<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin.  Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.

Nimesi:

Lausahdus:

126 Käyttäjää paikalla! 0.0092380046844482

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1978_1 | A_1978_2 | A_1978_3 | A_1978_4 | A_1978_5 | B_1978_1 | B_1978_2 | C_1978_1 | C_1978_2 | D_1978 | E_1978_1 | E_1978_2 | F_1978_1 | F_1978_2 | F_1978_3 | Hak_1978 | PTK_1978_1 | PTK_1978_2 | PTK_1978_3 | PTK_1978_4 | PTK_1978_5 | 
1: Vuoden 1978
2: 
3: VALTIOPÄIVÄT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F2
10: Kirjalliset kysymykset
11: 201-400
12: 
13: 
14: 
15: 
16: H E L S 1N K 1 19 79
17: Helsinki 1979. Valtion painatuskeskus
18: SISÄLLYSLUETTELO
19: 
20: 
21: 
22: 
23:                                                                                                        : ··'• ~.. .
24: Kirjalliset kysymykset 201 - 400
25: -   201 Westerholm ym.: ·Paikallislehtien postimaksu-      -   215 Koskenniemi: Lapin .. läänin . alueen _.puhelin-
26:     jen alentamisesta                                          tariffimaksujen tarkistamisesta
27:                                                                          ...-~ .                        ".            :: ~ .. :;.:, .       ~ l .~
28: -   202 Suonio: Osaeläkejärjestelmässä esiintyvistä epä-   --:--.216 .T.oivMM: Y~ti(;m, asuntolain9itt~an. r~enta­
29:     kohdista                                                     misen indeksisidonnaisuudest!\: ..~i!leutuvi~ta.:epiikoh-
30:                                                                  dista eräissä tapauksissa                         ·
31: -   203 T~kka: Kuorma-autoilijoiden    järjestäytymi~een
32:     liittyvistä ongelmista                                 ~ 217 Sau~o ym.: Kostamus-pro)~l{ti~1 k1,1o~n1~~~uto­
33:                                                                urakointi)ärjestelmässä esHntyvistä .epäkohdist~ .
34: -     204 Toivanen ym.: Kristin!Jskon sisällyttämisestä
35:     . television kouluohjelmiin                            -   218 Heinmi: Lällkkeideri käyttöä koskeva!{.sd.l~~nta-
36:                                                                järjesteliriän kehittärriisestä'     ·       .c. :
37:                                                                                                                !      ··,-~'
38: 
39: -   205 Koppanen: Helsingin alueen ilmatorjuntajouk-
40:                                                            -   219 Sinisalo ym.: Luotsaustaksan korottamisesta
41:     ko-osaston valmiuden parantamisesta      .                        . . 'J.   .   • ~:.                                                     .   .-
42:                                                            -   220 Tenhiälä ym;: Lääninhallituksen .oikeuslääkärin
43: - . 206 Linna ym.: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan         tehtävien hoidosta
44:     tukitoimenpiteistä                                                                                                                  ~   ·: .··
45:                                                            -   221 Häkämies: . Te1evisiolupajä:rje~tci.J:u~l1 ,-.IDUuttami-
46: -   207 Ahde: Invalidirahajärjestelmän uudistamisesta          sesta nykyistä joustavammaksi ja kohtuullisem-
47:                                                                maksi ·.                                            ._ .
48: -   208 Koski: Kirkkolain muutoksesta
49:                                                            -   2l2 Stenbäck:. Ö~ beaktande av-lok~i~ fpr~~agare
50: -   209 J. Mäkelä· ym.: Pohjois-Suomen ilmaliikenteen          vid offentliga anskaffningar
51:     tutkapalvelun parantamisesta ja lentoturvallisuuden
52:     lisäämisestä                                           -   222 Ste~bäck: Paikallisteh yritysten htonlio~rt6ttä~
53:                                                                misesta valtion
54:                                                                        .. .
55:                                                                                ja. kuntien
56:                                                                                     .
57:                                                                                             hankintoja
58:                                                                                           ; ;,     .
59:                                                                                                        suoritettaessa
60:                                                                                                          ',._  .                             __ ;
61: 
62: -   210 lmpiö ym.: Perintöverotuksen epäkohdista su-
63:     kupolvenvaihtumistapauksissa                           -   223 Kortesalmi: Tienvarsien· roskåamisestå·' :
64: 
65: -   211 Matikkala ym.: Puoluetuen poistamisesta            -   224 Kortesalmi: Taivalkosken kunnan sisällyttämi-
66:                                                                sestä -maataloustatvikkeiden rahtiavustusten piiriin
67: -   212 Malm: Om regional differentiering. av prisstö-                                             --·-·····                 . ··"<··             1:·
68: 
69:     det åt fiskare                                         -   225 Kortesalmi: Sotiemme veteraanien ja sotavam-
70:                                                                maisten .. eläkkeiden ·saatta.misesta kohtuulliselle: ta-
71: -   212 Malm: Kalastajille suoritettavasta alueellisesta       solle
72:     hintatuesta
73:                                                            -   226 Tuo:vinett: Hyväksytyn työohjelman . noudatta-
74: -   213 Stenbäck: Om reglering av låssmedsyrket i lag          misesta valtion töissä                    ~ ;.; -   .,:.·.-      >   •   -
75: 
76: 
77: 
78: 
79: -   213 Stenbäck: Lukkosepän ammatin harjoittamisen        -   227. Merisaa~i ·. ym..::; Yksityisille< suuryhtiöille myön-
80:     saattamisesta luvanvaraiseksi                              netyn valtion tuen ehtojen kehittämisestä . > "·
81: 
82: -   214 Tikka: Eläkejärjestelmien käytännön yhtenäis-      -   228. Stenbäck.m#;:. Om.·tryggande av PuristustUote
83:     tämisestä työkyvyttömyyskysymysten harkinnassa             Oy:s fortsatta .'verksatnhet:i.Botgå .--:: ·'·'' _,
84: 
85: 087900429P
86:  4                                                      Sisällysluettelo
87: 
88:  -     228 Stenbäck ym.: Puristustuote Oy:n toiminnan            -   245 Mörttinen ym.: Kotimaisen energian kllyt&
89:        jatkamisesta Porvoossa                                        mahdollistavien lämpökattilainvestointien vapautta-
90:                                                                      misesta liikevaihtoverosta
91: -      229 Tennilä: Alueteattereiden johtajavalionoista
92:                                                                  -   246 M. Tuominen ym.: Uusfasismia edistävien elo-
93: -     230 Rainio: Pääministerin osallistumisesta milita-             kuvien esittämisen estämisestä
94:       ristisiin seremonioihin Afrikan matkallaan
95:                                                                  -   247 Tuomaala ym.: Työllisyyskoulutukseen Osallis-
96: -     231 Luttinen: Lahden alueen autoilijoiden työllistä-           tuvalle viljelijäväestölle suoritettavasta koulutus-
97:       misestä valtatie 12:n eräällä rakennustyömaalla                tuesta
98: 
99: - 232 Mäki ym.: öljyvahinkovastuuta koskevan lain-               -   248 Härkönen ym.: Teknillisen tarkastus- ja valvon-
100:  , ... säädännön .aikaansaamisesta                                   tatoimen järkiperäistämisestä
101: 
102: -     233 Paasio ym.: Aurajokivarren maatilatalouden             -   249 Wahlström ym.: Peruskoulun oppilaan käyttäy-
103:       Turun' kaupungin juomavedelle aiheuttamista ter-               tymisen ja huolellisuuden arvostelusta
104:       veydellisistä haitoista
105:                                                                  -   250 Melin m.fl.: Om väderleksrapporter i rundra-
106: -     234 P. Puhakka ym.: Työttömyyskorvausta koske-                 dion för Skärgårdshavet under sommarmånaderna
107:       vien valitusten käsittelyn jouduttamisesta
108:                                                                  -   250 Melin ym.: Yleisradiossa kesäkuukausina Saa-
109: -      235 Hemmi: Oulussa ja Jyväskylässä valtionhallin-             ristomerta varten annettavista säätiedotuksista
110:     .. nossa toimivien työntekijöiden työt~rveyshuollön to-
111:        teuttamisesta                                             -   251 Juvela: Erään Kokemäelle rakennettavan vali-
112:                                                                      mohallin rakentamiseen myönnetyn työllisyysavus-
113: -     2.36 Junnila:. K~nnalli~esta työpaikkadeinokratia~ta           tuksen turva11misesta
114:       annetun· suosituksen sitovuudesta
115:                                                                  -   2'2 Pajunen: Oikeusministeriön virkamiesten toi-
116: -       237 Tenhiälä ym.: Eräiden linja-autoyritysten tilaus-        minnasta erään säätiön hallituksessa
117:      .· liikenneajomahdolliSuuksien turvaamisesta
118:                                                                  -   253 Härkönen ym.: Kotimaisten matkanjärjestäjä.
119: -     238 Impiö ym.: Kansankirkkojemme seurakuntien                  toimistoj~n saattamisesta tasavertaiseen asemaan ko-
120:       saattamisesta kuntien tavoin osallisiksi työllistämis·         timaisen lentoyhtiön lentopalvelusten osalta
121:       tuesta
122:                                                                  -   254 Sinisalo: Ulkomaille tapahtuvan pääomien vien·
123: '7'   239 Juvela ym.: Invaliidirahalain uudistamisesta               nin I,!Stämisestä
124: 
125:                                                                  -   255 Sinisalo: Ylityökiellon noudattamisesta
126: ...:... 240 ·Mietthien: Mikkelin läänin maatalouskeskuk-
127:         sen koko alueen n;Jääräämisestä maidontuotannon          -   256 Ahonen: Kärnänkosken voimalaito~tö.iden aloit-
128:         4:nteen: tuki~Öhykkeeseen ·                                  tamisesta
129: 
130: ~ 241 Matikkala ym.: Qy Veikkaus. .A,b:n omien toi-              -   257 A.-L. Jokinen ym.: Vaarallisten vesakoni:orjun-
131:       mipisteiden avaamisesta                                        ta-aineiden ·kieltiimisestä
132: 
133: -'- 24i: .Aaltonen: Ainaispalovakuutusten lakkauttami-           -   258 Luja-Penttilä ym.: Toipumislomalle määrätylle
134:       sesta                                                          asevelvolliselle suoritettav11sta korvauksesta
135: 
136: ---' 243· Söderman~ Om ambuletande teatergruppets ar·            -   259 Uitto: Taksiliikenteen kuntarajoja vastaaviin
137:       betsbetingelser                                                liikennealuejaon muuttamisesta
138: 
139: -~243 ·Söderman: Kiertävien teatteriryhmien ty&ken·              -   260 Juvela ym.: .. Krtupan · keskusllik~iden. pien-
140:       telyolosUhteista ·                                             yrittäjiltä perimistä vuokrista
141: 
142: "'""' 244 ·Rosnell: Laps~heilli! lll)'Öm:l.ettäirääri aswnis-    - 261 Perho: Someron kutman liittämisestä 1'urun ja
143:       tukeen liittyvistä etäistä epäkohdista·                      Porin lääniin
144: >:"."" 2~ Majlancler ym.;  Yhdistyneiden Kansakuntien ja        -    278 SIWWlll Bi~:veu wetsästystä k9!ikevi~n s!iijnnös.
145:         Suomen kirkon ulkomaan~IVI.In palveluksessa ollei-           ten Pl\llJH~is(!~ta
146:         den henkilöiden puuttuvasta eläketurvasta
147:                                                                 -    279 Juvela ym.: Talvilomaan oikeutettujen työn-
148: -       263 J. Laine ym.: Maksuttoman oikeudenkäynnin                tekijäin piirin laajeptami~esta
149:         puutteiden korjaamisesta ja oikeusaputoiminnan ke-
150:         hittämisestä                                            -     280 Ahonen: Työllisyyden turvaamisesta kotimai-
151:                                                                     . sessa traktorituotannos~a
152: -       264 Äikäs ym.: Seutukaavaliittojen laatimien vaihe-
153:         kaavojen lainmukaisuudesta                              -    281 Paasio ym.: Turun poliisitalon rakennustöiden
154:                                                                      aloittamisesta
155: ~ 26' Aaltonen:        Tieteellisen tutkimuksen vaatiman
156:         jatkokoulutuksen kehittämisestä                         -    282 ]. Mäkelä ym.: Tuberkuloositoimistojen toi-
157:                                                                      minta-alueen laajentamisesta
158: -       266 Westerholm ym,: Imatran moottoripyöriiajoista
159:         paikallisille asukkaille aiheutuvista haitoista         -    28} Junnila: Ruotsissa kertyneiden virk!lvuqsien
160:                                                                      ottamisesta huomioon Suomessa ikälisien ja eläk-
161: -       267 Söderman ym.: Työttömyyskassoi~ta annetun                keiden os!Uta
162:         lain muuttamisesta kassan jäsenyyttä koskevalta
163:         osalta                                                  -    284 Louekoski: Pankkien salassapitovalvollisuutta
164:                                                                      ja verohallituksen tietojensaantioikeutta täsmentä-
165: -       268 Savola ym.: Pohjois-Savon metsäkoulun sivu-              vän lainsiiä<;lännön aika!lnS!Iamisesta
166:         opetuspisteen perustamisesta Tervon kuntaan
167:                                                                 ~ Z85 Stenbäck: Om bättre inform3tion p~ svepska
168: -       269 Juvela: Harjavallan kaupungissa toimivan mu-             från statsrådet och andra statliS!I myndigheter
169:         seon avustamisesta valtion varoin
170:                                                                 - 285 Stc::nbäck: Valtioneuvl'!ston ja muide!l valtign
171: -       270 Vesterinen ym.: Peruskuivatl,lsmiiäriirahojen li-        viranomaisten taholta ruotsin kielellä t!IPMtllvan
172:         säämisestä                                                   tiedottamisen parantamisesta
173: 
174: -       271 A.-L. Jokinen ym.:      Kotiavustajakoulutuksen     -    286 Lillqvist m.fl.: Om de delar av folkpension,
175:         uudistamisesta                                               vilka utgår tili pensionär som vårdats Över tre
176:                                                                      månader pll sjukhu~
177: -       272 Tuomaala ym.: Ulkomaisten yhtiöiden vlllmi.sta-
178:         mien kopiointi- ja monistuskoneiden hankinnasta         -   286 Lillqvist ym.: Yli kolme kuukautta sairaalassa
179:         eri. oppilaitoksi11~a                                       hoidllttavana olleelle eläkeläiselle;~ suodtettavista
180:                                                                     kansaneläkkeen osista
181: -       273 H. Westerlund m.fl.: Om rätt för föräldrar att
182:         gör,a skatteav,jrag för 16 år fyllda barn som s11knar   -   287 Lillqvist m.fl.: Om reaivärdet fQr den skatt~
183:         egna inkomster .                                            fril! d<:len av I~vriinta och pen~ion för per~onskada
184: 
185: ~ 273, H. Westerlund ym.:        Vanhempien oik~udesta          -   287 Lillqvist ym.: Elinkoron ja henkilövahingosta
186:         tehdä verovähennys yli 16-vuotiai$ta omia tuloja            maksettavan eläkkeen verottoman osu~:~4en korotta-
187:         vailla olevista lapsista                                    misesta
188: 
189: -       274 Uitto ym.: Rakennu~alAA työntekijöiden oikeu-       ~ f~8 THda: 1Cymen läänin a~pntotYotantomääriiraha·
190:         desta talvilomaan                                           osuudesta
191: 
192: -       275 Louekoski: Tiemäärärahojen illoita t:d läänien      ~ 289 ,Hyvönell ym.: Lukioic.ien algitq~p~ildwjeJ! lllilii,
193:         kesken                                                      rän supistamisesta Helsingissä
194: 
195: -       276 Helminen ym.: Uuiien teollisw.tskylien raken-       -   2?0. A,.,L. ]9!~inen ym.: K!;>til1W~taj~n a§~» P~F
196:         tamisesta                                                   rantamisesta
197: 
198:     -   277 Aaltoneil ym.: Suupohjan radan peruiipatannus-      ~ 291   Juvela ym.; Varaty(;)s~ojeb,tvaltuute~un irtisa-
199:         töiden aloittamisesta                                       nomissuojan parantami~6ta
200: 6                                                Sisällysluettdo
201: 
202: -   292 Ruotsalainen ym.: Väcstösuunnitteiden käyttä-     -   307 Sinisalo:     Työkyvyttömyyseläkejärjestelmässä
203:     misestä alueelliseen kehitykseen vaikuttavien toi-        esiintyvien epäkohtien korjaamisesta
204:     menpiteiden valmistelussa
205:                                                           -   308 Sinisalo: Erityisen nuorisolain aikaansaamisesta
206: -   293 Kortesalmi: Siuruan allashankkeen aiheutta-
207:     mien epäkohtien korjaamisesta                         -   309 Tikka: Vaarallisia aineita sisältävien säiliövau-
208:                                                               nujen aiheuttamista onnettomuusriskeistä rautateillä
209: -   294 Kortesalmi: Siuruan allashankkeen porotalou-
210:                                                           -   310 Asunmaa ym.: Luvattomasta ammattimaisen lii-
211:     delle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta
212:                                                               kenteen harjoittamisesta
213: -   295 Kortesalmi: Kuusamon Kantojoen ja Hikkerän-       -   311 Siren ym.: Eräistä sairaanhoitolaitosten mak-
214:     vaaran välisen tieosuuden parantamisesta                  suista, korvauksista ja palkkioista annetun asetuk-
215:                                                               sen muuttamisesta
216: -   296 Lattula: Yksityisen ammatillisen oppilaitoksen
217:     saattamisesta samanarvoiseksi kunnallisen ammatti-    -   312 Taxell: Om avfallshanteringen i skärgården
218:     oppilaitoksen kanssa
219:                                                           -   312 Taxell: Jätteidenkäsittelylaitosten perustamises-
220: -   297 Turunen ym.: Joensuun korkeakoulun Savon-             ta saaristoalueille
221:     linnan opettajankoulutuslaitoksen lisärakennuksen
222:     rakennustöiden aloittamisesta                         -   313 Tuomioja: Työsuhdeturvaa koskevien säännös-
223:                                                               ten virheellisen tulkinnan estämisestä
224: -   298 Tikka: Kymen lääninvankilan rakentamisesta
225:                                                           -   314 Salolainen: Hirvikelareiden vähentämisestä ja
226:                                                               ennaltaehkäisystä
227: -   299 Stenbäck m. fl.: Om ändamålsenliga arbets-
228:     uppgifter för läkarsekreterarna                       -   315 Sigfrids: Om tidtabellen för reformering av
229:                                                               utlänningslagstiftningen
230: -   299 Stenbäck ym.: Tarkoituksenmukaisista työteh-
231:     tävistä lääkärinsihteereille                          -   315 Sigfrids: Ulkomaalaisia koskevan lainsäädännön
232:                                                               uudistamisen aikataulusta
233: -   300 Taxell m. fl.: Om skolstyrelsens nya normer
234:     för ordningsvitsord                                   -   316 Manninen ym.: Kalatalousopetuksesta
235: 
236: -   300 Taxell ym.: Kouluhallituksen käyttäytymis- ja     -   317 Ahonen: Kinkomaan sairaalan korjaustöiden
237:     huolellisuusarvosanaa koskevista uusista ohjeista         aloittamisesta
238: 
239: -   301 Salolainen ym.: Akateemisen työvoiman yli-        -   318 Kortesalmi: Outokumpu Oy:n Kokkolan teh-
240:     koulutuksesta                                             taan asuntolaina-asioista
241: 
242: -   302 Sutinen ym.: Turkiseläinten rehuksi käytettä-     -   319 Stenros ym.: Alkoholin väärinkäytön ja väki-
243:     vän pikkukalan pyynnin lisäämistä edistävistä alue-       valtaviihteen vaikutuksista nuorisoon
244:     ja elinkeinopoliittisista toimenpiteistä
245:                                                           -   320 Mattsson ym.: Kansainvälisen Kypros-konfe-
246: -   303 Mattila ym.: Ammattimaisen kuorma-autoliiken-         renssin aikaansaamisesta
247:     teen vaikean aseman helpottamisesta
248:                                                           -   321 Tennilä: Kemin työtuvilla työskentelevien nais-
249: -   304 Voutilainen ym.: Naarajoen sillan rakennustöi-        ten työsuhteiden pysyvyydestä
250:     den aloittamisesta
251:                                                           -   322 Stenbäck m. fl.: Om tryggande av Esbobygdens
252: -   305 Stenbäck m. fl.: Om lösning av skrotbilproble-        musikskolas verksamhet
253:     met
254:                                                           -   322 Stenbäck ym.: Espoon seudun musiikkikoulun
255: -   305 Stenbäck ym.: Remuauto-ongelman ratkaisemi-           toiminnan turvaamisesta
256:     sesta
257:                                                           -   323 Zilliacus: Om koordinering av hälso- och so-
258: -   306 Stenros ym.: Työttömyyskorvausten käyttämi-           cialvårdens resurser vid anordnandet av vård för
259:     sestä työllisyyden tukemiseen                             åldringar och kroniker
260:                                                         Sisällysluettelo                                                 7
261: 
262: -       323 Zilliacus: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteis-      -   337 Stenbäck m, fl.: Om förbättrande av sysselsätt-
263:         toiminnasta vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoi-            ningen i vissa svehska och tvAspråkiga kornmuner
264:         don järjestämisessä
265:                                                                   -   337 Stenbäck ym.: TyöllisyYden parantamisesta
266: -       3,?4 Zilliacu~:- Om uppryckning av den svenska                eräissä ruotsinkielisissä ja kaksikielisissä kunnissa
267:         servicen på persontågen
268:                                                                   -   33S Hetemäki-Olander ym:: :Lukion n!otsih krelen
269: -       324 Zilliacus: Henkilöjunien junailijoiden ruotsin,           opetuksessa -syntyneestä .epäkohdasta·
270:         kielen taidon tehostamisesta
271:                                                                   -   339 Ruotsalainen ym.: Vuokralaisten oikeudesta
272: - 325 Zilliacus: Om tolkningen av begreppet arbets-                   osallistua· vuokratalo-osakeyhtiön· hallintoon
273:  - . resa i olycksfallsförsä\<ringslag~tiftningen
274:                                                                   -   340 P. Jokinen ym.: Oppimateriaalikeskusten toi-
275: -       325 Zilliacus: Tapaturmavakuutuslain rnuka,isen työ-          mintojen saattamisesta -valtiöflavuh pi~iin
276:         matkan tulkinnan laajentamisesta
277:                                                                   -   341 Kortesalmi: Sijoitusyhtiölainsäädännön aikaan-
278: -       326 Zilliacus: Om sjukhusservice på modersmålet               saamisesta
279:         för den svenskspråkiga befolkningen
280:                                                                   -   342 Kortesalmi: Tulliuoman -alkoholin ..maahantuon-
281: -       326 Zilliacus: Ruotsinkielisen väestön mahdolli-              nin ja myynnin rajoittamisesta pohjoismaisessa mat-
282:         suuksista saada sairaalapalveluksia omalla äidinkie-          kustajaliikenteessä · -
283:         lellään
284:                                                                   -   343 Kortesalmi: Hirvi- ja peurakannan vähentämi-
285: -       327 Junnila: Helsingissä pidetyn kansainvälisen ma-           sestä
286:         temaatikkokongressin · avajaistilaisuuteen ·liittyvistä
287:         seikoista                                                 -   344 Kortesalmi: Koulujen kesälomien alkamisajan-
288:                                                                       kohdan lykkäämisestä
289: -       328 Luttinen: Vähittäiskaupan työllisyyden turvaa-
290:         misesta                                                   -   345 Kortesalmi: Valtiovallan tervehdyksestä Helsin-
291:                                                                       gissä pidetyn kansainvälisen matemaatikkokongres-
292: -       329 Perho: Leipäviljan varastokapasiteetin lisäämi-           sin avajaistilaisuudessa
293:         sestä
294:                                                                   -   346 Kortesalmi: Kotiapulaisen palkan saattamisesta
295: -       330 Saukkonen: Rintamasotilaseläkelakiin sisältyvän           verovähennyskelpoiseksi
296:         erään epäkohdan korjaamisesta
297:                                                                   -   347 Kortesalmi: Opikelijoiden asuntotilanteen hel-
298: -       331 Sinisalo: Kyminlinnan varuskunta-alueelle ra-             pottamisesta vuokra-asuntojen verotusta keventä-
299:         kennettavaksi suunnitellun ammusvaraston rakenta-             mällä
300:         misen estämisestä
301:                                                                   -   348 Sinisalo: Neuvostoliitossa suoritettujen korkea-
302: -       332 Sinisalo: Enso-Gutzeitin sahan perustamisesta             koulututkintojen tunnustamisesta Suomessa
303:         Kaukopäähän Imatralle
304:                                                                   -   349 Lehmonen ym.: Kuntien kunnallisveroennakoi-
305: -       333 E. Laine ym.: Kahden uuden korkean palkka-                den takaisinmaksusta valtiolle aiheutuvista vaikeuk-
306:         luokan perustamista koskevan päätöksen peruutta-              sista
307:         niisesta
308:                                                                   -   350 Kortesalmi: Suomen ja Neuvostoliiton asevoi-
309: -       334 E. Laine ym.: Ovako Oy:n Turun Rautateh-                  mien yhteisistä sotaharjoituksista
310:         taan toiminnan turvaamisesta
311:                                                                   -   351 Lehtinen: Työsuojeluhallituksen menettelystä
312: -       335 Mikkola ym.: Koulurakennuksiin rakennetta-                eräitä työaikalain mukaisia poikkeuslupia myönnet-
313:         vien opettajien henkilöstötilojen riittämättömyydestä         täessä
314: 
315:     -   336 Taxell: Om förbättringsåtgärder beträffande           -   352 Korhonen ym.: Kotimaisen energian käytön li-
316:         färjtrafiken på vissa sträckor i Abolands skärgård            säämisestä
317:     -   336 Taxell: Lauttaliikenteen parantamistoimenpi-          -   353 Saukkonen: Päiväkodeissa toimivien lastenhoi-
318:         teistä eräillä Turun saariston reiteillä                      tajien aseman turvaamisesta
319: 8                                                        Sisällysluettelo
320: 
321: 
322: ~ 354 Suonli ym.: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa ole-              -       370 Torikka: Nuorten työllisyystilanteen korjaami-
323:       Yille potilaille suOtitettavista käyttövart>ista                     sesta
324: 
325: -     355 KnuuttilA:       Tiemestaripiirien siwtukilrohtien       -       371 Stenbäck m. fl.: Om bättre möjligheter för de
326:       sliilyttämisestli                                                    i Sverige bosatta finllindska medborgarna att utöva
327:                                                                            sin rösträtt
328: -     356 Härkönen ym.: öljytuotteiden ja erityisesti tie-
329:       liikenteen käyttiimien polttOAineiden hintarakenteen         -       371 Stenbäck ym.: Ruotsissa ilsuvien Suomen kan-
330:       oikaisemisesta                                                       salaisten äänioikeuden kliynömahdollisuuksien pa-
331:                                                                            rantamisesta
332: -     357 Kortesalmi:       Maidontuotannon tuotantokaton
333:       poistamisesta                                                -        372 Räsänen ym.: Kotimaan sisäisessä lentoliiken-
334:                                                                             teessä tapahtuvien tarkastusten tehostamisesta ja
335: -     358 Kortesalmi: Vaivaisprosentin suorittamisvelvol-                   kansalaisten intimiteettisuojasta ·
336:       lisuuden poistamisesta
337:                                                                    -        373 Tikka: Television katselulupakäytännössä esiin-
338: -     359 Melin m. fl.: Om avlåtande av propositioner                       tyvistä epäkohdista
339:       angående främjande av den mindre och medelstora
340:       industrins verksnmhet                                        -        374 Kortesalmi: Ilmavoimien konekannan uusimi-
341:                                                                             sesta
342: -     359 Melin ym.: Pienen ja keskisuuren teollisuuden
343:        toiminnan edistämiseksi tarvittavien esitysten . anta-      -        375 Söderman ym.: Wärtsilän Pernon telabn työl-
344:        misesta                                                              lisyystilanteen pelastamisesta
345: 
346: -     360 Tikka: Kurssikeskusten oppilastyövoiman vää-             -        376 Sainlo: Pienyrittäjiin liike\raihtoveron suoritta-
347:       rinkäytön estämisestä                                                 misvelvoTiisuudesta
348: 
349: -     361 Niskanen: Paperitehtaan perustamisesta Ou-               -        377 Savola: Soisalon tieliikenneolojen parantami-
350:       luun                                                                  sesta
351: 
352: -      362 E. Laine ym.:   Ammatillis~n kurssikeskusten             -       378 Knuuttila ym.: Vähittäiskaupan palvelujen tur-
353:        oppilaiden vakuuttamisesta tapaturmien varalta                       vaamisesta
354: 
355: -      363 E. Laine ym.: Rintamasotilastunnuksen myön-              -       379 P. ]'Okinen ym.: Ncljännen ~on saamisesta
356:        tämistä SS-miehille koskevan asetuksen peruuttami-                   Kouvolan hovioikeu~
357:        sesta
358:                                                                     -       38U Mikk'Ola ym.: K'Otiapulaisen palkkamenojen vi-
359: -      364 Friberg: Suomen elokuva-arkiston toiminnan                       hennyskelpoisuudesta
360:        turvaamisesta
361:                                                                     -       381 Järvisalo-Kanerva: Sukkahousujen lisätullia kos-
362: -      365 Impiö ym.: Inarinjärven kalanistuttamisvelvol-                  . ke'van ·päätökSen voimasS!oioajm jatkamisesta
363:        vollisuuden laiminlyömisestä korkeimman hallinto-
364:        oikeuden päätöksestä piittaamatta                            -       382 Matikkala ym.: Eläkelainsäädännössä esiinty-
365:                                                                             vlistä eräästä epäkohdasta
366: -      366 Impiö ym.: Puoluelehtien tilaajien saattamises-
367:                                                                        -    383 Orrenmaa: Liikepankkien Iuotoilisten &hekki-
368:        ta taloudellisesti muita tilaajia edullisempaan ~ ase-
369:                                                                             tilien limiittirajasta maksettavan koron nimikkeen
370:        maan
371:                                                                             muuttamisesta
372: -      367 KoskenniMli:      Kouluhammashoidosta aiheutu-
373:        vien kuljetuskm>tannusten saattamisesta valtiotiosuu-           -    384 Orrenmaa ym.: Peltojen paketoimisjärjestelmän
374:                                                                             purkamisesta Pudasjlirven kunnassa
375:        den piiriin
376: 
377: -      J68 Söderman: Turun ja sen ympäristökuntien lii-                -    }8.5 Helllllli ym.: Oulun yliopiston brunmaslääketie-
378:        kenneongelmista                                                      t~ laitoksen täysiteltoisen toiminnan turvaamisesta
379: 
380: 
381:     - 369 Kortesalmi: Btns1inin vienn.isti ·ulkomaille al-             -    ·}86 E. Laine ym.: M:~ t~nhoito;iir­
382:        haisella hinnalla                                                    jestelmän kehittämisestä
383:                                                      Sisällysluettelo                                                 9
384: 
385: -     387 Hemmi ym.: Kansanterveyslain 15 a §:n edel-          -   394 Tenhiälä ym.: Hirvieläinten peltoheinälle ai-
386:       lyttämän koulutussopimusmallin aikaansaamisesta              heuttamien vahinkojen saattamisesta valtionavustuk-
387:                                                                    sen piiriin
388: -     388 H. Westerlund m. fl.: Om snabbt beviljande
389:       av räntestödslån för skördeskador                        -   395 Sinisalo: Työttömyysavustusten saantia koske-
390:                                                                    vien päivärajoitusten poistamisesta
391: -     388 H. Westerlund ym.: Korkotukilainojen pikai-
392:       sesta myöntämisestä satovahinkojen johdosta              -   396 J. Mäkelä ym.: Ristiriitaisten tietojen antami-
393: -     389 Stenbäck: Om tryggande av verksamhetsmöj-                sesta Itä-Suomen vesistöjen elohopeapitoisuuksista
394:       ligheterna för företagare som handhar försäljning
395:       av naturpreparat                                         -   397 Mikkola ym.: Viialan kunnan työllisyystilan-
396:                                                                    teen turvaamisesta
397: -     389 Stenbäck: Luontaistuotteita myyvien yritysten
398:       toimintamahdollisuuksien turvaamisesta                   -   398 Melin: Om oklarheter         samband med båt-
399:                                                                    olyckan utanför Hangö
400: -     390 Rainio: Kirjailijoiden tilapäispalkkioiden veron-
401:       pidätyksistä                                             -   398 Melin: Hangon edustalla sattuneeseen veneon-
402:                                                                    nettomuuteen liittyvistä seikoista
403: -     391 Ekorre: Työttömien iltaopiskelijoiden oikeu-
404:       desta työttömyyskorvaukseen                              -   399 Koppanen: Meripelastustehtävissä tarvittavasta
405:                                                                    pelastusvälineistöstä
406: -     392 Härkönen ym.: Ulkomaisten margariinirasvojen
407:       maahantuonnin rajoittamisesta                            -   400 Junnila: Kauppa- ja teollisuusministeriön kans-
408: -     393 M. Puhakka ym.: Vaaliluetteloiden nähtävillä-            liapäällikön asettamisesta syytteeseen stereolaittei-
409:       pidon yhteydessä tapahtuvasta salassapitovelvolli-           den vastaanottamisen vuoksi
410:       suuden laiminlyönnistä
411: 
412: 
413: 
414: 
415:     2 087900429P
416:                                                       1978 vp.
417: 
418: Kirjallinen kysymys n:o 201.
419: 
420: 
421: 
422: 
423:                                          Westerholm ym.: Paikallislehtien postimaksujen alentamisesta.
424: 
425: 
426:                               E d u·s ku l1 n.a•.n He r r a P u h e m i e he 11 e.
427: 
428:    ·Paikallislehdet välittävät yhteis.hmhallisesti            Vuonna 1977 postilaitokselle kertyi lehtilii~
429: merkiWivää tietoa levikkialueellaah. Tätä oman             kenteestä tuloja yhteensä 292:65 milj. mk. Tä~
430: kunnan tiedonvälitystä ei mikänti muu väline               mä summa koostui lehdiltä· kerätyistä 109.95
431: pysty hoitamaan:                                           milj. mk:sta ja valtion tulo- ja menoarviosta
432:     Paikallislehtien talous on: viime vuosina jou-         osoitetusta yleisestä kuljetustuesta 182.7 tnilj.
433: tunut Hhariahiiseksi, kl:m laina on yleisesti koe-         mk:sta. Koska kerran ja kahdesti viikossa il-
434: telltit .lehdistöä·. ja alan kustannustaso pn nous-        mestyvien 104. paikallislehden postille maksa-
435: sut': ,keskimääräistä, jyrkemmin,· Tänian: lisäksi         mat kuljetusmaksut, yhteensä noin 4.5 milj.
436: valtion postiriutksupolitiikkä citfkDhdistunut an-         mk, ovat noin 5% postin lehtiliikenteen tu-
437: K~rana ja-· •e~ikeudenfuuka:iseM        .paikallisleh-     loista, kohtuuttoman taksoituksen korjaus on
438:                     .:
439:                    '•      .                ~
440: 
441: tiiri:.                                                    postin tulojenkin kannalta pieni kysymys.
442:   · Kerran, ja' k~hqesti viikossa ilmestyvien pai-            On huomattava, että valikoivasta lehtituesta
443: kaUis~htien post1ma:ksut ovat· tällä vuosikym-             paikallislehdet eivät ole paässeet osallisiksi.
444: menellä kohonneet seuraavasti:.                            Yleisestä kuljetustuesta paikallislehdille myön-
445:                          ·numero:·,        kilolta         nettävän alennuksen .edellytetään pysyyän sa-
446:                         kappaleeha · ·                     mansuuruisena.
447:      ··r97o              ö.75·p            ilp                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
448:        i.978.            7 1?             151 p            tyksen 3 7 § :n 1 momentin nojalla esitämme
449:        nousu             833 %            556%             kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
450:                                                            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
451:    Vuoden 1970 loppuun asti sanoma- ja pai-
452: kallislehtiin sovellettiin samaa tariffia. · Vähin-                   Tietääkö Hallitus, että postimaksujen
453: tään kolmesti viikD6sa ilmestyvien lehtien pos-                    voimakas kohoaminen on saattanut pai~
454: timaksuj~n nousu samana. ajanjaksona on ollut                      kallislehdistön taloudellisesti vaikeaan
455: seuraava:.                                                         asemaan, ja jos tietää,
456:         vudsi··           numero-·'       ··kilolta                  mihin toimenpiteisiin. Hallitus aikoo
457:                         kappaleelta                                ryhtyä postimaksujen a:lentamiseksi pai-
458:        .. 1970           0.75 p           2J p                     kallislehdil tä?
459:           1978'          3 p              855p.
460:          hOUSU··          300%            272'%
461:       Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1978.
462: 
463:       ·. ,; Rairiö' W esterholin                J<>rma·Fred                  Impi Muroma
464:             ·'Veikko f. Matikkala                Antero Juntumaa             Olavi Majlander .
465:              Sauli~Haufa1ä ,                    ·Ulla Järvilehto             Erkki. K-orhonen
466: 
467: 
468: 
469: 
470: 087800632E
471: 2                                             1978 vp.
472: 
473: 
474: 
475: 
476:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
477: 
478:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       1970 jälkeen tapahtunut päivälehtien ja muiden
479: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lehtien postimaksujen korotusten porrastus on
480: olette 11 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn           johtanut siihen, että paikallislehden maksetta-
481: kirjeenne n:o 949 ohella toimittanut valtio-         vaksi jäävä postimaksu on nyt numerokappa-
482: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      letta kohti noin kaksinkertainen samanpainoi-
483: kansanedustaja Raino Westerholmin ym. näin           sen päivälehden maksettavaksi jäävään posti-
484: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 201:       maksuun verrattuna.
485:                                                         Posti- ja lennätinlaitoksen toimesta kuljetet-
486:          Tietääkö Hallitus, että postimaksujen       tiin ja jaettiin vuonna 1977 yli 45 miljoonaa
487:        voimakas kohoaminen on saattanut pai-         paikallislehteä yhteispainoltaan yli 1,7 miljoo-
488:        kallislehdistön taloudellisesti vaikeaan      naa kiloa. Näiden kerran tai kahdesti viikossa
489:        asemaan, ja jos tietää,                       ilmestyvien paikallislehtien keskipaino oli 38
490:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       grammaa. Nämä lähes 150 paikallislehteä mak-
491:        ryhtyä postimaksujen alentamiseksi pai-       soivat posti- ja lennätinlaitokselle kuljetusmak-
492:        kallislehdiltä?                               suja noin 4,8 milj. mk. Vaikka paikallislehtien
493:                                                      itse maksamat postimaksut ( 4,8 milj. mk) ja
494:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         niiden saama lehdistön yleinen kuljetustuki
495: vasti seuraavaa:                                      (9,6 milj. mk) yhdessä muodostivatkin v. 1977
496:                                                      vain vajaat 5 % posti- ja lennätinlaitokselle
497:    Lehtien postimaksut on vahvistettu asetuk-        lehtiliikenteestä kertyneistä tuloista 313,6 milj.
498: sella ( 680/77). Asetuksen 1 §: n mukaan vä-         mk, on paikallislehtien postimaksuilla silti
499: hintään kolmasti viikossa ilmestyvien päiväleh-      taloudellista merkitystä myös posti- ja lennä-
500: tien täysimääräiset postimaksut ovat noin 7 %        tinlaitokselle, etenkin kun lehtiliikenteen kus-
501: korkeammat kuin samanpainoisten kerran tai           tannukset 338,5 milj. mk olivat noin 25 milj.
502: kahdesti viikossa ilmestyvien paikallislehtien tai   mk tuloja suuremmat. Paikallislehtien harvahko
503: aikakauslehtien postimaksu t. Asetuksen 2 §: ssä     ilmestymisrytmi lisää postinkannon työmäärän
504: säädetty alennus eli lehdistön yleinen kuljetus-     päivittäisiä vaihteluja ja posti- ja lennätinlai-
505: tuki on päivälehden numerokappaletta kohti           toksen kustannuksia, sillä paikallislehtien ilmes-
506: 29 penniä eli 26 % korkeampi kuin paikallis-         tymispäivät osuvat yksiin aikakauslehtien jake-
507: lehdelle tai aikakauslehdelle tuleva alennus, jo-    lusta aiheutuvan viikonlopun työhuipun kanssa.
508: ka on 23 penniä. Eri mielipidesuuntien sanan-        Paikallislehdet käsitellään, kuljetetaan ja jae-
509: vapauden takia ja lehden lukijaakio ajatellen        taan lisäksi lähes poikkeuksetta ensimmäisen
510: on pääosa lehdistön yleisestä kuljetustuesta kes-    kiireellisyysluokan postina toisin kuin aikakaus-
511: kitetty numerdkappaleelta annettavaan alennuk-       lehdet.
512: seen, joka päivälehden osalta on yli 90 % täy-          Vuonna 1978 nämä parkalUslehdet maksavat
513: simääräisestä postimaksusta ja paikallislehden-      itse keskimäärin vain 12,74 penniä asetuksen
514: kin osalta lähes 77 % täysimääräisestä posti-        mukaista kuljetusmaksua ja saavat kuljetusmak-
515: maksusta. Lehden painon mukaan määräytyvää           sujen alennuksena lehdistön yleista kuljetustu-
516: tukea annetaan ainoastaan päivälehdille, joiden      kea 23 penniä numerokappaletta kohti. Ne
517: kilomaksuista myönnetään 47 % :n alennus tar-        maksavat siten vain noin 35 % aiheuttamis-
518: koituksena tasoittaa kuljetuskustannuksissa ja       taan kustannuksista, jotka ovat keskimäärin lä-
519: keskimääräisessä kuljetusmatkassa eri lehtien ja     hes 36 penniä numerokappaletta kohti. Yhdes-
520: alueiden välillä olevia eroja. Kuljetusmaksua        sä nämä paikallislehdet saavat tänä vuonna
521: ei Suomessa ole porrastettu kuljetusmatkan tai       kuljetusmaksujen alennuksena lehdistön yleistä
522: sen keskimääräisen pituuden mukaan. Vuoden           kuljetustukea noin 10,6 milj. mk ja maksavat
523:                                              N:o 201                                              3
524: 
525: itse noin 5,9 milj. mk asetuksenmukaisina kul-     ja niiden yhteisen painon mukaan. Ilmestymis-
526: jetusmaksuina. Paikallislehtien osuus lehdistön    tiheyttä on postinkantotyön epätasaiseen tar-
527: yleisestä kuljetustuesta on yli 5 % vuosina        peeseen perustuen käytetty maksujen erilaista-
528: 1976-1978.                                         miseen vuodesta 1971 alkaen. Perustetta ei ole
529:    Paikallislehden maksettavaksi tuleva posti-     ilmestymistiheyden rajan alentamiseen etenkin,
530: maksu on enintään viidesosa vastaavanpainoisen     kun kahdesti viikossa ilmestyvien paikallisleh-
531: painotuotteen ja enintään 'kymmenesosa vas-        tien vuosilevikki on vain noin kolmannes pai-
532: taavanpainoisen kirjeen postima:ksusta. Kahdes-    kallislehtien kokonaislevikistä. Toisaalta ei ole
533: ti viikossa ilmestyvän paikallislehden todella     mahdollista erottaa paikallislehtiä muista ker-
534: maksettavat postimaksut ovat vuosikertaa koh-      ran viikossa ilmestyvistä paikallisluontoisista
535: ti keskimäärin. vain l3 ,25 mk.. Kerran viikossa   lehdistä muuten kuin sensuurin avulla eikä
536: ilmestyvän paikallislehden vuotuiset postimak-     painotuotteen sisällön ottaminen postimaksujen
537: sut ovat ·keskimäärin vain 6,63 mk. Tätä taus-     niääräämisperusteeksi ole muutoinkaan mahdol-
538: taa vasten voidaan paikallislehtien· saamaa kes-   lista. Tämän vuoksi ei erillisen . yksinon'laan
539: kimäärin 65 % :n suuruista alennusta pitää riit-   paikallislehtiä koskevan. postimaksuluokan käyt-
540: tävänä, eivätikä paikallislehtien postimaksut,     töönottaminen, mikä edellyttäisi myös edellä
541: jotka kattavat keskimäärin 35 % paikallisleh-      mainitun lainkohdan muuttamista, ole myös-
542: tien posti- ja lennätinlaitokselle aiheuttamista   kään mahdollista. Maksujen porrastaminen ny-
543: kustannuksista, suinkaan ole kohtuuttomia.         kyistä suuremmassa määrin lehden painon ja
544:    Posti- ja lennätinlaitoksen taloudenhoidon      samalla postille aiheutetun työn mukaan tar-
545: yleisistä perusteista annetun lain ( 565/50)       joaa sitä vastoin mahdollisuuden tarkastella
546: 3 § :n 2. kohdan mukaan sanomalehtien kulje-       paikallislehdistöä erillisenä lehtiryhmänä.
547: tusmaksut lasketaan numerokappaleiden luvun
548:      Helsingissä toukokuun 18 päivänä 1978.
549: 
550:                                                             Liikenneministeri Veikko Saarto
551: 4                                              1978 vp.
552: 
553: 
554: 
555: 
556:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
557: 
558:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         portsträckan ellet dess genomsnittliga längd.
559: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se         En gradeting av dagstidningars och andta tid-
560: nr 949 av den 11 april 1978 till vederbörande         ningars föthöjda postavgiftet eftet år 1970 har
561: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        lett tili att den postavgift som en lokaltidning
562: jande av riksdagsman Raino Westerholm m.fl.           måste erlägga nu är ungefär tvåfaldig per num-
563: undertecknade spörsmål nr 201 :                       merexemplar i jämförelse med den postavgift
564:                                                       som dagstidning med samma vikt har att er-
565:            Känner Regeringen till att den kraf-       lägga.
566:         tiga stegringen av postavgifterna har             Post- och telegrafverket transporterade och
567:         försatt lokalpressen i ett svårt ekono-       distribuerade år 1977 över 45 milj. lokaltid-
568:         miskt läge, och om så är fallet,              ningar med en totalvrkt av över 1,7 milj. kg.
569:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Genomsnittsvikten för dessa en ellet två gång-
570:         ta i avsikt att sänka postavgifterna för      er i veckan utkommande lokaltidningar var
571:         lokal tidningar?                              38 gr. Dessa närmare 150 lokaltidningar erlade
572:                                                       till post- och telegrafverket ungefär 4,8 milj.
573:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          mk i transportkostnader. Även om de postav-
574: samt anföra följande:                                 gifter som lokaltidningarna själva betalar ( 4,8
575:                                                       milj. mk) och det allmänna ttansportstöd för
576:    Tidningarnas postavgifter har fastslagits          tidningspressen som de ethåller tillsammans
577: genom förotdning ( 680/77). Enligt 1 § i den-         år 1977 endast utgjorde knappt 5 % av post-
578: na fötotdning är den fulla postavgiften för           och telegrafverkets av tidningsrörelsen influtna
579: dagstidning, som utkommer minst tre gånget i          intäkter på 313,6 milj. mk, är lokaltidningar-
580: veckan, ca 7 % högre än postavgiften för en           nas postavgiftet trots det av ekonomiskt be-
581: ellet två gånger i veckan utkommande lokal-           tydelse också för post- och telegrafverket,
582: tidning ellet tidskrift med samma vikt. Den i         framför allt då kostnaderna föt tidningsrörel-
583: 2 .§ av förordningen stadgade nedsättningen,          sen, 338,5 milj. rnk, med ungefär 25 milj. mk
584: dvs. det allmänna transportstödet för tidnings-       översteg intäkterna. Lokaltidningarnas lång-
585: ptessen, är per nummerexemplar av dagstid-            samma utgivningstytm ökar postbefordtingens
586: ning 29 p eller 26 % större än den nedsätt-           dagliga växlingar och post- och telegrafvetkets
587: ning på 23 p som beviljas ldkaltidning ellet          kostnader, ty lokaltidningarnas utgivningsdagar
588: tidskrift. För olika meningsriktningars fria ytt-     sammanfaller med den arbetstopp vid vecko-
589: randerätt och även med tanke på tidningens            sluten, som distributionen av tidskrifter ska-
590: läsate har huvuddelen av det allmänna trans-          par. Dessutom postbehandlas, transporteras och
591: portstödet för tidningspressen gällt nedsättning      distribueras lokaltidningarna i motsats tili tid-
592: per nummerexemplar, vilket föt dagstidning är         skriftetua nästan undantagslöst som första klas-
593: över 90 % och även föt lokaltidning närmate           sens postförsändelser.
594: 77 % av den fulla postavgiften. Stöd, som ba-            Ar 1978 skall dessa lokaltidningat själva er-
595: setat sig på tidningens vikt, erläggs endast tili     lägga i medeltal endast 12,74 p i transportav-
596: dag. tidningat, för vilkas kiloavgifter beviljas en   gift enligt förordningen och i allmänt transport-
597: nedsättning av 47 % i avsikt att därmed ut-           stöd för tidningspressen erhålla 23 p per num-
598: jämna skillnaderna i transportkostnader och           merexemplar i form av nedsatt transpottavgift.
599: genomsnittlig transportsträcka mellan olika tid-      De el'lägger således endast ungefär 35 % av
600: ningar och olika regioner. I Finland är trans-        de kostnader de åsarnkar, vilka kostnader upp-
601: portavgiften inte differentierad enligt trans-        går tili närmare 36 p per nummerexemplar.
602:                                              N:o 201                                             5
603: 
604: Totalt erhåller dessa lokaltidningar i år av det   hållning ( 565/50) beräknas befordringsavgif-
605: allmänna transportstödet för tidningspressen       terna för tidningar enligt antalet nummerexemp-
606: ungefär 10,6 milj. mk i form av nedsatta trans-    lar och deras sammanlagda vikt. Utgivnings-
607: portikostnader och erlägger själva ungefär 5,9     tätheten, som medför ett ojämt tryck på utdel-
608: milj. mk i form av förordningsenliga transport-    ningsarbetet, har tilliämpats som bas för diffe-
609: kostnader. Lokaltidningarnas andel av det all-     rentiering av avgifterna sedan år 1971. Skäl
610: männa .transportstödet för pressen är över 5 %     att sänka gränsen för utgivningstäthet förelig-
611: åren 1976-1978.                                    ger inte, framför allt då två gånger i veckan
612:    Den postavgift som lokaltidning har att er-     utkommande lokaltidningar har en årssprid-
613: lägga är högst en femtedel av postavgiften för     ning som endast uppgår tili en tredjedel av
614: en trycksak med motsvarande vikt och högst         lokaltidningarnas totalspridning. Å andra sidan
615: en tiondedel av avgiften för ett brev med          är det inte möjligt att skilja lokaltidningarna
616: motsvarande vikt. De postavgifter som en två       från andra en gång per vecka utkommande tid-
617: gånger per vecka utkommande lokaltidning i         ningar av lokalkaraktär annoriedes än med
618: själva verket har att erlägga är per årgång i      hjälp av censur, och det är heller inte eljest
619: medeltal endast 13,25 mk. De årliga postav-        möjligt att ta en trycksaks innehåll till grund
620: gifterna för en lokaltidning, som utkommer en      för fastställande av postavgifterna. Fördenskull
621: gång per vecka, är i medeltal endast 6,63 mk.      är det inte heller möjligt att ta i bruk en sär-
622: Mot denna bakgrund kan den nedsättning på          skild, enbart lokaltidningarna gällande porto-
623: i medeltal 65 %, som lokaltidningarna erhål-       klass, vilken åtgärd dessutom skulle forutsätta
624: ler, anses vara tillräeklig, och lokaltidningar-   en ändring av ovannämnda lagrum. En diffe-
625: nas postavgifter, som i medeltal täcker 35 %       rentiering av avgifterna, som i högre grad än
626: av post- och telegrafverket åsamkade kostna-       för närvarande beaktar tidningens vikt och
627: det, är ingalunda oskäliga.                        samtidigt det arbete som posten åsamkas, er-
628:    Enligt 3 § 2 punkten lagen om de allmänna       bjuder däremot möjlighet att betrakta lokal-
629: grunderna för post- och telegrafverkets hus-       pressen som en separat tidningsgrupp.
630:      Helsingfors den 18 maj 1978.
631: 
632:                                                                Trafikminister Veikko Saarto
633: 
634: 
635: 
636: 
637: 087800632E
638:                                              1~78   vp.
639: 
640: Kirjallinen kysymys n:o 202.
641: 
642: 
643: 
644: 
645:                                  Suonio: Osaeläkejärjestelmässä esiintyvistä epäkohdista.
646: 
647:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
648: 
649:     Vuoden 1973 alusta sisällytettiin työeläke-     kään osaeläkikeeseen, jonka määrä on puolet
650: lakeihin mahdollisuus saapa osaeläke, silloin       täydestä työkyvyttömyysellikkee~tä. Tiillaisten
651: kun vakuutetun työkyky on alentunut vähin-          väliinputoajien kasvaneeseen ·määrään viittaa se
652: tään kahdella .viidenneksellä. Osaeläkkeen suu-     seikka, että työllisyystilanteen voimakkaasti
653: rQus on puolet täyden eläkkeen määrästä. Osa-       heikentyessä osaeläkkeiden suhteellinen osuus
654: eläkeuudistus koski ainoastaan työeläkkeitä, jo-    on kuitenkin noussut.
655: ten työkyvyn osittainen alentuminen ei oikeuta         Ainakaan nykyisessä työllisyystilanteessa O$a-
656: kansaneläkkeeseen. Uudistuksen tarkoituksena        eläkejärjestelmä ei ole pystynyt täyttämään tar-
657: oli tukea vajaatyökykyisten työllistymistä ja       koitustaan vajaatyökykyisten työllistämisen ja
658: kuntoutusta siten, että osaeläke korvaisi työ-      työpaikalla tapahtuvan kuntootuksen tukena.
659: ansioiden alentumisen. Eläketurvakeskuksen          Sen sijaan se antaa mahdollisuuden eläkelaitok-
660: tiedotteessa "Tiesitkö tämän osaeläkkeestä?"        sllle säästää eläkemenoissaan vakuutettujen toi-
661: todetaan: "Yleensä lähtökohtana on, että osa-       meentuloturvan kustannuksella. V akuotetun
662: eläkkeen saaja käy edelleen ansiotyössä. Osa-       toimeentulon turvaaminen edellyttäisi, että rat-
663: eläkkeen myöntämisen eräänä ehtona on, että         kaisussa otettaisiin huomioon työllisyystilanne.
664: työntekijän jäljellä olevaa työkykyä vastaavaa      Laki antaa tähän mahdollisuuden. Työeläkela-
665: työtä on saatavissa." Käytännössä kuitenkin         kien mukaan "Työkyvyn alentumista arvioitaes-
666: työllisyystilanteen vaikeutuessa yhä useampi        sa otetaan huomioon työntekijän jäljellä aleva
667: osaeläkkeen saaja on ilman työtä. Osaeläkkeen       kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa
668: saajalta voidaan kuitenkin evätä työttömyyskor-     olevalla sellaisella työllä, jonka suorittamista
669: vaus. Käytäntö vaihtelee tässä suhteessa eri työ-   voidaan häneltä kohtuudella edellyttää silmällä-
670: voimapiireissä.                                     pitäen hänen koulutustaan, aikaisempaa toimin-
671:     Vuosittain alkaneista työkyvyttömyyseläk-       !taansa, ikäänsä ja asumisolosuhteitaan sekä näi-
672: keistä on noin 10 prosenttia myönnetty os·a-        hin verrattavia muita seikkoja." Työkyvyttö-
673: eläkkeinä vuoteen 1977 saakka, jolloin osaeläk-     myyseläkkeen hakijalle, jol1a tosiasiassa ei ole
674: keiden osuus nousi 14 prosenttiin. Vuosina          työpaikkaa, tulisi osaeläkkeen sijasta voida
675:  1973-1976 alkaneista osaeläkkeistä 46,6 pro-       myöntää määräaikainen täysi työkyvyttömyys-
676: senttia on myönnetty maatalousyrittäjien eläke-     eläke, joka voitaisiin muuttaa osaeläkkeeksi, jos
677: lain ja 8,3 prosenttia yrittäjien eläkelain no-     vakuutettu työllistyy.
678:  jalla. Näissä tapauksissa jäljellä olevan työky~       Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
679:  vyn käyttö omassa työssä ei aiheuttane vai-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
680: keuksia. Samana ajanjaksona alkaneista osaeläk-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
681: keistä 8,1 prosenttia oli myönnetty työnteki-       raavan kysymyksen:
682:  jäin eläkelain, 2,3 prosenttia lyhytaikaisissa
683:  työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain ja                Onko Hallitus tietoinen osaeläkejär-
684:  34,6 prosenttia useampien työeläkelakien no-               jestelmään käytännössä sisältyvistä va-
685:  jalla. Näissä ryhmissä ovat osaeläkejärjestelmän           kuutetun toimeentuloturvan puutteista,
686:  väliinputoajat, jotka .pahimmassa tapauksessa              ja jos on,
687:  ansiotyön puuttuessa, vailla työttömyyskorvaus-               mitä Hallitus aikoo tehdä näiden
688:  ta ja kansaneläkettä joutuvat tyytymään pelk-              puutteiden korjaamiseksi?
689:       Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1978.
690: 
691:                                           Kaarina Suonio
692: 087800606L
693: 2                                             191s· vp.
694: 
695: 
696: 
697: 
698:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
699: 
700:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa      kpmiteanmietinnöstSä (Komiteanmietintö B 47:
701: mainitussa tar:koituksessa Te, .Herra Puhemies,      1972) sanottiin: "Varsinkin osaeläketapaukses-
702: olett<: 11 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn          sa voi esiintyä taipumusta sellaisen työn huo-
703: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         mioon ottamiseen, joita hakijoilla ei .ole min-
704: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        käänlaisia realistisia mahdollisuuksia saada.
705: edustaja Kaarina Suonion näin kuuluvasta kir-        Komitea pitää sen vuoksi aiheellisena lisätä
706: jallisesta kysymyksestä n:o 202:                     työkyvyttömyyden määritelmään vaatimuksen,
707:                                                      että sitä työtä, johon hakijan vielä arvioidaan
708:           Onko Hallitus tietoinen osaeläkejär-       pystyvän, pitää olla . saatavissa." Näin myös
709:        jestelmään käytännössä sisältyvistä va-       meneteltiin lakia säädettäessä. On selvää, että
710:        kuutetun toimeentuloturvan puutteista,        vaikean työllisyystilanteen aikana määritelmän
711:        ja jos on,                                    soveltamisessa saattaa tapahtua työkyvyttö-
712:           mitä Hallitus aikoo tehdä näiden           myyden .ja työttömyyden välisen rajan hämär-
713:        puutteiden korjaamiseksi?                     tymistä. Työkyvyttömyys- ja työttömyyskor-
714:                                                      vausjärjestelmien yhteenniveltämisen tulisi kui-
715:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tenkin tapahtua niin saumattomasti, ettei vä-
716: vasti seuraavaa:                                     liinputoamisia synny. Työttömyyskorvaul<:sen
717:    Kun osaeläkettä koskevat säännökset vuoden        tehtävänä on korvata työttömyydestä aiheutuva
718: 197 3 alusta liitettiin työeläkelakeihin, oli läh-   ansiotulon poisjääminen ja työkyvyttömyys-
719: töolettamuksena, että osaeläkkeen saaja yleensä      eläkejärjestelmän puolestaan sairauden aiheut-
720: olisi samanaikaisesti ansiotyössä. Käytäntö on       taman työkyvyn oleellisen alentumisen seurauk-
721: osoittanut, että osaeläke on myönnetty suhteel-      sena oleva ansiotwon poisjääminen.
722: lisesti huomattavasti useammin yrittäjille kuin         Toisaalta on olemassa sellaisiakin tapauksia,
723: työsuhteessa oleville. Tämä oli ennustettavissa      joissa työntekijä edelleenkin ainakin osittain
724: jo osaeläkesäännöksiä suunniteltaessa, koska         kykenee entiseen työhönsä, mutta tämä työ
725: osa-aikatyön järjestely omassa yrityksessä on        vaikean työllisyystilanteen johdosta on loppu-
726: helpompaa kuin toisen palveluksessa.                 nut. Tällöin on myös kysymys työttömyyden
727:    Osaeläkesäännösten säätämisen yhteydessä          seurauksista. Kaikissa tilanteissa ei ·niin ollen
728: selkiytettiin työkyvyttömyyden määritelmää työ-      aina ole täysin riidatonta, kummanko korvaus-
729: eläkelaeissa. Työkyvyttömyysratkaisua tehtäessä      järjestelmän piiriin tapaus kuuluu.
730: todetaan •ensin, onko hakija kykenevä entiseen          Kysymys työttömyyden vaikutuksesta työky-
731: työhönsä. Jollei hän siihen kykene, tutkitaan,       vyttömyyseläkekäytäntöön on parhaillaan so-
732: pystyykö hän tekemään jotain muuta työtä.            siaali- ja terveysministeriön käsiteltävänä. Mi-
733: Tätä selvitettäessä lain määritelmä edellyttää       nisteriö pyrkii selkiinnyttämään asian niin,
734: huomioon otettavan muun työn olevan saata-           että kysymyksessä tarkoitettuja väliinputoami-
735: vissa. Osaeläkesäännösten perustana olleessa         sia ei pääsisi syntymään.
736:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1978.
737: 
738:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläiärvi
739:                                              N:o 202                                                   3
740: 
741: 
742: 
743: 
744:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
745: 
746:   1 det syfte 37 § 1 mom. r.iksdagsordningen        tebetänkande       ( Kommittebetänkande B 4 7:
747: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       1972), som utgör grunden för stadgandena om
748: av den 11 april 1978 till vederbörande medlem       delpension, framhölls: "1 synnerhet vad gäller
749: av statsrådet översänt en avskrift av ett av        delpensionsfa11 kan det förekomma tendenser
750: dksdagsman Kaarina Suonio undertecknat              till att beakta sådant arbete, som sökandena
751: skriftligt spörsmål nr 202 av föijande Iydelse:     inte har någon realistisk möjlighet att erhålla.
752:                                                     Kommitten anser det därför skäligt att till de-
753:           Är Regeringen medveten om de brist-       finitionen på arbetsoförmåga foga ett krav, att
754:        fälligheter rörande försäkrads utkomst-      det arbete som sökanden ännu förmå utföra,
755:        skydd som vidlåder de1pensionssyste-         måste stå till buds." På detta sätt gick man
756:        mets praxis, och som så är fallet,           också tillväga då lagen stadgades. Det är klart
757:           vad ämnar Regeringen göra för att         att det under en tid av svår arbetslöshet kan
758:        rätta till dessa bristfälligher?             ske en uppmjukning av gränsen mellan arbets-
759:                                                     oförmåga och arbetslöshet vid tillämpningen av
760:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       definitionen. En sammankoppling av invalid-
761: samt anföra föijande:                               och arbetslöshet'sersättningssystemen borde Iikc
762:    Då stadgandena angående delpension från          väl 'ske så ,skarvfritt, att inga mellanfall uppkom-
763: ingången av år 1973 fogades till arbetspensions-    mer. Arbetslöshetsersättningens uppgift är att
764: Iagarna utgick man ifrån att mottagaren av          ersätta förlusten av utebliven förvärvsinkomst
765: delpension i allmänhet samtidigt skulle ha för-     på grund av arbetslöshet och invalidpensions-
766: värvsarbete. 1 praxis har det visat sig att del-    systemet förlusten av förvärvsinkomster som
767: pension beviljats företagare relativt sett betyd-   en följd av en väsentligt nedsatt arbetsföl.ilnåga
768: ligt oftare än personer i arbetsförhållande. Det-   förorsakad av sjukdom.
769: ta kunde man förutse redan då de1pensions-              Å andra sidan förekommer det fall där ar-
770: stadgandena pianerades, eftersom anordnandet        betstagaren fortfarande åtminstone delvis för-
771: av deltidsarbete inom eget företag är lättare       mår utföra sitt tidigare arbete, men detta har
772: än i annans tjänst.                                 blivit indraget på grund av det svåra sysselsätt-
773:    1 samband med stiftandet av delpensions-         ningsläget. Då är detta även en fråga om följ-
774: stadgandena förtydligades definitionen på ar-       derna av arbetslöshet. Det är därför inte alltid
775: betsoförmåga i arbetspensionslagarna. Då ett        helt ostridigt till vilket ersättningssystem faJlet
776: besiut .angående arbetsoförmåga fattas, konsta-     hör.
777: temr man först huruvida sökanden förmår ut-             Frågan om arbetslöshetens inverkan på in-
778: föra sitt tidigare arbete. Förmår han det inte,     validpensionspraxis är som bäst föremål för
779: undersöker man huruvida han förmår utföra           behandling vid social- och hälsovårdsministe-
780: något annat arbete. Vid utredandet av detta         riet. Ministeriet strävar tili att förtydliga ifråga-
781: förutsätter definitionen i Iagen att man beaktar    varande ärende så, att de i spörsmålet avsedda
782: att annat arbete finns att tillgå. 1 det kommit-    mellanfallen inte skulle kunna uppstå.
783:      Helsingfors den 17 maj 1978.
784: 
785:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläiärvi
786:                                               1978 vp.
787: 
788: Kirjallinen kysymys n:o 203.
789: 
790: 
791: 
792: 
793:                                   Tikka: Kuorma-autoilijoiden järjestäytymiseen liittyvistä ongel-
794:                                      mista.
795: 
796: 
797:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
798: 
799:    Kuorma-autopuolella toimii kaksi autoilijoit-         Jäsenmaksun maksamisen lisäksi on esiinty-
800: ten etujärjestöä, Suomen Kuorma-autoliitto ja        nyt myös muita vaikeuksia. Muu,tamissa: ta•
801: Amma:ttiautoilijain Unioni. Näistä Kuorma-           pauksissa Unioniin kuuluvat jäsenet ovat m~­
802: autoliitto Ori huomattavasti suurempi ja edus-       nettäneet työpaikkansa kieltäytyessään maksac
803: tavampi, mutta Ammattiautoilijoiden Unionis-         masta KTK:n jäsenmaksuun sisältyvää toisen
804: sakio on jäseniä useilla paikkakunnilla.             liiton jäsenmaksua ja onpa asian takia ollut
805:    Virallisesti Kuorma-autoliitosta täysin irral-    käynnissä muutamia työtaistelujakin. Tämän-
806: linen KTK-järjestelmä on syntynyt autoilijoiden      tyyppisiä vaikeuksia on esiintynyt myös työpai-
807: yhteisjärjestöksi, jonka tehtävänä on myydä          koilla, joissa TVL on ollut työnantajan ase-
808: keskitetysti kuorma-autoilijoiden palveluksia        massa ja näin voidaan katsoa TVL:nkin otta-
809: niitä tarvitseville. Käytännössä· jokaisen kuorma-   neen työnantajana kantaa järjestäytymiskysy-
810: autoilijan on lähes pakko kuulua KTK:n pii-          myksiin.
811: riin, koska muut·en ajoja on melkein mahdo-              Koska valtaosa kuorma-autoilijoista kuuluu
812: tonta saada.                                         Kuorma-autoliittoon, ongelmia esiintyy vain
813:    Vaikka KTK-järjestelmä onkin virallisesti         osalla paikkakunnista.
814: muitten järjestöjen ulkopuolella, on kahden jär-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes~
815: jestön välillä jo useita vuosia ollut erimieli-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
816: syyksiä KTK:n ympärillä. Useilla paikkakun-          valtioneuvoston asianomaisen jäsen~n vastatta-
817: nilla ovat kuljetuskuntien vuosikokoukset teh-       vaksi seuraavan kysymyksen:
818: neet päätöksiä, joitten mukaan KTK:n jäseniltä
819: perittävään · hoitomaksuun sisällytetään myös                  Onko Hallitus tietoinen n11sta vai-
820: kuorma-autoliiton jäsenmaksu. Näin Ammatti-                 keuksista, joita viime vuosina on synty-
821: autoilijain Unionin jäsenet joutuvat pakolla                nyt kuorma-autoilijoiden järjestäytymls-
822: maksamaan myös kilpailijakseen katsomansa lii-              kysymyksissä, ja
823:  ton jäsenmaksun. Alalla jäsenmaksut ovat mel-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
824: koisen suuria, joten kysymyksessä on melkoi-                siin taatakseen täyden järjestäytymis-
825: nen rahaliinenkin asia asian periaatteellisen               vapauden myös kuorma-autoilijoiden
826: puolen lisäksi.                                             keskuudessa?
827:       Fielsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1978.
828: 
829:                                             Seppo Tikka
830: 
831: 
832: 
833: 
834: 087800633F
835: 2                                            1978 vp.
836: 
837: 
838: 
839: 
840:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
841: 
842:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Yhdistyslaissa ovat säännökset sellaisten yh-
843: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       distysten päätösten pätemättömyydestä, jotka
844: olette 11 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn          ovat lain tai yhdistyksen sääntöjen vastaisia.
845: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        Osuuskuntien osalta vastaavat säännökset sisäl-
846: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tyvät osuuskuntalakiin. Muiden!kin taloudellis-
847: edustaja S. Tikan näin kuuluvasta kirjallisesta     ten yhdistysten päätöksien pätevyys voitaneen
848: kysymyksestä n:o 203:                               yleisten yhdistysoikeudellisten periaatteiden no-
849:            Onko Hallitus tietoinen niistä vai-      jalla saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi. Näin
850:         keuksista, joita viime vuosina on synty-    ollen kysymyksessä tarkoitettujen yhdistysten
851:         nyt kuorma-autoilijoiden järjestäytymis-    jäsenillä on mahdollisuus moittia yhdistyksen
852:         kysymyksissä, ja                            päätöksiä tuomioistuimissa, jos katsovat nii-
853:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     den Ioukkaavan yhdistysvapautta tai jos he
854:         siin taatakseen täyden järjestäytymis-      katsovat niiden tapahtuneen yhdistyksen sään-
855:         vapauden myös kuorma-autoilijoiden          töjen vastaisesti. Kun kysymyksessä tarkoitettu
856:         keskuudessa?                                asia on tuomioistuinasia, ei hallitus voi ottaa
857:                                                     tietyn yhdistyksen osalta kantaa sen päätöksien
858:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pätevyyteen tai pätemättömyyteen.
859: vasti seuraavaa:
860:      Helsingissä toukokuun 18 päivänä 1978.
861: 
862:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
863:                                              N:o 203                                               3
864: 
865: 
866: 
867: 
868:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
869: 
870:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         I lagen om föreningar ingår stadganden om
871: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ogiltighet för föreningsbeslut som är stridande
872: av den 11 april 1978 till vederbörande medlem      mot lag ellet förenings stadgar. För andelslags
873: av statsrådet översänt avskrift av följande av     del ingår motsvarande stadganden i lagen om
874: riksdagsman S. Tikka undertecknade spörsmål        andelslag. Även giltigheten av andra ekono-
875: nt 203:                                            miska föreningars beslut torde med stöd av
876:            Är Regeringen medveten om de svå-       allmänna föreningsrättsliga principer kunna
877:         righeter som uppstått de senaste åren      underkastas domstols prövning. Sålunda har de
878:        i fråga om lastbilschaufförernas organi-    i spörsmålet avsedda föreningarnas medlem-
879:         sering, och                                mar möjlighet att vid domstol klandra före-
880:            ämnar Regeringen vidta åtgärder i       nings beslut, om de anser dessa kränka före-
881:         avsikt att garantera full organiserings-   ningsfriheten ellet om de anser att de fattats
882:        frihet också för Iastbilschaufförer?        i strid med föreningens stadgar. Då den i
883:                                                    spörsmålet avsedda saken är en domstolssak,
884:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       kan regeringen självfallet inte för en viss före-
885: samt anföra följande:                              nings del ta ställning tili dess besluts giltighet
886:                                                    ellet ogiltighet.
887:      Helsingfors den 18 maj 1978.
888: 
889:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
890:                                              1?78 vp.
891: 
892: Kirjallinen kysymys n:o 204.
893: 
894: 
895: 
896: 
897:                                  Toivanen ym.: Kristinuskon sisällyttämisestä television koulu-
898:                                     ohjelmiin.
899: 
900: 
901:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
902: 
903:    Suomen Television ohjelmaneuvosto hyväksyi       tulee kunnioittaa vanhempien oikeutta turvata
904: maaliskuussa 1978 kouluohjelmat ensi luku-          lapsilleen kasvatus ja opetus, joka on ·sopusoin-
905: kautta varten. Ohjelmisto sisältää alaotsikolla     nussa vanhempien. uskonnollisen ja filosofisen
906: ''Uskonto ja ~eettinen kasvatus" neljä ohjelmaa,    käsityksen kanssa".
907: jotka käsittelevät hindulaisuutta, buddhalai-          Suomen kouluhallitukseen saatiin useiden
908: suutta, islamila~suutta ja juutalaisuutta.          kansanedustajien sitkeällä työNä uskonnon yli-
909:    Liberaalisen Kansanpuolueen eduskuntaryhmä       tarkastajan virka viime valtiopäiväkaudella.
910: pitää korjausta vaativana pahana puutteena sitä,    Tunnustuksellinen uskonnonopetus vastaa suo-
911: ettei kouluohjelmistossa lainkaan käsitellä oppi-   malaisten kotien käsitystä lasten ja nuorten
912: laiden valtavan enemmistön uskontoa, kristin-       perinteellisestä kasvatuksesta.
913: uskoa. Liberaalisen Kansanpuolueen mielestä            Edellä lausuttuun viitaten ja valtiopäiväjär-
914: tulisi tässä ohjelmakohdassa käsitellä kristinus-   jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esi-
915: kon merkitystä suomalaisen kulttuurin ja nuor-      tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
916: ten elämänkatsomuksen rakennusaineena.              omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
917:    Liberaalisen Kansanpuolueen eduskuntaryh-        myksen:
918: män mielestä on syytä muistuttaa, että yli 90%
919:  Suomen kodeista on luterilaisia. YK:n ja sen                 Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
920: alajärjestöjen Suomessakin hyväksytyissä julis-            litus aikoo ryhtyä, jotta Yleisradion ensi
921: tuksissa todetaan, että "vanhemmilla on ensi-              lukuvuotta varten tarkoitettuihin televi-
922: sijainen oikeus valita sen opetuksen laatu, jota           sion kouluohjelmiin sisällytettäl.siin myös
923: annetaan heidän lapsilleen" ja että "valtion               kristinusko yhtenä osana kouluohjehnaa?
924:       Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1978.
925: 
926:          Irma Toivanen                 Anneli Kivi tie                Kerttu Hemmi
927:          Juhani Orrenmaa               Juhani Sipiläinen
928: 
929: 
930: 
931: 
932:  0878006567
933: 2                                             1978 vp.
934: 
935: 
936: 
937: 
938:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
939: 
940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kalla sekä ·sopivat tukemaan myös yhdeksännen
941: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        luokan ja lukion uskonnon opetusta. Operus-
942: olette 11 päivänä huhtiluuta 1978 päivätyn           ohjelmatoimikunta on pitänyt televisioon ehdo-
943: kirj-~nne n:o 973 ohella toimittanut valtioneu-      vettavien opetusohjelmien eräänä kriteerinä
944: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tuoda opetukseen sellaista, mitä opetussuunni-
945: kansanedustaja Irma Toivasen ym. näin kuulu-         telman voteuttamisessa on muuten vaikea ha-
946: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 204:            vainnollistaa tai josta havainnollistava materiaali
947:                                                      on vaikeasti saatavissa. Nämä mainitut ohjel-
948:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   mat on Norjan Televisio tuottanut Norjan kir-
949:        1itus aikoo ryhtyä, jotta Yleisradion ensi    kon rahoituksen ja muun tuen turvin ja ne täyt-
950:        lukuvuotta varten tarkoitettuihin televi-     tävät oppimateriaalina juuri edellä mainittua
951:        sion kouluohjelmiin sisällytettäisiin myös    tehtävää.
952:        !kristinusko yhtenä osana ikouluohjelmaa?         Uskonnon opetukseen tarjoavat aineistoa
953:                                                      myös radion opetusohjelmat "Viikon avaus" ja
954:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ohjelmasarjat "Vastausta vailla" sekä "Kirkot
955: vasti seuraavaa:                                     kehitysmaissa". Kyseisten ohjelmien tarkoituk-
956:                                                      sena on tukea uskonnon opetusta konkreetti-
957:    Yleisradi<on opetusohjelmien vuosi- ja kausi-     sella, elämänläheisellä ja oppilaskeskeisellä ta-
958: suunnitelmat tarkastavat ja hyväksyvät Yleis-        valla. Erityis·esti ohjelma "Vastausta vaill.a" on
959: radion hallintoneuvoston asettamat ohjelmaneu-       tarkoitettu käsiuelemään myös kristinuskoon
960: vostot. Myös kauden 1978--1979 opetusohjelc          liittyviä kysymyksiä nuorten elämänkatsomuk-
961: maton hyväksytty asianomaisessa järjestyksessä.      sen rakennusaineena.
962:    Yleisradion opetusohjelmat on viime vuosina           Kausisuunnitelmia laadittaessa on jatkuvana
963: suunniteltu yhteistyössä opetusviranomaisten         va~keutena ollut resurssien vähäisyys varsinkin
964: kanssa. Erityinen opetusviranomaisista ja Yleis-     television puolella. Monia kouluaineita joudu-
965: radion opetustyöntekijöistä kokoonpantu ope-         taan koulutelevision ohjelmistosta jättämään
966: tusohjelmatoimikunta käsittelee kausisuunnitel-      pois tai hyvin vähälle huomiolle. Pääpainotus
967: mat ennen niiden lähettämistä yhtiön ohjelma-        on viime vuosina ollut kielissä, historiassa, yh-
968: neuvostoille.                                        teiskuntaopissa ja maantiedossa. Uskonto-ohjel-
969:    Opetusohjelmatoimikunta on osaliistunut ope-      mat ja kristinuskoa käsittelevät ohjelmat samoin
970: tusohjelmien kausisuunnitelmien valmistamiseen       kuin musiikki ja koulujen vieraat kielet on
971: määrittelemällä kullekin kaudelle tärkeitä paino-    keskitetty enemmän radion puolelle, koska ra-
972: pistealueita ja asettamalla opetusaluekohtaisia      dio-ohjelmien käyttö koululuokissa on nauhoi-
973: suunnitteluryhmiä tekemään ehdotuksia opetus-        tuksesta johtuen huomattavasti helpompaa kuin
974: ohjelmista. Kaudelle 1978-1979 oli suunnit-          televisio-ohjelmien, joiden nauhoittamista teki-
975: teluryhmä mm. yhteiskuntaan orientoivissa ai-        jänoikeuslaki ei toistaiseksi salli.
976: neissa. Kouluhallituksen uskonnon opetuksen              Erityisesti opetusohjelmien suunnittelu ja pai-
977: ylitarkastaja oli edellä mainitun ryhmän jäse-       nopisteajattelu tapahtuu kokonaisvaltaisesti, jol-
978: nenä.                                                loin myös eri välineitten rooli ja mahdollisuu-
979:    Kysymyksen yhveydessä mainitut neljä vie-         det kussakin oppiaineessa tarkoin punnitaan.
980: raita uskontoja käsittelevää ohjelmaa ovat evan-     Samanaikaisesti otetaan myös huomioon, missä
981: kelis-lu terilaisen uskonnon opetussuunnitelmaan     oppiaineissa koulut voivat hyödyntää ja saada
982: sisältyviä kohtia peruskoulun seitsemännellä luo-    materiaalia käyttöönsä muista lähteistä kuin
983:                                                  N:o 204                                               3
984: 
985: Yleisradiosta. Kausisuunnitelmia 1978/79 käsi-             Koulutelevision uuden ohjelmiston kokonais-
986: teltäessä on uskonnon kohdalla havaittu, että           tuotantomäärä on lukuvuosittain jo pitemmän
987: materiaalia pääuskonnostamme on runsaasti               aikaa oHut vähän yli 20 tuntia. Kun tämä
988: esim. kirjaJilisessa muodossa saatav•issa. Sitä vas-    niukka tuotantomäärä jakaantuu noin kymme-
989: toin vieraista uskonnoista autenttisen ja ajan-         neen eri oppiaineeseen, ei yhden oppiaineen
990: kohtaisen materiaalin saanti on vähäisempää ja          osuus voi oHa kovin suuri ellei muita aineita
991: hankalampaa. Tästä syystä ensi lukukautta var-          täysin laiminlyödä. Tuleviin koulutelevision
992: ten on opettajien toivomuksesta koulutelevision         ohjelmasuunnitelmiin voidaan sisällyttää myös
993: dhje1masuunnite1missa uusintana neljä ohjelmaa          krist:inuskoa käsittelevää ohjelmistoa ja painot-
994: V1ieraista uskonnoista, kri:stillisten uskonto-ohjel-   taa näin valtauskonnon osuutta myös koulu-
995: mien ja eettisen kasvatuksen keskittyessä nyt           television ohjelmistossa. Kuitenkin pääpaino-
996: kuten aikais,empinakin lukuvuosina kouluradion          tuksen on hyvä vastaisuudessakin olla koulu-
997: puo1elle. Todettakoon kuitenkin tässä yhtey-            radion puolella, koska silloin ohjelmien käyttö
998: dessä, että myös opetustelevisiossa on viime            nauhoittdna on mahdollista. Lukuisille kouluil-
999: vuosina useissa ohjelmissa käsitelty nimenomaan         lehan suorien uskonto-ohjelmien käyttö luku-
1000: kristillisyyttä eri muodoissa meidän maassamme.         suunnitelman mukaisesti on mahdotonta.
1001:       Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1978.
1002: 
1003:                                                               Vt. liikenneministeri Eino Uusitalo
1004: 4                                             1978 vp.
1005: 
1006: 
1007: 
1008: 
1009:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1010: 
1011:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ner utgör punkter i det evangelisk-lutherska
1012: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        undervisningsprogrammet i grundskolans sjun-
1013: nr 973 av den 11 april 1978 tili vederbörande        de . klass och de lämpar sig även för att
1014: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       stöda religionsundervisningen i nionde klassen
1015: jande av riksdagsman Irma Toivanen m.fl.             samt i gymnasiet. Kommissionen för undervis-
1016: undertecknade spörsmål nr 204:                       ningsprogram har ansett det vara ett kritetium
1017:                                                      för de undervisningsprogram som föreslås för
1018:           Tili vilka brådskande åtgärder ämnar       televisionen, att programmet skall tillföra un-
1019:        Regeringen skrida för att i de skolpro-       dervisningen sådant som eljest är svårt att
1020:        gram för televisionen, som Rundradion         åskådliggöra vid förverkligandet av undervis-
1021:        avsett för följande läsår, skall även kris-   ningsplanen eller där åskådningsmaterialet är
1022:        tendomen innefattas som en del av             svåråtkomligt. De ovan nämnda programmen
1023:        skolprogrammet?                               har producerats av Norges television genom
1024:                                                       finansiering av Norges kyrka och annat stöd
1025:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        och uppfyller i sin egenskap av läromedel
1026: samt anföra följande:                                ovan nämnda uppgift.
1027:    Ars- och säsongplanerna för Rundradions               Även radions undervisningsprogram "Viikon
1028: undervisningsprogram granskas och godkänns           avaus" och programserierna "Vastausta vailla"
1029: av programråden, vilka tillsatts av Rundradions      och "Kirkot kehitysmaissa" erbjuder materia!
1030: förvaltningsråd. Även undervisningsprogram-          för religionsundervisningen. Avsikten med sag-
1031: men för perioden 1978-1979 har godkänts i            da program är att stöda religionsundervisningen
1032: behörig ordning.                                     på ett konkret, livsnära och elevcentrerat sätt.
1033:    Rundradions undervisningsprogram har un-          Särskilt programmet "Vastausta vailla" är av-
1034: der de senaste åren planerats i samarbete med        sett att behandla också tili kristendomen an-
1035: undervisningsmyndigheterna. En särskild kom-         slutna frågor såsom ett slags byggmaterial för
1036: mission för undervisningsprogram, bestående          de ungas livsåskådning.
1037: av undervisningsmyndigheter och Rundradions              De knappa resurserna har utgjort en konti-
1038: undervisningsarbetstagare, handlägger säsong-         nuerlig svårighet vid upprörandet av säsong-
1039: planerna innan dessa översänds tili bolagets         planer särskilt för televisionens vidkommande.
1040: programråd.                                          Flera skolämnen i skoltelevisionens program
1041:    Kommissionen för undervisningsprogram har         måste utelämnas eller beaktas i endast mycket
1042: deltagit i beredningen av undervisningspro-          ringa mån. Den huvudsakliga tyngdpunkten
1043: grammens säsongplaner genom att fastställa de        'har under de senaste åren lagts vid språk,
1044: tyngdpunktsområden som är viktiga för envar          historia, samhällslära och geografi. Religions-
1045: säsong och genom att tillsätta planeringsgrup-       programmen och de program som behandlar
1046: per separat för de olika undervisningsområdena       kristendomen, liksom även musik och skolans
1047: med uppgift att uppgöra förslag tili undervis-       främmande språk, har koncentrerats tili radion,
1048: ningsprogram. För säsongen 1978-1979 fanns           emedan användningen av radioprogram i skol-
1049: det en planeringsgrupp bl.a. i samhällsoriente-      klasser på grund av bandinspelningsmetoden
1050: rande ämnen. Skolstyrelsens överinspektör för        är betydligt lättare än televisionsprogrammen,
1051: religionsundervisningen var medlem av grup-           som enligt lagen om upphovsrätt ännu inte
1052: pen.                                                 ·får upptas på band.
1053:    De i samband med spörsmålet nämnda fyra               Särskilt planeringen av undervisningspro-
1054: programmen som omfattar främmande religio-           grammen samt tyngdpunktstänkandet sker hei-
1055:                                            N:o 204                                             5
1056: 
1057: hetsbetonat, varvid även de olika mediernas       senaste åren i många program uttryckligen be-
1058: roll och möjligheter i vart och ett ämne nog-     handlat kristendomen i olika former i vårt
1059: grant övervägs. Samtidigt beaktas även i vilka    land.
1060: ämnen skolorna kan tillgodogöra sig och erhålla      Omfattningen av ·totalproduktionen för skol-
1061: material i sitt bruk från andra källor än Rund-   televisionens nya program har redan under
1062: radion. Vid handläggningen av säsongplanerna       en längre tid varit något mera än 20 timmar
1063:  1978/1979 har man i fråga om religionerna        per läsår. När denna knappa produktionsmängd
1064: funnit, att det finns rikligt med material om     fördelar sig på ca 10 olika läroämnen, kan ett
1065: vår huvudreligion, exempelvis i skriftlig form.   läroämnes andel inte vara alltför stor, såvida
1066: Däremot är det svårare och besvärligare att       inte de övriga ämnena totalt försummas. I de
1067: erhålla autentiskt och aktuellt material om       kommande programplanerna för skoltelevisio-
1068: främmande religioner. Av denna anledning har      nen kan innefattas även program som behand-
1069: på lärarnas begäran i skoltelevisionens pro-      lar kristendomen, för att sålunda betona hu-
1070: gramplaner för nästa termin som repriser upp-     vudreligionens andel även i skoltelevisionens
1071: tagits de fyra programmen om främmande reli-      program. Det är emellertid bäst att tyngdpunk-
1072: gioner, medan de kristliga religionsprogrammen    ten även i fortsättningen är förlagd tili skol-
1073: och den etiska fostran nu liksom under tidiga-    radion, emedan det då är möjligt att använda
1074:  re läsår är koncentrerad tili skolradion. Det    program som upptagits på band. För ett flertal
1075: kan dock i detta sammanhang konstateras, att      skolor är det ju omöjligt att enligt läsplanen
1076: man även i undervisningstelevisionen under de     använda sig av direkta religionsprogram.
1077:      Helsingfors den 24 maj 1978.
1078: 
1079:                                                            Tf. trafiikminister Eino Uusitalo
1080: 
1081: 
1082: 
1083: 
1084: 0878006567
1085:                                               1978 vp.
1086: 
1087: Kirjallinen kysymys n:o 205.
1088: 
1089: 
1090: 
1091: 
1092:                                  Koppanen: Helsingin alueen ilmatorjuntajoukko-osaston vaLmiu-
1093:                                     den parantamisesta.
1094: 
1095: 
1096:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e b e II e.
1097: 
1098:    Puolustusvoimat julkisti v. 1977 marras-         yhtä paljon ilmatorjuntajoukkoja kuin maamme
1099: kuussa suunnitelman maavoimien uudesta rau-         ydinalueella Helsinki-Turku-Tampere. Tämä
1100: hanajan organisaatiosta. Uudella organisaatiolla    Helsingin alueen turvallisuudelle haitallinen
1101: puolustusvoimat pyrkii henkilöstönsä keskitet-      muutossuunnitelma tulee vielä käsittämättö-
1102: tyyn käyttöön ajatellen väheneviä varusmiesvah-     mämmäksi, kun eri yhteyksissä on tiedotettu
1103: vuuksia ja lisääntyvää reserviläisten koulutus-     ilmatorjuntaohjuskaluston hankinnoista ja erää-
1104: tarvetta. Pyrkimys on nähtävä oikeasuuntai-         nä tärkeänä perustana näille on pidetty pääkau-
1105: sena samoin kuin suunnitelmassa esitetty tavoi-     punkimme suojaamista. Herää kysymys, onko
1106: te Lapin aJueella olevien maavoimien vahven-        harkittua hajoittaa nyt jo olemassa oleva jouk-
1107: taminen.                                            ko, joka nähtävästi tulisi käyttämään hankit-
1108:    Huolestuneena on kuitenkin todettava, että       tavaa ilmatorjuntaohjuskalustoa.
1109: vastoin toisen parlamentaarisen puolustuskomi-         Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
1110: tean mietintöä julkistettu suunnitelma heiken-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
1111: tää oleellisesti ilmapuolustukseen kuuluvan il-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
1112: matorjunnan toimintamahdollisuuksia Helsingin       raavan kysymyksen:
1113: ja Etelä-Suomen alueella. Komiteanmietinnössä
1114: on useissa kohdin käsitelty Etelä-Suomen ilma-                Aikooko puolustusvoimat toteuttaa
1115: tilan ja siellä tapahtuvan torjunnan merkitystä.           ilmatorjuntajoukkojen uudelleen sijoit-
1116: Mm. II luku sivu 19 ja sivu 22, III luku                   telun ottamatta huomioon puolustusko-
1117: sivu 28 ja sivu 29, IV luku sivu 34 ja 38                  mitean kantaa Etelä-Suomen ilmapuolus-
1118: ja VI lUJku sivu 48 ja 49.                                 tuksen (-torjunnan) kyvystä ja kehittä-
1119:    Tiivistelmänä näistä kohdista voidaan todeta,           misen tarpeesta,
1120: että Etelä-Suomen rannikkoalueen merkitys on                  jos Helsingin alueella toimivaa ilma-
1121: erittäin suuri ja ilmatorjuntaa tulee vahventaa            torjuntajoukkoa tässä vaiheessa heiken-
1122: ohjushankinnoin. Uuden organisaation aiheut-               netään, niin aiotaanko ohjushankintojen
1123: tama heikennys Helsingin ja Etelä-Suomen il-               tultua toteutetuksi esim. muutaman vuo-
1124: matorjuntamabdollisuuksiin tulee esille siinä,             den kuluttua pyrkiä saamaan tälle jou-
1125: että Helsingin Ilmatorjuntarykmentti pienentyy             kolle kokonaan uusia virkoja, ja
1126: kaksi ilmatorjuntapatteria käsittäväksi patteris-             eikö olisi järkevää kehittää nyt heti
1127: toksi, koska yksi siihen kuuluvista pattereista            Helsingin alueen iLmatorjuntajoukko-
1128: siirretään Tampereen Ilmatorjuntapatteristoon.             osasto siihen valmiuteen, että se on ky-
1129: Tämä puolestaan siirtyy Ouluun. Lisäksi Hel-               kenevä antamaan koulutusta mahdolli-
1130: singin Ilmatorjuntarykmentin henkilöstöä siir-             sesti hankittavalla ohjuskalustolla ja
1131: retään muihin joukkoihin.                                  myös käyttämään sitä pääkaupungin tur-
1132:    Uusi rauhanajan organisaatiosuunnitelma ai-             vallisuusvartioinnissa?
1133: heuttaa sen, että alueella Rovaniemi-Oulu on
1134:      Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1978.
1135: 
1136:                                         Esko ]. Koppanen
1137: 
1138: 
1139: 087800605K
1140: 2                                            1978 vp.
1141: 
1142: 
1143: 
1144: 
1145:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
1146: 
1147:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Rauhanajan ilmapuolustuksen kriisivalmius
1148: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      perustuu koko maan kattavan ilmavalvonta- ja
1149: olette kirjeenne n:o 974 ohella 12 päivänä         johtamisjärjestelmän sekä ilmavoimien ja ilma-
1150: huhtikuu ta 197 8 lähettänyt valtioneuvoston       torjuntajoukko-osastojen käyttöön. Tätä täyden-
1151: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-     tävät lisäksi rannikkotykistön ja merivoimien
1152: taja Esko J. Koppasen tekemän seuraavansisäl-      ilmatolijunta. Tilanteen vaatiessa puolustuskapa-
1153: töisen kysymyksen:                                 siteettia lisätään ja painopiste muodostetaan
1154:                                                    liikekannallepanossa perustettavin ja ryhmitet-
1155:           Aikooko puolustusvoimat toteuttaa        tävin joukoin.
1156:        ilmatorjuntajoukkojen uudelleen sijoit-        Rauhanajan kehittämisohjelman mukaan
1157:        telun ottamatta huomioon puolustusko-       Tampereen ilmatorjuntapatterlsto siirretään Ou-
1158:        mitean kantaa Etelä-Suomen ilmapuolus-      luun, Helsingin iLmatorjuntarykmentti muu-
1159:        tuksen (-torjunnan) kyvystä ja kehittä-     tetaan patteristokokoonpanoon, ohjuskoulutus
1160:        misen tarpeesta,                            keskitetään iLmatorjuntakouluun ja kaikkien il-
1161:           jos Helsingin alueella toimivaa ilma-    matorjuntajoukko-osastojen kokoonpano muu-
1162:        tol'juntajoukkoa tässä vaiheessa heiken-    tetaan samanlaiseksi. Tampereen ilmatorjunta-
1163:        netään, niin aiotaanko ohjushankintojen     patteristo on toiminut hdkkojen kasarmitilo-
1164:        tultua toteutetuksi esim. muutaman vuo-     jen vuoksi supistetussa kokoonpanossa. Helsin-
1165:        den kuluttua pyrkiä saamaan tälle jou-      gfn ilmatorjuntarykmentistä siirtyy osa henki-
1166:        kolle kokonaan uusia virkoja, ja            löstöstä ilmatorjunta:kouluun, joka jää edelleen
1167:           eikö olisi järkevää .kehittää nyt heti   Hyrylään.
1168:        Helsingin alueen ilmatorjuntajoukko-           Etelä-Suomen ilmapuolustusta ei heikennetä.
1169:        osasto siihen valmiuteen, että se on ky-    Pohjois-Suomessa tulee olemaan kaksi ja Etelä-
1170:        kenevä antamaan koulutusta mahdolli-        Suomessa kolme i1matorjuntajoukko-osastoa.
1171:        sesti hankittavalla ohjuskalustolla ja      Lisäksi Etelä-Suomen ilmapuolustus tehostuu
1172:        myös käyttämään sitä pääkaupungin tur-      laadullisesti ohjushankintojen vuoksi ja Sata-
1173:        vallisuusvartioinnissa?                     kunnan lennoston siirryttyä Pirkkalaan.
1174:                                                       Siitä huolimatta, että ohjuskoulutuksesta joh-
1175:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tuvien henkilöstö- ja tilajärjestelyjen takia Hel-
1176: vasti seuraavaa:                                   singin ilmatorjuntarykmentti siirtyy patterista-
1177:    Puolustusvoimien maav01m1en rauhanajan          kokoonpanoon, voidaan siihen helposti liittää
1178: organisaation kehittämisohjelman kokonaispää-      myöhemmin it-ohjusyksikkö. Tämä on ajankoh-
1179: määränä on saada joukko-osastojen sijoitukset,     taista vasta ensi vuosikymmenen loppupuolella
1180: määrät ja kokoonpanot vastaamaan 1980-             ilmatorjuntakaluston ja henkilöstön lisäämis-
1181: 1990clukujen vaatimuksia. Tämä kehittämisoh-       mahdollisuuksien puitteissa. Tällä hetkellä ei
1182: jelma täyttää käytettävissä olevien resurssien     ole edellytyksiä laajan ohjuskoulutuksen aloit-
1183: puitteissa myös ilmapuolustuksen osalta toisen     tamiseen. Koulutus tapahtuu vaiheittain toisen
1184: parlamentaarisen puolustuskomitean sotilaalli-     parlamentaarisen puolustuskomitean suosituk-
1185: selle maanpuolustukselle asettamat suoritusvaa-    sen mukaisesti kohdetorjunnan ohjuskalustolla
1186: timukset. Painopisteet ovat Pohjois-Suomessa       päämääränä teknillisen käyttövalmiuden luomi-
1187: ja Etelä-Suomen rannikkoalueella.                  nen.
1188:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1978.
1189: 
1190:                                                             Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
1191:                                              N:o 205                                                3
1192: 
1193: 
1194: 
1195: 
1196:                            T i II R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
1197: 
1198:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         rar sig på användningen av ett luftbevaknings-
1199: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       och ledningssystem, som täcker hela landet,
1200: nr 974 av den 12 april 1978 tili vederbörande       samt luftstridskrafterna och luftvärnets trupp-
1201: medlem av statsrådet för avgivande av svar          avdelningar. Detta kompletteras ytterligare av
1202: översänt följande av riksdagsman Esko J. Kop-       kustartilieriets och sjöstridskrafternas luftför-
1203: panen undertecknade spörsmål:                       svar. Vid behav ökas försvarskapaciteten, var-
1204:                                                     vid tyngdpunkten utgörs av de trupper som
1205:           Ämnar försvarsmakten genomföra            uppställs och grupperas vid mobilisering.
1206:        omstationeringen av luftvärnstrupperna          Enligt utvecklingsprogrammet i fredstid
1207:        utan att beakta försvarskommittens           flyttas Tampereen ilmatorjuntapatterista tili
1208:        ståndpunkt beträffande luftvärnets ka-       Uleåborg. Vidare övergår Helsingin ilmator-
1209:        pacitet och dess utvecklingsbehov i          juntaryl<mentti i sektionssammansättning, kon-
1210:        södra Finland, och                           centreras robotuthldningen tiH luftvärnsskolan
1211:           ämnar man, om luftvärnstruppen på         och blir sammansättningen för alla truppavdel-
1212:        Helsingforsområdet i detta skede för-        ningar inom luftvärnet lika. Tampereen ilma-
1213:        svagas, då robotanskaffningarna genom-       torjuntapatterista har på grund av dåliga ka-
1214:        förts t.ex. efter några år försöka inrätta   sernutrymmen verkat i reducerad sammansätt-
1215:        helt nya tjänster för denna trup.p, samt     ning. En del av personalen vid Helsingin ilma-
1216:           vore det inte rimligt att omgående        torjuntarykmentti överflyttas tili luftvärnssko-
1217:        utveokla luftvärnets truppavdelning på       lan, som fortfarande stannar i Hyrylä.
1218:        Helsingforsområdet tili sådan beredskap,         Södra Finlands luftvärn kommer inte att
1219:        att den är i stånd att meddela utbild-       försvagas. I norra Finland kommer det att
1220:        ning med den robotmateriel som even-         finnas två och i södra Finland tre tmppavdel-
1221:        tuellt anskaffas, och att även använda       ningar för luftvärnet. På grund av robotan-
1222:        den för bevakning av huvudstadens sä-        skaffningarna och sedan Satakunnan lennosto
1223:        kerhet?                                      flyttats tili Birkala effektiveras södra Finlands
1224:                                                     luftförsvar ytterligare kvalitativt.
1225:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Trots att Helsingin ilmatorjuntarykmentti
1226: samt anföra följande:                               med anledning av personal- och utrymmesar-
1227:    Totalmålsättningen för utvecklingsprogram-       rangemangen i samband med robotutbildningen
1228: met i fråga om landstridskraftemas organisa-        övergår i sektionssammansättning, kan därmed
1229: tion i fredstid är att få truppavdelningarnas       senare lätt införlivas en luftvärnsrobotenhet.
1230: stationering, styrka oah sammansättning att         Detta blir inte aktuellt förrän i slutet av nästa
1231: matsvara behovet på 1980-1990-talen. Detta          decennium inom ramen för möjligheterna att
1232: utvecklingsprogram uppfyller inom ramen för         utöka personalen och luftvärnsmaterielen. För
1233: de disponibla resurserna även för luftförsva-       tillfället finns det inte förutsättningar ,att in-
1234: rets del ,andra parlamentariska försvarskommit-     leda en omfattande robotutbildningsverksam-
1235: tens prestationskrav för det militära försvaret.    het. Utbildningen sker etappvis enligt andra
1236: Tyngdpunkterna ligger på norra Finland och          parlamentariska försvarskommittens rekommen-
1237: södra Finlands kustområde.                          dation med robotmateriel för objektskydd i
1238:    Luftförsvarets krisberedskap i fredstid base-    syfte att åstadkomma teknisk beredskap.
1239:      Helsingfors den 16 maj 1978.
1240: 
1241:                                                                Försvarsminister Taisto Tähkämaa
1242:                                               1978 vp.
1243: 
1244: Kirjallinen kysymys n:o 206.
1245: 
1246: 
1247: 
1248: 
1249:                                   Linna ym.: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan tukitoimenpi-
1250:                                      teistä.
1251: 
1252: 
1253:                          E d u s kun n a n H e rr a Puh e m i e h e 11 e.
1254: 
1255:    Maamme haja-asutusalueilla asuu tällä het-        alaisten myymälöiden heikko kannattavaisuus
1256: kellä noin 500 000 ihmistä. Näiden ihmisten          johtuu kuitenkin pääasiassa liian suurista hen-
1257: välttämättömien palvelusten saannin turvaami-        kilömenoista liikevaihtoon verrattuna, olisi kii-
1258: sesta huolehtii suoritettujen arvioiden mukaan       reellisesti lakia muuttamalla ulotettava valtio-
1259: 3 000 sekatavara- ja elintarvikemyymälää.            vallan tukitoimenpiteet koskemaan myöskin
1260:    Haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen kan-       palkkakustannusten alentamista. Tällä toimen-
1261: nattavan toiminnan edellytykset ovat kuitenkin       piteellä voitaisiin nopeinta tietä poistaa syrjä-
1262: viime vuosina nopeasti heikentyneet. Tämä            seutujen vähittäiskauppojen sulkemisuhka.
1263: johtuu siitä, että kuluttajien lisääntyvät ostos-       Maamme koko yhteiskuntakehityksen kan-
1264: matkat asutuskeskuksiin ja maaseudulta tapah-        nalta olisi tehtävä kaikki mahdollinen, ettei
1265: tunut muuttoliike ovat molemmat kaventaneet          haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen sulke-
1266: asiakaspohjaa ja heikentäneet kannattavaisuutta.     misuhka jatku. Kaikille toimiville myymälöille
1267:    Vastaavasti samana aikana kaupan kustan·          olisi toimintaedellytykset turvattava. Näin siitä
1268: nukset ovat kohonneet erityisesti työvoimakus-       syystä, että haja-asutusalueiden vähittäiskaup-
1269: tannusten osalta, jotka muodostavat % haja-          pojen sulkeminen vaikeuttaa aina eniten vai-
1270: asutusalueiden myymälöiden kaikista kustan-          keimmassa asemassa olevien ja erityisesti elä-
1271: nuksista.                                            keiässä olevien ihmisten välttämättömien pal-
1272:    Kaikki edellä mainitut tekijät ovat johtaneet     veluiden saamista. Nykyisen maamme vaikean
1273: siihen, että haja-asutusalueilla on tällä hetkellä   työllisyystilanteen vallitessa ei voi olla myös-
1274: yli 1 000 vähittäismyymälää, joiden liikevaihto      kään oikein antaa työllisyystilanteen pahentua
1275: ei yllä 600 000 markkaan vuotta kohden, jota         sitä kautta, että varsin alhaista palkkatasoa
1276: pidetään nykyisenä kannattavaisuusrajana. Yk-        saavat haja-asutusalueiden kaupan toimihenki-
1277: sistään henkilöstökustannusten peittäminen           löt joutuvat työttömiksi vähittäismyymälöiden
1278: edellyttäisi 450 000 markan liikevaihtoa, jos        sulkemisen johdosta. Ei myöskään tunnu joh-
1279: muut kustannukset jätettäisiin kattamatta.           donmukaiselta päästää haja-asutusalueiden pal-
1280:    Haja-asutusalueiden vähittäiskaupoista ovat       velutasoa nykyisestään laskemaan, kun olemme
1281: tällä hetkellä kaikki kannattavaisuusrajan ala-      kaikin keinoin pyrkimässä kotimaisten energia-
1282: puolella olevat yli 1 000 myymälää sulkemis-         varojen hyväksikäyttöön, jotka sijaitsevat juuri
1283: uhan alaisina.                                       samoilla alueilla kuin lakkautusuhan alaiset
1284:    Kaupan keskusvaliokunta on teettänyt sel-         vähittäismyymälät.
1285: vityksen niistä tukitoimenpiteistä, joilla haja-        Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
1286: asutusalueiden vähittäiskauppojen toimintaedel-      järjestyksen 3 7 § :n 1 momentin perusteella
1287: lytykset voitaisiin turvata. Tämä selvitys osoit-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1288: taa, ettei voimassa olevan haja-asutusalueiden       vaksi seuraavan kysymyksen:
1289: vähittäiskaupan rahoitustuesta annetun lain
1290: turva riitä syrjäseutujen liikevaihdoltaan liian              Onko Hallitus tietoinen, että maam-
1291: pienten myymälöiden sulkemista estämään.                    me laajoilla haja-asutusalueilla elävien
1292:    Voimassa olevan lain mukaan voidaan ra-                  ihmisten palvelutaso tulee heikkene-
1293: hoitustukea antaa ainoastaan vähittäiskaupan                mään, sillä tällä hetkellä on yli 1 000
1294: käyttöomaisuusinvestointeja varten korkotuke-               sekatavara- ja elintarvikemyymälää lo-
1295: na ja investointiavustuksena. Kun sulkemisuhan              pettamisuhan alaisina, ja jos on,
1296: 087800642S
1297: 2                                           1978 vp.
1298: 
1299:         tuleeko Hallitus ryhtymään kiireelli-            voidaan estää lopettamisuhan kohteina
1300:      sesti sellaisiin haja-asutusalueiden vähit-         olevien vähittäismyymälöiden sulkemi-
1301:      täiskaupan tukitoimenpiteisiin, joilla              nen?
1302:     Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1978.
1303: 
1304:       Heimo Linna                     Einari Nieminen             Matti Asunmaa
1305:       Veikko Pihlajamäki              Toivo Yläjärvi              Orvokki Kangas
1306:       Kalevi Mattila                  Veikko Hanhirova
1307:                                                N:o 206                                                 3
1308: 
1309: 
1310: 
1311: 
1312:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1313: 
1314:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1979 aikana.ja: jotka on tarkoitettu viimeistään
1315: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vu:onna 1980 aloitettavien hankkeiden rahoit-
1316: ål(':rte i3 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn          tamiseen.
1317: kirjeenne n:o 977 ohella toimittanut valtio-              Hallitus on tietoinen edelleen jatku:vasta väc
1318: heuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       hittäiskaupan toimipaikkojen vähenemisestä.
1319: kånsanedustaja Linnan ym. kirjallisesta kysy-         Koko vähittäiskaupan osalta vuosittaisen vähec
1320: myksestä n:o 206, jossa tiedustellaan:                nemisen arvioidaan olevan ajanjaksolla 1974-
1321:                                                       1980 ti. 1,7 %. Samalla ajanjaksolla kuitenkin
1322:            Onko Hallitus tietoinen, että maam-        elintarvike- ja sekatavaramyymälöiden vuosit-
1323:         me laajoilla haja-asutusalueilla elävien       tainen väheneminen arvioidaan 2,5 % :ksi ja
1324:         ihmisten palvelutaso tulee heikkene-          myymäläautojen osalta 6 % :ksi. Haja-asutus-
1325:         mään, sillä tällä hetkellä on yli 1 000       alueilla kiinteiden myymälöiden vuosittainen
1326:        .sekatavara- ja elintarvikemyymälää lo-        vähenemisvauhti on kaupan omien arvioiden
1327:         pettamisuhan alaisina, ja jos on,             mukaan 3-4 ·%.
1328:            tuleeko Hallitus ryhtymään kiireelli-          Pyrkiessään kuluttajien tasa-arvon turvaami-
1329:         sesti sellaisiin haja-asutusalueiden vähit-   seen kauppapalvelujen saatavuuden suhteen hal-
1330:         täiskaupan tuki toimenpiteisiin, . joilla     litus pitää välttämättömänä päivittäistavarakau-
1331:         voidaan estää lopettamisuhan kohteina         pan säilyttämistä ja kauppapalvelujen saannin
1332:         olevien vähittäismyymälöiden sulkemi-         turvaamista haja-asutusalueille. Tästä syystä
1333:         nen?                                          kauppa- ja teollisuusministeriössä on ryhdytty
1334:                                                       selvittämään jatkotoimia, joiden tulee olla käy-
1335:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tettävissä viimeistään nykyisen kokeiluluontei-
1336: taen seuraavaa:                                       sen lain voimassaolon päättyessä. Jatkotoimen-
1337:                                                       piteitä varten on mm. asetettu toimikunta, jon-
1338:    Laki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan ra-       ka tehtävänä on selvittää kotimaan kaupan ke-
1339: hoitustuesta tuli voimaan huhtikuun alussa            hitysnäkymiä ja niiden vaikutuksia kuluttajien
1340: 1975. Rahoitustuen tarkoituksena on turvata           asemaan 1980.Juvulla. Tarkemman tehtävämää-
1341: hajacasutusalueiden asukkaille päivittäistavaroi-     rityksen mukaan toimikunnan on mm. kartoi-
1342: den saanti sekä kohottaa palvelutasoa. Tähän          tettava kehitysnäkymien vaikutukset kuluttajien
1343: mennessä valtio on osallistunut rahoitustuen          asemaan huomioon ottaen kauppapalvelujen
1344: avulla 117 kiinteän myymälän käyttöomaisuus-          saavutettavuus ja palvelutason turvaaminen eri-
1345: investointeihin ja 112 myymäläauton hankin-           tyisesti haja-asutusalueilla sekä laatia yksityis-
1346: taan. Kokeiluluonteisena määräaikaiseksi sää-         kohtaiset toimenpide-ehdotukset mm. lainsää-
1347: detty laki on nykyisessä muodossaan voimassa          däntöön ja tulo- ja menoarvioon liittyen. Toi-
1348: vielä niiden hakemusten osalta, jotka toimite-        mikunnan työn pitäisi valmistua lokakuun 1978
1349: taan kauppa- ja teollisuusministeriöön vuoden         loppuun mennessä.
1350:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1978.
1351: 
1352:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
1353: 4                                             1978 vp.
1354: 
1355: 
1356: 
1357: 
1358:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
1359: 
1360:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         av sådana projekt, som kommer att inledas
1361: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        senast år 1980.
1362: av den 13 april 1978 nr 977 till vederbörande           Regeringen är medveten om den fortgående
1363: medlem av statsrådet för avgivande av svar           minskning som sker i fråga om detaljförsälj-
1364: översänt avskrift av följande av riksdagsman         ningsställen i landet. Inom hela detaljhandeln
1365: Linna m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 206:     har minskningen under åren 1974-1980 be-
1366:                                                      räknats uppgå till ca 1,7 % i året. Under
1367:           Är Regeringen medveten om att ser-         samma tidsperiod förväntas dock livsmedels-
1368:        vicenivån i fråga om de människor, som        och dagligvarubutikerna att årligen minska med
1369:        bor inom de vidsträckta utvecklings-          2,5 % och butiksbilarna med 6 %. Enligt han-
1370:        områdena i landet, kommer att försva-         delns egna kalkyler skulle antalet fasta butiker
1371:        gas, emedan mer än 1 000 dagligvaru-          i glesbygder minska 3-4 % i året.
1372:        och livsmedelsbutiker hotas av nedläg-           Vid sina strävanden att trygga en jämn till-
1373:        gelse för tilifället, och, om så är fallet,   gång tili olika former av handelns service för
1374:           kommer Regeringen att i brådskande         konsumenterna håller regeringen det för nöd-
1375:        ordning vidta sådana åtgärder för stöd-       vändigt, att dagligvaruhandeln skall kunna för-
1376:        jande av detaljhandeln i glesbygder,          varas och sagda serviceformer kunna tryggas i
1377:        genom vilka nedläggelse av ifrågavaran-       glesbygder. Av denna orsak har man inom han-
1378:        de butiker skall kunna undgås?                dels- och industriministeriet inlett ett utred-
1379:                                                      ningsarbete rörande fortsatta åtgärder, vilka
1380:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          borde vara tillgängliga senast då den nuvaran-
1381: anföra följande:                                     de, på försöksbas fungerande lagen upphör. För
1382:    Lagen om finansieringsstöd för detaljhan-         dessa fortsättningsåtgärder har bl.a. tillsatts en
1383: deln i glesbygder trädde i kraft i början av         kommission med uppdrag att klarlägga inrikes-
1384: april månad 1975. Syftet med finansierings-          handelns utvecklingsutsikter och dessas verk-
1385: stödet är att trygga tiligången tili dagligvaror     ningar på konsumenternas läge på 1980-talet.
1386: för glesbygdernas befolkning samt att höja ser-      Enligt en mera detaljerad uppdragsformulering
1387: vicenivån där. Hittilis har staten medelst fi-       bör kommissionen bl.a. kartlägga utvecklings-
1388: nansieringsstöd bidragit till investeringar i an-    utsikternas verkningar på konsumenternas
1389: läggningstillgångar i fråga om 117 fasta buti-       läge i vad angår tillgången tili handelns ser-
1390: ker samt till anskaffningen av 112 butiksbilar.      vice och tryggandet av servicenivån i synner-
1391: Lagen, viiken stiftats att tillämpas på försöks-     het i glesbygder samt att uppgöra detaljerade
1392: bas under viss tid, kommer att i sin nuvarande       förslag tili åtgärder t.ex. i samband med lag-
1393: form ännu gälla för de ansökningar, som in-          stiftningen och statsförslaget. Kommissionen
1394: lämnas tili handels- och industriministeriet un-     borde slutföra sitt arbete före utgången av ok-
1395: der år 1979 och vilka syftar tili finansiering       tober månad 1978.
1396:      Helsingfors den 22 maj 1978.
1397: 
1398:                                                       Handels- och industriminister Eero Rantala
1399:                                               1978 vp.
1400: 
1401: Kirjallinen kysymys n:o 207.
1402: 
1403: 
1404: 
1405: 
1406:                                   Ahde: Invalidirahajätjestelmän uudistamisesta.
1407: 
1408: 
1409:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
1410: 
1411:    Nykyinen invalidirahajärjestelmä on vuodelta      opintojensa vuoksi aiheutua vast.aavanlaisia kus-
1412: 1951, minkä jälkeen yhteiskunnalliset olosuh-        tannuksia kuin työssä käyvälle invalidille. ·Li-
1413: teet ja koko muu sosiaaliturvajärjestelmä on         säksi näistä kustannuksista selviäminen on hä-
1414: olennaisesti muuttunut. Invalidirahan myöntä-        nelle huomattavasti vaikeampaa kuin palkka-
1415: misperusteet on useissa yhteyksissä todettu          tuioja nauttivalle invalidille, joka vielä lisäksi
1416: epäoikeudenmukaisiksi ja tarkoitustaan vastaa-       saa invalidirahaa.                         ·
1417: mattomiksi. Tämän vuoksi järjestelmän uudis-            Invalidirahan sidonnaisuus lääketieteelliseen
1418: tamiseksi on tehty useampia ehdotuksia, jotka        työkyvyttömyysasteeseen ansaitsisi myös perus-
1419: eivät kuitenkaan ole johtaneet tulokseen.            teellisen selvittämisen. Tällainen järjestely on
1420:    Ehkä eniten tyytymättömyyttä on herättänyt        sovellettaessa jäykkä eikä kykene ottamaan
1421: se, että jatkuvaa sairautta potevat henkilöt         huomioon vamman vaikutuksen riippuvuutta
1422: eivät yleensä ole oikeutettuja invalidirahaan.       henkilön ammatista.
1423: Invalidirahahakemusten hylkääminen perustuu             Invalidirahajärjestelmä ei nykyisellään myös-
1424: useimmiten juuri tähän rajoitukseen, mitä ha-        kään liity luontevasti muuhun sosiaaliturvajär-
1425: kijoiden on useasti varsin vaikeata ymmärtää.        jestelmään. Erityisesti eläkejärjestelmien eräi-
1426: Invalidirahan saajien piirin rajaamista nykyi-       den etuuksien ja invalidirahan keskinäiset suh-
1427: sellä tavalla onkin pidettävä kohtuuttomana.         teet tulisi määritellä uudelleen.
1428: Jatkuvaa sairautta potevalle henkilölle saattaa         Mainituista syistä invalidirahajärjestelmän
1429: jatkuvasta sairaudesta aiheutua vielä enemmän        uudistaminen ja yhteensovittaminen muun so-
1430: lisäkustannuksia ja vaikeuksia työssä kuin py-       siaaliturvan kanssa on välttämätön ja kiireelli-
1431: syvän vamman omaavalle henkilölle. Periaat~          nen tehtävä.
1432: teessa on jatkuvaa sairautta potevien henki-            Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
1433: löiden katsottava olevan vastaavassa asemassa        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
1434:  invalidirahan saajiin nähden. Esitetyistä kannan-   taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
1435: otoista ja tehdyistä suunnitelmista huolimatta       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
1436: epäkohta on kuitenkin yhä korjaamatta.
1437:     Epäkohdaksi koetaan nykyisin myös se, että                 Mitä Hallitus on tehnyt invalidiraha-
1438: invalidirahan saamisen välttämättömänä edelly-              järjestelmän uudistamiseksi ja
1439:  tyksenä on ansiotyön tekeminen. Varsinkin pää-                aikooko Hallitus pikaisesti antaa
1440:  toimisesti opiskelevan invalidin kohdalla ti-              eduskunnalle esityksen, joka johtaisi
1441:  lanne on epäoikeudenmukainen. Hänelle voi                  invalidirahajärjestelmän nykyisten epä-
1442:                                                             kohtien korjaamiseen?
1443:       Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 1978.
1444: 
1445:                                              Matti Ahde
1446: 
1447: 
1448: 
1449: 
1450: 087800638M
1451: 2                                            1978 vp.
1452: 
1453: 
1454: 
1455: 
1456:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1457: 
1458:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      muuhun sosiaaliturvajärjestelmään. Ilmennei-
1459: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       den epäkohtien korjaamiseksi on järjestelmän
1460: olette 14 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn kir-     kehittämistä tutkittu sekä toimikunta- että työ-
1461: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ryhmätyönä, viimeksi sosiaali- ja terveysminis-
1462: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     teriössä.
1463: Ahteen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-          Invalidirahajärjestelmä olisi sovitettava yh-
1464: sestä n:o 207:                                      teen muiden sosiaaliturvaetuuksien kanssa. Tä-
1465:                                                     män toteuttaminen on osoittautunut varsin
1466:           Mitä Hallitus on tehnyt invalidiraha-     monitahoiseksi. Useista toimikunnan ja työryh-
1467:        järjestelmän uudistamiseksi ja               mien laatimista suunnitelmista huolimatta to-
1468:           aikooko Hallitus pikaisesti antaa         teuttamiskelpoista järjestelmää ei oie valitetta-
1469:        eduskunnalle esityksen, joka johtaisi        vasti aikaansaatu.
1470:        invalidirahajärjestelmän nykyisten epti-        Vuoden 1977 aikana on kansaneläkelaitok-
1471:        kohtien korjaamiseen?                        sessa toiminut apu- ja hoitolisäsäännösten tar-
1472:                                                     kistamistoimikunta. Toimikunta on nähnyt erit-
1473:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       täin tärkeäksi niveltää toisiinsa avuttomuuslisä-
1474: vasti seuraavaa:                                    säännösten ja invalidirahajärjestelmän kehittä-
1475:    Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,         misen.
1476: invalidirahalaki on peräisin vuodelta 1951.            Etuusjärjestelmä voisi olla kaksijakoinen.
1477: Invalidirahan myöntämisen edellytyksenä on          Oma etuusjärjestelmänsä olisi niille, jotka eivät
1478: muun muassa, että henkilö, jonka työ- tai toi-      ole eläkkeensaajia, mutta tarvitsevat työssään
1479: mintakyky on alentunut vähintään kahdella           vammansa tai sairautensa vuoksi lisätukea.
1480: kolmasosalla, tekee itsensä ja perheensä elättä-    Eläkkeensaajille muodostettaisiin avuttomuus-
1481: miseksi kykyjensä mukaista työtä. Painavilla        lisäsäännöstöä kehittämällä oma yhtenäinen
1482: syillä työ- tai toimintakyvyn alenemiseksi riit-    lisätukijärjestelmänsä. Ratkaisumallina saattaisi
1483: tää 50%. Jatkuvaa sairautta potevat jäävät          organisaation osalta olla järjestely, jolla kan-
1484: yleensä kuitenkin järjestelmän ulkopuolelle.        saneläkelaitokselle siirrettäisiin mainitut järjes-
1485: Tämän seikan samoin kuin muiden kysymyksen          telmät kokonaisuudessaan.
1486: perusteluissa esitettyjen epäkohtien korjaami-         Mainituista syistä asia vaatii vielä kuitenkin
1487: nen on monessa yhteydessä todettu välttämät-        lisäselvityksiä, jotka sosiaali- ja terveysministe-
1488: tömäksi.                                            riö pyrkii mahdollisimman nopeasti hankki-
1489:    Toimeentuloturvapolitiikan sisältö on muut-      maan.
1490: tunut ratkaisevasti sitten 1950-luvun alun.            Tällä hetkellä ei voida vielä sanoa milloin
1491: Erityisesti eläketurvan taso on muuttunut           saadaan valmiiksi käyttökelpoinen uudistuseh-
1492: oleellisesti. Voidaankin todeta, ettei invalidi-    dotus. Heti kun se on mahdollista hallitus tu-
1493: rahajärjestelmä nykyisin enää liity luontevasti     lee antamaan Eduskunnalle esityksen invalidi-
1494:                                                     rahajärjestelmän korjaamiseksi.
1495:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1978.
1496: 
1497:                                                                       Ministeri Olavi Martikainen
1498:                                              N:o 207                                               3
1499: 
1500: 
1501: 
1502: 
1503:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1504: 
1505:   I det syfte 37 § 1 m01n. riksdagsordningen       skyddssystemet. För att de missförhållanden
1506: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      som förekommit skall kunna avhjälpas har
1507: av den 14 april 1978 tili vederbörande medlem      man undersökt möjligheterna att utveckla sys-
1508: av statsrådet för avgivande av svar översänt       temet såväl i en kommission som i arbets-
1509: avskrift av följande av riksdagsman Ahde un-       grupper, senast vid social- och hälsovårdsminis-
1510: dertecknade spörsmål nr 207:                       teriet.
1511:                                                       Systemet med invalidpenning borde sam-
1512:           Vad har Regeringen gjort föt att         manjämkas med övriga socialskyddsförmåner.
1513:        förnya systemet med invalidpenning          Genomförandet har dock visat sig vara ett
1514:        och                                         mycket mångskiftande problem. Trots kommis-
1515:            ämnar Regeringen snart tili riksdagen   sionens och arbetsgruppernas många planer har
1516:        avlåta en proposition, som skulle leda      man tyvärr inte fått till stånd ett system som
1517:        till att missförhållandena i det nuvaran-   kunnat genomföras.
1518:        de systemet med invalidpenning av-             Under år 1977 har en kommission för re-
1519:        hjälps?                                     vision av stadgandena om hjälp- och vårdtill-
1520:                                                    lägg verkat vid folkpensionsanstalten. Kom-
1521:    Såsom svar på detta spötsmål får jag vörd-      missionen har ansett det vara mycket viktigt
1522: samt anföra följande:                              att koppla samman utvecklingen av dels stad-
1523:    Såsom i motiveringen tili spörsmålet konsta-    gandena om hjälplöshetstillägg och dels syste-
1524: teras hätstammar lagen om invalidpenning           met med invalidpenning.
1525: från år 1951. Förutsättning för att invalid-          Förmånssystemet kunde vara tudelat. Det
1526: penning skall kunna beviljas är bl. a. att         skulle finnas ett eget förmånssystem för dem
1527: person, vars arbets- eller verksamhetsförmåga      som inte lyfter pension men som i sitt arbete
1528: är nedsatt med minst två tredjedelat, enligt       på grund av kroppsskada eller sjukdom be-
1529: förmåga utför arbete för sin och sin familjs       höver extra stöd. För pensionstagarna skulle
1530: utkomst. Då vägande skäl så kräver, räcker         ges stadganden om hjälplöshetstillägg genom
1531: det med att arbets- eller verksamhetsförmågan      att ett eget enhetligt system med extra stöd
1532: är nedsatt med 50 %. De som lider av kronisk       skulle utvecklas. Lösningsmodellen kunde med
1533: sjukdom står dock i allmänhet utanför syste-       tanke på organisationen vara ett arrangemang,
1534: met. Det har i flera sammanhang framhållits        genom vilket nämnda system helt och hållet
1535: att det är nödvändigt att ändra på denna om-       överfördes till folkpensionsanstalten.
1536: ständighet liksom även att avhjälpa andra i           Av ovan anförda skäl kräver ärendet emel-
1537: motiveringen till spörsmålet anförda missför-      lertid ännu ytterligare utredningar, vilka social-
1538: hållanden.                                         och hälsovårdsministeriet med det snaraste
1539:    Innehållet i utkomstskyddspolitiken har         fötsöker skaffa.
1540: ändrats på ett avgörande sätt sedan början av         Det är ännu för tidigt att uttala sig om när
1541: 1950-talet. Speciellt har pensionsskyddets nivå    ett användbart reformförslag blir färdigt. Så
1542: ändrats väsentligt. Det kan därför konstateras     fort det är möjligt kommer regeringen att till
1543: att systemet med invalidpenning numera inte        riksdagen avlåta en proposition i syfte att
1544: naturligt ansluter sig till det övriga social-     korrigera systemet med invalidpenning.
1545:      Helsingfors den 19 maj 1978.
1546: 
1547:                                                                      Minister Olavi Martikainen
1548:                                               1978 vp.
1549: 
1550: Kirjallinen kysymys n :o 208.
1551: 
1552: 
1553: 
1554: 
1555:                                   Koski: Kirkkolain muutoksesta.
1556: 
1557: 
1558:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
1559: 
1560:    Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityk·      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
1561: sen n:o 35 laiksi kirkkolain muuttamisesta.          vaksi seuraavan kysymyksen:
1562: Lakiesitys on kuitenkin virheellinen sikäli, että
1563: se ei täMnällisesti noudata kirkolliskokouksen                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
1564: tekemiä päätöksiä. Hallituksella ja eduskun·                hallituksen esitys n:o 35 laiksi kirkko·
1565: nalla ei ole oikeutta tehdä muutoksia kirkollis·            lain muuttamisesta on lainvastainen, ja
1566: kokouksen päätöksiin, vaan ainoastaan oikeus                jos on,
1567: joko hyväksyä tai hylätä halHtuksen kirkk:ola·                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1568: keja koskevat esitykset.                                    ryhtyä asian korjaamiseksi ja uuden esi-
1569:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio·          tyksen antamiseksi kiireeHisesti?
1570: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
1571:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1978.
1572: 
1573:                                            Irma Koski
1574: 
1575: 
1576: 
1577: 
1578:  ~87800607M
1579: 2                                             1978 vp.
1580: 
1581: 
1582: 
1583: 
1584:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1585: 
1586:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lain muuttamisesta sisältyy kaksi poikkeamaa
1587: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kirkolliskokouksen esittämästä la<kitekstistä.
1588: olette 14 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn           Toisessa tapauksessa erään pykälän kaksi mo-
1589: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         menttia ovat .vaihtuneet keskenään järjestyk-
1590: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        seltään ja toisessa tapauksessa suomenk~eliseen
1591: edusta:ja Irma Kosken näin kuuluvasta kirjal-        lakitekstiin on lisätty täydentävä sana, joka ei
1592: lisesta kysymyksestä n: o 208:                       asiallisesti muuta kysymyksessä olevan lainkoh-
1593:                                                      dan sisältöä, mutta saa sen tarkalleen vastaa-
1594:            Onko Hallitus tietoinen· suta, että       maan ruotsinkielistä tekstiä. Vaikka sanottujen
1595:         hallituksen esitys ri:o 35 laiksi kirkko-    poikkeamien oikaisemiseen kirkolliskokouksen
1596:         lain muuttamisesta on lainvastainen, ja      esityksen mukaisiksi ei olisi ollut estettä kil1k-
1597:         jos on,                                      kolain säätämisjärjest)"ksen kannalta, eduskun-
1598:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nan asianomainen valiokunta ei ole katsonut
1599:         ryhtyä asian korjaamiseksi ja uuden esi-     voivansa muutoksia tehdä. Tämän vuoksi halli-
1600:         tyksen antamiseksi kiireellisesti?           tus tulee harkitsemaan kysymyksessä tarkoite-
1601:                                                      tun esityksensä peruuttamista ja uuden esityk-
1602:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sen antamista eduskunnalle vielä sen kulumas-
1603: vasti seuraavaa:                                     sa olevan istuntokauden aikana.
1604:     Hallituksen esitykseen n:o 35 laiksi kirkko-
1605:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1978.
1606: 
1607:                                                                     Opetusministeri ] aakko Itälä
1608:                                             N:o 208                                             3
1609: 
1610: 
1611: 
1612: 
1613:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1614: 
1615:    I det syfte 37 § 1 mmn. riksdagsordningen      till lag om ändring av kyrkolagen ingår två
1616: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         avvikelser från kyrkomötets lagtext. I det ena
1617: ve1se av den 14 april 1978 tili vederbörande      fallet har två moment i en paragraf bytt plats
1618: medlem av statsrådet för avgivande av svar        och i det andra fallet har tili den finsksptå-
1619: översänt avskrift av följande av riksdagsman      kiga lagtexten fogats ett komplettetande otd,
1620: Irma Koski undertecknade spörsmål nr 208:         som inte inverkar på sakinnd:tållet i sagda lag-
1621:                                                   rum, men får den finska texten "<ltt exakt
1622:          Är Regeringen medveten om, att re-       motsvara den svenska. Trots att ordningen för
1623:       geringens proposition nr 35 med för-        stiftande av kyrkolagen inte hade utgjort nå-
1624:       slag till lag om ändring av kyrkolagen      got hinder föt ett korrigerande av nämnda av-
1625:       är lagstridig, och om så är fallet,         vikelser så, att de morsvarar kyrkomötets fram-
1626:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     ställning, har riksdagens vederbörliga utskott
1627:       ta för att avhjälpa missförhållandet och    inte ansett sig kunna företa några ändringar.
1628:       för att i brådskande ordning tili riks-     Av denna anledning kommer regeringen att
1629:       dagen av1åta en ny proposition?             överväga att återta den i spörsmålet avsedda
1630:                                                   propositionen så, att en ny proposition avlåts
1631:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      ti:ll rihdagen ännu under den pågående ses-
1632: samt anföra följande:                             sionen.
1633:   I regeringens proposition nr 35 med förslag
1634:      Helsingfors den 18 maj 1978.
1635: 
1636:                                                            Undervisningsminister Jaakko Itälä
1637:                             j
1638:                             j
1639:                         j
1640:                         j
1641:                     j
1642:                     j
1643:                 j
1644:                 j
1645:             j
1646:             j
1647:         j
1648:         j
1649:     j
1650:     j
1651: j
1652: j
1653:                                                1978 vp.
1654: 
1655: Kirjallinen kysymys n:o 209.
1656: 
1657: 
1658: 
1659: 
1660:                                    J. Mäkelä ym.: Pohjois·Suomen ilmaliikenteen tutkapalvelun
1661:                                        parantamisesta ja lentoturvallisuuden lisäämisestä.
1662: 
1663: 
1664:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1665: 
1666:     Tutkalaitteisto ja tutkapalvelu on muodos-        liikenteen ehdottoman turvatlisuuden ja jousta-
1667: tunut nykyaikaisen ilmaliikenteen turvallisuu-        vuuden s·ekä sotilasilmaliikenteen tehtävänmu-
1668: den, joustavuuden ja taloudellisuuden perus-          kaisen toiminnan yhteensovittaminen ilman ny-
1669: edellytykseksi. Varsinkin lentoasemien lähesty-       kyaikaista lähestymistutkapalvelua on epätarkoi-
1670: mrsalueilla samanaikaisesti liikehtivien ilma-        tuksenmukaista ja kasvattaa kollisioriskejä.
1671: alusten turvalHnen ja joustava kulku vaikeu-             Liikenneministeriön 1ennonjohtotoimikunta
1672: tuisi kohtuuttomasti ilman tutkapalvelua. Kun          (Komiteanmietintö 1974:19 s. 100-102)
1673: ilmatilan käyttäjien joukko muodostuu Hiken-          onkin tullut siihen tulokseen, että lähestymis-
1674: neilmailusta, yleisrlmailusta ja sotilasHmailusta     aluetutkapalvelu tulisi järjestää myös Oulun
1675: erityisvaatimuksineen, tutkapalvelun tarve on         lentoas·emalla.
1676: välttämätön jo keskinkertaisen liikennetiheyden          Ilmailuhallinnon KTS/PTS-ohjelmissa on me-
1677: alueilla.                                             neillään olevalla suunnittelukaudella tiettävästi
1678:     Tällaisia lähestymisalueita Pohjois-Suomessa      valmisteltu lähestymisaluetutkahankintoja. Juuri
1679: ovat Rovaniemi, jossa l'ähestymisaluetutkapalve-      lennonvarmistusjärjestelmämme kehittämistar-
1680: lun tekniset edellytykset ovat edelleen heikot,       peeseen kiinnitti äskettäin huomiota myös lii-
1681: ja Oulu, jossa ei ole Hmaliikenteen tutkalai-         kenneturvallisuusasiainneuvottelukuntakin. Par-
1682: tetta lainkaan.                                       lamentaarinen liikennekomitea ( Komiteanmie-
1683:     Pohjois-Suomen ilmaliikenne jakautuu usei-        tintö 1975:66 s. 42) on osaltaan asettanut
1684: den lentoasemien kesken. Siviili- ja sotilasilmai-    lennonvarmistusjärjestelmän       kehittämistavoit-
1685: lun yhteistoimintakenttänä sekä lennonvarmis-         teet "liikenteen kasvua ja ilma-alusten jatku-
1686:  tuskeskuksena toimii Rovaniemen lentoasema,          vasti kehittyviä vaatimuksia vastaavasti".
1687:  jossa päivittäisten nousujen ja laskujen määrä          Toisaalta kuitenkin ilmailuhallinnoss·a suun-
1688: on noin 70-100 ja huippupäivinä yli 300. Li-          niteltujen tutka- ja viestilaiteinvestointien supis-
1689:  säksi tähän liittyy runsaasti muuta iennonvar-       tukset ja lykkäykset ovat olleet suhteellisesti
1690:  mistustoimintaa koko Pohjois-Suomen aJueella.        erittäin suuret. Niinpä ilmailuhaHinnossa tavoit-
1691:  Siviili-ilmailun osalta on nähtävissä lievää elpy-   teen mukaista varsinaista tutkapeittoa ei ole
1692:  mistä ja sotilasilmailun osalta runsasta kasvua.     viimeisen kymmenen vuoden aikana kyetty
1693:     Oulun lentoasema on Pohjois-Suomen aika-          lainkaan parantamaan. Tänä aikana on kuiten-
1694:  taulunmukaisen lentoliikenteen keskus, jonka         kin ilmaliikenne lähes kolminkertaistunut sekä
1695:  matkustajamäärä vuosittain on noin 257 000.          palvelujen tarve ja kysyntä moninkertaistunut.
1696:  Tässä suhteessa Oulu onkin Helsingin jälkeen         Sallitut investoinnit ja käyttömenot ovat tuskin
1697:  maamme toiseksi vi'lkkain lentoasema. Päivit-        riittäneet varsinaisen tutkapeiton säilyttämiseen,
1698:  täisten nousujen ja laskujen määrä on n. 70-         joskin palvelutaso on kohonnut.
1699:  80 ja huippupäivinä yli 300. Lisäksi tähän liit-        Pohjois-Suomi, jossa lentotoiminta on huo-
1700:  tyvät päivittäiset ylilennot, jotka muuhun ilma-     mattavasti lisääntynyt, sääolosuhteet vaikeat ja
1701:  liikenteeseen kytkeytyvinä aiheuttavat jäykästi      varakentät kaukana, on tutka- ja viestilaitein-
1702:  ratkaistavia porrastusongelmia.                      vestoinneissa ja lennonvarmistusjärjestelmän ke-
1703:     Oulun lentoasema toimii päivittäin liikenne-      hittämisessä jäänyt jälkeen suhteellisesti eniten.
1704:  ilmailun varakenttänä ja sotilasilmailun varatu-        Toinen parlamentaarinen puolustuskomitea
1705:  kikohtana sekä vuosittain useiden viikkojen          (Komiteanmietintö 1976: 37) esittää, että
1706:  ajan erilaisten sotilasilmailun lentoleirien toi-    Pohjois-Suomen ilmatilaa pitää kyetä valvomaan
1707:  mintakeskuksena. Varsinkin tällöin yleisen ilma-     ja tunnistuslennot suorittamaan kaikissa olosuh-
1708: 0878006202
1709: 2                                               1978 vp.
1710: 
1711: teissa. Tämä vähintään edellyttää Pohjois-Suo-         sesti suunniteltava. Muutamien Iähestymisalue-
1712: men tärkeimpien lentotukikohtien, lentoasemien         tutkahankintojen kokonaiskustannukset muodos-
1713: ja varatukikohtien lähestymisaluetutkapalvelun         tuvat lopulta kuitenkin häviävän pieniksi verrat-
1714: perustamista ja saattamista kiireesti ajan tasalle,    tuna sivii<li~ ja sotilasilmailun lentokaluston han-
1715: sillä tähän liittyy myös päivittäisen yleisen          kinta- ja käyttöhintoihin. Juuri tämän kaluston
1716: ilmaliikenteen turvalHsuus ja joustavuus.              turvallista ja joustavaa käyttöä tutka:Iaitehan-
1717:     Siviili-ilmailuhallinnon ja puolustushallinnon     kinnat puolestaan edistävät ja varmistavat.
1718: yhteistoiminta perustuu sopimuksiin ( PLM KD              Lennonvarmistusjärjestelmien kehittäminen ja
1719: 280/46/K/1968: LIIKM/PLM 18. 3. 71: IH                 suunnittelu sekä tutka- ja viestilaitteiden inves-
1720: DN:o 1952/91/76). Laitehankintojen yhteen-             toinnit nähdään osana liikennepoliitt[·sta suun-
1721: sovittamista on myös tarkasteltu. Hankintojen          nittelua. Pohjois-Suomen osalta Rovani·emen
1722: yhteensovittamiseen liittyy kuitenkin toimivalta-      lentoaseman lennonvarmistusjärjestelmän kehit-
1723: kysymysten lisäksi siviili- tai sotilasilmailun        täminen ja siviili-ilmaHun laitevaatimukset täyt-
1724: teknisoperatiivisia, palvelutasoa sekä kehittämis-     tävän lähestymi:saluetutkahankkeen loppuun
1725: pyrkimyksiä rajoittavia sidonnaisuuksia. Tämän         saattaminen ovat ensisijaisia ja k1i:reisimpiä toi-
1726: vuoksi lähinnä ilmavalvontaan tarkoitetut puo-         menpiteitä. Oulun lentoaseman ja varatukikoh-
1727: lustuslaitoksen tutkalai'tteet eivät teknisten omi-    dan lähestymisaluetutkahankkeen suunnittelun
1728: naisuuksiensa, huolto- ja toimivuusa~kojensa           käynnistäminen viivästymisen vuoksi on tullut
1729: vuoksi täytä siviili-i:lmailussa lähestymi:sa1uetut-   myös kiireiseksi toi:menpiteeksi.
1730: kalle (TAR) asetettuja vaatimuksia.                       Edellä olev&n perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1731:     Ongelma voidaan osittain ratkaista ainoas-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1732: taan uushankintojen yhteydessä. Päivittäisen           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1733: ilmaliikenteen turvallisuuden ja joustavuuden          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1734: kannalta kiistattomasti tarlroituksenmukaisem-
1735: paa ja tehokkaampaa oHsikin ohjata vastaavasti                    Onko Hallitus tietoinen Pohjois-Suo~
1736: varoja siviili-ilmailuhaHinnon tutka- ja viesti-               men ilmaliikenteen tutkapalvelun nykyi-
1737: 1aiteinvestointeihin.                                          sistä, vaaraHisi:akin ti·lanteita aiheutta-
1738:     Siviili-ilmaHun tutkalaitevaatimukset täyttä-              vista puutteeHi:suuksista, ja jos on,
1739: vän lähestymisaluetutkan hankintahinta on n.                      mitä HaHhus aikoo tehdä tutkapal-
1740: 4 mHjoonaa markkaa. Nykyaikaisen lentoaseman                   velun parantamiseksi ja ilmaliikenteen
1741: ja lentotukikohdan lähestymisaluetutkapalvelun                 turvalli:suuden lisäämiseksi Pohjois-Suo-
1742: järjestäminen ja käyttö vaatii varoja useita mil-              messa ja erityisesti Oulun ja Rovanie-
1743: joonia markkoja ja siksi hankinnat on huolelli-                men lentoasemilla?
1744:       Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1978.
1745: 
1746:          Jouko Mäkelä                Veikko J. Matikkala                  Mauno Manninen
1747:          Kalevi Mattila              Niilo Koskenniemi                    Aino Karjalainen
1748:          Pekka Vilmi                 Helvi Niskanen                       Kerttu Hemmi
1749:          Veikko Hanhirova            Aimo Ajo                             Eero Lattula
1750:          Väinö Raudaskoski           Alvar Saukko                         Matti Ahde
1751:                         Heikki Mustonen           Lauri Impiö
1752:                                                N:o 209                                                3
1753: 
1754: 
1755: 
1756: 
1757:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1758: 
1759:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomessa on siviiH- ja sotHaslennonvarmis-
1760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tusta varten yhteinen järjest:elmä, joka on erit-
1761: olette 14 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn           täin taloudellinen verrattuna eri:Uisjärjestelmiin,
1762: kirjeenne n:o 1 000 ohella toimittanut valtio-       jollaisia on monissa muissa maissa. Ilmailuhal-
1763: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      lituksella on kokonaisvastuu peruslennonjohto-
1764: kansanedustaja Jouko Mäkdän ym. näin kuulu-          palvelun antamisesta myös sotilasilmai!lun osalta.
1765: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 209:            Puolustusvoimat ovat kuitenkin huolehtineet
1766:                                                      ilmavoimien kannalta tärkeimmillä lentoasemil>la
1767:         ··.Onko Hallitus tieto1nen Pohjois-Suo-      sotilasLentotoiminnan vaatiman lennonvarmis-
1768:        men ilmaliikenteen tutkapalvelun nykyi-       tustutkakaluston hankkimisesta ja yHäpidosta.
1769:        sistä, vaaral1isiakin ti>lanteita aiheutta-       Rovaniemen lentoasema~La, jossa nykyisin toi-
1770:        vista puutteelHsuuksista, ja jos on,          mii Lapin lennosto, on puolustuslaitoksen hank-
1771:           minä Hallitus aikoo tehdä tutkapal-        kima ja ylläpitämä terminaalitutka (TAR),
1772:        velun parantamiseksi j~a ilmaliikenteen       joka kuitenkaan ei nykyisellään sovi lennon-
1773:        turvallisuuden lisäämiseksi Pohjois-Suo-      johtotoimintaan vaan ehkä paremmi-nkin ilma-
1774:        messa ja erityisesti Oulun ja Rovanie-        valvontatehtävä·än. Oulun lentoasemalla, jossa
1775:        men lentoasemilla?                            valtaosa liikenteestä on siviili-ilmailua, ei len-
1776:                                                      nonjohdon käytettävissä ole tutkaka1ustoa.
1777:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Suunnitelmiin on sisältynyt tutkakaluston
1778: vasti seuraavaa:                                     käyttöön perustuvien ns. lähestymislennonjoh-
1779:    Suomeri ilmatila on jaettu alueellista lennon-    tojen muodostaminen lähivuosina siviililentolii-
1780: johtotoirri~ntaa ajatellen kahteen ns. lentotiedo-   kenteen kasvaessa Turun ja Oulun 1entoase-
1781: rusalueeseen, joista Pohjois-Suomen lentotiedo-      mille. Lentoliikenteen kasvun hidastuessa laman
1782: tusalue käsittää OuLun ja Lapin läänit ja Etelä-     johdosta ja varojen niukkuuden vuoksi näiden
1783: Suomen lentotiedotusalue muun osan Suomea.           lähestymi:slennonjohtojen perustaminen on siir-
1784: Etelä-Suomen lentotiedotusalueella antaa len-        tynyt siten, että nykyisissä suunnitdmissa ne
1785: nonjohtopalvdua Etelä-Suomen lennonvarmis-           on suunniteltu muodostettaviksi 1980-luvun
1786: tuskeskus, joka sijaitsee Tampereella, ja Poh-       alkupuolella. Rovaniemen lentoasema ja Poh-
1787: jois-Suomen osa<lta vastaavaa tehtävää hoitava       jois-Suomen aluelennonjohdon tarpeisiin tutka-
1788: Pohjois-Sqomen lennonv~armistuskeskus on sijoi-      palvelun kehittäminen on perusteltua lähinnä
1789: tettu Rov~nitemen lentoasemal~e. Tämän lisäksi       vilkkaan ja edelleen kehittyvän sotila:silmaflun
1790: jokaisella valtion lentoasemal1a on oma paikal-
1791:                               1
1792:                                                      vuoksi. Siviili-ilmailun Hikennemäärät Pohjois-
1793: linen lennonjohtopalvelunsa.                         Suomen aluelennonjohdon ja Rovaniemen lento-
1794:    Liikennemäärät Etelä-Suomen ja Pohjois-Suo-       aseman kannalta eivät tutkapalvelua edellytä.
1795: men lentotiedotusalueiden kesken jakautuvat             Uudet tutkiHa varustetut lähestymi>slennon-
1796: siten, että Tampereen aJuelennonjohto hoitaa         johdot, kuten Ouluun suunniteltu, edellyttävät
1797: 70% koko Hmaliikenteestä ja Rovaniemen               uusia pitkälle koulutettuja turkalennonjohtajia.
1798: aluelennonjohto noin 30 %. Etelä-Suomessa            Nykyisillä henkilömääriUä ei voida laajentaa
1799: ilmaliikenne on pääos>in raskasta siviiHlentolii-    palvelua, vaan se edellyttäisi lennonjohtohenki-
1800: kennettä, ja sotilas~lmailu tapahtuu etupäässä       löstön lisäämistä. Ilmai!luhallitus joutuu koulut-
1801: Jyväskylän, Kuopion ja Porin yhteistoiminta-         tamaan itse tarvitsemansa lennonjohtohenkHös-
1802: lentoasemilta, joille on sijo1tettu ilmavoimien      tön. Ilmailuhallituksen onkin tarkoitus hankkia
1803: Iennostojta. Pohjois-Suomessa sotilasilmaliiken-     uusi tutkakoulutussimulaarttori, joUoin tutka-
1804: teen osuus on huomattavaa ja on edelleen kas-        koulutusta l>ennonjohtajille voitaisiin Hsätä ja
1805: vamassa suhteellisen voimakkaasti.                   tehostaa ehkä vuoden 1980 syksystä alkaen.
1806: 4                                            1978 vp.
1807: 
1808:    Ilmailuhallituksen eräänä tehtävänä on hoi-      tasoa oleva lennonvarmistuslaitteisto. Tämä lait-
1809: taa maamme siviili- ja sotilasilmaliikenteen len-   teisto mahdollistaa ilmaliikenteen suhteellisen
1810: nonvarmistustoiminta turvallisesti, joustavasti     huomattavan lisäyksen ja riittänee yli 1980-
1811: ja taloudellisesti. Lennonvarmistusjärjestelmäs-    luvun puolivälin vaatimusten. Pohjois-Suomen
1812: sämme on suoritettu meidän oloissamme huo-          aluelennonjohdon kehittäminen on tärkeä ja
1813: mattaviakin uudistustöitä, joista osoituksena on    tarpeellinen toimenpide, ja asia onkin eräiden
1814: erityisesti juuri valmistunut Etelä-Suomen len-     laitteistojen osalta jo vireiHä.
1815: nonvarmistuskeskuksen korkeata kansainväHstä
1816:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1978.
1817: 
1818:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
1819:                                               N:o 209                                               5
1820: 
1821: 
1822: 
1823: 
1824:                            T i II R i ks d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1825: 
1826:   I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen            För den civila och den militära flygsäker-
1827: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        heten finns det i Finland ett gemensamt system,
1828: nr 1 000 av den 14 aprH 197 8 tiU vederbörande       som är synnerligen ekonomiskt i jämförelse
1829: medlem av starsrådet för avgivande av svar           med de separata systemen i många andra
1830: översänt avskrift av följande av riksdagsman         länder. Luftfaa:tsstyrelsen bär totalansvaret för
1831: Jouko Mäkelä m .fl. undertecknade spörsmål nr        den grundläggande flygledningstjänsten även för
1832: 209:                                                 den militära luftfartens del. Försv:arsmakten har
1833:                                                      dock på de för luftstridskrafterna viktigaste
1834:           Är Regeringen medveten om de bris-         flygstationerna handhaft anskaffningen och un-
1835:        ter i radartjänsten för norra Finlands        derhållet av den för den mili:tära flygtrafiken
1836:        flygtrafik, vHka framkallar t.o.m. kri-       erforderliga radarmateriden för flygsäkerhets-
1837:        tiska situationer, och om så är fallet,       ändamål.
1838:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Rovaniemi flygstation, där Lapin lennosto
1839:        för att förbättra radartjänsten och öka       för närvarande verkar, har en övervakningsra-
1840:        flygtrafiksäkerheten i norra Finland,         dar för terminalarea ( TMA), som försvarsvä-
1841:        och i synnerhet vid Uleåborgs och Ro-         sendet anskaffat och underhåller, men som
1842:        vani,emi flygstationer?                       dock inte som sådan lämpar sig för flygled-
1843:                                                      ningsverksamhet utan närmast för luftbevak-
1844:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ningsuppdrag. Vid Uleåborgs flygstation, där
1845: samt anföra följande:                                den övervägande delen av trafiken är civil
1846:    Med avseende på den regionala flygledni:ngs-      luftfart, har flygledningen inte någon radarma-
1847: verksamheten är Finlands luftrum indelat i två       teriel att dllgå.
1848: s.k. flyginformationsareor, av vilka norra Fin-         Det har ingått ,i planerna att under de när-
1849: lands flyginformationsarea omfattar Uleåborgs        mast'e åren, då den civi'la flygtrafiken vid Åbo
1850: och Lapplands Iän och södra Finlands flyginfor-      och Uleåborgs flygstationer ökar, upprätta s.k.
1851: mationsarea det övriga Finland. Södra Finlands       inflygningskontrol1er, som baserar sig på an-
1852: flygsäkerhetscentral i Tammerfors handhar flyg-      vändningen av radarmateriel. Då flygtrafikens
1853: ledningstjänsten inom södra Finlands flyginfor-      tillväxt på grund av recessionen och de knappa
1854: mationsarea, och norra Finlands .flygsäkerhets-      ekonomiska resurserna dämpas, har upprättan-
1855: central vid Rovani,emr flygstation handhar mot-      det av inflygningskontrollerna framskjutits så,
1856: svarande uppgifter för norra Finlands del.           att de en1igt de aktuella planerna realiseras i
1857: Ytterligare har varje statlig flygstation egen       början av 1980-tal'et. Det är motiverat att
1858: lokal flygledningstjänst.                            utveckla radartjänsten för Rovaniemi flygsta-
1859:     Trafikfrekvensen mellan södra Finlands och       tions och norra Finlands areaflyglednings be-
1860: norra Finlands flyginformationsareor förddas         hov, närmast med ,anledning av att den mili-
1861: så, att Tammerfors areaflygledning sköter 70 %       tära luftfarten är intensiv och stadd i ständig
1862: av hela flygtrafiken och Rovaniemi areaflygled-      utveckling. I fråga om norra Finlands areaflyg-
1863: ning ca 30 %. Flygtrafiken i södra Finland           ledning och Rovaniemi flygstation förutsätter
1864: består i huvudsak av tung civil flygtrafik, och      trafikfrekvens.en inom den civila luftfarten inte
1865: den militära luftfarten sker främst från Jyväs-      någon radartjänst.
1866: kylä, Kuopio och Björneborg samverkande                 De nya radarfönsedda inflygningskontrol-
1867: flygstationer, där luftstridskrafternas flottiljer   lerna, såsom den för Uleåborg planerade, för-
1868: stationerats. I norra Finland är den mHitära         utsätter nya, högt utbildade ,radarflygledare.
1869: flygtrafikens andel betydande och ökar alltjämt      Med de nuvarande personresurserna kan
1870:  relativt kraftigt.                                  tjänsten inte utvidgas, utan detta skulle förut-
1871: 6                                            1978 vp.
1872: 
1873: sätta en ökning av flygledningspersonalen. Luft-    flygsäkerhetssystem har undergått även för våra
1874: fartsstyrelsen måste utbHda den flyglednings-       förhållanden betydande reformer, av vilka
1875: personal som den för ,sin del behöver. Luft-        främs't kan nämnas den södra Finlands flygsä-
1876: fartsstyrelsen har fördenskull för avsikt att an-   kerhetscentral tillhöriga flygsäkerhetsutrustning
1877: skaffa oo ny s1mulator för radamtbildning, var-     av hög internationell nivå, som nyligen blivit
1878: vid flygledarnas radarutbildning från och med       färdigställd. Denna utrustning möjliggör en rela-
1879: hösten 1980 kunde intensifieras och effekti-        tivt betydande ökning av flygtrafiken och torde
1880: veras.                                              täcka behovet fram tiil senare häilften av 1980-
1881:     Luftfartsstyrelsen har i uppgift att på ett     talet. Utvecklandet av norra Finlands areaflyg-
1882: tillförlitligt, smidigt och ekonomiskt sätt an-     ledning är en erforderlig och viktig åtgärd, och
1883: svara bLa. för flygsäkerheten inom den civila       för vissa utrustningars del är saken redan an-
1884: och den militära flygtrafiken i vårt land. Vårt     hängig.
1885:      Helsingfors den 19 maj 1978.
1886: 
1887:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
1888:                                               1978 vp.
1889: 
1890: Kirjallinen kysymys n:o 210.
1891: 
1892: 
1893: 
1894:                                  lmpiö ym.: Perintöverotuksen epäkohdista sukupolvenvaihtu-
1895:                                     mistapauksissa.
1896: 
1897: 
1898:                         Ed u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
1899: 
1900:    Yleisesti on tiedossa, että maatilataloudessa    Jos perintö- ja lahjavero määritellään todennä-
1901: viljelijäväestön ikärakenne on kehittynyt viime     köisen luovutushinnan eikä varallisuusveroarvo-
1902: vuosina huolestuttavasti "ukkoutumisen" suun-       jen perusteella, joudutaan tulkinnassa täysin
1903: taan. Asian korjaamiseksi terveeseen suuntaan       kohtuuttomuuksiin. Myyntihinnan määrittelyssä
1904: on yritetty helpottaa sukupolven vaihtumista        joudutaan kestämättömälle perustalle, suoras-
1905: vastuun siirtämiseksi riittävän ajoissa nuorelle    taan hakoteille, kun todennäköistä myyntihin-
1906: polvelle. Oikeasuuntaiset hankkeet ovat rau-        taa ei aLueella, jossa kauppa tapahtuu, ole usein-
1907: keamassa verotuksellisiin ongelmiin.                kaan osoitettavissa. Kun yleisesti on jo tiedossa
1908:    Julkisuudessa herätti melkoista kuohuntaa        yllättäviä ja odottamattomia lahjaverolaskuja,
1909: viime vuoden lopulla Itä-Hämeessä sattunut          alkaa viljelijäväestön keskuudessa herätä epä-
1910: tapaus, jossa sukulaiselta peritystä 8 peltoheh-    varmuutta, joka ei ole omiaan edesauttamaan
1911: taarin ja 70 metsähehtaarin maatilasta määrät-      sukupolvenvaihdosratkaisuja, mitkä sekä työl-
1912: tiin yli 430 000 markan perintövero. Kunnal-        lisyyden että tasaisesti kehittyvän maatalous-
1913: lisveroakio tuli 120 000 markkaa, kun kysy-         yritystoiminnan kannalta ovat ajan vaatimia ja
1914: myksessä oli sivuperintö.                           välttämättömiä.
1915:    Äskettäin on julkistettu tieto, jonka mukaan        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1916: maatilan kauppahinnan tulee olla 500 000            jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esi-
1917: markkaa tilan myynnistä, jolla on metsää 100        tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
1918: hehtaaria ja peltoa 20 hehtaaria, jos mieli         omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
1919: työn jatkajan on mahdollista selviytyä ilman        myksen:
1920: lahjaveroa. Esimerkkitapaus on Keski-Pohjan-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
1921: maalta, missä veroviranomaisen tulkinta on                  perintölainsäädäntöämme olisi tarkistet-
1922: edelläkuvatun kaltainen.                                    tava niin, että se lapsista, joka on val-
1923:    Maatalouspiiri ei voi edelläkuvatussa esi-               mis sukupolvenvaihtumistapahtumassa
1924: merkkitapauksessa puoltaa kaupan lainoitta-                 jatkamaan maatilataloutta, saisi lunas-
1925: mista, koska kannattavuuslaskelmat osoittavat,              taa tilan sisaruksiltaan kohtuullisella
1926: ettei tilan viljelyä ole mahdollista harjoittaa,            hinnalla lunastushinnan ylittämättä ti-
1927: mikäli veroviranomaisen asettamat ehdot toteu-              lan tuottoarvoa eli tilan jatkuvassa vil-
1928: tuvat. Tästä on välittömästi seurauksena se,                jelyssä antaman tuoton pääomitettua
1929: ettei sukupolvenvaihdosta koskevissa maatila-               arvoa, ja jos on,
1930: kaupoissa voida kauppoja rahoittaa maatila-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1931: lain mukaisilla lainoilla. Vähintäänkin yhtä sel-           ryhtyä maatilalla jatkavan asemaa hel-
1932: vää ja luonnollista on, etteivät yksityiset raha-           pottaakseen pidentämällä Iunastushinto-
1933: laitokset voi lähteä rahoittamaan hankkeita,                jen maksuaikaa sekä saattamalla perin-
1934: joilla ei ole taloudellisesti tulevaisuutta.                tö- ja lahjaverokäytännön yhtenäiseksi va-
1935:    Edelläkuvattu tulkinta perintö- ja lahjavero-            rallisuusverotuksessa käytettäviin omai-
1936:  tukseen nähden on viime aikoina yleistynyt.                suusarvoihin pohjautuvaksi?
1937:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1978.
1938: 
1939:          Lauri Impiö                    Mikko Kaarna                  Sylvi Saimo
1940:          Heikki Perho                   Esko Härkönen                 Mauri Miettinen
1941:          Tapani Mörttinen               Henrik Westerlund             Pekka Jokinen
1942:          Pekka Vilmi                                                  Veikko J. Matikkala
1943: 087800610R
1944: 2                                             1978 vp.
1945: 
1946: 
1947: 
1948: 
1949:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1950: 
1951:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      veroasteikkoa ja veroa määrättäessä myönnettä-
1952: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       viä vähennyksiä koskevat lainkohdat ovat ol-
1953: olette 14 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn          leet nykyisessä muodossaan voimassa vuoden
1954: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         1960 alusta alkaen. Valtiovarainministeriö
1955: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja      asetti vuonna 1970 toimikunnan laatimaan eh-
1956: Impiön ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      dotusta uudeksi perintö- ja lahjaverolaiksi. Toi-
1957: myksestä n:o 210:                                   mikunnan mietinnön (Komiteanmietintö 197 3:
1958:                                                      107) ja sen johdosta eri tahoilta saatujen lau-
1959:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       suntojen perusteella on voitu todeta, ettei tä-
1960:        perintölainsäädäntöämme olisi tarkistet-     män valmistelutyön pohjalta vielä ole riittäviä
1961:        tava niin, että se lapsista, joka on val-    edellytyksiä uuden lain säätämiselle. Perintö-
1962:        mis sukupolvenvaihtumistapahtumassa           ja lahjaverolain uudistusta on kuitenkin pidet-
1963:        jatkamaan maatilataloutta, saisi lunas·       tävä välttämättömänä. Tämän vuoksi on tar-
1964:        taa tilan sisaruksiltaan kohtuullisella      koituksena asettaa toimikunta laatimaan asiaa
1965:        hinnalla lunastushinnan ylittämättä ti-      koskevaa ehdotusta. Ensimmäisessä vaiheessa
1966:        lan tuottoarvoa eli tilan jatkuvassa vil-    sanotun toimikunnan tulisi laatia ehdotuksensa
1967:        jelyssä antaman tuoton pääomitettua          perintö- ja lahjaverolain veroasteikkoja ja kes-
1968:        arvoa, ja jos on,                            keisiä vähennyksiä koskevien säännösten muut-
1969:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tamisesta niin, että rahanarvon huononeminen
1970:        ryhtyä maatilalla jatkavan asemaa hel-       otetaan niissä tarkoituksenmukaisella .tavalla
1971:        pottaakseen pidentämällä lunastushinto-      huomioon. Samoin tulisi toimikunnan kiireelli-
1972:        jen maksuaikaa sekä saattamalla perin-       sesti laatia ehdotuksensa perintö- ja lahjavero-
1973:        tö- ja lahjaverokäytännön yhtenäiseksi va-   lain säännösten muuttamisesta silmälläpitäen
1974:        rallisuusverotuksessa käytettäviin omai-     erityisesti sitä, ettei maatilatalouden ja muun
1975:        suusarvoihin pohjautuvaksi?                  yritystoiminnan harjoittamisen jatkuvuus vaa-
1976:                                                     rannu maatilan tai muun perheyrityksen siir-
1977:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tyessä perintönä sanottua toimintaa jatkaval-
1978: taen seuraavaa:                                     le perilliselle. Tällöin tulee erityisesti selvi-
1979:    Perintöoikeuslainsäädännön ja perintövero-       tettäväksi myös se, voitaisiinko niissä tapauk-
1980: lainsäädännön uudistaminen on parhaillaan           sissa, joissa verovelvollinen käyttää perinnöksi
1981: käynnissä. Perintöoikeuslainsäädännön uudista-      tai lahjaksi saamaansa varallisuutta yritystoi-
1982: mista on ehdotettu perintöoikeuskomitean mie-       minnassa, jota hän jatkaa perinnönjättäjän tai
1983: tinnössä (Komiteanmietintö 1975: 84) muun           lahjanantajan aikaisemmin harjoittaman yritys-
1984: muassa siten, että perintökaareen sisältyisi eri-   toiminnan jatkona, nykyistä helpommin myön-
1985: tyiset säännökset muun muassa maatilojen pe-        tää maksuajan pidennystä perintö- ja lahjave-
1986: rinnönjaosta. Tämän lainsäädännön jatkoval-         ron suorittamiseen. Siten myös perintöverolain-
1987: mistelu on edelleen käynnissä ja tarkoitukse-       säädännön osalta on tarkoituksena puuttua juu-
1988: na on erityistoimin saattaa se pikaisesti val-      ri niihin epäkohtiin, joihin edustaja Impiön
1989: miiksi. Tässä yhteydessä tullaan kiinnittämään      ym. kysymyksessä viitataan.
1990: erityistä huomiota niihin tapauksiin, joissa joku      Perintöoikeuslainsäädännön ja perintövero-
1991: lapsista jatkaa perinnönjättäjän harjoittamaa       lainsäädännön uudistamisen valmisteleminen
1992: maatilataloutta tai muuta yritystoimintaa.          on tarkoitus toteuttaa tarvittavassa määrin yh-
1993:    Perintö- ja lahjaverolaki on ollut voimassa      teistoiminnassa ja samanaikaisesti. Näin voi-
1994: 1 päivästä elokuuta 1940 alkaen. Sovellettavaa      daan turvata se, että erityisesti maatilatalouden
1995:                                             N:o 210                                             3
1996: 
1997: ja muun yrityst01mmnan harjoittamisen jatku-       säädäntötoimenpiteisiin. Tarkoituksena kuiten-
1998: vuus turvataan maatilan tai muun perheyrityk-      kin on, että vielä kuluvan vuoden aikana voi-
1999: sen siirtyessä perintönä sanottua toimintaa jat-   daan saattaa eduskunnan käsiteltäväksi asiaa
2000: kavalle perilliselle. Ennen tämän työn valmis-     koskevat lainsäädäntöehdotukset.
2001: tumista ei siten ole asianmukaista ryhtyä lain-
2002:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1978.
2003: 
2004:                                                                         Ministeri Esko Rekola
2005: 4                                            1978 v.p.
2006: 
2007: 
2008: 
2009: 
2010:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
2011: 
2012:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Lagen om skatt på arv och gåva har varit
2013: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           i kraft sedan den 1 augusti 1940. De lagrum
2014: v.else av den 14 april 1978 till v.ederbörande      som gäller den skatteskala, v11ken tillämpas,
2015: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      och de avdrag som beviljas vid fastställande
2016: jande av riksdagsman lmpiö m. fl. ställda           av skatten har i sin nuvarande form varit i
2017: spörsmål nr 210:                                    kraft från början av år 1960. Finansministeriet
2018:                                                     tilisatte år 1970 en kommission med uppdrag
2019:           Är Regeringen medveten om att vår         att utarbeta förslag tili ny lag om skatt på
2020:        arvslagstiftning borde revideras så, att     arv och gåva. På grundval av kommissionens
2021:        det av barnen, som vid generations-          betänkande (Kommittebetänkande 1973: 107)
2022:        växling är beredd att fortsätta ett gårds-   och de utlåtanden som med anledning därav in-
2023:        bruk, skulle få inlösa lägenheten tili       kommit från olika håll har man kunnat konsta-
2024:        ett i fråga om syskonandelarna rimligt       tera, att detta beredningsarbete inte ger till-
2025:        pris utan att inlösenpriset överstiger       räckliga förutsättningar för att en ny lag skall
2026:        gårdens produktionsvärde, dvs. det ka-       kunna tstiftas. En revidering av lagen om
2027:        pitaliserade värdet av gårdens avkast-       skatt på arv och gåva måste dock anses vara
2028:        ning då den brukas fortlöpande, och          nödvändig. Man har därför för avsikt att till-
2029:        om så är fallet,                             sätta en kommission med uppdrag att utarbeta
2030:           v.ilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     förslag i saken. I det första skedet borde sag-
2031:        ta för att underlätta ställningen för dem    da kommission uppgöra förslag tili ändring av
2032:        som fortsätter gårdsbruket genom att         stadgandena om skatteskalorna och de centrala
2033:        förlänga betalningstiderna för inlös-        avdragen så, att det försämrade penningvärdet
2034:        ningsprisernas del samt genom att göra       beaktas på ett ändamålsenligt sätt. Likaså bor-
2035:        praxis vid beskattning av arv och gåva       de kommissionen skyndsamt uppgöra förslag
2036:        enhetlig så, att den baserar sig på de       till ändring av stadgandena i lagen om skatt
2037:        egendomsvärden :som används vid för-         på arv och gåva, särskilt med beaktande av
2038:        mögenhetsbeskattningen?                      att kontinuiteten inom ett gårdsbruk eller an-
2039:                                                     nat familjeföretag inte får äventyras då gården
2040:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       eller annat familjeföretag genom arv övergår
2041: samt anföra följande:                               till arvinge som fortsätter med sagda v.erksam-
2042:    En revidering av lagstiftningen om arvs-         het. Härvid bör särskilt utredas också huru-
2043: rätt och lagstiftningen om arvsskatt är för när-    vida det i de fall, då en skattskyldig använder
2044: varande under beredning. En revidering av           förmögenhet, som han erhållit i arv eller gåva,
2045: lagstiftningen om arvsrätt föreslogs i arvs-        för företagsverksamhet som han idkar såsom
2046: rättskommiw!ns betänkande ( Kommiw!betän-           fortsättning på företagsverksamhet viiken arv-
2047: kande 1975: 84) bl. a. så, att i ärvdabalken        låtaren eller gåvolåtaren tidigare idkat, v.ore
2048: skulle ingå särskilda stadganden om bl. a.          möjligt att lättare än för närvarande bevilja
2049: arvskifte av gårdsbruksenheter. Den fortsatta       förlängd betalningstid för skatt på arv och
2050: beredningen av denna lagstiftning fortgår, och      gåva. Sålunda har man i fråga om lagstiftningen
2051: avsikten är att genom särskilda åtgärder snabbt     om arvsskatt för av:sikt att ingripa i just
2052: få den färdig. I detta sammanhang kommer            de missförhållanden, tili v.ilka hänvisas i det
2053: man att fästa särskild uppmärksamhet vid de         spörsmål som ställts av riksadgsman lmpiö
2054: fall, då något av barnen fortsätter arvlåtarens     m. fl.
2055: gårdsbruk eller företagsverksamhet.                     Beredningen av reformen av lagstiftningen
2056:                                             N:o 210                                               5
2057: 
2058: om arvsrätt och lagstiftningen om arvsskatt       vinge som fortsätter med sagda verksamhet.
2059: skall i erforderlig utsträckning förverkligas i   Innan detta arbete blivit färdigt är det så-
2060: samråd och samtidigt. Härigenom kan man           ledes inte ändamålsenligt att vidta lagstiftnings-
2061: trygga kontinuiteten särskilt då det gäller id-   åtgärder. Avsikten är dock att ännu under
2062: kande av gårdsbruk och annan företagsverk-        innevarande år tili riksdagen avlåta proposi-
2063: samhet då en gårdsbruksenhet eller ett annat      tioner i frågan.
2064: familjeföretag genom arv övergår tili en ar-
2065:      Helsingfors den 16 maj 1978.
2066: 
2067:                                                                           Minister Esko Rekola
2068: 
2069: 
2070: 
2071: 
2072: 087800610R
2073:                                                  1978 vp.
2074: 
2075: Kirjallinen kysymys n:o 211.
2076: 
2077: 
2078: 
2079: 
2080:                                     Matikkala ym.: Puoluetuen poistamisesta.
2081: 
2082: 
2083:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
2084: 
2085:    Yhteiskunnan taloudellista tukea poliittisille       tarsiin kipeästi esimerkiksi uusien työpaikkojen
2086: puolueille .on maksettu valtion tulo. ja menoar-        luomiseen työttömil'le nuorH1e ..
2087: vioon otetun määrärahan perusteella jo yli 10              Puoluetuki pitäisi mielestämme poistaa ii'i<na"
2088: vuoden ajan. Koko tänä aikana kansalaismieli-           kin koeluontoisesti · määräajaksi· valtion· hudje'"
2089: pide ei ole hyväksynyt puoluetuen maksamista,           tista. Puolueiden toimintaa elvyrtäisi se, että
2090: vaftn se on ollut jatkuvasti puheenaiheena ja           ne entisen mallin mukaisesti käyttäisivät·hyväk-
2091: aiheuttanut tyytymättömyyttä ja närkästystä             seen jäsentensä ja kannattajiensa taikoohenkeä
2092: kansalaisten keskuudessa.                               sen sija·an, että maksattavat vaalimainonnan ym.
2093:    Puoluetuen maksamisella ei ole myöskään              propagandan jakdun veronmaksajflia.
2094: ollut tervehdyttävää vaikutusta maamme de-                 Puoluetuen poi!stamineil täss·ä vaiheessa olisi
2095: mokraatti'seen järjestelmään, kuten· alunperin          myös hyvän esimerkin näyttämistä kansalaisille
2096: odoretd1n. Puoluetuki ei ole poistanut puoluei-         sHtä, että maamme johtohenkilöt ovat valmiit
2097: den tarvetta ottaa vastaan lahjoituks±a u~kopuo­        uhrauksiin yhteiseksi parhaaksi näinä vaikeina
2098: lisHtå rahoit:tajilta, mitä osoittavat verotarkas-      aikoina.               · ·
2099: tusten yht·eydessä paljastuneet vä·är~nkäytökset.          Edellä sanotun perusteellå ja vaMopäiväjär-
2100:    Puoluetuki on päin vastoin osoittautunut             jestyl~en }7 § :n 1 momentin ·nojalla esitämme
2101: kansanvallalle vahingolliseksi. Yksi:tyiset kan-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen.· vastatta-
2102: sanedustajat ja kunnallisval<tuutetut ovat puo-         vaksi seuraavan kysymyksen:              ··
2103: luetuen maksamisen vuoksi tulleet entistä riip-
2104: puvaisemm~ksi·· puoluetoi:mi~tojen määräysval-                    Tietääkö Hallitus, että puoluet1,1en
2105: lasta . eivätkä näin oHen. voi. toimia vakaumuk-               maksaminen vaarantaa aidon kansanval-
2106: sensa mukaan· äänestäJiensä parhaaksi;                         lan toteutumisen tekemällä kansa;,n valit~
2107:    Puoluetuki on kohonnut markkamääräisesti                    semat luottamusmiehet riipp:uV'a!i!siksi
2108: vuosi vuodelta yhä suuremmaksi. Sen lisäksi                    puQ'lueorgan~saatiosta, ja jos tietää,
2109: vahion budjetissa on lisätty voimakkaasti muita                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2110: avustusmäär.ärahoja, jotka .. valtioneuvosto on                siiu puoluetukimäärärahan ja ns. pill:o-.
2111: jakanut puolueiden ala}ärjestöiHe tai puolueita                pu.9luet:ukiavusrusten ·poistamiseksi val-
2112: lähellä oleville j:ätjestöille ns. piilopudluetukena.          tion seuraavasta tulQ- ja menoarvioesi-
2113: Kysymys on vuosittain sadoista miljoonista mar-                tyksestä sekä näi:n · säästy:vren· v-arojen
2114: koista, jo:tka nykyisen laman vallitessa tarvit-               käyttämi~eksi nuol1rsotyöttömyyden ·pois-
2115:                                                                tamiseks-i<?
