetsskatt skulle påfötas bostadssamfällighet. I    den kan även de fel, som möjligen skett i de i
17353: lagens 1 § 2 mom. stadgas dätföt, att skatt-       spötsmålet avsedda fallen, tättas endast genom
17354: sky1digheten icke gället sådant bostadsaktiebo-     sökande av ändring. Däremot ät det inte längre
17355: lag, bostadsandelslag, i 25 § lagen om bostads-    i detta skede, då beskattningen tedan skett och
17356: aktiebolag avsett aktiebolag ellet fastighetsak-   den iftågavatande lagens giltighetstid hat upp-
17357:  tiebolag ellet -andelslag, av vats sammanlagda    hött, möjligt att utfätda sådana ditektiv ellet
17358: tillgångat minst 75 % utgötes av byggnadet,        bestämmelset, genom vilka den btistande enhet-
17359: som vid skatteåtets slut huvudsakligen utnytt-     lighet som eventuellt hat fötekommit vid be-
17360:  jades föt bostadsändamål, ellet av halvfätdiga     skattningen allmänt skulle kunna kottigetas i
17361:  byggnadet, som ät avsedda föt bostadsändamål,      eftethand.
17362:  samt dessa byggnadets tomtet ellet byggnads-
17363:       Helsingfots den 5 aptil 1978.
17364: 
17365:                                                                             Ministet Esko Rekola
17366:                                                1978 vp.
17367: 
17368: Kirjallinen kysymys n:o 107.
17369: 
17370: 
17371: 
17372: 
17373:                                   Juvela ym.: Raumalaisen konepajakoulun siirtymisestä lyhennet-
17374:                                      tyyn työviikkoon.
17375: 
17376: 
17377:                          Eduskunnan           Herra Puhemiehelle.
17378: 
17379:    Raumalainen yritys Lönnström Oy on anta-          koulun oppilaiden asemaa muiden vastaavien
17380: nut varoituksen 4-päiväiseen työviikkoon siirty-     ammattikoulujen oppilaisiin verrattuna ja kun
17381: misestä, Varoitus koskee myös yhtiön yl1äpitä-       lyhennetyt työviikot merkitsisivät koufutustason
17382: män konepajakoulun opettajia ja oppilaita. Ly-       heikentämistä, on välttämätöntä, että ammatti-
17383: hennetty työviikko on vakava asia kaiki.Tle sen      kasvatushalllitus ja työvoimaministeriö yhdessä
17384: kohteeksi joutuneille, mutta tiettävästi on en-      huolehtivat siitä, että suunnitelma lyhennettyyn
17385: simmäinen kerta, kun se aiotaan toteuttaa myös       työviikkoon siirtymisestä Lönnström Oy:n ko-
17386: valtion tukea saavan ammattikouiun Jrohda'l:la.      nepajakoulqssa peruutetaan ja mahdolllset vas-
17387: Mikäli lyhennettyyn työviikkoon siirryttäisiin       taavanlaatuiset tapaukset muualla riittävän
17388: Raqman esimerkin mukaisesti myös muissa vas-         ajoissa estetään.
17389: taavissa konepaja- ja ammattikouluissa, se olisi        Edel1ä oievaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
17390: vakavassa risdriidassa mm. nuorisotyöttömyyden       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
17391: vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden kanssa.      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17392: Lisäksi <;>n todettava, että lomautl.lkset heiken-   seuraavan kysyttnyksen:
17393: tävät oppilaiden edistymistä ja saattavat heidät
17394: eriarvoiseen asemaan muissa ammattikouluissa                   Aikooko HaNitqs huolehtia siitä, että
17395: opiskeleviin verrattuna. Perusteltavissa ei ole             raumalaisen Lönnström Oy:n suunni-
17396: myöskään se, että valtion tukea saavan oppilai-             telma valtionapua nauttivan konepaja-
17397: toksen toiminnasta päättää yksipuolisesti työn-             koulun siirtymisestä 4-päiväiseen työviik-
17398: antaja ottamatta huomioon ammattikoulqtuk-                  koon peruutetaan ja samalla ryhdytään
17399: sesta sekä työllisyydestä vastaavien viranomais-            toimenpiteisiin muiden vastaavanlaisten
17400: ten ohjeita,                                                ,tapausten estämiseksi esimerkiksi val-
17401:    Koska Lönnström Oy:n suunnittelemat toi-                 tionapuun liittyvin säännöksin?
17402: menpiteet uhkaavat heikentää yhtiön konepaja-
17403:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1978.
17404: 
17405:          Aulis Juvela                   Matti Järvenpää                Uljas Mäkelä
17406: 
17407: 
17408: 
17409: 
17410: 087800333T
17411: 2                                             1978 vp.
17412: 
17413: 
17414: 
17415: 
17416:                         Eduskunnan           Herra Puhemiehelle.
17417: 
17418:   VaTtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        viitenätoista viikkona työpäivien määrä on 4 ja
17419: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        muina työviikkoina 5. Kun lukuvuoden työpäi-
17420: o1ette kirjeellänne 3 päivänä maaliskuuta 1978       vien määrä Yleisissä ammattikouluissa on 195,
17421: n:o 400 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        on ko. konepajakoulun lukuvuosi siis vie1äkin
17422: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis       25 työpäivää pitempi. Koulun ohjesäännön ede~­
17423: Juvelan ym. tekemän kirjallisen kysymyksen n:o       lyttämä opetussuunnitelma toteutetaan sellaise-
17424: 107: .                                               naan. Kun siis konepajakoulun oppilaille anne-
17425:                                                      taan opetusta vie1äkin 2.5 työpäivää enemmän
17426:            Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että    kuin yleisissä ammattikouluissa, ei oppilaita näin
17427:         raumalaisen Lönnström Oy:n suunni-           oTien ole saatettu huonompaan asemaan muissa
17428:         telma valtionapua nauttivan konepaja-        ammattikouluissa opiskeleviin verrattuna.
17429:         koulun siirtymisestä 4-päiväiseen työviik:      Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että vah-
17430:         koon peruutetaan ja samalla ryhdytään        vistettuja opetussuunnitelmia ja annettuja mää-
17431:         toimenpiteisiin muiden vastaavanlaisten      räyksiä noudatetaan. Opetuksen toteuttaminen
17432:         tapausten estämiseksi esimerkiksi val-       on oppi1aitoksen asia. Milloin toi!minnassa ei
17433:        .tionapuun Hittyvin sännöksin?                noudateta voimassa olevia säännöksiä tai mää-
17434:                                                      räyksiä taikka jos siinä muutoin ilmenee epä-
17435:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kohtia eikä korjausta ole asetetussa määräajassa
17436: vasti seuraavaa:                                     tapahtunut, ammattikasvatushallituksen asiana
17437:   Lönnström Oy:n omistaman ja ylläpitämän            on pidättää tai keskeyttää eräiden ammatillisten
17438: kon(,!pajakou1un lukuvuoden tulee koululle vah-      oppilaitosten valtionosuuksista ja -avustuksista
17439: vistetun ohjesäännön mukaan sisältää 220 työ-        sekä korkotukilainoista annetun lain (1075/75)
17440: päivää. Opetusta on kuitenkin annettu 235 työ-       mukaisesti valtionavun suorittaminen.
17441: päivänä. Kun ko. yhtymä on siirtymässä 4-päi-           Haltitus katsoo, että opetus konepajakou1uissa
17442: väiseen työviikkoon, on yhtymän koulu siirty-        on jatkuvasti, myös laman aikana toteutettava
17443: mässä ohjesääntönsä edellyttämiin työpäiviin.        vahvistettujen opetussuunnitelmien ja ohjesaän-
17444: Tämä on tarkoitus toteuttaa siten, että enintään     töjen sekä annettujen määräysten mukaisesti.
17445:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 197 8.
17446: 
17447:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
17448:                                             N:o 107                                                  3
17449: 
17450: 
17451: 
17452: 
17453:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
17454: 
17455:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      arbetsveckorna 5. Då antalet arbetsdagar under
17456: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     terminen vid allmänna yrkesskolor är 195, är
17457: nr 400 av den 3 mars 1978 för avgivande av        läsåret vid ifrågavarande maskinverkstadsskola
17458: svar tili vederbörande medlem av statsrådet       a11tså fortfarande 25 arbetsdagar längre. Un-
17459: översänt följande av riksdagsman Aulis Juvela     dervisningsplanen, som skolans reglemente för-
17460: m.fl. ställda spörsmål nr 107:                    utsätter, genomförs i oförändrat skick. När
17461:                                                   således eleverna vid maskinverkstadsskolan
17462:           Ämnar Regeringen tillse, att Lönn-      fortfarande erhå11er undervisning under 25
17463:        ström Oy:s med hemort i Raumo p1a-         arbetsdagar mera än fallet är vid de allmänna
17464:        ner på att maskinverkstadssko1an som       yrkesskolorna, har eleverna sålunda inte för-
17465:        åtnjuter statsbidrag skal1 övergå tili     satts i sälmre ställning än studerande vid
17466:        4-dagars arbetsvecka inställs och att      övriga yrkesskolor.
17467:        man samtidigt skrider till åtgärder i         Det å1igger myndigheterna att övervaka, att
17468:        syfte att förhindra andra Hknande fall,    fastställda undervisningsplaner och utfärdade
17469:        exempelvis genom stadganden i anslut-      bestämmelser efterföljs. Genomförandet av un-
17470:        ning tili statsbidraget?                   dervisningen attkommer på läroanstalten. Efter-
17471:                                                   följs gäl1ande stadganden eller bestämmelser
17472:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     inte verksamheten eller förekommer däri eljest
17473: samt anföra följande:                             missförhå11anden och har rättelse inte skett
17474:    Läsåret vid den av Lönnström Oy ägda och       inom utsatt tid, åligger det yrkesutbildnings-
17475: upprätthållna maskinverkstadsskolan ska:ll en-    styrelsen att i enlighet med lagen om statsan-
17476: ligt det för skolan fastställda reglementet om-   delar och -understöd samt räntestödslån åt
17477: fatta 220 arbetsdagar. Undervisning har emel-     vissa yrkesläroanstalter (1075/75) innehål1a
17478: lertid meddelats under 235 arbetsdagar. Då        eller inställa utbetalningen av statsandel.
17479: sammanslutningen övergår til1 4-dagars arbets-       Regeringen anser, att undervisningen vid
17480: vecka, övergår sammanslutningens skola tili       maskinverkstadsskolorna fortsättningsvis, även
17481: det antal arbetsdagar som förutsätts i regle-     under depression, skall genomföras i en1ighet
17482: mentet. Man har för avsikt att förverkliga        med fastställda undervisningsplaner och regle-
17483: detta så, att antalet arbetsdagar under högst     menten sa:mt utfärdade bestämmelser.
17484: femton veckor är 4 och under de övriga
17485:      Helsingfors den 7 april 1978.
17486: 
17487:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
17488:                                                1978 vp.
17489: 
17490: Kirjallinen kysymys n:o 108.
17491: 
17492: 
17493: 
17494: 
17495:                                    Suomi ym.: Lastentarhanopettajakoulutuksen jatkamisesta Turun
17496:                                       yliopiston yhteydessä.      .
17497: 
17498: 
17499:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
17500: 
17501: •.. Syksyllä vuonna 1975 Turun yliopistossa           huolimatta, joka asia kuitenkin on ratkaistavissa
17502: opettajankoulutuslaitoksen yhteydessä aloitettu       yhdessä Turun kaupungin kanssa.            ·
17503: lasterit~thanopettajien peruskoulutus oli toimen-        Uutta töivoa koulutuksen mahdollisesta jatka-
17504: pide, jota mitä suurimmalla tyytyväisyydellä ter-     misesta· antoi valtion tulo- ja menoarvio vuodelle
17505: vehdittiin LounaiscSuomessa, ja .ennen kaikkea        1978, jossa esitettiin lastentarhanopettajien väli-
17506: Turun kaupungin bs'tensuojelutyöstä vastaavat         aikaista koulutusta jatkettavaksi myös vuonna
17507: tt!nshmt koulutuspisteen perustamisen merkitse-       1978 samoissa oppilaitoksissa, joissa tätä koulu-
17508: väi:dasten päivähoidon tason ja kehityksen pa-        tusta annettiin vuonna 1977, tosin budjetin
17509: bmtumista. Opetusyksikön saaminen alueelle            määrärahaa oli supistettu. Tu:run yliopiston kou-
17510: hierkitsi 1asten päivähoitotoiminnan järjestämi-      lutuspiste ei ole budjetin lupauksista huolimatta
17511: s~1le uusia mahdollisuuksia, onhan kehittämis-        ollut määrärahojen jakolistalla ja siksi Turussa
17512: fyoti yhtenä vaikean'<t esteenä ollut mm. päte-       valmistuvat toukokuun lopulla vuonna 1978
17513: vien lastenhoitajien puuttuminen.                     viimeis~t lastentarhanopettajat, seuraavat Turun
17514:  · ··.Turussa todettiin olevan kaikki edellytykset    seudulta lastentarhanopettajiksi aikovat joutuvat
17515: uudenrnubtoiselle lastentarhanopettajien koulu-       opiskelemaan jo muualla.                   '
17516: tukselle tutkimus- ja kokeilumahdollisuuksineen.          Lastentarhanopettajien koulutuspaikkojen vä-
17517: Kttupungin päivähoitolaitosten henkilökunta on        hentäminen on perusteetonta. Lastentarhanopet-
17518:  åuliisti hyvässä yhteistyössä opettajankoulutus-     tajien suhteellisen osan vähentyessä koko päivä-
17519: laitoksen kanssa järjestänyt harjoittelumahdolli-     hoidon kasvatuf?- ja hoitohenkilökunnasta tulee
17520: ~uuksia opiskelijoille.             ·                 päivähoidon taso laskemaan. Tämänsuuntainen
17521:   · Kuitenkin opetusministeriö yllättäen on teh-      kielteinen kehitys tulisi pysäyttää ja turvata
17522:  pyt päätöksen lopettaa hyvin alkaneen ja alueelle    nykyisen päivähoitoalan kasvatus- ja hoitohen-
17523: \tälttämättömän lastentarhanopettajakoulutuk-         kilökunnan koulutus ja 'myös jatkokoulutus.
17524:  sen. Koulutuksen ympärillä pitkään pyörinyt             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17525:  epävarmuus kehittyi valtiollisella tasolla lak-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17526: kautta:mispäätökseksi keväällä vuonna 1977.           \ialtiörtel1voston asianomaisen jäsenen vastatta-
17527:  Täm.än päätöksen mukaan ei enää vuonna 1977          vaksi seuraavan kysymyksen:
17528:  syksyllä. otettu laitokseen uusia oppilaita. Turun
17529:  yliopisto. on puoltanut Turun lastentarhanopet-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17530:  tajakoulutuksen jatkoa ja yliopisto on esittänyt             siin lastentarhanopettajakoulutuksen yllä-
17531:  valmiutensa jatkaa koulutusta tilanpuutteesta                pitämiseen ja jatkamiseen Turun yliopis~
17532:                                                             . ton yhteydessä?
17533:       Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1978.
17534: 
17535:                 Oili Suomi                                        Paula Eenilä
17536:                 Ertsio Laine                                      Jacob Söderman
17537:                 Arto Merisaari                                    Ilkka Kanerva
17538:                                           Pertti PaaSio
17539: 
17540: 
17541: 
17542: 
17543: 087800367W
17544: 2                                             1978 vp.
17545: 
17546: 
17547: 
17548: 
17549:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17550: 
17551:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n L momellltissa     tarhanopettajien, tarvetta. Lastentarhanopetta-
17552: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jien koulutusta onkin tämän johdosta supistettu
17553: olette 3 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn kir-      Iakkauttamalla pikakoulutus, keskeyttämällä
17554: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     opiskelijain ottaminen kahteen väliaikaiseen kou~
17555: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      lotuspisteeseen ja tarkistamaHa yleensäkin uusien
17556: Oili .Suomen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       opiskelijoiden määriä. ·
17557: kysymyksestä n:o 108:                                   Valtioneuvoston 17. 2. 1977 tekemässä peri~
17558:                                                      aatepäätöksessä eräistä menojen säästö- ja lyk-
17559:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       käämistoimenpiteistä valtiontaloudessa todettiin,
17560:        siin lastentarhanopettajakoulutuksen yllä-    että väliaikaista lastentarhanopettajien koulq-
17561:        pitämiseen ja jatkamiseen Turun yliopis-      tusta on päivähoitosuunnitelmien tarkistamisen
17562:        ton yhteydessä?                               johdosta supistettava lopettamalla opiskelijoiden
17563:                                                      ottaminen syksyllä 1977 Jyväskylässä ja Rau-
17564:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        malla sekä syksyllä 1978 Turussa tapahtuvaan
17565: vasti seuraavaa:                                     koulutukseen.
17566:    Lastentarhanopettajia on varsinaisesti koulu-        Neuvoteltuaan asiasta valtiovarainministeriön
17567: tettu lastentarhanopettajaopistoissa, joita on       kanssa sekä kuultuaan myös Turun yliopistoa,
17568: Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa, Tampereella      opetusministeriö vaihtoi 27. 4. 1977 tekemällään
17569: ja Pietarsaaressa. Viimeksi mainitulla paikka-       päätöksellä lastentarhanopettajien väliaikaisen
17570: kunnalla sijaitseva opisto on ruotsinkielinen.       koulutuksen keskeyttämisjärjestyksen Turun ja
17571: Korkeakoulujen väliaikainen lastentarhanopetta-      Rauman osalta.
17572: jien koulutus alkoi Jyväskylän ja Joensuun opet-        Valtion tulo- ja menoarvioon vuodelle 1978
17573: tajankoulutuslaitoksissa vuonna 1973, Kajaanin       on lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuk-
17574: (Oulun yliopisto), Rauman (Turun yliopisto)          sen järjestämiseen varattu 3 900 000 markkaa.
17575: ja Savonlinnan (Joensuun korkeakoulu) opetta-        Vastaavaan tarkoitukseen oli vuodelle 1977
17576: jankoulutuslaitoksissa vuonna 1974 sekä Turun        varattu 4 900 000. Miljoonan markan säästö
17577: opettajankoulutuslaitoksessa vuonna 1975. Opis-      aiheutui koulutuksen keskeyttämisestä Jyväsky-
17578: tojen ja korkeakoulujen antama lastentarhan-         län ja Turun opettajankoulutuslaitoksissa.
17579: opettajien koulutus on kestoltaan kaksivuotista.        Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityk-
17580: Myöskään sisällöissä ei ole suuria eroja. Edellä     seen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1978
17581: tarkoitetun koulutuksen lisäksi työvoimaminis-       momentin 29.99.28 kohdalla todettiin, että
17582: teriö ja Helsingin kaupunki ovat viime vuosina       hyväksyessään tämän momentin määrärahan
17583: järjestäneet yksivuotista poikkeuskoulutusta,        eduskunta edellyttää, että lastentarhanopettajien
17584: johon on otettu alalla työskennelleitä lastenhoi-    väliaikaista koulutusta jatketaan myös vuonna
17585: tajia ja humanististen tieteiden kandidaatteja.      1978 samoissa oppilaitoksissa, missä tätä kou-
17586:    Lastentarhanopettajien koulutuksen voimakas       lutusta annettiin vuonna 1977.
17587: laajeneminen korkeakouluihin vuosina 1974 ja            Kun eduskunta ei lisännyt ehdotettua määrä-
17588: vielä 1975 sekä pikakoulutuksen järjestäminen        rahaa lausuman edellyttämällä tavalla, kannan-
17589: johtuivat silloisista lastentarhanopettajien tule-   ottoa on tulkittu siten, että syksyllä 1978 ote-
17590: vaa tarvetta koskevista arvioista. Valtakunnalli-    taan vuoden 1978 varsinaisen tulo- ja menoar-
17591: set suunnitelmat lasten päivähoidon järjestämi-      vion nojalla uusia opiskelijoita ainoastaan samoi-
17592: sestä ovat kuitenkin merkinneet päiväkotipaik-       hin oppilaitoksiin kuin syksyllä 1977. Tämä
17593: kojen lisäämisen huomattavaa hidastumista ja         merkitsee ilman muuta Raumalla annettavan
17594: vähentäneet siten henkilökunnan, myös lasten-        koulutuksen jatkamista. Turussa ja Jyväskylässä
17595:                                              N:o 108                                               3
17596: 
17597: järjestettävää väliaikaista koulutusta on mahdol-   mukaan kehittää niin hoito- kuin kasvatuskoros-
17598: lista jatkaa syyslukukaudella 1978 vain sillä       teisenkin henkilökunnan osalta niiden suunta-
17599: edellytyksellä, että momentin 29.99.28 määrä-       viivojen mukaan, joita ovat esittäneet opetus-
17600: rahaa lisätään keväällä 1978 annettavan lisä-       ministeriön asettama päivähoitoalan koulutusra-
17601: menoarvion yhteydessä.                              kennetyöryhmä ja lasten päivähoidon neuvotte-
17602:    Tehtyjen päätösten jälkeen lastentarhanopet-     lukunta. Kysymyksessä olevat koulutukselliset
17603: tajien koulutus jatkuu Turun yliopiston yhtey-      kokonaisratkaisut edistäisivät erityisesti päivä-
17604: dessä ainakin Rauman opettajankoulutuslaitok-       hoidon laadullista kehittämistä. Näitä ehdotuksia
17605: sessa. Koulutuksen jatkuminen Turun opettajan-      vastaavat periaateratkaisut olisi sen vuoksi kii-
17606: koulutuslaitoksessa samoin kuin Jyväskylän yli-     reellisesti tehtävä.
17607: opiston yhteydessä jää riippumaan vuoden 1978          Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, että
17608: toisen lisämenoarvion käsittelyn yhteydessä teh-    lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen
17609: tävistä ratkaisuista.                               jatkamista Turun yliopiston Turun opettajan-
17610:    Koulutuksen jatkaminen Turussa ja Jyväsky-       koulutuslaitoksessa samoin kuin Jyväskylän yli-
17611: lässä heikentäisi lievästi lastentarhanopettajien   opiston yhteydessäkin on vielä erikseen harkit-
17612: työllisyyttä. Lastentarhanopettajia on jo tällä     tava vuoden 1978 toista lisämenoarviota valmis-
17613: hetkellä jonkin verran työttöminä. Lisäksi kou-     teltaessa. Ratkaisuja asiassa tehdessään hallitus
17614: lutuksen jatkaminen merkitsisi valtiolle yli mil-   tulee kiinnittämään erityistä huomiota eduskun-
17615: joonan markan lisäkuluja vuodessa.                  nan edellä tarkoitettuun vuoden 1978 tulo- ja
17616:     Päivähoidon henkilökunnan rakennetta ja         menoarvioon liittyvään lausumaan.
17617: koulutusta tulee opetusministeriön käsityksen
17618:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1978.
17619: 
17620:                                                                     Opetusministeri Jaakko Itälä
17621: 4                                              1978 vp.
17622: 
17623: 
17624: 
17625: 
17626:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
17627: 
17628:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gårdslärarutbildningen har därför inskränkts ge-
17629: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         nom att snabbutbildningen upphört, genom att
17630: av den 3 mars 1978 tili vederbörande medlem           antagningen av studerande tili två interimistiska
17631: av statsrådet översänt avskrift av följande av        utbildningsenheter avbrutits och genom att de
17632: riksdagsman Oili Suomi m.fl. ställda spörsmål         nya studerandenas antal överhuvudtaget juste-
17633: nr 108:                                               rats.
17634:            Har Regeringen för avsikt att vidta           I statsrådets principbeslut av den 17 februari
17635:         åtgärder i syfte att upprätthålla och fort-   1977 om vissa åtgärder inom statshushållningen
17636:         sätta utbildningen av barnträdgårdslärare     för inbesparing och uppskjutande av utgifter
17637:         i anslutning tili Åbo universitet?            konstaterades, att den interimistiska barnträd-
17638:                                                       gårdslärarutbildningen tili följd av justeringen
17639:                                                       av dagvårdsplanerna bör inskränkas genom att
17640:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         antagningen av studerande tili utbildningen i
17641: samt anföra följande:                                 i Jyväskylä och Raumo upphör hösten 1977
17642:    Den ordinarie utbildningen av barnträdgårds-       och till utbildningen i Åbo hösten 1978.
17643: lärare har skett i barnträdgårdslärarinstituten.         Undervisningsministeriet ändrade, efter att
17644: Dessa finns i Helsingfors, Jyväskylä, Uleåborg,       ha rådgjort med finansministeriet i saken samt
17645: Tammerfors och Jakobstad. Institutet på den           efter att även ha hört Åbo universitet, genom
17646: sistnämnda orten är svenskspråkigt. En interi-        sitt beslut 27. 4. 1977 ordningsföljden för av-
17647: mistisk utbildning av barnträdgårdslärare vid         brytandet av den interimistiska utbildningen av
17648: högskolor inleddes vid lärarutbildningsinstitutio-    barnträdgårdslärare i fråga om Åbo och Raumo.
17649: nerna i Jyväskylä och Joensuu år 1973, vid               I statsförslaget för år 1978 har för anord-
17650: lärarutbildningsinstitutionerna i Kajana ( Uleå-      nande av interimistisk barnträdgårdslärarutbild-
17651: borgs universitet), Raumo (Åbo universitet)           ning reserverats 3 900 000 mk. För motsvarande
17652: och Nyslott (Joensuu högskola) år 1974 samt           ändamål reserverades för år 1977 4 900 000 mk.
17653: vid lärarutbildningsinstitutionen i Åbo år 1975.      Inbesparingen på en miljon mark beror på att
17654: Den utbildning av barnträdgårdslärare som sker        utbildningen vid lärarutbildningsinstitutionerna
17655: vid instituten och högskolorna är tvåårig. I fråga    i Jyväskylä och Åbo har avbrutits.
17656: om innehållet förekommer inte heller några               I riksdagens svar på regeringens proposition
17657: större skilinader. Vid sidan av den ovan avsedda      angående statsförslaget för år 1978 konstate-
17658: utbildningen har arbetskraftsministeriet och Hel-     rades för momentet 29.99.28, att i det riksdagen
17659: singfors stad under de senaste åren anordnat en       godkänner anslaget på detta moment förutsätter
17660: ettårig undantagsutbildning, tili viiken barnavår-    den, att den interimistiska barnträdgårdslärarut-
17661: dare och kandidater i humanistiska vetenskaper        bildningen även år 1978 fortsätts vid samma
17662: som arbetat på området har antagits.                  läroanstalter som år 1977.
17663:    Den kraftiga utvidgningen av barnträdgårds-           Då riksdagen inte ökade det föreslagna ansla-
17664: lärarutbildningen tili högskolorna åren 1974          get på det sätt uttalandet förutsätter, har ställ-
17665: och 1975 samt anordnandet av snabbutbildning          ningstagandet tolkats så, att nya studerande
17666: berodde på de dåvarande bedömningarna av det          hösten 1978 med stöd av det ordinarie start:s-
17667: kommande behovet av barnträdgårdslärare. De           förslaget för år 1978 antages endast till samma
17668: riksomfattande planerna för ordnandet av barn-        läroanstalter som hösten 1977. Detta innebär
17669: dagvården har dock inneburit en betydande för-        utan vidare, att den utbildning som ges i Raumo
17670: dröjning i fråga om ökningen av barndagvårds-         skall fortsättas. Interimistisk utbildning som
17671: platserna och sålunda minskat behovet av per-         anordnas i Åbo och Jyväskylä kan höstterminen
17672: sonal, även av barnträdgårdslärare. Barnträd-         1978 fortsätta endast under förutsättningen, att
17673:                                                N:o 108                                                5
17674: 
17675: anslaget under momentet 29.99.28 ökas i sam-          uppfostran utvecklas enligt de riktlinjer, som
17676: hand med tiliäggshudgeten våren 1978.                 har framlagts av arbetsgruppen för uthildnings-
17677:    Efter de beslut som fattats fortgår harnträd-      strukturen på dagvårdsområdet som tillsatts av
17678: gårdsläraruthildningen i anslutning tili Aho uni-     undervisningsministeriet och av delegationen för
17679: versitet åtminstone vid läraruthildningsinstitutio-   barndagvården. De ifrågavarande ltotallös-
17680: nen i Raumo. Fortsättandet av uthildningen vid        ningarna beträffande uthildningen sku1le särskilt
17681: läraruthildningsinstitutionen i Aho och i anslut-     främja dagvårdens kvalitativa utveckling. Princi-
17682: ning tili Jyväskylä universitet hlir heroende av      piella avgöranden som motsvarar dessa förslag
17683: avgörandena i samhand med hehandlingen av             horde därför träffas i hrådskande ordning.
17684: den andra tiliäggsbudgeten för år 1978.                  Med hänvisning tili vad som ovan anförts
17685:    Ett fortsättande av uthildningen i Aho och         anser regeringen, att fortsättandet av den interi-
17686: Jyväskylä skulle i någon mån försvaga syssel-         mistiska uthildningen av harnträdgårdslärare vid
17687: sättningen för harnträdgårdslärarna. Barnträd-        den tili Aho universitet anslutna läraruthild-
17688: gårdslärare är redan för närvarande i viss ut-        ningsinstitutionen i Aho och i anslutning tili
17689: sträckning arhetslösa. Fortsättandet av uthild-       Jyväskylä universitet ännu särskilt bör övervägas
17690: ningen skulle dessutom för staten innehära år-        då den andra tilläggshudgeten för år 1978 för-
17691: liga tilläggsutgifter på över en miljon mark.         bereds. Då regeringen fattar heslut i saken kom-
17692:    Enligt undervisningsministeriets uppfattning       mer den att fästa särskild uppmärksamhet vid
17693: hör dagvårdspersonalens struktur och uthildning       riksdagens ovan avsedda uttalande i anslutning
17694: både i fråga om den personai som främst ägnar         till statsförslaget för år 197 8.
17695: sig åt vård och den som främst ägnar sig åt
17696:       Helsingfors den 10 april 1978.
17697: 
17698:                                                                 Undervisningsminister Jaakko Itälä
17699:                                                1978 vp.
17700: 
17701: Skriftligt spörsmål nr 109.
17702: 
17703: 
17704: 
17705: 
17706:                                    Melin: Om ändring av stadgandena angående visum.
17707: 
17708: 
17709:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a ri.
17710: 
17711:    Kontakterna på handelns område mellan Fin-         ringsbestärnm.elser torde därför vam påkaU~d.
17712: ]and och vissa o1jeproducera:nde arabstater har       Det må nän:m'!l:s att vissa övriga 'länders hono-
17713: kraftigt ökat i betydelse och omfattning under        rärkonsuler, som · inte är nordiska medborgare,
17714: de senaste åren. Länderna vid Arabiska viken          äger rätt att bevilja visum. Borde inte därför
17715: har under senare år börjat fmmstå som viktiga         också Fin1and kunna övergå ti.1l ett liknande
17716: koo.der för Hnländsk expol!tindustri, häri in-        syjstem förlitande sig på 1andets honorärkon-
17717: beräknade byggnadsindustriföretag och fin-            suler utomlands?
17718: ländsk know-how. För närvarande arbetar ett              Med · hänvisning tili det ovansagda och med
17719: par tusen finländare i ambländerna, bland dem         stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen vill
17720: ingenjörer, :rekniker, byggmästal'e, byggnads.-       undertecknad stäl:la foljande spörsmål att be-
17721: arbetare etc. För att på ~allt sätt underlätta        svaras av vrederböl'ande medliem av statsrådet:
17722: utveddingen av detta ekonomi:ska sa:marbete
17723: bör även viseringsbestämmclserna underlättas.                     Är Regeringen medveten om att fin-
17724: Då des:sa bestämmelser som regel regleras med                  [ändska medborgare har svårigheter attt
17725: ia:kttagande av reciprocitet, är det betydelse-                erhålla viseringar tifi vislsa arabländer,
17726: fullt att uppmärksamma myndighet:erna på det                   vilket synbarligen bel.'or på infl.exibla
17727: faktum att finländska medborgal'e har svårig-                  finländslm viseringsbestämmelser, och
17728: heter att erhålla viseringar tili vissa arabländer,            om så är,
17729: vnket synbarligen beror på inflexibla viserings-                  är Reger1ngen beredd att vidta åt-
17730: bestämmelser. En omarbetning av vha vise-                      gärder för att avlägsna dessa hindier?
17731:   Helsingfors den 2 mars 1978.
17732: 
17733:                                             Ingvar S. Mel'in
17734: 
17735: 
17736: 
17737: 
17738: 087800307Y
17739: 2                                             1978 vp.
17740: 
17741: Kirjallinen kysymys n:o 109.                                                            Suomennos.
17742: 
17743: 
17744: 
17745: 
17746:                                  Melin: Viisumia koskevien määräysten muuttamisesta.
17747: 
17748: 
17749:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
17750: 
17751:     Suomen ja eräiden öljyä. tuottavien arabival-   dosta paika!llaan. Mainittakoon, että eräiden
17752: :tioiden välisten kaupan alan yhteyksien mer-       muiden maiden kunni~konsulei11a, jotka eivät
17753: kitys j,a laajuus ovat voimakkaasti . kasvaneet     ole pohjoismaiden kansalaisia, on oikeus myön-
17754: viime vuosina. Arabianiahden rannalla o1evista      tää viisum~. Eikö myös Suomen tulisi tästä
17755: maista on viime vuosina alkanut tull1a suoma-       syystä voida siirtyä samankaltaiseen järjestel-
17756: laisen viootiteollisuuden tärkeitä asiakkaita ra-   mään maamme ulkomaisiin kunniakonsuleihin
17757: kennusteollisuusyritykset j,a suomalainen know-     tukeu tumafla?
17758: how mukaanluettuina. Arabimaissa työskente-            Edellä olevan perustee1!la ja valtiopäiväjär-
17759: lee tällä hetkellä parituhatta suomalaista, näi-    jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
17760: den joukossa insinöörejä, teknikoita, rakennus-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17761: mestareita, rakennustyöTäisiä jne. Jotta kaikin     vaksi seuraavan kysymyksen:
17762: tavoin helpotettaisiin tämän taifoudellisren yh-
17763: teistyön kehittymistä, tulee myös viisumimää-                   Onko Hallitus tietoin!en siitä, että
17764:  räyksiä helpottaJa. Kun näitä määräyksiä sään-              Suomen kansalaisten on vaikeata saada
17765: nönmukaisesti järjesrellään vastavuoroisuusperi-             viisumi eräisiin arabimaihin, mikä näh-
17766: aatetta noudattaen, on 'tärkeää kiinnittää viran-            tävästi johtuu Suomen joustamattomista
17767: omaisten huomiota sii!hen tosiasiaan, että Suo-              viisumimääräyksistä, ja jos on,
17768: men kansa:laisten on vaikeata saada viisumi                     onko Hallitus valmis ryhtymään toi-
17769: eräisiin arabimaihin, m~kä nähtävästi johtuu                 menpiteisiin näiden esteiden poistami-
17770:  joustamattomista viisumimääräyksistä. Viisumi-              seksi?
17771: määräystemme uudistaminen lienee tämän joh-
17772:     Helsingissä 2 päivänä maaliskuuta 1978.
17773: 
17774:                                            Ingvar S. Me1in
17775:                                             N:o 109                                                 3
17776: 
17777: 
17778: 
17779: 
17780:                         Eduskunnan Herra Pu}:Iemiehelle.
17781: 
17782:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa   tely tulkittu restriktiiviseksi niiden kansalaisten
17783: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     suhteen. Syntynyt erheellinen käsitys on eräissä
17784: olette 2 päivänä maaliskuuta .1978 päivätyn       tapauksissa johtanut ao. maiden viisumimenet-
17785: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      tdyn tiukentamiseen Suomen kansalaisten koh-
17786: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     dalla. Ilmenneet vaikeudet on kyetty ulko-
17787: edustaja Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta        asiainministeriön aloitteesta suoritetuilla neu-
17788: kirjallisesta kysymyksestä n:o 109:               votteluilla selvittämään ja ministeriön saamien
17789:                                                   'tietojen mukaan asiassa on palattu tai ollaan
17790:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että     palaamassa aikaisempiin järjestelyihin viisumien
17791:        Suomen kansalaisten on vaikeata saada      myöntämisessä.
17792:        viisumi eräisiin arabimaihin, mikä näh-        Jottei vastaavanlaisia tilanteita vastaisuudessa
17793:        tävästi johtuu Suomen joustamattomis,ta    syntyisi on utkoasiainministeriö antanut edus-
17794:        viisumimääräyksistä, ja jos on,            tustoil1e eräitä uusia sisäisiä ohjeita, jotka mer-
17795:           onko Hallitus valmis ryhtymään toi-     kitsevät viisuminantamismenettelyn tekemistä
17796:        menpiteisiin näiden esteiden poistami-     joustavammaksi ja nopeammaksi. Lisäksi minis-
17797:        seksi?                                     teriö tutkii mahdollisuuksia sellaiseen muutok-
17798:                                                   seen lainsäädäntöön, jolla mahdollistettaisiin
17799:    Vastauksen!a kysymykseen esitän kunnioitta-    ulkomaan kansalaisuutta olevan kunniakonsu-
17800: vasti seuraavaa:                                  1in viisuminanto. Voimassa oleva ulkomaalais-
17801:    Ulkoasiainministeriö on eri yhteyksissä jou-   asetus edellyttää tässä suhteessa Suomen kansa-
17802: tunut toteamaan, että eräiden arabimaiden ta-     laisuutta.
17803: holLa on Suomen tavanomainen viisumimenet-
17804:   Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 1978.
17805: 
17806: 
17807:                                                            Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
17808: 4                                             1978 vp.
17809: 
17810: 
17811: 
17812: 
17813:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17814: 
17815:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        medborgare. Den felaktiga uppfattning 'som
17816: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           uppstått har i vissa fall lett til'l en skärpning
17817: veLse av den 2 mars 1978 tili vederbörande          av ifrågavarande länders viseringsförfarande för
17818: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      finska medborgares vidkommande. De upp-
17819: jande av riksdagsman Ingvar S. Melin ställda        komna svårighetema har klarats upp genom
17820: skriftliga spörsmål nr 109:                         förhancllingar som förts på initiativ av minis-
17821:                                                     teriet för utrikesärendena, och enligt uppgifter
17822:            Är Regeringen medveten om att fin-       som ministeriet erhållit har man återgått eller
17823:         ländska medborgare har svårigheter att      håller på att återgå tili tidigar,e förfarande vid
17824:         erhålla viseringar tili vissa arabländer,   beviljandet av visum.
17825:         vilket synbarligen beror på inflexib1a         För undvikande av 1iknande situationer i
17826:         finländska viseringsbestämmelser, och       framtiden har ministeriet för utrikesärendena
17827:         om så är, är Regeringen beredd att          givit representa:tionerna vissa nya interna oo-
17828:         vidta åtgärder för att avlägsna dessa       visningar, vilka innebär att förfarandet vid be-
17829:         hinder?                                     viljandet av visum blir smidigare och snabbare.
17830:                                                     Ytterligare undersöker ministeriet möjligheterna
17831:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        till en sådan ändring av lagstiftningen, som
17832: anföra följande:                                    skulle göra det möjligt för en honorärkonsul
17833:    Ministeriet för utrikesärendena har i olika      som är utländsk medborgare att bevilja visum.
17834: sammanhang nödgats konstatera, att vissa arab-      Gällande utlänningsförordning förutsätter i det-
17835: länder har tolkat Finlands normala viserings-       ta avseende finskt medborgarskap.
17836: förfarande som restri!ktivt beträffande deras
17837: 
17838:     Helsingfors den 28 mars 1978.
17839: 
17840: 
17841:                                                     Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
17842:                                            1978 vp.
17843: 
17844: Kirjallinen kysymys n:o 110.
17845: 
17846: 
17847: 
17848: 
17849:                                 Friberg: Hirvikärpäsen aiheuttaman haitan vähentämisestä.
17850: 
17851: 
17852:                        E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
17853: 
17854:    Viime vuosina on metsissämme esiintynyt           Metsätyömiesten ammattiliitto on kirjelmin
17855: aikaisempaa runsaammin hirvikärpäsiä ( Lipop-     kääntynyt mm. maatalouden tutkimuskeskuk-
17856: tena cervi). Hirvikärpästä on esiintynyt var-     sen puoleen pyynnöllä, että tutkimuskeskus
17857: sinkin Kaakkois-Suomessa.                         suorittaisi asiassa tarvittavat tutkimukset. Tois-
17858:    Hirvikärpäsen leviämisen syy on ainakin        taiseksi näin on tehty tuloksetta. Hirvikärpä-
17859: osittain samoin viime vuosina runsaasti lisään-   nen aiheuttaa haittoja myös marjastajille, sie-
17860: tynyt hirvikanta. Hyönteinen pesii nimittäin      nestäjille ja muille, jotka työn tai harrastuk-
17861: hirven turvassa.                                  sensa vuoksi liikkuvat metsissä.
17862:    Hirvikärpäsen purema on kiusallinen. Tästä        Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjär-
17863: syystä hirvikärpäsen aiheuttama haitta on mer-    jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
17864: kittävä varsinkin metsätyömiehille, jotka am-     tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17865: mattinsa vuoksi joutuvat sen kärsimään.           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
17866:    Tiettävästi viranomaiset eivät ole tutkineet
17867: saati laatineet toimenpideohjelmia hirvikärpä-             Aikooko Hallitus suorituttaa tutki-
17868: sen aiheuttaman haitan vähentämiseksi.                   muksen hirvikärpäskiusan poistamiseksi
17869:                                                          metsistämme?
17870:      Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 1978.
17871: 
17872:                                           Ralf Friberg
17873: 
17874: 
17875: 
17876: 
17877: 087800399X
17878: 2                                           1978 vp.
17879: 
17880: 
17881: 
17882: 
17883:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17884: 
17885:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa   aiheuttaa allergisia reaktioita ja paikallisia tu-
17886: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      lehduksia. Hirvieläimeen asettuneet täikärpä-
17887: olette maaliskuun 6 päivänä 1978 päivätyn          set synnyttävät varsin pitkälle kehittyneitä
17888: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       toukkia, jotka koteloituvat karvojen tyveen.
17889: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Aikuisten kuoriutumisajankohta ei ole tun-
17890: edustaja Fribergin näin kuuluvasta kirjallisesta   nettu. Kuitenkin hirven täikärpäset lentävät
17891: kysymyksestä n:o 110:                              loppukesästä myöhäissyksyyn saakka ja saat-
17892:                                                    tavat ahdistella uhrejaan vielä lokakuun aikana-
17893:          Aikooko Hallitus suorituttaa tutki-       kin. Täten niiden parveiluaika sattuu juuri
17894:        muksen hirvikärpäskiusan poistamiseksi      parhaaseen marjastus- ja sienestyskauteen ja
17895:        metsistämme?                                muodostaa levinneisyysalueellaan kiusallisen
17896:                                                    haitan luonnossa liikkujille.
17897:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Hirven täikärpäsen biologiassa ja ekologias-
17898: vasti seuraavaa:                                   sa on runsaasti selvittämättömiä kysymyksiä.
17899:    Hirven täikärpänen ( Lipoptena cervi L. ) on    Hirvieläinkantojen tiheys ilmeisesti auttaa lajin
17900: hirvieläinten ulkoloinen. Lajin määritti ruot-     leviämistä ja kannan voimistumista, joskaan
17901: salainen von Linne ensi kerran Etelä-Ruot-         yksinomainen syy se ei kuitenkaan ole.
17902: sissa 1700-luvulla, jolloin sitä todennäköisesti      Hirven täikärpäsen aiheuttamien haittojen
17903: esiintyi myöskin maassamme. Hirven täikär-         poistamiseksi ei ole mahdollista nykyisen tie-
17904: päsen nykyinen leviäminen on peräisin 1960-         tämyksen perusteella laatia nopeaa ja varmaa
17905: luvun alusta, jolloin laji tavattiin Vehkalah-     torjuntaohjelmaa. Lajin yksityiskohtaista tutki-
17906: delta. Tämän jälkeen se on nopeasti levinnyt       musta sekä mahdollisia keinoja sen runsauden
17907: Kaakkois-Suomeen ja Uudenmaan itärannikoille.      säätelemiseksi kuitenkin jatketaan eri tutkimus-
17908:    Hirven täikärpänen hakeutuu isäntäeläimen-      laitosten toimesta niiden normaalien tutkimus-
17909: sä karvapeitteeseen ja pudottaa siipensä. Naa-     ohjelmien puitteissa.
17910: ras imee isäntäeläimestään verta, mikä usein
17911:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1978.
17912: 
17913:                                                                         Ministeri Veikko Saarto
17914:                                              N:o 110                                                 3
17915: 
17916: 
17917: 
17918: 
17919:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17920: 
17921:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      fektioner. De lusflugor som slagit sig ned på
17922: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     värddjuret föder tämligen välutvecklade lar-
17923: av den 6 mars 1978 tili vederbörande medlem        ver, som förpuppar sig vid basen av hår-
17924: av statsrådet översänt avskrift av följande av     stråna. Man känner ej tili vid viiken tidpunkt
17925: riksdagsman Friberg ställda skriftliga spörs-      den fullbildade insekten blir utkläckt. De full-
17926: mål nr 110:                                        bildade 1usflugorna flyger emellertid från sen-
17927:                                                    sommaren tili senhösten och kan ansätta sina
17928:           Ämnar Regeringen låta utföra en un-      offer ännu under oktober. Sålunda infaller
17929:        dersökning i avsikt att avlägsna älg-       deras svärmningstid just under den bästa bär-
17930:        flugplågan ur våra skogar?                  och svampplockningstiden och inom dess ut-
17931:                                                    bredningsområde innebär den en besvärande
17932:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt        olägenhet för den som rör sig i naturen.
17933: anföra följande:                                      I älgens lusflugas biologi och ekologi före-
17934:    Ä1gens lusfluga ( Lipoptena cervi L. ) är en    kommer ännu rikligt outredda frågor. Älg-
17935: yttre parasit på hjortdjur. Den artbestämdes       beståndens täthet bidrar uppenbarligen till
17936: första gången av svensken von Linne i södra        artens utbredning och förstärkningen av be-
17937: Sverige på 1700-talet, då den sannolikt före-      ståndet, även om det inte utgör den enda
17938: kom även i vårt land.                              orsaken.
17939:    Den nuvarande utbredningen som älgens              På basen av den kunskap som nu förelig-
17940: 1usfluga har fick sin upprinnelse i början         ger är det inte möjligt att uppgöra ett snabbt
17941: av 1960-ta1et, då arten påträffades i Vehka-       och säkert program för avvärjningen av de
17942: lahti. Sedan dess har den snabbt utbretts          olägenheter som älgens lusfluga föranleder.
17943: till sydöstra Finland och kusten i Östra Nyland.   Vid olika undersökningsanstalter fortsätter
17944:     Älgens lusfluga söker sig till hårbeklädna-    emellertid inom ramen för dessas normala un-
17945: den på sitt värddjur och fäller sina vingar.       dersökningsprogram den detaljerade forsk-
17946: Honan suger blod ur värddjuret, vilket ofta        ningen rörande arten och eventuella medel
17947: föranleder allergiska reaktioner och lokala in-    för regleringen av dess riklighet.
17948:      Helsingfors den 11 april 1978.
17949: 
17950:                                                                             Minister Veikko Saarto
17951:                                                1978 vp.
17952: 
17953: Kirjallinen kysymys n:o 111.
17954: 
17955: 
17956: 
17957: 
17958:                                   Hokkanen: Verohallituksen veropetoksiin liittyvästä tiedotustoi-
17959:                                      minnasta.
17960: 
17961: 
17962:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 ·e.
17963: 
17964:    Verohallitus ja sen virkamiehet ovat viime        ovat osoituksena mm. lukuisat Tampereella teh-
17965: aikoina usein lehdistössä sekä radiossa ja tele-     dyt kyselyt, joita ulkomaiset ja .kotimaiset alan
17966: visiossa esitelleet toimenpiteitään veropetosten     yritysten asiakkaat ovat tehneet elinkeinoelä-
17967: selvittämiseksi. Joissakin tapauksissa vilkas tie-   män järjestöihin, pankkeihin, vakuutuslaitoksiin
17968: dottaminen on tapahtunut tavalla, joka on            ja muihin yhteisöihin tiedustellen yksittäisten
17969: vahingoittanut yritysten ja erityisesti kokonai-     asiakassuhteittensa maineen perään.
17970: sen toimialan mainetta ja toimintaedellytyksiä.         Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
17971: Viimeksi näin on tapahtunut Tampereella, jossa       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
17972: kaikki työpalveluja suorittavat yritykset ovat       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
17973: joutuneet veropetoksesta epäiltyjen listalle ve-     raavan kysymyksen:
17974: rohallituksen ilmoitettua neljän nimeltä mainit•
17975: semattoman tamperelaisyrityksen sekaantuneen                     Onko Hallitus tietoinen, että vero-
17976: kuittikauppoihin ja veropetoksiin. .            ·            hallitus epämääräisellä ja ennenaikaisel-
17977:  . Ennen syytteen nostamista nimien ilmoitta~                la veropetoksiin liittyvällä tiedotustoi-
17978: minen on luonnollisesti sopimatonta, mutta                   minnallaan saattaa vaikeuksiin myös
17979: asian julkistaminen ennen kuin veropetokseen                 hyvämaineisia ja rehellisiä yrittäjiä, ja
17980: syyllistyneiden yritysten nimien ilmoittaminen                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17981: on 'mahdollista, saattaa myös muut alalla toi"               ryhtyä verohallituksen veropetoksiin
17982: mivat yritykset epäilyksenalaisiksi ja syntyvien             liittyvän tiedotustoiminnan korjaami-
17983: huhujen sekä spekulaatioiden johdosta jopa                   seksi?
17984: suuresti vaikeuttaa niiden liiketoimintaa. Tästä
17985:       Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1978.
17986: 
17987:                                                Matti Hokkanen
17988: 
17989: 
17990: 
17991: 
17992: 0878003325
17993: 2                                            1978 vp.
17994: 
17995: 
17996: 
17997: 
17998:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17999: 
18000:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tapaan julkistaa asia sen ollessa vielä tutkimus-
18001: maiilltussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ten alla hallitus tai veroviranomaiset eivät voi
18002: olette 7 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn          vaikuttaa. Kun asia jonkin tiedotusvälineen toi-
18003: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mesta julkistetaan, on muiden tiedotusvälinei-
18004: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Hok-      den vero- ja tutkintaviranomaisiin kohdistama
18005: kasen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-        kyselypaine asian julkitulon jälkeisinä päivinä
18006: sestä n:o 111:                                      varsin voimakas. Tällöin voidaan harkitulla ja
18007:                                                     keskitetyllä tiedottamisella vielä oikaista osit-
18008:            Onko Hallitus tietoinen, että vero-      tain .kuulopuheisiin, väärinkäsityksiin ja huhui-
18009:        hallitus epämääräisellä ja ennenaikaisel-    hin perustuneet vihjailut. Verosalaisuussäännök-
18010:        la veropetoksiin liittyvällä tiedotustoi-    sistä johtuen verovelvollisen yksilöintiin tarvit-
18011:        minnallaan saattaa vaikeuksiin myös          tavia tietoja ei kuitenkaan voida veroviranomais-
18012:        hyvämaineisia ja rehellisiä yrittäjiä, ja    ten toimesta julkistaa. Keskitetyllä tiedottami-
18013:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     sella voidaan eri tiedotusvälineet asettaa sa-
18014:        ryhtyä verohallituksen veropetoksiin         manarvoiseen asemaan ja vapauttaa yksittäiset
18015:        liittyvän tiedotustoiminnan korjaami-        tutkijat julkisen sanan suoraan heihin kohdis-
18016:        seksi?                                       tamilta kyselyiltä. Näin asianomaiset virkamie-
18017:                                                     het voivat keskittyä varsinaisen tehtävänsä hoi-
18018:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tamiseen. Verohallituksen tutkintaryhmän toi-
18019: taen seuraavaa:                                     minta on lisännyt verovilppiin syyllistyneiden
18020:    Viime vuosina paljastuneet verorikokset ovat     kiinnijoutumisriskiä. Julkisen sanan tiedotus-
18021: eräissä tapauksissa mittasuhteeltaan ja törkey-     toiminta ryhmän olemassaolosta ja toiminnasta
18022: deltään osoittautuneet sellaisiksi, että julkinen   merkitsee tämän vuoksi nykyisin jo huomat-
18023: sana on asian yhteiskunnallisen merkityksen         tavaa panosta verorikosten ennaltaehkäisyssä.
18024: vuoksi pyrkinyt selostamaan niitä laajasti.            Verohallitus ei ole missään tapauksessa tie-
18025: Asioiden suuren uutisarvon vuoksi etenkin leh-      dottanut sellaisista tutkimuksen alla olevista
18026: distö on näyttänyt omaksuneen sellaisen käy-        verovilppitapauksista, jotka eivät jo muutoin
18027: tännön, että toimittajat tutkimuksillaan selvit-    olisi olleet julkisen sanan yleisessä tiedossa.
18028: televät asiaa lehden lukuun ja julkistavat asian    Kun näin on ollut asianlaita, on verohallitus
18029: heti, kun saavat riittävästi materiaalia. Leh-      edellä mainituista syistä antanut eräitä tietoja
18030: distö ei näy kiinnittävän huomiota siihen, missä    julkisuuteen. Verorikosasiain luonne ja niiden
18031: vaiheessa viralliset tutkimukset asiassa ovat.      tutkijoiden työskentelyolosuhteet huomioon ot-
18032:    Verovilppitapausten lisääntyneen julkisuuden     taen ei verohallituksen tiedotustoimintaa vero-
18033: eräänä seurauksena on ollut verovilppien pal-       rikosasioissa voida pitää epämääräisenä tai
18034: jastuminen yhä useammin ilmiannon johdosta.         ennenaikaisena. Viranomaiset eivät tällöin voi
18035: Julkinen sana näyttää saavan tiedon verovilppi-     mitään sille valitettavalle seikalle, että julkisen
18036: tapauksesta usein samanaikaisesti veroviran-        sanan käsitellessä verorikosasioita, joskus saat-
18037: omaisten kanssa. Ilmiantaja näet kääntyy vero-      taa langeta varjo myös hyvämaineisten yrittä-
18038: viranomaisen lisäksi myös asiasta kiinnostuneen     jien päälle.
18039: lehdistön puoleen. Julkisen sanan omaksumaan
18040:      Helsingissä 5 päivänä huhtikuuta 1978.
18041: 
18042:                                                                            Ministeri Esko Rekola
18043:                                              N:o 111                                              3
18044: 
18045: 
18046: 
18047: 
18048:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
18049: 
18050:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nämligen att offentliggöra saken medan den
18051: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ännu är föremål för undersökning. Då den
18052: av den 7 mars 1978 tili vederbörande medlem         offentliggörs genom något informationsmedium,
18053: av statsrådet översänt avskrift av följande av      är det tryck i form av frågor, som andra
18054: riksdagsman Hokkanen ställda spörsmål nr            informationsmedier under de följande dagarna
18055: 111:                                                riktar mot skatte- och undersökningsmyndig-
18056:                                                     heterna, mycket starkt. Härvid kan man genom
18057:            Är Regeringen medveten om, att           övervägd och koncentrerad information ännu
18058:         skattestyrelsen genom sin obestämda         rätta tili de insinuationer, som delvis bygger
18059:         och förhastade informationsverksamhet      på hörsägner, missuppfattningar och rykten.
18060:         i samband med skattebedrägerier vållar     På grund av stadgandena om skattehemlighet
18061:         även välfrejdade och hederliga före-       kan uppgifter som erfordras för individuali-
18062:         tagare svårigheter, och                     sering av den skattskyldige dock inte offent-
18063:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    liggöras av skattemyndigheterna. Genom
18064:         ta för att korrigera skattestyrelsens       centraliserad information kan olika informa-
18065:         informationsverksamhet i samband med        tionsmedier placeras i en jämställd situation
18066:         skattebedrägerier?                         och de enskilda undersökarna befrias från de
18067:                                                    frågor, som det offentliga ordet riktar direkt
18068:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tili dem. På detta sätt kan vederbörande
18069: samt anföra följande:                              tjänstemän koncentrera sig på att sköta sin
18070:    De skattebrott som avslöjats under de se-       egentliga uppgift. Den verksamhet som bedrivs
18071: naste åren har i vissa fall tili sin omfattning    av skattestyrelsens undersökningsgrupp har för
18072: och grovhet visat sig vara av sådan art, att       dem som gjort sig skyldiga tili skattefusk ökat
18073: det offentliga ordet på grund av sakens sam-       risken för att bli ertappade. Den information
18074: hälleliga betydelse har strävat tili att ge en     om gruppens existens och verksamhet som har
18075: omfattande redogörelse för dem. På grund av        förmedlats av det offentliga ordet är därför
18076: det stora nyhetsvärdet tycks särskilt pressen      för närvarande av stor betydelse för före-
18077: ha tiliämpat en sådan praxis, att journalisterna   byggande av skattebrott.
18078: genom sina undersökningar utreder saken för            Skattestyrelsen har inte i någon händelse
18079: tidningens räkning och publicerar den så snart     informerat om sådana fall av skattefusk som
18080: de får tiliräckligt materia!. Pressen tycks inte   är föremål för undersökning, om de inte redan
18081: fästa någon uppmärksamhet vid vilket skede         på annat sätt varit allmänt kända genom det
18082: de officiella undersökningarna i ärendet har       offentliga ordet. Om ett fall har varit allmänt
18083: nått.                                              känt har skattestyrelsen av ovan nämnda skäl
18084:    En följd av att fallen av skattefusk har        gett vissa uppgifter tili offentligheten. Med
18085: fått ökad offentlighet har varit att skattefusk    beaktande av skattebrottens art och under-
18086: allt oftare avslöjas på grund av angivelser.       sökarnas arbetsförhållanden kan skattesty-
18087: Det offentliga ordet tycks ofta samtidigt som      relsens informationsverksamhet i dessa frågor
18088: skattemyndigheterna få kännedom om fall av         inte anses vara obestämd eller förhastad. Myn-
18089: skattefusk. Angivaren vänder sig nämligen inte     digheterna kan under sådana omständigheter
18090: bara tili skattemyndigheten, utan också tili den   inte påverka det beklagansvärda faktum, att
18091: av saken intresserade pressen. Varken rege-        det ibland inträffar att en skugga kan falla
18092: ringen eller skattemyndigheterna kan påverka       även på välfrejdade företagare, då det offent-
18093: den vana det offentliga ordet tiliägnat sig,       liga ordet behandlar fall av skattebrott.
18094:        Helsingfors den 5 april 1978.
18095: 
18096:                                                                            Minister Esko Rekola
18097:                                              1978 vp.
18098: 
18099: Skriftligt spörsmål nr 112.
18100: 
18101: 
18102: 
18103: 
18104:                                  Lillqvist m. fl.: Om de minskade sikfångsterna i Bottenhavet och
18105:                                      Bottenviken.
18106: 
18107: 
18108:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
18109: 
18110:    För vårt lands kust- och skärgårdsbefolkning        Av Vasanejdens och Karlebynejdens fisk-
18111: är det av ytterst stor vikt, att sikstammen i       andelslags statistik framgår, att invägningen av
18112: kustvattnen inte äventyras.                         sik från år 1974 t.o.m. 1976 minskat från
18113:    På fiskarhåll anser man, att statsmakten         291 000 kg till 187 000 kg eller med 35,7
18114: inte ägnat sikens fortsatta existensvillkor nödig   procent. För fjolåret ser sikfisket ut att ge
18115: uppmärksamhet. Lekplatserna har delvis för-         endast 75-80 procent av 1976 års fångst.
18116: störts genom att älvarna har utbyggts och då           Av denna utredning framgår, att tillgången
18117: föroreningar även försvårar lekmöjligheterna i      på sik har minskat kraftigt under de senaste
18118: havet är kompenserande åtgärder brådskande.         åren. Om utvecklingen fortsätter på samma
18119:     I ·lagen om fiske stadgas, att minimimåttet     sätt ännu några år kan den få katastrofala
18120: på sik är 30 cm. Då det konstaterats att en         följder för sikstammens fortbestånd. Snabba
18121: småvuxen sikart, vars maximilängd är cirka          åtgärder borde därför vidtagas för att utröna
18122: 32 cm, förekommer i Bottenviken, har Vasa,          orsakerna tili sikfångsternas nedgång. Troligen
18123: Uleåborgs och Lapplands läns havsområden            har slopandet av minimimåttet på sik sin andel
18124: haft 25 cm som minimimått. Den 1 januari            i den negativa utvecklingen men andra orsaker
18125:  1973 slopades minimibestämmelserna helt för        kan även bidraga därtill.
18126: Uleåborgs och Lapplands Iän under en tid av            Hänvisande till ovanstående får vi med stöd
18127: 5 år.                                               av 37 § 1 mom. riksdagsordningen framställa
18128:     Sedan begränsningarna för sikfisket upp-        följande spörsmål att besvaras av vederbörande
18129: hörde i Uleåborgs och Lapplands Iän, har det        medlem av statsrådet:
18130: förekommit att all slags småsik fiskats på
18131: länens havsområden tontals. Fångsten har för                  Är Regeringen medveten om att sik-
18132:  det mesta sålts till foder åt pälsdjur.                   fångsterna i Bottenhavet och Botten-
18133:     Tillgången på storvuxen vandringssik har               viken under åren 197 4-197 6 har
18134:  kraftigt minskat de senaste åren i Bottenhavet            minskat med nästan 36 procent, och
18135:  och Bottenviken. Därom ger fiskandelslagens               om så är fallet,
18136:  invägningsresultat klart besked. Eftersom de                 vilka åtgärder har Regeringen för
18137:  förmedlar cirka 60 procent av den totala sik-             avsikt att vidtaga för att garantera
18138:  fångsten i svenska Österbotten, bör andels-               sikstammens tillväxt och fortbestånd
18139:  lagens invägning vara riktgivande för för-                och därmed trygga sikfångsterna?
18140:  ändringarna i fråga om sikbeståndet och total-
18141:  fångsten av sik.
18142:       Helsingfors den 3 mars 1978.
18143: 
18144:          Bror Lillqvist                Jacob Söderman                 Ralf Friberg
18145: 
18146: 
18147: 
18148: 
18149: 0878003788
18150: 2                                            1978 vp.
18151: 
18152: Kirjallinen kysymys n:o 112.                                                            Suomennos.
18153: 
18154: 
18155: 
18156: 
18157:                                  Lillqvist ym.: Selkämeren ja Perämeren siikasaaliiden vähentymi·
18158:                                      sestä.
18159: 
18160: 
18161:                           Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
18162: 
18163:    Maamme rannikko- ja saaristoväestölle on            Vaasan seudun ja Kaarlelan seudun kalastus-
18164: mitä tärkeintä, ettei rannikkovesien siikakanta     kuntien tilastot osoittavat, että punnitukset
18165: joudu uhanalaiseksi.                                ovat vuodesta 197 4 vuoteen 1976 vähentyneet
18166:    Kalastajien taholla ollaan sitä mieltä, ettei    291 000 kg:sta 187 000 kg:aan, eli 35,7 pro-
18167: valtiovalta ole kiinnittänyt tarpeellista huomio-   senttia. Viime vuoden siikasaaliiksi näyttää
18168: ta siian elinehtojen jatkumiseen. Kutupaikat        muodostuvan ainoastaan 75-80 prosenttia
18169: on osittain tuhottu jokien tultua padotuiksi        vuoden 197 6 saaliista.
18170: ja kun saastuminen myös vaikeuttaa kutumah-            Tästä selvityksestä käy ilmi, että siian määrä
18171: dollisuuksia meressä, ovat tasapainottavat toi-     on viime vuosina tuntuvasti laskenut. Jos ke-
18172: menpiteet kiireellisiä.                             hitys jatkuu samanlaisena vielä muutamia vuo-
18173:    Kalastuslaissa säädetään siian vähimmäispi-      sia, voi tällä olla siikakannan jatkuvuudelle
18174: tuudeksi 30 cm. Kun on todettu, että Perä-          kohtalokkaat seuraukset. Tästä syystä olisi
18175: merellä esiintyy pienikasvuinen siikalaji, jonka    ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin siikasaalii-
18176: enimmäispituus on n. 32 cm, Vaasan, Oulun           den vähenemisen syiden selvittämiseksi. Luul-
18177: ja Lapin läänien merialueilla on noudatettu         tavasti siian vähimmäismitan poistamisella on
18178: 25 cm:n vähimmäispituutta. Tammikuun 1              osuutensa kielteiseen kehitykseen, mutta muut-
18179: päivänä 197 3 poistettiin vähimmäismääräykset       kin syyt voivat sitä edistää.
18180: kokonaan Oulun ja Lapin lääneissä viiden vuo-          Edellä olevan perusteella esitämme valtio-
18181: den ajaksi.                                         päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
18182:    Sen jälkeen kun siian kalastuksen rajoituk-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18183: set lakkasivat Oulun ja Lapin lääneissä, on         vaksi seuraavan kysymyksen:
18184: läänien merialueilla tapahtunut kaikenlaisen
18185: pienkalan kalastusta tonneittain. Saalis on                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
18186: enimmäkseen myyty ravinnoksi turkistarhoille.              Selkämeren ja Perämeren siikasaaliit
18187:    Suuren vaellussiian saanti on viime vuosina             ovat vuosina 197 4-197 6 vähentyneet
18188: vähentynyt voimakkaasti Selkämerellä ja Perä-              miltei 36 prosenttia, ja jos on,
18189: merellä. Tästä antavat kalastuskuntien punni-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18190: tusluvut selvän tiedon. Koska ne välittävät                ryhtyä siikakannan kasvun ja säilyvyy-
18191: n. 60 prosenttia ruotsinkielisen Pohjanmaan                den takaamiseksi tarkoituksena täten
18192: koko siikasaaliista, tulee niiden punnitusluku-            turvata siikasaaliit?
18193: jen olla suuntaa antavia siikakantaa ja koko-
18194: naissaalista tarkasteltaessa.
18195:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1978.
18196: 
18197:          Bror Lillqvist                Jacob Söderman                 Ralf Friberg
18198:                                              N:o 112                                                3
18199: 
18200: 
18201: 
18202: 
18203:                         E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
18204: 
18205:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rakentamisen yhteydessä. Tämä edellyttää kala-
18206: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       talouden entistä suurempaa huomioon otta-
18207: olette 3 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn          mista vesioikeudellisissa katselmustoimituksissa
18208: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ja vesioikeuskäsittelyssä. Kalatalousedun huo-
18209: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       mioimisen mer~dtystä on korostanut mm. 30.
18210: edustaja Lillqvistin ym. näin kuuluvasta kir-       9. 1977 mietintönsä jättänyt kalastuslainsäädän-
18211: jallisesta kysymyksestä n:o 112:                    tökomitea. Komitea on mietinnössään (Komi-
18212:                                                     teanmietintö 1977: 47) tehnyt runsaasti ehdo-
18213:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       tuksia, jotka parantavat kalatalouden asemaa
18214:        Selkämeren ja Perämeren siikasaaliit         vesioikeusprose:;sissa. Merkit<:ävää parantumista
18215:        ovat vuosina 1974-1976 vähentyneet           Perämeren alueen vaelluskalakantoihin tulevat
18216:        miltei 36 prosenttia, ja jos on,             merkitsemään Kemijoen ja Iijoen voimalaitos-
18217:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ten rakentamista koskevat p~iätökset, joissa
18218:        ryhtyä siikakannan kasvun ja säilyvyy-       rakentajille tultaneen määräämään istutusvel-
18219:        den takaamiseksi tarkoituksena täten         voitteet.
18220:        turvata siikasaaliit?                           Kysymyksessä on viitattu myös maa- ja
18221:                                                     metsätalousministeriön päätöksiin, joiden mu-
18222:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kaan siian alinta mittaa koskevia kalastuslain
18223: vasti seuraavaa:                                    säännöksiä ei sovelleta Vaasan, Oulun ja Lapin
18224:    Hallitus on tietoinen Selkämeren ja Perä-        läänien alueelb.. Nämä päätökset, jotka ovat
18225: meren siikasaaliiden vähenemisestä. Vähene-         voimassa vuoden 1980 loppuun, on annettu
18226: mistä on tapahtunut 1950-luvun alusta lähtien,      kalastajajärjestöjen ja Oulun yliopiston esityk-
18227: joskin se on nyt kyseessä olevana aikana ollut      sestä ja niiden tarkoituksena on ollut turvata
18228: erityisen suurta.                                   paikallisen, pienikasvuisen ns. karisiian kalas-
18229:     Syitä siikasaaliiden vähenemiseen on tutkittu   tusmahdollisuuclet. Maa- ja metsätalousminis-
18230: sekä viranomaisten että alan järjestöjen toi-       teriössä on parhaillaan valmisteilla päätös, jolla
18231: mesta. Tutkimuksia ovat eri aikoina tehneet         rajoitettaisiin 1whusnuottausta eräillä siian li-
18232: riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun       sääntymisen kannalta keskeisillä Perämeren
18233: yliopisto sekä kalastajien järjestöt alueillaan.    rannikkoalueilla. Rajoituspäätös perustuu Ou-
18234: Tutkimuksia on tehty myös vesistöihin raken-        lun yliopiston tutkimuksiin ja sen tarkoituk-
18235: tamista koskevien vesioikeudellisten katselmus-     sena on siianpoikasten kasvun turvaaminen ja
18236: toimitusten yhteydessä. Tutkimuksissa on pää-       siten siikakantojen vahvistaminen.
18237: dytty siihen, että siikasaaliiden väheneminen          Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos suorit-
18238: johtuu pääasiallisesti kalojen lisääntymisalueina   taa parhaillaan laajaa Selkämeren ja Perämeren
18239: olleiden jokien patoamisesta, perkaamisesta tai     siikakantoja koskevaa tutkimusta. Tutkimuksen
18240: muusta rakentamisesta. Selkämeren ja Peräme-        valmistuttua voidaan siikakantojen säätelyä
18241: ren siikakannan kasvu ja säilyvyys voidaan          koskevat päätökset tarkistaa mahdollisimman
18242: turvata lähinnä riittävän runsaalla kalanpoi-       tarkoituksenmukaisiksi.
18243: kasten istuttamisella vesistöihin tapahtuvan
18244:   Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1978.
18245: 
18246:                                                                          Ministeri Veikko Saarto
18247: 4                                           1978 vp.
18248: 
18249: 
18250: 
18251: 
18252:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18253: 
18254:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tendragen i samband med byggandet i vatten-
18255: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se      dragen. Detta förutsätter att fiskerihushåll-
18256: av den 3 mars 1978 till vederbörande medlem        ningen i högre grad än tidigare beaktas vid
18257: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av     vattenrättsliga syneförrättningar i den vatten-
18258: riksdagsman Lillqvist m. fl. ställda skriftliga    rättsliga handläggningen. Betyde1sen av att
18259: spörsmål nr 112:                                   fiskeriintresset beaktas har understrukits av
18260:                                                    kommitten för fiskerilagstiftning, som avlämna-
18261:           Är Regeringen medveten om att sik-       de sitt betänkande 30. 9. 1977. Kommitten har
18262:        fångsterna i Bottenhavet och Botten-        i sitt betänkande (Kommittebetänkande 1977:
18263:        viken under åren 1974-1976 har              47) gjort rikligt förslag som förbättrar fiskeri-
18264:        minskat med nästan 36 procent, och          hushållningens ställning i den vattenrättsliga
18265:        om så är fallet,                            processen. Besluten rörande Kemi älv och Ijo
18266:           vilka åtgärder har Regeringen för        älv kommer att innebära en betydande för-
18267:        avsikt att vidtaga för att garantera        bättring för bestånden av vandringsfisk inom
18268:        sikstammens tillväxt och fortbestånd        bottenviksregionen. I dessa beslut torde
18269:        och därmed trygga sikfångsterna?            byggaren åläggas att företa utplanteringar.
18270:                                                        I spörsmålet har hänvisats också till jord-
18271:    Som svar på spörsmålet får jag högaktnings-     och skogsbruksministeriets bes1ut, genom vilka
18272: fullt anföra följande:                              sikens minimimått ej tillämpas inom Vasa,
18273:    Regeringen är medveten om minskningen av        Uleåborgs och Lapplands Iän. Dessa beslut,
18274: sikfångsterna i Bottenhavet och Bottenviken.        som gäller till utgången av år 1980, har ut-
18275: Minskning har skett från början av 1950-ta1et,     färdats på förslag av fiskarorganisationerna och
18276: även om den under den ifrågavarande tiden           universitetet i Uleåborg och avsikten med dem
18277: har varit särskilt stor.                            har varit att trygga möjligheterna att fiska
18278:    Orsakerna till minskningen har undersökts        den lokala dvärgsiken. I jord- och skogsbruks-
18279: av såväl myndigheter som organisationer inom       ministeriet förbereds som bäst ett beslut, vari-
18280: branschen. Undersökningar har under olika           genom man skulle begränsa trå1fisket inom
18281: perioder företagits av vilt- och fiskeriforsk-     vissa för sikens förökning centrala kustområden
18282: ningsinstitutet, universitetet i Uleåborg och       i Bottenviken. Detta begränsande beslut ba-
18283: fiskarnas organisationer inom sina områden.         seras på de undersökningar som utförts av
18284: Också i samband med vattenrättsliga syneför-        universitetet i Uleåborg och avsikten därmed
18285: rättningar rörande byggande i vattendragen har      är att trygga sikynglens tillväxt och sålunda
18286: undersökningar utförts. Vid undersökningarna        förstärkningen av sikbestånden.
18287: har man kommit till, att sikfångsternas                Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet utför
18288: minskning i huvudsak berott på uppdämning,          som bäst en omfattande undersökning rörande
18289: upprensning eller annat byggande i de älvar         sikbestånden i Bottenhavet och Bottenviken.
18290: som varit fortplantningsområden för fisk. Till-     Sedan undersökningen färdigställts kan de
18291: växten och bevarandet av sikstammen i Botten-      beslut som reglerar sikbestånden justeras så
18292: havet och Bottenviken kan närmast tryggas           att de b1ir så ändamålsenliga som möjligt.
18293: genom tillräckligt rikliga utplanteringar i vat-
18294:      He1singfors den 11 april 1978.
18295: 
18296:                                                                             Minister Veikko Saarto
18297:                                                  1978 vp.
18298: 
18299: Kirjallinen kysymys n:o 11.3.
18300: 
18301: 
18302: 
18303:                                     Ekorre ym.: Edustusautojen hankintaa koskevasta suosituksesta.
18304: 
18305:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
18306:     Valtiovarainministeriö on valtioneuvoston               Yleiseen tietoon on toistuvasti tullut, että
18307: kanslialle ja kaikille ministeriöille 24. 8. 1977       valtionyhtiöt ja muut julkisen hallinnon piiriin
18308: lähettämässään edustusautojen hankintaa kos-            kuuluvat hankkivat edustusautoikseen kalliita
18309: kevassa kirjeessä todennut:                             MB-autoja. Valtion lähes yksin omistama Veit-
18310:     "Valtiovarainministeriön 20. 12. 1976 julkai-       siluoto Osakeyhtiö hankki hiljattain kaksi edus-
18311: semaan suositusluetteloon ei kuitenkaan sisälty-        tusautoa; yhden MB 280 SE-merkkisen ja yhden
18312: nyt suositusta edustusautomallista, minkä joh-          MB 240 D-merkkisen. Autojen yhteishinta oli
18313: dosta valtiovarainministeriö täydentää em. luet-        278 800 markkaa. Niin ikään on Suomen Kun-
18314: teloa seuraavasti:                                      nallisliitto vastikään hankkinut edustusautok-
18315:     Edustusautoksi hankitaan tarvittaessa, auto-        seen MB 280 SE-merkkisen auton. Jos Veitsi-
18316: hankintoihin käytettävien varojen puitteissa,           luoto Osakeyhtiö olisi tyytynyt Saab 99 Fin-
18317: Volvo 264-merkkisiä autoja seuraaville viran-           landia-merkkisiin autoihin, olisi se säästänyt
18318: omaisille: valtioneuvoston kanslia, lääninhalli-        noin 83 000 markkaa ja Suomen Kunnallisliitto
18319:  tukset, rajavartiostojen esikunta, poliisi, pää-       vastaavasti noin 70 000 markkaa. Jos olisi han-
18320: esikunta, maatilahallitus, metsähallitus, posti-        kittu Volvo 264 GL-merkkisiä autoja, olisi
18321:  ja lennätinhallitus, rautatiehallitus ja tie- ja ve-   Veitsiluoto Osakeyhtiö säästänyt noin 116 400
18322:  sirakennushallitus. Muut kuin em. virastot ja          markkaa ja Suomen Kunnallisliitto noin 86 200
18323:  laitokset käyttävät edustusautona Saab 99 Fin-         markkaa.
18324:  landia-merkkistä autoa. Edustusautohankinnois-             Kun sekä maamme ulkomaankaupan että kus-
18325:  ta on, vaikka hankinta tapahtuukin edellä ole-         tannussäästöihin pyrkivän taloudenpidon kan-
18326:  van mukaisesti, aina pyydettävä valtiovarainmi-        nalta olisi tarkoituksenmukaista taloudellisesti
18327:  nisteriön järjestelyosaston lausunto."                 vaikeana aikana pyrkiä siihen, että koko julki-
18328:     Kirjeessä esitettyä suositusta on pidettävä oi-     nen hallinto yrittäisi säästää myös edustusauto-
18329:  keana, koska sen avulla saadaan tuntuvaa kus-          hankinnoissaan, tulisi valtiovarainministeriön
18330:  tannussäästöä valtion hallinnossa sekä voidaan         antaa myös valtionyhtiöille, valtionenemmistöi-
18331:  vaikuttaa kotimaista teollisuutta ja näin ollen        sille yhtiöille, kunnille, kuntainliitoille sekä kun-
18332:  työllisyyttä edistävästi. Kotimaisen Saab 99           tien keskusjärjestöille sitovaisluonteinen suosi-
18333:   Finlandia-merkkisen auton hankintahinta on            tus siitä, että ne velvoitettaisiin edustusauto-
18334:  97 900 markkaa ja korkeaan kotimaisuusastee-           hankinnoissaan noudattamaan samaa säästäväi-
18335:  seen yltävän Volvo 264 GL-merkkisen auton              syyteen ja kotimaisuuden suosimiseen pyrkivää
18336:  hankintahinta 81 700 markkaa. Varsin yleisesti         käytäntöä kuin valtioneuvoston kanslia ja mi-
18337:   edustusautoksi hankitun Mercedes Benz 280             nisteriöt.
18338:   SE-merkkisen auton hinta on 167 900 markkaa               Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
18339:   ja .·Mercedes Benz . 240 D-merkkisen . auton          §: n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioitta-
18340:   110 900 markkaa. Niinpä jo kymmenen Saab 99           vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen. vas-
18341:   Finlandia-merkkisen auton hintaetu kymmeneen          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
18342:   MB 280 SE-merkkiseen autoon on noin                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18343:   700 000 markkaa ja Volvo 264 GL-merkkisen                       siin edustusautojen hankintaa koskevan
18344:   auton vastaavasti noin 962 000 markkaa. Li-                     sitovan suosituksen lähettämiseksi myös
18345:   säksi voidaan todeta kauppamme MB-autoja                        valtionyhtiöille, valtionenemmistöisille
18346:   valmistavan Saksan Liittotasavallan kanssa ole-                 yhtiöille, kunnille, kuntainliitoilJe ja
18347:   van tuntuvasti alijäämäistä.                                    kuntien keskusjärjestöille?
18348:       Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1978.
18349:           Mikko Ekorre                     Niilo Koskenniemi                Ulla-Leena Alppi
18350:  087800306X
18351: 2                                             1978 vp.
18352: 
18353: 
18354: 
18355: 
18356:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
18357: 
18358:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        hin verrattavat näkökohdat ottamaan huomioon
18359: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         keskusjärjestöjen antamien yleisten suositusten
18360: mies, olette 7 päivänä maaliskuuta 1978 päivä-       pohjalta siinä määrin kuin on mahdollista eikä
18361: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston     erityisen painavista syistä muuta johdu.
18362: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Vaitioneuvoston tai ministeriöiden taholta ei
18363: edustaja Ekorren ym. näin kuuluvasta kirjalli-       voida antaa kunnallishallintoa sitoiwia määräyk-
18364: sesta kysymyksestä n:o 113:                          siä pitäytymisestä tiettyihin automerkkeihin
18365:                                                      henkilöautoja hankittaessa tai · muutoiti rajoit-
18366:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       taa kunnallishallinnon ratkaisuvaltaa näissä. han-
18367:        siin edustusautojen hankintaa koskevan        kinnoissaan, paitsi mitä tulee kuntien tai kun-
18368:        sitovan suosituksen lähettämiseksi myös       tainliittojen hankintoihin, joiden kustannuksiin
18369:        valtionyhtiöille, valtionenemmistöisille      suoritetaan valtionosuutta tai voidaanantaa val-
18370:        yhtiöille, kunnille, kuntainliitoille ja      tionavustusta. Tältä osin voidaan harkittaes-
18371:        kuntien keskusjärjestöille?                   sa kustannusten hyväksyttävyyttä noudattaa
18372:                                                      vastaavia perusteita kuin valtionhallinnon osal-
18373:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta.
18374: vasti seuraavaa:                                         Valtionyhtiöille on valtiovarainministeriön
18375:                                                      aloitteesta osoitettu kaksi mm; edustusautoja
18376:    Kyseessä olevien yhteisöjen hankinnat perus-      koskevaa suositusta. Ensiimäkin on valtiova-
18377: tuvat erilaisiin säännöksiin. Siten myös edustus-    rainmmlstenon em. paatos valtionhallinnon
18378: autojen hankintamenettelyt ovat erilaisia.           edustusautojen hankinnasta lähetetty edelleen
18379:    Valtion moottorikulkuneuvojen hankintaa ja        annettavaksi tiedoksi valtionyhtiöille sekä pyy-
18380: käyttöä koskevat asiat on säädetty valtiovarain-     detty kauppa- ja teollisuusministeriötä ryhty-
18381: ministeriön tehtäviksi. Moottoriajoneuvot han-       mään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta valtion-
18382: kitaan joko virastojen tai laitosten omilla mää-     yhtiöiden asianomaisissa hallintoelimissä teh-
18383: rärahoilla tai valtiovarainministeriön käytössä      täisiin valtiota edustavien jäsenten aloitteesta
18384: olevasta tarkoitukseen varatusta määrärahasta.       päätös siitä, että soveltuvin osin noudatettaisiin
18385: Valtion tulo- ja menoarvion soveltamisesta an-       edustusautojen hankinnoissa valtiovarainminis-
18386: netun valtioneuvoston päätöksen nojalla valtio-      teriön ohjetta. Tämän lisäksi on valtiovarain-
18387: varainministeriö antaa vuosittain suosituksen        ministeriön asettama teknillisten hankintojen
18388: hankittavien ajoneuvojen merkeistä ja malleis-       toimikunta laatinut hankintasuosituksia julki-
18389: ta. Jos virasto tai laitos aikoo poiketa suosituk-   selle sektorille, ja yksi näistä suosituksista sisäl-
18390: sesta, asia on saatettava valtiovarainministeriön    si myös Suomessa· valmistetun ed1:1stusauton.
18391: B-listakäsittelyyn.                                  Tämän suosituksen kauppa· ·ja teollisuusminis-
18392:     Kuntien ja kuntainliittojen sekä kuntien kes-    teriö on antanut tiedoksi-valtionyhtiöillemaalis-
18393: kusjärjestöjen ja. rimiden kunnallishallinnon yh-    kuun 15 päivänä ·1978-.- Kauppa- -ja~te~lli&uusnii­
18394: tei.sorganisaatioiden     henkilöautohankinnoissa    nisteriöllä tai -valtiovaraie:ministeriöllä ei ole
18395: pyritään kuntien keskusjärjestöjen- ilmoituksen      oikeutta antaa . suoranaisia määräyksiä :valtioo-
18396: mukaan kotimaisuus- ja työllisyys- - sekä näi-       yh-tiöille. ooustusautojen hankinnois-ta ..
18397:      Helsingissä 28 päi~änä ~aaliskuuta 1978.
18398: 
18399:                                                                              Ministeri E~ko Rekola
18400:                                               N:o 113                                               3
18401: 
18402: 
18403: 
18404: 
18405:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18406: 
18407:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       allmänna rekommendationer beakta graden av
18408: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      inhemskt materia!, sysselsättningsfrämjande och
18409: av den 7 mars 1978 tili vederbörande medlem         därmed jämförbara synpunkter i den mån detta
18410: av statsrådet översänt avskrift av följande av      är möjligt och något annat inte föranleds av
18411: riksdagsman Ekorre m.fl. undertecknade spörs-       synnerligen vägande skäl.
18412: mål nr 113:                                            Statsrådet eller ministerierna kan inte utfärda
18413:                                                     för kommunalförvaltningen bindande bestäm-
18414:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          melser om att hålla sig tili givna bilmärken
18415:        avsikt att sända den bindande rekom-         vid anskaffning av personbilar eller eljest be-
18416:        mentionen om anskaffning av repre-           gränsa kommunalförvaltningens beslutanderätt
18417:        sentationsbilar också tili statsbolagen,     vid dessa anskaffningar, utom vad gäller kom-
18418:        bolag med statlig majoritet, kommuner,       munernas eller kommunalförbundens anskaff-
18419:        kommunalförbund och kommunernas              ningar, för vilka statsandel erlägges eller stats-
18420:        centralorganisationer?                       understöd kan erläggas. Till denna del kan man
18421:                                                     vid prövning av kostnadernas godtagbarhet tili-
18422:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        lämpa samma grunder som de, vilka gäller för
18423: samt anföra följande:                               statsförvaltningen. På initiativ av finansminis-
18424:                                                     teriet har statsbolagetn tiliställts två rekommen-
18425:     lfrågavarande sammanslutningars anskaffnin-     dationer som bl.a. gäller representationsbilar.
18426: gar är baserade på olika slags stadganden. För-     Dels har finansministeriets ovannämnda beslut
18427: denskull varierar också förfarandet vid anskaf-     om anskaffning av representationsbilar för
18428: fandet av representationsbilar.                     statsförvaltningen sänts för vidarebefordran
18429:     Ärenden som gäller anskaffning och bruk av      statsbolagen tili kännedom, dels har handels-
18430: statens motorfordon skall ombesörjas av finans-     och industriministeriet uppmanats att vidta
18431: ministeriet. Motorfordonen anskaffas antingen       erforderliga åtgärder i avsikt att i statsbolagens
18432: med ämbetsverkens eller inrättningarnas egna        vederbörande förvaltningsorgan på initiativ av
18433: anslag eller med anslag som för detta ändamål       de medlemmar som representerar staten fatta
18434: ställts tili finansministeriets förfogande. Med     beslut om att i tillämpliga delar följa finans-
18435: stöd av statsrådets beslut angående tiliämpnin-     ministeriets anvisning vid anskaffning av re-
18436: gen av statsförslaget ger finansministeriet årli-   presentationsbilar. Ytterligare har den av fi-
18437: gen en rekommendation angående märke och            nansministeriet tillsatta kommissionen för tek-
18438: modell för fordon som skall anskaffas. Om           niska anskaffningar utarbetat ankaffningsrekom-
18439: ämbetsverk eller inrättning ämnar avvika från       mendationer för den offentliga sektorn, och en
18440: rekommendationen, skall ärendet underställas        av dessa rekommendationer omfattade också
18441: finansministeriets B-listebehandling.               i Finland byggd representationsbil. Denna re-
18442:     Beträffande anskaffning av personbilar för      kommendation har handels- och industriminis-
18443: kommuner och kommunalförbund samt kommu-            teriet meddelat statsbolagen till kännedom den
18444: nernas centralorganisationer och övriga kommu-      15 mars 1978. Varken handels- och industrimi-
18445: nalförvaltnings samorganisationer strävar man,      nisteriet eller finansministeriet har rätt att för
18446: enligt meddelande från centralorganisationerna,     statsbolagen utfärda direkta bestämmelser
18447: till att utgående från centralorganisationernas     fråga om anskaffning av representationsbilar.
18448:      Helsingfors den 28 mars 1978 .
18449: 
18450:                                                                              Minister Esko Rekola
18451:                                                1978 vp.
18452: 
18453: Kirjallinen kysymys n: o 114.
18454: 
18455: 
18456: 
18457: 
18458:                                    Linna ym.: Himankalaisten perunanviljelijöiden asemasta eräässä
18459:                                       konkurssi tapauksessa.
18460: 
18461: 
18462:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18463: 
18464:     Kun eduskunta hyväksyi vuonna 1973 palk-          jöillä on saamatta vielä perunatilityksiä noin
18465: katurvalain, joka tuli voimaan 1. 1. 197 4, mer-      430 000 mk ja T:mi Bjarne Smeds on joutu:
18466: kitsi se käytännössä sitä, että omaa työtään ja       nut konkurssitilaan. Maataloustuottajain Kes-
18467: itsenäisinä yrittäjinä toimivat ihmiset jäivät        kusliitto on oikeusministeriölle 22 päivänä hel-
18468: palkkaturvaan nähden heikompaan asemaan               mikuuta 1978 lähettämässään kirjelmässä esit-
18469: kuin ne ihmiset, jotka ovat toisen työnantajan        tänyt toimenpiteisiin ryhtymistä viljelijöiden
18470: palveluksessa.                                        aseman turvaamiseksi T:mi Bjarne Smedsin
18471:     Kun palkkaturvalaki turvaa työntekijöille         konkurssissa.
18472: oikeuden työpaikkojensa saamiseen sellaisissa            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
18473: tapauksissa, että työnantaja joutuu konkurssi-        järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
18474: tilaan, puuttuu tällainen turva asiallisesti ottaen   tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
18475: kokonaan itsenäisinä yrittäjinä toimiviita henki-     si seuraavan kysymyksen:
18476: löiltä.
18477:     Maatalousammatin harjoittajina toimivien it-                Onko Hallitus tietoinen, että neljä-
18478:  senäisten yrittäjien asemaa on yritetty lakisää-            kymmentä himankalaista perunanviljeli-
18479:  teisesti varmistaa työtulon osalta sellaisissa ta-          jää ovat menettäneet T:mi Bjarne
18480:  pauksissa, että poikkeukselliset luonnonolosuh-             Smedsin konkurssipesälle noin 430 000
18481:  teet aiheuttavat normaalia suurempia satova-                markkaa sopimusviljelytulojaan, ja jos
18482:  hinkoja. Tässä tarkoituksessa on säädetty sato-             on,
18483:  vahinkojen korvauslaki.                                        tuleeko Hallitus antamaan kiireellises-
18484:     Viljelijäväestön turva on kuitenkin edelleen             ti eduskunnalle esityksen erityislaiksi,
18485:  varsin heikko työtulon turvaamista ajatellen,               jolla himankalaisille perunanviljelijöille
18486:  jos tuottajan aseman turvaamista ajatellaan tuot-           turvataan maksamatta oleva hinta peru.
18487:  teiden markkinointivaiheessa. Tällaisesta tilan-            noista samojen periaatteiden mukaan
18488:  teesta on selvänä esimerkkinä noin 40 perunan               kuin 1. 1. 197 4 voimaan tulleella palk·
18489:  SQpimusviljelijän asema: Himangalla.. Viljelijät            katurvalailla varmistetaan työntekijäin
18490: ovat toimittaneet perunaa T :mi Bjarne Smeds-                palkkaturva työnantajan joutuessa kon-
18491: ille, joka on vuokrannut Himangan Perunava-                  kurssi tilaan?
18492:  rasto Oy:n asianmukaiset varastotilat. Viljeli-
18493:       Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1978.
18494: 
18495:                 Hcimo Linna                                      Paavo Vesterinen
18496:                 Matti Asunmaa                                    Katri-Helena Eskelinen
18497:                 Pekka Vilmi                                      Veikko Pihlajamäki
18498:                 Esko Pekonen                                     Orvokki Kangas
18499:                 Matti Maijala                                    Sylvi Saimo
18500: 
18501: 
18502: 
18503: 
18504: 0878003799
18505: 2                                            1978 vp.
18506: 
18507: 
18508: 
18509: 
18510:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18511: 
18512:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta johtuvan palkka- tai muun saatavan työnan-
18513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tajan joutuessa konkurssiin tai tullessa muulla
18514: olette 7 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn kir-     tavoin maksukyvyttömäksi. Laki on säädetty
18515: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    työmjlrkkinajärjestöjen tekemän sopimuksen
18516: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     pohjalta. Asiasta on aikanaan hyväksytty myös
18517: Heimo Linnan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      jäsenaloite Pohjoismaiden neuvostossa.
18518: kysymyksestä n:o 114:                                  Palkkaturvana maksetut työpalkkasaatavat
18519:                                                     eivät kuitenkaan jää lopullisesti valtion va-
18520:           Onko Hallitus tietoinen, että neljä-      hingoksi, sillä työpalkkasaatava kaikkine sii-
18521:        kymmentä himankalaista perunanviljeli-       hen liittyvine oikeuksineen siirtyy valtiolle. Sen
18522:        jää ovat menettäneet T:mi Bjarne             lisäksi valtakunnallisista työttömyyskassoista
18523:        Smedsin konkurssipesälle noin 430 000        annetussa laissa ( 125/34) tarkoitettu työttö-
18524:        markkaa sopimusviljelytulojaan, ja jos       myyskassöjen keskuskassa maksaa vuosittain
18525:        on,                                          jälkikäteen valtiolle palkkaturvana maksettu-
18526:           tuleeko Hallitus antamaan kiireellises-   jen määrien ja työnantajilta perityksi saatujen
18527:        ti eduskunnalle esityksen erityislaiksi,     pääomamäärien lain 16 § :ssä säädetyin tavoin
18528:        jolla himankataisille perunanviljelijöille   lasketun erotuksen. Valtion lopullisesti vastatta-
18529:        turvataan maksamatta oleva hinta peru-       vaksi jäävät varsinaisesti vain hallintokulut.
18530:        noista· samojen periaatteiden mukaan         Työttömyyskassoista annetun lain 26 a § :n 1 mo-
18531:        kuin 1. 1. 1974 voimaan tulleella palk-      mentin mukaan työnantajat rahoittavat työttö-
18532:        katurvalailla varmistetaan työntekijäin      myyskassojen keskuskassan menot.
18533:        palkkaturva työnantajan joutuessa kon-          Palkkaturvajärjestelmää muistuttavan turva-
18534:        kurssitilaan?                                järjestelmän luominen maataloustuotteiden luo-
18535:                                                     vutukseen perustuvien viljelijöiden saamisten
18536:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       suojaksi on vaikea ja aikaa vievä tehtävä riip-
18537: vasti seuraavaa:                                    pumatta siitä, mihin ratkaisuun ehkä päädytään.
18538:    T:mi Bjarne Smeds'in kanssa perunanviljely-      Missään tapauksessa tarvittavaa lainsäädäntöä
18539: sopimuksen vuonna 1977 tehneiltä viljelijöiltä      ei ehditä valmistella niin nopeasti, että perunan-
18540: on sanotun toiminimen sittemmin tapahtuneen         viljelijöiden saamiset kyselyssä mainitussa ta-
18541: konkurssin johdosta jäänyt sopimuksen mukai-        pauksessa voitaisiin turvata. Oikeusministeriös-
18542: sesti toimitetuista perunoista saamatta huomat-     sä tutkitaan sitä vastoin kiireellisesti, millä
18543: tava osa sovittua kauppahintaa. Velallisen il-      muulla tavoin esimerkiksi konkurssi- ja etuoi-
18544: moituksen mukaan viljelijöiden saatavat olisi-      keuslainsäädäntöä muuttamalla viljelijöiden saa-
18545: vat yhteensä yli 720 000 markkaa, josta sum-        tavat voitaisiin turvata.
18546: masta himankalaisten saatavat olisivat yli             Perunanviljelijöiden saatavien nopean suorit-
18547: 320 000 markkaa. Himankataisten oman ilmoi-         tamisen varmistamiseksi hallitus on jo päättä-
18548: tuksen mukaan heidän saatavansa olisivat yli        nyt ottaa seuraavaan lisäbudjettiesitykseen mää-
18549: 450 000 markkaa. Saatavien määrät voidaan to-       rärahan. Määrärahasta viljelijöiden saatavat voi-
18550: deta lopullisesti vasta myöhemmin toteutetta-       taisiin maksaa ehdolla, että nämä siirtävät kon-
18551: vassa konkurssioikeudenkäynnissä.                   kurssivelalliselta olevat saatavansa kaikkine
18552:    Palkkaturvalain mukaan työvoimaministeriö        niihin liittyvine oikeuksineen valtiolle.
18553: maksaa valtion varoista työntekijän työsuhtees-
18554:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1978.
18555: 
18556:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
18557:                                               N:o 114                                                    3
18558: 
18559: 
18560: 
18561: 
18562:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e u    T a 1 m a n.
18563: 
18564:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         på basen av ett avtal mellan arbetsmarknads-
18565: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        organisationerna. Ett medlemsförslag i saken
18566: av den 7 mars 1978 tili vederbörande medlem           har också en gång godkänts i Nordiska rådet.
18567: av statsrådet översänt avskrift av följande av            De lönetiligodohavanden, som har betalats
18568: riksdagsman Heimo Linna m. fl. ställda skrift-        i form av lönegaranti, stannar dock inte staten
18569: liga spörsmål nr 114:                                 tili last, emedan staten övertar dylika löneford-
18570:                                                       ringar jämte alla därmed förenade rättigheter.
18571:            Är Regeringen medveten om att fyr-        Dessutom betalar den centralkassa för arbetslös-
18572:        tio potatisodlare i Himanka är nära att        hetskassorna, som avses i lagen om riksom-
18573:        tili Firma Bjarne Smeds konkursbo för-         fattande arbetslöshetskassor ( 125/34), årligen
18574:        lora omkring 430 000 mk i inkomster           i efterskott tili staten skilinaden mellan de be-
18575:        av avtalsodlingar, och om så är fallet,       lopp som har betalats i form av lönegaranti och
18576:            kommer Regeringen att i brådskande        de kapitalbelopp som har kunnat uppbäras hos
18577:        ordning tili riksdagen avlåta proposition      arbetsgivarna. Skilinaden räknas härvid ut på
18578:        med förslag tili speciallag, genom viiken     det sätt som stadgas i lagens 16 §. I sista hand
18579:        potatisodlarna i Himanka garanteras den        behöver staten egentligen endast ansvara för att
18580:        obetalda köpeskiliingen för potatisen en-     förvaltningskostnaderna betalas. Enligt 26 a §
18581:        ligt samma principer, enligt vilka ar-         1 mom. finansierar arbetsgivarna centralkassan
18582:        betstagares löner garanteras vid arbets-      för arbetslöshetskassorna.
18583:        givares konkurs genom lagen om löne-              Det är en svår och tidsödande uppgift att tili
18584:        garanti, viiken trädde i kraft 1. 1.1974?     skydd för odlares på överlåtelse av lantbruks-
18585:                                                      produkter grundade fordringar skapa ett ga-
18586:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        rantisystem, som påminner om systemet med
18587: samt anföra följande:                                lönegaranti, oberoende av viiken lösning man
18588:    De odlare, som år 1977 ingick avtal med           stannar för. I ingen händelse hinner en erforder-
18589: Firma Bjarne Smeds om odling av potatis, har         lig lagstiftning bli utformad så snabbt, att po-
18590: genom att firman sedermera gick i konkurs gått       tatisodlarnas tiligodohavanden i det fall som av-
18591: miste om en avsevärd del av den överenskomna         ses i spörsmålet skulle kunna tryggas. Inom justi-
18592: köpeskillingen för den avtalsenligt levererade       tieministeriet undersöks däremot i brådskande
18593: potatisen. Enligt gäldenärens uppgift skulle od-     ordning frågan om på vilket annat sätt odlarnas
18594: larnas sammanlagda fordran överstiga 720 000         fordringar kunde säkerställas, t. ex. genom att
18595: mk, och härav skulle odlarna i Himanka ha att        ändra lagstiftningen om konkurs och om för-
18596: få över 320 000 mk. Enligt vad de sistnämnda         månsrätt.
18597: själva uppger skulle deras tiligodohavanden              För att en snabb betalning av potatisodlarnas
18598: överstiga 450 000 mk. Fordringarnas storlek          tiligodohavanden skall kunna säkerställas har
18599: kan slutgiitigt fastslås först senare under rätte-   regeringen redan beslutat att i propositionen an-
18600: gången i konkursmålet.                               gående nästa tiliäggsbudget uppta ett anslag för
18601:    Enligt lagen om lönegaranti betalar arbets-       ändamålet. Odlarnas fordringar skulle kunna be-
18602: kraftsministeriet av statsmedel arbetstagares lön    talas av detta anslag, förutsatt att odlarna
18603: eller annan på arbetsförhållande grundad fÖrdran     överför sina fordringar på konkursgäldenären,
18604: vid arbetsgivares konkurs eller annan betal-         jämte alla därtili anslutna rättigheter, tili staten.
18605: ningsoförmåga hos denne. Lagen har stiftats
18606:       Helsingfors den 11 april1978.
18607: 
18608:                                                 Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
18609:                                               1978 vp.
18610: 
18611: Kirjallinen kysymys n:o 11.5.
18612: 
18613: 
18614: 
18615: 
18616:                                   S. Westerlund ym.: Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virka-
18617:                                      miesten työajasta.
18618: 
18619: 
18620:                         Ed u s kunnan .Herra Puhe m i e he 11 e.
18621: 
18622:    Eduskunta päätti 1. 6. 1976 lausua toivomuk-      nöksistä erityisesti työajan laskennassa sota- ja
18623: sen, että hallitus pyrkisi kehittämään puolustus-    leiriharjoituksissa, päivystyspalvelussa, meripal-
18624: voimia ja rajavartiolaitosta koskevia työaika-       velussa ja varallaolossa. Korvaus harjoituspäi-
18625: säännöksiä niin, että ne paremmin vastaisivat        vältä on vil'kamiehelle maksettavaa päivärahaa
18626: yleisen työaikalain säännöksiä. Tasavallan Pre-      pienempi. Virastovirkamiesten työaikasopimusta
18627: sidentti antoi esittelyssä 10. 9. 1976 valtioneu-    ei noudateta puolustusvoimien esikunnissa.
18628: vostolle tehtäväksi ryhtyä toivomuksesta aiheu-          Tämän perusteella voidaan todeta mainittujen
18629: tuviin toimenpiteisiin.                              laitosten virkasuhteisen henkilöstön olevan mui-
18630:    Vaitioneuvosto ei tiettävästi ole tähän men-      hin virkamiehiin nähden selvästi huonommassa
18631: nessä ryhtynyt toimeksiannon johdosta mihin-         asemassa. Asiantila on todettu jo eduskunnan
18632: kään toimenpiteisiin.                                käsitellessä edellä mainittua toivomusta.
18633:    Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen pal-          Järjestöjen ilmoittaman työtaistelumahdolli-
18634: katun henkilöstön pääosaa edustavat järjestöt        suuden vaikutukset varusmiesten koulutukseen,
18635: ovat .5. 1. 1978 jättäneet puolustusministerille     puolustusvalmiuteen ja erityisesti maanpuolus-
18636: ja sisäasiainministerille vaatimuksen ryhtymi-       tuksemme uskottavuuteen on otettava vakavas-
18637: sestä kiireellisiin toimenpiteisiin työaika-         ti huomioon.
18638: lain periaatteiden toteuttamisesta myös puo-             Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
18639: lustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa. Vaa-         järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
18640: timukseen sisältyy allekirjoittajajärjestöjen il-    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18641: moitus valmistautumisesta "järjestöllisiin toi-      kysymyksen:
18642:  menpiteisiin", mikäli vaadittuihin toimenpitei-
18643: siin ei ole ryhdytty ennen sopimuskauden päät-                 Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt
18644:  tymistä. Ilmoitus voi merkitä virkaehtosopi-               tai aikoo ryhtyä puolustusvoimien ja ra-
18645:  muslain sallimaa työtaistelua, lakkoa.                     javartiolaitoksen virkamiesten työaika-
18646:     Vaatimuksen mukaan mainittujen laitosten                määräysten saattamiseksi vastaamaan
18647:  vi11kasuhteista henkilöstöä koskevat työaikamää-           työaikalain säännöksiä?
18648:  räykset poikkeavat oleellisesti työaikalain Sään-
18649:       Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1978.
18650: 
18651:           Seppo Westerlund              Terhi Nieminen                 Ralf Friberg
18652:           Juhani Sipiläinen             Anneli Kivitie                 1.-C. Björklund
18653: 
18654: 
18655: 
18656: 
18657: 0878003744
18658: 2
18659: 
18660: 
18661: 
18662: 
18663:                            Ed u s kunnan Heti:            a P'trh ~ln i e he 11 e.
18664:                                                                     1
18665: 
18666: 
18667: 
18668:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           javartiolaitoksen virkamiehille erilliset työaika-
18669: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             tai 'rahåk6J:iiiauk\s€tH rKJ'symys siitä, ovatko ne
18670: olette 7 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn                kohtuulliset tai riittävät, on arvostuskysymys.
18671: kirjeenJile .. ohella toimittanut valtioneuvoston         Voidaan d~uitemldlii~·.Jähbeä( Si1r:än että; >ietroi:ilfet
18672: asianomaiseUe jäsenell~ jäljennöksen kansan-              ovat ... kohtmillisesrii, jfuljestetyt; ;kDSltad rti:is.tä roo
18673: edustaja· S. Westerlundin ym. kirjallisesta kysy-         päästy1' asiiurofnajisten .. diitje8tiijem;::kam~sa-.;1Sopif.
18674: myksestä n:o 115: .                                       musratkaiisumm..:t~::,!J!>uöiustusuaimieas:osälle
18675:                                                           ylityökdrwuks1inJ-wtätuf.:mäittäl:a:l\ati·~tvat:•:\iuh:
18676:              Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt desta l9.i70)1!ilititn.!ilfohonri.ett?-tl,<i).-,.miljoonaMa
18677:           tai aikoo ryhtyä puolustusvoimien ja ra- mark-asta?:2:Z:mlJ.jeroaa11l;rfl!arkkiaan;i:,,,
18678:           javartiolaitöks~n virkamiesten työaika-           Käsitellessään asiaa toukOm~aA9-J6 ·edus•
18679:           määräysten saattainiseksi ·vastaamaan kunnllfli;,ipnollistilsäsiäinvaliokunta.·oo:•.inilietin-
18680:           työaikalain säännöksiä?                        -nössään;.: jolva·::koskiL poolusti!rsvoi~eri .ja iraja•
18681:                . ·.      .···.  :. ·                     vartiolaitoksen henkilokunmur:tymaikajärjestely~
18682:     Vasta.uksena kysymykseen esitän kunnioitta- jä, ·lamuimtd:ninr:seilr.amaa: :::.:!c. !.', ;:..::L:·::'i
18683:  vasti seuraavaa:                                           "P~lustusvoinrien,.:työai!calain,•soveltami~
18684:   . Vuosien 1971-1977 välisenä aikana puo- on esiititynyt ;Naikeuksia:d.ähin~'if' niiltä osiiT,
18685: lustt;Lsv<;>imien ja: raja\'artiolaitoksen .työaikasopi- jotka. johtuvlttf: •pne:lustusfoimien:rerikcisöloistai
18686:  muksia on vuosittain muutettu huomattavasti. Sellaisia ovat:.riu:rL•:som.;..,jB leiriha'iijcit:iikset/pim
18687:  Pyrkimyksenä on ollut, että niissä kohdin, jois- vystys~:;v_:aa'almuln: ja. 'Vahlloota:,sblcit :~1 raja~
18688: .sa .laitosten toiminnot ovat rinnastettavissa työ- ja linnalrep.al~eliJ.~,NiiidmiHsuhteen,crhOdettnvu;·
18689:  aikalain alaisten virkami~.&ten tehtäviin, työaika- ei:tä riiistä: cöl:t >kaikisi>lFtapaukSissa säfu:l<ittiiVl:ä
18690:  säännösten tulisi olla mahdollisimman yhden- erikseen{Jroska.;j:nääriityri työajari; rtoudatt:mnh
18691:  mukaiset. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitok- neri ja &tä koskeva., kirjanpito: 0-vaf];mhem~::ab
18692:  sen työaikasopinit;Lkset vastäavatk1n tällä hetkel- -vissa tapaukSissa:yaikeita:;:.LisäkSi1om tooellt:Lva,
18693: lä kaikissa olennaisimmissa kohdin yleisen työ- että puOlutitnsvOimi:err:t:oiminta;:pemS.tuu ·si.ihe{r,
18694: aikalain säännöksiä ja valtion työaikalain että henkilök.Umta,'mi··mah'dallista·: jOissakiil ctlm-
18695: alaisten virkamiesten työaikoja koskevia virka- pauk-sisia 'Sa!tdtt 'palvelukseen .myös, 'Säärilnärlinu-
18696: ehtosopimuksia. Säännökset ovat samat työ- kaisen ty'qajamtdkopurilellå. :MeHpalv.elun:-GsaV.
18697:  aikojen -      ylityökorvausten, tasoitusjaksojen, ta on vielå fuairiittlciä; ··että :·sota-Mustendiim:
18698:  tuntipalkkojen laskemisen, työjaksojen keskey- eivät mahdollista ylimääräisen vaihtomiehistÖn
18699:  tymisten, sunnuntaityö- sekä ilta- ja yötyökor- ··inukanaöl{:)i{-:::'2':m ;~,,;;./::::·• ':     ·~·< :,,)'
18700: vausten, lauantaityökorvausten, aattopäivänli-              Valiokunnassa on kiinnitetty huomiota siihen,
18701: sien, viikkolevon, arkipyhäviikkojen työaikajär~ että ·puolustusvoin:iien•;. qa-::./J;ajavtttf!Olaitoksen
18702:  jestelyjen ja erimielisyyksien selvittämisen ~:;.henkilökunnan työaikaj.ä.rjes~lyjen,:tu~si poike-
18703:  osalta. Ne eroavuudet, joihin kirjallisessa kysy- ta mahdollisimman vähän muilla aloilla voi-
18704:  myksessä n:o 115 viitataan, koskevat näin ollen massa olevista järjestelyistä. Edellä esitetyn no-
18705: niitä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen jalla on kuitenkin selvää, että puolustusvoi-
18706: erityistoimintoja, joista ei yleisessä työaikalais- missa ja rajavartiolaitoksessa tarvitaan työaikaa
18707: sa eikä työaikalain alaisten virkamiesten työ- koskevia erityisjärjestelyjä, joista tällä hetkellä
18708:  aikasopimuksissa ole määräyksiä eli sota- ja lei- on puolustusvoimien osalta säädetty lailla."
18709: riharjoituksia, päivystys- ja vartiopalvelua, val-          Kun olosuhteet puolustusasiainvaliokunnan
18710:  vojan tehtäviä sekä linnake-, raja- ja meripalve- mietinnön antamisen jälkeen eivät ole muuttu-
18711: lua. Näistä kaikista on virkaehtosopimuksissa neet, hallitus yhtyy edellä siteetattuun lausu-
18712: sovittu suoritettavaksi puolustusvoimien ja ra- maan ja toteaa, että puolustusvoimissa ja raja-
18713:                                                N:o 115                                                3
18714: 
18715: vartiolaitoksessa tarvitaan edelleen työaikaa kos- tain niiden tilalle mutta erityisesti palkkauksel-
18716: kevia erillisjärjestelyjä. Tällaiset erityisjärjeste- lisesti niiden yläpuolelle perustettiin korkeam-
18717: lyt koskevat nimenomaan edellä puolustusasi- pia toimiupseerin toimia. Tämän järjestelyn
18718: ainvaliokunnan mietinnössä mainittuja toimin- ohella muiden henkilöstöryhmien palkkaustasoa
18719: toja.                                                  on kohotettu merkittävästi. Tässä yhteydessä
18720:    . Valtiovarainministeriön, puolustusministeriön on myös. syytä kiinnittää huomiota sotilasamma-
18721: ja rajavartiolaitoksen toimesta on selvitetty ne tin etuisuutena pidettyyn alhaiseen säädettyyn
18722:  kustannukset, joita valtiolle aiheutuisi siinä ta- eroamisikään ja erityisesti toimiupseerikunnan
18723:  pauksessa, että yleistä työaikalakia sovellettai- sotilaseläkeoikeuteen, joita seikkoja on nyky-
18724: .siin sellaisenaan puolustusvoimien ja rajavartio- oloissa pidettävä kompensaationa ammatin mm .
18725:  laitoksen virkamiehiin ilman, että laitosten eri- työajan osalta muita virkamiesryhmiä suurem-
18726:  tyisolosuhteet otettaisiin huomioon. Mikäli uu- masta rasittavuudesta.
18727:  distus toteutettaisiin henkilökuntaa lisäämättä,         Arvosteltaessa puolustusvoimien ja rajavar-
18728:  merkitsisi tämä puolustusvoimien osalta vuo- . tiolaitoksen henkilökunnan palvelussuhteen eh-
18729:  tuisten palkkausmenojen lisäystä n. 50 miljoo- tojen kehitystä 1970-luvulla on asianomaisten
18730:  naa markkaa ja rajavartiolaitoksen osalta n. 30 ryhmien asema nähtävä kokonaisuutena, josta
18731:  miljoonaa markkaa. Mikäli uudistus toteutettai- työaikakysymys on ainoastaan osa.
18732:  siin henkilökuntaa lisäämällä, puolustusvoimiin          Valtiovarainministeriö, puolustusministeriö ja
18733:  tulisi palkata henkilöstöä lisää n. 1 700 -           pääesikunta ovat asettaneet yhteisen virka-
18734:  2 000 henkeä.                                         miestyöryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ne
18735:      Mikäli uudistus rajavartiolaitoksessa pyrittäi- toimenpiteet, joilla puolustusvoimien ja rajavar-
18736:  siin toteuttamaan nykyisellä henkilöstöllä ja tiolaitoksen virkamiesten työaikasopimuksia voi-
18737:  edes suunnilleen nykyisen tulo- ja menoarvion taisiin kehittää valtion menoja olennaisesti li-
18738:   rajoissa, valtakunnan rajojen vartiointi ja val- säämättä. Työryhmä on todennut, että työaika-
18739:   vonta olisi järjestettävä kokonaan uudelle poh- kysymykset ovat hoidettavissa ainoastaan virka-
18740:   jalle, jolloin nykyisen systemaattisen toiminta- ehtosopimuksin ja että yleisen työaikalain so-
18741:  valmiuden ja säännöllisen vartiotoiminnan si- veltaminen sellaisenaan ei ole mahdollista puo-
18742:   jaan olisi pakko turvautua satunnaiseen var- lustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virkamie-
18743:   tiointisuoritukseen ja ainoastaan muutamaan hiin. Järjestelyjen kalleudesta johtuen näyttää
18744:   toimintavalmiuspisteeseen. Tällainen järjestely myös siltä, että virkamiesjärjestöt eivät ole val-
18745:   ei täyttäisi rajojen vartioinoille asetettuja vaati- miita käyttämään tähän tarkoitukseen virka-
18746:   muksia eikä sopisi muiltakaan osin rajavartio- miespalkkausten tarkistamiseen osoitettavia va-
18747:   laitoksen viime vuosien aikana kasvaneiden teh- roja siinä määrin, että työaikajärjestelyissä voi-
18748:   tävien hoitamiseen.                                  taisiin tehdä merkittäviä uudistuksia lyhyellä
18749:       Uudistus edellyttäisi toteutuakseen rajavartio- aikavälillä.
18750:   laitoksen palkkausmenojen ja henkilöstömäärän           Edellä olevan perusteella hallitus toteaa lo-
18751:   niin oleellista lisäämistä, ettei rajavartiolaitok- puksi, että siirtyminen kokonaisuudessaan työ-
18752:   sen viranomaisten taholta katsota voitavan täl- aikalain piiriin on niin kallis toimenpide, ettei-
18753:   laista esittää.                                      vät useammankaan vuoden virkaehtojen tarkis-
18754:       Käsiteltäessä puolustusvoimien ja rajavartio- tuksiin osoitetut varat riittäisi sen toteuttami-
18755:   laitoksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoja seen. Näin ollen siirtyminen sellaiseen järjestel-
18756:    ja asemaa verrattuna valtion palveluksessa ole- mään, jossa puolustusvoimien ja rajavartiolai-
18757:    vien muiden virkamiesten asemaan sivuuttamat- toksen työaikasäännökset kaikilta osin vastaisi-
18758:    ta ei voida jättää sitä seikkaa, että 70-luvulla vat yleisen työaikalain säännöksiä, ei ole puo-
18759:    on toteutettu erittäin merkittävä sotilashenki- lustusvoimien ja rajavartiolaitoksen toiminnan
18760:    löstöä koskeva uudistus, siirtyminen yhtenäis- häiriöttömän kulun turvaamisen kannalta tar-
18761:    päällystöjärjestelmään. Tällä järjestelyllä aikai- koituksenmukaista eikä nykyisessä taloudellises-
18762:    semmat aliupseerin toimet lakkautettiin ja osit- sa tilanteessa välittömästi mahdollistakaan.
18763:        Helsingissä huhtikuun 4 päivänä 1978.
18764: 
18765:                                                                               Ministeri Esko Rekola
18766: 4                                                       f978''vP·
18767: 
18768: 
18769: 
18770: 
18771:  •··. T d.~t ·syfte· >T:§" t i'tlOih:~ Hksnagsordhihgen        vasenaets·:rf.ihst~ri:tä'n, Frågan. .orti huriivida' er-
18772: ·ange:r ·'J1ar Ni;' 1Heti:' T:ilri#n; 1fuci:r Eelet s1hivel·   sättnitigarri!i ä't · ,skäligå ellet' •tiHräckl,ta är: 6).
18773: se ~v' den ·Tmai:'s 1978 till vederpöta,nde rileel-            värd~iflggftå:!W:: Man .kiin dbek. ui:gå ••ifråh aii:
18774: lti:h 'av' •statsradet översänt ·'a\tskrift iiv :följarlde     förmarlefrta har ordilats p~ ·ett skäligf'~ätt; ~f­
18775: a.-v: rikslfag8riil!n · S.c ·w~srerlund mJt::•un.derteck-      tersom: mafi. har ktituiat. uppiiå överenskon;uriel"
18776: nade spörsmfil'nr n5: · · ·                       · ··         ser  oili.'d~tn hied .vedeiböraride· 'organisåtiohei-.
18777:                                                                T:ex; för fötSva'rsmakteris del hat d<:i anslag S6tn
18778:      · · .'VilklHhgård~r hir Regeriri.gen vidta-               reserver,ats ·fö:t .. övertidsersätthirigar. · . stigit. fråh
18779:      .. . git eller ärrinat den vidtagå för att bririga        0,9'miij'. fuk tiU 12 inilf. ink·Sedan år 1970. ··
18780:           arbetstidsbestämmelserna för försvars-               . Då riksdagens försvai"sutskott i ·maj 1976
18781:           mahen och gränsbevaknings.väsendet i                 behandlade saken, uttalade det i sitt betänkan-
18782:           överensstämmelse med stadgandena i                   de, som gällde arbetstidsarrangemangen för per-
18783:           arbetstidslagen?                                     sonalen vid försvarsmakten och gränsbevak-
18784:                                                                ningsväsendet, bl.a. följande:
18785:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                      "Vid tillämpningen av försvarsmaktens ar-
18786: samt anföra följande:                                          betstidslag har svårigheter förekommit närmast
18787:    Under tiden mellan 1971 och 1977 har för-                   till de delar som föranleds av försvarsmaktens
18788: svarsmaktens och gränsbevakningsväsendets ar-                  speciella förhållanden. Såsom dylika har bl.a.
18789: betstidsavtal årligen ändrats avsevärt. Man har                nämnts krigs- och lägermanövrer, jourtjänst-
18790: strävat till, att arbetstidsstadgandena i de                   göring, beredskap och övervakning samt sjö-,
18791: punkter, där inrättningarnas funktioner är jäm-                gräns- och forttjänstgöring. I fråga om dessa
18792: förbara med uppgifterna för de tjänstemän som                  bör det konstateras, att om dem i varje enskilt
18793: är underställda arbetstidslagen, borde vara så                 fall skall stadgas särskilt, emedan det i dessa
18794: enhetliga som möjligt. Försvarsmaktens och                     fall är svårt att iaktta en bestämd arbetstid el-
18795: gränsbevakningsväsendets arbetstidsavtal mot-                  let att föra bok över denna. Dessutom bör det
18796: svarar också för närvarande i alla de väsentligaste            konstateras, att försvarsmaktens verksamhet ba-
18797: punkterna stadgandeila i den allmänna arbets-                  serar sig på det faktum, att det i endel fall
18798: tidslagen och tjänstekollektivavtalen angående                 även utom ordinarie tjänstetid är möjligt att få
18799: arbetstid för de tjänstemän som är underställda                personalen i tjänst. I fråga om tjänstgöringen
18800: statens arbetstidslag. Stadgandena är des.amma                 bör det dessutom nämnas, att utrymmena på
18801: i fråga om arbetstider - övertidsersättr:iingar,               örlogsfartygen ej medger att en avbytarbesätt-
18802: utjämningsperioder, beräkning av timlön, av-                   ning är med ombord.
18803: brutna arbetsperioder, ·ersättning för söndags-                    I utskottet har uppmärksamhet fästs vid,
18804: samt kvälls- och nattarbete, ersättningama för                 att arbetstidsarrangemangen i fråga om perso-
18805: lördagsarbete, helgaftonstillägg, veckovila, ar-               nalen inom försvarsmakten och gränsbevak-
18806: betstidsarrangemangen under veckor då söcken-                  ningsväsendet så litet som möjligt borde avvika
18807: dagshelg infaller och utredande av menings-                    från arrangemangen inom andra områden. En-
18808: skiljaktighet .. De skillnader, ·som man hänvisar              ligt det ovan anförda är det likväl klart, att det
18809: tili i spörsmål nr 11;5, gäller således de special-            inom.försvarsmakten och· gränsbevakningsväsen-
18810: funkti<>fler irioin fötsvarsmakten 6th gränsbe-                det . behövs sådana speciålarrangeniang' i .frå:ga
18811: vakningsväsendet; om vilka· det inte ing~t be-                 om arbetstider.'6m' vilka" de{ för när\Tatand~!. för
18812: stämrrtelser i derr.allmänna arbe,tstidslagen eller            fötsvatsmrtktens vidkommånde stadgafs i la{"
18813: i arbetsrldsavtåleii för de 'tjähstefuäti'' sonl ar                Eftersom förhallandeiiit inte ·har ·föräiiatats
18814: underställda arbetstidslagen, dvs. krigs- och lä-              sedan försvl!tsutskottet ·avgav sitt. betänlcande,
18815: germanöver, jour- och vakttjänst, övervakares                  instämmer . reg~ring~n ~ed 'ovan citeiade utta-
18816: uppgifter S\ltn.t fort:, g~äns- och sjötjänst. För             lande och konstaterar, att det inom försvars-
18817: alla' dessa skall eirli:gt' tfänstekollektivavtalet er-        makten och gränsbevakningsväsendet fortfaran-
18818: läggas särskild arbetstids- eller penningersätt-               de behövs specialarrangemang i fråga om ar-
18819: ning tili försvarsmaktens och gränsbeva:knings-                betstiden. Dessa specialarrangemang gäller just
18820:                                                N:o 115                                               5
18821: 
18822: de funktioner som nämnts ovan i försvarsut-           ningsnivån för andra personalgrupper höjts av-
18823: skottets betänkande.                                  sevärt. I detta sammanhang är det även skäl
18824:    På åtgärd av finansministeriet, försvarsminis-     att fästa uppmärksamhet vid en omständighet
18825: teriet och gränsbevakningsväsendet har man ut-        som har ansetts vara en fördel med soldatyrket,
18826: rett de kostnader som skulle åsamkas staten i         nämligen den låga avgångsåldern och i ,synner-
18827: det fall att den allmänna arbetstidslagen som         het befattningsofficerskårens rätt tili militär-
18828: sådan skulle tillämpas på försvarsmaktens och         pension, vilka faktorer i dagens läge måste an-
18829: gränsbevakningsväsendets tjänstemän utan hän-         ses utgöra en kompensation för att yrket bl.a.
18830: syn tili de olika inrättningarnas särskilda om-       i fråga om arbetstiden är mera ansträngande än
18831: ständigheter. Om reformen skulle förverkligas         för andra tjänstemannakategorier.
18832: utan ökning av personalen, skulle detta inne-            Då man granskar utvecklingen av vilikoren
18833: bära att de årliga löneutgifterna för försvars-       i anställningsförhållandet för personalen vid
18834: maktens del ökade med ca 50 milj. mk och för          försvarsmakten och gränsbevakningsväsendet
18835: gränsbevakningsväsendets del med ca 30 milj.          under 1970-talet, måste ifrågavarande gruppers
18836: mk. Om reformen skulle förverkligas medelst           ställning ses som en helhet, varav frågan om
18837: en ökning av personalen, borde för försvaret          arbetstiden endast utgör en del.
18838: avlönas ca 1 700 - 2 000 personer i tiliäggs-            Finansministeriet, försvarsministeriet och hu-
18839: personal.                                             vudstaben har tilisatt en gemensam tjänsteman-
18840:    Om man vid gränsbevakningsväsendet för-            naarbetsgrupp med uppgift att klarlägga de åt-
18841: sökte förverkliga reformen med nuvarande per-         gärder, genom vilka arbetstidsavtalen för tjäns-
18842: sonai och ungefär inom gränserna för det nu-          temännen vid försvarsmakten och gränsbevak-
18843: varande statsförslaget, borde bevakningen och         ningsväsendet kunde utvecklas utan att statens
18844: övervakningen av rikets gränser ordnas på helt        utgifter ökas väsentligt. Arbetsgruppen har
18845:  ny grund, varvid man i stället för nuvarande         konstaterat, att arbetstidsfrågorna kan skötas
18846:  systematiska beredskap och regelbundna över-         endast medelst kollektivavtal och att det inte
18847:  vakning skulle vara tvungen att ty sig tili spo-     är möjligt att som sådan tiliämpa den allmän-
18848: radisk bevakning och endast ett fåtal bered-          na arbetstidslagen för försvarsmaktens och
18849:  skapspunkter. Ett dylikt arrangemang skulle          gränsbevakningsväsendets tjänstemän. På grund
18850:  inte fylla de krav som ställs på bevakningen av      av att arrangemangen är så dyra, verkar det
18851:  gränserna eller eljest passa ihop med handha-        också som om tjänstemannaorganisationerna
18852:  vandet av gränsbevakningsväsendets under de          inte var redo att för detta ändamål använda så
18853:  senaste åren utökade uppgifter.                      mycket av de medel, vilka anvisas för justering
18854:     För att kunna förverkligas skulle reformen        av tjänstemännens avlöning, att man på kort
18855:  förutsätta en så väsentlig ökning av gränsbe-        sikt kunde genomföra nya betydande reformer
18856:  vakningsväsendets avlöningsutgifter och perso-       i arbetstidsarrangemangen.
18857:  nai, att gränsbevakningsmyndigheterna inte an-          Med stöd av ovanstående konstaterar rege-
18858:  ser sig kunna föreslå något sådant.                  ringen slutligen, att en total övergång till ar-
18859:     Då man behandlar försvarsmaktens och              betstidslagen är en så dyr åtgärd, att inte ens
18860:  gränsbevakningsväsendets tjänstemäns vilikor i       de medel, som anvisats för justering av anställ-
18861:  anställningsförhållandet och ställning i jämfö-      ningsvilikoren under flere år, skulle vara till-
18862:  relse med Mällningen för andra tjänstemän i          räckliga för att förverkliga den. Således skulle
18863:  statens tjänst, kan man inte förbise det faktum,     en övergång tili ett system, enligt vilket för-
18864:  att det under 70-talet har förverkligats en myc-     svarsmaktens och gränsbevakningsväsendets ar-
18865:  ket betydelsefull reform i fråga om militärper-      betstidsbestämmelser tili alla delar motsvarar
18866:  sonalen, dvs. övergången tili enhetsbefäl.           stadgandena i den allmänna arbetstidslagen,
18867:  Genom att arrangemang indrogs de tidigare un-        inte vara ändamålsenlig med tanke på tryggan-
18868:  derofficersbefattningarna och delvis i stället för   det av en fortsatt ostörd verksamhet inom för-
18869:  dessa, men särskilt i lönehänseende ovanför          svarsmakten och gränsbevakningsväsendet, och
18870:  dessa, inrättades högre befattningsofficersbefatt-   i nuvarande ekonomiska läge inte ens omedel-
18871:  ningar. Även utöver denna reform har avlö-           bart möjlig.
18872:       Helsingfors den 4 april 1978.
18873: 
18874:                                                                              Minister Esko Rekola
18875: 
18876: 0878003744
18877:                                               1978 vp.
18878: 
18879: Kirjallinen kysymys n:o 116.
18880: 
18881: 
18882: 
18883: 
18884:                                   E. Laine ym.: Uuden lautta-aluksen hankkimisesta Korppoon-
18885:                                      Houtskarin välistä liikennettä hoitamaan.
18886: 
18887: 
18888:                          E d u s kunnan H e r r a P u he m i e h e 11 e.
18889: 
18890:    Korppoon-Houtskarin          lauttaliikenteessä   asiaksi sen, että Korppoon-Houtskarin liiken-
18891: esiintyy jatkuvasti suuria vaikeuksia. Erityisesti   nettä hoitamaan tarvitaan uusi talviolosuhteet
18892: talviolosuhteissa liikenteen säännöllinen hoita-     kestävä lautta. Näin autettaisiin saaristolaisia ja
18893: minen on suorastaan ylivoimaista. Lautan reitti      saaristossa asioivia vaikeiden liikenneongelmien
18894: kulkee osittain Tukholman laivaväylää ja sen         ratkaisemisessa.
18895: poikki. Nykyiset lautta-alukset Nagu II ja              Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
18896: Korppo ovat liian heikkotehoisia selviytymään        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
18897: talviolosuhteissa esiintyvistä jäämassoista. Nii~    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18898: den potkurit eivät kestä jäissä, ja varsin usein     vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
18899: on tilanne se, että vain toinen lautta on liiken-
18900: teessä ja toinen korjattavana.                                 Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti
18901:    Liikenneministeriössä on aikanaan suunnitel-             toimenpiteisiin uuden talviolosuhteissa
18902: tu esityksiä uuden lautan rakentamisesta, mutta             riittävän liikennevarmuuden takaavan
18903: tuloksia ei ole syntynyt. Kuluvan talven koke-              lautta-aluksen hankkimiseksi Korppoon
18904: mukset ovat jälleen kerran vahvistaneet tosi-               -Houtskarin liikennettä hoitamaan?
18905:      Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta 1978.
18906: 
18907:                Ensia Laine                                       Oili Suomi
18908: 
18909: 
18910: 
18911: 
18912: 087800369Y
18913: 2                                            1978 vp.
18914: 
18915: 
18916: 
18917: 
18918:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
18919: 
18920:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     käyttäen. Joka tapauksessa tullaan Paraisten-
18921: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Nauvon väliltä ns. Meriluokan alus, jonka jäis-
18922: olette 7 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn kir-    säkulkukykyä on pidettävä riittävänä, siirtämään
18923: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   Galtbyn, Olofsnäsin ja Kittuisten välille heti kun
18924: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    laiturityöt, joiden ohjelman mukaisesti pitäisi
18925: Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    valmistua tämän vuoden kuluessa, on saatu
18926: kysymyksestä n:o 116:                              päätökseen. Sen tilalle Paraisten ja Nauvon vä-
18927:                                                    lille tullaan sijoittamaan jokin toinen lautta-
18928:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti   alus. Näin tilanteen Korppoon ja Houtskarin vä-
18929:        toimenpiteisiin uuden talviolosuhteissa     lillä pitäisi seuraavaan talvikauteen mennessä
18930:        riittävän liikennevarmuuden takaavan        parantua.
18931:        lautta-aluksen hankkimiseksi Korppoon           Muita alushankintoja saaristotien nykyisille
18932:        -Houtskarin liikennettä hoitamaan?          lautta-aluspaikoille ei suunnitelmissa ole. Sellai-
18933:                                                    sen aluksen hankkiminen, jolla kaikissa jääolo-
18934:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      suhteissa voitaisiin taata häiriötön liikenne, ei
18935: vasti seuraavaa:                                   ilman kohtuuttomia kustannuksia ole mahdol-
18936:    Tie- ja vesirakennushallitus on saaristokun-    lista. Tällainen alus olisi mm. syväydeltään ny-
18937: tien esityksestä aloittanut tutkimukset Nagu 2:n   kyisiä huomattavasti suurempi, mikä puolestaan
18938: jäissäkulkukyvyn parantamisesta. Tutkimus          edellyttäisi lauttaväylien huomattavaa syventä-
18939: valmistuu toukokuun loppuun mennessä, joten        mistä ja juuri valmistuneiden laiturirakenteiden
18940: sen tiedot eivät ole vielä käytettävissä. Päätös   täydellistä uusimista.
18941:  tämän aluksen konetehon suurentamisesta tai           Yhteenvetona voidaan todeta, että talvikau-
18942: muista toimenpiteistä tullaan tekemään tutki-      sien liikennettä Korppoon ja Houtskarin välillä
18943: muksen valmistuttua.                               pyritään parantamaan Meriluokan aluksilla.
18944:    Uusi lossialus - lähinnä Paraisten-Nauvon       Lossialusten jäissäkulkukyvyn parantamistoi-
18945: lauttapaikalle - pyritään hankkimaan vuosina       menpiteistä ja mahdollisesta konetehon paran-
18946: 1980-81. Tällöin sieltä vapautuvien lautta-        tamisesta päätetään ensi toukokuussa valmistu-
18947: alusten käytöstä tullaan päättämään edellä mai-    van tutkimuksen jälkeen.
18948: nittujen tutkimusten antamia tuloksia apuna
18949:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1978.
18950: 
18951:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
18952:                                              N:o 116                                                  3
18953: 
18954: 
18955: 
18956: 
18957:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
18958: 
18959:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        da undersökning. I vart fall kommer den färja
18960: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       av s.k. Havsklass, som trafikerar sträckan Par-
18961: av den 7 mars 1978 tili vederbörande medlem         gas-Nagu och vars förmåga ·att köra i is bör
18962: av statsrådet översänt avskrift av följande av      anses tiliräcklig, att flyttas tili sträckan Galtby,
18963: riksdagsman Ensio Laine m.fl. ställda spörsmål      Olofsnäs och Kittuis genast när arbetena på
18964: nr 116:                                             färjfästena, vilka enligt programmet borde fär-
18965:                                                     digställas inom detta år, slutförs. I dess ställe
18966:           Ämnar Regeringen skyndsamt vidtaga        kommer någon annan frigående färja att sättas i
18967:        tili åtgärder för att anskaffa en ny färj-   trafik mellan Pargas och Nagu. Sålunda borde
18968:        farkost som garanterar tillräcklig trafik-   situationen i fråga om trafiken mellan Korpo
18969:        säkerhet i vinterförhållanden?               och Houtskär förbättras före nästa vintersäsong.
18970:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Det föreligger inte planer på andra farkost-
18971: samt anföra följande:                               anskaffningar tili skärgårdsvägens nuvarande
18972:                                                     färjfästen. Det är inte möjligt att tili skäliga
18973:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har på          kostnader anskaffa en farkost, som skulle kunna
18974: framställning av skärgårdskommunerna igång-         garantera störningsfri trafik i alla isförhållanden.
18975: satt en undersökning som gäller förbättrandet       Sådana farkoster vore bl.a. vad djupgåendet
18976: av färjan Nagu 2:s förmåga att köra i is. Un-       beträffar betydligt större än de nuvarande, vil-
18977: dersökningen slutförs före utgången av maj,         ket för sin del skulle förutsätta ett märkbart
18978: varför uppgifter från denna inte ännu står tili     fördjupande av färjfarlederna och ett totalt för-
18979: förfogande. Beslut om utvidgande av denna far-      nyande av de nyss färdigblivna färjfästena.
18980: kosts maskineffekt eller om andra åtgärder kom-        Sammanfattningsvis kan konstateras, att man
18981: mer att fattas efter det att undersökningen slut-   med farkoster av Havsklasstypen söker förbätt-
18982: förts.                                              ra vintertrafiken mellan Korpo och Houtskär.
18983:    Avsikten är att försöka anskaffa en ny färj-     Eventuella beslut om åtgärder i syfte att för-
18984: farkost - närmast tili färjfästet Pargas-Nagu       bättra de styrbara färjornas förmåga att köra i
18985: - åren 1980-81. Beslut om användningen av           is samt om förbättrande av maskineffekten
18986: de farkoster som härvid frigörs kommer att          fattas efter den udersökning som slutförs i maj.
18987: fattas med tillhjälp av resultaten av ovan nämn-
18988:      Helsingfors den 11 april 1978.
18989: 
18990:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
18991:                                               1978\vp,
18992: 
18993: Skriftligt spörsmål nr 117.
18994: 
18995: 
18996: 
18997: 
18998:                                   Zilliacus: Om hättre möjligheter tili genmäle i radio och tele.
18999:                                       vision.
19000: 
19001: 
19002:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19003: 
19004:     Enligt radioansvarig!hetslagen har varje av      fela!ktigt citerade, har få möjligheter att rätta
19005: rundradion utsänt program en ansvang pro-            tili inslag i radio eller television under en tid
19006: gramredaktör, som har tili uppgift att övervaka      dlå ärendet är aktuellt. Rätten tili genmäle kan
19007: programmet och rförhindra sändning av pro-           i praktiken användas så sent att frågan faller
19008: gram, vars innehåll kan anses vara brottsligt.       ur sammarrhanget.
19009: Rundradidbolaget är ookså skyldigt att enligt            För att rätten tili genmäle i radio och tele-
19010: 7 § i radioansvarighetstförordningen bereda          vision ska förstärkas vore det av nöden att
19011: möjlighet för enrvar som anser sig ha lidit ska-     Rundradion skulle få en parlamentariskt sam-
19012: da på grund av dylik brottslig handling att ta       mansatt radionämnd, s·å att varje begäran om
19013: del av upptaget program. I reglerna för bola-        repli!krätt skulle omedelbart gå till .radionämn-
19014: gets programverksamhet handhas övervak-              den och de programansvariga ska därefter på
19015: ningen av tre programråd ( radions finsksprå-        nämndens begäran redovisa hur rätten tili re-
19016: kiga och televisionens finskspråkiga program-        plik tiligodoses.
19017: råd samt svenska programrådet för såväl radio            På detta sätt ökar möjligheten för enskilda
19018: som television). Dessa har ti:ll uppgift att över-   som anser sig kränkta eller felaktigt citerade
19019: vaka, att rilktlinjerna för programpolitiken och     att komplettera eller korrigera inslag i radio
19020: programreglerna efterföljs, att kritisera utsända    och television.
19021: program och till förvaltningsrådet inlämna för-          Med hänvisning till ovanstående ber under-
19022: slag om programpolidk och programverksam-            teoknad att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
19023: het.                                                 dagsordningen föreskriver till vederbörande
19024:     Den retroaktiva övervakningen har fungerat       medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
19025: relativt mödosamt emedan samarbetet mellan           mål:
19026: de olika instanserna är både osmidigt och                        Har Regeringen för avsikt att till-
19027:  tidsödande. Proceduren från det utsända kriti-               sätta en parlamentarisk sammansatt ra-
19028: serade programmet tili förvaltningsrådet för                  dionämnd för att bättre än hittilis tryg-
19029: eventuell vidarebefordran till rättelsenämnden,               ga rätten tili genmäle och möjlighet tili
19030: som bevakar individers rättsskydd', är synner-                korrigering för enskilda personer, vilka
19031: ligen komplicerad och långsam. Enskilda per-                  anser sig ha blivit kränkta eller felak-
19032: soner, som anser sig ha blivit kränkta ellet                  tigt citerade i radio eller television?
19033:       Helsingfors den 7 mars 1978.
19034: 
19035:                                            Jutta Zilliacus
19036: 
19037: 
19038: 
19039: 
19040: 087800.38l:B
19041: 2
19042: 
19043: Kirjallinen kysymys n:o 117.
19044: 
19045: 
19046: 
19047: 
19048:                                    iii • ,.z~~ns«• \bastiE.t!enCåntllilnismllidollisuuksien parantamisesta ra-
19049:                                              dio-ssa ja televisios81!1'.>:";-,
19050: 
19051: 
19052: 
19053: 
19054: :,: :Radicwastuul;iiri o:mukaan. :on· joklaisel!lw.-· yleis~   cikai~ rarlioom ~tai ' teÅevisiooo ·•.-asian ~):ilidssa
19055: radion ltihettämällä :ohjelmalla: vastuunalainen               ajankohtainen. Vastineen antamisen oikeus' voi-
19056: dhje1matoimittaja, jonka tehtävänä on valvda                   daan käytännössä toteuttaa niin myöhään, että
19057: ohjelmaa ja estää sellaisen ohjelman lähettämi-                kysymys jää erilleen sen oikeasta yhteydestä.
19058: nen, jonka sisältöä voidaan. pitää rikollieena.                  ·Jotta oikeutta vastineen antamiseen radiossa
19059: Yleisradioyhtiön velvollisuutena on myös radio-                ja televisiossa vailwistettaisiin, olis'i tarpeellista,
19060: vastuuasetuksen 7 § :n nojalla varata mahdolli-                että Yleisradio saisi parla;mentaarisesti kokoori-
19061: suus saada tietlo esitettävästä ohjelmasta jokai-              pannun radiolautakunnan, jotta jolkainen vas-
19062: selle, joka katsoo kärsineensä vahinkoa tällai-                taus:puheenvuoron käyttämispyynvö menisi suo-
19063: sen r1kollisen menettelyn johdosta. Yhtiön oh-                 raan radiolautakuntaan ja jotta ohjelmasta vas-
19064: jelmatoiminnan sääntöjen mukaan huolehtii                      tuussa olevat voisivat tämän jälkeen lautakun-
19065: valvonnasta kolme ohjelmaneuvostoa (radion                     nan pyynnöstä tehdä selkoa siitä, kuinka oikeut-
19066: suomenkielinen ja television suomenkielinen                    ta vastauspuheenvuoroon valvotaan.
19067: ob}elmaneuV.osto, sekä ruotsinkielinen sekä ra-                   Tällä tavalla lisääntyy yksityisen he11'kilön
19068: dion että television ohjelmaneuvosto). Näiden                  mahdollisuus täydentää ja oikaista .radio- tai te-
19069: tehtävänä on valvoa, että ohjelmapolitiikan                    levisioesitystään silloin, kun hän katsoo tulleen-
19070: suuntaviivoja ja ohjelmasääntöjä noudatetaan,                  sa loukatuiksi tai hänen lausumaansa on väärin
19071: arvostella lähetettyjä ohjelmia ja jättää hallinto-            lainattu.
19072: neuvostolle ohjelmapolitiikkaa ja ohjelmatoi-                     Edellä olevan perusteella esitän valtiopäivä~
19073: mintaa koskevia ehdotuksia.                                    järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
19074:      Taannehtiva tarkastus on toiminut suhteelli-              neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19075: sen vaivalloisesti, koska eri elinten välinen yh"              seuraavan kysymyksen:                            ·
19076: teistyiö on sekä joustamatonta että aikaa kulut-
19077: tavaa. Menettely, joka al!k:aa lähetetyn arvostel-                        Aikooko ·Hallitus asettaa parlamen-
19078: lun ohjelman toimittamisesta hallintoneuvos-                           taarisesti kokoonpannun radiolautakun-
19079: toon sieltä mahdollisesti henkilöiden oikeus-                          nan, jotta tähänastista paremmin turvat-
19080: suojaa vaivavaan oikaisulautakuntaan edelleen                          taisiin yksityisten ihmisten oikeus vas-
19081: toimitettavaksi, on peräti monimutkainen ja hi-                        tineen antamiseen ja oikaisun tekemi-
19082: das. Yksityisillä henki1oillä, iotka katsovat tul-                     seen, . jos he katsovat itseään loukatun
19083: leensa louikatuiksi tai joiden lausumaa on vää-                        tai heihin väärin vedotun radiossa tai
19084: rin lainattu, on niukat mahdollisuudet saada                           telev~iossa? · ·           · ·
19085: 
19086:       Helsingissä 7 päivänä maaliskuuta l:IH!Wi\'
19087: 
19088:                                                     Jutta Zilliacus
19089:                              E &u s:k um !n am: :JtlJe r r w ;;)?,.u-,h ei mYi e he t1 e.
19090: 
19091:  'j[;V.altiopäiviijärj~styksen: 3 7·· $~n·1 c•motri.entisså   jl1ksi:&ö11le 'yhteensä: bs:kimääriri. ~ mkaisu-
19092: m:iiriitussa••tarkoituksessa Te, Herra Puhemies;              pyyniöm :Onic hUOOlattava,·l ettäXoi,kalsnpyy~t
19093: dletl::e~·.I r päivänä :maaliskuutao:.:l97:S •päivätyli       trilee n&mi:en imukaiS:esti •käsifellib iviiv.ytylsettii
19094: kirjeenne n:o 436 olielia toimittanut' valtioneut             yihtiö~sä:; · eikä ;haliintoneuivootossa. · Tämm i .jäi~
19095: voston asianomaiselle · jäsenelle · jäljennöksen              keen on asiaoomaisei;1ej-j>cikaon:tyytymäti:m ri,.
19096: kansanedustaja Jutta Zilliacuksen näin kuulu-                 dioyhtiön päätokseen 'oikaisua· koskevassa asiaS'·
19097: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 117:                     sa, oikeus yedota erityiseen toimieliween, jonka
19098:                                                               tehtävänä·· :on ' asian ··lopull1rieii ratkaiseminen.
19099:             Aikooko Hallitus asettaa parlamen-                Tämän toiriilelimeri,· ns; ·• 'mielipidelaut?kunnan,
19100:          taarisesti kokoonpannun radiolautakun-               jonka puheenjohtajana toilnii korkeimman oi-
19101:          nan, jotta tähänastista paremmin turvat-             keuden pr'e§identi11 .tmä!l tehtwään nimeämä
19102:          taisiin yksityisten ihmisten oikeus vas-             korkeimman oikeuqetl'jäsen, .J:a'tkåisuurt on jou-
19103:          tineen antamiseen ja oikaisun tekemi-                duttu turvau:tuma.an normiston voimassaoloaika-
19104:          seen, jos he katsovat itseään loukatun               na vain erittäin hantoissa tapauksissa.
19105:          tai heihin väärin vedotun radiossa tai                   Yleisrad~op.. ohjelmatoin;tin11an_ säänn9.stön
19106:          televisiossa?                                        mukaisesti; !ön jdkaisella ohjdrnissa es~intyvällä
19107:                                                               henkilöl1ä oikeus kuulla 'iåt' filiihdä:~ omå' ds\ili~
19108:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                 tensa ohjelmasta taikoko .ohjdma. ennen-sen
19109: vasti seuraavaa:                                              lå1hettämistä.·ja näin;enna:kkoon varmistua siitä,
19110:    Yleisradion hallintoneuvosto on 14. 10. 1967               että hänen~ oikeukSiaan ei tässä :mielessä ,oJe
19111: hyvätksynyt yleisradiotoiminnassa tapahtuvaa                  loukattu.                  i'' ·                •..< :/l
19112: virheellisten asiatietojen korjaamista eli oikai-                 Ohjelmatoiminnan. säännöstön, .jonka ·keskei"
19113: sua koskevat normit. Nämä normit ovat saman-                  sen osa:n mttodosta:~Vat ~juuri yksilön oikeuksia
19114: sisältöisinä voimassa kaikissa pohjoismaisissa                koskevat ndäriiyk$et,. parlamentaarista v:alvollf
19115: radioyhtiöissä. Näiden normieri mulkainen oi"                 taa on .. eduskunnan. 'asettaman hallintonemrosi
19116: kaisumenettely on käytänoossä toiminut täysin                 ron toimestauhuomaittavasti •t-ehostettu ckul:utvan
19117: tyydyttävästi. Vuosittain esitetään eri ohjelma-              vuoden alusta.
19118:                                                                           ;.5~;c·r   ·;,·;s;
19119:        Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1978.
19120: 
19121:                                                                            Liikenneministeri Veikko Saarto
19122: 4                                           1978 vp.
19123: 
19124: 
19125: 
19126: 
19127:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19128: 
19129:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Det bör observeras att en begäran om korrige-
19130: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     ring enligt normerna utan dröjsmål skall be-
19131: nr 436 av den 7 mars 1978 tili vederbörande        handlas i bolaget och inte i förvaltningsrådet.
19132: medlem av statsmdet översänt avskrift av           Härefter har vederbörande, om han är miss-
19133: följande av ri:ksdagsman Jutta Zilliacus under-    nöjd med radiobolagets beslut i korrigerings-
19134: tecknade spörsmål nr 117:                          frågan, rätt att vädja tili ett särsikilt organ,
19135:                                                    med uppgift att slutgiltigt avgöra ärendet. En-
19136:           Har Regeringen för avsikt att till-      dast i synnerligen sällsynta fall har man, under
19137:        sätta en parlamentarisk sammansatt ra-      den tid normerna varit i kraft, varit tvungen
19138:        dionämnd för att bättre än hittills tryg-   att ty sig tili avgöranden från detta organ, den
19139:        ga rätten tili genmäle och möjlighet tili   s.k. opinionsnämnden, vars ordförande är en av
19140:        korrigering för enskilda personer, vilka    presidenten i högsta domstolen tili uppdraget
19141:        anser sig ha blivit kränkta eller felak-    utnämnd medlem av högsta domstolen.
19142:        tigt citerade i radio eller television?        1 enlighet med reglerna för rundradions pro-
19143:                                                    gramverksamhet har varje person, som fram-
19144:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      träder i program, rätt att höra eller se sin egen
19145: samt anföra följande:                              andel av programmet eller hela programmet in-
19146:    Rundradions förvaltningsråd har 14. 10.         nan det sänds, och härigenom försäikra sig om
19147: 1967 godkänt normer för korrigering av felak-      att hans rättigheter inte kränkts.
19148: tiga sakuppgifter i rundradioverksamheten.            Den parlamentariska övervakningen av de
19149: Dessa normer är, med samma innehåll, i kraft       regler för programverksamheten, vilkas centrala
19150: i alla nordiska radiobolag. Ett korrigeringsför-   del utgörs just av bestämmelserna om indivi•
19151: farande i enli!ghet med dessa normer har funge-    dens rättigheter har på åtgärd av förvaltnings-
19152: rat helt tillfredsställande i praktiken. Årligen   rådet, vilket är tillsatt av riksdagen, effektive-
19153: har i genomsnitt i 5-6 fall tili de olika pro-     rats avsevärt från början av innevarande år.
19154: gramenheterna riktats begäran om korrigering.
19155:      Helsingfors den 13 april 1978.
19156: 
19157:                                                                    TraHkminister Veikko Saarto
19158:                                                1978 vp.
19159: 
19160: Kirjallinen kysymys n:o 118.
19161: 
19162: 
19163: 
19164:                                   Hollming: Kehitysvammaisten perusopetuksen järjestäfDisestä kou-
19165:                                      luviranomaisten hallinnon alaiseksi.             ·           ·
19166:                                                                                                        '•
19167: 
19168: 
19169: 
19170: 
19171:                          E d u s kun n a n     H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
19172: 
19173:    Laki     kehitysvammaisten     erityishuo11östa   mintaan, on näin ollen koko kehitysvammalain
19174: ( 519/77), asetus kehitysvammaisten erityis-         normaalisuus- ja integraatiotavoitteiden toteu-
19175: huollosta (988/77) sekä asetus kehitysvam-           tuminen vaarassa. Myös harjaantumis- j.a perus-
19176: maisten erityishuollon toimintayksiköissä perit-     koulupalveluiden rinnakkaiskäyttö ja harjaantu-
19177: tävistä ylläpitomaksuista ( 987/77) ovat tulleet     miskoulua käyvän lapsen joustava siirtyminen
19178: voimaan vuoden alusta.                               peruskouluun vaikeutuu. Koska koululainsää-
19179:    Lain valmisteluvaiheessa korostettiin erityi-     dännön uudistaminen siirtyy lähes vuosikym-
19180: sesti kehitysvammaisten oppioikeutta, koska          menellä, olisi kansakoululakia oppivelvollisuu-
19181: katsottiin juuri kehityksessään jälkeenjäänei-       desta vapauttamisen osalta muutettava ja sa-
19182: den 1asten eniten tarvitsevan opetusta ja yleen-     malla tehtävä tarpeelliset muutokset kehitys-
19183: säkin virikkeitä. Kehitysvammalakia valmistel-       vammalakiin ja siihen liittyviin asetuksiin. Har-
19184: tåessa sen odotettiin merkitsevän kehitysvam-        jaantumisopetuksen siirtämiseen kokonaan kou-
19185: maisten oppivelvollisuudesta vapauttamisesta         luviranomaisten hallinnon alaiseksi. olisi varat-
19186: luopumista ja opetuksen järjestämistä koulu-         tava riittävä siirtymisaika jo nyt toiminnassa
19187: eikä sosiaaliviranomaisten toimesta. Koska           oleville ja sosiaaliviranemaisten alaisille har-
19188: oppivelvollisuudesta vapauttamisen kumoami-          jaantumisopetusta antaville kehitysvammahuol~
19189: nen olisi edellyttänyt kansakoululain 44 § :n        lon toimintayksiköille.
19190: muuttamista, ei kehitysvammalain voimaantuloa           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
19191: tämän vuoksi haluttu enää siirtää, semmin:kin,       tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
19192: kun koko koululainsäädännön uusimisen piti           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19193: lähitulevaisuudessa tulla eduskuntakäsittelyyn.      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19194: Hyväksyessään kehitysvammalain eduskunta
19195: edellytti, että lähiaikoina tapahtuvassa koulu-                   Onko Hallitus tietoinen, että koulu-
19196: lainsäädännön uudistuksessa myös kehitysvam-                   lainsäädännön kokonaisuudistus, jossa
19197: maiset otettaisiin huomioon, kuten talousvalio-                mm. kehitysvammaiset on tarkoitus
19198: kunnan mietinnössä hallituksen esityksen joh-                  ottaa huomioon, on vaarassa viivästyä
19199: dosta kehitysvammalaiksi mainitaan.                            ainakin ensi vuosikymmenen puolivä-
19200:    Nyt on kuitenkin tiedossa, että koululain-                  liin saakka, sekä                       ·
19201: säädännön uudistus tulee siirtymään ainakin                       aikooko Hallitus ryhtyä tämän vuoksi
19202: 1980-luvun puoliväliin ja mm. kehitysvammai-                   toimenpiteisiin kansakoululain 44 § :n
19203: sia tullaan Suomessa ainoana pohjoismaana edel-                ja asiaan mahdollisesti liittyvien mui-
19204: leenkin vapauttamaan oppivelvollisuudesta. Ny-                 den pykälien muuttamiseksi siten, että
19205: kyistä kehitysvammalakia ja valmisteilla olevaa                kansalaiset eriarvoiseen asemaan saatta-
19206: harjaantumisopetusasetusta voidaan tulkita vie-                vasta ja kehitysvammahuollon normaali-
19207: läpä niin, että harjaantumisopetuksen saaminen                 suus- ja integraatiotavoitteiden kanssa
19208: edellyttää oppivelvollisuudesta vapauttamista.                 ristiriidassa olevasta sekä harjaantumis-
19209: Kun oppivelvollisuudesta vapauttaminen aset-                   ja peruskoulupalveluiden joustavaa käyt-
19210: taa jo periaatteessa kansalaiset eriarvoiseen ase-             tämistä vaikeuttavasta oppivelvollisuu-
19211: maan erään tärkeimmän kansalaisoikeuden koh-                   desta vapauttamisesta voitaisiin luopua
19212: dalla ja lisäksi helposti leimaa lapsen kykene-                ja saattaa kehitysvammaisten perusope-
19213: mättömäksi muuhunkaan yhteiskunnalliseen toi-                  tus oppivelvollisuuskoulun yhteyteen ja
19214:                                                                kouluviranomaisten hallinnon alaiseksi?
19215:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1978.
19216: 
19217:                                              Kirsti Hollming
19218: 0878003412
19219: 2                                                  1978 vp.
19220: 
19221: 
19222: 
19223: 
19224:                            E d u sk u n n an    H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19225: 
19226:  , .. Valtiopäiväjärj~tyksen 37 §:n 1 m<Mentissa        tussa laissa tarkoitettu erityishuoltopiirin kun-
19227: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           tainliitto, joka ylläpitäisi harjaantumiskouluja
19228: olette kirjeellänne 8 päivänä maaliskuuta 1978          tai järjestäisi muutoin tarpedlista harjaantu-
19229: n:o 411 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-           misopetusta. Tämän harjaantumisopetuksen
19230: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kirsti         ohjauksesta ja valvonnasta huolehtii kouluhal-
19231: Hollmingin tekemän seuraavan kysymyksen n:o             litus yhteistoiminnassa sosiaalihallituksen kans-
19232: 118:  ,.                                                sa. Harjaantumisopetuksessa pyritään noudatta-
19233:                Onko Hallitus tietoinen, että koulu-     maan peruskoulun yleisiä kasvatustavoitteita ja
19234:            lainsäädännön kokonaisuudistus, jossa        opetuksessa olevien sosiaaliset edut ovat vähin-
19235:             mm. kehitysvammaiset on tarkoitus           tään yhtä hyvät kuin peruskoulun oppilaiden.
19236: :1   1.
19237:            ottaa huomioon, on vaarassa viivästyä        Kouluikäiselle kehitysvammaiselle, jolla vam-
19238:             aiha'kin ensi vuosikymmenen puoliväliin     mansa vudksi ei ole edellytyksiä opiskel'la pe-
19239:             saakka, sekä                                ruskoulussa, on aina järjestettävä harjaantumis-
19240:                aikooko Hallitus ryhtyä tämän vuoksi     opetusta. Sitä vastoin oppilaalle harjaantumis-
19241:             toimenpiteisiin kansakoululain 44 §:n       opetus on pääsääntöisesti vapaaehtoista. Har-
19242:             ja asiaan mahdollisesti liittyvien mui-     jaantumisopetuksen antamisesta ja lopettami-
19243:             den pykälien muuttamiseksi siten, että      sesta päättää yleensä erityishuollon johtoryhmä.
19244:            kansalaiset eriarvoiseen asemaan saatta-        Kansakoululain säännökset eivät estä kehi-
19245:            vasta ja kehitysvammahuollon normaa-         tysvammalain periaatteiden toteuttamista. Jos
19246:            lisuus- ja integraatiotavoitteiden kanssa    tulkintavaikeuksia lakien säännösten kesken
19247:             ristiriidassa olevasta sekä harjaantumis-   ilmenee, on kansakoululakia luonnollisesti tul-
19248:             ja peruskoulupalveluiden joustavaa käyt-    kittava kehitysvammalain hengessä. Kansakou-
19249:             tämistä vaikeuttavasta oppivelvollisuu-     Julain 44 § :ssä tarkoitettu opetusvelvollisuu-
19250:            desta vapauttamisesta voitaisiin luopua      desta vapauttaminen on otettu huomioon kehi-
19251:            ja saattaa kehitysvammaisten perusope-       tysvammalaissa. Tältä osin lait eivät ole risti-
19252:            ·tus oppivelvollisuuskoulun yhteyteen ja     riitaisia. Koululainsäädännön uudistuksen yhtey-
19253:            'kouluviranomaisten hallinnon alaiseksi?     dessä säännökset molempien lakien osalta
19254:                                                         muuttunevat. Nykyisinkin oppivelvollisuudesta
19255:    ,Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            vapauttamisen merkitys on pääasiassa muodol-
19256: taen seuraavaa:                                         linen. Kehitysvammalain voimaan tultua voi-
19257:     Koululainsäädännön kokonaisuudistus jatkuu          daan katsoa, että oppivelvollisuudesta vapautta-
19258: opetusministeriön asettamassa työryhmässä. On           minen tulee kysymykseen vain, jos kehitysvam~
19259: perusteltua syytä odottaa, että uusi lainsää-           mainen ei vammansa vuoksi voi menestykselli-
19260: däntö saadaan voimaan huomattavasti ennen               sesti opiskella asianomaisen kunnan peruskou-
19261: ensi vuosikymmenen puoliväliä.                          lussa. Tällöin hänellä on lakisääteinen oikeus
19262:     Kehitysvammaisten eri tyishuollos ta annetun        saada harjaantumisopetusta. Kunnan peruskou-
19263: lain (519/77) lähtökohta on, että kehitysvam-           lun erityisopetu'ksen laajentuessa ja kehittyessä
19264: maisten tulisi ensisijaisesti voida käyttää hy-         tulevaisuudessa yhä useampi kehitysvammai-
19265: väkseen yleisiä peruskoulupalveluja. Vain siinä         nen voi suorittaa koUlunkäyntinsä peruskou-
19266: .tapauksessa, että vamman vaikeusaste poistaisi         lussa. Uuden peruskoululain merkittävimpiä
19267: kouluikäiseltä lapselta oppimisen edellytykset          aineellisia muutoksia tullee olemaan kuntien
19268: peruskoulussa, hänen opetuksestaan ja ohjau'k-          velvollisuus laajentaa ja kehittää peruskoulun
19269: sestaan huolehtisi kuntoutuksen ohelia maini-           erityisopetusta.
19270:           Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1978.
19271: 
19272:                                                                         Opetusministeri Jaakko Itälä
19273:                                               N:o 118                                              3
19274: 
19275: 
19276: 
19277:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
19278: 
19279:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       rätthålla träningsskolor eller eljest anordna er-
19280: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       forderlig träningsundervisning. Ledningen och
19281: nr 411 av den 8 mars 1978 tili vederbörande         övervakningen av denna träningsundervisning
19282: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      omhänderhas av skolstyrelsen i samarbete med
19283: jande av riksdagsman Kirsti Hollming ställda        socialstyrelsen. Vid träningsundervisningen strä-
19284: spörsmål nr 118:                                    var man tili att följa grundskolans allmänna
19285:                                                     uppfostringsmål, och de sociala förmånerna för
19286:           Är Regeringen medveten om, att den        dem som undervisas är minst lika goda som
19287:        totalreform av skollagstiftningen, där       för grundskolans elever. Träningsundervisning
19288:        det är meningen att beakta bl.a. de ut-      skall alltid ordnas för ett utvecMingsstört barn
19289:        vecklingsstörda, riskerar att bli fördröjd   i S'kolåldern, som på grund av sin skada inte
19290:        åtminstone rtill mitten av det komman-       har förutsättningar för studier i grundskolan.
19291:        de årtiondet, samt                           För eleven är träningsundervisningen däremot
19292:           har Regeringen för avsikt att på          enligt huvudregeln frivUlig. Beslut om medde-
19293:        grund härav vidta åtgärder för att änd-      lande och avslutande av ,träningsundervisning
19294:        ra 44 § folkskollagen och eventueUt          fattas i a1lmänhet av ledargruppen för special-
19295:        andra tili saken hörande paragrafer så,      omsorger.
19296:        att man kunde avstå från den befrielse          Folkskollagens stadganden utgör inte något
19297:        från läropHkt, som försäuter medborgar-      hinder för ett förvevkligande av principerna i
19298:        na i en ojämlik ställning och står i strid   lagen angående specialomsorger om utveck-
19299:        med normalitets- och integrationsmålen       lingsstörda. Om det förekommer tolkningssvå-
19300:        i omsorgen om de utvecklingsstörda           righeter i fråga om stadgandena i de båda la-
19301:        samt försvårar en smidig användning av       garna, bör folkskollagen naturligtvis tolkas i
19302:        tränings- och grundskolservicen, och för     den sistnämnda lagens anda. Den befrielse
19303:        att ansluta den grundläggande under-         från läroplikt som avses i 44 § folkskollagen
19304:        visningen av de utvecklingsstörda tili       har beaktas i lagen angående specialomsorger
19305:        iläropliktsskolan och bringa den under       om utvecklingsstörda. I dessa avseenden står
19306:        skolmyndigheternas förvaltning?              lagarna inte i strid med varandra. I samband
19307:                                                     med reformen av skollagstiftningen torde stad-
19308:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gandena ändras för båda lagarnas del. Också
19309: samt anföra följande:                               för närvarande är befrielse från läroplikt i hu-
19310:    Totalreformen av skollagstiftningen förs vi-     vudsak av formell betydelse. Sedan lagen an-
19311: dare inom en av undervisningsministeriet tili-      gående specialomsorger om utvecklingsstörda
19312: satt arbetsgrupp. Det är skäl att anta, att den     har trätt i kraft kan man anse, att befrielse
19313: nya ilagstiftningen kan bringas i kraft betydligt   från läroplikt kommer i fråga endast om en
19314: före mitten av nästa årtionde.                      utvecklingsstörd inte på grund av sin skada
19315:    Utgångspunkten för lagen angående special-       med framgång kan studera vid en grundskdla i
19316: omsorger om utvecklingsstörda (519/77) är,          ifrågavarande kommun. I detta fall har han
19317: att de utvecklingsstörda i första hand borde        lagstadgad rätt att erhålla träningsundervisning.
19318: kunna utnyttja de allmänna tjänster som grund-      Då specialundervisningen i den kommunala
19319: skolan erbjuder. Endast 'i det fall, att ska-       grundskolan utvidgas och utvecklas, kan allt
19320: dans svårighetsgrad för ett barn i skolåldern       flera utvecklingsstörda i framtiden fu'llgöra sin
19321: skulle utesluta förutsättningarna för inlärning     skolgång i grundskolan. Kommunernas skyl-
19322: i grundskolan, skulle dess undervisning och         dighet att utvidga och utveckla specialunder-
19323: hand:ledning samt rehabilitering handhas av         visningen i grundskolan kommer sannolikt att
19324: det i nämnda lag avsedda kommunalförbundet          höra tili de mest betydande materiella änd-
19325: för specialomsorgsdistriktet, som skulle upp-       ringarna i den nya lagen om grundskolan.
19326:      Helsingfors den 7 april 1978.
19327: 
19328:                                                              Undervisningsminister Jaakko Itälä
19329:                                            1978 vp.
19330: 
19331: Kirjallinen kysymys n:o 119.
19332: 
19333: 
19334: 
19335: 
19336:                                Kortesalmi: Ilmatorjuntakaluston valmistamisesta Suomessa.
19337: 
19338: 
19339:                        Ed usku nn an Herra PuhemieheUe.
19340: 
19341:     Maamme puolustusvoimien ilmatorjunnan        ikaikki mahdollisuudet 2- tai 4-putkisenkin il-
19342: katsotaan olevan maanpuolustuskyvyn kannalta     matorjuntakanuunan valmistukseen.
19343: puutteellisessa tilassa: puuttuu ammuksia sekä      Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
19344: it-tykkejä. Kun maamme metalliteollisuudessa     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
19345: on suurta työttömyyttä, herää kysymys, miksi     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19346: maamme ei itse ryhdy valmistamaan ilmator-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19347: juntakalustoa? Valmistetaanhan maassamme
19348: mm. raskaita kranaatinheittimiä sekä kanuu-                Aikooko Hallitus uusien työpaikko-
19349: noitakin.                                               jen luomiseksi metalliteollisuudellemme,
19350:     Siis sekä tehokkaan ilmapuolustuksen että           valuuttamenojen säästämiseksi sekä kau-
19351: työllisyyden hoitamisen kannalta maassamme              punkiemme ja teollisuuskeskustemme
19352: olisi ryhdyttävä valmistamaan ilmatorjuntaka-           riittämättömän ilmapuolustuksen paran-
19353: lustoa omin voimin, meillähän on käytettävis-           tamiseksi ryhtyä toimiin ilmatorjunta-
19354: sämme kotimaista hyvää terästä sekä elektro-            kaluston valmistamiseksi omassa maas-
19355: niikkaa (Nokia, Saab). Maallamme ovat siis              samme?
19356:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1978.
19357: 
19358:                                      J. Juhani Kortesalmi
19359: 
19360: 
19361: 
19362: 
19363: 087800349A
19364: 2                                            1978 vp.
19365: 
19366: 
19367: 
19368: 
19369:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19370: 
19371:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Myönnettyjen määrärahojen puitteissa ei ole
19372: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ollut mahdollista merkittävästi kohentaa koti-
19373: olette kirjeenne n:o 412 ohella 8 päivänä          maisin hankinnoin ilmatorjuntakykyämme. On
19374: maaliskuuta 1978 lähettänyt valtioneuvoston        ollut edullisempaa hankkia kalustoa ulkomailta.
19375: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-     Kotimaassa on valmistettu ampumatarvikkeita
19376: taja J. Juhani Kortesalmen tekemän seuraavan       pieniä eriä.
19377: sisältöisen kysymyksen:                               Esimerkkinä mainittakoon, että nykyaikaisen
19378:                                                    automaattijacksen kehittäminen kestäisi 6-8
19379:           Aikooko Hallitus uusien työpaikko-       vuotta, ennen kuin sarjatuotantoon voitaisiin
19380:        jen luomiseksi metalliteollisuudellemme,    ryhtyä. Suunnittelu- ja kehityskustannukset nos-
19381:        valuuttamenojen säästämiseksi sekä kau-     taisivat pienten hankintasarjojen hinnat hyvin
19382:        punkiemme ja teollisuuskeskustemme          korkeiksi.
19383:        riittämättömän ilmapuolustuksen paran-         Toisena .esimerkkinä mainittakoon, että ke-
19384:        tamiseksi ryhtyä toimiin ilmatorjunta-      vyiden ohjusten valmistaminen kotimaassa
19385:        kaluston valmistamiseksi omassa maas-       toisi alan teollisuudelle nykyaikaisen teknolo-
19386:        samme?                                      gian, mutta toisaalta pienten sarjojen vuoksi
19387:                                                    tuotanto tässäkin tapauksessa tulisi suhteellisen
19388:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kalliiksi.
19389: tavasti seuraavaa:                                    Eräänä kotimaisena ratkaisuna voitaisiin ke-
19390:    Puolustusvoimat on tällä vuosikymmenellä        hittää suomalaisen panssaroidun kuljetusvau-
19391: sitonut perushankintoihin osoitetut varat kii-     nun rungolle rakennettu ilmatorjuntavaunu.
19392: reellisimpien puutteiden korjaamiseen pyrki-          Edellä esitetyn perusteella todetaan, että
19393: mällä ottamaan huomioon teollisuuden työlli-       myös ilmapuolustuksen hankintojen osalta hal-
19394: syyskysymykset. Täten puolustusvoimille myön-      litus tukee sellaisia toimenpiteitä, jotka puo-
19395: netyt määrärahat on pyritty kotimaassa käyttä-     lustuskykymme voimistamisen lisäksi edistävät
19396: mään sellaisiin artikkeleihin, joiden tuotanto-    kotimaista tuotantoa ja parantavat työllisyyttä.
19397: edellytykset ovat olemassa. Teknilliseltä kan-     Kuitenkin puolustusmäärärahojen niukkuus on
19398: nalta ovat tärkeitä tuotantoedellytyksiä mm.       pakottanut usein hinnaltaan edullisempiin ulko-
19399: valmiiksi kehitetty artikkeli piirustuksineen ja   maisiin hankintoihin. Mahdollisuuksia koti-
19400: toimitusvaatimuksineen, tarvittavien raaka-        maisuusasteen lisäämiseksi ilmatorjunnan han-
19401: aineiden hankintamahdollisuus lyhyellä toimi-      kinnoissa tutkitaan.