2116:      • Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1978.
2117: 
2118:                 Veikko J. Mati'kka:la                               Ulla Järv'i'leht<)
2119:                 Erkki Korhonen                                      Sauli Hautala
2120:                                               Jorma Fred
2121: 
2122: 
2123: 
2124:                                                                                                      \ ',,··: :-~
2125: 
2126: 
2127: 
2128: 
2129: 0878006578
2130: 2                                             1978 vp.
2131: 
2132: 
2133: 
2134: 
2135:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2136: 
2137:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      voivat käyttää sen toimintaansa harkintansa
2138: mainitussa Mrkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mukaan.
2139: oleue 14 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn               Puoluetuki oli siis ensimmäisen kerran vuo-
2140: kirjeenne oheHa toimittanut valtioneuvoston          den 1967 tulo- ja menoarviossa, jolloin sen
2141: asianomaiselle jäsenelle jäljennöl~sen kansanedus-   suuruus oli 10 milj. markkaa. Välivuosina mää-
2142: taja Matikkal:an ym. näin kuuluvasta kirjaHi-        rärahaa asteittain lisättiin sekä tuotiin mukaan
2143: sesta kysymyksestä n:o 211:                          naisten poliittisen toiminnan edistämiseen tar-
2144:                                                      koitettu määräraha. Vuoden 1978 tulo- ja me-
2145:           Tietääkö Hallitus, että puoluetuen         noarviossa puoluetuki on 32 milj. markkaa,
2146:        maksaminen vaarantaa aidon kansanval-         mistä 2,6 milj. markkaa jaetaan avustuksena
2147:        lan toteutumisen tekemällä kansan valit-      puolueille naisten poliittiseen toimintaan samo-
2148:        semat luottamusmiehet riippuvatsiksi          jen perusteiden mukaisesti kuin puoluetuki.
2149:        puolueorgani:saatiosta, ja jos t:ietää,       Puolueiden menorakenteen mukaan arvioiden
2150:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       vuoden 1978 puoluetuki ei vastaa reaaliarvol-
2151:        siin puoluetukimäärärahan ja ns. piilo-       taan täysin alkuperäistä 10 miljoonan markan
2152:        puoluetukiavustusten poistamiseksi val-       määrärahaa.
2153:        tion seuraavasta tulo- ja menoarvioesi-          Puoluetuki ei ole 1akisääteinen, vaan harkin-
2154:        tyksestä sekä näin säästyvien varojen         nanvarainen määräraha, jonka suuruus riippuu
2155:        käyttämiseksi nuorisotyöt:tömyyden pois-      valtion kunkin vuoden tulo- ja menoarviosta.
2156:        tamrseksi?                                    Vuonna 1969 säädetty puoluelaki ei ole tätä
2157:                                                      asiantilaa muuttanut, vaikka lakiin otettiinkin
2158:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          säännös puoluetuesta. Laissa on myös säädetty
2159: taen seuraavaa:                                      puoluetuen jakoperusteesta samoin kuin edus-
2160:    Ajatus parlamentaarisen järjestelmän elinvoi-     kunta oli vuoden 1967 tulo- ja menoarvioesi-
2161: maisuudeHe vähtämättömän poliittisen toimin-         tyksen käsittelyn yhteydessä päättänyt.
2162: nan tukemisesta valtion varoin tuli Suomeen             Puoluetuesta saatuihin kokemuksiin nojau-
2163: eräistä Länsi-Euroopan parlamentaadsesti halli-      tuen voidaan todeta, että puolueiden valtion-
2164: tuista maista. Ha'liitus esitti vuoden 1967 tulo-    tukijärjestelmän käyttöönotto on voinut . taata
2165: ja menoarvioesityksessä sanomalehtien avusta-        perusrahoituksen pitkäjännitteiselle puoluetoi-
2166: miseen 2 milj. markan suuruista määrärahaa.          mi:nnaHe. Samalla se. on parantanut puolueiden
2167: Eduskunta kuitenkin poisti tämän määrärahan          edellytyksiä harjoittaa suunnitelmallista, teho-
2168: ja hyväksyi sen sijaan raha-asiainaloitteen mu-      kasta ja riippumatonta politH'kkaa. Kun puo-
2169: kaisesti 10 mHj. markan suuruisen määrärahan         lueiden omat toimintavarat ovat niiden laajaan
2170: puoluetoiminnan tukemiseen.                          yhteiskunnalliseen tehtävään verrattuna riittä-
2171:    Hyväksyessään edellä tarkoitet:un määrärahan      mättömät, on puoluetuen avulla saatu atkaan
2172: vuoden 1967 tulo- ja menoarvioon eduskunta           vakaa ja rahoittajiin kohdistuvrsta sidonnaisuuk-
2173: samalla totesi huomattavaksi epäkohdaksi sen,        sista vapaa taloudeHinen perusta. Valtiontukijär-
2174: että poliittiset puo~ueemme toimivat yleens·ä        jestelmä on antanut myös puolueiden jäsenille
2175: suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ja joutuvat    paremmat mahdollisuudet keskittyä varsinaiseen
2176: rahoittamaan toimintansa i'äsenmaksujen ja ke-       toimintaan.
2177: räysten avulla sekä erilaisilla tilapäisillä avus-      Valvotun puoluetukijärjestelmän voimaan-
2178: tuksilla. Eduskunta päätti myös, että puolue-        saattamisesta ei yleisesti katsota aiheutuneen
2179: tuki suoritetaan kansanedustajien 'lukumäärän        sellaisia epäkohtia kuin kysymyksessä esitetään.
2180: mukaisessa suhteessa suoraan puolueille, jotka       MiHoin kuitenkin jonkin puolueen p1idssä täl-
2181:                                               N:o 211                                                3
2182: 
2183: laista esiintyy, on puolueella luonnollisesti mah-   saattamisesta julkiseksi. Komitea tulee työssään
2184: dolHsuus pidättyä vastaanottamasta puoluetu-         kHnniaämään huomiota muun ohessa nykyisiin
2185: kea. Torstaiseksi ei mrkään puolue ole kuiten-       rahoitusmuotoihin, vaalimainontaan sekä rahoi-
2186: kaan katsonut välttämättömäksi nä~n meneteHä.        tuksen julkisuuteen ja valvontaan. Sen on määrä
2187: Päinvastoin kaikki puoluetukeen oikeutetut           valmistaa myös tarvittavat, poliittisen toimin-
2188: puolueet, kysyjänkin, ova:t tähän mennessä käyt-     nan rahoituksen koko alueen kattavat toimen-
2189: täneet oikeutta hakea valtion avustusta.             pide"ehdotukset, jotka tulevat halHtuksen käsi-
2190:    Kysymyksessä mainitulla "pi~lopuoluetueHa"        tdtäväksi asianmukaisessa järjestyksessä.
2191: halutaan leimata eri kansalaispiirien omaehtois-        Kun kysymyksessä on puututtu myös nuo-
2192: ten järj·estöjen tukimäärärahat poliittisten puo-    risotyöttömyyteen, on sen osalta todettava, että
2193: lueiden tai niiden jäsenyhdistysten avustuksiksi.    nykyisen haHit~ksen talous- ja työlHsyyspoliit-
2194: Tällainen käsitys on . jyrkästi torjilttäva, sillä   tineri·linja on suuntautunut juuti ·tämän vaka-
2195: nämä määrärahat ovat osa vapaiden kansalais-         van yhteiskunnaHisen ongelcmän lievittämiseen.
2196: toimintojen yhteiskunnallista tukea. Närn osoi-      Tässä tarkoituksessa on yhteistyössä eduskun-
2197: tetaan tukea erilaisrHe kulttuuri-, sivistys- ja     nan ja keskeisten etujärjestöjen kanssa ·vohu
2198: sosiaalisi:lle pyrkimyksHle. Tämän tuen piiristä     sopia laajoista ·taloutemme elvytystoimenpiteistä.
2199: ei de mitään syytä sulkea pois sellaisi'a kansa-     Hallitus on myös eduskunnan suostumuksella
2200: laisten vapaaehtoi,seen järj·estäytymiseen pohjau-   osoittanut puoluetukea monikymmenkertaisesti
2201: tuvia järjestöjä, joiden jäsenistö on omaksunut      suuremmat määrärahat työttömyyden, erityisesti
2202: tämän tai tuon maailmankatsomuksen. Avus-            nuorisotyöttömyyden, torjuntaan. Vuoden 1979
2203: tusta hakevien erottelua esimerkiksi poliittisilla   tulo- ja menoarvioesityksessä tullaan nuorirso-
2204: perust:eilla ei voida ajateHa, vaan kaikkia jär-     työttömyyden vähentämiseksi toteutettuja eri-
2205: j-estöjä on tukea myönnettäessä kohdeltava           tyistoimenpiteitä jatkamaan ainakin entisessä
2206: samanarvoisesti.                                     laajuudessa.
2207:    Tässä yhteydessä on syytä mainita, että nykyi-       Suhtautumistaan kansanv,a:ltaisen järjestel-
2208: nen hallitus on ohjdmans·a mukaisesti asettanut      mämme säilymisen kannalta vähtämättömään
2209: parlamentaarisen komitean, jonka tehtävänä on        poliittiseen toimintaan hallitus ei näe perustel-
2210: laatia esitys poliittisen toiminnan rahoituksen      luksi ensi vuonnakaan muuttaa.
2211:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1978.
2212: 
2213:                                                                          Pääministeri Kalevi Sorsa
2214: 4                                           1978 vp.
2215: 
2216: 
2217: 
2218: 
2219:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2220: 
2221:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Partistödet ingick således för första gången
2222: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      i statsförs1aget för år 1967, då beloppet upp-
2223: av den 14 apri1 1978 tili vederbörande med1em      gick tili 10 milj. mk. Under mellanåren öka-
2224: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av     des anslaget gradvis och ett anslag, avsett för
2225: riksdagsman Matikkala m.fl. undertecknade          främjande av kvinnornas politiska verksamhet
2226: spörsmål nr 211 :                                  togs med. I statsförslaget för år 1978 är par-
2227:                                                    tistödet 32 milj. mk, varav 2,6 milj. mk för-
2228:           Är Regeringen medveten om att ut-        delas i form av understöd tili partierna för
2229:        betalningen av partistöd utgör ett hot      kvinnornas politiska verksamhet, enligt samma
2230:        mot förverkligande av sann demokrati        grunder som partistödet. Enligt en beräkning,
2231:        genom att fo1kets valda förtroendemän       baserad på partiernas utgiftsstruktur, motsva-
2232:        görs beroende av partiorganisationen,       rar 1978 års partistöd inte helt tili realvärdet
2233:        och om så är fallet,                        det ursprungliga anslaget av 10 milj. mk.
2234:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i           Partistödet är inte lagstadgat, utan det är
2235:        avsikt att i nästa statsverksproposition    ett av prövning beroende anslag, vars storlek
2236:        s1opa anslaget för partistöd och s.k.       är beroende av statsförslaget för respektive
2237:        do1da partistödsbidrag och använda de       år. Den år 1969 stiftade partilagen har inte
2238:        sålunda inbesparade med1en för att av-      ändrat detta sakförhållande, även om ett stad-
2239:        skaffa ungdomsarbetslösheten?               gande om partistöd medtagits i lagen. I lagen
2240:                                                    stadgas också om fördelningsgrunderna för par-
2241:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      tistödet, såsom riksdagen hade beslutat i sam-
2242: samt anföra fö1jande:                              band med behandlingen av 1967 års statsför-
2243:    Tanken att med statens medel stöda den för      slag.
2244: ett parlamentariskt systems livskraft nödvän-         Med stöd av de erfarenheter man har av
2245: diga politiska aktiviteten kom tili Finland från   partistödet kan man konstatera, att ibruktagan-
2246: vissa västeuropeiska, parlamentariskt styrda       det av ett statsstödssystem har kunnat garan-
2247: länder. Regeringen föres1og i 1967 års stats-      tera basfinansieringen för en partiverksamhet
2248: verksproposition ett anslag av 2 milj. mk för      på lång sikt. Samtidigt har det förbättrat par-
2249: understöd tili tidningspressen. Riksdagen slo-     tiernas förutsättningar för att bedriva en meto-
2250: pade dock detta ans1ag och godkände i stället      disk, effektiv och oberoende politik. Då par-
2251: i enlighet med en finansmotion ett anslag av       tiernas egna resurser i förhållande tili deras
2252: 10 milj. mk tili stöd för partiverksamhet.         omfattande samhälleliga uppgift är otillräckliga,
2253:    Då riksdagen godkände ovan avsedda anslag       har man med hjälp av partistödet förmått skapa
2254: i statsförslaget för år 196 7, ansåg den samti-    en stabil och från förpliktelser gentemot finan-
2255: digt det vara ett anmärkningsvärt missförhål-      siärerna fri ekonomisk bas. Statsstödssystemet
2256: lande att våra politiska partier i allmänhet       har likaså gett partiets medlemmar bättre möj-
2257: verkar i stora ekonomiska svårigheter och          ligheter att koncentrera sig på den egentliga
2258: tvingas finansiera sin verksamhet med hjälp        verksamheten.
2259: av medlemsavgifter, insamlingar och sporadiska        För verkligandet av ett övervakat partistöds-
2260: bidrag av olika slag. Riksdagen beslöt också       system har i allmänhet inte ansetts medföra
2261: att partistödet skall utbetalas direkt tili par-   sådana missförhållanden som framförs i spörs-
2262: tierna i förhållande tili antalet riksdagsmän       målet. Om något sådant dock yppar sig inom
2263: och att partierna kan använda det för sin          något patti, har pattiet självfallet möjlighet att
2264: verksamhet efter eget gottfinnande.                avstå från partistödet. Hittills har dock inget
2265:                                               N:o 211                                                5
2266: 
2267: patti ansett ett sådant förfarande vara påkallat.    finansieringsformerna och valreklamen samt
2268: Tvärtom har alla tili partistöd berättigade pat-     offentliggörande och övervakning av finansie-
2269: tiet, inklusive frågeställarens, begagnat sin rätt    ring. Kommitten skall också utarbeta erforder-
2270: att ansöka om bidrag från staten.                    liga förslag tili åtgärder som täcker hela fältet
2271:    Med det i spörsmålet nämnda "dolda parti-         för finansiering av politisk verksamhet och som
2272: stödet" vill man stämpla de medel som frivil-        sedan skall behandlas av regeringen i behörig
2273: liga organisationer inom olika medborgar-            ordning.
2274: kretsar bidrar med tili stöd för politiska pat-          Då spörsmålet också går in på ungdoms-
2275: tiet ellet deras medlemsföreningar. En sådan         arbetslösheten, kan för den delen konstateras,
2276: uppfattning måste avvisas på det bestämdaste,        att regeringens ekonomiska och sysselsättnings-
2277:  ty dessa anslag utgör en del av de fria med-        politiska linje är inriktad just på att lindra
2278: borgarfunktionernas samhälleliga stöd. På detta      detta allvarliga samhälleliga problem. I detta
2279: sätt gynnas olika kulturella och sociala strä-       syfte har överenskommelse kunnat träffas, i
2280: vanden. Det finns inget som helst skäl att ur        samråd med riksdagen och centrala intresse-
2281: kretsen för detta stöd utesluta sådana, på med-      organisationer, om vittgående stimulansåtgärder
2282: borgarnas frivilliga konstituering baserade or-      ,för vår ekonomi. Regeringen har också med
2283: ganisationer, vilkas medlemskår har tiliägnat sig    riksdagens samtycke för bekämpande av arbets-
2284: en viss världsåskådning. En diskriminering av        löshet, särskilt ungdomsarbetslöshet, anvisat
2285: bidragssökande på politiska grunder är otänk-        anslag som är flera tiotal gånger så stora som
2286: bar. Då stöd beviljas måste alla organisationer      partistödet. I statsverkspropositionen för år
2287: behandlas likvärdigt.                                1979 kommer redan vidtagna specialåtgärder
2288:     I detta sammanhang är det skäl att nämna         för reducering av ungdomsarbetslösheten att
2289: att regeringen i enlighet med sitt program har       fortsättas i åtminstone sin tidigare omfattning.
2290: tilisatt en parlamentarisk kommitte, vars upp-           Regeringen anser det inte motiverat att
2291: gift är att utarbeta ett förslag tili offentliggö-   heller nästa år ändra sin inställning tili den
2292: rande av den politiska verksamhetens finan-          för vårt demokratiska systems fortbestånd
2293:  siering. I sitt arbete kommer kommitten att         oundgängliga politiska verksamheten.
2294: ägna uppmärksamhet åt bl.a. de nuvarande
2295:       Helsingfors den 23 maj 1978.
2296: 
2297:                                                                         Statsminister Kalevi Sorsa
2298:                                               1978 vp.
2299: 
2300: Skriftligt spörsmål nr 212.
2301: 
2302: 
2303: 
2304: 
2305:                                   Malm: Om regiona1 differentiering arv prisstödet åt fiskare.
2306: 
2307: 
2308:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2309: 
2310:     Fisket utgör inkomstkäila för många i rvårt      ningar ger också vid handen, att t.ex. ryssje-
2311: land. 1 synnerhet rvi:d våra kuster utgör nä-        fiskarnas årsinkomst ligger på ett minimum.
2312: ringen en viktig inkomst!källa både som huvud-       Detta Jeder till att redskapen inte förnyas i
2313: syssla och som komplement till andra inkoms-         tillräcklig grad och att yngre personer inte till~
2314: ter. Fisket bedrivs i dlika former och förutsätt-    ta:las av fiskaryrket.
2315: ningarna för näringens bedrivande är olika i             Enli:gt 1agen om pri'sstöd för fiskfångst
2316: o'tika delar av vårt land. Utvecklingen har gått      (621/75) fastställer statsrådet minimipriser
2317: mot större och dyrare a:edskap och fisket be-        och riktpriser för strömmingen och är samma
2318: drivs länga:e och längre ut till havs. Det oaktat    pris gällande för hela landet. Då förutsätt-
2319: finns det fortfarande många kustfiskare, som         ningarna för fiskefångster är olika i oHka delar
2320: inte ansett sig ha varken ekonomiska möjlig-         av landet, kunde statsrådet något jämna ut
2321: heter ellet 'lämpliga fiskevatten för anskaffande    skillnaderna genom faststä11ande av regiona1
2322: av fiskeutrustning för havsfiske. Man ,ä't hän-      prissättning både när det gäller minimipriser
2323: visad till de traditi!onella fiskevattnena, vatten   och riktpriser. Detta kunde vara fallet främst
2324: som inte mera, av en eller annan anledning,          för foderströmmingens del. Eftersom både kon-
2325: ger fångst i samma utsträckning som tidigare.        sumenterna, pälsdjursfarmarna och fiskarna syn-
2326: Denna omständighet har lett till att många           barligen är överens om att ett högre pris kun-
2327: fiskares ekonomi försvagats och att intresset        de tillämpas vid Österbottens kuster, i närhe-
2328: för yrket minskat. Detta är en beklaglig utveck-     ten tili ikonsumenterna, än i övriga delar. av
2329: ling, inte minst med tan!ke på att fisket i flera    landet, borde möjligheterna till regionala mini-
2330: regioner utgör en avsevärd del av näringslivet.      mipriser undersökas. Därtill kunde statsmakten
2331:     Vid Bottniska vikens kuster fångas ström-        stöda fiskare med sämre fångstmöjligheter ge-
2332: ming i huvudsalk för foderändamål, och fisket        nom regionala prisstöd för fiskfångst.
2333: bedrivs huvudsakligast av kustfiskare. Dessa             Hänvisande till det ovan anförda får jag i
2334: fiskares fångster har minskat kraftigt de se-        den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
2335: naste åren. lnom Österbottens yrkesfiskares          föreskriver ti'll vederbörande medlem av stats-
2336: fackförbunds verksamhetsområde har fisk-             rådet stä11a följande spörsmål:
2337: fångsten sjunkit från 9,5 miljoner kg år 1969
2338:  tili 4,9 miJjoner 'kg år 1974 och till 2,9 miljo-             Har Regeringen för avsikt att införa
2339:  ner kg år 1977. Ansökan om prisstöd för                    regional prissättning av foderström-
2340:  strömmingen visar t.ex. för Österbottens Fis-              ming ( minimipriser) och              ·
2341:  karförbunds del, att fångsten per fiskare mins-               har Regeringen för avsikt att börja
2342:  kat de senaste åren och tillförlitliga undersök-           utbetah det statliga pdsstödet på basen
2343:                                                             av regionalt olika fångstbetingelser?
2344:       Helsingfors den 14 april 1978.
2345: 
2346:                                              Håkan Malm
2347: 
2348: 
2349: 
2350: 
2351: 0878006213
2352: 2                                              1978 vp.
2353: 
2354: Kirjallinen kysymys n:o 212.                                                                 Suomennos.
2355: 
2356: 
2357: 
2358: 
2359:                                   Malm:· ·Kalastajille suoritettavasta alueellisesta hinta tuesta.
2360: 
2361: 
2362:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
2363: 
2364:     Kalastus on II).aassamme monen tulolähde.         tajaa kohti on laskenut viime vuosma ja luotet-
2365: Etenkin rannikoillamme on. tämä elinlreino tär-       tavat tutkimukset osoittavat, että esim. rysäka-
2366: keä sekä päiitoimena .että II).uiden tulojen täy-     lastajien vuositulo on vähimmäismjalla. Tämä
2367: dentäjänä; Kalasrusta harjoitetaan eri muodois-       johtaa siihen, että välineitä ei uus1ta tarpeeksi
2368: sa ja elinkeinon harjoittamisen edellytykset ovat     ja että kalastajan ammatti ei miellytä nuoria.
2369: erilaiset eri osissa maatamme. Kehitys on vie-            K!alansaaliin hintatuesta annetun lain ( 621/
2370: nyt yhä suurempien ja kalliimpien välineiden          75) noj,alla valtioneuvosto vahvistaa si'lakan
2371: suuntaan ja .kalastusta harjoitetaan yhä kauem-       vähimmäis- ja ohjehinnat ja samat hinnat ovat
2372: pana mereLlä: Tästä huolimatta on edelleen mo-        voimassa koko maassa. Kun kalansaaliiden edel-
2373: nia rannrkkokalastajia, jotka eivät ole katso-        lytykset ovat erilaiset maan eri osissa, valtio-
2374: neet omaavansa taloudellisia edellytyksiä eikä        neuvosto voisi jonkin verran tasoittaa eroja
2375: sopivia kalavesiä merikalastuksen välineiden          vahvistamalla hinnat alueittain sekä vähimmäis-
2376: hankkimiseksi. On pakko tukeutua perinteisiin         että ohjehintojen osalta. Tämä voisi koskea en-
2377: kalavesiin, jotka eivät syystä tai toisesta enää      sisiJaisesti rehusilakkaa. Koska sekä· kuluttajat,
2378: tarjoa samanlaisia saaliita kuin ennen. Nämä          turkistarhaajat että kalastajat nähtävästi ovat
2379: syyt ovat johtaneet siihen, että monen kalas-         samaa mieltä siitä, että Pohjan~ahden rannikoil-
2380:  tajan talous on heikentynyt ja että mielen-          la kuluttajien läheisyydessä voitaisiin soveltaa
2381: kiinto ammattia kohtaan on vähentynyt. Tällai-        korkeampaa hintaa kuin muiss'a osissa maata,
2382: nen kehitys on valitettava, ei ainoastaan siitä        tulisi alueellisten vähimmäishintojen mahdolli-
2383: s}rystä, .että kalastus muodostaa useilla alueilla    suuksia tutkia. Tämän lisäksi valtiovalta voisi
2384: huomattavan· osan elinkt!1noelämäSitä.                 tukea alueeilisella saaliin hintatuella niitä kalas-
2385:     Pohjanlahden rannikoilla kalastetaan si:lak-       t,ajia, joiden saaliit ovat heikommat.
2386: kaa ensi. sijassa rehutarkoi!tuksiin ja kalastusta         Edellä olevan perusteella esitän valtiopäivä-
2387: harjoittavat pääasiassa rannikkokalastajat. Näi-       järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
2388: den kalastajien saaliit ovat viime vuosina voi-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2389: makkaasti laskeneet. Pohjanmaan ammattikalas-         seuraavan kysymyksen:
2390: tajien ammattiliiton toiininta-alueella kalansaalis
2391: on vähentynyt 9,5 miljoonasta kilosta vuonna                     Aikooko Hallitus toteuttaa rehusila-
2392:  1969 4,9 miljoonaan kiloon vuonna 1974 ja 2,9                kan alueellisen hintatuen ( väh~mmäis­
2393: miljoonaan kiloon vuonna 1977. Silakan hienta-                hiilnan) ja
2394:  tuen hakemuikset osoiHavat esim. Pohjanmaan                     aikooko Hallitus ryhtyä maksamaan
2395: Kalastajien Liiton osalta, että kalansaalis Iealas-           valtion varoista hintatukea alueelliSesti
2396:                                                               erilaisten· pyyntiedellytysten mukaisesti?
2397:       Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1978.
2398: 
2399:                                               Håkan Malm
2400:                                                N:o 212                                                3
2401: 
2402: 
2403: 
2404: 
2405:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2406: 
2407:    Valtiopäiväjärjestyksert 37 §: n 1 momentis-      Tämä merldtsee ·sitä, että tuvkiseläintarhauksen
2408: sa maihitussa · tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       rehunkulutus suureilta osaltaan keskittyy ruot-
2409: mies, olette i4 päivänä huhtikuuta 1978 päivä-       sinkieliselle Pohjanmaalle eli suhteellisen sup-
2410: ty.n kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      pealle ·alueelle, joka· kapeana myötä~lee rannik-
2411: ton asianomaiselle jäsenel1re jäljennöksen kan-      koa. Kuten kyselyssä aivan oikein todetaan, si-
2412: sanedustaja Malmin näin kuutluvasta kirjalli-        jaitsee nyt puheena oleva silakan tuotantoalue
2413: sesta kysymyksestä n:o 212:                          silakan kulutusalueen välittömässä läheisyydes-
2414:                                                      sä. Tämä puolestaan merkritsee sitä, että sHa-
2415:           Aikooko Hallitus toteuttaa rehnsila-       kan kuljetusmatkat jäävät lyhyiks'i ja näin ol-
2416:        kan .·alueellisen hintatuen ( vähimmäis-      len kuljetuskustannukset eivät vaikuta korotta-
2417:        hinnan) j·a                                   vasti rehuna käytettä,van silakan hintaan.
2418:           aikooko Hallitus ryhtyä maksamaan             Käytännössä siis· kysymyksessä mainitun Ös-
2419:        valtion. varoista hintarnkea alueellisesti    terbotiens yTkesfiskares fackfönbund ~nimisen
2420:        erilaisten pyyntiedellytysten mukaisesti?     järjestön toimialue sijaitsee edul1isesti rehusila-
2421:                                                      kan kulutusalueeseen nähden ja tämän seikan
2422:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tulisi omalta osaltaan voida vaikuttaa siihen,
2423: vasti seuraavaa:                                     että tarvetta muita rannikonosia korkeampiin
2424:    Kalansaaliin hintatuesta annetun lain tarkoit-    tavoitehintoihi:n ei ole.
2425: tamat silakan vähimmäis- j·a tavoitehinnat valtio-      MahdoHisuuksia alueelliseen hintatukeen on
2426: neuvosto on vahvistanut samansuuruisiksi kai-        tutkittu kalastuksen hintatukineuvottelukunnas--
2427: kille rannikonosille. Ahvenanmaalla maakunta-        sa, mutta ~oistaiseksi ei lähinnä edellä mainituin
2428: hallitus on soveltanut vahioneuvoston hintapää-      peru:stein ole katsottu olevan aihetta alueeTiti-
2429: töstä. Täten koko massa noudatetaan samoja si-       seen hintaporrastukseen.                        .
2430: lakan vähimmäis- ja tavoitehintoja.                     Edellä lausumaani viitaten katson, ettei. tässä
2431:    Huomattava osa vuotuisesta silakkasaaliista       tilanteessa ole käynyt ilmi sellaista, minkä pe-
2432: joudutaan ·käyttämään turkiseläinten rehuna.         rusteella rehuksi käytettävän silakan vähimmäis-
2433: Pääosa· turtkistarhoista on keskittynyt ruotsin~     ja tavoitehintoja oHsi jonld:n rannikonosan eduk-
2434: kieHsdle Pohjanmaalle. Ni•inpä .tuotantokaudel-      si korotet:tava varsinkin, kun hallituksen pyrki-
2435: la 1976/77 minkinnahoista n. 67% ja ketun-           myksenä on erityis•esti tehostaa silakkasaaliin
2436: nahoista n, 6:3% tuotettiin mainii;ulla alueelta.    käyttöä ihmisten ravinnoksi.
2437:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1978.
2438: 
2439:                                                                            Ministeri Veikko Saarto
2440: 4                                             1978 vp.
2441: 
2442: 
2443: 
2444: 
2445:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2446: 
2447:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         del koncentreras till svenska Österbotten eller
2448: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            ett tämligen 1itet och smalt område som fö:l:jer
2449: velse av den 14 april 1978 tili vederbörande         kusten åt. Såsom alldeles riktigt konstateras i
2450: medlem av statsrådet översänt avskrift av fol-       spörsmålet, är det här berörda produktionsom-
2451: jande av riksdagsman Malm ställda skriftliga         rådet för strömming beläget i den omedelbara
2452: spörsmål nr 212:                                     närheten till konsumtionsområdet. Detta inne-
2453:                                                      bär .för sin del åter, att 1transportsträckoma för
2454:           Har Regeringen för avsikt att införa       strömmingen blir korta och att transportkost-
2455:        ·regional prissättning av foderströmming      naderna inte inverkar höjande på priset på den
2456:         (minimipriser) och                           strömming som används som foder.
2457:           har Regeringen för avsikt att börja           I praktiken är verksamhetsområdet för Ös-
2458:        utbetaia det statliga prisstödet på basen     terbottens yrkesfiskares fackförbund sålunda
2459:        av regionalt olika fångstbetingelser?         förmånligt beläget i förhållande till konsum-
2460:                                                      tionsområdet för foderströmming och denna
2461:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt          omständighet borde på sitt sätt kunna med-
2462: anföra följande:                                     verka tili, att det inte föreligger behov av
2463:     Statsrådet har fastställt de enhediga minimi·    högre riktpriser där än inom andra kustav-
2464: och 'riktpriser som avses i lagen om prisstöd        snitt.
2465: för fi:skfångst att gälla inom alla kustavsnitt.        I delegationen för fiskets pri'sstöd har frågan
2466: Inom Åland har landskapsstyrelsen tiliämpat          om möjligheterna tili regionalt prisstöd under-
2467: statsrådets prisbeslut. Sålunda följs i hela lan-    sökts, men tihlsvidare har det inte och närmast
2468: det samma minimi- och dktpriser för ström-           då av ovan nämnda grunder ansetts föreligga
2469: ming.                                                skäl tili regional gradering av prisstödet.
2470:     En betydande del av den årl'iga strömmings-         Med hänvisning till det jag ovan anfört an-
2471: fångsten får användas som foder för pälsdjur.        ser jag, att det inte i detta skede framkommit
2472: Huvudparten av päisfarmerna är koncentrerad          sådant, på basen av vilket man borde höja
2473: tili svenska Österbotten. Sålunda producerades       minimi- och riktpriserna för strömming till för-
2474: under prodruktionsperioden 1976/77 cirka             del för någon del av kusten i synnerhet som
2475: 67 % av mink.skinnen och cirka 63 % av räv-          regeringens strävan är att speciellt effektivera
2476: skinnen inom denna region. Detta innebär,            disponeringen av strömmingsfångsten för män-
2477: att förbru'kningen av foder för pälsdjur tili stor   niskoföda.
2478:      Helsingfors den 18 maj 1978.
2479: 
2480:                                                                              Minister Veikko Saarto
2481:                                               1978 vp.
2482: 
2483: Skriftligt spörsmål nr 213.
2484: 
2485: 
2486: 
2487: 
2488:                                   Stenbäck: Om reg1ering av låssmedsyrket i 1ag.
2489: 
2490: 
2491:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2492: 
2493:    Polisen, försäkringsbo1agen och 1åssmederna       handeln med dylika specia1verktyg så fort som
2494: har under de senaste åren bedrivit en effektiv       möjligt baseras på tillstånd för att inte 'triiss-
2495: informationskampanj · för att minimera anta1et       bruk skall kunna uppstå. Samtidigt börde även:
2496: inbrott i bostäder.                                  låssmedsyrket lagstadgas.               .
2497:    I dagens 1äge ser det dock ut som om denna           Hänvisande tili det ovan anförda anhåller
2498: verksainhet trots allt inte skulle bli resultatrik   undertecknad att i den ordning 31 § 1 mom.
2499: på 1ängre sikt. I Sverige sä1js nämligen redan       riksdagsordningen föreskriver till vederbörande
2500: i detaljhandeln maskiner för tillverkning av         medlem av statsrådet få ställa följande spörsl
2501: nycklar. Likaså finns dyrkar och andra verktyg,      mål:
2502: som används av 1åssmeder, tili sa1u för allmän-
2503: heten. Hall inga åtgärder vidtas, kan man                      Är Regeringen medveten om att fri.
2504: vänta sig att den fria försä1jningen av dessa               försäljning av låssmedsverktyg kan med.:
2505: redskap också kommer att sprida sig tili Fin-               föra allvarliga problem, och dm så är,
2506: land. För närvarande finns det näm1igen inte                   är Regeringen beredd att vldta ·• åt;
2507: lios oss någon ·fagstiftning på detta område,               gärder för att göra denna handel
2508:  utan vem som helst kan sälja och anskaffa                  beroende av särskilt tillstånd och för
2509:  specia1verktyg . för 1åssmeder. Därför borde               att göra låssmedsyrket lagstadgat?
2510:       Helsingfors den 14 april 1978.
2511: 
2512:                                             Pär Stenbäck
2513: 
2514: 
2515: 
2516: 
2517: 087800679Y
2518: 2                                             1978 vp.
2519: 
2520: Kirjallinen kysymys n:o 213.                                                            Suomennos.
2521: 
2522: 
2523: 
2524: 
2525:                                  Stenbäck: Lukkosepän ammatin harjoittamisen saattamisesta
2526:                                      luvanvaraiseksi.
2527: 
2528: 
2529:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2530: 
2531:    Poliisi, vakuutusyhtiöt ja lukkosepät ovat       tehdä luvanvaraiseksi niin pian kuin mahdollis-
2532: viime vuosina harjoittaneet tehokasta tiedotus-     ta, jotta väärinkäyttöä ei voisi tapahtua. Saman~
2533: kampanjaa asuntomurtojen määrän vähentämi-          aikaisesti tulisi lukkosepän ammatista säätää
2534: seksi.                                              lailla.
2535:    Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä kuin         Edellä olevan perusteella esitän valtiopäivä-
2536: tämä toiminta ei muodostuisi tuloksekkaaksi pit-    järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
2537: källä tähtäyksellä. Ruotsissa nimittäin myydään     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2538: jo vähittäiskaupassa avainten valmistamiseen        seuraavan kysymyksen:
2539: käytettäviä koneita. Samoin myydään yleisölle
2540: lukkoseppien käyttämiä tiirikoita ja muita työ-               Onko Hallitus tietoinen suta, että
2541: välineitä. Ellei mihinkään toimenpiteisiin ryh-            lukkosepän työvälineiden vapaa myynti
2542: dytä, voidaan odottaa näiden välineiden vapaan             voi aiheuttaa vakavia ongelmia, ja
2543: myynnin leviävän myöskin Suomeen. Meillä                   jos on,
2544: ei nimittäin ole tällä hetkellä tämän alan lain-              onko Hallitus valmis ryhtymään toi-
2545: säädäntöä, vaan kuka hyvänsä voi myydä ja                  menpiteisiin tämän kaupan tekemiseksi
2546: hankkia lukkoseppien erikoisvälineitä. Tästä               luvanvaraiseksi ja lukkosepän ammatin
2547: syystä tulisi tällaisten erityistyökalujen kauppa          saattamiseksi lakisääteiseksi?
2548:      Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1978.
2549: 
2550:                                            Pär Stenbäck
2551:                                               N:o 213                                               3
2552: 
2553: 
2554: 
2555: 
2556:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2557: 
2558:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-                 luvanvaraiseksi ja ~urkkosepän ammatin
2559: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-            saattamiseksi 1akisääteiseksi?
2560: mies, olette 14 päivänä huhtikuuta 1978 päivä-
2561: tyn kirjeenne n:o 1020 ohella toimittanut val-         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
2562: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-    taen seuraavaa:
2563: sen kansanedustaja Pär Stenbäckin kirjallisesta        Lukkosepän työvälineiden, joilla tässä yhtey-
2564: kysymyksestä n:o 21.3_, jossa tiedustellaan:        dessä tarkoitettaneen sellaisia välineitä, joiden
2565:                                                     avulla ei voi tehdä mitään muita kuin lukko-
2566:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       sepän alaan kuuluvia työsuorituksia, vapaa
2567:        lukkosepän työvälineiden vapaa myynti        myynti on sidoksissa lukkosepän ammatin har-
2568:        voi aiheuttaa vakavia ongelmia, ja           joittamisen vapauteen tai luvanvaraisuuteen.
2569:        jos on,                                         Tältä osin viittaan kansanedustaja Pertti
2570:           onko Hallitus valmis ryhtymään toi-       Salolaisen kirjalliseen kysymykseen n:o 5 annet-
2571:        menpiteisiin tämän kaupan tekemiseksi        tuun, maaliskuun 9 päivänä 1978 päivättyyn
2572:                                                     vastaukseeni.
2573:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1978.
2574: 
2575:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
2576: 4                                          1978 vp.
2577: 
2578: 
2579: 
2580: 
2581:                          T i 11 IU k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2582: 
2583:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
2584: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     samt anföra följande:
2585: nr 1020 av den 14 april 1978 tili vederbörande       Fri försäljhing av låssmedsverktyg, varmed
2586: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    i detta sal:nmanhang troligen avses verktyg med
2587: jande av riksdagsman Pär Stenbäck under-          vilka man inte kan prestera något annat arbete
2588: tecknade spörsmål nr 213:                         än sådant som hör tili låssmedsbranschen, är
2589:                                                   bunden vid friheten ellet beroendet av tilistånd
2590:           Är Regeringen medveten om att fri       att utöva låssmedsyrket.
2591:        försäljning av låssmedsverktyg kan med-       För detta vidkommande hänvisat jag tili
2592:        föra allvarliga problem, och om så är,     mitt den 9 mars 1978 daterade svar på det
2593:           är Regeringen beredd ,att vidta åt-     av riksdagsman Pertti Salolainen undertecknade
2594:        gärder för att göra denna handel           spörsmålet nr 5.
2595:        beroende av särskilt · tilistånd och för
2596:        att göra låssmedsyrket lagstadgat?
2597:      Helsingfors den 26 maj 1978.
2598: 
2599:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
2600:                                               1978 vp.
2601: 
2602: Kirjallinen kysymys n:o 214.
2603: 
2604: 
2605: 
2606: 
2607:                                   Tikka: Eläkejärjestelmien käytännön yhtenäistämisestä työkyvyt-
2608:                                      tömyyskysymysten hadcinnassa.
2609: 
2610: 
2611:                          Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
2612: 
2613:    Sosiaali- ja terveysministeriön vastauksesta      telee hyvin vähän itse kyselyn kohteena ollutta
2614: kyselytunnilla 23. 2. 1978 käy :ilmi, että minis-    epäkohtaa. Min±steriön vastauksen mukaan elä-
2615: teriön tarkoituksena on palata kuntouttamisjär-      kejärjestelmien piirissä on oHut pyrkimyksenä
2616: jestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä epä-        välittää järjestelmää haitavien laitosten hallussa
2617: kohtaan, joka muodostuu siitä, että kansaneläke-·    olevat tiedot vakuutetun terveydentilasta tarvit-
2618: järjestelmän ja työeläkejärjestelmän piirissä voi    taessa toisen järjestelmän piiriin. Juuri tässä
2619: sama henkilö olla yhtä aikaa toisen järjestelmän     käytännön vaikeuksia esiintyylcin. On olemassa
2620: mukaan työkyvytön, mutta toisen järjestelmän         lukuisia tapauksia, joissa työeläkejärjestelmä
2621: mukaan täysin työkykyinen.                           myöntää työkyvyttömyyseläkkeen, mutta kan-
2622:    On vaikeaa nähdä, mistä syystä tämä epä-          saneläkelaitos ei tai päinvastoin. Käytännössä
2623: kohta kytketään kuntouttamisjärjestelmän koko-       päätökset syntyvät molemmissa järjestelmissä
2624: naisuudistukseen, kun kuntouttamisen epäkoh-         toisistaan erillään ja tämä johtaa epäoikeuden-
2625: dasta ei tässä ole millään muotoa kysymys.           mukaisutiksiin. Viime aikoina tällaiset tapaukset
2626: Ministeriön vastauksessa todetaan, että vaikka       ovat selvästi lisääntyneet ja on vaikea ymmär-
2627: kansaneläkejärjestelmän ja työeläkejärjestelmän      tää, mitä lohtua tällaisten päätösten kohteet
2628: työkyvyttömyyskäsitteet ovat sisällöltään yhte-      saavat lupauksista kuntouttamisjärjestelmän ko-
2629: neväiset, niiden välillä on eroja. Työeläkejär-      konaisuudistuksesta.
2630: jestelmän ulkopuolelle j·äävät sellaiset henkilöt,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2631: joiden työskentely ·työelämässä on ollut niin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
2632: vähäistä tai sen laatuista, ettei heidän voida       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2633: katsoa kuuluvan sanotun järjestelmän piiriin.        jäsenen va·stattavaksi seuraavan kysymyksen:
2634: Tällöin hylkäysperusteena on usein se, ettei
2635: henkilö ole työeläkelakien mukaan tullut työ-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2636: kyvyttömäksi. Edelleen ministeriön vastauksen                ryhtyä yhtenäistääkseen eläkejärjestel-
2637: mukaan osaeläkettä saavaa työssä käyvää hen-                 mien käytäntöä siten, ettei sama henkilö
2638: lcilöä ei voida pitää kansaneläkelaissa tarkoitet-           voi samanaikaisesti olla toisen järjestel-
2639: tuna työkyvyttömänä.                                         män mukaan eläkkeellä työkyvyttömänä,
2640:     Ministeriön laatima vastaus perustuu var-                mutta toisen järjesteln1än mukaan täysin
2641: maan voimassaolevaan lakiin, mutta se käsit-                 työkykyinen?
2642:       Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1978.
2643: 
2644:                                            Seppo Tikka
2645: 
2646: 
2647: 
2648: 
2649: 0878006224
2650: 2
2651: 
2652:                                                                                                    - .
2653:                                                                                                     ~    '
2654: 
2655: 
2656: 
2657: 
2658:                            E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
2659: 
2660:      Valtiopäiväjärjestyksen' '37 :§:n 1 momentissa- . tert säännöksieri puitteissa sitä ei voida täysin
2661: mainirussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, välttää. Joskus se ei liene tarkoituksen-
2662: olette. l~b,:päivänä i~htikuutat: 1.978·-· päivätyn mukaistakaan. Erilainenratkai:su ei sitä ;Vastoin
2663: ki'rjeetme: ·•. ohella : -toimittanut .• valtioneuvoston ole· _mielekäs -silkiin, ·. kuri erityistä .perustetta
2664: ashtnoroaiscl'le ~jäsenelle jäljennöksen kansan~ sille ei ole esitettävissä~                        _,,
2665: edustaja Tikan· näin- kuuluvasta kirjallisesta              Eläkejärjeste<lmät ovat kehittäneet keskuu-
2666: kysymyksestä- .n:o 214:                                  dessaan tietol!iikenteen, joka mahdollrst~a asian-
2667:                                                          omaiselle aikaisemmin annettujen päätösten seu-
2668:                Mihin ~oime~prteisiin Hallitus .aikoo raamisen: Niinikään eläkelaitokset käyttävät tar-
2669:   , _, , ryhtyä _ yhtenäistääkseen eläkejärjestel" vittaessa hyväkseen toistensa selvityksiä; Pyrki-
2670:          , .mien käytäntöä siten, ettei sama henkilö myksenä on yhtenäisen käytännön saavuttami-
2671:          . voi samanaikaisesti olla toisen järjestel- nen, jolleivät erityiset seikat kuten esimerkiksi
2672:          ·. män muk~an eläkkeellä työkyvyttömänä, edellä .gelostettu eläkejärjestelmien erHaisuus tai
2673:         ·-· mutta toisen järjestelmän mukaan täysin se, että asiaa myöhemmin käsitteleväl:lä eläke-
2674:         < i:yö!iY.kyireu?                                laitoksella on uusia tietoja hakijasta, aiheuta
2675:                                                          muuta .. -
2676:      Va;sta~k~eha kysymybeen esitän kunnioitta-             Eläkelaitokset ._ovatkin eräissä tapauksissa
2677: vasti _s~uraavaa:          .                             itse oikaisseet päätöksensä saatuaan tietää .pää-
2678:    ·-        -
2679:      Eri eläkejärjestelmien työkyvyttömyysmääri- töksensä olevan ristiriidassa · muiden järjestel-
2680: relmät eroav.:it -toisistaan johtuen järjestelmien mien päätÖSten kanssa. Tätä suuntausta on
2681: erilaisesta· ·tarkoituksesta. Kansaneläkejärjestelmä pidettävä myönteisenä ja sen käyttöä on kaikin
2682: pyrkii turvaamaan vakuutetun toimeentulon. keinoin pyrittävä lisäämään. Työkyvyttömyys-
2683: Niinpä työkyvyttömäksikansandäkelain mukaan ratkaisujen suuri enemmistö on kuitenkin tosi-
2684: määritellään henkilö, joka ei pysty kohtuullisen asiallisesti yksittäisen eläkkeenhakijan kohdalla
2685: toiineentulori turvaavaan työhön. Työeläkejär- samansisältöinen.
2686: jestelmän- tavoitteena ori. vakuutetun saavutta-            Kuntoutusjärjestehnän kokonaisuudistus mah~
2687: niai:t :kulutustason säilyttäminen. Yhdenmukai- dolHstaa- työkyvyttömyysratkaisujen yhtymäkoh-
2688: sesti sen kanssa- työkyvyttömyyseläke myönne- tien perusteellisen·· tutkimisen kuntoutukseen
2689: tään··v:akuutetnlle~- jonka ansiokyky on tietyssä nähden siten, että voidaan kil.nnittää entistä suu-
2690: niäärin _v;ipentynyt. On. ;$elvää, mutta valitet- rempaa huomiota työkyvyttömyyden ehkäisyyn
2691: tavaa, että erilaiset työkyvyttömyysmääritelmät ja ~n tarkempaan määritrelemiseen.-Tämä.-suo
2692: ja järjestelmien tarkoitusperien erot johtavat myös mahdollisuuden työkyvyttömyy~ratkaisu-
2693: yksittäistapauksissa erilaisiin tuloksiin. Nylwis- jen yhtenäistämiseksi.                          - ·'
2694:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1978._
2695: 
2696:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työlä;ärvi
2697:                                              N:o 214                                                   3
2698: 
2699: 
2700: 
2701: 
2702:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2703: 
2704:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         hållet undvikas. Ibland torde det ej heller i
2705: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        alla fall vara ändamålsenli:gt. Ett olikartat resul-
2706: av den 14 april 1978 tili vederbörande medlem        tat är däremot :inte ändamålsenligt, om det ej
2707: av statsrådet översänt en avskrift av ett av         föreligger särskHd motivering därtill.
2708: riksdagsman Tikka undertecknat skriftligt spörs-         Pensionssystemen har inom sin krets utveck-
2709: mål nr 214 av följande lydelse:                      lat en data:kommunrka:tion, som gör det möjligt
2710:                                                      för vederbörande att följa tidigare utfärdade
2711:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen             beslut. Pensionsanstalterna utnyttjar även vid
2712:        vidta tili förenhetligande av pensions-       behov varandras utredningar. Syftet är att
2713:        sysremens praxis sålunda, att en och          uppnå en enhetlig praxis, om inte särskilda
2714:        samma person inte samtidigt kan åtnjuta       skäl, såsom e~empelvis ovan redogjorda olik-
2715:        pension på grund av arbetsoförmåga            heter i pensionssystemen, eHer att den pen-
2716:        enligt ett system, men enligt ett annat       sionsanstalt som senare behandlar ärendet har
2717:        vara helt arbetsförmögen?                     nya uppgifter om sökanden, ger upphov till
2718:                                                      annat.
2719:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Pensionsanstalterna har även i vissa fall själva
2720: samt anföra följande:                                tillrättalagt sina beslut dter att de fått vetskap
2721:    Definitionen på arbetsoförmåga inom de            om att deras beslut stått i konflikt med beslu-
2722: olika pensionssystemen val'ierar beroende på         ten inom andra system. Denna tendens måste
2723: att systemen har olika syften. Folkpensionssys-      betraktas såsom positiv och man bör även
2724: temet syftar tili att trygga den försäkrades         sträva tili att på allt sätt utvidga bruket
2725: utkomst. En person som rnte förmår utföra            därav. Det stora flertalet av besluten om ar-
2726: arbete som skulle trygga en skälig utkomst           betsoförmåga är likväl i själva verket av likar-
2727: definieras därför enligt folkpensionslagen såsom     tat innehåll för den enskilda sökanden av pen-
2728: arbetsoförmögen. Syftet med arbetspensionssys-       sion.
2729: temet är att försäkrads redan uppnådda kon-             En totalreform av rehabiliteringssystemet
2730: sumtionsnivå bibehålles. I överensstämmelse          möjliggör en grundlig undersökning beträffande
2731: härmed beviljas invaliditetspension åt försäk-       de punkrer 'i beslutet om arbetsoförmåga som
2732: rad, vars förvärvsförmåga i viss mån minskat.        sammanfaller med rehabiliteringen så, att man
2733: Det är klart, men också beklagligt, att de olika     kan fästa större vikt än tidigare vid före-
2734: definitionerna på arbetsoförmåga och skiU-           byggandet av arbetsoförmåga och en noggran-
2735: nadema mellan syftena med systemen i enskilda        nare definiering därav. Detta ger även en möj-
2736: fall leder tili olika resultat. Inom ramen för       lighet tili förenhetligande av besluten om ar-
2737: gällande stadganden kan detta inte helt och          betsoförmåga.
2738:      Helsingfors den 18 maj 1978.
2739: 
2740:                                                    Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
2741:                                                1978 vp.
2742: 
2743: Kirjallinen kysymys n:o 21.5.
2744: 
2745: 
2746: 
2747: 
2748:                                    Koskenniemi: Lapin [äänin alueen puhelintariffimaksujen tarkis-
2749:                                       tamisesta.
2750: 
2751: 
2752:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2753: 
2754:    Maamme puhelinliikenneoloja on parannettu             Rinnan puhelinliikenteen palvelujen kehittä-
2755: viime vuosina erittäin voimakkaasti. Myös             misen myötä tulisikin ryhtyä toimenpiteisiin
2756: Lappi on päässyt osalliseksi puhelinliikenteen        nykyisen kolmijakoisen puhelintaksajärjestel-
2757: kehityksestä, vaikka siellä kehitys onkin hi-         män korjaamiseen niin, että Lapin läänin
2758: taampaa kuin muualla maassa johtuen maan-             alueella saatettaisiin voimaan maakunnallinen
2759: tieteellisistä oloista ja pitkistä matkoista. Niin-   taksa. Taksaa tulisi soveltaa lääninrajojen sisällä
2760: pä puhelintiheys on Lapissa alhaisempi kuin           ja lääninrajojen molemmin puolin oleviin vie-
2761: maassa keskimäärin. Sen sijaan mm. Ruotsin            rek:käisiin verkkoryhmiin. Tällaiseen järjeste-
2762: puoleisessa Lapissa puhelintiheys on vastaa-          lyyn päästäisiin esimerkiksi siten, että ryhdyt-
2763: vasti huomattavasti korkeampi kuin Suomen             täisiin näillä alueilla soveltamaan alinta kauko-
2764: Lapissa. Harvan asutuksen ja pitkät välimatkat        taksaa, jolloin nykyinen eriarvoisuus voitaisiin
2765: huomioon ottaen on selvää, että puhelin-              lääninrajojen sisällä huomattavasti poistaa.
2766: liikennettä Lapissa on pyrittävä parantamaan.            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
2767:     Maassanune on tällä hetkellä käytössä kolmi-      §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
2768: jakoinen puhelintaksajärjestelmä. Tämä järjes-        ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
2769: telmä on kuitenkin Lapissa pitkien ma-tkojen          van kysymyksen:
2770: olosuhteissa kohtuuton. Vaikka puhelinliiken-
2771:  teen tariffikorotuksia onkin pyritty viime ai-                 Mihin toimenpiteisiin Halliturs aikoo
2772: koina välttämään, olisi tästä huolimatta pyrit-              ryhtyä puhelintariffimaksujen tarlci.sta-
2773: tävä poistamaan mm. Lapissa alueen sisäinen                  miseksi niin, että Lapin läänin alueella
2774: eriarvoisuus. Eriarvoisuutta esiintyy erityisesti            :saatettaisiin voimaan maakunnallinen
2775: Lapin pohjoisosien ja eteläosien välillä. Esi-               taksa, joka alentaisi erityisesti läänin
2776: merkkinä voidaan mainita, että Lapin pohjois-                pohjoisosien     kohtuuttomia    puhelu-
2777: osien vuotuiskustannukset ovat viime vuosina                 maksuja?
2778:  olleet 1 500 mk:n yläpuolella, kun vastaavat
2779: kustannukset eteläosassa Lappia ovat olleet
2780:  1 000~1 200 markkaa.
2781:       Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 1978.
2782: 
2783:                                          Niilo Koskenniemi
2784: 
2785: 
2786: 
2787: 
2788: 087800667K
2789: 2                                             1978 vp.
2790: 
2791: 
2792: 
2793: 
2794:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
2795: 
2796:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Posti- ja lennätinhallituksen tutkimukset
2797: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kaukopuhelumaksujärjestelmän muuttamiseksi
2798: olette 14 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn          kdko maan osalta siten, että se koostuisi läänin-
2799: kirjeenne n:o 1005 ohella toimittanut valtio-       taksasta (maakunnallisesta) ja valtakunnalli-
2800: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     sesta taksasta, ovat vielä kesken. Teknillisen
2801: kansanedustaja Niilo Koskenniemen näin kuulu-       toteutuksen osalta on tällä hetkellä avoinna
2802: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 215:           kysymys, kuinka menetellään niissä tapauksissa,
2803:                                                     joissa läänin rajat eivät seuraa verkkoryhmä-
2804:           Mihin toimenpiteisiin HaUitus aikoo
2805:                                                     rajoja. N1kyisin käytössä olevilla taksanantolait-
2806:        ryhtyä puhelintariffimaksujen tarkista-
2807:                                                     teilla ei pystytä antamaan verkkoryhmän eri
2808:        mlseksi niin, että Lapin läänin alueella     osissa oleville tilaajille erilaista taksaa.
2809:        saat,ettaisiin voimaan maakunnal!linen
2810:                                                        Maakunnallisen taksan puuttumisesta huoli-
2811:        taksa, joka alentaisi erityisesti läänin
2812:                                                     matta nykyinen kaukopuhelumaksujärjestelmä
2813:        pohjoisosien     kohtuuttomia    puhelu-
2814:                                                     suosii Lapin lääniä, jossa verkkoryhmät kool-
2815:        maksuja?
2816:                                                     taan ovat huomattavasti suurempia kuin Etelä-
2817:                                                     Suomessa. Vierekkäisten verkkoryhmien taksa
2818:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       on nimittäin aina sama riippumatta verkkoryh-
2819: vasti seuraavaa:                                    mäkeskusten etäisyydestä ja verkkoryhmien
2820:    Siirtyminen maakunnalliseen kaukopuhelu-         koosta. Lisäksi kalleimman kaukotaksan raja on
2821: taksaan Lapin läänin alueella ei ole mahdol-        määritelty niinkin pitkälle etäisyydelle kuin
2822: lista nykyisten ,säädösten pohjalta. Posti- ja      100 kilometriin saakka.
2823: lennätinlaitoksen taloudenhoitolain ( 56 5/5 0 )       Liikenneministeriö on antanut posti- ja len-
2824: 3 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan puhelu-            nätinhallituksen tehtäväksi selvittää myös mah-
2825: maksut kaukoliikenteessä lasketaan mm. puhe-        dollisuudet sellaisen alennusjärjestelmän käyt-
2826: luun käytetyn matkan perusteella. Puhelin-          töön ottamiseksi, jonka avulla Lapin läänin
2827: maksuasetuksen posti- ja lennätinhallitukselle      puhelumaksuja voidaan alentaa siten, että puhe"
2828: antamaa oikeutta alentaa verkkoryhmien välis-       limen käyttökustannukset tällä alueella eivät
2829: ten puheluiden perusmaksua yksittäistapauk-         ylitä keskimääräisiä puhelimen käyttökustan-
2830: sissa enintään 30 prosentilla on jo Lapin läänin    nuksia muualla maassa.
2831: osalta käytetty, sillä 1. 1. 1976 alkaen on Lapin      Tavoitteena on taksarakenteen yksinkertaista-
2832: läänissä yhteysväleillä Rovaniemi-Muonio ja         minen koko maan alueella, tasa-arvoisuuden
2833: Rovaniemi-Ivalo sovellettu yli 100 km:n tak-        lisääminen sekä puhelinten lukumäärän lisäämi-
2834: san asemesta alle 100 km:n taksaa.            ·     nen erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Pyrki-
2835:                                                     myksenä on samalla puhelinlaite- ja asennus-
2836:                                                     teollisuuden työllisyystilanteen parantaminen.
2837:      Helsingissä toukokuun 23 päivänä 1978.
2838: 
2839:                                                            Vt. liikenneministeri Eero Rantala
2840:                                               N:o 215                                               3
2841: 
2842: 
2843: 
2844: 
2845:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2846: 
2847:    I det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen           Post- och telegrafstyrelsens undersökningar
2848: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       angående ändring av fjärrsamtalsavgiftssystemet
2849: nr 1005 av den 14 april 1978 till vederbörande      för hela rikets del så, att detta skulle bestå av
2850: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      länstaxa ( landskapsenlig) och rikstaxa, är ännu
2851: jande av riksdagsman Niilo Koskenniemi ställda      inte slutförda. Beträffande det tekniska genom-
2852: spörsmål nr 215:                                    förandet är det ännu en öppen fråga hur man
2853:                                                      skall förfara i de fall, då länsgränserna inte
2854:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           följer nätgruppsgränserna. Genom de taxa-
2855:        vidta i syfte att justera telefontariffav-   meteranordningar som nu är i bruk kan man
2856:        gifterna så, att den landskapstaxa kunde     inte ange olika taxor för abonnenter i skilda
2857:        bringas i kraft på Lapplands Iäns om-        'delar av nätgruppen.
2858:        råde, varigenom de oskäliga telefonav-           Trots avsaknaden av landskapsenlig taxa
2859:        gifterna i synnerhet i länets norra delar    gynnar det nuvarande fjärrsamtalsavgiftssyste-
2860:        skulle sjunka?                               met Lapplands län, där nätgrupperna är betyd-
2861:                                                     ligt större än i södra Finland. Taxan för an-
2862:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gränsande nätgrupper är nämligen alldeles den-
2863: samt anföra följande:                                samma oberoende av nätgruppscentras avstånd
2864:     Enligt nuvarande stadganden är en övergång      och nätgruppernas storlek. Dessutom har
2865: till landskapsenlig fjärrsamtalstaxa på Lapp-        gränsen för den dyraste fjärrtaxan fastställts så
2866: lands läns område inte möjlig. Enligt 3 § 1          Iångt som till ett avstånd av 100 km.
2867: mom. 4 punkten lagen om de allmänna                     Trafikministeriet har gett post- och telegraf-
2868: grunderna för post- och telegrafverkets hus-         styrelsen i uppgift att även utreda möjlig-
2869: hållning ( 565/50) berä:knas samtalsavgiftema        heterna att ta i bruk ett nedsättningssystem,
2870: i fjärrtrafiken bl.a. på basen av samtalets          med vars hjälp samtalsavgifterna i Lapplands
2871: sträcka. Den rätt som förordningen om telefon-      län kan nedsättas så, att kostnaderna för an-
2872: avgifter ger post och telegrafstyrelsen att i en-    vändningen av telefon inte pä detta område
2873: skilda fall hedsätta grundavgiften för samtai        överskrider de genomsnittliga användningskost-
2874: mellan nätgruppema med högst 30% har re-             naderna för telefon i övriga delar av landet.
2875: dan utnyttjats för Lapplands läns del, emedan           Målet är att förenkla taxastrukturen på hela
2876: från och med 1. 1. 197 6 i Lapplands Iän på         landets område, öka jämlikheten samt öka an-
2877: förbindelsesträckorna Rovaniemi-Muonio och           talet telefoner särskilt inom glest bebyggda om-
2878: Rovaniemi-Ivalo i stället för taxan för över         råden. Samtidigt strävar man till att förbättra
2879:  100 km tillämpas taxan för under 100 km.            sysselsättningsläget inom telefonanläggnings-
2880:                                                     och installationsindustrin.
2881:      Helsingfors den 23 maj 1978.
2882: 
2883:                                                                  Tf. trafikminister Eero Rantala
2884:                                              1978 vp.
2885: 
2886: Kirjallinen kysymys n:o 216.
2887: 
2888: 
2889: 
2890: 
2891:                                  Toivanen: Valtion asuntolainoittaman rakentamisen indeksisidon-
2892:                                     naisuudesta aiheutuvista epäkohdista eräissä tapauksissa.
2893: 
2894: 
2895:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e H e.
2896: 
2897:     Vuoden 1967 alussa voimaantullut asunto-        huolimatta siitä, että rakennustyöt jostain syys-
2898: tuotantolaki on hyvin täyttänyt ne toiveet,         tä viivästyvät. Rakennustöiden ollessa keskey-
2899: joita laille eduskunnan sitä aikanaan käsitel-      tyksissä rakennusliikkeen onnistui vuoden 1976
2900: täessä asetettiin. Lain turvin on asuntotilanteen   joulukuussa myydä 14 huoneen osakkeet. Tämä
2901: epäkohtia voitu jatkuvasti parantaa suunnitte-      johtui siitä, että asuntoja myytiin vuoden 1975
2902: lemalla ja tuottamalla tarkoituksenmukaisia         hintatason mukaisena. Tosin myyjä ilmoitti,
2903: asuntoja niin paljon kuin käytettävissä olevin      että indeksin vuoksi asuntojen hinnat jonkin
2904: taloudellisin keinoin on ollut mahdollista. Kun     verran tulevat nousemaan sitten kun asunto-
2905: samalla on asunnontarvitsijan oman asunnon          hallitus vahvistaa lopullisen kustannusarvion.
2906: hankkimiseen tähtäävää säästötoimintaa pyritty      Kun asuntohallitus sitten rakennustöiden tultua
2907: tehostamaan ja luottolaitosten asuntoluottojen      loppuunsuoritetuiksi vahvisti lopullisen kustan-
2908: myöntämisedellytyksiä parannettu, on asunto-        nusarvion, asuntojen lopulliset hinnat nousivat
2909: tuotannon kasvu ollut viime vuosina tyydyt-         huomattavasti vuoden 1975 syyskuun ja loka-
2910: tävää.                                              kuun 1977 välisen indeksikorotuksen vuoksi.
2911:     Taloudellisen tilanteen kuitenkin jatkuvasti    Lisälasku oli näille 14 asunnon ostajalle kulle-
2912: heikentyessä ja kun rakennusyhtiöille on li-        kin lähes 10 000 markan suuruinen. Valtion
2913: sääntyvässä määrin jäänyt myymättömiä asun-         asuntolainaa ei tälle lisälaskun määrälle ole
2914: toja, asuntotuotantolain soveltamisessa on tul-     mahdollista saada, koska tällöin jouduttaisiin
2915: lut esiin eräitä epäkohtia.                         ylittämään valtioneuvoston vahvistama neliö-
2916:     Esimerkkinä yhdestä epäkohdasta voidaan         hinta. Pankkilainan saanti taas on normaalia
2917: mainita Piikkiön kunnassa sattunut tapaus,          mutkikkaampaa, koska tähän lisälainanottoon
2918:  jossa rakennusyhtiön vaikeuksien vuoksi on         on saatava kunnanhallituksen suostumus. Asun·
2919: huomattavia lisälaskuja langennut arava-asunto-     nonostajien ammattien osalta voidaan todeta,
2920:  jen ostajien kannettavaksi. Rakennusliike oli      että joukossa on mm. säilyketyöntekijä, auton-
2921:  ryhtynyt rakentamaan Piikkiössä kerrostaloa        kuljettaja, nuoriso-ohjaaja ja laitosmies, ja on
2922:  vuoden 1975 syksyllä ja tällöin asuntohallitus     ilmeistä, ettei heillä ole mahdollisuuksia ilman
2923:  vahvisti tietyn suuruiset rakennuskustannukset.    lisälainan saantia selviytyä tällaisista, odotta-
2924:  Koska näillä asunnoilla ei ollut menekkiä, kes-    mattomista lisämenoista.
2925:  keytti yhtiö rakentamisen syksyllä 1975 ja            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2926:  rakentaminen aloitettiin uudestaan keväällä        jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitän
2927:  1977 ja talo valmistui mainitun vuoden lo-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2928:  pussa. Tänä aikana asuntohallitus vahvisti         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2929:  uudet rakennuskustannukset, jotka nousivat
2930:  jatkuvasti, koska asuntojen hinnat oli sidottu               Onko Hallitus tietoinen niistä epä-
2931:  vuoden 1975 syksyn rakennuskustannusindek-                kohdista, jotka aiheutuvat siitä, että
2932:  siin. Tässä yhteydessä voidaankin esittää kysy-           valtion asuntolainoituksen turvin rahoi-
2933:  myksiä siitä, minkä vuoksi asuntolainoituksen             tettavien asuntojen hintojen ollessa si-
2934:  turvin asuntoja rakentavaa yritystä tuetaan               dottuina    rakennuskustannusindeksiin,
2935:  indeksikorotuksin, kun taas ns. kovan rahan               asunnon ostajat joutuvat maksamaan
2936:  rakentajat eivät saa sitoa hintoja indeksiin,             lisälaskuja indeksin nousun johdosta
2937:  vaan näiden asuntojen hinnat pysyvät vakiona              niissä tapauksissa, joissa rakennusliike
2938: 087800641R
2939: 2                                        1978 :vp.
2940: 
2941:      on jostain syystä keskeyttänyt rakenta-         asettaa rakennuttajille asuntolainoituk:
2942:      misen joissakin tapauksissa jopa parin          sen ehdoksi sen, että rakennustyöt
2943:      vuoden ajaksi, ja jos on,                       mahdollisimman pikaisesti ja viivytyk-
2944:        aikooko Hallitus joko purkaa kysei-           sittä saatetaan loppuun?
2945:      sen indeksijärjestelmän kokonaan tai
2946:     Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1978.
2947: 
2948:                                      Irma Toivanen
2949:                                              N:o 216                                              3
2950: 
2951: 
2952: 
2953: 
2954:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2955: 
2956:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      pakottaa tekemään urakkasopimukset sopimus-
2957: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ajankohdan mukaiseen hintatasoon ja näin ollen
2958: olette 18 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn          rakennusaikana tapahtunut kustannusten nousu
2959: kirjeenne n:o 1006 ohella toimittanut valtio-       joudutaan korvaamaan erikseen urakoitsijalle
2960: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     indeksiehdon sallimissa puitteissa.
2961: kansanedustaja Irma Toivasen näin kuuluvasta           Kysymyksessä mainitussa esimerkissä tarkoi-
2962: kirjallisesta kysymyksestä n:o 216, jossa tie-      tettaneen Piikkiön kunnassa sijaitsevaa Asunto
2963: dustellaan:                                         Oy Piikkis nimisen yhtiön rakennushanketta,
2964:                                                     josta asuntohallitus tämän kysymyksen johdosta
2965:           Onko Hallitus tietoinen niistä epä-       antamassaan lausunnossa toteaa, että se "hy-
2966:        kohdista, jotka aiheutuvat siitä, että       väksyttiin henkilökohtaisen asuntolainoituksen
2967:        valtion asuntolainoituksen turvin rahoi-     piiriin 22. 4. 1975. Hintaneuvottelu pidettiin
2968:        tettavien asuntojen hintojen ollessa si-     syyskuussa 1975 ja sen mukaisesti annettiin
2969:        dottuina     rakennuskustannusindeksiin,     15. 10. 1975 rakennustöiden aloituslupa ja hy-
2970:        asunnon ostajat joutuvat maksamaan           väksyttiin    kohteen    rakennuskustannuksiksi
2971:        lisälaskuja indeksin nousun johdosta         1 472 mk/as.m2 sidottuna syyskuun 1975 ra-
2972:        niissä tapauksissa, joissa rakennusliike     kennuskustannusindeksin osaindekseihin. Tämän
2973:        on jostain syystä keskeyttänyt rakenta-      jälkeen rakennustyö ei kuitenkaan syystä tai
2974:        misen joissakin tapauksissa jopa parin       toisesta lähtenyt heti käyntiin vaan urakka-
2975:        vuoden ajaksi, ja jos on,                    sopimus laadittiin vasta 2. 12. 1976. Rakennus-
2976:           aikooko Hallitus joko purkaa kysei-       suorituksen valmistumisajaksi oli urakkasopi-
2977:        sen indeksijärjestelmän kokonaan tai         muksessa määritetty 30. 11. 1977. Rakentamis-
2978:        asettaa rakennuttajille asuntolainoituk-     aikaa - yksi vuosi - ei voitane pitää koh-
2979:        sen ehdoksi sen, että rakennustyöt           tuuttoman pitkänä.
2980:        mahdollisimman pikaisesti ja viivytyk-          Urakkasopimus tehtiin hintaan, jonka asun-
2981:        sittä saatetaan loppuun?                     tohallitus oli vahvistanut vuotta aikaisemmin.
2982:                                                     Koska käytössä oleva indeksisidonnaisuus kor-
2983:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vaa vain vajaa puolet tapahtuneesta kustan-
2984: vasti seuraavaa:                                    nusten noususta, koituu tällainen menettely
2985:    Laki indeksiehdon käytön raJOlttamisesta         urakoitsijan vahingoksi. Normaalisti ralcentajat
2986: (262/74) ja sen perusteella annettu valtioneu-      vastaavissa tapauksissa anovat muutosta alku-
2987: voston päätös rakennusurakkasopimuksissa käy-       hintapäätökseen ja hinnan tarkistaminen tapah-
2988: tettävistä indeksiehdoista (Vnp 302/74) salli-      tuu pääsääntöisesti rakennuskustannusindeksin
2989: vat asuntotuotantolain (247 /66) mukaisesti         kokonaisindeksin muuttumisen pohjalta. Tässä
2990: lainoitettavissa rakennuskohteiden urakkasopi-      tapauksessa uusi alkuhinta olisi ollut 1 632
2991: muksissa indeksiehdon soveltamisen. Vapaara-        mk/as.m2 perusindeksinä marraskuu 1976.
2992: hoitteinen asuntotuotanto ei sen sijaan kuulu          Asunto Oy Piikkis valmistui sopimuksen
2993: indeksiehdon soveltamisen piiriin. Tämä johtuu      mukaisesti 30. 11. 1977 ja sen lopullisiksi ra-
2994: siitä, että vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa   kennuskustannuksiksi hyväksyttiin 1 610 mk/
2995: voidaan urakkahintoihin suoraan sisällyttää         as.m2 • Hinnan nousu oli 138 mk/as.m2 •
2996: varaus kustannusmuutoksia varten. Valtion lai-      Koska vuonna 1975 valtioneuvoston vahvista-
2997: naittamassa asuntotuotannossa asuntohallituk-       ma lainoituskatto oli 1 470 mk/as.m2 , ei hen-
2998: sen suorittama rakennuskustannusten valvonta        kilökohtaisten asuntolainojen määriä enää voida
2999: 4                                             1978 vp.
3000: 
3001: korottaa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että        kohdetta koskevissa hintaneuvotteluissa otta-
3002: mikäli alkuhintaan olisi haettu muutospäätös         maan huomioon odotettavissa oleva hintakehi-
3003: edellä selostetun mukaisesti, olisivat lopulliset    tys ja sen ennakoiminen johtaisi helposti
3004: rakennuskustannukset olleet 1 681 mk/as.m2 •         inflaatiopaineen ylikorostumiseen. Puutteena on
3005: Asuntohallituksen käsityksen mukaan Asunto           tosin voimassa olevassa järjestelmässä pidettävä
3006: Oy Piikkiksen hyväksytyt rakennuskustannuk-          sitä, ettei asuntohallituksella ole varsinaisia
3007: set ovatkin varsin kohtuulliset."                    keinoja pakottaa rakentaja aloittamaan raken-
3008:    Indeksiehdon käyttäminen on merkittävä            nustyöt määrätyn ajan kuluessa, joskin lainoi-
3009: keino hintojen nousun hillitsemisessä. Ellei         tuspäätöksissä asuntohallitus sitä edellyttääkin.
3010: indeksisidonnaisuutta olisi, jouduttaisiin asunto-   Sisäasiainministeriö tuleekin selvittämään, onko
3011: hallituksen ja rakentajan välisissä rakennus-        lainsäädännön muuttaminen tältä osin tarpeen.
3012:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1978.
3013: 
3014:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
3015:                                             N:o 216                                              5
3016: 
3017: 
3018: 
3019: 
3020:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
3021: 
3022:   I det syfte 3 7 § i 1 mom. riksdagsordningen    som verkställs av bostadsstyrelsen, till att ingå
3023: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     entreprenadavtal med iakttagande av den pris-
3024: nr 1006 av den 18 april 1978 tili vederbörande    nivå som är rådande vid avtalstidpunkten och
3025: medlem av statsrådet för avgivande av svar        sålunda blir man tvungen att ersätta den steg-
3026: översänt avskrift av följande av riksdagsman      ring av kostnaderna, som skett under bygg-
3027: Irma Toivanen ställda spörsmål nr 216:            nadstiden, separat till entreprenören inom
3028:                                                   ramen för vad indexvillkoret tillåter.
3029:            Är Regeringen medveten om de miss-        I det i spörsmålet avsedda exemplet torde
3030:        förhållanden som uppkommer därav,          man hänvisa till det i Pikis kommun belägna
3031:        att då de priser, som skall finansieras    Asunto Oy Piikkis benämnda bolagets bygg-
3032:        genom statens bostadsbelåning, är          nadsprojekt, angående vilket bostadsstyrelsen
3033:        bundna vid byggnadskostnadsindex, bo-      i sitt utlåtande med anledning av detta spörs-
3034:        stadsköparna blir tvungna att betala       mål konstaterar, att "det godkändes för person-
3035:        tilläggsräkningar på grund av indexsteg-   lig bostadsbelåning 22. 4. 1975. Prisförhand-
3036:        ringar i de fall, där byggnadsfirma        lingar fördes i september 1975 och i enlighet
3037:        av någon orsak avbrutit byggandet, i       härmed gavs 15. 10. 1975 tillstånd att inleda
3038:        vissa fall t.o.m. för ett par års tid,     byggnadsarbetet och godkändes såsom pro-
3039:        och om så är fallet,                       jektets byggnadskostnader 1 472 mk/bost.m2
3040:            har Regeringen för avsikt att an-      bundet vid byggnadskostnadsindexets delindex
3041:        tingen upphäva sagda indexsystem helt      i september 1975. Härefter inleddes byggnads-
3042:        och hållet eller för byggare som villkor   arbetet emellertid av någon anledning inte
3043:        för bostadsbelåningen uppställa, att       genast, utan entreprenadavtalet uppgjordes
3044:        byggnadsarbetet skall slutföras så         först 2. 12. 1976. Tiden för byggnadspresta-
3045:        snabbt som möjligt och utan dröjsmål?      tionens slutförande hade i entreprenadavtalet
3046:                                                   fastställts till 30. 11. 1977. Byggnadstiden -
3047:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ett år - torde inte kunna anses vara oskäligt
3048: samt anföra följande:                             lång.
3049:                                                      Entreprenadavtalet uppgjordes tili ett pris
3050:    Lagen om begränsning av användningen av        som bostadsstyrelsen hade fastställt ett år
3051: indexvillkor ( 262/7 4) och det med anledning     tidigare. Emedan den ibrukvarande index-
3052: därav utfärdade statsrådsbeslutet om använd-      bundenheten ersätter endast mindre än hälften
3053: ningen av indexvillkor i byggnadsentreprenad-     av den kostnadsstegring som inträffat, drabbar
3054: avtal ( Srb 302/7 4) tillåter användningen av     ett sådant förfarande entreprenören. Normalt
3055: indexvillkor i entreprenadavtalen för byggnads-   anhåller byggare i motsvarande fall om ändring
3056: projekt som finansieras i enlighet med lagen      i beslutet om begynnelsepris och prisjusteringen
3057: om bostadsproduktion ( 24 7/66). Den bostads-     sker enligt huvudregeln på basen av ändringen
3058: produktion som finansieras med privatkapital      i byggnadskostnadsindexets totalindex. I detta
3059: omfattas däremot inte av tillämpningen av         fall hade det nya begynnelsepriset varit 1 632
3060: indexvillkor. Detta beror på, att man vid         mk/bost.m2, grundindex november 1976.
3061: bostadsproduktionen med fri finansiering direkt      Asunto Oy Piikkis färdigställdes avtalsenligt
3062: i entreprenadpriserna kan innefatta en reserva-   30. 11. 1977 och såsom dess slutgiltiga bygg-
3063: tion med tanke på eventuella kostnadsföränd-      nadskostnader godkändes 1 610 mk/bost.m2 •
3064: ringar. I den statsbelånade bostadsproduktionen   Prisstegringen var 138 mk/bost.m2 • Emedan
3065: tvingar den kontroll av byggnadskostnaderna,      det av statsrådet fastställda belåningstaket år
3066: 087800641R
3067: 6                                          1978 vp.
3068: 
3069: 1975 var 1 470 mk/bost.m2, kunde beloppen         förhandlingar rörande byggnadsprojekt mellan
3070: för de personliga bostadslånen inte längre        bostadsstyrelsen och byggaren tvungna att
3071: höjas. För jämförelsens skull kan nämnas, att     beakta den förväntade prisutvecklingen, och
3072: om man i enlighet med det ovan redovisade         förutsägandet av denna skulle lätt leda tili
3073: hade ansökt om ändringsbeslut i fråga om          en överbetoning av inflationstrycket. Det måste
3074: begynnelsepriset, så hade de slutliga byggnads-   emellertid anses vara en brist i det gällande
3075: kostnaderna varit 1 681 mk/bost.m2 • Enligt       systemet, att bostadsstyrelsen inte äger några
3076: bostadsstyrelsens uppfattning är de godkända      egentliga medel att tvinga byggare tili att
3077: byggnadskostnaderna för Asunto Oy Piikkis         inleda byggnadsarbetet inom utsatt tid, fastän
3078: skäliga."                                         bostadsstyrelsen förutsätter detta i sina beslut
3079:    Användningen av indexvilikor är ett viktigt    om belåning. Ministeriet för inrikesärendena
3080: medel då det gäller att hejda prisstegringar.     kommer att utreda huruvida det tili denna
3081: Fanns inte indexbundenhet, vore man vid pris"     del är nödvändigt att ändra lagstiftningen.
3082:      Helsingfors den 22 maj 1978.
3083: 
3084:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
3085: Kirjallinen kysymys n:o 217.
3086: 
3087: 
3088: 
3089: 
3090:                                          Saukko ym.: Kostamus-projektin kuorma-autourakointijärjestel-
3091:                                             mässä esiintyvist~ e,päkohdis~.
3092: 
3093: 
3094:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3095:    Kostamus-projektin nimellä tunnetun Neu-              maksut edelleen myös autoilijoille. Kun näin
3096: vostoliitolle rakennettavan kaivoskaupungin ra-          ei ole . tapahtufiut ja kun vielä ·monien neu-
3097: kennustyön ja siihen liittyvissä maarakennus-            vottelujen· jälkeenkään autoilijat eivät . saaneet
3098: Kuljetuksissa · ovat kuorma~auioilla tapahtuvat          luotettavia vakuuksia saataviehsa saamisesta,
3099: kuljetukset joutuneet seisaustilaan sen johdosta,        ajautui tilanne . kuljetusten keskeyttämiseen.
3100: etteivät aliurakoitsijoina toitnivat maarakennus-           Edellä olevaan viitatert esitämme valtiopäivä-
3101: liikkeet ole huolehtineet· sopimusten mukaisesti         järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
3102: jo erääntyneiden kuljetusmaksujen. suorittami-           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3103: sesta autoilijoille. Syntyneet ja jo erääntyneet         vaksi seuraavan kysymyksen: ·
3104: saatavat ovat noin kolmen kuukauden ajalta ja
3105: on yksistään näiden saatavien määrä noin 1,2                       Onko Hallitus tietoinen siitä, että
3106: milj. markkaa. Jos tähän tarkasteluun otetaan                   Kostamus~projektin   aliurakoitsijat ovat
3107: mukaan noiden viivästyneiden, ylipitkien saa-                   maksusuorituksiaan laiminlyömällä ai-
3108: tavien lisäksi tietvn samanlai~en epävarmuuden                  heuttaneet ammattimaisen liikenteen
3109: alaisina olevat vielä maksettaviksi erääntymättö-               kuorma-autoilijoille ja heidän muodos-
3110: mät, mutta jo tehdyn ja lasketun kuljetustyön                   tamalleeli Kostamus-KTK -nimiselle kul-
3111: aiheuttamat saatavat, niin kokonaissaatavien                    jetusyhtymälle taloudellisia menetyksiä
3112: summa kohoaa peräti 2,5 milj. markkaan. Kun                     ja vaarantaneet Kostamus-projektin ai-
3113: saatavien maksetuksi saamisen epävarmuus on                     kataulun mukaisen rakennustöiden edis-
3114: myös tältä viimeksi mainitultakin osalta ole-                   tymisen, ja jos on,
3115: massa, on tätä kysymystä tarkasteltava todella-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3116: kin koko laajuudessaan.                                         ryhtyä urakointijärjestelmässä esiinty-
3117:    Maarakennustöitä uralmineet aliurakoitsijat,                 vien epäkohtien, 'kuten moninkertaisten
3118: joilta kuorma-autoilijoiden Kostamus KTK:n                      päällekkäisten väli- ja aliurakointitoi-
3119: nimissä suorittamia kuljetuksia koskevat saata-                 mien, poistamiseksi sekä ammattimaisen
3120: vat ovat kysymyksessä, ovat saaneet ajallaan                    liikenteen kuorma-autoilijoiden kuljetus-
3121: Kostamus-töiden pääurakoitsija!La Finn-Stroi                    maksusaatavien etuoikeutetuiksi saata-
3122: Oy:ltä suoritukset nyt puheena olevista töistä                  viksi saamiseksi ja näiden pienyrittäjien
3123: ja siis myös niihin sisältyvistä kuljetuksista.                 työpanosten tuoton oikeutetuksi turvaa-
3124: Näin ollen olisi pitänyt olla luonnollista, että                miseksi?                                ...
3125: a:Iiurakoitsijat olisivat suorittaneet ajallaan
3126:                 '.       - ·~· ;   .   .: .   :
3127:       I:Ielsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1978.
3128: 
3129:                Alvar Saukko
3130: 
3131: 
3132: 
3133: 
3134: 087800702P
3135: 2
3136: 
3137: 
3138: 
3139: 
3140:                         Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
3141: 
3142:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     seen ja työt ovat siitä lähtien jatkuneet nor-
3143: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       maalisti. Pääurakoitsijan Finn-Stroi Oy:n ilmoi-
3144: olette 18 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn          tuksen mukaan laskutuskauden ja laskujen mak-
3145: kirjeenne <;>hella toimittanut valtioneuvoston      suaikojen johdosta tilivelka voi normaalistikin
3146: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       nousta kysymyksessä mainittuun 2,5 miljoo-
3147: edustaja Alvar Saukon ym. näin kuuluvasta           naan markkaan. ·
3148: kirjallisesta kysymyksestä n:o 217:                    Kuorma-autoilijoiden saatavien turvaami·
3149:                                                     seksi on pääurakoitsijan ja aliurakoitsijoiden
3150:            Onk<;> Hallitus tietoinen siitä, että    kanssa · käydyissä. neuvotteluissa autoilijoiden
3151:         Kostamus-projektin aliurakoitsijat ovat     vaatimuksesta myös sovittu siitä, että pääura-
3152:         maksusuorituksiaan laiminlyömällä ai-       koitsija . vaatii tuleviin alaurakkasopimuksiin
3153:         heuttaneet · ammattimaisen liikenteen       otettavaksi ehdon, jonka mukaan pääurakoitsi·
3154:         kuorma-autoilijoille ja heidän muodos-      jalla on oikeus pidättää alaurakoitsijan saata·
3155:         tamalleen Kostamus-KTK -nimiselle kul-      vasta tältä suorittamatta jääneet autoilijoiden
3156:       . jetusyhtymälle ·taloudellisia menetyksiä    erääntyneet kiistattomat saatavat jollei asiaa
3157:         ja vaarantaneet Kostamus-pro:ektin ai-      koskevasta lainsäädännöstä muuta johdu. Vas-
3158:         kataulun mukaisen rakennustöiden edis-      taavanlaista sopimusehtoa käyttävät valtion
3159:         tymisen, ja jos on,                         virastot urakkasopimuksia solniiessaai:t.
3160:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Osapuolen välisillä neuvotteluilla on siten
3161:         ryhtyä urakointijärjestelmässä esiinty-     voitu selvittää Kostamushankkeen maansiirto-
3162:      . ·vien epäkohtien, kuten moninkertaisten      ajojen ajankohtainen kiistakysymys. Sov;tun
3163:         päällekkäisten väli- ja aliurakointitoi-    ratkaisun tehokkuudesta voidaan saada luotetta-
3164:         mien, poistamiseksi sekä ammattimaisen      va selvyys vasta kuh siitä on saatu käytännön
3165:         liikenteen kuorma-autoilijoiden kuljetus-   kokemuksia.
3166:         maksusaatavien etuoikeutetuiksi saata-          Ilmeisestikään ei ole perusteltua muuttaa
3167:         viksi saamiseksi ja näiden pienyrittäjien   etuoikeusjärjestystä · yksinomaan ammattimaisen
3168:         työpanosten tuoton oikeutetuksi turvaa-     liikenteen kuorma-autoilijoiden kuljetusmaksu~
3169:         miseksi?                                    saatavien · turvaamiseksi. Oikeusministeriössä
3170:                                                     tutkitaan sitä vastoin parhaillaan, onko mah-
3171:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dollista muuttaa etuoikeusasetusta niin, että
3172: vasti seuraavaa:                                    pienyrittäjän tekemään työhön tai sen tulok-
3173:   Oikeusministeriön saamien tietojen mukaan         sen 'luovutukseen· perustuvalla saatavalla ·olisi
3174: Kostamus-hankkeen maansiirtoajot olivat py-         sama etuoikeus kuin työntekiJän palkka<aata·
3175: sähdyksissä 17-19.4. 1978 välisen ajan, min-        valla, Oikeusministeriössä . on , .myös: selvitettä·
3176: kä jälkeen osapuolten välisissä neuvottelui•sa      v~nä, millä .mtful~a tav?in pienyrittäjieJ! .. saata-
3177: päästiin kuorma-autoilijoita tyydyttävään tulok-    våt" voitaisiili 1!Urvata: :mttksUhäioon. sattUessa .
3178:      Helsingissä 30 ;,P~iY;~ ~e~~kuuta 1978.
3179: 
3180:                                                                     Oikeusministeri Paavo Nikula
3181:                                                N:o 217                                              3
3182: 
3183: 
3184: 
3185: 
3186:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3187: 
3188:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          betalningstider också normalt uppgå tili 2,5
3189: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        milj. mk, viiken summa nämnts i spörsmålet.
3190: av den 18 april 1978 tili vederbörande med-             I syfte att trygga lastbilstrafikidkarnas
3191: lem av statsrådet för avgivande av svar över-        fordringar har man vid förhandlingar med
3192: sänt avskrift av följande av riksdagsman Alvar       huvudentreprenören och underentreprenörerna
3193: Saukko m. fl. undertecknade spörsmål nr 217:         på yrkan av trafikidkarna även kommit överens
3194:                                                      om att huvudentreprenören i samband med att
3195:           Är Regeringen medveten om att Kos-         framtida underentreprenadavtal ingås skulle
3196:        tamus-projektets underentreprenörer ge-       kräva att i dessa avtal intas ett villkor, enligt
3197:        nom att försumma sina betalningar har         vilket huvudentreprenören har rätt att av un-
3198:        åsamkat dem som idkar yrkesmässig             derentreprenörens fordran innehålla trafik-
3199:        lastbilstrafik och deras Kostamus-KTK-        idkarnas ostridiga fordringar, som förfallit tili
3200:        benämnda gemensamma transportsam-             betalning och som underentreprenören inte upp-
3201:        manslutning ekonomiska förluster och          fyllt, såvitt annat inte föranleds av lagstift-
3202:        äventyrat byggnadsarbetenas fortskri-         ningen i saken. Motsvarande avtalsvillkor till-
3203:        dande i enlighet med tidtabellen för          lämpar statens ämbetsverk då de ingår entre-
3204:        Kostamus-projektet, och om så är fal'et,      prenadavtal.
3205:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          Genom förhandlingar mellan parterna har
3206:        ta för att avhjälpa missförhållandona i       man sålunda kunnat klarlägga den aktuella
3207:        entreprenadsystemet, t. ex. de många          tvistefrågan i samband med Kostamus-projek-
3208:        överlappande mellan- och underentre-          tets jordtransportkörningar. Tillförlitlig klar-
3209:        prenadåtgärderna, samt för att göra           het i frågan om huruvida den lösning som
3210:        lastbilstrafikidkares transportavgiftsford-   man kommit överens om är effektiv kan fås
3211:        ringar tili prioriterade fordringar och       först då man har praktiska erfarenheter.
3212:        för att rättmätigt trygga intäkten av            Det är uppenbar1igen inte motiverat att
3213:        dessa småföretagares arbetsinsatser?          ändra prioritetsordningen enbart i syfte att
3214:                                                      trygga transportavgiftsfordringarna för dem
3215:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        som bedriver yrkesmässig trafik med lastbil.
3216: samt anföra följande:                                Justitieministeriet utreder däremot för när-
3217:    Enligt uppgifter som justitieministeriet in-      varande frågan om huruvida det är möjligt att
3218: hämtat låg Kostamus-projektets jordtransport-        ändra förordningen om förmånsrätt så, att
3219: körningar nere under tiden 17-19.4. 1978.            fordran, som grundar sig på småföretagares
3220: Efter det nåddes vid förhandlingar mellan par-       arbete eller överlåtelse av resultatet därav,
3221: terna ett resultat som tilifredsställde lastbils-    skulle ha samma förmånsrätt som arbetstagares
3222: trafikidkarna och arbetena har därefter fortgått     lönefordran. Justitieministeriet utreder även
3223: normalt. Enligt uppgift från huvudentrepre-          frågan om på vilket annat sätt småföretagarnas
3224: nören Finn-Stroi Oy kan kontoskulden på              fordringar kunde tryggas i händelse av stör-
3225: grund av faktureringsperioden och fakturornas        ningar i betalningsgången.
3226:      Helsingfors den 30 maj 1978.
3227: 
3228:                                                                     Justitieminister Paavo Nikula
3229: Kirjallinen kysymys n:o 218.
3230: 
3231: 
3232: 
3233: 
3234:                                  Hemmi: Lääkkeiden käyttöä            koskevan    seurantajärjestelmän
3235:                                    kehittämisestä.
3236: 
3237: 
3238:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he ll e.
3239: 
3240:    *ansapterveyteen :vaikuttavana kielteisenä n~    kontrolli cin kiireellise~ti järjestettävä kansanter"
3241: miönä on yhä enemmän tullut esiin lääkkeiden        veyteen ja kafisantalouteen metkittäv1isti" vai-
3242: liikakäyttö, joka saatUta olla joko tahatönta tai   kuttavana tekijänä. Terveyskasvatuksen· yhtey·
3243: tahallista. Etenkin ikääntyneiden ihmisten ja       dessä: on luonnollisesti tehostettava iiifritriHt"
3244: pitkäaikaissairaiden säattaa olla hyvinkin tnlth-   tiivista puolta, mutta yleiseksi käyneen ongel-
3245: dotonta itse kontrolloida lääkkeiden käyttöä        man hoitamiseen se ei yksin riitä. Tehokkaan
3246: tehostuneesta a"Vohoidösta ja siihen liittyen       seurantajärjestelmiin luomiseksi voitaisiin kehit-
3247: kotisairaanhoidon kehittymisestä huolimatta.        tiili sairausvakuutUskortin ·rinnalle erityinen lää-
3248: Myös niin sanotut normaalit terveet ihmiset         kekortti, johon· tnerkittäisiin kaikki potilaalle
3249: saattavat tutvautua aiheettomasti lääkkeisiin       määrätyt ja apteekista toimitetut lääkkeet ja
3250: puhumattakaan vatsimtisista lääkkeiden väärin-      kortin olisi aina oltava potilaan mukana hänen
3251: käyttäjistä. Aivan liian usein tavataan poti-       asioidessaan lääkärin luona ja apteekissa.
3252: laita, joilla salttUta olla jopa useita kymmeniä        Tämäntapaisen seurailtajärjestelmän kehittä-
3253: erilaisia, eri lääkäreiden . määräämiä lääkkeitä.   misen ja hoidon kustannukset verrattuna siihen
3254: On selvää, että kyseinen lääkkeiden käyttö on       säästöön, mikä syntyy lääkkeiden kontrolloin-
3255: ihmisen omaa tutvlillisuuttakin vakavasti vaa-      nilla, olisi suhteellisen vähäinen.
3256: rantava tekijä. Samalla se vaikeuttaa lääkäreitä        Edellä lausutun perusteelta ja viitaten valtio-
3257: potilaiden hoidossa arvaamattoman suuresti,         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
3258: sillä vaikka perhelääkärijärjestelmäkin kyettäi-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3259: siin luomaan; jöutuu sama henkilö jossakin          jäsenen vastattavaksi seurMvan ·kysymyksen:
3260: elämänsä· vaiheessa käymään todennäköisesti
3261: toistenkin lääkäreiden hoidossa.                           " Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
3262:     Nykyinen käytäntö niin reseptilääkkeiden               litus aikoo ryhtyä lääkkeiden käytön
3263: kuin käsikauppalääkkeidenkin kohdalla on joh-              tehokkaan seurantajärjestelmän luomi-
3264: tanut niiden vaikeasti kontrollöitavaan liika-             seksi, jolla parannettaisiin potilaan tur-
3265: käyttööfi, jöka aiheuttaa paitsi edellä mainit-            vallisuutta, helpotettaisiin lääkäreitä hoi-
3266: tuja vaaroja myös erittäin suurta kartsantalou·            don määrittämisessä ja saataisiin ai·
3267: dellista tuhlausta. Lääkkeiden käytön tehokas              kaan merkittävä kansantaloudellinen
3268:                                                            säästö?
3269:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1978.
3270: 
3271:                                           Kerttu Hemmi
3272: 
3273: 
3274: 
3275: 
3276: 087800666}
3277: 2
3278: 
3279:                                                                               • -r
3280: 
3281: 
3282: 
3283: 
3284:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3285: 
3286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             · Sosiaalic ja terveysministeriön käsityksen mu-
3287: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,            kaan lääkkeiden turvallisen käytön lisäämiseksi
3288: olette 18 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn               on erittäin. tärkeää opettaa potilaat. käyttämään
3289: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston             niitä oikein. Lääkintöhallitus on antanut ohjeet
3290: asianomaiselle jäsenelle jäljen~öksen kansan-            siitä, että terveydenhoitohenkilökunnalle tar-
3291: edustaja K. Remmin näin kuuluvasta kirjalli-             koitettujen tiedotteiden, yleisölle tarkoitettujen
3292: sesta .kysymyksestä n:o 218:                             mainosten ja lääkepakkauksien pitää sisältää
3293:                                                          sellaiset tiedot ja ohjeet, jotka auttavat poti-
3294:              Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-    lasta .·käyttämään lääkkeitä oikein .
3295:       . litus aikoo ryhtyä lääkkeiden käytön                 Reseptilääkkeiden osuus on n. 75 % lääke-
3296:       .'· tehokkaan seurantajärjestelmän luomi-          kaupasta. Lääkemääräyksen kirjoittamisoikeus
3297:           seksi, jolla parannettaisiin potilaan tur·     on lääkärillä. Jos lääkärissä asioitaessa huoleh-
3298:           vallisuutta, helpotettaisiin lääkäreitä hoi-   ditaan siitä, että potilas esittää. aikaisemmat
3299:           don määrittämisessä ja saataisiin ai-          lääkemääräyksensä, tällöin lääkärillä on mahdol-
3300:           kaan merkittävä kansantaloudellinen            lisuus ·seurata potilaan kokonaislääkitystä.
3301:           säästö?                                            Sairausvakuutuskortti, jonka aina pitäisi olla
3302:                                                          potilaan mukana hänen noutaessaan lääkemää-
3303:   Vastauksena kysymykseen esitän kumiioitta-             räyksellä lääkkeitä apteekista, puuttuu usein.
3304: vasti seuraavaa:                                         Useinlääkkeen hakija ei ole itse potilas. Jotta
3305:                                                          ehd(}tetusta lääkekortista olisi~ riittävä .hyöty,
3306:    Lääkekulutus Suomessa nousi lisääntyneiden            tulisi potilaan pitää korttia aina. mukanaan
3307: terveydenhuoltopalvelujen myötä 1960-luvulla             asioidessaan lääkärissä tai apteekissa, Käytän-
3308: merkittävästi, mutta on jo 1970-luvulla tasaan-          nössä tätä ei voida toteuttaa. Lääkkeiden toi-
3309: tunut siten, että vuosien· 1975--,-1977 välisenä         mittamista sairaalle potilaalle ei voida evätä
3310: aikana kasvu käytettyinä lääkeannoksina las·             sillä perusteella, että potilaalta tai hänen asia-
3311: kien on arviolta 1 % :n luokkaa vuodessa. Tä-            mieheltään puuttuu lääkekortti.
3312: män suuruinen kas~u selittynee l~hinnä vanhUJs-              Erityisesti pitkäaikaissairaat ja· vanhukset tar~
3313: ten· määrän. suhteellisen osuuden lisääntymisellä        vitsevat sellaisia. lääkkeitä, jotka kot;vataan
3314: koko väestössä. Lisäksi lääkintöhallitus on hal-         kokonaan. Apteekit ja sairaus,vakuutustoimis-
3315: linnollisin toimenpitein erityisesti 1970-luvulla        tot seuraavat näiden lääkkeiden käyttöä jokaisen
3316: asettanut rajoituksia mm. psyykeen vaikutta-             potilaan osalta.
3317: vien lääkkeiden kulutukselle. Silti lääkekulutus             Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo,· ettei
3318: ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat jatkuvasti         pakollisen lääkekortin käyttöön ottoon ole syytä
3319: viranomaisten huolen aiheena.                            mennä, vaan lääkkeitten liikakäyttöä voidaan
3320:                                                          muin toimenpitein estää ja valvoa.
3321:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1978.
3322: 
3323:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
3324:                                               N:o 218                                              3
3325: 
3326: 
3327: 
3328: 
3329:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3330: 
3331:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        terna använda 1äkemedel riktigt, för att på
3332: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se       så vis göra användningen av 1äkemede1 säkrare.
3333: av den 18 april 1978 tili vederbörande medlem       Medicinalstyrelsen har utfärdat anvisningar om
3334: av statsrådet översänt avskrift av följande av      att informationen till hälsovårdspersonalen, rek-
3335: riksdagsman K. Hemmi undertecknade spörsmål         lamen tili allmänheten och 1äkemede1sförpack-
3336: nr 218:                                             ningarna bör innehålla uppgifter och anvisningar
3337:                                                     som hjälper patienten att använda 1äkemed1en
3338:          Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-        på rätt sätt.
3339:        geringen vidta för att skapa ett effektivt       De receptbelagda 1äkemed1en utgör ca. 75%
3340:        system för uppfö1jning av användningen       av 1äkemedelshande1n. Läkare har rätt att
3341:        av 1äkemedel, genom vilket patienternas      skriva ut recept. Om det vid läkarbesök ses
3342:        säkerhet skulle förbättras, 1äkarnas före-   till att patienten företer sina tidigare recept
3343:        skrivande av vård underlättas och en         har läkaren möjlighet att följa med patientens
3344:        avsevärd nationalekonomisk inbesparing       totalmedicinering.
3345:        uppnås?                                          Sjukförsäkringskortet, som patienten alltid
3346:                                                     borde ha med sig då han avhämtar 1äkemedel
3347:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       med recept från apotek, saknas ofta. Ofta
3348: samt anföra följande:                               är den som avhämtar medicinen inte sjä1v
3349:    Läkemedelskonsumtionen ökade avsevärt på         patient. För att ha tiliräcklig nytta av det
3350: 1960-talet i och med den utvidgade hälsovårds-      föreslagna läkemedelskortet borde patienten
3351: servicen, men har redan på 1970-talet utjämnats     alltid ha kortet med sig vid läkarbesök och
3352: så, att ökningen under tiden 1975-1977,             på apoteket. Detta kan inte förverkligas i
3353: beräknad enligt använda läkemedelsdoser, är         praktiken. Man kan inte neka att utge läke-
3354: uppskattningsvis ca. 1 % per år. En ökning          medel till patient med den motiveringen att
3355: av denna storleksklass får närmast sin för-         patienten eller hans ombud saknar läke-
3356: k1aring i att åldringarnas relativa andel av hela   medelskort.
3357: befolkningen ökar. Dessutom har medicina1-             Särskilt långvarigt sjuka och åldringar behö-
3358: styrelsen genom administrativa åtgärder sär-        ver sådana läkemedel som ersätts i sin helhet.
3359: skilt på 1970-talet uppställt begränsningar bl.a.   Apoteken och sjukförsäkringsbyråerna följer
3360: för konsumtionen av mediciner som påverkar          med användningen av dessa läkemedel för
3361: psyket. Det oaktat utgör förbrukningen av           varje patients del.
3362: mediciner och de kostnader, som föran1eds              Social- och hälsovårdsministeriet anser det
3363: därav en ständig orsak tili bekymmer för myn-       inte föreligga skäl att ta i bruk ett obligato-
3364: digheterna.                                         riskt läkemedelskort, utan att missbruk av
3365:    Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-   1äkemedel kan förhindras och övervakas genom
3366: fattning är det mycket viktigt att 1ära patien-     andra åtgärder.
3367: 
3368:      Helsingfors den 18 maj 1978.
3369: 
3370:                                                 Soclal- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
3371: Kirjallinen kysymys n:o 219.
3372: 
3373: 
3374: 
3375: 
3376:                                    Sinisalo ym.: Luotsaustaksan korottamisesta.
3377: 
3378: 
3379:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m ·i e h e II e.
3380: 
3381:    Luotsipalveluista ~ritäi.UI: luotsauavilta aluk-   tehtävi5s~t toimivan l henk.ilastön 'tu1o.thin; alen-
3382: silta 'korvauksia ~tyi<Set-t luutsaustaksan · mu-     ta'IJastL;                        1L    ,           .
3383: 
3384: kaan. Nykyirieri •taksa, on .Ollut muuttumatto-       . Luot&iliitto onkin esittänyt, että'Juotsau5ct;a:k-
3385: mana voimassa' ·l. 8. :1972• lukien. .       •· .     saa.· koi-otettaisiin· indeksikehityksen :perusteella
3386:    Hallituksen esit~ ttllo- ja menoarvioksi           kaksinkertainen määrä budjettiesityksessä maic
3387: vuodelle 1977 esitetään Juotsaustaksan korot-         nittuun summaan nähden ja lisäksi tak:soilhin
3388: tamista siten, että nykyisestä tasostaan luot-        suoritettaisiin 100 % :n yleiskorotus, jolloin
3389: sausmaksuina perittävät tulot lisääntyisivät 36       Luotsiliitto viittaa luotSllusmaksujen tasoon
3390: % :lla. Tätäkään korotusta ei ole tiettävästi         muissa maissa.
3391: toteutettu.                                              Luotsiliiton {lhdotukset ovat perusteltuja, ja
3392:    Maassamme .käytössä oleva luotsaustaksa on         siksi, viitaten valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
3393: tuntuvasti alhaisempi kuin useissa muiSsa mais-       momenttiin, esitämme , valtioneuvoston asian-
3394: sa. Luotsauspalveluina .peritään muissa maissa        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
3395: jopa moninkertaisena Suomessa vastaavasta teh-        myksen:
3396: tävästä perittävät maksut.                                         Tietääkö Hallitus, että voimassaoleva
3397:    Merenkulkuhallinnosta annetun asetuksen pe-                 luotsaust:lllksa merkitsee, että maassam-
3398: rusteella saavat luotsitehtävissä toimivat, ase•               me annetaan luotsauspalveluksia . huo-
3399: tuksessa tarkemmin määritellyt henkilöt omilla                 mattavasti pienemmin korvauksi:n kuin
3400: luotsausasemillaan kertyvistä luotsausmaksuista                muissa maissa, ja
3401: prosentuaalisen korvauksen. Näin ollen alhai-                     aikooko Hallitus ryhtya"Ltietsiliiton
3402: nen taksa vaikuttaa paitsi valtion myös luotsi-                 esittämiin toimiin luotsausta'ksan korot-
3403:                                                                 tamiseksi?
3404:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1978.
3405: 
3406:                Taisto Sinisalo                                     Ensio Laine
3407: 
3408: 
3409: 
3410: 
3411: 0878006844
3412: 2
3413: 
3414: 
3415: 
3416: 
3417:                              E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
3418: 
3419:    ValtiQpäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa               Vuoden 1977 aikana oli tarkoitus korottaa
3420: mainitusSa >tarkoitukse&sa" Te;•' Herra Puhemies1            luotsausmaksuja.;.r~hawu:von he.ikkeneroj&tä vas-
3421: olette 18 päivänä huhtikuuta 1978 päivätym                   t~tt11lasti.,·Qng~ lootsmsmaksnjen.:.•koro.tta·
3422: kir,jcenn.e ''· ohella t0imittanat;; valtioneuvesfon         misessa.; on ,,ku:itMkin. se,.: :että .lu.otsit' saawt
3423: asianomai~e1le; ! .<jäseintille' ..;jäijennöksen .. kansm-   määrätyn prosehttiosooden:; luotsausmaksuista;
3424: ec.iustaja• T•-' Sinisalon' y'llh ;,näin kuuluvasta .:ldr~   jolloin: valtion ril!hantarpetn. tyydyttämiseksi
3425: jaUisesta kysymyksestä.n:o 2~9:                              tehtävät luotsausmaksu;en· korotukset johtaisi-
3426:                                                              vat automaattisiin prosentuaaJisiin palkankoro-
3427:                  Tietääkö Hallitus, että voimassaoleva       tuksiin luotseille yli . asianomaisten järjestöjen
3428:               luotsaustaksa merkitsee, että maassaan•        välisissä neuvotteluissa sovittujen: .. korotusten.
3429:           ·. •me annetaan luotsauspa:lveluksia huo-               Edellisen johdosta hallitus on toistaiseksi
3430:     .; . ; mattava~ti .piepemmin korvauksin kuin             pidättäytynyt ·luotsausmaks.ujen·. korottamisesta
3431:  . '<         mu.1ssa ··maissa, ja · ·                       ja hankkinut vastaavan tulonlisän korottamalla
3432:                  aikooko Hallitus ryhtyä Luotsiliiton        majakkamak.sua.
3433:               esittämiin toimiin luotsaustaksan korot-        · · Ongelman . ratJkaisemiseksL, on : neuve>tdtu
3434:       , . tamiseksi?                                         luotsien siirtymisestä kokQnaispal~ausjär}estel­
3435:                                                              mään. Neuvottelut· asiasta pyritään . saamaan
3436:   . Vastauksena •.kysymykseen esitän kunnioit-               päätökseen· kuluvan vuoden loppuun mennessä .
3437: tavasti seuraavaa:
3438:     , ,, ":H;elsingissi\ 2,4 päivänä' toukokuuta 1978.
3439: 
3440:                                                              Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
3441: 
3442: 
3443:                                           1 ~
3444:                                               N:o 219                                               3
3445: 
3446: 
3447: 
3448: 
3449:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r Ta 1m a n.
3450: 
3451:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ringen skulle ha motsvarat penningvärdets för-
3452: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            sämring. Problemet i fråga om höjning av sag-
3453: velse av den 18 april 1978 tili vederbörande         da avgifter är dock det att viss procentandel
3454: medlem av statsrådet för avgivande av svar           av lotsningsavgifterna tillkommer lotsarna själ-
3455: översänt avskrift av följande av riksdagsman         va, så att höjningar som skulle verkställas i
3456: T. Sinisalo m. fL ställda skriftliga spörsmål        dessa avgifter i syfte att anskaffa pengar åt
3457: nr 219:                                              staten skuJ.le automatiskt leda tili procentuella
3458:            Är Regeringen medveten om att den         löneförhöjningar utöver dem som man kom-
3459:         gä1lande lotstaxan innebär, att lotsnings-   mit överens om vid .förhandlingarna mellan
3460:         service lämnas i vårt land mot betyd-        berörda organisationer.
3461:         ligt mindre ersättning än är fallet i            Med anledning härav har regeringen tills vi-
3462:         andra Iänder, och                            dare avhållit sig från att höja lotsningsavgifter
3463:            ämnar Regeringen skrida tili de åt-       och har anskaffat motsvarande inkomsttiilägg
3464:         gärder, som föreslagits av Lotsförbun-       genom .att höja fyravgiften.
3465:         det för att taxan skall kunna höjas?             För avhjälpande av problemet har man fört
3466:                                                      förhandlingar om att lotsarna skuJ.le övergå
3467:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt          till bruttoavlöningssystemet. Man strävar tili
3468: anföra .följande:                                    att få dessa förhandlingar slutförda före ut-
3469:   Det var meningen att lotslllingsavgifterna         gången ·av innevarande år.
3470: skulle ha förhöjts under år 1977 så, att steg-
3471:      Helsingfors den 24 maj 1978.
3472: 
3473:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
3474: Kirjallinen kysymys n:o 220.
3475: 
3476: 
3477: 
3478: 
3479:                                    Tenhiälä ym.: Lääninhallituksen oikeuslääkärin tehtävien hoi-
3480:                                       dosta.
3481: 
3482: 
3483:                           Ed u s kunnan Herra P-uh em i e he 1l e.
3484: 
3485:     Lääninhallituksissa · on yksi tai useampi· oi-        Lausunrbjen valtnistuminen. vie' 'monia.· kuu-
3486: keuslääkärin virka.· Läänin ··oikeuslääkäri suorit~    kausi'll jå ·sainalla keritfes- syYtteessa olevan asiaa:
3487: taa keskussairaaloissa oikeuslääketieteelliset. ruu-   tuomioistuimtssa lYkätään· kerta kerran jälkeen.
3488: miinavaukset, obduktiot, sekä antaa niistä lau-        Yhteiskttnn:.ille ·tärrHfltleitettely ·ori kalli~ta. ··.Jo
3489: sunnot oikeusvira:nomaisille. Usein nämä lau-          ylityötä tekevän oikeu.slaäkärin palkkiot' ovat
3490: sunnot ovat viivästyneetsiinä määrin, että kan-        taksoitetut. huotna ttavasti korkeammin kuin va-
3491: salttisten oikeusturva on vaarassa, kun oikeus-        kinaistll: yirkaa. ho1tav~m ·.~keu~l~in puhu-
3492: istuimet joutuvat yhä siirtämään asian käsittelyä      mattakaan pitkistä n1atkakustannuksista.
3493: vain siksi, ettei oikeuslääkärin hhlsuntoa ole            &iellä, .olev~an viii,aten: esit~mme valtiopäivä-
3494: saatu ·ajoissa~ Tämä taas johtuu siitä, että lää-      järjestyksen 37 . §:n l momen,tin perusteelia
3495: nien oikeuslääkäreillä on niih suuri ·työtaakka,       valtioneuvoston asianomäi~en j~en vastatta-
3496: etteivät he ehdi. suorittaa lausuntojaan ajallaan.     vaksi seuraa~an k)lsymyksen:             .   ..
3497:     Oikeuslääkärei-rten pätevyysvaå titliukset ovat
3498: niin korkeat, että useat nykyisetkin · viranhal-                   Onko hallitus tietoinen. maassa vallit-
3499: tijat toimivat erikoisluvin. Pätevi-ä patologinn                sev;asta läänie,n oi~slääkäreitten. ptmt-
3500: lääkäreitä on maassa kyllin, mutta läänin oikeus-               teesta; ja jos on,
3501: liiiikäreitten virkoihin ei sa!lda niitten pätevyys-               mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo
3502: vaatimuksia vastaa\ti11 lääkäreitä. On tilanteita,              tehdä -asian prkaiseksi k{irjaarniseksi,
3503: joissa yksi oikeuslääkäri saattaa hoitaa jopa                 . jOtta kim~alaisten orkeustul'V'åa· ei ·1ou~
3504: .3~4 eri lääniä ·liikkuen usein lentäen keskus-                 kattaisi '·eikä valtion varoj-a· iarpeetto'-
3505: sairaalliSta toiseen.                                          .ma~i ·· tuhlathiiii? ··               · · ·
3506: 
3507:       Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1978.
3508: 
3509:          Hannu Tenhiälä                   Jouko Mäkelä ·                      Airi(;·. ·Ka'rj a'1ii:l1en
3510:          Petter Savola                    Matti Puhakka                 · ·· -.M1Jd{ö Jok~a~ ·
3511:                                           }ttha:ni Saukkonen.
3512: 
3513: 
3514: 
3515: 
3516:                                                                                                       .·:.
3517: 
3518: 
3519: 
3520: 
3521:                                                                               . .~. ~- .·   _,.
3522: 
3523: 
3524: 
3525:                                                                       ·· . .:.::: ...
3526: 
3527: 
3528: 
3529: 
3530:                                                                                                              ;   .....
3531: 
3532: 087800664F
3533: 2                                              1978 vp.
3534: 
3535: 
3536: 
3537: 
3538:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3539: 
3540:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Maassamme toimivissa yliopistollisissa oikeus-
3541: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lääketieteen laitoksissa on tällä hetkellä 8 oi-
3542: olette 18. päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn           keuslääkäreiden koulutuspaikkaa, jotka ovat
3543: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          täytetyt: näistä koulutuspaikoista valmistuu lää-
3544: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         kintöhallituksen saamien tietojen mukaan oi-
3545: edustaja Tenhiälän ym. näin kuuluvasta kirjal-        keusHiakäreitä 1-2 vuoden kuluttua. Näiden
3546: lisesta kysymyksestä n:o 220:                         koulutuspaikkoJen laskemiallinen tuotos on suu-
3547:                                                       rempi· kuin ·alan erikoislääklireiden tarve tällä
3548:            Onko Hallitus tietoinen maassa val-        hetkdlä. Näin ollen työvoimapula täysin koulu-
3549:        litsevasta läänien oikeuslääkäreitten          tetuista oikeusHiäkäreistä näyttää poistuvan lähi-
3550:        puutteesta, ja jos ·on,                        tulevaisuudessa.
3551:            mitä Hallitus on tehnyt tai aikoo             Oikeuslääkäreiden työtaakan, jota varsinkin
3552:        tehdä asian pikaiseksi korjaamiseksi,          eräissä lääneissä on pidettävä kohtuuttoman
3553:        jotta kansalaisten oikeusturvaa ei loukat-     suurena, helpottamiseksi lääkintöhallitus pyrkii
3554:        taisi eikä valtion varoja tarpeettomasti       toteuttamaan eri. toimenpiteitä'. Sellaisiin lää-
3555:        tuhlattaisi?                                   neihin, joissa oikeuslääketieteellisten ruumiin-
3556:                                                       avausten määrä pysyvästi ylittää oikeuslääkärin
3557:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         normaalin työkapasiteetin, tulisi perustaa lisää
3558: vasti seuraavaa:                                      oikeuslääkärin virkoja. Niillä alueilla, joissa lää-
3559:    Maassamme on .tällä .hetkellä yhteensä 12          ketieteellisissä tiedekunnissa annetaan oikeus-
3560: oikeuslääkärin virkaa, joista ·6 on täytetty oi-      lääketieteen opetusta, terveysviranomaiset toi-
3561: keuslääketieteen erikoislääkärillä, 3 ·täytettynä     mivat yhteistyössä asianomaisten yliopistojen
3562: erivapaust'Citse ja 3 täyttämättä; viimeksi mai-      kanssa. Tästä yhteistyöstä on saatu hyviä ·koke-
3563: nittua kolmea virkaa hoitaa sijainen.                 muksia ja tätä toimintaa voitaneen yliopistovir-
3564:    Kelpoisuusvaatimuksena oikeuslääkärin vir-         kojen täyttymisen myötä laajentaa.
3565: koihin on laillistetun lääkärin ja oikeuslääketie-       VäHaikaisratkaisuna on lisäksi jatkuvasti ollut
3566: teen erikoislääkärin oikeudet. Lääkintöhallitus       käytössä menettely, minkä mukaan tehtävien
3567: katsoo, että kyseiset vaatimukset ovat välttä-        ruuhkautumista merkitsevissä tilanteissa on lää-
3568: mättömät, koska kyseessä on itsenäinen ja vaa•        kintöhallituksen hyväksymällä tavalla ollut mah-
3569: tiva työ, jossa koulutuksen puutteesta johtuvista     dollista käyttää avaustoiminnassa tilapäisjärjes-
3570: mahdollisista virhepäätelmistä saattaa aiheutua       telynä ulkopuolisia lääkäreitä.
3571: huomattavia yksilön oikeusturvaa vaarantavia             Lääkintöhallituksen tarkoitus on myös selvit-
3572: seurauksia. Näin on asian laita varsinkin tapa-       tää, missä määvin voitaisiin vähentää oikeuslää-
3573: turma- tai rikostapauksien ollessa kysymyksessä.      ketieteelHsten ruumiinavausten suorittamista
3574: Patologian alan erikoislääkäreitä ei voida pitää      niissä tapauksissa, jolloin kuolemansyy katso-
3575: pätevinä oikeuslääkärin tehtäviin, koska pato-        taan voitavan selvittää esimerkiksi pelkän ruu-
3576: logia muodostaa vain erään osan oikeuslääke-          miin ulkotarkastuksen perusteella. Annettaessa
3577: tieteestä, jossa havaintojen tekemisessä patolo-      vuonna 1973 kuolemansyyn selvittämistä kos-
3578: gisista ilmiöistä ja niiden tulkitsemisessa oikeus-   keva uusi lainsäädäntö, oli eräänä tarkoituksena
3579: lääketieteellisen koulutuksen opettamalla ajatte-     korostaa juuri ruumiin ulkotarkastusten merki-
3580: lutavalla on ratkaiseva merkitys. Edelleen on         tystä käyttökelpoisena tutkimusmenetelmänä
3581: huomattava, että oikeuslääkärin tehtäviin kuu-        useissa tapauksissa. Ruumiinavausten vuosittai-
3582: luu paljon muuta kuin kuolemansyyn selvittä-          sessa määrässä on kuitenkin jatkuvasti tapah-
3583: mi:nen.                                               tunut lisääntymistä. Lääkintöhallituksen tarkoi-
3584:                                               N:o 220                                                  3
3585: 
3586: tuksena onkin selvittää tämän lisääntymisen            eri yliopistoista lisääntyvässä määrin valmistuu
3587: syitä.                                                 alan erikoiskoulutuksen saanutta henkilökuntaa.
3588:    Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveys-     Tilanne oikeusturvan ja oikeus,lääketiet:een tason
3589: ministeriö toteaa, että käytettävissä olevin tila-     kannalta on viime vuosina kehittynyt suotui-
3590: päi:sjärjesrelyin ja viime vuosina jo käyttöön         sasti. Tähän on vaikuttanut mm. se, että vuonna
3591: saadun oikeuslääketieteellisen lisähenkilökunnan       1973 lääninhallituksiin perustettiin erilliset oi-
3592: avulla voidaan oikeuslääketieteellinen avaustoi-       keuslääkärin virat. Aikaisemmin oikeuslääketie-
3593: minta yhteistoimin poliisiviranomaisten kanssa         teellinen toiminta oli lääninlääkärin tehtävänä
3594: tyydyttävästi hoitaa. Lähitulevaisuudessa on. ar-      muiden virkatehtävien ohella.
3595: vioitavissa tilanteen paranevan ol~llisesti, kun
3596:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1978.
3597: 
3598:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
3599: 4                                             1978 vp.
3600: 
3601: 
3602: 
3603: 
3604:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
3605: 
3606:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           I de rättsmedicinska institutioner, som ver-
3607: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-            kar vid universiteten i vårt land, är för när-
3608: velse av den 18 april 1978 till vederbörande         varande 8 utbildningsplatser för rättsläkare be-
3609: medlem av statsrådet för avgivande av svar           satta. Enligt uppgifter som medicinalstyrelsen
3610: översänt avskrift av följande av riksdagsman         erhållit utexamineras rättsläkare från dessa plat-
3611: Tenhiälä m.fl. ställda spörsmål nr 220:              ser om 1-2 år. Den beräknade avkastning,
3612:                                                      som dessa utbildningsplatser ger, är större än
3613:           Är Regeringen medveten om den brist        behovet av specialutbildade rättsläkare för ögon-
3614:        på rättsläkare inom länen som råder i         blicket. Således förefaller det som om bristen
3615:        landet, och om så är fallet,                  på fullt utbildade rättsläkare skulle komma att
3616:           vad har Regeringen gjort eller vad         avhjälpas inom den närmaste framtiden.
3617:        avser den att göra för att med det               Medicinalstyrelsen strävar tili att verkställa
3618:        snaraste tillrättalägga saken så, att med-    olika åtgärder för att underlätta rättsläkarnas
3619:        borgarnas rättsskydd inte kränks och          arbetsbörda, viiken speciellt i vissa län måste
3620:        man inte i onödan slösar med statens           anses vara orimligt stor. I sådana län, där de
3621:        resurser?                                     rättsmedicinska obduktionernas antal varaktigt
3622:                                                      överstiger rättsläkarens normala arbetskapacitet,
3623:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        borde flera rättsläkartjänster inrättas. I de
3624: samt anföra följande:                                regioner, där rättsmedicinsk undervisning med-
3625:    För närvarande finns i vårt land sammanlagt       delas vid de medicinska fakulteterna, verkar
3626: 12 rättsläkartjänster, av vilka 6 innehas av         hälsovårdsmyndigheterna i samarbete med ve-
3627: specialister i rättsmedicin, 3 är besatta med         derbörande universitet. Man har fått goda
3628: dispens och 3 är obesatta; de tre sistnämnda         erfarenheter av detta samarbete och denna
3629: tjänsterna sköts av vikarier.                        verksamhet torde kunna utvidgas i och med
3630:    Kompetensvillkor för rättsläkartjänster är        att universitetstjänsterna besätts.
3631: legitimerad läkares samt i rättsmedicin speciali-       Som temporär lösning har man vidare fort-
3632: serad läkares rättigheter. Medicinalstyrelsen an-    sättningsvis tillämpat ett förfarande, som inne-
3633: ser att dessa villkor är nödvändiga, eftersom        burit möjligheten att, på sätt som medicinal-
3634: det är fråga om ett självständigt och krävande       styrelsen godkänt, tillfälligt använda utomståen-
3635: arbete där eventuella felaktiga slutsatser, som      de läkare i obduktionsarbetet. Detta förfraande
3636: beror på bristfällig utbildning, kan medföra be-     har tillämpats i situationer, där uppgifterna
3637: tydande följder, vilka äventyrar individens rätts-   hopat sig.
3638: skydd. Detta är fallet speciellt i fråga om fall        Medicinalstyrelsens avsikt är också att ut-
3639: som gäller olyckshändelser eller brott. Läkare,      reda frågan om, i viiken mån man kunde be-
3640: som specialiserat sig i patologi, kan inte anses     gränsa utförandet av rättsmedicinska obduk-
3641: kompetenta för rättsläkaruppgifter eftersom pa-      tioner i de fall, där det anses att dödsorsaken
3642: tologin utgör endast en del av rättsmedicinen.       kan utredas tili exempel på basen av enbart
3643: Inom rättsmedicinen har det tänkesätt, som           yttre likbesiktning. Då den nya lagstiftningen
3644: inlärs genom rättsmedicinsk utbildning, en av-       om utredande av dödsorsak gavs år 1973, var
3645: görande betydelse vid observation och tolk-          ett syfte just att framhålla betydelsen av yttre
3646: ning av patologiska fenomen. Vidare bör man          likbesiktning som användbar undersökningsme-
3647: observera att i en rättsläkares uppgifter ingår      tod i många fall. Antalet obduktioner per år
3648: mycket annat än utredande av dödsorsak.              har emellertid ökat kontinuerligt. Medicinalsty-
3649:                                                N:o 220                                             5
3650: 
3651: relsen avser även att utreda orsakerna tili denna     tionen förbättras i väsentlig grad, då special.
3652: ökning.                                              utbildad personai i växande antal utexamineras
3653:    På basen av det ovanstående konstaterar so-       från olika universitet. Situationen har, med
3654: cial- och hälsovårdsministeriet att man med          tanke på rättsskyddets och rättsmedicinens nivå,
3655: hjälp av tillbudsstående temporära arrange-          under de senaste åren utvecklats i positiv rikt-
3656: mang samt med hjälp av den tilläggspersonal,         'ning. Detta har varit följden bl.a. av att man
3657: som man under de senaste åren redan fått i           år 1973 inrättade särskilda rättsläkartjänster
3658: bruk, kan sköta det rättsmedicinska obduk-           vid länsstyrelserna. Tidigare ingick den rätts-
3659: tionsarbetet på ett tillfredsställande sätt i sam-   medicinska verksamheten i länsläkarens upp-
3660: råd med polismyndigheterna. Inom den när-            gifter vid sidan av övriga tjänsteåligganden.
3661: maste framtiden kan man räkna med att situa-
3662:       Helsingfors den 18 maj 1978.
3663: 
3664:                                            Social- oeh hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
3665: 
3666: 
3667: 
3668: 
3669: 087800664F
3670:                                                  1978 vp.
3671: 
3672: Kirjallinen kysymys n:o 221.
3673: 
3674: 
3675: 
3676: 
3677:                                     Häkämies: T elevisiolupa[ärjestelmän muuttamisesta          nykyistä
3678:                                        joustavammaksi· ja kohtuullisemmaksi.
3679: 
3680: 
3681:                           Ed u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
3682: 
3683:     Lokakuun 28 päivänä 1976 on annettu val-            lupa normaalissa järjestyksessä ja etta lrtlsano-
3684: tioneuvoston päätös yleisradiovastaanottoa tar-         misesta huolimatta on edellämainittukin toinen
3685: koittavista laitteista ja luvista annetun valtio-       lupaerä aikanaan maksettava."
3686: neuvoston päätöksen 5 §:n muuttamisesta (881/              Valtioneuvoston päätös (881/76) oli siirty-
3687: 76). Sanotussa 5 §:ssä määrätään paitsi vas:taan-       mävaiheessa kohtuullinen ja oikea, kun musta-
3688: ottoluvista suoritettavan maksun suuruus, että          valkoisen television luvan jäljellä oleva hinta
3689: väritelevisiolupa oikeuttaa myös mustavalkoisen         hyvitettiin asiakkaalle, jolla jo oli väritele-
3690: televisiovastaanottimen käyttämiseen.                   visiolupa.
3691:     Voimaantulosäännöksen mukaan päätös tuli               Nyt siirtymävaiheen jälkeen asia on kuitenkin
3692: voimaan 1 päivänä syyskuuta 1977. Päätöstä              toisenlainen. Päätös on uuden väritelevision
3693: sovelletaan siten, ettei 1 päivänä syyskuuta 1977       ostajille kohtuuton. Se aiheuttaa jatkuvaa pur-
3694: tai sen jälkeen erääntyviä radiolupamaksuja             naamista j'å kanteluita, joiden johdosta asian-
3695: enää peritä ja televisiolupamaksuja peritään            omaiset viranomaiset ovat vain kylmästi toden-
3696: niistä televisioluvista, joiden voimassaoloaika         neet, että viranomaiset ovat menetelleet voi-
3697: ·alkaa 1 päivänä syyskuuta 1977 tai sen jälkeen.        massa olevien säännösten mukaisesti.
3698: Päätöksen mukaista maksua väritelevisiosta,                Nyttemmin on oikeuskanslerikin kirjeessään
3699:  josta maksu on jo suoritettu, peritään kuitenkin       1091/15. 3. 1978 todennut, että televisiolupa-
3700: vasta asianomaisen lupakauden kuluttua umpeen.          järjestelmä sellaisena kuin se on nykyiselleen
3701:     Tätä päätöstä koskevissa posti- ja lennätin-        muutettuna voimassa, on varsin joustamaton
3702: hallituksen talousosaston soveltamisohjeissa mai-       etenkin, kun television katsoja on hankkinut
3703: nitaan mm. seuraavaa:                                   mustavalkoisen television sijaan väritelevision.
3704:     "Niille asiakkaille, jotka ostavat väritelevisio-      Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
3705: luvan 1. 9. 1977 tai sen jälkeen, ei hyvitystä          § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
3706: suoriteta tälle mahdollisesti tarpeettomaksi jää-       ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
3707:  vän mustavalkoisen television lupamaksusta.            van kysymyksen:
3708:  Kahdessa erässä maksettavan mustavalkoisen
3709:  television tuolloin mahdollisesti vielä eräänty-                 Mihin toimenpiteisiin ja milloin Hal-
3710:  mätön toinenkin erä tullaan lähettämään perittä-              litus aikoo ryhtyä televisiolupajärjestel-
3711: väksi. Asiasta on asiakkaalle väritelevisiolupaa               män muuttamiseksi nykyistä joustavam-
3712:  myytäessä ilmoitettava. Samoin on asiakkaalle                 maksi ja kohtuullisemmaksi etenkin
3713: ilmoitettava, että tämän on itse irtisanottava                 niissä tapauksissa, joissa television kat-
3714:  tarpeettomaksi jäävä mustavalkoisen television                soja on hankkinut mustavalkoisen tele-
3715:                                                                vision sijaan väritelevision?
3716:       Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1978.
3717: 
3718:                                               Erkki Häkämies
3719: 
3720: 
3721: 
3722: 
3723: 087800665H
3724: 2                                              1978 -vp~
3725: 
3726: 
3727: 
3728: 
3729:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
3730: 
3731:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sekä määrättiin, että väritelevisiolupa oikeuttaa
3732: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         myös mustavalkoisen television käyttämiseen.
3733: olette 18 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn            Tässä vaiheessa ei kuitenkaan Yleisradion hei-
3734: kirjeenne n:o 1025 ohella toimittanut valtio-         kon taloudellisen tilanteen vuoksi katsottu voi-
3735: neuvoston asianomaiselle _jäsenelle jäljennöksen      tavan uuteen lupajärjestelmään siirtymisen yh-
3736: kansanedustaja Erkki Häkämiehen näin kuulu-           teydessä toteuttaa väritelevisioluvan ja musta-
3737: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 221:             valkoisen television luvan yhdistämistä ja tästä
3738:                                                       aiheutuvaa hyvitysmenettelyä. Kun yhtiön ra-
3739:           Mihin toimenpiteisiin ja milloin Hal-       hoitustilanne lupamaksujen korotusten johdosta
3740:        litus aikoo ryhtyä televisiolupajärjestel-     vuoden 1977 alkupuolella parani, voitiin aja-
3741:        män muuttamiseksi nykyistä joustavam-          tella toimenpiteitä em. päätöksen pahimpien
3742:        maksi ja kohtuullisemmaksi etenkin             epäkohtien lieventämiseksi. Yleisradion taholta
3743:        niissä tapauksissa, joissa television kat-     kuitenkin tällöin ilmoitettiin, ettei yhtiön talous
3744:        soja on hankkinut mustavalkoisen tele-         kestä hyvitysmenettelyn ottamista käytäntöön
3745:        vision sijaan väritelevision?                  kokonaisuudessaan ja näin ollen jouduttiin osa-
3746:                                                       ratkaisuun. Valtioneuvosto antoikin 12. 5. 1977
3747:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         päätöksen (389 /77) , jolla em. valtioneuvoston
3748: vasti seuraavaa:                                      päätöksen 5 § :n voimaantulosäännöstä muutet-
3749:    Yleisradion pääasiallisena tulonlähteenä on        tiin siten, että niiden väritelevision haltijoiden,
3750: vastaanottolupamaksuista saatu tuotto. Yleis-         joilla ennen säännöksen voimaan tuloa, eli ennen
3751: radiotoiminnalle asetettujen tavoitteiden saa-        1. 9. 1977, oli molemmat voimassaolevat luvat
3752: vuttamiseksi on välttämätöntä Yleisradion talou-       (väritelevisiolisälupa ja mustavalkoisen televi-
3753: dellisen aseman turvaaminen. Yhtiön taloudelli-       sion lupa), em. luvat yhdistetään ja yhdistämi-
3754: nen tilanne syksyllä 1976, jolloin kysyjän mai-       sen jälkeen tarpeettomaksi käyvän luvan hin-
3755: nitsema valtioneuvoston päätös tehtiin, oli erit-     nasta hyvitetään käyttämättä jäävän lupakauden
3756: täin vaikea. Vaikkakin lupamaksutulot olivat          osuus. Tällä päätöksellä oli tarkoitus poistaa se
3757: markkamääräisesti nousseet, olivat lupatulot to-      epäkohta, että luvanhaltijat, jotka olivat osta-
3758: siasiallisesti vähentyneet rahanarvon heikkene-       neet väriluvan ennen säännösten muuttamista ja
3759: misen myötä. Samalla yhtiön menot olivat kas-         joilla ei näin ollen _ollut ollut mahdollisuutta
3760: vaneet toisaalta kustannusten noustessa ylei-         ennakoida järjestelmän muuttumista, joutuisivat
3761: sen palkka- ja hintakehityksen johdosta ja toi-       taannehtivasta säännöstöstä kärsimään.
3762: saalta toiminnan laajentumisen vuoksi. Talou-            Viime vuoden syyskuun alusta lukien ei ilman
3763: dellisen tilanteen vaikeutta osoittaa mm. se,         Yleisradio Oy:n rahoitustilanteen heikkenemistä
3764: että yhtiöllä oli rahoitusvajausta usean sitä edel-   tai ennenaikaista lupamaksujen korotusta vielä
3765: tävän tilikauden aikana, mm. yhtiön tulos tili-       ollut mitään mahdollisuutta ulottaa yhdistämis-
3766: vuodelta 1975/1976 osoitti 16,8 miljoonan             ja hyvitysmenettelyä koskemaan niitä musta-
3767: markan alijäämää. Yleisradiovastaanottoa tar-         valkoisen television luvanhaltijoita, jotka osta-
3768: koittavista laitteista ja luvista annetun valtio-     vat väritelevisioluvan edellämainitun säännök-
3769: neuvoston päätöksen 5 §:ää muutettiin 28. 10.         sen voimaan tultua. Lupien yhdistämis- ja hyvi-
3770: 1976 annetulla valtioneuvoston päätöksellä            tysmenettely ns. vanhojen luvanhaltijoiden osalta
3771:  (881/76). Muutoksella poistettiin ääniradio-         saadaan vasta kuluvan vuoden heinäkuun lop-
3772: luvat ja tarkistettiin lupamaksujen suuruutta         puun mennessä pääpiirteissään suoritetuksi.
3773:       Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1978.
3774: 
3775:                                                                 Vt. liikenneministeri Eino Uusitalo
3776:                                                 N:o 221                                                3
3777: 
3778: 
3779: 
3780: 
3781:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3782: 
3783:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          visionsmottagare. I detta skede ansåg man det
3784: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          emellertid inte, på grund av Rundradions an-
3785: nr 1025 av den 18 april 1978 tili vederböran-          strängda ekonomiska läge, möjligt att i sam-
3786: de medlem av statsrådet översänt avskrift av           band med övergången tili det nya systemet för-
3787: följande av riksdagsman Erkki Häkämies ställda         verkliga en sammanslagning av färgtelevisions-
3788: spörsmål nr 221:                                       licensen och lieensen för svartvit television
3789:                                                        jämte härav föranlett gottgörelseförfarande. När
3790:            Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen        holagets finansieringsläge tili följd av de för-
3791:         skrida, och när, i syfte att ändra tele-       höjda licensavgifterna förbättrades i början av
3792:         visionslicenssystemet så, att det blir         år 1977, kunde man tänka sig åtgärder för av-
3793:         smidigare och skäligare än för närva-          lägsnande av de värsta missförhållandena i före-
3794:         rande, särskilt i de fall, då televisions-     nämnda beslut. Från Rundradion meddelades
3795:         tittare i stället för svartvit television      emellertid härvid, att bolagets ekonomi inte
3796:         skaffat sig färgtelevision?                    tål att gottgörelseförfarandet tas i bruk i sin
3797:                                                        helhet, och sålunda stod man inför en dellös-
3798:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ning. Statsrådet utfärdade 12. 5. 1977 ett beslut
3799: samt anföra följande:                                   ( 389/77), varmed ikraftträdelsestadgandet tili
3800:     Rundradions huvudsakliga inkomstkälla ut-          5 § i förenämnda statsrådsbeslut ändrades så,
3801: görs av den avkastning som erhålls genom               att för de innehavare av färgtelevisionsmot-
3802: licensavgifterna för mottagare. Tryggandet av          tagare, som före stadgandets ikraftträdande,
3803: Rundradions ekonomiska ställning är ound-              dvs. före 1. 9. 1977, hade håda de gällande
3804: gängligt för att man skall uppnå de mål som            licenserna ( licens för färgtelevision och licens
3805: uppställts för rundradioverksamheten. Bolagets         för svartvit television), dessa lieenset sam-
3806: ekonomiska läge hösten 1976, när det av spörs-         manslås och av priset på den licens som blir
3807: målsställaren nämnda statsrådsbeslutet fattades,       onödig gottgörs en del, som matsvarat den
3808: var synnerligen svårt. Fastän inkomsterna av           andel av tiliståndsperioden, viiken blir out-
3809: licensavgifterna stigit tili markbeloppet, hade        nyttjad. Avsikten med detta beslut var att av-
3810: Iicensinkomsterna de facto minskat som en              lägsna missförhållandet, att licensinnehavare,
3811: följd av det försämrade penningvärdet. Sam-            som köpt färgtelevisionsmottagare före ändring-
3812:  tidigt hade bolagets utgifter ökat å ena sidan        arna av stadgandena och som sålunda inte haft
3813: genom att kostnaderna stigit med anledning av          möjlighet att förutsäga det ändrade systemet,
3814: den allmänna löne- och prisutvecklingen och            skulle bli lidande på grund av de retroaktiva
3815:  å andra sidan på grund av den utvidgade verk-         stadgandena.
3816: samheten. Det svåra ekonomiska läget utvisas               Sedan början av september i fjol har man
3817: bl.a. av att bolaget hade finansieringsunderskott      inte, utan att därigenom försämra Rundradio-
3818: under flera av de föregående räkenskapsperio-          bolagets finansieringsläge eller utan förtida höj-
3819: derna, bl.a. uppvisade bolagets avkastning för         ningar av licensavgifterna, haft några som
3820:  räkenskapsåret 1975/1976 ett underskott på            helst möjligheter att utsträcka sammanslagnings-
3821:  16,8 milj. mk. I statsrådets beslut angående          och gottgörelseförfarandet tili att omfatta de
3822:  anläggningar för och tilistånd tili rundradio-        innehavare av licens för svartvit televisionsmot-
3823:  mottagning ändrades 5 § genom statsrådets             tagare, som köper färgtelevisionslicens efter det
3824:  beslut 28. 10. 1976 (881/76). Genom änd-               att ovannämnda stadgande trätt i kraft. Sam-
3825:  ringen slopades lieensen för ljudradio anlägg-        manslagnings- och gottgörelseförfarandet i fråga
3826:  ning och justerades licensavgifternas storlek         om s.k. gamla licensinnehavare kommer tili
3827:  samt fastställdes, att tilistånd för färgtelevision   huvuddelen att vara genomfört först tili ut-
3828:  berättigar även tili användning av svartvit tele-     gången av juli innevarande år.
3829:       Helsingfors den 24 maj 1978.
3830: 
3831:                                                                    Tf. trafilkminister Eino Uusitalo
3832:                                                1978 vp.
3833: 
3834: Skrifdigt spörsmål nr 222.
3835: 
3836: 
3837: 
3838: 
3839:                                   Stenbäck: Om beaktande av lokala företagare vid offentliga an-
3840:                                  . . skaffningar.     _
3841: 
3842: 
3843:                             Till Rj k sd a g ens H err T alm an .
3844: 
3845:  . · Olika statliga inrättningar samt kommuner           Trots att det för kommunerna har varit na-
3846: och kommunalförbund köper varor för sina in-          turligt att anlita lokala företag, har man även
3847: vesteringar och för sin löpande . verksamhet.         inom denna sektor börjat diskutera möjligheter-
3848: Utgångspunkten är att göra dessa anskaffningar        na att bilda en gemensam upphandlingsorgani-
3849: så fördelaktigt som möjligt. Detta har ofta lett      sation. En dylik kommunal partihandel kräver
3850: till en koncentration av inköpen och en ut-           dock kostnader för att fungera och samtidigt
3851: veckling av anskaffningssystemen på såväl den         går den lokala aspekten förlorad.
3852: statliga son:i den kOinmunala sektom.                    Den offentliga sektorn borde i så hög grad
3853:  . För de inrättningar, som verkar på en viss         som möjligt utnyttja lokala företag vid inköp
3854: ort eller för kommunerna, borde dock en na-           av varor och tjänster. På detta sätt kunde den
3855: turlig utgångspunkt vara att stöda de företag         offentliga anskaffningspolitiken samtidigt bli
3856: som verkar på orten. Många butiksägare och            ett hjälpmedel i regionpolitiken.
3857: aridra småföretagare kämpar ofta med ekono-              Hänvisande till · det ovan anförda anhåller
3858: miska problem samtidigt sotn stora anskaff-           undertecknad om att i den ordning 37 § 1
3859: riingar görs centralt. Under de senaste åren          mom. regeringsformen föreskriver tili veder-
3860: har åtgärder vidtagits för: att butiksservice skall   börande medlem av statsrådet få ställa följande
3861: kunt1a upprätth~a~ i vårt. lan4s glesbygder.          spörsmål:
3862: Dessa b'utikers. verksamhetsförutsättningar skul-
3863: le kurma förbättras otn kommunerna och sär-                   . Vilka åtgärder har Regeringen för av-
3864: skilt de statliga imättningarria i högre grad                sikt att vidta för att lokala företagare
3865: skulle utnyttja dem för sina anskaffningar.                  i högre grad skulle beaktas vid offent-
3866:                                                              liga ånSkaffningår?
3867:       Helsingfors den 18 april 1978.
3868: 
3869:                                             Pär Stenbäck
3870: 
3871: 
3872: 
3873: 
3874: 087800723C
3875: 2                                            1978 vp.
3876: 
3877: Kirjallinen kysymys n:o 222.                                                             . •··suametinos.
3878: 
3879: 
3880:                                  Stenbäck: Paikallisten yritySten. huomioonottamisesta valtion ja
3881:                                      kuntien hankinwja suoritettaessa.
3882: 
3883: 
3884:                         Eduskunnan. Herra Puhemiehelle.
3885: 
3886:    Valtion eri laitokset sekä kunnat ja kuntain-       Varkka · kuntien··· kannalta on . ollut laorinol-
3887: liitot ostavat tavaroita investointejaosa ja jat-   lista käyttää .• paikallisia yrityksiä, myös · tällä
3888: kuvaa toimintaansa varten. Lähtökohtana on          sektorilla on •alettu keskustella mahdollisuuk-
3889: näiden hankintojen tekeminen mahdollisimman         sista muodostaa yhteinen. osto järjestö. Tällai-
3890: edullisesti. Tämä on usein johtanut ostojen         nen kunnallinen tukkukauppa aiheuttaa kuiten-
3891: keskittämiseen ja niin· hyvin valtion kuin kun-     kin toimiakseen kustannuksia ja samalla jäävät
3892: tasektorin hankintajärjestelmien kehittämiseen.     paikalliset edut ·huomiotta.
3893:    Tietyllä alueella sijaitsevien laitosten tai        Julkisen sektorin tulisi mahdollisimman; suu_.
3894: kuntien luonnollisena lähtökohtana tulisi kui-      ressa määrin käyttää paikallisia yrityksiä os-
3895: tenkin olla seudulla toimivien yritysten tuke-      taessaan tavaroita ja palveluja. Tällä tavoin
3896: minen. Monet kaupanomistajat ja muut pien-          voisi julkisesta hankintapolitiikasta satnalla tul;.;
3897: yrittäjät kamppailevat usein taloudellisissa vai-   la aluepolitiikan apuväline.
3898: keuksissa samalla kun suuria hankintoja teh-           Edellä olevan . perusteella· esitän valtiopäivä--
3899: dään keskitetysti. Viime vuosina on ryhdytty        järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
3900: toimenpiteisiin kauppapalvelun ylläpitämiseksi      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
3901: maamme harvaanasutuilla seuduilla. Näiden           seuraavan kysjrmyksen:
3902: liikkeiden toimintaedellytyksiä voitaisiin paran-
3903: taa, jos kunnat ja erityisesti valtion laitokset               Mihin .toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3904: suuremmassa määrin kuin nykyisin käyttäisivät               ryhtyä, jotta paik.alliset yritykset otet-
3905: niitä hyväkseen.                                            taisiin paremmin huomioon julkisia han--
3906:                                                             kintoja ·tehtäessä?
3907:      Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1978.
3908: 
3909:                                           Pär Stenbäck
3910:                                               N:o 222                                                3
3911: 
3912: 
3913: 
3914: 
3915:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3916: 
3917:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       todeta, että esimerkiksi terveydenhoidon lait-
3918: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        teiden ja tarvikkeiden samoin kuin opetusväli-
3919: olette 18 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn           neiden ja koulutarvikkeiden kauppa on maas-
3920: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         samme tänä päivänä keskittynyt varsin voimak-
3921: asianomaiselle jäsenelle jäljennOksen kansan-        kaasti muutamiin harvoihin etupäässä pääkau-
3922: edustaja Pär Stenbäckin näin kuuluvasta kir-         punkialueella toimiviin liikkeisiin. Myöskään
3923: jallisesta kysymyksestä n:o 222:                     kuntien teknisen toimen tarvitsemia varusteita
3924:                                                      eivät paikalliset liikkeet yleensä varastoi. Mi-
3925:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       käli tällaisten tavaroiden hankintoja ohjataan
3926:        ryhtyä, jotta paikalliset yritykset otet-     paikallisille liikkeille, nämä joutuvat tilaamaan
3927:        taisiin paremmin huomioon julkisia han-       ne muualla olevilta päätoimittajilta, jolloin nii-
3928:        kintoja tehtäessä?                            den omaksi rooliksi muodostuu lähinnä lasku-
3929:                                                      tustehtävän hoitaminen ja siitä aiheutuvat kus-
3930:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tannukset kattavan palkkion veloittaminen.
3931: vasti seuraavaa:                                        Lukuunottamatta joidenkin erikoistavaroiden,
3932:    Paikallisten tai alueellisten toimitusten tarve   kuten kirjojen sekä maalien ja muiden raken-
3933: on ostajana olevien valtion tai kuntien virasto-     nustarvikkeiden toimittamista vähittäiskaupan
3934: jen ja laitosten kannalta suurin, kun kysymyk-       liikkeet eivät yleensä tule kysymykseen julkis-
3935: sessä ovat tavarat, joita tarvitaan useasti ja       ten laitosten tavarantoimittajina. Esimerkiksi
3936: suhteellisen pieninä hankintaerinä. Monessa ta-      elintarvik!keiden tai paperitarvikkeiden osalta
3937: pauksessa tällöin kysymyksessä ovat kulutus-         useimpien valtion laitosten ja kuntien ostot
3938: ja käyttötavarat, joita paikalliset kaupan yri,      muodostuvat niin suuriksi, että ne teollisuuden
3939: tykset myös yleisesti pitävät omissa varastois-      tai tukkukaupan suorina asiakkaina pääsevät
3940: saan ja markkinoivat myös muulle asiakaskun-         samoihin tai parempiin ostoehtoihin kuin pai-
3941: nalleen. Tällaisten tavaroiden hankintoja var-       kalliset alan vähittäisliikkeet. Toisaalta mikäli
3942: ten valtion hankintakeskus on viime vuosina          paikallinen vähittäiskauppa pyrkisi tehostamaan
3943: osaltaan kehittänyt laajaa koko valtakunnan          mahdollisuuksiaan toimia julkisten laitosten ta-
3944: peittävää sopimusten verkkoa, joka on sekä           varantoimittajana, se ilmeisesti joutuisi samalla
3945: valtion laitosten että valtionapua saavien kun-      keskittämään huomionsa ohi varsinaisen tehtä-
3946: tien ja kuntainliittojen laitosten käytettävissä.    vänsä eli yksityiseen sektoriin kuuluvien ku-
3947: Tällaisia paikallisia ja alueellisia toimitussopi-   luttajien palvelemisen.
3948: muksia on olemassa mm. kirjakauppojen kans-             Kysymyksessä viitataan myös mm. julkisessa
3949: sa, rakennustarvike- ja rautakauppa-alan tava-       sanassa esiintyneisiin tietoihin kuntien yhteisen
3950: rantoimittajien kanssa sekä elintarvikkeiden ja      osto-organisaation mahdollisesta perustamisesta.
3951: muiden päivittäisten kulutustavaroiden ns. pa-       Kunnallisen hankintakeskuksen perustaminen
3952: kettitoimituksia varten.                             on ollut esillä yhtenä vaihtoehtona tutkittaessa
3953:    Valtaosa julkisten laitosten hankinnoista kä-     mahdollisuuksia kunnallisen hankintatoimen te-
3954: sittää kuitenkin tavaroita, joita paikalliset tai    hostamiseen ja rationalisoimiseen. Rinnakkaise-
3955: alueelliset kaupan yritykset eivät yleensä pidä      na vaihtoehtona on tutkittu myös mahdollisuut-
3956: varastoissaan. Tällaisia ovat useimmat valtion       ta lisätä valtion hankintakeskuksen tarjoamien
3957: laitosten hankkimat investointitavarat, kuten        palvelujen hyväksikäyttöä kuntien hankintoja
3958: koneet ja niiden käyttöön ja huoltoon tarvit-        hoidettaessa.
3959: tavat varusteet ja välineet. Vastaavasti voidaan        Edelliseen viitaten hallitus toteaa, että lu-
3960: kuntien ja kuntainliittojen hankintojen osalta       kuunottamatta edellä mainittuja kiireellisiä
3961: 4                                            1978 vp.
3962: 
3963: pienerien hankintoja paikallisten kaupan yritys-   tystOlmtnnan tukemisen valvonta ja sopeutta-
3964: ten mahdollisuudet palvella julkisen talouden      minen kunnallisen talouden ja valtionapumää-
3965: laitoksia näiden hankinnoissa jäävät hyvin vä-     räysten puitteisiin muodostuu hyvin vaikeaksi.
3966: häisiksi. Mikäli hankinta ohjataan paikalliselle   Voidaankin pitää tarkoituksenmukaisempana,
3967: liikelaitokselle muutoin kuin tarjouskilpailussa   että paikallisen kaupan tukitoimenpiteet sekä
3968: saadun ostajan kannalta edullisimman tarjouk-      yleensä aluepolitiikka hoidetaan julkisen talou-
3969: sen perusteella, hankinnasta ilmeisesti makse-     den hankinnoista erillisenä kysymyksenä.
3970: taan ylihintaa. Näin tapahtuvan paikallisen yri-
3971:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1978.
3972: 
3973:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
3974:                                                N:o222                                                  5
3975: 
3976: 
3977: 
3978: 
3979:                             T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
3980: 
3981:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         markerat koncentrerad på ett fåtal närmast
3982: atiger har Ni; Herr Talman; med Eder skrivelse       inom huvudstadsområdet fungerande företag.
3983: av den 18 april 1978 tili vederbörande medlem        Utrustning för kommunernas tekniska funktio-
3984: av statsrådet för avgivande av svar översänt         ner hålls i allmänhet inte heller i lokala affä-
3985: avskrift av följande av riksdagsman Pär Sten-        rers lager. Skulle anskaffningar av dylika va-
3986: bäck ställda skriftliga spörsmål nr 222:             ror riktas tili lokala affärsföretag nödgas dessa
3987:                                                      beställa dem av på annat håll verkande huvud-
3988:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-      leverantörer och själva få i stort sett endast
3989:        sikt att vidta för att lokala företagare      sköta faktureringen och debitera kostnaderna
3990:        i högre grad skulle beaktas vid offent-       för denna.
3991:        liga anskaffningar?                              Om man bortser leveranser av vissa special-
3992:                                                      varor såsom bödker samt målfärger och andra
3993:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-       byggnadsmaterial, kommer detaljhandelsbuti-
3994: föra följande:                                       kerna normalt inte i fråga vid vai av leveran-
3995:    Behovet av lokala eller regionala leveranser      törer av varor för offentliga inr;i ttningar. T .ex.
3996: när statliga och kommunala ämbetsverk och            i fråga om livsmedel och pappersartiklar är
3997: inrättningar är köpare är störst i fråga om          de flesta statliga och kommunala inrättningars
3998: varor, som behövs ofta och i förhållandevis          uppköp av en sådan storleksklass, att dessa
3999: små partier. I många fall är det då fråga om         inrättningar når, om de är direkta kunder tili
4000: konsumtions- eller bruksvaror som lokala af-         industrin eller grossister, tili minst lika goda
4001: färsföretag allmänt också håller i eget lager        köpvillkor som de lokala detaljaffärerna inom
4002: och marknadsför även tili sin övriga kund-           branschen. Å andra sidan, om den lokala de-
4003: krets. Med tanke på anskaffningar av dylika          taljhandeln strävade tili att intensifiera sina
4004: varor har statens upphandlingscentral under          möjligheter att verka som leverantörer tili of-
4005: de senaste åren byggt upp ett riksomfattande         fentliga inrättningar, skulle den uppenbarligen
4006: avtalsnät, som kan anlitas av såväl statens          samtidigt bli tvungen att fästa sin uppmärksam-
4007: ämbetsverk som de kommuners och kommun-              het förbi sin egentliga uppgift, betjäningen av
4008: förbunds inrättningar som åtnjuter statsunder-       den privata sektorns konsumenter.
4009: stöd. Dylika lokala och regionala leveransavtal         I spörsmålet hänvisas även tili de uppgifter
4010: har gjorts med bl.a. bokhandelsföretag och le-       som förekommit bl.a. i massmedia och enligt
4011: verantörer av byggnadsmaterial och järnhan-          vilka man eventuellt kunde inrätta en gemen-
4012: delsartiklar ävensom med s.k. paketleverantö-        sam kommunal inköpsorganisation. En kom-
4013: rer av livsmedel och andra dagligvaror.              munal upphandlingscentral har varit ett alter-
4014:     Största delen av de offentliga inrättningarnas   nativ när man övervägt hur kommunernas upp-
4015: anskaffningar består dock av varor, som lokala       handlingar kunde effektiveras och rationalise-
4016: eller regionala företag normalt inte håller i        ras. Som ett annat alternativ har man även
4017: lager. Sådana varor är de flesta av de av sta-       studerat möjligheten att i ökad utsträckning
4018: tens inrättningar anskaffade investeringsvaror-      utnyttja statens upphandlingscentrals tjänster
4019: na, såsom maskiner jämte erforderliga drifts-        vid kommunala anskaffningar.
4020: och underhållstillbehör och redskap. Beträf-            Med hänvisning tili det ovan anförda konsta-
4021: fande kommuners och kommunförbunds an-               terar regeringen, att lokala handelsföretags
4022:  skaffningar kan på motsvarande sätt konstate-       möjligheter att tjäna offentliga inrättningar för-
4023:  ras, att t.ex. handeln med sanitär utrustning       blir, med undantag för tidigare nämnda bråds-
4024:  och sanitära förnödenheter ävensom undervis-        kande anskaffningar av mindre varupartier,
4025:  ningsmedia och skolförnödenheter är i dag rätt      mycket ringa. Riktas en anskaffning i något
4026: 087800723C
4027: 6                                           1978 vp.
4028: 
4029: fall tili en lokal affärsrörelse på annan bas än   skulle bereda mycket stora svårigheter. Det
4030: den förmånligaste offerten i en offerttävlan,      kan fördenskull anses som ändamålsenligast,
4031: nödgas man sannolikt betala ett överpris för       att stödåtgärderna för den lokala handeln
4032: anskaffningen. Tilisynen över ett sådant stöd      ävensom regionpolitiken överhuvud sköts som
4033: åt lokal affärsverksamhet ävensom anpassning-      en skild fråga från den offentliga sektorns an-
4034: en av sådan verksamhet tili den kommunala          skaffningar.
4035: hushållningen och det statliga stödsystemet
4036:      Helsingfors den 29 maj 1978.
4037: 
4038:                                                    Handels- och industriminister Eero Rantala
4039:                                                1978 vp.
4040: 
4041: Kirjallinen kysymys n:o 223.
4042: 
4043: 
4044: 
4045: 
4046:                                    Kortesalmi: Tienvarsien roskaamisesta.
4047: 
4048: 
4049:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4050: 
4051:    Kevään tullessa ja lumien lähdettyä paljas-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4052: tuu erityisesti teiden ja polkujen varsilla se,       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4053: kuinka paljon kansalaistemme joukossa on vielä
4054: niitä, jotka syystä tai toisesta eivät halua vält-              Aikooko Hallitus nopeasti ryhtyä te-
4055: tää roskaamista. Kuitenkin tienvarsien roskaa-               hokkaisiin toimiin ympäristön suojele-
4056: minen ja roskaisuus antavat maastamme ma-                    miseksi tahalliselta ja vahingolliselta ros-
4057: sentavan kuvan sekä omille kansalaisillemme                  kaamiselta esimerkiksi tehostamalla jouk-
4058: että ulkomaisille matkailijoille. Siisteyskasvatus-          koviestimissä yleistä valistusta, järjestä-
4059: ta olisi todella kiireesti tehostettava sekä kou-            mällä asiasta teho-opetusta kaikissa op-
4060: luissa että kodeissa. Tehokkuutta asiaan toisi               pilaitoksissa ja asepalvelustaan suorit-
4061: myös sakkorangaistuksen määrääminen ympä-                    taville sekä säätämällä tahallisesta tien-
4062: ristön tahallisesta roskaamisesta.                           varsien ja muun ympäristön roskaami-
4063:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-           sesta riittävän kovan sakkorangaistuk-
4064: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän                sen?
4065:      Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 1978.
4066: 
4067:                                          J. Juhani Kortesalmi
4068: 
4069: 
4070: 
4071: 
4072: 0878006800
4073: 2                                               1978 vp.
4074: 
4075: 
4076: 
4077: 
4078:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4079: 
4080:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          aiheutuu haittaa terveydelle, maiseman rumen-
4081: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           tumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin
4082: mies, olette 19 päivänä huhtikuuta 1978 päi-           rinnastettavaa muuta haittaa ( roskaamiskielto).
4083: vätyn kirjeenne n:o 874 ohella lähettänyt              Kiellon tehostamiseksi lakiehdotus sisältää sään-
4084: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle toimi-        nöksen myös roskaantuneen alueen pUhdista-
4085: tettavaksi jäljennöksen kansanedustaja Korte-          misvelvollisuudesta. Lisäksi valtioneuvosto voi-
4086: salmen kirjallisesta kysymyksestä n:o 223, jos-        si rajoittaa tietyn myyntipäällyksen käyttöä tai
4087: sa tiedustellaan:                                      kieltää sen, jos pakkauksen käytöstä aiheutuu
4088:                                                        mm. ympäristön erityistä roskaantumista. Edel-
4089:            Aikooko Hallitus nopeasti ryhtyä te-        lä mainituista syistä valtioneuvosto voisi myös
4090:         hokkaisiin toimiin ympäristön suojele-         määrätä myyntipakkaukselle erityisen palautus-
4091:         miseksi tahalliselta ja vahingolliselta ros-   maksun.
4092:         kaanilselta esimerkiksi tehostamalla jouk-        Jätehuoltorikkomuksesta, jota roskaaminen
4093:         koviestimissä yleistä valistusta, järjestä-    lähes poikkeuksetta on, ehdotetaan rangaista-
4094:         mällä asiasta teho-opetusta kaikissa op-       vaksi sakolla tai vankeudella enintään kuudeksi
4095:         pilaitoksissa ja asepalvelustaan suorit-       kuukaudeksi. Sakon tai vankeusrangaistuksen
4096:         taville sekä säätämällä tahallisesta tien-     suuruus riippuu rikkomuksen vakavuudesta ja
4097:         varsien ja muun ympäristön roskaami-           rikkojan tulotasosta. Päiväsakkojen vähimmäis-
4098:         sesta riittävän kovan sakkorangaistuk-         määrien asettamisesta on nyttemmin luovuttu.
4099:         sen?                                              Roskaantumista ennakolta ehkäisevistä toi-
4100:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mista on asenteiden muokkaaminen roskaamis-
4101: vasti seuraavaa:                                       ta vastaan yksi keskeisimmistä. Asennekasva-
4102:                                                        tusta ovat harjoittaneet valtio, kunnat ja eri-
4103:    Elintarvikkeitten, makeisten sekä virvoitus-        laiset yhteisöt. Vuonna 1975 sisäasiainministe-
4104: ja alkoholijuomien lisääntyneen ulkosalla naut-        riö järjesti valtakunnallisen jätekampanjan, jon-
4105: timisen seurauksena on ympäristö monin pai-            ka aikana kiinnitettiin yleisön huomiota myös
4106: koin roskaantunut. Matkailun ja ulkoilun har-          ympäristön roskaantumiseen ja sen ehkäisemi-
4107: rastuksen lisääntyminen on aiheuttanut myös            seen. Tie- ja vesirakennushallitus on yleisten
4108: entistä laajempien alueiden roskaantumista.            teiden osalta pyrkinyt kohentamaan tiealueiden
4109: Siirtyminen useaan kertaan käytettävistä kerta-        siisteyttä tienkäyttäjiin kohdistuvalla valistus-
4110: käyttöisiin pakkauksiin on vähentänyt kansa-           työllä.
4111: laisten mahdollisuuksia huolehtia pakkauksista            Kouluhallituksesta saadun selvityksen mu-
4112: asianmukaisesti. Voidaan myös todeta, ettei            kaan peruskoulussa annetaan kansalaistaidon
4113: kaikin paikoin ole huolehdittu siitä, että syn-        opetuksen yhteydessä ympäristökasvatusta. Täs-
4114: tyvät jätteet voidaan toimittaa järjestetyn jäte-      sä yhteydessä pyritään oppilaiden asenteita kas-
4115: huollon ulottuville.                                   vattamaan siisteyttä suosivaksi. Lukiossa ym-
4116:    Voimassaolevaa lainsäädäntöä ei roskaantu-          päristönsuojelu liittyy mm. biologian ja maan-
4117: misen estämiseksi voida pitää riittävänä. Par-         tieteen opetukseen. Sekä peruskoulun että lu-
4118: haillaan onkin eduskuntakäsittelyssä hallituksen       kion puolella ollaan ympäristöopin opetussuun-
4119: esitys jätehuoltolaiksi ja siihen liittyviksi laeik-   nitelmia kuitenkin uusimassa, jolloin roskaan-
4120: si (HE 142/75 II vp.). Hallituksen esitykseen          tumisongelmaankin on mahdollista puuttua tä-
4121: sisältyvän lakiehdotuksen mukaan kielletään la-        hänastista tehokkaammin. Perinteellisesti ovat
4122: sin, peliin, muovin, paperin tai muun roskan           siivouskampanjat liittyneet peruskoulujen ohjel-
4123: tai lian jättäminen ympäristöön, niin että siitä       maan, jolloin oppilaat ovat voineet havaita ros-
4124:                                               N:o 223                                              3
4125: 
4126: kaantumisen laajuuden ja samalla työskennellä        mikunnan mietintö, jossa ympäristökasvatuksen
4127: paremman ympäristön aikaansaamiseksi.                periaatteita on tarkasteltu koulutusjärjestelmän
4128:    Ammattikasvatushallituksesta saadun selvi-        kaikilla tasoilla.
4129: tyksen mukaan sen oppilaitoksissa roskaamista           Myös valtionapua saavat vapaaehtoiset luon-
4130: vastustava asennekasvatus on liitetty ammatti-       nonsuojelujärjestöt ovat eri keinoin kiinnittä-
4131: opetukseen ja tapakasvatukseen. Sen lisäksi on       neet huomiota roskaantumiseen sekä sen vähen-
4132: koulukohtaisesti kiinnitetty huomiota sekä kou-      tämiseen. Pidä Saaristo Siistinä ry on järjestä-
4133: lualueen että ympäristön siisteyteen.                nyt useilla saaristoalueilla jätteiden keräilyn.
4134:    Pääesikunnasta saadun selvityksen mukaan             Jätehuoltolain voimaantulon jälkeen kohen-
4135: puolustusvoimissa annetaan ympäristönsuojelu-        tuvat mahdollisuudet asianmukaiseen jätehuol-
4136: opetusta sekä kantahenkilökunnalle että varus-       lon järjestämiseen ja sen mukana paranevat
4137: miehille erityisesti maasto-olosuhteita ajatellen.   myös keinot roskaantumisen vastustamiseen.
4138: Raskaantomista ei tämän johdosta puolustus-             Asenteiden muuttamista roskaamiselle vastai-
4139: voimien käyttämillä alueilla olekaan pahemmin        siksi voidaan kuitenkin pitää pysyvimpiä tu-
4140: esiintynyt. Puolustusvoimissa on parhaillaan te-     loksia aikaansaavana keinona ympäristön siis-
4141: keillä erityisen ympäristönsuojelun oppituntien      teyden parantamisessa ja ylläpitämisessä. Kuten
4142: kehittäminen siten, että asennekasvatuksen tu-       edellä on esitetty, tähän tullaan lähitulevai-
4143: lokset paranisivat myös varusmiespalvelun jäl-       suudessa kiinnittämään huomiota niin opetus-
4144: keistä aikaa silmälläpitäen.                         suunnitelmia uudistettaessa kuin yleisölle suun-
4145:    Lisäksi voidaan mainita, että opetusministe-      nattavaa valistusta suunniteltaessa.
4146: riössä on valmistunut ympäristökasvatuksen toi-
4147:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1978.
4148: 
4149:                                                                           Ministeri Eero Rantala
4150: 4                                            1978 vp.
4151: 
4152: 
4153: 
4154: 
4155:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4156: 
4157:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        För att inskärpa förbudet ingår i lagförslaget
4158: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        också ett stadgande om skyldighet att snygga
4159: se nr 874 av den 19 april 1978 tili vederböran-     upp det nedskräpade området. Ytterligare kun-
4160: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        de statsrådet begränsa användningen av ett
4161: följande av riksdagsman Kortesalmi underteck-       visst emballage eller förbjuda det, om em-
4162: nade spörsmål nr 223:                               ballaget bl. a. förorsakar särskild nedskräpning
4163:                                                     av miljön. Av ovannämnda skäl kunde stats-
4164:            Ämnar Regeringen snabbt vidta effek-     rådet också fastställa en speciell återlämnings-
4165:        tiva åtgärder i avsikt att skydda miljön     avgift för emballaget.
4166:        för uppsåtlig och skadlig nedskräpning,          För avfallshanteringsförseelse, vilket ned-
4167:        t. ex. genom att effektivera upplysning-     skräpning nästan undantagslöst är, föreslås
4168:        en i massmedia, anordna intensivunder-       straff i form av böter eller fängelse i högst
4169:        visning i alla läroanstalter och för         sex månader. Storleken av böter eller längden
4170:        värnpliktiga samt genom att stadga ett       av fängelsestraff är beroende av förseelsens
4171:        tiliräckligt strängt bötesstraff för upp-    grad och överträdarens inkomstnivå. Numera
4172:        såtlig nedskräpning av vägkanter och         har man avstått från att fastställa ett minimi-
4173:        annan miljö?                                 belopp för dagsböterna.
4174:                                                         En attitydförändring, som skulle innebära
4175:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       en negativ hållning tili all nedskräpning, är
4176: samt anföra följande:                               en av de viktigaste preventiva åtgärderna mot
4177:    Den ökade konsumtionen av livsmedel, söt-        nedskräpning. Staten, kommunerna och olika
4178: saker, läskdrycker och alkoholdrycker i det         sammanslutningar har ägnat sig åt attityd-
4179: fria har lett tili nedskräpning av miljön. En       fostran. År 1975 organiserade ministeriet för
4180: ökning av turism och friluftsliv har medfört        inrikesärendena en riksomfattande avfallskam-
4181: en nedskräpning av allt större områden. Över-       panj, under viiken allmänhetens uppmärksam-
4182: gången från återanvändning av emballage tili        het också riktades på nedskräpningen av
4183: engångsförpackningar har minskat medborgar-         miljön och förebyggandet av denna nedskräp-
4184: nas möjligheter att på behörigt sätt ta hand        ning. Vad beträffar allmänna vägar har väg-
4185: om förpackningarna. Det kan också konstateras       och vattenbyggnadsstyrelsen bemödat sig om
4186: att man inte alltid har tillsett att avfall kan     större snygghet inom vägområdena genom ett
4187: transporteras tili platser som ligger inom räck-    upplysningsarbete som riktar sig tili trafikan-
4188: håll för organiserad avfallshantering.              terna.
4189:    Gällande lagstiftning för att avstyra ned-           Enligt en från skolstyrelsen erhållen utred-
4190: skräpning kan inte anses vara tiliräcklig. För      ning meddelas i grundskolan miljöfostran i
4191: närvarande behandlas också i riksdagen en re-       samband med undervisningen i medborgarfär-
4192: geringsproposition med förslag tili lag om av-      dighet. I detta sammanhang strävar man tili
4193: fallshantering och därtili anslutna lagar ( RP      att främja snygghetsfrämjande attityder hos
4194: 142/75 II rd.). Enligt det lagförslag, som in-      eleverna. I gymnasiet är miljövården anknuten
4195: går i regeringens proposition, skulle det bli       till undervisningen i biologi och geografi. Så-
4196: förbjudet att i naturen lämna kvar glas, plåt,      väl i grundskolan som i gymnasiet håller man
4197: plast, papper eller annat skräp eller smuts så,     dock på att revidera läroplanerna för omgiv-
4198: att därav förorsakas men för hälsan, förfulning     ningslära, varvid det blir möjligt att effektivare
4199: av landskapet, minskning av trivseln eller an-      än hittilis ta upp problemet nedskräpning. Av
4200: nan liknande olägenhet ( nedskräpningsförbud) .     tradition har städningskampanjerna anknutit till
4201:                                             N:o 223                                              5
4202: 
4203: grundskolornas program, varvid eleverna har       missionen för miljöfostran, där principerna för
4204: kunnat observera omfattningen av nedskräp-        miljöfostran granskats på utbildningssystemets
4205: ningen och samtidigt arbeta för att åstadkom-     alla nivåer.
4206: ma en bättre miljö.                                  Efter det att lagen om avfallshantering har
4207:   Enligt en från yrkesutbildningsstyrelsen er-    trätt i kraft förstärks möjligheterna tili ratio-
4208: hållen utredning har attitydfostran tili be-      nellt ordnande av avfallshanteringen och med
4209: kämpning av nedskräpning i styrelsens läro-       detta också utvägarna att bekämpa nedskräp-
4210: anstalter fogats tili yrkesundervisningen och     ning.
4211: umgängesfostran. Därtili har varje skola ägnat       Också de friviliiga naturskyddsföreningar
4212: uppmärksamhet åt snygghet både inom skol-         som erhåller statsbidrag har använt sig av olika
4213: området och i omgivningen.                        medel för att rikta uppmärksamheten på ned-
4214:    Enligt en från huvudstaben erhållen utred-     skräpningen och en minskning av den. Håll
4215: ning meddelas inom försvarsmakten både stam-      Skärgården Ren r.f. har inom många skär-
4216: anställd personai och beväringar undervisning     gårdsområden ordnat insamling av avfall.
4217: i miljövård, speciellt med tanke på terrängför-      En attitydförändring, som leder tili en nega-
4218: hållandena. Därför har inte heller någon större   tiv inställning tili nedskräpning, kan dock anses
4219: nedskräpning förekommit inom de områden           vara det medel som skapar de mest varaktiga
4220: som används av försvarsmakten. Inom försvars-     resultaten i arbetet för större och fortsatt
4221: makten utvecklas för närvarande ett system        snygghet.
4222: med särskilda lektioner i miljövård så, att          Såsom ovan har framförts, kommer detta
4223: resultaten av attitydfostran skulle förbättras,   faktum i den närmaste framtiden att bli före-
4224: också med tanke på tiden efter värnplikten.       mål för uppmärksamhet såväl vid revideringen
4225:    Ytterligare kan nämnas att undervisningsmi-    av läroplanerna som vid planeringen av tili
4226: nisteriet färdigställt ett betänkande av kom-     allmänheten riktad upplysning.
4227:      Helsingfors den 25 maj 1978.
4228: 
4229:                                                                         Minister Eero Rantala
4230: 
4231: 
4232: 
4233: 
4234: 0878006800
4235:                                             1.978 vp.
4236: 
4237: Kirjallinen kysymys n:o 224.
4238: 
4239: 
4240: 
4241: 
4242:                                  Kortesalmi: Taival!kosken kunnan sisällyttämisestä maataloustar-
4243:                                     v~J<,keiden .rah,tiavust;~,u>ten ,piipin.
4244: 
4245: 
4246: 
4247:                         Ed u s kunnan He r r ra Puhe m i e he U e.
4248: 
4249:    Taivalkosken molemmat naapuripitäjät Kuu-       tystä · kuin· voisi luulla. Siten Taivalkoski· tulisi
4250: samq ja Pudasjärvi kuuluvat Pohjois-Suomessa       kiireesti sisällyttää·. tuen.· piiriin. ·
4251: maksettavien maataloustarvikkeiden ja syömä~          Edellä· esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
4252: viljan sekä muiden tahtiavustusten piiriin,        päiväjärjestyksen 37 §:rl' l momenttiin esitän
4253: mutta Taivalkoski jää tuen ulkopuolelle. Tästä     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4254: johtuu, että naapurikuntien kauppaliikkeet toi-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4255: mittavat tavaroita Taivalkoskelle. Kuljetusetäi-
4256: syyksien kannalta Taivalkoski on kuitenkin                    Aikook.a . Hallitus kiireesti ryhtyä
4257: täysin rinnastettavissa Pudasjärven, Rovanie-              oikeudenmukaisiin toimiin Taivalkosken
4258: men ja Kemin maalaiskuntiin, jotka saavat                  kunnan sisällyttämiseksi maataloustar-
4259: rahtiavustusta. Tutkimus on lisäksi osoittanut,            vikkeiden ja syömäviljan sekä muiden
4260: että rautatiestä ei ole Taivalkosken kunnalle              elintarvikkeiden· tahtiavustuSten ·piiriin?
4261: kyseisten tavaroiden kuljetuksessa sitä merki·
4262:      Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1978.
4263: 
4264:                                       J. Juhani Kortesalmi
4265: 
4266: 
4267: 
4268: 
4269: 087800639N
4270: 2                                           1978 vp.
4271: 
4272: 
4273: 
4274: 
4275:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4276: 
4277:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Taivalkosken kunta on aikaisemmin kuulu-
4278: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nut Pohjois-Suomessa maksettavien maatalous-
4279: olette 20 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn         tarvikkeiden sekä syömäviljan ja muiden elin-
4280: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tarvikkeiden tahtiavustusten piiriin. Rautatien
4281: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Kontiomäeltä Taivalkoskelie valmistuttua vuon-
4282: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta     na 1966 jätettiin sanottu kunta Hyrynsalmen
4283: kirjallisesta kysymyksestä n:o 224:                ja Suomussalmen kuntien ohella tahtiavustusten
4284:                                                    maksamisen ulkopuolelle. Tämän radan mer-
4285:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä        kitys tavaraliikenteessä on kuitenkin pienenty-
4286:        oikeudenmukaisiin toimiin Taivalkosken      nyt. Tarkoitus on lähiaikoina laajemmaltikin
4287:        kunnan sisällyttämiseksi maataloustar-      selvittää tarvetta tarkistaa kyseisten avustusten
4288:        vikkeiden ja syömäviljan sekä muiden        jakoperusteita. Samassa yhteydessä tullaan
4289:        elintarvikkeiden rahtiavustusten piiriin?   myös lähemmin selvittämään avustusalueen
4290:                                                    mahdollista tarkistamista koskevat kysymykset.
4291:   Vastaukseksi kysymykseen esitän kunnioitta-
4292: vasti seuraavaa:
4293:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1978.
4294: 
4295:                                             Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
4296:                                             N:o 224
4297: 
4298: 
4299: 
4300: 
4301:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4302: 
4303:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        Taivalkoski kommun har tidigare omfattats
4304: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     av de fraktunderstöd som i norra Finland
4305: av den 20 april 1978 tili vederbörande medlem     utbetalas för jordbruksförnödenheter samt
4306: av statsrådet översänt avskrift av följande av    brödsäd och andra livsmedel. När järnvägen
4307: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi underteck-       från Kontiomäki tili Taivalkoski blev färdig
4308: nade spörsmål nr 224:                             år 1966 lämnades sagda kommun samt Hyryn-
4309:                                                   salmi och Suomussalmi kommuner utanför om-
4310:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-      rådet för utbetalning av fraktunderstöd. Banans
4311:        ning vidta rättvisa åtgärder för att       betydelse för godstrafiken har dock minskat.
4312:        Taivalkoski kommun skall komma inom        Avsikten är att inom kort mera ingående ut-
4313:        ramen för fraktunderstöden för jord-       reda behovet av att justera grunderna för
4314:        bruksförnödenheter samt brödsäd och        utdelningen av sagda understöd. 1 detta sam-
4315:        andra livsmedel?                           manhang kommer man också att närmare ut-
4316:                                                   reda frågan om en eventuell utvidgning av det
4317:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      område, inom vilket understöd utbetalas.
4318: samt anföra följande:
4319:      Helsingfors den 18 maj 1978.
4320: 
4321:                                            Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
4322: Kirjallinen kysymys n:o 225.
4323: 
4324: 
4325: 
4326: 
4327:                                                                                Kortesalmi: Sotiemme veteraanien ja sotavammaisten eläkkeiden
4328:                                                                                   saattamisesta kohtuulliselle tasolle.
4329: 
4330: 
4331:                 ;;t:r~; ;,.rv,ij d;IJc~·~![:ll:.Q ~.n,~.g,~ r r tl:oi?,!J~-~ji ~~eH <f~:n:~y12~i:~lb;vi:sqobisV
4332: , 4t':·~:_-: :: .( ~-~·l                                                                     J1;?25!'.A ~.rJ :o-J-uiJ .s2.t:u! ln i;;rn
4333:                            ·_ ~- :: :~--~\:· ___ ~;\" ~-:_: ~;::·c.: .c.~-: ~ ~;: _-- ,~- ~ :- C"~- :IL :~~-~, }:,~r:-
4334:                                                                              :B~ ';···:)I--!
4335: -. :Sotien veteraanien eläke~) ja;iti}rvausitsioita ei ,tco;n,' Jitdätf~ttä.v.ä::ll~i!ll~IriiUiivibyJi1Jlää~
4336: ole ,:vieläkään. srurtu-;kaikiltar·osih· ·tyydyttävädle ~~retetaanidäk~v ja: .BQtilimtttl.tl~a~n~
4337: eikä oikeudenmukaiselle kaiirialle; Kaikkein huo~ he-. ilnian ,.-omaa: :SY,Ytääri: .eli"' -puattee1listeft:~ 'ja
4338: noiromassa- asemassa -Ovat sell:aiset sötieftul1e kadonbeiden. asiakirjojent sekä puritteelli$~n: lain.
4339: veteraanit, joiden sodanaikaisesta palveluksesta säädännön vuoksi ovat jääneet vaille oikeuden,.
4340: ja rintamalla olosta sekä haavoittumisista kerto- mukaista ja kohtuullista eläkettä ja __korvausta.
4341: vat asiapaperit ovat jouttineet hukkaan, niin '· Edellä esitetyn perusteella ja viitäten valtio-
4342: ettei tarVittavia tietoja löydy asianomaisista ar. päiväjärjestyksen 37 § =n 1 'inomenttifu esitän
4343: kistoista. Jos esim. kantakortti on kadonnut, kunnioittavasti vattioneuvostoh · asianomaisen
4344: tämä vaikeuttaa sotilasvammakorvatiksen~ saan- jäsenen vastat.t~vaiksi seuraav~n kysymy~sen:
4345: tia, koska tiedot" haavoittumisista merkitään
4346: juuri, kantakorttiin. Lisäksi on muita ,sellaisia                           Tietääkö Hallitus, että maassamme on
4347: tapauksia, jolloin henkilö on joutunut tuntu~                          , vielä varsin runsaasti' sellaisia sotiemme
4348: vasti kärsimään muissa sodanaikaisissa olosuh-                           veteraaneJa·,. sötavatnmaisia s,ekä muita
4349:  teissa saamistaan vammoista, ·joiden todentai:ni-                       sotien vamrnaui:tamia · hehkllöitii, joiden
4350: nen on jälkikäteen vaikeata ja joiden korvaami-                          eläkeasioita. ja sotavammakoriråuksia ei
4351:  seen: ei nykyinen puutteellinen lainsäädäntö anna                       ole saatu oikeudenmukaiseen kuntoon
4352: mahdollisuuksia. Näistä ns. väliinputoajista on                          sen johdosta, että näitä henkilpitä kos-
4353: ,paljon tietoja kertynyt esim. Sotainvalidien Vel-                       kevat sodanaikaiset · asiakirjat -;ja muut
4354: jesliitolle, Sotavammaisten Tuki~ ja Tutkimus-                           todisteet ovat kadonneet· tat'iruutteelli-
4355:  säätiölle sekä valtakunnallisille veteraanijärjes-                      set, ja                                       ,          .
4356: töille.                                                                     aikooko Hallitus ki1reesti'ryhtjiä :toi-
4357:     Kuitenkin edellä kuvaturilaisten ns .. väliin"                       miin näiden ns. väliinputoajien. eläkkei-
4358: putoajien eläke- ja korvausasiat olisi mitä kii-                         den _ja korvausten saattam~st köhfuul-
4359:  reimmin jo saatettava oikeudenmukaiseen kun-                         . Iiselle ja asiiinmuka:iselle t~soNe?
4360:               Helsm:gissä 20 päivänä huhtikuuta 1978.
4361: 
4362:                                                                                               J. J tihani Kortesalmi -
4363: 
4364: 
4365: 
4366: 
4367:  087800646W
4368: 2                                            1978 vp.
4369: 
4370: 
4371: 
4372: 
4373:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4374: 
4375:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      johdosta syntyneiden korvausvaateiden järjestä-
4376: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mismahdollisuuksia sotilasvammalain puitteissa.
4377: olette 20 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn             Työryhmä jätti tämän niin sanotun väliin-
4378: kirjeenne ohella toimittanut v·altioneuvoston       putoajakysymyksen. osalta vastauksensa sosiaali-
4379: asianomaiselle ' jäsenelle jäljennöksen kansan-     ja terveysministeriölle joulukuun 15 päivänä
4380: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta      1977. Työryhmän vastauksessa on tutkittu eri
4381: kirjalHsesta kysymyksestä n:o 225:                  vaihtoehtoja nykyisen lain suoman korvaustur-
4382:                                                     van ulkopuolelle jäävien henkilöiden korvaus-
4383:            Tietääkö Hallitus, että maassamme on     vaateiden järjestämiseksi. Työryhmän selvitys
4384:        vielä varsin runsaasti sellaisia sotiemme    on tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä
4385:        veteraaneja, sotavammaisia sekä muita        harkittavana.
4386:        sotien vammauttamia henkilöitä, joiden          Tehdyssä kysymyksessä on niin sanotun vä-
4387:        eläkeasioita ja sotavammakorvauksia ei       liinputoajaongelman lisäksi viitattu tapauksiin,
4388:        ole saatu oikeudenmukaiseen kuntoon          joissa korvausta hakevan sodanaikaisesta palve-
4389:        sen johdosta, että näitä henkilöitä kos-     luksesta, rintamallaolosta tai haavoittumisesta
4390:        kevat sodanaikaiset asi!Wcirjat ja muut      kertovat asiapaperit ovat joutuneet hukkaan.
4391:        todisteet ovat kadonneet tai puutteelli-        Tältä osin voidaan ·todeta, että sodanaikaiset
4392:        set:, ja                                     sotilaskantakortit ja sotasairaaloiden sairaskerto-
4393:            aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-   mukset ovat yleensä säilyneet erittäin hyvin ja
4394:        miin näiden ns. väliinputoajien eläkkei-     niiden perusteella voidaan .korvauskysymys
4395:        den ja korvausten saattamiseksi kohtuul-     useimmiten ratkaista. Jos korvauksen hakijaa
4396:        :liselle ja asianmukaisel1e tasolle?         koskevat asiakirjat kuitenkin todistettavasti ovat
4397:                                                     kadoksissa, tämä seikka ei sinänsä ole sosiaali-
4398:   Vastauksena ky;symykseen esitän kunnioitta-       ja terveysministeriön käsityksen mukaan estä-
4399: vasti seuraavaa:                                    nyt häntä pääsemästä oikeuksiinsa, koska vam-
4400:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 21 päi-    ma ja sairaus on muullakin tavoin todistetta-
4401: vänä kesäkuuta 1976 työryhmän selvittelemään        vissa.
4402: sotilasvammalainsäädännön uudistamista. Työ-            Myöskään kansaneläkelaitoksen tietoon ei ole
4403: ryhmälle annettiin tehtäväksi muun muassa            tullut yhtään sellaista tapausta, joissa rintama-
4404: tutkia eräiden nykyisen lain suoman korvaus-         sotilas olisi jäänyt ilman rintamasotilas.eläkelain
4405: turvan ulkopuolelle jäävien sotaan tai sotapal-      mukaista etuutta kadonneiden tai puutteellisten
4406: velukseen liittyvien katoamisten, kuolemanta-        asiakirjojen vuoksi.
4407: paustcm tai muiden vastaavanlaisten tilanteiden
4408:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1978.
4409: 
4410:                                                                    Ministeri Olavi Martikainen
4411:                                               N:o 225                                                  3
4412: 
4413: 
4414: 
4415: 
4416:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
4417: 
4418:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         militärtjänst, vilka faller utanför det ersättnings-
4419: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        skydd som den nuvarande lagen ger.
4420: .av den 20 apri11978 tili vederbörande medlem            Arbetsgruppen avgav sitt svar i frågan om
4421: av statsrådet översänt avskrift av följande av       dessa s. k. förlorare tili social- och hälsovårds-
4422: riksdagsman J. Juhani Kortesalmi ställda spörs-      ministeriet den 15 december 1977. I arbets-
4423: mål nr 225:                                          gruppens svar har undersökts olika alternativ
4424:                                                      för ordnandet av de ersättningsyrkanden som
4425:           Är Regeringen medveten om, att det         ställts av personer, vilka faller utanför det
4426:        i vårt land ännu finns många sådana           ersättningsskydd som den nuvarande lagen ger.
4427:        veteraner från våra krig, krigsinvalider      Arbetsgruppens utredning är för närvarande
4428:        och andra i kriget skadade personer, vil-     under övervägande i social- och hälsovårds-
4429:        kas pensionsärenden och krigsinvalidser-      ministeriet.
4430:        sättningar inte befinner sig i tilifreds-         I spörsmålet har man utöver problemet med
4431:        ställande skiok av den anledningen, att       de s. k. förlorarna hänvisat tili fall, där hand-
4432:        de krigstida handlingarna och övriga          lingar, som gäller den ersättningssökandens
4433:        bevis rörande dessa personer har för-         1:j.änstgöring under krigstid, tid vid fronten eller
4434:        svunnit eller är bristfälliga, och            skada, har förkommit.
4435:           ämnar Regeringen skrida tili bråds-            Tili denna del kan konstateras, att de krigs-
4436:        kande åtgärder i syfte att bringa dessa       tida soldatstamkorten och fältsjukhusens sjuk-
4437:        s. k. förlorares pensioner och ersätt-        berättelser i allmänhet bevarats mycket väl,
4438:        ningar tili en skälig och sakenlig nivå?      och på grundvalen av dessa kan ersättnings-
4439:                                                      frågorna i de flesta fall avgöras. Har hand-
4440:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        :lingar som gäller ersättningssökande person
4441: sa!mt anföra följande:                               dock bevisligen förkommit, har denna omstän-
4442:    Social- och hälsovårdsministeriet tilisatte den   dighet enligt social- och hälsovårdsministeriets
4443: 21 juni 1976 en arbetsgrupp med uppgift att          uppfattning inte i och för sig hindrat sökande
4444: utreda frågan om en revidering av lagstiftningen     från att komma i åtnjutande av sina rättigheter,
4445: om skada, ådragen i militärtjänst. Arbetsgrup-       emedan skada och sjukdom kan konstateras
4446: pen fick i uppgift att bland ~at undersöka           även på annat sätt.
4447: möjligheterna att inom ramen för lagen om                Inte heller har det tili folkpensionsanstaltens
4448: skada, ådrageh i militärtjänst, ordna frågan om      kännedom kommit ett enda fall, där front-
4449: de yrkanden på ersättning som uppkommit på           veteran på grund av försvunna eller bristfälliga
4450: grund av försvinnanden, dödsfall och motsva-         handlingar skulle ha gått förlustig på lagen
4451: rande situationer i anslutning tili krig eller       om frontmannapension baserade förmån.
4452:       Helsingforsden 22 maj 1978.
4453: 
4454:                                                                     Minister Olavi Martikainen
4455: '-'·
4456:                                                 1978 vp.
4457: 
4458: Kirjallinen kysymys n:o 226.
4459: 
4460: 
4461: 
4462: 
4463:                                    Tuovinen: Hyvå"ksytyn työohjelman noudattamisesta valtion töissä.
4464: 
4465: 
4466:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
4467: 
4468:    Vaikkakin julkisen sektorin työvoiman ky-           nan työttömiä ja vielä niin, että eniten työtä tar-
4469: syntä on vain 1/3 kokonaiskysynnästä, sen              vitseva asetetaan etusijalle.
4470: merkitys korostuu työllisyyttä tasaavan ohjailta-         Tällä hetkeHä valtion töiden osalta tilanne
4471: vuut:ensa ansiosta.                                    monin paikoin on se, että talonrakennushank-
4472:    Vuonna 1976 valtion varsinaisen budjetin ja         keissa eritoten käytetään urakoitsijoi:ta. Tämä
4473: lisätalousarvion myötä työllisyyttä edistäviin toi-    puolestaan on johtanut varsin selviin työohjel-
4474: miin ohjattiin reilut 8,8 miljardia markkaa. Täl-      man mukaisten työvahvuuksien alituksiin ja työ-
4475: lä rahasummalla saatiin aikaan 114 600 miestyö-        voiman ottoon ohi työnvälityksen. Onpa tapauk-
4476: vuotta eli 114 600 henkilöä sai vuodeksi töitä.        sia, joissa työvoima urakoitsijan toimesta tuo-
4477: Uusia pysyv1ä työpaikkoja tuon rahan turvin            daan varsin kaukaa itse kohteen sijaintikunnan
4478: syntyi 8 000. Vastaavasti vuonna 1977 töissä           ulkopuolelta. Myös eräissä valtion omana työnä
4479: oli 117 000 henki:löä ja uusia työpaikkoja syn-        teettämissä hankkeissa on otettu työvoima tois-
4480: tyi 4 100.                                             tuvista huomautuksista huolimatta ilman työn-
4481:    Varsinai:sten valtion työvirastojen töiden vä-      välitystä. Näin paikalliset työvoimatoimistot
4482: litön työllistävä vaikutus oli 1976 39 000-            tuntevat itsensä turhautuneiksi ja toiminnalli-
4483: 40 000 henkilöä ja vuonna 1977 hivenen edel-           sesti petetyiksi.
4484: Hsvuotta vähemmän. Pohjois-Karjalassa valtion             Asia ei olisi kovin vakava, jos meillä olisi vä-
4485: töissä oli 1976 keskimäärin 2 452 henkilöä ja          häinen työHömyys. Mutta kun esimerkiksi Itä-
4486: 1977 2 200 henkilöä. Luvut eivät varmasti pää-         Suomessa työttömyysaste alkaa pysyvästi olla
4487: tä huimaa, mutta kun nämä valtion työt saatta-         15 prosentin luokkaa ja eräissä tapauksissa val-
4488: vat olla jonkin Pohjois-Karjalan paikkakunnan          tion työt paikkakunnan lähes ainoat uudet työ-
4489: ainoat uudet työpaikat vuoden mittaan, niiden          paikat vuoden mittaan, lienee kohtuullist·a edel-
4490: arvo saa aivan uuden suhteen.                          lyttää, että työvoimaviranomaisiHa olisi työlli-
4491:    TyöNisyysasetuksen (948/71) 5 §:n mukaan            syyslain ja -asetuksen mukainen mahdollisuus
4492: "työvoimapiirin toimisto määrää tarvittaessa           työvoiman osoi:ttamisessa.
4493: työvoimaministeriön antamien ohjeiden mukaan,             Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
4494: mistä kunnasta ja kuinka monta työntekijää             tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
4495: valtion toimesta järjestettäville työmaille sijoite-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
4496: taan" ja 6 § :n mukaan "työnvälitysviranomais-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4497: ten onosoittaessaan työvoimaa 4 ja 5 §:ssä tar-
4498: koitettuihin töihin annettava etusija niille, joi-               Mitä Halli:tus a~koo tehdä korjatak-
4499: den työnsaannin tarve on suurin ..."                          seen tilanteen niin, että valtion töissä
4500:    Lyhyesti sanottuna työllisyyslain ja -asetuk-              noudateta·an hyväksyttyä työohjelmaa
4501: sen merkitys on sii:nä, että koska valtio paikal-             myös työvoiman määrien osalta ja että
4502: listen työttömyyslukujen perusteella j-ärjestää ja            valtion töiden toteuttaj·at ottavat hank-
4503: rahoittaa töhä, töihin myös otetaan pai:kkakun-               keiden työvoiman paikallisen työvoima-
4504:                                                               toimiston osoittamaHa tavalla?
4505:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1978.
4506: 
4507:                                            Jouko Tuovinen
4508: 
4509: 
4510: 087800669M
4511: 2                                             1978 vp.
4512: 
4513: 
4514: 
4515: 
4516:                          Ed u s kunnan He r r a P u h e m i e h e 11 e.
4517: 
4518:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valtion toimesta järjestettävi:lle työmaille sijoi-
4519: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tetaan. Työmaan johdon tulee ennen töiden
4520: olette 21 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn kir-      aloittamista olla yhteydessä työvoimapiirin toi-
4521: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     mistoon. Määräys koskee myös urakoitsijoita.
4522: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      Työvoimaviranomaisten on työvoi:maa· valtion
4523: Jouko Tuovisen näin kuuluvasta lcirjallisesta ky-    työvirastojen töihin osoittaessaan annettava etu-
4524: symyksestä n:o 226:                                  sija niille, joiden työnsaannin tarve on suurin.
4525:                                                      Ulkopuoliset urakoitsijat, joiden valinta tapah-
4526:           Mitä Hal1itus aikoo tehdä korjatak-        tuu peJikästään urakkatarjousten edullisuuden
4527:        seen tilanteen niin, että valtion töissä      perusteella, joutuvat usdn tuomaan ammattitai-
4528:        noudatetaan hyväksyttyä työohjelmaa           tohen työvoiman mukanaan siirtyessään työkoh-
4529:        myös työvoiman määrien osalta ja että         teelta toiselle. Osaltaan tämä johtuu urakoitsi-
4530:        valtion töiden toteuttajat ottavat hank-      jalla työntekijäitään kohtaan olevasta työnjär-
4531:        keiden työvoiman paikallisen työvoima-        jestämisvelvollisuudesta, joka kattaa yrityksen
4532:        toimiston osoittamalla tavalla?               kaikki työt paikkakunnasta riippumatta. Toi-
4533:                                                      saalta työvirastojen pyrlcimyksenä on antaa etu-
4534:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sija työntekijöille, jotka ovat olleet pitkäaikai-
4535: vasti seuraavaa:                                     sessa työsuhteessa valtioon. Mm. näi:stä teki-
4536:    Valtion työvirastojen töissä oli hyväksytty-      jöistä aiheutuu, ettei hankkeen· tarvitsema'a koko
4537: jen ohjelmien mukaan vuonna 197 6 keskimää-          työvoimaa voida aina käytännössä ottaako. paik-
4538: rin 40 800 henkilöä ja vuonna 1977 keskimää-         kakunnalta. Ellei työhön o8oituksessa päästä yh-
4539: rin 36 600 henkilöä. Joensuun työvoimapiirissä       tei:symmärrykseen paikallistasolla, voidaan asia
4540: valtion työohjelmilla työl1istettiin mainittuina:    siirtää ylemmän viranomaisen ratkaistavaksi.
4541: vuosina ·2 500 ja 2 250 henkilöä.                    Esimerkkejä täHaisista tapauksista on olemassa
4542:    Valtion töiden merkitys työllisyydenhoitokei-     ja poikkeuksetta nirissä on päästy kumpaakin
4543: nona on viime vuosina jatkuvasti heikentynyt.        osapuolta tyydyttävään ratkaisuun.
4544: Työmäärärahat ovat reaaliarvoltaan vähenty-            . Valtion hyväksytyn työohjelman mukainen
4545: neet ja toisaalta· töiden luonne on muuttunut        työvoimavahvuus on v1ime vuosina toteutunut
4546: tehokkuus- ja taloudellisuustavoitteiden myötä       lähes työohjelmien mukaisesti. Vuonna 1976
4547: entistä konetyövaltaisemmaksi. Työllisyyden          valtion töiden todettu työvoima oli keskimää-
4548: alueellisten erojen pienentämiseen ja rakenteelli-   l'in 39 400 kuukaudessa, m:i<kä oli n. 3,4 % oh-
4549: sen työttömyyden . lieventämiseen ei ole ollut       jdmoitua pienempi ja vuonna 1977 keskimää-
4550: riittävästi mahdollisuuksia, koska tähän tarkoi-     rin 36 600 ·henkilöä, joka jäi n. 2,5 % ohjel-
4551: tukseen osoitettujen työllisyysvarojen osuus kai-    maitua vahvuutta pienemmäksi. Joensuun työ-
4552: kista tarpeeseen nähden aivan riittämättömistä       voimapiirissä valtion töiden todettu työvoima-
4553: työmäärärahoista on ollut vain 13-16 %.              vahvuus o1i vuonna 1976 n. 2 400 ja 197} n.
4554:    Työvoimapiirin toimisto määrää tarvittaessa       2 200 henkilöä, edellinen jäi n. 2,5 % ja jäl-
4555: työvoimaministeriön antamien ohjeiden mukaan,        kimmäinen n. 1,0% ohjelmaitua vahvuutta
4556: mi:stä kunnasta ja kuinka monta työntekijää          pienemmäksi.
4557:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1977.
4558: 
4559:                                                                     Työvoimaministeri Arvo Aalto
4560:                                               N:o 226                                                3
4561: 
4562: 
4563: 
4564: 
4565:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
4566: 
4567:   I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen           antal arbetstagare skall placeras vid de arbets-
4568: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        platser som arrangeras genom statens försorg.
4569: av den 21 aprH 1978 tili vederbörande med-           Arbetsplatsens ledning skall kontakta arbets-
4570: lem av st:atsrådet för besvarande översänt av-       kraftsdistriktets byrå, innan arbetena inleds.
4571: skrift av följande, av riksdagsman Jouko Tuo-        Bestämmelsen gäller också entreprenörer. Ar-
4572: vinen ställda skriftliga spörsmål nr 226:            betskraftsmyndigheterna skall vid anvisande av
4573:                                                      arbetskraft tili statens arbetsverks arbeten ge
4574:           Vad ämnar Regeri:ngen göra för att         företräde åt dem, vilkas behov av arbete är
4575:        upphjälpa situationen så, att det god-        störst. Utomstående entreprenörer, vilkas vai
4576:        kända arbetsprogrammet följs i statens        sker enbart på basen av entreprenadanbudets
4577:        arbeten också vad gäller arbetskraftens       förmånlighet, är ofta tvungna att ta yrkeskunnig
4578:        antal samt så, att de som utför statens       arbetskraft med sig då de flyttar från ett arbets-
4579:        arbeten, anställer projektens arbetskraft     projekt tili ett annat. Delvis beror detta på
4580:        enligt den lokala arbetskraftsbyråns an-      entreprenörens skyldighet att anordna arbete åt
4581:        visni:ngar?                                   sina arbetstagare, viiken skyldighet täcker före-
4582:                                                      tagets samt1iga arbeten oberoende av orten. Å
4583:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-         andra sidan har arbetsverken strävat tili att
4584: samt följande:                                       priorhera de arbetstagare, vilka haft ett lång-
4585:                                                      varigt arbetsförhållande tili staten. Bl.a. dessa
4586:    I statens arbetsverks arbeten sysselsattes en-    faktorer gör, att hela den arbetskraft som be-
4587: ligt de godkända arbetsprogrammen år 197 6 i         hövs för ett arbetsprojekt i praktiken inte all-
4588: genomsnitt 40 800 personer och år 1977 i ge-         tid kan anställas från ifrågavarande ort. Om
4589: nomsnitt 36 600 personer. I Joensuu arbets-          man på det lokala planet inte kan komma tili
4590: kraftsdistrikt sysselsattes genom statens arbets-    samförstånd i fråga om anvisande tili arbete,
4591: program 2 500 resp. 2 250 personer under             kan ärendet hänskjutas til1 överordnad myndig-
4592: ovannämnda år.                                       het för avgörande. Exempel på dylika fall finns,
4593:    Under de senaste åren har de statliga ar-         och där har man utan undantag kommit tili en
4594: betenas betydelse som ett medel att sköta sys-       lösning som varit tillfredsställande för båda par-
4595: selsättningen ständigt minskat. Realvärdet hos       terna.
4596: arbetsanslagen har sjunkit och dessutom har             Den en1igt statens godkända arbetsprogram
4597: arbetenas karaktär, i och med att krav ställts       programmerade arbetsstyrkan har under de se-
4598: på deras effektivitet och lönsamhet, ändrats så,     naste åren kunnat förverkligas nästan program-
4599: att de blivit allt mer maskinarbetsbetonade.         enligt. År 1976 var de facto arbetsstyrkan vid
4600: Man har inte haft tiliräckliga möjligheter tili      statens arbet:en i genomsnitt 39 400 per månad,
4601: att minska de regionah skillnaderna och att          vilket var ca 3,4 % mindre än den program-
4602: lindra den strukturella arbetslösheten, då an-       merade, och år 1977 var den i genomsnitt
4603: delen av de för detta ändamål anvisade syssel-       36 600 personer, dvs. understeg med ca 2,5%
4604: sättningsmedlen utgjort endast 13-16% av             den programmerade styrkan. I Joensuu arbets-
4605: samtliga arbetsanslag, vHka varit heh otillräckli-   kraftsdistrikt var de facto arbetsstyrkan vid sta-
4606: ga i förhållande tili behovet.                       tens arbeten år 1976 ca 2 400 och år 1977 ca
4607:    Arbetskraftsdistriktets byrå bestämmer vid        2 200 personer, av vi:lka den förra var ca
4608: behov en1igt av arbetskraftsmini:steriet utfärdade   2,5% och den senare ca 1,0% mindre än den
4609:  anvisningar, från vHken kommun och till vilket      programmerade styrkan.
4610:       Helsingfors den 25 maj 1978.
4611: 
4612:                                                                   Arbetskraftsminister Arvo Aalto
4613: !Ii:
4614:                                                  1978 vp.
4615: 
4616: Kirjallinen kysymys n:o 227.
4617: 
4618: 
4619: 
4620: 
4621:                                      Merisaari ym.: Yksityisille suuryhtiöille myönnetyn valtion tuen
4622:                                         ehtojen kehittämisestä.
4623: 
4624: 
4625:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4626: 
4627:    Nykyinen taloudellinen kriisi on jälleen ker-           Valtion teollisuuspolitiikkaa olisi kehitettävä
4628: ran selvästi osoittanut suuryhtiöiden toiminnan         johdonmukaisen ja kansan enemmistön etujen
4629: demokraattisen ohjauksen ja valvonnan tarpeel-          mukaisen ohjelman pohjalta. Tässä olisi erityi-
4630: lisuuden. Yksi keino valtion ohjausmahdolli-            sesti kiinnitettävä huomiota kaupan lisäämi-
4631: suuksien parantamiseksi vallitsevissa oloissa           seen ja yhteistyömahdollisuuksiin Neuvostolii-
4632: olisi ehtojen asettaminen sille välittömälle            ton ja muiden SEV-maiden kanssa. Yhtenä kei-
4633: tuelle, jota valtio työllisyyssyistä on joutunut        nona valtion ohjausmahdollisuuksien lisäämisek-
4634: antamaan yksityisille suuryhtiöille.                    si olisi käytettävä nykyistä suuryhtiöiden riip-
4635:    Monet suuryhtiöt ovat riippuvaisia valtiolta         puvaisuutta valtion järjestämästä rahoituksesta.
4636: verovaroista saamastaan tuesta. Julkisuudessa           Mahdollisten avustusten ja luottojen ehdoksi
4637: esiintyneiden tietojen mukaan esimerkiksi Oy            pitäisi asettaa tietojen saanti suuryhtiöiden ta-
4638: Wärtsilä Ab on saanut valtiolta vastikkeetonta          loudellisesta tilasta ja toimintasuunnitelmista
4639: tukea ns. K-takuina noin 500 milj. markkaa              sekä mahdollisuudet ohjata investointeja ja es-
4640: vuosien 197 4-1977 aikana. Äskettäin tehdyn             tää pakkolomautuksia. Valvontaa voitaisiin te-
4641: päätöksen mukaan valtio maksaa kotimaahan               hostaa myös asettamalla valtion edustajia suur-
4642: tilatun matkustajalaivan kustannuksista 17 milj.        yhtiöiden hallintoelimiin ja tilintarkastajiksi.
4643: markkaa. Samoin aikoihin Wärtsilä ilmoitti              Liikesalaisuus ei saisi olla esteenä yhteiskun-
4644: paklrolomauttavansa 800 Arabian tehtaan työn-           nallisesti merkittävien tietojen julkiselle käsit-
4645: tekijää ensi kesänä yhdeksäksi viikoksi rahoit-         telylle.
4646: taakseen 26 milj. markkaa maksavan uunilai-                Edellä esitetyn perusteella }a valtiopäiväjär-
4647: tosinvestoinnin.. Avustuksia          myönnettäessä     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
4648: Wärtsilä ei ole joutunut tekemään tiliä valtion         tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
4649: viranomaisille .investointisuunnitelmistaan tai         omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
4650: muista. työvoiman käyttöön vaikuttavista hank-          myksen:
4651:  keistaari. V aitio ei ole voinut ainakaan tehok-
4652:  kaasti vaikuttaa siihen, miten Wärtsilä .saaman-                  Mihin· toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
4653:  sa rahat käyttää.                                              yksityisille suuryhtiöille työlli.s.yyssyistä
4654:     Toisin kufu. valtio yksityiset liikepankit ei-              ja muilla perusteilla annetun · valtion
4655:  vät anna tietenkään vastikkeetauta tukea ei-                   tuen ja Juototuksen ehtojen kehittämi-
4656:  vätkä edes luottoja· alistamatta niiden rahoituk-              seksi niin, että rahoituksen s~a veivoi-
4657:  sesta riippuvaisia yhtiöitä pankin tiukkaan                    tetaan _antamaan . viranomaisille perus-
4658:  kontrolliin; Luottoa .saavat yhtiöt joutuvat an-               teellinen selvitys toimintasuunnitelmis-
4659:  tamaan .:perusteelliset .. tiedot yhtiön .tilasta ja           taan ja . että tehostetaan valtion mabdol-
4660:  suunnitelmista, .alisturnaan · vankin asettamiin,              li<Juuksia ohjata suuryhtiöiden toimintaa
4661:  toiminnan suuntaamista koskeviin eht:oihin ja                  kansantalouden etujen ja· työllisyysnäkö-
4662:  jopa mmiftam.aan_ hallintodintensä kokoonpa-                   kohtien vaatimalla tavalla?
4663:  non. pankin mieleiseksi.
4664: 
4665:       Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1978.
4666: 
4667:          Arto ·.Merisaari                  Lauha Männistö ·                Matti Järvenpää
4668:          Aulis Juvela                      Heikki Mustonen·                Anna-Liisa Jokitien
4669: 0878007187
4670: 2                                             1978 vp.
4671: 
4672: 
4673: 
4674: 
4675:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4676: 
4677:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hitystä. Mitä tulee yritysten investointihankkei-
4678: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       den edistämiseen valtion varoin on jo usean
4679: hemies, 21 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn          vuoden ajan edellytetty, että hankkeista suori-
4680: kirjeenne n:o 1044 ohella toimittanut valtio-        tetaan yritystutkimus, joka nykyisin noudattaa
4681: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      verraten yhtenäisesti kaikkien rahalaitosten yh-
4682: kansanedustaja Arto Merisaaren ym. näin kuu-         dessä muotoilemaa järjestelmää. Koska inves-
4683: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 227:          tointihankkeeseen      osallistuvat    rahoittajina
4684:                                                      yleensä useat rahalaitokset, on yritystutkimus-
4685:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        ten osalta pyritty vähentämään päällekkäisyyt-
4686:        yksityisille suuryhtiöille työllisyyssyistä   tä. Vähitellen on päästy myös siihen, että tie-
4687:        ja muilla perusteilla annetun valtion         tojen vaihto rahalaitosten kesken asianomaisen
4688:        tuen ja luetotuksen ehtojen kehittämi-        hanketta suunnittelevan yrityksen suostumuk-
4689:        seksi niin, että rahoituksen saaja veivoi-    sella on tehty varsin joustavaksi.
4690:        tetaan antamaan viranomaisille perus-            Valtion rahalaitoksilla, jotka osallistuvat
4691:        teellinen selvitys toimintasuunnitelmis-      teollisuuden ja muun yritystoiminnan rahoitta-
4692:        taan ja että tehostetaan valtion mahdol-      miseen, on vastaavat edellytykset rahoittamiensa
4693:        lisuuksia ohjata suuryhtiöiden toimintaa      yritysten seurantaan ja valvontaan kuin muilla-
4694:        kansantalouden etujen ja työllisyysnäkö-      kin rahalaitoksilla. Eräillä valtionlaitoksilla ku-
4695:        kohtien vaatimalla tavalla?                   ten Vientitakuulaitoksella ja Valtiontakauslai-
4696:                                                      toksella on laissa säädetyin velvollisuuksin ko-
4697:    Vastauksena edellä mainittuun kysymykseen         rostunut asiakasyrityksiinsä kohdistuva valvon-
4698: esitän kunnioittaen seuraavaa:                       tatehtävä muihin verrattuna.
4699:    Valtion välittömän rahoitustuen kohdealueet          Teollisuuden rahoittaminen on tapahtunut
4700: teollisuudessa ovat                                  pääasiassa edellä mainittujen yleisesti teollisuus-
4701:    - tuotekehittely                                  maissa sovellettujen, tuotekehittelyyn, viennin-
4702:    - vienninedistäminen                              edistämiseen ja kehitysalueiden teollisuuden
4703:    - teollisuuden edistäminen erityisesti kehi-      edistämiseen tarkoitettujen rahoitustukijärjestel-
4704: tysalueilla                                          mien mukaisesti. Tämän ohella on työttömyy-
4705:    ...,- valtionenemmistöiset osakeyhtiöt            den lieventämiseksi käsillä olevan lamakauden
4706:    - työllisyys                                      aikana myönnetty pienelle ja keskisuurelle teol-
4707:    Viimeksi kuluneiden vuosien aikana on val-        lisuudelle työllisyysvaroista ns. suhdannelainoja
4708: tion. erimuotoinen tuki teollisuudelle lisäänty-     ja -avustuksia sekä rahoitustukea eräiden vai-
4709: nyt useimmissa kilpailijamaissamme. Tähän on         keuksiin joutuneiden yritysten toiminnan jatka-
4710: ollut syynä heikko kansainvälinen kysyntä ja         miseen.
4711: sitä seuranneet työllisyysvaikeudet useilla teol-       Maamme teollisuuspolitiikan toimintalinjojen
4712: lisuuden aloilla. Erityisen merkittävää on val-      tarkistamisen ja teollisuuspoliittisen ohjelman
4713: tion tukitoiminta ollut kysymyksessä mainitus-       valmistelun on saanut tehtäväkseen teollisuus-
4714: sa telakkateollisuudessa.                            neuvottelukunta, joka uudessa muodossaan on
4715:    Myönnettäessä rahoitustukea valtion varoista      asetettu kuluvan vuoden alussa. Hallituksen
4716: edellä mainittuihin tarkoituksiin vaaditaan yri-     tarkoituksena on, että tämä neuvottelukunta
4717: tyksiltä kokoon katsomatta tiedot sekä asian-        selvittää teollisuuspolitiikan perusteet ja kehi-
4718: omaisen yrityksen toteutuneesta toiminnasta          tysnäkymät ja laatii teollisuuspoliittisen ohjel-
4719: että myös suunnitelmista. Viime aikoina on sa-       man. Kauppa- ja teollisuusministeriö pitää kui-
4720: nottujen tietojen hankinnassa ja systemaatti-        tenkin tärkeänä, että valtion tuki yritystoimin-
4721: sessa käsittelyssä tapahtunut huomattavaa ke-        nalle toteuttaa teollisuuspoliittisia tavoitteitr
4722:                                              N:o 227                                              3
4723: 
4724: nykyistä tehokkaammin. Tätä silmälläpitäen on      seen, on myös turvattava tuttava yhteiskunnan
4725: kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta käyn-    vaikutusvalta. Valtion osallistuminen teollisuu-
4726: nistetty toimenpiteet teollisuuden rahoituspe-     den edistämiseen rahoitustoimin on mainitussa
4727: rusteiden kehittämiseksi, teollisuutta rahoitta-   neuvottelukunnassa erityisesti tarkastelun koh-
4728: vien organisaatioiden yhteistyön ja työnjaon ke-   teena. Neuvottelukunnan kokoonpano ja työs-
4729: hittämiseksi sekä seurantajärjestelmän kehittä-    kentelytapa huomioonottaen tässä yhteydessä
4730: miseksi. Niissä tapauksissa, jolloin valtiovalta   on mahdollista tuoda esiin myös erilaiset yh-
4731: osallistuu riskipääomalla yritysten rahoittami-    teiskuntapoliittiset näkökannat.
4732:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1978.
4733: 
4734:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rotntala
4735: 4                                            1978 vp.
4736: 
4737: 
4738: 
4739: 
4740:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
4741: 
4742:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          i fråga om införskaffandet och den systema-
4743: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             tiska behandlingen av dessa uppgifter. Vad be-
4744: ve1se nr'l044 av den 21 april 1978 tili veder-        träffar främjandet av företagens investerings-
4745: börande med1em av statsrådet översänt av-             projekt med statens medel har man redan un-
4746: skrift av fö1jande av riksdagsman Arto Meri-          der flera år förutsatt, att rörande projektet
4747: saari m.fl. ställda spörsmål nr 227:                  verkställs en företagsundersökning, som för
4748:                                                       närvarande relativt enhetligt följer ett system
4749:           Vilka åtgärder har Regeringen för           som utformats av samtliga penninginrättningar
4750:        avsikt att vidta i syfte att utveckla de       gemensamt. Emedan i investerinsprojekten i
4751:        villkor för statsstödet och den kredit-        allmänhet såsom finansiärer deltar flera pen-
4752:        givning, som av sysselsättningsskäl och      . ninginrättningar, har man vid företagsunder-
4753:        på andra grunder beviljas privata stor-        sökningar sökt undvika dubbelt arbete. Små-
4754:        bolag, så, att finansieringsmottagaren         ningom har man även kommit tili, att ut-
4755:        förpliktas att till myndigheterna avge         växlandet av information mellan penninginrätt-
4756:        grundlig utredning angående sina verk-         ningarna, med tillstånd av det företag som pla-
4757:        samhetsplaner och att staten ges bättre        nerar ifrågavarande projekt, har blivit smidigt.
4758:        möjligheter att styra storbolagens verk-          Statens penninginrättningar, vilka deltar i
4759:        samhet på det sätt som folkhushåll-            finansieringen av industri och annan företags-
4760:        ningens intressen och sysselsättnings-         verksamhet, har samma förutsättningar som
4761:        synpunkterna kräver?                           övriga penninginrättningar att följa med och
4762:                                                       övervaka de företag som de finansierar. För
4763:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         vissa statliga anstalter, såsom Exportgaranti-
4764: samt anföra följande:                                 anstalten och Statsgarantianstalten, har genom
4765:    De områden, på vilka statens direkta finan-        lag på ett i jämförelse med andra accentuerat
4766: sieringsstöd inom industrin riktar sig, är            sätt stadgats om övervakningsuppgifter med
4767:    - produktutveckling                                avseende på klientföretagen.
4768:    - främjande av export                                 Finansieringen av industri har huvudsakligen
4769:    - främjande av industrin särskilt inom ut-         skett i enlighet med de ovan nämnda finan-
4770: vecklingsområdena                                     sieringsstödssystemen, produktutveckling, främ-
4771:    - aktiebolag med statsmajoritet                    jande av export samt främjande av industrin
4772:    - sysselsättningen                                 inom utvecklingsområdena, vilka är i allmänt
4773:    I de flesta av de Iänder som vi konkurrerar        bruk i industriländerna. Vid sidan härav har
4774: med har staten ökat sina olika former av stöd         man, i syfte att lindra arbetslösheten under
4775: åt industrin under de senaste åren. Detta har         den rådande recessionen av sysselsättningsmedel
4776: berott på den svaga internationella efterfrågan       beviljat småindustrin och den mellanstora in-
4777: och de sysselsättningssvårigheter som detta           dustrin s.k. konjunkturlån och -bidrag samt
4778: medfört för flera industrier. Speciellt betydande     finansieringsstöd för att trygga den fortsatta
4779: har de statliga stödåtgärderna varit just i fråga     driften vid vissa företag som råkat i svårighe-
4780: om varvsindustrin.                                    ter.
4781:    Vid beviljandet av finansieringsstöd av sta-          Industride1egationen, som i sin nya form till-
4782: tens medel för ovan nämnda ändamål avkrävs            satts i början av innevarande år, har fått i
4783: företagen, oberoende av storlek, uppgifter om         uppdrag att granska och justera verksamhets-
4784: såväl företagets genomförda verksamhet som            linjerna för industripolitiken i vårt land samt
4785: om planerna för framtiden. Under den senaste          bereda ett industripolitiskt program. Rege-
4786: tiden har det skett en betydande utveckling           ringens avsikt är, att denna delegation skall ut-
4787:                                              N:o 227                                               5
4788: 
4789: reda grunderna och utvecklingsvyerna i fråga       byggande av ett uppföljningssystem. 1 de fall,
4790: om industripolitiken samt uppgöra ett industri-    då statsmakten medelst ett riskkapital bidrar
4791: politiskt program. Handels- och industriminis-     tili finansieringen av företag, bör även ett till-
4792: teriet anser det dock viktigt, att de industri-    räckligt samhälleligt inflytande säkerställas.
4793: politiska målsättningarna blir iakttagna i högre   Statens deltagande i främjandet av industrin
4794: grad än för närvarande inom statens stöd åt        medelst finansieringsåtgärder är föremål för
4795: företag. I detta syfte har ministeriet igångsatt   speciell uppmärksamhet i nämnda delegation.
4796: åtgärder för utvecklande av de grunder som         Det är, med beaktande av delegationens sam-
4797: tillämpas vid finansieringen av industri, för-     mansättning och arbetssätt, även möjligt att i
4798: utvecklande av samarbetet mellan de organisa-      detta sammanhang framföra olika samhällspoli-
4799: tioner som finansierar industri och för upp-       tiska synpunkter.
4800:      Helsingfors den 29 maj 1978.
4801: 
4802:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
4803: 
4804: 
4805: 
4806: 
4807: 0878007187
4808:                                              1978 vp.
4809: 
4810: Skriftligt spörsmål nr 228.
4811: 
4812: 
4813: 
4814: 
4815:                                 Stenbäck m.fl.: Om tryggande av Puristustuote Oy:s fortsatta
4816:                                     verksamhet i Borgå.
4817: 
4818: 
4819:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4820: 
4821:    Senaste tisdag den 18 april gavs i Borgå            Garantier för en 1ösning av kreditfrågan
4822: stad besked om att ett av de 1edande före-          skulle nu för sin del skapa möjligheter för
4823: tagen på orten, Puristustuote Oy, en industri       förhandlingar om att 1åta den uppgjorda affä-
4824: för installationsmateria1 inom elbranschen, på      ren mellan Puristustuote Oy och A. Ahlström
4825: grund av likviditetsproblem har sålt sin ma-        Oy återgå och ge Puristustuote Oy möjligheter
4826: skinutrustning tili A. Ahlström Oy, som över-       att verka vidare på den ort, där det har blivit
4827: flyttar den fortsatta verksamheten till sina        en allt viktigare faktor under sin 35-åriga
4828: fabriker i Strömfors från den 1 augusti i år.       verksamhet.
4829: Genom denna åtgärd friställs i Borgå 160               Hänvisande till det ovan anförda anhåller
4830: personer, vilket ytterligare på ett dramatiskt      undertecknade om att i den ordning 37 §
4831: sätt försämrar sysselsättningssituationen i den     1 mom. riksdagsordningen föreskriver till ve-
4832: östnyländska regionen. Bl. a. i Borgå stad          derbörande medlem av statsrådet få ställa
4833: innebär uppsägningarna en ökning av antalet         följande spörsmål:
4834: arbetslösa med 26 %. Puristustuote Oy har
4835: genomgått en grundlig företagsekonomisk sane-                  Vilka åtgärder har Regeringen för
4836: ring och verksamheten har under den senaste                 avsikt att vidta för att genom statliga
4837: tiden varit lönsam och visat tendenser mot                  åtgärder i skyndsam ordning kunna ga-
4838: ökad stabilitet. Företagets styrelse har dock               rantera Puristustuote Oy i Borgå ett
4839: inte kunnat uppbåda den tillfälliga kredit om               lån om c. 2 miljoner mark i syfte att
4840:  2 miljoner mark, som skulle ha varit nödvändig             trygga företagets fortsatta verksamhet
4841: för att finansiera den fortsatta verksamheten               och därmed sysselsättningsmöjligheter-
4842:    Borgå.                                                   na i Borgåbygden?
4843:      Helsingfors den 21 april 1978.
4844: 
4845:               Pär Stenbäck                                      Henrik Westerlund
4846: 
4847: 
4848: 
4849: 
4850: 087800752A
4851: 2                                           1978 vp.
4852: 
4853: Kirjallinen kysymys n:o 228.                                                          Suomennos.
4854: 
4855: 
4856: 
4857: 
4858:                                 Stenbäck ym.: Puristustuote Oy:n toiminnan jatkamisesta Por-
4859:                                     voossa.
4860: 
4861: 
4862:                        Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
4863: 
4864:    Viime tiistaina huhtikuun 18 päivänä ilmoi-        Takuut luottokysymyksen ratkaisemiseksi
4865: tettiin Porvoon kaupungissa, että sähköradan-      loisivat nyt puolestaan mahdollisuudet neuvo-
4866: asennustarviketeollisuuslaitos Puristustuote Oy    tella Puristustuote Oy:n ja A. Ahlström Oy:n
4867: oli maksuvaikeuksien takia myynyt konekan-         välisen kaupan purkamisesta ja antaa Puristus-
4868: tansa A. Ahlström Oy:lle, joka siirtää tulevan     tuote Oy:lle edellytykset jatkaa toimintaansa
4869: tuotannon Ruotsinpyhtään tehtailleen tämän         paikkakunnalla, 'jolla siitä on tullut yhä tär-
4870: vuoden elokuun 1 päivästä lukien. Tällä toi-       keämpi tekijä 35-vuotisen toimintansa aikana.
4871: menpiveellä lomautetaan Porvoossa 160 hen-            Edellä olevan perusteella esitämme valtio-
4872: kilöä, mikä dramaattisella tavalla yhä heiken-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
4873: tää Uudenmaan itäisen alueen työllisyyttä. Irti-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
4874: sanomiset merkitsevät mm. Porvoon kaupungis-       vaksi seuraavan kysymyksen:
4875: sa työttömien määrän nousua 26 % :lla. Pu-
4876: ristustuote Oy on käynyt läpi perusteellisen                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4877: yritystaloudellisen saneerauksen ja sen toi-              ryhtyä, jotta valtion toimin pikaisesti
4878: minta on viime aikoina ollut kannattavaa ja               voitaisiin taata Porvoossa sijaitsevalle
4879: osoittanut vakavuuden lisääntymistä. Yrityk-              Puristustuote Oy:lle n. 2 miljoonan
4880: sen johto ei kuitenkaan ole pystynyt hankki-              markan laina yrityksen toiminnan ja si-
4881: maan tilapäistä kahden miljoonan markan                   ten Porvoon seudun työllisyyden tur-
4882: luottoa, joka olisi ollut välttämätön Porvoossa           vaamiseksi?
4883: jatkuvan toiminnan rahoittamiseksi.
4884:      Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1978.
4885: 
4886:               Pär Stenbäck                                    Henrik Westerlund
4887:                                              N:o 228                                              3
4888: 
4889: 
4890: 
4891: 
4892:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h ei 1 e.
4893: 
4894:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-      tautunut yhtiölle kalliimmaksi kuin alunperin
4895: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       oli laskettu.
4896: mies., olette 21 päivänä huhtikuuta 1978 päi-         Kun kysymyksessä mainitaan, että yrityk-
4897: vätyn kirjeenne n:o 1048 ohella toimittanut        sen "toiminta on viime aikoina ollut kannat-
4898: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-   tavaa ja osoittanut vakavuuden lisääntymistä",
4899: nöksen kansanedustaja Pär Stenbäckin ym.           ei tämä valitettavasti käytettävissä olevien tie-
4900: näin kuuluvasta kysymyksestä n:o 228:              tojen perusteella pidä paikkaansa, vaan yrityk-
4901:                                                    sen käyttökate on kahtena viimeisenä vuonna
4902:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     ollut negatiivinen. Tämä on puolestaan aiheut-
4903:        ryhtyä, jotta valtion toimin pikaisesti     tanut varsin jyrkän velkaantumisasteen nou-
4904:        voitaisiin taata Porvoossa sijaitsevalle    sun, mikä taas aiheutti sen, ettei yritystä ra-
4905:        Puristustuote Oy:lle n. 2 miljoonan         hoittava pankki enää katsonut voivansa myön-
4906:        markan laina yrityksen toiminnan ja         tää sille lisää luottoa. Kysymys ei ilmeisesti-
4907:        siten Porvoon seudun työllisyyden tur-      kään ollut kahden miljoonan markan tilapäisen
4908:        vaamiseksi?                                 luoton hankkimisesta, vaan uuden riskipää-
4909:                                                    oman tai ainakin pitempiaikaisen luoton saa-
4910:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        misesta. On myös todennäköistä, että yritystä
4911: taen seuraavaa:                                    koskevan kriisin nykyvaiheessa sen normaali-
4912:    Hallituksen piirissä on Puristustuote Oy:n      toimintaan saattaminen vaatisi suurempaa uutta
4913: toiminnan lopettamiseen tähtääviin toimenpi-       rahoituspanos ta.
4914: teisiin suhtauduttu aivan erityisellä vakavuu-        Tapauksen yhteydessä on myös esitetty ky-
4915: della. Niinpä tätä kysymystä on selvitelty sekä    symys siitä, onko Puristustuote Oy:n ja A.
4916: kauppa- ja teollisuusministeriössä että työvoi-    Ahlström Oy:n välinen kauppa käsitelty Pu-
4917: maministeriössä ja asia on ollut esillä myös       ristustuote Oy:n hallintoelimissä osakeyhtiö-
4918: hallituksen talouspoliittisessa ministerivalio-    lain edellyttämällä tavalla. Tässä suhteessa on
4919: kunnassa.                                          esiintynyt eräitä puutteellisuuksia, mutta nii-
4920:    Puristustuote Oy:n vaikeudet ovat omalta        hin voi vedota vain yhtiön osakas eikä ulko-
4921: osaltaan heijastusta siitä rakennustoiminnan       puolinen, missä asemassa valtiokin oikeudelli-
4922: supistumisesta, mikä on tapahtunut korkea-         sesti on tässä tapauksessa.
4923: suhdanteen vuosista lähtien. Silloisen suhteel-       Kun kysymyksessä on Porvoon seudulla
4924: lisen hyvän tuoton perusteella suoritettiin yh-    varsin huomattava työpaikkojen menetys, tut-
4925: tiössä eräitä investointeja ja tämän lisäksi       kii hallitus kuitenkin kaikesta edellä olevasta
4926: ryhdyttiin yrityksen kokoon nähden varsin          huolimatta edelleen, mitä mahdollisuuksia tuo-
4927: suureen tuotekehitystehtävään, joka on osoit-      tantotoiminnan jatkamiselle Porvoossa olisi
4928:                                                    olemassa.
4929:       Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1978.
4930: 
4931:                                                    Kauppa- ja teollisuusmi'nisteri Eero Rantala
4932: 4                                            1978 vp.
4933: 
4934: 
4935: 
4936: 
4937:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4938: 
4939:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        visat sig vara dyrare för företaget än vad som
4940: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ursprungligen kalkylerats.
4941: :nr 1048 av den 21 april 1978 till vederbö-            Då det i spörsmålet anförs, att företagets
4942: rande med1em av statsrådet för avgivande av         "verksamhet under den senaste tiden har varit
4943: svar översänt avskrift av följande av riksdags-     lönsam och visat tendenser mot ökad stabili-
4944: man Pär Stenbäck m. fl. undertecknade spörs-        tet", äger detta, enligt tillgängliga uppgifter
4945: må1 nr 228:                                         tyvärr ingen grund, emedan företagets drifts-
4946:                                                     bidrag under de två senaste åren har varit
4947:           Vilka åtgärder har Regeringen för         negativt. Detta har i sin tur medfört en rätt
4948:        avsikt att vidta för att genom statliga      kraftig ökning av skuldsättningsgraden, vilket
4949:        åtgärder i skyndsam ordning kunna            har lett till att den bank som finansierar före-
4950:        garantera Puristustuote Oy i Borgå ett       tagets verksamhet inte längre har ansett sig
4951:        lån om c. 2 miljoner mark i syfte att        kunna bevilja företaget ytterligare krediter.
4952:        trygga företagets fortsatta verksamhet       Det har uppenbarligen inte varit fråga om
4953:        och därmed sysselsättningsmöjligheterna      någon kortfristig kredit om två miljoner mark,
4954:        i Borgåbygden?                               utan om nytt riskvilligt kapital eller åtmins-
4955:                                                      tone om en långfristig kredit. Det är även
4956:                                                     sannolikt, att en ny större finansieringsinsats
4957:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skulle behövas, för att företagets normala verk-
4958: samt anföra följande:                               samhet i den rådande krisperioden skall kunna
4959:    Inom regeringen ser man synnerligen all-         tryggas.
4960: varligt på frågan om åtgärder i syfte att ned-          I samband med det aktuella fallet har också
4961: lägga verksamheten vid Puristustuote Oy.            framförts frågan om huruvida affären mellan
4962: Denna fråga har utretts såväl i handels- och         Puristustuote Oy och A. Ahlström Oy be-
4963: industriministeriet som arbetskraftsministeriet     handlats i Puristustuote Oy:s förvaltnings-
4964: och saken har behand1ats även i regeringens          organ på det sätt som lagen om aktiebolag
4965: finanspolitiska ministerutskott.                    förutsätter. I detta avseende har det förekom-
4966:    Svårigheterna vid Puristustuote Oy avspeg-        mit vissa bristfälligheter, men dessa kan åbe-
4967: lar den nedtrappning inom byggnadsverksam-           ropas endast av aktieägare i bolaget och
4968: heten, som pågått sedan åren med högkon-             inte av utomstående, vilket juridiska faktum i
4969:  junktur. På basen av den relativt goda av-          detta fall gäller även staten.
4970: kastningen vid ifrågavarande tidpunkt gjorde            Då det är fråga om en betydande minsk-
4971: företaget vissa investeringar och påbörjade ett      ning av arbetsplatserna i Borgåbygden, under-
4972: i förhållande till företagets storlek synnerligen    söker regeringen dock, trots allt det ovan
4973: omfattande produktutvecklingsprogram, som            anförda, vilka möjligheter som kunde finnas
4974:                                                      för fortsatt produktion i Borgå.
4975:      Helsingfors den 31 maj 1978.
4976: 
4977:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
4978:                                               1978 vp.
4979: 
4980: Kirjallinen kysymys n:o 229.
4981: 
4982: 
4983: 
4984: 
4985:                                   Tennilä: Alueteattereiden johtajavalinnoista.
4986: 
4987: 
4988:                          E d u s k u n n ·a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
4989: 
4990:    Rovanie~,nen teatteri on valittu yhdeksi val-     on aiheuttanut voi~,nakkaita vastalauseita Rova-
4991: tion tuella .toimivista alueteattereista. Valinta    niemen teatterin näyttelijöiden taholta. Onkin
4992: velvoittaa kohottamaan teatterin taiteellista        pelättävissä, että henkilökunnan ·kannan täysin
4993: tasoa.                                               sivuuttava ja epäpätevän henkilön valintaan
4994:    Rovaniemen teatterin edustajistossa 21. 4.        päätynyt puoluepoliittisin perustein suoritettu
4995: 1978 suoritettu taiteellisen johtajan valinta        valinta aiheuttaa sen, että Rovaniemen teatte-
4996: ei kuitenkaan luo edellytyksiä tähän, sillä          rilla tulee olemaan vaikeuksia saada ammatti-
4997: valintaa suoritettaessa sivuutettiin pätevimmät      taitoista työntekijäkuntaa teatteriin seuraavalla
4998: henkilöt ja vastoin teatterin hallituksen ehdol-     nimityskierroksella.             ·
4999: lepanoa ja teatterin henkilökunnan kantaa tai-          Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
5000: teelliseksi johtajaksi valittiin näyttelijä Timo     3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
5001: Närhinsalo. Valituksi tulleella ei ole ohjaaja-      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5002: koulutusta eikä kokemusta ammattiteatterin           seuraavan kysymyksen:
5003: johtotyöstä. Valinnan perusteena ovatkin mitä
5004: selvimmin vain ahtaat puoluepoliittiset perus-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5005: teet, sillä teatterin hallituksen . ehdollepanossa          ryhtyä turvatakseen sen, että alueteat-
5006: mukanaolleilla (Siitonen, Selinheimo ja Ta-                 tereiden johtajavalinnoissa pidetään läh-
5007: pala) on ohjaajakoulutus.                                   tökohtana ja valintaperusteena amma-
5008:    Äänestämällä (äänin 6-5) suoritettu am-                  tillista pätevyyttä?
5009: mattitaidolliset seikat täysin sivuuttava nimitys
5010:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1978.
5011: 
5012:                                         Esko-Juhani Tennilä
5013: 
5014: 
5015: 
5016: 
5017: 087800670N
5018: 2                                                  1978 vp.
5019: 
5020: 
5021: 
5022: 
5023:                          Ed u s kunnan He r r a P u h e m i e h e 11r, e..,
5024:                            ~   ~    •                            1~              ~-
5025:                          _,,·_~-~       l.~--·-~      ~.·::>1.        1•J!·'·
5026: 
5027:    VaJ.tiopäiväjärjestykseJ?. .37 §:n 1 momentissa       ministeriön mahdollisuudet valvoa tai vaikut-
5028: ma,ini!tissa tarkoitUksessa Te, Herra Puhemies;          t~a teattereiden toimintaan rajoitmvaf.tämän
5029: oJette kitjeellanne '25 päivält~ huhtikuuta 1978         avtlstuksen käyttöön. Teattereiden hallintoon
5030: n:o 1045 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-           saati teattereiden henkilöstön. nimityskysymyk-
5031: sen jäseneri vastattavaksi kansanedustaja Esko-          siin opetusministeriöllä ei ole mahdollisuuksia
5032: Juhani Tennilän tekemän, seuraavansisältöisen            vaikuttaa. Eddlä sanottu koskee myös alueteat-
5033: kysymyksen n:o 229:                                      tereiksi äskettäin valittua kolmea teatteria,
5034:                                                          nimittäin Joensuun kaupunginteatteria, Kajaa-
5035:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           nin kaupunginteatteria ja Rovaniemen teatte-
5036:        ryhtyä turvatakseen sen, että alueteat-           ria, eikä näissä teattereissa 1. 8. 1978 alkava
5037:        tereiden johtajavalinnoissa pidetään läh-         harkinnanvaraisen valtionavun turvin ·tapahtuva
5038:        tökohtana ja valintaperusteena amma-              alueteatteritoiminta tule tätä tilannetta muut-
5039:        tillista pätevyyttä?                              tamaan. Valtion tulee taiteen tukemisessa, niin
5040:                                                          pitkälle kuin mahdollista, rajoittua organisato-
5041:   Vastauksena kysymyk~een esitän ·kunnioit-              risten ja taloudellisten edellytysten luomiseen
5042: taen· seuraavaa:                                         taiteelliselle työskentelylle, joka menestyäkseen
5043:   Maan teatterit saavat opetusministeriöltä              tarvitsee tämän lisäksi ilmaisun vapauden ja
5044: harkinnanvaraista valtionavustusta toimintaansa.         riippumattomuuden ilmapiirin.         ·
5045: Voimassa ··olevien säännösten mukaan opetus-
5046:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1978.
5047: 
5048:                                                                                 Ministeri Kalevi Kivistö
5049:                                              N:o 229                                                3
5050: 
5051: 
5052: 
5053: 
5054:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
5055: 
5056:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       påverka teaterverksamheten tili detta under-
5057: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          stöd. Undervisningsministeriet har inga möjlig-
5058: velse nr 1045 av den 25 april 1978 tili veder-     heter att påverka teatrarnas förvaltning, för
5059: börande medlem av statsrådet för avgivande         att inte alls tala om utnämningen av teater-
5060: av svar översänt följande av riksdagsman Esko-     personalen. Det ovan anförda gäller även de
5061: Juhani Tennilä undertecknade spörsmål nr 229:      tre teatrar, som nyligen utsetts tili region-
5062:                                                    teatrar, nämligen Joensuun kaupunginteatteri,
5063:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           Kajaanin kaupunginteatteri och Rovaniemen
5064:        vidta för att trygga, att yrkesmässig       teatteri. Den regionteaterverksamhet, som med
5065:        kompetens utgör utgångspunkten och          hjälp av statsunderstöd enligt prövning 1.8.
5066:        grunden vid val av teaterchefer för          1978 inleds vid dessa teatrar, kommer inte
5067:        regionteatrarna?                            att förändra situationen. Staten borde, då den
5068:                                                    stöder konsten, så långt som möjligt nöja sig
5069:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      med att skapa organisatoriska och ekonomiska
5070: samt anföra följande:                              förutsättningar för den konstnärliga aktivite-
5071:    Undervisningsministeriet ger vårt lands teat-    ten, som för att kunna bära frukt därtili be-
5072: rar statsunderstöd enligt prövning. Enligt de      höver ett klimat, präglat av yttrandefrihet och
5073: gällande stadgandena inskränker sig undervis-      oberoende.
5074: ningsministeriets möjligheter att övervaka och
5075:      Helsingfors den 26 maj 1978.
5076: 
5077:                                                                           Minister Kalevi Kivistö
5078: \:·'
5079: 
5080: 
5081:  ·l''f"
5082: 
5083: 
5084: 
5085: 
5086:           ~ ' /
5087:                                               1978 V~.
5088: 
5089: Kirjallinen kysymys n:o 230.
5090: 
5091: 
5092: 
5093: 
5094:                                  Rainio: Pääministerin osallistumisesta militaristisiin seremonioi-
5095:                                     hin Afrikan matkallaan.
5096: 
5097: 
5098:                         Ed u·s kunnan Herra "Puhemi ehellej
5099: 
5100:    Suomi on suhteissaan ulkovaltoihin korosta-      rus:teelhr osallistunut · ·yltibmilitaristisiin ·· sere-
5101: nut rauhanpyrkimystään ja oman kansamme             monioihin .tarkastamaUa' vierailunsa· yhteydessä
5102: keskuudessa on myös tämä pyrkimys koettu            aivan aJaikäisten lasten muodostaman komp-
5103: aitona siten, että siihen sisältyy väkivallan       panian ja toisessa yhteydessä pistimet paljaina
5104: hylkääminen konfliktienratkaisukeinona riippu-      esiintyneen afrikkalaisen naiskomppanian. Mik-
5105: matta konfliktin poliittisesta sisällöstä. Poik-    sikään leikiksi tai huvitukseksi tällaista ei vi-
5106: keukseksi tästä suhtautumistavasta on ollut         rallisen matkan yhteydessä voida ymmärtää -
5107: todettavissa ainoastaan eräiden kommunistis-        niin paljon kuin huvituksia mainittuun mat-
5108: ten ääriainesten kanta, jonka mukaan rauhan         kaan muuten sisältyikin -:- vaan valitettavasti
5109: puolustamisen nimellä kulkeva toiminta oli-         kuvat tapahtuneesta ovat niin puhuvia, että
5110: sikin pyrkimystä uudentyyppisen taistelun           Suomesta niiden perusteella saadaan vastaan-
5111: käymiseen määrättyjä valtioita vastaan toisen       sanomattomasti kuva Afrikassa· väkivaltaista
5112: valtioryhmittymän puolesta. Tunnuksena tällä        ratkaisua suosivana valtakuntana. Pääministe-
5113: taholla on ollut esimerkiksi Leninin sanonta:       rin käyttäytyminen tässä tapauksessa - mi-
5114: "Rauhan vaatimus saa proletaarisen sisällön         käli se on perustunut vakaaseen harkintaan -
5115: vasta silloin, kun kehotetaan vallankumouk-         on lähinnä siis ymmärrettävissä edellä ·kuvatun
5116: selliseen taisteluun" (Valitut teokset 2, sivu      marxistis-leninistisen taisteluajatuksen ja eri-
5117: 310) ja akateemikko Voslenskin ilmaus: "So-         koislaatuisen rauhankäsityksen pohjalta.
5118: sialistisissa maissa vallitseva marxismi-leninis-      Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
5119: miin pohjautuva maailmankatsomus torjuu jyr-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
5120: kästi kaikenlaisen pasifismin" ( Osteuropa 11/      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5121: 1973).                                              vaksi seuraavan kysymyksen:
5122:    Tähän asti on kuitenkin laajoissa kansalais-
5123: piireissä vallinnut se käsitys, että kuva Suomen                 Oliko pääministerin välttämätöntä
5124: kansasta rauhaa rakastavana on aito ja että                  osallistua yltiömilitaristisiin seremonioi-
5125: Suomen virallinen kanta väkivaltaan ja milita-               hin Afrikan matkallaan, ja
5126: rismiin konfliktien ratkaisukeinona on ehdot-                    miten Hallitus aikoo korjata pää-
5127: toman kielteinen. Sen vuoksi herättää hämmäs-                ministerin käytöksellään julkisuuteen
5128: tystä, että maamme pääministeri Afrikkaan                    luomaa vääristynyttä kuvaa Suomen
5129: suuntautuneena matkallaan on julkisuudessa                   suhtautumisesta väkivallan käyttöön po-
5130: näkyneiden tietojen mukaan ja valokuvien pe-                 liittisten konfliktien ratkaisukeinona?
5131:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1978.
5132: 
5133:                                            Kullervo Rainio
5134: 
5135: 
5136: 
5137: 
5138: 087800724D
5139: 2                                              1978 vp.
5140: 
5141: 
5142: 
5143: 
5144:                          E d u sk u n n an    H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5145: 
5146:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 .§:n 1 momentissa         Edellä sanotun johdosta esitän kunnioittaen
5147: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         seuraavaa:
5148: olette 25 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn
5149: kirjeenne n:o 1049 ohella toimittanut valtio-            Kun edustaja Rainion kysymys ja sit.ä edel-
5150: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-         tävät perustelut sisältävät Suomeen ystävälli-
5151: sen kansanedustaja Rainion näin kuuluvasta            sessä suhteessa olevia vieraita valtioita louk-
5152: kirjallisesta kysymyksestä n:o 230:                   kaavia väitteitä ja koska kysymyksen sisältöä
5153:                                                       tarkasteltaessa saa sen kuvan, ettei sen tarkoi-
5154:            Oliko pääministerin välttämätöntä          tuksena ole ollut asiallisten tietojen saanti val-
5155:         osallistua yltiömilitaristisiin seremonioi-   tioneuvoston jäsenen toiminnasta, vaan yleensä
5156:         hin Afrikan matkallaan, ja                    ao. matkan arvosteleminen, en katso valtiopäi-
5157:             miten Hallitus aikoo korjata pää-         väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin säännös huo-
5158:         ministerin käytöksellään julkisuuteen         mioon ottaen olevan aihetta vastata ed. Rai-
5159:         luomaa vääristynyttä kuvaa Suomen             nion kysymykseen.
5160:         suhtautumisesta väkivallan käyttöön po-
5161:         liittisten konfliktien ratkaisukeinona?
5162:     Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 1978.
5163: 
5164:                                                                           Pääministeri Kalevi Sorsa
5165:                                               N:o 230                                               3
5166: 
5167: 
5168: 
5169: 
5170:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5171: 
5172:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
5173: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       samt anföra följande:
5174: nr 1049 av den 25 april 1978 tili vederbörande
5175: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         Då riksdagsman Rainios spörsmål och den
5176: jande av riksdagsman Rainio ställda spörsmål        inledande motiveringen av detta innehåller på-
5177: nr 230:                                             ståenden som kränker främmande stater, vilka
5178:            Var det nödvändigt för statsministern    står i ett vänskapligt förhållande tili Finland,
5179:         att under den resa han gjorde i Afrika      och då man vid en granskning av spörsmålets
5180:         delta i ultramilitaristiska ceremonier,     innehåll får den uppfattningen, att dess syfte
5181:         och                                         inte är att erhålla sakliga uppgifter om med-
5182:            på viLket sätt ämnar Regeringen korri-   lems av statsrådet verksamhet, utan att i all-
5183:         gera den snedvridna bild av Finlands        mänhet kritisera ifrågavarande resa, anser jag,
5184:         inställning tili användning av våld som     med hänsyn tili stadgandet i 37 § 1 mom.
5185:         ett medel att lösa politiska konflikter,    riksdagsordningen, det inte föreligga skäl att
5186:         som statsministern genom sitt uppträ-       besvara riksdagsman Rainios spörsmål.
5187:         dande har skapat i offentligheten?
5188:      Helsingfors den 31 maj 1978.
5189: 
5190:                                                                        Statsminister Kalevi Sorsa
5191:                                                 W78 vp.
5192: 
5193: Kirjallinen kysymys n:o 231.
5194: 
5195: 
5196: 
5197: 
5198:                                    Luttinen: Lahden alueen autoilijoic,len työllistämisestä valtatie
5199:                                        12:n eräällä rakennustyömaalla.
5200: 
5201: 
5202:                          Ed u s k.u n n a n Herra P u h.e m i e he 11 e.
5203: 
5204:    Viime vuoden lopulla aloitettiin valratie 12:n     odotta:via autoilijoita, Lahden 1llileen autoilijat
5205: rakentaminen Lahden 'ja Nastolan välillä (Pe-         eivät suinkaan halua, ' että lempääläiset .autoili-
5206: kanmäki-Villähde). Tämän tieosan rakenta-             jat jätettäisiin työttömiksi. Lahden alueen au-
5207: mista on kiirehditty ennen muuta siksi, että          toilijat katsovat, että lempääläisille autoilijoille
5208: se on mkenteellisesti ehkä pahin pullonkaula          tulisi järjestää työtä heidän \kotiseudultaan eikä
5209: maassamme. Mutta tien rakentamista on kii-            Lahden alueelta, jossa "ammattiveljet" kamp-
5210: rehditty myös työllisyyspoliittisin perustein.        pailevat työttömyyden kourissa.
5211:    Lahden alueella on tällä hetkellä noin kol-           Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
5212: mannes rakennusalan työntekijöistä työttöminä.        tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
5213: Heidän työllisyyttään on voitu jossakin määrin        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
5214: parantaa myös po. tietyön avulla. Mutta raken-        vaksi seuraavan kysymyksen:
5215: nusalan työntekijöiden lisäksi oli tarkoituksena
5216: saada työtilaisuuksia myös Lahden alueen kuor-                  Onko Hallitus tietoinen, että valta-
5217: ma-autoilijoillekin, joiden työllisyystilanne on             tie 12:n rakennustyömaalle (Pekanmä-
5218: erittäin hdkko. Tässä suhteessa eivät toiveet                ki-VUlähde) on murskeen ajoon pal-
5219: ole kuitenkaan toteutuneet. Lahden alueen                    kattu työttömien Lahden alueen autoi-
5220: kuorma-autoilijoiden suureksi pettymykseksi on               lijoiden sijasta esim. lempääläisiä autoi-
5221: TVL:n Hämeen piiri palkannut murskeen ajoon                  lijoita, ja jos on,
5222: tielle autoilijoita esim. Lempäälästä, joka sijait-             mihin toimenpiteisiin Hallitus on
5223: see rampereen lähellä. Lahden alueen autoili-                ryhtynyt Lahden alueen autoilijoiden
5224: jat ovat syystä katkeria.                                    työllistämiseksi kyseisellä tietyömaalla ja
5225:    On vaikea ymmärtää, miksi murskeen ajoon                  työtilaisuuksien järjestämiseksi .Iempää-
5226: on täytynyt palkata autoilijat satojen kilomet-              läisille autoilijoille lähempää heidän
5227: rien päästä, kun tietyömaan vieressä asuu työtä              omaa kotiseutuaan?
5228:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1978.
5229: 
5230:                                             Matti Luttinen
5231: 
5232: 
5233: 
5234: 
5235: 087800725E
5236: 2                                             1978 vp.
5237: 
5238: 
5239: 
5240: 
5241:                         E d u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
5242: 
5243:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pitotöitä. Lahden Jalkarannassa on käynnissä
5244: mainitussa tatikoituksessa Te, Herra Puhemies,       suurehko soranmurskausurakka. Suurin osa
5245: olette 25 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn           siellä tehtävistä murskeista käytetään Lahden
5246: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         ympäristön kaikkien valta- ja maanteiden uu-
5247: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        delleen päällystyksiin. Tähän urakkaan on lii-
5248: edustaja M. Luttisen näin kuuluvasta kirjalli-       tetty pieni määrä murskeita myös alkaneen
5249: sesta kysymyksestä n: o 231:                         valtatien n:o 12 parantamishanketta varten
5250:                                                      välillä Pekanmäki-Villähde.
5251:           Onko Hallitus tietoinen, että valta-          Tarkoituksena on saada liikenteelle noin 1
5252:        tie 12:n rakennustyömaalle (Pekanmä-          km:n pituinen tieosa syksyllä 1978, lkoska täl-
5253:        ki-Villähde) on murskeen ajoon pal-           löin saataisiin paistettua Heinolan radan ahdas
5254:        kattu työttömien Lahden alueen autoi-         alikulkusilta Lahdessa.
5255:        lijoiden sijasta esim. lempääläisiä autoi-       Murskausurakan on saanut Lempäälän Kai-
5256:        lijoita, ja jos on,                           vin ja Kuljetus Oy, joka suorittaa murskeiden
5257:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on          varastoonkuljetuksen omilla autoillaan. Kysy-
5258:        :ryhtynyt Lahden alueen autoilijoiden         mys ei siis ole lempääläisten autoilijoiden paik-
5259:        työllistämiseksi kyseisellä tietyömaalla ja   kaamisesta murskeen ajoon, vaan urakkakoko-
5260:        työtilaisuuksien järjestämiseksi lempää-      naisuuteen kuuluvista autokuljetuksista.
5261:        läisille autoilijoille lähempää heidän           Varsinainen raikennustyö valtatien 12 paran-
5262:        omaa kotiseutuaan?                            tamistyömaalla tehdään tiepiirin omana työnä
5263:                                                      ja sinne autot on otettu ja tullaan vastaisuudes-
5264:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sakin ottamaan Lahdesta. Työmaalla ei vielä
5265: vasti seuraavaa:                                     tässä vaiheessa ole kovin runsaasti ajoja käyn-
5266:   Hämeen tie- ja vesirakennuspiirin toimesta         nissä vaan ne lisääntyvät vasta vuoden 1979
5267: suoritetaan parhaillaan Lahden ympäristössä          aikana. V altatien työmaan osalta työllisyyden
5268: eräitä yleisten teiden rakentamis- ja Jkunnossa-     hoitotavoitteet myös autoilijoiden osalta tule-
5269:                                                      vat siis täytetyiksi.
5270:      Helsingissä toukokuun 30 päivänä 1978.
5271: 
5272:                                                                Vt. liikenneministeri Eino Uusitalo
5273:                                              N:o 231                                              3
5274: 
5275: 
5276: 
5277: 
5278:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5279: 
5280:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       Största delen av denna produktion används tili
5281: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ny beläggning av alla huvudvägar och landsvägar
5282: av den 25 april 1978 tili vederbörande med1em      i trakten av Lahti. I ,entreprenaden ingår även,
5283: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-   att en liten mängd krossten skal1 användas tili
5284: skrift av följande av riksdagsman M. Luttinen      förbättring av huvudväg nr 12 på sträckan Pe-
5285: undertecknade spörsmål nr 231:                     kanmäki-Viliähde. Avsikten är, att ett ca 1
5286:                                                    km långt vägavsnitt skall bli trafikklart hösten
5287:           Är Regeringen medveten om, att            1978, emedan man på detta sätt kan slippa
5288:        man vid byggnadsarbetsplatsen för hu-       den trånga underfartsbron vid Heinola-hanan
5289:        vudväg 12 (Pekanmäki-Viliähde) för          i Lahti.
5290:        körning av krossten har anställt chauf-        Kaivin ja Kuljetus Oy i Lempäälä har fått
5291:        förer t.ex. från Lempäälä, i stället för    krossningsprojektet på entreprenad och ombe-
5292:        arbetslösa chaufförer från Lahti-trakten,   sörjer lagertransporten av ikrossten med egna
5293:        odh om så är fallet,                        bilar. Det är således inte fråga om anställning
5294:           vilka åtgärder har Regeringen vidta-     av chaufförer från Lempäälä för körning av
5295:        git, för att vid ifrågavarande vägbygge     krossten, utan om biltransporter som ingår i
5296:        sysselsätta chaufförer från Lahti-trakten   entreprenadavtalshelheten.
5297:        och för att för chaufförer från Lempää-        Det egentliga byggnadsarbetet vid ifrågava-
5298:        lä ordna arbetstillfällen närmare hem-      rande vägförbättringsarbetsplats utförs som
5299:        bygden?                                     vägdistriktets eget arbete, och de erforderliga
5300:                                                    bilarna har beställts och kommer även fram-
5301:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-      ledes att beställas från Lahti. Vid byggnads-
5302: samt anföra fö1jande:                              arbetsplatsen pågår för tillfället endast få kör-
5303:    På åtgärd av väg- och vattenbyggnadsverkets     ningar, och antalet ökar först under år 1979.
5304: T avastlands distrikt pågår i trakten av Lahti     Beträffande huvudvägsarbetsplatsen kommer
5305: för närvarande en del väganläggnings- och väg-     målen för skötseln av sysselsättningen även för
5306: underhållsarbeten. I Jalkaranta i Lahti pågår      chaufförernas del alltså att uppnås på detta
5307: ett större gruskrossningsprojekt på entreprenad.   sätt.
5308:      Helsingfors den 30 maj 1978.
5309: 
5310:                                                                Tf. trafikminister Eino Uusitalo
5311: .;   ~   '
5312:                                              1978 vp.
5313: 
5314: Kirjallinen kysymys n:o 232.
5315: 
5316: 
5317: 
5318: 
5319:                                 Mäki ym.: Öljyvahinkovastuuta koskevan lainsäädännön aikaan-
5320:                                   saamisesta.
5321: 
5322: 
5323:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
5324: 
5325:    Olemme viime päivinä saaneet tiedotusväli·      Ruotsin l~insäädäntöön, · ja· niin·· ilmeise~ti tulee
5326: neistä seurata Ranskan rannikolla tapahtuneen      myös tapahtUm.aan öljyvahinkojen · osalttr, (}n
5327: AMOCO CADIZ -nimisen aluksen haaksirikon           tällaisen lainsäädännön laatimi~ta ja~kuvasti vii-
5328: aiheuttamaa suurta öljykatastrofia, josta on       vytetty ja samalla on estynyt edellämainittujen
5329: johtunut suuria menetyksiä niin luonnolle kuin     konventioiden täytäntöönpano Suoqlen osalta.
5330: rannikon väestölle.              ·           ·        Näin ollen Suomessa on edelleen tarvittaessa
5331:    Tällaiset vahingot eivät ole lainkaan pois      turvauduttava .vain merilain ja vesilain yleisiin
5332: suljettuja meidänikään maamme rannikolta,          säännöksiin, jotka aiheuttavat ·pa:ljoh tulkinta-
5333: vaan päinvastoin ahtaat vesitiemme ja karik-       vaikeuksia ja epäselvyyttä. Kun sitapaitsi aluk-
5334: koiset väytåmme johtavat helposti etenkin          sien on nytkin otettava konventioiden edellyt-
5335: SIJUrten tankkerialusten kyseessä ollen haaksi-    tämät vakuutukset, ei viivyttelyä siinäkään
5336: rikkoihin.      -                                  mielessä ymmärrä.
5337:    öljyvahinkojen korvaamisesta on vuol1na            Edellä mainittuun ·ja valtiopäi,väjärjesty~sen
5338: 1969 solmittu yleissopimus, joka on tullut voi-    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
5339: maan v. 1975. Tätä on täydennetty v. 1971          neuvoston asianoma~n jäsenen ·vastattava,ksi
5340: uudella yleissopimuksella, jolla perustettiin      seuraavan kysymyksen:
5341: kansainvälinen korvausrahasto. Nämä konven-
5342: tiot on muissa pohjoismaissa ratifioitu ja nii-               Milloin Hallitus a~koo a~taa esitykset
5343: den edellyttämä kansallinen lainsäädäntö saa~              lainsäädännöksi öljyvahinkovastuusta ja
5344: tettu siellä ajan tasalle v. 1974.                         näiden vahinkojen korvaamisesta, sekä
5345:    Vaikka meillä monelta osin lainsäädäntötyö                 milloin niitä koskevat kansainväliset
5346: perustuu muiden pohjoismaiden, n1menomaan                  sopimukset saatetaan voimaan Suo-
5347:                                                            messa?
5348:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1978.
5349: 
5350:               Timo Mäki                                        Arto Lampinen
5351: 
5352: 
5353: 
5354: 
5355: 087800732N
5356: 2                                             1978 vp.
5357: 
5358: 
5359: 
5360: 
5361:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
5362: 
5363:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lyttämän lainsäädännön valmistelutyöt on nyt
5364: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        saatu niin pitkälle, että hallituksen esitysluon-
5365: olette 25 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyli          nokset ori voitu toimittaa kauppa- ja teollisuus-
5366: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvostori        ministeriöstä oikeusministeriöön tarkastettavik-
5367: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        si. Esitykset voitaneen antaa Eduskunnalle
5368: edustaja T. Mäen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       ennen .syysistuntokauden alkua. Kansallisen
5369: sesta kysymyksestä n:o 232:                          lainsäädännön tultua hyväksytyksi ei ole esteitä
5370:            Milloin Hallitus aikoo, antaa esitykset   mainittujen kansainvälisten yleissopimusten ra-
5371:         lainsäädännöksi öljyvahinkovastuusta ja      tifioimiseen.                     ·
5372:         näiden vahinkojen korvaamisesta, sekä            Todettakoon kuitenkin, että vaikkei n:i.ainit-
5373:            milloin niitä koskevat kansainväliset     tuja yleissopimuksia vielä ole saatettu Suomessa
5374:         sopimukset saatetaan voimaan Suo-            voimaan, on Suomessa sattuvista öljyvahingois-
5375:         messa? ·                                     ta vahinkoa kärsineiden asema pyritty turvaa-
5376:                                                      maan erityisen öljysuojarahaston avulla, josta
5377:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         voivat saada korvausta . kaikki öljyvahingoista
5378: vasti seuraavaa:                                     kärsimään joutuneet syyllisyyssuhteiden selvit~
5379:   Kysymyksessä mainittujen. sopimusten edel-         telystä riippumatta.
5380:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1978.
5381: 
5382:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
5383:                                              N:o 232                                              3
5384: 
5385: 
5386: 
5387: 
5388:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5389: 
5390:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     konventionerna förutsätter har nu framskridit
5391: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     så långt, att regeringens utkast tili en propo-
5392: av den 25 april 1978 tili vederbörande med-       sition med förslag tili nödiga lagar har kunnat
5393: lem av statsrådet för avgivande av svar över-     befordras från handels- och industriministeriet
5394: sänt avskrift av följande av riksdagsman T.        tili justitieministeriet för granskning. Lagför-
5395: Mäki m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 232:   slagen torde kunna föreläggas Riksdagen före
5396:           När har Regeringen för avsikt att       höstsessionens början. Sedan den nationella
5397:        avge förslag tili en lagstiftning om       lagstiftningen blivit antagen finns det inga
5398:        ansvar för oljeskador och om betalning     hinder för ratificering av nämnda interna-
5399:        av ersättning för dessa skador, och        tionella konventioner.
5400:           när bringas de internationella kon-         Det må dock konstateras, att fastän nämnda
5401:        ventionerna inom området i kraft i         konventioner ännu icke bringats i kraft för
5402:        Finland?                                   Finland, har man vinnlagt sig om att trygga
5403:                                                   ställningen av dem, som kommer att lida av
5404:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       i Finland förekommande oljeskador, medels en
5405: anföra följande:                                  speciell oljeskadefond, som alla skadelidande
5406:   Beredningsarbetet för åstadkommande av           utan hänsyn tili skuldsynpunkten kan få er-
5407: den lagstiftning som de i spörsmålet avsedda       sättning av.
5408:      Helsingfors den 1 juni 1978.
5409: 
5410:                                                    Handels- och industriminister Eero Rantala
5411:                                              1978 vp.
5412: 
5413: Kirjallinen kysymys n:o 233.
5414: 
5415: 
5416: 
5417: 
5418:                                  Paasio ym.: Aurajokivarren maatilatalouden Turun kaupungin
5419:                                     juomavedelle aiheuttamista terveydellisistä haitoista.
5420: 
5421: 
5422:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5423: 
5424:    Kevät, lumen sulaminen ja jäitten lähtö tuo-     ehkä huomattaviakin ylimääräisiä kustannuksia
5425: vat vuosittain turkulaisten juomaveteen pahan       siitä, etteivät jokivarten maatilatalouden har-
5426: maun ja hajun. Tänä vuonna nämä haitat oli-         joittajat huolehdi jätevesiensä puhdistuksesta.
5427: vat poikkeuksellisen voimakkaat.                    Tästä syystä asiassa olisikin ryhdyttävä toimen-
5428:     Ilmiötä on aikaisemmin pidetty harmillisena,    piteisiin, jolloin kohtuullinen osa vedenpuh-
5429: mutta sinänsä vaarattomana. Vasta kuluvana          distuskustannuksista voitaisiin periä niiltä, jot-
5430: keväänä on mm. terveysviranomaisten taholta         ka normaalia enemmän vettä likaavat. Toinen
5431: kiinnitetty huomiota siihen, että Turun juoma-      mahdollisuus on luonnollisesti velvoittaa veden
5432: vedessä maku- ja hajuhaittojen lisäksi on myös      likaajat itse järjestämään jätevesiensä puhdis-
5433: terveydellisiä vaaroja. Todettakoon mm. arvo-       tus sellaiselle tasolle, ·etteivät Turun kaupun-
5434: valtaiset lausunnot, joiden mukaan vettä ei tu-     gin velvoitteet veden puhdistuksessa ylitä nor-
5435: lisi käyttää Turussa keväällä enempää juomi-        maalina pidettävää tasoa. Kyseessä on niin tär-
5436: seen kuin peseytymiseenkään.                        keä asia, että tarvittaessa on ryhdyttävä lain-
5437:     Erääksi huomattavaksi mainittujen haittojen     säädännön tiukentamiseen. Kyseeseen saattaa
5438: aiheuttajaksi on todettu Aurajoen varren maa-       myös •tulla valtion osa.Uistuminen Turun kau-
5439: talous, ennen muuta hnnoitteet ja suursi.tkalat.    pungin vedenpuhdistuskustannuksiin.
5440: Jälkimmäisten jokeen laskeman jäteveden on             Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
5441: todettu huomattavasti lisänneen Turun vesi-         nojalla esitämme valtioneuvoston asianomaisen
5442: johtoveden ·ammonia:rokipitoisuutta. Terveysris-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5443: kit veden käyttäjille ovat merkittäviä.
5444:     On sanottu ja ulkomailla saatujen kokemuk-                Onko Hallitus tietoinen Aurajokivar-
5445: sien mukaan todettukin, että mainittuja haitto-            ren maatilatalouden Turun kaupungin
5446: ja voidaan poistaa mm. siirtymällä aktiivihiili-           juomavedelle aiheuttamista terveydelli-
5447: suodatukseen. Turun kaupunki on jo ryhtynyt                sistä haitoista, ja
5448: asiaa selvittämään.                                           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5449:     Ei voida kuitenkaan pitää hyväksyttävänä               ryhtyä asiantilan korjaami,seksi siten,
5450: sitä, että turkulaisille veronmaksajille koituu            ettei turkulaisille veronmaksajille aiheu-
5451:                                                            teta ylimääräisiä kustannuksia?
5452:      Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1978.
5453: 
5454:                Pertti Paasio                                    Ensio Laine
5455:                Jacob Söderman                                   Arto Merisaari
5456:                Paula Eenilä                                     Oili Suomi
5457:                                     Anna-Liisa Jokinen
5458: 
5459: 
5460: 
5461: 
5462: 087800726F
5463: 2                                            1978 vp.
5464: 
5465: 
5466: 
5467: 
5468:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5469: 
5470:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      valuma-alueen taajamista on jätevedenpuhdis-
5471: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tamo rakennettuna. Haja-asutusalueen jäteve-
5472: olette ki,rjeellänne 25 päivältä huhtikuuta 1978    det johdetaan pääasiassa saostuskaivojen kautta
5473: n:o 1104 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      vesistöön.
5474: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti        Koska veden hajun ja maun suhteen vaikein
5475: Paasion ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky-       tilanne on keväällä lumien sulamisen aikaan,
5476: symyksen n:o 233:                                   on oletettavissa, että valuma-alueelta huuhtou-
5477:                                                     tuneet aineet huomattavalta osin aiheuttavat
5478:           Onko Hallitus tietoinen Aurajokivar-      joen veden laadun huononemista. Tähän vai-
5479:        ren maatilatalouden Turun kaupungin          kuttanevat sekä pelloille levitettyjen lannoittei-
5480:        juomavedelle aiheuttamista terveydelli-      den ja sikaloiden lannan että maan omien ra-
5481:        sistä haitoista, ja                          vinteiden ja maa-ainesten joutuminen jokeen.
5482:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Tästä syystä ei varsinaisilla jätevesien puhdis-
5483:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi siten,       tustoimenpiteillä voida saavuttaa huomattavaa
5484:        ettei turkulaisille veronmaksajille aiheu-   veden laadun paranemista. Sen sijaan sikaloi-
5485:        teta ylimääräisiä kustannuksia?              den lannan asianmukait1en käsittely saattaa vai-
5486:                                                     kuttaa veden laatuun.
5487:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             Kysymyksen perusteluissa todetaan aivan
5488: taen seuraavaa:                                     oikein, että turkulaisten juomaveden paha ma-
5489:    Aurajoki sijaitsee keskellä Suomen voimape-      ku ja haju on harmillinen ilmiö. Sen sijaan sii-
5490: räisintä maatalousaluetta, jolla on tiheä asutus    hen ei ole todettu liittyvän terveydellisiä vaa-
5491: ja jolla maatalouden aiheuttama vesistökuormi-      roja: geosmiini on vaaraton aine. Ammoniak-
5492: tus on huomattava. Tästä johtuu, että sitä on       kipitoisuuden on todettu vesijohtovedessä
5493: pidettävä huonosti vedenottoon sopivana. Ha-        eräässä vaiheessa lievästi nousseen, mutta tä-
5494: ju- ja makuhaitat ovatkin olleet yleisiä Turun      mänkään seikan ei ole todettu aiheuttaneen
5495: kaupungin vesijohtovedessä jo pitkään. Epä-         terveydellisiä riskejä. Korkean ammoniakkipi-
5496: miellyttävä haju ja maku johtuu etupäässä           toisuuden perusteella voidaan kuitenkin pää-
5497: geosmiini-nimisestä aineesta, jota syntyy levä-     tellä, että merkittävänä vaikuttajana raakave-
5498: kasvuston kuolemisen yhteydessä.                    den laatuun ovat olleet eläinsuojien jätteet ja
5499:    Vesihallituksen saamien Aurajoen vedenlaa-       jätevedet. Osaksi tämä on aiheutunut siitä,
5500: tutietojen perusteella ovat typpipitoisten ainei-   ettei kaikilla tiloilla vielä noudateta asiassa an-
5501: den (ammoniakki, ni!triitti ja nitraatti) sekä      nettuja vesiensuojeluohjeita ja osaksi mahdolli-
5502: värin arvot erittäin korkeat verrattuna Suo-        sesti myös siitä, että lietelannan talvilevitystä
5503: men muihin jokivesiin. Kaupunkiliiton suositus      koskevat ohjeet nimenomaan vedenhankinta-
5504: raakaveden värin enimmäisarvoksi on 150             vesistöjä ajatellen saattavat kaivata tarkista-
5505: mg/1 Pt. Aurajoen väriarvo on keskimäärin           mista.
5506: 240 mg/1 Pt ja suurin mitattu arvo vuonna               Ylikloorauksesta johtuva kloreformipitoisuus
5507: 1977 oli 600 mg/1 Pt.                               on sekin ollut vain 10 miljardiosagramman
5508:    Aurajoen valuma-alueella Turun kaupungin         luokkaa, joten sekään ei tuota terveydellistä
5509: vesilaitoksen vedenottaman yläpuolella on usei-     vaaraa. Tältä osin kysymykseen sisältyy ilmeis-
5510: ta vesistön kuormittajia, muun muassa yhdys-        tä liioittelua, jota on asian osalta esiintynyt
5511: kuntien ja haja-asutuksen käsitellyt tai käsitte-   myös paikallisissa sanomalehdissä.
5512: lemättömät jätevedet, noin 50 yli sadan sian           Edellä esitetty ei kuitenkaan merkitse sitä,
5513: sikalaa sekä huomattavat peltoalueet. Osalla        etteikö Turun kaupungin vesijohtoveden laa-
5514:                                               N:o 233                                               3
5515: 
5516: dun parantamiseksi olisi ryhd)1ttävä, osittain        taisiin myös tietynkokoisiin lietelantaloihin.
5517: kiireellisiinkin, toimenpiteisiin. Tässä mielessä    Terveydenhoitolakiin ja -asetukseen sisältyy
5518: onkin jo selvitetty kolmen eri ratkaisuvaihto-       niinikään sikaloita koskevia määräyksiä.
5519: ehdon toteuttamismahdollisuuksia.                        Toisena mahdollisena ratkaisuvaihtoehtona
5520:    Ensinnäkin Aurajoen veden laatua voitaisiin        tutkitaan kysymyksen perusteluissa mainitun
5521: y,rittää parantaa ,siten, että vesihalHtus hakisi    aktiivihiilisuodatuksen käyttöönottoa. Sen ar-
5522: vesistölle vesilain 1 luvun 21 §: n edellyttämiä     vellaan jossain määrin pienentävän käyttöve-
5523: ns. ankarampia määräyksiä. Haja-asutusaluei-         den maku- ja hajuhaittoja. Geosmiinia ei tällä
5524: den jätevesien käsittelyn tehostaminen siirty-       menetelmällä kuitenkaan kokonaan saatane
5525: mällä saostuskaivoja tehokkaampaan puhdis-           pois vedestä. Myös otsonoinuin vaikutusta
5526: tukseen ei liene kuitenkaan mielekästä ottaen        geosmiiniin selvitetään.
5527: huomioon rakentamiskustannukset, hoidon vai-             Pitkällä tähtäimellä pyntaan kolmantena
5528: keuden sekä 'lopputuloksen ,epävarmuuden. Sa-        vaihtoehtona Turun seudulla siirtymään pa-
5529: maan päämäärään voitaisiin päästä myös no-           remman raakavesilähteen, Säkylän Pyhäjärven
5530: peammin vaikuttavilla valvontatoimenpiteillä.        veden käyttöön. Vesihallitus on yhdessä Lou-
5531: Tässä mielessä onkin vesihallituksessa aloitettu     nais-Suomen kuntien kanssa tehnyt tätä tar-
5532: hajakuormituksen suuruuden ja synnyn selvit-         koittavan suunnitelman, jonka perusteella kun-
5533: täminen ja, osana siitä, erityisesti lietelannan     nat ovat jättäneet lupahakemuksen vesioikeu-
5534: levityksen aiheuttaman vesistökuormituksen            teen. Katselmustoimitus tässä asiassa saataneen
5535: tutkiminen kolmella koealueella. Näiden toi-         suoritettua tämän vuoden aikana, jonka jälkeen
5536: menpiteiden perusteella voitaneen lähiaikoina        lupa-asia tulee vesioikeuden ratkaistavaksi.
5537: antaa lannoitusta ja lietelannan levittämistä        Hanke on kuitenkin niin laaja ja suuria kus-
5538: koskevat ohjeet.                                     tannuksia vaativa, että sen arvioidaan toteu-
5539:    Tässä yhteydessä mainittakoon, että maa- ja        tuvan aikaisintaan 1980-luvun puolivälissä.
5540: metsätalousministeriö on äskettäin julkistanut       Siihen asti on näiltä näkymin tultava toimeen
5541: maatalouden vesiensuojeluohjeet. Vesihallitus        edellä mainituilla keinoilla.
5542: puolestaan on antanut sikaloita koskevat ve-             Mainittakoon vielä, että vesihallituksen tar-
5543: siensuojeluohjeet 19. 1. 1971. Niiden mukaan         koituksena on käynnistää neuvottelut eri osa-
5544: sikaloissa' on oltava asianmukaiset lietesäiliöt,    puolten kanssa Aurajoen vesistöaluetta koske-
5545: joihin lietelanta ja muut sikalan jätevedet on       van alueellisen vesiensuojelun yleissuunnitel-
5546: varastoitava. Lietelanta on levitettävä sulaan       man laatimiseksi. Suunnitelma tulisi koske-
5547: maahan ja kynnettävä tai muulla tavalla muo-         maan taajamia, haja-asutusta, teollisuutta sekä
5548: kattava :maa:han mahdoHisimman pian levityk-         maa- ja metsätaloutta.
5549: sen jälkeen. Mikäli kuitenkin pelto on savinen           Vaihtoehtona vesien likaajien veivoittami-
5550: ja märkä, jolloin sinne ajaminen raskaalla ka-       selle huolehtimaan jätevesiensä puhdistamises-
5551: lustolla on mahdotonta tai viljelyn kannalta         ta kysyjät esittävät veden puhdistuskustannus-
5552: haitallista, voidaan lietelanta levittää ohuesti     ten osaksi perimistä niiltä, jotka vettä normaa-
5553: routaantuneelle pellolle. Tällöin tulee ensisijai-   lia enemmän likaavat. Periaatteessa tällainen
5554: sesti kysymykseen tasaisella maalla oleva sala-      menettely onkin mahdollista vesioikeudellisen
5555: ojitettu pelto.                                      lupakäsittelyn yhteydessä tai vahingonkärsiiän
5556:    On myös todettava, että maatalouden ja ve-        vesioikeudessa vireillepaneman hakemuksen pe-
5557: siensuojelun edut ovat tärkeimmiltä osin sa-         rusteella. Milloin kysymyksessä on maatalou-
5558: mansuuntaiset. Sen vuoksi neuvontaan ja va-          den hajakuormitus, on tällainen järjestely kui-
5559: listukseen perustuvalla vapaaehtoisella toimin-      tenkin käytännössä mahdoton toteuttaa.
5560: nalla voidaan tuntuvasti vähe111tää maataloudes-         On harkittu myös ns. päästämaksun käyt-
5561: ta aiheutuvaa vesistöjen kuormitusta.                töönottoa, jolloin jäteveden päästäjä velvoitet-
5562:    Lainsäädännön osalta tulkoon mainituksi ve-       taisiin suorittamaan tietyn normin mukainen
5563: sien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä       maksu. Sen tarkoituksena ei kuitenkaan olisi
5564: v. 1962 annettu asetus, jonka mukaan mm.             ikäänkuin korvauksen suorittaminen oikeudes-
5565: sikalasta, joka on tarkoitettu yli sadalle sialle,   ta saada liata ympäristöä (tällöin järjestelmä
5566: on tehtävä vähintään kolme kuukautta ennen           koituisi vain ympäristönsuojelun vahingoksi) .
5567: sen rakentamisen aloittamista ilmoitus asian-        Maksun tulisi olla riittävän suuri, jotta se käy-
5568: omaisen vesipiirin vesitoimistolle. On harkittu      tännössä johtaisi likaajan suorittamaan jäteve-
5569: sitä, että tämä määräys vastaisuudessa ulotet-       siensä tehokkaaseen puhdistamiseen. On kui-
5570: 4                                             1978 vp.
5571: 
5572: tenkin todettava, että päästömaksukin sovel-         enempää kuin muillekaan vesijohtoverkostoihin
5573: tuisi erittäin huonosti hajakuormituksen rajoit-     liittyneille maassamme ei aiheuteta käyttöve-
5574: tamiseen.                                            den puhdistamisesta tarpeettomia ja kohtuutto-
5575:     Yhteenvetona kaikesta edellä esitetystä hal-     mia kustannuksia. Lisäksi vesihallitus tutkii
5576: litus toteaa olevansa tietoinen Turun kaupun-        mahdollisuuksia eläinsuojia koskevien vesien-
5577: gin juomaveden ajoittain esiintyvästä heikosta       suojeluohjeiden tarkistamiseksi siltä osin, kuin
5578: laadusta, joka esiintyi erityisen selvänä tänä ke-   on kysymys lietelannan talvilevityksen kieltä-
5579: väänä - todennäköisesti siitä syystä, että su-       misestä kokonaan vedenhankintavesistöjen va-
5580: lamisvesien laimentava vaikutus jäi vallinneen       luma-alueilla.
5581: kuivuuden takia vähäiseksi. Vaikka terveydel-            Hallitus katsoo, että mainittujen, käynnissä
5582: lisiä riskejä tai haittoja ei Turun kaupungin        olevien toimenpiteiden lisäksi tehty kysymys ei
5583: juomavedestä ole voitu todeta aiheutuvan, on         tässä vaiheessa anna aihetta enempiin toimen-
5584: sen laadun parantamiseksi kuitenkin ryhdytty         piteisiin. Mikäli vastaisuudessa kuitenkin osoit-
5585: toimenpiteisiin, joista edellä on lähemmin teh-      tautuu, että annettujen ja annettavien ohjei-
5586: ty selkoa. Erityisesti on ryhdytty toimenpitei-      den noudattaminen tulee vaatimaan asiaa kos-
5587: siin hajakuormituksen selvittämiseksi ja vähen-      kevan lainsäädännön uudistamista, tullaan
5588: tämiseksi, jotta turkulaisille veronmaksajille       asiassa aikanaan antamaan hallituksen esitys.
5589:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1978.
5590: 
5591:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
5592:                                              N:o 233                                                  5
5593: 
5594: 
5595: 
5596: 
5597:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5598: 
5599:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         över hundra svin samt betydande åkerområ-
5600: anger har Ni, Herr Tallman, med Eder ,skrivelse     den. En del av tätorterna inom avrinningsom-
5601: nr 1104 av den 25 april 1978 tili vederböran-       rådet har byggt reningsverk för avloppsvatt-
5602: de medlem av statsrådet för avgivande av svar       net. Spilivattnet från det glest bebyggda om-
5603: översänt avskrift av följande av riksdagsman        rådets leds huvudsakligen genom avsättnings-
5604: Pertti Paasio m. fl. 'ställda spörsmål nr 233:      brunnar ut i vattendraget.
5605:                                                         Emedan den svåraste tiden i fråga om vatt-
5606:           Är Regeringen medveten om de sani-        nets lukt och smak infaller på våren, vid ti-
5607:        tära olägenheter som de vid Aura å           den för snösmältningen, kan man förmoda, att
5608:        belägna gårdsbrukshushållen åsamkar          de ämnen som sköljts från avrinningsområdet
5609:        dricksvattnet i Aho stad, och                tili en betydande del förorsakar åvattnets för-
5610:           tili vilka åtgärder ämnar Regeringen      sämrade kvalitet. Såväl den på åkrarna utsprid-
5611:        skrida i syfte att rätta tili detta faktum   da gödseln och gödseln från svingårdarna som
5612:        så, att skattebetalarna i Aho inte på-       markens egna näringsämrren och jordstoff, som
5613:        förs extra kostnader?                        hamnar i ån, torde medverka härtill. Av den-
5614:                                                     na orsak kan man inte genom egentliga åtgär-
5615:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       der i syfte att rengöra avloppsvattnet uppnå
5616: samt anföra följande:                               någon märkbar förbättring av vattnets kvalitet.
5617:    Aura å är belägen mitt i Finlands inten-         Däremot kan en sakenlig behandling av göd-
5618: sivaste jordbruksområde, där bosättningen är        seln från svingårdarna inverka på vattnets kva-
5619: tät och där den av jordbruken föranledda be-        litet.
5620: lastningen av vattendragen är betydande. Här-           I motiveringen tili ,spönsmålet konstateras all-
5621: på beror, att ån måste anses vara illa lämpad       deles riktigt att den dåliga smaken och lukten
5622: för vattentäkt. Lukt- och smakolägenheter har       hos åbobornas dricksvatten är en förarglig före-
5623: redan länge varit allmänna i vattenlednings-        teelse. Däremot har man inte kunnat konsta-
5624: vattnet i Aho stad. Den oangenäma lukten            tera att härtili skulle ansluta sig fara för häl-
5625: och smaken beror i första hand på ämnet             san: geosminet är ett ofarligt ämne. Mao har
5626: geosmin, vilket uppkommer samband med att           konstaterat, att ammoniakhalten i ett skede
5627: algfloran dör.                                      ökat något i vattenledningsvattnet, men inte
5628:    På basen av de uppgifter som vattenstyrel-       heller denna omständighet har konstaterats
5629: sen erhållit om vattnets kvalitet i Aura å är       medföra några risker för hälsan. På basen av
5630: värdena för de kvävehaltiga ämnena ( ammo-          den höga ammoniakhalten kan man dock sluta
5631: niak, nitrit och nitrat) samt färgen synnerligen    sig tili, att djurstallarnas avfall och avlopps-
5632: höga i jämförelse med vattnet i Finlands öv-        vatten haft en betydande inverkan på råvatt-
5633: riga åvattendrag. Stadsförbundets rekommen-         nets kvalitet. Tili en viss del har detta berott
5634: dation tili maximivärde för råvattnets färg är      på att man ännu inte på alla lägenheter iakttar
5635: 150 mg Pt/1. Aura ås färgvärde är i m:edeltal       de vattenvårdsanvisningar som utfärdats i det-
5636: 240 mg Pt/1 och det största uppmätta värdet         ta ärende och delvis även därpå, att anvis-
5637: år 1977 var 600 mg Pt/1.                            ningarna rörande utspridandet av flytgödsel på
5638:    På Aura ås avrinningsområde ovan för Åbo         vintern måhända är i behov av justering ut-
5639: stads vattenverks vattentäkt finns flera be-        tryckligen med tanke på vattenförsörjningsvat-
5640: lastare av vattendragen, bland andra sam-           tendragen.
5641: hällens och glesbygdens behandlade eller obe-          Kloroformhalten som beror på överklorerin~
5642: handlade avloppsvatten, ca 50 svingårdar med        har också varit i en klass om endast 10 mil-
5643: 6                                              1978 vp.
5644: 
5645: jarddelsgram, varför inte heller den framkallar       av lantbruket åsamkade belastningen av vatten-
5646: fara för hälsan. Tili denna del ingår i spörsmå-      dragen.
5647: let en uppenbar överdrift, viiken förekommit             I fråga om Iagstiftningen kan man nämna
5648: också i de lokala dagstidningarna.                    den år 1962 givna förordningen om förhands-
5649:    Det ovan anförda innebär emellertid inte,          åtgärder för skydd av vatten, enligt viiken
5650: att man inte bör skrida tili delvis t.o.m. bråds-     bl. a. angående svingård med över 100 svin
5651: kande åtgärder i syfte att förbättra kvaliteten       skall göras anmälan tili vederbörande vatten-
5652: hos vattenledningsvattnet i Åbo stad. I detta         distrikts vattenbyrå senast tre månader innan
5653: syfte har man redan utrett möjligheterna att          den tas i bruk. Man har övervägt att fram-
5654: förverkliga tre olika alternativa förslag till lös-   deles utsträcka denna bestämmelse tili att gälla
5655: ning.                                                 även flytgödselbehållare av viss storlek. I häl-
5656:    För det första skulle man kunna förbättra          sovårds'lagen och -förordningen ingår Hkaså
5657: kvaliteten hos vattnet i Aura å så, att vatten-       bestämmelser som gäller svingårdar.
5658: styrelsen skulle ansöka om s.k. strängare be-            Såsom ett annat möjligt alternativ till lös-
5659: stämmelser, förutsatta i 1 kap. 21 § vatten-          ning utreds möjligheterna att ta i bruk den i
5660: lagen, för vattendraget. Att effektivera be-          motiveringen till spörsmålet nämnda filtre-
5661: handlingen av avloppsvattnet från de glest be-        ringen genom aktivt kol. Man förmodar, att
5662: byggda områdena genom att övergå tili en d-           denna i någon mån skulle minska bruksvatt-
5663: fektivare rengöring än avsättningsbrunnar tor-        nets smak- och luktolägenheter. Geosminet tor-
5664: de emellertid med beaktande av byggnadskost-          de dock inte genom denna metod helt kunna
5665: naderna, svårigheterna vid behandlingen samt          avlägsnas från vattnet. Även ozoniseringens
5666: det osäkra slutresultatet inte vara meningsfullt.     inverkan på geosminet utreds.
5667: Man kunde även uppnå samma mål genom                     På Jång sikt 'strävar man såsom tredje a!tter-
5668: mera snabbt verkande övervakningsåtgärder. I          nativ tili, att i Aboregionen övergå tili att an-
5669: detta syfte har vattenstyrelsen inlett en utred-      vända en bättre råvattenskälla, vattnet i Pyhä-
5670: ning av storleken hos och uppkomsten av den           järvi i Säkylä. Vattenstyrelsen har tilisammans
5671: spridda belastningen och, s.om en del därav,          med kommunerna i sydvästra Finland i detta
5672: speciellt en undersökning av den belastning           syfte uppgjort en plan, på basen av viiken
5673: som utspridningen av flytgödsel förorsakar för        kommunerna inlämnat sina tillståndsansök-
5674: vattendragen på tre försöksområden. På basen          ningar tili vattendomstolen. Syneförrättning i
5675: av dessa åtgärder torde man inom en snar              detta ärende torde slutföras under innevarande
5676: framtid kunna utfärda anvisningar rörande             år, varefter tillståndsärendet föreläggs vatten-
5677: gödsling och utspridning av flytgödsel.               domstolen för avgörande. Projektet är emeller-
5678:    I detta sammanhang må nämnas att jord-             tid så omfattande och kräver så stora kostna-
5679: och skogsbruksministeriet nyligen utfärdat            der, att det beräknas kunna genomföras tidi-
5680: vattenvårdsdirektiv för lantbruk. Vattenstyrel-       gast i mitten av 1980-talet. Tili dess förefaller
5681: sen å sin sida har 19. 1. 1971 utfärdat vatten-       det som om man vore tvungen att reda sig
5682: vårdsdirektiv för svingårdar. I enlighet med          med ovan anförda medel.
5683: dessa skall i svingårdar finnas sakenliga slam-          Det kan ännu nämnas, att vattenstyrelsen
5684: behåJ.lare, där flytgödsel och annat spillvatten      har för avsikt att inleda förhandlingar med de
5685: från svingården skall uppbevaras .. Flytgödsel        olika parterna om uppgörandet av en allmän
5686: skall. spridas pa ofrusen mark och plöjas eller       olan för det regionala vattenskyddet, som gäl-
5687: på annat sätt inarbetas i marken så snabbt som        ler området för Aura ås vattendrag. Planen
5688: möjligt efter utspridandet. Är åker lerig och         skulle beröra tätorter, glesbebyggels·e, industri
5689: våt, så att det är omöjligt eller skadligt med        samt jord- och skogsbruk.
5690: tanke på odlandet aut där köra runt med tun-             Såsom ett alternativ tiU a1tt ålägga ned-
5691: ga redskap, kan flytgödsel dock spridas på            smuts·arna a1tt ombesörja reningen av sitt av-
5692: tjälbunden åker. Härvid kommer i första hand          loposvatten anför spörsmålsställarna, att kost-
5693: i fråga täckdikad åker på slät mark.                  naderna för reningen av vattnet tilli en del
5694:  . Det bör även konstateras, att lantbrukets          skulle indrivas av dem som smutsar vattnet
5695: och vattenvårdens intressen tili de viktigaste        mera än normalt. I princip är ett såclant för-
5696: delarna sammanfaller. Därför kan man genom            faranrle möiligt i samband med handläggandet
5697: frivillig verksamhet, som grunder sig på råd-         av tillstånd i vattendomstolen eller på basen
5698: givning och upplysning, märkbart minska den           av ansökning som skadelidande anhängiggjort
5699:                                                N:o 233                                                7
5700: 
5701: i vattendomstolen. När det är fråga om spridd         kan blev ringa. Ehuru 111an inte kunnat konsta-
5702: belastning som åsamkas av lantbruket är ett           tera, att dricksvattnet i Åbo stad 111edför risk
5703: sådant arrangemang emellertid omöjligt att            ellet olägenhet för hälsan, har 111an dock skri-
5704: genomföra i praktiken.                                dit till ovan när111are redovisade åtgärder för
5705:    Man har även överv.ägt i:bmktagandet av en         förbättrandet av dess kvalitet. Särskilt har 111an
5706: s.k. släppavgift, varvid den som släpper ut av-       skridit tili åtgärder i syfte att utreda och
5707: loppsvatten skulle åläggas, att erlägga en sär-       111inska den spridda belastningen, för att var-
5708: skild normenlig avgift. Dess syfte vore emeller-      ken skattebetalarna i Åbo eller någon annan
5709: tid inte att man så att säga mot utbetalande          so111 i vårt land anslutit sig tili vattennätet
5710: av ersättning skulle äga rätt att s111utsa ner        skall åsa111kas onödiga och oskäliga kostnader
5711: o111givningen ( härvid skulle syste111et endast bli   för reningen av bruksvattnet. Dessuto111 under-
5712: tili skada för 111iljövården). Avgiften borde         söker vattenstyrelsen 111öjligheterna att justera
5713: vara tillräckligt hög för att i praktiken leda tili   vattenvårdsanvisningarna rörande djurstallar
5714: att neds111ut,sare effekJtivt börjar rena sitt av-    tili den del det är fråga 0111 att totalt förbjuda
5715: loppsvatten. Man 111åste dock konstatera att          utspridande av flytgödsel på vintern på av-
5716:  även släppavgiften skulle lä111pa sig synnerligen    rinningso111rådena för vattenförsörjningsvatten-
5717: illa för begränsande av den spridda belast-           dragen.
5718: ningen.                                                   Regeringen anser, att det ställda spörs111ålet
5719:     Såso111 ett sa111mandrag av allt det ovan an-     utöver de nä111nda, inledda åtgärderna inte i
5720:  förda konstaterar regeringen, att den är 111ed-      detta skede ger anledning tili vidare åtgärder.
5721: veten 0111 den tidvis dåliga kvaliteten hos           Pinner 111an e111ellertid i fortsättningen, att
5722:  dricksvattnet i Åbo s.tad, vilket feno111en fram-    iaJkttagandet av utfärdade direktiv och direktiv
5723:  träder särskilt tydligt denna vår - sannolikt        so111 kommer att utfärdas, kräver revidering av
5724:  av den anledningen, att s111ältvattnets utspä-       lagstiftningen i ärendet, ko111111er 111an aJtt i
5725:  dande inverkan på grund av den rådande tor-          sinom .tid avlåta en regeringsproposition därorn.
5726:       Helsingfors den 1 juni 1978.
5727: 
5728:                                                Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
5729:                                                1978 vp.
5730: 
5731: Kirjallinen kysymys n:o 234.
5732: 
5733: 
5734: 
5735: 
5736:                                    P. Puhakka ym.: Työttömyyskorvausta koskevien valitusten käsit-
5737:                                        telyn jouduttamisesta.
5738: 
5739: 
5740:                          E d u s k u n n a rt H a r r a Puh e m i e h e 11 e.
5741: 
5742:    Tyött&nyyskötvausta koskevien valitusten           määräämisen käsittäneet niin, ettei sinä aikana
5743: käsittely vie nykyisin ptiolikirt vuotta. Tällaista   voi edes ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.
5744: asiantilaa ei voida pitää työttömien oikeustur-       Kun tällaiset työttömät karenssin jälkeen ovat
5745: van kannalta tyydyttävänä. Monille, varsinkin         menneet ilmoittautumaan työvoimaviranomai-
5746: nuorille saattaa työttömyyskorvaus olla ainoa         sille, heille on määrätty uusi karenssi sillä pe-
5747: tulolähde. Kun korvausvalituksen käsittely vii-       rusteella, etteivät he ole säännöllisesti käyneet
5748: västyy, se j0htaå ihmiset toivottomuuden tilaan.      ilmoittautumassa ja samalla on evätty myös
5749:    Kysymys ei ole yksin työttömyyskorvausvali-        työttömyyskorvauksen saanti. Näissä tapauksis-
5750: tusten ratkaisujen viivästymisestä, vaan myös         sa pitäisi asiallisesti railgaista tyÖVoimaviran-
5751: epäöikeudenmukaisin perustein työnhakijoiden          omaisia, jotka ovat jättäneet Iaifi säännökset
5752: katt!nssiin asettamisesta j11 työttömyyskorvaus-      ihmisille selittämättä, eikä työttömiä uudella
5753: ten epälimisestä. Lukuis11t ovät sellaiset tapauk-    katefissilla ja työttömyyskotvausten epäämisellä.
5754: set, jolloin nuori työnhakija opintöjensa pää-           Tämäntapaisin perustein työttömyyskorvaus-
5755: tyttyä on hakeutunut työnvälityksen kirjoihin.        ten hylkäämisiä on. runsaästi. Kun niihin teh-
5756: Kun hänellä opiskelun vuoksi ei ole ollut aiklti-     tyjen välitusten käsittely kestää liiån kauan,
5757: sempaa työsuhdeua, on hän.et tällä perustedla         tärvitaan asiaan viivytyksettä korjaws.
5758: määrätty useiden kuukausien katenssiin j!l sa-           Edellä lattsuttuun ja vitltiGpäiväjätjestykseii
5759: malla evätty häneltä työttömyyskorvauksen             37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
5760:  saanti. Tällaista menettelyä ei voida pitää          nettvostön asianomaisen jäsenefi vastattavaksi
5761: oikeana.                                              kysymyksen:
5762:    Paljon on tapauksia, joissä karenssiin määrää-
5763:  misen yhteydessä työvoimaviranomaiset ovat                    Mihin toimenp1te1s1m Hallitus on
5764: jättäneet työttömille selittämättä, että myös                ryhtynyt tai aikoo ryhtyä työttömyys-
5765: karenssin aikana on ilmoittauduttava työttö-                 korvausta koskevien valitusten käsitte-
5766: mäksi työnhakijaksi. Monet ovat karenssiin                   lyn jouduttamiseksi?
5767:       Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1978.
5768: 
5769:                 Pauli Puhakka                                     Ensio Laine
5770:                 Pentti Liedes                                     Taisto Sinisalo
5771:                                          Heimo Rekonen
5772: 
5773: 
5774: 
5775: 
5776: 0878006490
5777: 2                                           1978 vp.
5778: 
5779: 
5780: 
5781: 
5782:                        E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
5783: 
5784:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jen valitusten määrä kasvanut. Kun esim. vuon-
5785: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      na 1974 saapui ministeriöön 1 244 valitusta,
5786:                                                    1
5787: olette 25 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn         oli vastaava luku vuonna 1977 jo yli 4 400.
5788: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          Ministeriössä on jo kauan oltu tietoisia siitä,
5789: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      että valitusten käsittely kestää kohtuuttoman
5790: edustaja Pauli Puhakan ym. näin kuuluvasta         pitkän ajan. Tämä koskee sekä työvoimatoimi-
5791: kirjallisesta kysymyksestä n:o 234:                kunnissa ja työvoimapiireissä tehtävää valitus-
5792:                                                    ten selvitystyötä että myös ministeriössä tapah-
5793:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-   tuvaa valitusten valmistelua. Ottaen huomioon,
5794:        tynyt tai aikoo ryhtyä työttömyyskor-       että kysymys on vaikeassa asemassa ole-
5795:        vausta koskevien valitusten käsittelyn      vien henkilöiden toimeentuloturvaa koskevista
5796:        jouduttamiseksi?                            asioista, on ministeriö pyrkinyt saamaan hen-
5797:                                                    kilökuntaa käsittelemään ko. valituksia. Valtion
5798:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tiukat säästötoimenpiteet ovat kuitenkin hidas-
5799: vasti seuraavaa:                                   taneet henkilökunnan saamista. Vasta kuluvana
5800:   Työttömyyden lisääntyessä on työvoimatoi-        keväänä voidaan ministeriön henkilökuntatilan-
5801: .mikunnille jätettyjen työttömyyskorvaushake-      teen katsoa parantuneen siinä määrin, että vali-
5802: musten määrä lisääntynyt viime vuosina huo-        tusten käsittely voitaneen va:Staisuudessa suorit-
5803: mattavasti. Vastaavasti on ministeriölle tehty-    taa ilman kohtuutonta viivästymistä.
5804:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1978.
5805: 
5806:                                                                  Työvoimaministeri Arvo Aalto
5807:                                              N:o 234                                              3
5808: 
5809: 
5810: 
5811: 
5812:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5813: 
5814:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-           som inkommer tili ministeriet, ökat i motsva-
5815: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder         rande mån. Medan ministeriet år 1974 fick
5816: skrivelse av den 25 april 1978 tili vederbörande   emottaga 1 244 besvär, var antalet år 1977
5817: medlem av statsrådet för besvarande översänt       uppe i över 4 400.
5818: en avskrift av riksdagsman Pautli Puhakka m.fl.       Ministeriet har redan länge varit medveten
5819: skriftliga spörsmål nr 234:                        om att behandlingen av dessa besvär tar orim-
5820:                                                    ligt lång tid. Detta gäller lika mycket det ut-
5821:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-       redningsarbete som arbetskraftskommissionerna
5822:        tagit, eller vilka åtgärder ämnar den       och arbetskraftsdistrikten gör med anledning
5823:        vidta för att påskynda behandlingen av      av inlämnade besvär, som deras behandling i
5824:        besvär som gäller arbetslöshetsersätt-      ministeriet. Det gäller ju utkomsttryggheten för
5825:        ningsärenden?                               personer som råkat i en svår situation, och där-
5826:                                                    för har ministeriet försökt få mer personai för
5827:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-      behandlandet av inkommande besvär. Personal-
5828: samt följande:                                     rekryteringen har dock försinkats av statens
5829:    Då arbetslösheten har ökat, har arbetskrafts-   stränga sparåtgärder. Först denna vår kan mi-
5830: kommissionerna under de senaste åren fått          nisteriets personalresurser anses ha förbättrats
5831: emotta allt flera ansökningar om arbetslöshets-    så pass mycket, att besvärsbehandlingen fram-
5832: ersättning. Samtidigt har också antalet besvär,    deles torde kunna skötas utan orimlig tidspillan.
5833:      Helsingfors den 23 maj 1978.
5834: 
5835:                                                                Arbetskraftsminister Arvo Aalto
5836:                                               l978·vp.
5837: 
5838: Kirjallinen kysymys n:o 235.
5839: 
5840: 
5841: 
5842: 
5843:                                   Hemmi: Oulussa ja Jyväskylässä valtionhallinnossa toimivien
5844:                                     työntekijöiden työterveyshuollon toteuttamisesta.
5845: 
5846: 
5847:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5848: 
5849:    Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan työ-       tyjen varojen jakaminen kuluvana vuonna olisi
5850: tervevdenhuoltoa koskeva hallituksen esitys.         parempi ratkaisu kuin myöntää koko raha-
5851: Lakiesitys kohdentun pääasiassa yksityisen           summa yhdelle paikkakunnalle. Tätä puoltaa
5852: työnantajan sekä omaa työtään tekevien yrit-         nimenomaan se seikka, että Oulussa on tarkoi-
5853: täjien ja maatalouden velvollisuuksiin huoleh-       tusta varten hyvät tilat olemassa, mutta kuten
5854: tia työterveydenhuoltopalvelujen tuottamisesta       todettu, niiden vapautuessa 1. 11. 1978 ne saat-
5855: ja järjestämisestä.                                  tavat siirtyä muihin tarkoituksiin. Jyväskylässä
5856:    Julkisen hallinnon velvollisuudesta järjestää     puolestaan tilat ovat olleet tyhjillään 1. 4. 1978
5857: siinä työskentelevien työterveydenhuolto on          lähtien. Valtiovallalla on tuskin varaa pitää
5858: yleensä sovittu työehtosopimuksia solmittaessa       näitä huoneistoja tyhjillään odottamassa uusia
5859: kuten yksityiselläkin sektorilla. Julkisen hallin-   päätöksiä työterveydenhuollon käynnistymisen
5860: non, varsinkin valtion laitoksien ja virastojen      suhteen. Oulussa päästäisiin muutoinkin etene-
5861: henkilöstön työterveydenhuollon kehittämisessä       mään työterveydenhuollon kehittämisessä ja
5862: on jälkeenjääneisyyttä suhteessa yksityiseen         laajentamisessa; toimiihan Oulussa jo valtion-
5863: työnantajaan ja suhteessa kuntiin työnantajana.      rautateiden ja posti- ja lennätinlaitoksen työ-
5864:    Tälle vuodelle eduskunta on myöntänyt             terveydenhuolto.
5865: 1 250 000 markan määrärahan uusia valtion-              Työsuojeluorganisaatiossa toimivat luotta-
5866: hallinnon työterveysyksiköitä varten. Pääasiassa     mushenkilöt ovat todenneet tarvitsevansa var-
5867: varat lienee tarkoitettu Ouluun ja Jyväskylään       sin kipeästi työterveydenhuollon asiantuntija-
5868: perustettavia yksikköjä varten. Näissä kaupun-       apua ratkaistessaan työsuojelun piiriin liittyviä
5869: geissa valmiudet ryhtyä toteuttamaan työter-         ja esiintulevia ongelmia.
5870: veydenhuoltoa ovat parhaimmat. Oulussa on               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5871: valtion omistama kiinteistö Kauppurienkatu           jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitän
5872: 33:ssa, jonne Oulun työterveysyksikköä suun-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5873: nitteleva työryhmä esittää mainitun laitoksen        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5874: perustamista. Mikäli ratkaisua hallituksen ta-
5875: holla ei nopeasti tehdä, jouduttaneen Oulussa                  Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
5876: ko. paikassa olevat tilat siirtämään muuhun                 toimenpiteisiin toteuttaakseen Oulussa
5877: käyttöön. Tämä olisi ilmeisen epätaloudellista,             ja Jyväskylässä valtionhallinnossa toimi-
5878: koska tilojen suunnittelu olisi tehtävä uudel-              vien työntekijöiden, toimihenkilöiden ja
5879: leen. Oulussa asuu ja valtionhallinnossa työs-              virkamiesten työterveydenhuollon edus-
5880: kentelee noin 6 000 henkilöä, mikä on noin                  kunnan tälle vuodelle myöntämän mää-
5881: puolta enemmän kuin Jyväskylässä. Myönnet·                  rärahan turvin?
5882:      Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1978.
5883: 
5884:                                            Kerttu Hemmi
5885: 
5886: 
5887: 
5888: 
5889: 08780Q697J
5890:                 i:'
5891: 2                                             1978 vp.
5892: 
5893: 
5894: 
5895:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5896: 
5897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta, jonka toiminta alkaa vuoden loppuun men-
5898: mainitussa .tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nessä.
5899: olette 26 päivänä huhtikuuta 1978 päivätyn              Alueellisen työterveyshuollon suunnittelun II
5900: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vaihe käynnistyi kesällä 1977 Espoossa, Jyväs-
5901: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kylässä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella, Tu-
5902: edustaja Remmin näin kuuluvasta kirjallisesta        russa ja Vaasassa. Näitä koskevat selvitykset
5903: kysymyksestä n:o 235:                                ovat parhaillaan meneillään.
5904:            Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin        Kaikkiaan on selvitysten perusteella olemassa
5905:         toimenpiteisiin toteuttaakseen Oulussa       noin 20 sellaista paikkakuntaa, joilla on riit-
5906:         ja Jyväskylässä valtionhallinnossa toimi-    tävästi valtion palveluksessa olevaa henkilöstöä
5907:         vien työntekijöiden, toimihenkilöiden ja     ja jotka tulevat kysymykseen valtion alueellisia
5908:         viDkamiesten työterveydenhuollon edus-       työterveysyksiköitä perustettaessa.
5909:         kunnan tälle vuodelle myöntämän mää-             Vuoden 1978 valtion tulo- ja menoarvioesi-
5910:         rärahan turvin?                              tyksessä ehdotettiin työterveyshuollon kehittä-
5911:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          miseen, lähinnä alueellisten työterveysyksikkö-
5912: taen seuraavaa:                                      jen toimintaa varten, 1 milj. markan määrä-
5913:    Valtion henkilöst(jn työterveyshuoltoa on         rahaa. Esitetyllä määrärahalla ei ollut tarkoitus
5914: suunniteltu keskitetysti valtiovarainministeriös-    perustaa tänä vuonna uusia työterveysyksiköitä
5915: sä vuodesta 1975 lähtien. Valtion ja henki-          vaan käyttää raha olemassa olevien terveys-
5916: löstöä edustavien keskusjärjestöjen kanssa yh-       asemien käynnissä pitämiseen. Tarkoituksena
5917: teistoiminnassa tapahtuneen suunnittelun tulok-      oli näin vakiinnuttaa jo perustettujen terveys-
5918: sena on laadittu työterveyshuollon tavoitetaso-      asemien toiminta ja samalla kerätä kokemuksia
5919: ohjelma, jossa on määritelty valtion palveluk-       II vaiheen toteuttamista varten.
5920: sessa olevalle henkilöstölle järjestettävän työ-         Eduskunnan myönnettyä vuoden 1978 tulo-
5921: terveyshuollon sisältö ja tavoitteet.                ja menoarviossa määrärahaa työterveyshuollon
5922:    Tavoitetaso-ohjelman mukaisen työterveys-         kehittämiseen 1 250 000 mk eli 250 000 mk
5923: huollon toteuttaminen edellyttää, että työterveys-   enemmän kuin oli esitetty, otettiin selvittelyn
5924: huollon palveluja on saatavilla. Palvelujen tuot-    alaiseksi, voitaisiinko Jyväskylään perustaa
5925: tajina tulevat ensisijaisesti kysymykseen kansan-    alueellinen työterveysyksikkö alkuperäisestä
5926: terveystyön terveyskeskukset. Kansanterveys-         suunnitelmasta poiketen jo tänä vuonna. Tä-
5927: työn voimavarat ovat kuitenkin useimmilla            mänhetkisten selvitysten perusteella näyttää
5928: paikkakunnilla työterveyshuollon palvelujen          siltä, että Jyväskylän työterveysaseman perus-
5929: tuottamiseen liian vähäiset. Siksi tarvitaan          tamiselle olisi käytännöllisiä edellytyksiä jo
5930: muita toimenpiteitä. Tärkeimpänä näistä on            tänä vuonna. Ratkaisu asiassa tehtäneen lähi-
5931: valtion omien alueellisten terveysyksikköjen pe-      aikoina. Myös Oulun osalta on selvityksiä tehty
5932: rustaminen sellaisille paikkakunnille, joilla on      ja voidaan todeta, että Oulun terveysaseman
5933: riittävästi valtion palveluksessa olevaa henki-       perustaminen voisi niin ikään tapahtua suun-
5934: löstöä.                                               niteltua aikaisemmin, käytännön syistä ei kui-
5935:    Valtion alueellisten työterveysyksikköjen pe-      tenkaan ennen vuoden 1979 alkua. Ratkaisu
5936: rustamiseen tähtäävä suunnittelu on käynnis-          kummankin paikkakunnan osalta riippuu siitä,
5937: tynyt vuoden 1976 aikana. Suunnittelun I:ssä          millaisiksi työterveyshuollon järjestämiseen tar·
5938: vaiheessa tehtiin syksyllä 1976 virastojen ja         koitettujen määrärahojen arvioidaan tulevina
5939: laitosten yhteisen työterveysyksikön perustamis-      vuosina kehittyvän. Lähinnä on selvitettävä,
5940: suunnitelma seitsemällä paikkakunnalla: Joen-         onko valtiontaloudellisia edellytyksiä ensi vuo-
5941: suussa, Lahdessa, Riihimäellä, Rovaniemellä,          den tulo- ja menoarviossa osoittaa varoja uusien
5942:  Hämeenlinnassa, Kouvolassa ja Helsingin Yli-         terveysasemien vuoden 1979 toiminnasta aiheu-
5943: opistossa. Kaikki ovat aloittaneet tähän men-         tuviin menoihin vai onko tyydyttävä nykyisten
5944: nessä toimintansa Riihimäkeä lukuun ottamat-          terveysasemien käynnissäpitämiseen.
5945:       Helsingissä toukokuun 26 päivänä 1978.
5946:                                                                             Ministeri Esko Rekola
5947:                                               N:o 235                                                3
5948: 
5949: 
5950: 
5951:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5952: 
5953:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Det andra skedet av p1aneringsarbetet för
5954: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrive1se        regional företagshä1sovård in1eddes sommaren
5955: av den 26 april 1978 till vederbörande med1em        1977 i Esbo, Jyväskylä, Kuopio, Uleåborg,
5956: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av       Tammerfors, Åbo och Vasa. Utredningsarbetet
5957: riksdagsman Hemmi undertecknade spörsmål             i fråga om dessa pågår.
5958: nr 235:                                                 Enligt utredningarna finns det sammanlagt
5959:            Ämnar Regeringen vidta brådskande         ca 20 orter, på vilka det finns tillräckligt med
5960:         åtgärder för att med det ans1ag riks-        personai i statens tjänst och som kommer i
5961:         dagen beviljat för detta år införa före-     fråga då man skall grunda statliga regionala
5962:         tagshä1sovård för arbetstagare, funk-        företagshä1sovårdsenheter.
5963:         tionärer och tjänstemän i statsförvalt-         I statsförslaget för år 1978 föreslogs ett
5964:         ningen i U1eåborg och Jyväskylä?             anslag om 1 milj. mk för utvecklande av före-
5965:                                                      tagshälsovården, närmast för de regionala före-
5966:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tagshälsovårdsenheternas verksamhet. Avsikten
5967: samt anföra följande:                                var inte att med det föreslagna anslaget grunda
5968:    Företagshälsovården för statens personai har      nya företagshälsovårdsenheter under innevaran-
5969: planerats centralt vid finansministeriet sedan       de år, utan pengarna skulle användas för att
5970: år 1975. Som ett resultat av det planerings-         hålla de existerande hä1sovårdsstationerna i
5971: arbete, vilket gjorts i samarbete mellan staten      gång. Avsikten var att på detta sätt stabilisera
5972: och de centra1organisationer som representerar       verksamheten vid de hälsostationer som redan
5973: personalen, har man gjort upp ett målprogram         grundats och samtidigt att insamla erfaren-
5974: för företagshälsovården, i vilket har definierats    heter för förverkligande av det andra skedet.
5975: innehåll och målsättning för den företagshälso-         Sedan riksdagen i statsförslaget för år 1978
5976: vård som skall ordnas för personai i statens         för utvecklande av företagshälsovården beviljat
5977: tjänst.                                              ett anslag om 1 250 000 mk, dvs. 250 000 mk
5978:    För att företagshälsovården i enlighet med        mera än föres1aget, började man utreda huru-
5979: målprogrammet skall kunna förverkligas krävs         vida det skulle vara möjligt att med avvikelse
5980: det, att det finns tillgänglig företagshälsovårds-   från den ursprungliga planen grunda en regio-
5981: service. Det är i första hand folkhälsoarbetets      na1 företagshälsovårdsenhet i Jyväskylä redan
5982: hälsovårdscentraler som kommer i fråga som           innevarande år. På basen av utredningarna ser
5983: producenter av denna service. På de flesta orter     det för närvarande ut som om det skulle finnas
5984: är dock folkhälsoarbetets resurser för knappa        praktiska förutsättningar att grunda en före-
5985: för att kunna producera denna service. Därför        tagshälsovårdsstation i Jyväskylä redan inne-
5986: behövs det andra åtgärder. Den viktigaste av         varande år. Ett avgörande i saken torde fattas
5987: dessa är att grunda egna statliga regionala          inom kort. Även i fråga om Uleåborg har man
5988: hälsovårdsenheter på orter, där det finns till-      företagit utredningar, och det kan konstateras,
5989: räckligt med personai i statens tjänst.              att det vore möjligt att grunda också hä1so-
5990:    P1aneringsarbetet i syfte att grunda statliga     vårdsstationen i Uleåborg tidigare än p1anerat,
5991: regionala företagshälsovårdsenheter har kommit       av praktiska skäl dock inte före början av år
5992: i gång under år 1976. I det första skedet av         1979. Avgörandet i fråga om båda orterna
5993: p1aneringsarbetet gjorde man hösten 197 6 upp        beror på hur anslagen för anordnande av före-
5994: planer på att grunda gemensamma företags-            tagshälsovården beräknas komma att utveck1a
5995: hä1sovårdsenheter för ämbetsverken och inrätt-       sig under kommande år. Närmast måste det
5996: ningarna på sju orter, dvs. Joensuu, Lahti,          utredas huruvida det föreligger statsekonomiska
5997: Riihimäki, Rovaniemi, Tavastehus, Kouvola            förutsättningar för att i statsförslaget för nästa
5998: och för Helsingfors Universitet. Alla dessa          år anvisa medel för de utgifter som föran1eds
5999: har nu in1ett sin verksamhet, med undantag           av de nya hä1sostationernas verksamhet år
6000: av Riihimäki, där verksamheten in1eds före           1979 eller om vi måste nöja oss med att hålla
6001: utgången av detta år.                                i gång de nuvarande hä1sostationerna.
6002:      Helsingfors den 26 maj 1978.
6003:                                                                              Minister Esko Rekola
6004:                                               1978 vp.
6005: 
6006: Kirjallinen kysymys n:o 236.
6007: 
6008: 
6009: 
6010: 
6011:                                  Junnila: Kunnallisesta työpaikkademokratiasta annetun suosituk-
6012:                                     sen sitovuudesta.
6013: 
6014: 
6015:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m l e h e 11 e.
6016: 
6017:    Kunnille on lähetetty toisaalta kuntia edus-     kuntainliitoissa ollaan monessa tapauksessa ym-
6018: tavien keskusjärjestöjen, toisaalta virkamiehiä,    mällä, miten tähän suositussopimukseen olisi
6019: toimenhaltijoita ja työntekijöitä edustavien työ-   suhtauduttava.
6020: markkinajärjestöjen kesken laadittu varsin yksi-       Asiaa tulisi näin ollen selventää väärinkäsi-
6021: tyiskohtainen "suositussopimus kunnallisesta        tysten ja "suositussopimuksen" väärien tulkin-
6022: työpaikkademokratiasta". Siihen liittyvissä so-     tojen välttämiseksi. Esitän tässä mielessä valtio-
6023: veltamisohjeissa tosin kyllä todetaan, ettei tämä   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
6024: suositussopimus ole kuntia samalla tavalla sito-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6025: va kuin esim. virkaehtosopimus, vaan edellyt-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6026: tää kunkin kunnan tai kuntainliiton osalta kun-
6027: nanvaltuuston tai liittovaltuuston nimenomaista              .Onko Hallitus tietoinen siitä, että
6028: päätöstä suositussopimuksen mukaisen työpaik-              suositussopimus kunnallisesta työpaikka-
6029: kademokratiatoiminnan toteuttamisesta.                     demokratiasta on. useissa kunnissa käsi-
6030:    Mutta jo pelkästään puheena olevan asiakir-             tetty yritykseksi rajoittaa kunnille lain
6031: jan nimi -      "suositussopimus" pelkän suosi-            mukaan kuuluvaa itsemääräämisoikeutta,
6032: tuksen asemesta - antaa sille tietynlaisen sito-           ja jos on,
6033: vuuden leiman. Sitovaksi se on monessa kun-                   aikooko Hallitus soveliaaksi katsomal-
6034: nassa tai kuntainliitossa käsitettykin, ja samal-          Iaan tavalla ilmoittaa kunnille, että mai-
6035: la se on koettu muutoinkin monin tavoin ka-                nittu suositussopimus on todellakin vain
6036: ventunutia kunnallista itsehallintoa rajoittavak-          suositus eikä kuntia sitova ja velvoit-
6037: si, ylhäältä päin tulevaksi ohjeeksi. Kunnissa ja          tava ohje tai sopimus?
6038:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1978.
6039: 
6040:                                            Tuure Junnila
6041: 
6042: 
6043: 
6044: 
6045: 087800731M
6046: 2                                             1978 vp.
6047: 
6048: 
6049: 
6050: 
6051:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
6052: 
6053:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Niin kuin kysymyksen perusteluissakin mai-
6054: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        nitaan, kunnallista työpaikkademokratiaa koske-
6055: olette 2 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn            van suositussopimuksen soveltamisohjeissa on
6056: kirjeenne n:o 1111 ohella lähettänyt valtioneu-      todettu, ettei sopimus ole kuntia eikä kuntain-
6057: voston asianomaisen jäsenen tietoon saatetta-        liittoja sitova. Tämän uudelleen korostamista
6058: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Tuure Jun-         kuntien ja kuntainliittojen viranomaisille ei ai-
6059: nilan kirjallisesta kysymyksestä n:o 236, jossa      nakaan valtionhallinnon taholta voida pitää tar-
6060: tiedustellaan:                                       peellisena taikka edes paikallaan olevana ottaen
6061:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että       huomioon, että asia kuuluu, mitä kuntiin. ja
6062:         suositussopimus kunnallisesta työpaikka-     kuntainliittoihin tulee, näitä edustaville keskus-
6063:         demokratiasta on useissa kunnissa käsi-      järjestöille eikä esimerkiksi sisäasiain- tai val-
6064:         tetty yritykseksi rajoittaa kunnille lain    tiovarainministeriölle.
6065:         mukaan kuuluvaa itsemääräämisoikeutta,           On luonnollista ja monesti varsin tarpeellis-
6066:         ja jos on,                                   takin, että kunnallishallinnon valtakunnallisten
6067:            aikooko Hallitus soveliaaksi katsomal-    yhteisorganisaatioiden suosituksia ja ohjeita
6068:         Iaan tavalla ilmoittaa kunnille, että mai-   pyritään kunnissa ja kuntainliitoissa noudatta-
6069:         nittu suositussopimus on todellakin vain     maan, vaikka ne eivät olekaan sitovia.
6070:         suositus eikä kuntia sitova ja velvoit-          Sisäasiainministeriöllä on aikanaan ollut ti-
6071:         tava ohje tai sopimus?                       laisuus perehtyä kysymyksessä olevaan suositus-
6072:                                                      sopimukseen. Se on tällöin katsottu sisällöltään
6073:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asianmukaiseksi.
6074: vasti seuraavaa:
6075:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1978.
6076: 
6077:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
6078:                                             N:o 236                                               3
6079: 
6080: 
6081: 
6082: 
6083:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6084: 
6085:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Såsom i motiveringen till spörsmå1et nämns,
6086: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-          har det i tillämpningsdirektiven för rekommen-
6087: velse nr 1111 av den 2 maj 1978 tili veder-        dationsavta1et rörande kommuna1 arbetsplats-
6088: börande med1em av statsrådet för avgivande av      demokrati konstaterats att avtalet inte binder
6089: svar översänt avskrift av fö1jande av riksdags-    kommunerna ellet kommunalförbunden. Det
6090: man Tuure Junnila undertecknade spörsmå1 nr        kan åtminstone inte från statsförvaltningens
6091: 236:                                               sida anses vara nödvändigt ellet ens på sin
6092:            Är Regeringen medveten om att re-       p1ats att på nytt framhäva detta för kommuner-
6093:         kommendationsavta1et rörande kom-          nas och kommunalförbundens myndigheter,
6094:         muna1 arbetsp1atsdemokrati i flera kom-    med beaktande av att saken, vad kommunerna
6095:         muner uppfattats som ett försök att        och kommuna1förbunden beträffar, ankommer
6096:         begränsa den sjä1vbestämmanderätt som      på de centralorganisationer som företräder
6097:         enligt 1ag tillkommer kommunerna, och      dessa och inte t. ex. på ministeriet för inrikes-
6098:         om så är fallet,                           ärendena ellet finansministeriet.
6099:            ämnar Regeringen, på sätt som den           Det är naturligt, och ofta också nödvändigt,
6100:         finner 1ämpligt, meddela kommunema,        att man i kommunerna och kommunalförbun-
6101:         att nämnda rekommendationsavtal verk-      den strävar till att iaktta de rekommendationer
6102:         ligen bara är en rekommendation och        och direktiv som ges av kommunalförvaltning-
6103:         inte ett direktiv ellet ett avtal, som     ens riksomfattande gemensamma organisationer,
6104:         binder och förpliktar kommunerna?          fastän de inte är bindande.
6105:                                                        Ministeriet för inrikesärendena har varit i
6106:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       tillfälle att sätta sig in i det aktuella rekom-
6107: samt anföra följande:                              mendationsavtalet. Det har då ansetts vara
6108:                                                    sakenligt tili innehållet.
6109:      Helsingfors den 2 juni 1978.
6110: 
6111:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
6112:                                               1978 vp.
6113: 
6114: Kirjallinen kysymys n:o 237.
6115: 
6116: 
6117: 
6118: 
6119:                                   Tenhiälä ym.: Eräiden linja-autoyritysten tilausliikenneajomah-
6120:                                      dollisuuksien turvaamisesta.
6121: 
6122: 
6123:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
6124: 
6125:    Huhtikuun 1 päivästä 1978 tuli voimaan ase-       saatavilla tarpeellista määrää ajoneuvokalustoa.
6126: tus ammattimaisesta moottoriajoneuvol'iiken-         Samalla kun tämä asetuksen muutos vaikeut-
6127: teestä annetun asetuksen muuttamisesta. Ase-         taa tilausliikenteen harjoittamista se saattaa
6128: tuksen 16 §:n 1 momentin 1 kohta muuttaa             tuoda yllättäviä vaikeuksia haja-asutusalueiden
6129: oleellisesti tähän asti vallinnutta käytäntöä        liikenteeseen kannattamattomuussyistä.· Toisaal-
6130: linja-autojen ns. tilausliikenteessä. Asetus rajaa   ta pienemmät ja suppealla alueella liil{ennöivät
6131: tilausliikenteen harjoittamisen linja-autoilijan     linja-autoyritykset kärsivät tehdystä muutok-
6132: kotikuntaan tai· naapu11~kuntiin taikka niihin       sesta ja saattavat jopa joutua lopettamaan yri-
6133: kuntiin, joihin harjoitetaan säännöllistä luvan      tystoimintansa.
6134: mukaista liikennettä.                                   Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
6135:    Tällä hetkellä yhden tai muutaman kunnan          järjestyksen 3 7 § :n 1 momentin perusteella
6136: alueella, usein haja-asutusalueella, säännöllistä    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6137: linjaliikennettä harjoittaneet yrittäjät ovat voi-   vaksi seuraavan kysymyksen:
6138: neet turvata yrityksensä toimintaedellytykset
6139: tilausliikenteen avulla. Usein tilausliikenne on               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6140: ollut matkatoimistojen toimesta järjestettyä ja             ryhtyä turvatakseen suppealla alueella
6141: ulkomaille suuntautuvaa. Tämä ei ole häirinnyt              liikennöivien linja-autoyritysten tilauslii-
6142: minkään linja-autoliikennöitsijän säännöllisiä              kenneajomahdollisuudet ja matkatoimis-
6143: reittivuoroja. Tilausliikenne on usein tapahtu-             tojen valinnaismahdollisuudet linja-auto-
6144: nut suurempien kaupunkien, kuten Helsingin                  yrittäjien suhteen?
6145: alueelta, joissa ei läheskään aina ole ollut edes
6146:      Helsingissä 2 päivänä toukokuuta 1978.
6147: 
6148:          Hannu Tenhiälä                 Jouko Mäkelä                   Juhani Saukkonen
6149:          Mikko Jokela                   Matti Puhakka                  Mauno Manninen
6150:          Juhani Tuomaala                Petter Savola                  Juhani Sipiläinen
6151:          Paavo Vesterinen               Eino Grönholm                  Reino Karpola
6152: 
6153: 
6154: 
6155: 
6156: 087800733P
6157: 2                                                1978 vp.
6158: 
6159: 
6160: 
6161: 
6162:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6163: 
6164:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 ·momentis-          kunnille tilausajaja suorittamaan. Näistä tilaus-
6165: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-            ajoista saadut tulot jäivät paikalliselta liiken-
6166: mies, olette 2 päivältä toukokuuta 1978 päivä-          teenharjoittajalta saamatta, vaikka niistä saa-
6167: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-          tua lisätuloa olisi kipeästi tarvittu linjalii-
6168: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-          kenteen säilyttämisen tueksi. Myöskään tällai-
6169: sanedustaja Tenhiälän ym. näin kuuluvasta kir-          nen tilausajo ei ole ollut aikai:semmankaan
6170: jallisesta 'kysymyksestä n:o 237:                       säännöksen tarkoittama, mutta se oli mahdollis-
6171:                                                         ta säännöksen väljyyden johdosta.
6172:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Ammattimaisesta        moottoriajoneuvoliiken-
6173:         ryhtyä turvatakseen suppealla alueella          teestä annetun asetuksen 8 § :n 2 momentissa
6174:         liikennöivien linja-autoyritysten tilaus-       edellytetään liikennelupia myönnettäessä muun
6175:         liikenneajomahdollisuudet ja matkatoi-          ohella, että taloudellisesti tasapuolinen työnja-
6176:         mistojen valinnaismahdollisuudet linja-         ko liikenteenharjoittajien kesken otetaan huo-
6177:         autoyrittäjien suhteen?                         mioon. Tätä säännöstä ei voida ottaa huo-
6178:                                                         mioon, jos tilausliikennettä saa harjoittaa varsin
6179:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            vapaasti. Tämän johdosta tilausliikenneoikeuksia
6180: vasti seuraavaa:                                        on ollut tarpeen jossain määrin rajoittaa, jotta
6181:                                                         lupaviranomainen voisi käyttää sille kuuluvaa
6182:    Henkilölinjaliikenteen harjoittajan oikeudes-        velvollisuutta liikenneoikeuksien jakamisessa.
6183: ta suorittaa tilapäisiä tilausajoja linja-autolla il-      Uuden säännöksen oltua voimassa vasta noin
6184: man erillistä toimilupaa säädetään ammattimai-          kaksi kuukautta on sen vaikutuksia kaikilta
6185: sesta     moottoriajoneuvoliikenteestä      annetun     osin vielä vaikea arvioida. Kuitenkin lyhyenkin
6186: asetuksen 16 § :n 1 momentissa. Säännös kuu-            ajan kokemukset ovat osoittaneet, että joilla-
6187: lui ennen huhtikuun 1 päivänä 1978 voimaan              kin alueilla on ilmennyt yksittäisiä epäkohtia
6188: tullutta muutosta seuraavasti:                          tilausliikenteen tarkoituksenmukaisessa hoita-
6189:    "Henkilölinjaliikenteen harjoittajalla on oi-        misessa. Epäkohdat on osittain jo voitu ja voi-
6190: keus tilauksesta vuokrata linja-autonsa kuljetta-       daan eliminoida lupajärjestelyillä.
6191: jineen tilapäistä kuljetusta tai matkaa varten             Hallitus seuraa tilannetta ja tulee toimimaan
6192: myös varsinaisen kulkureitin ulkopuolelle, jol-         siten, että tilausliikennetarve, voidaan tarkoi-
6193: lei siitä aiheudu hait-taa säännölliselle linjalii-     tuksenmukaisella tavalla tyydyttää ottaen huo-
6194: kenteelle". Säännöksen sanamuodon "myös                 mioon kysymyksessä esiintuodut näkökohdat ja
6195: varsinaisen kulkureitin ulkopuolelle" tarkoitus         sen, että säännösten edellyttämää taloudellises-
6196: oli edellyttää tilausajoilta jonkinlaista alueellis-    ti tasapuolista työnjakoa liikenteenharjoittajien
6197: ta sidonnaisuutta liikenteenharjoittajan linjalii-      kesken myös tilausliikenteen osalta voitaisiin
6198: kenteen toiminta-alueeseen.                             parantaa.
6199:    Kehitys etenkin viime vuosina johti siihen,             Asetuksenmuutoksesta saadut kokemukset
6200: että jotkut liikenteenharjoittajat suorittivat ti-      otetaan huomioon myös liikenneministeriön
6201: lausajoja etäällä omalta toiminta-alueeltaan il-        asettamassa ammattiliikennetoimikunnassa sen
6202: man, että näillä ajoilla olisi ollut minkäänlaista      laatiessa ehdotusta laiksi ammattimaisesta moot-
6203: sidonnaisuutta liikenteenharjoittajan linjaliiken-      toriajoneuvoliikenteestä. Toimikunnan ehdotus
6204: nealueeseen. Eräät liikenteenharjoittajat jopa          valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä
6205: sijoittivat linja-autoja ja kuljettajia varsin kau-     ja lakiehdotus saataneen eduskunnan käsiteltä-
6206: kanakin omasta alueestaan sijaitseville paikka-         väksi vuoden 1979 aikana.
6207:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1978.
6208: 
6209:                                                                   Vt. liikenneministeri Eino Uusitalo
6210:                                                 N:o 237                                              3
6211: 
6212: 
6213: 
6214: 
6215:                              T ill R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
6216: 
6217:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           beställningstrafik har inte heller avsetts i det
6218: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tidigare stadgandet, men kunde förekomma på
6219: av den 2 maj 1978 tili vederbörande medlem            grund av möjligheterna att tolka stadgandet.
6220: av statsrådet för avgivande av svar översänt             I 8 § 2 mom. förordningen om yrkesmässig
6221: avskrift av följande av riksdagsman Tenhiälä          motorfordonstrafik förutsätts vid beviljandet
6222: m. fl. undertecknade spörsmål nr 237:                 av trafiktillstånd bl. a. att en från ekonomisk
6223:                                                       synpunkt objektiv arbetsfördelning beaktas
6224:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
6225:                                                       bland trafikidkarna. Detta stadgande kan ej
6226:        ta i syfte att trygga möjligheterna att
6227:                                                       beaktas, om beställningstrafik får bedrivas
6228:        bedriva beställningstrafik för sådana          mycket fritt. Det har därför varit nödvändigt
6229:        bussbolag, som trafikerar ett begränsat        att i viss mån begränsa beställningstrafikrättig-
6230:        område, och resebyråernas möjligheter
6231:                                                       heterna, för att den myndighet som beviljar
6232:        att välja busstrafikidkare?                    ifrågavarande tilistånd skall kunna uppfylla
6233:                                                       sina skyldigheter vid beviljandet av trafik-
6234:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          rättigheter.
6235: samt anföra följande:                                    Emedan det nya stadgandet varit i kraft
6236:     I 16 § 1 mom. förordningen om yrkesmässig         endast ca två månader är det svårt att tili
6237: motorfordonstrafik stadgas, att idkare av per-        alla delar bedöma dess verkningar. Erfarenhe-
6238: sonlinjetrafik är berättigad, att utan särskilt       terna från denna relativt korta tid har dock
6239: tillstånd på beställning bedriva tillfällig trafik.   utvisat, att det på vissa områden förekommit
6240: Före den ändring, som den 1 april 1978 trädde         enstaka missförhållanden, som har försvårat
6241: i kraft, hade stadgandet följande lydelse:            ett ändamålsenligt bedrivande av beställnings-
6242: "Idkare av personlinjetrafik är berättigad att        trafiken. Dessa missförhållanden har redan
6243: på beställning uthyra buss jämte förare för           kunnat och kan även i fortsättningen, elimi-
6244:  tillfällig transport eller färd även tili orter      neras genom tiliståndsarrangemang.
6245: utanför den egentliga rutten, såvida den regel-          Regeringen följer med situationens utveck-
6246: bundna linjetrafiken kke lider men därav".            ling och kommer att handla så, at behovet
6247: Avsikten med ordalydelsen "även till orter            f!V beställningstrafik på ett ändamålsenligt sätt
6248: utanför den egentliga rutten" var, att för be-        kan tillgodoses med beaktande av de i spörs-
6249: ställningskörslornas del en viss regional bun-        målet anförda synpunkterna och att den i
6250: denhet tili trafikidkarens linjetrafikområde          stadgandena förutsatta, i ekonomiskt hänseen-
6251: skulle förutsättas.                                   de objektiva arbetsfördelningen bland trafik-
6252:     Utvecklingen, främst under senare år, ledde       idkarna skall kunna förbättras även för beställ-
6253: tili att vissa trafikidkare bedrev beställnings-      ningstrafikens del.
6254: trafik långt från sitt verksamhetsområde, utan           De erfarenheter, som ändringen av förord-
6255: att denna trafik hade någon anknytning till           ningen medfört, kommer att beaktas även i
6256: vederbörande trafikidkares linjetrafikområde.         den av trafikministeriet tillsatta kommissionen
6257: Vissa trafikidkare placerade bussar och förare        för utformning av regler för yrkesmässig tra-
6258: på orter som låg relativt långt från det egna         fik, då den utarbetar förslag tili lag om yrkes-
6259: området, för att därifrån bedriva beställnings-       mässig motorfordonstrafik. Kommissionens för-
6260: trafik. Den lokala trafikidkaren gick miste om        slag kommer att vara färdigt före utgången av
6261: inkomsterna från denna beställningstrafik, trots      innevarande år, och en proposition torde under
6262: att tiliäggsinkomsten nödvändigt hade behövts         år 1979 kunna avlåtas tili riksdagen.
6263: för upprätthållandet av linjetrafiken. Sådan
6264:      Helsingfors den 2 juni 1978.
6265: 
6266:                                                                   Tf. trafikminister Eino Uusitalo
6267: Kirjallinen kysymys n:o 238.
6268: 
6269: 
6270: 
6271: 
6272:                                                           Impiö ym.: Kansankirkkojemme seur:akuntien saattamisesta kun-
6273:                                                              tien tavoin osallisiksi työllistämistuesta.
6274: 
6275:                                                 ,' ;~ ·-., .. ~ ·~ '~. ;., .                    ;    ~.   1··r'   ~,   r   . ;· ·:..;
6276: 
6277:                                            E d u s kun n a n                      H e r r a P u he m i e h e 11 e.
6278:        "\-y·~ .. ,.:   ~, -·;·;~:::   •;···\~       .'-;·,...    :;;r.-;:O.;;_:T·,·;,} .. : i            ~;,_;;-/<;"·:_·_.·. ; -. ~--:· \>. _;]-.~;_/(it,:';>·;~ . {I: .• ;<-·r(_;;~L~-/
6279:   . V~ioo(1\liV.Qllt'P <.>1.1! ~»t.~t               14; ka.t~n:z.. pjiii-                           t~rkas.t-Q:ksea: p$1.1sttell#·>!'jnä, ;k»itl< kunn.Hl'll, 4:Ai
6280: tök~Q. kuna'illl~daikutl~irtlii:llC)U~. ·&UQriå»t.tav~m                                             kti.sHainliitj)ijla-c:\•; t.!:;u J,                       iJif>i''·''' 1           : '''·
6281: työ}llitllft.nUift~Jlmj. ·J:J'yö,l!lj'St;äQl.f'!lltu~~L c'SM~                                        n9l'enm~~·,~t' ~vaiJ.1'e.~mm~J«tii ·!hl\lli-:
6282: ed~llyty'kfenä' '9n, että cku,Flta, kurttllinllitto.· tai                                           iu~t.;ei\,o.J.e.. rjlittäv~:li~ mä~ssii·uusi~ ·tv~
6283: yhdistys; jonka jäseninä on vain kuntia tai kun~                                                    klojen ·luortti~eksi käytltinyt hyväksi· .nHtä · mah;
6284: tl)in~~ittoja, sijoittaa työhön henk~löitä, jotka                                                   doHi:suuksia, joita seurakunni!H~ tässä :mQ'II:Slla ,on
6285: saavat valtakunnalHs~sta työttömyyskl\'ssoista                                                      kuntien ja kuntainliittojen rinnaHa. Vari'kean
6286: annetun l&in ( 14.5/34) 16 §:n mu·ka'ista työt-                                                     työnisyystilanteen ··tak•i1a ··huolestuneina olemme
6287: töm:yyskassan pitiväavustus•ta · ttti työllisyyslain                                                kiinnostuneita . kuulemaan, mtnkäM!isia ·· suunni:-
6288: ( 946/71 ). 16 §:n perusteella työttömyyskor-                                                       relrni'a ha'Uittl'ksdlii ····on.·· seurakuntien mahddll~­
6289: vausta · t~ka jotka ovat työnväli•tyksessä työt-                                                    suuksien · hyViksi· kli~11ttämi'se11e ·•työllisyystilan-
6290: töminä työnh~kijoina ja joiQ[e todennii:köisesti                                                    teen parantamigeksi;                    '' · ·
6291: joudui:ta·isiin maksa~n työttömyysawstusta tai                                                         EdeHä esitetyn perusteella ja valtiopäirväjär-
6292: -korvausta. Töiden tulee O:lla thlapäi\Siii i'a mäii-                                               jestyksen 37 §:n l ·rnom:enttiin·viitaten esitäm-
6293: räaikai!sia sekä jät;jestetty varta va-sten em. hen·                                                me kunnioi,ttaen valtioneuvoston asianomaisen
6294: kHöiden töihin tijoi!ttami'Sta varten ..                                                            jäsenen·· v«stattttvaksi seitraavan kysymyksen:
6295:    Vaikea työnisyystilanne jatkuu edelleen. Eri-
6296: tyisesti nuorten työttömien määrä on huolestut-                                                                         Kun kansanlcirkkojemrne ja niiden
6297: tava. Suomen k!itkkojen j:a seurakuntien tahol-                                                                      seurll!kuntien eliimieri toi:mesta on userssa
6298: ta on eri yhteyksi·ssä kittettävällä tavall'a annet-                                                                eti" ·yhteyksissä·· Hnioitettu· halu omalta
6299: tu kehotuks~a olla mahdollisuuksien mukaan                                                                           osaltaan auttaa työ1Hsyyden · hoitamista,
6300: mukana toimenpiteis·sä työttömyyden lieventii·                                                                       mutta kun nykyisten määräyst:en puit-
6301: miselksi.· Uusia työd~aisuuksi'a on näin pystytty                                                                   ·terssa ei · valtion työHistätnistukea voi
6302: luomaan mm. seurakuntien metsä-, rakennus-                                                                           seurakunnalle suor~ttaa, nHn
6303: ym. · töissii.                                                                                                          aikookq I:fallit\,ls tehdä päätöksen,
6304:    Valtiooeuvoston em, piiä'tös sulkee seurakun-                                                                     jolla :kansap;kirkkojemme. seurakunnat
6305: nat työllis!tlimi&tuen ulkopuole11~. vaikka: käsi-                                                                   aseteta:ap..' .samanlailletln · ~s.e~an kuin
6306: tYksemme mukaan ·siihen ei pitiHsi olia asial-                                                                       kunn:at · j~ ·kun~inliitQt v!l~Utm~vostoo
6307: lista aihett:a. Seumkunni:Ha on valtioneuvoston                                                                     14.12:1:977 k;ppnitle. ht ~n~·a~Hito~lk
6308: päätöksen 7 Sifl muloainen tlilieyksen tekemisen                                                                    .suQ}:ivetU:lva<sta . työijisy)!~f;u~ta:. al1tf!llla~"
6309: mahd(lllliwus demökra~ttisen: halllinnhn ja ·tiHn.                                                                . .S# .pä~t§k-sessä.?                               ·
6310:        H~lsingi~~k . 4-··p~i~ä~ 'tpJXk~qut~. J9.i~.                                                                                                         {
6311:                                                                                                                                                                  '
6312:                                                                                                                                                                 ~· ' ~
6313: 
6314: 
6315: 
6316: 
6317:                                                                            .:,":· ··:,··glat~{J~~t~~~~ ,,, ,;•
6318:         ':;
6319: 
6320:               Lauri Impiö ,                      . ; , :Erkki, Hiikämi~ .
6321:               T<:»vo :r,;. P.ohjt~il~.; · . . '·       :r~paru;;Mört,t}~ · '. ,,,,, •.~ti..Sil]l!Jl}t,a:l,J~;, .
6322:               Si:nikb Ktttltuväara                   · ~a·Kauppi                      Ant:ero Salmenkivi
6323:               Heikki Jartti                                     ,. ;~ Mka·Joki!nen , e . •.•'·" • ··u:Ml'kVit~ttdinen-Ktrikbt,••
6324:               Saara Mikko~a                                           Esko J. Koppanen              Pertti Salolainen
6325:               Eero. L~~Wffi .,.H •                                    Ilkka Kanerva                 Kirsti Hol!lming
6326:               Ulla Puolanne                                           Mauri Mieut~nen               Heikki Perho
6327:               Tuure Junnila                                           Anna-Liisa Unkola             Arto Lampinen
6328:                                                                       P. Mäki-Hakola
6329: 087800753B
6330: 2
6331: 
6332: 
6333: 
6334: 
6335:     ,·;. u; ~   _,_c; ,,_::•"..r-: ;. ::::u.;.!; .1'~1~/   ,:~:;·! ; ; ·,_:.J~~~ ..G. J::.~·"5<   >: ei·C:t :J.:,;_ '-- >. :~.::::\ .~,:~ i .. .:_,,~ .. i.:- 4 ~- .• n::-: ;·
6336:                                                                                                                                               1
6337: 
6338: 
6339:                                                                                                                       '·:_-');·i?.'::t:_;·>~,;-~ ,; ~~>\''t',_~ ·-~o·,~:
6340: 
6341: 
6342: 
6343:                                                                        Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
6344: 
6345:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          hallituksen ja seurakuntien kanssa. Esimerkkinä
6346: mahti tussa. tarkoituksessa i T-e;. Herra ·Pulremies;    midaan (mainita' seumkuntren m~tsänhoidoUrset
6347: olette 4 päivänä toukokuuta 1978·'f;äivå"t)"l'l:kir~     työt, ·~ii\in" vudåit-11åirt1 ''{)fi · 'fuyönii~ty valtion"
6348: jeenne ohelhvtoimittoo'l!l:t wlitio~ostöfi' ~!oo­        aw~rusta samoiHif 'pemsfdHa kuin' k'u'nt1i1l~ j'li
6349: omrai!seHe jäseneLle· jäljennöksen-· kansaneduMaja       kuntaitilHtoille. on .· &uoliitettu työllistämiistukea.
6350: Impiöri ym. näin kuuluvasta kirjallifsest·a kyi          Kuluvan vuoden ,·arkana oh tähän ·· tarkoituk-
6351: symyksestä n:o 238:                                      seen myönnetty avustusta lähes 600 000 ·mark-
6352:                                                          ~~a·..~yös toi~ihenk~löalan tX~t~ötnyyt~~ lieven-
6353:                Kun kan:sanki:rkkojemme ja niiden tamaan tarkoltettu vtrastotyöJaqestelma koskee
6354:            seurakuntien ~Hmien toimesta on. useis- seurakuntia, joiden palvelukseen voidaan sijoit-
6355:            sa eri· yhteyksis·sä iJmoirettu halu omalta taa työttömiä toimihen:kHoitä käytettäv·issä ole-
6356:            os:altaan auttaa työHisyyden ho~tamista, vien määrärahojen puitteissa. Työllisyysvaroin
6357:            mutta kun nykyisten määräysten puit- tuerusta rakennustOiminnasta voidaan esimetk·
6358:            teissa ei valtion työllistämistukea voi kinä mainha Uuden Va~amon luostarikirkon ra~
6359:            seurakunnalle suorittaa, nHn        _     . kennustyöt, johon myönnettiin valtionapua yh-
6360:                aikooko Hallitus tehdä päätöksen, jolc ooensä noin 800 000 markkaa. Myös museovi-
6361:         .. la ka;nsankirkkojemme seurakunnat .ase" rasto on omana työniiän korjannut seurakuntien
6362:             tetaan samanlaiseen asemaan kuin kunnat omistuksessa olevia historiallisesti merkittäviä
6363:            ja kuntainlihot valtioneuvoston 14.12. kirkkorakennuksia.
6364:             1977 . kunnille ja kuorninliitoi~le suori-      Lopuksi voidaan kirkon- piirissä }aadl:ttujen
6365:            tettavasta työllisyystuesta antamassa pää- uusien työHistämisohjdmien osalta todeta, ettei
6366:            töksessä?                                     niistä olle vielä esi!tetty työvoimaviranomaisille
6367:                                                          sellaisia konkreettisia suunnitelmia, joiden mah-
6368:     Vastauksena kysymykseen esi,tän kunnioitta- dolliseen rahoittamiseen olisi voitu ottaa kan-
6369: vasti seuraavaa:                                         taa. Jos tällaisia suunnitelmia es·itetåän, tulee
6370:   · Kysymyksessä tarkoitettu työlHstämistoimen- työvoimaministeriö ottamaan kantaa näihin ta-
6371: pide eli niinsanottu kuntien työlHstämistukijär- paus tapaukselta. Tällöin tulee kuitenkin ottaa
6372: jes·relniä on valmistehu alun petin·yhteistoimin- huomioon, että molemmat kansankirkotovat sel-
6373: nassa kqntiien keskusjärjestöjen kanssa nimen- laisia yhteisöjä, joilla                         oma verotusoikeus,                                                                        on
6374: omaah silmäUä pitäen .kuntien ja kuntainliittojen jonka perusteella kertyviltlä tuloiUa tul~si ensi'
6375: tarpeita ja· tehtäväaltieita. Koska itämä tehtä- sijaisesti-rahoitta.a; seurakuntien työt Vlfikeassa
6376: väalueet poikkeavat varsin- ·huo:tnattavassakin työlHsyysti:1anteessa: tuntu~sr: luortnoHiseha, että
6377: määrin seurakuntien tehtävistä, ei kysymyksessä myös molemmat kansankirkot pyrkisivät mah-
6378: tarkoitettua valtioneuvoston päätöstä ole tarkoi- doftisuuksien mukaain ·ottlimaan riormaaHssa toi-
6379: tus laajentaa seurakuntia koskevaksi.                    minnassaan huomioon työllisyysnäkökohdat ny-
6380:     Sen sijaan eräitä mu~ra työllist·ämistoimenpi· · kyistä enemmän ja pyrkisivät myös järjestä-
6381: teitä on jo järje$teh(yhtei'Stoim~nnassa kirkko- inään ylimääräisiä nim~aari työl1l:syystHan-
6382:                   "'    ·... . • Y ·' ·               ·· teen, helpottamiseen -tähtä.äv1ä töitä~
6383:        Helsingi·ssä työ:voilliatriinisreriössä 22 päivänä toukokuuta 1978.
6384:                                                                                                                          "• ...