19402: t!usajalla, valmiit tuotantokoneet ja välineet
19403: sekä ammattitaito.
19404:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1978.
19405: 
19406: 
19407:                                                              Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
19408:                                               N:o 119                                              3
19409: 
19410: 
19411: 
19412: 
19413:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
19414: 
19415:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          inte varit möjligt att i någon mera betydande
19416: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            grad höja vår luftvärnsberedskap med hjälp
19417: velse nr 412 av den 8 mars 1978 tili veder-          av inhemska anskaffningar. Det har varit för-
19418: börande medlem av statsrådet översänt av-            delaktigare att köpa upp materiel i utlandet.
19419: skrift av följande av riksdagsman J. Juhani          1 hemlandet har tiliverkats skjutförnödenheter
19420: Kortesaimi undertecknade spörsmål:                   i små partier.
19421:                                                         Som exempel kan nämnas att det skulle ta
19422:           Ämnar Regeringen, i avsikt att skapa       6-8 år att utveckla en modern automatiserad
19423:        nya arbetsplatser för vår metallindustti,     sektion, innan man kunde inleda en serietill-
19424:        inbespara valutautgifter samt förbättra       verkning. Planerings- och utvecklingskostnader-
19425:        våra städers och industricentras luft-        na skulle driva de små anskaffningsseriernas
19426:        försvar vidta åtgärder för tiliverkning       pris mycket högt.
19427:        av luftvärnsmateriel i vårt eget land?           Som ett annat exempel kan nämnas att till-
19428:                                                      verkning i hemlandet av ~ätta robotat skulle
19429:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ge branschens industri modern teknologi, men
19430: samt anföra följande:                                å andra sidan skulle produktioneo på grund
19431:    Under detta årtionde har försvarsmakten           av de små serierna också i detta fall bli rela-
19432: bundit de anslag, som beviljats för grundan-         tivt dyr.
19433: skaffningar, vid avhjälpande av de mest skrian-         En inhemsk lösning vore att utveckla en
19434: de bristerna genom att beakta industrins sys-        luftvärnsvagn, byggd på chassiet av en finsk
19435: selsättningsfrågor. Sålunda har man lagt an på       bepansrad transportvagn.
19436: att i hemlandet använda de för försvarsmak-             På basen av vad ovan anförts konstateras
19437: ten beviljade anslagen för sådana artiklar, för      att regeringen, också vad beträffar luftför-
19438: vilka det finns produktionsmöjligheter. Vik-         svarets anskaffningar, stöder sådana åtgärder
19439: tiga produktionsförutsättningar tekniskt sett        som, utom att det stärker vår försval1Sbered-
19440: är bl.a. en färdigt utvecklad artikel med rit-       skap, också främjar inhemsk produktion och
19441: ningar och leveransvillkor, möjlighet att med        förbättrar sysselsättningsläget. Dock har de
19442: kort leveranstid anskaffa erforderlig råvara, fär-   knappa försvarsanslagen ofta tvingat tili pris-
19443: diga produktionsmaskiner och redskap samt            billigare utländska anskaffningar. Möjligheterna
19444: yrkesskicklighet.                                    att öka den inhemska graden av 1uftvärnets
19445:    lnom ramen för beviljade anslag har det           anskaffningar undel1Söks.
19446:      Helsingfors den 7 april 1978.
19447: 
19448: 
19449:                                                                Försvarsminister Taisto Tähkämaa
19450:                                              1978 vp.
19451: 
19452: Kirjallinen kysymys n:o 120.
19453: 
19454: 
19455: 
19456: 
19457:                                  Kortesalmi: Kapteenin virkojen muuttamisesta majurin viroiksi.
19458: 
19459: 
19460:                         Eduskunnan Herra Puhemiehel:l.e.
19461: 
19462:    Puolustusvoimiemme virkakapteenien etene-        tulisi kapteenin virkoja olemaan 800 ja majurin
19463: minen urallaan on nykyisin sangen vaikeaa.          virkoja noin 600, hieman alle. Tämä tuntuisi
19464: Näitä kapteeneja on nykyisin noin 900, mutta        kohtuulliselta suhteelta. Tiettävästi tällainen
19465: majurin virkoja vain noin 500. Kun otetaan          järjestely ei aiheuttaisi budjettikäsittelyä, vaan
19466: huomioon suuret kadettikurssit, joita on val-       voitaisiin ratkaista muuten puolustusvoimien
19467: mistunut vuodesta 1962 lähtien viime vuosiin        sisäisenä toimenpiteenä.
19468: saakka, ei osalla kapteeneja ole mitään mahdol-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
19469: lisuuksia yletä majuriksi ilman sotakorkeakou-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
19470: lua, ja sinne taas pääsee vain murto-osa pyrki-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19471: jöistä. Nykytilanteessa voi esim. vuonna 1963       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19472: valmistunut kapteeni joutua olemaan jopa noin
19473: 20 vuotta kapteenina, mikä on selvästi kohtuu-                Aikooko Hallitus kiireesti muuttaa
19474: tonta sekä asianomaisen yksilön että myös puo-             noin 100 kapteenin virkaa majurin vi-
19475: lustuslaitoksen kannalta. Yksi ratkaisu tilan-             roiksi, jotta kapteeneina kauan ja tun-
19476:  teeseen olisi se, että 900 kapteenin virasta osa          nollisesti palvelleille voidaan taata oi-
19477:  muutetaan majurin viroiksi. Jos esim. 100 kap-            keudenmukainen eteneminen virka-
19478:  teenin virkaa muutettaisiin majurin viraksi,              urallaan?
19479:       Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1978.
19480: 
19481:                                        J. Juhani Kortesalmi
19482: 
19483: 
19484: 
19485: 
19486:  087800350B
19487: 2                                              1978 vp.
19488: 
19489: 
19490: 
19491: 
19492:                          Ed u s k u n n a n Herra P u he m i e he He.
19493: 
19494:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jestelylain nojalla eduskunnan myötävaikutuk-
19495: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         sella.
19496: olette maaliskuun 8 päivänä 1978 päivätyn kir-            Vuonna 1963 valmistuneita upseereita oli
19497: jeenne n:o 143 ohella toimittanut valtioneuvos-       20. 3. 1978 palveluksessa 116, näistä majureita
19498: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     43 ja kapteeneita 73. Ensimmäinen nimitys ma-
19499: edustaja· J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta       juriksi on tapahtunut 1. 2. 1975 eli 11 vuoden
19500: kirjallisesta kysymyksestä n:o 120:                   3 kk:n palveluksen jälkeen. Kyseisen kadetti-
19501:                                                       kurssin suorittaneet kapteenit ovat palvelleet
19502:           Aikooko Hallitus kiireesti muuttaa          kapteeneina 8 v 5 kk ja uraennusteiden mukaan
19503:        noin 100 kapteenin virkaa majurin vi-          ei ole nähtävissä, että kukaan heistä joutuisi
19504:        roiksi, jotta kapteeneina kauan ja tun-        olemaan kapteenina 20 vuotta.
19505:        nollisesti .palvelleille voidaan taata oi-         Tietoisuus varusmiesikäluokkien pienenemi-
19506:        keudenmukainen eteneminen virkaural-           sestä on asettanut puolustusvoimille lisävaati-
19507:        laan?                                          muksia. Kertausharjoitusten .lisääminen ja maa-
19508:                                                       voimien rauhanajan organisaatiouudistustyö
19509:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ovat tästä eräinä seurauksina. Tutkimuksissa
19510: vasti seuraavaa:                                      on todettu tehtävien edellyttämien organisaatio-
19511:    Vuosina 1963 ja 1965-67 valmistuneiden,            uudistusten aiheuttavan tulevaisuudessakin tar-
19512: tavanomaista suurempien kadettikurssien ( 1963        vetta muuttaa kapteenin virkoja majurin vi-
19513: valmistui 116, 1965 176, 1966 181 ja 1967             roiksi. Myös puolustusvoimien teknillistyminen
19514: 207 ) vaikutus upseerien uraan näkyy urakier-         ja alueellisen koskemattomuuden suojaamiseen
19515: ron hidastumisena. Tämä taas puolestaan johtaa        liittyvän toiminnan lisääntyminen aiheuttavat
19516: siihen, että useissa tehtävissä palvelevat upseerit   saman suuntaista tarvetta. Tutkimukset ja nii-
19517: ovat iältään liian vanhoja kenttäpalveluksen          den aiheuttamien esitysten valmistelutyö on
19518: vaatimissa tehtävissä.                                vielä pääesikunnassa kesken.
19519:    Edelläkuvatun epäkohdan ja muutoinkin                  Koska asian huolellista valmistelua pidetään
19520: henkilörakenteen korjaamiseksi muutettiin vv.         tärkeämpänä kuin kiirehtimistä virkojen muut-
19521: 1975-77 esimiesjärjestelmän kehittämisen yh-          tamiseksi, tulee puolustusvoimat saattamaan
19522: teydessä luutnantin ja yliluutnantin virkoja          suunnittelu- ja valmistelutyön ensin loppuun ja
19523: kapteenin, majurin ja everstiluutnantin viroiksi.     tämän jälkeen tullaan ryhtymään tarvittaviin
19524: Mikäli vastaisuudessa aiotaan virkoja muuttaa,        toimenpiteisiin budjettiteitse.
19525: on muutos tehtävä budjettiteitse tai virkajär-
19526:      Helsingissä huhtikuun 11 päivänä 1978.
19527: 
19528:                                                                Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
19529:                                                N:o 120                                             3
19530: 
19531: 
19532: 
19533: 
19534:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T ~a 1m a n.
19535: 
19536:   I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen            Av de officerare som blev färdiga år 1963
19537: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            var 116 i tjänst 20. 3. 1978. Av dem var 43
19538: velse nr 143 av den 8 mars 1978 ti[l veder-          majorer och 73 kaptener. Den första utnäm-
19539: börande medlem av statsrådet översänt av-            ningen tili major ägde rum 1. 2. 1975, dvs.
19540: skrift av följande av riksdagsman J. Juhani          efter 11 års och 3 månaders tjänstgöring. De
19541: Kortesalmi ställda spörsmål nr 120:                  kaptener som genomgått den ifrågavarande
19542:                                                      kadettkursen har tjänstgjort som kaptener 8 år
19543:           Ämnar Regeringen skyndsamt ombil-          och 5 månader, och enligt karriärprognoserna
19544:        da ca 100 kaptenstjänster tili majors-        förefaller det inte som om någon av dem skuJle
19545:        tjänster, i ,syfte att trygga ett rättvist    komma att tjänstgöra som kapten under 20 års
19546:        tjänsteavancemang för dem som länge           tid.
19547:        och samvetsgrant tjänstgjort som kap-            Kännedomen om de minskade åldersklas-
19548:        ten?                                          serna av värnpliktiga har ställt nya krav på
19549:                                                      försvarsmakten. Det ökade antalet reservöv-
19550:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ningar och arbetet på att förnya landstrids-
19551: samt anföra följande:                                krafternas fredstida organisering är exempe1
19552:    Inverkan av de osedvanligt stora kadett-          på följder av detta. Undersökningar har visat
19553: kurser som blev färdiga åren 1963 och 1965           att den organisatoriska förnyelse som uppgif-
19554: -67 (1963 avlade 116, 1965 176, 1966 181             terna förutsätter också i framtiden skapar
19555: och 1967 207 personer examen) på officers-           behov av att ombilda kaptenstjänster tili ma-
19556: karriären framgår av att rotationen inom kar-        jorstjänster. Också tekniseringen av försvars-
19557: riären blivit långsammare. Detta å sin sida          krafterna och den ökande verksamheten i sam-
19558: leder tili att officerare, vilka tjänstgör i ett     band med skyddet av den territoriella immu-
19559: flertal uppgifter, är alltför gamla för de upp-      niteten skapar ett liknande behov. Undersök-
19560: gifter som fordras av officerare i fälttjänst.       ningarna och förberedelsearbetet rörande de
19561:    I syfte att rätta tili det ovan skildrade miss-   framställningar dessa ger upphov tili är ännu
19562: förhållandet och personalstrukturen även i öv-       inte avslutade vid huvudstaben.
19563: rigt ombildades åren 1975-77 i samband med              På grund av att man anser det vara viktigare
19564: att förmanssystemet utvecklades löjtnants- och       att omsorgsfullt bereda ärendet än att på-
19565: premiärlöjtnantstjänster tili kaptens-, majors-      skynda ombildandet av tjänster kommer för-
19566: och överstelöjtnantstjänster. Såframt avsikten       svarsmakten först att slutföra planerings- och
19567: är att ombilda tjänster i framtiden, bör detta       beredningsarbetet, varpå man börjar vidta nö-
19568: ske budgetvägen eller med stöd av tjänste-           diga åtgärder budgetvägen.
19569: regleringslagen under riksdagens medverkan.
19570:      Helsingfors den 11 apri[ 1978.
19571: 
19572:                                                                Försvarsminister Taisto Tähkämaa
19573: Kirjallinen kysymys n:o 121.
19574: 
19575: 
19576: 
19577: 
19578:                                     Kortesalmi: Porojen talviruokintaan tarvittavan luonnonrehun
19579:                                 ·     · keraäniisen järjdfåmisestä työll:isyysvaroilla.
19580: 
19581:                ;;   '
19582: 
19583:                                                               e
19584:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h rl.d e h e 1'1 e;
19585:                                                                          'r-·'
19586: 
19587: 
19588: 
19589:   Työttömyys on rnaas~~mme·.·~ilrj9it~rl!'p .~~­     k~s@ä t~J?:ah~Gvaan' '· i~hdesteti, · ~ortteiden'. ja
19590: semmistoehtoisen kansanrintamapolitiikan. seu-       luohriohheiriän kehn.Ise<:!rt, jotta 'täten ' saatai-
19591: rauksena noussut ennätyslukemiin ja on uhka-         siin poroille · talviravintöa. ·
19592: na kansamme yhteiskuntajärjestykselle ja nuot-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten ·valtio-
19593: temme tulevaisuudelle. Kuitenkin tekemätöntä         päiväjärjestyksen 37 § :n. 1 momenttiin esitän
19594: työtä on maassamme vaikka kuinka paljon,             kunhioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19595: Suomi ei ole vielä läheskään valmis.                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19596:    Esimerkiksi porotalouden piiristä löytyisi
19597: työtä kesätyöttömille. Kun talvilaitumet ovat                   Aikooko · · Hallitus ryhtyä kiireesti
19598: paljolti eri puolilla poronhoitoaluetta ehty-                vähentämään kesätyöttömy-yttä ja sa-
19599: neet, on kesällä täytynyt ryhtyä tekemään po-                malla käyttämään työllisyysvaroja jär-
19600: roille heinää ja leikkaamaan lehdeksiä talvi-                kevästi sekä kansantaloutemme ja vien-
19601: kauden lisäruokintaa varten.                                 timme etujen mukaisesti järjestämällä
19602:    Erityisesti Pudasjärvellä tämä asia tuli esille           työllisyysvaroilla kesällä lehdesten, kort-
19603: käydessäni siellä 5 päivänä helmikuuta 1978                  teiden ja luonnonheinän keruuta poro-
19604: puhe- ja evästysmatkalla. Tällöin esitettiin, että           jen talviravinnoksi yhteistyössä poro-
19605: valtiovallan olisi käytettävä työttömyysvaroja               paliskuntien kanssa?
19606:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1978.
19607: 
19608:                                          J. Juhani Kortesalmi
19609: 
19610: 
19611: 
19612: 
19613: 987800400Y
19614: 2                                             1978 .vp.
19615: 
19616: 
19617: 
19618: 
19619:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
19620: 
19621:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hätäruokinnan avulla. Paliskuntain Yhdistyk-
19622: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen sekä eri tutkimuslaitosten suorittamien
19623: olette maaliskuun 8 päivänä 1978 päivätyn            tutkimusten ja kokeilujen avulla on pyritty
19624: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         löytämään paitsi koostumukseltaan ja ravinto-
19625: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        arvoltaan poroille soveltuvia myös hinnaltaan
19626: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-       edullisia rehuja sekä niiden käyttökelpoisia
19627: sesta kysymyksestä n:o 121:                          ruokintateknisiä ratkaisuja. Näissä tutkimuk-
19628:                                                      sissa on selvitetty mm. erilaisten laidunnur-
19629:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti          mien, säilörehujen, juurikkaiden ja viljaväki-
19630:        vähentämään kesätyöttömyyttä ja sa-           rehujen samoin kuin myöskin lehdeksien käyt-
19631:        malla käyttämään työllisyysvaroja jär-        tökelpoisuutta. Järvikortteen ominaisuuksia
19632:        kevästi sekä kansantaloutemme ja vien-        koskeva tutkimus on tarkoitus aloittaa maa-
19633:        timme etujen mukaisesti järjestämällä         talouden tutkimuskeskuksen Lapin koeasemalla
19634:        työllisyysvaroilla kesällä lehdesten, kort-   ensi kesänä.
19635:        teiden ja luonnonheinän keruuta poro-            Porojen talviruokintaan käytettävien rehujen
19636:        jen talviravinnoksi yhteistyössä poro-        hankinta on tutkimus- ja kokeilutarkoituksia
19637:        paliskuntien kanssa?                          lukuunottamatta katsottava yleensä porotalou-
19638:                                                      den omaksi tehtäväksi. Kun tutkimuksia ja
19639:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kokeiluja sopivien rehujen ja ruokintamenetel-
19640: vasti seuraavaa:                                     mien löytämiseksi tullaan kuitenkin edelleen
19641:    Ravinnonsaannin niukkuus talvikautena eri-        jatkamaan, saattaa valtion työllisyysvarojen
19642: tyisesti alueilla, joilla porojen luontaiset lai-    käyttö tällaisen selvitystyön yhteydessä jossain
19643: tumet ovat ylikulutettuja, on eräs porotalouden      määrin olla tarlmituksenmukaista. Kuluvana
19644: keskeisiä ongelmia. Kun on todettu, että vähäi-      vuonna kysymykseen mahdollisesti tulee val-
19645: nenkin määrä vihreää kasviainesta voi antaa          tioneuvoston kunnille ja kuntainliitoille suo-
19646: sen verran sulavaa valkuaista, että se jäkä-         ritettavasta työllistämistuesta antaman päätök-
19647: lästä saadun energian lisänä auttaa poron sel-       sen ( 977/77) mukainen työllistämistuki työ-
19648: viämään talvesta ja tuottamaan elinkelpoisen         voimapiirien toiroistoille kiintiöityjen määrä-
19649: vasan, on ratkaisua porojen talviravinnon saan-      rahojen puitteissa.
19650: tiin lähdetty etsimään mm. porojen lisä- ja
19651:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1978.
19652: 
19653:                                                                          Ministeri Veikko Saarto
19654:                                               N:o 121                                                3
19655: 
19656: 
19657: 
19658: 
19659:                           T i 11 R i k s d a g e n s     H err   T a 1 m a n.
19660: 
19661:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          i form av tiliskotts- och nödutfodring. Genom
19662: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          de av renbeteslagens förening och olika under-
19663: av den 8 mars 1978 tili vederbörande medlem             sökningsanstalter utförda undersökningarna och
19664: av statsrådet översänt avskrift av följande av         försöken har man strävat tili att finna foder-
19665: riksdagsman Kortesalmi ställda skriftliga spörs-        medel, vilka utom på grund av sin samman-
19666: mål nr 121:                                            sättning och i fråga om sitt näringsvärde
19667:                                                         lämpar sig för renarna också är förmånliga i
19668:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-           pris liksom användbara utfordringstekniska lös-
19669:        ning skrida tili att minska arbetslös-           ningar i fråga om dessa. Vid dessa under-
19670:        heten sommartid och att samtidigt an-           sökningar man utrett bl.a. användbarheten
19671:        vända sysselsättningsmedel rationellt           av olika betesvallar, konserverade foder, rot-
19672:        och i enlighet med intressena inom vår           frukter och kraftfoder av sädesslag lika väl
19673:        nationalekonomi och export genom att            som i fråga om löv. En undersökning rörande
19674:        i samråd med renbeteslagen med syssel-          sjöfräken är det avsikten att inleda inkomman-
19675:        sättningsmedel arrangera insamling av           de sommar vid försöksstationen för Lappland
19676:        löv, fräken och naturhö för foder för           inom lantbrukets forskningscentral.
19677:        renar?                                              Utom vad gäller undersöknings- och för-
19678:                                                        söksändamål får anskaffningen av foder för
19679:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt            vinterutfodring av renar i allmänhet anses
19680: anföra följande:                                       vara en uppgift för renhushållningen själv.
19681:    Ett av de centrala problemen inom renhus-           Då man emellertid kommer att fortsätta under-
19682: hållningen består i den knappa tillgången på           sökningarna och experimenten för finnandet
19683: näring under vintern särskilt inom områden,            av lämpliga foderslag och qtfordringsmetoder
19684: där renarnas naturliga betesmarker är för hårt         kan användningen av statens sysselsättnings-
19685: slitna. Emedan det konstaterats, att även ett          anslag i samband med utförandet av ett sådant
19686: ringa tiliskott av grön växtsubstans kan ge så-        utredningsarbete i någon mån vara ändamåls-
19687: pass mycket smältbar äggvita, att den tilisam-         enligt. Under innevarande år kommer möj-
19688: mans med den energi som fås ur renlaven                ligen finansieringsstöd i fråga i enlighet med
19689: hjälper renen att reda sig över vintern och            statsrådets beslut om erläggande av finansie-
19690: att frambringa en livsduglig kalv, har man gått        ringsstöd tili kommuner och kommunalför-
19691: in för att söka lösningen på frågan om er-             bund ( 977/77) inom ramen för kvoterade
19692: hållandet av vinternäring för renarna bl.a.            anslag för arbetskraftsdistriktsbyråerna.
19693:      Helsingfors den 11 april 1978.
19694: 
19695:                                                                             Minister Veikko Saarto
19696: r';   ; ~   ,!
19697: 
19698: 
19699: 
19700: 
19701:                  ; r·
19702:                                               1978 vp.
19703: 
19704: Kirjallinen kysymys n:o 122.
19705: 
19706: 
19707: 
19708: 
19709:                                   Sinisalo: Iltalukion perustamisesta Imatralle.
19710: 
19711: 
19712:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
19713: 
19714:    Imatran kaupunki on jo kolmannen kerran              Imatran kaupungilla on tarjolla iltalukioon
19715: anonut lupaa saada laajentaa Tainionkosken           hyvät, nykyaikaiset ja riittävät tilat.
19716: lukiota siten, että sen yhteyteen perustettaisiin       Valtioneuvosto on aikaisemmin torjunut
19717: 3-luokkainen iltalukio. Koulussa on toiminnas-       Imatran kaupungin ehdotukset. Nykytilanteen
19718: ~a iltalinjainen 3-luokkainen keskikoulu, mutta      valossa iltaluokkien perustaminen Imatralle on
19719: nyt on käynyt yhä selvemmäksi, että iltalin-         käynyt kuitenkin yhä välttämättömämmäksi ja
19720: jalla pääpaino tulisi olla lukiossa.                 siksi yhä yleisemmin odotetaan valtiovallan
19721:    Jo aikaisempien anomusten tueksi on lii-          myönteistä suhtautumista tätä koskeviin suunni-
19722: tetty mm. opiskeluhalukkuuskyselyyn liittyneitä      telmiin.
19723: selvityksiä, jotka osoittavat, että opiskelijoita       Karkkeen edellä sanottuun ja va'ltiopäiväjär·
19724: iltalukioon olisi runsaasti. Nykyiset iltalinjan     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
19725: keskikoulua käyvät oppilaat ovat erityisesti esit-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19726: täneet toivomuksia jatko-opinnoista iltalukios-      vaksi seuraavan kysymyksen:
19727: sa. Iltalukion tarvetta osoittaa myös se, että
19728: nyt imatralaisia opiskelee Lappeenrannan ilta-                 Aikooko Hallitus vihdoinkin hyväk-
19729: lukiossa, joka etäisyytensä vuoksi muodostuu                 syä esityksen iltalukion perustamisesta
19730: luonnollisesti kohtuuttoman hankalaksi eikä                  Imatralle?
19731: voi tarjota pysyvää ratkaisua asiaan.
19732:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1978.
19733: 
19734:                                            Taisto Sinisalo
19735: 
19736: 
19737: 
19738: 
19739: 0878003478
19740: 2                                           1978 vp.
19741: 
19742: 
19743: 
19744: 
19745:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
19746: 
19747:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Taloudellisten syiden ja osittain myös lu-
19748: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     kionkäynnin rajoittamissuunnitelmien vuoksi
19749: olette kirjeellänne 8 päivänä maaliskuuta 1978    valtioneuvosto ei ole voinut vuosittain antaa
19750: n:o 415 lähettänyt valtioneuvoston asianömai-     lupaa kaikkien haettujen iltalukioiden perusta~
19751: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tais-    miseen. Tämän vuoksi Imatran kaupungille an-
19752: to Sinisalon tekemän seuraavan kysymyksen         nettiin vuonna 197 6 lupa perustaa Tainion-
19753: n:o 122:                                          kosken lukioon vain keskikouluasteen käsittä-
19754:                                                   vä iltalinja. Samasta syystä vuonna 1977 hy-
19755:          Aikooko Hallitus vihdoinkin hyväk-       lättiin mainitun iltalinjan laajentamista myös
19756:        syä esityksen iltalukion perustamisesta    lukioasteen käsittäväksi kouluksi koskeva ha-
19757:        Imatralle?                                 kemus. Uusi iltalinjan laajentamista koskeva
19758:                                                   hakemus on parhaillaan käsiteltävänä kouluhal-
19759:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lituksessa. Kouluhallitus puoltanee hakemusta,
19760: vasti seuraavaa:                                  kuten aikaisemminkin. Valtioneuvostossa asia
19761:                                                   ratkaistaneen huhtikuun kuluessa.
19762:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1978.
19763: 
19764:                                                                   Opetusministeri Jaakko Itälä
19765:                                            N:o 122                                             3
19766: 
19767: 
19768: 
19769: 
19770:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r Ta 1m a n.
19771: 
19772:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     gymnasium har statsrådet inte årligen kunnat
19773: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    bevilja tilistånd att inrätta alla de kvällsgym-
19774: nr 415 av den 8 mars 1978 tili vederbörande      nasier som man ansökt om. Imatra stad be-
19775: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   viljades därför år 1976 tilistånd att vid Tai-
19776: jande av riksdagsman Taisto Sinisalo ställda     nionkosken lukio inrätta en kvällslinje som
19777: spörsmål nr 122:                                 omfattade endast mellanskolstadiet. Av samma
19778:                                                  orsak förkastades år 1977 ansökan om att ut-
19779:           Ämnar Regeringen äntligen godkänna     vidga nämnda kvällslinje tili en skola som
19780:        förslaget om inrättande av ett kvälls-    skulle omfatta även gymnasialstadiet. En ny
19781:        gymnasium i Imatra?                       ansökan om utvidgning av kvällslinjen behand-
19782:                                                  las för närvarande i skolstyrelsen. Skolstyrel-
19783:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     sen torde liksom tidigare förorda ansökan. I
19784: samt anföra följande:                            statsrådet kommer frågan sannolikt att avgöras
19785:   Av ekonomiska skäl och delvis även på          inom april månad.
19786: grund av planerna att begränsa skolgången i
19787:      Helsingfors den 7 april 1978.
19788: 
19789:                                                           Undervisningsminister Jaakko Itälä
19790:                                              1978 vp.
19791: 
19792: Skriftligt spörsmål nr 123.
19793: 
19794: 
19795: 
19796: 
19797:                                  Björklund m. fl.: Om en fa:st vägförbindelse mellan Pellinge skär-
19798:                                     gård och fastlandet.
19799: 
19800: 
19801:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
19802: 
19803:    Trots upprepade framställningar tili myndig-        Såsom av svar på tidigare riksdagsspörsmål
19804: heterna råder det fortfarande oklarhet om när      ( trafikminister Granvik 28. 2. 1977, tf. trafik-
19805: och hur den fasta vägförbindelsen mellan           minister Uusitalo 19. 10. 1977) framgår, har
19806: Pellinge skärgård och fastlandet kommer att        understödet tili det privata vägprojektet blivit
19807: förverkligas.                                      ett argument för att ytterligare fördröja ge-
19808:    För det första har det framgått, att väg-       nomförandet av 1974 års principbeslut. Genom
19809: projektet lagts på is då väganslagen i borgåc      understöd tili konkurrerande privatprojekt har
19810: trakten reserverats för Borgå omfartsväg. För      myndigheterna sålunda kommit att motarbeta
19811: det andra äventyras det ursprungliga projektet     den allmännyttiga fasta vägförbindelsen tili
19812: av oändamålsenliga satsningar på konkurreran-      Pellinge.
19813: de alternativ.                                         I enlighet med ortsbornas rättmätiga krav
19814:    För att Pellinge skärgård ska kunna utnyttja    anser vi, att myndigheterna bör
19815: sin ställning som stödområde och för att               - hålla fast vid 1974 års principbeslut om
19816: pellingeborna ska kunna bo kvar i sin hem-         pellingevägens sträckning,
19817: bygd, måste byggandet av den fasta färj- och           - med det snaraste slutföra planerings-
19818: broförbindelsen påskyndas.                         arbetet och godkänna en bindande tidtabell
19819:    Särskilt viktigt är, att man håller fast vid    för detta projekt, samt
19820: vägmyndigheternas tidigare principbeslut från          - inleda vägbyggets första etapp, färjan
19821: år 1974. Beslutet slår fast en sådan sträckning    över Sunisund, i brådskande ordning.
19822: ( Sundö/Lill-Pellinge/Stor-Pellinge) som skulle        Med stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen
19823: betjäna den fasta ortsbefolkningen i hela Pel-     får vi fråga vederbörande medlem av stats-
19824: linge skärgård.                                    rådet:
19825:    Samtidigt som detta prindpbeslut inte har                   Vad ämnar Regeringen vidtaga för
19826: förverkligats, har dock statsunderstöd på minst             att i en snar framtid verkställa 1974
19827: 300 000 mk beviljats åt ett vägprojekt av                  års principbeslut om en fast vägför·
19828: privat karaktär, som främst gynnar bilburna                bindelse mellan Pellinge skärgård och
19829: sommargäster i en del av skärgården och lämnar             fastlandet?
19830: det övriga Pellinge utan förbindelse.
19831:      Helsingfors den 8 mars 1978.
19832: 
19833:          I.-C. Björklund               Ralf Friberg                   Jacob Söderman
19834: 
19835: 
19836: 
19837: 
19838: 087800382C
19839: 2                                               1978 vp.
19840: 
19841: Kirjallinen kysymys n:o 123.                                                               Suomennos.
19842: 
19843: 
19844: 
19845: 
19846:                                    Björklund ym.: Peilingin saaristoon rakennettavasta kiinteästä
19847:                                       tieyhteydestä.
19848: 
19849: 
19850:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19851: 
19852:    Huolimatta toistuneista viranomaisille teh-            Kuten vastauksista aikaisempiin eduskunta-
19853: dyistä esityksistä vallitsee vielä epäselvyys siitä,   kyselyihin (liikenneministeri Granvik 28. 2.
19854: milloin ja miten kiinteä tieyhteys Peliingin saa-      1977; vs. liikenneministeri Uusitalo 19. 10.
19855: riston ja mantereen välille tullaan toteutta·          1977) ilmenee, on yksityiselle tiesuunnitel-
19856: maan.                                                  malle myönnetystä tuesta tullut peruste edel-
19857:    Ensiksi on käynyt selville, että tiesuunnitelma     leen lyk~tä vuoden 1974 periaatepäätöksen
19858: on pantu jäihin silloin kun Porvoon seudun tie-        toteuttamista. Tukemalla kilpailevaa yksityistä
19859: määrärahat varattiin Porvoon ohitustietä var-          suunnitelmaa ovat viranomaiset siten työsken-
19860: ten. Toiseksi asettavat epätarkoituksenmukai-          nelleet yleishyödyllisen Peilingin kiinteän tie-
19861: set kilpaileviin vaihtoehtoihin tapahtuvat sijoi-      yhteyden aikaansaamista vastaan.
19862: tukset koko alkuperäisen suunnitelman uhan-               Paikkakuntalaisten oikeutettujen vaatimus-
19863: alaiseksi.                                             ten mukaisesti katsomme, että viranomaisten
19864:    Jotta Peilingin saaristo voisi käyttää hyväk-       tulee
19865: seen asemaansa tukialueena ja jotta pellinki-             - pysyä vuoden 197 4 periaatepäätöksessään
19866: läiset voisivat jäädä asumaan kotiseudulleen,          Peliingin tien suunnasta,
19867: tulee kiinteän lautta- ja siltayhteyden rakenta-          - suorittaa loppuun suunnittelutyöt mitä
19868: mista kiirehtiä.                                       pikimmin ja hyväksyä tätä suunnitelmaa sitova
19869:    Erityisen tärkeää on, että tieviranomaisten         aikataulu, sekä
19870: aikaisemmasta vuoden 1974 periaatepäätök-                 - aloittaa kiireellisesti ensi vaiheen, Suni-
19871: sestä pidetään kiinni. Päätöksessä lyödään luk-        sundin lautan, rakentaminen.
19872: koon sellainen suunta ( Sundö/Vähä-Pellinki/              Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin
19873: Suur-Pellinki), joka palvelisi koko Peilingin          nojalla esitämme valtioneuvoston asianomaisen
19874: saaristossa kiinteästi asuvaa paikallista väestöä.     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19875:    Samaan aikaan kun tätä periaatepäätöstä ei
19876: ole toteutettu, on kuitenkin vähintään 300 000                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19877: mk myönnetty valtionapuna yksityisluonteista                  ryhtyä vuoden 1974 periaatepäätöksen
19878: tiesuunnitelmaa varten, joka lähinnä suosii au-               toteuttamiseksi, joka tarkoittaa kiinteän
19879: toilevia kesävieraita osassa saaristoa ja jolla               tieyhteyden rakentamista Peilingin saa-
19880: ei ole yhteyttä muuhun Pellinkiin.                            riston ja mantereen välille?
19881:      Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1978.
19882: 
19883:          1.-C. Björklund                  Ralf Friberg                  Jacob Söderman
19884:                                                N:o 123                                               3
19885: 
19886: 
19887: 
19888: 
19889:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19890: 
19891:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lossilaituriksi. Avustusten turvin tehdyt toimen-
19892: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         piteet ovat lisäksi näin ollen käyttökelpoisia
19893: olette 8 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn            ja tarpeellisia vielä kiinteän yhteyden valmis-
19894: kirjelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston         tuttuakin.
19895: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Kysymyksessä katsotaan, että yleistä tietä
19896: edustaja I.-C. Björklundin ym. näin kuuluvasta        koskevat suunnittelutyöt tulee suorittaa lop-
19897: kirjallisesta kysymyksestä n:o 123:                   puun mitä pikimmin ja hyväksyä tätä suunni-
19898:                                                       telmaa sitova aikataulu sekä aloittaa kiireelli-
19899:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sesti ensi vaiheen, Sunisundin lautan, rakenta-
19900:        ryhtyä vuoden 1974 periaatepäätöksen           minen.
19901:        toteuttamiseksi, joka tarkoittaa kiinteän         Tiesuunnitelma valmistunee, kuten liikenne-
19902:        tieyhteyden rakentamista Peliingin saa-        ministeriö on jo todennut alussa mainituissa
19903:        riston ja mantereen välille?                   aikaisempiin kirjallisiin kysymyksiin annetuissa
19904:                                                       vastauksissa, kuluvan vuoden aikana. Tämän
19905:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jälkeen suunnitelmasta on pyydettävä yleisistä
19906: vasti seuraavaa:                                      teistä annetun lain mukaiset lausunnot, jolloin
19907:     Kysymyksestä ilmenee, että kysymyksen te-         suunnitelma on virallisesti myös kunnassa näh-
19908: kijät ovat tehneet kahteen aikaisempaan kir-          tävillä. Tässä yhteydessä niillä, joiden oikeutta
19909: jalliseen kysymykseen annetuista vastauksista         tai etua suunnitelma koskee, on tilaisuus tehdä
19910:  (liikenneministeri Granvik 28. 2. 1977 ja vs.        muistutuksensa suunnitelman johdosta. Lisäksi
19911: liikenneministeri Uusitalo 19. 10. 1977) sen          suunnitelma vaatii vesioikeuskäsittelyn. Näiden
19912: johtopäätöksen, että liikenneministeriön myön-        tielakiin ja vesilakiin perustuvien käsittelyvai-
19913: tämistä avustuksista Suur-Pellinkiin johtavalle       heiden kiirehtimiseen ei liikenneministeriöllä
19914: yksityistielle olisi tullut peruste lykätä tekeillä   ole juuri mahdollisuuksia. Eniten aikaa tulee
19915: olevan paikallistiesuunnitelman mukaista kiin-        viemään asian käsittely vesioikeudessa.
19916: teän yhteyden toteuttamista. Johtopäätös pe-             Hanketta ei voida aloittaa edes Sunisundin
19917: rustuu väärinkäsitykseen. Avustusten myöntä-          lautan osalta ennen suunnitelman vahvista-
19918: misen tarkoituksena ei ole ollut lykätä - eikä        mista. Suunnitelman vahvistaminen on taas
19919: se ole lykännyt - paikallistien toteuttamista,        mahdollista vasta edellä mainittujen tielain ja
19920: vaan parantaa saariston asukkaiden liikkumis-         vesilain mukaisten käsittelyjen ja lupamenet-
19921: mahdollisuuksia, kunnes paikallistie saadaan          telyjen jälkeen. Näillä perusteilla voidaan ar-
19922: toteutettua. Yksityinen tie johtaa alueen suu-        vioida hankkeen aikaisimman aloittamisajan-
19923: rimpaan saareen, jossa tiettävästi on myös saa-       kohdan olevan syksyllä 1981. Töiden aloitta-
19924: riston väestön pääosa. Ilman valtionavustusta         minen ilman tielain mukaista suunnitelmaa
19925: yksityinen tie olisi ilmeisesti jäänyt tekemättä      olisi lainvastaista.
19926: ja Peliingin saaristo olisi joutunut olemaan             Tienpidon toimenpideohjelmassa vuosiksi
19927: vailla minkäänlaista tieyhteyttä pitkälle 1980-       1979-83 hanke on ajoitettu v. 1983 alka-
19928: luvulle, jolloin yleinen tieyhteys vasta valmis-      vaksi. Ohjelma tarkistetaan vuosittain muuttu-
19929: tuu.                                                  neita olosuhteita vastaavaksi. Näiden tarkistus-
19930:     Paikallistiesuunnitelman mukaisen kiinteän        ten ja vuotuisten tulo- ja menoarvioesitysten
19931: yhteyden aikanaan valmistuessa tulee Suur-Pel-        laatimisen yhteydessä selvitetään, voidaanko
19932: lingissä oleva yksityistien osa täydentämään          hankkeen toteuttamista kiirehtiä. Liikenneminis-
19933: saaren tieverkkoa. Yksityistien lassilaiturin         teriö on, kuten se on jo aikaisemminkin il-
19934:  mantereen puolella on tarkoitus korvata Tir-         moittanut, valmis kiirehtimään hankkeen aloit-
19935: mon venelaituri sen muuttuessa paikallistien          tamista tiemäärärahojen puitteissa suunnitelman
19936: 4                                            1978 vp.
19937: 
19938: edellä selostettu lain mukainen valmistuminen        - yleisen tien suunnitelma valmistunee ku-
19939: huomioonottaen.                                    luvana vuonna ja voitaneen lain mukaisten
19940:    Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,     käsittelyjen jälkeen vahvistaa vuoden 1981 ai-
19941: että                                               kana, jolloin hankkeen aloittaminen tulee mah-
19942:    - valtion avustuksen turvin Suur-Pellinkiin     dolliseksi,
19943: rakennettu yksityinen tie ei ole missään vai-         - liikenneministeriö on valmis tiemäärära-
19944: heessa lykännyt alueelle tulevan yleisen tien      hojen puitteissa kiirehtimään hankkeen aloitta-
19945: toteuttamista tai hidastanut sen suunnittelua,     mista suunnitelman vahvistamisen jälkeen.
19946: eikä se ole kilpaileva vaihtoehto yleisen tien        Asian kaikinpuoliseksi selvittämiseksi liitän
19947: tekemiselle,                                       oheen jäljennöksen Eduskunnan oikeusasiamie-
19948:    - yleinen tie tulee kulkemaan Pikku-Pel-        helle lähetetystä liikenneministeriön lausunnos-
19949: Iingin kautta Suur-Pellinkiin eli tietä on suun-   ta (ilman liitteitä) kysymyksessä tarkoitetusta
19950: niteltu koko ajan vuonna 197 4 tehdyn peri-        asiasta tehdystä kantelusta.
19951: aatepäätöksen mukaisesti,
19952:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1978.
19953: 
19954: 
19955:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
19956:                                                N:o 123                                               5
19957: 
19958:                                                                                                  Liite
19959: 
19960: 
19961:        15.2.1978
19962:        2102/02/77
19963: Viite: Oikeusasiamiehen lähete
19964:        no 3039/20. 12. 1977
19965: Asia: Grete! Abergin ym. kantelu
19966:        Peliingin tieasiassa,
19967:        Porvoon mlk.
19968: 
19969: 
19970: 
19971: 
19972:                        H e r r a E d u s k u n n a n 0 i k e u s a s i a m i e s.
19973: 
19974:    Palauttaen viitelähetteen liitteineen liikenne-   mennessä. Käytettävissä ja tiedossa olevien ra-
19975: ministeriö esittää kunnioittavasti lausuntonaan      hoitusnäkymien vuoksi hanke (kustannusarvio
19976: asiasta seuraavaa:                                   n. 7 mmk) on valtion tienpidon toimenpide-
19977:    Kuten asiakirjoihin liitetyistä vastauksista      ohjelmissa merkitty aloitettavaksi vuonna 1983.
19978: kirjallisiin eduskuntakyselyihin ilmenee, tiehan-       Kun tieviranomaiset olivat, kuten edellä on
19979: ke Peliingin saaristoon on ollut vireillä var-       mainittu, valinneet yleisen tien suunnittelun
19980: sin pitkään. Aloitteen siitä teki v. 1967 Suur-      pohjaksi Pikku-Peliingin kautta kulkevan vaih-
19981: Peliingin yksityisen tien tiekunta eli sama tie-     toehdon, ryhtyi alkuperäisen aloitteen tekijänä
19982: kunta, joka nyttemmin on yksityisistä teistä         ollut Suur-Peliingin tiekunta toimenpiteisiin
19983: annetun lainsäädännön mukaisesti rakentanut          yksityisen tie- ja lassiyhteyden aikaansaamiseksi
19984: kantelussa mainitun yksityisen tien Suur-Peilin-     yksityisistä teistä annetun lain mukaisessa jär-
19985: gin saareen. Aloitteen jälkeen tieviranomaiset       jestyksessä tieviranomaisten hylkäämän vaihto-
19986: laativat alueelle yleissuunnitelman, jossa oli       ehdon mukaisesti suoraan Suur-Pellingiin.
19987: useita vaihtoehtoja tieyhteyden rakentamiseksi.      Hankkeen kustannusarvio oli n. 500 000 mk
19988: Yksi vaihtoehto kulki edellä mainitun Suur-          ja myönnetty valtion avustus 60 % eli n.
19989: Peliingin tiekunnan sittemmin rakentaman yk-         300 000 mk. Valtionavustuksen perusteina oli-
19990: sityisen tien kohdalla. Tieviranomaiset valitsi-     vat yleisenä tienä tehtävän hankkeen ajoittu-
19991: vat jatkosuunnittelun pohjaksi yleissuunnitel-       minen vasta pitkälle 1980-luvulle sekä se, että
19992: man käsittelyn jälkeen vuonna 1974 kuitenkin         kyseisen yksityisen tien avulla saatiin nopeasti
19993: vaihtoehdon, joka kulkee Pikku-Peliingin saa-        käyttökelpoinen tieyhteys saariston suurimpaan
19994: ren kautta Suur-Pellinkiin. Vaihtoehto valittiin     saareen ja se, että hanke tulisi palvelemaan
19995: sen vuoksi, että se tulee palvelemaan parem-         myös mainittuja, myöhemmin tehtäviä yleisiä
19996: min koko Peliingin saaristoa eli myös Pikku-         tiejärjestelyjä. Viimeksi mainittu seikka ilme-
19997: Peliingin asukkaita kuin suoraan Suur-Pellin-        nee myös Uudenmaan tie- ja vesirakennuspii-
19998: giin johtava vaihtoehto. Tämä tieviranomaisten       rin lausunnon (liite no 2) loppuosasta. Li-
19999: päätös on se periaatepäätös, johon eduskunta-        säksi avustuksen myöntämiselle olivat olemas-
20000: kyselyissä ja kantelussa viitataan. Tässä mai-       sa yleiset yksityisistä teistä annetun lain mu"
20001: nitut vaihtoehdot ilmenevät kanteluun liite-         kaiset perusteet. Ilman valtionavustusta yksi-
20002: tystä karttapiirroksesta.                            tyinen tie olisi ilmeisesti jäänyt rakentamatta
20003:    Tämän jälkeen tieviranomaiset ovat jatka-         ja kyseinen saaristo olisi ollut vailla minkään-
20004: neet yleisen tien suunnittelua siten, että teknil-   laista tieyhteyttä n. vuoteen 1985 saakka, jol-
20005: lisesti suunnitelma edellä mainitun vaihtoehdon      loin vasta näillä näkymillä yleinen tieyhteys
20006: mukaisesti valmistuu kuluvan vuoden aikana ja        toista kautta saaristoon valmistunee. Sillä sei-
20007: tulee toteuttamiskelpoiseksi yleisistä teistä an-    kalla, että alueella on myös muita yksityisiä
20008: netun lain ja vesilain mukaisten käsittelyjen ja     tiekuntia, ei luonnollisesti ollut eikä saanut-
20009: lupamenettelyn jälkeen ilmeisesti vuoteen 1981       kaan olla merkitystä harkittaessa Suur-Peilin-
20010: 6                                                      1978 vp.
20011: 
20012: gin tiekunnan avustushakemusta. Todettakoon,                  rakentamisesta. Missään vaiheessa ei yksityis-
20013: että muiden tiekuntien yksityisten teiden teke-               tiehankkeen takia ole yleisen tien suunnittelua
20014: misen valtionavustushakemuksia ei alueella ole                siirretty tai sen toteuttamisajankohtaa lykätty.
20015: ollut vireillä vuonna 1974 eikä sen jälkeen.                     Vastauksissa eduskuntakyselyihin enempää
20016: Myöskään tieviranomaisten tekemä tielinjan va-                kuin muutenkaan ei viranomaisten taholta ole
20017: lintaa koskeva päätös (periaatepäätös) ei mer-                myöskään esitetty, että rakennettu Suur-Peilin-
20018: kitse enempää Peilingin alueella kuin muualla-                gin yksityinen tie olisi ratkaissut koko saaris-
20019: kaan maassa sitä, etteikö alueelle voida ja saada             ton tieongelmat. Mutta varmasti näin aikaan-
20020: rakentaa yleisen tien lisäksi yksityisiä teitä nii-           saatu tieyhteys on kuitenkin parantanut eikä
20021: tä koskevan lainsäädännön mukaisesti ja lain                  huonontanut alueen yhteyksiä. Tämän takia
20022: mukaisen valtionavustuksen turvin, mikäli                     valtio on hanketta tukenut. Lopullinen ratkai-
20023: laissa säädetyt perusteet ovat olemassa. Tässä                su tulee vasta yleisen tieyhteyden myötä.
20024: tapauksessa perusteet olivat jopa keskimääräis-                  Kaiken edellä esitetyn perusteella liikenne-
20025: tä vahvemmat, mikä ilmenee myös verraten                      ministeriö katsoo, ettei viranomaisten taholta
20026: korkeasta lääninhallituksen vahvistamasta avus-               eikä vastauksissa eduskuntakyselyihin ole esi-
20027: tusprosentista (keskimääräinen avustusprosentti               tetty harhaanjohtavia tietoja eikä asiassa ole
20028: maassa n. 45 %) .                                             toimittu lain enempää kuin aikaisemmin teh-
20029:    Yleisen tien suunnittelu on edennyt täy-                   tyjen päätösten vastaisestikaan.
20030: sin riippumatta Suur-Peliingin yksityisen tien
20031: 
20032: 
20033:                                          Liikenneministeri Veikko Saarto
20034: 
20035: 
20036: 
20037: 
20038:                                                                              Hallitusneuvos Kalevi Perko
20039: 
20040: 
20041: 
20042: 
20043: Liitteenä:                                                    Uudenmaan lääninhallituksen paatos
20044: Tie- ja vesirakennushallituksen peri-                         Suur-Peliingin yksityisen tien avus-
20045: aatepäätös v. 197 4 . . . . . . . . . . . . . . .   liite 1   tuksesta ....................... .       liite 3
20046: Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin                          Avustuksen asettamiskirjeet ....... .    liite 4
20047: lausunto kantelusta . . . . . . . . . . . . . . .   liite 2   Uudenmaan tie- ja vesirakennuspiirin
20048:                                                               lausunto avustusasiassa ........... .    liite 5
20049:                                             N:o 123                                                7
20050: 
20051: 
20052: 
20053: 
20054:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
20055: 
20056:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      båtbrygga då densamma blir färjfäste för byg-
20057: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se      devägen. De åtgärder som vidtagits med hjälp
20058: av den 8 mars 1978 tili vederbörande medlem        av understöden är sålunda också användbara
20059: av statsrådet översänt avskrift av följande av     och behövliga även efter det att den fasta för-
20060: riksdagsman I.-C. Björklund m. fl. ställda         bindelsen blivit färdig.
20061: skriftliga spörsmål nr 123:                            Man anser i spörsmålet att planeringsarbe-
20062:                                                    tet på den allmänna vägen med det snaraste
20063:           V ad ämnar Regeringen vidtaga för        bör slutföras och att en bindande tidtabell för
20064:        att i en snar framtid verkställa 1974       detta projekt bör godkännas samt att väg-
20065:        års principbeslut om en fast vägför-        byggets första etapp, färjan över Sunisund, i
20066:        bindelse mellan Pellinge skärgård och       brådskande ordning bör inledas.
20067:        fastlandet?                                    Vägplanen torde bli färdig inom inneva-
20068:                                                    rande år, vilket ministeriet redan konstaterat i
20069:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      de ovan nämnda svaren på tidigare spörsmål.
20070: samt anföra följande:                              Efter detta skall utlåtanden inbegäras i enlig-
20071:    Av spörsmålet framgår, att spörsmålsställar-    het med lagen om allmänna vägar, varvid pla-
20072: na av svaren på två tidigare spörsmål ( trafik-    nen officiellt är framlagd tili påseende också
20073: minister Granvik 28. 2. 1977 och tf. trafikmi-     i kommunen. I detta sammanhang har de per-
20074: nister Uusitalo 19. 10. 1977) har dragit den       soner, vilkas rätt ellet fördel planen berör,
20075: slutsatsen, att de understöd som trafik-           tillfälle att framställa påminnelser med anled-
20076: ministeriet beviljat för den enskilda vägen        ning av planen. Dessutom skall planen genom-
20077: tili Stor-Pellinge skulle ha blivit en orsak       gå behandling vid vattendomstol. Trafikminis-
20078: tili att uppskjuta förverkligandet av den          teriet har knappast möjligheter att påskynda
20079: fasta förbindelsen i enlighet med det byg-         dessa behandlingsskeden, vilka grundar sig på
20080: devägprojekt som är under utarbetande. Slut-       lagen om allmänna vägar och vattenlagen. Den
20081: satsen grundar sig på en missuppfattning. Av-      längsta tiden kommer ärendets behandling vid
20082: sikten med att bevilja understöden har inte        vattendomstol att kräva.
20083: varit att uppskjuta - och har inte heller upp-         Projektet kan inte påbörjas ens tili den del
20084: skjutit - förverkligandet av bygdevägen, utan      som berör färjan över Sunisund förrän planen
20085: att förbättra skärgårdsbornas rörelsemöjlighe-     är fastställd. Att fastställa planen är å sin sida
20086: ter tilis bygdevägen kan fås tili stånd. Den en-   möjligt först efter det behandlingen och er-
20087: skilda vägen leder tili den största ön inom om-    hållandet av tilistånd i enlighet med lagen om
20088: rådet, där veterligen också huvuddelen av öns      allmänna vägar och vattenlagen är klara. På
20089: befolkning är bosatt. Utan statsunderstöd          dessa grunder kan man beräkna att projektet
20090: skulle den enskilda vägen uppenbarligen inte       kan påbörjas tidigast på hösten 1981. Att in-
20091: ha kunnat byggas och Pellinge skärgård skulle      leda arbetena utan en sådan pian, som förut-
20092: ha förblivit utan någon som helst vägförbin-       sätts i lagen om allmänna vägar, vore lagstri-
20093: delse tili långt in på 1980-ta1et, då den all-     digt.
20094: männa vägförbindelsen blir färdig.                     I åtgärdsprogrammet för väghållning för
20095:     När den fasta vägförbindelsen i enlighet       åren 1979-83 har tidpunkten för projektets
20096: med bygdevägprojektet i sinom tid blir färdig,     påbörjande fastställts tili år 1983. Program-
20097: kommer den del av den enskilda vägen som           met justeras årligen i syfte att motsvara de
20098: befinner sig i Stor-Pellinge att komplettera       ändrade förhållandena. I samband med dessa
20099: vägnätet. Avsikten är att den enskilda vägens      justeringar och uppgörandet av de årliga pro-
20100: färjfäste på fastlandssidan skall ersätta Tirmo    positionerna angående statsförslaget utreds frå-
20101: 8                                          1978 vp.
20102: 
20103: gan om huruvida projektets förverkligande            - den allmänna vägen kommer att gå via
20104: kan påskyndas. Trafikministeriet är, såsom mi-   Lill-Pellinge tili Stor-Pellinge, dvs. vägen har
20105: nisteriet redan tidigare meddelat, berett att    hela tiden planerats i enlighet med principbe-
20106: påskynda projektets inledande inom ramen för     slutet från år 1974,
20107: väganslagen, med beaktande av att planen blir        - planen för den allmänna vägen torde bli
20108: färdig på det ovan relaterade sätt, som lagen    färdig under innevarande år och torde, efter
20109: förutsätter.                                     att ha genomgått laga behandling, kunna fast-
20110:    Med stöd av vad ovan anförts kan konsta-      ställas under år 1981, varvid det blir möjligt
20111: teras, att                                       att påbörja projektet,
20112:    - den enskilda väg tili Stor-Pellinge, som        - trafikministeriet är berett att påskynda
20113: byggts med hjälp av statsunderstöd, inte i nå-   projektets inledande inom ramen för vägan-
20114: got som helst skede har uppskjutit förverkli-    slagen efter det att planen fastställts.
20115: gandet av den allmänna väg, som skall byggas         För en allsidig klarläggning av ärendet bi-
20116: på området, eller fördröjt planeringen av den-   fogas kopia av trafikministeriets utlåtande
20117: samma, inte heller utgör det något konkurre-      ( utan bilagor) med anledning av det klago-
20118: rande alternativ tili byggandet av den allmän-   mål rörande det i spörsmålet avsedda ären-
20119: na vägen,                                        det, som tillställts Riksdagens justieombuds-
20120:                                                  man.
20121:      Helsingfors den 11 april 1978.
20122: 
20123: 
20124:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto
20125:                                                 N:o 123                                               9
20126: 
20127:                                                                                                  Bilaga
20128: 
20129: 
20130:             den 15 februari 1978
20131: Nr          2102/02/77
20132: Hänvisning: Justitieombudsmannens
20133:             skrivelse nr 3039/
20134:             20. 12. 1977
20135: Ärende:     Grete! Abergs med fleras
20136:             klagomål i ärendet rörande
20137:             Pellingevägen, Borgå lk
20138: 
20139: 
20140: 
20141: 
20142:                       H e r r R i k s d a g e n s J u s t i t i e o m b u d s m a n.
20143: 
20144:     Trafikministeriet anför vördsamt, i det mi-       lats och erhållits tilistånd i enlighet med lagen
20145: nisteriet returnerar referensskrivelsen jämte bi-     om allmänna vägar och vattenlagen, realiserbar
20146: lagor, följande som sitt utlåtande i ärendet:         tili år 1981. På grund av de tiligängliga och
20147:     Som av de bifogade svaren på de skriftliga        kända finansieringsutsikterna ( kostnadsberäk-
20148: riksdagsspörsmålen framgår, har vägprojektet          ning c. 7 mmk) har i statens åtgärdsprogram
20149: för Pellinge skärgård varit aktuellt en längre        för väghållning antecknats att projektet skall
20150: tid. Initiativ tili projektet togs år 1967 av         påbörjas år 1983.
20151: Stor-Pellinge enskilda väglag; dvs. av samma             Då vägmyndigheterna, som ovan nämnts,
20152: väglag, som numera i enlighet med lagstift-           valt det alternativ, enligt vilket vägen går via
20153: ningen om enskilda vägar byggt den enskilda           Lili-Pellinge, som grund för planeringen av
20154: väg tili Stor-Pellingeön, som omnämns i klago-        den allmänna vägen, vidtog den ursprungliga
20155: målet. Efter det initiativet tagits uppgjorde         initiativtagaren, Stor-Pellinge väglag, åtgär-
20156: vägmyndigheterna en Öv(!rsiktsplan för områ-          der för att få tili stånd en väg- och färjförbin-
20157: det, i viiken ingick flera förslag tili upprät-       delse, i den ordning som stadgas i lagen om
20158: tande av vägförbindelsen. Enligt ett av alter-        enskiida vägar, direkt tili Stor-Pellinge i enlig-
20159: nativen drogs vägen på samma ställe som den           het med det alternativ som förkastats av väg-
20160: enskilda väg, viiken ovannämnda Stor-Pellinge         myndigheterna. Kostnadsberäkningen för pro-
20161: väglag sedermera byggde. Vägmyndigheterna             jektet uppgick tili ca. 500 000 mk, och det be-
20162: valde dock som grund för den fortsatta plane-         viijade statsunderstödet tili 60 % eller ca.
20163: ringen, efter det översiktsplanen behandlats år       300 000 mk. Motiveringen tili statsunderstö-
20164:  1974, det alternativ, enligt viiket vägen dras via   det var att tidpunkten för genomförandet av
20165: Lili-Pellingeön tili Stor-Pellinge. Detta alterna-    projektet i form av allmän väg förlagts tili
20166:  tiv valdes därför att det kommer att betjäna         först sent på 1980-talet samt det, att man
20167: hela Pellinge skärgård, dvs. också Lili-Pellinge-     med hjälp av den ifrågavarande enskilda vägen
20168: borna, bättre än det alternativ, enligt vilket        snabbt fick en användbar vägförbindelse tili
20169: vägen dras direkt tili Stor-Pellinge. Detta be-       skärgårdens största ö och det, att projektet
20170: slut av vägmyndigheterna är det principbeslut,        skulle komma att betjäna också de nämnda
20171: tili viiket hänvisas i rikdagsspörsmålen och          allmänna vägarrangemangen, viika skulle vidtas
20172: klagomålet. De här nämnda alternativen fram-          senare. Den sistnämnda omständigheten fram-
20173: går av den kartskiss som bifogats klagomålet.         går också av den senare delen av Nylands väg-
20174:     Efter detta har vägmyndigheterna fortsatt         och vattenbyggnadsdistrikts utlåtande (bilaga
20175: planeringen av den · allmänna vägen så, att pla-      nr 2). Dessutom förelåg allmänna grunder
20176: nen i enlighet med ovan nämnda alternativ             för beviljandet av understödet enligt lagen om
20177: blir färdig i tekniskt avseende under inneva-         enskiida vägar. Utan statsunderstödet skulle
20178: rande år och förmodligen, efter att ha behand-        den enskilda vägen förmodligen inte ha byggts
20179: 2 087800382C
20180: 10                                                1978 vp.
20181: 
20182: och den ifrågavarande skärgården skulle ha               genomsnittliga understödsprocenten i landet
20183: varit utan någon som helst vägförbindelse till           är ca. 45 %) .
20184: omkring år 1985, dvs. den tidpunkt då den                   Planeringen av den allmänna vägen har
20185: allmänna vägförbindelsen till skärgården, dra-           framskridit oberoende av byggandet av Stor-
20186: gen på det andra sättet, enligt nuvarande ut-            Pellinge enskilda väg. 1 inget som helst skede
20187: sikter torde bli färdig. Den omständigheten,             har planeringen av den allmänna vägen fram-
20188: att det finns också andra enskilda väglag på             skjutits eller tidpunkten för dess förverkligan-
20189: området, hade av naturliga orsaker inte, och             de uppskjutits på grund av det enskilda väg-
20190: fick inte heller ha, någon betydelse då Stor-            projektet.
20191: Pellinge väglags ansökan om understöd pröva-                Från myndigheternas sida har inte heller
20192: des. Det kan konstateras att andra väglags an-           framhållits, vare sig i svaren på riksdagsspörs-
20193: sökningar om statsunderstöd för byggande av              målen eller i andra sammanhang, att den en-
20194: enskild väg inte varit anhängiga för detta om-           skilda väg som byggts i Stor-Pellinge skulle
20195: råde år 1974 eller därefter. lnte heller inne-           ha löst hela skärgårdens vägproblem. Men
20196: bär vägmyndigheternas beslut om vai av väg-              den väg som sålunda fåtts till stånd har dock
20197: linje (principbeslut), vare sig för Pellingeom-          helt säkert förbättrat och inte försämrat om-
20198: rådet eller på annat håll i landet, att förutom          rådets förbindelser. Av denna anledning har
20199: en allmän väg enskilda vägar inte skulle kunna           staten stött projektet. Den slutliga lösningen
20200: och få byggas på området i enlighet med lag-             kommer först i samband med den allmänna
20201: stiftningen om dem och med hjälp av det stats-           vägförbindelsen.
20202: understöd som enligt lag beviljas dem, ifall de             På basen av det ovan anförda anser trafik-
20203: grunder, om vilka stadgas i lagen, föreligger.           ministeriet, att vilseledande uppgifter från
20204: 1 detta fall var grunderna t.o.m. starkare än            myndigheternas sida eller i svaren på riksdags-
20205: vanligt, vilket framgår också av den rätt höga           spörsmålen inte har framförts och att i saken
20206: understödsprocent länsstyrelsen fastställt ( den         inte heller har förfarits lagstridigt eller i strid
20207:                                                          med tidigare fattade beslut.
20208: 
20209: 
20210:                                        Trafikminister Veikko Saarto
20211: 
20212: 
20213: 
20214: 
20215:                                                                             Regeringsråd Kalevi Perko
20216: 
20217: 
20218: 
20219: 
20220: Bilagor:                                                 Länsstyrelsens i Nylands Iän beslut
20221:                                                          om understöd för Stor-Pellinge en-
20222: Väg- och vattenbyggnadsstyrelsens                        skilda väg ................... .          bilaga 3
20223: principbeslut år 1974 . . . . . . . . . . .   bilaga 1
20224: Nylands väg- och vattenbyggnads-                         Brev om understödets utställande ..       bilaga 4
20225: distrikts utlåtande om klagomålet             bilaga 2   Nylands väg- och vattenbyggnads-
20226:                                                          distrikts utlåtande i ärendet rörande
20227:                                                          understödet . . ................ .        bilaga 5
20228:                                               1978 vp.
20229: 
20230: Kirjallinen kysymys n:o 124.
20231: 
20232: 
20233:                                   Asunmaa ym.: Yrittäjien vuosilomajärjestelmien epäkohdista.
20234: 
20235: 
20236:                          E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
20237: 
20238:     Palkansaajien jo vakiintuneen ja jatkuvasti      osalle pienyrittäjien vuosilomarahalain mukaiset
20239: kehittyvän vuosilomajärjestelmän rinnalle on         edellytykset täyttävistä yrittäjistä on raha voitu
20240: viime vuosina luotu ensin maatalousyrittäjien        myöntää. Tämä on herättänyt oikeutettua kat-
20241: vuosilomajärjestelmä ja myöhemmin muiden             keruutta yrittäjien keskuudessa ja saattanut
20242: pienyrittäjien vuosilomarahajärjestelmä. Näiden      kuntien lomalautakunnat erittäin vaikeaan tilan-
20243: kehittäminen on kuitenkin vasta alullaan ja          teeseen. Koska kaikille lain edellytykset täyttä-
20244: kun esimerkiksi maatalousyrittäjien vuosiloman       ville yrittäjille ei lomarahaa varojen niukkuu-
20245: pituus on vain 10 vuorokautta, ovat palkansaa-       desta johtuen voida myöntää, joudutaan joskus
20246: jat tällä hetkellä saamassa lomansa pituudeksi       mielivaltaisestikin valitsemaan tasavertaisten
20247: viisi viikkoa.                                       hakijoiden joukosta ne, joille raha myönnetään.
20248:     Vuosiloman suhteen kansalaiset ovatkin erit-     Tätä ei voida pitää oikeudenmukaisena. Eräissä
20249: täin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, min-     kunnissa on tilanne niin vaikea, että päätty-
20250: kälaista työtä he tekevät, eli ovatko he itse-       mässä olevana lomavuonna vain 1h lain vaati-
20251: näisiä yrittäjiä vai toisen palveluksessa olevia.    mukset täyttävistä yrittäjistä pääsee lomarahasta
20252: Eriarvoisuus vuosiloman suhteen onkin yhteis-        osallisiksi.
20253: kuntamme tämän hetken suurin sosiaalinen                Pienyrittäjien vuosilomalain tarkoituksena on
20254: epäkohta ja vääryys.                                 järjestää mahdollisuus vuosiloman pitämiseen
20255:     Maatalousyrittäjien kohdalla laki suo mahdol-    sellaisille pienyrittäjille, jotka ilman taloudellista
20256: lisuuden neuvotella valtiovallan kanssa vuosi-       tukea eivät voi irrottautua yrityksestään vuosi-
20257: loman pidentämisestä maatalouden tuloratkai-         lomaa pitääkseen ilman, että vaarantaisivat näin
20258: sujen yhteydessä. Suurimmat vaikeudet tässä          toimeentuloaan. Koska lain tarkoitus on näin
20259: ovat siinä, että lomajärjestelmästä aiheutuneet      selvästi sanottu, hallituksen pitäisi huolehtia
20260: kustannukset pyritään saattamaan maatalous-          siitä, että tarkoitukseen olisi käytettävissä mää-
20261: väestön itsensä maksettaviksi, kun taas palkan-      rärahoja niin, että kaikki ne, jotka eivät muu-
20262: saajille loman kustantaa työnantaja.                 ten lomaa voi pitää, pääsisivät lomarahasta
20263:     Maatalousyrittäjien ja pienyrittäjien lomajär-   osallisiksi.
20264: jestelyihin käytetyt määrärahat ovat loman              Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
20265: pidentämistarpeesta huolimatta pysyneet hyvin        järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
20266: vaatimattomina. 1. 4. 1978 alkavalle uudelle         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20267: pienyrittäjien lomavuodelle on valtion tulo- ja      vaksi seuraavan kysymyksen:
20268: menoarviossa varattu määrärahoja 6,7 miljoo-
20269: naa markkaa eli sama summa kuin edellisenä-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20270: kin lomavuonna. Päättymässä olevana loma-                    siin pienyrittäjien vuosilomarahajärjes-
20271:  vuonna lomarahan suuruus on 420 mk ja                       telmään varattujen määrärahojen lisää-
20272:  lomaan oikeuttavanverotettavan tulon ylärajana              miseksi siten, että kaikki ne yrittäjät,
20273:  valtionverotuksessa 18 000 mk.                              jotka muuten eivät voi vuosilomaa pi-
20274:     Pienyrittäjien lomaraha ei käytännössä ole               tää, pääsisivät lomarahasta osallisiksi, ja
20275:  noussut juuri ollenkaan koko järjestelmän ai-                  aikooko Hallitus esittää lisämäärära-
20276:  kana, vaikka lomaan oikeutettujen piiriä on                 haa maatalousyrittäjien vuosilomajärjes-
20277:  lisätty.                                                    telmän kustannuksiin siten, että lomat
20278:     Tästä onkin ollut seurauksena se, että vain              täysimääräisinä voitaisiin pitää?
20279:       Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 1978.
20280: 
20281:          Matti Asunmaa                  Ragnar Granvik                   Veikko Hanhirova
20282:          Väinö Raudaskoski              Mikko Pesälä                     Esko Pekonen
20283: 087800385F
20284: 2                                             1978 vp.
20285: 
20286: 
20287: 
20288: 
20289:                         E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
20290: 
20291:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       seen, että kaikki lomarahaan oikeutetut yrit-
20292: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        täjät eivät voineet määrärahan puutteen vuoksi
20293: olette 8 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn kir-      käyttää etuuttaan. Lomalautakunnat joutuivat
20294: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     asettamaan lomarahaan oikeutetut yrittäjät ta-
20295: omaiselle j~senelle jäljennöksen kansanedustaja      loudellisten ja sosiaalisten seikkojen vuoksi
20296: Asunmaan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta           pienyrittäjälomalain 4 § :n mukaisesti etusija-
20297: kysymyksestä n:o 124:                                järjestykseen, jolloin etuuden ulkopuolelle jäi
20298:                                                      3 096 yrittäjää. Lomarahaan oikeutettuja toi-
20299:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-       mintaan varatun 6 700 000 markan määrärahan
20300:        siin pienyrittäjien vuosilomarahajärjes-
20301:        telmään varattujen määrärahojen lisää-
20302:                                                      rajoissaoli   lomarahaa hakeneista 19 046., mutta
20303:                                                      se voitiin suorittaa vain 15 950 yrittäjälle. Val-
20304:        miseksi siten, että kaikki ne yrittäjät,      tionverotuksessa vahvistetun enimmäisvuositu-
20305:        jotka muuten eivät voi vuosilomaa pi-         lon määrä oli lomakaudella 1977/1978 18 000
20306:        tää, pääsisivät lomarahasta osallisiksi, ja   markkaa ja lomaraha 420 markkaa.
20307:           aikooko Hallitus esittää lisämäärära-         Määrärahan puutteen vuoksi etuuden ulko-
20308:        haa maatalousyrittäjien vuosilomajärjes-      puolelle jääneitä yrittäjiä varten pyrittiin vuo-
20309:        telmän kustannuksiin siten, että lomat        den 1977 viimeiseen lisämenoarvioon ottamaan
20310:        täysimääräisinä voitaisiin pitää?             aikaisemmilta lomakansilta säästyneitä varoja.
20311:                                                      Tämä ei kuitenkaan ollut tällöin mahdollista
20312:     Vast:auksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lähinnä valtion heikon rahoitustilanteen joh-
20313: vasti seuraavaa:                                     dosta.
20314:     Pienyrittäjien vuosilomatoimintaa varten oli        Lomakauden 1977/1978 kokemusten perus-
20315: pienyrittäjälomalain ( 9/75) ensimmäiselle loma-     teella sekä yrittäjien lomajärjestelmän olemas-
20316: kaudelle, 1975/1976 varattu määrärahaa val-          saoloa koskevan tiedon lisääntymisen ja tätä
20317: tion tulo- ja menoarviossa 6 500 000 markkaa.        kautta etuuteen oikeutettujen määrän kasvun
20318: Lomarahan, jonka suuruus tällöin oli 261,90          vuoksi on luultavaa, että 1. 4. 1978 alkavalle
20319: markkaa, saivat hakeneista kaikki siihen oikeu-      lomakaudelle pienyrittäjätoimintaan varattu
20320: tetut, 10 030 yrittäjää. Järjestelmän kustannuk-     6 700 000 markan määräraha osoittautuu riit-
20321: set olivat yhteensä 3 145 000 markkaa.               tämättömäksi. Tämän vudksi sosiaali- ja ter-
20322:     Lomakauden 1976/1977 pienyrittäjälomatoi-        veysministeriö on esittänyt varattavaksi tar-
20323: mintaan oli varattu edelleen 6 500 000 markan        peelliset lisämäärärahat.
20324: määräraha. Lomarahan määrä nostettiin 314,28            Lomakaudella 1977/1978 maatalousyrittäjän
20325: markaksi. Tällöinkin lomarahaa hakeneista            vuosilomatoimintaan oli varattu vuoden 1977
20326: kaikki oikeutetut, 14 780 yrittäjää, saivat loma-    tulo- ja menoarviossa 1.30 000 000 markan sekä
20327: rahan. Järjestelmän kustannukset mainitulla          saman vuoden III lisämenoarviossa 3 000 000
20328: lomakaudella olivat 5 253 000 markkaa.               markan määräraha. Tällä rahamäärällä voitiin
20329:   · Lomarahatoiminnan laajentaminen sekä siir-       kaikille nk. ensisijaisille yrittäjille järjestää
20330: tyminen toimeentulon mittaamisessa valtionve-        lomittaja täyden vuosiloman pituiseksi ajaksi
20331: rotuksessa va:hvistettujen verotettavien tulojen     eli 10 päiväksi. Näitä ensisijaisia yrittäjiä oli
20332: määrään, joka toteutettiin 1 päivästä huhti-         114 600. Sen sijaan nk. toissijaisesti lomaan
20333: kuuta 1977 voimaan tulleessa uudessa pienyrit-       oikeutetuille maatalousyrittäjille, joita oli
20334: täjälomalaissa ( 408/77), aiheutti lomakaudella      44 700, lomittaja voitiin järjestää keskimäärin
20335: 1977/1978 lomarahahakemusten määrän lisään·          vain kuuden päivän ajaksi. Jotta kaikille tois-
20336: tymisen 35 % :lla. Tällöin jouduttiin tilantee-      sijaisille olisi voitu järjestää täysi vuosiloma,
20337:                                               N:o 124                                                3
20338: 
20339: lisämäärärahaa olisi tarvittu noin 20 000 000           Maatalouslomalain 27 §:n tarkoittamissa
20340: markkaa.                                             neuvotteluissa ei kuitenkaan ole sovittu lisä-
20341:     Lomakaudelle 1978/1979 maatalousyrittäjän        rahoituksen järjestämisestä maatalousyrittäjien
20342: vuosilomatoimintaan on valtion tulo- ja meno-        vuosilomatoimintaan eikä edellä mainitun lain
20343: arviossa varattu 130 000 000 markan määrä-           33 §:n mukaisia neuvotteluja ole toistaiseksi
20344: raha.                                                käynnistetty.
20345:     Maatalouslomalain ( 102/78) 27 §:n mukaan           Toiminnan tehokkaamman toteuttamisen yksi
20346: voidaan maataloustulolain ( 1102/77) mukai-          edellytys on lomalautakunnan alaisen hallinto-
20347: sissa neuvotteluissa sopia myös siitä, missä         henkilöstön, ja tällöin lähinnä lomalautakunnan
20348: määrin maatalousyrittäjien vuosiloma- ja sijais-     sihteerin aseman parantaminen niin, että suu-
20349: aputpiminnan järjestämisestä valtiolle aiheutu-      remmissa kunnissa sihteerin tehtävät voitaisiin
20350: vat kustannukset otetaan huomioon maatalous-         hoitaa kokopäiväisesti tai ainakin osa-aikaisesti.
20351: tulolain tarkoittamana tukena. Edelleen maata-       Ammattitaitoinen sihteeri voisi asiantuntemuk-
20352: louslomalain 3 3 § : n mukaan valtioneuvostolla      sellaan lisätä toimintaan varattujen määräraho-
20353: on oikeus määrätä valtion tulo- ja menoarvion        jen riittävyyttä ja toimintojen tarkoituksenmu-
20354: rajoissa maatalousyrittäjän lomakaudesta, vuosi-     kaista hoitamista, esimerkiksi määrärahojen seu-
20355: loman pitämisestä ja sen pituudesta sekä etuoi-      rantaa tehostamalla ja lomitukseen tarvittavan
20356: keusjärjestyksestä toisinkin kuin maatalousloma-     työajan suhteuttamisella vastaamaan entistä pa-
20357: laissa säädetään sen mukaan kuin valtioneuvos-       remmin lomitettavan yrittäjän yrityksen karja-
20358: ton ja maataloustuottajain keskusjärjestöjen väli-   talouteen käyttämää todellista työpanosta.
20359:  sissä neuvotteluissa on sovittu.
20360:       Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1978.
20361: 
20362:                                                                       Ministeri Olavi Martikainen
20363: 4                                            1978 vp.
20364: 
20365: 
20366: 
20367: 
20368:                           Tili    Riksdagens         H e r r T a 1 m a n.
20369: 
20370:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        mätningen av inkomstens storlek använda be-
20371: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       loppet av de vid statsbeskattningen beskatt-
20372: av den 8 mars 1978 tili vederbörande medlem         ningsbara inkomsterna, vilket genomfördes ge-
20373: av statsrådet översänt avskrift av följande av      nom den nya lagen om semesterpenning för
20374: riksdagsman Asunmaa m. fl. ställda skriftliga       småföretagare ( 408/77) som trädde i kraft
20375: spörsmål nr 125:                                    den 1 april 1977, ledde under semesterperioden
20376:                                                     1977/1978 tili att antalet ansökningar om se-
20377:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       mesterpenning sveg med 35 %. Situationen
20378:        en ökning av de anslag som har reser-        blev då den att alla tili semesterpenning be-
20379:        verats för systemet med semesterpen-         rättigade företagare inte kunde utnyttj,a denna
20380:        ning för småföretagare så, att alla de       förmån på grund av brist på anslag. Semester-
20381:        företagare som inte eljest kan hålla         nämnderna blev tvungna att med beaktande av
20382:        semester kan bli delaktiga av semester-      ekonomiska och sociala omständigheter placera
20383:        penningen, och                               de företagare som var berättigade till semester-
20384:           ämnar Regeringen föreslå ett tiliäggs-    penning i den i 4 § lagen om semesterpenning
20385:        anslag för täckande av kostnaderna för       för småföretagare avsedda företrädesordningen,
20386:        systemet med semester för lantbruks-         och härvid blev 3 096 företagare utan ifråga-
20387:        företagare så, att semestrarna kan ut-       varande förmån. Bland dem som hade ansökt
20388:        nyttjas i full utsträckning?                 om semesterpenning fanns 19 046 sökande som
20389:                                                     hade varit berättigade att erhålla semester-
20390:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      penning inom ramen för det anslag av
20391: samt anföra följande:                               6 700 000 som hade anvisats för ändamålet,
20392:     För semesterverksamhet bland småföretagare      men pengar kunde utbetalas endast till 15 950
20393: hade för den första semesterperiod som avsågs       företagare. Den vid statsbeskattningen beskatt-
20394: i lagen om semesterpenning för småföretagare        ningsbara inkomstens maximibelopp hade fast-
20395:  ( 9/75), dvs. åren 1975/1976, i statsförslaget     ställts till 18 000 mark under semesterperioden
20396: upptagits ett anslag av 6 500 000 mk. Semester-     1977/1978 och semesterpenningen utgjorde
20397: penningen, som då uppgick tili 261,90 mark,         420 mark.
20398: betalades tili alla därtili berättigade bland dem       Med tanke på de företagare som på grund
20399: som hade ansökt om den, dvs. tili 10 030            av brist på anslag inte hade erhållit ifrågava-
20400: företagare. Kostnaderna för systemet uppgick        rande förmån, försökte man intaga under tidi-
20401: tili sammanlagt 3 145 000 mark.                     gare semesterperioder inbesparade medel i den
20402:     För semesterverksamheten bland småföreta-       sista tiliäggsbudgeten för år 1977. Detta var
20403: gare under semesterperioden 1976/1977 reser-        dock inre möjligt, närmast på grund av statens
20404: verades åter ett anslag av 6 500 000 mark.          beträngda finansieringssituation.
20405: Semesterpenningens belopp ökades tili 314,28            På basen av erfarenheterna från semester-
20406: mark. Också härvid betalades semester-              perioden 1977/1978 samt emedan kännedomen
20407: penningen ut till alla därtill berättigade bland    om systemet med semester för företagare växer
20408: dem som hade ansökt om den, dvs. tili 14 780        och då antalet av dem som är berättigade tili
20409: företagare. Kostnaderna för systemet under          denna förmån härigenom ökas, är det antagligt,
20410: nämnda semesterperiod var 5 25 3 000 mark.          att det anslag av 6 700 000 mark som har reser-
20411:     Utvidgningen av den verksamhet som gäller       verats för den semesterperiod som börjar
20412: semesterpenning samt övergången tili att vid         1. 4. 1978 kommer att visa sig vara otillräck-
20413:                                               N:o 124                                             5
20414: 
20415: ligt. Social- och hälsovårdsministeriet har därför   inom ramen för statsförslaget bestämma om
20416: föreslagit att erforderliga tilläggsanslag skall     lantbruksföretagares semesterperiod, om hål-
20417: reserveras.                                          lande av semester och om dess längd samt om
20418:     För semesterperioden 1977/1978 hade i            prioritetsordningen även på annat sätt än i
20419: statsförslaget för år 1977 upptagits ett anslag      nämnda lag stadgas, i enlighet med vad som
20420: av 130 000 000 mark samt i 111 tilläggsbud-          har överenskommits vid förhandlingar mellan
20421: geten för samma år ett anslag av 3 000 000           statsrådet och lantbruksföretagarnas central-
20422: mark för anordnande av semester för lantbruks-       organisationer.
20423: företagare. Med hjälp av detta penningsbelopp           Vid de förhandlingar som avses i 27 § lagen
20424: kunde lantbruksavbytare fås för alla s.k. pri-       om anordnande ·av semester och vikariehjälp
20425: mära företagare för hela den tid en full semes-      för 1antbruksföretagare har avtal dock inte
20426: ter pågick, dvs. för 10 dagar. Antalet dylika        ingåtts om ordnande av tilläggsfinansiering för
20427: primära företagare var 114 600. Däremot kunde        semesterverksamhet bland 1antbruksföretagare.
20428: lantbruksavbytare för 44 700 s.k. sekundärt          Sådana förhandlingar som avses i 33 § ovan-
20429: semesterberättigade lantbruksföretagare fås i        nämnda lag har inte heller än så länge inletts.
20430: medeltal för endast sex dagar. För att full             En förutsättning för att verksamheten skall
20431: semester ·skulle ha kunnat ordnas för alla se-       bli effektivare är att ställningen för den för-
20432: kundärt semesterberättigade skulle ett tilläggs-     valtningspersonal som lyder under semester-
20433: anslag av ca 20 000 000 mark ha behövts.             nämnderna och härvid främst för semester-
20434:     För semesterperioden 1978/1979 har ett           nämndernas sekreterare förbättras, så att de
20435: anslag av 130 000 000 mark upptagits i stats-        uppgifter som ankommer på dessa sekreterare
20436: förslaget för anordnande •av semester för lant-      i större kommuner kan skötas av någon som
20437: bruksföretagare.                                     för detta ändamål är anställd på heltid eller
20438:     Enligt 27 § lagen om anordnande av semes-        åtminstone på deltid. En yrkesskicklig sekre-
20439: ter och vikariehjälp för lantbruksföretagare         terare kunde genom sin sakkunskap bidra till
20440:  ( 102/78) kan vid förhandlingar, som avses i        att de anslag som har reserverats för ändamålet
20441: lantbruksinkomstlagen ( 1102/77), avtal även         skulle förslå bättre och till att funktionerna
20442: ingås om i viiken mån de staten åsamkade upp-        sköts på ett ändamålsenligt sätt, t.ex. genom
20443: gifter, vilka föranletts av anordnandet av se-       att eHektivt följa med hur anslagen utnyttjas
20444: mester- och vikariehjälpsverksamhet för lant-        och anpassa den arbetstid som behövs för se-
20445: bruksföretagare, beaktas såsom i lantbruksin-        mesteravbyte så, att den bättre än förut mot-
20446: komstlagen avsett stöd. Vidare har enligt 33 §       svarar den semestrande företagarens verkliga
20447: lagen om anordnande av semester och vikarie-         arbetsinsats inom företagets kreatursskötsel.
20448: hjälp för 1antbruksföretagare statsrådet rätt att
20449:      Helsingfors den 12 april 1978.
20450: 
20451:                                                                      Minister Olavi Martikainen
20452: 
20453: 
20454: 
20455: 
20456: 087800385F
20457:                                                1978 vp.
20458: 
20459: Kirjallinen kysymys n:o 125.
20460: 
20461: 
20462: 
20463:                                    Vilmi: Maatila-asetuksen 42 § :n muuttamisesta.
20464: 
20465:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20466:    Hallitus on muuttanut marraskuun lopulla           tumatta. Kun esimerkiksi Lapin läänin alueen
20467: 1977 tapahtuneessa presidentin esittelyssä maa-       maatilatalouksista on viimeisten 10 vuoden
20468: tila-asetuksen 42 §:ää arveluttavaan suuntaan.        aikana joutunut lopettamaan tuotantonsa lähes
20469: Tapahtuneen muutoksen jälkeen maanostolainaa          2
20470:                                                        /3, ja vain 1h tiloista on enää varsinaisia maa-
20471: ei myönnetä enää kehitysalueellakaan maatilan         tilatalouden harjoittajia, joista niistäkin huomat-
20472: hankintaan, ellei viljelijä perheineen voi saada      tava osa saa jossain määrin tuloja myös tilan
20473: tilalta pääasiallista toimeentuloa. Ennen muu-        ulkopuolelta, tulee nyt tapahtuneen asetuksen
20474: tosta voimassa olleen asetuksen ja eduskunnan         muutoksen jälkeen valtaosa Lapin tiloista jää-
20475: hyväksymän maatilalain mukaan voitiin maan-           mään maanostolainoituksen ulkopuolelle. Tämä
20476: ostolainaa myöntää Lapissa ja kehitysalueella,        merkitsee suoranaista katastrofia Lapin asuttuna
20477: jos viljelijä perheineen voi saada siltä myös tilan   säilyttämisen kannalta, jos sellaisilta viljelijöiltä,
20478: ulkopuolelta saatavat ansiotulot huomioon             jotka saavat osan perheen toimeentulosta tilan
20479: ottaen pääasiallisen toimeentulonsa.                  ulkopuolelta, kielletään maanostolainojen anta-
20480:     Hallituksen toteuttama maatila-asetuksen          minen. Tämän jälkeen puutavarayhtiöt ja tila-
20481: muutos merkitsee erityisesti Lapin ja kehitys-        keinottelijat saavat lähes yksinoikeudella hank-
20482: alueen ensimmäisen vyöhykkeen osalta tuntuvaa         kia Lapin tilat omistukseensa. Tästä syystä
20483: haittaa ja estettä tilojen elinkelpoistamistoimin-    maanostolainojen myöntämisen osalta tehty ase-
20484: nassa. Se romuttaa suurelta osaa maatilalain          tuksen muutos tulisi kiireesti peruuttaa ja tätä
20485: perustarkoituksen: maaseudun asuttuna säilyttä-       koskeva maatila-asetuksen 42 § palauttaa 13
20486: misen. Muutoksella estetään pienten tilojen           päivänä toukokuuta 1977 hyväksyttyyn muo-
20487: elinkelpoistaminen, sillä kehitysalueen ensim-        toon.
20488: mäisellä vyöhykkeellä on runsaasti sellaisia pien-       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
20489: tilallisia, jotka saavat osan perheen toimeentu-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
20490: losta joko metsätöistä, poronhoidosta tai pal-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
20491: veluelinkeinoista. Tällaisen pientilan peltoalue      raavan kysymyksen:
20492:  saattaa olla vain 4-6 hehtaaria ja tilan koko
20493: pinta-ala 50-60 hehtaaria. On luonnollista,                      Tietääkö Hallitus, että vuoden 1977
20494: että tällaisen tilan haltijan on pakko käydä tilan            marraskuun lopulla hyväksytty maatila-
20495: ulkopuolella ansiotöissä. Maanostolainan evää-                asetuksen 42 § :n muutos merkitsee La-
20496:  minen tällaisessa tapauksessa on täysin kohtuu-              pin ja kehitysalueen I vyöhykkeen osalta
20497: tonta, koska se estää omatoimisen ja vapaaeh-                 tuntuvaa huononousta aikaisempaan
20498:  toista tietä tapahtuvan tilojen elinkelpoistami-             säännökseen verrattuna, koska maanos-
20499:  sen, jota yhteiskunnan pitäisi olla kaikin kei-              tolainaa ei enää myönnetä sellaiselle vil-
20500:  noin tukemassa.                                              jelijälle, joka on hankkinut osan toi-
20501:     Erityisesti nykyisenä vaikeana työttömyys-                meentulosta tilan ulkopuolelta, ja jos
20502:  kautena tällainen menettely on kohtalokasta,                 tietää,
20503:  koska ansiotöiden puuttuessa moni asuntoa                       milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-
20504:  vailla oleva nuori perhe suunnittelee tilan ja               siin syntyneen pientiloja koskevan epä-
20505:  asunnon hankkimista maaseudulta. Lainoitus-                  kohdan korjaamiseksi ja kyseisen asetuk-
20506:  mahdollisuuksien kariutuessa aikaisempiin an-                sen palauttamiseksi 13 päivänä touko-
20507:  siotuloihin jää oman kodin hankkiminen toteu-                kuuta 1977 vahvistettuun muotoon?
20508:       Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1978.
20509: 
20510:                                             Pekka Vilmi
20511: 0878004010
20512: 2                                            19J8·vp.
20513: 
20514: 
20515: 
20516: 
20517:                         E duskun nan H er r a           P u h e m i e h e 11 e.
20518:    V,altiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kimista tuettaessa olisi syytä panna erityistä
20519: mainitussa tarkoituks(!ssa Te, Herra Puhemies,      painoa tohneentulokysymyksdle, katsottiin sa-
20520: ·olette lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen     notunlaisten lainojen myöntämisessä aiheelli-
20521: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Vil-     seksi kehitysalueilta edellyttää, että viljelijän on
20522: min tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen:       perheineen mahdollista saada asianomaiselta
20523:                                                     hankittavalta maatilalta pääasiallinen toimeen-
20524:           Tietääkö Hallitus, että vuoden 1977       tulonsa. Muualla maassa edellytetään sanottuja
20525:        marraskuun lopulla hyväksytty maatila-       maanostolainoja myönnettäessä edelleenkin mah-
20526:        asetuksen 42 §:n muutos merkitsee La-        dollisuutta saada tilalta koko toimeentulo.
20527:        pin ja kehitysalueen 1 vyöhykkeen osalta        Edellä tarkoitetulla tiukennuksella ei ole mi-
20528:        tuntuvaa huononnusta aikaisempaan            tenkään huononnettu tilojen elinkelpoistamista
20529:        säännökseen verrattuna, koska maanos-        tarkoittavien lainojen myöntämisedellytyksiä.
20530:        tolainaa ei enää myönnetä sellaiselle vil-   Lisämaanostalainojen myöntämisedellytyksiin ei
20531:        jelijälle, joka on hankkinut osan toi-       kyseisellä asetuksen muutoksella ole lainkaan
20532:        meentulosta tilan ulkopuolelta, ja jos       puututtu: Niiden myöntämiseksi kehitysalueilla
20533:        tietää,                                      edellytetään mahdollisuutta saada muodostu-
20534:           milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-      valta maatilalta pääasiallinen toimeentulo. Sisar-
20535:        siin syntyneen pientiloja koskevan epä-      osuuslainojen osalta tehdyt muutokset taas ovat
20536:        kohdan korjaamiseksi ja kyseisen ase-        merkinneet niiden myöntämisedellytysten lie-
20537:        tuksen palauttamiseksi 13 päivänä tou-       ventämistä kehitysalueiden toisella vyöhyk-
20538:        kokuuta 1977 vahvistettuun muotoon?          keellä.
20539:                                                        On huomattava, että maanosto- ja sisarosuus-
20540:     Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-       lainojen myöntämisede1lytyksiä koskevissa sään-
20541: taen seuraavaa:                                     nöksissä esiintyvät sanonnat kuten "toimeen-
20542:     Kuten kansanedustaja Pekka Vilmin osittain      tulo" tai "pääasiallinen toimeentulo" eivät
20543: samaa asiaa koskeneeseen kirjalliseen eduskunta-    sinänsä koske kysymystä, miten asianomainen
20544: kysymykseen n:o 7 ,annetussa vastauksessa on        lainanhakija on saanut eri lähteistä toimeen-
20545: todettu, ovat maatila·asetuksen 42 §:ään 25         tulonsa, vaan sitä, millaiset mahdollisuudet
20546: päivänä marraskuuta 1977 annetulla asetuksella      hänellä olisi saada perheineen asianomaiselta
20547:  ( 850/77) tehdyt muutokset merkinneet laino-       tilalta toimeentulonsa tai pääasiallinen toimeen-
20548: jen myöntämisedellytysten tiukentamista ainoas-     tulonsa. Hallituksen tarkoituksena ei ole ryhtyä
20549: taan sikäli kuin kysymys on kehitysalueilla         toimenpiteisiin maatila-asetuksen muutetun
20550: uusien maatilojen hankkimiseen myönnettävistä       42 § :n palauttamiseksi sen entiseen muotoon.
20551: maanostolainoista. Kun uusien maatilojen hank-
20552:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1978.
20553: 
20554:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
20555:                                            N:o 125                                              3
20556: 
20557: 
20558: 
20559: 
20560:                          Tili   Riksdagens         He r r   T a 1m a n.
20561: 
20562:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen    att lägga särskild vikt vid utkomstfrågan, an-
20563: anger har Ni, Herr T alman, till vederbörande     sågs det motiverat att vid beviljande av lån
20564: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-   av sagda slag inom utvecklingsområdena för-
20565: jande av riksdagsman Pekka Vilmi ställda          utsätta, att det för odlaren jämte familj är
20566: spörsmål:                                        möjligt att få den huvudsakliga utkomsten
20567:                                                  från den gårdsbruksenhet som anskaffas. Vid
20568:           Är Regeringen medveten om, att den     beviljandet av sagda jordinköpslån förutsätts
20569:        ändring av 42 § förordningen om gårds-     fortfarande på andra håll i landet möjlighet
20570:        bruksenheter, som godkändes i slutet      att erhålla hela utkomsten från gårdsbruks-
20571:        av november 1977, för Lappland och        enheten.
20572:        utvecklingsområdets I zon innebär en         Genom den ovan avsedda skärpningen har
20573:        kännbar försämring i jämförelse med       förutsättningarna för beviljande av lån i syfte
20574:        den tidigare paragrafen, emedan jord-     att göra lägenheterna livsdugliga ingalunda för-
20575:        inköpslån inte längre beviljas odlare     sämrats. Genom ifrågavarande ändring av för-
20576:        som har förvärvat en del av sin ut-        ordningen har man inte alls ingripit i förut-
20577:        komst utanför lägenheten, och om så        sättningarna för beviljande av lån för inköp
20578:        är fallet,                                av tillskottsjord. För att lån skall kunna be-
20579:           när ämnar Regeringen vidta åtgärder    viljas inom utvecklingsområde förutsätts det,
20580:        för att rätta till det missförhållande    att det är möjligt att få den huvudsakliga ut-
20581:        som uppkommit beträffande småbruk         komsten från den gårdsbruksenhet som bildas.
20582:        och för att återge ifrågavarande för-     De ändringar som gjorts beträffande syskonan-
20583:        ordning den form som fastställdes den     delslån har inneburit att förutsättningarna för
20584:        13 maj 1977?                              beviljande av dem har lindrats inom utveck-
20585:                                                  lingsområdenas andra zon.
20586:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Det bör beaktas, att sådana ordalydelser
20587: samt anföra följande:                            som "utkomst" ellet "huvudsaklig utkomst",
20588:    Såsom i svaret på riksdagsman Pekka Vilmis    som förekommer i stadgandena om förutsätt-
20589: skriftliga riksdagsspörsmål nr 7, som delvis     ningarna för beviljande av jordinköps- och
20590: berörde samma fråga, har konstaterats, har       syskonandelslån, inte i och för sig gäller
20591: de ändringar i 42 § förordningen om gårds-       frågan, hur vederbörande lånsökande har fått
20592: bruksenheter, vilka gjordes genom förordningen   sin utkomst från olika källor, utan vilka möj-
20593: den 25 november 1977 (850/77), inneburit         ligheter han skulle ha att jämte sin familj
20594: en skärpning av förutsättningarna för bevil-     få sin utkomst ellet sin huvudsakliga utkomst
20595: jande av lån endast då det är fråga om jord-     från ifrågavarande gårdsbruksenhet.
20596: inköpslån, som inom utvecklingsområdena be-         Regeringen har inte för avsikt att vidta
20597: viljas för anskaffning av nya gårdsbruksen-      några åtgärder för att återge den ändrade
20598: heter. Då det vid beviljande av stöd för an-     42 § i förordningen om gårdsbruksenheter
20599: skaffning av nya gårdsbruksenheter vore skäl     dess tidigare form.
20600:      Helsingfors den 13 april 1978.
20601: 
20602:                                           Jord- och skogsbruk.sminister Johannes Virolainen
20603: Kirjallinen kysymys n:o 126.
20604: 
20605: 
20606: 
20607: 
20608:                                  Vilmi: Maatilalain perusteella annettavien toimeenpano-ohjeiden
20609:                                     puuttu~isesta· .
20610: 
20611: 
20612: 
20613:                        . Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
20614: 
20615:    · Vaikka maatilalain hyväksymisestä· on ku.lu- vikeomavaraisuutta tulisi . nykyisestään 'tuntil-
20616:  nqt jo yli vuosi ja laki on ollut voimassa jo vasti lisätä.· Se olisi myös yhteiskunnan kail'-
20617: vuoden 1977 huhtikuun alusta lähtien; ovat nalta hah:inta j,a tehokkainta työllisyyden hoi-
20618: 1a.irl 74 § :ssä mainittuja erityisiä tukitoimen- tamista alueilla, joissa työvoimasta on työttö-
20619:  piteitä koskevat toimeenpano-ohjeet edelleen- mänä pysyvästi lähes 30 prosenttia. Jokainen
20620: ·kin antamatta. Mm. maamme kolmen pohjoi- käsittää $e11, kuinka suurta menetystä tämä py-
20621:  simman kunnan, Enontekiön, ·Inarin ja Uts- syväksi muodostunut työttömyys merkitsee
20622:  joen kuntien alueita ·koskevat karjarakennusten näille kunhille ja tämän alueen ihmisille. Sen
20623:  rakennusavustusten j,a pellon sekä laitumen · rai- ·vuoksi olisikin kiireelliseSti harkittava näitä
20624:  vausavustusten myöntämistä koskevat yksityis- alueita elvyttäviä uusia toimenpiteitä. Eräs sel-
20625:  kohtaiset perusteet puuttuvat.                     lainen olisi mm. porotilalain mukaisten etui-
20626:      Tämä eduskunnan hyväksymän maatilalain suuksien antaminen kaikille maatilataloutta ja
20627:  toteuttamatta jättäminen on herättänyt paikal- · kalastusta harjoittaville tiloille. Näiden etui-
20628:  lisissa asukkaissa suurta ihmettelyä. Se on suuksien antaminen olisi yhteiskunnan kannalta
20629:  osaltaan ratkaisevasti hidastamassa näiden aluei- huomattavasti taloudellisempi ratkaisu kuin
20630:  den jo muutenkin jälkeen jäänyttä maatilatalou- väestön laajamittainen työttömänä pitäminen.
20631:  den kehittämistä. Kun muualla maassa on aika-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
20632:  naan maksettu uuden pellon raivauspalkkioita, 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
20633:  salaojitusavustuksia ja myös tilojen perustamis- voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
20634:  palkkioita, ovat näiden pohjoisten kuntien raavan kysymyksen:
20635:  asukkaat lähes kokonaisuudessaan jääneet näi-
20636:  den yhteiskunnan antamien tukimuotojen ulko-                  Milloin Hallitus antaa jo lähes vuo-
20637:  puolelle. Kuitenkin sekä väestöpoliittisesti ja            den ajan voimassa olleen maatilalain
20638:  myös kansantalouden kannalta on suorastaan                 mukaiset toimeenpano-ohjeet kolmen
20639:  välttämätöntä, että myös tällä pohjoisimmalla              pohjoisimman kunnan, Enontekiön, Ina-
20640:  alueella pyritään säilyttämään vähintään nykyi-            rin ja Utsjoen kuntien alueella myön-
20641:  nen väestömäärä tukemalla sikäläisiä elinkei-              nettävien kar}arakennusten rakentamis-
20642:  noja, joista tärkein ja keskeisin on maatila-              avustusten sekä pellon ja laitumen rai-
20643:  talous. Näiden pohjoisten äärialueiden elintar-            vauspalkkioiden osalta?
20644:       Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1978.
20645: 
20646:                                              Pekka Vilmi
20647: 
20648: 
20649: 
20650: 
20651: 0878004021
20652: 2                                           1~78   vp.
20653: 
20654: 
20655: 
20656: 
20657:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20658: 
20659:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             avustusten sekä pellon ja laitumen rai-
20660: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Ptiheniies,            vauspalkkioiden osalta?
20661: olette lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen
20662: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka Vil-        Vastaukseksi kysymykseen esitän .kunnioit-
20663: min tekemän seuraavan sisältöisen kysymyksen:      t'clen seuraavaa:
20664:                                                        Maatilahallitus on kuluvan vuoden maalis-
20665:           Milloin Hallitus antaa jo lähes vuo-     kuussa antanut kiertokirjeillään tarvittavat toi-
20666:        den ajan voimassa olleen m'clatilalain      meenpano-ohjeet karjarakennuksen rakentamista
20667:        mukaiset toimeenpano-ohjeet kolmen          sekä maatalouskelpoisen maan pelloksi tai laitu-
20668:        pohjoisimman kunnan, Enontekiön, Ina-       meksi raivaamista V'clrten maatilalain 74 §:n
20669:        rin ja Utsjoen kuntien alueella myön-       2 momentin nojalla Inarin, Enontekiön ja Uts-
20670:        nettävien karjarakennusten rakentamis-      joen kunnissa myönnettävistä avustuksista.
20671:      Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1978.
20672: 
20673:                                             Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
20674:                                              N:o 126                                           3
20675: 
20676: 
20677: 
20678: 
20679:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
20680: 
20681:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen               gast belägna kommunernas, Enontekiö,
20682: anger har Ni, Herr Talman, tili vederbörande              Enare och Utsjoki, område?
20683: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-
20684: jande av dksdagsman Pekka Vilmi ställda               Såsom svar på detta spörsmål får ja vörd-
20685: spörsmål:                                          samt anföra följande:
20686:                                                      Jordbruksstyrelsen har i mars innevarande
20687:           När ämnar Regeringen, i enlighet         år genom sina cirkulär meddelat erforderliga
20688:        med lagen om gårdsbruksenheter, viiken      verkställighetsanvisningar för bidrag, som med
20689:        lag redan har varit i kraft nästan ett      stöd av 74 § 2 mom. lagen om gårdsbruks-
20690:        år utfärda verkställighetsanvisningar an-   enheter beviljas för uppförande av boskaps-
20691:        gående bidrag för uppförande av bo-         byggnad och för uppröjning av för lantbru:k
20692:        skapsbyggnader samt för uppröjning av       lämpad jord tili åker eller betesmark i Enare,
20693:        åk.er och betesmark, på de tre nordli-      Enontekiö och Utsjoki kommuner.
20694:      Helsingfors den 13 april 1978.
20695: 
20696:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
20697:                                                1978 ,vp.
20698: 
20699: Kirjallinen kysymys n:o 127.
20700: 
20701: 
20702: 
20703: 
20704:                                    Honkonen: Tampereen Työväen Teatterin valtiollistamisesta.
20705: 
20706: 
20707:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
20708: 
20709:    Tampereen Työväen Teatteri on toiminut yli         vastaisuudessa säilyttämään asemaansa suoma-
20710: 70 vuotta vireänä j-a omaleimaisena teatterina,       laisen. teatterin kentässä.
20711: joka on tälilä hetkellä luettava maamme ensim-            Teattereiden kaupunginavustuksia kunnalli-
20712: mäisiin.                                              s'issa · päätöksentekoelimissä viime vuosina käsi-
20713:    Tampereen Työväen Teatteri on koko toi-            teltäessä on käynyt entistä selvemmin ilmi,· ettei
20714: mintansa aikana yltänyt mittaviin taiteellisiin       teattereiden kehittämistyössä voida enää vas-
20715: saavutuksiin varsin vaatimattomista puitteista.       taisuudessa tukeutua fisääntyvään kaupungin-
20716: Tästä huolimatta se on pystynyt ainoana am-           apuun. .
20717: rnattimaisena työväen teatterina saavuttamaan             Eräs ratkaisu on Tampereen Työväen Teat-
20718: sijan maamme teatteritaiteen kehitystyössä niin,      terin ottaminen valtion haltuun samalla työ-
20719: että se on pantu met.ikille myös maamme rajo-         väenhenkisyys hallintoelimissä säilyttäen ja
20720: jen ulkopuolella.                                     sitä laajentaen.
20721:    Tällä hetkell:ä Tampereen Työväen Teatteri             Kun Tampereen Työväen Teatterin asema ja
20722: toimii pienimmällä mahd(jllisella henkilökunta-       merkitys suomalaisen teatterin kehityksessii on
20723: määräilä varsin puutteellisissa toimitiloissa.        kiistämätöt:l ja 'kos·ka näyttää selvältä, että vain
20724: Huolimatta siitä, että se on Tampereen kau-           julkista tukea voimakkaasti lisäämällä on mah-
20725: pungilta saamansa vuotuisen avustuksen ja vaa-        dollista tl.lrvata Tampereen Työväen Teatterin
20726: timattoman valtionavun turvin pystynyt tuotta-        olemassa-Olo omaleimaisena, maamme ainoana
20727: maan korkeatasoista. teatteria kohtuullisilla kus-    ammattimaisena. ·työväen teatterilaitoksena, oli-
20728: tannuksilla näytäntöä kohti, ovat Tampereen           si TampereenTyöväen Te1;1tteri otettava. valtion
20729: Työväen T·eatterin elinvoimaisuutta vastaavat         haltuun.
20730: toimintaedeillytykset taloudellisten syiden vuok-         Edellä_ s~nottuun .ja . yahi<:>päiväjärjesty'ksen
20731: si varsin rajoitetut.                                 37 §:n l motn.enttiin viitaten esitän valtionell-
20732:    Tampereen Työväen Teatteri ja Tampereen            voston asianom-aisen jäsenen vastattavaksi. seu-
20733: Teatteri ovat toimineet parivaljakkona 70 vuo-        raavan k;ysymY'k.sen:
20734: den ajan. Teatterialalla tapahtunut kehitys on
20735: johtamassa siihen, että nytkyisillä taloudellisilla         ... - Milloin HallitUs ätkoo ryhtyä toimen-
20736: edellytyksillä tamperelaiset teatterit eivät pysty            piteisiin Tampereen Työväen Teatterin
20737:                                                               valdollistarniseksi?      .
20738:       Helsingissä ·9 päivänä maalliskuuta 1978.
20739: 
20740:                                           Kuuno Hon!k:Ql'len
20741: 
20742: 
20743: 
20744: 
20745: 087800383D
20746: 2                                              1978 vp.
20747: 
20748: 
20749: 
20750: 
20751:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
20752: 
20753:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          va:kinaistaminen ja valtion teatterikorkeakoulun
20754: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           perustaminen, ,joita yleisesti pidetään näyttä-
20755: olette kirjeellänne 9 päivältä maaliskuuta 1978         mötaiteen puolen uudistusehdotuksista kiireelli-
20756: n:o 479 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-           simpinä. Maan teatterilaitoksen kokonaisuudis-
20757: sen: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kuuno         tusta tutkineen komitean mietinnössä ehdote-
20758: HonJkosen tekemän seuraavansisältöisen kysy-            taan paitsi muuta myös Suomen Kansallisoop-
20759: myksen n:o 127:                                         peran Säätiön, Suomen Kansallisteatteri Oy:n
20760:                                                         ja Tampereen Työväen Teatteri Oy:n ylläpitä-
20761:            Milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimen-        mien laitosten valtiollistamista.
20762:         piteisiin Tampereen Työväen Teatterin              Valtiontalouden yleisesti tunnettujen vai-
20763:       · valtiollistamiseksi?                            keuksien johdosta uudistusehdotuksia ei ole
20764:                                                         voitu toteuttaa alun perin suunnitellussa tah-
20765:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            dissa. Teatterialan uudistuksista kiireellisimpä-
20766:  taen seuraavaa:                                        nä pidetyn alueteatteritoiminnan vakinaistami-
20767:     Kuluvan vuosiikymmenen aikana on valmis-            nen aloitetaan opetusministeriön päätöksellä
20768:  tunut taiteen alalla toistakymmentä komitea- ja        1. 8. 1978 lähtien kolmen teatterin osalta. Esi-
20769: teiriHkuntamietintöä, . jotka. sisältävät laajaka~      tykset valtion teatterikorkeakoulun ja valtion
20770:  toisia •ehdotuksia taide-elämän eri alojen kehit-      elokuva-arkiston perustamisesta sisältynevät
20771: 'tä:fuiseksi. Merkittävän ryhmän muodostavat            niinikään hallituksen esitykseen vuoden 1979
20772: maamme taidelaitosten kehittämistä koskevat             tulo- ja menoarvioksi. Näiden lisäksi opetusmi-
20773:  ehdotukset. Nämä suunnitelmat tähtäävät muun           nisteriössä valmistellaan esitystä Sibelius-Aka-
20774:  muassa maamme teattereiden, orkestereiden ja           temian valtiollistamiseksi. Hallitus valmistelee
20775:  täidemuseoiden toiminnan tehostamiseen ja ta-          parhaillaan myös taidealan investointiohjelmaa,
20776:  louden •vahvistamiseen sekä niiden palvelujen          josta näyttämötaiteen alueelle kuuluvat raken-
20777:  alueellisen ja sosiaalisen tavoitettavuuden lisää-     nushankkeet muodostavat pääosan.
20778:  miseen. Yhtäältä on valmisteltu suunnitelmat               Muilta osin taidealan laitosten valtiollista-
20779:  lakisääteistä valtionapua saavista alueellisista       miskysymykset tulevat käsiteltäviksi sen ohjel-
20780:  taidelaitoksista ( alueteatterit, alueorkesterit ja    mavalmistelun yhteydessä, johon hallitus ryh-
20781:  -taidemuseot) ja toisaalta on tehty ehdotukset         tyy saatuaan Eduskunnalle annettavan taidepo-
20782:  keskeisten kansallisten taidelaitosten valtiollis-     liittisen selonteon yhteydessä käytävässä kes-
20783:  tamiseksi.                                             kustelussa kuulla suunnittelun painopistealueis-
20784:     Näyttämötaiteen alan uudistusehdotuksista           ta myös Eduskunnan kannan.
20785:  on erityisesti mainittava alueteatterijärjestelmän ·
20786:       Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1978.
20787: 
20788:                                                                              Ministeri Kalevi Kivistö
20789:                                                N:o 127                                                3
20790: 
20791: 
20792: 
20793: 
20794:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
20795: 
20796:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         och att grunda en statlig teaterhögs!kola, vilka
20797: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        frågor allmänt anses vara de mest brådskande.
20798: nr 479 av den 9 mars 1978 tili vederbörande          I det betänkande som avlåtits av den kommit-
20799: medlem av statsrådet översänt avskrift av            te, vilken undersökt frågan om en totalreform
20800: följande av riksdagsman Kuuno Honkonen               av landets teaterväsende, föreslås bl. a. också
20801: undertecknade spörsmål nr 127:                       att de inrättningar som upprätthålls av Suomen
20802:                                                      Kansallisoopperan säätiö, Suomen Kansallisteat-
20803:          När ämnar Regeringen vidta åtgärder         teri Oy och Tampereen Työväen Teatteri Oy
20804:        i syfte att förstatliga Tampereen Työ-        skulle förstatligas.
20805:        väen Teatteri?                                    På grund av de allmänt kända svårigheter
20806:                                                      som statshushållningen kämpar med har re-
20807:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        formförslagen inte kunnat förverkligas i plane-
20808: samt antöra följande:                                rad takt. Den stabilisering av regionteaterverk-
20809:    Under innevarande årtionde har ett drygt          samheten, som har ansetts vara mest brådskan-
20810: tiotal kommiw!betänkanden blivit färdiga inom        de bland reformerna inom teaterns område, in-
20811: konstens område. I dessa betänkanden framförs        leds genom undervisningsministeriets beslut
20812: vittomfattande förslag tili utvecklande av olika     1. 8. 1978 för tre teatrars del. Förslagen att
20813: områden inom det konstnärliga livet. En be-          grunda en statlig teaterhögskola och statens
20814: tydande grupp utgörs av förslagen tili utveck-       filmarkiv ingår likaså i statsverkspropositionen
20815: landet av konstanstalterna i vårt land. Dessa        för år 1979. Dessutom bereds i undervisnings-
20816: planer siktar bl. a. tili att effektivera verksam-   ministeriet ett förslag om förstatligande av Si-
20817: heten vid våra teatrar, orkestrar och konstmu-       belius-akademin. Regeringen bereder också för
20818: seer och att förstärka deras ekonomi samt att        närvarande ett investeringsprogram för kons-
20819: öka den sociala och regionala tiligängligheten       tens område, varav byggnadsprojekten inom
20820: hos deras tjänster. Å ena sidan har man berett       scenkonstens område utgör huvuddelen.
20821: planer för de regionala konstanstalter som er-           Tili övriga delar kommer frågan om förstat-
20822: håller lagstadgat statsbidrag ( regionteatrar,       ligande av anstalter på konstens område att be-
20823: -orkestrar och -konstmuseer) och å andra sidan       handlas i samband med den programberedning
20824: har man framlagt förslag om att förstatliga de       som regeringen kommer att inleda efter att i
20825: centrala nationella konstanstalterna.                samband med diskussionen med anledning av
20826:    Bland reformförslagen inom scenkonstens           den konstpolitiska redogörelse, som skall ges
20827: område måste särskilt nämnas förslaget att           tili r1ksdagen, ha fått höra också riksdagens
20828: göra systemet med regionteatrar permanent            åsikt om planeringens tyngdpunktsområden.
20829:       Helsingfors den 13 april 1978.
20830: 
20831:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
20832:                                               1978 vp.
20833: 
20834: Kirjallinen kysymys n:o 128.
20835: 
20836: 
20837: 
20838: 
20839:                                   Surakka ym.: Haapamäen yhdyskunnan kehitysnäkymistä.
20840: 
20841: 
20842: 
20843:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20844: 
20845:     Haapamäen yhdyskunta on syntynyt rauta-          teelle vuoden 1977 aikana ja henkilöliikenteelle
20846: tien ja Haapamäen risteysaseman vaikutuksesta.       vuoden 1978 aikana. Koska tämä uusi rata-
20847: Aina 1960-luvulle saakka oli Haapamäen kehi-         osuus omalta osaltaan tulee huomattavasti hei-
20848: tys sekä risteysasemana että kyläyhteisönä täy-      kentämään Haapamäen ennestäänkin heikkoa ti-
20849: sin normaali. Kun eduskunta 1960 alussa päätti       lannetta, niin nyt on korkea aika ryhtyä laati-
20850: rakentaa radan Tampere-Parkano--Seinäjoki            maan suunnitelmia, joissa haapamäkeläisten
20851: ja Jämsänkoski-Jyväskylä, piti kaikille päätök-      edut tulevat turvatuiksi.
20852: sentekijöille olla selvää, että em. rataosien ra-       Vaidonrautateiden uusien suunnitelmien mu-
20853: kentaminen tulisi vaikuttamaan huomattavan           kaan Haapamäellä suoritettava kappaletavara-
20854: heikentävästi Haapamäen kaikinpuoliseen kehi-        työskentely vähenisi huomattavasti. Haapa-
20855: tykseen.                                             mäestä tulisi ainoastaan jakelupiste. Oikeuden-
20856:     Toistaiseksi ei enempää valtiovallan taholta     mukaista olisi, että Haapamäestä muodostettai-
20857: kuin valtionrautateidenkään toimesta ole tehty       siin aputerminaali, josta käsin hoidettaisiin ym-
20858: mitään Haapamäen kehitykseen myönteisesti            päristön liikenne. Haapamädtä käsin tulisi ajaa
20859: vaikuttavaa, vaikka nimenomaan valtiovallan          edelleen autolinjat Ähtäriin, Myllymäelle, Vir-
20860: omat toimenpiteet ovat Haapamäen kehityksen          roille ja Keuruulie sekä uutena linjana Kol-
20861: suuntaa huomattavasti heikentäneet.                  hoon. Lisäksi olisi tutkittava mahdollisuus ajaa
20862:     Laissa alueellisen kehityksen edistämisestä      Vilppulan ja Kolhon tavara Haapamäeltä käsin.
20863:  ( 451/75) säädetään, että tasapainoisen alueelli-      Haapamäen kautta kulkevien henkilöjunien
20864: sen kehityksen edistämiseksi on tuotannon toi-       lukumäärä tulisi säilyttää riittävänä ja junat
20865: mintaa tukemalla sekä yritysten sijoittumista ja     pitäisi saada kulkemaan myös niin suunniteltujen
20866: julkisia palveluja ohjaamalla valtion toimenpitein   aikataulujen mukaan, että joustavasti pystyttäi-
20867: pyrittävä tarkoituksenmukaisen aluejaon puit-        siin käyttämään junia hyväksi. Liikenneyhteyk-
20868: teissa turvaamaan koko maassa tasapuolisesti         sien vähimmäismääränä olisi pidettävä Suomen-
20869: kunkin alueen väestölle pysyvän työpaikan saan-      selän rautatieliikennetyöryhmän ehdotuksia.
20870: nin mahdollisuus, tulotason nousu ja tärkeiden          Haapamäen-Perin rataosuus olisi peruspa-
20871: palvelujen saatavuus sekä muutoinkin edistä-         rannettava ja muutettava raskaammalle kisko-
20872: mään eri alueiden elinkeino- ja yhdyskuntaraken-     tukselle. Näin voitaisiin rataosuutta käyttää
20873: teen tasapainoista kehitystä. On oikeus edellyt-     hyväksi paremmin. ·
20874: tää, että edellä mainitun lain mukaiset toimenpi-       Haapamäellä olevia valmiita työtiloja olisi
20875: teet myönteisessä mielessä kohdistuvat myös          käytettävä tehokkaasti ja siirrettävä sinne sopivia
20876: Haapamäkeen ja siellä asuviin kansalaisiin.          uusia työmuotoja, jotka synnyttävät uusia työ-
20877:     Vuonna 1950 Haapamäellä oli valtionrauta-        paikkoja jo nyt menetettyjen työpaikkojen tilalle.
20878: teiden palveluksessa 670-680 henkeä, nyt 280,           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
20879: ja jos nykyisenlaatuinen kehitys saa jatkua, niin    tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitämme
20880: pian alle 200 henkeä. Tämä merkitsisi esimer-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20881: kiksi Jyväskylän kokoisessa kaupungissa noin         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20882:  15 000 työpaikan menetystä.
20883:     Tämänhetkisten tietojen mukaan Jämsän-                     Onko Hallitus tietoinen Haapamäen
20884: kosken-Jyväskylän rata avataan tavaraliiken-                erittäin huolestuttavasta kehityksestä,
20885: 0878004065
20886: 2                                         1978 vp.
20887: 
20888:      joka johtaa alueen tyhjentymiseen ja si-           mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen
20889:      ten asukkaiden taloudellisten, sosiaalis-       Haapamäen tyhjentymisen, siellä olevien
20890:      ten ja henkisten ongelmien suureen li-          valtion työpaikkojen turvaamiseksi että
20891:      sääntymiseen ja joka johtuu nimen-              myöskin uusien työpaikkojen aikaansaa-
20892:      omaan valtiovallan toimenpiteistä, ja           miseksi menetettyjen työpaikkojen ti-
20893:                                                      lalle?
20894:     Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1978.
20895: 
20896:             Juhani Surakka                               Matti Puhakka
20897:             Markus Aaltonen                              Pertti Paasio
20898:                                              N:o 128                                              3
20899: 
20900: 
20901: 
20902: 
20903:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
20904: 
20905:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa   käyttöönotto tänä keväänä ovat vähentäneet ja
20906: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vähentävät Haapamäen kautta kulkevaa junalii-
20907: olette 9 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn kir-    kennettä ja sitä kautta henkilökunnan työtilai-
20908: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   suuksia. Rautatiehallituksen työryhmä, jossa
20909: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    myös henkilökuntaa edustavat järjestöt olivat
20910: J. Surakan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-   mukana, totesi maaliskuussa jättämässään mie-
20911: symyksestä n:o 128:                                tinnössä, että valtionrautatiet ei jätä ketään
20912:                                                    työttömäksi, eli ketään ei irtisanota, vaan kai-
20913:           Onko Hallitus tietoinen Haapamäen        kille voidaan järjestää ammattiaan vastaavaa
20914:        erittäin huolestuttavasta kehityksestä,     työtä muualla.
20915:        joka johtaa alueen tyhjentymiseen ja si-       Riittävät    työpaikat    ovat    välttämättö-
20916:        ten asukkaiden taloudellisten, sosiaalis-   myys elinkelpoiselle yhdyskunnalle. Haa-
20917:        ten ja henkisten ongelmien suureen li-      pamäen työpaikkojen yksipuolinen rakenne ja
20918:        sääntymiseen ja joka johtuu nimenomaan      riippuvuus rautatielaitoksesta asettavat paikka-
20919:        valtiovallan toimenpiteistä, ja             kunnan alttiiksi muutoksille pientenkin uudistus-
20920:           mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen     ten johdosta. Liikenneministeriön mahdollisuu-
20921:        Haapamäen tyhjentymisen, siellä olevien     det huomioida valtakunnallisissa suunnitelmis-
20922:        valtion työpaikkojen turvaamiseksi että     saan vain yhden paikkakunnan tarpeet ovat suh-
20923:        myöskin uusien työpaikkojen aikaansaa-      teellisen rajatut. Kysymyksessä esitettyjä kehit-
20924:        miseksi menetettyjen työpaikkojen ti-       tämistoimenpiteitä tullaan kuitenkin liikennemi-
20925:        lalle?                                      nisteriössä tutkimaan.
20926:                                                       Haapamäen ongelmien ratkaisun avaimet ei-
20927:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vät ole yksinomaan liikenneministeriön hallussa,
20928: vasti seuraavaa:                                   vaan asiassa on syytä tutkia myös muiden valtio-
20929:   Tampere-Parkano-Seinäjoki radan valmis-          vallan sektorien toimenpidemahdollisuudet.
20930: tuminen sekä Jämsänkoski-Jyväskylän rataosan
20931:      Helsingissä huhtikuun 14 päivänä 1978.
20932: 
20933:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
20934: 4                                            1978 vp.
20935: 
20936: 
20937: 
20938: 
20939:                            T ill R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
20940: 
20941:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sänkoski-Jyväskylä tagits i bruk denna vår har
20942: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivdse        minskat och minskar fortsättningsvis tågtrafiken
20943: av den 9 mars 1978 tili vederbörande medlem         via Haapamäki, och därigenom också personalens
20944: av statsrådet översänt avskrift av följande av      arbetstillfällen. Järnvägsstyrelsens arbetsgrupp,
20945: riksdagsman J. Surakka m.fl. ställda spörsmål       i viiken också personalens organisationer var
20946: nr 128:                                             representerade, konstaterade i sitt betänkande
20947:            Är Regeringen medveten om den syn-       som avgavs i mars, att statsjärnvägarna inte läm-
20948:         nerligen oroväckande utveckling som         nar någon utan arbete, dvs. ingen sägs upp, utan
20949:        pågår i Haapamäki och som leder tili att     arbete som motsvarar arbetstagarens yrke kan
20950:         området avfolkas, och därigenom tili att    ordnas för alla på annan ort.
20951:         invånarnas ekonomiska, sociala och and-        För ett livsdugligt samhälle är det nödvändigt
20952:         liga problem storligen ökar, vilket är en   med ett tillräckligt antal arbetsplatser. Den
20953:         konsekvens speciellt av de åtgärder som     ensidiga strukturen hos arbetsplatserna i Haapa-
20954:         statsmakten vidtagit, och                   mäki och deras beroende av järnvägen gör orten
20955:            vad ämnar Regeringen göra för att        känslig för föriinringar, t.o.m. vid små föränd-
20956:        trygga de statliga arbetsplatser som är      ringar. Trafikministeriets möjligheter att beakta
20957:        helägna i Haapamäki samt för att in-         en enskild orts behov i sina riksomfattande
20958:        riitta nya arbetsplatser istället för dem    planer är rdativt begränsade. De i spörsmålet
20959:         som gått förlorade, och på så sätt för-     framförda utvecklingsåtgärderna kommer dock
20960:        hindra att orten avfolkas?                   att undersökas i trafikministeriet.
20961:                                                        Trafikministeriet sitter inte ensamt inne med
20962:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        lösningarna på Haapamäkis problem, utan det
20963: samt anföra följande:                               är skäl att undersöka också de möjligheter stats-
20964:   Det faktum, att hanan Tammerfors-Parka-           mahens andra sektorer har att vidta åtgärder i
20965: no-Seinäjoki blivit färdig och bandelen Jäm-        ärendet.
20966:      Helsingfors den 14 april 1978.
20967: 
20968:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
20969:                                               1978 vp.
20970: 
20971: Kirjallinen kysymys n:o 129.
20972: 
20973: 
20974: 
20975: 
20976:                                   Vesterinen ym.: Tilusvaihdon suorittamisesta aiheutuvasta leima-
20977:                                      verosta.
20978: 
20979: 
20980:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
20981: 
20982:    Maataloudessa rationalisoinnilla voidaan huo-       Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
20983: mattavasti vähentää kustannuspainetta, mikä         järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
20984: on välttämätöntä, varsinkin kun pyritään saa-       valtioneuvoston asianomaisen· jäsenen vastatta-
20985: maan yrittäjäpolvea nuorentumaan. On kui-           vaksi seuraavan kysymyksen:
20986: tenkin selvästi havaittu, että tajoittavana teki-
20987: jänä on suuressa määrin ollut tilusvaihtojen                  Onko Hallitus tietoinen leimavero-
20988: pysähtyminen. Nykyisen leimaverolain mukaan                lain jarruttavasta vaikutuksesta maa-
20989: joudutaan tilusvaihdossa suorittamaan valtiol-             talouden rationalisointiin tilusvaihtojen
20990: le leimaveroa vaihdettavien omaisuuksien ra-               osalta, ja jos on,
20991: haksi muutettavan arvon mukaan. Kuitenkaan                    niihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20992: tilusvaihdoissa ei osteta eikä myydä, vaan sa-             ryhtyä leimaverolain muuttamiseksi sel-
20993: mansuuruiset osat vaihdetaan keskenään. On                 laiseksi, ettei se estä tilusvaihtojen suo-
20994: kohtuutonta, että tilusvaihdon suorittajat jou-            rittamista maatalouden piirissä?
20995: tuvat tästä toimenpiteestä suorittamaan val-
20996: tiolle veroa, mistä johtuen tilojen rationali-
20997: sointi näiltä osin on kokonaan pysähtynyt.
20998:      Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1978.
20999: 
21000:          Paavo Vesterinen              Hannu Tenhiälä                 Matti Maijala
21001:          Alvar Saukko                                                 Mikko Kaarna
21002: 
21003: 
21004: 
21005: 
21006: 0878003766
21007: 2                                              1978 vp.
21008: 
21009: 
21010: 
21011: 
21012:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21013: 
21014:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
21015: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taen seuraavaa:
21016: olette 10 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn              Hallitus on 24 päivänä helmikuuta 1978
21017: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         antanut Eduskunnalle esityksen laiksi leima-
21018: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        verolain muuttamisesta ( 1978 vp. n:o 21).
21019: edustaja Paavo Vesterisen ym. näin kuuluvasta        Esityksessä ehdotetaan muun muassa luovutta-
21020: kirjallisesta kysymyksestä n:o 129:                  vaksi lainhuudatusta haettaessa suoritettavasta
21021:                                                      leimaverosta silloin, kun kiinteistö on saatu
21022:           Onko Hallitus tietoinen leimavero-         vaihtamalla se toiseen kiinteistöön ja vaihto
21023:        lain jarruttavasta vaikutuksesta maa-         johtaa asianomaisen viranomaisen antaman to-
21024:        talouden ratianalisointiin tilusvaihtojen     distuksen mukaan maa- tai metsätalouden har-
21025:        osalta, ja jos on,                            joittamisen kannalta olennaisesti sopivampaan
21026:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tilussijoitukseen. Eduskunnan hyväksyttyä laki-
21027:        ryhtyä leimaverolain muuttamiseksi sel-       ehdotuksen leimaveron suorittamisvelvollisuus
21028:        laiseksi, ettei se estä tilusvaihtojen suo-   ei ole tilusvaihtojen esteenä.
21029:        rittamista maatalouden piirissä?
21030:      Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 197 8.
21031: 
21032:                                                                           Ministeri Esko Rekola
21033:                                             N:o 129                                                3
21034: 
21035: 
21036: 
21037: 
21038:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21039: 
21040:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
21041: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      samt anföra följande:
21042: av den 10 mars 1978 tili vederbörande med-            Regeringen avlät den 24 februari 1978 tili
21043: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    Riksdagen en proposition med förslag tili lag
21044: av riksdagsman Paavo Vesterinen m. fl. ställda     om ändring av lagen angående stämpelskatt
21045: spörsmål nr 129:                                   ( 1978 rd. nr 21). I propositionen föreslås
21046:                                                    bl. a., att man skulle avstå från stämpelskatt
21047:           Är Regeringen medveten om att            som bör erläggas vid ansökan om lagfart, då
21048:        lagen angående stämpelskatt då det är       fastigheten förvärvats genom byte mot annan
21049:        fråga om ägobyten fördröjer en ratio-       fastighet och bytet enligt av vederbörande myn-
21050:        nalisering av lantbruket, och om så är      dighet utfärdat intyg leder tili en väsentligt
21051:        fallet,                                     lämpligare ägoplacering med hänsyn tili ett
21052:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     rationellt idkande av jord- eller skogsbruk.
21053:        ta för att ändra lagen angående stämpel-    Då lagförslaget blivit antaget av Riksdagen
21054:        skatt så att den inte hindrar genom-        utgör skyldigheten att erlägga stämpelskatt
21055:        förande av ägobyten inom lantbruket?        inte något hinder för ägobyten.
21056:      Helsingfors den 11 april 1978.
21057: 
21058:                                                                             Minister Esko Rekola
21059:                                                1978 vp.
21060: 
21061: Kirjallinen kysymys n:o 130.
21062: 
21063: 
21064: 
21065: 
21066:                                    Sinisalo: Valtion eläkettä saavien erikoisasemasta ansiotulojen
21067:                                        osalta.
21068: 
21069: 
21070:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
21071: 
21072:    Työttömyyden laajennuttua nykyisiin suuriin        rajan ylittävistä valtioeläkkeistä leikattaisiin
21073: mittasuhteisiin on entistäkin laajemman ja kriit-     ansiotyöllä hankittavan tulon määrä ansiotyössä
21074: tisemmän huomion kohteeksi joutunut se, että          olemisen ajaksi.
21075: suurtakin valtioeläkettä nauttivat henkilöt toi-         Toimenpide olisi tietenkin toteutettava siten,
21076: mivat eläkeaikanaan ns. yksityissektorilla ansio-     että se ei vaikeuttaisi niiden valtioeläkkeen
21077: työssä saaden lyhentämättömän valtioeläkkeen.         saajien asemaa, jotka eläketulon vähäisyydestä
21078: Tämä katsotaan epäoikeutetuksi niin työpaik-          johtuen toimeentulonsa turvaksi joutuvat hakeu-
21079: kojen riittämättömyyden vuoksi kuin siksikin,         tumaan eläkeläisinäkin työmarkkinoille.
21080: että valtioeläkettä saavat ovat erikoisasemassa          Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
21081: muihin eläkeläisiin nähden. Tilanne tunnetaan         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
21082: erikoisen kiusalliseksi mm. varuskuntakaupun-         voston asianomaisen jäsenen v·astattavaksi seu-
21083: geissa.                                               raavan kysymyksen:
21084:     Tilanne kaipaisikin kiireellisiä toimenpiteitä,
21085: jotka ainakaan nykyisenkaltaisessa tilanteessa                  Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
21086: eivät voine suuntautua muuhun kuin että toi-                 aikonut ryhtyä kohtuullisen toimeentu-
21087: meentulon turvaavaa valtioeläkettä saavien hen-              lon turvaavaa valtioeläkettä nauttivien
21088: kilöiden hallussa olevat työpaikat pyritään saa-             henkilöiden aseman järjestämiseksi niin,
21089: maan työttömille.                                            etteivät he eläkeläisinä ole erikoisase-
21090:     Asiassa saatetaan tarvita 1ainsäädäntötoimia,            massa ansiotuloihin nähden?
21091:  joilla suurista markkamääräisesti määritellyn
21092:       Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1978.
21093: 
21094:                                                Taisto Sinisalo
21095: 
21096: 
21097: 
21098: 
21099:  0878004032
21100: 2                                             1978 vp.
21101: 
21102: 
21103: 
21104: 
21105:                          Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
21106: 
21107:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Virkamieslain (202/26) mukaan yleinen
21108: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         eroamisikä on 67 vuotta. Vastaava saannös
21109: olette 10 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn           sisältyy ylimääräisten toimenhaltijain osalta
21110: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          heitä koskevaan asetukseen. Poikkeuksellisista
21111: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        eroamisi'istä on siviilivirkamiesten osalta sään-
21112: edustaja Sinisalon nam kuuluvasta kirjallisesta       nöksiä eräissä asetuksissa, joissa ne yleensä on
21113: kysymyksestä n:o 130:                                 vahvistettu 60 vuodeksi. Puolustusvoimain vi-
21114:                                                       ran tai toimen haltijain eroamisiät ovat edellä
21115:            Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on     mainittuja alempia, 50 ikävuodesta ylöspäin.
21116:         aikonut ryhtyä kohtuullisen toimeentu-        Lentäjillä ovat eroamisiät tätäkin alempia. Vaki-
21117:         lon turvaavaa valtioeläkettä nauttivien      naisen virkamiehen oikeus pysyä virassaan eroa-
21118:         henkilöiden aseman järjestämiseksi niin,      misikään saakka on yleensä turvattu.
21119:         etteivät he eläkeJäisinä ole erikoisase-         Eläke- ja eroamisiän määräämiseen vaikutta-
21120:         massa ansiotuloihin nähden?                  via tekijöitä ovat fysiologiset, väestölliset ja
21121:                                                       kansantaloudelliset seikat. Periaatteessa oikeinta
21122:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       olisi, että virassa tai työssä pysyminen olisi
21123: vasti seuraavaa:                                     jokaisen yksilöllisistä kyvyistä riippuvainen.
21124:     Valtion sekä entisen että nykyisen eläkejär-     Kun tällainen yksilöllisen kyvyn huomioon
21125:  jestelmän mukaan valtion virkamiesten ja työn-      ottava järjestelmä kuitenkin olisi varsin hankala
21126:  tekijäin yleinen eläkeikä on 63 vuotta. Ase-        käytännössä, on eläkejärjestelmissä yleensä vah-
21127:  tuksella on viran tai työn laadun perusteella       vistettu määrätyt eläkeikäjaksot, joiden kuluessa
21128: vahvistettu yleistä 63 vuoden eläkeikää alempia      eläkkeelle siirtymisen on tapahduttava. Valtion
21129: erityisiä eläkeikiä, mitkä valtion eläkelain         virkamiesten osalta tämä tapahtuu yleissäännök-
21130:  ( 280 j 66) mukaan eivät voi olla 55 vuotta         sen mukaisesti, niin kuin edellä on esitetty,
21131: alempia. Valtion vanhan eläkejärjestelmän mu-        63-67 ikävuosien välisenä ajanjaksona. Erityi-
21132: kaan oli alin erityinen eläkeikä 53 vuotta. Mo-      sen eläkeiän omaavilla virkamiesryhmillä eläke-
21133: lempien eläkejärjestelmien mukaan kuuluu eri-        ikäjakson pituus on yleensä tätä pitempi. Eläke-
21134: tyisen eläkeiän omaaviin ryhmiin noin neljän-        ja eroamisiän välisen ajanjakson kuluessa virka-
21135: nes siviilivirkamiehistä ja eräitä työntekijäryh-    mies saa itse valita eläkkeelle siirtymisensä
21136: miä. Sellaisen upseerin tai toimiupseerin viran,     ajankohdan.
21137: johon ehdottomana kelpoisuusehtona on upsee~             Yleisessä terveydentilassa tapahtunut kehitys
21138: rin tai toimiupseerin virkatutkinto, osalta ei ole   on johtanut siihen, että tietyn iän saavuttaneilla
21139: säädetty eläkeikää, vaan eläkkeen saamisen edel-     on jäljellä enemmän elinvuosia kuin aikaisem-
21140: lytyksenä on, että asianomaisella on eläkeaikaa      min. Vanhuuseläkettä voidaan siis nauttia entistä
21141: tällaisessa virassa eroamisiästä riippuen vähin-     kauemmin. Kun eläkkeelle siirtyvät yleensä
21142: tään 20 tai 25 vuotta. Lentäjän tutkintoa edel-      samalla jäävät pois työelämästä, muodostuu
21143: lyttävässä ilmavoimien virassa tai toimessa pal-     eläke- ja eroamisikäkysymyksessä tässä valossa
21144: veltu aika luetaan eläkeajaksi puolitoistakertai-    tarkasteltuna olennaiseksi se, millainen voi olla
21145: sena. Sotilaseläkejärjestelmällä pyritään saamaan    passiivisen ja aktiivisen väestönosan keskinäinen
21146: maanpuolustusnäkökohtien vaatimaa vaihtu-            lukumääräsuhde. Elintason nostamiseen pyrit-
21147: vuutta upseerien ja toimiupseerien keskuudessa.      täessä on tärkeätä käyttää kansalaisten työpanos
21148:     Mainittuihin erityisiin eläkeikäryhmiin kuu-     mahdollisimman tehokkaasti yhteiskunnan hy-
21149: luvilla valtion virkamiehillä ja työntekijöillä on   väksi. Nämä seikat näyttäisivät puoltavan kor-
21150: näin ollen mahdollisuus siirtyä valtion palve-       keiden eläke- ja eroamisikäin määräämistä sekä
21151: luksesta eläkkeelle siinä iässä, jossa he vielä      sitä, että eläkkeelle jääneet, työkykyiset henkilöt
21152: saattavat hakeutua muihin tehtäviin.                 siirtyisivät heille soveltuviin muihin tehtäviin.
21153:                                                  N:o 130                                                  3
21154: 
21155:    Eläke- ja eroamisikäkysymystä sekä eläkkeellä        ns. prosenttipidätyksenä 253 vanhuuseläkkeestä.
21156: olevan henkilön työhön sijoittumista voidaan            Tästä voidaan jo päätellä, että sellaisessa ansio-
21157: tarkastella myös työllisyysnäkökohtien kautta.          työssä, josta saatava palkka on asianomaisen
21158: Jos väestö lisääntyy nopeammin kuin yhteis-             henkilön eläkettä suurempi, on vanhuuseläke-
21159: kunnan kyky ottaa vastaan työmarkkinoille               läisiä ollut enintään tämä määrä. Prosenttipidä-
21160: uusia ikäluokkia, korkean eläke- ja eroamisiän          tys näet johtuu säännönmukaisesti joko siitä,
21161: sekä eläkkeellä olevan työhön sijoittumisen on          että eläkkeensaaja saa valtion eläkkeen lisäksi
21162: katsottu merkitsevän sitä, että vanhat ikäluokat        muuta eläkettä ja että hänen verokirjansa on
21163: sitovat nuorilta työtilaisuuksia, ja että tällaisessa   muussa eläkelaitoksessa, tai siitä, että hän on
21164: tilanteessa olisi tarkoituksenmukaista alentaa          ansiotyössä ja hänen verokirjansa on työnanta-
21165: yleistä eläke- ja eroamisikää ja estää tai ainakin      jalla. Edellä mainittuun lukumäärään eivät sisälly
21166: rajoittaa eläkeläisten työntekoa. Vastaavasti on        ne ansiotyössä käyvät vanhuuseläkeläiset, joiden
21167: katsottu, että kun kansantalouteen tulevien ikä-        työansiot ovat eläkettä pienemmät, mutta heillä
21168: luokkien vahvuus on pieni verrattuna tarjolla           ei liene olennaista merkitystä kysymyksen tar-
21169: olevaan työn määrään, eläke- ja eroamisikää             koittamassa mielessä. Valtiovarainministeriössä
21170: olisi korotettava ja eläkkeelle siirtyneiden hen-       jatketaan työssä käyvien vanhuuseläkeläisten
21171: kilöiden uudelleen työhön sijoittumista olisi           määrän selvittämistä.
21172: pyrittävä edistämään.                                      Valtioneuvoston 30. 12. 1977 asettama Elä-
21173:    Yhteiskunnan kannalta voitaneen yleensä pi-          keikäkomitea on muun muassa tutkinut sitä,
21174: tää edullisena sitä, että eläkkeelle siirtynyt,         olisiko työllisyysvaikutusten takia aiheellista ja
21175: työkykyinen henkilö hakeutuu uudelleen aktii-           mahdollista kieltää tai rajoittaa jo eläkkeellä
21176: viseen työhön. Henkilölle itselleen on uudelleen        olevien henkilöiden työntekoa. Komitea totesi
21177: työhön sijoittumisella huomattava fyysinen,             21. 3. 1978 luovuttamassaan 1 osamietinnössä,
21178: psyykkinen ja myös taloudellinen merkitys. Toi-         että eläkkeellä olevien työnteolla ei ole käytän-
21179: saalta heikon työllisyystilanteen aikana saattaa        nössä kovin suurta merkitystä työllisyystilan-
21180: ymmärrettävästi herättää arvostelua se, että            teeseen. Sen sijaan komitea katsoi, että jonkin
21181: henkilö, joka jo saa eläkettä aikaisemman pal-          kansalaisryhmän, eläkeläistenkin työnteon estä-
21182: veluksen perusteella, hakeutuu muuhun työhön            miseen liittyy sekä periaatteellisesti että muu-
21183: vaikeuttaen siten työtä vailla olevien henkilöi-        toin niin kielteisiä piirteitä, ettei sellainen toi-
21184: den sijoittumista koulutustaan ja kykyjään vas-         menpide ole toteutettavissa.
21185: taaviin tehtäviin. Vanhempien työikäisten ikä-             Kaikki näkökohdat huomioon ottaen ei ole
21186: luokkien eläkkeelle siirtämisen työllisyysvaiku-        perusteltua estää tai rajoittaa valtiolta eläkettä
21187: tuksia koskevissa selvityksissä on kuitenkin            saavien eikä muidenkaan eläkeläisten oikeutta
21188: todettu, että työnsä jättävien luovuttamat työ-         vapaasti valita työpaikkansa tai tehtävänsä,
21189: paikat vastaavat erittäin huonosti työttömien           eikä se hallitusmuodon säännökset huomioon
21190: ammattijakautumaa. Yhteensoveltumattomuus               ottaen liene mahdollistakaan tavallisessa lainsää-
21191: on luonnollisesti suurin nuorten työttömien             tämisjärjestyksessä. Ryhtyminen tällaisiin toi-
21192: kohdalla.                                               menpiteisiin on monitahoinen ja laaja kysymys,
21193:     Sitä, kuinka moni valtion eläkelain ( 280/66)       jota harkittaessa on otettava tarkoin huomioon
21194:  mukaisen vanhuuseläkkeen saaj,a on samanaikai-         kaikki eri näkökohdat, jotta kysymys tulisi rat-
21195: sesti ansiotyössä, ollaan parhaillaan selvittä-         kaistuksi kokonaisuuden kannalta tarkoituksen-
21196: mässä. Valtiokanttotista saadun tiedon mukaan           mukaisimmalla tavalla.
21197: tammikuussa 1978 veron ennakko pidätettiin
21198:       Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1978.
21199: 
21200:                                                                                 Ministeri Esko Rekola
21201: 4                                             1978 vp.
21202: 
21203: 
21204: 
21205: 
21206:                           Tili     Riksdagens         H e r r T a 1 m a n.
21207: 
21208:    I det ·syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        komma den omsättning bland officerare och be-
21209: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        fattningsofficerare som försvarssynpunkterna
21210: av den 10 mars 1978 till vederbörande medlem         kräver.
21211: av st'<ltsrådet översänt avskrift av följande av        De av startms tjänstemän och arbetstagare
21212: riksdagsman Sinisalo undertecknade spörsmål          som hör tili nämnda särskilda pensionsålders-
21213: nr 130:                                              grupper har sålunda möjlighet att avgå med pen-
21214:                                                      sion från st!atens tjänst i en ålder, då de ännu
21215:           Hurudana åtgärder ämnar Regeringen         kan söka sig till andra uppgifter.
21216:        vidta för att ordna förhållandena för de          Enligt tjänstemannalagen (202/26) är den
21217:        personer med en statspension, viiken          allmänna avgångsåldern 6 7 år. Motsvarande
21218:        redan tryggar en skälig utkomst, så, att      stadgande för extraordinarie befattningshavare
21219:        de som pensionstagare inte försätts i         ingår i förordningen om dessa. Stadganden om
21220:        särställning i fråga om förvärvsinkoms-       avvikande avgångsåldrar Hnns för de civila
21221:        ten?                                          tjänstemännens del i vissa förordningar, dät
21222:                                                      de i allmänhet har fastställts tili 60 år. Av-
21223:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         gångsåldern för •innehavare av försvarsmaktens
21224: samt anföra följande:                                tjänst eller befattning är lägre än de ov·an
21225:                                                      nämnda, från 50 år uppåt. För flygarnas del
21226:     Såväl enligt statens tidigare pensionssystem     är avgångsåldern t.o.m. lägre än så. Ordinarie
21227: som enligt det nuvarande systemet är den all-        tjänstemans rätt att kvarstå i sin tjänst ända
21228: männa pensionsåldern för statens tjänstemän          till avgångsåldern är i allmänhet tryggad.
21229: och arbetstagare 63 år. Genom förordning har             Bestämmandet av pensions- och avgångsåldern
21230: på basen av vederbörande tjänsts eller arbetes       är beroende av fysiologiska och nationalekono-
21231: art fastställts särskilda pensionsåldrar som är      miska omständigheter samt befolkningsfaktorer.
21232: lägre än den allmänna pensionsåldern 63 år,          Det riktigaste vore i princip att möjligheten att
21233: men som enligt lagen om statens pensioner            kvarstå i tjänst eller arbete skulle vara bero-
21234:  (280/66) inte kan vara lägre än 55 år. Enligt       ende av vars och ens ~individuella förmåga. Då
21235: statens gamla pensionssystem var den lägsta          ett system som beaktar den individuella förmå-
21236: särskilda pensionsåldern 53 år. Enligt vartdera      gan emellertid är synnerligen besvärligt att upp-
21237: pensionssystemet hör ca. en fjärdedel av de ci-      rätthålla i praktiken, har i pensionssystemen i
21238: vila tjänstemännen och vissa arbetstagargrupper      allmänhet fastställts bestämda pensionsperioder
21239: till de kategorier som har en särskild pensions-     under vilka pensioneringen måste ske. I fråga
21240: ålder. För sådan officers- eller befattningsoffi-    om statens tjänstemän sker detta i enlighet med
21241: cerstjänst, för viiken såsom absolut kompetens-      det allmänna stadgandet, såsom ovan anförts,
21242: villkor gäller tjänsteexamen för officer eller be-   under perioden meHan 63 och 67 år. För tjänste-
21243: fattningsofficer, har inte stadgats om någon         mannakategorier med särskild pensionsålder ät
21244: pensionsålder, utan förutsättning för pensio-        pensionsåldersperioden i allmänhet längre än så.
21245: nering är att vederbörande har en pensionstid        Under perioden mellan pensions- och avgångs-
21246: av minst 20 eller 25 år i en dylik tjänst, be-       åldern får tjänstemannen själv välja tidpunkten
21247: roende på avgångsåldern. Innehavare av tjänst        för pensioneringen.
21248: eller befattning i luftstridskraftema, för viiken        Utvecklingen i det atlmänna hälsotillståndet
21249: såsom kompetensvillkor krävs flygarexamen,           har lett tili att personer, som uppnått en viss
21250: får såsom pensionstid tillgodoräkna sig tjänst-      ålder, har flera levnadsår framför sig än vad ti-
21251: göringstiden en och en halv gång. Med pen-           digare varit fallet. Man kan således få ålders-
21252: sionssystemet för militären försöker man åstad-      pension under en längre tid än tidigare. Då de
21253:                                                  N:o 130                                                 5
21254: 
21255: som blir pensionerade i allmänhet också lämnar            'Man håller som bäst på att utreda hur många
21256: arbetslivet, ligger det väsentliga i pensions- och      personer som erhåller ålderspension enligt lagen
21257: avgångsfrågan, sett mot denna bakgrund i det            om statens pensioner ( 280/66), som samtidigt
21258: inbördes numerära förhållandet mellan den pas-          är i förvärvsarbete. Enligt uppgift från statskon·
21259: siva och den aktiva befolkningsdelen. Då man            toret innehölls i januari 1978 förskott på skatten
21260: försöker höja levnadsstandarden är det viktigt          som s.k. procentinnehållning på 253 ålderspen-
21261: att så effektivt som möjligt använda medbor-            sioner. Redan av detta 'kan man dra den slut-
21262: garnas arbetsinsats samhället tili fromma. Dessa        satsen, att det i sådant förvärvsarbete, för vilket
21263: faktorer synes tala för höga pensions- och av-          lönen är högre än pensionen, har funnits högst
21264: gångsåldrar samt för att de arbetsföra personer,        dett:a antal personer som erhåller ålderspension.
21265: som pensionerats, borde övergå tili andra uppgif-       Enligt regel sker procentinnehållningen näm-
21266: ter som är lämpade för dem.                             ligen antingen då pensionstagaren utöver statens
21267:      Pensions- och avgångsfrågan samt placeringen       pension erhåller annan pension och hans skatte-
21268: av pensionerade i arbete kan granskas även från         bok finns i en annan pensionsinrättning ellet
21269: sysselsättningssynpunkt. Om befolkningen ökar           då han är i förvärvsarbete och hans skattebok
21270: i snabbare takt än samhället förmår ta emot nya         är hos arbetsgivaren. I ovan nämnda antal ingår
21271:  åldersklasser på arbetsmarknaden, har en hög           inte de förvärvsarbetande personer med ålders-
21272:  pensions- och avgångsålder samt en pensionerad         pension, vilkas förvärvsinkomst är mindre än
21273:  persons placering i arbete ansetts innebära, att       pensionen, men de torde inte vara av väsentlig
21274:  de gamla åldersklasserna upptar arbetstillfäHen        betydelse i den mening som avses i spörsmålet.
21275:  för de unga och att det i en dylik situation vore      Finansministeriet fortsätter att klarlägga antalet
21276:  ändamålsenligt att sänka den allmänna pensions-        arbetande personer med ålderspension.
21277:  xh avgångsåldern och att förhindra ellet åt-               Den pensionsålderskommitte som statsrådet
21278:  minstone begränsa pensionärernas arbete. A             tillsatte 30. 12. 1977 har bl.a. undersökt huru·
21279:  andra sidan har det ansetts, att då de ålders-         VJida det med tanke på verkningarna på syssel-
21280:  ldasser, som kommer med i folkhushållet, är            sättningen vore ändamålsenligt och möjligt att
21281:  ;må i jämförelse med den tili buds stående             förbjuda, att personer som redan erhåller pen-
21282:  arbetsmängden, pensions- och avgångsåldern             sion arbetar, ellet att begränsa deras arbete.
21283:  borde höjas och pensionerade personers nyinpla-        Kommitten konstaterade i det delbetänkande
21284:  :ering i arbete främjas i mån av möjlighet.            som den avgav 21. 3. 1978, att sysselsättnings-
21285:      Från samhällets synpunkt torde det i allmän-       läget i praktiken inte- i särskilt hög grad påver-
21286:  Jet kunna anses förmånligt att en arbetsför            kas av att pensionerade personer arbetar. Där-
21287:  :)etson, som avgått med pension, på nytt söker         emot ansåg kommitten att det både i princip,
21288:   iig tili aktivt arbete. För personeo själv är en      och även eljest, är förknippat med så många
21289:   1yinplacering i arbete av avsevärd fysisk och         negativa omständigheter att förbjuda någon
21290:   Jsykisk samt ekonomisk betydelse. A andra             grupp av medborgare, t.ex. pensionstagarna, att
21291:   ddan kan det i ett svagt sysselsättningsläge av       arbeta, att en sådan åtgärd inte kan förverk-
21292:   :örståeliga skäl väcka kritik att en person, som      ligas.
21293:   :edan får pension på grund av tidigare tjänst-           Med beaktande av alla synpunkter är det inte
21294:   ;öring, söker sig tili annat arbete och sålunda       motiverat att förhindra ellet begränsa rätten för
21295:   :örsvårar placeringen av personer utan arbete i       dem som får pension av staten eller andra pen-
21296:   1ppgifter som motsvarar deras utbildning och          sionärer att fritt välja arbetsplats ellet uppgift,
21297:    :örmåga. I de utredningar, som gäHer verk-           och ett sådant förhindrande ellet begränsande
21298:    lingarna på sysselsättningen av att äldre års-       torde inte heller med bea:ktande av stadgandena
21299:    dasser i arbetsför ålder pensioneras, har emel-      i regeringsformen vara möjligt i vanlig lagstift-
21300:    ertid konstaterats, att de arbetsplatser som varit   ningsordning. Frågan om att vidta dylika åtgär-
21301:    Jesatta med pensionerade och som blir lediga,        der är ett mångfasetterat och omfattande prob-
21302:    nycket illa motsvarar yrkesfördelningen bland        lem, och då den övervägs bör alla synpunkter
21303:    le arbetslösa. Oförenligheten är naturligtvis        noga beaktas så, att frågan blir löst på det med
21304:    :törst bland de unga arbetslösa.                     tanke på helheten ändamålsenligaste sättet.
21305:       Helsingfors den 14 april 1978.
21306: 
21307:                                                                                 Minister Esko Rekola
21308: 
21309:   878004032
21310:                                              1978 vp.
21311: 
21312: Kirjallinen kysymys n:o 131.
21313: 
21314: 
21315: 
21316: 
21317:                                  Friberg: Valtionyhtiöiden tytäryhtiöiden hallintoelimien kokoon-
21318:                                      panosta.
21319: 
21320: 
21321:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21322: 
21323:    Palveluelinkeinojen palkansaajaryhmien pii-      risia voimasuhteita. Tämän seurauksena vasem-
21324: rissä on viime aikoina keskusteltu etenkin val-     miston aliedustus tai jopa olematon edustus
21325: tionenemmistöisten yhtiöiden asemasta maam-         tytäryhtiöiden hallintoelimissä on merkittävä
21326: me talouselämässä. SKDL:n ja SDP:n eduskun-         epäkohta.
21327: taryhmille toimitetussa kirjelmässä nämä ryhmät        Majoitus- ja ravitsemusalalla mainittakoon
21328: toteavat, että valtionenemmistöisten yhtiöiden      esimerkkeinä tästä Yhtyneet Ravintolat Oy,
21329: hallintoelimien, sekä johtokuntien että hallinto-   Kantaravintolat Oy ja Liikenneravintolat. Mai-
21330: neuvostojen merkitys kasvaa näiden yhtiöiden        nosalalta voidaan mainita Vaiotorni Oy.
21331: yleisen merkityksen myötä.                             Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
21332:    Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa näiden    tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitän
21333: yhtiöiden työsuhdepolitiikan merkitys on sangen     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
21334: suuri eikä yleiseltä kannalta ole suotavaa, että    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21335: esimerkiksi valtion omistamat yhtiöt ovat olleet
21336: lomauttamassa ja irtisanomassa työntekijöitä il-                Aikooko Hallitus järjestää myös val-
21337: man riittäviä perusteita.                                    tionyhtiöiden tytäryhtiöiden hallintoeli-
21338:    Varsinkaan tytäryhtiöiden kohdalla ei näiden              mien koostumuksen siten, että niissä
21339: hallintoelimien koostumus vastaa parlamentaa-                noudatettaisiin parlamentaarisia voima-
21340:                                                              suhteita?
21341:      Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 1978.
21342: 
21343:                                               Ralf Friberg
21344: 
21345: 
21346: 
21347: 
21348: 087800419K
21349: 2                                             1?78. vp.
21350: 
21351: 
21352: 
21353: 
21354:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21355: 
21356:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuoden pituinen, mutta jäsenten uudelleenva-
21357: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        litseminen on mahdollista. Hallintoneuvostot
21358: olette 13 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn          kokoontuvat muutamia kertoja vuodessa.
21359: kirjeenne n:o 484 ohella toimittanut valtioneu-         Johtokunnat, joiden tehtävänä on vastata
21360: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         käytännön liiketoiminnan hoitamisesta, muodos-
21361: kansanedustaja Fribergin näin kuuluvasta .kysy-      tuvat yhtiöiden tärkeimmistä johtajista ja minis-
21362: myksestä n:o 131:                                    teriön edustajista. Kussakin teollisuutta harjoit-
21363:                                                      tavan valtionyhtiön johtokunnassa on vähintään
21364:            Aikooko Hallitus järjestää· myös val-     yksi teollisuusministeriön virkamies. Muutamissa
21365:         tionyhtiöiden tytäryhtiöiden hallintoeli-    yhtiöissä on myös joitakin ulkopuolisia, sivutoi-
21366:       . m:ien koostumuksen siten, että niissä        misia johtokunnan jäseriiä. Pääsääntönä on ollut,
21367:         noudatettaisiin parlamentaarisia voima-      että yhtiön toimitusjohtaja toimii myös johto-
21368:         suhteita?                                    kunnan puheenjohtajana. Jäsenten lukumäärä
21369:                                                      vaihtelee yhtiöittäin 6-9, ja jäsenten vaihtuvuus
21370:    ·Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      on vähäistä. Kokouksia pidetään verraten usein.
21371: seuraavaa:                                               Tilintarkastajat valitaan vuosittain. Lukumää-
21372: . V aidonyhtiöiden hallinto nojaa yleiseen osa-      rä vaihtelee yhtiöittäin 4-12. Vähintään yksi
21373: keyhtiölakiin; ei ole olemassa valtionyhtiöiden      tilintarkastaja on asianomaisen tutkinnon suo-
21374: hallintoa koskevaa erityislainsäädäntöä. Valtion-    rittanut valvontatilintarkastaja, yksi valtionta-
21375: yhtiöissä ylin päätäntävalta on yhtiökokouksilla,    loudep tarkastusviraston virkamies ja yksi on
21376: joihin osakkeenomistajat kokoontuvat säännölli-      ministeriön virkamies. Muut tilintarkastajat va-
21377: sesti kerran vuodessa. Myös ylimääräiset yhtiö-      litaan samoin perustein kuin hallintoneuvostojen
21378: kokoukset ovat mahdollisia. Teollisuutta harjoit-    jäsenetkin, mikä jossain määrin lisää välillistä
21379: tavien valtionyhtiöiden yhtiökokouksissa valtiota    parlamentaarist~ valvontaa. Tilintarkastajat ko-
21380: edustaa teollisuusministeri tai hänen valtuutta-     koontuvat 2-3 kertaa vuodessa, paitsi nk. nu-
21381: mansa henkilö. Yhtiökokous nimittää hallinto-        merotarkastusta suorittava valvontatilintarkas-
21382: neuvoston ja tilintarkastajat, hyväksyy vuosiker-    taja, joka pitää verraten kiinteää kosketusta yh-
21383: tomuksen ja päättää voitonjaosta sekä tili- ja       tiöön ja raportoi tekemistään havainnoista vuo-
21384: vastuuvapauden myöntämisestä johtokuntien jä-        sitilintarkastuksen yhteydessä muille tilintarkas-
21385: senille.                                             tajille.
21386:     Hallintoneuvosto edustaa osakkaita yhtiöko-          Erillisten hallintoneuvostojen muodostamista
21387: kousten välisenä aikana. Se päättää toimitusjoh-     myös tytäryhtiöille kauppa- ja teollisuusministe-
21388: tajan nimittämisestä ja erottamisesta sekä va-       riö pitää tarpeettomana. Tytäryhtiöiden johto-
21389: litsee johtokunnan. Hallintoneuvosto hyväksyy        kuntien kokoonpanon muuttaminen niin suu-
21390: viime kädessä yhtiöiden investointi- ja rahoitus-    reksi, että niissä edes periaatteessa olisi mahdolli-
21391: suunnitelmat. Valtiota edustamaan niissä vali-       suus parlamentaaristen voimasuhteiden huo-
21392: taan poliittisia luottamushenkilöitä, pääpiirteis-   mioonottamiseen, ei myöskään ole järkevää. Sen
21393: sään parlamentaaristen voimasuhteiden mukaan.        sijaan on perusteltua tutkia mitä mahdollisuuksia
21394: Koska hallintoneuvostojen jäsenistä suurin osa       on ulottaa emoyhtiöiden hallintoelimien, ts. hal-
21395: on myös kansanedustajia, näin syntyy välillinen      lintoneuvoston, johtokunnan ja tilintarkastajien
21396: kytkentä myös valtionyhtiöistä eduskuntaan.          toimivalta nykyistä paremmin kattamaan myös
21397: Hallintoneuvostojen jäsenten lukumäärä vaihte-       tärkeimmät tytäryhtiöt. Kauppa- ja teollisuus-
21398: lee yhtiöittäin 9-20. Virkakausi on kolmen           ministeriö tulee lähiaikoina asettamaan työryh-
21399:                                                      män selvittämään em. mahdollisuudet.
21400:      Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1978.
21401: 
21402:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
21403:                                             N:o 131                                                  3
21404: 
21405: 
21406: 
21407: 
21408:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
21409: 
21410:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      valtningsråden sammanträder några gånger om
21411: anger har Ni, Herr Tilman, med Eder skrivelse      året.
21412: av den 13 mars 1978 nr 484 tili vederbörande          Direktionerna, vilka bär ansvaret för handha-
21413: medlem av statsrådet för avgivande av svar         vandet av den praktiska affärsverksamheten,
21414: översänt avskrift av följande av riksdagsman       består av bolagets vikt'igaste direktörer samt av
21415: Friberg stäiTda skiiftliga spörsmål nr 131:        representanter för ministeriet. I varje statsbolag
21416:                                                    som bedriver ·egen industri har handels- och
21417:           Ämnar Regeiingen att också i fråga       industrimirusteriet en tjänsteman i direktionen.
21418:        om statsbolagens dotterbo'lag ordna för-    I somliga bolag finns det dessutom några direk-
21419:        valtningsorganens sammansättning så, att    tionsmedlemmar utifrån, vilka har uppgiften
21420:        de parlamentariska styrkeförhållandena      som bisyssla. Som huvudprincip har gällt att
21421:        blir ia:kttagna i dem?                      bolagets verkstäTlande direktör även tjänstgör
21422:                                                    som direktionsordförande. Medlemsantalet va-
21423:    Såsom svar på detta .spörsmål får jag vörd-     rierar bolagsvis från 6 till 9 och medlemskapen
21424: samt anföra följande:                              förnyas 1ångsamt. Möten hålls relativt ofta.
21425:    Förvaltningen av statsbolag stöder sig på den      Revisorerna utses årligen. Antalet varierar
21426: allmänna lagen dm aktiebolag; det finns ingen      mellan 4 och 12 beroende på bolag. Minst en
21427: särskild lagstiftning om statsbolagens förvalt-    av revisorerna ska11 vara en övervakningsrevisor,
21428: ning. Den högsta beslutanderätten inom ett         som har avlagt vederbörande exatnen, en skal:l
21429: statsbolag utövas av bolagsstämman, tili vilken    vara från statens revi'sionsverk och en från
21430: aktieägarna sammanträder regelbundet en gång       ministeriet. De övriga revisorerna uts·es enligt
21431: om året. Även extraordinarie bo1agsstämmor är      samma 'kriterier som förvaltningsrådsmedlem-
21432: möjliga. På bolagsstämmor för de statsbofag        marna, vi1ket i någon mån möjliggör en indire'kt
21433: som bedriver industri företräds staten av indus-   parlamentarisk kontroll. Revisorerna samman-
21434: triministern eller av honom befu11mä:ktigad per-   träder 2 ellet 3 gånger om året med undantag
21435: son. Bolagsstämmor utnämner förvrutningsrådet      av den för siffergranskning ansvariga övervak-
21436: och årsrevisorerna, godkänner årsberättelsen       ningsrev.Lsorn, som arbetar i relaiivt nära kon-
21437: och besluter om vinstutdelning samt om bevil-      takt med bolaget och rapporterar sina iaktta-
21438: jandet av ansvarsfrihet åt direktionsmedlem-       gelser för de övriga revisorerna i samband med
21439: marna.                                             åvs11evisionen.
21440:    Under tiden mellan bolagsstämmorna repre-          Handels- och industriministeriet finner det
21441: senteras aktieägarna av förva1tningsrådet. Detta   inte nödigt att för dotterbo1agen skul1e skapas
21442: besluter om utnämning och avskedande av            egna förvaftningsråd. Att ändra satnmansätt-
21443: verkställande direktören och utser direktionen.    ningen av dotterbolagens styrelser så, att det ens
21444: Det är förvaltningsrådet som i sista hand god-     i princi!p s:kuTie vara möj1igt att iaktta de parla-
21445: känner bolagets investerings- och finansierings-   mentariska styrkeförhållandena inom dem, är
21446: planer. Staten representeras i förvaltningsrådet   inte heller förnuftigt. Däremot är det motiverat
21447: av betrodda politiska personer, i huvuddrag        att undersöka hurudana möjligheter det finns att
21448: enligt rådande parlamentariska styrkeförhållan-    utsträcka de befogenheter som tillkommer mo-
21449: den. Då största delen av förvaltningsrådsmed-      derbolagens förvaltningsorgan - förva1tningsrå-
21450: lemmarna samtidigt är riksdagsmän, uppstår         det, styrelsen och revisorerna- tili att i större
21451: härigenom även en indirekt förbindelse mellan      omfatttiing än nu är fallet omfatta även de vik-
21452: statsbolag och riksdagen. Medlemsantalet i för-    tigaste dotterbolagen. Handels- och industrimi-
21453: valtningsråden varierar från 9 tili 20. Tjänste-   nisteriet kommer att i en nära framtid tillsätta
21454:  perioden är tre år, men omval är möjligt. För-    en arbetsgrupp, som ges i uppdrag att reda ut
21455:                                                    sagda möjligheter.
21456:      Helsingfors den 17 apri:l 1978.
21457: 
21458:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
21459:                                              1978 vp.
21460: 
21461: Kirjallinen kysymys n:o 132.
21462: 
21463: 
21464: 
21465: 
21466:                                  lmpiö ym.: Alueellisesta kuljetustuesta annetun lain epäkohdista.
21467: 
21468: 
21469: 
21470:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
21471: 
21472:    Laki kehitysalueiden kuljetustuesta annettiin    laivakuljetukset 16,2 prosenttia. Lentokuljetus-
21473: tammikuussa 1973. Se tuli voimaan saman vuo-        ten määrä on niin vähäinen, etteivät ne ulotu
21474: den kesäkuun 1 päivästä lukien. Myöhemmin           prosentuaaliseen v~~rtailuun.
21475: on lakiin tehty muutoksia, ja vuonna 1975              Asiaa vielä erään toisen numerotarkastelun
21476: eduskunnalle annetun lakiesityksen mukaan,          pohjalta lähestyen voidaan nähdä, että näiden
21477: jo~a tuli eduskunnan hyväksymäksi tammikuus-        nyt kysymyksessä olevien vuosien aikana ovat
21478: sa 1976, muuttui tämä laki nimeltään laiksi         vuosineljänneksittäiset kuljetustuen prosentuaa-
21479: alueellisesta kuljetustuesta.                       liset osuudet vaihdelleet seuraavien prosentti-
21480:    Jo alunperin sekä lakiesityksenä että siinä      määrien rajoissa: rautatiekuljetuksissa 60,1 pro-
21481: muodossa, jollaisena laki kehitysalueiden kulje-    sentista 87,0 prosenttiin, kuorma-autokuljetuk-
21482: tustuesta tuli eduskunnassa hyväksytyksi, oli       sissa 4,6 prosentista 19,0 prosenttii:n ja laiva-
21483: tämä laki poikkeuksellisen "rautatiemielinen"       kuljetuksissa 7,6 prosentista 24,0 prosenttiin.
21484: eikä tehnyt oikeutta maantieliikenteen tavaran-        Edellä esitetyt numerotiedot, jotka ovat koo-
21485: kuljetustoiminnalle, vaikka kehitysalueiden tä-     tut kauppa- ja teollisuusministeriön asianomai-
21486: m~taisista kuljetuksista yli 80 prosenttia          sista tilastoista, osoittavat vääjäämättömästi,
21487: tapahtuu ammattimaisen kuorma-autoliikenteen        että kuljetustukilaki pääsi jo alun alkaen synty-
21488: hoitamana. Myöhemmin, kun lakiin on tehty           mään todellisesta tarkoituksestaan vieraaksi ja
21489: eräitä vähäisiä muutoksia, ei ole tätä kuorma-au-   poikkeuksellisesti yhtä liikennemuotoa suosi-
21490: tokuljetuksiin kohdistuvaa lainsäädännöllistä vi-   vaksi. Edelleen nämä samat tilastotiedot paljas-
21491: noutumaa oikaistu, vaan laki on edelleenkin         tavat, etteivät eduskunnassa lakiin myöhemmin
21492: poikkeavan voimakkaasti raut,atieliikennettä        tehdyt muutokset ole korjanneet niitä perusepä-
21493: suosiva.                                            kohtia, jotka lakiin alkuaan sisältyivät ja jotka
21494:     Tarkasteltaessa asiaa numerotietojen valossa    siihen vielä tehtyjen muutostenkin jälkeen edel-
21495: on nähtävissä, että koko sinä ajanjaksona, jolta    leenkin sisältyvät.
21496: kuljetustukitilastot ovat käytettävissä- eli kul-
21497: jetustukilain voimaantulosta 1973 lähtien vuo-         Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
21498: den 1977 111-vuosineljänneksen loppuun saak-        järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
21499: ka -      on maksettu kuljetustukea yhteensä        tioneuvoston as1anomaisen jäsenen vastattavaksi
21500:  100 844 268 markkaa. Tämä koko kuljetustuki-       seuraavan kysymyksen:
21501: lain aikana maksettu summa jakautuu eri liiken-
21502: nemuotojen kesken siten, että rautatiekuljetuk-               Onko Hallitus tietoinen, että laki
21503: sista on maksettu n 109 621 markkaa, kuor-                 alueellisesta kuljetustuesta on yksipuoli-
21504: ma-autokuljetuksista l1 359 561 markkaa, lai-              sesti rautatiekuljetuksia suosiva ja syrjii
21505: vakuljetuksista 16 371 644 markkaa ja lentokul-            kehitysalueiden tärkeintä ja käytännölli-
21506: jetuksista 3 441 mark~aa. Näiden summien mu-               sesti edullisinta sekä ylivoimaisesti mer-
21507: kainen prosentuaalinen kuljetustuen jakautuma              kittävintä tavarankuljetusten suorittajaa,
21508: on seuraava: rautatiekuljetukset 72,5 prosent-             ammattimaista kuorma-autoliikennettä,
21509:  tia, kuorma-autokuljetukset 11,3 prosenttia sekä          ja jos on,
21510: 087800451L
21511: 2                                         1978: vp,
21512: 
21513:        mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           kea koskevafl lain nykyist~n epäköhtii!fi
21514:      ryhtyä kiireellisen lainuudistuksen ai-          poistamiseksi?