6385: 
6386: 
6387:                                                                                                                                                                                  Työvoimaministeri' Arvo; Aalto
6388: 
6389: 
6390: 
6391:                                                                                                                                                                                                             '·"'·   -,<;
6392:                                              n:o 2.38                                               3
6393: 
6394: 
6395: 
6396: 
6397:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6398: 
6399:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-           sen och föl1samlingarna. Som exempel må näm-
6400: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder          nas skogsvårdsarbeten, för vHka statsstöd år-
6401: skrivelse av den 4 maj 1978 tili vederbörande       1igen bevHjats på samma grunder som syssel-
6402: med1em av statsrådet för besvarande översänt        sättningsstödet tili kommuner och kommunför-
6403: avskrift av riksdagsman Impiö m.fl. ställda         bund. I år har detta understöd beviljats ti:ll ett
6404: skriftliga spörsmå1 nr 238:                         belopp på nästan 600 000 mark. Likaså gäller
6405:                                                     systemet med extra ämbetsverksarbete, som
6406:           Då våra folkkyrkor och deras för-         skaU lindra arbetslösheten bland tjänstemän och
6407:        samlingars organ vid Hera o1ika tiHfällen    funktionärer, också församlingar som inom ra-
6408:        har gett uttryck för sin vilja att bidra     men för disponibla anslag kan pl:acera arbets-
6409:        dll sysselsättningens skötsel, men att       lösa inom denna grupp. Som exempel på bygg-
6410:        statligt sysselsättningsstöd inte enligt     nadsverksamhet som erhåller stöd ur sysselsätt-
6411:        nuvarande bestämmdser kan beviljas           ningsan~dag må nämnas Nya Valamo klosters
6412:        församlingar, vill vi fråga,                 kyrkobygge, för vilket bevHjades ca 800 000
6413:           om Regeringen ämnar fatta ett be-         mark. Dessutom har museiverket som egna ar-
6414:        slut som ger våra fol'kkyrkor en Iikadan     beten utfört reparationer av historiskt värdeful-
6415:        stäHning som kommunerna och kom-             la kyrkobyggnader som ägs av församlingar.
6416:        munförbunden har enligt statsrådets             Avslutningsvis kan det konstateras om de nya
6417:        beslut 14.12.1977 om syssdsättnings-         sysselsättningsprogram som gjorts upp inom
6418:        stöd tili kommuner och kommunför-            kyrkan, att arbetskraftsmyndigheterna ännu
6419:        bund?                                        inte har fått emotta sådana konkreta p1aner rö-
6420:                                                     rande dessa program, att det skulle ha varit
6421:    Som svar på detta anför jag vördsamt följan-     möjligt att ta ställning tnl en eventueH Hnansie-
6422: de:                                                 ring av dem. Om sådana planer presenteras,
6423:    Den syssdsättningsåtgärd - det s.k. syste-       kommer arbetskraftsminrsteriet att ta ställning
6424: met för sysselsättningsstöd tili kommuner -         riH dem fall för faH. Härvid bör det dock beak-
6425: som avses i frågan utvecklades från början i        tas, att vardera folkkyrkan är samfund med rätt
6426: samarbete med de kommunala centralorgan1sa-         att uppbära skatt och att de medel som inflyter
6427: tionerna särslcilt med tanke på kommunernas         till följd av detta främst bör användas för att
6428: och kommunförbundens behov och uppgifts-            Hnansiera församlingarnas egna arbeten. Då
6429: områden. Dessa uppgiftsområden avviker i rätt       sysselsättningsiäget är dåHgt skulle man anse
6430: många avseenden från församlingarnas upp-           det vara naturligt, at't också folkkyrkorna i sin
6431: gifter, och därför har regeringen inre för av-      normala verksamhet skulle beakta sys-selsätt-
6432: sikt att utsträcka ifrågavarande statsrådsbeslut    ningssynpunkterna mer än tidigare och att kyr-
6433: till att gälla församlingar.                        korna skulle sträva tili att anordna extra arbeten
6434:     En mängd andra sysselsättningsåtgärder har      som särskilt vore avsedda för att förbättra
6435: däremot vidtagits i samarbere med kyrkostyrel-       sysselsä ttningssituationen.
6436:      Helsingfors den 22 maj 1978.
6437: 
6438:                                                                  Arbetskraftsminister Arvo Aalto
6439:                                  . .;   ' ~ ~-;
6440: 
6441: 
6442:                                                   •• + • . . "'··- : ~ : , "; i ; ...     \'
6443:                                                                                               ··-   f   ~: '
6444:                                   .-)
6445: 
6446: 
6447: 
6448: 
6449: :;).:
6450: 
6451:                       '   ~· <
6452:                                                                                                         ,.
6453:         -;·;·.;. ""
6454:    ··.>r,,.:;
6455:                                                                                         ·r.
6456:                                                1978 vp~
6457: 
6458: Kirjallinen kysymys n:o 239.
6459: 
6460: 
6461: 
6462: 
6463:                                    Juvela ym.: Invaliidirahalain uudistamisesta.
6464: 
6465: 
6466: 
6467:                          E d u s k u n n a n H e r t a P u h e m i e h e 11 e.
6468: 
6469:     Vuonna 1972 eduskunta hyväksyi ns. osa-           teella on aihetta otaksua, että esitys tulee val-
6470: eläkelain. Lakiesityksen kolmannessa käsitte-         miiksi vielä tämän vuoden ( 1975) puolella".
6471: lyssä hyväksyttiin SKDL:n eduskuntaryhmän                Kun vieläkään ei asiassa tapahtunut mitään,
6472: ehdotuksesta lausuma, jossa hallitus velvoitet-       kiirehti SKDL:n eduskuntaryhmä jälleen 11
6473: tiin tarkoin seuraamaan lain soveltamista käy-        päivänä maaliskuuta 1977 tekemässään kyse-
6474: tännössä ja huolehtimaan siitä, ettei invalidi-       lyssä esityksen antamista eduskunnalle. Kyse-
6475: rahaa saavien etuja missään vaiheessa loukata.        lyyn vastasi silloinen toinen sosiaali- ja terveys-
6476: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti pian tämän      ministeri Orvokki Kangas, joka totesi vastauk-
6477: jälkeen toimikunnan tutkimaan nykyisen inva-          sessaan, että sosiaalihallitus oli edellisenä
6478: liidirahalain muuttamista enemmän tarkoitus-          vuonna ( 1976) asettanut työryhmän valmiste-
6479:  taan vastaavaksi. Toimikunta päätyikin ehdot-        Lemaan invaliidiraha- ja invaliidihuoltoJain muu-
6480: tamaan invaliidirahalain muuttamista siten,           tosta. "Työryhmän tulee saada työnsä valmiik-
6481: että ns. invalidirahan maksaminen perustuisi          si kuluvan kevään ( 1977) kuluessa siltä osin
6482: haittakorvauksen periaatteelle. Tällöin poistuisi     kuin sen tehtävä koskee invaliidirahalain uudis-
6483: laista epäoikeudenmukainen ja huomattavaa             tusta. Tämän uudistuksen tarkoituksena on
6484: osaa vammaisia syrjivä pakollinen työvelvoite.        invalidirahan suorittaminen haittakorvauksena.
6485:  Korvauksen piiriin tulisivat tällöin myös syn-       Mainitun työryhmän suorittamien sekä aikai-
6486:  nynnäiset vammaiset, opiskelijat ja jatkuvaa         sempien selvitysten pohjalta ryhdytään sosiaali-
6487:  sairautta potevat.                                   ja terveysministeriössä kiireellisesti valmistele-
6488:     Kun uudistus kuitenkin viivästyi, tehtiin         maan hallituksen esitystä invaliidirahalain muut-
6489:  SKDL:n eduskuntaryhmän taholta 1974 ky-              tamiseksi", sanottiin ministeri Kankaan vas-
6490:  sely asiasta. Silloinen sosiaali- ja terveysminis-   tauksessa.
6491:  teri Seija Karkinen ilmoitti kyselyyn antamas-          Edellä olevasta on kulunut aikaa runsas
6492:  saan vastauksessa, että esitys invaliidirahalain     vuosi ja yhä vieläkin on invaliidirahalain uudis-
6493:  muuttamisesta haittakorvauksen perusteella tul-      tus toteuttamatta. Esitystä ei ole kaikesta huo-
6494:  laan antamaan eduskunnalle lähiaikoina. Kun          limatta annettu eduskunnalle. On selvää, että
6495:  esitys yhä viivästyi, tehtiin SKDL:n eduskunta-      tuhansien vammaisten taholta odotetaan hei-
6496:  ryhmän taholta toukokuussa 1975 asiasta uusi         dän sosiaaliturvaansa parantavan uudistuksen
6497:  kysely. Kyselyyn vastasi 15. 5. 1975 silloinen       saamista eduskunnan käsittelyyn mahdollisim-
6498:  sisäasiainministeri Heikki Tuominen. Hän to-         man pian.
6499:  tesi vastauksessaan, että esitys invaliidirahalain      Edellä olevaan sekä valtiopäiväjärjestyksen
6500:  muuttamisesta oli tarkoitus antaa vuoden 1975        37 § :n 1 momenttiin viitaten esitämmekin jäl-
6501:  keväällä. Asiaa sosiaali- ja terveysministeriössä    leen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
6502:  valmisteltaessa todettiin kuitenkin, että inva-      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6503:  lidirahan sekä toisaalta kansaneläke- ja osa-
6504:   eläkejärjestelmän väliset suhteet vaativat vielä              Aikooko Hallitus ja milloin antaa
6505:  lisäselvityksen. Tämän vuoksi esityksen anta-               eduskunnalle esityksen invaliidirahalain
6506:  minen viivästyy vielä muutamalla kuukaudella,               uudistamisesta niin, että korvaus mak-
6507:   mutta "tähänastisen valmisteluvaiheen perus-               setaan kaikille vammaisille ns. haitta-
6508: 087800640P
6509: 2                                         1978 vp.
6510: 
6511:      korvauksena ja että edun piiriin tulevat        pitkäaikaista sairautta potevat   sekä
6512:      kuulumaan myös vammaiset opiskelijat,           synnynnäiset vammaiset?
6513:     Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1978.
6514: 
6515:        Aulis Juvela                 Pauli Uitto               Pauli Räsänen
6516:        Siiri Lehmonen               Kati Peltola              Lauha Männistö
6517:                                     Helvi Niskanen
6518:                                               N:o 23'9                                              3
6519: 
6520: 
6521: 
6522: 
6523:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6524: 
6525:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Invaliidirahajärjestelmä olisi sovitettava yh-
6526: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       teen muiden sosiaaliturvaetuuksien kanssa. Tä-
6527: olette 4 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn           män toteuttaminen on osoittautunut varsin ·ttlo-
6528: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        nitahoiseksi. Useista toimikunnan ja työryhmien
6529: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       laatimista suunniteLmista huolimatta toteutta-
6530: edustaja Juvelan ym. näin kuuluvasta kirjalli-      miskelpoista järjestelmää ei ole valitettavasti
6531: sesta kysymyksestä n:o 239:                         aikaansaatu.
6532:                                                        Vuoden 1977 aikana on kansaneläkelaitok-
6533:           Aikooko Hallitus ja milloin antaa        sessa toiminut apu- ja hoitolisäsäännösten tar-
6534:        eduskunnalle esityksen invaliidirahalain    kistamistoimikunta. Toimikunta on nähnyt
6535:        uudistamisesta niin, että korvaus mak-      erittäin tärkeäksi niveltää toisiinsa avuttomuus-
6536:        setaan kaikille vammaisille ns. haitta-     lisäsäännösten ja invalidirahajärjestelmän ke-
6537:        korvauksena ja että edun piiriin tulevat    hittämisen.
6538:        kuulumaan myös vammaiset opiskelijat,           Etuusjärjestelmä voisi olla kaksijakoinen.
6539:        pitkäaikaista sairautta potevat sekä        Oma etuusjärjestelmänsä olisi niille, jotka eivät
6540:        synnynnäiset vammaiset?                     ole eläkkeensaajia, mutta tarvitsevat vammansa
6541:                                                    tai sairautensa vuoksi lisätukea. Eläkkeensaa-
6542:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      jille muodostettaisiin avuttomuuslisäsäännöstöä
6543: vasti seuraavaa:                                   kehittämällä oma yhtenäinen lisätukijärjestel-
6544:    Invalidirahan myöntämisen edellytyksenä on,     mänsä. Ratkaisumallina saattaisi organisaation
6545: muun muassa, että henkilö, jonka työ- tai toi-     osalta olla järjestely, jolla kansaneläkelaitok-
6546: mintakyky on alentunut vähintään kahdella          selle siirrettäisiin mainitut järjestelmät kokonai-
6547: kolmasosalla, tekee itsensä ja perheensä elät-     suudessaan.
6548: tämiseksi kykyjensä mukaista työtä. Painavilla         Mainituista syistä asia vaatii vielä kuitenkin
6549: syillä työ- tai toimintakyvyn alenemiseksi riit-   lisäselvityksiä, jotka sosiaali- ja terveysministe-
6550: tää 50%. Jatkuvaa sairautta potevat jäävät         riö pyrkii mahdollisimman nopeasti hankki-
6551: yleensä kuitenkin järjestelmän ulkopuolelle.       maan.
6552: Invaliidihuoltolain sisältämien epäkohtien kor-        Invaliidirahalain uudistamistyö on tapahtu-
6553: jaaminen on monessa yhteydessä todettu vält-       nut sitä si1mä1läpitäen, että invaliidirahasta voi-
6554: tämättömäksi.                                      taisiin muodostaa haittaJkorvaus ja sen piiriin
6555:    Toimeentuloturvapolitiikan sisältö on muut-     lukea myös vammaiset opiskelijat, pitkäaikaista
6556: tunut ratkaisevasti sitten 1950-luvun alun. Eri-   sairautta potevat sekä synnynnäiset vammaiset.
6557: tyisesti eläketurvan taso on muuttunut oleelli-        Tällä hetkellä ei voida vielä sanoa milloin
6558: sesti. Voidaankin todeta, ettei invalidirahajär-   saadaan valmiiksi käyttökelpoinen uudistuseh-
6559: jestelmä nykyisin enää liity luontevasti muuhun    dotus. Heti kun se on mahdollista hallitus tulee
6560: sosiaaliturvajärjestelmään. Ilmenneiden epäkoh-    antamaan Eduskunnalle esityksen invalidiraha-
6561: tien korjaamiseksi on järjestelmän kehittämistä    järjestelmän korjaamiseksi.
6562: tutkittu sekä toimikunta- että työryhmätyönä,
6563: viimeksi sosiaali- ja terveysministeriössä.
6564:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1978.
6565: 
6566:                                                                  Ministeri Olavi Martikainen
6567: 4                                             1978 vp.
6568: 
6569: 
6570: 
6571: 
6572:                            Till Riksdagens Herr Talman.
6573: 
6574:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Systemet med invalidpenning borde samman-
6575: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        jämkas med övriga socialskyddsförmåner. Ge-
6576: se av den 4 maj 1978 till vederbörande med-         nomförandet har dock visat sig vara ett mycket
6577: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       mångskiftande problem. Trots kommissionens
6578: sänt avskrift av följande av riksdagsman Juvela     och arbetsgruppernäs många planer har man
6579: m. fl. undertecknade spörsmål nr 239:               tyvärr inte fått till stånd ett system som kun-
6580:                                                     nat genomföras.
6581:            Ämnar Regeringen, och i så fall när,
6582:        till riksdagen avlåta en proposition             Under år 1977 har en kommission för rec
6583:        med förslag till revision av lagen om        vision av ·Stadgandena om hjälp- och vårdtill- ·
6584:        invalidpenning, så att ersättningen ut-      lägg verkat vid folkpensionsansta.hen. Kommis-
6585:        går till alla handikappade som men-          sionen har ansett det vara mycket viktigt att
6586:        ersättning och så att även handikappa-       koppla samman utvecklingen av dels stadgan-
6587:        de studerande, långvarigt sjuka samt de      dena om hjälplöshetstillägg och dels systemet
6588:        som är handikappade sedan födseln            med invalidpenning.
6589:        även blir delaktiga av förmånen?                 Förmånssystemet kunde vara tudelat. Det
6590:                                                     skulle finnas ett eget förmånssystem för dem
6591:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som inte lyfter pension men som på grund av
6592: samt anföra följande:                               kroppsskada eller sjukdom behöver extra stöd.
6593:                                                     För pensionstagatna skulle ges stadganden om
6594:    Förutsättning för att invalidpenning skall       hjälplöshetstillägg genom att ett eget enhet-
6595: kunna beviljas är bl. a. att person, vars arbets-   ligt system med extra stöd skulle utvecklas.
6596: eller verksamhetsförmåga är nedsatt med minst       Lösningsmodellen kunde med tanke på organi-
6597: två tredjedelar, enligt förmåga utför arbete för    sationen vara ett arrangemang, genom vilket
6598: sin och sin familjs utkomst. Då vägande skäl        nämnda system helt och hållet skulle överföras
6599: så kräver, räcker det med att arbets- eller verk-   till folkpensionsanstalten.
6600: samhetsförmågan är nedsatt med 50 %. De
6601: som lider av kronisk sjukdom står dock i all-           Av ovan anförda skäl kräver ärendet emel-
6602: mänhet utanför systemet. Det har i flera sam-       lertid ännu ytterligare utredningar, vilka so-
6603: manhang framhållits att det är nödvändigt att       cial- och hälsovårdsministeriet med det snaraste
6604: avhjälpa de missförhållanden som behäftar la-       försöker skaffa.
6605: gen om invalidpenning.                                  Det arbete, som tar sikte på en revidering
6606:    Innehållet i utkomstskyddspolitiken har          av lagen om invalidpenning, har utförts ut-
6607: ändrats på ett avgörande sätt sedan början av       gående från tanken, att man av invalidpenning-
6608: 1950-talet. Speciellt har pensionsskyddets nivå     en skulle kunna skapa en menersättning och
6609: ändrats väsentligt. Det kan därför konstateras      att även handikappade studerande, kroniker
6610: att systemet med invalidpenning numera inte         samt de som är handikappade sedan födseln
6611: naturligt ansluter sig till det övriga social-      skulle kunna bli delaktiga av denna ersättning.
6612: skyddssystemet. För att de missförhållanden             Det är ännu för tidigt att uttala sig om när
6613: som förekommit skall kunna avhjälpas har man        ett användbart reformförslag blir färdigt. Så
6614: undersökt möjligheterna att utveckla systemet       fort det är möjligt kommer regeringen att till
6615: såväl i en kommission som i arbetsgrupper, se-      riksdagen avlåta en proposition i syfte att kor-
6616: nast vid social- och hälsovårdsministeriet.         rigera systemet med invalidpenning.
6617:      Helsingfors den 22 maj 1978.
6618: 
6619:                                                                  Minister Olavi Martikainen
6620:                                               1978'. :vp.
6621: 
6622: Kirjallinen kysymys n:o 240.
6623: 
6624: 
6625: 
6626: 
6627:                                   Miettinen: Mikkelin läänin maatalouskeskuksen koko alueen mää-
6628:                                      räämisestä maidontuotannon 4: nte~n tukivyöhykkeeseen.
6629: 
6630: 
6631:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
6632: 
6633:    Maidontuottajien lukumäärä .Mikkelin läänin       kyselyyn vastanneista 845 tilasta 95 % ilmoitti
6634: maatalouskeskuksen alueella on vähentynyt            suorittaneensa kivien raivaustöitä. Viljanvilje-
6635: vuosina 1968-7 6 kaikkiaan 4 3 %.                    lykoneita kivisyys haittaa kohtalaisesti 29 % :lla
6636:    Maatalouden ja maidon tuotannon harjoitta-        peltoalasta, heinänviljelykoneita 24 %: lla ja
6637: misen jatkuvuus edellyttää älueen pientilaval-       perunanviljelyn koneita 27 % :lla.
6638: taisen maatalouden ja kivisten peltojen viljelyn        Kivisyys vaikeuttaa pahasti viljanviljelyko-
6639: korkeat tuotantokustannukset huomioiden alue-        neiden käyttöä 15 % :lla peltoalasta, heinän-
6640: tukea. Maidon tuotannon vyöhykejaossa muo.           viljelykoneita 11 % :lla ja perunanviljelykoneita
6641: dostettiin 1. 6. 1977 uusi 4 b tukialue, johon       21 %:lla.
6642: kuuluvat Mikkelin maatalouskeskuksen alueesta           Peltojen kivisyyttä ei kuitenkaan huomioida
6643: Puumala, Sulkava ja Punkaharju. Maidon tuo-          maataloustulon jakoperusteissa; Tutkimuksen
6644: tannon 4 a vyöhykkeeseen kuuluvat vastaavasti        perusteella kuitenkin olisi välttämätöntä muut-
6645: Pieksämäki, Jäppilä, Haukivuori, Joroinen,           taa maataloustulon jakoperusteita siten, että
6646: Rantasalmi, Savonlinna ja Kerimäki. Mikkelin         siinä huomioitaisiin erityisesti peltojen kivisyy-
6647: maatalouskeskuksen alueen kunnista tällä het-        destä aiheutuvat ylimääräiset työt ja kustan-
6648: kellä kokonaan ulkopuolella aluetuen ovat            nukset, jotika ovat erittäin tyypillisiij juuri
6649: Kangasniemi, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mänty-          Etelä-Savon alueella.
6650: harju, Mikkelin maalaiskunta, Juva, Anttola ja          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
6651: Ristiina. Maatalouden ja erityisesti maidon tuo-     päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitän
6652: tannon harjoittamisen jatkuvuuden turvaami-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
6653: seksi on välttämätöntä, että Mikkelin läänin         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6654: maatalouskeskuksen kaikki kunnat määrätään
6655: asetuksella maidontuotannon 4:nteen tukivyö-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6656: hykkeeseen.                                                 ryhtyä maataloustulon jakoperusteiden
6657:    Etelä-Savon viljelijät kokevat nykyisen alueel-          muuttamiseksi siten, että siinä huomioi-
6658: lisen maataloustulon jakoperusteet varsin epä-              taisiin erityisesti Etelä-Savon aluetta
6659: oikeudenmukaiseksi sen johdosta, ettei se ota               rasittavan peltojen kivisyyden aiheutta-
6660: tarpeeksi huomioon Etelä-Savon vaikeita eri-                mat ylimääräiset kustannuserät niin,
6661: koisolasuhteita viljelyn osalta.                            että Mikkelin läänin maatalouskeskuk-
6662:    Huhtikuussa valmistuneen laajan tutkimuk-                sen alueelta Kangasniemi, Hirvensalmi,
6663: sen mukaan Etelä-Savon peltojen kivisyys ai-                Pertunmaa, Mäntyharju, Mikkelin maa-
6664: heuttaa viljelijöille paljon ylimääräistä työtä ja          laiskunta, Juva, Anttola ja Ristiina
6665: kustannuksia. Peltojen kivisyys rikkoo koneita              määrättäisiin maidontuotannon 4:nteen
6666: ja osilla alueen pelloista ei kivisyyden vuoksi             tukivyöhykkeeseen?
6667: voida koneita käyttää lainkaan. Tutkimuksen
6668:      Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 1978.
6669: 
6670:                                           Mauri Miettinen
6671: 
6672: 
6673: 
6674: 087800758H
6675: 2
6676: 
6677: 
6678: 
6679: 
6680:                          Ed u s kunnan ffe r r a',: Pu h·e m i e he 11 e.
6681: 
6682:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                määrättäisiin maidontuotannon 4:nteen
6683: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                 tukivyöliykkeeseen?
6684: olette 4 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn
6685: kirjeenne ohella .. toimittanut .. valtion~uvostop      :.Va:;taQks~a kysymykseen esitän kunnioitta-
6686: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         valiiti seuraavaa: .              .
6687: edustaja Mauri: Miettisen näin kuuluvasta kir:          · Maa- ja . m,et~taloustP.inisteriön toimesta on
6688: jallisesta kysymyksestä n:o 240:                      parhaillaan selvitettävänä _vilj~lmäkoon mukai-
6689:                                                       sen ja. aluei~taisen hintapoliittisen tuen nykyi-
6690:            Mihin toimenpiteisiin · Hallitl,lS aikoo   nen j~~tuminen eri . alueille ja mahdollisten
6691:         ryhtyä ·maataloustulon jakoperusteiden        muutc;>sten;"tarpeellisuus näiden tukien nykyisiin
6692:         muuttamiseksi siten, että siinä huomioi-      jt'~QPeJ;u§Jeil!iin, .:Mainitun selvitystyön yhtey-
6693:         taisiin erityisesti Etelä-Savon aluetta       d~ss~· tulevat tårkasteltaviksi myös vastattavana
6694:         rasittavan peltojen kivisyyden aiheutta-      olevassa . kysymyksessä tarkoitetut Etelä..Savon
6695:         mat ylimääräiset kustannuserät . niin,        alueiden ·erityisolosuhteet. Selvitystyön. valmis-
6696:        .että Mikkelin läänin maatalouskeskuk-         tuttua, mikä tapahtunee tulevan kesäkuun. lo-
6697:         sen alueelta Kangasniemi, Hirvensalmi,        pulla, . tulee hallituksessa harkittavaksi, mitä
6698:        ·Pertunmaa, Mäntyharju, Mikkeliri maa-         mahdollisia muutoksia maatalouden hintapoliit-
6699:         laiskunta, Juva, Anttola ja Ristiina          tj!iQll ;tu,t!p. jakoperusteisiin on aiheellista tehdä.
6700:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta . 1978.
6701: 
6702:                                                  Maa~ 'ja ~e~ätalousininJs,teri. ]ohannes Virolainen
6703:                                              N:o 240                                              3
6704: 
6705: 
6706: 
6707: 
6708:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6709: 
6710:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-
6711: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se      samt anföra följande:
6712: av den 4 maj 1978 till vederbörande medlem            På åtgärd av jord- och skogsbruksministeriet
6713: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av     pågår för närvarande en utredning av hur det
6714: riksdagsman Mauri Miettinen ställda spörsmå1       prispolitiska stödet enligt brukningsenhetens
6715: nr 240:                                            stor1ek och det regiona1a prispolitiska stödet
6716:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    i detta nu fördelar sig på olika områden samt
6717:         ta i syfte att ändra grunderna för föt·-   nödvändigheten av eventuella ändringar i de
6718:         de1ningen av lantbruksinkomsten så, att    nuvarande fördelningsgrunderna. 1 samband
6719:         härvid skulle beaktas de extra utgifts-    med denna utredning kommer man även att
6720:         poster som framkallas av de steniga        granska de exceptionella förhållandena i södra
6721:         åkrarna speciellt i södra Savolax så-      Savolax, vi1ka avses i det föreliggande spörs-
6722:        1unda, att Kangasniemi, Hirvensalmi,        må1et. Efter det utredningsarbetet slutförts,
6723:         Pertunmaa, Mäntyharju, St Miche!s          vilket torde ske i slutet av juni, kommer rege-
6724:        1andskommun, Juva, Antto1a och Ris-         ringen att pröva vilka eventuella ändringar det
6725:         tiina, vilka ligger inom området för       är skä1 att göra i grunderna för fördelningen
6726:         St Miche1s läns lantbrukscentrum, skulle   av det prispolitiska stödet tili 1antbruket.
6727:        bestämmas tillhöra mjö1kproduktionens
6728:         fjärde stödzon?
6729:      Helsingfors den 6 juni 1978.
6730: 
6731:                                              Jord- ooh skogsbnuJksmini.ster Johannes Virolainen
6732:                                                 1978 vp.
6733: 
6734: Kirjallinen kysymys n:o 241.
6735: 
6736: 
6737: 
6738: 
6739:                                    Matikkala ym.: Oy Veikkaus Ab:n omien toimipisteiden avaa-
6740:                                       misesta.
6741: 
6742: 
6743:                          Eduskunnan            Herra       Puhemiehelle.
6744: 
6745:    Oy Veikkkaus Ab:n suunnitelmiin kuuluu              tä .tulisi uusi vähittäiskauppaverkosto, mikä ei
6746: tiettävästi noin 200 oman veikkausten vastaan-         liene Oy Veikkaus Ab:n toiminta-ajatuksen
6747: ottopisteen' perustaminen. Tämä menettely on           mukaista. Ei ole myöskään tarkoituksenmukais-
6748: äiheuttfmut asiamiesten keskuudessa paljon             ta, että veikkkausasiamiehiä irtisariomalla ai-
6749: hämminkiä ja epätietoisuutta.                          heutetaan mahdollisesti ratkaiseva . kuolinisku
6750:   ·Tällä hetkelläVeikkauksen omia ·vastaanotto-        joko yksityisen tai yhteisön, esimerkiksi urhei-
6751: pisteitä lienee noin 3()........40. Uusien toiminta-   luseuran pitämälle kioskille. On myös vaara,
6752: pisteiden perustaminen on aiheuttanut monien,          että kiinnostus asiamiestointa kohtaan saattaa
6753: voosikymmeniä jatkuneiden asiamiessopimuk-             heikentyä toiminnan jatkumisen epävarmuuden
6754: si~n:irtisanoinisen. 4oisaalta Oy Veikkaus Ab:n        vuoksi. ··
6755: eräät. kilpailukei®t jäljelle jääneitä, lähellä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6756: V~ikkatiksetl västaanottopisteitii olevia veik-        tyksen 37 §:n 1 rriomentin nojalla esitämme
6757: kausasiamiehiä kohtaan tuntuvat arveluttavil-          kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
6758: ta, jopå. hyvän liikemiestavan vastaisilta. Esi-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6759: merkkinä näistä. voisi mainita sen, että omat
6760: myymälät voivat ottaä veikkauskuponkeja vas-                     Onko Hallitus valvonut, että Oy
6761: taan vielä torstaina, mikä ei asiamiehille ole                Veikkaus Ab toimii hyvien liiketalou-
6762: mahdollista ..                                                dellisten ja liikeperiaatteiden mukai-
6763:    Mielestämme uusien Veikkauksen omien toi-                  sesti, ja
6764: mipisteiden perustaminen ei ole tarpeellista.                   ·että·· yhtiö perustaessaan omia vas-
6765: Käsityksemme mukaan näiden täysitehoinen                      taanottopisteitä samalla turvaisi niiden
6766: käyttö jäänee vain pariksi päiväksi viikossa.                 asiamiesten toiminnan, joille veikkaus
6767: Ilmeistä onkin, että niihin· pyritään saamaan li-             merkitsee ratkaisevaa tulonlisää toimin-
6768: säksi muuta liikevaihtoa, jolloin niiden toimi-               tansa elinkelpoisena pitämiseen?
6769: ala muuttuu olennaisesti. Olisi vaara; että niis-
6770:       Helsingissä 5. päivänä toukokUuta 1978.
6771: 
6772:           Veikko J. Matikkala             Raino Westerholm               Ulla Järvilehto
6773:         : Erkki Xorhonen                · Antero Juntumaa                Sauli ·Hauti!la · ··
6774: 
6775: 
6776: 
6777: 
6778: 087800787E
6779: 2                                            1978 'vp.
6780: 
6781: 
6782: 
6783: 
6784:                        Ed u s k u n n a n   H erra       P u he m i e h e 11 e.
6785: 
6786:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentis-     tävä osittain kokeiluluontoisena. Yhtiöltä saa-
6787: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        dun tiedon mukaan esim. kuluvan vuoden nel-
6788: mies, olette 5 päivänä toukokuuta 1978 päivä-       jän ensimmäisen kuukauden aikana omat myy-
6789: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      mälät     kokonaisuutena        tuottivat       voittoa
6790: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-   54 000 markkaa, mutta myymäläkohtaisesti suu-
6791: edustaja Matikkalan ym. näin kuuluvasta kir-        rin osa myymälöistä tuotti tappiota. Voitto .ja
6792: jallisesta kysymyksestä n:o 241:                    tappio on tällöin laskettu . siten, että tuotoksi
6793:                                                     otetaan sama asiamiespalkkio, jonka kaikki
6794:           Onko Hallitus valvonut, että Oy           muutkin veikkausasiamiehet saavat,. ja siitä· vä-
6795:        Veikkaus Ab toimii hyvien liiketalou-        hennetään jokaisen myyniiilän kului.
6796:        dellisten ja liikeperiaatteiden mukai-          Yhtiön omissa myy~älöi~~ä voi~aan muista
6797:        sesti, ja     ·
6798:                                                     veikkausasiamiehistä poiketen ott!la.· kup~nkeja
6799:           että yhtiö perustaessaan omia vas-         vastaan osan torstaipäivää sen vuoksi, että eri-
6800:        taanottopisteitä . samalla turvaisi niiden   koistoimetJ.pitein näistä yhtiön omista __pisteistä
6801:        asiamiesten toiminnan, joille veikkaus       ehditään lähettää kupgngit aluekonttoreihin tar-
6802:        merkitsee ratkaisevaa tulonlisää toimin-     kastettaviksi määräaikaan mennessä.
6803:        tansa elinkelpoisena pitämiseen?                Yhtiöllä on enimmillään ollut· 11 2ÖO veik-
6804:                                                     kausasiamiestä. Viime vuosien aikana määrää on
6805:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        supistettu n: ·3 OOÖ: lla, joten tällä hetkellä asia-
6806:  tavasti seuraavaa:                                 miehiä on n. 8 200. Melkoisesta verkoston tii-
6807:     Omia veikkausmyymälöitä perustamalla Oy         vistämisestä huolimatta asiamiehiä on· yhtiön
6808:  Veikkaus Ab pyrkii saamaan ja ylläpitämään         käsityksen mukaan erityisesti kaupungeissa vie-
6809:  kiinteän kosketuksen käytännön myynti- ja          läkin liian .tiheässä. Tämä aiheut.taa yhtiölle
6810: palvelutoimintaan sekä hankkimaan kokemusta         luonnollisesti kuluja ja. merkitsee . myös. sitä,
6811: palvelun, .myynnin ja siihen .liittyvän asiamies-   että monien veikkausasiamiesten myynti ei pä_ä-
6812:  toiminnan alueelta välitettäväksi edelleen muil-    se kohoamaan kyllin korkeaksi kannustaakseen
6813: le veikkausasiamiehille.                            aktiiviseen myyntitoiniini:aan,      ·· · · · . ·· .·· ··
6814:     Yhtiöltä saadun tiedon mukaan veikkaus-            Asiamiesverkoston suplsta11Unen älkoi v.
6815:  myymälöitä on tällä hetkellä 24 kappaletta. Yh-    1970. Ensimmäinen veikkausmyymälä perustet-
6816:  tiön tavoitteena on tämän vuoden aikana pe-        tiin v. 1976; joten supistamistoimenpiteellä ei
6817: rustaa 15 uutta myymälää. Veikkausmyymä-            ole suoranaista yhtymäkohtaa yhtiön omien
6818: löiden lisäksi yhtiöllä on 15 muita toimintoja      myymälöiden perustamiseen.
6819: varten perustettua piiri" ja palvelukonttoria.         Käyttäessään Oy VeiKkaus Ab:~ ·toimilupa·
6820: Myös ne myyvät yhtiön rahapelejä.                   ehtojen mukaista valvontavaltaansa yhtiöön
6821:     Veikkausmyymälöiden liikevaihto muodostuu       nähden hallitus on edellyttänyt yhtiötä hoidet-
6822: yksinomaan rahapelien sekä alan kirjallisuuden      tavan liiketaloudellisten periaatteiden mukai-
6823: myynnistä. Toiminnan laajentamiselle muille         sesti niin, että yhtiö mahdollisimman tarkoituk-
6824: alueille ei nykyinen toimilupa enempää kuin         senmukaisella tavalla hankkii varoja toimeen-
6825: toiminta-ajatus suo mahdollisuuttakaan.             panemillaan rahapeleillä. Kun hallituksen erää-
6826:     Yhtiön ilmoituksen mukaan myyymälöitä yl-       nä tavoitteena on myös pienyrittäjyyden edis-
6827: läpidetään vain, jos ne kannattavat itse itsen-     täminen, ei Oy Veikkaus Ab:n toimintaa omien
6828: sä. Kaksi vuotta on asetettu aikarajaksi, jonka     myymälöiden perustamiseksi nykyistä laajem-
6829: kuluessa myymälän on toimintansa alkamisesta        massa mitassa ole pidettävä tarkoituksenmukai-
6830: lukien osoittauduttava kannattavaksi. Myymä-        sena. Tämän vuoksi hallitus katsoo, että Oy
6831: löiden ylläpitämistä onkin tässä mielessä pidet-    Veikkaus Ab:n tulee luopua suunnitelmistaan
6832:                                              N~o   241                                          3
6833: 
6834: myymäläverkostonsa laajentamiseksi. Lisäksi        tasa-arvoiseen asemaan asiamiehinä to1m1v1en
6835: hallitus katsoo, että Oy Veikkaus Ab:n tulee       yrittäjien ja näiden asiakkaiden kanssa.
6836: saattaa omat myymälänsä ja näiden asiakkaat
6837:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1978.
6838: 
6839:                                                                  Opetusministeri Jaakko Itälä
6840: 4                                            1978 vp.
6841: 
6842: 
6843: 
6844: 
6845:                          T i 11   R i k sd age n s    H err     T a 1 m a n.
6846: 
6847:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         utifrån. Två år har uppställts som den tids-
6848: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        gräns, inom viiken en butik, räknat från den
6849: av den 5 maj 1978 tili vederbörande medlem           tidpunkt då verksamheten inleddes, skall visa
6850: av statsrådet översänt avskrift av följande av       sig vara lönsam. I denna mening kan upprätt-
6851: riksdagsman Matikkala m.fl. ställda spörsmål         hållandet av butikerna delvis betraktas som
6852: nr 241:                                              ett experiment. Enligt uppgift från bolaget gav
6853:                                                      de egna butikerna, tagna som en helhet, under
6854:           Har Regeringen sett tili, att Oy Veik-     de fyra första månaderna innevarande år en
6855:        kaus Ab verkar enligt goda affärseko-         vinst på 54 000 mark, men om butikerna
6856:        nomiska principer och allmänna prin-          granskas var och en för sig gick de flesta av
6857:        ciper för affärsverksamhet, och               dem med förlust. Vinst och förlust har härvid
6858:           att bolaget då det grundar egna            beräknats så, att samma ombudarvode, som alla
6859:        mottagningsställen   samtidigt      skulle    övriga tippningsombud erhåller, räknas som in-
6860:        trygga verksamheten för de ombud,             komst, och butikens kostnader avdras från denna
6861:        för vilka tippningen innebär ett in-          summa.
6862:        komsttillägg av avgörande betydelse för          Med avvikelse från vad som gäller för andra
6863:        verksamhetens livsduglighet?                  tippningsombud kan man i bolagets egna bu-
6864:                                                      tiker ta emot kuponger under en del av tors-
6865:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        dagen, emedan man från dessa butiker genom
6866: samt anföra följande:                                specialåtgärder hinner sända in kupongerna för
6867:    Genom att grunda egna tippningsbutiker            granskning vid regionkontoren inom utsatt tid.
6868: strävar Oy Veikkaus Ab tili att uppnå och upp-          Bolaget har, då antalet var som störst, haft
6869: rätthålla en nära kontakt med den praktiska          11 200 tippningsombud. Under de senaste åren
6870: försäljnings- och serviceverksamheten samt tili      har antalet minskat med ca 3 000, så att om-
6871: att förvärva erfarenhet på servicens, försälj-       buden för närvarande är ca 8 200. Trots att
6872: ningens och den därtill anslutna ombudsverk-         nätet har blivit glesare har man enligt bola-
6873: samhetens område i syfte att förmedla denna          gets uppfattning ännu alltför många ombud,
6874: erfarenhet till andra tippningsombud.                särskilt i städerna. Detta medför naturligtvis
6875:    Enligt uppgift från bolagets sicla finns det      kostnader för bolaget och innebär också, att
6876: för närvarande 24 tippningsbutiker. Bolaget          försäljningen för många tippningsombud inte
6877: har för avsikt att under detta år grunda 15          blir tillräckligt stor för att sporra tili aktiv
6878: nya butiker. Utom tippningsbutikerna har bo-         försäljningsverksamhet.            .
6879: laget 15 distrikts- och servicekontor, som in-          Reduceringen i fråga om ombuden inleddes
6880: rättats för andra funktioner. Även dessa kontor      år 1970. Den första tippningsbutiken grundades
6881: säljer bolagets penningspel.                         år 1976, och reduceringsåtgärderna står därför
6882:    Tippningsbutikernas omsättning baseras en-        inte i något direkt samband med grundandet
6883: bart på försäljning av penningspel samt litte-       av bolagets egna butiker.
6884: ratur på området. Varken den nuvarande kon-             Då regeringen enligt koncessionsvillkoren för
6885: cessionen eller syftet med verksamheten er-          Oy Veikkaus Ab har använt sin kontrollbefo-
6886: bjuder någon möjlighet att utvidga verksam-          genhet gentemot bolaget har den förutsatt att
6887: heten till andra områden.                            bolaget i enlighet med affärsekonomiska prin-
6888:    Enligt uppgift från bolagets sida upprätt-         ciper sköts så, att bolaget på ett så ändamål-
6889: hålls butikerna endast om de bär sig utan stöd       senligt sätt som möjligt samlar ruedel genom
6890:                                             N:o 241                                            5
6891: 
6892: de penningspel det anordnar. Då ett av rege-      Oy Veikkaus Ab bör avstå från sina planer på
6893: ringens mål också är att främja småföretag-       att utvidga nätet av butiker. Regeringen anser
6894: samheten, bör en aktivitet från Oy Veikkaus       dessutom, att Oy Veikkaus Ab bör ge sina
6895: Ab:s sida i syfte att grunda egna butiker inte    egna butiker och deras kunder samma ställ-
6896: anses vara ändamålsenlig i större utsträckning    ning som de företagare vilka verkar som ombud
6897: än för närvarande. Regeringen anser därför, att   och dessa företagares kunder.
6898:   Helsingforsden 9 juni 1978.
6899: 
6900:                                                           Undervisningsminister Jaakko Itälä
6901: 
6902: 
6903: 
6904: 
6905: 087800787E
6906:                                                1978 vp.
6907: 
6908: Kirjallinen kysymys n:o 242.
6909: 
6910: 
6911: 
6912: 
6913:                                    Aaltonen: Ainaispalovakuutusten lakkauttamisesta.
6914: 
6915: 
6916:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6917: 
6918:     Vastoin nykyistä käytäntöä palovakuutukset        saamiselle. Ainaispalovakuutukseen kohdistettu
6919: voitiin aiemmin ottaa rakennukselle ikuisiksi         arvostelu johti vuonna 1967 siihen, että sosiaali-
6920: ajoiksi. Kysymys on ainaispa:lovakuutuksista,         ministeriö asetti ainaispalovakuutusten vastai-
6921: jotka vuonna 1832 perustettu Kaupunkien Ylei-         suudessa tapahtuvan myöntämisen edellytykseksi
6922: nen Keskinäinen vakuutusyhtiö (sittemmin              sen, että vakuutuksenottaj,alle on annettava va-
6923: Tarmo) otti käyttöön.                                 kuutusehdoissa oikeus irtisanoa ainaispalovakuu-
6924:     Ainaispalova:kuutusten vakuutusmaksut oli-        tus ja nostaa vakuutusyhtiöstä sinne ,suoritta-
6925: vat niin korkeat, että maksuista kertyvien rahas-     miaan vakuutusmaksuja vastaava takaisinostoar-
6926: tojen tuotto riitti hyvin suoritettaviin palokor-     vo. Ehtojen muuttamis,een vakuutusyhtiöt eivät
6927: vauksiin ja vakuutusten hoidosta aiheutuviin          kuitenkaan suostuneet, vaan luopuivat kaikessa
6928: kustannuksiin. Kun rahastojen varat sijoitettiin      hiljaisuudessa uusien ainaispalovakuutusten
6929: esim. kiinteään omaisuuteen, ne olivat suojassa       myöntämisestä 1. 7. 196 7 alkaen. Aikaisemmin
6930: inflaatiolta ja pääsivät osallisiksi kiinteän omai-   myönnetyt ainaispalovakuutukset jäivät kuiten-
6931: suuden yleisestä arvonnousustakin. Järjestelmä        kin edelleen voimaan ja ovat voimassa tänäkin
6932: toimi vakuutusyhtiöiden kannalta tuottoisasti.        päivänä.
6933:     Vakuutuksenottajien kannalta tilanne oli huo-        Vielä vuonna 1967 ainaispalovakuutuksella oli
6934: nompi. Ainaispalovakuutusten vakuutusmäärät           merkittävä asema vakuutusyhtiöiden harjoitta-
6935: eivät olleet indeksiin sidottuja ja menettivät sen    massa palovakuutustoiminnassa. Sen jälkeen sen
6936: vuoksi inflaation myötä kaiken aikaa arvoaan.         merkitys vakuutusturvan antajana on voimak-
6937: Vakuutusehdot olivat myös vakuutuksenottaja:lle       kaasti vähentynyt. Ainaispalovakuutusten luku-
6938: erittäin ankarat. Pahin puute oli se, ettei hänel-    määrä on tällä hetkellä noin 100 000 ja rahasto-
6939: lä ollut oikeutta irtisanomalla vakuutus nostaa       jen suuruus noin 200 miljoonaa markkaa.
6940: suorittamiaan vakuutusmaksuja takaisin ja si-            Koska ainaispalovakuutukset eivät ole peri-
6941: joittaa niitä tuottavammalla tavalla.                 aatteiltaan ja ehdoiltaan hyväksyttäviä, on va-
6942:     Nykyistä vakuutussopimuslakia säädettäessä        kuutussopimuslakia mm. tältä osin uudistettava.
6943: pyrittiin myös ainaispalovakuutuksen ottaneiden       Sopimusoikeudellinen oikeudenmukaisuus voi
6944: asemaa parantamaan. Ensinnäkin lain katsottiin        toteutua vain antamalla vakuutuksenottajalle-
6945: koskevan ennen sen voimaan tuloa tehtyjä ai-          kin oikeus ainaispalovakuutusten irtisanomiseen
6946: naispalovakuutuksiakin. Edelleen oli tarkoitus        ja rahasto-osuuksiin.
6947: antaa vakuutuksenottajallekin neljän vuoden ku-          Valtioneuvosto asetti runsas vuosi sitten ko-
6948: luessa lain voimaan tulosta oikeus ainaispalova-      mitean selvittämään vakuutussopimussuhteita
6949:  kuutuksen irtisanomiseen ja sen rahasto-osuu-        koskevien säännösten uudistamista. Komitea on
6950:  teen. Lainvalmistelukunta päätyi kuitenkin lain      tänä keväänä jättämässään ensimmäisessä osa-
6951:  valmistelun viime vaiheessa laikiehdotuksen 126      mietinnössä todennut allekirjoittaneen jättäneen
6952:  § :n 2 momentissa siihen, että irtisanomisoikeus     asiaa koskev,an lakialoitteen (n:o 9/1977 vp.)
6953:  jäi yksinomaan vakuutusyhtiölle, jolla sen käyt-     ja ilmoittaa kantanaan, että ky,symys vakuutuk-
6954:  tämiseen ei ollut mitään intressiä.                  senottajan irtisanomisoikeudesta ainaispalova-
6955:     Ainaispalovakuutuksia tehtiin epäkohdista         kuutuksessa olisi selvitettävä vakuutussopimus-
6956: huolimatta vakuutussopimuslain voimaan tultua-        lain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
6957:  kio vilkkaasti. Tämä selittynee sillä, että vakuu-      Uudistustyö, jota komitea tekee, on kuitenkin
6958:  tuksen ottaminen oli varsin usein ehtona lainan      siinä määrin laaja tehtävä, että sen toteuttami-
6959: 
6960: 0878007785
6961: 2
6962: 
6963: nen tulee vaatimaan pitkähkön ajan. Ja koko            Edellä olevaan viitaten }a valtiopäiväjärjestyk-
6964: ajan ainaispalovakuutusten inflaatiotappiot kas- sen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän kun-
6965: vavat.                                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6966:    Ainaispalovakuutuksen rahastoihin liittyvät nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6967: taloudelliset intressit saattavat hidastaa tai jopa
6968: estää komitean esitysten valmistumista varsin-                    Onko Hallitus tietoinen, että ainais-
6969: kin, kun tiimä Miettusen vähemmistöhallituksen .              palovakuutukset eivät ole periaatteiltaan
6970: asettama kotriih!å . ei •. kokoonpanoltarln'kaah •'.        ' ja ·ei~doiltaan hyväksyttäviä ja että nii-
6971: edusta poliittista tasapuolisuutta eikä riittävää             den infLaatiotappiot kasvavat koko ajan,
6972: kuluttajapoliittista näkemystä.                               ja
6973:    Niin vakuutuksenottajien, va,kuutusyhtiöiden ,               . mitä Hallitus aikoo tehdä ainaispalo-
6974: kuin valtiovallankin kannalta on tärkeätä, että               vakuutusten lakkauttamiseksi ja niiden
6975: ainaispalovakl1ut%set pyr~tään la~autmmaan ja                rahastojen purka~seksi pikaisesti?
6976: hiidfl1 rahastoqn.irkal)laan ·.p~aisesti, · . ...
6977:      Helsiri:gissä 5 'päivähä toukokuut~ 1978.
6978: 
6979:                                             Markus Aaltonen
6980:                                                                                                      3
6981: 
6982: 
6983: 
6984: 
6985:                          E.d,u s kunnan. ~ e r tfi P ph em ie h;ell.e.
6986: 
6987:    Valtiopäiväjärjestyksen .37 § :n J m,omepJis!la   käytetä~n.sli.me!fevä korkotuotto sekä myps ris-
6988: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra :Puhemies,       ~ilijkkeen ja hoitokustannusliikkeen mahdoUinep.
6989: olette· 5 päivänä toukokuuta 1978 päiväty:n ~r­      ylijää~ä ·.vakuutusten hyväksi' erillisten måärä-
6990: jeenne ohella toimittanut valtioneuv()ston asian-    ajoin suoritettavien •perustetutkimusten yhtey~
6991: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      dessä myönnettäviin vakuutussummi~ kerta-
6992: Aaltosen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      korotuksiin. Ministeriö on jo aikaisemmin kiin-
6993: sestä n:o 242:                                       nittänyt huomiota siihen, että sanotut korotukset
6994:                                                      ovat viime vuosina jääneet vähäisiksi.
6995:           Onko Hallitus tietoinen, että ainais-         Vuoden 1977 tammikuussa asetti oikeusmi-
6996:        palovakuutukset eivät ole peri<aatteiltaan    nisteriö komitean, vakuutussopimuslakikomite-
6997:        ja ehdoiltaan hyväksyttäviä ja että nii-      an, jonka tehtävänä on selvittää vakuutussopi-
6998:        den inflaatiotappiot kasvavat koko ajan,      muslain uudistamistarvetta. Komitea onkin en-
6999:        ja                                            simmäisessä osamietinnössään ( Komiteanmietin-
7000:           mitä Hallitus aikoo tehdä ainaispalo-      tö 1977: 70) katsonut, että kysymys vakuutuk-
7001:        vakuutusten lakkauttamiseksi ja niiden        senottajan irtisanomisoikeudesta ainaispalova-
7002:        rahastojen purkamiseksi pikaisesti?           kuutuksessa olisi selvitettävä vakuutussopimus-
7003:                                                      lain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Tällöin
7004:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        komitea tarkoittaa vakuutussopimuslain 126 § :n
7005: seuraavaa:                                           tarkistamista. Se arviointi, johon kirjal:lisessa
7006:                                                      kysymyksessä on tultu, että komitean työ sen
7007:    Ainaispalovakuutukset ovat, kuten nimikin         laajuuden vuoksi tulee vaatimaan pitkän ajan,
7008: sanoo, ikuisiksi ajoiksi tehtyjä palovakuutuksia.    on ilmeisesti oikea. Kun on ainaisvakuutuksen
7009: Vakuutusmaksu on näistä vakuutuksista suori-         vakuutuksenottajien edun mukaista, että heitä
7010: tettu vakuutuksen alkuvuosina loppuun. V akuu-       koskeva asia pyritään selvittämään nopeasti, on
7011: tuksen peruste on laskettu siten, että 4,5 %         ministeriö päättänyt ryhtyä välittömästi sellai-
7012: vakuutusmaksujen rahastoidusta määrästä käyte-       siin toimenpiteisiin, että ennen vakuutussopi-
7013: tään korvauksiin ja muihin vakuutuks1sta johtu-      muslain uudi'Stamistyön yhteydessä tapahtuvaa
7014: viin kuluihin. Lisaksi 1 % varataan vakuutus-        lain 126 §:n tarkistamista voidaan vakuutuslai~
7015: toiminnassa tyypilliseen riskiliikkeeseen ja kus-    tosten toimesta vapaaehtoisesti suorittaa sellai-
7016: tannusliikkeen tappioihin. Sosiaali- ja terveys-     set tarkistukset, joihin ainaisvakuutus kokonai-
7017: ministeriön vahvistamien perusteiden mukaan          su,udessaan huomioon ottaen voidaan mennä.
7018:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1978.
7019: 
7020:                                                 Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työlä;ärvi
7021: 4                                             1978 vp.
7022: 
7023: 
7024: 
7025: 
7026:                          T i 11   R i k s da g e n s     H err     T a 1 m a n.
7027: 
7028:    1 det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen           överstigande ränteintäkten, samt även ett even-
7029: ·anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tuellt överskott av riskrörelsen och förvaltnings·
7030: av den 5 maj 1978 till vederbörande medlem av          kostnaderna, till förmån för försäkringarna till
7031: statsrådet för avgivande av svar översänt av-          engångsförhöjningar av försäkringssummorna
7032: skrift av följande av riksdagsman Aaltonen             som beviljas i samband med de speciella under-
7033: ställda spörsmål nr 242:                               sökningar av beräkningsgrunderna som utförs
7034:                                                        periodvis. Ministeriet har redan tidigare fäst
7035:           Är Regeringen medveten om att all-           uppmärksamhet vid att sagda förhöjningar under
7036:        framtidsförsä:kringarna varken ifråga           de senaste åren varit små.
7037:        om sina prindper eller villkor är god-              1 januari 1977 tillsatte justitieministeriet en
7038:        tagbara och att deras inflationsförluster       kommitte, försäkringsavtalskommitten, med
7039:        hela tiden ökar, och                            uppgift att utreda behovet ,av en förnyelse av
7040:           vilka åtgärder ämnar Regetingen vidta        lagen om försäkringsavtal. Kommitten har i sitt
7041:        för att snabbt indraga alliramtidsbrand-        första delbetänkande (Kommi:ttebetänkande
7042:        försäkringarna och upplösa deras fon-           1977: 70) ansett, att frågan om försäkringsta-
7043:        der?                                            gares rätt tili uppsägning gällande allframtidsför-
7044:                                                        ·säkringen borde utredas i samband med en total
7045:                                                        revidering av lagen om försäkringsavtal. Härvid
7046:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
7047:                                                        avser kommitten en justering av 126 § lagen 001
7048: samt anföra följande:                                  försäkringsavtal. Den uppskattning som fram-
7049:    Allframtidsbrandförsäkringarna är, såsom            förts i det skriftliga spörsmålet, att kommittens
7050: namnet redan anger, brandförsäkringar som              .arbete på grund av dess omfattning kommer att
7051: uppgjorts för alltid. Premien för dessa försäk-        dra ut på tiden, är uppenbarligen riktig. Efter-
7052: ringar har under försäkringens första år erlagts       som det är i överensstämmelse med försä!krings-
7053: slutgiltigt. Grunden för försäkringen har beräk-       tagares av allframtidsförsäkring rätt att det
7054: nats så, att 4,5 % av premiernas fonderade be-         .ärende som berör dessa skall utredas fort, har
7055: lopp används till ersättningar och till andra av       ministeriet beslutat att omedelbart vidtaga så-
7056: försäkringarna föranledda kostnader. Dessutom          dana åtgärder att man före justeringen av 126
7057: reserveras 1 % för den för försäkringsverksam-          § lagen om försäkringsavtal på åtgärd av försäk-
7058: heten typiska riskrörelsen och för förlusterna av      ringsanstalterna frivilligt. skall utföra sådana jus-
7059: kostnadsrörelsen. Enligt av social~ och hälso-          teringar, som är möjliga med beaktande av hela
7060: vårdsministeriet fastställda grunder används den       allframtidsförsäkringen.
7061:      Helsingfors den 8 juni 1978.
7062: 
7063:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
7064:                                               1978 vp.
7065: 
7066: Skriftligt spörsmål nr 243.
7067: 
7068: 
7069: 
7070: 
7071:                                   Söderman: Om ambulerande teatergruppers arbetsbetingelser.
7072: 
7073: 
7074:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
7075: 
7076:     Ett av de centrala målen i ~>tatens konstpoli-          sonalen ( ex. barntillsyn och andra extra
7077: tik under de kommande åren bör vara förverk-                kostnader) .
7078: ligandet av jämlikhet i kulturutbudet tili alla         Dessutom bör beaktas att turneverksamheten
7079: medborgare oberoende av sociala, regionala el-       i hög grad utsträcks tili avsides belägna kom-
7080: ler andra skäl.                                      muner med små resurser för kulturverksamhet
7081:      Teaterverksamheten i vårt land har under                                              . .
7082:                                                      - tili' skolorna, daghemmen, orgamsatlonerna
7083: 1970-talet utökats med en helt ny arbetsform         och samfunden.
7084: _ föra teatern till sin publi:k, finna nya publik-      Under hela 70-talet har olika kommitteer,
7085: grupper utanför de fasta teatrarna, öka teater-      teaterorganisationer och publikorganisationer,
7086: utbudet för tidigare åsidosatta åskådargrupper.      från Teaterkommitten 1972, statens drama-
7087:      Huvudsakligen har denna uppgift handhafts       tiska kommission 1974, stödadressen för tur-
7088:  av de ambulerande teatergrupperna, av vilkas        nerande teaterverksamhet hösten 1976 med
7089: verksamhet under 1977 två tredjedelar förla-         närmare 3 miljoner underteckningar samt år-
7090: des utanför den egna hemkommunen. Teatrar-           ligen i motioner i riksdagen föreslagit ett sär-
7091:  na turnerar årligen i landets alla Iän, Åland       skilt moment för turnebidrag tili teatrarna. Det
7092:  inbegripet. Hälften av deras verksamhet riktas      vore i detta läge ytterst angeläget att under-
7093:  tili barn och ungdom.                               visningsministeriet grundligt undersöker de
7094:      Denna pionjärverksamhet för att bredda tea-     specialproblem som uppkommer vid turneran-
7095:  terutbudet har des:.värre inte tillräckligt upp-    de teaterverksamhet samt omedelbart skrider
7096:  skattats av samhället, vars stöd till de ambu-      tili åtgärder för att på vederbörligt sätt stödja
7097:  lerande teatrarna utgör endast en tredjedel av      denna verksamhet, som på ett konkret sätt
7098:  deras utgifter medan de fasta institutionsteat-     fyller uppgiften att främja jämlikheten i kul-
7099:  rarna har ett stöd motsvarande tre fjärdedelar.     turutbudet i vårt land. Ett synligt bevis för
7100:  Turneverksamheten medför extra utgifter som         denna vilja vore att redan i år 1979 års budjet
7101:  rör håde teatern och turnepubliken. På det          ge ett anslag för stödjande av turneverksamhet.
7102:  gängse föreställningspriset kommer kostnader            Med stöd av ovanstående och i enlighet
7103:  för transport, logi och uppehälle, vilket gör       med 37 § 1 mom. ri'ksdagsordningen ställer
7104:  att längre bort belägna teaterbeställare får be-    undertecknad följande skriftliga spörsmål att
7105:   tala mest - helt oproportionerligt när man         besvaras av vederbörande medlem av statsrådet:
7106:   ser tili tiligången på teater och annan kultur.
7107:      Problemen vid teatrarnas turneverksamhet                   Är Regeringen medveten om de
7108:   v.isar sig huvudsakligen som följande:                     ogynnsamma villkor under vilka de am-
7109:      - brist på adekvat och mångsidig teater-                bulerande teatergrupperna verkar, och
7110:          teknisk utrustning                                  om så är,
7111:      - brist på ändamålsenliga fortskaffnings-                  tili vilka åtgärder ämnar Regeringen
7112:          medel, tumebilar                                    skrida för att trygga dessa grupper så-
7113:       - de direkta turnekostnaderna, samt                    dana arbetsvillkor att teaterutbudet kan
7114:       - de problem som ur de ständiga turne-                 ske under så goda betingelser som möj-
7115:          randet uppstår för den konstnärliga per-            ligt?
7116:       Helsingfors den 5 maj 1978.
7117: 
7118:                                            Jacob Söderman
7119:  087800785C
7120: 2                                             1978 vp.
7121: 
7122: Kirjallinen kysymys n:o 243.                                                                Suomennos.
7123: 
7124: 
7125: 
7126: 
7127:                                   Söderman:    Kiertävien teatteriryhmien työskentelyolosuhteista.
7128: 
7129: 
7130:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7131: 
7132:     Eräänä valtion taidepolitiikan keskeisenä ta-           kilökunnalle aiheutuvat pulmat ( esim;
7133: voitteena tulevina vuosina tulee olla kulttuu-              lasten kaitseminen ja muut ylimääräiset
7134: rin tarjonnan toteuttaminen tasapuolisesti kai-             kulut).
7135: kille kansalaisille riippumatta sosiaalisista,          Tämän lisäksi tulee ottaa huomioon, että
7136: alueellisista tai muista syistä.                     kiertuetoiminta suuressa määrin ulotetaan syr-
7137:     Maamme teatteritoiminta on 1970-luvulla          jäisiin kuntiin, joilla on vähän varoja kulttul;lri-
7138: kasvanut aivan uusin työmuodoin - teatterin          toimintaan - kouluihin, päiväkoteihin, järjes-
7139: viemisellä yleisönsä luo, uusien yleisöryhmien       töihin ja yhteisöihin.
7140: tavoittamisella kiinteiden teattereiden ulkopuo-        Koko 1970-luvun aikana ovat eri komiteat,
7141: lelta, teatterin tarjonnan lisäämisellä aikaisem-    teatterijärjestöt ja yleisöjärjestöt, Teatterikomi-
7142: min syrjityille katsojaryhmille.                     tea vuonna 1972, valtion näyttämötaiteen neu-
7143:     Tämä tehtävä on pääasiassa ollut !Hkkuvilla      vottelukunta vuonna 1974, kiertueteatteritoi-
7144: teatteriryhmillä, joiden toiminnasta vuonna          minnan tukiadressi syksyllä 1976 lähes kolmin
7145:  1977 kaksi kolmasosaa tapahtui kotikunnan ul-       miljoonin allekirjoituksin sekä vuosittain edus-
7146: kopuolella. Teatterit kiertävät vuosittain maan      kunta-alaittein ehdottaneet erityistä moment-
7147: kaikissa lääneissä, Ahvenanmaa mukaan luettu-        tia teattereiden kiertueavustusta varten. Tässä
7148: na. Puolet niiden toiminnasta on suunnattu           vaiheessa olisi erittäin tärkeätä, että opetusmi-
7149: lapsille ja nuorille.                                nisteriö tutkisi perusteellisesti niitä erityispul-
7150:     Tätä teatterin tarjontaa laajentavaa pioneeri-   mia, jotka syntyvät kiertueteatteritoiminnan
7151:  toimintaa ei yhteiskunta valitettavasti ole tar-    yhteydessä, sekä ryhtyisi v~ttömäs!i toi;nenpi-
7152: peeksi arvostanut, sen liikkuville teattereille      teisiin tämän toiminnan as1anmukru.seks1 tuke-
7153: antama tuki on vain kolmasosa niiden kuluista,       miseksi, joka kouriintuntuvalla tavalla täyttää
7154: kun taas kiinteiden teatterilaitosten saama tuki     maamme tasapuolisen kulttuurin tarjonnan
7155: vastaa kolmea neljäsosaa. Kiertuetoiminnasta         edistämistehtävän. Tämän tahdon näkyvä osoi-
7156: on ylimääräisiä kuluja, jotka koskevat sekä          tus olisi kiertuetoiminnan tukemiseksi jo vuo-
7157: teatteria että kiertueyleisöä. Tavanomaisten         den 1979 valtion tulo- ja menoarviossa myön-
7158: esityskustannusten lisäksi tulevat kuljetus-, asu-   netty määräraha.
7159: mis- ja ylläpitokustannukset, mikä aiheuttaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7160: sen, että kauimpana sijaitsevat teatterin tilaa-     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
7161: jat saavat maksaa eniten - täysin kohtuutonta        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7162: teatterin ja muun kulttuurin saatavuutta aja-        vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
7163: tellen.
7164:     Teattereiden kiertuetoiminnan pulmat ovat                   Onko Hallitus tietoinen niistä epä-
7165: pääasiassa seuraavat:                                        suotuisista olosuhteista, joissa kiertävät
7166:    - riittävän ja monipuolisen teatteriteknisen              teatteriryhmät toimivat, ~a jos on,
7167:         varustuksen puute                                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7168:    - tarkoituksenmukaisten kulkuvälineiden,                  ryhtyä sellaisten työolosuhteiden tur-
7169:         kiertueautojen puute                                 vaamiseksi näille ryhmille, että teatteri-
7170:         suorat kiertuekustannukset, sekä                     palvelujen tarjonta voi tapahtua niin
7171:    - jatkuvasta kiertämisestä taiteelliselle hen-            hyvin edellytyksin kuin mahdollista?
7172:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1978.
7173: 
7174:                                            Jacob Söderman
7175:                                               N:o 243                                               3
7176: 
7177: 
7178: 
7179: 
7180:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
7181: 
7182:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       leiden yhdeksän teatteriryhmän taloudenhoidos-
7183: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ta ja taloudellisen tilan kehityksestä vuosina
7184: olette kirjeellänne 5 päivältä toukokuuta 1978      1976-78 hankkimiensa tietojen perusteella to-
7185: n:o 1221 lähettänyt valtioneuvoston asian-          dennut:
7186: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           1 ) että teatteriryhmien menotaloutta ei ole
7187: Jacob Södermanin tekemän seuraavan sisältöi-               riittävästi sopeutettu ennakoitavissa ole-
7188: sen kysymyksen n:o 243:                                    van todennäköisen tulokehityksen mukai-
7189:          Onko Hallitus tietoinen niistä epä-               seksi eikä myöskään vuosittain valtion
7190:        suotuisista olosuhteista, joissa kiertävät          toiminta-avustuksen myöntämisen jälkeen
7191:        teatteriryhmät toimivat, 'ja jos on,                ole talousarviota vastaavasti tarkistettu;
7192:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          2) että velkaantumisaste huomioon ottaen
7193:        ryhtyä sellaisten työolosuhteiden tur-              monen teatteriryhmän taloudelliset toi-
7194:        vaamiseksi näille ryhmille, että teatteri-          mintaedellytykset loppuvat lähitulevai-
7195:        palvelujen tarjo.nta voi tapahtua niin              suudessa ilman erityistoimenpiteitä;
7196:        hyvin edellytyksin kuin mahdollista?            3) että valtion toiminta-avustusta myönnet-
7197:                                                            täessä viranomaisella tulee olla luotettava
7198:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                selvitys avustettavan toiminnan muun ra-
7199: taen seuraavaa:                                            hoitusosuuden järjestymisestä;
7200:    Valtion tulo- ja menoarviossa on osoitettu          4) että toiminnan rahoituksen perustamista
7201: määräraha, josta myönnetään ns. liikkuville am-            jatkuvaan lainarahoitukseen ei ole pidet-
7202: mattiteattereille valtionavustusta niiden toimin-          tävä mahdollisena;
7203: taa varten. Tästä määrärahasta vuosittain              5) että nykyistä suuruusluokkaa oleva val-
7204: myönnetylsta avustuksista mainittakoon esi-                tionavustus ei todennäköisesti riitä tur-
7205: merkkeinä jäljempänä mainittujen ryhmien vuo-              vaamaan kaikkien yhdeksän teatteriryh-
7206: sina 1972 ja 1978 saarnat valtionavustukset,               män taiteellisia ja taloudellisia toiminta-
7207: jotka samalla osoittavat aikavälillä 1972-78               edellytyksiä lähivuosina ja
7208: tapahtuneen valtionavustuksen nousun: Ahaa-            6) että valtiontaloudellinen tilanne, veik-
7209: teatteri 73 00 mk/1972 ja 227 000 mk/1978,                 kaus- ja raha-arpajaistoiminnasta valtiolle
7210: Kom-teatteri 85 000 mk/1972 ja 312 000 mk/                 kertyvä tuotto sekä taiteen tukemisen
7211: 1978, Penniteatteri 35 000 mk/1972 ja                      muu rahoitustarve huomioon ottaen ei
7212: 220 000 mk/1978, Ryhmäteatteri 50 000 mk/                  ole nähtävissä mahdollisuuksia oleellises-
7213: 1972 ja 210 000 mk/1978, Skolteatern 22 500                ti lisätä teatteriryhmille annettavaa val-
7214: mk/1972 ja 175 000 mk/1978 sekä Tanssi-                    tionavustusta.
7215: teatteri Raatikko 4 000 mk/1972 ja 150 000
7216: mk/1978.                                               Työryhmä on pitänyt ehdotuksiaan valmistel-
7217:    Tietoisena Hikikuvien teatteriryhmien talou-     lessaan lähtökohtana sitä, että on olemassa
7218: dellisista vaikeuksista opetusministeriö asetti     kulttuuripoliittisesti vahvoja perusteita ammat-
7219: viime helmikuussa työryhmän laatimaan selvi-        t~maisesti toimivien teatteriryhmien toiminnalle
7220: tyksen teatteriryhmien erityisongelmista ja te-     ja siten myös niiden tukemiseen julkisin va-
7221: kemään ehdotuksen niiden toiminnan turvaa-          roin. Kunnallisten avustusten toistaiseksi var-
7222: misesta.                                            sin vähäisen osuuden johdosta olisi aiheellista
7223:    Työryhmän mietintö valmistui viime huhti-        pyrkiä asteittain nostamaan kotikuntien osuut-
7224: kuussa. Työryhmä on selvityksen kohteena ol-        ta menoista lähivuosina kunnallistaloudellisten
7225: 4                                              1978 vp.
7226: 
7227: mahdollisuuksien puitteissa. Liikkuvasta toi-         kohdassa 2 tarkoitettujen velkojen hoitosuun-
7228: minnasta huolimatta huomattava osa teatteri-          nitelma ja valtion näyttämötaidetoimikunnan
7229: ryhmien näytöksistä tapahtuu kotikunnassa ja          sekä opetusministeriön tulee voida varmistua
7230: tarjoaa kunnan asukkaille monipuolisempia             siitä, että avustusta saavan teatteriryhmän toi-
7231: teatteripalveluksia, joita ei tulisi siten tukea      minnan muu rahoitus vuodeksi 1979 on kun-
7232: pelkästään valtion toimesta. Yksinomaan ns.           nossa;
7233: sijainti:kuntaetukin huomioon ottaen on asian-           5) opetusministeriö ryhtyy yhdessä teatteri-
7234: omaisten kuntien rahoitusosuutta pidettävä ny-        ryhmien sijaintikuntien sekä teatteriryhmiä
7235: kyisin vähäisenä.                                     edustavien alan keskusjärjestöjen kanssa neu-
7236:    Työryhmä on ehdottanut seuraavia toimen-           vottelemaan kuntien avustusten lisäämisestä
7237: piteitä liikkuvien teatteriryhmien taloudellisen      vuodesta 1979 lähtien siten, että se asteittain
7238: tilan korjaamiseksi ja toimintaedellytysten tur-      vastaa 15-20 % ko. kaupungeissa toimivien
7239: vaamiseksi:                                           ammattimaisten teatteriryhmien menoista;
7240:     1 ) teatteriryhmät toimittavat opetusministe-        6 ) mahdollisen uuden vakinaisen henkilös-
7241: riölle vuodeksi 1978 myönnetyn valtion toimin-        tön paikkaaminen teatteriryhmille edellyttää
7242: ta-avustuksen puitteisiin tarkistetut talousar-       opetusministeriön lupaa asiassa; ja
7243: v1onsa, joissa lähdetään siitä, että velkoja voi-        7) selvitetään mahdollisuudet ottaa valtion
7244: daan lyhentää;                                        tulo- ja menoarvioon kohdassa 2 esitetyn tila-
7245:    2) vuoden 1977 lopussa olleiden määrältään         päisen lisäavustuksen vähentyessä ja poistuessa
7246: yhteensä 1 528 548 markan verovelkojen ja             erityinen avu&tusmääräraha teattereiden kier-
7247: työeläkemaksujen hoitamiseksi osoitetaan tai-         tuetoiminnassa tarvittavan kuljetus- ja muun
7248: teen tukemiseen varatuista määrärahoista lisä-        kaluston hankkimista varten, sekä selvitetään
7249: avustuksena teatteriryhmien taloudellisen tilan       samalla laajemminkin kiertävän teatterin eri-
7250: korjaamiseksi vuosina 1978-79 kumpanakin              tyisongelmia.
7251: enintään 750 000 mk kuitenkin siten, että vuo-           Lisäksi työryhmä ehdottaa, että opetusminis-
7252: den 1979 osuudesta vähennetään kuluvan vuo-           teriö ja valtion näyttämötaidetoimikunta seu-
7253: den aikana kohdan 1 mukaisesti suoritettavat          raisivat teatteriryhmien toiminnan ja talouden
7254: lyhennykset;                                          kehitystä ja tarvittaessa ryhtyisivät toimenpi-
7255:    3 ) liikkuville teatteriryhmille esitetään vuon-   teisiin valtion toiminta-avustuksen lopettami-
7256: na 1979 varattavaksi tulo- ja menoarvioesityk-        seksi teatteriryhmältä, jolla ei em. toimenpi-
7257: seen toiminta-avustusta varten palkkojen ja hin-      teistä huolimatta ole toimintaedellytyksiä tai
7258: tojen nousu huomioon ottaen 1 760 000 mk,             joka ei noudata tehtyjä suunnitelmia.
7259: joka taso pyritään lähivuosina reaalisena säi-           Edellä mainitun työryhmän ehdotusten poh-
7260: lyttämään;                                            jalta ja valtiontalouden sallimissa rajoissa ope-
7261:     4) ennen vuodeksi 1979 tarkoitetun toimin-        tusministeriö pyrkii turvaamaan ns. liikkuvien
7262: ta-avustuksen myöntämistä teatteriryhmien tu-         teatteriryhmien toimintaedellytykset vastaisuu-
7263: lee esittää opetusministeriölle muiden kuin           dessa.
7264:       Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1978.
7265: 
7266: 
7267:                                                                         Ministeri Kalevi Kivistö
7268:                                              N:o 243                                               5
7269: 
7270: 
7271: 
7272: 
7273:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
7274: 
7275:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         under åren 1976-78 i de nio teatergrupper
7276: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           som varit föremål för utredningen, har arbets-
7277: velse nr 1221 av den 5 juni 1978 till veder-        gruppen konstaterat:
7278: börande medlem av statsrådet för avgivande              1 ) att teatergruppernas utgiftsbudget inte i
7279: av svar översänt fö1jande av riksdagsman Jacob      tillräckligt hög grad har anpassats tili den san-
7280: Söderman undertecknade spörsmå1 nr 24 3:            nolika inkomstutvecklingen och att man inte
7281:           Är Regeringen medveten om de              heller årligen, efter det att statsunderstöden
7282:        ogynnsamma villkor under vilka de am-        beviljats, har justerat budgeten på ett motsva-
7283:        bulerande teatergrupperna verkar, och        rande sätt;
7284:        om så är,                                        2) att flere teatergrupper p.g.a. sin skuld-
7285:           till vilka åtgärder ämnar Regeringen      börda i en nära framtid mister sina ekonomis-
7286:        skrida för att trygga dessa grupper så-      ka verksamhetsmöjligheter om specialåtgärder
7287:        dana arbetsvillkor att teaterutbudet kan     inte tillgrips;
7288:        ske under så goda betingelser som möj-           3 ) att myndigheterna då verksamhetsunder-
7289:        ligt?                                        stöd beviljas bör få en tillförlitlig utredning
7290:                                                     över hur den övriga finansieringen av den un-
7291:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       derstödda verksamheten skall arrangeras;
7292: samt anföra fö1jande:                                   4) att det inte kan anses möjligt att fort-
7293:    I statsförslaget har ett anslag anvisats, av     löpande basera finansieringen av verksamheten
7294: vars medel de s.rk. rörliga yrkesteatrarna be-      på lån;
7295: viljas statsunderstöd för sin verksamhet. Så-           5) att statsunderstöd av den nuvarande
7296: som exempel på de understöd som årligen be-         storleksk1assen uppenbarligen inte räcker tili
7297: viljats av detta anslag kan nedan nämnda grup-      för att trygga alla de nio teatergruppernas
7298: pers understöd under åren 1972 och 1978 an-         konstnärliga och ekonomiska verksamhetsmöj-
7299: föras. Exemplen visar samtidigt den ökning i        ligheter under de närmaste åren och
7300: statsunderstöden som ägt rum under tidsperio-           6) att det med beaktande av det statsekono-
7301: den 1972-78: Ahaa-teatteri 73 000 mk/1972           miska läget, de intäkter som tili staten inflyter
7302: och 227 000 mk/1978, Kom•teatern 85 000             från tippning och penninglotterier samt det
7303: mk/1972 och 312 000 mk/1978, Penniteatteri          övriga finansieringsbehovet för konstens under-
7304: 35 000 mk/1972 och 220 000 mk/1978, Ryh-            stödjande, inte kan skönjas några möjligheter
7305: mäteatteri 50 000 mk/1972 och 210 000 mk/           att väsentligen öka det statsunderstöd som be-
7306: 1978, Skolteatern 22 500 mk/1972 och                viljas teatergrupperna.
7307: 175 000 mk/1978 samt dansteatern Raatikko
7308: 4 000 mk/1972 och 150 000 mk/1978.                     Vid förberedandet av förslagen har arbets-
7309:    Då man vid undervisningsministeriet varit        gruppen utgått från att det finns goda kultur-
7310: medveten om de rörliga teatergruppernas eko-        politiska grunder för de yrkesmässigt verkande
7311: nomiska svårigheter, tillsatte ministeriet i feb-   teatergruppernas verksamhet och således även
7312: ruari en arbetsgrupp med uppgift att utreda         för att de skall understödas med offentliga me-
7313: teatergruppernas särproblem och uppgöra för-        del. Med anledning av att de kommunala an-
7314: slag som ikunde trygga deras verksamhet.            delarna hittills varit synnerligen ringa, skulle
7315:    Arbetsgruppens betänkande färdigställdes i       det finnas skä1 för att inom ramarna för de
7316: april. På basen av uppgifter om skötseln av         kommunala ekonomiska möjligheterna gradvis
7317: ekonomin och den ekonomiska utvecklingen            försöka öka hemkommunernas andel av utgif-
7318: 6                                            1978 vp.
7319: 
7320: terna under de närmaste åren. Trots den rör-        sköts och statens scenkonstkommission samt
7321: liga verksa:mheten försiggår en betydande del       undervisningsministeriet måste kunna försäkra
7322: av teatergruppernas föreställningar i hemkom-       sig om att den övriga finansieringen av den
7323: munen och erbjuder kommuninnevånarna mång-          understödstagande teatergruppens verksamhet
7324: sidigare teatertjänster, varför de inte borde       år 1979 är i sin ordning;
7325: understödjas enbart med statliga medel. T.o.m.         5) undervisningsministeriet börjar tillsam-
7326: med beaktande av enbart s.k. förläggningskom-       mans med teatergruppernas förläggningskom-
7327: munsfördel måste vede11börande kommuners nu-        muner och den centralorganisation som repre-
7328: varande andel av finansieringen anses liten.        senterar teatergrupperna fövhandla om ökning
7329:    Arbetsgruppen har föreslagit följande åtgär-     av det kommunala understödet fr.o.m. år 1979
7330: der för att förbättra de rörliga teatergrupper-     så, att det gradvis ökar till att motsvara 15-
7331: nas ekonomiska situation och för att trygga         20 % av utgifterna för den i ifrågavarande
7332: deras verksamhetsförutsättningar:                   stad verksamma yrkesmässiga teatergruppen;
7333:     1 ) teatergrupperna skall till undervisnings-      6) avlönande av eventuell ny stadigvarande
7334: ministeriet inkomma med sina budgeter, som          personai i teatergrupp förutsätter att undervis-
7335: justerats så, att de är anpassade till det stats-   ningsministeriet givit tillstånd till detta; och
7336: understöd som beviljats för år 1978, och i bud-        7 ) då det i 2 punkten anförda tilläggsunder-
7337: geterna skall utgås Hrån att skulderna kan av-      stödet i statsförslaget minskar och upphör, ut-
7338: kortas;                                             reds möjligheterna att uppta ett särskilt under-
7339:     2) av de anslag, som reserverats för stödjan-   stödsanslag för anskaffning av den transport-
7340: de av konst, anvisas tilläggsunderstöd för sköt-    och övriga materiel som behövs i teatergrup-
7341: seln av de sammanlagda skatteskulderna och          pernas turneverksamhet samt utreds samtidigt
7342: arbetspensionsavgifterna, vilka i slutet av år      även utförligare de särproblem som möter de
7343: 1977 uppgick till1 528 548 mk, åren 1978-79         turnerande teatrarna.
7344: högst 750 000 mk vartdera året för att rätta           Vidare föreslår arbetsgruppen att undervis-
7345: till teatergruppernas ekonomiska situation,         ningsministeriet och statens scenikonstkommis-
7346: dock så, att de enligt punkt 1 gjorda avkort-       sion skall följa med utvecklingen i teatergrup-
7347: ningarna under innevarande år minskas från          pernas verksamhet och ekonomi och vid behov
7348: 1979 års andel;                                     vidta åtgärder för att indra det statliga verk-
7349:     3) föreslås att i statsverkspropositionen för   samhetsunderstödet för teatergrupp, som trots
7350: år 1979 med beaktande av löne- och prissteg-        ovan anförda åtgärder inte äger verksamhets-
7351: ringen reserveras 1 7 60 000 mk för de rörliga      förutsättningar eller viiken inte följer de upp-
7352: teatergrupperna i verksamhetsunderstöd. Detta       gjorda planerna.
7353: understöd strävar man till att bibehålla på en         På basen av ovannämnda arbetsgrupps för-
7354: reell nivå under de närmaste åren;                  slag och inom de gränser som statshushållning-
7355:     4) innan det för år 1979 avsedda verksam-       en tillåter försöker undervisningsministeriet
7356: hetsunderstödet beviljas skall teatergrupperna      trygga de s.k. rörliga teatergruppernas fram-
7357: för undervisningsministeriet framlägga en pian      tida verksamhetsföru tsä ttningar.
7358: över hur andra än i punkt 3 avsedda skulder
7359:      Helsingfors den 12 juni 1978.
7360: 
7361: 
7362:                                                                       Minister Kalevi Kivistö
7363:                                                 1978 vp~
7364: 
7365: Kirjallinen kysymys n:o 244.
7366: 
7367: 
7368: 
7369: 
7370:                                    Rosnell: Lapsiperheille myönnettävään asumistukeen liittyvistä
7371:                                       eräistä epäkohdista.
7372: 
7373: 
7374:                           E d u s ku n n a n H e r r a P u h e m i e.h e He.
7375: 
7376:    Asumistukilain tarkoituksena on turvata             käyspäätökseen oli liitetty teksti: "Asunto•
7377: lapsiperheille mahdollisuudet kunnolliseen asun-       hallituksesta tulleiden uusien ohjeiden mukaan
7378: toon. Ennen kaikkea sen tavoitteena tulisi olla        äitiysloman ajalta palkka ·on otettava huomioon
7379: mahdollisuuksien antaminen perheelle hankkia           kokonaisuudessaan'',
7380: suurempi asunto perheen lapsiluvun kasvaessa.             Tulkinta. on viety niin pitkälle, että vaikka
7381: Kun perheeseen syntyy lapsi, se merkitsee              äiti äitiysloman aikana sanoutui irti toimes"
7382: useimmissa tapauksissa perheen muiden jäsen-           taan, ei asumistukea myönnetty, vaan hylkäys-
7383: ten kulutuksen alentumista, eikä perheellä il-         päätöksess.ä tulojen laskertnalliseksi pohjaksi oli
7384: man yhteiskunnan tukea ole mahdollisuuksia             otettu vuoderi 1976 veroäyrit, vaikka perheen
7385: riittävän ison asunnon hankkimiseen tai pitä-          tulot selvästi olivat laskeneet vuoden 1977
7386: miseen.                                                puolivälistä lähtien'.                   ·
7387:    On paljon puhuttu myös siitä, että äideille            Asumistukilain · tulkinnan kohtelu nuoria per-
7388: on taattava mahdollisuudet hoitaa itse lapsiaan        heitä kohtaan merkitsee, että äidit eivät voi
7389: näiden ollessa pieniä. Tähän pyritään mm.              olla äitiyslomalla edes äitiysrahaan oikeuttavaa
7390: äitiysrahaan oikeuttavan ajan pidentämisellä.          aikaa. Eräiden kohdalla se ön merkinnyt pak-
7391: Kun kuitenkin äitiysraha on vain osa äidin             koa muuttaa pienempään ja huonommin varus-
7392: saamasta palkasta, usein vain noin 40 %, tämä          tettmin asuntoon juuri silloin, kun perhe on
7393: merkitsee, että äitiysloman aikana perheen tulot       isontunut ja lapsen. hoito edellyttäisi kunnollic
7394: pienenevät. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittä-        sesti järjestettyjä asumisolosuhteita.
7395: mättömältä, että asumistukilakia sovellettaessa           Edellä olevan perusteella esitän valtiopäivä-
7396: on päädytty lapsiperheitä syrjivään ja epäoikeu-       järjestyksen. 37 §:n 1 momenttiin viitaten val-
7397: denmukaiseen kohteluun juuri aikana, jolloin           tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavalv.
7398: perheeseen syntyy uusi ihminen.                        si seuraavan: kysymyksen:
7399:    Asumistukilakia on ainakin eräillä paikka-
7400: kunnilla sovellettu siten, että äidin palkaksi on                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
7401: äitiysloman ajalta laskettu se palkka, jonka hän              asumistukilain tulkinnan sovellutussäan-
7402: olisi saanut, jos ei olisi ollut äitiyslomalla. Asu-          nösten tarkistamiseksi niin, että asumis~
7403: mistukipäätös on tehty laskennallisten veroäy-                tukea. voidaan maksaa perheille silloin,
7404: rien pohjalta eikä perheen todellisen taloudelli~             kun ·sen .tulot synnytyksen ja pienen
7405: sen tilan pohjalta. Asumistukianomuksen hyl-                  lapsen hoidon johdosta vaikeutuyat?
7406:      Helsingissä 5. piiiv~n~ t;oukokuuta 197~.
7407: 
7408:                                            Irma Rosnell
7409: 
7410: 
7411: 
7412: 
7413: 087800788F
7414: 2                                             1978 vp.
7415: 
7416: 
7417: 
7418: 
7419:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
7420: 
7421:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        Nykyisten kuukausitulojen selvittäminen ve-
7422: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       roäyreihin vertailua varten on vaikea tehtävä
7423: olette 5 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn kir-      silloin, kun tulot vaihtelevat huomattavasti.
7424: jeenne n:o 1191 ohella toimittanut valtioneu-       Sisäasiainministeriön asumistukiasioiden käsitte-
7425: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        lemistä koskevissa ohjeissa ei ole erityistä mai-
7426: kansanedustaja Irma Rosnellin näin kuuluvasta       nintaa äitiyslomasta, eikä myöskään asuntohal-
7427: kirjallisesta kysymyksestä n:o 244, jossa tiedus-   litus ole antanut erityisiä ohjeita tulojen selvit-
7428: tellaan:                                            tämisestä äitiyslomalla olevien kohdalla. Pää-
7429:                                                     sääntöisesti lienee kuitenkin katsottava, että
7430:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä       äitiysloma alentaa perheen tuloja vain tilapäi-
7431:        asumistukilain tulkinnan sovellutussään-     sesti. Kunnan asumistukiasioita käsittelevän vi-
7432:        nösten tarkistamiseksi niin, että asumis-    ranomaisen tehtävänä on harkita, milloin on
7433:        tukea voidaan maksaa perheille silloin,      kysymys äitiyslomasta johtuvasta tilapäisestä
7434:        kun sen tulot synnytyksen ja pienen          tulojen alenemisesta ja milloin äitiysloman jäl-
7435:        lapsen hoidon johdosta vaikeutuvat?          keenkin jatkuvasta pysyvästä tulojen alenemi-
7436:                                                     sesta.                                       ·
7437:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Asumistukiasiassa tehdyn päätöksen osalta on
7438: vasti seuraavaa:                                    asumistukilain perusteella mahdollisuus saattaa
7439:    Asumistukilain 15 §:n 1 momentin ( 421/          päätös kunnan asianomaisen lautakunnan käsi-
7440: 76) mukaan myönnettyjen asumistukien saami-         teltäväksi ja muutosta lautakunnan asumistukea
7441: sen edellytysten olemassaolo ja tuen määrä          koskevaan päätökseen voidaan hakea lääninoi-
7442: tulee kunnan asianomaisen lautakunnan toi-          keudelta niin kuin muutoksenhausta hallinto-
7443: mesta tarkistaa kerran vuodessa. Valtioneuvos-      asioissa annetussa laissa on säädetty. Näin ollen
7444: to määrää, mistä ajankohdasta lukien asumis-        asumistuen hakijan oikeusturva on hyvin tur-
7445: tuki suoritetaan tarkistettuna tai lakkautetaan     vattu milloin on epäiltävissä, että päätös on
7446: edellä tarkoitetun vuosittaisen tarkistuksen pe-    tehty säännöksiä virheellisesti soveltaen.
7447: rusteella.                                             Koska ministeriön tiedossa on, että ansio-
7448:    Tarkistuksen tulee tapahtua paitsi uusien        tulojen pysyväisluonteinen aleneminen esimer-
7449: verotustietojen myös muita asumistuen myöntä-       kiksi silloin, kun äiti haluaa jäädä hoitamaan
7450: miseen vaikuttavia seikkoja koskevien ajankoh-      lastaan, tulisi ottaa nykyistä tarkemmin huo-
7451: taistettujen tietojen perusteella. Asumistukilain   mioon asumistuen suuruutta määrättäessä, sisä-
7452: 15 § :n 3 momentin mukaan asumistuen myön-          asiainministeriön asettama työryhmä selvittää
7453: tämisen ja vuosittaisen tarkistamisen välisenä      parhaillaan näiltä osin asumistukilain muutos-
7454: aikana asumistuen määrää ei saa tuen saamiseen      mahdollisuuksia. Sisäasiainministeriö tulee työ-
7455: tai määrään vaikuttavissa seikoissa tapahtuneen     ryhmän ehdotusten perusteella tekemään esi-
7456: muutoksen perusteella muutoin muuttaa.              tyksen säädösten muuttamiseksi.
7457:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1978.
7458: 
7459:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
7460:                                               N:o 244                                                3
7461: 
7462: 
7463: 
7464: 
7465:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
7466: 
7467:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        1 de anvisningar som mm1steriet för inrikes-
7468: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse       ärendena utfärdat beträffande handläggningen
7469: nr 1191 av den 5 maj 1978 tili vederbörande         av bostadsbidragsärenden ingår inget särskilt
7470: medlem av statsrådet för avgivande av svar          omnämnande om moderskapsledighet, och inte
7471: översänt avskrift av följande av riksdagsman        heller bostadsstyrelsen har utfärdat några sär-
7472: Irma Rosnell undertecknade spörsmåi nr 244:         skilda anvisningar beträffande utredning av in-
7473:                                                     komsterna för personer som befinner sig på mo-
7474:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       derskapsledighet. I regel bör det dock anses att
7475:        ta för justering av tiliämpningsstad-        moderskapsledigheten minskar familjens in-
7476:        gandena beträffande tolkningen av Iagen      komster endast tillfälligt. Det ankommer på
7477:        om bostadsbidrag så, att bostadsbidrag       den myndighet som handhar bostadsbidrags-
7478:        skall kunna erläggas tili familjer i såda-   ärendena i kommunen att överväga, huruvida
7479:        na fall, då familjens utkomst på grund       det är fråga om en av moderskapsledigheten
7480:        av barnsbörd och vård av spädbarn            föranledd tillfällig minskning av inkomsterna
7481:        minskar?                                     eller om en även efter moderskapsledigheten
7482:                                                     fortgående varaktig minskning av inkomsterna.
7483:                                                        Beslut i bostadsbidragsärenden kan med
7484:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       stöd av lagen om bostadsbidrag bringas till
7485: samt anföra följande:                               behandling i kommunens vederbörande nämnd
7486:    Eniigt 15 § 1 mom. Iagen om bostadsbidrag        och ändring i nämndens beslut som rör bostads-
7487: ( 421/76) bör förutsättningarna för erhåliande      bidrag kan sökas hos Iänsrätten i den ordning
7488: av bostadsbidrag samt bidragets belopp kontrol-     som är stadgad i Iagen om ändringssökande i
7489: leras en gång om året på åtgärd av vederböran-      förvaltningsärenden.
7490: de nämnd. Statsrådet bestämmer, från viiken            1 fall, då det kan befaras att beslut har fat-
7491: tidpunkt bostadsbidraget på basen av den ovan       tats genom oriktig tillämpning av stadgandena,
7492: avsedda årliga kontrollen erläggs justerat eller    är rättsskyddet sålunda tryggat för den som an-
7493: indras.                                             hålier om bostadsbidrag.
7494:    Justeringen bör ske såväl på basen av nya           Emedan ministeriet är medvetet om att var-
7495: beskattningsuppgifter som på basen av andra         aktig minskning av förvärvsinkomsten t.ex. i
7496: aktuella uppgifter om sådana omständigheter,        sådant fall, då modern önskar stanna hemma
7497: som inverkar på beviljandet av bostadsbidrag.       för att sköta sitt barn, i större omfattning än
7498: Enligt 15 § 3 mom. lagen angående ändring           hittills borde beaktas då storleken av bostads-
7499: av lagen om bostadsbidrag får bostadsbidrag         bidrag bestäms, utreder en av ministeriet för
7500: och den årliga kontrollen eljest icke ändras på     inrikesärendena tillsatt arbetsgrupp för tillfället
7501: grund av ändring i faktorer, som inverkar på        möjligheterna att till denna del ändra lagen om
7502: erhållandet av bidrag eller bidragets belopp.       bostadsbidrag. Ministeriet för inrikesärendena
7503:    Det är svårt att utreda den nuvarande må-        kommer på basen av arbetsgruppens förslag att
7504:  nadsinkomsten i förhållande tili antalet skatt-    göra en framställning om ändring av stadgan-
7505:  ören, emedan inkomsterna varierar betydligt.       dena.
7506:      Helsingfors den 8 juni 1978.
7507: 
7508:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
7509: .. '
7510:                                                 1978 vp.
7511: 
7512: Kirjallinen kysymys n:o 245.
7513: 
7514: 
7515: 
7516: 
7517:                                    Mörttinen ym.: Kotimaisen energian käytön mahdollistavien läm-
7518:                                      pökattilainvestointien vapauttamisesta liikevaihtoverosta.
7519: 
7520: 
7521:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7522: 
7523:    Energiapolitiikassa on keskeiseksi tavoitteeksi     valtiovallan verovapausjärjestelyillä ja lainoitus-
7524: yleisesti hyväksytty kotimaisten energialähteiden      toimenpiteillä laitVeiden kehitystyö on edennyt
7525: käytön lisääminen tuontienergian korvaamiseksi.        hyvin pitkälle ja erityisesti maatiloilla on siir-
7526: Kotimaisia, helposti käyttöön otettavia energia-       rytty käyttämään haketta ja olkea lämmönläh-
7527: lähteitä ovat puu, erityisesti jätepuusta tehty        teenä lisääntyvässä määrin.
7528: hake, sekä o]ki. Turve muodostaa luonnollisen             Parhaiten tässä ta!loudellisessa tilanteessa ko-
7529: energialähteen myös, mutta sen käyttö on ilmei-        timaisen energian käyttöön ottoa edistäisi liike-
7530: sesti helpointa suuremmissa . lämpökeskuksissa         vaihtoverovapauden myöntäminen kotimaisen
7531: kuin omakotitaloissa ja maatiloilla.                   energian lämmityskäytössä tarvittaville kattiloil-
7532:    Maaseudulla ja erityisesti maatHoilla tunne-        le ja laitteille. Laitehankintojen lisääntymisen
7533: taan suurta mielenkiintoa siirtyä käyttämään           kautta paranisi välittömästi· myös työllisyysti-
7534: oikea ja jätepuusta tehtyä haketta tilojen 1äm-        lanne sekä metalliteollisuudessa että maaseudun
7535: pökeskuksissa polttoaineena. Tähän tarjoavat           rakennustöissä.
7536: mahdollisuuden maatiloilla yleensä käytettävissä          Näil1ä toimenpiteillä on myös kiire ajateltaes-
7537: olevat sopivat varastotilat oljelle sekä ha~kkeelle.   sa, että tulevaa talvikautta varten tehtävien läm-
7538: Samoin maatiloilla pysyvästi olevan työvoiman          pökeskusinvestointien on käynnistyttävä jo alku-
7539: avulla on mahdollista normaalien maataloustöi-         kesästä laitehankintojen osalta.
7540: den työhuippujen välissä hoitaa olkien paalaus            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiopäi-
7541: ja varastointi samoin kuin hakkeen raaka-aineen        väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
7542: keräily ja valmistus.                                  kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
7543:    Ongelmaksi näiden hankkeiden toteuttamises-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7544: sa on noussut lämpökeskuksien muutostöissä tar-
7545: vittavien kattilainvestointien kalleus, joka joh-                Onko Hallitus tietoinen maaseudulla
7546: tuu vasta suhteellisen harvojen kattilanvalmista-             ja erityisesti maatiloilla vallitsevista hy-
7547: jien kiinnostuksesta asiaan. Tähänastisen kysyn-              vistä edellytyksistä siirtyä oljen ja jäte-
7548: nän vähäisyys on tietysti ollut vaikuttamassa                 puusta tehdyn hakkeen käyttöön lämmi-
7549: siihen, että lämpökattiloiden valmistajat eivät               tyksessä, ja
7550: ole tunteneet mielenkiintoa tuotekehittelyyn                     aikooko Hallitus edistää. kotimaisen
7551: enempää kuin valmistuskustannusten alentami-                  energian käyttöönottoa vapauttamaila
7552: seenkaan valmistussarjoja suurentamalla.                      muutostöiden edellyttämät lämpökattila-
7553:    Ruotsista saadut kokemukset osoittavat, että               investoinnit liikevaihtoverosta?
7554:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1978.
7555: 
7556:          Tapani Mörttinen                 Markus Aaltonen                 Håkan Malm
7557:          Väinö Raudaskoski                Lea Sutinen                     Kauko Tamminen
7558:          Heikki Perho
7559: 
7560: 
7561: 
7562: 
7563: 0878007796
7564: 2                                              1978 vp.
7565: 
7566: 
7567: 
7568: 
7569:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
7570: 
7571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        että maaseudulla ja erityisesti maatiloilla käy-
7572: mainitussa ,tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tettävien tietynlaisten lämpökattiloiden myyn-
7573: olette 5 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn kir-        ti sekä niihin kohdistuvat muutos-, puhdistus-,
7574: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      korjaus-, kunnostamis- ja asentamistyöt säädet-
7575: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       täisiin liikevaihtoverottomiksi.
7576: Tapani Mörttisen ym. näin kuuluvasta kirjal1ises-        Nykyinen liikevaihtoverojärjestelmämme ra-
7577: ta kysymyksestä n:o 245:                              kentuu sille pohjalle, että liikevaihtoverotuksen
7578:                                                       tulee olla luonteeltaan yleinen ja taloudellisilta
7579:           Onko Hallitus tietoinen maaseudulla         vaikutuksiltaan neutraali. Tämä on mahdollista
7580:        ja erityisesti maatiloilla vallitsevista hy-   vain, jos verovelvollisuus ja verotuksen sovelta-
7581:        vistä edellytyksistä siit:tyä oljen ja jäte-   misalue ulottuu mahdollisimman laajalle. Vero-
7582:        puusta tehdyn ha'kkeen käyttöön lämmi-         järjestelmän voidaan katsoa olevan vaikutuksil-
7583:        tyksessä, ja                                   taan neutraali silloin, kun se ei muuta hyödyk-
7584:           aikooko Hallitus edistää kotimaisen         keiden suhteellisia hintoja verrattuna tilantee-
7585:        energian käyttöönottoa vapauttamaila           seen, jossa verotusta ei esiinny. Tämän vuoksi
7586:        muutostöiden edellyttämät lämpökattila-        nykyistä liikevaihtoverolakia säädettäessä sen
7587:        investoinnit liikevaihtoverosta?               pääperiaatteena pidettiin, että verotuksen tulee
7588:                                                       kohdistua kaikkiin tavaroihin ja että verotetuksi
7589:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tulee riippumatta ,tavaran käyttötarkoituksesta ja
7590: vasti seuraavaa:                                      jakelutiestä koko se hinta, jonka tavaran lopul-
7591:    Hallitus on eduskunnalle 7 päivänä huhtikuu-       linen käyttäjä joutuu siitä maksamaan.
7592: ta 1978 antamassaan lakiesityksessä (HE 51/              Edellä mainitusta verojärjestelmämme pääpe-
7593: 1978) liikevaihtoveron kertaantumisen estämi-         riaatteesta on liikevaihtoverolakia säädettäessä
7594: seksi ehdottanut veron osittaista poistamista         katsottu voitavan poiketa vain erittäin painavi~s­
7595: eräiltä tuotannollisilta kone- ja laiteinvestoin-     ta sosiaalisista, talouspoliittisista ja verotustek-
7596: neilta. Eduskunta on tämän esityksen nyttem-          nisistä syistä. Esimerkkeinä tällaisista poikkeus-
7597: min hyväksynyt. Liikevaihtoveron osittainen           ryhmistä mainittakoon isot ilma- ja vesialukset,
7598: poistaminen toteutetaan tavaroiden valmistus-         joiden säätäminen verollisiksi voisi aiheuttaa
7599: toimintaa harjoittaville liikevaihtoverovelvolli-     niiden rekisteröimistä muissa maissa ja varsinkin
7600: sille myönnettävän vähennysoikeuden avulla. Vä-       niiden korjaustöiden siirtämistä muualla suori-
7601: hennysoikeus koskee vain tavaroiden valmista-         tettavaksi, sekä tilattuina myytävät sanoma- ja
7602: miseen käytettäviä koneita ja laitteita. Kun kyse-    aikakauslehdet, joiden verottaminen varsinkin
7603: lyssä tarkoitettuja lämpökattiloita ei käytetä        ulkomaisten lehtien osalta olisi teknisesti vai-
7604: tavaroiden valmistustoiminnassa, ei esityksen         keaa. On merki:lle pantavaa, ettei ainuttakaan
7605: mukainen vähenny,soikeus lainkaan koske kyse-         kone- tai laitenimikettä sisälly liikevaihtoverot-
7606: lyssä tarkoitettuja investointeja. Lämpökattiloi-     tomiksi säädettyjen tavaroiden luetteloon.
7607: den vapauttaminen liikevaihtoverosta vähennys-           Aikaisemmin mainitusta liikevaihtoverojärjes-
7608: oikeuden avulla ei muutoinkaan olisi mahdollis-       telmämme omaksumasta periaatteesta seuraa,
7609: ta, koska kyselyssä tarkoitetut maatalouden har-      että myös vähittäiskaupan 'tulee olla myynnis-
7610: joittajat eivät ole liikevaihtoverovelvollisia        tään verovelvollinen. Verotuksen onnistuminen
7611: eivätkä siten voisi käyttää vähennysoikeutta hy-      tässä portaassa on mahdollista vain silloin, jos
7612: v~kseen. Ainoa jäljelle jäävä keino kyselyssä tar-    veron suoritus on siellä mahdollisimman yksin-
7613: koitetun verottomuuden toteuttamiseksi olisi,         kertainen. Tämä edellyttää, että vähittäiskaupan
7614:                                                N:o 24S                                                3
7615: 
7616: koko myynnin tulee olla saman veroprosentin           v,anlaiset tuotteet olisivat verotuksellisesti sa-
7617: mukaan verollista ja että verosta ei vapauteta        manarvoisessa asemassa. Tästä syystä verovapai-
7618: sellaisia tavaroita, joita yleisesti myydään vähit-   den tuotteiden luettelolla on aikaa myöten tai-
7619: täiskaupassa. Nykyisen liikevaihtoverolain val-       pumus paisua. Mikäli kyselyssä tarkoitetut in-
7620: misteluvaiheessa kiinnitettiin niin viranomaisten     vestoinnit säädettäisiin verottomiksi, tulisi seu-
7621: kuin vähittäiskauppiaiden järjestöjenkin puolel-      raavaksi luonnostaan esille muiden hyödyllisten
7622: ta viimeksi mainittuun seikkaan erityistä huo-        ja työllisyyttä parantavien investointien vapaut-
7623: 'miota. Tästä myös johtuu, että kaikki koneet ja      taminen liikevaihtoverosta. Tämä puolestaan ai-
7624: laitteet, joita yleisesti myydään vähittäiskaupas-    heuttaisi taas uusia perusteltuja vaatimuksia ja
7625: sa, on säädetty veronalaisiksi tavaroiksi.            lopulta päädyttäisiin tilanteeseen, josta nykyisen
7626:    Kyselyssä ehdotettu verottomuus koskisi vain       liikevaihtoverolain säätämisellä juuri haluttiin
7627: ol)en ja jätepuusta tehdyn hakkeen polttamiseen       päästä eroon.
7628: soveltuvia lämpökattiloita ja niihin kohdistuvia          Edellä esitetyillä perusteilla on katsottava,
7629: työsuorituksia. Lämpökattiloiden jakamisesta          että tärkeänä pidettävään kotimaisen energian
7630: verottorniin ja verollisiin syntyisi kuitenkin        käytön edistämiseen ei ole mahdollista pyrkiä
7631: suuria vaikeuksia. Tämän lisäksi on huomattava,       kysymyksessä tarkoitetuilla verolain muutok-
7632: että verovapaiden tavaroiden [uetteloa on erit-       silla.
7633: täin vaikea laatia sellaiseksi, että kaikki vastaa-
7634:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1978.
7635: 
7636:                                                                              Ministeri Esko Rekola
7637: 4
7638: 
7639: 
7640: 
7641: 
7642:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
7643: 
7644:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skattskyldiga och · således inte kunde uttnyttja
7645: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se      avdragsrätten. Det enda åtetstående sättet att
7646: av den 5 maj 1978 tili vederbörande medlem         förverkliga den i spörsmålet avsedda skatte-
7647: av statsrådet översänt avskrift av följande av    friheten skulle vara att stadga, att försä1jningen
7648: riksdagsman Tapani Mörttinen m.fl. under-         av vissa s1ag av värmepannor som användes .på
7649: tecknade spörsmål nr 245:                         1andsbygden och i synnerhet på gårdsbruk, Hk-
7650:                                                   som också ändrings-, rengörings-, reparations-,
7651:            Är Regeringen medveten om de goda      iståndsättnings- och installationsarbeten på dem
7652:        förutsättningarna för att på landsbyg-     skulle vara befriade från omsättningsskatt.
7653:        den och i synnerhet på gårdsbruken             Vårt nmtarahde omsättningsskattesystem
7654:        övergå tili användning av halm och          bygger på att omsättningsbeskattningen tili sin
7655:        flis av avfallsvirke vid uppvärmning,       natur skall vara allmän och tili sina ekono-
7656:        och                                         miska verkningar neutral. Detta är möjligt
7657:           ämnar Regeringen främja användning-     endast om skattsrky1digheten och beskattning-
7658:        en av inhemsk energi genom att be-         ens tillämpningsområde är så vidsträokta som
7659:        fria de investeringar i värmepannor         möjligt. Skattesystemet kan anses vara neut-
7660:        som ändringsarbetena kräver från om-        ralt tili sina verkningar då det inte förändrar
7661:        sättningsskatt?                             nyttigheternas relativa priser i jämförelse med
7662:                                                    priser utan skatt. Av denna anledning ansåg
7663:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       man då man stiftade den nuvarande 1agen an-
7664: samt anföra följande:                             gående omsättningsskatt att lagens huvudprin-
7665:                                                   cip var att beskattningen skulle gälla alla va-
7666:    Regeringen har i den proposition med för-      ror och att beskattningen oberoende av varans
7667: slag tili lag om ändring av lagen angående         användningsändamål och distributionsväg gäl-
7668: omsättningsskatt, som den i syfte att för-        1er hela det pris, som varans s1utliga använ-
7669: hindra flerdubbel omsättningsskatt avlät tiU      dare måste betala för den.
7670: riksdagen den 7 april 1978 (reg.prop. 51/             Från ovan nämnda huvudprincip för vårt
7671: 197 8 ) , föreslagit att skatten delvis skulle    beskattningssystem ansåg man då 1agen angåen-
7672: slopas på vissa produktiva investetingar i        de omsättningsskatt stiftades att man kunde
7673: maskiner och anläggningar. Riksdagen har se-      avvika endast av särskilt vägande sociala, eko-
7674: dermera godkänt denna proposition. 1 prak-        nomiskpolitiska och beskattningstekniska skäl.
7675: tiken s1opas omsättningsskatten delvis genom      Som exempel på sådana undantagsgrupper kan
7676: att omsättningsskattsky1diga som tiliverkar       nämnas stora flygplan och fartyg. Om dessa
7677: dessa varor beviljas avdragsrätt. Avdragsrätten   skulle stadgas att vara underkastade skatt,
7678: gäller endast de maskiner och anläggningar        kunde detta 1eda tili att de registreras utom-
7679: som används för tiliverkning av varor. Då         1ands och i synnerhet tili att reparationsarbeten
7680: de i spörsmå1et avsedda värmepannorna inte        på dem skulle överföras att utföras i utlandet.
7681: används för tiliverkning av varor, gäller av-     Samma sak gäller prenumererade tidningar och
7682: dragsrätten i enlighet med propositionen inte     tidskrifter, vilka speciellt i fråga om utländska
7683: alls de investeringar som avses i spörsmålet.     tidningar tekniskt skulle vara svåra att beskat-
7684: Det skulle inte heller annats vara möjligt att    ta. Det bör observeras att inte en enda ma-
7685: befria värmepannor från omsättningsskatt ge-      skin- ellet anläggningstitel ingår i förtecrkning-
7686: nom avdragsrätt, eftersom de i spörsmålet av-     en över varor som stadgats att vara befriade
7687: sedda idkarna av jordbruk inte ät omsättnings-    från omsättningsskatt.
7688:                                            N:o 24.5                                             5
7689: 
7690:     Av den tidigare nämnda prmc1p som om-         stora svårigheter att indela värmepannorna i
7691: fattas i vårt omsättningsskattesystem följer,     skattefria och beskattningsbara. Ytterligare bör
7692: att även minuthandeln bör vara skattskyldig       observeras, att det är synnerligen svårt att
7693: för sin försäljning. Beskattningen på denna       uppgöra förteckningen över skattefria varor så,
7694: nivå kan lyckas endast om erläggandet av          att alla motsvarande produkter i beskattnings-
7695: skatten där är så enkelt som möjligt. Detta       hänseende skulle vara jämställda. Av denna
7696: förutsätter att minuvhandelns hela försäljning    anledning har förteckningen över skattefria
7697: skall vara beskattningsbar enligt samma skatte-   produkter en tendens att med tiden svälla ut.
7698: procent och att sådana varor som allmänt säljs    Om de i spörsmålet avsedda investeringarna
7699: i minuthandel inte befrias från skatt. I bered-   befogade krav och slutli:gen slrulle man ha
7700: ningsskedet för den nuvarande lagen angående      turligt, att andra investeringar som är nyttiga
7701: omsättningsskatt fäste man såväl från myndig-     och främjar sysselsättningen befriades från om-
7702: hetemas som från minuthandlamas organisa-         sättningsskatt. Detta åter skulle föranleda nya
7703: tioners sida särskild uppmärksamhet vid sist-     befogande krav och slutligen skulle man ha
7704: nämnda faktum. Härav följer också att alla        nått just det tillstånd som man ville undvika
7705: maskiner och anläggningar som allmänt säljs       då den nuvarande lagen angående omsättnings-
7706: i minuthandeln är stadgade att vara beskatt-      skatt stiftades.
7707: ningsbara.                                           Med stöd av vad ovan anförts måste man
7708:     Den i spörsmålet föreslagna skattefriheten    anse, att det inte är möjligt att sträva att
7709: skulle endast gälla värmepannor som lämpar        främja den viktiga användningen av inhemsk
7710:  sig för bränning av halm och flis av avfalls-    energi genom sådana ändringar av lagen an-
7711: virke och tili dessa pannor anslutna arbets-      gående omsättningsskatt som avses i spörs-
7712: prestationer. Det skulle vara förenat med         målet.
7713:      Helsingfors den 7 juni 1978.
7714: 
7715:                                                                         Minister Esko Rekola
7716: 
7717: 
7718: 
7719: 
7720: 0878007796
7721:                                               197&\vp.
7722: 
7723: Kirjallinen kysymys n:o 246.
7724: 
7725: 
7726: 
7727: 
7728:                                   M. Tuominen ym.: Uusfasismia edistävien elokuvien esitttämisen
7729:                                      estämisestä.
7730: 
7731: 
7732:                          E d ~ s k un n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e .
7733: 
7734:   . Vakaviin terroritekoihin j~htanut · fasistis~n   ~elmiensa kautta, samalla vaietaan fasismin
7735: toiminnan viiffieaikainen nousu maassamme te-        todellisista taustavoimista j·a fasismin suunnat-
7736: kee entistä välttämättömämmäksi torjua teki-         tomat rikokset ohitetaan muutamilla yksityis-
7737: jöitä, . jotka ovat omiaan edistämään fasistisen     kohdilla, . joiden tarkoitushakuinen valinta joh-
7738: ajattelutavan leviämistä yleisen mielipiteen ja      taa vääriin tutkintoihin. Elokuvan vaarallisuus
7739: varsinkin nuorison parissa. Siksi on kiinnitet-      on lähinnä sen vaidmtuksena niihin, jotka eivät
7740: tävä huomiota ,siihen, että maassamme esite-         tunne fasismia ja sen seurauksia - erityisesti
7741: tään ja erittäin laajalti mainostetaan länsisaksa-   tämä koskee nuorisoa.
7742: laista J. C. Festin teokseen perustuvaa Hitler-         On aiheellista ;kiinnittää huomiota siihen,
7743: elokuvaa. Saksan LiittotasavallaS$a .elokuva on      että Suomen elokuvatarkastamo kielsi tämän
7744: laajalta .tuomittu uusfasististen aatteiden edis~    elokuvan, mutta valtion elokuvalautakunnassa
7745: täjänä ja fasismin luonteen hämärtäjänä. Se on       kieltopäätös kumottiin ..
7746: osa Saksan Liittotasavallassa voimakkaasti nous-        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
7747: sutta Hitler~aaltoa, jolla pyritään uudelleen ar-    §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
7748: vio1maan ja etsimään myönteisiä puolia Hitlerin      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
7749: vallan ja fasismin luonteesta ja· sisällöstä. Ai-    raavan kysymyksen:
7750: heellisesti on todettu, että elokuva, joka suu-
7751: relta osalta perustuu natsien. propagandafilmien               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7752: aineistoon, olisi saattanut hyvin läpäistä myös             ryhtyä uusfasismia edistävien elokuvien
7753: Hitler-Saksan elokuvasensuurin.                  ·          esittämisen estämiseksi?
7754:     Elokuvassa kokonainen ajanjakso kuvataan
7755: Hitlerin henkilön ja hänen suuruudenhulluuden
7756:   Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1978.
7757: 
7758:          Mirjam Tuominen                E.-J. Tennilä                  P. Puhaklka
7759: 
7760: 
7761: 
7762: 
7763:                                                                                           f:   .1
7764: 
7765: 
7766: 
7767: 
7768: 08780Q797S .            ', .,.
7769:                 ·,r;
7770: 2
7771: 
7772: 
7773: 
7774: 
7775:                             Ed u s kunnan Herra Puhe m i e :he 11 e.
7776: 
7777:    Valtiopäivä;ärjestyksert 37 ·§:n r··mOffientiss·å. · fu.~ärät't~vii 'niin"; ~ttä niielenterveydellisten, kas-
7778: mainitussa tarkoituksessa Te, Her~a P~emies, vatuSQPillisten ja yhteiskupnallisten kysymY.sten
7779: ölerle' kirjeellän'he 5 päiväLtä ttou:kolmuta 19.78 sekä :cl<>kuvataiteen åsi!tnfunt'eii'ntis on·. edtis'tet-
7780: ri~o l~!l2läliett1inyt valtioneuvoston asianömar:. tuna tankast~mössa .. ; •·                 .         :.. · · ·· •
7781: se~;:jäSenert• V'ästat,tav:arksi"ikansari~UJst-aja Mir~     '"Elokuvat!}rkastamörr·'päätökseen saadaa.D. 'ha~
7782: jam Tuoinisen yin>telremäri, •s~tiraavan sisältöi- kia muutosta valittamruhl' valtiöri eloktivalatita.:
7783: sen kys'y·inyksen n::o: 246: · · ·              .d         kunnalle. Våltiori elokuvaläutakuntåan · ki:tiihlu
7784:            .. Mih'     · · . ; · .. . .H.all'     . _,~_ . il valtionelivbston ·kolmeksi' vuodeksi kerr~tl~
7785:                · m Jowenpltelsltn         · U;us aMOO hi.ari m.· 'ääräämää'• ~äsentä. Näistä 'tulee····y·J:i&n
7786:          ryhtyä uusfasisniia. edistävien el~uviert                               )                .
7787:                    ·          · k ....
7788:          esittämu;~n estärmse su. ·
7789:                                             ·            · edti'staa ;oikeusmiriisteriötä, "Me'n
7790:                                                                                             J
7791:                                                                                                     ·nnP-tusmims~
7792:                                                                                                      ~·~-
7793:                      .                                     teri3.tä ja''yhden valtiovafaiiinlinfsteriötä 'sekä
7794:   ·Vastauksena k~symykseen eSitän : kunnioitta- y}:lden ·el6kuva-alaa. Lautä!kunnan · puheerijoihta~
7795: en seuraavaa:                                              jan· ja _V'rt!apuh<!e;njohtajan ;~tule olhi'· tqomadn
7796:    Elokuvien tarkastuksesta annetun lain (i99/ virkaan' "oikehttivan· tutkinnon suorittatidta.
7797: 65) mu;kaan elokuva 'så.adaan eSittää Suomessa) Tätfiän lisäksi hmtakurinan jäseri~t ori määrättä-
7798: paitsi milloin se lähetetään televisiossa, vain, vä nHn; etta mielenterveydellis,ren, kas'Va-
7799: jos se on tarkastettu ja hyväksytty esitettä~ tusöpillisien>Ta yhteiskunnallisten· kysymysten
7800: väksi siinä jänjestyksessä kuin siitä lailla sää- sekä elokuvataireen asiarituntemus on edustet-
7801: detään. Sanotussa laissa säädettyjen tarkastus- tliria lautakunrlassa. Valtion ·. e1okuvalaut~kun­
7802: perusteiden mukaan elokuvaa, joka -on sisällyk- riåri päätök5€en saadaan hakea mqutöstå 'valitta•
7803: 8eltään ilmeisesti lain -tai hyvien tapojen vas- inalla korkeimpaan· hallirito"oikeuteen. ..                         .
7804: tainen, ei tule hyväksyä esitettäväksi. Eloku-                 Valtion elok.uv_atarkäs,tamo. ~ielsi kysywyk<.
7805: vaa ei myöskään tule hyvaksyä esitettäväksi, sessä tarköitetuil ''Hitler·~ etään miehen 'l]ta"
7806: jos eloku'Va, ottaen huomioon miten sen tapah- ~nimisen ·elokuvan· sillä perusteella, ettäc ·sen
7807: tumat on kuvattu tai millaisessa yhteydessä ne esittäminen saattaa huonontaa valtakunnan suh-
7808: on esitetty, on epäsiveellinen tai raaistava taik- teita' ulko'Valt6ihin. K~ri ~~~uvatarkastainon
7809: ka on omiaan kau~l_la. h~rät,tämällä tai muulla. p~ijtöks,l'!stä valitettiin v;altion elokuvalautakun-
7810: tavoin vaikuttamaan tilidenterveyttä vahingoit-' ·;~tä.ån; ·lautakunta kumosi' yksifn.ielfsesti' elokuva-
7811: tavasci. Niinikään elokuvaa ei tule hyväksyä tarkastamon päätöksen. Valtion elokuvalauta-
7812: esitettäväksi, milloin sen esittäminen saattaa kunta siis katsoi, ettei kysymyksessä tankoitettu
7813: vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta elokuva ole ristiriidassa annettujen säädösten
7814: ta!hi maanpuolustusta taikka huonontaa valta- eikä noudatettujen tal1kastusperiaatteiden kans-
7815: kunnan suhteita ulkovaltoihin.                             sa.
7816:    Elokuvien tarkastuksen toimittamisesta an-                 Voimassa olevan lainsäädännön perusteella
7817: netun lain (300/65) mukaan elOikuvien tarkas- hallituksella ei ole mahdollisuuksia puuttua val-
7818: tuksen toimittaa valtion elokuvatarkastamo. tion elokuvalautakunnan tekemään päätökseen.
7819: Valtion elokuvatarkastamoon kuuluu puheen- Todettakoon, että puheena olevien päätösten
7820: johtaja ja varapuheenjohtaja sekä muina jäseni- jälkeen opetusministeriö on 30. 3. 1978 nimit-
7821: nä tavpeellinen määrä kolmeksi vuodeksi ker- tänyt valtion elokuvatal1kastamon ja valtioneu-
7822: rallaan määrättyjä tarkastajia, joista yhden tu- vosto 14. 4. 1978 valtion elokuvalautakunnan
7823: lee edustaa opetusministeriötä ja yhden valtio- jäsenet 1. 4. 1978 alkaneeksi uudeksi toimikau-
7824: varainministeriötä. Tarkastamon jäsenet on deksi.
7825:     Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1978.
7826:                                               N:o 246                                                  3
7827: 
7828: 
7829: 
7830: 
7831:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7832: 
7833:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. ri!ksdagsordningen        skap i fftåga om mentalhygienrsika, pedagogiska
7834: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        och samhälleliga frågor samt filmkonst är före-
7835: nr 1222 av den 5 maj 1978 tili vedelibörande         trädd i byrån.
7836: medlem av statsrådet för avgivande av svar ·             1 av filmgranskningsbyrån fattat beslut får
7837: översänt följande av riksdagsman Mirjam Tuo-         ändring sokas genom besvär hos statens film-
7838: minen m.fl. undertecknade spörsmål nr 246:           nämnd. Statens filmnämnd består av elva av
7839:                                                      statsrådet för tre år i sänder förordnade med-
7840:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen
7841:                                                      lemmar. Av dessa skall en företräda justitie-
7842:        vidta för att förhindra förevisning av        ministeriet, en undervisning,sministeriet och en
7843:        filmer som främjar nyfascismen?               finansministeriet samt en filmlbransohen. Nämn-
7844:                                                      dens ordförande ooh viceordförande skall vara
7845:   Såsom svar på detta spörsmål rfår jag vörd-        personer ·som avlagt examen, rvilken berättigar
7846: samt anföra följande:                                tili innehav av domartjänst. Därutöver skall
7847:    Enligt Iagen om filmgranskning ( 299/65)          medlemmarna i nämnden förordn'a!S så, att sak-
7848: får .film förevisas i Finland, förutom då den        kunskap i fråga om mentalhygieniska, pedago-
7849: sänds i television, endast ifall den granskats       giska och samhälleliga spörsmål samt ,sakkun-
7850: och godkänts tili fö11evisning i den ordning         skap i f11åga om fi1mkonst är företrädda i
7851: varom i lag stadgas. Enligt de i sagda lag stad-     nämnden. Ändring i filmnämndens beslut får
7852: gade granskningsgrunderna skall mm, som tili         sökas genom hesvär hos högsta förvaltnings-
7853: sitt innehåll uppenbart strider mot la.g eller       domstolen.
7854: god sed inte godkännas tili förevisning. Är mm          Statens fi1mgranskningsbyrå förbjöd den i
7855: med beaktande av på vilket sätt händelsema i         spörsmålet avsedda fi1men "Hitler - en mans
7856: densamma skildrats eller i vilket sammanhang         väg" med moti:veringen att dess förevisning
7857: de framställts, osedlig eller förråande eller       kan komma att försämra rikets relationer tili
7858: genom att uppväcka skräok eller på annat sätt        främmande makt. Då ändring genom besvär
7859: ägnad att skadligt inverka på den psykiska           wktes i filmgranskningsbyftåns beslut hos sta-
7860: hälsan, skall filmen inte heller godkännas för       tens filmnämnd, upphävde nämnden enhälligt
7861: förevisning. Film skall inte heller godkännas        filmgranskningsbyråns beslut. Statens film-
7862: tili förevisning om den kan äventyra den all-       nämnd ansåg alltså att den i spörsmålet av-
7863: männa ordningen eller försvaret eller försämra       sedda filmen inte står i konflikt med givna
7864: rikets förhållande tili främmande makt.             stadganden ooh iakttagna granskningsprinciper.
7865:     Enligt lagen om för:rättande av filmgransk-         Enligt gällande lagstiftning har regeringen
7866: ning (300/65) förrättas granskning av film av        inte möjligheter att i:ngripa i statens film-
7867: statens filmgranskninsbyrå. Statens filmgransk-     nämnds beslut. Det kan konstateras att under-
7868: ningsbyrå består av ordförande ooh viceord-         visningsmini:steriet, efter de ifrågavarande be-
7869: förande samt såsom övriga medlemmar ett nö-         sluten, 30. 3. 1978 har utsett medlemmarna i
7870: digt antal för tre år i sänder utsedda granskare,   statens ,fi:lmgranskningsbyrå ooh statsrådet 14.
7871: av vilka en 1bör företräda undervisningsminis-      4. 1978 har förordnat medlemmarna i statens
7872: teriet ooh en finansministeriet. Medlemmarna        .filmnämnd för den nya vel'ksamhetsperiod som
7873: av grans:kningsbyrån bör utses .så, att sa,kkun-    började 1. 4. 1978.
7874:   Helsingfors den 12 juni 1978.
7875: 
7876:                                                                              Minister Kalevi Kivistö
7877:                                               1978 vp.
7878: 
7879: Kirjallinen kysymys n:o 247.
7880: 
7881: 
7882: 
7883: 
7884:                                   Tuomaala ym.: Työllisyyskoulutukseen osallistuvalle viljelijä-
7885:                                      väestölle suoritettavasta koulutustuesta.
7886: 
7887: 
7888:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7889: 
7890:    Tällä hetkdlä myös maaseudulla vallitsevaa        talouden puhdas tuio jaetaan yleensä. isännän
7891: huonoa työllisyystilannetta on omiaan osaltaan       ja emännän. kesken viimeksi vahvistetun en-
7892: heikentämään se, etteivät työllisyyskoulutuk-        nakkoveron suhteessa, jollei erityisistä syistä
7893: seen osallistuvat maatilatalouden harjoittajat       muuta johdu. N4iin saadun henkilökohtaisen
7894: saa koulutustukea, mikäli heidän edellisen vuo-      maatilatalouden verotettavan tulon perusteella
7895: den verotukseen perustuva puhdas tulonsa yh-         lasketaan maatilatalouden harjoittajan keski-
7896: dessä emännän tulojen kanssa ylittää ns. mi-         määräinen .kuukausiansio, jonka suuruus kou-
7897: nimipalkkaa vastaavan tulon. Tilanne on näin         lutusaikaisilla sivutuloilla llsättynä ratkaisee,
7898: ollen viljelijäväestön kannalta erittäin epäoikeu-   maksetaanko koulutustukea vai ei.
7899: denmukainen; millään muulla ammattialalla ei            Kun lisäksi. .työllisyyskoulutuksesta · aiheutuu
7900: ole vastaavaa rajoitusta.                            viljelijöille usein ylimääräisiä ku.stannuksia esi-
7901:    Eräisiin oppilaitoksiin lähinnä kehitysalueil-    merkiksi lomittajan paikkaamisesta tai mui-
7902: la on perustettu. työllisyyskursseja järjestiiviä    den vastaavien syiden vuoksi, on viljelijäväki
7903: maatalousosastoja tai vastaavia. Niiden hyödyn-      joutunut tehtyjen päätösten ja annettujen oh-
7904: täminen - samalla työllisyystilanteen kohen-         jeiden pohjalta muihin työllisyyskoulutukseen
7905: taminen - on siis tWl.ut vaaranalaiseksi, kos-       osallistuviin verrattuna eriarvoiseen asemaan,
7906: ka työvoimaministeriön päätöksen mukaan op-          esitämme edellä olevaan viitaten ja valtiopäivä-
7907: pilas, joka saa kurssiaikana palkkaa tai muuta       jär~estyksen 37 §:n .1 momentin perusteella
7908: vastaavaa tuloa, on oikeutettu koulutustukeen,       valtioneuvpston .asianomaisen jäsenen vastatta-
7909: jos palkan tai muun tulon llliiärä on enintään       vaksi seuraavan kysymyksen:
7910: 650 mk/kk. Koulutusaikainen palkka tai muu
7911: tulo otetaan huomioon kalenterikuukausittain.                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
7912:    Maatalouden harjoj.ttajan koulutustuki mää-              ryhtynyt tni aikoo ryhtyä,. jotta työlli-
7913: räytyy, ellei erityisistä syistä muuta johdu,               syyskoulutukseen osallistuva viljelijä-
7914: viimeisessä valtion verotuksessa vahvistetun                väestö . saatettaisiin kiireellisesti muihin
7915: maatilatalouden puhtaan tulnn mukaan. Maa-                  työllisyyskoulutukseen osallistuvilu näh-
7916: tilatalouden harjoittajan sivutulot hunmioidaan             den tasavertaiseen asemaan koulutustu-
7917: v&.n, milloin ne ovat kurssiaikaisia.                       kea myönnettäessä?
7918:    Vahvistetua verotuksen mukainen maatila-
7919:   Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1978.
7920: 
7921:          Juhani Tuomaala                Esko Pekonen                    Håkan Malm
7922:          Hannu Tenhiälä                 Heikki Perho                    Mikko Jokela
7923: 
7924: 
7925: 
7926: 
7927: 087800767T
7928: 2                                            1978 vp.
7929: 
7930: 
7931: 
7932: 
7933:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7934: 
7935:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        tukseen osallistuva oppilas, joka saa kurssiai-
7936: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        kana palkkaa tai muuta vastaavaa tuloa, on
7937: mies, olette 5 päivänä toukokuuta 1978 päivä-       oikeutettu koulutustukeen, jos palkan tai muun
7938: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      tulon määrä on enintään 650 markkaa kuu-
7939: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      kaudessa. Tämä tuloraja koskee kaikkia työl-
7940: sanedustaja Juhani Tuomaalan ym. näin kuu-          lisyyskoulutukseen osallistuvia.
7941: luvasta kirjallisesta kysym_yksestä n:o 247:           Maatilatalouden harjoittajan koulutusaikai-
7942:                                                     nen tulo on työvoimaministeriön asiaa koske-
7943:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on         vissa ohjeissa määritelty viimeisessä valtion ve-
7944:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta työlli-     rotuksessa vahvistetun maatilatalouden puhtaan
7945:        syyskoulutukseen osallistuva viljelijä-      tulon mukaan. Menettely on eräissä tapauksis-
7946:        väestö saatettaisiin kiireellisesti muihin   sa aiheuttanut tilanteita, että jotkut maatila-
7947:        työllisyyskoulutukseen osallistuviin näh-    talouden harjoittajat ovat jääneet kurssilla il-
7948:        den tasavertaiseen asemaan koulutustu-       man koulutustukea. Tämä on muutamissa ta-
7949:        kea myönnettäessä?                           pauksissa johtanut siihen, että .oppilas on kes~
7950:                                                     keyttänyt kurssin tai jäänyt kokonaan tulemat-
7951:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ta kurssille.
7952: vasti seuraavaa:                                       Työvoimaministeriö on seurannut tilannetta
7953:                                                     mm. pyytämällä työvoimapiiteiltä lausunnot
7954:    Työllisyyskoulutuksesta annetun asetuksen        maatilatalouden harjoittajien koulutustukisään-
7955: ( 206/7 6) mukaan myöntää työvoimatoimisto          nöksistä. Tulevan syyskauden aikana on tarkoi-
7956: työllisyyskoulutukseen Osallistuvalle koulutus-     tus selvittää kurssin oppilaina olevien maatila-
7957: tukea oppilaan ja hänen perheensä kurssiaikai-      talouden harjoittajain koulutustukisäännösten
7958: sen toimeentulon turvaamiseksi. Asetuksen mu-       vaihtoehdot yhteistyössä eri osapuolien kanssa
7959: kaan siinä tapauksessa, että koulutukseen osal-     ja ryhtyä tarpeellisiksi katsottuihin säännösten
7960: listuva henkilö saa kurssiaikana palkkaa tai        tarkistamistoimenpiteisiin.
7961: muuta vastaavaa tuloa, on hän oikeutettu saa-          Työllisyyskoulutuksen koulutustukijärjestel-
7962: maan edellä mainittua koulutustukea vain työ-       mä pyritään edelleenkin pitämään sellaisena,
7963: voimaministeriön päätöksellä lähemmin mää-          että työllisyyskoulutukseen osallistuvat am-
7964: rättävissä tapauksissa. Työvoimaministeriön         mattiryhmät .olisivat mahdollisimman tasaver-
7965: päätöksen ( 66 7/77) mukaan työllisyyskoulu-        taisessa asemassa koulutustuen saannin suhteen.
7966:      Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1978.
7967: 
7968:                                                                   Työvoimaministeri Arvo Aalto
7969:                                              N:o 247                                              3
7970: 
7971: 
7972: 
7973: 
7974:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7975: 
7976:   1 den ordning 37 § 1 mom. rrksdagsord-           sysselsättningsfrämjande utbildning och som
7977: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder         under kurstiden erhåller lön eller motsvarande
7978: skrivelse av den 5 maj 1978 tili vederbörande      inkomst berättigad tili utbildningsstöd, om
7979: medlem av statsrådet för besvarande sänt           bdoppet av lönen eUer annan rnkomst är
7980: avskrift av riksdagsman Juhani Tuomaalas           högst 650 mark i månaden. Denna inkomst-
7981: m.fl. skriftliga spörsmål nr 247:                  gräns gäller alla som deltar i sysselsättnings-
7982:                                                    främjande utbHdning.
7983:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-           Lantbruksidkares inkomst under kurstid har
7984:        tagit eller ämnat vidta för att lant-       i arbetskraftsministeriets direktiv gällande
7985:        bruksidkare, som deltar i sysselsätt-       ärendet fastställts enligt gårdsbrukets rena in-
7986:        ningsfrämjande utbildning, inom det         komst efter senaste statsbeskattning. Detta för-
7987:        snaraste skulle komma i åtnjutande av       faringssätt har i några fall lett tili att några
7988:        en jämbördig ställning med övriga del-      lantbruksidkare blivit utan utbildningsstöd un-
7989:        tagare i sysselsättningsfrämjande ut-       der kurstiden. Detta har i en del fall lett
7990:        bildning då det gäller beviljande av ut-    tili att elever har avbrutit kursen eller helt
7991:        bildningsstöd?                              uteblivit från den.
7992:                                                        Arbetskraftsministeriet följer med situatio-
7993:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       nen och har bl.a. bett arbetskraftsdistrikten
7994: samt följande:                                     om utlåtande om bestämmelserna rörande ut-
7995:                                                    bildningsstöd för lantbruksidkare. Alternativen
7996:    Enligt förordningen om sysselsättningsfräm-     för sysselsättningsstödsbestämmelserna rörande
7997: jande utbildning (206/76) beviljar arbets-         lantbruksidkare skall i samarbete med de be-
7998: kraftsbyråerna utbildningsstöd tili personer,      rörda parterna utredas under hösten och där-
7999: som deltar i sysselsättningsfrämjande utbild-      efter skall åtgärder för revidering av bestäm-
8000: ning, i syfte att trygga elevernas och deras       melserna, på de punkter som anses nödvän-
8001: familjers utkomst under kurstiden. 1 förord-       diga, vidtas.
8002: ningen stadgas, att person som deltar i syssel-        Syftet är, att systemet för den sysselsätt-
8003: sättningsfrämjande utbildning som under kurs-      ningsfrämjande utbildningens utbildningsstöd
8004: tiden erhåller lön eller annan inkomst är be-      också i fortsättningen förblir sådant, att de
8005: rättigad tili utbildningsstöd endast, i sådana     yrkesgrupper som deltar i sysselsättningsfräm-
8006: fall som närmare definieras genom arbetskrafts-    jande utbildning intar en så likadan ställning
8007: ministeriets beslut. Enligt arbetskraftsministe-   som möjligt då det gäller erhållandet av ut-
8008: riets beslut ( 66 7/77) är elev, som deltar i      bildningsstöd.
8009:      Helsingfors den 7 juni 1978.
8010: 
8011:                                                                 Arbetskraftsminister Arvo Aalto
8012:                                               1978 vp.
8013: 
8014: Kirjallinen kysymys n:o 248.
8015: 
8016: 
8017: 
8018: 
8019:                                   Härkönen ym.: Teknillisen tarkastus- ja valvontatoimen järki-
8020:                                       ~äistärnisestä.
8021: 
8022: 
8023: 
8024:                         Ed u :s kun n a n    H e r r a P u he m i e h e 11 e.
8025: 
8026:    Teknillinen tarkastuslaitos perustettiin edus-       Teknillisen tarkastustoimen nykyisessä jär-
8027: kunnan säätämällä lailla 1975. Teknillisen tar-      jestelyssä on päävaikeutena tänäkin päivänä
8028: kastuslaitoksen toiminta on osa talouselämän         toiminnan jakautuneisuus monien eri tarkastus-
8029: tarkkailua ja valvontatoimintaa. Virallisen tar-     viranomaisten kesken. Pääsääntönä on, että ku-
8030: kastuksen ja tähän liittyvien hyväksymis- ja         kin ministeriö suorittaa ja valv09 oman hallin-
8031: valvontatoimenpiteiden avulla tarkastuslaitos        nonalansa teknillistä tarkastusta, joka ministe-
8032: toteuttaa sille säädetyt ja määrätyt teknillistä     riönkin puitteissa vielä on monesti hajautettua.
8033: tarkastusta koskevat tehtävät.                       Tästä johtuu, että kunkin alan säännösten ke-
8034:    Teknillisen tarkastuslaitoksen toiminnan pää-     hittäminen tapahtuu pitämällä silmällä vain
8035: määrät liittyvät osaltaan yleisen turvallisuuden     ko. ministeriön, viraston tai laitoksen tehtä-
8036: ylläpitämiseen ja kehittämiseen.                     väkenttää. Kun tekniikan kehitys on ()llut no-
8037:    Tarkastuslaitoksen     toiminnan     päämääriä    peaa, viranomaiset ovat joutuneet jatkuvasti
8038: ovat:                                                antamaan uusia teknillistä tarkaStusta koskevia
8039:    hengen ja terveyden suojeleminen sekä työ-        määräyksiä ja ohjeita pystyäkseen· valvomaan
8040: suojelun edistäminen,                                oman alansa teknillistä kehitjstä. Samalla kui-
8041:    omaisuus- ja ympäristövahinkojen estäminen,       tenkin tarkastustoiminta on epäyhtenäistynyt
8042:    teollisuuden käyttövarmuuden kohottaminen,        ja tästä johtuvat haitat ovat tulleet entistä sel-
8043:    kuluttajien ja kaupan etujen valvominen,          vemmin näkyviin.                      ·
8044:    kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn edis-          Esimerkkinä organisaation hajanaisuudesta
8045: täminen, ja                                          mainittakoon erityyppisten nostolaitteiden tar-
8046:    vilpillisen kilpailun estäminen.                  kastus. Hissien tarkastus perustuu sähkölaitok-
8047:    Lisäksi tarkastuslaitoksen tavoitteena ovat       sista annetun lain nojalla KTM:n antamaan
8048: teknillisen tarkastustoiminnan rationalisointi ja    päätökseen, kun taas hiihtohissien ja satama-
8049: palvelujen parantaminen.                             nosturien sekä rakennusalalla käytettävien tor-
8050:    Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä eräät        ninosturien tarkastus perustuu työturvallisuus-
8051: sen alaiset virastot ja laitokset suorittivat pai-   lain perusteella annettuihin STM:n päätöksiin.
8052: neastioiden, kuljetettavien kaasusäiliöiden, ae-     Kaivoksissa käytettävät nostolaitteet vuoros-
8053: rosolien, räjähdysaineiden, palavien nesteiden       taan tarkastetaan KTM:n päätökseen nojau-
8054: ja nestekaasujen samoin kuin myös öljylämmi-         tuen. Kolmen ensinmainitun kohteen tarkastus
8055: tyslaitosten, eräiden myrkkyjen sekä kaivosten       tapahtuu Sähkötarkastuslaitoksen, neliännen
8056: tarkastusta. Huomattava osa tarkastus- sekä          kohteen pääasiassa valtion teknillisen tutkimus-
8057: varsinkin luvananto- ja valvontatehtävistä oli       keskuksen toimesta, kun taas kaivosten nosto-
8058: ministeriön hoidettavana.                            laitteet tarkastaa teknillinen tarkastuslaitos.
8059:     Tämän organisaation hajanaisuudesta johtu-       Mainittakoon, että teollisuusnosturien ja ajo-
8060: vien haittojen poistamiseksi ja rutiininomais-       neuvonosturien tarkastus on toistaiseksi jär-
8061:  ten tarkastus- ja luvanautotehtävien siirtämi-      jestämättä.
8062:  seksi pois ministeriöstä perustettiin teknillinen      Vuodelta 1970 olevassa mietinnössään (ko-
8063: tarkastuslaitos yhdistämällä paineastiaio tarkas-    miteanmietintö 1971: B 11) esitti VTT-toimi-
8064: tuslaitos, jalometallituotteiden tarkastuslaitos     kunta, että tulisi perustaa keskitetty tarkastus-
8065:  sekä väliaikainen vakauslaitos.                     organisaatio, jolle mm. huomattava osa vai-
8066: 087800792L
8067: 2                                             1978 vp.
8068: 
8069: tion teknilliselle tutkimuslaitokselle kuuluvista    nostolaitetarkastukseen liittyvät tehtävät tek-
8070: aineenkoestus- ja tarkastustehtävistä tulisi siir-   nilliselle tarkastuslaitokselle silmällä pitäen
8071: tää.                                                 kauppa- ja teollisuusministeriön ja sosiaali- ja
8072:    Valtiovarainministeriö on lukuisissa valtion-     terveysministeriön tehtävien tarkoituksenmu-
8073: talouden kehitysnäkymiä koskevissa katsauk-          kaista jakoa päämääränä puheena olevan tarkas-
8074: sissaan kiinnittänyt huomiota teknilliseen tar-      tusalan hajanaisuuden poistaminen ja tarkas-
8075: kastustoimeen. Viimeksi vuosien 1979-1982            tustoiminnan tehostaminen.
8076: kehitysnäkymiä koskevassa katsauksessaan (Val-          Eduskunnan edellyttämä teknillisen tarkas-
8077: tion tulo- ja menoarvioesitys 1978, Helsinki         tustoimen kokonaisselvitys on edelleen suorit-
8078:  1977 s. II 55) valtiovarainministeriö edellytti,    tamatta, mihin valtiontilintarkastajatkin ovat
8079: että ennen vuotta 1978, jolloin sähkötarkastus-      kertomuksessaan vuodelta 1975 kiinnittäneet
8080: laitoksen toimilupa päättyy, selvitetään, miten      huomiota. Nykyisenä vaikeana taloudellisena
8081: sähkötarkastustehtävät on tarkoituksenmukais-        aikana tulisi kaikin keinoin tehostaa valtion
8082: ta vastaisuudessa hoitaa.                            toimintoja.
8083:    Eduskunnan talousvaliokunta on mietinnös-         . Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
8084: sään hallituksen esityksestä laiksi paineastiain     väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
8085: tarkastuslaitoksesta (talousvaliokunnan mie-         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
8086: tintö n:o 12/1972 vp.) lausunut, että kaik-          si seuraavan kysymyksen:
8087: kien paineastialajien ja muidenkin teknillisten
8088: laitteiden tarkastustehtävät olisi keskitettävä                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
8089: yhdelle näitä tehtäviä varten perustettavalle               teknillisen tarkastustoimen hajanaisuu-
8090:  (valtion teknilliselle) tarkastuslaitokselle. Va-          desta aiheutuu haittaa teollisuudelle,
8091: liokunta esitti lisäksi, että hallituksen tulisi            mikä on omiaan heikentämään teolli-
8092: tutkituttaa teknillisen tarkastustoimen keskit-             suuden käyttövarmuutta ja siten työlli-
8093: tämistä koskeva kysymys koko laajuudessaan.                 syyttä samoin kuin kotimaisen teolli-
8094:    Vuodelta 197 3 olevassa mietinnössään ( ko-              suuden kilpailukykyä, ja jos on,
8095: miteanmietintö 1973: 126) teknillisen tarkas-                  aikooko Hallitus tehostaa teknillistä
8096: tustoimen järjestelykomitea esitti, että teknilli-          tarkastus- ja valvontatointa esimerkiksi
8097: sen tarkastuslaitoksen perustamisen lisäksi                 rationalisoimalla sitä?
8098: tulisi selvittää mahdollisuudet siirtää hissi- ja
8099:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1978.
8100: 
8101:          Esko Härkönen                  Seppo Westerlund              Veikko Hanhirova
8102:          Matti Asunmaa                  Lauri Impiö                   Pekka Vilmi
8103:                                         Veikko Pihlajamäki
8104:                                                N:o 248                                                 3
8105: 
8106: 
8107: 
8108: 
8109:                          Edusku nn an          H e r r a P u he m i e h e 11 e.
8110: 
8111:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-          Hallitus on myös ollut tietoinen teknillisen
8112: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          tarkastuksen kentässä vallitsevista ristiriidoista
8113: mies, olette 5 päivänä toukokuuta 1978 päivä-         ja puutteellisesta toiminnasta, jotka mahdolli-
8114: tyn kirjeenne n:o 1224 ohella toimittanut val-        sesti aiheutuvat liian monista tarkastusviran-
8115: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-      omaisista. Hallituksen käsityksen mukaan kui-
8116: sen kansanedustaja Esko Härkösen ym. näin             tenkin nopein tapa esiintyvien ristiriitojen pois-
8117: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 248:        tamiseen on yhteistoiminnan lisääminen ja ke-
8118:                                                       hittäminen eri tarkastusviranomaisten kesken,
8119:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         ja vasta seuraavaksi selvityksen tekeminen mah-
8120:        teknillisen tarkastustoimen hajanaisuu-        dollisiksi organis·aatiomuutoksiksi ja teknillis-
8121:        desta aiheutuu haittaa teollisuudelle,         ten tarkastustehtävien uudelleen jakamiseksi.
8122:        mikä on omiaan heikentämään teolli-            Esimerkkeinä hallituksen toimenpiteistä tarkas-
8123:        suuden käyttövarmuutta ja siten työlli-        tusviranomaisten yhteistyön lisäämiseksi mai-
8124:        syyttä samoin kuin kotimaisen teolli-          nittakoon "Valtioneuvoston päätös viranomais-
8125:        suuden kilpailukykyä, ja jos on,               ten yhteistoiminnasta räjähdysainetarkastusten
8126:           aikooko Hallitus tehostaa teknillistä       suorittamisessa (280/70)" sekä kauppa- ja
8127:        tarkastus- ja valvontatointa esimerkiksi       teollisuusministeriön ja sosiaali- ja terveysminis-
8128:        rationalisoimalla sitä?                        teriön alaisilleen tarkastusviranomaisille 23. 5.
8129:                                                       1978 yhteisesti antama "Ohje tarkastusviran-
8130:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           omaisten yhteistoiminnasta ja turvallisuutta
8131: taen seuraavaa:                                       koskevien tarkastusten suorittamisesta kaivok-
8132:    Syynä teknillisen tarkastuslaitoksen perusta-      sissa". Näitä eri tarkastusviranomaisia koskevia
8133: miseen ei voida pitää yksinomaan keskittämisen        yhteistoimintasopimuksia ja -ohjeita pyritään
8134: tarvetta ja siitä mahdollisesti saatavaa etua,        edelleenkin lisäämään.
8135: vaan myös valtionhallinnon yleistä rationali-            Yhteenvetona edellisestä totean, että teknil-
8136: soimispyrkimystä, jonka tarkoituksena on siir-        lisen tarkastustoimen hajanaisuudesta saattaa
8137: tää luonteeltaan toistuvien asioiden · ja lupien      aiheutua haittaa teollisuudelle vaikkakaan täs•
8138: käsittely ministeriöistä keskusvirastoihin ja -lai-   tä ei ole teollisuuden taholta tehty mitään
8139: toksiin. Esimerkkeinä tästä pyrkimyksestä mai-        konkreettista esitystä. Tämän vuoksi hallitus
8140: nittakoon ammattikasvatushallituksen, elinkei-        on jo ryhtynyt toimenpiteisiin teknillisen tar·
8141: nohallituksen, teknillisen tarkastuslaitoksen ja      kastustoimen rationalisoimiseksi tarkastusviran·
8142: työsuojeluhallituksen perustaminen.                   omaisten yhteistoimintaa tehostamalla. Lisäksi
8143:    Mitä tulee sähkötarkastustehtävien hoitami-        hallitus aikoo vielä lähiviikkoina asettaa ko-
8144: seen ja Sähkötarkastuslaitos ry:n asemaan, on         mitean selvittämään teknillisen tarkastustoimin-
8145: syytä todeta, että hallituksen jo eduskunnalle        nan keskittämisen mahdollisuutta kokonaisuu-
8146: antamaan esitykseen sähkölaiksi sisältyy ehdo-        dessaan kuten hallituksen kertomuksessakin
8147: tus Sähkötarkastuskeskuksen perustamisesta.           vuodelta 1977 esitetään.
8148:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1978.
8149: 
8150:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
8151: 4                                            1978 Vp.
8152: 
8153: 
8154: 
8155: 
8156:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8157: 
8158:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        niska besiktningen och dess bristfälliga funk
8159: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        tion, vilket möjligen beroi' på det alltför stor~
8160: se nr 1224 av den 5 maj 1978 tili vederbörande      antalet besiktningsmyndigheter. Det snabbastt
8161: medlem av statsrådet för avgivande av svar          sättet att eliminera de rådande motsättningarm
8162: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman        är dock enligt regeringens åsikt · att öka ocl
8163: Esko Härkönen m. fl. undertecknade spörs-           utveckla samarbetet mellan de olika besikt
8164: må1 nr 248:                                         ningsmyndigheterna, och att först därefter ut
8165:                                                     reda eventuella organisatoriska förändringat
8166:            Är Regeringen medveten om, att den       och en ny förde1ning av de tekniska besi:kt-
8167:        tekniska besiktningens splittring med-       ningsuppgifterna. Som exempel på de åtgär·
8168:        för o1ägenheter för industrin, vilket är     der som regeringen vidtagit i syfte att öb
8169:        ägnat att försämra industrins driftssä-      samarbetet mellan besiktningsmyndigheterm
8170:        kerhet och därmed sysse1sättningen samt      kan nämnas "Statstådets bes1ut om samarbe·
8171:        den inhemska industrins konkurrens-          tet mellan myndigheter vid verkställande a\
8172:        kraft, oeh om så är fallet,                  besiktningar rörande explosiva ämnen" ( 280 J
8173:            ämnar Regeringen t. ex. genom ra-        78), samt de anvisningar rörande samarbete1
8174:        tionalisering effektivera den tekniska       mellan besiktningsmyndigheterna och verkstäl-
8175:        besiktningen och tillsynen i ans1utning      landet av besiktningar gällande säkerheten i
8176:        till denna?                                  gruvor, som handels- och industriministetiet
8177:                                                     och socia1- och hä1sovårdsministeriet 23. 5.
8178:     Såsom $var på detta spörsmå1 får jag vörd-      1978 gemensamt utfärdat tili dem underlydan·
8179: samt anföra fö1jande:                               de besiktningsmyndigheter. Man strävar till
8180:    Anledningen tili .inrättandet av tekniska        att ytterligare utöka dessa samarbetsavta1 ocb
8181: inspektoratet kan inte anses vara enbart centra-    -instruktioner, som gäller de olika besiktnings:
8182: liseringsbehovet och dess eventuel1a förde1ar,      myndigheterna.
8183: utan även den allmänna rationaliseringssträvan         Med hänvisning tili det ovan anförda konsta·
8184: inom · statsförva1tningen, som innebär, att be-     terar jag, att splittringen inom området föt
8185: handlingen av ofta återkommande ärenden och         den tekniska besiktningen kan medföra o1ä-
8186: tillstånd överförs från ministerieroa till cent-    genheter för industrin, även om man från
8187: rala ämbetsverk och inrättningar. Som exempel       industrihåll inte har gjort någon konkret fram•
8188: på denrta strävan kan nämnas inrättandet av         stäl1ning om saken. Med anledning av dettl!
8189: yrkesutbildningsstyre1sen, näringsstyrelsen, tek-   har regeringen redan vidtagit åtgärder i syfte
8190: niska inspektoratet och arbetarskyddsstyrelsen.     att rationalisera den tekniska besiktningen ge·
8191:    Beträffande handhavandet av e1besiktnings~       nom att effektivera samarbetet mellan besikt·
8192: uppgifterna och E1ektriska inspektoratets r.f.      ningsmyndigheterna. Regeringen har vidare
8193: stälJhing bör det kotistateras, att i den rege-     för avsikt att under de närmaste veckorna tili·
8194: ringsproposition med förs1ag tili ellag, som re-    sätta en kommitte med uppgift att utreda
8195: dan har av1åtits tili riksdagen, ingår ett för-     möjligheterna tili centralisering av den teknis-
8196: slag tili inrättande av Elinspektionscentra1en.     ka besiktningen i dess helhet, vilket före·
8197:    Regeringen har även varit medveten om            slås även i berättelsen om regeringens åtgärdet
8198: motsättningarna inom området för den tek-           under år 1977.
8199:      Helsingfors den 2 juni 1978.
8200: 
8201:                                                     Hande1s- och industriminister Eero Rantala
8202:                                                  1978 vp.
8203: 
8204: Kirjallinen kysymys n:o 249.
8205: 
8206: 
8207: 
8208: 
8209:                                     Wahlström ym.: Peruskoulun oppilaan käyttäytymisen ja huolel-
8210:                                       lisuuden arvostelusta.
8211: 
8212: 
8213:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8214: 
8215:    Peruskoulun tavoitteena tulisi olla kasvattaa           Kouluhallitus on täsmentänyt ohjeita syksyllä
8216: oppilaista itsenäisiä, arvostelukykyisiä, luovia ja     1977 uudella yleiskirjeellä, jonka mukaan syys-
8217: yhteistyökykyisiä persoonallisuuksia. Koululuo-         lukukauden 1978 lopussa ja sen jälkeen tapah-
8218: kan pitäisi muodostaa sellainen sosiaalinen yh-         tuvassa arvostelussa käytetään käyttäytymisen ja
8219: teisö, · jossa edistetään hyviä ihmissuhteita ja        huolellisuuden arvostelussa koko arvosteluas-
8220: pyritään muiden inhimillisten perusoikeuksien           teikkoa 4-10 ja ,sovelletaan uusia arvostelukri-
8221: kunnioittamiseen. Koulun sisäistä toimintaa se-         teerejä. Kiitettäviä arvosanoja suositellaan käy"
8222: kä kodin ja koulun yhteistyötä olisi kehitettävä        tettävän runsaammin kuin muussa arvostelussa.
8223: keinoin, jotka lisäävät yhteisymmärrystä ja de-         Kunnille on annettu mahdollisuus koululauta-
8224: mokratiaa yhteiskunnassa. Koulussa suoritetta-          kunnan päätöksellä soveltaa uutta käytäntöä
8225: van oppilasarvostelun tulisi myös palvella näitä        lukuvuoden 1977-78 aikana, mikäli ne katso-
8226: tavoitteita.                                            vat olevansa siihen riittävän valmiita. Joissakin
8227:    Monet koulualan komiteat, toimikunnat, työ-          kunnissa on jo nyt käytössä käyttäytymisen
8228: ryhmät ja yksityiset asiantuntijat ovat viime           arvostelu asteikolla 4-10. Pysyvät ohjeet kou-
8229: vuosina esittäneet oppilasarvostelun uusimista          luhallitus on luvannut antaa ennen seuraavan
8230: kokonaisuudessaan. Peruskoulun oppilasarvoste-          lukuvuoden 1978-79 alkua. .
8231: lua onkin ollut tarkoitus kehittää vuonna 1973             Mielestämme on hämmästyttävää, että perus-
8232: mietintönsä jättäneen Oppilasarvostelun uudis-          koulun käyttäytymisen ja huolellisuuden arvos-
8233: tamistaimikunnan esitysten pohjalta. Toimikun-          telua on ryhdytty muuttamaan erillisratkaisuna
8234: ta ehdotti mm. tavoitteellisesti vertailevan nu-        ennen kuin peruskoulun oppilasarvostelun ko-
8235: meroarvostelun poistamista. Arvostelun kehit-           konaisuudistus on saatettu vireille ja vielä päin-
8236: tämisestä oppilasmyönteiseen suuntaan on vii-           vastaiseen suuntaan kuin mitä oppilasarvoste-
8237: me aikoina keskusteltu valitettavan vähän. Sen          lun uudistamistaimikunta on mietinnössään
8238: sijaan on ryhdytty erilliskysymyksenä ratkaise-         esittänyt.
8239: maan käyttäytymisen arvostelua tavalla, jota               Käyttäytymisen ja huolellisuuden arvostelun
8240: voidaan pitää esimerkkinä jäykkien asenteiden           perusteiden muuttamisen eräänä lähtökohtana
8241: ja mielipiteiden voimistumisesta.                       lienee ollut huoli koulun työrauhaongelmista.
8242:    Käyttäytymistä on peruskoulussa tähän saak-          Katsomme, että käyttäytymisen arvostelu koko
8243: ka arvosteltu samoin kuin kansa- ja oppikoulus-         asteikolla ei voi parantaa koulun sisäistä ilma-
8244: sa. Yleisimmin käytetty arvosana on ollut kym-          piiriä, vaan on pikemminkin omiaan lisäämään
8245: menen. Käytösnumeron alentaminen on ollut               kasvatuksen autoritatiivista luonnetta. Sitä tul-
8246: seurausta ainoastaan vakavanlaatuisista rikko-          taisiin helposti käyttämään kurinpitokeinona.
8247: muksista.                                               Se saattaisi vaikeuttaa oppilaiden ilmaisuvapaut-
8248:    Kouluhallitus on antanut keväällä 197 6 yleis-       ta koulussa. Lisäksi on vaarana, että käyttäyty-
8249: kirjeellään uusia ohjeita oppilaiden arvostelusta       misarvosana leimaa lapsen jo ensimmäisiltä luo-
8250: ja arvosanoista peruskoulussa. Käyttäytymisen           kilta alkaen, mikä saattaa ratkaisevasti heiken-
8251: ja huolellisuuden arvostelussa on lähtökohdaksi         tää hänen myöhempää kehitystään. Koska ihmi-
8252: otettu koko arvosteluasteikon käyttäminen ja            sellä on taipumus muuttaa käyttäytymistään
8253: todettu, että käyttäytymisen arvostelun tulee           toisten arvostelun mukaan, voi arvosteluastei-
8254: perustua peruskoulun opetussuunnitelman vah-            kon alapään käyttäminen johtaa jopa häiriö-
8255: vistettuihin sosiaalisiin ja eettisiin tavoitteisiin.   käyttäytymisen lisääntymiseen kouluissa.
8256: 0878008073
8257: 2
8258: 
8259:     Käyttäytymisen numeroarv1omt1 asettaa mo-       tuun Jattammen koulun tasolle saatilaa jphtaa
8260: net opettajat vaikeiden tilanteiden eteen. Opet-    arvosteluperusteiden huomattavaan vaihteluun
8261: tajien arvosteluun vaikuttaa tahtomattakin opet-    samankin kunnan eri kouluissa.
8262: tajien oma arvotausta ja mielipiteet. On var-          Käyttäytymisen ja huolellisuuden arvostelu
8263: maa, että oppilaan ja hänen vanhempiensa so-        nyt esitetyssä muodossa ei mielestämme edistä
8264: siaalinen tausta ja maailmankatsomukselliset        alussa mainittuja peruskoulun tavoitteita. Käyt-
8265: mielipiteet vaikuttavat käyttäytymiseen ja käyt-    täytymisen arvostelunumeroilla ei voi parantaa
8266: riiytyn:iisc:i,n. ~· Käyttäytymisen arvoste-        koululuokan sisäisen työskentelyn ilmapiiriä ja
8267: lun lähtökohdaksi asetettuja kriteerejä, esimer,    edellytyksiä. On vaikea uskoa tällaisen kaava-
8268: kiksi asiallinen kritiikki, asenne koulutyöhön,     maisen numeroarvostelun edistävän itsenäisten,
8269: vastuuntunto, on lähes ylivoimaista erottaa         luovien ja yhteistyökykyisten ihmisten kasva-
8270: maailmankatsomuksellisista asenteista ja mieli-     mista kouluissa. Kodin ja koulun yhteistyötä
8271: piteistä.                                           pitää nykyisestä lisätä, mutta sen täytyy perus-
8272:     Kouluneuvostojen toimintaedellytyksiä tulisi    tua paljon kehittyneemmille ja mielekkäämmille
8273: voimakkaasti parantaa ja kouluneuvostojen           keinoille kuin oppilaan käyttäytymisen alkeelli-
8274: osuutta koulun kasvatustavqitteista käytäväss&      seen numeroarvosteluun.
8275: keskustelussa' lisätä. Kuitenkaan ei tunnu tar-        Edellä olevan perusteella esitämme valtiopäi-
8276: koituksenmukaiselta, että kouluneuvostot jou-       väjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten
8277: tuvat rnäiirlttelemään käyttäytymisen ja huolel-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8278: lisuuden arvostelun perusteita tilanteessa, jossa   vaksi seuraavan kysymyksen:
8279: laajempi keskustelu kasvatustavoitteista koko
8280: yhteiskurtnassa on edelleen kesken. Useat kou-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8281: luneuvos~ eivät myöskään ole aikaisemmin                   siin käyttäytymisen arvostelun pysyttä-
8282: joutuneet s6veltamaan peruskoulun opetussuun-              miseksi ennallaan ja uudistamiseksi: vasta
8283: nitelman tavoitteita käytäntöön edes konkreetti-           oppilasarvostelun kokonaisuudistukseen
8284: semmi:ssa ja helpommin mitattavissa asioissa.              liittyen?
8285: Lisäksi ·arvosteluperusteiden määrittelemisvas-
8286:      HeJsingissä 5 päivänä toukokuuta 1978.
8287: 
8288:                Jarmo Wahlström                                  Anna-Liisa Jokinen
8289:                Mikko Ekorre                                     Ulla-Leena Alppi
8290:                K. Peltola                                       Mauno Forsman
8291:                Anna-Liisa Hyvönen                               Kaarina Suonio
8292:                I.-C. Björklund                                  Paula Eenilä
8293:                                               N~o 249                                                3
8294: 
8295: 
8296: 
8297: 
8298:                         E d u s k u n n a n H e r t a P u h e m i e he ll e.
8299: 
8300:                                                        Peruskouluasetuksen ( 44 }/10) ?8 .§.,:n mu-
8301:                                                     kaan on oppilaan lukukauden aikan~,' Q!i.Qittama
8302:                                                     käyttäytyminen ja huolellisuus arvo~eltava.
8303:                                                     Arvostelu voidaan kuitenkin iättää antamatta
8304:                                                     ensimmäisen luokan syys- ja keväd4kukauden
8305:                                                     lopussa sekä toisen ja kolmannen luokan syys-
8306:                                                     lukukauden lopussa. Arvosanat merkitään nu-
8307:                                                     meroilla 10----4. Arvosanaa käyttäytymisessä ja
8308:                                                     huolellisuudessa ei merkitä ero- eikä päästöto-
8309:                                                     distukseen. Asetuksen 99 §:n mukaan koulu-
8310:                                                     hallitus antaa tarvittavat ohjeet oppilaiden
8311:                                                     arvostelusta ja arvosanoista.
8312:                                                        Peruskouluasetuksella on oppilaiden käyttäy-
8313:                                                     tymisen ja huolellisuuden arvostelu määritelty
8314:                                                     sellaiseksi, ettei arvostelun pysyttäminen · ennal-
8315:                                                     laan ole mahdollista kansakoulun ·eikä· myös-
8316:                                                     kään oppikoulun käytännön mukaisena, Tämän
8317:    Kansakouluasetuksen ( 321/58} mukaan oppi-       vuoksi ohjeiden antaminen arvosteluasteikon
8318: laan käytös sekä huolellisuus ja tarkkaavaisuus     käytöstä ja arvostelukriteereistä on todettu
8319: arvosteltiin myös päästökirjassa. Kouluhallituk-    välttämättömäksi. Kouluhallituksen toimesta
8320: sen kiertokirjeellään 874/18. 6. 1943 antaman       suoritetun mielipidetiedustelun mukAAn opetta-
8321: ohjeen mukaan kiitettävä arvosana käytöksessä       jat, kouluneuvostot, kuntien pedagogiset koulu-
8322: annettiin päästökirjaan, jos oppilas kouluaika-     toimenjohtajat ja lääninhallitusten kouluosastot
8323: naan koulussa tai sen ulkopuolella ei ole tehnyt    kannattivat asetuksella määritellyn koko astei-
8324: itseään syypääksi vakavampaan rikkomukseen,         kon käyttöä. Kouluhallitus antoi ohjeensa tältä
8325: huomattavaan laiminlyöntiin tai muuhun me-          perustalta yleiskirjeellä 2711/27. 5. 1976 sekä
8326: nettelyyn, mikä osoittaa ilmeistä ja vakavaa        :määritteli eräitä pääperiaatteita pa.ikkakunta-
8327: luonteenvikaa. Lukukausitodistuksissa tuli käy-     kohtaisten kriteerien laadintaa varten.
8328: tös sekä huolellisuus ja tarkkaavaisuus arvos-         Tämän jälkeen asiaa on edelleen selvitetty
8329: tella ankarammin kuin päästökirjassa.               työryhmässä. Kouluhallituksesta saadun. tiedon
8330:    Vuoden 1972 jälkeen oppikoulussa ei ole          t»ukaan. suoritettujen selvitysten pohjalta • val-
8331: oppilaan käyttäytymistä ja huolellisuutta arvos-    mistellaan uusia ohjeita peruskoulun .oppilaan
8332: teltu todistuksessa. Koulusta eroavalla tai eron-   käyttäytymisen ja huolellisuuden arvostelemi-
8333: neella oppilaalla on kuitenkin oikeus saada         sesta.
8334: erillinen·· todistus käyttäytymisestään koulussa,     ·Hallituksen käsityksen mukaan peruskoulun.
8335: osallistumisestaan kouluneuvoston tai oppilas-      oppilasarvostelua tulee kehittää Oppilasarvos~
8336: kunnan työhön sekä oppilaiden vapaisiin harras-     telun uudistamistoimikunnan .miet~nössä. (Ko-
8337: tuksiin. ·Tijlöin käyttäytyminen arvioidaan sa-     miteanmietintö 197.3:38) esitettyjen ·periaattei-
8338: noilla moitteeton tai tyydyttävä.                   den mukaisesti.
8339:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1978.
8340: 
8341:                                                                     Opetusministeri Jaakko Itälä
8342: 4                                             1978 vp.
8343: 
8344: 
8345: 
8346: 
8347:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8348: 
8349:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          märksamhet under termineo bedömas. Det är
8350: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       dock möjligt att avstå från bedömningen i slu-
8351: nr 1225 av den 5 maj 1978 till vederbörande          tet av höst- och vårterminerna på första · klass
8352: medlem av statsrådet ,för avgivande av svar          samt vid höstterminens slut på andra och tredje
8353: översänt följande av riksdagsman Wahlström           klass. Vitsorden anges med siffrorna 10-4.
8354: m. fl. undertecknade spörsmål nr 249:                Vitsord i uppförande samt flit och uppmärk-
8355:                                                      samhet antecknas inte på skilje- eller avgångs•
8356:          · Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       betyg. Enligt 99 § ger skolstyrelsen de behöv-
8357:        att bibehålla bedömningen av uppföran-        liga anvisningarna om elevernas bedÖtnning och
8358:        de i dess tidigare form så, att bedömc        vitsord.
8359:        ningen förnyas först i anslutning till           1 grundskolförordningen har bedömningen av
8360:        den totala revideringen av elevbedöm-         elevernas uppförande samt flit och uppmärk-
8361:        ningen?                                       samhet definierats så, att det inte är möjligt
8362:                                                      att bibehålla bedömningen i den form den hade
8363:    S~so~ svar på detta spörsmål får jag vörd-        i folkskola och läroverk. Mao har därför kon-
8364: samt at)föra följande:                               staterat att det oundgängligen måste ges anvis-
8365:    Enligt fölkskolförordningen (321/58) be-          ningar om hur bedömningsskalan skall använ-
8366: döms elevens uppförande samt flit och upp-           das samt kriterierna för bedömningen. Enligt
8367: märksamhet även på avgångsbetyget. Enligt            en opinionsundersökning som skolstyrelsen Iät
8368: anvisningarna i skolstyrelsens cirkulär 874/18.      utföra bland lärare, skolråd, kommunernas
8369: 6. 1943 skulle berömligt vitsord i uppförande        pedagogiska direktörer för skolväsendet samt
8370: ges på avgångsbetyget om elev, under sin skol-       länsstyrelsernas skolavdelningar understödde
8371: tid i skolan eller utanför den, inte har gjort       samtliga användningen av hela den skala som
8372: sig skyldig till allvarligare förseelse, betydande   fastställts genom förordning. Detta var utgångs-
8373: försummelse eller annat förfarande som ådaga-        punkten då skolstyrelsen i sitt cirkulär 2711/
8374: lagt uppenhart eller ·allvarligt karaktärs·fel. På   27. 5. 1976 gav anvisningar och fastställde vissa
8375: terminsbetyg skulle uppförande samt flit och         huvudprinciper för uppgörandet av lokala kri-
8376: uppmärksamhet bedömas strängare än på av-            terier.
8377: gångsbetyget.                                           Därefter har ärendet utretts vidare i en
8378:    Sedan år 1972 har man i läroverk inte be-         arbetsgrupp. Enligt uppgifter från skolstyrelsen
8379: dömt elevs uppförande och flit på betyget.           kommer man på basen av de utredningar som
8380: Elev som avgått eller avgår från skola har dock      utförts att förbereda nya anvisningar om be-
8381: rätt att erhålla ett separat betyg över sitt upp-    dömningen av grundskolelevers uppförande
8382: förand~ i skolan, sitt deltagande i skolrådets       samt flit och uppmärksamhet.
8383: eller · elevkårens arbete samt elevernas fria           Enligt regeringens uppfattning skall elevbe•
8384: hobbyverksamhet. Härvid bedöms uppförandet           dömningen utvecklas i enlighet med de princi•
8385: med orden · oklanderligt eller nöjaktigt.            per som framförts i Kommissionens för förnyel-
8386:    Enligt 98 § grundskolförordningen ( 443/          se av elevbedömningen betänkande ( Kommitte-
8387: 70) skall elevs uppförande samt flit och upp•        betänkande 1973: 38).
8388:      Helsingfors den 16 juni 1978.
8389: 
8390:                                                               Undervisningsmini,ster Jaakko Itälä
8391:                                               1978 vp.
8392: 
8393: Skriftligt spörsmål nr 250.
8394: 
8395: 
8396: 
8397: 
8398:                                   Melin m.fl.: Om väderleksrapporter i rundradion för Skärgårds-
8399:                                       havet uru:ler sommarmånaderna.
8400: 
8401: 
8402:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
8403: 
8404:    Post- ooh telegrafstyrelsen har tagit initiati-   för Skärgårdshavet under de tre sommarinå-
8405: vet tili en speciell väderleksrapport för Skär-      naderna ges i samband med sjörapporterna.
8406: gårdshavet under sommarmånaderna. Detta har          Sveriges vädertjänst och radio har en· speciell
8407: hälsats med · tilifredsställelse av seglare och      rapport för Ålands hav, som allmänt nyttjas
8408: andra som tör sig i de berörda farvattnen. Jäm-      även av finländska seglare. På grund av språk-
8409: fört nied · exempelvis de mycket detaljerade         svårigheter kan alla inte tiligodogöra sig den.
8410: väderleksrapporterna från den svenska kusten         Även denna rapport borde däl'lför under som-
8411: har våta rapporter varit ganska generella och        maren sändas över vår radio, gärna .baserad
8412: täckt för stora områden.                             på motsvarande svenska rapport.
8413:    Väderleksrapporten för Skärgårdshavet ges            Med hänvisning tili ovanstående ber under-
8414: enligt p1anerna enbart per telefon från Korpo.       tecknade att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
8415: Få båtägare har radiotelefon eller är i tillfälle    dagsordningen föreskriver tili vederbörande
8416: att ringa flera gånger per dag och rapporterna       medlem av statsrådet. få ställa fö1jande spörs.
8417: kommer därför främst ·att va11a tili nytta för        ål
8418:                                                      m:
8419: bosättningen tili lands.                                       Är Regeringen beredd att för post-
8420:    Exakta väderleksrapporter är en primär fak-              och telegrafstyrelsen rekommendera att
8421: tor för säkerhet tili sjöss och kan bidraga tili            via rundradion utsända detaljerade och
8422: att undvika många olyckor. Det torde ej hdler               rege1bundet återkommande väderleks-
8423: finnas något billigare sätt att spara liv och               rapporter för Skärgårdshavet under
8424: egendom. Det är därför väsentligt att fullstän-             sommarmånaderna?
8425: diga mpporter ges i radion och att utsikterna
8426:      HelsingfOrs den 5 maj 1978.
8427: 
8428:          Ingvar S. Melin                Gunnar Häggblom               Christoffer Taxell
8429: 
8430: 
8431: 
8432: 
8433: 0878008095
8434: Kirjallinen kysymys n:o 250.                                                              Suomennos:
8435: 
8436: 
8437: 
8438: 
8439:         ,,·,                     Melin ym.: Yleisradiossa kesäkuukausina Saaristomerta varten
8440:                                     annettavista säätiedotuksista.