21515:      kaansaamiseksi ja alueellista kuljetustu-
21516:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1978.
21517: 
21518:           Lauri Impiö               Esko Härkönen               Pekka Vimi
21519:           Heikki J artti            P. Mäki-Hakola             Juhani Orrenmaa
21520:           Irma Koski                Aili Vaittinen-Kuikka       Jouko Mäkelä
21521:     · .. ,Matti Jaatinen            Mauri Miettinen             Kerttu Hemmi
21522:         · Matti Asunmaa             Jorma Fred . ·              J. Juhani Kortesalmi
21523:           Veikko Hanhirova          Sauli Hautala              Veikko J. Matikkala
21524:                       Håkan Malm                        Eero Lattula
21525:                                               N:o 1.32                                              3
21526: 
21527: 
21528: 
21529: 
21530:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21531: 
21532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pitkien matkojen kuljetuksista. Niinpä parla-
21533: mainitussa tarkoituksessa Te, Herr,a Puhemies,        mentaarisen liikennekomitean työnjakojaoston
21534: olette 14 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn           tekemän selvityksen mukaan kuorma-autokulje-
21535: kirjeenne n:o 504 ohella toimittanut valtioneu-       tusten keskikuljetusmatka oli v. 1969 vain 24
21536: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     km. Vaikka jävettäisiin huomiotta maansiirto-
21537: sanedustaja Lauri Impiön ym. näin kuuluvasta          kuljetusten osuus, jotka muodostavat peräti 7 4
21538: kirjallisesta kysymyksestä n:o 132:                   prosenttia kuorma-autokuljetuksista, on kuorma-
21539:                                                       autokuljetusten keskimääräinen pituus tämän-
21540:             Onko Hallitus tietoinen, että laki kin jälkeen 75 kilometriä. Vastaavasti todetaan
21541:          alueellisesva kuljetustuesta on yksipuoli- ko. selvityksessä rautatiekuljetusten keskimää-
21542:          sesti rautatiekuljetuksia suosiva ja syrjii räisen pituuden olleen 27 4 km. Tilanne ilme-
21543:          kehitysalueiden tärkeintä ja käytännölli- nee myös si:itä, että vaikka jätetään pois maan-
21544:          sesti edullisinta sekä ylivoimaisesti mer- rakennuskuljetukset niin vain 5 prosenttia
21545:          kittävintä tavarankuljetusten suoritta- kuorma-autoliikenteen kul)'ettamasta tavaramää-
21546:          jaa, ammattimaista kuol1ma-auvoliiken- rästä kuljetetaan yli 266 kilometrin matkan.
21547:          nettä, ja jos on,                            Vastaavasti ramateillä kuljetetltavasta tavarasta
21548:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo noin 47 prosenttia kuljetetaan yli 266 km.
21549:          ryhtyä kiireelHsen lainuudistuksen ai-          Edellä olevasta selviää, että kun tarkoitukse-
21550:          kaansaamiseksi ja alueellista kuljetustu- na on ollut poistaa kehitysalueiden teollisuus-
21551:          kea koskevan lain nykyisten epäkohtien yrittäjille pitkistä kuljetusmatkoista johtuvia
21552:          poistamiseksi?                               vaikeuksia, niin käytettävä tukimuoto luonnos-
21553:                                                       taan kohdistuu huomattavasti enemmän rauta-
21554:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen tiekuljetuksiin kuin kuorma-autokuljetuksiin.
21555: seuramaa:                                                Kun kehitysalueiden kuljetustuesta v. 1973
21556:     Alueellisesta kuljetustuesta annetun lain pää- annettuun lakiin kohdistettiin arvostelua siitä,
21557: tavoitteena on pyrkiä korvaamaan kehitysalueil- että sen katsottiin suosivan rautatiekuljetuksia
21558: le sijoittuneelle teollisuudelle osa niistä kuljetus- kuorma-autokuljetusten kustannuksella, pyrittiin
21559: kustannuksista, jotka aiheutuvat kotimaisiin kuorma-autokuljetuksiin kohdistuvaa kuljetus-
21560: pääkulutuskeskuksiin ja vientiin nähden syrjäi- tukea lisäämään annettaessa laki alueellisesta
21561: sestä sijainnista. Kun kuljetuskustannusten kehi- kuljetustuesta v. 1976. Niinpä tässä yhteydessä
21562: tysalueiden       tuotantotoiminnalle aiheuttama saatettiin kuljetustuen kohveeksi kaikki valtion
21563: keskimääräistä suurempi rasitus johtuu nimen- rautateiden tarifHsäännön mukaisia kappaleta-
21564: omaan muita alueita phemmistä kuljetusmat- varakuljetuksia vastaavat kuorma-autokuljetuk-
21565: koista, on katsottu, että vasta 266 km ylittävät set, erikoiskuljetusluvan vaativat maantiekulje-
21566: tuotteiden kuljetusmatkat ovat tuen tarpeessa. tukset sekä muutkin sellaiset kuljetukset, jois-
21567: Viennin osalta on taas pidetty tarpeellisena tu- sa kuljetus päättyy paikalle, jolle tai jonka lähi-
21568: kea kehitysalueiden satamista lähteviä laivakul- alueelle ei ole rautatieliikennettä eikä lain tar-
21569:  jetuksia sekä näihin liittyviä yli 100 km pituisia koittamaa rautateiden kanssa yhteistoiminnassa
21570:  maakuljetuksia.                                      olevaa säännölHstä kuorma-autoliikennettä. Tä-
21571:     Tavaran kuljetuksessa on muodostunut Juon- män lisäksi kuorma-autokuljetusten kuljetustuen
21572:  taiseksi työnjaoksi se, että rautatiekuljetukset laskentaperusteita muutettiin entistii hieman
21573:  kohdistuvat pääasiassa pitkiin kuljetusmatkoi- edullisemmiksi. Nämä muutokset lisäsivät huo-
21574:  hin, kun sen sijaan kuorma-autokuljetukset hoi- mattavasti kuljetustuen !(äyttömahdollisuuksia
21575:  tavat lyhyiden etäisyyksien kuljetukset ja osan kuorma-autokuljetusten yhteydessä.
21576: 4                                               1978 vp.
21577: 
21578:    Maksetun kuljetustuen jakautumisesta voi-           van rautatieverkoston tehok!kaampaa hyväksi-
21579: daan esimerkkinä mainita, että v. 1977 kolman-         käyttöä samalla kun vastaavan tavaramäärän
21580: nen vuosineljänneksen rautatiekuljetuksista jä-        ku!i'ettaminen maant:eitse voisi merkitä lisäinves-
21581: t:ettiin 289 kuljetustukiha:kemusta. Näiden kul-       tointeja tai ainakin huomattavaa korjauskustan-
21582: }etusten yhteinen kuli'etusmaksu oli noin 25           nusten kasvua maantieverkostoon. Entistä tär-
21583: milj. mk ja kuljetustukea maksettiin tältä osin        keämpänä voidaan myös pitää sitä näkökohtaa,
21584: 4,9 milj. mk. Vastaavaan ajanjaksoon kohdistu-         että rautatiekuljetukset merkitsevät huomatta-
21585: via kuorma-autokuljetustuen hakemuksiu jätet-          vasti tehokkaampaa energian käyttöä verrattuna
21586: tiin 217 kappaletta. Näiden kuljetusten yhtei-         maantiekuljetuksiin.
21587: nen kuljetusmaksu oli noin 10 milj. mk ja niitä           Alueellisesta kuljetustuesta v. 1976 annettu
21588: tuettiin noin 1,5 milj. mk:lla.                        laki on voimassa vain v. 1979 loppuun asti.
21589:    Ei voida kieltää, ett:eikö kuljetustukijärjestel-   Kuljetustukea ko. ajankohdan jälkeen käsittele-
21590: mä niiden paikkakuntien ja alueiden osalta, jot-       vän lain valmistelutyöt aloitetaan lähitulevaisuu·
21591: ka liittyvät rautatieverkostoon, pyrkisi jossain       dessa. Tässä yhteydessä arvioidaan mihin toi-
21592: määrin ohjaamaan kuljetuksia rautateille. Tätä         menpiteisiin saatujen kokemusten perusteella
21593: voitaneen kuitenkin pitää kansantaloudellisesti        on ryhdyttävä nykyisen lain korjaamiseksi.
21594: terveenä, koska tämä merkitsee jo olemassa ole-
21595:       Helsingissä huhtikuun 14 päivänä 1978.
21596: 
21597:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
21598:                                              ~:o 132                                                   5
21599: 
21600:              . '.-.
21601: 
21602: 
21603: 
21604: 
21605:                           TiB     Riksdagens          H e tr    Ta 1m a n.
21606:          '
21607:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ter i huvudsak anlitas på långa trans.port-
21608: anger har Ni, Terr Talman, med Edet skrivelse       sträckor, medan lastbilstransporter anlitas på
21609: nr 504 a'v den 14 mars 1978 till vederbörande       korta sttäckor och en del Iånga stl'äekor. År
21610: medlem av st~rsrådet översänt avskrift av föl-       1969 var den genomsnittliga transport~träckan
21611: jande ~:~v riksd~Jgsman Lauri Impiö m. fl. stäHda   beträffande lastbilstransporter enligt padamen-
21612: spörsmål nr 132:                                    tariska traf&kommitt6ns arbetsfördelningssek-
21613:             Är Regeringen medveten om, att la-      tions utredning endast 24 km. Även om jord-
21614:         gen om regionalt trasportstöd ensidigt      transportetnas andel, som utgör hel!l 74 procent
21615:         gynnar järnvägstransporter framom yr-       av lastbilstransporterna, inte beaktas, är las11hlls-
21616:         kesmässiga lastbiltstransporter, som är     transporternas genomsnittliga längd också efter
21617:          de vikdgaste och från prakcisk synpunkt    detta 75 kilometer. På motsvarande sätt konsta-
21618:          förmånligaste samt de överlägset mest      teras i denna utredning, att järnvägstransporter-
21619:          betydande av varutransporterna inom        nas genomsnittliga längd varit 274 km. Läget
21620:          utvecklingsområdena, och om så är          framgår även av att endast 5 procent av varu-
21621:         fallet,                                     mängden i lastbilstrafik transporteras en längre
21622:                                                     sträcka än 266 kilometer, trots att jordschakt-
21623:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    ningstransportema inte beaktas. På motsvarande
21624:          taga för åstadkommande av en bråds-        sätt transporteras cirka 47 procent av varorna
21625:          kande revidering av lagen och avlägs-      på järnvägarna en längre sträcka än 266 km.
21626:          nande av de i lagen förekommande miss-        Av detta framgår, att då avsikten varit att
21627:          förhållandena?                             avlägsna de svårigheter som på grund av långa
21628:                                                     transportsträckor drabbat industriföretagare
21629:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       inom utvecklingsområdena, gäller den stödform
21630: samt anföra följande:                               som används, av naturliga skäl betydligt oftare
21631:    Huvudsyftet med lagen om regionalt trans-        järnvägstransporterna än lastbilstransporterna.
21632: portstöd är att försöka ersätta industrin inom         Då kritik riktades mot den år 1973 givna
21633: utvecklingsområdena för en del av de extra           lagen om transportstöd för utvecklingsområdena
21634: transportkostnader som föranleds av avlägset        för att den ansågs gynna järnvägstransporterna
21635: läge i förhållande tili de viktigaste rnhemska      framom lastbilstransporterna, strävade man tili
21636: konsumtionscentra och exporten. Då transport-       att genom den år 1976 givna lagen om regionalt
21637: kostnaderna utgör en i genomsnitt större be-        transportstöd öka transportstödet för lastbils-
21638: lastning för produktionsverksamheten inom ut-       transporterna. I detta sammanhang bringade
21639: vecklingsområdena, vilket uttryckligen beror på     man sålunda transportstödet att gäHa alla de
21640: att transportsträckorna är längre från utveck-      lastbilstransporter som motsvarar transport av
21641: lingsområdena än från andra områden, har man        styckegods i enlighet med statsjärnvägarnas ta-
21642: ansett, att främst de varutransportsträckor som     riffstagda, hndsvägstransporter som kräver spe-
21643: överskrider 266 km är i behov av stöd.              daltillstånd samt även andra sådana transpor-
21644:    Beträffande exporten har man åter ansett det     ter, som avslutas på en ort som saknar eller
21645: vara nödvändigt att stöda fartygstransporterna      vars närområde saknar såväl tågtrafik som i
21646: från hamnama inom utvecklingsområdena samt          lagen avsedd reguljär, med järnvägstrafik kom-
21647: de över 100 km långa landtransporterna i an-        binerad lastbilstrafik. Dessutom ändrades be-
21648: slutning tili dessa.                                räkningsgrunderna för transportstödet i fråga
21649:    Vid transport av varor har den naturliga ar-     om lastbHstransporterna så, att de blev något
21650: betsfördelningen varit den att järnvägstranspor-    fördelaktigare än tidigare. Dessa ändringar öka-
21651: 087800451L
21652: 6                                             1978 vp.
21653: 
21654: de avsevärt möjligheterna tili transportstöd i       kunna anses som en sund utveck.ling, då det
21655: samband med lastbilstransporterna.                   i:nnebär ett effektivare utnyttjande av det re-
21656:    Som ett exempel på hur erlagt transportstöd       dan existerande järnvägsnätet medan landsvägs-
21657: fördelar sig kan nämnas, att beträffande järn-       transporten av motsvarande varumängd kunde
21658: vägstransporterna under det tredje kvartalet år      innebära ytterligare investeringar eller åtmin-
21659: 1977 inlämnades 289 ansökningar om trans-            stone ökade reparationskostnader i fråga om
21660: portstöd. Den sammanlagda transportavgi~ten för      landsvägsnätet. Också den synpunkten kan an-
21661: dessa transporter var cirka 25 milj. mk och för      ses vara viktigare än ridigare, att järnvägstrans-
21662: denna del erlades 4,9 milj. mk i transportstöd.      porterna innebär en betydligt effektivare an-
21663: Under motsvarande tidsperiod inlämnades 217          vändning av energi i jämförelse med landsvägs-
21664: ansökningar berräffande la:stbilstranspot<ter. Den   transporterna.
21665: sammanlagda transportavgiften för dessa trans-            Lagen om regionalt transportstöd av år 1976
21666: porter var cirka 10 milj. mk och stödet cirka        är i kraft till. utgången av år 1979. Lagbered-
21667: 1,5 milj. lllk.                                       ningsarbetet beträffande transportstödet efter
21668:    Det kan inte förnekas, att transportstödssys-     ifrågavarande tidpunkt inleds inom en nära
21669: temet i fråga om de orter och områden som            framtid. I detta sammanhang tar man ställning
21670: är anslutna till järnvägsnätet i någon mån ten-       till vilka åtgärder som på basen av de erfaren-
21671: derar att leda transporteroa tili järnvägen. Detta   heter som vunnits skall vidtas i syfte att rätta
21672: torde dock från nationalekonomrsk synpunkt            tiH den gällande lagen.
21673:       Helsingfors den 14 april 1978.
21674: 
21675:                                                       Handels- och industriminister Eero Rantala
21676:                                                 1978 vp.
21677: 
21678: Kirjallinen kysymys n:o 133.
21679: 
21680: 
21681: 
21682: 
21683:                                    Voutilainen ym.: Lieksanjoen Siika- ja Pudaskosken rakentami-
21684:                                       sesta energiantuotantoon.
21685: 
21686: 
21687:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he B e.
21688: 
21689:    Viime aikoina ovat jälleen kerran tulleet voi-         Lieksanjoessa välillä Pankajärvi-Ruunaan-
21690: makkaan keskustelun alaiseksi eräät koskien ra-        järvi on putousta noin 25 metriä. Tämä vesivoi-
21691: kentamiseen liittyvät voimalaitoshankkeet eri          ma on asiantuntijoiden mukaan yksi edullisim-
21692: puolilla Suomea.                                       mista rakentamatta olevista vesivoimistamme.
21693:    Varsin yleisesti, ainakin julkisessa kirjoitte-        Koskiosuuksista omistavat valtio noin 80 %,
21694: lussa, todetaan jäljellä olevien vesivoimavarojen      Enso-Gutzeit Oy noin 15 % ja jakokunnat
21695: rakentaminen suureksi virheeksi ja tarpeetto-          n. 5 %.
21696: maksi energiantuotannon kannalta. Useimpien               Pudas- ja Siikakoskien rakentamisesta on laa-
21697: perustelujen mukaan jäljellä olevat koskivoimat        dittu pitkällä olevat suunnitelmat. Tuotettu
21698: olisi jätettävä valjastamatta jälkipolvien ihailta-    vuosienergiamäärä olisi 140 milj. kWh, mikä
21699: viksi riippumatta siitä voidaanko näitä millään        olisi 1/3 Pohjois-Karjalan Sähkön tuottamasta
21700: tavalla hyödyntää esim. yleiseen virkistyskäyt-        energiamäärästä. Kustannusarvion tämän hetken
21701: töön tai matkailun palveluksiin.                       hintatason mukaan arvioidaan olevan 150 milj.
21702:    Vesivoiman - jatkuvasti uusiutuvan koti-            mk.
21703: maisen puhtaan energialähteen - käyttöönoton              Edellä mainittujen koskien rakentamista on
21704: vastustajat väittävät jokaista rakennettavaksi         perusteltu paitsi energiapoliittisilla syillä myös
21705: suunniteltua koskea viimeiseksi vapaana ole-           työllisyysnäkökohdilla. Toisaalta koskien raken-
21706: vaksi koskeksi. Toisaalta arvioidaan, että lähes       tamista on vastustettu kannattamattomina, sekä
21707: toinen puoli -        noin kahden keskikokoisen        erityisesti luonnonsuojelullisista syistä että siksi,
21708: ydinvoimalan tuotto - on vielä rakentamatta            että ne voitaisiin hyödyntää matkailun ja vir-
21709: nykyiseen vesivoiman tuottoon nähden. Näin             kistystoiminnan käyttöön.
21710: ollen, jos viimeksi mainittu näkökohta otetaan            Useat eri tahot ovat jatkuvasti puoltaneet
21711: huomioon ja jos osa vesivoimasta valjastettai-         koskien rakentamista. Näitä ovat mm. Pohjois-
21712: siinkin energiantuotantoon, jäisi maahamme             Karjalan Maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan Seu-
21713: vielä runsaasti rakentamattomia koskia.                tukaavaliitto ja Pohjois-Karjalan läänin maa-
21714:     Energiakysymys kaiken kaikkiaan on tule-          herra. Niin ikään Lieksan kaupunki, jonka
21715: massa uuteen valoon. Tämä on nostanut esille           alueella kosket sijaitsevat, on johdonmukaisesti
21716: uudestaan suunnitelmissa olevien koskien ja ve-       esittänyt koskien rakentamista. Myös useat po-
21717: sivoimavarojen käyttöönoton energiantuotantoa         liittiset ja ammatilliset järjestöt ovat asettuneet
21718: ajatellen. Tästä johtuen hallituksen olisi laadit-     samalle kannalle.
21719: tava selvä pitkän tähtäimen suunnitelma, missä            Pielisen Koitajoen aluekomitea, joka jätti
21720: suhteessa hiili-, turve-, kaasu-, vesi- ym. voima-    mietintönsä 197 4, niukan äänestyksen perus-
21721: loita tulisi rakentaa sekä paljonko on taloudel-      teella päätyi siihen, ettei sanottuja koskia tulisi
21722: lisia edellytyksiä tuoda ulkomailta yhä kallistu-     rakentaa.
21723: vaa energiaa.                                             Valtioneuvosto helmikuussa tänä vuonna teh-
21724:     1950-luvulla rakennettiin ilman suurempia         dessään päätöksen kansallis- ja luonnonpuisto-
21725: kiistoja Lieksanjoen vesistön alajuoksulle kaksi      verkostosta jätti ns. Ruunaan koskialueet suoje-
21726: voimalaitosta. Tämän jälkeen aloitettiin myös         lualueiden ulkopuolelle.
21727: suunnitelmat saman vesistön Pudas- ja Siikakos-           Kun tähän mennessä ovat varsin monet tahot
21728: ken voimalaitosten rakentamisesta, joista nyt         ottaneet sanottujen koskien rakentamisesta kan-
21729: käydään kiivasta "koskisotaa".                        taa puolesta ja vastaan, olisi välttämätöntä, että
21730: 0878004364
21731: 2                                              1978 vp.
21732: 
21733: maan hallitus tekisi päätöksen siitä, miten sa-              Onko Hallitus tehnyt tai aikooko
21734: nottujen koskien rakentamiskysymyksessä olisi             tehdä kokonaissuunnitelman ja ohjelman
21735: meneteltävä. Ensi kädessä tulisi ratkaista met-           jäljellä olevien koskien rakentamisesta
21736: sähallituksen maiden luovuttaminen tähän tar-             energiantuotantoon, ja jos on,
21737: koitukseen.                                                  onko Hallituksen mielestä tarkoituk-
21738:    Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37           senmukaista suunnitelmissa olevien Liek-
21739: §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-              sanjoen Siika- ja Pudaskosken rakenta-
21740: taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-            minen sekä metsähallituksen hallinnassa
21741: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                          olevien maa-alueiden luovuttaminen tä-
21742:                                                           hän tarkoitukseen?
21743:     Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1978.
21744: 
21745:           Uki Voutilainen             Matti Puhakka                 Alli Vaittinen-Kuikka
21746:           Lea Sutinen                 Pauli Puhakka                 Erkki Korhonen
21747:                                                N:o 133                                                 3
21748: 
21749: 
21750: 
21751: 
21752:                          Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
21753: 
21754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        väkseen valmistella kokonaisselvityksen suta
21755: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mitkä maamme koskista on voimataloudellisista
21756: olette 14 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn           syistä aiheellista tulevina vuosina rakentaa ja
21757: kirjeenne n:o 505 ohella toimittanut valtioneu-       mitkä puolestaan ympäristöllisistä syistä säilyt-
21758: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          tää. Selvitys on tarkoitus saada valmiiksi kesällä
21759: kansanedustaja Uki Voutilaisen ym. näin kuu-          1978. Kauppa- ja teollisuusministeriön käsityk-
21760: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 133:           sen mukaan maassamme on nyt energian ylituo-
21761:                                                       tannon aikana mahdollisuus kokonaisvaltaiseen
21762:           Onko Hallitus tehnyt tai aikooko teh-       harkintaan vesivoimapolitiikkaa määriteltäessä.
21763:        dä kokonaissuunnitelman ja ohjelman               Vesivoimien rakentamiseen vaaditaan ilmei-
21764:        jäljellä olevien koskien rakentamisesta        sesti poikkeuksetta valtion tukea. Valtion tuki,
21765:        energiantuotantoon, ja jos on,                 siinä määrin kuin se on mahdollista, olisi tässä
21766:           onko Hallituksen mielestä tarkoituk-        tilanteessa suunnattava pysyviä työpaikkoja luo-
21767:        senmukaista suunnitelmissa olevien Liek-       viin kohteisiin. Sellaisia ovat esim. jo valmiiden
21768:        sanjoen Siika- ja Pudaskosken rakentami-       voimalaitosten muuttaminen kotimaisia poltto-
21769:        nen sekä matsähallituksen hallinnassa          aineita käyttäviksi, jolloin muutosten aiheutta-
21770:        olevien maa-alueiden luovuttaminen tä-         man työn lisäksi syntyy pysyvää työllisyyttä
21771:        hän tarkoitukseen?                             polttoaineen hankinnassa ja useimmiten kal-
21772:                                                       leimman tuontienergian, öljyn käytön vähene-
21773:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mistä. Näitä hankkeita, jotka eivät lisää ylikapa-
21774: vasti seuraavaa:                                      siteettia, onkin jo tuettu työllisyysmäärärahoista.
21775:    Rakennettavissa oleva vesivoima maassamme             Lieksanjoessa olevien Pudas- ja Siikakosken
21776: muodostaa tarvittavasta         kokonaisenergiasta    rakentamista on esittänyt Pohjois-Karjalan Säh-
21777: varsin vähäisen osan. Kun rakenteilla ja valmis-      kö Oy siten, että rakennettaisiin kaksi voima-
21778: tumassa olevan voimalaitoskapasiteetin arvioi-        laitosta, joiden teho on yhteensä 25,5 MW ja
21779: daan riittävän ainakin ensi vuosikymmenen puo-        energia normaaleina vesivuosina noin 140 milj.
21780: liväliin saakka, ei tällä hetkellä ole tarvetta uu-   kWh. Keskimäärin energia jäisi kuitenkin tätä
21781: sien voimalaitosten rakentamiseen. Koska lisäksi      selvästi alhaisemmaksi ja kuivina vuosina ehkä
21782: teholtaan melko pienien vesivoimalaitosten in-        vain puoleen tästä. Suunnitelman mukaan noin
21783: vestointikustannukset muodostuvat saatavaan           3 000 ha maata jäisi padotuksen takia säännös-
21784: tehoon ja energiaan nähden varsin suuriksi ja         telyaltaan alle. Rakentaja Pohjois-Karjalan Säh-
21785: koska niistä saatava tuotto ei useaan vuoteen         kö Oy ei tiettävästi omista vesivoimaa eikä ve-
21786: kata laitosten pääoma- ja käyttökustannuksia,         den alle jäävää maata.
21787: niiden rakentaminen tässä tilanteessa vaatii ai-         Sen lisäksi, että valtio joutuisi luovuttamaan
21788: van erityisen painokkaat perustelut.                  käytännöllisesti katsoen koko tarvittavan maa-
21789:    Ilmeistä on myös, että luonnonsuojelulliset        alueen ja 4/5 koko tarvittavasta vesivoimasta,
21790: seikat ja ympäristönäkökohdat puoltavat sitä,         olisi valtion ilmeisesti vielä annettava rahallista
21791: että osa vesivoimista ja vesistöistä jätetään ra-     tukea hankkeen toteuttamiseksi.
21792: kentamatta. Tässä tarkoituksessa kauppa- ja               Se osa Lieksanjoesta, jota hanke koskisi, muo-
21793: teollisuusministeriön energiaosaston ja slsa-         dostaa kuitenkin senlaatuisen kansallisomaisuu-
21794: asiainministeriön' ympäristönsuojeluosaston jo        den, jonka käyttötarkoitusta on pohdittava
21795: kaksi vuotta hedelmällisesti toiminut yhteistyö-      usealta eri näkökannalta - ei yksinomaan voi-
21796: ryhmä (EYR) on saanut tänä keväänä tehtä-             mataloudelliselta. Koko kysymyksessä oleva erä-
21797: 4                                              1978 vp.
21798: 
21799: maa-alue koskineen muodostaa arvokkaan ja             sassa on tällainen kohde, joka varmistaa noin
21800: omaleimaisen      luonnonnähtävyyden,        minkä    600 hengelle pysyvät työpaikat pitkälle tulevai-
21801: vuoksi nämä kosket tulisi jättää pysyvästi ra-        suuteen.
21802: kentamatta.                                              Edellä esitetyn perusteella vastaan varsinai-
21803:    Investointeihin rajoitetusti käytettävissä oleva   seen kysymykseen, että kauppa- ja teollisuusmi-
21804: pääoma tulisikin tässä tilanteessa suunnata py-       nisteriössä on valmisteilla jäljellä olevien kos-
21805: syviä työpaikkoja luoviin kohteisiin, eikä vesi-      kien käyttötarkoituksen selvittäminen ja että
21806: voiman rakentamiseen, jolloin työllisyyttä voi-       Lieksanjoen Siika- ja Pudaskosken rakentamista
21807: taisiin parantaa vain rakentamisen aikana ja sil-     sekä metsähallituksen maa-alueiden luovuttamis-
21808: loinkin vain osa työvoimasta olisi paikallista.       ta tähän tarkoitukseen ei voida pitää tarkoituk-
21809: Esim. Pankakosken tehtaiden saneeraus Li:ek-          senmukaisena.
21810:       Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1978.
21811: 
21812: 
21813:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
21814:                                              N:o 133                                               5
21815: 
21816: 
21817: 
21818: 
21819:                           Tili    Riksdagens         Herr      T a 1 m a n.
21820: 
21821:   I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen          fruktbärande verksamhet som ett förbindelse-
21822: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       organ mellan handds- och industriministeriets
21823: av den 14 mars 1978 nr 505 till vederbörande        energiavdelning och inrikesministeriets miljö-
21824: med:lem av •statsrådet för avgivande av svar        vårdsavdelning pågått två år, innevarande vår
21825: översänt avskrift av följande av riksdagsman        uppdragits att göra en he!hetsutredning om de
21826: Uki Voutilainen m. fl. ställda skriftliga spörs-    strömfal1 som det av energiekonomiska skäl
21827: mM nr 133:                                          vore motiverat att bygga resp. av miljövårds-
21828:                                                     skäl lämna obyggda i Jandet under kommande
21829:           Har Regeringen gjort eller ämnar den      år. Det är meningen att utredningen blir fär-
21830:        göm en helhetsplan jämte program över        dig under sommaren 1978. Enligt handels- och
21831:        byggandet av de strömfall, som ännu          industriministeriets uppfattning finns det nu,
21832:        finns i landet, för alstring av energi       när energialstringen överstiger efterfrågan, möj-
21833:        och, om så är fal1et,                        lighet att utöva helhetsbetonad prövning vid
21834:           finner Regeringen det ändamå1senligt      bestämmandet av vattenkraftspolitiken.
21835:        att det planerade byggandet av Siika-           Det synes att byggandet av vattenkraft för-
21836:        koski och Pudaskoski benämnda, i ån          utsätter undantagsl'öst statligt stöd. Detta år
21837:        Lieksajoki befintliga strömfall skall för-   borde stödet i nuläget i mån av möjlighet
21838:        verkligas och att berörda jordområden,       dktas tili objekt, som skapar varaktiga arbets-
21839:        vilka innehas ·av forststyrelsen, upplåts    platser. Ett sådant obje'kt utgörs t. ex. av
21840:        för ändamålet?                               omvandlingen av redan befi:ndiga kraftverk til1
21841:                                                     att begagna inhemska bränslen, varvid var-
21842:   Såsom svar på spöl.'smålet får jag vördsamt       aktig sysseisättning utöver det arbete, som
21843: anföra följande:                                    ändringen direkt medför, skapas även vid an-
21844:                                                     skaffningen av ifrågavarande bränsle, vilket
21845:   Den vattenkraft som ännu inte uppbyggts           åter i flesta fall minskar förbrukningen av den
21846: i landet företräder en rätt obetydlig dd av         allra dyraste importenergin - oljan. För dessa
21847: den erforderliga totalenergin. Då den vatten-       projekt, vil!ka inte medför ökning av överkapa-
21848: kraftskapacitet, som står under byggnad och         citeten, har faktiskt redan anvisats medd ur
21849: håller på att färdigställas, beräknas förslå        sysselsättningsanslag.
21850: åtminstone tili mitten ·av nästa decennium,            Förslaget om byggande av Pudaskoski och
21851: finns det för ti1lfä1let intet behov att bygga      Siikakoski har framlagts av Pohjois-Karjalan
21852: nya kraftverk Emedan investeringskostnaderna        Sähkö Oy på sådant ·sätt, ·att man skulle bygga
21853: i fråga om vattedkraftverk, vilikas effekt är       två kraftverk med en samman1agd effekt på
21854: relativt låg, dessutom är ganska stora i för-       25,5 MW och en sammanlagd energiproduktion
21855: håll:ande til1 den effekt och den energimängd       om ca 140 milj. kWh under normala vattenår.
21856: de innebär och emedan deras avkastning inte         I medeltal skulle energiproduktionen vid kraft-
21857: för flera års tid täcker de kapital- och drift-     verken dock vara tydligt mindre, så att under
21858: kostnader dessa anläggningar medför, krävs för      torra år den skulle vara kanske bara hälften
21859: byggandet av dylika kraftverk i nuläget särski'lt   av sagda mängd. Enligt pl'anen skulle på grund
21860: vägande argument.                                   av dämningsarbeten ca 3 000 har jordyta täckas
21861:    Uppenbarligen tafar äv·en natur- och miljö-      av en regleringsmagasin. Byggaren, d.v.s. Poh-
21862: vårdssynpunkterna för ·att en del av vatten-        jois-Karjalan Sähkö Oy, besitter såvitt man
21863: kraften och vattenvägarna lämnas fria. I detta      vet vaiken vattenkraften eller det jordområde
21864: syfte har den samarbetsgrupp (EYR) vars             som skuUe komma att täckas av vatten.
21865: 6                                            1978 vp.
21866: 
21867:    Förutom att staten borde upplåta praktiskt      vi'lket skulle förbättra syssefsättningsläget en-
21868: taget hela det erforderliga jordområdet och        dast under den tid själva byggnadsarbetet pågår
21869: 4/5 av den behövliga v·attenkraften stkulle för    och även då så, att bara en del av den nödiga
21870: genomförandet av projektet uppenbarligen även      arbetskraften skutle bestå av loka1 befolkning.
21871: behövas finansiellt stöd av statens medel.         T. ex. saneringen av Pankakoski fabriker i
21872:    Den del av ån Lieksajoki ·som projektet         Lieksa är ett objekt, som ger varaktigt arbete
21873: skulle berora bildar dock en nationalegen-         åt ca 600 personer för en lång tid framåt.
21874: dom vars användning måste dryftas ur flera             Med stöd av vad ovan konstaterats får jag
21875: olika synvinklar och inte enbart ur den energi-    på det egentliga spörsmålet svara, att vid han-
21876: ekonomiska. Hela det ödemarksområde som            dds- och industriministeriet utreds som bäst
21877: det är fråga om består en ovärderlig, säregen      de användningsändamål för vilka de i landet
21878: natursevärdhet, varför man bör definitivt av-      ännu befintliga strömfallen borde nyttjas och
21879: hålla sig från ,att bygga dessa två strömfall.     att det inte kan anses som ändamålsenligt att
21880:    Det begränsade kapital som står till för-       man skulle bygga Siikakoski" och Pudaskoski och
21881: &>gande för investeringar borde följaktligen an-   upplåta av forststyrelsen ägda jordområden för
21882: vändas för objekt som skapar varaktiga arbets-     detta syfte.
21883: platser, och inte för byggande av vattenkraft,
21884:     Helsingfol's den 19 april 1978.
21885: 
21886: 
21887:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
21888:                                               1978 vp.
21889: 
21890: Kirjallinen kysymys n:o 134.
21891: 
21892: 
21893: 
21894: 
21895:                                  Tenhiälä ym.: NuoriTie viljelijöille tarkoitetusta lainoitusjärjestel-
21896:                                     mästä.
21897: 
21898: 
21899:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21900: 
21901:    Maatilatalouden kehittämisrahaston yhä suu-      talouspoliittiseen ongelmaan ja esittänyt mm.,
21902: rempi varojen niukkuus on lyönyt leimansa           että maa- ja metsätalousministeriö asettaisi toi-
21903: maatilatalouden kehittämiseen, ennen muuta su-      mikunnan selvittämään mahdollisuudet erityi-
21904: kupolvenvaihdoksiin. Sukupolvenvaihdos vaatii       sen nuorten viljelijäin lainoitus- ja alkuavus-
21905: suurta pääomatarvetta, joka on tällä hetkellä       tusjärjestelmän luomiseksi.
21906: arvioitu ainakin 600 milj. markaksi vuodessa           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
21907: pelkästään maatilatalousmaan lunastamiseen.         väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
21908: Lisäksi sukupolvenvaihdostapahtumaan liittyy        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21909: tavallisesti varsin huomattava tuotanto- ja         vaksi seuraavan kysymyksen:
21910: asuinrakennuksiin sekä koneisiin kohdistuva in-
21911: vestointitarve.                                               Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
21912:    Tilanpidon jatkajien mahdollisuuksien tur-              ryhtynyt, jotta nuorille viljelijöille voi-
21913: vaaminen edellyttää heidän tarpeitaan vastaa-              taisiin taata mahdollisuus ryhtyä har-
21914: vien lainoitus- ja avustusjärjestelmien aikaan-            joittamaan maatilataloutta erillisen lai-
21915: saamista, jollaisia on olemassa eräissä Euroopan           noitus- ja alkuavustusjärjestelmän tur-
21916: maissa. Nuorten työllistämistoimikunta on mie-             vin?
21917: tinnössään kiinnittänyt huomiota tähän maa-
21918:   Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1978.
21919: 
21920:          Hannu Tenhiälä                Einari Nieminen                Matti Maijala
21921:          Toivo Yläjärvi                Veikko Pihlajamäki             Alvar Saukko
21922:          P. Savola                     Orvokki Kangas                 Esko Pekonen
21923:          Paavo Vesterinen              Katri-Helena Eskelinen
21924: 
21925: 
21926: 
21927: 
21928: 087800417H
21929: 2                                              1978 vp.
21930: 
21931: 
21932: 
21933: 
21934:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
21935: 
21936:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-               Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioit-
21937: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-         taen seuraavaa:
21938: hemies, olette 14 päivänä maaliskuuta 1978
21939: päivätyn kirjeenne ohella lähettänyt valtioneu-          Maa- ja metsätalousministeriö on kuluvan
21940: voston asianomaiselle jäsenelle vastattavaksi         huhtikuun alussa asettanut työryhmän valmis-
21941: jäljennöksen kansanedustaja Hannu Tenhiälän           tamaan ehdotukset toimenpiteiksi, joilla turva-
21942: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä        taan nuoren viljelijän asema sukupolvenvaih-
21943: n:o 134:                                              doksen yhteydessä ja maatilan pääomakysymys-
21944:                                                       ten hoidossa. Työryhmä tulee myös harkitse-
21945:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on          maan kysyjien tarkoittamaa mahdollisuutta
21946:         ryhtynyt, jotta nuorille viljelijöille voi-   ryhtyä tukemaan nuoria viljelijöitä erillisen lai-
21947:         taisiin taata mahdollisuus ryhtyä harjoit-    noitus- ja alkuavustusjärjestelmän turvin. Työ-
21948:         tamaan maatilataloutta erillisen lainoi-      ryhmän on määrä saada ehdotuksensa valmiiksi
21949:         tus- ja alkuavustusjärjestelmän turvin?       kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä.
21950:     Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1978.
21951: 
21952: 
21953:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
21954:                                             N:o 134                                             3
21955: 
21956: 
21957: 
21958: 
21959:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
21960: 
21961:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Jord- och skogsbruksministeriet har i början
21962: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivdse      av innevarande april tillsatt en arbetsgrupp
21963: av den 14 mars 1978 till vederbörande medlem      med uppgift att bereda förslag tiH åtgärder,
21964: av statsrådet översänt avskrift av följande av    genom vilka unga odlares ställning skulle tryg-
21965: dksdagsman Hannu Tenhiälä m.fl. ställda spörs-    gas i samband med generationsväxlingen samt
21966: mål nr 134:                                       vid skötseln av jordbrukslägenhetens kapital-
21967:                                                   frågor. Arbetsgruppen kommer även att över-
21968:            VHka åtgärder har Regeringen vid-      väga den av spörsmålsställarna avsedda möjlig-
21969:         tagit för att unga odlare skall kunna     heten att understöda unga odlare genom ett
21970:        garanteras möjligheter att börja idka      särskilt belånings- och starthjälpssystem. Ar-
21971:        gårdsbruk med stöd av ett särskilt be-     bestgruppen skall färdigstäHa sitt förslag före
21972:        'lånings- och starthjälpssystem?           utgången av oktober innevarande år.
21973:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
21974: samt anföra följande:
21975:   Helsingfors den 17 april 1978.
21976: 
21977: 
21978:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
21979:                                                1978 vp.
21980: 
21981: Kirjallinen kysymys n:o 135.
21982: 
21983: 
21984: 
21985: 
21986:                                    Luja-Penttilä ym.: Sairausvakuutusmaksun poistamisesta pienitu-
21987:                                       loisi1ta eläkeläisiltä.
21988: 
21989: 
21990:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21991: 
21992:    Tammikuun 1 päivästä 1978 tuli voimaan                Käsitellessään asiaa eduskunta edellytti, että
21993: muutos sairausvakuutuslain 3 5 §: ään, jonka          hallitus tarkoin seuraa lain vaikutuksia pieniä
21994: mukaan määrättiin sairausvakuutusmaksu myös           työeläkkeitä ja pieniä tuloja saavien yli 64-
21995: vakuutetulle, joka verovuoden aikana on saanut        vuotiaiden toimeentuloon ja antaa tarvittaessa
21996: kansaneläkettä tai joka ennen verovuoden alkua        eduskunnalle esityksen sairausvakuutusmaksun
21997: on täyttänyt 64 vuotta. Perusteluissaan hallitus      poistamiseksi kaikilta pieniruloisilta eläkeläisiltä.
21998: totesi, että käytettävissä olleiden selvitysten mu-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21999: kaan sairausvakuutusmaksujen verovapaus on            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22000: vakuutetulle todellisuudessa sitä suurempi kuta       kunnioitJ<avasti valtioneuvoston asianomaisen
22001: korkeammat hänen verotettavat tulonsa ovat.           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22002: Lisäksi hallitus totesi, että sairausvakuutusmak-
22003: suvapauden poistaminen eläkeläisiltä selkeyttäisi                Tietääkö Hallitus, että pieniä työeläk-
22004: eläketurvan suunnittelua, lieventäisi painetta                keitä j,a pieniä työtuloja saavien yli 64-
22005: sairausvakuutusmaksujen korottamiseen muilta                  vuotiaiden toimeentulo on kaventunut
22006: maksajaryhmiltä ja varmentaisi siten meneillään               sen jälkeen, kun eläkeläisiltä poistettiin
22007: olevaa työllisyyden asteittaista parantamista. -              sairausvakuutusmaksuvapaus, ja jos tie-
22008: Hallituksen perustelujen mukaan eivät pienitu-                tää,
22009: loiset eläkeläiset joutuisi maksamaan sairausva-                 aikooko Hallitus ryhtyä eduskunnan
22010: kuu1msmaksua, koska maksu edelleen määrättäi-                 edellyttämiin toimenpiteisiin sairausva-
22011: siin kunnallisveroäyrin perusteella.                          kuutusmaksun poistamiseksi kaikilta
22012:                                                               pieni tuloisilta eläkeläisiltä?
22013:       Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1978.
22014: 
22015:          Sinikka Luja-Penttilä           Tellervo Koivisto               Salme Myyryläinen
22016:          Risto Tuominen                  Uljas Mäkelä                    Seija Karkinen
22017:          Erkki Liikanen                  Aimo Ajo                        Meeri Kalavainen
22018:          Matti Puhakka                   Seppo Tikka                     Pirkko Aro
22019:          Peter Muurman                   Ralf Friberg                    Jorma Rantala
22020:          Helge Siren                     Mauno Forsman                   Paavo Tiilikainen
22021: 
22022: 
22023: 
22024: 
22025: 087800418]
22026: 2                                             1978 vp.
22027: 
22028: 
22029: 
22030: 
22031:                          Ed u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
22032: 
22033:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Toimenpidettä puolsi sairausvakuutusetuuksien
22034: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rahoituksen kannalta myös se, että eläkkeen saa-
22035: olette 14 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn kir-     jat ovat suhteellisesti lukuisin sairausvakuutus-
22036: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     palvelujen käyttäjäryhmä. On aivan luonnollista,
22037: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      että eläkkeen saajat kokevat toimeentulonsa ka-
22038: Luja-Penttilän ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     ventuneen sairausvakuutusmaksun määräämisen
22039: kysymyksestä n:o 135:                                myötä. Lainmuutoksessa eläkkeen saajat saatet-
22040:                                                      tiin kuitenkin samaan asemaan kuin muutkin
22041:           Tietääkö Hallitus, että pieniä työ-        tulon saajat, jotka myös omalta osaltaan ovat
22042:        eläkkeitä ja pieniä työtuloja saavien yli     joutuneet kantamaan vastuun yhteiskuntamme
22043:        64-vuotiaiden toimeentulo on kaventu-         taloudellisista vaikeuksista. Maksurasitus ei
22044:        nut sen jälkeen, kun eläkeläisiltä poistet-   eläkkeen saajien kohdaHa toteutunut sen mää-
22045:        tiin sairausvakuutusmaksuvapaus, ja jos       räisenä kuin sanotussa lainmuutoksessa oli lähtö-
22046:        tietää,                                       kohtana. Maaliskuun alusta 1978 lukien sairaus-
22047:           aikooko Hallitus ryhtyä eduskunnan         vakuutusmaksu aleni yhdellä pennillä veroäyriä
22048:        edellyttämiin toimenpiteisiin sairausva-      kohden. Taloudellisen tilanteen elvytykseen liit-
22049:        kuutusmaksun poistamiseksi kaikilta           tyen hallitus tulee lisäksi antamaan esityksen
22050:        pieni tuloisil ta eläkeläisiltä?              sairausvakuutusmaksun alentamiseksi 0,25 pen-
22051:                                                      nillä veroäyriltä heinäkuun alusta 1978 lukien,
22052:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vuoden 1978 loppuun. Eduskunnan toivomuk-
22053: vasti seuraavaa:                                     sen mukaisesti hallitus seuraa tarkoin lain vai-
22054:    Sairausvakuutusmaksun määrääminen 64 vuot-        kutuksia pieniä työeläkkeitä ja työtuloja saavien
22055: ta täyttäneille henkilöille ja kansaneläkkeen saa-   yli: 65-vuotiaiden toimeentuloon. Vielä ei kui-
22056: jille perustuu eduskunnan joulukuussa 1977           tenkaan ole käytettävissä sellaista aineistoa, jon-
22057: säätämään lainmuutokseen. Syynä tähän olivat         ka perusteella lakia voitaisiin esittää tarkistet-
22058: suurimmaksi osaksi valtiontaloudelliset tekijät.     tavaksi.
22059:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1978.
22060: 
22061: 
22062:                                                                       Ministeri Olavi Martikainen
22063:                                               N:o 13.5                                              3
22064: 
22065: 
22066: 
22067: 
22068:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
22069: 
22070:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sjukförsäkringsförmånerna motiverades åtgärden
22071: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       också av att pensionärerna proportionellt sett
22072: av den 14 mars 1978 tili vederbörande medlem        utgör den tairikaste gruppen av personer som
22073: av statsrådet översänt avskrift av följande av      utnyttjar sjukförsäkringsservicen. Det är helt
22074: riksdagsledamoten Luja-Penttilä m.fl. ställda       naturligt att pensionärerna känner det som om
22075: skriftliga spörsmål nr 13.5:                        deras utkomst har beskurits genom påförandet
22076:                                                     av sjukförsäkringspremien. Genom den berörda
22077:           Är Regeringen medveten om att ut-         lagändringen försattes emellertid pensionärerna
22078:        komsten för sådana mottagare av små          i samma ställning som andra inkomsttagare,
22079:        arbetspensioner och små arbetsinkomster,     vilka också har blivit tvungna att bära sin del
22080:        som har fyllt 64 år, har beskurits sedan     av ansvaret för vårt samhälles ekonomiska trång-
22081:        pensionärerna fråntogs sin frihet från       mål. Betalningsbördan har inte för pensionärer-
22082:        skyldigheten att betala sjukförsäkrings-     nas del kommit att uppgå tili de belopp som
22083:        premie, och om så är fallet,                 bildade utgångspunkten för nämnda lagändring.
22084:           ämnar Regeringen vidta sådana åt-         Sjukförsäkringspremien sjönk med ett penni per
22085:        gärder, som riksdagen har förutsatt, i       skattöre fr.o.m. ingången av mars 1978. I an-
22086:        syfte att befria samtliga pensionärer med    slutning tili stimuleringen av det ekonomiska
22087:        små inkomsver från skyldigheten att be-      läget kommer regeringen dessutom att avlåta
22088:        tala sjukförsäkringspremie?                  en proposition med förslag om sänkning av
22089:                                                     sjukförsäkringspremien med 0,25 penni per
22090:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skattöre, räknat från ingången av juli 1978
22091: ;amt anföra följande:                               tili slutet av år 1978. I enlighet med riksdagens
22092:    Det faktum att folkpensionärer och personer      hemställan följer regeringen noga med hur lagen
22093: ;om har fyllt 64 år åläggs betala sjukförsäk-       påverkar utkomsten bland sådana mottagare av
22094: ingspremie grundar sig på en lagändring, som        små arbetspensioner och små arbetsinkomster
22095: ~iksdagen godkände i december 1977. Orsaker-        som har fyllt 64 år. Än så länge föreligger emel-
22096: la tili ändringen var främst statsfinansiella om-   1ertid inte något materia! som kunde läggas till
22097: ;tändigheter. Med tanke på finansieringen av        grund för ett förslag om justering av lagen.
22098:      Helsingfors den 18 april 1978.
22099: 
22100: 
22101:                                                                        Minister Olavi Martikainen
22102:                                                                                                                                     1978 Vp.
22103: 
22104: Kirjallinen kysymys n:o 136.
22105: 
22106: 
22107: 
22108: 
22109:                                                                                                  Kortesalmi: Oulun läänin Pyhäjoen vesistöalueella toteutetun
22110:                                                                                                     metsäojituksen aiheuttamista haitoista.
22111: 
22112: 
22113:                                                               Edusk.u,nna_n Herra J?uhemiehellt;~.
22114:                                                 ;_ :;         .. ..               '~ .. '             .~     •'
22115: 
22116: 
22117: 
22118: 
22119: ·'·:.~t>~h~}~b~ '\regi§fcialu~<!lla otilW{ ;.l~nissii .on                                                                                •· .Edellä •. esrt~t~u per~steelli ja .'vii~aten.· ~~lcl~­
22120: ~yij'tyil~t 9P:g~ltTI.ia )a:·.r~stir.iitoja :~e.n joi,ldosta,                                                                            päiväjarjestyk~~p.' 37.. § :p: 1; n:töm~nttii~ .~siiäil
22121: ~ttij to~eptettu qj~ts.}joj~tUS, 'p,i,J, aihe:Uttänut li~t~                                                                              kunnioittav:asti. valdpnelivoston.: asi@om.aisen
22122: i#rt1p.IlJ&tit~~~~Ja: ja,· lC~~~uttu~is;ta ~ueeJla en-                                                                                   jäsenen·. va~t~ti:a~äk,si;',s~uraa~ari~ #ys~ni~~::·,:,
22123: ii<!st~.~P: <Myiii(k,uiVatv.~k~!iil'V.~iij. Tällo~ alu~en
22124: kiJi\/AiP:skilriitv.iep 9mistäiåt .ovat •19\.lt.Uue.~t .Per~                                                                                         Aikooko Hallitus kiireesti r;'hi~ii ·f~i-
22125: ilf~i!W~!ill l~:-pi;ihf.t1stainapn; 915'/?s .tU.ei:s~Qjieri työn-                                                                               . miin:Ouhm läänm: P;Yhä:joen sadealueelia
22126: i:~~~· lle((}tt~,J<ö~a~_vesis-tö.!i yläjuoksij:Ua ikaive.-                                                                                        toteutetqn•metsäojituksem .Ja"peruskana-
22127: t;u~_·m~#:~<>iäf:~vat .. :atkane~ j{lkkia :aiempa~                                                                                                vien' puhdiStUksen :ja: kunnossapidon yh-
22128: ~11iUJ~eyr~t ~uivat:U.s~~n.~via '.'eli,' v{i!<l'~iiliulun .pää-                                                                                   distämiseksi~eskenääU.: site1,1, että metsä-
22129: v~yliji.' >: ...:. · .. ·: · ..        ··:.      ·:· ... · ·                                                                                      ojituksen aiheuttwa lietteenpuhdistusra-
22130:  ·. ·. 1?~14S~u,rmållä; ·. /·efity'isesti · .Opläjsissa, on                                                                                     .·situsctuiee:· .jaetuksi·... tasapuolisesti eikä
22131: ålettu ·. vaatii' $e]afstit öikeuden:illukåisl:a- ·. iatkai-                                                                                    ·kohtuuttomasti ja:.,yksipuolisesti rasita
22132: s\l~~·)etä, ,J,cpko P:yh.,åjöe.n. S.a4~aluee.tJ, jnetsäoji-                                                                                       vain perUskanayiei:t k!lnnossapitäjiä?
22133: t\::l~t~Q:la Jiertis!-~t'lavien~ ptihdisfus · j~ kunnossa~
22134: pitt1.'yMi~t~l~~rf'i~isi~nsa;.jöllpiii ra~it~et tule-
22135: ~~~~;ta~~#<?l~ll~sJ~ · ·~ · ... ·. -~- ··~.··· ·                                                                    .· . · · . · .                        . . ·r.···
22136: 
22137: 
22138: 
22139:         Ht;lsingissä 14 päivänä m11aliskuuta 1978.
22140:                             ,, ·~· :; :·-! ~-            '•      :' .,·: .=, :·                                   •. :- '" .:·
22141: 
22142: 
22143:                                                 .   -~    , '
22144:                                                                                                                      :•y. Juha.ni Kortesalmi         ''
22145: 
22146: 
22147: 
22148: 
22149:                                                                                                                                                                                                            ,!<''·
22150: 
22151: 
22152: 
22153: 
22154:   ... '· '·: --~   "   . ,_._
22155: 
22156: 
22157: 
22158: 
22159: ·. -~   .: '
22160: 
22161: 
22162: 
22163: 
22164:                                                                                                                                  ·'"-
22165: 
22166:                                                     <- :_;;;:.:        :. --~"         '      • ,_ ..•.
22167: 
22168: 
22169: 
22170: 
22171:                                                                                             . ·,·-   .. ,.        •"
22172: 
22173: 
22174:                                                                                                                                                                                                                           . -~--. ·:
22175:                                                                        :..... · ,                                                                                              ,.., _:..,:   •. _•.•·• .J .. '
22176: 
22177:                                                                                                                                                                                                                  . ~- ·_.;' ~).! (.
22178: 
22179: 
22180: 087800455R
22181: 2                                                1978 vp.
22182: 
22183: 
22184: 
22185: 
22186:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22187: 
22188:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Pohjois-Pohjanmaalla on 1950-60 luvuilla
22189: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           toteutettu runsaasti valtaojituksia kuivatusva-
22190: olette kirjeellänne 14 päivältä maaUskuuta 1978         roilla (mom. 30.32.40.1.) ja aikaisemmin maan-
22191: h:O: 136~lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen        parannusvaroin siten, että osa töiden rahoit4k·
22192: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja J. Juhani          sesta on myönnetty awstuksena ja loput pitkä-
22193: Kortesalineo tekemän seuraavan ·Sisältöisen ky-         aikaisena lainana (Laki valtion osanotosta eräi-
22194: symyksen:                                               den maa- ja vesirakennustöiden kustannuksiin
22195:                                                         eli rahoituslaki 433/63). Osakkaiden vastatta~
22196:             Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      vaksl. tulleen lainan osuus hankkeiden toteutus-
22197:          miin Oulun läänin Pyhäjoen sadealueelia        kustannuksista ori Pyhäjoen alueella. 30-35%.
22198:     · . toteutetun metsäojituksen ja peruskana-         Tällä alueella on myönnetty helpotuksia eräin
22199:          vien, puhdistuksen ja kunnossapidon yh-        edellytyksin näiden· maanparannuslainojen takai-
22200:         'distämiseksi keskenään siten, että metsä-      sinmaksusta (Laki ~aankuivatuslainojen · takai-
22201:         ojituksen aiheuttama lietteenpuhdistusra-       sinmaksamisesta myönnettävistä . helpotuksista
22202:          situs tulee jaetuksi tasapuolisesti eikä        100/75). Maanomistajilla on vielä jossain mää-
22203:          kohtuuttomasti ja yksipuolisesti rasita        rin lainojen kuoletaksia jäljellä, mutta lainojen
22204:          vain peruskanavien kunnossapitäjiä?            reaaliarvo on vallinneen voimakkaan inflaation
22205:                                                         vaikutuksesta alentunut eikä kuoletuksista voida
22206:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          :katsoa enää aiheutuvan maanomistajille rasi-
22207: seuraavaa:                                              tuksia.        . .       ,.        ·     . ·
22208:    Kysymyksen mukaan Pyhäjoen vesistöalueeNa,               Metsänparannushankkeet toteutetaan yleensä
22209: erityisesti Oulaisissa, on aiheutunut metsäoji-         valtion rahoituksella keskusmetsälautakunta TA-
22210: tuksesta lietteen kulkeutumista ja kasautumista         PION piirimetsäilautakuntien toimesta tilakoh-
22211: alueella ennestään oleviin kuivatusikanaviin. Kui-       taisina, vaikkakin useiden tilojen alueilla saman-
22212: vatuskanavien omistajat ovat tällöin joutuneet          aikaisesti. Mikäili työn aikana tapahtuu liettymiä
22213: perkaamaan ja puhdistamaan myös metsäojista             on ne välittömästi työn valmistumisen jälkeen
22214: kuivatuskanaviin kulkeutunutta lietettä metsä-          korjattu piirimetsälautakuntien toimesta. Työn
22215: ojituksia alempana vesistöalueella sijaitsevien         luovutuksen jälkeen metsäojitushankkeen osak-
22216: kuivatuskanavien tukkeutumisen johdosta.                kaita on käytännössä vaikea velvoittaa osallistu-
22217:    Pohjanmaalla saattavat metsäojhukset käsit-           maan alapuolisella vesistönosalla sijaitsevan oji-
22218: tää jokien, purojen ja suurehkojen valtaojien           tusalueen kunnossapitokustannuksiin, koska met-
22219: valuma-alueesta jopa yli 50 % ja yleisesti yli          säojitushankkeissa ei muodosteta vesilaissa (VL
22220: 25 %. Metsäojitusten toteuttaminen saattaa               6: 25) tarkoitettua yhteistä kuivatusyhtiötä ja
22221: aiheuttaa tulvavirtaamien suurenemista ja lä-           yleensä ojitukseen osallistuvien lukumäärä on
22222: hinnä kaivuaikana liettymistä alapuolisissa ve-         varsin suuri. Sensijaan toteutettaessa valtaojitus-
22223: sistönosissa. Tällaisten haittojen johdosta lähinnä     hankkeita ovat ojitukseen osallistuvat yleensä
22224: tulvien poistamiseksi on voitu suurehkoissa ve-         hyödynsaajien muodostaman ojitusyhtiön osak-
22225: sistöissä toteuttaa valtion varoin vesistöjärjestely-   kaita. Yhtiö on velvollinen pitämään valtaojat
22226: jä vesihallitukselle osoitetuilla valtion tulo- ja       kunnossa vesilain perusteella (VL 6: 17, 6: 30)
22227: menoarvion määrärahoilla. Metsänparannuslain             sekä myös maankuivatusvarojen myöntämispää-
22228: mukaan on metsävaltaojia kaivettu eräin edelly-          tökseen sisältyvien rahoitusehtojen perusteella.
22229: tyksin kokonaan valtion varoin edellytysten luo-         Nyt kyseessä olevalla alueella ojitusten kunnos-
22230: miseksi muille metsänparannustoimenpiteille.             tustarve johtuu lähinnä yläpuolisten metsäoji-
22231:                                                N:o 136                                                  3
22232: 
22233: tusten aiheuttamasta liettymisestä. Valtion osal-     pitokustannuksiin, olisi heidät ensin velvoitet-
22234: listumiseen ko. liettymistä aiheutuvien kunnos-       ,tava muodöstamaan vesilain mukainen ojitus-
22235: sapitotöiden rahoitukseen ei kuitenkaan ole           yhtiö. Yhtiön osakkaina heidän tulee vastata
22236: Jllahdollisuuksia voimassa olevan ns. rahoitus-       metsäojituksesta aiheutuvista vahingoista ja hai-
22237: lain puitteissa, sillä siinä ei ole säännöksiä kun-   toista osuuksiensa mukaisessa suhteessa. Tämä
22238: nossapitotöiden rahoittamiseen.                       menettely jo toteutettujen ojitusten kohdal1a on
22239:     Kuivatus- ja kastelutöiden rahoituskomitean       aikaa vievä eiikä johtane käytännön ratkaisuihin.
22240: mietinnön (1973: 150) mukaan suoritettaisiin              Muuallakin kuin Oulun läänin Pyhäjoen ve-
22241: suurehkojen valtaojitusten kunnossapitotyöt ns.       sistöalueella Oulaisissa ovat toteutetut metsäoji-
22242: luottorahoituksen turvin. Mikäli uusi kuivatus-       tukset- aiheuttaneet samantapaisia ongelmia ja
22243:  ja kastelutöiden rahoituslaki saadaan aikaan,        ristiriitoja.
22244: kunnossapitotyöt on mahdollista toteuttaa val-            Edellä sanotun perusteella hallitus tutJkii mah-
22245:  tion .toimesta pienehkön valtion lisäavustuksen      dollisuuksia edellä tarkoitetun ·komiteanmietin-
22246:  turvin myös liettymien osalta.                       nön (1973: 150) mukaisen lain säätämiseen ja
22247:     Mikäli metsänojittajat veivoitetaan osallistu-     tässä yhteydessä kysymyksessä mainittujen Iie"
22248:  maan alapuolisten kuivatusalueiden kunnossa-          tettä koskevien kunnostustöiden rahoittamiseen~
22249:    Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1978.
22250: 
22251: 
22252:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Johannes ·virolainen
22253: 4                                              1978 vP·
22254: 
22255: 
22256: 
22257: 
22258:                            Till Ri~l!,dagens, He.rt; Taiman.
22259:  · 1 det syfte 37 § 1 mom .. riksdagsordningen      förebygga översvärimingar, vattendragsregleting~
22260: anger har Ni, Herr Talman; med Eder skrivelse       ar kunnat: göras med statsmedel i större vatten~
22261: nr U611v den 14 mars 1978 tili vederhörande         drag genom utnyttjimde av n'1edel som i stats~
22262: medlem av statsrådet översärit avskrift av föl-     fötsiaget har ställts tili· vattenstyrelsens för-
22263: jande. av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi          fogande. 1 enlighet med lagen om skogsför-
22264: ställda skriftliga spörsmål:                        bättring . har utfallsdiken i skog under. vissa
22265:                                                     betingelsel' ·grävts · helt ·med' ·si:atsmedel för att
22266:             Ämnar Regeringen i hrådsikande ord- förutsättningar skall skapas för övriga skogsför-
22267:          ning vidta åtgärder för en sammanslag- bättringsåtgärder.
22268:          ning av den skogsdikning samt cien ren- . · · 1 Nordösterhotten anlades under 1950- och
22269:       .. göting och 'iståndsättri.ing av huvudkana- 1960-talen rildigt med utfallsdiken med hjälp av
22270:          lerna som har verkställts inom regnom- torrläggningsmedel (mom. 30.32.40.1) och tidi-
22271:          rådet i Pyhäjoki i Uleåhorgs Iän, så, att gare med hjälp av jordförbättringsmedel, så att
22272:          den belastning i form av rengöring från en del av finansieringen av dessa arbeten bevil-
22273:          slam som skogsdikningen har medfört jades såsom understöd och återstoden i form av
22274:          hlir opartiskt fördelad och inte oskäligt långfristiga lån (Lagen om statens deltagande
22275:          och ensidigt betungar endast dem som i kostnaderna för vissa jord- och vattenbygg-
22276:          håJler huvudkanalerna i stånd?             nadsarbeten, kallad finansieringslagen, 43 3/63) .
22277:                                                     Den del av dylika lån som delägarna har haft
22278:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- att ansvara för har i Pyhäjokitrakten uppgått
22279: samt anföra följande:                                tili 30-35% av kostnaderna för projektens
22280:    Enligt spörsmålet har skogsdikningen inom genomförande. Inom detta område har under
22281: Pyhäjokis vattendragsområde, särskilt i Oulai- vissa förutsättningar heviljats lättnader vid åter-
22282: nen, medfört att slam har transporterats med betalningen av de berörda jordförbättringslånen
22283: vattnet till de torrläggningskanaler som sedan (Lag am beviljande av lättnader vid återbetal-
22284: tidigare finns i området och anhopats i dem. ning av torrläggningslån, 100/75). Markägarna
22285: Ägarna tili torrläggningskanalerna har därvid har ännu i någon mån kvar att betaia avkort-
22286: blivit tvungna att rensa och rengöra torrlägg- ningar på lån. Lånens realvärde har emellertid
22287: ningskanalerna också från slam som har förts in sjunkit genom den kraftiga inflation som har
22288: i dem från skogsdikena, emedan torrläggnings- ägt rum. Det kan därför inte anses att avkort-
22289: kanaler, som är belägna inom vattendragsom- ningarna längre utgör någon börda för mark-
22290: rådet nedanför platsen för skogsdikningarna, ägarna.
22291: har täppts tili.                                         Skogsförbättringsprojekten förverkligas i regel
22292:    I Österbotten kan skogsdikningar omfatta med statlig finansiering genom försorg av de
22293: t.o.m. mer än 50 % av avrinningsområdena för distriktsskogsnämnder som lyder under central-
22294: åar, häckar och större utfallsdiken och omfattar skogsnämnden TAPIO. De genomförs indivi-
22295: i regel över 25 % av nämnda områden. Genom- duellt för varje lägenhet, ehuru arbetena utförs
22296: förandet av skogsdikningar kan medföra att samtidigt på flera lägenheters market. Om slam
22297: vattenföringen vid översvämningar ökas och anhopas medan arbetet pågår brukar anhop-
22298: kan, främst medan grävningarna pågår, leda tili ningarna avlägsnas genom distriktsskogsnämn-
22299: anhopning av slam i vattendragen nedanför de dens försorg genast då arbete har slutförts. När
22300: ställen där grävningarna sker. Med anledning av arbetet har överlåtits är det i praktiken svårt
22301: olägen av detta slag har, närmast i syfte att att ålägga delägarna i skogsförbättringspro-
22302:                                               N:o 136                                               5
22303: 
22304: jektet att ta del i kostnaderna för underhållet      kreditfinansiering. Såvida en ny lag stiftas om
22305: av det dikningsområde som är beläget längre          finansiering av torrläggnings- och bevattnings-
22306: ned längs vattendraget, emedan ett skogsdik-         arbeten kan underhållsarbeten utföras genom
22307: ningsprojekt inte utgör något sådant diknings-       statens försorg med hjälp av ett mindre tiliäggs-
22308: bolag som avses i vattenlagen (VL 6: 25) och         understöd från staten också när det gäller slam-
22309: antalet medverkande i dikningar vanligen är          anhopningar.
22310: mycket stort. Vid genomförande av projekt som       .· Såvida de som dikar skog åläggs att ta del i
22311: avser anläggande av utfallsdike utför däremot       kostnaderna för underhållet av torrläggningsom-
22312: de medverkande i dikningen i regel delägare i        råden, som är belägna längre ned vid vatten-
22313: ett dikningsbolag, som bildas av nyttohavarna.      dragen, borde de först åläggas bilda sådana dik-
22314: Bolaget är enligt vattenlagen (VL 6: 17, 6: 30)      ningsbolag som avses i vattenlagen. 1 egenskap
22315: samt enligt finansieringsvillkoren i beslutet om     av delägare i sådant bolag bör de ansvara för
22316: beviljande av .torrläggningsmedel Skyldigt att       skador och olägenheter, som skogsdikningen
22317: hålla utfallsdikena i skick. Behovet av att sätta    föranleder, i proportion tili sina andelar. Detta
22318: dikena i stånd beror inom det berörda området        förfarande är tidsödande, om det skall genom-
22319: främst på slambildning, som har föranletts ge-       lföras i fråga om dikningar, som redan har ut-
22320: nom skogsdikning högre upp längs vattendragen.      förts, och torde inte föra fram tili praktiska
22321: Det finns dock inte inom ramen för den gäl-          resultat.
22322: lande s.k. finansieringslagen möjligheter för           Också på andra håll än i Oulainen in011n
22323: staten att medverka vid en finansiering av under-    Pyhäjokis vattendragsområde i Uleåborgs Iän
22324: hållsarbeten som föranleds av den berörda slam-      har genomförda skogsdikningar vållat likartade
22325: bildningen, emedan nämnda lag inte innehåller        problem och tvister.
22326: några stadganden om finansiering av underhålls-         Med stöd av det som ovan har anförts utreder
22327:  arbeten.                                            regeringen möjligheterna att stifta en sådan lag,
22328:     Enligt det betänkande som har avgetts av         som avses i ovannämnda kommittebetänkande
22329:  kommittt!n för utredning av frågan om finan-         (1973: 150), och i samband härmed också
22330:  siering av torrläggnings- och bevattningsarbeten    frågan om hur de i spörsmålet avsedda istånd-
22331:  (1973: 150) skulle arbeten som avser underhåll      sättningsarbetena, som berör slambildning,
22332:  av större utfallsdiken utföras med hjälp av s.k.    kunde finansieras.
22333:       Helsingfors den 20 april 1978.
22334: 
22335: 
22336:                                                Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
22337: 
22338: 
22339: 
22340: 
22341: 087800455R
22342:                                              1978 vp.
22343: 
22344: Kirjallinen kysymys n: o 13 7.
22345: 
22346: 
22347: 
22348: 
22349:                                  Kortesalmi: Oulun läänin Pyhäjoen pohjoispuolen tien kunnos-
22350:                                     tamisesta.
22351: 
22352: 
22353:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22354: 
22355:    Oulaisen-Pyhänkosken-Pyhäjoen maantie                      Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
22356: eli Pyhäjoen pohjoispuolen tie on pituudeltaan             miin Oulun läänin Pyhäjoen pohjoispuo-
22357: n. 40 km. Paikkakunnalla pidetään tämän tien               len tien kunnostamiseksi perusparannus-
22358: perusparannusta eli oikomista ja öljysoralla               työnä eli oikomiseen ja öljysoraamiseen
22359: päällystämistä kiireellisenä sekä tien kulkukel-           tien kulkukelpoisuuden parantamiseksi
22360: poisuuden parantamisen että myös tämänhetki-               sekä samalla myös työtilaisuuksien jär-
22361: sen työllisyyden kannalta. Kiireeliisin peruspa-           jestämiseksi paikkakunnan työntarvitsi-
22362: rannusosuus on Oulaisten-Pyhänkosken väli,                 joille sekä koneurakaitsijoille ja autoili-
22363: joka on 21 km.                                             ja-pienyrittäjille?
22364:    Edellä esitetyn perusteella sekä viitaten val-
22365: tiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitän
22366: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22367: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22368:   Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1978.
22369: 
22370:                                        J. Juhani Kortesalmi
22371: 
22372: 
22373: 
22374: 
22375: 087800428V
22376: 2                                             1978 vp.
22377: 
22378: 
22379: 
22380: 
22381:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
22382: 
22383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tarkasteltu koko piirin tienpitotoimenpiteitä,
22384: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Oulaisten-Pyhänkosken tie on luokiteltu yh-
22385: olette 14 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn          dystieksi ja parantaminen on ajoitettu ajanjak-
22386: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         solle 1984-90.
22387: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Pyhänkosken-Pyhäjoen maantielle, joka em.
22388: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu-           suunnitelmassa on myös luokiteltu yhdystieksi,
22389: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 137:            ei ole suun~iteltu investointitoimenpiteitä lain-
22390:                                                      kaan ennen vuotta 1990.
22391:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-        Tie- ja vesirakennushallitus on ilmoittanut,
22392:        miin Oulun läänin Pyhäjoen pohjoispuo-        että sen mielestä ei ole liikenteellisiä perusteita
22393:        len tien kunnostamiseksi perusparannus-       toteuttaa Oulaisten-Pyhänkosken-Pyhäjoen
22394:        työnä eli oikomiseen ja öljysoraamiseen       maantien parantamista lähivuosina ennen niitä
22395:        tien kulkukelpoisuuden parantamiseksi         satoja. hankkeita, jotka em. suunnitelmassa on
22396:        sekä samalla myös työtilaisuuksien jär-       ajoitettu ko. hanketta aiemmin toteutettaviksi
22397:        jestämiseksi paikkakunnan työntarvitsi-       ja jotka ovat liikenteellisesti tärkeämpiä ja kii-
22398:        joille sekä koneurakaitsijoille ja autoili-   reellisempiä.
22399:        ja -pienyrittäjille?                             Myöskään kysymyksessä esitetyn tien paran-
22400:                                                      taminen työllisyysperustein ei ainakaan kulu-
22401:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        van vuoden aikana ole käytännössä mahdollista,
22402: vasti seuraavaa:                                     koska tien parantamisesta ei ole valmiina tie-
22403:    Oulaisten-Pyhänkosken maantien liikenne-          suunnitelmaa, joka on välttämätön edellytys
22404: määrä v. 1975 oli noin 200 autoa/vrk. Tie on         töiden aloittamiselle.
22405: sorapäällysteinen. Keski-Pohjanmaan tie- ja ve-         Mahdollinen työn aloittaminen työllisyyssyis-
22406: sirakennuspiirin tieverkon runko- ja kehittämis-     tä ensi vuoden aikana tai myöhemmin ratkais-
22407: suunnitelmassa vuosiksi 1978-90, jossa on            taan laadittaessa ko. vuosien työllisyysohjelmia.
22408:      Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 1978.
22409: 
22410:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
22411:                                              N:o 137                                               3
22412: 
22413: 
22414: 
22415: 
22416:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22417: 
22418:     I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      ringen av den har förlagts tili perioden 1984
22419: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        -1990.
22420: se av den 14 mars 1978 till vederbörande               För landsvägen Pyhänkoski-Pyhäjoki, som
22421: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      också har klassificerats såsom förbindelseväg
22422: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi           i den ovannämnda planen, har inga investe-
22423: s tällda skriftliga spörsmål nr 13 7:               ringsåtgärder överhuvudtaget planerats för
22424:                                                     tiden före år 1990.
22425:            Ämnar Regeringen i brådskande ord-          Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen uppger
22426:        ning vidta åtgärder för iståndsättning       såsom sin åsikt att det inte finns trafikmässiga
22427:        av vägen norr om Pyhäjoki i Uleåborgs        grunder för att förbättra landsvägen Oulainen
22428:        Iän genom grundförbättringsarbete, dvs.      -Pyhänkoski-Pyhäjoki under de närmaste
22429:        uträtning av vägen och oljegrusbeläggan-     åren framom de hundratals projekt, vilkas
22430:        de av den, tili förbättring av dess far-     förverldigande i den ovannämnda planen har
22431:        barhet, samt tillika för ordnande av         förlagts tili en tidigare tidpunkt än projektet
22432:        tillfällen tili arbete för arbetsbehövande   för den nyssnämnda landsvägen och som trafik-
22433:        på orten samt för maskinentreprenörer        mässigt är viktigare och mera brådskande.
22434:        och småföretagare i bilbranschen?               I praktiken är det inte heller, åtminstone
22435:                                                     inte under innevarande år, möjligt att för-
22436:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bättra den i spörsmålet berörda vägen på sys-
22437: samt anföra följande:                               selsättningsmässiga grunder, emedan ingen väg-
22438:    Trafikvolymen på landsvägen Oulainen-Py-         plan finns färdig för en förbättring av denna
22439: hänkoski uppgick år 1975 tili ca 200 bilar per      väg, och en dylik pian är en nödvändig för-
22440: dygn. Vägen är belagd med grus. I stom- och         utsättning för att arbetena skall kunna på-
22441: utvecklingsplanen för vägnätet inom mellersta       börias.
22442: Österbottens väg- och vattenbyggnadsdistrikt           Frågan om huruvida atbetet av sysselsätt-
22443: för åren 1978-1990 viiken pian innefattar           ningsmässiga skäl eventuellt skall påbörjas un-
22444: en översikt av väghållningsåtgärderna i hela        der nästa åt ellet senare avgörs när sysselsätt-
22445: distriktet, har vägen Oulainen-Pyhänkoski           ningsprogrammen för de berörda åren görs upp.
22446: klassificerats såsom förbindelseväg och förbätt-
22447:      Helsingfors den 17 april 1978.
22448: 
22449:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
22450:                                                 1978 vp.
22451: 
22452: Kirjallinen kysymys n:o 138.
22453: 
22454: 
22455: 
22456: 
22457:                                    Kortesalmi: Oulun läänin Pyhäjoen vesistöjärjestelyjen aikaan-
22458:                                       saamisesta.
22459: 
22460: 
22461:                           E d u s kun n a n H e r r a P u he tt1 i e h e 11 e.
22462: 
22463:    Pyhäjoen vesistösuunnitelmaa Oulun läänissä                  Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
22464: kiirehditään toteutettavaksi kyseise11ä alueella.            miin Oulun läänin Pyhäjoen vesistöjär-
22465: Tähän vesistöjärjestelyyn liittyvät mm. Vaikon-              jestelyjen aikaansaamiseksi siinä laajuu-
22466: ojan sekä Luonuan allastus samoin kuin Pyhän-                dessa, että huomioon tuievat otetuiksi
22467: kosken voimalaitoksen rakentaminen. Vesistö-                 Vaikonojan allastus sekä Pyhänkosken
22468: olojen parantamisen lisäksi Pyhäjoen vesistö-                voimalaitoksen rakentaminen, jolloin pa-
22469: suunnitelman toteuttamisella on myös työllistävä             rannetaan alueen vesistöoloja sekä tur-
22470: vaikutus paikkakuntien työntarvitsijoilie sekä               vataan työnsaanti paikkakunnan työntar-
22471: koneurakoitsijoille ja autoilija-pienyrittäjille.            vitsijoille sekä koneurakoitsijoille ja
22472:    Edellä esitetyn perusteella sekä viitaten valtio-         autoilija-pienyrittäjille?
22473: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
22474: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22475: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22476:       Helsingissä 14 päivänä maalislkuuta 1978.
22477: 
22478:                                         J. Juhani Kortesalmi
22479: 
22480: 
22481: 
22482: 
22483: 087800456S
22484: 2                                             1978 vp.
22485: 
22486: 
22487: 
22488: 
22489:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
22490: 
22491:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lopullinen poistaminen,. joen virkistyskäyttömah-
22492: mainitussa tal'koituksessa Te, Herra Puhemies,       dollisuuksien parantaminen ja vesistön voima-
22493: olette kirjeellänne 14 päivältä maaliskuuta 1978     taloudellisen hyväksikäytön lisääminen. Keinoina
22494: n:o 138 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen      näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tutkittu
22495: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja J. Juhani       mm. mahdo:llisuuksia vahvistaa ja korottaa van-
22496: Kortesalmen tekemän seuraavan sisähöisen ky-         hoja Pyhäjoen alaosan penkereitä. Penkereitten
22497: symyksen:                                            väliin Merijärvellä muodostuisi n. 3 km2 suu-
22498:                                                      ruinen suvantoalue, jonka yhteyteen Revon
22499:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-     Sähkö Oy rakentaisi Pyhiikosken voimalaitok-
22500:        miin Oulun läänin Pyhäjoen vesistöjär-        sen. Tulvasuojelun ja penkereitten toimimisen
22501:        jestelyjen aikaansaamiseksi siinä laajuu-     varmistamiseksi olisi tarpeen rakentaa Kärsä-
22502:        dessa, että huomioon tulevat otetuiksi        mäen kuntaan Luonuan .tekojärvi, jonka yhtey-
22503:        Vaikonejan allastus sekä Pyhänkosken          teen Revon Sähkö Oy rakentaisi myös voima-
22504:        voimalaitoksen rakentaminen, jolloin pa-      laitoksen. Laajassa vesien käytön kokonaissuun-
22505:        rannetaan alueen vesistöoloja sekä tur-       nitelmassa on esitetty useita muita hankkeita
22506:        vataan työnsaanti paikkakunnan työntar-       eri tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta näiden
22507:        vitsijoille sekä koneurakaitsijoille ja       osalta on olemassa vain alustavat selvitykset.
22508:        autoilija-pienyrittäjille?
22509:                                                         Vaikonejan tulvien poistamiseksi on aikai-
22510:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       semmin allassuunnitelman sijaan tehty perkaus-
22511: seuraavaa:                                           suunnitelma, jonka kustannusarvio on 0,9 mmk.
22512:    Oulun läänin eteläosassa sijaitseva Pyhäjoen      Tälle suunnitelmalle on haettu myös vesioikeu-
22513: vesistöalue käsittää Pyhäjärven, Kärsämäen,          dellinen lupa ja töiden aloittaminen on riippu-
22514: Haapaveden, Merijärven, Vihanoin ja Pyhäjoen         vainen ainoastaan perkauksen rahoituksen jär-
22515: kunnat sekä Oulaisten kaupungin. Vesistön va-        jestymisestä.
22516: luma-alue on 3 733 km2 ja sen merkittävin               Pyhäjoella seuraavaksi toteutettavan kokonai-
22517: järvi on joen latvaosalla oleva 126 km2 :n suu-      suuden muodostavat mainitut Luonuan allas ja
22518: ruinen Pyhäjärvi. Alueen väestomaara on              Pyhäjoen alaosan pengerrysten täydennys, joiden
22519: 36 000 henkeä, joista noin puolet saa toimeen-       yhteyteen rakennettavaksi tarkoitettujen Luo-
22520: tulonsa maa- ja metsätaloudesta. Pyhäjoessa on       nuan ja Pyhäkosken voimalaitosten yhteenlas-
22521: esiintynyt Pohjanmaalle tyypillisiä tulvia, joiden   kettu teho on 22 MW ja vuosienergia 45 GWh.
22522: poistamiseksi on 1950-luvulta lähtien tehty per-     Toteuttamalla tämä suunnitelma poistetaan tul-
22523: kaus- ja pengerrystöitä sekä säännöstelty Pyhä-      vat 1 000 peLtohehtaarilta ja porrastuksen an-
22524: järveä. Vesistötöihin liittyen Pyhäjokeen on ra-     siosta vähenevät jäätuhot ratkaisevasti Pyhä-
22525: kennettu kolme alueellista voimanhuoltoa palve-      joen alaosalla ja lisäksi virkistyskäyttömahdolli-
22526: levaa voimalaitosta, joiden yhteinen vuosiener-      suudet paranevat mm. Kärsämäen kunnan
22527: gia on 13,5 GWh. Parhaillaan toteutetaan Pyhä-       alueella.
22528: joen yläosan vesistötyötä ja Piipsjärven säännös-       Hankkeen työllistävä vaikutus on merkittävä:
22529: telyä sekä tehdään joen alaosan tulvapenkerei-       Pyhäjoen alaosan porrastus ja pengerrys noin
22530: den kunnossapitotöitä.                               5 500 miestyökuukautta ja Luonuan allas noin
22531:    Pohjanmaan pohjoisosan vesiolojen paranta-        4 000 miestyökuukautta kumpikin voimalaitos-
22532: miseksi ja vesistöjen hyväksikäytön lisäämiseksi     töineen. Suunnitelma on tarkoitus toteuttaa
22533: on valmistumassa vesien käytön kokonaissuunni-       kahtena osana siten, että ensin toteutetaan Luo-
22534: telma, jossa Pyhäjoen vesistön osalta on asetettu    nuan allas ja voimalaitos ja sen jälkeen suorite-
22535: tavoitteeksi mm. jäljellä olevien tulvahaittojen     taan alaosan porrastus- ja pengerrystyöt.
22536:                                              N:o 138                                             3
22537: 
22538:    Vesihallituksella ja voimalaitoksen rakenta-    lut. Mikäli ne johtavat tulokseen, tullee vesi-
22539: jalla Revon Sähkö Oy:llä on hankkeessa yhtei-      hallitus pyytämään tämän vuoden aikana maa-
22540: siä rakenteita. Luonuan altaan ja voimalaitoksen   ja metsätalousministeriöitä oikeutta toimia val-
22541: yhteisten töiden suorittamisesta on käynnissä      tion puolesta vesilain mukaisena luvan hakijana.
22542: vesihallituksen ja sähköyhtiön väliset neuvotte-
22543:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1978.
22544: 
22545:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
22546: 4                                            1978 vp.
22547: 
22548: 
22549: 
22550: 
22551:                           TiU     Ri ksdage n s H er r         T a 1 m a n.
22552: 
22553:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            För att vattenförhållandena i norra Öster-
22554: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       botten skall kunna förbättras och vattendragen
22555: nr 138 av den 14 mars 1978 tili vederbörande        utnyttjas i högre grad håller en totalplan på att
22556: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      utarbetas för utnyttjandet av vattnen. I planen
22557: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi           har som mål i fråga om Pyhäjokis vattendrag
22558: ställda skriftliga spörsmål:                        bl.a. angetts ett definitivt avhjäipande av de
22559:                                                     återstående översvämningolägenheterna, en för-
22560:              Ämnar Regeringen vidta brådskande      bättring av möjligheterna att utnyttja älven för
22561:        åtgärder för åstadkommande av vatten-        rekreationsändamål och ett ökat tillgodogörande
22562:        ståndsregleringar i Pyhäjoki i Uleåborgs     av vattendraget för krafthushållning. När det
22563:        Iän i sådan omfattning att hänsyn tas        gäller medlen att nå dessa mål har man bl.a.
22564:        tiJ.!I. bassängbyggen vid Vaikonoja samt     undersökt möjligheterna att stärka och höja de
22565:        tili byggandet av kraftverket vid Pyhän-     gamla vallarna längs PyhäjokiJS nedre lopp.
22566:        koski, varvid vattendragsförhållandena       Mellan vallarna i Merijärvi skulie bildas ett
22567:        i trakten förbättras samt tillgången på      lugnvattensområde på ca 3 km2 • I anslutning
22568:        arbete tryggas för dem som behöver           til1 detta skulle elbolaget Revon Sähkö Oy an-
22569:        arbete i trakten samt för maskinentrepre-    Iägga Pyhäjoki kraftverk. Till skydd mot över-
22570:        nörer och småföretagare inom chauf-          svämningar och för säkerställande av vallarnas
22571:        försyrket?                                   funktion vore det påkallat att anlägga en lronst-
22572:                                                     gjord sjö i Luonua i Kärsämäki kommun. Också
22573:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        i samband med den skulle Revon Sähkö Oy
22574: samt anföra följande:                               bygga ett kraftverk. I den omfattande totalpla-
22575:                                                     nen för vattnens utnyttjande har också flera
22576:     Pyhäjokis vattendragsområde i södra delen       andra projekt framförts för uppnående av olika
22577: av Uleåborgs Iän omfattar Pyhäjärvi, Kärsämäki,     ändamål. I fråga om dem föreligger emellertid
22578: Haapavesi, Merijärvi, Vihanti och Pyhäjoki          endast förberedande utredningar.
22579: kommuner samt staden Oulainen. V attendragets           För att det skall bli möjligt att råda bot på
22580: avrinningsområde utgör 3 733 km2 och dess vik-      översvämningarna i V aikonoja har i stället för
22581: tigaste sjö är den 126 km2 stora Pyhäjärvi vid      den tidigare bassängplanen utarbetats en rens-
22582: äivens övre Iopp. Folkmängden i trakten uppgår      ningsplan. Kostnadsförslaget för dess förverik-
22583: till 36 000 personer, av vilka omkring hälften      ligande lyder på 0,9 mmk. Vattenrättsligt till-
22584: får sin utkomst av jord- och skogsbruk. I Pyhä-     stånd till att förverkliga planen har också inhäm-
22585: joki har för Österbotten typiska översvämningar     tats. Svaret på frågan när arbetena kan påbör-
22586: förekommit. I syfte att förebygga dem har sedan     jas är enbart avhängigt av hur tinansieringen
22587:  1950~talet rensnings- och uppdämningsarbeten       kan ordnas.
22588: utförts och Pyhäjärvi har reglerats. I anslutning       Det arbetskomplex som härnäst skall förverk-
22589: till vattendragsarbetena har vid Pyhäjoki aniagts   ligas vid Pyhäjoki består av den nämnda
22590: tre :kraftverk, som betjänar den lokala kraft-      bassängen i Luonua och kompletteringen av
22591: försörjningen och har en sammanlagd årsenergi       vallarna vid Pyhäjokis nedre lopp. Den sam-
22592: på 13,5 GWh. För närvarande utför.s vatten-         manlagda effekten hos Luonua och Pyhäjoki
22593: dragsarbeten vid Pyhäjokis övre lopp och sjön       kraftvenk, vilka det är meningen att anlägga i
22594: Piipsjärvi regleras. Dessutom görs underhållsar-    samband med nyssnämnda arbeten, kommer att
22595: beten på översvämningsdammarna vid älvens           vara 22 MW och deras årsenergi blir 45 GWh.
22596: nedre lopp.                                         Genom att denna pian förverkl.igas elimineras
22597:                                               N:o 138                                              5
22598: 
22599: översvämningarna på 1 000 hektar åker och           först och därpå utförs avtrappnings- och upp-
22600: genom avtrappningen kommer isskadorna att           dämningsarbetena vid älvens nedre lopp.
22601: minskas i avgörande grad längs Pyhäjokis nedre         Vattenstyrelsen och Revon Sähkö Oy, som
22602: lopp. Dessutom förbättras möjligheterna att ut-     anlägger kraftve11ket, kommer att uppföra ge-
22603: nyttja älven för fritidsändamål bl.a. inom Kärsä-   mensamma konstruktioner inom ramen för pro-
22604: mäki kommun.                                        jektet. Förhandlingar pågår mellan vattenstyrel-
22605:    Projektet får en betydande sysselsättningsver-   sen och elbolaget om utförandet av de gemen-
22606: kan: Avtrappningen och uppdämningen längs           samma arbetena vid bassängen i Luonua och
22607: Pyhäjokis nedre lopp innebär ca 5 500 arbets-       kraftverket. Såvida förhandlingarna leder tili
22608: månader och bassängen i Luonua ca 4 000 ar-         resu1tat kommer vattenstyrelsen sannolikt att
22609: betsmånader. I båda fallen är kraftverksarbetena    under detta år hos jord- och skogsbruksminis-
22610: inberäknade i de anförda siffrorna. Det är me-      teriet anhålla om rätt att på statens vägnar upp-
22611: ningen att planen skall genomföras i två skeden     träda såsom sådan tillståndssökande som avses
22612: så, att bassängen och kraftverket i Luonua byggs    i vattenlagen.
22613:      Helsingfors den 20 april 1978.
22614: 
22615:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
22616: 
22617: 
22618: 
22619: 
22620: 087800456S
22621: 1
22622: 
22623: 1
22624: 
22625: 1
22626: 
22627: 1
22628: 
22629:     1
22630:     1
22631: 
22632:     1
22633: 
22634:     1
22635: 
22636:         1
22637: 
22638:         1
22639: 
22640:         1
22641: 
22642:         1
22643: 
22644:             1
22645: 
22646:             1
22647: 
22648:             1
22649:              '':,;-;      ·_,,.-····..     -.:·cS~e~~iick;J~ll.Jl,.:: Otp E;~ll!~rs arbetskraftsdistrikts andel av
22650:                                                     sta~M sys:oeJ~ittmi~~Iag.
22651: 
22652: 
22653:                                          Till Riksdagens .Hetr TalQtan~
22654: 
22655: . . V;.d., f.ördelpJpgen.. av ;stateqs wppa sysse:l-            triktet i. j!lnuari 1978 .. De~:ii_qtom fick lklsing-
22656: sättningsanslag .~t det motiverat att Iandets fa.t-             fqrs arPetskraftsdistri.\d; endast 1,5 %. 3V syssel-
22657: tigailte ~hu:, i vilka den pro<1ent~Jelll:l at~ts­              säHningsanslagen för ·tjänstemän~ mcdan ande-
22658: lösheten är störst, i viss mån priodtt:ra&. Vid                 len arbetslösa in.om denna sektor var ,Z) %.
22659: sidan av denna pdn<:ip bord~;: dock i furtsätt-                    Sif.frorna ovan är enda&t.. nå~l.fa ex<;mpel. Enligt
22660: ningen ~ven den stora arbetslösheten uttcy~:kt                  s;unma oskäliga Huje har J-Ielsingfors arbet&-
22661: i ab~oluta siffror i högre grad beaktas vid an-                 kraftsdistrikt behandlats även i mP,nga andra
22662: slagstilldelningen,.                                            avs~nden. Man kan 1,1tgå fråtl. a:tt arbetskrafts-
22663:    Helsingfors arbetskraftsdistdkt har ::;~iellt                ministeriet har ex~ta uppgifter mn den regjo-
22664: efterlyst åtgärder för aH förbättra ·sysselsiitt-               nala fördelni.ngen IW ·arbetslösheteJl och om ·an-
22665: ningen för inqu:~trlarbetare, tjänstemän och ung-               talet· ar~tslösa inum oli:ka yrkes(;l!UPPer, För
22666: domar, d.v.s. de groppert som i Nyland har                      att förb~ttringar skall kwml:\ {ås till stånd lllås-
22667: drabbats hårdast av arbetslösheten, EnUgt en                    te därför främst ip.ställni,n~~n till skötseln av
22668: utnx:lnjng, som arbetskraftsdistriktet har gjort,               sys$el~ittmingen i NylanQ. ·förändtas.
22669: var un~dornsarbetslösheten i januad 1978                           Med hänvisning tili ovanståen.de ber under-
22670: 64 300 i h~la landet, varav .6 334 i Helsingfors.               tecknade att i den ordnin.g 37 § 1 mom. riks-
22671: Trots att 10 % av landets unga arbetslösa                       dttg$0rdningen föreslnjv~r till vooerbörande
22672: fanns inom Helsingfors arbetskraftsdistrikt, fick               medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
22673: distriktet emellertid enda:st 1,4 % av sysselsätt-              mål:                                      ·       ·
22674: ningsanslagen. För att sysselsätta arbetsl&a                                Vilka ~tgärder. av~J Reg~dngen vid-
22675: inom ind1,1strin erhöll distriktet 9,5 % av an-                          ta för att Hebingfors ~r~tskraftsdis­
22676: slagen för k®junkturstöd, och 3,4 % av ansla-                            trikt i fortsättningen skall få en ,rättvi-
22677: gen för konjunkturlån, fastän 12 % lilV de ar-                           sare andel av statens sysselsättnings-
22678: betslösa inom landets industri fanns inom dis-                           1\USlag?
22679:      Helsingfors den 14 mars 1978.
22680: 
22681:                        Pär Stenbäck                                          Henrik Westerlund
22682:                        Jutta Zilliacus                                       Ingvar S. Melin
22683: 
22684: 
22685: 
22686: 
22687: 087800384E
22688: 2
22689: 
22690: Kirjallinen kysymys n:o 139.
22691: 
22692: 
22693: 
22694: 
22695:                                    Stt~iibäck ym.: tielsingir(työV'Öimapiirin saamasta osuudesta vai-
22696:                                     •.• :: tiofl 'työllisyysvåioisfå: ' .1
22697: 
22698: 
22699: 
22700: 
22701:  · Jaettaessa' valtion niukkoja työllisyysvaroja           alueell~. Sitäpaitsi Helsingin ·cyÖ~Qiinapiil:i sai
22702: on ·peru~teltua, että ··tietyssa· maäiin 'suositaan        vain 15 ·%·virkamiesten työllis)iysmäärärahoista,
22703: maamme köyhimpiä osia, joissa prosentuaali-                vaikka tämän alan työttömien määrä oli 23 %.
22704: nen työttömyys ·on suurin. Tämän periaatteen                  Yllämainitut numerot ovat vain muutamia
22705: ohella tulisi kuitenkin jatkossa suuremmassa               esimerkkejä. Samanlaista kohtuuttomuutta nou-
22706: määrin ottaa huomioon myös pelkkinä lukuina                dattaen on Helsingin työvoimapiiriä kohdeltu
22707: ilmaistu työttömyys määrärahoja jaettaessa.                myös monissa muissa suhteissa. ·voidaan lähteä
22708:    Helsingin työvoimapiiri on erityisesti kaivan-          siitä, että työvoimaministeriöllä on tarkat tiedot
22709: nut toimenpiteitä teollisuustyöläisten, virka-             työttömyyden alueellisesta jakautumasta ja eri
22710: miesten ja nuorten työllisyyden parantamiseksi,            ammattiryhmiin kuuluvien työttömien määräs-
22711: ts. niiden ryhmien, joita työttömyys on Uudel-             tä. Parannuksen aikaansaamiseksi täytyy tästä
22712: lamaalla kohdannut kovimmin. Työvoimapiirin                syystä ensi sijassa asenteen Uudenmaan työlli-
22713: tekemän selvityksen mukaan oli nuoria työttö-              syyden hoitamiseen muuttua.
22714: miä tammikuussa 1978 koko maassa 64 300,                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22715: joista 6 334 Helsingissä. Huolimatta siitä, että           tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
22716: 10 % maamme . nuorisotyöttömistä oli Helsin-               valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22717: gin työvoimapiirissä, piiri sai vain 1,4 % työl-           vaksi seuraavan kysymyksen:
22718: lisyysmä~rärahoista. · Teollisuuden työttömien
22719: työllistämiseksi piiri sai 9,5 % suhdanneavus-                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22720: tusten ·määrärahoista ja 3,4 % suhdannelaino-                         ryhtyä, jotta Helsingin työvoimapiiri
22721: jen määrärahoista, vaikka 12% maamme teol-                            vastedes saisi tähänastista oikeudenmu-
22722: lisuustyöttömistä oli tammikuussa 1978 piirin                         kaisemman osuuden valtion työllisyys-
22723:                                                                       määrärahoista?
22724:       Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1978.
22725: 
22726:                 Pär Stenbäck                                                 Henrik Westerlund
22727:                 Jutta Zilliacus                                              Ingvar S. Melin
22728:                                                                                                                                             3
22729: 
22730: 
22731: 
22732: 
22733:                          Eduskunnan Herr:a:,P,uhem.iehielle.
22734: 
22735:  · Valtiopäiväjärjestyksen. 37, § :ri l momentissa    toimintaa yli~· 4, miljardilla markalla; Vuoden
22736: mainituSsa tarkoituksessa· Te, Herra Puhemies,        1977 'aikån:a 'mriH Valtiöti · Investointirahaston
22737: oletie.•·r4. •maaliskuuta 1978 ·päivätyQ kirjeenne    noht 250 ·milj. l:narkan:iluotohannosta oli kehi-
22738: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-         tysalueiden I-\ryöhykkeen osuus noin 7 milj.
22739: selle ·jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Pär      markkaa·· Helsingiti työvoitfiapiirin' osuuden
22740: Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      ollessa 88 milj. markkaa. Valtion raskaan me-
22741: symyksestä n:o 139:                                   talliteollisuuden tukemiseen käytettyjen K-ta-
22742:                                                       kuiden määrä puolestaan kohosi samana vuon-
22743:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         na noin 500 milj. markkaan, joka alueellisesti
22744:        ryhtyä, jotta Helsingin työvoimapiiri          ohjautui pääosin maan eteläisiin ja Iounaisiin
22745:        vastedes saisi tähänastista oikeuderimu-       osiin.                              .·
22746:        kaisemman osuuden valtion työllisyys-              Työvoimaministeriön käytössä yritysten tu-
22747:        määrärahoista?                                 kemiseen olevien määrärahojen osuus kokonai-
22748:                                                       suudessaan on vähämerkityksinen eli noin 1 %
22749:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         yritystoimintaan ohjautuvaan muuhun valtion
22750: vasti seuraavaa:                                      rahoitukseen nähden. Valtion töiden osalta on
22751:    Työttömyys on kasvanut nopeasti myös Hel-          mainittava periaate, jonka mukaan niissä pyri-
22752: singin· työvoimapiirin alueella, vaikka se tällä      tään kuluvana vuonna alueittain säilyttämään
22753: alueella on suhteellisesti maan alhaisin. Helsin-     työvoiman käytössä vuoden 1977 taso. Tämä
22754: gin työvoimapiirin työttömyysaste oli 4,6. Muis-      taso kyetään säilyttämään Helsingin työvoima-
22755: ta teollistuneista alueista se oli esimerkiksi Kou-   piirin alueella. ·Kaikissa työvoimapiireissä tämä
22756: volan työvoimapiirissä 9,4, Tampereen piirissä        ei ole ollut mahdollista.
22757: 9,0 ja Turun työvoimapiirissäkin 8,1. Vaikein            Työttömien toimihenkilöiden työllisyyden yl-
22758: oli tilanne Rovaniemen työvoimapiirin alueella,       läpitämiseen tarkoitetuista kuluvan vuoden vi-
22759: jossa työttömyysaste samana aikana oli 16,1 %.        rastotyömäärärahoista on Helsingin työvoimapii-
22760:    Ratkaisevin merkitys työllisyyden kannalta         rille kiintiöity 5,4 milj. markkaa eli alueellisesti
22761: on niillä määrärahoilla, joita julkinen valta ko-     selvästi eniten.
22762: konaisuudessaan eri alueille kohdentaa. Näihin            Edellä olevan johdosta ja ottaen erityisesti
22763: verrattuna työllisyysmäärärahojen vaikutus on         huomioon työllisyysmäärärahojen osuuden vä-
22764: lähinnä marginaalinen, joilla voidaan pahimpia        häisen merkityksen elinkeinoelämälle ohjimtu-
22765: työllisyyshäiriöitä rajoitetusti lieventää.           vien julkisten varojen kokonaismäärästä voidaan
22766:    Edellä mainituista julkisen vallan ohjaamista      todeta, ettei Helsingin työvoimapiirin alue ole
22767: varoista voidaan todeta, että esimerkiksi vuon-       kokonaisuutena ottaen joutunut maan muita
22768: na 1976 valtio rahoitti joko suoraan tai erityis-     alueita huonompaan asemaan. Työllisyyden
22769: luottolaitosten ja rahastojen välityksellä yritys-    alueelliset erot ovat edelleeri suuria.      ·· ·
22770:       Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1978.
22771:                                                                                                                           '•. ~-   ·- ~':
22772: 
22773:                                                                    .. 'fy9.vofn\aminjsteri.4rvo Aalto
22774:                                                                     ·,   '   ':   - ~ : . t '- l . )   •. '   '   ~   :
22775:    l .det. !lyfte: J7. · § ·.~ ·~m., . n.·.lc:sd3j
22776:                                                .... ~SQJ1dning~n   i~®r.m.ark. Ul}der år 1977 ut,gj~l.'d~ :av Statens
22777: ~1! har Ni. H".f.lrr Tt!llmfttl, ·~ :&.kr $krivelsc:               invit~tt~ringsfpnd• k~;~editgivi)ing qm 4,50 .rmlj.
22778: av. dcn J4 ma~11 1978 till..vfffierbi;>~l!lnd~ rnedlem             mf.lrk:. u;v~lin~nwM~ J ~ns .anQ~l .~;a. 7
22779: ;;iv 11tatsridet för ·~var!Uld~ ÖY~l:'s~in avskrift. av            m,ilj. mark, meda.n. Hdsingfoj:s arbe,tskt!lfts-
22780: fÖljandc av. tlk~d!lgsman Pär ·Stenbäck m. fl.                     distrik~ andel var 88 milj. mark. Pe k-garanc
22781: siiillda t~kriftliga spörsmål nr 139:                               tier som använt& för stödjande av sta.tens ·tunga
22782:                                                                     metallindustri, uppgick i sin tur samma år till,
22783:             Vilka åtgäl,'åer avser Rt!gtring~u vid-                 ca 500 milj. mark, vilket belopp regionalt rlkta-
22784:          ta för att H~l11ingfors .arbetskraftsdis-                  des huvudsakligen tili landets södra och syd-
22785:          trikt i f(}rtsättniug~n skall få en, tättvi-               västra delar.
22786:          sare andel av statens sysselsättnings-                        Den andel av samtliga anfilagen för ~tödjande
22787:          anslag?                                                    av företag, &Om tmvillats till ar~tskr!lft~>ministe­
22788:                                                                     riets förfogande, är av ringa \x;:tydebe, dvs.
22789:      Som svar pa detta spörsmål framför jag vörd-                   utgör endast ca 1 % av den statliga finan-
22790:  sanlt fBljande:               ·                                   sieringen som anvisat tili företagsverks~~,mh~ten.
22791:      Ar~tslösh,~ten ·har ökat snl'bht också .inom                      I fråga om statens arbeten bör nämnas en
22792:  H4;lbiqgfors at;~t!l-ktaftsdistrikt, även om den                  princip, enligt viiken man i dem sträv11r .tili
22793:  rela,tiv!l arbetslö~>heten i detta område är lägst                 att under innevaraude ar kvarhålla 1977 års
22794: i hela landet. Arbetslösh.etsgraden inom dis-                      nivå, då det gäller den regionala användningen
22795:  triktet var 4,6, I de övriga industrialiserad~ re-                av arbetskraft. Denna nivå kan hållas i :Helsing-
22796: gionerna uppgick den t. ex, i Kouvola arbets-                      fors arbetskraftsdi~trikt. l samtliga arbetskrafts-
22797:  kraftsdistrikt tili 9,4, i Tammerfors distrikt                    distrikt har detta inte vatit möjljgt,
22798:  tili 9,0 och även i .Aho distrikt tili 8,t. Svårast                   Av innevarande års anslag för ·extra ämbets-
22799: var läget inom R<:>vaniemi arbetskraftsdistrikts                   verksarbeten, vilket är avsett för U):?prätthåll'<ln-
22800: område, där det relativa arbetslöshetstalet vid                    de av sys~lsi:ittningen bland arbetslösa tjänste-
22801: sw:nma tidpuukt var 16,1 %.                                        män och funktionärer, har Helsingfor~> arbets-
22802:     Den avgjort största betydelsen med tanke på                    kraftsdistrikt tilldelats 5,4 milj. mark, vilket är
22803: syssell>ättPingen har de an!lllag som den offent-                  regionalt ~ett avgjort m~st.
22804: lig~J. makten som helhet tilldela~; <>lika områden.                    M~d ankdniug av d~~ ovan anf<:irda och sär-
22805: I ii:im.fqrel!!e med de$&a är !ly:osebiittning!!anslf:l-           skilt m~d ~akt~md~ av sy~~lsättningsml;!dlens
22806: gens effekt niirmast m.argin!ll, dvs. tnl\n kan                    relativt ringa b<ltydel~ bJMd de för n~rings­
22807: mt:d dem ~ ~gränllad 1,1t~trftt::k:ning lindra de                  livet anslagna oftemliga medlens sawmanlagda
22808: :viim4l syiiitielsättningslitörningw:na,                           belopp, kan mau konstatc::ra, att HeMngfors ·ar-
22809:     l friis~ om ov3imämndi av den off~ntliga                       betskraft:ldistd,kt int~ blivit förfördelat i jäm-
22810: makten dirig~r~ medel kan man konstAtfi:tft,                       för"l&e m(;d land~ts 9vd~a distrlkt, ~ rcgio.
22811: att t. ex. ar 1976 finansierade staten, antingen                   nala skillnaderna i sysselsättningen lir fort-
22812: direkt eller via särskilda kreditinrättningar och                  farande stora.
22813: fonder, investeringsverksamhet med över 4 mil-
22814:       Helsinglors den i2 aprill978.
22815: 
22816:                                                                                 Arbetskraftsminister Arvo Aalto
22817:                                               1978 vp.
22818: 
22819: Skriftligt spörsmål nr 140.
22820: 
22821: 
22822: 
22823: 
22824:                                   H. Westerlund m. fl.: Om olägenheter vid ersättandet av skador
22825:                                      förorsakade av hjortdjur.
22826: 
22827: 
22828:                            T i II R i k s d a g en s He r r TaI m a n.
22829: 
22830:    Äigstammen har under de senaste åren vuxit        tiliämpas rutinmässigt. Förfaringssättet är orik-
22831: kraftigt och torde före jaktsäsongen senaste         tigt och bestämmelsen är överhuvudtaget inte
22832: höst ha uppgått tili över 90 000 djur. Under         med verkligheten överensstämmande. Skörde-
22833: hösten torde sammanlagt c:a 24 000 älgar ha          kostnaderna är s. g. s. konstanta och inte be-
22834: fällts. Dessutom fälldes c:a 6 000 hjortar.          roende av den skördade mängdens storlek.
22835:    Trots att man avsiktligt ökat avskjutningen           Med hänvisning tili det sagda och hänvisande
22836: har man ännu inte kunnat minska omfattningen         tili riksdagsordningens 37 § 1 mom. framställer
22837: av de skador som hjortdjuren åstadkommer i           undertecknade vördsamt följande spörsmål tili
22838: skog och mark. Emedan älgskadorna åtminstone         vederbörande medlem av statsrådet:
22839: i kustområdena är mycket kännbara och årligen
22840: återkommande, är det nödvändigt att avskjut-                   Är Regeringen medveten om att det
22841: ningen ytterligare ökas så att älgstammen ge-               ökade antalet ersättningsansökningar för
22842: nom tillräcklig avskjutning kan hållas i balans.            skador förorsakade av hjortdjur medför
22843: En decimerad älgstam skulle ge upphov tili                  avsevärt försenad utbetalning av ersätt-
22844: mindre skador i gröda, skogsbestånd och trafik              ningsbeloppen tili de odlare och skogs-
22845: och därmed mindre värderings- och ersättnings-              ägare, som drabbats och som i många
22846: arbete.                                                     fall är i trängande behov av ersättning
22847:    Värderingen av de ökade älg- och hjortska-               för utebliven inkomst, och om så är
22848: dorna senaste höst har medfört extra arbete                 fallet,
22849: och kostnader. Enligt uppgift kommer behand-                   vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
22850: lingen av skadeansökningarlila i år att dra åt-             eller ämnar den vidtaga för att skade-
22851: minstone 1 månad längre ut på tiden trots att               ersättningarna redan i år och i framti-
22852: extra personai har anlitats. De drabbade mark-              den skall kunna utbetalas snabbare
22853: ägarna får nu vänta oskäligt Iänge på skade-                med beaktande av att jaktlicensavgif-
22854: ersättningarna. Om skadan inte är fullständig               terna för hjortdjur inbetalas i förskott
22855: eller 100 procent, minskas enligt jord- och                 samt för att bestämmelsen om minskat
22856: skogsbruksministeriets beslut nr 78/1974 § 10               bidrag för transport-, trösknings- och
22857: skadebidraget "tili den del skadan har lett tili            uppbevaringskostnader vid partiell ska-
22858: minskning av transport-, trösknings- och upp-               da slopas, emedan dessa kostnader inte
22859: bevaringskostnader, dock med högst 20 pro-                  minskar i förhållande tili skadans stor-
22860: cent", vilket har lett till att .denna procentsats          lek?
22861:       Helsingfors den 14 mars 1978.
22862: 
22863:                 Henrik Westerlund                                Christoffer Taxell
22864: 
22865: 
22866: 
22867: 
22868: 087800426T
22869: 2                                              1978 vp.
22870: 
22871: Kirjallinen kysymys n:o 140.                                                               Suomennos.
22872: 
22873: 
22874: 
22875: 
22876:                                   H. Westerlund ym.: Hirvivahinkojen korvaamiseen liittyvistä epä-
22877:                                       kohdista.
22878: 
22879: 
22880:                          Ed u s kun n a n H e r r a Puhemiehelle.
22881: 
22882:    Hirvikanta on viime vuosina kasvanut voi-          on johtanut tämän prosenttiyksikön ruturun-
22883: makkaasti ja lienee noussut viime syksynä en-         omaiseen käyttämiseen. Menettelytapa on
22884: nen metsästyskauden alkua 90 000 eläimeen.            väärä, eikä säännös ylipäänsä vastaa todel-
22885: Syksyn aikana lienee kaadettu yhteensä n.             lisuutta. Elonkorjuukustannukset ovat lähes
22886: 23 000 hirveä. Tämän lisäksi kaadettiin n.            vakio eivätkä riipu tkorjatun määrän suuruu-
22887: 6 000 peuraa.                                         desta.
22888:    Huolimatta siitä, että metsästystä on tarkoi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22889: tuksellisesti lisätty, ei vielä ole pystytty vähen-   tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
22890: tämään hirvieläinten metsissä ja pelloilla aiheut-    kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
22891: taman vahingon määrää. Koska hirvivahingot            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22892: ainakin rannikkoseuduilla ovat tuntuvia ja vuo-
22893: sittain toistuvia, on välttämätöntä, että kaato-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
22894: jen määrää vielä lisätään hirvikannan pitämisek-             hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen
22895: si tasapainossa niitä tarpeeksi ampumalla. Pie-              korvaushakemusten määrän lisääntymi-
22896: nempi hirvikanta saisi aikaan vähemmän vahin-                nen merkitsee korvausmäärien maksa-
22897: koa laiholle, metsälle ja liikenteelle ja siitä              misen huomattavaa myöhästymistä niille
22898: aiheutuisi vähemmän arviointi- ja korvaustyötä.              viljelijöille ja metsänomistajille, jotka
22899: Viime syksynä lisääntyneiden hirvi- ja peura-                ovat kärsineet vahinkoa ja jotka useissa
22900: vahinkojen arviointi on aiheuttanut ylimääräistä             tapauksissa kipeästi tarvitsevat korvaus-
22901: työtä ja kustannuksia. Saadun tiedon mukaan                  ta toteutumattomasta tulosta, ja jos on,
22902: tulee vahinkohakemusten käsittely tänä vuonna                   mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
22903: kestämään ·ainakin kuukauden kauemmin lisä-                  tynyt tai aikoo ryhtyä korvausten
22904: henkilökunnan käyttämisestä huolimatta. Vahin-               maksamiseksi nopeammin tänä vuonna
22905: koa kärsineet maanomistajat saavat nyt odottaa               ja tulevaisuudessa ottaen huomioon, että
22906: vahingonkorvauksia kohtuuttoman kauan. Ellei                 hirvieläinten metsästysluvat maksetaan
22907: vahinko ole täydellinen eli 100 prosenttia, pie-             etukäteen sekä että säännös siirto-,
22908: nennetään vahingonkorvausta maa- ja metsäta-                 puinti- ja säilytyskustannusten korvauk-
22909: lousministeriön päätöksen n:o 78/1974 10 §:n                 sen vähentämisestä osittaisen vahingon
22910: nojalla "siltä osin kuin vahinko on aiheutunut               yhteydessä poistettaisiin, koska nämä
22911: siirto-, puinti- ja säilytyskustannusten ·alenemi-           kustannukset eivät muutu suhteessa va-
22912: sesta, kuitenkin enintään 20 prosenttia", mikä               hingon suuruuteen?
22913:      Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 1978.
22914: 
22915:                Henrik Westerlund                                  Christoffer Taxell
22916:                                             N:o 140                                                3
22917: 
22918: 
22919: 
22920: 
22921:                        Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
22922: 
22923:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            kustannukset eivät muutu suhteessa va-
22924: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             hingon suuruuteen?
22925: olette maaliskuun 14 päivänä 1978 päivätyn
22926: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
22927: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      vasti seuraavaa:
22928: edustaja H. Westerlundin ym. näin kuuluvasta
22929: kirjallisesta kysymyksestä n:o 140:                   Hirvieläinten liikenteelle, maataloudelle ja
22930:                                                    metsälle aiheuttamien vahinkojen määrä on eri-
22931:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      tyisesti maan eteläosissa viime vuosina merkit-
22932:        hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen       tävästi lisääntynyt. Tästä syystä erityisesti maa-
22933:        korvaushakemusten määrän lisääntymi-        talousvahinkohakemusten käsittely maatilahalli-
22934:        nen merkitsee korvausmäärien maksa-         tuksessa on hidastunut ja aiheuttaa kuluvana
22935:        misen huomattavaa myöhästymistä niille      keväänä edellisiin vuosiin verrattuna avustus-
22936:        viljelijöille ja metsänomistajille, jotka   ten suorittamisen viivästymistä. Liikenteelle ja
22937:        ovat kärsineet vahinkoa ja jotka useissa    metsälle aiheutuneiden vahinkojen johdosta
22938:        tapauksissa kipeästi tarvitsevat korvaus-   maksettavien avustusten suorittamista on sen
22939:        ta toteutumattomasta tulosta, ja jos on,    sijaan voitu jopa nopeuttaa.
22940:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      Suunnitelmat ko. vahinkojen arvioimis- ja
22941:        tynyt tai aikoo ryhtyä korvausten           korvaamismenettelyn yksinkertaistamiseksi eri-
22942:        maksamiseksi nopeammin tänä vuonna          tyisesti juuri maatalousvahinkojen kohdalla ovat
22943:        ja tulevaisuudessa ottaen huomioon, että    valmisteilla. Harkittavana on tällöin mm. ar-
22944:        hirvieläinten metsästysluvat maksetaan      viointitehtävän antaminen satovahinkoarvioita
22945:        etukäteen sekä että säännös siirto-,        muutoinkin suorittavien kuntien maatalouslauta-
22946:        puinti- ja säilytyskustannusten korvauk-    kuntien tehtäväksi. Samalla tullaan harkitse-
22947:        sen vähentämisestä osittaisen vahingon      maan, missä määrin avustusten suorittamispe-
22948:        yhteydessä poistettaisiin, koska nämä       rusteita on perusteltua tarkistaa.
22949:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1978.
22950: 
22951:                                                                          Ministeri Veikko Saarto
22952: 4                                             1978· vp.
22953: 
22954: 
22955: 
22956: 
22957:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
22958: 
22959:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Som svar på spörsmålet får jag högaktnings-
22960: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        fullt anföra följande:
22961: av den 14 mars 1978 tili vederbörande medlem
22962: av statsrådet översänt avskrift av riksdagsman         De skador som hjortdjur åsamkar trafiken,
22963: H. Westerlund m. fl. ställda skriftliga spörsmål     jordbruket och skogen har i synnerhet i södra
22964: nr 140:                                              delarna av landet ökat i betydande mån. Av
22965:                                                      denna anledning har handläggningen av särskilt
22966:            Är Regeringen medveten om att det         skadeansökningama angående jordbruket blivit
22967:         ökade antalet ersättningsansökningar för     fördröjd i jordbruksstyrelsen och föranleder
22968:         skador förorsakade av hjortdjur medför       under innevarande vår i jämförelse med tidigare
22969:         avsevärt försenad utbetalning av ersätt-     år dröjsmål vid erläggandet av bidrag. De bi-
22970:         ningsbeloppen tili de odlare och skogs-      drag som erlägges med anledning av skador
22971:         ägare, som drabbats och som i många          på trafiken och skogen har däremot rentav kun-
22972:         fall är i trängande behov av ersätt-         nat göras snabbare.
22973:         ning för utebliven inkomst, och om så           Planer håller på att färdigställas för för-
22974:         är fallet,                                   enklandet av ifrågavarande värderings- och er-
22975:            vilka åtgärder har Regeringen vidtagit    sättningsförfarande särskilt vad gäller skadorna
22976:         eller ämnar den vidtaga för att skade-       på jordbruket. Härvid överväges bl. a. en över-
22977:         ersättningarna redan i år och i fram-        föring av värderingsuppdraget tili kommuner-
22978:         tiden skall kunna utbetalas snabbare         nas lantbruksnämnder, som även för övrigt ut-
22979:         med beaktande av att jaktlicensavgifter-     för värdering av skördeskador. Samtidigt kom-
22980:         na för hjortdjur inbetalas i förskott samt   mer att övervägas, i viiken mån det är moti-
22981:         för att bestämmelsen om minskat bidrag       verat att justera grunderna för erläggande av
22982:         för transport-, trösknings- och uppbe-       bidrag.
22983:         varingskostnader vid partiell skada slo-
22984:         pas, emedan dessa kostnader inte mins-
22985:         kar i förhållande tili skadans storlek?
22986:      Helsingfors den 18 april 1978.
22987: 
22988:                                                                            Minister Veikko Saarto
22989:                                                 1978 vp.
22990: 
22991: Kirjallinen kysymys n:o 141.
22992: 
22993: 
22994: 
22995: 
22996:                                   Vilmi: Kaakamonniemen kalasataman rakentamisesta.
22997: 
22998: 
22999:                          E d u s k u n n a n H e r r a · P u h e m i e h e 11 e.
23000: 
23001:    Tornion kaupungin alueella olevaan Kaaka-          siksi, sillä yleinen. tie. on jo valmiina rantaan
23002: monniemeen suunniteltu kalasataman rakenta-           saakka ja jakokunnat ovat ilmoittaneet luovut-
23003: mista koskeva hanke on ol'lut jo erittäin kauan       tavansa ilmaiseksi tarvittavan maa- ja vesia1ueen
23004: vireillä. Mm. kalasatamien tarvetta tutkinut ja      ·kalasatamaa varten.
23005: selvittänyt Saaristoasiain neuvottelukunta tu-           Kun Kaakamonniemi sijaitsee keskeisellä pai-
23006: tustui Lappiin vuonna 1970 suuntautuneena            kalla Kemin ja Tornion välisellä Perämeren ran-
23007: mavkallaan myös Kaakamonniemen kalasataman           nikkoalueella, jossa kalastusta harjoittavien käy-
23008: rakentamismahdollisuuksiin. Tähän paikan pääl-       tössä ei ole ainoatakaan kunnollista kalasata-
23009: lä tapahtuneeseen asian selvittelyyn osallistuivat   maa; olisi Kaakamonniemen kalasataman raken-
23010: silloin myös TVL:n Lapin ja Oulun piirien             taminen aloitettava ensi tilassa.
23011: edustajat sekä huomattava joukko alueen kan-             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
23012: sanedustajia.                                         § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
23013:    Mainitussa tilaisuudessa todettiin yksimieli-      ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
23014: sesti kalasataman kiireellinen tarve, samoin kuin    van kysymyksen:
23015: myös se, että Kaakamonniemeen saataisiin vä-
23016: häisellä ruoppauksella ja pengerryksellä kalas-                . Milloin Hallitus ryhtyy toimenp1tel-
23017: tajia ja laajaa aluetta palveleva yleinen satama-             siin pitkään vireillä olleen Kaakamon-
23018: paikka. Rakentamiskustannukset jäisivät vähäi-                niemen kalasataman rakentamiseksi?
23019:   Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1978.
23020: 
23021:                                             Pekka Vilmi
23022: 
23023: 
23024: 
23025: 
23026: 087800416F
23027: 2                                              1978 vp.
23028: 
23029: 
23030: 
23031: 
23032:                          Ed u s kun n·a n Herra Puhe m i e he 11 e.
23033: 
23034:    Valtiopäiväi'ärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       }elmat ovat eronneet huomauavasti neuvottelu-
23035: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kunnan esrtyksestä, ja kuluneiden vuosien aikana
23036: olette 16 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn           on alueelle rakennettu monia neuvottelukunnan
23037: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          esitykseen sisältymättömiä satamia.
23038: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Alussa mainituista hankkeista on Maksnie-
23039: edustaj,a P. Vilmin näin kuuluvasta kirjallisesta     men satama tie- ja vesirakennuslaitoksen toi-
23040: kysymyksestä n:o 141:                                 mesta rakenteilla ja valmistuu kesäksi 1978.
23041:                                                       Koivuluodonleton satama on jo rakennettu. On-
23042:            Milloin Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin    kalon ruoppaus on lähinnä vain kalan vapaalle
23043:         pitkään vireillä olleen Kaakamonniemen        kululle merki'tyksellinen eikä siten kuulu tie- ja
23044:         kalasataman rakentamiseksi?                   vesirakennuslaitoksen tehtäviin.
23045:                                                          Kaakamon sataman toteuttamista ovat j'arrut-
23046:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taneet vesihallituksen Kaakamonjoen ruoppaus-
23047: vasti seuraavaa:                                      suunnirelma sekä Tornion kaupungin ja Kemin
23048:    Saa11istoasiain neuvottelukunnan tutustumis-       mlk:n venesatamasuunnitelmat (molemmat n. 5
23049: matkasta v. 1970 laadituo selonteon mukaan            km Kaakamonniemestä) , sillä yhteistyöhön pää-
23050: tuli Perämerellä silloin toteuttaa kalasatama-        sy jonkin em. hankkeen kanssa alentaisi kustan-
23051: hankkeet seuraavassa kiireell.iisyysjärjestyksessä:   nuksia. Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei yhteis-
23052:    1. Maksniemen Saarenrannan sataman ruop-           hankkeeseen päästä.
23053:        paus                                              Liikenneministeriö ja tie- ja vesirakennuslai-
23054:    2. Koivuluodonleton kalastussataman raken-         tos pitävät kuitenkin Kaakamon satamahank-
23055:        taminen                                        keen toteuttamista aiheellisena paikallisten ka-
23056:    3. Simojoen etelähaaran, ns. Onkalon ruop-         lastajien ( 10 pääammatti- ja 10 sivuammatti-
23057:        paus                                           kalastajaa) satamaolosuhteiden parantamiseksi.
23058:    4. Kaakamon sataman ruoppaus                       Hanke sisältyy tie- ja vesirakennuslaitoksen toi-
23059:    5. Vasankarin sataman ruoppaus                     menpideohjelmaan v. 1982. Työllisyyssyistä tul-
23060:    6. Härkäleton suojasataman ruoppaus.               laan kuitenkin harkitsemaan hankkeen aloitta-
23061:                                                       mista jo kuluvan vuoden syksyllä tai vuoden
23062:    Edellä mainitun ajankohdan jälkeen on Perä-        1979 aikana. Työllisyystilanteen lisäksi hank-
23063: merellä kehittynyt laajamittainen pientroolaus-       keen aloittaminen riippuu kalasatamatöihin tuol-
23064: toiminta, jolloin satamille aseteaavat vaatimuk-      loin käytettävissä olevan työllisyysmäärärahan
23065: set ov,at muuttuneet ratkaisevasti. Näffi ollen       suuruudesta, josta ei tällä hetkellä ole tietoa.
23066: myös tie- ja v,esirakennushallituksen satamaoh-
23067:     Helsingissä huhtikuun 17 päivänä 1978.
23068: 
23069: 
23070:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
23071:                                                N:o 141                                             3
23072: 
23073: 
23074: 
23075: 
23076:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23077: 
23078:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hamnar som inte återfunnits i delegationen.s
23079: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        framställning.
23080: av den 16 mars 1978 tili vederbörande medlem             Av de projekt som nämndes ovan hå' 1er
23081: av statsrådet översänt avskrift av följande av       hamnen i Maksniemi på att byggas på väg- och
23082: riksdagsman P. Vilmi stäl'lda spörsmål nr 141:       vattenbyggnadsverkets försorg, och den blir
23083:                                                      färdig till sommaren 1978. Hamnen i Koivu-
23084:          När har Regeringen för avsikt att           luodonleto är redan byggd. Muddringen av
23085:        skrida ti'll åtgärder för byggandet av        Onka~o är av betydelse nästan uteslutande för
23086:        den fiskehamn i Kaakamonniemi, som            att fisken skall kunna passera fritt, och hör
23087:        redan länge varit aJktuell?                   sålunda inte till väg- och vattenbyggnadsver-
23088:                                                      kets åligganden.
23089:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Förverkligandet av hamnen i Kaakamo har
23090: samt anföra följande:                                bromsats upp av vattenstyrelsens planer på
23091:   Enligt den redogörels·e, som uppgjorts över        muddring av Kaakamonjoki samt av Torneå
23092: skärgårdsdelegationens studieresa år 1970,           stads och Kemi lk:s planer på båthamnar (var-
23093: skulle vid Bottenvikskust·en förverkligas fiskeri-   dera ca 5 km från Kaakamonniemi), emedan
23094: hamnsprojekt i följande skyndsamhetsordning:         ett samarbete i något av dessa projekt skulle
23095:   1. Muddring av hamnen i Saarenranta i              sänka kostnaderna. För närvarande förefaller
23096:        Maksniemi                                     det som om något samprojekt inte skulle kun-
23097:   2. Byggande av fiskerihamnen i Koivuluo-           na inledas.
23098:        donleto                                           Trafikministeriet och väg- och vattenbygg-
23099:    3. Muddring av den södra förgreningen av          nadsverket anser dock, att förverkligandet av
23100:        Simojoki, den s.k. Onkalo                     hamnprojektet i Kaakamo vore motiverat i
23101:   4. Muddring av hamnen i Kaakamo                    syfte att förbättra hamnförhållandena för de
23102:    5. Muddring av hamnen i Vasankari                 lokala fiskarna ( 10 yrkesfiskare i huvudsyssla
23103:    6. Muddring av skyddshamnen i Härkäleto.          och 10 yrkesfiskare i bisyssla). Projektet ingår
23104:                                                      i väg- och vattenbyggnadsverkets åtgärdspro-
23105:    Efter den ovan nämnda tidpunkten har i            gram för år 1982. Av sysselsättningsskäl kom-
23106: Bottenviken utvecklats en omfattande småtrål-        mer man emdlertid att överväga att inleda
23107: ningsverksamhet, varvid de krav som bör stäl-        projektet redan på hösten innevarande år eller
23108: las på hamnarna i avgörande grad har föränd-         år 1979. Inledandet av projektet är förutom av
23109: rats. Salunda har även väg- och vattenbyggnads-      sys·selsättningsläget även beroende av storleken
23110: styrdsens hamnprogram märkbart avvikit från          av det syssdsättningsanslag som därvid st&r
23111: delegationens framställning, och under de            till förfogande för fiskehamnsarbeten, och om
23112: gångna åren har på området byggts ett flertal        vHket man för närvarande inte äger kännedom.
23113:   Helsingfors den 17 april 1978.
23114: 
23115: 
23116:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
23117:                                             1978 vp.
23118: 
23119: Skriftligt spörsmål nr 142.
23120: 
23121: 
23122: 
23123: 
23124:                                 Friberg: Om försummandet av testprogrammen vid kärnkraft-
23125:                                     verket i Lovisa.
23126: 
23127: 
23128:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23129: 
23130:    I Hufvudstadsbladet för den 12 mars 1978          Med hänvisning tili uppgifterna om det för-
23131: ingår en artikel om kärnkraftsproblematiken       summade testprogrammet, som av en erkänd
23132: författad av professor Matts Roos.                expert på området, prof. Roos, uppfattas
23133:    I samband med artikeln levererar professor     som en säkerhetsrisk, ställer jag med hänvis-
23134: Roos en nära nog sensationell uprgift. Han        ning tili 37 § 1 mom. riksdagsordningen föl-
23135: skriver sålunda: "Två statschefer trycker på      jande spörsmål att besvaras av vederbörande
23136:  knappen, men säkerheten var inte betryggande:    medlem av statsrådet:
23137: de annars erforderliga testprogrammen hade på
23138: grund av tidsnöd hoppats över vid invigningen                På vilka grunder försummades test-
23139: av atomkraftverket i Lovisa". Texten syftar               programmen före invigningen av kärn-
23140: på president Urho Kekkonen och ordföranden                kraftverket i Lovisa och på vems an-
23141: i Sovjetunionens ministerråd A. Kosygin, som              svar äventyrades sålunda en del av
23142: invigde kärnkraftverket i Lovisa.                         säkerheten vid kraftverket?
23143:       Helsingfors den 16 mars 1978.
23144: 
23145:                                           Ralf Friberg
23146: 
23147: 
23148: 
23149: 
23150:  0878004995
23151: 2                                           1978 vp.
23152: 
23153: Kirjallinen kysymys n:o 142.                                                          Suomennos.
23154: 
23155: 
23156: 
23157: 
23158:                                  Friberg: Koeohjelmien laiminlyömisestä Loviisan atomivoima-
23159:                                      lassa.
23160: 
23161: 
23162:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
23163: 
23164:    Maaliskuun 12 päivänä 1978 oli Hufvud-             Viitaten tietoihin koeohjelman laiminlyömi-
23165: stadsbladetissa professori Matts Roosin laatima    sestä, jota alan tunnettu asiantuntija prof.
23166: ydinvoimaproblematiikkaa koskeva kirjoitus.        Roos pitää uhkana turvallisuudelle, esitän val-
23167: Kirjoituksen yhteydessä professori Roos esit-      tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
23168: tää lähes sensaatiomaisen tiedon.                  valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23169:    Hän kirjoittaa seuraavasti: "Kaksi valtion-     vaksi seuraavan kysymyksen:
23170: päämiestä painaa nappia, mutta turvallisuus
23171: ei ollut riittävä: muutoin vaadittavat koeohjel-             Mistä syystä koeohjelmat ennen Lo-
23172: mat oli aikapulan vuoksi sivuutettu Loviisan              viisan atomivoimalan vihkimistä laimin-
23173: atomivoimalan vihkiäisissä." Teksti viittaa pre-          lyötiin ja kenen vastuulla saatettiin
23174: sidentti Urho Kekkoseen ja Neuvostoliiton mi-             siten osa voimalaitoksen turvallisuu-
23175: nisterineuvos A. Kosyginiin, jotka vihkivät               desta uhanalaiseksi?
23176: Loviisan atomivoimalan.
23177:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1978.
23178: 
23179:                                            Ralf Friberg
23180:                                               N:o 142                                                 3
23181: 
23182: 
23183: 
23184: 
23185:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
23186: 
23187:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      osaa voimalaitoksen turvallisuudesta ei ollut
23188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       saatettu uhanalaiseksi.
23189: olette 16 päivänä maaliskuuta 197 8 päivätyn            Kauppa- ja teollisuusministeriö on myös tut-
23190: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        kinut, millä tavalla väärinkäsitys, että voima-
23191: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       laitoksen turvallisuus olisi saatettu uhanalai-
23192: edustaja Ralf Fribergin näin kuuluvasta kirjalli-   seksi, on voinut syntyä.
23193: sesta kysymyksestä n:o 142:                            Ministeriö suhtautuu vakavasti väitteeseen
23194:                                                     että säteilyturvallisuuslaitos antaisi periksi ydin-
23195:           Mistä syystä koeohjelmat ennen Lo-        voimateollisuuden painostuksille. Ministeriö ei
23196:        viisan atomivoimalan vihkimistä laimin-      kuitenkaan ole pystynyt löytämään minkään-
23197:        lyötiin ja kenen vastuulla saatettiin        laista vahvistusta tälle tiedolle.
23198:        siten osa voimalaitoksen turvallisuu-            Säteilyturvallisuuslaitos toteaa, että turvalli-
23199:        desta uhanalaiseksi?                         suutta vaarantavalla tavalla ei ole mitään aika-
23200:                                                     taulumuutoksia suoritettu, puhumattakaan ko-
23201:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        keiden poisjättämisestä. Sensijaan laitos huo-
23202: vasti seuraavaa:                                    mauttaa, että kun koekäytön yhteydessä, ennen
23203:                                                     latausta, tuli esiin eräitä syitä, joiden vuoksi
23204:    V astuu ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta      lisäkokeet osoittautuivat tarpeellisiksi, tehtiin
23205: kuuluu ensi kädessä sen omistajalle ja käyttö-       aikatauluun todella ajallisia muutoksia ja lisäyk-
23206: henkilökunnalle. Lupaa myöntävänä viranomai-        siä. Käsitellessään koeohjelmia on laitoksella
23207: sena tulee kauppa- ja teollisuusministeriön         näitäkin muutoksia tehtäessä ollut ainoana ar-
23208: huolehtia siitä, että luvissa mainittujen ehtojen   vosteluperusteena turvallisuuden riittävä huo-
23209: noudattamista valvotaan. Tätä valvontaa hoitaa      mioonottaminen.
23210: säteilyturvallisuuslaitos ja sen tarkastajat.           Säteilyturvallisuuslaitos edellytti ja myös
23211:    Ministeriö on tutkinut väitettä että osa Lo-     huolehti eräiden valtionpäämiesten vierailuun
23212: viisan voimalaitoksen turvallisuudesta olisi saa-   liittyvien säteilyturvallisuutta koskevien lisä-
23213: tettu uhanalaiseksi. Ministeriö on saanut asiasta   järjestelyjen toteuttamisesta. Koska ed. Fri-
23214: selvityksen paitsi Imatran Voima Osakeyhtiöl-       bergin kysymyksessä mamttmsta professori
23215: tä myös valvontaviranomaiselta säteilyturvalli-     Matts Roosin antamista tiedoista ei myöskään
23216: suuslaitokselta. Näissä selvityksissä ei ilmene     ilmene mitään väitettä tukevaa, ministeriö ei
23217: mitään väitettä tukevaa.                            katso tämän sinänsä vakavan huomautuksen
23218:    Käsitys, että koeohjelmat ennen Loviisan         antavan aihetta enempään.
23219: atomivoimalaitoksen vihkimistä olisi laimin-            Ministeriö pitää valitettavana että vääristet-
23220: lyöty, perustuu virheellisiin tietoihin eikä vas-   tyjä tietoja ydinvoimasta esitetään julkisesti
23221: taa todellisuutta. Näin ollen myöskään mitään       siten aiheuttaen ikäviä väärinkäsityksiä.
23222:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1978.
23223: 
23224:                                                     Kauppa- ja tedllisuusministeri Eero Rantala
23225: 4                                          1978 vp.
23226: 
23227: 
23228: 
23229: 
23230:                          T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
23231: 
23232:   I det sytfe 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ler någon del av säkerheten vid kraftverket
23233: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     äventyrats.
23234: av den 16 mars 1978 tili vederbörande med-            Handels- och industriministeriet har även
23235: lem av statsrådet för avgivande av svar över-     undersökt hur missuppfattningen, att säker-
23236: sänt avskrift av följande, av riksdagsman Ralf    heten vid kraftverket skulle ha äventyrats,
23237: Friberg ställda skriftliga spörsmål nr 142:       kan ha uppkommit.
23238:                                                       Ministeriet ser allvarligt på uppgiften att
23239:          På vilka grunder försummades test-       strålsäkerhetsinstitutet skulle ge efter för på-
23240:        programmen före invigningen av kärn-       tryckningar från kärnkraftsindustrin. Ministe-
23241:        kraftverket i Lovisa och på vems an-       riet har dock inte kunnat finna något som
23242:        svar äventyrades så1unda en del av         helst fog för denna uppgift.
23243:        säkerheten vid kraftverket?                    Strålsäkerhetsinstitutet konstaterar att det
23244:                                                   inte förekommit några tidtabellsförändringar
23245:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       som skulle ha äventyrat säkerheten på något
23246: anföra följande:                                  sätt, och att inga tester har bortlämnats. Där-
23247:                                                   emot påpekar institutet, att när det i samband
23248:    Ansvaret för säkerhet vid kraftverket åvilar   med prodriften innan bränslet införts i reak-
23249: i första hand dess ägare och driftspersonal.      torn framkom en del omständigheter, som
23250: Såsom tillståndsbeviljande myndighet ansvarar     gjorde tilläggstester nödvändiga, gjordes verk-
23251: handels- och industriministeriet för att upp-      ligen tidsmässiga förändringar och tillägg i tid-
23252: fyllandet av de villkor som nämns i tillstån-     tabellen. Även vid behandlingen av dessa för-
23253: den för kärnkraftverk övervakas. Denna över-      ändringar i testprogrammen har institutets be-
23254: vakning handhas av strålsäkerhetsinstitutet och   dömning uteslutande baserats på att beakta
23255: dess inspektörer.                                  säkerheten i tillräcklig grad.
23256:    Handels- och industriministeriet har under-        Strålsäkerhetsinstitutet förutsatte och ombe-
23257: sökt uppgiften om att en del av säkerheten         sörjde även genomförandet av vissa tilläggs-
23258: vid kraftverket skulle ha äventyrats. Ministe-    arrangemang angående strålsäkerheten i sam-
23259: riet har fått en utredning i ärendet av såväl      band med statschefernas besök. Då ur de i
23260: Imatran Voima Osakeyhtiö som av övervak-           riksdagsman Fribergs spörsmål angivna från
23261: ningsmyndigheten strålsäkerhetsinstitutet. Ur      professor Matts Roos härrörande uppgifterna
23262: dessa utredningar framgår ingenting som skulle     inte heller framgår någonting som skulle stöda
23263: stöda påståendet.                                  påståendet, anser ministeriet att denna i sig
23264:    Uppgiften om att testprogrammen före in-        allvarliga anmärkning inte ger anledning tili
23265: vigningen av kärnkraftverket i Lovisa skulle       ytterligare åtgärder.
23266: ha försummats bygger på oriktiga underrättel-         Ministeriet anser det beklagligt att förvräng-
23267: ser och är icke med de verkliga förhållan-         da uppgifter om kärnkraft framförs offentligt
23268: dena överensstämmande. Sålunda har inte hel-       och därvid orsakar tråkiga missförstånd.
23269:      Helsingfors den 26 april 1978.
23270: 
23271:                                                   Handels- och industriminister Eero Rantala
23272:                                             1978 vp.
23273: 
23274: Skdftligt spörsmål nr 143.
23275: 
23276: 
23277: 
23278: 
23279:                                 Taxell m.fl.: Om åstadkommande av ett system för släckning av
23280:                                    skogsbränder.
23281: 
23282: 
23283:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23284: 
23285:    Enligt 30 § förordningen om brand- och          acceptera en arbetsuppgift, vars krav de med
23286: räddningsväsendet har forststyrelsen getts rätt    säkerhet inte kan uppfylla, men har förklarat
23287: att bland personer i bl. a. distriktsskogsnämnds   sig beredda att liksom tidigare göra allt för
23288: tjänst förordna sakkunniga att bistå länssty-      att bistå med hjälp vid förhindrande och släc-
23289: relsen och kommunerna i den förebyggande           kande av skogsbränder.
23290: verksamheten mot skogsbrand och i släcknings-         Distriktsskogsnämnden har föreslagit att
23291: arbetet då skogsbrand utbryter.                    ovannämnda 30 § borde ändras så att skogs-
23292:    Helsingfors distriktsskogsnämnd, som om-        sakkunniga i dessa frågor borde sökas inom
23293: fattar även Aboland, har i en skrivelse tili       hela fackmannakåren på verksamhetsområdet,
23294: forststyrelsen på basen av ett par års erfaren-    vilket eventuellt skulle ge möjlighet tili en
23295: het konstaterat att systemet är praktiskt omöj-    fungerande skogsbrandssläcknings- och övervak-
23296: ligt att tillämpa främst av följande orsaker:      ningsorganisation.
23297:    - med nuvarande ordinarie arbetsuppgifter          Innan förordningen gavs torde inte några un-
23298: har distriktsskogsnämndens fältpersonal inte       derhandlingar ha förts med de berörda fack-
23299: möjlighet att vara anträffbar inom förordnad       männens fackorganisationer. Det är dessutom
23300: tid eller ca 1 timme,                              ifrågasatt om man genom förordning på ifråga-
23301:    - då ett effektivt avbytarsystem inte kan       varande sätt kan ge forststyrelsen rätt att utan
23302: upprätthållas, tvingas ibland nämndens fältper-    vederbörandes hörande förordna fackmän i
23303: sonal under rådande alarmtillstånd vara bunden     distriktsskogsnämnds tjänst att utföra arbets-
23304: vid brandövervakningen också under lediga          uppgifter av denna art.
23305: dagar och under seme.stertid,                         Med hänvisning tili ovanstående ber under-
23306:    - i många fall är instruktörens lokalkänne-     tecknade att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
23307:  dom, med tanke på brandsläckningsuppgifter,       dagsordningen föreskriver tili vederbörande
23308: långtifrån tiliräcklig,                            medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
23309:    - kring tätorterna har instruktören sällan      mål:
23310:  möjlighet att infinna sig på brandplatsen så
23311:  snabbt att han i tid kan bistå vid släcknings-              Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
23312:  arbetet. Brandkåren är i allmänhet först på              för att förordningen om brand- och
23313:  plats och de skogssakkunniga är här knappast             räddningsväsendet ändras så att en verk-
23314:  av samma betydelse som i glesbygderna.                   ligt fungerande skogsbrandssläcknings-
23315:     Skrivelsen baserar sig bl. a. på de konkreta          och övervakningsorganisation med ett
23316:  erfarenheter de berörda fackmännen har gjort.            effektivt avbytarsystem skapas?
23317:  Dessa skogsinstruktörer anser sig inte kunna
23318:       Helsingfors den 16 mars 1978.
23319: 
23320:          Christoffer Taxell            Henrik Westerlund             Pär Stenbäck
23321: 
23322: 
23323: 
23324: 
23325:  087800520U
23326: 2                                             1978. vp.
23327: 
23328: Kirjallinen kysymys n:o 143.
23329: 
23330: 
23331: 
23332: 
23333:                                   Taxell ym.: Metsäpalojen sammutusjärjestelmän luomisesta.
23334: 
23335: 
23336:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23337: 
23338:    Palo- ja pelastustoimesta annetun asetuksen       säneuvojat eivät katso voivansa hyväksyä sellai-
23339: 30 § :n nojalla metsähallitukselle on annettu        sia työtehtäviä, joiden vaatimuksia he eivät var-
23340: oikeus määrätä mm. piirimetsälautakunnan pal-        muudella voi täyttää, mutta he ovat ilmoitta-
23341: veluksessa olevista henkilöistä asiantuntijoita      neet olevansa valmiit, kuten aikaisemminkin,
23342: avustamaan lääninhallitusta ja kuntia metsäpa-       tekemään kaikkensa antaakseen apua metsäpa-
23343: loja ehkäisevässä toiminnassa ja sammutustyös-       lojen syttymisen ehkäisemiseksi ja sammutta-
23344: sä metsäpalon syttyessä.                             miseksi.
23345:    Helsingin piirimetsälautakunta, joka käsittää        Piirimetsälautakunta on ehdottanut yllämai-
23346: myös koko Turunmaan, on kirjelmässään metsä-         nittua 30 §:ää muutettavaksi siten, että näiden
23347: hallitukselle parin vuoden kokemuksen perus-         kysymysten metsäalan asiantuntijat valittaisiin
23348: teella todennut, että järjestelmää on käytännös-     koko toimialan ammattimiesten joukosta, mikä
23349: sä mahdotonta toteuttaa ensi sijassa seuraavista     ehkä tekisi toimivan metsäpalon sammutus- ja
23350: syistä:                                              valvontajärjestelmän aikaansaamisen mahdolli-
23351:    - nykyisten vakinaisten työtehtävien vuoksi       seksi.
23352: keskusmetsälautakunnan henkilökunta ei voi              Ennen asetuksen antamista ei liene käyty
23353: olla tavattavissa säädetyn ajan eli yhden tunnin     neuvotteluja asianomaisten ammattimiesten am-
23354: kuluessa,                                            mattijärjestöjen kanssa. On sitäpaitsi kyseen-
23355:    - kun tehokasta sijaisjärjestelmää ei voida       alaista voidaanko metsähallitukselle kyseisellä
23356: ylläpitää, lautakunnan kenttäväen on toisinaan       tavalla asetuksin antaa oikeus asianomaisia kuu-
23357: pakko hälytystilan vallitessa toimia palon val-      lematta määrätä piirimetsälautakunnan palve-
23358: vonnassa myös vapaapäivinä ja kesäloma-ai-           luksessa olevia ammattimiehiä suorittamaan tä-
23359: kana,                                                män laatuisia työtehtäviä.
23360:    - monissa tapauksissa ei neuvojan paikallis-         Edellä olevan perusteella esitämme valtiopäi-
23361: tuntemus palon sammutustehtäviä ajatellen ole        väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
23362: läheskään riittävä,                                  tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
23363:    - taajamien ympäristössä neuvojalla on har-       si seuraavan kysymyksen:
23364: voin mahdollisuuksia saapua palopaikalle niin
23365: nopeasti, että hän ajoissa voi auttaa sammu-                    Mihin toimenpiteisi1n Hallitus aikoo
23366: tustyössä. Palokunta on yleensä ensimmäisenä                 ryhtyä palo- ja pelastustoimesta annetun
23367: paikalla ja metsäasiantuntijoilla tuskin on täällä           asetuksen muuttamiseksi siten, että te-
23368: samaa merkitystä kuin harvaan asutuilla seu-                 hokkain lomittajajärjestelmin luodaan to-
23369: duilla.                                                      della toimiva metsäpalojen sammutus-
23370:    Kirjelmä perustuu mm. asianomaisten ammat-                ja valvontaorganisaatio?
23371: timiesten käytännön kokemukseen. Nämä met-
23372:      Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 1978.
23373: 
23374:          Christoffer T al'ell           Henrik Westerlund               Pär Stenbäck
23375:                                               N:o 14.3                                               3
23376: 
23377: 
23378: 
23379: 
23380:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23381: 
23382:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kysymyksen perusteluissa mainitaan, että pii-
23383: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rimetsälautakunnan henkilökunta ei voi olla
23384: olette kirjeenne n:o 591 ohella 22 päivänä maa-      tavattavissa yhden tunnin kuluessa. Yhden tun-
23385: liskuuta 1978 lähettänyt valtioneuvoston asian-      nin määräaikaa voitaneenkin pitää tarpeettoman
23386: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         tiukkana. Nopeasti sammutettavissa olevassa
23387: Christoffer Taxellin ym. tekemän seuraavan-          metsäpalossa ei asiantuntijoiden merkitys ole
23388: sisältöisen kirjallisen kysymyksen n:o 143:          yhtä tärkeä kuin suurpaloissa. Viimeksi maini-
23389:                                                      tuissa taas ei tunti sinne tai tänne ratkaise
23390:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       asiaa.
23391:        ryhtyä palo- ja pelastustoimesta annetun         On tietysti mahdollista, että metsäpalovaroi-
23392:        asetuksen muuttamiseksi siten, että te-       tus annetaan piirimetsälautakunnan palvelukses-
23393:        hokkain lomittajajärjestelmin luodaan to-     sa olevan vapaapäivänä tai kesäloma-aikana.
23394:        della toimiva metsäpalojen sammutus-          Niin voi sattua myös metsähallituksen palve-
23395:        ja valvontaorganisaatio?                      luksessa olevien virkamiesten suhteen. Piiri-
23396:                                                      metsälautakunnan henkilöstö ei tässä suhteessa
23397:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        ole muita huonommassa asemassa.
23398: seuraavaa:                                              Paloviranomaiset ovat poikkeuksetta pitäneet
23399:    Palo- ja pelastustoimesta 4 päivänä heinä-        metsäammattimiesten apua suurissa metsäpa-
23400: kuuta 1975 annetussa laissa (559/75) sekä            loissa aivan välttämättömänä muun muassa sen
23401: palo- ja pelastustoimesta 31 päivänä joulukuuta      kokemuksen johdosta mikä heillä on johto-
23402: 1975 annetussa asetuksessa (1089 /75) on lu-         työssä ja työkoneiden käytössä. Olisi asialle
23403: kuisia metsäpalojen sammutusta ja valvontaa          eduksi, jos metsäalan asiantuntijat voitaisiin
23404: koskevia määräyksiä. Kysymyksen perusteluissa        valita koko toimialan ammattimiehistä, mutta
23405: viitataan Helsingin piirimetsälautakunnan met-       yksityisiin yhtiöihin saakka ei asetuksen sään-
23406: sähallitukselle lähettämään kirjeeseen, jossa esi-   nöksiä voitane ulottaa. Sitävastoin lähes yksin-
23407: tetään edellämainitun asetuksen 30 § :n muut-        omaan valtion varoin toimiviin metsäalan eli-
23408: tamista toimivan metsäpalojen sammutus- ja           miin se katsotaan voitavan kohdistaa. Kunnat
23409: valvontajärjestelmän aikaansaamiseksi.               voivat määrätä metsäpalontorjuntasuunnitelmis-
23410:    Palo- ja pelastustoimesta annetun asetuksen       saan myös yhtiöiden palveluksessa olevaa hen-
23411: 30 § :n mukaan metsähallituksen on määrättävä        kilöstöä esimerkiksi kulontorjunnan johtoeli-
23412: alaisistaan viran- ja toimenhaitijoista tai piiri-   meen. Metsäalan järjestöjen henkilöstöä ei voida
23413: metsälautakunnan palveluksessa olevista henki-       vapauttaa toiminnasta alansa asiantuntijana met-
23414: löistä asiantuntijoita avustamaan lääninhallituk-    säpalojen torjunnassa. Asiantuntijoiden piiriä
23415: sia ja kuntia metsäpalojen ennalta ehkäisemi-        saatetaan sitävastoin pyrkiä laajentamaan ja
23416: sessä sekä sammutustyössä metsäpalon sattues-        sillä tavoin keventämään yksittäisiin henkilöihin
23417: sa.                                                  kohdistuvaa rasitusta. Uusien säännösten voi-
23418:     Metsähallitus on määrännyt yleensä kolme         massa ollessa ei vielä ole koettu yhtään varsi-
23419: asiantuntijaa kutakin palo- ja pelastustoimen        naista metsäpalokesää ja kokemukset ovat muu-
23420: hälytysaluetta kohti. Asiantuntijoille maksetaan     tenkin vielä niin lvhytaikaiset, että niiden pe-
23421: kesäaikana metsähallituksen ohjeiden mukaisesti      rusteella ei ole syytä muuttaa lain tai asetuksen
23422: varallaolokorvaus ta.                                säännöksiä.
23423:       Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1978.
23424: 
23425:                                                                             Ministeri Eero Rantala
23426: 4                                            1978 vp.
23427: 
23428: 
23429: 
23430: 
23431:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
23432: 
23433:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I motiveringen tili spörsmålet nämns, att
23434: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       distriktsskogsnämndens personai inte kan vara
23435: nr 591 av den 22 mars 1978 tili vederbörande        anträffbar inom en timme. En tid om en timme
23436: medlem av statsrådet översänt avs:krift av föl-     kan också eventuellt anses vara onödigt knappt
23437: jande av riksdagsman Christoffer Taxell m. fl.      tilltagen. Vid snabbsläckta skogsbränder är be-
23438: undertecknade spörsmål nr 14 3:                     tydelsen av sakkunniga inte lika viktig som
23439:                                                     vid storbränder. Vid de sistnämnda är däremot
23440:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta     en timme hit ellet dit inte avgörande.
23441:        för att förordningen om brand- och               Det är naturligtsvis möjligt att varning för
23442:        räddningsväsendet ändras så att en verk-     skogsbrand utfärdas en sådan dag, då en per-
23443:        ligt fungerande skogsbrandssläcknings-       son i distdktsskogsnämndens tjänst är ledig
23444:        och övervakningsorganisation med ett         ellet har semester. Detta kan inträffa även i
23445:        effektivt avbytarsystem skapas?              fråga om tjänstemän vid forststyrelsen. Dis-
23446:                                                     triktsskogsnämndens personai är i detta av-
23447:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       seende inte i en sämre ställning än andra.
23448: samt anföra följande:                                   Brandmyndigheterna har utan undantag an-
23449:    I lagen den 4 juli 1975 om brand- och            sett de skogssakkunnigas hjälp vid stora
23450: räddningsväsendet ( 5 59/7 5) samt i förord-        skogsbränder vara oundgänglig bland annat på
23451: ningen den 31 december 1975 om brand- och           grund av den erfarenhet de har av lednings-
23452: räddningsväsendet (1089/75) ingår ett flertal       arbete och i användningen av arbetsmaskiner.
23453: stadganden om släckning och övervakning av          Det vore tili gagn för saken om de skogssak-
23454: skogsbränder. I motiveringen tili spörsmålet        kunniga kunde väljas bland hela branschens
23455: hänvisas till den skrivelse som Helsingfors         fackmän, men förordningens stadganden kan
23456: distriktsskogsnämnd har skickat tili forststyrel-   knappast utsträckas att gälla de privata bola-
23457: sen och i viiken föreslås att 30 § i ovan           gen. Däremot anses de kunna utsträckas tili de
23458: nämnda förordning borde ändras, för att man         skogsorgan som fungerar nästan uteslutande
23459: på såvis skall få tili stånd en fungerande          med statsmedel. I sina planer för avvärjande
23460: skogsbrandssläcknings- och övervakningsorgani-      av skogsbrand kan kommunerna förordna även
23461: sation.                                             personai vid bolagen t. ex. till ledningsorganet
23462:    Enligt 30 § förordningen om brand- och           vid släckning av skogsbrand. Personalen vid
23463: räddningsväsendet skall forststyrelsen bland de     skogsbranschens organisationer kan inte befrias
23464: innehavare av tjänster och befattningar som         från att verka som sakkunniga vid skogsbrands-
23465: lyder under styrelsen ellet bland personer i        släckning. Däremot kan man försöka utvidga
23466: distriktsskogsnämndens tjänst förordna sakkun-      kretsen av sakkunniga och därigenom lindra
23467: niga att bistå länsstyrelsen och kommunerna         belastningen för enskilda personet. Så länge
23468: i den förebyggande verksamheten mot skogs-          de nya stadgandena har varit i kraft har det
23469: brand och i släckningsarbetet då skogsbrand         ännu inte förekommit någon egentlig skogs-
23470: utbryter.                                           brandssommar och erfarenheterna hänför sig
23471:    Forststyrelsen har i allmänhet förordnat tre     också eljest tili en så kort tid, att det på basen
23472: sakkunniga per alarmeringskrets inom brand-         av dem inte är skäl att ändra lagens ellet för-
23473: och räddningsväsendet. Tili de sakkunniga er-       ordningens stadganden.
23474: läggs under sommaren i enlighet med forststy-
23475: relsens direktiv beredskapsersättning.
23476:      Helsingforsden 2 maj 1978.
23477: 
23478:                                                                            Minister Eero Rantala
23479:                                              1978 vp.
23480: 
23481: Kirjallinen kysymys n:o 144.
23482: 
23483: 
23484: 
23485: 
23486:                                  Tuomaala ym.: Asumistue11 myontamisestä ennen vuotta 1974
23487:                                     valmistuneisiin omistusasuntoihin.
23488: 
23489: 
23490:                         E du s k u h n a ii H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23491: 
23492:    Laki asumistuesta antaa valtioneuvostolle           Erh)risen perustelematon on valtioneuvoston
23493: mahdollisuuden tuen rajoittamiseen määrättynä       viime joulukuussa tekemä päätös, jonka mu-
23494: ajankohtana valmistuneisiin omistusasuntoihin.      kaan vain vucirina 1974 tai sen· jälkeen valmis-
23495: Sanottua oikeutta on vuosittain myös käytetty.      tuviin taloihin voidaan anoa asumistukea. V as-
23496:    Oman asunnon haltijat ovat voineet anoa          taayaa rajaa ei ole olemassa vuokra-asuntoihin
23497: asumistukea vuodesta 1975 lähtien. Tukea sai        nähden. Myöskääri vanhojen, mutta ·peruskor-
23498: kuluneena vuonna noin 65 000 . vuokra-asun-         ja:ttujen asuntojen omistajat eivät saa asumis-
23499: nossa asuvaa perhettä, ·kun sitä vastoin vain       tukea, mikä on -herättänyt asutuskeskuksissa
23500: noin 15 000 omistusasunnossa asuvaa perhettä        ja varsinkinmaaseudulla perusteltua ihmetystä.
23501: pääsi asumistuen piiriin.   .      ..                  Edellä olevaan viitaten ·esitämme· valtiopäivä-
23502:    Viime joulukuussa keskimääräinen asumis-         järjestyksen 37 ··§:'n · 1 momentin perusteella
23503: tuki perhettä kohden oli 262 markkaa kuukau-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23504: dessa suurimpien maksettujen tukierien ollessa      vaksi seuraavan kysymyksen:
23505: 850-900 markkaa kuukaudessa. Avustukset
23506: kattavat keskimäärin 50 % ·asumismenoista.                    , Millqin ·Hallitus korjaa viime joulu-
23507:    Viime vuonna asumistukeen kaiken kaik-                   kuussa tekemänsä päätöksen, jönka mu-
23508: kiaan käytetyistä noin 244 miljoonasta markas~             kaan vain vuonn;t 197 4 taj sen jälkeen
23509: ta käytettiin. lähes 200. mjljoonail markkaa               ·valmistuviin omistusasuntoihin voidaan
23510: vuokra-asuntoihin ja vain noin 45 miljoop.aa                anoa asumis tukea,. sellaiseksi ,että asu-
23511: markkaa omistus- · ja opiskelija-as).lntoihin.              mistukea voi saada niyös ~rl.nen. vuott;t
23512:    Koska omistusasunnoissa asuvien perheiden                1974 valrriistuneisiin samoin k1lin pe';
23513: tulo- ja varallisuustaso monissa tapauksissa on             ruskorja~tuihin .omakotitaloihin ja mui-
23514: yhtä alhainen kuin vuokra-asunnos:>a asuvien,               hin omistusasuntoihin? ·
23515: ei asumistuen nykyisiä jakamisperusteita voi-
23516: da pitaä oikeudenmukaisina ..
23517:      Helsingissä 16. päivänä maaliskuuta 1978.
23518: 
23519:               Juhani . Tuomaala.                             Hannu. Tenhiälä
23520:               Orvokkt Kangas                                 Mikko Jokela
23521: 
23522: 
23523: 
23524: 
23525:                                                                     ,-·····
23526: 
23527: 
23528:                                                                                                  '!:
23529: 
23530: 
23531: 
23532: 
23533: 087800429W
23534: 2                                             1978 vp.
23535: 
23536: 
23537: 
23538: 
23539:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23540: 
23541:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa       soveltuvin osin mitä vuokra-asunnossa asuvan
23542: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        perheen asumistuen määräytymisperusteista oli
23543: olette 16 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn          laissa säädetty. Kun tässä vaiheessa ei vielä
23544: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ollut tiedossa, missä määrin omissa asunnoissa
23545: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        asuvien perheiden asumisen tukeminen oli tar-
23546: edustaja Juhani Tuomaalan ym. kirjallisesta          koituksenmukaista suorittaa asumistukea myön-
23547: kysymyksestä n:o 144, jossa tiedustellaan:           tämällä erilaisten vero- ja korkosubventioiden
23548:                                                      sijasta tai niiden lisäksi, haluttiin varata mah-
23549:          Milloin Hallitus korjaa viime joulu-        dollisuus vähitellen siirtyä tältä osin kokonaan
23550:        kuussa tekemänsä päätöksen, jonka mu-         uuteen järjestelmään. Tässä tarkoituksessa la-
23551:        kaan vain vuonna 197 4 tai sen jälkeen        kiin sisällytettiin myös säännös, jonka mukaan
23552:        valmistuviin omistusasuntoihin voidaan        valtioneuvosto voi määrätä, että asumistukea
23553:        anoa asumistukea, sellaiseksi että asu-       maksetaan vain määrättynä ajanjaksona valmis-
23554:        mistukea voi saada myös ennen vuotta          tuneissa tai hankituissa omassa asunnossa asu-
23555:        197 4 valmistuneisiin samoin kuin pe-         ville perheille.
23556:        ruskorjattuihin omakotitaloihin ja mui-          Asumistukijärjestelmää uudistettaessa osoitet-
23557:        hin omistusasuntoihin?                        tiin siihen tarvittavat varat vuoden 197 5 en-
23558:                                                      simmalsessä lisämenoarviossa. Tarkoitukseen
23559:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         osoitettiin tuolloin 30 miljoonaa markkaa omas-
23560: vasti seuraavaa:                                     sa asunnossa asuville perheille ja opiskelija-
23561:                                                      asunnoissa asuville opiskelijoille myönnettä-
23562:    Kun nykyinen asumistukijärjestelmä saatet-        vään asumistukeen. Koska asumistuen määräy-
23563: tiin voimaan, omissa asunnoissa asuvien per-         tymisperusteita ensimmäisen kerran vahvistei:-
23564: heiden asumistukijärjestelmään liittyviä kysy-       taessa vuonna 1974 ja sen jälkeen valmistuneet
23565: myksiä ei ollut selvitetty vielä siinä laajuudessa   asunnot olivat muihin vastaaviin asuntoihin
23566: kuin tuensaajien rinnastaminen täysin jo aikai-      verrattuna asumiskustannuksiltaan selvästi mui-
23567: semmin tukea saaneisiin vuokra-asunnoissa asu-       ta kalliimpia, näissä asunnoissa asuvat oli tar-
23568: viin lapsiperheisiin olisi edellyttänyt. Asumis-     koituksenmukaisinta saada tuen piiriin.
23569: tukilaki, jolla nykyinen asumistukijärjestelmä          Päätettäessä myöhemmin asumistuen määräy-
23570: toteutettiin, valmisteltiin nimittäin asumistuki-    tymisperusteista lähtökohtana on ollut yhtääl-
23571: komitean 16. 10. 1974 valmistuneen ensimmäi-         tä asumiskustannusten tulonkäyttöosuuksien pi-
23572: sen osamietinnön perusteella, joka sisälsi ehdo-     täminen samana ja toisaalta se, ettei asumis-
23573: tuksen uudeksi vuokra-asunnoissa asuvien lapsi-      tuen piiriin ole otettu uusia tuensaajaryhmiä.
23574: perheiden asumistukijärjestelmäksi, ja sitä kos-     Näin on katsottu tarpeelliseksi menetellä sen
23575: keva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle       vuoksi, ettei valtion eri muodoissa asumisen
23576: 13. 3. 1975. Asumistukikomitean ehdotus omis-        tukemiseen osoittamia varoja kokonaisuudes-
23577: sa asunnoissa asuvien perheiden asumistuki-          saan ole voitu huomattavassa määrin lisätä ja
23578: järjestelmäksi valmistui vasta 14. 5. 1975, kun      ettei vielä tässä vaiheessa ole oltu valmiita siir-
23579: eduskunta oli jo 6. 5. 1975 hyväksynyt asumis-       tymään erilaisista vero- ja korkotuen muodoista
23580: tukilain. Jotta omissa asunnoissa asuvien per-       asumistukeen. Hallitus on tietoinen siitä, että
23581: heiden asumistukijärjestelmä olisi voitu toteut-     valtion asumiseen osoittama tuki kokonaisuu-
23582: taa samanaikaisesti muun asumistukijärjestel-        dessaan ei kohdistu kaikilta osin tarkoituksen-
23583: män kokonaisuudistuksen kanssa, lakiin sisäl-        mukaisesti ja oikein. Koska tuen uudelleen
23584: lytettiin tätä koskeva säännös sekä säännös,         kohdentaminen näissä olosuhteissa kuitenkin
23585: jonka mukaan valtioneuvoston tuli vahvistaa          merkitsisi joidenkin myönnettyjen etuuksien
23586: omassa asunnossa asuvan perheen asumistuen           alentamista, se täytyy suorittaa vähitellen ja
23587: suuruuden määräytymisperusteet noudattaen            perusteellisten selvitysten jälkeen.
23588:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1978.
23589: 
23590:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
23591:                                              N:o 144                                              3
23592: 
23593: 
23594:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
23595: 
23596:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         familjer som bor i egna bostäder med iaktta-
23597: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        gande i tiliämpliga delar av vad i lagen var
23598: se av den 16 mars 1978 tili vederbörande            stadgat om grunderna för bestämmandet av bo-
23599: medlem av statsrådet för avgivande av svar          stadsbidrag åt familjer som bor i hyresbostäder.
23600: översänt avskrift av föijande av riksdagsman        Då man i detta skede ännu inte kände tili i
23601: Juhani Tuomaala m. fL undertecknade spörsmål        viiken omfattning det var skäl att understöda
23602: nr 144:                                             familjer som bor i egna bostäder genom att
23603:                                                     bevilja bostadsbidrag i stället för eller utöver
23604:           När ämnar Regeringen korrigera sitt       olika skatte- och räntesubventioner, ville man
23605:        besiut från december senaste år, enligt      reservera en möjlighet att så småningom tili
23606:        vilket man kan anhålla om bostads-           dessa delar övergå tili ett helt nytt system.
23607:        bidrag endast för sådana ägarbostäder        I detta syfte intogs också i lagen ett stad-
23608:        som blivit färdiga år 197 4 eller där-       gande, enligt vilket statsrådet kan bestämma
23609:        efter, så, att bostadsbidrag kan fås         att bostadsbidrag endast erläggs tili familjer,
23610:        också för sådana ägarbostäder som bli-       som bor i ägarbostäder, vilka blivit färdiga
23611:        vit färdiga före år 1974 ävensom för         eller anskaffats under en bestämd tidsperiod.
23612:        grundreparerade egnahemshus och andra           Vid revideringen av bostadsbidragssystemet
23613:        ägarbostäder?                                anvisades erforderliga medel i den första till-
23614:   Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-        läggsbudgeten för år 197 5. För ändamålet an-
23615: samt anföra följande:                               visades härvid 30 milj. mk för det bostads-
23616:                                                     bidrag, vilket beviljas familjer som bor i egna
23617:    Då det nuvarande bostadsbidragssystemet          bostäder och studerande som bor i studentbo-
23618: bringades i kraft hade frågorna i ansiutning        städer. Eftersom det i samband med att grun-
23619: tili bostadsbidragssystemet för familjer som        derna för bostadsbidraget fastställdes första
23620: bor i egna bostäder ännu inte utretts i             gången visade sig, att boendekostnaderna i bo-
23621: den omfattning som det skulle ha förutsatts,        städer som blivit färdiga år 1974 och därefter,
23622: om dessa bidragstagare skulle ha kunnat             jämförda med boendekostnaderna i andra mot-
23623: jämställas helt med de barnfamiljer som             svarande bostäder, var klart högre, var det
23624: bor i hyresbostäder och som redan tidigare          ändamålsenligast att inlemma dem som bor i
23625: fått bostadsbidrag. Lagen om bostadsbidrag,         dessa bostäder i bidragssystemet.
23626: varigenom det nuvarande bostadsbidragssyste-           Då man senare fattat beslut om grunderna
23627: met genomfördes, bereddes nämligen på basen         för bostadsbidraget har utgångspunkten varit
23628: av bostadsbidragskommitt<!ns första delbetän-       å ena sidan att hålla boendekostnadernas andel
23629: kande, som förelåg färdigt den 16 oktober           av den disponibla inkomsten oförändrad och
23630: 197 4 och som innehöll ett förslag tili nytt bo-    å andra sidan att inte ta med några nya bi-
23631: stadsbidragssystem för barnfamiljer som bor         dragstagargrupper i bostadsbidragssystemet. Det
23632: i hyresbostäder. En regeringsproposition som        har ansetts nödvändigt att förfara på detta sätt
23633: gällde detta avläts tili riksdagen den 13 mars      på grund av att de medel i olika former som
23634: 1975. Bostadsbidragskommittens förslag tili bo-     staten anvisar för boendet totalt inte har kun-
23635: stadsbidragssystem för familjer som bor i egna      nat ökas i större utsträckning och att man
23636:  bostäder förelåg färdigt först den 14 maj          inte ännu i detta skede varit beredd att övergå
23637:  1975, medan riksdagen redan den 6 maj 1975         från olika skatte- och räntestödsformer tili bo-
23638: hade godkänt lagen om bostadsbidrag. För att        stadsbidrag. Regeringen är medveten om att
23639: bostadsbidragssystemet för familjer som bor         det stöd som staten anvisar för boendet i dess
23640: i egna bostäder skulle kunna genomföras sam-        helhet inte tili alla delar är ändamålsenligt
23641:  tidigt med totalreformen av det andra bo-           och rätt inriktat. Eftersom en nvinriktning av
23642:  stadsbidragssystemet intogs i Iagen ett stadgan-   bidraget i dessa förhållanden dock skulle inne-
23643:  de härom samt ett stadgande, enligt vilket          bära att en del beviljade förmåner minskas,
23644:  statsrådet skulle fastställa grunderna för i be-   måste det ske så småningom och efter grund-
23645:  stämmandet av storleken av bostadsbidrag åt        liga utredningar.
23646:       Helsingfors den 20 april 1978.
23647: 
23648:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
23649:                                               1978 vp.
23650: 
23651: Kirjallinen kysymys n:o 145.
23652: 
23653: 
23654: 
23655: 
23656:                                  Kortesalmi: Nopeusrajoitusten aikaansaamisesta hirvivaaran alai-
23657:                                     sille tieosuuks!lle.