8441: 
8442: 
8443:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
8444: 
8445:    Posti~ ja lennätinhallitus on tehnyt aloitteen   kolmen kesäkuukauden aikana ilmoitetaan me-
8446: erityisen säätiedotuksen antamiseksi Saaristo-      ritiedotusten yhteydeSisä. Ruotsin sääpalvelulla
8447: merta .varten kesäkuukausina. Tähän ovat ol"        ja radiolla on erityinen Ahvenanmerta koskeva
8448: leet tyytyvä~siä purjehtijat ja muut, jotka liik-   tiedotus, jota myös suomalaiset purjehtij•at ylei~
8449: kuvat .,näillä reiteHlä. Verrattuna esimerkiksi     sesti käyttävät. Kielivaikeuksien .t~kia eivät
8450: Ruotsin. rannilwn hyv;in yksityiskohtaisiin sää-    kaikki voi käyttää sitä hyväkseen. Myös tämä
8451: tiedotuksiin meidän tiedotuksemme ovat olleet       tiedotus tulisi kesällä lähettää radiomme ikau:tt11.
8452: melko yleisiä· Ja kattan~t liian suuria alueita.    mielellään vastaavaan ruotsalaiseen tiedotuk-
8453:    Saaristomeren säätiedotus annetaan suunni·       seen perustuvana.
8454: telmien ·· tn:UJkaan ainoastaan puhelimitse Korp-      Edellä olevan perusteella esitämme valtiopäi-
8455: poosta. Harvoilla veneenomistajilla on radiopu-     väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
8456: helin tai mahdollisuus soittaa useita kertoja       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8457: päivässä ja tästä syystä tiedotukset tulevat lä-    seuraavan kysymyksen:
8458: hinnä maalla olevan asutuksen hyödyksi.
8459:    Tarkat säätied<>j:ukset ovat meriturvallisuu-              Onko Hallitus valmis suosittelemaan
8460: den perustekijöitä ja ne voivat auttaa estä-                posti- ja Jennätinhallitukselle yksityis-
8461: mään monta onnettomuutta. Ei liene mitään                   kohtaisten ja säännöllisesti toistuvien
8462: halvetnpaa tapaa säästää ihmishenkiä ja omai-               säätiedotusten lähettämistä yleisradion
8463: suutta. Tämän johdosta on olennaista, että ra-              välityksellä Saaristomerta varten ·kesä-
8464: dion kautta annetaan täydellisiä tiedotuksia j·a            kuukausien aikana?
8465: että Saaristomerellä odotettavissa oleva sää
8466:      Helsingissä 5 päivänä tokokuuta 1978.
8467: 
8468:          Ingvar S. Melin               Gunnar HäggbLom                 Christoffer T axelil
8469:                          Edusk.unnan Re.t.r..a Pt1_hemieh:eJle.
8470: 
8471:   .Valtippäiväjärjesty;ksen 37 §:n 1 momentissa       Kotkan, Helsin.gin ja Porin puhelins~alveluun
8472: mainituss·a · tarkoitlllksessa Te, Herm Puhemies;.    qn liitetty lähinnä paikallisia·. Qloja, iktrv:aw~t ..Iä.~
8473: ~lette 5 päi ~änä toukokuuta 197 8 pruvätyn kir-      hialueita koskevat merisääennustukset• Ne ovat
8474: jeenne n:o 1229 ohella toimittanut \naltioneu-        nimenomaan yleisradion ja rannikk-Qradioase-.
8475: voston asianomaisell(;: jäsenelle jäljennöksen        mien tiettyinä määräaikoina välittämiii .:ennlls-
8476: kansanedu'staja Ingvar S. Melinin ym. näin kuu-       tuksia täydentäviä.
8477: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 250:               Uutena palvelumuotona on äskettäin posti-
8478:                                                       ja lennätinlaitoksen tehtyä sen teknillisesti mah-
8479:          . ·Onko Hallitus valmis suosittelemaan       dolliseksi aloitettu säätiedotukset . pu~limitse
8480:         jJO'Sti- ja Tennätinhallitukselle yksityis-   Saaristomeren alueelle Kopppoon kautta molem-
8481:         koli)Jaisten ja säännöllisesti toistuvien     milla kotimaisilla kielillä läpi vuoden.. Tähän
8482:       · säätied9tusten >lähettämistä yleisradion      lilittyen on alustavasti päätetty myös tuuliha-
8483:         väUtyksellä Saaristomerta . varten kesä-      vaintojen teon aloittamisesta KQtPpOOssa, mikä
8484:         kuukausien aikana?                            toteutunee lähikuukausina. Tämän jälkeen voi-
8485:                                                       daan Saaristomeri ottaa mtika~n myös' yleisiin
8486:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta~         merialueiden säätiedotuksiin · joko •ontatt'<t·• aluee-
8487: vasti seuraavaa:                                      naan tai Vlieraisiin alueisiin liitettynä .. , Sitävas-
8488:    Hmatieteen laitos antaa nykyään .sääennus-         toin ilmatieteen laitoksen resurssit eivät nykyic
8489: tuksia m.erialueille 4 kertaa vuorokaudessa           sellään riitä erillis~en Saaristomeren sääennus-
8490: yleisradion välityksellä .molemmilla kotimaisil-      tuspalveluun, mikäli yleisradiolla olisi ttiollai~
8491: la kielillä. Tämän Hs·äksi. a.nnetaan kaksi kertaa    seen .palveluun mahdollisuus esim. alueradion
8492: vuorokallilessa 'sääennustus rannikkoradioase-        välityksellä.
8493: mien kautta englannin kielellä. Nämä jälkim-              Mitä tulee k)"syjien mainitsemaan Ruotsin
8494: mäiset lähetykset toistetaan. Kaikkiin merialuei-     sääennustusten yksityiskohtai:suuteen, niin il-
8495: den säätiedowksiin liitetään tarvittaessa kovan       matieteen laitoksen käsityksen mukaan, :vaikka
8496: tuulen ja myrskyvaroituksia sekä pien~jelijöil­       Ruotsin ennustuksessa mainitaankin ·· nimeltä
8497: le tarkoitettuja huomautuksia. Tuulivaroituksia       Ahvenanmeri ja toisinaan eräitä muitakin palik-
8498: voidaan antaa muulloinkin ~eisradion v~lityk­         koja, ovat Suomen ennustukset sekä laajuuteen
8499: sellä sään muutosten niin vaatiessa.                  että itse sisällön yksityiskohtaisuuteen ·.nähden
8500:    Edellämainittujen merisääennustusten lisäksi       jokseenkin vastaavia.
8501:       Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1978.
8502: 
8503:                                                                      Liikenneministeri Veikko Saarto
8504: 4                                            1978 ·~~
8505: 
8506: 
8507: 
8508: 
8509:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8510: 
8511:    I det sYfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        borg och Helsingfors anslutit sjör.apporter som
8512: ariger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      närmast beskriver de lokala förhållandena och
8513: nr 1229 av den 5 maj 1978 till vederbörande         berör de närmaste områdena. Sjörapporterna:
8514: medlem av st'cltsrådet översänt avskrirft av föl-   kompletterar uttryckligen de rapporter som
8515: jande av rilksdagsman Ingvar S. Melin m.fl.         rundradion och kustradiostationerna ger vid
8516: undertecknade spörsmål nr 250:                      vissa klookslag.
8517:                                                        Som en ny serviceform har man nyligen, ef-
8518:            Är Regeringen beredd att för post-       ter att post- och telegrafstyrelsen gjorde det
8519:          och telegrafstyrelsen rekommendera att     tekntiskt möjligt, inlett väderleksrapporter per
8520:      ·. via rundradion tusända detaljerade och      telefon inom Skärgårdshavet via Korpo året
8521:        · regelbundet återkommande väderleks-        runt på båda de inhemska språken. I anslut-
8522:          rapporter för Skärgårdshavet under         ning till detta har man preliminärt beslutat att
8523:          sommarmånaderna?                           inleda vindobservationer på Korpo, v~et pro-
8524:                                                     jekt torde komma att förverkligas under de
8525:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd.      närmaste mån:aderna. Efter detta kan Skär-
8526: samt anföra Jöljande:                               gårdshavet medtas i de allmänna vädedeksrap-
8527:    Metoorologiska institutet ger via Rundradion     porterna för havsområdena, antingen som ett
8528: för närvarande fyra gånger per dygn väderleks-      eget område eller anslutet till närliggaride om-
8529: rapporter för havsområdena på båda de in-           råden. Däremot räcker inte meteorologiska
8530: hemska språken. Dessutom ges två gånger per         insttitutets nuvarande resurser tili för en . se~
8531: dygn engelskspråkiga väderleksutsikter via kust-    parat väderlekstjänst inom Skärgårdshavet;
8532: radiostationerna. De sistnämnda sändningarna        även om rundradion t.ex. via lokalradio srkulle
8533: går i repris. THl alla väderleksrapporter för       kunna möjliggöra sådan service.
8534: havsområdena ansluts vid behov· varningar för          Vad den av spörsmålsställarna omnämnd;t
8535: hård vind och stormvarningar samt anmärk-           detaljrikedomen i de rikssvenska väderleksrap-
8536: ningar som · är avsedda för småbrukare. Var-        porterna beträffar, är meteorologiska institutet
8537: ningar för vind kan vtia rundradion ges även        av ·den · åsikten att de finländska rapporterna
8538: vid övrigrt tidpunkter, då omslag i väderleken      både till omfattning och detaljrikedom i stort
8539: kräverdet.          · ·      ·       ·              sett motsvarar. de rikssvenska rapporterna,
8540:     Förutom ovannämnda sjörapporter har man         fastän man i rapporterna från Sverige nämner
8541: till telefonväderlekstjänsten i Kotka, Björne-      Aland och ibland. även vissa .andra platser.
8542:      Helsingfors den 15 juni 1978.
8543: 
8544:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
8545:                                              1978 vp.
8546: 
8547: Kirjallinen kysymys n:o 251.
8548: 
8549: 
8550: 
8551: 
8552:                                  Juvela: Erään Kokemäelle rakennettavan valimohallin rakentami-
8553:                                     seen myönnetyn työllisyysavustuksen turvaamisesta.
8554: 
8555: 
8556:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8557: 
8558:    Kokemäelle rakennetaan parhaillaan Starcke       sen ja lainojen saanti vaarannu sen johdosta,
8559: Oy:n käyttöön tulevaa erikoisvalimohallia. Hal-     että kaupunki on siitä riippumattomista syistä
8560: lin valmistumisella on varsin oleellinen merki-     joutunut ko. asiassa kohtuuttoman valitusme-
8561: tys Kokemäen työllisyydelle. Sen on arvioitu        nettelyn alaiseksi. Kun Kokemäellä on noin
8562: työllistävän välittömästi valmistuttuaan 45 hen-    500 henkilöä työttömänä, merkitsee raken-
8563: kilöä, mutta kun otetaan välillinen vaikutus        teilla olevan hallin valmistuminen huomattavaa
8564: huomioon, arvioidaan työpaikkojen lisääntyvän       helpotusta vaikeaan työllisyystilanteeseen. Ja
8565: 70:llä. Valtio on myöntänyt Kokemäen kau-           kun asia on näin, onkin mitä vakavimmin toi-
8566: pungille 550 000 markan suuruisen työllisyys-       vottava, että valtioneuvosto myötävaikuttaisi
8567: avustuksen ja INRA:n kautta on luvattu 2,5          siihen, ettei hankkeen rahoitus valituksen joh-
8568: milj. markkaa työllisyyslainaa.                     dosta joudu uhanalaiseksi.
8569:     Hallin rakentamisen tielle on tullut kuiten-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8570: kin odottamattomia esteitä. Eräs henkilö on         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
8571: nimittäin valittanut asemakaavasta ainoana il-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8572: meisenä motiivinaan painostaa Kokemäen kau-         vaksi seuraavan kysymyksen:
8573:  punki ostamaan valittajalta ylihintaan tontti
8574:  sekä teollisuushalli. Asianomainen on tiettä-                Aikooko asianomainen ministeriö
8575: västi luvannut vetää valituksensa pois lää-                huolehtia suta, että kokemäkeläisen
8576: ninhallituksesta, jos Kokemäen kaupunki suos-              Starcke Oy:n erikoisvalimohallin raken-
8577: tuu kauppaan hänen määräämillään ehdoilla.                 tamiseen myönnetyn työllisyysavustuk-
8578: Kaupunginvaltuusto on kuitenkin toistaiseksi               sen sekä INRA:n kautta luvattujen lai-
8579: kieltäytynyt alistumasta painostukseen.                    nojen saaminen turvataan nykytilantees-
8580:     Kokemäellä ollaan kuitenkin ymmärrettävästi            sa, jolloin asiassa on jouduttu yllättäen
8581: huolestuneita sekä valtion työllisyysavustuksen            kohtuuttoman valitusmenettelyn alai-
8582:  että INRA:n lupaamien lainojen kohtalosta.                seksi?
8583: Välttämättömänä pidetään sitä, ettei avustuk-
8584:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1978.
8585: 
8586:                                           Aulis Juvela
8587: 
8588: 
8589: 
8590: 
8591: 0878008051
8592: 2                                             1978 vp.
8593: 
8594: 
8595: 
8596: 
8597:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8598: 
8599:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             Työvoimaministeriö on 19 päivänä huhti-
8600: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     kuuta 1978 myöntänyt Kokemäen kaupungille
8601: mies, olette 9 päivänä toukokuuta 1978 päi-         valtionavustuksella menoarvion momentilta
8602: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       34.50.61 (Valtionapu työttömyyden lieventä-
8603: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        miseen) enintään viisisataaviisikymmentätuhat-
8604: kansanedustaja Aulis Juvelan näin kuuluvasta        ta (550 000) markkaa Starcke Oy:lle vuok-
8605: kirjallisesta kysymyksestä n:o 251:                 rattavan valimorakennuksen rakennustyöhön.
8606:             Aikooko asianomainen ministeriö         Avustus on myönnetty valtioneuvoston 2. 9.
8607:          huolehtia snta, että kokemäkeläisen        1977 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti eli
8608:          Starcke Oy:n erikoisvalimohallin ra-       korvauksena yrityksille myönnettävästä teolli-
8609:          kentamiseen myönnetyn työllisyysavus-      suusrakennusten väliaikaisesta liikevaihtovero-
8610:          tuksen sekä INRA:n kautta luvattu-         vapaudesta. Saamani selvityksen mukaan avus-
8611:          jen lainojen saaminen turvataan nyky-      tussumman suoritus tapahtuu normaalisti mai-
8612:          tilanteessa, jolloin asiassa on jouduttu   nitussa periaatepäätöksessä säädettyjen ehtojen
8613:          yllättäen kohtuuttoman valitusmenette-     mukaisesti.
8614:          lyn alaiseksi?                                Työvoimaministerinä olen pyrkinyt myötä-
8615:                                                     vaikuttamaan siihen, että valtion investointi-
8616:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rahasto suhtautuisi myönteisesti Starcke Oy:n
8617: vasti seuraavaa:                                    lainahakemuksiin.
8618:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1978.
8619: 
8620:                                                                  Työvoimaministeri Arvo Aalto
8621:                                            N:o 251                                               3
8622: 
8623: 
8624: 
8625: 
8626:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
8627: 
8628:   I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-             Arbetskraftsministeriet har den 19 april
8629: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder       1978 beviljat Kumo stad från budgetmoment
8630: skrivelse av den 9 maj 1978 till vederbörande    34.50.61 ( statsstöd för lindrande av arbets-
8631: medlem av statsrådet för besvarande sänt av-     löshet) i statsstöd högst femhundrafemtiotusen
8632: skrift av riksdagsman Aulis Juvelas skriftliga    ( 550 000) mark för uppförande av en gju-
8633: spörsmål nr 251:                                 teribyggnad, som skall uthyras till Starcke Oy.
8634:                                                  Understödet har beviljats i enlighet med det
8635:           Ämnar vederbörande m1msterium          principbeslut som statsrådet fattade 2. 9. 1977,
8636:        ombesörja, att det sysselsättningsstöd    dvs. som ersättning för den temporära skatte-
8637:        och de lån som utlovats av Statens in-    frihet för industribyggnader som beviljas före-
8638:        vesteringsfond ( INRA) för byggandet      tag. Enligt den utredning jag har fått ta del
8639:        av en specialgjuterihall för Starcke Oy   av, erläggs understödssumman i fråga helt
8640:        från Kumo tryggas i det nuvarande lä-     normalt med iakttagande av de villkor om
8641:        get då man oväntat råkat ut för ett       vilka stadgas i nämnda principbeslut.
8642:        oskäligt besvärsförfarande?                   I min egenskap av arbetskraftsminister har
8643:                                                  jag strävat tili att utnyttja mitt inflytande så,
8644:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-     att Statens investeringsfond ( INRA) skulle
8645: samt följande:                                   ställa sig positivt tili Starcke Oy:s låneansökan.
8646:      Helsingfors den 16 juni 1978.
8647: 
8648:                                                              Arbetskraftsminister Arvo Aalto
8649: ,,
8650:  J
8651:                                               l978,vp.
8652: 
8653: Kirjallinen: kysymys n:o 252.
8654: 
8655: 
8656: 
8657: 
8658:                                   Pajunen: Oikeusministeriön virkamiesten toiminnasta erään sää-
8659:                                       tiön hallituksessa.
8660: 
8661: 
8662:                         E du sku nnan        H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8663: 
8664:    Säätiölain 3 luvun mukaan kuuluu säätiöiden       liköiden toimipaikoilla. Kirjeessä todetaan
8665: valvonta oikeusministeriölle. Ministeriön on         muun muassa: "Yhtiömme on jo 12 vuoden
8666: valvottava, että säätiön hallintoa hoidetaan         ajan julkaissut myös kuljettajanopetukseen so-
8667: lain ja säätiön sääntöjen mukaisesti ja minis-       veltuvia oppikirjoja, jotka sopivat autokoulussa
8668: teriön tulee, milloin siihen on aihetta, toimit-     tai poliisin luvalla ajokorttia suorittaville sekä
8669: taa säätiön tilien ja hallinnon tarkastus ja         liikennemääräysten kertaamiseen. Sekä suo-
8670: muullakin tavalla tarkastaa säätiön toimintaa.       men- että ruotsinkielisinä julkaistavat oppikir-
8671:    Oikeusministeriön edellä selostetusta asemas-     jat ovat Autokatsastusmiesten Yhdistys r.y:n
8672: ta johtuen kiintyy huomio siihen, että m.ai-         tarkastamat. Kuljettajatutkinnon teoriakokees-
8673: nitun ministeriön korkein virkamies kanslia-         sa käytettävät kysymyssarjat kuuluvat edelleen
8674: päällikkö Kai Korte esiintyy ainakin Katsas-         yhtiömme julkaisemaan opetusaineistoon.
8675: tustoiminnan Tukisäätiön asiamiehenä ja nyt-            Erityisesti opetus- tai harjoittelulupalaisen
8676: temmin myös säätiön hallituksen puheenjohta-         käyttöön olemme kokoonpanneeet "opetuspa-
8677: jana.                                                ketin", johon sisältyy
8678:    Mainittu Katsastustoiminnan Tukisäätiö puo-       -   Tieliikennekirja       } nämä myös
8679: lestaan omistaa yli 90 % Ajoturva Oy -nimi-          -   kysymyslomakesarja ja ruotsinkielisinä
8680: sestä osakeyhtiöstä, jonka hallituksen puheen-       -   ohjevihko lukujärjestyksineen.
8681: johtajana toimii niin ikään kansliapäällikkö
8682: Kai Korte. Hallituksen toisena jäsenenä on               Paketin hinta on tällä hetkellä 30 mk + 9
8683: Pohjola Yhtiöiden johtaja DI Eino Karppinen.         mk postikuluina postitse postiennakolla lähe-
8684:    Ajoturva Oy puolestaan harjoittaa miljoo-          tettäessä. Puhelimitse tai kirjeitse tehdyt ti-
8685: niin markkoihin nousevin liikevaihdoin kat-          laukset toimitamme nopeasti paluupostissa.
8686: sastusmiesten suorittamassa kuljettajatutkin-            Herra Poliisipäällikkö! Oheisena lähetämme
8687: nossa käytettävien kuulustelukysymysten, oppi-       Teille TIELIIKENNEKIRJAN ja vihkon
8688: kirjojen ym. materiaalin kauppaa. Yhtiön ilmei-      AJOKORTTI OPETUSLUVALLA. Mukaan
8689: senä tarkoituksena on kiertää moottoriajoneu-        liitämme myös muutamia yhtiömme julkaise-
8690: voasetuksen 10 §: ss.ä olevaa säännöstä, jonka       maa opetusaineistoa esitteleviä kortteja, joita
8691: mukaan "katsastusmies ei saa missään muo-            voitte niin halutessanne antaa esimerkiksi ope-
8692: dossa osallistua tämän asetuksen tarkoittamien       tuslupalaisille tai muille asiasta kiinnostu-
8693: ajoneuvojen, laitteiden, niiden osien tai tarvik-    neille."
8694: keiden valmistukseen, kauppaan, korjaukseen tai          Apulaisoikeuskansleri on eraan kantelun
8695: vakuutukseen tahi poltto- tai voiteluaineiden        johdosta 22. 7. 1969 antamassaan päätöksessä
8696: kauppaan taikka ammattimaisen autoliikenteen         katsonut, että "Katsastusmiesten yhdistysten
8697: harjoittamiseen tai autokoulutoimintaan, eikä        ja Ajoturva Oy:n harjoittamaa lomakkeiden
8698: muuhunkaan toimintaan, joka on katsottava            julkaisutoimintaa ja sen valvontaa ei näin ol-
8699: soveltumattomaksi katsastusmiehen asemaan ja         len voida pitää tyydyttävästi järjestettynä."
8700: tehtäviin". Kiellosta huolimatta Ajoturva Oy         Tämän päätöksensä apulaisoikeuskansleri on
8701: muun muassa mainostaa varsin näkyvästi kai-          lähettänyt tiedoksi silloiselle kulkulaitosten ja
8702: killa katsastus- ja kuljettajatutkintopaikoilla ja   yleisten töiden ministeriölle. Edelleen samassa
8703: on nyt ryhtynyt 13. 4. 1978 lähettämällään kir-      päätöksessä todetaan, että maaliskuussa 1968
8704: jeellä mainostamaan myös maamme poliisipääl-         ministeriö on nimenomaan kieltänyt katsastus-
8705: 0878008084
8706: 2
8707: 
8708: miehiä harjoittamasta Ajoturva Oy:n kustan-          tajatutkinnosta kuin sellaisella oppilaalla, joka
8709: taman "Tieliikennekirjan" kauppaa eikä minis-        tulee tutkintoon ilman tällaista rahalla lunas-
8710: teriön tietoon ole sen jälkeen tullut, että täl-     tettua "opetuspakettia".
8711: laista liiketoimintaa olisi esiintynyt. Autokou-        Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivii-
8712: luille hyväksytyissä opetusohjelmissa ei edelly-     järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
8713: tetä mainittavan käytettävää oppikirjaa, ja on       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8714: ministeriö nimenomaan kieltänyt katsastusmie-        vaksi seuraavan kysymyksen:
8715: hiä sellaista sisällyttämästä hyväksyttävään
8716: opetusohjelmaan."              ·                               Onko Hallitus tietoinen edellä tar-
8717:    Poliisipäälliköille lähetetyssä mainoskirjeessä          koitetusta oikeusministeriön virkamies-
8718: on kuitenkin kysymys "opetuspaketista", joka                ten toiminnasta säätiöiden vastuulli-
8719: on kaikilta osiltaan sidottu Ajoturva Oy:n                  sissa tehtävissä sekä katsastusviran-
8720: kustantamaan "Tieliikennekirja"-nimiseen op-                omaisten osallistumisesta kuljettajakou-
8721: pikirjaan lukujärjestyksineen. Kukaan ei voine              lutuksessa ja •tutkinnossa käytettävän
8722: väittää, etteikö tällaisen "opetuspaketin" polii-           opetus- ym. materiaalin kauppaan, ja
8723: sipäällikön kautta tilanneelia kuljettajakoke-              jos on,
8724: laalla olisi kokonaan toiset lähtökohdat selviy-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8725: tyä katsastusmiehen vastaanottamasta kuljet-                ryhtyä näiden epäkohtien poistamiseksi?
8726:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1978.
8727: 
8728:                                            Veikko Pajunen
8729:                                                                                                    3
8730: 
8731: 
8732: 
8733: 
8734:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e h eli e.
8735: 
8736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Oikeusministeriön käytettävissä 6levien Kat-
8737: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sastustOiminnan Tukisäätiön vuosisehtitysten
8738: olette 9 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn          mukaan säätiö on myöntänyt henkilökohtaisia
8739: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       stipendejä ainoastaan opiskelijoille. Matka-apu-
8740: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      rahoja on annettu korkeakoulujen opettajille,
8741: edustaja Veikko Pajusen näin kuuluvasta kir-       teknisten aikakauslehtien toimittajille sekä kat-
8742: jallisesta kysymyksestä n:o 252:                   sastusmiehille alan konferensseihin osallistumis-
8743:                                                    ta varten. Lisäksi säätiö on tukenut eri yhtei-
8744:           Onko Hallitus tietoinen edellä tar-      söjä rahoittaen niiden tutkimustyötä, opinto-
8745:        koitetusta oikeusministeriön virkamies-     päiviä ja kongressijulkaisuja. Säätiön varojen
8746:        ten toiminnasta säätiöiden vastuulli-       jaosta ei näin ollen koidu katsastusmiehille vä-
8747:        sissa tehtävissä sekä katsastusviran-       litöntä taloudellista etua.
8748:        omaisten osallistumisesta kuljettajakou-       Katsastusmiehet eivät :myöskään osallistu
8749:        lutuksessa ja -tutkinnossa käytettävän      Ajoturva Oy:n toimintaan. Yhtiön osakekan-
8750:        opetus- ym. materiaalin kauppaan, ja        nan omistaa lähes kokonaisuudessaan Katsas-
8751:        jos on,                                     tustoiminnan Tukisäätiö. Voimassa olevassa
8752:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     säätiölaissa ei aseteta rajoituksia säätiöiden oi-
8753:        ryhtyä näiden epäkohtien poistamiseksi?     keudelle o:rnistaa osakkeita.
8754:                                                       Liikenne:rninisteriö on 31. 5. 1978 päivätyssä
8755:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lausunnossaan oikeusministeriölle ilmoittanut,
8756: vasti seuraavaa:                                   että kuljettajaopetuksessa käytettäviä oppikir-
8757:    Valtion virkamies voi osallistua vapaaseen      joja ei erikseen hyväksytä viranomaisten toi-
8758: kansalaiswimintaan ja siten kuulua myös yh-        mesta. Oppikirjoja ja muuta oppimateriaalia
8759: distysten, yhtiöiden ja säätiöiden hallintoeli-    valmistavat liikenne:rninisteriön tiedon mukaan
8760: miin. Toimiminen säätiön hallituksen jäsenenä      pääasiassa Ajoturva Oy, Opetustarvike Oy ja
8761: ei ole ristiriidassa oikeusministeriön virkamie-   Liikennetieto Oy, jonka osake-ene:rnmistön
8762: hen virkavelvollisuuksien kanssa sillä perus-      o:rnistaa kansanedustaja Veikko Pajunen.
8763: teella, että säätiöiden valvonta säätiölain mu-       Edellä lausuttuun viitaten katson, että
8764: kaan kuuluu ministeriölle. Oikeusministeriön       asiassa ei ole hallituksen taholta aihettä ryhtyä
8765: virkamies. joka toimii säätiön hallituksen jäse-   toimenpiteisiin.
8766: nenä, on luonnollisesti esteellinen osallistu-
8767: maan asianomaista säätiötä koskevan asian kä-
8768: sittelemiseen ministeriössä.
8769:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1978.
8770: 
8771:                                                                  Oikeusministeri Paavo Nikula
8772: 4                                             1978 vp.
8773: 
8774: 
8775: 
8776: 
8777:                           ; T i 11 Ri k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
8778: 
8779:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt de årliga utredningar som' avg1v1ts
8780: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        av stiftelsen Katsastustoiminnan ,Tukisäätiö
8781: av den 9 maj 1978 tili vederbörande medlem           och som är tillgäng~a för justitieministeriet
8782: av statsrådet> översänt en avskrift av följande      har stiftelsen beviljat personliga stipendier en-
8783: av riksdagsman Veikko Pajunen ställda spörs-         dast åt studerande. Resebidrag har givits åt
8784: mål nr 252:                                          högskolelärare och redaktörer för tekniska tid-
8785:                                                      skrifter samt besiktningsmän för deltagande i
8786:             .Är Regeringen medveten om den           konferenser inom branschen. Dessutom har
8787:        · ovan avsedda verksamhet som justitie-       stiftelsen understött olika samfund genom att
8788:        . ministeriets tjänstemän hedriver i an-      finansiera deras forskningsarbete, studiedagar
8789:       , svariga uppgifter för stiftelser samt        och kongresspublikationer. Utdelningen av
8790:       · om besiktningsmyndigheternas delak-          stiftelsens medel medför sålunda inte någon
8791:          tighet i handeln med undervisnings-         direkt ekonomisk fördel för besiktningsmännen.
8792:          och. annat materia! som används vid            Besiktningsmännen deltar inte heller i aktie-
8793:          förarutbildning och -examina och, om        bolaget Ajoturva Oy:s verksamhet. Bolagets
8794:          så är fallet,                               aktiestock äges nästan i sin helhet av Katsas-
8795:          . vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      tustoiminnan Tukisäätiö. Gällande lag om stif-
8796:          taga för att avlägsna dessa missför-        telser innehåller inga begränsningar i fråga om
8797:         .hållanden?                                  stiftelsers rätt att äga aktier.
8798:           ,.
8799:                                                         1 ett 31. 5. 1978 daterat utlåtande har tra-
8800:    Soil1 sv~r; på spörsmålet framhåller jag hög-     fikministeriet för justitieministeriet uppgivit
8801: aktningsfullt följande:                     .        att läroböcker som används vid förarundervis-
8802:    En. statstjänsteman kan deltaga i den fria med-   ningen inte blir av myndigheterna särskilt god-
8803: borgarverksamheten och således även höra till        kända. Läroböcker och annat studiematerial
8804: förvaltningsorganen i föreningar, bolag och          utarbetas enligt vad trafikministeriet har sig
8805: stiftelser;. Verksamhet som medlem av en stif-       bekant i huvudsak av aktiebolagen · Ajoturva
8806: telses styrelse står inte på den grund i strid       Oy, Opetustarvike Oy och Liikennetieto Oy,
8807: med tjänsteplikterna för en tjänsteman vid           vari aktiemajoriteten innehas av . rj.ksdagsmaQ
8808: justitieministeriet, att tillsynen över stiftelser   Veikko Pajunen.                                 .
8809: enligt lagen om stiftelser ankommer på minis-           Med hänvisning till det ovan anförda anser
8810: teriet. En tjänsteman vid justitieministeriet        jag att skäl till åtgärder från regeringens sida
8811: som är medlem av en stiftelses styrelse är           icke föreligger.                            ·
8812: självfallet jävig att deltaga i behandlingen vid
8813: ministeriet av ärende som angår vederbörande
8814: stiftelse .
8815:     .. fl~sipgfors den l2,Jqni 1978.
8816: 
8817:                                                                     Justitieminister Paavo Nikula
8818:                                              1978 . vp.
8819: 
8820: lqrjallinen kysymys n:o 253.
8821: 
8822: 
8823: 
8824: 
8825:                                  Härkönen ym.: Kotimaisten matkanjärjestäjätoimistojen saattami-
8826:                                     sesta tasavertaiseen asemaan kotimaisen lentoyhtiön lento-
8827:                                     palvelusten osalta.
8828: 
8829: 
8830:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8831: 
8832:    Äskettäin matkailualalla tapahtunut huo-         yhtiöt ovat tuottaneet posltllVISeJ,l käyttökat-
8833: mattava konkurssi on jälleen kerran antanut         teen, joka vaihtelee 0,2-0,5 % Iiikevaihdosta
8834: aiheen tarkastella tähän johtaneita syitä.          laskettuna. Sen sijaan viralliset taseet osoitta-
8835:    Matkailualan kokonaismarkkinat Suomessa          vat, että sekä Aurinkomatkat Oy että Hnnmat-
8836: edustivat noin 800 milj. markan Uikevaihtoa,        kat Oy ovat tuottaneet negatiivisen käyttökat-
8837: josta ns. seuramatkojen osuus oli vuoden 1976       teen mainittuna vuonna: Aurinkomatkat Oy:n
8838: tilastojen mukaan noin 360 milj. markkaa.           käyttökatteen oltua miinus 758 000 markkaa ja
8839: Tästä on Laskettu olevan bussilla, junalla, lai-    Finnmatkat Oy:n miinus 192 000 markkaa.
8840: valla ja omalla autolla suoritettuja matkoja noin       Edellä mainittuja virallisia tuloslaskelmia ar-
8841: 75 mHj. markan verran, joten lentäen suori-         vioitaessa on kuitenkin otettava huomioon seu-
8842: tettujen matkojen osuus on noin 300 milj.           raavaa:
8843: markkaa.
8844:    SuomaJai~ten tärkeimmät lomakohteet ovat
8845:                                                         1. Valtion omi!stamien seuramatkajärjestä-
8846: huhtikuun ja lokakuun välisenä aikana manner-       jien tulosta on korjattu siten, että Finnair on
8847: Espanja, Italia, Kreikka, Jugoslavia ja Ro-         myöntänyt omistamalleen yhtiölle ylimääräisen
8848: mania. Marraskuun ja maaliskuun välisenä            vuosihyvityksen.
8849: aikana pääosa seuramatkoista suuntautuu Ka-             2. Ulkomaisten matkanj,ärjestäjien virallisia
8850: narian saarille.                                    tilinpäätöksiä on mahdotonta arvioida, koska
8851:    Suomessa toimii yhteensä noin 75 matkatoi-       tässäkin tapauksessa tulokseen vaikuttaa rat-
8852: mistoa. Näistä valtion omistamat Matkatoimis-       kaisevasti se, millä hinnalla lentokapasiteetin
8853: to Area Oy, Suomen Matkatoimisto Oy, Au-            ostot omilta lentoyhtiöiltä on velo!i:tettu.
8854: rinkomatkat-Suntours Ltd Oy Ab ja Finnmat-             Ulkomaisten matkanjärjestäjien toimesta har-
8855: kat Oy hallitsevat noin puolta maamme matkai-       joitetaan kuitenkin maassamme voimakkainta
8856: lun markkinoista. Maassamme toimivien ulko-         hintakilpailua, joka viittaa siihen, että näiden
8857: maisten yritysten, tanskalainen Spies-Matkat Ky     yhtiöiden kilpailukyvyn parantam~seksi pääyh-
8858: ja ruotsalainen Oy Tjäreborg Ab, osuus on yh-       tiö veloittaa suomalaiselta tytäryhtiöitään vain
8859: teensä yH 5 %. Muiden kotimaisten yhtiöi-           osan todellisista lennon kustannuksista.
8860: den markkinaosuudeksi jää nä1n ollen 40-                Käytännössä tämä merkitsee sitä, että nämä
8861: 45%.                                                Uilkomaiset yhtiöt myyvät matkoja Suomessa
8862:    Seuramatkoja järjestävät va:ltion omistamista    v,ain marginaalihinnoin saadakseen omat ko-
8863: yhtiöi:stä Aurinkomatkat Oy ja Finnmatkat Oy        neensa ja ennen kaikkea omistamansa hotellit
8864: samoin kuin molemmat ulkomaiset yhtiöt. Näi-        täyteen myydyiksi.
8865: den lisäksi seuramatkoja järjestää 7-8 koti-           3. Muiden kotimaisten yhtiöiden tuloslas-
8866: maista !llatkatoimistoa. Valtion ja ulkomaisten     kelmat kuvastanevat lähinnä todellista tilan-
8867: yhtiöiden osuus seuramatkoista on yhteensä          netta. Niiden osoittaessa ero. tekijöistä huoli-
8868: yli 80 %.                                           matta voitollista tulosta, tästä voidaan päätellä
8869:    Seuramatkajärjestäjien taseiden tarkastelu       niiden toimivan erittäin rationaalisesti.
8870: vuodelta 197 6 osoittaa, että sekä Spies-Matkat        Tähän kolmanteen ryhmään kuuluvien mat-
8871: Ky että Oy Tjäreborg Ab samoin kuin koti-           katoimistojen asema on kuitenkin äärimmäisen
8872: maisista muut kuin valtion omistuksessa olevat      vaikea. Viime vuosien aikana sattuneet kaksi
8873: 0878008221(
8874: 2                                            1978 vp.
8875: 
8876: konkurssitapausta kuvaavat tällä sektori1la val-   ti ratkaista tätä ongelmaa perustamalla oman
8877: litsevaa tilannetta.                               lentoyhtiön ja hankkimalla näin omat koneet.
8878:     Seuramatkan hinta koostuu ]ähinnä kolmes-      Hanke ori tosin jo ennalta tuomittu epäonniis-
8879: ta osatekijästä:                                   tumaan, koska näin vain lisättiin ylikapasiteettia.
8880:     1. Lennon hinta, jonka osuus matkan hin-       Epäonnistuneen hankkeen seuraukset ovat tie-
8881: nasta on keskimäärin 65-70 %.                      dossamme. Jokin viikko sitten tapahtuneen
8882: · ~. Mai~it~~t) ja si~ liJtt~l* ~velus­            Ihannematkat Oy:n konkurssin voidaan laskea
8883: tel!t hiat.n .                                     osittain iohtooeen .edellä kuvatusta epätasaises-
8884:   . 3. H~IDJnnolliset kustannukset.                ta kiJlpailutilanteesta.
8885:     Muiden kuin valtion om1stamien kotimais-          Myytavien seuramatkojen hintatason määrit-
8886: ten matkatoimistojen kilpailukykyä kahteen         televät toisaalta ulkomaiset täällä alennusmyyn-
8887: muuhun ryhmään verrattaessa voidaan todeta         dä harjoittavat seuramatkojen järjestäjät ja toi-
8888: ensinnäkin majoituskustannusten osa:lta niiden     saalta valtion omistamat edullisia ostoehtoja
8889: olevan vähintään tasavertaisessa asemassa. Toi-    nauttivat yhtiöt. Muiden on saadakseen myy-
8890: saalta yritysten välinen tulosvertailu osoittaa,   dyksi matkoja seurattava näin muodostuvan
8891: että tähän ryhmään kuuluvien yritysten ratio-      hintatasoa. Marginaarit jäävät nä1n äärimmäi-
8892: naalinen toiminta on pitänyt niiden hall'innol-    sen pitmiksi ja pienienkin häiriöiden sattuessa
8893: lfsten kustannus-ten osuuden kurissa. Sen sijaan   011 toiminnan lopettaminen uhkaamassa.
8894: näiden yritysten asema lentojen ostajina mui-         Edellä olevaa-n vi~taten es.itämme valtiopäivä-
8895: hin yrityksiin verrattuna on ratkaisevasti hei-    järjestyksen 37 §:n 1 moment1n perusteella
8896: kompi.                                             valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
8897:     Kotimaiset matkanjärjestäjät käyttävät kii-    vaksi seuraavan kysymyksen:
8898: tettävästi ja lähes yksinomaan kotimaista Finn-
8899: airin kalustoa. Näin ne myös omalta osaltaan                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kaik-
8900: ovat markbnoimassa sitä ylikapasiteettia, jota            ki kotimaiset matkanjärjestäjätoimistot
8901: kansallisella 1entoyhtiöllämme on. Ni!iden osto-          voitaisii:n saattaa tasavertaiseen asemaan
8902: ehdot ovat kuitenkin valtion omiin yrityksiin             käyttäessään ja ostaessaan kansallisen
8903: verrattuna huonommat.                                     lentoyhtiön, Finnair Oy:n, lentokapasi-
8904:     Muutama vuosi sitten Keihäsmatkat Oy yrit-            teettia?
8905:        Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1978.
8906: 
8907:             Esko Härkönen             Väinö Raudaskoski               Vej~kko ·Pihlajamäki
8908:             Matti Asunmaa             Matti Jaatinen                  Mikko :FGaarna
8909:             Ulla Puolanne             Pekka Vilmi                     Esko J. Koppanen
8910:                                                 N:o 25.3                                               3
8911: 
8912: 
8913: 
8914: 
8915:                           Eduskunnan. Herra Puhemiehelle.
8916: 
8917:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-         den yhtiöiden käyttökatteet ovat olleet posltn-
8918: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           ~i'Sia. N~iden, kuten luonnollisesti kru'kkien
8919: mies, oLette 9 päivänä toukokuuta 1978 päivä-          alan, yritysten tuloksiin vaikuttavat moninaiset
8920: tyn kirjeenne n:o 123'7 ohella toimittanut val-        seikat ja vaihtelu vuodesta tuiseen voi olla suu-
8921: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-          ri. Näin ollen on varsin kyseenalaista, voidaan-
8922: nöksen kansanedustaja Esko Härkösen ym.                ko nyt esilll'å olevasta asiasta tehdä johtopää-
8923: n.äin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o         töksiä tarkastelemalla tuloslaskelmia.
8924: 253:                                                       Väite, että Finnair olisi myöntänyt omistamil-
8925:                                                        1een yhtiöille ylimääräisen vuosihyvi:tyksen, ei
8926:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kaik-      anna aivan oikeaa ja täsmällistä kuvaa a:sias.ta.
8927:         ki kotimaiset matkanjärjestäj>ätoimistot       Kysymys on paljousa1ennuksesta. Finnair on
8928:         voitaisiin saattaa tasavertaiseen asemaan      monen vuoden ajan soveltanut paljousalennus-
8929:         käyttäessään ja ostaessaan kansallisen          järjestelmää samaan tapaan kuin tehdään muil-
8930:         lentoyhtiön, Finnair Oy:n, lentokapasi-        lakin kaupan aloilla. Paljousalennus tulee ky-
8931:         teettia?                                       symykseen käsitteensä mukaisesti vain suurten
8932:                                                        asiakkaiden kohdalta. Paljousalennuksesta sovi-
8933:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taan harkiten kussakin tapauksessa erikseen.
8934: vasti seuraavaa:                                       P·eriaatteena on, että paljousalennuksesta voi-
8935:     Kysymyksessä on esitetty 'eräitä tilastolH:sia     daan neuvotella ja sopia s.ellai'sen asiakkaan
8936: tietoja matkatoimistoalalta vuodelta 1976. Sen         kanssa, joka joko ostaa paljon kerralta tai on
8937: i'älkeen tilanne on jonkin verran muuttunut.           valmis tekemään pitkäaikaisen sitovan sopi-
8938: Finnair Oy:n piirissä toimivien ja ulkomaisten,        muksen. Periaatteena on edelleen, ja näin on
8939: seuramatkoja      järjestävien matkatoimistojen        myös tähänastisissa paljousalennussopi'rnuksissa
8940: osuus seuramatkoista on jonkin verran laske-           menetelty, että paljousalennuksen määrä ilmais-
8941: nut, noin 75 prosenttiin. Näiden toimistojen           tuna prosenttina kokonaisostojen summasta
8942: lreskinäinen suhde on lisäksi muuttunut siten,         yhden vuoden aika,na riippuu toteutuneesta ko-
8943: että ulkomaiset yritykset, Spies-Matkat ja Tj'ä-       konaisostojen summasta sovitun kaavan mu-
8944: r,eborg, joka viimeksi mainittu myös on tans-          kaan.
8945: kalainen, yhteinen osuus tänä vuonna arvion                P.aljousalennuksen soveltaminen perustuu yk-
8946: mukaa,n on lähes 25 %. Näin ollen Finnairin            sinomaan siihen kuinka suuresta ja merkinä-
8947: piirissä toimivien matkanjärj-estäjäto~mistojen        västä kaupasta kulloinkin on kysymys eikä
8948: osuus seuramatkoista jää noin 50 % :iin.               siis rajoitu Finnairin piirissä toimiviin matkan-
8949:     Vuosina 1976 ja 1977 kumpikaan edellä rnai-        järj,estäjämatkatoimistoihin. Finnair myönsi
8950: mtUlsta tanskalaisista matkanjärjestäjistä ei          aikoina,an Keihäsmatkat Oy:lle huomattaviakin
8951: käyttänyt omia lentoyhtiöitä Suomesta lähte-           paljousalennuksia, joista oli sovittu edellä sa-
8952: viä seuramatkoja varten hyvin lyhytaikaista            notun mukaisesti.
8953: j,a pientä poikkeusta lukuunottamatta. Kuluva-             Edellä sanotusta käynee ilmi, että muiden
8954: na vuonna ainoastaan Tjäreborg käyttää osit-           kuin Finnairin piiristä olevien matkatoimisto-
8955: tain omaa ulkolaista lentoyhtiötään.                   yritysten asema lentoj·en ostajina ei ole ratkai-
8956:     Kuten edellä olevasta käy selville, muiden         sev.asti heikompi. Ostoehdot Finnairiin nähden
8957: kuin Finnairin piirissä toimivien kotimaisten          ovat itseasiassa kaikilla periaatteessa samat.
8958: matkatoimistojen markkinaosuus seuramatkois-           Alan ja ostettavan palvelun luonteesta johtuu,
8959: ta on kasvanut.                                        että hinnat ovat neuvotteluvaraisia enemmän
8960:     Finnmatkojen ja Aurinkomatkojen osalta ky-         kuin monen muun palvelun kaupassa ja hintaan
8961: symyksessä esitetyt käyttökatetta koskevat lu-         voivat vaikuttaa tapaus tapaukselta erilaiset sei-
8962: vut tarkoittavat maaliskuussa 1976 päättynyt-          kat. Yksi näistä s·eikoista on mahdollinen pal-
8963: tä tilikautta. Sen jälkeisissä tilinpäätöksissä näi-   jousalennus.
8964:   Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 1978.
8965: 
8966:                                                                    Liikenneministeri Veikko Saarto
8967:                                             1978 VJ.>·
8968: 
8969: 
8970: 
8971: 
8972:                           T i 11 R i k s d ag e n !> H e r r T a 1 m a n.
8973: 
8974:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      boksluten har dessa bolags driftsbidrag varit
8975: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         positiva. Flera olika omständigheter inverkar
8976: velse nr 1237 av den 9 maj 1978 tili veder-       på dessa företags resultat, och variationeina
8977: börande medlem av statsrådet för avgivande av     från år tili år kan vara stora. Detsamma gäller
8978: svar översänt avskrift av följande av riksdags-   natudigtvrs alla företag inom branschen. Det
8979: man Esko Härkönen m.fl. undertecknade spörs-      kan sålunda ifrågasättas, om man med stöd
8980: mål nr 253:                                       av resultaträkningen kan dra några slutsatser
8981:                                                   i den aktuella frågan.                     ·
8982:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      Påståendet att Finnair skulle ha beviljat de
8983:        för att alla inhemska resebyråer skall     bolag som det äger en extra årskredit ger inte
8984:        kunna jämställas då de utnyttjar och       en hel't riktig och exakt bild av saken. Fråga
8985:        köper det nationella flygbolaget Finn-     är om mängdrabatt. Under flera år harr Finn-
8986:        air Oy:s flygkapacitet?                    air tillämpat mängdrabattsystemet på ett sätt,
8987:                                                   liknande det som tillämpas i andra branscher
8988:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     inom handeln. Mängdrabatten kommer i fråga
8989: samt anföra följande:                             endast för stora kunder, vilket framgår av
8990:    I spörsmålet har anförts några statistiska     ordets innebörd. Mängdrabatten avgörs efter
8991: uppgifter från resebyråbranschen år 1976. Si-     noggrant övervägande i varje enskilt fall. Som
8992: tuationen har sedan sagda år förändrats något.    princip gäller, att man kan övedägga och
8993: Den andel av sällskapsresorna, som resebyråer-    Öv·erenskomma om mängdrabatt med en sådan
8994: na inom Finnair Oy:s krets och de utländska       kund, som antingen köper mycket på en gång
8995: resebyråer som arrangerar sällskapsresor repre-   eller är beredd att ingå ett bindande avtal för
8996: senterar, har minskat något och utgör ca 75       lång tid. Som princip gäller även - och detta
8997: %. Dessa byråers inbördes förhållande har         har varit förfaringssättet beträffande mängd-
8998: därtill förändrats så, att den gemensamma an-     rabattavtalen - att mängdrabatten på den to-
8999: del som de utländska företagen, Spies-Resor       tala inköpssumman under ett år, räknat i pro-
9000: och Tjäreborg, även det sistnämnda danskt,        cent, är beroende av den erlagda totala in-
9001: representerar, i år utgör uppskattningsvis när-   köpssumman enligt överenskommen pian.
9002: mare 25 %. Den andel av sällskapsresorna som         Tillämpningen av mängdrabatten baserar sig
9003: resebyråerna inom Finnair Oy:s krets represen-    enbart på st:orleken och vikten av varje en-
9004: terar stannar sålunda vid ca 50 %.                skilt köp och begränsar sig således inte tili
9005:    Fråns·ett ett obetydligt och rätt kortvarigt   resebyråerna inom Finnairs krets. Finn-air be-
9006: undantag anlitade ingendera av de ovan nämn-      viljade i tiden Keihäsmatkat Oy betydande
9007: da danska researrangörerna under åren 197 6       mängdrabauer, om vilka hade träffats överens-
9008: och 1977 egna flygbolag för sällskapsresorna      kommelse i enlighet med det ovanstående.
9009: från Finland. Inne 'a•·a'1de år anlitar end1st
9010:                    1                                 Av det ovan anförda torde framgå att andra
9011: Tjäreborg i någon mån sitt eget utländska flyg-   resebyråföretag än resebyråerna inom Finnairs
9012: bolag.                                            krets inte är i påtagligt sämre st:ällning be-
9013:    Som av det ovan anförda framgår har rese-      träffande köp av resor. I fråga om Finnair
9014: byråernas marknadsandel i sällskapsresorna        gäller samma köpvillkor i princip för alla.
9015: ökat med undantag av de inhemska resebyråer-      Karakteristiskt för branschen och typen av
9016: na inom Finnairs krets.                           serviceköp är, att priset oftare än vid många
9017:    För Finnmatkats och Aurinkomatkats del         andra typer av serviceköp fastställs genom för-
9018: avser de i spörsmålet nämnda sifferuppgifterna    handlingar, och i varje enskilt fall kan på-
9019: om driftsbidraget den räkenskapsperiod som        v,erkas av olika omständigheter, t.ex. av en
9020: utgick i mars 1976. Vid de därpå följande         eventuell mängdrabatt.
9021:   Helsingfors den 27 juni 1978.
9022: 
9023:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
9024:                                               1978 vp.
9025: 
9026: Kirjallinen kysymys n:o 254.
9027: 
9028: 
9029: 
9030: 
9031:                                   Sinisalo: Ulkomaille tapahtuvan pääomien viennin estämisestä.
9032: 
9033: 
9034:                          E du skun nan       H e r r a P u he m i e h e 11 e.
9035: 
9036:     Luotettavia tietoja suomalaisen paaoman          annettavan yhteiskunnan yritystuen laajentu-
9037: sijoittautumisesta ulkomaille on vaikea saada.       neen vuodesta 1970 vuoteen 197 6 nelinkertai-
9038: Vaikka alkusijoitus vaatiikin Suomen Pankin          sesti. Viime vuosi muodostui ilmeisesti jälleen
9039: luvan, voidaan sen jälkeen pääoman tuotta-           uudeksi ennätysvuodeksi tässä toiminnassa.
9040: malla tuloksella tehdä mitä tahansa ja ulko-             Pääomien maastavientiä on perusteltu mm.
9041: mailla perustettu yritys voi myös vapaasti ot-       sillä, että ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan
9042: taa lainoja. Muutenkin suomalaisen pääoman           tulokset muodostuvat kansantaloudenemme
9043: sijoittumista ulkom~ille on vaikea selvittää.        merkittäviksi. Suomalaiset pääomasijoitukset
9044: Yritykset eivät siitä myöskään julkaise yksityis-    ulkomaille tuottivat v. 1976 kotimaahan osin-
9045: kohtaisia tietoja.                                   koa kuitenkin vain puoli prosenttia investoi-
9046:     Julkisuuteen saatetut tiedot osoittavat val-     dusta pääomasta ja viime vuonna näitä tuloksia
9047: votun, lupaan perustuvan pääomien maasta-            kertyi kotimaahan vain 3 milj. mk. Samaan ai-
9048: viennin voimakkaasti kasvaneen. Pääomien             kaan Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset
9049: maastavienti oli 1975 96 milj. mk, 1976 117          ovat siirtäneet viime vuosina 10 % ja ylikin
9050: milj. mk ja 1976 293 milj. markkaa. Suoma-           menevän voittotuloksen maasta pois. Viime
9051: laisen pääoman ulkomaille tapahtuvaa siirtoa         vuonna ulkomainen pääoma siirsi maastamme
9052:  nämä luvut eivät kerro. Aivan hiljattainkin         yritystoimintatuloja lähes 220 milj. markkaa.
9053:  julkaistut tiedot eräiden suuryhtiöiden laajentu-       Pääomien maastavienti lisää työttömyyttä
9054:  vasta toiminnasta ulkomailla osoittavat pää-        omassa maassamme ja muodostuu edellä ole-
9055:  omien maastaviennin jatkuvan voimakkaana.           vien tietojen perusteella muutenkin kansan-
9056:      Ulkomailla oli vuoden 1977 lopussa 786          taloudellemme varsin kielteiseksi. Tämän vuok
9057:  yritystä, joissa oli vähintään 20 % suomalaista     si valtiovallan olisi omilla toimenpiteillään voi-
9058:  omistusta. Näillä oli lähes satakunta tytär-        makkaasti rajoitettava tämänkaltaista toimintaa.
9059:  yhtiötä. Näistä yrityksistä 60 % oli myynti-            Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
9060:  yrityksiä, muut teollisuus- tai muuta toimintaa     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
9061:  harjoittavaa yritystä.                              neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
9062:      Huolestuttavan lisäpiirteen antaa asiaan se,    seuraavan kysymyksen:
9063:  että pääomien maastavientiä harjoittavat ne sa-
9064:  mat yritykset, joita yhteiskunnan toimesta työl-              Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
9065:  lisyyden turvaamisen perusteella tuetaan yhä                aikonut ryhtyä maastamme ulkomaille
9066:   laajemmassa määrin. Teollisuuden rahoitusorga-             tapahtuvan pääomien viennin estämi·
9067:   nisaatiokomitea on hiljattain julkaisemassaan              seksi?
9068:   mietinnössään todennut avustuksina tai lainoina
9069:       Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1978.
9070: 
9071:                                            Taisto Sinisalo
9072: 
9073: 
9074: 
9075: 
9076:  087800793M
9077: 2                                           1978 vp.
9078: 
9079: 
9080: 
9081: 
9082:                        Ed u s kunnan        Herra Puhe m i e he 11 e.
9083: 
9084:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     asia ensin alistettava Suomen Pankin hyväk-
9085: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      syttäväksi.
9086: olette 9 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn              Ulkomailla toimiva suomalainen tytäryritys
9087: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       ei myöskään voi vastaanottaa takauksia Suo-
9088: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mesta ulkomailta nostamiensa lainojen vakuu-
9089: edustaja Sinisalon näin kuuluvasta kirjallisesta   deksi ilman Suomen Pankin erityislupaa.
9090: kysymyksestä n:o 254:                                  Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan
9091:                                                    suorien sijoitusten kansantaloudellinen merkitys
9092:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on   ei rajoitu pelkästään osinkoina saatuihin tuot-
9093:        aikonut ryhtyä maastamme ulkomaille         toihin, vaan niiden pääasiallinen merkitys ilme-
9094:        tapahtuvan pääomien viennin estämi-         nee siinä, että ne edistävät vientiä ja paranta-
9095:        seksi?                                      vat Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Lä-
9096:                                                    hes ?3 ulkomailla olevista suomalaisista tytär-
9097:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      yrityksistä on nimenomaan suomalaisia tava-
9098: vasti seuraavaa:                                   roita ja palveluksia markkinaivia myyntiyhtiöi-
9099:    Jokaiseen suomalaisen yrityksen ulkomaille      tä.
9100: tekemään oman pääoman sijoitukseen ja sen              Sijoituspääoman nettotuonti oli vuonna 1977
9101: korotukseen sekä tytäryhtiölainan myöntämi-        188 milj. markkaa nettoviennin oltua 293 milj.
9102: seen tarvitaan Suomen Pankin erityislupa. Eri-     markkaa. On kuitenkin huomattava, että vuon-
9103: tyisluvassaan Suomen Pankki asettaa yleensä        na 1977 suomalaisten yritysten ulkomaille te-
9104: seuraavia ehtoja ja rajoituksia:                   kemistä sijoituksista aiheutuneet valuuttamenot
9105:    - Yhtiö tuo sijoitustaan vastaavat osake-       olivat vain vajaan prosentin samana vuonna
9106: kirjat Suomeen.                                    saaduista valuuttatuloista.
9107:                                                        Valtiovarainministeriö toteaa lisäksi, etteivät
9108:    - Yhtiö toimittaa Suomen Pankille tämän         tavaranvienti Suomesta ja tuotannollisen toi-
9109: ulkomaisen yhtiön vahvistetun yhtiöjärjestyksen    minnan aloittaminen ulkomailla ole toistensa
9110: ja tilivuosittain toiminta- ja tilikertomukset     vaihtoehtoja. Tavaranviennin saattaa estää ko-
9111: taseineen.                                         konaan myyjän ja ostajan fyysinen etäisyys toi-
9112:    - Jos yhtiön toiminta tulee muuttumaan          sistaan, ostajamaan lainsäädäntö ja hallinnolli-
9113: tai jos pääyhtiö aikoo luopua sijoituksestaan      nen käytäntö, tullimuurit ym. seikat. Käsitel-
9114: tai sen osasta, on asia ensin alistettava Suo-     lessään sijoitushakemuksia, jotka koskevat val-
9115: men Pankin hyväksyttäväksi. Samoin tulee toi-      mistustoiminnan aloittamista ulkomailla, Suo-
9116: mia, mikäli tytäryhtiön kautta tapahtuu edel-      men Pankki· kiinnittää erityistä ·huomiota sii-
9117: leensijoitusta muihin yhtiöihin tai jos sen osa-   hen, että hankkeella aikaansaadaan joko puoli-
9118: kepääoman korotus tapahtuu omin varoin.            valmisteiden vientiä Suomesta kyseiseen tytär-
9119:    - Mikäli yhtiö haluaa jättää ulkomaisen         yhtiöön tai sillä tuetaan sijoittajayrityksen muu-
9120: tytäryhtiön voittovaroja kotiuttamaHa sijoitus-    ta vientiä samalle markkina-alueelle. Tällöin
9121: maan laissa mahdollisesti määrätyn vähimmäis-      suoralla sijoituksella ulkomaille on välittömästi
9122: rahastoinnin ylittävältä osalta, on myös tämä      työllistävä vaikutus myös Suomessa.
9123:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1978.
9124: 
9125:                                                              Valtiovarainministeri Paul Paavela
9126:                                              N:o 254                                                3
9127: 
9128: 
9129: 
9130: 
9131:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9132: 
9133:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Finskt dotterföretag, som verkar utomlands,
9134: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       kan inte heller ta emot borgen från Finland
9135: av den 9 maj 1978 tili vederbörande medlem          såsom säkerhet för de 1ån som det lyft utom-
9136: av statsrådet för avgivande av svar översänt        1ands utan särskilt tillstånd från Finlands Bank.
9137: avskrift av följande av riksdagsman Sinisalo           Enligt finansministeriets uppfattning be-
9138: undertecknade spörsmål nr 254:                      gränsas de direkta investeringarnas national-
9139:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-        ekonomiska betyde1se inte enbart till dividend-
9140:         tagit för att förhindra att kapita1 förs    intäkter, utan deras huvudsakliga betydelse
9141:         ut från vårt land?                          ligger däri, att de främjar exporten och för-
9142:                                                     bättrar Finlands internationella konkurrensför-
9143:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       måga. Nästan två tredjedelar av de finska
9144: samt anföra fö1jande:                               dotterföretagen utomlands är uttryckligen för-
9145:    För varje sådan investering av eget kapita1,     säljningsbolag, som marknadsför finska varor
9146: som ett finskt företag gör i utlandet, och för      och tjänster.
9147: höjning därav samt för beviljande av dotter-            Nettoinförse1n av investeringskapital var år
9148: bolags1ån erfordras specialtillstånd av Finlands    1977 188 milj. mk, medan nettoutförseln var
9149: Bank. I sitt specialtillstånd uppställer Fin1ands   293 milj. mk. Det bör dock beaktas att de
9150: Bank i allmänhet följande villkor och begräns-      valutautgifter som föranletts av finska företags
9151: ningar:                                             investeringar utomlands år 1977 var endast
9152:    - Bolaget tar de aktiebrev, som motsvarar        en knapp procent av de valutaintäkter som
9153: dess investering, till Finland.                     man fick samma år.
9154:    - Bo1aget tillställer Fin1ands Bank detta            Finansministeriet konstaterar vidare att varu-
9155: utländska bo1ags fastställda bo1agsordning och      exporten från Finland och inledandet av pro-
9156: räkenskapsårsvis verksamhets- och räkenskaps-       duktiv verksamhet utomlands inte är alternativ
9157: berättelserna jämte ba1ansräkningar.                till varandra. Varuexporten kan helt förhindras
9158:    - Om bo1agets verksamhet kommer att              av det fysiska avståndet mellan säljaren och
9159: ändras eller om moderbolaget ämnar avstå från       köparen, avnämarlandets 1agstiftning och ad-
9160: sin investering eller från del därav, skall ären-   ministrativa praxis, tullmurar m. fl. faktorer.
9161: det först hänskjutas till Fin1ands Bank för         Då Finlands Bank behandlar investeringsan-
9162: godkännande. På samma sätt skal1 förfaras,          sökningar, som gäller inledande av framställ-
9163: om via dotterbo1aget vidare investeras kapita1      ningsverksamhet utomlands, fäster den särskilt
9164: i andra bo1ag eller om höjning av aktiekapi-        avseende vid att man genom projektet får tili
9165: ta1et sker med egna medel.                          stånd antingen export av halvfabrikat från
9166:    - Vill bo1ag låta bli att ta hem det ut-         Finland tili det aktuella dotterbolaget eller
9167: 1ändska dotterbo1agets vinstmedel till den del      därigenom stöder det investerande företagets
9168: de överstiger det minimibe1opp som enligt för-      övriga export till samma marknadsområde. Den
9169: 1äggningslandets lag eventuellt skall avsättas      direkta investeringen utomlands har då en
9170: till reservfond, skall även detta ärende först      omedelbart sysselsättande verkan även i Fin-
9171: hänskjutas till Finlands Bank för godkännande.      land.
9172:      Helsingfors den 9 juni 1978.
9173: 
9174:                                                                      Finansminister Paul Paavela
9175:                                               1978 vp.
9176: 
9177: Kirjallinen kysymys n:o 255.
9178: 
9179: 
9180: 
9181: 
9182:                                   Sinisalo: Ylityökiellon noudattamisesta.
9183: 
9184: 
9185:                          Ed u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
9186: 
9187:    Työsuojeluviranomaiset ovat jo pitemmän              Työaikalakia koskevien määräysten rikkomi-
9188: aikaa kiinnittäneet huomiota Yhtyneet Paperi-        nen lain vastaisia ylitöitä teettämällä on erityi-
9189: tehtaat Oy:n Simpeleen tehtailla tapahtuneisiin      sesti nykyisessä vaikean työttömyyden tilanteessa
9190: työaikalain rikkomuksiin, lain kieltämän ylityön     erittäin hälyttävää, joskin se luonnollisesti aina
9191: teettämiseen työntekijöillä.                         on sellainen rikkomus, johon viranomaisten tulee
9192:    Kymen työsuojelupiiristä suoritetuissa tarkas-    asiaankuuluvalla tavalla puuttua. Kun edellä ker-
9193: tuksissa on näitä rikkomuksia todettu vuosien        rottu tilanne saattaa rohkaista nyt puheena ole-
9194: 1973-76 ja sittemmin myös viime ja tämän             vaa ja muita työnantajia tämänkaltaiseen me-
9195: vuoden aikana. Rikkomuksia on tapahtunut siis        noon, olisi valtiovallan ryhdyttävä kiireellisiin ja
9196: senkin jälkeen kun työsuojelutarkastaja on teh-      riittäviin toimenpiteisiin turvatakseen ylityömää-
9197: nyt asiasta työnantajalle asiaan kuuluvat huo-       räysten noudattamisen.
9198: mautukset.                                              Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
9199:    Maaliskuussa 1978 Kymen työsuojelupiirin          § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvoston
9200: työsuojelutoimisto pyysi Ruokolahden nimis-          asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
9201: miespiiriä suorittamaan asian johdosta tarpeel-      kysymyksen:
9202: liset poliisitutkimukset sekä saattamaan rikko-
9203: mukset oikeuden käsiteltäväksi. Ruokolahden                    Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
9204: piirin nimismies on kuitenkin päättänyt olla                 aikonut ryhtyä, että työaikalain määrä-
9205: nostamatta syytettä työaikalain rikkomuksesta                yksiä ylityökiellon noudattamisesta to-
9206: sanottua työnantajaa vastaan. Poliis1tutkinnois-             teutetaan tehokkaasti käytännössä ja rik-
9207: sa ei tiettävästi kuitenkaan ole selvitetty rikko-           komuksiin syyllistyvät saatetaan vastuu-
9208: musten laajuutta ainakaan vuosien 1973 ja 1976               seen teoistaan?
9209: väliseltä ajalta.
9210:      Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 1978.
9211: 
9212:                                            Taisto Sinisalo
9213: 
9214: 
9215: 
9216: 
9217: 0878007818
9218: 2                                               1978 vp.
9219: 
9220: 
9221: 
9222:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9223: 
9224:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         situtkinnassa ei ollut tarpeellista enempää sel-
9225: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vittää yli kaksi vuotta sitten tehtyjä rikkomuk-
9226: olette 9 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn kir-         sia.
9227: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Nimismies on päätöksissään pitänyt selvitetty-
9228: omai:selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       jä rikkomuksia vähäisinä ja ymmärrettävinä, eikä
9229: Sinisalon seuraavan sisältöisestä kirjallisesta ky-.   näin ollen ole phänyt syyttämistä aiheellisena.
9230: symyksestä n:o 255:                                    Työsuojelutoimisto on tyytymättömänä nimis-
9231:                                                        miehen päätöksiin lähettänyt 25. 4. 1978 asia-
9232:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on       kirjat työsuojeluhallitukselle, joka on lähettänyt
9233:         aikonut ryhtyä, että työaikalain määrä-        ne kirjeellään 25. 5. 1978 edelleen Kymen lää-
9234:         yksiä ylityökiellon noudattamisesta to-        nin poliisitarkastajaTie asian mahdollisesti vaati-
9235:         teutetaan tehokkaasti käytännössä ja rik-      mia syyte- tai muita toimenpiteitä varten.
9236:         komuksiin syyllistyvät saatetaan vastuu-          Vähäisten työaikarikkomusten osalta työsuoje-
9237:         seen teoistaan?                                luviranomaiset menettelevät yleensä niin, että
9238:                                                        asiasta ensin huomautetaan rikkomukseen syyl-
9239:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen          listyneelle. Milloin huomautus ei riitä, asiasta
9240: seuraavaa:                                             tehdään työsuojelun valvonnasta annetun lair:.
9241:                                                        24 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus viral-
9242:    Kirjallisessa kysymyksessä on viitattu Yhty-        liselle syyttäjälle. Siinä tapauksessa, että viralli-
9243: neet Paperitehtaat Oy:n Simpeleen tehtailla            nen syyttäjä päättää lain nojalla jättää syytteen·
9244: vuosien 1973-76 ja sittemmin myös viime ja             ajamatta eikä tämä ratkaisu tyydytä työsuojelu-
9245: tämän vuoden aikana todettvrhin työaikalain            toimistoa, on työsuojelutoimisto ilmoittanut
9246: ylityösäännösten rikkomuksiin.                         asiasta joko työsuojeluhallitukselle tai suoraan
9247:    Kymen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto oli       oikeuskanslerille tahi poliisitarkastajalle. Näin
9248: ensin mainituilta vuosilta antanut työnantajalle       asia on tarvittaessa vielä voitu saada oikeuden
9249: huomautuksen asiasta. Maaliskuussa 1978 työ-           käsi tel täviiksi.
9250: suojelutoimisto oli pyytänyt Ruokolahden piirin           Milloin asiasta on nostettu syyte ja tuomiois-
9251: nimismiestä suorituttamaan tarpeelliset poliisi-       tuin on hylännyt sen kokonaan tai osaksi tahi
9252: tutkimukset ja saattamaan rikkomukset oikeu-           tuominut syytetyn lieveropään rangaistukseen
9253: den käsiteltäväksi. Nimismies päätti olla nosta-       kuin syytteessä on vaadittu, on syyttäjän oikeus-
9254: matta syytettä työnantajaa vastaan. Kirjallisen        kanslerin valtakunnan viralliJsille syyttäjille 29.
9255: kysymyksen mukaan poliisituvkinnoissa ei tiet-         10. 1971 lähettämän yleiskirjeen mukaan työ-
9256: tävästi selvitetty rikkomuksen laajuutta aina-         suojeluviranomaisen niin vaatiessa ilmoitettava
9257: kaan vuosien 1973 ja 1976 osalta.                      tyytymättömyyttä päätökseen. Mikäli syyttäjä ei
9258:    Ruokolahden nimismiespiirin tuvkintapöytä-          katso olevan aihetta muutoksen hakemiseen, on
9259: kirjan R/143 /78 mukaan poliisitutkimukset             asia saatettava oikeuskanslerin ratkaistavaksi.
9260: ovat kohdistuneet etupäässä vuoden 1976 lop-              Edellä kerrottu menettely on viranomaisten
9261: puun, vuoteen 1977 ja kuluvaan vuoteen. Näi-           asiasta saatuihin kokemuksiin perustuvan käsi-
9262: den tutkimusten perusteella nimismies on teh-          tyksen mukaan yleensä osoittautunut riittäväksi
9263: nyt 7. 4. 1978 päätökset syyttämättä jättämi-          ja työaikalain säännösten tehokkaan noudatta-
9264: sestä.                                                 misen turvaavaksi. Hallitus seuraa tarkasti työ-
9265:    Rangaistus työaikalain rikkomi:sesta on sakkoa      aikalain ja muun työsuojelusäännöstön käytän-
9266: tai vankeutta korkeintaan kuusi kuukautta. Ri-         nön toteutumista, ja mikäli siinä havaitaan puut-
9267: koslain 8 luvun 1 §:n mukaan syytteeseenpano-          teita, hallitus tulee ryhtymään asian vaatimiin
9268: oikeus sanotunlaisista rikoksista vanhenee kah-        lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin.
9269: dessa vuodessa rikoksen tekemisestä. Siten polii-
9270:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1978.
9271: 
9272:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
9273:                                                 N:o 255                                                   3
9274: 
9275: 
9276:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9277: 
9278:    1 det syfte 37 § 1 mom. ri:ksdagsordningen          tets begående. Sålunda var det vid polisunder-
9279: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          sökningen inte behövligt att ytterligare utreda
9280: av den 9 maj 1978 tili vederbörande medlem av          överträdelser som inträffat för över två år sedan.
9281: statsrådet för avgivande av svar översänt av-              Länsmannen har i sina beslut ansett de ut-
9282: skrift av följande av riksdagsman Sinisalo ställ-      redda överträdelserna vara ringa och förståeliga,
9283: da spörsmål nr 255:                                    och har sålunda inte ansett det befogat att väcka
9284:                                                        åtal. Arbetarskyddsbyrån har, då den varit 'miss-
9285:            Vilka åtgärder avser Regeringen att         nöjd med länsmans beslut, skiokat handlingarna
9286:         vidta för att arbetstidslagens bestämmel-      till arbetarskyddsstyrelsen 25. 4. 1978. Denna
9287:         ser om iakttagande av förbud mot över-         har, medelst sitt brev 25. 5. 1978, sänt dem vi-
9288:         tidsarbete skall förverkliga<-> effektivt i    dare tili polisinspektören i Kymmene Iän för
9289:         praktiken och för att de som gör sig           vidtagande av de åtals- eller andra åtgärder som
9290:         skyldiga tili överträdelser skall ställas      saken eventuellt kräver.
9291:         tili svars för sina gärningar?                     1 fråga om obetydliga arbetstidsförseelser för-
9292:                                                        tar arbetarskyddsmyndigheterna i allmänhet så,
9293:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att man först anmärker om saken tili den som
9294: anföra följande:                                       gjort sig skyldig tili förseelsen. 1 fall anmärk-
9295:                                                        ningen inte är tillräcklig, ges i 24 § 1 mom.
9296:    1 spörsmålet har hänvisats till de brott mot        lagen om tilisynen över a11betarskyddet avsedd
9297: arbetstidslagens stadganden om ia:kttagande av         anmälan tili a'tlmänna åklagaren. 1 det fall att
9298: förbud mot övertid, vilka har konstaterats vid         allmänna åklagaren med stöd av lagen beslutar
9299: Yhtyneet Paperitehtaat Oy:.s fabriker i Simpele        att inte väcka åtal, och denna lösning inte till-
9300: under åren 1973-76 och som enligt vad som             freds~ställer arbeta11skyddsbyrån, har arbetar-
9301: har konstateravs, har förekommit också under          skyddsbyrån meddelat antingen arbetarskydds-
9302: senaste år och under detta år.                         styrelsen, eller justitiekanslern eller polisinspek-
9303:    Kymmene arbetarskyddsdistrikts arbetar-             tör direkt, om saken. Sålunda har man vid behov
9304: skyddsbyrå har, i ,fråga om de förstnämnda            ännu kunnat få saken tili domstolsbehandling.
9305: åren, givit arbetsgivaren en anmärkning i saken.          Då åtal väckts och domstolen har förkastat
9306: 1 mars 1978 hade arbetarskyddsbyrån bett Iäns-        talan antingen helt eller delvis eller dömt den
9307: mannen i Ruokolahti distrikt att låta utföra er-       åtalade tili lindrigare straff än vad som krävts i
9308: forderliga polisundersökningar och bringa över-        åtalet, bör åklagaren, i enlighet med det cirku-
9309: trädelserna tili behandling vid domstol. Läns-        lär som justitiekanslern sänt tili rikets allmän-
9310: mannen beslöt att inte väcka åtal mot arbets-         na åklagare 29. 10. 1971, anmäla missnöje med
9311: givaren. Enligt spörsmålet utreddes vid polis-        beslutet, om arbetarskyddsmyndighet så krä-
9312: undersökningarna, såvitt man vet, inte över-          ver. Om åklagaren inte anser ~skäl tili sökande
9313: trädelsernas omfattning, åtminstone inte i fråga      av ändring föreligga bör saken befordras tili
9314: om åren 1973 och 1976.                                justitiekanslern för avgörande.
9315:    Enligt Ruokolahti länsmansdistrikts rannsak-           Ovan beskrivna förfarande har, enligt den
9316: ningsprotokoll R/143/78 har polisundersökning-        uppfattning 1som baseras på myndigheternas er-
9317: arna inriktats närmast på slutet av år 1976,          farenheter i saken, i allmänhet visat sig till-
9318: på år 1977 och på innevarande år. På basen av         räokligt, och det har även visat sig trygga ett
9319: dessa undersökningar har länsmannen 7. 4.             effektivt iakttagande av stadgandena i arbets-
9320: 1978 fattat beslut om att inte väcka åtal.            tidslagen. Regeringen följer noga med arbetstids-
9321:    Straffet för brott mot arbetstidslagen är böter    lagens och övriga arbetarskyddsstadgandens för-
9322: eller fänge1se i högst sex månader. Enligt 8 kap.     verkligande i praktiken, och om brister obser-
9323: 1 § 1strafflagen preskriberas rätten att väcka åtal   veras kommer regeringen att vidta de lagstift-
9324: för sagda typer av brott inom två år efter brot-      nings- och andra åtgärder som saken kräver.
9325:      Helsingfors den 9 juni 1978.
9326: 
9327:                                                  Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
9328:                                                1978 vp.
9329: 
9330: Kirjallinen kysymys n:o 256.
9331: 
9332: 
9333: 
9334: 
9335:                                   Ahonen: Kärnänkosken voimalaitostöiden aloittamisesta.
9336: 
9337: 
9338:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9339:    Kolimajärven reitissä on Viitasaaren Sähkö         sa, uuden sopimuksen teko on pantu vireille jo
9340: Oy:n omistama Kärnänkosken voima~aitos. Voi-          vuonna 1976.
9341: malaitos rakennettiin Kärnänkoskeen vuosina              Pohjoisen Keski-Suomen kehittämisestä on
9342: 1939-1940 ja laitosta laajennettiin vuosina           keskusteltu useasti muun muassa Keski-Suomen
9343: 1953-1954. Voimalaitoksen keskimääräinen              läänin teollistami:s toimikunnassa, "ministerisavo-
9344: tuotto on nykyisellään n. 2 900 000 kWh. Vi-          tassa" ja monia kertoja v,iitasaaren teollisuus-
9345: reillä olevan laajennuksen toteuttaminen tietäisi     kylän rakentami:S'en yhteydessä sekä Keski-Suo-
9346: laitokseHe merkittävää tuoton Hsäystä, kun S'e        men Maakuntaliitossa.
9347: tulisi olemaan n. 6 400 000 kWh. Viitasaaren             Kaiken tämän lisäksi voimme todeta, että
9348: kunnalle laitoksen olemassaolo ja laajennuksen        itse valtion toimenpiteHlä jarrutetaan pohjoisen
9349: toteuttaminen on erittäin merkittävä, koska           Keski-Suomen kehitystä kuten Kärnänkosken
9350: Viitasaaren Sähkö Oy maksoi veroja vuonna             voimalaitoksen rakennustöiden aloittaminenkin
9351: 1977 180 927 markkaa, jonka lisäksi tu-               osoittaa. Työkohteita tarvittaisiin kiireimmiten
9352: levat vielä välilliset verot. Yhtiö tarjoaa myös 14   pohjoisen Keski-Suomen alueellakin, joten val-
9353: vakituista työpaikkaa, joista kunta saa verotu-       miit työkohteet pitäisi käynnistää. Kunnanval-
9354: loja.                                                 tuuston yksimielise1lä päätökselläkin pitäi<si S'en-
9355:     Viitasaaren kunnanvaltuusto on kokoukses-         tään olla merkitystä, joka valtionhallinnossakin
9356: saan 6.3.197 8 käsit:ellyt laajennushanketta ja       olisi huomioitava.
9357: yksimidisellä päätöksdlään päättänyt puoltaa             EdeHä olevaan viitaten ja vahiopäiväjärjes-
9358: laajennushanketta ja samalla velvoittanut kun-        tyksen 37 §:n 1 momenvin nojalla esi'tän val-
9359: nanhallituksen kiirehtimään suunnitelman to-          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9360: teuttamista vesihaUituksessa ja maa- ja metsä-        vaksi seuraavan kysymyksen:
9361: talousministeriössä. Perusteluina kunnanvaltuus-
9362: to esitti rakentamisdl:e muun muassa:                            Onko Hallitus tietoinen s11ta, että
9363:     Voimalaitoksena on kunna'lle ja kuntalaisille             valtion toimenpiteet ovat estäneet Vii-
9364: huomattava merkitys, voimalaitoks,en rakennus-                tasaaren Sähkö Oy:n Kärnänkosken voi-
9365: työ antaa huomattavaa helpotusta vaikeaan                     malaitostöiden aloittamisen tänä vaikea-
9366:  työttömyystilanteeseen.                                      na työttömyyskautena, ja
9367:     Esteenä kuitenkin töiden käyndin saamisessa                  mitä Hallirus aikoo vehdä Kärnän-
9368:  on vuokrasopimuben uusiminen valtion kanssa.                 kosken voimalaitostöiden aloittamiseksi?
9369:  Vuokrasopimus päättyy kuluvan vuoden lopus-
9370:   Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 1978.
9371: 
9372:                                             Arvo Ahonen
9373: 
9374: 
9375: 
9376: 
9377: 087800766S
9378: 2                                            1978 vp.
9379: 
9380: 
9381: 
9382: 
9383:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9384: 
9385:    Vahiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      omistama osuus, ja tämä vuokrasopimus paat-
9386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tyy 31.12.197 8. Kärnänkoskessa on ral<'ennettu
9387: olette 10 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn          pieni voimalaitos, jota nyt haluttaisiin suuren-
9388: kirjeenne n:ö 1243 oheHa toimittanut valtio-        taa muun muassa lisäämällä säännöstelyä ylä-
9389: neuvoston asia:nomaiselle jäsenelle jäljennöksen    puolisi<ssa vesi:stöissä.
9390: kansanedustaja Ahosen näin kuuluvasta kirjal-          Kärnänkosken voimalaitoksen merkitys voi-
9391: lisesta kysymyksestä n:o 256:                       mataloudelle on hyvin vähäinen. Tällä het-
9392:                                                     kellä voimalaitoskapasiteetin 1i:säämi:seen ei
9393:           Onko HalHtus tietoinen sata, että         myöskään ole tarvetta, koska maassamme on
9394:        valtion toimenpiteet ovat estäneet VHta-     runsaasti rakennettua energiatuotannon ylika-
9395:        saaren Sähkö Oy:n Kärnänkosken voi-          pasiteettia.
9396:        malaitostöiden aloittamisen tänä vai-           Kauppa- ja reolHsuusministeriöllä ei ole käy-
9397:        keana työttömyyskautena, ja                  tettävissä uuden voima'lai:toben kustannusar-
9398:          mitä Hallitus ai:koo tehdä Kärnänkos-      vi:ota. Näi:n ollen sen kannattavuudesta el voida
9399:        ken voimalaitostöiden alb•i:ttamiseksi?      tehdä arviota, jota voitaisiin verrata voimala:i-
9400:                                                     toslaajennuksen mahdoHisesti aiheuttamiin me-
9401:   Vastaubena kysymykseen esitän kunnioitta-         netyksiin vesistön kokonaiskäytössä.
9402: vasti seuraavaa:
9403:                                                        Näitä ·seikkoja tullaan arvioimaan päätettäes-
9404:   Viitasaren Sähkö Oy:lle on 40 vuodeksi            sä Viitasaaren Sähkö Oy: n vuokrasopimuksen
9405: vuokrattu Kärnänkosken vesivoimasta valtion         uusimista koskevasta hakemuksesta.
9406:      Helsingissä kesäkuun 8 päivänä 1978.
9407: 
9408:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
9409:                                             N:o 256                                                3
9410: 
9411: 
9412: 
9413: 
9414:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
9415: 
9416:   I det syhe 37 § 1 mom. riksdagsordningen         avtal utgår 31.12.1978. I Kärnänknski finns ett
9417: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      litet kraftverk, vilket man nu ville utbygga
9418: av den 10 maj 1978 nr 1243 tili vederbörande       bl.a. genom att intensifiera reg1eringen i vatten-
9419: medlem av statsrådet för avgivande av svar         dragen ovanför forsen.
9420: översänt avskrift av följande av riksdagsman          Kärnänkoski kraftverk är ·av mycket ringa
9421: Ahonen stäUda skrift1iga spörsmal nr 256:          betydelse för energihushåHningen. För ögon-
9422:                                                    b1icket finns det inte heHer något behov att
9423:           Är Regeringen medveten om att sta-       öka vår kraftverkskapacit<et, då det redan finns
9424:        tens åtgärder har förhindrat påbörjandet    gott om byggd men outnyttjad energialstrings-
9425:        av arbe~en vid Viitasaaren Sähkö Oy:s       kapacit:et i 1andet.
9426:        Kärnänkoski kraftverk mitt under den           Handels- och industriministeriet har inte de
9427:        svåra arbetslöshet som nu råder, och        kostnadsförslag att tillgå som man uppgjort
9428:           vad har Regeri:ngen för avsikt att       för det nya kraftverket. Någon sådan värdering
9429:        göra för att arbeten vid Kärnänkoski        om utbyggnadens lönsamhet som skul1e kunna
9430:        kraftverk skaH kunna sättas i gång?         jämföras med de föduster som utbyggnaden
9431:                                                    möjHgen sku:He innebära för totalanvändningen
9432:   Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        av vattendraget kan alltså int:e göras.
9433: anföra följande:
9434:                                                       Dessa omständigheter kommer att upptas
9435:    Statens andel av vattenkraften i Kärnänkoski    tHl prövning när man fattar beslut om an-
9436: fors utarrenderades på s·in tid till Viitasaaren   sökningen angående förnyandet av Viitasaaren
9437: Sähkö Oy för en period av 40 år, och detta         Sähkö Oy:s arrendeavtal.
9438:      Helsingfors den 8 juni 1978.
9439: 
9440:                                                    Handels- och industriminister Eero Rantala
9441:                                               1978 vp.
9442: 
9443: Kirjallinen kysymys n :o 257.
9444: 
9445: 
9446: 
9447:                                   A.-L. Jokinen ym.: Vaarallisten vesakontorjunta-aineiden kieltä-
9448:                                       misestä.
9449: 
9450: 
9451:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9452: 
9453:     Torjunta-aineiden aiheuttamat riskitekijät       käyttökelpoinen ja myös taloudellisesti kannat-
9454: ovat jatkuvasti lisääntyneet. Erityisen suurta       tava tapa on hakata vesakot hirvien talviruo-
9455: huolestumista aiheuttavat vesakkojen myrky-          kintaa varten.
9456: tykset kaikkein keskeisimpänä ulkoilukautena            Riistantutkimuslaitos on todennut, että hir-
9457: sekä marja- ja sieniaikaan. Kansalaisten vaka-       vet liikkuvat yleensä hyvin rajoitetulla alueella,
9458: vat vastalauseet myrkytysalueilla eivät valitet-     jos niillä on ravintoa saatavissa. Nämä eläimet
9459: tavasti ole johtaneet torjunta-aineiden levityk-     liikkuvat vain ruoan etsinnässä ja aiheuttavat
9460:  sen lopettamiseen. Erityisen vaarallisia ovat       näillä kulkureiteillään suuria tuhoja istutetuissa
9461: myös ne yksityisten maanomistajien suoritta-         metsissä syöden ja hävittäen mäntytaimistot
9462: mat vesakkojen myrkytykset, joita suoritetaan        ja muut arvokkaat puustojen taimistot. Tällä
9463:  aivan huvila-alueiden ja kesänviettopaikkojen       tavoin aiheutuu vuosittain suuria vahinkoja
9464:  läheisyydessä. Täysin varma marjojen ja sie-        niin yksityisten, metsäyhtiöiden kuin vaitionkin
9465:  nien puhtaudesta ei enää voi olla kukaan, sillä     metsille. Vähäinen ei suinkaan ole se aineellis-
9466:  kautta maan leviävät vaaralliset torjunta-aineet    ten vahinkojen ja jopa ihmishenkien menetys-
9467:  vapaasti.                                           ten ja vammautumisten määrä, joka vuosittain
9468:     Vakavia ja varoittavia tietoja on kuitenkin      aiheutuu juuri siitä syystä, että hirvet liikku-
9469:  olemassa mm. niiden tutkimusten tuloksena,          vat etsimässä ruokaa. Jos nyt varattaisiin vesa-
9470:  joita torjunta-aineiden turvallisuusohjetoimi-      kot hirvien talviruokintaa varten, niin nämä
9471:  kunta jo 1974 ilmestyneessä mietinnössään tuo       eläimet pysyisivät riistantutkimuslaitoksen tut-
9472:  esiin. Myös Työterveyslaitoksen tutkimukset         kimusten mukaan niillä alueilla, joilla niitä
9473:  varoittavat vesakkomyrkkyjen vaaroista. Kan-        ruokitaan. Tämän tehtävän voisivat hoitaa ne
9474:  sainvälisistä tutkimuksista on runsaasti vakavaa    riistanhoitojärjestöt ja yksityiset metsästäjät,
9475:  ja varoittavaa tutkimusaineistoa, joka olisi vih-   jotka anovat ja saavat hirvenkaatolupia. Sään-
9476:  doinkin otettava vakavasti myös Suomessa teh-       nöt voitaisiin laatia samansuuntaisiksi kuin
9477:  täessä päätöksiä torjunta-aineiden käytön suh-      esim. fasaanien pyyntioikeus jo on. Vain ne
9478:   teen.                                               saavat hirvenkaatolupia, jotka vastaavat ja hoi-
9479:      Vietnamissa kiellettiin vesakkomyrkkyjen        tavat hirvien ruokintaa talvikausina.
9480:  käyttö sotatilanteessa sen jälkeen kun synty-          Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
9481:  mävikaisten lasten lukumäärä kasvoi huomatta-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
9482:  vasti. Myös koe-eläimissä on todettu tapahtu-       tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
9483:  neen kromosomivaurioita ja tästä johtuneita         vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9484:   sikiön epämuodostumia. Aineistoa torjunta-
9485:  aineiden tuhoista ja vaarallisuudesta on niin                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
9486:  runsaasti, että uusia muotoja vesakkojen tor-               teisiin vesakkojen käyttämiseksi hyödyl-
9487:   juntaan on jo aika löytää.                                 lisiin tarkoituksiin ja sillä tavoin, että
9488:      Edellä esitetyn johdosta on välttämätöntä               vaarallisiksi osoittautuneista torjunta-
9489:  ryhtyä hoitamaan vesakkojen hävittäminen                    aineista voitaisiin kokonaan luopua ja
9490:   muulla tavoin kuin myrkyttämällä. Erittäin                 kieltää ne lainsäädännön avulla?
9491:       Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1978.
9492: 
9493:           Anna-Liisa Jokinen            Marjatta Mattsson               U.-L. Alppi
9494:           Unto Ruotsalainen             E.-J. Tennilä                   Siiri Lehmonen
9495:           V. J. Rytkönen                Aarne Koskinen
9496: 0878008062
9497: 2                                             1978 vp.
9498: 
9499: 
9500: 
9501: 
9502:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9503: 
9504:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ole onnistunut. Riistantutkimuksen mukaan
9505: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hirvikannan laajamittaiseen ruokintaan sisältyy
9506: olette 11 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn          riskejä, joita ei nykyisin kannata ottaa. Ne yk-
9507: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        silöt, jotka tähän mennessä ovat hakeutuneet
9508: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       kerppu-, heinä- tai keinorehuruokintaan, ovat
9509: edustaja A.-L. Jokisen ym. näin kuuluvasta          olleet nälkiintyneitä ja enimmäkseen kuolleet
9510: kirjallisesta kysymyksestä n:o 257:                 talven kuluessa. Syynä on tällöin ollut ruoan-
9511:                                                     sulatuskanavan sopeutumattomuus talviravin-
9512:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      non sulattamiseen.
9513:        siin vesakkojen käyttämiseksi hyödylli-         Torjunta-aineina käytettävät valmisteet ovat
9514:        siin tarkoituksiin ja sillä tavoin, että     viranomaisten tarkistamia ja torjunta-aineina
9515:        vaarallisiksi osoittautuneista torjunta-     käytettäväksi hyväksymiä aineita. Viranomai-
9516:        aineista voitaisiin kokonaan luopua ja       sille on lisäksi torjunta-ainelaissa ja myrkky-
9517:        kieltää ne lainsäädännön avulla?             laissa jo annettu riittävät valtuudet kieltää
9518:                                                     hyväksytynkin aineen käyttö torjunta-aineena,
9519:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       jos se osoittautuu vaaralliseksi. Mitä kysymyk-
9520: vasti seuraavaa:                                    sessä tarkoitettuun vesakontorjunta-aineiden
9521:    Etsittäessä kotimaisia energialähteitä on        käytöstä luopumiseen muutoin tulee, totean,
9522: myös vesakkojen hyödyntäminen esillä useissa        että hallituksen kanta asiassa selviää torjunta-
9523: asiaa selvittelevissä toimikunnissa ja tutkimuk-    ainelain muuttamisesta eduskunnalle annetusta
9524: sissa. Vesakkojen hakkaamista riistaruokintaan      esityksestä (HE n:o 8/1978 vp.). Eduskunta
9525: käytetään paljon pienriistan hoidossa. Hirvien      on hyväksynyt sanotun hallituksen esityksen.
9526: kerppuruokinta ei kuitenkaan tähän mennessä
9527:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1978.
9528: 
9529:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
9530:                                              N:o 257                                             3
9531: 
9532: 
9533: 
9534: 
9535:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9536: 
9537:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      i stor skala risker, vilka det numera inte lönar
9538: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          sig att ta. De exemplar som hittills sökt sig
9539: velse av den 11 maj 1978 till vederbörande         tili utfodringsplatser där de utfodrats med löv,
9540: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     hö eller konstfoder har varit uthungrade och
9541: jande av riksdagsman A.-L. Jokinen m. fl.          har för det mesta dött under vinterns lopp.
9542: ställda spörsmål nr 257:                           Otsaken har härvid varit den omständigheten,
9543:                                                    att vinternäringen inte har varit lämplig för
9544:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder          djurens matsmältning.
9545:        som leder tili att sly kan användas för        De produkter, vilka får användas som be-
9546:        nyttiga ändamål och på ett sådant sätt,     kämpningsmedel, är ämnen som är kontrolle-
9547:        att det vore möjligt att helt frångå        rade av myndigheterna och godkända att an-
9548:        bekämpningsmedel som visat sig vara         vändas som bekämpningsmedel. Myndigheterna
9549:        farliga samt att förbjuda dem lagstift-     har dessutom redan i enlighet med lagen om
9550:        ningsvägen?                                 bekämpningsmedel och lagen om gifter till-
9551:                                                    räckliga befogenheter att förbjuda användning
9552:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      t.o.m. av ett godkänt ämne som bekämpnings-
9553: samt anföra följande:                              medel, ifall ämnet visar sig vara farligt. V ad
9554:    När det gällt att leta fram inhemska energi-    den i spörsmålet åsyftade frågan om att frångå
9555: källor har frågan om utnyttjande även av sly       användning av slybekämpningsmedel i övrigt
9556: varit aktuell i ett flertal kommissioner och       gäller kan jag konstatera, att regeringens in-
9557: undersökningar, vilka utreder detta ärende.        ställning i frågan framgår av den proposition
9558: Det är vanligt att utfodra småvilt med sly         som avlåtits till riksdagen med förslag till lag
9559: som huggits ned för detta ändamål. Tillsvidare     angående ändring av lagen om bekämpnings-
9560: har man dock inte haft framgång när det gällt      medel (Reg.prop. nr 8/1978 rd.). Riksdagen
9561: att utfodra älg med lövkärvar. Enligt vilt-        har godkänt sagda regeringsproposition.
9562: forskningen medför utfodring av älgstammen
9563:      Helsingfors den 15 juni 1978.
9564: 
9565:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
9566:                                               1978 'Vp.
9567: 
9568: Kirjallinen kysymys n:o 258.
9569: 
9570: 
9571: 
9572: 
9573:                                  Luja-Penttilä ym.: Toipumislomalle määrätylle asevelvolliselle
9574:                                     suoritettavasta korvauksesta.
9575: 
9576: 
9577:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9578: 
9579:    Puolustusvoimissa varusmiespalvelustaan suo-     mesta korvattaisiiri vähäisen päivärahan lisäksi
9580: tittavan asevelvollisen jouduttua sairaalaan ja     myös hänelle kuuluva ylöspito toipurhisloman-
9581: sieltä lomautettuna toipumislomalle, ei hänelle     sa aikana.
9582: tiettävästi suoriteta asevelvolliselle kuuluvan        Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
9583: päivärahan lisäksi mitälin muuta korvausta. Hän     päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitäm-
9584: ei saane korvausta niistä kustannuksista, joita     me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
9585: hän joutuu käyttiimääti toipuniislomalla ravin-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9586: toonsa, asumiseensa ja muihin ylöspitoon kuu-
9587: luviin menoihinsa. Hän ei voi saada myöskään                  Onkö puolustusvoimissa Sellainen käy-
9588: tällaisena ty8kyvyttömyysaikana sairausvakuu-              täntö, ett!i sairaalasta toiputnislomalle
9589: tuslain perusteella päivärahaa, jolla hän voisi            määrätylle asevelvolliselle ei makseta
9590: turvata toimeentulonsa.                                    päivärahan lisäksi mitään korvausta ylös-
9591:    Kun asevelvollinen suorittaa palvelustaan               pitoon tarvittavista kustannuksista, ja
9592: puolustusvoimissa, niin hänellä on oikeus va-              jos on,
9593: paaseen ylöspitoon sekä vähäiseen päivärahaan.                aikooko Hallitus pikaisesti korjata
9594: Tästä periaatteesta luonnollisesti seuraisi, että          epäkohdan myös ylöspidon korvaamisen
9595: asevelvollisen joutuessa sairauden perusteella             osalta?
9596: toipumislomalle, hänelle puolustusvoimien toi-
9597:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1978.
9598: 
9599:          Sinikka Luja-Penttilä         Meeri Kalavainen               Seija Karkinen
9600:          Bror Lillqvist                Lyyli Aalto
9601: 
9602: 
9603: 
9604: 
9605: 0878008128
9606: 2                                            1978 vp.
9607: 
9608: 
9609: 
9610: 
9611:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
9612: 
9613:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen~          toinkin sairasloma on verrattavissa varusmies-
9614: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-     ten normaaleihin lomiin.
9615: mies, olette kirjeenne n:o 1267 ohella 11 päi-         Sairaslomia myönnettiin v, 1971 n. 97 000
9616: vänä toukokuuta 1978 lähettänyt valtioneuvos-       vuorokautta ja vuonna 1977 arviolta vajaat
9617: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-      90 000 vuorokautta. ·.
9618: edustaja Sinikka Luja-Penttilän ym. seuraavan          Mikäli varusmiehelle. sairaslomalla myönnet-
9619: sisältöisen kysymyksen n:o 258:                     täisiin korvausta ylöspidosta olisi lähin vertai-
9620:                                                     lukohde komennuksella · olevan varusmiehen
9621:          Onko puolustusvoimissa sellainen käy-      edut. Komennuksella oleva varusmies, milloin
9622:        täntö, että sairaalasta toipumislomalle      ruokailua ei ole järjestetty, saa ruoan hankki-
9623:        määrätylle asevelvolliselle ei makseta       mista varten ruokarahaa ja mikäli majoitusta
9624:        päivärahan lisäksi mitään korvausta ylös-    ei ole järjestetty, majoitusrahaa. Ruokaraha on
9625:        pitoon tarvittavista. kustannuksista, ja     6~8 turinin komennuksella 10 markkaa ja yli
9626:        jos on,                                      8 tunnin 20 markkaa. Majoitusraha on kau-
9627:           aikooko Hallitus pikaisesti korjata       pungissa 40 markkaa ja muualla 30 markkaa
9628:        epäkohdan myös ylöspidon korvaamisen         vuorokaudessa.                 .
9629:        osalta?                                         Mikäli sairaslomalla olevalle varusmiehelle
9630:                                                     maksettaisiin sanotut korvaukset, merkitsisi se
9631:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         50-60 markan vuorokautista korvausta. Vuo-
9632: taen seuraavaa:                                     den 1977 sairaslomien ·määrän mukaan lasket-
9633:    Varusmiehille annettavan sairasloman, aikai-     tuna se aiheuttaisi 5,4 miljoonan markan lisä-
9634: semmin toipumisloman, myöntää lääkärin esi-         kustannukset.
9635: tyksestä joukko-osaston komentaja. Sairasloman         Puolustusministeriö toteaa kysymyksessä mai-
9636: tarkoituksena on varusmiehen toimintakyvyn          nitun sairaslomalla olevien varusmiesten toi-
9637: palauttaminen sairastumista edeltäneelle tasolle    meentuloturvan kehittämisen tarpeelliseksi. En-
9638: tai palvelukseen sopeutumisen helpottaminen.        sisijaisena tavoitteena tulisi olla ruokarahan
9639: Sairasloma ei ole pakollinen, vaan sen voi viet-    maksaminen sairasloman ajalta, jolloin määrä-
9640: tää joukko-osastossa, jolloin varusmies voi käyt-   rahan tarve olisi 1,8 miljoonaa markkaa vuo-
9641: tää hyväkseen puolustusvoimien ylöspitoa. Muu-      dessa.
9642:      Helsingissä kesäkuun 15 päivänä 1978.
9643: 
9644:                                                              Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
9645:                                              N:o 258                                               3
9646: 
9647: 
9648: 
9649: 
9650:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9651: 
9652:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      sjukpermissionen jämföras med bevärings nor-
9653: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      mala permission.
9654: nr 1267 av den 11 maj 1978 till vederbörande          De sjukpermissioner som beviljades år 1971
9655: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1-     omfattade ca 97 000 dygn och år 1977 upp-
9656: jande av riksdagsman Sinikka Luja-Penttilä         skattningsvis knappt 90 000 dygn.
9657: m. fl. ställda spörsmål nr 258:                        Hall ersättning för uppehälle utbetalades till
9658:                                                    beväring på sjukpermission skulle detta förfa-
9659:           Är det praxis inom försvarsmakten        rande närmast kunna jämföras med de förmå-
9660:        att till värnpliktig som kommenderats       ner som beväring på kommendering åtnjuter.
9661:        på konva1escenspermission inte utöver       Beväring på kommendering får, om bespisning
9662:        dagtraktamente utbetalas någon ersätt-      inte ordnats, matpenning för måltider, och, så-
9663:        ning för kostnader som föran1edes av        framt inkvartering inte ordnats, inkvarterings-
9664:        uppehället, och, om så är fallet,           penning. Matpenningen är 10 mark om kom-
9665:           ämnar Regeringen skyndsamt avhjä1pa      menderingen omfattar 6-8 timmar och 20
9666:        detta missförhållande också till den del    mark om den överstiger 8 timmar. Inkvarte-
9667:        som gäller ersättning för uppehälle?        ringspenningen är 40 mark per dygn i stad tili
9668:                                                    30 mark per dygn annorstädes.
9669:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Hall ovan nämnda ersättningar utbetalades
9670: samt anföra följande:                              till beväring på sjukpermission, skulle detta in-
9671:    Den sjukpermission, som ges beväring, bevil-    nebära en ersättning om 50-60 mark per
9672: jas av truppförbandets kommendör på fram-          dygn. Räknat enligt antalet sjukledigheter år
9673: ställning av 1äkare. Avsikten med sjukpermis-      1977 skulle det föranleda merkostnader om
9674: sionen är att beväringens prestationsförmåga       5,4 miljoner mark.
9675: skall återställas så, att den är densamma som          Försvarsministeriet konstaterar att det är
9676: den var innan beväringen insjuknade, dvs. av-      nödvändigt att utveckla det i spörsmålet åsyf-
9677: sikten är att underlätta återanpassningen till     tade utkomstskyddet för beväring på sjukper-
9678: tjänstgöring. Sjukpermissionen är inte obliga-     mission. Målet borde i första hand vara att
9679: torisk, utan det är möjligt att tillbringa tiden   matpenning utbetalas för den tid sjukpermis-
9680: vid truppförbandet, varvid beväringen kan till-    sionen omfattar, varvid ett anslag om 1,8 mil-
9681: godogöra sig det uppehälle som försvarsmakten      joner mark om året skulle behövas.
9682: tillhandahåller. Också i övriga avseenden kan
9683:      Helsingfors den 15 juni 1978.
9684: 
9685:                                                               Försvarsminister Taisto Tähkämaa
9686:                                                 1978 vp.
9687: 
9688: Kirjallinen kysymys n:o 259.
9689: 
9690: 
9691: 
9692: 
9693:                                   Uitto: Taksiliikenteen kuntarajoja vastaavan IHkennealuejaon
9694:                                       muuttamisesta.
9695: 
9696: 
9697:                          E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
9698: 
9699:    Ammattimaisesta moottoriajoneuvoliikentees-       kuten tiedetään taksiautojen tarve satamassa ja
9700: tä annetun asetuksen 19 §:n mukaan tilauslii-        lentoasemalla saattaa ajoittain nousta erittäin
9701: kennettä henkilöautolla saa harjoittaa ainoas-       suureksi.
9702: taan liikennelupaan merkityltä auton asemapai-          Pääkaupunkiseudun taksiliikenteen järjeste-
9703: kalta mahdollisesti vahvistetun taksiohjesäännön     lyä ei voida pitää tehokkaana eikä taloudellise-
9704: mukaisesti. Tilatun ajon päättyessä on auto il-      na, joten jonkin uuden ratkaisun löytäminen
9705: man viivytystä tuotava takaisin asemapaikkaan-       olisi tarpeen.
9706: sa. Saman pykälän 2 momentissa todetaan                 Vuoden 1978 huhtikuun alusta on pääkau-
9707: edelleen: "Henkilötilausliikennettä tarkoitta-       punkiseudun linja-autoliikenteen liikennelupien
9708: vaan lupaan sisältyy oikeus suorittaa tilapäinen     myöntäminen siirtynyt pääkaupunkiseudun yh-
9709: ajo sekä liikennealueen ulkopuolelle että sen        teistyövaltuuskunnan tehtäväksi. Vastaavasti
9710: ulkopuolelta liikennealueelle. Tilatun ajon          olisi syytä harkita YTV:n alueen eli Helsingin,
9711: päättyessä liikennealueen ulkopuolella on auto       Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupungin
9712: viivyttelemättä tuotava asemapaikkaansa ja voi       muodostamista yhdeksi taksiliikenteen liikenne-
9713: kuljettaja tällöin ottaa suoritettavakseen kul-      alueeksi tai muita keinoja asiakaspalvelun
9714: jetuksia paluumatkan suuntaan myös vieraan           joustavuuden lisäämiseksi. Samalla olisi selvi-
9715: liikennealueen sisällä."                             tettävä reuna-alueiden taksipalvelujen turvaa-
9716:     Asetus siis lähtee siitä, että liikennelupa on   minen esimerkiksi asemapaikkamääräyksin.
9717: alueellisesti rajattu. Pääperiaatteessa asetus on       Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
9718: tarkoituksenmukainen, mutta Helsingin seu-           jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
9719: dulla liikennealuejako ei kaikin osin vastaa         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9720: tarkoitustaan. Vuokra-autoasiakkaat voivat jou-      vaksi seuraavan kysymyksen:
9721: tua kohtuuttomiin vaikeuksiin tullessaan esi-
9722: merkiksi Vantaan lentoasemalle tai Helsingin                   Onko Hallitus tietoinen suta, että
9723: satamaan. Esimerkiksi vantaalainen taksi ei voi             taksiliikenteen kuntarajoja vastaava lii-
9724: ottaa Helsingin satamasta paluukyytiä Kauniai-              kennealuejako ja siihen liittyvät sään-
9725: siin, koska Kauniainen ei sijaitse sen paluurei-            nökset aiheuttavat kohtuuttomia hait-
9726:  tin varrella.                                              toja erityisesti pääkaupunkiseudulla, ja
9727:     Tilanne on erittäin kiusallinen asiakkaille ja             mihin toimiin Hallitus mahdollisesti
9728:  taksiautoilijalle eikä sitä voida pitää muuten-            aikoo ryhtyä kyseisten haittojen pois-
9729: kaan tarkoituksenmukaisena. Edellä kerrottu ti-             tamiseksi?
9730: lanne ei ole mitenkään poikkeuksellinen, sillä
9731:   Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1978.
9732: 
9733:                                            Pauli Uitto
9734: 
9735: 
9736: 
9737: 
9738: 087800800V
9739: 2                                                1978 vp.
9740: 
9741: 
9742: 
9743: 
9744:                         E d u 's k u n n a n   H e r r a P u he m i e he 11 e.
9745: 
9746:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vattiin parin liitosalueen taksiaseman taksipal-
9747: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        velu poliisilaitoksen toimesta ns. pakkopirssi-
9748: olette 11 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn           järjestelmällä. Järjestelmän valvonta osoittau-
9749: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tui Helsingin poliisilaitokselle erittäin hanka-
9750: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        laksi ja on siitä nyttemmin voitu luopua. Näi-
9751: edustaja Pauli Uiton näin kuuluvasta kirjalli-       den kokemusten perusteella tuskin voidaan aja-
9752: sesta kysymyksestä n:o 259:                          tella vastaavan järjestelmän luomista Espoon ja
9753:                                                      Vantaan harvaan asutuille seuduille. Yhdistä-
9754:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että       mistä haittaa myös se, että Helsingin taksinti-
9755:         taksiliikenteen kuntarajoja vastaava lii-    lausjärjestelmä ja taksa ovat erilaiset kuin ko.
9756:         kennealuejako ja siihen liittyvät sään-      muissa kaupungeissa. Yhtenäisen tilausjärjestel-
9757:         nökset aiheuttavat kohtuuttomia hait-        män luomiseen tuskin tulisi kuitenkaan ole-
9758:         toja erityisesti pääkaupunkiseudulla, ja     maan mahdollisuuksia. Myös pääkaupunkiseu-
9759:            mihin toimiin Hallitus mahdollisesti      dun kaikki taksiautoilijayhdistykset ovat vas-
9760:         aikoo ryhtyä kyseisten haittojen pois-       tustaneet liikennealueiden yhdistämistä.
9761:         tamiseksi?                                      Vuonna 197 4 asetti liikenneministeriö työ-
9762:                                                      ryhmän, jonka tehtävänä oli tutkia yhteislii-
9763:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kenteen toteuttamismahdollisuuksia Suomessa
9764: vasti seuraavaa:                                     sekä tehdä ehdotus mahdollisten yhteisliiken-
9765:    Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan          nekokeilujen suorittamisesta pääkaupunkiseu-
9766: alueen eli Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kau-        dulla. Työryhmä jätti mietintönsä 12. 6. 1975.
9767: niaisten muodostamista yhdeksi taksiliikenne-        Työryhmässä olivat myös edustettuina pääkau-
9768: alueeksi vaikeuttaa ensinnäkin se seikka, että       punkiseudun taksiautoilijain yhdistykset. Työ-
9769: sekä Espoon että Vantaan alueilla on monin           ryhmä valmisti mm. ehdotuksen pääkaupunki-
9770: paikoin taksikysyntä ajoittain vähäistä, minkä       seudulla toteutettavaksi yhteisliikennesäännök-
9771: vuoksi näiden alueiden taksit vähäisen kysyn-        si. Vantaan taksiautoilijayhdistyksen taholta ei
9772: nän aikana ilmeisesti siirtyisivät tyydyttämään      ehdotettua yhteisliikennesääntöä kuitenkaan
9773: Helsingin vakinaisempaa taksikysyntää. Tällöin       voitu hyväksyä. Kun yhteisliikenteen järjestä-
9774: nämä reuna-alueet jäisivät ajoittain vaille tak-     miseen ei mietinnönkään mukaan ollut edell'y-
9775: sipalvelua. Jos reuna-alueiden taksipalvelu tur-     tyksiä ilman ao. taksiyhdistysten varauksetto-
9776: vattaisiin asemapaikkamääräyksin, eivät näiden       masti myönteistä kantaa, ei ehdotettua kokeilu-
9777: alueiden taksit voisi nykyistä paremmin palvel-      aikaa ole voitu toteuttaa.
9778: la asiakkaita, sillä ammattimaisen moottoriajo-         Taksiliikenteen kuntarajoja vastaava liiken-
9779: neuvoliikenteen 19 §:n mukaan auto on tilatun        nealuejako aiheuttaa jossain määrin haittaa eri-
9780: ajon päättyessä ilman viivytystä tuotava takai-      tyisesti pääkaupunkiseudun taksiliikenteessä.
9781: sin asemapaikkaansa. Sen sijaan ne taksit, joil-     Toistaiseksi ei kuitenkaan, osaksi yhteisym-
9782: la olisi asemapaikkana koko liikennealue, voi-       märryksen puutteesta, ole onnistuttu lisäämään
9783: sivat täysin vapaasti toimia liikennealueella.       joustavuutta pääkaupunkiseudun taksiliiken-
9784: On selvää, ettei joitakin liikennelupia voida        teessä. Hallitus tulee seuraamaan pääkaupun-
9785: näin sitoa muiden oikeuttaessa vapaaseen ajoon       kiseudun taksiliikenteen kehitystä sekä mahdol-
9786: liikennealueella. Kun Helsingin alueliitos to-       lisuuksien mukaan toimimaan siten, että taksi-
9787: teutettiin ja liitosalueen taksit saivat liikenne-   liikenne saadaan asiakkaiden ja taksiammatin-
9788: alueekseen myös kantakaupungin alueen, tur-          harjoittajien kannalta joustavammaksi.
9789:     Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 197 6.
9790: 
9791:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
9792:                                               N:o 259                                              3
9793: 
9794: 
9795: 
9796: 
9797:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9798: 
9799:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        cen vid ett par av de inkorporerade område-
9800: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       nas taxistationer på åtgärd av polisinrättningen
9801: av den 11 maj 1978 tili vederbörande medlem         genom ett såkallat tvångsdeioursystem. Det
9802: av statsrådet översänt avskrift av följande av      visade sig vara synnerligen svårt för Helsing-
9803: riksdagsman Pauli Uitto ställda spörsmål nr         fors polisinrättning att övervaka systemet och
9804: 259:                                                man har numera kunnat frångå det. På grund-
9805:                                                     valen av dessa erfarenheter är det knappast
9806:           Är Regeringen medveten om, att in-        tänkbart att skapa ett motsvarande system
9807:        delningen av taxitrafikens trafikområ-       för de glest bebyggda trakterna i Esbo och
9808:        den så, att de motsvarar den kommu-          Vanda. Tili förfång för en sammanslagning är
9809:        nala indelningen, och härtili anslutna       också den omständigheten, att beställningsys-
9810:        stadganden medför oskäliga olägenheter        temet och taxan för taxi i Helsingfors är
9811:        särskilt inom huvudstadsregionen, och        annorlunda än i de ifrågavarande andra stä-
9812:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           derna. Det skulle emellertid knappast vara
9813:        möjligtvis vidta i syfte att avlägsna        möjligt att skapa ett gemensamt beställnings-
9814:        dessa olägenheter?                           system. Huvudstadsregionens alla taxiägarefö-
9815:                                                     reningar har också motsatt sig en samman-
9816:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       slagning av trafikområdena.
9817: samt anföra följande:                                  År 1974 tilisatte trafikministeriet en arbets-
9818:    En sammanslagning av Huvudstadsregionens         grupp vars uppgift var att undersöka möjlighe-
9819: samarbetsdelegations områden, d.v.s. Helsing-       terna att förverkliga samtrafik i Finland samt
9820: fors, Vanda, Esbo och Grankulla, tili ett enda      att uppgöra förslag tili sätt, på vi1ka eventuel-
9821: trafikområde för taxitrafiken försvåras först       la experiment med samtrafik kunde genomfö-
9822: och främst av den omständigheten, att efter-        ras inom huvudstadsregionen. Arbetsgruppen
9823: frågan på taxibilar på många ställen såväl i        avgav sitt betänkande 12. 6. 1975. Också hu-
9824: Esbo som Vanda tidvis är obetydlig, av viiken       vudstadsregionens taxiägareföreningar var rep-
9825: anledning taxichaufförerna inom dessa områ-         resenterade i arbetsgruppen. Arbetsgruppen be-
9826: den under den tid efterfrågan är obetydlig          redde bl. a. ett förslag som gällde förverkli-
9827: uppenbarligen skulle övergå tili att tilifreds-     gande av en samtrafikstadga för huvudstads-
9828: stälta den mera kostanta efterfrågan på taxi-       regionen. Taxiägareföreningen i Vanda ansåg
9829: bilar i Helsingfors. Nämnda randområden             sig dock inte kunna godta den föreslagna sam-
9830: skulle härigenom tidvis lämnas utan taxiser-        trafikstadgan. Eftersom det enligt betänkandet
9831: vice. Hall randområdenas taxiservice skulle         inte heller fanns förutsättningar för att orga-
9832: tryggas genom bestämmelser om stationsort           nisera samtrafik utan en oförbehållsamt posi-
9833: skulle taxibilarna inom dessa områden ändå          tiv inställning från vederbörande taxiförening-
9834: inte kunna betjäna kunderna bättre än för           ars sida, har det inte varit möjligt att förverk-
9835: närvarande, eftersom bilen, enligt 19 § för-        liga det föreslagna experimentet.
9836: ordningen om yrkesmässig motorfordonstrafik,           Indelningen av taxitrafikens trafikområden
9837: efter det den beställda körslan avslutats utan      så, att den motsvarar den kommunala indel-
9838: dröjsmål skall föras tilihaka tili stationsorten.   ningen, medför i viss mån olägenheter speciellt
9839: De taxibilar däremot, vilka skulle ha hela tra-     för huvudstadsregionens taxitrafik. Ännu har
9840: fikområdet som stationsort, skulle kunna verka      man dock inte, delvis på grund av bristen på
9841: helt fritt inom trafikområdet. Det är klart att     samförstånd, lyckats göra taxitrafiken inom
9842: man inte på detta sätt kan binda vissa trafik-      huvudstadsregionen      smidigare.    Regeringen
9843: tillstånd medan andra berättigar tili fri körning   kommer att följa med det sätt, på vilket taxi-
9844: inom trafikområdet. När inkorporeringen inom        trafiken utvecklas inom huvudstadsregionen,
9845: Helsingforsområdet genomfördes och även             samt i mån av möjlighet vidta åtgärder för
9846: stadskärnan blev trafikområde för det inkorpo-      att göra taxitrafiken smidigare från kundernas
9847: rerade områdets taxibilar tryggades taxiservi-      och taxiägarnas synpunkt.
9848:   Helsingfors den 5 juni 1978.
9849:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
9850:                                               1978 vp.
9851: 
9852: Kirjallinen kysymys n:o 260.
9853: 
9854: 
9855: 
9856: 
9857:                                   Juvela ym.: Kaupan keskusliikkeiden pienyrittäjiltä perimistä
9858:                                      vuokrista.
9859: 
9860: 
9861:                          E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
9862: 
9863:    Eduskunnassa on viime vuosina useissa eri         vuokria. Tämä epäkohta pitäisikin kiireellisesti
9864: yhteyksissä kiinnitetty huomiota ep;,ioikeuden-      sclvittää ja mikäli lain vastaisia vuokria on
9865: mukaisiin vuokrasopimuksiin, joilla suuret kau·      peritty, määrätä keskusliikkeet palauttamaan lii-
9866: pan keskusliikkeet ovat alistaneet melko pit-        kaa perityt välittömästi takaisin yrittäjille.
9867: källe määräysvaltaansa keskusHikkeitten omis·           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9868: tamissa kiinteistöissä vuokralaisina toimivat        jestyksen 37 §:.n 1 momenttiin viitaten esitäm-
9869: pienyrittäjät. Sopimukset ovat lukuisine nöy-        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
9870: ryyttävine ehtoineen saattaneet pienyrittäjien       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
9871: itsenäisyyden ja vapaan yri<tteliäisyyden varsin
9872: kyseenalaiseksi. Käytäntö onkin johtanut vähi-                 Onko Hallitus tietoinen, että ,suuret
9873: tellen siihen, että keskusliikkeet tosiasiassa sa-          kaupan keskusliikkeet ovat valtalain
9874: nelevat hyvin pitkälle pienyrittäjien toimintava-           v:astaisesti perineet pienydttäjiltä koh-
9875: pauden.                                                     tuuttomia liikevaihtoon sidottuja vuokc
9876:     Samanaikaisesti kun pienyrittäjien kohdalla             ria, ja jos on,
9877:  tässä suhteessa edelleen jatkuu oikeudellinen                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9878: turvattomuus, ovat keskusliikkeet mielestämme               siin perittyjen ylivuokrien palauttami-
9879: valtalain vastaisesti viime aikoina perineet pien-          seksi takaisin vuokralaisille?
9880: yrittäjiltä kohtuuttomia liikevaihtoon sidottuja
9881:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1978.
9882: 
9883:          Aulis Juvela                   Pauli Uitto                    Lauha Männistö
9884:          Anna-Liisa Hyvönen             Pauli Räsänen                  Unto Ruotsalainen
9885:          Niilo Koskenniemi                                             Heikki Mustonen
9886: 
9887: 
9888: 
9889: 
9890: 087800823L
9891: 2
9892: 
9893: 
9894: 
9895: 
9896:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
9897: 
9898:    Valti:opäiväjärjestyksen }7 . 5:n 1 momenc         hankkimista liikepaikoista on ynttaJan ollut
9899: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-         suoritettava korvausta kokonaisvastikkeen muo-
9900: hemies, olette 11 päivänä toukokuuta 1978 päi-        dossa ja käytettävä keskus.. tai tukkuliikkeen
9901: vätync kirjeenne n:o 1269 ohella toimittanut vai~     tarjoamia palveluja.
9902: tieneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-         On voitu havaita, että sovelletuilsta yhtek
9903: sen kansanedbstaj.a- Juvelan ym. ki'rjatlisesta ky-   toimintasopimuksista on muodostunut toisi~
9904: symyksestä n:o 260, jossa tiedustellaan:              naan- myös merkittäviä haittoja ja rajoituksia
9905:                                                       yri!tt!äjille sopimusosapuolten erilaisesta talou-
9906:            Onko Hallitus. tietoinen, että' suuret     dellisesta asemasta johtuen. Kaupan omassa
9907:         kaupan keskusliikkeet ovat valtalain          piirissä, samoinkuin kauppa- ja teollisuusmini's-
9908:         vastaisesti perineet pienyrittäjilta koh-     teriössä, on pyritty löytämään keinoja, joi:Ha
9909:         tuuttomia liikevaihtoon sidottuja vuok-       entistä paremmin, yleistä sopimusvapautta kun-
9910:         ria, ja jos on,                               nioittaen, volt:aisiin valvoa ja estää sellaisten
9911:            ,aikooko Halli~us ryhtyä toimenpitei-      sopimuskohtien syntyminen ja soveltaminen,
9912:         siin perittyjen ylivuokden palauttami-        jotka johtavat selvään kohtuuttomuuteen. Täs-
9913:         seksi takaisin vuokralaisille?                sä tarkoituksessa kauppa- ja teollisuusministe-
9914:                                                       riö asetti 3. 5. 1978 toimikunnan, jonka teh-
9915:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        tävänä on valmistella erityisesti pienyrittäjien
9916: seuraavaa:                                            suojan lisäämiseksi säännökset toimenpiteistä,
9917:    Kotimaankaupan rakennemuutoksesta joh-             joiden avulla voidaan valvoa elinkeinonharjoit-
9918: tuen on keskus- ja tukkuliikkeiden osuus ja-          tajien kesken tehtävien sopimusten ehtojen
9919: kelukaupan menestykselli'sessä suorittamisessa        kohtuulliisuutta etenkin yrittäjän toimintava-
9920: laajentunut aikaisempaan tavarantoimittajan           pauden ja toimintamahdollisuuksien turvaami--
9921: osaan verrattuna.                                     seksi sekä velvoittaa elinkeinonharjoittajia luo-
9922:    Kilpailuryhmittymien       välinen   pyrkimys      pumaan kohtuuttomaksi katsottavasta sopimus-
9923: markkinaosuuksiensa säilyttämisessä tai niiden        menettelystä ja ryhtymään toimiin kohtuutto-
9924: kasv.attamisessa on johtanut keskusliikkeet en-       mia sopimusehtoja sisältävien sopimusten oikai-
9925: tistä tiiviimpään yhteistyöhön tukku- ja vä-          sem~seksi tekemrssään sopimuksissa. Toimikun-
9926: hittäi!sportaan välillä. Tarvittavien myymäläin-      nan tulee myös selvittää, millä keinoin elin-
9927: vestointien suuruus on nykyisin muodostunut           keinonharjoittajia, erityisesti pienyrittäjiä ja
9928: yksittä1sen yrittäjiän kannettavana suureksi eikä     ammatinharjoittajia, voidaan tehokkaasti suo-
9929: häneliä ole ollut liioin mahdollisuutta usein-        jata harhaanjohtavalta ja sopimattomalta mai-
9930: kaan saada omin voi'mavaroin edullisia ja suu-        nonnalta ja markkinoinnilta, sekä valmistella
9931: ria kauppapaikkoja. Keskusliikkeiden kanssa           suojan toteuttamiseksi tarvittavat säännökset.
9932: solmittujen yhteistoiminta- ja markkinoindsopi-       Toimikunnan tulee saada työnsä paätökseen
9933: muksien avulla ydttäjän riskinv.aaraa on täillöin     31. 5. 1979 mennessä.
9934: voitu vähentää, mutta samalla keskusliikkeiden
9935:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1978.
9936: 
9937:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
9938:                                                N:o 260                                               3
9939: 
9940: 
9941: 
9942: 
9943:                             T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
9944: 
9945:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gåtts med centralaffärerna, men samtidigt har
9946: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-            företagaren varit förpliktad att betala ersätt-
9947: velse nr 1269 av den 11 maj 1978 tili veder-          ning i form av fullt vederlag för de affärslägen
9948: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        centralaffärerna tillhandahållit, samt dessutom
9949: av följande av riksdagsman Juvela m.fl. ställda       att använda de tjänster central- eller partiaffä-
9950: spörsmål nr 260:                                      ren erbjuder.
9951:                                                          Det har visat sig att avtal som ingåtts ibland
9952:            Är Regeringen medveten om, att             också åsamkat företagaren men och begränsat
9953:         handelns stora centralaffärer i strid med     hans verksamhet på grund av avtalsparternas
9954:         maktlagen har uppburit oskäliga, tili         olika ekonomiska ställning. Man har inom han-
9955:         omsättningen bundna hyror av småfö-           delns egna kretsar, liksom också i handels- och
9956:         retagare, och om så är fallet, ämnar          industriministeriet, försökt finna utvägar att
9957:         Regeringen vidta åtgärder i syfte att         bättre än förr, och med iakttagande av allmän
9958:         återbörda de uppburna överstora hy-           avtalsfrihet, kunna övervaka och tillse att av-
9959:         rorna tili hyresgästerna?                     talspunkter som är uppenbart oskäliga inte
9960:                                                       kommer tili ellet tillämpas. I detta syfte till-
9961:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         satte handels- och industriministeriet 3. 5. 1978
9962: samt anföra följande:                                 en kommission med uppgift att, främst i syfte
9963:     På grund av den strukturomvandling som ägt        att bättre skydda småföretagare, bereda stadgan-
9964: rum inom inrikeshandeln har central- och parti-       den om åtgärder som gör det möjligt att över-
9965: affärernas andel, när det gällt att framgångsrikt     vaka att villkoren i de avtal näringsidkarna in-
9966: handha distributionshandeln, blivit större jäm-       går sinsemellan är skäliga, i synnerhet när det
9967: fört med den tidigare varuleverantörrollen.           gäller att trygga företagarens handlingsfrihet
9968:    De konkurrerande sammanslutningarnas strä-         och handlingsmöjligheter, samt att förplikta
9969: van att bibehålla eller öka sina marknadsande-        näringsidkaren att frångå avtalsförfaranden vil-
9970: lar har lett till att centralaffärerna börjat utöva   ka kan betraktas som oskäliga, och att vidta åt-
9971: ett allt mera intimt samarbete i fråga om ledet       gärder för att, i avtal som ingås, korrigera
9972: mellan patti- och minuthandeln. Det är nume-          avtal som innehåller oskäliga avtalspunkter.
9973: ra svårt för en enskild företagare att stå för de     Kommissionen skall också utreda de sätt, på
9974: stora investeringar en butik kräver. Den en-          vilka näringsidkare, främst småföretagare och
9975: skilda företagaren har vanligen inte heller haft      yrkesutövare, effektivt kan skyddas mot vilse-
9976: särskilt stora möjligheter att med egna resurser      ledande och olämplig reklam och marknads-
9977: skaffa sig stora och fördelaktiga utrymmen för        föring, samt bereda de stadganden som behövs
9978:  sin handel. Det har härvid varit m::ijligt för       för att skyddet skall kunna förverkligas. Kom-
9979:  företagaren att minska sin risk med hjälp av de      missionens arbete skall vara slutfört senast
9980:  samarbets- och marknadsföringsavtal som in-          31. 5. 1979.
9981:       Helsingfors den 19 juni 1978.
9982: 
9983:                                                       Handels- och industriminister Eero Rantala
9984:                                               1978 vp.
9985: 
9986: Kirjallinen kysymys n:o 261.
9987: 
9988: 
9989: 
9990: 
9991:                                  Perho: Someron kunnan liittämisestä Turun ja Porin lääniin.
9992: 
9993: 
9994:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9995:                                                                                                   • J
9996: 
9997: 
9998:    Someron kunnanvaltuusto on tehnyt 14. 2.         mat yhdistykset ·kuuluvat poikkeuksetta. Varsi"
9999: 1969 yksimielisen päätöksen, jolla se on päättä-    nais-Suomen piirijärjestöihin. Myöskin urheilu-
10000: nyt anoa kunnan siirtämistä Hämeen läänistä         järjestöjen osalta yhteydet ovat Varsinais-Spo;
10001: Turun ja Porin lääniin, koska kunnanvaltuusto       meen.
10002: on katsonut kunnan kuuluvan liikenteellisten           Someron kunnan pyrkimystä päästä Turun ja
10003: ym. seikkojen perusteella paremmin Turun vai-       Porin lääniin . on pidettävä erillistapauksena.
10004: kutusalueeseen kuin Hämeeseen. Asiaa kos-           Tämän vuoksi pitäisikin olla edellytykset· to"
10005: keva anomus on jätetty valtioneuvostolle ja         teuttaa kunnan yksimielinen päätös läänin va-
10006: kunnan toimesta on asiaa käyty useammankin          linnan suhteen. Esimerkkejä •vastaavanlaisista
10007: kerran tiedustelemassa jälkeenpäin, mutta pää-      ratkaisuista •· on olemassa jo ··aikaisemmilta vuo-
10008: töstä asiassa ei ole vielä tehty.                   silta mm. Keski-Suomen läänin. ra;akuntien
10009:    Johtuen Someron kunnan nykyisestä asemas-        osalta. Nykyisen tilanteen jatkuminen on Some-
10010: ta Hämeen läänin kuntana se on tällä hetkellä       ron kunnan kannalta myöskin taloudellisesti
10011: valtion piirihallinnon osalta sidoksissa Hämeen     hyvin epäedullinen. Tilanteessa;·· jossa ·Hämeen
10012: lääniin mm. maatalouskeskuksen, työsuojelupii-      lääni on tietoinen Someron. kunnan .• py,r,kiro:yk-
10013: rin, maanmittauspiirin sekä tie- ja vesirakennus-   sistä liittyä Turun· ja Porin lääniin, ot) pelätt~­
10014: piirin osalta. Kunnallishallinnon osalta sen si-    vissä, että Iiämeen, .läänin k~innostus Someron
10015: jaan Someron kunta on suurimmalta osalta            kunnan suunnitelmiin kuntansa kehittämiseen
10016: suuntautunut Turun ja Porin lääniin. Tämän          vähenee ja sen paäi:Ök'sei: erf asiayhteyksissä
10017: lisäksi myöskin valtionhallinnon osalta sillä on    tästä syystä.·. viipyvät. Päätöksen ·viivästyminen
10018: yhteyksiä Turun suuntaan. Niinpä Someron            aiheuttaa myöskin Someron kunnallishallinnon
10019: kunta kuuluu Varsinais-Suomen seutukaavaliit-       osalta kiusallisia tilanteita ja on samalla omiaan
10020: toon, Turun yliopistollisen keskussairaalan kun-    horjuttamaan kuntalaisten uskoa valtiovallan
10021: tainliittoon, kehitysvammaisten erityishuoltopii-   haluun toteuttaa kuntalaisten yksimielisiä pää-
10022: riin Varsinais-Suomessa, Varsinais-Suomen tu-       töksiä.
10023: berkuloosipiiriin ja samoin mielisairaanhuolto-        Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
10024: piiriin. Somero kuuluu myös Turun työ·              jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10025: voimapiiriin ja palo- ja pelastustoimen osalta      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
10026: Salon aluehälytyspiiriin sekä Salon automaatti-     vaksi seuraavan kysymyksen:
10027: seen puhelinverkkoryhmään. Somero on myös-
10028: kin jäsenenä Salon aluesairaalan kuntainliitossa             Milloin Hallitus aikoo toteuttaa So-
10029: ja kuuluu Salon väestönsuojeluyhdistykseen.                meron kunnan yksimielisen päätöksen
10030:    Paikkakunnan pankit, liikelaitokset ja useim-           saada liittyä Turun ja Porin lääniin?
10031:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1978.
10032: 
10033:                                            Heikki Perho
10034: 
10035: 
10036: 
10037: 
10038: 087800668L
10039: 2                                           1978 vp.
10040: 
10041: 
10042: 
10043: 
10044:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10045: 
10046:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    läänirajojen mahdollisia tarkistamisia ei ole kat-
10047: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sottu olevan syytä kiirehtiä ratkaisemaan ennen
10048: olette kuluvan toukokuun 11 päivänä päivätyn       kuin vireillä olevan väliportaanhallinnon uudis-
10049: kirjeenne n:o 1270 ohella lähettänyt valtio-       tuksen perusteet ovat selvinneet. Keskeisimpiä
10050: neuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-     uudistukseen liittyviä kysymyksiä on läänijaon
10051: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Heikki Per-      kehittäminen mm. siten, että läänien rajat
10052: hon kirjallisesta kysymyksestä n:o 261, jossa      tulevat talousmaakuntajakoon sopeutuviksi.
10053: tiedustellaan:                                     Asia on kuitenkin eräiltä osin varsin hankala,
10054:                                                    ja tämä on pidättänyt ottamasta erikseen rat-
10055:          Milloin Hallitus aikoo toteuttaa So-      kaistaviksi läänirajojen tarkistamista koskevia
10056:        meron kunnan yksimielisen päätöksen         kysymyksiä niiltäkään osin, joilta asia sinänsä
10057:        saada liittyä Turun ja Porin lääniin?       saattaisi olla helpommin ratkaistavissa.
10058:                                                       Myöntäen, että Someron kohdalta asian rat-
10059:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kaistavaksi ottaminen olisi ehkä voinut käydä
10060: vasti seuraavaa:                                   päinsä erikseenkin jo aikaisemmin, on todetta-
10061:   Someron ja Somerniemen, joista jälkimmäi-        va, että nyt väliportaanhallinnon uudistuksen
10062: nen nykyisin kuuluu osana Someroon, siirtä-        perusteiden selviäminen toivottavasti on jo siksi
10063: mistä Hämeen läänistä Turun ja Porin lääniin       lähellä, että tältäkin osin lienee parempi odot-
10064: koskevaa asiaa enempää kuin eräitä muitakaan       taa, kunnes läänirajojen tarkistamiseen yleensä
10065:                                                    voidaan ottaa kantaa.
10066:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1978.
10067: 
10068:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
10069:                                             N:o 261                                              3
10070: 
10071: 
10072: 
10073: 
10074:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10075: 
10076:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     ansetts nödvändigtvis hehöva lösas förrän
10077: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     grunderna för den påtänkta reformen av mellan
10078: nr 1270 av den 11 maj 1978 tili vederhörande      instansförvaltningen har hlivit utredda. En av
10079: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    de centrala frågorna i anknytning tili reformen
10080: jande av riksdagsman Heikki Perho underteck-      är att utveckla länsindelningen hl.a. så, att
10081: nade spörsmål nr 261:                             länsgränserna hlir anpassade tili en landskaps-
10082:                                                   indelning på ekonomisk has. Frågan är dock
10083:           När ämnar Regeringen verkställa         till vissa delar komplicerad, vilket har medfört
10084:        Somero kommuns enhälligt fattade he-       att man uppskjutit separata lösningar av frågor
10085:        slut om anslutning tili Aho och Björne-    om justering av länsgränser också i sådana fall,
10086:        horgs län?                                 då frågan i sig kunde vara lättare att lösa.
10087:                                                      Det måste medges att frågan om Somero
10088:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     kanske kunde ha hlivit löst separat och tidi-
10089: samt anföra följande:                             gare, men det måste också konstateras att en
10090:    Frågan om överföring av Somero och Somer-      utredning av grunderna för reformen av mellan-
10091: niemi, som numera utgör en del av Somero,         instansförvaltningen förhoppningsvis är så nära
10092: från Tavastehus län till Aho och Björnehorgs      förestående att det också för denna frågas del
10093: län har, i likhet med frågan om vissa andra       torde vara häst att vänta tilis man kan ta ställ-
10094: eventuella justeringar av länsgränserna, inte     ning generellt tili justering av länsgränserna.
10095:      Helsingfors den 25 maj 1978.
10096: 
10097:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
10098:                                                   1978 vp.
10099: 
10100: Kirjallinen kysymys n:o 262.
10101: 
10102: 
10103: 
10104: 
10105:                                      Majlander ym.: Yhdistytreiden Kansakuntien ja Suomen kirkon
10106:                                         ulkomaanavun palveluksessa olleiden henkilöiden puuttuvasta
10107:                                         eläketurvasta.
10108: 
10109: 
10110:                            Ed u s kunnan Herra Puhe m i e h. e 11 e.
10111: 
10112:   Eräät esiin tulleet t!l!paukset osoittavat, että        tämäkään työsuhde ei ole sovellettavissa Suo-
10113: llMromatiillå Yhdistyneiden K~sakuntien kasva-            men kinkon eläkejärjestelmän piiriin.
10114: tus•:, . t:iede- ja · kulttuurijärjestön (UNESCO)             Kun henkilö osi:n Suomen valtion ulkomi-
10115: palV~uksessa ajmlaisasiimtuntijofna toimineet             nisteriön lähettämänä uLkomailla työssä olles-
10116: h~ö;t ·jOutuvat saitastuttuaan ja työkyvyttö-             saan ~sairastuu ja tulee työkyvyttömäksi ja saa
10117: truks.i .fultua~ ttinrattomaan ,asemaan. Esimer-          ll!i.noastaan kansaneläkkeen perusosan ja on toi-
10118: ldksi ~a 1941 syntynyt humanististen tie-                 meen tmlJakseen y,stäviensä taloudellisen tuen
10119: teilOOn k8M.idaatti, joka on ulkoasiainministe-           varassa, ei oikeudennmkai:suus ja kohtuullisuus
10120: riön llihetmmänä ollut UNESCOn palveluk-                  näytä toteutuvan. Tämänkaltaiset t~aukset
10121: sessa Genevessä apulaisasiantuntij,ana, on jää-           ovat siinä määrin erikoislaatuisia, ettei eläke-
10122:  nyt esattomaksi niin kotimaan kuin myös Yh-              lainsäädännössä ole voitu varautua sellaisten
10123:  dfsty.aeiet~ Kansakuntien eläke-eduista lutkuun-         huomioon ottamiseen. Koska 1kyseessä kuiten-
10124:  oifamaitå .• sin' ettii ko. hc:tnki:lö saa kansaneläk-   kin on Suomen valtion ulkomaisiin tehtäviin
10125:  k~ '~~sösan 164 markk.aa :kuukaudessa.                   lähettämä henkilö, joka ilman omaa syytään
10126:     UNESCOn toiminnan Genevessä on rahoit-                 v:oi sairastua ja tulla työkyvyttömäksi, on pidet-
10127:  tanut s!:u~men valtio, mutta em. esittnerkkita-           tävä kohtuullisena ihmisarvoisen toimeentulon
10128:  påUk~a "Palkanmaksajana on ollut UNESCO.                  turvaami,sta tällaisessa tapauksessa.
10129:  Yhdistyt!leideri Kansakuntien. ilmo#uksen mu-                 Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
10130:  ka$ Vl:lOsina · ·1972:.._74 UNESCOn palvelulk:-           § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
10131:  'SesSa oJJlut ·em. henkiro oli nauttinut 9 204            v:oston asianomaisen jasenen ·vastattavaksi seu-
10132:  dOllarin ... suurUista vuosipalkkaa. EdeHeen              raavan kysymyksen:
10133:   UN-EsCOn taholwon ilmoitettu, ettei ko. hen-
10134:   kilö ele oikeutettu saamaan .eläkettä Yhdisty-                     Onko Hallitus tietoinen Yhdistynei ·
10135:   neiden .Kilitsakuntien eläkeraha$tOsta.                         den Kansakuntien ja Suomen kirkon ul-
10136:      Sit~ ko. h,enkilö oli vuosina 1974-                          komaanavun palveluksessa olleiden, sai-
10137:   7~ · Uuteri.htisen MaaihnanltitQQ rad.ioasetnan                 rastuneiden ja työkyvyttömiksi tulleiden
10138:   palvelUksessa E'ti6pia~sa; S1,1omen kitikon U!lko-              henki:löiden eläketurvattomuudesta, ja
10139:   mfui.ååpu maik5oi osan radioaseman lkustannuk-                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10140:   sista. Kirkkohalltituksen ilmoituksen mukaan                    rythtyä em. epäkohdan korjaamiseksi?
10141:         .. H~ä 16 päivänä toukokuuta 1978.
10142: 
10143:                  Obvi Majlander                                        Sauli Hautala
10144: 
10145:   !t'
10146: 
10147: 
10148: 
10149: 
10150:  08780081}9
10151: 2                                             1978 vp.
10152: 
10153: 
10154: 
10155: 
10156:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
10157: 
10158:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      täminen tältä osin mainittujen periaatteiden
10159: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mukaisesti näille järjestöille.
10160: olette 16 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn             Asiaa selvittäneen kansainvälisissä järjestöis-
10161: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        sä palvelevien valtion virkamiesten palvelussuh-
10162: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       detoimikunnan (Komiteanmietintö 1975: 127)
10163: edustaja Majlanderin ym. näin kuuluvasta kir-       mukaan kansainvälisten järjestöjen voi:daan
10164: jallisesta kysymyksestä n:o 262:                    yleensä katsoa huolehtivan ,suhteellisen hyvin
10165:                                                     toimihenkilöidensä sos,iaaliturvasta, palkkauk-
10166:           Onko Hallitus tietoinen Yhdistynei-       sesta ja muista palvelussuhde-etuuksista palve-
10167:        den Kansakuntien ja Suomen kirkon ul-        lussuhteen .aikana jo . taatakseen toimintrunsa
10168:        komaanavun palveluksessa olle1den, sai-      edellyttämän korkeatasoisen virkamtes. ja toimi"
10169:        rastuneiden ja työkyvyttömiksi tulleiden     hen!kilökunnan.
10170:        henkilöiden eläketurvattomuudesta, ja           YK:n ja sen erityisjärjestöjen palveluksessa
10171:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      olevien eläketurva on toimikunnan hankkimioo.
10172:        ryhtyä em. epäkohdan korjaamiseksi?          selvitysten mukaan järjestetty eläkerahastoill,ti-
10173:                                                     periaatteen mukaisesti. Rahaston jäsenyys, joka
10174:    Vii!Stauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     alkaa vähintään vuoden pituisesta palvel~ses­
10175: vasti ,seuraavaa:                                   ta, on pakollinen ,alle 60-vuotiaille. Eläkettä
10176:    Yleinen eläketurva moossamme muodostuu           karttuu jokaiselta palvelusvuodelta ikaksi prO:-
10177: kansaneläkkeestä ja työeläkkeestä. Työeläke kat-    senttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta,
10178: sotaan nykyisin palvelussuh1:een kestäessä an-      joten täysi 30 vuoden palveluksen perusteella
10179: saittavaksi palkan osaksi, joka ,säästyy vanhuu-    maksettava eläke on 60 prosenttia eläkkeen
10180: den tai työkyvyttömyyden varalle. Tästä an-         perusteena olevasta palkasta. Jos eläkkeeseen
10181: saintaperiaatteesta seuraa, että eläketurvan jär-   oikeuttavaa palvelusta on vähemmän kuin viisi
10182: jestäminen ja kustantillminen kuuluvat työnan-      vuotta, maksetaan jäsenelle hänen erotessaan
10183: tajalle. Toinen työeläkejärjes1:e1mien keskeinen    muun syyn kuin työkyvyttömyyden takia kerta-
10184: periaate, eläketurvan jatkuvuuden periaate taas     suorituksena vairi hänen rahastolle maksaanansa
10185: takaa sen, että henkilö säilyttää eläketurvansa,    eläkevakuutusmaksut korkoineen. Tällöin jäse-
10186: vaikka hän ennen eläketapahtumaa on vaihta·         nellä ei ole enää oikeutta muihin eläke-etuihin,
10187: nut työpaikkaa ja on mahdollisesti ollut usei-      eikä hänen jälkeensä suoriteta myöskään perhe-
10188: denkin työnantajien palveluksessa. Eläkekustan-     eläkettä.                         ·
10189: nukset jakautuvat tällöin työnantajien kesken          Jotta eläketurvan mahdolliJnen heikentyminen
10190: siten, että kukin työnantaja vastaa eläkkeestä      ei o11si esteenä valtion palveluksessa olevan
10191: omalta osaltaan eli yleensä siinä suhteessa kuin    henkilön siirtymiselle muun muassa mainittujen
10192: palvelusajat ja paLkat ovat toisiinsa.              järjestöjen tehtäviin, on näissä järjestöissä pal-
10193:    Edellä mainittujen, nykyaikaisiin eläketurva-    veltu aika rinnastettu muun muassa eläkkeen
10194: järjestelmiin kuuluvien periaatteiden mukaises-     osalta valtion palvelukseen. Tästä on säännös
10195: ti valtion eläkejärjestelmä turvaa valtion palve-   valtion eläkelain 6 §:ssä. Sen mukaan viran-
10196: luksess,a olevien eläke-edut, kirkon eläkejärjes-   toimituksen tai työn keskeytys, joka aiheutuu
10197: telmä kirkon palveluksessa olevien eläkkeet jne.    toimimisesta YK:ssa tai sellaisessa kansainväli-
10198: Sikäli kuin henkilö on ollut Yhdistyneiden          sessä kehitysyhteistyössä, jossa Suomi on mu-
10199: Koosakuntien tai muiden kansainvälisten järjes-     kana, luetaan eläkeajaksi valtion palveluksesta
10200: töjen palveluks<essa, kuuluu eläketurvan järjes-    myönnettävää eläkettä varten. Edellä tarkoitet-
10201:                                               N:o 262                                              3
10202: 
10203: tu eläketurva jatkuu YK:ssa ja kehitysyhteis-       näissä järjestöissä palveltu aika mahdollisim-
10204: työssä toimitun ajan sJUä edellytyksellä, että      man pitkälle valtion palvelukseen. Tältä osin
10205: virka- tai työsuhde Suomen valtioon jatkuu toi-     Suomen käytäntö vastaa myös mullln muassa
10206: minta-ajan päättymisen jälkeen. Mainittu sään-      Ruotsin, Norjan ja Tanskan noudattamaa käy-
10207: nös koskee myös vastaavasti niitä, joilla on        täntöä. Suomen valtion toimest·a annettavan
10208: oikeus eläkkeeseen soveltuvin osin samojen          eläketurvan laajentamista koskemaan myös
10209: säällQÖSten mukaan kuin valti·on palvelukses.sa     muita kuin hallitusten välisiä kansailmvälisiä
10210: olevilla muun muassa evankelisJuterilaisen kir-     järjestöjä tai yhteistyöelimiä, jollaisesta kysy-
10211: kon ja sen seurakunnan, lakisääteistä valtion-      myksen perusteluissa mainitussa esimerkkita-
10212: apua saavien laitosten ja Suomen Pankin palrve-     pauksessa näyttää lähinnä olevan kysymys, ei
10213: luksessa olevia.                                    ole katsottava Suomen valtion as&ak.si. Eläke-
10214:    Kuten edellä olevasta käy ilmi YK:n ja sen       turvan järjestäminen näissä tapauksissa on kat-
10215: erityis1ärjestöjen palveluksessa olevilla on ver-   sottava lähinnä kysymyksessä olevien järjestö-
10216: rattain hyvä eläketurva. Suomen valtion taholta     jen asiaksi.
10217: on tätä eläketurvaa täydennetty rinnastamaila
10218:      Helsingi<Ssä 19 päivänä kesäkuuta 1978.
10219: 
10220:                                                                            Ministeri Esko Rekola
10221: 4                                           197'8 vp;
10222: 
10223: 
10224: 
10225: 
10226:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10227: 
10228:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       sonal o.s.v. Om en person har varit anställd
10229: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      av Förenta Nationerna ellei av andra interna-
10230: av den 16 maj 1978 nill vederbörande medlem        tionella organisationer, ankommer ordnandet av
10231: av statsrådet för avgivande av svar översänt       pensionsskydd till denna del, enligt nämnda
10232: avskrift av följande av riksdagsman Majlander      principer, på dessa crganisationer.
10233: m.H. ställda spörsmål nr 262:                         Enligt kommissionen för utredning av an-
10234:                                                    ställningsvillkoren för statstjänstemän som
10235:           Är Regeringen medveten om skydds-
10236:                                                    tjänstgör i internationella organisationer ( Kom-
10237:        lösheten i pensionshänseende för perso-
10238:                                                    mittebetänkande 1975: 127), som har utrett
10239:        ner, vilka varit i Förenta Nationernas
10240:                                                    saken kan i allmänhet anses, att de internationel-
10241:        och i Finlands kyrkas utlandshjäl:ps
10242:                                                    la organisationerna sköter väl om sina funktio-
10243:        tjänst samt som insjuknat och blivit
10244:                                                    närers socialskydd, löner och andra fönmåner,
10245:        arbetsoförmögna, och
10246:                                                    som baserar sig på anställningsförhållande, un-
10247:           vilka åtgärder avser Regeringen att      der anställningstiden redan för att trygga sin
10248:        vidta för att korrigera ovan nämnda         verksamhet genom kvalificerad tjänstemanna-
10249:        missförhållande?                            ooh funktionärskår.
10250:                                                       Utredningarna gjorda av kommissionen visar,
10251:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      att pensionsskyddet för de tjänstemän som är
10252: samt anföra följande:                              anställda vid Förenta Nationerna och dess spe-
10253:    Det allmänna pensionsskyddet i vårt land        cialorganisationer har ordnats enligt pensions-
10254: består av fo1kpension och arbetspension. Nu-       fonderingsprincipen. Medlemsskap i fonden
10255: förtiden anses arbetspensionen vara en del av      som börjar dter minst ett års tjänst är obli-
10256: lönen, som förtjänas in under anställningsför-     gatoriskt .för personai under 60 år. Pensio-
10257: hållandets förlopp och som sparas för löntaga-     nen ökar för varje år med 2 % från den
10258: rens ålderdom eller för den händelse att han       lön som utgör grunden för pensionen så
10259: blir arbetsoförmögen. Av denna förtjänstprincip    att full pension efter 30 års tjänst är
10260: följer att pensionsskyddets arrangemang och fi-    60 % av den lön som utgör grunden för
10261: nansiering ankommer på arbetsgivaren. Den          pension. I fall tili pension berättigande an-
10262: andra centra1a principen i anbetspensionssyste-    ställningstid är kortare än fem år, betalas tili
10263: met, pensionsskyddets kontinuitetsprincip, ga-     medlem då han avgår från anställning av annan
10264: ranterar åter att en person bibehåller sitt pen-   orsak än invaliditet som engångsersättning en-
10265: sionsskydd, även om han före pensionsfall har      dast de pensionsförsäkringspremier som han
10266: bytt arbetsplats och eventuellt varit anställd     betalat tili fonden jämte räntor. Härmed är
10267: hos flera atbetsg~vare. Pensionskostnaderna för-   medlemmen ej mera 1berättigad tili andra pen-
10268: delas härvid mellan anbetsgivarna så, att envar    sionsförmåner och tili hans förmånstagare er-
10269: arbetsgivare svarar för pensionen för egen del,    sättes ej heller familjepension. För att pensions-
10270: alltså i aHmänhet enligt anställningstider och     skyddets eventuella försvagning inte skulle för-
10271: löner.                                             hindra personen i statens tjänst att flytta över
10272:    Enligt ovan nämnda principer, som utmärker      bl.a. tili ovannämnda föreningars tjänst är an-
10273: de moderna pensionsskyddssystemen, säkrar          ställningstiden i dessa organisationer jämställ-
10274: statens pensionssystem pensionsförmånerna för      bar bl.a. för pensionens del med tiden i statens
10275: statsanställd personal, kyrkans pensionssystem     tjänst. Härom stadgas i 6 § av lagen om sta-
10276: pensionsförmånerna för av kytkan anställd per-     tens pensioner. Enligt denna paragraf avbrott i
10277:                                               N:o 262                                               5
10278: 
10279: tjänsteutövning ellet arbete, vilket föranleds av      Såsom av ovan framgår har personalen an-
10280: verksa:mhet inom Förenta Nationerna ellet så-       ställd av Förenta Nationerna och dess .s.pecial-
10281: dant internationellt utvecklingssamarbete, i vil-   organisationer relativt hra pensionsskydd. Från
10282: ket Finland deltar, räknas som pensionstid för      Finska Statens sida har detta pensionsskydd
10283: pension som heviljas för statlig anställning.       kompletterats med att jämställa anställnings-
10284: Förenämnda pensionsskydd fortsätter under den       tiden i dessa organisationer så långt som möj-
10285: tid som personen är anställd av Förenta Natio-      ligt med a:nställningstiden i statens tjänst. För
10286: nerna ellet verkar i utvecklingssamarbete för-      denna del motsvarar praxis i Finland också
10287: utsatt att tjänste- ellet arbetsförhållandet till   bLa. praxis i Sverige, Norge ooh Danmark. Ut-
10288: Finska Staten fortsätter efter verksamhetstidens    vidgandet av pensionsskyddet som Finska Sta-
10289: slut. Förenämnda stadgande berör i motsva-          ten beviljar för statlig anställning till att be-
10290: rande grad ookså dem, som har rätt till pen-        röra odkså andra än internationella organisatio-
10291: s1on enligt, i tillämpliga delar, sa:mma stadgan-   ner ellet samavbetsorga:n på regeringsnivå, som
10292: den .som statsanställda. Detta gäller bl.a. per-    i exemplet i spörsmålets motivering tycks när-
10293: soner a:nställda av evangelisk-lutherska kyrkan     mast vara ,fråga om, bör ej anses ankomma på
10294: ooh dess församling, av inrättningar med lag-       Finska Staten. Ordnandet av pensionsskyddet i
10295: stadgat statsbidrag samt personer anställda vid     dessa fall bör närmast anses höra tili ifråga-
10296: Finlands Bank.                                      varande organisationers uppgifter.
10297:      Helsingfors den 19 juni 1978.
10298: 
10299:                                                                            Minister Esko Rekola
10300: 
10301: 
10302: 
10303: 
10304: 0878008139
10305:                                                   1978 vp~
10306: 
10307: Kirjallit{en
10308: '        .'  . kysymys n:o 26.3.   e
10309: 
10310: 
10311: 
10312: 
10313:                                        J. Laine ym.: Maksuttoman oikeudenkäynnin puutteiden kor-
10314:                                           jaamisesta ja oikeusaputoiminnan kehittämisestä.
10315: 
10316: 
10317:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10318:    Maksuttarnasta oikeudenkäynnistä 7 päivänä              1. Edelleenkään 1. 3. 1977 voimaantulleesta
10319: tammikuuta 1977 annetulla lailla ( 3/77 ) muu-         lainmuutoksesta huolimatta tuomioistuimet ei-
10320: tettiin lain 6 ja 10 §:ää. Tavoitteena oli mak-        vät muuten kuin harvinaisissa poikkeustapauk-
10321: suttaillasta oikeudenkäynnistä aiheutuvien kus-        sissa käytä mahdollisuutta, että maksuttoman
10322: tannusten vähentäminen. Maksuttomien oikeu-            oikeudenkäynnin saanut velvoitettaisiin korvaa~
10323: den~äyntien .lukumäärä oli kuluvan vuosikym-            maan saamansa etu kokonaan tai osittain takai-
10324: menen, alussa noin 15 000 kappaletta vuodes-           sin.
10325: sa. Viime vuosina määrä on ollut yli 10 000                2. Pääsääntöisesti oikeusavustajan tehtävää ei
10326: kappaletta .enemmän vuosittain.                        anneta asianomaisen oikeusaputoimiston tehtå':..
10327:    Vubsikymmenen alkuun verrattuna kustan-             väksi. Milloin näin poikkeustapauksessa on teh-
10328: nukset ovat nimellismäärältään nousseet noin            ty, ovat eräät tuomioistuimet vastoin voimassa-
10329: kaksinkertaisiksi. Kuluvan vuoden tulo- ja me-         olevia säännöksiä myöntäneet korvauksia oi-
10330: noarviossa tarkoitukseen on varattu 26,6 mil-           keusaputoimiston virkamiehille.             ·
10331: joonaa·. niarkkaa. Viisivuotisjaksona 1971-75              3. Tuomioistuimet eivät vieläkään ole käyt-
10332: ovat , maksuttomien oikeudenkäyntien määrä             täneet sanottavasti harkintavaltaansa tapauksis-
10333: sekä näistä valtiolle aiheutuneet kustannukset          sa, jolloin asia on selvä ja riidaton ( esim. tun-
10334: rea~Uatv:9ltaa11 kohonneet jokseenkin samassa           nustettu) tai muutoin vähäinen.                  ·
10335: suhteessa eli noin 70 %.                                   4. Varsin yleinen käytäntö on edelleen se,
10336:    Sen sijaan viime vuosina on julkiseen oikeus-       että esim. jonkin nuorisoliigan jokaiselle · jäse-
10337: aputoimintaan tarkoitettu valtionavustus nous-          nelle on määrätty erikseen oma avustaja, .vaik-
10338: sut reaalisestikin tuntuvasti. Kuluvan vuoden           ka yksi asianajaja olisi voinut luontevasti ja
10339: tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen on varattu         oikeusvarmuutta heikentämättä hoitaa kaikkien
10340: 15.9 milj. markkaa, vuoden 1975 tilinpäätök-           syytettyjen avustamisen.
10341: sen mukaan vastaavat menot' olivat 6.8 milj.               5. Kun alioikeuden päätös maksuttomasta
10342: markkaa.                                               oikeudenkäynnistä on lopputuloksesta riippu-
10343:    Jo pitkän aikaa on kiinnitetty huomiota eräi-       matta automaattisesti voimassa myös valitus-
10344: siin syihin, jotka ovat osin aiheettomasti, osin       asteen osalta, on muutoksenhaun käyttäminen
10345: kohtuuttomasti nostaneet yhteiskunnan kus-             käytännöllisesti katsoen säännöllinen menet-
10346: tannuksia. Viime vuoden maaliskuun alussa voi-         tely.
10347: maantulleen lainmuutoksen avulla tähdättiin                6. Eräillä paikkakunnilla on edelleen jatku-
10348: asiantilan korjaamiseen täsmentämällä tuomiois-        nut käytäntö, että avustajan tehtävä on todel-
10349: tuinten toimenpiteitä näissä kohdin.                   lisuudessa määrätty jollekin kyseisissä tehtä-
10350:    Tuomioistuinkäytännöstä tähän mennessä              vissä tunnetulle asianajotoimistolle. Tämä ei
10351: saadut tiedot viittaavat siihen, etteivät kyseiset     vastaa voimassaolevia säännöksiä eikä liioin ole
10352: lainmuutoksetkaan ole aiheuttaneet olennaista          lain tarkoitusperien mukaista. Eräässä viralli-
10353: korjausta ilmeisimpiin puutteellisuuksiin. Tuo-        sessa selvityksessä vuodelta 1975 kävi ilmi,
10354: mioistuinlaitoksen piirissä työskentelevien vir-       että muun muassa Uudenmaan läänissä 12
10355: kamiesten ja luottamushenkilöiden taholta on           asianajotoimistoa oli nostanut avustajanpalkkioi-
10356: kiinnitetty huomiota mm. seuraaviin seikkoihin,        ta n. 6 miljoonaa markkaa eli 36 % läänissä
10357: jotka osin perusteettomasti lisäävät valtion kus-      kaikkiaan maksetuista palkkioista. Kukin näis-
10358: tannuksia.                                             tä asianajotoimistoista oli yksinään saanut avus-
10359: 087800801W
10360:  2                                                    1978 vp.
10361: 
10362:   tajanpalkkioita vuonna 1975 vähintään 100 000 määrännyt. Tällaiue.o:1opput~~·$·)s~~
10363:   markkaa, suurituloisimmista kukin tuntuvasti riidassa kansan oikeustajun kanssa. Toinen 'esi-
10364:   yli 200 000 markkaa.                               merkki liittyy edelleen vireillä olevaan oikeu-
10365:      Maksuton oikeudenkäynti - yhdessä oikeus- denkäyntiin, jossa erästä vastaajana olevaa liike-
10366:   aputoiminnan kansssa - on eräs keskeinen te- miestä syytetään tunnetun helsinkiläisen kirja-
10367:   kijä, jotta voitaisiin toteuttaa perustuslain sää- painon paloon liittyvästä murhapoltosta. Täs-
10368:   tfunä yhdenvertaisuus lain edessä. Myös oikeus- . säkin tapauks~ssa ko. liikemies on saanut mak-
10369:   varimiuden kehittäminen edellyttää, että syy-. suttoman ·oikeudenkäynnin, jonka kulut jo täs-
10370:   tetyt varallisuudesta ja yhteiskunnallisesta ase~· sli vaihe~~sa ylittävät 10 000 markkaa.
10371:   mastaan riippumatta voivat turvautua tehokkaa-        Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
10372:   seen ja pätevään oikeusavustajaan.                 tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
10373:      Kansan oikeustajuntaa loukkaavat kuitenkin me kunniDittaep .. yaltioneuvoston asianomaisen
10374:   eräät kielteiset ilmiöt, jotka näyttävät sinnik- jäsenen va~tatta~~ksi ;euraavan kysymyksen:
10375:  .~ti . pesiytyneen maksuttomaan oike~den­
10376:  Jtiiyntiin. Tunnetaan tapauksia, jolloin mm. elä-                           ;t~~~npit:e.rsifii
10377:                                                                          M-Jiili                             ·~tkoo
10378:                                                                                                      JiidtttJii
10379:  .keläisvanhuksia kohtaan väkivaltaa käyttäneet             · .ryht~ii. 1oitii §)jk-e~turvalll~vu~t~. V:4.4-
10380:   rik<:>ksenuusijat ovat saaneet yhteiskunnan va-              rantiim~Ha w~ksuttolliar) _·. oikeuaen~txli~
10381:  xoilla avustajan, vaikka ov~t tunnustaneet te-               nii. yl#iskuönltlle · lliheJ+ttipiaJ lfm>.t~f\­
10382:  J,wnsa ja ovat jo aikaisemmin. syyllistyneet vas-             nukset . voklaati' pitää kohttj:qlli~1ss!i' ia;
10383:   taavanlaiseen tahalliseen, törkeään rikokseen.             , jois$a ja . 'S;i,tnalla ·· ~stiiil .til,~ksut,tP!R!!~
10384:   Sen sijaan kyseisen eläkeläisen työeläke ja kan-             oikeudeqkäynnin . "kayt.l:~niind). .tapäil'k-
10385:  .saneläke saattavat olla yhdessä esim. noin 1 700             sis·sa~ ··joissa o~el,l,sFuiva-.Ja ·~q}1Jug~syft
10386: lJlafk~a kuukaudessa, minkä vuoksi tältä on                 · e~vät .sitä vaa,di~·vaan ma1<&utf9mi;l\li:'J>1-
10387: evätty maksuton oikeudenkäynti. Kun syytetyt                . ~enuriirikin kO-eta.an Olkeustai'l!h \7asta..j-
10388:  .on $itt~n tuomittu maksamaan korvauksia pa-                 _seksi jadw~s~aiste.~+ •. tas~·ap;:qti.. k!U).!l.af~
10389:  hoinpitelyn kohteeksi joutuneelle vanhukselle,                ia ristiriitaiseksi'. ia · ··· ·. . ·.     · : · • : "''
10390:   tätä ei ole voitu periä tuomituilta. Valtion kor-               millä .tavQin H~tlUtus. aiko.6 kehit!~~
10391: ·Vau5vastuuta koskevien siilinnösten perusteel4t               oikeusapl,ltDiliiintaa sit~n. ~tfii -~<;ri i,lv\t!-
10392:   korvausta on sittemmin haettu valtiolta, mutta              la voidaan vähentää muutiuriieh hatvo~
10393:   koska vahingonkorvauslain perusteella "kor-                  jen asilU}ajmoimistojen k\19rmittal1}isJ~
10394:  vausta voidaan sovitella'', korvausmäärää yleen-              epätarkoituksehmukaisesti               maksutfc)-
10395: . ~ alennetaan siitä, miksi tuomioistuin sen on                mien Dikeudenkäyntie.n hoi<;fol1a?
10396:       Hclsingissä 16 päivänä toukokuuta 1978.
10397: 
10398:                   Jermu Laine                                              Matti Louekoski.
10399:                   Matti Luttinen                                           Eino Loikkanen ·
10400: 
10401: 
10402: 
10403: 
10404: ,;   '.
10405:          '_,   ,   ~-   r.   ~-,
10406: 
10407: 
10408: 
10409: 
10410:                                    Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
10411: 
10412:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §,:n 1 momentissa           Tämän jälkeen on kuitenkin sekä maksut-
10413: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tomien oikeudenkäyntien määrässä että kustan-
10414: olette 16 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn            nuskehityksessä tapahtunut selvästi havaittava
10415: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          muutos, joka toisaalta johtuu yleisen oikeusapu-
10416: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         toiminnan käynnistymisestä ja toisaalta mak-
10417: edustaja Jermu Laineen ym. näin kuuluvasta            suttomasta oikeudenkäynnistä annettuun lakiin
10418: kirjallisesta kysymyksestä n:o 263:                   tehdyistä muutoksista. Lakia on muutettu en-
10419:                                                       siksi 31.12.1975 annetulla lailla (1034/75),
10420:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jolla säädettiin että oikeusministeriö antaa tar-
10421:        ryhtyä, jotta oikeusturvallisuutta vaa-        kemmat ohjeet oikeudenkäyntiavustajille mak-
10422:        rantamatta maksuttoman oikeudenkäyn-           settavien palkkioiden ja korvausten perusteis-
10423:        nin yhteiskunnalle aiheuttamat kustan-         ta. Mainitut ohjeet on annettu oikeusministe-
10424:        nukset voidaan pitää kohtuullisissa ra-        riön yleiskirjeellä 5. 5. 197 6. Lisäksi mainittua
10425:        joissa ja samalla estää maksuuoman             lakia on muutettu 7. 1. 1977 annetulla lailla
10426:        oikeudenkäynnin käyttäminen tapauk-             ( 3/77), jolla on tehostettu maksuuoman oi-
10427:        sissa, joissa oikeusturva- ja kohtuussyyt      keudenkäynnin myöntämistä siten, että edun-
10428:        eivät sitä vaadi, vaan maksuttomuus pi-        saaja voidaan velvoittaa suorittamaan osa oi-
10429:        kemminkin koetaan oikeustajun vastai-          keudenkäynnin aiheuttamista kuluista takaisin
10430:        seksi ja kansalaisten tasa-arvon kannal-       valtiolle. Samalla rajoitettiin mahdollisuutta
10431:        ta ristiriitaiseks4 ja                         määrätä yksinkertaisissa rikosasioissa maksut-
10432:        , millä tavoin Hallitus aikoo kehittää         toman oikeudenkäynnin saaneelle syytetylle
10433:        oikeusaputoimintaa siten,· että sen avul-      oikeudenkäyn tiavus taj a.
10434:        la voidaan vähentää muutamien harvo-               Myönnettyjen maksuttomien oikeudenkäyn-
10435:        jen asianajotoimistojen kuormittamista         tien kokonaismäärän kasvu on vuoden 1974 jäl-
10436:        epätarkoituksenmukaisesti       maksutto-      keen käytännöllisesti katsoen pysähtynyt ( vuon-
10437:        mien oikeudenkäyntien hoidolla?                na 1974 myönnettyjä oikeudenkäyntejä 24 245
10438:                                                       ja vuonna 1976 24 781, vuoden 1977 tiedot
10439:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vielä puuttuvat) ja riita-asioissa suunta on kään-
10440: vasti seuraavaa:                                      tynyt selvään laskuun (vuonna 197 4 11 127 ja
10441:    Kysymyksen perusteluissa on kustannusten           vuonna 1976 9 825 maksutonta oikeudenkäyn-
10442: kehityksen osalta viitattu tietoihin sekä tehty       tiä).
10443: vertailuja tilastoaineiston perusteella, jotka ovat       Yleisten oikeusaputoimistojen osuus on siten
10444: pääasiassa peräisin vuosilta 1971-75. Kehi-           varsinkin riita-asioissa muodostunut varsin mer-
10445: tyksen suuntaa arvioitaessa on muistettava, että      kittäväksi. Rikosasioiden osalta on todettava,
10446: laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä uudis-           että yleisten oikeusaputoimistojen mahdollisuu-
10447: tettiin 2.2.1973 annetulla uudella lailla (87/        det ottaa hoitaakseen varsinkin suuriin asutus-
10448: 73). Kun uusi laki laajensi maksuttoman oikeu-        keskuksiin keskittyvät lukuisat ja suuret rikos-
10449: denkäynnin soveltamisalaa ja oikeudenkäynti-          jutut ovat toistaiseksi rajoitetut. Valtiontalou-
10450: asioiden, varsinkin rikosasioiden määrä tuomio-       dellisista syistä oikeusavustajien määrää ei voi-
10451: istuimissa samanaikaisesti kasvoi, maksuttoman        da lähivuosina oleellisesti lisätä, jonka vuoksi
10452: oikeudenkäynnin aiheuttamat kustannukset              oikeusaputoimistotkaan eivät voi sanottavasti
10453: vuosina 1971-75, kuten kysymyksen peruste-            lisätä osuuttaan rikosjuttujen ajamisessa vaaran-
10454: luissa todetaan, kasvoivat voimakkaasti.              tamatta tärkeimmäksi katsottavaa tehtäväänsä
10455: 4                                              1978 vP;
10456: 
10457: erilaisten siviiliasioiden neuvonnassa ja perhe-      15,20 milj. markkaa ja sen jälkeen vuosina 1975
10458: oikeudellisten asioiden hoitamisessa. Oikeusmi-       14,50 milj. markkaa, vuonna 1976 13,25 milj.
10459: nisteriö seuraa työtilannetta oikeusaputoimis-        markkaa sekä vuonna 1977 12,24 milj. mark-
10460: toissa ja pyrkii ohjaamaan, mikäli ylikapasiteet-     kaa. Kun myönnettyjen maksuttomien oikeu-
10461: tia ilmenee, sen rikosjuttujen ajamiseen. Mak-        denkäyntien lukumäärä on tänä aikana vielä
10462: suttomien oikeudenkäyntien keskittyminen ri-          noussut, ovat kustannukset myös laskettuna yh-
10463: kosjutuissa määrätyille rikosasioita ajamaan eri-     tä maksutonta oikeudenkäyntiä kohden selvästi
10464: koistuneille asianajotoimistoille johtuu siitä        laskeneet. Maksuttarnasta oikeudenkäynnistä
10465: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain          annettuun lakiin tehdyt muutokset sekä oikeus-
10466: säännöksestä, että mikäli maksuttoman oikeu-          ministeriön antamat ohjeet ovat siten vaikut-
10467: denkäynnin saanut on itse ehdottanut avusta-          taneet kustannuksia alentavasti.
10468: jakseen kelpoisuusvaatimuksen täyttävän hen-             Kysymyksen perusteluissa viitataan muuta-
10469: kilön, on tämä määrättävä, jollei siitä aiheudu       maan yksittäiseen oikeustapaukseen. Niiden no-
10470: kustannusten sanottavaa nousua tai erityiset          jalla kysytään hallituksen toimenpiteitä, joilla
10471: syyt toisin vaadi. Oikeusministeriö on edellä         voidaan estää maksuttoman oikeudenkäynnin
10472: mainituisssa ohjeissaan tuomioistuimille mää-         käyttäminen tapauksissa, joissa oikeusturva- ja
10473: rännyt palkkioita alentaviksi perusteiksi sen,        kohtuussyyt eivät sitä vaadi, vaan maksuttomuus
10474: että sama asianajaja hoitaa useita asioita samana     pikemminkin koetaan oikeustajun vastaiseksi ja
10475: päivänä, ottaa hoitaakseen asian, jota hän ei voi     kansalaisten tasa-arvon kannalta ristiriitaiseksi.
10476: riittävällä huolellisuudella ja joutuisuudella hoi-   Ottamatta kantaa siihen, onko tuomioistuimen
10477: taa muiden tehtäviensä johdosta tai panee si-         päätös näissä esimerkkitapauksissa oikeaan osu-
10478: jaansa apulaisen, jolla ei ole samaa ammatillista     nut, on kuitenkin sanottava, ettei niiden no-
10479: valmiutta kuin hänellä itsellään. Vastuu siitä,       jalla voida yleistää maksuttomasta oikeuden•
10480: että näitä ohjeita noudatetaan, on tuomioistui-       käynnistä annettua lakia tai tuomioistuinkäytän-
10481: milla.                                                töä sen soveltamisessa oikeustajun vastaiseksi
10482:     Vielä selvempi muutos kuin myönnettyjen           ja kansalaisten tasa-arvoa loukkaavaksi.
10483: maksuttomien oikeudenkäyntien määrässä on                 Lopuksi voidaan todeta, että vuoden 1978
10484: havaittavissa niistä aiheutuneissa kustannuksis-      alusta alkaen maksuttomaan oikeudenkäyntiin
10485: sa. Markkamääräiset kustannukset, jotka nousi-        liittyvät tiedot saadaan uusittujen ATK-käsitte-
10486: vat vuodesta 1971 vuoteen 1975 8,54 milj.             lyyn soveltuvien lomakkeiden avulla tuomiois-
10487: markasta 23,18 milj. markkaan, ovat tosin sen         tuimista keskitetysti oikeusministeriön tietojär-
10488: jälkeenkin vielä nousseet siten, että kustannus-      jestelmäyksikköön. Oikeusministeriöllä on siten
10489: ten kokonaismäärä vuonna 1977 oli 25,63 milj.         entistä paremmat mahdollisuudet seurata oikeus-
10490: markkaa. Reaaliarvoltaan kustannusten nousu           käytäntöä ja kustannusten kehittymistä erilai-
10491: on kuitenkin jo vuonna 197 4 pysähtynyt ja nii-       sissa maksuttomaan oikeudenkäyntiin liittyvis-
10492: den määrä on ollut sen jälkeen vuosittain tasai-      sä kysymyksissä ja tarpeen vaatiessa ryhtyä ha-
10493: sesti aleneva. Kun kustannuksia verrataan vuo-        vaittujen epäkohtien korjaamiseen.
10494: den 1971 hintatasossa, ne olivat vuonna 1974
10495:     Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1978.
10496: 
10497:                                                                      Oikeusministeri Paavo Nikula
10498:                                              N:o 263                                               5
10499: 
10500: 
10501: 
10502: 
10503:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10504: 
10505:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         talet fria rättegångar som kostnadsutveckling-
10506: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       en. Denna beror dels på, att den allmänna rätts-
10507: av den 16 maj 1978 till vederbörande medlem         hjälpsverksamheten påbörjats, och dels på änd-
10508: av statsrådet för avgivande av svar översänt        ringar i lagen om fri rättegång. Lagen ändrades
10509: avskrift av följande av riksdagsman Jermu           först genom en lag 31. 12. 1975 ( 1034/75), i
10510: Laine m.fl. undertecknade spörsmål nr 263:          viiken stadgades att justitieministeriet utfär-
10511:                                                     dar närmare anvisningar om grunderna för rät-
10512:           Vilka åtgärder avser Regeringen att       tegångsbiträdes arvoden och ersättningar.
10513:        vidta för att samhället av fri rättegång     Nämnda anvisningar har givits med justitie-
10514:        åsamkade kostnader skall hållas inom         ministeriets cirkulär 5. 5. 1976. Vidare har
10515:        rimliga gränser utan att rättssäkerheten     nämnda lag ändrats genom en lag 7. 1. 1977
10516:        äventyras och så, att användning av fri      ( 3/77), genom viiken beviijande av fri rätte-
10517:        rättegång samtidigt hindras i fall, där      gång har effektiverats så, att förmånstagare kan
10518:        rättsskydds- och rimlighetsskäl ej kräver    nödgas att ersätta staten en del av de utgifter
10519:        dylik, utan där fri rättegång snarare upp-   som rättegången åsamkar. Samtidigt begrän-
10520:        fattas såsom kränkande rättskänslan och      sades möjligheten att i enkla brottmål bevilja
10521:        som motstridig med tanke på med-             åtalad, som erhållit fri rättegång, rättegångs-
10522:        borgarnas jämlikhet, och                     biträde.
10523:           på vilket sätt avser Regeringen att       - ökningen i totalantalet beviljade fria rätte-
10524:        utveckla rättshjälpsverksamheten så, att     gångar har praktiskt taget avstannat efter år
10525:        man med dess hjälp kan minska den            1974 (år 1974 beviljades 24 245 rättegångar
10526:        icke ändamålsenliga belastningen av          och år 1976 24 781, uppgifterna för år 1977
10527:        några få advokatbyråer med handha-           saknas ännu och i fråga om tvistemål visar
10528:        vandet av fria rättegångar?                  utvecklingen på en tydlig minskning ( år 1974
10529:                                                     11127, och år 1976 9 825 fria rättegångar).
10530:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         De allmänna rättshjälpsbyråernas andel har
10531: samt anföra följande:                               sålunda, speciellt i fråga om tvistemål, blivit
10532:     I spörsmålets motivering har man, för kost-     betydande. För brottmålens del måste konsta-
10533: nadsutvecklingens del, hänvisat till uppgifter      teras, att de allmänna rättshjälpsbyråernas möj-
10534: samt gjort jämförelser på basen av statistiskt      ligheter att omhänderta särskiit de talrika och
10535: materia! som i huvudsak härrör från åren 1971       omfattande brottmål som koncentreras till stora
10536: -75. Vid en bedömning av utvecklingens              bosättningscentra ännu är begränsade. Av stats-
10537: riktning bör man minnas, att lagen om fri rätte-    ekonomiska skäl kan rättsbiträdenas antal inte
10538: gång förnyades genom en ny lag 2. 2. 1973           ökas väsentligt under de närmaste åren, och
10539:  ( 87/73). Emedan den nya lagen utvidgade den       på grund härav kan inte heller rättshjälps-
10540: fria rättegångens tillämpningsområde och då         byråerna i nämnvärd grad utöka den andel av
10541: rättegångsärendenas, särskilt brottmålens, antal    brottmålen som de handhar utan att riskera
10542: i domstolarna samtidigt ökade, växte kostna-        den uppgift som måste anses viktigare: att ge
10543: derna som föranleddes av fri rättegång, såsom       råd i olika typer av civila ärenden och att
10544: också konstateras i spörsmålets motivering,         handha familjerättsliga ärenden. Justitieminis-
10545: kraftigt under åren 1971-75.                        teriet följer med arbetssituationen i rätts-
10546:     Efter detta har emellertid en ändring, som      hjälpsbyråerna och strävar till att inrikta över-
10547: tydligt kan iakttas, skett i fråga om såväl an-     flödig kapacitet, i den mån dylik förekommer,
10548: på handhavandet av brottmål. Koncentrationen          milj. mk och år 1977 12,24 milj. mk. Då antalet
10549: av fria rättegångar i brottmålsärenden till be-       beviljade fria rättegångar vidare har ökat under
10550: stämda advokatbyråer som specialiserat sig            denna tid, har kostnaderna tydligt sjunkit också
10551: på brottmål beror på det stadgande i lagen om         räknat per fri rättegång. Sålunda har ändringar-
10552: fri rättegång, enligt vilket gäller, att om den       na i lagen om fri rättegång samt justitieminis-
10553: som erhållit fri rättegång själv till sitt biträde    teriets anvisningar inverkat på kostnaderna så,
10554: föreslagit person, som uppfyller kompetens-           att de har sjunkit.
10555: kraven, denne skall förordnas, såframt inte              I spörsmålets motivering hänvisas till några
10556: nämnvärd ökning av kostnaderna därav föror-           enskilda rättsfall. Med stöd av dessa efterlyses
10557: sakas eller särskilda skäl annat påkallar. Justi-     regeringens åtgärder, med vilkas hjälp använd-
10558: tieministeriet har i sina ovan nämnda anvis-          ning av fri rättegång kan hindras i fall, där
10559: ningar ;t;ill: domstolarna .som grundet, · enligt     rättsskydds- och rimlighetsskäl ej krä,ver dylik,
10560: vilk;a .arvodet bör förordnas nedsatt, bestämt        utan där fri rättegång snarare uppfaitas såsom
10561: det. fall, Jltt ~amma advokat handhar flera mål       kränkande rättskänslan och som. motstridig
10562: under en och samma dag, att han åtagit sig            med tanke på medborgarnas jämlikhet. Utan
10563: ärende vilket han icke med tillräcklig omsorg         att ta ställning tili frågan om hur.uvida dom~
10564: och snabbhet kan sköta på grund av sina andra         stolens utslag varit på sin plats i exempelfallen
10565: uppdrag eller att han låter sig ersättas av en        bör emellertid konstateras, att man med stöd
10566: medhjälpare, som ej besitter samma fackliga           av dessa inte kan generalisera och anse, att
10567: beredskap som han själv. Domstolarna bär an-          lagen om fri rättegång eller domstolspraxis
10568: svaret för att dessa anvisningar följs.               skulle kränka rättskänslan och vara sårande för
10569:    En ännu tydligare förändring än i antalet          medborgarnas jämlikhet.
10570: beviljade 6;ia tättegångar kan observeras i de           Tili slut kan konstateras att man från och
10571: kostnader,. som föranleds av dem. Kostnaderna         med början av år 1978 med hjälp av förnyade
10572: i mark, som från år 1971 till år 1975 steg            blanketter, som lämpar sig för ADB-behand-
10573: från 8,54 milj. mk till 23,18 milj. mk har            ling, erhåller uppgifterna i anslutning till fri
10574: visserligen ännu efter detta stigit så, att kostna-   rättegång centrerat till justitietninisteriets
10575: dernas tot,albelopp år 1977 var 25,63 milj. mk.       datasystemenhet. Sålunda har justitieministeriet
10576: I fråga om realvärdet har emellertid kostnads-        ännu bättre möjligheter än förut att följa med
10577: stegringeJ;t avstannat redan år 1974 och där-         domstolpraxis och kostnadsutvecklingen i olika
10578: efter har kostnaderna årligen sjunkit i jämn          frågor i anslutning tili fri rättegång, och att
10579: takt. Då kostnaderna jämförs i 1971 års pris-         vid behov vidta åtgärder för korrigering av
10580: nivå var de år 1974 15,20 milj. mk och där-           observerade missförhållanden.
10581: efter år 1975 14,50 milj. mk, år 1976 13,25
10582:   Helsingforsden 13 juni 1978.
10583: 
10584:                                                                      Justitieminister Paavo Nikula
10585: 
10586: 
10587: 
10588: 
10589:     , . --.   r ,.
10590:                                                1978 vp.
10591: 
10592: Kirjallinen kysymys n:o 264.
10593: 
10594: 
10595: 
10596: 
10597:                                   ÄikäS ym.: Seutukaavaliittojen laatimien vaihekaavojelll lainmu-
10598:                                       :kaisuudesta .
10599: 
10600: 
10601:                         . Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
10602: 
10603:    Maamme seutukaavaliitot ·ovat viime vuosi-          sallispuiston perustamista ja Liesjärven nykyi-
10604: na .sisäasiainministeriön ohjeiden perusteella         sen kansallispuiston laajentamista. Periaatepää-
10605: keskittyneet ympäristönsuojelua ja virkistäyty-        töksen piiriin kuuluu n. 11 000 ha yksityis-
10606: mistä palvelevien vaihekaavojen laatimiseen.           maita. Yksityismaiden hankkiminen edellyttäi-
10607: Tämä kaavoitus on koko maassa edennyt lop-             si periaatepäätöksen mukaan 7-8 milj. markan
10608: pusuoralle. V alinistuneet seutukaavaehdotukset        varaamista vuosittain tulo- ja menoarvioon. Maa-
10609: käsittävät mm. huomattavan laajan ohjelman             ja metsätalousministeriön esittämän kannan mu-
10610: kansallis- ja luonnonpuistoja sekä muita valta-        kaan periaatepäätöksen piiriin kuuluville yksi-
10611: kunnallisia suojelualueita seudullisten suojelu-       tyismaille ei tulla saattamaan voimaan rajoituk-
10612: aluevarausten lisäksi. Kun seutukaavoissa py-          sia ennen kuin alueet on hankittu valtiolle.
10613: ritään suojelualueilla kieltämään sekä rakenta-           Kanta-Hämeen seutukaavaliitto ei ole tyyty-
10614: minen että muu järkevä maan taloudellinen hy-          nyt valtioneuvoston periaatepäätöksen linjaan,
10615: väksikäyttö mahdollisimman ankarasti raken-            vaan on mm. säilyttänyt suunnitelmassaan kaik-
10616: nuslain keinoin, on syntynyt tilanne, joka on          ki kansallispuistokomitean alkuperäiset alueva-
10617: herättänyt vakavaa huolestumista maaseutuväes-         raukset ( Pernunnummi, Evo, Torronsuo ja Lies-
10618: tön piirissä.                                          järvi). Kun seutukaavaliitto pyrkii suojelun to-
10619:     Käsityksemme mukaan viime tammikuussa              teuttamiseen hyvin ankarana (RakL 135 § ym.)
10620: valtioneuvoston tekemä periaatepäätös kansal-          seuraa tästä, että suojelualueet seutukaavan vah-
10621: lis- ja luonnonpuistojen toteuttamisesta sisältää      vistamisen jälkeen siirtyvät taloudellisen toimin-
10622: puitteet siitä, missä laajuudessa valtion varoin       nan piiristä vuosikymmeniksi kuntien ja maa-
10623: valtakunnallisia suojelualueita voidaan toteuttaa      seudun oman elinkeinotoiminnan kannalta hyö-
10624: lähivuosikymmeninä. Kun nyt valmisteilla ole-          dyttömään tarkoitukseen. Suojelualuevaraukset
10625: vat suojelu- ja virkistyskaavat tulevat vahvis-        Kanta-Hämeessä on osoitettu lähes yksinomaan
10626: tettuina voimaan lähimmän 2-3 vuoden aika-             yksityisten pienomistajien ja pientilallisten yh-
10627: na, ovat seutukaavojen rajoitukset maaseudun           teismetsien kohdalle, jolloin suojelualueet tule-
10628: rakentamiselle ja elinkeinotoiminnoille voimas-        vat saattamaan useat sadat tilat elinkelvotto-
10629: sa, kun sen sijaan taloudelliset edellytykset suo-     miksi. Mikäli tarkoituksena on ryhtyä noudat-
10630: jelualueiden toteuttamiseen puuttuvat.                 tamaan seutukaavoissa jonkinlaista "rahat tai
10631:     Kuvaavan esimerkin syntyneestä tilanteesta         lupa" -periaatetta, joka merkitsisi sitä, että jol-
10632: tarjoaa Kanta-Hämeen vasta valmistunut seutu-          lei yhteiskunta aluetta lunasta, on rakennuslupa
10633: kaavaehdotus. Seutukaavaehdotuksessa on pää-           tai muu toimenpide kuitenkin maanomistajalle
10634: dytty esittämään Kanta-Hämeen alueelle poik-           sallittava, ei tämäkään näytä käytännössä mah-
10635: keuksellisen huomattavasti valtakunnallisia suo-       dolliselta. Kun valtioneuvoston periaatepäätös
10636: jelualueita. Yksistään kansallis- ja luonnonpuis-      rajaa valtion taloudelliset voimavarat, joutui-
10637: toja sekä muita valtakunnallisia suojelualueita        sivat maaseutukunnat, joiden alueilla varauk-
10638: kaavaehdotuksessa esitetään yli 15 000 ha.             sia on, toteuttamisvastuun eteen. Tämä asettai-
10639:     Tehdessään periaatepäätöksen kansallis- ja         si maaseutukunnat kestämättömään asemaan.
10640: luonnonpuisto-ohjelman toteuttamisesta valtio-         Kun toisaalta seutukaavat sitovat erikoisesti vi-
10641: neuvosto katsoi mahdolliseksi toteuttaa lähim-         ranomaisia, on jo tällä hetkellä olemassa run-
10642: män 10-15 vuoden aikana kansallis- ja luon-            saasti käytännön esimerkkejä siitä, ettei suo-
10643: nonpuistoina 300 000 ha. Kanta-Hämeen osal-            jelualueelle myönnetä rakennuslupia, eikä suo-
10644: ta periaatepäätös merkitsee Torronsuon kan-            jelualueelia sijaitseva tila pääse osalliseksi maa-
10645: 0878008.53K
10646: 2                                             1978' vp.
10647: 
10648: ja metsätaloutta koskevista yhteiskunnan tuki-               eivät ole 50pusoinnussä valtionreuvOl!tbn
10649: toimenpiteistä.                                             viime tammikuussa tekemän kansallis-
10650:    Katsommekin, että seutukaavoituksen nyky-                 ia luonnonpuistojen toteuttamista kos-
10651: tilanne on vakavasti vaarantanut maaseudun                  kevan periaatepäätöksen kanssa tavalla,
10652: elinkeinotoimintaa ja sen vaikutukset näyttävät              mikä on ollut omiaan herättämään le-
10653: olevan maaseutua autioittavia.                               vottomuutta maaseutualueilla, ja jos on,
10654:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10655: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-               · ryhtyä, että laadittavat seutukaavat se-
10656: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-                 lostuksineen vastaavat valtioneuvoston
10657: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                            kansallis- ja luonnonpuistojen periaate·
10658:                                                              päätöksen omaksumaa linjaa ja että kaa-
10659:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että                vat ovat rakennuslain määräysten sekä
10660:        seutukaavaliittojen laatimat suojelu- ·ja            .muutoinkin voimassa ·olevan --lainsäädän-
10661:        virkistysalueet käsittävät vaihekaavat                nön q1ukaiset?       ·.  · · ·· · · ·
10662: 
10663:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta· 1978.
10664: 
10665:        - · Lasse Aikäs                 Juhani Tuo01aala               Mikko Kaarn~
10666:           Einari Nieminen              Mauno Manninen               V. f Sukselä!~en
10667:           Matti Asunmaa                Pekka Vilmi. ..              . Orvokki .·Kangas
10668:         _Toivo Yläjärvi                Katri-Helena Eskelinen·       Väinö RaudaskoskL ~-
10669:           Matti. Maijala               Veikko Pihlajamäki.            J?äavo Vesterinen
10670:            Saimi Ääri                  Mikko Pesälä                  J1.1hani ·Saukkonen.
10671:           Heimo Linna                  Alvar Saukko                   Pentti Poutanen ·
10672:           Kyllikki Stenros·            Kalevi Mattila                 Sylvi Saimo - .·-
10673:            Veikko Hanhirova            Marjatta Väänänen·             Häimu Tenhiälä
10674:          -                  Lea Sutinen                 Aino 1<:arialäin.el1__
10675: 
10676: 
10677: 
10678: 
10679:                                                                                                                      -r ~· • -
10680: 
10681: 
10682: 
10683: 
10684:                                                                                                                          __ ,·:   . .,.
10685:                                                                                           ,_   ............. " ' "      J.':...t.::
10686:                                               Nro 264
10687: 
10688: 
10689: 
10690: 
10691:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10692: 
10693:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        otetaan huomioon. Tämän ei kuitenkaan voida
10694: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         katsoa merkitsevän sitä, etteikö esimerkiksi seu-
10695: mies, olette 16 päivänä toukokuuta 1978 päi-         tukaavoissa voitaisi pyrkiä muidenkin kuin to-
10696: vätyn kirjeenne n:o 1273 ohella toimittanut          teuttamisohjelmaan sisällytettyjen, maisema- ja
10697: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-     luonnonsuhteiltaan erityisen arvokkaiden aluei-
10698: nöksen kansanedustaja Lasse Äikään ym. kir-          den säilyttämiseen. Onhan seutukaavoituksessa
10699: jallisesta kysymyksestä n:o 264, jossa tiedus-       noudatettu aikatähtäin yleensä valtioneuvoston
10700: tellaan:                                             periaatepäätöksen toteuttamisaikataulua pidem-
10701:                                                      pi. Lisäksi on otettava huomioon, että seutu-
10702:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        kaavassa osoitettuja suojelualuevarauksia voi-
10703:        seutukaavaliittojen laatimat suojelu- ja      daan toteuttaa muutoinkin kuin pelkästään val-
10704:        virkistysalueet käsittävät vaihekaavat        tion omistukseensa hankkimina kansallis- tai
10705:        eivät ole sopusoinnussa valtioneuvoston       luonnonpuistoina. Niinpä esimerkiksi yksityis-
10706:        viime tammikuussa tekemän kansallis-          ten maanomistajien vapaaehtoisin toimenpitein
10707:        ia luonnonpuistojen toteuttamista kos-        tapahtuvaa suojelualueiden toteuttamista varten
10708:        kevan periaatepäätöksen kanssa tavalla,       on kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon varat-
10709:        mikä on ollut omiaan herättämään le-          tu 500 000 markkaa maanomistajille aiheutu-
10710:        vottomuutta maaseutualueilla, ja jos on,      vien taloudellisen hyödyn menetysten korvaa-
10711:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       miseksi.
10712:        ryhtyä, että laadittavat seutukaavat se-         Rakennusasetuksen 18 §:n 2 momentin mu-
10713:        lostuksineen vastaavat valtioneuvoston        kaan seutukaavan selostuksessa on esitettävä
10714:        kansallis- ja luonnonpuistojen periaate-      arvio seutukaavan toteuttamisesta aiheutuvista
10715:        päätöksen omaksumaa linjaa ja että kaa-       taloudellisista seuraamuksista. Suojelu- ja virkis-
10716:        vat ovat rakennuslain määräysten sekä         tysalueet käsittävien vaihekaavojen osalta on
10717:        muutoinkin voimassa olevan lainsäädän-        niin ollen arvioitava toisaalta vaihekaavan to-
10718:        nön mukaiset?                                 teuttamisen edellyttämät kokonaiskustannukset
10719:                                                      ja toisaalta kuntien ja valtion taloudelliset mah-
10720:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          dollisuudet kaavojen toteuttamisessa. Valtioneu-
10721: taen seuraavaa:                                      voston tekemä periaatepäätös antaa aikaisem-
10722:    Valtioneuvosto teki 24 päivänä helmikuuta         paa selkeämmän perustan seutukaavojen realis-
10723: 1978 aikaisemmin 20 päivänä kesäkuuta 1977           tisuuden ja toteuttamiskelpoisuuden arvostele-
10724: mietintönsä luovuttaneen kansallispuistokomi-        miseksi.
10725: tean ( 1976: 88) ehdotusten pohjalta periaate-          Seutukaavasta maankäytölle mahdollisesti
10726: päätöksen kansallis- ja luonnonpuistojen kehit-      aiheutuvien rajoitusten kohtuullisuus on turvat-
10727: tämisohjelman toteuttamisesta. Päätöksen mu-         tu rakentamisen osalta rakennuslain 27 §: ään
10728: kaan perustetaan maahamme lähimmän 10-15             sisältyvällä "korvaus tai lupa" -jålrjestelmällä ja
10729: vuoden aikana 17 uutta kansallispuistoa ja seit-     muun maankäytön osalta rakennuslain 135 §:n
10730: semän uutta luonnonpuistoa sekä laajennetaan         säännöksellä. Sen mukaan seutukaavaan ei voi-
10731: kuutta jo olevaa kansallispuistoa ja neljää luon-    da lainkaan sisällyttää muita kuin maanomista-
10732: nonpuistoa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen        jalle kohtuullisia suojelumääräyksiä.
10733: ulkopuolelle jäi kansallispuistokomitean ehdo-          Suojelu- ja virkistysalueet käsittävän vaihe-
10734: tuksesta 34 uutta kansallis- ja luonnonpuistoa       kaavan voimaansaattaminen edellyttää, että si-
10735: sekä viiden puiston laajennukset.                    säasiainministeriö, ja tarvittaessa valtioneuvos-
10736:    On edellytettävä, että kaikessa maankäytön        to, vahvistaa kaavan. Vahvistusmenettelyssä tut-
10737: suunnittelussa valtioneuvoston periaatepäätös        kitaan, että kaavat on laadittu voimasssa ole-
10738: 4                                         1978 vp.
10739: 
10740: vien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tä-   että valtioneuvoston periaatepäätös kansallis- ja
10741: män lisäksi tutkitaan vahvistusmenettelyssä     luonnonpuistojen kehittämisohjelman toteutta-
10742: myös kaavojen tarkoituksenmukaisuus. Tällöin    misesta on seutukaavoja laadittaessa otettu
10743: tullaan kiinnittämään huomiota myös siihen,     asianmukaisella tavalla huomioon.
10744:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
10745: 
10746:                                                             Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
10747:                                                                               :··.   --
10748: 
10749: 
10750: 
10751: 
10752:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10753: 
10754:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        beslut beaktas i all planering av markanvänd-
10755: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         ningen. Detta kan dock inte anses innebära att
10756: se nr 1273 av den 16 maj 1978 tili veder-            man t.ex. i fråga om regionplanerna inte kunde
10757: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       sträva tili att bevara även andra områden än
10758: av följande av riksdagsman Lasse Äikäs m. fl.        de i genomförandeprogrammet intagna, för
10759: undertecknade spörsmål nr 264:                       landskapsbilden och naturförhållandena synner-
10760:                                                      ligen värdefulla områdena. Tidsschemat för re-
10761:           Är Regeringen medveten om att de           gionplaneringen är i allmänhet uppgjort pä
10762:        av regionplansförbunden uppgjorda             längre sikt än tidsschemat för genomförandet
10763:        etapplaner som omfattar skydds- och           av statsrådets principbeslut. Vidare bör beaktas,
10764:        rekreationsområdena inte överensstäm-         att de i regionplanen intagna reserveringarna
10765:        mer med det av statsrådet i januari           beträffande skyddsområdena kan förverkligas
10766:        detta år fattade principbeslutet om för-      även på annat sätt än genom att staten förvärvar
10767:        verkligandet av national- och naturpar-       dessa i sin ägo som national- och naturparker.
10768:        kerna, vilket har bidragit tili att väcka      I statsförslaget för innevarande år har t.ex.
10769:        oro på landsbygden, och om så är              500 000 mk reserverats som ersättning för de
10770:        fallet,                                       ekonomiska förlusterna tili de enskilda jordäga-
10771:           vilka åtgärder ämnar Regeringen            re, som frivilligt vidtar åtgärder för förverkli-
10772:        vidta för att de regionplaner, som kom-       gande av skyddsområdena.
10773:        mer att uppgöras, samt de därtili an-            Enligt 18 § 2 mom. byggnadsförordningen
10774:        slutna beskrivningarna skall matsvara         skall i regionplanens beskrivning ingå en be-
10775:        den av statsrådet i principbeslutet om        dömning av de ekonomiska följderna av region-
10776:        national- och naturparkerna uppdragna         planens förverkligande. I fråga om de region-
10777:        linjen, och att planerna skall överens-       planer som omfattar skydds- och rekreationsom-
10778:        stämma med stadgandena i byggnadsla-          rådena skall sålunda å ena sidan värderas de
10779:        gen samt även eljest vara uppgjorda i         sammanlagda kostnaderna för genomförandet
10780:        enlighet med gällande lagstiftning?           av regionplanen och å andra sidan kommuner-
10781:                                                      nas och statens ekonomiska möjligheter att för-
10782:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        verkliga planen. Statsrådets principbeslut utgör
10783: samt anföra följande:                                en bättre utgångspunkt än hittills då det gäller
10784:    På basen av förslagen i det betänkande som        att bedöma hur realistiska och genomförbara
10785: nationalparkskommitten (1976: 88) den 20             regionplanerna är.
10786: juni 1977 överlämnade fattade statsrådet den            Genom "ersättnings- och tillståndssystemet"
10787: 24 februari 1978 ett principbeslut om genom-         i 27 § byggnadslagen tryggas, att de av region-
10788: förandet av ett utvecklingsprogram beträffande       planen för markanvändningen eventuellt för-
10789: national- och naturparkerna. Under de närmaste       anledda begränsningarna är skäliga för byggan-
10790: 10-15 åren skall enligt beslutet 17 nya na-          dets del, och genom stadgandet i 135 § bygg-
10791: tionalparker och sju nya naturparker anläggas        nadslagen för annan markanvändning. Enligt
10792: i vårt land samt sex redan existerande national-     detta kan i regionplanen inte intas andra än
10793: parker och fyra naturparker utvidgas. Av na-         för jordägaren skäliga skyddsbestämmelser.
10794: tionalparkskommittens förslag kom 34 nya na-            En förutsättning för genomförandet av en
10795: tional- och naturparker samt utvidgningen av         regionplan som omfattar skydds- och rekrea-
10796: fem parker att falla utanför statsrådets princip-    tionsområden är att ministeriet för inrikesären-
10797: beslut.                                              dena, och vid behov statsrådet, fastställer pla-
10798:    Det måste förutsättas att statsrådets princip-    nen.
10799: 6                                            197.8 vp;
10800: 
10801:    I samband med fastställelseförfarandet          mer avseende att fästas även vid att statsrådets
10802: kontrolleras det att planerna är uppgjorda i en·   principbeslut om verkställandet av utvecklings-
10803: lighet med gällande stadganden och bestäm·         programmet beträffande national- och natur-
10804: melser. I samband med fastställandet undersöks     parkema på vederbörligt sätt har beaktats vid
10805: därtill planernas ändamålsenlighet. Härvid kom·    uppgörandet av planema.
10806:      Helsingforsden 12 semtember 1978.
10807: 
10808:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
10809: 
10810: 
10811: 
10812: 
10813:                                                                                                  .. j
10814:                                                 1978 vp.
10815: 
10816: Kirjallinen kysymys n:o 265.
10817: 
10818: 
10819: 
10820: 
10821:                                   Aaltonen: Tieteellisen tutkimuksen vaatiman jatkokoulutuksen
10822:                                      kehittämisestä.
10823: 
10824: 
10825:                          Edu-skunnan Herra Puhemiehelle.
10826: 
10827:    Maamme tieteellisen -tutkimuksen ja muiden        kehitys on- täysin pysähtynyt ja on tätänykyä
10828: korkeaa asiantuntemusta vaativien ammattiteh-        320; Suomen Akatemian mahdollisuudet tutki-
10829: tävien kannalta on jatkokoulutuksen merkitys         jankoulutukseen eivät viime vuosina ole olen-
10830: keskeinen. Jatkokoulutuksen asianmukaiseen           naisesti lisääntyneet.
10831: järjestämiseen on toistuvasti kiinnitetty huo-          Korkeakoulujen kehittämislainsäädännön toi-
10832: miota korkeakoulupoliittisissa suunnitelmissa ja     meenpanon lykkääminen on hidastanut ja hidas~
10833: kannanotoissa. Niissä on tuotu esiin myös tut-       taa paitsi jatkokoulutukseen tarkoitettujen toi-
10834: kijanuraa suunnittelevien tai sen alkuvaiheessa      mien myös muiden toimien ja virkojen mää-
10835: olevien perustutkinnon suorittaneiden heikot         rällistä kasvua korkeakouluissa. Tämän seurauk-
10836: mahdollisuudet tarkoituksenmukaisiin opintoi-        sena _on odotettavissa, että monilla aloilla tut-
10837: hin ja tutkimustyöhön.                               kijoiden urakehitys uhkaa pysähtyä: etenemi-
10838:    Tärkeimmät, erityisesti tutkijankoulurukseen      nen jatko-opintojen jälkeen koulutusta vastaa-
10839: tarkoitetut toimet ovat korkeakoulujen assisten-     viin tehtäviin vaikeutuu.
10840: tin toimet sekä Suomen Akatemian tutkimusas-            Huolimatta korkeakoulujen jatko-opiskelu-
10841: sistentin ja nuoremman tutkijan toimet. Kor-         paikkojen varsin suotuisasta kehityksestä 1970-
10842: keakoulujen assistentin toimet lisääntyivät vielä    luvun puoliväliin saakka ei suoritettujen jatko-
10843: 1970-luvun alussa varsin suotuisasti, mutta vuo-     tutkintojen määrä näytä kehittyneen siinä mää-
10844: sikymmenen puolivälistä lähtien niiden määrä         rin kuin on pidettävä tavoiteltavana ja tarpeel-
10845: on pysynyt lähes ennallaan: kun 1974 assistent-      lisena yhteiskuntaelämän eri tehtävien ja tut-
10846: teja oli 1 743, vastaava luku oli 1975 1 830,        kimuksen kannalta. Seuraavasta taulukosta il-
10847: 1976 1 849 ja 1977 1 858 (Tilastokeskus, ti-         menee, että suoritettujen lisensiaattitutkintojen
10848: lastotiedotukset KO 1976: 4, KO 1977: 7 ja           ja hyväksyttyjen väitöskirjojen määrät ovat li-
10849: KO 1978: 7). Suomen Akatemian em. tutkijan-          sääntyneet varsin hitaasti:
10850: koulutukseen soveltuvien tointen lukumäärän
10851: 
10852: 
10853:   Lukuvuosina 1960/70-1976/77 suoritetut lisensiaattitutkinnot ja hyväksytyt väitöskirjat:
10854:                     69/70     70/71     71/72       72/73     73/74     74/75     75/76     76/77
10855:    Lis. tutk.        283       292       316         325       334       315       326       379
10856:    Hyv. väit.        201       165       228         228       201       220       229       264
10857:    Yhteensä          484       457        544        553      535        535       555       643
10858: 
10859: 
10860:    On oletettavissa, että jatkokoulutusjärjestel-   keakoulujen assistentin toimen luonne on muut-
10861: määmme sisältyy puutteita, jotka ovat olleet        tunut jatkokoulutuspaikoista paljolti myös ope-
10862: omiaan hidastamaan toivottujen valmiuksien          tustoimiksi. Tätä ovat korostaneet mm. korkea-
10863: muodostumista korkeakouluissa. Tässä yhtey-         kouluissa toimivat ammatilliset järjestöt. Jatko-
10864: dessä on usein viitattu jatko-opintojen suunnit-    koulutuspaikkojen luonteenomaiset piirteet,
10865: telemattomuuden ohella myös siihen, että kor-       mm. henkilöiden vaihtuvuus ja mahdollisuuk-
10866: 087800854L
10867: 2                                            1978 vp.
10868: 
10869: sien avautuminen nuorille lahjakkaille tutki-       keut:umaan muuhun kuin tieteellisiin. tutkimus•
10870: joille tutkijanuran aloittamiseen ovat ilmeisesti   tehtäviin. Jos tällainen tilanne jatkuu pitkään
10871: kärsineet tästä kehityksestä.                       on 10-20 vuoden kuluttua vaarassa syntyä
10872:    Pysähtyneisyyden aiheuttamaa on myös kor-        tilanne, jolloin meillä ei ole käytettävissä riit-
10873: keakouluissa toimivien ammatillisten järjestö-      tävää tieteellistä jälkikasvua vastaanottamaan
10874: jen halu saada esimerkiksi assistentin toimien      tieteellistä perintöä, saati toteuttamaan tarpeel-
10875: luonnetta nykyistä pysyvämmäksi. Tämä sinäl-        lista uuskehitystä.
10876: lään hyväksyttävä ammatillinen pyrkimys on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10877: toteutuessaan omiaan edelleen lisäämään pysäh-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
10878: tyneisyyttä. Useissa kannanotoissa on viitattu      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10879: siihen, että tutkijakunnan rakenne on monilla       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10880: aloilla vinoutumassa. Yhtäältä on viitattu ikä-
10881: rakenteen vinoutumiseen ja siihen, että tämä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10882: aiheuttaa pitemmällä tähtäyksellä tieteellisen             ryhtyä maamme jatkokoulutuksen järjes-
10883: yhteisön "ukkoutumista". Toisaalta on viitattu             tämiseksi ottaen huomioon jatkokoulu·
10884: siihen, että lahjakkaiden nuorten mahdollisuu-             tukseen tarkoitettujen virkojen ja toi~
10885: det tullkijanuran aloittamiseen heikkenevät ja             mien · kehittämisen ·sekä tieteellisen· tut-
10886: täten jätämme käyttämättä hyväksemme lahjak-               kimuksen ja muiden yhteiskuntaelämän
10887: kuusreservejämme. Nämä reservit joutuvat ha-               alojen tarvitseman uuden työvoiman tar-
10888:                                                            peen?
10889:      Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1978.
10890: 
10891:                                          Markus Aaltonen
10892:                                                 N:o 26.5                                               3
10893: 
10894: 
10895: 
10896: 
10897:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
10898: 
10899:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            keakoulujen assistentin toimet. Jatko-opiskeli-
10900: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       joista vain 22 % opiskeli päätoimisesti, 34 %
10901: mies, olette kirjeellänne 16 päivältä toukokuu-       opiskeli muun toimen ohella mutta säännölli-
10902: ta 1978 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-         sesti, loput opiskelivat epäsäännöllisesti tai oli-
10903: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja M.           vat keskeyttäneet opintonsa. Siis vain noin puo-
10904: Aaltosen kirjallisen kysymyksen n:o 265:              let korkeakoulujen jatko-opiskelijoiksi ilmoitta-
10905:                                                       mista henkilöistä harjoitti jatko-opintoja jonkin-
10906:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        laisella säännöllisyydellä.
10907:        ryhtyä maamme jatkokoulutuksen järjes-            Määrällisessä arvioinnissa todettiin jatkokou-
10908:        tämiseksi ottaen huomioon jatkokoulu-          lutettujen tarpeen lähes kaikilla aloilla ylittä-
10909:        tukseen tarkoitettujen virkojen ja toi-        vän nykyisen koulutuksen. Tämän lisäksi ni-
10910:        mien kehittämisen sekä tieteellisen tut-       mettiin eräitä aloja, joilla jatkokoulutetuista
10911:        kimuksen ja muiden yhteiskuntaelämän           henkilöistä oli huomattava vajaus.
10912:        alojen tarvitseman uuden työvoiman tar-           Opetusministeriö asetti selvityksen ja siitä
10913:        peen?                                          saatujen lausuntojen jälkeen työryhmän, jonka
10914:                                                       tehtävänä oli jatkoesitysten tekeminen toimen-
10915:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         piteiksi. Työryhmä (KorkeakouLujen jatkokou-
10916: vasti seuraavaa:                                      lutustyöryhmän mmst1o, Komiteanmietintö
10917:    Opetusministeriö on 1970-luvulla useissa yh-        1975:64) esitti, että valtioneuvosto tekisi pe-
10918: teyksissä kiinnittänyt huomiota jatkokoulutuk-        rustutkintojen uudistamis·en mallin mukaisesti
10919: sen tärkeyteen. Ministeriön toimeksiannosta           periaatepäätöksen jatkotutkintojen kehittämisen
10920: muun muassa suoritettiin vuonna 1973 laaja            päälinjoista. Periaatepäätöksen puitteissa sitten
10921: selvitys jatko-opiskelijoiden määrästä, jatkokou-     suunniteltaisiin eri tieteenalojen jatkotutkintoja
10922: lutuksen tilasta sekä jatkokoulutettujen tar-         yhdessä petostutkintojen kanssa tai niiden jäl-
10923: peesta 1980-luvun alkaessa.                           keen.
10924:    Selvityksessä kartoitettiin ensimmäistä kertaa        Perustutkintojen uusiin tutkintoasetuksiin on
10925: laajasti korkeakoulujen antama jatko-opetus           sisällytetty myös uusia jatkotutkintoja määrit-
10926: poikkileikkauksena vuodelta 1973 sekä suori-          televiä osia. Opetusministeriön keskipitkän aika-
10927: tettiin kysely jatko-opiskelijoiden määristä.         välin taloussuunnitelman mukaan jat!kotutkinto-
10928: Näin saatiin ensimmäiset suhteellisen luotetta-       jen kehittämiseen ryhdytään välittömästi perus-
10929: vat arviot siitä, kuinka paljon jatko-opiskelijoita   tutkintojen uudis,tamisen jälkeen.
10930: maassamme on. Korkeakoulut ilmoittivat jatko-            Kansantalouden ja sen myötä valtiontalouden
10931: opiskelijoiksi yhteensä noin 5 000 henkilöä.          näkymät ovat sittemmin muuttaneet korkea-
10932:    Suoritetut selvitykset osoittivat, että jatko-     koululaitoksen ja tieteellisen tutkimuksen ke-
10933: koulutus maassa1111me on edelleenkin pääasiassa       hittämisedellytyksiä. Korkeakoulujen kehittä-
10934: itsenäistä lisensiaattityön tai väitöskirjan hy-      mislain täytäntöönpanoaikataulua on jouduttu
10935: väksymiseen tähtäävää tutkimustyötä. Useim-           pidentämään ja sitomattomien tutkimusmäärä-
10936: miten annettu varsinainen koulutus rajoittuu          rahojen kasvu on ollut huomattavasti ennakoi-
10937: lisensiaattiseminaariin.                              tua hitaampaa. Samantapaista hidastumista on
10938:    Erityisen vaikeaksi selvitykset osoittivat jat-    havaittavissa myös muilla jatkokoulutettua hen-
10939: ko-opiskelijoiden opintojen rahoituksen. Päätoi-      kilökuntaa käyttävillä aloilla. Tästä seuraa se,
10940: misiksi jatkokoulutuspaikoiksi on määritelty          että jatkotutkinnon suorittaneiden henkilöiden
10941: Suomen Akatemian tutkimusassistentin ja kor-          todellinen tarve on tehtyjä arviointeja alhai-
10942: 4                                             1978 vp.
10943: 
10944: sempi. On kuitenkin edelleen aloja, joilla jatko-      Kun on ilmeistä, ettei tulevaisuudessakaan
10945: tutkinnon suorittaneiden määrä ei vastaa tar-       voida huomattavasti lisätä jatkokoulutuspai-
10946: vetta. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi oikeus-     koiksi soveltuvia julkisia virkoja, tulee opetus-
10947: tieteet, kauppatieteet ja uudet kielet.             ministeriön näkemyksen mukaan jatkokoulutus-
10948:    Korkeakoulujen opettajajärjestöjen vaatimuk-     ta nykyistä suuremmassa määrin niveltää tutki-
10949: sesta on assistenttiohjesääntöihin jouduttu hy-     musprojekteissa tapahtuvaksi ja pyrkiä erityi-
10950: väksymään väiteHeille assistenteille mahdolli-      sesti lisäämään sitomattomia tutkimusvaroja,
10951: suus olla toimessaan useamman kuin kaksi toi-       joita voidaan suunnata yhteiskunnan kulloinkin
10952: mikautta. Myös assistentin toimikauden piden-       tarvitseman tutkimuksen suuntaan. Samalla tut-
10953: täminen kolmesta viiteen vuoteen on järjestöjen     kijakoulutusta voidaan suunnata yhteiskunnan
10954: vaatimuksesta jouduttu hyväksymään. Nämä            tutkimustarpeen mukaisiin tieteellisiin suun-
10955: molemmat toimenpiteet, vaikka saattavatkin olla     tauksiin nykyistä helpommin.
10956: tarpeen nykyisten assistenttien kannalta, huo-         Yhteenvetona voidaan siis todeta, että tar-
10957: nontavat luonnollisesti uuden tutkijapolven         koituksena on ryhtyä jatkotutkintojen kehittä-
10958: mahdollisuuksia päästä päätoimisen jatko-opis-      miseen väHttömästi perustutkintojen uudistami-
10959: kelun piiriin. Myöskään Suomen Akatemian            sen jälkeen sekä jo ennen tätä pyrkiä valtion-
10960: tutkijan toimia ei nykyisessä valtiontaloudelli-    talouden sallimissa rajoissa parantamaan mah-
10961: sessa tilanteessa ole voitu juurikaan lisätä.       dollisuuksia jatko-opiskeluun.
10962:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1978.
10963: 
10964:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
10965: 
10966: 
10967: 
10968: 
10969:                                                                      •
10970:                                                N:o 265                                               5
10971: 
10972: 
10973: 
10974: 
10975:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10976: 
10977:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Utredningen visade att särskilt finansieringen
10978: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         ställer sig svår för studerande som idkar post-
10979: av den 16 maj 1978 tili vederbörande medlem           graduala studier. Såsom heltidsbefattningar för
10980: av statsrådet översänt avskrift av följande av        vidareutbildning har definierats forsknings-
10981: riksdagsman M. Aaltonen ställda spörsmål nr           assistentbefattningarna vid Finlands Akademi
10982: 265:                                                  och assistentbefattningarna vid högskolorna. Av
10983:                                                       de studerande som idkar postgraduala studier
10984:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen             ägnade sig endast 22 % åt studier på heltid,
10985:        vidta i syfte att anordna vidareutbild-        34 % studerade vid sidan av annan befattning,
10986:        ningen i vårt land, med beaktande av           men dock regelbundet och resten studerade
10987:        behovet av ny arbetskraft som är nöd-          oregelbundet eller hade avbrutit sina studier.
10988:        vändig för att utveckla tjänster och be-       Endast omkring hälften av de personer som
10989:        fattningar för vidareutbildningen samt         uppgett sig idka postgraduala studier vid hög-
10990:        för den vetenskapliga forskningen och          skolorna ägnade sig ,åt någorlunda regelbunden
10991:        för samhällslivets andra områden?              vidareutbildning.
10992:                                                          Vid en kvantitativ uppskattning konstatera-
10993:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         des behovet av personer som erhållit vidare-
10994: samt anföra följande:                                 utbildning på nästan alla områden vara större
10995:    Under 1970-talet har undervisningsministe-         än den nuvarande utbildningsvolymen. Dess-
10996: riet i ett flertal sammanhang fäst uppmärksam-        utom angavs vissa områden, inom vilka bristen
10997: het vid vidareutJbildningens betydehe. På upp-        på personer med vidareutbildning var anmärk-
10998: drag av ministeriet utfördes bl.a. år 1973 en         ningsvärt stor.
10999: vittomfattande utredning av antalet studerande           Undervisningsministeriet tillsatte, efter det
11000: som idkar postgraduala studier, vidareutbild-         att utredningen slutförts och utlåtandena därom
11001: ningens situation samt behovet av personer            inkommit, en arbetsgrupp, vars uppgift var att
11002: med vidareutbildning i början av 1980-talet.          uppgöra förslag tili fortsatta åtgärder. Arbets-
11003:    I utredningen kartlades för första gången i        gruppen ( Arbetsgruppens för postgradual ut-
11004: stor utsträckning den vidareutbildning som ges        bildning vid högskolorna promemoria, kom-
11005: vid högskolorna, såsom ett tvärsnitt av år 1973.      mitt6betänkande 1975: 64) anförde, att stats-
11006: Vidare gjordes en förfrågan om antalet stude-         rådet i enlighet med modellen för reformering-
11007: rande som idkar postgraduala studier. På så sätt      en av grundexamina borde fatta ett princip-
11008: erhölls de första relativt tillförlitliga uppskatt-   beslut om huvudlinjerna för utvecklandet av
11009: ningarna av antalet studerande som idkar post-        vidareutbildningen. Inom ramen för princip-
11010: graduala studier i vårt land. Högskolorna upp-        besluter skulle postgraduala examina för olika
11011: gav att sammanlagt ca 5 000 personer idkar            vetenskapsområden därefter planeras tillsam-
11012: postgraduala studier.                                 mans med grundexamina eller efter det att
11013:    De utredningar som gjorts visade, att vidare-      planeringen av grundexamina slutförts.
11014: utbildningen i vårt land alltjämt huvudsakligen          I de nya examensförordningarna för grund-
11015: utgörs av självständigt forskningsarbete, som         examina har intagits också delar som definierar
11016: syftar tili godkännandet av ett licentiatarbete       nya påbyggnadsexamina. Enligt undervisnings-
11017: eller en doktorsavhandling. Den oftast förmed-        ministeriets ekonomipian på medellång sikt
11018: lade egentliga undervisningen är begränsad tili       igångsätts utvecklandet av påbyggnadsexamina
11019: licentiatseminarier.                                  omedelbart efter revideringar av grundexamina.
11020: 0878008541
11021: 6                                            1.978 V~
11022: 
11023:    Utsikterna inom folkhushållningen, och där-     de nuvarande assistenternas synpunkt, försäm-
11024: med inom statshushållningen, har sedermera         rar naturligtvis den nya forskargenerationens
11025: medfört en förändring av förutsättningarna för     möjligheter att bli delaktig av postgradual ut-
11026: att utveckla högskoleväsendet och den veten-       bildning sås•om huvudsyssla. Det har knappast
11027: skapliga forskningen. Man har blivit tvungen       heller varit möjligt att i rådande statsekono-
11028: att förlänga tidtabellen för förverkligandet av    miska situation utöka antalet forskarbefattning-
11029: lagen om utbyggande av högskoleväsendet, och       ar vid Finlands Akademi.
11030: ökningen av de obundna forskningsanslagen             Då det är uppenbart att det inte heller i
11031: har varit anmärkningsvärt mycket långsammare       framtiden är möjligt att märkbart rutöka antalet
11032: än väntat. Samma slag av retardering kan iakt-     offentliga tjänster, vilka är lämpliga som plat-
11033: tas inom andra områden där personai som            ser fö.r vidareutbildning, borde vidareutbild-
11034: åtnjutit vidareutbildning använts. Härav följer    ningen enligt undervisningsministerie•ts åsikt i
11035: att det faktiska behovet av personer som av-       högre grad än ·för närvarande äga rrum inom
11036: lagt påbyggnadsexamen är mindre än det · som       ramen för forskningsprojekt. Vidare borde man
11037: utvisas av de gjorda uppskattningarna. Det         särskilt sträva tili att öka de obundna forsk-
11038: finns dock alltjämt områden, inom vilka antalet    ningsanslagen, vilka kan inriktas mot forskning
11039: personer som avlagt påbyggnadsexamen inte          som samhället vid olika tidpunkter behöver.
11040: motsvarar behovet. Dylika områden är t.ex.         Samtidigt kan forskarutbildningen lättare än för
11041: juridi.ken, de ekonomiska vetenskaperna och de.    närvarande inriktas mot vetenskapliga riktning-
11042: nya språken.                                       ar som står i överensstämmelse med samhällets
11043:    På grund av krav som framställts av lärar-      forskningsbehov.
11044: organisationerna har i reglementerna för assis-       Sammanfattningsvis kan alltså konstateras,
11045: tenter godkänts att assistenter, som disputerat,   att avsikten är att påbörja utvecklandet av på-
11046: ka:n kvarstå i sin befattning under flera än två   byggnadsexamina omedelbart efter revideringen
11047: verksamhetsperioder. Också en förlängning av       av grundexamina samt att redan dessförinnan,
11048: assistenternas verksamhetsperiod från tre till     inom ramen för de gränser som statshushåll-
11049: fem år har godkänts på grund av krav som           ningen medger, förbättra möjligheterna tili
11050: organisationerna framfört. Bägge dessa åtgär-      fortsatta studier.
11051: der, vilka visserligen kan vara påkallade från
11052:      Helsingfors den 18 september 1978.
11053: 
11054:                                                                         Minister Kalevi Kivistö
11055:                                                ~978   vp.
11056: 
11057: Kirjallinen kysymys n:o 266.
11058: 
11059: 
11060: 
11061: 
11062:                                       Westerholm ym.: Imatran moottoripyöräajoista paikallisille
11063:                                         asukkaille aiheutuvista haitoista.
11064: 
11065: 
11066:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m. i.e.h e 11 e.
11067: 
11068:    Imatralla vuosittain heinäkuussa järjestettä-      sinkin vanhuksille' ja Hiktintavamtnai.sille~ Useat
11069: vät moottoripyöräilyn MM-osakilpailut ovat            lapsiperheet ja vanhukSet bvatkin joutuneet
11070: aiheuttaneet suurta tyytymättömyyttä paikallis-       poistumaan kodeistaan ajojen ajaksi. Ajoista
11071: ten asukkaitten keskuudessa. Moottoripyörä-           aiheutuu huomattavaa melua ja ympäristön
11072: ajoista on muodostunut surullisenkuuluisa kan-        saastumista.
11073: sallinen riehatapahtuma, joka kokoaa nuorisoa            Paikalliset asukkaat ovat reagoineet varsin
11074: ympäröivästä maakunnasta ja kauempaakin.              voimakkaasti ajoj.en järjestämistä vastaan. Täs-
11075: Nuorten keskuudessa on erittäin yleistä alko-         tä on osoituksena Kymen lääninoikeudelle teh-
11076: holin käyttö, hulinointi, ilkivalta ja suoranai-      ty valitus Imatran kaupunginhallituksen pää-
11077: siin rikoksiin syyllistyminen. Esimerkiksi vuoden     töksestä, joka koskee katuosuuksien sulkemista
11078: 1977 ajojen aikana suoritettiin yhteensä 276          ensi kesänä Imatran ajojen ajaksi. Kansalais-
11079: juopumuspidätystä. Paikkakuntalaisten osuus           adressiin, jolla pyritään painostamaan kaupun-
11080: näistä oli runsaat 30 % eli 104 henkilöä. Paik-       ginhallitusta ottamaan uusi kanta tässä kysy-
11081: kakuntalaisista alle 18-vuotiaiden osuus oli 10       myksessä, on kirjoittanut nimensä jo yli tuhat
11082: % ja alle 24-vuotiaiden osuus puolet kaikista         henkilöä.
11083: juopuneina talteen otetuista. Vuoden 1976 ajo-           Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
11084: jen aikana sattui rikoksia yhteensä 287, joista       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin ehdo-
11085: omaisuusrikoksia oli 99 ja rattijuoppoustapauk-       tamme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
11086: sia 21.                                               sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen
11087:    Poliisivoimien tehostaminen ei ole pystynyt        kysymyksen:
11088: rauhoittamaan tilannetta. Suurempi apu on ol-
11089: lut seurakuntanuorten järjestämistä tempauk-                    Onko Hallitus tietoinen Imatran
11090: sista, joissa he ovat liikkuneet kilpailuja seuraa-          ajoista paika]lisille ·asukkaille aiheutu·
11091: maan tulleen yleisön keskuudessa ja antaneet                 vasta haitasta, ja jos on,
11092: apua juopuneille tai muuten avun tarpeessa ole-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11093: ville.                                                       ryhtyä kyseessä olevien ajojen lopetta-
11094:    Imatran ajoista aiheutuu muurikinlaista hait-             miseksi paikkakunnan asukkaiden toic
11095: taa asukkaille. Katuosuuksien sulkeminen kah-                vomusten mukaisesti?
11096: den päivän ajaksi aiheuttaa suurta haittaa var-
11097:       Helsingissä 16 päivänä touko~J.Iutll 1978.
11098:                                                                                             . ' '. ~; ~   ,-
11099: 
11100:          Raino Westerholm                Olavi Majlander                 SauH Hautala ·
11101:          Ulla Järvilehto                 Erkki Korhonen                  Jorma Fred
11102:          Antero Juntumaa                 Veikko J. Matikkala             Mikko Kaarna
11103:                                          Juhani Saukkonen
11104: 
11105: 
11106: 
11107: 
11108: 087800803Y
11109: 2                                             ,1978 ,vp.
11110: 
11111: 
11112: 
11113: 
11114:                          E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
11115: 
11116:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        muun muassa poliisin toimenpiteiden tehosta-
11117: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         minen lisäämällä järjestyksen ylläpitämiseen
11118: mies, olette 16 päivänä toukokuuta 1978 päi-         osallistuvien poliisimiesten lukumäärää ja toi-
11119: vätyn kirjeenne 1274 ohella toimittanut val-         minnan suunnittelua sekä muita toimintaedel-
11120: tioneuvoston. asianomaiselle jäsenelle jäljennök-    lytyksiä parantamalla. Osansa on ollut myös
11121: sen kans$1edustaja Raino Westerholmin ym.            kysymyksessä mainitulla vapaaehtoisten nuori-
11122: kirjallisesta kysymyksestä n:o 266, jossa tie-        soryhmien työllä. Myös kuluvan vuoden ajojen
11123: dustellaan: ·                                        järjestelyissä ja ennakkoehdoissa on lähdetty sii-
11124:                                                      tä, että erityisesti paikallisten asukkaiden liik-
11125:           Onko Hallitus tietoinen Imatran            kumista koskevia rajoituksia vähennetään.
11126:        ajoista paikallisille asukkaille aiheutu-         Itse kilpailujen järjestämisestä on todettava,
11127:        vasta haitasta, ja jos on,                    että luvan niihin antaa säännösten mukaan
11128:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Imatran nimismiespiirin nimismies. Myöntei-
11129:        ryhtyä kyseessä olevien ajojen lopetta-        sen luvan ehdottomana edellytyksenä on kun-
11130:        miseksi paikkakunnan asukkaiden toi-          nallishallinnon, Imatran kaupunginhallituksen
11131:        vomusten mukaisesti?                          lupa tiettyjen katuosuuksien sulkemisesta mää-
11132:                                                      räajaksi. Tämän luvan on vuosi vuodelta kau-
11133:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          punginhallitus myöntänyt lähes yksimielisenä.
11134: taen seuraavaa:                                      Näiden Imatran ajojen yhteyteen on muodos-
11135:    Kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetusta asias-    tunut jo vuosia vietetty niin sanottu Imatra-
11136: ta sisäasiainministeriö on ollut tietoinen muun      viikko, jonka oleellisena osana edelleen ovat ky-
11137: muassa siitä jo aikoinaan ministeriölle hankit-       seiset kilpailut. Mainittakoon myös, että vuon-
11138: tujen selvitysten, asiasta vuonna 197 4 tehdyn       na 1973 Kymen läänin vaalipiiristä olevat sil-
11139: suullisen eduskuntakysymyksen ja asiasta julki-      loiset kansanedustajat lähes yksimielisesti erääs-
11140: sessa sanassa käydyn keskustelun perusteella.        sä kirjelmässään lääninhallitukselle korostivat
11141:    Yhteenvetona niistä voi todeta, että toisaal-      ajojen merkitystä seutukunnalle ja asettuivat
11142: ta mielipiteet kysymyksessä olevien kilpailujen      puoltamaan niiden edelleen järjestämistä si-
11143: järjestämisestä ovat olleet erityisesti paikka-       nänsä.
11144: kunnan asukkaiden keskuudessa erilaisia ja               Sisäasiainministeriön saaman tiedon mukaan
11145: että toisaalta kysymyksessä viitatut epäkohdat        mahdollisesti jo ensi vuonna kilpailurataa tulta-
11146: ovat viimeisten neljän vuoden kuluessa vähen-        neen muuttamaan siten, että paikallisille asuk-
11147: tyneet tilanteen parantamiseen tähdänneiden          kaille siitä aiheutuvat haitat aivan .oleellisesti
11148: toimenpiteiden ansiosta. Niihin ovat kuuluneet        poistuisivat.
11149:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1978.
11150: 
11151:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
11152:                                              N:o 266                                             3
11153: 
11154: 
11155: 
11156: 
11157:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11158: 
11159:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ningens upprätthållande och genom utvidgad
11160: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          planering samt genom förbättring av övriga
11161: velse nr 1274 av den 16 maj 1978 tili veder-       arbetsbetingelser. Det i spörsmålet nämnda
11162: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     arbete som har utförts av frivilliga ungdoms-
11163: av följande av riksdagsman Raino Westerholm        grupper har även haft sin uppgift i samman-
11164: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 266:         hanget. Också när det gäller arrangemangen
11165:                                                    och förhandsvillkoren för årets tävling har ut-
11166:           Är Regeringen medveten om de olä-        gångspunkten varit att de inskränkningar som
11167:        genheter som Imatraloppet vållar or-        särskilt berör ortbornas rörelsefrihet kommer
11168:        tens invånare, och om så är fallet,         att minskas.
11169:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         I fråga om ordnandet av själva tävlingen
11170:        ta i syfte att i överensstämmelse med       bör det påpekas att tilistånd härtili ges av
11171:        ortsbornas önskningar göra slut på          länsmannen i Imatra länsmansdistrikt. En ovill-
11172:        nämnda lopp?                                korlig förutsättning för att tillstånd skall ges
11173:                                                    är att den kommunala förvaltningen, dvs. stads-
11174:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      styrelsen i Imatra, beviljar tillstånd tili att
11175: samt anföra följande:                              vissa gatuavsnitt stängs för viss tid. Sådant
11176:    Ministeriet för inrikesärendena har känt tili   tillstånd har år efter år beviljats av en nära
11177: den fråga som avses i det skrifdiga spörsmålet,    nog enhällig stadsstyrelse.
11178: bl. a. på grund av de utredningar i saken som          I samband med Imatraloppet har redan un-
11179: ministeriet redan tidigare har inhämtat, det       der flera år firats en s.k. Imatravecka, i vars
11180: muntliga spörsmål som ställdes i denna fråga       program den nyss nämnda tävlingen utgör en
11181: år 197 4 och den offentliga diskussionen i sa-     väsentlig del. Det förtjänar också nämnas att
11182: ken.                                               år 1973 de dåvarande riksdagsmännen från
11183:    Såsom ett sammandrag av nämnda informa-         Kymmene läns valkrets nästan mangrant i en
11184: tioner kan fastslås å ena sidan att särskilt       skrivelse tili länsstyrelsen underströk tävling-
11185: ortsborna har varit av olika åsikt om ordnandet    ens betydelse för trakten och i och för sig
11186: av den berörda tävlingen, å andra sidan att de     förordade att Imatraloppet alltjämt anordnas.
11187: i spörsmålet antydda olägenheterna har mins-          Enligt vad ministeriet för inrikesärendena
11188: kats under de senaste fyra åren genom de åt-       har inhämtat kommer tävlingsbanan eventuellt
11189: gärder som har vidtagits i syfte att förbättra     redan nästa år att läggas om så, att de olägen-
11190: läget. Hit har bl. a. hört en förbättring av       heter som den åsamkar ortsborna försvinner i
11191: effekten hos polisens åtgärder genom ökning        väsentlig mån.
11192: av antalet polismän som medverkar i ord-
11193:      Helsingfors den 13 juni 1978.
11194: 
11195:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
11196:                                              1978 vp.
11197: 
11198: Grjallinen kysymys n:o 267.
11199: 
11200: 
11201: 
11202: 
11203:                                  Söderman ym: Työttömyyskassoista annetun lain muuttamisesta
11204:                                     kassan jäsenyyttä koskevalta osalta.
11205: 
11206: 
11207:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
11208: 
11209:    Valtakunnallisista työttömyyskassoista anne-     usein haluaa työssä ollessaan liittyä ammatti-
11210: :un lain (23. 3. 1934/125) 4 §:n mukaan työt-       liiton jäseneksi. Tällöin olisi luonnollista, että
11211: :ömyyskassan jäsenenä voi olla Suomen kansa-        hän pääsisi myös työttömyyskassan jäseneksi.
11212: ainen ja ulkomaalainen valtioneuvoston pää-             Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
11213: :öksellä ns. vastavuoroisuuden perusteella.         tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
11214:    Myös työllisyyslaki on aikaisemmin koskenut      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
11215: rain Suomen kansalaisia. Työllisyyslain muut-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11216: :amisesta annetulla lailla ( 29. 7. 1976/654) on
11217: .ain 1 §: ää muutettu niin, että työvoimaminis-                Onko Hallituksella tarkoitus ryhtyä
11218: :eriön tarkemmin määräämillä ehdoilla voidaan               lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin työt-
11219: :akia soveltaa myös ulkomaalaiseen.                         tömyyskassoista annetun lain muutta-
11220:    Varsinkin, kun ulkomaalaisen oleskelu ja                 miseksi niin, että myös henkilö, joka ei
11221: työskentely Suomessa on tarkoitettu pitempi-                ole 6uomen kansalainen, voisi tietyin
11222: likaiseksi tai kun ulkomaalaiselle on myönnet-              edellytyksin päästä työttömyyskassan
11223: :y Suomessa turvapaikkaoikeus, henkilö myös                 jäseneksi?
11224:      Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 1978.
11225: 
11226:         Jacob Söderman                 Markus Aaltonen                 Erkki Liikanen
11227:         Jouko Tuovinen                 Mauno Forsman
11228: 
11229: 
11230: 
11231: 
11232: J87800798T
11233: 2                                           1978 vp.
11234: 
11235: 
11236: 
11237: 
11238:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
11239: 
11240:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              edellytyksin   päästä   työttömyyskassat
11241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               jäseneksi?
11242: olette 17 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn
11243: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta
11244: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vasti seuraavaa:
11245: edustaja Jacob Södermanin ym. näin kuulu-               Kysymys lainsäädännöllisiin toimenpiteisiit
11246: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 267:            ryhtymisestä työttömyysvakuutusta koskevat
11247:                                                      lainsäädännön muuttamiseksi niin, että myö
11248:           Onko Hallituksella tarkoitus ryhtyä        henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen, vois
11249:        lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin työt-     tietyin edellytyksin päästä työttömyysvakuutuk
11250:        tömyyskassoista annetun lain muutta-          sen piiriin, on parhaillaan käsiteltävänä valtio
11251:        miseksi niin, että myös henkilö, joka ei      neuvoston 17 päivänä maaliskuuta 1977 asetta
11252:        ole Suomen kansalainen, voisi tietyin         massa työttömyysturvakomiteassa.
11253:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1978.
11254: 
11255:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työtäjärvi
11256:                                             N:o 267                                               3
11257: 
11258: 
11259: 
11260: 
11261:                           T i II R i k s d a g e n s He r r T a I m a n.
11262: 
11263:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
11264: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-         samt anföra följande:
11265: velse av den 17 maj 1978 tili vederbörande
11266: medlem av statsrådet för avgivande av svar           Frågan om Iagstadgade åtgärder angående en
11267: översänt arvskrift av foi~ande av riksdagsman     ändring av Iagstiftningen om arbetslöshetsför-
11268: Jacob Söderman m. fl. ställda spörsmå!l nr 267:   säkringen så, att även en person som inte
11269:                                                   är finsk medborgare under vissa förutsätt-
11270:          Ämnar Regeringen vidtaga Iagstad-        ningar skulie kunna omfattas av arbetslöshets-
11271:        gade åtgärder angående en ändring av       försäkrJngen, behandias som bäst i den av
11272:        arbetslöshetskassaiagen så, att även en    statsrådet den 17 mars 1977 tillsatta arbets-
11273:        person som inte är finsk medborgare        Iöshetsskyddskommitten.
11274:        under vissa förutsättningar skulle kun-
11275:        na bli medlem av at<betslöshetskassa?
11276:      Helsingfors den 9 juni 1978.
11277: 
11278:                                                SociaJ- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
11279:                                              1978 vp.
11280: 
11281: Kirjallinen kysymys n:o 268.
11282: 
11283: 
11284: 
11285: 
11286:                                  Savola ym.: Pohjois-Savon metsäkoulun sivuopetuspisteen perus-
11287:                                     tamisesta Tervon kuntaan.
11288: 
11289: 
11290:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
11291: 
11292:    Toivalan metsäkoulu Pohjois-Savossa on           soveliaimman vaihtoehdon. Lisäksi Tervon
11293: perustamassa kaksi metsäopetuksen koulutus·         kunnalla on vanhoja perinteitä metsänhoidon
11294: pistettä maakuntaan. Toivalan metsäkoulun           alalla. Jo ennen lakia metsänhoitoyhdistyksistä
11295: johtokunta, Kuopion lääninhallitus, Pohjois-        Tervossa toimi Tapio-niminen osuuskuntape-
11296: Savon Maakuntaliitto ottivat yhtenäisen ja          riaatteiDen metsäosuuskunta, joka myöhemmin
11297: yksimielisen kannan siitä, että sijoituspisteet     luovutti nimensä keskusmetsälautakunta Ta-
11298: olisivat Kiuruveden ja Tervon kunnat. Lisäksi       piolle. Tervo on lisäksi I kehitysaluevyöhykkeen
11299: Sisä-Savon aluetoimikunta, jonka vaikutus-          kunta.
11300: alueella Tervon kunta sijaitsee, otti myös yh-         Puhelaki keskiasteen koulutuksesta edellyt-
11301: tenäisen ja yksimielisen kannan Tervon puo-         tää pantavan voimakkaasti painoa maakunnas-
11302: lesta opetuspisteen sijaintikuntana.                ta lähtevälle suunnittelulle ja ammattikasva-
11303:    Kuitenkaan ammattikasvatushallituksen met-       tushallituksen metsäopetusosaston asenne tässä
11304: säopetusosasto ei ole ollut taipuvainen suostu-     mielessä sotii tulevaa lainsäädäntöä vastaan.
11305: maan myönteiseen päätökseen Tervon kunnan              Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
11306: osalta väittäen Tervon olevan liian pienen ja       väjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
11307: palveluvarustukseltaan riittämättömän oppi-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
11308: laiden vapaa-ajan viettotarpeita varten. Lisäksi    tavaksi seuraavan kysymyksen:
11309: ammattikasvatushallituksen metsäopetusosasto
11310: lehtitietojen mukaan on antanut ymmärtää,                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
11311: että mikäli koulun johtokunta pysyy Tervon                 siin Pohjois-Savon metsäkoulun sivuope-
11312: kannalla sijaintikuntana, niin opetuspiste vie-            tuspisteen perustamiseksi Tervon kun-
11313: täisiin pois koko maakunnasta.                             taan maakunnan yhtenäisen kannan
11314:    Tervon kunnan tarjoamat opetustilat tarjoa-             mukaisesti?
11315: vat kuitenkin taloudellisesti ja opetuksellisesti
11316:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1978.
11317: 
11318:          Petter Savola                 Lauha Männistö                Toivo Yläjärvi
11319: 
11320: 
11321: 
11322: 
11323: 087800855M
11324: 2                                             1978 vp.
11325: 
11326: 
11327: 
11328: 
11329:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11330: 
11331:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-           liittyvien toiminta-alojen tarpeita. Tässä mai-
11332: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-        nittakoon esimerkkinä työvoimapoliittiset näkö-
11333: hemies, olette 18 päivänä toukokuuta 1978            kohdat.
11334: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-            Kysymyksessä tarkoitettu Pohjois-Savon met-
11335: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-        säkoulun opetusyksikön sijoittamiskysymys on
11336: sen kansanedustaja Petter Savolan ym. näin           ammattikasvatushallituksen toimivaltaan kuulu-
11337: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 268:       va ratkaisu. Sitä kuten muutakin ammatillista
11338:                                                      koulutusta koskevia päätöksiä valmistellessaan
11339:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       keskusviraston tulee toimia yhteistyössä läänin-
11340:        siin Pohjois-Savon metsäkoulun sivuope-       hallituksen kanssa. Ratkaisuvaltaa käyttäessään
11341:        tuspisteen perustamiseksi Tervon kun-         ammattikasvatushallituksen tulee edellä mainit-
11342:        taan maakunnan yhtenäisen kannan              tujen periaatteiden mukaisesti pyrkiä sellaiseen
11343:        mukaisesti?                                   ratkaisuun, jonka voidaan katsoa luovan parhaat
11344:                                                      edellytykset pitkällä tähtäyksellä toteuttaa am-
11345:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          matillista koulutusta niin hyvin opetuksen jär-
11346: tavasti seuraavaa:                                   jestelyjen kuin opettajien saannin ja oppilas-
11347:    Keskiasteen ammatillisen koulutuksen uudis-       rekrytoinninkin puolesta.
11348: taminen asettaa kaikille koulutusaloille moni-           Ammattikasvatushallitus on ilmoittanut, ettei
11349: naisia uusia vaatimuksia. Koulutusta niin myös       virallista päätöstä puheena olevan koulutuksen
11350: alkutuotannon, maa- ja metsätalouden, opetusta       sijoittamispaikasta vielä ole tehty. Koulutusta
11351: koskevien ratkaisujen tulee olla sopusoinnussa       kuitenkin järjestetään tilapäisesti elokuusta
11352: näiden vaatimusten kanssa. Niiden tulee raken-       1978 Pohjois-Savon metsäkoulussa Siilinjär-
11353: tua koulutuksen omiin lähtökohtiin, tarpeisiin       vellä. Keskusvirasto on ilmoittanut joutuvansa
11354: ja tavoitteisiin. Luonnollista on, ettei koulutus-   menettelemään näin saadakseen riittävästi aikaa
11355: ratkaisuja kuitenkaan voida tehdä ottamatta          opetuksen sijoittamispäätöksen valmisteluun.
11356: huomioon yhteiskunnan muiden koulutukseen
11357:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1978.
11358: 
11359:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
11360:                                              N:o 268                                               3
11361: 
11362: 
11363: 
11364: 
11365:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11366: 
11367:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Frågan om lokaliseringen av den i spörsmålet
11368: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      åsyftade undervisningsenheten vid Pohjois-
11369: av den 18 maj 1978 tili vederbörande medlem        Savon metsäkoulu är underställd yrkesutbild-
11370: av statsrådet översänt avskrift av följande, av    ningsstyrelsens avgörande. Vid beredningen av
11371: riksdagsman Petter Savola m. fl. ställda spörs-    detta liksom även av andra ärenden som gäller
11372: mål nr 268:                                        yrkesutbildning skall ifrågavarande centrala äm-
11373:                                                    betsverk handla i samråd med länsstyrelsen.
11374:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i        Vid utövandet av sin avgöranderätt skall yrkes-
11375:        syfte att grunda tili Savon metsäkoulu      utbildningsstyrelsen i enlighet med ovannämnda
11376:        ansluten filialundervisning i Tervo kom-    principer eftersträva en lösning som kan anses
11377:        mun, i överensstämmelse med den eniga       skapa de bästa förutsättningarna för att på lång
11378:        ståndpunkt som landskapet företräder?       sikt förverkliga yrkesutbildningen såväl i fråga
11379:                                                    om anordnandet av undervisningen som möjlig-
11380:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      heterna att erhålla lärare och även att rekrytera
11381: samt anföra följande:                              elever.
11382:    Revideringen av yrkesutbildningen på mellan-       Yrkesutbildningsstyrelsen har meddelat att
11383: stadiet ställer mångahanda nya krav på alla        något officiellt beslut ännu inte fattats om
11384: utbildningsområden. De avgöranden som gäller       lokaliseringsorten för ifrågavarande utbildning.
11385: utbildningen, jämväl undervisning om primär-       Utbildning anordnas dock temporärt fr.o.m. au-
11386: produktion, d.v.s. jord- och skogsbruk, bör stå    gusti 1978 vid Pohjois-Savon metsäkoulu i
11387: i överensstämmelse med dessa krav. De skall        Siilinjärvi. Yrkesutbildningsstyrelsen har med-
11388: bygga på utbildningens egna utgångspunkter,        delat att den sett sig föranlåten att begå på
11389: behov och mål. Naturligt är, att avgöranden        detta sätt för att tiliräckligt lång tid skall er-
11390: som gäller utbildning dock inte kan fattas utan    hållas för beredning av beslutet om lokalisering
11391: att man beaktar behoven inom andra verksam-        av undervisningen.
11392: hetsområden i samhället, vilka ansluter sig tili
11393: utbildningen. Här kan som exempel nämnas ar-
11394: betskraftspolitiska synpunkter.
11395:      Helsingfors den 18 september 1978.
11396: 
11397:                                                                         Minister Kalevi Kivistö
11398: Kirjallinen kysymys n:o 269.
11399: 
11400: 
11401: 
11402: 
11403:                                    Juvela: Harjavallan kaupungissa toimivan museon avustamisesta
11404:                                        valtion • varoin. ,
11405: 
11406:                 i;)
11407: 
11408: 
11409: 
11410:                         · E d u s k tt rt ii a n H :e r r a P u h e m i e h e 1:1 e.
11411:                                                                                         •'_   . .'l;   ~   ;
11412: 
11413:    Harjavallassa t01mu varsin ainutlaatuinen            miota. Viime vuonna kävi museoon, tutustu-
11414: vanhaa maaseutukulttuuria eduståva Emil Ce-             massa yli· 13 00() henkilöä ja tiusinifiiäfr osan
11415: dercreutzin nimeä kantava museo. Museon pe-             valmistuttua tulee · kävijöiden määrä jo tänä
11416: rusti aikoinaan vapaaherra-taiteilija Emil Ceder-       vuonna voimakkaasti kasvamaan.
11417: creutz. Museon kokoelmat on kerätty pääosin                Sanomattakin on selvää, että museon ylläpi-
11418: vuosien 1914 ja 1947 välisenä aikana. Sen erit-         tokustannukset (palkat, sähkö, vesi ja lämpö)
11419: täin laajat ja monipuoliset esinekokoelmat an-          tulevat pääomamenojen lisäksi muodostamaan
11420: tavat mielenkiintoisen läpileikkauksen menneit-         ennen pitkää Harjavallan kaupungille melkoisen
11421: ten sukupolvien työstä ja korkeasta käsityötai-         taloudellisen rasitteen. Niinpä tänä vuonna kau-
11422: dosta. Tässä suhteessa Emil Cedercreutzin mu-           pungin osuudeksi käyttökustannuksista on ar-
11423: seolla on paitsi maakunnallista myös mitä suu-          vioitu 850 000 markkaa. Pääsylippu- ym. tulot
11424: rimmassa määrin valtakunnallistakin merkitystä.         muodostavat vain pienen murto-osan museon
11425: Tämän lisäksi museo käsittää taidemuseo-osan,           tuloista, joten menot on käytännöllisesti kat-
11426: jossa on veistoksia lähes 700 sekä maalauksia           soen kokonaan katettava kaupungin tulo- ja me-
11427: ja piirustuksia lähes 400 yksikköä. Taidekoko-          noarvioon varatuilla varoilla. Tähän sekä Emil
11428: elmat, jotka on kerätty pitkän ajanjakson ku-           Cedercreutzin museon huomattavaan inaakuri-
11429: luessa, edustavat lähinnä vuosisadan vaihteen           naUiseen ja valtakunnalliseen merkitykseen vii-
11430: suomalaisen maalaus- ja kuvanveistotaiteen luo-         taten onkin toivottavaa, että valtio ryhtyisi an-
11431: muksia. Museoon liittyy vielä Cedercreutzin             tamaan taloudellista tukea museon käyttötalous-
11432: entinen kesäkoti Harjula, jonka runsas ja väri-         menoihin. Näin helpotettaisiin Harjavallan kau-
11433: käs huonekalu- ja ryijykokoelma edustaa vuosi-          pungin taloudellista taakkaa tämän harvinais-
11434: sadan vaihteen asumiskulttuuria kotimaassa ja           laatuisen museon ylläpitämisessä.
11435: muualla maailmassa.                                        Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
11436:    Vuoden 1973 alusta lähtien museo on kuu-             jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän-
11437: lunut silloisen Harjavallan kauppalan, nykyisen         kin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11438: kaupungin hallintaan. Sen hallinnosta vastaa            tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11439: kaupunginvaltuuston poliittisten voimasuhteit-
11440: ten mukaan valitsema museolautakunta. Kau-                         Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
11441: punki on jo tähän mennessä sijoittanut museon                   valtion tulo- ja menoarvioon Otetaan riit-
11442: rakentamiseen huomattavan rahamäärän. Viime                     tävä määräraha Emil Cedercreutzin mu-
11443: vuoden marraskuussa valmistui museon viimei-                    seon ja mahdollisesti muidenkin vastaa-
11444: sin uusi osa, johon saatiin valtion tukea 1 milj.               vien museoiden toiminnan tukemiseen
11445: markkaa, mikä oli hyvin merkittävää hankkeen                    tai sitten jollain muulla sopivaksi katsot-
11446: toteuttamiselle.                                                tavalla tavalla ryhdytään antamaan ta-
11447:    Paitsi normaalia toimintaa museon toimesta                   loudellista tukea museon ylläpitokustan-
11448: on vuosittain järjestetty runsaasti erilaisia näyt-             nuksiin?
11449: telyjä, jotka ovat saaneet osakseen suurta huo-
11450:       Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1978.
11451: 
11452:                                                Aulis Juvela
11453: 
11454: 087800856N
11455: 2                                              1978:~ 'V'p.
11456: 
11457: 
11458: 
11459: 
11460:                                                           ',   .,'-_
11461: 
11462: 
11463:                          E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e ll e.
11464: 
11465:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kustannuksiin ylimääräistä valtionavustusta yh-
11466: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          teensä miljoona markkaa. Näin suurta avustusta
11467: olette kirjeellänne 18 päivältä toukokuuta 1978        ei tiettävästi mikään toinen kulttuurihistorialli-
11468: lähettänyt . valtioneuvoston asianomaisen jäse"        nen museo. ole valtiolta s.aanut.
11469: nen vastJJ,ttavaksi· kansartedustaja Aulis, Juvelan       Hallituksen pyrkimyksenä on nostaa museoi-
11470: kirjallisen kysymyksen n:o 269:                        den valtionavustukseen varattua määrärahaa si-
11471:                                                        ten, että maamme kaikkien huomattavien mu-
11472:            Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      seoiden, joiden joukkoon Cedercreutzin museo
11473:         valtion tulo- ja menoarvioon otetaan riit-     ehdottomasti kuuluu, toiminta ja kehittäminen
11474:         tävä määräraha Emil Cedercreutzin mu-          voitaisiin turvata. Museotoimen aluehallintoko-
11475:         seon ja mahdollisesti muidenkin vastaa-        mitea on mietinnössään (1973: 13) esittänyt
11476:         vien museoiden toiminnan tukemiseen            erityistä valtionapulainsäädäntöä, jota ei kuiten-
11477:         tai sitten jollain muulla sopivaksi katsot-    kaan ole saatu toteutettua. Valtioneuvostossa
11478:         tavalla tavalla ryhdytään antamaan ta-         valmistellaan parhaillaan kuitenkin ratkaisua,
11479:         loudellista tukea museon ylläpitokustan-       jonka pohjalta maa jaettaisiin alueisiin ns. maa-
11480:         nuksiin?                                       kuntamuseoiden kesken i't turvattaisiin valtion-
11481:                                                        avustuksella näiden museoiden toiminta alueel-
11482:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            laan. Maakuntamuseot kehittäisivät ja ohjaisi-
11483: taen seuraavaa:                                        vat museotoimintaa alueellaan ja erityisesti tä-
11484:    Valtion menoarvioissa on vuosittain varattu         män alueellisen toiminnan voidaan katsoa kuu-
11485: raha-arpajaisten voittovaroista tieteen tukemi-        luvan valtion taloudellisella tuella hoidettaviin
11486: seen määräraha museoiden avustamiseen. Mää-            tehtäviin. Muille kuin maakuntamuseoille jaet-
11487: rärahan suuruus on tänä vuonna 1100 000 mk.            taisiin edelleen harkinnanvaraista valtionavus-
11488: Määrärahaa on valtion taloudellisten mahdolli-         tusta samojen periaatteiden mukaan kuin tähän-
11489: suuksien rajoissa pyritty korottamaan ja viiden        kin saakka.
11490: viime vuoden aikana se on noussut kaksinker-              Vastauksena kysymykseen .hallitus näin ollen
11491: taiseksi. Museovirasto on jakanut tästä määrä-         toteaa, että museoiden toiminnan tukemiseen
11492: rahasta avustusta maamme kaikille kulttuurihis-        varattua määrärahaa on mahdollisuuksien ra-
11493: toriallisille ja luonnontieteellisille museoille.      joissa korotettu ja parhaillaan valmistellaan uut-
11494: Tässä yhteydessä on myös Emil Cedercreutzin            ta valtionapujärjestelmää, joka antaisi uudet
11495: museo saanut tukea toimintaansa.                       mahdollisuudet museotoimen kehittämiselle
11496:    Kuten kysymyksen perusteluissa mainitaan            maassamme.
11497: Cedercreutzin museo on myös saanut rakennus-
11498:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1978.
11499: 
11500:                                                                             Ministeri Kalevi Kivistö
11501:                                               N:o 269                                               3
11502: 
11503: 
11504: 
11505: 
11506:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11507: 
11508:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        sammanlagt 1 milj. mk. Ett så stort understöd
11509: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         har staten veterligen inte tilidelat något annat
11510: se av den 18 maj 1978 tili vederbörande med-         kulturhistoriskt museum.
11511: lem av statsrådet översänt avskrift av följande          Regeringens strävan är att höja det anslag
11512: av riksdagsman Aulis Juvela ställda spörsmål         som reserverats för statsunderstöd tili museer-
11513: nr 269:                                              na, i syfte att trygga verksamheten vid och
11514:                                                      utvecklandet av landets alla betydande museer,
11515:           Ämnar Regeringen dra försorg om            tili vilka Cedercreutz museum otvivelaktigt hör.
11516:        att ett tiliräckligt anslag upptas i stats-   Kommitten för museiväsendets regionalförvalt-
11517:        förslaget för stödjande av verksamheten       ning har i sitt betänkande (1973: 13) föreslagit
11518:        vid Emil Cedercreutz museum och möj-          en sätskild lagstiftning om statsbidrag. För-
11519:        ligtvis också vid andra motsvarande           slaget har dock inte kunnat förverkligas. Stats-
11520:        museer, eller tillse att museet på annat      rådet bereder emellertid för närvarande en lös-
11521:        lämpligt sätt tilldelas ekonomiskt stöd       ning, på basen av viiken landet skulle indelas
11522:        för sina underhållskostnader?                 i distrikt mellan s.k. landskapsmuseer och dessa
11523:                                                      museers verksamhet inom sina respektive dis-
11524:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        trikt skulle tryggas med hjälp av statsunderstöd.
11525: samt anföra följande:                                Landskapsmuseerna skulle utveckla och styra
11526:    I statsförslaget har årligen ur penninglotte-     museiverksamheten inom sina områden, och
11527: riets vinstmedel för främjande av vetenskapen        särskilt denna regionala verksamhet kan anses
11528: reserverats ett anslag för stödjande av museer-      vara en av de uppgifter som bör handhas med
11529: na. Anslagets storlek är detta år 1100 000 mk.       hjälp av ekonomiskt stöd från saten. Tili mu-
11530: Man har inom gränserna för statens ekonomiska        seer som inte är landskapsmuseer skulle allt-
11531: möjligheter försökt höja anslaget, och under         jämt prövning underkastat statsunderstöd ut-
11532: de senaste fem åren har det stigit tili det          delas enligt samma principer som hittilis.
11533: dubbla. Av detta anslag har museiverket utdelat         Såsom svar på spörsmålet konstaterar rege-
11534: understöd tili landets alla kulturhistoriska och     ringen sålunda, att det anslag som reserverats
11535: naturvetenskapliga museer. I detta sammanhang        för stödjande av museernas verksamhet har
11536: har också Emil Cedercreutz museum erhållit           höjts i den mån det låtit sig göras och att ett
11537: stöd för sin verksamhet.                             nytt statsbidragssystem för närvarande bereds,
11538:    Såsom i motiveringen för spörsmålet nämns         vilket skulle medföra nya möjligheter att ut-
11539: har också Cedercreutz museum erhållit extra          veckla landets museiverksamhet.
11540: statsunderstöd för sina byggnadskostnader,
11541:      Helsingfors den 18 september 1978.
11542: 
11543:                                                                           Minister Kalevi Kivistö
11544: ,::'
11545:                                               1978 vp.
11546: 
11547: Kirjallinen kysymys n:o 270.
11548: 
11549: 
11550: 
11551: 
11552:                                  Vesterinen ym.: Peruskuivatusmäärärahojen lisäämisestä.
11553: 
11554: 
11555:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11556: 
11557:    Peltojen peruskuivatukseen varatut budjetti-     noin 21 milj. markkaa yhteensä 288:n valmiin
11558: määrärahat ovat täysin riittämättömät. Melkein      suunnitelman toteuttamiseen sekä noin 30 milj.
11559: koko tämän vuosikymmenen kuivatusavustuk-           markkaa 426:n eri käsittelyvaiheissa olevan
11560: siin ja -lainoihin on vuosittain varattu noin       suunnitelman toteuttamiseen.
11561: 4-4,2 milj. markkaa. Tällä hetkellä varojen           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
11562: reaaliarvo vastaa noin neljännestä vuoden 1970      väjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
11563: varoista, kun määrärahojen tulisi tällä hetkellä    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11564: olla noin 10 milj. markkaa. Vuoteen 1985 olisi      vaksi seuraavan kysymyksen:
11565: määrärahan reaaliarvo pyrittävä säilyttämään
11566: samalla tasolla, sillä nykyisillä määrärahoilla               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11567: nyt vireille pantava kuivatushanke tulee toteu-             ryhtyä peruskuivatusmäärärahojen saa-
11568: tumisvuoroon vasta noin 15 vuoden kuluttua.                 miseksi jo seuraavassa budjetissa niin
11569: Lähivuosina tarvitaan kuivatusvaroja noin 60                suuriksi, että se vastaa niitä tarpeita,
11570: milj. markkaa. Tästä noin 8 milj. markkaa tar-              mitä viljelysmaiden kuivatuksen tämän-
11571: vitaan vesipiireissä keskeneräisenä olevan 243              hetkinen tarve vaatii?
11572: peruskuivatushankkeen      loppuunsaattamiseen,
11573:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1978.
11574: 
11575:          Paavo Vesterinen              Heikki Perho                    Pekka Vilmi
11576:          Kalevi Mattila                Sylvi Saimo                     Lasse Äikäs
11577:          Toivo Yläjärvi                Veikko Pihlajamäki
11578: 
11579: 
11580: 
11581: 
11582: 087800814A
11583: 2                                             1978 vp.
11584: 
11585: 
11586: 
11587: 
11588:                         Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
11589: 
11590:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      noin 8,0 milj. mk. Suunnitelmia oli valmiina
11591: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuoden 1978 alussa yhteensä 288. Näiden kus-
11592: olette kirjeellänne 19 päivältä toukokuuta 1978      tannusarvio on noin 21 milj. mk. Tämän lisäksi
11593: n:o 1321 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      oli vesipiireissä samaan aikaan eri käsittelyvai-
11594: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paavo      heissa 426 suunnitelmaa, joiden kustannusarvio
11595: Vesterisen ym. tekemän seuraavan sisältöisen        on noin 30 milj. mk. Kaikkiaan tämänhetkinen
11596: kysymyksen n:o 270:                                 kuivatusvarojen arvioitu tarve lähivuosina on
11597:                                                     siis noin 60 milj. mk.
11598:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Edellä sanotusta havaitaan, että kysymyksen
11599:        ryhtyä peruskuivatusmäärärahojen saami-      perusteluissa olevat numerotiedot pitävät paik-
11600:        seksi jo seuraavassa budjetissa niin suu-    kansa.
11601:        iiksi, että se vastaa niitä tarpeita, mitä      Heikko määrärahatilanne on todennäköisesti
11602:        viljelysmaiden kuivatuksen tämänhetki-       myös vähentänyt kuivatussuunnitelmien kysyn-
11603:        nen tarve vaatii?                            tää vesipiireistä, joten kuivatusmäärärahojen to-
11604:                                                     dellinen tarve lienee - mikäli suunnittelutoi-
11605:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      mintaa halutaan ylläpitää - tällä hetkellä edel-
11606:  seuraavaa:                                         lä arvioitua suurempi. Vireillä olevien hankkei-
11607:    Maankuivatusvaroja, mom. 30.32.40 (Val-          den puitteissakin vuotuinen määrärahan vähim-
11608: tionapu kuivatustöihin) ja mom. 30.32.83 (Lai-      mäistarve on suuruusluokkaa 10 milj. markkaa
11609: nat kuivatustöihin), jotka ovat maatilahallituk-    vuoden 1978 kustannustasossa, kuten kysymyk-
11610: sen määrärahoja, on tulo- ja menoarviossa ollut     sen perusteluissa aivan oikein todetaan. Tämä
11611: vuosittain koko 1970-luvun noin 4,0-4,5 milj.       määrä tarvitaan jo tilusjärjestelyjen, luonnolli-
11612: markkaa. Niiden reaaliarvo on koko ajan las-        sen painumisen ja salaojitusedellytysten luomi-
11613: kenut kustannusten voimakkaan nousun vuoksi.        sen aiheuttamaan ojitustarpeeseen. Salaojitus,
11614: Niinpä kuluvan vuoden määräraha ( 4,5 milj.         joka on maatalouden tärkein rationalisointitoi-
11615: mk) on reaaliarvoltaan enää noin neljännes vuo-     menpide, ei ole ilman peruskuivatusta toteutet-
11616: den 1970 ja noin kymmenesosa vuoden 1968            tavissa.
11617: määrärahoista. Tämä näkyy sekä valmistuneiden          Edellä mainituista syistä hallitus pyrkii lisää-
11618: peruskuivatusten että rahoitettujen uusien          mään jo vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa
11619: hankkeiden määrissä. Uusia hankkeita rahoitti       kuivatusmäärärahoja, mikäli se valtiontaloudel-
11620: maatilahallitus vuosina 1970-1975 keskimää-         lisesti on mahdollista, ja pysyttämään ne lähi-
11621: rin noin 6000 ha/v (85 kpl), vuonna 1976            vuosinakin reaaliarvoltaan ainakin saman suu-
11622: 3 600 ha (50 kpl) ja vuonna 1977 2 400 ha           ruisina, jotta kuivatustoiminnan suunnittelu ja
11623:  (31 kpl).                                          toteuttaminen voitaisiin suorittaa tasaisesti il-
11624:    Kuluvan vuoden alussa oli vesipiireissä kes-     man suuria ja haitallisia rahoituksen aiheutta-
11625: keneräisenä 243 peruskuivatushanketta. Näiden       mia vaihteluita.
11626: loppuunsaattamiseen tarvitaan kuivatusvaroja
11627:      Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1978.
11628: 
11629:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
11630:                                                N:o 270                                                3
11631: 
11632: 
11633: 
11634: 
11635:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11636: 
11637:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fanns det sammanlagt 288 färdiga planer. Deras
11638: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-              kostnadsförslag uppgår till ca 21 milj. mk. Där-
11639: velse nr 1321 av den 19 maj 1978 till veder-          utöver hade vattendistrikten samtidigt 426 pla-
11640: börande med1em av statsrådet för avgivande av         ner i olika behandlingsskeden. Deras kostnads-
11641: svar översänt följande av riksdagsman Veste-          förslag uppgår till ca 30 milj. mk. Det beräk-
11642: rinen m. fl. undertecknade spörsmål nr 270:           nade behovet av torrläggningsmedel uppgår
11643:                                                       sålunda under de närmaste åren till samman-
11644:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        lagt 60 milj. mk.
11645:        ta för att beloppet av grundtorrlägg-             Av det ovan anförda framgår att de siffer-
11646:        ningsanslagen redan i följande budget          uppgifter som anförts i motiveringen till spörs-
11647:        skall vara så stort, att det motsvarar        målet stämmer.
11648:        de belopp som erfordras på grund av               Det ansträngda anslagsläget har sannolikt
11649:        det rådande behovet av torrläggning av         också minskat efterfrågan på torrläggningspla-
11650:        odlingsmarker?                                 ner hos vattendistrikten, varför det egentliga
11651:                                                       behovet av torrläggningsanslag - om man vill
11652:     Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        upprätthålla planeringsverksamheten -         för
11653: samt anföra följande:                                 närvarande torde vara större än vad som ovan
11654:     Torrläggningsmed1en, mom. 30.32.40 ( Stats-       beräknats. Också inom ramen för de anhängiga
11655: understöd för torrläggning) och mom. 30.32.83         projekten är det årliga minimibehovet av an-
11656:  ( Lån för torrläggningsarbeten), vilka är jord-      slag i storleksklassen 10 milj. mk i 1978 års
11657: bruksstyrelsens anslag, har i statsförslagen un-      kostnadsnivå, såsom alldeles riktigt konstateras
11658: der hela 1970-talet årligen uppgått till 4,0-4,5      i motiveringen till spörsmålet. Detta belopp
11659: milj. mk. Deras rea1värde har hela tiden sjun-        erfordras redan för det dräneringsbehov som
11660: kit på grund av den starka kostnadsstegringen.       påkallas av ägoregleringen, den naturliga sätt-
11661: Så är anslaget för innevarande år ( 4,5 milj.        ningen och skapandet av täckdikningsförutsätt-
11662: mk) till sitt realvärde numera endast en fjärde-     ningar. Täckdikningen, som är jordbrukets vik-
11663: del av 1970 års och ca en tiondedel av 1968          tigaste rationaliseringsåtgärd, kan inte genom-
11664: års ans1ag. Detta framgår både av antalet grund-     föras utan grundtorrläggning.
11665: torrläggningar som blivit färdiga och av antalet         Av ovan anförda skäl försöker regeringen
11666: nya projekt som finansierats. Jordbruksstyrelsen     att redan i statsförslaget för år 1979 öka torr-
11667: finansierade under åren 1970-1975 i genom-           läggningsanslagen, om det är statsekonomiskt
11668: snitt ca 60 000 ha/år ( 85 st.), under år 1976       möjligt, och att även under de närmaste åren
11669: 3 600 ha (50 st.) och under år 1977 2 400 ha         hålla dem åtminstone lika stora till realvärdet,
11670: (31 st.).                                            för att planeringen och genomförandet av torr-
11671:     I början av innevarande år hade vatten-          läggningsverksamheten skall kunna utföras
11672: distrikten 24 3 halvfärdiga grundtorrläggnings-      jämnt samt utan stora och menliga växlingar
11673: projekt. För deras ·slutförande krävs ca 8,0 milj.   på grund av finansieringen.
11674: mk i torrläggningsmedel. I början av år 1978
11675:      Helsingfors den 19 juni 1978.
11676: 
11677:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
11678:                                              1978 vp.
11679: 
11680: Kirjallinen kysymys n:o 271.
11681: 
11682: 
11683: 
11684: 
11685:                                  A.-L. Jokinen ym.: Kotiavustajakoulutuksen uudistamisesta.
11686: 
11687: 
11688:                         E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
11689: 
11690:    Vaikka Suomessa on suoritettu merkittäviä        kein köyhimpiä ja vaatimattomimpia ihmisiä,
11691: uudistuksia opetus- ja koulutustoimen alalta,       ja tältä pohjalta laskelmoitu koulutuksen pe-
11692: ovat eräät merkittävät käytännön opetustoimeen      rusteet.
11693: kuuluvat alueet jääneet tässä kehityksessä ko-         Kotiavustajien ja muuhun vastaavaan tehtä-
11694: konaan huomiotta. Esimerkkinä voidaan mai-          vään koulutettavien opetusmateriaali olisi no-
11695: nita ammattikasvatushallituksen vuonna 1971         peasti uudistettava ja opetusohjelmat laadit-
11696: hyväksymät kurssiohjelmat kotiavustajien kurs-      tava nykyajan vaatimusten tasolle. Tarpeeton-
11697: situkseen. Käytössä on vanhentuneet oppiai-         ta on myöskin varsin suuri uskonnonopetuk-
11698: neet ja esitelmät, joista kurssin suorittaneet      sen osuus, sillä kotiavustajan tehtäväkentässä
11699: toteavat niiden vievän pohjan koko opetuk-          oleville palveltaville on suotava toki suoja ja
11700: selta. Ns. älykkyystesteissä ei ole mitään asial-   uskonnonvapaus.
11701: lisuutta ja tehtävään liittyvää.                       Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
11702:    On aiheellista ottaa selvää, onko opetusma-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
11703: teriaalia tarkistettu edes tuona vuonna 1971        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
11704: vai juontaako se jo vuosikymmenien takaa.           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
11705: On todella valitettavaa, että niin tärkeään ja
11706: ihmistä palvelevaan tehtävään kouluttamista                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11707: pidetään niin toisarvoisena, että siihen kelpaa            ryhtyä kotiavustajakoulutuksen uudis-
11708: opetusaineisto, joka on vanhentunut ja ajas-               tamiseksi ja tarkistamiseksi niin, että
11709: taan jäljessä. Olisi aiheellista selvittää myös-           se nykyistä paremmin vastaa ajan vaa-
11710: kin se, mistä tämä välinpitämättömyys johtuu.              timuksia ja niitä tarpeita, jotka tässä
11711: Onko mahdollisesti tähän kotiavustajan tehtä-              tehtävässä tulevat esiin?
11712: vään koulutetun katsottu palvelevan niitä kaik-
11713:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1978.
11714: 
11715:          Anna-Liisa Jokinen            Lauha Männistö                Arto Merisaari
11716:          Kati Peltola                  Ulla-Leena Alppi              Mikko Ekorre
11717: 
11718: 
11719: 
11720: 
11721: 087800858R
11722: 2                                           1978 vp.
11723: 
11724: 
11725: 
11726: 
11727:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
11728: 
11729:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §;n 1 momentis-       sa. Koulutukseen otettaviita edellytetään li-
11730: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       säksi hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja
11731: mies, olette 19 päivänä toukokuuta 1978 päi-       henkilökohtaista soveltuvuutta tehtävään.
11732: vätyn kirjeenne ohella toimittanut .valtioneu-        Kotiavustajakurssilla annetaan ruokatalous-
11733: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       ja kodinhoitotyön opetusta. Huomattavin osa
11734: kansanedustaja A.-L. Jokisen ym. näin k11ulu-      kurssiajasta käytetään tietopuoliseen opetuk-
11735: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 271:          seen, jonka aiheina ovat kotiavustajan tehtävä,
11736:                                                    ihmistuntemus, terveydenhuolto . ja kothalou-
11737:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     den perustieto kotiavustajan tehtävän kannal-
11738:        ryhtyä kotiavustajakoulutuksen uudis-       ta. Toisin kuin kysymyksen perusteluissa esi-
11739:        tamiseksi ja tarkistamiseksi niin, että     tetään, opetusohjelmaan ei sisälly uskonnon
11740:        se nykyistä paremmin vastaa ajan vaa-       opetusta. Ohjelman mukaan kurssin opettajien
11741:        timuksia ja niitä tarpeita, jotka tässä     tulee olla tehtävään päteviä ja opetustilojen
11742:        tehtävässä tulevat esiin?                   ja opetusvälineiden asiallisia. Lisäksi ohjelmas-
11743:                                                    sa on ohjeita opetusmateriaalin hankinnasta.
11744:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      Siinä ei ole mainintaa testeistä, koska niitä ei
11745: vasti seuraavaa:                                   pidetä tarpeellisina.
11746:    Kotiavustajakoulutusta järjestetään ammatti-       Vanhustyön keskusliiton kotipalvelutoimikun-
11747: kasvatushallituksen ja sosiaalihallituksen vuon-   ta on suunnitellut 35 tuntia kestävän täyden-
11748: na 1970 yhteistoiminnassa hyväksymän koti-         nyskoulutuskurssin kotiavustajille. Ammattikas-
11749: avustajakurssin opetusohjelman mukaisesti am-      vatushallitus on tänä vuonna hyväksynyt kurs-
11750: mattikasvatushallituksen ja kouluhallituksen       siohjelman täydennyskoulutuksessa käytettä-
11751: alaisissa oppilaitoksissa. Kurssin pituus on 185   väksi.
11752: tuntia ja se antaa pätevyyden kunnallisesta ko-       Kotiavustajakoulutuksen tuleva asema kes-
11753: dinhoitoavusta annetun lain ( 270/66) ja ase-      kiasteen koulutuksessa selvitetään samassa yh-
11754: tuksen (675/66) edellyttämään kotiavustajan        teydessä kuin ratkaistaan sosiaalialan keskias-
11755: työhön. Hyväksytyn opetusohjelman noudatta-        teen ammatillisen koulutuksen uudistamiseen
11756: minen on edellytyksenä valtionosuuden saami-       liittyvät kysymykset. Tämän lisäksi on tarkoi-
11757: seen tähän koulutukseen.                           tus ikehittää myös nykymuotoista kotiavustus-
11758:    Kotiavustajia koulutetaan kotitaloustyöhön      koulutosta valtioneuvoston 7. 6. 1978 aikuis-
11759: perehtyneistä henkilöistä, joilla on kotitalous-   koulutuksen kehittämisestä antaman päätöksen
11760: työkokemusta lähinnä oman talouden hoidos-         mukaisesti.
11761:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1978.
11762: 
11763:                                                                        Ministeri Kalevi Kivistö
11764:                                             N:o 271
11765: 
11766: 
11767: 
11768: 
11769:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
11770: 
11771:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     förutsätts dessutom god fysisk och psykisk
11772: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         hälsa samt personlig lämplighet för uppgiften.
11773: velse av den 19 maj 1978 tili vederbörande            Vid kurserna för hemhjälpare ges undervis-
11774: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    ning i mathushållning och hemvårdsarbete. Den
11775: jande av riksdagsman A.-L. Jokinen m.fl. ställ-   mest betydande delen av kurstiden används
11776: da spörsmål nr 271:                               tili teoretisk undervisning, vars ämnen är hem-
11777:                                                   hjälparens uppgift, människokännedom, hälso-
11778:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         vård och grundkunskaper i huslig ekonomi,
11779:        vidta i syfte att revidera och justera     speciellt med tanke på hemhjälparens uppgift.
11780:        utbildningen av hemhjälpare så, att den    Religionsundervisning ingår inte i undervis-
11781:        bättre än för närvarande motsvarar         ningsprogrammet, även om så sägs i motive-
11782:        tidens krav och de behov som fram-         ringen tili spörsmålet. Enligt programmet
11783:        kommer i samband med denna upp-            skall kursens lärare vara kompetenta för sin
11784:        gift?                                      uppgift och undervisningsutrymmena samt läro-
11785:                                                   medlen sakliga. Dessutom ingår direktiv om
11786:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     anskaffande av läromedel i programmet. Där
11787: samt anföra följande:                             nämns inte tester, eftersom de inte anses vara
11788:    Utbildning av hemhjälpare anordnas i en-       nödvändiga.
11789: lighet med ett av yrkesutbildningsstyrelsen i         Centralförbundets för de gamlas väl hem-
11790: samarbete med socialstyrelsen år 1970 god-        tjänstutskott har planerat en 35 timmar om-
11791: känt undervisningsprogram för hemhjälparkurs      fattande fortbildningskurs för hemhjälpare.
11792: i yrkesutbildningsstyrelsen och skolstyrelsen     Yrkesutbildningsstyrelsen har i år godkänt
11793: underställda läroanstalter. Kursens längd är      kursen att användas för fortbildning.
11794: 185 timmar och den ger kompetens för i lagen          Hemhjälparutbildningens kommande ställ-
11795:  (270/66) och förordningen (675/66) om            ning i utbildningen på ungdomsstadiet utreds
11796: kommunal hemvårdshjälp förutsatt hemhjäl-         i samma sammanhang som det, i vilket frågor
11797: pares arbete. Iakttagande av godkänd under-       gällande revideringen av yrkesutbildningen på
11798: visningsplan utgör en förutsättning för er-       det sociala områdets mellanstadium avgörs.
11799: hållande av statsandel tili denna utbildning.     Man har dessutom för avsikt att utveckla
11800:    Tili hemhjälpare utbildas personer som är      hemhjälparutbildningen också i dess nuvarande
11801: inkomna i hushållsarbete och vilkas erfarenhet    utformning i enlighet med statsrådets beslut
11802: närmast gäller skötseln av det egna hushållet.    7. 6. 1978 om utvecklande av vuxenutbild-
11803: Av personer som antas tili denna utbildning       ningen.
11804:      Helsingfors den 18 september 1978.
11805: 
11806:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
11807:                                              .197~vp.
11808: 
11809: 
11810: Kirjallinen kysymys n:o 272.
11811: 
11812: 
11813: 
11814: 
11815:                                   Tuomaala ym.: Ulkomaisten yhtiöiden valmistamien kopiointi- ja
11816:                                      monistuskoneiden hankinnasta eri oppilaitoksissa.
11817: 
11818: 
11819:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11820: 
11821:      Yhteiskunnan ylläpitämissä oppilaitoksissa        Kaikilla mahdollisilla taloudellisilla ja peda-
11822:  harjoitetaan eräiltä osin kotimaisuudelle vahin- gogisilla tasoilla olisi asiaan kiinnitettävä eri-
11823:  gollista ja sitä paitsi lainvastaista toimintaa. tyistä huomiota. Varsinkin valtionapujen epä-
11824:  Koululaitoksessamme näet ilmeisesti loukataan tarkoituksenmukainen käyttö yksinomaan ulko-
11825:  tekijänoikeuslakia, käytetään valtion ja kuntien maisten, monikansallisten yhtiöiden valmista-
11826:  varoja epätarkoituksenmukaisella tavalla pää- mien kopiointi- ja monistuskoneitten hankin-
11827:  asiassa ulkomaisten kopiointi- ja monistuskonei- taan olisi selvitettävä ja nopeasti lopetettava
11828:  den hankintoihin, huoltoon, materiaaliin ja nii- . valtiovarainministeriön taholta. Myös käynnissä
11829:  den käyttöön, sekä monistetaan ja kopioidaan oleva keskiasteen opetuksen uudistus saattaa
11830:  oppimateriaalia, vaikka se painettuna on huo- vakavasti hidastua ja vaikeutua, koska on erit-
11831:  mattavasti halvempaa. Edelleen on jossain mää- täin työlästä saada oppikirjojen tekijöitä aloille,
11832:  rin syntynyt myös sellaista harhaa, että mitä joilla oppikirjojen menekki on pientä, mutta
11833:  enemmän kopioidaan ja monistetaan sitä pa- kopiointi erittäin laajaa.
11834:  remmin opetetaan, vaikka koulutyön tärkeintä          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
11835:  osapuolta, oppilasta, itse asiassa rasitetaan val- järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
11836:  tavalla määrällä ns. A 4-saastaa, joka pikem- valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11837:  minkin vähentää oppilaiden keskittymiskykyä vaksi seuraavan kysymyksen:
11838:  opetuksen keskeiseen sisältöön ja heikentää
11839:   heidän oppimismotivaatiotaan.                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
11840:      Vuoden 1976 tekijänoikeuskomitean osamie-              ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta maam-
11841:   tinnön osa B, "Selvitys maamme oppilaitosten              me oppilaitoksissa leviävä ns. kopiointi-
11842:   kopiointikannasta", antaa osaltaan viitte:tä              ja ·monistustauti saataisiin lopetetuksi
11843:  edellä mainitusta kehityksestä. Komitealta tulee           ja siten estetyksi valtion ja kuntien
11844:   lähiaikoina toinen seikkaperäisempi raportti,             epätarkoituksenmukainen varojen käyttö
11845: · joka·· antanee lisäinformaatiota · sanotusta kiel-        lähes yksinomaan ulkomaisten, moni-
11846:   teisestä kehityksestä. Raportin mukaan maam-              kansallisten yhtiöiden valmistamien ko-
11847:   me oppilaitoksissa monistetaan noin 275 mil-              piointi~ ja monistuskoneiden ja -laittei-
11848:   joonaa kopiota vuosittain. Olisi kiireellisesti           den hankintaan samoin kuin sen aiheut-
11849:   selvitettävä, kuinka suuri osa siitä on tekijän-          tamat vakavat vaarat myös itse ope-
11850:   oikeuslain vastaista, kotimaisuutta vahingoitta-          tukselle?
11851:   vaa ja oppilaiden samoin kuin koko opetuksen
11852:   kannalta vahingollista:
11853:       Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1978.
11854: 
11855:                 Juhani Tuomaala                                  Mauno Manninen
11856: 
11857: 
11858: 
11859: 
11860:  0878008449
11861: 2                                             1978 vp.
11862: 
11863: 
11864: 
11865: 
11866:                          E d u s k u n n a n He rr a P u he m i e he 11 e.
11867: 
11868:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ensisijaisessa asemassa olleet valokopiointiin ja
11869: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,,      nauhoitukseen liittyvät tekijänoikeusongelmat
11870: olette kirjeellänne n:o 1331 19 päivältä touko-     erityisesti opetustoimen alalla. Näitä kysymyk-
11871: kuuta 1978 lähettänyt valtioneuvoston asian-        siä samoin kuin valokopiointiin ja nauhoituk-
11872: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        seen liittyviä ongelmia yleisemminkin selvitte-
11873: Tuomaalan ym. tekemän seuraavan kirjallisen         lemään komitea on asettanut erityisen kopio-
11874: kysymyksen n:o 272:                                 jaoston.
11875:                                                        Koulukopiointiin liittyvää selvitystyötä var-
11876:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus on        ten opetusministeriö on antanut vuonna 1977
11877:         ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta maam-      edellä mainitulle komitealle määrärahan tutki-
11878:         me oppilaitoksissa leviävä ns. kopiointi-   muksen suorittamiseksi julkaistujen teosten ja
11879:         ja monistustauti saataisiin lopetetuksi     teosten osien kopioiden käyttämisestä maamme
11880:         ja siten estetyksi valtion ja kuntien       oppilaitoksissa. Tutkimuksen yhteydessä laadi-
11881:         epätarkoituksenmukainen varojen käyttö      taan mm. selvitys oppilaitosten kopiokonekan-
11882:         lähes yksinomaan ulkomaisten, moni-         nasta, kopiointitarpeesta ja kopioinoin peda-
11883:         kansallisten yhtiöiden valmistamien ko-     gogisista vaikutuksista.
11884:         piointi- ja monistuskoneiden ja -laittei-      Lisäksi kouluhallituksen toimesta selvitetään
11885:         den hankintaan samoin kuin sen aiheut-      parhaillaan kouluissa tapahtuvan kopioinoin tar-
11886:         tamat vakavat vaarat myös itse ope-         peellisuutta eri oppiaineissa ja mahdollisuuksia
11887:         tukselle?                                   rajoittaa kouluissa suoritettavaa kopiointia ja
11888:                                                     monistusta nykyisestä.
11889:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kuten edellä esitetystä ilmenee, hallituksen
11890: vasti seuraavaa:                                    toimesta on jo käynnistetty toimenpiteitä, joi-
11891:                                                     den avulla pyritään selvittämään maamme kou-
11892:     Valtioneuvosto asetti 8. 1. 1976 komitean       luissa ja oppilaitoksissa suoritettavaan kopioin-
11893:  selvittämään tekijänoikeuslainsäädäntöön liitty-   tiin ja monistamiseen liittyviä kysymyksiä. Ky-
11894:  viä kysymyksiä ottaen huomioon voimassa ole-       seisten selvitysten pohjalta on nykyistä parem-
11895:  van lainsäädännön syntymisen jälkeen tapahtu-      mat edellytykset suunnata käytettävissä olevat
11896: -neen ja lähivuosina odotettavissa olevan tek-      rajoitetut voimavarat taloudellisesti sekä kasva-
11897:  nisen sekä muun kehityksen sekä lainsäädännön      tuksellisesti ja opetuksellisesti mahdollisimman
11898:  soveltamisessa saavutetut kokemukset. Vuoden       oikealla tavalla.
11899:  1976 tekijänoikeuskomitean työskentelyssä ovat
11900:       Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1978.
11901: 
11902:                                                                    Opetusministeri Jaakko Itälä
11903:                                               N:o 272                                                3
11904: 
11905: 
11906: 
11907: 
11908:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11909: 
11910:   I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        har upphovsrättsproblemen i anslutning till
11911: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ljuskopiering och bandning, särskilt inom un-
11912: nr 1.3.31 av den 19 maj 1978 till vederbörande       dervisningen, intagit främsta rummet. I avsikt
11913: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      att utreda dessa frägor, liksom också problem
11914: dagsman Tuomaala m. fl. undertecknade spörs-         i anslutning till ljuskopiering och bandning
11915: mål nr 272:                                          mera allmänt taget, har kommitten tillsatt en
11916:                                                      speciell kopieringssektion.
11917:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-            För utredningsarbetet i anslutning till ko-
11918:        tagit eller ämnar den vidta i avsikt att      pieringen i skolorna har undervisningsministe-
11919:        få ett slut på den i vårt lands läro-         riet år 1977 beviljat ovan nämnda kommitte
11920:        inrättningar grasserande s.k. kopierings-     ett anslag för utredning av hur kopior av
11921:        och dupliceringssjukan och samtidigt          publicerade verk och delar av verk används
11922:        också på det oändamålsenliga utnyttjan-       i vårt lands läroinrättningar. I samband med
11923:        det av staten och kommunerna för an-          undersökningen skall bl. a. en utredning göras
11924:        skaffning av kopierings- och duplice-         om läroinrättningars kopieringsmaskinpark, be-
11925:        ringsmaskiner och -anordningar, som           hovet av kopiering och kopieringens pedagogis-
11926:        nästan uteslutande tillverkas av ut-          ka verkningar.
11927:        ländska, multinationella bolag, liksom           Ytterligare utreds för närvarande genom skol-
11928:        också på de av detta framkallade all-         styrelsens försorg frågan om hur nödvändig
11929:        varliga farorna för själva undervis-          kopieringen i skolorna är för olika läroämnen
11930:        ningen?                                       samt möjligheterna att begränsa skolornas ko-
11931:                                                      pierings- och dupliceringsverksamhet.
11932:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            Såsom av det ovan anförda framgår, har
11933: samt anföra följande:                                genom regeringens försorg redan inletts åt-
11934:                                                      gärder, med vilka man syftar tili att utreda
11935:    Statsrådet tillsatte den 8 januari 1976 en        olika frågor i anslutning tili kopieringen och
11936: kommitte med uppdrag att utreda olika frågor         dupliceringen i vårt lands skolor och läroin-
11937: i anslutning tili upphovsrättslagstiftningen med     rättningar. Utgående från de ifrågavarande ut-
11938: beaktande av den tekniska och övriga utveck-         redningarna finns det bättre möjligheter än
11939: ling, som efter den gällande lagstiftningens till-   tidigare att inrikta de tillbudsstående begrän-
11940: komst har ägt rum och under de närmaste              sade resurserna på bästa möjliga sätt, såväl
11941: åren kan väntas äga rum, samt de erfaren-            i ekonomiskt som pedagogiskt och undervis-
11942: heter som tillämpningen av lagstiftningen har        ningstekniskt hänseende.
11943: gett. I 1976 års upphovsrättskommittes arbete
11944:      Helsingfors den .31 augusti 1978.
11945: 
11946:                                                                Undervisningsminister ] aakko Itälä
11947:                                                1978 vp.
11948: 
11949: Skriftligt spörsmål nr 273.
11950: 
11951: 
11952: 
11953: 
11954:                                    H. Westerlund m. fl.: Om rätt för föräldrar att göra skatte-
11955:                                       avdrag för 16 år fyllda barn som saknar egna inkomster.
11956: 
11957: 
11958:                             T i H R i k s d a g en. s He r r Ta 1 m a :n.
11959: 
11960:     Införandet av systeroet med särbeskattning        inkonsekvens råder också gem.om att föräldrar-
11961: för äkta makar var en betydelsefull skattepoli-       nas inkomster och förroögenhet när det gäller
11962: tisk reforro. Trots att denhär reforroen har haft     studielån alltid beaktas, om barnet bor hemma
11963: många positiva sidor, måste man dock konsta-          hos föräldrarna och ännu inte har fyllt 20 år.
11964: tera, att det nya systeroet i viss mån roedförde         En ändring av beskattningen för personer,
11965: en försämring för barnfamiljerna och ensamför-        som försörjt minderåriga barn, vore ytterst nöd-
11966: sörjarna.                                             vändig nu, då man med olika medel försöker
11967:    Enligt det garola systemet fick äkta roakar,       främja en barnvänligare politik. Därför borde
11968: oro de under minst 10 år försörjt minderårigt         en ändring i lagstiftningen göras så, att barn-
11969: barn, en viss skattelindring också långt efter det    avdraget i beskattningen skulle utsträckas att
11970: att de upphört att underhålla sina barn. Enligt       gälla även barn utan inkomster efter det att
11971: det nya särbeskattningssystemet hänförs alla          de fyllt 16 år.
11972: tili samroa skatteklass och skillnader i försörj-        Med hänvisning tili ovanstående ber under-
11973: ningsbördan beaktas då avdrag beviljas. För när-      tecknade om att i den ordning 37 § 1 mom.
11974: varande får barnavdrag göras tili det år barnet       riksdagsordningen föreskriver tili vederböran-
11975: fyller 16 år, därefter kan endast ett litet studie-   de medlem av statsrådet få ställa följande
11976: avdrag göras.                                         spörsmål:
11977:     I beskattningen anses således föräldrar inte
11978: ha några speciella utgifter för sina barn efter                 Vilka åtgärder har Regeringen för
11979: det att barnen har fyllt 16 år. I dagens sam-                avsikt att vidta för att utvidga föräldrars
11980: hälle är det emellertid få tonåringar som för-               rätt att göra barnavdrag i beskattningen
11981: sörjer sig själva, deras tid upptas i allmänhet av           även för barn, som är över 16 år garola,
11982: studier och utbildning för olika yrken. En viss              men som saknar egna inkomster?
11983:       Helsingfors den 19 maj 1978.
11984: 
11985:          Henrik Westerlund               Håkan Malm                     Pär Stenbäck
11986: 
11987: 
11988: 
11989: 
11990: 087800865Y
11991: 2                                              19>78 .vp.
11992: 
11993: Kirjallinen kysymys n:o 273.                                                              Suomennos.
11994: 
11995: 
11996: 
11997: 
11998:                                    H. Westerlund ym.: Vanhempien oikeudesta tehdä verovähen-
11999:                                       nys yli 16-vuotiaista omia tuloja vailla olevista 1apsista.
12000: 
12001: 
12002:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
12003: 
12004:    Aviopuolisoiden       erillisverotusjärjestelmän   ja erilaiseen ammattikoulutukseen. Tietty epä-
12005: käytäntöön ottaminen oli merkittävä veropoliit-       johdonmukaisuus vallitsee sikäli, että opinto-
12006: tinen uudistus. Vaikka tällä uudistuksella on         lainojen ollessa kyseessä vanhempien tulot ja
12007: ollut monta myönteistä puolta, on kuitenkin           omaisuus aina otetaan huomioon, jos lapsi asuu
12008: todettava, että uusi järjestelmä merkitsi tietyssä    vanhempien luona eikä ole täyttänyt 20 vuotta.
12009: määrin huononnusta lapsiperheille ja yksin-              Alaikäisiä lapsia huoltaneiden henkilöiden
12010: huoltajille.                                          verotuksen muuttaminen olisi erittäin tarpeel-
12011:    Vanhan järjestelmän mukaan aviopuolisot            lista nyt, kun eri keinoin yritetään edistää lap-
12012: saivat tietyn veronhuojennuksen, jos he olivat        sia suosivampaa politiikkaa. Tästä syystä tulisi
12013: huoltaneet alaikäistä lastaan vähintään 10 vuot-      tehdä lainsäädäntöön sellainen muutos, että ve-
12014: ta, vielä kauan sen jälkeen kun he olivat lakan-      rotuksessa tapahtuva lapsivähennys ulotettaisiin
12015: neet elättämästä lapsiaan. Uuden erillisverotus-      koskemaan kaikkia tuloja vailla olevia lapsia
12016: järjestelmän mukaan he kaikki kuuluvat sa-            näiden täytettyä 16 vuotta.
12017: maan veroluokkaan ja huoltotaakan erot ote-              Edellä olevan perusteella esitämme valtiopäi-
12018: taan huomioon vähennyksiä myönnettäessä.              väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
12019: Tätä nykyä lapsivähennyksen saa tehdä siihen          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
12020: vuoteen saakka, jona lapsi täyttää 16 vuotta,         seuraavan kysymyksen:
12021: tämän jälkeen voidaan tehdä vain pieni opinto-
12022: vähennys.                                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12023:    Verotuksessa katsotaan näin ollen, ettei van-             ryhtyä vanhempien verovähennysoikeu-
12024: hemmilla ole mitään erityisiä menoja lapsistaan              den lisäämiseksi niiden lasten osalta,
12025: näiden täytettyä 16 vuotta. Nyky-yhteiskunnassa              jotka ovat yli 16-vuotiaita, mutta joilla
12026: kuitenkin vain harvat teini-ikäiset elättävät it-            ei ole omia tuloja?
12027: sensä, heidän aikansa kuluu yleensä opintoihin
12028:       Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1978.
12029: 
12030:          Henrik Westerlund               Håkan Malm                     Pär Stenbäck
12031:                                                N:o 273                                                    3
12032: 
12033: 
12034: 
12035: 
12036:                          E du sk u nnan Herra Puhemli.eheUe.
12037: 
12038:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vähennykset yleensä lakkaavat . .riyky.isin sen
12039: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vuoden alusta, jona lapsi täyttää 17 vuotta.
12040: olette .19 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn           Lapsen tuloilla ei ole merkitystä vähennyksen
12041: kirjeenne .ohella toimittanut valtioneuvoston         myöntämiselle. Tämän lisäksi valtionverotukses-
12042: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja        sa myönnetään 500 markan suuruinen vähennys
12043: H. Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjalli-         jokaisesta verovuonna elätetystä sellaisesta lap-
12044: sesta kysymyksestä n:o 273:                           sesta tai kasvattilapsesta, joka ennen verovuo-
12045:                                                       den alkua on täyttänyt 16 vaan ei 18 vuotta ja
12046:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        joka verovuonna vähintään 7 kuukauden ajan
12047:        ryhtyä vanhempien verovähennysoikeu-           on saanut säännöllistä ja täyttä opetusta tietyis-
12048:        den lisäämiseksi niiden lasten osalta,         sä laissa luetelluissa oppilaitoksissa. Vähennys
12049:        jotka ovat yli 16-vuotiaita, mutta joilla      myönnetään vain toiselle lapsen vanhemmista.
12050:        ei ole omia tuloja?                            Ei voida pitää asianmukaisena sitä, että sa-
12051:                                                       manaikaisesti sekä verotuksellisin että muilla
12052:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        taloudellisilla järjestelyillä tuettaisiin erityisesti
12053: seuraavaa:                                            joihinkin ikäryhmiin kuuluvaa nuorisoa. Käy-
12054:    Kun aviopuolisoiden verotuksessa siirryttiin       tännössä on tosin vodettu, etteivät verotusta ja
12055: vuoden 1976 alusta nykyiseen puolisoiden eril-        opintotukea koskevat säännökset ole kaikilta
12056: lisverotusjärjestelmään, luovuttiin aikaisemmas-      osiltaan olleet täysin johdonmukaisia, mutta täl-
12057: ta veroluokkajärjestelmästä, jonka mukaisesti         tä osin ei kuitenkaan voida saavuttaa parasta
12058: verovelvolliset oli perhesuhteittensa ja elatus-      lopputulosta verotussäännöksiä muuttamalla.
12059: velvollisuutensa perusteella ennen vuotta 1975           Verotuksen tarkoituksena ei voi olla eri-
12060: jaettu kolmeen veroluokkaan ja vuodelta 1975          laisten sosiaalisten etuisuuksien myöntäminen
12061: toimitettavassa verotuksessa kahteen veroluok-        eri verovelvollisryhmille. Kaikkein pienituloi-
12062: kaan. Veroluokkajaosta luopuminen merkitsi            simmat jäävät ilman verotuksessa myönnettä-
12063: suhteellisen verotason muutoksia monille vero-        viä etuisuuksia, koska heidän tulonsa eivät rii-
12064: velvollisryhmille. Samanaikaisesti toteutettiin       tä vähennysten tekemiseen. Tällöin ei vähen-
12065: sellaisia verotuksellisia ja muita toimenpiteitä,     nysten sosiaalipoliittinen tarkoitus toteudu ta-
12066: joilla huojennettiin erityisesti lapsiperheiden ve-   sapuolisesti. Näin ollen lapsiperheitä tulisi
12067: rotusta ja parannettiin muutoinkin heidän talou-      yleensä tukea sosiaalipoliittisin keinoin eikä ve-
12068: dellista asemaansa. Nykyinen verojärjestelmä          rotuksen kautta.
12069: on aikaisempiin verrattuna sikäli olennaisesti           Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
12070: lapsiystävällisempi, että nykyisessä järjestelmäs-    ettei ole syytä ryhtyä yleisesti myöntämään ve-
12071: sä kaikki lapsista myönnettävät edut voidaa:n         rotuksellisia etuisuuksia yli 16 vuotta täyttänei-
12072: kohdistaa haluttuun ajankohtaan eikä suurinta         den lasten osalta. Sitä vastoin on tarkoitukse-
12073: osaa eduista enää myönnetä veroluokkaetuna            na, että veroasteikkoja ja erilaisia vähennyksiä
12074: vasta silloin, kun lapset ovat aikuisia ja ovat       koskevien muutosten yhteydessä kiinnitetään
12075: jo ehkä muodostaneet oman perheenkin.                 asianmukaista huomiota myös lapsiperheiden
12076:    Lapsen elättämisen perusteella myönnettävät        verotus asemaan.
12077:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
12078: 
12079: 
12080:                                                                                Ministeri Esko Rekola
12081: 4                                           1978 vp.
12082: 
12083: 
12084: 
12085: 
12086:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
12087:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      het att gälla från ingången av det år då barnet
12088: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          fyller 17 år. Barnets inkomster har ingen be-
12089: velse av den 19 maj 1978 tili vederbörande         tydelse för beviljandet av avdrag. Utöver detta
12090: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     beviljas vid statsbeskattningen 500 mk i av-
12091: jande av riksdagsman H. Westerlund m. fl.          drag för varje sådant eget minderårigt barn
12092: undertecknade spörsmål nr 273:                     eller eget fosterbarn, som den skattskyldige
12093:                                                    försörjt under skatteåret och som före skatte-
12094:           Vilka åtgärder har Regeringen för        årets början har fyllt 16 men inte 18 år och
12095:        avsikt att vidta för att utvidga föräld-    som under skatteåret i minst 7 månaders tid
12096:        rars rätt att göra barnavdrag i beskatt-    har fått regelbunden och full undervisning i
12097:        ningen även för barn, som är över 16        vissa i lagen uppräknade läroanstalter. Avdraget
12098:        år gamla, men som saknar egna in-           beviljas endast den ena av barnets föräldrar.
12099:        komster?                                    Det kan inte anses vara sakenligt att samtidigt
12100:                                                    genom både skattearrangemang och andra eko-
12101:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      nomiska arrangemang stöda ungdom i vissa
12102: samt anföra följande:                              speciella åldersgrupper. I praktiken har det vis-
12103:    Då man vid beskattningen av äkta makar vid      serligen konstaterats att stadgandena beträffan-
12104: ingången av år 1976 övergick tili det nuvaran-     de beskattningen och studiestödet inte tili alla
12105: de systemet med särbeskattning för äkta ma-        delar är fullt konsekventa, men i detta avseen-
12106: kar, slopades det tidigare systemet med skatte-    de kan dock inte ett optimalt resultat uppnås
12107: klasser, enligt vilket de skattskyldiga på basen   genom att beskattningsstadgandena ändras.
12108: av familjeförhållanden och försörjningsplikt          Avsikten med beskattningen kan inte vara
12109: före år 1975 hade indelats i tre skatteklasser     att olika grupper av skattskyldiga skall beviljas
12110: och vid beskattningen för år 1975 i två skatte-    olika slag av sociala förmåner. Vid beskattning-
12111: klasser. Slopandet av systemet med skatte-         en går låginkomsttagare med de lägsta inkoms-
12112: klasser innebar förändringar i den relativa        terna miste om beviljade förmåner, då de inte
12113: skattenivån för många grupper av skattskyldiga.    uppnår en inkomstnivå som berättigar till av-
12114: Samtidigt vidtogs sådana skattepolitiska och       drag. Härvid förverkligas inte avdragens social-
12115: andra åtgärder, genom vilka beskattningen av       politiska syfte på ett rättvist sätt. Barnfamil-
12116: i synnerhet barnfamiljer lindrades och deras       jer borde sålunda i allmänhet stödas genom
12117: ekonomiska ställning även eljest förbättrades.     socialpolitiska och inte medelst beskattningsåt-
12118: Jämfört med de tidigare skattesystemen är det      gärder.
12119: nuvarande såtilivida väsentligt barnvänligare,        Med stöd av vad ovan anförts kan det kon-
12120: att alla för barn beviljade förmåner kan koncen-   stateras, att det inte finns skäl att generellt
12121: treras tili önskad tidpunkt och största delen av   börja bevilja skatteförmåner för 16 år fyllda
12122: förmånerna inte längre beviljas som skatteklass-   barns del. Däremot har man för avsikt att i
12123: förmån först då barnen är vuxna och kanske         samband med justering av skatteskalorna och
12124: redan har bildat egen familj.                      de olika avdragen fästa sakenlig uppmärksam-
12125:    De avdrag som beviljas på grund av försörj-     het även vid barnfamiljernas ställning i be-
12126: ning av barn upphör för närvarande i allmän-        skattningshänseende.
12127:      Helsingfors den 19 september 1978.
12128: 
12129: 
12130:                                                                            Minister Esko Rekola
12131:                                              1978 vp.
12132: 
12133: Kirjallinen kysymys n:o 274.
12134: 
12135: 
12136: 
12137: 
12138:                                  Uitto ym.: Rakennusalan työntekijöiden oikeudesta talvilomaan.
12139: 
12140: 
12141:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
12142: 
12143:    Hyväksyessään vuosilomalain muuttamisen          käynnissä ollut määrätietoinen Irtisanomisten
12144: 21. 3. 1978 eduskunta edellytti päätöksessään       sarja, joka on kohdistettu juuri seitsemän vuo-
12145: hallituksen seuraavan lain toteutumista käy-        den tai sitä pitemmissä työsuhteissa olleisiin
12146: tännossa ja yhdessä työmarkkinajärjestöjen          rakennusalan työntekijöihin. Tämän johdosta
12147: kanssa jatkavan toimenpiteitään talviloman          Rakennustyöläisten Liiton ja alan työntekijöit-
12148: edelleen kehittämiseksi ja sen ulottamiseksi        ten käsityksen mukaan tulisi rakennus- sekä
12149: kaikkiin työntekijäryhmiin. Keskeistä lainmuu-      maa- ja metsätalouden piirissä työskentelevien
12150: toksessa on se, että saavuttaakseen oikeuden        työntekijöitten osalta lakia tarkistaa niin, että
12151: talvilomaan on työntekijällä oltava lomakautta      seitsemän vuoden keskeytymätön työskentely
12152: edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun            sanotuilla aloilla oikeuttaisi talvilomaan.
12153: mennessä keskeytymätön vähintään seitsemän             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
12154: vuoden työsuhde.                                    § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
12155:    Vuonna 1977 oli rakennusalalla työntekijöitä     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
12156: n. 122 000, joista rakennusalan työnantajapii-      raavan kysymyksen:
12157: rien mukaan seitsemän vuoden tai sitä pitem-
12158: mässä työsuhteessa olevia oli noin 20 prosent-                Onko Hallitus tietoinen, että vuosi-
12159: tia, jota lukua Rakennustyöläisten Liitto on               lomalain muutoksesta huolimatta mm.
12160: pitänyt ylimitoitettuna.                                   rakennusalan työntekijöiden on käytän-
12161:    Huonon työllisyystilanteen johdosta yli seit-           nössä varsin vaikea päästä talvilomaan
12162: semän vuoden työsuhteessa olevien määrä on                 oikeutetuiksi, ja
12163: joka tapauksessa vähentynyt entisestään.                     mitä Hallitus aikoo tehdä em. epä-
12164:    Tätä on lisännyt koko lain valmistelun ajan             kohdan korjaamiseksi?
12165:      Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1978.
12166: 
12167:          Pauli Uitto                   Arto Merisaari                 Unto Ruotsalainen
12168:          Osmo Vepsäläinen              Kauko Tamminen                 Matti Järvenpää
12169:          Anna-Liisa Hyvönen            Helvi Niskanen                 Toivo Jokiniemi
12170:          Anna-Liisa Jokinen            Kauko Hjerppe                  Ulla-Leena Alppi
12171:                                        Heikki Mustonen
12172: 
12173: 
12174: 
12175: 
12176: 0878008106
12177: 2
12178: 
12179:                                                                                            "': ~....
12180: 
12181: 
12182: 
12183: 
12184:         ,, .
12185: 
12186:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12187: 
12188:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tarkoitetulla tavalla jatkunut vähintään kym-
12189: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       menen vuotta, oikeus saada täydeltä lqman-
12190: olette 23 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn          määräytymisvuodelta viiden viikon .vuosiloma.
12191: kirjeenne ohella toimittanut .valtioneuvoston       Neljä viikkoa yllttävä vu{)siloman osa tulisi
12192: asianom~iselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       suosituksen mukaan .annettavaksi .erikseen lo-
12193: edustaja Uiton ym. näin kuuluvasta kirjalli-        makauden ulkopuolella . niin sanott~na taivie
12194: sesta .kysymyksestä n:o 274:                        !omana. Työmarkkinfliärjestöjen tulopoliittisen
12195:                                                     virkamiehen suosituksen jälkeen tekemissä työ-
12196:           Onko Hallitus tietoinen, että vuosi-      ehtosopimuksissa muodostui yleinen, linja· kui-
12197:         lomalain muutoksesta huolimatta mm.         tenkin sellaiseksi, että työntekijä on oikeu-
12198:       . rakennusalan työntekijöiden on käytän-      tettu talvilomaan, kun työsuhde on kestänyt
12199:       . nössä varsin vaikea päästä talvilomaan      vähintään seitsemän vuotta. Hallituksen esi-
12200:         oikeutetuiksi, .ja                          tyksessä ehdotettiin työehtosopimusten linjaa
12201:           mitä Hallitus aikoo tehdä· em .. epä-     noudattaen talvilomaan. oikeuttavan työsuhteen
12202:         kohdan korjaamiseksi?                       vähimmäiskestoksi seitsemän .vuotta.
12203:                                                        Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen
12204:    Vastauksena · kysymykseen esitän kunnioit-       muutoksitta. Eduskunta edellytti . kuitenkin
12205: taen seuraavaa:                                     vastaukSessaan ·hallituksen esitykseen, että balr
12206:                                                     litus seuraa lain toteutumista · käytännössä, ja
12207:    Hallitus antoi 27. 2. 1978 eduskunnalle esi-     että hallitus jatkaa yhdessä työmarkkinajärjes-
12208: tyksen vuosilomalain muuttamisesta ( hall. es.      töjen kanssa toimenpiteitään talviloman edel-
12209: n:o 25/1978 vp.). Tämä esitys perustui tulo-        leen kehittämiseksi ja sen ulottamiseksi kaik-
12210: poliittisen virkamiehen 9. 3. 1977 tekemään         kiin työntekijäryhmiin. Samo~n hallituksen olisi
12211: suositukseen ja sen pohjalta työmarkkinajärjes-     selvitettävä, millä edellytyksillä vastaavanlaiset
12212: töjen välillä käytyihin neuvotteluihin. Tulo-       etuudet voitaisiin laajentaa koskem~än maa-
12213: poliittinen virkamies ehdotti suosituksessaan       talous- ja pienyrittäjiä.
12214: muun muassa ·eri sektoreiden vuosilomaoikeu-           Hallituksen tarkoituksena on jatkaa talvi-
12215: den lähentäniiseksi toisiinsa järjestelyä, jonka    loman kehittämistä siten, että se voitaisiin
12216: tarkoituksena on pienentää eri alojen välillä       ulottaa mahdollisimman pian ja tarkoituksen-
12217: vallitsevia eroja lomaeduissa. Ehdotuksen mu-       mukaisella tavalla eduskunnan vastauksessa
12218: kaan olisi työntekijällä, jonka työsuhde on         tarkoitettuihin henkilöryhmiin.
12219: vuosilomalain (272/73) 3 §:n 1 momentissa
12220:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1978.
12221: 
12222:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
12223:                                               N:o 274                                                3
12224: 
12225: 
12226: 
12227: 
12228:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
12229: 
12230:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        minst tio år, vara berättigad att åtnjuta se-
12231: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse        mester under en tid av fem veckor för varje
12232: av den 23 maj 1978 tili vederbörande medlem          fullt kvalifikationsår. Den del av semestern
12233: av statsrådet översänt avskrift av föijande av       som överstiger fyra veckor skulle enligt re-
12234: riksdagsman Uitto m. fl. ställda spörsmåi nr         kommendationen ges särskilt, utanför semester-
12235: 274:                                                 perioden, som s.k. vintersemester. I de kol-
12236:            Är Regeringen medveten om, att det        lektivavtai, som arbetsmarknadsorganisationer-
12237:         trots att semesteriagen ändrats, i prak- ·   na ingick efter det att den inkomstpolitiska
12238:         tiken är svårt bl. a. för arbetstagarna      tjänstemannen avgett sin rekommendation, ut-
12239:         inom byggnadsbranschen att komma i           formades den allmänna Iinjen dock så, att ar-
12240:         åtnjutande av rätt tili vintersemester,      betstagare är berättigad att åtnjuta vinter-
12241:         och                                          semester när arbetsförhållandet fortgått minst
12242:            vilka åtgärder ämnar Regeringen           sju år. I regeringens proposition föreslogs, i
12243:         vidta i syfte att avhjäipa detta miss-       enlighet med den linje som kollektivavtalen
12244:         förhållande?                                 angav, att den tid ett arbetsförhållande minst
12245:                                                      skall fortgå för att berättiga tili vintersemester
12246:     Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       skaU vara sju år.
12247: samt anföra föijande:                                   Riksdagen godkände regeringens proposition
12248:     Regeringen aviät 27. 2. 1978 en proposition      oförändrad. Riksdagen förutsatte dock i sitt
12249: tili riksdagen med försiag tili Iag om ändring       svar på regeringens proposition, att regeringen
12250: av semesterlagen (reg.prop. nr 25/1978 rd.).         föijer med Iagens förverkligande i praktiken,
12251: Denna proposition baserade sig på den in-            och att regeringen tillsammans med arbets-
12252: komstpolitiska tjänstemannens rekommendation         marknadsorganisationerna fortgående vidtar åt-
12253: av 9. 3. 1977 och på grundvalen av densamma          gärder i syfte att vidareutveckia vintersemes-
12254: förda förhandlingar mellan arbetsmarknads-           tern och att göra den tillgängiig för alla
12255: organisationerna. Den inkomstpolitiska tjänste-      grupper av arbetstagare. Regeringen skulle
12256: mannen föresiog i sin rekommendation bl. a.          likaså utreda förutsättningarna för att också
12257: ett arrangemang som skulle syfta tili att för-       lantbruks- och småföretagarna skall kunna bli
12258: enhetliga olika branschers semesterarrangemang       delaktiga av motsvarande fördelar.
12259: genom att minska de skillnader i semesterför-           Regeringen har för avsikt att fortgående
12260: månerna som för närvarande råder mellan              utveckla vintersemestern så, att de grupper
12261: oHka branscher. Enligt försiaget skulle arbets-      som avses i riksdagens svar så snart som möj-
12262: tagare, vars arbetsförhållande på i 3 § 1 mom.       ligt och på ett ändamålsenligt sätt kan komma
12263: semesterlagen ( 27/7 3) avsett sätt fortgårt         i åtnjutande av densamma.
12264:      Helsingfors den 16 juni 1978.
12265: 
12266:                                              Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
12267:                                                1978 vp.
12268: 
12269: Kirjallinen kysymys n:o 275.
12270: 
12271: 
12272: 
12273: 
12274:                                    Louekoski: Tiemäärärahojen jaosta eri läänien kesken.
12275: 
12276: 
12277:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12278: 
12279:    Muiden mukana Uudenmaan Maakuntaliitto             kin suunnittelun kannalta. Selvää on myös, että
12280: r.y. on jatkuvasti joutunut kiinnittämään huo-        itse tiehankkeet olisivat mitä tärkeimpiä työlli-
12281: miota julkisuudessa tapaan, jolla valtiovalta suh-    syyskohteita alueen jatkuvasti pahenevan työl-
12282: tautuu Uudenmaan läänin tieverkoston kehittä-         lisyystilanteen hoitamiseksi.
12283: miseen. Viimeksi kuluneina vuosina ovat tämän             Uudenmaan läänin osuus valtakunnan tie-
12284: alueen tiemäärärahat olleet täysin riittämättö-       määrärahoista (sekä kunnossapito että rakenta-
12285: mät huomioon ottaen läänin tiestön kunnon.            minen) on liikkunut viimeisimpinä vuosina 14
12286: Myös suhteessa muiden läänien saamiin tiemää-         ja 15 % :n välimailla. Kunnossapitomääräraho-
12287: rärahoihin on Uusimaa jäänyt pahasti jälkeen          jen osuus on samaan aikaan ollut 12 % :n luok-
12288: siitä huolimatta, että alueen liikenne on kasva-       kaa, mihin se on pudonnut vuosikymmenen
12289: nut sekä absoluuttisesti että suhteellisesti varsin   alun 5 %-yksikköä korkeammalta tasolta. Nämä
12290: nopeaa vauhtia.                                       luvut eivät ole oikeassa suhteessa Uudenmaan
12291:    Vastikään eri viranomaisten ja järjestöjen pii-    läänin liikennemääriin ja tienrakennustarpeisiin
12292: rissä lausunnolla kiertänyt "Tienpidon toimen-        tällä alueella.
12293: pideohjelma 1979-83" antaa ymmärtää kehi-                 Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
12294: tyksen jonkin verran kääntyvän parempaan. Lää-         § :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioittavasti
12295: nin asukkaiden, elinkeinoelämän ja muiden tien-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12296: käyttäjien usein toistettu toivomus näyttää ole-      vaksi seuraavan kysymyksen:
12297: van saamassa jossain määrin vastakaikua valtio-
12298: vallan taholla. Yleissuunnitelmien entistä hie-                 Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan
12299: man pasitiivisempi sävy ei kuitenkaan anna lää-              läänin alueella tapahtuneesta, etenkin
12300: nin asukkaille takeita siitä, että tieolot etenkin           alueen sisäistä ja paikallista liikennettä
12301: paikallisiin tarpeisiin ja alueen sisäiseen liiken-          haittaavasta tiestön rappeutumisesta
12302: teeseen tarkoitetuilla teillä korjautuisivat rat-            sekä valtakunnalliseen liikenteeseen kuu-
12303: kaisevasti. Myös valtakunnallisten tiehankkei-               luvien tärkeiden tiekohteiden suunnit-
12304:  den jatkuva lykkääminen suunnitteluvaiheessaan              telun viivästymisestä sekä itse liikenteen
12305: haittaa kohtuuttomasti Uudenmaan alueiden                    sujumista että myös alueiden käytön
12306: käytön suunnittelua ja kaavoitusta itse teiden               muuta suunnittelua haittaavasta vaiku-
12307: tarpeen tyydyttämisestä puhumattakaan.                        tuksesta, ja jos on,
12308:     Mm. Turun tien, valtatie n:o 1 :n, suunta                   mitä Hallitus aikoo tehdä tiemäärä-
12309:  Lohjan seudulla, Karjaan ohikulkutien, eräiden              rahojen määrien saattamiseksi tasapai-
12310:  tärkeiden Itä-Uudenmaan siltojen, Loviisan ohi-             noon Uudenmaan ja valtakunnan mui-
12311:  kulkutien ja monien muiden tärkeiden tietyö-                den alueiden kesken niiden liikennemää-
12312:  kohteiden suunnittelu on vaiheessa, jossa alueen            riin ja teiden kuntoon nähden?
12313:  väestö odottaa pikaisia päätöksiä jo maankäytön-
12314:       Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 1978.
12315: 
12316:                                            Matti Louekoski
12317: 
12318: 
12319: 
12320: 
12321: 087800824M
12322: 2                                                     1978 vp.
12323: 
12324: 
12325: 
12326: 
12327:                                 E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12328: 
12329:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa                 Taulukon mukaan on Uudenmaan tienpidos-
12330: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,               sa pahimpina ongelmina liikenteen välityskyvyn
12331: olette 23 päivänä toukokuuta 19'78 päivätyn                 puutteet eräi1lä teillä, turvallisuuteen liittyvät
12332:  kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               puutteet sekä taajamien liikenneongelmiin liit-
12333: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-               tyvien ohikulkuteiden puute. Näillä toimenpi-
12334: edustaja M. Louekosken näin kuuluvasta kirjal-              teillä ei juuri ole yhteyttä varsinaiseen tiestön
12335: lisesta kysymyksestä n:o 275:                               rappeutumiseen. Kysymys on lähinnä liikenteen
12336:                                                             kasvun aiheuttamasta palvelutason heikkenemi-
12337:             Onko Hallitus tietoinen Uudenmaan               sestä eli palvelutason "rappeutumisesta".
12338:          läänin alueella tapahtuneesta, etenkin                Kysymyksessä on myös puututtu tiekohteiden
12339:          alueen sisäistä ja paikallista liikennettä         suunnittelun viivästymisen aiheuttamaan hait-
12340:          haittaavasta tiestön rappeutumisesta               taan alueiden käytön muulle suunnittelulle. Tie-
12341:          sekä valtakunnalliseen liikenteeseen kuu-          ja vesirakennushallituksen käsityksen mukaan
12342:          luvien tärkeiden tiekohteiden suunnit-             suunnittelun viivästymisestä ei ole aiheutunut
12343:          telun viivästymisestä sekä itse, liikenteen        kovin pahoja haittoja. Yleensä ongelmana ei ole
12344:          sujumista että myös alueiden käytön                suunnittelun puute, vaan päätöksen teon puute.
12345:          muuta suunnittelua haittaavasta vaiku-             Ei ole helppoa tajuta niitä ongelmia, jotka tule-
12346:           tuksesta, ja jos on,                              vat esiin vasta parin vuosikymmenen kuluttua.
12347:             mitä Hallitus aikoo tehdä tiemäärä-             Tämän vuoksi päätösten teko vie aikaa. Julki-
12348:          rahojen määrien saattamiseksi tasapai-             suudessa usein esillä olleen Lohjan alueen koh-
12349:          noon Uudenmaan ja valtakunnan mui-                 dalla tielinjan valinta on kuitenkin tehty jo
12350:          den alueiden kesken niiden liikennemää-            useita vuosia sitten. Eri asia on, että kunta ei
12351:          riin ja teiden kuntoon nähden?                     ole tyytyväinen valittuun tielinjaan, vaan tuo
12352:                                                             esille jatkuvasti vielä muita vaihtoehtoja.
12353:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                  Teiden kunnossapitoon käytettävät määrä-
12354: vasti seuraavaa:                                            rahat on pyritty jakamaan siten, että on otettu
12355:    Uudenmaan läänin alueella tienpidon pahim-               huomioon liikennemäärät, teiden kunto ja sää-
12356: pina ongelmina ovat asiat, joiden parantamiseksi            olosuhteet. Kunnossapitomäärärahan osalta tie-
12357: aiotaan käyttää myös eniten määrärahoja. Ajan-              ja vesirakennushallitus pitää Uudenmaan saa-
12358: jaksolla 1978-84 käytettäväksi suunniteltujen               maa määrärahaosuutta tasapuolisena. Liikenne-
12359: määrärahojen jakauma läänissä on seuraavan tau-             ministeriö yhtyy tähän käsitykseen.
12360: lukon mukainen. Samaan taulukkoon on mer-                      Investointimäärärahojen osalta tie- ja vesi-
12361: kitty myös Uudenmaan osuus koko maan vas-                   rakennushallitus on arvioinut Uudenmaan piirin
12362: taavista kohderyhmistä:                                     kohtuulliseksi osuudeksi lähivuosina n. 18-
12363:                                                     osuus
12364:                               jakauma              koko     19 %. Tämä osuus perustuu siihen kohderyh-
12365:                             Uudellamaalla          maasta   mittäiseen painotukseen, joka on esitetty vas-
12366: liikenteen välityskyky           32%              59 %      tauksen alussa. Kuten em. taulukosta käy ilmi
12367: turvallisuus .......... ..       22%              21 %      on Uudenmaan osuus koko maan tarpeista mer-
12368: ohikulkutiet ........... .       16%              26 %
12369: soratiet ............... .        9%               8 %      kittävin liikenteen välityskykyä ja taajamien
12370: taajamien tiejärjestelyt .. .     7%              43 %      olosuhteita parantavien hankkeiden osalta. Lii-
12371: uudet tieyhteydet ....... .       6%              16 %      kenneministeriön käsityksen mukaan nämä Uu-
12372: sillat ................. .        5%               5 %      denmaan läänin suurten kaupunkien ja taajamien
12373: öljysoratiet ............ .       2%               2 %
12374: kestopäällystetiet ....... .      1%              15 %      pää- ja ohitusväylien liikenneongelmat ovat sitä
12375:                                 100 % keskimäärin 18,3 %    luokkaa, ettei niitä ole voitu eikä voida jättää
12376:                                              N:o 275                                               3
12377: 
12378: hoitamatta. Tästä luonnollisesti kärsii läänin      rärahojen jakoon. Eduskunnan hyväksymät tulo-
12379: paikallinen ja seud'ullinen tieverkko. Pääsyy       ja menoarviot ovat olleet useimmiten varsin
12380: tähän on kuitenkin se, että teiden tekemiseen       lähellä liikenneministeriön ja tie- ja vesiraken-
12381: yleensä käytettävissä olevat määrärahat ovat        nushallituksen esityksiä. Pyrkimyksenä on ollut
12382: viiden vuoden sisällä reaalisesti pudonneet yli     ja on ohjata tiemäärärahoja sinne, missä on
12383: 50 % :lla. V·astaava määrärahojen yleinen vä-       liikennettäkin. Viime vuosina ja kuluvanakio
12384: heneminen näkyy luonnollisesti myös Uudella-        vuonna Etelä-Suomen osuus varsinaisista tiemää-
12385: maaNa. Liikenneministeriö ja tie- ja vesiraken-     rärahoista onkin ~asvanut. Tämä luo myös
12386: nushallitus ovat aina toimintasuunnitelmaesityk-    Uudellamaalla tähän astista paremmat mahdol-
12387: sissään pyrkineet tasapuoliseen alueelliseen mää-   Hsuudet paikallisen tieverkonkin parantamiseen.
12388:      Helsingissä kesäkuun 26 päivänä 1978.
12389: 
12390:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
12391: 4                                                      1978 vp.
12392: 
12393: 
12394: 
12395: 
12396:                                 T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
12397: 
12398:   1 det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen                         Enligt taheUen är det största problemet i
12399: anger har Ni, Herr TaJ.man, med Eder skrivelse                 väghållningen i Nyland vissa vägars bristande
12400: av den 23 maj 1978 tili vederhörande medlem                    förmåga att svälja trafik, brister i säkerheten
12401: av statsrådet för avgivande av svar översänt av-               samt avsaknaden av omfartsvägar, vilka skulle
12402: skrift av följande av ,riksdagsman M. Loue-                    lösa tätotternas trafikprohlem. Dessa åtgä,rder
12403: koski undertecknade spörsmål nr 275:                           har just inte något samhand med vägnätets
12404:                                                                egentliga förfall. Det är närmast fråga om en
12405:             Är Regeringen medveten om att väg-                 försämrad servicenivå tili följd av att trafiken
12406:          nänet inom Nylands läns område för-                   ökat, dvs. att servicenivån "förfallit".
12407:          fallit, vi1ket speciellt vål1ar områdets                  1 spörsmålet har också påtalats det missför-
12408:          interna och lokala trafik skada, och om               hållande som dröjsmålet med planeringen av
12409:          att planeringen av viktiga vägohjekt                  vägobjekt åsamkar den övriga planeringen av
12410:          som hör till den riksomfattande tra-                  områdenas användning. Enligt vad VVS anser
12411:          fiken fördröjts samt om hur själva tra-               har dröjsmålet med planeringen inte vå1lat sär-
12412:          fiken löper även om den menliga verk-                 skilt svåra olägenheter. 1 allmänhet heror pro-
12413:          ningen på den övriga planeringen av                   b1emet inte på bristande planering utan på av-
12414:          områdenas användning, och om så är                     saknaden av beslut. Det är inte lätt att förstå
12415:          fallet,                                               vilka problem som dyker upp först om ett par
12416:             vad ämnar Regeringen göra för att                  årtionden. Fördenskull tar beslutsfattandet lång
12417:          bringa väganslagen i balans mellan Ny-                rid i anspråk. 1 fråga om Lojo-området, som
12418:          land och övriga områden i landet med                  ofta diskuterats i offentligheten, har väglinjen
12419:          beaktande av trafikmängderna inom                      dock dragits redan för flera år sedan. En annan
12420:          dessa och vägarnas skick?                              sak är, att kommunen inte är nöjd med den väg-
12421:                                                                linje, som valts, utan alltjämt för fram andra
12422:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                   alternativ.
12423: samt anföra följande:                                              De anslag som används för vägunderhåll har
12424:    lnom Nylands Iäns område är de största                       man försökt fördela med heaktande av trafik-
12425: problemen i väghållningen sådana missförhål-                    mängderna, vägarnas skick och väderleksförhål-
12426: landen för vilkas avhjälpande man också ämnar                   landena. 1 fråga om underhållsanslaget anser
12427: använda mest anslag. Fördelningen av de an-                     VVS att den andel av anslaget som Nyland har
12428: slag som man enligt planerna kommer att an-                     fått är rättvis. Trafikministeriet förenar sig om
12429: vända i länet under perioden 1978-84 fram-                      denna uppfautning.
12430: går av följande tahell. 1 samma tabell har ock-                     1 fråga om investeringsanslagen har VVS be-
12431: så angivits Nylands andel av motsvarande mål-                   räknat att ca 18-19 % är en skälig andel för
12432: grupper i hela landet.                                          Nylands distrikt under de närmaste åren. Den-
12433:                                                       andel     na andel baserar sig på den avvägning enligt
12434:                             fördelning               av hela
12435:                              i Nyland                 landet    målgrupper som framförts i hörjan av svaret.
12436: förmåga att svälja trafik 32 %                         59 %     Såsom av tabellen ovan framgår, är Nylands
12437: säkerhet . . . . . . . . . . . . . . 22 %              21 %      andel av hela landets behov störst i fråga om
12438: omfartsvägar . . . . . . . . . . 16%                   26 %
12439: grusvägar .. .. .. .. .. .. .         9%                8 %     projekt som förbättrar vägarnas förmåga att
12440: vägregleringar i tätorter .           7%               43 %     svälja trafik och tätorternas förhållanden. En-
12441: nya vägförbindelser . . . .           6%               16 %     ligt trafikministeriets uppfattning är dessa tra-
12442: broar .................               5%                5%      fikproblem i samband med huvud- och omkör-
12443: oljegrusvägar . . . . . . . . . .     2%                2 %
12444: permanentbelagda vägar .              1%               15 %     ningslederna i Nylands läns stora städer och
12445:                                      100% i genomsnitt 18,3%     tätorter av sådan klass att de inte har kunnat
12446:                                                N:o 275                                                 5
12447: 
12448: eller kan lämnas olösta. Det lokala och regionala     slagen, som godkänts av Riksdagen, har oftast
12449: vägnätet i länet blir givetvis lidande härav.         vacilt mycket nära trafikministeriets och VSS för-
12450: Huvudorsaken härtill är dock att de anslag som        slag. Strävan har vavit och är att dfrigera vägan-
12451: i allmänhet står tili disposition för vägbygge        slagen 1lill de ställen där det finns trafik. Under
12452: under fem år reellt har sjunkit med över 50 %.        de senaste åren och även under innevarande år
12453: En motsvarande atlmän minskning av anslagen           har också södra Finlands andel av de egentliga
12454: framträder naturligtvis också i Nyland.               väganslagen ökat. Detta skapar även i Nyland
12455:    Trafikministeriet och VSS har a11tid i sina        bättre möjligheter än hittills att förbättra det
12456: förslag tili verksamhetsplaner eftersträvat en        lokala vägnätet.
12457: rättvis regional fördelning ,av anslagen. Statsför-
12458:       Helsingfors den 26 juni 1978.
12459: 
12460:                                                                       Trafikminister Veikko Saarto
12461: 
12462: 
12463: 
12464: 
12465: 087800824M
12466:                                                 1978 vp.
12467: 
12468: Kirjallinen kysymys n:o 276.
12469: 
12470: 
12471: 
12472:                                     Helminen ym.: Uusien teollisuuskylien rakentamisesta.
12473: 
12474: 
12475:                           Ed u s k u ,n n a n He r 1t a Puhe m i e he 11 e.
12476: 
12477:    Kehitysalueilla on teolli:suuskylien rakentami-     huonommassa asemassa investointien rahoituk-
12478: sella voitu tarjota pienille ja keskisuurille yri-     sen ja .käyttöpääoman saatavuuden suhteen.
12479: tyksille ,soveltuvat ajanmukaiset toimitilat sekä      Erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa
12480: yritysten tarpeen mukaisia yhteispalyeluja.            tavoitteeksi olisikin asetettava pienen ja keski-
12481: ToolHsuustilaa on mkennettu kaikkiaan noin             suuren teolliisuuden toimintaeqellytysten tasa-
12482: 78 600 m2• ·Työpaikkoja teollisuuskylissä on           puolinen turvaaminen koko maass:a.
12483: tällä hetkellä noin 1 800. Teollisuuskylien ra-           Teollisuuskylistä saatujen kokemusten valos-
12484: kentftmiseen on käytetty 115,5 miljoonaa mark-         sa pienen ja keskisuuren teolli:suuden toiminta-
12485: kaa, jostja Kehitysaluerahasto Oy:n lainojen           edellytysllen parantamiseksi ja turvaamiseksi tu-
12486: osuus on 47,2 miljoonaa markkaa.                       lisikin teollisuuskylätoimintaa edelleen laajen-
12487:     TeolHsuuskylissä toimineiden yritysten voi-        taa ja ulottaa se kattamaan koko maa ja pyr-
12488: daan katsoa selviytyneen taloudellisesta lamas-        kimään entistä määrätietoisemmin tukemaan
12489: ta varSin hyvin. Vain kaksi yritystä on mennyt         yritysten sijoittumista näihin tiloihin. Tässä tar-
12490: konkurssiin ja ikahdessa tapauksessa yrityksen         koituksessa Kehi:tys,aluerahasto Oy:tä koskevaa
12491: toirnint.a toollisuuskylässä on muutoin loppu-         lakia tulisikin muuttaa siten, että rahasto voisi
12492: nut. Näiden tilat on kuitenkin voitu vuokrata          muodostaa pientä ja keslcisuurta teollisuutta
12493: eikä toimitiloja· ole ollut tyhjinä pitkäaikai-        myös kehitys,alueitten ulkopuolella niiden si-
12494: sesti.        _ . ..   .__ .            "              joittuessa teollisuuskyliin näillä alueilla tai hoi-
12495:     Nyky1sen taloudellisen lamoo vaikeudet ovat        taa tarvittava te_ollisuuskylien rahoitus Etelä-
12496: heijastuneet myös Etelä-Suomen pieniin ja kes-         Suomessa Investointirahaston kautta. Samalla
12497:  kisuudin yrityksiin. Kuten tunnettua pääosa           on kuitenkin varmistettava rahaston rahoitus-
12498:  pienistä j:a keskisuurista teollisuustoimintaa har-   resursseja lisäämällä kehitysalueilla toimivien
12499:  joittavista yrityksistä sijaitsee Etelä-Suomessa.     pienten ja keskisuurten yritysten nykyisten ra-
12500:  VHme vuosina nämä yritykset ovat joutuneet            hoitUJsmahdollisuuksien säilyminen ja edelleen
12501:  entistä enemmän irtisanomaan ja lomauttamaan          kehittäminen.              _
12502:  henkilokuntaansa ja eräissä tapauksissa jopa             Edellä oleviin perusteluihin viitaten esitäm-
12503: lopettamaan toimintansa kokonaan. Tämä kehi-           me valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
12504:  tys on osaltaan merkittävästi lisännyt työttö-        nojalla V'altioneuvoston asianomaisen jäsenen
12505: myyttä kehitysalueiden ulkopuolisilla alueilla.        vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12506: Tällainen selvä esimerkkialue on mm. Kymen-
12507: laakso.           .                                               Aikooko . Hallitus toimia niin, että
12508:     Kehitysalueiden ulkopuolella toimivien pien-               teollisuuskylien rakentaminen voitaisiin
12509:  ten ja keskisuurten .yritysten vaikeuksiin on                 aloittaa valtion tukitoimin myös Etelä-
12510:  eräänä tärkeänä tekijänä ollut se; että ne ovat               Suomessa?
12511:  olleet kehitysalueilla toimivia yrityksiä selvästi
12512:       Helsingissä 24 päivänä ,toukokuuta 1978.
12513: 
12514:          ·Olli Helminen                   Pertti Paasio                    Kaisa Raatikainen
12515:           Matti L9uekoski                 Tellervo Koivi~to                Riitua Järvisalo-Kanerva
12516:           Ri:st<;> Tuomjnen               Eino Grönholm ·                  Peter Muurman
12517:           Sven-Erik Järvinen              Lyyli Aalto                    . Pekka Jokinen
12518:           Matti Kuusio                    Meeri Kalavainen                 Erkki Pystynen
12519:           Paavo Tiilikainen               Sinikka Luja-Penttilä            Mikko ·Kaarna
12520:           Mauno Forsman                   Salme Myyryläinen                Helge Siren
12521: 087800888P
12522: 2                                               1978 vp.
12523: 
12524: 
12525: 
12526: 
12527:                           E d u s k u n ·n a n H e r !t .a P u h e m i e he 11 e.
12528: 
12529:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 momentissa           ja näissä työpaikkoja noin 1 300. Kehitysalue-
12530: mainitussa tarkoituksessa Te, Hert:a Puhemies,          rahasto Oy:n lainoja !-vyöhykkeen teollisuus-
12531: olette 24 päivänä toukokuuta 1978 kirjeenne            kyliin on myönnetty 33,8 miljoonaa markkaa
12532: obelt<a toimittanut valtioneuvoston asianomai-          ja osakesijoituksia 2,6 milj. matkkw.1.
12533: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja OHi            II-vyöhykkeen teollisuuskylien käynnistymi-
12534: Helmisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-         nen, joka ajoittui vuoden 197 4 jälkeisille vuo-
12535: symyksestä n:o 276:                                    sille, on tapahtunut hitaammin. Osaksi tämä
12536:                                                        lienee johtunut näiden. paikklakuntien heilrom-
12537:             Aikooko Hallitus toimia niin, että         masta sovd:tuvuudesta teollisuuskyläpa~alkun­
12538:          teo.Uisuuskyllen rakentaminen voitaisiin      niksi, mutta keskeisimpänä tekijänä lrltaaseen
12539:         .aloittaa valtion tukitoimin myös Etelä-       liikkeeMdähtöön on pklettävä kuitenkin talou-
12540:          Suomessa?                                     dellisen taantuman aiheuttamaa investointitoi-
12541:                                                        minnan yleistä heikkenemistä.
12542:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             TeolJ;isuustiloja II-vyöhykkeen teoJ!lisuusky-
12543: vasti seuraavaa:                                       lissä on l'akenoottu kaikkiaan runsas 22 000
12544:     TeoHi<SUu:skytätoiminta ak»tettiin 1970-luvul-     m2 • Toteutuneet rakennuskustannukset ·ovat ol-
12545: la tark~a rsaada scllaisli'!l kokemuksia,              leet 29,6 milj. markkaa. Yrityksiä 11-vy<Jhyk-
12546: joiden perusteella voitarsiin todeta tällaisten        keen teollisuuskylissä toimi vuoden 1977 lo-
12547:  teollisulll9tilojen rakentamismuodon t'<lrkoituk-     pussa  n     ja hi:issä oli hiukan yli 400 ty<Jnte-
12548:  senmukaisuus. Vuonna 1973 valtioneuvosto te-          kijää. Kehitysaluerahasto Oy:n lainoja II-vy<J-
12549: ki päätökset rahoitustuen myöntämisestä Liek-          hykkeen teollisuuskylille on myönnetty n ,4
12550: san, Kajaanitn, Rovaniemen ja· IisaJmen teolli-        milj. markk~ ia osakesijoituksia II-vyöhykkeen
12551: suuskylahankkeisiin. Kaikki nämä teollisuusky-         teolilisuuskyliin on 'tehty 2,9 milj. markkaa,
12552: lät sijaitiS!ivat kehitysalueiden !-vyöhykkeellä.      Siten vuoden 19n lopussa kaikkiin teollisuus-
12553: Vuonna 1974 touko--kesäkuussa tehtiin vas-             kyliin cl.i rakennettu teollisuustilaa yhteensä
12554: taav'l!.t pä'åtökset II-vyöhykkeelle perustettavis-    runsas 78 000 m 2, yrityksiä teollisuuskylissä
12555: ta teollisuuskylistä Kaarlekl'<ln, Nivalaan, Piek-     toimi 45 ja niissä oli työpaikkoja runsas l 700.
12556: ~mftelle, Viitasaarelle ja Nilsiään. Vastaavasti       Vuoden 1977 lopussa toteutuneet :rakennus-
12557: vuonna 1977 syksynä tehtiin päätökset raken-           kustannukset olivat 115,5 milj. markkaa, jos-
12558: taa too1lisuuskylät Varkauteen ja Juvalle.             ta Kehitysaluerahasto Oy:n lainojen osuus oli
12559:    Teolll.istiuskytistä tähän asti saatu}en koke-      4 7,2 milj. mavkkaa ja Kehitysaluerahasto Oy:n
12560: musten pertiS!ted!a on nå'htivissä, että paikka-       osakesijoitukset 5,4 tnilj. markkaa.
12561: kunnan koolla, patveluvarustuksdla sekä kul-              Kun w-kastellaan 198Muvun toollisuuskylä-
12562: jetuksiin ja tietolirkenneyhteyksiin liittyv±llä te-   toiminnan 'laajentamista, on. selvää että koke-
12563: kijöillä on keskeinen merkitys teollisuuskylän         mukset nykyisistä tooUisuuskylistä muodosta•
12564: kehittymisen kannalta.                                 vat perUJstan uusien toimenpiteiden suunnitte-
12565:    !-vyöhykkeellä teolli!suuskylätoiminnan voi-        lulle. Koska kannanotto näihin kys)'myksiin on
12566: daan katsoa 'lähteneen liikkeelle lähes suunni-        jo. käynnissä olevan kehitysaluelainsäädännön
12567: telmien mukai:sena. Teollisuuskylien rakentami·        uudistamrsen kannalta tarpeellism ja kun jatko-
12568: sen nykyvaiheesta · !-vyöhykkeellä voidaan to-         toimenpiteiden suunnittelU teöiDsuuskylien ke-
12569: deta seuraavaa. Teollisuusti'J.Qja !-vyöhykkeen        hittämiseksi muutoinkin.öt\ ajånkohtai'Sta, asetti
12570: teollisuuskylissä on rakennettu hiukan y1i             kauppa~ ja teollisuusministeriö tämän vuoden
12571: 56 000 m2 , toteutuneet rakennuskustannukset           alkupuolella työryhmän, joka sai tehtäväkseen:
12572: ovat olleet 85 ;9 milj. markkaa ja yrityksiä              1. Selv,ittää teo11isull$kylientoiminnasta saa-
12573: teollisuU'skylissä vooden 1977 lopussa oli 33          dut kokemukset.
12574:                                                 N:o 276                                                3
12575: 
12576:     2. Tehdä ehdotukset 'teollisuuskylätoimin-         soinnussa kehitettävän alueen tai paikkakunnan
12577: nan mahdollisen 1980-luvutJ1a tapahtuv·an laa-         resursseihin nähden ja että niillä pyritään mo-
12578: jent)amisen vaatJi:mista toimenpiteistä ja muo-        nipuolistamaan ja muuttamaan tuotannon ra-
12579: doista. Ehdotusten tekemisen yhteydessä työ-           kennetta kilpailukykyiseen suuntaan.
12580: ryhmän tulee kiinnittää erityistä huomiota sii-           Mikäli teollisuuskylien 11akentamisella myös
12581: hen, miss·ä määrin toimenpiteiden tehdkkuu-            Ete1ä-Suomessa pystytään toteuttamaan näitä
12582: den tai muotojen tulisi olla ecilaiset jo ole-         aluepoliittisessa lainsäädännössä ~setettuja ta-
12583: massa olevien teollisuuskylien laajentamiseen tai      voitteita ja mikäli pidetään ·samalla huoli siitä,
12584: uusien t)OOllisuuskylien perustamtseen tähtäävis-      että tällainen toiminta ei merkitse kehitysalueil-
12585: sä toimenpiteissä.                                     la toimivien pienten ja keskisuurten yritysten
12586:      3. Työryhmän tulee tehdä myös ehdotuk-            nykyisten rahoitusmahdollisuuiksien tai toimin-
12587: sensa siitä, kuinka monen uuden teollisuusky-          taedellytysten kaventumista, ei nähdäkseni val-
12588: län rakentamista 1980-luvun alkupuolella· pi-          tion tukitoimin r:ahoitettavien teoLlisuuskylien
12589: detään tarkoituk!senmukai'sena erikseen kehi-          syntymiseen kehitysalueiden u~kopuoilelle pitäi-
12590:  tysalueiden !-vyöhykkeelle ja II-vyöhykkeelle         si ol'Ia m1tään estettä.
12591:  sekä siitä o!isik:o valtion ja minkälaisessa ·ta-         Hallitus onkin tehnyt aluelakeja jatkaessaan
12592:  pauksessa syytä tukea teollisuuskylien syntymis-      ja uudisnaessaan petiaatepäätöksen •teollisuusky-
12593:  tä myös lrehitysalueiden ulkopudlisiNe alueille.      lien sijoittumismahdo1lisuuksien luomisesta
12594:      Kun verrataan nykyistä tilannetta siihen ti-      myös Etelä-Suomeen. Valmistelut päätök!sen
12595:  lanteeseen jolloin ensimmäisten teollisuuskylien      konkretisoimiseksi jatkuvat em. teöllisuuskylä-
12596:  rakentaminen aloitetciin, on tapahtunut olen-         työryhmässä.
12597:  naisia muutok!sia. Taloudellisen laman vaikeu-            TeoN.isuusikylätyöryhmän tulee antaa loppu-
12598:  det ov·at heijastuneet erityisesti pieniin ja kes-    raporutinsa kauppa- ja teo.Jllisuusministeriölle
12599:  kisuuriin yrityksiin, joista pääosa kuten kysy-        1979 hel'mikuun loppuun mennessä. Tämän jäl-
12600:   myksen allekirjoittajat t)Oteavat sijaitsee Etelä-    keen tulee saatujen kokemusten perusteella
12601:  Suomessa. Samalla :kehitys on merkinnyt tun-           rarkastella millä tavoin ·teollisuuskylätoimintaa
12602:  tuvaa työttömyyden lisääntymistä myös kehi-           yleensä Suomessa on jatkettava, mhen jo toi-
12603:  tysalueiden ulkopuolisilla alueilla.                   mivia teollisuuskyliä on edelleen kehitettävä
12604:      Nykyinen aluepoliittinen lainsäädäntö lähtee       ja mille paikkakunnille uusien teo1lisuuskyl1en
12605:   siitä että valtion toimenpitein on pyrittävä tur-    syntymistä valtion tukitoimenpitein tulee edis-
12606:   vaamaan koko maassa tasapuolisesti kunkin             tää. Samassa yhteydessä tulee myös Tatkaista
12607:   alueen väestötie py:syvä työpaikan saantimahdol-      missä Laajuudessa ja millä .tavoin edistetään
12608:   lisuus, tulotason nousu ja tärkeiden palvelujen       teollisuuden kehittämistä sellaisilla paikkakun-
12609:   saatJavuus sekä edistettävä eri alueiden yhdys-       nma, joill'a paikkakunnan koko, resur:ssit ja
12610:   kuntavakenteen tasapainoista kehitystä. Tällöin       kehittymisaste huomioon ottaen pienempimuo-
12611:   on luonnollista, että teollisuuden alueelli.seen      toiset teollisuustilojen rakentamisvaihtoehdot
12612:   kehittämiseen koko maassa tulee pyrkiä siten,         ovat tarkoituksenmukaisempia.
12613:   että kulloinkin käytettävät keinot ovat sopu-
12614:       Hels.ingi:ssä 27 päivänä .syyskuuta 1978.
12615: 
12616:                                                        Kauppa· ja teoLlisuusministeri Eero Rantala
12617: 4                                             1978 vp .
12618: 
12619: 
12620: 
12621: 
12622:                           .. Till Riksdagens Herr Talman.
12623: 
12624:     I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordriingen       beviljat 33,8 milj. mark och i aktieirwestering-
12625:  anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel~Se      ar 2,6 milj. mark för inom I zonen belägna
12626:  åV · den ·24 maj 1978 till. vederbörande med-       industribyar.                        . .
12627: lem av statsrådet för avgivande av . svar över-          I ftåga om inom II ronen belägna industri-
12628: sänt avskrHt av följande av riksdagsman Olli         byar, alla gtundade efter år 1974, har utveck~
12629: Helminen m.fl. stäHda ·skrifdiga spörsmål nr         lingcn varit långsarnmare. Tili en del torde
12630: 276:                                                 detl!a ha bel.'ott på att berörda områden lämpa't
12631:             Har Regeringen för avsikt att handla     sig sämre tili förläggningsort för industribyar,
12632:          så, att man skulle kunna börja bygga        men den viktigaste onsaken bör dook anses
12633:          indust:ribyar med ·stadigt understöd        ha vadt inv,esteringsv,erksamhetens . allmänna
12634:          även i Södra Finland?                       försämring, viiken berott av den rådande eko-
12635:                                                      nomiska depressionen.
12636:    Såsom svar på ·spörsmå!let får jag vördsamt           Industrilokalineternas areal· ·inom II zonen
12637: anföra följande:                                     är numer,a drygt 22 000. m2 • Byggnadskostna-
12638:    Industribyverksarnheren inleddes i början av      derna har uppgått till 29,6 miljoner mark.
12639: 1970-tälet i avsikt att få erfarenheter, på          I slutet av 1977 var 13 företag med något
12640: basen av vilka man kunde bedöma om byg-              över 400 arbetstagare verksamma där. Utveck-
12641: gtmdet av dylika industri:lokaliteter är ända-       lingsområdesfonden Ab har bevlljlllt 13,4 milj.