23658: 
23659: 
23660:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
23661: 
23662:    Maamme suuresti lisääntynyt hirvikanta ai-       hinkoa korvattaisi. Lisäksi olisi syytä järjestää
23663: heuttaa yhä suuremmassa määrin vakavia lii-         asianmukaista nopeuden valvontaa.
23664: kennevaurioita, jotka usein päatyvät ihmishen-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
23665: kien menetyksiin. Kokemus on osoittanut, että       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
23666: W:kennevahinkoja voidaan vahentää nopeusra-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23667: joitusten avulla.                                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23668:    Olisikin syytä ryhtyä kokeilemaan, missä
23669: määrin esim. 60 km:n nopeusrajoitus pahim-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ko-
23670: milla hirvikolarialueilla vähentäisi hirvikola-            keiluJuontei:sen 60 km:n nopeusrajoituk-
23671: reita, toisin sanoen: 60 kJm:n nopeusrajo1tus              sen aikaansaamiseksi niille tieosuuksiile,
23672: asetettaisiin aluksi kokeilumielessä sellaisille           jotka on liikennemerkein merkitty hirvi-
23673: paikoille, joilla on liikennevaroitusmerkki hir-           vaara-alueiksi ja siten vähentämään pa-
23674: vivaarasta. Nopeusrajoitusten rikkomisesta täl-            hoj'a Hikennevahinkoja sekä hankkimaan
23675: laisilla 60 km:n tuntinopeusalueilla olisi seu-
23676:              1
23677:                                                            tutkimusaineistoa pysyvän 60 km:n no-
23678: rauksena sakkorangaistus ja mikafi hirvikolari             peusraj oi tuksen aikaansaamiseksi edellä
23679: olisi: sattunut auton ajettua ylinopeutta, ei va-          mainituilla hirvialueiTia?
23680:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
23681: 
23682:                                       ]. Juhani Kortesalimi
23683: 
23684: 
23685: 
23686: 
23687: 0878004397
23688: 2                                            1978 vp.
23689: 
23690: 
23691: 
23692: 
23693:                         Ed u sk u nn an Herra P uhemiehe Be.
23694: 
23695:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sien ehkäisyssä. Tutkimuksen ja siihen liitty-
23696: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vien kokeilujen perusteella ei kuitenkaan vie1ä
23697: olette kirjeellänne 17 päivältä maaiiskuuta 197 8   toistaiseksi ole voitu tehdä tilastollisesti pitäviä
23698: n:o 551 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       johtopäätöksiä.
23699: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ju-           Koska hirvien lukumäärä Etelä-Suomen lää-
23700: hani Kortesalmen tekemän seuraavansisä1töisen       neissä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti,
23701: kysymyksen:                                         ei viime vuosina voimassa olleiden nopeusrajoi-
23702:                                                     tusten vaikutusta hirvionnettomuuksiin voida
23703:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ko-       tilastollisesti osoittaa. ilmeistä kuitenkin on,
23704:        keiluluonteisen 60 km:n nopeusrajoi-         että ilman nopeusrajoituksia myös hirvionnet-
23705:        tuksen aikaansaamiseksi nii11e tieosuuk-     tomuuksia olisi tapahtunut enemmän ja ne oli-
23706:        sille, jot'ka on 1iikennemerkein merkitty    sivat ol1eet seurauksiltaan vakavampia.
23707:        hirvivaara-alueiksi ja siten vähentämään        Liikenneministeriön tie- ja vesirakennushalli-
23708:        pahoja liikennevahinkoja sekä hankki-        tuksellle antamissa nopeusrajoitusten määräämis-
23709:        maan tutkimusaineistoa pysyvän 60            ohjeissa yhtenä rajoitusarvoon vaikuttavana
23710:        km:n nopeusrajoituksen aikaansaami-          tekijänä on mainittu tien onnettomuustiheys.
23711:        seksi edellä mainituilla hirvialueilla?      Myös hirvionnettomuudet tulevat siis täl1ä
23712:                                                     tavoin huomioiduiksi nopeusrajoituksia määrät-
23713:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         täessä. 60 kilometrin. nopeusrajoituksen mää-
23714: taen seuraavaa:                                     rääminen kaavamaisesti niille tieosuuksille,
23715:    Hirvieläinonnettomuuksien lukumäärä on           jotka on liikennemerkein merkitty hirvivaara-
23716: viime vuosina lisääntynyt huolestuttavan no-        aineiksi, vaikuttaisi melko suuresti pääteiden
23717: peasti. Vuonna 1977 sattui yleisillä tei11ä yli     liikennevirtoihin. Hirvionnettomuuksien estämi-
23718: 1 800 hirvi- Ja peuraonnettomuutta, joista          sessä keino olisi liikenneministeriön mielestä
23719: ennakkotietojen mukaan 3 johti kuolemaan ja         ylimitoitettu, varsinkin kun sen hyöty ·todennä-
23720: 166 muihin henkilövahinkoihin. Erityisen vai-       köisesti jäisi melko pieneksi. On myös varsin
23721: keiksi ongelmiksi hirvieläinonnettomuudet ovat      todennäköistä, että autoilijat eivät hyväksyisi
23722: muodostuneet Etelä-Suomen lääneissä. Esimer-        tällaista linjaa. Erityisesti pääteiden hyväkun-
23723: kiksi Kymen läänissä sattui yleisillä teillä        toisilla tieosuuksilla 60 km:n nopeusrajoitus
23724: vuonna 1977 209 hirvionnettomuutta, mikä on         pelkästään hirvivaaran vuoksi koettaisiin var-
23725: 26,1 % kaikista alueen yleisten teiden onnet-       masti useissa tapauksissa erittäin huonosti pe-
23726: tomuuksista.                                        rustell'uksi.
23727:    Tieosat, jotka tiedetään eläinten ku1:kurei-        Liikenneministeriö yhtyy tie- ja vesirakennus-
23728: teiksl, on varustettu hirvivaroitusmerkein. Kui-    haTiituksen kantaan, jonka mukaan hirvieläinten
23729: tenkin v;ain noin 14 % hirvionnettomuuksista        määrää tu1ee säädellä ja vähentää erityisesti
23730: tapahtuu merkkien vaikutusalueella.                 selhiisilla alueilla, joilla hirvionnettomuuksia
23731:    Maa- ja metsätalousministeriö, tie- ja vesi-     tapahtuu paljon. Myös tienvarsivesakkojen rai-
23732: rakennushallitus ja Liikenneturva tekevät tällä     vaamista ja hirviaitojen rakentamista tulee mi-
23733: hetkellä yhteistutkimusta "Hirvieläimet ja lii-     nisteriön mielestä tehostaa. Liikenneministeriö
23734: kenne". Tutkimuksen tarkoitus on löytää kei-        seuraa hirvionnettomuuksiin ja niiden ehkäi-
23735: noja hirvieläinten tieliikenneonnettomuuksien       syyn liittyvää tutkimustoimintaa sekä pyrkii
23736: ehkäisemiseksi. Tutkimuksessa on selvitetty         omalta osaltaan tehostamaan hirvivaaraa koske-
23737: onnettomuuksien eri taustatekijöitä sekä hirvi-     vaa .tiedotustoimintaa.
23738: peilien ja -aitojen tehdkkuutta onnettomuuk-
23739:      Helsingissä 22 päivänä huhtikuuta 1978.
23740: 
23741:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
23742:                                              N:o 145                                                3
23743: 
23744: 
23745: 
23746: 
23747:                          T i 1I R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23748: 
23749:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Man har dock ännu inte kunnat dra statistiskt
23750: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      hållbara sfutsatser på grundvalen av under-
23751: nr 551 av den 17 mars 1978 tiN vederbörande        sökningen och därtill a1lslutna experiment.
23752: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Emedan älgarnas antal under de senaste
23753: jande ,av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi         åren har ökat starkt i länen i södra Finland,
23754: stäJilda spörsmål:                                 har de under de senaste åren gällande hastig-
23755:                                                    hetsbegränsningarnas inverkningar i fråga om
23756:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i        älgolyckorna inte kunnat påv1sas 'Statistislm:. Det
23757:        syfte att åstadkomma 60 km:s hastig-        är emellertid uppenbart, att det hade skett
23758:        hetsbegränsningar av experimentell na-      flera ä!golyckor om inga hastighetsbegräns-
23759:        tur på sådana vägaV'snitt, som genom        ningar hade funnits, och att dessa o1yckor
23760:        vägmäl!ke utmärkts såsom område, där        hade haft allvarligare följder.
23761:        älgfara råder samt på så sätt minska            I de direktiv för bestämmande av hastighets-
23762:        de svåra trafi:kolyckorna och införskaffa   begränsningar, som trafikministetiet utfärdat
23763:        undersökningsmaterial för åstadkom-         tili väg- och vattenbyggnadsstyrelsen, har vä-
23764:        mandet av permanent 60 km:s hastig-         gens olyoksfrekvens nämnts såsom en av de
23765:        hetsbegränsning på ovan nämnda älg-         faktorer, vilka inverkar på fastställandet av be-
23766:        områden?                                    gränsningarna. Även älgolyckorna observeras
23767:                                                    sMiunda vid bestämmandet av hastighetsbe-
23768:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     gränsningarna. Ett schematiskt fastslående av
23769: samt anföra följande:                              60 km:s hastighetsbegränsningar på samtliga
23770:     Antalet olyckor med hjortdjur har under        vägavsnitt som genom trafikmärke utvisats
23771: de sen'<!ste åren ökat oroväckande snabbt. Ar      såsom område för älgfara skulle i rätt hög
23772: 1977 inträffade på allmänna vägar över 1 800       grad inverka på huvudvägarnas trafik. Metoden
23773: älg- och vildrensoiyckor, av vilka enligt preli-   skulle enligt trafikministeriets uppfattning vara
23774: minära uppgifter 3 1edde till döden och 166        överdimensionerad då det gäller förebyggandet
23775: till andra personskador. Hjortdjursolyckorna       av älgolydkor, i synnerhet som nyttan sanno-
23776: har bli'vit ett särskilt svårt problem i ränen     Hkt skulle vava rätt ringa. Det är även ytterst
23777: i södra Finland. Exempelvis i Kymmene Iän          sannolikt att bilisterna inte skulle godta en
23778: inträffade år 1977 209 älgoryckor på al!Jimänna    sådan linje. Särskih på de avsnitt av huvud-
23779: vägar, vilket är 26,1 % av samtliga olyckor        vägarna som är i gott skiok skulle en 60
23780: på de aUmänna vägarna inom området.                km:s hastighetsbegränsning enbart på grund
23781:     De vägavsnitt, om vilka man vet att de         av älgfaran i de flesta fatl upplev,as som ytterst
23782:  utgör djurens färdieder, har försetts med var-    ma motiverad.
23783:  ningsmärken för älg. Endast oa 14% av älg-            Trafikministeriet förenar sig med väg- och
23784: olyckorna inträffar emellertid på märkenas         vattenbyggnadsstyrelsens ståndpunkt, enligt vii-
23785:  influensområde.                                   ken hjortdjurens antal bör regleras och redu-
23786:     Jord- och skogsbruksministeriet, väg- och      ceras särskilt på områden där det inträffar
23787:  vattenbyggnadsstyrelsen samt Trafikskyddet ut-    mycket älgolyckor. Även röjandet av snårskog
23788: för för närwrande en samundersökning "Hjort-       invid vägrenar samt uppför,andet av älgstängsel
23789:  djuren och trafiken". Syftet med denna under-     bör eumigt ministeriets åsikt effektiveras. Tra-
23790:  sökning är att finna medel att förebygga väg-     fikministeriet följer med undersökningsverk-
23791:  trafikolyckor med hjortdjur. I undersokningen     samheten i anslutning tili ä1golyckor och före-
23792:  har utretts de olika bakgrundsfaktorerna tili     byggandet av dessa, samt söker effektivera in-
23793:  ofyckorna samt effektiviteten hos älgspeglar      formatiönen rörande älgfaran.
23794:  och -stängsel vid förebyggandet av olyckor.
23795:      Helsingfors den 22 aprH 1978.
23796: 
23797:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
23798:                                               1978 vp.
23799: 
23800: Kirjallinen kysymys n:o 146.
23801: 
23802: 
23803: 
23804: 
23805:                                   Kortesalmi: Kuorma-autoilijoiden työttömyyskarenssiajan lyhen-
23806:                                      tämisestä.
23807: 
23808: 
23809:                          E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
23810: 
23811:    Maamme autoilija-pienyrittäjät ovat viime            Tämä kohtuuttomuus olisi nopeasti saatava
23812: vuosien aikana joutuneet verotuksen, työttömyy-      oikaistuksi eli kuorma-autoilijoiden työttömyys-
23813: den ym. rasitusten vuoksi aina vain ahtaammalle      karenssiaika olisi lyhennettävä yhdeksi kuukau-
23814: ja ahtaammalle. Elinkeinoelämän ja yritystoi-        deksi.
23815: minnan lama on johtanut myös suuret maarat              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
23816: kuorma-autoilijoita työttömiksi.                     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
23817:    Kuorma-autoilijoiden työttömyyskarenssiaika       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23818: on kolme kuukautta: siis autoilija-pienyrittäjän     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23819: pitää olla ensin kolme kuukautta työttömänä ja
23820: vasta sitten hän pääsee työttömyyskortistoon,                  Tietääkö Hallitus, että kuorma-autoi-
23821: jolloin hänen on vietävä pois myös rekisterikil-            lijoiden työttömyyskarenssiaika on kol-
23822: vet. Kuitenkin lääninhallituksella on oikeus ot-            me kuukautta eli sama jonka jälkeen lii-
23823: taa kuorma-autoilijalta pois liikennelupa, jos hä-          kennelupa voidaan ottaa pois, ja
23824: nen ajoneuvoosa on ollut poissa rekisteristä yli               aikooko Hallitus kiireesti oikaista tä-
23825: kolme kuukautta. Tässä on siis selvä kohtuutto-             män vääryyden ja ryhtyä toimiin karens-
23826: muus: työttömyydestä rangaistaan tai voidaan                siajan lyhentämiseksi yhdeksi kuukau-
23827:  rangaista ottamalla pois liikennelupa.                     deksi?
23828:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
23829: 
23830:                                         J. Juhani Kortesalmi
23831: 
23832: 
23833: 
23834: 
23835: 0878004201
23836: 2                                            1978 vp.
23837: 
23838: 
23839: 
23840: 
23841:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
23842: 
23843:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      eivät lainkaan voineet saada työttömyyskorvaus-
23844: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ta. Tästä tilannetta on muutettu kuorma-autoili-
23845: olette 17 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn         joille edullisemmaksi.
23846: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Kolmen kuukauden karenssi on yhteydessä
23847: asianomaiselle jäsenelle jäljennoksen kansanedus-   työttömyyskorvauksen maksamisessa sovellet-
23848: taja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kir-     tuun tarveharkintaan. Kuorma-autoilijoiden on
23849: jallisesta kysymyksestä n:o 146:                    katsottu tulevan omillaan toimeen jonkin aikaa
23850:                                                     varsinaisen yritystoiminnan lopettamisen jäl-
23851:           Tietääkö Hallitus, että kuorma-autoi-     keenkin. Toisaalta karenssilla on haluttu estää
23852:        lijoiden työttömyyskarenssiaika on kol-      keinotteluluonteisia korvaustapauksia. Verrattu-
23853:        me kuukautta eli sama jonka jälkeen lii-     na työsuhteessa työskennelleisiin autoilijoilta on
23854:        kennelupa voidaan ottaa pois, ja             edellytetty pysyväisempää työttömyyttä, ennen
23855:           aikooko Hallitus kiireesti oikaista tä-   kuin korvausta on maksettu.
23856:        män vääryyden ja ryhtyä toimiin karens-         Nykyisessä työllisyystilanteessa karenssiaikaa
23857:        siajan lyhentämiseksi yhdeksi kuukau-        on perusteltua lyhentää. Kysyjän esittämä 1 kuu-
23858:        deksi?                                       kausi on varteenotettava vaihtoehto. Autoilijoi-
23859:                                                     den asema on kuitenkin järjestettävä osana ko-
23860:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        konaisuutta, joka muodostuu varsin erilaisessa-
23861: vasti seuraavaa:                                    kin asemassa olevasta työttömien suuresta jou-
23862:   Kuorma-autoilijoille      työttömyyskorvauksen    kosta. Tunnetusti oma työtään tekeviä yrittäjiä-
23863: maksamisessa asetettu 3 kuukauden karenssi on       kin on monenlaisia. Parhaillaan tutkitaan tarve-
23864: kyllä hallituksen tiedossa.                         harkinnan poistamista kaikkien korvauksen-
23865:   Maaliskuuhun 1976 saakka kuorma-autoilijat        hakijoiden osalta.
23866:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1978.
23867: 
23868:                                                                    Työvoimaministeri Arvo Aalto
23869:                                              N:o 146                                              3
23870: 
23871: 
23872: 
23873: 
23874:                           T i 11 R i ik s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23875: 
23876:    I det syfte 37 § 1 mom. riiksdagsordningen      ning. Denna omständighet har förändrats tili
23877: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      förmån för lasttrafiikidkarna.
23878: av den 17 mars 1978 tili vederbörande medlem          Tre månaders karenstid bör ses i samband
23879: av statsrådet för besvarande översänt avskrift     med den behovsprövning som tiliämpats vid
23880: av följande, av riiksdagsman J. Juhani Korte-      utbetalning av arbetslöshetsersättningar. Last-
23881: salmi ställda skriftliga spörsmål nr 146:          trafiikidkarna har ansetts ikunna iklara sig på
23882:                                                    egen hand en tid efter det att den egentliga
23883:           Är Regeringen medveten om att last-      företagsverksamheten upphört. A andra sidan
23884:        trafiikidkares arbetslöshetskarenstid är    har man genom karenstiden velat förhindra en
23885:        tre månader, dvs. samma tid som gäl-        användning av arbetslöshetsersättning i speku-
23886:        ler för indragande av trafiktilistånd,      lationssyfte. Av trafiikidkare har förutsatts,
23887:        och                                         innan arbetslöshetsersättning utbetalas, en mera
23888:           ämnar Regeringen i brådskande ord-       varaktig arbetslöshet än, då det gäller personer
23889:        ning rätta tili denna orättvisa och vidta   som anställts i arbetsförhållande.
23890:        åtgärder för att förkorta karenstiden          Med beaktande av det nuvarande sysselsätt-
23891:        tili en månad?                              ningsläget är det motiverat att förkorta karens-
23892:                                                    tiden. Spörsmålsställarens förslag om en må-
23893:                                                    nad förefaller som ett beaktandsvärt alternativ;
23894:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-      Vid ordnande av lasttrafiikidkarnas ställning
23895: samt följande:                                     bör dessa ses som en del av en helhet beståen-
23896:    Regeringen har nog kännedom om att last-        de av en lång rad arbetslösa i sinsemellan tili
23897: trafiikidkarna utsatts en tre månaders karens-     och med mycket olikartad situation. Som känt,
23898: tid vid utbetalning av arbetslöshetsersättning.    finns det också bland privatföretagare många
23899:    Fram tili mars 1976 kunde lasttrafiikidkarna    slags yrkesutövare. Man undersöker som bäst
23900: inte alls bli delaktiga av arbetslöshetsersätt-    möjligheter tili avskaffande av behovspröv-
23901:                                                    ningen för samtliga ersättningssökande.
23902:      Helsingfors den 18 april 1978.
23903: 
23904:                                                                 Arbetskraftsminister Arvo Aalto
23905:                                              1978 vp.
23906: 
23907: Kirjallinen kysymys n:o 147.
23908: 
23909: 
23910: 
23911: 
23912:                                  Forsman ym.: Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n kirjanpidon ja varo-
23913:                                     jen käytön tarkastuksesta valmistuneiden kertomusten tie-
23914:                                      doksiantamisesta Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvoston jäse-
23915:                                     nille.
23916: 
23917: 
23918:                         E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
23919: 
23920:    Valtioneuvoston Oy Yleisradio Ab:lle 31 päi-      dossaan tiukkaa säästäväisyyttä. Tämän vuoksi
23921: vänä joulukuuta 1975 myöntämän toimiluvan            on tarpeellista, että Yleisradion hallintoneuvos-
23922: ehtojen mukaan Yleisradiolla on oikeus televi-       ton tietoon vuosittain saatetaan Mainos-TV:n
23923: siotoiminnassaan käyttää apunaan Oy Mainos-          taloudellista asemaa koskeneet, liikenneministe-
23924: TV-Reklam Ab:tä muun muassa ehdolla, että            riölle toimitetut tarkastuskertomukset. Tiedot
23925: liikenneministeriölle varataan tilaisuus tarkastaa   ovat välttämättömiä harkittaessa talousarvioi-
23926: Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n kirjanpitoa ja va-          den laadinnan yhteydessä lupamaksujen suu-
23927: rojen käyttöä.                                       ruutta ja Mainos-TV:ltä vuosittain saatavien
23928:    Valtiontalouden tarkastusvirasto on liikenne-     korvausten kohtuullisuutta.
23929: ministeriön pyynnöstä suorittanut ensimmäisen           Oikeuskanslerin kannan mukaan Yleisradion
23930: Mainos-TV: n · kirjanpidon ja varojen tarkastuk-     hallintoneuvoston jäsenet toimivat virkavastuul-
23931: sen, josta on laadittu kertomus.                     la. Hallintoneuvoston tehtävien hyvä hoito edel-
23932:    Yleisten asiakirjain julkisuudesta annettujen     lyttää, että kaikki päätöksentekoon vaikuttava
23933: säännösten mukaan voidaan katsoa, että laa-          tieto on. hallintoneuvoston·. jäsenten käytettä-
23934: dittu tarkastuskertomus on salassa pidettävä,        vissä. Näin ollen ei ole estettä tarkastuskerto-
23935: mikäli Mainos-TV ei anna suostumustaan sen           musten antamiselle hallintoneuvoston käyttöön.
23936: tiedoksi antamiseen.                                    Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
23937:     Yleisradion hallintoneuvoston asettaa edus-      § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
23938:  kunta vaalikaudekseen. Yleisradion toiminta on      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kun-
23939:  näin ollen eduskunnan valvonnassa. Toimiluvan       nioittavasti seuraavan kysymyksen:
23940: ehtojen mukaan taas Mainos-TV:tä voidaan
23941:  käyttää yleisradiotoiminnan apuna. Yleisradion                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23942:  hallintoneuvosto viime kädessä vastaa Yleisra-             siin Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n kirjan-
23943:  dion taloudesta, josta merkittävän osan muodos-            pidon ja varojen käytön tarkastuksesta
23944:  taa Mainos-TV:ltä saatavat korvaukset lähetys-             valmistuneiden kertomusten saattami-
23945:  aikojen käyttämisestä. Yleisradion tilinpito ja            seksi vuosittain Oy Yleisradio Ab:n hal-
23946:  muu toiminta on julkisen tarkastuksen alaista.             lintoneuvoston tietoon?
23947:  Yleisradio joutuu noudattamaan talouden hoi-·
23948:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
23949: 
23950:                Mauno Forsman                                     Kuuno Honkonen
23951:                Eino Grönholm                                     Jarmo Wahlström
23952:                Riitta Järvisalo-Kanerva                          Juhani Saukkonen
23953:                Ralf Friberg                                      Marjatta Väänänen
23954: 
23955: 
23956: 
23957: 
23958:  Q878004408
23959: 2                                            1978 vp.
23960: 
23961: 
23962: 
23963: 
23964:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
23965: 
23966:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nisteriö voi saattaa valtiontalouden tarkastusvi-
23967: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         raston laatiman, yhtiötä koskevan tarkastusker-
23968: olette 17 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn           tomuksen Oy Yleisradio Ab:n hallintoneuvos-
23969: kirjeenne n:o 553 ohella toimittanut valtioneu-       ton jäsenten tietoon. Vedoten siihen, että Mai-
23970: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     nos-TV on itsenäinen, liiketoimintaa harjoittava
23971: sanedustaja Mauno Forsmanin ym. näin kuulu-           yritys, yhtiö on edellyttänyt, että tämänkin jäl-
23972: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 147:             keen yhtiön suostumus hankitaan kunkin tar-
23973:                                                       kastuskertomuksen kohdalta erikseen sekä että
23974:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      . liikenneministeriö tiedoksi antamisen ehdoksi
23975:        siin Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n kirjan-          panee, ettei tarkastuskertomuksen sisältöä saa
23976:        pidon ja varojen käytön tarkastuksesta         virkavastuulla toimivien hallintoneuvoston jä-
23977:        valmistuneiden kertomusten saattami-           senten toimesta saattaa edelleen minkään ta-
23978:        seksi vuosittain Oy Yleisradio Ab:n hal-       hon tietoon.
23979:        lintoneuvoston tietoon?                           Koska edellä mainittujen kertomusten sisältä-
23980:                                                       mien tietojen saattaminen Yleisradion hallinto-
23981:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          neuvoston jäsenten tietoon on Yleisradion ta-
23982: vasti seuraavaa:                                      loudenpidon kannalta tarpeellista, liikennemi-
23983:   Oy Mainos-TV-Reklam Ab:n kirjanpidon ja             nisteriö on Mainos-TV :n suostumuksen mukai-
23984: varojen käytön tarkastuksesta valmistuneet ker-       sesti toimittanut puheena olevan vuotta 1976
23985: tomukset ovat asetuksen, sisältävä eräitä poik-       koskevan tarkastuskertomuksen Yleisradion
23986: keuksia yleisten asiakirjain julkisuudesta ( 650/     hallintoneuvoston jäsenille.
23987: 51 ) , 1 §: n 1 momentin 9 kohdan säännösten             Mainos-TV:n edellyttämä suostumus myö-
23988: mukaisesti salassa pidettävät, ellei Mainos-TV        hemmin valmistuvien tarkastuskertomusten tie-
23989: anna suostumustaan niiden tiedoksi antamiseen.        doksi antamiseen tullaan aikanaan hankkimaan
23990:    Liikenneministeriön pyynnöstä Mainos-TV on         erikseen.
23991: antanut suostumuksensa siihen, että liikennemi-
23992:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1978.
23993: 
23994:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
23995:                                                N:o 147                                                3
23996: 
23997: 
23998: 
23999: 
24000:                           TiU      Ri k sd age ns      H e rr   T a 1m a n.
24001: 
24002:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         TV gett sitt ·samtycke tili att trafikministeriet
24003: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kan bringa den av statens revisionsverk upp-
24004: nr 553 av den 17 marrs 1978 ti11 vederbörande        gjorda, bolaget gäM!ande revisionsberättelsen till
24005: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       Oy Yleisr:adio Ab:s förvaltningsråds mectlem-
24006: jande av riksdagsman Mauno Forsman m. fl.            mars kännedom. Aberopande det faktum, att
24007: undertecknade spörsmål nr 14 7:                      Reklam-TV är ett sjäJv,ständigt affärsdrivande
24008:                                                      företag, har bolaget förutsatt, att också fram-
24009:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder så,        deles bolagets samtyclre utverkas särskilt för
24010:        att til'1! Oy Yleisradio Ab:s förvaltnings-   varje revisionsberättel!se samt att ·trafikministe-
24011:        råds kännedom årligen bringas berättel-       riet som villkor för delgivningen stäl1er, att
24012:        serna över granskningen av Oy Mainos-         innehållet i revisionsberättelsen inte av medlem-
24013:        TV-Reklam Ab:s bokföring och an-              mar i förv,a1tningsrådet, vil:ka verkar under
24014:        vändningen av dess medel?                     tjänsteansvar, får föras vidare.
24015:                                                          Då det för Y1eisradios hushållning är nöd-
24016:    Så:som svar på detta spörsmå:l får jag vörd-      vändigt att de uppgifter, som ingår i ovan-
24017: samt anföra föl)ande:                                nämnda berättelser, bringas tili medlemmarnas
24018:    Berättelserna över granskningen av Oy Mai-        i Yleisradios förvaftningsråd kännedom, har tra-
24019: nos-TV-ReMam Ab:s bokföring och använd-              fikministeriet i enlighet med Reklam-TV:s sam-
24020: ning av dess mede1 skal1 enligt stadgandena i        tycke til1ställt medJemmarna i Yleisradios för-
24021: 1 § 1 mom. 9 punkten i förordningen innefat-         valtningsråd ifrågavarande revisionsberättelse
24022: tande vissa undantag i fråga om allmänna             för år 1976.
24023: handlingars offentlighet (650/51) hållas hem-           Det av Reklam-TV förutsatta samtycket tili
24024: liga, såfr:amt Mainos-TV inte ger sitt samtycke      tillkännagivande av senare uppgjorda revisions-
24025: till utlämnande av dem.                              berättelser kommer i sinom tid att utverkas
24026:     På anhåltan av trafikministeriet har ReMam-      särskilt.
24027:      Helsingfor:s den 20 april 1978.
24028: 
24029:                                                                      TraHkminister Veikko Saarto
24030:         ';.'.•
24031: 
24032: ,;_-,
24033:                                               1978 vp.
24034: 
24035: Kirjallinen kysymys n:o 148.
24036: 
24037: 
24038: 
24039: 
24040:                                   Sinisalo: Leko-70 lentokoneiden myynnistä Etelä-Amerikkaan.
24041: 
24042: 
24043:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24044: 
24045:    Eräässä helsinkiläisessä päivälehdessä julkais-      Ulkomaankauppapoliittisten t01m1en tulisi
24046: tiin muutama päivä sitten Valmetin puolustus-        olla sopusoinnussa maan ulkopoliittisen linjan
24047: välineryhmän johtajan esittely suomalaisen           kanssa. Tämä synnyttääkin pakostakin kysy-
24048: Leko-70 ( Vinka) lentokoneen markkinointi-           myksen, miten hallitus suhtautuu edelläkuva-
24049: mahdollisuuksista ulkomaille. Lehtitiedon mu-        tunlaiseen kauppatoimintaan ja sen perustelui-
24050: kaan Valmet on kiinnittänyt erityisen huomion        hin.
24051: Etelä-Amerikassa avautuviin mahdollisuuksiin.           Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
24052:    Näitä mahdollisuuksia edellä mainittu hen-        jestyksen 37 §:n 1 momcnttiin viitaten esitän
24053: kilö esittelee lehtilausunnossa mm. seuraavalla      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24054: tavalla: "Vuorimiehen mukaan Brasilia on eräs        vaksi seuraavan kysymyksen:
24055: mahdollinen Vinkojen ostaja - Venezuelassa
24056: Vinkojen taistelukäyttö ei olisi yhtä todennä-                   Katsooko Hallitus, että Valmetin ta-
24057: köistä kuin esimerkiksi Brasiliassa. Venezuelas-             holta julkisuuteen esitetyt kauppapoliit-
24058: sa ei ole avointa diktatuuria kuten useammassa               tiset perustelut Leko-70 (Vinka) lento-
24059: latinalaisen Amerikan maassa." Perustellessaan               koneiden myynnissä eteläiseen Amerik-
24060: mainitun lentokoneen myyntimahdollisuuksia                   kaan ovat sopusoinnussa maan ulkopo-
24061: Valmetin johtaja lausuu myös: "Hitaasti ja                   liittisen linjan kanssa?
24062: matalalla lentävä potkurikone on käyttökelpoi-
24063: nen esimerkiksi heitettäessä terästä tai napal-
24064: mia viidakossa lymyävien sissien niskaan."
24065:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
24066: 
24067:                                            Taisto Sinisalo
24068: 
24069: 
24070: 
24071: 
24072: 0878004951
24073: 2                                            1978 vp.
24074: 
24075: 
24076: 
24077: 
24078:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24079: 
24080:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Valmet Oy:n valmistamaa Leko-70 lentoko-
24081: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      netta eli "Vinkaa" myydään ensisijaisesti kou-
24082: olette 17 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn        lutus- ja harjoituskoneena. Sekä yleisistä kau-
24083: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       pallis-taloudellisista syistä että suomalaisen leu-
24084: asianomaisen jäsenen tietoon saatettavaksi jäl-    tokonetuotannon ja alan työllisyyden turvaami-
24085: jennöksen kansanedustaja Taisto Sinisalon näin     sen kannalta Leko-70 lentokoneen vientimah-
24086: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 148:     dollisuuksia on tutkittava ja edistettävä. Lento-
24087:                                                    koneiden vienti ulkomaille vaatii sotatarvikkei-
24088:           Katsooko Hallitus, että Valmetin ta-     den maasta viennistä 14. päivänä lokakuuta
24089:        holta julkisuuteen esitetyt kauppapoliit-   1938 annetun lain ja asetuksen (318 ja 319/
24090:        tiset perustelut Leko-70 (Vinka) lento-     38) mukaan valtioneuvoston tai puolustusmi-
24091:        koneiden myynnissä eteläiseen Amerik-       nisteriön luvan, mikä on näin ollen aikanaan
24092:        kaan ovat sopusoinnussa maan ulkopo-        myös edellytys Leko-70 -koneen mahdolliselle
24093:        liittisen linjan kanssa?                    viennille. Tällöin joudutaan myös ottamaan
24094:                                                    kantaa niihin seikkoihin, joihin edustaja Sini-
24095:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       salo kysymyksessään viittaa.
24096: vasti seuraavaa:
24097:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1978.
24098: 
24099:                                                             Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
24100:                                              N:o 148                                                3
24101: 
24102: 
24103: 
24104: 
24105:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24106: 
24107:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Det av Valmet Oy tillverkade Leko-70 flyg-
24108: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       planet eller "Vinka" säljs i främsta rummet
24109: av den 17 mars 1978 till vederbörande medlem        såsom skol- och övningsflygplan. Såväl av all-
24110: av statsrådet översänt avskrift av följande av      männa ekonomiskt-kommersiella orsaker som
24111: riksdagsman Taisto Sinisalo ställda skriftliga      för att trygga den finska flygplanstillverkningen
24112: spörsmål nr 148:                                    och sysselsättningen på detta område bör ex-
24113:                                                     portmöjligheterna för Leko-70 undersökas och
24114:           Anser Regeringen att de av Valmet i       befrämjas. Export av flygplan tili utlandet
24115:        offen tligbeten framförda handelspoli tis-   kräver enligt lagen av den 14 oktober 1938
24116:        ka argumenten för försäljning av Leko-       (318 och 319/38) statsrådets eller försvars-
24117:        70 ( Vinka) flygplan till Sydamerika är      ministeriets tillstånd, vilket således i sinom tid
24118:        i överensstämmelse med landets utrikes-      även kommer att utgöra en förutsättning för
24119:        politiska linje?                             en möjlig export av Leko-70 flygplanet. Här-
24120:                                                     vid kommer man även att taga ställning tili
24121:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        de omständigheter som riksdagsman Sinisalo
24122: samt anföra följande:                               i sitt spörsmål hänvisar till.
24123:      Helsingfors den 12 april 1978.
24124: 
24125:                                                     Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
24126:                                                  1978 vp.
24127: 
24128: K,irjallinen kysymys n:o 149.
24129: 
24130: 
24131: 
24132: 
24133:                                     M. Tuominen ym.: Fasistisen toiminnan estämisestä.
24134: 
24135: 
24136: 
24137:                           Ed u s kunnan         Herra       Puhe m i e he 11 e.
24138: 
24139:     Pariisin rauhansopimuksen ja yya-sopimuksen         uhkailujen jälkeen ja osoitti, että poliisin suo-
24140: perustalta tapahtunut suotuisa kehitys maas-            jelutoimet oli laiminlyöty tai että ne olivat
24141: samme on vahvistanut Suomen turvallisuutta              riittämättömät.
24142: ja kansainvälistä asemaa. Se on voimistanut                Aiheellista levottomuutta herättää fasistien
24143: demokraattista kehitystä ja lujittanut rauhaa           rikollisen toiminnan vähättely ja viranomaisten
24144: sekä on saanut kansamme valtaenemmistön kan-            toimenpiteiden tehottomuus. IKR:n sotilaskou-
24145: natuksen. Nämä myönteiset tulokset on saatu             luttaja Timo Pekkala on vapautettu vankilasta.
24146: jatkuvassa kamppailussa äärioikeiston ja taan-          Vaikka sisäasiainministeriö on k1eltänyt ne1jä
24147: tumuspiirien demokraattisille ja rauhanvoimille         fasistijärjestöä, niiden toiminta jatkuu edelleen,
24148: vihamielistä toimintaa vastaan.                         kuten näkyy jatkuvista uhkailuista, joita haka-
24149:     Viime vuosina on kuitenkin aihee1lista le-          ristitunnuksin osoitetaan järjestöille ja yksityi-
24150: vottomuutta herättänyt järjestyneen fasistisen          sille henkilöille, sekä uusista tuhopoltoista Tu-
24151: toiminnan hälyttävä kasvu. Hakaristitunnuksin           run seudulla, joiden sytyttäjiksi ovat puheli-
24152: on levitetty väkivaltaista iki.ihotusta maamme          mitse ilmoittautuneet Pekka Siitoimen vapau-
24153: virallista ulkopolitiikkaa, valtiosopimuksia ja         tusta vaativat IKR:n jäsenet.
24154: demokraattisia o~keuksia vastaan, julkaistu ke-             On ilmeistä, että viranomaisten toimien te-
24155:  hotuksia "taisteluun suur-Suomen puolesta" ja          hottomuus ja määrätyillä tahoilla jopa myötä-
24156: "Karjalan takaisin valtaamiseksi" sekä uhkailtu         mie1isyys ja fasistien toiminnalle annettu tuki
24157:  väkivallanteoilla ja terrorilla kansalaisjärjestöjä    rohkaisevat tämän rikollisen toiminnan jatka-
24158:  ja kansalaisia.                                        miseen. Jopa poliisin johtavill'a tahoilla on jul-
24159:     Fasistiset järjestöt antavat sotilaallista koulu-   kisissa lausunnoissa väheksytty Pariisin rauhan-
24160:  tusta jäsenilleen, vaikka se on armeijaan kuulu-       sopimuksen fasistisen toiminnan estämistä kos-
24161:  mattomilta Pariisin rauhansopimuksen 15 ar-             kevien artikloiden merkitystä. On tullut ilmi,
24162:  tiklassa nimenomaan kielletty. Samat järjestöt          että Siitoimen ryhmä on saanut ammuksia puo-
24163:  uhkailevat jatkuvasti väkivallanteoilla ja terro-       lustusvoimien henkilökuntaan kuuluvilta hen-
24164:  rilla kansalaisjärjestöjä ja kansalaisia, jopa tasa-    kilöiltä. Oikeistolainen lehdistö tukee avoimesti
24165:  vallan presidenttiä. Fasistien toimesta lähetet-        fasistien toimintaa. Siitoin on ilmoittanut saa-
24166:  tiin pommi Vaasassa SDNL:n piiritoimistoon ja           vansa rahallista tukea eräiltä suuryrityksiltä
24167:  vain sattuma esti räjähdyksen ja vahingot. Po-          sekä perustuslaillisen kansanpuolueen ja kokoo-
24168:  liittinen murhapohto kommunistista lehteä Tie-          muksen piiristä. On tunnettua, että Suomessa
24169:  donautajaa painavaa kirjapaino Kursiivia vastaan        toimivilla fasisteilla on vilkkaat yhteydet
24170:  tuotti suurta aineel'lista hävitystä ja jälleen vain   NATO"maissa toimiviin uusfasistisiin järjes.töi-
24171:  sattuma pelasti useita ihmishenkiä tuhoutu-             hin.
24172:   masta. Tämä vakava rikos tapahtui monien
24173: 
24174: 
24175: 
24176: 
24177:  087800521V
24178: 2                                          1978 vp.
24179: 
24180:   Edld1ä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37              Mihin toimenpiteisiin •H-.lllitU!· aikoo
24181: §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-            ryhtyä estääkseen kansalaisten demo-
24182: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-           kraattisia oikeuksia uhkaavan fasistisen
24183: raavan kysymyksen:                                       ja fasisminluonteisen toiminnan maas-
24184:                                                          samme?
24185:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 197 8.
24186: 
24187:         Mirjam Tuominen              Heikki Mustonen                Heimo Rekonen
24188:         Kauko Hjerppe                Arto Merisaari                 Anna-Liisa Jokinen
24189:         Ens.io Laine                 Mikko Ekorre                   Ulla-Leena Alppi
24190:         Pauli Puhakka                Toivo Jokiniemi                I.-C. Björklund
24191:         Siiri Lehmonen               Pauli Uitto                    Unto Ruotsalainen
24192:         Irma Rosnell                 Marjatta Mattsson              Kuuno Honkonen
24193:         Pentti Liedes                M. Kainulainen                 Niilo Koskenniemi
24194:         Taisto Sinisalo              E.-J. Tennilä                  V. J. Rytkönen
24195:                                      Aarne Koskinen
24196:                                                  N;o 149                                                 3
24197: 
24198: 
24199: 
24200: 
24201:                           Eduskllnnan           Herra      Puhemieh~lle.
24202: 
24203:     Valdopäiväjärjenyksen '7 § :n 1 n:totnentissa      leen jatkettu ja tullaan jatkdlmlån. Tästä o-vat
24204: mainitussa tarköitl.lks~sa Te, Herra Puhemies,         osoitukscnt fasistiSWl töimin.twl tutkilll.usten
24205: olette 1T pitivä.nä maa&kuuta 1978 pfiiviityn          pohjalta .nottetut syytteet. Nämä ilyyttect pe-
24206: kirjeefil'l.e n:o 558 obclla. toimitt-.nut valtio-.    rustuvat rikosl.akiitl ja muihin lakeihin, joissa
24207: neuvoston asianomaiselle jlisenclle j&j<ttlhöksen      on tllngaistutsäännök$iä. Pariisin rnuhansopi·
24208: kansanedustaja Mirjam TuOlhisen ym. kitjalli-          muksessa ei C>lc rangttistussäiirulöksHi, mutta
24209: sesta kysymyksestä rt:o 149, jossa tiedustd.-          muutoin sillä on viranomaisia ja yksityisiä kan-
24210: laan:                                                  salaisia velvoittava voima. Ra.figa.istussäännök-
24211:                                                        set rauhansopimusta 'Vastaan suUll.tautuvista
24212:             Mihin toitnertpiteisiin Hallitus aikoo     teoista 0t1. löydettävit Muualta lainsäädännöstä.
24213:          ryhtyä estääkseett kansalaisten demo-         Tällaiiten. tekojen aiheuttamat toimenpiteet on
24214:          kraattisia oikeulaia uhkäaviU\ fssistisen     suoritettllva ylei11en lainsliädännön suomin val-
24215:          ja fasisminluonteisen toiminnan maas-         tuuksin ja edellytyksin.
24216:          samme?                                           Eräissä lainsäädännön uudistamiseen liittyvis-
24217:                                                        sä selvityksissä un kiinnitetty huomiota puut-
24218:    Vastauksena ~YJytnykseen esitän kun.nioit•          teisiin, joita voimassa olevatsa lainsäädännössä
24219: tae.n seuraavaa:                                       on myös kysymyksessä tarkoiwtun asian kah-
24220:    Kuten lll1h. kansanedustaja An.rul·Uisa Jolki·      nalta htsottuna. Selvitykset tullaan ottamaan
24221: sen kirjalliseen kysymykseen n:o 346/27.10.            huomioon Ia.ifiläädäntöii muutettaessa ja uudis·
24222: 1977 annetusta vastauklleSta käy selville, ovat        tettae8sa.
24223: sisäasia.i.nministeriö ja ten alaiset viranotn.aiset      SilläasiainMinisteriö ja sen alaiset vitanornai·
24224: jatkuvasti $eutanneet lkysYlfiyksessä tarkoitet-       set tulevat eddleenkin jatkamaan fasi!lmin ja
24225: tua toimintaa ja ryhtyneet .niihin toimenpitei·        sen luontoisen toiminnan valvontatt maassatn·
24226: siin, jotka laki<m1.1lle mukaan ovat mahdollisia.      me ja ryhtymiiäh niihirt toin'litopiteisiin, joihin
24227:    Kyseistä seuranw on lakien. 6\lotnien mah-          asia antaa aihetta ja jotka ovat truilidollisia la·
24228: dollisuuksien mukaisesti j.a käytettävissä ole·        kiemtne ml.lk.aan auorittaa.
24229: vien voimavaroj~en sallimissa puitteissa edel-
24230:         Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1978.
24231: 
24232:                                                                     Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
24233:                                               a7s•"P·
24234: 
24235: 
24236: 
24237: 
24238:                          -Tili 'Riksdagens Herr                 Talrnan.
24239: 
24240:   I det syfte 37 § 1 morn. riksdagsordninge:n        satts och k.omnier öckså att fortsättas: Ett ut-
24241: anger har Ni, Herr Talrnan, rned Eder skti-          ~lag av detta är de åtal sorn väckts på basen·
24242: velse nr 558 av den 17 mars 1978 tili veder-         av undersökningar -av- den fascistiska verksam-
24243: hörande medlern av statsrådet översänt av-           heten. Dessa åtal -grundat sig på strafflagen
24244: skrift av.följande av riksdagsman Mirjam Tuo"        oth andr:a lågar, i vilka straffstadga:nden ingår.
24245: minen m.fL s.tällda spörsmål nr 149:                 1 fredsfördraget i Pads ingår inte några straff-
24246:                                                      bestärnrnelser, men för övrigt förpliktar för-
24247:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       draget både rnyndigheter och enskilda rned-
24248:        ta för att hindra den fascistiska och         borgare. Stadganden orn straff för handlingar
24249:        fascistiskt heskaffade verksamhet sorn        sorn riktas rnot fredsfördraget står att
24250:        pågår i vårt land och som utgör ett           finna på annat håll i lagstiftningen. De åtgär-
24251:        hot rnot medhorgarnas demokratiska            der dylika handlingar föranleder -skall vidtas i
24252:        rättigheter?                                  enlighet rned hefogenheter och förutsättningar
24253:                                                      sorn den allmänna lagstiftningen förlänar.
24254:    Såsorn svar på detta spörsrnål får jag vörd-         1 vissa utredningar i samband med revide-
24255: sarnt anföra följande:                               ringen av lagstiftningen har upprnärksarnhet
24256:    Som framgår bl.a. av svaret på det av Anna-       färsts vid de brister som behäftar gällande lag
24257: Liisa Jokinen ställda spörsmålet nr 346/27.10.       också rned hänsyn till det i spörsmålet åsyftade
24258: 1977, har rninisteriet för inrikesärendena och       ärendet. Utredningarna kommer att beaktas när
24259: detta underlydande myndigheter fortgående            Iagstiftningen ändras och revideras.          -
24260: följt med den verksamhet sorn åsyftas i spörs-          Ministeriet för inrikesärendena och detta un-
24261: rnålet och vidtagit de åtgärder, sorn är möjliga     derlydande myndigheter kornmer alltjärnt att
24262: enligt våra lagar.                                   fortsätta att övervaka den fascistiska och fascis-
24263:    Ifrågavarande övervakning har i enlighet          tiskt heskaffade verksarnheten i vårt land sarnt
24264: rned de rnöjligheter lagarna rnedger och inom        att vidta de åtgärder, sorn ärendet föranleder
24265: rarnen för tillbudsstående resurser alltjämt fort-   och som enligt vår lag är rnöjliga att vidta.
24266:      Helsingfors den 28 april 1978.
24267: 
24268:                                                        Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
24269:                                                 1978 vp.
24270: 
24271: Kirjallinen kysymys n:o 1.50.
24272: 
24273: 
24274: 
24275: 
24276:                                    Knuuttila ym.: Valtion asuntolainoittamien asunto-osakeyhtiöiden
24277:                                       jyvityksen epäkohdista.
24278: 
24279: 
24280:                          Ed u s kunnan         Herra       Puhe m i e he 11 e.
24281: 
24282:    Valtion asuntolainoittamissa asunto-osakeyh-        asukkaiden lukumäärän eivätkä osakkeiden luku-
24283: tiöissä määräytyy kunkin huoneiston yhtiövasti-        määrän perusteella. Myöskään ei voida ajatella,
24284: ke eri suuru~sille huoneistoille tietyn asuntojen      että jyvityksen perusteiksi otettaisiin sosiaalipo-
24285: jyvityksen perusteella. Johtuen muun muassa            liittisia seikkoj,a, sillä siinä tapauksessa joudut-
24286: pienten huoneistojen kaHiimmi,sta rakennuskus-         taisUn järjestelmään, joka olisi hyvin sattuman-
24287: tannuksista suurempiin verrattuna, on yhtiövas-        varainen.
24288: tike tässä jyvityksessä muodostunut asuntone-              Edellä mainittuun viitaten esitämme kun-
24289: liömetriä kohti pienissä huoneistoissa suurem-         nioittaen valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
24290: maksi kui:n suurissa huonei:s,toi:ssa. Monissa asun-   mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jä-
24291: to-osakeyhtiöissä tämä on vienyt kuitenkin koh-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24292: tuuttomuuksiin pienten huoneistojen osalta sii-
24293: tä syystä, että jyvityksen perusteet eivät nimen-                 Onko HaHitus tietoi:nen n1istä epäkoh-
24294: omaan vuosina 1969-74 olleet kohdall:aan.                      dista, jotka aiheutuvat valtion asuntolai-
24295:    Tällöin nimittäin jyvityksessä otettiin huo-                noittamien asunto-osakeyhtiöiden jyvic
24296: mvoon esimerldksi tontti- ja hoitokustannukset,                tyksen epäoikeudenmukaisuuksista en-
24297: vaikka niiden mukaan ottamiseUe ainakaan ta-                   nen v. 1975 rakennetuissa taloissa, ja
24298: pahtuneessa laajuudessa ei voi löytää perusteita.                 mihin toimenpiteisiin HalHtus aikoo
24299: Nämä monet kustannuksethan muotoutuvat                         ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
24300:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 197 8.
24301: 
24302:                 Sakari Knuuttila                                   Matti Louekoski
24303: 
24304: 
24305: 
24306: 
24307: 087800522\X'
24308: 2                                              1978 vp.
24309: 
24310: 
24311: 
24312: 
24313:                         Ed u s kunnan         Herra       Pub e m i e he 11 e.
24314: 
24315:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Jyvitysmenettelyn tarkoituksena on jakaa
24316: mai:nitus,sa tarkoituksessa T'e, Herra Puhemies,      asunto-osakeyhtiö- tai vuokratalon pääoma- ja
24317: olette 17 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn           hoitomenot eri huoneistojen osalle mahdollisim-
24318: kirj,eenne n:o 559 ohella toimittanut valtioneu-      man oikeudenmukaisesti, mutta kuitenkin riit-
24319: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          tävän yksinkertaisesti.
24320: kansanedustaja Sakari Knuuttilan ym. näin kuu-           Asuntohallitus toteaa tämän kysymyksen joh-
24321: luvasl:a kirjallisesta kysymyksestä n:o 150, jossa    dosta antamassaan lausunnossa, että asunl:Ohalli-
24322: tiedustella$:                                         tuksen ohjeiden mukaan sovelletaan vuonna
24323:                                                       1975 ja sen jälkeen lainoit:ettavi.iln taloihin uudis-
24324:           Onko Hallitus tietoinen niistä epäkoh-      t:ettua, aikaisemmasta jonkin verran poikkeavaa
24325:        dista, jotka aiheutuvat valtion asuntolai-     menettelyä. Uudistaminen johtui lähinnä siitä,
24326:        noittamien asunto-osakeyhtiöiden jyvi-         että mm. rakennussuunnittelussa oli edellisten
24327:        tyksen epäoikeudenmukaisuuksista en-           jyvitysperusteiden laatimisen jälkeen tapahtu-
24328:        nen v. 1975 rakennetuissa taloissa, ja         nut muutoksia. Niinpä rakennuskustannusten
24329:           mihin ,toimenpiteisiin Hallitus aikoo       jakaantuminen neliömetriä kohti eri kokoisissa
24330:        ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?                huoneistoissa oli edellisten jyvitysohjeiden val-
24331:                                                       mistumisen jälkeen tasoittunut. Vanhaa menet-
24332:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         telyä uusiin lainoitettaviin taloihin ei ollut
24333: vcasti seuraavaa:                                     enää täten perusteltua soveltaa. On kuitenkin
24334:    Asuntohallituksen vuonna 1974 uudi,gtamia          syytä korostaa, että suurimpaan osaan ennen
24335: jyvitysmenettelyä koskevia ohjeita on ollut so-       vuotta 1975 lainoitettuihin taloihin aikaisempi
24336: vellettava vuodesta 197 5 lähtien binoitettuun        jyvitysmenettely on pääomakustannuksien osal-
24337: tuotantoon.                                           ta edelleenkin tarkoituksenmukainen.
24338:    Jyvitysperustdta soveHetaan ainoastaan talon          AsunJJohallituksen lausunnossa todetaan edel-
24339: rakent,amisesta, laajentamisesta tai peruskorjauk-    leen, että osa hoi:1:0kuluista todella määräytyy
24340: sesta aiheutuviin rahoitusmenoihi:n. Sen sijaan       osaksi asukkaiden lukumäärän perusteeNa ( esim.
24341: vastikkeisiin ja vuokriin sisältyvät hoitokulut       veden kulutus), mutta osaan hoitokuluista vali-
24342: jaetaan asuinhuoneistojen osalle todellisten huo-     kuttaa huoneiston koko, ikkunapinva-alan suh-
24343: neistoalojen suhteessa.                               de lattiapinta-alaan jne. Kaikki kyseiset seikat,
24344:    Asunto-osakeyhtiöissä jyvitetään asuinhuoneis-     myös asukkaiden lukumäärä, on pyritty aikai-
24345: tojen luovutushinta sekä rahoitusmenojen osuus        semmin sovdletuissa jyvitysperusteissa ottamaan
24346: asurnhuoneistoista suoritettavista vastikkeista eli   huomioon. Jyvityksen soveltamisessa käytetyt
24347: ns. rahoitusvastike, johon luetaan kuuluviksi vel-    kertoimet on laadittu Valtion teknillisessä tut-
24348: kojen korot, mahdoHiset indeksikorotukset ja          kimuskeskuksessa eivätkä niihin ole olleet vai-
24349: lyhennykset. Asunto-osuuskunnissa jyvitetään          kuttamassa sosiaalipoliittiset tekijät.
24350: asuinhuoneistojen osuuksien hinta sekä rahoitus-         Se, että vuonna 1975 luovuttiin jyvittämästä
24351: menojen osuus asuinhuoneistojen vuokrista.            hoitokustannuksia jyvityskertoimien mukaan,
24352: Vuokrat<a1oissa on jyvitysmenettelyn kohteena         johtui suurelta osin siitä, että jyvityksen yksin-
24353: asuinhuoneistojen vuokrien rahoitusosuus. Vuok-       l<'ertaistamiseksi päätettiin hoi'tomenot jakaa
24354: ra- ja asunto-osuuskuntatalossa rahoitusmenoihin      huoneistojen todellisten pinta~alojen suhteessa.
24355: srsältyvät velkojen korot, mahdolliset indeksiko-     Muutokseen vaikutti myös se, että nykyisissä
24356: rotubet sekä lyhennyksiä vastaavat poistot.           taloissa katsottiin aikaisempien jyvitysperustei_l.
24357:    Todellisten huoneistoalojen suhteessa jaetaan      den rasittavan pieniä huondstoja liiaksi suuriin
24358: hohomenot, joihin kiinteistön varsinaisten käyt-      huoneistoihin verrattuna.
24359: tökustannusten Hsäksi katsovaan kuuluvaksi               Koska uusi jyvitysmenettel'y on oikeudenmu-
24360: myös verot ja tontin vuokra.                          kaisempi osakkeenomistajia kohtaan, oLi menet-
24361:                                              N:o 150                                               3
24362: 
24363: tdyn uudistaminen perusteltua, mutta myös ai-       rusteena todelHsia huondstoaloja. TäHainen yh-
24364: kaisemmin la~nan saaneiden asunto-osakeyhtiöi-      tiöjärjestyksen muutos vaadi kaikkien osak-
24365: den yhtiöjärjestys voidaan vastikeperusteen osal-   keenomistajien nimenomaisen suostumuksen eikä
24366: ta muuttaa siten, että rahoitusvastike edelleen     yhtiöjärjestyksen muuttaminen käytännössä näin
24367: peritään alkuperäisen jyvityksen mukaan ja vain     ollen oli-si ehkä useinkaan mahdollista.
24368: hoitovastikkeen osah:a siirrytään käyttämään pe-
24369:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1978.
24370: 
24371:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
24372: 4                                            1978 vp.
24373: 
24374: 
24375: 
24376: 
24377:                           Till    Riksdagens          Herr     T a 1 m a n.
24378: 
24379:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Förvaltningskostnaderna, som förutom fastig-
24380: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivdse        hetens egent1iga driftskostnader även anses om-
24381: nr 559 av den 17 mars 1978 tHl vederbörande         fatta skatterna och hyran för tomten, fördela:s 1
24382: med1em av statsrådet för avgivande av svar          relation tili de verkliga lägenhetsytorna.
24383: översänt avskrift ,av följande av riksdagsman Sa-       Avsikten med gradedngsförfarandet är a:tt så
24384: kari Knuuttila m.fl. undertecknade spörsmål         rättvist som möjligt med dock på ett tiliräckligt
24385: nr 150:                                             enkelt sätt fördela bostadsaktiebolags- ellet hy-
24386:            Är Regeringen medve~en om de miss-       reshusets kapital- och förvaltningskostnader på
24387:        förhållanden, som i hus, vilka byggts        de olika 1ägenhet:erna.
24388:        före år 1975, föranleds av de statsbe-           Bostadsstyrelsen konstaterar i sitt utlåtande
24389:        lånade bostadsaktiebolagens orätJtvi'Sa      beträffande denna fråga, att enligt bostadsstyrel-
24390:        gradering, och                               sens instruktioner på de hus, som belånats år
24391:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    1975 och därefter, tillämpas ett förnyat för-
24392:         för att råda bot på missförhå1landena?      fata:nde, som i någon mån avviker från det tidi-
24393:                                                     gare. Reformen beror närmast på att bl.a. bygg-
24394:                                                     nadsplaneringen ändrats eftler det att de tidigare
24395:          Såsom svar på detta spörsmåi får jag       graderi:ngsgrunderna uppgjorts. Sålunda hade
24396: vördsamt anföra följande:                           fördelningen av byggnadskostnaderna per kvad-
24397:    De instruktioner beträffande graderingsför-      tatmever i olika stora lägenherer utjämnats se-
24398: farandet som bostadsstyrelsen år 197 4 förnyat      dan de tidigare graderingsinstruktionerna utar-
24399: har sedan år 1975 til1ämpats på den belånade        betats. Det var sålunda 1nte längre motivera:t
24400: produktionen. Gradedngsgrunderna tHlämpas           att tillämpa det gamla förfarandet på nya belå-
24401: endast på de finansieringskostnader som upp-        nade hus. Det är dock skäl att framhål1a, att de
24402: förandet, utvidgandet eller grundreparationen       tidigare graderingsförfarandet i fråga om kapit:ai-
24403: medför. De förvaltningskostnader däremot,           kostnaderna fortfarande är ändamålsenligt be-
24404: som ingår i vederlag och hyror, fördelas på         träffande största delen av de hus som belånats
24405: bostadslägenheterna i relation till de verkliga     före år 1975.
24406: lägenhetsytorna.                                        I bostadsstyrelsens utlåtande konstateras yt-
24407:    I ett bostadsakdebolag graderas överlåtelse-     terligare, att en del av förvaltningskostnaderna
24408: pdset för bostadslägenheterna samt finansierings-   verkligen delvis bestäms på basen av antalet in-
24409: kostnadernas andel av de veder1ag som erläggs       vånare ( t.ex. vattenförbrukningen), men att en
24410: för bostadslägenheterna, dvs. finansieringsveder-   del av förvaltningskostnaderna bestäms av lä-
24411: laget, tiH vilket räknas låneräntorna, de even-     genhetens storlek, fönsterytan i förhållande till
24412: tuella indexförhöjningama och amorteringarna.       golvytan osv. Alla ifrågavarande omständigheter,
24413: I bostadsandelslag graderas värdet av bostads-      även a:nta1et invånare, har i mån av möjlighet
24414: lägenheternas andelar samt finansieringskostna-     beaktats i de graderingsgrunder som tidigare
24415: dernas andel av bostadslägenheternas hyror. I       tiHämpats. De koefficienter som använts vid
24416: hyreshus gäller graderingsförfarandet finansie-     tillämpni:ngen av graderingen har utarbetats vid
24417: ringsandelen av bostadslägenheternas hyror. I       Statens tekniska forskningscentral och de har
24418: hyres- och bostadsandelslagshus omfattar finan-     int:e påverkats av några socialpoliriska faktorer.
24419: sieringskostnaderna låneräntorna, de eventuella         Att man år 1975 frångick graderingen enligt
24420: indexförhöjningarna samt de avskrivningar som       graderingskoefficienter av förvaltningskostnader-
24421: motsvarar amorteringarna.                           na berodde tHl stor del på, at't man för att för-
24422:                                              N:o 150                                              5
24423: 
24424: enkla graderingen beslöt att fördela förvalt-      fande vederlagsgrunden ändras så, att fintmsie-
24425: ningskostnaderna i relation tili de verkliga lä-   ringsvederlaget fortfarande erläggs enligt den
24426: genhetsytorna. Ändringen baserade sig även på,     ursprungliga graderingen och endast förvalt-
24427: att de tidigare graderingsgrunderna i nuvarande    ningsvederlaget kommer att basera sig på de
24428: hus ansågs helasta små lägenheter för mycket       verkliga bostadsytorna. För en sådan ändring
24429: i jämförelse med stora lägenheter. Då det nya      av bolagsordningen erfordras alla aktieägarnas
24430: graderingsförfarandet är rättvisare för aktie-     uttryckliga samtycke och det vore sålunda i
24431: ägarna, var det motiverat att förnya förfaran-     praktiken ofta inte möjligt att ändra bolags-
24432: det, men bolagsordningen även i de bostads-        ordningen.
24433: aktiebolag som tidigare erhållit lån kan beträf-
24434:      Helsingfors den 28 april1978.
24435: 
24436:                                                      Mini:ster för mrrkesärendena Eino Uusital0
24437:                                                1978 vp.
24438: 
24439: Kirjallinen kysymys n:o 151.
24440: 
24441: 
24442: 
24443: 
24444:                                    Hemmi ym.: Kotimaan lomamatkailun saattamisesta eräiden alen-
24445:                                      nusten piiriin.
24446: 
24447: 
24448:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24449: 
24450:     Useissa matkailua käsiteHeissä seminaareissa      nolla aurinkolomalle etelän maihin, saa ed~ta­
24451: on todettu moneen otteeseen, että jotain olisi
24452: tehtävä ja nopeasti, jos maamme aikoo pärjätä
24453:                                                       kaisesta lentolipun hinnasta noin
24454:                                                       nuksen kotimaan lentoreitelllä.
24455:                                                                                             '0   % :n alen-
24456: lcilpailussa etelän aurinkolomien kanssa. Vaikka         Tämän vastapainoksi peritään suotnaWselta,
24457: tällä hetkellä saadaan vielä kohtuulli<Sen hyviä      joka haluaa matkustaa lomalle esimerkibi Lap-
24458: käyttöasteita eri puoli11a Kainuuta, Koillismaata     piin sekä Fin?airilla. että ';~ti~nraut~tei_Ilä, täysi
24459: ja Lappia oleville hotdleille, on todellisuudessa     hinta. Lentolipun hmta välilla Helsmki-Rova-
24460: edessä maamme matkailun hätätila. Tästä ker-          niemi-Helsinki on sitä suuruusluokkaa, että
24461: tonee jo sekin, että tyydyttäviin käyttöasteisiin     sillä esimerkiksi käy lentämällä Itävallassa las-
24462: päästään vain pitämällä matkailukohde osan            kettelulomalla, johon sisältyy vielä majoitus ja
24463: vuotta suljettuna ja laskemalla käyttöaste sille      puolihoito.
24464: ajalle, jonka kohdetta on kannattanut pitää               Näiden esimerkkien valossa näyttää siltä, että
24465: avoinna.                                              valtionrautatiet ja Finnair tukevat tariffipolitii-
24466:     Matkailuelinkeino edustaa Kainuussa, Koillis-     kallaan yksinomaan ulkomaille suuntautuvaa lo-
24467: maalla ja Lapissa tärkeää "teollisuutta", jonka       mamatkailua.
24468: työllistävä vaikutus on paikallisesti huomattava.         Kotimaan matkailun edistämiseksi tulisi sama
24469: Määräaikainen suljettuna pitäminen on luonnol-        tuki myöntää myös pohjoiseen Suuntautuvalle
24470: lisesti ainoa oikea ratkaisu, mutta sen toteutta-     matkailulle esimerkiksi niin, että viikon tai kah-
24471: minen ei ole helppoa, koska työvoiman järkevä         den oleskelu oikeuttaisi sekä valtionrautateillä
24472: käyttö ei ole Suomessa mahdollista. Sen estävät       että Finnairilla tiettyyn alennukseen.
24473: monenlaiset sopimukset ja määräykset. Alalla              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24474: työskentelevät olisivat valmiita joustamaan, mut-     tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitämme
24475: ta sopimukset ja määräykset estävät sen.              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
24476:     Kotimaan matkailun kilpailukyvyn nostami-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24477: nen on kiireellisiä toimenpiteitä vaativa asia.
24478: Tällä hetkellä käytännöllisesti katsoen kaikki                    Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin kii-
24479: tukitoimenpiteet on suunnattu ulkomaille suun-                reellisiin toimenpiteisiin, että kotimaan
24480: tautuvan matkailun kiihdyttämiseen. Ostamal-                  lomamatkailu saatettaisiin vähintään sa-
24481: la esimerkiksi edestakaisen lipun Finnjetille Hel-            manarvoiseen asemaan alennuksiin näh-
24482: singistä Saksaan pääsee kaikkialta Suomesta val-              den kuin on valtionrautateillä ja Finnai-
24483:  tionrautateillä ilmaiseksi Helsinkiin ja takaisin.           rilla ulkomaille suuntautuvalla lomamat-
24484:  Toisena esimerkkinä mainittakoon, että ehdolla,              kailulla?
24485: että jatkaa Helsingistä Aurinkomatkojen Ien-
24486:       Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
24487: 
24488:          Kerttu Hemmi                    Väinö Raudaskoski                Mikko Ekorre
24489:          Juhani Orrenmaa                 Terhi Nieminen                   Mikko Jokela
24490:          Veikko Hanhirova                Lauri Impiö                     .Mauno Manninen
24491:          Pekka Vilmi                     Heikki Mustonen                  Jouko Mäkelä
24492:          Juhani Sipiläinen               Helvi Niskanen                   Veikko J. Matikkala
24493:          Alvar Saukko                    Niilo Koskenniemi               J. Juhani Kortesalmi
24494: 087800481K
24495: 2                                              1978 vp.
24496: 
24497: 
24498: 
24499: 
24500:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24501: 
24502:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Mitä tulee kysymyksessä esitettyihin esimerk-
24503: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kitapauksHn valtionrautateillä ja Finnairilla har-
24504: olette 17 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn kir-      joitettavasta matkalippuhintojen alennustarjouk-
24505: jeenne n:o 560 ohella toimittanut valtioneuvos-       sesta on todettava kannattavuusnäkökohtien
24506: ton asi:anomaiselle jäsenelle j-äljennöksen kansan-   edellyttävän, että rautatiet henkilöliikenteessä
24507: edustaja Remmin ym. kirjallisesta kysymykses-         keskittyy ensi sijassa pitkämatkaisten ja/ tai voi-
24508: tä n:o 151, jossa tiedustellaan:                      makkaiden matkustajavirtojen kuljettamiseen.
24509:                                                       Kaukoliikenteen jakautuminen on varsin epäta-
24510:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin kii-     saista 45 % matkoista sijoittuessa perjantain ja
24511:        reellisiin toimenpiteisiin, että kotimaan      sunnuntain väliseen aikaan. Kuljetuskapasitee-
24512:        lomamatkailu saatettaisiin vähintään sa-       tista on käytössä keskimäärin vain vajaa puolet.
24513:        manarvoiseen asemaan alennuksiin näh-          Kun ottaa huomioon kysynnän huomattavan
24514:        den kuin on valtionrautateillä ja Finn-        vaihtelun viikonpäivien ja vuodenaikojen suh-
24515:        airilla ulkomaille suuntautuvalla loma-        teen sekä suuret kalustoinvestoinnit, on selvää,
24516:        matkailulla?                                   että rautatiet pyrkii markkinointikeinoin tasoit-
24517:                                                       tamaan nk. hiljaisen kauden kysyntää yhteistyös-
24518:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           sä matkatoimistojen, varustamoiden ja muun
24519: taen seuraavaa:                                       matkailuelinkeinon kanssa. Valtionrautateiden ja
24520:    Matkailupolitiikkamme eraana keskeisenä            Oy Finnlines Ltd:n välinen yhdistelmälippu, joka
24521: tavoitteena on viime vuosina ollut vaihtotaseen       oikeuttaa matkustamaan Saksaan ja takaisin joka
24522: tasapainottumiseen varkuttaminen sekä matkailu-       puolelta Suomea samalla hinnalla kuin Helsin-
24523: elinkeinon turvaaminen ja kehittäminen. Yhä           gistä, on tarkoitettu ensisijassa hiljaisen kauden
24524: selvemmin korostuu kuhenkin toteamus, ettei           kysynnän vilkastuttamiseksi. Vastaavassa tarkoi-
24525: tavoitteena voi yksinomaan olla matkailutulojen       tuksessa valtionrautatiet on tehnyt valmismatka-
24526: maksimointi vaan matkailun ed~stämisessä on           sopimuksia muiden varustamoiden kanssa. Myös
24527: pääpainon oltava samassa määrin kotimaanmat-          eräiden hotellien kanssa on päästy alkuun pa-
24528: kailun kehittämisessä ja ulottamisessa yhä laa-       kettiyhteistyössä.
24529: jempien kansalaispiirien käyttöön.                       On huomattava, että Oy Finnlines Ltd:n ja
24530:    Matkailukysynnän voidaan olettaa tulevina          VR:n tekemän sopimuksen mukaan rautatiet
24531: vuosina edelleen kasvavan, joskin aikaisempaa         saavat varustamolta jokaisesta myydystä yhdis-
24532: hitaammin. Talviloman toteutuessa asteittain          telmälipusta nk. painotetun keskihinnan mukai-
24533: tarjoutuu yhä useammille suomalaisille mahdolli-      sen korvauksen. Junamatka ei siis ole ilmainen,
24534: suus viettää lomansa muulloin kuin kesän aika-        eikä sitä ole rautateiden taholta sellaiseksi mai-
24535: na. Matkailuelinkeinohle tämä merkitsee kauden        nostettukaan. Erikoisuutena lipussa on, että se
24536: pidentymistä. Näin ollen on tulevaisuutta aja-        saattaa kaikki suomalaiset asuinpaikasta riippu-
24537: tellen luotu endstä paremmat edellytykset mat-        matta ulkomaanmatkan hintaan nähden samaan
24538: kailun kausiluontoisuuden tasoittamiseksi.            asemaan.
24539:    Kotimaanmatkailun kilpailukyvyn nostaminen            Finnair myöntää 25 % alennuksen kotimaas-
24540: on keskeisenä tavoitteena matkailupolitiikassam-      sa sellaisille matkustajille, jotka ulkomaan seu-
24541: me. Onnistuminen tässä tehtävässä vaatii tiivistä     ramatkalennoilla käyttävät kotimaista lentoka-
24542: yhteistyötä matkailuviranomaisten ja palvelusten      lustoa ja tällä tavoin Finnair pyrkii estämään
24543: tuottajien eli elinkeinon kanssa. Yhteistyön pii-     matkavaluutan siirtymistä ulkomaisille kilpaili-
24544: riin on luettava myös markkinointi- ja muut ke-       joille sekä ylläpitämään ja turvaamaan oman
24545: hittämistoimenpiteet.                                 henkilökuntansa täystyöllisyyden. Lentomatkus-
24546:                                                 N:o 151                                                3
24547: 
24548: tus etelän kohteisiin on siinä määrin vakiintu-           Kotimaan lomamatkailun kehittämissuunni-
24549: nutta, että mikäli Finnair luopuisi tästä ulko-        telmia on vireillä useammalla eri taholla. Mat-
24550: maanliikenteestä, täyttäisivät ulkomaiset tilaus-      kailun edistämiskeskuksessa on eräänä ratkai-
24551: lentoyhtiöt tämän aukon.                               suna nähty voimakkaiden, sekä markkinointi-
24552:      Aurinkomatkojen ilmoittamasta 50 % :n alen-       että varaamotoimintaa harjoittavien alueel'listen
24553: nuksesta lento-osuudelta lienee toinen puoli           matkailuorganisaatioiden kehittäminen. Pisim-
24554:  (Finnairin alennuksen lisäksi) huomioitu mat-         mällä on Lapin matkailuorganisaatio, jossa orga-
24555: kojen hinnoittelussa. Ko. alennus saattaa Etelä-       nisaation vahvistamiseen tähtäävät valmistelut
24556: Suomen ulkopuolelta matkansa ostaneet seura-           on suoritettu ja varsinainen toiminta alkaa kesän
24557: matka-asiakkaat tasapuolisempaan asemaan Ete-          alussa. Neuvotteluja on myös käyty sekä Kai-
24558: lä-Suomessa matkansa ostaneisiin asiakkaisiin          nuun että Pohjois-Pohjanmaan kattavien matkai-
24559: nähden.                                                luorganisaatioiden voimistamisesta ja toiminta-
24560:      Sekä Finnair että valtionrautatiet ovat kauan     edellytysten parantamisesta.
24561: myöntäneet alennuksia myös kotimaanmatkai-                Liikenteen erikoishinnoittelua suunnitellaan
24562:  lussa. Tavanomaisten seurue-, perhe- ja opis-         työryhmässä, jossa ovat edustettuna sekä rauta-
24563:  kelija-alennusten lisäksi on valtionrautateillä ni-   tie-, lento- ja linja-auroHikenne että majoitus-
24564:  menomaan lomamatkailua varten olemassa mat-           liikkeet ja matkatoimistot. Tehokkaan toimin-
24565:  kalippu, johon voi sisältyä myös lento- ja linja-     nan aikaansaaminen edellyttää mm., että matka-
24566:  automatkoja sekä sisävesien laivamatkoja. Lip-        toimistojen kotimaan matkojen tuotantoa lisä-
24567:  puun kuuluvista rautatieosuuksista annetaan           tään.
24568:  alennus, joka määräytyy matkan pituuden mu-              Lähitulevaisuuden kokonaistilanteen selvittä-
24569:  kaan.                                                 miseksi kauppa- ja teollisuusministeriö on 8. 3.
24570:       Finnair myöntää kotimaan reiteillä mm. ryh-      1978 asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on,
24571:  mä-, perhe- ja viikonloppualennuksia. Nimen-          ottaen huomioon vallitsevasta taloudellisesta ti-
24572:  omaan edistääkseen lomamatkailua Pohjois-Suo-         lanteesta majoitus- ja ravitsemuselinkeinolle ja
24573:   meen on Finnair vuodesta 197.3 lähtien ottanut       sen piirissä työskenteleville työllisyyden turvaa-
24574:  käyttöön erityisen seuramatkahinnan Helsingin         misen kannalta aiheutuneet vaikeudet, tehdä
24575:  ja eräiden Pohjois-Suomen paikkakuntien välillä.      ehdotuksensa niiksi kiireellisiksi toimenpiteiksi,
24576:  Alennus vaihtelee sesongista riippuen normaali-       joiden toteuttamisella majoitus- ja ravitsemus-
24577:  reittihinnoista 62 %:n ja 50 %:n välillä. Hal-        elinkeinon harjoittaminen voidaan elvyttää ja
24578:  vimmillaan on menopaluuhinta esim. Rovanie-           alan työllisyys turvata. Toimikunta antaa mietin-
24579:  melle 178 mk, kun normaalihinta on 472 mk.            tönsä lähiaikoina.
24580:   Vaikka lennon osuus paketista on vain mainittu          Kotimaanmatkailun edistiimiseksi ei riitä pel-
24581:   178 mk, nousee kuitenkin lomaviikon hinta Ro-        kästään eräiden Hikenneytitysten panos vaan sii-
24582:   vaniemen matkailukohteessa nykyään keskimäii-        hen tat'Vitaan kaikkien liikenneyritysten ja mat-
24583:   l'in lähelle 1 000 mk, lähinnä muiden kustannus-     kailuhaarojen etenkin majoitus- ja ravitsemus-
24584:   tekijöiden, kuten majoitus- ja ateriakulujen joh-    liikkeiden mutta myös viranomaisten yhteistoi-
24585:   dosta.                                               minta ja myötävaikutus.
24586:       Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1978.
24587: 
24588:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
24589: 4                                            1978 vp.
24590: 
24591: 
24592: 
24593: 
24594:                           T i 11   Ri k sd age ns    He r r    T a 1m a n.
24595: 
24596:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         centerna, d.v.s. turistnäringen. I samarbetet bör
24597: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       även ingå marknadsförings- och övriga utveck-
24598: av den 17 mars 1978 nr 560 tili vederbörande        lingsåtgärder.
24599: medlem av statsrådet för avgivande av svar             Vad beträffar de anförda exemplen på stats-
24600: översänt avskrift av följande av riksdagsman        järnvägarnas och Finnairs rabatterbjudanden
24601: Hemmi m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 151:     i fråga om resebiljettpriser, måste fastslås, att
24602:                                                     lönsamhetskriterierna förutsätter, att statsjärn-
24603:           Ämnar Regeringen vidtaga sådana           vägarna i fråga om persontrafiken i främsta
24604:        brådskande åtgärder, att semesterturis-      rummet koncentrerar sig på befordringen av
24605:        men i hemlandet försättes i åtminstone       långväga och/eller omfattande resenärsström-
24606:        likvärdig ställning beträffande rabatter     mar. Fjärrtrafikens fördelning är synnerligen
24607:        beviljade av statsjärnvägarna och Finn-      ojämn i det att 45 % av resorna infaller under
24608:        air i fråga om semesterturismen tili ut-     tiden mellan fredag och söndag. Av transport-
24609:        landet?                                      kapaciteten är i genomsnitt blott knappt hälften
24610:                                                     i användning. Då man beaktar de betydande va~
24611:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         riationerna i efterfrågan beroende på vecko-
24612: anföra följande:                                    dagarna och årstiderna samt de stora material-
24613:                                                     investeringarna, är det klart, att statsjärvägarna
24614:    En central målsättning för turisvpolitiken har   genom marknadsföringsåtgärder försöker stimu~
24615: under de 'senaste åren varit strävan att verka      lera efterfrågan under den s.k. lugna perioden i
24616: utjämnande på betalningsbalansen samt att           samarbete med resebytåerna, rederieroa och den
24617: trygga och främja turistnäringen. Allt klarare      övriga turistnäringen. Den av statsjätnvägarna
24618: framstår emellertid konstaterandet, att som mål-    och Oy Finnlines Ltd lanserade kombinations-
24619: sättning inte enbart kan stå en maximering av       biljetten, som berättigar till resa till och från
24620: turistinkomsterna utan tyngdpunkten måste i frå-    Tyskland från alla delar i Finland till samma
24621: ga om turistfrämjandet i lika hög grad ligga på     pris som från Helsingfors, är i främsta rummet
24622: utvecklandet av turismen i hemlandet samt dess      avsedd att stimulera efterfrågan under den
24623: utsträckande att omfatta allt vidare medborgar-     lugna perioden. I motsvarande syfte har stats-
24624: kretsar. Turistefterfrågan kan väntas öka under     järnvägarna ingått avtal om färdigresor med
24625: de kommande åren, även om tillväxttakten blir       andra rederier. Även med några hotell har sam-
24626: långsammare än tidigare. Genom att vinterse-        arbete i fråga om paketresor kommit igång.
24627: mestern förverkligas stegvis erbjudes allt flera       Det är att observera, att enligt avtalet meHan
24628: finländare möjlighet att tillbringa sin semester    Oy Finnlines Ltd och statsjärnvägarna de sist-
24629: även annan tid än under sommaren. För turist-       nämnda erhåller av rederiet för varje såld kom-
24630: näringen innebär detta en ,förlängning av sä-       binationsbiljett ersättning enligt ett visst be-
24631: songen. Sålunda har man med tanke på fram-          räknat medelpris. Tågresan är således inte
24632: tiden skapat bättre förutsättningar än nuförti-     gratis, och den har ej heller såsom sådan av
24633: den för en utjämning av säsongväxlingarna.          statsjärnvägarna annonserats. Karakteristiskt
24634:    Förbättrandet av den inhemska turismens          för biljetten är, att den försätter alla finländare
24635: konkurrenskraft har framstått såsom en central      oberoende av boningsort i samma ställning med
24636: målsättning för turistpolitiken. Uppnåendet av      hänsyn tili priset på utlandsresan.
24637: denna målsättning fordrar invensivt samarbete          Finnair beviljar 25 % rabatt i hemlandet åt
24638: mellan turistmyndigheterna och serviceprodu-         sådana resenärer, som på sällskapsresor per flyg
24639:                                                N:o 151                                                5
24640: 
24641: tili udandet begagnar inhemska fortskaffnings-        1 000 mk, närmast beroende på andra kostnads-
24642: medel. På detta sätt försöker Finnair förhindra       faktorer, såsom kostnaderna för kost och logi.
24643: att resevaluta överföres på udändska konkur-              Planer för utvecklandet av semesterturismen
24644: renter och strävar samtidigt att upprätthålla och     i hemlandet är anhängiga på flera olika håll.
24645: trygga full sysselsättning för sin egen personal.     Centralen för turistfrämjandet har såsom en
24646: Flygen till resemålen i södern har till den grad      lösning sett utvecklandet av starka, regionala
24647: fått varaktig karaktär, att de utländska charter-     turistorganisationer, som bedriver såväl mark-
24648: flygbolagen skuNe fylla den lucka, som skulle         nadsföring som platsreservering. Längst har man
24649: uppstå ifall Finnair skuUe avstå från denna ut-       hunnit beträffande Lapplands turistorganisation,
24650: rikestrafik.                                          i fråga om viiken förberedelserna för att stärka
24651:     Av det rabattbelopp på 50% av flygdelen,          organisationen har slutförts och den egentliga
24652: som Solresorna annonserar torde den andra hälf-       verksamheten startar i början av sommaren.
24653: ten ( utöver Finnairs rabatt) ha beaktats vid             Förhandlingar har även förts om utbyggandet
24654: prissättningen av resorna. Ifrågavarande rabatt       av turistorganisationerna såväl i Kainuu som i
24655: försätter de sällskapsresekunder, som köpt sin        norra Österbotten samt om förbättrandet av
24656: resa utanför södra Finland i ett jämlikare läge i     deras verksamhetsförutsättningar.
24657: förhållande tili de kunder, som köpt sin resa i           Specialprissättning i trafiken planeras av en
24658: södra Finland.                                         arbetsgrupp med representanter för såväl järn-
24659:     Såväl Finnair som statsjärnvägarna har länge      vägs-, flyg- och busstrafiken som för hotell-
24660: beviljat rabatter även i fråga om turismen i          rörelserna och resebyråerna. Astadkommandet
24661: hemlandet. Utöver de ordinarie sällskaps- och         av en effektiv verksamhet förutsätter bl.a., att
24662: familjerabatterna och rabatterna för studerande        resebyråernas produktion av inhemska resor
24663: erbjuder statsjärnvägarna uttryckligen för se-        utökas.
24664: mesterturismen resebiljetter, som jämväl kan              För att klarlägga helhetssituationen för den
24665:  inkludera flyg- och bussresor samt båtresor på        närmaste framtiden har handels- och industrimi-
24666: insjöarna. För järnvägsandelarna, som ingår i         nisteriet den 8. 3. 1978 tilisatt en komission,
24667:  dessa biljetter beviljas rabatt, vars belopp be-     vars uppgift är att med beaktande av de svårig-
24668:  stämmes av resans längd.                              heter, som på grund av det rådande ekonomiska
24669:     Finnair beviljar på de inhemska rutterna bl.a.    läget uppkommit för hotell- och restaurang-
24670:  grupp-, familje- och veckoslutsrabatter. Speciellt    näringen och för tryggandet av sysselsättningen
24671:  för att främja semesterturismen till norra Fin-       för dem, som arbetar inom dessa näringar, fram-
24672:  land har Finnair från år 1973 tiliämpat ett sär-      lägga förslag tili sådana brådskande åtgärder,
24673:  skilt sällskapsresepris på rutterna mellan Hel-       genom vilka utövandet av hotell- och restaurang-
24674:  singfors och vissa orter i norra Finlad. Rabatt-      näringen kan stimuleras och sysselsättning på
24675:  beloppet varierar beroende på säsongen mellan        området tryggas. Kommissionen avger sitt be-
24676:  62 % och 50 % i förhållande till de ordinarie         tänkande inom kort.
24677:  ruttpriserna. Såsom billigast uppgår turochretur-         För främjandet av turismen i hemlandet
24678:  priset t.ex. till Rovaniemi till 178 mk, medan        räcker inte blott enstaka trafikföretags insatser
24679:  normalpriset är 472 mk. Ehuru flygets andel av        tili utan därtill behövs samtliga trafikföretags
24680:  paketet utgör blott nämnda 178 mk, uppgår             och turistgrenars, framförallt hotell- och res-
24681:  dock priset på en semestervecka i ett turistmål       taurangrörelsernas men även myndigheternas
24682:  i Rovaniemi nuförtiden i genomsnitt till närmare      sam- och medverkan.
24683:       Helsingfors den 20 april 1978.
24684: 
24685:                                                         Handels- och industriminister Eero Rantala
24686: 
24687: 
24688: 
24689: 
24690: 087800481K
24691:                                              1978 vp.
24692: 
24693: Kirjallinen kysymys n:o 152.
24694: 
24695: 
24696: 
24697: 
24698:                                  Hollming: Alueittaisesta asuintalojen perusparannuskokeilun aloit-
24699:                                      tamisesta.
24700: 
24701: 
24702:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
24703: 
24704:    Sisäasiainministeriön asettama perusparan-       - valtakunnan ollessa ankaran tyÖttÖmyyden
24705: nustyöryhmä on 28. 9. 1977 jättämässään mie-        kourissa - että kaikki mahdollinen tehdään
24706: tinnössä ehdottanut, että suoritettaisiin alueit-   alueittaisen perusparannuskokeilun aloittamis-
24707: taista asuintalojen perusparannuskokeilua kol-      ajankohdan kiirehtimiseksi.
24708: mellatoista nimetyllä ja rajatulla alueella eri        Esimerkiksi Vanhan )Rauman alueella, joka
24709: puolilla Suomea. Perusparannuskokeilun tarkoi-      on yksi työryhmän valitsemista kolmestatoista
24710: tuksena on käytännön kokemusten saaminen            kohteesta, perusparannuskokeilun käynnistämi-
24711: uudesta ehdotetusta perusparannuslainajärjestel-    nen merkitsisi n. 15-25 tällaisiin töihin eri-
24712: mästä ennen kuin se säädetään koko maata            koistuneen rakennustyömiehen työllistämistä
24713: käsittäväksi.                                       ajankohtana, jolloin Olkiluodon ydinvoimaloi-
24714:    V arhaisimpien arvioiden mukaan ensimmäi-        den rakennustöiden ,vähenemisen ym. syiden
24715: set perusparannuslainat olisi voitu myöntää jo      takia seudulla lähes joka neljäs rakennusmies
24716: vuoden 1978 alussa. Nykynäkymien mukaan             on ilman työtä.
24717: lainojen myöntäminen siirtyy vähintään kulu-           Edellä kerrotun perusteella esitän valtiopäi-
24718: van vuoden lopulle, hyvä jos alkaa silloinkaan.     väjärjestyksen 37 §:n ;1 momenttiin viitaten
24719: Asuntohallituksen mukaan perusparannuskokei-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
24720: luun tarvittavat määrärahat ovat helposti irroi-    vaksi seuraavan kysymyksen:
24721: tettavissa tavallisista asuntolainamäärärahoista.
24722: Työryhmän mietinnön mukaan myönnettävät                       Missä viipyy päätös alueittaisen-asuin-
24723: perusparannusmäärärahat eivät vaikuta kunnan               talojen perusparannuskokeilun aloitta-
24724: uustuotantokiintiöön. Perusparannusasia lienee             misesta, ja
24725: tällä hetkellä asuntohallituksessa valmisteltava-             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24726: na. Sieltä se , menee sisäasiainministeriöön ja            ryhtyä hankkeen kiirehtimiseksi, sekä
24727: edelleen hallitukselle ja eduskuntaan.                        onko mahdollista saada tarvittavat
24728:    Tunnustettu tosiasia on, että perusparannus-            päätökset aikaan niin nopeasti, että
24729: työt ovat yksi työvaltaisimpia varojen käyttö-             ensimmäiset työkohteet saadaan käyn-
24730: muotoja. Näin ollen , on ensiarvoisen tärkeää              tiin vielä kuluvana vuonna?
24731:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
24732: 
24733:                                        Kirsti Hollming
24734: 
24735: 
24736: 
24737: 
24738: 0878005250
24739: 2                                              1978 vp.
24740: 
24741: 
24742: 
24743: 
24744:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24745: 
24746:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tukitoimenpiteiden tulisi toisaalta olla sellaisia,
24747: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         että niiden avulla voidaan kansantaloudellisista
24748: olette 17 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn           ja kulttuurihistoriallisista syistä yleensä edis-
24749: kirjeenne n:o 561 , ohella toimittanut valtio-        tää olemassa olevan asuntokannan säilymistä
24750: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       ja laadullista parantamista. , Toisaalta tukitoi-
24751: kansanedustaja Kirsti Hollmingin näin kuulu-          menpiteiden avulla tulee erityisesti voida pa-
24752: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 152, jossa       rantaa heikosti asuvan vähävaraisen väestön
24753: tiedustellaan:                                        asunto-oloja.
24754:                                                          Sisäasiainministeriössä valmistellaan parhail-
24755:           Missä viipyy päätös alueittaisen asuin-     laan , perusparannustyöryhmän tekemän perus-
24756:        talojen perusparannuskokeilun aloitta-         parannuslakiehdotuksen ja siitä annettujen lau-
24757:        misesta, ja                                    suntojen perusteella ehdotusta hallituksen esi-
24758:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tykseksi perusparannuslainalaiksi. Lakiesitys
24759:        ryhtyä hankkeen kiirehtimiseksi, sekä          pyritään antamaan eduskunnalle vielä kuluvan
24760:           onko mahdollista saada tarvittavat          kevään aikana.
24761:        päätökset aikaan niin nopeasti, että              Perusparannuslainalakiehdotuksen mukaisia
24762:        ensimmäiset työkohteet saadaan käyn-           lainoja olisi aluksi myönnettävä vain valtio-
24763:        tiin vielä kuluvana vuonna?                    neuvoston erikseen nimeämillä kokeilualueilla.
24764:                                                          Lainoitusjärjestelmän     kokeilu    tapahtuisi
24765:    Vastauksena , kysymykseen esitän kunnioit-         alueittaista perusparantamista koskevan kokei-
24766: tavasti seuraavaa:                                    lun yhteydessä. Alueittaisella perusparantamisel-
24767:                                                       la tarkoitetaan rajattuun alueeseen kohdistuvaa,
24768:    Valtakunnallisessa asunto-ohjelmassa vuosille      kunnan ohjauksessa tapahtuvaa alueen asunto-
24769: 1976-1985 (Komiteanmietintö 1976: 36) eh-             ja rakennuskannan perusparantamista, johon
24770: dotettiin asuntojen korjaamiseen kohdistuvan          kohdistuvat valtion perusparannuslainat myön-
24771: valtion lainoitusjärjestelmän uudistamista siten,     netään kunnanvaltuuston hyväksymän aluetta
24772: että lainoitus, ulotetaan koskemaan kaiken tyyp-      koskevan perusparannusohjelman perusteella.
24773: pisiä asuinrakennuksia ja kaikkia asuntojen              Perusparannuslainalain nojalla tehtävä val-
24774: hallintamuotoja.                                      tioneuvoston päätös annettaisiin välittömästi
24775:    Sisäasiainministeriö asetti 24. 8. 197 6 työ-      edellä mainitun lain tultua vahvistetuksi. Pyr-
24776: ryhmän, jonka tuli tehdä ehdotukset mm. asun-         kimys on, että tehtävien lainapäätösten aikaan-
24777: tojen. peruskorjaukseen kohdistuvista yhteiskun-      saama työllisyysvaikutus saataisiin kohdistu-
24778: nan ohjaus- ja tukitoimenpiteistä sekä alueit-        maan jo ensi talvikauden aikana mahdollisim-
24779: taisen peruskorjaustoiminnan järjestämisestä ko-      man voimakkaana perusparantamista koskevan
24780: keiluna. Työryhmä jätti mietintönsä 28. 9.            kokeilun piiriin kuuluvissa kunnissa.
24781: 1977. Mietintöön sisältyy ehdotus perusparan-            Perusparannustoiminnan voidaan arvioida
24782: nuslaiksi ja -asetukseksi sekä '· alueittaisen pe-    käynnistyvän melko nopeasti valtioneuvoston
24783: rusparannuskokeilun toteuttamiseksi.                  päätöksen antamisen jälkeen siitä syystä, että
24784:    Nykyisen asunto- ja rakennuskannan säilyt-         kokeiluaineiksi , kaavailtojen kuntien valmius
24785: tämistä ja parantamista puoltavat niin sosiaali-      toiminnan aloittamiseen on hyvä kuntien ja
24786: set ja taloudelliset kuin, kulttuuri- ja ympäristö-   asuntohallituksen välisen jatkuvan yhteyden-
24787: poliittisetkin näkökohdat. Asuntokannan perus-        pidon ansiosta. Toisaalta on huomattava, että
24788: parantamisen edistämiseksi olisi tähän kohdis-        osalle kokeilualueiden kohteista voidaan tällä-
24789: tuva yhteiskunnan tuki ulotettava koskemaan           kin hetkellä myöntää .lainoja voimassa olevan
24790: kaikkia asuntoja ja asuinrakennuksia talotyy-         asuntotuotantolain mukaisten peruskorjausta
24791: pistä ja ,hallintamuodosta riippumatta. Näiden        koskevien säännösten nojalla.
24792:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1978.
24793: 
24794:                                                                    Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
24795:                                              N:o 152                                               3
24796: 
24797: 
24798: 
24799: 
24800:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24801: 
24802:    I det syfte, 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     kunna utvecklas, borde samhällsstödet ut-
24803: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      sträckas till att gälla alla bostäder och bostads-
24804: nr 561 av den 17 mars 1978 tili vederbörande       hus oberoende av hustyp och besittningsform.
24805: medlem av statsrådet , för avgivande av svar       A ena sidan borde stödåtgärderna vara sådana,
24806: översänt avskrift av följande av riksdagsman       att man med hjälp av dessa av nationalekono-
24807: Kirsti Hollming undertecknade spörsmål nr          miska och kulturhistoriska sk::I i allmänhet
24808: 152:                                               kunde främja bevarandet och det kvalitativa
24809:            Var dröjer beslutet om införande av     förbättrandet av det redan befintliga bostads-
24810:         regional grundförbättring av bostadshus    beståndet. A andra sidan bör man med hjälp av
24811:         i experimentsyfte, och                     stödåtgärderna kunna förbättra boendeförhållan-
24812:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    dena för speciellt den mindre bemedlade be-
24813:         ta för att påskynda projektet samt         folkningen med låg bostadsstandard.
24814:            är det möjligt att fatta erforderliga       I ministeriet för inrikesärendena bereds för
24815:         beslut så snabbt, att de första arbets-    närvarande på basen av det förslag tili lag om
24816:         objekten kan påbörjas ännu under<inne-     grundförbättring, som arbetsgruppen utarbetat,
24817:         varande år?                                samt på basen av de avgivna utlåtandena ett
24818:                                                    förslag tili , regeringsproposition med förslag
24819:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tili lag om grundförbättringslån. Lagförslaget
24820: samt anföra ,följande:                             skall i mån av möjlighet avlåtas tili riksdagen
24821:                                                    ännu denna vår.
24822:    I det riksomfattande bostadsprogrammet för          Lån, som baserar sig på förslaget tili lag
24823: åren 1976-1985 (Kommittebetänkande 1976:           om grundförbättringslån, borde tili en början
24824: 36) föreslogs en ändring av det statliga be-       beviljas endast på de av statsrådet särskilt
24825: låningssystem som gäller reparation av bostä-      utsedda experimentområdena.
24826: der så, att belåningen skulle utsträckas att          Experimentverksamheten beträffande belå-
24827: gälla alla typer av bostadshus och alla former     ningssystemet , skulle äga rum i samband med
24828: av besittning.      ,                              det experiment som gäller den regionala grund-
24829:    Ministeriet för inrikesärendena tillsatte 24.   förbättringen. Med regionalgrundförbättring av-
24830: 8. 1976 en arbetsgrupp, som skulle utarbeta        ses sådan grundförbättring av bostads- och
24831: ett förslag tili åtgärder beträffande samhällets   byggnadsbeståndet, som styrs av kommunen
24832: möjligheter att styra och stöda bl.a. grund-       och som ,gäller ett begränsat område samt för
24833: reparationen av bostäder samt ett förslag tili     vilket statligt grundförbättringslån beviljas på
24834: regional grundförbättrin,gsverksamhet i experi-    basen av det av kommunfullmäktige godkända
24835: mentsyfte. Arbetsgruppen överlämnade sitt be-      grundförbättringsprogrammet för området.
24836: tänkande 28. 9. 1977. I betänkandet 'ingår ett        Statsrådets beslut med stöd av lagen om
24837: förslag tili lag och förordning om grundför-       grundförbättringslån· skulle utfärdas omedelbart
24838: bättring samt ett förslag om genomförandet         sedan den ovannämnda lagen blivit stadfäst.
24839: av regional grundförbättring i experiment-         Man strävar tili att besluten om lån redan
24840: syfte.       '                                     under nästa vintersäsong så effektivt som möj-
24841:    Såväl de sociala och ekonomiska som de          ligt skulle påverka sysselsättningen i de kom-
24842: kultur- och miljöpolitiska aspekterna talar för    muner som omfattas av experimentverksam-
24843: ett bevarande och förbättrande av det nuvaran-     heten beträffande grundförbättringen.
24844: de bostads- , och byggnadsbeståndet. För att          Enligt uppskattning skall grundförbättrings-
24845: grundförbättringen av bostadsbeståndet skall       verksamheten kunna inledas tämligen fort efter
24846: 4                                           1978 vp.
24847: 
24848: det att statsrådets beslut har utfärdats, emedan   Å andra sidan bör det beaktas, att en del av
24849: de kommuner, som utsetts till experimentom-        arbetsobjekten på experimentområdena redan
24850: råden, tack vare den kontinuerliga kontakten       i detta nu kan beviljas lån med stöd av stad-
24851: mellan kommunerna och bostadsstyrelsen är          gandena om grundreparation i den gällande
24852: väl förberedda för att inleda verksamheten.        lagen om bostadsproduktion.
24853:      Helsingfors den 28 april 1978.
24854: 
24855:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
24856:                                                1978 vp.
24857: 
24858: Kirjallinen kysymys n:o 153.
24859: 
24860: 
24861: 
24862: 
24863:                                   Vilmi ym.: Vesivoimalaitoksille määrättyjen rahavelvoitteiden
24864:                                      muuttamisesta.
24865: 
24866: 
24867:                          E d u s k u n n a n lH e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24868: 
24869:    Voimassa olevan vesilain mukaan muun              tai vähentämistä tarkoittaviin t01mun tai täl-
24870: muassa voimalaitosrakentajat ovat velvolliset        laisia toimia varten suoritettaviin maksuihin.
24871: suorittamaan valtiolle kalakannan säilyttämistä      Näitä toimia sanotaan tavallisesti kompensaa-
24872: tarkoittavan maksun. Tämä maksu on vesilain          tiotoimiksi ja maksuja vastaavasti kompensaa-
24873: 12 luvun 11 § :n mukaan määrättävä niin suu-         tiomaksuiksi. Vesioikeuskäsittelyissä kompen-
24874: reksi, että sillä voidaan kustantaa kalojen riit-    saatiot on usein määritetty markkamääräisesti
24875: tävän runsas istuttaminen siihen vesialueeseen,      eli kompensaatiomaksuina (rahavelvoitteina).
24876: mihin kalakantaa vahingoittava vaikutus ulot-        Rahanarvon alentumisen vuoksi monet voi-
24877: tuu. Ei liene epäilystäkään siitä, etteikö tällai-   massa olevat velvoitteet ovat tästä syystä käy-
24878: nen maksu voida määrätä riittävän suureksi,          tännössä joko kokonaan menettäneet merkityk-
24879: mutta kun markkamääräistä maksua ei voida            sensä tai velvoitemaksuilla voidaan poistaa
24880: sitoa indeksiin, rahanarvon alentuessa markka-       enää vain osa siitä vahingosta, jonka kompen-
24881: määräinen maksu saattaa muutamassa vuodessa          soimiseksi ne on alunperin määrätty.
24882: menettää merkityksensä. Tästä syystä esimer-            Kompensaatiot tulisi määrittää aina toimen-
24883: kiksi padottujen Kemijoen ja Iijoen vaelluska-       pidevelvoitteina. Voimassa olevat rahavelvoit-
24884: lakantojen hoito ei ole päässyt alkua pitem-         teet olisi vastaavasti muutettava toimenpide-
24885: mälle.                                               velvoitteiksi ja tarvittaessa tarkistettava ne va-
24886:    Maa- ja metsätalousministeriö asetti 19. 3.       hingon määrän edellyttämälle tasolle."
24887: 1975 toimikunnan selvittämään, mihin toimen-            Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
24888: piteisiin olisi ryhdyttävä sisävesien ammattika-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
24889: lastuksen ja kalatalouden tehostamiseksi. Toi-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
24890: mikunta sai työnsä valmiiksi 30. 4. 1976 ja          seuraavan kysymyksen:
24891: tässä yksimielisessä mietinnössä (Komitean·
24892: mietintö 1976: 35) esitettiin muun muassa                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24893: seuraavaa:                                                   vesivoimalaitoksille määrätyt markka-
24894:    "Vahingon, haitan ja muun edunmenetyk-                    maaratset rahavelvoitteet menettävät
24895: sen korvaamista koskevien säännösten rinnalla                merkityksensä rahanarvon alentuessa,
24896: vesilakiin sisältyy myös haitan ehkäisemistä tai             ja jos on,
24897: vähentämistä tarkoittavia säännöksiä, joiden                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24898: mukaan vahinkoa aiheuttava yritys on velvoi-                 ryhtyä rahavelvoitteiden muuttamiseksi
24899: tettava haitallisen vaikutuksen ehkäisemistä                 toimenpidevelvoitteiksi?
24900:      Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
24901: 
24902:                Pekka Vilmi                                     Pentti Poutanen
24903: 
24904: 
24905: 
24906: 
24907: 0878004962
24908: 2                                            1978 vp.
24909: 
24910: 
24911: 
24912: 
24913:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
24914: 
24915:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           Vesilain 12 luvun 12 §:n mukaan rahavel-
24916: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        voite suoritetaan sille valtion viranomaiselle,
24917: mies, olette kirjeellänne 17 päivältä. maaliskuu-   jolle kalataloutta koskevien asioiden hoitami-
24918: ta 1978 n:o 586 lähettänyt valuoneuvoston           nen kuuluu eli nykyisin maa- ja metsätalousmi-
24919: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-      nisteriön kalastus- ja metsästysosastolle. Varat
24920: taja Pekka Vilmin ym. tekemän seuraavan si-         on kalastusviranomaisen toimesta käytettävä
24921: sältöisen kysymyksen:                               vesioikeuden lupapäätöksissä määrätyllä taval-
24922:                                                     la.
24923:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että           Jos lupaehtojen noudattaminen olosuhteiden
24924:        vesivoimalaitoksille määrätyt markka-        muuttumisen vuoksi aiheuttaa haittaa, voidaan
24925:        määräiset rahavelvoitteet menettävät         vesilain 2 luvun 28 §:n mukaan lupaehtoja
24926:        merkityksensä rahanarvon alentuessa,         haittaa kärsivän tai, jos haitta kohdistuu ylei-
24927:        ja jos on,                                   seen etuun, viranomaisen hakemuksesta muut-
24928:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      taa, jollei muuttaminen sanottavasti vähennä
24929:        ryhtyä rahavelvoitteiden muuttamiseksi       rakentamisesta saatavaa hyötyä.
24930:        toimenpidevelvoitteiksi?                         Kemijoen vesivoimalaitosten rakentamisen
24931:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kalatalousvelvoitteesta päättäessään korkein
24932: taen seuraavaa:                                     hallinto-oikeus on katsonut 17. 11. 1977 anta-
24933:                                                     massaan päätöksessä n:o 4723/77, että raha-
24934:    Vesilain yleisperiaatteena on, että vesistöön    velvoitteen sijasta rakentajalle voidaan määrä-
24935: rakentajan tai vesistön muun käyttäjän on mah-      tä istutusvelvoite.
24936: dollisuuksien mukaan ehkäistävä tai ennakolta           Kustannustason     viimeaikainen     voimakas
24937: rajoitettava vahingon syntymistä. Vesistöön r~­     nousu on vaikeuttanut tarkoituksenmukaisten
24938: kentamisen yhteydessä syntyvän kalataloudelli-      kalanhoitotoimien toteuttamista erityisesti vael-
24939: sen vahingon ehkäisemistä ja rajoittamis~a. kos-    luskalojen osalta ja näin aiheuttanut niin ylei-
24940: kevista toimenpiteistä on säädetty veslla111 2      seen kuin myös yksityiseen kalatalousetuun
24941: luvun 22 §:ssä. Mainitun lainkohdan mukaan          kohdistunutta haittaa ja vahinkoa, jota ei lupa-
24942: rakentaja on velvoitettava suorittamaan kala-       päätöksiä annettaessa ole edellytetty. Maa- ja
24943: tien rakentaminen tai muut tarvittavat toimen-      metsätalousministeriö voi tällä perusteella ha-
24944: piteet, jos rakentamisen johdosta kalan kulku-      kea vesioikeudelta kalanhoitomaksun korotta-
24945: reitti kalakannan vahingoksi ilmeisesti huono-      mista. Kun kuitenkin hakemuksen käsittely
24946: nee tai kalan lisääntymismahdollisuudet vesis-      vesioikeudessa ja päätöksen lainvoimaiseksi tu-
24947: tössä tai siihen liittyvällä Vesialueella tästä      leminen saattaa viedä aikaa useita vuosia, mi-
24948: syystä huomattavasti vähenevät.                      nisteriö on mm. Iijoen ja Kemijoen vesivoima-
24949:    Jos vesioikeus katsoo edellä tarkoitettujen       laitosten rakentamistapauksissa vaatinut istu-
24950: toimenpiteiden suorittamisen aiheuttavan saa-        tusvelvoitteen määräämistä rakentajalle kala-
24951: vutettavissa olevaan hyötyyn verrattuna suh-        kannan säilyttämiseen käytettävän maksun si-
24952: teettornia kustannuksia rakentajatie tai niitä ei    jasta. Kun asia näiltä osin on jo vesioikeuden
24953: muutoin katsota tarkoituksenmukaisiksi, voi-         ratkaistavana, hallituksella ei ole tarvetta ryh-
24954: daan rakentaja velvoittaa suorittamaan valtiol-      tyä näissä tapauksissa tässä vaiheessa muihin
24955: le kalakannan säilyttämiseen käytettävä maksu        toimenpiteisiin.
24956: eli ns. rahavelvoite. Vesilain 12 luvun 11 §:n          Hallitus tulee ryhtymään toimenpiteisiin sel-
24957: 1 momentin mukaan rahavelvoite on määrät-            laisten lupapäätösten selvittämiseksi, joissa on
24958: tävä niin suureksi, että sillä voidaan kustan-      alimitoitettu rahavelvoite ja sellaisten ajan ta-
24959: taa kalojen riittävän runsas istuttaminen siihen    salle saattamiseksi tai muuttamiseksi istutus-
24960: vesialueeseen, mihin kalakantaa vahingoittava        velvoitteeksi.
24961: vaikutus ulottuu, taikka suorittaa muut tar-
24962: peelliset toimenpiteet.
24963:       Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1978.
24964: 
24965:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
24966:                                              N:o 153                                               3
24967: 
24968: 
24969: 
24970: 
24971:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24972: 
24973:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         giften för fiskbeståndets bevarande erläggas tili
24974: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        den statsmyndighet på viiken handhavandet av
24975: se nr 586 av den 17 mars 1978 tili veder-           fiskerihushållningsangelägenheterna ankommer,
24976: börande medlem av statsrådet översänt av-           dvs. i detta nu tili avdelningen för jakt och
24977: skrift av följande av riksdagsman Pekka Vilmi       fiske vid jord- och skogsbruksministeriet. Med-
24978: m. fl. ställda skriftliga spörsmål:                 len skall på fiskerimyndighetens åtgärd använ-
24979:                                                     das på det sätt vattendomstolen i sitt tili-
24980:           Är Regeringen medveten om att de          ståndsutslag föreskriver.
24981:        i mark beräknade penningförpliktelser            Såvida iakttagande av föreskrifterna i ett
24982:        som har ålagts vattenkraftverken för-        meddelat tiliståndsutslag förorsakar men tili
24983:        lorar sin betydelse när penningvärdet        följd av förändrade förhållanden kan enligt 2
24984:        sjunker, och om så är fallet,                kap. 28 § vattenlagen dessa föreskrifter på an-
24985:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           sökan av den som lider men eller, där allmän
24986:        vidta för att förvandla penningförplik-      fördel är i fråga, på ansökan av vederbörande
24987:        telserna tili förpliktelser att vidta åt-    myndighet ändras, såframt ej ändringen nämn-
24988:        gärder?                                      värt minskar nyttan av byggandet.
24989:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Högsta förvaltningsdomstolen ansåg i sitt
24990: samt anföra följande:                               beslut 17. 11. 1977 nr 4723/77, vari den
24991:                                                     beslöt om avgiften för fiskbeståndets bevaran-
24992:    Den allmänna principen i vattenlagen är att      de vid anläggandet av kraftverk i Kemi älv,
24993: den som bygger i vattendrag eller eljest ut-        att anläggare kan förpliktas att i stället för
24994: nyttjar sådant såvitt möjligt skall förebygga       att betala ersättning i pengar plantera ut fisk.
24995: ellet i förväg begränsa uppkomsten av skador.           Den kraftiga stegringen av kostnadsnivån
24996: I 2 kap. 22 § vattenlagen ingår stadganden           under den senaste tiden har gjort det svårt att
24997: om åtgärder för förebyggande och begränsning         genomföra ändamålsenliga fiskevårdsåtgärder,
24998: av sådant men för fiske som kan uppstå vid           särskilt när det gäller vandringsfisk. Häri-
24999: byggande i vattendrag. Enligt nämnda lagrum          genom har både allmänna och enskilda fisketi-
25000: skall anläggaren åläggas att inrätta fiskväg         hushållningsintressen åsamkats olägenhet och
25001: eller vidta andta ·erfordetliga åtgärder, såvida    skada, som inte hade förutsatts då tillstånds-
25002: med anledning av byggande i vattendrag led           utslagen gavs. Jord- och skogsbruksministeriet
25003: för fiskens vandring försämras uppenbart tili        kan på grund härav anhålla hos vattendom-
25004: skada för fiskbeståndet eller om möjligheterna       stolen om att fiskevårdsavgiften höjs. Det kan
25005: för fiskens förökning i vattendraget eller i        emellertid dröja flera år innan ansökningen
25006:  vattenområde, som står i förbindelse därmed,        har behandlats vid vattendomstolen och be-
25007: eljest avsevärt försämras.                           slutet i saken har vunnit laga kraft. Minis-
25008:     Såvida vattendomstolen anser att ovannämn-       teriet har därför, bl. a. i de fall som berör
25009: da åtgärder medför oproportionerliga kostna-         byggande av kraftverk i Iijoki och Kemi älv,
25010: der för anläggaren, jämfört med den nytta som        yrkat att anläggaren skall åläggas att plantera
25011: därmed kan nås, ellet om de eljest inte bettak-      ut fisk i stället för att betala en avgift för
25012:  tas såsom ändamålsenliga, kan anläggaten            fiskbeståndets bevarande. Då saken tili denna
25013:  åläggas att tili staten betala en avgift för        del redan har hänskjutits tili vattendomstolen
25014:  fiskbeståndets bevarande, även kallad penning-      för avgötande, har regeringen inte orsak att i
25015:  förpliktelse. Enligt 12 kap. 11 § 1 mom. vat-       detta nu vidta andra åtgärder i de berörda
25016:  tenlagen skall denna avgift fastställas tili så-    fallen.
25017:  dant belopp, att därmed kan bekostas till-             Regeringen kommer att vidta åtgärder i syf-
25018:  räckligt omfattande utplantering av fisk i det      te att reda ut sådana fall då förpliktelsen att
25019:  vattenområde tili vilket de för fiskbeståndet       betala etsättning i pengar har undervärderats
25020:  skadliga verkningarna sträcker sig eller andra      i tillståndsutslag och att föra värdet av dessa
25021:  erforderliga åtgärder vidtas.                       ersättningar upp tili dagsläget eller förvandla
25022:     Enligt 12 kap. 12 § vattenlagen skall av-        dem tili förpliktelser att plantera ut fisk.
25023:       Helsingfors den 27 april 1978.
25024: 
25025:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
25026:                                                1?7& Vp.
25027: 
25028: Kirjallinen kysymys n:o 154.
25029: 
25030: 
25031: 
25032: 
25033:                                   Tuovinen: Autojen katsastustoiminnasta Kiteellä.
25034: 
25035: 
25036:                         E duskun nan         H erra       P u h e m i e h e 11 e.
25037: 
25038:    Autojen katsastustoiminta Kiteellä on jou-        jat pitävät tilannetta todella surkearta, koska
25039: tunut vaikeuksiin ja saattaa loppua kokonaan         autoja joudutaan katsastuttamaan Joensuussa
25040: lähivuosina, ellei valtion taholta ryhdytä tilan-    saakka, mikä aiheuttaa huomattavia lisäkustan-
25041: teen vaatimiin korjaustoim.enpiteisiin. Vaikeu-      nuksia.
25042: det johtuvat osittain sopimattomista työsken.           Pohjois-Karjalan eteläisten kuntien ja auton-
25043: tclytiloista ja tarkastuslaitteiden puutteellisuu.   omistajien mielestä nykyinen tilanne voidaan
25044: desta sekä autojen lukumäärään nähden liian          korjata vain perustamalla oma katsastusasema
25045: vähäisistä katsastuspäivistä.                        Kiteelie tarvittavine laitreineen.
25046:    Kiteen katsastustoimintaa käyttävät Rääkky-          Edellä esitettyyn viitaten ja valti()p!Uväjärjes-
25047: län, Kesälahden, Tohmajärven ja Värtsilän ja         tyksen 37 §:n 1 momentin peruste€lla esitän
25048: osittain myös Pyhäselän kunnissa asuvat auton-       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
25049: omistajat. Ja kun katsastuspäiviä on kuukau-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25050: dessa vain kaksi, syntyy melkoisia ruuhkia siitä
25051: huolimatta, että katsastusajat on tilattava Joen-              Onko Hallitus tietoinen Kiteen vai-
25052: suun katsastuskanttorilta jo huomattavasti ai-               keasta autokatsastustilanteesta, ja jos on,
25053: kaisemmin ennen katsastusta. Joootusruuhkista                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25054: ja pitkistä odotusajoista johtuen autonomista-               ryhtyä tilanteen korjaamiiieksir
25055:      Helsingissä ;u pi\ivänii ma.aliskuuw. 197&.
25056: 
25057:                                           Jouko Tuovinen
25058: 
25059: 
25060: 
25061: 
25062: 087800507D
25063: 2                                             1978 vp.
25064: 
25065: 
25066: 
25067: 
25068:                         E d u s kunnan       H erra      Puhe m i e he 11 e.
25069: 
25070:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       asetettu, että matkapaikkakunnille hankitaan
25071: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kohtuullisen siirtymäkauden kuluessa asianmu-
25072: olette 21 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn          kaiset tilat ja välineet. Näillä edellytyksillä jat-
25073: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ketaan matkojen tekemistä mm. KiteeTie kulu-
25074: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        van vuoden ajan. Kiteen kunta on tiettävästi
25075: edustaja Tuovisen näin kuuluvasta kirjallisesta      ryhtynyt toimenpiteisiin asianmukaisten tilojen
25076: kysymyksestä n:o 154:                                aikaansaamiseksi Kiteelie kuluvan vuoden ai-
25077:                                                      kana.
25078:          Onko Hallitus tietoinen Kiteen vai-            Pysyvän ratkaisun Kiteen ja muiden vastaa-
25079:        keasta autokatsastustilanteesta, ja jos on,   vien paikkakuntien katsastuspulmiin toisi vasta
25080:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vakinaisen katsastuspaikan perustaminen. Kun
25081:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?               paikkakuntia, joiden ajoneuvokanta ja etäisyys
25082:                                                      katsastustoimipaikasta ovat vähintään verratta-
25083:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vissa Kiteeseen, on maassa lukuisia, ei kaik-
25084: vasti seuraavaa:                                     kien tarpeellisten toimistojen perustaminen ole
25085:    Katsastusmatkoista vakinaisten katsastustoi-      taloudellisten edellytysten puuttuessa ollut mah-
25086: mipaikkojen ulkopuolisille paikkakunnille aiheu-     dollista. Uusia toimistoja tullaan jatkuvasti pe-
25087: tuu työvoiman epätarkoituksenmukaista käyt-          rustamaan taloudellisten edellytysten parantues-
25088: töä. Lisäksi katsastustilat ja välineet ovat "mat-   sa ja matkojen katsastustoimien hoitamiselle
25089: kapaikkakunnilla" usein heikompitasoiset kuin        aiheuttaman rasituksen lisääntyessä.
25090: vakinaisilla katsastuspaikoilla. Ero, joka vaikut-      Liikenneministeriö on 24 päivänä huhtikuuta
25091: taa katsastustyön laatuun jasitä kautta liikenne-    1978 asettanut työryhmän selvittämään minne,
25092: turvallisuuteen, on suurin silloin, kun vakinai-     missä järjestyksessä ja mahdollisesti myös mil-
25093: sella katsastuspaikalla saadaan käyttöön täydel-     loin uusia katsastustoimipaikkoja olisi perustet-
25094: lisin tarkastuslaittein varustettu katsastusasema.   tava. Työryhmän tulee myös selvittää, missä
25095: Tällöin on havaittu huonokuntoisimpien auto-         laajuudessa katsastusmatkoja olisi jatkettava
25096: jen omistajien hakeutuvan nimenomaan matka-          paikkakunnille, joille ei voida perustaa vaki-
25097: paikkakunnille katsastukseen. Tämä epäterve          naista toimistoa. Työn tulee valmistua 30 päi-
25098: ilmiö on entisestään lisännyt ruuhkia matka-         vään syyskuuta 1978 mennessä ja siinä tulee
25099: paikkakunnilla, mutta tästä johtuvaa ruuhkau-        ottaa huomioon mm. katsastustoimipaikkaver-
25100: tumista ei ole pidettävä riittävänä syynä kat-       koston kohtuullinen palvelutaso ja katsastusten
25101: sastusmatkojen lisäämiseen.                          toimittamisesta valtiolle ja autoilijoille aiheu-
25102:    Edellä mainituista syistä on matkoja sellai-      tuvat kustannukset.
25103: sille paikkakunnille, joilla ei ole käytettävissä       Katsastustoimiston perustaminen Kiteelie sa-
25104: asianmukaisia tiloja eikä välineitä, pyritty vä-     moin kuin matkojen määrä ratkaistaan lopulli-
25105: hentämään. Matkojen jatkumisen ehdoksi on            sesti vasta työryhmän saatua työnsä valmiiksi
25106:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1978.
25107: 
25108:                                                                 Vt. liikenneministeri Eino Uusitalo
25109:                                              N:o 154                                               3
25110: 
25111: 
25112: 
25113: 
25114:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
25115: 
25116:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordning;en     resorna fortgående skal1 företas, att behöriga
25117: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          utrymmen och redskap inom förloppet av en
25118: velse av den 21 mars 1978 tili vederbörande        rimlig övergångsperiod anskaffas tili reseorter-
25119: mediem av statsrådet översänt avskrift av föl-     na. Under dessa förutsättningar företas resor
25120: j.ande av riksdagsman Tuovinen ställda spörs-      tili bl.a. Kitee fortsättningsvis under inneva-
25121: mål nr 154:                                        rande år. Kitee kommun har veterligen börjat
25122:                                                    vidta åtgärder för att få tili stånd behöriga
25123:          Är Regering;en medveten om den            utrymmen i Kitee under innevarande år.
25124:        svåra bilbesiktningssituationen i Kitee,        Bara genom att inrätta en ordinarie besikt-
25125:        och, om så är fallet,                       ningsplats skulle man bestående kunna lösa
25126:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     Kitees och andra motsvarande orters besikt-
25127:        ta för att avhjälpa situationen?            ningsproblem. På grund av att det finns många
25128:                                                    orter i vårt land, vilkas fordonsbestånd och
25129:     Såsom svar på detta .spörsmål får jag vörd-    avstånd tili ett besiktningskontor är minst jäm-
25130: samt anföra följande:                              förbara med Kitees, har det inte, på grund av
25131:     Besiktningsresor tili orter som inte har or-   avsaknaden av ekonomiska förutsättningar, va-
25132: dinarie besiktningskontor innebär oändamåls-       rit möjligt att inrätta alla de byråer som skulle
25133: enlig användning av arbetskraft. Dessutom är       behövas. Nya byråer kommer alltjämt att in-
25134: besiktningsutrymmena och redskapen på "rese-       rättas när de ekonomiska förutsättningarna för-
25135: orterna" ofta av sämre kvalitet än på de           bättras och de men, som skötseln av besikt-
25136: ordinarie besiktningsplatserna. Skillnaden, som    ningen förorsakas av resorna, ökar.
25137: inverkar på besiktningsarbetets nivå och där-          Trafikministeriet har den 24 april 1978 tili-
25138: igenom på trafiksäkerheten, är störst när en       satt en arbetsgrupp i syfte att utreda var, i vii-
25139: besiktningsstation, som är utrustad med fuli-      ken ordning och möjligen också när nya besikt-
25140: ständig besiktningsapparatur, tas i bruk på den    ningskontor borde inrättas. Arbetsgruppen skall
25141: ordinarie besiktningsplatsen. Härvid har iakt-     också utreda frågan om den utsträckning, i
25142: tagits, att ägarna tili de bilar som befinner      viiken besiktningsresorna fortsättningsvis borde
25143: sig i det sämsta skicket söker sig tili besikt-    företas tili orter där en ordinarie byrå inte
25144: ning just på reseorterna. Detta osunda feno-       kan inrättas. Arbetet skall vara slutfört före
25145: men har alltmer ökat anhopningen av besikt-        den 30 september 1978 och däri skall be-
25146: ningarna på reseorterna, men denna anhopning       aktas bl.a. en rimlig servicenivå inom nätet
25147: kan inte anses vara en tillräcklig orsak för att   av besiktningskontor och de kostnader som
25148: öka antalet besiktningsresor.                      besiktningsförrättningarna åsamkar staten och
25149:     Av ovan nämnda orsaker har man strävat         bilisterna.
25150:  till att minska antalet resor tili orter, som         Frågan om inrättandet av en besiktningsbyrå
25151:  inte förfogar över behöriga utrymmen och red-     i Kitee, liksom också antalet resor, avgörs slut-
25152: skap. Man har uppställt som villkor för att        ligt först efter det att arbetsgruppen slutfört
25153:                                                    sitt arbete.
25154:      Helsingfors den 27 april 1978.
25155: 
25156:                                                                T.f. trafikminister Eino Uusitalo
25157:                                               1978 vp.
25158: 
25159: Kirjallinen kysymys n:o 155.
25160: 
25161: 
25162: 
25163: 
25164:                                   Junnila ym.: Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestön suunnitte-
25165:                                      leman lakon tukemisesta.
25166: 
25167: 
25168:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
25169: 
25170:    Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö            täysi selvyys, esitämme valtiopäiväjärjestyksen
25171: SAK uhkaa järjestää voimassaolevien työehtoso-       37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
25172: pimusten muuttamista koskevien vaatimusteosa         asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
25173: läpiajamiseksi maalis-huhtikuun vaihteeseen          kysymyksen:
25174: ajoittuvan yleislakon luonteisen varoituslakon.
25175: Tällainen lakko olisi selvästi työehtosopimuslain              Pitävätkö paikkansa ne julkisuudessa
25176: vastainen. Tämän vuoksi on herättänyt suurta                näkyneet tiedot, joiden mukaan myös
25177: ihmettelyä se, että eräiden julkisuudessa näky-             pääministeri Sorsa olisi yhtynyt Suomen
25178:  neiden tietojen mukaan myös pääministeri Sorsa             Sosialidemokraattisen Puolueen puolue-
25179: olisi Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen                 toimikunnan antamaan tukeen SAK:n
25180: puoluetoimikunnan puheenjohtajana ollut mu-                 suunnittelemalle laittomalle lillohank-
25181: kana puoluetoimikunnan ilmoittaessa tukevansa               keelle, sekä
25182: SAK:n lakkohanketta.                                           ·aikooko Hallitus selvästi ilmoittaa,
25183:     Tuntuu uskomattomalta, että hallituksen                 ettei se eikä kukaan hallituksen ministe-
25184: pääministeri voisi olla tukemassa lainvastaisia             reistä tule antamaan tukeaan työehtoso-
25185:  lakkohankkeita. Jotta asiaan kuitenkin saataisiin          pimuslain vastaisille lakkohankkeille?
25186:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1978.
25187: 
25188:          Tuure Junnila                  P. Mäki-Hakola                 Aili Vaittinen-Ku:i.kka
25189:          Lauri Impiö                    Irma Koski                     Mikko Asunta
25190:                                         Ulla Puolanne
25191: 
25192: 
25193: 
25194: 
25195: 0878004821
25196: 2                                            1978 vp.
25197: 
25198: 
25199: 
25200: 
25201:                         E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
25202: 
25203:    V'altiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jäin työoloista ja työehdoista. Tämän vuoksi
25204: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       puolue pitää valitettavana jos työntekijät pakote-
25205: olette 28 päivänä maaliskuuta 1978 toimittanut      taan järjestöllisiin toimenpiteisiin. Tällaisessa
25206: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-    tilanteessa SDP antaa tukensa työntekijöille.
25207: nöksen kansanedustaja Junnilan ym. näin kuulu-          SDP tuomitsee työnantajien neuvotteluhalut-
25208: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 155:           tomuuden ja porvarillisten piirien yksipuolisesti
25209:                                                     palkanansaitsijoihin kohdistaman painostuksen.
25210:           Pitävätkö paikkansa ne julkisuudessa          SDP on valmis i'atkamaan ponnistuksia in-
25211:        näkyneet tiedot, joiden mukaan myös          flaatiota hillitsevän talouspolitiikan tehostami-
25212:        pääministeri Sorsa olisi yhtynyt Suomen      seksi, joka on välttämätön edellytys ostovoiman
25213:        Sosialidemokraattisen Puolueen puolue-       turvaamiselle. SDP edellyttää kaikilta talouspo-
25214:        toimikunnan antamaan tukeen SAK:n            litiikan osapuolilta tukea työllisyyttä edistävälle
25215:        suunnitte1emalle laittomalle lakkohan.k-     toiminnalle, ja pitää taistelua työttömyyttä vas-
25216:        keelle, sekä                                 taan ensisijaisena tehtävänä. SDP korostaa työn-
25217:           aikooko Hallitus selvästi ilmoittaa,      antajien keskeistä vastuuta työllistämispolitii-
25218:        ettei se eikä kukaan hallituksen ministe-    kassa, ja vaatii heiltä toimenpiteitä irtisanomis-
25219:        reistä tule antamaan tukeaan työehtoso-      ten ja pakkolomautusten peruuttamiseksi".
25220:        pimuslain vastaisille lakkohankkeille?           Päätöstä tehtäessä johdin puolueen sääntöjen
25221:                                                     mukaisesti puhetta puoluetoimikunnan kokouk-
25222:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sessa.
25223: vasti seuraavaa:                                        Kun kysymys epäilemättä tähtää aineiston
25224:   Edustaja Junnilan ym. tarkoittama Suomen          hankkimiseen poliittisen toimintani arvioimi-
25225: Sosialidemokraattisen puolueen puoluetoimikun-      seksi kyseisen työmarkkinaristiriidan yhteydessä,
25226: nan 16 päivänä maaHskuuta 1978 tekemä päätös        viittaan lisäksi asiasta lehdistössä julkaistuihin
25227: kuului kokonaisuudessaan seuraavasti:               tietoihin. Yksityiskohtaisempia tietoja ja arvioi-
25228:    "Sosialidemokraattinen puoluetoimikunta ko-      ta on niin ikään epäilemättä saatavissa neuvotte-
25229: rostaa työehtosopimusjärjestelmän arvossapitä-      luosapuolilta. Hallituksen tarkoituksena ei ole
25230: misen tärkeyttä ja työmarkkinajärjestöjen kes-      antaa enempiä ilmoituksia asiasta.
25231: keistä tehtävää: sopia neuvotteluteitse työnteki-
25232:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1978.
25233: 
25234:                                                                         Pääministeri Kalevi Sorsa
25235:                                              N:o 155                                                 3
25236: 
25237: 
25238: 
25239: 
25240:                           Tili    Riksdagen,s        He r r    Ta 1m a n.
25241: 
25242:    I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen       arbetsförhållanden och arbetsvillkor. Partiet fin-
25243: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ner det därför beklagligt om arbetstagarna
25244: av den 28 mars 1978 tili vederbörande medlem        tvingas gripa tili organisatoriska åtgärder. I en
25245: av statsrådet översänt avskrift av följande av      sådan situation ger SDP arbetstagarna sitt stöd.
25246: rikosdagsman Junnila m.fl. ställda skriftliga          SDP fördömer arbetsgivarnas ovilja till för-
25247: spörsmål nr 155:                                    handlingar och de borgerligas ensidiga påtryck-
25248:                                                     ningar på löntagarna.
25249:           Äger de uppgifl'er riktighet, som har        SDP är berett att fortsätta ansträngningarna
25250:        förekommit i offentligheten och enligt       för effektivering av en ekonomisk politik som
25251:        vilka även statsminister Sorsa skulle ha     dämpar inflationen, vilket är en nödvändig för-
25252:        ställt sig bakom det stöd som styrelsen      utsättning för att köpkraften skall säkerställas.
25253:        för Finlands Socialdemokratiska Parti        SDP förutsätter ,att alla parter i den ekono-
25254:        har gett FFC:s planer på lagstridig          miska politiken stöder åtgärder tili fromma för
25255:        strejk, samt                                 sysselsättningen och anser kampen mot arbets-
25256:           ämnar Regeringen ldart säga ifrån att     lösheten vara en primär uppgift. SDP under-
25257:        varken den el1er någon ·av dess ministrar    stryker arbetsgivarnas centrala ansvar inom
25258:        kommer att ge sitt stöd till strejkplaner,   sysselsättningspolitiken och kräver att de vidtar
25259:        som strider mot lagen om kollektivav-        åtgärder för återkallande av uppsägningar och
25260:        tal?                                         tvångspermitteringar."
25261:                                                         När beslutet fattades ledde jag i enlighet med
25262:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       partiets stadgar ordet vid partistyrelsens möte.
25263: samt anföra följande:                                  Emedan spörsmålet otvivelaktigt är ställt i
25264:    Det beslut av den 16 mars 1978 av styrelsen      syfte att samla materia! för bedömning av min
25265: för Finlands Socialdemokratiska Parti, som          politiska verksamhet ri samband med den berörda
25266: riksdagsman Junnila m.fl. avser, lydde i sin hel-   arbetsmarknadstvisten hänv~sar jag ytterligare
25267: het som följer:                                     tili de uppgifter i saken som har publicerats i
25268:    "Det socialdemokratiska partiets styrelse un-    tidningspressen. Mera detaljerade uppgifter och
25269: derstryker vikten av respekt för kollektivav-       bedömningar kan likaså säkert fås hos förhand-
25270: talssystemet och arbetsmarknadsorganisationer-      lingsparterna. Regeringen har inte för avsikt
25271: nas betydelsefulla uppgift att genom förhand-       att lämna ytterligare uppgifter i saken.
25272: lingar nå överenskommelser om arbetstagarnas
25273:      Helsingfors den 25 april 1978.
25274: 
25275:                                                                         Statsminister Kalevi Sorsa
25276:                                               1978 vp.
25277: 
25278: Kirjallinen kysymys n:o 156.
25279: 
25280: 
25281: 
25282: 
25283:                                   U. Mäkelä ym.: Ns. vanhan kuntakohtaisen eläketurvan epäkoh-
25284:                                      dista.
25285: 
25286: 
25287:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
25288: 
25289:    Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain       sien vuoksi, asianomainen menettää eläketur-
25290: eläkelaki KVTEL (202/1964) annettiin 30              vansa kokonaan. Tällaisissa tapauksissa on
25291: päivänä huhtikuuta 1964. L~ki tuli voimaan 1         yleensä kyseessä pitkäaikainen palvelussuhde ja
25292: päivänä heinäkuuta 1964.                             siinäkin tapauksessa, että henkilö myöhemmin
25293:     Lain 16 §:n mukaan viranhaltija ja työnteki-     otettaisiin takaisin, menettäisi irtisanottu työn-
25294: jä säilytti 30. 6. 1964 hänelle kuuluneen oikeu-     tekijä tällä hetkellä jo yli 13 vuoden ajalta
25295: tensa virka- tai työsuhteeseen perustuvaan elä-      ansaitsemansa eläketurvan.
25296: keturvaan jäsenyhteisöltä, jos hän kirjallisesti        Kun kunnallisessa palvelussuhteessa olleet
25297: viimeistään joulukuun 1966 kuluessa ilmoitti         viranhaltijat ja työntekijät joutuivat aikanaan
25298: jäsenyhteisölle sitä haluavansa. Myöhemmin on        valitsemaan ns. vanhan ja uuden eläkejärjestel-
25299: järjestetty vielä 7 päivänä heinäkuuta 1970 hy-      män välillä, oli tuolloin saatavissa oleva infor-
25300: väksytyllä lainmuutoksella valintailmoituksen        maatio eri järjestelmien mukaisista eduista erit-
25301: peruuttamismahdollisuus vuoden 1970 loppuun          täin puutteellista ja vaikeaselkoista. Näistä syis-
25302: mennessä ja siirtyminen KVTEL:n piiriin.             tä joutuivat monet suorittamaan valintansa suo-
25303:     Viranhaltija tai työntekijä, joka on valinnut    rastaan arvauksen perusteella ja näin pääsi syn-
25304: ns. vanhan kunta- tai kuntainliittokohtaisen         tymään asianomaisten eläketurvan kannalta
25305: eläkesäännön mukaisen eläketurvan, menettää          kohtuuttomiin tuloksiin johtavia virhevalintoja.
25306: tämän kokonaan, jos hänen palvelussuhteensa          Mainittakoon, että valtion eläkejärjestelmän
25307: päättyy muun syyn kuin vanhuuseläkeiän saa-          mukaan tällainen virhevalinta ei ole mahdolli-
25308: vuttamisen tai työkyvyttömyyden perusteella,         nen, koska henkilöllä on oikeus valita eläk-
25309: ei'kä hän enää pääse kunnallisen eläkejärjestel-     keelle siirtymishetJkellä kumman vaihtoehdon
25310:  män alaiseen virka- tai työsuhteeseen. Mikäli       mukaan hän haluaa eläkkeensä määräytyvän.
25311: henkilö pääsee uudelleen KVTEL:n jäsenyh-               Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
25312:  teisön palvelukseen niin paljon ennen eläke-        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
25313: ikänsä täyttämistä, että hänelle ennättää tulla      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
25314: oikeus KVTEL:n säännösten mukaiseen lisä-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25315: eläketurvaan, hän menettää tällöinkin KVTEL:n.
25316: voimassaoloaikana kunnallisesta palveluksesta                   Onko Hallitus tietoinen, että viran-
25317: ansaitsemansa eläketurvan. Tässä tapauksessa                haltija tai työntekijä, joka on valinnut
25318: hän tulee suoraan ilman valintamahdollisuutta               ns. vanhan kuntakohtaisen eläketurvan,
25319: KVTEL:n piiriin, joka ei ota huomioon edellä                menettää sen kokonaan tai ainakin osit-
25320: mainittua palvelusaikaa eläkettä määrättäessä.              tain, jos hänen palvelussuhteensa päät-
25321:     Työeläketurva rakentuu ansaitsemisperiaat-              ·tyy muun syyn kuin vanhuuseläkeiän
25322: teelle. Ei voida pitää oikeudenmukaisena, että              saavuttamisen tai työkyvyttömyyden pe-
25323: silloinkin, kun kuntakohtaisen eläkesäännön va-             rusteella, ja jos on,
25324: linnut viranhaltija tai työntekijä joudutaan irti-             mitä Hallitus aikoo tehdä mainitun
25325: sanomaan esim. kunnan taloudellisten vaikeuk-               epäkohdan korj aarniseksi?
25326:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1978.
25327: 
25328:                Uljas Mäkelä                                   Helge Siren
25329:                Arto Merisaari                                 Lyyli Aalto
25330: 0878004973
25331: 2                                             1978 vp.
25332: 
25333: 
25334: 
25335: 
25336:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25337: 
25338:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       eräiden viranhaltija- ja työntekijäryhmien koh-
25339: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dalla sekä ns. irtisanomissuojaeläke välittömäs-
25340: olette 21 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn          ti palvelussuhteen päätyttyä, milloin viranhal-
25341: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tija on ilman omaa syytään joutunut luopu-
25342: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        maan kunnan tai kuntainliiton palveluksesta.
25343: edustaja Uljas Mäkelän ym. näin kuuluvasta              Vuonna 1975 eläkelaitoksen toimesta suori-
25344: kirjallisesta kysymyksestä n:o 156:                  tetun tiedustelun mukaan tuolloin oli noin
25345:                                                      3 660 viranhaltijaa ja työntekijää kuntakohtai-
25346:           Onko Hallitus tietoinen, että viran-       sen eläkejärjestelmän piirissä. Näistä 2 560 oli
25347:        haltija tai työntekijä, joka on valinnut      Helsingin kaupungin palveluksessa. KVTEL:n
25348:        ns. vanhan kuntakohtaisen eläketurvan,        mukaiseen eläkejärjestelmään kuuluu 290 000
25349:        menettää sen kokonaan tai ainakin osit-       viranhaltijaa ja työntekijää.
25350:        tain, jos hänen palvelussuhteensa päät-          Vanhassa eläkejärjestelmässä olevat ovat ol-
25351:        tyy muun syyn kuin vanhuuseläkeiän            leet 30. 6. 1964 lukien saman kunnan tai kun-
25352:        saavuttamisen tai työkyvyttömyyden pe-        tainliiton palveluksessa eli siis jo yli 13 vuotta.
25353:        rusteella, ja jos on,                         Kunnallisista työehtosopimuksista johtuu, ettei
25354:           mitä Hallitus aikoo tehdä mainitun         pitkäaikaisessa palvelussuhteessa olleita henki-
25355:        epäkohdan korjaamiseksi?                      löitä sanota irti ensimmäisinä vaikeankaan ta-
25356:                                                      loudellisen tilanteen vallitessa, vaan irtisanomi-
25357:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         set suoritetaan myöhemmin tulleiden osalta
25358: vasti seuraavaa:                                     ensiksi. Viranhaltijan osalta irtisanomisesta taas
25359:                                                      on kuntakohtaisen eläkejärjestelmän mukaan
25360:     Ns. vanhaan kuntakohtaiseen eläketurvajär-       seurauksena, että kunta on velvollinen myöntä-
25361: jestelmään jääneille viranhaitijoille ja työnteki-   mään välittömästi ns. irtisanomissuojaeläkkeen,
25362: jöille on varattu uusi valintaoikeus vuoden          jos viranhaltija on ilman omaa syytään irtisa-
25363:  1970 päättymiseen saakka. Vanhojen kunta-           nottu. Kunnat ja kuntainliitot pyrkivät tietysti
25364: kohtaisten eläkesääntöjen alaiseksi jäi tuolloin     välttämään tällaisia irtisanomisia eikä eläke-
25365: edelleen noin 6 600 viranhaltijaa ja työnteki-       oikeuden menetystä tällöin siis aiheudu.
25366: jää. Ennen mainittua valintaa kunnallisen elä-          Kunnallisia viranhaltijoita ja työntekijöitä
25367: kelaitoksen toimesta on jaettu kaikille valin-       edustavien järjestöjen taholta on tehty esityk-
25368: taan oikeutetuille valintaa koskeva opasvihko.       siä vielä uuden valintamahdollisuuden varaa-
25369: Valtaosa vanhojen eläkesääntöjen alaisuuteen         misesta vanhan kuntakohtaisen eläkejärjestel-
25370: jääneistä on maan suurimpien kaupunkien pal-         män valinneille viranhaitijoille ja työntekijöille.
25371: veluksessa. Näissä kaupungeissa vanhojen elä-        Näin ollen ja kun kunnallinen eläkelaitos on
25372: kesääntöjen mukainen eläketurva on jo korkea-        tästä syystä käynnistänyt selvitystyön eräiden
25373:  tasoinen ja niissä on lisäksi kohtia, jotka anta·   eläkelaitoksen jäsenyhteisöjen väliseen kustan-
25374:  vat viranhaitijoille ja työntekijöille parempia     nusten jakoon ym. liittyvien ongelmien ratkai-
25375: etuja kuin KVTEL:n mukainen eläkejärjestel-          semiseksi, ei tässä vaiheessa ole aihetta toimen-
25376:  mä. Tällaisia etuja ovat mm. alemmat eläkeiät       piteisiin asiassa hallituksen taholta.
25377:       Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1978.
25378: 
25379:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
25380:                                              N:o 156                                              3
25381: 
25382: 
25383: 
25384: 
25385:                           T i II R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
25386: 
25387:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         anställningsförhållande upphört, när tjänstein-
25388: angcr har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       nehavare utan egen förskyllan varit tvungen
25389: av den 21 mars 1978 tili vederbörande med-          att avgå från anställning hos kommun eller
25390: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     kommunalförbund.
25391: av riksdagsman Uljas Mäkelä m.fl. ställda              Enligt en förfrågning som år 1975 verk-
25392: spörsmål nr 156:                                    ställdes på pensionsanstaltens försorg, omfatta-
25393:                                                     des vid den tidpunkten ca 3 660 tjänsteinne-
25394:           Är Regeringen medveten om, att            havare och arbetstagare av det kommunbund-
25395:        tjänsteinnehavare eller arbetstagare som     _na pensionssystemet. Av dessa var 2 560 an-
25396:        valt det s.k. gamla rkommunala pen-          ställda hos Helsingfors stad. Tili pensionssys-
25397:        sionsskyddet helt eller åtminstone del-       temet enligt KTAPL hör 290 000 tjänsteinne-
25398:        vis går förlustig detta, om hans anställ-    havare och arbetstagare.
25399:        ningsförhållande upphör av annan orsak          De personer som omfattas av det gamla pen-
25400:        än uppnådd pensionsålder eller arbets-       sionssystemet har varit i anställning hos samma
25401:        oförmögenhet, och om så är fallet,           kommun eller kommunalförbund från 30. 6.
25402:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       1964, således redan över 13 år. Beroende på
25403:        ta i syfte att rätta tili sagda missför-     de kommunala arbetskollektivavtalen uppsägs
25404:        hållande?                                    personer i långvarigt anställningsförhållande
25405:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inte bland de första ens i ett svårt ekonomiskt
25406: samt anföra följande:                               läge utan uppsägningar kommer främst i fråga
25407:                                                     för den som kommit senare. För tjänsteinneha-
25408:    För de tjänsteinnehavare och arbetstagare,       vares del följer av uppsägning åter, enligt det
25409: som kvarstannat i kommunernas s.k. gamla            kommunala pensionssystemet, att kommun är
25410: pensionsskyddssystem anordnades ny valrätt tili     skyldig att omedelbart bevilja s.k. uppsägnings-
25411: utgången av år 1970. Härvid förblev ännu ca         skyddspension om tjänsteinnehavare utan egen
25412: 6 600 tjänsteinnehavare och arbetstagare ly-        förskyllan uppsagts. Kommunerna och kommu-
25413: dande under kommunernas gamla pensionsstad-         nalförbunden försöker givetvis undvika sådana
25414: gor. Före sagda vai utdelades på kommunala          uppsägningar, varvid förlust av pensionsrätt så-
25415: pensionsanstaltens försorg tili samtliga valbe-     ledes inte uppkommer.
25416: rättigade en informationsbroschyr. Den största         De organisationer, som representerar de
25417: delen av dem som fortfarande lyder under de         kommunala tjänsteinnehavarna och arbetstagar-
25418: gamla pensionsstadgorna är anställda hos lan-       na, har gjort framställningar om anordnandet av
25419: dets största städer. I dessa städer är pensions-    ytterligare en valmöjlighet för de tjänsteinne-
25420: skyddet, i enlighet med de gamla pensionsstad-      havare och arbetstagare som valt det gamla
25421: gorna, redan på hög nivå och i stadgorna finns      pensionssystemet. För den skull, och då kom-
25422: dessutom punkter som ger tjänsteinnehavarna         munala pensionsanstalten av denna orsak in-
25423: och arbetstagarna bättre förmåner än pensions-      lett utredningsarbetet för lösandet av proble-
25424: systemet enligt KTAPL. Sådana förmåner är           men i anslutning tili fördelningen av kostna-
25425: t.ex. lägre pensionsåldrar för vissa tjänsteinne-   derna mellan vissa av pensionsanstaltens med-
25426: havar- och arbetstagargrupper samt s.k. upp-        lemssamfund m.m., föreligger det inte skäl tili
25427: sägningsskyddspension omedelbart efter det att      vidare åtgärder från regeringens håll i ärendet.
25428:      Helsingfors den 26 april 1978.
25429: 
25430:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
25431:                                                 ~978 vp.
25432: 
25433: 
25434: -Kirjallinep 'kysymys tuo 1?7.. -
25435: 
25436: 
25437: 
25438: 
25439:                                                                                    ..:   .. ; ·'.   ~.
25440: 
25441: 
25442: 
25443: 
25444:                                     Toivanen ym.: Lastentarhanopettajako~l~ttlkl!en,j~tkainisesta Tu-
25445:                                        russa.
25446: 
25447: 
25448: 
25449:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25450: 
25451:      Turun yliopiston Turun opettajankoulutuslai-     russa lisää ja täten myös enemmän lastentarhan-
25452:  toksen lastentarhanopettajakoulutus alkoi syksyl-    opettajia. Koulutetun henkilökunnan sijaistarve
25453:  lä 1975. Ensimmäiset lastentarhanopettajat val-      pysyy myös edelleen suurena.
25454:  mistuivat keväällä 1977. Mikäli opetusministe-          Kuusivuotiaiden kasvatus- ja koulutustoimi-
25455:  riön lakkautuspäätös pysyy ennallaan, viimeiset      kunta esittää, että 6-vuotiaiden koko ikäluokka
25456:  lastentarhanopettajat valmistuvat tänä keväänä.      saatetaan järjestelmällisen kasvatuksen ja ope-
25457:  Näin ollen Turkuun vihdoin saatu lastentarhan-       tuksen piiriin ja oppivelvollisuusikärajaa alenne-
25458:  opettajakoulutus lakkautettaisiin heti käynnis-      taan vuodella. Kuusivuotiaiden koulutus järjes-
25459:  tyttyään, mikä osaltaan lisäisi nuorten työttö-      tetään oppivelvollisuuteen kuuluvana ja 9-vuo-
25460:  mien lukumäärää. Kaikilla muilla opiskelualueil-     tiseen peruskouluun liittyvänä esiluokkana.
25461:  la pyritään lisäämään koulutuskapasiteettia työt-    Uusia opettajia, joita esityksen mukaan tulisi-
25462:  tömyysuhkan vuoksi.                                  vat olemaan lastentarhanopettajat ja alkuopetuk-
25463:      Jos lastentarhanopettajakoulutus Turussa lak-    seen erikoistuneet luokanopettajat, tarvitaan ryh-
25464:  kautetaan, jää Varsinais-Suomi kokonaan ilman        mäkoosta riippuen noin 950-1 500. Miksi lo-
25465:  lasrentarhanopettajakoulutusyksikköä, joten täl-     pettaa Turun lastentarhanopettajakoulutus, jolla
25466:  le alalle aikovat joutuvat lähtemään muualle         jo nyt on ollut hyvä yhteys opettajankoulutus-
25467:  opiskelemaan. Syksyllä 1978 otetaan opiskeli-        laitokseen ja varsinkin sen alkuopetukseen?
25468:  joita koulutukseen seuraavasti: Helsinki 128,           Lastentarhanopettajakoulutuksessa on vahvan
25469:  Tampere 96, Oulu 96, Jyväskylä 96, Rauma             teoriapohjan lisäksi käytännön harjoittelulla tär-
25470:   40, Kajaani 60, Joensuu 80 ja Savonlinna 60.        keä merkitys. Turun lastentarhanopettajakoulu-
25471:  Kun koulutus näissä kaupungeissa jatkuu mai-         tus tarjoaa nämä molemmat opiskelijoitleen. Tu-
25472:   nitun suuruisena, tuntuu oudolta, että se Turun     russa on harjoittelupaikkoja riittävästi. Tämän
25473:   kokoisessa kaupungissa lakkautetaan.                vuoksi opiskelija ei joudu suorittamaan käytän-
25474:      Jos opiskelijoiden lukumäärää supistettaisiin    nön harjoittelua muualla, kuten on asianlaita
25475:   kaikissa koulutuspisteissä, lastentarhanopettaja-   useimmissa koulutusyksiköissä. Miksi lisätä opis-
25476:   koulutus Turussa voisi jatkua nykyisten tarkoi-     kelijan koulutuskustannuksia? Lisäksi turkulai-
25477:   tukseen myönnettyjen määrärahojen puitteissa.       set lastentarhanopettajat on jo valmiiksi koulu-
25478:      Vaikka päivähoitopaikkojen määrä ei olekaan      tettu ohjaaviksi opettajiksi käytännön harjoitte-
25479:  1isääntynyt ensimmäisten päivähoitosuunnitel-        lua varten. On todettava, että jatkuva yhteys
25480:   mien mukaan, valmistuu Turussa edelleen uusia       iastentarhanopettajakoulurukseen kohottaa päi-
25481:   päiväkoteja, joihin tarvitaan lastentarhanopetta-   vähoidon tasoa Turussa.
25482:   jia. Tilastotietojen mukaan oli Turussa vuoden         Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäiväjär-
25483:   1977 alussa 0-6-vuotiaita 14 388 ja vastaavia       jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esi·
25484:   hoitopaikkoja saman vuoden lopussa kaupungin        tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
25485:   päiväkodeissa ja niihin verrattavissa 3 722. Näin   omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
25486:   ollen päiväkodeissa oli 25.9 % edellä mainituis-    myksen:
25487:   ta ikäluokista. Siispä päiväkoreja tarvitaan Tu-
25488:  087800368X
25489: 2
25490: 
25491:         Mihin kiireellisiin toi:menpiteisiin Hal-      tarhatlO~ttJs voiSi jalba. ·tei-
25492:      litus aikoo ryhtyä, että Turun yliopiston         mintaansa keskeytyksettä?
25493:      Turun opettajankoulutuslaitoksen lasten-
25494:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1978.
25495: 
25496:        Irma Toivanen                   Sauli Hautala            Arto Merisaari
25497:        Jacob Söderman                  Ilkka Kanerva            Oili Suomi
25498:        Ensio Laine                     Arto Lampinen            Reino Breilin
25499:        Anna-Liisa Jokinen              Pertti Paasio            Paula Eenilä
25500:        V. J ,; Subetainett             Heikki Perho             Christoffer Taxell
25501:                                                  N:o 157
25502: 
25503: 
25504: 
25505: 
25506:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
25507: 
25508:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-            tarhanopettajien, tarvetta. Lastentarhanopetta-
25509: sa mainitussa tatkoituksessa Te, Herra Puhe-             jien koulutusta onkin tämän johdosta supistettu
25510: mies, olette 21 päivänä maaliskuuta 1978 päi-           Iakkauttamalla pikakoulutus, keskeyttämällä
25511: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-        opiskelijain ottaminen kah~n väliaikaiseen
25512: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       koulutuspisteeseen. ja tarkistamaiTa yleensliki!l
25513: edustaja Irma Toivasen ym. näin kuuluvasta kir-         uusien opiskelijoiden määriä. ·
25514: jallisesta kysymyksestä n:o 157:                            Valtioneuvoston 17. 2. 1977 tekemässä peri-
25515:                                                          aatepäätöksessä eräistä menojen säästö- ja lyk-
25516:           Mihin kiireellisiin to.ilrnenpiteisiin Hal-   käämistoimenpiteistä valtiontaJ'oudessa todet-
25517:        litus aikoo ryhtyä, että Turun yliopiston         tiin, että väliaikaista lastentarhanopettajien kou-
25518:        Turun opettajankoulutuslaitoksen lasten-         lutusta on päivähoitosuunnitelmien tarkistami-
25519:        tarhanopettajakoulutus voisi jatkaa toi-         sen johdbsta supistettava· lopettamallla opiskeli-
25520:        mintaansa keskeytyksettä?                         joiden ottaminen syksyllä 1977 JyväskYlässä ja
25521:                                                         Raumalla sekä syksyiTä 1978 Turussa tapahtu-
25522:    Vastauksena kysymykseen eSitän kunnioitta-           vaan koulutukseen.
25523: vasti seuraavaa:                                            Neuvoteltuaan asiasta valtiovarainministeriön
25524:    Lastentarhanopettajia on varsinaisesti koulu-        kanssa sekä kuultuaan myös Turun yliopistoa,
25525: tettu lastentarhanopettajaopistoissa, joita on Hel-     opetusministeriö vaihtoi 27. 4. 1977 tekemäi-
25526: singissä, Jyväskylässä, Oulussa, Tamperee11a ja         tään päätökse'tlä lastentarhanopettajien väliaikai-
25527: Pietarsaaressa. Viimeksi mainitulla paikkakun-          sen koulutuksen keskeyttämisjärjestyksen Turun
25528: nalla sijaitseva opisto on ruotsinkielinen. Kor-        ja Rauman osalta.
25529: keakoulujen väliaikainen lastentarhanopettajien             Valtion tulo- ja menoarvioon vuodeTie 1978
25530: koulutus alkoi Jyväskylän ja Joensuun opetta-           on 1astentarhanopettajien väliaikaisen koulutuk-
25531: jankoulutuslaitoksissa vuonna 1973, Kajaanin            sen järjestämiseen varattu 3 900 000 markkaa.
25532:  (Oulun yliopisto), Rauman (Turun yliopisto)            Vastaavaan tarkoitukseen oli vuode11e 1977 va-
25533: ja Savonlinnan (Joensuun korkeakoulu) opetta-           rattu 4 900 000 :markkaa. Miljoonan markan
25534: jankoulutuslaitoksissa vuonna 1974 1sekä Turun          säästö aiheutUi koulutuksen keskeyttämisestä
25535: opettajankoulutuslaitoksessa vuonna 1975. Opis-         Jyväskylän ja Turun opettajankoulutus1aitok-
25536: tojen ja korkeakoulujen antama lastentarhan-            sissa.
25537: opettajien koulutus on kestoltaan kaksivuotista.            Eduskunnan vastauksessa hallituksen esityk-
25538: Myös'kään sisällöissä ei ole suuria eroja. Edellä       seen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle
25539: tarkoitetun koulutuksen lisäksi työvoimaminis-          1978 momentin 29.99.28 kohdaUa todettiin,
25540: teriö ja Helsingin kaupunki ovat viime vuosina          että hyväksyessään tämän momentin määrärahan
25541: järjestäneet yksivuotista poikkeuskoulutusta, jo-       eduskunta edellyttää, että lastentarhanopettajien
25542: hon on otettu alalla työskennelleitä lastenhoita-       väliaikaista koulutusta jatketaan myös vuonna
25543: jia ja humanististen tieteiden kandidaatteja.           1978 samoissa oppilaitoksissa, missä tätä kou-
25544:    Lastentarhanopettajien koulutuksen voimakas          lutusta annettiin vuonna 1977.
25545: laajeneminen korkeakouluihin vuosina 1974 ja                Kun eduskunta ei lisännyt ehdorettua määrä-
25546: vielä 1975 selkä pikakoulutuksen järjestäminen          rahaa lausuman edellyttämällä tavalla, kannan-
25547: johtuivat silloisista lastentarhanopettajien tule-      ottoa on tulkittu siten, että syksyllä 1978 ote-
25548: vaa tarvetta koskevista arvioista. Valtakunnalli-       taan vuoden 1978 varsinaisen tulo- ja meno-
25549: set suunnitelmat lasten päivähoidon järjestämi-         arvion nojalla uusia opiSkelijoita ainoastaan sa-
25550: sestä ovat kuitenkin merkinneet päiväkotipaik-          :moihin oppilaitoksiin kuin syksyllä 1977. Tämä
25551: kojen lisäämisen huomattavaa hidastumista ja            merkitsee ilman muuta RaUlmalla annettavan
25552: vähentäneet siten henkilökunnan, myös lasten-           koulutuksen jatkamista. Turussa ja Jyväskylässä
25553: 4                                              1978 vP·
25554: 
25555: järjestettävää väliaikaista koulutusta on mahdol-     mukaan kehittää niin hoito- kuin kasvatuskoros-
25556: lista jatkaa syyslukukaudella 1978 vain sillä         teisen'kln benkilokunnan osalta niiden suunta-
25557: edel1ytyksellä, että momentin 29.99.28 määrä-         viivojen mukaan, joita ovat esittäneet opetus.-
25558: rahaa lisätään keväällä 1978 annettavan lisä-         ministetiön asettama päivähoitoalan koulutus-
25559: menoarvion yhteydessä.                                ralkennetyöryhmä ja lasten päivähoidon neuvot-
25560:      Tehtyjen päätösten jå1keen 1astentarhanopet-     telukunta. Kysymyksessä olevat koulutukselliset
25561: tajien koulutus jatkuu Turun yliopiston yhtey-        kdkonaisrat'kaisut edistäisivät erityisesti päivä-
25562: dessä ainakin Rauman opettajank:oulutuslaitdk·        hoidon laadul1ista kehittämistä. Näitä ehdotuk-
25563: sessa. Koulutuksen jatkuminen Turun opetta-           sia vastaavat periaateratkaisut olisi sen vuoksi
25564: jankoulutuslaitoksessa samoin kuin Jyväskylän         kiireellisesti tehtävä.                   . .
25565: yliopiston yhteydessä jää riippumaan vuoden              Edellä olevaan viitaten ha11itus katsoo, että
25566:  1978 toisen lisämenoarvion käsittelyn yhteydes-      lastentarhanopettajien väliaikaisen koulutuksen
25567: sä tehtävistä ratkaisuista.                           jatkamista Turun yliopiston Turun opettajan-
25568:  · · Koulutuks,en. jatkaminen Turussa ja Jyväs-       koulutuslaitokiressa samoin kuin Jyväskylän yli~
25569: kylässä heikentäisi [ievästi lastentarhanopettajien   opiston yhteydessäkin on vielä erikseen harkit-
25570: ty.öllisyyttä. Lastentarhanopettajia on jo tä11ä      tava vuoden 1978 toista lisämenoarviota valmis-
25571: hetkellä. jonkin verran työttöminä. Lisäksi kou-      teltaessa. Ratkaisuja asiassa tehdessään· haliitus
25572: lutuksen jatkaminen merkitsisi valtiolle yli mil-     tulee kiinnittämään erityistä huomiota eduskun-
25573: joonan markan lisäkuluja vuodessa.                    nan edellä tarkoitettuun vuoden 1978 tulo- ja
25574:   · Päivähoidon benkilokunnan rakennetta ja           menoarvioon liittyvään lausuma·an,
25575: koulutusta tulee opetusministeriön käsityksen
25576:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1978.
25577: 
25578:                                                                       Opet~sministeri Jaakko Itälä
25579:                                                 N:o'1".57                                                5'
25580: 
25581: 
25582: 
25583: 
25584:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1 ma n.
25585: 
25586:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Barnträdgårdslärarutbildningen har därföt in~
25587: anger har Ni, Herr Talman, med Eder ·skri-            skränkts genom att snabbutbildningen upphört,
25588: velse av den 21 mars 1978 till veder<börande          genom att antagningen av studerande tili ·två'
25589: medlem av statsrådet översänt av·skrift av fö1-       interimistiska utbildningsebheter avbrutits. ocli
25590: jaride av riksdagsman Irma Toivanen m. fl. 1itä1l~    genom att de nya studerandenas antal över-
25591: da spörsmå1 nr 157:           ·                       huvudtaget justerats.
25592:                                                           I statsrådets principbeslut av den 17 februari
25593:           Har Regeringen för avsikt att vidta         1977 om vissa åtgärder inom statshushåll:..
25594:        åtgärder i syfte att upprätthål1a och fort-    ningen för inbesparing och uppskjutande . av·
25595:        sätta utbildningen av barnträdgårdslärare      utgifter konstaterades, att den interimistiska'
25596:        i anslutning tili Åbo universitet?             barnträdgårdslärarutbildningen tili Jöljd äv ju:s~.
25597:                                                       teringen av dagvårdsplanerna bör inskränkas
25598:    ·S.åsom syar på detta spörsmål får jag vörd~       geriom .att antagninge'n av · studerande · tili ut-
25599: samt anföra .foljande:                                bHdningen i Jyväskylä och Raumo upphöi::. hös~:
25600:     Den ordinarie utbildningen av barnträdgårds-      ten 1977 och tili utbildningen i Aho hösten
25601: lärave har skett i barnträdgårds1ärarinstituten.      1978.                                . :' '
25602: Dessa finns i Helsingfors, Jyväskylä, Uleåborg,          Undervisningsministeriet ändrade, efter att
25603: Tammerfors .o'ch . Jakobstad. Institutet på den       ha rådgjort med finansministeriet i saken samt
25604: sistnämnda orten är svenskspråkigt. En interi-        efter att även ha hört Aho universitet, genom
25605: mistisk utbildning ·av barnträdgåvdslärare v'id       sitt beslut 27. 4. 1977 ordningsföljden för av-
25606: högskolor inleddes vid lärarutbildningsinstitutio-    brytandet av den interimistiska utbildningen av
25607: nerna i Jyväskylä och Joensuu år 1973, vid lä-        barnträdgårdslärare i fråga om Aho och Raumo.
25608: rarutbildningsinstitutionerna i Kajana (Uleå-            I statsförslaget för år 1978 har för anordnande
25609: borgs universitet), Raumo (Åbo universitet)           av interimistisk barnträdgårdslärarutbildning re-
25610: och Nyslott (Joensuu högskola) år 1974 samt           serverats 3 900 000 mk. För motsvarande än-
25611: vid lärarutbildningsinstitutionen i Aho år 1975.      damål reserverades för år 1977 4 900 000 mk
25612: Den utbildning av barnträdgårds1ätal'e som sker       Inbesparingen på en miljon mark beror på att
25613: vid instituten och högskolorna är tvåårig. I fråga    u tbildningen vid läraru tbildningsins ti tu tionerna
25614: om innehåJ:let förekommer inte hel1er några stör-     i Jyväskylä och Aho har avbrutits.
25615: re skillnader. Vid sidan av den ovan avsedda              I riksdagens svar på regeringens proposi-
25616:  utbildningen har arbetskraftsministeriet och Hel-    tion angående statsförslaget för år 1978 konsta-
25617:  singfors stad under de senaste åren anordnat en      terades för momentet 29.99.28 att i det riks-
25618:  ettårig undantagsutbildning, till vilken barnavår-   dagen godkänner anslaget på detta moment
25619:  dare och kandidater i humanistiska verensikaper      förutsätter den, att den interimistiska barn-
25620:  som arbetat på området har antagits.                 trädgårdslärarutbildningen även år 1978 fort-
25621:     Den kraftiga utvidgningen av barnträdgårds-       sätts vid samma läroanstalter som år 1977.
25622:  lärarutbildningen till högskolorna åren 1974            Då riksdagen inte ökade det föreslagna
25623:  och 1975 samt anordnandet av snabbutbildning         anslaget på det sätt uttalandet förutsätter, har
25624:  berodde på de dåvarande bedömningarna av             ställningstagandet tolkats så, att nya studeran-
25625:  det kommande behovet av barnträdgårdslärare.         de hösten 1978 med stöd av det ominatie
25626:  De riksomfattande planerna för ordnandet av          statsförslaget för år 1978 antages endast tili
25627:  barndagvården har dock inneburit en bety-            samma läroanstalter som hösten 1977. Detta
25628:  dande fördröjning i fråga om ökningen av             innebär utan vidare, att den utbildning som
25629:  barndagvårdsplatserna och sålunda minskat be-        ges i Raumo skall fortsättas. Interimistisk ut-
25630:  hovet av personal, även av barnträdgårdslärare.      bildning som anordnas i Aho och Jyväskylä
25631: 087800368X
25632: 6                                            1978 vp.
25633: 
25634: kan höstterminen 1978 fortsätta endast under        ning både i fråga om den personai som främst
25635: förutsättningen, att anslaget under momentet        ägnar sig åt vård och den som främst ägnar
25636: 29.99.28 ökas i samband med tiliäggsbudgeten        sig åt uppfostran utvecklas enligt de riktlinjer,
25637: våren 1978.                                         som har framlagts av arbetsgruppen för utbild-
25638:    Efter de beslut som fattats fortgår barn-        ningsstrukturen på dagvårdsområdet som tili-
25639: trädgårdslärarutbildningen i anslutning tili Abo    satts av undervisningsministeriet och av dele-
25640: universitet åtminstone vid lärarutbildningsinsti-   gationen för ba_rndagvården. De ifrågavarande
25641: tutionen i Raumo. Fortsättandet av utbild-          totallösningarna beträffande utbildningen skulle
25642: ningen vid lärarutbildningsinstitutionen i Abo      särskilt främja dagvårdens kvalitativa utve&-
25643: och i anslutning tili Jy\Täskylä universitet blir   ling. Principiella · avgöranden som motsvatar
25644: beroende av avgörandena i samband m:ed be-          dessa förslag borde därtör träffas i brådskande
25645: haridlingen av den andra tiliäggsbudgeten för       ordning.
25646: är   197s.                           ·                 Med hänvisning tili vad som ovan anförts
25647:    Ett fortsättande av utbildningen i Abo och       anser regeringen, att fortsättandet av den in-
25648: Jyväskylä skulle i någon mån försvaga · syssel-     terimistiska utbildningen av barnträdgårdslä-
25649: sättningen för barnträdgårdslärarna. Barnträd-      rare vid den tili Abo universitet anslutna lärar-
25650: gårdslärare är redan för närvarande i viss          utbildningsinstitutionen i Abo och i anslutning
25651: utsträckning arbetslösa. Fortsättandet av ut-       tili Jyväskylä universitet ännu särski:lt bör
25652: bildningen skulle dessutom för staten inne-         övervägas då den andra tilläggsbudgeten för år
25653: bära årliga tiliäggsutgifter på över en miljon      1978 förbereds. Då regeringen fattar beslut i
25654: tn:ai'k.. ·                                         saken kommer den att fästa särskilt uppmärk-
25655:    Enligt undervisningsministeriets uppfattning     samhet vid riksdagens ovan avsedda uttalande
25656: bör d~gvårdspersonalens struktur och utbild-        i anslutning tili statsförslaget för år 1978.
25657:      Helsingfors den 10 april 1978.
25658: 
25659:                                                              Undervisningsminister Jaakko Itälä
25660:                                              1978 vp.
25661: 
25662: Kirjallinen kysymys n:o 158.
25663: 
25664: 
25665: 
25666: 
25667:                                  E. Laine ym.: Eläkeläisiä koskevan valtionrautateiden tariffipää-
25668:                                     töksen kumoamisesta.
25669: 
25670: 
25671:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
25672: 
25673:     VR:n tariffipäätöstä on muutettu invalidien     lidien vierailuja lastensa ja muiden omaistensa
25674: etuja loukkaavalla tavalla. Viime tammikuun         sekä tuttaviensa luona. Kuitenkin tällaiset mat-
25675: loppuun saakka oli esim. Loimaalla asuvilla in-     kat ovat monille eläkeläisille varsin tarpeellisia
25676: valideilla oikeus !-kortilla matkustaa puolella     mm. mielenterveyden, virkistyksen ja kontak-
25677: lipunhinnalla Turkuun sairaalakäynnille. Hel-       tien vuoksi.
25678: mikuun alusta alkaen tämä 50 % :n alennus              Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
25679: on mainitulta matkaosuudelta poistettu. Päätös      päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentin nojalla
25680: merkitsee tuntuvia lisäkuluja invalidille, joka     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25681: saattaa joutua seitsemänäkin ( 7) päivänä kuu-      vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
25682: kaudessa tekemään sairaalamatkan Turkuun.
25683: Tariffipäätöksen mainitunkaltainen muuttami-                  Onko Hallitus tietoinen VR:n tarif-
25684: nen koskee invalidien sairaalamatkojen ohella              fipäätöksen muuttamisesta, jolla on vai-
25685: myös muita tarpeellisia matkoja. Kansaneläke-              keutettu eläkeläisten ja invalidien mat-
25686: läiset ovat tähän saakka voineet matkustaa yli             kustamista poistamalla ja rajoittamalla
25687: 50 kilometrin matkan puolella hinnalla 1-kor-              tuntuvasti mahdollisuuksia saada mat-
25688: tillaan. Myös eläkeläisten osalta on tariffipää-           ka-alennuksia sairaala- ym. välttämättö-
25689: töstä muutettu siten, että alennukseen oikeut-             miin matkoihin, ja jos on,
25690: tavan yhdensuuntaisen matkan pituuden tulee                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25691: olla vähintään 76 kilometriä. On selvää, että              ryhtyä VR:n tariffipäätöksen peruutta-
25692: näin vaikeutetaan eläkeläisiä suorittamasta heil-          miseksi tai eläkeläisille aiheutuneiden
25693: le tarpeellisia ja välttämättömiä matkoja. Osal-           menetysten korvaamiseksi?
25694: taan tämä vaikeuttaa myös eläkeläisten ja inva-
25695:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1978.
25696: 
25697:                Ensio Laine                                      Oili Suomi
25698: 
25699: 
25700: 
25701: 
25702: 087800430X
25703: 2                                            1978 vp.
25704: 
25705: 
25706: 
25707: 
25708:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
25709: 
25710:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      1970, edellytettiin näillä korteilla myytäviin
25711: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lippuihin sovellettavaksi samoja määräyksiä
25712: olette 21 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn         kuin 65-kortteihinkin.
25713: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Vuonna 1976 voimaan tulleen uuden rauta-
25714: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tiekuljetusasetuksen toteuttamisen yhteydessä
25715: edustaja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kir-        katsottiin tarpeelliseksi ulottaa varsinainen pai-
25716: jallisesta kysymyksestä n:o 158:                    kallisliikenne käsittämään enintään 75 kilo-
25717:                                                     metrin pituiset matkat entisen enintään 50 ki-
25718:           Onko Hallitus tietoinen VR:n tarif-       lometrin asemesta. Tämä toteutettiin meno- ja
25719:        fipäätöksen muuttamisesta, jolla on vai-     meno-paluulippujen osalta samana vuonna si-
25720:        keutettu eläkeläisten ja invalidien mat-     ten, että yhden päivän kelpaavien menolippu-
25721:        kustamista poistamalla ja rajoittamalla      jen enimmäismatka 50 km korotettiin 75
25722:        tuntuvasti mahdollisuuksia saada mat-        km:ksi ja kolme päivää kelpaavien meno-pa-
25723:        ka-alennuksia sairaala- ym. välttämättö-     luulippujen enimmäismatka vastaavaksi. Mää-
25724:        miin matkoihin, ja jos on,                   räysten yhdenmukaistamista osoittaa myös se,
25725:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      että 10 matkan sarjalippuja myydään enintään
25726:        ryhtyä VR:n tariffipäätöksen peruutta-       75 km:n matkoille ja että meno-paluulippu-
25727:        miseksi tai eläkeläisille aiheutuneiden      alennus koskee vain yli 75 km:n matkoja. Vas-
25728:        menetysten korvaamiseksi?                    taava muutos, jolla paikallisluontoiseen matkus-
25729:                                                     tamiseen liittyvien meno- ja meno-paluulip-
25730:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       pujen enimmäismatkaraja yhdenmukaistettiin,
25731: vasti seuraavaa:                                    toteutettiin 65- ja !-kortteja vastaan myytyjen
25732:    Ns. !-kortti myydään alle 65-vuotiaalle hen-     lippujen osalta kuluvan vuoden alusta. Tämä
25733: kilölle, jolle työkyvyttömyyden perusteella on      oli välttämätöntä, koska erilaiset matkarajat
25734: myönnetty kansaneläkkeen perusosan lisäksi          ovat omiaan aiheuttamaan jatkuvaa sekaannus-
25735: tukiosa. 65- ja !-kortti oikeuttaa lunastamaan      ta lipunmyynnissä.
25736: meno- tai meno-paluulippuja 50 prosentin               Uusi määräys edellyttää siis 65- tai !-kortilla
25737: alennuksella. Lippu on kuitenkin lunastettava       ostettavan lipun lunastamista yli 75 km:n mat-
25738: yli 75 kilometrin matkalle menosuuntaan.            kalle, mutta ei rajoita lipun käyttämistä ly-
25739:    65-kortit otettiin käyttöön vuonna 1964.         hyemmälläkään matkalla. Vähimmäismatkara-
25740: Tällöin edellytettiin lipun lunastamista yli 50     jan korottaminen 51 km:stä 76 km:iin nosti
25741: km:n matkalle, joten alennusta ei tarkoitettu       menolipun hintaa 4,30 mk:sta 5,50 mk:aan
25742: käytettäväksi paikallisluonteisessa liikenteessä.   vähimmäismatkan osalta, joten korotus lyhyillä
25743: Valtioneuvoston myöntäessä rautateille korvat-      matkoilla matkaa kohden on 1,20 mk.
25744: tavan alennuksen myös I-korttilaisille vuonna
25745:      Helsingissä huhtikuun 18 päivänä 1978.
25746: 
25747:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
25748:                                               N:o 158                                             3
25749: 
25750: 
25751: 
25752: 
25753:                             T i 11 R i k s d a g en s H e rr T a 1 m a n.
25754: 
25755:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        gäller för 65-kort även tiliämpas på biljetter
25756: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         som säljs med I-kort.
25757: se av den 21 mars 1978 tili vederbörande               I samband med införandet av den nya för-
25758: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      ordningen om befordran på järnväg, som träd-
25759: jande av riksdagsman E. Laine m. fl. ställda        de i kraft år 1976, ansågs det erforderligt att
25760: skriftliga spörsmål nr 158:                         utsträcka den egentliga lokaltrafiken tili att
25761:                                                     omfatta resor med en längd av högst 75 km i
25762:           Är Regeringen medveten om en              stället för 50 km såsom tidigare. Detta syfte
25763:        ändring i statsjärnvägarnas tariffbeslut,    förverkligades samma år i fråga om tur- och
25764:        varigenom möjligheterna för pensio-          returbiljetter så, att den maximala resesträckan
25765:        närer och invalider att resa har för-        för sådana turbiljetter som är giltiga en dag
25766:        svårats tili följd av att möjligheterna      förlängdes från 50 km tili 75 km och den
25767:        att få rabatt för färder tili sjukhus och    maximala färdsträckan för sådana tur- och re-
25768:        andra nödvändiga resor har avskaffats        turbiljetter som är giltiga under tre dagar för-
25769:        eller kännbart begränsats, och om så är      längdes i motsvarande mån. Att bestämmelser-
25770:        fallet,                                      na har förenhetligats framgår också av att se-
25771:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      riebiljetter för 10 resor säljs för färder på
25772:        ta för återkallande av statsjärnvägarnas     högst 75 km, samtidigt som tur- och returhil-
25773:        tariffbeslut eller ersättande av de för-     jetter gäller endast för färder på längre sträc-
25774:        luster som har åsamkats pensionärerna?       kor än 75 km. En motsvarande ändring, vari-
25775:                                                     genom maximigränsen för resor med tur- och
25776:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       returbiljetter för resor av loka! natur fören-
25777: samt anföra följande:                               hetligades, genomfördes i fråga om biljetter,
25778:    Ett s.k. I-kort säljs tili personer, som inte    som säljs mot 65- och I-kort, räknat från bör-
25779: har fyllt 65 år och som på grund av inva-           jan av innevarande år. Detta var nödvändigt,
25780: liditet utöver folkpensionens grunddel också        emedan olika slag av färdgränser är ägnade att
25781: har beviljats dess understödsdel. 65- och I"        vålla ständiga förväxlingar vid biljettförsälj-
25782: korten berättigar tili att inlösa tur- eller tur-   ningen.
25783: och returbiljetter med 50 % rabatt. Biljetten          Den nya bestämmelsen förutsätter alltså att
25784: bör dock lösas för en turresa på minst 75 km.       biljett, som köps med 65- eller I-kort, löses
25785:    65-korten infördes år 1964. Härvid förut-        för färd på mer än 75 km, men inskränker
25786: sattes att biljetten löses för en resa på minst     inte heller användningen av dylik biljett på
25787: 50 km. Rabatten var m.a.o. inte avsedd att          kortare sträcka. När minimifärdsträckans gräns
25788: utnyttjas i loka! trafik. Då statsrådet år 1970     förlängdes från 51 km tili 76 km steg priset
25789: också beviljade innehavare av I-kort rabatt,        på turbiljetten från 4,30 mk tili 5,50 mk per
25790: för viiken ersättning utgår tili järnvägarna,       minimifärdsträcka. ökningen per resa vid kor-
25791: förutsattes det att samma bestämmelser som          tare färder utgör därför 1,20 mk.
25792:      Helsingfors den 18 april 1978.
25793: 
25794:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
25795:                                                1978 vp.
25796: 
25797: Kirjallinen kysymys n:o 159.
25798: 
25799: 
25800: 
25801: 
25802:                                    Puolanne ym.: Harkintaverotuksen ja sen aiheuttamien epäkoh-
25803:                                       tien poistamisesta.
25804: 
25805: 
25806:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25807: 
25808:     Verotuslain 72 §:n 1 momentin 4 kohdan            tuloon vuodelta 197 5 toimitetussa verotukses-
25809: mukaan, jos kunnallisverotusta toimitettaessa         sa 1 346,6 milj. markkaa, joka on vain 2,3 pro-
25810: liikkeestä tai muusta kiinteistöstä kuin varsinai-    senttia koko kunnallisverotuksessa verotetta-
25811: sesta maatalouskiinteistöstä saatu sanotussa py-      vasta tulosta.
25812: kälässä säädetyin tavoin vahvistettu verotetta-          Harkintaverotuksen soveltaminen eri vero-
25813: va tulo on jäänyt niin vähäiseksi, että sitä kiin-    lautakunnissa on osoittautunut varsin epäyhte-
25814: teistön tai liikkeen laatuun ja laajuuteen kat-       näiseksi. Verolautakunnat toimittavat harkinta-
25815: soen ei voida hyväksyä kunnallisveron suorit-         verotukset yleensä varsin kaavamaisesti tietyn
25816: tamisen perusteeksi, taikka jos tällaista tuloa ei    prosentin mukaan liikevaihdosta laskettuna ot-
25817: ole jäänyt lainkaan, on verotusta toimitettaessa      tamatta huomioon yleistä taloudellista tilannet-
25818: huolellisesti tutkittava kiinteistön käyttötapa ja    ta ja yksittäisen yrityksen kannattavuuskehi-
25819: liikkeen toimiala sekä niiden muu laatu ja tuot-      tystä, vaikka harkintaverotusta koskeva lainkoh-
25820: tavuus, niin myös aikaisempien ja verovuoden          ta tätä edellyttääkin. Muutosta kohtuuttoman
25821: vuosivaihto, tuotto ja toiminnan muu laajuus          korkeaan harkintaverotukseen yritykset ovat
25822: sekä jatkuva toimimismahdollisuus ynnä varalli-       voineet saada vain valittamalla asiasta lääninoi-
25823: suusasema ja kaikki ne muut asian haarat,             keuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mi-
25824: jotka voivat olla johtona asian arvostelemiseen.      kä menettely kestää useimmiten vuosikausia.
25825: Verolautakunnan on sen jälkeen, annettuaan            Esimerkkinä mainittakoon, että erään suuren
25826: verovelvolliselle tilaisuuden selvityksen esittä-     yrityksen vuodelta 1970 toimitetusta harkinta-
25827: miseen, harkittava se kohtuullinen määrä, jon-        verotuksesta tehtyyn valitukseen ei vielä kulu-
25828: ka perusteella verotus on toimitettava. Harkin-       van vuoden alussa ollut annettu edes lääninoi-
25829: taverotusta ei kuitenkaan sovelleta liikkeestä        keuden päätöstä.
25830: saatuun tuloon viitenä ensimmäisenä verovuo-             Vastatessaan 20 päivänä joulukuuta 1977
25831: tena liikkeen perustamisesta lukien, mikäli sitä      edustaja Malmin ym. kirjalliseen harkintavero-
25832: ei voida katsoa perustetun ennestään olemas-          tusta koskevaan kysymykseen n:o 391 valtio-
25833: sa olevan liikkeen toiminnan jatkamista varten.       varainministeri Esko Rekola totesi, ettei ollut
25834: Kehitysalueiden veronhuojennuslainsäädännön           olemassa syytä harkintaverotusta koskevien
25835: perusteella harkintaverotusta ei sovelleta kehi-      säännösten muuttamiseen. Joulukuun 17 päivä-
25836: tysalueille perustetusta uudesta tuotantolaitok-      nä 197 4 antamassaan vastauksessa hallituksen
25837: sesta tai matkailuyrityksestä saatuun tuloon          esitykseen tulo- ja varallisuusverolaiksi edus-
25838: tuotantolaitoksen tai yrityksen perustamisvuo-        kunta kuitenkin edellytti, että hallitus ryh-
25839: tena eikä yhdeksänä seuraavana verovuotena.           tyy pikaisiin toimiin muun muassa harkintave-
25840: Harkintaverotusta ei myöskään sovelleta Ahve-         rotuksen poistamiseksi.
25841: nanmaan maakunnassa.                                     Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet esit-
25842:     Harkintaverotusta on pidetty tärkeänä kun-        tävät valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
25843: tien verotulojen täydentämiskeinona. Vaikka           tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25844: harkintaverotuksen merkitystä joillekin yksit-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25845:  täisille kunnille ei voidakaan kiistää, on kuiten-
25846: kin ilmeistä, että harkintaverotuksesta kerty-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25847: vien verotulojen vaikutusta kunnallistalouteen               kunnallinen harkintaverotus aiheuttaa
25848: on liioiteltu. Harkintaverotuksin lisättiin liike-           nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yri-
25849: 0878004984
25850: 2                                          1978 vp.
25851: 
25852:      tyksille kohtuutonta lisärasitusta varsin-             aikooko Hallitus eduskunnan edellyt-
25853:      kin kun verolautakunnissa ei lain mää-              tämyksen mukaisesti ryhtyä pikaisiin
25854:      räyksistä huolimatta ole otettu yritysten           toimiin harkintaverotuksen poistamisek-
25855:      kannattavuuskehitystä huomioon, vaan                si kokonaisuudessaan ja edellä selostet-
25856:      on pitäydytty kaavamaisissa harkintave-             tujen epäkohtien poistamiseksi jo vuo-
25857:      rotusperusteissa, ja jos on,                        delta 1977 toimitettavassa verotuksessa?
25858:     Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1978.
25859: 
25860:        Ulla Puolanne                 Erkki Pystynen                Heikki J artti
25861:        Matti Hokkanen                Pentti Sillantaus             Jalmari Torikka
25862:        Kirsti Hollming               Pertti Salolainen             Sinikka Karhuvaara
25863:                                      Eeva Kauppi
25864:                                               N:o 159                                                3
25865: 
25866: 
25867: 
25868: 
25869:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25870: 
25871:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-       tuullinen määrä, jonka perusteella verotus on
25872: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         toimitettava. Harkintaverotusta ei kuitenkaan
25873: mies, olette 21 päivänä maaliskuuta 1978 päi-        sovelleta liikkeestä saatuun tuloon viitenä en-
25874: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     simmäisenä verovuotena liikkeen perustami-
25875: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edus-      sesta lukien, mikäli sitä ei voida katsoa perus-
25876: taja Puolanteen ym. näin kuuluvasta kirjallises-     tetun ennestään olemassa olevan liikkeen toi-
25877: ta kysymyksestä n:o 159:                             minnan jatkamista varten. Säännöksen sana-
25878:                                                      muoto on sikäli ehdoton, että verolautakunnan
25879:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        on laissa säädettyjen edellytysten vallitessa käy-
25880:        kunnallinen harkintaverotus aiheuttaa         tettävä liikkeenharjoittajien kunnallisverotusta
25881:        nykyisessä taloudellisessa tilanteessa yri-   toimitettaessa harkintaverotusta.
25882:        tyksille kohtuutonta lisärasitusta varsin-       Verohallitus on yhtenäisen verotuskäytän-
25883:        kin kun verolautakunnissa ei lain mää-        nön aikaansaamiseksi harkintaverotuksen toi-
25884:        räyksistä huolimatta ole otettu yritysten     mittamisessa lähettänyt 17. 3. 1972 lääninve-
25885:        kannattavuuskehitystä huomioon, vaan          rotoimistoille ja verotoimistoille tiedoksi vero-
25886:        on pitäydytty kaavamaisissa harkintave-       vuoden 1970 harkinta- ja laskelmaveroprosen-
25887:        rotusperusteissa, ja jos on,                  teista tehdyn tutkimuksen perusteella laaditun
25888:           aikooko Hallitus eduskunnan edellyt-       yhteenvedon. Yhteenvedossa on ilmoitettu
25889:        tämyksen mukaisesti ryhtyä pikaisiin          keskimääräiset harkinta- ja laskelmaveroprosen-
25890:        toimiin harkintaverotuksen poistamisek-       tit toimialakohtaisesti erikseen lääninverolauta-
25891:        si kokonaisuudessaan ja edellä selostet-      kunnissa ja paikallisissa verolautakunnissa ve-
25892:        tujen epäkohtien poistamiseksi jo vuo-        rotettujen verovelvollisten osalta. Harkintave-
25893:        delta 1977 toimitettavassa verotuksessa?      roprosentit on laskettu harkitun tulon suhteena
25894:                                                      liikevaihtoon yhteenvedossa selvitetyllä tavalla.
25895:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
25896:                                                      Laskelmaveroprosenttien laskentaperiaate on ol-
25897: taen seuraavaa:                                      lut sama. Verohallitus on edellä mainitun tut-
25898:    Verotuslain 72 §:n 1 momentin 4 kohdan            kimuksen lähetekirjeessä kehottanut lääninvero-
25899: mukaan, jos kunnallisverotusta toimitettaessa        toimistoja ja verotoimistoja kiinnittämään huo-
25900: liikkeestä tai muusta kiinteistöstä kuin varsi-      miota siihen, että vertailtavien prosenttilukujen
25901: naisesta maatalouskiinteistöstä saatu sanotussa      tulee olla keskenään samojen periaatteiden
25902: pykälässä säädetyin tavoin vahvistettu verotet-      mukaan lasketut ja että prosenttilukuihin tulee
25903: tava tulo on jäänyt niin vähäiseksi, että sitä       suhtautua varovasti silloin, kun tutkimukseen
25904: kiinteistön tai liikkeen laatuun ja laajuuteen       sisältyneiden alan liikkeiden lukumäärä on ol-
25905: katsoen ei voida hyväksyä kunnallisveron suo-        lut vähäinen.
25906: rittamisen perusteeksi, taikka jos tällaista tu-        Vuosittaisissa     yhtenäistämissuosituksissaan
25907: loa ei ole jäänyt lainkaan, on verotusta toimi-      verohallitus on antanut suositukset muun muas-
25908: tettaessa huolellisesti tutkittava kiinteistön       sa kiinteistöjen keskimääräisistä harkintavero-
25909: käyttötapa ja liikkeen toimiala sekä niiden muu      tusperusteista erikseen asuinkiinteistöjen, eri
25910: laatu ja tuottavuus, niin myös aikaisempien ja       tyyppisten liikehuoneistojen ja -kiinteistöjen,
25911: verovuoden vuosivaihto, tuotto ja toiminnan          teollisuuskiinteistöjen ja rakentamattomien tont-
25912: muu laajuus sekä jatkuva toimimismahdolli-           tien osalta. Verotuslain 72 §:n 1 momentin 4
25913: suus ynnä varallisuusasema ja kaikki ne muut         kohdassa mainittujen harkintaverotuksen edelly-
25914: asianhaarat, jotka voivat olla johtona asian ar-     tysten ja harkinnan määrää vahvistettaessa huo-
25915: vostelemiseen. Verolautakunnan on sen jäl-           mioon otettavien seikkojen osalta verohallitus ei
25916: keen, annettuaan verovelvolliselle tilaisuuden       ole voinut antaa yleisiä ohjeita. Harkintavero-
25917: selvityksen osoittamiseen, harkittava se koh-        tuksen toimittamisen edellytysten tutkiminen ja
25918: 4                                            1978 vp.
25919: 
25920: harkinnan määrän vahvistaminen näet kuuluvat        selliset tekijät, kuten lakot ja keskeytykset yri-
25921: asianomaisen lääninverolautakunnan tai vero-        tyksen toiminnassa.
25922: lautakunnan päätäntävaltaan.                           Veroviranomaisilta saatujen selvitysten mu-
25923:    Verotuskäytännössä liikkeen tuloksen rntta-      kaan yritysten erilainen kannattavuuskehitys
25924: vyyttä harkintaverotuksen soveltamisen kannal-      otetaan yleensä liikekohtaisesti huomioon har-
25925: ta arvostellaan sen perusteella, montako pro-       kintaverotusta toimitettaessa. Verovuodelta
25926: senttia laskelmanmukainen verotettava tulo on       1976 toimitetussa verotuksessa harkittuja mää-
25927: liikkeen liikevaihdosta. Tätä prosenttilukua        riä alennettiin edellisiin vuosiin verrattuna tällä
25928: verrataan yrityksen edellisten vuosien vastaa-      perusteella huomattavastikin alle toimialalla
25929: vaan lukuun sekä saman alan liikkeiden keski-       muutoin noudatetun harkintatason. Kukin lää-
25930: määräiseen tulokseen. Käytännössä lääninvero-       ninverolautakunta ja verolautakunta toimitta-
25931: lautakunnat ja verolautakunnat vahvistavat tie-     vat· itsenäisesti verotuksen. Tämän vuoksi ja
25932: tyt normit, joita ne noudattavat ratkaistessaan,    kun lisäksi otetaan huomioon harkintaverotuk-
25933: onko verovelvollisen tulo jäänyt liian vähäiseksi   sen luonne, on verotuskäytännössä saattanut
25934: ja kuinka suureksi mahdollinen harkinnalla vah-     jossakin määrin esiintyä epäyhtenäisyyttä sen
25935: vistettava tulo on määrättävä. Edellä mainittua     suhteen, kuinka hyvin on voitu ottaa huomioon
25936: verohallituksen tekemää tutkimusta eri alojen       yritysten erilainen kannattavuuskehitys. Vero-
25937: harkintaprosenteista on tällöin yleisesti käytet-   hallitus pyrkii ohjaustoimillaan tämän epäyhte-
25938: ty lähtökohtana siinä esitettyjä harkintavero-      näisyyden poistamiseen.
25939: prosentteja kuitenkin vuosittain alentaen.             Harkintaverotuksella on edelleenkin merki-
25940:    Yleensä yritysten erilainen kannattavuuskehi-    tystä kuntien verotulojen täydentämiskeinona.
25941: tys otetaan harkintaverotuksessa huomioon en-       Näin on asianlaita varsinkin sellaisissa kunnis-
25942: si sijassa toimialan yleisen kannattavuuden kan-    sa, joissa huomattava osa verotuloista kertyy
25943: nalta siten, että alan huonon kannattavuuden        joiltakin harvailta yrityksiltä. Tällöin harkinta-
25944: johdosta alennetaan alakohtaista harkintavero-      verotusmahdollisuudella on verorasituksen ta-
25945: prosenttia. Tilapäisvaihteluita yksityisen yri-     saista jakaantumista edistävä ja veroäyrien hin-
25946: tyksen tuloksessa ei tavallisesti oteta huomioon,   nan vaihtelussa tapahtuvia muutoksia estävä
25947: koska harkintaverotuksen nimenomaisena tar-         vaikutus. Harkintaverotusta koskevien säännös-
25948: koituksena on myös näiden vaihteluiden tasaa-       ten muuttaminen tai tarkistaminen on siten
25949: minen. Seuraavanlaiset pysyvämmät tekijät sitä      merkittävä kunnallistaloudellinen kysymys.
25950: vastoin otetaan huomioon harkinnan määrää           Tässä kunnallistaloudellisessa tilanteessa ei si-
25951: alentavina: varastovarauksen huomattava pur-        ten voida ryhtyä harkintaverotuksen poista-
25952: kaminen, poistojen tekemättä jättäminen tai         mista tarkoittaviin toimenpiteisiin. Sitä vastoin
25953: alisuuruisten poistojen tekeminen, korkokulu-       tullaan verohallituksen toimesta pyrkimään po.
25954: jen suhteellinen kasvu, yrityksen varallisuus-      säännösten yhdenmukaiseen ja oikeaan sovelta-
25955: asemassa tapahtuneet muutokset sekä poikkeuk-       miseen.
25956:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1978.
25957: 
25958:                                                                            Ministeri Esko Rekola
25959:                                               N:o 159                                                  5
25960: 
25961: 
25962: 
25963: 
25964:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
25965: 
25966:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som kan utgöra ledning vid bedömning av sa-
25967: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ken. Skattenämnden skall därpå, efter det den
25968: av den 21 mars 1978 tili vederbörande medlem         skattskyldige beretts tillfälle att förete utred-
25969: av statsrådet översänt avskrift av följande av       ning, pröva frågan om det skäliga belopp, på
25970: riksdagsman Puolanne m. fl. ställda spörsmål nr      grund av vilket beskattningen bör verkställas.
25971: 159:                                                 Beskattning enligt prövning tillämpas dock in-
25972:                                                      te på inkomst från rörelse under de fem första
25973:           Är Regeringen medveten om, att den         skatteåren, räknat från rörelsens grundande,
25974:        kommunala beskattningen enligt pröv-          försåvitt denna inte kan anses ha grundats för
25975:        ning i det rådande ekonomiska läget ut-       fortsättande av tidigare förefintlig rörelses verk-
25976:        gör en oskälig tilläggsbelastning för         samhet. Stadgandets ordalydelse är såtillvida
25977:        företagen i synnerhet då man i skatte-        ovillkorlig, att skattenämnd, då i lag stadgade
25978:        nämnderna, oaktat bestämmelser i lag,         förutsättningar råder, vid kommunalbeskatt-
25979:        inte har beaktat företagens lönsamhets-       ningen av rörelseidkare skall verkställa beskatt-
25980:        utveckling utan hållit sig till schematis-    ning enligt prövning.
25981:        ka grunder för beskattning enligt pröv-          Skattestyrelsen har för åstadkommandet av
25982:        ning, och om så är fallet,                    enhetlig praxis vid verkställandet av beskatt-
25983:           ämnar Regeringen i enlighet med vad        ning enligt prövning 17. 3. 1972 till länsskatte-
25984:        riksdagen förutsätter, skrida till bråds-     byråerna och skattebyråerna tili kännedom
25985:        kande åtgärder i syfte att slopa beskatt-     översänt ett sammandrag som uppgjorts på
25986:        ningen enligt prövning i dess helhet och      basen av en undersökning av skatteprocenter-
25987:        avlägsna ovan redovisade missförhål-          na vid beskattningen enligt prövning och enligt
25988:        landen redan vid den beskattning som          beräkning för skatteåret 1970. I sammandraget
25989:        skall verkställas för år 1977?                har meddelats de genomsnittliga skatteprocen-
25990:                                                      terna vid beskattning enligt prövning och enligt
25991:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        beräkning skilt för olika branscher och skilt för
25992: samt anföra följande:                                skattskyldiga som beskattats av länsskatte-
25993:    Enligt 72 § 1 mom. 4 punkten beskattnings-        nämnderna och av de lokala skattenämnderna.
25994: lagen skall, om vid verkställandet av kommu-         Skatteprocenterna vid beskattning enligt pröv-
25995: nalbeskattning den på i sagda paragraf stadgat       ning har uträknats såsom den prövade in-
25996: sätt fastställda beskattningsbara inkomsten av       komstens relation till omsättningen på sätt som
25997: rörelse eller annan fastighet än egentlig lant-      utretts i sammandraget. Principen för uträk-
25998: bruksfastighet blivit så ringa, att den med be-      ning av skatteprocenten vid beskattning enligt
25999: aktande av fastighetens eller rörelsens art och      beräkning har varit densamma. Skattestyrelsen
26000: omfång inte kan godkännas såsom grund för            har i följebrevet till ovan nämnda undersök-
26001: erläggande av kommunalskatt, eller om sådan          ning uppmanat länsskattebyråerna och skatte-
26002: inkomst alls inte uppkommit, noggrant under-         byråerna att fästa uppmärksamhet vid att de
26003: sökas sättet för nyttjandet av fastigheten och rö-   procenttal som skall jämföras bör vara uträk-
26004: relsens verksamhetsområde samt deras be-             nade enligt likadana principer och att man bör
26005: skaffenhet och avkastningsförmåga i övrigt, så       förhålla sig försiktigt tili procenttalen i de fall,
26006: ock årsomsättningen, avkastningen och verk-          då antalet i undersökningen ingående rörelser
26007: samhetens övriga omfattning under tidigare år        inom en bransch varit ringa.
26008: och under skatteåret samt de fortsatta verk-            I sina årliga rekommendationer till förenhet-
26009: samhetsmöjligheterna och förmögenhetsställ-          ligande har skattestyrelsen avgett rekommenda-
26010: ningen liksom även alla övriga omständigheter        tionel bl.a. angående de genomsnittliga grunder-
26011: 6                                              1978 vp.
26012: 
26013:  na för beskattning enligt prövning av fastighe-       även dessa. Mera bestående faktorer av följan-
26014:  ter, särskilt för bostadsfastigheter, olika typer    de slag beaktas däremot såsom nedsättande vid
26015:  av affärslokaler och -fastigheter, industrifastig-    prövningen: betydande upplösning av lagerre-
26016:  heter och obebyggda tomter. I fråga om de om-         servering, underlåtelse att göra avskrivningar el-
26017:  ständigheter som skall beaktas vid fastställan-       ler underdimensionerade avskrivningar, relativ
26018:  det av de i 72 § 1 mom. 4 punkten beskatt·            tillväxt av ränteomkostnaderna, ändringar som
26019:  ningslagen nämnda förutsättningarna för be-           inträffat i företagets förmögenhetsställning
26020: skattning enligt prövning samt omfattning av          samt exceptionella faktorer, såsom strejker och
26021:  prövningen har skattestyrelsen inte kunnat ut-       avbrott i företagets verksamhet.
26022: färda några allmänna direktiv. Utredningen av             Enligt utredningar, som erhållits av skatte-
26023: förutsättningarna för tillämpning av beskatt-         myndigheterna, beaktas företagens olika lön-
26024: ning enligt prövning samt fastställandet av pröv-     samhetsutveckling i allmänhet särskilt för varje
26025: ningens omfattning faller inom ramen för ve-          företag vid verkställandet av beskattning enligt
26026: derbörande länsskattenämnds eller skatte-             prövning. På grund härav sänktes vid den be-
26027: nämnds beslutanderätt.                                skattning som verkställdes för skatteåret 1976
26028:     I beskattningspraxis bedöms tillräckligheten      de enligt prövning bestämda beloppen i jäm-
26029: hos en rörelses inkomst, med tanke på verk-           förelse med tidigare år märkbart under den
26030: ställande av beskattning enligt prövning, på          prövningsnivå som eljest iakttagits inom bran-
26031: grundvalen av hur många procent den enligt be-        schen. Varje länsskattenämnd och skattenämnd
26032: räkning beskattningsbara inkomsten utgör av           verkställer självständigt beskattningen. För-
26033: rörelsens omsättning. Detta procenttal iämfö,.s       denskull och då man dessutom beaktar naturen
26034: med motsvaraqde tal för företaget under tidi-         hos beskattningen enligt prövning, har det i be-
26035: gare år samt med de genomsnittliga inkomster-         skattningspraxis i någon mån kunnat förekom-
26036: na för rörelser i samma bransch. I praktiken          ma oenhetlighet i fråga om hur väl man för-
26037: fastställer länsskattenämnderna och skatte-           mått beakta företagens olika lönsamhetsutveck-
26038: nämnderna vissa normer, vilka de sedan iakttar        ling. Skattestyrelsen strävar till att genom olika
26039: vid avgörandet av huruvida skattskyldigs in-          åtgärder avlägsna denna oenhetlighet.
26040: komster varit för ringa och hur stor den in-              Beskattningen enligt prövning är fortfarande
26041: komst, som eventuellt skall fastställas genom         av betydelse såsom en form för komplettering
26042: prövning, skall vara. Ovan nämnda av skatte-          av kommunernas skatteinkomster. Detta är spe-
26043: styrelsen verkställda undersökning rörande            ciellt fallet i kommuner, där en betydande del
26044: prövningsprocenterna inom de olika branscher-         av skatteinkomsterna inflyter från några få före-
26045: lia har härvid allmänt använts som utgångs-           tag. Härvid inverkar möjligheten till beskatt-
26046: punkt, dock med en årlig sänkning av de däri          ning enligt prövning främjande på en jämn för-
26047: anförda skatteprocenterna för beskattning en-         delning av skattebördan och motverkar för-
26048: ligt prövning.                                        ändringar i den växlande uttaxeringen per skatt-
26049:    I allmänhet beaktas företagens olika lönsam·       öre. Frågan om ändringar eller justeringar i
26050: hetsutveckling .vid beskattning enligt prövning       stadgandena om beskattning enligt prövning
26051: i första hand med avseende på den allmänna            är således en betydande kommunalpolitisk
26052: lönsamheten inom branschen så, att man på             fråga. I det rådande kommunalekonomiska
26053: grund av dålig lönsamheten inom branschen             läget kan man sålunda inte skrida till åtgärder
26054: sänker skatteprocenten branschvis för beskatt-        i syfte att slopa beskattningen enligt prövning.
26055: ningen enligt prövning. Tillfälliga variationer i     Däremot kommer man på åtgärd av skattesty-
26056: inkomsten för enskilda företag beaktas van-           relsen att sträva till en enhetlig och riktig till-
26057: ligen inte, emedan det uttryckliga syftet med         lämpning av ifrågavarande stadganden.
26058: beskattningen enligt prövning är att utjämna
26059:     Helsingfors den 25 april 1978.
26060:                                                                               Mlnister -Esko Rekola
26061:                                               1978 vp.
26062: 
26063: Kirjallinen kysymys n:o 160.
26064: 
26065: 
26066: 
26067: 
26068:                                   Knuuttila ym.: Eläkejärjestelmäämme sisältyvien epäkohtien
26069:                                      korjaamisesta.
26070: 
26071: 
26072:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26073: 
26074:    V aliitsevasta lamasta johtuen ovat suuret        puutteita, jotka vääristävät sen tarkoituksen si-
26075: eläkepoliittiset uudistukset siirtyneet. Eläkejär-   ten, että eräissä tapauksissa on ollut epäedul-
26076: jestelmässämme on kuitenkin monia epäkoh-            lista ottaa osaeläkettä sen vuoksi, että eläk-
26077: tia, joiden korjaaminen ei ole suuren luokan         keelle siirtymisajankohdaksi katsotaan osaeläk-
26078: taloudellinen kysymys. Näistä eräät olisivat ra-     keen myöntämisaika, vaikka sen suuruus on
26079: hoitettavissa myös eläkejärjestelmän sisäisin tu-    vain pieni osa lopullisesta eläkkeestä. Tämän
26080: lonsiirroin tai ne vastaavasti vähentäisivät esi-    johdosta muun muassa silloin, kun lääkäri mää-
26081: merkiksi työttömyyden aiheuttamia kustannuk-         rää työnantajan järjestämään kevyempää työtä,
26082: sia.                                                 joka on alempipalkkaista, joutuu työntekijä
26083:    Edellisten eduskuntavaalien alla ilmaistiin       epäoikeudenmukaiseen asemaan. Osaeläkkeitä
26084: laajana poliittisena tahtona eläkekaton säätämi-     koskevan lainsäädännön puutteiden vuoksi ale-
26085: nen. Kun nyt esimerkiksi kunnallisen eläkelai-       nee työntekijän eläketaso alenevan palkkatason
26086: toksen myöntämä suurin eläke on noin 18 000          johdosta tai sitten työntekijä joutuu pakon
26087: mk kuukaudessa, on vallitseva tilanne kohtuu-        edessä ottamaan osaeläkkeen, joka on hänelle
26088: ton nimenomaan ajatellen muutaman sadan              normaalia eläketurvaa heikompi.
26089: markan suuruisia pienimpiä eläkkeitä. Jos elä-          Eläkejärjestelmämme monimuotoisuudessaan
26090: kekatto säädettäisiin tasolle, jossa B 1 palkka-     sisältää myös kummallisuuksia, joita eläkkeen-
26091: luokan kohdalla eläke olisi vain 50 %, sääs-         saajan on vaikea käsittää. Eräs niistä on se,
26092: tyisi näiden suurten eläkkeiden leikkaamisesta       että eräät työkyvyttömyyseläkkeet alenevat
26093: monien pienten eläkkeiden epäkohtien korjaa-         eläkkeensaajan täyttäessä 65 vuotta.
26094: miseen.                                                 Edellä mainittuun viitaten ja valtiopäiväjär-
26095:    Laajan kannatuksen on saanut myös vaati-          jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
26096: mus, että maanpuolustuksen tehtävissä sota-          tämme kunnioittaen valtioneuvoston asian-
26097: aikana suoritettu palvelus otettaisiin eläkkee-      omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
26098: seen oikeuttavana huomioon eläkkeen määrää           myksen:
26099: laskettaessa. Tämä on hyvin kohtuullinen vaa-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26100: timus, sillä monet näistä eläkkeensaajista juuri             ryhtyä taloudellisilta vaikutuksiltaan
26101: menettivät parhaat vuotensa ja monissa ta-                   vähäisien, mutta eläkejärjestelmäämme
26102: pauksissa terveytensäkin poikkeuksellisissa olo-             sisältyvien eläkkeensaajille tuntuvien
26103: suhteissa.                                                   epäkohtien ja kohtuuttomuuksien kor-
26104:    Osaeläkkeitä koskevassa lainsäädännössä on                jaamiseksi?
26105:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1978.
26106: 
26107:          Sakari Knuuttila               Jouko Tuovinen                 Lyyli Aalto
26108:          Matti Luttinen                 Markus Aaltonen                Väinö Turunen
26109:          Bror Lillqvist                 Pentti Rajala                  Pertti Paasio
26110:          Erkki Liikanen                 Jouko Mäkelä                   SvencErik Järvinen
26111:          Uljas Mäkelä                   Jacob Söderman                 Juhani Raudasoja
26112:          Uki Voutilainen                Tellervo Koivisto              Veikko Pajunen
26113:          Kaarina Suonio                 Salme Myyryläinen              Paula Eenilä
26114:                                         Meeri Kalavainen
26115: 087800427U
26116: 2                                           1978 vp.
26117: 
26118: 
26119: 
26120: 
26121:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26122: 
26123:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       kartuttamalla, koska siitä hyötyisivät vain osa
26124: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       rintamasotilaista ja tulos olisi myös sikäli epä-
26125: mies, olette 21 päivänä maaliskuuta 1978 piii-     tarkoituksenmukainen, että ne, joiden kohdalla
26126: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      rintamapalvelu on kaikista vähiten haitannut
26127: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       heidän myöhempää ansiotoimintaansa ia työ-
26128: kansanedustaja Knuuttilan ym. näin kuuluvas-       eläkkeen karttumista, saisivat suurimman kor-
26129: ta kysymyksestä n:o 160:                           vauksen rintamapalvelusta. Sen vuoksi asia hoi-
26130:                                                    dettiin kehittämällä rintamasotilaseläkelakia ja
26131:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     muodostamaila rintamalisästä korvaus niille,
26132:        ryhtyä taloudellisilta vaikutuksiltaan      joiden kohdalla rintamallaoloaikaa ei ollut jo
26133:        vähäisien, mutta eläkejärjestelmäämme       luettu eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi. Par-
26134:        sisältyvien eläkkeensaajille tuntuvien      haillaan rintamamiesten eläkekysymys on val-
26135:        epäkohtien ja kohtuuttomuuksien kor-        tioneuvoston asettaman eläkeikäkomitean tut-
26136:        jaamiseksi?                                 kittavana. Komitea on saanut tehtäväkseen en-
26137:                                                    si sijassa ja kiireellisenä selvittää mahdollisuu-
26138:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        det rinnastaa rintamapalvelu eläkeikäsäännök-
26139: tavasti seuraavaa:                                 sissä kaikkein raskaimpiin ja kuluttavimpiin
26140:    Kysymyksen perusteluissa mainittu eläke-        ammatteihin.
26141: katto-ongelma on sosiaali- ja terveysministe-         Sosiaalivakuutuslainsäädännön tulee luonnol-
26142: riön asettaman toimikunnan selvitettävänä.         lisesti mukautua alati muuttuviin olosuhteisiin.
26143: Hallitus ottaa asian käsiteltäväkseen, kun toi-    On selvää, että eräät säännökset, joita laadit-
26144: mikunnan selvitys on valmistunut.                  tiin toisten olosuhteiden vallitessa, eivät enää
26145:    Kysymys rintamapalvelun huomioon ottami-        johda tarkoitettuun tulokseen. Epäkohtia ja
26146: sesta työeläkkeeseen oikeuttavana aikana on        kohtuuttomuuksia pyritäänkin poistamaan si-
26147: ollut selvitettävänä eläketurvakeskuksen asetta-   käli kuin on mahdollista taloudellisten edelly-
26148: massa työryhmässä. Selvitys osoitti, ettei asiaa   tysten sallimissa puitteissa.
26149: voida mielekkäällä tavalla hoitaa työeläkkeitä
26150:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1978.
26151: 
26152:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
26153:                                             N:o 160                                               3
26154: 
26155: 
26156: 
26157: 
26158:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26159: 
26160:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       terna skulle dra nytta härav. Följden av en
26161: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1-       dylik åtgärd vore också såtillvida oändamålsen-
26162: se av den 21 mars 1978 till vederbörande           lig, att de, för vilka fronttjänsten aUra minst
26163: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     har vållat olägenheter med tanke på senare
26164: jande av riksdagsman Knuuttila m. fl. ställda      förvärvsverksamhet och intjänad arbetspen-
26165: skriftliga spörsmål nr 160:                        sion, skulle få den största ersättningen för sin
26166:                                                    tjänstgöring vid fronten. Saken sköttes därför
26167:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen          på det sättet att lagen om frontmannapen-
26168:        vidta till rättelse av o1ägenheter och      sioner kompletterades och frontmannatillägget
26169:        oskäligheter i vårt pensionssystem, som     utformades till en ersättning för dem, för vil-
26170:        har obetydliga ekonomiska verkningar        ka tiden vid fronten inte ännu hade räknats
26171:        men är kännbara för pensionärerna?          såsom pensionsgrundande tid. Frågan om front-
26172:                                                    mannapensionerna utreds som bäst i en av
26173:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      statsrådet tillsatt pnsionsålderskommitte. Kom-
26174: samt anföra följande:                              mitten har fått i uppdrag att i första hand
26175:    Det problem om ett maximibelopp ( "tak")        och i brådskande ordning reda ut möjligheter-
26176: för pensionerna som anförs i spörsmålets mo-       na att i stadgandena om pensioner likställa
26177: tivering håller på att redas ut av en kommis-      fronttjänst med de allra tyngsta och mest på-
26178: sion, som har tillsatts av social- och hälso-      frestande yrkena.
26179: vårdsministeriet. Regeringen kommer att be-           Lagstiftningen om socialförsäkring bör gi-
26180: handla frågan när kommissionen har slutfört        vetvis anpassas ti1l de ständigt växlande för-
26181: sin utredning.                                     hållandena. Det är klart att en del stadganden,
26182:    Frågan om beaktande av fronttjänst såsom         som utformades under annorlunda förhållan-
26183: tid som berättigar till arbetspension har retts    den än dagens, inte längre leder till åsyftat re-
26184: ut inom en arbetsgrupp som tillsatts av pen-       sultat. Försök görs därför att avlägsna missför-
26185: sionsskyddscentralen. Resultatet av utred-         hållanden och obilligheter i den mån detta är
26186: ningen visade att saken inte kan skötas på ett     möjligt inom ramen för de ekonomiska förut-
26187: förnuftigt sätt genom ökning av arbetspen-         sättningarna.
26188: sionerna, emedan bara en del av frontsolda-
26189:      Helsingfors den 20 april 1978.
26190: 
26191:                                               Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
26192:                                              1978 vp.
26193: 
26194: Kirjallinen kysymys n:o 161.
26195: 
26196: 
26197: 
26198: 
26199:                                  Impiö ym.: Sosiaalihallituksen ohjeista alaikäisten -lasten huoltoa
26200:                                      koskevissa asioissa.
26201: 
26202: 
26203:                         Eduskunnan Herra Puh em i e h eli e.
26204: 
26205:    Voimassa olevaan holhouslakiimme sisältyvät         Koska sosiaalilautakunnan kannanotoilla on
26206: säännökset siitä, millä perusteilla kysymys las-    merkitystä tuomioistuimessa, olisi ne saatava
26207: ten huollosta on ratkaistava avioero-, asumus-      koko valtakunnassa samalta pohjalta lähteviksi.
26208: ero- ja muussa riita-asiassa, jossa on kysymys      Lautakuntien olisi selvitettävä tasapuolisesti
26209: alaikäisen lapsen huollosta määräämisestä. Rat-     molempien vanhempien mahdollisuus selviytyä
26210: kaisu on tehtävä etupäässä lapsen etua silmällä     kasvatustilanteesta. Tuomioistuinten olisi ai-
26211: pitäen. Jos molemmat vanhemmat ovat yhtä            heellista vaatia sosiaalilautakuntien selvitys sil-
26212: soveliaita lapsen huoltajiksi, on huolto uskot-     loin, kun eri lautakuntien perusteellinen selvi-
26213: tava lähinnä syyttömälle osapuolelle, jos toinen    tystyö nousee samojen ohje-ehdotusten perus-
26214: on todettu pääasiallisesti syypääksi välirikkoon.   talta, jos sopimusratkaisuun ei päästä. Sosiaali-
26215: Vaikka säännös sitoo varsinaisesti tuomioistuin-    lautakuntien selvä ja perusteellisesti harkittu
26216: ta, tulee myös sosiaalilautakunnan noudattaa        ratkaisu todennäköisesti helpottaisi tuomio-
26217: säännösten mukaisia periaatteita.                   istuinten sinänsä vaikeaa työtä, missä henkilö-
26218:     Julkisuudessa on todettu, miten sosiaalilau-    kohtainen tuntemus kussakin erityistapauksessa
26219: takuntien lausunnot eri puolilla maata ovat         ei ole aina yhtä hyvä kuin sosiaalilautakuntien
26220: kovin erilaisia. Tuomioistuinten käytäntö on        tuntemus perheoloista. Viimemainittuakaan ei
26221: muuttunut samojen lähteiden mukaan sikäli           ole yliarvioitava, mutta se ei saa merkitä sitä,
26222: kirjavaksi, että toisissa tapauksissa päätösten     etteivätkö sosiaalilautakunnat tarvitse lausunto-
26223: keskeisenä perusteena on sosiaalilautakunnan        jaan varten valtakunnallisesti yhtenäistä oh-
26224: lausunto, kun taas toisissa tapauksissa tuomio-     jeistoa.
26225: istuimet eivät edes pyydä sosiaaliviranomaisten        Mikäli asenteet ovat muodostuneet sellai-
26226: mielipidettä. Ratkaisu perustuu tällöin muihin      siksi, että äiti äitinä ja naisena käytännössä on
26227: vapaisiin todistajanlausuntoihin. Tuomioistui-      suositummassa asemassa ratkaistaessa sosiaali-
26228: met ovat luonnollisesti itsenäisiä, mutta kuu-      lautakunnissa lausunnon sisältöä, ollaan lain
26229: lemismenettely ei ole yhtenäistä sosiaalilauta-     henkeen nähden, puhumattakaan käytännön
26230: kuntiin nähden sen enempää kuin sosiaalilauta-      kasvatusvastuusta ja tuloksista, väärillä jäljillä.
26231: kuntien lausunnon perusteetkaan.                    Näin varsinkin silloin, kun on kysymys poikien .
26232:     Oikeusministeriön edustajan taholta on jul-     kasvatuksesta, jossa tarvitaan myös ja nimen-
26233: kisuudessa näkynyt lausumia, joiden mukaan          omaan isää.
26234:  holhouslakimme ottaa lapsen edun riittävästi          Edellä esitetty on sitäkin ajankohtaisempaa
26235:  huomioon, mutta lain hengen toteutumista olisi     kun jo vuonna 197 6 eduskunnan oikeusasia-
26236:  kuitenkin tiukennettava. Saman lähteen mu-         mies Aalto on kiinnittänyt sosiaalihallituksen
26237:  kaan sosiaalilautakuntia olisi ohjattava välttä-   huomiota sosiaalilautakunnilta puuttuviin ylei-
26238:  mään ennakkoasenteita ja harkitsemaan tarkasti     siin ohjeisiin eikä ohjeita tiettävästi ole vielä-
26239:  tapaus tapaukselta lain hengen toteutumista.       kään annettu. Oikeusasiamies toteaa em. kir-
26240:     Asenteellisuus saattaa pilkistää esiin mm.      jelmässään sosiaalihallitukselle, miten hänelle
26241:  tiedosta, jonka mukaan tapauksessa, jolloin äiti   tehtyjen kanteluiden mukaan eräät sosiaalilauta-
26242:  on ollut kantajana ja vaatinut itselleen lasten    kunnat ovat omaksuneet voimakkaan ennakko-
26243:  holhousoikeutta, se on nyt hänelle myönnetty       asenteen. Oikeusasiamies tiivistää kanteluistaan
26244:  n. 90 % :ssa vaateista. Kantajana ollut isä taas   saamansa käsityksen melko yleisesti vallalla
26245:  on saanut lasten huollon itselleen sitä vaa-       olevaan näkemykseen, jonka mukaan huolto on
26246:  tiessaan n. 70 % :ssa tapauksista.                 uskottava aina äidille, jollei hän ole selvityksen
26247: 0878004685
26248: 2                                            1978 vp.
26249: 
26250: mukaan ilmeisesti sopimaton huoltajan tehtä-        kohdalla asenteiden nykyisellään säilyminen
26251: vään.                                               saattaa merkitä juuri päinvastaista kaikkine
26252:    Lain toteutumista ajatellen on lapsi asetet-     kielteisine sivuvaikutuksineen.
26253: tava ehdottomasti etusijalle. Tästä periaatteesta      Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
26254: tuskin ollaan eri mieltä. Sen sijaan on edellä      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
26255: sanotun perusteella syytä asettaa kysymys, ta-      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
26256: pahtuuko käytännössä niin, jos isän merkitys        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26257: määrättyjen asenteiden vuoksi jää äiti-huolta-
26258: jan varjoon. Tähän ei ole mitään aihetta ajan-                 Onko Hallitus tietoinen eduskunnan
26259: kohtana, jolloin entistä perusteellisemmin on              oikeusasiamiehen       sosiaalihallitukselle
26260: isien tiedossa nykyisen kasvatustieteen välittä-           vuonna 197 6 lähettämästä kirjelmästä,
26261: mä tieto isän osuudesta, merkityksestä ja vas-             jossa viitataan avioliittolain ja sen voi-
26262: tuusta lasten kasvatustapahtumassa. Pikemmin-              maanpanosta annetun lain soveltamises-
26263: kin monen isän kohdalla hänen vastuun kan-                 ta annetun asetuksen 37 §:n sosiaali-
26264: tamisensa aliarvioiminen johtaa arvaamattomiin             lautakuntia koskevaan lausunnon anta-
26265: oman minän aliarvostuksesta aiheutuviin kiel-              misen velvollisuuteen avioero- yms.
26266: teisiin ilmiöihin, joista ovat esimerkkejä mm.             riita-asiassa koskien alaikäisen lapsen
26267: alkoholin käytön lisääntyminen, välinpitämät-              huollon määräämistä, ja jos on,
26268: tömyys koko elämää ja myös elatusvastuuta                      katsooko Hallitus, että mainitun kir-
26269: kohtaan. Äidille uuden perheen perustaminen                jelmän perusteella on aihetta viivyttele-
26270: saattaa olla elatusapu ja yhteiskunnan muu tuki            mättä antaa sosiaalilautakunnille ohjeita,
26271: huomioon ottaen pikemminkin jonkinlainen                   etteivät lausunnot ole holhouslain 23
26272: yllyke, jos hän pystyy mieltämään sen, että                §: n hengen vastaisia mahdollisen asen-
26273: mahdollinen uusi epäonnistuminen ei vie lo-                teellisuuden takia, mikä saattaa isät
26274: pullisesti perhe-elämän mahdollisuuksia. Isän              lasten huoltajina äiti-huoltajan varjoon?
26275:      Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1978.
26276: 
26277:                Lauri Impiö                                      Saara Mikkola
26278:                                                N:o 161                                                3
26279: 
26280: 
26281: 
26282: 
26283:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26284: 
26285:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hallitukselle 12 päivänä marraskuuta 1976 lä-
26286: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hettämässä kirjelmässä todetaan, sosiaalilauta-
26287: olette 21 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn           kunnille ei aikaisemmin ole annettu mitään
26288: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ohjeita siitä minkälaisia seikkoja lautakuntien
26289: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         on selvitettävä ja. minkälaisiin näkökohtiin nii-
26290: edustaja Impiön ym. näin kuuluvasta kirjalli-         den on erityisesti kiinnitettävä huomiota an-
26291: sesta kysymyksestä n:o 161:                           taessaan lausuntoja tuomioistuimille lasten
26292:                                                       huoltoa koskevissa asioissa.
26293:           Onko Hallitus tietoinen eduskunnan             Huhtikuun 6 päivänä 1978 päivätyllä kir-
26294:        oikeusasiamiehen       sosiaalihallitukselle   jeellään sosiaalihallitus on nyttemmin antanut
26295:        vuonna 197 6 lähettämästä kirjelmästä,         sosiaalilautakunnille ohjeet lausunnonantami-
26296:        jossa viitataan avioliittolain ja sen voi-     seksi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta kos-
26297:        maanpanosta annetun lain soveltamises-         kevassa asiassa ( yleiskirje n:o A 2/1978/pe).
26298:        ta annetun asetuksen 37 § :n sosiaali-         Näissä ohjeissa käsitellään avio- ja asumusero-
26299:        lautakuntia koskevaan lausunnon anta-          asioihin liittyvää lainsäädäntöä silloin, kun on
26300:        misen velvollisuuteen avioero- yms.            kysymys lapsen huollon määräämisestä, lau-
26301:        riita-asiassa koskien alaikäisen lapsen        sunnon antamista ja lausunnon sisältämiä asioi-
26302:        huollon määräämistä, ja jos on,                ta sekä erotilanteessa käytettävissä olevia so-
26303:            katsooko Hallitus, että mainitun kir-      siaalipalveluja.
26304:        jelmän perusteella on aihetta viivyttele-         Sosiaalihallitus on lisäksi 3 päivänä huhti-
26305:        mättä antaa sosiaalilautakunnille ohjeita,     kuuta 1978 päivätyllä kirjeellään lähettänyt
26306:        etteivät lausunnot ole holhouslain 23          sosiaalilautakunnille kyselyn, jolla pyritään sel-
26307:        § :n hengen vastaisia mahdollisen asen-        vittämään lausunnonantomenettelyn laajuutta,
26308:        teellisuuden takia, mikä saattaa isät          lausuntojen sisältöä ja lausunnonantokäytäntöä
26309:        lasten huoltajina äiti-huoltajan varjoon?      eri kunnissa. Tietoja on tarkoitus käyttää hy-
26310:                                                       väksi esimerkiksi tutkittaessa sosiaalilautakun-
26311:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tien ehdotusten ja tuomioistuinten päätösten
26312: vasti seuraavaa:                                      yhtenevyyttä sekä kehitettäessä lausunnonanto-
26313:   Kuten eduskunnan oikeusasiamiehen Sosiaali-         menettelyä koskevia ohjeita ja suosituksia.
26314:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1978.
26315: 
26316:                                                                        Ministeri Olavi Martikainen
26317: 4                                          1978 vp.
26318: 
26319: 
26320: 
26321: 
26322:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
26323: 
26324:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      sände till socialstyrelsen, har socialnämnderna
26325: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     inte tidigare getts några direktiv om vilka
26326: av den 21 mars 1978 till vederbörande medlem      omständigheter nämnderna bör reda ut och
26327: av statsrådet översänt avskrift av följande av    vilka slags synpunkter de särskilt bör ägna
26328: riksdagsman lmpiö m. fl. ställda skriftliga       uppmärksamhet när de avger utlåtanden till
26329: spörsmål nr 161 :                                 domstolar i frågor som berör vårdnaden om
26330:                                                   barn.
26331:            Är Regeringen medveten om den             Socialstyrelsen har sedermera i ett brev av
26332:        skrivelse som riksdagens justitieombuds-   den 6 april 1978 gett socialnämnderna anvis-
26333:        man år 1976 sände till socialstyrelsen     ningar om avgivande av utlåtanden i frågor
26334:        och vari hänvisas till den skyldighet      som gäller vårdnaden om barn och rätten att
26335:        för socialnämnder att avge utlåtande       träffa barn (cirkulär nr A 2/1978/pe). 1 an-
26336:        om vårdnaden om makars minderåriga         visningarna behandlas den lagstiftning som be-
26337:        barn vid upplösning av äktenskap och       rör frågor i samband med äktenskaps- och
26338:        andra dylika tvister, om viiken är         hemskillnad till den del det gäller förordnande
26339:        stadgat i 37 § förordningen angående       om vårdnad om barn, avgivande av utlåtanden
26340:        tillämpning av äktenskapslagen och         och dessas innehåll samt de former av social
26341:        lagen om dess införande, och om så         service som står till buds vid olika fall av
26342:        är fallet,                                 skillnad.
26343:            anser Regeringen att det på grundval      Socialstyrelsen har dessutom tillsammans
26344:        av nämnda skrivelse finns anledning        med en skrivelse av den 3 april 1978 till
26345:        att ge socialnämnderna anvisningar om      socialnämnderna utsänt en förfrågan, som är
26346:        att utlåtandena inte bör stå i strid med   avsedd att reda ut omfattningen av förfarandet
26347:        andan i 23 § lagen angående förmyn-        med utlåtanden samt dessas innehåll och praxis
26348:        derskap på grund av någon viss attityd,    i fråga om utlåtanden i olika kommuner. Det
26349:        som kan försätta fäderna i sämre ställ-    är meningen att uppgifterna skall användas t.ex.
26350:        ning än mödrarna i egenskap av barns       när det gäller att undersöka i viiken mån
26351:        vårdnadshavare?                            socialnämndernas förslag och domstolarnas be-
26352:                                                   slut stämmer överens sinsemellan samt vid
26353:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     utformningen av anvisningar och rekommenda-
26354: samt anföra följande:                             tioner, som berör förfarandet vid avgivande av
26355:    Såsom påpekas i den skrivelse riksdagens       utlåtanden.
26356: justitieombudsman den 12 november 1976
26357:      Helsingfors den 21 aprii 1978.
26358: 
26359:                                                                    Minister Olavi Martikainen
26360:                                                1978 vp.
26361: 
26362: Kirjallinen kysymys n:o 162.
26363: 
26364: 
26365: 
26366: 
26367:                                   Tuomioja ym.: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston eräi-
26368:                                       den toimien täyttämismenettelystä.
26369: 
26370: 
26371:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
26372: 
26373:    Ulkoasia:inmmi:steriössä on viime ·vuosina         vähintäänkin haetulta, eliei k:i:ireellrisyyden pe-
26374: pantu painoa henkilöstöhallinnon kehittämiseen       rusteena skten ole ollut kehitysyhteistyöosaston
26375: ra ns. virastodemokrati<an toteuttamiseen. Yh-       osastopäällikön vaihtuminen ja poistuneen osas-
26376: tenä UM:n hallinnollisen osaston korostamana         topääll!ikön halu toteuttaa nimitykset ennen
26377: henkilöstöhallinnollisena peri-aatteena on, että     seuraajansa virkaantumist".l.
26378: vapautuvista tehtävistä ilmoitetaan vähintään-           N1Hssä oloissa on myös herännyt epäilys, että
26379: kin ministeriön sisällä. Periaatetta on korostet-    mainitut nimitykset olisivat olleet paljolti poliit-
26380: tu myös UM:n yhtenäisvirka- ja uratyöryhmän          t:isia luonteeltaan hyvin yksipuoliseUa vavalla,
26381: mietinnössä;                                         varsinkin koska nimitettyjen · kokemus ulko-
26382:    Eräänä UM:ri virastodemokratian välineenä         asiainhallinnon alalta on olematon.
26383: toimii vastikään valittu henkilöstöneuvosto. En-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio·
26384: simtriäisenä konkreettisena asianaan henkilöstö-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
26385: neuvosto joutui kuluvan kuukauden 6 päivänä          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
26386: pitämässään kokouksessa käsittelemään sen tie-       sen jäsenen vastatt·avaksi seumavan kysymyk-
26387: toon tullutta hanketta täyttää neljä kehitysyh-      sen:
26388: teistyöosastolla vapautunutta ta~ vapautuvaa ti-
26389: lapäistä tai pysyvää tointa UM:n ulkopuolisilla                  Mitkä ovat olleet ne perusteet, joilla
26390: henkilöillä ilman, että näi'Stä vapautuvista toi-             u1koasiarnministeriön kehitysyhteistyö-
26391: mista olisi: ilmoitettu edes ministeriön sisällii.            osaston neljä jaostosihteerin tai avusta-
26392: Henkilöstöneuvosto edellytti, että menettdystä                jan vasoista tehtävää on maaliskuussa
26393: luovuttaisiin ja että yhteistyökomitea kutsuttai-           · täytetty vastoin· sövittua ilrnciitusmenet-
26394: siiri !kiireellisesti käsittelemään asiaa.                    telyä useat tehtäviin ·pätevät ja sopivat
26395:     Ministeri kuitenkin aHekirjoitti kyseiset ni-             ulkoasiainministeriössä tai kansainvälisis-
26396:  mitykset kaksi päivää myöhemmin eli kaksi                    sä tehtävissä jo työskentelevät henkilöt
26397: päivää ennen yhteistyökomitean kokousta. Me-                  sivuuttaen?
26398: nettelyn perusteleminen kHreelHsyydellä tuntuu
26399:    Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1978.
26400: 
26401:          Erkki Tuomioja                 Erkki Liikanen                 ·Aarne ·Saarinen
26402:          Ralf Friberg                   I.-C. Björklund                 Ta~sto Sinisalo
26403:          Ulf Sundqvist                  AuHs Juvel'a
26404: 
26405: 
26406: 
26407: 
26408: 0878005039
26409: 2                                              1978 vp.
26410: 
26411: 
26412: 
26413: 
26414:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
26415: 
26416:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hitysyhteistyöosastolla jätti henkilöstöneuvost1
26417: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        hallinnolliselle osastolle kirjelmän, jossa asetet
26418: olette 21 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn          tiin kysymyksessä tarkoitettujen viranhoitomää
26419: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         räysten ja tilapäisen toimen täyttämisen edelly
26420: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen katisan-       tykseksi sisäinen ilmoittamismenettely. Lisäks
26421: edustaja Tuomiojan ym. näin kuuluvasta kirjal-       kirjelmässä ilmoitettiin yhteistyökomitean kut
26422: lisesta kysymyksestä n:o 162:                        sumisesta kiireellisesti käsittelemään tätä asiaa
26423:                                                         Hallinnollinen osasto oli 28. 2. saanut kehi
26424:          .Mitkä ovat olleet ne perusteet, joiHa      tysyhteistyöosaston kirjallisen esityksen toimiet
26425:        ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyö-       täyttämisestä, jossa oli otettu huomioon sekä ke
26426:        osaston neljä jaostosihteerin tai avusta-     hitysyhteistyöosaston henkilöstön että mahdol
26427:        jan tasoista tehtävää ori maaliskuussa        listen ulkopuolisten intressit paikkoja täytettäes
26428:        täytetty vastoin sovittua ilmoitusmenet-      sä. Hallinnollinen osasto ei pitänyt kirjalliset
26429:        telyä useat tehtäviin pätevät ja sopivat      ilmoi ttamismenettelyn suorittal;Dista. tarkoituk
26430:        ulkoasiainministeriössä tai kansainvälisis-   senmukaisena tässä tapauksessa. Sekä kehitys
26431:        sä tehtävissä jo työskentelevät ·henkilöt     yhteistyöosaston esitys että hallinnollisen osas
26432:        sivuuttaen?                                   ton kanta samoin kuin henkilöstöneuvoston esi1
26433:                                                      le tuoma näkemys, ilmoitettiin ministerille asia1
26434:    Vastauksena kysymykseen eshän kunnioitta-         koskevan päätösesityksen yhteydessä. Asia rat
26435: vasti seuraavaa:                        ·            kaistiin esittelijän edellyttämällä tavalla Hmar
26436:    Kysymyksessä tarkoitetut viranhoitomääräyk-       i:lmoittamismenettelyä.
26437: set koskivat kolmen 8-14 kuukauden mittais-             Kun viranhoitomääräysten antami:se11a ja ti
26438: ten viransijaisuuksien sekä yhden tilapäisen ke-     lapäisen toimen täyttämisellä oli kiire ja kur
26439: hitysyhteistyöavustaj•an toimen· täyttämistä. Ky-    päätösesitys oli perusteltu sekä asianomaiset
26440: symyksessä epäiUään, ettei virkamääräyksiä an-       osaston johdon hyväksymä, ei ministeriö kat
26441: nettaessa ole noudatettu asianmukaisia menette-      sonut aiheelliseksi siirtää päätöksentekoa. Viras
26442: lytapoja, josta syystä ·arvellaan pätevämpien ja     todemokratiaelinten toimivaltaan ei sitii paits.
26443: sopivaropien henkilöiden tulleen sivuutetuiksi.      kuulu puuttuminen yksittäisiin ratkaisuihin
26444:    Asiaa koskevan lainsäädännön mukaan ulko-         vaan niiden tulee käsitellä periaatteellisia kysy
26445: asiainhallinnon virat ja toimet täytetään niitä      myksiä. Yhteistyökomitean 10. 3. pidetyssä ko
26446: haettaviksi julistamatta. Ministeriö on kuiten-      kouksessa todettiin henkilöstöneuvostonkin kan
26447: kin eräissä tapauksissa julkisesti ilmoittanut       taria, että henkilöstöneuvoston "kannanotolla ei
26448: avoimiksi tuHeista tai tulevista paikoista. Mi-      haluta puuttua nimityksien sisältöön eikä silH
26449: nisteriön sisäistä Hmoftusmenettelyä on käytet-      haluta eikä voida rajoittaa nimittävän viranomai·
26450: ty yleensä vain kanslistisiirtojen osalta I ja li    sen ratkaisuvaltaa". Lisäksi ministeriön taholta
26451: ura-alueella. Mitään kysymyksessä tarkoitettua       ilmoitettiin pöytäkirj<aan merkittäväksi, että kos·
26452: "sovittua" ilmoittamismenettelyä ei sen sijaan       ka mitään sovittua tai säänndtyä :Hmoittamisme·
26453: ole olemassa.                                        nettelyä ei ole olemassa, on ministeri antanut
26454:    Ministeriön valmistellessa maaliskuun alussa      hallinnolliselle osastolle määräyksen laatia eh·
26455: päätöstä edellä mainittujen kolmen verraten ly-      dotus ilmoittami:smenettelyä koskevaksi peri·
26456: hytaikaisen viranhoitomääräyksen antamisesta         aatesäännöstöksi, joka tulee valmistuttuaan yh-
26457: sekä yhden tilapäisen toimen täyttämisestä ke-       teistyökomhean käsiteltäväksi
26458:                                               N:o 162                                                 3
26459: 
26460:    Kuten jo edehlä todettiin, kehitysyhteistyö-      l~mättä esittänyt pät:evimpien ja ·sopi:vimpien ni-
26461: )Sasto otti esitystään tehdessään huomioon sekä      mit:tämistä. Tehty ratkaisu kestää varmasti joka
26462: ,man osastonsa henkilöstön ett:ä mahdollisten        suhteessa vertailun keMtysyht:eistyöosaston
26463: :!lkopuoli:st:en intressit paikkoja täytettäessä.    aikaisempien rekrytoint·ien kanssa.
26464: Cäytettävissä olleista henkilöistä osasto on epäi-
26465:   Hel'sing~ssä 24 päivänä huhtikuuta 1978.
26466: 
26467: 
26468:                                                               Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
26469: 4                                           1978 vp.
26470: 
26471: 
26472: 
26473: 
26474:                           T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
26475: 
26476:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       kortvariga förordnandena rörande tjänsteförrätt-
26477: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ning och om att besätta en tillfäNig befattning
26478: av den 21 mars 1978 tili vederbörande med-         vid avdelningen för utvecklingssamarbete, till-
26479: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    ställde personalrådet administrativa avdelning-
26480: av riksdagsman Tuomioja m. fl. ställda spörs-      en en skrivelse, i viiken internt anmälnings-
26481: mål nr 162:                                        förfarande förutsattes d fråga om de i· spörs-
26482:                                                    målet åsyftade förordnandena rörande tj•änste-
26483:           Etiligt vilka grunder har fyra befatt-   förrättning och besätt·andet av den tHlfälliga
26484:        ningar på sektionssekreterar- eller at-     befattningen. Dessutom meddelades i skrivelsen
26485:        tachenivå i mars besatts vid ministe-       att samarbetskommitten skulle sammankallas
26486:        riets för utrikesärendena avdelning för     för att skyndsamt behandla ärendet.
26487:        utvecklingssamarbete i strid mot i.iver-        Administrativa avdelningen hade 28. 2. fått
26488:        enskommet anmälnings- och annonse-          sig tillställd avdelningens för utvecklingssamar-
26489:        ringsförfarande, vmvid flera för befatt-    bete skriftl'iga framstäHning om besättandet av
26490:        ningen kompetenta och lämpliga perso-       befattningarna, i viiken såväl personalens vid
26491:        ner som redan arbetar vid ministeriet       avddningen för utvecklingssamarbete som even-
26492:        för utrikesärendena eNer med internatio-    tuella utomståendes intressen vid besättandet
26493:        ndla uppgifter förbigåtts?                  av platserna hade beaktats. Administrativa av-
26494:                                                    delningen ansåg det inte ändamålsenligt att i
26495:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      detta fall tillämpa ett skriftligt anmalningsför-
26496: samt anföm följande:                               farande. Såväl avdelningens för utveckHngssam-
26497:    De förordnanden rörande tj·änsteförrättni:ng,   arbete framställning som administrativa avdel-
26498: som avses i spörsmålet, gä~lde besättandet av      ningens stäNningstagande, liksom också den
26499: tre 8-14 månaders vikatilat samt en tililfällig    ås.i>kt persona:lrådet framfört, meddelades mi-
26500: befattning som utvecklingssamarbetesattache.       nistern i samband med förslaget tiH bes1ut i
26501: Man befarar ·i spörsmålet att ett sakenligt för-   ärendet. Ärendet avgjordes på det sätt som
26502: faringssätt inte följts när tjänsteförordnandena   föredraganden förutsatte utan anmälningsför-
26503: getts, av viiken anledning man förmodar att        farande.
26504: mera kompetenta och lämpliga personer blivit           Eftersom förordnandena rörande tjänsteför-
26505: förbigångna.                                       rättn~ng och besättandet av den tillfäJ!liga be-
26506:    Enligt lag besätts tjänster och befattningar    fattningen var brådskande och förslaget tiU
26507: inom utrikesförvaltningen utan att desamma le-     beslut var motiverat samt godkänt av ledning-
26508: diganslås. Ministeriet har dock i vissa fall       en för vederbörande avdelning, ansåg ministe-
26509: offentligt meddelat om platser som blivit eller    riet det inte vara skäl att uppskjuta beslutet. Till
26510: kommer att bli vakanta. Ministeriets interna an-   organens för ämbetsverksdemokrati befogenhe-
26511: mälningsförfarande har i allmänhet tiUämpats       ter hör dessutom inte a:tt ingripa i enskilda
26512: endast beträffande förflyttningar av kanslister    avgöranden, utan organen skali behandla prin-
26513: inom I och II området. Något sådant "överens-      cipiella frågor. Vtd samarbetskommfttens möte
26514: kommet" annonserings- eller anmälningsförfa-        10. 3. konstaterades att också persona:lrådet var
26515: rande som avses ·i spörsmålet existerar däremot    av den åsikten, att man "i:nte genom personal-
26516: inte.                                              rådets stäUningst:agande önskar ingripa i ut-
26517:    När ministeriet i början av mars beredde be-    nämningarnas innehåll, inte heller önskar eller
26518: slutet om att ge de tre ov·annämnda relativt       kan man genom detsamma begränsa den ut-
26519:                                              N:o 162                                              5
26520: 
26521: nämnande myndighetens avgörandetätt". Dess-         delningen föt utvecklingssamatbete i sin fram-
26522: utom meddelades ftån ministetiet att i ptoto-       ställning såväl personalens vid den egna avdel'"
26523: kollet skulle antecknas att, eftetsom något övet-   ningen som eventuella utomståendes intressen
26524: enskommet ellet tegletat annonserings- ellet        vid besättandet av platserna. Av de petsonet
26525: anmälningsförfatande inte existetat, hat minis-     som stod tili buds har avdelningen otvivelak-
26526: tetn gett administtativa avdelningen i uppdtag      tigt föteslagit de mest kompetenta och lämp-
26527: att uppgöra fötslag tili ptincipstadganden föt      liga till utnämning. Det avgötande som ttäffats
26528: anmälningsfötfarande, vilka, då de blivit fät-      tål säkert i alla avseenden jämfötelse med tie
26529: diga, kommer att upptas tili behandling i sam-      digare rektyteringat vid avdelningen föt utveck-
26530: atbetskommitten.                                    li!ngssamatbete.
26531:    Som redan tidigave konstaterats, beaktade av-
26532:   Helsingfors den 24 april 1978.
26533: 
26534:                                                     Ministet föt utdkesärendena Paavo Väyrynen
26535:                                              1978 vp.
26536: 
26537: Kirjallinen kysymys n:o 16.3.
26538: 
26539: 
26540: 
26541: 
26542:                                  Järvilehto ym.: Luontaisetujen laskentaperusteiden erilaisuudesta.
26543: 
26544: 
26545:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26546: 
26547:    Virka- tai työsuhdeasuntojen vuokravastike       raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on
26548: muodostuu kunnittain asianomaisen asuntokat-        tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhai-
26549: selmustoimikunnan määrävuosina suorittaman          sempi ... , on pidettävä sen käypää hintaa."
26550: asuntokatselmuksen ja sen perusteella tehtä-        Toiset verolautakunnat ottavat tämän ohjeen
26551: vän vuokralaskelman mukaisesti. Asuntokatsel-       huomioon, toiset eivät. Tästä taas seuraa,
26552: mus puolestaan tehdään noudattaen tarkasti          että mainitunlaisissa asunnoissa asumaan jou-
26553: valtiovarainministeriön antamia ohjeita. Asun-      tuvat ovat kovin eriarvoisessa asemassa kes-
26554: tokatselmustoimikunta taas koostuu mahdolli-        kenään riippuen siitä, kummalle puolelle kun-
26555: suuksien mukaan paikallisista asiantuntijoista      nanrajaa joutuvat.
26556: ja toimii yleensä kunnan rakennusmestarin tai          Riihimäen verotoimisto on esim. määrännyt
26557: vastaavan johdolla. Näin aikaansaatu vuokra-        maksettavaksi veroa asuntotulosta vuoden 1976
26558: laskelma vastaa ns. käypää hintaa.                  verotuksessa asunnosta, joka on rakennettu
26559:    Verohallitus antaa vuosittain ohjeet nouda-      ennen vuotta 1915 ja jossa ei ole minkään-
26560: tettavista luontaisetujen laskentaperusteista.      laisia mukavuuksia eikä suoritettu peruskor-
26561: Tässä päätöksessä olevat esim. asuntoa koske-       jausta. Ts. mitä pienempi asunnon huonon
26562: vat raha-arvot kattavat samanlaisina koko           kunnon vuoksi on ns. käypä vuokra, sen
26563: maan. Ts. kaukana Itä-Suomessa olevasta työ-        suurempi on "verotettava tulo".
26564: suhdeasunnosta on arvioitu sama neliömetri-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26565: hinta kuin vastaavasta asunnosta Helsingissä.       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitäm-
26566: Kyseinen päätös ei myöskään ota huomioon            me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
26567: asunnon kuntoa tai sitä, että rakennus on           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
26568: rakennettu kauan ennen vuotta 1960. Esim.
26569: puolustuslaitoksen piirissä on asuntoja, jotka                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26570: on rakennettu ennen vuotta 1915.                           eri verolautakunnat soveltavat kovin
26571:    Edellä esitetystä seuraa, että verohallituksen          eri tavoin verohallituksen päätöstä
26572: päätöstä noudattaen laskettu vuokravastike on              luontaisetujen laskentaperusteista ja
26573: joissakin tapauksissa huomattavasti korkeampi              että verohallituksen päätöksessä ei oteta
26574: kuin mitä käyvän arvon mukaan peritty vas-                 huomioon asunnon kuntoa tai sijaintia
26575: tike. Näiden kahden vastikkeen välinen ero-                esimerkiksi kalleusluokituksen mukaan,
26576: tus on ns. veronalaista tuloa.                             ja jos on,
26577:    Verohallitus on ehkä epäillyt ohjeidensa                   mitä Hallitus aikoo tehdä näiden
26578: johtavan käytännössä kohtuuttomuuksiinkin,                 epäkohtien korjaamiseksi?
26579: koska on kirjannut päätökseen: "sellaisen edun
26580:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1978.
26581: 
26582:          Ulla Järvilehto               Raino Westerholm                Antero Juntumaa
26583:          Veikko J. Matikkala           Erkki Korhonen                  Olavi Majlander
26584:          Impi Muroma                   Sauli Hautala
26585: 
26586: 
26587: 
26588: 
26589: 0878005006
26590: 2                                            19.78 .vp.
26591: 
26592: 
26593: 
26594: 
26595:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26596: 
26597:  . Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         Luontaisedut arvioidaan verotuksessa käy-
26598: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pään arvoon sen mukaan kuin verohallitus tar-
26599: olette 21 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn         kemmin määrää. Verohallituksen vuosittaisissa
26600: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        päätöksissä vahvistetaan kaavamaiset laskenta-
26601: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja      perusteet asuntoedun arvioimiseksi erikseen
26602: Järvilehdon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       ennakonpidätystä ja lopullista verotusta varten.
26603: kysymyksestä n:o 163:                               Todellisen käyvän arvon edellyttämään · ettiuk-
26604:                                                     sien yksilölliseen arviointiin ei ole mahdolli-
26605:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       suuksia enempaa ennakonpidätyksessä kuin
26606:        eri verolautakunnat soveltavat kovin         lopullisessa verotuksessakaan. Päätöksiin on
26607:        eri tavoin verohallituksen päätöstä luon-    kuitenkin otettu ns. joustosäännöksiä, joiden
26608:        taisetujen laskentaperusteista ja että       mukaan vahvistetuista etuoksien raha-arvoista
26609:        verohallituksen päätöksessä ei oteta         voidaan käyvän arvon huomioon ottamiseksi
26610:        huomioon asunnon kuntoa tai sijaintia        poiketa.
26611:        esimerkiksi kalleusluokituksen mukaan,          Vuoden 197 6 lopullista verotusta koskevan
26612:        ja jos on,                                   luontoisetupäätöksen ( As. kok. 1141/76) 3
26613:           mitä Hallitus aikoo tehdä näiden          §:n ns. joustasäännösten mukaan verolautakun-
26614:        epäkohtien korjaamiseksi?                    ta voi vahvistaessaan asuntoedun raha-arvoa
26615:                                                     tiettyjen rajojen puitteissa ottaa huomioon
26616:  ; Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         paikkakunnan . yleisen vuokratason, asunnon
26617: t<Ien seuraavaa:                                    sijainnin paikkakunnalla sekä yksittäisen asun-
26618:                                                     non laatu- ja varustetason. Koska myös asunto-
26619:     Tulo- ja varallisuusverolain 20 § :n 6 koh-     edun osalta saattaa syntyä tilanteita, joissa
26620: dan .mukaan veronalaista tuloa on muun ohes-        päätöksen joustasäännökset huomioon ottaen-
26621: asuntoetu ja muu luontoisetu, jonka verovel-        kin asuntoedun arvot ylittävät käyvän arvon,
26622: vollinen on saanut vastikkeena työstä, tehtä-       on päätöksen 4 § :n käyvän arvon periaatteen
26623: västä tai palveluksesta; Sanottu etu on vero-       soveltamisalaa vuoden 1976 lopullista vero-
26624: tuksessa arvioitava. käypään arvoon sen mu-         tusta koskevassa päätöksessä laajennettu niin,
26625: kaan kuin verohallitus tarkemmin määrää. En-        että sitä voidaan käyttää myös asuntoedun
26626: riakkoperintälain 4 §: n mukaan palkkaan lue-       raha-arvon alentamiseen. Samansisältöiset mää-
26627: taan muun muassa asuntoetu ja muut luontais-        räykset ovat myös vuoden 1977 lopullista vero-
26628: edut.                     . .                       tusta koskevassa luontoisetupäätöksessä (As.
26629:  • Asunto voidaan saada käytettäväksi työ- tai      kok. 1133/77).
26630: "'irkasuhteeseen liittyvän vuokrasuhteen perus-        Verohallituksen lopullista verotusta koske-
26631: teella tai palkkaan sisältyvänä etuna. Palkaksi     vassa päätöksessä· vahvistettuja asuntoedun
26632: katsottava luontoisetu on kysymyksessä silloin,     raha-arvoja voidaan siten verolautakunnan pää-
26633: jos palkan maksamisesta on kokonaan tai osit-       töksellä korottaa tai alentaa joko yleisesti
26634: tain sovittu luontaisetuna, sekä myös silloin,      kunnassa tai erikseen yksittäistapauksissa. Kos-
26635: jos työ- tai virkasuhteessa oleva henkilö tosi-     ka päätöksessä ei ole asuntoedun arvoja erik-
26636: asiallisesti saa työnantajaltaan asunto- tai muun   seen kaupungeissa ja muissa kunnissa sijaitse-
26637: luontoisedun käypää arvoa alemmasta vastik-         via asuntoja varten, joudutaan verohallituksen
26638: keesta. Näin on siinäkin tapauksessa, että pal-     ohjeiden mukaan päätöksen alentamisperusteita
26639: kan suuruus on määrätty tai sovittu erikseen        vuokratason erojen huomioon ottamiseksi so-
26640: eikä asunnon saaminen ole vaikuttanut raha-         veltamaan erityisesti maaseudulla taajamien
26641: palkan määrään. Muun muassa valtion, kunnan         ulkopuolella sijaitseviin asuntoihin.
26642: tai muun julkisoikeudellisen yhdyskunnan tai           Asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan pe-
26643: laitoksen virka- tai työsuhdeasunto on siten        rusteella voidaan asuntoedun arvoa verohalli-
26644: periaatteessa luontoisetuasunto.                    tuksen ohjeiden mukaan alentaa taajamien ulko-
26645:                                             N:o 163                                               3
26646: 
26647: puolella sijaitsevien työsuhdeasuntojen osalta.    asunto sijaitsee varuskunta-, vankila- tai lai-
26648: Alentamisperustetta voidaan tällöin soveltaa       tosympäristöss~, joka ilmeisesti häiritsee tai
26649: joko kaikkiin kunnan keskuksen tai taajamien       haittaa asumista, tai ulkosaaristossa. Jos
26650: ulkopuolella oleviin työsuhdeasuntoihin tai vain   asunto sijaitsee esimerkiksi normaalissa kau-
26651: niihin asuntoihin, joiden osalta vuokratason       punkiympäristössä ja on laatu- ja varustetasol-
26652: voidaan katsoa olevan alhaisemman kuin kun-        taan verrattavissa keskimääräiseen nykyajan
26653: nan keskuksessa tai taajamissa. Tällaisia asun-    vaatimukset täyttävään asuntoon, noudatetaan
26654: toja voivat verohallituksen ohjeiden mukaan        ohjeiden mukaan asuntoedun määräämisessä
26655: olla esim. teollisuus- tai kaivosyhdyskunnissa,    samoja periaatteita kuin muihinkin asuntoihin.
26656: varuskunta- ja laitosyhdyskunnissa tai koulu-         Verolautakunta ja myös sen jaosto toimivat
26657: jen yhteydessä sijaitsevat työsuhdeasunnot.        verotuspäätöstä tehdessään itsenäisesti lakeja
26658:     Kunnassa määrättyjä asuntoedun arvoja voi-     ja muita säännöksiä soveltaen .. Verolautakunta
26659: daan asunnon laatu- ja varustetason perusteella    tekee kussakin yksittäistapauksessa päätöksen
26660: korottaa tai alentaa yksittäisen asunnon osalta.   ottaen huomioon säännökset sekä asiaan vai-
26661: Verohallituksen ohjeiden mukaan asunnon            kuttavat tosiseikat. Tästä saattaa joissakin ta-
26662: laatu- ja varustetasoa verrataan keskimääräi-      pauksissa olla seurauksena, ettei verotusta voi-
26663: seen nykyajan vaatimukset täyttävään asun-         da kaikissa tapauksissa toimittaa yhdenmukai-
26664: toon. Alentamisperustetta voidaan soveltaa esi-    sesti eri kunnissa, vaikka verohallitus pyrkii-
26665: merkiksi vanhoihin asuntoihin, jos niissä ei       kin yhdenmukaistamaan verotuskäytäntöä.
26666: ole suoritettu peruskorjauksia ja asunnot eivät       Mitä tulee asuntoetujen arvostamiseen Riihi-
26667: laatu- ja varustetasoltaan vastaa keskimääräistä   mäen veropiirissä, niin Riihimäen kaupungin
26668: tasoa.                                             alue on vuosien 1976 ja 1977 verotuksissa
26669:     Verohallituksen päätöksen 4 §:n mukaan         jaettu kahteen vyöhykkeeseen asuntojen sijain-
26670: myös asuntoedun raha-arvona pidetään käy-          tipaikan perusteella. Kaupungin keskustassa on
26671:  pää arvoa, jos se ilmeisesti on päätöksen mu-     sovellettu verohallituksen päätöksen mukaisia
26672: kaan määrättävää raha-arvoa alhaisempi. Jos        asuntoedun arvoja. Verolautakunnan päätök-
26673: yksittäisestä asunnosta edellä mainittuja alen-    sessä tarkemmin määritellyllä toisella vyöhyk-
26674: tamisperusteita käyttäen määrätty asuntoedun       keellä on verohallituksen päätöksen mukaisia
26675: raha-arvo ilmeisesti ylittää edun käyvän arvon,    arvoja alennettu 10 % :lla. Yksittäistapauksissa
26676: on tämän säännöksen nojalla näin ollen käy-        asuntoedun arvoja on lisäksi esitetyn selvityk-
26677:  tettävä käypää arvoa. Niin ikään voidaan yksit-   sen mukaan alennettu asunnon laatu- ja varus-
26678: täisten asuntojen osalta ottaa huomioon muita      tetason perusteella. Mitä erityisesti tulee puo-
26679: kuin päätöksen 2 §:ssä tarkoitettuja asunto-       lustuslaitoksen asuntoihin, niin verohallituksen
26680: edun raha-arvoa alentavia tekijöitä.               ohjeiden mukaan maksettu vuokra voidaan
26681:     Valtion virkamiesasunto on periaatteessa       yleensä katsoa käyväksi vuokraksi, varsinkin,
26682:  luontoisetuasunto. Virkamiesasuntojen vuokrien    jos asunto sijaitsee varuskunta-alueella tai muu-
26683: tnääräämisperusteet ovat yksityiskohtaiset. Nii-   toin ympäristössä, joka häiritsee tai haittaa
26684: den perusteella voidaan kussakin yksittäista-      asumista.
26685: pauksessa vuokraa määrättäessä verrattain hy-         Verohallituksen tekemien asuntoedun vah-
26686:  vin ottaa huomioon asunnon sijainti sekä laatu-   vistamispäätösten ja niiden soveltamisohjei-
26687:  ja varustetaso. Vuokrapisteen hintaa määrät-      den mukaan voidaan ottaa huomioon sanotun
26688:  täessä ei kuitenkaan ole täysimääräisenä otettu   edun arvioimiseen vaikuttavat erityisnäkökoh-
26689: huomioon yksityisasuntojen vuokratason nou-        dat. Verohallituksen päätösten mukaisten alen-
26690:  sua. Virkamiesasuntojen vuokrataso on tästä       tamis- ja korottamisperusteiden soveltaminen
26691:  syystä ollut yksityisasuntojen vuokratasoa al-    on saattanut olla jossakin määrin epäyhtenäis-
26692:  haisempi, minkä vuoksi niistä perittyä vuokraa    tä. Verohallitus pyrkii ohjeillaan jatkuvasti
26693:  ei voida aina pitää käypänä vuokrana. Vero-       yhdenmukaistamaan verotuskäytäntöä ja eri-
26694:  hallituksen ohjeiden mukaan virkamiesasunnosta    tyisesti seuraa luontoisetujen verotuksellista
26695: peritty vuokra voidaan kuitenkin yleensä kat-      käsittelyä.
26696:  soa käyväksi vuokraksi. Näin varsinkin, jos
26697:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1978.
26698: 
26699:                                                                           Ministeri Esko Rekola
26700: 4                                              1978 vp.
26701: 
26702: 
26703: 
26704: 
26705:                             T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
26706: 
26707:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           annat statens, kommuns eller annat offentlig-
26708: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse        rättsligt samfunds ellet inrättnings bostad som
26709: av den 21 mars 1978 tili vederbörande med-            hänför sig tili tjänste- eller arbetsförhållande
26710: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       utgör således i princip en naturaförmånsbo-
26711: av riksdagsman Järvilehto m. fl. ställda spörs-       stad.
26712: mål nr 163:                                              Naturaförmån uppskattas i beskattningen tili
26713:                                                       dess gängse värde i enlighet med vad skatte-
26714:            Är Regeringen medveten om, att de          styrelsen närmare bestämmer. I skattestyrelsens
26715:         olika skattenämnderna tiliämpar skatte-       årligen utfärdade beslut fastställs schematiskt
26716:         styrelsens beslut om beräkningsgrun-          beräkningsgrunderna för uppskattande av bo-
26717:         derna för naturaförmåner på synner-           stadsförmån särskilt för förskottsinnehållningen
26718:         ligen olika sätt och att i skattestyrel-      och för den slutliga beskattningen. Det finns
26719:         sens beslut inte beaktas bostadens skick      varken i fråga om förskottsinnehållningen eller
26720:         eller läge exempelvis enligt dyrorts-         den slutliga beskattningen möjligheter tili en
26721:         klassificeringen, och om så är fallet,        sådan individuell uppskattning av förmånerna,
26722:            vad ämnar Regeringen göra i syfte          som det faktiska gängse värdet skulle förut-
26723:         att avlägsna dessa missförhållanden?          sätta. I besluten har dock intagits s. k. flexibla
26724:                                                       stadganden, enligt vilka man för beaktandet
26725:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          av det gängse värdet kan avvika från förmå-
26726: samt anföra följande:                                 nernas fastställda penningvärde.
26727:                                                          Enligt de s. k. flexibla stadgandena i 2 §
26728:     Enligt 20 § 6 punkten lagen. om skatt på          av skattestyrelsens beslut om de grunder som
26729: inkomst och förmögenhet är bland annat                skall iakttagas vid beräkning av naturaförmå-
26730: bostads- och annan naturaförmån, som den              ner vid beskattningen för år 1976 (Förf.saml.
26731: skattskyldige erhållit såsom vederlag för arbete,     1141/76) kan skattenämnd vid fastställandet
26732: uppdrag eller tjänst, skattepliktig inkomst. Sag-     av penningvärdet av bostadsförmån inom vissa
26733: da förmån skall vid beskattningen uppskattas          gränser beakta ortens allmänna hyresnivå, bo~
26734: tili dess gängse värde i enlighet med vad             stadens läge på orten samt enskild bostads
26735: skattestyrelsen närmare bestämmer. Enligt 4 §         kvalitets- och utrustningsnivå. Emedan det
26736: lagen on'l förskottsuppbörd hänförs tili lönen        även för bostadsförmåns del kan uppkomma
26737: bland annat bostad och andra naturaförmåner.          situationer, där värdena av bostadsförmån med
26738:    Bostad kan erhållas att disponeras på grund        beaktande även av· de flexibla stadgandena
26739: av hyresförhållande i anslutning tili arbets- eller   överskrider gängse värde, har tiliämpnings-
26740: tjänsteförhållande eller såsom i lönen ingående       området för den i 4 § ingående principen om
26741: förmån. Det är fråga om naturaförmån, viiken          gängse värde i beslutet om beskattningen för
26742: skall anses som .lön, i det fall, då man överens-     år 1976 utvidgats så, att den kan iakttas även
26743: kommit att lönen helt eller delvis utbetalas i        för sänkande av penningvärdet på bostadsför-
26744: naturaförmåner, samt även då person i arbets-         mån. Bestämmelser med samma innehåll ingår
26745: eller tjänsteförhållande de facto av sin arbets-      även i beslutet om de grunder som skall iakt-
26746: givare erhåller bostads- eller annan natura-          tagas vid beräkning av naturaförmåner vid
26747: förmån tili ett vederlag som är lägre än det          beskattningen för år 1977 (Förf.saml. 1133/
26748: gängse. Detta är fallet även då lönens storlek        77).
26749: fastställts eller överenskommits separat och             De i skattestyrelsens beslut om beskattningen
26750: erhållandet av bostad inte inverkat på stor-          fastställda penningvärdena av bostadsförmån
26751: leken av den i pengar utgående lönen. Bland           kan således genom skattenämnds beslut höjas
26752:                                               N:o 163                                                5
26753: 
26754: eller sänkas antingen allmänt i kommunen            turaförmånsbostad. Grunderna för bestämman-
26755: eller separat i vissa enskilda fall. Emedan i       det av hyrorna för tjänstemannabostäder är
26756: beslutet inte finns upptaget särskilda värden        detaljerade. På grundvalen av dem kan man
26757: av bostadsförmån dels för bostad i stad och         i varje enskilt fall vid bestämmandet av hyran
26758: dels för bostad i annan kommun, blir man            jämförelsevis väl beakta bostadens läge samt
26759: tvungen att i enlighet med skattestyrelsens         kvalitets- och utrustningsnivå. Vid fastställan-
26760: direktiv tiliämpa nedsättningsgrunderna i be-       det av hyrespoängvärdet har man dock inte
26761: slutet, för att på så vis kunna beakta skill-       tili fullt belopp beaktat stegringen i hyres-
26762: naderna i hyresnivån speciellt i fråga om de        nivån för privata bostäder. Tjänstemannabo-
26763: bostäder som är belägna på landsbygden utan-        städernas hyresnivå har av denna orsak varit
26764: för · tätorterna.                                   lägre än hyresnivån för privata bostäder, var-
26765:     På grundvalen av bostadens läge i kommu-        för den uppburna hyran inte alltid kan anses
26766: nen kan värdet av bostadsförmån enligt skatte-      utgöra gängse hyra. Enligt skattestyrelsens di-
26767: styrelsens direktiv sänkas i fråga om utanför       rektiv kan för tjänstemannabostad uppburen
26768: tätorter belägna bostäder i anslutning tili ar-     hyra dock i allmänhet anses utgöra gängse hyra.
26769: betsförhållande. Nedsättningsgrunden kan här-       Detta är fallet i synnerhet om bostaden är
26770: vid tiliämpas antingen på samtliga utanför          belägen i garnisons-, fängelse- 'eller anstalts-
26771: kommuns centrum eller tätorter belägna bo-          miljö, som uppenbarligen föranleder störningar
26772: städer i anslutning tili arbetsförhållande eller     eller olägenheter för boendet, eller i yttre skär-
26773: på endast de bostäder, för vilkas del hyres-        gården. Är bostad belägen exempelvis i nor-
26774: nivån kan anses vara lägre än i centrum eller       mal stadsmiljö och tili kvalitets- och utrust-
26775: tätorterna. Sådana bostäder kan enligt skatte-      ningsnivå jämförbar med bostad som fyller
26776: styrelsens direktiv vara exempelvis bostäder        nutida genomsnittliga krav, iakttas enligt di-
26777: i anslutning tili arbetsförhållande, vilka är he-   rektiven vid fastställandet av bostadsförmånen
26778: lägna i industri- eller gruvsamhällen, garni-       samma prindper som i fråga om övriga bo-
26779: sons- och anstaltssamhällen ellet i samband         städer.
26780: med skolor.                                             Skattenämnd liksom även dess sektion ver-
26781:     I kommun fastställda värden av hostadsför-      kar vid fattandet av beslut om beskattning
26782: måner kan, på basen av bostads kvalitets- och       självständigt, i tillämpningen av lagar och
26783: utrustningsnivå, höjas eller nedsättas för en-      andra stadganden. Skattenämnd fattar i varje
26784: skild bostads del. Enligt skattestyrelsens direk-   enskilt fall beslut med beaktande av gällande
26785: tiv jämförs bostads kvalitets- och utrustnings-     stadganden samt på ärendet inverkande fakta.
26786: nivå med standarden i bostad som fyller nu-         Härav kan i något fall följa, att beskattningen
26787: tida genomsnittliga krav. Nedsättningsgrunden       inte i samtliga fall kan verkställas enhetligt i
26788: kan tiliämpas exempelvis i fråga om gamla           de olika kommunerna, ehuru skattestyrelsen
26789: bostäder, om i dessa inte utförts grundrepara-      strävar tili att förenhetliga beskattningspraxis.
26790: tioner och bostäderna inte, med avseende på             Vad uppskattandet av bostadsförmåner i Rii-
26791: kvalitets- och utrustningsnivå, motsvarar den       himäki skattedistrikt beträffar, har Riihimäki
26792: genomsnittliga nivån.                               stads område vid beskattningen för åren 197 6
26793:     Enligt 4 § i skattestyrelsens beslut skall      och 1977 indelats i två zoner på basen av
26794: även det gängse värdet anses utgöra penning-        bostädernas läge. I stadens centrum har iakt-
26795:  värdet av bostadsförmån, om det är uppen-          tagits bostadsförmåns värden enligt skattesty-
26796: bart lägre än det penningvärde som skall fast-      relsens beslut. Inom den andra zonen, som
26797:  ställas enligt beslutet. Om penningvärdet av       närmare definierats i skattenämndens beslut,
26798:  bostadsförmån, vilket med användning av ovan       har värdena i skattestyrelsens beslut nedsatts
26799: nämnda nedsättningsgrunder fastställts för en-      med 10 %. I enskilda fall har bostadsförmåns-
26800:  skild bostad, uppenbarligen överskrider för-       värden ytterligare enligt företedd utredning
26801:  månens gängse värde, skall följaktligen med        nedsatts på basen av bostadens kvalitets- och
26802:  stöd av detta stadgande användas det gängse        utrustningsnivå. Vad särskilt beträffar för-
26803:  värdet. Likaså kan man för enskilda bostäders      svarsmaktens bostäder, kan hyra som erlagts
26804:  del beakta andra än i beslutets 2 § avsedda        i enlighet med skattestyrelsens direktiv i all-
26805:  faktorer som nedsätter bostadsförmåns pen-         mänhet anses utgöra gängse hyra, i synnerhet
26806:  ningvärde.                                         om bostaden är belägen på garnisonsområde
26807:     Statens tjänstemannabostad är i princip na-     eller eljest i omgivning som föranleder stör-
26808: 0878005006
26809: 6                                            1978 vp.
26810: 
26811: ningar eller olägenheter ·för boendet.              beslut har kunnat vara i någon mån oenhet-
26812:    Enligt skattestyrelsens beslut om fastställan-   lig. Skattestyrelsen strävar tili att genom sina
26813: de av bostadsförmån och ·tiliämpningsdirektiven     direktiv kontinuerligt förenhetliga beskatt-
26814: tili dessa kan man beakta de speciella syn-         ningspraxis och att speciellt · följa med den
26815: punkter som inverkar på uppskattandet av            beskattningsmässiga behandlingen av natura-
26816: sagda förmån. Tiliämpningen av nedsättnings-        förmåner.
26817: Dch förhöjningsgrunderna enligt skattestyrelsens
26818:      Helsingfors den 25 april 1978.
26819: 
26820:                                                                            Minister Esko Rekola
26821:                                              1978 vp.
26822: 
26823: Kirjallinen kysymys n:o 164.
26824: 
26825: 
26826: 
26827: 
26828:                                  Järvilehto ym.: Lapin ammattikalastajien ja -metsastajlen jäämi-
26829:                                      sestä eräiden asutustukimuotojen ulkopuolelle.
26830: 
26831: 
26832:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
26833: 
26834:    Maassamme muodostetaan parhaillaan ns.              Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
26835: porotiloja. Tämä porotilalain mukainen asutta-      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
26836: mistaimi on varsin suuri taloudellinen tuki         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26837: poromiehille. Lapissa, varsinkin Utsjoella, on      vaksi kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
26838: kuitenkin suuri ryhmä myös muunlaisten Juon-
26839: taiselinkeinojen harjoittajia, jotka ovat jääneet             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26840: tällaisen tuen ulkopuolelle. Näitä elinkeinon-             Lapin ammattikalastajat ja -metsästäjät
26841: harjoittajia ovat mm. ammattikalastajat ja                 ovat jääneet porotilalakia vastaavan
26842: -metsästäjät.                                              asutustuen ulkopuolelle, ja jos on,
26843:    Porotilalain tarkoituksena ei liene saattaa                mitä Hallitus aikoo tehdä tämän eri-
26844: Lapin eri luontaiselinkeinojen harjoittajia koh-           arvoisuutta aiheuttavan epäkohdan kor-
26845: tuuttoman eriarvoiseen asemaan.                            jaamiseksi?
26846:       Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1978.
26847: 
26848:          Ulla Järvilehto               Raino Westerholm               Antero Juntumaa
26849:          Veikko J. Matikkala           Erkki Korhonen                 Olavi Majlander
26850:          Impi Muroma                   Sauli Hautala
26851: 
26852: 
26853: 
26854: 
26855: 0878005017
26856: 2                                           1978 vp.
26857: 
26858: 
26859: 
26860: 
26861:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26862: 
26863:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     aihetta olettaa, että ammattimaista metsästystä
26864: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      ja kalastusta varten järjestettävässä mahdolli-
26865: olette 21 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn        sessa asuttamistoimessa jouduttaisiin sovelta-
26866: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       maan sangen varovaista linjaa. Luontaiselinkei-
26867: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      nojen harjoittaminen on lisäksi suuresti riippu-
26868: edustaja Järvilehdon ym. näin kuuluvasta kir-      vainen vaihtelevista olosuhteista ja epävar-
26869: jallisesta kysymyksestä n:o 164:                   muustekijöistä. Niinpä riekkojen pyynti, joka
26870:                                                    on miltei ainoa ammattimainen riistan pyynti-
26871:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      muoto, vaihtelee suuresti riekkokannan run-
26872:        Lapin ammattikalastajat ja -metsästäjät     sauden vaihdellessa. Samoin marjojen poimi-
26873:        ovat jääneet porotilalakia vastaavan        minen on ratkaisevasti riippuvainen sääolosuh-
26874:        asutustuen ulkopuolelle, ja jos on,         teista. Ammattimainen kalastuskin joutuu so-
26875:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän          peutumaan kalastusmahdollisuuksiin ja markki-
26876:        eriarvoisuutta aiheuttavan epäkohdan        nointioloihin. Pohjois-Lapin suurimmassa vesis-
26877:        korj aarniseksi?                            tössä, Inarinjärvessä, kalakannat ovat säännös-
26878:                                                    telyn takia tuntuvasti kärsineet ja velvoitepoh-
26879:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jainen kalakanto:en ho:to on vasta äskettäin
26880: vasti seuraavaa:                                   käynnistetty. Tällä alueella myös saaliin hy-
26881:                                                    väksikäyttö muodostaa hajanaisen pyynnin ja
26882:    Poronhoitolain yhtenä tarkoituksena on, että    pitkien kuljetusmatkojen takia vaikeasti hoi-
26883: muodostetaan elinkelpoisia porotiloja, muttei      dettavan ongelman ammattimaiselle kalastuk-
26884: enempää kuin kestävän porotalouden harjoitta-      selle.
26885: misen kannalta on katsottava paikalliset olot         Hallitus on tietoinen Lapissa harjoitettavien
26886: huomioonottaen tarpeelliseksi ja tarkoituksen-     luontaiselinkeinojen vaikeuksista. Erilaisin toi-
26887: mukaiseksi.                                        menpitein, kuten marjastuksesta saadun tulon
26888:    Lapissa uusiutuvien luonnonvarojen rajalli-     verottomuudella, on haluttu helpottaa kysymyk-
26889: nen tuottavuus ja esim. poronhoidossa todettu      sessä olevien elinkeinojen harjoittamista. Näitä
26890: ajoittainen laitumien riittämättömyys antavat      toimenpiteitä pyritään edelleen kehittämään.
26891:      Helsingissä 27 päivänä huhtikuuta 1978.
26892: 
26893:                                                                          Mdnisteri Veikko Saarto
26894:                                              N:o 164                                                  3
26895: 
26896: 
26897: 
26898: 
26899:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26900: 
26901:   I det sytfe 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        ger anledning att förmoda, att vid ett even-
26902: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       tuellt ordnande av kolonisation av yrkesmäs-
26903: av den 21 mars 1978 tili vederbörande med-          siga fiskare och jägare skulle man få tillämpa
26904: lem av statsrådet översänt avskrift av följan-      en tämligen försiktig linje. Idkandet av natu-
26905: de av riksdagsrran Järvile~1to m. fl. ställda       rala näringar är dessutom i hög grad beroende
26906: skriftliga spörsmål nr 164:                         av föränderliga förhållanden och osäkerhets-
26907:                                                     faktorer. Sålunda varierar fångsten av snöripa,
26908:           Är Regeringen medveten om, att            som är den hart när enda yrkesmässiga fångs-
26909:        yrkesfiskarna och -jägarna i Lappland        ten av vilt, i hög grad då bestånden av snö-
26910:        stannat utanför bosättningsstöd som          ripa varierar i riklighet. Likaså är bärplock-
26911:        motsvarar lagen om renskötsellägen-          ningen i avgörande grad beroende av väderleks-
26912:        heter och, om så är fallet,                  förhållandena. Också det yrkesmässiga fisket
26913:           vad ämnar Regeringen vidtaga för          får lov att anpassa sig tili fiskemöjligheterna
26914:        tillrättaläggandet av detta missförhållan-   och marknadsförhållandena. Fiskbeståndet i det
26915:        de som förorsakar ojämbördighet?             största vattendraget i norra Finland, Enare
26916:                                                     träsk, har i k:nn1:ar mån bli it licande av
26917:   Som svar på spörsm~let får jag vördsamt           vattenregleringen och de på ålägganden base-
26918: anföra följande:                                    rade vården av fiskbeståndet har först nyligen
26919:                                                     kommit i gång. Inom detta område innebär
26920:    En av avsikterna med lagen om rensköt-           också tillgodogörandet av fångsten ett för det
26921: sellägenheter är, att man skall bilda livskraf-     yrkesmässiga fisket svårskött problem på grund
26922: tiga renskötsellägenheter, men inte flera än         av den utspridda fångsten och de långa
26923: vad som bör anses vara behövligt och ända-          transportsträckorna.
26924: målsenligt för bedrivande av en bestående              Regeringen är medveten om svårigheterna
26925: renskötsel med beaktande av de lokala för-          vid bedrivandet av naturala näringar i Lapp-
26926: hållandena.                                         land. Genom olika åtgärder, som skattefrihet
26927:    I Lappland är produktiviteten hos de na-         för inkomst av bärplockning, har man önskat
26928: turtillgångar som förnyar sig själva begränsad      underlätta bedrivandet av ifrågavarande nä-
26929: och exempelvis den tidvis inom renskötseln          ringar. Dessa åtgärder strävar man tili att
26930: konstaterade otiliräckliga tillgången på beten      vidareutveckla.
26931:      Helsingfors den 27 april 1978.
26932: 
26933:                                                                             Mini:ster Veikko Saarto
26934:                                                 1978 vp.
26935: 
26936: Kirjallinen kysymys n:o 165.
26937: 
26938: 
26939: 
26940: 
26941:                                    Vilmi ym.: Vesiasiain oikeuskäsittelyn nopeuttamisesta.
26942: 
26943: 
26944:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
26945: 
26946:    Vuonna 1970 allekirjoittanut ja seitsemän           kuin edellä sanotun johdosta tarkistettava, mi-
26947: muuta kansanedustajaa esittivät valtioneuvoston        hin myös eduskunta on kiinnittänyt huomiota,
26948: asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan           hallitus tulee antamaan kysymyksessä olevan
26949: kysymyksen:                                            vesilainmuutoksen valmistelun piakkoin asetet-
26950:    "Milloin Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin vesi-      tavan komitean suoritettavaksi. Komitealle on
26951: asiain oikeuskäsittelyn nopeuttamiseksi ja yksin-      tarkoitus antaa tehtäväksi muun muassa tar-
26952: kertaistaiDiseksi sekä sellaisen lakiesityksen anta-   kistaa vesiasiain käsittelyä koskevat säännökset
26953: miseksi, jonka mukaan ylimpänä oikeusistuimena         erityisesti kiinnittäen huomiota menettelyn jou-
26954: vesilain tarkoittamissa vesiasioissa olisi joko        duttamiseen ja tehostamiseen, vesituomioistuin-
26955: korkein hallinto-oikeus tai korkein oikeus?"           ten asiantuntemuksen lisäämiseen sekä muutok-
26956:    Tammikuun 8 päivänä 1971 antamassaan                senhakujärjestelmän yksinkertaistamiseen.''
26957: vastauksessa silloinen oikeusministeri E. 0.              Kaikesta edellä esitetystä huolimatta mitään
26958: Tuominen ilmoitti mm. seuraavaa:                       nopeuttamiseen viittaavaa muutosta vesiasiain
26959:    "Vesioikeudellisen lupakäsittelyn toinen vaihe      käsittelyssä ei ole tapahtunut. On suorastaan
26960: toteutetaan vesioikeuden käsittelyssä ja vesi-         kansantaloudellista tuhlausta, että asianosaisten
26961: oikeuden päätöksestä voidaan hakea muutosta            on valvottava etujaan ja oikeuksiaan kaikissa
26962: sen mukaan kuin vesilaissa on säädetty. Muutos-        oikeusistuimissa. Silloin kun eduskunta joutui
26963: ta luvan osalta haetaan yleensä korkeimmalta           käsittelemään vesilakiehdotusta, yleisesti luul-
26964: hallinto-oikeudelta ja korvausten osalta vesiyli-      tiin, että vesiasiain käsittely nopeutuu ja tulee
26965: oikeudelta, jonka päätökseen on haettavissa            asiallisemmaksi, kun sekä korkein oikeus että
26966: muutosta korkeimmalta oikeudelta sen mukaan            korkein hallinto-oikeus antavat omalta osaitaan
26967: kuin on säädetty. Kun korvausasioiden lopullista       päätöksensä toisistaan riippumatta. Tällainen kä-
26968: ratkaisemista vesiylioikeudessa saattaa viivyttää      sitys on osoittautunut virheelliseksi, joka viipy-
26969: asianomaisen lupa-asian ratkaiseminen korkeim-         mättä olisi nyt korjattava muuttamalla tältä osin
26970: massa hallinto-oikeudessa, muodostaa tämä              vesilakia.
26971: erään epäkohdan. Voimassa oleva muutoksen-                Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
26972: hakujärjestelmä vesiasioissa on sellainen kuin         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
26973: eduskunta aikoinaan päätti poiketen asiasta an-        kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26974: netusta hallituksen esityksestä ja eduskunnan          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26975: asettaman vesivaliokunnan mietinnöstä. Niissä
26976: edellytettiin, että vesiylioikeus olisi ollut se                 Milloin Hallitus ryhtyy toimenpiteisiin
26977: tuomioistuin, jolta vesioikeuden päätökseen olisi             vesiasiain oikeuskäsittelyn nopeuttami-
26978: voitu kaikilta osin hakea muutosta.                           seksi ja yksinkertaistaiDiseksi sekä sel-
26979:    Oikeusministeriö on jo laadituttanut uuden                 laisen lakiesityksen antamiseksi, jonka
26980: alustavan ehdotuksen nykyisen, hankalak-                      mukaan ylimpänä oikeusistuimena vesi-
26981: si osoittautuneen muutoksenhakujärjestelmän                   lain tarkoittamissa vesiasioissa olisi
26982: muuttamista silmällä pitäen.                                  joko korkein hallinto-oikeus tai korkein
26983:    Sen johdosta, että vesilakia on muutoinkin                 oikeus?
26984:       Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1978.
26985: 
26986:           Pekka Vilmi                     Esko Härkönen                  Heimo Linna
26987:           Sylvi Saimo                     Matti Asunmaa                  Väinö Raudaskoski
26988: 087800504A
26989: 2                                              1978- vp.
26990: 
26991: 
26992: 
26993: 
26994:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
26995: 
26996:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vesilain kokonaistarkistusta, jota eduskunta edel-
26997: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lytti vuonna 1970 hyväksyessään vesihallinnon
26998: olette kirjeellänne 22 päivältä maaliskuuta 1978      uudelleen järjestämisestä johtuneet vesilain muu-
26999: n:o 598 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen       tokset ja johon kysymyksen perusteluissa laina-
27000: jäsenet1 vastattavaksi kansanedustaja Pekka Vil~      tussa, silloisen oikeusministerin vuonna 1971
27001: min ym. tekemän seuraavan kysymyksen:                 antamassa · vastauksessa kansanedustaja Pekka
27002:               '    '
27003:                                                       Vilmin ym. kirjalliseen kysymykseen on viitattu~
27004:           Milloin .hallitus ryhtyy toimenpiteisiin    Tämän lainvalmistelun pohjana on ollut vesilain
27005:        vesiasiain oikeuskäsittelyn nopeuttami-        tarkistamiskomitean mietintö (komiteanmietin-
27006:        seksi ja yksinkertaistamiseksi sekä sellai-    tö 1972: B 134 ).
27007:        sen lakiesityksen antamiseksi, jonka mu-          Vesilain tarkistamiskomitean mukaan vesi-
27008:        kaan ylimpänä oikeusistuimena vesilain         asioiden käsittelyn yksinkertaistaminen ja no-
27009:        tal'koittamissa vesiasioissa olisi joko kor-   peuttaminen olisi mahdollista useammalla eri ta-
27010:        kein hallinto-oikeus tai korkein oikeus?       valla. Komitea laati kaksi vaihtoehtoista ehdotus-
27011:                                                       ta vesilain muuttamiseksi, jotka erosivat toisis-
27012:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taan lupa- ja muutoksenhakumenettelyn suhteen.
27013: vasti seuraavaa:                                      Komitean muutoksenhakujärjestelmää ja lupa-
27014:     Vesiasioissa noudatettavasta muutoksenhaku-       menettelyä koskevista ehdotuksista annetut lau-
27015: jär}estelmästä on kahden viimeisen vuosikymme-        sunnot olivat keskenään huomattavassa määrin
27016: nen aikana vallinnut hyvinkin erilaisia käsityk-      ristiriitaisia. Useat lausunnonantajat kiinnittivät
27017: siä. Vesilainsäädännön uudistamista koskeneen         lisäksi huomiota vesiensuojelun ja ilmansuojelun
27018: hallituksen esityksen (64/1959 vp.) mukaan            lainsäädännön ja hallinnon koot:dinoim.istarpee-
27019: olisi kaikissa vesiasioissa vesioikeuden päätök-      seen.
27020: seen voitu hakea muutosta vesiylioikeudelta.              Vesilain tarkistamiskomitean ehdotusten ja
27021: Eduskuntakäsittelyssä muutettiin esitykseen si-       niistä saatujen lausuntojen pohjalta oikeusminis~
27022: sältynyttä lakiehdotusta kuitenkin niin, että         teriössä on valmisteltu hallituksen eshystä vesi-
27023: muutoksenhaku hakemusasioissa tuli kaksijakoi-        lain muuttamisesta. Lakiesitys annettaneen edus-
27024: seksi. Vesilain hyväksymisen jälkeen hallitus on      kunnalle. syysistuntokauden alussa.· Annettavaan
27025: antanut eduskunnalle kaksikin eri esitystä (63/       esitykseen sisältyy useita eri ehdotuksia, joilla
27026: 1961 vp. ja 112/1962 vp.), jotka ovat koske-          pyritään vesiasioiden käsittelyä yksinkertaista-
27027: neet muutoksenhakumenettelyä .. Asiasta vallin-       maan ja nopeuttamaan. Esityksen laatimisen yh~
27028: neiden eriävien käsitysten vuoksi kumpikaan           tenä lähtökohtana on, että vesioikeudet · tulisi
27029: esityksistä ei ole johtanut lainmuutokseen .          mahdollisuuksien mukaan vapauttaa . sellaisista
27030:    .Vesiasioiden käsittelyn hitauteen vaikuttavat     tehtävistä, joiden hoitaminen ei edellytä ·erityistä
27031: muutoksenhakujärjestelmän kaksijakoisuuden li-        vesiasiain asiantuntemusta tai jotka voidaan
27032: $äksi us,eat muut seikat, kuten vesioikeusmenet-      muutoin sopivimmin .hoitaa muissa viranomai-
27033: telyn monisäikeisyys, asianosaisten suuri luku-       sissa. Lakiehdotuksen mukaan rikos- ja eräät
27034: määrä, vesioikeuksien resurssien vähäisyys sekä       riita-asiat siirrettäisiin vesioikeuksista yleisille
27035: vesiasioihin liittyvien intressien moninaisuus.       alioikeuksille ja' eräät vesioikeuskäsittelyä nykyi-
27036: Lisäksi on todettava, että merkittävä osuus kä-       sin aina vaativat asiat siirrettäisiin vesihallinto-
27037: sittelyn vaatimasta kokonaisajasta kuluu ennen        viranomaisten ilmoitusasioina käsiteltäviksi.
27038: kuin vesioikeus on tehnyt asiassa päätö:ksen.         Labehdotukseen sisältyy myös säännöksiä kat-
27039:     Vesiasiain käsittelyn nopeuttamista tarkoitta-    selmusmenettelyn sekä jätevesiasioiden käsittely-
27040: vien lainsäädäntötoimien valmistelu on osa sitä       järjestyksen yksinkertaistamiseksi.
27041:                                                N:o 165                                                 3
27042: 
27043:    Esityikseen ei sen sijaan ole tarkoitus ottaa      taan edelleen. Tässä tarkoituksessa oikeusminis-
27044: vesilain tarkistamiskomitean tekemiä ehdotuk-         teriössä suunnitellaan parhaillaan tutkimuksen
27045: sia jätevesilupien käsittelyn siirtämisestä vesi-     suorittamista vesiasioiden käsittelystä. Tutki-
27046: hallintoviranomaisille eikä myöskään muutoksen-       muksen tarkoituksena on mm. selvittää eri teki-
27047: hakujärjestelmän tarkistamista, koska ne liittyvät    jöiden vaikutusta vesioikeuksissa ratkaistavien
27048: olennaisesti pyrkimykseen saada aikaan yhtenäi-       asioiden viipymisaikoihin sekä sitä kautta pal-
27049: nen lupajärjestelmä ympäristönsuojelun eri osa-       vella lainvalmistelua ja vesioikeuksien jutturuuh-
27050: alueita, kuten ilmansuojelua ja vesiensuojelua        kan purkamiseksi tarvittavien toimenpiteiden
27051: varten. Tähän liittyy myös ympäristöhallinnon         suunnittelua. Tämän tutkimUiksen valmistuttua
27052: järjestämistä keskushallintotasolla koskeva han-      ryhdytään välittömiin toimenpiteisiin sellaisen
27053: ke, joka on vireillä valtion keskushallintokomi-      lakiesityksen aikaansaamiseksi, joka tarkoituk-
27054: tean ensimmäisen osamietinnön ( komiteanmie-          senmukaisella tavalla nopeuttaisi ja yksinkertais-
27055: tintö 1975: 120) pohjalta. Kun on saatu riittävä      taisi vesiasiain käsittelyä ja jonka mukaan olisi
27056: selvyys ympäristöhallinnon kehittämisestä, voi-       mahdollista saattaa vesiasiat kokonaisuudessaan
27057: daan tarkoituksenmukaisemmin päättää alan             vain yhden ylimmän asteen käsiteltäviksi.
27058: lupajärjestelmistä ja lupa-asioissa noudatettavas-       Lopuksi on todettava, että vesihallinnon te-
27059: ta muutoksenhakumenettelystä.                         hostunut toiminta katselmustoimitusten suoritta-
27060:    Annettavaksi suunnitellulla esityksellä ei kai-    miseksi sekä kuluvana vuonna toteutetut virka-
27061: kUta osin pystytä vielä riittävästi yksinkertaista-   järjestelyt vesioikeuksissa ovat niitä jo toteutet-
27062: maan ja nopeuttamaan vesiasioiden käsittelyä,         tuja toimenpiteitä, jotka nopeuttavat vesiasiain
27063: minkä johdosta uudistusten valmistelua jatke-         käsittelyä.
27064:    Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1978.
27065: 
27066: 
27067:                                                                       Oikeusministeri Paavo Nikula
27068: 4                                             1978 vp.
27069: 
27070: 
27071: 
27072: 
27073:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27074: 
27075:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         handläggningen av vauenmål förflyter innan
27076: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        vattendomstolen avgett sitt utslag i målet.
27077: nr 598 av den 22 mars 1978 tiil vederbörande             Beredningen av lagstiftningsåtgärder som syf-
27078: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       ,tar tili att påskynda handläggningen av vatten-
27079: jande av ri'ksdagsman Pekka Vilmi m.fl. ställda      mål utgör en del av den totalrevidering av vat-
27080: spörsmål:                                             tenlagen som riksdagen förutsatte när den år
27081:                                                       1970 antog de ändringar i vattenlagen som
27082:           När ämnar Regeringen skrida tili åt-       föranleddes av omorganiseringen av vattenför-
27083:        gärder i syfte att påskynda och förenkla      valtningen, och till vilken hänvisas i det i moti-
27084:        doms.tolshandläggningen av vattenmål          veringen tili spörsmålet citerade svar som den
27085:        samt avlåta en lagproposition, enligt vii-    dåvarande justitieministern år 1971 gav på ett
27086:        ken högsta domsvoi i vattenmål som av-        spörsmål som ställts av riksdagsman Pekka
27087:        ses i vattenlagen vore antingen högsta        Vilmi m.fl. Grunden för denna lagberedni.ng
27088:        förvaltningsdomstolen eller högsta dom-       har utgjorts av betänkandet av kommitten för
27089:        stolen?                                       översyn av vattenlagen ( kommittebetänkande
27090:                                                       1972: B 134).
27091:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Enligt kommitten för översyn av vattenlagen
27092: samt anföra följande:                                 vore det möjligt att på flera olika sätt förenkla
27093:     Under de två senaste årtiondena har synner-       och påskynda handläggningen av vattenmål.
27094: ligen olikartade uppfattningar rörande systemet      Kommitten utarbetade två afternativa förslag
27095: för sökande av ändring i vattenmål varit rådan-      tili ändring av vattenlagen, vilka avvek från
27096: de. Enligt regeringens proposition med förslag       varandra i fråga om förfarandet vid anhållan om
27097: tili revidering av vattenlagstiftningen (Reg.prop.   tillstånd och vid sökande av ändring. De ut-
27098: nr 64/1959 rd.) hade i vattendomstols utslag i       låtanden som avgetts med anledning av kommit-
27099: alla vattenmål kunnat sökas ändring i vatten-        tens förslag rörande systemet för sökande av
27100: överdomstolen. Under riksdagsbehandlingen änd-        ändring samt tillståndsförfarandet var sins-
27101: rades emellertid det i propositionen ingående        emellan synnerligen motstridiga. Många av dem
27102: lagförslaget så, att sökandet av ändring i ansök-    som avgav ut1åtande fäste dessutom uppmärk-
27103: ningsärenden blev tudelat. Eher antagandet av        sa~mhet vid behovet av att koordinera lagstift-
27104: vattenlagen har regeringen avlåtit två propositio-   ningen och förvaltningen rörande vattenvården
27105: ner tili riksdagen (Reg.prop. nr 63/1961 rd.         och luftvården.
27106: och 112/1962 rd.), vilka har gällt systemet för          I justitieministeriet har, på basen av de för-
27107: sökande av ändring. På grund av de olika upp-        slag som utarbetats av kommitten för Öv·ersyn
27108: fattningar som varit rådande har ingendera pro-      ,av vattenlagen samt de avgivna utlåtandena, be-
27109: positionen 1ett tilllagändring.                      retts en regeringsproposition med förslag tilllag
27110:     Den långsamma handläggningen av vattenmål        om ändring av vattenlagen. Lagpropositionen
27111: föranleds förutom av det tudelade systemet vid       torde komma att avlåtas till riksdagen vid höst-
27112: sökandet av ändring ä\'en av många andra om-         sessionens början. I propositionen ingår flera
27113: ständigheter, såsom vattendomstolsförfarandets       olika förslag, genom vilka man syftar tili att
27114: många handläggningsskeden, det stora antalet         förenlda och påskynda handläggni.ngen av vatten-
27115: parter, vattendomstolarnas knappa resurser samt      mål. En av utgångspunkterna för propositionen
27116: de mångahanda intressen som ansluter sig tili        är, att vattendomstolarna i mån av möjlighet
27117: vattenmalen. Dessutom bör det konstateras, att       bör frigöras från sådana åligganden som inte
27118: en betydande del av den totala tid som åtgår vid     förutsätter särskild sakkunskap i vattenärenden
27119:                                                N:o 165                                                 5
27120: 
27121: eller som eljest bättre lämpar sig för handlägg-      farande vid sökande av ändring, som skall till-
27122: ning hos andra myndigheter. Enligt lagförslaget       lämpas i fråga om tillståndssystemen och till-
27123: skulle brottmål och vissa tvistemål överföras         ståndsärendena på detta område.
27124: från vattenrätterna tili de allmänna underrätter-         Genom den proposition, som man planerat
27125: na, och vissa ärenden som nuförtiden alltid krä-      avlåta, kan handläggningen av vattenmål ännu
27126: ver handläggning vid vattendomstol skulle över-       inte tili alla delar tillräckligt förenklas och på-
27127: föras tili vattenförvaltningsmyndigheterna att        skyndas, varför beredningen av reformer fort-
27128: handläggas såsom anmälningsärenden. I lagför-         sätter. I detta syfte pianerar man i justitieminis-
27129: slaget ingår även stadganden i syfte att förenlcl.a   teriet för närvarande en undersökning rörande
27130: förfarandet vid förrättandet av syn samt hand-        handläggningen av vattenmål. Syftet med under-
27131: läggningsordningen i ärenden rörande avlopps-         sökningen är bl.a. att utreda olika faktorers in-
27132: vatten.                                               verkan på den tid det tar att avgöra ärendena
27133:    Man har däremot inte för avsikt att i propo-       i vattendomstolarna och sålunda tjäna lagbered-
27134: sitionen inta de av kommitten för översyn av          ningen samt planeringen av åtgärder som erford-
27135: vatten1agen uppgjorda förslagen om överflyttan-       ras för att minska anhopningen av mål i vatten-
27136: de av handläggningen av tillstånd för avlopps-        domstolarna. Efter det att denna undersökning
27137: vatten tili vattenförvaltningsmyndigheterna och       färdigställts kommer man att skrida till omedel-
27138: inte heller en justering av systemet för sökande      bara åtgärder för åstadkommandet av en lag-
27139: av ändring, emedan dessa förslag väsentligen an-      proposition, som, om den godkänns, på ett
27140: sluter sig tili strävan att åstadkomma ett enhet-     ändamålsenligt sätt skulle påskynda och för-
27141: ligt tillståndssystem på miljöskyddets ollka del-     enkia handläggningen av vattellit11ål och enligt
27142: områden, såsom i fråga om iuftvården och vat-         viiken vattenmålen skulle kunna bringas tili
27143: tenvården. Härtill ansluter sig även ordnandet        handläggning i endast en högsta instans.
27144: av miljöförvaltningen på centralförvaltningsnivå,         Tili sist bör det konstateras, att den effekti-
27145: vilket projekt är aktuellt på basen av statens        verade verksamheten inom vattenförvaltningen i
27146: centralförvaltningskommittes första delbetän-         samband med genomförandet av syneförrätt-
27147: kande (kommittebetänkande 1975:120). När              ningar samt de innevarande år verkställda
27148: man erhållit tillräcklig utredning angående ut-       tjänstearrangemangen vid vattendoms.tolarna hör
27149: vecklandet av miljöförva:ltningen kan man på          tili de redan vidtagna åtgärder, vilka påskyndar
27150: ett mera ändamålsenligt sätt besluta om det för-      handläggningen av vattenmål.
27151:       Helsingfors den 25 apri11978.
27152: 
27153: 
27154:                                                                        Justitieminister Paavo Nikula
27155: 
27156: 
27157: 
27158: 
27159: 087800504A
27160:                                                1978 vp.
27161: 
27162: Kirjallinen kysymys n:o 166.
27163: 
27164: 
27165: 
27166: 
27167:                                   Vilmi ym.: Ennakkokorvausten suorittamisesta vesiylioikeuteen
27168:                                      ruuhkautuneiden valitusten tekijöille.
27169: 
27170: 
27171:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
27172: 
27173:     Kemijokisuulle rakennettu Isohaaran voima-       la. Voidaankin sanoa, että nyt on jo toinen
27174: laitos kytkettiin valtakunnan verkostoon 20.         ja kolmas sukupolvi jatkamassa isiltä keskenjää-
27175: 12. 1948. Kun voimalaitospadon yhteyteen ei          nyttä oikeustaistelua menetysten korv,aamista
27176: rakennettu kunnollista kalatietä, eikä myöskään      koskevassa asiassa. Tällainen ei voi olla enää
27177: kalanviljelyä harjoitettu, tuhoutui koko joen ja     oikeusvaltion eikä kansalaisten oikeusturvan
27178: sen merialueen vaelluskalakanta nahkiaista lu-       mukaista. Sen vuoksi maamme ha:llituksen tu-
27179: kuunottamatta täydellisesti. Aiheutuneita va-        lisikin ryhtyä kiireesti sellaisiin toimenpiteisiin,
27180: hinkoja ja haittoja on vuosikymmenien kulues-        että tällaiset koko kansan hyväksi koituneet
27181: sa tutkittu ja päästy markkamääräisten kor-          menetykset korvattaisiin menetysten kärsijöille
27182: vausten osalta niin pitkälle, että Pohjois-Suo-      ennakkoon valtion varoista, ja valtio riitelisi
27183: men vesioikeus on antanut päätöksensä ja asia        korvaukset voimalaitosrakentajilta. Tätä varten
27184: on siirtynyt vesiylioikeuden tutkittavaksi.          tulisi varat ennakkokorvausten maksamiseen
27185:     Nyt on kuitenkin yllättäen käynyt ilmi, että     osoittaa jo seuraavassa iisätalousarviossa.
27186: vesiylioikeuteen on ruuhkautunut tuhansia               Samoin vesiylioikeuteen olisi perustettava yli-
27187: asianosaisia koskevat korvausasiat, joiden sel-      määräinen jaosto, jolloin korvausasiain käsitte-
27188: vittely ja ratkaisu vaatii vielä runsaasti aikaa.    ly nopeutuisi huomattavasti. Näin olisi mene-
27189: Useimmat vesiylioikeudessa vireillä olevat vesi-     teltävä senkin vuoksi, että useimmat vesiyli-
27190: asiat koskevat vähävaraisia kalastajia ja pien-      oikeudessa olevat vesiasiat ovat sen luonteisia,
27191: viljelijöitä, joille pienetkin korvaukset ovat ny-   että ne voivat siirtyä vielä korkeimman oikeu-
27192: kytilanteessa suurimerkityksellisiä. Onhan suuri     den ratkaistaviksi.
27193: joukko mm. Isohaaran allasalueella asuvista             Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
27194: asukkaista menettänyt huomattavan osan elin-         § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
27195: keinostaan ja toimeentulostaan. On suorastaan        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
27196: väärin j,a kohtuutonta sekä perustuslakiemme         raavan kysymyksen:
27197: vastaista, että kansalaisten omaisuus ja toimeen-
27198:  tulomahdollisuudet voidaan riistää vuosikym-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
27199: menien ajaksi ilman minkäänlaista tosiasiallista             vesiasiain käsittely on ruuhkautunut ve-
27200: korvausta, kuten Kemijoella on tapahtunut.                   siylioikeuteen ja että yli 30 vuotta vi-
27201:  Voimalaitosyhtiöt lakiemme mukaisesti pitävät               reillä olleet korvausasiat ovat edelleen-
27202:  huolen siitä, että korvauksia koskevista päätök-            kin ratkaisematta, j·a jos on,
27203:  sistä tullaan edelleenkin jatkuvasti valittamaan,              tuleeko Hallitus ryhtymään toimenpi-
27204: jolloin korvausten maksamista voidaan jatku-                 teisiin vesiasiain käsittelyn nopeuttami-
27205: vasti siirtää. Kun jo tähän mennessä korvauk-                seksi vesiylioikeudessa sekä kohtuutto-
27206: sia on jouduttu odottamaan 30 vuoden ajan,                   man kauan vireillä olleiden menetysten
27207:  on suurin osa alkuperäisistä korvausten haki-               korvaamiseksi ennakkoon valtion va-
27208:  joista ja menetysten kärsiiöistä ehtinyt jo kuol-           roista?
27209:       Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1978.
27210: 
27211:          Pekka Vilmi                    Esko Härkönen                   Heimo Linna
27212:          Sylvi Saimo                    Matti Asunmaa                   Väinö Raudaskoski
27213: 
27214: 087800505B
27215: 2                                             1978 vp.
27216: 
27217: 
27218: 
27219: 
27220:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27221: 
27222:    ValtiopäiväjärJestyksen 37 §:n 1 momentissa       mista koskevat lupa-asiat niihin liittyvine kor-
27223: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vauskysymyksineen ovat oHeet lainsäädännölli-
27224: olette kirjeellänne 22 päivältä maaliskuuta 1978     sesti tietyssä määrin erityisasemassa. Esimer-
27225: n:o 603 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        kiksi Kemijoen rakentamisen aikana ovat ol-
27226: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka       leet voimassa paitsi nykyisin voimassa oleva
27227: Vilmin ym. tekemän seuraavan kysymyksen:             vesilaki ( 264/61 ) , myös vuoden 1902 vesi-
27228:                                                      oikeuslaki siihen myöhemmin tehtyine muutok~
27229:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ve-    sineen, laki eräiden vesiasioiden poikkeukselli-
27230:        siasiain käsittely on ruuhkautunut vesi-      sesta käsittelystä ( 383/40), laki toimenpiteistä
27231:        ylioikeuteen ja että yli 30 vuotta            vesivoiman käyttöön ottamisen helpottamiseksi
27232:        vireillä olleet korvausasiat ovat edelleen-   ( 196/41 ) sekä laki vaLtion oikeudesta sään-
27233:        kin ratkaisematta, ja jos on,                 nöstellä Kemijoen vesistön vedenjuoksua ( 62/
27234:           tuleeko Hallitus ryhtymään toimen-         60). Laki eräiden vesiasioiden poikkeuksellises-
27235:        piteisiin vesiasiain käsittelyn nopeutta-     ta käsittelystä sekä laki toimenpiteistä vesi-
27236:        miseksi vesiylioikeudessa sekä kohtuut-       voiman käyttöön ottamisen helpottamiseksi si-
27237:        toman kauan vireillä olleiden menetys-        sälsivät mahdollisuuden antaa väliaikaisia lupia.
27238:        ten korvaamiseksi ennakkoon valtion           Näiden lakien säätämisen sekä niiden soveltami-
27239:        varoista?                                     sen taustana oli senhetkinen tilanne, jossa maa
27240:                                                      sodan johdosta kärsi energiapulaa ja saman-
27241:   Vastauks-ena kysymykseen esitän kunnioitta-        aikainen kuivuuskausi haittasi voimaloiden käyt-
27242: vasti seuraavaa:                                     töä. Myös voimassa olevaan vesilakiin sisältyy
27243:                                                      vesirakennushankkeiden lupahakemusten poik-
27244:    Vesiasioiden käsittelyn hit·aus ja vesiasioiden   keuksellisia käsittelymuotoj-a. Nämä säännökset
27245: ruuhkautuminen eri oikeusasteisiin on tunnettu       sisällytettiin vesilakiin vuonna 1963 tehdyllä
27246: tosiasia.                                            lainmuutoksella ( 453/63), jonka tarvetta pe-
27247:   Vesiylioikeudessa oli 31. 12. 1977 julkipane-      rusteltiin tuolloin erityisesti Pohjois-Suomen
27248: matta 104 asiaa, joka vesiylioikeuden oman ar-       työllisyystilanteen vaikeudella. Tehdyn lainmuu-
27249: vion mukaan vastaa yli kahden vuoden työmää-         toksen jälkeen voidaan kiireellisesti toteutetta-
27250: rää. Vesiylioikeudesta saatujen tietojen mukaan      vaa yritystä koskeva lupahakemus käsitellä kak-
27251: vesiylioikeudessa oli vuoden 1977 lopussa nel-       sivaiheisesti. Vesioikeus voi määrätä katselmus-
27252: jä sellaista vesiasiaa, jotka ovat oHeet vireillä    toimituksen suoritettavaksi kahdessa vaiheessa
27253: yli 30 vuotta. Nämä, yhtä asiaa lukuun otta-         ja vesioikeus voi, mikäli yritystä koskevan lu-
27254: matta, tulivat vesiylioikeudessa vireille vuoden     van edellytykset ilineisesti ovat olemassa, rat-
27255: 1977 aikana. Yli 10 vuotta vireillä olleita          kaista asian muilta kuin yrityksestä johtuvien
27256: asioita oli vuoden 1977 lopus·sa vesiylioikeu-       vahinkoj,en ja niiden johdosta suoritettavia· kor-
27257: dessa vireillä kaikkiaan 225, joista 15 oli tullut   vauksia sekä vesilain 11 luvussa tarkoitettuja
27258: vesiylioikeudessa vireille vuonna 1976 tai sen        toimenpiteitä koskeviita osin. Tällöin on vahin-
27259: jälkeen.                                             gosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä
27260:    Vesioikeuksissa oli vastaavasti· vuoden 1977      määrättävä suoritettavaksi ennakkokorvaus. Ve-
27261: lopulla ratkaisematta yli 1 000 asiaa. Vesiasioi-    silalcia vuonna 1963 muutettaessa laajennettiin
27262: den käsittelyn hitauteen vaikuttavia sy~tä lie-      lisäksi mahdollisuuksia saada oikeus ryhtyä yri~
27263: neekin etsittävä vesioikeuden päätöstä edeltä-       tyksen toteuttamista tarkoittaviin töihin ennen
27264: vistä käsittelyvaiheista.                            lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa tai tietyis-
27265:    Pitkään vireillä olleet vesiasiat lienevät mer-   sä tapauksissa jo ennen lupapäätöksen antamis-
27266: kitt:ävimmiltä osiltaan voimalaitosten rakenta-      takin.
27267: mista koskevia asioita. VoimaLaitosten rakenta-          Suomen vesilainsäädäntö on ruina pyrkinyt
27268:                                                N:o 166                                                  3
27269: 
27270: turvaamaan vesien hyväks~käyttöhankkeesta             vaativa tehtävä. Valmisteluun kuluva aika ei
27271: edunmenetyksiä kärsivien aseman. Vuoden               voine oUa lyhyempi kuin mikä vesiylioikeudelta
27272: 1902 vesioikeuslain mukaan rakennusluvan an-          kuluu siellä vireillä olevien asioiden ratkaisemi-
27273: tamisen edellytyksenä olivat niiden henkilöiden       seks,i:. Edellä mainhuist:a syistä ei tässä vaihees-
27274: suostumukset, joille haittaa tai vahinkoa tuotet-     sa ole tarkoituks·enmukaista ryhtyä luomaan
27275: tiin. Vesioikeus1akiin sisältyi ainakin rajoitettu-   erillistä järjestelmää, jonka mukaan vah!i.o mak-
27276: na haitattomuusedellytys koko sen voimassa-           saisi ennakkoon korva!llksia haitankärsijöille.
27277: oloajan. Yhteiskunnan teollistumisen ja ener-            Oikeusministeriössä on valmisteilla vesilain
27278: giatalouden kehhtämisen myötä ei suostumus-           tarkistamiskomitean (komiteanmietintö 1972:
27279: ja haitattomuusedellytyksiä enää voitu samassa        B 134) pohjalta hallituksen esitys vesilain
27280: määrin asettaa lainsäädännön pohj,aksi. Vesilain-     muuttamisesta. Tähän esitykseen sisältyvään la-
27281: säädäntö kehittyrkin os1n erityislakien suuntaan,     kiehdotukseen sisältyy useita säännösehdotuk-
27282: kuten edellä on mainittu, osin siten, että pak-       sia, joiden tarkoituksena on vesiasioiden käsit-
27283: kotoimien käyttömahdollisuuksia laajennettiin.        telyn nopeuttaminen. Vesiylioikeudessa käsitel-
27284:     Vahingonkärsiiän aseman turvaamisen kanssa        tävien asioiden osalta voidaan todeta erityisesti
27285: on ollut tarve samanaikaisesti saada nopeasti         seur·aavaa. Voimassa olevan vesitain mukaan
27286: käyttöön erilaiset tuotantolaitokset ja esimer-       myös ennakkokor~auksia koskevasta vesioikeu-
27287: kiksi juuri rakennuskelpoiset vesivoimavarat,         den päätöksestä voidaan valittaa. Tämä on
27288: mihin on liittynyt usein myös työllisyyspoliitti-     omiaan toiS<aalta lisäämään vesiylioikeuden työ-
27289: sia kysymyksiä. Vesilainsäädännön ja lainkäytön       tä sekä muutoinkin hidastamaan ves~as~ain kä-
27290: tehtävänä on ollut pyrkiä erilaisin keinoin so-       siuelyä sekä toisaalta heikentämään edunmene-
27291: vittamaan yhteen nämä ainakin osittain risti-         tyksiä kärS<ivien asemaa muun muassa rahan
27292: riitaiset tavoitteet.                                 arvon alenemisen takia. Valmisteltavana ole-
27293:     Aikaisemman lainsäädännön mukaista suos-          vaan vesilain muuttamistll koskevaan lakiehdo-
27294:  tumusedellytystä korvaa nykyisin vesiasiain vi-      tukseen sisältyy säännösehdotus, jonka mukaan
27295:  rallisperiaate, jonka mukaan viran puolesta tut-     vesioikeuden ennakkokorvauksia koskevaan
27296: kitaan, ovatko haetun luvan myöntämisen edel-         päätökseen ei saisi enää erikseen hakea muutos-
27297: lytykset olemassa ja, vaikkei korvausvaatimus-        ta. Muun muassa vesiylioikeus on katsonut
27298: ta ole tehty, onko havaitusta vahingosta, hai-        tämän ehdotuksen merkitsevän huomatt,avaa pa-
27299: tasta ja muusta edunmenetyksestä ja mihin             rannusta nykyiseen tilanteeseen.
27300: määrään suorhettava korvausta. Tämä on var-              V'esilain voitaneen katsoa muodo!Hsessa suh-
27301: sin laaja ja aikaavievä tehtävä, koska se edel-       teessa turvaavan vahingonkärsijäin aseman. Ve-
27302: lyttää muun muassa kysymyksessä olevan vesi-          siasioiden käsittelyn hitaudesta aiheutuu kui-
27303: alueen omistussuhteiden sekä kullekin kHnteis-        tenkin se, etteivät vahingonkärsiiät aina käy-
27304: töUe aiheutuvan vahingon selvittämistä. Vesi-         tännössä saata pitää o~keusturvaansa riittävä-
27305: lain lähtökohtana on edelleen, että korvauksis-       nä. Tämän epäkohdan lisäksi vesiasiain viipy-
27306: ta määrätään samalla, kun lupa johonkin toi-          minen aiheuttaa haittaa myös muun muassa
27307:  menp~teeseen annetaan. Tästä pääsäännöstä on         dinkdnoelämälle sekä kalastukselle ia erinäisil-
27308:  jouduttu muun muassa energiataloudellisista ja       le muille yleisille eduHle. Vesiasioiden käsitte-
27309: työllisyyssyistä tekemään poikkeuksia, kuten          lyn yksinkertaistaminen on siten tärkeätä koko
27310: edellä on mainittu.                                   yhteiskunnan kannalta ja vesiasioiden käsittelyn
27311:     Vesiylioikeudessa käsiteltävissä korvausasiois-   nopeuttaminen onkin syytä ottaa vesilainsäädän-
27312: sa on useissa tapauksissa kysymys sellaisista ra-     nön uudistamisen seuraavan vaiheen päätavoit-
27313: kennus- tai muista hankkeista, joissa on io mak-      teeksi. Käsittelyjärjestyks,en yksinkertaistamista
27314: settu ennakkokorvausta sen mukaisesti kuin ve-        harkittaessa on erityistä syytä selvittää sellaisia
27315: silain niin sanottua kaksivaiheista käsittelyme-      ratkaisuvaihtoehtoja, jotka toisaalta takaavat
27316: nettelyä koskevat säännökset edellyttävät. Vahin-     elinkeinoelämälle nopean j'a yleisen edun kan-
27317: kojen korvaaminen ennakkoon valtion varoista,         nalta keskeiset vaatimukset huomioon ottavan
27318: mihin vaihtoehtoon kysymyksessä on viitattu,          lupakäsittelyn sekä toisaalta turvaavat vahingon-
27319: vaatisi edellisen järjestelmän luomisra, mikä         kärsijöille nopean korvauks'en saann~n.
27320: puolestaan oHsi varsin monimutkainen ja aikaa
27321:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1978.
27322: 
27323:                                                                       Oikeusministeri Paavo Nikula
27324: 4                                           1978 vp.
27325: 
27326: 
27327: 
27328: 
27329:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
27330: 
27331:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordni:ngen          Av de vattenärenden som länge varit an-
27332: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrl-          hängiga torde de viktigaste vara ärenden som
27333: velse nr 603 av den 22 mars 1978 till veder-       gäller byggande av kraftverk. De ärenden som
27334: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     gäller tillstånd att bygga kraftverk och därtill
27335: av följande av riksdagsman Pekka Vilmi m. fl.      anslutna ersättningsfrågor har i lagstiftnings-
27336: ställda spörsmål:                                  avseende i viss mån befunnit sig i en särställ-
27337:                                                    ning. T. ex. under den tid då Kemi älv bygg-
27338:            Är Regeringen medveten om, att          des ut gällde förutom den nuvarande vatten-
27339:         handläggningen av vattenärenden har        lagen ( 264/61 ) också lagen om vattenrätten
27340:         hopat sig vid vattenöverdomstolen och      av år 1902 jämte däri senare gjorda ändringar,
27341:         att ersättningsärenden, som redan varit    lagen om undantagsförfarande vid vissa .vatten-
27342:         anhängiga över 30 år alltjämt är oav-      rättsärenden ( 383/40), lagen om åtgärder
27343:         gjorda, och om så är fallet,               för underlättande av vattenkraftens utnyttjanc
27344:            kommer Regeringen att vidta åtgär-      de ( 196/41 ) samt l:agen om rätt för staten att
27345:         der för att påskynda behandHngen av        regl'era vattenföringen i Kemi älvs vattendrag
27346:         vattenärenden vid v·attenöverdomstolen      ( 62/60). Lagen om undantagsförfarande vid
27347:       . samt för att med statens medel erlägga     vissa vattenrättsärenden och lagen om åtgärder
27348:         förhandsersättning för för1uster i ären-   för underlättande av vattenkraftens utnyttjande
27349:         den som varit anhängiga oskäligt länge?    medgav en möjlighet att bevilja tillfälliga till-
27350:                                                    stånd: Bakgrunden för stiftandet och tillämp-
27351:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningen av dessa lagar var den då varande si-
27352: samt anföra följande:                              tuationen, i · viiken landet på grund av kriget
27353:    Den långsamma behandlingen och anhopning-       led brist på energi och en samtidigt rådande
27354: en av vattenärenden vid olika rättsinstanser       torrperiod störde användningen av kraftverken.
27355: är ett känt faktum.                                Också gällande vatteruag innehåll.er undantags-
27356:    Vid vattenöverdomstolen var 31. 12.1977         förfaranden rörande tillståndsansökan för vat-
27357: 104 anhängiggjorda ärenden oavgjorda, vilket       tenbyggnadsprojekt. Dessa stadganden intogs i
27358: en1igt vattenöverdomstolens egen uppskattning      vattenlagen genom en år 1963 genomförd lag-
27359: motsvarar över två års arbete. Enligt uppgifter    ändring (453/63). Nödvändigheten av änd-
27360: från vattenöverdomstolen förelåg vid denna i       ringen motiverades då särskilt med det svåra
27361: slutet av år 1977 fyra vattenärenden vilka         sysselsättningsläget i norra Finland. Efter det
27362: varit anhängiga över 30 år. Alla utom ett av       att lagändringen genomförts kan tillståndsan-
27363: dessa ärenden anhängiggjordes vid vattenöver-      sökan beträffande företag som skall förverkli-
27364: domstolen under år 1977. Av ärenden som            gas i brådskande ordning behandlas i två ske-
27365: varit anhängiga över 10 år var i slutet av år      den. Vattendomstolen kan bestämma att syne-
27366: 1977 inalles 225 anhängiga vid vattenöver-         förrättning skall företas i två skeden · och dom-
27367: domstolen; av dessa ärenden hade 15 anhängig-      stolen kan, 'Såframt förutsättningar för att
27368: gjorts vid vattenöverdomstolen år 1976 eller       bevilja företaget tillstånd uppenbart föreligger,
27369: därefter.                                          avgöra ärendet förutom beträffande skada som
27370:    På motsvarande sätt var över 1 000 ärenden      företaget förorsakar och ersättning som skall
27371: oavgjorda vid vattendomsto~arna i slutet av år     utges på grund därav samt åtgärder som åsyf-
27372: 1977. Orsakerna tili den långsamma behand-         tas i vattenlagens 11 kap. Härvid bestäms, att
27373: lingen av vattenärenden torde stå att finna i      f1)r~andsersättning skall. utges för skada, men
27374: de behandlingsskeden som föregår vattendom-        och annan förlust av förmån. När vattenlagen
27375: stollens beslut.                                   ändrades år 1963 utvidgades dessutom möjlig-
27376: heten att erhålla tätt att inleda aröete i svfte      haridlras. 'i. va'ttenöverdob.is-roleh r'lir'· •tiet c6ft~r
27377: att förverkliga företaget innan beslutet om ·till-    fråga om byggnads~ · eller andra : pröjekt;; · föt:
27378: stånd vunnit laga kraft, eller i vissa faH tili och   vilka förhandsersätfning· redan ·etligts··li. ten;:
27379: med redan innan beslutet om tillstånd fattats.        lighet ·med .vattenlagens stadgantien· oin s.k:
27380:     Finhmds vattenlagstiftning har alltid syftat      handläggningsförfarande •i två .'skeden; · · Atf på
27381: tili att skydda ställningen för :dem, vilka giir      förhånd:ersättä skada med: ståtens medel ~ ett
27382: förlustiga förmån genom projekt som utnyttjar         alternativ s9m Jn:Jn hi:jnyisar tili. i $fl,ÖI~.målet
27383: vattendrag. Enligt lagen om vattenrätten av år        - skulle förotsätta att ett ~system''for· ert dy-
27384: 1902 var en förutsättning för att byggnadstili-       likt förfarande skapades, vilket å sin sida vore
27385: stånd skulle kunna beviljas, a1:t samtycke er-        en tämligen komplicerad och tidskrävande upp-
27386: hållits av de personer, vilka åsamkades men           gift. Den tid beredningen erfordrar torde knap-
27387: eller skada. 1 lagen om vattenrätten ingick un-       past vara kortare än den som vattenöverdom-
27388: der hela den tid lagen var i kraft åtminstone i       stolen behöver för att avgöra de vid domsto-
27389: begränsad omfattning principen om att ingen           len anhängiga ärendena. Av nämnda orsaker är
27390: skulle få åsamkas men. 1 samband med sam-             det inte lindamålsenligt att i detta skede skapa
27391: hällets industrialisering och utvecklandet av         ett särskilt system, enligt vilket staten på för-
27392: energihushållningen har principerna om att            hand skulle utge ersättning tili den skade-
27393: samtycke skall inhämtas och att ingen skall få        lidande.
27394: åsamkas men inte längre i samma utsträckning              1 justhieministeriet bereds för närvarande
27395: kunnat utgöra grunden för lagstiftningen. Vat-        på basen av kommittens för översyn av vatten-
27396: tenlagstiftningen utvecklades också delvis i rikt-    lagen betänkande ( kommittebetänkande 1972:
27397: ning mot speciallagar, såsom ovan nämnts, samt        B 134) en regeringsproposition med förslag
27398: delvis sålunda, att möjligheterna tili tvångs-        tili lag om ändring av vattenlagen. 1 det lag-
27399: åtgärder utvidgades.                                  förslag som ingår i propositionen finns förslag
27400:     Samtidigt som man velat trygga den skade-         tili ett flertal stadganden, vilka syftar tili att
27401: lidandes ställning, har behov förelegat att           påskynda behandlingen av vattenärenden. Be-
27402: snabbt få igång olika ·_produktionsinrättningar,      träffande de ärenden som skall behandlas i vat-
27403: t. ex. utbyggnadsdugliga vattenkraftresurser,         tenöverdomstolen kan särskilt konstateras föl-
27404: vartili ofta har anslutit sig också sysselsätt-       jande. 1 enlighet med gällande vattenlag kan
27405: ningspolitiska frågor. VattenJ.agstiftningens och     vattenöverdomstolens utslag också då det är
27406: rättstillämpningens uppgift har varit att med         fråga om förhandsersättning överklagas. Detta
27407: olika medel försöka koordinera dessa åtmin-           är å ena sidan ägnat att öka vattendomstolens
27408:  stone delvis motstridiga ·mål.                       arbete samt också i övrigt att fördröia be-
27409:     Den tidigare lagstiftningens princip om att       handlingen av vattenärenden, å andra sidan att
27410:  samtycke skall inhämtas ersätts numera be-           försvaga deras ställning vilka går förlustiga
27411: träffande vattenärenden av officialprincipen, en-     förmån, bl. a. på grund av penningvärdets ned-
27412:  ligt viiken man på tjänstens vägnar undersi'ker,     gång. 1 det förslag till lag om ändring av vat-
27413:  huruvida förutsättningar finns för beviliande av     tenlagen som för närvarande bereds ingår ett
27414:  ansökt tilistånd och, även i fall att ersättnings-   förslag tili stadgande, enligt vilket vattendom-
27415:  yrkande inte framställts, huruvida ersättning        stolens utslag beträffande förhandsersättning
27416:  skall utges och hur stor den skaH vara för           inte längre särskilt för sig skulle kunna över-
27417:  skada, men och annan förlust av förmån. Detta        klagas. Bl. a. vattenöverdomstolen har ansett
27418:  är en tämligen omfattande och tidskrävande           detta förslag innebära en märkbar förbättring
27419:  uppgift, eftersom den förutsätter bl. a. utre-       av den nuvarande situationen.
27420:  dande av äganderättsförhållandena beträffande           Vauenlagen torde i formellt avseende kun-
27421:  ifrågavarande vattenområde och av den skada          na anses trygga den skadelidandes ställning.
27422:  som åsamkas de enskilda fastigheterna. Utgångs-      Den långsamma behandlingen av vattenären-
27423:  punkten för vattenlagen är fortfarande, att man      den förorsakar dock att de skadelidancle k::tnc;ke
27424:  bestämmer om ersättning samtidigt som till-          inte alltid anser sitt rättsskydd vara tillräckligt.
27425:  stånd att vidta en åtgärd ges. Från denna regel      Förutom denna olägenhet förorsakar den lång-
27426:  har man varit tvungen att göra undantag, bl. a.      samma behandlingen av vattenärendena men
27427:  på grund av energihushållnings- och sysselsätt-      också för bl. a. näringslivet, för fisket och för
27428:  ningsorsalrer såsom ovan konstaterats.               vissa andra allmänna intressen. Det är sålunda
27429:      Beträffande ersättningsärenden som skall be-     för hela samhället viktigt att behandlingen av
27430: 087800505B
27431: 6                                            1978 ...,.
27432: 
27433: vattenärt:ndena förenklas. Det är därför också      de alt'trnativa lösningar, som å ena sidan ger
27434: nt<>rivetat att plskyndåndet av vattenärendena      näringslivet garantier för att handliiggningen
27435: görs till det främsta målet för följal'ide skede    av tillstånd är snabb och beaktar de med
27436: a-. reviderinaen IlV vattenlagen. När man ö~er­     tanke pA allmän fördel centrala fordringarna,
27437: 'Viger det eätt p& \"itket handläggningsordningen   samt å andra sidan tryggar roöjligheterna för
27438: tkall förenkla• är det tkäl att aätsk.ilt utreda    de skadelidande att snabbt fA ersättning.
27439:      Heuingfors den 25 april 1978.
27440: 
27441:                                                                   Justitierninister Paavo Nikt1la
27442:                                                   1~78 Yp.
27443: 
27444: 
27445: Kirjallinen kysymys n:o 167.
27446: 
27447: 
27448: 
27449: 
27450:                                      Perho ym.: Agronomin ja metsänhoitajan tutkintonimikkeiden
27451:                                          sä~ttätnisestä.
27452: 
27453: 
27454: 
27455:                            E d u !1 k u tU:l ä n. H h r a P u h e ni i e h al h~.
27456: 
27457:     Agtöfiölfiirt ja metsånhöitajatl tutkintonimik-      petinteisesti koko kansakunnan katltialta erit-
27458: keillä cm molemmllia yli sadan \tUoden ikäi-             täin valitettava Ja vahingollinert äsia.
27459: set perinteet. Ne kuvaavat amfiiättlnimikkeinä              Sekä Agronomiett Yhdistys, Suomen Met-
27460: t!rittäl.n hyvin niitä tehtäviä ja töitrtintöjä,         sänhoitajaliitto että maatalous-111etsätieteelllnen
27461: jöilla nänili tutkinnot suorittaneet henkilöt töi-       tiedekunta ovat asetusehdotuksesta antamissaan
27462: tnivat. Valtionhallinnossa ja muuhunkin ylcl-            lausunnöi~sa vastuståheet agtortofnin ja metsän-
27463: see.~ . . ~äyttBön ova~ va~i~tuneet . sell~ise,t. vit-   hoitajan nimikkeistä luoputnista.
27464: ktu'llmlkkeet kuten toutusto-, kasvmvilJely-,               On todettava, että on jo olemassa esimerkki
27465: kötieläin- ja suunhitteluagronotrti tai piiri-, yli-     perinteisen, )oskiti edellisiä huomllttavästi nuo-
27466: ja aluemetsänhoitaja jne. käytössä ovat myös             remman, ekonomin tutkinonimikkeen säilyttä-
27467: viralliset ttrvonimet ylimetsiinhoitaja ja yli-          misestä asianomaisen tutkinnonuudistuksen yh-
27468: agronomi.                                                teydessä. Kun tiettävästi myös !)etinteiset
27469:     Jo pitemmän aikaa on opetusministeriössä             diplomi-insinöörin ja lääketieteen lisensiaatin
27470: ollut valmisteilla korkeakoulututkintojen yh-            nimikkeet on tarkoitus säilyttää, ei tämäkään
27471: dentnukaistamlnen kandidaatin tutkinnoiksi.              puolla esityksen kohteena olevien agronomin
27472: Tällä perusteella oh tnyös maatalous-metsätie-           ja metsänhoitajltn tutkintonimikkeen poisjättä-
27473: teellisestä tiedekunnasta laaditussa asetusehdo-         mistä.
27474: tuksesså esitetty kokonaan luovuttavaksi agro-              Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyks€n
27475: ridmin ja metsänhoitajan nimikkeistä ja siir-            37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
27476: ryttäväksi molempia ammattialoja kattavaan               neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
27477: kanlceaan maatalous- ja metsätieteiden kandi-            seuraavan kysymyksen:
27478: daatin tutkintönimikkeeseen. Kuten edellä on
27479: viita~tu poi~tuisivat tällöin käytänn~stä. siihen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27480: erlttain hyvm sopeutuneet agtortomm Ja met-                     ryhtyä agrönotnin ja metsänhoitajan ttit-
27481: sänhoitajan nimikkeet eräinä vanhimmista yli-                   kintonitnikkeiden säilyttämiseksi tulossa
27482: oppilaspöhjaista tutkintoa kuvaavista nimik-                    olevan tutkinnonuudistuksen yhtey-
27483: keistä. Tällainen luopuminen olisi jo kulttuuri-                dessä?
27484:       Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1978.
27485: 
27486:           Heikki Perho                     Raino Westerholm                Hannu Tenhiälä
27487:           Aino Karjalainen                 Mauri Miettinen                 Marjatta Väänänen
27488:           Toivo Yläjärvi                   Kyllikki Stenros                Aimo Ajo
27489: 
27490: 
27491: 
27492: 
27493: 0878005028
27494: 2                                            1978 vp.
27495: 
27496: 
27497: 
27498: 
27499:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
27500: 
27501:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     metsätieteellisen alan koulutusohjelmat tulisi-
27502: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      vat suuntautumaan maa-, metsä-, vesi-, elin-
27503: olette kirjeellänne 22 päivältä maaliskuuta        tarvike- ja kotitalouden tehtäviin.
27504: 1978 n:o 604 lähettänyt valtioneuvoston asian-        Helsingin yliopisto on maatalous-metsätie-
27505: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       teellisen alan tutkintoasetusehdotuksesta anta-
27506: Heikki Perhon ym. tekemän seuraavan kysy-          massaan lausunnossa esittänyt, että alalla olisi
27507: myksen n:o 167:                                    vain yksi perustutkintonirnike, joka olisi maa-
27508:                                                    talous- ja metsätieteiden kandidaatti. Opetus-
27509:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    ministeriö on yhtynyt tähän käsitykseen, kui-
27510:         ryhtyä agronomin ja metsänhoitajan tut-    tenkin niin, että vielä on harkittavana erilli-
27511:         kintonimikkeiden säilyttämiseksi tulossa   sen elintarviketieteiden kandidaatin tutkinnon
27512:         olevan tutkinnonuudistuksen yhtey-         luominen. Ehdotus asetukseksi maatalous-met-
27513:         dessä?                                     sätieteellisistä tutkinnoista on paraikaa valtio-
27514:                                                    neuvoston sivistyspoliittisen ministerivaliokun-
27515:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nan käsiteltävänä.
27516: vasti seuraavaa:                                      Vaikka       maatalous-metsätieteellisen alan
27517:                                                    tutkintonimikkeistöä onkin koulutusrakenteen
27518:    Maatalous-metsätieteellisen alan nykyinen       muutoksen perusteella tarkoituksenmukaista
27519: korkea-asteen perustutkintojärjestelmä on kak-     edellä sanotulla tavalla yhtenäistää, opetus-
27520: sijakoinen käsittäen ammatillisesti suuntautu-     ministeriö tulee esittelemään valtioneuvostolle
27521: neet virkatutkinnot, joita ovat agronomin, puu-    asetuksen Helsingin yliopiston oikeudesta an-
27522: tarha-agronomin ja metsänhoitajan tutkinto,        taa maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin
27523: sekä niitä enemmän tieteellisesti suuntautu-       tutkinnon tietyn koulutusohjelman mukaan
27524: neen maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin       suorittaneelle agronomin tai metsänhoitajan
27525: tutkinnon. Korkeakoulujen tutkinnonuudistuk-       arvo edellyttäen, että yliopisto tekee opetus-
27526: sen yleisperiaatteiden mukaisesti Helsingin        ministeriölle asetusesityksen. Edellä mainitussa
27527: yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekun-   lausunnossaan yliopisto on periaatteessa aset-
27528: ta on suunnitellut vain yhdentyyppistä, tieteel-   tunut sille kannalle, että maatalous-metsätie-
27529: lis-ammatillista perustutkintoa. Tiedekunnan       teellisellä tiedekunnalla tulee olla asetuksella
27530: suunnitelmien ja opetusministeriössä valmis-       säädetty oikeus antaa agronomin ja metsän-
27531: tellun asetusehdotuksen mukaan maatalous-          hoitajan arvot.
27532:     Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1978.
27533: 
27534:                                                                    Opetusministeri Jaakko Itälä
27535:                                               N:o 167                                              3
27536: 
27537: 
27538: 
27539: 
27540:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27541: 
27542:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       rådet komma att inriktas på uppgifter inom
27543: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       lantbruk, skogshushållning, vattenhushållning,
27544: nr 604 av den 22 mars 1978 tili vederbörande        livsmedelshushållning och huslig ekonomi.
27545: medlem av statsrådet översänt avskrift av              Helsingfors universitet har i sitt utlåtande
27546: följande av riksdagsman Heikki Perho m. fl.         om förslaget tili förordning om agrikultur-
27547: ställda skriftliga spörsmål nr 167:                 forstvetenskapliga examina anfört att det på
27548:                                                     detta område borde finnas endast en grund-
27549:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      examensbeteckning, dvs. agronomie- och forst-
27550:        ta för att bibehålla examensbeteck-          kandidatexamen. Undervisningsministeriet har
27551:        ningarna för agronomer och forstmäs-         biträtt denna uppfattning, dock så, att frågan
27552:        tare i samband med den förestående           om ett eventuellt inrättande av en särskild
27553:        examensreformen?                             kandidatexamen i livsmedelsvetenskaper allt-
27554:                                                     jämt prövas. Förslaget tili förordning om agri-
27555:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        kultur-forstvetenskapliga examina behandlas
27556: samt anföra följande:                               som bäst inom statsrådets kulturpolitiska mi-
27557:                                                     nisterutskott.
27558:    Det nuvarande systemet med grundexamina             Även om det på grund av ändringen i ut-
27559: på hög nivå inom det agrikultur-forstveten-         bildningsstrukturen är ändamålsenligt att för-
27560: skapliga området är tudelat och innefattar dels     enhetliga examensbeteckningarna inom det
27561: fackligt inriktade ämbetsexamina, dvs. agro-        agrikultur-forstvetenskapliga området på ovan-
27562: nom-, trädgårdsagronom- och forstmästarexa-         nämnt sätt, kommer undervisningsministeriet
27563: mina, dels en agronomie- och forstkandidat-         att för statsrådet föredra en förordning om rätt
27564: examen, som är mera vetenskapligt inriktad          för Helsingfors universitet att tilidela den
27565: än de förstnämnda examina. Agrikultur-forst-        som i enlighet med ett visst utbildningspro-
27566: vetenskapliga fakulteten vid Helsingfors uni-       gram har avlagt agronomie- och forstkandidat-
27567: versitet har i överensstämmelse med de all-         examen titeln agronom eller forstmästare, för-
27568: männa principerna för reformen av högskole-         utsatt att universitetet gör framställning hos
27569: examina planerat endast en vetenskapligt-fack-      ministeriet om utfärdande av en dylik för-
27570: lig grundexamen av enhetlig typ. Enligt fa-         ordning. I sitt ovan nämnda utlåtande har
27571: kultetens planer och enligt ett förslag tili för-   universitetet i princip intagit den ståndpunkten
27572: ordning i saken, som har utarbetats i under-        att agrikultur-forstvetenskapliga fakulteten bör
27573: visningsministeriet, skulle utbildningsprogram-     ha en genom förordning stadgad rätt att ut-
27574: men inom det agrikultur-forstvetenskapliga Om-      dela agronom- och forstmästartitlar.
27575:      Helsingfors den 28 april 1978.
27576: 
27577:                                                               Undervisningsminister Jaakko Itälä
27578:                                                  1978 vp.
27579: 
27580: Kirjallinen kysymys n:o 168.
27581: 
27582: 
27583: 
27584: 
27585:                                     Luttinen: Liikevaihtoveron poistamisesta vanhusten palvelutalo-
27586:                                         jen myymistä aterioista.
27587: 
27588: 
27589:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
27590: 
27591:     Useissa maamme kaupungeissa on rakennettu           teeNe, aterioiden keskimääräriset hinnat nouse-
27592: vanhuksille palvelutaloja, jotka tarjoavat eläke-       vat liian korkeiksi ni±stä perittävän Hikevaihto-
27593: ~käisille henkilöille erilaisia palveluja kohtuulli-    veron takia. Kun liTkevaihtoveroa ei peritä esim.
27594: sin hinnoin. Eräs tärkeimmistä palvelumuodoista         työmaaruokaloiden aterioista, olisi samaan käy-
27595: on ateriapalvelu, joka on mon~lla paikkakunni'Ua        täntöön päästävä myös vanhusten palveltutalois-
27596: järj,estetty useampiin eri pal'velupisteisi1n. Aina·    ta ja palvelupisteistä myytävien aterioiden suh·
27597: ki:n Lappeemannan kaupungissa on järjestetty            teen.
27598: myös aterioiden kuljetus vanhusten koteihin.               Bikevaihtoveron poistaminen vanhuksille
27599: Vanhusten terveyden kannaha olisi hyvin tär-            myytävien aterioiden hinnoista olli:si omiaan li-
27600: keää, että heillä olisi mahdollisuus riittävän ra-      säämään vanhusten ruokailua em. kohteissa ja
27601: vi:tseva·an ja monipuoHseen päivittäiseen aterio~n­     täten se myös parantaisi vanhusten mahdo1li-
27602: tii:n. Monrssa eri selv·ityksrssä on kuitenkin käy·     suuksi1a saada päivittäin riittävän monipuolisia
27603: nyt ilmi, että yksinäiset vanhukset syövät yksi-        ja terveeliisiä aterioita.
27604: puolista, jopa epäterveellistä ruoka:a. Tämä joh·          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
27605: tuu tottumusten lrsäks>i siitä, että vanhukset ei-      sen 37 § :n 1 momenti:n perusteella esitän valtio-
27606: vät katso tarpeelliseksi laittaa vain itsellensä ruo-   neuvoston asianomaisen jä1senen vastattavaksi
27607: kaa, Kuntien järjestämissä palvelupi:steiss·ä ta-       seuraavan kysymyksen:
27608: pahtuvaa vanhus•ten ruokaHua rajoittaa osahaan
27609: aterioista perittävä maksu, joka usein koetaan                   Mihin toimenpiteisiin Hatlitus aikoo
27610: liian korkeaksi. Vaikka palvelupisteiden aterioi~              ryhtyä liikevaihtoveron poistamiseksi
27611: den hinnoittelu perustuu omakustannu,speriaat-                 vanhusten palveluta>lojen ja palvelupistei-
27612:                                                                den myymistä aterioista?
27613:       Hdsing±ssä 22 päivänä ma1is'kuuta 1978.
27614: 
27615:                                               Matti Luttinen
27616: 
27617: 
27618: 
27619: 
27620: 087800508E
27621: 2                                             1978 vp.
27622: 
27623: 
27624: 
27625: 
27626:                         Ed u s kun n a n     He r r a    Puh e m i e he 11 e.
27627: 
27628:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      huollossa oleville vanhuksille ja vammaisille.
27629: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Ruoka-annos maksoi nelj-ä markkaa ja sen tar-
27630: olette 22 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn          koitus oli kattaa tavaraostot ja emännän palkka.
27631: kirjeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston          Liikevaihtov~ero-oikeus     katsoi päätöksessään,
27632: asianomaise]ll.e jäsenelle jäljennöks,en edustaja    että kun tarjoilu ei tapahtunut yleisölle vaan
27633: Matti Lut:dsen näin kuuluvasta kirjaHisesta ky-      omakustannushinnalla sosiaalisin perustein raja-
27634: symyksestä n:o 168:                                  mille henkilöille ja koska pesuautomaattien
27635:                                                      käyttömaksut oli hinnoiteltu vastaamaan oma-
27636:           Mih~n tdimenpitei'siin Hallitus ati:koo    lrustannushintaa, säätiön toimintaa ei harjoitettu
27637:         ryhtyä lHkevaihtoveron poist:amiseksi        liiketoiminnan muodossa. Valtionasiamiehen va-
27638:         vanhusten palvelutalojen ja palvelupistei-   litettua päätöksestä korkein hallinto-oikeus kat-
27639:         den myymistä aterioista?                     soi säätiön harjoittavan tarjoHu- ja itsepalvelu-
27640:                                                      pesuJtatoimintaa ansiotarkortuksessa ja muutoin-
27641:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lcin liiketoiminnan muodossa. Tämän vuoksi ja
27642: vasti seuraavaa:                                     kun sillä seikalla, mihin tarkoitukseen toiminnas-
27643:    Liikevaihtoverolain 1 §: n mukaan liikevaihto-    ta saadut varat käytettiin, ei oHut Hikevaihtove-
27644: veroa on suoritettava tavaran myynnistä ja val-      rovelvolli:suutta arvostdtaess~a merkitystä, sää-
27645: mitstustyöstä, joka tapahtuu Hrketoiminnan muo-      tiö oli velvollinen suorittamaan toiminnastaan
27646: dossa. Tav,ara:n myyntinä pidetään myös majoi-       li:ikevarhtoveroa.