12642: målsenligt. 1973 fattade statsrådet beslut om        mark i lån och 2,9 milj. mark i aktieinveste-
12643: beviljande av finansieringstöd för industriby-       ringar för industribyar i II zonen. Fram
12644: profekt i Lieksa, Kajaani, Rovaniemi och Iisal-      till slutet av år 1977 hade man alltså i
12645: mi. Alla dessa industribyar ligger :inom ut-         alla industribyar byggt sammanlagt drygt
12646: vecklingsområdenas I zon~ I maj-juni 1974            78 000 m2 industrilokaliteter och det samman-
12647: fattades motsvatiande beslut om grundandet av        lagda antalet fö11etag i byarna var 45 och an-
12648: industribyar inom II zonen i Karleby kommun           talet arbetsplatser i dessa drygt 1 700. De
12649: samt i Nivm11, Pieksämäki, Viitasaari och Nil-       fötverkligade ·byggnadskoS:tnaderna steg i slu-
12650: siä kommuner. Hösten 1977 fattades beslut            tet av 1977 till 115,5 milj. mark, varav ge-
12651: om byggande av industribyar i Varkaus · och          nom Utvecklingsområdesfonden Ab:s lån täck-
12652: Jockas.                                              tes 47,2 milj. mark och medelst dess aktiein-
12653:    De erfarenheter som man av industribyar           vesteringar 5,4 milj. mark.
12654: hittills erhållit ger vid handen, att ortens stor-       Vad frågan om industribyverksamhetens ut-
12655: Iek, talgången till service samt till transporter    byggnad på 1980-talet beträffar, så är det
12656: och kommun·~kationsförbindelser anslutna fak-        klart at:t erfar.enheterna med de nuvarande in-
12657: torer är av central betydelse för byarnas vi-        dustribyarna skall utgöra grundvalen för pla-
12658: dare utveclcling.                                    neringen av de nya åtgärder som behövs. Då
12659:     Inom I zonen kan tndustribyverksamheten i        det med hänsyn till utvecklingsområdeshgstlift-
12660: stort sett anses ha startat i enlighet med pla-      ningens redan pågående revidering är behövligt
12661: nerna. Beträffande nuskedet i fråga om in-            att ta ställning tili dessa frågor och då plane-
12662: dustribyar rnom I zonen kan man konstatera,          ring av fortsatta åtgärder för utvecklande av
12663: att industrilokaiiteternas areal i dessa uppgår      industribyar även i övrigt är aktuell, tillsatte
12664: till något över 56 000 m2 och de förverk-            handels- och industriministe!liet i innevarande
12665: ligade byggnadskostnaderna till 85,9 milj.            års början en arbetsgrupp, som fick följande
12666:  mark och att antalet företag vid slutet av 1977     uppgifter:
12667: var 33 och antalet arbetsplatser i dessa cirka           1. Utredning om de ·erfarenheter som man
12668:  1 300. Utvecklingsområdesfonden Ab har i lån        erhållit av industribyarnas verksamhet.
12669:                                                N:o 276                                                5
12670: 
12671:     2. Framläggning av förs~ag tiN de åtgärder,         tili buds är i samklang med resurserna på det
12672: som vore erforderliga för eventuell utvidgning          område el1er den ort som bör utvecklas och
12673: av industribyverksamheten på 1980·talet, och            att man därigenom söker divevsifiera och
12674: till utvidgningens former. Arbetsgruppen bör            ändra produktionsstrukturen för att nå till en
12675: vid utarbetande av sina förslag fästa speciell          bättre konkutl1enskraft.
12676: uppmärksamhet vid den grad till vilken åtgär-               Kan man genom att bygga industribyar även
12677: dernas effektivitet eller former borde vara olika       i Södm Finland uppnå des·sa mål, vilka alltså
12678: när det gäUer åtgärder som avser utbyggnad             uppställts i den regionalpolitiska lagstiftning-
12679: av redan fötefintliga industribya:r och grundan-       en, och ser man därvid även tili att man
12680: de av nya.                                             genom dessa åtgärder inte samtidigt nedskär
12681:     3. Arbetsgruppen bör även inkomma med              de små och medelstora företagens nuvarande
12682: förslag om det antal nya industribyar som              finansieringsmöjligherer och verksamhetsbeting-
12683: horde ändamålsenligt byggas under de första            elser, bol'de ingenting, såvitt jag kan se, hind-
12684: åren av 1980-talet inom 1 respektive II zonen         . ra att industribyar byggs medelst statligt un-
12685: och huruvida staten borde stödja grundandet             derstöd även utanför utveckUngsområdena.
12686: av industribyar även på orter utanför utveck-               RegerJngen har faktiskt, förutom att den
12687: lingsområdena och i vilket fall detta borde ske.        förlängt och förnyat gi1tigheten för u.områ-
12688:     Om man jämför dagens situation med den              deslagar, redan fattat principbeslut om, att
12689:  som rådde när man började bygga de första              möjligheter skall skapas för byggande av in-
12690: industribyama, så kan man konstatem att vä-            dusvribyar äv.en i Södra Finland. Förberedel-
12691: s.entliga förändringar har ägt rum. Den ekono-         serna för konkretisering av beslutet fortgår
12692: miska depres:sionen har drabbat J.synnerhet de         inom ovannämnda arbetsgrupp.
12693: mindre och medelstora företagen i landet och               Arbet:sgruppen bör avge sin s;lutrapport tHl
12694: huvuddelen av dessa är, såsom även spörsmåls-          handeis- och industriministeriet före slutet av
12695:  stäl1arna konstaterar, belägna i Söd11a HnJ.and.       februari månad 1979. Därefter slkal[ man i
12696:  Samtidigt har även arbetslösheten kännbart            ibelysning av erhållna erfarenheter överväga på
12697: ökat på orter utanför utvecklingsområdena.             vilket sätt som man överhuvud bör fortfara
12698:     Den nuvarande regionalpolitiska lagstift-           med industribyverksamheten i Finland, hur de
12699: ningen går ut ifrån att man bör genom statliga          redan verksamma industribyarna bör utv,ecklas
12700:  åtgärder för befolkningen på varje olit söka           vida11e, och tili vilka orter man borde söka få
12701:  opartiskt garantera en möj1ighet tili varaktigt       industribyar med statligt understöd förlagda.
12702:  arbete, en stegring av inkomstnivån och en            1 sammanhanget bör även avgöras, i viiken
12703:  tiHgång tilil väsentliga tjänsrer och att man          utsträckning och på hurudant sätt den indus-
12704:  bör främja en balanserad utveckling av sam-            triella utvecklingen skall främjas på orter, där
12705: hählsstrukturen i olika områden. Beaktar man           byggandet av mindre industrilokaliteter är,
12706:  allt detta, så är det naturligt, att det regionala     med hänsyn tihl resurserna och den lokala ut-
12707:  utv·ecklandet av industrin eftevsträvas i hela        vecldingsgraden, ändamålsenligare.
12708:  Iandet •så, att de medel som varje gång s.tår
12709:       Helsingfors den 27 seprember 1978.
12710: 
12711:                                                       Handds- och industriminister Eero Rantala
12712:                                                 1978 vp.
12713: 
12714: Kirjallinen kysymys n:o 277.
12715: 
12716: 
12717: 
12718: 
12719:                                    Aaltonen ym.: Suupohjan radan perusparannustöiden aloittami-
12720:                                       sesta.
12721: 
12722: 
12723:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12724: 
12725:     Liikennejärjestelyjen ja tavaraliikenteen mark-      Tästä huolimatta liikenne Suupohjan radalla
12726: kinoinnin 'kanMlta ScinäjokiL-Kristiinankaupun-        on vuoden 1977 loppupuoliskolla kasvanut no-
12727: ki, Perälä-Kaskinen -rataosasta eli Suupohjan          peasti. Tätä osoittavat seuraavat Kaskisten ase-
12728: radasta on lisääntyvässä määrin muodostunut            man tavaralikenteen kehitystä kuvaavat luvut:
12729: valtionrautateillä melkoinen ongelma. Rata on
12730: A-rataa, mikä tarkoittaa, että siinä on K 30-kis-        Kuukausi       Saapunut tavara   Lähtenyt tavara
12731: lrotus sora-alustalla. Radalla sallitaan v·ain 15                             tn                tn
12732: tn:n akselipa~no nopeudella 50 km/h ja 17 tn:n           heinä              1043                144
12733:  akselipaino nopeudella 35 km/h.                         elo                1 320               247
12734:     Tavaraliikenteen tarpeet puheena olevalla ra-        syys               2 411             3 368
12735: taosalla ovat viime aikoina lisääntyneet huomat-         loka               4 030             3 662
12736: tavasti. Toimintansa on ·aloittanut Oy Metsäbot-         marras             3 089             4 508
12737: ,J:Ma Ab Kaskisissa. TehtaaUa on varauduttu myös         joulu              6 084             4 187
12738: rautatiekuljetuklsiin, mitä osoittaa sinne raken-
12739: nettu rai:teisto. Strömbergin iiesitehdas Kauha-          Kun vielä päivilttäiset kloorinkuljetukset, noin
12740: joella ja Kestopuu Oy Ilmajoella voisivat ny-          21 vaunua viikottain, edellyttävät turvallista
12741: kyrstä enemmän käyttää hyväkseen rautateiden           kuljetusta, on Suupohjan radan mahdollisimman
12742: kuljetuspal'veluksia. Monet asiakkaat joutuvat         nopea perusparannustyö välttämättömyys.
12743: kärsimään siitä, että ne eivät voi käyttää rauta-        Edeltä olevaan viitaten ja valtiopäirväjärjes-
12744: tievaunuja täyteen kuormattuilna.                      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella es~tämme
12745:     Valtionrautateiden tariffit on rakennettu siten,   kunnioittavasti valtioneuvoston asi·anomaisen j·ä-
12746: että rahti vähenee painoyksikköä kohti lähetyk-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12747: ·sen painon kasvaessa. Kun Suupohjan radalla
12748:  sallitaan vaunukuormille vain 15-17 tn:n ak-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12749:  selipainot, tulee rahti tällöin painoyksikköä kohti           ryhtyä Suupohjan radan perusparannus-
12750: kalliimmaksi kuin lähes kaikilla muilla VR:n                   töiden käynnistämiseksii?
12751: rataosilla, joilla vaunut voidaan kuormata täy-
12752: teen kantavuuteensa.
12753:       Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 1978.
12754: 
12755:                 Markus Aaltonen                                     Jacoh Söderman
12756: 
12757: 
12758: 
12759: 
12760: 087800825N
12761: 2                                             1978 vp.
12762: 
12763: 
12764: 
12765: 
12766:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e .
12767: 
12768:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa . nen liikenne, jolloin suurin sallittu nopeus on
12769: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, 50-35 km/h. Toteutuneet liikennemäärät ovat
12770: olette 24 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn kir- viime vuosina olleet 0,2-0,3 milj. brt.
12771: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Rautatiehallituksen suunnitelmissa ei ole esi•
12772: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja tetty perusparannuksen aloittamista ko. radalla,
12773: M. Aaltosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta vaan ottaen huomioon nykyiset ja ennakoidut
12774: kysymyksestä n:o 277:                               liikennemäärät ( 0,6-0,8) on nykyinen palvelu-
12775:                                                     taso suunniteltu turvattavaksi normaalilla ja tar-
12776:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vittaessa tehostetulla kunnossapidolla. Rautatie-
12777:         ryhtyä Suupohjan radan perusparannus- hallitus seuraa tilanteen kehitystä erityisesti
12778:         töiden käynnistämiseksi?                    juuri kevytkiskoisilla radoilla ja tarpeen mukaan
12779:                                                     tarkistetaan suunnitelmia.
12780:    Va·stauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Eri rataosien perusparannuksen ja kiskonvaih-
12781: vasti seuraavaa:                                    don kiireellisyysjärjestys määräytyy lähinnä lii-
12782:    Seinäjoki-Perälä-Kaskinen radan pituus on kenteen asettamien vaatimusten sekä kunnossa-
12783: 112 km ja Perälän-Kristiinankaupungin radan pitokustannusten perusteella. Ottaen huomioon
12784: pituus on 25 km. Rata on sorarataa ja varustettu nykyiset määrärahat ei perusparannuksen tai kis-
12785: K 30-kiskoilla. Säännöllisessä liikenteessä radalla koovaihdon ajoitusta ole mahdollista muuttaa.
12786: on sallittu enintään 15-17 tonnin akselipainoi-
12787:      He1singissä kesäkuun 26 päivänä 1978.
12788: 
12789:                                                                  Liikennemilllisteri Veikko Saarto
12790:                                             N:o 277                                               3
12791: 
12792: 
12793: 
12794: 
12795:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
12796: 
12797:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       av 50-35 km/h. Trafiken har under de senaste
12798: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      åren uppgått tili 0,2-0,3 milj. hrt.
12799: av den 24 maj 1978 tili vederhörande medlem           I järnvägsstyrelsens planer har man inte före-
12800: av statsrådet översänt avskrift av följande av     slagit att några grundförhättringsarheten skall
12801: riksdagsman M. Aaltonen m. fl. undertecknade       påhörjas på nämnda hana, utan med beaktande
12802: spörsmål nr 277:                                   av den nuvarande och den prognostiserade tra-
12803:                                                    fiken ( 0,6-0,8) har man planerat att säkerstäl-
12804:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    la den nuvarande servicenivån genom norma:lt
12805:        för att få igång grundreparationsarhetena   och vid hehov effektiverat underhåll. Järnvägs-
12806:        på den sydösterbottniska hanan?             styrelsen följer med utvecklingen, särskilt på
12807:                                                    banor med lätta skenor, och planerna justeras
12808:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt   enligt behov.
12809: anföra följande:                                      Prioritetsordningen för grundförbättringar
12810:    Banan på sträckan Seinäjoki-Perälä-Kaskö        och rälsbyten på olika handelar bestäms när-
12811: mäter 112 km och hanan mellan Perälä och Kris-     mast på basen av de krav som trafiken ställer och
12812: tinestad 25 km. Banan är en makadamiserad          enligt underhållskostnaderna. Med hänsyn tili de
12813: hana, försedd med räls av K 30-typ. Den regel-     nuvarande anslagen är det inte möjligt att ändra
12814: hundna trafrken på hanan får ha ett axeltryck på   ddsplanen för grundförbättringar eller räls-
12815: högst 15-17 ton vid en högsta tillåten hastighet   byten.
12816:      Helsingfors den 26 juni 1978.
12817: 
12818:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
12819:                                              1978 vp.
12820: 
12821: Kirjallinen kysymys n:o 278.
12822: 
12823: 
12824: 
12825: 
12826:                                  Savola: Hirven metsästystä koskevien säännösten muuttamisesta.
12827: 
12828: 
12829:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12830: 
12831:    Korkein oikeus on päätöksellään n:o 659/            Vastauksessaan 25. 4. 1977 ministeri Viro-
12832: 330 helmikuulta 1977 vahvistanut Itä-Suomen         lainen sanoo, että Korkeimman oikeuden pää-
12833: hovioikeuden päätöksen, jonka mukaan naaras-        töksen johdosta säännösten tulkinnassa on ai-
12834: hirven uroshirven asemesta erehdyksessä am-         heutunut epäselvyyksiä ja säännöksiä on tar-
12835: punut metsästäjä tuomittiin luvattomasta hir-       koitus tältä osin selventää. Asiaa koskeva val-
12836: ven tappamisesta sakkoihin ja valtiolle mak-        mistelutyö on maa- ja metsätalousministeriössä
12837: settaviin korvauksiin sekä menettämään met-         vireillä.
12838: sästyskiväädnsä valtiolle.                             Koska ministerin ilmoittama selvittelytyö
12839:    Asian johdosta tehtyyn kirjalliseen kysymyk-     on nyt ollut vireillä jo yli vuoden, olisi koh-
12840: seen ( 149/1977) vastatessaan 25 päivänä huh-       tuullista, että tässä asiassa jo vihdoinkin saa-
12841: tikuuta 1977 maa- ja metsätalousministeri Jo-       taisiin tuloksia a:ikaan.
12842: hannes Virolainen sanoo, että hirvieläinten            Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
12843: metsästyksestä annettua asetusta laadittaessa oli   jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
12844: tarkoituksena, että luvallisess·a metsästyksessä    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12845: tapahtuneiden erehdysten johdosta olisivat ase-     vaksi seuraavan kysymyksen:
12846: tuksen 15 §:ssä mainitut seuraamukset riittä-
12847: viä. Asetuksen 15 §:n mukaan seuraamuksina                     Milloin Hallitus ryhtyy toimenpttet-
12848: olisi kaatomaksujen suorittaminen sekä hirven               siin hirven metsästystä koskevien sään-
12849: tai vasan menettäminen valtiolle. Korkein oi-               nösten muuttamiseksi siten, että luval-
12850: keus on siis kuitenkin rinnastanut luvallisessa             lisessa metsästyksessä tapahtuneita ereh-
12851: metsästyksessä tapahtuneen erehdyksen sala-                 dyksiä ei rinnastettaisi Iuvattomiin kaa-
12852: kaatoon ja tuominnut tästä rangaistukseen, jo-              toihin?
12853: ka on korkeampi kuin useissa selvissä salakaato-
12854: tapauksissa.
12855:       Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1978.
12856: 
12857:                                            Petter Savola
12858: 
12859: 
12860: 
12861: 
12862: 087800818E
12863: 2                                          191s: vp..
12864: 
12865: 
12866: 
12867: 
12868:                        Eduskunnan Her r.a Puhe mie he 11 e.
12869: 
12870:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          Vastauksena kysymy~seen esitän kunnioitta-
12871: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-     vasti seuraavaa:
12872: hemies, olette 25 päivänä 'toukokuuta 1978
12873: päivätyn kirjeenne ohella toimitt~nut valtio-       Hirven metsästystä koskevien säännösten
12874: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen   muuttaminen kysytyllä tavalla edellyttää met-
12875: kansanedustaja Savolan näin kuuluvasta kirjal-    sästyslain rangaistussäännösten muuttamista.
12876: lisesta kysymyksestä n:o 278:                     Näiden rangaistussäännösten samoin ~uin met-
12877:                                                   sästyslain eräiden muiden kohtien uudistamista
12878:           Milloin Hallitus ryhtyy toimenpitei-    on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä
12879:        siin hirven metsästystä koskevien sään-    ja parhaillaan muutosluonnos on lausuntokier-
12880:        nösten muuttamiseksi siten, että Iu~       roksella. Eduskunnan käSiilttelyyn muutosesitys
12881:        vallisessa metsästyksessä tapahtuneita     on tarkoitus saattaa heti Eduskunnan syysis-
12882:        erehdyksiä ei rinnasrettaisi Iuvattomiin   tuntokauden alussa.
12883:        ~aatoihin?
12884: 
12885:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1978.
12886: 
12887:                                                                       Ministeri Veikko Saarto
12888:                                               N:o 278                                              3
12889: 
12890: 
12891: 
12892: 
12893:                            Tå.ll Riksdagens Herr Talman.
12894: 
12895:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Som svar på spörsmålet får i'ag vördsamt
12896: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri-           anföra följ,ande:
12897: velse av den 25 maj 1978 tili vederbörande
12898: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          Ändring av bestämmelserna angående jakt
12899: jande av riksdagsman Savola ställda skriftliga       på älg på det sätt som efterfrågatls förutsätter
12900: spörsmål nr 278:                                     ändring av straffbestämmelserna i jaktlagen.
12901:                                                      Förnyandet av dess straffbestämmelser liksom
12902:          När avser Regeringen artt skrida tili       vissa ,andra rum i jaktlagen har förberetts i
12903:        åtgärder för ändring av bestämmelserna        jord- och skogsbruksministeriet och är för när-
12904:        rörande jakt på älg sålunda, att vid          varande på remissrond. Avsikten är, att
12905:        lovlig jakt !inträffade misstag inte skulle   ändringsförs1aget bringas till Riksdagens hand-
12906:        jämställas med olovligt fällande?             läggning genast i början av höstsessionen.
12907:      Helsingfors den 16 juni 1978.
12908: 
12909:                                                                           Minister Veikko Saarto
12910: Kirjallinen kysymys n:o 279.
12911: 
12912: 
12913: 
12914: 
12915:                                      Juvela ym.: Talvilomaan oikeutettujen työntekijäin piirin laajen-
12916:                                         tamisesta.
12917: 
12918: 
12919: ,.,:
12920:   -    .'
12921: 
12922: 
12923: 
12924: 
12925:   r;~u1uvaft ::~ti6derl ''Mhtikoon allissa tuli' Vöi~     vihintliän seits6iiäb:': 1+tiottå • :$ai:riltlla' ålltlli.
12926: tmiätlt4atct tYöht~kijMn i .vut~~ittmmlai:ft "mbUfij{!.   Tit:il~råMu$(a tUl{ee:tifWC;~ edUg~ntiiiWlMHid
12927: misesta. Täinän ns. talviloman piiriin . tulivat          hyväksymä lausuma.          ·
12928: sellaiset työntekijät, joiden työsuhde on jatku·             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12929: nut keskeytyksettä vähintään seitsemän vuotta.            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme-
12930: Lomalain muutos mecl.dtsi myönteistä edistyS·             kin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
12931: askelta lomalainsäädännössämme. Kuitenkin la·             tattavaksi seuraavan kysymyksen:
12932: kiin jäi .tämänkin uudistuksen jälkeen vakava
12933: epäkohta. Talviloman u1kopuolelle jäävät ni·                          Tietääkö Hallitus, että laki vuosi-
12934: mittäin lyhytaikaisissa työsuhteissa työskente-                    lomasta kohtelee eriarvoisesti rakennus-
12935: levät työntekijät. Suurin tällainen ryhmä on ra-                   työläisiä sekä muita LEL-alojen työn-
12936: kennustyöläiset, joiden kohdalla seitsemän vuo-                    tekijöitä, ja jos tietää,   ·
12937: den yhtäjaksoiset työsuhteet ovat harvinaisia.                        aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12938: Tämän vuoksi, ja jotta vuosilomalaki tekisi                        siin vuosilomalain muuttamiseksi niin,
12939: tasapuolista oikeutta kaikille työntekijäryh-                      että ns. talvilomaan tulevat oikeutetuik-
12940: mille, olisikin vuosilomalakia korjattava niin,                    si kaikki vähintään seitsemän vuotta
12941: että talvilomaan tulisivat oikeutetuiksi kaikki                    samalla alalla työskennelleet työnteki-
12942:  työntekijäryhmät, jotka ovat työskennelleet                       jät?
12943:             Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1978.
12944: 
12945:                Aulis Juvela                 Anna-Liisa Jokinen                 Osmo Vepsäläinen
12946: 
12947: 
12948: 
12949: 
12950: 0878008117
12951: 2
12952: 
12953: 
12954: 
12955: 
12956:                                 E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
12957: 
12958:     Valtiopäiväjärjestyksen.: 17 :&m, 1 ;lll<i>tll.enti.ssa ' ·' \!:l.lti;ilomalam 1 (i2;72j73) 3 § :n 1 momentissa
12959: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, tarkoitetulla tavalla jatkunut vähintään kyin-
12960: ol         2"' . ... .. .. .,J,ok              1~78 .. ... ..          . ..                 -~            ..1~   •• ,_.1 1 •. 1.... -~
12961:  .,.et!i~•. r:,\,J?ill~v.,an~h~S\'ff" gltf!".' , '· .J?ruY..m.q 1Jmlel.l.x.JV92Hih. m. S!~rlMP'®btiD'~etUL;~ooM<tn-.
12962: V 1         . .       l1a. . · "t             :v ·                  ···· ··     · .,..~..1..1 ,, i;A..,.... .•.;;1,~~         s11~~~,
12963: i!f~~~'~lle ·»;ä~e~: 1m/~n~tfk~~r:1~ ~frM!J~~t~~!ä ~~ft= ·~ ~i
12964: edustaja, Juvelan ym; näin kuuluvasta kirjalli-                      suosituksen mukaan annettavaksi erikseen loma-
12965: sesta kysymyksestä n:o 279:                                          kauden ulkopuolella niin sanottuna talviloma-
12966:                       .                                              na. Työmarkkinajärjestöjen tulopoliittisen vir-
12967:              Tietääkö Hallitus, että .laki vuosi-                    kall!iehen suosiwksen jälkeen tekemissä: työ-
12968:           lomasta kohtelee· eriarvoisesti rakennus-                  ehtosopimuksissa muodostui yleinen linja kui-
12969:           työläisiä se~ä muita LEL-alojen työn-                      tenkin sellaiseksi, että työntekijä on oikeutettu
12970:        ..tekijöitä, ja jos tietää,                                   talvilomaan, kun työsuhde on kestänyt vähin-
12971:        . . aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-                      tään seitsemän vuotta .. Hallituksen esityksessä
12972:           siin vuosilomalain muuttamiseksi niin,                     ehdotettiin työehtosopimusten linjaa noudat-
12973:           että ns .. talvilomaan tulevat oikeutetuik-                tae~?, talvilomaan oikeuttavan työsuhteen .vä~
12974:           si kaikki vähintään . ·seitsemän vuotta                    himmäiskestoksi seitsemän vuotta.
12975:           samalla . alalla. työskennelleet työnteki-                     Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen
12976:           jät?                                                       muutoksitta. Eduskunta edellytti kui~enkin vas-
12977:    ·Vastauksena kysymykseen ·esitän kunnioit-                        tauksessaan hallituksen esitykseen,. että hallitus
12978: ta en seuraavaa:                                                     seuraa lain toteutumista käytännössä, ja että
12979:                                                                      hallitus jatkaa yhdessä työmarkkinajärjestöjen
12980:    Hallitus antoi 27. 2. 1978 eduskunnalle esi-                      kanssa. toimenpiteitään talviloman edelleen ke-
12981: tyksen vuosilomalain muuttamisesta (hall.es.                         hittämiseksi ja sen ulottamiseksi kaikkiin työn-
12982: n:o 25/197.8_.vp.}~ J'i;in)1L~~~tys perustui, tulo•                . tekijäryhmiin. Samoin hallituksen olisi selvi-
12983: poliittisen virkamiehen '9: 3. 1977 tekemään                         tettävä, .. millä edellytyksillä vastaavanlaiset
12984: suositukseen ja sen pohjalta työmarkkinajärjes-                      etuudet voitaisiin laajentaa koskemaan maa-
12985: töjen välillä käytyihin neuvotteluihin. Tulo-                        talous- ja pienyrittäjiä.
12986: poliittinen virkamies ehdotti suosituksessaan                            Hallituksen tarkoituksena on jatkaa talvi-
12987: muun muassa eri sektoreiden vuosilomaoikeu-                          loman kehittämistä siten, että se voitaisiin
12988: den lähentämiseksi toisiinsa järjestelyä, jonka                      ulottaa mahdollisimman pian ja tarkoituksen-
12989: tarkoituksena on pienentää eri alojen välillä                        mukaisella tavalla eduskunnan vastauksessa
12990: vallitsevia eroja lomaeduissa. Ehdotuksen mu-                        tarkoi tettuihin henkilöryhmiin.
12991: kaan olisi työntekijällä, jonka työsuhde on
12992:        Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1978.
12993: 
12994:                                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
12995: 
12996: 
12997: 
12998: 
12999:                                                                                                                           ... \:
13000:                                             N:o 279                                              3
13001: 
13002: 
13003: 
13004: 
13005:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
13006: 
13007:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     1 mom. semesterlagen (272/73) avsett sätt
13008: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     fortgått minst tio år, vara berättigad att åt-
13009: av den 25 maj 1978 tili vederbörande medlem       njuta semester under en tid av fem veckor
13010: av statsrådet översänt avskrift av följande av    för varje fullt kvalifikationsår. Den del av
13011: riksdagsman Juvela m. fl. ställda spörsmål nr     semestern som överstiger fyra veckor skulle
13012: 279:                                              enligt rekommendationen ges särskilt, utanför
13013:            Är Regeringen medveten om, att         semesterperioden, som s.k. vintersemester. I
13014:         semesterlagen behandlar arbetstagarna     de kollektivavtal som arbetsmarknadsorgani-
13015:        inom byggnadsbranschen samt andra          sationerna ingick efter det att den inkomst-
13016:        arbetstagare inom KAPL-branschen på        politiska tjänstemannen avgett sin rekommen-
13017:        ett ojämlikt sätt, och, om så är fallet,   dation utformades den allmänna linjen dock
13018:            har Regeringen för avsikt att vidta    så, att arbetstagaren är berättigad att åtnjuta
13019:        åtgärder i syfte att ändra semesterlagen   vintersemester när arbetsförhållandet fortgått
13020:         så, att alla arbetstagare, som arbetat    minst sju år. I regeringens proposition före-
13021:         minst sju år inom samma bransch,          slogs i enlighet med den linje som kollektiv-
13022:        kommer i åtnjutande av s.k. vinter-        avtalen angav att den tid ett arbetsförhållande
13023:         semester?                                 minst skall fortgå för att berättiga tili vinter-
13024:                                                   semester skall omfatta sju år.
13025:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Riksdagen godkände regeringens proposition
13026: samt framföra följande:                           oförändrad. Riksdagen förutsatte dock i sitt
13027:     Regeringen avlät 27. 2. 1977 en proposition   svar på regeringens proposition, att regeringen
13028: tili riksdagen med förslag tili lag om ändring    följer med lagens förverkligande i praktiken,
13029: av semesterlagen (reg.prop. nr 25/1978 rd.).      och att regeringen tilisammans med arbets-
13030: Denna proposition baserade sig på den in-         marknadsorganisationerna fortgående vidtar åt-
13031: komstpolitiska tjänstemannens rekommendation      gärder i syfte att vidareutveckla vintersemes-
13032: av den 9. 3. 1977 och på grundvalen av den-       tern och att göra den tiligänglig för alla
13033: samma förda förhandlingar mellan arbets-          grupper av arbetstagare. Regeringen skulle
13034: marknadsorganisationerna. Den inkomstpolitiska    likaså utreda förutsättningarna för att också
13035: tjänstemannen föreslog i sin rekommendation       lantbruks- och småföretagarna skall kunna bli
13036: bl. a. ett arrangemang som skulle syfta tili      delaktiga av motsvarande fördelar.
13037: att förenhetliga olika branschers semester-          Regeringen har för avsikt att fortgående
13038: arrangemang genom att minska de skillnader        utveckla vintersemestern så, att de grupper som
13039: i semesterförmånerna som för närvarande råder     avses i riksdagens svar så snart som möjligt
13040: mellan olika branscher. Enligt förslaget skulle   och på ett ändamålsenligt sätt kan komma i
13041: arbetstagare, vars arbetsförhållande på i 3 §     åtnjutande av densamma.
13042:      Helsingfors den 16 juni 1978.
13043: 
13044:                                            Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläiärvi
13045:                                                1978 vp.
13046: 
13047: Kirjallinen kysymys n :o 280.
13048: 
13049: 
13050: 
13051: 
13052:                                    Ahonen: Työllisyyden turvaamisesta kotimaisessa traktorituo-
13053:                                       tannossa.
13054: 
13055: 
13056:                          Ed u s kunnan H ena Puhe miehelle.
13057: 
13058:     Työllisyystilanteen vaikeutuessa on entistä       -79 käytetään yhteensä 6 milj. markkaa maa·
13059: enemmän jouduttu kiinnittämään huomiota ko-           talousyritysten muun muassa traktoreiden han-
13060: timaisten tuotteiden käyttöön ja niiden menek-        kintakustannusten alentamiseen, jonka toteutta-
13061: kiin, että kotimaisten tuotteiden osalta voitaisiin   misesta neuvotellaan valtioneuvoston ja maata-
13062: jollakin tavoin helpottaa vaikeaksi muodostu-         loustuottajajärjestöjen kesken.
13063: nutta työllisyystilannetta sekä edistää työlli-          Olisi kohtuullista, ottaen huomioon vallitse-
13064: syyttä.                                               van vaikean työllisyystilanteen Valmetinkin teh-
13065:     Keski-Suomessa sijaitsevilla Valmetin tehtail-    tailla, että mainittu summa käytettäisiin koti-
13066: la, Rautpohjassa, Tourulassa, Jyskässä ja Suo-        maisen traktorituotannon turvaamiseen ja näin
13067: lahdessa on palveluksessa yli viisituhatta henki-     tuettaisiin työllisyyttä Valmetin tehtailla ja työl-
13068: löä. Tehtaiden lähetystöt eduskunnassa kuin           listettäisiin lisäksi lukuisa määrä alihankkijoita.
13069: ministeriöissäkin ovat kiinnittäneet huomiota         Lisäksi olisi harkittava muitakin toimenpiteitä
13070: muun muassa Valmetin. traktorien käyttöön koti-       kotimaisen traktorin käytön ja menekin edistä-
13071: maassa ja sitä kautta työllisyyttä edistäviin toi-    misessä.
13072: menpiteisiin. Erityinen huomio on kiintynyt sii-         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjestyk-
13073: hen, että tullitilastojen mukaan maahan tuotiin       sen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän kunnioit-
13074: vuonna 1976 6 989 maataloustraktoria ja tuonti        tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
13075: oli nouseva, kun viime vuonna 1977 tuotiin            tattavaksi seuraavan kysymyksen:
13076: peräti 8 26 7 kappaletta. Valmetin valmistama
13077: määrä lienee ollut viime vuonna noin 4 000                      Mitä Hallitus aikoo tehdä työllisyy-
13078:  traktoria.                                                   den turvaamiseksi kotimaisessa traktori-
13079:     Viimeksi hyväksytyn maataloustuloratkaisun                tuotannossa?
13080: yhteydessä on sovittu siitä, että vuosina 1978
13081:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1978.
13082: 
13083:                                             Arvo Ahonen
13084: 
13085: 
13086: 
13087: 
13088: 087800889R
13089: 2                                             1978 vp.
13090: 
13091: 
13092: 
13093: 
13094:                          Ed u s k u n n a n He rr a P u he m i e he 11 e.
13095:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tehdään kotimaassa ja tästä noin 70 % kehitys-
13096: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        alueella. Näin ollen on katsottava, että kotimai-
13097: olette 26 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn kir-      nen traktoriteollisuus on muodostunut työlli-
13098: jeenne n:o 1403 ohella toimittanut valtioneu-        syydenkin kannalta sangen merkittäväksi.
13099: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        Eduskuntakysymyksessä on kiinnitetty huo-
13100: sanedustaja Arvo Ahosen näin kuuluvasta kir-         miota erityisesti hallituksen elvytysohjelmaan si-
13101: jatli<;est:a kysymyksestä n:o 280:                   sältyvään teollisuus- ja työllisyyspoliittiseen ra-
13102:                                                      hoitusjärjestelmään, jossa myönnetään avustuk-
13103:          Mitä Hallitus aikoo tehdä työllisyy-        sia ja lainoja kone- ja laitehankintoja varten.
13104:        den turvaamiseksi kotimaisessa traktori-      Järjestelmään kuuluvat myös maatalousyritysten
13105:        tuotannossa?                                  kone- ia Iaitehankinnat, joihin rahoitustukea
13106:                                                      myönnettäessä kiinnitetään ftcrcmiota elvytysoh-
13107:    Vastanksena edellä mainittuun kysymykseen         ielman mukaisiin perusteisiin. On luonnollista,
13108: esitän kunnioittaen seuraavaa:                       että kotimainen traktoriteollisuus työllisyyspo-
13109:    Kotimaisen Valmet-traktorin tuotanto aloitet-     liittisista syistä tulee sanottuja avo:s·tuksia ja
13110: tiin vuonna 1951, mistä lähtien traktorimallisto     lainoja myönnettäessä pa:inottumaan työllisyyden
13111: on Suomessa otlut jatkuvan kehitystyön kohtee-       hoidon edellyttämällä tavalla.
13112: na. Tällä hetkellä Valmet-ttaktorit, tehoalueel-         Kotimaisen traktorin asema ma:rkkinoillamme
13113: taan .50 hv:sta 1.50 hv:aan, katsotaan kansain-      sekä myös vientitoiminnassa tulee perostumaan,
13114: välisessä vertailussa laadultaan korkeatasoisiksi    paitsi kaupan rakenteeseen ta rahoitusmahdolli-
13115: ja kilpailukykyisiksi. Kotimaan markkinoilla         suuksiin, sangen oleellisesti traktorituotannon
13116: Valmet-traktori nousi ensimmäiselle sijalle vuon-    kehittämiseen. Tämä on ollut jo 1950-luvulta
13117: na 1973, mitä tulee markkinaosuuteen ja on           alkaen vaativana tavoitteena:, jonka on katsot-
13118: senjälkeen säilyttänyt asemansa kasvattaen sa-       tava toteutuneen sekä tuotekehittelyssä että tuo-
13119: malla osuuttaan.                                     tantona. Valmet Oy on va:ltionenemmistöisenä
13120:    Maatalouskanekaupan arvo oli vuonna 1977          osakeyhtiönä toteuttanut jatkuvasti traktorituo-
13121: Suomessa noin 1 310 milj. mk, josta noin 57 %        tannon kehittämisohjelmia, joihin myös valtion
13122: käsitti ulkomaisia koneita. Traktoreissa oli kui-    taholta on osallistuttu mm. osakepääoman kmo-
13123: tenkin ulkomaisten osuus tätä keskimääräistä         tuksin. Kehittämistoiminnan tuloksena Valmet-
13124: prosenttilukua suurempi huolimatta siitä, että       traktorin markkinaosuudet ovat kasvaneet koti-
13125: kotimainen traktori oli myynnissä ensimmäisellä      maassa, vaikka traktorikaupan rakenne maassam-
13126: sijalla. Rekisteröintitilaston mukaan ulkomais-      me johtaa avoimeen kovaan kilpailuun. Hallituk-
13127: ten traktoreiden ja moottorityökoneiden osuus        sen tarkoituksena on edelleen huolehtia siitä,
13128: oli viime vuonna noin 75% noin 11 000 trak-          että kotimaista traktorituotantoa sekä siihen
13129: torin kokonaismyynnistä ja siis kotimaisen osuus     liittyvää koneiden ja laitteiden valmistusta kehi-
13130: 25%.                                                  tetään. Kotimaisten markkinoiden ohella tullaan
13131:    Kotimainen traktoriteollisuus osa- ja laitehan-   Valmet Oy:n traktorituotannossa suuntautu-
13132: kintoineen antaa työtä noin 3 500-4 000 hen-         maan myös vientiin, johon Valmet-traktorin
13133: kilölle, joista 1 500 on Suolahden-Jyväskylän        korkea laatutaso ja kilpailukyky antavat perus-
13134: seudulla ja noin 2 000-2 500 henkilöä eri puo-       edellytykset. Tässä tarkoituksessa kotimaisessa
13135: lella Suomea, mm. Linnavuoressa, Kuorevedellä,       traktorituotannossa varaudutaan huomattavaan
13136: Ylihärmässä, Säkylässä, Nastolassa, Rovanie-         kapasiteetin nostamiseen.
13137: mellä ja Loimaalla. Noin 90 % traktorityöstä
13138:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
13139: 
13140:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
13141:                                              N:o 280                                                3
13142: 
13143: 
13144: 
13145: 
13146:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13147: 
13148:    I det syfte 3 7 § 1 m01n. riksdagsordningen      råden. Det måste sålunda konstateras, att den
13149: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      inhemska traktorindustrin även från sysselsätt-
13150: nr 1403 av den 26 maj 1978 tili vederbörande        ningssynpunkt har blivit betydande.
13151: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-         I spörsmålet har avseende fästs i synnerhet
13152: jande av riksdagsman Arvo Ahonen underteck-         vid det i regeringens stimulansprogram ingående
13153: nade spörsmål nr 280:                               industri- och sysselsättningspolitiska finansie-
13154:                                                     ringssystemet, enligt vilket understöd och lån
13155:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           beviljas för maskin- och anläggningsanskaff-
13156:        vidta för att sysselsättningen inom den      ningar. Systemet omfattar även lantbruksföre-
13157:        inhemska traktortillverkningen skall         tagens maskin- och anläggningsanskaffningar.
13158:        kunna tryggas?                               Vid beviljandet av finansieringsstöd för de sist-
13159:                                                     nämnda beaktas grunderna för stimulanspro-
13160:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       grammet. Det är naturligt att den inhemska
13161: samt anföra följande:                               traktortillverkningen kommer att av sysselsätt-
13162:    Tillverkningen av de inhemska Valmet-trak-       ningspolitiska skäl vid beviljandet av sagda un-
13163: torerna inleddes år 1951 , varefter typerna har     derstöd och lån framhävas på sätt som syssel-
13164: genomgått en kontinuerlig utveckling i Finland.     sättningens skötsel förutsätter.
13165: För tillfället anses Valmet-traktorerna, med ett       Den inhemska traktorns position på vår in-
13166: effektområde mellan 50 och 150 hk, internatio-      hemska marknad och även på exportmarknaden
13167: nellt sett vara konkurrenskraftiga samt repre-      kommer att basera sig, förutom på handels-
13168: sentera en hög nivå. I kraft av sin marknads-       strukturen och finansieringsmöjligheterna, i
13169: andel kom Valmet-traktorerna år 1973 på första      väsentlig grad på utvecklandet av traktortill-
13170: plats på den inhemska marknaden och har se-         verkningen. Detta har ända sedan 1950-talet
13171: dan dess bevarat sin position och samtidigt ökat    varit en krävande målsättning, som kan anses
13172: sin andel.                                          ha blivit realiserad såväl för produktutveck-
13173:     Värdet av lantbruksmaskinförsäljningen i Fin-   lingens som för produktionens del. Som ett ak-
13174: land var år 1977 ca 1 310 milj. mk, varav för-      tiebolag med statlig majoritet har Valmet Oy
13175: säljningen av utländska maskiner utgjorde ca        kontinuerligt genomfört traktortillverkningens
13176: 57 %. Bland traktorerna var de utländska trak-      utvecklingsprogram, i vilka även staten har
13177: torernas andel dock högre än detta genomsnitt-      deltagit bl. a. genom att höja aktiekapitalet.
13178: liga procenttal, trots att den inhemska traktorn    Trots att traktorhandelns struktur i vårt land
13179: enligt försäljningssiffrorna var på första plats.   leder tili en öppen, hård konkurrens har Val-
13180: Enligt registreringsstatistiken var de utländska    met-traktorernas marknadsandelar som en följd
13181: traktorernas och motoriserade arbetsmaskinernas     av utvecklingsverksamheten ökat i hemlandet.
13182: andel senaste år ca 75 % av den totala försälj-     Regeringen har för avsikt att även i fortsätt-
13183: ningen om ca 11 000 traktorer och den in-           ningen tillse, att den inhemska traktortillverk-
13184: hemska traktorns andel 25 %.                        ningen och den därtill anslutna tillverkningen
13185:    Den inhemska traktortillverkningen, inklusive    av maskiner och anläggningar utvecklas. Utöver
13186: komponent- och anläggningsanskaffningar, sys-       den inhemska marknaden kommer Valmet Oy: s
13187: selsätter ca 3 500-4 000 personer, av vilka         traktortillverkning att inriktas på exportmark-
13188:  1 500 arbetar i Suolahti i trakten av Jyväskylä    naden. Grundförutsättningar härför är Valmet-
13189: och ca 2 000-2 500 personer i olika delar av        traktorernas höga kvalitetsnivå och goda kon-
13190: Finland, bl. a. i Linnavuori, Kuorevesi, Ylihär-    kurrensförmåga. I detta syfte bereder man sig
13191: mä, Säkylä, Nastola, Rovaniemi och Loimaa.          inom den inhemska traktortillverkningen på en
13192: Traktortillverkningen sker till ca 90 % i hem-      betydande kapacitetsökning.
13193: landet och till ca 70 % inom utvecklingsom-
13194:      Helsingfors den 26 september 1978.
13195: 
13196:                                                        Handels- och industriminister Eero Rantala
13197:                                                1978 vp.
13198: 
13199: Kirjallinen kysymys n:o 281.
13200: 
13201: 
13202: 
13203: 
13204:                                    Paasio ym.: Turun poliisitalon rakennustöiden aloittamisesta.
13205: 
13206: 
13207:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13208: 
13209:    Turun poliisilaitos toimii kaupungin van-             Turun poliisitalon rakennustöiden käynnis-
13210: haan historialliseen keskustaan kuuluvassa ra-        täminen on myös mm. työllisyyssyistä erittäin
13211: kennusryhmässä olosuhteissa, jotka eivät vas-         tärkeätä. Turun työvoimatoimiston alueella on
13212: taa nykyajan vaatimuksia enempää poliisitoi-          tällä hetkellä rakennusalan työttömyysaste noin
13213: men kuin työskentelyn kannalta yleensäkään.           15 prosenttia eli lähes kaksinkertainen maan
13214: Hanke uuden poliisitalon rakentamiseksi Tur-          yleiseen työttömyysasteeseen verrattuna. Ra-
13215: kuun on ollut vireillä jo pitkän ajan.                kennusalan kerrannaisvaikutus muiden alojen
13216:    Huomattavana esteenä hankkeen etenemi-             työllisyyteen on keskimääräistä suurempi.
13217: selle on ollut vaikeus löytää sopiva paikka.             Kun Turun poliisitalon rakentamiseksi suun-
13218: Turun kaupunginvaltuusto on tehnyt päätök-            niteltu rakennusyhtiölle perustuva järjestelmä
13219: sen poliisitalon sijoittamisesta Puistokadun,         ei valtion edustajien ottaman kannan mukaan
13220: Linnankadun, Eerikinkadun ja Kakolanmäen              ole sovellettavissa ja kun Turun kaupungilla-
13221: rajoittamaan suurkortteliin (VIII kaupungin-          kaan ei ole riittäviä taloudellisia mahdollisuuk-
13222: osa, kortteli 8 ja 9), joten asia on tässä suh-       sia kovin huomattavaan vastaantuloon, olisi
13223: teessa kunnossa.                                      Turun poliisitalon rakennustöiden aloittamisen
13224:    Poliisitalohankkeen valmistelujen aikana on        mahdollistava määräraha otettava valtion tulo-
13225: poliisitoimi siirtynyt kokonaan valtion haltuun.      ja menoarvioon joko varsinaisen tai lisäbudje-
13226: Tästä seuraa, että valtiolle siirtyi myös vastuu      tin valmistelun ja käsittelyn yhteydessä. Tämä
13227: mm. poliisitalojen rakentamisesta. Hallinnolli-       edellyttänee sitä, että valtion virastotalojen ra-
13228: sen järjestelmän muuttumisen olisi näin ollen         kennusohjelmissa ja -järjestyksissä asia otetaan
13229: heijastuttava myös valtion virastotalojen raken-      huomioon.
13230: nusohjelmiin, joista tiettävästi poliisitalot vielä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13231: puuttuvat.                                            jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
13232:     Poliisitoimen (ja mm. oikeustoimen) viras-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13233:  totalojen sijoittaminen valtion virastotalojen ra-   vaksi seuraavan kysymyksen:
13234: kennusohjelmiin onkin kiireinen tehtävä. Asiaa
13235: valmistelemaan olisikin pikaisesti asetettava                    Onko Hallitus tietoinen Turun po-
13236:  työryhmä tai toimikunta, jolle annettaisiin riit-            liisitalon rakennustöiden kiireellisen
13237:  tävän tiukka aikataulu, jotta asianomaiset pää-              käynnistäiDisen tarpeellisuudesta, ja
13238:  tökset ja näiden toimeenpano mm. valtion tulo-                   aikooko Hallitus ryhtyä asiassa sen
13239:  ja menoarvion valmistelu huomioon otettuna                   tärkeyden edellyttämiin toimenpiteisiin?
13240:  ei viivästyisi.
13241:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1978.
13242: 
13243:          Pertti Paasio                   Anna-Liisa Jokinen             Sauli Hautala
13244:          Jacob Söderman                  Ensia Laine                    Irma Toivanen
13245:          Paula Eenilä                    Ilkka Kanerva                  Arto Lampinen
13246:          Oili Suomi                      Arto Merisaari                 Christoffer Taxell
13247: 
13248: 
13249: 
13250: 
13251: 087800834Y
13252: 2                                            1978vp.
13253: 
13254: 
13255: 
13256: 
13257:                         Eduskunnan H ~.r r a           P u.h:.e.t.nJ:eh:eJ Lel
13258:  . Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      5.000 m:ia·nntita tiloja noin _9 000 nl. Tilo-
13259: m~iQitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jen kunto ja .sopivuus 9n sangen vaihteleva.~
13260: 9lette 26 p~ivänä toukokuuta 1978 päivätyn          Joissakin tapauk.sissa on ilmeistä,. että· kaupun•_
13261: ~eenne ohella toimittanut valtioneuvoston           git ovat laitpinlyöneet velvollisuutensa huole~
13262: asian~maiselle . jäsenelle jäljennöksen kansan.     tia laitosten tarpeista tässä suhteessa. Työryh";
13263: ~dust~ja P. Paasiqn ym. näin k\luluvast!l kir-      män at;vion .mukaan oikeu$· ja poliisilaitosy:ksic
13264: jallisesta kysymyksestä n:o 281:                    köiden kokonai!!til$tarve on .tällä hetkellä yh-
13265:                                                     teensä noin 226 QOO m~. mikäli· hankitaan täy-
13266:            Onko Hallitus· tietoinen Turun po-       sin uudet tilat. Kustannukset olisivat tällöin
13267:        liisitalon rakennustöiden kiireellisen       yhteensä noin 600 ÖOO 000 milrkkaa.
13268:        käynnistämiseri. tarpeellisuudesta, ja          Valtiovarainministeriö asetti 7. 7. 1977 uuden
13269:         ·. aikooko ·Hallitus ryhtyä asiassa sen     työryhmän; jonka tehtävänä oli mm. ·selvittaä
13270:        tärkeyden edellyttämiin toimenpiteisiin?     nykyisin käytössä· olevien tilojen taso ja riit-
13271:                                                     tävyys sekä uq$ien tilojen tatve. Työryhmän
13272:     Vastauksena .kysymykseen esitän kunnioit-       tuli samalla asettaa uudet tilah!l~at tiit~
13273: taen seuraavaa:                                     keys- ja kiir~ellis}'ysjärjestykseen. Työtyhmä
13274:   . Niin· sanottujen vanhojen kaupunkien eri-       on .31. 5. 1978 jättänyt väliraportin, joka si·
13275: tyisrasitusten poistamiseksi on 1. 10. 1977 ja      sältää mm. ehdotuksen edellä mainituksi kii-
13276: 1. 4. 1978 astunut voimaan lainsäädännöllinen       reellisyysjärjestykseksi. Tarkoituksena on työ-.
13277: uudistus, joka sisältää säädökset raastuvan-        ryhmän ehdotusten perusteella tarkistaa tar·
13278: oikeuksien, syyttäjälaitoksen, maistraattien,       vittavassa määrin toiminta- ja talou.ssuunnitel~
13279: kaupunkien ulosottolaitoksen ja poliisilaitosten    maa. Valtioneuvoston vahvistamaa virastotalo-
13280: siirtämiseksi valtion haltuun. Toimitilakysy-       jen rakentamisen kiireellisyysjärjestystä ei sen
13281: mysten osalta siirtymistä koskevat säädökset        sijaån ole tässä yhteydessä tarpeen ainakaan
13282: sisältyvät lakiin oikeudenhoidon ja paikallis-      Turun osalta tarkistaa, koska Turku jo nykyi·
13283: hallinnon kustannusten järjestelystä eräissä ta-    sin sisältyy. kiireellisyysjärjestykseen.
13284: pauksissa (345/76 ja 52/77). Lain mukaan               Kuten kysymyksessä todetaan, on hanke
13285: kaupungit ovat velvolliset vuokraamaan ja kun-      uuden poliisitalon rakentamiseksi Turkuun ol·
13286: nossapitämään nykyiset toimitilat· valtiolle.       lut vireillä jo pitkän ajan. Kun hankkeen tär-
13287:     Erityisrasitusten poistuessa esille tulevien    keys ja kiireellisyys on todettu kiistattomaksi,
13288: tilakysymysten hoitamiseksi tarpeellisten peri-     on valtion puolelta ryhdytty toimenpiteisiin
13289: aatteiden ja ratkaisuvaihtoehtojen selvittämistä    hankkeen toteuttamiseksi. Mainittakoon tässä
13290: varten valtiovarainministeriö asetti 12. 5. 1977    yhteydessä, että edellä mainittu työryhmä si-
13291: työryhmän, jonka mietintö valmistui 31. 5.          joitti hankkeen kolmanneksi . ehdotuksessaan
13292: 1977. Mietinnössä selvitettiin mm. valtion hal-     poliisilaitosten kiiteellisyysjärjestykseksi. Hanke
13293: tuun siirtyvien yksiköiden nykyisten tilojen        on jo alustavasti ohjelmoitu sisäasiainministe-
13294: kuntoa ja tilantarvetta sekä esitettiin ne peri-    riön toi111esta ja ohjelman tarkistustyö on par-
13295: aatteet, joita tulisi noudattaa tilakysymyksiä      haillaan käynnissä rakennushallituksessa. Ton-
13296: ratkaistaessa. Valtakunnallisesti voidaan todeta,   tin osalta voidaan todeta, ett_ä on ryhdytty
13297: että mietinnön mukaan vanhojen kaupunkien           toimenpiteisiin tontin saamiseksi mahdollisim-
13298: oikeus- ja poliisilaitosyksiköillä on tiloja yh-     man nopeasti käyttöön. Tarkoitukseen varatun
13299: teensä noin 140 000 m2 , joista kaupunkien          tontin kaavoittaminen ja saattaminen valtion
13300: tiloja on noin 126 000 m2, valtion tiloja noin      omistukseen sekä rakennuksen suunnittelu vie-
13301:                                              N:o 281
13302: 
13303: vät aikaa 2-3 vuotta, joten rakennustöiden         1977. Ennen tätä päivämäärää Turun kaupun-
13304: aloittamiselle on olemassa tekniset edellytykset   gin velvollisuutena oli järjestää poliisille asian-
13305: aikaisintaan vuonna 1980. Hankkeen laajuus         mukaiset toimitilat ja tämän päivämäärän jäl-
13306: on alustavien tietojen mukaan noin 12 000          keen vuokrata ne valtiolle. Nämä tilat on nyt
13307: hyöty-m2 ja kustannusarvio noin 40 000 000         todettu riittämättömiksi ja kunnoltaan huo-
13308: markkaa.                                           noiksi. V aitio onkin ryhtynyt kiireellisiin toi-
13309:    Edellä olevan perusteella voidaan todeta,       menpiteisiin laiminlyödyn Turun poliisitalon
13310: että laki oikeudenhoidon ja paikallishallinnon     rakentamiseksi.
13311: kustannusten järjestelystä tuli voimaan 1. 10.
13312:      Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 1978.
13313: 
13314:                                                              Valtiovarainministeri Paul Paavela
13315: 4                                            1978 vp.
13316: 
13317: 
13318: 
13319: 
13320:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
13321: 
13322:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sammaniagt ca. 140 000 m2, varav städernas
13323: anger har Ni, Herr T al'man, med Eder skrivelse     utrymmen är ca. 126 000 m2, statens utrym-
13324: av den 26 maj 1978 tilli vederbörande medlem        men ca. 5 000 m2 och övriga utrymmen ca.
13325: av statsrådet översänt avskrift av följande av      9 000 m2 • Utrymmenas skick och lämplighet är
13326: riksdagsman P. Paasio m.fl. undertecknade           synnerligen varierande. I vissa fa~l är &~t upp-
13327: spörsmål nr 281:                                    enbart att städerna har försummat sin skyldig-
13328:                                                     het att sköta inrättningarnas behov i detta av-
13329:          Är Regeringen medveten om nöd-             seende. Enli:gt arbetsgruppens uppskattning är
13330:        vändigheten av att byggnadsarbetena          rättsvårds- och polisenheternas totala utrym-
13331:        på Åbo polishus igångsättes i bråds-         mesbehov för närvarande sammaniagt ungefär
13332:        kande ordning, och                           226 000 m2 ifaill he1t nya utrymmen anskaffas.
13333:          ämnar Regeringen vidta de åtgärder         Kostnaderna sku1'le härvid uppgå tili samman-
13334:        som ärendets vikt förutsätter?               lagt ca. 600 000 000 mk.
13335:                                                        Finansministeriet tillsatte 7. 7. 1977 en ny
13336:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       arbetsgrupp med uppgift att bl.a. utreda de nu
13337: samt anföra följande:                               ibrukvarande utrymmenas skick och tillräcklig-
13338:    1. 10. 1977 och 1. 4. 1978 trädde en lag-        het samt behovet av nya utrymmen. Arbets-
13339: stiftningsreform som gällde avskaffande av de       gruppen skulie samtidigt ställa de nya utrym-
13340: s.k. gamla städernas speciella gravationer i        mesanskaffningarna i vLktighets- och skynd-
13341: kraft. I denna ingår stadganden om överföring       samhetsordning. Arbetsgruppen kom 31. 5.
13342: av rådstuvurätter, åklagarämbeten, magistrater,     1978 med en mellanrapport som bl.a. inne-
13343: städers exekutionsverk och polisinrättnnigar till   håller förslag ti:ll nämnda skyndsamhetsord-
13344: staten. Stadgandena om överföring av v,erksam-      ning. Man har för avsikt att i erforderlig mån
13345: hetsutrymmen ingår i lagen om reglering av          justera verksamhets- och ekonomiplaner på
13346: kostnaderna för rättsvården och den lokala          basen av de förslag som .arbetsgruppen fram-
13347: förvaltningen i vissa fall (245/76 och 52/77).      fört. Den skyndsamhetsordning som statsrådet
13348: Enligt lagen är s'täderna skyldiga att upprätt-     fastställt i fråga om byggande av ämbetshus
13349: hålla och tili staten uthyra de nuvarande verk-     är det dock inlte påkallat att justera åtminstone
13350: samhetsutrymmena.                                   för Åbos del, eftersom Åbo redan för närva-
13351:    För utredande av de principer och alterna-       rande ingår i skyndsamhetsordningen.
13352: tiva iösningar som aktua:Hserades i fråga om           Såsom i spörsmålet konstateras, har pro-
13353: skötseln ,av utrymmesfrågorna då de speciella       jektet för byggande av ett nytt polishus i Åbo
13354: gravationerna avskaffades, tillsartte finansmi-     varit aktuel~t redan länge. Då det kunnat
13355: nisteriet 12. 5. 1977 en arbetsgrupp vars be-       konstateras att projektet obestridligen är bråds-
13356: tänkande blev färdigt 31. 5. 1977. I betänkan-      kande och viJkcigt, har staten börjat vidta åt-
13357: det utredde man bl.a. j: vilket skick lokalite-     gärder för dess förverkligande. I detta sam-
13358: terna för de enheter som övergick tili staten       manhang kan nämnas, att ovan nämnda arbets-
13359: var och enheternas utrymmesbehov samrt fram-        grupp placerade projektet på tredje plats i sitt
13360: fördes de piinciper ,som borde iakttas när ut-      förslag tili skyndsamhetsordning för polishus.
13361: rymmesfrågorna avgörs. För hela rikets del kan      Projektet har redan preHminärt programmerats
13362: konstateras, att enheterna inom rättsväsendet       av inrikesministeriet och programmet granskas
13363: och polisinrättningarna i de gamla städerna en-     som bäst av byggnadsstyrelsen. I fråga om
13364: ligt betänkandet förfogar över utrymmen om          tomten kan konstateras, att man vidtagit åtgär-
13365:                                             N:o 281                                               5
13366: 
13367: der för att så snart som möjligt få en tomt tNJl   att lagen om reglering av kostnaderna för
13368: förfogande. Planläggningen av den tomt som         rättsvården och den lokala förvaltningen i vissa
13369: reserveras för ändamålet, dess överförande i       faJ:l trädde i kraft den 1. 10. 1977. Före detta
13370: stadig ägo samt planeringen av byggnaden tar       datum var det Aho stads skyldighet att ordna
13371: 2-3 år i anspråk, varför de tekniska förut-        med vederbörliga utrymmen för polisen och
13372: sättningrana för inledande av byggnadsarbetena     efter detta datum altt uthyra dessa tili staten.
13373: existerar tidigast år 1978. Projektets omfatt-     Dessa utrymmen har nu konstaterats vara otill-
13374: ning är ecligt preliminära uppgifter ca. 12 000    räckliga och i dåligt skick. Fördenskutl har sta-
13375: nytto-m2 och kostnadskalkylen uppgår tili unge-    ten mycket riktigt vidtagit brådskande åtgärder
13376: fär 40 000 mk                                      för att byggandet av det försummade polishuset
13377:    På basen av ovanstående kan konstgteras,        i Aho ska:ll komma igång.
13378:      Helsingfors den 10 juli 1978.
13379: 
13380:                                                                    Finansminister Paul Paavela
13381: 
13382: 
13383: 
13384: 
13385: 087800834Y
13386: (..
13387:                                                1978 vp.
13388: 
13389: Kirjallinen kysymys n:o 282.
13390: 
13391: 
13392: 
13393:                                   J. Mäkelä ym.: Tuberkuloositoimistojen toiminta-alueen laajen-
13394:                                        tamisesta.
13395: 
13396: 
13397:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
13398: 
13399:    Menestyksellisen tuberkuloosin vastustamis-        toiroistoille tulisi lääkintöhallituksen suostu-
13400: työn ansiosta ·tuberkulbosin hoidon tarve on jat-     muksella ja sen määräämissä rajoissa antaa
13401: kuvasti vähentynyt. Vapautuvia voimavaroj,a on        oikeus hoitaa muitakin kuin tuberkuloosia sai-
13402: asteittain ryhdytty siirtämään yleissairauksien       rastavia potilaita, mikäli se voi tapahtua tuber-
13403: hoitoon ja kuntoutukseen. Vuoden 1976 päät-           kuloosin v.astustamistyötä haittaamatt.a.
13404: tyessä kuntien vdvollisuus p~tää sairaansijoja           Monin paikoin tuberkuloositoimistot jo ovat-
13405: keskusparantoloissa oli enää 1 685 paikkaa.           kin laajentaneet resurssiensa puitteissa hoita-
13406: Tuberkuloosilain 5 §:n 3 mom. mukaan "kes-            miensa potilaiden vaild.koimaa. Määräähän laäke-
13407: kusparantolassa voidaan lääkintöhallituksen           tieteen ,etiikkakin .auttamaan sairaita ihmisiä.
13408: suostumuksella ja sen määräämissä rajoissa hoi-          Virallisten säädösten puute kuitenkin estää
13409: t.aa muitakin kuin tuberkuloosia sairastavia poti-    palvelujen järjestelmällistä kehittämistä ja niistä
13410: lailta, mikäli se voi tapahtua tuberkuloosin vas-     tiedottamista. Tuberkuloositoimistojen toiminta-
13411: tustamistyötä haittaamatta." (15. 10. 1965/           alueen laajentaminen helpottaisi hyvin ratkai'se-
13412: 545)                                                  vasti keuhkosairauksien avohortotiiannetta, kos-
13413:     Uusilla sairaanhoidon hallintoa ohjaavilla        ka esim. vuonna 1976 tuberkuloositoimistojen
13414: laeil!la on pyritty luomaan parempi vastaavuus        palveluksessa oli kaikkiaan 60 kokopäivätoi-
13415: hoidon tarpeen ja hoitoresurssien välille. Sekä       mista lääkäriä ja satakunta hoittohenkill.östöön
13416: henkisten että materiaaHsten voimavarojen teho-       kuuluvaa.
13417: kasta käyttöä olisi se, että helpotettaisiin nimen-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13418: omaan muiden keuhkosairauksien hoitoa järjes-         tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esrtämme
13419: tehnässä, joka aikanaan luotiin tuberkuloosin         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13420: voittamirseksi ja joka oman lainsäädäntönsä va-       vaksi seuraavan kysymyksen:
13421: rassa tulee ainakin toistaiseksi tätä tehtävää
13422: jatkamaan.                                                      Onko Hallitus tietoinen siitä, että vi-
13423:     Tuberkuloositoimistot palvelevat tuberkuloo-             rallisten säädösten puute estää nykyisel-
13424: sin avohoitoa. Tuberkuloositoimistoilla ei kui-              lään tuberkuloositoi'mistojen toiminta-
13425: tenkaan ole selvästi lausuttua oikeutta ottaa                alueen laajentamisen ja niiden kapasitee-
13426: asiakkaikseen muita keuhkosairaita kuin tuber-               tin käyttämisen helpottamaan ratkaise-
13427: kuloottisia. Olisi luonnollista laajentaa em. tu-            valla tavalla keuhkosairauksien avohoito-
13428: berkuloosilain 5 §:n 3 mom. periaate koske-                  mahdollisuuksia, ja jos on,
13429: maan myös tuberkuloosin vastustami:styön toista                 mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-
13430: yksikköä, tuberkuloositoimistoa. Tuberkuloosi-               kohdan korjaamiseksi?
13431:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1978.
13432: 
13433:          Jouko Mäkelä                    Aulis: Juvela                  Mauno Manninen
13434:          Kalevi Mattila                  Pauli Uitto                    Väinö Raudaskoski
13435:          Sven-Erik Järvinen              Helvi Niskanen                 Esko Pekonen
13436:          Paula Eenilä                    Oili Suomi                     Ulla Järvilehto
13437:          Olli Helminen                   Eino Loikkanen                 Jermu Laine
13438:          Salme Myyryläinen               Eero Lattula                   Matti Puhakka
13439:          Meeri Kalavaineo                Kirsti Hollming                Siiri Lehmonen
13440:          Uljas Mäkelä                    Uki Voutålainen                i\ni!leli 1Civitie
13441: 087800819F
13442: 2                                            1978 vp.
13443: 
13444: 
13445: 
13446: 
13447:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      siten, että keskusparantola on hallinnollisesti
13449: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       liitetty vastaavaan keskussairaalaan tai keskus-
13450: olette 26 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn          parantola on saanut muiden sairauksien kuin
13451: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tuberkuloosin hoitovelvoitteita.
13452: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Tuberlruloosi'toimistojen osalta on päädytty
13453: edustaja J. Mäkelän ym. näin kuuluvasta kir-        ratkaisuun, jonka mukaan pyritään tuberkuloosic
13454: jallisesta kysymyksestä n:o 282:                    toimistot sijoittamaan ensisijaisesti yleissairauk-
13455:                                                     sien hoitolaitosten yhteyteen. TälTä ratkaisulla
13456:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       on tarkoitus hankkia tuberkuloositoimrstojen
13457:        virallisten säädösten puute estää nykyi-     tarvitsemat asiantuntijakonsultaatiot sekä rönt-
13458:        sellään tuberkuloositoimistojen toiminta-    gen- ja laboratoriopalvelut sijoituslaitokselta.
13459:        alueen laajentamisen ja niiden kapasi-       Vastavuoroisesti tuberkuloositoimisto voi tar-
13460:        teetin käyttämisen helpottamaan ratkai-      jota tuberkuloosihoidon asiantuntemusta yleis-
13461:        sevalla tavalla keuhkosairauksien avohoi-    sairauksien hoitolaitokselle. Tällä ratkaisulla on
13462:        tomahdollisuuksia, ja jos oo,                katsottu parhaiten voi1iavan hyödyntää tuberku-
13463:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-      loositoimistojen voimavaroja. Toimistojen siir-
13464:        kohdan korjaamiseksi?                        rot pyritään toteuttamaan viimeistään silloin,
13465:                                                     kun joudutaan laitteistoa uusimaan.
13466:   Va:stauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Päinvastaisessa ratkaisussa eli annettaessa ny-
13467: vasti seuraavaa:                                    kyisille tuberkuloositoimistoille uusia tehtäviä
13468:   Tuberkuloosilll torjuntatyön toteuttamisesta      olisi toimiS<tojen laite- yms. voimavaroja järjes-
13469: maassamme on oma lainsäädäntönsä. Sen mukai-        telmällisesti lisättävä.
13470: sesti maahamme on takennettu kyseisen sairau-           Tämä ei ole lääkintöhallituksen käsityksen
13471: den tutkimusta ja hoitoa varten oma hoi:tolaitos-   mukaan sairaanhoidollisesti eikä hallinnolllsesti
13472: verkosto. Tuberkuloositoimistoilla järjestel-       tarkoituksenmukaista, koska se johtaisi toimis-
13473: mässä on avohoitovastuu.                            toj,en antaman sairaanhoidon eriytymiseen muus-
13474:   Tuberkuloosin hoidon tehostuminen on johta-       ta sairaanhoidosta, loisi päällekkäisiä toimintoja
13475: nut laitoshoitopaikkojen tarpeen vähenemiseen.      ja kilpailevia rinnakkaisjärjestelmiä.
13476: Uusien tuberkuloositapausten määrä osoittaa             Edellä esitetyllä tavalla voidaan keuhkosai-
13477: kuitenkin, että sairautta ei ole voitettu. Hoito    rauksien avohoitomahdollisuuksia tuberkuloosi-
13478: on painottunut vain avohoidoo suuntaan.             toimistoissa lisätä voimassa olevan lainsäädän-
13479:    Vapautuneita laitoshoitopaikkoja on voitu        nön puitteissa.
13480: käyttää muiden yleissairauksien hoitoon joko
13481:      Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 1978.
13482: 
13483:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläiärvi
13484:                                                N:o 282                                                    3
13485: 
13486: 
13487: 
13488: 
13489:                            T tll R i k 8 d a g e n 8 H e r r Ta 1m a n.
13490: 
13491:    I det 8yfte 37 § 1 mom. riksdag8ordningen           al!lmänna sjukdomar antingen så, ·att centralsana-
13492: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel:se         todet administrativt har .anslutit8 tili motsva-
13493: av den 26 maj 1978 tili vederbörande medlem            rande centralsjukhus ellet så, att centralsanato-
13494: av statsrådet översänt avskrift av följande av         riet fått vårdskyldigheter i fråga om även andra
13495: riksdagsman J. Mäkelä m.fl. undertecknade              sjukdomar än tuberkulos.
13496: spörsmål nr 282:                                          För tuberkulosbyråerna8 del har man stan-
13497:                                                        nat för en lösning som går ut på att sträva till
13498:           Är Regeringen medveten om att bris-          att förlägga tuberkulosbyråerna i första hand
13499:        ten på officiella stadganden för närva-         i .anslutmng till inrättmngar för vård av aM-
13500:        rande utgör hinder för att tuberkulos-          männa sjukdomar. Avsikten är att tuberkulos-
13501:        byråerna skall kunna utsträcka sina verk-       byråerna genom denna lösning skall ha tillgång
13502:        samhetsområden och för att deras kapa-          tili de expertkonsultationer samt den röntgen-
13503:        citet skall kunna användas tili att på          och laborator1eservice, som de behöver, hos den
13504:        ett avgörande sätt underlätta möjlig-           anstalt de förlagts ti:ll. I gengäld kan tuberku-
13505:        heterna tili öppen vård i samband med           losbyråerna erbjuda sakkunskap i vården av
13506:        lungsjukdomar, och om så är fallet,             tuberkulos vid inrättningen för vård av all-
13507:           vad ämnar Regeringen göra för att            männa sjukdomar. Man har ansett att tuberku-
13508:        avhjälpa detta missförhållande?                 losbyråerna8 resurser bäst kan utnyttjas genom
13509:    Såsom 8var på detta spörsmål får jag vörd-          en sådan lösning. Senast då apparaturen 8kall
13510: samt anföra följande:                                  förnyas försöker man verkställa byråförflytt-
13511:                                                        ningarna.
13512:    I vårt land finns särskild lagstiftning för be-         I ·en mollsatt situation, d.v.s. om frågan skulle
13513: kämpandet av tuberkulos. 1 överensstämmelse            lösas så, att tuberkulosbyråerna skulle ges nya
13514: med denna lagstiftning har i vårt land byggts          uppgifter, borde byråernas ·anläggningar m.m.
13515: upp etrt eget nät av vårdinrättningar för under-       resurser systematiskt ökas. Enligt medicinalsty-
13516: sökning och behandling av ifrågavarande sjuk-          relsens uppfattning är detrta .inte ändamålsen-
13517: dom. 1 detta system bär tuberkulosbyråerna             ligt, vare sig ur sjukvårds- eller administrativ
13518: ansvaret för den öppna vården.                         synvinkel, eftersom det skulle leda rill att den
13519:    Då behancllingen av tuberkulos dfektiverats,        sjukvård som ges vid byråe11na avskiljs från den
13520: har detrta oc~så lett tili ett minskat behov av        övriga sjukvården och tili ,atrt vissa funktioner
13521: anstaltsvårdplatser. Antalet nya fall av tuberku-      skulle överlappa varandra samt till konkurre-
13522: los visar dock atrt 8jukdomen inte heh övervun-        rande parallella system.
13523: clts. Det är bara så, att tyngdpunkten har för-           På ovan anfört 8ätrt kan möjligheterna till
13524: lagts iil1 den öppna vården.                           behandling av lungsjukdomar genom öppen
13525:    De vårdplatser som frigjott8 vid anstalterna        vård vid tuberkulbsbyråerna ökas inom t·amen
13526: har således kunnat användas för vård av andra          för gällande lagstiftning.
13527:      Helsingfors den 21 juni 1978.
13528: 
13529:                                                      Social- och hälsovårdsminister Pirkko T yöläiärvi
13530:                                               1978 vp.
13531: 
13532: Kirjallinen kysymys n:o 283.
13533: 
13534: 
13535: 
13536: 
13537:                                   Junnila: Ruotsissa kertyneiden virkavuosien ottamisesta huomioon
13538:                                      Suomessa ikälisien ja eläkkeiden osalta.
13539: 
13540: 
13541:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13542: 
13543:    Vaikka asia ei maassamme nykyisin vallitse-       kohdassa vahvistettiin myös, että Yhdistyneissä
13544: van vaikean työttömyystilanteen takia juuri nyt      Kansakunnissa ja sen erityisjärjestöissä tai
13545: ehkä vaikutakaan erityisen ajankohtaiselta,          muun sellaisen hallitusten välisen kansainväli-
13546: Ruotsiin muuttaneiden satojen tuhansien suo-         sen järjestön tai yhteistyöelimen palveluksessa,
13547: malaisten paluumuuton edistäminen on pitem-          johon Suomi on virallisesti liittynyt, palvele-
13548: mällä tähtäimellä ajatellen Suomen kannalta          mansa ajan virkamies saa lukea ikälisään oi-
13549: varsin tärkeä kansallinen ja kansantaloudellinen     keuttavaksi. Myös Punaisen Ristin palveluk-
13550: intressi. Paluumuuton tiellä olevia erilaisia es-    sessa olo sekä kotimaassa että ulkomailla on
13551: teitä on syytä pyrkiä raivaamaan pois tarkoi-        samalla tavalla ikälisään oikeuttavaa.
13552: tuksenmukaisin järjestelyin.                            Ruotsin suomalaisten keskuudessa kysellään,
13553:     Erääksi tällaiseksi paluumuuton esteeksi         eikö Suomen kansalaisen Ruotsin julkisen hal-
13554: näyttää muodostuneen se seikka, että Suomen          linnon palveluksessa kuluneita virkavuosia voi-
13555: valtio ei ole pitänyt mahdollisena sitä, että        taisi samalla tavalla lukea ikälisään oikeutta-
13556: Ruotsin julkisen hallinnon -         valtion, maa-   viksi virkavuosiksi Suomessa. Kun näin ei ole
13557: kuntapäivien ( landsting) ja kuntien - palve-        asianlaita, tämä seikka on muodostunut erääksi
13558: luksessa olevien suomalaisten noissa tehtävissä      sellaiseksi tekijäksi, joka on omansa jarrutta-
13559: kertyneitä virkavuosia voitaisiin lukea ikälisiin    maan paluumuuttoa Ruotsista Suomeen.
13560:  ja eläkkeeseen oikeuttaviksi virkavuosiksi             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13561:  Suomessa, jos asianomaiset palaavat kotimaahan      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
13562:  ja hakeutuvat täällä julkisen hallinnon palve-      kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
13563:  lukseen.                                            senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13564:     Eräissä poikkeustapauksissa ulkomailla ta-
13565: pahtunut virkapalvelus on otettu täällä Suo-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
13566: messa huomioon Niinpä pöytäkirjassa, joka                    Ruotsin julkisen hallinnon palvelukses-
13567:  14. 3. 1977 laadittiin toisaalta valtiovarainmi-            sa työskentelevien suomalaisten parissa
13568:  nisteriön ja toisaalta valtion virkamiehiä edus-            toivotaan, että heidän Ruotsissa kerty-
13569:  tavien keskusjärjestöjen välillä virkamiesten               neet virkavuotensa voitaisiin lukea ikä-
13570: ikälisiä koskevan virkaehtosopimuksen allekir-               lisiin ja eläkkeeseen oikeuttaviksi virka-
13571:  joitustilaisuudessa, sovittiin siitä, että kansa-           vuosiksi myös Suomessa, jollainen jär-
13572:  koulu- tai peruskoululaitoksen viran- ja toimen-            jestely olisi omansa helpottamaan hei-
13573:  haltijalla on oikeus lukea ikälisään oikeutta-              dän paluumuuttoaan Suomeen, ja jos on,
13574:  vaksi palvelusajaksi aika, jonka hän on toimi-                 onko Hallituksen piirissä harkittu
13575:  nut suomalaisten opettajana ulkomailla. Ja                  mahdollisuutta tällaiseen järjestelyyn
13576:  15. 4. 1977 annettujen valtion virkamiesten                 ryhtymisestä?
13577:  ikälisäsopimuksen soveltamisohjeiden 4 § c)
13578:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1978.
13579: 
13580:                                           Tuure Junnila
13581: 
13582: 
13583: 
13584: 0878008383
13585: 2                                            1978 vp.
13586: 
13587: 
13588: 
13589: 
13590:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13591: 
13592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vassa vakinaisessa virassa tai toimessa sekä yli-
13593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       määräisessä toimessa ikälisää. Ikälisän lasku- ja
13594: olette 29 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn          suorittamisperusteista on sovittu valtion virka-
13595: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        miesten ikälisäsopimuksessa.
13596: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Virkamiehen ikälisään oikeuttavista palvelus-
13597: edustaja Tuure Junnilan näin kuuluvasta kir-        ajoista on sovittu ikälisäsopimuksen 4 §:ssä.
13598: jallisesta kysymyksestä n:o 283:                    Tämän mukaan ulkomailla palvelemistaan ajois-
13599:                                                     ta virkamies saa lukea ikälisään oikeuttavaksi
13600:           Onko Hallitus tietoinen Sllta, että       Punaisen Ristin, Yhdistyneiden Kansakuntien,
13601:        Ruotsin julkisen hallinnon palvelukses-      sen erityisjärjestöjen tai muun sellaisen halli-
13602:        sa työskentelevien suomalaisten parissa      tusten välisen kansainvälisen järjestön tai yh-
13603:        toivotaan, että heidän Ruotsissa kerty-      teistyöelimen palveluksen, johon Suomi on vi-
13604:        neet virkavuotensa voitaisiin lukea ikä-     rallisesti liittynyt tahi palveluksen sellaisessa
13605:        lisiin ja eläkkeeseen oikeuttaviksi virka-   kansainvälisessä       kehitysyhteistyötehtävässä,
13606:        vuosiksi myös Suomessa, jollainen jär-       jossa Suomi on mukana. Virkaehtosopimukseen
13607:        jestely olisi omansa helpottamaan hei-       liittyvässä pöytäkirjassa on lisäksi sovittu, että
13608:        dän paluumuuttoaan Suomeen, ja jos           sellainen kunnan kansakoulu- tai peruskoulu-
13609:        on,                                          laitoksen viran tai toimen haltija, jolla on ollut
13610:           onko Hallituksen piirissä harkittu        oikeus lukea ikälisään oikeuttavaksi palvelusai-
13611:        mahdollisuutta tällaiseen järjestelyyn       kansa suomalaisten opettajana ulkomailla, ei
13612:        ryhtymisestä?                                menetä tätä oikeuttaan siirtyessään valtion pal-
13613:                                                     velukseen. Nykyisin myös ulkomailla yliopis-
13614:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         toissa ja korkeakouluissa suomen kielen lehto-
13615: taen seuraavaa:                                     reina toimivat henkilöt saavat lukea kyseisen
13616:                                                     ajan ikälisään oikeuttavaksi, koska opetusmi-
13617:    Valtion ja kuntien palveluksessa olevien vir-    nisteriö tekee heidän kanssaan työsopimuksen
13618: kamiesten ja viranhaltijain palvelussuhteen eh-     ja maksaa osan palkkaa ns. kotimaanpalkkana.
13619: doista sovitaan nykyisin valtion virkaehtosopi-         Kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen 37
13620: muslain ( 664/70) ja kunnallisen virkaehtoso-       §:n mukaan kunnan viranhaltijan ikälisään oi-
13621: pimuslain ( 669/70) säätämässä järjestyksessä.      keuttavaan palvelusaikaan on luettava se aika,
13622: Näissä sopimuksissa, joissa sopijapuolina ovat      jonka hän on ollut Yhdistyneiden Kansakun-
13623: valtion puolelta valtiovarainministeriö, kuntien    tien, Kansainvälisen Punaisen Ristin ja muissa
13624: puolesta Kunnallinen Sopimusvaltuuskunta ja         vastaavissa kansainvälisissä tehtävissä. Lisäksi
13625: virkamiesten ja viranhaltijain puolesta virka-      peruskoulun viranhaltija saa lukea ikälisään
13626: miesjärjestöt, voidaan sopia virkamiesten ja        oikeuttavaksi palvelusajaksi yhteensä enintään
13627: viranhaltijain palkkauksesta palkanlisineen ja      10 vuotta siitä ajasta, minkä asianomainen on
13628: lisäpalkkioineen ja siis myös ikälisistä. Näitä     ollut Ruotsissa, Sveitsissä tai Neuvostoliitossa
13629: sopimusratkaisuja, jotka ovat syntyneet työ-        päätoimisena opettajana oppilaitoksessa opetta-
13630: markkinaosapuolten kesken, ei hallitus voi yk-      massa suomalaisia lapsia.
13631: sipuolisesti muuttaa. Virkaehtosopimuksissa ei          Edellä olevaan viitaten voidaan todeta, että
13632: sen sijaan saada virkaehtosopimuslakien nimen-      voimassa olevien virkaehtosopimusjärjestelmien
13633: omaisten säännösten mukaan sopia eläkkeistä.        mukaan virkamiesten ja viranhaltijain ikälisä-
13634:    Valtion yleisen virkaehtosopimuksen 3 §: n       oikeudesta, mm. siitä, minkä ajan virkamies
13635: 1 momentin mukaan suoritetaan V-palkkaus-           saa yleensä lukea ikälisään oikeuttavaksi palve-
13636: luokkiin sekä C 1-47 palkkausluokkiin kuulu-        lusajaksi, sovitaan virkaehtosopimuksin.
13637:                                               N:o 283                                              3
13638: 
13639:    Muissa pohjoismaissa palveltua aikaa ei vir-         Sopimuksen mukaan virkamiehen toisessa so-
13640: kaehtosopimuksen mukaan yleensä lueta ikäli-        pimusmaassa palveleman ajan lukeminen eläke-
13641: sään oikeuttavaksi ajaksi. Valtiovarainministe-     ajaksi toisesta sopimusmaasta myönnettävää
13642: riö voi kuitenkin erityisestä syystä oikeuttaa      valtion eläkettä varten on mahdollista sillä
13643: valtion virkamiehen lukemaan hyväkseen ikä-         edellytyksellä, että asianomaisella virkamiehellä
13644: lisää varten muunkin kuin ikälisäsopimuksen 4       on eläkkeen myöntävässä maassa tämän maan
13645: § :ssä mainitun palvelusajan ja siis myös vie-      eläkesäännösten mukaan eläkeajaksi luettavaa
13646: raan valtion palvelusajan. Käytäntö on ollut,       keskeytyksetöntä palvelusaikaa vähintään kym-
13647: ettei vieraan valtion palvelusta ole yleensä        menen vuotta. Mikäli virkamiehellä ei ole
13648: erivapausteitsekään laskettu ikälisään oikeutta-    eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa kymmentä
13649: vaksi palvelukseksi. Erivapausharkintaa suorit-     vuotta, voidaan toisessa sopimusmaassa palvel-
13650: taessaan valtiovarainministeriö on ottanut huo-     tu aika kuitenkin yksityistapauksissa erivapaus-
13651: mioon, ettei palvelusta toisen pohjoismaan jul-      teitse myöntää eläkeajaksi. Suomessa tällaisen
13652: kisessa virassa voida ilman muuta asettaa pa-       erivapauden voi myöntää valtiovarainministeriö.
13653: rempaan asemaan kuin suomalaisen yksityisen         Edellä mainituilla edellytyksillä voidaan siis
13654: työnantajan palvelusta. Tämän vuoksi ulkomai-       myös Ruotsin valtion eläkejärjestelmän mukaan
13655: selta julkiseltakin palvelukselta on ollut edel-    eläkeajaksi luettava palvelusaika lukea eläke-
13656: lytettävä, ennenkuin sen hyväksi lukeminen          ajaksi Suomesta myönnettävää valtion eläkettä
13657: ikälisää varten on ollut erivapaudella mahdol-      varten.
13658: lista, että sen hoitaminen on ollut omiaan edis-        Lopuksi voidaan todeta, että mikäli virka-
13659: tämään suomalaisen viran tai toimen hoitoa ja       miehet ja viranhaltijat voisivat kysymyksessä
13660: että palvelus on kestänyt suhteellisen pitkään.     esitetyllä tavalla lukea Ruotsin julkisen hallin-
13661: Mikäli tämän edellytyksen täyttävää palvelusta      non palveluksessa kertyneet virkavuodet ikäli-
13662: haetaan erivapaudella ikälisään oikeuttavaksi,      siin oikeuttavaksi ajaksi, voisi tämä myös toi-
13663: valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus, ot-      saalta edistää maastamuuttoa Suomesta, kun
13664: taen huomioon kussakin tapauksessa esiintyvä        maastamuuttoa suunnittelevat jo etukäteen tie-
13665: tarve saada kyseessäoleva henkilö Suomen val-       täisivät, että Ruotsissa julkisen hallinnon pal-
13666: tion palvelukseen, ratkaista asia myönteisesti.     veluksessa työskentely ei vähentäisi ikälisäoi-
13667:     Siltä osin kuin kysymys koskee virkamiehen      keuksia Suomessa. Lisäksi on todettava, että
13668: oikeutta lukea eläkkeeseen oikeuttavaksi palve-     mikäli ikälisäoikeuksia tarkistettaisiin kysymyk-
13669: lukseksi Ruotsissa julkisen hallinnon - val-        sessä tarkoitetulla tavalla, tulisi myös muissa
13670: tion, maakuntapäivien ( landsting) ja kuntien       valtioissa kuin Ruotsissa suoritettu palvelus
13671: - palveluksessa kertynyt palvelusaika, viittaan     lukea ikälisään oikeuttavaksi ajaksi.
13672: Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken               Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
13673: joulukuun 18 päivänä 1973 tehtyyn sopimuk-          että virkamiehellä on jo tällä hetkellä oikeus
13674: seen näiden valtioiden eläkejärjestelmien mu-       lukea Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan
13675: kaisen eläkeoikeuden sopeuttamisesta. Sopi-         välillä tehdyn sopimuksen nojalla eläkeajaksi
13676: muksella pyritään siihen, että pelkästään eläke-    toisessa pohjoismaassa suoritettu palvelus ja
13677: syyt eivät olisi estämässä virkamiehen siirty-      että kysymyksessä tarkoitetun palvelun perus-
13678: mistä sellaisesta virasta toisesta pohjoismaasta,   teella tapahtuva ikälisäoikeuksien laajentami-
13679: johon liittyy oikeus valtion eläkkeeseen, saman-    nen tulee käsitellä virkaehtosopimusneuvotte-
13680: laiseen virkaan johonkin toiseen sopimusmaa-        luissa.
13681: han.
13682:      Helsingissä elokuun 14 päivänä 1978.
13683: 
13684:                                                                            Ministeri Esko Rekola
13685: 4                                              1978 vp.
13686: 
13687: 
13688: 
13689: 
13690:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
13691: 
13692:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningskiasserna samt tili C 1-47 avlönings-
13693: anger har Ni, Herr T aiman, med Eder skrivelse        klasserna hörande ordinarie tjänst eller bdatt-
13694: av den 29 maj 1978 tili vederbörande mediem           ning samt extraordinarie befattning. Angåen-
13695: av statsrådet översänt avskrift av föijande av        de grunderna för uträknandet och erläggandet
13696: riksdagsman Tuure Junnila ställda spörsmål nr         av åiderstiliägg har avtalats i avtalet om
13697: 283:                                                  åiderstiliägg för statens tjänstemän.
13698:                                                          Angående tjänstemans tili ålderstiliägg be-
13699:           Ar Regeringen medveten om att man           tättigande anställningstider har avtalats i ål-
13700:        biand de finländare som är anställda           derstiliäggsavtalets 4 §. Enligt denna paragraf
13701:        inom den offentliga förvaltningen i            får tjänsteman av den tid han tjänstgjort utom-
13702:        Sverige önskar, att deras i Sverige upp-       lands såsom tili ålderstiliägg berättigande tid
13703:        komna tjänsteår skulle kunna räknas            räkna sig tili godo anställning hos Röda Kor-
13704:        såsom till ålderstillägg och pension be-       set, Förenta Nationerna, dess specialorganisa-
13705:        rättigande tjänsteår även i Finland, vil-      tion eller annan sådan av regeringar upprätt-
13706:        ket skulle vara ägnat att underlätta           hållen internationell organisation eller samar-
13707:        deras återHyttning tili Finland, och om        betsorgan, tili vilket Finland officiellt anslu-
13708:        så är fallet,                                  tit .sig, ellet tid under viiken han handhaft
13709:           har man inom Regeringen övervägt            uppdrag inom det i internationella utvecklings-
13710:        möjligheterna att inleda dylika arrange-       samarbetet, vari Finland deltar. I protokollet
13711:        mang?                                          som ansluter sig tili tjänstekollektivavtalet har
13712:                                                       dessutom avtalats att sådan innehavare av
13713:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        tjänst ellet befattning vld kommuns folk- eller
13714: samt anföra följande:                                 grundskoleväsen, som haft rätt att såsom be-
13715:     Angående vilikoren i anställningsförhållan-       rättigande tili ålderstillägg täkna den tid han
13716: det för tjänstemän och tjänsteinnehavare i an-        har verkat som lärare för finländare i utlan-
13717: ställning hos staten och kommunerna avtalas           det, inte förlorar denna rättighet då han över-
13718: för närvarande i den ordning som stadgas i            går till anställning hos staten. Nuförtiden får
13719: lagen om statens tjänstekollektivavtal ( 664/70)      även petsoner, vilka verkar som lektorer i
13720: och i lagen om kommunaia tjänstekollektivavtai        finska språket vid universitet och högskolor
13721:  ( 669/70). I dessa avtal, vid vilka avtalsparter-    utomlands, räkna ifrågavarande tid såsom tili
13722: na är på statens vägnar ,finansministeriet och        ålderstiliägg berättigande, emedan undervis-
13723: på kommunernas vägnar Kommunaia Avtaisde-             ningsministeriet ingår arbetsavtal med dem och
13724: Iegationen samt på tjänstemännens och tjänste-        erlägger en del av lönen som s.k. hemlands-
13725: innehavarnas vägnar tjänstemannaorganisatio-          lön.
13726: nerna, kan avtalas om tjänstemännens och                 Enligt 3 7 § i det allmänna kommunala
13727: tjänsteinnehavarnas avlöningar jämte lönetili-        tjänstekollektivavtalet skall såsom kommunal
13728: lägg och tilläggsarvoden och således även om          tjänsteinnehavares tili ålderstillägg berättigan-
13729: ålderstilläggen. Dessa avtalslösningar, som till-     de tjänstgöringstid räknas den tid vederböran-
13730: kommit mellan arbetsmarknadsparterna, kan             de varit anställd hos Förenta Nationerna, In-
13731: inte ensidigt ändras av regeringen. I tjänste-        ternationella Röda Korset och i andra mot-
13732: kollektivavtalen får däremot, enligt uttryckligt      svarande intetnationella uppdrag. Dessutom får
13733: stadgande i tjänstekollektivavtalslagen, inte av-     tjänsteinnehavare vid gtundskola såsom tili
13734: talas om pensioner.                                   ålderstillägg berättigande anställningstid räkna
13735:     Enligt 3 § 1 mom. statens allmänna tjänste-       sammanlagt högst 10 åt av den tid han vatit
13736: kollektivavtal erläggs ålderstillägg i tili V-avlö-   anställd i Sverige, Schweitz eller Sovjetunionen
13737:                                                 N:o 283                                               5
13738: 
13739: såsom lärare i huvudsyssla vid läroanstalt, med       skulle få utgöra hinder för tjänsteman att flytta
13740: uppgift att undervisa finländska barn.                från sådan tjänst i ett nordiskt land, tili viiken
13741:     Hänvisande tili det ovan anförda kan man          ansluter sig rätt tili pension av staten, tili
13742: konstatera, att enligt gällande tjänstekollektiv-     motsvarande tjänst i något av de andra avtals-
13743: avtalssystem avtalas i tjänstekollektivavtal om       länderna.
13744: tjänstemännens och tjänsteinnehavarnas rätt               Enligt avtalet är det möjligt att räkna den
13745: tili ålderstiliägg, bl.a. om viiken tid tjänsteman    tid tjänsteman varit i anställning i ett avtals-
13746: i allmänhet ±år räkna såsom tili ålderstillägg        land såsom pensionstid för pension som bevii-
13747: berättigande anställningstid.                         jas i annat avtalsland under förutsättning, att
13748:     Tid i anställning i de övriga nordiska länder-    vederbörande tjänsteman i det land som skall
13749: na räknas i allmänhet inte enligt tjänstekollek-      bevilja pensionen har minst tio års oavbruten
13750: tivavtalet såsom tili ålderstillägg berättigande      anställningstid, viiken enligt landets pensions-
13751: tid. Finansministeriet kan emellertid av sär-         stadganden skall räknas såsom pensionstid. Har
13752: skilt skäl berättiga statstjänsteman att för          tjänstemannen inte tio års anställningstid som
13753: ålderstillägg räkna sig tili godo även annan än       skall räknas såsom pensionstid, kan i annat
13754: i 4 § ålderstilläggsavtalet nämnd anställnings-       avtalsland tjänstgjord tid dock i enskilda fall
13755: tid, och således även tid i anställning hos           genom dispens beviljas såsom pensionstid. I
13756: främmande stat. Praxis har varit att anställ-         Finland kan finansministeriet bevilja sådan
13757: ning hos främmande stat i allmänhet inte ens          dispens. Under ovan nämnda förutsättningar
13758: genom dispens räknats såsom tili ålderstillägg        kan således även sådan anställningstid som en-
13759: berättigande anställning. Vid dispensprövning-        ligt svenska statens pensionssystem skall räk-
13760: en har finansministeriet tagit i beaktande att        nas såsom pensionstid, räknas som pensionstid
13761: anställning i offentlig tjänst i annat nordiskt       för pension, som skall beviljas av finska sta-
13762:  land inte utan vidare kan försättas i ett bättre     ten.
13763: läge än anställning hos finländsk privat arbets-          Slutligen kan konstateras, att i fall tjänste-
13764:  givare. Därför har man varit tvungen att, innan      männen och tjänsteinnehavarna på sätt som
13765:  utländsk anställning genom dispens kunnat            framställts i spörsmålet skulle få räkna tjänste-
13766:  räknas tili godo för ålderstiliägg, förutsätta att   åren i anställning inom den offentliga förvalt-
13767:  anställningen varit ägnad att främja skötseln        ningen i Sverige tili godo såsom tili ålders-
13768:  av den finländska tjänsten eller befattningen        tiliägg berättigande anställningstid, detta även
13769:  och att anställningen varit jämförelsevis lång-      på andra sidan skulle kunna främja utflytt-
13770:  varig. Ansöker någon om dispens för att              ningen från Finland, då de som planerar ut-
13771:  anställning som uppfyller denna förutsätting         flyttning redan på förhand skulle veta, att an-
13772:  skall räknas såsom berättigande tili ålderstill-     ställningen inom den offentliga förvaltningen
13773:  lägg, är det möjligt för finansministeriet att,      i Sverige inte minskar rätten tili ålderstiliägg
13774:  med beaktande i ettvart fall av det förhanden-       i Finland. Dessutom bör konstateras, att såvida
13775:  varande behovet av att anställa vederbörande         rätten tili ålderstillägg skulle justeras på sätt
13776:  person hos finska staten, avgöra ärendet i po-       som avses i spörsmålet, även anställning i an-
13777:  sitiv riktning.                                      nat land än Sverige borde räknas såsom tili
13778:     Tili den del spörsmålet gäller tjänstemans        ålderstillägg berättigande tid.
13779:  rätt att såsom till pension berättigande anställ-        På basen av det ovan anförda kan man
13780:  ning räkna tid i anställning inom den offent-        konstatera, att tjänstemännen redan i detta
13781:  liga förvaltningen i Sverige - staten, lands-        nu med stöd av det mellan Finland, Norge,
13782:  ting och kommun -          hänvisar jag tili det     Sverige och Danmark ingångna avtalet har rätt
13783:  mellan Finland, Norge, Sverige och Danmark           att tili pensionstid räkna anställning i annat
13784:  den 18 december 197 3 ingångna avtalet om an-        nordiskt land, och att frågan om ett utvidgande
13785:   passande av pensionsrätten i enlighet med des-      av rätten tili ålderstiliägg på basen av sådan
13786:   sa staters pensionssystem. Genom avtalet strä-      anställning som avses i spörsmålet skall hand-
13787:   var man tili att enbart pensionsorsaker inte        läggas vid tjänstekollektivavtalsförhandlingarna.
13788: 
13789:       Helsingfors den 14 augusti 1978.
13790: 
13791:                                                                               Minister Esko Rekola
13792: 
13793: 0878008383
13794:                                                 1978 vp.
13795: 
13796: Kirjallinen kysymys n:o 284.
13797: 
13798: 
13799: 
13800: 
13801:                                    Louekoski: Pankkien salassapitovelvollisuutta ja verohallituksen
13802:                                       tietojensaantioikeutta täsmentävän lainsäädännön aikaansaa-
13803:                                       misesta.
13804: 
13805: 
13806:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13807: 
13808:     Verohallituksen vaadittua eräitä pankkeja          tyneistä summista. Kun näille tileille on niin
13809: antamaan verotarkastajille mahdollisuuden tu-          ikään veroviranomaisten tietojen mukaan voitu
13810: tustua pankeissa oleviin talletuksiin yli              maksaa korkoa kolminkertainen määrä tavalli-
13811: 100 000 markan tilien osalta veropetosten pal-         seen talletuskorkoon verrattuna, on sekä vero-
13812: jastamiseksi ovat pankit kieltäytyneet tarkas-         tuksen oikeudenmukaisuuden että verorikollis-
13813: tustilaisuuksien       järjestämisestä. Veroviran-     ten suojelun ja pankkien laillisen toiminnan ra-
13814: omaisten lähtökohtana on heidän ilmoituksensa          jojen selvittämisen kannalta tärkeää saada nyt
13815: mukaan ollut luonnollisesti täysin luottamuk-          puheena olevat tilitiedot verohallituksen käyt-
13816: sellinen tarkastus. Pankit taas ovat perusta-          töön.
13817: neet kieltonsa pankkisalaisuudesta voimassa               Pankkien tarkastukseen nähden kielteisen
13818: oleviin säännöksiin sekä siihen, että veroviran-       kannan perusteena on ollut veroviranomaisten
13819: omaisten tarkastuspyynnöt ovat olleet liian yli-       tarkastuspyyntöjen ylimalkaisuus. Kuinka laa-
13820: malkaisia.                                             jalle tahansa viranomaisvalvontaa pankeissa ei
13821:     Pankkisalaisuudesta ja verorikosten tutkimi-       saakaan ulottaa. Sen sijaan on tärkeää, että
13822: sesta voimassa olevat säännökset ovat niin tul-        rikoksen kautta saadut jättisummat voidaan vi-
13823: kinnanvaraiset, että oikeuskansleri on katsonut        ranomaistoimin paljastaa myös pankeista, vaik-
13824: Helsingin       poliisiviranomaisten menetelleen       ka ne olisi sinne talletettu tunnettujen sarja-
13825: laillisesti näiden kieltäytyessä antamasta virka-      kuvasankareiden nimillä. Lakien on tällaisissa
13826: apua tässä tarkoitettujen tilitietojen saamiseksi      asioissa oltava niin selvät, ettei oikeudenkäyn-
13827: viranomaisten käyttöön. Itse verohallituksen           teihin jo tutkimusten alkuvaiheessa tarvitse
13828:  ja pankkien välinen riita tietojen saannista          niiden tarkasta sisällöstä turvautua.
13829: tullee korkeimman hallinto-oikeuden ratkais-              Edellä olevaan viitaten esitän kunnioittavasti
13830:  tavaksi pikapuolin. Oikeuskanslerin kannanotto        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13831: eräänlaisena ennakkotapauksena lain oikeasta            vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
13832:  sisällöstä viittaa kuitenkin vahvasti siihen, että
13833:  tilitietojen saaminen voi oikeudenkäynnissä tul-                Aikooko Hallitus antaa viivytyksettä
13834:  la hylätyksi.                                                eduskunnalle sellaisen verotuslainsää-
13835:     Verohallituksesta julkisuuteen annettujen tie-            däntöä koskevan lakiehdotuksen, joka
13836:  tojen mukaan nyt tarkastusta edellyttävien ti-               täsmentää veroviranomaisten verorikos-
13837:  lien joukossa on runsaasti sellaisia, joilla on yh-          ten selvittämiseksi tarvittavien tietojen
13838:  teensä erittäin huomattavia summia ns. pimeää                saantioikeuden ja pankkien ja muiden
13839:  rahaa. On puhuttu jopa kymmeniin tai satoihin                rahalaitosten asiakkaiden suojaksi sää-
13840:  miljooniin nousevista veron kiertämisestä ker-               detyn suojan rajat?
13841:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1978.
13842: 
13843:                                                 Matti Louekoski
13844: 
13845: 
13846: 
13847: 
13848: 0878008660
13849: 2                                           1ns vp.
13850: 
13851: 
13852: 
13853: 
13854:                        Ed u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
13855: 
13856:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa    Käytännössä on kuitenkin vertailutietoja
13857: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      yleensä kerätty säännönmukaisten verotarkas-
13858: olette 29 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn         tusten tai ennakontarkastusten yhteydessä.
13859: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       Niinikään tietoja on hankittu lähettämällä
13860: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja     asianomaiselle verotuslain 46 ja 47 §:h, liike-
13861: Louekosken näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     vaihtoverolain 40 § :n .tai ennakkoperintälain
13862: myksestä n:o 284:                                  29 b § :n edellyttämä kehotus.
13863:                                                       Tarkastustoiminnassa on viime aikoina yhä
13864:            Aikooko Hallitus antaa viivytyksettä useammassa tapauksessa jouduttu sen tosiasian
13865:         eduskunnalle sellaisen verotuslainsää- eteen, että rahalaitokset ovat pankkisalaisuu·
13866:         däntöä koskevan lakiehdotuksen, joka teen tai tietojenautokehotuksen yksilöimättö-
13867:         täsmentää veroviranomaisten verorikos- myyteen vedoten kieltäytyneet. antamasta tie-
13868:          ten selvittämiseksi tarvittavien tietojen toja veroviranomaisille. Pankkeja koskevissa
13869:          saantioikeuden ja pankkien ja muiden laeissa on säännökset, joiden mukaan pankki on
13870:         rahalaitosten asiakkaiden suojaksi sää- velvollinen pitämään salassa, mitä sen henkilö"
13871:          detyn suojan rajat?                       kunta on saanut tietää pankin asiakkaan tai
13872:                                                    jorikun muun taloudellisesta asemasta taikka
13873:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- liike- tai ammattisalaisuudesta. Kurt veroviran-
13874: taen seuraavaa:                                    omaiset katsovat, että niillä on oikeus saada
13875:    Veroviranomaisille on verolaeissa annettu tarpeellisina pitämiään tietoja pankeilta, ja
13876: valtuudet erilaisten valvontakeinojen käyttöön. pankit samanaikaisesti katsovat, etteivät ne voi
13877: Valvontaviranomainen voi valita kulloinkin sanottuja tietoja antaa, on syntynyt ainakin
13878: tapaukseen soveltuvan valvontakeinon. Vero- toistaiseksi ratkaisematon ristiriitatilanne sen
13879: hallinnon tarkastustoimen piirissä on katsottu, suhteen, kumpi puheena olevista lainsäädän-
13880: että voimassa olevat säännökset oikeuttavat nöistä on nyt esillä olevissa tapauksissa sovel~
13881: verovelvolliseen tai työnantajaan kohdistetun lettava.
13882: tarkastuksen aikana merkitsemään muistiin tie-        Verohallitus toimeenpani kuluvan vuoden
13883: toja myös muista kuin tarkastuksen kohteena 16 - 19 päivinä toukokuuta eräisiin rahalai•
13884: olevasta. Tarkastustoiminnassa nimitetään tätä toksiin kohdistuvan vertailutietojen. hankinta-
13885: menettelyä vertailutietojen keräämiseksi. Oi- projektin verotuslain 48 § :n säännösten no~
13886: keus vertailutietojen hankkimiseen on johdet- jalla. Tarkastuksissa vertailutietoja saatiin
13887: tavissa välittömän verotuksen osalta verotus- osasta tarkastu'Skohteita' :Osan rahalaitoksista
13888: lain 44-49 §:n säännöksistä, välillisen vero- kieltäytyessa. esittämästä . vaadittua aineistoa;
13889: tuksen osalta liikevaihtoverolain 40 §:n sään- Verohallitus käynnisti kolmen tapauksen osal-
13890: nöksistä sekä ennakkoperinnän osalta ennak- ta: uhkasakkomenettelyn ja näiltä ·osin uhka-
13891: koperintälain 29 b ja 29 c §:istä. Veroviran- sakkoontuomitsemistapaukset ovat korkeim,
13892: omaisilla on verohallituksen. käsityksen~ mukaan man hallinto-oikeuden. tutkittavana.
13893: verotuslain 48 §:n, liikevaihtoverolain 40 §:n        Kysymys verotuslain 48 § :n säännöks.en tul-
13894: 3 momentin ja ennakkoperintälain 29 c § :n kinnasta on siis tullat · korkeimman hallinto-
13895: nojalla oikeus tarkastaa kenen tahansa hallussa oikeuden käsiteltäväksi edellä tarkoitettujen
13896: olevat liike- ja muut asiakirjat, joista- muita · pankkien valitettua uhkasakkoihin tuomitse-
13897: koskevia verotusta tai ennakkoperintää varten misesta. Mikäli korkein hallinto-oikeus omak-
13898: tarpeellisia vertailutietoja voi olla saatavissa, suu sanotun lainkohdan tulkinnasta päinvastai-
13899: myös ilman, että aineiston hallussapitäjään it- sen kannan kuin verohallitus, joudutaan har-
13900: seensä kohdistetaan vero- tai ennakontarkastus. kitsemaan, onko tietojen saantia koskevia ve-
13901:                                              N:o 284                                           3
13902: 
13903: rotuslain sekä vastaavasti liikevaihtoverolain     lä aihetta ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin,
13904: ja ennakkoperintälain asianomaisia säännöksiä      vaan tämä kysymys voidaan ratkaista sen jäl-
13905: siten tarkistettava, että tietojen saantioikeus    keen, kun korkein hallinto-oikeus on ratkais-
13906: lainmukaisen verotuksen ja ennakkoperinnän         sut päätöksellään voimassa olevan lainsäädän-
13907: aikaansaamiseksi tulee kaikissa tapauksissa tur-   nön tulkintaongelmat.
13908: vatuksi. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ole vie-
13909:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
13910: 
13911:                                                                        Ministeri Esko Rekola
13912: 4                                             1978 vp.
13913: 
13914: 
13915: 
13916: 
13917:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13918: 
13919:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gifter kan erhållas om andra personer, obero-
13920: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         ende av i vems besittning nämnda handlingar
13921: se av den 29 maj 1978 till vederbörande med-         är och utan att innehavaren själv berörs av
13922: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      skatte- och förskottsinspektionen. I praktiken
13923: av riksdagsman Louekoski undertecknade               har jämförelseuppgifter dock i allmänhet in-
13924: spörsmål nr 284:                                     samlats i samband med regelmässiga skatte-
13925:                                                      och förskottsinspektioner. Uppgifter har även
13926:           Ämnar Regeringen ofördröjligen tili        insamlats genom att tillställa vederbörande i
13927:        riksdagen avlåta en sådan proposition         46 och 47 §§ beskattningslagen, 40 § lagen
13928:        angående      beskattningslagstiftningen,     angående omsättningsskatt eller 29 b § lagen
13929:        vari skattemyndighets rätt att erhålla        om förskottsuppbörd förutsatt anmaning.
13930:        nödiga uppgifter för uppklarande av               I inspektionsverksamheten har man på se-
13931:        skattebrott och gränserna för tryggan-        naste tid allt oftare kunnat konstatera att pen-
13932:        det av den lagstadgade sekretessen för        ninginrättningarna har vägrat att lämna uppgif-
13933:        bankers och andra penninginrättning-          ter till skattemyndigheterna och härvid hänvisat
13934:        ars kunder preciseras?                        till banksekretessen ellet till att anmaningen
13935:                                                      om uppgiftsskyldigheten inte har individualise-
13936:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        rats. I de lagar som gäller bankerna återfinns
13937: samt anföra följande:                                stadganden, enligt vilka bank är skyldig att
13938:    Med stöd av skattelagarna har skattemyn-          hemlighålla uppgifter som hankpersonalen har
13939: digheterna fått fullmakter att anlita olika          erhållit om kundens eller någon annan per-
13940: övervakningsmetoder. Övervakningsmyndighe-           sons ekonomiska ställning eller affärs- eller yr-
13941: ten kan i varje enskilt fall välja den mest          keshemlighet. Då skattemyndigheterna anser,
13942: lämpliga övervakningsmetoden. Inom skatte-           att de har rätt att erhålla nödigbefunna upp-
13943: förvaltningens inspektionsverksamhet råder           gifter av bankerna och bankerna åter anser,
13944: den uppfattningen, att gällande stadganden be-       att de inte kan lämna dessa uppgifter, har det
13945: rättigar till att vid inspektion hos skattskyldig    uppstått en, åtminstone hittills, olöst konflikt
13946: eller arbetsgivare registrera uppgifter även om      då man inte kunnat avgöra vilka lagstadganden
13947: andra än om dem som berörs av inspektions-           som skall tillämpas i de aktuella fallen.
13948: åtgärderna. Detta förfarande benämns inom                Skattestyrelsen igångsatte med stöd av stad-
13949: inspektionsverksamheten insamlande av jäm-           gandena i 48 § beskattningslagen den 16 -
13950: förelseuppgifter. Rätten att erhålla jämförelse-      19 maj innevarande år ett projekt som gällde
13951: uppgifter grundar sig för den direkta beskatt-       insamling av jämförelseuppgifter och var inrik-
13952: ningens del på stadgandena i 44 - 49 §§ be-          tad på vissa penninginrättningar. Vid inspek-
13953: skattningslagen, för den indirekta beskattning-      tionerna erhölls jämförelseuppgifter från som-
13954: ens del på stadgandena i 40 § lagen angående         liga granskningsobjekt, medan andra vägrade
13955: omsättningsskatt samt för förskottsuppbördens        att förete det begärda materialet. Skattestyrel-
13956: del på 29 b och 29 c § § lagen om förskotts-         sen inledde i tre fall vitesförfarande, och
13957: uppbörd. Enligt skattestyrelsens uppfattning         ärendet är till dessa delar anhängigt i högsta
13958: har skattemyndigheterna med stöd av 48 § be-         förvaltningsdomstolen.
13959: skattningslagen, 40 § 3 mom. lagen angående              Frågan om tolkningen av stadgandet i 48 S
13960: omsättningsskatt och 29 c § lagen om för-            beskattningslagen har sålunda underkastats
13961: skottsuppbörd rätt att granska affärs- och öv-       högsta förvaltningsdomstolens prövning sedan
13962: riga handlingar, ur vilka för beskattning och        ovan avsedda banker anfört besvär över ådömt
13963: förskottsuppbörd erforderliga jämförelseupp-         vite. Om högsta förvaltningsdomstolen intar
13964:                                             N:o 284                                             5
13965: 
13966: en ståndpunkt beträffande tolkningen av sagda     kommandet av lagenlig beskattning och för-
13967: lagrum, som avviker från skattestyrelsens,        skottsuppbörd kan tryggas i varje enskilt fall.
13968: måste det övervägas, om de ifrågavarande stad-    Det finns emellertid i detta skede ännu ingen
13969: gandena i beskattningslagen samt motsvarande      anledning att vidta några åtgärder. Frågan kan
13970: stadganden i lagen angående omsättningsskatt      avgöras efter det att högsta förvaltningsdom-
13971: och lagen om förskottsuppbörd borde justeras      stolen genom sitt utslag har löst tolkningsprob-
13972: så, att rätten att erhålla uppgifter för åstad-   lemen i gällande lagstiftning.
13973:      Helsingfors den 19 september 1978.
13974: 
13975:                                                                          Minister Esko Rekola
13976: 
13977: 
13978: 
13979: 
13980: 0878008660
13981:                                               1978 vp.
13982: 
13983: ~kriftli&t spörsmål nr 285.
13984: 
13985: 
13986: 
13987: 
13988:                                   Stenbäck: Om bättre information på svenska från statsrådet och
13989:                                       andra statliga myndigheter.
13990: 
13991: 
13992:                            T i 1 1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13993: 
13994:    Trots att regeringen borde känna sig för-         eller sammandrag på svenska av kommitte-
13995: pliktad. att ge information tili medborgarna på      betänkanden, i den mån sådana överhuvud-
13996: landets båda språk, förekommer fortfarande           taget görs, i allmänhet föreligger först en lång
13997: i detta avseende stora brister fastäri statsrådets   tid efter det att betänkandet har avgivits.
13998: informationskapacitet i övrigt förbättrats under        I statsministerns svar på ovannämnda spörs-
13999: de senaste åren.                .                    mål konstaterades vidare beträffande översätt-
14000:    1 ett spörsmål, som inlämnades till riks-         ningen av Valtioneuvoston viikko, att "Då
14001: dagen i mars 197 4 ( skriftligt spörsmål nr          den planerade utvidgningen och omorganise-
14002: 86/197 4), efterlystes åtgärder för att få sarri-    ringen av translatorsbyrån ännu är på hälft,
14003: mandraget Vaitioneuvoston viikko i OHidella          torde man kunna inleda översättningen av
14004: tidningen redigerad på svenska och för att           veckoöversikten tidigast först nästa höst." I
14005: från statsrådet även få annan information på         svaret avsågs hösten 1974, men fortfarande
14006: svenska.                                             utkommer Vältioneuvoston viikko endast på
14007:    r det .svar, som den 19 april 1974 avgavs         finska.
14008: av statsminister Kalevi Sorsa, konstaterades            Med hänvisning till ovanstående samt till
14009: bl.a. följande: "Vid utvecklandet av stats-          3 7 § 1 mom. riksdagsordningen framställer
14010: rådets informationsverksamhet vinrilägger man        undertecknad vördsamt tili vederbörande med-
14011: sig om att också förbättra servicen på svenska.      lem av statsrådet följande spörsmål:
14012: Viktiga beslut och tillkännagivanden samt
14013: sammandrag av kommittebetänkanden borde                        Vilka åtgärder ämnar Regeringen
14014: kunna publiceras samtidigt på båda språken".                vidta för att uppfylla tidigare givna
14015:    Tyvärr maste man konstatera, att viktiga                 utfästelser om förbättrad information
14016: beslut. fortfarande sällan tillkännäges samtidigt           på svenska från statsrådet och från
14017: på landets båda språk och att översättningar                olika statliga myndigheter?
14018:      Helsingfors den 25 maj 1978.
14019: 
14020:                                             Pär Stenbäck
14021: 
14022: 
14023: 
14024: 
14025: 087800876A
14026: 2                                              1978 vp.
14027: 
14028: Kirjallinen kysymys n:o 285.                                                                  SuomettnoJ
14029: 
14030: 
14031: 
14032: 
14033:                                   Stenbäck: Valtioneuvoston ja muiden valtion viranomaistel
14034:                                       taholta ruotsin kielellä tapahtuvan tiedottamisen paranta
14035:                                       misesta.
14036: 
14037: 
14038:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
14039: 
14040:    Huolimatta siitä, että hallituksen tulisi pitää   käännökset tai komiteanmietintöjen ruotsinkie
14041: itseään velvollisena tiedottamaan kansalaisille      liset ·.·. yhteeniredot, · sikiili kuin niitä. yleensi
14042: maamme molemmilla kielillä, on tässä suh-            tehdään, tulevat yleensä . vasta· pitkän ajat
14043: teessa vielä suuria puutteita, vaikka valtioneu-     kuluttua siitä kun mietintö on jätetty.
14044: voston tiedottamistehoa onkin muutoin viime             Pääministerin vastauksessa edellä mainittuur
14045: vuosina parannettu.       .                 .        kysymykseen todettiin edelken Valtioneuvos
14046:    Maaliskuussa 1974 eduskunnalle jätetyssä          ton · viikon ·.kääntämisestä, että "Koska kään
14047: kysymyksessä (kirjallinen kysymys n:o 86/            nöstohniston suunniteltu ·laajentaminen ja uu
14048: 1974) vaadittiin toimenpiteitä Valtioneuvoston       delleenjärjestely vielä on kesken, tulisi viikko
14049: viikon toimittamiseksi Viralliseen lehteen ruot-     katsauksen kääntäminen voida aloittaa aikaisin
14050: siksi ja · muusta valtioneuvoston tiedottami-        taan vasta" ensi syksynä." Vastauksessa iarkoi
14051: sesta ruotsiksi.                                     tettiin syksyä 1974, mutta vieläkin Valtio
14052:    Huhtikuun 19 päivänä 197 4 antamassaan            neuvoston viikko ·ilmestyy ainoastaan suo
14053: vastauksessa pääministeri Kalevi Sorsa totesi        meksi.
14054: mm. seuraavaa: "Valtioneuvoston tiedotustoi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär
14055: mintaa kehiteltäessä tullaan myös ponnistele-        jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esität
14056: maan ruotsinkielellä tapahtuvan tiedottamisen        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta·
14057: parantamiseksi. Tärkeät päätökset ja tiedo-          vaksi seuraavan kysymyksen:
14058: tukset sekä komiteanmietintöjen yhteenvedet
14059: tulisi voida julkaista samanaikaisesti molem-                   Mihin toimenpiteisiin ·Hallitus · aikoc
14060: milla kielillä:"                                           · ryhtyä täyttääkseen aikaisemmin anta·
14061:  · Valitettavasti on todettava, että tärkeitä tie-           mansa lupaukset .paremmasta tiedotta·
14062: dotoksia edelleenkin harvoin julkaistaan sa-                 misesta ruotsin kielellä v:altioneuvoston
14063: manaikaisesti maan molemmilla kielillä ja että               ja valtion viranomaisten taholta?
14064:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1978.
14065: 
14066:                                             Pär Stenbäck
14067:                                             N:o 285                                                 3
14068: 
14069: 
14070: 
14071: 
14072:                        E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14073: 
14074:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-         olennaisia lisäyksiä. Käännöskapasiteetin lisää-
14075: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-    misestä huolimatta valtioneuvoston käännöstoi-
14076: mies, olette kirjeellänne 25 päivänä touko-        misto on täysin työllistetty sille lainsäädännön
14077: kuuta 1978 n:o 1408 lähettänyt valtioneuvos-       perusteella kuuluvien käännöstehtävien hoita-
14078: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-     misessa.
14079: edustaja Stenbäckin tekemän seuraavan sisäl-           Valtioneuvoston viikko -julkaisu on tarkoi-
14080: töisen kysymyksen n:o 285:                         tettu lähinnä kansanedustajille ja virkamiehille
14081:                                                    jaettavaksi tiiviiksi yhteenvedoksi valtioneu-
14082:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      voston tapahtumista. Kohderyhmänsä vuoksi
14083:        ryhtyä täyttääkseen aikaisemmin anta-       se on toimitustavaltaan pikemminkin kattava
14084:        mansa lupaukset paremmasta tiedotta-        päätösluettelo kuin tavalliselle kansalaiselle tar-
14085:        misesta ruotsin kielellä valtioneuvoston    koitettu tiedotuslehti. Katsauksella ei pyritä
14086:        ja valtion viranomaisten taholta?           varsinaisesti täyttämään suuren yleisön tiedon-
14087:                                                    tarvetta tai millään tavoin korvaamaan julki-
14088:    Vastauksena tähän kysymykseen esitän kun-       sen sanan tiedonvälitystä. Tehdyn selvityksen
14089: nioittavasti seuraavaa:                            mukaan julkaisun kääntäminen valtioneuvoston
14090:    Valtioneuvoston ja valtion viranomaisten        käännöstoimistossa sen nykyinen työtilanne
14091: tiedotustoimintaa kehitettäessä on pyrkimyk-       huomioon ottaen veisi siinä määrin aikaa, että
14092: senä kehittää myös ruotsinkielistä palvelua.       sitä tuskin saataisiin julkaistuksi ruotsiksi en-
14093: Tärkeät päätökset ja tiedonannot olisi voitava     nen seuraavan katsauksen ilmestymistä.
14094: julkistaa samalla tavoin molemmilla kielillä.          Katsauksen riittävän nopea julkaiseminen
14095: Kaiken tiedotusaineistonkaan kääntäminen ei        myös ruotsiksi edellyttäisi nimenomaisesti tätä
14096: kuitenkaan vastaa tarkoitustaan, koska se ai-      tehtävää hoitavan kääntäjä-toimittajan paikkaa-
14097: heuttaisi kohtuuttomia kustannuksia ja monis-      mista valtioneuvoston tiedotusyksikköön, mi-
14098: sa tapauksissa palvelisi varsin vähän kansalais~   hin em. seikat huomioon ottaen ei toistaiseksi
14099: ten tietotarpeita mm. uutisvälityksen nopeus-      ole katsottu olevan taloudellisia mahdolli-
14100: vaatimuksen vuoksi.                                suuksia.
14101:    Suoraan yleisöön kohdistuvien tiedotuskam-          Hallituksen pyrkimyksenä on lisätä erityi-
14102: panjoiden ja vastaavan muun tiedottamisen          sesti suurelle yleisölle suoraan tarkoitetun sekä
14103: tulisi kuitenkin johdonmukaisesti tapahtua         ruotsinkielistä lehdistöä palvelevan tiedotus-
14104: rinnakkain molemmilla kielillä. Tämä onkin         aineiston kaksikielisyyttä. Nykyisinkin hallituk-
14105: ollut toimintaperiaatteena esim. liikenneturval-   sen ja ministeriöiden tärkeimmät tiedotteet
14106: lisuus- ja energiansäästökampanjoissa.             käännetään ruotsiksi ja esim. lakiesitykset ja
14107:    Valtionhallinnon ja valtioneuvoston tiedotus-   asetukset ovat tiedotusvälineiden käytettävissä
14108: toiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen         samanaikaisesti molemmilla kotimaisilla kie-
14109: suunnattiin melko runsaasti lisää voimavaroja      lillä. Omalta osaltaan valtioneuvoston toimin-
14110: 1970-luvun alkuvuosina. Valtiontalouden kas-       taa koskevan tiedonvälityksen kaksikielisyyttä
14111: vun rajoittamisesta johtuva pidättyvyys hen:ki-    edistää edelleen se erityisasema, joka Suomen
14112: löstömenojen lisäämisessä on kuitenkin voi-        Tietotoimistolla on valtioneuvoston tiedotus-
14113: makkaasti rajoittanut sekä tiedotus- että kään-    aineiston saannissa. Suunnitteilla on kääntäjän
14114: nöstoiminnan kehittämismahdollisuuksia viime       paikkaaminen valtioneuvoston kansliaan nimen-
14115: vuosina. Valtioneuvoston kanslian tiedotus~        omaan tiedotusaineiston kääntämistä varten
14116: henkilöstön määrä on pysynyt nykyisellään          siten, että kääntäjä palvelisi myös ministeriöi-
14117: vuodesta 1973 lähtien eikä eri ministeriöissä-     den tiedotustoimintaa. Taloudellisten mahdol-
14118: kään tältä osin ole viime vuosina tapahtunut       lisuuksien salliessa tämän tulevat samassa yh-
14119: 4                                            1978 vp.
14120: 
14121: teydessä myös tarkasteltavaksi uudelleen mah-      tion tiedotusohjeessa. Valmistelutyön pohjana
14122: dollisuudet Valtioneuvoston viikko -katsauksen     ovat 1976 lopussa jätetty valtion tiedotustyö-
14123: kääntämiseen.                                      ryhmän mietintö sekä keväällä 1978 jätetty val-
14124:    Muiden valtion viranomaisten osalta halli-      tion mainostyöryhmän mietintö sekä niistä pyy-
14125: tuksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota        detyt lausunnot. Kummassakin mietinnössä sekä
14126: tiedotusaineiston riittävään kaksikielisyyteen     ,niistä annetuissa lausunnoissa on asiaan kiin-
14127: valtioneuvoston kansliassa valmisteltavassa vai-   nitetty huomiota.
14128:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
14129: 
14130: 
14131:                                                                      •. Pääministeri Kalevi .Sorsa
14132:                                                N:o 285                                                  5
14133: 
14134: 
14135: 
14136: 
14137:                             Ti 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
14138: 
14139:    f det si.fte 3T § 1 mom. riksdagsordningen         väsentliga ökningar härvidlag har heller under
14140: anger hat Ni, Herf Talman, med Eder skrivelse         de senaste åren skett i de olika ministerierna.
14141: nr 1408 av den 25 maj 1978 tili vederbörande          Trots att översättningskapaciteten har ökats är
14142: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        statsrådets translatorsbyrå fullt sysselsatt med
14143: jande av riksdagsman Stenbäck ställda skrift-         att sköta de övei:sättnii1gsiippgifter so111 enligt
14144: liga spörsmål nr 285:                                 lag anko111111er på den.
14145:                                                           Publikationen "Valtioneuvoston viikko" skall
14146:        , Vilka åtgärder ämnar Regeringen              närmast utgöra ett koncentrerat sa111111andrag
14147:        vidta för att uppfylla tidigare givna          av vad som har tilldragit sig inom statsrådet
14148:        utfästelser om förbättrad information          och är främst avsedd att delas ut till riksdags-
14149:        på svenska från statsrådet och från            män och tjänstemän. Med tanke på den 111ål-
14150:        olika statliga myndigheter?                    grupp som publikationen riktar sig tili redi-
14151:                                                       geras den snarare som en övergripande för-
14152:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         teckning över beslut än som ett informations-
14153: samt anföra följande:                                 blad för vanliga medborgare. Översikten är
14154:    I samband med att statsrådets och de stat-        inte i egentlig 111ening avsedd att tillgodose
14155: liga myndigheternas information byggs ut är          den stora allmänhetens behov av information
14156: det meningen att också servicen på svenska           eller att på något sätt ersätta mass111edias
14157: skall förbättras. Viktiga beslut och medde-           nyhetsför111edling. En utredning i saken har
14158: landen borde kunna publiceras på samma sätt          visat att översättning av publikationen vid
14159: på båda språken. Att översätta allt informa-          statsrådets translatorsbyrå 111ed hänsyn tili
14160: tionsmaterial är dock inte ändamålsenligt. Det       byråns nuvarande arbetssituation skulle kräva
14161: vållar nämligen oskäliga kostnader och tjänar         så mycken tid, att den svenska upplagan
14162: i många fall i mycket ringa omfattning med-          knappast hinner publiceras innan nästa finsk-
14163: borgarnas behov av information, bl.a. på             språkiga översikt har ko111111it ut.
14164: grund av de krav på snabbhet som nyhets-                 En· tiliräckligt snabb utgivning av över-
14165: förmedlingen ställer.                                sikten också på svenska skulle förutsätta att
14166:    Informationskampanjer, som riktar sig di-         en translator-journalist anställs vid statsrådets
14167: rekt tili den stora allmänheten, och annan           infor111ationsenhet speciellt för denna uppgift.
14168: motsvarande information borde dock konsek-           Med hänsyn tili anförda omständigheter har
14169: vent äga rum på båda språken. Detta har              det emellertid ansetts att ekono111iska 111öjlig-
14170: varit principen t.ex. i de kampanjer som har         heter härtill än så länge inte föreligger.
14171: gällt trafiksäkerhet och energisparande.                 Regeringen vinnlägger sig 0111 att öka två-
14172:    Under 1970-talets första år sattes avsevärt       språkigheten speciellt i det informations111a-
14173: större resurser än förut in på att köra i gång       terial som är avsett direkt för den stora all-
14174: och bygga ut information ino111 statsförvalt-        111änheten och i det so111 tilihandahålls den
14175: ningen och statsrådet. Den återhållsa111het i        svenskspråkiga pressen. I detta nu översätts
14176: fråga om ökning av personalkostnaderna so111         regeringens och ministeriernas viktigaste 111ed-
14177: dikteras av ansträngningarna att begränsa ex-        delanden tili svenska och t. ex. lagproposi-
14178: pansionen inom statshushållningen har dock           tioner och förordningar står samtidigt tili
14179: under de senaste åren starkt beskurit möjlig-        massmedias förfogande på båda de inhemska
14180: heterna tili ytterligare ökningar i fråga 0111       språken. Tvåspråkigheten ino111 den nyhets-
14181: såväl infor111ation so111 översättning. Vid infor-   för111edling so111 gäller statsrådets verksam-
14182: mationsenheten i statsrådets kansli arbetar          het främjas ytter111era av den särställning so111
14183: lika 111ånga personer so111 år 1973 och inga         Finska Notisbyrån har när det gäller tillgång
14184: 087800876A
14185: 6                                            1978 vp.
14186: 
14187: tili informationsmaterial från statsrådet. Planer   utarbetas i statsrådets kansli, fästa uppmärk-
14188: finns på att anställa en translator vid stats-      samhet vid att informationsmaterialet i till-
14189: rådets kansli speciellt för översättning av         räcklig grad görs tvåspråkigt. Beredningsar-
14190: informationsmaterial sålunda, att denna trans-      betet grundar sig på det betänkande som
14191: lator också skulle betjäna ministerietua i deras    statens informationsarbetsgrupp avgav i slutet
14192: informationsarbete. Så snart de ekonomiska          av år 197 6 och det betänkande som arbets-
14193: resurserna tillåter en dylik åtgärd kommer          gruppen för frågor om statlig reklam avgav
14194: också möjligheterna att översätta publikationen     våren 1978 samt på de utlåtanden som har
14195: "Valtioneuvoston viikko" att bedömas på nytt.       inbegärts om dessa betänkanden. I båda
14196:     När det gäller andra statliga myndigheter       betänkandena samt i utlåtandena om dem har
14197: avser regeringen att i de anvisningar för           den här berörda frågan ägnats uppmärksamhet.
14198: statens informationsarbete, som håller på att
14199:      Helsingfors den 21 september 1978.
14200: 
14201: 
14202:                                                                       Statsminister Kalevi Sorsa
14203:                                                   1978 vp.
14204: 
14205: Skriftligt spörsmål nr 286.
14206: 
14207: 
14208: 
14209: 
14210:                                      Lillqvist mJl..: Om de delar ~v folkpension, vilka utgår tili
14211:                                          penmon'M som vitda'ts ~er tre månader på sjukhUJS.
14212: 
14213:                               TUl Riksd.agens Herr Talman.
14214: 
14215:    Enligt fc;>lkpeJ.).sio.nslagens bes<tämmels:er för-   nämnderna måste betala men det är i varje f.a[}
14216: lorau: ,en fofkpen'Sionar ~i'tt 'understödstH1ägg vid    en brist och s'kamfll:äck i vår socidoagstiftn.fng.
14217: vård på sjukhus eller kom.rrmnalt åldringshem i             Sannolikt har det: vairit menrl.:ngen -att &n
14218: över 3 månader. På grund därav får personeo              folkpension, .rom erlägges vid vistelse på sfu'k-
14219: ifråga lyfta endast folkpensionens grunddel och          hus, skul[e fåcka både tiU v!rdkostnaderna och
14220: understödsdel, vi1ka ifÖr tiäryar·ande är för en         disposirtioosrn:edel Men den ständigt pågående
14221: ensamstående person. i farsra konunungruppen             inflation med olika förhöjningar av folkpen-
14222: 495 mark, i andra 4:54 matk och i tt~die 4i4             sionen och sjukhuskostnaderna har tto'ligen för-
14223: mark per månad. Av dessa summw får pen-                  orsakat denn'.l utveckling och snedvndaing.
14224: si'Onären för e~en anvandni.ng och disposi'tion          Anslaget som behövs för att avlägsna miss'for-
14225: 85 mark i månaden. Resten anvåndes för betal-            hållandet kan inte ha någon större betydelse
14226: ning av sjukhuskostnaderna.                              för landets ekonomi.
14227:    Från den första februari i år höjdes vårdav-             Hänvisande tili ovanstående får vi med stöd
14228: gif.ten på kreusme..'ltal- och lokalsjukhu.s med         av 37 § 1 mom. riksdagsordningen framstäUa
14229: flera liknande sjukvårdsinrätt:tllngar till 14 mark      följande spörsmål att hesvaras av vederbörande
14230: per dygn. Efter förhöjningen stiger vårdkost-            medlem av stadsrådet:
14231: naderna i medeltal för hela året tiH 426 mark
14232: per månad.                                                          Är Regeringen medveten om att de
14233:    Av ovannämnda framgår att de utbetalade                      fo1kpensionsde1ar, virlka nu utbetalas åt
14234: delarna av folkpension vid intagning på sjukhus                 pensionär, som vårdats i över 3 måna-
14235: i Öv·er 3 månaders tid inte väcker tili betalning               clers tid på sjukhus, inte räcker tilll v~rd­
14236: av sjukhuskostnaderna och dri.sj>Ositionspenning-               kqstnaderna oeh di:sposifiorispeMingen,
14237: en. I dyr.aste kommungruppen blir det en brist                  och om så är fallet,
14238: på 16 mark, 1 meUersta 57 mark och i tredje                        vilka åtgärder ämnar Regeringen vidc
14239: kommungruppen 97 mark i medeltal per månad.                     .taga lör att rätta ti.N detta missför-
14240: Summorna är visserligen ~nte så s:tora, som                     hållftnde?
14241: antingen patienternas anhöriga elier social-
14242:       Helsingfors den 26 maj 1978.
14243: 
14244:          Bror LiHgvist                     Ralf Eriberg                    Jacob S<.>derman
14245:          Ulf Sundqvist                     Sinikka Luja-Penttiia           Pirkko Aro
14246:           Sakari Knuuttila                                                 Meeri Ka1avain~
14247: 
14248: 
14249: 
14250: 
14251: 087800820H
14252: 2                                             1978 vp.
14253: 
14254: Kirjallinen kysymys n:o 286.                                                              Suomennos.
14255: 
14256: 
14257: 
14258: 
14259:                                   Lillqvist ym.: Yli kolme kuukautta sairaalassa hoidettavana olleelle
14260:                                       eläkeläiselle suoritettavista kansaneläkkeen osista.
14261: 
14262: 
14263:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14264: 
14265:     Kansaneläkelain säännösten mukaan yli kolme      jotka joko omaiset tai sosiaali'lautakunP.at jou-
14266:  kuukautta sair·aalassa tai kunnall1sessa vanhain-   tuvat maksamaan, eivät tosin ole suuria, mutta
14267: kodissa hoidettavana ollut kansaneläkeläinen         ne ovat kuitenkin sosiaalilainsäädäntömme puute
14268:  menettää tukilisänsä. Tästä syystä kyseinen hen"    ja häpeäprlkku.
14269:  kilö saa nostaa ainoastaan kansaneläkkeen perus-       Todennäköisesti on ollut tarkoituk&ena, että
14270: osan sekä tukiosan ja tällä hetkellä yksinäinen      sairaalavierailun aikana maksettava kansaneläke
14271: henkilö saa ensimmäisessä kuntaluokassa 495          riittäisi sekä hoitokustannuksiin että käyttöva-
14272:  markkaa, toisessa 454 markkaa ja kolmannessa        roiksL Jatkuva inflaatio erisuuruisine kansan-
14273:  414 markkaa kuukaudessa. Näistä määristä            eläkkeen ja sairaalamaksujen korotuksineen on
14274: .eläkelä1nen saa omaan käyttöönsä 85 markkaa         luultavasti kuitenkin aiheuttanut täl!laisen kehi-
14275:  kuukaudessa. Loput käytetään sairaa1amaksui·        tyksen j·a vinoutuman. Epäkohdan poistamiseksi
14276: hin.                                                 tarvittavalla määrätärahalla d maan talouden
14277:     Tämän vuoden helmikuun 1 päivänä korotet-        kannalta ole merki!tystä.
14278:  tiin piiri-, mieli- ja paikallissairaaloiden sekä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14279:  niiden kaltaisten sairaanhoitolaitosten haitto-     tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
14280:  maksu 14 markaksi vuorokaudelta. Korotuksen         valtioneuvoston asianomaisen i'äsenen vastatta-
14281:  jälkeen nousevat hoitokulut keskimäärin 426         vaksi seuraavan kysymyksen:
14282:  markkaan kuukaudelta koko vuosi huomioon
14283: ottaen.                                                        Onko Hallitus ·tietoinen siit·ä, että ne
14284:     Yllä 'es~tetystä selviää, että kansaneläkemak-          kansaneläkkeen osat, jotka maksetaan
14285:  sut eivät riitä sairauskustannuksiin ja käyttö-            yli kolme kuukautta sairaalassa hoidet-
14286:  rahaan silloin, kun eläkeläinen on oHut s,airaa-           tavana olleelle eläkeläisel'le, eivät riitä
14287: lassa yH kolme kuukautta. Vajaus on kalleim·                hoitokustannuksiin ja käyttöraha.an, ja
14288:  massa kuntaluokassa 16 markkaa, keskimmäi-                 jos on,                    ,
14289:  sessä 57 markkaa ja kolmannessa kuntaluokassa                 mihin tormenpiteirsiin Hallitus aikoo
14290:  97 markkaa keskimäärin kuukaudessa. Määrät,                ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?
14291:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1978.
14292: 
14293:          Bror Lillqvist                 Ralf Friberg                   Jacob Söderman
14294:          Ulf Sundqvist                  Sinikka Luja-Penttilä          Pirkko Aro
14295:          Sakari Knuuttila                                              Meeri Kalavaineo
14296:                                                N:o 286                                                3
14297: 
14298: 
14299: 
14300: 
14301:                          Eduskunnan Herra Pukemiehelle.
14302: 
14303:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lisäksi laitoshoidossa olevalle eläkkeensaajalle
14304: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         suoritetaan aina käyttörahaa riippumatta siitä,
14305: olette 26 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn            riit·tääkö hänen eläkkeensä mahdollisesti sai-
14306: ldrjeenne ohella toimittanut valitioneuvoston         raanhoitokustannuksiin vai ei.
14307: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             Julbsessa laitoshoidossa olevia e1äkkeensaa-
14308: edustaja Lillqvistin ym. näin kuuluvasta kirjalli-    jia, joi:den tukilisän maksaminen oli täHä perus-
14309: sesta kysymyksestä n:o 286:                           teella keskeytetty, oli toukokuun lopussa 1978
14310:                                                       arviolta noin 28 000. Näistä oli noin 17 800
14311:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että ne      sellaista eläkkeensaajaa, jotka ennen la~toshoitoa
14312:        kansaneläkkeen osat, jotka maksetaan           saivat täyttä tukilisää ja joiden kohdalla eläk-
14313:        yli kolme kuukautta sairaalassa hoidet-        keen rii'ttävyys hoitokustannuksiin voi olla
14314:        tavana olleel!le ·eläkeläiselle, eivät riitä   kysymyksenala~sta.
14315:        hoitokustannuksiin ja käyttörahaan, ja            Valtiontaloudellisista syistä on sairaanhoito-
14316:        jos on,                                        laitosten hoitomaksuja jouduttu tark~stamaan
14317:           mihin toimenpiteisiin Hal1'itus aikoo       kuluvana vuonna. On aivan luonnollista, että
14318:        ryhtyä tämän epäkohdan poistamiseksi?          nämä kaventaa myös eläkkeensa{l.jien toimeen-
14319:                                                       tulbturvaa. On kuitenkin otettava huomioon se,
14320:    Vast·auksena kysymykseen esitän kunnioitta-        että kun kansaneläke ja siihen vaikuttavat
14321: vasti seuraavaa:                                      markkamäärät on sidottu eHnkustannuksiin, näi-
14322:    Tukilisää ja asumistukea ei makseta eläkkeen-      den kohoaminen pienentää eläkkeen ja hoito-
14323: saajalle, joka saa jatkuvaa hoitoa valtion, kun-      maksujen eroa.
14324: nan ta'i kuntayhtymän sairaalassa tai laitoksessa        Eduskunnan 13 päivänä kesäkuuta 1978 hy-
14325: siltä ajalta kuin hoito kestää yli kolme kuu-         väksymän kansaneläkejärjestelmän kokonais-
14326: kautta. Sama koskee muutakin julkisin varoin          uuclistussuoonitelman viimeisessä vaiheessa on
14327: tuettua pitkäaikaishohoa. Ei ole pidetty tarkoi-      tarkoitus ruveta maksamaan tukilisää myös lai-
14328: tuksenmukaisena maksaa tukilisää siHoin, kun          toshoidossa olevil'le eläkkeensaajille. Toimenpi~
14329: eläkkeensaaja jo yhteiskunnan t.aholta saa joka-      teen tämänhetkinen kustannuslisäys olisi lähes
14330: päiväiseen elatukseensa tarvittavat ~yödykkeet        200 miljoonaa markkaa vuodess•a.
14331: julkisessa laitoshoidossa ollessaan. Kohtuulli-          Kysymyksessä esiin tuodun epäkohdan korjaa-
14332: suussyistä suoritetaan tukilisää ja asumistukea       minen on parhaillaan nimenomaan hoitomaksu-
14333: ku~tenkin kuudelta kuukaudelta vielä sanotun          jen porrastamista henkilön maksukykyä s~lmälllä
14334: kolmen kuukauden jälkeenkin siinä tapauksessa,        pitäen tutkittavana sosiaali~ ja terveysministe-
14335: etJtä eläkkeensaajalla on edelleen asunnostaan        riössä. Selvityksen valmistuttua joudutaan har-
14336: asum~stuen saantiilll oikeuttavia kustannuksia.       kitsemaan asian jatkotoimenpiteitä.
14337:       Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1978.
14338: 
14339:                                                                        Ministeri Olavi Martikainen
14340: 4                                             1978 vp.
14341: 
14342: 
14343: 
14344: 
14345:                            Tili Riks-dage1;1s Rerr Talman.
14346: 
14347:    l det syfte )7 ·§ l mom. dksdagso.rdn~ngen        pt;!nning tili ,pensionsta_gare i anstaltsvård även
14348: ariger har Ni, H~rr Tahnan, :med Eder skcivel.se     om peasjonen eventuetlt inte .täc'ker sju'kvårds-
14349: av den 26 maj 1978 til1 vederböraacl.e medlem        kostnaåerna.
14350: av statsrådet översäot en avskrift ,av eu .av            I slutet aw maj 197.8 'hade utbetalningarna
14351: dksdagsman LiUqvist m.fl. underteck1;1at skrift-     av undetstöds.ti:tlägg till ungefär 28 000 pen-
14352: ligt sp0rsmål nr 286 av följande lydelse:            sionstagare i offentlig anstaltsv'~rd avbrutits
14353:                                                      med denna motivering. Av pensironstagar,Ua vru
14354:           Är Regeringen medveten om a<tt de          ungefär 17 800 sådana som före anstaltsvården
14355:        folkspensi:onsdelar, vilka nu utbeta1as åt    fi~k understödsdtlägg tili ful:lt helopp och be-
14356:        pensionärer, som vårdats i över 3 måna-       träffande vilka det kan ifrågasä-ttas huruvida
14357:        ders tid på sjukbus, inte räcker til1         pensionema har täckt yårdkostnaderna.
14358:        vårdkostnaderna och disposJttionspen-            Av statselronomiska skäl har man wudt tvun-
14359:        ningen, och om så är fa11et,                  gen avt justera vårdavgi:ftetna vid sjukvåtds-
14360:           Wlka åtgärder ämnar Regeringen vid-        anstalterna under innevarande åt. Det är helt
14361:        taga för att 1'ätta tili dettta niissför-     natur1igt att detta inv~rkar menligt även på
14362:        hålloode?                                     pensionstagarnas utkomsttryggh~t. Moo måste
14363:                                                      dock observera att skillnaden mellan pension
14364:   Såsom svarr på detta spörsmål får jag vörd-        och vårdavgifte.r mi,nskar då 'levn:adskostrnlds-
14365: samt anföra följande:                                index stiger, emedan folkpensionen ~ de m.ark-
14366:    Understödstillägg och bostadsbidt-ag utbctalas    belopp som jJ}verkar på denna hat bundits :till
14367: inte tili pensionstagare som åtnjuter ständig        leVI11adskostnadsindex.
14368: vård i statens, kommuns ellet kommunalt .sam-            I det sista skedet av den plan för revidering
14369: funds sjukhus ellet anstalt för den tid av vården    av :folkpensionssystemet, som riksdagen antog
14370: som överstiger tre må:nader. Detsamma gäller         den 13 juni 1978, är avsihen att börj·a utbetala
14371: även annan med offentliga medel understödd           understöds61lägg tili pensionstagare även i
14372: långtidsvård. Utbetalning av unders-tödstillägg      anstaltsvåtd. Atgärden skutle föt närvarande
14373: har inte ,ansetts ändamålsenlig då pensionsta-       innebära en kostnadsökning om nästan 200
14374: garen när han vårdas vid offentlig anstalt redan     milj. mark per år.
14375: av samhället erhåller de förnödenheter som han          Frågan om elirninera,ridet ;av det i spö,rsmålet
14376: behöver för sin dagliga utkomst. Av billighets-      anfötda missförhålland.et lJndersöks för tillfället
14377: skäl erläggs dock understödstillägg och bostads-     i social- och hälsovårdsministeriet, och då i syn-
14378: bidrag under sex m.ånade.r även utöver de tre        nerhet fråg::~n om avtrappning .av våtdavgifter,na
14379: måna.derna, if~l pensionstagaren ännu för .sin       enligt betalningsförmåga. Då utredninge:ll fät-
14380: bostad har kostnader. som berätdgar ,tili bostads-   digs-tällts blir m~m tvl)lllgen att överväga Vidare
14381: bidrag. Dessutom utbetalas alltid dispositions-      åtgärder i frågan.                          ·
14382: 
14383:      Helsingfors den 30 juni 1978.
14384: 
14385:                                                                        Minister Olavi Martikainen
14386:                                              1?78 vp.
14387: 
14388: Skriftligt spörsmål nr 287.
14389: 
14390: 
14391: 
14392: 
14393:                                  LiUqvist m.fl.: Om realvärdet för den skattefria delen av livränta
14394:                                     och pensioh för personskada.
14395: 
14396: 
14397:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14398: 
14399:    Enligt lagen om skatt på inkomst och för-        pensionens förhöjning. Med beaktan~ av den-
14400: mögenhet § 22 mom. 1 punkt 17 är den                na princip allt sedan lagen trädde i kråft, bor-
14401: årliga livräntan eller pension, viiken erhålles     de livräntans skattefria del nu uppgå till
14402: för pensonskada, skattepliktig inkomst endast       35 039 mark.
14403: till den del soin överstiger 20 000 mark.              Mot en dylik justering av. livtäilfans skatte-
14404:     Nämnda lag trädde i kraft den 1 januari         fria del samt tillika · bindnihg vid index borde
14405: 1975. Före denna lags ikraftträdande var såväl      det inte finnas någon invändning. Detta måste
14406: livränta som pension i sin helhet skattefri         anses vara en åtgärd som de .skadlkile har all
14407: inkomst varför lagändringen betydde försäm-         rätt att fordra .av samhället. Sijkett skulle alla
14408: rad ekonomisk ställning för personer, vilka         ändå1 som hu lyfter livränta eller pension för
14409: lämnat med betydande men efter olycksfall           personskada, .hytit ut den mot en frisk kropp
14410: och därigenom har lidanden av olika slag för        om detta bara skulle vara möjligt.
14411: resten av sitt liv. Personer med mindre skador         Hänvisande till ovanhämnda motivering får
14412: berördes inte eftersom deras årliga ersättningar    vi med stöd av 3 7 § 1 mom. rikSdagsordning~
14413: ej översteg 20 000 mark.                            en framställa följande spörsmål.' att besvaras
14414:     När lagen trädde i kraft var det sannolikt      av vederbörande medletn av stats.J,:ådet: ·
14415: endast ett fåtal vars livränta översteg 20 000                                          ;   ;
14416: mark. I dag är förhållandet helt annorlunda.                 Är Regeringen medvf.')ten om att den
14417: Mångdubbelt fler betalar nu skatt på en del                skattefria delen. av livräntari och pen-
14418: av sin livränta emedan den är bunden vid in-               sion för personskador bordc. Mjas från
14419: dex och därför stigit i förhållande till penning-          nuvarande 20 000 mark !till .35 039
14420: värdets försätnring. Den skattefria delen av               mark för att realvärdet , skall bli det-
14421: livräntan är däremot inte indexbunden varför               samma som när Jagen om .skatt på in-
14422: skattens andel av hela livräntan nu är betydligt           komst och rförmögenhet år 1~74 stifta-
14423: större än när lagen stiftades.                             des, och öm så är fallet,
14424:     För att komma ifrån detta missförhållande                 har Regeringen för avsikt att höja
14425: borde den skattefria delen även bindas vid in-             den skattefria delen av livräntan och
14426: dex och stiga i förhållande till livräntans och            pensionen för petson&kador?
14427:      Helsingfors den 26 maj 1978.
14428: 
14429:                Bror Lillqvist                                   Sinikka Luja-Penttilä
14430:                Jacob Söderman                                   Pirkko Aro
14431:                Ralf Friberg                                     Sakari Knuuttila
14432:                Ulf Sundqvist                                    Meeri Kalavaineo
14433: 
14434: 
14435: 
14436: 
14437: 0878008671
14438: 2                                             1978 vp.
14439: 
14440: Kirjallinen kysymys n:o 287.                                                              Suomennos:
14441: 
14442: 
14443: 
14444: 
14445:                                   Lillqvist ym.: Elinkoron ja henkilövahingosta maksettavan
14446:                                       eläkkeen verottoman osuuden korottamisesta.
14447: 
14448: 
14449:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14450: 
14451:    Tulo- ja omaisuusverolain 22 §:n 1 momen-         nousta elinkoron ja eläkkeen nousun . mukai-
14452: tin 17 kohdan mukaisesti vuotuinen elinkorko         sesti. Kun tämä periaate otetaan huomioon
14453: tai henkilövahingosta maksettava eläke on ve-        lain voimaan tulosta lukien, elinkoron verotto~
14454: ronalaista tuloa ainoastaan siltä osin kuin se       man osan tulisi nyt olla 35 039 markkaa.
14455: ylittää 20 000 · markkaa.                               Kenelläkään ei pitäisi olla mitään huomaut-
14456:    Edellä mainittu laki tuli voimaan 1 päivänä       tamista tällaista elinkoron verottoman osan tar-
14457: tammikuuta' 1975. Ennen tämän lain voimaan           kistamista ja sen indeksiin sitomista vastaan.
14458: tuloa olivat sekä elinkorko että eläke kokonaan      Tätä tulee pitää toimenpiteenä, jota vammau-
14459: verotonta tuloa, mistä syystä lain muutos mer-       tuneen tulee oikeutetusti voida vaatia yhteis-
14460: kitsi huomattavaa ·sellaisten henkilöiden talou-     kunnalta. Varmaan kuitenkin kaikki elinkorkoa
14461: dellisen aseman heikentymistä, jotka ovat saa-       tai henkilövahingosta maksettavaa eläkettä saa-
14462: neet onnettOrilJiudessa vakavia vammoja ja jou-      vat vaihtaisivat ne terveeseen ruumiiseen, jos
14463: tuvat niistä . eri. tavoin kärsimään elämänsä        tämä vain olisi mahdollista.
14464: loppuun asti. Pienehköjä vaurioita saaneita ei          Edellä olevan perusteella esitämme valtiopäi-
14465: asia koskenut, koska heidän vuotuiset korvauk-       väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
14466: sensa eivät ylittäneet 20 000. markkaa.              tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14467:    Kun laki tuli voimaan, oli todennäköisesti        vaksi seuraavan kysymyksen:
14468: vain harvoja, joiden elinkorko ylitti 20 000
14469: markkaa. Tällä hetkellä tilanne on kokonaan                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14470: toinen; Monin ·vhroin useammat maksavat nyt                  elinkoron ja henkilövahingosta makset-
14471: veroa osasta elinkorkoaan, koska se on sidottu               tavan eläkkeen verotonta osuutta tulisi
14472: indeksiin 'ja· on · tästä syystä noussut rahan-              nostaa nykyisestä 20 000 markasta
14473: arvon heikentymisen myötä. Elinkoron vero-                   35 039 markkaan, jotta niiden reaali-
14474: tonta osaå i ei ·sen sijaan ole sidottu indeksiin,           arvo olisi sama kuin ·tulo~ ja omaisuus-
14475: mistä syystä veron osuus koko elinkorosta on                 verolakia vuonna 1974 säädettäessä, ja
14476: nyt huomattavasti suurempi kuin lakia säädet-                jos on,
14477: täessä.        ·                                                aikooko Hallitus korottaa elinkoron
14478:    Jotta tästä. epäkohdasta päästäisiin, veroton             ja henkilövahingosta maksettavan eläk-
14479: osa tulisi myös sitoa indeksiin ja sen tulisi                keen verotonta osaa?
14480:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1978.
14481: 
14482:                Bror Lillqvist                                    Sinikka. Luja-Penttilä
14483:                Jacob Söderman                                    Pirkko Aro
14484:                Ralf Friberg                                      Sakari Knuuttila
14485:                Ulf Sundqvist                                     Meeri Kalavaineo
14486:                                              N:o 287                                               3
14487: 
14488: 
14489: 
14490: 
14491:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14492: 
14493:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ennen vakuutustapahtumaa: Tapaturmavakuu-
14494: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tuslain mukaisen elinkoron osalta. voidaan voi-
14495: olette 26 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn         massa olevaa tulon osittaista .verovapautta pe-
14496: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       rustella sillä, että korvauksena suoritetaan vain
14497: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja     osa menetetystä työansiosta. Täysi korvaus on
14498: Lillqvistin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      edunsaajan perhesuhteista riippuen 60-80
14499: kysymyksestä n:o 287:                              prosenttia bruttoansiotasosta. Liikennevakuu-
14500:                                                    tuslain mukaisena työkyvyttömyyseläkkeenä
14501:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      korvataan sensijaan pääsääntöisesti koko edun-
14502:        elinkoron ja henkilövahingosta makset-      saajan menetetty työansio. Tällöin korvauksen
14503:        tavan eläkkeen verotonta osuutta tulisi     saaja voi edellä mainitun tulo- ja varallisuusve-
14504:        nostaa nykyisestä 20 000 markasta           rolain säännöksen johdosta tulla jopa taloudel-
14505:        35 039 markkaan, jotta niiden reaali-       lisesti edullisempaan asemaan kuin ennen va-
14506:        arvo olisi sama kuin tulo- ja omaisuus-     hingon tapahtumista. Vahingoittuneen syylli-
14507:        verolakia vuonna 1974 säädettäessä, ja      syysastetta käytetään korvausta alentavana pe-
14508:        jos on,                                     rusteena nykyisin vain tö~;keimmissä tapauk-
14509:           aikooko Hallitus korottaa elinkoron      sissa.
14510:        ja henkilövahingosta maksettavan eläk-         Pakolliseen vakuutusturvaan perustuviin
14511:        keen verotonta osaa?                        eläkkeisiin tulisi soveltaa yhtenäisiä korvauspe-
14512:                                                    rusteita. Muutoin ei verolainsäädännössä voida
14513:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        päätyä oikeudenmukaiseen lopputulokseen sää-
14514: taen seuraavaa:                                    tämättä jokaisesta eläketyypistä erikseen. Siten
14515:                                                    ei kirjallisessa kysymyksessä esitetyllä eläkkei-
14516:    Tulo- ja varallisuusverolain 22 §:n 1 mo-       den verovapaan rajan korottamisella ratkaista
14517: mentin 17 kohdan mukaan veronalaiseksi tu·         lainsäännöksen soveltamisessa esiin tulleita
14518: loksi ei katsota vahingoittuneen tai hänen         epäkohtia. Yleensäkään ei voida pitää tarkoi-
14519: oikeudenomistajansa pakollisen tapaturma- tai      tuksenmukaisena sitä, että tulo- ja varallisuus-
14520: liikennevahinkoturvan nojalla saamaa päivära-      verolain asiallinen sisältö sidottaisiin indeksiin
14521: haa, henkilövahingon johdosta suoritettua jat-     sillä tavalla, että se automaattisesti muuttuisi
14522: kuvaa korvausta, elinkorkoa ja eläkettä taikka     indeksin muuttuessa. Tätä parempana vaihto-
14523: niihin liittyviä lisiä, myös silloin, kun ne on    ehtona voidaankin pitää viime. vuosina nouda-
14524: saatu työnantajalta palkkana tai ennakkona, ei     tettua menettelyä, jonka mukaan kunkin vuol
14525: kuitenkaan siltä osin kuin jatkuvan korvauk-       den osalta erikseen päätetään toteutettavista
14526: sen, elinkoron tai eläkkeen vuotuinen määrä        tarkistuksista. Näin on myös vuoden 1979
14527: ylittää 20 000 markkaa:                            tulo- ·ja menoarvioesityksen yhteydessä edus7
14528:    Liikenne- ja tapaturmavakuutuseläkkeiden        kunnalle annettu esitys tulo- ja varallisuusvero-
14529: tarkoituksena on turvata vahingoittuneelle tai     lakiin tehtävistä muutoksista. Kysymyksessä
14530: hänen oikei.Idenomistajalleen sama tai ainakin     mainittuja markkamääräisiä rajoja ei edellä
14531: lähes sama elintaso, mikä edunsaajalla on ollut    mainituista syistä ole ehdotettu muutettavaksi.
14532:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
14533: 
14534:                                                                            Ministeri Esko Rekola
14535: 4                                              1978 vp.
14536: 
14537: 
14538: 
14539: 
14540:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14541: 
14542:    I det syfte $7 § 1 mom. riksdagsordningen          llilst erläggs en del av den fötlorade arbetsin·
14543: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          komsten. Den fulla ersättningen är, beroendtl
14544: se av den 26 maj 1978 tili vederbörande m.ed•         av förmånstagarens familjeförhållanden, 60~
14545: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       80 procent av bruttoförtjänstnivån. Som ar;
14546: av riksdagsm!l!l· ·LiUqvist m.fl. undertecknade       betsoförmögenhetspension i enlighet med tra•
14547: spörsm.ål nr U7:                                      fikförsäkringslagen ersätts däremot i regel helll
14548:                                                       förmånstagarens förlorade arbetsförtjänst. Hät·
14549:           Är Regeringen medveten om att den           vid kan den som erhåller ersättningen med
14550:        skattefria delen av livräntan och pen-         anledning av nämnda stadgände i lagen om
14551:        sion för personskador borde höjas från         skatt på inkomst och förmögenhet t.o.m. kom·
14552:        nuvarande 20 000 mark tili 35 039              lfia i en ekonomiskt fördelaktigare ställning än
14553:        mark föt att realvärdet skall bli det-         vad som var fallet innan olyckan inträffade.
14554:        samma som när lagen om skatt på in-            Den skadades skuldgrad används numera som
14555:        komst och förmögenhet år 197 4 stifta-         grund för nedsättande av ersättningen endast
14556:        des, och om så är fallet,                      i de mest grova fallen.
14557:           ha:r Regeringen för avsikt att höja             På pensioner som grundar sig på ogligato·
14558:        den skattefria delen av livräntan och          riskt försäkringsskydd borde enheiliga ersätt-
14559:        pensionen för personskador?                    ningsgrunder tillämpas. Annars kan man inte
14560:                                                       i skattelagstiftningen nå ett rättvist resultat
14561:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         utan att särskilt stadga om varje typ av pen-
14562: samt anföra följande:                                 sion. Sdlunda kan man inte genom en sådan
14563:    Enligt 22 S 1 mom. 17 punkten lagen om             höjning av gränsen för pensionens skattefria
14564: skatt på inkomst och förmögenhet anses inte           del som föreslagits i spörsmålet avhjälpa de
14565: såsom skattepliktig inkomst dagpenning, som           missförhållanden som framkommit i tillämp·
14566: skadad eller dennes rättsinnehavare erhållit          ningen av lagstiftningen. lnte heller i allmän-
14567: med stöd ~v obligatoriskt olycksfalls- eller          het kan man anse det ändamålsenligt att sak-
14568: trafikskadeskydd, fottgående ersättning på            inhehållet i lagen om skatt på inkomst och
14569: grund av personskada, livränta eller pension          förmögenhet skulle bindas vid index så att det
14570: eller tili dem anslutna tillägg, även i det fall,     automatiskt skulle ändras då index förändras.
14571: att de erhållits från arbetsgivaren såsom lön         Sotn ett bättte alternativ kan anses det förfa-
14572: eller förskott, likväl inte tili den del det årliga   rande som iakttagits under de senaste åren,
14573: beloppet av den fortgående ersättningen, liv-         enligt vilket särskilt för varje år besluts om
14574: räntan eller pensionen ·överstiger 20 000 mark.       de justeringar som skall företas. Sålunda har
14575:    Syftet med trafik- och olycksfallsförsäkrings-     även i samband med statsförslaget för år 1979
14576: pensionerna ät att för den skadade eller hans         tili riksdagen lagts fram en proposition med
14577: rättsinnehavate trygga samma eller åtminstone         förslåg tili lag om ändringar i lagen om skatt
14578: nästan samtna levnadsstandard som förmånsta-          på inkomst och förmögenhet. De i markbelopp
14579: garen hade före försäkringsfallet. 1 fräga om         uttryckta gränser som har angivits i spörsmålet
14580: livräntä enligt lagen om olycksfallsförsäkring        har av de skäl som ovan nämnts inte föresla-
14581: kan den gällande pattielia skattefriheten för         gits bli ändrade.
14582: inkomsten motiveras med att i ersättning en-
14583:      Helsingfors den 19 september 1978.
14584: 
14585:                                                                               Minister Esko Rekola
14586:                                                1978. vp.
14587: 
14588: Kirjallinen kysymys n:o 288.
14589: 
14590: 
14591: 
14592: 
14593:                                    Tikka: Kymen läänin asuntotuoull!ntomäärärahaosuudesta.
14594: 
14595: 
14596:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
14597: 
14598:     Kymen läänin kuntien asuntotuotanto-ohjel-        ta (7 ,4 prosenttia koko väestöstä) selvästi pie-
14599:  masta vuosille 197 8.._.:82 on .valmistunut Ky-      nempi, esimerkiksi vuosien 1975 ja 1976. en-
14600: men lääninhallihiksen lausunto. Tämän lausun-         nakkotietojen mukaan vain 6,42 ja 5,67.
14601:  no~ mukaan Kymen läänissä on asuntotuotanto             Viime vuonna valmistui koko maassa 56100
14602:  laskenut. parina viime vuonna liian nopeasti.        asuntoa. Niistä oli Kymen läänissä 3 535 eli
14603: Läänin asuntotuotanto-osuus koko maasta on             6,3 prosenttia. Kymenlaakson asuntotuotanto on
14604:  jäänyt selvästi alle keskiarvon 1970-luvulla ja      laskenut vuodesta 197 5 noin 34 prosenttia, kun
14605:  samalla asuntojen poistuma näyttää muodostu-         väheneminen koko maassa oli noin 19 pro-
14606:  van myös tällä· vuosikymmenellä muuta maata          senttia.
14607:  suuremmaksi. Teollisten rakennushankkeiden              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14608: laskettua jyrkempi lasku ja vapaarahoitteisen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
14609: ·asuntotuotaimon selvä supistuminen ovat myös         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
14610:  vähentäneet läänin rakennustoiminnan kokonais-       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14611:  määrää ja samalla heikentäneet rakennusalan
14612:  työ1lisyyttä. Rakennusalan työllisyysnäkymät                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14613:  läänissä ovat maan keskiarvoa heikommat var-                Kymen lääni on viime vuosina saanut
14614:  ~inkin kun lääninrajojen tuntumassa olevat Lo-              huomattavasti pienemmän osuuden val-
14615:  viis~n atomivoimalan ja Svetogorskin työt päät-             tion asuntotuotantomäärärahoista kuin
14616: ·tyvät.                                                      mitä sen väestöosuus edellyttää, sekä
14617:     Näistä , syistä tulisi valtion asuntolainoituk-             mihin toimiin Hallitus aikw ryhtyä,
14618:  sessa 'nykyistä enemmän kiinnittää huomiota                 jotta Kymen lääni saisi muita läänejä
14619:  paitsi asunnontarpeen tyydyttämiseen myös työl-             vastaavan osuuden asuntotuotantomää-
14620:  lisyyden turvaamiseen. Kymen läänissä valtion               rärahoista?
14621:  astintolainoitus on jatkuvasti ollut väestöosuut-
14622:       Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1978.
14623: 
14624:                                             Seppo Tikka
14625: 
14626: 
14627: 
14628: 
14629: 087800957X
14630: 2                                            1978 vp.
14631: 
14632: 
14633: 
14634: 
14635:                         E d u s k u n n a n H e r:r a P u h e m i e h e 11 e.
14636: 
14637:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         Koko asuntotuotantomäärärahaa ei ole kui-
14638: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tenkaan kiintiöity. Tällaisia kiintiöiden ulkopuo-
14639: olette 30 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn          lelle jääviä lainoja ovat yleensä olleet peruskor-
14640: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        jauslainat, opiskelija-asuntoja varten myönnetyt
14641: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lainat, erilliset lisälainat, mustalaisten erityis-
14642: edustaja Tikan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    asuntolainat ja lainat erillisten lämmityslaitos-
14643: symyksestä n:o 288:                                 ten rakentamista varten.
14644:                                                         Edelleen on asuntotuotantomäärärahan käyt-
14645:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       tösuunnitelmassa ns. erityistarvemääräraha, joka
14646:        Kymen lääni on viime vuosina saanut          on ollut noin 15 prosenttia kiintiöityjen laina-
14647:        huomattavasti pienemmän osuuden val-         lajien määrästä. Tämän lainaosuuden jakami-
14648:        tion asuntotuotantomäärärahoista kuin        sessa on mahdollista poiketa vahvistetuista
14649:        mitä sen väestöosuus edellyttää, sekä        alueellisista kiintiöistä paikkakuntakohtaisten
14650:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      erityisolosuhteiden perusteella, esim. elinkeino-
14651:        jotta Kymen lääni saisi muita läänejä        elämän laajentumisen aiheuttaman poikkeuksel-
14652:        vastaavan osuuden asuntotuotantomää-         lisen asuntojen kysynnän vuoksi.
14653:        rärahoista?                                      Lisäksi on eräiden vuosien tulo- ja menoar-
14654:                                                     vioihin sisällytetty valtioneuvoston käyttöön
14655:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         asuntotuotantomäärärahaa rakennusalan paik-
14656: tavasti seuraavaa:                                  kakuntakohtaisten vaihtelujen lieventämiseksi.
14657:    Asuntotuotantolain (247 /66) 3 §:n 1 mo-         Näiden lainojen jakamisessa ei myöskään kiin-
14658: mentin mukaan "päätettäessä lainojen myöntä-        tiöintiä noudateta.
14659: misestä ja muista tukitoimenpiteistä on otetta-         Näin ollen läänin saama asuntolainojen ko-
14660: va huomioon eri kunnissa ja eri alueilla esiin-     konaismäärä riippuu paitsi kiintiöistä, myös
14661: tyvä asunnontarve, jonka arvioimisen perustana      edellä lueteltujen kiintiöiden ulkopuolisten lai-
14662: on pidettävä asuntovajausta, asumistiheyttä,        nojen kohdentumisesta. Kiintiöinuin ulkopuo-
14663: väestön määrää ja sen muutoksia, asuntojen          lelle on jäänyt noin 25 prosenttia asuntolai-
14664: uusimistarvetta sekä muita asunnontarpeeseen        noista.
14665: vaikuttavia tekijöitä". Edellä lainatun lainkoh-        Asuntohallituksen tarkistamien tilastotietojen
14666: dan mukaan ei alueella asuvan väestön määrä         perusteella on Kymen lääniin myönnetty asun-
14667: ole ainoa asuntolainojen jakoon vaikuttava te-       tolainoja vuosina 1975 ja 1976 seuraavasti:
14668: kijä, vaan ainoastaan eräs osatekijä asuntojen         kaikista asuntohallituksen myöntämistä lai-
14669: tuotantotarvetta määriteltäessä.                    noista vuonna 1975 6,49 % ja vuonna 1976
14670:    Pääosa asuntolainoista jaetaan asuntotuotan-      6,45 % sekä asuntohallituksen lainoittamien
14671: tomäärärahan käyttösuunnitelmassa vahvistettu-      uusien asuntojen määrästä vuonna 1975 7,00 %
14672: jen alueellisten kiintiöiden perusteella. Kymen      ja vuonna 1976 6,37 %. Ennakkotietojen mu-
14673: läänin prosentuaalinen lainakiintiö on ollut vuo-    kaan Kymen läänin osuus vuoden 1977 asun-
14674: sina 1975-1978 seuraava:                             totuotantomäärärahasta oli noin 6,70 % ja lää-
14675:    vuonna 1975 6,63 %, vuoden 1975 lisäbud-          nin osuus asuntohallituksen lainoittamien uusien
14676: jetti 6,47 %, vuonna 1976 6,33 %, vuonna            asuntojen määrästä noin 6,90 %.
14677: 1977 6,56% ja vuonna 1978 6,52 %.                       Verrattaessa läänin laskennallisia kiintiöitä
14678:    Kiintiöprosentti ei noudata pelkästään väes-      ja toteutunutta lainojen jakoa voidaan havaita
14679: töosuutta vaan kiintiön pohjana on läänin las-       asuntolainojen määrän vastaavan melko tarkoin
14680: kennallinen uusien asuntojen tuotantotarve.          laskennallisia kiintiöitä, joten Kymen lääni näyt-
14681:                                             N:o 288                                               3
14682: 
14683: tää saaneen nykyisten jakoperusteiden mukaisen     neen kiintiötyöryhmän mietinnön pohjalta. Pyr-
14684: osuuden asuntotuotantomäärärahoista.               kimyksenä on saattaa uudet kiintiölaskentape-
14685:    Valtion asuntotuotantoon antaman tuen oh-       riaatteet voimaan mahdollisimman pikaisesti ja
14686: jaamiseksi nykyistä paremmin on asuntolainojen     mahdollisuuksien mukaan siten, että niitä voi-
14687: jaossa noudatettavien kiintiöiden laskentaperus-   taisiin soveltaa jo vuoden 1980 asuntolainoja
14688: teiden uudistaminen parhaillaan valmisteltavana    jaettaessa.
14689: 14 päivänä joulukuuta 1977 mietintönsä jättä-
14690:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1978.
14691: 
14692: 
14693:                                                               Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
14694: 4                                            1918 vp.
14695: 
14696: 
14697: 
14698: 
14699:                            T i 11 R i k s d :a g en s H e u   T a 1 m a :n.
14700:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Kvotprocenten följer inte befoikningsandelen,
14701: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       utan grundvaien för kvoten är Iänets beräknade
14702: av den 30 maj 1978 till vederbörande mediem         behov av ny bostadsproduktion.
14703: av statsrådet översänt avskrift av föijande av         Hela ansiaget för bostadsproduktion är dock
14704: riksdagsman Tikka ställda spörsmåi nr 288:          inte kvoterat. Dylika Iån, vilka inte hänför sig
14705:                                                     till kvoterna, har i allmänhet varit lån för
14706:            Äger Regeringen kännedom om att          grundreparation, lån som beviljats för student-
14707:        Kymmene Iän under de senaste åren har        bostäder, separata tilläggslån, särskiida bostads-
14708:        tilldeiats en betydligt mindre andei av      lån som beviljas zigenare och lån för byggande
14709:        statens ansiag för bostadsproduktion än      av separata uppvärmningsaniäggningar.
14710:        Iänets andei av befoikningen förutsät-           Vidare ingår i dispositionspianen för bostads-
14711:        ter, och                                     ptoduktionen ett s.k. anslag föt speciella behov,
14712:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta    ·som hat utgjott c. 15 % av beioppet för de
14713:        för att Kymmene Iän skall få en andei        kvoterade lånetyperna. Vid fördelningen av
14714:        av ansiagen för bostadsproduktion som        denna låneandel är det möjligt att avvika från
14715:        motsvarar de andra Iänens?                   de fastställda regionaia kvoterna på grundvalen
14716:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       av sätskilda föthållanden på olika otter, t.ex.
14717: samt anföra föijande:                               på grund av exceptionell efterfrågan på bostä-
14718:                                                     der fötotsakad av näringslivets expansion.
14719:    Enligt 3 § 1 mom. Iagen om bostadsproduk-            I statsförslagen för några senaste år har dess-
14720: tion (247 /66) skall, då besiut fattas om bevil-    utom intagits anslag för bostadsptoduktion, vil-
14721: jande av Iån och andra stödåtgärder, "det i         ka anslag är ställda till statsrådets disposition
14722: olika kommuner och inom olika områden före-         för utjämnande av på olika otter fötekommande
14723: kommande bostadsbehovet beaktas, vilket upp-        variationet i byggnadsbranschen. Fötdelningen
14724: skattas med Iedning av bostadsunderskottet,         av dessa lån sker inte heller enligt kvoter.
14725: boendetätheten, foikmängden och förändringar-
14726: na i denna, behovet av bostäders förnyande              Totaibeloppet av bostadslån som tilldelas lä-
14727: samt andra på bostadsbehovet inverkande fakto-      net betot sålunda förutom på kvoter också på
14728: rer". Enligt ovan citerade Iagrum är den inom       alloketingen av lån som inte hänför sig till ovan
14729: området bosatta befoikningens storiek inte den      uppräknade kvoter. Obundna av kvotetingen ät
14730: enda omständigheten som inverkar på fördel-         c. 25 % av bostadslånen.