27647: tus- tai ravit:semusliikkeessä tahi liiketoiminnan       Kuten edellä selostettu oikeustapauskin osoit-
27648: muodossa muualla tapahtuvaa tarjoilua. Edell!ä       taa, rakentuu nykyinen HikevaihtoverojärjesteiL
27649: olevasta seuraa, että varsinaiset sosiaalipalvelut   mämme sille pohjalle, että verovelvollisuus ja
27650: ovat liikevaihtoverosta vapaita. MikäH tällai-       verotuksen soveltamisalue ulottuu laajalle. Läh-
27651: seen palveluun Hittyy tavaran myyntiä tai val-       tökohtana on, että liikevaihtoverotus on luon-
27652: mistusta, tulee vero1Hsuuskysymys ratkaistavaksi     teeltaan yleinen sekä taloudellisilta vaikutuksil-
27653: ensi sijassa sen perusteella, onko tavaran myyn-     taan neutraali. Näiden tavoitteiden saavuttami-
27654: tiä tai valmistusta katsottava harjoitetun liike-    nen edellyttää periaatteessa, että kaikkien tava-
27655: toiminnan muodossa. Liiketoiminnan kriteerei-        roiden tulisi olla verollisia ja että verotetuksi
27656: nä on oikeuskäytännössä yleensä pidetty sitä,        tulee riippumatta tavaroiden käyttötarkoituk-
27657: että toiminta tapahtuu ansiotarkoituksessa, että     sesta ja jakelutiestä koko se tavaran hinta,
27658: se on luonteeltaan jatkuvaa ja että se kohdistuu     jonka tavaran lopullinen käyttäjä (kuluttaja)
27659: edeltäkäsin rajoittamattomaan henkilöpiiriin.        joutuu siitä maksamaan. Tästä pääperiaatteesta
27660: Mainittujen seikkojen valossa asiaa tarkastellen     on nykyisessä liikevaihtoverolaissa katsottu
27661: voidaan todeta, että nyt puheena olevien sosiaa-     voitavan poiketa vain erityisen painavista
27662: lipalveluiden liikevaihtoverollisuus on nykyisen     syistä. Poikkeukset verovapauden suuntaan
27663: lain säännösten mukaan tulkinnanvarainen.            on yleensä tehty verovelvolliskohtaisesti ts. tie-
27664:    Asiaa koskevasta oikeu~skäytännöstä voidaan       tynlaiset edellytykset täyttävä verovelvollinen
27665: mainita korkeimman hallinto-oikeuden päätös          on vapautettu liikevaihtoverovelvollisuudes-
27666: 17.4.1974, taltio 1605 (B 2775). Mainitussa ta-      ta riippumatta siitä, kenelle hän myy tava-
27667: pauksessa oli kysymyksessä säätiö, joka harjoitti    roita tai kenelle hän tekee verollisina pidet-
27668: omistamissaan huonedloi:ssa ruokala- ja itsepal-     täviä työsuorituksia. Edustaja Luttisen ky-
27669: velupesulatoimintaa. Ruoka·annoksia sekä pesu-       selyssä tehdyn ehdotuksen mukaan verova-
27670: automaatin käyttömahdomsuus oli tarjolla paitsi      pauden edellytyksenä olisi, että tavaran myynti
27671: säätiön ttalossa asuville myös ympäristön avo-       tai työsuoritus tapahtuu vain tietynlaiset edell
27672:                                                 N:o 168                                                3
27673: 
27674: lytykset täyttäville kuluttajille eli vanhuksille,     ateriaa kohti olivat keskimäärin 3,02 markkaa ja
27675: vammaisille vai sairaille. Sanotut kriteerit ovat      aterian hinta 4 markkaa. Veroa oHs'i näin ollen
27676: käytännössä kuitenkin niin epämääräisiä, että          tullut nykyisellään suoritettavaksi vain noin 14
27677: nHtä ei voi lainsäädännöss·ä käyttää verovapau-        penniä ateriaa kohti enemmän kuin sriinä ta-
27678: den perusteena. Siinäkin tapauksessa, että ky-         pauksessa, että ruokalanpitäjä olisi toiminut ei-
27679: seiset henkilöryhmät oHsi mahdollista riittävän        verovelvollisena. Kun vielä oteta·an huomioon se
27680: selvästi määritellä, tulisi toisaalta mahdotto-        seikka, että ravintolanpl!täjällä verovelvolHsena
27681: maksi valvoa, että verovapaita palveluja käyttäi-      toimiessaan on mahdollisuus puolitoistakertaisen
27682: sivät hyväkseen vain ne henkilöt, joille kysei-        ostovähennyksen tekemiseen eräiden suoraan ai~
27683: nen etu on tarkoitettu.                                kut:uotta jalt:a hankkimiens'a    elintarvikkeiden
27684:    Vanhusten palvelut~loissa noudatettavasta           osalta ja näin saada hyväkseen merkittävä liike-
27685: omakustannusperiaatveesta johtuen eivät ate-           vaihtoveroetu, voidaan todeta, että sanot:unlai-
27686: rioista perittävät hinnat muodostu yleensä tar-        sen toiminnan vapauttaminen l!iikevaihtoverosta
27687: veainekustannuksia kovin paljon korkeammiksi.          ainoastaan vähäisessä määrin, jos laisinkaan, vai-
27688: Kun verovelvol:Hnen maksaa liikevaihtoveroa            kuttaisi kyselyssä mainhtujen henkilöryhmien
27689: vain myynti- ja osvohintoj,ensa välisestä erotuk-      as·ema:a parantavasti.
27690: sesta, ei ruoka-annoksri'in sisältyv•än liikevaihto-       Vanhusten, vammaisten ja sairaiden asemaa
27691: veron määrä merk~ttävästi alenisi, vaikka rorjoic      voidaan kyselyssä tarkoitettua liikevaihtovero-
27692: lutoimintaa harjoi:ttava yritys toimisi ei-verovel-    vapautta tehokkaammin parantaa jo olemassa-
27693: volli:sena. Niinpä edeHä selosret:ussa oikeusta-       dlevia t:ukimuotoj·a kehittämällä.
27694:  pauksessa ( B 277 5) tarveaifnekustannukset yhtä
27695:       Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1978.
27696: 
27697:                                                                                Ministeri Esko Rekola
27698: 4                                              1978 vp.
27699: 
27700: 
27701: 
27702: 
27703:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r      T a 1 m a n.
27704: 
27705:     I det syf1Je 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bodde i stiftdsens hus och för åldringar och in-
27706: ~mger har Ni, Herr T alman, med Eder skrive1se        v,alider i öppen vård i omgivnrngen. Martportio-
27707: av den 22 mars 1978 tiH vederbörande mediem           nen kosvade fyra mark och avsikten var att detta
27708: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-      sku]le täcka varuinköpen och husmorslönen.
27709: skrift av följ,ande av clksdagsman Matti Luttic       Omsättningsskat1Jerät1Jen ansåg i sitt uts~ag, att
27710: nen undertecknade spörsmåJ. nr 168:                   då serveringen inte gällde allmänheten, utan tili
27711:                                                       självkostnadspris på sodala grunder en begrän-
27712:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       sad grupp personet, och då avgifterna för an-
27713:         ta för avskaffande av omsättningsskat-        vändningen av tvätt:automaterna var beräknade
27714:         ven på de måltider som för åldringar av-      att motsvara självkostnadspriset, stiftelsen inte
27715:         sedda servicehus och servicepunk1Jer          bedrev sin verksamhet i form av aff.ärsröreh;e.
27716:         säljer?                                       Sedan statsombudet överklagat utslaget ansåg
27717:                                                       högsta förvaltningsdomstolen, att stiftelsen
27718:     Såsom svar på dett:a spörsmåf får jag vörd-       bedrev sin verksamhet i förvärvssyfre och även
27719: samt anföra fö1jande:                                 eljest i form av affärsrörelse. På grund av detta
27720:    Enligt 1 § lagen angående omsättningsskatt         och då det från omsättnings,skattesynpunl«t inte
27721: utgår omsättningsskatt på försäljning och för-        var av betyde1se, för vilket ändamål de mede1,
27722: färdigande av vara i form av rörelse. Såsom för-      som verksamheten inbringade, användes, var
27723: säljning av vara anses även servering i härbärge-     stiftelsen skyldig att erlägga omsättningsskatt
27724: rings- ellet förplägningsrörelse ellet annorstädes    för s±n verksamhet.
27725: i form av affärsrörelse. Av det ovannämnda föl-          Som av rättsfallet ovan framgår, är vårt nu-
27726: jer, att egentlig socialservice är fri från omsätt-   varande omsättningsskattesystem baserat på
27727: ningsskatt. Omfattar sådan service försifljning       pdncipen om en vittomfattande skattskyldighet
27728: och förfärdigande av vara, kommer beskattnings-       och ett vidsträckt tillämpningsområde för be-
27729: frågan att avgöras främst med hänsyn tili om          skattningen. Utgångspunkten är, att omsättnings-
27730: försäljningen och förfärdigandet av varan kan         beskattningen är av al'lmän karaktär och i fråga
27731: anses ha bedrivit:s i form av rörelse. Kriterier på   om de ekonomiska verkningarna neutral. För
27732: affärsrörelse har i rättspraxis i allmänhet an-       att dessa målsättningar skall kunna uppnås för-
27733: setts vara, att verksamheten skal1 ske i förvärvs-
27734:                                   1
27735:                                                       utsätts i princip, att alla varor är beskattnings-
27736: syfve, att den är av kontinuerlig art och att den     bara och att, oberoende av varans användnings-
27737: riktar sig till en på förhand icke begränsad per-     sätt och dfstributionsled, hela det varupris som
27738: songrupp. Med beaktande av nämnda omständig-          den slutliga förbrukaren av varan ( konsumen-
27739: he1Jer kan man konsta1Jera, att frågan om huru-       ten) får betala för den, blir beskattat. Avvikelser
27740: vida den berörda formen av socialservice skall        från denna huvudprincip har i gällande 1ag an-
27741: vara underkastad omsättningsskatt enligt stad-        gående omsättningsskatt ansetts kunna t~llåtas
27742: gandena i gällande lag ·är en tofkningsfråga.         endast av synnerligen vägande skäl. Undantag i
27743:     Beträffande rättspraxis i motsvarande faN kan     dktrung mot skattefrihet har i allmänhet gjorts
27744: som exempe1 nämnas högsta förva1tningsdomsto-         för enskilda skatvskyldiga, dvs. skattskyldig som
27745: lens utslag 17.4.1974, liggare 1065 (B 2775). I       uppfyller vissa förutsättningar har befriats från
27746: nämnda fall var det fråga om en stiftdse, som         omsättningsskatteskyldigheten oberoende av tiU
27747: i egna utrymmen drev en matservering och en           vem han säljer varor eHer för vem han utför
27748: tvättinrättning enligt självbetjäningsprincipen.      arbetsprestationer som betraktas som skatte-
27749: Det fanns möjlighe1Jer att få matportioner och        pHktig. Enlig förslaget i riksdagsman Luttinens
27750: at!t använda tvättautomat både för dem som            spörsmål skulle en förutsättning för s'kattefri-
27751:                                                 N:o 168                                                5
27752: 
27753: het v~ra, att försäljningen eller förfärdigandet       var förnödenhetskostnaderna för en måltid i
27754: •av varan sker endast til'1 konsumenter som upp-       genomsnitt 3,02 mk och priset på en måltid 4
27755: fyller vissa förutsättningar, m.a.o. tili åldringar,   mk. Skatt skulle i nuvarande läge ha utgått med
27756: invalider eUer sjuka. Dessa kriterier är dock i        ett ca endast 14 penni högre belopp per måltid
27757: praktiken så vaga, att de inte kan utgöra grund        än i det fall, att matserveringsinnehavaren hade
27758: för skattefrihet i lagstiftningen. Även i det fall.,   bedrivit verksamheten som icke-skattskyldig. Då
27759: att ifrågavarande personer tiNväckligt klart kun-      man ytterligare beaktar, att restauranginneha-
27760: de definieras, skulle det vara omöjligt att över-      varen ·såsom skattskyldig har möjlighet ti11 ett
27761: vaka och kontroJilera att den skattefria servicen      en och en halv gång stort inköpsavdrag för vissa
27762: utmyttjas endast av de personer för vi:lka ifrå-       direkt från primärproducenten anskaffade Livs-
27763: gavarande förmån är avsedd.                            medel och på detta sätt får en väsentlig omsätt-
27764:    På grund av självkostnadspdncipen överstiger        ningsskat:teförmån, kan det konstateras, att om
27765: måltidsavgifterna i servicehus för åldringar i all-    den ovannämnda verksamheten skuHe befritas
27766: mänhet inte nämnvärt förnödenhetskostnaderna.          från omsättningsskatt, detta endast i ringa mån,
27767: Då skattskyldig erlägger omsättningsskatt en-          möjHgen inte alls, skulle förbättra läget för de i
27768: dast för skillnaden mdlan försäljningspriset och       spörsmålet nämnda persongrupperna.
27769: inköpspriset, skulle det omsättningsskattebe-             Läget för åldringar, ~nvalider och sjuka kan
27770: lopp som ingår i måltiderna, inte sjunka nämn-         effektivare än genom den i spörsmålet avsedda
27771: värt, även om ett företag som bedriver serve-          omsättn~ngsskattefriheten förbättras genom att
27772: ringsverksamhet skulle verka såsom icke-skatt-         man utvecklar de redan existeronde stödfor-
27773: skyldigt. 1 det ovannämnda rättsfallet ( B 2775)       merna.
27774:       Helsingfors den 26 april 1978.
27775: 
27776:                                                                                Minlster Esko Rekola
27777:                                                1978 vp.
27778: 
27779: Kirjallinen kysymys n:o 169.
27780: 
27781: 
27782: 
27783: 
27784:                                   Helminen: Rautateiden paikallishenkilöliikenteen jatkuvuuden
27785:                                      turvaamisesta Helsingin seudun ulkopuolella.
27786: 
27787: 
27788:                          E d u s k u n n a n H re r r a P u h e m i e h e 11 e.
27789: 
27790:    Paikallisliikenteen supistaminen on jatkunut      sesti pitää silmällä ajanmukaista asiakaspalve-
27791: jo pitkään ja näyttää edelleen jatkuvan, jos         lua, valtionrautateiden kilpailuaseman paranta-
27792: rautatiehallituksen asiaan ottama kanta toteu-       mista ja markkinaosuuden mahdollista lisäämis-
27793: tuu. Vuosien 1966 ja 1972 välisenä aikana lak-       tä henkilöpaikallisliikenteessä.
27794: kautettiin 364 junavuoroa. Kehitys on edelleen          Kun nämä kiskobussit, "lättähatut", raken-
27795: jatkunut samaan suuntaan, sillä viime vuonna         netaan kotimaassa Tampereen Valmetin kone-
27796: supistui paikallisliikenne 25 junavuorolla ja tä-    pajalla, konepajalla, jossa myöskin on erittäin
27797: nä vuonna toukokuun lopussa 21 vuorolla.             heikko työllisyystilanne, niin eikö hallituksen
27798: Vuosiksi 1978-83 laaditun VR:n toiminta- ja          olisi liikenne-, yhteiskunta- ja työllisyyspoliitti-
27799: taloussuunnitelman mukaan paikallisliikennettä       sista syistä syytä turvata paikallisliikenteen jat-
27800: supistettaisiin vuosittain vähintään puolella mil-   kuvuus niin kuin eduskuntakin on aikanaan
27801: joonalla junakilometrillä.                           edellyttänyt. Toisaalta on myöskin annettu ym-
27802:    Supistamispäätöksiä on perusteltu tappiolli-      märtää, ettei sähköistyksenkään myötä esimer-
27803: suudella, mutta myös kalustopulalla. Rautatie-       kiksi Kouvolan-Kotkan radalle ohjata henkilö·
27804: hallituksen Valkealan kunnanhallitukselle lähet-     liikenteeseen sähköjunia. Ja jos taas kiskobussit
27805: tämässä vastauksessa, joka on päivätty 17. 2.        loppuvat, tietäisi se automaattisesti rautatiehal-
27806: 1978, lausutaan asiasta muun muassa seuraa-          lituksen pyrkimysten toteutumista, paikallislii-
27807: vaa: "Toisaalta on myös jatkuvasti heikkenevä        kenteen loppumista Helsingin alueen ulkopuo-
27808: kalustotilanne pakottanut rautatiehallituksen        lelta, myös Kouvolan-Kotkan radalta.
27809: esittämään poistumaa vastaavan liikennemäärän           Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
27810: supistamista heikoimmin käytettyjen junien           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
27811: osalta."                                             voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
27812:    Kuitenkin paikallisliikenteen kehittämistoimi-    raavan kysymyksen:
27813: kunta toteaa komiteanmietinnössään vuodelta
27814:  1973, että silloisen kaluston määrä ja tekninen                Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
27815: kunto mahdollistavat kiskoautoliikenteen säilyt-             menpiteisiin, joilla kehitetään ja turva-
27816: tämisen silloisessa laajuudessa tämän kulumassa              taan tulevaisuudessakin paikallishenkilö-
27817: olevan vuosikymmenen loppuun, jos tehokas                    liikenteen jatkuvuus myös Helsingin
27818: huolto turvataan. Toimikunta totesi myös sen,                seudun ulkopuolella?
27819: että uuden kaluston hankinnassa tulee erityi-
27820:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1978.
27821: 
27822:                                             Olli Helminen
27823: 
27824: 
27825: 
27826: 
27827: 087800579R
27828: 2                                             1978 vp.
27829: 
27830: 
27831: 
27832: 
27833:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
27834: 
27835:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tatiehallituksen ja rautatieläisjärjestöjen välisis-
27836: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sä neuvotteluissa. Toukokuun 28 päivästä al-
27837: olette 22 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn          kaen tapahtuvien paikallisjunien lakkautusten
27838: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         lisäksi on eräiden junien kohdalla toteutettu
27839: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kulkupäivien tarkistuksia lähinnä viikonlopun
27840: edustaja Olli Helmisen näin kuuluvasta kirjalli-     aikoina.
27841: sesta kysymyksestä n:o 169:                             Helsingin ulkopuolinen paikallisliikenne hoi-
27842:                                                      detaan pääasiassa kiskoautokalustolla. Kalusto
27843:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-    on huomattavilta osin vanhettunut eikä vastaa
27844:        menpiteisiin, joilla kehitetään ja turva-     tekniseltä tasoltaan eikä myöskään matkustus-
27845:        taan tulevaisuudessakin paikallishenkilö-     mukavuudeltaan sille asetettavia vaatimuksia.
27846:        liikenteen jatkuvuus myös Helsingin           Kun korjauskulut ovat muodostuneet kohtuut-
27847:        seudun ulkopuolella?                          toman suuriksi ja eräiden varaosien saanti al-
27848:                                                      kaa tuottaa vaikeuksia, on kaluston käyttöä sel-
27849:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vitellyt työryhmä rautatiehallituksessa ehdotta-
27850: vasti seuraavaa:                                     nut kiskoautokannan poistamista liikenteestä
27851:                                                      vuoteen 1985 mennessä. Rautatiehallitus kat-
27852:    Kuluvan vuoden tulo- ja menoarviossa on ns.       soo talous- ja toimintasuunnitelmansa mukai-
27853: kannattamattoman henkilöpaikallisliikenteen yl-      sesti, että lähinnä kaukoliikenne ja siihen liit-
27854: läpitämiseen osoitettu 9 700 000 markkaa ja          tyvä yhdysliikenne soveltuu parhaiten laitok-
27855: hallitus on esittänyt lisämenoarviossaan samaan      sen toimintaan. Tällöin yhdysliikenteellä tarkoi-
27856: tarkoitukseen 790 000 markkaa. Näillä määrä-         tetaan paikallisliikennetyyppistä jatko- ja keräi-
27857: rahoilla voidaan pitää liikenteessä 79 paikallis-    lyliikennettä. Kysymyksen perusteluissa mainit-
27858: junaa. Määrärahan riittämättömyyden ja junien        tu rataosa Kouvola-Kotka kuuluu niihin rata-
27859: vähäisen käytön perusteella jouduttiin teke-         osiin, joilla on tarkoitus hoitaa yhdysliikennet-
27860: mään eri puolilla maata eräitä liikenteen supis-     tä. Tähän tarkoitukseen on suunniteltu käytet-
27861: tuksia, joista sovittiin liikenneministeriön, rau-   täväksi kaukoliikenteen veturijunakalustoa.
27862:      Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 1978.
27863: 
27864:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
27865:                                             N:o 169                                                3
27866: 
27867: 
27868: 
27869: 
27870:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27871: 
27872:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sen och de järnvägsanställdas organisationer.
27873: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1-       Utöver de indragningar av lokaltåg, som vidtar
27874: se av den 22 mars 1978 tili vederbörande med-      den 28 maj, har justeringar av trafikerings-
27875: lem av statsrådet översänt avskrift av fö1jande    dagarna genomförts beträffande vissa tåg och
27876: av riksdagsman Olli Helminen undertecknade         närmast under veckos1uten.
27877: spörsmå1 nr 169:                                       Lokaltrafiken utanför Helsingfors sköts i
27878:                                                    huvudsak med rälsbilsmateriel. Materielen är
27879:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder,          tili betydande del föråldrad och uppfyller inte
27880:        genom vi1ka lokalpersontrafiken kan ut-     de krav som måste ställas på den tekniska
27881:        veck1as och dess kontinuitet tryggas        nivån och färdkomforten. Då reparationskost-
27882:        också i framtiden även utanför he1sing·     naderna har blivit oskäligt höga och vissa re-
27883:        forstrakten?                                servdelar börjar bli svåråtkomliga, har en ar-
27884:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       betsgrupp inom järnvägsstyrelsen, med uppdrag
27885: samt anföra följande:                              att utreda användningen av materielen, före-
27886:                                                    slagit att rälsbilsparken skall tas ur trafik före
27887:    I statsförslaget för innevarande år har         år 1985. Järnvägsstyrelsen anser i enlighet med
27888: 9 700 000 mk anvisats för upprätthållande av       sin ekonomi- och verksamhetsp1an att närmast
27889: s.k. olönsam personlokaltrafik och regeringen      fjärrtrafiken, med därtill ans1uten förbindelse-
27890: har i sin tiliäggsbudget föreslagit 790 000 mk     trafik, bäst lämpar sig för verksamheten. Där-
27891: för samma ändamål. Med dessa anslag kan 79         vid avser man med förbindelsetrafik 1okal-
27892: 1okaltåg hållas i trafik. På grund av otiliräck-   trafikartad fortsättnings- och uppsamlingstrafik.
27893: liga anslag och obetydligt anlitande av tågen      Det i spörsmålet nämnda banavsnittet Kouvola
27894: blev man på olika hål1 i 1andet tvungen att        -Kotka hör tili de banavsnitt, på vi1ka för-
27895: göra vissa inskränkningar i trafiken, om vilka     bindelsetrafik skall upprätthållas. För detta
27896: överenskomme1se hade träffats i underhand-         ändamå1 har man p1anerat att använda fjärr-
27897: lingar mellan trafikministeriet, järnvägsstyrel-   trafikens 1oktågsmateriel.
27898:      Helsingfors den 28 april 1978.
27899: 
27900:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
27901:                                             1978 vp.
27902: 
27903: Kirjallinen kysymys n:o 170.
27904: 
27905: 
27906: 
27907:                                 Lehmonen ym.: Eräiden pikajunayhteyksien turvaamisesta.
27908: 
27909:                        E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27910: 
27911:    Perinteisesti on ollut yöpikajuna Helsingistä      Henkilöliikenteen lisäksi kyseiset junat ovat
27912: Keski-Suomeen sekä Etelä- ja Keski-Pohjan-         myös merkittäviä postin kuljetuksen ja nopean
27913: maalle, joka lähempänä Oulua .on muuttunut         kiitotavaraliikenteen kannalta. Haapamäki on
27914: päiväpikajunaksi, sekä vastaava yöpikajuna-        Jyväskylän ohella ainoa paikka Keski-Suomessa,
27915: yhteys Oulusta Haapamäen kautta Helsinkiin.        jossa tapahtuu postin yölajittelua. Mikäli postin
27916: Rautatiehallituksen suunnitelmissa on muodol-      yölajittelu Haapamäellä loppuu .yöpikajumtlii-
27917: lisesti säilyttää edellä mainittu yöpikajunapari   kenteen loppumisen myötä, siirtynevät muualta
27918: siirtämällä se Parkanoo . radalle, mutta käytän-   ajettaviksi myös pos.tiautolinjat Haapamäki-
27919: nössä täten lakkauttaa Pieksämäen, Jyväskylän,     Kokkola ja Haapamäki-Vimpeli.
27920: Haapamäen, Seinäjoen, Kokkolan ja Ylivieskan          Kuluvana keväänä henkilöliikenteelle avat-
27921: matkustuskelpoinen yöpikajunapari.                 tava Jämsänkosken-Jyväskylän rata ei miten-
27922:     Nykyisen aikataulun mukaan pikajuna P 51       kään muuta makuuvaunupalvelujen tarvetta
27923: lähtee Helsingistä .klo 22.35, on Tampereella      Jyväskylän, Haapamäen ja edellä mainittujen
27924: klo 1.05-1.25, Haapamäellä klo 3.25-3.45,          Etelä- ja Keski-Pohjanmaan paikkakuntien koh-
27925: Seinäjoella klo 5.35-5.55 ja saapuu Ouluun         dalla. Esimerkiksi klo 8 Helsinkiin ehtiminen
27926: klo 11.05. Vastaavasti pikajuna P 52 lähtee        Jyväskylästä on mahdotonta.
27927:  Oulusta klo 18.20, on Seinäjoella .klo 23.18-        Keski-Suomen      Maakuntaliitto,    Läntisen
27928:  23.45, Haapamäellä klo 1.30-1.55, Tampe-          Keski-Suomen Aluetoimikunta, kunnat sekä Suo-
27929:  reella klo 3.40-4.00 ja saapuu Helsinkiin klo     menselän Rautatieliikennetyöryhmä ovat iltnais-
27930:  7.00. Edellä mainittuihin juniin liittyvät Haa-   seet kantansa pitäen erittäin tärkeänä poikit-
27931:  pamäellä .yhteysjunat Pieksämäki-Jyväskylä-       taisyhteyttä Pieksämäki-J yväskylä-Haapamä-
27932:  Haapamäki klo 22.00-1.15 ja Haapamäki-            ki ja tämän kytkemistä Haapamäellä Helsinki
27933:  Jyväskylä-Pieksämäki klo 3.50-7.17.               -Oulu pikajunaan sekä vastaavilla yhteyksillä
27934:     Kyseessä olevan yöpikajunan luonteeseen on     päinvastoin.
27935:  kuulunut, että se on saapunut ensimmäisenä           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
27936:  Helsinkiin Pohjanmaan radan. yöpikajunista klo    tyksen 3 7 § m 1 momentin perusteella esitäm-
27937:  7 ja mahdollistanut aikaisen saapumisen ilman     me .valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
27938:  yöpymistä. Junassa ovat Oulu-Helsinki, Vaasa      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
27939: -Helsinki ja Jyväskylä-Helsinki makuuvau-
27940:  nut. Täten Keski-Suomen sekä Etelä- ja. Keski-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27941:  Pohjanmaan matkustajat ovat voineet nukkua               ryhtyä pikajunien P 51 ja P 52 juna-
27942:  lähes koko yön makuuvaunussa. Luonnollisesti             liikenteen maakunnallisesti tärkeän poi-
27943:  vastaavat yhteydet ja makuuvaunupalvelut ovat            kittaisliikenteen jatkamiseksi välillä
27944:  olleet myös pääkaupungista maakuntiin. Ni-               Pieksämäki-Jyväskylä-Haapamäki ja
27945:  menomaan Etelä-Pohjanmaan kannalta Parka-                tämän . junayhteyden kytkemiseksi Haa-
27946:  non radan yhteydet ovat liian lyhytaikaisia              pamäellä Helsinki-Oulu pikajunaan se-
27947:  mielekästä makuuvaunumatkustusta ajatellen.              kä vastaavilla yhteyksillä varustettuna
27948:     VR:n tehtyä yli 50 makuuvaunun tilauksen              päinvastaiseen suuntaan?
27949:  tuntuu siltä, että edellytykset makuuvaunulii-
27950:  kenteen palveluksiin ulottuvat myös keskipit-
27951:  kille matkoille.
27952:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1978.
27953: 
27954:                Siiri Lehmonen                                  Sylvi Saimo
27955: 087il00544L
27956: 2                                           1978 vp.
27957: 
27958: 
27959: 
27960: 
27961:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27962: 
27963:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     helmikuussa käytti pikajunan P 52 makuuvau-
27964: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nuja Alavudelta 32 matkustajaa ja Ähtäristä
27965: olette 22 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn        27 .matkustajaa ja toisaalta Petäjävedeltä 1
27966: kirjeenne .ohella toimittanut valtioneuvoston      matkustaja ja Keuruulta 17 matkustajaa. Tä-
27967: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen , kansan-    män vuoksi rautatiehallitus ei näe enää perus-
27968: edustaja Siiri Lehmosen ym. näin kuuluvasta        tetta makuuvaunujen kululle Haapamäen kaut-
27969: kirjallisesta kysymyksestä n:o 170:                ta. Seinäjoen kohdalla ei makuuvaunun käyttö-
27970:                                                    mahdollisuus vastoin kysymyksen perusteluissa
27971:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     esitettyä väitettä mitenkään muutu, sillä Vaa-
27972:        ryhtyä pikajunien P 51 ja P 52 juna-        san makuuvaunuun on edelleenkin mahdollista
27973:        liikenteen maakunnallisesti tärkeän poi-    nousta kello 23.25. Tätä .mahdollisuutta ovat
27974:        kittaisliikenteen . jatkamiseksi välillä    käyttäneet hyväkseen myös Alavuden ja Ähtä-
27975:        Pieksämäki-Jyväskylä-Haapamäki ja           rin matkustajat, koska näin päästään nukku-
27976:        tämän junayhteyden kytkemiseksi Haa-        maan 1-1 lf2 tuntia aikaisemmin.
27977:        pamäellä Helsinki-Oulu pikajunaan se-          Pikajunaparin .P 51/52 luonnetta on toteu-
27978:        kä vastaavilla yhteyksillä varustettuna     tettavalla ratkaisulla nykyisestään muutettu si-
27979:        päinvastaiseen suuntaan?                    ten, että junapari 2-2 1;2 tuntia nopeutettuna
27980:                                                    palvelee entistä paremmin nimenomaan Poh-
27981:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      jois-Suomen yhteyksiä. Samalla muutos tekee
27982: vasti seuraavaa:                                   mahdolliseksi junaparin ajon .talvikautena vain
27983:    Toukokuun 28 päivänä käyttöönotettavan          viikonloppuisin, koska kolmen vakinaisen ma-
27984: uuden Jämsänkoski-Jyväskylä oikoradan se-          kuuvaunujunaparin kulku talvikautena merkit-
27985: kä vanhan radan uusien päiväyhteyksien voi-        see rautatiehallituksen käsityksen mukaan sel-
27986: daan arvioida vähentävän makuuvaunujen käyt-       vää ylitarjontaa. Uudella aikataulullaan puhee-
27987: töä kysymyksessä, tarkoitetulla alueella. Makuu-   na oleva junapari .palvelee myös nykyistä pa-
27988: vaunujen käyttö nykyiselläänkin on ollut suh-      remmin postin ja kiitotavaran kuljetustarpeita.
27989: teellisen vähäistä. Esimerkiksi kuluvan vuoden
27990:      Helsingissä huhtikuun 28 päivänä 1978.
27991: 
27992: 
27993:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
27994:                                              N:o 170
27995: 
27996: 
27997: 
27998: 
27999:                           T i II R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
28000: 
28001:    I det syfte 3 7 § 1 mom .. riksdagsordningen    passagerare från Alavus och 27 passagerare
28002: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      från Ähtäri och å andra sidan av 1 passagerare
28003: av den 22 mars 1978 tili vederbörande medlem       från Petäjävesi och 17 passagerare från Keu-
28004: av statsrådet översänt avskrift av följande av     ruu. Av denna anledning finner järnvägssty-
28005: riksdagsman Siiri Lehmonen m. fl. underteck-       relsen det inte längre motiverat att sovvagnarna
28006: nade spörsmål nr 170: .                            går över Haapamäki. I .fråga om Seinäjoki
28007:                                                    sker, i motsats tili vad som påstås i spörs-
28008:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     målets motivering, ingen förändring i möjlig-
28009:        ta för att fortsätta den för landskapet     heten att använda sovvagn, .då det fortfarande
28010:        viktiga tvärtrafiken tili snälltågen P 51   är möjligt att stiga på sovvagnen från Vasa
28011:        och P 52 på. sträckan Pieksämäki-           kl. 23.25. Denna möjlighet har utnyttjats även
28012:        Jyväskylä-Haapamäki och för att i           av passagerarna från Alavus och Ähtäri, vilka
28013:        Haapamäki sammankoppla denna tåg-           då kan gå och lägga sig 1-1 1;2 timme tidi-
28014:        förbindelse med snälltåget Helsingfors      gare.
28015:        -Uleåborg samt, försedd med motsva-            Snälltågsparets P 51/P 52 karaktär har
28016:        rande förbindelser, i motsatt riktning?     genom den lösning som nu förverkligas ändrats
28017:                                                    så, att tågparet, 2-2 1;2 timme snabbare än
28018:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tidigare, bättre än hittilis betjänar i synnerhet
28019: samt anföra följande:                              förbindelserna i norra Finland. Samtidigt gör
28020:   Då den nya .tvärbanan Jämsänkoski-Jyväs-         ändringen det möjligt att under vintersäsongen
28021: kylä tas i bruk den 28 maj och då nya dag-         köra tågparet endast under veckoslut, eftersom
28022: förbindelser satts in på den gamla hanan är        tre reguljära sovvagnspar under vintersäsongen
28023: en minskning av användningen av sovvagnar att      enligt järnvägsstyrelsens uppfattning innebär
28024: vänta inom ifrågavarande område. Även i            ett klart överutbud. Med sin nya tidtabell
28025: nuvarande läge har användningen av sovvagnar       betjänar ifrågavarande tågpar . också bättre
28026: varit relativt ringa. T.ex. i februari i år an-    postens och ilgodsets transportbehov.
28027: vändes sovvagnarna .på snälltåg P 52 av 32
28028:      Helsingfors den 28 april 1978.
28029: 
28030: 
28031:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
28032:                                               1~78 vp.
28033: 
28034: 
28035: Kirja1linen kysymys n:o 171.
28036: 
28037: 
28038: 
28039: 
28040:                                  Männistö ym.: Postinjaon kehittämisestä maaseudulla.
28041: 
28042: 
28043:                         Ed u s kunnan       Herra        Puhe m i e he 11 e.
28044: 
28045:    Postipalvelujen kehittäminen on harvaanasu-      heitä tyydytä. Esimerkiksi kaikki arvoposti
28046: tulla maaseudulla saanut huomiota osakseen          olisi alttiina häviämiselle.
28047: sekä parlamentaarisen liikennekomitean taholta         Verrattaessa Pajuskylässä ja muualla Piela-
28048: että jo suoritettujen toimenpiteiden muodossa.      vedellä postin kotiin kantoa näihin kahteen
28049: Tavoite alle puolen kilometrin postinnoutomat-      kannon ulkopuolelle jätettyyn talouteen, ei voi-
28050: kasta ei vielä ole kuitenkaan toteutunut.           da kiistatta osoittaa, että kanto tapahtuisi oi·
28051:    Rajallisten määrärahojen tiukka käyttäminen      kendenmukaisesti matkan pituuteen ja kannon
28052: siten, että posti tuodaan lähemmäksi siellä,        piirissä olevien talouksien lukumäärään näh-
28053: missä samoilla kustannuksilla voidaan useam-        den.
28054: man perheen palvelua parantaa, on aiheutta-            Postin palvelut ovat niitä yhteiskunnallisia
28055: nut uuttakin tyytymättömyyttä. Postinjaon ul-       palveluja, jotka olisi turvattava kaikille kansa-
28056: kopuolelle jääneet eivät voi ymmärtää, että         laisille. Tästä syystä olisi lisättävä ponniste-
28057: raha loppuisi juuri siinä kohdassa, jossa pitäisi   luja postinjaon kehittämiseksi syrjäisillä paik-
28058: heidän postiansa ajaa autolla muutaman kilo-        kakunnilla. Toteuttaminen tulisi suorittaa jous-
28059: metrin matkan. Esimerkiksi Pieiaveden kun-          tavasti ja kokonaisvaltaisesti siten, että jako-
28060: nan Pajuskylän asukkaiden posti jaetaan ko·         piireissä ei syrjittäisi yhtäkään perhettä.
28061: tiin kahta taloutta lukuun ottamatta. Näiden           Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
28062: kahden talouden saattaminen toisten kanssa          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
28063: samaan asemaan merkitsisi 5 kilometrin edes-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28064: takaista ajoa hyvää päätietä pitkin. Lisäkus·       seuraavan kysymyksen:
28065: tannukset olisivat vain muutama tuhat mark-
28066: kaa vuodessa. Asukkaille on tarjottu nouto-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28067: paikan ts. jättölaatikon hankkimista, joka ly-              ryhtyä postinjaon tasapuoliseksi ja oi-
28068: hentäisi jonkin verran noutön'latkaa, mutta sen             keudenmukaiseksi kehittämiseksi maa-
28069: asema asumattomaila metsätaipaleella ei per-                seudulla?
28070:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1978.
28071: 
28072:          Lauha Männistö                 Heikki Mustonen               Kauko Tamminen
28073: 
28074: 
28075: 
28076: 
28077: 087800549S
28078: 2                                            1978 vp.
28079: 
28080: 
28081: 
28082: 
28083:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28084: 
28085:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sesti kaikille talouksille ei ole riittäviä talou-
28086: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dellisia edellytyksiä.
28087: olette 22 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn              Jakelun järjestäminen kysymyksessä maini-
28088: kirjeenne n:o 608 ohella toimittanut valtio-          tuille kahdelle taloudelle Pielaveden Pajusky-
28089: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       lässä olisi tullut maksamaan vuositasolla lähes
28090: kansanedustaja Lauha Männistön ym. näin kuu"          2 700 markkaa. Tämä summa ei sinänsä ole
28091: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 171:           kovin suuri, mutta verrattuna Itä-Suomen pos-
28092:                                                       tipiirin muihin postinjakajanlinjoihin kustan-
28093:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nukset taloutta kohden olisivat yli JO kertaa
28094:        ryhtyä postinjaon tasapuoliseksi ja oi-        suuremmat kuin piirin keskitaso. Pielaveden
28095:        keudenmukaiseksi kehittämiseksi maa-           postialueelia on kaikkiaan 27 5 taloutta ( 7,6
28096:        seudulla?                                       % ) jakelun ulkopuolella, joten näiden kahden
28097:                                                       talouden kohdalla ei voida katsoa olevan kv-
28098:  . Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         symys mistään kohtuuttomasta epäoikeudenm~­
28099: vasti seuraavaa:                                      kaisuudesta.
28100:    Haja-asutusalueilla ja taajamien laitamilla on        Hallitus on 5. 1. 1978 tehnyt periaatepää-
28101: koko maassa vielä n. 71 000 taloutta, joiden          töksen postinjakelun kehittämisestä. Päätökses-
28102: postinnoutomatka on yli 500 metriä. Tavoit-           sään hallitus toteaa, että ne taloudet, joilla
28103: teena on maan kaikkien talouksien saattami-         . postin noutomatka on yli 500 metriä, pyritään
28104: nen kohtuullisen jakelun piiriin vuoteen 1985         mahdollisuuksien ··mukaan saattamaan postin-
28105: mennessä joitakin yksittäistalouksia lukuun ot-       jakelun piiriin. Haja-asutusalueiden postinjake-
28106: tamatta. Postinjakelun kehittämisessä pyritään        lun kehittäminen on ·jo otettu huomioon ku-
28107: mahdollisimman tasapuoliseen ja oikeudenmu-           luvan vuoden ensimmäisessä lisämenoarviossa.
28108: kaiseen lopputulokseen. Käytettävissä olevien         Hallitus tulee lisäksi esittämään vuoden 1979
28109: määrärahojen puitteissa on pyritty saamaan            tulo- ja menoarvioesityksessä riittäviä talou-
28110: mahdollisimman paljon talouksia jakelun pii-          dellisia toimintaedellytyksiä haja-asutusalueiden
28111: riin, mutta jakelun järjestämiseen samanaikai-        postinjakelun edelleen laajentamiseen.
28112:      Helsingissä toukokuun 2 päivänä 1978.
28113: 
28114:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
28115:                                              N:o 171                                              3
28116: 
28117: 
28118: 
28119: 
28120:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
28121: 
28122:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           På årsnivå skulle det ha kommit att kosta
28123: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          nästan 2 700 mk att ordna utdelningen tili
28124: velse nr 608 av den 22 mars 1978 tili veder-       de två i spörsmålet nämnda hushållen i Pajus-
28125: börande medlem av statsrådet översänt av-          kylä i Pielavesi. I och för sig är denna summa
28126: skrift av följande av riksdagsman Lauha Män-       inte särskilt stor, men i jämförelse med de
28127: nistö m.fl. undertecknade spörsmål nr 171:         övriga postutdelarlinjerna i Östra Finlands post-
28128:                                                    distrikt skulle kostnaderna per hushåll vara
28129:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     mer än 10 gånger så stora som genomsnittet
28130:        ta för att utveckla postutdelningen på      i distriktet. Inom Pielavesi postområde står
28131:        ett jämbördigt och rättvist sätt på         sammanlagt 275 hushåll ( 7,6 %) utanför ut-
28132:        landsorten?                                 delningen, varför det i fråga om dessa två
28133:                                                    hushåll inte kan anses vara fråga om någon
28134:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      oskälig orättvisa.
28135: samt anföra föijande:                                 Regeringen har 5. 1. 1978 fattat ett princip-
28136:    I glesbygderna och i utkanterna av tätorter-    beslut om utvecklande av postutdelningen. 1
28137: na finns det i hela landet ännu ca 71 000          sitt beslut konstaterar regeringen att de hus-
28138: hushåll där postavhämtningssträckan överstiger     håll, vars postavhämtningssträcka överstiger
28139: 500 meter. Målet är att före år 1985 bringa        500 meter, så vitt möjligt skall inkluderas i
28140: alla hushåll inom ramen för en skälig utdel-       postutdelningen. Utvecklandet av postutdel-
28141: ning, med undantag av vissa enskilda hus-          ningen inom glesbygderna har redan beaktats
28142: håll. Vid utvecklandet av postutdelningen strä-    i den första tilläggsbudgeten för innevarande
28143: var man tili ett så jämbördigt och rättvist re-    år. Regeringen kommer dessutom i statsverks-
28144: sultat som möjligt. Inom ramen för disponibla      propositionen för år 1979 att föreslå tillräck-
28145: anslag har man försökt utsträcka utdelningen       liga ekonomiska förutsättningar för en ytter-
28146: att gälla så många hushåll som möjligt, men        ligare utvidgning av postutdelningen i gles-
28147: det finns inte tillräckliga ekonomiska resurser    bygderna.
28148: för att samtidigt ordna utdelning tili alla hus-
28149: håll.
28150:      Helsingfors den 2 maj 1978.
28151: 
28152:                                                                Trafikminister Veikko Saarto
28153:                                                1978 vp.
28154: 
28155: Kirjallinen kysymys n:o 172.
28156: 
28157: 
28158: 
28159: 
28160:                                 Honkonen: Venäjän kielen opiskelun tehostamisesta.
28161: 
28162: 
28163:                        Ed u s kunnan           Herra      Puhe m i e he 11 e.
28164: 
28165:   Lukioasteen opiskelijoita on lukuvuonna              Kun meillä Suomessa on suuri slaavilaineh
28166: 1977-78 kaikkiaan 99 775. Ensimmäisenä vie-         kirjasto ja kun · toisaalta tiedetään). että maail~
28167: raana kielenä heistä opiskelee                      man tieteellisestä kirjallisuudesta yii puo1et jul~
28168:                                          o/o        kaistaan venäjäksi, tuntuisi venäjän kielen opis-
28169:                       opiskelijaa opiskelijoista    kelu juuri meille suomalaisille· sopivan sitäkin
28170:                                                     paremmin. Niin ikään venäjä on yksi Yhdis~
28171:   englantia ....... . 94 647           94,8         tyneiden Kansakuntien virallisista kielistä ja
28172:   saksaa ......... .     4 352          4,4         sen vaikutus monilla tieteen aloilla on todclla
28173:   latinaa ......... .      367          0,4         huomattava. Lisäksi seh merkitys !kasvaa jat-
28174:   venäjää                  229          0,2         kuvasti ja voimakkaasti· kaupan· ja teollisuuden
28175:   ranskaa                  180          0,2         piirissä.
28176:                                                        Edellä olevan perusteella esitän kunnioittaen
28177:    Venäjän kielen lukijoiden hämmästyttävän         valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 morrienttiin
28178: pieni määrä osoittaa, ettei meillä vieläkään        nojautuen valtioneuvoston asianomåiseh )asenen
28179: täysin tajuta naapurimme kie1en suurta mer-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28180: kitystä. Suurempi venäjän kielen taitajien mää-
28181: rä olisi omiaan huomattavasti helpottamaan                      Millaisia toimenpiteitä Hallituksen ta-
28182: naapurimaiden kanssakäymistä eri aloilla. Ny-                holla on suunnitteilla venäjän kielen
28183: kyisin kielelliset vaikeudet ovat yhä tavatto-               opiskelun tehostamisel{si ~maamme kou-
28184: man suuret.                                                  lulaitoksen plir~sä? .      ·
28185:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 197 8.
28186: 
28187:                                         Kuuno Honkonen
28188: 
28189: 
28190: 
28191: 
28192:  087800509F
28193: 2                                              1978 vp.
28194: 
28195: 
28196: 
28197: 
28198:                         Eduskunnan            H erra      P u h e m i e he 11 e.
28199: 
28200:     Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa     na 197 6 Kuopiossa aloitettu venaJan kielen
28201: ll)a.iQ.itpssa tarkoituksessa Te;. Herra Puhemies,    opetussuunnitelmakokeilu. Samoin on aloitettu
28202: oletttt kirj~elläooe n:o 609. 22 päivältä maa-        peruskouluasteelle hyväksytyn venäjän kielen
28203: liskuuta 1978 lähettänyt. valtioneuvoston asian-      oppikirjan uudistamistyö. Myös kolmantena op-
28204: omaisen fäsenen vastattavaksi kansanedustaja          pilaalle vieraana kielenä peruskoulun yläasteella
28205: Kul,Ulo li~nkosen tekemän seuraavan kirjalli-         opiskeltavan venäjän kielen opetussuunnitelma
28206: sen kysymyks~n n:o 172; ·                             on tarkoitus lähivuosina uudistaa.
28207:                                                          Jotta koululaitoksessa olisi käytettävissä ve-
28208:           Millaisia toimenpiteitä Ba11ituksen ta-     näjän kielen opettajia lisääntyvää tarvetta vas-
28209:        holla ·on suunnitteilla venäjän kielen         taavasti, on kielen opiskelua pyritty tehosta-
28210:        opiskelun tehostamiseksi maamme kou-           maan myös korkeakouluissa. Opettajien mää-
28211:        lulaitoksen piirissä?                          rällistä koulutustarvetta selvitetään opetusmi-
28212:                                                       nisteriön asettamassa opettajien koulutustarve-
28213:    VastaukSena kysymykseen esitän kunnioitta-         toimikll111lassa, jonka tehtävänä on laatia opet-
28214: vasti. seuraavaa: ·                                   tajatarvearviot peruskoulun ja lukion osalta
28215:    Peruskoulussa venäjän samoin kuin ranskan          kuluvan vuoden loppuun mennessä.
28216: ja saksan kielten opiskelu ensimmäisenä oppi-            Venäjän kielen opiskelun tehostamiseen liit-
28217: laalle vieraana kielenä on toistaiseksi öllut melko   tyvät kysymykset ovat kokonaisuudessaan pe-
28218: vähäistä. Lukuvuonna 1975-1976 venaJaa                rusteellisen selvittelyn kohteena valtioneuvos-
28219: opiskeli ensittnmäisenä vieraana kielenä 41 pe-       ton 9. 12. 1976 asettamassa kieliohjelmakomi-
28220: ruskoulun oppilasta. Seuraavana lukuvuonna            teassa. Komitean tehtävänä on selvittää, missä
28221: heitä oli 171. Kuluvana lukuvuonna venäjää            laajuudessa Suomen opetus- ja koulujärjestel-
28222: opiskelee jo 788 peruskoululaista ensimmäi-           män piiris.sä opiskellaan toista kotimaista kieltä
28223: senä vieraana kielenä. Myös peruskoulun kol-          ja vieraita kidiä sekä tehdä ehdotus maan kult-
28224: mantena vieraana kielenä on venäjän kielen            tuuripolitiikkaan ja kielitaidan tarpeeseen poh-
28225: opiskelu viime vuosina lisääntynyt.                   jautuvan toisen kotimaisen kielen ja vieraiden
28226:    Lukioasteella venäjän kieltä opiskelevien          kielten monipuolisen opetusohjelman turvaa-
28227: määrä on lisääntynyt 1970-luvulla huomatta-           misesta maan koulujärjestelmässä ja muussa
28228: vasti. Kun lukuvuonna 1970-1971 venäjää               opetus,toiminnassa. Tehtävää suorittaessaan ko-
28229: opiskeli lukiossa 3 600 oppilasta, oli heitä luku-    mitean on otettava mahdollisimman suuressa
28230: vuonna 1977-1978 jo 10 800.                           määrin huomioon maan eri osien erityispiirteet
28231:    Peruskouluasteen venäjän :kielen opiskelun         sekä alueellisen tasapuolisuuden asettamat vaa-
28232: tehostamiseksi on käynnistetty opetussuunnitel-       timukset. Komitean on määrä saada tehtävänsä
28233: mallinen ikehittämistyö. Tähän liittyen on vuon-      suoritetuksi kesäkuun loppuun mennessä vuon-
28234:                                                       na 1978.
28235:      Helsingissä huhtikuun 28 päivänä 1978.
28236: 
28237:                                                                        Opetusministeri Jaakko Itälä
28238:                                             N:o 172                                               3
28239: 
28240: 
28241: 
28242: 
28243:                          T ill R i k s d a g e n s H e r r    T a 1 m a n.
28244: 
28245:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ning på grundskolstadiet börjat omarbetas. Det
28246: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          är också meningen att under de närmas.te åren
28247: velse nr 609 av den 22 mars 1978 tili veder-       \Omarbeta läroplanen för den kurs i ryska som
28248: börande medlem av statsrådet översänt av-          läses såsom tredje främmande språk i grund-
28249: skrift av följande av riksdagsman Kuuno Hon-       skolans högstadium.
28250: konen ställda skriftliga spörsmål nr 172:             För att skolväsendet skall få tillgång tili
28251:                                                    lärare i ryska i en omfattning som motsvarar
28252:          Vil'ka åtgärder planeras på regerings-    det växande behovet, har bemödanden gjorts
28253:        håll i syfte att effektivera studierna i    för att effektivera studierna i detta språk
28254:        ryska inom skolväsendet i vårt land?        också i högskolorna. Behovet av kvantitativ
28255:                                                    utbildning av lärare reds ut inom en kommis-
28256:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     sion för utredning av behovet av lärarutbild-
28257: samt anföra följande:                              ning, som har tillsatts av undervisningsminis-
28258:     Inom grundskolan har ryska, på samma sätt      teriet. Kommissionen har tili uppgift att inom
28259: som franska och tyska, tillsvidare i relativt      detta år utarbeta bedömningar av behovet av
28260: liten omfattning studerats såsom första främ-      lärare i grundskolor och gymnasier.
28261: mande språk. Under läsåret 1975-1976 läste            Frågorna i samband med en effektivering
28262: 41 elever i grundskolan ryska såsom första         av studierna i ryska är i sin helhet föremål
28263: främmande språk. Följande läsår var antalet        för en grundlig utredning inom den språk-
28264: elever i denna grupp 171. Under innevarande        programkommitte, som tillsattes av statsrådet
28265: Iäsår Iäser så många som 788 elever i grund-       9. 12. 1976. Kommitten har till uppgift att reda
28266: skolan ryska såsom första främmande språk.         ut i viiken utsträckning det andra inhemska
28267: Också läsningen av ryska såsom tredje främ-        språket och främmande språk läses inom under-
28268: mande språk i grundskolan har tilltagit under      visnings- och skolväsendet i Finland. Den skall
28269: de senaste åren.                                   också lägga fram förslag om hur ett genom-
28270:     På gymnasialstadiet har antalet elever som     förande av ett mångsidigt program för under-
28271: läser ryska ökat kraftigt under 1970-talet. Me-    visning i det andra inhemska språket och i
28272: dan 3 600 elever i gymnasierna läste ryska un-     främmande språk, baserat på vårt lands kul-
28273: der läsåret 1970-1971 var antalet elever i         turpolitik och på behovet av språkkunskaper,
28274: detta språk under läsåret 1977-1978 he1a           kunde säkerstäTias inom landets skolväsende
28275:  10 800.                                           och övriga undervisning. Kommitten skall, när
28276:     En utbyggnad av läroplanerna har satts i       den fullgör sitt uppdrag, så långt som möjligt
28277: gång i syfte att göra studierna i ryska i grund-   beakta förefintliga särdrag inom olika delar
28278:  skolan mera effektiva. I anslutning härtill på-   1av landet samt ta hänsyn tili de krav som en
28279: börjades år 1976 i Kuopio ett eXJperiment i        regional opartiskhet ställer. Det är meningen
28280:  fråga om läroplanerna i ryska. Likaså har den     att kommittens arbete skall vara slutfört före
28281: lärobok i ryska som har godkänts för använd-       utgången av juni 1978.
28282:      Helsingfors den 28 april 1978.
28283: 
28284:                                                              Undervisningsminister Jaakko Itälä
28285:                                               1978 vp.
28286: 
28287: Kirjallinen kysymys n:o 173.
28288: 
28289: 
28290: 
28291:                                   Louekoski: Ympäristöhallinnon kehittämisestä.
28292: 
28293: 
28294:                          E d u s kunnan Herra P u he m i e he 11 e.
28295: 
28296:    Vaitioneuvosto on tehnyt .taannoin periaate-      dännyt työnsä aikaisemmin hallituksen piirissä
28297: päätöksen ympäristönsuojelua ja siihen välittö-      sovittujen toimintalinjojen kumoamiseen.
28298: mästi liittyviä asioita hoitavan ministeriön pe-        Vastoin valtioneuvoston aikaisem.min otta-
28299: rustamisesta. Vaikka ministeriön perustaminen        mia kantoja edellä mainittujen työryhmien työ
28300: lähinnä valtiontalouden heikon tilan ja myös         on tähdännyt kokoamisen ja kehittämisen alai-
28301: asiaan edelleen liittyvien selvittämättömien hal-    sena olevan ympäristöhallinnon keskittämiseen
28302: linnollisten kysymysten takia onkin jäänyt pe-       palvelemaan omistukseen pohjautuvaa luonnon
28303: rustamatta, ei perustamiseen tähtäävää periaate-     hyödyntämistä ja maa- ja metsätaloushallinnon
28304: päätöstä ole kumottu. Päinvastoin asia on vah-       laajentumispyrkimyksiä. Kun ympäristönsuojelu
28305: vistettu vielä hallitusohjelmista sovittaessa.       on yksi aikamme keskeisiä yhteiskuntaongelmia,
28306:     Ympäristöministeriön perustamisen ajatus on      on tärkeää, että sen hoitamiseen ja hallinnon
28307: hyväksytty laajapohjaisessa valtion keskushallin-    järjestämiseen tähtäävät ratkaisut tehdään eri
28308: non kehittämistä pohtivassa komiteassa, jonka        kansalaispiirien luottamus säilyttäen laajapohjai-
28309: mietintöön myös hallituksen ministeriön perus-       sen yhteistyön nojalla. Maa- ja metsätalousmi-
28310: tamista koskeva päätös olennaisilta osiltaan no-     nisteriön asettamien yksipuolisten työryhmien
28311: jaa. Tämän laajapohjaisen komitean edustavuut-       työ ei ole ollut omiaan tarvittavaa luottamusta
28312: ta ei .. ole kiistetty. Kun komitea on tehnyt tär-   kehittämään. Se on sen sijaan saattanut aikai-
28313: keimmät ehdotuksensa - mm. ympäristöminis-           semmin sovitut päätökset kyseenalaisiksi sekä
28314: teriötä koskevan - yksimielisesti, tulisi käsit-     hämmentänyt tilannetta muutenkin niin, ettei
28315:  tääkseni ministeriön perustamisen valmistelu-       enää voida varmuudella tietää, ovatko yhteisesti
28316: tointen olla jatkuvasti vireillä valtioneuvoston     sovitut linjat ympäristönsuojelun hallinnon ke-
28317: piirissä.                                            hittämisestä edelleen voimassa.
28318:     Vaitioneuvoston päätöksestä, hallitussopimuk-       Edellä olevan perusteella esitän kunnioitta-
28319: sista ja poliittisestikin tasapainoisen komitean     vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
28320: yksimielisistä ehdotuksista huolimatta maa- ja       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
28321: metsätalousministeriö on jo kahdesti asettanut
28322: erittäin yksipuolisen työryhmän tu!J.<:imaan muu-              Onko Hallitus muuttanut aikaisempaa
28323: ten sovitun asian toteuttamista. Näillä maa- ja             päätöstään ympäristöhallinnon kehittämi-
28324: metsätalousministeriön yksipuolisilla toimilla ei           sestä ympäristönsuojeluasioista huolehti-
28325: voine olla muuta tarkoitusta kuin aikaisempien              van ministeriön perustamiseksi, ja jos
28326: päätösten täytäntöönpanon vaikeuttaminen tai                ei ole,
28327: ehkäiseminen. Muuten tuskin voi tulkita kes-                   kuinka Hallitus suhtautuu aikaisem-
28328: kustalaisjohtoisten luonnonvaraintyöryhmä I:n               min yhteisymmärryksessä sovitun kehit-
28329:  ja luonnonvaraintyöryhmä II:n työn luonnetta.              tämistyön vastaisiin, maa- ja metsätalous-
28330: Erityisesti jälkimmäinen työryhmä, jonka koko               ministeriön asettamien yksipuolisten työ-
28331:  jäsenistö koostuu keskustapuolueen jäsenistä tai           ryhmien, luonnonvaraintyöryhmä I:n ja
28332: erittäin lähellä tätä puoluetta olevista henki-             luonnonvaraintyöryhmä II:n esityksiin,
28333: löistä ja jonka toiminta muutoinkin edustaa                 joilla selvällä tavalla riitautetaan aikai-
28334: poliittisen yksisilmäisyyden huipputasoa, on täh-           semmin sovitut ympäristöhallinnon ke-
28335:                                                             hittämisen linjat?
28336:       Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1978.
28337: 
28338:                                            Matti Louekoski
28339: 087800483M
28340: 2                                              1978 vp.
28341: 
28342: 
28343: 
28344: 
28345:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
28346: 
28347:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      Tarkastelukuiman. laajentumisen johdosta on
28348: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ympäristönsuojeluhallinnon sijasta 1970-luvulla
28349: olette 22 päivänä maaliskuuta toimittanut val-       alettu käyttää käsitettä ympäristöhallinto.
28350: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        Vaitioneuvosto asetti 26 päivänä syyskuuta
28351: sen kansanedustaja Louekosken näin :kuuluvasta        197 4 komitean, jonka tehtävänä oli mm. selvit~
28352: kirjallisesta kysymyksestä n:o 173:                  tää, onko ministeriöiden välinen tehtävänjako
28353:                                                      ja niiden yleinen toimialojen määrittely valtion
28354:            Onko Hallitus muuttanut aikaisempaa
28355:                                                      tehtävien hoidon kannalta tarkoituksenmukainen
28356:         päätöstään ympäristöhallinnon kehittämi-
28357:                                                      sekä tehdä ehdotuksensa tarpeellisiksi muutok-
28358:         sestä ympäristönsuojeluasioista huolehti-
28359:                                                      siksi. Tämä ns. valtion keskushallintokomitea
28360:         van ministeriön perustamiseksi, ja jos
28361:                                                      jätti ensimmäisen osamietintönsä 22 päivänä
28362:        ei ole,
28363:                                                      joulukuuta 1975. Laajapohjainen komitea pää-
28364:            kuinka Hallitus suhtautuu aikaisem-
28365:                                                      tyi tuolloin yksimieliseen ehdotukseen ympäris-
28366:        min yhteisymmärryksessä sovitun kehit-        tökysymysten keskittämisestä saman ministeriön
28367:         tämistyön vastaisiin, maa- ja metsäta-       toimialaan. Komitea esitti myös ympäristömi-
28368:        lousministeriön asettamien yksipuolisten      nisteriön perustamista, jonka tehtävänä olisi kä-
28369:        työryhmien, luonnonvaraintyöryhmä I:n         sitellä mm. asiat, jotka koskevat
28370:         ja luonnonvaraintyöryhmä II:n esityk-
28371:        siin, joilla selvällä tavalla riitautetaan      -   kaavoitus- ja rakennustointa
28372:        aikaisemmin sovitut ympäristöhallinnon          -   maanmittausta
28373:        kehittämisen linjat?                  ·         -   ympäristönsuojelua ja luonnonsuojelua
28374:                                                        -   vesihallintoa eräitä asioita lukuunottamat-
28375:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              ta sekä
28376: vasti seuraavaa:                                       -   säteilyturvallisuutta.
28377:    Ympäristönsuojelun hallinnon suunnittelu on
28378: ollut vireillä jo usean vuoden ajan, eikä ny-           Ympäristöministeriön alaisuuteen olisi komi-
28379: kyistä keskushallinnon organisaatiota ole pidetty    tean ehdotuksen mukaan siirrettävä:
28380: lopullisena ratkaisuna. Hyväksyessään ympäris-         - maanmittaushallitus ja geodeettinen laitos
28381: tönsuojelun hallinnon uudistamiseen tähtäävät          - vesihallitus lukuunottamatta kuivatustoi-
28382: lakiehdotukset vuonna 1972 eduskunta edellytti,            mistoa, joka siirrettäisiin maatilahallituk-
28383: että hallitus kiirehtii suunnitelmia ympäristön-           seen, sekä uittotoimistoa, joka siirrettäi-
28384: suojelun kannalta tärkeiden toimintojen keskit-            siin metsähallitukseen, sekä
28385: tämiseksi valtion hallinnossa omaksi ympäristön-       - säteilyturvallisuuslaitos.
28386: suojeluministeriöksi.
28387:    Ympäristönsuojeluun on yleensä aikaisemmin           Valtion keskushallintokomitean 1-osamietin-
28388: katsottu kuuluvan luonnonvarainhoitoon ja ym-        nöstä antamissaan lausunnoissa poliittiset puo-
28389: päristön pilaantumisen ·estämiseen liittyvät kysy-   lueet sekä useimmat ministeriöt suhtautuiv.aJt
28390: mykset. On kuitenkin huomattu, ettei tehtävää        myönteisesti ehdotukseen ympäristöministeriön
28391: pystytä hoitamaan pelkästään suojelevilla ja eh-     perustamisesta. Ainoastaan yhden ministeriön
28392: käisevillä toimenpiteillä. On katsottu tarvitta-     kantaa voi pitää ehdottoman kielteisenä.
28393: van myös aktiivista ympäristön ja ihmisen väli-         Y mpäristöminisreriön toimialasta on lausun-
28394: sen vuorovaikutuksen säätelyä, jonka tulisi ta-      noissa esitetty varsin erilaisia käsityksiä. Osa
28395: pahtua yhteiskuntapolitiikan kaikilla sektoreilla.   la.usunnonantajista on kannattanut komitean eh-
28396:                                                N:o 17.3                                              3
28397: 
28398: dotukseen verrattuna laajempaa ministeriötä, ja       detään kannanotot ympäristöministeriön perus-
28399: osa on puolestaan esittänyt toimialaltaan sup-        tamisesta ja muusta ympäristöhallinnon järjestä-
28400: peamman ympäristönsuojeluministeriön perusta-         misestä sekä mahdollisen ympäristöministeriön
28401: mista. Useimmat lausunnonantajat ovat pääty-          tehtävistä. Hallitus tulee jatkamaan ympäristö-
28402: neet kuitenkin lähes komitean ehdotuksien mu-         hallinnon kehittämiseen tähtäävän asian valmis-
28403: kaiseen toimialarajaukseen.                           telua asettamassaan keskushallintoministerivalio-
28404:    Valtioneuvosto teki 10 päivänä maaliskuuta         kunnassa saatuaan pyytämänsä lausunnot.
28405: 1977 periaatepäätöksen valtion keskushallinto-           Edellä esitetyn perusteella on todettava, että
28406: komitean 1-osamietinnössä tehtyjen ehdotusten         ympäristöministeriön perustaminen on jatkuvasti
28407: jatkovalmistelusta. Samassa yhteydessä valtio-        ajankohtainen hallinnollinen uudistus, koska se
28408: neuvosto edellytti, että ympäristöhallinnon orga-     merkitsisi tärkeän yhteiskuntapolitiikan alueen
28409: nisaation uudistamisen valmistelua jatketaan          asianmukaista järjestämistä. Ympäristöhallinnon
28410: valtioneuvoston kanslian toimesta yhteistoimin-       kiireellistä uudistamista puoltaa erityisesti se,
28411: nassa ympäristöhallinnon tehtävistä vastaavien        että nykyinen organisaatio on erittäin hajanai-
28412: viranomaisten ja valtiovarainministeriön kanssa.      nen ja epätarkoituksenmukainen.
28413: Tämä periaatepäätös on edelleen voimassa.                Hallituksen pyrkimyksenä on pikaisesti sel-
28414:    Valtioneuvosto asetti 18 päivänä tammikuuta        vittää mahdollisuudet toteuttaa valtion keskus-
28415: 1978 keskushallintoministerivaliokunnan, johon        hallintokomitean yksimielinen ehdotus ympäris-
28416: kuuluu kaikkien hallituspuolueiden edustajia.         töministeriön perustamisesta. Kun uudistuksen
28417: Valiokunnan tehtävänä on käsitellä mm. ympä-          valmistelu on muutoinkin sovittu suoritettavaksi
28418: ristöhallinnon järjestämiseen liittyviä asioita.      edellämainitun komitean työn pohjalta, ei voida
28419:    Keskushallintoministeri valiokunta käsitteli 7     ajatella, että hallitus ryhtyisi tässä yhteydessä
28420: päivänä helmikuuta kokouksessaan ympäristö-           käsittelemään muualla valtionhallinnon piirissä
28421: ministeriökysymystä. Tällöin päätettiin, että ny-     mahdollises.ti syntyneitä kaavailuja tai kannan-
28422: kyiseen hallitukseen osallistuviita puolueilta PYY-   ottoja.
28423:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1978.
28424: 
28425:                                                                          Pääministeri Kalevi Sorsa
28426: 4                                               1978 vp.
28427: 
28428: 
28429: 
28430: 
28431:                            T i H R i k s d a g e n s H e r r T a 1m -a n.
28432: 
28433:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har ansetts; att härvid också erfordras eh ·aktiv
28434: ariger har Ni, Herr Talmari, med Eder skri-           reglering av växelverkan mellan miljön och män~
28435: velse av den 22 mars 1978 till vederbörande           niskan och att denna reglering bör äga rum
28436: medlem av statsrådet översänt avskrift- av föl-       inom samhällspolitikens alla sektorer. Genom
28437: jande av riksdagsman Louekoski ställda skrift-        att infallsvinkeln har vidgats, har begreppet
28438: liga spörsmål nr 17 3 :                               miljöförvaltning under 1970-talet införtsi stäl-
28439:                                                       let för det tidigare miljövårdsförvaltnihg.' ' -'
28440:            Har Regeringen ändrat sitt tidigare         - Statsrådet tillsatte den 26 september 197 4
28441:        beslut om utbyggnad av mil)öförvah-            en komrilitte, som bl.a. fick i uppdrag att reda
28442:        ningen därhän att ett ministerium för          ut- huruvida fördelriingeh av- uppgifterna mellan
28443:        miljövårc;lsfrågot skall inrättas, och om      ministerieroa och deri allmänria -definitionen av
28444:        så icke är fallet,                             dessas verksamhetsområden är ändamålsehliga
28445:            hur · förhåller sig _Regeringen- tili de   med tarike på skötseln av statens åligganden;
28446:        framställningar som har- avgetts av ett        samt att framlägga förslag tilliindringar. Denna
28447:        par av jord- och skogsbruksministeriet         kommiqe, kallad st.atens centralförvaltninggkom-
28448:        tillsatta, ensidiga arbetsgrupper, dvs. ar-    mitte, avgav ·sitt första delbetänkande den 22
28449:        betsgrupperna I och II för utredning           december 1975. Kommitten, som hade en bred
28450:        ilV: riaturtillgångarna, vilka strider mot     bas, stannade därvid enhälligt för att föreslå
28451:        det utbyggnadsarbete, varom överens-           att miljöfrågorna borde sammanföras inom ett
28452:        kommelse tidigare hade uppnåtts i sam-         och samma ministeriuros verksamhetsområde.
28453:        förstånd, och tyd1igt s:kapar tvist kring      Kommitten föresiog också att ett miljöminis-
28454:        de tidigare avtalade riktlinjerna för ut-      terium inrättas. Dess uppgift skulle vara att
28455:        byggnaden av miljöförvalroingen?               behand:la bl.a. frågor som gäller
28456:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           -   planerings- och byggnadsverksamhet
28457: samt anföra följande:                                   -   lantmäteri
28458:    Planeringen av miljövårdsförvaltningen är en         -   miljövård och naturskydd
28459: fråga som har varit aktuell redan under flera           -   vattenförvaltningen, bortsett från vissa
28460: år. Den nuvarande organisationen i fråga om                 dithörande ärenden samt
28461: centralförvaltningen på detta område har inte           -   strålningsskydd.
28462: ansetts vara den slutgiltiga 1ösningen. 1 det
28463: dksdagen år 1972 godkände de lagförslag som              Följande ämbetsverk borde eriligt kommittens
28464: syftade tili en reform av miljövårdsförvaltningen,    förslag underställas miljöministeriet:
28465: förutsatte den, att regeringen skulle påskynda           - lantmäteristyrelsen och geodetiska insti-
28466: planerna på att inom statsförvaltningen centrali-            tutet
28467: sera de ur miljövårdssynpunkt viktiga funk-              - vattenstyrelsen, med undantag av torrlägg-
28468: tionerna till ett särskilt miljövårdsministerium.            ningsbyrån, som skulle överföras tili jord-
28469:    De frågor som ansluter sig tili vården om na-             bruksstyrelsen, och flottningsbyrån, som
28470: turtillgångarna och till förebyggandet av miljö-             skulle överföras ti11 fortsstyrelsen samt
28471: förstöringen har tidigare i regel ansetts höra           - strålsäkerhetsinstitutet.
28472: ihop med miljövården. Det har emellertid no-
28473: terats att uppgiften inte kan skötas enbart ge-         1 utlåtanden med ariledning av det första del-
28474: nom skyddande och förebyggande åtgärder. Det          betänkandet från statens centralförvaltningskom-
28475:                                                N:o 173                                                 5
28476: 
28477: mitte förhöll sig de politiska partierna och de          Det nyssnämnda ministerutskottet behandlade
28478: flesta ministerieroa positivt tili förslaget om att   :vid ett sammanträde den 7 februari frågan om
28479: inrätta ett miljöministerium. Endast ett minis-       ett miljöministerium. Härvid beslöts att de par-
28480: terium kan anses ha .ställt sig helt negativ.t tili   tier som medverkar i den nuvarande regeringen
28481: förslaget.                                            skall anmodas framföra sina ståndpunkter i frå-
28482:     I utlåtandena har mycket varierande uppfatt-      gan am inrättande av ett miljöministerium och
28483: ningar framförts om det föreslagna miljöminis-        om ordnandet av miljöförvaltningen i övrigt
28484: teriets verksamhetsområde. Vissa avgivare av          (samt i frågan om de uppgifter som borde an-
28485: utlåtande har förordat att ministeriet borde bli      komma på ett eventuellt miljöministerium. Re-
28486: mera omfattande än vad kommitten har före-            geringen kommer, sedan den har erhållit de be-
28487: s1agit. En del andra har åter uttalat sig för att     gärda utlåtandena, att inom ministerutskottet
28488: ett miljövårdsministerium med mera begränsat          för centralförvaltningsfrågor fortsätta beredning-
28489: verksamhetsområde inrättas. De flesta avgivarna       en av frågan om utbyggnad av miljöförvalt-
28490: av utlåtanden har dock stannat för en avgräns-        ningen.
28491: ning av verksamhetsområdet som i det närttnaste          Med stöd av vad ovan har anförts bör på-
28492: stämmer överens med kommittens förslag.               pekas, att inrättandet av ett miljöministerium
28493:     Statsrådet fattade den 10 mars 1977 ett prin-     alltjämt är en aktuell administrativ reform,
28494: cipbeslut om fortsatt beredning av de förslag         emedan en dylik åtgärd skulle innebära att ett
28495: som har framlagts i det första delbetänkandet         viktigt område inom samhällspolitiken regle-
28496: från statens centralförvaltningskommitte. I an-       ras på behörigt sätt. För en snabb reform av
28497:  slutning härtill förutsatte statsrådet att bered-    miljöförvaltningen talar särskilt det sakförhållan-
28498: ningen av en revidering av miljöförvaltning-          det, att den nuvarande organisationen är mycket
28499: ens organisation fortsätts genom försorg av           splittrad och oändamålsenlig.
28500: statsrådets kansli i samverkan med de myndig-            Regeringen bemödar sig om att .snabbt reda
28501: heter som ansvarar för uppgifter inom miljö-          ut möjligheterna att förverkliga det enhälligt
28502: förvaltningen och med finansministeriet. Detta        framförda försiaget från statens centralförvalt-
28503: principbeslut är aTI.tjämt i kraft.                   ningskommitte om inrättande av ett miljöminis-
28504:     Statsrådet tillsatte den 18 januari 1978 ett      terium. Då det även eljest har överenskommits
28505: ministerutskott för centralförvaltningsfrågor.        att reformen skaTI. beredas på basen av den ovan-
28506: Utskottet består av företrädare för alla rege-        nämnda kommittens arbete är det inte tänk-
28507: ringspartier. Dess uppgift är bl.a. att behandla      bart att regeringen i detta sammanhang skulle
28508: frågor i samband med ordnandet av miljöför-           börja behan&a projekt eller ståndpunktstagan-
28509: valtningen.                                           den, som eventueiTt har uppkommit på andra
28510:                                                       håll inom statsförvaltningen.
28511:       Helsingfors den 25 april 1978.
28512: 
28513:                                                                          Statsminister Kalevi Sorsa
28514: 
28515: 
28516: 
28517: 
28518: 087800483M
28519:                                                  1978 vp.
28520: 
28521: Kirjallinen kysymys n:o 174.
28522: 
28523: 
28524: 
28525: 
28526:                                     E. Laine ym.: Turun kauppakorkeakoulun kurssikirjatilanteen
28527:                                         pnrantamisesta.
28528: 
28529: 
28530:                          Ed u s ku n n a n      Herra       P u he m i e he 11 e.
28531:     Poiketen monista muista korkeakouliuista Tu-        oppilaskunta suuntautui korostamaan tavoitet-
28532: run kauppakorkeakoulussa ei ol;e omaa järjes-           ta entistä suuremman osan kirjasromäärärahois-
28533: ,tettyä ikurs~ikirj.astoa. Seurauksena tästä ja riit-   'ta käyttämiseksi ikurssrki'rjojen hankintaan. Yk-
28534: tämättömän. pienistä .kirj.aJllisuuden hankinta-        simielisesti yl1oppHaskunta päätti viime loka-
28535: määrärahoista on se, että tatvittavia kurssikir-        iruun lbpulla käynnistää keräyksen kurss.Ucirjo-
28536: joja on kirj·astossa yleisemmin vain 2-3 nii-            jen hankinnan tukemiseksi. Tässä tarkoitukses-
28537: den tarvitsijoiden määrän ollessa ·samaM aikaan         sa vedottiin .ylempikurssilaisiin, jo valmistu-
28538: jopa parisen sataa. Konkeakoulun koko päivä-            ncihin ja muihin myötämielisesti suhtautuviin,
28539: opiskelijamäärä 'On n. 1 000. Kurssikirjojen            että nämä lla'hjoittaisivat joko ilwrssikirjoja tai
28540: puute va:i.keuttaa ja pitkittää w.lmistumista.           varoja niiden hankintaan. Samalla y1ioppilas-
28541:      Turun k'iuppakorkeakoulun ja ~n ylioppi-           ilronta päätti ryhtyä toimenpiteisiin, joitla edis-
28542: l'asku:nn.an tahol:ta on tehty llukuisia: yrityksiä     tetään kurssikirjoihin tarvittavien .määräraho-
28543: kurssilkirjatilanteen helpottamiseksi. Opiskellijat      jen lisäämistä. Kuten :luonnollista on, edeUytet-
28544:  ovat kHtetJtävää aktiivisuutta ja omatoirtJ.isuutta     tiin valtion lisäävän kurssikirjamäärärahoja Tu-
28545: osoittaen ryhtyneet ·toimiin varojen keräämi:-          run kauppakorkeakoululle. Tavoitteeksi asetet-
28546: seksi kursstlclrj·astoo varten. Varoja on kerätty.       tiin kurssikirjaston aikaansaaminen.
28547:  On bawttu nimiä kurssikirja.:adressiin. Alusta·            Opet'USnlinisteriön tulocsi tukea Turun kaup-
28548:  vasti on vedotm myös Turun kaupungin ja yk-             pakorkeakoulun ja sen ylioppilaskunnan pyrki-
28549: ·sityisten yritystJen tu~een. Avainas·emass.a tilM-      myksiä kurssikirjamäärärahojen lisäämiseksi• ja
28550:  teen lrorjaami'Seksi on opetusministeriö.               kurssi'kirj11ston perust.amiseksi. Samalla valtio-
28551:      Turun buppako:rkeakoulun . rehtori ja hal-          valta vQisi osoittaa 'ki,ito'lli•suutensa oma-al'oit-
28552:  lintojohtaja OV'åt opetusminis·terlöl:le noin vuosi     tei•sesu ja aktiivisesta toiminnasta, jota opiske-
28553: sitten osoiut·amassaan !kirjelmässä kiinnittäneet       l'ev-a nuoriso on esimerkilii.sellä tavalla yhteis-
28554:  mirns~eriön huomiota ;korkeakoulun kirjaston            kunnan hyväksi suorittanut. Kurssikirjaprojek-
28555:  kursstkirjoj!en vähäiseen määrään j.a kirjaston         tin nimdlä tapahtuva keräys on jo ·alkanut O'pis-
28556:  1
28557:   jalkeenjäänei:syyteen anoen 300 000 markan             kd5joiden ömass·a keskuudessa.
28558:  siirtomääräralhaa. Kirjelmän liitteenä oli yliop-          EdelJ:ä es1tet,tyyn vi:ita:ten ja valtiopäiväjärjes-
28559:  pilladrunoon kotkeikoufulile osoittama kurssikir-       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
28560:  ja-adressi:, johon al1ekirjoituksellaan yhtyi 233       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas•tiQtta-
28561:  op1skelijaa. Vuoden 1979 tulo- j.a menoarvioon          v,aksi seuta'1lvan ikirja·Uitsen kysymyksen:
28562:  on Turun kauppakoclreakoulun hallitus eshtä-
28563:  nyt otettavaksi ·kirjallisuuden hankintaa vai"-                     Aikodko Ha:futus ryhtyä toimenpitei-
28564:  ten lisamäärärahoja mm. kurssikirjojen hank-                   si,i'n Turun kauppakorkea~kouL'un kurssi-
28565:  kimista varren.                                                ·kirjatil~Qnteen parantam~seksi lisäämäTiä
28566:      Päättäessään yksimielisesti adressikeräyksen               kurssi!kirjamäärärahoj-a      ja   tukemalra
28567:   järjestämisestJä Turun Kauppakorkeakoulun Yli-                kurssikiri a•ston perust•a:mis•ta?
28568:       Helsingiis·sä 22 päivänä maaliskuuta 1978.
28569: 
28570:           Ensio Laine                      Heilli Perho                      Chdstoffer T~axell
28571:           Reino Breil!in                   Anna-Liisa Jokinen                Oili Suomi
28572:           J.acob Söderman                                                    Irma Toivanen
28573: 087800510H
28574: 2                                             1978 vp.
28575: 
28576: 
28577: 
28578: 
28579:                         Ed u s kunnan        Herra       Puhe m i e he 11 e.
28580: 
28581:   Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momen-          desta 1977 vuoteen 1978 vastaavasti 8 %:Ila.
28582: dssa mainitussa tanko~uuksessa Te, Herva Puhe-       Turun kauppakorkeakoulu siirtyi valtion hal-
28583: mies, o'lette kirjeellänne 22 päivältä maa:liskuu-   tuun 1. 4. 1977. Vuonna 1977 käytettiin kor-
28584: ta 1978 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        keakoulussa kirjallisuuden hankintaan 106 000
28585: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja E.          markkaa ja vuonna 1978 115 000 markkaa eli
28586: Laineen ym. kirjarlisen kysymyksen n:o 174:          lisäystä oli 8 %. Vuoden 1978 määräraha mer-
28587:                                                      kitsee noin 120 markkaa opiskelijaa kohti.
28588:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- Kauppatieteellisellä alalla kokonaisuudessaan on
28589:          siin Turun kauppaikorkeakoulun kurs- tähän tarkoitukseen käytettävissä keskimäärin
28590:          ·s~kirj·atilanteen parantamiseksi lisäämäl-  150 markkaa opiskelijaa kohti.
28591:          lä kurssikirjamääräva:hoja: ja tukemaNa         Halliuus pyrkii edellieen ·· lisäämään Turun
28592:          kurssdlkirjaston perustamista?              .l{auppako.rkeakoulu:n kirjalnsuuden hankinta-
28593:                                                      määrärahoja valtiontalouden edellytysten puit-
28594:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioi!t- teissa 'siten, että kovkeakoulu voisi asteittain
28595: taen seuraav•an:                                     saa'V'Uttaa •s·a:man yleisen t•ason "kuin muut val-
28596:     KurssJkirjojen hinuatason voimakkaan nou- tion kauppakorkeakoulut, vaikka konkeakou-
28597: sun ja kurssikirjojen nopean vaihtumhen joh- lut. eivät kaikin osin tässä suhteessa olekaan
28598: dosta ovat kul'Ssikirjojen hankintaan käytettä- · suoraan vertaJi1ukelpoisia.
28599: vät määrärahat useissa korkeakoulluissa olleet           Erill~sen kurssikirja•ston perustam~seen ei
28600:  vili:me vuosina riittämättömiä. Tästä syystä opetusministeriön käsityksen mukaan Turun
28601: halilitus on pyrkinyt k~svauamailln kirjallisuu- kauppakorkeakouliun kokoisessa noin 1 000
28602:  denhankintamäärärahoja muita määrärahoja no" opiskelijan kokoisessa yksikössä ole ~tarvetta.
28603: peammin, jottla ajanmukaisen kirjallisuuden Korkeakoulu voi omalla päätöksellaän eriyt-
28604: saanci korkeakouluissa voitaisiin turvata. Vuo- tää kir}aston sisäHä kuvssikirjastotoimintaa var-
28605:  desta 1976 V'Uoteen 1977 kirjallisuuden han- t•en oman os·aston. Muis·sa korkeakou1uyksikö~s­
28606:  kintaan valtion tulo- ja menoarviossa vara- sä näin on menetelty ilman, että tarkoitukseen
28607:  tut määrärahat kasvoivat 12 % :lla ja vuo- on osoitettu ecityis·iä määrärahoja.
28608:       Hel'singissä 28 päivänä huhtikuuta 1978.
28609: 
28610:                                                                       Opetusministeri Jaakko Itälä
28611:                                               N:o 174                                               3
28612: 
28613: 
28614: 
28615: 
28616:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
28617: 
28618:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordni'ngen        -1978 på motsvavande sätt med 8 %. Aho
28619: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        bandelshögskola övertogs 1. 4. 1977 av staten.
28620: av den 22 mavs 1978 tili vederhömnde medlem          År 1977 användes i högskolorna 106 000 mk
28621: av statsrådet för avgivande av svar översänt         för anskaffning av litteratur och år 1978
28622: följande av ri'ksdagsman E. Laine m.fl. under-       används 115 000 mk, vilket innehär en ökning
28623: tecknade spörsmål nr 17 4:                           med 8 %. Anslaget för år 1978 innehär ca 120
28624:                                                      mk per studerande. För detta ändamål finns för
28625:           Ämnar Regeri:ngen vidtaga åtgärder i       hela den ekonomivetenskapliga sektorn i ge-
28626:        syfte att genom ökade anslag för              nomsnitt 150 mk per studerande att tillgå.
28627:        kurshöcker och stöd för inrättandet av           Regeringen strävar tili att inom ramen för
28628:        ett hihliotek för ~urshöcker avhjälpa         statens ekonomiska resurser ytterligare öka
28629:        läget heträffande kurshöcker vid Aho          anslagen för anskaffning av litteratur tili Aho
28630:        hande1shögsJko1a?                             handelshögskola så, att högskolan stegvis kun-
28631:                                                      de komma tiili samma allmänna nivå som de
28632:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        övriga statliga handelshögskolorna, även om
28633: samt ·anföra följande:                               högskoJorna i detta hänseende inte tili alla
28634:    På grund av kurshöckernas kraftigt stigande       delar är direkt jämförhara.
28635: pdsnivå och liv1iga omsättning har •anslagen            Enligt undervisningsministedets uppfattning
28636: för •anskaffning ·av kurshöcker under de senaste     finns det inte hehov att vid en enhet som
28637: åren varit otillräckliga i flera högskolor. Re-      Aho handelshögskola, med ca 1 000 studeran-
28638: geringen har därför strävat tili ·att öka anslagen   de, inrätta ett sävskilt hihliotek för kursHtte-
28639: för anskaffning av kurslittevatur i snahhare takt    ratur. Högskolan kan genom sitt eget heslut
28640: än övriga anslag, för att till'gången tili aktuell   inom hihlioteket inrätta en egen avdelning som
28641: litteratur i högskolo:na skall kunna tryggas.        hihliotek för kurslitteratur. Vid övriga hög-
28642: De anslag som i s·tatsförslaget reserverats för      skoleenheter har denna metod använts utan att
28643: anskaffning av litteratur ökade under tiden          särskilt anslag har reserverats för ändamålet.
28644: 1976-1977 med 12% och under tiden 1977
28645:       Helsingfors den 28 april 1978.
28646: 
28647:                                                                Undervisningsminister Jaakko Itälä
28648:                                                1978 vp.
28649: 
28650: Kirjallinen kysymys n:o 175.
28651: 
28652: 
28653: 
28654: 
28655:                                   Peltola: Postin palvelutason parantamisesta.
28656: 
28657: 
28658:                         E du sk u n n an      H erra      P u h e m i e h e 11 e.
28659: 
28660:    Postin palvelutaso on jatkuvasti mielenkiin-       käytön vähentäminen. Tällä hetkellä tiedetään,
28661: non kohteena. Eduskunta on esittänyt tavoit-          että rationalisointi on mennyt liian pitkälle ny-
28662: veita palvelun parantamiseksi, mutta palvelujen       kyolosuhteissa. Jos Suomen talouselämän raken-
28663: käytännön edellytyksistä ei ole syntynyt riittä-      netta ja ulkomaankaupan suuntaa ei muuteta
28664: vän laajaa keskustelua. Posti- ja lennätinlaitos      radikaalisti, meillä ei pystytä tarjoamaan työtä
28665: kehittää toimintaansa parhaillaan sellaisten pe-      nykyiselle työvoimalle. Valtion palvelulaitoksiHa
28666: riaatteiden mukaisesti, joita olisi syytä tarkistaa   ei näin ollen ole syytä kehittää tuotantomenetel-
28667: muuttuneiden olosuhteiden takia.                      miään työvoimaa säästävään suuntaan.
28668:    Postinkulj,etuksissa ollaan siirtymässä rauta-        Postin toiminnan kehittelyssäkin tulisi pun-
28669: tiekuljetuksista maantiekuljetuksiin ja linja-auto-   nita uudelleen, kannattaako työ yksinkertaistaa
28670: kuljetuksista muih~n autokuljetuksiin. Siirtymi-      niin pitkälle, että se muuttuu täysin koneell.isek-
28671: seen johtaneet laskelmat on tehty aikana, jolloin     si, vai pitäisikö tarkistaa tehtyjä suunnitelmia
28672: mm. energian hinta oli edul11sempi kuin täUä          siltä pohjalta, että työvoimaa voidaan lisätä ja
28673: hetkellä. Henk:i:l'öli!ikenteen tarpeet ovat johta-   työ tehdä monipuolisemmaksi ja myös palvelu-
28674: neet siihen, että erikseen on ruvettu selvittä-       tasoltaan paremmaksi.
28675: mään postilinja-autojen edullisuutta yhtä aikaa          Tällä hetkellä sovellettavat postinkuljetuksen
28676: henkilöliikenteen j-a postinkuljetuksen kannalta.     suunnitelmat keskittävät postinkäsittelyä ja kul-
28677: Vastaavanlainen selvittely pitäisi saada käyntiin     jetusta edelleen vahvasti yöaikaan. Kun postin-
28678: myös ilmakuljetuksissa ja rautateillä.                kuljetusta ei voi pitä·ä sellaisena välttämättömä-
28679:    Finnairin henkilökuljetukset ovat vähenty-         nä työnä, joka on pakko tehdä yöllä, suunnitel-
28680: neet. Samaan aikaan postinkuljetukseen käyte-         mia pitäisi tarkistaa myös tältä osin.
28681: tään yksityisiä pienkoncita. Finnairin reittiko-         Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
28682: neiden käyttö on tyrmätty yksinkertaisesti ve-        § :n 1 momenttim viitaten esitän valtioneuvos-
28683: toamalla postin palvelutasolle asetettuihin tavoit-   ton ·asianomaisen }äsenen vastattavaksi seuraavan
28684: teisiin ja sanomalla, että aamuvuoroja ei voi         kysymyksen:
28685: käyttää 1. luokan postinkuljetuksiin, joiden on
28686: oltava vuorokauden sisällä perillä.                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28687:    Jos postinkanto tapahtuisi kaksi kertaa päi-               ryhtyä selvittääkseen posti- ja lennätin-
28688: vässä, tällaista perustelua ei enää voitaisi käyt-            laitoksen kehittämissuunnitelmien sovelc
28689: täij. Tämä osoittaa, että vertailu on tehty riittä-           tuvuuden muuttuneeseen energia- ja työ-
28690: mättömin perustein.                                           voimapoliittiseen     tilanteeseen   sekä
28691:    Postin kertaj,akoon on siirrytty mm. työvoi-               muuttaakseen näitä suunnitelmia siten,
28692: makustannusten vähentämiseksi. Korkeasuhdan-                  että ne turvaavat riittävät postipalvelut
28693: teen aikana eri puolilla asetettiin tuotannon                 työvoiman käytön ja liikennepalvelujen
28694: suunnittelussa yhdeksi tavoitteeksi työvoiman                 kannalta edullisesti?
28695:    Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1978.
28696: 
28697:                                             Kad Peltola
28698: 
28699: 
28700: 
28701: 
28702: 087800552V
28703: 2                                               1978 vp.
28704: 
28705: 
28706: 
28707: 
28708:                          Ed u s kunnan         Herra       Puhe m i e he 11 e.
28709: 
28710:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kirjepostin osalta sitä edellyttää. Finnairin nykyi-
28711: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          set reittilentojen ·aikataulut eivät täytä 1. luo-
28712: olette 22 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn            kan kirjepostin kulkunopeudelle asetettuja ta-
28713: kirjeenne n:o 613 ohella toimittanut valtio-           voitteita. Finnairin lentokalusto on kooltaan
28714: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        nHn suurta, ettei sen käyttäminen yksinomaan
28715: kansanedustaja Kati Peltolan näin kuuluvasta           1. luokan kirjepostin kuljettamiseen ole energia-
28716: kirjallisesta kysymyksestä n:o 175:                    poliittisestikaan tarkoituksenmukaista. Sen si-
28717:                                                        jaan pienkoneiden käyttöönotolla on voitu taata
28718:           Mihin toimenpiteisi:in Hallitus aikoo        kaluston tarkoi,tuksenmukainen käyttö ja koh-
28719:        ryhtyä selvittääkseen posti- ja lennätin-       tuulliset kustannukset sekä tasa-arvoinen palve-
28720:        1ai:toksen kehittämissuunnitelmien sovel-       lutaso koko maassa. Koska posti saapuu toimi-
28721:        tuvuuden muuttuneeseen energia- ja työ-         paikkaan aamuna pääsääntöisesti yhdellä kulje-
28722:        voimapoliittiseen tilanteeseen sekä muut-       tukseHa, ei päivittäin kahteen kantovuoroon
28723:        taakseen näitä suunnitelmia siten, että         siirtyminen paranna postinjakelun palvelutasoa.
28724:        ne turvaavat dittävät postipalvelut työ-           Palvelutasovaatimusten mukaisesti: 1. luokan
28725:        voiman käytön ja 1i±kennepalveliujen kan-       kirjepostin runkokuljetukset käsittelyineen jou-
28726:        nalta edullisesti?                              dutaan suorittamaan yöaikaan asetetun nopeus-
28727:                                                        tavoitt:een saavuttamiseksi. Päivälehtien runko-
28728:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuljetukset on myös suoritettava yöaikaan, jotta
28729: vasti seuraavaa:                                       lehdet ehtisivät vastaanotl:ajiHeen ilmestymispäi-
28730:    Posti- ja 'lennätinhallituksen kehi:ttämissuun-     vänään. Lisäksi osa toisen luokan postin runko-
28731: nitelmat on tehtävä useiksi vuosiksi eteenpäin.        kuljetuksista suorit:etaan yöarkaan, koska mm.
28732: Postinkuljetusten ja -käsittelyn tavoitteena on        energian kulutuksen kannalta on edullista mah-
28733: mahdollistaa posdlähetyksille hyväksytyn palve-        dollisuuksien mukaan yhdistää ne 1. luokan pos-
28734: lutasotavoitteen mukainen kuljetusnopeus sit:en,       tin runkokuljetuksiin j'a koska kappaletavaralii-
28735: että lähetysten kuljettaminen kohtuullisin kus-        kenteen alalla vallitseva kova kilpailutilanne vaa-
28736: tannuksin on turvallista ja luotettavaa.               tii postin markkinaosuuden säilyttämiseksikin
28737:    Suunnitellut ja parhaillaan toteutettavat rau-      vähintään nykyistä pakettien kulkunopeutta.
28738: tateillä toimitettavat postinkuljetukset muodos-          Palvelutason kehittämrstä tarkasteltaessa tu-
28739: tavat noin puolet kuljetuksen tonnikilomet-            lee ottaa huomioon, että posti- ja lennätinlaitos
28740: reistä.                                                on Hikelaitos ja että laitoksen taloudenhoitolain
28741:    Ns. pääradoiUa Helsingistä Ouluun, Rovanie-         mukaan kannettavat maksut on määrättävä ylei-
28742: meHe, Kajaaniin ja Joensuuhun ~i:ikennöivät mie-       seltä tasoltaan seHai:siksi, että niistä kertyvät tu-
28743: hitetyt postivaunut sekä 28.5.1978 lukien vielä        lot, mikäli mahdolli:sta, riittävät peittämään bi-
28744: poikittaisyhteytenä postivaunu Turusta Joen-           toksen kustannukset. Kun postin palvelutason
28745: suuhun. Tämän lisäksi kuljetetaan postia val-          kohottaminen välittömästi heijastuu postipalve-
28746: tionrautateiden tavaravaunuissa. Mm. Helsin-           lujen käyttäjään postimaksujen korotuksena,
28747: gistä lähetetään viitenä päivänä vi:ikossa 13 vau-     tulisi postitoimen kehittämistä tarkastella koko-
28748: nulastia suurimpiin lajittelukeskuksiin. Edellä        naisuutena. Ensisijaisena tavoitteena tulisi olla
28749: olevia kulj·etuksia täydentävät vielä eri rataosille   niiden 71 000 talouden saattaminen postin-
28750: junailijavaunuissa tapahtuvat kuljetukset.             jakelun piiriin, jolla postin noutomatka on vielä
28751:    Lentokuljetuksia käytetään ainoastaan, mikäli       yli 500 metriä. Samaan kiireellisyysryhmään
28752: palvelutasotavoitteiden saavuttaminen 1. luokan        tulisi kuulua postipalvelujen parantaminen nii-
28753:                                                N:o 175                                               3
28754: 
28755: den 40 000 talouden osalta, jotka saavat pos-        nan maaraan vaikutravista kehittämistoimenpi-
28756: tinsa harvemmin kuin viisi kertaa viikossa.          teistä, joihin eduskunta on vuosittarn myöntänyt
28757:    Postitoimen kehittämissuunnitehnat ovat ol-       tarvittavat varat, mainittakoon mm. laitoksen
28758: leet Hi:kenneministeriön, valtioneuvoston ja edus-   organisaation uudistaminen, käsittelykeskusjär-
28759: kunnan tarka:stelt:avana mm. taloussuunnitelmien     jestelmään siirtyminen postin käsittelyssä ja pos-
28760: ja tulo- ja menoarvioiden käsittelyn ja vahvista-    tin lajittelun sekä puhelinliikenteen automati-
28761: misen yhteydessä.                                    sointi. Postitoimen palvelutason oleelHsm paran-
28762:    Posti- ja lennätinlaitoksen henkilökunnan         tamista hidastaa käytettävissä olevien määrära-
28763: määrä on tällä hetkeHä yli 46 000. Henkilökun-       hojen niukkuus.
28764:   Helsingi:ssä toukokuun 2 päivänä 1978.
28765: 
28766:                                                                   Uikenneministeri Veikko Saarto
28767: 4                                           1978 vp.
28768: 
28769: 
28770: 
28771: 
28772:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
28773: 
28774:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen        servicenivån i fråga om 1 klass brevpost så
28775: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       förutsätter. Finnairs nuvarande tidtabeller för
28776: se nr 613 av den 22 mars 1978 till vederbö-        turflyg uppfyl1ler inte de villkor som uppställts
28777: rande mecnem av statsrådet översänt avskrift       för befordringshastigheten för 1 lklass brev-
28778: av följande av riksdagsman Kati Peltola un-        post. Finnairs flygande materiel är av sådan
28779: dertecknade spörsmål nr 175:                       storleksklass, att det inte ens energipolitiskt
28780:                                                    sett är ändamålsenligt att använda den enbart
28781:           Vi!lka åtgärder ämnar Regeringen vid-    för befordran av 1 klass brevpost. Däremot
28782:        ta för att utreda post- och telegrafver-    har man genom att ta i bruk små flygplan
28783:        kets utvecklingsplaners förenlighet med     kunnat garantera ett ändamålsenligt utnyttjande
28784:        det förändrade energi• och sysselsätt-      av materielen och skäliga kostnader samt en
28785:        ningspoli'ti:ska läget samt för att ändra   jämbördig servicenivå i hela landet. Eftersom
28786:        dessa planer så, att de på ett för ut-      posten i regel anländer tili postanstalten på
28787:        nyttjandet av arbetskraften och trafik-     morgonen med en transport, skulle en över-
28788:        servicen gynnsamt sätt tryggar en till-     gång til'l två dagliga utbärningsturer inte för-
28789:        räcklig postservice?                        bättra servicenivån inom postutdelningen.
28790:                                                        Enligt kraven på servicenivå måste stam-
28791:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     transporter och behandling av 1 klass brevpost
28792: samt anföra följande:                              skötas nattetid för att det uppställda snabb-
28793:    Post- och telegrafverkets utvecklingsplaner     hetskravet skall kunna uppfyllas. Stamtranspor-
28794: måste uppgöras för flere år framåt. Målsätt-       terna av dagstidningar måste också skötas nat-
28795: ningen för postbefordran och behandlingen är        tetid för att tidningarna skall hinna fram til11
28796: att för postförsändelserna möjliggöra en trans-    mottagarna den dag de utkommer. Dessutom
28797: porthastighet enligt den godkända målsättning-     sköts en del av stamtransporterna av andra
28798: en för servicenivån så, att befordran av för-      klass post nattetid eftersom det bl.a. med tanke
28799: sändelserna till skäliga kostnader är trygg och    på energi{örbrukningen är förmånligt att så vitt
28800: tilHörlitlig.                                      möjligt kombinera dem med stamtransporterna
28801:    De planerade postbefordringarna med järn-       av 1 klass post och eftersom den hårda kon-
28802: väg, vi1ka för närvarande håller på att förverk-   kurrensen inom styckegodstrafiken även för bi-
28803: ligas, utgör ca hälften av befordringarnas ton-    behållande av postens nuvarande marknadsan-
28804: kilometer.                                         delar kräver minst nuvarande transporthastig-
28805:     På de s.k. stambanorna från Helsingfors till   het för paket.
28806: Uleåborg, Rovaniemi, Kajana och Joensuu tra-           Vid. en granskning av frågan om utvecklan-
28807: fikerar bemannade postkupeer samt räknat från      det av servicenivån bör man beakta att post-
28808: 28. 5. 1978 ytterligare som tvärförbindelse en     och telegrafverket är en affärsinrättning och
28809: postkupe från Åbo tili Joensuu. Dessutom be-        att, enligt lagen om de allmänna grunderna för
28810: fordras post i statsjärnvägarnas godsvagnar.       post- och telegrafverkets hushållning, de avgif-
28811: Bl.a. från Helsingfors skickas fem dagar i vec-     ter som uppbärs tili sin allmänna nivå skall
28812: kan 13 vagnslaster till de största sorterings-     fastställas så, att inkomsterna av dem om möj-
28813: centralerna. Ovan nämnda befordri:ngar kom-        ligt är tillräckliga för att täcka verkets kostna-
28814: pletteras ytterligare av befordringar i konduk-    der. Då en höjning av postens servicenivå ome-
28815:  törsvagn på oJika bansträckor.                    de1bart drabbar den som använder postens
28816:     Flygbefordran används om målsättningen för     service i form av förhöjda postavgifter, borde
28817:                                             N:o 175                                             5
28818: 
28819: utvecklandet av postväsendet betraktas som en        Personalen vid post- och telegrafverket över-
28820: helhet. Ett första mål borde vara att bringa de   stiger för närvarande 46 000 personer. Bland
28821: 71 000 hushåll, som ännu har över 500 meter       de utvecklingsåtgärder, som skulle påverka per-
28822: att färdas för att avhämta posten, inom ramen     sonalens storlek och för vilka dksdagen årligen
28823: för postutdelningen. Lika brådskande borde        har beviljat erforderliga medel, kan bl.a. näm-
28824: det vara att förbättra postservicen för de        nas ett förnyande av verkets organisation, över-
28825: 40 000 hushåll som får sin post mindre än fem     gången tili systemet med behandlingscentraler
28826: gånger i veckan.                                  vid postbehandlingen och automatiseringen av
28827:    Planerna på utvecklandet av postväsendet       postsorteringen och telefontrafiken. En mera
28828: har granskats av trafikministeriet, statsrådet    ingående förbättring av postväsendets service-
28829: och riksdagen bl.a. i samband med behand-         nivå fördröjs av de knappa disponibla anslagen.
28830: lingen och fastställandet av de ekonomiska pla-
28831: nerna och statsförslagen.
28832:   Helsingfors den 2 maj 1978.
28833: 
28834:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
28835: 
28836: 
28837: 
28838: 
28839: 087800552!V
28840:                                               1978 ·vp.
28841: 
28842: Kirjallinen kysymys n:o 176.
28843: 
28844: 
28845: 
28846: 
28847:                                   Tikka: Valtioneuvoston jäsenten ja virkamiesten tormmnasta
28848:                                      yksityisen elinkeinoelämän erilaisissa luottamustehtävissä.
28849: 
28850: 
28851:                          Ed u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he II e.
28852: 
28853:    Nykyisen käytännön mukaan valtioneuvoston         teollisuuden kanssa paljon tekemisissä olevat
28854: jäsen, joka toimii jonkin yksityisen yhtiön hal-     korkeimmat virkamiehet omaavat samalla ase-
28855: lintoneuvoston puheenjohtajana tai johtokun-         mia myös yksityisen liike-elämän piirissä.
28856: nan jäsenenä, on jäävi ottamaan osaa tätä yh-           On selvää, että normaali jääviyssäännöstö es-
28857: tiötä koskevaan päätöksentekoon hallituksen          tää tällaisia virkamiehiä ottamasta osaa suoraan
28858: piirissä. Mitään säännöstöä ei kuitenkaan ole        sellaiseen päätöksentekoon, joka koskee yhtiöi-
28859: siitä, että ministerin tulisi kokonaan pidättäy-     tä, joitten johtoon he itse kuuluvat. Sen sijaan
28860: tyä toimenpiteistä yksityisen yhtiön hyväksi         nämä virkamiehet vaikuttavat päivittäin pää-
28861: sinä aikana kun hänet on valittu valtioneuvos-       töksiin, jotka hyvinkin läheisesti vaikuttavat
28862: ton jäseneksi.                                       yksityisiin yhtiöihin. Kun eri toimenpiteitten
28863:     Äskettäin julkisuudessa olleiden lausuntojen     kohdalla entistä useammin suoritetaan valmis-
28864: mukaan suurin osa nykyisen hallituksen mi-           telutyötä toimikunnissa ja komiteoissa virka-
28865: nistereistä myöntää, että tällaisissa tapauksissa    miestasolla ja varsinainen päätöksenteko tapah-
28866: voi esiintyä intressiristiriitoja. Suurin osa val-   tuu poliittisten luottamusmiesten toimesta, on
28867: tioneuvoston jäsenistä oli myös sitä mieltä, että    näiden jatkuvasti vaikeampaa ottaa huomioon
28868: Suomessakin tulisi ottaa käytäntöön samankal-        se, mitkä seikat minkin virkamiehen kannan-
28869: tainen hallituksen jäsenten ilmoitusvelvollisuus     ottoihin valmistelutyössä ovat vaikuttaneet.
28870: yksityisistä intresseistään liike-elämän puolella    Kansliapäällikkö kauppa- ja teollisuusministe-
28871: kuin monissa muissa maissa on jo tapana.             riössä on käytännössä mukana lähes joka alaa
28872:     Nykyisen hallituksen jäsenistä tällainen aina-   koskevien päätösten valmistelussa.
28873: kin teoreettinen ristiriitatilanne koskee vain ta-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28874: lousministeri Esko Rekolaa, joka on ollut koko       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28875: hallituksessa toimimisensa ajan Kymi-Kymmene         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisert jä-
28876: Osakeyhtiön hallituksen jäsen ja WSOY :n hal-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28877: lintoneuvoston puheenjohtaja.
28878:     Ministereitä koskevien säännösten selvityksen              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28879: ohella olisi syytä kiinnittää huomiota myös                 siin, joilla taattaisiin se, ettei hallituk-
28880: korkeassa asemassa olevien valtion virkamiesten             sen jäsenen tai valtionhallinnon virka-
28881: mahdollisuuksiin toimia samanaikaisesti korkeis-            miehen toimiminen erilaisissa luottamus-
28882:  sa asemissa yksityisen teollisuuden tai liike-             yms. tehtävissä yksityisen elinkeinoelä-
28883: elämän piirissä. Kauppa- ja teollisuusministe-              män piirissä johda intressiristiriitoihin
28884:  riön kansliapäällikkö Bror Wahlroo.s on valittu            valtion edun ja yksityisen yhtiön edun
28885:  äskettäin Amer-yhtymän hallintoneuvostoon ja               välillä?
28886:  hänen lisäkseen nähtävästi myös lukuisat muut
28887:       Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1978.
28888: 
28889:                                            Seppo Tikka
28890: 
28891: 
28892: 
28893: 
28894: 0878005316
28895:  2                                                1978 vp.
28896: 
28897:                                                                              \'
28898: 
28899: 
28900: 
28901: 
28902:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
28903: 
28904:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Valtion viran tai: toimen haltijain Oikeutta
28905: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           olla muussa palkatussa toimessa koskevat sään-
28906: oleu~ 22 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn              nökset ovat valtion viran. ja toimen .haltijain
28907: kir}eenne ohella toimittanut valtioneuvoston            palkkauksesta annetun lain (1030/42) 21
28908: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            §:ssä, valtion ylimääräisistä toimenhaitijoista ja
28909: edustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta kirjalli-          tilapäisistä toimihenkilöistä annetun .asetuksen
28910: sestJa kysymyksestä n:o 176:                             (755/49) 19 §:ssä, valtion viran tai toimen
28911:                                                         haltijain patkkauksesta annetun asetuksen (36/
28912:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         43) 18 §: ssä sekä valtion viran tai toimen
28913:         siin, joilla taattaisiin s,e, ettei hallituk-   haltijain oikeudesta olla muussa palkatussa toi-
28914:         sen jäsenen tai valtionhallinnon virka-         messa annetussa valtioneuvoston päätöksessä
28915:         miehen toimiminen erilaisissa luottamus-         (201/43).
28916:         yms. tehtävissä yksityisen elinkeinoelä-           Puuttumatta tässä yhteydessä tarkemmin
28917:         män piirissä johda intressiristiriitoihin       edellä mainittujen säännösten ja määräysten si-
28918:         valtion ·edun ja yksityisen yhtiön edun         sältöön voidaan todeta, että virkamiehen toi-
28919:         välillä?
28920:                                                         miminen oman virkansa .tai toimensa ohella
28921:                                                         muussa palkatussa toimessa on yleensä luvan-
28922:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         varaista. Viimeksi mainitussa valtioneuvoston
28923:  seuraavaa:                                             päätöksessä on tarkemmin määrätty. mikä vi-
28924:     Kuten kysymyksen perusteluissa todletaan, on        ranomainen kulloinkin sanotun luvan myöntää.
28925:  nykyisen käytännön mukaan valtioneuvoston jä-             Edellä olevien virkamiehiä yleisesti koske-
28926:  sen, joka toimii i'onkin yksityisen yhtiön hal-        vien säännösten ja määräysten ohella on eri
28927:  lintoneuvoston puheenjohtajana tai johtokun-           säädöksiin ja päätöksiin otettu yleismääräyksiä
28928:  nan jäsenenä, jäävi ottamaan osaa tätä yhtiötä         täydentäviä erityissäännöksiä ja määräyksiä.
28929:  koskevaan päätöksentekoon hallituksen piirissä.        Vastaavia säännöksiä ja määräyksiä on virka-
28930: .Tätä periaatetta ovat valtioneuvoston jäsenet          miehen oikeudesta harjoittaa yksityistä am-
28931:  myös poikkeuksetta noudattaneet. Kun toisaalta         matti-, ansio- tai liiketoimintaa.
28932:  valtioneuvoston jäsen ei ole esteellineo myötä-           Tällaisia erityissäännöksiä on olemassa muun-
28933:  vaikuttamaan yleisluontoisten normisäädösten           muassa sopimuspalkkaisten virkamiesten osal-
28934:  antamiseen silloinkaan kun säädös saattaa vai-         ta. Yleensä valtion korkeimmat virkamiehet
28935:  kuttaa muun ohella myös hänen omiin oikeuk-            ovat juuri sopimuspalkkaisia;
28936:  siinsa ja velvollisuuksiinsa, on katsottava, että         Sopimuspaikkaisten virkamiesten sopimuk-
28937:  valtioneuvoston jäsenet voivat osaiTistua myös         siin, joita koskevan kaavan valtioneuvosto on
28938:  sellaisten lakien ja asioiden valmisteluun ja kä-      vahvistanut päätöksellään n:o P 4141, 5. 9.
28939:  sittelyyn, jotka ovat luonteeltaan yleisiä vaik-       1975, on otettu ehto siitä, ettei asianomainen
28940:  kakin ne samalla koskisivat myös sellaisia yh-         virkamies ota virkansa ohella hoitaakseen vir-
28941:  tiöitä, joissa asianomainen valtioneuvoston jä-        kaa, tointa tai tehtävää, jonka vastaanottami-
28942:  sen on mukana hallintoneuvostossa tai johto-           seen ei ole laissa säädettyä velvollisuutta tai
28943:  kunnassa.                                              johon häntä ei ole asianomainen valtion viran-
28944:     Kysymyksen toinen osa koskee valtionhal-            omainen määrännyt. Sopimuksissa on nimen-
28945:  linnon virkamiehiä. Näiden osalta ovat voimas-         omaan kielletty myös liike- tai ammattitoimin-
28946:  sa seuraavat säännökset.                               nan harjoittaminen. Sopimusehtojen mukaan
28947:                                                N:o 176                                              3
28948: 
28949: asianomainen ministeriö voi kuitenkin, saatuaan      myönnetään, edellä malllltut säännökset edel-
28950: asiasta valtiovarainministeriön lausunnon, erityi-   lyttävät myös, että päätoimi tulee hoidetuksi.
28951: sistä syistä yksittäistapauksissa myöntää luvan         Sivutoimilupien myöntämistä harkittaessa
28952: edellä mainitunlaisen viran, toimen tai tehtä-       otetaan myös luonnollisesti huomioon edellä
28953: vän hoitamiseen tai suorittamiseen sekä liike-       kosketellut esteellisyysnäkökohdat. Toisaalta
28954: tai ammattitoiminnan harjoittamiseen. Näitä          sen selvityksen perusteella, jonka valtiovarain-
28955: lupia on kuitenkin myönnetty vain vähäisessä         ministeriö on hankkinut nyt esillä olevan kir-
28956: määrin ja nimenomaan valtion edun huomioon           jallisen kysymyksen johdosta, on käynyt ilmi,
28957: ottaen sekä muutoinkin tiukkaa harkintaa nou-        että kirjallisen kysymyksen perusteluina mai-
28958: dattaen.                                             nituissa tapauksissa on olemassa asianmukaiset
28959:    Edellä olevaan viitaten voicfuan todeta, että     sivutoimiluvat. Lisäksi voidaan todeta, että
28960: voimassa olevien säännösten ja määräysten mu-        vaikka kirjelmässä mainitun ministeri Rekolan
28961: kaan on virkamiesten oikeutta harjoittaa liike-      toimialaan kuuluvat muunmuassa erilaiset vero-
28962: tai ammattitoimintaa taikka hoitaa muuta pal-        lait, joiden valmisteluun ja käsittelyyn minis-
28963: kattua tointa tuntuvasti rajoitettu verrattuna       teri Rekola osallistuu, nämä lait ovat olleet
28964: muihin kansalaisiin, joiden osalta ei ole vas-       luonteeltaan yleisiä minkään niistä koskematta
28965: taavia säännöksiä.                                   vain kirjoituksessa mainittuja yhtiöitä yksin
28966:    Sanottuj,en säännösten puitteissa on täysfu       taikka edes yksin niitä elinkeinohaaroja, joilla
28967: mahdollista tarkoin valvoa, että valtion virka-      sanotut yhtiöt toimivat.
28968: miehet eivät saa sivutoimilupia, ellei heillä ole       Lopuksi voidaan todeta, että valtion virka-
28969: mahdollisuuksia menestyksellisesti ja asianmu-       miesten oikeusasema on myös nyt kysymyksessä
28970: kaisesti hoitaa omaa tointaan, jos he samaan         olevalta osaltaan julkishenkilöstön oikeusasema-
28971: aikaan hoitavat sivutointa. Jos sivutoimilupa        komitean selviteltävänä.
28972:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1978.
28973: 
28974:                                                                Valtiovarainministeri Paul Paavela
28975: 4                                              1978 Vp.
28976: 
28977: 
28978: 
28979: 
28980:                            T i 11   Ri ks dage ns      He r r   T a 1m a n.
28981: 
28982:    I det syfve 37 § 1 mom. riksdagsordningen          19 § förordningen angåendle statens ex;tra-
28983: anger har Ni, Herr Talman, med Edrer ·skri-           ordinarie befattningshavare och tillfälliga funk.-
28984: velse av den 22 mars 1978 tili vederbörande           tionärer (755/4 9) , 18 § förordningen angåen-
28985: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-       de avlöning i statens tjänster eller befattningar
28986: dagsman Seppo Tikka ställda skriftliga spörs-         (36/43) samt i statsrådets beslut angående
28987: mål nr 176:                                           rätt för innehavare av statstjänst eller -befatt-
28988:                                                       ning att hava annan avlönad befattning (201/
28989:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder,            43). Man kan, utan att i detta sammanhang
28990:        soin kunde garantera att medverkan av          gå närmare in på innehållet i ovannämnda
28991:        en regeringsmedlem eller en tjänste·           stadganden och bestämmels,er, konstatera att
28992:        man irtom statsförvaltningen i för-            rätten för tjänsteman att vid sidan av sin egen
28993:        troende- o.a. uppdrag av olika slag           tjänst eller befattning inneha annan avlönad
28994:        inom det privata näringslivet inte Ie-         syssla i regel är beroende av tillstånd. I det
28995:        der ti11 intressekonflikter mellan staten      statsrådsbeslut, som nämns sist bland de ovan
28996:        och något enskilt bolag?                      uppräknade författningarna, ingår närmare be-
28997:                                                      stämmelser om viiken myndighet som i varje
28998:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       enskilt fall beviljar sådant tiiTstånd.
28999:  samt anföra följande:                                   Jämte de ovan anförda stadgandena och be-
29000:     Såsom i spörsmålets motivering konstateras       stämmelserna, som berör tjänstemän i allmän-
29001:  är medlem av statsrådet, om han är ordförande       het, har speciella stadganden och bestämmel-
29002: i förvaltningsrådet el1er med1em av direktionen      ser, som kompletterar de allmänna föreskrifter-
29003: i något privat bolag, enligt nuvarande praxis        na, upptagits i olika författningar och beslut.
29004:  jävig att inom l'egeringen ta del i fattandet av    Motsvarande stadganden och bestämmelser
29005: beslut som berör detta bolag. Statsrådets med-       finns angående rätt för tjänsteman att bedriva
29006: lemmar har också utan undantag iakttagit den-        privat yrkes- eller förtjänstarbete eller affärs-
29007: na princip. Då å andra sidan en medlem av            rörelse.
29008: statsrådet inte är förhindrad att medverka vid           Dylika specialstadganden finns bl.a. i fråga
29009: utfärdandet av normerande författningar av           om tjänstemän med avtalslön. De högsta stats-
29010: al'lmän natur ens i sådana fall, då författningen    tjänstemännen är i regel anställda just mot
29011: ka:n påverka bl.a. hans egna rättigheter och         avtalslön.
29012: skyldigheter, bör det anses att statsrådets med-         1 de anställningsavtal med tjänstemän med
29013: lemmar kan ta del i beredning och handlägg-          avtalslön, för vilka statsrådet genom sitt be-
29014: ning även av sådillla lagar och ärenden som          slut nr P 4141 av 5. 9. 1975 har faststäl1t ett
29015: är av allmän natur, ehuru de ti1lika berör bo-       :formulär, har intagits en klausul om att tjänste-
29016: lag, tili vilkas förvaltningsråd eller direktioner   mannen förbinder sig att inte vid sidan av
29017: ifrågavarande med1em av statsrådet hör.              sin tjänst åta sig tjänst, befattning eller upp-
29018:     Spörsmålets andra del gäller tjänstemän          drag, som lagen inte förpliktigar honom att
29019: inom statsförvaltningen. För dessa gäller föl-       1Ja emot eller som vederbörande statliga myn-
29020: jande stadganden.                                    d:ighet inte har förordnat honom att sköta. 1
29021:     Stadganden om rätt för innehavare av sta-        avtalen har också utövning av affärsrörelse el-
29022: tens tjänst eller befattning att i.i:meha annan      ler yrkesarbete uttryckligen förbjudits. Enligt
29023: avlönad syssla ingår i 21 § lagen om avlöning        avtalsvillkoren kan v,ederbörande ministerium
29024: i statens tjänster eller befattningar (1030/42),     emellertid, sedan det har erhållit finansminis-
29025:                                                 N:o 176                                               5
29026: 
29027: teriets utlatande i saken, på synner1iga skä1             När frågan orn att bevilja tillstånd tili att
29028: i enslcilda fall bevilja tillstånd till att handha     ha bisyssla bedöms, beaktas givetvis också de
29029: eUer Siköta tjänst, befattning eller uppdrag av        ovan berörda jävighetssynpunkterna. A andra
29030: ovannäm.nt slag samt att bedriva affärsrörelse         sidan har det av den utredning, sorn finans-
29031: eller yrlresarbete. Sådana tillstånd har dock          ministeriet har inhämtat rned anledning av det
29032: beviljats endast i rin.ga utsträckning och ut-         föreliggande skriftliga spörsrnålet, framgått att
29033: tryckligen med beaktande av statens intressen          behöriga tillstånd att ha bisyssla har förelegat
29034: samt även i övrigt efter sträng prövning.              i de fall, sorn har näm.nts i spörsmålets moti-
29035:     Med hänvisning till det ovan anförda kan           vering. Dessutorn kan påpekas att ehuru det
29036: lronstateras, att rätten för tjänstemän att be-        verksamhetsornråde, sorn sköts av minister Re-
29037: driva affärsrörelse eller yrkesarbete eller att        kola, vilken nämns i skrivelsen, bl.a. innefattar
29038: handha annan avlönad syssla enligt gällande            utarbetande av skattelagar av olika slag, i vil-
29039: stadganden och bestämmelser i hög grad är              kas beredning och behandling minister Rekola
29040: kringskuren, jämfört rned vad sorn gäller för          ddtar, dessa lagar tili sin karaktär har varit
29041:  andra rnedborgare, i fråga om vilka inga mot-         allrnänna och att ingen av dem har berört en-
29042:  svarande stadganden finns.                            bart de bolag, som har närnnts i skrivelsen,
29043:     Det är fullt möjligt att inorn de gränser,         eller ens enhart de branscher inorn näringslivet,
29044:  sorn anges av ovannämnda stadganden, nog-             där dessa bolag är verksamma.
29045:  grant se tili att statens tjänstemän inte ges till-      Slutligen kan påpekas att statstjänstemän-
29046:  stånd att ha bisysslor, såvida de inte har möj-       nens rättsliga ställning också tili den del som
29047: ligheter att rned framgång och på behörigt sätt        här är aktuell håller på att redas ut inom kom-
29048:  samtidigt sköta sina egna göromål. De berörda         mitten för utredning av den ofiientliga per-
29049:  stadgandena förutsätter också att huvudsyss-          sonalens rättsliga ställning.
29050:  Ian blir skött som sig bör orn tilistånd ges
29051:  att ha bisyssla.
29052:       Helsingfors den 2 maj 1978.
29053: 
29054:                                                                        Finansminister Paul Paavela
29055: 
29056: 
29057: 
29058: 
29059: 0878005316
29060:                                                      1978 vp.
29061: 
29062: Kirjallinen kysymys n:o 177.
29063: 
29064: 
29065: 
29066: 
29067:                                        Tennilä: Ounasrinteen kouluolojen järjestämisestä.
29068: 
29069: 
29070:                            E du sk u nn an          H erra      P u h e m i e h e 11 e.
29071: 
29072:      Ounasrinreen 1roaupunginosa Rovanilemellä              ~:a-asteen rormii~Dta jo ensi syksynä. Koullukur-
29073: on edehleen w•i!tlla lrouliua. Alluee:JI.ta •toimii vuok-   j.uuden nopea. poistaminen edeHyttää sitä, että
29074: rat:No1ssi!IJ w1n piooii kortteNkoulu, johon eivät          as1a-.tn ta.rtutaa:n välittömästi htJ!kclla päätttäviW-
29075: mahdu edes kll!itkki aJuren ensimmäisen ja toi~             syydefllä. :r<:oulun 11:oiminnarn käynnistäminen
29076: sen l!uokan oppiJLa.at.                                     Oun-asrinteeNä ens•i syksynä orn mahdollist-a sli.L
29077:      Koudlun puuttuminen •alueelta aiheuttaa lap-           ten, että allueelilie raroennetJoon elementtiraken-
29078: sil'lle ja lasten vanhemmi1le suuria ongelmia.              teinen ns. vifupa1ekoulu, jonka kaupunki sitten
29079: LapSia rooittaJv·at p~tkät koul'umatkat }a usein            vuokraa kouiliukäyt~töön. VarSiina&s·en koulun ra-
29080: ltdistuvat koulun vaibtalllliset. Kun koulutie on           kentJamiosta tämän nopea&ti' toteutettavan ratikai'-
29081: waraihlinen, lasten on pak!ko käyttää koullumat-            sun <eii tarvi1:se estä!ä dkä viivyttää.
29082: lroftla booSiia·. Tästä taas airheutuu perheill.e              Edel'lä d1ev.an ja vailitiopäiväjärjestyksen 3 7
29083: eraisSiii tapauksissa jopa eri!ttäin suuria kus-            § :n 1 momentin perus,teclla es~tän vaJtioneu-
29084: 11annuk®ia, siLla Rovaltllilelnetl kaupunki ei ole ha-      voston asianomaisen jäSJenen vastat>tava!ksi seu-
29085: lunnut antata läheskään kaUe koululaisiJ.!le va-            raavan kysymyksen:                          ·
29086: paal'ippuj-a. Peruskoulun illmaisuus ei sifus Ou"
29087: na>srinteen tapauksessa roteudu.                                       M~hin tdimenprtei~Sili!n   Hdttus aikoo
29088:       Ounasritllt:een. awkkaiiden yksimiet!irnen kanta              ryhtyä Ouoosrin:teen !kouluol.ojen jär-
29089: on ·se, että ailiueel1~~JJ rulee aibttaia peruskoulun               jestämiseksi?
29090:       Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1978.
29091: 
29092:                                               Esko-Juhani Tennilä
29093: 
29094: 
29095: 
29096: 
29097:                                                                                                    ;   ;   ,.
29098: 
29099: 
29100: 
29101: 
29102: 0878005327
29103: 2                                               1978 vp.
29104: 
29105: 
29106: 
29107: 
29108:                         Edu sk u n n an        He rr a     P u h e m i e he 11 e.
29109: 
29110:    ~alltiopädväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-             N~in kuin edelTä olevas,ta käy M, ei Ha1:li~
29111: sa mainitussa 'ta,rlro~tulmessa Te, Herra Puhe-        tus voi ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin Ro-
29112: mies, olette kirjeellänne 22 päivältä maaliskuu-       vaniemen ~aupungin Ounasrinteen kaupungin-
29113: ta 1978 , n:o 615 lähettänyt vaLtioneuvoston           os,an koW.uo:IJoj,en järjestämiseksi. Va>sta. sitten,
29114: as~anom~Isen jäsenen v~astJattavaksi kans®edus-        kun Rovaniemen kaupunlci hakee rakennuslu-
29115: taja Esko-Juhani TellnB:än seuraavan kirjalli!-        paa Ounasooteen ala...asteen koulun rakennus·
29116: sen !kysymyksen n:o 177:                               'tyÖtä varten, asia voi tulLa opetUsministeriössä
29117:                                                        käsitcltävä!ksi. Opetusmini:steriö myöntää ra-
29118:          Mihin toimenpiitJe.iisi!i'n Ha!Hlitus aikoo   kennusliuv,aJt vuosittain yhdellä kertaa, sitten
29119:        ryhtyä Ounasrinteen kouluol10jen järjes-        kun lrouil'uhditus on ~nyt yhtenäisen ehdo-
29120:        tämilselksi?                                    tuksen rakenn'U!Slupien myöntämi~tä ja a:sri\a
29121:                                                        on otlut vail!mist·a'Vastii käsiteltävänä .val!tioneu-
29122:     v~astaukisena kysymykseen esiJtän :kunnioit-       voston raha-asiainvaliokunnassa. Rakennusluvan
29123: \Daen seuraavaa:                                       a:ntami'Sta hariklittJaessa kiinnitetään erityisesti
29124:     Kukin kunta järjestää ikou['uMtdksensa asilan-     huomiota nnhiin ltalpaltlkJSU!n, jol!loin puuttuu
29125: mukaisesti hyväksytyn ja vahvistetun kouluoh-          koulnn toiminnde välvtämätön huonetill~, jOita
29126: jesääntönsä muka1sestli. Valtion vit-anomaiset          ei ole muutoin saatavissa kohtuullisin ehdoin.
29127: voivat puuttua kunnan kouluolojen järjestämi·              Rovallliemen k!aupungin koulluvimstoSita saa~
29128: seen vain kouluohjesäännön vahvistamisen yh-           dun tiedon mukaan Rovaniemen kaupunki tu·
29129: teydessä ,sekä siillloin, kun lääninhallitus kat-      l~ee jo hluvan vuoden syyskuussa .hakemaan
29130: soo ohjesäännön muut11Ja1riisen ta'l'peel!Hseksi.       opetusmini'Steriöltä rakennus:Jiupaa Ounascin-
29131: Nyt ei kuitenkaan de 'kysymyksessä kouluoh-            teen ala-asteen lrouilun rakennustyötä varten.
29132: jesäännön muuttami'sel!la järjestettävästä asias-       Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt
29133:  ta, vaan kysymyksessä on koulutilojen raken-           Ounasrinteen ~aluee111te Mattöjängäntie 1:een ra-
29134: tammen Ounasrinteen ~a1uee1!le. Voimassa ole-           kennettavan peruskoulun ata-asteen rakennuk-
29135: van peruskouluil.$nsäädännön mukaan kunnalt             sen 12 perusopetusthlial!l käsittävän r~kennusoh­
29136: huolehtivat iJtse koulujen rakennuttamisesta.           jelman, joka tälillä hetkeiTä on vahvist:ettavana
29137:  VaLtio vain myöntää avustu,sta j,a Lainaa kou-        kouluh~l'lituksessa.
29138: lun rakennuskustannulksiin. Edcll'ytyksenä avu~           Jos Ounasrinteen a!lluecll'e ralkennettaisiiin ei~
29139: tuksen ja Mn® saamålsellle on opetusministe-           mentti't'akenteinen v'iipaJ.ekoulu, kuten kysy-
29140: riön myöntämä rakennuslupa koulurakennus-              myksen perus!Jelu:issa on mad:mttu, ei eddiytyk-
29141:  työtä varten. Poikkeuksen muodostavat siirto-         siä 11akennnsluvan myöntämiseen ede!I:lä maini-
29142: kclpoiset elementtirakenteilset peruskoulura~          tulle koulurakennushankkeelle olisi olemassa,
29143: kennukset, joiden hankkimi'seell ei tarvita ope-       koska kouluYaJ jo ol!1si sen tarvitsemat tHat vi1-
29144: tu,smimsteriön rakennuslupaa.                          pa!lelroulussa.
29145:      He!lJSi:ngi,ssä toukokuun 3 päivänä 1978.
29146: 
29147:                                                                          Operusmmi!steri Jaakko Itälä
29148:                                                 N:o 177                                                   3
29149: 
29150: 
29151: 
29152: 
29153:                            T i 11   Ri ksd agen s       H e rr    T a 1 m a n.
29154: 
29155:   I det syfte 37 § 1 mom. lJilksdagsordn!ingen          geringen i•nte vidlla någva åtgärder i syfu:e a~tt
29156: anger har Ni, .Herr Talman, med Eder skri-             ordn'cll ·sko]förhallandena inom stadsdelen Ou-
29157: velse nr 615 ill'V den 22 mavs 1978 tili ve-           nasrinne i ROVIa:niemi stad. Först när Rovanie-
29158: derbörande medlem •av staJtsrådet översänt av-         mi! stad ansöker om byggnadstilllstånd för upp-
29159: skrift av föl)ande arv rrksdagsman Esko-Juhani         fövande av ett skolhus för •lågstadieskdltan i
29160: Tenni1ä stählda skrifitliga spörsmål nr 177:           OunaJsrinne kan frågan bN behandlad vid un-
29161:                                                        derv1sningsmimsteriet. Ministeri~ bevi1jar var-
29162:           VJtl!ka   åtgärder   ämnar   Regeringen      je år a.Na byggnadsci!lillstånd på en gång, sedatn
29163:         vidM i syfte aJtt ordna skoHörhål!loodena      ·sko1styre1sen har fvam!Lagt e1Jt enhetligt förslag
29164:         1 Ounas.tiinne?                                om beviljande arv dem och ärendet har oo.der-
29165:                                                         gått förberedande behoodllitng i statsrådets fli-
29166:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         noosutsikott. Då frågan om bevi:ljande av bygg-
29167: samt anföra följande:                                  nadstillstånd prövas fästs särskild uppmärksam-
29168:     V.arje kommun ordnar sitt Skolväsende i            het vid sådana fall, då någon skola saknar ett
29169: öveJiells·stämmdise med .si!n ·~ behöcig ordning        utrymme, som nödvändigt behövs för skolans
29170: godkända och stilldfäs·ta •skd1stadga. Stadiga         a!tbete och inte eljest kan evhållas på skäl!iga
29171: mY'ndigheter kan ingvipa i! ordnandet av kom-           v.i!1llkor.
29172: munailia skoMörhållanden endaJSt i sallllband med           Enligt vad sllro1iverket ~ Rovanliemli stad upp-
29173: att •s•lrolstadgan stadfästs och då länsstyrelsen      ger kommer staden vedan i september i år att
29174: anser det påkall!l:art: att •stmgan ändras. Nu är      hos underv1sningsministeriet aJnsöka om bygg-
29175: det dock inte fråga om någon angelägenhet               oadstillllstånd för uppfövande av em: hus för en
29176: som kan ordnas genom att skolstadgan ändras,            iågstadieskdla i Ounasrinne. StadsfuNmäkrige i
29177: utan det rör si'g om att anJ/ägga sko1utrymmen          Rov;aniemi har godkänt ett byggnadsprograllll
29178: !ilnom Ounasrinneområdet. Enl!igt gäNande lag-          för ett hus för ett grundskdlelågstadium med
29179: stiftning om grundskolor sköter lrommunerna            12 haJSUndervismngsutrymmen, vilket är a'Vsett
29180: själ'va om uppförandet m skolbr. Staten koo             att uppföras vid Mattöjängäntie 1 inom Ounas-
29181:  endast bevilja understöd och lån tili täckande         rinneområdet. I detta nu finns programmet hos
29182: -arv byggnadslrostnadema. En förutsättning för          skolstyrdsen, dit det ha't sänts för faststämeLse.
29183:  a:tt understöd och lån sikal'l fås ät att under-           Om en pavi!ljongsko1a, uppförd av byggnoos-
29184:  vlisniingsmi:n1steriet ha:r beviljat byggnadstilll-    eiement, SikuNe byggas inom Ouna!srinneområ-
29185:  stånd för uppfövande arv den berörda skoloo.           det, 'Såsom i spövsmålets motivering har an-
29186:  Ett undantag härvidlag utgör flyttbara, arv            förts, sku1le inga förutsättnliingar finnas för be-
29187:  byggnadselement uppförda grundskolbyggnader.           vil!jande av byggnadstillstånd för det ovan-
29188:  För anskaffning av sådana behövs inte något            nämnda slrolbyggnadsprojektet, eftersom skolan
29189:  byggnadstills·tånd från underv1sningsministeriet.      i så fall redan i paviljongskolan skulle förfoga
29190:      Såsom av det OVIan anförda fvamgår, kan re-         över de utrymmen de behöver.
29191:       Hcls.ingfors den 3 maj 1978.
29192: 
29193:                                                                   Undervisningsmfuister Jaakko Itälä
29194:                                              1978 vp.
29195: 
29196: Kirjallinen kysymys n:o 178.
29197: 
29198: 
29199: 
29200: 
29201:                                  Kortesalmi: Kotimaista polttoainetta käyttäville kotitalouksille
29202:                                     myönnettävistä verohelpotuksista.
29203: 
29204: 
29205:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29206: 
29207:    Öljyn maailmanmarkkinahintojen kallistut-        omiaan suuresti lisäämään kotimaisen poltto-
29208: tua ovat kotimaiset polttoaineet nousseet ·entis-   aineen kulutusta. Nythän myönnetään jo karja-
29209: tä suurempaan arvoon. Kotimaisten polttoai-         taloudessa verohelpotusta keskimäärin 55 mk/
29210: neiden käytöstä koituu maallemme ja sen kan-        m3.
29211: santaloudelle kahdenlaistakin hyötyä: sääste-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
29212: tään ulkomaanvaluuttaa ja työllistetään oman        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
29213: maan työttömiä. Siksi kaikkea kotimaisen polt-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29214: toaineen hyväksikäyttöä olisi valtiovallankin       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29215: mitä suurimmassa määrin suosittava.
29216:    Yksi keino kotimaisen polttoaineen käytön                   Aikooko Hallitus ryhtyä myöntä-
29217: edistämiseksi ja siten työllisyyden lisäämiseksi           mään verohelpotuksia niille kotitalouk-
29218: ja ulkomaanvaluutan säästämiseksi on veropoli-             sille, jotka käyttävät ja ryhtyvät käyt-
29219: tiikka. Jos niille kotitalouksille, jotka käyttä-          tämään lämmitykseen kotimaista polt-
29220: vät lämmitykseen kotimaista polttoainetta                  toainetta kuten puuta, puujätettä ja
29221: (puuta, turvetta, sahausjätettä tms.) annettai-            turvetta ja siten säästämään valuutto-
29222: siin riittäviä verohelpotuksia, tämä olisi                 jamme sekä lisäämään uusia työpaik-
29223:                                                            koja?
29224:      Helsingissä 22 päivänä maaliskuuta 1978.
29225: 
29226:                                        J. Juhani Kortesalmi
29227: 
29228: 
29229: 
29230: 
29231: 0878004718
29232: 2                                            1978 vp.
29233: 
29234: 
29235: 
29236: 
29237:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
29238: 
29239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          Kysymyksessä viitataan maatilatalouden tu-
29240: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        loverotusta koskeviin säännöksiin ja esitetään,
29241: mies, olette 22 päivänä maaliskuuta 1978 päi-       että karjataloudessa myönnetään verohelpotus-
29242: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       ta kotimaisen polttoaineen käytöstä. Maatila-
29243: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        talouden tuloverolain 6 § :n 1 momentin 8
29244: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-      kohdan mukaan maatalouden vähennyskelpoi-
29245: sesta kysymyksestä n:o 178:                         sia menoja ovat mm. tilalla olevien muussa
29246:                                                     kuin verovelvollisen tai hänen perheensä asu-
29247:            Aikooko Hallitus ryhtyä myöntä-          mis- tai muussa yksityistaloudellisessa käytössä
29248:        mään verohelpotuksia niille kotitalouk-      olevien rakennusten valaistus-, lämmitys- ja
29249:        sille, jotka käyttävät ja ryhtyvät käyt-     muut sellaiset menot. Tällöin ei kuitenkaan
29250:        tämään lämmitykseen kotimaista polt-         ole kysymys verohelpotuksesta vaan maatalou-
29251:        toainetta kuten puuta, puujätettä ja         den todellisten menojen vähentämisestä tulove-
29252:        turvetta ja siten säästämään valuutto-       rotuksessa. Kun metsän tuottoa verotettaessa
29253:        jamme sekä lisäämään uusia työpaik-          tulee verotuksen piiriin myös omassa maata-
29254:        koja?                                        loudessa käytetyn puutavaran arvo, edellyttää
29255:                                                     tämä maatalouden verotuksessa mainittua me-
29256:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         nojen vähentämistä. Käytännössä näiden vähen-
29257: taen seuraavaa:                                     nysten tekemistä varten on verohallitus anta-
29258:    Veropoliittisin toimin on jo nykyisin vaiku-     nut verolautakunnille sen kaltaisia suosituksia,
29259: tettu eri energiamuotojen käyttöön. Tällöin ei      joihin kysymyksessä viitataan.
29260: ensisijaisena keinona kuitenkaan voida pitää           Tuloverotuksessa myönnettäviä erityisvähen-
29261: välitöntä verotusta vaan välillistä verotusta,      nyksiä ei voida pitää parhaana keinona koti-
29262: kuten valmisteveroja ja liikevaihtoveroa. Näitä     maisten energialähteiden suosimiseksi. Tarkoi-
29263: muuntelemalla voidaan nopeasti ja tehokkaasti       tuksenmukaisiksi katsottavat energiapoliittiset
29264: vaikuttaa siihen, kuinka edullista tietyn ener-     toimet on syytä toteuttaa sellaisin menettely-
29265: giamuodon käyttö on verrattuna vaihtoehtoi-         tavoin, joilla toimenpiteiden haluttua kohden-
29266: siin energiamuotoihin. Näin on myöskin käy-         tumista ja vaikutuksia voidaan säädellä tehok-
29267: tännössä menetelty. Voidaankin todeta, ettei        kaimmin ja oikeudenmukaisimmalla tavalla.
29268: kysymyksessä tarkoitettuihin kotimaisiin ener-      Tämän vuoksi ei ole asianmukaista ryhtyä ky-
29269: giamuotoihin yleensä kohdistu lainkaan välil-       symyks-essä tarkoitetun kaltaisiin veropoliitti-
29270: listä verotusta, kun sitä vastoin sen kanssa kil-   siin toimenpiteisiin.
29271: paileviin energiamuotoihin kohdistuu tuntuva
29272: verotus.
29273:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1978.
29274: 
29275:                                                                            Ministeri Esko Rekola
29276:                                               N:o 178                                               3
29277: 
29278: 
29279: 
29280: 
29281:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29282: 
29283:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           1 spörsmålet hänvisas tili stadgandena om
29284: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        gårdsbrukets inkomstbeskattning och föreslås
29285: se av den 22 mars 1978 tili vederbörande            att i kreaturshushållningen skulle beviljas skat-
29286: medlem av statsrådet för avgivande av svar          telättnader för användningen av inhemskt
29287: översänt avskrift av följande av riksdagsman        bränsle. Enligt 6 § 1 mom. 8 punkten in-
29288: Kortesalmi undertecknade spörsmål nr 178:           komstskattelagen för gårdsbruk är bl. a. utgif-
29289:                                                     ter för lyse, värme och annat dylikt i andra
29290:           Ämnar Regeringen börja bevilja            byggnader på lägenheten än de som används
29291:        skattelättnader för de hushåll som an-       såsom bostad för den skattskyldige eller hans
29292:        vänder och börjar använda inhemskt           familj eller eljest i deras privata hushåll av-
29293:        bränsle, t. ex. ved, träavfall och torv,     dragbara utgifter för lantbruket. Härvid är det
29294:        och sålunda spara vår valuta samt öka        dock inte fråga om skattelättnad utan om av-
29295:        antalet nya arbetsplatser?                   drag av verkliga utgifter för lantbruket i in-
29296:                                                     komstbeskattningen. Eftersom också värdet av
29297:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       det virke som använts i det egna lantbruket
29298: samt anföra följande:                               berörs av beskattningen, då skogsintäkten be-
29299:    Redan nu har man genom skattepolitiska           skattas, förutsätter detta att nämnda utgF!er
29300: åtgärder påverkat användningen av olika ener-       avdras i beskattningen av lantbruket. 1 prak-
29301: giformer. Härvid kan dock inte den direkta          tiken har skattestyrelsen för dessa avdrag givit
29302: beskattningen, men väl den indirekta beskatt-       skattenämnderna sådana rekommendationer
29303: ningen, t. ex. acciser och omsättningsskatt, ses    som de, tili vilka hänvisas i spörsmålet.
29304: som det primära medlet. Genom att variera              De särskilda avdrag som beviljas i inkomst-
29305: dessa kan man snabbt och effektivt inverka på       beskattningen kan inte ses som det bästa med-
29306: hur fördelaktig användningen av en viss energi-     let att gynna inhemska energikällor. Det är
29307: form är jämförd med alternativa energiformer.       skäl att vidta sådana energipolitiska åtgärder,
29308: Så har man också förfarit i praktiken. Det kan      som bör anses ändamålsenliga, så, att åtgärder-
29309: konstateras att ingen indirekt beskattning i all-   nas inriktning och verkningar kan regleras på
29310: mänhet berör de inhemska energiformer som           det mest effektiva och rättvisa sättet. Det är
29311: avses i spörsmålet, medan däremot kon-              därför inte skäl att vidta skattepolitiska åt-
29312: kurrerande en:ergiformer berörs av en kännbar       gärder av det slag som avses i spörsmålet.
29313: beskattning.
29314:      Helsingfors den 21 april 1978.
29315: 
29316:                                                                              Minister Esko Rekola
29317:                                               1978 vp.
29318: 
29319: Skriftligt spörsmål nr 179.
29320: 
29321: 
29322: 
29323: 
29324:                                    Melin m.fl.: Om vissa skattelättnader tili förmån för industrin
29325:                                       och arbetsgivarna.
29326: 
29327: 
29328:                           T i 11   R i k sd a ge n s H e r r   T a 1 m a n.
29329: 
29330:    Eftervården av den 17 februari 1978 genom-          Då inves.teringarna nu sjunkit tili hälften av
29331: förda dleva1veiingen av marken kräver reso-          1975 års nivå och knappast s.tiger, är 900
29332: luta åtgärder från regeringens sida. Den om-         miljoner marks skattebortfall med den rådande
29333: ständigheten att en månad hunnit förflyta se-       Iåga aktiviteten en orealistisk hög siffra. Med
29334: dan devalveringsbes1utet Ultan att regeringen       beaktande av att investeringsnivån f.n. är känn-
29335: kunnat enas om ett ekonomiskt uppföljnings-         bart lägre torde skattebortfallet genom slopan-
29336: program för regeringen väcker a:llvarliga be-       de av omsättningsskatten för maskiner och an-
29337: kymmer.                                             läggningar uppskattas .tili ca 600 milj. mk i
29338:    Regeringens stimulansprogram i december          året. Fiera investeringar borde emellertid sti-
29339: 1977 var pol'itiskt synnerligen svårt att ge-       mulera sysselsättningen, minska de stora ar-
29340: nomföra och krävde en bred politisk enighet.        betslöshetsutgifterna och öka skatteintäkterna
29341: Dess kos.tnadssänkandle verkan var emellertid       av 1öner. Slopar man omsättningsskatten på
29342: ailtför anspråkslös för att sätta stopp för kost-   produktionsvaror, är nettominskningen av
29343: nadsökningen inom lndustrin.                        skatteintäkten troligen mycket mindre än vad
29344:    För jämföre1sens skull lkan nämnas att i         man vill påstå.
29345: Sverige regeringen förutom två devalveringar           En stimulering av investeringsverksamheten
29346: 1977 jämte sänkning av atbetsgivaravgiften          förutsätter en tillräcklig efterfrågan såväl utom-
29347: från början av 1978 satsat närmare 30 mi1-          lands som hemma. De internationella konjunk-
29348: jarder kronor på stöd tili utsatta industri-        turutsikterna ter sig emellertid inte särskilt
29349: branscher och företag.                              ljusa.
29350:    Enligt vad som redan är känt fortsätter in-         Själva kan vi inte inverka på efterfrågan på
29351: dustrins investeringsverksamhet i Finland att       världsmarknaden. Men vår egen export kan vi
29352: kraftigt minska under år 1978. Enligt den           ändå påverka genom att förbättra konkurrens-
29353: investeringsenkät som Finlands Bank publice-        förmågan. Uppmärksamheten bör därför fästas
29354: rade den 16 februari 1978 sjörik investering-       vid olika åtgärder, som förbättrar industrins
29355: arna inom fabriksindustrin 1976 med 26 pro-         lörrsamhet.
29356: cent och 1977 med 24 procent i jämförelse              För att underlätta företagens situation bör
29357: med föregående år. Minskningen 1978 är en           regeringen sörja för, att de redan förverk-
29358: fjärdedel, vilket skulle 1eda tili mindre inves-    Iigade tidsbundna kos.tnadssänkande åtgärdlerna
29359: teringar än någonsin tidigare på 1960- ellet        förlängs så, att temporärt reducerade pro-
29360:  1970·talet. Orsakerna är framför allt det låga     duktionskostnader inte stiger.
29361: kapacitetsutnyttjandet samt den svaga lönsam-          Ä ven om man inte i nämnvärd grad kan
29362: heten. För att sporra investeringarna och eli-      räkna med nyinves.teringar inom industrin så
29363: minera den i priserna ingående dolda omsätt-        länge den ,existerande produktionskapadteten
29364: ningsskatten borde industrins investeringar i       inte till fullo utnyttjas p.g.a. bristande efter-
29365: maskiner och anläggningar befrias från om-          frågan, finns det ett viktigt reinvesteringsbe-
29366:  sättningsskatt. Finansministeriet har uppskattat   hov, som uppstår på grund av slitage och ge-
29367: minskningen av intäkterna av omsättnings-           nom att produktionsanläggningar, maskiner och
29368:  skatten av en sådan reform till ca 900 milj.       teknologi snabbt föråldras.
29369: per år.
29370: 0878005338
29371: 2                                          1978 vp.
29372: 
29373:    Med hänvisning till det ovansagda och med           nedsättning av arbetsgivarnas social-
29374: stöd av riksdagsordningens 37 § 1 mom. fram-           skyddsavgift med en prooentenhet, som
29375: stälier undertecknade följande spörsmål att be-        upphör den 30. 4. 1978, samt
29376: svaras av vederbörande medlem av statsrådet:              är Regeringen vidare beredd att för
29377:                                                        stimulering av investeringsverksamheten
29378:          Är Regeringen beredd att förlänga             slopa omsättningsskatten på industrins
29379:        industrins befdelse från omsättnings-           investeringar i maskiner och anlägg-
29380:        skatt för husbyggnadsinvesteringar, vii-        ningar?
29381:        ken upphör den 31. 3. 1978 och den
29382:      Helsingfors den 17 mars 1978.
29383: 
29384:         Ingvar S. Melin               Elly Sigfrids              Håkan Malm
29385:         Gunnar Häggblom               Ragnar Granvik             Christoffer Taxell
29386:         Jutta Zilliacus               Pär Stenbäck
29387:                                               N:o 179                                                3
29388: 
29389: Kirjallinen kysymys n:o 179.                                                              Suomennos.
29390: 
29391: 
29392: 
29393: 
29394:                                   Melin ym.: Teollisuudelle ja työnantajille myönnettävistä eräistä
29395:                                      veronhuojennuksista.
29396: 
29397: 
29398:                          Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
29399: 
29400:    Helmikuun 17 päivänä 1978 suoritetun mar-         vät, 900 miljoonan markan verokatto nyt val-
29401: kan devalvaation jälkihoito vaatii päättäväisiä      litseva toimivuus huomioon ottaen on epä-
29402: toimenpiteitä hallituksen taholna. Se seikka,        todellisen korkea 'luku. Ottaen huomioon sen,
29403: että kuukausi on ehtinyt kulua devalvaatio-          eHä investointitaso tällä hetkellä on tuntuvasti
29404: päätoksestä hallituksen pystymättä sopimaan          alempi lienee verokato koneiden ja laittei-
29405: taloudellisesta seurantaohjdmastaan, herättää        den liikevaihtoveron poistamisen johdosta ar-
29406: vakavaa huolestumista.                               vioitavissa n. 600 miljoona:ksi markaksi vuo-
29407:    Hallituksen joulukuun 1977 elvytysohjelma         dessa. Investointien lisääntymisen tulisi elvyt-
29408: oli poliittisesti varsin vaikeasti toveutettavissa   tää työllisyyttä, vähentää suuria työttömyys-
29409: ja vaati laajaa poTiittista yksimielisyyttä. Sen     kustannuksia ja lisätä paikkojen verotu'loa. Jos
29410: kustannuksia alentava vaikutus oli kuitenkin         tuotannon tavarailta poistetaan liikevaihtovero,
29411: aivan liian vaatimaton teollisuuden kustannus-       verotulojen nettovähennys on luultavasti pal-
29412: ten kasvun pysäyttämiseksi. Vertailun vuoksi         jon pienempi kuin halutaan väittää.
29413: voidaan mainita, että Ruotsissa hallitus on              Investointitoiminnan elvyttäminen eddlyttää
29414: paitsi kahta devalvaatiota vuonna 1977 sekä          riittävää koti- ja ulkomaista kysyntää. Kansain-
29415: työnantajan maksun alentamista vuoden 1978           väliset suhdannenäkymät eivät kuitenkaan ole
29416: alusta sijoittanut lähes 30 niiTjardia kruunua       erityisen valoisat.
29417: uhanalaisten teollisuudenalojen ja yritysten tu-         Me emme itse voi vaikuttaa maailmanmarik-
29418: ~emi:seen.                                           kinoiden kysyntään. Voimme kuitenkin vaikut-
29419:    Sikäli kuin jo tiedetään teollisuuden inves-      taa omaan vientiimme parantamalla kilpailu-
29420: tointitoiminta Suomessa vähenee jatkuvas.ti voi-     kykyä. Huomiota on tästä ·syys.tä kiinnitettävä
29421: makkaasti vuoden 1978 aikana. Suomen Pan-            eri toimenpiteisiin, jotka parantavat teollisuu-
29422: kin helmikuun 26 päivänä 1978 julkaiseman            den kannattavuutta.
29423: investointitiedustelun mukaan vehdasteollisuu-           Yritysten aseman helpottamiseksi hallituksen
29424: den investoinnit laskivat 1976 26 prosenttia         tulee huolehtia siitä, että jo toteuvettuja määrä-
29425: ja 1977 24 prosenttia edelliseen vuoteen ver-        aikaisia kustannuksia alentavia toimenpiteitä
29426: rattuna. Lasku 1978 on neljänneksen suurui-          jatketaan siten, että tilapäisesti alennetut tuo-
29427: nen, mikä johtaisi pienempiin investointeihin        tantokustannukset eivät nouse.
29428: kuin koskaan aikaisemmin 1960- tai 1970-                 Va~kka uusia investointeja ei teollisuuden
29429: luvuilla. Syinä tähän ovat ennen kaikkea al-         piirissä ole mainittavassa määrin odotettavissa
29430: hainen toiminta-aste sekä heikko kannattavuus.       n:iin kauan kuin nykyistä teollisuuden tuotanto-
29431: Investointien kannustamiseksi ja hintoihin si-       kykyä ei kysynnän puuttumisen vudksi täysin
29432: sältyvän liikevaihtoveron poistamiseksi tulisi       käytetä hyväksi, on olemassa tärkeää jälleen-
29433: teollisuuden kone- ja laiteinvestoinnit vapaut-      investointitarvetta, joka syntyy ku1umi'sesta ja
29434: taa liikevaihtoverosta. Valtiovarainministeriö on    siksi, että tuotantolaitteet, 'koneet ja tekno-
29435: arvioinut liikevaihtoverosta ·saatujen tulojen vä-   logia nopeasti vanhenevat.
29436: henevän tällaisen uudistuksen seurauksena n.             Edellä olevan perusteella sekä valtiopäivä-
29437: 900 mmk vuodessa.                                    järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esi-
29438:    Kun inv•estoinnit nyt ovat pudonneet puo-         tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29439: leen vuoden 1975 tasosta ja tuksin lisäänty-         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29440: 4                                         1978 vp.
29441: 
29442:         Onko Hallitus valmis jatkamaan slta             onko Hallitus lisäksi valmis teoilisen
29443:      teollisuuden talonrakennusinvestointeja         toiminnan elvyttämiseksi poistamaan lii-
29444:      koskevaa liikevaihtoverovapautta, joka          kevaihtoveron teollisuuden kone- ja lai-
29445:      päättyy 31. 3. 1978, ja sitä työnanta-          teinvestoinneilta?
29446:      jien sosiaaliturvamaksun ruentamista yh-
29447:      dellä prosenttiyksiköllä, joka päättyy
29448:      30. 4. 1978, sekä
29449:     Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1978.
29450: 
29451:        Ingvar S. Melin              Elly Sigfrids              Håkan Malm
29452:        Gunnar Häggblom              Ragnar Granvik             Christoffer Taxell
29453:        Jutta Zilliacus              Pär Stenbäck
29454:                                              N:o 179                                               5
29455: 
29456: 
29457: 
29458: 
29459:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h eli e.
29460: 
29461:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     toksen toimenpiteistä inflaatiJon hillits,emiseksi
29462: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,,     ja kotitalouksien ostovoiman turvaamiseksi sekä
29463: olette 17 päivänä maaliskuuta 1978 päivätyn        investointien ja työllisyyden elvyttämiseksi ja
29464: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       antoi 7. 4. 1978 periaatepäätöksen edellyttämäJt
29465: asianomaiselle jäsenelle jälj·ennöksen edustaja    lakiesitykset Eduskunnalle. Periaallepäätökseen
29466: Melinin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    sekä lakiesityksiin sisältyivät kysymyksessä tie-
29467: myksestä n:o 179:                                  dustellut toimet teollisuudelle ja työnantajille
29468:                                                    myönnettävistä eräistä veronhuojennuksista. La-
29469:           Onko Hal1itus valmis jatkamaan sitä      kiesitysten mukaisesti jatketaan teollisuuden ta-
29470:        teollisuuden talonrakennusinvestointeja     lonrakennusinvestointien liikevaihtovemvapaut-
29471:        koskevaa Iiikevaihtoverovapautta, joka      ta siten, että verovapaus koskee myös 31. 3.-
29472:        päättyy 31. 3. 1978, ja sitä työnantajien   30. 9. 1978 välisenä aikana aloitettavia talon-
29473:        sosiaaliturvamaksun · alentamista yhdellä   rakennusinvestointeja. Niinikään jat;lretaan työn-
29474:        prosenttiyksiköllä, joka päättyy 30. 4.     antajan sosiaaliturvamaksun· alentamista siten,
29475:        1978, sekä                                  että alennus on 1. 5.-31. 12. 1978 välisenä
29476:           onko Hallitus lisäksi valmis teollisen   aikana 0,5 prosenttiyksikön suuruinen. Edel-
29477:        toiminnan elvyttämiseksi poistamaan lii-    leen poistetaan puolet liikevaihtoverosta val-
29478:        kevaihtoveron teollisuuden kone- ja lai-    mistustoiminnassa käytettäviltä koneilta ja lait-
29479:        teinvestoinneilta?                          teilta, jos ne tilataan tai muutoin hankitaan
29480:                                                    1. 4. 1978-30. 6. 1979 välisenä aikana ja toi-
29481:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      mitetaan viimeistään vuoden 1979 loppuun
29482: vasti seuraavaa:                                   mennessä. Valtiontalouden sailiman ahtaan liik"
29483:    Hallitus on kysymyksen jättämisen jälkeen       kumavaran johdosta mainitut veronhuojennuk-
29484: ryhtynyt toimenpiteisiin kyselyssä mainituissa     set ovat määräaikaisia.
29485: asioissa. Hallitus teki 31. 3. 1978 periaatepää-
29486:      Hefsingissä 2 päivänä toukokuuta 1978.
29487: 
29488:                                                                           Ministeri Esko Rekola
29489: 
29490: 
29491: 
29492: 
29493: 0878005338
29494: 6                                           1978 vp.
29495: 
29496: 
29497: 
29498: 
29499:                          T i II   Ri ksd a ge n s H e r r    T a I m a n.
29500: 
29501:   I det syfte 37 § 1 mom. riiksdagsordningen      31. 3. 1978 ett principbeslut om åtgärderna för
29502: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         att ·stävja inflationen och trygga hushållens
29503: velse av den 17 mars 1978 tili vederbörande       köpkraft samt för att stimulera investeringarna
29504: medlem av statsrådet för avgivande av svar        och sysselsättningen, och >avlät 7. 4. 1978 tili
29505: översänt avskrift av föijande av riksdagsman      dksdagen de propositioner som pr.indpbeslutet
29506: Melin m.fl. undertecknade spörsmål nr 179:        förutsätter. I principbeslutet och propositioner-
29507:                                                   na ingick de i spörsmålet ber.örda åtgärderna
29508:           Är Regeringen beredd att förlänga       beträffande vissa sikattelättnader för industrin
29509:        industrins befrielse från omsättnings-     och arbetsgivarna. I enlighet med proposi-
29510:        skatt för husbyggnadsinvesteringar, vii-   tionerna förlängs omsättningsskattefriheven för
29511:        ken upphör den 31. 3. 1978 och den         industrins husbyggnadsinvesteri.ngar så, atr
29512:        nedsättning av arbetsgivarnas sodal-       skattefriheten gäller även husbyggnadsinveste-
29513:        skyddsavgift med en procentenhet, som      ringar som inleds under tiden 31. 3.-30. 9.
29514:        upphör den 30. 4. 1978, samt               1978. På samma sätt förl'ängs giltighetstidien
29515:           är Regeringen vidare beredd att för     för arbetsgivarnas sänkta socialsk;yddsavgift så,
29516:        stimulering av investeringsver.ksamheten   atJt sänkningen under tiden 1. 5.-31. 12. 1978
29517:        slopa omsättningsskatten på industrins     är en halv procentenhet. Ytterligare slopas
29518:        investeringar i maskiner och anlägg-       hälften av omsättningsskatten för maskiner och
29519:        ningar?                                    anläggningar i produktionen, om de beställs
29520:                                                   eller eljest anskaffas under tiden 1. 4. 1978-
29521:    Såsom svar på detta spötsmål får jag vörd-     30. 6. 1979 och levereras senast förre utgången
29522: samt anföra föijande:                             av år 1979. På grund av statshushållningens
29523:    Sedan spörsmålet ställts har regeringen vid-   begränsade ·ekonomiska resurser är dessa skatte-
29524: tagit åtgärder beträffande de i spörsmålet        lättnader tidsbestämda.
29525: nämnda angelägenheterna. Regeringen fattade
29526:      Helsingfors den 2 maj 1978.
29527: 
29528:                                                                             Minister Esko Rekola
29529:                                             1978 vp.
29530: 
29531: Skriftlist spörsmål nr 180.
29532: 
29533: 
29534: 
29535: 
29536:                                  Stenbäck m.fl.: Om sänkt stämpelskatt vid anskaffning av egna-
29537:                                      hemshus.
29538: 
29539: 
29540:                           Tili   Riksd.agens        Herr      Talman.
29541: 
29542:    Ett missförhål1ande i beskattningslagen är      mark i stämpelskatt, medan stämpelskatten en-
29543: den höga stämpe1skatten på f~stighetsköp i         dast är 1 200 martk vid ett irrköp av bostads-
29544: jämföre.lse med den skatt, som uppbärs \l'id köp   aktier för 'tn'otsv·aronde summa.
29545: etv bostadsaktier. Den höga stämpdskatten in-         En sänkning a\l' srtämpelskartten vid · fastig-
29546: fördes ursprungligen under en dd, då innehav       hetsköp s'lrull.e ha positiv inverkan p! boende-
29547: av fascighet i mycket högre grad än för närva-     kostnadema och underlätta inköp av egnahems-
29548: rande betraktades som ett mått på förmögenhet      hus. Samtidigt slrul1e medborgarna i beskatt-
29549: och betalningsförmåga.                             nJ.ngsavseende bli mera !likställda vid valert av
29550:    Numera ar det svårt att motivera uppfatt-       boendeforrn.
29551: mngen att en person, som köper ett ·egn'<lhems-       Med hänvisning ti:ll! ovanstående ber under-
29552: bus, sirolle vara förmögnare än en person, som     tecknade orn att i den ordning 37 § 1 rnom.
29553: köper en aktielägenhet. Tvärtom är ett gam-        riksdagsordningen föreskriver tili vederhörande
29554: malt egnahemshus ofta bill!igare i inköp jäm-      tnedlem av statsrådet få ställa följande spörsrnål:
29555: fört m.ed en aktielägenhet i ett höghus eller
29556: radhus.                                                      Vtilka åtgärder har Regeringen för av-
29557:    Enligt gällande lag betalar emellertid köpa-           sikt att vidta för sänkning av stämpel-
29558: ren av ett 100 000 marks egnahemshus 6 000                skatten vid inköp av egnahemshus eller
29559:                                                           tomter för egnaihetnshus? ·
29560:      Helsingfors den 21 mars 1978.
29561: 
29562:          Pär Stenbäck                 Ingvar S. Me1in                 Ragnar Granvik.
29563:          Elly Sigfrids                Jutta• ZilHarus                 Håkan Malm
29564: 
29565: 
29566: 
29567: 
29568: 087800511]
29569: 2                                                1978 vp.
29570: 
29571: Kirjallinen kysymys n:o 180.                                                                   Suomennos.
29572: 
29573: 
29574: 
29575: 
29576:                                     Stenbäck ym.: Omakotitalon oston yhteydessä perittävän leima-
29577:                                         veron alentamisesta.
29578: 
29579: 
29580:                           E d u s kun n a n     H erra      Puh e m i e he 11 e.
29581: 
29582:    Verotuslain eräänä epäkohtana on kiinteistÖ·         hintai<si<a: asunto-osa!~kcita ostett·aessa leimave-
29583: !kauppojen korkea !leimavero verrartruna asunto-        ro on v<ain 1 200 markkaa.
29584: osakekauppojen yhteydessä pedttävään leima-                 Kiinteistökauppojen yhteydessä ma:ksettavan
29585: veroon. Kotikea vero asetettiin alunperin ai~           leimaveron alentam~se111a olisi myönteinen vai-
29586: ~ana, jolloin ki!intdstön omistami<sta pidettiin        kutus asumiskustannuJksiin i•a •se helpottaisi
29587: paljon suuremmas·sa määrin v·aral'Hsuuden ja            omarkoti:talojen ostoa. Samalla kansalaiset olli:-
29588: maksuik)TVY'Q mtttana kuin nykyisin.                    sivat nykyistä yhdenvertaisempia asumismuotoa
29589:    Nykyään on v·a1'kea perusteTia 'seJ.IllaioS<ta kä-   val:iteS<saan.
29590: s1tystä, että omakotitalon osuava henkilö olisi             Edellä olevan perustee:Ua ja valtiopäiväjärjes-
29591: val)aikkaampi kuin seHainen, joka ostaa osake-          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
29592: lmoneis•ton. Vanhan omakotitalon ostohinta              valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
29593: on päffiva~toin usein halvempi verrauuna keT-           vaksi seuraavan kysymyksen:
29594: ros- tai r.ivita1lon osakehuoneistoon.
29595:    Voimas·sa olevan 1arin mukaan 100 000 mar-                      Mihin toiimenprtdsiln HalJiitus aå:koo
29596: kan omakotitalon ostaja maksaa kuitenkin lei-                   ryhtyä leimaveron alentam1seksi ostet-
29597: maveroa 6 000 markkaa, kun taas vastaavan                       taessa omakotitaloj·a tai tontteja nili!tä
29598:                                                                 v·arten?
29599:       Hdsingfssä 21 päivänä ma~skuuta 1978.
29600: 
29601:           Pär Stenbäck                     Ingvar S. Melin                 Ragnar Granvrk
29602:           Elly Sigfrids                    Jutta Zilliacu·s                Håkan Malm
29603:                                                  N:o 180                                                   3
29604: 
29605: 
29606: 
29607: 
29608:                           Ed u s kunnan         Herra       Puhe m i e he 11 e.
29609: 
29610:    V·altiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         keiden tai osuuksien hi'nnassoa. Kun oosaktkeiden·
29611: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            tai osuuksien luoVllJituksesta ·suoritettava 1 2
29612: olette 21 päivänä maali<skuuva 1978 päivätyn             ~ :n suuruinen ldmavero määräytyy kauppa~
29613: kirjeenne ohella toimhtanut valtioneuvoston              htnnan mukaan, vaikuttaa •tontista suoritettu
29614: as~anomai!sd1e jäseneJlle jäljennöksen kansan-          !leimavero myös osakkeiden •siirtoleimavel1ona
29615: edustaja Pär Stenbädk:in ym. näin kuuluvasta            suoritettavan leimaveron määrään. Näin ollen
29616: kirjallisesta kysymyiksestä n:o 180:                    ei olis[ oikeudenmukaista, että leimavero ikim-
29617:                                                          teän omai•suuden ja osakkeiden saannosta mää-
29618:           Mihin ·VO~menpitdsiin Hallitus aikoo           rä'Ytyisi saman prosentin mukaan.
29619:         ryhtyä leimaveron alentami'seksi ostet-              Leimaveronulksen uudistami!sta 'barkittaessa
29620:         taessa omakotitaloja tai tonttej·a ntlitä       oliisi pyrittävä ratka~semaan v·erovelvollisuutta
29621:         varten?                                         koskevat kysymykset mahdollisimman oikeu-
29622:                                                         denmukaisesti. Leiimaverotuksen uudi!stamista
29623:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tutkrneen toimikunnan mietinnön pohjalta vat.
29624: vasci •seura•avaa:                                      tiovarainministeriössä on valmisteltu ehdo-
29625:    Kiinteän oma~suruden lucwutuksesta v•ail.tio1'le      tusta varainsiirtoverolailksi. Ehdotus sisältää
29626: suoritettavaa veroa 'kannetaan uscissa maiiSsa.         kiinteän omaisuuden ja arvopapereiden luovu-
29627: Myös Suomessa perittäv~stä erila~sista l:eimave-        tuksesta leimaverona tkannettoavaa veroa koske-
29628: roi:sta on 1aoinhurudatukoSen yhteydessä kmr(}Jj;eän    vat säännökset. Ehdotuksen v•aJ!mistdussa on
29629: omaisruruden luovutukses·va oSuoritettaw leimave-       pyritty ottamaan huomioon eräitä kiinteän
29630: ro käytännössä tärkein, sillä sen ·tuotto on noin       omaisuuden ja arvopapel1eiden Jiuovurukseen
29631: 150 milj. markkaa vuodessa. Kiinteän omaisuu-           ]ihtyviä eri:tyisongdmi:ll!. Nä1tä harkittaessa on
29632: den ]uovutuksesta perittävä leimavero palvelee          verotukselliosesti pidetty eräänä vatkwsun'<l si-
29633: myös kNnterstön kirjaamrslai!tdksen etuja, kos-          tä, että leimavero kiinteän omaisuuden soon-
29634: ka leimavero ja si1hen liittyvät säännökset ovat        noot'll määräytyisi yhtenäisen prosentin mukaan
29635: käytännössä tehokkain pakote 1·ainhuudon ajois-         omaisuuden arvosta riippumatta.
29636: sa hakemiseen. Arvopapereiden luovutuksesta                 Koska vaminsiirtoverolakiehdotuksen roteut-
29637: suoritettava 'leimavero j•a ·sen suori!ttamioSen val-   taminen a:lenta!isi: lei'mavel10fl tuottoa, ehdotus-
29638: vont~ mahdolHstaa satunnaisten myyntivoitto-            l!ia ei ole voitu antaa Eduskunnan käs•ite1täväk-
29639: jen verottamisen.                                       si. Hal!litus ehdotti •kuitenkin syksyllä 1977 an-
29640:     Kysymyksen perusteliui!sosa on todettu, että         tamassaan leimaverolain muuttamista koskevas-
29641: omakoritalon ostaja maksaa huomattavasti                 sa esityksessä rahanarvon alenemisesta johtu-
29642: enemmän leimaveroa kuin v.as•taavanhintaisten           vaa tarkistusta ldmavero]ain 16 §:•ssä olevaan
29643: asunto-osakkeiden ostaja. On mu~stettava, että          lciinteän omaisuuden liucwutuksesta suoritetta-
29644: asunto-osakeyhtiön tai -osuuskunnan omista-             vaan asteikkoon. Tämä laki (862/77) tuli voi-
29645: masta •toncista on maksettu vastaav·an asteikon         maan vuoden 1978 alust•a.
29646: mlikaan määräytyvä leimavevo. Tämä leimavero                 Edellä s•anotun perusteelia ei 'tässä valiheessa
29647: si1irtyy huoneiston ostajan maiksettavaksi osak-        ole mahdolHsta alentaa kysymyksessä tarkoitet-
29648:                                                         tua! 1ei'maveroa.
29649:       He1si:ngiossä 26 päivänä huhtikuuta 1978.
29650: 
29651:                                                                                 Ministeri Esko Rekola
29652: 4                                                 1978 vp.
29653: 
29654: 
29655: 
29656: 
29657:                              T i 11 R i k 5 d a g e n 5 H e r r T a 1m a n.
29658: 
29659:    1 det syfte 37 § 1 mom. rik5dagsordningen              för överlåtelse av aktier eller andelar fastställs
29660: avser har Nt, Herr Talman, med Eder skrivelse             enligt köpesumman, påverkar den stämpelskatt
29661: av den 21 mars 1978 till: vederbörande medlem             5om erlagts för tomten även beloppet av den
29662: av startsrådet över5änt avskrift av följande av           stämpelskatt som skall erläggas för överlåtelse
29663: riksdagsman Pär Stenbäck m.fl. undertecknade              av aktierna. Sålunda vore det inte rättvis.t att
29664: spöJ.'ISmålnr 180:                                        stämpelskatten för fång av fast egendom och
29665:                                                           aktier skule utgå enligt samma procent.
29666:            Vilka åtgärder har Regeringen för                  Då man överväger en l'eform av stämpelbe-
29667:         av5ikt att vidta för 5änkning av stäm-            5kattningen borde man sträva .till att avgöra
29668:         pelskatten vid inköp av egnahemshus               frågorna om skattskyldighet på ett 5å rättvist
29669:         eller tomter för egnahem5hus?                     sätt som möjligt. Utgående från det betänkande,
29670:                                                           vilket avgivits av den .kommission som har un-
29671:      Såsom svar detta spörsmåi får j,ag vördsam.t         dersökt frågan om en reform av stämpelbeskatt-
29672: anföra följoode:                                          ningen, har vid finansministeriet beretts ett för-
29673:     I flere Iänder uppbär5 skatt tili 5taten i sam-       slag tilllag om skatt på överlåtelse a'V tillgångar.
29674: band med överlåtelse ,av tast egendom. Av                 Förslaget innehåller stadganden om skatt 50m i
29675: de ollika stä:mpelskatter som uppbär5 även i              form av stämpelskatt skulle uppbäras vid över-
29676: Finland är den 5tämpelskatt för överlåtel5e av            lå.telse av fast egendom och värdepapper. Vid
29677: fast egendom, 5om sk:all erliiggas i samband med          beredningen av förslaget har man försökt beak-
29678: lagfa<rt, den i ptakitiken v!iktigaste, då il{),täkter-   ta vissa av de särproblem som ansluter sig till
29679: na av den är ca 150 milj. mk per år. Den stäm-            överlatandet av fast egendom och värdepapper.
29680: pelskatt, som upphärs vid övetlåtelse av fa5t             Då man övervägde dessa frågor såg man som
29681: egendom, tjänar även fastighet5registrerings-             en ~skattningsmässig lösning, att stämpe]skat-
29682: vä5endet, eftersom stämpel5katten och de diir-            ten för fång av fast egendom skulle utgå enligt
29683: till. anslutna ,stadgandena i pvaktiken är det ef.        en enhetlig procent oberoende av egendomens
29684: fekti'Vaste tvångsmedlet för att lagfart skall             värde.
29685: sOkas i tid. Stämpelsbtten för överlåtelse av                 Eftersom förslaget tilllag om skatt på överlå-
29686: värdepapper och övervakningen av dess erläg-              <telse av iillgångar, om det antas, skulle minska
29687: gande gör det möjligt att beskatta tiiliäliiga för-       infäkterna av stäm,pelskatt, har propositionen
29688: säljningsvinster.                                         inte kunnat avlåtas till riksdagen. Regeringen
29689:      1 spörsmålets motiveri'tlg konstateras att en        föreslog dock i den proposition med förslag tili
29690: person, som köper ellt egnahemshus, betalar                ändring av lagen angående stämpelskatt, som den
29691: avsevärt mera i :stiimpelslkatt än den som köper           aviät hösten 1977, att den skala för stämpe1-
29692: bostadsaktier för motswl'ande summa. Man                  skatt som skall erläggas vid överlåtelse av fast
29693: måste minnas, att för en tomt som ags a'V                  egendom och som ingår i 16 § lagen angaende
29694: ett bostadsarktiebolag erler -andelslag har erlagts        stampelskatt, skulle justeras med anledning av
29695: stämpe1skatt enligt samma skal~a. Denna stäm-              det sänkta peningvärdet. Denna lag (862/77)
29696: pe1skatt överförs att betalias av den, som köper           trädde i kraft från början av år 1978.
29697: en lägenhet, och är inkluderad i aktiernas eller              Med anledning av det ovan anförda är det i
29698: andelarnas pris. Då stämpelskatten om 1 12 %               detta skede inte möjligt att sänka den i spörsmå-
29699:                                                           1et avsedda stämpelskatten.
29700:       Helsingfors den 26 april 1978.
29701: 
29702:                                                                                    Minister Esko Rekola
29703:                                                 1978 vp.
29704: 
29705: Kirjallinen kysymys n:o 181.
29706: 
29707: 
29708: 
29709: 
29710:                                    Sukselainen: Kiinteän asutuksen säilyttämisestä Varsinais-Suomen
29711:                                       ja läntisen Uudenmaan järvipitäjissä.
29712: 
29713: 
29714:                          Ed u s kunnan         Herra       Puhe m i e he 11 e.
29715: 
29716:    Viime vuosikymmeninä lisääntynyt vapaa-             kerran, veroviranomainen katsoo maanomistajan
29717: aika ja siitä johtuva vapaa-ajan asuntojen hank-       harjoittavan ammattimaista tontinmyyntiä ja
29718: kiminen on johtamassa sellaiseen saariston ja          ottaa osansa kauppahinnasta. Tilan parhaat
29719: järviseutujen viljelystilojen pirstomiseen, että       osat on helposti menetetty, eikä uusi sukupolvi
29720: kiinteän asutuksen säilyminen tällaisilla seu-         katso enää voivansa tilalle jäädä. Tila joutuu
29721: duilla edellyttää julkisen vallan nopeata asiaan       kauppataloksi, kulkee kädestä käteen ja rap-
29722: puuttumista.                                           peutuu.
29723:    Maatilat niillä seuduilla, joihin loma-asutus          Kiinteän asutuksen säilymisen ja tilan su-
29724: hakeutuu, ovat yleensä pieniä ja viljanviljelyyn       vussa pysymisen kannalta olisi välttämätöntä,
29725: sopimattomia. Voidakseen tarjota omistajaper-          että omistajaperheet viimeiseen saakka pidät-
29726: heilleen nykyajan vaatimuksia vastaavan toi-           tyisivät tontinmyynnistä ja koettaisivat löytää
29727: meentulon, ne tarvitsevat pysyviä sivuansioita.        muita keinoja vaikeuksista välttymiseen. Tämä
29728: Tällaisia olisikin viljelijäväestön ulottuvilla maa-   lienee valtiovallankin käsitys, koska uudessa
29729: tilalomailun muodossa. Kun väestö näillä seu-          maatilalaissa tehdään - ainakin teoreettisesti
29730: duilla on viime vuosikymmeninä voimakkaasti            -    mahdolliseksi lainan saaminen maatilalo-
29731: vähentynyt, useilla tiloilla on vanhoja huono-         mailun tarkoituksiin.
29732: kuntoisia rakennuksia yli oman tarpeen. Näitä             Kun tarkastelee niitä vastauksia, joita valtio-
29733: on kunnostettu ja vuokrattu kaupunkilaisille           neuvoston jäsenet viime vuosina ovat antaneet
29734: kesäasunnoiksi. Ovatpa eräät tilat kokeilleet          kansanedustajien kirjallisiin kysymyksiin, jotka
29735: täysihoitolaistenkin pitämistä kesäaikaan. Kun         koskevat tätä aihepiiriä, joutuu kuitenkin epäi-
29736: omaa rakennuspuuta ja talvisaikana työvoimaa           lemään, onko hallitus selvittänyt itselleen, kuka
29737: on ollut käytettävissä, eräät viljelijät ovat vähä     kulloinkin on tai saattaa olla se "asianomainen
29738: vähältä pyrkineet rakentamaan kesämökkejä,             valtioneuvoston jäsen", jota asiaa koskee. Mo-
29739: joihin on ollut saatavissa pitkäaikaisia luotetta-     nista vastauksista on selvästi nähtävissä, ettei
29740: via vuokralaisia, koska vuokrat on voitu pitää         sen paremmin vastauksen laatija kuin sen alle-
29741: kohtuullisina. Jos tältä pohjalta voitaisiin van-      kirjoittajakaan ole ajatellut mikä on minkin
29742: hojen perheviljelmien kannattavuutta parantaa,         viranomaisen rooli asiassa ja millainen sen pi-
29743: kiinteän asutuksen säilyminen näillä useimmiten        täisi olla.
29744: hyvin luonnonkauniilla seuduilla tuntuisi tur-            Valtiovarainministeriön olisi syytä tutkia
29745: vatulta.                                               minkälaiseksi näpertelyksi verovirkamiesten työ
29746:     Kun tilat ovat pieniä ja omistajaperheet vä-       saattaa muodostua, jos ei selvästi määritellä
29747: hävaraisia, ne ovat kuitenkin joutumassa vuosi         mitä maatilan kannattavaisuuden lisäämiseksi
29748: vuodelta yhä kovemman ulkopuolisen paineen             suositellulla maatilamatkailulla tai maatilalo-
29749: alaisiksi. Kiinteistönvälittäjät kiertävät ja teke-    mailulla on ymmärrettävä ja miten veroviran-
29750: vät houkuttelevia tarjouksia tonteista. Tällai-        omaisen on siihen suhtauduttava.
29751: nen myynti ei kuitenkaan lisää tilan kannatta-            Jos viljelijä kunnostaa ja vuokraa kesäasun-
29752: vaisuutta, koska saadut varat useimmiten on            noksi pihan reunalla olevan isävainajansa jäljiltä
29753: pakko käyttää muuhun kuin tilan kannattavai-           autioksi jääneen rakennuksen ja merkitsee saa-
29754: suuden parantamiseen. Veroista ja satotappiois-        dun vuokran veroilmoitukseensa, en ole huo-
29755: ta on selviydyttävä, sisarosuuksia on suoritetta-      mannut veroviranomaisella olevan siihen huo-
29756: va jne. Kun tontinmyynti toistuu muutaman              mauttamista, kuten ei pidä ollakaan, mutta jos
29757: 087800553W
29758: 2                                                1978 vp.
29759: 
29760: joku rakentaa omasta puutavarastaan perheen             jällä ensimmäistä tonttia myymättä ole siihen
29761: omin voimin muutaman mökin sellaiseen paik-             mahdollisuutta. Sitten ovatkin jo kiinteistön-
29762: kaan, jossa ne eivät haittaa sen paremmin pel-          välittäjät kimpussa eikä verottajakaan enää ole
29763: lon kuin metsänkään normaalia viljelystä, vero-         kaukana.
29764: viranomainen kyllä rientää arvioimaan, miten                 Ellei yhteiskunta Mpeasti luo sellaisia sään-
29765: suuri tuon rakennuksen tontin pitää olla ja              nOksiä, jotka tehokkaasti suojelevat köyhien
29766: minkä arvoinen m2 tonttimaata on. Monet vero-           kuntien vähävaraisia perheviljelmän omistajia
29767: valitukset tarjoavat tässä suhteessa surkuhu-           houkuttelevalta tontinmyynniltä, joika nopeasti
29768: paista luettavaa. Sääli verovirkamiehiä, joille         tuhoaa tilan olemassaolevat kannattavaisuuden
29769: ohjeiden antaminen ja järkevän menettelytavan           'edellyty.kJset, menetetään ne mahdotl1isuudet
29770: määrittely on laiminlyöty, ja joiden toiminta           kiinteän asutuksen säilyttämiseen maatilamat-
29771: siitä syystä on säikäyttänyt väestöä ja hidasta-         kailun aV'UHa, joita vielä tå1rlä hetkellä on ole-
29772: nut tervettä kehitystä.                                  mas,sa, vaikka kehityksen kulkuun oJ.!l.aankin
29773:     Tuollaisella maatilatalouden piiriin kannatta-      kovin myöhäisenä hetkenä tarttumassa.
29774: vaisuuden parantamiseksi rakennetulla raken-                 Ainakin syrjä1si<ssä, harvaanasutu1ssa pitäjissä
29775: nuksella ei voi olla muuta kuin käyttöarvo. Jos         olisi rantakaavan tasoinen pirstominen vaikkapa
29776: viljelijä asuttaa siihen perheensä jäseniä, kysy-        va1don tuki'lainoin koetettava keskittää suurem-
29777: myksessä ovat asumiskustannukset. Jos hän               pien kylien piiriin, jo1ssa edellytykset kiinteän
29778: sijoittaa siihen palveluksessaan olevia henki-           asutuksen säi1ymiseen ovat suuremmat, ja ke-
29779: löitä, tuotto on arvioitavissa. Jos vuokraaja on         hittää syrjäseutujen perheviljelmiä varten vero-
29780: ulkopuolinen, tuntuisi olevan helppo antaa               tuksellisesti ja kaavalHsesti keveämpi muoto,
29781: ohjeet siitä, miten suuri osa vuokrasta on vero-         jos,sa vi:ljelijäperheen omistamat asunnot kat-
29782: tettavaa vuokratuloa ja mikä osa mahdollisesti           sottaisiin maatalouden tuotantorakennuksiksi,
29783: rakennusta huoltavan perheen työtuloa.                   joi<llCe kuntien r:J!kennuslautakunnat normaalilla
29784:     Vaitioneuvoston saami,ssa asi,antuntijalausun-       tavalla antaisivat rakennusluvan ja joil[e vahvis-
29785: noi:ssa on monesti korositettu, että tällaiset ra-      tettaisiin selvät ja yksinkertaiset othjeet niiden
29786: kennukset on katsottava maatilan tuotantora-             niveltym1sestä verotuben ja kaavoituksen pii-
29787: kennuksiksi. Niiden tontit eivät eroa muiden             riin Ilman, että verotus ja kaavoitus tällaista
29788: tuotantol!akennusten tontdsta. Niiden tuotto,           maaseutuyhteiskunnan ~tervepohjaista kehitystä
29789: jos sitä syntyy, tu[ee verotetu:kisi samaHa tavalla      katkaisisivat.
29790: kuin maati:latalouden muukin tuotto. On syytä                Kun vahiova!Jta edessä dlevina vuosina joutuu
29791: selvittää, minikälaisiin tehtäviin verovirkamies-       tekemään kaikkensa hintatason kurissa pitämi-
29792: ten kallista aikaa kannattaa tuhlata, millaisiin         seiksi ja kansalaisten säästövarojen järkevän si-
29793: ei.                                                      joittamisen edistämiseksi, pyrkimyksen kiin-
29794:     Toisen maatilalomailun tervettä kehitystä            teän asutuksen säilyttämiseksi harvaana~sutuissa
29795: jarruttavan i:lmiön muodostaa seutukaavoitus,           järvikunnissa ja saaristossa luulisi hyvin sopivan
29796: jonka toimet kyllä ovat omiaan edistämään saa-           yhteen näiden pyvkimysten kanssa. Ei ole kii-
29797: ristossa ja järvikunnissa yleisinä esiintyvien           rettä vaatia kallliita rantakaavoja eikä kiirehtiä
29798: pienten perheviljelmien palstohusta, mutta jon-         parhaiden ranta-alueiden rahaksimuuttoa, vaik-
29799: ka asiantuntemusta kiinteän asutuksen säilyttä-          ka maassa onikin varakkaita ihmisiä, joiden
29800: mistä ja perheviljelmien kannattavuutta koske-           taito varallisuuden sijoittam~seen ja säilyttämi-
29801: vissa kysymyksissä joutuu pakostakin pitämään            seen on vajavainen. Heille on osoitettava si-
29802: kyseenalaisena.                                          joituskohteita, jotka ~sekä yhteiskunnan että
29803:     Lääninhallituksilla on tietenkin laki takanaan       heidän omankin etunsa vuoksi edessäolevina
29804: vaatiessaan rantakaavojen tekemistä. Vaatimuk-           vuosina ovat ajankohtaisempia. Näiden seu-
29805: set rantakaavan aikaansaamiseksi V'aikuttavat            tujen pienten perhev~ljelmien jäseniilä on tal-
29806: kuitenkin käskyitä aloittaa tontinmyynti ja tu-          vella aikaa parantaa toimeentulonsa ehtoja ra-
29807: hota ne mahdollisuudet, joita viljelijällä saattai-     kentamalla omasta puutavarastaan kohtuulliset
29808: si dllla tilansa kannattavaisuuden pysyv,ään pa-         vaatimubet täyttäviä kesäasuntoja tava:llla, joka
29809: rantamiseen maatilamatkailun avulla ja sen mu-           ei haittaa pellon eikä metsän viljelystä. Kun
29810: kana kiinteän asutuksen säilymisen turvaami-             talonpojalle ei pääammatissaankaan ole turvattu
29811: seen. Rantakaavan laatiminen on maanomista-              muuta kuin palkka työstään eikä omalle pää-
29812: jan asia ja sen aiheuttamat kustannukset ovat            omalle ole totuttu korkoa saamaan, kesäasun-
29813: nykyisellään niin suuret, ettei tavallisella viljeli-    tojen vuokrat pysyvåit 1kohtuullisina ja silti vil-
29814:                                                N:o 181                                                  3
29815: 
29816: jeHjän toimeentclo ]ilsäansion takia paranee ja                Onko Hallli'tus tutustunut niihin yh-
29817: nuori poilvikin allkaa uskoa, että mahdollisuudet           teiskunnallisiin epäkohtiin, jotka uhkaa-
29818: nykyaikaisen toimeentulotason saavuttamiseksi              vat kiinteän asutuksen säilymistä itäisen
29819: kotikonnullakin pysyen ovat olemassa.                      Varsinais-Suomen ja läntisen Uuden-
29820:     Hyvin moniUa seuduilla on jo nähtävis,sä,              maan karuissa ja harvaanasutuissa järvi-
29821: m1hin toinen vaihtoehto johtaa. Ensin pals-                pitäjissä ja laajalti saaristoalueella, ja
29822: toitetaan parhaat rannat. Metsät ovat usein jb             jos on,
29823: 1930-luvulla joutuneet ulkopuoaisill1e omista-                 onko Hallitus valmis viivytyksettä
29824: jille. Pikkut±la toisensa jä:likeen joutuu sellai-         selvittämään, mitä muutoksia ja täyden-
29825: selle loma-asunnon ostajalle, jonka vi'ljeilyhar-          nyksiä veroviranomaisten ja kaavoitus-
29826: rastus rajoittuu metsänriistalle tarikoitettuun            v11ranomaisten toimintaan on saatava,
29827: rehukaa!isarkaan, ikoulu lopetetaan, kauppa su1-            jotta yhteiskunnan toimin ei hävitettäisi
29828: kee ovensa ja lopulta ei ole talvil'leen aikaa:n            niitä mahdoillisuuksia, joita mm. loman-
29829: ki~ometrien matkoilla vakinaista a'sukasta. Siinä          viettotilaisuuksien myyminen saattai~i
29830: menee se ~tu:rval1isuuskin, joka aina liittyy ku-           seudun pienti10tiil1e työl[isyyttä Ii:sääV'änä
29831: vaan siNoin, kun kesäpaikat ovat vakinaisten                ja lkannattavaisuutta patantavana tekijä-
29832:  asukkaiden hudl1ossa ja valvonnas,sa.                     nä merkitä, koska kiinteän asutuksen
29833:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-        säilyminen on yhteiskunnallisesti ensiar-
29834:  tylksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                V'oinen asia ~sekä seudun asukkaiden että
29835: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-             !lomanviettomahdolHsuuksien tarvitsi j ain
29836:  vaksi ~seuraavan kysymyiksen:                             kannalta?
29837:       He1singissä 4 päivänä huhtikuuta 1978.
29838: 
29839:                                            V. J. Sukselainen
29840: 4                                              1978 vp.
29841: 
29842: 
29843: 
29844: 
29845:                         E duskun nan          H erra      P u h e m i e h e 11 e.
29846: 
29847:    VaJ.tibpäiväjäTjestyksen 37 §: n 1 momentissa      organi1 satodsest~ liity maata~ouden     harjoittami-
29848: mainitussa ta:J:ikoituksessa Te, Herra Puhemies,      seen ja on laajuudeltaan poikkeuksellisen laajaa.
29849: dlette 4 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn Hr-         Ratkaisu tältä osin tapahtuu maati1amatkailun
29850: jeenne n:o 827 ohe11a toilmittanUJt valtioneuvos-     ja kaikkien muidenkin maatilatalouden siV'I.lelin-
29851: ton asianomaiselle jäsenelte jäijennöksen kan-        keinojen osalta samojen perusteiden mukaan.
29852: sanedustaja V. J. Subelaisen kirja:Hisesta kysy-      Täli1öin on luonndJ!lisesti otettava huomioon
29853: myksestä n:o 181, jossa tiedustellaan:                mm. se, että po~stot ovat eri tarkoituksiin käy-
29854:                                                       tetyil!liä rakennuksill[a eri suuruiset. Jos maati-
29855:           Onlko Hailllitus tutustunut niihin yh-      lamatkailua ei pidetä maatalouteen liittyvänä
29856:        teiskunnallisiin epäkohtiin, jotka uhkaa-      toimintana vaan itsenäisenä tulolähteenä, sen
29857:        vat kiinteän asutuksen säilymistä itäisen      tuottaman tu[on verottaminen tapahtuu samo-
29858:                                                       1
29859: 
29860:        Varsinais-Suomen ja ländsen Uuden-             jen perusteiden mukaan kuin muunkin elinkei-
29861:        maan karuissa ja harvaanasutuis:sa jänri-      notoiminnan tuloa vevotetaan. Täten voidaan
29862:        pitäjisså ja laajalti saaristoa!lueella, ja    todeta maatilamatkailun dlevan verotukselli-
29863:        jos on,                                        sesti täysin samassa asemassa kuin muidenkin
29864:           onko Hallitus valmis viivytyksettä sel-     maatalouden sivuelinkeinojen ja varsinaisen
29865:        vittämään, mitä muutoksia ja täyden-           e1inkeinotoiminnan.
29866:        nyksiä vero:viranomaisten ja kaavoitUlS-           Tulo- ja varamisuusverolain 45 § sisältaä
29867:        vJiranomaisten toimintaan on saatava,          säännokset maatHan maan ja maatilalla olevien
29868:        jotta yhteiskunnan toimin ei hävitettäisi      tll!kennusten arvostamisesta va:raJlisuusverotuk-
29869:        niitä mahddl!lisuuksia, joita mm. loman-       sessa. Sanotun pykälän 3 momentin mukaan ra-
29870:        viettotilaisuuksien myyminen saattai'si        ikennuspaikan sekä maati!laan kuuluvan muun
29871:        seudun pientiloi.llle työ]Hsyyttä Hsäävånä     maan kuin maatalous- ja metsämaan arvoksi
29872:        ja kannattavaisuutta patantavana t~ijä­        katsotaan sen käypä arvo sen mukaan kuin
29873:        nä merkitä, koska kiinteän asutuksen           valtiovarainministeriö tarkemmin määräå. Asiaa
29874:        säilyminen on yhteiskunnallisesti ensiar-      koskeva valtiovarainministeriön päätös (As.
29875:        voinen asia ,sekä seudun asukkaiden että       kolk. 899 /75) on kolmi~ohtainen. Ensimmäi-
29876:        lomanviettomahdallisuuiksien tarvitsi jain     nen kohta sisältää maatilan rakennuspaikan ar-
29877:        kannalta?                                      vioimista, toinen tontin ja maatilaan kuu1uvan
29878:                                                       va:hvistetull1a asema- tai rakennuskaava-alueella
29879:     Vastauksena kysymykseen esltan kunnioit-          sijaitsevan rakennusmaa-aLueen arvoa ja kolmas
29880: taen seuraavaa. Vastaus nojautuu verotusta            ralkennflllsilllaa-alueen lisäarvon 'Suuruutta koske-
29881: Jlroskevallta osalta valtiovarainministeriöltä han-   vat määräykset. Tu[o- ja varaNisuusverol'ain 43
29882: kittuun lausuntoon.                                    § sisältää Hsaksi ns. käyvän arvon periaatteen,
29883:    Maatilamarkailu 1uetaan verotuksessa useim-        jonka mukaan varat, joiden osalta ei o[e toisin
29884: missa tapauksissa maatalouteen Jihtyvläiksi toi-      säädetty, arvostetaan ve110tuksessa siihen käy-
29885: minnaksi. Tählöin tapahtuu maatHama~kailuun           pään arvoon, mll~ä ;sihlä oli verovuoden päät-
29886: liittyvien tu1ojen ja menojen verotukselilinen        tyessä.
29887: käsittely 'samojen perusteiden mukaisesti kuin            Verohallitus on jo usean vuoden ajan anta-
29888: varsinai:sen maatalouden ja ,sen muidenkin siiVu-     nut verotuskäytännön yhtenäistämiseksi vero-
29889: elinkeinojen osalta. Maati'lamatkailun katsotaan      lautakunnilile ohjeita mm. vapaa-ajan viettoon
29890: muodostavan maatilataLoudesta erillisen tulo-         tarrkoitettujen tonutien verotusarvojen vahvista-
29891: Wähteen si]loin, kun se d toiminnalllisesti eikä      mista varten. Samoja arvioimisperusteita on
29892:                                                N:o 181                                                  5
29893: 
29894: käytetty myös maatllalla olevien vapaa-ajan               Seutukaavoituksella ei välittömästi voida vai-
29895: vtettoon tarkoitettujen asuinrakennusten tont-        lkuttaa maatilamatkai1ua palvelevan rakentami-
29896: tien verotusarvoja vahvistettaess.a. Nämä tont-       sen edellytyksiin. Kuitenkin useissa seutukaava-
29897: tien arvot olisi voimassa dlevien säännösten          liitoissa on seutukaavoitustyön yhteydessä teh-
29898: mulkaan pyrittävä arvioimaan mahdoJlisimman           ty matlk:ailua koskevia 'selvityksiä, joissa on
29899: hyvin käypää aa:voa vastaav~ksi. Tämän toteut-        arvioitu matkailupaikkojen tarvetta ja niiden
29900: tamiseksi käytännös·sä on verohallitus iaaditut-      kehitystä ~seudulla. Selvityk:siä on voitu käyttää
29901: tanut valtion teiknillisel1ä tutkimuskesku:klsella    hy~äksi arvioitaessa maatilamatkailun kehittä-
29902: tonttihinta:kartaston ja suosittanut verotuksessa     mis·ede1lytyks~ä.
29903: käytettäväksi sanotusta kartasta ~Ilmeneviä ar-            Loma-asumiseen käytettävien alueiden yksi-
29904: ~oja alennettuna 50 % :Ha. Näin on pyritty sii-       tyis'lrohtaista suunnittelua varten lisättiin ra-
29905: hen, että verotusarvot määräytyisivät sekä maa-       kennus,lakiin wonna 1969 rantakaavoitusta
29906: tiloilla ·sijaitsevien että muiden vapaa-ajan tom-    'koskeva säännöstö (626/69). Säännöstö kos•
29907: tien osa'Lta samojen perusteiden mukaan, mutta        ikee niin tavanomaista loma-asutusta kuin maa-
29908: käytännössä verotusarvot ovat kuitenkin vain           tiil'amatkailuakin palvelevaa rakentamrsta. Ran-
29909: noin puolet todelHsesta käyvästä arvosta.             takaavoituksesta saatujen kokemusten perus·
29910:     Vuolk:ratta:vien 1omamökkien tonttien vero-        teella on kurtenkin voitu havaita, ettei uusi
29911: tusarvujen määräämisessä on aikaisemmin esiin-        suunnittdumuoto ole täyttänyt kaikkia siihen
29912: tynyt epäyhtenäisyyttä s,en suhteen, kuinka ton-       asetettuja odotuksia. On myös havaittu, että
29913: trn koko määri'tellään. Maatlloilla on viime vuo-     rantakaavasäännöstö 'saattaa eräissä tapauksissa
29914: sina huomattavas!Sa määrin rakennettu vuolk:rat-      asettaa tarpeettomiakio estehä maatilamatkailun
29915: tavia lomamökkejä. Niiden tontteja ei kuiten-         tarko~tuksenmuik:aiselle kehi ttämise1le. Maini t-
29916: kaan ole voitu aikaisemmin toimitetuissa vero-         tujen esteiden poistamiseksi sisäasiainministe-
29917: luokkuksissa sijoittaa verotuskartoil!Le ja laskea     riön toimesta on kaavoituksen ja rakentamisen
29918: niiden todellisia pinta-alioja. Sen woksi tällai:s-   ohjauksessa korostettu, että harki:ttaessa poik-
29919: ten ]omamökkien 'tonttien pinta-alat on vero-         keusluvan myöntämistä rantakaavan laatimis-
29920: ruksessa jouduttu lsehrittämään kaavamaisesti.        velvoHisuudesta on kohtuulli:sissa puitteissa ta-
29921: Tällöin on monin paikoin tontin suuruutta             pahtuva maatilamatkaillua palveleva rakentami-
29922: määrättäessä ohjeena pidetty paikallisten raken-      nen asetettava erityisas,emaan muuhun 1oma-
29923: nusmääl'äysten mukaista pienintä rakennetta-           asunto}en rakentamiseen verrattuna. On kui-
29924: v~ksi hyväiksyttruvää tontdkokoa. KoSika me-           tenkin edellytetty, että täl!laistakin rakentamista
29925:  nettely on kui!tenkin dllut epäyhtenäistä, on ve-    ilman raotaikaavaa suositaan vain silloin kun on
29926: rohallitus antamissaan ohjeissa ~suositellut, että    ilmeistä, että kysymyksessä on maatillamatkai-
29927: maatilalla olevien emttama:ttomien ralk:ennettu-      lun pitempiarkainen harjoittaminen eikä pelkkä
29928:  jen liomamokkitonttien, joiden pinta-alaa ei ole     rantakaavoitusv~voitteen kiertämisyritys. Tämä
29929: wl'dluokirukses•sa se~vitetty, pinta-alana voidaan    yleensä edellyttää, ~että maatilamatkailua palve-
29930:  muun selvityksen puuttues·sa pitää 2 000 m2 •        lievat rakennukset sijoitetaan olemassa oLevan
29931: Näillä toimenpitei!1lä pyritään enti'stä yhden-        tailiouskeskuksen yhteyteen tai ainakin sen vaif.
29932: mukaisempaan verotJusmenette1yyn.                      kutuspiiriin. Rakennuspaikkana tulisi oala !koko
29933:     Kaavoitus- ja rakennusviranomaisten toimes-        tila eikä vain määräala siitä. Mahdo[lisuuksia
29934:  ta suhta:udutaan maatilamatka:i:1ua palvelevaan      rakentamiseen poikkeuslupamenettelyä hyväksi
29935: uudisrakentamiseen periaatteessa myönteisesti.         käyttäen parantaa myös se, jos kunnan toimesta
29936: Ongelmana maatilamatkailua pal~levan raken-            aLueelle on laadittu rantojen käytön yleissuun-
29937:  ta:misen edistämisessä kuitenki!n on, että ra-        nitelma, jolla turvataan maanomistajien yhden-
29938:  ikentaminen usein ·suoritetaan tavalla, joka te"     vertaiset mahdo1Jisuudet maankäyttöön ja ote-
29939:  kee mahdo111iseksi, jopa todennälk:öiseksi, raken-    taan huomioon tarve riittävien ranta-alueiden
29940:  nusten lluovuttam~sen myöhemmin ralk:ennm;..         såi'lyttämiseen vapaana rakentamiselta. Ranto-
29941:  paikkoineen tavan011naisen loma-asutuksen tar-        jenkäytön yleissuunnitelma olisi myös omiaan
29942:  peisiin. Kun ranta-a:lueet tätä kautta tUllevat      helpottamaan ranta:kaa~ojen laatimista si1loi:n,
29943:  tontinmyynnin piiriin, aiheutetaan kiinteälle         kun niiden laatimiselta ei voida välttyä.
29944:  a'sutukselle kysymyiksen perusteluissa taclwitet-         Koska verrattain laajalti on esiintynyt tyyty-
29945:  tuja ongelmia. Samaffila saattavat eri maanomis-      mättömyyttä rantakaavasäännöstöön, on vireiHä
29946:  tajat ranta-alueiden käyttömahdollisuuksien          olevan rakennuslainsäädännön kokonaisuudi·s-
29947:  osalta joutua eriarvoiseen asemaan.                   tuksen yhteydessä harkittu luovuttavaksi ranta-
29948: 6                                            1978 vp.
29949: 
29950: kaavasta erilJ.:Vsenä kaavamuotona. Virkamies-      tilamatkaillua!kin palveleva rakentaminen voitai-
29951: työryhmässä 1 päivänä helmikuuta 1977 va[-          siin sallia nykyistä asemapiirrosta muistutta-
29952: mistuneessa alustavassa ehdotuksessa laiksi         valla, rakennusten sijoitusta osoittavalla selvi-
29953: maankäytön suunnittelusta on lähdetty siitä,        tyksellä i!lman, että olisi tarpeen ryhtyä kus-
29954: että rakentamisen sallittavuus asemakaavoitet-      tannuksia vaativaan kaavoitusmenettelyyn. Eh-
29955: tavi<en alueiden ulkopuolella ratkaistaisiin kun-   dotus on parhaillaan kaaVIOitus- ja rakennus-
29956: nanhalllituksen Luvan perusteella. Täll6in maa-     neuvoston käsiteltävänä.
29957:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1978.
29958: 
29959:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
29960:                                              N:o 181                                                 7
29961: 
29962: 
29963: 
29964: 
29965:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29966: 
29967:    I det syfte 3 7 § 1 mbm. ri'ksdagsmdningen       separat inlk011Ilstkälla i de fall, då det varken i
29968: anger har Ni, Herrr Talman, med Eder skrivelse      verksamhetshänseende e11er organisatoriskt an-
29969: nr 827 av den 4 aprill 1978 ti1il vederbörande      sluter sig till idkandet av gårdsbruket och då
29970: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      det är exceptionellt omfattande. Till denna del
29971: jande av riiksdagsman V. J. Sukselainen under-      fattas avgörandena enligt samma grunder i
29972: tecknade spörsmål nr 181:                           fråga om bondgårds&emestrande och alla andra
29973:                                                     gåvdsbrukets binäringar. Härvid måste natur-
29974:           Har Regeringen bekantat sig med de        ligtvis bl.a. beaktas det faktum, att avskriv-
29975:        samhälleliga missförhållanden som ho-        ningarna är orika Stora för byggnader SOffi an-
29976:        tar den fasta bosättningen i de karga        vänds för olika ändamål. Om bondgårdssemest-
29977:        och glest bebodda sjökommunerna i Öst-       randet inte betraktas som verksamhet i anslut-
29978:        ra Egentliga Finland och i västra Ny-        ning tili gårdsbruket utan som en separat in-
29979:        [and och i stor utsträdkning i skärgår-      komstkälla, beskattas inkomsten därav enligt
29980:        den, och om så är fallet,                    samma grrunder som gäller för inkomsterna av
29981:            är Regeringen beredd att utan dröjs-     annan näringsverksamhet. Sålunda kan konsta-
29982:        måll utreda vilka förändringar och kom-      teras att bondgårdssemestrandet i beskattnings-
29983:        pletteringar som måste få:s till stånd i     hänseende intar precis samma ställning som
29984:        skattemyndigheternas och pianerings-         andra gårdsbruksbinäringar och egentlig nä-
29985:        myndigheternas v,erksamhet, för att man      ringsverksamhet.
29986:        inte genom myndigheternas åtgärder               45 § lagen om skatt på inkomst och förmö-
29987:        skall förstöra de möjligheter som bl.a.      genhet innehåller stadganden om värdering av
29988:        försäljning av semestermöjligheter kun-      gårdsbruksenhets mark och byggnaderna på
29989:         de innebära för traktens små lägenheter     gårdsbruksenheten vid förmögenhetsbeskatt-
29990:        1såsom en faktor, viiken förbättrar sys-     ningen. Enligt sagda paragrafs 3 mom. betrak-
29991:        sdsättningen och förbättrar lönsamhe-        ta:s som värde på byggnadsplats och gårdsbruks-
29992:         ten, eftersom det för samhället är av       enhets annan matk än jordbruks- och skogs-
29993:        primär betydelse att bibehålla den fasta     mark dess gängse värde i enlighet med vad fi.
29994:        bosättningen både för befollmingen i         nansministeriet närmare bestämmer. Finansmi·
29995:         trakten och för dem som behöver en          nisteriets beslut i saken ( 899/7 5) omfattar
29996:        möjlighet att ti1lbringa sin s·emester?      tre punkter. Den första punkten innehåller
29997:                                                     stadganden om värdering av lantbrulk:slägenhets
29998:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       byggnadsplats, den andra om värdet av tomt
29999: samt anföra följande. Dll den del svaret gäller     och sådant av byggnadsmark bestående områ-
30000: beskattningen grundar det sig på ett utlåtande      de på lantbrukslägenhet, för vtrket stads- eller
30001: från finansministeriet.                             byggna:dsplan fastställts och den tredje om till-
30002:    I beskattningen betraktas bondgårds·semest-      läggsvärdet av tili lantbrukslägenhet hörande av
30003: rar i de flesta fall som verksamhet i ans,lutning    byggnadsmark bestående område. 43 § lagen
30004: till gårdsbruk. Härvid behandlas inkomster och       om skatt på inkomst och förmögenhet innehål-
30005: utgifter i anslutning tili bondgårdssemestrandet    ler dessutom den s.k. principen om gängse
30006: i beskattningshäns·eende enligt samma grunder        värde, enligt vilken de medel, om vhlka inte
30007: som gä1ler i fråga om det egentliga gårdsbru-        är särskilt stadgat, vid beskattningen värderas
30008: ket och dess övriga binäringar. Bondgårdsse-         tiH det gängse värde de hade vid skatteårt>ts
30009: mestrandet anses utgöra en från gårdsbruket         utgång.
30010: 8                                             1978 vp.
30011: 
30012:    Skartestyrelsen har redan under flera år i        va~iga semesterbebyggelsens behotv. Då strand-
30013: avsikt att förenhetliga beskattningspraxi'S givit    områdena på detta ·S·ätt kommer ·inom ramen
30014: skattenämnderna anvisningar bl.a. för faststäl-      för tomtförsäljningen, åsamkas den fasta be-
30015: lande av beskattningsvärdet på tomter, avsedda       Mkningen sådana problem som avses i moti-
30016: för fritidsbruk. Samma värderilllgsgrunder har       veringen til1 spörsmMet. Samtidigt kan olika
30017: använts även för fastst~llande av beskattnings-      jordägare i fråga am möjligheterna att använda
30018: värdet på de tomter för bostadsbyggnader, som        strandområdena komma att bli försatta i dlika
30019: är avsedda för fritidsbruk på gå11dsbruksenheter.    ställning.
30020: Väroet på dessa tomter borde enJ.igt gällande           Genom regionplanering kan man inte ome-
30021: stadganden bestämmas så, att det så väLI: sottn      delbart påverlka förutsättningarna för byggande
30022: möjligt motsvarar gängse värde. För att för-         som främjar bondgårdssemestrandet. Inom ille-
30023: verkliga detta i praktiken har skattestyrelsen       re regionplansförbund har man dook i S'amband
30024: vid statens tekniska forskningscentrallåti:t upp-    med regionplaneringsarbetet gjort utredningar
30025: göra en tomtpriskarta och rekommenderat, att         om turismen, i vilka man har utrett behovet av
30026: vid beskattningen skall användas de värden som       turistplatser och deras utveckling i trakten.
30027: &amgår av sagda karta, nedsatta med 50 %.            Dessa utredningar har kunnat utnyttjas då man
30028: Härmed har man strävat till a:tt beskattnings-       har uppskattat förutsättningarna för att ut-
30029: värdena både på fl11tidstomter på gårdsbruk och      veckla bondgårossemestrandet.
30030: andra fritidstomter skulie fastställas enligt sam-      För detaljerad planering av de områden,
30031: ma grunder, men i praktiken utgör beskatt-           som används för fri'tidsbebyggelse, fogades år
30032: ningsvärdena dock endast ca hälften av det           1969 tili byggnadslagen stadganden om strand-
30033: verkliga gängse värdet.                              planer (626/69). Stadgandena gäller såväl sed-
30034:    Vid faststäillandet av beslkattningsvärdet på     vanlig fritidsbebyggelse som byggande, vilket
30035: tomter för semesterstugor, avs·edda för uthyr-       betjänar bondgårossemestrandet. På grundvail
30036: ning, har tidrgare förekommi't oenhetlighet i        av erfarenheterna av strandplaneringen har man
30037: fråga om hur tomtens storlek skall faststäl.las.     dock kunnat konstatera, att den nya plane-
30038: På gårdsbruken har under de senaste åren             ringsformen inte uppfyller alla de förväntningar
30039: byggts ett ansenligt antal semesterstugor för        som ställdes på den. Man har även konstaterat
30040: uthyrning. Vid tidigare verkställda beskatt-         att ·stadgandena om ·strandplan i vrssa fall för-
30041: ningar har stugtomterna dock inte kunnat in-         otsa:kar t.o.m. onödiga hinder för ett ända-
30042: placeras på beskattningskartorna och deras           målsenligt utvecklande av bondgål1dssemestran-
30043: verkliga arealer uträknas. Därför har man vid        det. I avsikt att avlägsna nämnda hinder har
30044: beskattningen nödgats utreda arealen av dyli'ka      på åtgärd av ministeriet för inrikesärendena i
30045: ·semesterstugors tomter helt schematiskt. Här-       ledningen av planeringen och stytningen av
30046: vid har som rättesnöre vid fastställandet av         byggandet betonats, att vid övervägande av be-
30047: tomtens storlek på många orter betraktats den        vHjande av undantagslov från skyJdigheten att
30048: minsta tomtareal, som enligt de loka1a bygg-         uppgöra •strandplan, byggande inom rim1iga
30049: bestämmelserna godkänns för byggande. Efter-         gränser, som betjänar bondgårdssemestrandet,
30050: som förfarandet t•rots a1Jit har varit oenhetligt,   skall inta en särställllning i jämförelse med an-
30051: har skattestyrelsen i sina anvisninga1' re!kom-      nat byggande av fritidsbostäder. Man har dodk
30052: menderat att arealen av outbrutna bebyggda           förutsatt att också sådant byggande utan
30053: semesterstugetomter på gårdsbruk, vilkas area-       strandplan ska11 gynnas endast då det är uppen-
30054: ler icke utretts vid skatteklassificeringen, i       bart att sökanden ämnar idka bondgårdssemest-
30055: brist på annan utredning kan anses vara 2 000        rande under en längre tid och att det inte en-
30056: m2 • Genom dessa åtgärder strävar man ti11 ett       dast är ett försok att kringgå skyldigheten att
30057: mera enhetligt beskattningsförfarande.               uppgöra ·strandplan. Detta förutsätter i aH-
30058:    Planerings- och byggnadsmyndigheterna stäl-       mänhet, att de byggnader som betjänar bond-
30059: ler sig i princip positivt tili nybygge som be-      gårdssemestrandet placeras i anslutning till exis-
30060: tjänar bondgårdssemestrandet. Ett problem i          terande driftscentrum eller åtminstone inom
30061: fråga om främjandet av byggande som betjänar         dess hrf1luensområde. Byggnadsplat:sen borde ut-
30062: bondgårdssemestrandet är dock att byggandet          göras av hela läge!liheten och inte endast en viss
30063:  ofta sker på ett sätt som gör det möjuigt, och      del av den. Möjligheterna att bygga med ut-
30064: rent av sannolikt, att byggnaderna med bygg-         nyttjande av undantagslov blir oekså bättre ottn
30065: platser senare kommer att överlåtas för den          genom kommunens försorg har uppgjorts· en ge-
30066:             .·
30067:                                               N:o 181                                                9
30068: 
30069: neralplan för strändernas användning, genom         liminära förslag tili lag om planering av mark-
30070: vi!lken pian jordägarnas lika möjligheter att       användni:ng, som den 1 februari: 1977 blev
30071: utnyttja jorden tryggas och behovet att bevara      färdigt såsom tjänstemannaanbete, har man ut-
30072: tillräckliga strandområden utan bebyggelse be-      gått från att det på basen av kommunstyrelsens
30073: aktas. En generalpian för strändernas använd-       tilllstånd sikulle avgöras huruvida det är tillåtet
30074: ning skul'le även vara ägnad att underl'ätta upp-   att bygga utanför detatl.jp1aneområden. Då kun-
30075: görandet av strandplaner i de fall, då man inte     de även byggande som betjänar bondgårdsse-
30076: kan undgå att uppgöra sådana.                       mestrandet tiillåtas på basen av en utredning,
30077:     Eftersom det i xelativt stor utsträckning har   som utv1sar byggnadernas läge och påminner
30078: förelrommit mrssnöje med s·tadgandena om            om den nuvarande situationsplanen, utan att
30079: strandplan, har man i samband med den revi-         man behövde skrida tili ett kostnadskrävande
30080: dering av byggnadslagstiftningen, som är un-        planeringsförfarande. Förslaget handlägges av
30081: der beredning, övervägt att frångå strandpla-       planl'äggnings- och byggnadsrådet.
30082: nema sam en särskild form av pian. I det pre-
30083:      Helsingfors den 8 maj 1978.
30084: 
30085:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
30086: 
30087: 
30088: 
30089: 
30090: 2 087800553W
30091:                                                1978 vp.
30092: 
30093: Kirjallinen kysymys n:o 182.
30094: 
30095: 
30096: 
30097: 
30098:                                   Sinisalo: Kotkan seudun vaikean työttömyyden lieventämisestä.
30099: 
30100: 
30101:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30102: 
30103:     Kotka .: .on muodostunut yhdeksi maamme          on tullut julkisuuteen tietoja, joiden mukaan
30104: vaikeimm1stä työttömyysalueista. Työttömyys on       Enso-Gutzeit suunnittelee myös piperinjalasti-
30105: kaupungissa, työvoimaviranomaisten tilastojen        mon siirtämistä Kotkasta. ·          ·         ·
30106: mukaa,n, jo' pitempään ollut 10 %:n huonom-             Kotkan seudulla on aiheellisesti ·odotettu
30107: malla puolella. Maaliskuun 23. päivänä 1978          valtiovatlan erik<>istoimenpiteitä ·työttömyyden
30108: laaditun Kouvolan työvoimapiirin tilannekat-         Heventämiseksi. Hallituksen taholta on useissa-
30109: sauksen mukaan Kotkåss·a oli 3 501 työtöntä          kin yhteyksissä annettu tämänsuuntaisia lupauk-
30110: (10,8 %) ja 2 683 lyhennetyHä työviikolla            siakin. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että valtio-
30111: töimeentulonsa hankkivaa.                            vallan välittömässä vaikutu~essa. olevat ja työl-
30112:   ···Teolliset työalat ovat olleet koko Kouvolan     lisyyden tqrvaami~n perilsteel4t laajentuvaa
30113: työvoimapiirissä rakennus- ja palvelusalojen         valtion tukea saavat yritykset lisäävät työttö-
30114: ohella pääasiallisia työttömyyden kasvattajia.       myyttä entisestäänkin.       .
30115: Näin on asianlaita myös Kotkassa.                       Tämä ei voi olla oikein. Valtiovallan tulee
30116:    ·Kotkassa on tapahtunut viime vuosien aikana      tuntea vastuunsa ja ryhtyä työttömyyden lieven-
30117: merkittäviä teollisuustyöpaikkojen vähennyksiä       tämistoimiin ja estää suunnitelmat työttömyy-
30118: ja tämänsuuntaisia hankkeita on vireillä. Metal-     den lisäämiseksi.
30119: l~alalla Wärtsilä j•a A. Ahlström Oy -       siitä      Kaikkeen edellä sanottuun · ja valtiopäivä-
30120: huolimatta, että nämä yhtiöt kuuluvat valtion        järjestyksen 37 §:n 1 momenttii:n viitaten   esi-
30121: merkittävien· työllisyystukitoimien piiriin -        tän valtioneuvoston asianomaisen jä·senen vas-
30122: ovat olleet työttömyyden lisääjänä ja vireillä on    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
30123: näitä firmoja koskevia uusiakin työttömyyttä li-
30124: sääviä toimia. Puunjalostusalalla Enso-Gutzeit                   Millaisiin toimenpitetsiin Hallitus
30125: on. myös mm. eräiden elintarvikealan laitosten                aikoo ryhtyä Kotkan seudun vaikean
30126: kanssa ollut lisäämässä työttömyyttä.                         työttÖmyYden lieventämiseksi ja erikoi-
30127:      Valtiojohtoinen Enso.Gutzeit on jo aiemmin               sesti A. Ahlstrom Oy:n j-a Enso-Gtitieit
30128: ilmoittanut eräistä rationalisointitoimista Kot-              Oy:n uhkaamien uusien työttömyyttä
30129:  kan tehtailla ja antanut varoituksen työläisiä ja            lisäävfen · toimenpiteiden estämis~ksi?
30130:  toimihenkilöltä uhkaavasta vähennyksestä. Nyt
30131:       Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1978.
30132: 
30133:                                             Taisto Sinisalo
30134: 
30135: 
30136: 
30137: 
30138: 087800581T
30139: 2
30140: 
30141: 
30142: 
30143: 
30144:                                   ,-,·.
30145: 
30146: 
30147:                                              Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
30148: 
30149:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                        tehtaitten yhteyteen. Tämä aiheuttanee n. 50-
30150: ~-~ipitps~AwkoiE~sa..,;fe, Ht;:rra Puhemies,                           60 .typp.aika.q wenety:kseu papet:itehtaallaj .ll;l!ltta
30151: Q~Y~- •:·~~ ~.:~4iv~~ ~ P~ltta :J 9(;8 päivätyn                        saahijeii .tietojen. mp~ e.nnena~kai.selle dä.l\.-
30152: kttjeenne ohella tot!Q..f(~t vahroneuvoston                            ~e. srirciitnjsep ja)~taa:ll. .si$äiste,n; :siirtojen
30153: ~~ai9e~ ·.·j~Ue:,jiQ~'hen .·kansan-                                    iohdosti tilanrieha Voidaari kuiten:klri.lievit~.
30154: i~~- .r~t:o-.'S~qri. p~i~f k:uuluvåsva kir-                            · Va1ci6val~a ~ pyi-.kiiiyt_hOit~ .Kotl,(an
30155: l.~i:~~#a_.;;kysypx~~~t~:.· ~;3 J82j_ · · ·                            työllisyYttä s~.Jiliytössä ,Ole.V;irl..ia~etuil;ll}ei­
30156:                                                                         nom; llikeniiustouuii@aiL ost\lfu, 0.11- työttp.triyyt-
30157:       · ·.· · :.:NUJl\riM1.n<' ;toilhetif#telSiin . HaHitus            tä lähinnä t01iutb.i.. v~iiöa ·w~virasto;en JöWä.
30158:              WRo,t{ iY.:h~yi:•:~t<ritk.aJ;( ~cltw vaikea!l             Kuluvan vuoden varsi,r,t~sä .tyi.i!l4jel'masså On
30159: .• ,., ' ' t~ört<St;Qyy'(f~n' 'Ii:e\fentiimiseksi: ja erikoi-          valtion työvitastQ~: ·tyÖvoiiii,imäiirä X#~ro1an
30160: •·,;:::' .. ·· 's,~s~h.~;c]\~'~tr~m Qy~n]~:Enso9utzeit                 työvoim~niidn ahiee!4,. pystytty ,s.äil?tt.iil)J~lip. v.
30161:  ·             Oy:ri uhk'aamien ~ u~si'en työttömyyttä                 1977 tasolla, .kun , ~ ~r.äissä .· ty(}V~piireissä
30162:              , lisäävi~ toim~npitefden· ~stämiseksi?                   on jopa laskeiJ.ut. Tyoobidman ·.riluka:inen työ-
30163:          -'~-+~·.···~"---·-·.:!           ____ ,     ~             ~
30164: 
30165: 
30166:  · "Vutank~ kYsYmykseen · esitiin · lrunnroitta-                       vonnavahvuilslllil.årä on Kw.\TPlå;n. työvo~pii­
30167: v'fiti t'$etl'liaa\fft: ··. ::                     ,. •...,   .,       rin alueellä · ~esk.hnääiin .3.6~ _hen1dlöä . kuu-
30168:                                                                        kat!desså 'k_~vlii;ka:!igella:.}k;yn· ~e~ 'vast~y.äst(yup­
30169: , I!~p, ja~uneen matalas~'tecii setirauk-                              si ·aikaisemmin olL n.. .3 500 ·. ~. Kotkan
30170: ~ä~. ;i?ii.; ·.työttQP?-YYf •· ]isääntyriYf . voimakkaasti             työvoimatD:imisfpn: alUeella . . kyettiUslin .. työffist~­
30171: ~pko.~~· :Xo~'k,iii ty~yo~u.>illJ:iston alued-                         mään .ke-Y.ätkaud~la .keskim.aixip . ainoastaa!l 40
30172: ht oli huhtiki!~ .. työttÖmyy~te .. 10,2 % ja                          henkilöä, . . . .. ,            : . . .. . . .
30173:  työttömänä tai pakkolomaTia yhteensä 3 304                             . Asuntohallitus 'teki 5. 4. 1978. ti!JbkOnt~n
30174:  h~~Ji;ä, minM lisiksL lyhennetyUi. työviikolla                        asuntola:in.Oien e1Xfol1iset . • :Iailiapäätökset; ·jo~
30175: .oJi.·.·to86 Qe#kilo~:· T-yöt~~yden kasvu on                           mukaan .t;alpk()htaisi'a .. 'as1,lllt;o~inojJl _esit(!ttiin
30176: i(lqtu,nUJ: '1.{:4\!v.oliul·- iyöv.Qip18,Piicissa lähinnä              myönnettävlikSLJ(oJ:kan ·ahieellf! 11.0 .milj.; .ll),ar-
30177:  ~uP:rt~~d,~ri~-i~··-r$e;ruiustpiffiioo~n heikke-                      kan edest,1L.J.:.l1,s~~i typy~teriö
30178: lli;iJ:liiestii;.. · ·:. ': .---~----· :. .. · .                       on,::e~iftähyf'':'a5lilitoliii1U.ti*~. J,ausub:Pcissaan
30179:   ··E#~yls~,ii J(ötkin. ta!P.Us.alueell.teollisuuden
30180:                                                  Kotkan~ äli:i~l,lf roy.öi:iileftiiv~I: ornäkiifilairiöja
30181: kohdalla vallitseva työllisyystilanne on jo pit- yht~Ji, .7P=l:4PP.al~tt~- e1i· ~!:.5.,0 iJillj ..·.)ria!lian
30182: kään ollut vaikea. Teolliset työpaikat ovat arvosta.· Näiden lainojen ja'ko t·apahttinee rtouko-
30183: viime vuosina vähentyneet Kotkassa yli tuhan- kuus~.         . . .       ·.··   .    . .
30184: nella. Työvoimaministeriön saamien tietojen        Asuntojen lämpötaloudellisten peruskorjaus-
30185: mukaan suurimpien vähennysten joukossa ovat· töiden suorittamiseen työvoimaministeriö myön-
30186: olleet mm. Enso-Gutzeit Oy:n laatikkotehtaan si: Kouvo~an työvoimapiirin alueella oleville
30187: konkurssi 400 henkilöä, Ratekon konkurssi 230, kunnille tänä keväänä yhteensä avustusta 1,5
30188: A. Ahlström Oy:n tehtaiden vähennykset 280, milj. markkaa. Kotkan kaupunki haki kysersten
30189: Kotka Stevedoring Oy:n vähennykset 280, Vaa- töiden suorittamiseen 120 000 markkaa, joka
30190: san Höyrymyllyn Keksitehtaan 70, Kymin Le- siUe myös myönnettiin.
30191: vytyön 30 ja minkä lisäksi Wärtsilä Oy on          Vuoden 1978 tulo- ja menoarvion ja ensim-
30192: ilmoittanut 200 henkrlön lomauttamisesta, jois- mäisen Hsämenoarvion momentin 34.50.61
30193: ta kuitenkin toistaiseksi on lomautusvaroitus    (Valtionapu      työttömyyden lieventämiseen)
30194: peruutettu. Enso-Gut:rei:t Oy on lisäksi ilmoit- käyttösuunnitelmassa on Kouvolan työvoima-
30195: tanut, että se tulee siirtämään paperin jatko- piirille varattu 7 milj. markkaa kunnille ja kun-
30196: jalostuksen Kotkasta Lieksaan Pankakosken tainliitoille valtioneuvoston päätöksen ( 87/76)
30197:                                             N:o 182                                               3
30198: 
30199: perusteella suoritettavan kuntien työllistämis-   vaikean työllisyystilanteen oleeUiseksi helpotta-
30200: tuen maksamiseen, josta suurin osa kohdiste-      miseksi. Ministeriö onkin toistuvasti esittänyt
30201: taan nuorten työllistämiseen.                     työllisyyteen liittyvien määrärahojen lisäämistä.
30202:    Saatujen selvitysten perusteella on Kotkan     Ministeriön esitykset eivät kuitenkaan ole joh-
30203: kaupungissa arvioitu pystyttävän työllistämään    taneet kaikilta osin sen toivomaan tulokseen.
30204: tuen avuNa n. 100-110 henkilöä ja työHistä-       Työvoimaministeriö jatkaa ponnisteluja työttö-
30205: mistukeen tarvittavan 500 000 markkaa.            myyden li:evei1tämiseksi koko maassa ja myös
30206:    Työvoimaministeriö katsoo, etteivät edellä     Kotkan seudulla kaikin käytettävissä olevin kei-
30207: es1ttetyt toimet ole riittäviä Kotkan seudun      noin.
30208:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1978.
30209: 
30210:                                                                 Työvoirnami:nisteii Arvo Aalt-o
30211: 4                                            1978 vp.
30212: 
30213: 
30214: 
30215: 
30216:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30217: 
30218:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förlorade vid pappersfabriken, men enligt upp-
30219: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       gifter som ministeriet har fått, kan den upp-
30220: den 4 april 1978 till vederbörande medlem av        stående situationen lindras genom förtidspensio-
30221: statsrådet för besvarande översänt avskrift av      nering och omplaceringar inom fabriken.
30222: följande, av riksdagsman Taisto Sinisalos skrift-      Statsmakten har strävat tili att sköta syssel-
30223: liga spörsmål nr 182:                               sättningen i Kotka med de begränsade medel
30224:                                                     den har tili sitt förfogande. Arbetslösheten
30225:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      inom byggnadsbranschen bekämpas i första
30226:        ta för att Hndra den svåra arbetslös-        hand genom statens arbetsverks arbeten. I sta-
30227:        heten i Kotkaregionen och i synnerhet        tens arbetsverks arbetsprogram för detta år
30228:        för att förhindra de nya arbetslöshets-      har arbetsstyrkan inom Kouvola arbetskrafts-
30229:        ökande åtgärder som Oy A. Ahlström           distrikt kunnat hållas på samma nivå som år
30230:        Ab och Oy Enso-Gutzeit Ab hotat till-         1977, medan arbetsstyrkan t. o. m. har minskat
30231:        gripa?                                       i en del andra arbetskraftsdistrikt.
30232:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-           Enligt arbetsprogrammet är arbetsstyrkan
30233: samt följande:                                      inom Kouvola arbetskraftsdistrikt i medeltal
30234:                                                     3 600 personer per månad under vårsäsongen.
30235:     Som en följd av den långvariga lågkonjunk-      I fjol var den motsvarande siffran ca 3 500.
30236: turen har arbetslösheten ökat i hela landet.        Inom Kotka arbetskraftsdistrikts område kan i
30237: I april var den relativa arbetslösheten inom        medeltal endast 40 personer sysselsättas under
30238: Kotka arbetskvaftsdistrikts område 10,2 % me-       vårsäsongen.
30239: dan antalet arbetslösa eller permitterade var          Bostadsstyrelsen fattade 5. 4. 1978 beslut om
30240: sammanlagt 3 304, vartill kommer, att 2 086         villkorsbundna husbestämda bostadslån, enligt
30241: personer hade kortare arbetsvecka. Inom Kou-        vilket husbestämda bostadslån föreslogs beviljas
30242: vola arbetskraftsdistrikt beror arbetslöshets-      för Kotkaområdet till ett belopp av 11,0 milj.
30243: ökningen främst på att storindustrin och bygg-      mark. Arbetskraftsministeriet har dessutom i
30244: nadsverksamheten försvaga ts.                       sitt utlåtande till bostadsstyrelsen föreslagk,
30245:     Sysselsättningsläget har redan länge varit      att Kotka-området skulle beviljas 70 egna-
30246: dåligt i synnerhet inom Kotka ekonomiområde.        hemslån tili ett sammanlagt belopp om 5,0
30247: Under de senaste åren har arbetsplatserna inom      milj. mark. Dessa lån torde utdelas i maj.
30248: tillverkningsbranschen minskat med drygt tusen         Arbetskraftsministeriet beviljade sammanlagt
30249: i Kotka. Enligt uppgifter som arbetskraftsmi-       1,5 milj. mark i understöd för denna vår.
30250: nisteriet fått märks bland de största minsk-        Understödet gäller uppvärmningsekonomiska
30251: ningarna bl. a. Oy Enso-Gutzeit Ab:s lådfabriks     grundreparationer av bostäder i kommuner
30252: konkurs 400 personer, Ratekos konkurs 230,          inom Kouvola arbetskraftsdistrikt. Kotka stad
30253: inskränkningatna vid Oy A. Ahlström Ab:s            ansökte om 120 000 mark för genomförande
30254: fabriker 280, Oy Kotka Stevedoring Ab:s 280,        av nämnda arbeten, vHket beviljades.
30255: Vasa Angkvarns Ab:s kexfabrik 70, Kymin                I användningsplanen för moment 34.50.61
30256: Levytyö 30. Härtill kommer, att Oy Wärtsilä         i budgeten för och första tilläggsbudgeten år
30257: Ab varslade. om permittering av 200 personer,       1978 (statsunderstöd för lindrande av arbets-
30258: men har senare meddelat att varslet återtages       lösheten) har Kouvola arbetskraftsdistrikt till-
30259: tHlsvidare. Oy Enso-Gutzeit Ab har dessutom         delats 7 milj. mark i sysselsättningsstöd för
30260: meddelat, att företaget ämnar överflytta vidare-    kommuner som enligt statsrådets beslut ( 87/
30261: förädlingen av papper från Kotka tili Panka-        76) utbetalas till kommuner och kommunför-
30262: kosk!i fabrikerna i Lieksa. Detta torde inne-       bund. Största delen av detta stöd används för
30263: bära, att mdlan 50 och 60 arbetsplatser går         att sysselsätta unga.
30264:                                               N:o 182                                              5
30265: 
30266:    På basen av de redogörelser som erhållits,       har upprepade gånger kommit fram med att de
30267: har man uppskattat att man i Kotka stad kan         anslag som har anknytning med syssdsättningen
30268: sysselsätta 100-110 personer med hjälp av           bör ökas. Ministeriets framställningar har dock
30269: stödet och att det behövs ca 500 000 mark           inte i alla avseenden fört till önskat resultat.
30270: för detta syssdsättningsstöd.                       Arbetskraftsministeriet fortsätter med alla till-
30271:    Arbetskraftsministeriet anser, att ovannämn-     budsstående medel att kämpa för en bättring
30272: da åtgärder inte är ti'llräckliga för att åstad-    i sysselsättningsläget i hela landet och därmed
30273: komma en väsentlig för:bättring i Kotkaregio-       också i Kotkaregionen.
30274: nens dåliga sysselsättningssituation. Ministeriet
30275:      Helsingfors den 10 maj 1978.
30276: 
30277:                                                                  Arbetskraftsminister Arvo Aalto
30278: 
30279: 
30280: 
30281: 
30282: 087800586Y
30283:                                             1978 vp.
30284: 
30285: Kirjallinen kysymys n:o 18.3.
30286: 
30287: 
30288: 
30289: 
30290:                                  Rekonen: Pirkkalan sotilaslentotukikohdan rakentamisen estämi·
30291:                                     sestä.
30292: 
30293: 
30294: 
30295:                         E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
30296: 
30297:    Tampereen kaupungin toimesta on aloitettu        tulee luopua, joten tältä osin ei synny tarvetta
30298: Pirkkalan lentokentän rakennustyöt. V aitio         sotilastukikohdan rakentamiseen Pirkkalaan.
30299: maksaa tehdyn sopimuksen mukaan myöhem-            Tarkoitukseen varatut varat voidaan ja ne tulisi
30300: min määrätyn summan lentokentän rakennus-          käyttää esimerkiksi asuntojen rakentamiseen,
30301: kustannuksista Tampereen kaupungille.               jolloin lievitettäisiin työttömyyttä ja asuntopu-
30302:    Nykyisin käytössä oleva Härmälän kenttä ei      laa.
30303: vastaa kotimaisen eikä kansainvälisen lentolii-        2. Pirkkalan lentokenttä sijaitsee Tampereen
30304: kenteen kasvavia tarpeita. Pirkanmaan talou-        ja Nokian kaupunkien kupeella ja välimaastossa.
30305: dellisen kehityksen taantumisen vuoksi tarvi-      Näin ollen sotilaskoneiden aiheuttamat melu-,
30306: taan kuitenkin toimenpiteitä, joiden avulla voi-   saaste- ja muut häiriötekijät ulottuisivat hyvin
30307: daan vaikuttaa myönteisesti maakunnan kehit-       laajalle Tampereen, Nokian, Pirkkalan, Lem-
30308: tämiseen. Uuden suurlentokentän rakentaminen       päälän, Kangasalan ja Yläjärven kuntien alueel-
30309: tulee vaikuttamaan tavara- ja matkustajaliiken-    le.
30310: teen nopeutumiseen ja liikenteen kasvuun.              3. Lentokentät yleensä ja erityisesti sotilas-
30311: Uuden kentän rakentamisella on siten myön-         kentät lähellä asutusta niin meillä Suomessa
30312: teinen merkitys Pirkanmaan ohella laajalti         kuin muuallakin maailmassa ovat osoittautu-
30313: Keski- ja Sisä-Suomeenkin. Kansainväliset mitat     neet niin suuressa määrin häiriöitä aiheutta-
30314: ja turvallisuusmääräykset täyttävän lentokentän    viksi, että niihin suhtaudutaan erittäin kieltei-
30315: rakentaminen Pirkanmaalle on tästä syystä pe-      sesti. Mm. Porissa ja Kuopiossa, joissa on soti-
30316: rusteltua. Kokonaan eri asia on, onko Pirkka-      laslentotukikohdat, pidetään sotilaskoneiden ai-
30317: laan rakennettavan lentokentän sijainti tavara-    heuttamaa melua erittäin häiritsevänä.
30318: ja matkustajalentoliikennettä varten paras mah-        4. Suomen rauhantahtoisen ulkopolitiikan
30319: dollinen ottaen huomioon melun, saasteen ja        kannalta tarkasteltuna uuden sotilaslentokentän
30320: muut lentoliikenteestä ympäristölle aiheutuvat     rakentaminen herättää kummastusta, sillä Suo-
30321: häiriötekijät.                                     mella on hyvät suhteet kaikkiin naapurimaihin-
30322:    Taloudellisen kasvun ja alueen kehittämis-      sa eikä näin ollen ole nähtävissä sellaista soti-
30323: tarpeen kannalta kansainväliset mitat täyttävän    laallista uhkaa, joka edellyttäisi uusien lento-
30324: lentokentän rakentaminen Pirkanmaalle puol-        kenttien rakentamista.
30325: taa paikkaansa. Hämmästyttävää on kuitenkin            Niin Pirkanmaalla kuin muuallakin maassa
30326: se, että Pirkkalan uudesta lentokentästä aiotaan   olisi sen sijaan tarvetta terveyskeskusten, kou-
30327: tehdä ennen muuta sotilaslentokenttä. Sotilastu-   lujen ja sairaalalaitosten rakentamiseen sekä
30328: kikohdan rakentaminen Pirkkalan lentokentän        yhteiskunnan varojen suuntaamiseen työllisyyttä
30329: yhteyteen ja Satakunnan lennoston siirtäminen      ja sosiaaliturvan kehittämistä palveleviin tar-
30330: Porista Pirkkalaan osoittaa kentän sotilaallisen   koituksiin.
30331: luonteen ja tarkoituksen. Pirkkalan lentokentän        Työläiset, toimihenkilöt ja muut vähäväkiset
30332: rakentaminen sotilaslentokentäksi ei ole millään   suhtautuvat kielteisesti Pirkkalan lentokentän
30333: tavoin perusteltavissa. Sitä vastaan ovat mm.      rakentamiseen sotilaslentokentäksi ja sotilastu-
30334: seuraavat näkökohdat:                              kikohdan rakentamiseen Pirkkalaan. Ei voi
30335:    1. Sotilasmenojen lisääminen yleensä ja eri-    olla oikein, että kansalta koottuja varoja tuh-
30336: tyisesti nykyisenä taloudellisen laman aikana      lataan sotilastukikohdan rakentamiseen samaan
30337: ei voi olla oikein. Hawk-hävittäjien tilauksesta   aikaan kun työttömyys kasvaa, sosiaalinen turva
30338: 0878005626
30339: 2                                            1~78   vp.
30340: 
30341: heikkenee ja työtätekevän kansan elintaso ale-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30342: nee.                                                       ryhtyä Pirkkalan sotilaslentotukikohdan
30343:   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          rakentamisen estämiseksi ja lentokentän
30344: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                 käyttämiseksi vain tavara- ja matkustaja-
30345: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-             liikennettä palveleviin tarkoituksiin, jot-
30346: vaksi seuraavan kysymy~sen:                                ta vältyttäisiin kohtuuttoman suurilta
30347:                                                            tnelu-·ja saaste- sekä mahdollisilta muilta
30348:           Onko Hallitus tietoinen niistä melu-,            häiriötekijöiltä, joita kentän käyttämi-
30349:        saaste- ja muista häiriöistä, joita Pirk-           nen sotilaallisiin tarkoituksiin tulisi ai-
30350:        kalaan suunniteltu sotilaslentotukikoh-             heuttamaan, ja jotta sotilastukikohdan
30351:        dan rakentaminen ja Pirkkalan lento-                rakentamiseen suunnatut varat voidaan
30352:        kentän käyttäminen puolustusvoimien                 käyttää työllisyyttä ja kansaa palveleviin
30353:        lentokenttänä tulisi aiheuttamaan, ja jos           tarpeisiin?
30354:        on,
30355:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1978.
30356: 
30357:                                          · Heimo Rekonen
30358:                                                      N:o:l83                                              3
30359: 
30360:                                            · .. ;.
30361:                                                           i: ',
30362: 
30363:                                          ·'•.·.'
30364:                                ·': .~.
30365: 
30366: 
30367: 
30368: 
30369:                         Edusktihh'an Herra Puhemiehelle.
30370: 
30371:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Kun kyseisenä ajankohtana oli myös vireillä
30372: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            yleisilmailun edellyttämä hanke Tampereen len-
30373: olette 4 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn kir-           tokentän rakentamiseksi, pidettiin valtiontalou-
30374: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         dellisesti tarkoituksenmukaisena sijoittaa siviili-
30375: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          ja sotilasilmailun vaatimat rakennuskohteet sa-
30376: Heimo Rekosen seuraavan sisältöisestä kirjalli-          maan paikkaan, kuten jo oli tehty Rovaniemellä
30377: sesta kysymyksestä n:o 183:                              ja Kuopiossa. Lennonjohtokeskus oli jo aikai-
30378:                                                          semmin kokonaissuunnitelmaa noudattaen sijoi-
30379:           Onko Hallitus tietoinen niistä melu-,          tettu Tampereen alueelle.
30380:        saaste- ja muista häiriöistä, joita Pirk-            Valtioneuvosto on edellä mainitussa periaate-
30381:        kalaan suunniteltu sotilaslentotukikoh-           päätöksessään todennut puolustusvoimien tuki-
30382:        dan rakentaminen ja Pirkkalan lento-              kohdan perustamisen kyseiselle alueelle välttä-
30383:        kentän käyttäminen puolustusvoimien               mättömäksi ja tällä perusteella heinäkuun 2
30384:        lentokenttänä tulisi aiheuttamaan, ja jos         päivänä 1970 määrännyt noin 1 000 hehtaaria
30385:        on,                                               käsittävän lentokenttäalueen pakkolunastetta-
30386:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           vaksi pakkolunastuksesta puolustustarkoituksiin
30387:        ryhtyä Pirkkalan sotilaslentotukikohdan           lokakuun 13 päivänä 1944 annetun erityislain
30388:        rakentamisen estämiseksi ja lentokentän           nojalla. Valtioneuvoston pakkolunastuspäätök-
30389:        käyttämiseksi vain tavara- ja matkustaja-         sestä ei ole valituksia tehty. Pakkolunastustoi-
30390:        liikennettä palveleviin tarkoituksiin, jot-       met on alueella suoritettu loppuun ja lentoken-
30391:        ta vältyttäisiin kohtuuttoman suurilta            tän rakennustyö on Tampereen kaupungin ura-
30392:        melu- ja saaste- sekä mahdollisilta muilta        koimana käynnissä. Eduskunta on vuoden 1978
30393:        häiriötekijöiltä, joita kentän käyttämi-          tulo- ja menoarviossa hyväksynyt määrärahan
30394:        nen sotilaallisiin tarkoituksiin tulisi ai-       puolustusvoimien tukikohdan rakentamisen
30395:        heuttamaan, ja jotta sotilastukikohdan            aloittamiseksi kyseisellä alueella.
30396:        rakentamiseen suunnatut varat voidaan                Lentokenttäalueen melukysymykset on puo-
30397:        käyttää työllisyyttä ja kansaa palveleviin        lustusvoimien toimesta tutkittu ja valtion ym-
30398:        tarpeisiin?                                       päristönsuojeluneuvosto on antanut lentokenttä-
30399:                                                          hankkeesta lausunnon, jossa ei vastusteta hank-
30400:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             keen toteuttamista.
30401: vasti seuraavaa:                                            Sotilastukikohdan pitkäaikainen rakentaminen
30402:    Puolueettomana valtiona Suomi on velvolli-            ja toiminta antavat sijoituspaikkakunnalleen eri-
30403: nen vartioimaan valtakunnan alueen loukkaa-              laisia työmahdollisuuksia. Niinikään varuskun-
30404: mattomuutta. Tähän velvoittavat myös maamme              ta on huomattava verotulojen lähde. Kun val-
30405: solmimat kansainväliset sopimukset. Ilmatilan            tioneuvosto on määrännyt lentokenttäalueen lu-
30406: vartioinnin hoitamista varten valtakunnassa on           nastamisen toimeenpanon pakkolunastuksesta
30407: kolme ilmavoimien lennostoa ja lennonjohto-              puolustustarkoituksiin annetun lain nojalla,
30408: keskusta. Rovaniemellä ja Kuopiossa olevat len-          edellyttää se myös puolustusvoimien toiminnan
30409: nostot on sijoitettu niille määrätyille sijoitus-        aloittamista tällä alueella. Ellei näin tulisi ta-
30410: paikoilleen. Porissa vielä tällä hetkellä olevan         pahtumaan, olisi koko lunastusmenettely puret-
30411: Satakunnan lennoston lopullinen sijoituspaikka           tava ja alueet palautettava takaisin noin 120
30412: on Tampereen seutu. Asiasta on valtioneuvosto            tilan omistajille. Kun yleisilmailu joka tapauk-
30413: tehnyt periaatepäätöksen vuonna 1969.                    sessa kenttätöiden jo ollessa käynnissä tarvit-
30414: 4                                          1978 v'p.
30415: 
30416: see aluetta, jouduttaisiin tältä osin suoritta-   sesti edullista, ei puolustusministeriö katso ole-
30417: maan uusi lunastustoimitus. Edellä olevan joh-    van mahdollista luopua Pirkkalan sotilaslento-
30418: dosta ja koska puolustusministeriö pitää tuki-    tukikohdan rakentamisesta ja lentokentän käyt-
30419: kohdan rakentamista ilmavoimien toiminnan         tämisestä sotilaslentokenttänä siviili-ilmailun li-
30420: kannalta välttämättömänä ja kun jo aloitettu      säksi.
30421: yhteiskentän rakentaminen on valtiontaloudelli-
30422:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1978.
30423: 
30424:                                                           Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
30425:                                               N:o 183                                                5
30426: 
30427: 
30428: 
30429: 
30430:                            Tili Riksdagens Herr Talman.
30431: 
30432:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen            Då även byggnadsprojektet beträffande Tam-
30433: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        merfors flygfält var aktuellt för den allmänna
30434: av den 4 april 1978 tili vederbörande medlem         luftfarten, vid ifrågavarande tidpunkt, ansågs
30435: av statsrådet för avgivande av svar översänt         det från statsekonomisk synpunkt vara ända-
30436: avskrift av följande av riksdagsman Heimo            målsenligt att förlägga byggnadsprojekten för
30437: Rekonen undertecknade spörsmål nr 183:               den civila och militära luftfarten tili samma
30438:                                                      ort, såsom redan gjorts i Rovaniemi och Kuo-
30439:           Är Regeringen medveten om de bul-          pio. 1 enlighet med helhetsplanen hade flyg-
30440:        ler- och nedsmutsningsproblem samt            ledningscentralen redan tidigare placerats i
30441:        andra störningar, som det planerade an-       Tammerforstrakten.
30442:        läggandet av Birkala militärflygbas och          Statsrådet har i sitt ovannämnda princip-
30443:        utnyttjandet av Birkala flygfält som för-     beslut konstaterat, att det är nödvändigt att
30444:        svarsmaktens flygfält skulle medföra,         anlägga försvarsmaktens bas på ifrågavarande
30445:        och om så är fallet,                          område, och, med anledning av detta med stöd
30446:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      av speciallagen den 13 oktober 1944 om
30447:        för att hindra anläggandet av Birkala         expropriation för försvarsändamål, den 2 juli
30448:        militärflygbas så, att flygfältet i stället    1970 förordnat, att ett ca 1 000 ha stort om-
30449:        skulle utnyttjas endast för gods- och         råde skall exproprieras för flygfältet. Över
30450:        passagerartrafik, för att orimligt stora      statsrådets expropriationsbeslut har besvär inte
30451:        störningsfaktorer, såsom buller och ned-      anförts. Expropriationsåtgärderna på området
30452:        smutsning samt andra eventuella stör-         har verkställts och byggnadsarbetena på flyg-
30453:        ningar, vilka utnyttjandet av flygfältet      fältet pågår med Tammerfors stad som bygg-
30454:        för militära ändamål skulle medföra,          nadsentreprenör. Riksdagen har i statsförslaget
30455:        så skulle kunna undvikas samt för att         för år 1978 godkänt ett anslag för inledandet
30456:        de medel som reserverats för anläggan-        av byggnadsarbetena för försvarsmaktens bas
30457:        det av militärbasen skulle kunna an-          på ifrågavarande område.
30458:        vändas för sysselsättningen och för              Bullerstörningarna har undersökts på åtgärd
30459:        folkets behov?                                av försvarsmakten och miljövårdsrådet har av-
30460:                                                      givit ett udåtande om flygfältsprojektet, i vilket
30461:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       man inte motsätter sig nämnda projekt.
30462: samt anföra följande:                                   Det långvariga byggnadsskedet och arten av
30463:     Som neutral stat är Finland förpliktat att       den pågående verksamheten ökar de olika ar-
30464: övervaka rikets territoriella integritet. Även       betsmöjligheterna på militärbasens stationerings-
30465: våra internationella avtal förbinder vårt land       ort. Garnisonen är även en betydande skatte-
30466: tili detta. För neutralitetsövervakningen av         källa. Då statsrådet med stöd av lagen om
30467: luftrummet har rikets luftstridskrafter tre flyg-    expropriation för försvarsändamål förordnat,
30468: flottiljer och tre flygledningscentraler. Flyg-      att expropriation av flygfältsområdet skall
30469: flottiljerna i Rovaniemi och Kuopio har be-          verkställas, förutsätter detta, att även försvars-
30470: stämda stationeringsorter. Den slutliga statio-      maktens verksamhet inleds på detta område.
30471: neringsorten för Satakunta flygflottilj, som         Skulle så ej ske, måste hela inlösningsför-
30472: ännu är Björneborg, kommer att vara trakten          farandet hävas och områdena återgå tili de ca
30473: kring Tammerfors. Statsrådet har år 1969 fattat      120 markägarna. Då den allmänna luftfarten
30474: ett principbeslut om detta.                          trots allt behöver ett område och då byggnads-
30475: 0878005626
30476: 6                                            1978 vP·
30477: 
30478: arbetena redan pågår, skulle ett nytt inlösnings-   flygfältet från statsekonomisk synpunkt är
30479: förfarande tili denna del bli nödvändigt.           fördelaktigt, anser försvarsministeriet, att det
30480:    På grund av det ovan anförda och då              inte är möjligt att avstå från anläggandet av
30481: försvarsministeriet anser, att anläggandet av       Birkala militärflygbas och utnyttjandet av flyg-
30482: basen med hänsyn tillluftstridskrafternas verk-     fältet för militär luftfart vid sidan av den
30483: samhet är nödvändigt, och då de redan på-           civila luftfarten.
30484: började byggnadsarbetena på det gemensamma
30485:      Helsingfors den 9 maj 1978.
30486: 
30487:                                                               Försvarsminister Taisto Tähkämaa
30488:                                                1978 vp.
30489: 
30490: Kirjallinen kysymys n:o 184.
30491: 
30492: 
30493:                                   E. Laine ym.: Postinkannon suorittamisdslta luukkuunkantona.
30494: 
30495:                         E d u s k ti n n a n   H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30496: 
30497:     Valtioneuvoston kesäkuussa 1976 tekemään          vaan vakiinnuttaa silloin vallinneen epätyydyt-
30498: säästöpäätökseen liittyen ryhtyivät liikennemi-       tävän tilanteen. Esim. Turun kaupungin Itä-
30499: nisteriö ja posti- ja lennätinhallitus toimen-        pellontien varrella asuvien osalta se merkit-
30500: piteisiin postin laatikkoonkantoon siirtymiseksi.     see kolmen erilaisen jakotavan olemassaoloa.
30501: Tätä koskevat ohjeet annettiin marraskuussa           Osalle posti tulee luukusta sisälle, osalle se
30502:  1976 tehdyn liikenneministeriön päätöksen pe-        tulee laatikkoon ja osa joutuu hakemaan kir-
30503: rusteella. Vähitellen ryhdyttiin kortteli kortte-     jeensä postitoimistosta saakka. Turussa sijait-
30504: lilta eräissä kaupungeissa toteuttamaan laa-          sevalle Lylyntien, Takamaantien ja Terhokadun
30505: tikkoonkantoa.                                        varrelle posti kannettiin kirjeluukkuunkantona
30506:     Palvelutason selvää alentamista merkinnyt         30 vuoden ajan, mutta se lopetettiin 2. 1.
30507: laatikkoonkantoon siirtyminen aiheutti voima-         1977. Samanlainen tilanne on monilla muilla
30508: kasta tyytymättömyyttä. Postin kantaminen ja          alueilla Turussa ja muissa kaupungeissa.
30509: siihen kohdistuvan ilkivallan lisääntyminen              Postipalvelujen taantuminen on ristiriidassa
30510: yleistyivät. Vaikeuksia postin saannissa alkoi        mm. Suomen Kaupunkipäivien Kouvolassa
30511: ilmetä erityisesti silloin, kun postin saaja lo-      1976 tekemien palvelujen parantamista koske-
30512: man, sairauden tai muun syyn johdosta jou-            vien päätösten kanssa. Suomen Kaupunkiliit-
30513: tui olemaan pitkän ajan poissa kotoaan. Va-           to on ilmaissut jäsenkuntiensa toivomuksesta
30514: hingonkorvauksia ei mistään saa, koska ilki-          valtiovallalle mielipiteensä eduskunnan tahdon
30515: vallantekijöitä ei yleensä pystytä tavoittamaan.      laiminlyömisestä ja on vaatinut eduskunnan
30516:     Edellä kerrotut syyt olivat vaikuttamassa         päätöksen toteuttamista. Omakoti- ja rivitalo~
30517: siihen, että eduskunta lausui huhtikuussa 1977        alueiden postipalvelujen heikentämistä on pe-
30518: kantanaan seuraavaa:                                  rusteltu välttämättömyydellä saada vielä jake-
30519:     "Eduskunta ei hyväksy tehtyjä suunnitelmia        lun ulkopuolella olevat postinkannon piiriin.
30520: postin laatikkoonkantoon siirtymiseksi oma-           Turun postipiirissä tämä koskisi 10 000 ta-
30521: koti- ja rivitaloalueilla ja edellyttää, että hal-    löutta. Kun mainitussa piirissä on jakelu hoi-
30522: litus antaa posti- ja lennätinhallitukselle oh-       dettu 290 000 talouteen, ei runsaan 3 % :n
30523: jeet hyväksyä omakoti- ja rivitaloalueilla luuk-      lisäys voi merkitä sellaista kustannuslisää, jon-
30524: kuunkannon noudatettavaksi kantotavaksi."             ka johdosta muiden postipalveluja tulisi hei-
30525:     Tämä eduskunnan päätös on yksiselitteinen.        kentää.
30526: Siinä ilmaistaan eduskunnan hylkäävä kanta               Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
30527: niin valtioneuvoston vuoden 1976 kesäkuun             päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
30528: liikenneministeriön kuin saman vuoden marras-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30529: kuun päätöksellä posti- ja lennätinhallituksen        vaksi seuraavan kysymyksen:
30530: tehtäväksi annettuun laati.kkoonkantoon siir-
30531:  tymiseen omakoti- ja rivitaloalueilla. Tästä huo-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30532: limatta valtioneuvosto ei ole toteuttanut edus-              ryhtyä posti- ja lennätinhallituksen vei-
30533: kunnan tahtoa, vaan on jäädyttänyt tilanteen                 voittamiseksi hoitamaan postinkannon
30534:  sellaiseksi kuin se oli 13. 4. 1977. Tätä edus-             eduskunnan lausuman tahdon mukai-
30535:  kunta ei tarkoittanut.                                      sesti siten, että kaikilla rivitalo- ja oma-
30536:     Tilanteen säilyttäminen sellaisena kuin se               kotialueilla käytetään kantotapana luuk-
30537:  oli 13. 4. 1977 ei lainkaan paranna palvelua,               kuunkantoa?
30538:       Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1978.
30539: 
30540:                Ensio Laine                                        Oili Suomi
30541: 087800554X
30542: 2                                              1978vp.
30543: 
30544: 
30545: 
30546: 
30547:                         Eduskunnan            Herra      P u h e m i e h e 11 e.
30548: 
30549:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        50 miljoonalla markalla. Henkilökunpan lisä-
30550: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tarve olisi ollut 660 henkilöä. Postimaksuja
30551: olette 4 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn kir-        olisi pitänyt tämän johdosta korottaa keski-
30552: jeenne n:o 841 ohella toimittanut valtioneu-          määrin 5 %.
30553: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen             Tämän selvityksen perusteella hallitus oli
30554: kansanedustaja Ensio Laineen ym. näin kuu-            iltakoulussaan tammikuun 5 päivänä 1978 teh-
30555: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 184:           nyt periaatepäätöksen niistä toimenpiteistä, joi-
30556:                                                       hin Eduskunnan lausuma antaa aihetta. ·
30557:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           HallitukSen esityksessä kuluvan vuoden en~
30558:        ryhtyä posti- ja lennätinhallituksen vei-      simmäiseksi lisämenoarvioksi on hallituksen
30559:        voittamiseksi hoitamaan postinkannon           toimenpiteet tässä asiassa saatettu eduskunnan
30560:        eduskunnan lausuman tahdon mukai-              tietoon seuraavasti:
30561:        sesti siten, että kaikilla rivitalo- ja oma-       "Käsitellessään Eduskunnan 13. 4. 1977 an-
30562:        kotialueilla käytetään kantotapana luuk-       tamaa lausuntoa postin jakelutavasta, hallitus
30563:        kuunkantoa?                                    on tehnyt 5. 1. 1978 asiasta periaatepäätöksen.
30564:                                                       Sen mukaan postinjakelu taajamissa jo ole-
30565:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         massa olevilla omakoti- ja rivitaloalueilla pysy-
30566: vasti seuraavaa:                                      tetään 5. 1. 1978 mukaisena ja uusilla oma-
30567:    Eduskunnan em. lausuman johdosta on suo-           koti- ja rivitaloalueilla toteutetaan postin laa-
30568: ritettu selvitys postinkannon eri kehittämis-         tikkoonkanto. Postinjakelumuotojen yhtenäis-
30569: vaihtoehdoista. Postinkannon kehittämistä tar-        täminen säilytetään pitemmän aikavälin tavoit-
30570: kasteltaessa tulee ottaa huomioon, että posti-        teena.
30571: ja lennätinlaitos on liikelaitos ja että laitok-         Lisäksi hallitus edellyttää postinjakelua ke-
30572: sen taloudenhoitolain mukaan kannettavat mak-         hitettäväksi harvaan asutuilla seuduilla siten,
30573: sut on määrättävä yleiseltä tasoltaan sellaisiksi,    että ne taloudet, joilla postin noutomatka on
30574: että niistä kertyvät tulot, mikäli mahdollista,       yli 500 metriä, pyritään mahdollisuuksien mu-
30575: riittävät peittämään laitoksen kustannukset.          kaan saattamaan postinjakelun piiriin. Kaik-
30576: Kun postin palvelutason kohottaminen välittö-         kien talouksien osalta pyritään kantamaan posti
30577: mästi heijastuu postipalvelujen käyttäjään pos-       viitenä päivänä viikossa. Hallituksen periaate-
30578: timaksujen korotuksena, tulisi postitoimen ke-        päätöksen on arvioitu aiheuttavan noin 200
30579: hittämistä tarkastella kokonaisuutena. Ensi-          henkilön lisätarpeen postitoimessa ja vuosi-
30580: sijaisena tavoitteena tulisi olla niiden 71 000       tasolla noin 10 000 000 markan lisäyksen lai-
30581: talouden saattaminen postinjakelun piiriin, joil~     toksen käyttömenoihin."
30582: la postin noutomatka on vielä yli 500 met-               Eduskunta on hyväksynyt po. lisämenoar-
30583: riä. Samaan kiireellisyysryhmään tulisi kuulua        vion ja siihen sisältyvät edellä tarkoitettu-
30584: postipalvelujen parantaminen niiden 40 000 ta-        jen toimenpiteiden toteuttamiseen osoitetut
30585: louden osalta, jotka saavat postinsa harvem-          määrärahat.
30586: min kuin viisi kertaa viikossa.                           Näin ollen hallituksen ne toimenpiteet, joi-
30587:    Tehdyssä selvityksessä on tarkasteltu viittä       hin kyselyssä tarkoitettu eduskunnan lausuma
30588: eri postinkannon kehittämisvaihtoehtoa. Edus-         on antanut aihetta, ovat tulleet eduskunnassa
30589: kunnan lausuman toteuttava vaihtoehto olisi           jo hyväksytyiksi.
30590: merkinnyt kokonaiskustannusten lisääntymistä
30591:      Helsingissä toukokuun 2 päivänä 1978.
30592:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
30593:                                              N:o 184                                                3
30594: 
30595: 
30596: 
30597: 
30598:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
30599: 
30600:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       verkligat riksdagens uttalande, hade inneburit
30601: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           en ökning av totalkostnaderna med 50 milj.
30602: velse nr 841 av den 4 april 1978 tili veder-        mk. Behovet av tilläggspersonal skulle ha va-
30603: börande medlem av statsrådet översänt av-           rit 660 personer. Postavgifterna borde av den-
30604: skrift av följande av riksdagsman Ensio Laine       na anledning ha höjts med i genomsnitt 5 %.
30605: m.fl. undertecknade spörsmål nr 184:                   På basen av denna utredning hade rege-
30606:                                                     ringen i sin aftonskola den 5 januari 1978
30607:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          fattat ett principbeslut om de åtgärder som
30608:        vidta för att förpliktiga post- och tele-   föranleds av riksdagens uttalande.
30609:        grafstyrelsen att sköta postutbäringen          I regeringens proposition tili en första till-
30610:        i enlighet med Riksdagens uttalande         läggsbudget för innevarande år har riksdagen
30611:        så, att utbäringen på alla radhus- och      informerats om regeringens åtgärder i denna
30612:        egnahemshusområden sköts som post-          sak på följande sätt:
30613:        avlämning i postlucka?                          "Efter att ha behandlat Riksdagens utlåtan-
30614:                                                    de av den 13 april 1977 om postutdelnings-
30615:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      sättet, fattade regeringen den 5 januari 1978
30616: samt anföra följande:                              ett principbeslut i frågan. Enligt det bibehålls
30617:    Med anledning av riksdagens ovan nämnda         postutdelningen i tätorterna och på existeran-
30618: uttalande har en undersökning gjorts om olika      de egnahems- och radhusområden i enlighet
30619: alternativ vid utvecklandet av postutbäringen.      med förhållandena den 5 januari 1978 och på
30620: Vid en granskning av utvecklandet av post-         nya egnahems- och radhusområden tiliämpas
30621: utbäringen bör man beakta att post- och tele-      lådbrevbäring. Postutdelningsformernas fören-
30622: grafverket är en affärsinrättning och att, en-     hetligande kvarstår alltjämt som ett mål på
30623: ligt lagen om de allmänna grunderna för post-      lång sikt.
30624: och telegrafverkets hushållning, de avgifter           Vidare förutsätter regeringen att postutdel-
30625: som uppbärs tili sin allmänna nivå skall fast-     ningen i glest bebyggda trakter utvecklas så,
30626: ställas så, att inkomsterna av dem om möjligt       att de hushåll som inte får sin post på när-
30627: är tiliräckliga för att täcka verkets kostnader.    mare än 500 meters avstånd i mån av möjlig-
30628: Då en höjning av postens servicenivå omedel-        het skulle anslutas tili postutdelningen. Me-
30629: bart drabbar den, som använder postens ser-         ningen är att alla hushåll såvitt möjligt skall
30630: vice i form av förhöjda postavgifter, borde         få sin post under fem dagar i veckan. Rege-
30631: utvecklandet av postväsendet betraktas som          ringens principbeslut har beräknats kräva ytter-
30632: en helhet. Ett första mål borde vara att bringa     ligare ca 200 personer inom postväsendet och
30633: de 71 000 hushåll, som ännu har över 500            medföra en ökning av verkets driftsutgifter
30634: meter att färdas för att avhämta posten, inom      med ca 10 000 000 mk, beräknat på årsnivå."
30635: ramen för postutdelningen. Lika brådskande             Riksdagen har godkänt ifrågavarande tili-
30636: borde det vara att förbättra postservicen för      läggsbudget och i den observerade anslag för
30637: de 40 000 hushåll som får sin post mindre än       förverkligande av ovan avsedda åtgärder.
30638: fem gånger i veckan.                                   Sålunda har de regeringens åtgärder, tili
30639:    I utredningen har man granskat fem olika        vilka riksdagens i spörsmålet avsedda utta-
30640: alternativ att beaktas vid utvecklandet av post-   lande gett orsak, redan godkänts i riksdagen.
30641: utbäringen. Det alternativ som skulle ha för-
30642:      Helsingfors den 2 maj 1978.
30643: 
30644:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
30645:                                               1978 vp.
30646: 
30647: Kirjallinen kysymys n:o 185.
30648: 
30649: 
30650: 
30651: 
30652:                                  Mattila ym.: Maaseudun kehittämisprojektin aikaansaamisesta.
30653: 
30654: 
30655:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1[ e.
30656: 
30657:    Maaseudun elinkeinotoiminnan rakenne ja          hinnä koulujen ja kauppapalvelujen osalta. Ne
30658: sen myötä väestön elinolosuhteet ovat nopeasti      ovat kuitenkin jääneet vaikutuksiltaan vähäi-
30659: muuttumassa. Maaseudun väestön toimeentulon         siksi, kun vaikeuksien perussyytä, väestön vä-
30660: perustana olevan maatilatalouden tarjoamien         henemistä, ei ole saatu korjatuksi ja kun toi-
30661: työtilaisuuksien määrä on jatkuvasti vähenty-       menpiteitä on sovellettu varovaisesti.
30662: nyt, 1970-luvun aikanakin työllinen työvoima           Maassamme tarvittaisiin määrätietoista maa-
30663: alkutuotannossa on vähentynyt vajaalla 30 000       seudun kehittämispolitiikkaa. Perustana tulisi
30664: henkilöllä vuodessa. Vaikkakin nuorten ryhty-       olla elinkeinotoiminnan, erityisesti maatilata-
30665: minen maanviljelijöiksi on viime vuosina ilah-      louden kehittäminen siten, että maaseutu voi-
30666: duttavasti voimistunut, on maaseudun elinvoi-       daan myös vastaisuudessa säilyttää asuttuna
30667: maisena säilyminen edelleen vaaranalaisena mo-      ja elinvoimaisena. Samalla tulisi kuitenkin kä-
30668: nilla alueilla mm. väestön ikärakenteesta seu-      sitellä myös kyläyhteisöjen kaikinpuolisen toi-
30669: raavan väestökehityksen vuoksi. Niinpä samalla      mivuuden ja palvelusten saatavuuden turvaa-
30670: kun maan eri osien välinen muuttoliike on alue-     miseksi tarvittavia toimenpiteitä.
30671: poliittisilla toimenpiteillä saatu tasapainottu·       Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
30672: maan tyydyttävästi, vähenee maaseutualueiden        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
30673: väestöpohja edelleen saattaen myös sen kylä-        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
30674: yhteisöjen toimivuuden uhanalaiseksi.               tattavaksi seuraavan kysymyksen:
30675:    Harjoitetun aluepolitiikan keskeisenä tarkoi-
30676: tuksena on ollut parantaa kehitysalueiden elin-               Katsooko Hallitus nykyisillä toimen-
30677: keinotoimintaa ja työpaikkojen muodostusta.                piteillä voitavan turvata maaseudun ja
30678: Sen avulla on moniin kuntiin perustettu uutta              sen taajamien säilyminen toimivina ja
30679: teollisuutta ja laajennettu entistä. Tuki on               tasapainoisesti kehittyvinä yhteisöinä
30680: kuitenkin voittopuolisesti suuntautunut suureh-            myös vastaisuudessa vai olisiko käyn-
30681: koihin keskuksiin ja siten vain vähäisessä mää-            nistettävä erityinen maaseudun kehittä-
30682: rin auttanut maatalousvaltaisia paikkakuntia.              misprojekti, jonka tehtävänä on selvit-
30683: Maa- ja metsätalouden hyväksyminen tasapuo-                tää elinkeinotoiminnaltaan pääasiallisesti
30684: lisesti kehittämispolitiikan lähtökohdaksi on              maatilatalouteen perustuvien alueiden ja
30685: maaseutualueiden kannalta ratkaisevaa.                     kyläyhteisöjen kehittämistavoitteet ja
30686:    Tärkeiden palvelujen säilyttämiseksi maaseu-            niiden toteuttamiseksi tarvittavat toi-
30687: dulla on joitain toimenpiteitä aikaansaatu lä-             menpiteet eri aloilla?
30688:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1978.
30689: 
30690:          Kalevi Mattila                Mauno Manninen                 Katri-Helena Eskelinen
30691:          Hannu Tenhiälä                Mikko Pesälä                   Mikko Jokela
30692:                                        Orvokki Kangas
30693: 
30694: 
30695: 
30696: 
30697: 087800567B
30698: 2                                            1978 vp.
30699: 
30700: 
30701: 
30702: 
30703:                        Eduskunnan Herra PuhemieheHe.
30704: 
30705:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tilalakia, joka tarjoaa mahdollisuuksia maata-
30706: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       louden ja myös koko maaseudun elinkeino-
30707: olette 4 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn kir-      toiminnan rakenteelliseen kehittämiseen, mikäli
30708: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kaikki lain toteuttamisedellytykset turvataan.
30709: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     Myös yksityistienpidon rasitusta haja-asutus-
30710: Mattilan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      alueilla on vähennetty lisäämällä tukea ja muut-
30711: symyksestä n:o 185:                                 tamalla yksityisteitä paikallisteiksi. Haja-
30712:                                                     asutusalueiden vähittäiskaupalle on myönnetty
30713:           Katsooko Hallitus nykyisillä toimen-      rahoitustukea investointeihin kolmen vuoden
30714:        piteillä voitavan turvata maaseudun ja       ajan. Tuen uudelleenarviointia suoritetaan par-
30715:        sen taajamien säilyminen toimivina ja        haillaan kauppa- ja teollisuusministeriön aset-
30716:        tasapainoisesti kehittyvinä yhteisöinä       tamassa toimikunnassa. Lisäksi pienkoulujen
30717:        myös vastaisuudessa vai olisiko käyn-        säilymistä harvaanasutuilla alueilla on pyritty
30718:        nistettävä erityinen maaseudun kehittä-      turvaamaan pienentämällä oppilasminimejä tie-
30719:        misprojekti, jonka tehtävänä on selvit-      tyissä tapauksissa. Myös muiden palvelujen
30720:        tää elinkeinotoiminnaltaan pääasiallisesti   kehittämiseksi on laadittu tai suunniteltu toi-
30721:        maatilatalouteen perustuvien alueiden ja     menpiteitä, jotka osaltaan parantavat maaseutu-
30722:        kyläyhteisöjen kehittämistavoitteet ja       alueiden väestön elinolosuhteita. Esimerkiksi
30723:        niiden toteuttamiseksi tarvittavat toi·      postin tavoitteeksi on asetettu kirjeenkannon
30724:        menpiteet eri aloilla?                       ulottaminen vähintään 500 metrin päähän jo-
30725:                                                     kaisesta taloudesta.
30726:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta·            Arvioitaessa haja-asutusalueiden ja yleensä-
30727: vasti seuraavaa:                                    kin maaseudun kehittämisen tähänastisia tu-
30728:                                                     loksia on eräänä heikkoutena pidettävä eri
30729:    Maaseudun kokonaisväkiluvun väheneminen          toimenpiteiden irrallisuutta. Maaseudun kehi-
30730: näyttää jatkuvan koko 1970-luvun. Lähinnä           tykseen vaikuttavia toimenpiteitä tulisi koordi-
30731: maa- ja metsätalousväestön korkeasta keski-         noida nykyistä enemmän. Puutteena on pidet-
30732: iästä johtuen arvioidaan maaseudulla asuvan         tävä myös sitä, että monien valtakunnallisten
30733: väestön luonnollisen poistuman olevan maini-        hankkeiden yhteydessä ei ole arvioitu niiden
30734: tulla kaudella noin 5-6 % vuodessa. Tämä            vaikutuksia maaseutualueilla. Asetettujen ta-
30735: suhteellinen muutos on ollut parin viimeksi         voitteiden toteutumista on vaikeuttanut myös
30736: kuluneen vuoden aikana jopa suurempaa kuin          valtiontalouden kireä rahatilanne.
30737: 1970-luvun alussa. Vuoteen 1985 mennessä                Maaseutualueiden kehittämisen yhtenä osana
30738: saattaa maa- ja metsätalousväestön määrä vä-        ovat seutukaavaliittojen laatimat maaseudun
30739: hentyä nykyisestä vajaasta 300 OOO:sta aina         rakennesuunnitelmat. Niiden merkitys saattaa
30740: 200 OOO:een. Tämän ei kuitenkaan tarvitse           jäädä kuitenkin vähäiseksi, jollei niitä onnistuta
30741: merkitä maaseudun väestön vähenemistä koko-         kytkemään nykyistä paremmin toimenpiteiden
30742: naisuudessaan aivan samalla määrällä, mutta         suunnitteluun.
30743: on kuitenkin suuntaa antavaa, sillä maa- ja             Äskettäin laadituissa alustavissa läänien
30744: metsätaloudessa toimivat muodostavat maaseu-        alueellisissa kehittämissuunnitelmissa on kiin-
30745: tualueiden väestöstä pääosan.                       nitetty myös laajaa huomiota maaseutualueiden
30746:    Eri hallinnonaloilla on pyritty erilaistamaan    ongelmiin. Alueelliset kehittämissuunnitelmat
30747: toimenpiteitä maaseudun erityisongelmien mu-        perustuvat lakiin alueellisen kehityksen edistä-
30748: kaan. Keskeisenä voitaneen pitää nykyistä maa-      misestä, jossa määritellään alueellisen kehittä-
30749:                                               N:o 18'                                              3
30750: 
30751: mispolitiikan päämäärät. Näiden mukaan on           tyistarpeita koskevan toimintaohjelman, jonka
30752: pyrittävä tarkoituksenmukaisen aluejaon puit-       luonnosta voitaneen aikanaan käsitellä alue-
30753: teissa turvaamaan koko maassa tasapuolisesti        ja yhdyskuntapoliittisessa ministerivaliokunnas-
30754: kunkin alueen väestölle pysyvän työpaikan           sa. Myös aluepoliittinen neuvottelukunta voi
30755: saannin mahdollisuus, tulotason nousu ja tär-       seurata ja yhteensovittaa maaseutualueita kos-
30756: keiden palvelujen saavutettavuus sekä muutoin-      kevaa suunnittelua. Toimintaohjelman laatimi-
30757: kin edistämään eri alueiden elinkeino- ja yhdys-    sen ja käsittelyn yhteydessä voidaan selvittää
30758: kuntarakenteen tasapainoista kehitystä. Lain        myös kysymyksessä tarkoitetun uuden maaseu-
30759: päämäärien riittävän tehokas toteuttaminen          dun kehittämisprojektin tarve.
30760: edellyttää, että alueellisia kehittämissuunnitel-      Edellä olevaan viitaten voidaan todeta, että
30761: mia laadittaessa ja yhteensovitettaessa maaseu-     maamme maaseutualueiden kehittäminen on
30762: tualueiden ongelmia tarkastellaan omana koko-       katsottu osaksi aluepoliittisen lainsäädännön
30763: naisuutena.                                         päämäärien toteuttamista. On myönnettävä,
30764:    Vaitioneuvoston kanslian suunnitteluosastos-     että nykyiset toimenpiteet eivät ole kaikilta
30765: sa toimii erillinen haja-asutusalueiden ja kehi-    osin riittäviä maaseutualueiden ja niiden taaja-
30766: tysalueiden aluepoliittista suunnittelua harjoit-   mien säilymiseen toimivina ja elinvoimaisina.
30767: tava maaseutualueiden suunnittelun projektiryh-     Maaseutualueiden suunnittelua ja sen yhteen-
30768: mä. Sen toimesta on valmisteltu maaseutualuei-      sovittamista sekä suuntaamista tulee vielä te-
30769: den kehittämiseen liittyviä kysymyksiä valtio-      hostaa. Tätä asiaa valmistellaan valtioneuvos-
30770: neuvoston kanslian aluepoliittiseen suunnitte-      ton kansliassa ja sitä voidaan käsitellä myös
30771: luun liittyen. Kysymyksessä oleva projektiryh-      alue- ja yhdyskuntapoliittisessa ministerivalio-
30772: mä on myös saanut tehtäväkseen valmistella          kunnassa sekä aluepoliittisessa neuvottelukun-
30773: maaseutualueiden suunnittelun yhteensovitta-        nassa.
30774: mista sekä muita maaseudun suunnittelun eri-
30775:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1978.
30776: 
30777:                                                                           Ministeri Esko Rekola
30778: 4                                          1978 vp.
30779: 
30780: 
30781: 
30782: 
30783:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
30784: 
30785:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Man har inom olika förvaltningsområden
30786: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        strävat till att differentiera åtgärderna i enlig-
30787: velse av den 4 april 1978 till vederbörande      het med landsbygdens speciella problem. Av
30788: medlem av statsrådet för avgivande av svar       stor 1betydelse torde härvid vara den gällande
30789: översänt avskrift av följande av riksdagsman     lagen om gårdsbruksenheter, som evbjuder möj-
30790: Mattila m. fl. undertecknade spörsmål nr 185:    ligheter till strukturellt utvecklande av lant-
30791:                                                  bruket och även av hela landsbygdens närings-
30792:           Anser Regeringen att landsbygden       verksamhet, såvida alla förutsättningar för la-
30793:        och dess tätorter genom dagens åtgär-     gens genomförande tryggas. Även väghållnings-
30794:        der även i framtiden kan garanteras       skyldigheten i fråga om enskilda vägar på om-
30795:        en existens som funktionsdugliga sam-     råden med glesbebyggelse har minskat genom
30796:        fund i balanserad utveckling eller bor-   att stödåtgärderna intensifierats och genom att
30797:        de för landsbygdens vidkommande in-       enskilda vägar gjorts till lokala vägar. På om-
30798:        ledas ett särskilt utvecklingsprojekt,    råden med glesbebyggelse har minuthandeln
30799:        vars uppgift vore att utreda utveck-      beviljats finansieringsstöd för investeringar un-
30800:        lingsmålsättningarna beträffande sådana   der tre år. En nyvärdering av stödet utförs
30801:        områden och bysamfälligheter, vilkas      för tillfället i en av handels- och industrimi-
30802:        näringsvevksamhet i huvudsak baserar      nisteriet tillsatt kommitte. Man har vidare
30803:        sig på gårdsbruk, och de erforderliga     strävat till att trygga bibehållandet av små
30804:        åtgärderna för uppnåendet av dessa mål-   skolor inom glest bebyggda områden genom
30805:        sättningar inom olika områden?            att i vissa fall minska minimiantalet elever.
30806:                                                  För utveoklandet av även annan service ihar
30807:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     utarbetats och planerats åtgärder, som föl1bätt-
30808: samt anföra följande:                            rar landsbygdsbefolkningens levnadsförhållan-
30809:                                                  den. För t.ex. postens vidkommande är mål-
30810:     Landsbygdens totala folkmängd förefaller     sättningen att brevutbärningen skall utsträckas
30811: att minska ytterligare under hela 1970-talet.     till ett avstånd av minst 500 m från varje
30812: Närmast på- grund av den höga genomsnitts-       hushåll.
30813: åldern hos jord- och skogsbruksbefolkningen          Då de redan uppnådda resultaten i fråga
30814: beräknas landsbygdsbefolkningens naturliga av-   om utvecklandet av områden med glesbebyg-
30815: gång vara 5-6 % per år under den nämn-           gelse och landsbygden överhuvudtaget bedöms,
30816: da perioden. Denna relativa förändring har       kan en svaghet anses vara de olika åtgärdernas
30817: under några av de senaste åren varit till och    karaktär av fristående åtgärder. Atgärderna för
30818: med större än i början av 1970-talet. Fram       utvecklande av landsbygden borde koordineras
30819: ti11 år 1985 kan jord- och skogsbruksbefolk-     bättre än hittills. Som en brist kan även be-
30820: ningsmängden minska från det nuvarande talet     tra:ktas, att verkningarna av flera riksomfattan-
30821: knappa 300 000 personer ända till 200 000.       de projekt inte har beaktats för landsbygdens
30822: Detta behöver dock inte innebära att lands-      vidkommande. Även statshushållningens an-
30823: bygdsbefolkningsmängden i dess helhet skulle     strängda finansiella läge har försvårat uppnåen-
30824: minska med exakt samma antal personer, men       det av målen.
30825: anger dock en trend, ty de personer som              En del av utvecklandet av landsbygden ut-
30826: venkar inom jord- och skogsbruket utgör den      gör de av regionplansförbunden uppgjorda
30827: övervägande delen av landsbygdsbefolkningen.     strukturplanerna för landsbygden. Dessa kom-
30828:                                               N:o 185                                              5
30829: 
30830: mer dock inte att ha någon större venkan,           regionalpolitiska planering. Ifrågavarande pro-
30831: om de inte bättre än hittilis kan sammanjäm-        jektgrupp har även fått i uppgift att bereda
30832: kas med planeringen av åtgärderna.                  ett verksamhetsprogram för sammanjämkning
30833:    Även i de nyligen uppgjorda preliminära          av utvecklandet av landsbygdsområdena samt
30834: planerna beträffande den regionala utvecklingen     för andra särskilda behov i fråga om lands-
30835: i länen har landsbygdens problem ägnats stor        bygdsplaneringen. Utkastet tili verksamhetspro-
30836: uppmärksamhet. De regionala utvecklingspla-         grammet torde i framtiden kunna behandlas
30837: nerna ba:serar sig på lagen om främjande av         i regional- och samhällspolitiska ministerutskot-
30838: den regionala utvecklingen, i viiken målsätt-       tet. Även regionalpolitiska delegationen kan
30839: ningarna för den regionala utvecklingspolitiken     följa med och koordinera planeringen beträf-
30840: definieras. Enligt dessa skall man inom ramen       fande landsbygdsområdena. I samband med
30841: för en ändamålsenlig områdesindelning sträva        uppgörandet och behandlandet av verksamhets-
30842: tili att i hela landet objektivt, för varje en-     programmet kan även det i spörsmålet avsed-
30843: skilt område, trygga en fast arbetsplats för        da behovet av ett nytt utvecklingsprojekt för
30844: befolkningen, stigande inkomstnivå och möjlig-      landsbygden utredas.
30845: heterna att komma åt viktig service samt att           Med hänsyn tili det ovan sagda kan det
30846: även eljest främja en harmonisk utveckling          konstateras, att utvecklandet av landsbygdsom-
30847: av närings- och ortsstrukturen på olika områ-       rådena i vårt land har ansetts vara en del
30848: den. Ett tillräckligt effektivt förverkligande av   av förvertkligandet av målsättningarna i den
30849: lagens målsättningar förutsätter, att, vid upp-     regionalpolitiska lagstiftningen. Det skall med-
30850: görandet och sammanjämkningen av de regio-          ges att de aktuella åtgärderna tili alla delar
30851: nala utvecklingsplanerna, landsbygdens problem      inte är tiliräckliga för att landsbygdsområdena
30852: betraktas som en egen helhet.                       med sina tätorter skall kunna bibehållas funk-
30853:     Vid statsrådets kanslis planeringsavdelning     tionsdugliga och livskraftiga. Planeringen be-
30854: verkar en särskild projektgrupp för pla:nering      träffande landsbygdsområdena och dess sam-
30855:  av landsbygdsområden, viiken handhar den re-       manjämkning samt inriktande bör ytterligare
30856:  gionalpolitiska planeringen beträffande områ-      effektiveras. Denna fråga bereds i statsrådets
30857:  den med glesbebyggelse och utvecklingsområ-        bnsli och kan även handläggas i regional- och
30858:  den. På åtgärd av denna grupp har utretts          samhällspolitiska ministerutskottet samt i re-
30859: frågor beträffande utvecklandet av landsbygds-      gionalpolitiska delegationen.
30860:  områdena i anslutning tili statsrådets kanslis
30861:       Helsingfors den 11 maj 1978.
30862: 
30863:                                                                           Minister Esko Rekola
30864: 
30865: 
30866: 
30867: 
30868: 087800567B
30869:                                                1978 Vp.
30870: 
30871: Kirjallinen kysymys n:o 186.
30872: 
30873: 
30874: 
30875: 
30876:                                   Paasio: Turun kaupungin apulaispoliisimestarin käyttäytymisestä.
30877: 
30878: 
30879:                          Ed u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30880: 
30881:     Tiistaina, kuluvan vuoden maaliskuun 14:nte-         On välttämätöntä, että kansalaisten luotta-
30882: nä päivänä järjesti Turun poliisilaitos yhdessä       mus poliisin ehdottomaan puolueettomuuteen
30883: Turun poliisipiirin neuvottelukunnan kanssa           ja tasapuolisuureen säilyy ja vahvistuu. Muun
30884: Turun Nunnavuoren koululla Runosmäen ja               muassa edellä mainitulla korttelipoliisitoimin,
30885: Hepokulta-Nättinummen kaupunginosien asuk-            nalla on tarkoitus aikaansaada luottamuksellinen
30886: kaille tarkoitetun tiedotustilaisuuden, joka kos-     suhde poliisin ja ao. alueiden asukkaiden välille.
30887: ki mainituilla alueilla käynnistyvää ns. kortteli-    Luottamuksen kehittymiselle on suureksi hai-
30888: poliisitoimintaa. Tilaisuuteen osallistui Turun       taksi se, että korkeassa asemassa oleva poliisi-
30889: poliisin korkeinta johtoa luonnollisesti tilaisuu-    viranomainen ei kykene pitämään toisistaan
30890: den luonteesta johtuvasti virkapukuisena.             erillään esiintymistään toisaalta virkamiehenä ja
30891:      Asiasta virinneessä keskustelussa esitettiin     toisaalta poliittisena luottamushenkilönä. On
30892: yleisön taholta mielipide, jossa viitattiin Runos-    syytä korostaa, ettei ole syytä rajoittaa poliisien
30893: mäen kaupunginosan keskeneräiseen nuorisotalo-        osallistumista esimerkiksi kunnallisiin luotta-
30894: hankkeeseen ja sen toteutumisen vaikutukseen          mustehtäviin. On vain pidettävä huoli siitä,
30895: alueella. Tällöin oli virkansa puolesta tilaisuu-     että luottamus poliisin toiminnan asiallisuuteen
30896: teen osallistunut apulruspoliisimestati Eino Per-     kaikissa oloissa säilyy. ApularspoHisimestari
30897: ko ryhtynyt perustelemaan kokoomuksen val-            Perkon toiminta on omiaan horjuttamaan tätä
30898: tuustotyhmän nuorisotaloasiassa ottamaa kiel-         luottamusta.
30899: teistä kantaa ilmoittaen kokoomuksen valtuusto-          Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
30900: ryhmän nimissä, ettei hanke tule menemään             nojalla esitän valtioneuvoston asianomaisen jä-
30901:  kaupunginvaltuustossa läpi. Perko on Turun           senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
30902:  kaupunginvaltuuston jäsen ja kokoomuspuo-            myksen:
30903:  lueen valtuustotyhmän puheenjohtaja.                             Katsooko Hallitus, että Turun apu-
30904:      Turussa on herättänyt sekä hämmästystä että               laispoliisimestari 14. 3. 1978 järjestetys-
30905:  hämmennystä se, että apulaispoliisimestari                    sä korttelipoliisitoimintaa koskevassa
30906:  Perko toistuvasti sekoittaa tois:iinsa poliisin               tiedotustilaisuudessa on noudattanut
30907:  virkatehtävät ja puoluepoliittisen toiminnan.                 poliisilta edellytettävää puolueettomuut-
30908:  Edellä kuvattu tapaus on esimerkki tästä.                     ta ja tasapuolisuutta, ja ellei katso,
30909:  Useasti on tapahtunut myös niin, että Perko                      mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei luot-
30910:  poliittisissa luottamustehtävissään toimiessaan               tamus poliisin toimintaan mainitunlais-
30911:   ",ilmoittaa", miten poliisi mihinkin asiaan tulee            ten tapausten johdosta edelleen vähe-
30912:  suhtautumaan.                                                 nisi?
30913:       H~lsin~issä .4   päivänä huhtikuuta 1978.
30914: 
30915: 
30916: 
30917: 
30918: 087800582U
30919: 2                                             1978 vp.
30920: 
30921: 
30922: 
30923: 
30924:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
30925: 
30926:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Sisäasiainministeriön hankkiman selvityksen
30927: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mukaan kysymyksessä tarkoitetussa Turun po-
30928: olette 4 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn            iiisi1aitoksen i'a poliisipiirin neuvottelukunnan
30929: kirjeenne n:o 846 ohella toimittanut valtio-         yhteisesti järjestämässä korttelipolii:sikokeilun
30930: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        aloittamista koskevassa tiedotus- ja keskustelu-
30931: sen kansanedustaja Pertti Paasion kirjallisesta      tilaisuudessa poliisilaitoksen apulaispoliisimesta-
30932: kysymyksestä n:o 186, jossa tiedusteHaan:            ri, joka on myös kaupunginvaltuuston jäsen
30933:                                                      ja erään valtuustoryhmän puheenjohtaja, on
30934:           Katsooko Hallitus, että Turun apu-         käyttämässään puheenvuorossa selostanut edus~
30935:        laispoli±simestari 14. 3. 1978 järjestetys-   tamansa puolueen kantaa niin sanotussa Runos-
30936:        sä korttelipoliisitoimintaa koskevassa        mäen nuorisotalokysymyksessä. Kun tilaisuus
30937:        tiedotustilaisuudessa on noudattanut          oli poliisilai:toksen ja poliisipiirin neuvottelu-
30938:        poliisilta edellytettävää puolueettomuut-     kunnan järjestämä ra sen tarkoituksena oli tie-
30939:        ta ja tasapuolisuutta, ja ellei katso,        dottaa ja keskustella po!Hsin toiminnan eräästä
30940:           mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei luot-     uudelleenjärjestelystä, olisi asianomaisen sänä
30941:        tamus po}Hsin toimintaan mainitunlais-        tilaisuudessa tullut pidättäytyä esittämästä edus·
30942:        ten tapausten johdosta edelleen vähe-         tamansa puolueen näkemystä ajankohtaisesta
30943:        nisi?                                         kunnallispoliittisesta kysymyksestä.
30944:                                                          Ministeriö tulee vastaisen varalle saattamaan
30945:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       edellä mainitun käsityksensä asianomaisen tie-
30946: seuraavaa:                                           toon.
30947:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1978.
30948: 
30949:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
30950:                                               N:o 186                                              3
30951: 
30952: 
30953: 
30954: 
30955:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
30956: 
30957:   I det syfte 3 7 § 1 mom. rlksdagsordningen           Enligt de upplysningar som m1msteriet för
30958: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       inrikesärendena inhämtat redogjorde polisinrätt-
30959: nr 846 av den 4 april 1978 tili vederbörande        ningens biträdande polismästare, som även är
30960: medlem ·av statsrådet för avgivande av svar         stadsfullmäktig och ordförande för en fullmäk-
30961: översänt avskrift av följande av riksdagsman        tiggrupp, i ett anförande vid det av Åbo polis-
30962: Pertti Paasio undertecknade spörsmål nr 186:        inrättning och delegationen i polisdistriktet ge-
30963:                                                     mensamt arrangerade informations- och diskus-
30964:            Anser Regeringen, att biträdande po-     sionsmötet beträffande inledandet av kvarters-
30965:        li:smästaren i Åbo vid det informations-     polisverksamheten, för sitt partis ståndpunkt i
30966:        tillfälle, som arrangerats 14. 3. 1978 och   den s. k. Runosmäki ungdomsföreningshusfrå-
30967:        som gällde kvarterspolisverksamheten,        gan. Då mötet var anordnat av polisinrättningen
30968:        har iakttagit sådan objektivitet och rätt·   och delegationen i poHsdistriktet samt då av-
30969:        visa som anstår en polis, och om så ej       sikten var att vid mötet informera om och
30970:        är fallet,                                   diskutera en fråga som gällde omorganiseringen
30971:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     av polisverksamheten, borde vederbörande vid
30972:        ta, för att förtroendet för polisens         nämnda tillfälle ha avhållit sig från att fram-
30973:        verksamhet inte ytterligare skaM avta        lägga sitt partis ståndpunkt i en aktuell kom-
30974:        genom liknande händelser?                    munalpolitisk fråga.
30975:                                                        Ministeriet kommer att för framtiden bringa
30976:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sin ovan nämnda åsikt tili vederbörandes kän-
30977: samt anföra följande:                               nedom.
30978:      Helsingfors den 9 maj 1978.
30979: 
30980:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
30981:                                                1978 vp.
30982: 
30983: Skriftligt spörsmål nr 187.
30984: 
30985: 
30986: 
30987:                                   Melin: Om inrättande av en fond för industriellt utvecklings-
30988:                                      samarbete.
30989: 
30990: 
30991:                             T i II R i k s d a g e n s He r r T a I m a n.
30992: 
30993:    Utrikesministeriet tillsatte 13. 8. 1976 en ar-       Arbetsgruppen rekommenderade för Finlands
30994: betsgrurpp med avd.chden P. Malinen som ord-         del grundandet av en fond i aktiebolagsform
30995: förande för att utreda möjligheteroo att grunda      för .stödjande av industriel1t utveoklingssam-
30996: en fond för industriellt utvecklingssamarbete.       arbete ( finsk förkortning TEKERA) i utveck-
30997: Arbetsgruppens betänkande gavs 3. 6. 1977 till       lingsländer med ett grundkapitai på 80 miij.
30998: utrikesministeriet. Arbetsgruppen konstaterade       mk av vi1ket staten skulle teckna 80 % och
30999: att ett flertai industriellt utvecklade Iänder in-   resten utbjudas att tecknas av Finlands Bank
31000: rättat organ av fondtyp .med avsikt att genom        och övriga även privata kreditinstitutioner. Ka-
31001: krediter e1ler med egna kapitalinsatser finansie-    pitalet skulle inbetalas under fem år. Utrikes-
31002: ra företag som grundats gemensamt av företag         ministeriet har emellertid inte tagit ställning
31003: i industriellt utvecklade Iänder och utvecklings-    tili arbetsgruppens förslag som skulle komma
31004: länder.                                              att utgöra en del av Finlands utveoklingssam-
31005:    Även i Finland har man under senaste tid          arbete.
31006: känt ett behov att delta i industriellt utvedk-          För jämförelsens skull kan nämnas att Sve-
31007: lingssamarbete. De största hindren utgörs .av        riges regering i ett nyligen avgivet lagförslag
31008: bristen !På garantJier som skydd för investering-    om riktlinjerna för det internatione1la utveck-
31009: ar i utveoklingsländer samt framför allt av          lingssamarbetet satsar 35 milj. kr i nästa ordi-
31010: bristen på nödvändigt investeringskapital. Då        narie budget för en planerad 100 miljoners
31011: man kan räkna med att gemensamt ägda före-           fond för att stimulera svenska industriföretag
31012: tag av typen joint-venture kommer att vara           att starta tillverkning i utveck1ingsJänder. Av-
31013: betydelsefulla i utvecklingsländernas utrikes-       sikten är att främst intressera små och medel-
31014: handel, rär detta redan i och för sig ett argu-      stora företag att etablera sig i de fattigaste ut-
31015: met för att ·regeringen borde skapa förutsätt-       vecklings;länderna. Enligt ett utta1ande av den
31016: ningar för våra företag att delta i internatio-      svenske bistånds:ministern är den nya utveok-
31017: nellt industriellt utvecklingsarbete.                lingslandsfonden en sammanblandning av aHä-
31018:    Etablering i form av joint-venture innebär        rer och bistånd, vi1ka enligt den svenska rege-
31019: för ett industrilands vidkommande överföring         ringen är fullt förenliga intressen (Dagens Ny-
31020: av teknologi som rstår högt på utvecklingslän-       heter 31.3. 1978).
31021: dernas prioritetslista vilket starkt understrukits       Med hänvisning tili det ovansagda och tili
31022: i diskussionerna om den nya ekonomis:ka              riksdagsordningens 37 § 1 mom. vill jag tili
31023: världsordningen och i deklarationen från FN:s        vederbörande medlem av statsrådet rikta föl-
31024: industrialiseringskonferens i Uma 1975. Mål-         jande spörsmål:
31025: sättningen för utvecklingsländerna är enligt
31026: denna dek:laration att år 2000 stå för 25 pro-                 Är Regeringen beredd att i enlighet
31027: cent av världens industriproduktion mot 7 pro-              med ett till utrikesministeriet avgivet
31028: cent för närvarande. Den teknoiogiöverföring                betänkande inrätta en fond för indust-
31029: som utvecklingsländerna efterlyser är i prarkti-            riellt utvecklingssamarbete viliken skulle
31030: ken överföring .av bl.a. maskiner och anlägg-               komma att utgöra en del av FinJands
31031: ningar.                                                     officiella utvecklingssamarbete?
31032:      HeLsingfors den 4 april 1978.
31033: 
31034:                                           Ingvar S. Melin
31035: 087800547P
31036: 2                                              1978 vp.
31037: 
31038: Kirjallinen kysymys n:o 187.                                                              Suomennos.
31039: 
31040: 
31041: 
31042: 
31043:                                   Melin: Teollista kehitysyhteistyötä varten perustettava:>ta rahas-
31044:                                      tosta.
31045: 
31046: 
31047:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31048: 
31049:     Ulk9asiainministeriö asetti 13. 8. 1976 työ-        Työryhmä suositteli Suomen osalta osakeyh-
31050: ryhmän puheenjohtajanaan osastopäällikkö P.          tiömul)toisen rahaston perustamista kehitys-
31051: Malinen selvittämään mahdollisuuksda perustaa        maiden teollisen yhteistyön tukemiseksi (suo-
31052: rahasto teollista kehitysyhteistyötä varten. Työ-    malainen lyhennys TEKERA) peruspääoma-
31053: ryhmän mietintö annettiin 3. 6. 1977 ulko-           naan 80 milj. mk, josta valtio merkitsisi 80 %
31054: asiainministeriölle. Työryhmä totesi, että useat     ja loput tarjottaisiin Suomen Pankin ja mui-
31055: teollisesti kehittyneet maat ovat perustaneet ra-    den, myös yksityisten luottolaitosten merkit-
31056: hastojen tyyppisiä elimiä, joiden ta:tikoituksena    täviksi. Pääoma maksettaisiin viiden vuoden
31057: on luotoin tai omin pääomapanoks.in rahoittaa        kuluessa. Ulkoasiaiml}inisteriö ei kuitenkaan
31058: teollisesti kehittyneiden maiden ja kehitysmai-      ole ottanut kantaa työryhmän ehdotukseen,
31059: den yhteisesti perustamia yrityksiä.                 joka tulisi olemaan osa Suomen kehitysyhteis-
31060:     Myös Suomessa on viime aikoina tunnettu          työtä.
31061: tarvetta osallistua teolliseen kehitysyhteistyö-        Vertauiksen vuoksi voidaan mainita, että
31062: hön. Suurimpina esteinä ovat takuiden puuttu-        Ruotsin hallitus äskettäin annetun kansainväli-
31063: minen kehitysmaihin tehtyjen investointien suo-      sen kehitysyhteistyötä koskevan lakiehdotuksen
31064: jaamiseksi sekä ennen kaikkea välttämättömän         nojalla sijoittaa varoja 35 milj. kruunua seu-
31065: investointipääoman puuttuminen. Kun on pää-          raavaan varsinaiseen tulo= ja menoarvioon suun-
31066: teltävissä, että yhteissuunnitelman ( joint-ven-     niteltua 100 miljoonan rahastoa varten ruotsa··
31067: ture) kaltaiset yhteisesti omistetut yritykset       laisten teollisuusyritysten innoatamiseksi aloit-
31068: tulev,at olerpaan tärkeitä kehitysmaiden ulko-       tamaan tuotteiden valmistus kehitysmaissa.
31069: ml_\ankaupas:Sa, tämä on jo sinänsä peruste sille,   Tarkoituksena on saada ensi sijassa pienet ja
31070: että hallituksen tulisi luoda edellytykset yrityk-   keskisuuret yritykset kiinnostumaan sijoittumi-
31071: sillemme kansainväliseen teolliseen yhteistyö-       sesta köyhimpiin kehitysmaihin. Ruotsahtisen
31072: hön osallistumiseksi.                                kehitysapuministerin lausuman mukaan uusi ke-
31073:    Joint~venture-muotoisen yrityksen perustami-      hitysapurahasto on liikeasioiden ja avun seka-
31074: nen mel'kitsee teollisuusmaan kannalta teknolo-      muoto, jonka Ruotsin hallitUiksen mukaan ovat
31075: ~ian vientiä, jota pidetään suuressa arvossa ke-     täysin yhdenveroisia etuja (Dagens Nyheter
31076: hi tysmai~en suosi tuimmuusluettelossa, mitä         3i. 3. 1~78).
31077: seikkaa on voimakkaasti painotettu keskustel-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31078: taessa uudesta taloudellisesta maailmanjärjes-       tyksen 37 §:n 1 momentin nojall11 esitän val-
31079: tyksestä ja YK:n Liman teollistami,slrokouksen       tioneuvoston asianomaisen jäsen~n vastattavak-
31080: julistuksessa vuonna 1975. Kehitysmaiden ta-         si seuraavan kysymyksen:
31081: voitteena on tämän julistuksen mukaan vastata
31082: vuonna lOöO :U prosentista maailman teolli-                    Onko Hallitus ulkoasiainministeriölle
31083: suustJUotannosta nykyisen 7 prosentin asemesta.             annetun mieti~ön muk!lisesti valmis
31084: Teknologian vienti, jota bhitysmaat kaipaavat,              teollista bhitysyhteistyöt!i varten pe-
31085: on käytännössä mm. koneiden ja laitteiden                   rustailll.aan rahaston, jak:t olisi Suomen
31086: vienti:ä.                                                   virallisen kehitysyhteistyön osanail
31087:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1978.
31088: 
31089:                                           Ingvar S. Melin
31090:                                                   N:o 181                                               3
31091: 
31092: 
31093: 
31094: 
31095:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31096: 
31097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kehitysmaissa tukevan rahaston perustamiiSta
31098: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Suomeen niin, että valtio merkitsisi' 90 % o~ak­
31099: olette 4 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn kir-          keista ja että loput tarjottaisiin Suomen Pankin
31100: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        ja muiden, myös yksityisten rahoituslaitosten
31101: omaiselle jäsenell~ jäljennöksen ~ansanedustaja         merkittäviksi. Työryhmä suosittelee, että pää.
31102: Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta         oma maksettaisiin viitenä vuotena tasasuuri-
31103: kysymyksestä n:o 187:                                   na erinä.
31104:                                                            Työryhmän mietinnöstä ulkoasia{nministeriö
31105:           Onko Hallitus ulkoasiainministeriölle         on sittemmin hankkinut lausunnot valtiovarain-
31106:        annetun mietinnön mukaisesti valmis              ministeriöltä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä,
31107:        teollista kehitysyhteistyötä varten pe-          Suomen Ulkomaankaupp!lliitolta, Teollisuuden
31108:        rusta.m!lan rah!!,ston, joka olisi S11omen       Keskusliitolta, Suomen Ammattiliittojen Kes-
31109:        virallisen kehitysyhteistyön osana?              kus.järjestöltä, Suomen Pankilta, Kehitysyhteis-
31110:                                                         työasiain neuvottelukunnalta ja Kehitysyhteis-
31111:    Vasta"~:tksena kysymykseen esitän kunnioitta-
31112:                                                         työkomiteal ta.
31113: vasti seuraavaa:                                           Yleensä lausunnoissa suhtauduttiin myöntei-
31114:    Kuten kyselyssä todetaan, u1koa&iainministe-         sesti Teollisen kehitysyhteistyön rahaston pe-
31115: riö a~etti 1.3. 8. 1976 työryhmän selvittämään          rustamiseen. Monet ·lausunnonantajista katsoi~
31116: Teollisen kehitysyhteistyön rahaston (TEKE-             vat kuitenkin, ettei asiaa voida vieHoi ratkaista
31117: RA) perustamiseen liittyviä kysymyksiä. Työ-            työryhmän laatiman mietinnön pohjalta, vaan
31118: ryhmä, h)ssa olivat edustettuina ulkoasiainmi-          se vaatii lisäselvityksiä. Sen vuoksi ulkoasiain-
31119: nisteriön lisäksi vEtltiovarainministeriö, kauppa-      ministeriässä on jatkettu asian käsittelyä. Ra-
31120: ja te9llhmu~ministeriö, Suomen Pankki, Suomen           haston toiminnan kehitysyhteistyöpoliittisiin
31121: Ammattilii·ttojen Keskusjärjestö, Teollisuuden          tarkoitusperiin kiinnitettiin erityistä huomiota.
31122: Keskusliitto j:J Teollistamisrahasto Oy, luovutti       Toimintamuodoista päätettäessä onkin tarkoin
31123: mietintönsä ulkoasiainministeriölk 3. 6. 1977.          selvitettävä niiden soveltaminen perinteisiin
31124: Lisä]{.&i ulkoasiainministeriö tilasi työryhmän         kehi tysyh teistyömuotoihin.
31125: käyttöön Teollista;misrahasto Oy:ltä t1ltkinwk-            Ulkoasiainministerii:i saattaa Teollisen kehi-
31126: sen TEKERA-tyyppisen rahast~n perul'itamisen            tysyhteistyön rahastoa koskevan esitY'ksen lähi-
31127: tarpeellisuudesta ja mahdollisista toimintamuo-         aikoina valtioneuvoston käsiteltäväksi. Ulko-
31128: doista.                                                 asiainministeriö sisällyttä~ määrärahan sitä var-
31129:    TyöryhrPä päiityi suosittelt~m!lan 80 ·milioo-       ten vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesitykseen-
31130: nan markan suurui~ell pääoman omaavan, os!l-            sä.
31131: keyhtiömu~t!li~en   t!:!PlH~t:J.   kehity~yhteistyötä
31132: 
31133:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1978.
31134: 
31135:                                                                  ULkoasiainministeri Paavo Vä':jrynen
31136: 4                                              1978 vp.
31137: 
31138: 
31139: 
31140: 
31141:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31142: 
31143:    I det syfte 3 7 § 1 mom. i riksdagsordningen         miljoner mark för stödjande av industriellt ut-
31144: anger Ni, Herr T aJman, med Eder skrivelse              vecklingssamarbete med utvecklingsländerna så,
31145: av den 4 april 1978 till vederbörande medlem            att staten skulle teckna 90 % av aktiestocken
31146: av statsrådet översänt avskrift av följande av          och resten skulle eDbjudas Finlands Bank och
31147: riksdagsman Ingvar S. Melin ställda skriftliga          övriga, även privata penninginstitut för teok-
31148: spörsmål nr 187:                                        ning. Arbetsgruppen rekommenderar, att inbe-
31149:                                                         talningen av kapitalet skulle uppdelas i fem
31150:           Är Regeringen beredd att i enlighet           årliga lika stora rater.
31151:        med ett ti:ll utrikesministeriet avg,ivet           Ministeriet för utrikesärendena har seder-
31152:        betänkande ~ni:ätta en fond för indust-          mera infö11skaffat utlåtanden om arbetsgruppens
31153:        rielit utvecklingssamarbete vilken skulle        betänkande av finansrninisteriet, ihandels- och
31154:        komma att utgöra en del av Finlands              industriministeriet, Finlands Utrikeshandelsför-
31155:        officiella utvecklingssamarbete?                 bund, Industrins Centralförbund, Finlands
31156:                                                         Fackförbunds Centralorganisation, Finlands
31157:    Såsom svar på detta spörsmål får jag hög-            Bank, delegationen för biståndsärenden och
31158: aktningsfullt anföra följande:                          biståndskommittt~n.
31159:    Såsom det konstateras i spörsmålet tillsatte            I utlåtandena ställer man sig i al1mänhet
31160: ministeriet för utrikesärendena den 13. 8. 1976         positivt till grundandet av en fond för indus-
31161: en arbetsgrupp för att utreda frågor i samband          triellt utvecklingssamarbete. Flera av remiss-
31162: med grundandet av en fond för industriellt              instanserna ansåg dock, att beslut ännu ej kan
31163: utveoklingssamarbete ( finsk förkortning TEKE-          fattas på basen av arbetsgruppens betänkande,
31164: RA). I arbetsgruppen satt representanter för            utan att ärendet fordrar tilläggsutredningar.
31165: ministeriet för utrikesärendena, för finansminis-       Behandlingen av ärendet har därför fortsatts
31166: teriet, handels- och industrirninisteriet, Finlands     inom ministeriet för utrikesärendena. Speciell
31167: Bank, Finlands Fackförbunds Centralorganisa-            uppmärksamhet har fästs vid de biståndspoli-
31168: tion, Industrins Centralförbund och Industriali-        tiska målsättningarna för fondens verksamhet.
31169: seringsfonden Ab. Arbetsgruppen överlämnade             När beslut fattas om verksamhetsformerna bör
31170: sitt betänkande tili ministeriet för utr1kesären-       därför deras anslutning till de traditionella
31171: dena den 3. 6. 1977. Därtill beställde ministe-         fonmerna för utvecklingssamarbete noggrannt
31172: riet för utrikesärendena av Industrialiserings-         utredas.
31173: fonden Ab för arbetsgruppen en utredning om                Ministeriet för utdkesärendena kommer att
31174: behovet att grunda en fond av TEKERA-typ                inom närmaste framtid tillställa statsrådet ett
31175: och tänkbara verksamhetsformer för en dylik             förslag om grundande av en fond för indust-
31176: fond.                                                   riellt utvecklingssamarbete. Ministeriet upptar
31177:    Arbetsgruppens verksamhet utmynnade i en             ett anslag för ändamålet i sitt budgetförslag
31178: rekommendation att grunda en fond i Finland             för år 1979.
31179: i aktiebolagsform med ett grundkapital om 80
31180:       Helsingfors den 5 ';aj 1978.
31181: 
31182:                                                       Ministern för utr1kesärendena Paavo Väyrynen
31183:                                                1978 vp.
31184: 
31185: Kirjallinen kysymys n:o 188.
31186: 
31187: 
31188: 
31189: 
31190:                                   R. Tuominen ym.: Kotkan seudun ja Kymenlaakson teollisten
31191:                                      työpaikkojen nopeasta vähenemisestä.
31192: 
31193: 
31194:                         Ed u s k u n n a n    Herra       P u h e m i e he II e.
31195: 
31196:     Enso-Gutzeit Osakeyhtiö on päättänyt siirtää      das 70 työpaikkaa, Kymin Levytyö 50 työpaik-
31197: paperinjalostamonsa Kotkasta Lieksaan. Siirto         kaa ja Wärtsilä Oy:n Kotkan tehdas on ilmoit-
31198: merkitsee, ettii yhtiön työntekijämäärä vähenee       tanut vähentävänsä yli 200 työpaikkaa, josta
31199: Kotkassa jälleen 53:lla. Paperinjalostamon siir-      osa on jo toteutettu. Kun näihin lukuihin lisä-
31200: toa on perusteltu liiketaloudeHisiHa syillä. Ky-      tään aiemmin todettu Enso-Gutzeitin Kotkan
31201: symys lienee kuitenkin myös rahoituksesta, on-        tehtaiden työpaikkojen väheneminen, voidaan
31202: han siinä mukana esimerkiksi Kehitysaluera-           puhua pitkälti yli 1500 teollisen työpaikan vä-
31203: hasto, Investointirahasto ja Suomen Pankki.           henemisestä. Samaan aikaan on luotu uusia teol-
31204:     Siirtopäätöksestä tiedotettaessa on samalla to-   lisia työpaikkoja vain noin 10 % edellisestä.
31205: dettu, että Enso-Gutzeit Oy:llä on laajennus-            Aluepolitiikan perustana pitäisi olla, että
31206: suunnitelmia myös Kotkaan, mutta rahoitus on          maata kehitetään tasapuolisesti. Kymen läänin
31207: näiden osalta ratkaisematta.                          tulevaisuuden kannalta on keskeistä, että myös
31208:     Tilanne yhtiön Kotkan tehtailla on muodos-        tämän alueen järkeville investointikohteille taa-
31209: tumassa huolestuttavaksi, ellei uusia suunnitel-      taan rahoitusmahdollisuudet. Eräs tällainen on
31210: mia voida rahoituksen puuttumisen vuoksi to-          Enso-Gutzeit Oy:n Kotkan tehtaiden sellu- ja
31211: teuttaa. RationaJ:i:sointien vuoksi on työpaikko-     paperituotannon laajennussuunnitelma. Se mer-
31212: j,en määrä vähenemässä 200:lla, yhtiön tehdas-        kitsisi uusia työpaikkoja noin 150-200.
31213: palveluosastoa, jossa on noin 100 työntekijää,            Edellä olevaan viitaten ja valTiopäiväjärjestyk-
31214: uhkaa lopettaminen, ja nyt tehty siirtopäätös         sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme val-
31215: merkitsee jälleen 53 työntekij,än työpaikan lak-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31216: kaamista Kotkassa.                                    seuraavan kysymyksen:
31217:     Tässäkään yhteydessä ei voi välttyä ajatuk-
31218: selta, että osasyyllinen tapahtumiin on maamme                   Onko Hallitus tietoinen Kotkan seu-
31219: aluepolitiikka. 1970-luvulla on kehitys taantu-               dun ja Kymenlaakson teollisten työpaik-
31220:  nut Kymen läänissä ja maamme maakuntatasoi·                  koj-en nopeasta ja runsaasta vähenemises-
31221:  sista keskuksista ovat Kotkassa kehitysluvut                 tä, ja jos on,
31222:  kaikkein heikoimmat. Teolliset työpaikat ovat                   mihin toimenpiteisiin Hatlitus aikoo
31223:  1970-luvulla vähentyneet Kotkassa seuraavasti:               ryhtyä tilanteen parantamiseksi, sekä
31224:  Gutzeitin laatikkotehtaan konkurssi 400 työ-                    miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
31225:  paikkaa, Ratekon konkurssi 230 työpaikkaa, A.                että Enso-Gutreitin Kotkan tehtaiden
31226:  Ahlströmin Karhulan tehtaiden vähennys 280                   laajennussuunnitelmien rahoitus saadaan
31227:  työpaikkaa, Kotk,a . Stevedoring Oy:n vähennys               järjestetyksi?
31228:  280 työpaikkaa, Vaasan Höyrymyllyn keksiteh-
31229:    Helsi:ngi:ssä 5 päivänä huhtikuuta 1978.
31230: 
31231:          Risto Tuominen                  OHi Helminen                    Seppo Ti:kka
31232: 
31233: 
31234: 
31235: 
31236: 087800555Y
31237: 2                                              1978" Vp.
31238: 
31239: 
31240: 
31241: 
31242:                         Ed u s k u n n a n    H erra       P u h e m i e h e 11 e.
31243: 
31244:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa      sesti seuraavaa: Paperinjalostamon siirto Kot-
31245: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kan J}ehtailta Lieksaan liittyy yhtiön pakkaus-
31246: olette 5 päirv·änä huhtikuuta 1978 päivätyn kir-    ryhmän sisäiseen järjestelyyn. Lieksan teolli-
31247: jeenne n:o 874 ohella toim~ttanut valtioneuvos-     suuskylässä toimH ennestään pakkausryhmän v.
31248: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      1976 käynnistetty kartonginjalostuslairos, jota
31249: sanedustaj·a R. Tuomi'sen ym. näin kuuluvasta       täydennetään Kotkast.a siirtyväHä • paperinjalos-
31250: kysymyksestä n:o 188:                               tusosastoUa. Kartongin- ja paperinjalostus muo-
31251:                                                     dostavat yhteniii'sen kokonaisuuden, joten näi-
31252:            Onko Hallitus tietoinen Kotkan seu- den keskittjminen sama11~ paikkakunnalle on
31253:         dun ja Kymen~aakson teollisten työpaik- toiminnan kannalta edullista.
31254:         kojen nopeasta j-a runsaasta vähenemi-         Lieksa"S:n siirryttäessä sislillytetiiän paperinja-
31255:         sestä, ja fos on,                           lostusosa1iton tuotantoon eriihä uusia tuotteita,
31256:            roihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo joiden valmistamiseen Kotkan tähän jalostukseen
31257:         ryhtyä tilanteen parantami~eksi, sekä · huonommin sovel:tuvi5'Sa ja riittämättömi<Bsä ti-
31258:            miten Hallitus aikoo huolehtia siitä, loissa ei olisi edellytyksiä. Liekaasstt on myöa ja-
31259:         että Enso-Gutzeitin Kotkan tehtaiden lostuksen edeUeen kehhtämisell~ sopivammat
31260:         laajennussuunnitelmi'en rahoitm; saadaan edellytykset. Siirto toteutetaan Pankakosken
31261:         järjestetyksi?                              tehtaiden ~taneerauksen yhteydessä ~äliä v.
31262:                                                      1979. Samalia vapautuvat paperinjalosvusosa$tOn
31263:    Va~tauksena kysymykseen esitän kunnioittaen
31264:                                                      nykyi'set tilat Kotkassa käytettäviksi muihin jat-
31265: seuraavaa:                                           kojalostustarkoitubiin, joihin ne sovelttwat ny-
31266:    Aluep<>litiikassa on perusajatuksene. ollut pyr- kyistä käyttöä paremmin.
31267: kimys kehittää niitä osia maatamme, joissa yk-         Yhtiöllä on suunnhtcilla sellutehtaan e~:itiden
31268: sipuolisesta elinkeinorakenteesta tms. syisti joh- osastojen uusiminen ·sekä pa,peri'koneiden mo-
31269: tuen tulonmuodostus on ollut keskimäärää hei- derni:sointi. Nämä toimenpiteet ovat tarpeellisia
31270: kompaa. Todellisuudessa taloudelli$e'Jl aktivitee· koneistojen vanhentumisen seurauksena sekä
31271: tin heikkeneminen on käytännöllisesti katsoen tuo~vaHkoiman ·kilpailukyvyn parantamiseksi.
31272: koetellut kuitenkin koko maata. Laman voitta- Nämä toiminnan ·kannalta välttämättömät inves·
31273: miseksi ~hdyt ponnistelut on näin ollen ulotet- toinnit ovat yhteensä yli 200 Mmk. Ko. inves-
31274: tava koko maahan ja niitä on pyrittävä toteut- tointien toteuttamisajankohta on ositt'am riip-
31275: J}amaan rinnan aluepo1Htt1:sten toimenpiteiden puvainen yhtiön raho~tustHanteen kevenemi-
31276: kanssa. Kymenlaakson teollisten työpaikkojen sestä.
31277: väheneminen on ollut seurausta enemmänkin              Valf!io tullee yhtiön pääosakkaana tuke.maan
31278: lamasta kUin aluepolHttisist~t toimenpiteistä, yhtiön rahoitusrakenteen tervehdyttämispyrki-
31279: joskin niiden kielteisimmät piirteet ~ yritysten rnyksiä ja siten parantam~an yhtiön mahdolli-
31280: poismuutto - ovat kohtuuttomasti tuntuneet suuksia sen toiminnan kannalta ensiarvoisten
31281: myös Kymetibaksossa. AluePQliittista lainsäädän- investointi~n suot:i'ttaroi:seen valtion budjettita-
31282: töä korjattaessa tänä vuonna onkin erityisesti louden sallimissa puitteissa. Valti~vallan taholla
31283: puututtava lainsäädännössä havaittujen selvien pidetään myös välttämättömänä, jotta yhtiö yh-
31284: epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseen.               dessä viranomaisten kanssa tekee kaiken voita-
31285:    Enso-Gutzeit Osakeyhtiön suunnitelmista Ky- vansa Kotkan seudun ensolaisten työllistämi-
31286: menlaakson alueella haluan .yhtiön taholta an- seksi
31287: nettuihin tietoihin perustuen tuoda esiin erityi-
31288:     Helsingissä toukokuun 5 päivänä 1978.
31289: 
31290:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
31291:                                                N:o 188                                                  3
31292: 
31293: 
31294: 
31295: 
31296:                            T ill   Ri ks dagen s        He r r    T a 1 m a n.
31297: 
31298:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen            persförädl!ingsavdelningen från fabrikerna i Kot-
31299: anger har Ni, Herr Tabnan, med Eder skrivdse           ka tili Lieksa ansluter sig tili den interna regle-
31300: nr 874 av den 5 april 1978 tili vederbörande           ringen av bolagets förpackningsgrupp. Förpack-
31301: medlem av statsrådet för avgivande av svar             ningsgruppens      kanrtongförädlingsanläggning,
31302: översänt avskrift av följande av 11iksdagsman          vid vilken verksamheten inleddes år 1976, ver-
31303: R. Tuominen m.fl. undertecknade spörsmål nr            kar sedan tidigare i Lieksa industriby, och den-
31304: 188:                                                  na grupp kompletteras nu med pappersföräd-
31305:                                                       lingsavdelningen från Kotka. Kartong- och pap-
31306:           Är Regeri:ngen medveten om att an-
31307:                                                       persförädlingen bil<lar en enhetlig helhet, var-
31308:        talet 'industriv.trbetsplatser i Kotka-trak-
31309:                                                       för en koncentrering av dessa tili samma ort är
31310:        ten och Kymmenedalen mi:nskar snabbt
31311:                                                       fördelakdg från verksamhetens ·synpunkt.
31312:        och kraftigt, och om så är fallet,
31313:                                                           V:id flyttningen ti11 Lieksa införlivas i pap-
31314:           vi'lka åtgärder ämnar Regeringen vidta
31315:                                                        persförädlingsavdelningens verksamhet en del
31316:        för att förbättra si:tuacionen, samt
31317:                                                       nya produkter, för vilkas framställning det inte
31318:           hur ämnar Regeringen se till att
31319:                                                        skulle finnas förutsättningar i utrymmena i Kot-
31320:        Hnansieringen av utwdgningen vid Enso-
31321:                                                        ka, eftersom dessa är mindre lämpade och otill-
31322:        Gutzeit:s fabdker i Kotka ordnas?
31323:                                                        räckliga för denna förädling. I Lieksa finns
31324:                                                       också hättre förutsättningar att vidareutveckla
31325:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
31326:                                                       förädlingen. Flyttningen sker i samband med
31327: samt ·anföra följande:
31328:                                                       saneringen av Pankakoskifabrikerna sommaren
31329:    Grundtanken i regionalpolitiken har varit att       1979. Samtidigt frigörs pappersförädlingsavdel-
31330: försöka utveckla de ddar av vårt }and, i vilka        ningens nuvarande utrymmen i Kotka för and-
31331: inkomstbildningen på grund av en ensidig              ra sådana förädlingsändamål, för vilka de är
31332: näringsstruktur eller andra dy~ika orsaker har        bättre lämpade än för den nuvarande använd-
31333: varit svagare än i genomsnitt. I verkligheten har     ningen.
31334: den fortgående avmattningen i den industriella            Bolaget planerar att förnya vissa avdelningar
31335: aktivitet:en dock prövat praktiskt taget hela lan-    vid cellulosafabriken samt att modernisera pap-
31336: det. Ansträngningarna i syfte •att övervinna den      persmaskinerna. Dessa investeringar, som är
31337: ekonomi:ska recessionen bör under dessa förhål-       oundgängliga med tanke på verksamheten, ut-
31338: landen utsträckas att gäl'la hda landet och man       gör sammanlagt mera än 200 milj. mk. Tidpunk-
31339: bör försöka göra dessa ansträngningar samtidigt       ten för investeringarna är delvis beroende av hu-
31340: som man vidtar regionalpolitiska åtgärder.            ruvida bolagets finansieringssi:tuation under-
31341: Minskningen av industriarbetsplatsema i Kym-          lättas.
31342: menedalen har snarare varit en följd av reces-            Staten kommer, .i egenskap av huvudaktionär
31343: sionen än av regionaipolitiska åtgärder, även om      i bolaget, ·att understöda strävandena att sanera
31344: deras mest negativa drag - företagens flyttning       bolagets finansieri'ngsstruktur och sålunda, inom
31345: - känts oskäNgt svåra också i Kymmenedalen.           ramen för statens budgethushållning, förbättra
31346: Då den regionalpoliriska 'lagstiftningen revideras    bolagets möjligheter tili investeringar, vilka är
31347: i år bör man speciellt försöka avlägsna de tydliga    av största vikt med hänsyn till bolagets verk-
31348: orättvisor som observerats i lagstiftningen.          samhet. Statsmakten anser det också vara ound-
31349:    Om Enso-Gut2leit Osakeyhtiös planer i Kym-         gängHgt ·att bolaget i samråd med myndigheter-
31350: menedalen vill: jag på basen av uppgifter från        na gör allt det kan för att sysselsätta sina an-
31351: bolaget framföra följande: Flyttningen av pap-        ställda i Kotka-trakten.
31352:   Helsingfors den 5 maj 1978.
31353: 
31354:                                                         Handels- och 'industriminister Eero Rantala
31355:                                               1978 vp.
31356: 
31357: Kirjallinen kysymys n:o 189.
31358: 
31359: 
31360: 
31361: 
31362:                                   Friberg: Jäteöljyjen ympäristölle aiheuttamien haittojen estämi-
31363:                                       sestä.
31364: 
31365: 
31366:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
31367: 
31368:    Viranomaiset ja julkinen sana ovat viime             Asiantilaan olisi saatava parannus siten, että
31369: vuosina kiinnittäneet suurta huomiota sellais-       öljynvaluttaminen maahan olisi rangaistava teko
31370: ten öljyvahinkojen estämiseen, jotka syntyvät        ja siten, että jäteöljyn vastaanottoon ja mah-
31371: yli-ikäisistä ja vuotavista maanalaisista yksi-      dolliseen hyödyntämiseen olisi varauduttava.
31372: tyisten öljysäiliöistä.                                 Mamme pohjavedet ovat vähyytensä ja mata·
31373:    Vähälle huomiolle on varsinkin ennakkoestä-       luutensa vuoksi alituisessa vaarassa saastua,
31374: vien toimenpiteiden kannalta jäänyt toinen           varsinkin kun moni autoilija on esimerkiksi
31375: öljyvahinkojen vaaratekijä. Vuosittain laske-        yhdyskuntien liepeiltä löytänyt mielestään sopi-
31376: taan maahan valutettavan n. 4 000-5 000 ton-         van paikan luonnossa tapahtuvia kunnostus- ja
31377: nia moottoriöljyä jätteenä.                          öljynvaihtotoimia varten.
31378:    Tutkimuksen mukaan yli kymmenen pro-                 Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
31379: senttia autoilijoista suorittaa ajoneuvojensa        järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
31380: öljynvaihdon itse. Tätäkin suurempi on maan-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
31381: viljelyksen ja omin työkonein työskentelevien        vaksi seuraavan kysymyksen:
31382: piirissä tapahtuva öljynvaihto ja jäteöljyn valut-
31383: taminen maahan.                                                Miten Hallitus aikoo puuttua ympä-
31384:    Osasyinä tähän tuomittavaan käytäntöön on                ristönsuojelun kannalta vaaralliseen ja
31385: ilmoitettu esim. huoltoasemien veloitus öljyn-              täysin sääntelemättömään jäteöljyjen va-
31386: vaihdosta sekä moottoriöljyjen halvat hinnat                luttamiseen luontoon erilaisten öljyn-
31387: esim. alennushalleissa.                                     vaihtotoimenpiteiden yhteydessä?
31388:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1978.
31389: 
31390:                                              Ralf Friberg
31391: 
31392: 
31393: 
31394: 
31395: 087800566A
31396: 2                                                   1978 vp.
31397: 
31398: 
31399: 
31400: 
31401:                             Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
31402: 
31403:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tetty tarkkaa lukua siitä, miten suurelta osin
31404: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             noin 10 000 tonnin jäteöljymäärän joutuminen
31405: olette 6 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn                 maahan ja vesistöön on seurausta erilaisten
31406: kirjeenne n:o 847 ohella lähettänyt valtioneu-            öljynvaihtojen yhteydessä tapahtuneista laimin-
31407: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi           lyönneistä ja rikkeistä. Suuruusluokaltaan mää-
31408: jäljennöksen kansanedustaja Fribergin kirjalli-           rä lienee ollut joitakin tuhansia tonneja vuodes-
31409: sesta kysymyksestä n:o 189, jossa tiedustel-              sa eli samaa suuruusluokkaa kuin kysymyksen
31410: laan:                                                     perusteluissa on esitetty.
31411:            Miten Hallitus aikoo puuttua ympä-                 K)'symyksen perustelujen mukaan asiantilaan
31412:         ristönsuojelun kannalta vaaralliseen ja           olisi saatava parannus siten, että öljyn valutta-
31413:         täysin sääntelemättömään jäteöljyjen va-          minen maahan erilaisten öljynvaihtojen yhtey-
31414:         luttamiseen luontoon erilaisten öljyn-            dessä olisi rangaistava teko, ja siten, että jäte-
31415:         vaihtotoimenpiteiden yhteydessä?                  öljyn vastaanottoon ja mahdolliseen hyödyntä-
31416:                                                           miseen varauduttaisiin.
31417:                                                               Jäteöljyjä koskevaa lainsäädäntöä on olemas-
31418:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             sa ja sitä on viime vuosina jatkuvasti kehi-
31419: vasti seuraavaa:                                           tetty. Tärkein säännöstö on maa-alueilla tapah-
31420:    Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden 1967                  tuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetussa
31421: Rahaston (SITRA) vuonna 197 3 teettämän                   laissa (378/73). Lain 1 §:n mukaan "öljyä
31422: "Jäteöljyselvityksen" mukaan käytettiin maas-             ei saa päästää maahan tai veteen eikä niin
31423: samme erilaisia voiteluöljyjä noin 90 000 ton-            varastoida, säilyttää tai käsitellä, että siitä
31424: nia vuodessa. Käytön seurauksena kertyi sa-               aiheutuu ilmeinen öljyvahingon vaara". öljyllä
31425: mana aikana voiteluöljyjätettä ( jäteöljyä) yh-           tarkoitetaan mainitussa laissa mm. jäteöljyä ja
31426: teensä noin 55 000 tonnia. Luontainen käyttö-             öljyvahingolla sellaista vahinkoa tai haittaa,
31427: hävikki, mikä on lähinnä seurausta öljyn sitou-           jonka maahan tai veteen joutunut öljy aiheuttaa
31428: tumisesta valmistusprosesseissa tuotteisiin tai           ihmiselle ja luonnolle likaamalla, turmelemalla
31429: haihtumisesta ilmaan kaasuina, oli samana ai-             tai pilaamaHa maaperää, vesiä, kasvillisuutta,
31430: kana noin 35 000 tonnia. Mainitusta 55 000                eläimistöä, laitteita tai rakenteita. Lain 9 §:n
31431: tonnin jäteöljymäärästä                                   nojalla on tahallaan tai tärkeällä tuottamuk-
31432:                                                           sella aiheutetusta öljyvahingosta rangaistava sa-
31433:     uudistettiin . . . . . . . . . . . . . 3 000 tonnia   kolla tai enintään kahdella vuodella vankeutta,
31434:     käytettiin toisarvoisiin voite-                       jollei muualla ole säädetty ankarampaa rangais-
31435:       lukohteisiin . . . ....... . 4 000                  tusta. Muista mainitun lain ja sen nojalla annet-
31436:     käytettiin polttoaineena ... . 14 000           "
31437:                                                    "      tujen määräysten rikkomisesta tai velvollisuuk-
31438:     poltettiin kasvihuoneissa,                            sien laiminlyönnistä on syyllinen tuomittava
31439:       huoltoasemilla, kiinteis-                           sakkoon.
31440:       töillä jne. . . . . . . . . . . . . . 9 000  ,          Muusta tästä yhteydessä huomioon otetta-
31441:                                 ----------------~-
31442:                                  yht. n. 30 000 tonnia    vasta voimassa olevasta lainsäädännöstä mainit-
31443:                                                           takoon terveydenhoitolaki ( 469/65), erityi-
31444:    Jäljelle jäävästä 25 000 tonnin jäteöljymää-           sesti sen 61 ja 91 §, terveydenhoitoasetus
31445: rästä arvioitiin joutuvan maahan ja vesistöihin           (55/67), erityisesti sen 77 §, terveydenhoito-
31446: ainakin 10 000 tonnia. Loput 15 000 arvioitiin            lain ja -asetuksen nojalla annettu jätehuoltoa
31447: tulleen varastoiduiksi kaatopaikoille, teollisuus-        koskeva lääkintöhallituksen yleiskirje 154/1973
31448: laitosten pihamaille ym. Selvityksessä ei esi-            sekä vesilaki ( 264/61 ) , erityisesti sen 1 luvun
31449:                                                  N:o 189                                               3
31450: 
31451: 22 '§ ja 13 luvun 1 §. Vireillä olevasta lain-          kiseudun yhteistyövaltuuskunnan sekä mah-
31452: säädännöstä mainittakoon oikeusministeriössä            dollisesti muiden kuntien ja teollisuuden kanssa
31453: valmisteilla oleva ehdotus hallituksen esityk-          yhdessä perustettavan, ongelmajätteistä keskite-
31454: seksi laiksi vesilain muuttamisesta, jossa tulta-       tysti huolehtivan organisaation aikaansaamiseen.
31455: neen ehdottamaan täsmennyksiä erityisesti               Perustettavan     yhtiön     osakepääomaosuuden
31456: pohjavesien pilaantumista koskeviin säännök-            maksamista varten tarvittava määrärahaesi-
31457: siin. Parhaillaan on eduskuntakäsittelyssä halli-       tys otetaan päätöksen mukaan vuoden 1979
31458: tuksen esitys jätehuoltolaiksi ja siihen liittyvik-     tulo- ja menoarvioesitykseen. Tämänhetkisten
31459: si laeiksi (HE 142/75 II vp.). Hallituksen              näkymien mukaan ensimmäisen käsittelyvai-
31460: esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen mukaan             heen rakennustyöt päästäneen aloittamaan vuo-
31461: kunnalla tulee olla käytettävissä ongelmajättei-        den 1979 lopulla. Käsiteltäväksi voitaisiin ottaa
31462: den vastaanottopaikkoja, joihin voidaan ottaa           myös jäteöljyä. Tästä osa voitaisiin käyttää
31463: vastaan mm. jäteöljyä. Toisaalta kiellettäisiin         tyydyttämään laitoksen energiantarvetta ja osa
31464: jätteen vieminen muualle kuin yleiseen jättei-          uudistaa voiteluöljyn perusöljyksi. Viimeksi
31465: den käsittelypaikkaan (tässä tapauksessa nimen-         mainittu toiminta pyrittäisiin järjestämään yh-
31466: omaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan),            teistyössä jo olemassa olevan voiteluöljyn uudis-
31467: suoraan hyötykäyttöön tai lakiesityksen tarkoit-        tamislaitoksen kanssa.
31468: taman, viranomaisen hyväksyttäväksi tulevan                Jätehuoltolain säätämisellä luodaan mahdolli-
31469: erityisen jätehuoltosuunnitelman mukaiseen              suudet jätehuollon kehittämiseksi ja jätteiden
31470: paikkaan. Lakiehdotuksessa on myös säännök-             palauttamiseksi tuotantoon tai muulla tavoin
31471: siä roskaantumisen ehkäisemiseksi ( roskaaruis-         uudelleen käytettäväksi. Jätehuoltojärjestelmän
31472: kielto ja puhdistusvelvollisuus). Roskaamises-          vakiinnuttua myös hyödykkeiden palautusjär-
31473: ta, joksi myös jäteöljyn luontoon jättäminen            jestelmiä voidaan kehittää erityisesti tapauk-
31474: voidaan katsoa, samoin kuin edellä mainittujen          sissa, joissa palautuksella voidaan ehkäistä ym-
31475: jätehuoltovelvollisuuksien laiminlyömisestä voi-        päristöhaittoja ja säästää raaka-aineita. Eräiden
31476: taisiin tuomita rangaistukseen.                         juomapakkausten suhteen onkin näin jo nyt
31477:    Voimassa olevista säännöksistä ja vireillä ole-      asianlaita.
31478: vista säännösehdotuksista vasta viimeksi mai-              Mikäli edellä esitetyt jo varsin pitkälle val-
31479: nittu esitys jätehuoltolaiksi sisältää sellaisia toi-   mistellut suunnitelmat toteutuvat, ei kenellä-
31480: minnallisia säännöksiä, joiden nojalla voidaan          kään pitäisi olla ainakaan puutteellisten keräys-
31481: ryhtyä järjestämään jäteöljyn asianmukaista ke-         ja käsittelymahdollisuuksien takia tarvetta toi-
31482: räilyä, kuljetusta sekä vastaanottoa, varastoin-        mia voimassa olevien säännösten vastaisesti
31483: tia, vaarattomaksi tekemistä ja muuta käsittelyä        vaiuttamaila jäteöljyä erilaisten öljynvaihtojen
31484: samoin kuin jäteöljyjen hyötykäyttöä organisoi-         yhteydessä tai muutoin ympäristöön. Tarvit-
31485: tuna toimintana. Muut edellä tarkoitetuista             taessa on lisätoimena kuitenkin myös selvitettä-
31486: säännöksistä ovat lähinnä velvoitteita ja rangais-      vä, tulisiko ja miten kaiken voiteluöljyjen vä-
31487: tusuhkia sisältäviä osoittamatta juurikaan kei-         hittäismyynnin yhteyteen järjestää palautetta-
31488: noja kysymyksen ratkaisemiseksi käytännössä.            vien käytettyjen voiteluöljyjen vastaanottomah-
31489:    Hallitus on 5. 1. 1978 tehnyt periaatepäätök-        dollisuus.
31490: sen, jonka mukaan valtio osallistuu Pääkaupun-
31491:       Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1978.
31492: 
31493:                                                                               Ministeri Eero Rantala
31494: 4                                               1978 vp.
31495: 
31496: 
31497: 
31498: 
31499:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31500: 
31501:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inte exakt i viiken utsträckning den omständig-
31502: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse         heten, att ca 10 000 ton spillolja hamnar på
31503: nr 847 av den 6 april 1978 tili vederbörande           marken och i vattendragen, är en följd av för-
31504: medlem av statsrådet översänt en avskrift av           summelser och förseelser som ägt rum i sam-
31505: följande av riksdagsman Friberg ställda spörs-         band med olika slag av oljebyten. Mängden
31506: mål nr 189:                                            torde ha varit några tusental ton om året, d.v.s.
31507:                                                        samma mängd som den som anförs i spörsmå-
31508:            På vilket sätt ämnar Regeringen in-         lets motiveringar.
31509:         gripa i fråga om det från miljövårds-             Enligt spörsmålets motivering kunde en för-
31510:         synpunkt farliga och totalt oreglerade         bättring i situationen åstadkommas genom att
31511:         utsläppet av spillolja i naturen i sam-        utsläpp av olja på marken i samband med olika
31512:         band med olika åtgärder vid oljebyte?          slag av oljebyten skulle bli en straffbar hand-
31513:                                                        ling och genom att beredskap för att mottaga
31514:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          och eventuellt utnyttja spillolja skulle skapas.
31515: samt anföra följande:                                     Det finns lagstiftning som gäller spillolja
31516:                                                        och denna lagstiftning har under de senaste
31517:    Enligt den utredning om oljeavfall som              åren fortgående utvecklats. De viktigaste stad-
31518: Fonden för Finlands självständighets jubileums-        gandena ingår i lagen om bekämpande av olje-
31519: år 1967 (SITRA) Iät utföra år 1973 användes            skador som uppkommer på land ( 3 7 8/7 4). I
31520: i vårt land ca 90 000 ton olika smörjoljor om          lagens 1 § stadgas: "Olja får icke utsläppas på
31521: året. Som följd av användningen av dessa oljor         marken eller i vattnet, ej heller lagras, förvaras
31522: uppstod under samma tid sammanlagt ca                  eller hanteras så, att därav föranleds uppenbar
31523: 55 000 ton smörjoljeavfall (spillolja). Det na-        risk för oljeskada". Med olja avses i denna lag
31524: turliga hanteringssvinnet, vilket närmast är en        bl.a. spillolja, och med oljeskada sådan skada
31525: följd av att oljan under tillverkningsprocesser-       eller olägenhet som olja, som hamnar på mar-
31526: na fastnar vid olika föremål eller avdunstar           ken eller i vattnet, föranleder för människor
31527: som gas i luften, var under samma tid ca               och natur genom att smutsa ned, fördärva eller
31528: 35 000 ton. Av ovan nämnda mängd spillolja             förstöra jordgrunden, vattnen, växtligheten,
31529: omfattande 55 000 ton                                  djurvärlden, anläggningar eller konstruktioner.
31530: regenererades . . . . . . . . . . . . .... 3 000 ton   Med stöd av lagens 9 § skall den som uppsåt-
31531: användes tili sekundära smörjända-                     ligen eller av grovt vållande förorsakar olje-
31532:    mål ..................... . 4 000 "                 skada straffas med böter eller med fängelse i
31533: användes som bränsle ......... . 14 000 "              högst två år, om ej annorstädes är stadgat
31534: brändes i växthus, servicestationer,                   strängare straff. För överträdelse av andra i
31535:    fastigheter o.s.v. . .......... . 9 000 "           sagda lag och med stöd av den givna före-
31536:                                                        skrifter, eller för underlåtande att iaktta de
31537:                       sammanlagt ca 30 000 ton         skyldigheter om vilka stadgas i lagen, skall
31538:                                                        den skyldige dömas tili böter.
31539:    Av den återstående mängden spillolja omfat-            Av annan gällande lagstiftning som skall be-
31540: tande 25 000 ton beräknades minst 10 000               aktas i detta sammanhang kan nämnas hälso-
31541: ton hamna på marken och i vattendragen. Res-           vårdslagen (469/65), särskilt dess 61 och 91
31542: ten, omfattande 15 000 ton, antogs ha blivit           § §, hälsovårdsförordningen ( 55/6 7 ) , särskilt
31543: lagrad på avstjälpningsplatser, på industriföre-       dess 77 §, medicinalstyrelsens med stöd av
31544: tagens gårdsplaner o.s.v. I utredningen angavs         hälsovårdslagen och -förordningen givna cirku-
31545:                                                N:o 189                                                5
31546: 
31547: lär 154/1973 om avfallshantering, samt vatten-           Regeringen fattade 5. 1. 1978 ett principbe-
31548: lagen ( 264/61), särskilt dess 1 kap. 22 § och        slut, enligt vilket staten tilisammans med
31549: 13 kap. 1 §. Av lagstiftning som är aktuell           Huvudstadsregionens samarbetsdelegation och
31550: kan nämnas den regeringsproposition som be-           eventuellt tilisammans med andra kommuner
31551: reds i justitieministeriet med förslag tililag om     och industrin är med om att gemensamt grun-
31552: ändring av vattenlagen. I denna proposition           da en organisation som centraliserat skall dra
31553: torde man komma att föreslå precisering sär-          försorg om problemavfall. En framställning
31554: skilt av de stadganden som gäller förstöring          om anslag som behövs för att betala statens
31555: av grundvatten. För närvarande behandlas i            andel av det blivande aktiebolagets aktiekapi-
31556: riksdagen regeringens proposition med förslag         tal skall enligt beslutet upptas i propositionen
31557: tili lag om avfallshantering och därtili anslutna     angående statsförslaget för år 1979. Enligt
31558:  lagar (Reg. prop. 142/75 II rd.). Enligt det         nuvarande utsikter torde de byggnadsarbeten
31559:  lagförslag som ingår i propositionen skall kom-      som gäller det första behandlingsskedet kunna
31560:  mun tili sitt förfogande ha mottagningsplatser       inledas i slutet av år 1979. Också spiliolja
31561:  för problemavfall, vid vilka bl.a. spiliolja kan     skulle kunna behadlas. En del av denna kunde
31562:  mottas. A andra sidan skulle det bli föl'bjudet      användas tili att tiligodose anläggningens
31563:  att föra avfall tili andra platser än allmän av-     energibehov och en del skulle regenereras tili
31564:  fallsbeha:ndlingsplats ( i detta fall just mottag-   grundolja för smörjolja. Sistnämnda verksamhet
31565:  ningsplats för problemavfall), för att direkt ut-    skulle man försöka organisera i samarbete med
31566:  nyttjas eller tili en plats angiven i en särskild,   den redan existerande anläggningen för regene-
31567:  i lagpropositionen avsedd avfallshanteringsplan,     rering av smörjolja.
31568:  som skall godkännas av myndighet. Lagförsla-            När lagen om avfallshantering stiftas, skapas
31569:  get innehåller också stadganden om förhind-          möjligheter att utveckla avfallshanteringen och
31570:  rande av nedskräpning ( nedskräpnings.förbud         återföra avfallet tili produktionen eller på annat
31571:  och uppsnyggningsskyldighet). För nedskräp-          sätt återanvända det. Efter det att systemet
31572:  ning, vartill också utsläppning av spiliolja i       för avfallshantering stabiliseras, kan också sys-
31573:  naturen kan räknas, liksom också för underlå-        temen för återanvändning av nyttigheter ut-
31574:  tande att iaktta dessa skyldigheter i samband        vecklas speciellt i de fall där man genom
31575:  med avfallshantering, skulle straff kunna ut-        återanvändning kan förhindra miljöskador och
31576:   dömas.                                              istället inbespara råvaror. I fråga om vissa
31577:      Av gällande stadganden och aktuella förslag      förpackningar för dryckesvaror är detta redan
31578:   tili stadganden är det först den sistnämnda         fallet.
31579:  propositionen med förslag tili lag om avfalls-          Om ovan anförda, redan ganska långt förbe-
31580:  hantering som innehåller funktionella stadgan-       redda planer förverkligas, borde ingen därefter
31581:   den av ett slag som gör det möjligt att på ett      åtminstone inte på grund av bristfälliga upp-
31582:   sakenligt sätt börja organisera uppsamling,         samlings- och hanteringsmöjligheter behöva
31583:   transport samt mottagning, lagring, oskadlig-       handla i strid mot gällande stadganden genom
31584:   görande och annan behandling av spiliolja,          att i samband med olika slag av oljebyten eller
31585:   liksom också att som organiserad verksamhet         eljest släppa ut spiliolja i naturen. Vid behov
31586:   utnyttja spiliolja. Resten av de ovan angivna       bör dock en ytterligare åtgärd vara att utreda
31587:   stadgandena innehåller närmast förpliktelser        huruvida och på vilket sätt man borde ordna
31588:   och straffhot, utan att egentligen ange de meto-    möjlighet att i samband med minutförsäljning
31589:   der genom vilka frågan i praktiken kunde            av smörjolja ta emot använda smörjoljor som
31590:   lösas.                                              returneras.
31591:       Helsingfors den 4 maj 1978.
31592: 
31593:                                                                              Minister Eero Rantala
31594:                                              1978 vp.
31595: 
31596: Kirjallinen kysymys n:o 190.
31597: 
31598: 
31599: 
31600: 
31601:                                  Uitto: Hirvikolarivaaran vähentämisestä.
31602: 
31603: 
31604:                         Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he II e.
31605: 
31606:    Maantieliikenteen turvallisuuteen on julki-      olisi parempi mahdollisuus aikaisemmin havai-
31607: suudessa viime aikoina jälleen kiinnitetty pal-     ta tietä lähestyvä eläin. Työ olisi hyödyksi il-
31608: jon huomiota. Se onkin luonnollista, sillä in-      meisesti myös metsänhoidollisesti asiaa tarkas-
31609: himilliset ja aineelliset menetykset erityisesti    teltaessa.
31610: maantieliikenteessä ovat jo monia vuosia pysy-         Teidenvarsien raivaustyöt voitaisiin toteut-
31611: neet maassamme hyvin korkeina. Kevään ku-           taa muun muassa nuorisotyövoimalla, sillä jo
31612: luessa on jälleen odotettavissa erityisesti hen-    nyt näyttää siltä, että monetkaan kunnat eivät
31613: kilöautoliikenteen lisääntymistä, mikä osaltaan     pysty työllistämään keväällä koulusta vapau-
31614: on lisäämässä onnettomuusriskejä. Kevään ja         tuvaa koulutyövoimaa. Tienvarsien raivaustyöl-
31615: kesän kuluessa lisääntyy myös hirvieläinten liik-   lä voitaisiin suhteellisen vähin varoin työllis-
31616: kuminen maanteiden läheisyydessä ja siten saat-     tää varsin paljon nuorisoa ja toisaalta tämä
31617: taa toisaalta aiheuttaa niin kutsuttujen hirvika-   tuottaisi kansantaloudelle huomattavia summia
31618: lareiden lisääntymistä.                             puhumattakaan inhimillisistä menetyksistä ja
31619:    Vaikka hirvikalareiden ehkäisemiseksi on         kärsimyksistä niin ihmisten kuin hirvieläin-
31620: maanteiden varsilla asianmukaiset hirvi-, peura-    tenkin osalta.
31621: tai porovaroitusmerkit sekä eräin paikoin hir-         Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
31622: vipeilit ja muita varotoimenpiteitä, kuten ai-      tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttlln esi-
31623: toja, tapahtuu maassamme kuitenkin hirvikola-       tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
31624: reita varsin paljon.                                sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
31625:    Eräänä hirvikalareiden ennaltaehkäisemistoi-     sen:
31626: menpiteenä voitaisiin ajatella maanteiden var-
31627: sien raivaamista pienpuustosta ja risuista näky-              Mihin totmun Hallitus aikoo ryhtyä
31628: vyyden parantamiseksi. Tällä toiminnalla var-               maantieliikenteen hirvikolarivaaran vä-
31629: mistettaisiin se, että ajoneuvon kuljettajalla              hentämiseksi?
31630:   Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1978.
31631: 
31632:                                               Pauli Uitto
31633: 
31634: 
31635: 
31636: 
31637: 087800586Y
31638: 2                                            1978 vp.
31639: 
31640: 
31641: 
31642: 
31643:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
31644: 
31645:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tutkimusohjelman, jossa on pyritty löytämään
31646: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sopivia keinoja hirvieläinonnettomuuksien tor-
31647: olette kirjeellänne 6 päivältä huhtikuuta 1978      jumiseksi. Tutkimuksissa on selvitetty mm. au-
31648: n:o 848 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       tonvalojen vaikutusta sekä riistapeilien ja riis-
31649: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pauli      ta-aitojen merkitystä. Tutkimusohjelma on
31650: Uiton tekemän seuraavansisältöisen kysymyk-         toistaiseksi osittain kesken, mutta jo tällä het-
31651: sen n:o 190:                                        kellä näyttää siltä, että tutkittavilla toimenpi-
31652:                                                     teillä ei voida oleellisesti vaikuttaa hirvieläin-
31653:          Mihin tmmun Hallitus aikoo ryhtyä          onnettomuuksien torjumiseen.
31654:        maantieliikenteen hirvikolarivaaran vä-          Hirvionnettomuuksia on Suomessa pyritty
31655:        hentämiseksi?                                estämään mm. raivaamaHa tienvarsien vesakko-
31656:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ja, jolloin autoilijoiden ja myös hirven näkemä-
31657: taen seuraavaa:                                     olosuhteet paranevat. Keino on ilmeisesti te-
31658:                                                     hokas, mutta ei luonnollisesti yksistään riittävä.
31659:    Hirvieläinonnettomuuksien maata on maas-         Vesakkojen hävittämisessä on kuitenkin omat
31660: samme viime vuosina huomattavasti lisäänty-         hankaluutensa: Mekaanisen raivauksen hyöty
31661: nyt. Kun vuonna 1967 tilastoitiin yhteensä 219      jää usein melko lyhytaikaiseksi, kemiallisten ve-
31662: onnettomuutta, joissa hirvieläin -      hirvi tai   sakontorjunta-aineiden käyttöön liittyvät taas
31663: valkohäntäpeura - oli ollut osallisena, sattui      monet terveydelliset ja ympäristöhaitat. Lisäk-
31664: näitä onnettomuuksia vuonna 1977 pelkästään         si tielain mukaan on tienpitäjällä oikeus vesa-
31665: yleisillä teillä 1 813. Vuoden 1977 onnetto-        konraivaukseen vain tien vierialueelle saakka.
31666: muuksissa kuoli 3 ihmistä ja loukkaantui 166        Onnettomuuksien torjumisen kannalta olisi tar-
31667: ihmistä. Hirvikolarit ovat ongelmana erityises-     peen suorittaa raivaus kauemmaksi tiestä, mikä
31668: ti Etelä-Suomen lääneissä. Kymen läänissä hirvi     edellyttää maanomistajan suostumusta. Keino
31669: oli viime vuonna osallisena peräti joka neljän-     on myös kustannuksiltaan melko kallis.
31670: nessä liikenneonnettomuudessa. V alkohäntä-             Tie- ja vesirakennushallitus on mahdollisuuk-
31671: peuraonnettomuudet ovat taas keskittyneet Tu-       siensa mukaan pyrkinyt toteuttamaan toimen-
31672: run ja Porin sekä Hämeen lääneihin.                 piteitä hirvieläinonnettomuuksien vähentämi-
31673:    Suurin osa hirvionnettomuuksista tapahtuu        seksi. Onnettomuusalttiimpien tienkohtien ve-
31674: hämärässä tai pimeässä. 75% onnettomuuk-            sakonraivauksen lisäksi on tie- ja vesiraken-
31675: sista sattuu touko-lokakuussa, joten vaaralli-       nushallitus esimerkiksi vuonna 1977 suoritta-
31676: simmat ajat ovat taas käsillä.                       nut yhteistyössä riistanhoitopiirien kanssa hir-
31677:    Hirvionnettomuuksien ehkäisemiseksi on ko-        vieläimistä varoittavien liikennemerkkien sijain-
31678: keiltu lukuisia eri keinoja. Sekä kotimaisten        tipaikkojen tarkistuksen koko maassa.
31679: että ulkomaisten tutkimusten ja kokeilujen mu-          Hirvionnettomuuksien lisääntymisen tärkein
31680: kaan näyttää siltä, että onnettomuuksien ehkäi-      syy on hirvien lukumäärän voimakas kasvu.
31681: semistehtävä on käytettävissä olevien resurs-       Liikenneministeriön mielestä hirvionnettomuuk-
31682: sien puitteissa erittäin vaikea.                     sien torjuminen edellyttää asianmukaisten tur-
31683:    Tie- ja vesirakennushallitus, maa- ja metsäta-    vallisuustoimenpiteiden lisäksi hirvikannan voi-
31684: lousministeriö ja Liikenneturva käynnistivät         makasta supistamista sellaisilla alueilla, joilla
31685: vuoden 197 4 alkupuolella yhteistoiminnassa          onnettomuuksia tapahtuu runsaasti.
31686:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1978.
31687: 
31688:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
31689:                                             N:o 190                                               3
31690: 
31691: 
31692: 
31693: 
31694:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
31695: 
31696:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     program, i vilket man strävat tili att finna
31697: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       lämpliga metoder i syfte att förebygga älg-
31698: se nr 848 av den 6 april 1978 till vederbö-        olyckorna. I undersökningarna har bl. a. ut-
31699: rande medlem av statsrådet för avgivande av        retts verkningarna av bilijusen samt betydeisen
31700: svar översänt följande av riksdagsman Pauli        av viltspeglar och -stängsel. Forskningspro-
31701: Uitto undertecknade spörsmål nr 190:               grammet är ännu ofullbordat, men för tillfället
31702:                                                    verkar det som om de aktuella åtgärderna inte
31703:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      nämnvärt skulle påverka förebyggandet av älg-
31704:        ta för att älgfaran i landsvägstrafiken     djursolyckorna.
31705:        skall minska?                                  I Finland har man strävat tili att förebygga
31706:                                                    älgolyckor bl. a. genom slybekämpning vid
31707:     Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-     vägkanterna, varvid bilförarnas och även älgar-
31708: samt anföra föijande:                              nas siktförhållanden förbättras. Metoden verkar
31709:     Under de senaste åren har antaiet oiyckor      effektiv, men är naturligtvis inte tillräcklig.
31710: som vållats av älgdjur ökat avsevärt i vårt        Slybekämpningen vållar dock olägenheter: nyt-
31711: Iand. Då det sammanlagda antaiet olyckor, i        tan av mekanisk röjning är ofta rätt kortvarig
31712: vilka älgdjur, älgar eller vitsvansade hjortar     och användning av kemiska slybekämpnings-
31713: varit inblandade, enligt statistiska uppgifter     medel medför men för både hälsa och miljö.
31714: från år 1967 var 219, var antalet motsvarande      Därtili kommer att väghållaren enligt vägiagen
31715: olyckor år 1977 enbart på allmänna vägar           har rätt tili siybekämpning endast på ett om-
31716: 1 813. I olyckorna dog år 1977 .3 personer och     råde som gränsar tili vägens sidoområde. Med
31717: skadades 166. Älgkrockarna är ett problem          hänsyn tili förebyggande av olyckor vore det
31718: främst i södra Finlands Iän. I Kymmene Iän var     nödvändigt att röja även på ett Iängre avstånd
31719: älgar senaste år inblandade i t.o.m. var fjärde    från vägen, vilket förutsätter samtycke av
31720: trafikolycka. Olyckor, i vilka vitsvansade hjor-   markägaren. Kostnaderna är också rätt höga.
31721: tar varit inblandade, har däremot främst kon-         Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har inom
31722: centrerats tili Abo och Björneborgs Iän samt       ramen för tillbudsstående möjligheter strävat
31723: Tavastehus Iän.                                    tili att vidta åtgärder i syfte att minska älg-
31724:     Största delen av älgolyckorna inträffar i      djursolyckorna. Förutom den slybekämpning,
31725: skymningen eller i mörkret. 75% av oiyckor-        som utförts vid vägkanten på ställen med den
31726: na sker under tiden maj-oktober, vilket inne-      största olycksrisken, har väg- och vattenbygg-
31727: bär att de mest kritiska tiderna åter är aktuel-   nadsstyrelsen t. ex. år 1977 i samarbete med
31728: la.                                                jaktvårdsdistrikten i hela landet kontrollerat
31729:     Talrika varierande metoder har använts för     placeringen av de vägmärken som varnar för
31730: att förebygga älgolyckorna. Enligt såväi in-       älgdjur.
31731: hemska som utländska undersökningar och               Den främsta orsaken tili att älgolyckorna
31732: experiment verkar det som om förebyggandet         ökat i antal är att älgstammen vuxit kraftigt.
31733: av olyckor inom ramen för de disponibla resur-     Enligt trafikministeriets åsikt förutsätter före-
31734: serna vore en synnerligen svår uppgift. Väg-       byggandet av älgolyckorna, förutom vederbör-
31735: och vattenbyggnadsstyrelsen, jord- och skogs-      liga säkerhetsåtgärder, även en kraftig redu-
31736: bruksministeriet samt Trafikskydd inledde i        cering av älgstammen på områden med hög
31737: början av år 1974 ett gemensamt forsknings-        olycksfrekvens.
31738:      Helsingfors den 12 maj 1978.
31739: 
31740:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto
31741:                                                   1978 vp.
31742: 
31743: Kirjallinen kysymys n:o 191.
31744: 
31745: 
31746: 
31747: 
31748:                                      P. Puhakka ym.: Oman auton työmatkakustannusten huomioon-
31749:                                          ottamisesta verotuksessa annettujen ohjeiden muuttamisesta.
31750: 
31751: 
31752:                            Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
31753: 
31754:    Verottajille on lähetetty uudet ohjeet asun-          km kuten edellisenäkin vuonna. Verovelvolli-
31755: non ja työpaikan välisten matkakulujen ottami-           sen tulee siis saada tietää ennen verovuoden
31756: sesta ·huomioon verotuksessa silloin, kun käy-           alkua kaikki verotukseensa vaikuttavat varsin-
31757: tetään omaa autoa. Aikaisemmin esim. vuoden              kin sellaiset tekijät, jotka vaikuttavat verotet-
31758: 1976 tuloja verotettaessa oman auton ku1uiksi            tavan tulon suuruuden määräytymiseen.
31759: muun selvityksen puuttuessa hyväksyttiin 50                 Annetun uuden ohjeen periaatteen omaksu-
31760: penniä kilometriä kohden. Uuden ohjeen mu-               minen saattaa johtaa myös siihen, että niille,
31761: kaan muun selvityksen puuttuessa on vähennys-            joille maksetaan oman auton käytöstä korvaus,
31762: kelpoiset kustannukset porrastettu auton hin-            tullaan vastaisuudessa laskemaan verotettavaksi
31763: taluokan mukaan. Kustannuksiksi katsotaan                tuloksi korvauksen ja hyväksymiskelpoisten
31764: oman auton osalta, kun auton hankintahinta on            kustannusten välinen erotus. Sellaista ei voida
31765:  alle 10 000 mk 35 p/km, alle 15 000 mk 40               kuitenkaan hyväksyä, sillä kilometrikorvaukset
31766: p/km, alle 20 000 mk 45 p/km ja yli 20 000               on sovittu työmarkkinaneuvotteluissa ja silloin
31767: mk 50 p/km. Ohjetta annettaessa ei ole otettu            on lähdetty siitä, että kilometrikorvaukset peit-
31768: huomioon laisinkaan erilaisia käyttöolosuhteita.         tävät vain käyttökustannukset ja ovat siksi ve-
31769: Esimerkiksi metsätyömies ajaessaan syrjäisillä           rottomia.
31770: teillä kuluttaa bensiiniä enemmän kuin tavalli-             Hallituksen tulisikin antaa uudet ohjeet
31771: sella maantiellä ajajat. Samanlaisia työntekijä-         oman auton käyttökustannusten huomioon otta-
31772: ryhmiä, jotka joutuvat autoa käyttämään vai-             misesta verotuksessa.
31773: keissa olosuhteissa, on varmasti muitakin. Jos              Kaikkien autojen vähennyskelpoisten kus-
31774:  taas ajatellaan nuoria, he ostavat useimmiten           tannusten tulisi olla samat.
31775: varojen vähyyden vuoksi käytetyn auton, jossa               Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
31776: on korjauskuluja runsaammin kuin uusissa au-             § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
31777:  toissa. Ohje ei tee oikeutta tällaisille autonkäyt-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
31778:  täjille. Sitäpaitsi ohje suosii kalliimpia ja enem-     raavan kysymyksen:
31779:  män . kuluttavia autoja. Näin veropolitiikan
31780:  avulla houkutellaan siirtymään suurempiin ja                      Tietääkö Hallitus, että verottajille on
31781:  kuluttavampiin autoihin, mikä kansantaloudelli-                annettu oman auton työmatkäkustan-
31782:  sesti katsottuna ei ole oikein. Se on myös täy-                nusten huomioonottamisesta verotuk-
31783:  dellisessä ristiriidassa energian säästön, siis ylei-          sessa ohjeet, jotka suosivat kansanta-
31784:  sesti hyväksyttyjen tavoitteiden kanssa.                       louttamme rasittavien kalliimpien ja
31785:     Uutta ohjetta. ei voida pitää oikeana myös-                 energiaa. runsaammin kuluftavien auto-
31786:  kään menettelytapamielessä. Vaikka oman auton                  jen hankintaa ja syrjivät halvempien au-
31787:  käyttökustannuksia ei laskettaisikaan saavute-                 tojen omistajia, ·ja jos on,
31788:  tuksi eduksi, niin toki uudesta ohjeesta tulisi                   mihin toimenpiteisiin Hallitus on
31789:  ihmisille ilmoittaa vuotta aikaisemmin, jotta he               ryhtynyt tai aikoo ryhtyä antaakseen ve-
31790:  saadakseen todelliset kustannukset vähenne-                    rottajille uudet ohjeet oman auton käyt-
31791:  tyksi olisivat voineet säilyttää kustannuksista                tökustannusten vähennyksen suuruuden
31792:  kuitin. Nyt kaikki ovat olettaneet, että oman                  saattamiseksi samaksi kilometriä kohden
31793:  auton käytön kustannuksiksi lasketaan 50 p/                    kaikkien autojen osalta?
31794:       Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1978.
31795: 
31796:           Pauli Puhakka               Oili Suomi                          Ensio Laine
31797:                      Marjatta Mattsson                            P. Liedes
31798: 087800583V
31799: 2                                             1978 vp.
31800: 
31801: 
31802: 
31803: 
31804:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31805: 
31806:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tekivät noin 28,4 penniä kilometriä kohden.
31807: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Poiston osalta on noudatettu soveltuvin osin,
31808: olette 6 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn            mitä elinkeinotulon verotuksesta on säädetty.
31809: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Poisto on siten laskettu 30 prosentin vuotuise-
31810: asianomaiselle jäsenelle .jäljennöksen edustaja      na poistona auton hankintahinnasta. Auton
31811: P. Puhakan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta         hankintahinnaksi on verohallituksen laskelmis-
31812: kysymyksestä n: o 191 :                              sa otettu 10 000 markkaa, 15 000 markkaa,
31813:                                                      20 000 markkaa ja 30 000 markkaa. Näin
31814:            Tietääkö Hallitus, että verottajille on   saatu poisto on jaettu tasan oletetulle vuotui-
31815:         annettu .oman auton työmatkakustan-          selle ajokilometrimäärälle. Poistaksi on · näin-
31816:         nusten huomioonottamisesta verotuk-          ollen 10 000 markkaa maksavan auton osalta
31817:         sessa ohjeet, jotka · suosivat kansanta-     laskettu 7,35 penniä/kilometri, 15 000 mark-
31818:         louttamme rasittavien kalliimpien ja         kaa maksavan auton osalta 11 penniä/kilometri
31819:         energiaa runsaammin kuluttavien auto-        sekä 20 000 ja 30 000 markkaa maksavien au-
31820:       . jen hankintaa ja syrjivät halvempien         tojen osalta 14,7 penniä/kilometri ja 22 pen-
31821:          autojen omistajia, ja jos on,               niä/kilometri. Tämän jälkeen kilometrikohtai-
31822:            mihin toimenpiteisiin Hallitus on         set käyttökustannukset ja poisto on laskettu
31823:         ryhtynyt tai aikoo ryhtyä antaakseen         yhteen. Näin saatu summa .on pyöristetty lä-
31824:         verottajille uudet ohjeet oman auton         himpään täyteen 5 tai 10 penniin.
31825:         käyttökustannusten vähennyksen suu-              Verohallituksen laskelma autosta aiheutuvista
31826:         ruuden saattamiseksi samaksi kilometriä      kustannuksista on kaavamainen. Se on tarkoi-
31827:         kohden kaikkien autojen osalta?              tettu käytettäväksi ainoastaan silloin, kun to-
31828:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          dellisia kustannuksia ei pystytä selvittämään.
31829: taen seuraavaa:                                      Siinä ei ole otettu huomioon kaikkia yksilölli-
31830:                                                      siä olosuhteita, kuten esimerkiksi kysymyksessä
31831:    Tulo- ja varallisuusverolain 26 §:n 1 mo-         tarkoitettu vaikeakulkuinen maasto. Jos vero-
31832: mentin 5 kohdan mukaan tulon hankkimisesta           velvollinen osoittaa, että hänelle on asunnon ja
31833: johtaneita menoja ovat muun ohessa matka-            työpaikan välisistä matkoista aiheutunut edellä
31834: kustannukset asunnosta työpaikkaan ja takaisin       esitettyjä keskimääräisiä ·Iaskelmallisia kustan-
31835: halvinta kulkuneuvoa käyttäen. Halvin kulku-         nuksia enemmän kustannuksia, voi hän saada
31836: neuvo on yleensä julkinen kulkuneuvo. Silloin        verotuksessa hyväksyttyä todelliset kustannuk-
31837: kun omaa autoa voidaan pitää halvimpana kul-         set sanotuntaisen selvityksen esitettyään.
31838: kuneuvona, vähennyksenä voidaan myöntää sel-             Kysymyksen perusteluissa· todetaan, että an-
31839: vitetyt matkasta aiheutuneet todelliset kustan-      netun uuden ohjeen periaatteen omaksuminen
31840: nukset. Verohallitus on antamissaan ohjeissa         saattaa johtaa myös siihen, että niille, joille
31841: suositellut verolautakunnille, että silloin kun       maksetaan oman auton käytöstä k<:>rvausta, tul-
31842: selvitystä todellisista kustannuksista ei ole,       laan vastaisuudessa laskemaan verotettavaksi
31843: sanotun vähennyksen suuruus on auton hankin-         tuloksi korvauksen ja hyväksymiskelpoisten
31844: tahinnasta riippuen 35-50 penniä/kilometri.          kustannusten välinen erotus. Tulo~ ja varalli-
31845:    Verohallituksen suositus auton käyttökustan-       suusverolain 22 § :n 1 momentin 8 kohdan,
31846: nusten osalta perustuu Autoliitto r.y:n suorit-       sellaisena kuin se on 23 päivänä kesäkuuta
31847: tamiin laskelmiin, joiden mukaan auton käyttö-        1977 annetussa laissa (510/77), mukaan voi
31848: kustannukset eli polttoaineen, öljyn ja renkai-      sellaisilla aloilla, joilla erityistä työntekemis-
31849: den kulutus sekä korjaus, huolto ja vakuutus         paikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikai-
31850:                                               N:o 191                                              3
31851: 
31852: suuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan,               Verohallitus on toimenpiteillään pyrkinyt
31853: työnantaja korvata verovapaasti päivittäiset         yhtenäistämään verotuskäytäntöä työmatkakus-
31854: asunnon ja työpaikan väliset matkat matkakus-        tannusten vähennyskelpoisuuden osalta. Tämä
31855: tannusten korvausta koskevien perusteiden ja         on käynyt erityisen välttämättömäksi sen vuok-
31856: määrien mukaisesti. Siten esimerkiksi vuonna         si, että tulo- ja varallisuusverolain yhteydessä
31857: 1977 saattoi työnantaja tällaisilla aloilla korva-   poistettiin vähennyskelpoisten kustannusten
31858: ta oman auton käytöstä 63 penniä/kilometri,          ylärajaa koskevat määräykset. Oikeuskäytännön
31859: eikä verolautakunta voinut lain nimenomaisen         kehitystä tullaan jatkuvasti seuraamaan ja tar-
31860: määräyksen mukaan katsoa korvauksesta osaa-          vittaessa ryhtymään yhtenäisyyden saavuttami-
31861: kaan verotettavaksi tuloksi.                         seksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
31862:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1978.
31863: 
31864:                                                                            Ministeri Esko Rekola
31865: 4                                            1978 vp.
31866: 
31867: 
31868: 
31869: 
31870:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Tai m a n.
31871: 
31872:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        enligt vilka bilens driftskostl:lader, dvs. bränsle-
31873: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        förbrukning, oljeförbrukning och däckslitage
31874: se av den 6 april 1978 tili vederbörande med-       samt reparation, service och försäkring uppgår
31875: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       tili ca 28,4 p/km. Beträffande avsktivning har
31876: sänt avskrift av följande av riksdagsman P.         i tillämpliga delar iakttagits vad som stadgats
31877: Puhakka m. fl. undertecknadc spörsmål nr 191 :      om beskattning av inkomst av näringsverksam-
31878:                                                     het. Avskrivningen har sålunda beräknats som
31879:           Är Regeringen medveten om, att be-        en årlig avskrivning om 30 % på bilens an-
31880:        skattningsmyndigheterna i fråga om be-       skaffningspris. I skattestyrelsens kalkyler är bi-
31881:        aktandet av kostnaderna för arbetsre-        lens anskaffningspris 10 000 mk, 15 000 mk,
31882:        sor med egen bil har erhållit beskatt-       20 000 mk ellet 30 000 mk. Denna avskrivning
31883:        ningsinstruktioner, som gynnar anskaf-       har fördelats jämnt på ett kalkylerat antal kör-
31884:        fandet av dyrare bilar med större ener-      kilometer per år. Avsktivningen har sålunda
31885:        giförbrukning, vilket utgör en belast-       beräknats tili 7,35 p/km för en bil som kostar
31886:        ning för vår folkhushållning, och som         10 000 mk, tili 11 p/km för en bil som kostar
31887:        diskriminerar ägare tili billigare bilar,     15 000 mk samt tili 14,7 resp. 22 p/km för
31888:        och om så är fallet,                         en bil som kostar 20 000 resp. 30 000 mk.
31889:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-      Därefter har driftskostnaderna per kilometer
31890:        git eller ämnar Regeringen vidta för         och avskrivningen adderats. Denna summa har
31891:        att nya instruktioner skall utfärdas tili    avrundats tili närmaste högre belopp av 5 ellet
31892:        beskattningsmyndigheterna så, att av-        10 penni.
31893:        draget per kilometer beträffande drifts-         Skattestyrelsens kalkyl över bilkostnadema
31894:        kostnaderna för egen bil skall gälla lika    är schematisk. Den är avsedd att användas en-
31895:        för alla bilar?                              dast då de verkliga kostnaderna inte kan ut-
31896:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         redas. I kalkylen har inte beaktats alla indi-
31897: samt anföra följande:                               viduella förhållanden, som t.ex. den i spörs-
31898:                                                     målet avsedda oländiga terrängen. Om skatt-
31899:    Enligt 26 § 1 mom. 5 punkten lagen om            skyldig kan påvisa, att han för resorna mellan
31900: skatt på inkomst och förmögenhet är utgifter        bostaden och arbetsplatsen haft större kostna-
31901: för inkomstens förvärvande bland annat rese-        der än de ovannämnda kalkylerade genom-
31902: kostnader från bostaden tili arbetsplatsen och      snittskostnaderna, kan han, efter att ha företett
31903: åter med anlitande av billigaste fortskaffnings-    sagda utredning, få de verkliga kostnaderna
31904: medel. Det billigaste fortskaffningsmedlet är i     godkända i beskattningen.
31905: regel allmänna kommunikationsmedel. Om egen             I motiveringen tili spörsmålet konstateras,
31906: bil kan anses vara det billigaste fortskaffnings-   att iakttagandet av ptincipen i de nya instruk-
31907: medlet, kan avdrag beviljas för de verkliga ut-      tionerna även kan leda tili att i de fall, då
31908: redda resekostnaderna. Skattestyrelsen har i        ersättning erhålls för begagnandet av egen bil,
31909: sina instruktioner för skattenämnderna rekom-       skillnaden mellan ersättningen och de godtag-
31910: menderat, att då utredning om de verkliga           bara kostnaderna i framtiden betraktas som be-
31911: kostnaderna saknas, nämnda avdrag skall vara        skattningsbar inkomst. Enligt 22 § 1 mom. 8
31912: 35-50 p/km, beroende på bilens anskaffnings-        punkten lagen om skatt på inkomst och förmö-
31913: ptis.                                               genhet, sådant detta lagrum lyder i lag av den
31914:    Skattestyrelsens rekommendation beträffan-       23 juni 1977 (51 0/77), kan arbetsgivaren
31915: de bilens driftskostnader baserar sig på de av      inom sådana branscher, där arbetstagaren tili
31916: Automobilförbundet r.f. uppgjorda kalkylerna,       följd av att det för branschen karakteristiska
31917:                                               N:o 191                                             5
31918: 
31919: arbetet är av kortvarig natur ofta måste utföra        Skattestyrelsen har genom sina åtgärder strä-
31920: sitt arbete på olika ställen, skattefritt ersätta   vat till att förenhetliga beskattningspraxis be-
31921: de dagliga resorna mellan bostaden och arbets-      träffande avdragbara arbetsresekostnader. Sär-
31922: platsen i enlighet med de grunder och belopp         skilt nödvändigt har detta blivit på grund av
31923: som gäller för ersättning av resekostnaderna.       att bestämmelserna om maximibeloppet för de
31924: Sålunda kunde arbetsgivaren t.ex. år 1977           avdragbara kostnaderna slopades i samband
31925: inom sådana branscher erlägga 63 p/km i er-         med lagen om skatt på inkomst och förmögen-
31926: sättning för begagnandet av egen bil, och skat-     het. Man kommer i fortsättningen att följa med
31927: tenämnden kunde enligt lagens uttryckliga be-       utvecklingen i rättspraxis och att vid behov
31928: stämmelse inte betrakta någon del av ersätt-        vidta nödiga åtgärder för att enhetlighet skall
31929: ningen som beskattningsbar inkomst.                 kunna uppnås.
31930:      Helsingfors den 11 maj 1978.
31931: 
31932:                                                                            Minister Esko Rekola
31933:                                                   1978 vp.
31934: 
31935: Kirjallinen kysymys n:o 192.
31936: 
31937: 
31938: 
31939: 
31940:                                      P. Puhakka ym.: Hukkupuun nostamista koskevien vesilain
31941:                                         säännösten muuttamisesta.
31942: 
31943: 
31944:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
31945: 
31946:      Maamme uittoväylissä .on runsaasti· hukku-          hulclmpuun nostaja 'Saa> .sen omakseen. }OIS tä-
31947: puuta. Sen nostam~sta on vähentänyt uusi ve-             hän käytäntöön pa!Iaittaisi~n, ]öytyisil hukkupui-
31948: ·sfiraiki, joka a~ka<i:semmasta po~lreten lähtee S<fl-   den nostajia huomattava määrä. Vesiren polhjas-
31949: tä, ertä hukkupuu kuuluu siitlie yhdölte, jonka          sa o1evta puu tulisi ta!lteenotetuksi. Tälla toi-
31950: merMt puus<s<a ov~at o]ema<ssa. Airka'~semmin            menp~tee111ä oli<si V'e<Sistöjä parant,ava V'ai'kutus.
31951:  vuatta va•nhemman hukkupuun ,sai nostaa it-             Saimallilla se työl!l'istäi.s;~ jouJkon ihm~s~iä, jotka
31952:  selLeen.                                                OV'at 'kiinnostundta t1Hlai'sesta 'työstä.
31953:      v:ilime laii'kalina eivät yhtiöt tiettävästi ole        Hukkupuiden va:paa nostaminen pittäisi sal-
31954: huikkupuwta nostaitta!Oeeit, va<~kka ~sitä eden!een      .lia al~nakin ni·iJSis'ä vesi1ssä, m~ssä nykyään tapah-
31955: on olemassa runsarusti u~ttoväylien pohjas.sa.            tuu ui~tto nippu-ui<ttona, ,t,ai ei ui<tJtoa enää suori-
31956: Uusia hu<~kupuita s·ensijaan tu1ee vähän, sillä          teta: ~aisin:kaan. Näin saaJta:i~iin huomattava
31957: harvoja poiklreu:ksi1a ~ukuunotta<matta on siir-         määrä puuta, jotka muutoin jää ves~S<töjen poh-
31958: rytty nippu-ui:ttoon. Vanhat huk1kupuut pitäi-s<i        jaan.
31959: olttaia po<i's uittoväyli<en pohj-asta. Näin sootai-         Edellä lausuttuun ja valtiopäiväjärjestyksen
31960:  si'in huomattava määrä puuta, jota vo'ita1siin          37 §: n 1 momentrii:n vli!ita<ten esiltämme vahio-
31961: käyttää energimlähteenä ja raikentam:isessakin.          neuvostton asiainomaisen jäsenen va:sta:ttavaksi
31962: Hukkupuun taJteenottoa V!aiikeuttavat nykyiset           seurwav·an kysymyksen:
31963:  vesilain sä,ännokset, jotka ·eddlyttävä:t, et'tä
31964:  hukkupuu, jos ,sen joku nosta<a, on luovutetta-                   Mihin to1menphei~Siin Hallitus aikoo
31965: va merkkien mukaiselte om'~stajalilie. Näin yksi-                ryhtyä vesi1aifn muutt,amitseksi niin, että
31966:  t)"ils,ten ihmis<ten 'toime&t,a hukkupuun nosto on              aika~sempaa 't,apaa noudattaen hukku-
31967:  tyrehtynyt. Yhtiöt eivät <taa<s ole olleet viiime               puuh nostaja: saa puut om~ks,een ja
31968: ai'koina lkii'nnos·tundta näti:stä puista. Täysin jär-           näin turvaitaan V!es11en pohjassa: ot1evan
31969:  kevältä tuntuu <ajatus paillaamirsesta aikai•semmin             puun hyödyl~iseen käyttöön ottaminen?
31970: olleeseen käytäntöön, että vuotta vanhemman
31971:       Helsingissä 6 päivänä huhdkuuta 1978.
31972: 
31973:           P·auli Puhakka                   En:sio Laine                       P. Liede-s
31974:           Oi:I~ Suomi                      Marjatila Mattsson
31975: 
31976: 
31977: 
31978: 
31979: 0878005294
31980: 2                                                    1978' vp.
31981: 
31982: 
31983: 
31984: 
31985:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31986: 
31987:    v~a~tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-              putista, oillreus ,ge nostaa. Nostettuun puuhun
31988: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-                sovel!teuaan puole·staan vesilain 5 luvun 97
31989: mies, olette 6 päivänä huhtikuuta 1978 päivä-               §:ää, jonika mukafrn nos<tos•tJa on ihnoi!tett!l'va ni-
31990: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-              m1sm~ehe!lille 'taru maiiSJtraatillle. N~m~smiehen i·a
31991: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-              ma!i!stra'l!ltlin on :i:llmOiltJettava a~sitasta •edd'leen
31992: sanedustaja P. Puhakan ym. näin kuuluvasta                  puutava•ran omistaja~e, jonka on kuukauden
31993: kirjallisesta kysymyksestä n:o 192:                         kullluessa :j]lmoi'tettaw puiden nosta!jatlle, aikooko
31994:                                                             hän outwa nostetut puut ha1runns,a:. Pm:utawran
31995:             Mihin toimenphdslin Hallitus ariikoo            halituunonto on toteu:tJetta'Va koJmen ,s.ell~iS<en
31996:         ryhtyä vesi11m muutttallllli•s·eksli' niiin, että   kuukauden aW!!'na, joi1lioiiin v,es,istö on sulana.
31997:         a:ika;Tsempa:a: 'tapa~a no'ud'cl!ttaen hukku-       M:ilkäli puutavaran <JttnWstJalja ,eJi tee ede1]ä oorkolif.
31998:         puun n(llstai:a ,s,aa puut omakseen ja- näin        terrua iilimo1rusta ·tali e~ !Suoriltla puiden taJiteen-
31999:         turva:ta:a!ll vesi!en pohj·assa ol<ev·at!l puun     ottoa måiäråiaj~!S~, ·saa nostaja puut omrkseen.
32000:         hyödyltll~Seen käyttöön .ottaminen?
32001:                                                                Kun järjestelmä uponndden puiden nosta~
32002:                                                             m~seksi ve&lilstöstä on o1lema$Sill ja ikun puiden
32003:   Va~S1lauksena kysymykseen esitän kunnioi'tta-
32004:                                                             nostaja tämän järjestelmän mukaan tietyiln
32005: vast1 . •seuraavaa: ·                                       ede1'lytyksin wdl streada nostamaosat pwt omis-
32006:    Kysymys uponneiden puiden po1stamisesta                  t:ulkseensa reikä kun uponndden puiiden määrä
32007: ves:i!stÖSitä on säänndty ve$illa!i!n 5 liuvun 98 ja        nippu-uliron illilsäänty:m~sen 1&eurauksena OIIl huo·
32008: 99 § :•s•sä. Edelil!i!Sen pykäTän mukaan on henk:i-         mlllt'tavasti vähentynyt, d aihetta uponrieiden
32009: l<illä, jolka kärsri had.tta~a~ uponneesta :tai uppoa-      puiden nostamis·t~ ikosJrevietn säännösten muut-
32010: mistitassa dlev<as1a vesi,stöön jääneestä uittto-           tamiseen ole.
32011:       Hdsi:ngissä 28 päivänä huhtikuuta 1978.
32012: 
32013:                                                      Ma'a- i·a metsältailousmi'niiisreri Johannes Virolainen
32014:                                                    N:o 192                                                      3
32015: 
32016: 
32017: 
32018: 
32019:                              T i 11   Rik sdagen s          H err     T a 1 m a n.
32020: 
32021:    I det syfre 37 § 1 mom. rliksdagsordningen             ka~nde tiiillJ!stånd, berätb!gad 'aitt upptaga det-
32022: anger har Ni', Herr Ta!llman, med Eder skrivel-           ·samma. På t'i~lai\J1arataget virke ti!lrlämpas åter
32023: se av den 6 apriL 1978 d!hl vederbörande med-             5 kap. 97 § vartenlagen, enligt viiken anmälan
32024: 1em av s'ta!tsrådet för avg'iVlande av 1svar över-        därom skall göras hos länsman eller magistrat.
32025: sänt avskrift av fö1jande av riksdagsman P. Pu-           Länsmannen ,e.ller magistmtlen skaJil utan dröjs-
32026: hakka; m.fl'. undert·ecknade ·spörsmal m 192:             mål underrätva virkets äga:re om tillv·aratagan-
32027:                                                           de. Virkesägaren ,slkaJII 1:nom en månad meddda
32028:              Viilika åtgärder ~ä:mnar Regeri'ngen vfid-    til'lvarrutagaflen huruvida han ämnar t'a det ti\.Q-
32029:          taga för ·att ~ändra Vlatterrliagen S'å, att      var,ll!tagna vi'l'ket :i sin bes,ittning. Virket SJkall
32030:          sjunket virke, som tagits till vara, i            tJa~s ~~ besiittning 'inom tre Bådana månader, då
32031:         ·en1lighet med tildigare prms ci!I1.1faililer     vattend11aget är isfriltt. Om virkesäga,ren inte
32032:         den som tagh det 'tilli vam, och därige-          gör ovan avsedda anmåi]ll!n d1er tar virroet 1 sin
32033:         nom ,såJkeflställa, :llitt det vh'roe som i!ig-   besittning inom utsll!tt tid, tiDfailH!er vrrket den
32034:         ger på va~ttendragens botten k011Dmer             ;som tagit det till vrura.
32035:         ,t'il[ nyttig användning?
32036:                                                                 Då det fmns ett sysrtem för 'tiflVlatatagande
32037:                                                           av sjunket virke i vattendrag och då det till-
32038:     Såsom 'SVlar på detta spörsmål får jag vörd-          vamtagna vii!tiket enligt detta system under viss'3!
32039: samt ·mföDa följande:                                     föruts.ättningar bn tilllfaJIIia den som tagit de't
32040:     F.rågan om ~av1'ägsnande av 'sjunket V'irke ur        till Vlama samt då mängden av sjunket virke
32041: v·attendmg har reglemts lf 5 lkap. 98 och 99 §§           m~nskat avsevärt genom ·a:tt knippflottni'Ilgen
32042: va~ttenlagen. Eoogt föl1&t:nämnda parag11af är            öka:t, finns det inga: ·skäl att ändra stadgam.dena
32043: person, som lider men av flottat virke, som               om trll!va'l1atagande av iSJjunket virke.
32044: i! vattendmg ,sjunkit ellet där kvarb]irv;i,t i sjun-
32045: 
32046:       HeLsingfors den 28 apri1I 1978.
32047: 
32048:                                                    Jord- och skogsbru:ksminrstJer Johannes Virolainen
32049:                                               1978 vp.
32050: 
32051: Kirjallinen kysymys n:o 193.
32052: 
32053: 
32054: 
32055: 
32056:                                   Suonio: Kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetun lain vaiku-
32057:                                      tuksista kotitaloustyöntekijäin työehtoihin.
32058: 
32059: 
32060:                         Eduskunnan Herra Puhero i eh ell e.
32061: 
32062:    Laki koritaitoustyöntekijän työsuhteesta, jon-    ratkaisevasti hoitomuodon valintaan. Epätietoi"
32063: ka eduskunta hyväksyi syyskuussa 1977, tulee         suus kotitaloustyöntekijän työsuhdetta koskevan
32064: voimaan 1.8.1978. Laki sisältää pitkään valmis-      lain kustannusvaikutuksesta on aiheuttanut tur-
32065: teltuja ja tervetulleita parannuksia kotitalous-     vattomuutta sekä ·työnantajaperheessä että koti-
32066: työntekijäin työehtoihin, erityisesti työaikajär-    takmstyöntekijäin keskuudessa. Perheissä pelä-
32067: jestelyihin. Lakiin sisältyy myös säännös kotita-    tään, että lain voimaantullessa työsuhdetta ei
32068: lloustyöntekijän palkan määräytymisestä. Lain        enää pystytä jatkamaan, ja työntekijät puoles-
32069: 12 § :n mukaan palkka määräytyy työsopimuslain       taan pelkäävät työttömiksi joutumista. Jotta ko-
32070: 17 § :n 1 momentissa tarkoitetun yleissitovan        titalloustyöntekijät ja heidän työnantajansa voi-
32071: työehtosopimuksen mukaisesti tai milloin täl-        sivat varmalla pohjalla ennakoida lain vaikutuk-
32072: laista ei ole voimassa, valtioneuvosto voi vahvis-   sia, olisi toivottavaa, että hallitus hyvissä ajoin
32073: taa vähimmäispalkkaa koskevat määräykset. Vä-        ennen lain voimaantuloa määrittelisi kantansa
32074: himmäispalkkaa koskeva säännös on aiheuttanut        lain 12 § :n tarkoittaman vähimmäispalkan mää-
32075: suurta epätietoisuutta sekä kotitaloustyönteki-      räytymiseen ja tasoon.
32076: jäin että työnantajain keskuudess·a. Ala on tois-        Edellä ollevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
32077: taiseksi hyvin heikosti järjestäytynyt. Työehtoso-   sen 37 § :n 1 momentin perusteella esitän valtio-
32078: pimusta ei ole voimassa eikä tällaista ole lähitu-   neuvoston ·asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32079: levaisuudessa odotettavissa. Vähimmäispalkan         seuraavan kysymyksen:
32080: määrääminen jäisi siis lain voimaantullessa val-
32081: tioneuvoston tehtäväksi.                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32082:    Suurin osa laissa tarkoitetusta kotitaloustyös-           ryhtyä sen epätietoisuuden poistamiseksi,
32083: tä liittyy ensisijaisesti lasten hoitamiseen per-            joka nyt vallitsee 1.8.1978 voimaan tu-
32084: heessä. Hallituksen esityksessä arvioitiin, että             levan kotitaloustyöntekijän työsuhteesta
32085:  15 000-20 000 päivähoitoikäistä lasta on ko-                annetun lain vaikutuksista kotitalous-
32086: tona kotiapulaisten hoidossa. Lastenhoidon ai-               työntekijäin työehtoihin?
32087: heuttamat kustannukset perheelle vaikuttavat
32088:      Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 1978.
32089: 
32090:                                            Kaarina Suonio
32091: 
32092: 
32093: 
32094: 
32095: 0878005604
32096: 2                                               1978 vp.
32097: 
32098: 
32099: 
32100: 
32101:                          Ed u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
32102: 
32103:    V:alti<opäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tiedotus- ja koulutustoiminnan ohessa on so-
32104: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            siaali- ja terveysministeriö yhteistoiminnassa ti-
32105: oltette 6 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn kir-          lastokeskuksen kanssa kerännyt kotitalbustyön-
32106: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         tekijöitä, kunnallisia kodinhoitajia sekä koti-
32107: oma4selle j<äsene:Ne jäljennöksen kansanedustaja         avustajia koskevia tilastotietoja. Viimeksi mai-
32108: Suonion kirjallisesta kysymyksestä n:o 193:              nittuun työntekij,äryhmään on eduskunta edel-
32109:                                                          lyttänyt hallituksen kiinnittävän erityistä huo-
32110:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          miota. Tilastotietojen hyödyntämistä on pidet-
32111:         ryhtyä sen epätietoisuuden poistamiseksi,        tävä ensisijaisen tärkeänä lain ja mahdollisen vä-
32112:         joka nyt valH:tsee 1.8.1978 voimaan tu-          himmäisansiopäätöksen vaikutuksia arvioitaessa.
32113:         levan kotitaloustyöntekijän työsuhteesta         Tilastokeskuksen asunto- ja elinkeinotutkimuk-
32114:         annetun lain vaikutuksista kotitalous-           sen ko. ammattiryhmiä koskeva aineisto tulee
32115:         työntekijäin 'työehtoihin?                       valmistumaan kuluvan toukokuun aikana. Alus-
32116:                                                          tavasti saatujen tJietoi'en perusteella tiedetään
32117:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kotitaloustyöntekijöiden lukumäärän vähenty-
32118: vasti seuraavaa:                                         neen runsaan 20 vuoden aikana yJ.ii 50% käsit-
32119:     Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta (951/        täen vuonna 1976 runsaat 17 000 työntekijää.
32120: 77) vahvistettiin vuoden 1977 lopulla ja l'llki          Näiden työntekijöiden hoidettavina on vuonna
32121:  määrättiin tulema<an voimaan vuoden 1978 elo-           1977 ~arvioitu olleen noin 22 000 alaikäistä
32122: kuun alusta. Eduskunta oli vastauksessaan hal-           last~a.
32123: ~ituksen esitykseen laiksi kotitaloustyöntekijän             Sosiaa:l~- ja terveysministeriö on kevään aika-
32124: työsuhteesta edellyttänyt, että hallitus tulisi seu-     na ollut kosketuksessa kotitalousalan työmark-
32125: raamaan lain käytännön toteuttamista ja ryhty-           kinaosapuolien di Kotiapulaisliitto ry:n sekä
32126: mään ~seurannan edellyttämiin toimenpiteisiin.           Kothaloustyönantajain Liitto - Hushållsarbets-
32127: Koska hallitus piti tärkeänä jo ennen lain voi-          givarnas Förbund rf:n kanssa. Liittoja on infor-
32128: maantuloa selvittää uuden säännöstön vaikutuk-           mohu lain sisällöstä j'a J.iiitot ovat hiljattain jät-
32129: set työllisyystilanteeseen ja kodin ulkopuolella         täneet sosiaali- ja terveysministeriöön kirjelmän-
32130:  järjestettävän lasten päivähoidon kysyntään, kat-       sä, joissa on muun muassa tuotu esille liittojen
32131: 'SOttiin aiheelliseksi varata riittävän pitkä ylime-     käsitykset laista ja mahdollisesta vähimmäisan-
32132: nokausi lain voi!maantulolle.                            siopäätöksestä.
32133:     Lakiin liittyvä tiedotus- j'a koulutustoiminta          Sen lisäksi, mitä edellä on esitetty sosiaali- ja
32134: käynnistettiin vuoden 1978 alusta. Koska lakiin          terveysministeriön tarkoituksena on ryhtyä lä-
32135: sisältyvä ns. vähimmäispalkkaa koskeva säännös           hitulevaisuudessa kiinteäss'ä yhteistyössä al~n
32136: jo lain eduskuntakä~ittelyn yhteydessä oli herät-        työmarkkinaosapuolten kanssa selvittämään edel-
32137:  tänyt kiinnostusta, ministeriön toimesta on py-         lytyksiä kotitaloustyöntekijän työsuhteesta an-
32138: ritty informoimaan lain sisällöstä ja erityisesti        nettua lakia täydentävien määräysten laatimi-
32139: vähimmäispalkkasäännöksen merkityksestä eri              seksi.
32140: osapuolia ja lain noudattamisen valvonnasta huo-
32141:  lehtivia viranomaisia.
32142:       Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1978.
32143: 
32144:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
32145:                                                N:o 193                                                 3
32146: 
32147: 
32148: 
32149: 
32150:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
32151: 
32152:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         särskilt om betyde1sen av stadgandet om mini-
32153: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        milön.
32154: av den 6 aprH 1978 tiU vederbörande medlem               Jämsides med informations- och skolni:ngs-
32155: av statsrådet översänt avskrift av följande av       verksamheten har social- och hälsovårdsminis-
32156: riksdagsman Suonio ställda spörsmål nr 193:           teriet i samarbete med statisdkcentralen samlat
32157:                                                      in stati:stiska uppgifter om hushåJ.lsarbetstagare,
32158:           Virka åtgärder ämnar Regeringen vid-       kommunala hemvårdare samt hemhjälpare.
32159:        ta för att avlägsna den ovisshet som nu       Riksdagen har förutsatt att regeringen fäster
32160:        tåder i fråga om de inverkningar som          särskild uppmärksamhet vid den sistnämnda
32161:        [agen om hushållsarbetstagares arhets-        gruppen av arbetstagare. Vid uppskattningen
32162:        förhållande, viiken lag träder i kraft         av lagens verkningar och effekten av det even•
32163:        1. 8. 1978, kommer att ha på hushålls-         tuetla beslutet om minimiförtjänst måste ut-
32164:        arbetstagarnas arbetsvillkor?                 nyttjandet av de statistiska uppgifterna anses
32165:                                                      vara av primär betydelse. Det materia!, som be-
32166:     SåsO'lll svar på detta spörsmål får jag vörd-    rör ifrågavarande yrkesgrupper i statistikcen-
32167: samt anföra följande:                                tralens bostads- och näringsundersökning, kom-
32168:     Lagen om hushållsarbetstagares arbetsförhål-     mer att bli färdigt under innevarande maj må-
32169: lande (951/77) stadfästes i slutet av år 1977        nad. På basen av preliminära uppgifter vet man
32170: och därvid bestämdes att lagen skulle träda i        att antalet hushållsarbetstagare minskat med
32171: ikraft den 1 augusti 1978. Riksdagen hade i          över 50 % under drygt 20 års tid så, att anta-
32172: sitt svar på regeringens proposition med för-        let år 1976 uppgick tili ca 17 000 arbetstagare.
32173: slag tiill lag om hushållsarbetstagares arbetsför-   Man har uppskattat att ca 22 000 minderåriga
32174: hållande förutsatt, att regeringen skulle följa      barn vårdades av dessa arbetstagare år 1977.
32175: med förverkligandet av lagen i praktiken och            Social- och hälsovårdsministeriet har under
32176: vidta de åtgärder övervakningen förutsätter.         vårens lopp varit i kontakt med arbetsmark-
32177: Eftersom regeringen ansåg det vara viktigt att       nadsparterna på den husliga ekonomins område,
32178: redan innan Jagen träder i kraft utreda de nya       d.v.s. med Kotiapulaisliitto ry. samt Kotitalous-
32179: stadgandenas inverkan på sysselsättnings1äget        työnantajain Liitto - Hushållsarbetsgivarnas
32180: och efterfrågan på barndagvård utanför hem-          Förbund rf. Förbunden har informerats om
32181: met, ansågs det vara befogat att reservera en        lagens innehåll och förbunden har nyligen till-
32182: tillräckligt lång övergångsperiod för lagens         ställt social- och härlsovårdsministeriet sina skri-
32183: iikraftträdande.                                     velser, i vi'lka bland annat förbundens uppfatt-
32184:     Den informations- och skdlningsvetksamhet        ningar om lagen och om ett eventuellt beslut
32185: som ansluter sig titl lagen igångsattes från och     om minimiförtjänst framförts.
32186:  med början av år 1978. Eftersom det i lagen            Utöver det ovan anförda har socia~ och häf-
32187: ingående stadgandet om s.k. minimilön redan i        sovårdsministeriet inom närmaste framtid för
32188: samband med fagens riksdagsbehandling hade           avsikt att i nära samarbete med branschens
32189: v·äckt intresse, har man på åtgärd av ministe-       arbetsmarknadsparter utreda förutsättningarna
32190:  riet strävat till att infurmera olika parter och    för att utarbeta bestämmelser som kompletterar
32191: myndigheter, som ombesörjer tillsynen över           lagen om hushållsarbetstagares arbetsförhållan-
32192: efterlevnaden av lagen, om lagens innehåll och       de.
32193:   Htilsingfors den 9 maj 1978.
32194: 
32195:                                               Soda[- och härlsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
32196:                                               1978 vp.
32197: 
32198: Kirjallinen kysymys n:o 194.
32199: 
32200: 
32201: 
32202: 
32203:                                  Vilmi ym.: Lisämetsäalueiden lunastushintojen alentamisesta.
32204: 
32205: 
32206:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
32207: 
32208:    Viimeisten kahden vuoden aikana tapahtunut          Kun maatilahallitus on aina aikaisemmin
32209: puutavaran kantohintojen jyrkkä aleneminen ja       kantohintatason noustessa lisämaiden hinnoitte-
32210: kysynnän hei.J~keneminen on saattanut lisämetsä-    lun jälkeen ollut hyvin herkkä suorittamaan
32211: maita saaneet tilalliset erittäin vaikeaan ase-     uuden hinnoittelun ja korottamaan lisämaiden
32212: maan sen johdosta, että lisäalueiden lunastus-      hintoja, tulisi nyt menetellä vastaavalla tavalla
32213: hinnat on määrätty jopa 2-3 kertaa nykyistä         ja alentaa lunastushintoja nykyistä kantohinta-
32214: hintatasoa korkeammiksi. Esimerkiksi Lapin          tasoa vastaavalle tasolle. Näin on kohtuullista
32215: läänin alueella on kantohintatason lasku ollut      menetellä myös siksi, että metsien alhainen
32216: niin raju, että mänty- ja kuusikuitupuun hinta-     hintataso tulee jatkumaan pysyväisenä ilmiönä.
32217: taso on alentunut vuosien 1974-75 hintatasos-       On suorastaan kohtuutonta maksattaa lisämaita
32218: ta yli 30 % :lla ja koivukuitupuun kantohinta-      saa:neilla sellaista lunastushintaa, jota he eivät
32219: taso 60-70 %:lla. Mainittakoon, että koivun         tule koskaan metsistään saamaan. Tästä syystä
32220: hinta vuosina 1974-75 oli 51 mk m 3 :ltä,           lunastushintoja tulisi alentaa vähintään 50 % :lla
32221: mutta vastaava hintataso on tällä hetkellä 10       kautta linjan, eräissä tapauksissa tätäkin enem-
32222: mk/m3 • Kun leimikoista on monessa tapauk-          män.
32223: sessa huomattavin osa, eli noin 60-70 pro-             Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
32224: senttia lehtipuuta, jonka hinta on eniten laske-    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
32225: nut, merkitsee tämä sitä, että viimeisten kah-      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32226: den vuoden aikana annettujen lisämetsämaiden        seuraavan kysymyksen:
32227: kohdalla on tapahtunut kerrassaan kohtuuton
32228: ylihinnoittelu. Lisäalueiden hinnat ovat nykyi-               Tietääkö Hallitus, että puutavaran
32229: seen hintatasoon verrattuna jopa 2-3 kertaa                kantohintatasossa tapahtunut huomatta-
32230: liian korkeat.                                             va hintojen aleneminen ja kysynnän
32231:    Tilannetta pahentaa myös se, että metsälisä-            heikkeneminen on saattanut lisämetsä-
32232: maiden maksuajat on määrätty liian lyhyeksi.               alueita saaneet pientilalliset erittäin vai-
32233: Samoin myös se, että osa lunastushinnasta on               keaan asemaan, koska lunastushinnat on
32234: suoritettava käteisenä. Kun lisäalueet on yli-             määrätty nykyiseen pysyvään hintata-
32235: hinnoitettu ja puutavaralla ei ole kysyntää lain-          soon verrattuna kohtuuttoman korkeik-
32236: kaan, eivät lisämaita saaneet pysty mitenkään              si, ja jos tietää,
32237: selviytymään määrättyjen maksuerien suoritta-                 tuleeko Hallitus ryhtymään toimenpi-
32238: misesta. Tästä syystä myös vuotuismaksuerien               teisiin lisäalueiden lunastushintojen
32239: suorittamiseen olisi myönnettävä vähintään 5               alentamiseksi nykyistä todellista arvoa
32240: vuoden pituinen maksulykkäys.                              vastaavalle tasolle?
32241:   Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1978.
32242: 
32243:          Pekka Vilmi                    Sylvi Saimo                    Esko Härkönen
32244: 
32245: 
32246: 
32247: 
32248: 087800568C
32249: 2                                              1978 vp.
32250: 
32251: 
32252: 
32253: 
32254:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
32255: 
32256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               telSlm lisäalueiden lunastushintojen
32257: mainitussa· tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               alentamiseksi nykyistä todellista arvoa
32258: olette 7 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn kir-               vastaavalle tasolle?
32259: jeenne ohella lähettänyt valtioneuvoston asian-
32260: omaiselle jäsenelle vastattavaksi jäljennöksen          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
32261: kansanedustaja Pekka Vilmin ym. näin kuulu-           vasti seuraavaa:
32262: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 194:
32263:                                                          Tähän mennessä Lapin läänissä valmistuneita
32264:           Tietääkö Hallitus, että puutavaran          maatilalain mukaisia käyttösuunnitelmia vastaan
32265:        kantohintatasossa tapahtunut huomatta-         ei ole tehty lainkaan sellaisia muistutuksia,
32266:        va hintojen aleneminen ja kysynnän             joissa asianosainen olisi esittänyt tyytymättö-
32267:        heikkeneminen on saattanut lisämetsä-          myytensä suunnittelutoimikunnan toimesta lisä-
32268:        alueita saaneet pientilalliset erittäin vai-   alueelle määrättyyn myyntihintaan. Vastaavan-
32269:        keaan asemaan, koska lunastushinnat on         laisia muistutuksia ei Lapin läänissä myöskään
32270:        määrätty nykyiseen pysyvään hintata-           maankäyttölain soveltamisen viimeisinä aikoina
32271:        soon verrattuna kohtuuttoman korkeik-          esiintynyt. Vastattavana oleva kysymys ei näin
32272:        si, ja jos tietää,                             ollen anna aihetta toimenpiteisiin hallituksen
32273:           tuleeko Hallitus ryhtymään toimenpi-        taholta.
32274:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1978.
32275: 
32276:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
32277:                                             N:o 194                                                3
32278: 
32279: 
32280: 
32281: 
32282:                           T i II R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
32283: 
32284:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               syfte att sänka löseskiliingen för till-
32285: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             skottsområden tili en nivå som mot-
32286: av den 7 april 1978 tili vederbörande medlem              svarar det nuvarande verkliga värdet?
32287: av statsrådet för avgivande av svar översänt
32288: avskrift av följande av riksdagsman Pekka Vil-        Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
32289: mi m. fl. undertecknade spörsmål nr 194:           samt anföra följande:
32290:                                                       Mot de i Lapplands Iän uppgjorda disposi-
32291:           Är Regeringen medveten om att det        tionsplanerna enligt lagen om gårdsbruksenhe-
32292:        avsevärda fallet i rotprisnivån för virke   ter har hittilis inte gjorts anmävkningar, i vilka
32293:        och den minskade efterfrågan har lett       part skulle ha anmält sitt missnöje med det
32294:        tili att småbrukare som fått tiliskotts-    försäljningspris som på planeringskommissio-
32295:        skogsområden råkat i en synnerligen         nens åtgärd bestämts för tiliskottsområde. Inga
32296:        svår situation, eftersom löseskillingen     anmärkningar av motsvarande slag förekom
32297:        har bestämts så, att den är oskäligt hög    heller i Lapplands Iän under den sista tiden
32298:        jämförd med den nuvarande stabila           för tillämpningen av jorddispositionslagen.
32299:        prisnivån, och om så är fallet,             Spörsmålet föranleder sålunda inga åtgärder
32300:            ämnar Regeringen vidta åtgärder i       från regeringens sida.
32301:      Helsingfors den 9 maj 1978.
32302: 
32303:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
32304:                                               1978 vp.
32305: 
32306: Kirjallinen kysymys n:o 195.
32307: 
32308: 
32309: 
32310: 
32311:                                   Melin ym.: Liikuntatuntien määrän lisäämisestä peruskoulussa.
32312: 
32313: 
32314:                          E d u s k u n.n a n H e r r a P u h e m i e h e H e.
32315: 
32316:    Koululiikunnan tavoitteina ovat lapsen fyysi-        Vertailu liikuntatuntien määrästä oppikoulus-
32317: sen peruskunnon luominen ja ylläpitäminen, jat-      sa ja peruskoulussa osoittaa, että
32318: kuvan harra!)tuksen herättäminen liikuntaan ja         - peruskoulun kolmella ylimmällä luokalla
32319: tiettyjen perustaitojen opetus. Motoristen taito-    on n. 7 800 tuntia/viikko vähemmän liikuntaa
32320: jen oppimisen paras ikäkausi on 8~12-vuotiail­       koko Suomi huomioonottaen kuin oppikoulus-
32321: la. Eri puolueiden liikuntapoliittisissa ohjelmis-   sa keskikoulun vastaavilla luokilla (oppikoulun
32322: sa on koululiikunta huomioitu kiitettävällä ta-      lukusuunnitelma as. 196/48, joka oli voimassa
32323: valla, mutta epäkohdat ovat jatkuvasti korjaa-       1970-luvulle asti) ,
32324: matta ja koululiikunnan asema huononee vuosi           - oppikouluikäisillä eli peruskoulun 5. luo-
32325: vuodelta erilaisten asiaan vaikuttavien seikko-      kalta lukion 3. luokalle on nyt yli 200 tuntia
32326: jen johdosta.                                        vähemmän liikuntaa oppikoulun lukusuunnitel-
32327:    Opetusalan pääjärjestön, Opettajien Ammat-        man (as. 196/48) mukaan, eli n. 2 1/2 vuo-
32328: tijärjestön, puheenjohtaja Voitto Ranne lau-         den liikunptunnit on otettu pois oppilailta,
32329: suu Helsingin Sanomissa 24. 3. 78 koululiikun-
32330: nasta mm. seuraavaa: "Liikuntatuntien vähäi-           - peruskoulu ja lukio tarjoavat vastaavan
32331: syys on johtanut siihen, että koululiikunta on       suuruisella luokkien lukumäärällä vain 39-
32332: rappion partaalla. Lisäksi erilaisilla säästötoi-    52 % oppikoulun liikuntatunneista.
32333: milla, kuten yhdistämällä tyttöjen ja poikien          Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
32334: voimistelu- ja urheilutunnit, sotketaan työsken-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
32335: telymahdollisuuksia jäljelle jääneiden tuntien       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32336: aikana. Päättäjät ovat ilmoittaneet suhtautu-        vaksi seuraavan kysymyksen:
32337: vansa myönteisesti urheiluun ja liikuntaan,
32338: mutta mitään mainittavaa ei ole tapahtunut."                   Onko Hallitus tietoinen suta, että
32339:    Kansainvälinen vertailu 26 maan koululii-                Suomen peruskoulujärjestelmään kuulu-
32340: kunnan rinnastuksen perusteella osoittaa, että              vaa liikuntatuntien määrää kansainväli-
32341: Suomen peruskoulussa on viikossa                            sen vertailun valossa on pidettävä huo-
32342:                                                             lestuttavan alhaisena ja että alan asian-
32343: luokilla 1-2 50 minuuttia vähemmän                          tuntijat pelkäävät koululiikunnan ajau-
32344:          3-6 20         ,       enemmän                     tuvan rappion partaalle, ja jos näin on,
32345:          7-9 40         ,      vähemmän                        onko Hallitus valmis lisäämään lii-
32346: lukiossa         40            vähemmän                     kuntatuntien määrää peruskoulussa?
32347: kaikille oppilaille yhteistä liikuntaa oppilasta
32348: kohti kuin keskimäärin muissa maissa.
32349:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1978.
32350: 
32351:          Ingvar S. Melin                Mauri Miettinen                Heimo Linna
32352:          Mikko Ekorre                   Seppo Westerlund               Salme Myyryläinen
32353: 
32354: 
32355: 
32356: 
32357: 0878005925
32358: 2                                             1978 vp.
32359: 
32360: 
32361: 
32362: 
32363:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32364: 
32365:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       voivat osallistua myös koulun toimesta Jaqes-
32366: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tettyyn oppilaskerhotoimintaan. Tätä mahdolli-
32367: olette kirjeellänne n:o 882 7 päivältä huhti-        suutta ei ole ollut oppikoulussa. Lukuvuonna
32368: kuuta 197 8 lähettänyt valtioneuvoston asian-        1976~1977 oli koko maassa yhteensä noin
32369: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         4 400 oppilaskerhoa, joista noin puolet oli lii-
32370: Melinin ym. tekemän seuraavan kirjallisen ky-        kuntakerhoja.
32371: symyksen n:o 195:                                       Peruskoulun tuntijaon muuttaminen yksit-
32372:                                                      täisen oppiaineen osalta esimerkiksi lisäämällä
32373:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        liikuntatuntien määrää saattaa vaikeuttaa pe-
32374:        Suomen peruskoulujärjestelmään kuulu-         ruskoulun muiden oppiaineiden opetukselle
32375:        vaa liikuntatuntien määrää kansainväli-       asetettujen tavoitteiden saavuttamista, mikäli
32376:        sen vertailun valossa on pidettävä huo-       ei samanaikaisesti lisätä vastaavasti oppilaiden
32377:        lestuttavan alhaisena ja että alan asian-     viikoittaista kokonaistuntimäärää. Ottaen huo-
32378:        tuntijat pelkäävät koululiikunnan ajau-       mioon peruskoululle asetetun tavoitteen oppi-
32379:        tuvan rappion partaalle, ja jos näin on,      laan persoonallisuuden monipuolisesta kehittä-
32380:           onko Hallitus valmis lisäämään lii-        misestä, tulee hallituksen käsityksen mukaan
32381:        kuntatuntien määrää peruskoulussa?            koululiikuntaa edelleenkin kehittää ensisijaisesti
32382:                                                      sellaisin menetelmin, jotka tähtäävät oppilaiden
32383:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        omakohtaiseen aktivointiin ja liikuntaharrastuk-
32384: vasti seuraavaa:                                     sen herättämiseen. Tämä tulee erityisesti ottaa
32385:    Hallitus on täysin tietoinen siitä, että koulu-   huomioon liikunnanopettajien perus- ja täyden-
32386: liikunnan kehittämiseen tulee kiinnittää huo-        nyskoulutuksessa sekä peruskoulun oppilasker-
32387: miota. Peruskoulussa liikunnanopetuksen ta-          hotoiminnan kehittämistyössä.
32388: voitteena on oppilaan fyysisen kunnon kehittä-          Liikunnanopettajien määrällistä koulutustar-
32389: minen sekä mahdollisuuksien ja virikkeiden an-       vetta selvitetään parhaillaan opetusministeriön
32390: taminen jatkuvan liikuntaharrastuksen synty-         22. 12. 1976 asettamassa opettajien koulutus-
32391: miseen. Liikuntaa opetetaan peruskoulussa kai-       tarvetoimikunnassa, jonka on maata saada
32392: kille yhteisenä aineena yhteensä 12 vuosiviik-       työnsä valmiiksi kuluvan vuoden loppuun men-
32393: kotuntia. Peruskoulun yläasteella liikuntaa on       nessä. Selvitystyön pohjalta on siten olemassa
32394: 2 vuosiviikkotuntia vähemmän kuin vastaavilla        nykyistä paremmat edellytykset arvioida koulu-
32395: luokilla oppikoulussa. Mutta käytännössä ero         liikunnan kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksia
32396: ei ole niin ongelmallinen kuin kysymyksen yh-        lähiajan opettajatarpeeseen perus- ja keskiasteen
32397: teydessä on todettu, sillä peruskoulussa oppilaat    oppilaitoksissa.
32398:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1978.
32399: 
32400:                                                                      Opetusministeri Jaakko Itälä
32401:                                              N:o 195                                             3
32402: 
32403: 
32404: 
32405: 
32406:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32407: 
32408:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        klubbsverksamhet som sko1an anordnar. Denna
32409: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      möjlighet har man inte haft i läroverk. Under
32410: nr 882 av den 7 april 1978 tili vederbörande       läsåret 1976-1977 fanns det sammanlagt ca
32411: medlem av statsrådet för avgivande av svar         4 400 elevklubbar i vårt land. Av dessa var
32412: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman       ca hälften gymnastikklubbar.
32413: Melin m. fl. undertecknade spörsmål nr 195:            Om grundskolans timfördelning ändras för
32414:                                                    ett enskilt ämnes del, t.ex. genom att antalet
32415:           Är Regeringen medveten om att an-        gymnastiktimmar ökas, kan detta försvåra
32416:        talet gymnastiktimmar i det finska          uppnåendet av de må1 som satts för grund-
32417:        grundskolsystemet jämfört med inter-        skolans övriga ämnen, om man inte samtidigt
32418:        nationella förhållanden måste anses oro-    på motsvarande sätt ökar elevernas totala tim-
32419:        väckande lågt och att sakkunniga på         antal per vecka. Med beaktande av det mål,
32420:        området fruktar att skolgymnastiken         som för grundskolans del uppställts i fråga
32421:        råkar i förfall, och om så är fallet,       om en mångsidig utveck1ing av elevens person-
32422:           är Regeringen redo att öka antalet       lighet, bör man enligt regeringens uppfattning
32423:        gymnastiktimmar i grundskolan?              alltjämt utveckla skolgymnastiken i första hand
32424:                                                    med sådana metoder som tar sikte på att
32425:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      aktivera eleverna och att väcka deras intresse
32426: samt anföra följande:                              för gymnastik och idrott. Detta bör speciellt
32427:    Regeringen är fullt medveten om att av-         beaktas i gymnastiklärarnas grundutbildning
32428: seende bör fästas vid utvecklandet av gymnas-      och fortbildning samt i arbetet för att utveckla
32429: tiken i skolorna. I grundskolan är må1et för       grundsko1ans elevklubbsverksamhet.
32430: gymnastikundervisningen att utveckla elevernas         Kommissionen för utredning av behovet av
32431: fysiska kondition samt att ge möjligheter och      lärarutbildning, som undervisningsministeriet
32432: impulser, så att ett fortgående intresse för       tillsatte den 22 december 1976, utreder för
32433: gymnastik och idrott väcks. Alla i grundsko1an     närvarande det kvantitativa behovet av gymnas-
32434: får undervisning i gymnastik som gemensamt         tiklärare. Kommissionen bör bli färdig med
32435: ämne och det sammanlagda antalet årsvecko-         sitt arbete före utgången av innevarande år.
32436: timmar är 12. I grundskolans högstadium har        På basen av detta arbete får man sålunda
32437: man 2 årsveckotimmar mindre än i motsvaran-        bättre förutsättningar än för närvarande då det
32438: de klasser i läroverk. Men i praktiken är          gäller att bedöma de verkningar, som alterna-
32439: skillnaden inte så problematisk som det fram-      tiven för utvecklande av skolgymnastiken har
32440: hållits i samband med spörsmålet, ty i grund-      på den närmaste tidens behov av lärare i läro-
32441: skolan kan eleverna delta även i den elev-         anstalter för grundskol- och mellanstadiet.
32442:      Helsingfors den 12 maj 1978.
32443: 
32444:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä
32445:                                               1978 vp.
32446: 
32447: Kirjallinen kysymys n:o 196.
32448: 
32449: 
32450: 
32451: 
32452:                                   Kauppi ym.: Uuden jaoston perustamisesta vesiylioikeuteen.
32453: 
32454: 
32455:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
32456: 
32457:     Vesiylioikeus on Vaasan hovioikeuden jaos-           Vesihallitus on saanut runsaasti varoja käyt-
32458: tona toimiva edkoistuomioistuin. Vesiylioikeu-       töönsä ja on lrsätyövoimaa sekä konsultteja
32459: dessa oli 31.12.1977 julkipanematta 104 asiaa,       käyttäen pystynyt purkamaan maatalous-, tie- ja
32460: mikä sen nykyisen ratkaisukapasiteetin mukaan        vesirakennus- sekä metsähallitukselta sille siir-
32461: vastaa yli kahden vuoden työmäärää. Ruuhkan          tyneen katselmusruuhkan. Nämä asiat ovat siir-
32462: syntymiseen on vai'kuttanut paitsi vesituomiois-     tyneet ratkaistaviksi vesiorkeuksiin, joissa on
32463: tuimissa vireilLe tulleiden vesiasioiden määrän      tällä hetkellä erittäin suuri, koko ajan kasvava
32464: yleinen jatkuva lisääntyminen yhteiskunnassa ta-     ratkaisemattomien asioiden työruuhka. Kun nä-
32465: pahtuvan taloudellisen ja teknisen kehittymisen      mä asiat tu1evat, osittain jo lähitulevaisuudessa,
32466: myötä, nimenomaan asioiden laajuus, joka vesi-       vesiylioikeuden ratkaistavaksi, merkitsee se käy-
32467: asioille on tyypillistä. Tässä suhteessa vesiasiat   tännössä, että vesiylioikeudessa on vuoden 1978
32468: eroavat oleellisesti muiden tuomioistuimien ju-      -79 vaihreessa erittäin suuri ratkaisemattomien
32469: tuista. Vesiasioiden lukumäär,äinen tarkastelu       asioiden ruuhka, joka, mikäli vesiylioikeuden
32470: yksistään ei anna oikeata kuvaa niiden ratkai-       henkilömäärää ei ensi tilassa li!sätä, kasvaa kes-
32471: suun tarvittavasta työmäärästä, eikä tästä syystä    tämättömäksi. Vesiylioikeudessa on tällä het-
32472: myöskään niiden pelkHlä lukumääräisillä vertai-      kellä nopeutettu ja yksinkertaistettu työtapoja
32473: luilla esim. yleisen tuomioistuimen juttuihin ole    ja -menetelmiä mahdollisimman paljon, mm.
32474: merkitystä.                                          liitepäätös, joten ainoa tapa lisätä ratkaisumää-
32475:     Yhdessä ainoas,sa jutussa tutkittavat oikeus-    rää on henkilöstön lisääminen.
32476: ja asiakysymykset voivat nousta useampaan sa-            Yhdenkin jutun käsittely vesiylioikeudessa
32477: taan. Korvausten maksaja tavallisesti lisää muu-     vie paljon aikaa. Juttu on usein niin laaja, että
32478: toksenhakemukseensa yleishmsekkeen, jolla vaa-       hovioikeuksissa yleensä sen suuruista juttua var-
32479: ditaan kaikkien korvausten alentamista. Tällöin      ten muodostetafan erillinen jaosro, jottei jutun
32480: vesiylioikeuden on tutkittava kaikki asiassa         käsittely häiritsisi hovioikeuden tavallista työs-
32481: maksettaviksi määrätyt korvaukset riippumatta        kentdyä. Tähän ei vesiylioikeudessa ole mah-
32482:  siitä, onko vahingonkärsijä valittanut niistä vai   dollisuutta, vaan juttu on käsiteltävä normaa-
32483: ei. Koska vesilaissa tarkoitettujen hankkeiden       lissa järjestyksessä. Esittelijäitä saattaa mennä
32484:  vaikutukset ovat monitahoisia, on samassa asias-    useita kuukausia vatmistelutyössä. Tämän jäl-
32485:  sa yleensä kysymys hyvin erilaatuisista vahin-      keen asia ratkaistaan istunnossa, joka saattaa
32486:  goista. Kun samalla asianosaisellakin on tavalli-   kestää monta päivää. Esitteliiän saatua päätök-
32487:  sesti useita monHn eri kohteisiin perustuvia vaa-   sen kirjoitettua kiertävät asiakirjat vielä useita
32488:  timuksia, ei vaHttajien eikä edes asianosaisten     kuukausia jäseniUä, joha suuressa jutussa on
32489:  lukumäärä anna oikeaa kuvaa asiassa ratkaista-      poikkeuksetta viisi. Jokaisen asian ratkaisuun
32490:  vien kysymysten määrästä.                           osaNistuvan on tretenldn perehdyttävä huolella
32491:     Jos hakemusasiassa on valitettu myös muista      asiakirjoihin ja kaikkiin esille tuleviin kysymyk-
32492:  kuin korvauks~a koskevista lupaehdoista ja kor-      siin. Lisäksi monessa jutussa maastossa suoritet-
32493: kein hallinto-oikeus muuttaa näitä lupaehtoja,        tava tarkasrus vaatii paljon aikaa.
32494:  vesiylioikeuden on tutkittava, onko tehdyillä           Oikeudellisia ongelmia, olkootpa ne jutun laa-
32495:  muutoksilla vaikutusta vahinkoihin ja niiden        juuteen nähden miten vähäpäröisen tuntuisia
32496:  korvaamiseen, riippumatta siitä, onko korvaok-      tahansa, ei voida ratkaista "hui>taisemalla" ja
32497:  sista valirettu. Tämä kaikki lisää vesiylioikeu-     mahdollisesti siten nopeuttaa asioiden käsittelyä
32498:  den työmäärää yli sen, mhä pelkästään asioi-         ja estää ruuhkan syntymistä. Ainoa ratkaisu on-
32499:  den lukumäärään perustuva asiatilasto edellyt-       gelmaan on, kuten jo edellä on todettu, työvoi-
32500:  tää.                                                 man lisääminen. Tämä voi parhaiten tapahtua
32501: 087800584W
32502: 2                                            1978 vp.
32503: 
32504:  perustamalla vesiylioikeutta varten Vaasan hovi-   vastaavalla henkilökunnalla pystytään hoitamaan
32505: oikeuteen uusi jaosto.                              myös uuden jaoston aiheuttamat lisätyöt. Myös-
32506:     Uuden jaoston perustamisesta koituvat palk-     kään tilakysymykset eivät muodostaisi ongel-
32507: kamenot voivat tuntua suurilta, mutta toisaalta     maa eikä koulutuskustannuksia aiheutuisi.
32508: on otettava huomioon ne taloudelliset vaikutuk-        Lainsäädännölliset muutokset ovat vähäiset
32509: set, jotka vesiylioikeuden ratkai:sujen viipymi-    rajoittuen vesilain, vesiasetuksen ja vesiylioikeu-
32510: sdlä on koko kansantalouteen. Ratkaisujen vii-      den työjärjestyksen vesiylioikeuden toimintaa
32511: pyminen aiheuttfla haittaa ja tappiota paitsi yk-   koskevien lainkohtien muutoksiin.
32512: sityiselle korvauksensaajalle, joka ehkä on me-        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
32513: nettänyt elinkeinonsa tai maatilansa, myös teol-    sen 37 §:n 1 momencin nojalla esitämme val-
32514: ~isuudelle, joka ei pääse toteuttamaan tuotanto-    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32515: laitostensa rakentamista. Lopuksi tappiot siirty·   kunnioittaen seuraavan kysymyksen:
32516:  vät yhteiskunnalle vähentyneinä verotuloina ja                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32517:  lisääntyneenä työttömyytenä.                               siin vesiylioikeuden työruuhkan helpot-
32518:     Uuden jaoston saaminen ei aiheuttaisi hallin-           tamiseksi ja uuden jaoston perustami-
32519: tokulujen lisäystä, sillä nykyisellä hallinnosta            seksi vesiy1ioikeuteen?
32520:      Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1978.
32521: 
32522:          Eeva Kauppi                   Orvokki Kangas                  Bror Lillqvist
32523:          Heikki Jartt:i                Helvi Niskanen                  Sinikka Luja-Penttilä
32524:          Tapani Mörttinen              Elsi Hetemäki-Olander           Meeri Kalavaineo
32525:          Sylvi Saimo                   J. Juhani Kortesalmi            Mikko Jokela
32526:          Ulla Järvilehto               Erkki Häkämies                  Antero Salmenkivi
32527:          Pekka Jokinen                 Håkan Malm                      Jutta Zilliacus
32528:          Aili Vaittinen-Kuikka         Tuure Junnila                   Christoffer Taxell
32529:          Lea Sutinen                   Anna-Liisa Linkola              Toivo T. Pohjala
32530:          Irma Koski                    Matti Louekoski                 Saimi Ääri
32531:          Juuso Häikiö                  Pentti Poutanen                 Sakari Knuuttila
32532:          Pertti Salolainen             Katri-Helena Eskelinen          Salme Myyryläinen
32533:          Mikko Asunta                  Kerttu Hernmi                   Marjat:ta Väänänen
32534:          Matti Jaatinen                Mikko Kaarna                    Lasse Äikäs
32535:          Eero Lattula                  Pekka Vilmi                     Eino Loikkanen
32536:          P. Mäki-Hakola                Seppo Westerlund                Toivo Jokiniemi
32537:          Veikko Pihlajamäki            Anneli Kivitie                  Jarmo Wahlström
32538:          Ilkka Kanerva                 Matti Maijala                   Mikko Ekorre
32539:          Heikki Perho                  Mauno Manninen                  Erkki Tuomioja
32540:          Ulla Puolanne                 Juhani Saukkonen                Aarne Koskinen
32541:          Jalmari Torikka               Aino Karjalainen                Pauli Puhakka
32542:          Jorma Fred                    Raino Westerholm                Eino Grönholm
32543:          Impi Muroma                   Kalevi Mattila                  Jouko Tuovinen
32544:          Veikko J. Matikkala           Sven-Erik Järvinen              Ulla-Leena Alppi
32545:          Kirsti Hollming               Risto Tuominen                  Ralf Friberg
32546:          Mauri Miettinen               Markus Aaltonen                 Veikko Hanhirova
32547:          Veikko Pajunen                Matti Luttinen                  Mauno Forsman
32548:          Väinö Raudaskoski             p,ertti Paasio                  Irma Toivanen
32549:          Toivo Yläjärvi                Erkki Liikanen                  Arto Merisaari
32550:          Terhi Nieminen                Pentti Rajala                   M. Kainulainen
32551:          Esko Pekonen                  Helge Talvitie                  Marjatta Mattsson
32552:          Sauli Hautala                 Heimo Rekonen                   Oili Suomi
32553:          Olavi Majlander               Hannu Tenhiälä                  Pauli Uitto
32554:          Veikko Vennamo                Henrik Westerlund               Seppo Tikka
32555:          Elly Sigfrids                 Esko Härkönen                   V. J. Rytkönen
32556:          Erkki Pystynen                Lauri Impiö                     Irma Rosnell
32557:          Arto Lampinen                 1.-C. Björklund                 Juhani Orrenmaa
32558:          Sinikka Karhuvaara            Heikki Mustonen                 Juhani Raudasoja
32559:          Ensio Laine                   Uljas Mäkelä                    Paula Eenilä
32560:          Ragnar Granvik                Lyyli Aalto                     Gunnar Häggblom
32561:                                             N:o 196                                               3
32562: 
32563: 
32564: 
32565: 
32566:                        E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e II e.
32567: 
32568:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa   kien kasvua on pyritty estämään. Esimerkkinä
32569: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     tästä voidaan mainita hovioikeuksiin perustetut
32570: olette 7 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn kir-    ylimääräiset jaostot. Valtiontaloudellisista syis-
32571: jeenne n:o 883 ohella toimittanut valtioneuvos-   tä voimavaroja ei kuitenkaan enää viime vuosi-
32572: ton asianomai:selle jäsenelle jäljennöksen kan-   na ole voitu osoittaa tuomioistuinlaitoksen tar-
32573: sanedustaja Eeva Kaupin ym. näin kuuluvasta       peisiin samassa suhteessa kuin kasvavat työ-
32574: kirj.all±sesta kysymyksestä n:o 196:              määrät olisivat vaatineet ja menojen supistami-
32575:                                                   seksi on jouduttu tinkimään jo päätetyistä uu-
32576:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    distuksistakin, mm. siirtämään uusien hovioi-
32577:        siin vesiylioikeuden työruuhkan helpot-    keuksien toiminnan alkamisajankohtaa.
32578:        tamiseksi j•a uuden jaoston perustami-        Valtioneuvosto on vuoden 1979 tul{)- ja me-
32579:        seksi vesiylioikeuteen?                    noarvion valmistelua v·arten antanut ministe-
32580:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      riöille ohjeet, joiden mukaan menojen kasvun
32581: vasti seuraavaa:                                  hillitsemiseksi on noudatettava erittäin pidätty-
32582:                                                   vää linjaa ja lisääntyvät tehtävät hoidettava
32583:    Vesiyl~oikeudessa, joka toimii Vaasan hovi-    ensi sijassa kohdentamalla uudel.'leen henkilöstö-
32584: oikeuden jaostona, oli vuoden 1977 päättyessä     voimavaroja. Myös oikeusministeriön hallinnon-
32585: 104 ratkaisematonta asiaa. Kun vesiylioikeus      alalla tämä merkitsee pidättäytymistä henkilös-
32586: ratkaisee keskimäärin 40 asiaa vuodessa, mer-     töresurssien lisäämisestä. Kun Rovaniemen h~
32587: kitsee ratkaisemattomien asioiden määrä yli       vioikeus kahden uuden hovioikeuden perusta-
32588: kahden vuoden työtä vesiylioikeuden nykyisin      misesta annetun lain mukaisesti aloittaa 1.5.
32589: voimavaroin. Jutturuuhka vesiylioikeudessa on     1979 toimintansa, merkitsee se työpaineen hel-
32590: siten hieman suurempi kuin hovioikeuksissa        pottumista Vaasan hovioikeudessa. Uuden hovi-
32591: yleensä ja sen työtHanne, kuten kysymyksen        oikeuden perustaminen mahdolirstaa Vaasan
32592: perusteluissa on aivan oikein esitetty, varsin    hovioikeudessa toimivan ylimääräisen jaoston
32593: vaikea.                                           voimavaroj-en suuntaamisen vesiylioikeuden työ-
32594:    Käsiteltävien asioiden voimakas lisääntymi-    paineen helpottamiseen. Oikeusminrsteriö on
32595: nen on 1970-luvulla ollut yleistä useimmissa      laatiessaan tulo- ja menoarvioehdotustaan vuo-
32596: tuomioistuimissa. Voimavaroja jatkuvasti lisää-   delle 1979 tehdyt tätä tarkoittavan esityksen.
32597: mällä ja työmenetelmiä kehittämällä jutturuuh-
32598:      Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1978.
32599: 
32600:                                                                  Oikeusministeri Paavo Nikula
32601: 4                                            1978 vp.
32602: 
32603: 
32604: 
32605: 
32606:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
32607: 
32608:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        hindra en ökning av anhopningen av mål.
32609: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       Såsom ett exempel härpå kan nämnas de extra-
32610: nr 883 av den 7 april 1978 tili vederböra:nde       ordinarie divisioner, som grundats vid hovrät-
32611: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      terna. Av statsfinansiel1a skäl har man dock
32612: jande av riksdagsman Eeva Kauppi m.fl. ställ-       inre mera under de senaste åren förmått anvisa
32613: da spörsmål nr 196:                                 resurser för domstolsväsendets behov 1 samma
32614:                                                     mån 'Som den växande arbetsmängden skulle
32615:          Ämnar Regeringen skrida tili åtgär-        ha krävt och för begränsande av utgifterna har
32616:        der i syfte att minska arbetsanhop-          man nödga:ts dröja med genomförandet av även
32617:        ningen hos vattenöverdomstolen och för       redan beslutna reformer, bl.a. framskjuta tid-
32618:        inrättande av en ny sektion vid vatten-      punkten för påbörjandet av de nya hovrätternas
32619:        överdomstolen?                               verksamhet.
32620:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Statsrådet har för beredningen av statsför-
32621: samt anföra följande:                               slaget för år 1979 gett ministerierna anvisning-
32622:                                                     ar, enligt vilka man i syfte att hejda ökningen
32623:    Vid vattenöverdomstolen, som utövar sin          av utgifterna bör följa en synnerligen återhåll-
32624: verksamhet såsom en division av Vasa hovrätt,       sam linje och sköta de växande uppgifterna i
32625: var vid utgången av år 1977 anhängiga 104           första hand genom att inrikta personalresurser-
32626: icke avgjorda ärenden. Då vattenöverdomstolen       na på ett nytt sätt. Även inom justitieministe-
32627: avgör i medeltal 40 ärenden per år, innebär an-     riets förvaltningsområde innebär detta att man
32628: talet icke avgjorda ärenden en arbetsmängd,         avhåller sig från en utökning av personalresur-
32629: som tar i anspråk en tid av mer än två år,          serna. Då Rovaniemi hovräl!t i enlighet med la-
32630: med vattenöverdomstolens nuvarande resur-           gen om inrättande av två nya hovrätrer inleder
32631: ser. Anhopningen av mål vid vattenöverdomsto-       sin verksamhet den 1 maj 1979, i:nnebär det att
32632: len är sålunda något större än vid hovrätterna      arbetsbördan vid Vasa hovrätt minskar. Inrät-
32633: i allmänhet och dess arbetssituation är, såsom      tandet av den nya hovrätten gör det möjligt att
32634: i motiveringen tili spörsmålet helt riktigt fram-   inrikta den vid Vasa hovrätt fungerande extra-
32635: hållits, mycket svår.                               ordinarie divisionens resurser på att lindra ar-
32636:    En kraftig ökning av de tili handläggning        hetsbördan vid vattenöverdomstolen. Justitie·
32637: föreliggande ärendena har under 1970-talet          ministeriet har vid utarbetandet av sitt budget-
32638: varit allmän vid de flesta av domstolarna. Ge-      förslag för år 1979 gjort en framställning
32639: nom att fortgående utöka resurserna och ut-         härom.
32640: veckla arbetsmetoderna har man strävat att för-
32641:      Helsingfors den 10 maj 1978.
32642: 
32643:                                                                 Justitieministeriet Paavo Nikula
32644:                                               1978 vp.
32645: 
32646: Kirjallinen kysymys n:o 197.
32647: 
32648: 
32649: 
32650: 
32651:                                   Rainio:  Kriminaalipoliitt1sten toimenpiteitten tark~stamisesta
32652:                                       Vanhan Ylioppilastalon suurtulipalon johdosta. ·
32653: 
32654: 
32655:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32656: 
32657:     Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan omis-       näin yhteiskunnalle aiheutuviin riskeihin ja jät-
32658: tuksessa olevan Vanhan Ylioppilastalon palo           täen ympäröivän yhteiskunnan suojelemisen ri-
32659: 8. 4. 1978 aiheutti erittäin suuret, laskelmien       kollisilta toissijaiseen asemaan. Sama s.uunt.aus
32660: mukaan vähintään 15 miljoonan markan vahin-           on näkynyt myös pyrkimyksenä jatkuvasti ran-
32661: got. Kaikki vahingot eivät ole edes rahalli-          gaistusten lieventämiseen ja poliisin toiminta-
32662: sesti mitattavissa. On kyseenalaista, voidaanko       valtuuksien vähentämiseen rikollisuuden tor-
32663: esimerkiksi taideaatteille aiheutuneita vahinko-      junnassa ja ehkäisyssä.
32664: ja lainkaan korjata. Lisäksi tulipalossa tuhou-           Vanhan Ylioppilastalon suurpalo antaa vä-
32665: tui ainutkertaisia arkistoja, mm. Ylioppilasteat-     littömästi aiheen kriminaalipoliittisten toimen-
32666: terin arkisto koko sen toiminnan ajalta. Ra-          piteitten tarkistamiseen. Kenenkään intressien
32667: kennuksessa toimineelle Intimiteatterilie palo        mukaista ei voi olla se, että vanki tai vankeja
32668: aiheutti toiminnan keskeytymisen parhaana näy-        lähetetään lomalle, jotta he viettäisivät aikaan-
32669: täutökautena ja sen seurauksena vaikeasti ar-         sa jonkin julkisen rakennuksen varastotiloihin
32670: vioitavat, mutta merkittävän suuret vahingot,         tunkeutuneina. Kuolemantapauksen tällaisissa
32671: joita mikään vakuutus ei korvaa. Pahinta on           olosuhteissa pitäisi viimeistään nyt avata sil-
32672: kuitenkin, että palo aiheutti ihmishengen me-         mät näkemään, ettei tällainen kriminaalipoli-
32673: netyksen.                                             tiikka todellisuudessa merkitse myöskään huo-
32674:     Tämän tuhoisan tulipalon syitä selvitettäessä .   lehtimista vangeista itsestään, vaikka yhteis-
32675: on julkisuuteen annettujen tietojen mukaan            kunnan suojeleminen jäteträisiinkin vaille huo-
32676: käynyt ilmi, että palossa oli menehtynyt liek-        miota.
32677:  keihin lomalla ollut vanki ja että palo on ai-           Rikollisen sopeutuminen yhteiskuntaan ja
32678: heutunut tavalla tai toisella tämän lomalaisvan-      kyky sitä tietä yhteiskuntakelpoisuuden saavut-
32679: gin - joko yksin tai yhdessä muiden kanssa            tamiseen on siinä määrin yksilöllistä, että sel-
32680: - tunkeutumisesta ja oleskelusta rakennukses-         laiset kaavamaisesti sovell~tut teoreettiset rat-
32681: sa, varsin todennäköisesti varkaustarkoituk-          kaisut kuin vankien lomauttamisohjelma posi-
32682:  sessa.                                               tiivisten asenteitten luomiseksi eivät voi olla
32683:     Yhteiskunnan taholta on pakko kiinnittää          missään järjellisessä suhteessa niiden yhteiskun-
32684: huomiota näihin, huomattavan suuret vahin-            nalle - ja myös rikollisille itselleen - aiheut-
32685: got aiheuttaneen tulipalon varsin erikoislaatui-      tamiin riskeihin. Nyt, kun tämän riskin suu-
32686:  siin syihin varsinkin, kun lomalla olleiden van-     ruus on nähty, olisi kiireesti ryhdyttävä oikai-
32687: kien rikollisista tai kontrolloimattomista teoista    semaan vinoutuneen kriminaalipoliittisen ajat-
32688: on tämän tästä saatu kokemuksia.                      telun aikana luotua järjestelmää ja annettava
32689:     Vankien 1omauttaminen on meillä varsin            harhaanjohtaneitten teorioitten asemasta krimi-
32690:  uusi ja kokeiluluentoisena pidettävä vankein-        naalipolitiikassa paino kokemukseen perustu-
32691:  hoitomuoto, jonka tarkoituksenmukaisuudesta          valle asiantuntemukselle. Vankien 1omauttami-
32692:  asiantuntijoiden mielipiteet ovat jatkuvasti käy-     sesta olisi luovuttava.
32693:  neet ristiin. Sille on antanut kannatuksensa jok-        Katson, että perussyynä Vanhan Ylioppilas-
32694:  seenkin radikaali kriminaalipoliittinen suuntaus,     talon paloon ja sen aiheuttamaan kuolemanta-
32695:  joka pitää rikollisuutta lähinnä sairautena ja       paukseen sekä suunnattomiin aineellisiin vahin-
32696:  pyrkii rikollisten käsittelyyn lähinnä tältä pe-     koihin ovat viime aikoina tehdyt virheelliset
32697:  rustalta kiinnittämättä sanottavasti huomiota        kriminaalipoliittiset päätökset. Näin ollen näi-
32698: 0878005892
32699: 2                                             1978 vp.
32700: 
32701: den päätöksentekijäin olisi kannettava vastuun-                 Mihin töimenp1te1S1111 Hallitus aikoo
32702: sa tapahtuneesta ja huolehdittava siitä, että                ryhtyä Vanhan Ylioppilastalon suurtuli-
32703: vahingot tulevat korvatuiksi kaikilta niiltä osin,           palon aiheuttamien vahinkojen korvaa-
32704: joilta ne ylimalkaan voidaan korvata. Kun val-               miseksi, ja
32705: tio käyttää huomattavia rahasummia teattereit-                  mitä Hallitus aikoo tehdä vankien
32706: ten toiminnan tukemiseen, olisi luonnollista,                1omauttamisen lopettamiseksi ja viime
32707: että erityisesti Intimiteatterin toiminnan kes-              aikoina noudatetun kriminaalipolitiikan
32708: keytymisestä teatterille aiheutuneet vahingot                korjaamiseksi niin, että yhteiskunnan
32709: tulisivat muun ohessa tälle teatterille korva-               suojeleminen rikollisuudelta saisi riittä-
32710: tuiksi, koska mikään vakuutus ei näitä vahin-                vän painon ja vältyttäisiin kriminaali-
32711: koja korvaa. Näin mainittu teatteri pääsisi jäl-             poliittisten kokeilujen aiheuttamilta
32712: leen toimintansa alkuun.                                     kohtuuttomilta vahingoilta?
32713:    Edellä mainituista syistä ja valtiopäiväjärjes-
32714: tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitän
32715: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32716: vaksi seuraavan kysymyksen:
32717:      Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 1978.
32718: 
32719:                                            Kullervo Rainio
32720:                                               N:o 197                                               3
32721: 
32722: 
32723: 
32724: 
32725:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32726: 
32727:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa     yhteisiä mm. seuraavat piirteet. Vangille voi-
32728: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tiin myöntää lupa poistua lyhyeksi ajaksi ja
32729: olette 10 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn           tärkeästä syystä, jollaisena pidettiin myös pit-
32730: kirjeenne n:o 884 ohella toimittanut valtioneu-      kää rangaistusaikaa. Oli kuitenkin voitava otak-
32731: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         sua, ettei vanki käyttäisi oikeuttaan väärin.
32732: kansanedustaja Kullervo Rainion kirjallisesta            Vuonna 1963 oikeusministeriön sisäinen työ-
32733: kysymyksestä n:o 197, jossa tiedustellaan:           ryhmä esitti, että ainakin pitkäaikaisia ran-
32734:                                                      gaistuksia kärsiviä vankeja tulisi päästää lo-
32735:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       malle myös. ns. sosiaalisten syiden perusteella.
32736:        ryhtyä Vanhan Ylioppilastalon suurtuli-           Seuraavana vuonna asetettiin komitea sel-
32737:        palon aiheuttamien vahinkojen korvaa-         vittämään vapausrangaistusjärjestelmän kehittä-
32738:        miseksi, ja                                   mistä. Komitea jätti mietintönsä vuonna 1969
32739:           mitä Hallitus aikoo tehdä vankien          (KM 1969: A 4) . Mietinnössä otettiin kantaa
32740:        1omauttamisen lopettamiseksi ja viime         myös vankien yhteyksien järjestämiseen laitok-
32741:        aikoina noudatetun kriminaalipolitiikan       sen ulkopuolella. Vapausrangaistuskomitea to-
32742:        korjaamiseksi niin, että yhteiskunnan         tesi, että täydellinen eristäminen on omiaan
32743:        suojeleminen rikollisuudelta saisi riittä-    vaikeuttamaan vangin sopeutumista vapaisiin
32744:        vän painon ja vältyttäisiin kriminaali-       oloihin, ja päätyi esittämään Suomeenkin poh-
32745:        poliittisten kokeilujen aiheuttamilta         joismaista poistumislupajärjestelmää.
32746:        kohtuuttomilta vahingoilta?                       Hallitus teki vuoden 1970 valtiopäiville esi-
32747:                                                      tyksen (n:o 95/1970 vp.) laiksi rangaistusten
32748:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        täytäntöönpanosta annetun asetuksen muutta-
32749: seuraavaa:                                           misesta. Perusteluissaan hallitus katsoi, ettei
32750:    Voimassa oleva vankien poistumislupajärjes-       silloisessa vapausrangaistusten täytäntöönpano-
32751: telmä juontaa juurensa vuoteen 1962, jolloin         järjestelmässä juuri oteta huomioon erilaisia
32752: pohjoismaat sopivat ns. Helsingin sopimuksella       täytäntöönpanoon liittyviä sivuvaikutuksia, ja
32753: pyrkivänsä mahdollisimman suureen yhdenmu-           ettei rikosten seuraamusjärjestelmä kokonaisuu-
32754: kaisuuteen rikosoikeuden alalla. Tämän sopi-         dessaan toimi tasapuolisesti ja oikeudenmukai-
32755: muksen mukaan pohjoismaiden tulee yhtenäis-          sesti ellei sivuvaikutuksia pystytä poistamaan
32756: tää rikoslakinsa ja rikosoikeudelliset seuraa-       tai niiden esiintymistä varsinaisten rangaistus-
32757: mukset eri pohjoismaissa.                            ten ohella muulla tavoin järjestämään.
32758:    Suomessa oli tuolloin voimassa järjestelmä,           Hallituksen esityksen johdosta antamassaan
32759: jonka mukaan vangilla oli mahdollisuus päästä        mietinnössä eduskunnan lakivaliokunta kiinnitti
32760: rangaistuslaitoksen     ulkopuolelle   tapaamaan     erityistä huomiota lakiehdotuksen 2 luvun
32761: heikkona sairaana olevaa läheistä omaista sekä       3 b §:ään, jonka mukaan oikeusministeriö tai,
32762: saattama~n läheistä omaista hautaan. Pakkolai-       sen antamien ohjeiden mukaan, rangaistuslai-
32763: tokseen eristetyllä oli mahdollisuus päästä enin-    toksen johtaja voisi antaa vangille luvan pois-
32764: tään kahdeksi viikoksi vuodessa koevapauteen         tua lyhyeksi ajaksi rangaistuslaitoksesta. Laki-
32765: ja nuorisovankilaan määrätyllä ylimpään luok-        valiokunta piti lomien myöntämistä luonnolli-
32766: kaan kohonneella vangilla enintään . viikoksi        sina ja tehokkaina toimenpiteinä työssä, jonka
32767: kerrallaan tapaamaan tulevaa työnantajaansa ja       tarkoituksena on sopeuttaa vanki rangaistuk-
32768: muiden asioiden järjestämiseksi.                     sensa· kärsittyään yhteiskuntaan.
32769:    Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa sen sijaan           Nykyinen poistumislupajärjestelmä tuli voi-
32770: oli Suomeen verrattuna huomattavasti laajempi        maan 1. 9. 1971. Se noudattaa vankeinhoidon
32771: mahdollisuus päästää vankeja lyhyeksi ajaksi         virallista tavoitetta, joka pyrkii tuomitun yh-
32772: rangaistuslaitoksen ulkopuolelle. Näiden mai-        teiskuntakelpoisuuden vahvistamiseen. Vankein-
32773: den silloiselle poistumislupajärjestelmälle olivat   hoitoasetuksen ( 431/75) 4 § määrittelee van-
32774: 4                                             1978 vp.
32775: 
32776: keinhoidon tavoitteen seuraavasti. "Rangais-         nettyjen poistumislupien määrä on kaksinker-
32777: tuksen täytäntöönpanon tavoite: Rangaistus on        taistunut vuodesta 1972 vuoteen 1977, mutta
32778: pantava täytäntöön siten, ettei se tarpeettomasti    epäonnistuneiden poistumislupien suhteellinen
32779: vaikeuta, vaan mahdollisuuksien mukaan edis-         osuus käytetyistä poistumisluvista on jatkuvasti
32780: tää vangin sijoittumista yhteiskuntaan. Vapau-       pienentynyt. Tähän vastaukseen on liitetty yh-
32781: denmenetyksestä aiheutuvia haittoja on mah-          teenvetotilastoa eri vuosilta.
32782: dollisuuksien mukaan ehkäistävä." Yhteiskun-            Poistumislupia koskevassa keskustelussa kiin-
32783: taan sijoittumisen välitön edellytys on, että        nitetään yleensä runsaasti huomiota epäonnis-
32784: vangilla on jäljellä siihen yhteydet, ja tämä        tuneisiin poistumislupiin, kun sen sijaan pois-
32785: voidaan parhaiten toteuttaa juuri poistumis-         tumislupien myönteiset vaikutukset jäävät ko-
32786: lupajärjestelmää soveltaen.                          konaan huomiota vaille. Kuitenkin valtaosa
32787:    Poistumislupajärjestelmä perustuu rangais-        käytetyistä poistumisluvista voidaan luokitella
32788: tusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen           onnistuneiksi ja rangaistuksen täytäntöönpanon
32789:  (302/71) 2 luvun 3 b §:ään ja vankeinhoito-         suoritukseen myönteisesti vaikuttaviksi.
32790: asetuksen 53 §:ään, ja sen soveltamisohjeet             Paraikaa oikeusministeriön vankeinhoito-osas-
32791: on annettu oikeusministeriön ja sen vankein-         tolla tehdään vuoden 197 6 aikana käytetyistä
32792: hoito-osaston päätöksillä. Poistumisluvan vanki      poistumisluvista ns. "rikosvahinkotutkimusta".
32793: voi saada asetuksen mukaan joko rangaistus-          Tutkimuksella selvitetään mm. poistumisluvalla
32794: ajan pituuden perusteella tai tärkeästä syystä.      tehtyjen rikosten laatu ja epäonnistuneesta
32795:    Oikeusministeriön ohjeiden mukaan poistu-         poistumisluvasta vangille aiheutuneet seuraa-
32796: mislupaa ei voida myöntää, jos ehtojen nou-          mukset. Tutkimus on vielä kesken, mutta jo
32797: dattamista ei voida pitää riittävän todennäköi-      tässä vaiheessa voidaan todeta vankien pois-
32798: senä. Poistumisluparatkaisua harkittaessa kiin-      tumisluvalla tekemien rikosten olevan pääosin
32799: nitetään aina huomiota kaikkiin tiedossa ole-        pienehköjä omaisuusrikoksia kuten varkaus,
32800: viin seikkoihin, joilla saattaa oUa merkitystä       näpistys, viranomaisen erehdyttäminen jne.
32801: arvioitaessa lupaehtojen noudattamistodennä-            Kaiken kaikkiaan vankeinhoito-osaston tie-
32802: köisyyttä. Näitä seikkoja ovat mm. karkaami-         toon on tullut vankien poistumisluvan aikana
32803: nen, aikaisemmat poistumislupaehtojen rikko-         tekemiä rikoksia tai niistä epäiliyksi joutumisia
32804: miset, jäljellä olevan rangaistusajan pituus, ri-    vuosittain seuraavasti:
32805: kosten monilukuisuus, niiden laatu ja nopea               1974       1975        1976          1977
32806: uusiminen, keskeneräiset rikossyytteet tuomio-            118         104         121           91
32807: istuimissa ja huollon turvaaminen poissaolon
32808: aikana. Oikeutta poistumislupaan vangilla ei            Luvut e1vat ole aivan tarkkoja, mutta ne
32809: siis ole, vaan lupa myönnetään vain, jos on          antavat kuitenkin kuvan siitä suhteesta, mikä
32810: riittävän todennäköistä, että vanki tulee nou-       rikoksien lukumäärän ja käytettyjen poistumis-
32811: dattamaan sille asetetut ehdot. Tämä on joh-         lupien välillä vallitsee.
32812: tanut siihen, että vankiloissa on lukuisia van-         Vanhan Ylioppilastalon tulipalon aiheutta-
32813: keja, jotka eivät koskaan saa poistumislupaa.        mien vahinkojen korvaamisen osalta voin vain
32814:    Poistumislupaehtojen noudattamista on oi-         todeta, että laki rikosvahinkojen korvaamisesta
32815: keusministeriössä jatkuvasti tarkkailtu kuukau-      valtion varoista ( 935/7 3) ei ole sovellettavissa
32816: sittain laadittavien yksityiskohtaisten tilastojen   tähän tapaukseen. Tämän lain nojalla korvausta
32817: avulla. Niistä ilmenevien seikkojen nojalla pois-    voivat saada vain luonnolliset henkilöt ja kor-
32818: tumislupaohjeita on kolmesti tarkistettu jär-        vauksen määrällä on katto henkilövahinkojen
32819: jestelmän voimassaolon aikana.                       osalta 100 000 markkaa, esinevahinkojen osalta
32820:    Vuonna 1977 poistumislupia anottiin 19 344,       50 000 markkaa. Korvauskysymykset tulevat
32821: mikä merkitsi 123 % lisäystä vuoteen 1972            määräytymään hallituksen käsityksen mukaan
32822: verrattuna, jolloin niitä anottiin 8 638. Hyl-       vakuutuslainsäädännön mukaisesti, eikä halli-
32823: käämisprosentti on viime vuosina hiukan kasva-       tuksella ole aikomusta. niihin puuttua.
32824: nut ( 1972 36,6 %, 1977 42,9 %) . Myön-
32825:       Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1978.
32826: 
32827:                                                                     Oikeusministeri· Paavo Nikula
32828:                                                          N:o 197                                                        5
32829: 
32830:                                   POISTUMISLUVAT VUOSINA 1972-1976
32831:                                 1972            1973            1974             1975             1976         1977
32832:                             N       %       N       %       N       %        N       %        N       %    N       %
32833: Poisturuislupia
32834: anottu ........           8 638          10 331           12 034          16627           18509           19 344
32835: Anotuista luvista
32836: myönnetty .....           5 472   63,3    5 931   57,4     6314 52,5      9640 58,0       10768 58,2      11053    57,1
32837: Poisturuislupien
32838: ehdot täytetty ..         4109 75,5       4482    76,2     5136 81,8      8 343    87,1   9 280    86,9    9 766 89,1
32839: Ehdot rikottu lie-
32840: västi ..........           422     7,7     462     7,8      463     7,4     567     5,9     629     5,9     666        6,1
32841: Ehdot rikottu va-
32842: kavasd 1 )                 910    16,7     939    16,0      682    10,8     668     7,0     768     7,2
32843: Ehdot rikottu
32844: törkeästi 2 ) • • • • •                                                                                     522        4,8
32845: 1
32846:    Vakava lupaehtojen rikkominen on tilastoimiskuukautta seuraavan kuukauden 10. pa1vaan mennessä palaa-
32847:     )
32848:    matta jääminen, joutuminen palautetuksi lupaehdoissa annetun määräajan päätyttyä, myöhästyminen vuoro-
32849:    kaudella ja joutuminen epäiliyksi rikoksesta. Kaikki muut ehtojen rikkomiset on tilastoitu lieviksi.
32850: ') Törkeä lupaehtojen rikkominen on yritys tuoda aseita, karkaaruisvälineitä tai huumaavia aineita laitokseen
32851:    paluun yhteydessä, myöhästyminen palatessa yli viikon, rikos poisturuisluvan tai sen ylityksen aikana ja jou-
32852:    tuminen palautetuksi määräajan päätyttyä.
32853: 6                                            1978 vp;
32854: 
32855: 
32856: 
32857:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
32858: 
32859:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Åt 1963 föreslog en intern arbetsgrupp inom
32860: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       justitieministeriet att åtminstone fångar som
32861: nr 884 av den 10 april 1978 tili vederbörande       avtjänat långtidsstraff borde kunna beviljas
32862: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      permission också på s.k. sociala grunder.
32863: jande av riksdagsman Kullervo Rainio under-             Följande år tilisattes en kommitte med upp-
32864: tecknade spörsmål nr 197:                           dtag att utteda ftågan om utvecklandet av
32865:                                                     frihetsstraffsystemet. Kommitten avgav sitt be-
32866:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      tänkande år 1969 (KB 1969: A 4). I betän-
32867:        ta i avsikt att ersätta de skador som        kandet tas också ställning tili otdnandet av
32868:        uppstod vid stotbranden i Gamla stu-         fångars kontakter utanföt anstalten. Frihets-
32869:        denthuset, och                               straffskommitten konstaterade att en fullstän-
32870:           vad ämnar Regetingen göra föt att         dig isolering är ägnad att fötsvåra fånges an-
32871:        slopa fångpetmissionerna och korrigeta       passning tili fria förhållanden och kommitten
32872:        den senaste tidens kriminalpolitik så,       föteslog också för Finlands del ett system av
32873:        att samhället med tiliräcklig tyngd kan      nordiskt slag.
32874:        skyddas mot brottslighet och orimliga            Regeringen avlät till 1970 års riksdag en
32875:        skadot som följd av kriminalpolitiska        proposition (nr 95/1970 td.) med förslag tili
32876:        experiment kan undvikas?                     lag om ändring av fötordningen om vetk-
32877:                                                     ställighet av straff. Regeringen ansåg i sin
32878:   Såsom svar på detta spötsmål fåt jag vörd-        motivering att det dåvarande systemet för verk-
32879: samt anföra följande:                               ställighet av frihetsstraff knappast alls beaktar
32880:     Det gällande systemet bettäffande fångars       de olika biverkningar som ansluter sig tili
32881: tilistånd att avlägsna sig leder sitt ursprung      verkställigheten, och att btottspåföljdssystemet
32882: ftån år 1962, då de notdiska länderna med           som helhet inte fungerar opartiskt och tätt-
32883: det s.k. helsingforsavtalet träffade överens-       vist om man inte kan eliminera biverkningarna
32884: kommelse att eftersträva största möjliga en-        ellet på något annat sätt teglera deras föte-
32885: hetlighet på det straffrättsliga området. Enligt    komst vid sidan av de egentliga sttaffen.
32886: avtalet skall de nordiska länderna samotdna             I det betänkande, som riksdagens lagutskott
32887: sin strafflagstiftning och de straffrättsliga på-   avgav med anledning av regeringens proposi-
32888: följderna i de olika länderna.                      tion, fästes särskild uppmärksamhet vid 2 kap.
32889:     I Finland tiliämpades vid denna tid ett         3 b §, enligt viiken justitieministeriet ellet, en-
32890: system, enligt vilket fånge hade möjlighet att      ligt av ministeriet utfärdade föreskrifter, di-
32891: avlägsna sig ftån sttaffanstalt för att besöka      rektör föt straffanstalt kan ge fånge tillstånd
32892: någon svått sjuk nära anhörig eller bevista         att föt kort tid avlägsna sig från straffanstal-
32893: nära anhörigs begravning. Internerad i tvångs-      ten. Lagutskottet ansåg beviljande av permis-
32894: inrättning hade möjlighet att bli fri på prov       sion vara natutliga och effektiva åtgärder i ett
32895: under högst två veckot om året, och fånge som       arbete, vars syfte är att tili samhället anpassa
32896: förpassats tili ungdomsfängelse och uppflyttats     en fånge som avtjänat sitt straff.
32897: tili högsta klassen hade möjlighet att högst en         Det nuvarande systemet beträffande fångars
32898: vecka i sänder besöka sin blivande arbetsgivare     tillstånd att avlägsna sig trädde i kraft den
32899: ellet för att ordna andra angelägenheter.           1 september 1971 (302/71). Det är anpassat
32900:     Sverige, Norge och Danmark hade däremot         tili fångvårdens officiella målsättning dvs. av-
32901: i jämfötelse med Finland betydligt mera långt-      sikten är att förbättra den dömdes samhälls-
32902: gående möjligheter att låta fångar avlägsna sig     duglighet. I 4 § fångvårdsförordningen ( 4 31/
32903: från straffanstalt för kortare tid. Dessa ländets   75) definieras fångvårdens målsättning på föl-
32904: system hade då bl.a. följande gemensamma            jande sätt: "Straffverkställighetens målsätt-
32905: drag: fånge kunde beviljas tilistånd att av-        ning: Straffet skall verkställas så att det ej i
32906: lägsna sig för kort tid och av viktiga skäl, tili   onödan försvårar utan i mån av möjlighet be-
32907: vilka också räknades lång strafftid. Dock måste     främjar fångens inpassning i samhället. De
32908: det kunna förutsättas att fånge inte skulle miss-   olägenheter, vilka frihetsförlusten förorsakar,
32909: bruka denna sin rättighet.                          skall i mån av möjlighet förhindras." En ab-
32910:                                                N~o    197                                              7
32911: 
32912: solut förutsättning för anpassning tili sam-           nyttjade tillstånd har minskat kontinuerligt.
32913: hället är att fången har kvar sina kontakter            Tili detta svar har fogats ett statistiksamman-
32914: tili samhället och detta kan bäst förverkligas          drag från olika år.
32915: just genom att tillämpa systemet beträffande                I diskussionen kring tillstånden att avlägsna
32916: fångars tillstånd att avlägsna sig.                     sig fästs i allmänhet stor uppmärksamhet vid
32917:     Sagda system baserar sig på 2 kap. 3 b §            s.k. misslyckade tillstånd, medan tillståndens
32918: lagen angående ändring av förordningen om               positiva följder blir helt negligerade. Dock
32919: verkställighet av straff (302/71) och 53 §              kan största delen av de utnyttjade tillstånden
32920: fångvårdsförordningen, och tillämpningsdirekti-         karaktiseras som lyckade och anses ha positiv
32921: ven har utfärdats medelst beslut av justitie-          inverkan på straffets verkställighet.
32922: ministeriet och dess fångvårdsavdelning. Enligt            För närvarande utförs vid justitieministeriets
32923: förordningen kan fånge beviljas tillstånd att          fångvårdsavdelning en s.k. "brottsskadeunder-
32924: avlägsna sig antingen på grund av strafftidens          sökning", som gäller under år 1976 utnyttjade
32925: längd ellet på grund av viktigt skäl. .                 tillstånd att avlägsna sig. Denna undersökning
32926:     Enligt justitieministeriets föreskrifter kan      . skall bl. a. utreda arten av brott som begåtts
32927: tillstånd att avlägsna sig inte beviljas om efter-     under bortavaro och de följder som ett iniss-
32928: levnaden av villkoren inte kan anses vara till-         lyckat tillstånd att avlägsna sig medfört för
32929: räckligt sannolik. Vid prövning av sådant till-         fånge. Undersökningen är ännu inte slutförd,
32930: stånd beaktas alltid alla kända omständigheter          men redan på detta stadium kan konstateras
32931: som kan vara av betydelse vid en uppskattning          att de brott som begåtts under fångars borta-
32932: av graden av sannolikheten för ett uppfyllande          varo tili största delen är obetydliga egendoms-
32933: av tillståndsvillkoren. Sådana omständigheter           brott såsom stöld, snatteri, vilseledande av
32934: är bl. a. rymning, tidigare brott mot villkoren         myndighet osv.
32935: för tillstånd att avlägsna sig, den återstående            Totalt har tili fångvårdsavdelningens känne-
32936: strafftidens längd, brottens mångfald, brottets         dom kommit brott, som begåtts av fångar un-
32937: art och snabbt återfall, icke slutförda åtal för       der bortavaro ellet som misstänks vara sådana
32938: brott vid domstolar och tryggande av vård              brott, som följer:
32939: under bortavaron. Rätt tili tilistånd att avlägs-            1974        1975        1976         1977
32940: na sig har fånge således inte, utan tilistånd be-            118         104          121          91
32941:  viljas endast om tillräcklig sannolikhet före-
32942: ligger att fånge kommer att uppfylla honom               Dessa siffror är inte helt exakta, men de ger
32943:  ålagda villkor. Detta har lett tili att det i        en bild av det förhållande som råder mellan
32944:  fängelserna finns ett stort antal fångar som         antalet brott och utnyttjade tillstånd att av-
32945:  aldrig får tillstånd att avlägsna sig.               lägsna sig.
32946:     Iakttagandet av villkoren för tillstånd att av-      Vad beträffar frågan om ersättning för de
32947: lägsna sig har fortlöpande kontrollerats vid          skador som orsakats av eldsvådan i Gamla
32948:  justitieministeriet på basen av månatliga de-        studenthuset kan jag bara konstatera, att lagen
32949:  taljerade statistikuppgifter. Med stöd av de         om ersättning för brottsskador av statsmedel
32950:  fakta som där kommer fram har villkoren tre           (935/73) inte kan tillämpas i detta fall. Er-
32951:  gånger justerats under den tid systemet varit        sättning med stöd av denna lag kan erläggas
32952:  i kraft.                                             endast tili fysiska personer och ersättningsbe-
32953:     År 1977 anhölls om 19 344 tillstånd att av-       loppet har ett tak för personskador 100 000
32954:  lägsna sig, vilket innebär en ökning med             mk, för sakskador 50 000 mark. Ersättnings-
32955:  123 % jämfört med år 1972, då 8 638 ansök-           frågorna kommer enligt regeringens uppfatt-
32956: ningar inkom. Avslagsprocenten har stigit något       ning att redas ut i enlighet med försäkrings-
32957:  under de senaste åren (1972 36,6 %, 1977             lagstiftningen, och regeringen har inte för av-
32958:  42,9 %) . Antalet beviljade tillstånd har för-       sikt att ingripa i handläggningen av dessa
32959:  dubblats från år 1972 tili år 1977, men de           frågor.
32960:  s.k. misslyckade tillståndens andel av alla ut-
32961:       Helsingfors den 12 maj 1978.
32962: 
32963:                                                                       Justitieminister Paavo Nikula
32964: 8                                                    1978 vp.
32965: 
32966:                       TILLST AND ATT AVLÄGSNA SIG AREN 1972-1976
32967:                            1972            1973                1974             1975          1976         1977
32968:                         Ca      %       Ca      %         Ca          %      Ca      %      Ca     %     Ca     %
32969: Avsökta tillstånd     8 638          10 331           12 034              16627           18509         19 344
32970: Av ansökta till-
32971: stånd     beviljade   5 472 63,3      5 931   57,4    6314 52,5           9640 58,0       10768 58,2    11053 57,1
32972: Villkoren för tili-
32973: stånd uppfyllda .     4109 75,5       4482 76,2        5136 81,8           8 343   87,1   9 280 86,9    9766 89,1
32974: Lindrigt brytande
32975: av villkoren ....       422    7,7     462     7,8      463      7,4        567     5,9     629   5,9     666   6,1
32976: Allvarligt brytan-
32977: de av villkoren 1 )    910    16,7     939    16,0      682     10,8        668     7,0     768   7,2
32978: Grovt brytande
32979: av villkoren 2 ) ••                                                                                       522   4,8
32980: 1
32981:    Allvarligt brytande av tillståndsvillkoren är underlåtenhet att infinna sig senast den 10 i den månad som
32982:     )
32983:    följer efter statistikmånaden, hämtning efter utgången av i tillståndsvillkoren utsatt frist, försening med ett
32984:    dygn och misstanke för brott. Alla andra brott mot villkoren har statistikförts som lindriga.
32985: ') Grovt brytande av tillståndsvillkoren är försök att medföra vapen, rymningsverktyg ellet narkotika i samband
32986:    med återvändande till anstalt, över en veckas försening vid återvändandet, brott under tiden för tillståndet
32987:    eller överskridningstid och hämtning efter utlöpt frist.
32988:                                               1978 vp.
32989: 
32990: Kirjallinen kysymys n:o 198.
32991: 
32992: 
32993: 
32994: 
32995:                                   Tenhiälä ym.: Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista
32996:                                      annetun lain muuttamisesta.
32997: 
32998: 
32999:                          E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
33000: 
33001:     Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va-        Niinpä, kun aliorkeuden päätös ei läheskään aina
33002: roista 21. 12. 1973/935 annetun lain 5 §:n en-       synny ensimmäisellä käsittelykerraNa, vahinkoa
33003: simmäisessä lauseessa sanotaan: "Sille, jolle on     kärsineen asema korostuu stiten, että hän kär-
33004: aiheutettu ruumiinvamma tai muu henkilöva-           srmänsä oikeudenloukkauksen lisäksi joutuu itse
33005: hinko, suoritetaan korvaus sairaanhoitokustan-       maksamaan ehkä huomattavatkin oikeuden-
33006: nuksista ja muista vahingoista aiheutuneista ku-     käyntikulunsa, samalla kun oikeuden hänelle
33007: luista sekä viasta tai muusta pysyvästä haitasta."   määräämä korvaus kivusta ja särystä jää saa-
33008: Eräissä olosuhteissa saattaa kuitenkin oikeuden-     matta.
33009: loukk,auksen kohteeksi joutunutta henkilöä li-          Edellä o]evan perusteella esitämme valtiopäi-
33010: säksi kohdata taloudellinen menetys, mitä ei         väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
33011: voitane pitää kohtuullisena. Jos vah1nkoa kärsi-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
33012: nyt on rikoksen tapahtuessa työssä tai työmat-       seuraavan kysymyksen:
33013: katla, hän saa korvauksen osasta kulujaan asian-
33014: omaiselta tapaturmavakuutusyhtiöltä. Asian tul-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että oi-
33015: lessa oikeuskäsittelyyn vahinkoa kärsineen on               keudenloukkauksen kohteeksi joutunut
33016: useimmiten tarpeellista ottaa oikeudellinen                 henkilö rikosvahinkojen korvaamisesta
33017: avustaja vaatimustensa yksilöimistä ja esittä-              annetun lain tulkinnan johdosta itse saa
33018: mistä varten. Alioikeus ilmoittaa päätöksessään,            vastata oikeudenkäyntikuluistaan, sa-
33019: mikä määrä vastaaJa veivoitetaan suorittamaan               malla kun hänelle orkeuden tuomitsema
33020: kivusta ja särystä sekä oikeudenkäyntikuluista.             korvaus kivusta ja särystä jää saamatta,
33021: Koska näitä kuluja ei korvata tapaturmavakuu-               ja jos on,
33022: tuksesta ja vakuutusoikeus omaksumansa tul-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33023: kinnan käytännön mukaisesti hylkää muutosta                 ryhty,ä lain 5 § :n muuttamiseksi siten,
33024: tarkoittav,an hakemuks,en sillä perusteella, että           että lain nojalla korvataan vahinkoa kär-
33025: tapaturmavakuutuslaki on ensisijainen verrattu-             sineen oikeudenkäynti:kulut sekä oikeu-
33026: na rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varois-            den hänelle tuomitsema korvaus kivusta
33027:  ta annettuun lakiin, vahinkoa kärsinyt ei saa oi-          ja särystä?
33028: keuden päätöksen edellyttämiä korvauksia.
33029:   Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1978.
33030: 
33031:          Hannu Tenhiälä                 Juhani: Tuomaala              Paavo Vesterinen
33032:          Kyllikki Stenros               Alvar Saukko                  Toivo Yläjärvi
33033:          Lasse Äikäs                    Kalevi Mattila
33034: 
33035: 
33036: 
33037: 
33038: 087800479H
33039: 2                                             1978 vp.
33040: 
33041: 
33042: 
33043: 
33044:                          E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
33045: 
33046:    Valdopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               ryhtyä lain 5 § :n muuttamiseksi stiten,
33047: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               että lain noJalla korvataan vahinkoa
33048: olette lähetteellänne 11 päivältä huhtikuuta n:o            kärsineen oikeudenkäyntikulut sekä oi-
33049: 925 lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jä-             keuden hänelle tuomitsema korvaus ki-
33050: senen vastattavaksi kansanedustaJa Hannu Ten-               vusta ja särystä?
33051: hiälän ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy-
33052: myksen:                                                Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
33053:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että oi-   taen seuraavaa:
33054:         keudenloukkauksen kohteeksi joutunut            Oikeusministeriö on 22 päivänä maaliskuuta
33055:         henkilö rikosvahinkojen korvaamisesta        tänä vuonna asettanut työryhmän valmistele-
33056:         annetun 1a:in tulkinnan johdosta itse saa    maan rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va-
33057:         vastata oikeudenkäyntikuluistaan, samal-     roista annetun lain uudistamista. Työryhmän tu-
33058:         la kun hänelle oikeuden tuomitsema           lee saada työnsä valmiiksi kuluvan vuoden lop-
33059:         korvaus kivusta j'a särystä jää saamatta,    puun mennessä. Kansanedustaja Tenhiälän ym.
33060:         ja jos on,                                   kysymys on saatettu työryhmän tutkittavaksi.
33061:            mih~n toimenpiteis'iiin Hallitus aikoo
33062: 
33063:     Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1978.
33064: 
33065: 
33066:                                                                    Oikeusministeri Paavo Nikula
33067:                                             N:o 198                                               3
33068: 
33069: 
33070: 
33071: 
33072:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33073: 
33074:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen               av lagen betalas ersättning för den för-
33075: avser har Ni, Herr Talman, medelst Eder skri-             orättades rättegångskostnader samt av
33076: velse nr 925 den 11 april för att besvaras av             domstolen honom tilldömd ersättning för
33077: vederbörande medlem av sta:tsrådet övers,änt              sveda och värk?
33078: följande av riksdagsman Hannu Tenhiälä m. fl.
33079: ställda spörsmål:                                     Såsom svar på spörsmålet framför jag hög-
33080:           Är Regeringen medveten om att den        aktningsfullt följande:
33081:        som lidit rättskränkning som en följd          Justitieministeriet har den 22 ma:rs deua år
33082:        av det sätt på vilket lagen om ersättning   ttHsatt en arbetsgrupp för at bereda en reform av
33083:        för brottsskador toikas själv får stå för   lagen om ersättning för brottsskador av stats-
33084:        sina rättegångskostnader samtidigt som      medel. Arbetsgruppen skall slutföra sitt upp-
33085:        honom tilldömd ersättning för sveda         drag före utgången av innevarande år. Arbets-
33086:        och värk uteblir och, om detta är fallet,   gruppen har fått i uppdrag att utreda det av
33087:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    riksdagsman Tenhiälä m. fl. ställda spörsmålet.
33088:        för att ändra lagens 5 § så att med stöd
33089:   Hel'singfors den 25 april 1978.
33090: 
33091: 
33092:                                                                   Justitieminister Paavo Nikula
33093:                                                 1978' vp.
33094: 
33095: 
33096: 
33097: 
33098:                                    i':Eorikka: Pääministerin Afrikan vierailuSta;
33099: 
33100: 
33101: 
33102: 
33103:   . va1ti~iden väiisis~ii,.:kiilkkin~i~sa' suhteissa   pahtumat ovatjbpa aritaneef tällai~ille vierai-
33104: ovat eri tasoilla tapahtuvat' vierailut· osoittau-     luille maailmalla hieman huvittavan maineen.
33105: tuneet tarpeellisiksi ja hedelmällisiksi. Suomen          Suomi clää · tällä hetkellä edelleenkin· talou-
33106: kohdalla on siitä hyvänä esimerkkinä kanssa-           dellisessa hätätilassa ja kansakunta odottaa joh-
33107: käyminen naapuriimme Neuvostoliittoon,.Jonka           tajill:llan ratkaisuja ahdingosta pääsemiseksi.
33108: kanssa mm. monet taloudelliset kauppasopi-             Elvytys on edelleen kesken, ja jotta ensi tal-
33109: mukset ovat hahmottuneet tai lähteneet liik-           vena uhkaavalta jättiläistyöttömyydeltä vältyt-
33110: keelle valtiollisten edustajiemme vierailujen ai-      täisiin, olisi monilla uudistuksilla ja päätöksillä
33111: kana puhumattakaan vierailujen vaikutuksesta           kiire. Ellei uusista elvytystoimista päätetä nyt
33112: eri maitten välisiin ystävällisiin suhteisiin.         keväällä, ei esimerkiksi yrityksillä ole mahdol-
33113:     Eri valtioiden ja näiden yritysten kaupallisen     lisuuksia työllistävien päätöstensä toteutukseen
33114: yhteistyön käynnistämiseksi on suorastaan vält-        ensi talvea ajatellen. Viikkoakaan ei siis ole
33115: tämätöntä, että "pään avaajana" ja suhteiden           hukattavissa.
33116: alullepanijoina toimivat molempien osapuolien             Hallitus on luonnollisesti kaikessa elvytys-
33117: korkeimmat ulkomaankaupan viranomaiset, hy-            työssä ratkaisevassa asemassa.
33118: vin usein maiden ulkomaankauppaministerit.                 Eduskunnalla on ja on juuri näinä päivinä
33119: Suomessakin on pitkään keskusteltu niistä vai-         tulossa käsiteltäväksi ja päätettäväksi monia
33120: keuksista, joita maallemme aiheutuu, kun meil-         maallemme tärkeitä hallituksen esityksiä. Nii-
33121: lä ei ole valtioneuvoston jäsenenä ministeriä,         den käsittely ei missään tapauksessa saisi vii-
33122: jonka pää- ja erikoistehtävä olisi ulkomaan-           västyä esimerkiksi siitä syystä, että hallitus-
33123: kauppa.                                                osapuolet eivät pääse asioista yksimielisyyteen.
33124:     Kansainvälisen kanssakäymisen muotoihin            Kun johtavien hallituskumppaneiden sopimuk-
33125: kuuluu myös ns. kohteliaisuusvierailujen teke-         set ja suhteet taas ovat ratkaisevasti riippuvai-
33126: minen. Niiden asianomaisille maille, niiden            sia ao. puolueiden johtajista - kuten nähtiin
33127: kaupallisille tai muille suhteille tahi yleensä näi-   viime syksynä elvytyspakettia käsiteltäessä pää-
33128: den kahden maan keskinäisen kanssakäymisen             ministerin ollessa ulkomailla - on näiden läs-
33129: vilkastuttamiseen ei tällaisilla vierailuilla kui-     näolo tänä hätätilana valtakunnallisesti ajatel-
33130: tenkaan ole juuri mitään käytännön merkitys-           len välttämätöntä. Vastaavanlaisessa tilanteessa
33131: tä. Yleensä tällaiset maat sijaitsevat lisäksi ko-     on asiasta muistuttanut jopa tasavallan presi-
33132: vin kaukana toisistaan ja ovat luonnontuotteil-        dentti.
33133: taan ja tuotannoltaan sekä kehitystasoltaan niin          Pääministeri Kalevi Sorsa on lähtenyt kah-
33134: kaukana toisistaan, ettei kanssakäyminen ole           den viikon ministerivierailulle Afrikan Sambi-
33135: edes käytännössä mahdollista. Kulttuurisuhteet-        aan ja Tansaniaan. Kyseiset maat ovat Suomen
33136: kaan tahi kulttuurivaikuttaminen eivät pääse           kehitysavun pääkohteita, mutta kaupallisessa
33137: kehittymään. Tämäntapaisilla vierailuilla on           mielessä niillä ei ole eikä lähitulevaisuudessa
33138: korkeintaan PR-arvoa ja niiden avulla on jon-          tule olemaan sanottavaa merkitystä. Kaupalli-
33139: kin verran mahdollisuus pitää ao. maita esillä         nen painopiste on Lähi-Idässä 1ja aivan muissa
33140: maailmanpolitiikan pikkutapahtumissa. Tämän-           Afrikan valtioissa.
33141: tapaisia vierailuja tekevät yleensä pienten ja            Tavallista pitemmän vierailumatkan perus-
33142: nuorten valtioiden johtomiehet ja juuri niiden         teet tuntuvat löytyvän pikemminkin edellä ku-
33143: takia muutamat poikkeavat esiintymiset ja ta-          vattujen PR-matkojen joukosta.
33144: 0878005870
33145: 2                                                                                                1978 vp.
33146: 
33147:    Nykyisessä hätätilanteessa kansalaisten toi-                                                                                OnkoYHallituksli!n C, mielestcä:uollm
33148: veet ja odotukset kohdistuvat tavallista voi-                                                                            välttämätöntä ja maan yleiselle ja talou-
33149: makkaammin valtakunnan johtajiin. Tällöin on                                                                             delliselle tilanteelle hyödyllistä päämi-
33150: myös tärkeätä, että ihmiset voivat tuntea luot-                                                                          nisterin Afrikan vierailu ja onko vie-
33151: tamusta johtajiensa työkykyyn ja haluun ja nä-                                                                           railun yhteydessä otettu huomioon sen
33152: kevät näiden uhraavan herkeämättä kaiken ai-                                                                             mahdollisesti aiheuttamat kielteiset
33153: kansa kansan puolesta. Tämä luottamus on                                                                                 asennoitumiset ja luottamuksen menetys
33154: nyt erittäin tärkeätä, sillä kansalaiset olisi saa-                                                                      kansalaisten keskuudessa päättäjiä koh-
33155: tava ymmärtämään ja ·hyväksymään heille it-                                                                            · taahpsekä
33156: selleen raskaitakin päätöksiä. Johtajien on siis                                                                            onko Hallitus voinut huolehtia siitä,
33157: oltava esimerkkinä uhrautuvaisuudesta.                                                                                   ettei pääministerin matkallaolo aiheuta
33158:    Edellä olevan perusteella ja_ viitaten. valtio-                                                                       e_dus~unnafl: l11insäädäntötyön keskeyty-
33159: päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitän                                                                           mistä edes väliaikaisesti jonkin kiireelli-
33160: kunnioittll:vasti valtion~u~oston asianomaisen jä-                                                                       sen asian l<.ohdalla ja näin vaikeuta
33161: senen·'våsiättavaJksi~setitåävå'ri·kj'SY·ihykSen:                                                               -~~-.·-~:·mm. FelyjftyStOimiå?:;'.'          ·' '"'\. ~
33162:        c;·~,                 ...,, ·..        ~-'f,.~-,-·,-";· r'   ;L·: ·;:_ '.~   ..           . ,                       • ~    '   ,.t          .. ; ..__;~.'
33163:      HelsingissÄ 11 'ipäivänä'~huhtikuuta 1978.                                                                                    ,,:--f,;-                              ....,_,
33164:                                                                                                                                                                              :.•;
33165: 
33166:      t._r; .. ;{<·:~)   ·";·~~.:~<L·>;(~ . ~::.~ l:.~ -~::.;~· __::.··,_~::'..               .              ·;.~:;·. ;            -~---;-
33167: 
33168:                - ',e_                                                     -     •        Jalmari Torl~ka -,:~··_; ~
33169:                                                                                          .                  "    . (_ -:~_;:·~-~~~··,'}
33170: 
33171: 
33172: 
33173: 
33174:                                          :.<::.)'
33175:                                                 N:o'199                                               3
33176: 
33177: 
33178: 
33179: 
33180:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33181: 
33182:    Valtiopäiväjärjestyksen. 37 § :n 1 monieJ;Itissa   työn Afl:ikassa .oleyäi: päävastaanottäjamaat ja
33183: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         että molempien .l)äiden maiden valfioripii,äfllie-
33184: olette 11 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyri           het ja useat ministerit ovat vierailleet Suo-
33185: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          messa, ei nyt tapahtunutta pääministeritason
33186: asianomaisille jäsenille jäljennöksen kansanedus-     vierailua voitane pitää asiallisin syin tarkastel-
33187: taja Jalmari Torikan näin kuuluvasta kirjalli-        tuna ennenaikaisena. Afrikan maat, varsinkaan
33188: sesta kysymyksestä n:o 199:                           Saharan eteläpuoliset valtiot eivät ole Suomen
33189:                                                       puolelta saaneet liikaa huomiota osakseen, pi-
33190:           Onko Hallituksen mielestä ollut vält-       kemminkin päinvastoin.
33191:        tämätöntä ja maan yleiselle ja taloudel-          Sen ohella, että Suomella on entuudestaan
33192:        liselle tilanteelle hyödyllistä pääministe-    erityisesti kehitysyhteistyön pohjalta syntyneet
33193:        rin Afrikan vierailu ja onko vierailun         läheiset ja lämpimät suhteet Sambiaan ja Tan-
33194:        yhteydessä otettu huomioon sen mah-            saniaan, joutuu Suomi ulkomaisia suhteita hoi-
33195:        dollisesti aiheuttamat kielteiset asennoi-     taessaan jatkuvasti ja yhä suuremmissa määrin
33196:        tumiset ja luottamuksen menetys kan-           tekemiseen Afrikan ja muiden ns. kolmannen
33197:        salaisten keskuudessa päättäjiä kohtaan,       maailman valtioiden kanssa. Tämä tapahtuu lä-
33198:        sekä                                           hes kaikilla kansainvälisillä foorumeilla ja eri-
33199:           onko Hallitus voinut huolehtia siitä,       tyisesti YK:n piirissä. Tästä kansainvälisestä
33200:        ettei pääministerin matkallaolo aiheuta        yhteistyöstä, jossa myös maailman taloutta kos-
33201:        eduskunnan lainsäädäntötyön keskeyty-          kevat seikat ovat tulossa yhä tätkeämpinä esil-
33202:        mistä edes väliaikaisesti jonkin kiireel-      le, ei Suomi voi olla syrjässä.
33203:        lisen asian kohdalla ja näin vavkeuta             Suomi yhdessä muiden pohjoismaiden kans-
33204:        mm. elvytystoimia?                             sa on yleismaailmallisen vastuunsa tuntien ja
33205:                                                       pohjoismaiden oikeuskäsityksen velvoittamana
33206:    Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun-          seurannut läheisesti eteläisen Afrikan ongelmia
33207: nioittavasti seuraavaa:                               pynkien osaltaan vavkuttamaan niiden pikaiseksi
33208:                                                       ratkaisemiseksi. Eteläisen Afrikan kysymysten
33209:    Kansanedustaja Jalmari Torikan kirjallisen         ollessa parhaillaan mitä kriittisimmässä vaihees-
33210: kysymyksen ensimmäisessä lauseessa todetaan,          sa, olivat nyt käydyt keskustelut Afrikan huo-
33211: että valtioiden välisissä kaikkinaisissa suhteissa    mattavien johtajien kanssa erityisen arvokkaita.
33212: ovat eri tasoilla tapahtuvat vierailut osoittautu-       Eräs tärkeä syy vierailulle oli myös se, että
33213: neet tarpeellisiksi ja hedelmällisiksi. Juuri tä-     kehitysyhteistyön pohjalta suhteemme Sambiaan
33214: hän perusteeseen rakentui äskettäin suoritettu        ja Tansaniaan ovat saavuttaneet tason, jolta ne
33215: Suomen pääministerin virallinen vierailu Sam-         voidaan laajentaa taloudellisen yhteistyön, kau-
33216: biaan ja Tansaniaan. Vierailuvaihto Afrikan           pan ja kulttuurin aloille. Selvänä osoituksena
33217: maiden kanssa on ollut vähäistä ja ministeri-         suihteiden laajentumisesta olivat sekä Sambiassa
33218: vierailut Suomesta Afril~kaan ovat olleet har-        että Tansaniassa käydyt keskustelut mm. yh-
33219: vinaisia.                                             teistyömahdollisuuksista metsätaloudessa, liiken-
33220:    Suomen ulkoministeri vieraili Itä-Afrikassa        teessä sekä mineraalivarojen hyödyntämisessä.
33221: vuonna 1974. Ottaen huomioon Afrikan man-             Näiltä aloilta Suomella on tarjottavanaan pitkä-
33222: tereen jatkuvasti lisääntyneen poliittisen ja ta-     aikainen kokemus ja asiantuntemus. Lisäksi
33223: loudellisen merkityksen myös Suomelle sekä            molempiin suuntiin sovittiin kauppavaltuuskun-
33224: sen, että Sambia ja Tansania ovat olleet jo           tien vaihtamisesta. Eräänä esimerkkinä uuden-
33225: suhteellisen pitkän ajan Suomen kehitysyhteis-        laisesta taloudellisesta yhteistyöstä mainitta-
33226: 4                                            1978 vp.
33227: 
33228: koon suomalais-sambialainen paristotehdas, jon-     silloin kun maa on kohdannut taloudellisia vai-
33229: ka Suomen pääministeri vihki käyttöön matkan        keuksia.
33230: aikana.                                                Lopuksi haluaisin erityisesti todeta, että kes-
33231:    Kansanedustaja Torikan kysymyksessä tode-        kustelut molempien maiden päämiesten, päämi-
33232: taan, että kaupallinen painopiste on Lähi-Idässä    nisterien sekä muiden ministerien kanssa niin
33233: ja aivan muissa Afrikan maissa. Näin tietenkin      kansainvälisen politiikan kuin maittemme väli-
33234: on tällä hetkellä. Kuitenkin on todettava, että     sen yhteistyön edelleen kehittämistä koskevista
33235: näidenkin maiden kohdalla olisivat Suomen           kysymyksistä olivat hyödyllisiä ja tärkeitä. Eri-
33236: edut tulleet paremmin turvatuiksi jos .. Suomi      tyistä tyydytystä tuotti Suomelle yhteistyöpa-
33237: olisi jo hyvissä ajoin lisännyt näiden valtioiden   noksestamme annettu arvonanto sekä luottamus
33238: tuntemusta mm. vierailuvaihdon kautta. Suomi        yhteistyöhalukkuutemme j!ltkumisee~~ . . .
33239: ei voi missään vaiheessa vähätellä ulkomaisten         Matka .ei ollut esteenä muiden vahiotoinl:en
33240: suhteitte_risa laajentamisen merkitystä, vähiten    edistymiselle.               ·        .
33241:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1978.
33242: 
33243:                                                                        Pääministeri Kalevi Sorsa
33244:         '<-.:.'
33245: 
33246: 
33247: 
33248:                            ··1 i+Y R. rk :i'd· agen s
33249:                              ·-   ~   :   ',; \ ~._, ,-.   •i' -·· ·: '   ' .   '   . '
33250: 
33251:                                                                                                   !       ~        •        • ~      '   ,.   '   ,.   ~
33252: 
33253: 
33254: 
33255: 
33256: '··1 'de( syfie 37 § 1 'iilom~ rik~d~gsofdiili,igen, deda odi: fJ~r~ .miiu~tritf'ir~~·.~~r<~~J~:aä~cl~~~
33257:                                                                                                       3
33258: 
33259: 
33260: anger. har ,Ni,. Her.r .:Tal!Jlal1, .mecl ~det: skd-                                      na· }>esöki: .Hn1änd,':'toi-de~ de·t ,senä~e.b~sÖli~~
33261: velse av . den 11 april 19"/8 till .v~derbör;inde.                                        på •~tilts~nistefiliy,å, ·.~m ~~a~ l#!a:ij~~i:~T~~~
33262: medlem av statsrådet för avgivaride ''av .svar                                            sakhgt; 1nte ha mträffat för tid1gt. be afn-
33263: översänt avskrift av följande av riksdagsman                                              kanska länqeml:t, i, synnerhet state'tna· söd~r om
33264: Jalmari T orikka undertecknade spörsmål nr                                                Sahara, har inte varit föremål för tiliräcklig
33265: 199:                                                                                      uppmärksamhet från Finlands sida, snarare
33266:                                                                                           tvärtom.
33267:            Anset Regeringen att statsministerns                                               Utöver det att Finland sedan gammalt med
33268:         besök i Afrika varit nödvändigt och                                               Zambia och Tanzania har intima och varma
33269:         nyttigt med tanke på landets allmänna                                             relationer, vilka uppkommit speciellt på grund
33270:         och ekonomiska situation och har man                                              av utvecklingssamarbetet, kommer Finland i
33271:         i samband med besöket beaktat de ne-                                              skötseln av de utländska relationerna ständigt
33272:         gativa attityder och den förlust av för-                                          och i allt högre grad i kontakt med de af-
33273:         troende för beslutsfattarna som besöket                                           rikanska staterna och andra stater i den s.k.
33274:         eventuellt föranlett bland medborgarna,                                           tredje världen. Detta sker nästan på alla inter-
33275:         samt                                                                              nationella fora och speciellt inom FN. Finland
33276:            har Regeringen kunnat sörja för att                                            kan inte stå utanför detta internationella sam-
33277:         statsministerns resa inte ens temporärt                                           arbete, där även omständigheter som gäller
33278:         föranleder avbrott i riksdagens lagstift-                                         världsekonomin börjar framträda som allt vik-
33279:         ningsarbete i fråga om något brådskan-                                            tigare.
33280:         de ärende och att den inte ·försvårar                                                 Finland har tilisammans med de övriga nor-
33281:         t.ex. genomförandet av stimulansåtgär-                                            diska länderna, medvetet om sitt globala an-
33282:         derna?                                                                            svar och förpliktat av den nordiska rättsupp-
33283:                                                                                           fattningen, på nära håll följt med södra Afri-
33284:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                                             kas problem och försökt att för sin del bidra
33285: samt anföra följande:                                                                     tili en snabb lösning av dem. Eftersom de syd-
33286:    I den första meningen i Jalmari Torikkas                                               afrikanska frågorna för närvarande befinner sig
33287: skriftliga spörsmål konstateras, att besök på                                             i ett synnerligen kritiskt skede var de nu förda
33288: olika nivåer visat sig vara nödvändiga och                                                diskussionerna med dessa betydande afrikanska
33289: fruktbara i alla slags relationer stater emellan.                                         ledare speciellt värdefulla.
33290: Just på denna grund byggde den finska stats-                                                  En viktig orsak tili besöket var även att
33291: ministerns nyligen avlagda officiella besök i                                             våra relationer tili Zambia och Tanzania, ut-
33292: Zambia och Tanzania. Utbytet av besök med                                                 gående från utvecklingssamarbetet, har nått en
33293: de afrikanska länderna har varit ringa och                                                nivå, från viiken de kan utsträckas tili områ-
33294: finska ministrars besök i Afrika har varit säll-                                          dena för ekonomiskt samarbete, handel och
33295: synta.                                                                                    kultur. Ett klart bevis för att relationerna vid-
33296:    Finlands utrikesminister besökte Östafrika år                                          gats var de diskussioner som fördes såväl i
33297: 1974. Med beaktande av den afrikanska kon-                                                Zambia som i Tanzania om bl.a. möjligheterna
33298: tinentens ständigt ökande politiska och ekono-                                            tili samarbete inom skogsbruket, trafiken och
33299: miska betydelse även för Finland samt av att                                              utnyttjandet av mineralresurser. På dessa om-
33300: Zambia och Tanzania redan relativt länge varit                                            råden kan Finland erbjuda en långvarig erfa-
33301: huvudmottagarländer för Finlands utvecklings-                                             renhet och sakkunskap. Vidare kom man med
33302: samarbete i Afrika och av att statsöverhuvu-                                              vartdera landet överens om utbyte av handels-
33303: 0878005870
33304: delegationer. Som ett exempel på det nya eko-     sina utländska relationer, allra minst då lan-
33305: nomiska samarbetet kan nämnas den finsk-zam-      det har mött ekonomiska svårigheter.
33306: hiska hatterifabrik, som under besöket invigdes       Slutligen vill jag speciellt framhålla att sam-
33307: av den finska statsministern.                     talen med de berörda ländernas statsöverhu-
33308:    I riksdagsman Torikkas spörsmål framhålls      vuden, statsministrar samt övriga ministrar om
33309: att tyngdpunkten inom handeln är förlagd till     frågor, som gällde såväl den internationella po-
33310: Mellanöstern och på helt andra afrikanska Iän-    litiken som vidareutvecklingen av samarhetet
33311: der. Så förhåller det sig naturlitgvis för när-   mellan våra Iänder, var nyttiga och viktiga. Fin-
33312: varande. Det bör dock framhållas att Finlands     land kä:nde speciellt stor tillfredsställelse med
33313: intressen även för dessa länders del skulle ha    det' värde som sattes på vår samarbetsinsats
33314: blivit bättre tillgodosedda om Finland i god      samt det visade förtroendet för vår fortsatta
33315: tid hade ökat sin kännedom om dessa:. stater      samiirbetsvilja.     .    " .             .
33316: bl.a, genom besök. Fihland kan inte i riAgot         Resan· utgjorde inget hinder för 9vrfga stllt~
33317: skede underskatta. becydelsen av att utvidga      liga funktioner~     ·.      ,           . •
33318:      Helsingfors dert 12 maj 1978.
33319: 
33320:                                                                      Statsminister Kalevi Sorsa
33321:                                                1978 vp.
33322: 
33323: KirjaJlinen kysymys n:o 200.
33324: 
33325: 
33326: 
33327: 
33328:                                    Raudasoja ym.: Autonkuljettajien työssä esiintyvien epäkohtien
33329:                                       korjaamisesta.
33330: 
33331: 
33332: 
33333:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m ,j e h e 11 e.
33334: 
33335:    Tieliikennelaki sekä annettu moottoriajoneu·       jan kieltäytymisestä työstä leviäminen työnan-
33336: voasetus määrittelevät rangaistukset mm. ajo-         tajien keskuuteen aiheuttaa sen, että jälleen
33337: neuvon ylikuormasta, ylikorkeudesta sekä yli-         on yksi työtön autonkuljettaja ja ääritapauk-
33338: leveitten kuormien kuljettamisesta. Voimassa          sessa edessä ammatin vaihto.
33339: olevan asetuksen mukaan joutuu palkattu kul-             Tästä johtuen on mielestämme varsin risti-
33340: jettaja tavallaan kahden osapuolen väliinputoa-       riitaista ja epäoikeudenmukaista tällaisessa ta-
33341: jaksi, toisaalta liikenteenharjoittajan toisaalta     pauksessa, että ajoneuvon kuljettajaa rangais-
33342: lainlaatijan.                                         taan. Rangaistuksen sMja olisi käsityksemme
33343:                                                       mukaan ohava ajoneuvon omistaja, ellei muuta
33344:    Käytäntö on seuraava:                              voida osoittaa. Kuljettajahan on työn suoritta-
33345:    Kuljetuksen suorittamista tarvitseva liike tai     ja, jonka muut osapuolet ovat jo sopineet, eikä
33346: muu tehdas tilaa ko. kuljetusliikkeeltä määrä-        näin ollen voi vaikuttaa kuljetuksen maataan
33347: tyn kokoisen sekä määrätyn kantavuuden omaa-          tai ~suuruuteen, ja jos yrittää, edellä kerrotut
33348: van auton. Työnantaja antaa määräyksen kul-           seuraukset tulevat esiin.
33349: jettajalle mennä ajamaan sovittu kuorma.                 On täysin epäoikeudenmukaista, jos sivul-
33350: Yleensä kuljettajalle ei ilmoiteta kuorman kilo-      lista rangaistaan työnteosta toisten kustannuk-
33351: määrää tai siihen rinnastettavia tekijöitä yli-       sella. Kuljetuskaluston kunnosta ovat jo ran-
33352: korkeutta, ylileveyttä jne. Tämän jälkeen kuor-       gaistukset siirtyneet työnantajan nimiin, joskin
33353: man saatuaan kuljettaja lähtee yleiseen liiken-       siinäkin on heikko kohta, sillä kuljettajan on
33354: teeseen kuorman kanssa. Kuljetuksen aikana            huomautettava auton omistajalle autossa ole-
33355: saattavat poliisit pidättää auton ja toteavat tah-    vista puutteista. Kuljettajan on tällöin voitava
33356: tikirjoista taikka omalla vaa' allaan ylikuorman      todistaa tekemänsä huomautus rangaistuksen
33357: tai mittauksessa toteavat ylikorkeuden tai yli-       sattuessa. Toteennäyttö on useimmiten vaikeaa
33358: leveyden. Yleensä tahtikirjoissa ilmoitetaan kui-     kahdenkeskisten keskustelujen jälkeen työnan-
33359: jetettavan tavaran nettopaino, ei bruttopainoa.       tajien kanssa. Näissä tapauksissa olisi saatava
33360: Näistä johtuen kirjoitetaan aina rangaistusmää-       muutos kyseiseen lakiin siten, että rangaistus
33361: räys auton kuljettajalle eikä omistajalle tai kul-    koskisi ensisijaisesti työnantajaa eikä ajoneuvon
33362: jetusliikkeelle. Kun kuljettaja on saanut tällai-     kuljettajaa, ellei muuta voida toteen näyttää,
33363: sia rangaistuksia 3 kappaletta vuodessa, häneltä      sillä sekä työnantaja että kuljetuksen tilaaja
33364: yleensä evätään 'ajolupa 1-3 hmkauden ajak-           voivat saada selville aivan tarkat painot, mi-
33365: si, kun taas työnantaja saa vain huomautuksen,        tat ym. tarpeelliset tiedot jo tilauksen jättäes-
33366: jonka hän useimmiten pystyy kumoamaan löy-            sään tai tilauksesta sopiessaan.
33367: sillä perusteilla, esi>m. ei tiennyt tai on ilmoi-       Edellä oleviin perusteluihin viitaten esltam-
33368: tettu väärät painot. Työsopimuslaista johtuen         me valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin
33369: työntekijä ei voi kieltäytyä työn suorituksesta,      noj.alla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
33370: varsinkaan kuljetusalalla, sillä jos työstä kiel-     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33371: täytyy tai muuten suhtautuu kielteisesti yli-
33372: kuormitukseen, seuraa pian lopputili, vaikka                    Onko Hallitus tietoinen autonkuljet-
33373: millä .järjestelyillä, jopa tekaistuillakin syillä,          tajien työssä olevista epäkohdista, yli-
33374: ja sanan tällaisesta suhtautumisesta eli kuljetta-           kuormista sekä ajoneuvon kunnosta tu-
33375: 087800611S
33376: 2                                           1978 vp.
33377: 
33378:      levista rangaistuksista kuljettajalle sil-           aikooko Hallitus puuttua laissa ole-
33379:      loin, kun henkilö itse ei ole niitä ai-           viin epäkohtiin saattaakseen palkalliset
33380:      heuttanut, ja jos on,                             kuljettajat oikeudenmukaiseen asemaan
33381:                                                        liikenteenharjoittajaan verrattuna?
33382:     Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1978.
33383: 
33384:             Juhani Raudasoja                               Jacob Söderman
33385:             Jouko Tuovinen                                 Juhani Surakka
33386:                                        Olli Helminen
33387:                                               N:o 200                                               3
33388: 
33389: 
33390: 
33391: 
33392:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
33393: 
33394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      miota omistajan ja kuljettajan vastuuseen. Kui-
33395: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tenkaan ajoneuvon kuljettaja ei aina voi edes
33396: olette kirjeellänne 11 päivältä huhtikuuta 1978     tietää ajoneuvossa olevia puutteita. Työntekijä-
33397: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     kuljettajan on vaikea kieltäytyä kuljettamasta
33398: vastattavaksi edustaja Raudasojan ym. tekemän       epäkuntoista ajoneuvoa. Tämän vuoksi -komitea
33399: seuraavan sisältöisen kysymyksen n:o 200:           ehdotti lakiin täsmällisiä säännöksiä vastuun ja-
33400:                                                     kaantumisesta työnantajan ja työntekijä·kuljet-
33401:            Onko Hallitus tietoinen autonkuljet-     tajan kesken.
33402:        t·ajien työssä olevista epäkohdista, yli-       Parlamentaarisen liikennekomitean ehdotuk-
33403:        kuomnista sekä ajoneuvon kunnosta tu-        sen mukaisesti moottoriajoneuvoasetuksen 13
33404:        levista rangaistuksista kuljettajalle sil-   §: ään lisättiin toinen momentti syyskuun 2
33405:        loin, kun henkilö itse ei ole niitä ai-      päivänä 1977 annetulla asetuksella (670/77).
33406:        heuttanut, ja jos on,                        Muutoksella täsmennetään auton omistajan tai
33407:            aikooko Hallitus puuttua laissa ole-     haltijan ja hänen palveluksessaan olevan työn-
33408:        viin epäkohtiin saattaakseen paikalliset     tekijäkuljettajan vastuuta auton kunnosta.
33409:        kuljenajat oikeudenmukaiseen asemaan         Työnantajan on huolehdittava siitä, että auto
33410:        liikenteenharjoittajaan verrattuna?          on liikennekelpoinen, kun se luovutetaan työn-
33411:                                                     tekijän kuljetettavaksi, ja että auto tarkastetaan
33412:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ja huolletaan riittävän usein sen pitämiseksi
33413: vasti seuraavaa:                                    liikennekelpoisessa kunnossa. Kuljettaja on heti
33414:    Voimassa olevan moottoriajoneuvoasetuksen        velvollinen ilmoittamaan työnantajalle auton
33415: 13 §:n 1 momentin (330/57) mukaan auton             kunnossa havaitsemistaan puutteista, joita hän
33416: omistajan ja kuljettajan on huolehdittava siitä,    ei voi korjata.
33417: että autoa ei käytetä, ennen kuin sen raken-           Hallituksen mielestä on pidettävä epäkoh-
33418: teessa ja varusteissa ilmaantuneet puutteellisuu-   tana, että vastuu ylikuorman kuljettamisesta
33419: det on korjattu.                                    käytännössä on yksinomaan ajoneuvon kuljet-
33420:    Edellä sanottu ei kuitenkaan koske matkalla      tajalla. Eräs keino epäkohdan korjaamiseksi
33421: todettua, olosuhteet huomioonottaen vähäiseksi      olisi ottaa käyttöön uusi taloudellinen seuraa-
33422: katsottavaa puutteellisuutta, joka todennäköi-      mus, ylikuormamaksu, joka määrättäisiin ajo-
33423: sesti on syntynyt matkan kestäessä ja joka ei       neuvon omistajan maksettavaksi, kun ajoneu-
33424: ole ollut kuljettajan välittömästi havaittaviss·a   volla on kuljetettu ylikuormaa. Parlamentaa-
33425: ja korjattavissa tai jonka korjausta ei voida       rinen liikennekomitea ehdotti VII osamietin-
33426: ilman huomattavaa hankaluutta matkalla suo-         nössään (Komiteanmietintö 1975:68) tällaisen
33427: rittaa.                                             seuraamuksen käyttöön ottamista. Oikeusminis-
33428:    Parlamentaarinen liikennekomitea totesi osa-     teriössä on mietinnön pohjalta laadittu ehdotus
33429: mietinnössään IV (Ehdotus tieliikennelaiksi.        hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi yli-
33430: Komiteanmietintö 1975:27 ) , että liikenneval-      kuormamaksusta. Kysymys esityksen antamises-
33431: vonnassa ei nykyisin kiinnitetä riittävästi huo-    ta eduskunnalle saatettaneen lähiaikoina halli-
33432:                                                     tuksen harkittavaksi.
33433:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1978.
33434: 
33435:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
33436: 4                                             1978 vp.
33437: 
33438: 
33439: 
33440: 
33441:                            T i ll R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33442: 
33443:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsotdningen        ter. Det är svårt för en anställd fötare att
33444: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           vägra köra ett fordon som inte ät · i skick.
33445: v~lse av den 11 april 1978 tili vederbörande        Av denna anledning föteslog kommitten att i
33446: roedlem av statsrådet övm:sänt avskrift av föl-     lagen skulle ingå detaljerade stadganden om
33447: jande av dksdagsman Raudasoja m. H. under-          f-ötdelningen av ansvaret mellan al'ibetsgivate
33448: te(:knade spörsmål nr 200:                          och anställda förare.
33449:                                                         I enlighet med den parlamentariska trafik-
33450:           Är Regeringen medveten om missför-        kommittens förslag fogades genom en förord-
33451:        hållandena i hilförarnas arbete, dvs. att    nLng av den 2 september 1977 (670/77) till
33452:        föraren bestraffas för överlast och för      motorfordonsförordningens 13 § ett 2 mom.
33453:        fotdonets skiok även då. petsonen själv      Genom denna för:ordning :precisetas bilens äga-
33454:        inte förotsakat dem, och om så är fallet,    res ellet innehavates och hos honom anställd
33455:           ämnat Regeringen befatta sig med          förates ansvar för bilens skick. Arbetsgivaren
33456:        missförhållandena i lagen i syfte att        skall se tili att bilen ät i ttafikdugligt skick
33457:        fötsätta de avlönade förarna i en rätt-      när den överlämnas till arbetstagaren för att
33458:        vis situation i förhållande till trafik-     framföras av honom samt att den övetses och
33459:        idkaren?                                     sköts tillräckligt ofta .för att vara i trafikdug-
33460:                                                     Hgt skick. Fötaren skall ofördtöjligen underrät-
33461:     Såsom svar på detta spörsmål ,får jag vörd-     ta arbetsgivaren om brister som han observe-
33462: sumt anföra följande:                               rar i fråga om bilens skick och som han inte
33463:     Enligt 13 § 1 mom. i gällande motorfor-         själv kan avhjälpa.
33464: donsförordning ( 330/57 ) skall bils ägare och          Enligt regeringens åsikt måste det betraktas
33465: förare tilise, att bilen inte används innan bris-   som ett missförhållande att ansvaret för trans-
33466: ter i dess konstruktion ellet utrustning blivit     porterande av överlaster i praktiken bärs en-
33467: avhjälpta. Ovanstående gäller dock inte under       dast .av fötaren.
33468: flitd uppdagad, med hänsyn tili förhållandena           Ett sätt att rätta till missförhållandet vote
33469: mindte bristfällighet, som sannolikt uppstatt       att ta i btuk en ny ekonomisk påföljd, en över-
33470: undet färden och som inte omedelbart kunnat         lasta:vgift, som skulle påföras fordonets ägate,
33471: observeras och avhjälpas av föraren ellet som       då överlaster har transporterats med fordonet.
33472: inte utan betydande ölägenheter kan av:hjälpas      Den parlamentariska trafikkommitten föreslog
33473: under färden.                                       i sitt VII delbetänkande ( Kommittebetänkan-
33474:    .Den parlamentariska trafikkommitten kon-        de 1975: 68) att en sådan påföljd 'l>kulle in-
33475: staterade i sitt IV delbetänkande ( Fötslag till    fötas. I justitieministeriet har, utgående ftån
33476: vägtraHklag, kommittebetänkande 1975: 27)           betänkandet, uppgjotts ett förslag till regerings-
33477: att man nuförtiden i ttaHkövervakningen inte        proposition tili riksdagen med förslag tili lag
33478: fäster tiliräcklig uppmärksamhet vid ägarens        om överlastavgift. Frågan om huruv1da prorpo-
33479: ooh förarens ansvar. Llkväl kan fordonets fö-       sitionen skall avlåtas tili tiksdagen ellet inte
33480: r~re inte alltid ens känna tili fordonets bris-     torde under den närmaste ftamtiden komma
33481:                                                     att föreläggas regeringen.
33482:      Helsingfors den 17 maj 1978.
33483: 
33484:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
33485:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025