14731: ningen av bostadsiån, utan endast en delfaktor          På gtundvaien av statistiska uppgiftet som
14732: när det gäller att fastställa bostadsproduktions-   kontrolletats av bostadsstyrelsen har Kymmene
14733: behovet.                                            Iän åren 1975 och 1976 beviljats bostadsiån
14734:    Huvuddeien av bostadsiånen fördeias på           som följer:
14735: grundvaien av regionaia kvoter som är fast-             av alla lån som beviijats av bostadsstyrelsen
14736: ställda i dispositionspianen för bostadsproduk-     åt 1975 6,49 % och år 1976 6,45% samt av
14737: tionens ansiag. Kymmene Iäns procentuella Iåne-     antalet av bostadsstyrelsen belånade nya hus
14738: kvot har under åren 1975-1978 varit föi-            7,00% åt 1975 och 6,37% år 1976. Enligt
14739: jande:                                              föthandsuppgifter utgjotde Kymmene läns an-
14740:    år 1975 6,63 %, 1975 års tilläggsbudget          del av 1977 åts anslag för bostadsproduktion
14741: 6,47 %, år 1976 6,33 %, år 1977 6,56% och           c. 6,70 %, och länets andel av antalet av bo-
14742: år 1978 6,52 %.                                     stadsstyrelsen belånade nya bostäder c. 6,90 %.
14743:                                              N:o 288                                              5
14744: 
14745:   Vid en jämförelse av länets beräknade kvoter      duktion bereds som bäst en reform av de be-
14746: och den fördelning av lån som genomförts kan        räkningsgrunder som skall iakttas vid fördel-
14747: observeras, att antalet bostadslån rätt noga        ningen av bostadslån. Beredningsarbetet utförs
14748: motsvarar de beräknade kvoterna, varför det         på grundvalen av ett betänkande som den 14
14749: förefaller som om den andel av anslagen för         december 1977 avgavs av den s.k. arbetsgrup-
14750: bostadsproduktion som tilldelats Kymmene Iän        pen för regionala kvoter. Avsikten är att så
14751: skulle överensstämma med nuvarande fördel-          fort som möjligt införa nya prindper för beräk-
14752: ningsgrunder.                                       ning av kvoter, om möjligt så, att prindperna
14753:    I syfte att göra det möjligt att bättre än för   skulle kunna tillämpas redan vid fördelningen
14754: närvarande styra statens stöd för bostadspro-       av 1980 års bostadslån.
14755:      Helsingfors den 5 oktober 1978.
14756: 
14757: 
14758:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
14759: 
14760: 
14761: 
14762: 
14763: 087800957X
14764:                                              1978 vp.
14765: 
14766: Kirjallinen kysymys n:o 289.
14767: 
14768: 
14769: 
14770: 
14771:                                  Hyvönen ym.: Lukioiden aloituspaikkojen määrän supistami-
14772:                                     sesta Helsingissä.
14773: 
14774: 
14775:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
14776: 
14777:    Opetusministeriön päättämien yleisten perus-     mistä. Päätös on myös erittäin arveluttava sen
14778: teiden mukaisesti (asetus 326/15. 4. 1977) on       vuoksi, että Hykkylän lukio on ainoa koko
14779: Uudenmaan lääninhallitus 4. 5. 1978 tehnyt          Helsingissä, jossa pitkä venäjä on opetussuun-
14780: päätöksen Helsingissä toimivien luk:oiden           nitelmassa. Myös perinteinen pitkän saksan
14781: alemman luokan rinnakkaisluokkien ylläpitä-         opiskelu häiriintyisi tämän supistuksen johdos-
14782: misluvan myöntämisestä lukuvuodeksi 1978-           ta. Muissakin supistusten kohteeksi joutuvissa
14783: 79.                                                 kouluissa tulee opettajille työllisyysongelmia,
14784:    Uudenmaan lääninhallituksen päätös poik-         samanaikaisesti kun näiden työläiskaupungin-
14785: keaa Helsingin suomenkielisen koululautakun-        osien lapset joutuvat muiden alueiden lapsia
14786: nan esityksestä, joka kuitenkin on tehty si-        huonompaan asemaan.
14787: ten, että lukion aloituspaikkojen määrä on              Helsingin peruskoulun päätösluokkien oppi-
14788: enintään lukuvuoden 1976-77 tasolla, kuten          lasmäärissä ei ole tapahtunut merkittävää vä-
14789: opetusministeriön ohjeet edellyttävät. Läänin-      hentymistä eikä ammatillisten oppilaitospaik-
14790: hallitus on supistanut rinnakkaisluokkia kau-       kojen määrissä lisääntymistä. Kun lisäksi ote-
14791: pungin omistamissa Alppilan, Hykkylän, Kal-         taan huomioon, että Helsingissä nuorisotyöt-
14792: lion, Torkkelinkadun ja Malmin lukioissa ( vii-     tömyys on varsin vakava ongelma, ei koulu-
14793: meksi mainitussa ei ole aiemmin ollut rin-          tuspaikkojen vähentäminen ole mitenkään pe-
14794: nakkaisluokkaa).     Yksityislukioissa  supistus    rusteltavissa.
14795: koskee Apollon, Munkkivuoren ja Pohjois-                Lääninhallitus on vähentäessään Helsingin
14796: Haagan yhteiskoulua.                                kouluista lukiopaikkoja viitannut opetusminis-
14797:    Erityinen huomio kiinnittyy siihen, että         teriön ohjeeseen noudattaa läänin aluedla
14798: kaikki supistusten kohteiksi joutuvat kaupun-       alueellista tasapuolisuutta ja siirtänyt ne lää-
14799: gin omistamat koulut sijaitsevat alueella, jossa    nin muihin kuntiin. Kun Helsinki on koulu-
14800: kaksi kaupungin entistä kansakoulua on muut-        toimen laajuuden huomioonottaen verratta-
14801: tumassa peruskoulun yläasteiksi eikä niissä ole     vissa kokonaiseen suureen lääniin, olisi opetus-
14802: lukioastetta. Lukiopaikkojen tarve alueella tu-     ministeriön ohjetta pitänyt soveltaa turvaa-
14803: lee peruskoulun opetussuunnitelman edettyä          malla sen edellyttämä tasapuolisuuden toteut-
14804: 9:nnelle luokka-asteelle nykyisestä siis lisään-    taminen kaupungin sisällä sen eri alueiden vä-
14805: tymään. Koulut sijaitsevat myös hyvien liiken-      lillä. Helsingin lukiopaikkojen vähentäminen
14806: neyhteyksien päässä pohjoisista, koillisista ja     vähentää alueellista tasapuolisuutta samalla kun
14807: itäisistä esikaupungeista sekä Uudenmaan lää-       se suoranaisesti vaikeuttaa nuorison työllisyys-
14808: nin itäisistä kunnista. Nämä seikat on myös         tilannetta.
14809: kaupungin koulusuunnitelmassa otettu huo-               Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
14810: mioon.                                              §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
14811:    Erityisen merkilliseltä vaikuttaa lääninhalli-   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14812: tuksen päätös siirtää Hykkylän lukion I lu-         seuraavan kysymyksen:
14813: kioluokka Käpylän lukiolle, jolle kaupungin
14814: koulusuunnitelmassa on merkitty asteittain                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14815: lakkaava tehtävä ja jossa sen vuoksi opettajat             ryhtyä turvatakseen sen, että lukioiden
14816: suurelta osalta ovat tuntiopettajia. Hykkylässä            aloituspaikkojen maaraa ei supisteta
14817: päätös aiheuttaa sitä vastoin virkojen vähentä-            Helsingissä v. 1976-77 tasosta eikä
14818: 
14819: 087800815B
14820: 2                                          1978 vp.
14821: 
14822:      tehdä niitä koskevien sijaintipaikkojen           taan venäjän ja saksan kielen opetusta
14823:      kohdalla muutoksia, joilla vaaranne-              entisestään?
14824:      taan opettajien työllisyyttä tai supiste-
14825:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1978.
14826: 
14827:        Anna-Liisa Hyvönen           Erkki Tuomioja              M. Kainulainen
14828:        Aarne Saarinen               Seija Karkinen              Jutta Zilliacus
14829:        Harri Holkeri                Pirkko Aro                  Kristian Gestrin
14830:        Sinikka Karhuvaara           Ralf Friberg                Georg C. Ehrnrooth
14831:        Pertti Salolainen            O~mo A. Wiio                Kullervo Rainio
14832:        Kaarina Suonio               Veikko Vennamo              Kati Peltola
14833:                                     Kyllikki Stenros
14834:                                              N:o 289                                              3
14835: 
14836: 
14837: 
14838: 
14839:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
14840: 
14841:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §;n 1 momentissa     ten, että läänikohtaiset aloituspaikkojen mää-
14842: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      rät säilytetään suunnilleen entisinä.
14843: olette 30 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn            Uudenmaan lääninhallituksen 16 päivänä ke-
14844: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       säkuuta 1978 tekemän päätöksen mukaan lu-
14845: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kion aikavien luokkien kokonaismäärä Helsin-
14846: edustaja Hyvösen ym. tekemästä kirjallisesta       gin kaupungin alueella vähenisi neljällä luoka1l-
14847: kysymyksestä n:o 289:                              la edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Tilan-
14848:                                                    netta arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota
14849:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     siihen, että edellisenä vuotena kaikkia lukion
14850:        ryhtyä turvatakseen sen, että lukioiden     luokkamäärän edellyttämiä lukiopaikkoja ei
14851:        aloituspaikkojen määrää ei supisteta        käytetty, vaan kaupungissa jäi käyttämättä noin
14852:        Helsingissä v. 1976-77 tasosta eikä         400 aloituspaikkaa. Luokkien lukumäärän vä-
14853:        tehdä niitä koskevien sijaintipaikkojen     hentäminen ei näin ollen sellaisenaan vähennä
14854:        kohdalla muutoksia, joilla vaaraune-        lukion ensimmäisten luokkien oppilasmäärää.
14855:        taan opettajien työllisyyttä tai supiste-      Uudenmaan lääninhallituksen selvityksen
14856:        taan venäjän ja saksan kielen opetusta      mukaan kaikki kesäkuun alkuun mennessä lu-
14857:        entisestään?                                kioon ilmoittautuneet voidaan sijoittaa läänin-
14858:                                                    hallituksen hyväksymän luokkamäärän puit-
14859:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       teissa lukioon. Kysymyksessä mainitulla II op-
14860: vasti seuraavaa:                                   pilasalueella kaikki ilmoittautuneet voidaan si-
14861:                                                    joittaa oman oppilasalueensa lukioon.
14862:    Lukion alimman luokan rinnakka:sluokan             Lääninhallitus· on päätöksessään lausunut,
14863: ylläpitämiseen vaadittavan luvan myöntäminen       että mikiili Helsingin koJllulautakunta katsoo
14864: kuuluu lääninhallitukselle. Opetusminhoriö         aiheelliseksi poiketa lukioluokkien koulukohtai-
14865: antaa säännösten mukaan asiasta yleiset ohje~t.    sessa sijoittamises~a lääninhallitukeen päätök-
14866: Ministeriön 2 päivänä toukokuuta 1978 anta-        sestä, sen tulee 28 päivään heinäkuuta 1978
14867: mien ohjeiden mukaan valtakunnallisena lukio-      mennessä tehdä asiasta esitys. Näin ollen ky-
14868: politiikan tavoitteena on, ettei päiväk<>uluna     symyksessä mainitun Hykkylän ja Käpylän lu-
14869: toimivaan lukioon siirtyvien osuus 16-vuotiai-     kioiden luokkien keskinäistä sijoitusta voidaan
14870: den ikäluokasta kasva edelliseen vuoteen ver-      vielä tarkistaa.
14871: rattuna. Tavoite pystytään saavuttamaan ~i-
14872:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1978.
14873: 
14874:                                                                   Opetusministeri Jaakko Itälä
14875: 4                                            1978 vp.
14876: 
14877: 
14878: 
14879: 
14880:                           Till Riksdagens Herr Talman.
14881: 
14882:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       nybörjarplatserrias antal i varje Iän bibehålls
14883: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          i det närmaste oförändrade.
14884: velse av ·den. 30 maj 1978 till vederbörande          Enligt besiut av Iänsstyrelsen i Nylands Iän
14885: medlem av statsrådet översänt avskrift av föi-     av den 16 juni 1978 skulle det totaia antaiet
14886: jande av riksdagsman Hyvönen m. fl. ställda        begynnande klasser i gymnasiet inom Helsing-
14887: skriftliga spörsmål nr 289:                        fors stads område minska med fyra klasser i
14888:                                                    jämförelse med föregående Iäsår. Då man be-
14889:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          dömer situationen är det skäl att fästa upp-
14890:        vidta för att säkerställa att antaiet ny-   märksamhet vid att alla gymnasiepiatser som
14891:        börjarpiatser i gymnasierna i Helsing-      antaiet kiasser i gymnasiet förutsätter inte an-
14892:        fors inte inskränks, jämfört med an-        vändes senaste år, utan att i staden ca 400 ny-
14893:        talet under åren 1976-1977, och att         börjarplatser förbiev oanvända. Minskandet av
14894:        sådana ändringar inte görs i fråga om       antaiet kiasser minskar såiunda inte i och för
14895:        deras placering att Iärarnas sysselsätt-    sig antalet elever på gymnasiets första kiasser.
14896:        ning därigenom äventyras eller att un-         I enlighet med en utredning som länsstyrel-
14897:        dervisningen i ryska och tyska minskas      sen i Nylands Iän gjort kan alla eiever, som
14898:        ytterligare?                                vid ingången av juni anmält sig tili gymnasiet,
14899:                                                    inom ramen för det av länsstyreisen godkända
14900:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     antaiet klasser placeras i gymnasiet. Inom det
14901: samt anföra följande:                              i spörsmålet nämnda II elevområdet kan samt-
14902:    Det ankommer på länsstyrelsen att bevilja       liga anmälda elever placeras i gymnasiet inom
14903: tillstånd som erfordras för upprätthållande av     sitt eget elevområde.
14904: parallellkiass tili gymnasiets lägsta kiass. En-      Länsstyrelsen har i sitt beslut anfört att
14905: ligt stadgandena utfärdar undervisningsministe-    skolnämnden i Helsingfors, om den anser det
14906: riet allmänna direktiv i frågan. Enligt minis-     föreligga skäl att i fråga om placeringen av
14907: teriets direktiv av den 2 maj 1978 är mål-         gymnasieklasserna skolvis avvika ftån länssty-
14908: sättningen för den riksomfattande gymnasie-        relsens beslut, före den 28 juli 1978 skall
14909: politiken, att den andel av 16-åringarnas års-     göra framställning i ärendet. Sålunda kan den
14910: klass, som övergår tili som dagskoia verkande      inbördes placeringen av klasserna i Hykkylä
14911: gymnasium, inte ökar i jämförelse med före-        och Käpylä gymnasier ännu justeras.
14912: gående år. Detta mål kan uppnås genom att
14913:      Helsingfors den 20 juni 1978.
14914: 
14915:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä
14916:                                              1978 vp.
14917: 
14918: Kirjallinen kysymys n:o 290.
14919: 
14920: 
14921: 
14922: 
14923:                                  A.-L. Jokinen ym.: Kotiavustajien aseman parantamisesta.
14924: 
14925: 
14926: 
14927:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14928: 
14929:     Kiristyvä taloudellinen tilrume ja laman vai- tuneet kantamaan näiden ratkaisujen aikaansaa-
14930: kutukset, elintason alentuminen ja epävarmuus man v-astuun ja joutuneet tästä syystä erittäin
14931: ovat lisänneet erityisesti vanhusten ja eläkeläis- raskaan henkisen paineen alaisiksi. Sillä he nä-
14932: ten turvattomuutta. Vammaisuus ja liikkumisen kevät, miten kipeästi sairas ja yksin asuva van-
14933: vaikeus lisäävät osaltaan niitä ongelmia, jotka hus tarvitsee heidän apuaan. Kotiavustajat toi~
14934: kohdistuvat varsinkin yksin asuviin vanhuksiin. mivat itsenäisesti ja erillisinä perheissä, joten
14935: Sosiaalipalvelujen parantumisen myötä ovat heidän mahdollisuutensa pohtia yhä kasvavaa
14936: mm. kotiavustajapalvelut tuoneet huomattavia vastuutaan ja lisääntyvää työn painetta keske-
14937: parannuksia yksinäisten ja sairaiden vanhusten nään jää sattumanvaraiseksi. Tästä syystä asiaa
14938: elämään. Viime aikoina on kuitenkin kotiavus- ei juuri ole käsitelty julkisuudessa, eikä myös-
14939: tajien tehtäväkentän kasvun ja palvelujen käy- kään ,aJan ammattijärjestön voimin ole mahdol-
14940: tön lisääntyessä tullut esiin eräitä kielteisiä ja lisuutta saada asiantilaan korjausta. Kuitenkin
14941: kotiavustajan työtä vaikeuttavia tekijöitä. Suu- yhteiskunnan on kannettava vastuunsa niistä
14942: rin syy on työmäärän jatkuva lisääntyminen suh- sairaista ja liikuntavammaisista, jotka päivittäin
14943: teessa henkilökunnan kasvuun. Tästä johtuen ovat kotiavustajan avun varassa, mutta myös
14944: joutuvat kotiavustajat ottamaan yhä uusia huol- niiden kansalaisten henkisen ja ruumiillisen
14945: lettavia saman päivän aikana. Kun työtuntien terveyden säilymisestä, jotka suorittavat tätä
14946: määrä on sopimuksiin perustuva, työ on tehtävä vaativaa ja vastuullista tehtäväänsä edelleenkin
14947: kovalla kiireellä ja juostava seuraavan vanhuksen vielä 1970-luvun loppupuolella hyväntekeväi-
14948: tai apua tarvitsevan perheen luota toisen luo. syyden ja kutsumuksen luonteisena varsin suu-
14949: Tästä kärsii sekä työ että sen tekijä ja luonnolli- ressa määrin. Sillä kaikkialla muualla niin teol-
14950:  sesti vanhus ja hoidettava jää juuri sitä välttä- lisuudessa kuin kaupan ja liikenteenkin pii-
14951:  mättömintä vaille, joka kotiavustajan tulisi myös rissä on vastaavanlaisesta työmäärästä ja yhtä
14952:  hoitaa eli keskustelut ja tuki. Kotiavustajat kuu- suuresta vastuusta tuleva korvaus paljon suu-
14953:  luvat siihen työntekijäryhmään, jonka palkkaus rempi kuin maamme kotiavustajien ansio tällä
14954:  on erittäin heikko. Suuresta vastuusta, työn ras- hetkellä.
14955:  kaudesta ja kiireestä huolimatta ansiotaso jää        Vanhusten ja sairaiden siirrot koteihin tulisi
14956:  varsin alhaiseksi. Tässä vaikuttaa edelleenkin se nopeasti peruuttaa ja kotiavustajien määrää li-
14957:  asenteellisuus, jolla kotityön arvoa mitataan. sätä, jotta se ylimääräinen paine, joka tälle työn-
14958:  Kuitenkin kotiavustaja on myös suuressa määrin tekijäkunnalle on laman johdosta ja seurauksena
14959:  sosiaalityöntekijä ja tarvittaessa merkittävä hen- koitunut, olisi helpotettavissa.
14960:  kinen tuki avustettavalle, usein yksinäiselle         Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
14961:  vanhukselle.                                       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
14962:     Viime aikoina ovat sairaalat Ja hoitola:tok- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14963:  set lähettäneet sairaita ja vanhuksia koteihinsa, seuraavan kysymyksen:
14964:  vaikka heidän paikkansa olisi laitoksessa. Kui-
14965:  tenkin henkilöstön vähentäminen ja laman ai-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14966:  kaansaama säästäväisyys on johtamassa myös                 ryhtyä selvittääkseen sen tilanteen, joka
14967:   tämänlaatuisiin ikäviin ratkaisuihin. Em. kehi-           on johtanut vanhusten ja vammaisten
14968:   tyksen seurauksena ovat juuri kotiavustajat jou-          kotona tapahtuvan hoidon lisääntymi-
14969:  087800833X
14970: 2                                         1978 vp.
14971: 
14972:      seen jopa si!inä määrin, että tämän seu-             henlcisen ja;JyYsiren :p:dneea· ja:.vät\]Uii
14973:      rauksena kotihoidosta vastaavat koti-                alaisiksi?
14974:      avustajat ovat joutuneet kestämättömän
14975:     Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1978.
14976: 
14977:        Anna-Lii.sa Jokinen          Anna-Liisa Hyvönen                           I.-C. Björklund
14978:        Lauha Milflnj.stö           Ulla-~na.;Alppi· .,           . ;, ... !'..   Helvi Niskanen
14979: 
14980: 
14981: 
14982: 
14983:                                                      : __ .,,.
14984: 
14985:                                                                                                    . . -"" .....~.
14986:                                        ·.   ('        ./'
14987: 
14988: 
14989: 
14990: 
14991:                          Ed u s kunnan . Herra' Puhe m i e he 11 e.
14992: 
14993:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myksenä on, yhteistyössä terveydenhuollon ko-
14994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tisairaanhoidon kanssa, luoda iäkkäille henki-
14995: olette 30 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn            löille, vammaisHie ja pitkäaikaissairaille edelly-
14996: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tykset viettää mahdolHsista rajoituksista huoli-
14997: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         matta turvallista ja ihmisarvoista elämää omas-
14998: edustaj<a Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuulu-          sa kodissaan. Yhtenä pyrkimyksenä qn myös
14999: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 290:             ennenaikaisten tai epätarkoituksenmukaisten
15000:                                                       laitossijoitusten estäminen, vaikkakin mahdolli-
15001:           Mihi:n toimenpite:siin Hallitus aikoo       suus laitossijoitukseen tulee olla käytettävissä
15002:        ryhtyä selvittääkseen sen tilanteen, joka      silloin, kun se on henkilön terveydentilan kan-
15003:        on johtanut vanhusten ja vammaisten            nalta paras ja turvallisin vaihtoehto. Pitkäai-
15004:        kotona tapahtuvan hoidon lisääntymi-           kaissairaiden kohdalla tulee, henkilön tilantees-
15005:        seen jopa siinä määrin, että tämän seu-        ta riippuen, olla mahdollisuus sekä sairaalan-
15006:        raurosena kotihoidosta vastaavat koti-         omaiseen hoitoon että sosiaalihuollon laitok-
15007:        avustajat ovat joutuneet kestämättömän          sessa annettavaan huoltoon ja hoitoon.
15008:        henkisen ja fyys<i:sen paineen ja vastuun          Sosiaalihallituksen antamissa ohjeissa (yleis-
15009:        alaisiksi?                                     kirje A 7 j 1977) kotipalvelun perustehtäviä
15010:                                                       edellä mainittujen ryhmien kohdalla ovat ravin-
15011:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nosta, puhtaudesta, henkilökohtaisesta hoidosta
15012: taen seuraavaa:                                       ja asunnon siisteydestä huolehtiminen. Näiden
15013:                                                        perustehtävien lisäksi ovat oleellisen tärkeitä
15014:    Yht!eiskunnan järj,estämän kotipalvelun tarve      tehtäviä myös omatoimisuuteen aktivoiminen
15015: on jatkuvasti lisääntynyt mm. elinkeinoraken-         sekä mahdollisuuksien rajoissa fyysisen ja
15016: teessa, väestön ikärakenteessa, perherakenteessa      psyykkisen kunnon ylläpitäminen ja sen heik-
15017: ja asumisolosuhtdssa tapahtuneiden muutosten           kenemisen estäminen.
15018: johdosta.                                                 Tutkimuksiin ja ·selvityksiin perustuvien ar-
15019:    65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ja        vioiden mukaan, sukulais- ja naapur:·avunkin
15020: suhteellinen osuus, ja tästä vanhuksiksi määri-       huomioonottaen, tarvitsisi lähes 200 000 van-
15021: tellystä ryhmästä erityisesti vanhimpien, 75          husruokakuntaa kotiapua. Kotiavun tarve vaih-
15022: vuotta täyttäne:den suhteellinen osuus väestös-       telee satunnaisesta avuntarpeesta lähes päivit-
15023: tä on kasvamassa. Vanhimpien ikäluokkien jou-         täin (ja myös viikonloppuisin) esi:ntyvään tar-
15024: kossa on myös suurin osa pitkäaikaissairaita,         peeseen.
15025: joiden hoidon järjestäminen on yksi sosiaali~             Tällä hetkellä kunnallisessa kodinho~totoimin­
15026: huollon ajankohtaisimpia kysymyksiä. Sosiaali-        nassa työskentelee n. 6 600 kotiavustajaa ja ko-
15027: ja tJerveysministeriön asettaman pi:tkäaika!issai-    di,nhoitajaa, joista kotiavustajien osuus on n.
15028: raanhoidon työryhmän eräänä tehtävänä on mi-          3 500 koko- ja osapäi:väiset työntekijät huo-
15029: nisteriön, sosiaalihallituksen ja lääninhallitusten   mioon ouaen.
15030: yhteistyönä selvittää perusteellisesti pitkäaikais-      Kotipalvelutoiminnan taloudelliset ja hallin-
15031: sairaiden tilanne. Selvitys antanee valmistut-        nolliset voimavarat eivät ole kehittyneet siinä
15032: tuaan oleellista tietoa myös kotipalvelujen jär-      määrin kuin kasvanut palvelun tarve olisi edel-
15033: jestämiseen liittyvistä kysymyksistä.                 lyttänyt, vaikkakin kotipalveluhenk:i:löstön mää-
15034:    Sosiaalihuollon järjestämisessä pyritään yleen-    rä on lisääntynyt jatkuvasti.
15035: sä siihen, että huollon painopiste olisi avohoi-         Kotiavustajien palkkauksesta kunnille aiheu-
15036: dossa. Tämä lisää osaltaan kotipalveluun koh-         tuviin kustannuksiin myönnetään valtionavus-
15037: distuvia vaatimuksia. Kotipalveluiden pyrki-          tusta valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain
15038: 4                                             1978 vp.
15039: 
15040: vahvistettavan ldinteän määrärahan puitteissa.       lista, korvataan jakson 12 ensimmäiseltä ylitun-
15041: Myönnettävän avustuksen keskimääräinen suh-          nilta palkkaus 50 % :lla ja sen jälkeen 100
15042: teellinen osuus on laskenut vuosittain niin, että    % :lla korotettuna. Sunnuntai- ja juhlapäivinä
15043: kunnat saivat valtionavustusta v. 1976 keski-        tehdystä työstä maksetaan palkkaus 50 % :lla
15044: määrin vain n. 3 % kotiavustajatoiminnasta ai-       korotettuna. (Lauantaina tehdystä työstä ei saa
15045: heutuneisiin nettomenoihin.                          korotettua palkkaa.)
15046:     Kodinhoitajien palkkauksesta aiheutuviin             Vertailun vuoksi voidaan mainita että kodin-
15047: käyttökustannuksiin on valtionosuus 30-80 %          hoitajien palkkaus on kunnallisen virkaehtoso-
15048: kantokykyluokasta riippuen.                          pimuksen Y 13 palkkauksen mukainen, ja pe-
15049:     Uusien kodinhoitajien virkojen perustami-        ruspalkka on I kalleusryhmässä 1 954 mk/kk
15050: nen valtionosuuteen oikeuttavana on mahdol-          ja kaikkine ikälisineen 2 501 mk/kk.
15051: lista vuosittaisen valtion tulo- ja menoarvioon          Kodinhoitajien koulutuksen kesto on 20 kk,
15052: sisältyvän virkakiintiön puitteissa. Uusien vir-     josta osa teoriaopetusta ja osa harjoittelua, kun
15053: kojen määrä ei ole kuitenkaan vastannut kun-         taas kotiavustajan koulutus järjestetään 185
15054: nissa esiintyvää tarvetta.                           tuntia käsittävänä kurssina.
15055:     Kodinhoitajat on alunperin tarkoitettu työs-         Kotiavustajien ja kodinhoitajien työ on siinä
15056: kentelemään lapsiperheissä, mutta he työsken-        määrin sekä fyysisesti että psyykkisesti rasitta-
15057: televät nykyisin hyvin suuressa määrin myös          vaa ja työn luonne itsenäisyyttä vaativaa, ettei
15058: vanhusten ja vammaisten hoidossa sekä koti-          palkkauksen voitane katsoa olevan oikeassa suh-
15059: sairaanhoidon tukena.                                teessa työn vaativuuteen. Kun palkkauksen jär-
15060:     Kotipalvelutoimintaa johtamaan erikoistu-        jestelyt ovat kuitenkin kunnallisen sopimusval-
15061: neella työntekijällä on suuri merkitys toiminnan     tuuskunnan ja alan ammattijärjestöjen välillä
15062: järkiperäisen ja suunnitelmallisen toteuttamisen     sovittavia asioita, voitaneen työ- ja virkaehto-
15063: kannalta kunnissa, mutta johtavalla kodinhoita-      sopimusteitse päästä nykyistä tyydyttävämpään
15064: jalla on myös merkittävä osuus kotiavustajien        ratkaisuun.
15065: ja kodinhoitajien työnohjauksen, työssäviihty-           Sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä ole-
15066: misen ja mielenterveydenkin kannalta.                villa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu-
15067:     Kun johtavan kodinhoitajan virkoja on vasta      ja valtionosuusjärjestelmiä koskevilla uudistuk-
15068: noin viidennellä osalla maan kuntia, sosiaali-       silla samoinkuin sosiaalihuoltolakiuudistuksella
15069: hallitus pyrkii edistämään myös näiden virkojen      voidaan parantaa kotipalvelutilannetta ja koti-
15070: perustamista maassa.                                 palveluhenkilöstön asemaa. Muina toimenpiteinä
15071:     Kotiavustajien palkkausta koskevat määräyk-      tilanteen parantamiseksi pyritään korottamaan
15072: set sisältyvät kuntien ja kuntainliittojen kuu-      valtion tulo- ja menoarvion kiinteää määrära-
15073: kausipaikkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä)      haa kotiavustajatoiminnan valtionavustukseksi
15074: koskevaan työehtosopimukseen.                        samoinkuin lisäämään kodinhoitajia ja johtavia
15075:     Kotiavustajien palkkaus on Y 9 pl mukai-         kodinhoitajia koskevaa virkakiintiötä.
15076: nen. Peruspalkka on 1. 5. 1978 lukien I kal-             Lisäksi kotipalveluun liittyviä tukipalveluja
15077: leusryhmässä 1 769 mk/kk ja kaikkine ikälisi-        pyritään kehittämään ja järkiperäistämään avun
15078: neen 2 256 mk/kk.                                     saajien kokonaistarpeet huomioon ottaen.
15079:     Työaika määritellään kahden viikon jaksossa          Keskiasteen koulutusuudistuksen yhteydessä
15080:  jona aikana työskennellään 80 tuntia. Säännöl-      pyritään ratkaisemaan kot·ipalveluhenkilöstön
15081: lisen työajan yli menevä aika korvataan ensisi-      koulutusrakenne, jolla tulee olemaan merki-
15082:  jaisesti vapaa-aikana. Milloin ·se ei ole mahdol-   tystä myös palkkausta koskeviin järjestelyihin.
15083:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1978.
15084: 
15085:                                                                        Ministeri Olavi Martikainen
15086:                                                N:o 290                                                      5
15087: 
15088: 
15089: 
15090: 
15091:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
15092: 
15093:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           i anslutning tili hemsjukvården inom hälsovår-
15094: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             den är att skapa förutsättningar för åldringar,
15095: velse av den 30 maj 1978 tili vederbörande            invalider och långvarigt sjuka personer att trots
15096: medlem av statsrådet för avgivande av svar            de eventuella begränsningarna föra ett tryggt
15097: översänt avskrift av följmde av riksdagsman           och människovärdigt liv i sitt eget hem. Man
15098: Anna-Liisa Jokinen m.fl. undertecknade spörs-         strävar även tili att förhindra en alltför tidig
15099: mål nr 290:                                           och oändamålsenlig placering i anstaltsvård,
15100:                                                       även om möjligheten till anstaltsvård bör
15101:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen              finnas, då detta med hänsyn till vederbörandes
15102:        vidta för att utreda den situation, som        hälsotilistånd är det bästa och tryggaste alter-
15103:        har lett tili att vården av åldringar och      nativet. Beträffande de långvarigt sjuka och
15104:        invalider allt oftare och i ,sådan utsträck-   med beaktande av deras tillstånd bör det finnas
15105:        ning sker hemma, att de hemhjälpare            möjligheter såväl tili någon med sjukhusvård
15106:        som ansvarar för hemvården, tili följd         jämförbar vårdform som tili vård och skötsel
15107:        av detta har blivit utsatta för outhärdlig     vid någon socialvårdsmstalt.
15108:        psykisk och fysisk påfrestning och allt-           1 socialstyrelsens anvisningar (cirkulär A 7/
15109:        för tungt ansvar?                               1977) är grunduppgifterna inom hemservice för
15110:                                                        de ovan nämnda grupperna att sörja för näring,
15111:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         renlighet, personlig vård och omvårdnad och
15112: samt anföra följande:                                  skötseln av bostaden och dess rengöring. Utöver
15113:     Behovet av hemservice som samhället anord-        dessa grunduppgifter förekommer uppgifter av
15114: nar har ökat ständigt bl.a. på grund av de änd-        väsentlig betydelse, såsom att aktivera samt i
15115: ringar som skett i näringsstrukturen, befolk-          mån av möj1ighet uppehålla fysisk och psykisik
15116: ningens åldersstruktur, familjestrukturen och          hälsa och att förhindra konditionens avtagande.
15117: boendeförhållandena.                                      På basen av undersökningar och utredningar
15118:     Antalet personer som har fyllt 65 år och          uppskattas närmare 200 000 matlag bestående
15119: deras relativa andel av befolkningen tenderar          av åldringar vara i behov av hemhjälp, även om
15120: att öka. Detta gäller i synnerhet de personer          hjälp av släktingar och grannar i många fall finns
15121:  som har fyllt 75 år och sålunda är de äldsta          att tiilll:gå. Behovet av hemhjälp varierar från ti'll-
15122: i denna åldringsgrupp. 1 de äldsta åldersklas-        fälligt hjälpbehov tili nästan dagl~gt (inkl'usive
15123: sema finns även de flesta långvarigt sjuka, vil-       veckosluten) hjtälpbehov.
15124: kas vårdbehov är en av de mest aktuella frå-              lnom den kommunala hemvårdsverksamheten
15125: goma inom socialvården. Den av socia.l- och            arbetar för närvarande ca 6 600 hemhjälpare och
15126: hälsovårdsministeriet tillsatta arbetsgruppen för     hemvårdarinnor, av vilka hemhjälpamas andel
15127: undersökning av långvarigt sjukas vårdbehov            är ca 3 500 och omfattar såväl de heltidsan-
15128: har bl.a. som uppgift, att i samarbete med mi-        ställda som de deltidsanställda hemhjäparna.
15129: nisteriet, socialstyrelsen och länsstyrelserna in-        De ekonomiska och administrativa resurser-
15130: gående utreda situationen för de långvarigt            na inom hemvårdsverksamheten har inte ut-
15131:  sjuka. ·Sedan utredningen blivit färdig torde den     veckl:ats i takt med det ökade behovet av ser-
15132: på ett betydelsefullt sätt även belysa frågorna i      vice, även om antalet anstätlda inom hemser-
15133: anslutning tili hemserviceverksamheten.                viceverksamheten stänrugt ökiar.
15134:      Beträffande socialvården strävar man i regel         lnom ramen för det fasta anslag, som årligen
15135:  tili att tyngdpunkten skall ligga inom den            faststäNs i statsförslaget, beviljas kommunerna
15136:  öppna vården. Detta bidrar tili att kraven på         statsunderstöd för de kostnader som avlöningen
15137:  hemservice ökar. Målsättningen för hemservice         av hemhjälpare föranleder. Det beviljade un-
15138: 6
15139: 
15140: derstödets genomsn~ttliga relativa andel har arbete som utförs på söndagar och helgdagar
15141: åtligen minskat så, att kommunerna år 1976 erläggs avlöningen höjd med 50 %. (För arbete
15142: erholl statsunderstöd i genomsnitt endast ca som utJförs på lördagar erläggs 'lönen utan för-
15143: 3 % för de av hemhjälparvel1ksamheten föran- höjning).
15144: leddJ. nettoutgifterna.                                 Jämförelsevis kan nämnas, att hemvårdarin-
15145:     Beroende på bärkraftsklassen är statsandelen nornas avlöning erläggs enligt Y 13 i kommu-
15146: 30-80 % för de driftskostnader som avlo- nala tjänstekollektivavtalet, och grundlönen i
15147: ningen av hemvårdari'nnor fönanleder; ·            ..I dyrortklassen ät 1 954 mk per månad, och
15148:     Inom ramen för den årliga tjänstekvoten i med alla ålderstillägg 2 501 mk per månad.
15149: statsförslaget är det möjlilgt att inrätta nya tUl      Utbildningstiden för hemvårdarinnor .är 20
15150: statsandel . berättigande hemvårdattinnetjänster. månader, och består dels av teoriundervisning
15151: Antalet nya tjäns.t:er har dock inte matsvarat och dels av praktik, medan hemhjälparutbild-
15152: behovet i kommunerna.                               ningen anordnas i form av en kurs som .om-
15153:     Avsikten har ursprungligen varit, att hem- fattar 185 timmar. Hemhjälparnas och hem-
15154: vårdarinnorna skul!le arbeta r barnfamitl)er, men vårdarinnornas arbete är i den mån såväl fysiskt
15155: de arbetar numera i mycket stor utsträckning som psykiskt ansträngande och självständigt,
15156: även inom åldrings- och invalidvården samt som att avlöningen inte kan anses matsvara kraven.
15157: stöd inom hemsjukvården.                            Emedan avlöningsarrangemangen dock ankom-
15158:     De arbetstagare som har specialiserat sig på mer på kommunala avtaldelegationen och f-ack-
15159: ledande hemserviceverksamhet har stor betydel- organisationerna för branschen, torde man med
15160: se för ·ett J:'ationd1t och planenligt genomföran- stöd av arbets- och tjänstekollektivavtalen
15161: de av verksamheten i kommunerna, men den kunna uppnå en mera tillfredsställande lösning
15162: ledande hemvårdarinnans insats är betydelsefull än den nuvarande.
15163: även med avseende på arbetshandledningen samt           Genom de reformer som vid social- och
15164: för hemhj·älparnas och hemvårdarinnornas tri'v- hälsovårdsministeriet är anhängiga beträffande
15165: sel och ment•alvård.                                planerings- och statsandelssystemet inom sodal-
15166:     Då endast cirka en femtedel av kommunerna och hälsovården, samt genom revideringen av
15167: i vårt iland har tjänster för ledande hemvårda- lagen om förvaltningen av socialvården kan si-
15168: rinnor, strävar socialstyN!lsen tiJil att främja tuationen inom hemservicen korrigeras och
15169: inrättandet av även dessa tjänster i landet.        hemservicepersonalens      ställning förbättras.
15170:     Bestämmelserna om hemhjälparnas avlöning Ytterligare åtgärder i denna riktning är, att
15171: ingår i kommunernas och kommunalförbundens man strävar tili att höja det fasta anslaget i
15172: koNektivavtal beträffande arbetstagare (funktio- statsförslaget att erläggas i: statsunderstöd för
15173: närer) med månadslön.                               hemhjälparverksamhet, samt att öka tjänste-
15174:     Hemhjälparnas avloning erläggs ·enligt Y 9 k1. kvoten beträffande hemhjälparna och hem-
15175: Grundl!önen i I dyrortsgruppen är 1 769 mk vårdarinnorna.
15176: per månad, räknat från 1. 5. 1978, och med              Man strävar ytterligare till att utveckla de
15177: all'a ålderstiJiliägg 2 256 mk per månad.           till hemservice anknutna stödtjänsterna och ra-
15178:     Arbetstiden räknas som en tvåveckors period tionalisera dessa med beaktande av det totala
15179: i vilken ingår 80 arbetstimmar. Den tid som behovet hos dem som erhåller hjälpen.
15180: överskrider den regelbundna arbetstiden ersätts         I samband med mellanstadiereformen strävar
15181: hämst i fritid. Då detta inte är möjligt, erl.äggs man tiU att lösa frågan om hemservicepersona-
15182: avlöningen för periodens 12 första övertimmar lens utbildningsnivå, vilket kommer att vara av
15183: höjd med 50%, och därefter med 100 %. För betydelse även för avlöningsarrangemangen.
15184:      Helsingfors den 3 juli 1978.
15185: 
15186:                                                                     Minister Olavi Martikainen
15187:                                                1978 vp.
15188: 
15189: Kirjallinen kysymys n:o 291.
15190: 
15191: 
15192: 
15193: 
15194:                                    Juvela ym.: Varatyösuojeluvaltuutetun irtisanomissuojan paran-
15195:                                       tamisesta.
15196: 
15197: 
15198:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15199: 
15200:    Olkiluodon ydinvoimalaitoksen rakennustyö-         tehtäväänsä. Heikko irtisanomissuoja saattaa
15201: maalla irtisanoi tamperelainen Asea Oy äskettäin      myös vaikuttaa hänen tehtävänsä hoitamiseen
15202: työmaan ensimmäisen rakennusvaiheen varatyö-          työsuojelun valvonnasta annetun lain toteutta-
15203: suojeluvaltuutetun. Tietojen mukaan työnantajan       misessa.
15204: taholta oli annettu ymmärtää, että irtisanomisen         Kaiken tämän johdosta onkin pakko päätyä
15205: tavoitteena oli aikaansaada ennakkotapaus vara-       siihen, että varatyösuojeluvaltuutetun oikeudelli-
15206: työsuojeluvaltuutetun oikeudellisesta asemasta.       nen asema on selvemmin määriteltävä laissa.
15207: Kun irtisanomiseen ei ollut perusteltua syytä,        Hänelle on taattava samanlainen irtisanomis-
15208: vaan erottaminen koettiin työntekijäin taholla        suoja kuin varsinaiselle työsuojeluvaltuutetulle-
15209: mielivaltaiseksi toimenpiteeksi, johti tapahtuma      kin. Ja tämä voi tapahtua lisäämällä asiaankuu-
15210: välittömästi työtaisteluun. Avoin selkkaus johti      luva kohta työsopimuslain 53 § :n 2 moment-
15211: neuvotteluihin, joiden tuloksena irtisanotun työ-     tiin.
15212: suhde palautettiin ennalleen.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15213:    Mainittu Olkiluodon tapaus on vakava ja va-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15214: roittava esimerkki varatyösuojeluvaltuutetun          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15215: heikosta oikeusturvasta. Työsopimuslain 53 §:n        vaksi seuraavan kysymyksen:
15216: 2 momentti antaa nimittäin melko selkeän irti-
15217: sanomissuojan vain työsuojeluvaltuutetulle, mut-                Onko Hallitus tietoinen, että työsuo-
15218: ta sen sijaan varatyösuojeluvaltuutetun asema                jelun valvonnasta annetun lain mukaisen
15219: jää laissa epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. Kui-          varatyösuojeluvaltuutetun irtisanomissuo-
15220: tenkin varatyösuojeluvaltuutettu joutuu hyvin                ja on varsin heikko ja tulkinnanvarainen,
15221: usein hoitamaan työsuojeluvaltuutetun vaativaa               ja jos on,
15222: ja vastuunalaista tehtävää. Näin silloin, kun var-              aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
15223: sinainen työsuojeluvaltuutettu on sairauden, lo-             toimenpiteisiin mainitun vakavan epä-
15224: man tai muun seikan vuoksi estynyt hoitamasta                kohdan korjaamiseksi?
15225:      Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1978.
15226: 
15227:          Aulis J uvela                   Anna-Liisa Hyvönen             Pauli Räsänen
15228:          Toivo Jokiniemi                 Lauha Männistö                 Ulla-Leena Alppi
15229: 
15230: 
15231: 
15232: 
15233: 087800826P
15234: 2                                            1978 vp.
15235: 
15236: 
15237: 
15238: 
15239:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15240: 
15241:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Työso-
15242: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pimuslain 37 §:n 2 momentissa on lisäksi sää-
15243: olette 30 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn kir-     detty, ettei työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi
15244: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    voimassa olevaa työsopimusta ilman erityisen
15245: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     painavaa syytä. Tällaisena syynä ei lain mukaan
15246: Juvelan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     voida pitää ainakaan työntekijän poliittisia, us-
15247: myksestä n:o 291:                                   konnollisia tai muita mielipiteitä taikka hänen
15248:                                                     osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistys-
15249:           Onko Hallitus tietoinen, että työsuo-     toimintaan.
15250:        jelun valvonnasta annetun lain mukaisen         Voimassa olevan lainsäädännön mukaan voi
15251:        varatyösuojeliuvaltuutetun    irtisanomis-   lain soveltamisesta syntyneen riita-asian rat-
15252:        suoja on varsin heikko ja tulkinnanvarai-    kaista vain asianomainen tuomioistuin. Mikäli
15253:        nen, ja jos on,                              tuomioistuin katsoo työnantajan toimesta tapah-
15254:           aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin     tuneen irtisanomisen perusteettomaksi, se voi
15255:        toimenpiteisiin mainitun vakavan epä-        velvoittaa työnantajan suorittamaan irtisanotolle
15256:        kohdan korjaamiseksi?                        työntekijälle vahingonkorvauksia, mutta ei pa-
15257:                                                     lauttaa työntekijän työsuhdetta. Siinä tapauk-
15258:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     sessa, että työnantaja on rikkonut työsopimus-
15259: seuraavaa:                                          lain 53 §:n 2 momentissa tarkoitettua luotta-
15260:     Voimassa olevan työsopimuslain (320/70)         musmiehen ja työsuojeluvaltuutetun erityistä ir-
15261: 53 §:n 2 momentin mukaan työpaikan pääluotta-       tisanomissuojaa tai työsopimuslain 17 § :n 3
15262: musmiehellä ja ammattiryhmää tai työosastoa         momentissa tarkoitettua syrjintäkieltoa työsuh-
15263: varten valitulla luottamusmiehellä on erityinen     teessa, tuomioistuin voi tuomita työnantajan li-
15264: irtisanomissuoja. Luottamusmiehen työsopimus        säksi rangaistukseen.
15265: voidaan työnantajan toimesta irtisanoa va~n, jos       Hallitus on antaessaan 9. 5. 1978 hallitusoh-
15266: niiden työntekijäin enemmistö, joiden luottamus-    jelmansa mukaisesti eduskunnalle työntekijäin
15267: miehenä hän on, antaa siihen suostumuksen tai       työsuhdeturvan osittaista parantamista tarkoit-
15268: lrun työ kokonaan päättyy eikä voida järjestää      tavan esityksen laiksi työsopimusLain muuttamir
15269: muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan.     sesta (hall.es, n:o 100/1978 vp.) samoin halli-
15270: Työsuojelun valvonnasta annetun lain (131/73)       tusohjelmansa mukaisesti asettanut komitean,
15271: 11 §:n 4 momentin mukaan työsuojeluvaltuute-        jonka tehtävänä on työsopimuslain työsuhde-
15272: tun työsopimuksen irtisanomisesta on vastaa-        turvaa koskevien säännösten heikkous, epäjoh-
15273: vasti voimassa, mitä työsopimuslain 53 § :n 2       donmukaisuus ja puutteellisuus huomioon ot-
15274: momentissa on luottamusmiehen työsopimuksen         taen selvittää työsuhteen jatkuvuuden lakisäätei~
15275: irtisanomisesta säädetty.                           sen turvan kehittämistarvetta ja -mahdollisuuk-
15276:     Työsopimuslain 17 § :n 3 momentin mukaan        sia alan lainsäädännön kansainvälisen kehityksen
15277: työnantajan on kohdeltava työntekijöitään tasa-     valossa. Komitean tulee tehdä ehdotuksensa tar-
15278: puolisesti, niin ettei ketään perusteettomasti      peellisiksi lainsäädäntö- ja muiksi toimenpiteiksi
15279: aseteta toisiin nähden eri asemaan muun muassa      työsuhdeturvan kehittämiseksi 31. 12. 1980
15280: poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka     mennessä.
15281:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1978.
15282: 
15283:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläiärvi
15284:                                              N:o 291                                                 3
15285: 
15286: 
15287: 
15288: 
15289:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15290: 
15291:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen        hat dessutom stadgats att atbetsgivate inte får
15292: anger har Ni, Hett Talman, med Edet skrivelse       uppsäga atbetsavtail som gället tills vidare utan
15293: av den 30 maj 1978 tili vedetbötande medlem         sävskilt vägande skäl. Enligt lagen kan åt-
15294: av statsrådet översänt avskrift av följande av      minstone inte atbetsstagares politiska, religiösa
15295: tiksdagsman Juvela m.fl. undertecknade spöts-       ellet andra åsiktet ellet hans deltagande i sam-
15296: mål nt 291:                                         hällelig ellet föteningsvetksamhet bettaktas som
15297:            Ät Regetingen medveten om att vice       sådana skäl.
15298:         atbetarskyddsfulhnäktigs uppsägmngs-            I gällande lagstiftning stadgas att endast ve-
15299:         skydd enligt lagen om tillsynen övet at-    detböl:'ande domstol kan avgöta tvist som upp-
15300:        betatskyddet ät synnetligen svagt samt       stått vid lagens tillämpning. Såvida domstol an-
15301:         beroende av tolkning, och om så är fal-     set att atbetsgivate grundlöst fötetagit upp-
15302:        let,                                         sägning kan den ålägga atbetsgivaten att åt den
15303:            ämnat Regetingen vidta btådskande        uppsagda arbetstagal:'en erlägga skadestånd, men
15304:         åtgätdet föt att avhjälpa n:ämnda aNvat-    den kan inte återupptätta 'atbetstagates atbets-
15305:         liga missföthållande?                       förhållande. Hat arbetsgivate brutit mot det i
15306:                                                     53 § 2 mom. atbetsavtalslagen avsedda sätskilda
15307:    Såsom svat på detta spörsmål fåt jag vötd-       anställningsskyddet föt föttroendeman och at-
15308: samt anföta följande:                               betatskyddsftillmäktig ellet det i 17 § 3 mom.
15309:    Enligt 53 § 2 mom. i gällande atbetsavtalslag    arbetsavtalslagen avsedda diskmminieringsför-
15310: ( 320/70) har huvudfötttoendeman eNet den föt       budet kan domstol dessutom ådöma atbets-
15311: ytlresgruppen eller atbetssektionen valda för-      givaten sttaff.
15312: ttoendemannen ett sätskilt uppsägningsskydd.            I övetensstämmelse med sitt tegeringsprogram
15313: Förttoendemans atbetsavtal kan av ·atbetsgivare     har tegedngen 9. 5. 1978 förelagt tiksdagen en
15314: uppsägas endast då majoriteten av de arbets-        proposition, som avset att delvis fötbättl'a ar-
15315: tagate, vats föttroendeman hän ät, get sitt sam-    betstagates anställningsskydd, med fövslag tiU
15316: tycke dättill ellet då arbetet helt upphöt och      lag angående ändting av lagen om atbetsavtal
15317: annat sådant som movsvatat hans ytkesskicklig-       (Reg. prop. nr 100/1978 td.), och den hat,
15318: het inte ka:n anotdnas. Enligt 11 § 4 mom.lagen     likaledes i enlighet med tegeringsptogtammet,
15319: om tillsynen över atbetarskyddet ( 131/73)          tillsatt en kommitte med uppgift att med beak-
15320: gället angående uppsägningen av atbetatskydds-      tande av svagheterna, inkonsekvensetna och
15321: fullmäktig på motsvatande sätt vad i 53 § 2         bristfällighetellna i stadgandena om anställnings-
15322: mom. atbetsavtalslagen är stadgat om uppsäg-        Skydd 1 lagen om atbetsavtal utteda behovet av
15323: ning av förtroendemans arbetsavtal.                 och möjlighetetna att utveckla det [agstadgade
15324:    En:ligt 17 § 3 mom. atbetsavtalslagen bör        skyddet föt atbetsförhållandes kontinuitet i
15325: atbetsgivare bemöta silna atbetstagare opartiskt    ljuset av den intetnationella utvecklingen av
15326: så, att ingen utan fog ges en annan ställning än    lagstiftningen på detta omtåde. Kommitten skall
15327: andta på grund av t.ex. politisk vetksamhet ellet   ftarnlägga sina fötslag tili nödl:ga lagstiftnings-
15328: fackföreningsvetksamhet ellet någon annan med       och andra åtgätdet föt utvecklande av anställc
15329: dem jämfötlig omständighet. I 37 § 2 mom.           ningsskyddet föte 31. 12. 1980.
15330:      Helsingfors den 22 juni 1978.
15331: 
15332:                                                     Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläiärvi
15333:                                                 197S vp.
15334: 
15335: Kirjallinen kysymys n:o 292.
15336: 
15337: 
15338: 
15339: 
15340:                                    Ruotsalainen ym.: Väestösuunnitteiden käyttämisestä alueelliseen
15341:                                       kehitykseen vaikuttavien toimenpiteiden valmistelussa.
15342: 
15343: 
15344: 
15345:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15346: 
15347:    Valtioneuvosto on 13. 10. 1976 hyväksynyt           ovat sitten osoittautuneet hyvin reaalisiksi ja
15348: lääneittäiset väestö- ja työpaikkasuunnitteet          käyttökelpoisiksi. Keskusvirastojen ohjeiden
15349: käytettäväksi ministeriöissä ja niiden alaisissa       mukainen menettely johtaa näin ollen julkisten
15350: virastoissa ja laitoksissa suoritettavissa alueelli-   palvelujen alimitoitukseen sekä valtion rahoi-
15351: seen kehitykseen vaikuttavien toimenpiteiden           tuksen supistamiseen kehitysalueilla täysin
15352: valmisteluissa ohjeellisina tausta-arvioina.           vastoin aluepoliittisia tavoitteita ja viimeai-
15353:     Lääkintöhallitus ja sosiaalihallitus eivät kui-    kaista kehitystä.
15354: tenkaan noudattaneet valtioneuvoston päätöstä             Kun keskusvirastojen ohjeet ovat ristirii-
15355: vuoden 1977 kansanterveystyön, sairaanhoidon           dassa valtioneuvoston hyväksymien ohjeeilisten
15356: ja päivähoidon suunnitelmissa, vaan on kehotta-        tausta-arvioiden kanssa ja johtavat hyväksyt-
15357: nut kuntia ja kuntainliittoja käyttämään tilasto-      tyjen aluepoliittisten tavoitteiden alimitoituk-
15358: keskuksen v. 1975 laatimaa ennustetta. Myös            seen ja valtion rahoituksen supistumiseen, niin
15359: kuluvan vuoden suunnitteluohjeissaan ainakin           edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n
15360: lääkintöhallitus on kehottanut käyttämään yllä         1 momenttiin viitaten esitämme kunnioittaen
15361: mainittua tilastokeskuksen ennustetta.                 valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15362:     Itä-Suomen seutukaavaliittojen alueella val-       vaksi seuraavan kysymyksen:
15363: tioneuvoston hyväksymä väestösuunnite on v.
15364:  1980 noin 10 000 henkeä ja v. 1985 noin                         Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta mi-
15365: 20 000 henkeä korkeampi kuin keskusvirasto-                   nisteriöt ja . keskusvirastot noudattaisi-
15366:  jen käyttämä tilastokeskuksen trendiennuste.                 vat valtioneuvoston päätöstä väestÖ•
15367:  On syytä myös todeta, että viime vuosien työ-                suunnitteiden käyttämisestä alueelliseen
15368:  paikka- ja väestökehitys on Itä-Suomessa nou-                kehitykseen vaikuttavien toimenpiteiden
15369: datellut valtioneuvoston suunnitteita, jotka                  valmisteluissa?
15370:       Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1978.
15371: 
15372:                 Unto Ruotsalainen                                  Pentti Poutanen
15373:                 Esko Pekonen                                       Heikki Jartti
15374:                 Maija Rajantie                                     Väinö Turunen
15375:                                            Erkki Liikanen
15376: 
15377: 
15378: 
15379: 
15380: 0878008394
15381: 2                                             1978 vp.
15382: 
15383:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e U e.
15384: 
15385:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lääkintöhallitukselta ja sosiaalihallitukselta
15386: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        saatujen tietojen mukaan on valtioneuvoston
15387: olette 30 päivänä toukokuuta 1978 päivätyn           kansliassa laadittujen väestösuunnitteita koske-
15388: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vien suositusten varteen ottamatta jättäminen
15389: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        johtunut vaikeuksista muuttaa aikaisempaa käy-
15390: edustaja U. Ruotsalaisen ym. näin kuuluvasta         täntöä. Sosiaali- ja terveyshuoltoalan suunnit-
15391: kirjallisesta kysymyksestä n:o 292:                  telussa on totuttu käyttämään tilastokeskuksen
15392:                                                      vuonna 1975 laatimaa väestöennustetta, joka
15393:           Mit& Hallitus aikoo tehdä, jotta mi-       on myös lääkintöhallituksen ja sosiaalihallituk-
15394:        nisteriöt ja keskusvirastot noudattaisi-      sen toimesta tulostettu niiden suunnittelutar-
15395:        vat valtioneuvoston päätöstä väestö-          koituksia varten sopivaan muotoon.
15396:        suunnitteiden käyttämisestä alueelliseen         On osoittautunut, että on olemassa muutoin-
15397:        kehitykseen vaikuttavien toimenpiteiden       kin tarvetta väestösuunnitteen kehittämiseksi
15398:        valmisteluissa?                               yksityiskohtaisemmaksi erityisesti väestöraken-
15399:                                                      teen osalta, jotta väestösuunnitteen käyttömah-
15400:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          dollisuudet alueellisessa suunnittelussa parani-
15401: tavasti seuraavaa:                                   sivat. Väestösuunnitteen kehittämisen myötä
15402:    Valtioneuvosto on viimeksi 13. 10. 1976 hy-       voidaan parantaa eri viranomaisten suunnitel-
15403: väksynyt valtioneuvoston kansliassa laaditun         mien yhteensopivuutta ja vertailtavuutta ja si-
15404: lääneittäisen työpaikka- ja väestösuunnitteen ja     ten turvata aluepoliittisten näkökohtien huo-
15405: suosittanut sen käyttöä ohjeellisena tausta-         mioon ottaminen alueelliseen kehitykseen vai-
15406: arviona ministeriöissä ja niiden alaisissa viras-    kuttavien toimenpiteiden suunnittelussa. Tar-
15407: toissa ja laitoksissa suoritettavassa alueelliseen   koitusta varten valtioneuvoston kanslia asetti
15408: kehitykseen vaikuttavien toimenpiteiden val-         16 päivänä maaliskuuta 1977 toimikunnan ke-
15409: mistelussa. Vaikkakaan valtioneuvoston suosi-        hittämään työpaikka- ja väestösuunnitteen laa-
15410: tus ei ehdottomasti velvoita viranomaisia käyt-      timista ja käyttöä. Toimikunt!l antoi viime tam-
15411: tämään suunnitetta, on tarkoituksena ollut, että     mikuussa v&Hraportin, jonka pohjalta valtio-
15412: eri viranomaiset käyttävät niitä suunnitelmien       neuvoston kanslian tarkoituksena on yhteis-
15413: keskinäisen vertailtavuuden aikaansaamiseksi.        työssä aluepoliittisen neuvottelukunnan kanssa
15414:    Niin kuin kysymyksessä todetaan, lääkintö-        selvittää tämän vuoden kuluessa lääneittäisen
15415: hallitus ja sosiaalihallitus eivät ole käyttäneet    suunnitteen tarkistamistarve. Pyrkimyksenä on
15416: alueellisessa suunnittelussaan edellä mainittua      saattaa uusi .suunnite valtioneuvoston käsitte-
15417: valtioneuvoston hyväksymää ja suosittamaa            lyyn ja tarvittavilla kuntakohtaisilla lisätiedoilla
15418: väestösuunnitetta. Lääkintöhallitus ja sosiaali-     täydennettynä eri viranomaisten käytettäväksi
15419: hallitus ovat sen sijaan kehottaneet kuntia ja       ensi vuoden alkupuolella.
15420: kuntainliittoja käyttämään vuoden 1977 kan-             Lääneittäisen työpaikka- ja väestösuunnitteen
15421: santerveystyön, sairaanhoidon ja päivähoidon         tarkistustarve on vastaisuudessa tarkoitus sel-
15422: suunnitelmissa tilastokeskuksen vuonna 1975          vittää ja saattaa valtioneuvoston käsittelyyn
15423: laatimaa väestöennustetta.                           vuosittain, kunkin vuoden alussa. Sen jälkeen
15424:    Asiaan ovat myös kiinnittäneet huomiota Itä-      kun valtioneuvosto on sen hyväksynyt, lääneit-
15425: Suomen seutukaavaliitot valtioneuvostolle 22.        täinen suunnite kuntakohtaistetaan väliportaan
15426: 8. 1977 lähettämässään kirjeessä. Tämän kir-         hallinnon toimesta. TämäQ jäll$:een lääneittäiset
15427: jeen johdosta valtioneuvoston kanslia pyysi          ja kunnittaiset ikä~ ja sukupuolirakenteella tu-
15428: sosiaali- ja terveysministeriölle 19; 9. 1977 lä-    lostetut väestösuunnitteet toimitetaan kuten ai-
15429: hettämässään kirjelmässä ministeriötä kiinnit-       kaisemminkin ministeriöiden ja keskusvirasto-
15430: tämään alaistensa keskusvirastojen huomiota          jen käyttöön.
15431: asiaan sekä suosittelemaan valtioneuvoston hy-
15432: väksymän väestösuunnitteen käyttöä niiden
15433: alueellisessa suunnittelussa.
15434:      Helsingissä 8 päivänä elokuuta 1978.
15435: 
15436:                                                                             Ministeri Esko Rekola
15437:                                               N:o 292                                                 3
15438: 
15439:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15440:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt uppgifter från medicinalstyrelsen och
15441: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-             socialstyrelsen har underlåtenheten att beakta
15442: velse av den 30 maj 1978 tili vederbörande            rekommendationerna rörande de i statsrådets
15443: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        kansli uppgjorda befolkningsplaneringstalen be-
15444: jande av riksdagsman U. Ruotsalainen m. fl.           rott på svårigheter att ändra tidigare praxis.
15445: ställda spörsmål nr 292:                              I planeringen inom social- och hälsovården har
15446:                                                       man blivit van vid att använda statistikcentra-
15447:           V ad ämnar Regeringen göra för att          lens år 1975 uppgjorda befolkningsprognos,
15448:        ministerierna och de centrala ämbets-          som även på åtgärd av medicinalstyrelsen och
15449:        verken skall iaktta statsrådets beslut om      socialstyrelsen producerats i lämplig form med
15450:        användningen av befolkningsplanerings-         tanke på planeringsändamål.
15451:        tal vid beredningen av åtgärder som               Det har visat sig att det även eljest före-
15452:        inverkar på den regionala utvecklingen?       ligger behov av att utveckla befolkningsplane-
15453:                                                       ringstalen mera i detalj särskilt för befolknings-
15454:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         strukturens del, för att befolkningsplaneringsta-
15455: samt anföra följande:                                 lens användningsmöjligheter i den regionala pla-
15456:    Senast har statsrådet 13. 10. 1976 godkänt         neringen skall förbättras. I och med utvecklan-
15457: de i statsrådets kansli uppgjorda planeringsta-       det av befolkningsplaneringstalen kan man för-
15458: len för arbetsplatser öch befolkning länsvis,         bättra förenligheten och jämförbarheten hos de
15459: samt rekommenderat deras användning såsom             olika myndigheternas planer och på detta sätt
15460: riktgivande bakgrundsuppskattning för minis-          trygga beaktandet av regionalpolitiska synpunk-
15461: terierna och dem underlydande ämbetsverk och          ter vid planeringen av åtgärder som inverkar
15462: inrättningar då dessa bereder åtgärder som in-        på den regionala utvecklingen. I detta syfte tili-
15463: verkar på den regionala utvecklingen. Ehuru           satte statsrådets kansli 16. 3. 1977 en kommis-
15464: statsrådets rekommendation inte ovilikorligen         sion med uppgift att utveckla uppgörandet och
15465: förpliktar myndigheterna att använda plane-           användningen av planeringstalen för arbetsplat-
15466: ringstalen, har avsikten varit att de olika myn-     ser och befolkning. Kommissionen avgav i ja-
15467: digheterna skall utnyttja dem i syfte att åstad-      nuari i år en mellanrapport, på basen av vii-
15468: komma inbördes jämförbarhet i fråga om pla-           ken statsrådets kansli har för avsikt att i
15469: nerna.                                               samarbete med den regionalpolitiska delegatio-
15470:    Såsom i spörsmålet konstateras har medici-        nen under förloppet av innevarande år utreda
15471: nalstyrelsen och socialstyrelsen inte i sin regio-   justeringsbehovet i fråga om planeringstalen
15472: nala planering använt ovan nämnda, av stats-         länsvis. Man strävar tili att bringa de nya pla-
15473: rådet godkända och rekommenderade befolk-            neringstalen tili handläggning i statsrådet samt
15474: ningsplaneringstal. Medicinalstyrelsen och so-       att ställa dem, kompletterade med erforderliga
15475: cialstyrelsen har däremot uppmanat kommu-            tilläggsuppgifter kommunvis, tili de olika myn-
15476: nerna och kommunalförbunden att i 1977 års           digheternas förfogande i början av nästa år.
15477: planer för folkhälsoarbetet, sjukvården och              Avsikten är att i fortsättningen årligen ut-
15478: dagvården använda sig av statistikcentralens         reda behovet av att justera planeringstalen för
15479: år 1975 uppgjorda befolkningsprognos.                arbetsplatser och befolkning länsvis samt bringa
15480:    Saken har även uppmärksammats av region-          dem tili handläggning i statsrådet i början av
15481: plansförbunden i Östra Finland i ett tili stats-     varje år. Efter det att statsrådet godkänt pla-
15482: rådet 22. 8. 1977 avsänt brev. Med anledning         neringstalen länsvis, skall de på åtgärd av mel-
15483: av detta brev bad statsrådets kansli i sitt brev     laninstansförvaltningen inriktas på de olika
15484: av 19. 9. 1977 tili social- och hälsovårdsmi-        kommunerna. Härefter kommer befolkningsta-
15485: nisteriet att ministeriet skulle fästa de minis-     len, länsvis och kommunvis, producerade i en-
15486: teriet underlydande centrala ämbetsverkens           lighet med ålders- och könsstrukturen, att så-
15487: uppmärksamhet vid saken samt rekommendera            som tidigare ställas tili ministeriernas och de
15488: användningen av de av statsrådet godkända            centrala ämbetsverkens förfogande.
15489: befolkningsplaneringstalen i den regionala pla-
15490: neringen.
15491:      Helsingfors den 8 augusti 1978.
15492:                                                                              Minister Esko Rekola
15493:                                              1978 vp.
15494: 
15495: Kirjallinen kysymys n:o 293.
15496: 
15497: 
15498: 
15499: 
15500:                                  Kortesalmi: Siuruan alilashankkeen aiheuttamien epakohtien kor-
15501:                                      jaam~sesta.
15502: 
15503: 
15504: 
15505:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15506: 
15507:    Suomen maaseudun puolue on virallisesti          vaatineet maa- ja metsätal~usministeriöltä toi-
15508: viimeksi alkuvuodesta 1978 ottanut selvästi         mia kokonaisvaltaisen kalatalousselvityksen
15509: kielteisen kannan Pudasjärven Siuruan allas-        saamiseksi koko Siuruan allashankkeen vaiku-
15510: hankkeeseen. Suuria ja ennalta arvaamattomia        tusalueelta sekä intressivertailua että mahdol-
15511: luonnoncllan muutoksia on pyrittävä kaikin ta-      listen haittojen korvauslaskelmia varten. Mai-
15512: voin välttämään energian saamisekSi aikana,         nittakoon, että tekoaltailla on todettu olevan
15513: jolloin uudet energialähteet - aurinlroenergia,     Siikajoella {Uljua) ja Kalajoella {Hautaperä)
15514: tuulen ja meriveden energia, jätepuu ja ener-       niin suuri haitallinen vaikutus, että kevättalvi-
15515:  giametsät - ovat käden ulottuvilla. Siksi ja       sen happikadon vuoksi kala- ja rapukantojen
15516: myös paikallisten asukkaiden kotipaikkaoikeu-       hoito on tullut uhanalaiseksi.
15517: den ja perinteiden turvaamiseksi SMP:n mie-            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valti~­
15518: lestä on viimeiseen saakka päättäväisesti vas-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
15519:  tustettava Siuruan allashanketta ja päästettävä    kunnioittavasti v·altioneuvoston asianomaisen
15520: asukkaat jo vihdoinkin turvaan ja rauhaan ra-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15521: kentamispeloilta.
15522:     Jos kuitenkin niin onnettomasti kävisi, että              Aikooko Hallitus pahimman eli Siu-
15523:  Siuruan allashankkeesta tulisi tosi, on asuja-            rua-altaan toteutumi'sen varalta ryhtyä
15524:  miston ja myös lähiseutujen asukkaiden kaikki             viivytyksittä tehokkaisi:in toimiin koko-
15525: vahingot oikeudenmukaisesti korvattava.                    naisv·altaisen kalatalbusselvityksen saa-
15526:     Kuitenkin esim. kalatalouden osalta selvityk-          miseksi koko Siuruan allashankkeen
15527: set ja tutkimukset tämän yli 200 km2 laajan                 (yli 200 km2) vaikutusalueelta ja myös
15528:  altaan vaikutuksista ovat täysin riittämättömät.          lievealueilta sekä intressivertailua että
15529: Allastuksen kalataloudellisista vaikutuksista              mahdollisesti ahlastuksesta syntyvien
15530:  ovat huolissaan erityisesti Oulun maatalous-              haittojen oikeudenmukaista korv·austa
15531:  keskus sekä Perämeren Kalastajain Keskusliit-             varten?
15532:  to, jotka jo 20. 5. 1975 ovat kirjelmällään
15533:       Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1978.
15534: 
15535:                                        ]. Juhani Kortesalmi
15536: 
15537: 
15538: 
15539: 
15540: 087800829T
15541: 2                                            1978 vp.
15542: 
15543: 
15544: 
15545: 
15546:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
15547: 
15548:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        vat, selvitykset maassamme rakennetuista lä-
15549: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        hes 50 tekoj-ärvestä ja niiden ympäristövaiku-
15550: mies, olette kirj.eellänne 30 päivältä touko-       tuksi:sta.
15551: kuuta 1978 n:o 1442 lähettänyt valtioneuvos-           Toimikunta teetti lisäksi 14 eri ·selvitystä
15552: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-      Siuruan tekojärven mahdollisista ympäristövai-
15553: edustaja J. Juhani Kortesalmen tekemän seu-         kutuksista, niiden joukossa sellainen kalata-
15554: raavan sisiältöisen kysymyksen n:o 293:             lousselvi:tys, j'Oka on tarpeen päätöksentekovai-
15555:                                                     heessa. Selvitys käsitti koko mahdollisen vai-
15556:           Aikooko HaJHtus pahimman eli Siu-         kutusalueen - lievealueet ja merellinen vai-
15557:        rua-altaan toteutumisen varalta ryhtyä       kutusaLue mukaan lukien - ja se tehtiin ni-
15558:        viivytyksittä tehokkaisiin tohniin koko-     menomaan päätöksentekovaiheessa suoritetta·
15559:        naisvaltaisen kailatalousselvityksen saa-    vaa intressiv.ertailua silmällä pitäen. Sen si-
15560:        miseksi koko Siuruan allashankkeen           jaan tässä yhteydessä ei tehty, eikä ollutkaan
15561:         (yli 200 km2 ) vaikutusalueelta ja myös     tarkoituksenmukaista tehdä, niin yksityiskoh-
15562:        lievealueilta sekä intressivertailua että    taisia selvityksiä, että ne ovat riittäviä vahin-
15563:        mahdollisesti allastuksesta syntyvien        gonkorvausten arvioimista varten. Tällaiset sel-
15564:        haittojen oikeudenmukaista korvausta         vitykset on asianmukaista suori:ttaa siinä vai-
15565:        varten?                                      heessa, kun päätös Siuruan tekojärven rakenta-
15566:                                                     misesta on saatu aikaan ja ennenkuin hakemus
15567:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        vesioikeuden luvan saamiseksi tehdään. Kor-
15568: taen seuraavaa:                                     vausten määrääminen on vesioikeuden asia, el-
15569:     Pohj'olan Voima Oy aloitti Iijoen rakentami-    lei suoritettavien selvi!tysten pemsteella, tai
15570: sen v. 1959, jonka jälkeen joen ad.aosa on por-     muulla tavalla sitä ennen, ole päästy niistä so-
15571: rastettu n. 70 km:n matkalta vd.ide1lä voima-       pimukseen.
15572: laitosportaalla. Siuruan tekojärven suunnitel-         Vesihallituksen perustaman Siurua-toimikun-
15573: maa on kehitelty vuodesta 1960 alkaen. Mar-         nan aloitteesta perustettiin vuonna 197 4 ns.
15574: raskuussa 1969 yhtiö ilmoitti luopuvansa teko-      hintasuosd.tustoimikunta, johon tekojärvihank-
15575: järvihankkeesta valtioneuvoston otettua yhtiön      keen vaikutusalueen asukkaat kokouksessaan
15576: rahoitusesitykseen kielteisen kannan. Vaitio-       valitsivat edustajansa ja Pohjolan Voima Oy
15577: neuvoston kanslia katsoi kirjelmässään 16. 9.       omansa. Toimikunnan puheenjohtajana toimi
15578: 1970, että tekojärvihankkeita vastaisuudessa        vesihallituksen edustaj.a. Toimikunnan aikaan-
15579: toteutettaessa on aikaisemmin saadut kokemuk-       saama hintasuositus valmistui 19. 1. 1976.
15580: set, ympäristönsuojelunäkökohdat ja moninais-       Maanomistajat ovat situemmin hyväksyneet
15581: käyttömahdollisuudet selvitettävä.                  hintasuosituksen kokouksessaan. Hintasuositus
15582:     Kun energian hinnannousun johdosta Poh-         ei koskenut kalataloutta, kosk{l jakokunnat,
15583: j,olan Voima Oy vuoden 197 4 alussa katsoi,         jotka esiintyvät vesialueiden osalta sopijapuoli-
15584: että Siuruan tekojärvihankkeen toteuttamis-         na, eivät ole järjestäytyneet, eikä porotaloutta,
15585: edellytykset ovat oleellisesti muuttuneet, perus-   koska paliskuntien ja rakentajayhtiön näkökoh-
15586: ti vesihallitus 27. 2. 197 4 toimikunnan selvit-    dat olivat varsin kaukana toisistaan.
15587: tämään tekojärven rakentamiseen liittyviä seik-        Maa- ja metsätalousministeriö perusti 2. 5.
15588: koja. Toimikunnan mietintö valmistui 2. 9.          1977 työryhmän selvittämään Siuruahankkeen
15589: 1975. Toimikunnan käytössä oli kaikki vesi-         toteuttamisedellytyksiä ja mahdollisuuksia os-
15590: hallituksen teettämät, mm. kalataloutta koske-      taa Siuruan allasalueen maat valtiolle hintasuo-
15591:                                              N:o 293                                           3
15592: 
15593: situstoimikunnan esittämillä perusteilla riippu-   lievealueille sekä tekemään ehdotuksen siitä,
15594: matta siitä, toteutetaanko hanke vai ei, sekä      miten aiheutetut vahingot, haitat ja edunmene-
15595: mahdollisuutta korvata jo aiheututetut vahin-      tykset tulisi pyrkiä estämään tai korvaamaan
15596: got s·en johdosta, että hanke on oHut vireillä     vahingonkärsijöille.
15597: lähes 20 vuotta vaikeuttaen alueen kehittymis-        Yhteenvetona hallitus toteaa, että Siuruan
15598: tä. Työryhmä luovutti mietintönsä ministeriöl-     tekojärven rakentamista ja sen vaikutuksia on
15599: le 31. 1. 1978.                                    käsitelty perusteellisemmin kuin mi'uään muu-
15600:    Maa- ja metsätalousministeriö on äskettäin      ta tähänastista allashanketta maassamme.
15601:  (26. 5. 1978) perustanut vielä uuden työryh-         Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo,
15602: män selvittämään Siuruahankkeen toteuttami-        ettei tehty kysymys anna aihetta enempiin toi-
15603: sesta mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia ns.     menpiteisiin.
15604:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1978.
15605: 
15606:                                             Maa- ja metsätal~usministeri Johannes Virolainen
15607: 4                                              1978 vp.
15608: 
15609: 
15610: 
15611: 
15612:                             T ill Rik,sd agen~s He r r T a1 man.
15613: 
15614:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           de blev färdigt 2. 9. 1975. Kommissionen hade
15615: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          tili sitt förfogande alla de utredningar som
15616: nr 1442 av den 30 maj 197'8 till vederbörande         vattenstyrelsen låtit göra, bl.a. beträffande fiske-
15617: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       riet, i fråga om de närmare 50 konstgjorda sjöar
15618: dagsman J. Juhani Kortesalmi m.fl. underteck-         som byggts i vårt 1and samt deras inverkan på
15619: nade spörsmå:l nr 29 3:                               miljön.
15620:                                                           Komrnissionen Iät dessutom göra 14 olika ut-
15621:            Ämnar Regeringen för den händelse
15622:                                                       redningar om Siuruabassängens eventuella in-
15623:         det värsta, d.v.s. nämligen förverkligan-
15624:                                                       verkningar på miljön, bland dessa en fiskeri-
15625:         det 'av Siurua-bassängen, utan dröjsmål
15626:                                                       utredning av det slag som erfordras i det skedet
15627:         vidta effektiva åtgärder för åstadkom-        då beslut skall fattas. Utredningen gällde hela
15628:         mande av en helhetsbetonad utredning          det eventuella verkningsområdet - randområ-
15629:         över fiskerinäringen inom hela Siurua-
15630:                                                       den och havet medräknade - och den gjordes
15631:         bassängsprojektets      verkningsområde       uttryckligen med tanke på den intressejämförel-
15632:         ( 200 km2 ) och även över randområdena        se som skall göras vid den tidpunkten då be-
15633:         samt utföra intressejämförelser för åstad-    slut fattas. Däremot har man inte i detta sam-
15634:         kommande av rättvisa ersättningar för         manhang gjort och det hade inte heller varit
15635:         de slmdor som det eventuella bassäng-         ändamålsenligt att göra, så detaljerade utred-
15636:         bygget medför?                                ningar att de är tiliräckliga då skadestånden skall
15637:                                                       uppskattas. Dylika utredningar är det ändamåls-
15638:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          enligt att utföra i det skedet, då beslutet om
15639: samt anföra följande:                                 byggande av Siurua konstgjorda sjö har fat-
15640:      Pohjohm Voima Oy inledde byggandet i li-         tats, och innan ansökan om tillstånd hos vatten-
15641: joki år 1959 varefter fallhöjden i älvens nedre       domstolen har gjorts. Det ankommer på vatten-
15642:  lopp, på en sträcka om 70 km, har utbyggts           domstolen att bestämma ersättningarna, ifall
15643: med fem kraftverksnivåer. Planerna på Siurua          man inte på basen av utredningarna eller på an-
15644: konstgjorda sjö har utarbetats fr.o.m. år 1960.       nat sätt därförinnan kommit överens om dem.
15645: 1 november 1969 meddelade bolaget att det av-              På initiativ av den 'av vattenstyrelsen tili-
15646: står från projektet efter det att statsrådet hade     satta Siurua-kommissionen inrättades år 197 4
15647: ställt sig negativt tili bolagets finansieringsför-   en s.k. prisrekommendationskommission tili vil-
15648: slag. 1 sin skrivelse av den 16 september 1970        ken innevånarna i det område som bassängs-
15649: ansåg statsrådets kansli att man vid förverkli-       projektet berör vid ett möte samt Pohjolan Voi-
15650: gandet av framtida projekt med konstgjorda            ma Oy för sin del utsåg representanter. En
15651: sjöar skall utreda tidigare erfarenheter, miljö-      företrädare för vattenstyrelsen var ordförande
15652: vårdssynpunkter och möjligheterna till allsidigt      för kommissionen. Den av kommissionen åstad-
15653: utnyttjande av vattnet.                               komna prisrekommendationen blev färdig 19. 1.
15654:      Då Pohjolan Voima Oy i början av år 1974,         197 6. J ordägarna har senare vid ett möte god-
15655: med anledning av att energipriset stigit, ansåg       känt rekommendationen. Prisrekommendatio-
15656: att förutsättningarna för förverkligande av pro-      nen gählde inte fiskeriet eftersom skifteslagen,
15657:  jektet med en konstgjord sjö i Siurua väsent-        som uppträdde som avtalsparter för vattenom-
15658: ligen hade förändrats, tillsatte vattenstyrelsen      rådena, inte är organiserade, och den berörde
15659: den 27 februari 197 4 en kommission med upp-          inte heller renhushållningen, eftersom renbetes-
15660: drag att utreda omständigheterna i anslutning         lagens och det byggande bolagets ståndpunkter
15661: ti:lJl ett sådant bygge. Kommissionens betänkan-      var synnerligen divergerande.
15662:                                                 N:o 293                                              5
15663: 
15664:     Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte 2. 5.   uppcl.l'ag 'att utreda de verkningar som förverk-
15665: 1977 en arbetsgrupp med uppgift att utreda möj-       ligandet av Siurua-projektet eventuellt får på de
15666: ligheterna att förverkliga Siurua-projektet och       s.k. randområdena samt uppgöra ett förslag tili
15667: att tili staten inköpa området för Siurua-bas-        på vilket sätt man borde försöka förhindra upp-
15668: sängen enligt de grunder som prisrekommen-            komsten av skador, men och förluster av för-
15669: dationskommissionen framlagt, oberoende av            måner ellet ersätta de skadelidande för dessa.
15670: om projektet förverkligas ellet ej, samt möj1ig-         Sammanfattningsvis konstaterar regeringen,
15671: heterna att ersätta de skador som uppstått ge-        att byggandet av Siurua konstgjorda sjö och
15672: nom att projektet varit aktuellt redan i nära         dess verkningar har behandlats grundJigare än
15673: 20 år och därigenom försvårat områdets ut-            något annat hittillsvarande bassängprojekt i
15674: veckling. Arbetsgruppen överlämnade sitt be-          vårt land.
15675: tänkande tili ministeriet 31. 1. 1978.                   På basen av vad ovan anförts anser rege-
15676:     Jord- och skogsbruksministeriet har nyligen       ringen, att spörsmålet inte föranleder vidare
15677:  ( 26. 5. 1978) tillsatt en ny arbetsgrupp med        åtgärder.
15678:       Helsingfors den 30 juni 1978.
15679: 
15680:                                                Jord- och skogsbruksmi.nister Johannes Virolainen
15681: 
15682: 
15683: 
15684: 
15685:  087800829!
15686:                                              1978 vp.
15687: 
15688: Kirjallinen kysymys n:o 294.
15689: 
15690: 
15691: 
15692: 
15693:                                  Kortesalmi: Siuruan allashankkeen porotaloudelle aiheuttamien
15694:                                     vahinkojen korvatlmis~sta.
15695: 
15696: 
15697:                         Edu$kunnan Herra Puhemiehelle.
15698: 
15699:    Pudasjärven Siuru-.n allasmunnitelmia teh-       tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
15700: täes.sli porotaloudelle mahdollisesta allastubes-   selle jäsenelle ,seuraavan kysymyksen:
15701: ta koituvat suuret vahingot on jätetty toistai-
15702: seksi huomiotta. Allasta havitteleva voimayh-                 Tietääkö Hallitus, että Pudasjärven
15703: tiö Pohjolan Voiima ei ole suostunut edes riit-            Siuruan alla'Shanketta havitteleva voima-
15704: täväJSti neuvottelemaan porotaloudeNe aiheu-               yhtiö Pohjolan Voima Oy ei ole suos-
15705: tuvista vahingoista.                                       tunut edes asianmukaisesti viemään
15706:    Jos ~as&ue kaikista kansan. ja kunJnallista-            neuvotteluja loppuun porotaloudelle
15707: loudelliisista menetyksistä ja vahingoista huoli-          aiheutuvista vahingoista ja että poro-
15708: matta ja va~stoin viiestönkin suuren enemmis-              pa1iiskuntien ja Pohjolan Voiman välil-
15709: tön mielipidettä rakennetaan, on porotaloudel-             lä vatli1lsee korvauskysymyksissä täysin
15710: le aiheutuvat kaikki. vahingot täysimääräisinä             'sopimukseton .tila, ja
15711: korvattava. Pelkkä puhtaan tuoton verotus.                    aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
15712: al'V()n mukainen lrorvall5 ei riitä, vaan porota-          miin riittävän ja kokonaisvaltaisen po-
15713: loudenharjoittajille on !korvattava myös muut              rotalousselvityksen      aikaansaamiseksi
15714: väliiDset vahingot sekä se, että porotalouden              koko Siuruan allashankkeen vaikutus-
15715: loppuessa sen harjoittajat menettävät lopulli-              ja lievealueelta sekä intressivertailua
15716: sesti myös tärkeän ja jat!kuvan toimeentuloläh-            että mahdollisesta aUastu:kiseSita aiheu-
15717: teen.                                                       tuvien haittojen oikeudenmukaista kor-
15718:    Edellä esitetyn perusteella sekä viitaten val-          vaamista varten?
15719: tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
15720:         Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1978.
15721: 
15722:                                        J. Juhani Kortesalmi
15723: 
15724: 
15725: 
15726: 
15727: 087800830U
15728: 2                                            1978 vp.
15729: 
15730: 
15731: 
15732: 
15733:                         E d u s k u n n a n H e rr a P u h e in i e h e 11 e.
15734: 
15735:    Vaitiopäiväjärjesty'l{Jsen 37 §:n 1 momentis-   situstoimikunnan esittämillä perusteiNa riippu-
15736: sa mainitussa tarkoituklsessa Te, Herra Puhe-··    matta siitä; ·töteutetaanko hanke vai ei, sekä
15737: mies, olette kirjeellänne 30 päivältä touikokuu-   mahdollisuutta korvata jo aiheutetut vahingot
15738: ta 1978 n:o 1443 lähettänyt valtioneuvoston        sen johdosta, että hanke on "--"- aiueen kehitty-
15739: asianomaisen j&sener1 vastattavaksi kansanedus-    mistä wikeuttaen ..,...,.. ollut vireil'lä jo lähes ·20
15740: taja J. Juhani Kortesalmen tekemän seuraa-         vuotta. Työryhmä totesi mietinnössään mm.,
15741: van. sisiilltöisen kysymyksen n:o 294:             että porotaloude:Ile aiheutetut menetykset eivät
15742:                                                    ole aikaisemmissa suuri:ssa aJ1ashankkeissa tu1·
15743:           Tietääkö Hallitus, että Pudasjärven      leet oikeudenmuklrisesti käsitelllyilkisi.
15744:        Siuruan al1ashanketta havitteleva voi-         Työryhmä lausui edelleen k~sityksenään, että
15745:        mayhtiö Pohjolan Voima Oy ei ole            porotaloudel!le aiheutuva menetys dlisi korvat-
15746:        &~ostunut edes asianmukaisesti viemään
15747:                                                    tava bruttotuoton menetyksen mukaan, koska
15748:        ne~votteluja loppuun porotaloudelle         siihen kuuluu korvaus elinkeinon menetykses-
15749:        aiheutuvista vahingoista ja että poropa.-   tä. Yksityiskohtaisen 'klorvausesityksen tekemi-
15750:        liskuntien ja Pohjo1an Voiman välillä       nen ei kuitenikaa.n. kuulunut ·työryhmän tehtä-
15751:        val1itsee . llrorvauSkysymybissä täysin     vään.
15752:        sopimukseton tila, ja                          Työryhmä edellytti, että osapuolet ryhtyvät
15753:           aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-   hintasuositustoimikunnan edellyttämiin sopi-
15754:        miin riittävän ja kokonaisvaitaisen po-     musneuvotteluihin mahdollisimman pian, jotta
15755:        rotalou:sselvityksen     aikaansaamiseksi   porotaloudelle tulevat korvaukset olisi mahdol-
15756:        koko Siuruan aNaishankkeen vaikutus-        lista maksaa samana ajankohtana kuin alueen
15757:        ja lievealueelta sekä inuessivertailua      muutkin korvaukset.
15758:        että mahdbllisesta allastuksesta aiheutu-      Maa- ja metsätalousministeriö asetti 26. 5.
15759:        vien haittojen oikeudenmukaista kor-        1978 uuden työryhmän selvittämään Siurua-
15760:        vaamista varten?                            hankkeen toteuttamisesta ns. lievealueille ai-
15761:                                                    heutuvat haittava~kutukset sekä tekemään eh-
15762:    Vastauksena kysymyroseen esitän kunnioit-       dotuksen niiden estämiseksi tarvittavista toi-
15763: taen seuraavaa:                                    menpiteistä sekä vah1nkojen, haittojen ja edun-
15764:    Siuruan allasalueen väestön, vesihallituksen    menetysten korvaamisesta. Tässä yhteydessä tu-
15765: ja voimayhtiön vuonna 197 4 muodostama Siu-        levat myös porotaloudelle aiheutuvat vahin-
15766: ruan hintasuositustoimikunta ei pääs·syt 19. 1.    got tarkemmin selvitettäviksi. Työryhmän sel-
15767: 1976 päivätyssä Siuruan tekojärvihankkeen          vityksen ja ehdotusten perusteella on nykyistä
15768: hintasuosituksessa porotalouden osalta sopi-       paremmat mahdollisuudet myös senlaatuisen
15769: mukseen. HintaJsuositustoimikunnan mukaan          sopimuksen aikaansaamiseen kuin hintasuosi-
15770: rakentaja sitoutuu jatkamaan heti sopimusneu-      tustoimikunnassa on muilta osin jo syntynyt.
15771: votteluja, jos periaatepäätös altaan rakentami-       Porotaloudellisten korvausten ja niitä koske-
15772: sesta tehdään ja tarkemmat lisätutkimukset on      vien neuvottelujen edellytyksenä on, etltlä Siu-
15773: suoritettu. Lisäksi molemmat osapuolet pyrki-      ruahanke toteutetaan. Mainittakoon, ettei po-
15774: vät sopimukseen siten, että korvaukset pysty-      ropaliskuntien ja Pohjolan Voima Oy:n välillä
15775: tään suorittamaan samana ajankohtana kuin          vallitseva "täysin sopimukseton tila" sinänsä
15776: alueen muutkin korvaukset suoritetaan.             vaaranna millään tavalla porotalouden edun
15777:    Maa- ja metsätalousministeriö perusti 2. 5.     turvaamista, mikäli hanke toteutetaan. Ellei
15778: 1977 työryhmän selvittämään Siuruahankkeen         toimenpiteistä ja korvauksista asianosaisten
15779: toteuttamisedellytyksiä ja mahdollisuuksia os-     kesken voida etukäteen sopia, määrätään niistä
15780: taa Siuruan allasalueen maat valtiolle hintasuo-   vesioikeuden asiaa koskevassa päätöksessä.
15781:                                           N:o 294                                            3
15782: 
15783:    Yhteenvetona hallitus toteaa, että Siuruan      Edellä sanotun perusteella haTiitus katsoo,
15784: tekojärven rakentamista ja sen vaikutuksia on   ettei tehty kysymys anna aihetta enemplin toi-
15785: käsitelty perusteel1isemmin kuin mitään muu-    menpiteisiin.
15786: ta tähänasti:sta allashanketta maassamme.
15787:      Helsingissiä kesäkuun 30 päivänä 1978.
15788: 
15789:                                           Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
15790: 4                                             1978 vp.
15791: 
15792: 
15793: 
15794: 
15795:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a i m a n.
15796: 
15797:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte 2. 5.
15798: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        1977 en arbetsgrupp med uppgift att utreda för-
15799: nr 1443 av den 30 maj 1978 till vederbörande         utsättningarna för förverkligande av Siurua-pro-
15800: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       jektet och möjligheterna för inköp till staten av
15801: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade           marken inom Siurua bassängområde enligt de
15802: spörsmål nr 294:                                     grunder som prisrekommendationskommissio-
15803:                                                      nen framfört, oberoende av om projektet för-
15804:           Är Regeringen medveten om att kraft-       verkligas eller ej, samt möjHgheterna att ersätta
15805:        bolaget Pohjolan Voima Oy som speku-          de skador som redan uppstått genom att projek-
15806:        lerar på Siurua-bassängprojektet i Pu-        tet varit aktuellt redan i 20 år och därmed för-
15807:        dasjärvi, inte har gått med på att ens        svårat utvecklingen i området. Arbetsgruppen
15808:        vederbörligen slutföra förhandlingarna         konstaterade i sitt betänkande bl.a., att de
15809:        om de skador som åsamkas renhushåll-          förluster som åsamkats renhushållningen inte i
15810:        ningen och att det i ersättningsfrågorna       samband med tidigare stora bassängprojekt bli-
15811:        råder ett fullständigt avtalslöst tillstånd    vit behandlade på ett rättvist sätt.
15812:        mellan renbeteslagen och Pohjolan Voi-            Arbetsgruppen framförde vidare som sin
15813:        ma, och                                        uppfattning, att den anser att den förlust som
15814:           ämnar Regeringen i brådskande ord-          åsamkas renskötseln borde ersättas enligt för-
15815:        ning vidta åtgärder för åstadkommande         lusten av bruttointäkterna eftersom ersättning
15816:        av en tillräcklig och helhetsbetonad ut-      för förlust av näring ingår i denna. Uppgörande
15817:        redning av renhushållningen inom              av ett detaljerat förslag angående ersättningar
15818:        Siurua-bassängprojektets hela verknings-      hörde dock inte till arbetsgruppens uppgifter.
15819:        och randområde, samt utföra intresse-             Arbetsgruppen förutsätter, att parterna så
15820:        jämförelser och vidta åtgärder för åstad-      snart som möjligt inleder de av prisrekommen-
15821:        kommande av rättvisa ersättningar för         dationskommissionen förutsatta avtalsförhand-
15822:        de skador som ett eventuellt bassängs-        lingarna så, att det skulle bli möjligt att utbetala
15823:        bygge medför?                                 de ersättningar som tillkommer renhushållning-
15824:                                                      en vid samma tidpunkt som områdets övriga
15825:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ersättningar.
15826: samt anföra följande:                                    Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte 26. 5.
15827:    Den prisrekommendationskommission för              1978 en ny arbetsgrupp med uppgift att utreda
15828: Siurua som 197 4 bildades av befolkningen i          de skadeverkningar som förverkligande av Siu-
15829: Siurua bassängområde, vattenstyrelsen och kraft-      rua-projektet får på de s.k. randområdena samt
15830: bolaget nådde inte prisrekommendationen för           uppgöra förslag till de åtgärder som kan vidtas
15831: Siurua konstgjorda sjö av den 19 januari 1976         i syfte att förhindra dessa skadeverkningar samt
15832: något avtal ifråga om renhushållningen.              förslag angående ersättningar för skador, men
15833:    Enligt     prisrekommendationskommissionen         och förlust av förmån. I anslutning till detta
15834: förbinder sig byggaren att omedelbart fortsätta       undersöks även närmare de skador som åsamkas
15835: avtalsförhandlingarna ifall principbeslut om          renhushållningen. På basen av arbetsgruppens
15836: bassängbygget fattas och närmare tilläggsunder-       utredningar och förslag föreligger det nu bättre
15837: sökningar utförts. Vidare strävar båda parterna       möjligheter än tidigare då det gäller att åstad-
15838: till ett sådant avtal, att ersättningarna kan be-     komma ett sådant avtal som redan till övriga
15839: talas vid samma tidpunkt som även områdets            delar tillkommit i prisrekommendationskom-
15840: övriga ersättningar.                                  missionen.
15841:                                              N:o 294                                           5
15842: 
15843:    En förutsättning för ersättningarna tili ren-      Sammanfattningsvis konstaterar regeringen,
15844: hushållningen och för förhandlingarna om dessa     att byggandet av Siurua konstgjorda sjö och
15845: är att Siurua-projektet förverkligas. Det kan      dess verkningar har behandlats grundligare än
15846: nämnas att det "fullständigt avtalslösa förhål-    något annat hittillsvarande bassängprojekt i
15847: landet" mellan renbeteslagen och Pohjolan Voi-     vårt land.
15848:  ma Oy på intet sätt i och för sig äventyrar          På basen av det ovan anförda anser rege-
15849: tryggandet av renhushållningens intressen om       ringen, att spörsmålet inte föranleder vidare
15850: projektet förverkligas. Om parterna inte kan       åtgärder.
15851: sinsemellan på förhand överenskomma om åt-
15852: gärder och ersättningar, bestämmes dessa i vat-
15853: tendomstolens beslut i ärendet.
15854:       Helsingfors den .30 juni 1978.
15855: 
15856:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
15857: 
15858: 
15859: 
15860: 
15861: 087800830U
15862:                                               1978 vp.
15863: 
15864: Kirjallinen kysymys n:o 295.
15865: 
15866: 
15867: 
15868: 
15869:                                   Kortesalmi: Kuusamon Kantojoen ja Hikkeränvaaran välisen tie-
15870:                                      osuuden parantamisesta.
15871: 
15872: 
15873:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15874: 
15875:     Kun Kuusamossa on oiottu 5-tietä kulke-          oikomisen liikenneturvallisuuden parantami-
15876: maan T akkusalmen yli ja V allioniemen kautta        seksi.
15877: pohjoiseen, on samalla entinen tieosuus Kan-            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
15878: tojoki -     Hikkeränvaara (Ri'stiranta) jäänyt      päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
15879: laiminlyödyksi eli vaille öljysorapäällystettä.      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15880: Tämä tieosuus on noin 10 km pitkä ja sitä            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15881: lli.kennöivät kouluautot, kuusi Hnja-autovuo-
15882: roa sekä erityisesti matkailukautena matkaili-                 Aikooko HaJlitus ryhtyä tomum
15883: jat. Lisäksi tien välittömässä vaikutuspiirissä             Kuusamon Kantojoen - Hikkeränvaa-
15884: ovat mm. terveystalo sekä Kitkapirtti-niminen               ran (llistirannan) noin 10 km:n mittai-
15885: matkailukeskus motelleineen ja muine tärkeine               sen tieosuuden pohjan vahvistamiseksi,
15886: matkailupalveluineen. Edelleen tätä tieosuutta              oikomi!seksi sekä päiillystämiseksi öljy-
15887: käyttää myös ns. raskas lii!kenne.                          soralla matkailun ja muun liikenteen
15888:     Kuntalaisten mielestä tie tarvitsisi kiireesti          vaatimuksia noudattaen sekä myös työ-
15889: öljysorapäällysteen sekä sen esitöinä tien poh-             tilaisuuksien saamiseksi paikkakunnal-
15890: jan vahwstami'sen ja samaNa kertaa myös tien                le?
15891:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1978.
15892: 
15893:                                         ]. Juhani Kortesalmi
15894: 
15895: 
15896: 
15897: 
15898: 087800827R
15899: 2                                            1978 vp.
15900: 
15901: 
15902: 
15903: 
15904:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15905: 
15906:    Vaitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa       Kuluvana vuonna suoritetta'Van li:i!kennelas-
15907: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kennan alustavien tulosten mukaan tien vuo-
15908: olette 1 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn kir-       den keskimäät.iäinen vuorokausil'iikenne on vain
15909: jeenne ohella toimrttanut vartioneuvoston           noin 80 autoa.
15910: asianomaiseNe j'äsenclle jäljennöksen kansan-          Koko maan sorapäällysteisistä yletisistä teistä
15911: edustaja J- Juhani Kort,esalmen näin kuuluvas-      on tä]!lä hetke]!lä ainakiin 25 000 km vilk-
15912: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 295:              kaammtin liikennöityjä kuin kysymyksessä tar-
15913:                                                     ko~tettu tieosuus.
15914:           Aikooko Hallitus ryhtyä toumm                 Kuusamon kunnan alueen työilisyyttä pyri-
15915:        Kuusamon Kantojoen - Hikkeränvaa-            tään hoitamaan hankkeilla Rantalahti - Lapin
15916:        ran (Ristirannan) noin 10 km:n mit-          tiepiirin raja ja Mäkelä -         Multaisniemen
15917:        taisen tieosuuden pohjan vahvistami-         pai!kall!iStien liittymä, joiden molemptien hank-
15918:        seksi, oikomiseksi sekä päällystämiseksi     keiden työvofunavahvuutta voidaan vielä suun-
15919:        öljysoralla matkailun ja muun liiken-        nitellusta määr,ästä lisätä, mikäli syksyllä 1978
15920:        teen vaatimuksia noudattaen sekä myös        tehdään lisätyöohjehnia.
15921:        työtilaisuuksien saam1seksi paikkakun-           mstirannan - Kantojoen väilisen paikal1is-
15922:        nalle?                                       tien päählystäminen ei sisälly t~e- ja vesiiraken-
15923:                                                     nUJSlaitoksen toimiintasuunnitelm.iin.
15924:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Mikäli ko. päällystystyön suorittamista esim.
15925: vasti seuraavaa:                                    työJllisyys- tai matkaiiusyistä joudutaan nopeut-
15926:    Kysymyksessä tarkoitettu tieosuus Ristiran-      tamaan, ratkaistaan asia valtion vuosittaisten
15927: ta - Kantojoki on muutettu syksyhlä 1977            työllisyysohjelmien laatimisen yhteydessä. Täl-
15928: paikallistieksi uuden valtatien n:o 5 osuuden       latiseen yksittäiseen hankkeeseen ei tässä yhtey-
15929: Viipusjärvi -     Patoniemi valmistuttua. Tie-      dessä ole mahdol!li'suutta ottaa muulla tavalla
15930: osuuden liikennemäärä v. 1975 oli: n. 320           kantaa.
15931: autoa/vrk. Tästä liikenteestä suurin osa on
15932: viime syksynä siirtynyt käyttämään uutta Vtii-
15933: pusjärven - Patoniemen tietä.
15934:      Helsingissä kesäkuun 26 päivänä 1978.
15935: 
15936:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
15937:                                             N:o 29.5                                             3
15938: 
15939: 
15940: 
15941: 
15942:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15943: 
15944:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Enligt preliminära resultat från den trafik-
15945: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     riikning som utförs under innevarande år tra-
15946: av den 1 juni! 1978 till vederbörande med-        fikeras vägen i medeltal per år av endast ca
15947: lem av statsrådet översänt avskrift av följande   80 bilar i dygnet.
15948: av niksdagsman J. Juhani Kortesalmi stäl1Ma          Av hela landets grusbelagda aNmänna vägar
15949: spörsmål nr 29.5:                                 är för närvarande ca 25 000 km livli'gare tra-
15950:                                                   fikerade än det i spörsmålet avsedda vägav-
15951:           Ämnar Regel'ingen vidta åtgärde.r i     sni!ttet.
15952:        syfte att förstärka väggrunden på det         Man försöker sköta sysselsättningen inom
15953:        c. 10 km långa vägavsnittet Kantojo-       Kuusamo lrommuns område med hjäl'p av pro-
15954:        ki -     Hikkeränvaara (Ristimnta) i       j-ekten Rantalahti - Lappi vägdistrikts gräns
15955:        Kuusamo, uträta detta vägavsnitt och       samt Mäkelä - Multaisniemi bygdevägs an-
15956:        förse det med oljegrusbeläggning, detta    slutning. Båda projektens arbetskraftsnumerär
15957:        med 'iakttagande av de krav som ställ.s    kan ytterlligare utökas utöver den planerade,
15958:        av tudsmen och av ·annan trafik, samt      såvida man under hösten 1978 uppgör ett till-
15959:        även för anordnande av arbetsmöjlig-       läggsarbetsprogram.
15960:        heter på orten?                               I väg- och vartenbyggnadsverkets verksam-
15961:                                                   hetsplaner ingår inte att förse bygdevägen
15962:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    mellan Ristiranta och Kantojoki med belägg-
15963: samt anföra följande:                             ning.
15964:    Det i spörsmålet avsedda vägavsnittet Risti-      Såvida utförandet av ifrågavarande betägg-
15965: ranta - Kantojoki har hösten 1977 ändrats         ningsarbete måste påskyndas t.ex. av sysselsätt-
15966: tili bygdeväg efter det att den nya riksvägen     ningsskäil eNer på grund av tutismen, avgörs
15967: nr 5 på sträckan VHpusjärvi' -      Patoniemi     ärendet i samband med uppgörandet av sta-
15968: blivit färdig.                                    tens årUga syssclsättningsprogram. I detta sam-
15969:    Viägavsnittets traHkmängd var år 1975 ca       manhang är det dnte möjtigt att inta någon an-
15970: 320 bi:lar/dygn. Största delen av denna trafik    nan ståndpunkt ti:ll ett dylilkt enstaka projekt.
15971: torde under innevarande höst ha övergått tili
15972: att använda den nya Vilpusjärvi' - Patoniemi-
15973: vägen.
15974:      Helsingfors den 26 juni 1978.
15975: 
15976:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
15977:                                              1978 vp.
15978: 
15979: Kirjallinen kysymys n:o 296.
15980: 
15981: 
15982: 
15983: 
15984:                                  Lattula: Yksityisen ammatillisen oppilaitoksen . saattamisesta
15985:                                      samanarvoiseksi kunnallisen ammattioppilåitoksen kanssa.
15986: 
15987: 
15988:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
15989: 
15990:    Kehitysalueiden ammatillisen koulutuksen         laisia yksityisiä oppilaitoksia on kehitysalueilla,
15991: edistämisestä annetun lain ( n: o 641/197 5) 7      mm. Raahessa. Tämä lain kohta koetaan näissä
15992: §:ssä sanotaan mm. seuraavaa: "Kehitysalueel-       yksityisissä oppilaitoksissa ja niiden opiskelijoi-
15993: la oleva kunnallinen ammatillinen oppilaitos,       den keskuudessa suurena epäoikeudenmukai-
15994: joka valtioneuvoston vahvistamien perusteiden       suutena. Asia voitaisiin korjata lisäämällä lain
15995: mukaisesti järjestää kehitysalueella ammatillista   seitsemänteen pykälään maininta yksityisestä
15996: koulutusta saavalle oppilaalle ilmaisen majoi-      ammatillisesta oppilaitoksesta. Tällainen muu-
15997: tuksen oppilaitoksen läheisyyteen tai oppilas-      tos on todella tarpeellinen.
15998: asuntolaan taikka järjestää oppilaalle ilmaisen        Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
15999: kouluun kuljetuksen tahi suorittaa .hänen kou-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16000: lumatkastaan aiheutuvat kustannukset, saa täs-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16001: tä johtuviin kustannuksiin valtionavustusta         vaksi seuraavan kysymyksen:
16002: saman suuruisen osuuden kuin oppilaitoksen
16003: muihin kuin opettajien palkkauksesta aiheutu-                 Aikooko Hallitus tehdä kehitysaluei-
16004: viin ylläpitomenoihin."                                    den ammatillisen koulutuksen edistämi-
16005:    Tuosta lain kohdasta ilmenee, että tämän                sestä annetun lain (n:o 641/1975) 7
16006: sosiaalisen edun järjestäminen on pantu riippu-            § :ään muutosehdotuksen, jonka mu-
16007: vaksi oppilaitoksen hallinto- ja omistusmuo-               kaan myös yksityinen ammatillinen
16008: dosta. Yksityinen ammatillinen oppilaitos ei               oppilaitos olisi oikeutettu samoihin etui-
16009: ole oikeutettu järjestämään kuljetusta eikä                hin kuin kunnallinen · ammattioppi-
16010:  majoitusta valtionosuuteen oikeuttavaksi. Täl-            laitos?
16011:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1978.
16012: 
16013:                                             Eero Lattula
16014: 
16015: 
16016: 
16017: 
16018:  087800857P
16019: 2
16020: 
16021: 
16022: 
16023: 
16024:                              Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
16025: 
16026:                                         'i.:
16027: •· '"Y~lt~cipäfväJ~t~tt'y.4~ek >3 7 .~ :h t?l()tri~n ~is~~ · ·. · , Lakia''s,ij!ldettäessä tätä pidettiin esteenä etu-
16028: mairiihissa ·t:irkgitu'ksessa 're; 'Herf:i"Pullemies, .... jeri ulottamiselle yksityisiin oppilaitoksiin. Lain
16029: olette kirjeellänne 2 päivänä kesäkuuta 1978 soveltamisen aikana käytäntö on kuitenkin
16030: n:o 1446 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- muotoutunut sellais~ksi, että kunnallinen oppi-
16031: sen jäsenen vastattavaksi ;kan~anedustaja· Eero· laitoksen ylläpitäjä' vaatii oppilaan kotikunnal-
16032: Lattulan tekemän kirjallisen kysymyksen n:o ta sitoumuksen valtionavustuksen ylittävien
16033: 2.9X~·;•;r-L'!J;;:···>I ::•• .. ; .•.,.>·r.;' , ··• : .< ·,,    kus.taonilsten .maksamisesta, ··jotene:·.nykyisen
16034:     .          ·. ; AikOoko.·..Ha-llitu'S tehdä kehitysaluei- käytännön .mukaan eL olisi ·es.teitä: mainittujen
16035:       ; . y'' 'den 'amfuatillisen koulutuksen edistämi-         etuuksien .ulöttamiseksi myös yksityisten yllä.-
16036:                .sestä annetun. lain (n:o .641/19·75) 7 pitämien ammatillisten oppilaitosten oppilaille.
16037:              · §:ään muutosehdotuksen, jonka mu-                    Ongelmana kehitysalueiden ammatillisen
16038:                kaan my_ös · yksityinen ammatillinen koulutuksen edistämisestä annetun lain 7 §:n
16039:                oppilaitos olisi oikeutettu samoihin etui- osalta voidaan lisäksi todeta olevan sen, että
16040:                hin kuin kunnallinen ammattioppi- kehitysalueelta kotoisin oleva oppilas, joka
16041:     , . laitos?                                                 opiskelee kehitysalueiden ulkopuolella, ei saa
16042:                                                                 lain· tarkoittamaa tukea, koska oleellista on
16043:   ····Vastauksena kysymykseen . esitän kunnioit- oppilaitoksen sijaintipaikka. Toinen ongelma
16044: tavasti seuraavaa:                                              kunnallisten oppilaitosten osalta on oppilaan
16045:      Kehitysalueilla sijaitsee nykyisin 44 amma- kotikunnan halukkuus maksaa: ne kustannuk-
16046: tillista· oppilaitosta, joita ylläpitää yksityinen set, joita valtionavustus ei kata; mikä kotikun-
16047: yhtei~ö. •Tämän lisäksi on kehitysalueilla inva-                nan suhtautuessa kielteisesti saattaa aiheuttaa
16048: lidien ammattioppilaitoksia ja· ammatillisia sen, ettei oppilas saa lain tarkoittamia etujå.
16049: kurssikeskuksia, joiden oppilaat saavat muun                        Yksityisten oppilaitosten oppilaiden· sekä
16050: lainsäädäimön nojalla vastaavantyyppiset edut ni'iden kunnallisten oppilaitosten oppilaiden,
16051: kuhi kehitysalueiden valtion · ja· kunnallisten jotka kotikunnan suhtautumisen takia eivät
16052: ammatillisten oppilaitosten oppilaat. Mainitus- saa tarkoitettuja etuja, matka- ja majoitusetua
16053: ta oppilaitosmäärästä on lisäksi huomattava, arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että
16054: että 10 teollisuuden ammattikoulun ja ammat- opintotukilainsäädännön mukaan oppil~s voi
16055: tiopiston oppilaat saavat työehtosopimuksen saada sosiaalisin perustein asumislisää, jonka
16056: mukaista oppilaspalkkaa. Oppilaita näissä oppi- suuruus nykyisin likimäärin vastaa kehitysalue-
16057: laitoksissa on noin 4 200 ja teollisuuden am- lainsäädännön nojalla annettavan ilmaisen ma-
16058: mattikoulut poislukien noin 3 600.                              joituksen keskimääräisiä kustannuksia.
16059:      Kehitysalueiden ammatillisen koulutuksen                       Kuten edellä esitetystä ilmenee, ei kirjalli-
16060: edistämisestä annetun lain 7 §:n mukaan mat- sessa kysymyksessä tarkoitetun lainkohdan on-
16061: ka- tai majoitusetu on annettava oppilaalle gelmana ole vain yksityisten ammatillisten op-
16062: ilmaisena. Koska valtionavustus kattaa vain pilaitosten oppilaiden asema, vaan laajemmin-
16063: osan edun tarjoamisesta aiheutuvista kustan- kin lain tarkoittamien etujen toteutumisen
16064: nuksista, on oppilaitoksen ylläpitäjän maksetta- edistäminen. Tästä syystä opetusministeriössä
16065: va loppuosa kustannuksista. Yksityisillä oppi- on käynnistetty valmistelutyö, jonka tarkoituk-
16066: laitoksilla on vain poikkeuksellisesti valtion- sena on saattaa oppilaat yhdenvertaiseen ase-
16067: avustuksen lisäksi muita tuloja kuin lukukausi- maan ja korjata nykyisen lainsäädännön heik-
16068: maksut.                                                         koudet.
16069:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1978.
16070: 
16071:                                                                                      Ministeri Kalevi Kivistö
16072:                                             N:o 296                                                   3
16073: 
16074: 
16075: 
16076: 
16077:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16078: 
16079:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       vata läroanstalterna. Under den tid lagen till-
16080: anger har Ni, Herr Talman, med Eder slcri-         lämpats har det dock blivit praxis att en kom-
16081: velse nr 1446 av den 2 juni 1978 till veder-       munal upprätthållare av läroinrättning kräver
16082: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     att elevens hemkommun skall betala de kostna-
16083: av följande av riksdagsman Eero Lattula            der som överstiger statsunderstödet, varför det
16084: undertecknade spörsmål nr 296:                     enligt nuvarande praxis inte skulle existera
16085:                                                    några hinder för att utsträcka nämnda förmå-
16086:           Ämnar Regeringen göra ett ändrings-      ner även till eleveroa vid privat upprätthållna
16087:        förslag i fråga om 7 § lagen om främ-       yrkesläroanstalter.
16088:        jande av yrkesutbildningen inom ut-             Ett problem i fråga om 7 § lagen om främ-
16089:        vecklingsområdena (nr 641/75) så, att       jande av yrkesutbildningen inom utvecklings-
16090:        även privat yrkesläroanstalt skulle vara    områdena kan dessutom konstateras ligga däri
16091:        berättigad till samma förmåner som          att en elev, som är hemma i ett utvecklings-
16092:        kommunal yrkesläroanstalt?                  område men studerar utanför utvecklingsområ-
16093:                                                    dena, inte erhåller det i lagen avsedda stödet,
16094:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      eftersom avgörande är läroinrättningens för-
16095: samt anföra följande:                              läggningsort. Ett annat problem i samband
16096:    Inom utvecklingsområdena finns för närva-       med de kommunala läroinrättningarna är ele-
16097: rande 44 yrkesläroanstalter som upprätthålls       vens hemkommuns villighet att betala de kost-
16098: av privata samfund. Därutöver finns det inom       nader som inte täcks av statsunderstödet, vil-
16099: utvecklingsområdena yrkesläroanstalter och         ket, i det fall hemkommunen förhåller sig nega-
16100: yrkeskurscentral för invalider. Eleveroa vid       tivt, kan leda till att eleven inte erhåller de i
16101: dessa anstalter erhåller med stöd av annan lag-    lag avsedda förmånerna.
16102: stiftning förmåner, motsvarande dem som                Vid en bedömning av transport- och inkvar-
16103: kommer eleveroa vid de statliga och kommuna-       teringsförmånerna för elever vid privata läro-
16104: la yrkesläroanstalterna inom utvecklingsområ-      anstalter samt sådana elever vid kommunala
16105: dena till godo. I fråga om de ovan nämnda          läroanstalter, vilka p.g.a. hemkommunens nega-
16106: yrkesläroanstalterna bör det dessutom observe-     tiva inställning inte kommer i åtnjutande av
16107: ras att eleveroa vid av industrins yrkesskolor     ifrågavarande förmåner, måste man dessutom
16108: och yrkesinstitut får kollektivavtalsenlig lär-    beakta att elev enligt studiestödslagstiftningen
16109: lingslön. Elevantalet vid dessa läroanstalter      kan erhålla bostadstillägg på sociala grunder.
16110: uppgår till ca 4 200 och exklusive industrins      Storleken av detta bostadstillägg motsvarar för
16111: yrkesläroanstalter till ca 3 600.                  närvarande i stort sett de genomsnittliga kost-
16112:    Enligt 7 § lagen om främjande av yrkesut-       naderna för den fria inkvartering som erbjuds
16113: bildningen inom utvecklingsområdena skall          med stöd av utvecklingsområdeslagstiftningen.
16114: elev åtnjuta fri inkvartering och transport.            Såsom av det ovanstående framgår, utgörs
16115: Eftersom statsunderstödet täcker endast en del     problemen i det i spörsmålet avsedda lagrum-
16116: av de kostnader som förmånerna föranleder,         met inte bara av de privata yrkesläroanstalts-
16117: måste läroanstaltens upprätthållare stå för res-   elevernas ställning, utan också av den större
16118: ten av kostnaderna. De privata läroanstalterna     frågan om främjandet av de i lagen avsedda
16119: har endast i undantagsfall andra inkomster än      förmånerna. Av denna anledning har undervis-
16120: terminsavgifterna vid sidan av statsunderstö-      ningsministeriet igångsatt ett beredningsarbete,
16121: det.                                               som syftar till att jämställa eleveroa och rätta
16122:    Då lagen stiftades betraktades detta som ett     till svagheterna i den nuvarande lagstiftningen.
16123: hinder för att utsträcka förmånerna till de pri-
16124:      Helsingfors den 18 september 1978.
16125: 
16126:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
16127:                                                1978 vp.
16128: 
16129: Kirjallinen kysymys n:o 297.
16130: 
16131: 
16132: 
16133: 
16134:                                    Turunen ym.: Joensuun korkeakoulun Savonlinnan opettajankou-
16135:                                       lutuslaitoksen lisärakennuksen rakennustöiden aloittamisesta.
16136:                                                           f'
16137: 
16138: 
16139: 
16140: 
16141:                        .. Ed u s kun n:an Her r a'·Puh·e·m ie:he ll.e. ,                          :-•.::
16142: 
16143: 
16144: 
16145:    Savonlinnan työvoimatoimiston alueella ; oh'        räkentämiseen voitaisiin ·päästä ·kuluvan :vuo-
16146: työttömyys ollut jo monen vuoden ajan' Mik-            den: ttikätia. · Rakennustyö muutostöineen ·tat~ •
16147: kelin läänin vaikein. Viime talvena työttömyys~        joaisi huomawwalle määrälle rakennusalan työn-
16148: luvut nousivat niinkin korkealle kuin 13-14            tekijöitä työtä ehkä: kahden· vuoden aikana: ·
16149: prosenttiin työvoimasta. Savonlinnan talous··              Rahoituksen osalta ei pitäisi olla:suuriakaa.n
16150: alueen kunnista Savonrannan kunnari · alueella         vaikeuksiai sillii e4u~kunta . on hyväksynyt tar-
16151: oli työttömiä samana aikana :33 %, joka lienee         koi6.ikseen.· väto)a eri vuosien tulO.: 'ja, meno-
16152: maan korkeimpia. Yleensäkiri · tällä alueella          arvioissa' seuraavasti: v. 1979 300 ooo: mark-
16153: työttömyys on ollut jo. us.ean vuoden aikana           kaa;, v. '1977 2.400 000 mk ja v. 197& ~oo ooo
16154: maan keskiarvoa korkeampi. ·                  ·· · ·   mk. Loppuosaft rahqittainiseen ·voi~aisiW, käyt-
16155:    Savonlinnan kaupungin toimesta .on kolmen·          tää sekä varsiriaiseri· TMA:ri määrärahoja että
16156: viime vuoden aikana . investoitu vesihuolto-;          työllisyysmää,rär!lhoja. .       _ . . _ ... .. .. ·':
16157: koulu- ja eräisiin muihin julkisiin irivestointei~        .Opetuksetlisessa fuielessa mai_nitt$.k9Pri, .~ttä
16158: hin kymmeniä miljoonia markkoja, tarjoten si:.         Savonlinniln. opettajan:k_oulu_tuslaifos · öri "m:i:a~­
16159: ten työtä sadoille työntekijöille. Nämä irives·        rrie suurin sivtikorkeaköuru. Tähä- keväänlf lai-
16160: toinnit ovat joko valmistuneet tai valmistuvat         toksesta valmistui 1.39: opettajruL Mikäli; edellä-
16161: ensi syksyyn mennessä;                    .        .   mainittuihin ·laa:jerirtustöihin päästäisiin: hyvissä:
16162:    On luonnollista, että Savonlinnan kaupungin:        ajoin; hiitös voisi tarjota _runsaäri ka!Jden ylici~
16163: taloudelliset mahdollisuude.t eivät jatkossa riitä     qen kuluttua nykyistä suuremmalle oppil~ä~·
16164: näin laajamittaiseen julkiseen investointitoimin-      r~l1e .tilaisuuden·. op~tojensaaltiittamiseen Sa;_
16165: taan, våikka toteuttamiskelpbisia kohteita kun-'       vonlinrian' opettajarikoulutuslaitoksessa. t .:' ·· ..
16166: nalliselh puolella näyttäisi · olevankin. Sen              E.dellä esitety_n ja - ·valtiö~väjärjestyks:en
16167: vuoksi olisikin paikallaan, että valtiovalta tyh-      3T§:n 1' moinentin peruSteella esitämme Vhl-
16168: tyisi ·omalta osaltaan toteuttamaan niitä. 'inves~     tiöri!!~vöston !;\Sianöniaiseri jäseii~n '[astatt.ayg~:si
16169: tointeja, jotka suunnittelun ja myöskin rahoi-         seuraavan ·kysymyksen:          < ,_.     , .• -- :-L:.;,;. ·
16170: tuksen puolesta ovat toteutumiskelpoisia. Yksi
16171: tällainen melko huomattava rakennuskohde oli-                      Mihiir' ,.- t6Hriehl?itei~iik> :Hållft~~ ai-
16172: si Joen,suun korkeakoulun Savonlinnan opetta-                   koo ryhtyä Joensuun korkeakoulun
16173: jankötilutuslaitoksen '' lisärakennuksen rakenta-               Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen
16174: minen. Tiettävästi arkkitehti- ja muut suunni-                  lisärakennuksen rakennustöiden aloitta-
16175: telmat ovat siinä vaiheessa, että varsinaiseen                  miseksi kuluvan vuoden aikana?
16176:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1978.
16177: 
16178:          Väinö Turunen                   Heikki J artti                      Pentti Poutanen
16179:                                          Unto Ruotsalainen
16180: 
16181: 
16182: 
16183: 
16184: 087800845A
16185: 2                                            1978 vp.
16186: 
16187: 
16188: 
16189: 
16190:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16191: 
16192:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      riö vahvisti sitä koskevan perustamissuunnitel-
16193: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       man 1. 9. 1976, ja lähinnä työllisyyssyistä hal-
16194: olette 2 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn kir-       litus sisällytti rakennustöiden aloittamismäärära-
16195: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    han jo heti seuraavan eli vuoden 1977 tulo- ja
16196: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     menoarvioesitykseen. Kyseisen hankkeen, johon
16197: Turusen ym, näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     lisärakennuksen ohella liittyy opettajankoulutus-
16198: myksestä n:o 297:                                   laitoksen vanhan päärakennuksen muutos- ja
16199:                                                     korjaustyö ja siten koko laitoksen toiminnan
16200:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      uudelleenjärjestely, suunnittelu on kuitenkin
16201:        ryhtyä Joensuun korkeakoulun Savon-          osoittautunut alkuperäiseen aikatauluun nähden
16202:        linnan. opettajankoulutuslaitoksen lisära-   runsaasti aikaa vieväksi tehtäväksi. Tätä ku-
16203:        kennuksen rakennustöiden aloittamisek-       vaa, että Joensuun korkeakoulun rakentamisen
16204:        si kuluvan vuoden aikana?                    neuvottelukunta saattoi vasta toukokuussa 1977
16205:                                                     jättää hanketta koskevan esisuunnitelmaesityk-
16206:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sen ministeriön käsiteltäväksi. Kohteen raken-
16207: vasti seuraavaa:                                    nussuunnittelun yhteydessä on myös jouduttu
16208:    Vallitsevan, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suo-    tutkimaan useita erilaisia ratkaisumalleja mm.
16209: messa vaikean työllisyystilanteen johdosta työl-    rakennuspaikan suurten korkeuserojen johdosta
16210: lisyyttä on pyritty opetusministeriön hallinnon-    ja sen vuoksi, että ympäristö asettaa suunnitte-
16211: alan toimin parantamaan mm. toteuttamalla           lulle erittäin korkeat vaatimukset. Rakennutta-
16212: välttämättömiä tai· tulevaisuudessa välttämättä-    jana ja rakennussuunnittelun valvojana toimivan
16213: miksi käyviä rakennushankkeita niin nopeasti        rakennushallituksen ilmoituksen mukaan suun-
16214: kuin rahoitusmahdollisuudet ja tekniset edel-       nitelmat saataneen valmiiksi tämän ·vuoden
16215: lytykset antavat myöten.                            kuluessa, mutta urakkatarjousvaiheen vaatiman
16216:    Näin on asianlaita myös Joensuun korkea-         ajan takia töiden aloittamista kuluvan vuoden
16217: koulun Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen       puolella ei voida pitää teknisesti mahdollisena.
16218: lisärakennushankkeen kohdalla. Opetusministe-       Rakennustyöt käynnistynevät helmikuussa.
16219:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1978.
16220: 
16221:                                                                     Opetusministeri Jaakko I iälä
16222:                                               N:o 297                                               3
16223: 
16224: 
16225: 
16226: 
16227:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m 11 n.
16228: 
16229:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        selsättningsskäl intog regeringen anslag för in-
16230: anger har Ni, Herr Truman, med Eder skrivelse       ledandet av byggnadsarbetena redan i statsverks-
16231: av den 2 juni 1978 tili vederbörande medlem         propositionen för därpåföljande år, d.v.s. 1977.
16232: av statsrådet översänt avskrift av följande av      Planeringen av ifrågavarande projekt, tili vilket
16233: dksdagsman Turunen m. fl. undertecknade             förutom byggandet av annexet även hör änd-
16234: spörsmål nr 297:                                    rings- och reparationsarbeten på den gamla
16235:                                                     lärarutbildningsinstitutionens huvudbyggnad och
16236:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      sålunda en omorganisering av hela inrätt-
16237:        ta för att byggnadsarbetena på annexet       ningens verksamhet, har dock visat sig ta
16238:        tili Nyslotts lärarutbildningsinstitution     mycket längre tid i anspråk än vad den ur-
16239:        vid Joensuu högskola s~all inledas under     sprungliga tidtabellen gav för handen. Detta
16240:        detta år?                                    åskådliggörs av att delegationen för Joensuu
16241:                                                     högskolas bygge först i maj 1977 kunde fram-
16242:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       lägga sin utbyggnadsplan för behandling i mi-
16243: samt anföra följande:                               nisteriet. 1 samband med byggnadsplaneringen
16244:    Med anledning av det rådande svåra syssel-       har man även varit tvungen att undersoka ett
16245: sättningsläget i synnerhet i östra och norra Fin-   flertal olika lösningsmodeller, bl. a. på grund av
16246: land, har man genom åtgäl'der inom undervis-        de stora höjdskillnaderna på byggplatsen och
16247: ningsministeriets förvaltningsområde strävat tili   beroende på att miljön ställer mycket höga krav
16248: att förbättra sysselsättningen bl. a. genom att     på planeringen. Byggnadsstyrelsen, som är bygg-
16249: verkställa nödvändiga eller inom en snar fram-      herre och övervakar byggnadsplaneringen, har
16250: tid nödvändiga byggnadsprojekt så snabbt som         meddelat att planerna torde komma att färdig-
16251: finansieringsmöjligheterna och de tekniska för-     ställas under detta år, men på grund av den tid
16252: utsättningarna tillåtit.                            som åtgår tili entreprenörsanbudsskedet kan
16253:    Detta är fallet även i fråga om annexprojek-      man inte anse det tekniskt möjligt att inleda
16254: tet vid den tili Joensuu högskola hörande lärar-    byggnadsarbetena under innevarande år. Bygg-
16255: utbildningsinstitutionen i Nyslott. Undervis-       nadsarbetena torde komma att inledas i feh-
16256: ningsministeriet fastställde 1. 9. 1976 anlägg-      ruari.
16257: ningsplanen för projektet, och närmast av sys-
16258:      Helsingfors den 31 augusti 1978.
16259: 
16260:                                                                Undervisningsminister Jaakko 1tälä
16261:                                                                              1·   ....
16262:                                                                                              ..
16263:                                                                                          ., .....\
16264:                                                                                          ~
16265:                                                                                                      •/
16266: 
16267: 
16268: 
16269: 
16270:                                                                                                                                   ,\,   Ii
16271: 
16272: 
16273:                                     ,.,\.;                  \"j"•
16274: 
16275: 
16276: 
16277: 
16278:                               ' ~                 • ,! .•
16279: 
16280: 
16281: 
16282: 
16283:                                                                                                                             ''1
16284: 
16285: 
16286: 
16287: 
16288:                                               -~·' :
16289: 
16290: 
16291: 
16292: 
16293:         ,-,
16294: 
16295: 
16296: 
16297:                                           ·····!.                   ···i.!
16298: 
16299: 
16300: . ''   l ; i   ... ~ . ' .•
16301: 
16302: 
16303: 
16304:                                        ..·:
16305: 
16306: 
16307: 
16308: 
16309:                                                                                                           ·. ·,j:. ,;_ ,:
16310:                                            1978 vp.
16311: 
16312: Kirjallinen kysymys n:o 298.
16313: 
16314: 
16315: 
16316: 
16317:                                 Tikka: Kymen lääninvankilan rakentamisesta.
16318: 
16319: 
16320:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
16321: 
16322:    Valtioneuvosto on muutama kuukausi sitten      tutkintovangit täyttäisivät yhden lälini.nvanki-
16323: asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on mm.     lan yksinkin.
16324: uusien lääninvankiloitten perustamisen tärkeys-      Parhaillaan on suunnittelun alla neljän uu·
16325: järjestyksestä päättäminen.                       den lääninvankilan, Kymen, Pohjois-Karjalan,
16326:    Yhtenä uutena lääninvankilana on jo vuosia     Keski-Suomen ja Lapin lääninvankilan raken-
16327: ollut esillä Kymen lääninvankilan perustami·      taminen. Kymen lääninvankilan yhtenä j.a to-
16328: nen. Nyt, kun Kouvolan hovioikeus on perus-       dennäköisimpänä rakentamispaikkakuntana on
16329: tettu ja eduskunta tulee vielä ennen kesälo-      useaan kertaan viime vuosina mainittu joko
16330: maansa tekemään päätöksen suullisen käsittelyn    Kouvola tai sen ympäri'stökunnat.
16331: aloittamisesta hovioikeuksissa, Kymen läänin-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16332: vankilan rakentaminen on tuliut entistä ajan-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
16333: kohtaisemmaksi. Kymen lääninvankilan raken-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16334: tamista tukee mm. Mikkelin lääninvankilassa       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16335: jo vuosia vallinnut til'anahtaus. Mikkelin van-
16336: kilan paikk:aluku on 88, mutta vankeja on jat-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16337: kuvasti 120-130, joskus jopa liki kaksinker-             ryhtyä kiirehtiäkseen Kymen lääninvan-
16338: tainen määrä. Mikkelin lääninvankilan vanki-             kilan rakentamista joko Kouvolaan tai
16339: lanjohtajan mukaan Kymen läänistä tulevat                johonkin sen ympäristökuntaan?
16340:      Helsingissä 2 p!iivänä kesäkuuta 1978.
16341: 
16342:                                          Seppo Tikka
16343: 
16344: 
16345: 
16346: 
16347: 087800821]
16348: 2                                             1978• vp;
16349: 
16350: 
16351: 
16352: 
16353:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
16354: 
16355:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:~ 1 momen1:isså      paikkakunnista hallitus· päätti, että suljettujen
16356: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemi~s,        l!J.itosten paikkat~rveua sekä 1980-luvulla tpah-
16357: olette 2 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn kir-        dollisesti · rakenrtettavien lääninvankiloiden si-
16358: jeenne n:o 1448. ohella toimittan,ut valtioneu-      joituspåikkakysymysten. selvittämistä jatketaan
16359: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön yh~
16360: kansanedustaja Seppo Tikan kirjallisesta kysy~       teistyönä. Oikeusministeriö asetti selvitystyötä
16361: myksestä n:o 298, jossa tiedustellaan:               varten . 4. 4. 1978 oikeusministeri~n ja va1tio-
16362:                                                      varainministeriön edustajista koostuvan työ-
16363:           Mihin toinienp~teisiin Hallitus aikoo      ryhmän, jonka määräaika on 31. 8. 1978. . ·
16364:        ryhtyä kiirehtiäkseen Kymen lääninvan-            Enrien · työryhmän selvityksen valmistumista
16365:        kilan rakentamista joko Kouvolaan tai         voidaan oikeusministeriössä aiemmin suoritetun
16366:        johonkin sen ympäristökuntaan?                selvitystyön pohjalta todeta uusien lääninvanki~
16367:                                                      lahankk~iden tärkeysjärjestyksestä ja toteutta-
16368:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        i:nisaikataulusta seuraavaa:
16369: vasti seuraavaa:                                         Uusista lääninvankiloista on kiireellisimpinä
16370:  _ Suomen vankiloissa on viime vuosina val-          pidettävä Helsingin ja Hämeenlinnan lääninvan~
16371: linnut keskimäärin noin 1 000 vangin yliasu-         kiloita korvaavia laitoksia. Näiden kahden lai-
16372: ws. Ensisijaisesti tutkiotavankien säilyttämi-       toksen rakentamiskustannukset ovat alustavien
16373: seen tarkoitettuihin seitsemään lääninvankilaan      kustannusennusteiden mukaan yhteensä 70-:-75
16374: on jouduttu sijoittamaan 1 100-1 300 vankia,         milj. mk. Vertailun vuoksi mainittakoon, että
16375: lääninvankiloiden paikkamäärän ollessa tällä         vankeinhoitolaitoksen rakennusinvestoinnit ovat
16376: hetkellä vain 848. Perusselvityksen la-atimi-        kuluvan vuoden varsinaisen tulo- ja menoarvion
16377: seksi vankien säilytystilakysymyksistä oikeusmi-     mukaan 53,4 milj. mk, mistä summasta 44,6
16378: nisteriö asetti vuonna 1975 vankilatoimikun~         milj. mk käytetään muiden hallinnonalojen ra-
16379: nan, jonka mietintö valmistui vuoden 1977 lo-        kennuskohteissa        tehtäviin työsiirtolatöihin.
16380: pulla (Komiteanmietintö 1977: 66). Jo ennen          Mainittujen kahden lääninvankilan suunnittelu
16381: mainitun toimikunnan asettamista oikeusmi-           on käynnistymässä. Hankkeiden toteuttamiseen
16382: nisteriössä on laadittu pitkän aikavälin ohjelma     päästäneen aikaisintaan 1980-luvun alussa ja
16383: lääninvankilapaikkojen määrän lisäämiseksi tar-      rakentaminen kestää useita vuosia.
16384: vetta vastaavaksi. Tämän ns. lääninvankilaoh-            Muiden lääninvankiloiden rakentamiseen
16385: jelman mukaisesti rakennettaisiin nykyisiltä si-     päästäneen valtiontaloudelliset näkökohdat huo-
16386: jaintipaikoiltaan asemakaavallisista syistä pois-    mioon ottaen vasta em. laitosten valmistuttua.
16387: siirrettäviä Helsingin ja Hämeenlinnan läänin-       Mikäli toteuttamisaikataulua halutaan olennai-
16388: vankiloita korvaavien laitosten ohella lääninvan-    sesti nopeuttaa, edellyttää tämä vankeinhoito-
16389: kila niihin lääneihin, joissa nykyisin ei ole lää-   laitoksen vuosittaisten investointimäärärahojen
16390: ninvankilaa. Tällaisia läänejä ovat Kymen,           huomattavaa lisäämistä. Lisäksi uusien läänin-
16391: Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Lapin läänit.      vankiloiden käyttöönotto tulee merkitsemään
16392: Ohjelmaa laadittaessa on yhtenä tavoitteena          henkilöstö- ja muiden kulutusmenojen kasvua.
16393: pidetty laitospaikkaverkon laajentamista ny-         Tämän hetkisten taloudellisten näkymien mu-
16394: kyistä paremmin koko maan kattavaksi lähtien         kaan on rakentamisohjelman nopeuttamiseen
16395: eri alueilta tulevista vankimääristä.                sangen rajoitetut mahdollisuudet.
16396:    Tehdessään maaliskuussa 1978 periaatepää-            Uusien lääninvankiloiden tärkeysjärjestyk-
16397: töksen nykyisiä Helsingin ja Hämeenlinnan            seen voidaan ottaa kantaa vasta aiemmin mai-
16398: lääninvankiloita korvaavien laitosten sijoitus-      nitun selvityksen valmistuttua. Mikäli vanki-
16399:                                              N:o 298                                             3
16400: 
16401: luku ei huomattavasti laske, edellyttää laitos-    laadituissa suunnitelmissa ollut esillä vähin-
16402: paikkojen määrän lisääminen vankimäärää vas-       tään 80-paikkaisen lääninvankilan rakentami-
16403: taavaksi kaikkien edellä main1ttujen neljän ko-    nen Kymen lääniin. Tutkintavankien säilyttä-
16404: konaan uuden lääninvankilan rakentamista.          minen edellyttää vankilan keskeistä sijaintia
16405:    Kymen lääninvankilasta voidaan vielä tode-      toiminta-alueella, jotta yhteydet tuomioistui-
16406: ta, että sen rakentamista puoltaa ennen muuta      miin j'a muihin vittanomaisiin voidaan hoitaa
16407: tutkintavankipaikkojen puute Itä-Suomessa,         mahdollisimman taloudellisesti. Myös yhteyk-
16408: mistä on aiheutunut jatkuva ylimajoitus Mik-       sien muihin vankiloihin niin rauta- ku:iin maan-
16409: kelin lääninvankilassa. Päivittäisestä tutkinta-   teitse tulee olla hyvät. Näistä syistä Kouvolaa
16410: vankien määrästä on Kymen läänistä tulevien        ja sen lähiympäristöä onkin pidettävä erittäin
16411: osuus ollut viime vuosina noin 8 % eli lähes       sopivana sijoituspaikkana Kymen lääninvanki-
16412: 60 henkilöä. Kun lääninv,ankiloihin joudutaan      lalle. Sen samoin kuin muidenkin vireillä ole-
16413: eri syistä sijoittamaan tutkintavankien lisäksi    vien lääninvankilahankkeiden toteutus riippuu
16414: myös mngaistusvankeja, on oikeusministeriössä      ratkaisevasti valtion rahoitusmahdollisuuksista.
16415:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1978.
16416: 
16417:                                                                  Oikeusministeri Paavo Nikula
16418: 4                                            1978 vp.
16419: 
16420: 
16421: 
16422: 
16423:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
16424:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       Utgångspunkten skulle härvid utgöras av det
16425: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       antal fångar som kommer från landets olika
16426: nr 1448 av den 2 juni 1978 tili vederbörande        delar.
16427: medlem av statsrådet översänt avskrift av              Då regeringen i mars 1978 fattade ett prin-
16428: följande av riksdagsman Seppo Tikka under-          cipbeslut om förläggningsorterna för de anstal-
16429: tecknade spörsmål nr 298:                           ter som skall ersätta de nuvarande länsfängel-
16430:                                                     serna i Helsingfors och Tavastehus, beslöt
16431:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           den att utredningen av platsbehovet i slutna
16432:        vidta för att påskynda byggandet av ett      anstalter samt av frågorna om förläggningsor-
16433:        länsfängelse för Kymmene län, antingen       terna för de länsfängelser som eventuellt kom-
16434:        i Kouvola eller i någon av kommunerna        mer att byggas på 1980-talet skall fortgå i
16435:        i stadens omgivning?                         samarbete mellan justitieministeriet och fi-
16436:                                                     nansministedet. För detta utredningsarbete
16437:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       tillsatte justitieministeriet 4. 4. 1978 en arbets-
16438: samt anföra följande:                               grupp, bestående av representanter från justi-
16439:    I de finländska fängelserna har det under        tie- och finansministeriet. Arbetsgruppens ter-
16440: de senaste åren funnits en överbeläggning om        min utgår 31. 8. 1978.
16441: ungefär 1 000 fångar. I de sju länsfängelserna,        Innan arbetsgruppens utredning är färdig
16442: som i första hand är avsedda för rannsaknings-      kan man på basen av det utredningsarbete som
16443: fångar, har man varit tvungen att placera 1100      tidigare har utförts vid justitieministeriet
16444: -1 300 fångar medan antalet fångplatser i           konstatera följande angående prioritetsord-
16445: länsfängelserna för tilifället uppgår tili endast   ningen och tidtabellen för de nya länsfängelse-
16446: 848. Justitieministeriet tilisatte år 1975 en       projekten:
16447: fångförvaringskommission, <som fick i uppdrag          Av de nya länsfängelserna måste de anstal-
16448: att uppgöra en basutredning i frågan om fång-       ter som skall ersätta länsfängelserna i Hel-
16449: förvaringsutrymmen. Kommissionens betän-            singfors och Tavastehus betraktas som de mest
16450: kande färdigställdes i slutet av år 1977 (Kom-      brådskande. Byggnadskostnaderna för dessa två
16451: mittebetänkande 1977: 66). Redan innan              anstalter uppgår enligt de preliminära kost-
16452: nämnda kommission hade tillsatts utarbetades        nadsberäkningarna tili sammanlagt 70-75
16453: inom justitieministeriet ett långsiktsprogram       milj. mk. För jämförelsens skull kan konsta-
16454: med syftet att öka platsantalet i länsfängelserna   teras att investeringarna i byggen inom fång-
16455: så att de motsvarar behovet. Enligt detta s.k.      vårdsväsendet i statsförslaget för detta år upp-
16456: länsfängelseprogram skulle man förutom de           går till 53,4 milj. mk och av denna summa an-
16457: anstalter som byggs för au ersätta länsfängel-      vänds 44,6 milj. mk för arbeten vid arbets-
16458: serna i Helsingfors och Tavastehus, då dessa        kolonier inom ramen för byggnadsprojekt som
16459: flyttas av orsaker som hör samman med re-           hör till andra förvaltningsgrenar. Planeringen
16460: gionplanerna, bygga länsfängelser i de Iän där      av ovannämnda två länsfängelser håller på att
16461: sådana för närvarande int:e finns. Sådana Iän       komma i gång. Projekten torde kunna börja
16462: är Kymmene, Mellersta Finlands, Norra Kare-         förverkUgas tidigast under början av 1980-
16463: lens och Lapplands Iän. Vid uppgörandet av          talet och byggandet tar flera år i anspråk.
16464: programmet har en av målsättningarna varit             Med beaktande av läget inom statsfinan-
16465: att vidga nätet av anstaltsplatser, så att det      serna kan man anta att det blir möjligt att in-
16466: bättre än för närvarande täcker hela landet.        leda byggandet av övriga länsfängelser först
16467:                                               N:o 298                                              5
16468: 
16469: då ovannämnda anstalter står färdiga. Önskar        sakningsfångar har Kymmene läns andel under
16470: man på ett avgörande sätt påskynda tidtabel-        de senaste åren varit ungefär 8 %, dvs. när-
16471: len förutsätter detta att fångvårdsväsendets        mare 60 personer. Då man av olika orsaker är
16472: årliga investeringsanslag höjs betydligt. När de    tvungen att förutom rannsakningsfångar pla-
16473: nya länsfängelserna tas i bruk kommer detta         cera även straffångar i länsfängelserna har man
16474: dessutom att innebära en ökning i personal- och     i de planer som uppgjorts vid justitieministeriet
16475: övriga konsumtionsutgifter. Under rådande eko-      tänkt sig att ett länsfängelse med minst 80
16476: nomiska utsikter är möjligheterna att påskynda      platser skall byggas i Kymmene Iän. För-
16477: byggprogrammet synnerligen begränsade.              varingen av rannsakningsfångar förutsätter att
16478:    Det blir möjligt att ta ställning tili priori-   fängelset är centralt beläget inom sitt verk-
16479: tetsordningen för de nya länsfängelserna först      samhetsområde, så att kontakterna med dom-
16480: då den tidigare nämnda utredningen har blivit       stolar och andra myndigheter kan skötas så
16481: färdig. Sjunker inte fångantalet betydligt inne-    ekonomiskt som möjligt. Även såväl järnvägs-
16482: bär det att alla de ovannämnda 4 helt nya           som landsvägsförbindelserna med andra fängel-
16483: länsfängelserna måste byggas för att antalet        ser måste vara goda. Av dessa orsaker måste
16484: anstaltsplatser skall kunna ökas så att det mot-    Kouvola och dess närmaste omgivningar även
16485: svarar antalet fångar.                              betraktas som en mycket lämplig förläggnings-
16486:    I fråga om ett länsfängelse för Kymmene          ort för ett länsfängelse i Kymmene Iän. För-
16487: Iän kan ännu konstateras att i synnerhet bris-      verkligandet av detta likväl som av andra
16488: ten på platser för rannsakningsfångar i Östra       föreliggande länsfängelseprojekt beror i av-
16489: Finland, viiken har lett tili en ständig över-      görande grad på statens finansieringsmöjlig-
16490: beläggning i länsfängelset i St Michel, talar för   heter.
16491: dess byggande. Av det dagliga antalet rann-
16492:      Helsingfors den 26 juni 1978.
16493: 
16494:                                                                    Justitreminister Paavo Nikula
16495: 
16496: 
16497: 
16498: 
16499: 087800821}
16500:                                               1978 vp.
16501: 
16502: Skriftligt spörsmål nr 299.
16503: 
16504: 
16505: 
16506: 
16507:                                  Stenbäck m. fl.: Om ändamålsenliga ar:betsuppgifter för läkar-
16508:                                      sekreterarna. ,
16509: 
16510: 
16511:                              Till Riksda:ge:ns;,H.ettr T;alman.
16512: 
16513:    Under de senaste 10 åren har läkarsekre-         terare vid Handelsläroverket i Jakobstad. Ge-
16514: rerare utbiJdats i vår,t land, men fortfarande      nom att .läkarsekreterarnas · arbetsuppgifter inte
16515: har ma:n inte skapat några ·särskilda tjänster      har preciserats inom ramen för vårt hälso- och
16516: för dessa läkarsekreterare. De ca 200 läkar-        sjukvårdssystem har · detta lett till att många
16517: sekreterare, som redan utbildats, arbetar där-      nyutbildade sekreterare har emigrerat till Sve·
16518: för som biträden på hälsovårdscentraler ellet       rige. I Sverige är denna yrkesgrupp ldart defi-
16519: sjukhus och räknas till vårdpersonalen.             nierad och även väl avlönad.
16520:    Bland läkarseheterarna · anser man att de           Med hänvisning tili ovanstående samt 37 §
16521: arbetsuppgifter man får inte motsvarar ut-          1 mom. riksdagsordningen fr.amstälier undet·
16522: bHdningen. Utöver sekreterarutbildnihg erhål-       tecknade vördsamt tili vederbörande medlem
16523: 1er Iäkarsekreterarna en vi&s specialisering på     av statsrådet följande spÖrsmål:
16524: det medicinska området och de skulle därför
16525: vara bättre lämpade för kontorsuppgifter än                   Är RegeringeQ medveten om att en
16526: för vårduppgifter.          .     .                        stor del av läkarsekreterarna i dag har
16527:    Genom att inrätta särskiida sekreterartjänster          arbetsuppgifter, so,rn inte motsvarar ut-
16528: vid hälsocentralerna och sjukhusen kunde lä-               bildningen, och om så är,
16529: karna avlastas skötseln av många kontors-                     vilka åtgärder avser Regeringen
16530: rutiner;                                                   vidta?
16531:    På finlandssvenskt håll utbildas läkarsekre-
16532:       Helsingfors den 2 juni 1978.
16533: 
16534:          Pär Stenbäck                  Ingvar S. Melin                Ragnar Granvik
16535:          Ju tta .ZiLliacus             Christoffer ·Taxell            Håkan Malm
16536:                                        Henrik Westerlund
16537: 
16538: 
16539: 
16540: 
16541: 0878008693
16542: 2                                              1978 vp.
16543: 
16544: Kirjallinen kysymys n:o 299.                                                              Suomennos.
16545: 
16546: 
16547: 
16548: 
16549:                                    Stenbäck ym.: Tarkoituksenmukaisista työtehtävistä l:ääkärin-
16550:                                        sihteereiNe.
16551: 
16552: 
16553:                            Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
16554: 
16555:     Viimeisten kymmenen vuoden aikana maas-           sessä oppilaitoksessa. Kun lääkärinsihteerin työ-
16556: -samme on koulutettu lääkärinsihteerejä, mutta        tehtäviä ei ole määritelty terveyden- ja sairaan-
16557: vieläkään ei ole perustettu m:i'tään erityisiä vir-   hoitojärjestelmän puitteissa, tämä on johtanut
16558: koja näitä lääkärinsihteereitä varten. Tämän          siihen, että monet vastavalmistuneet sihteerit
16559: vuok:si ne noin 200 lääkärinsihteeriä, jotka jo       ovat muuttaneet Ruotsiin. Ruotsissa tämä am-
16560: on koulutettu, työskentelevät apulaisina ter-         mattiryhmä on selvästi määritelty ja myös hy-
16561: veyskeskuksissa tai sairaaloissa ja heidät lue-       vin palkattu.
16562: taan hoitohenkilökuntaan kuuluviksi.                     Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
16563:     Lääkärinsihteerit ovat sitä mieltä, että hei-     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
16564: dän saamansa työtehtävät eivät vastaa koulu-          kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
16565: tusta. Sihteerikoulutuksen lisäksi lääkärinsihtee-    senen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
16566: rit saavat tiettyä erikoiskoulutusta terveyden-       myksen:
16567: hoidon alalta ja he sopisivat näin ollen parem-
16568: min konttoritehtäviin kuin hoitotehtäviin.                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16569:     Perustamalla erityisiä sihteerinvirkoja ter-             suurella osalla lääkärinsihteereitä on nyt
16570: veyskeskuksiin ja sairaaloihin lääkärit voitai-              työtehtäviä, jotka eivät vastaa heidän
16571: siin vapauttaa monien konttorirutiinitehtävien               koulutustaan, ja jos on,
16572: suorittamisesta.                                               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16573:     Suomenruotsa1aisia lääkärinsihteerejä koulu-             tämän johdosta ryhtyä?
16574:  tetaan Handelsläroverket i Jakobstad -nimi-
16575:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1978.
16576: 
16577:          Pär Stenbäck                    Ingvar S. Melin                Ragnar Granwk
16578:          Jutta Zilliacus                 Christoffer Taxell             Håkan Malm
16579:                                          Henrik Westerlund
16580:                                               N:o 299                                                 3
16581: 
16582: 
16583: 
16584: 
16585:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16586: 
16587:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuisia tehtäviä, joihin lääkärinsihteerit koulu-
16588: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tukJse1taan sopivat. Tällaisia tehtäviä ovat mm.
16589: olette 2 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn kir-         erilaiset toimistohenkilökunnan tehtävät ja yli-
16590: jeenne ohella toimittanut valltioneuvoston asian-     lääkäreiden sekä professoreiden sihteereiden ja
16591: omaiselle jäsenelie jä:ljennöksen kansanedustaja      toimenpideosastojen osastoavustajien tehtävät.
16592: Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta             Terveydenhuollon koulutuskomitea (komi-
16593: kysymyksestä n:o 299:                                 teanmietintö 197 3: 106) suoritti kyselyn lää-
16594:                                                       kärinsihteerin tehtävien ja koulutuksen vas-
16595:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että         taavuudesta. Kyselyn mukaan koulutustaan vas-
16596:        suurella osalla lääkärinsihteereitä on nyt     taavis,sa terveydenhuollollisissa tehtävissä (kun-
16597:        työtehtäviä, jotka eivät vastaa heidän         nan- tai yksity1slääkärin vastaanotolla, yliopis-
16598:        koulutustaan, ja jos on,                       ton hitoksdla, lääkärikeskuksissa, sairaaloissa,
16599:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hammaslääkärin vastaanottoapulaisena ja labo-
16600:        tämän johdosta ryhtyä?                         ratorioissa) toimii yhteensä noin puolet lääkä-
16601:                                                       rinsihteereistä. Yleinen havainto kyselystä oli
16602:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lisäksi, että lääkärinsihteerin koulutus vain
16603: vasti seuraavaa:                                      osittain vastasi heidän tehtäviään.
16604:    Saadun selvityksen mukaan terveyskeskuk-              Lisäksi on todettu, että lääkärinsihteerin
16605: sissa ei ole lääkärinsihteerin virkoja, sen si-       koulutusta on annettu varsffin erillään muun
16606: jaan kylläkin terveyskeskusavustajien virkoja.        terveydenhuoltohenkilöstön koulutuksesta.
16607: Viranhaltijat voidaan sijoittaa joko toimisto-           Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen
16608: tehtäviin tai hoitotehtäviin. Kuntien taholta         mukaan yksityissektorilla olevien työtehtävien
16609: ei ole myöskään ollut kysyntää lääkärinsihtee-        lisäksi lääkärinsihteerikoulutus antaa sellaisia
16610: rin virkojen perustamisesta. Lääkintöhallituk-        toimintavalmiuksia, joista on hyötyä eräitä
16611: sen käsityksen mukaan ei terveyskeskusten vir-        julkisen terveydenhuollon piirissä olevia toi-
16612: koja ole syytä j.akaa tehtäviltään kovin kapei-       mistohenkilokunnan virkoja hoidettaessa. So-
16613: siin virikatyyppeihin. Täten erillisten lääkärin-     siaali- ja terveysministeriö ei kuitenkaan työ-
16614: sihteerien vivkojen perustaminen terveyskes-          voiman asianmukaisen käytön kannalta pidä
16615: kuksiin ei ole tarkoituksenmukaista kuin poik-        tässä vaiheessa perusteltuna perustaa julkisen
16616: keustapauksissa.                                      terveydenhuoNon piiriin ni'in kapea-alaista vir-
16617:    Myöskään sairaaloissa ei ole virkanimikettä        katyyppiä kuin lääkärinsihteeri edustaa.
16618: lääkärinsihteeri. Sairaaloissa on kuitenkin lu-
16619:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1978.
16620: 
16621:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
16622: 4                                             1978 vp.
16623: 
16624: 
16625: 
16626: 
16627:                            T Hl Rik s d a gens H err Talman.
16628:    I det ,syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       har, väl lämpar sig för. Sådana uppgifter är
16629: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           bLa. vissa uppgifter som handhas av byrå-
16630: velse av den 2 juni 1978 till vederbörande          personalen, överläkarnas och professorernas sek.
16631: medlem av stausrådet översänt avskrift av föl-      reterare samt avdelningsbiträdrena vid behand-
16632: jande .av r1ksdagsman Pär Stenbäck m. fl. un-       lingsavddningarna.
16633: dertecknade spörsmal nr 299:                           Kommitten för utbildningen inom hälso-
16634:                                                     vården ( kommittebetänkande 197 3: 106) gjor-
16635:            Är Regeringen medveten om att en         de en förfrågan om hur läkarsekreterarnas upp-
16636:        .stor del av .läkarsekreterarna i dag har    gifter motsvarar utbi:ldningen. Enligt förfråg-
16637:         arbetsuppgifter, som inte motsvarar ut-     ningen är sammanlagt ungefär hälften av lä-
16638:         bildningen, och om så är,                   karsekreterarna verksamma i hälsovårdsupp-
16639:            vilka åtgärder avser Regeringen          gifter som motsvarar utbildningen (på kom-
16640:         v1dta?                                      mimala och privata läkarmottagningar, vid uni-
16641:                                                     versitetsinsdtutioner, läkarcentr.aler, sjukhus,
16642:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       som tandläkarmottagningsbiträden och på labo-
16643: samt anföra följande:                               ratorier). En allmän iakttagelse vid denna för-
16644:    Enligt en införskaffad utredning existerar       frågan var dessutom att läkarsekreterarnas ut-
16645: det inte några läkarsekreterartjänster vid hälso-   bildning bara delvis motsvamde deras upp-
16646: vårdscentralerna. Däremot finns det tjänster        gifter.
16647: för hälsovårdscentralsbiträden. Tjänsteinneha-         Y tterligare har man konstaterat att läkar-
16648: varna kan placeras i antingen kontors- eUer         sekreterarutbildningen är förhållandevis avskild
16649: vårduppgifter. Från kommunernas sida har det        från den övriga hälsovårdspersonalens utbild-
16650: inte heller förekommit någon efterfrågan på         ning.
16651: inrättande av läkarsekreterartjänster. Enligt          Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
16652: medicinalstyrelsens uppfattning finns det inga      fattning ger läkarsekreterarutbildningen, för-
16653: skäl för att uppdela tjänsterna vid hälsovårds-     utom beredskap för arbetsuppgifter inom den
16654: centralerna så, att de omfattar. uppgifter inom     privata sektorn, även sådaria färdigheter, rom
16655: en myeket snäv ·sektor. Sålunda är det mte,         är till nytta vid skötseln av vissa by.råperso-
16656: annat än i undantagsfall, ända:tnålsenligt att      nalstjänster rinom den offentliga hälsovården.
16657: vid hälsovårdscentralerna inrätta ·läkarsekrete-    Social- och hälsovårdsministeriet anser det
16658: rartj änster.                                       dock, med hänsyn till ·athetskraftens ändamå~s­
16659:    Inte heller vid sjukhusen existerar tjänste-     enliga anväJndning, vara obefogat att i detta
16660: benämningen läkarsekreterare. Vid sjukhusen         skede inom den offentliga hälsovården inrätta
16661: finns dock ett flertal uppgifter som läkarsek-      en tjänstetyp med    ett  så snävt arbetsområde
16662: reterarna, med tanke på den uthildning de           som läkarsekret.erarens.
16663:      Helsingfors den l4 septemb~ 1978.
16664: 
16665:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
16666: Skr#tljgLspörsmål nr 300.
16667: 
16668: 
16669: 
16670: 
16671:                                   Taxell m.fl.: Om skolstyrelsens nya normer för ordningsvitsord.
16672: 
16673: 
16674:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16675: 
16676:    Skolstyrelsen har utfärdat nya normer för         miljön och undervisningen finner vi omotive-
16677: bedömande av elevernas uppförande samt flit          rad. Snarare kan man. vänta sig att systemet
16678: och uppmärksamhet. Enligt dessa skall ord-           åstadkommer en ytterligare utsiagning av ele-
16679: nirigsvitsorden i skolan frän och med nästa          :ver med sämre förutsättningar."
16680: läsår röra sig ·på hela skalan 10-4 enligt              Om man med de nya normerna strävar till
16681: detaljerade kriterier som ingår i skolstyrelsens     att skapa moderna betygsinstrument, vilket i.
16682: cirkulär.                                            och för sig är vätt att diskutera, tjänar .åt-
16683:    Förslaget har :väckt star:kt negativ reaktion     gärden nog inte detta syfte. Det kan inte vara
16684: framförallt på föräldrahåll. Ungefär 800 svens-      riktigt att skapa ett system för ordningsvits-
16685: ka. föräldrar i Aho har undertecknat följande        ord som skulle förgifta skolatmosfären och
16686: till skolstyrelsen riktade skrivelse:                göra endel elever till ögontjänare och låsa and-
16687:     "Undertecknade föräldrar tili elever vid de      ra i en busroll.
16688: svenskspråkiga skolorna i Åbo önskar härmed             Hänvisande till det ovan anförda får vi i
16689: på det bestämdaste protestera mot de av skol-        den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
16690: styrelsen föreslagna nya normerna för bedö-          föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
16691: mandet av elevernas uppförande samt flit och         rådet ställa följande spörsmål:
16692: uppmärksamhet. Vår protest riktar sig mot
16693: tanken på att införa en bedömningsskala från                   Är Regeringen medveten om att skol-.
16694: 4-10 på ett område som enligt vår åsikt inte                styrelsens nya normer för ordningsvits-
16695: bör betygsättas. De föreslagna bedömningskri-               ord frarnförallt av föräldrar ansetts
16696: terierna är dessutom klart olämpliga · ooh anty-            olämpliga och t.o.m. skadliga för skol-.
16697: der hos förslagsställarna ett personlighetsideal            arbetet, och om så är,
16698: som 1nte motsvarar våra uppfattningar. Tron                    vilka åtgärder avser Regeringen vidt,a
16699: att det föreslagna systemet skulle förbättra skol-          i anledning härav?
16700:      Helsingtors den 6 · juni 1978.
16701: 
16702:                Christoffer Taxell·                              Elly Sigfrids
16703: 
16704: 
16705: 
16706: 
16707: 087800846B
16708: 2                                             1978 vp.
16709: 
16710: Kirjallinen kysymys n:o 300.
16711: 
16712: 
16713: 
16714: 
16715:                                  Taxell ym.: Kouluhallituksen käyttäytymis- ja huolellisuusarvo-
16716:                                     sanaa koskevista uusista ohjeista.
16717: 
16718: 
16719:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e .
16720: 
16721:    .Kouluhallitus on antanut uudet normit oppi-     parantaisi koulun ilmapiiriä ja opetusta, on
16722: laiden käytöksen sekä ahkeruuden ja huolelli-       meidän käsityksemme mukaan perusteeton. Pi-
16723: suuden arvostelemiseksi. Näiden mukaan huo-         kemminkin voidaan odottaa, että järjestelmä ai-
16724: lellisuusarvosanat tulevat liikkumaan koulussa      kaansaa entistä suuremman sellaisten oppilai-
16725: ensi kouluvuoden alusta koko skaalalla, joka        den syrjinnän, joilla on huonommat edellytyk-
16726: kattaa numerot 10-4, niiden yksityiskohtais-        set."
16727: ten ktiteerien mukaisesti, jotka sisältyvät kou-       Mikäli uusilla normeilla pyritään aikaansaa-
16728: luhallinuksen kiertokirjeeseen.                     maan moderneja arvosteluinstrumentteja, mikä
16729:     Ehdotus on synnyttänyt voimakkaan kieltei-      sinänsä on keskustelemisen arvoista, toimenpi-
16730: sen reaktion etenkin vanhempien taholla. Noin       de ei palvele ainakaan tätä tarkoitusta. Ei voi
16731: 800 ruotsalaista vanhempaa Turussa ovat alle-       olla oikein, että luodaan huolellisuusarvosano-
16732: kirjoittaneet seuraavan kouluhallitukselle osoi-    jen järjestelmä, joka myrikyttäisi kouluilmapiirin
16733: tetun kirjelmän:                                    ja tekisi osasta oppilaita silmänpalvelijoita ja
16734:     "Me allekirjoittaneet Tur:un ruotsinkielisten   samanaikaisesti asettaisi toiset huligaanirooliin.
16735: koulujen oppilaiden vanhemmat haluamme tä-             Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet esit-
16736: ten mitä painokkaimmin esittää vastalauseem-        tävät valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
16737: me kouluhallituksen ehdottamia uusia norme-         tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16738: ja vastaan, joilla tullaan arvostelemaan oppi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16739: laiden käytöstä sekä ahkeruutta ja huolellisuut-
16740: ta. Vastalauseemme kohdistuu ajatukseen ottaa                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
16741: käyttöön numerot 4-10 kattava arvosteluskaa-                kouluhallituksen uudet huolellisuusarvo-
16742: la alueella, jota käsityksemme mukaan ei tulisi             sanaa koskevat normit on erityisesti
16743: arvostella. Ehdotetut arvostelukriteerit ovat li-           vanhempien taholla katsottu sopimatto-
16744: säksi selvästi sopimattomia ja osoittavat sen,              miksi ja jopa koulutyölle vahingollisik-
16745: että ehdotuksen tekijöillä on sellainen persoo-             si, ja jos on,
16746: nallisuusihanne, joka ei vastaa meidän käsityk-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16747: siämrne. Usko siihen, että ehdotettu järjestelmä            ryhtyä tämän johdosta?
16748:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1978.
16749: 
16750:                Christoffer Taxell                                Elly Sigfrids
16751:                                               N:o 300                                              3
16752: 
16753: 
16754: 
16755: 
16756:                         Ed u ·S kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
16757: 
16758:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      hallirus antaa tarvittavat ohjeet oppilaiden ar-
16759: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vostelusta 'ia arvosanoista.
16760: olette kirjeellänne n:o 1507 6 päivältä kesä-          Kouluhallituksen toimesta suoritetun !lnieli-
16761: kuuta 1978 lähettänyt valtioneuvoston asian-        pidetiedustelun mukaan opettajat, kouluneuvos-
16762: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        tot, kuntien pedagogiset koulutoimenjohtajat ja
16763: Taxell'in ym. tekemän seuraavan kirjallisen         lääninhallitusten kouluosastot kannattivat ase·
16764: kysymyksen n:o 300:                                 tuksella määritellyn koko asteikon käyttöä.
16765:                                                     Kouluhallitus antoi ohjeensa tältä perustalta
16766:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       yleiskirjeellä 2711/27. 5. 1976 sekä määritteli
16767:        kouluhalli1mksen uudet huolellisuusarvo-     eräitä pääperiaatteita paikkakuntakohtaisten kri-
16768:        sanaa koskevat normit on erityisesti         teerien laadintaa varten.
16769:        vanhempien taholla katsottu sopimatto-          Tämän jälkeen asiaa on edelleen selvitetty
16770:        miksi ja jopa koulutyölle vahingollisiksi,   työryhmässä. Kouluhallituksesta saadun tiedon
16771:        ja ios on,                                   mukaan suoritettujen selvitysten pohjalta val-
16772:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mistellaan uusia ohjeita peruskoulun oppilaan
16773:        ryhtyä tämän johdosta?                       käyttäytymisen ja huolellisuuden arvostelemi-
16774:                                                     sesta. Siinä yhteydessä tulee ottaa huomioon ne
16775:    Vastauksena kysymykseen esitän !kunnioitta-      kokemukset, mitä peruskoulussa on käyttäyty-
16776: vasti seuraavaa:                                    misen ja huolellisuuden arvostelusta saatu sekä
16777:    Peruskouluasetuksen (443/70) 98 §:n mu-          erityisesti oppilaiden vanhempien esittämät
16778: kaan on oppilaan lukukauden aikana osoittama        mielipiteet oppilasarvostelusta.
16779: käyttäytyminen ja huolellisuus arvosteltava. Ar-       Kuten kansanedustaja Wahlströmin ym. kir-
16780: vostelu voidaan kuitenkin jättää antamatta en-      jalliseen kysymykseen n:o 249 annetussa vas-
16781: simmäisen luokan syys- ja kevätlukukauden lo-       tauksessa 16. 6. 1978 jo todettiin, hallituksen
16782: pussa sekä toisen ·ja kolmannen luokan syys-        käsityksen mukaan peruskoulun oppilasarvos-
16783: lul.).ukauden lopussa. Arvosanat merkitään nu-      telua tulee kehittää Oppilasarvostelun uudista-
16784: meroilla 10-4. Arvosanaa käyttäytymisessä ja        mistoimikunnan mietinnössä ( Komiteanmietin-
16785: huolellisuudessa ei merkitä ero- eikä päästö-       tö 1973: 38) esitettyjen periaatteiden mukai-
16786: todistukseen. Asetuksen 99 § :n mukaan koulu-       sesti.
16787:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1978.
16788: 
16789:                                                                    Opetusministeri Jaakko Itälä
16790:                                                197$ vp;
16791: 
16792: 
16793: 
16794: 
16795:                            T i H R i k s d ~ g e n s • H e. r r .T a l m a n ..
16796:  . I det .syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt .en opiuionsundersökning som ,;före-
16797: anger har Ni, Herr Talman, med Eders.krivelse         tagits på åtgärd av sk~lstytelsen understödde
16798: nr 1507 av den 6 iuni 1978 till ved<;!rbörande        lärare, skolråd, .kommun~rp.as . pedagogiska. di-
16799: medlem av statsrådet översänt avskrift · av riks-     rektörer för skolväsendet .och länsstyrelsernas
16800: dagsman Taxells m. fl. skriftliga spörsmål nr         skolavdelningat användningen . av hela den
16801: 300:                                                  genom förordning faststi:illda skalan. Skolstyrel-
16802:            Är Regeringen medveten om att skol-        sen utfärdade på denna basis sina direktiv
16803:        styrelsens nya normer för ordningsvits-        genom cirkulär 2711/27.5. 1976 sami fast-
16804:        ord framförallt av föräldrar ansetts           ställde vissa huvudprinciper •för· utarbetandet
16805:        olämpliga och t.o.m; skadliga för skol-        av ortvis bestämda kriterier.
16806:        arbetet, och om så är,                            Därefter har ärendet utretts av en arbets-
16807:            vilka åtgärder avser Regeringen vidta      grupp. Enligt uppgift från skolstyrelsen bereds,
16808:        i anledning härav?                             på basen av de utredningar som företagits, nya
16809:                                                       direktiv för bedömningen av elevers · uppföran-
16810:    Såsom svar på detta s:pörsmål får jag vörd-        de samt flit och uppmänksainhet. 1 det sam-
16811: samt anföra följande:                                 manhanget måste man beakta de erfatenheter
16812:  · Enligt 98 § grundskolförordningen ( 443/70)        som erhållits inom grundskolan i fråga om be-
16813: skall uppförande sanit flit och upp.märksamhet        dömningen av uppförande och flit och · upp-
16814: som ådagalagts av eleverna under terminen             märksamhet samt i synnerhet de åsikter .som
16815: bedömas: 1· första klassen kan vid slutet av          elevernas föräldrar framfört om elevbedöm-
16816: höst- och vårterminen samt i andra och tredje         ningen.
16817: klassen i shitet av höstterminen likväl avstås           Såsom redan 16. 6. 1978 konstaterats i svaret
16818: från bedömning. Vitsorden anges med siffrorna         på riksdagsman W ahlströms m. fl. .skriftFga
16819: 10-4. Vitsord i uppförande samt i flit och            spörsmål nr 249 är regeringens uppfattning
16820: uppmärksamhet upptas inte i skilje- ellet av-         den, att elevbedömningen i grundskolan.. bör
16821: gångsbetyg. Enligt 99 §. i förordningen ger           utvecklas enligt prindperna i det betänkande
16822: skolstyrelsen · erforderliga anvisningar om be-       som avgivits av kommissionen för förnyelse
16823: dömning av elevet- och om vitsord. ·                  av elevbedömnipgen ( Kommittebetänkande
16824:                                                       1973: 38).                    .        .    .
16825:      Helsingfors den 31 augusti 1978.
16826: 
16827:                                                                  Undervisningsminister Jaakko Itälä
16828:                                             1978 vp.
16829: 
16830: Kirjallinen kysymys n:o 301.
16831: 
16832: 
16833: 
16834: 
16835:                                   Salolainen ym.: Akateemisen työvoiman ylikoulutuksesta.
16836: 
16837: 
16838:                        E d u ,s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
16839: 
16840:    Viime aikoina valmistuneet akateemisen työ-     Toimihenkilöiden Neuvottelukuntaan kuuluvat
16841: voiman kouJutusryhmittäiset ja työvoimatar-        akavalaiset Hitot Suomen Ekonomiliitto, Kor-
16842: peen huomioivat ennusteet ovat osoittaneet,        keakouluinsinöörien ja Arkkitehtien Keskus-
16843: että maassamme on monilla akateemisilla aloilla    liitto sekä Insinööriliitto.              ·
16844: selvää ylikoulutusta.                                  Nykyinen tilanne vaatisi hallituksen taholta
16845:    Työvoimaministeriön keräämien tietojen mu-      kiireellisiä toimenpiteitä ja päätöksiä, joiden
16846: kaan kuluvan vuoden helmikuussa oli työnväli-      päätmääränä tulee olla koulutuksen ja kysynnän
16847: tyksiin ilmoittautunut kaikkiaan 1 582 työtöntä    saattaminen tasapainoon akateemisWa koulutus-
16848: insinööriä ja kaikkiaan oli samana ajankohtana     aloilla.
16849: työnvälitykseen ilmoittautunut runsaasti yli           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
16850: 10 000 pitemmän koulutuksen saanutta työn-         järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
16851: hakijaa.                                           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
16852:    Samaan aikaan kun tilanne on akateemisen        vaksi seuraavan kysymyksen:
16853: työllisyyden osalta monin tavoin vaikeutumassa
16854: suunnitellaan kuitenkin koulutuksen laajenta-                 Mi!hin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16855: mista mm. kauppakorkeakoulujen ja teknillisten             ryhtyä akateemisen työttömyyden lie-
16856: korkeakoulujen alueella. Tapahtuvaan kehityk-              ventämiseksi ja eri akateemisten alojen
16857: seen ovat kiinnittäneet huomiota mm. Ylempien              ylikoulutuksen tasapainottamiseksi?
16858:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1978.
16859: 
16860:               Pertti Salolainen                                Ulla Puolanne
16861: 
16862: 
16863: 
16864: 
16865: 087800847C
16866: 2                                              1978 vp.
16867: 
16868: 
16869: 
16870: 
16871:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
16872: 
16873:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        alempaa. Akateemisen tutkinnon suorittaneita
16874: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         koko työvoimastamme on 5-6%. Työttöminä
16875: olette kirjeellänne 6 päivänä kesäkuuta 1978          olevista on akateemisen koulutuksen saaneita
16876: n:o 1488 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        noin 1 %. Maan kokonaistyöttömyys lähentelee
16877: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Salo-        tällä hetkellä 8 % :ia ja akateemisen koulutuk-
16878: laisen ym. tekemän kirjallisen kysymyksen n:o         sen saaneilla 2 % :ia. HaJJituksen tarkoituksena
16879: 301:                                                  ei ole suinkaan edellä esitetyillä luvuilla vähä-
16880:                                                       tellä akateemisen koulutuksen saaneen henki-
16881:           Mihin toimenpttetslln Hallitus aikoo        löstön työhönsijoittumisongelmia. Korkeakoulu-
16882:         ryhtyä akateemisen työttömyyden lie-          tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne on
16883:         ventämiseksi >ja eri akateemisten alojen      kuitenkin nähtävä osana vaikeaa nuorisotyöt-
16884:         yHkoulutuksen tasapainottamiseksi?            tömyyttä. Tilastokeskuksen, työvoimaministe-
16885:                                                       riön ja Jyväskylän yliopiston laatimat selvityk-
16886:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         set antavat näyttöä siitä, että mitä korkeampi
16887: vasti seuraavaa:                                      pohjakoulutus sitä pienempi työttömy)llsrisk.i.
16888:    Korkeakoulutuksen mitoitus pel1ustuu 1960-         Akateemisen kouLutuksen saaneen henkilöstön
16889: luvun Lopulla laadittuun ja äskettäin tarkistet-      työttömyydessä on suurimmaksi osaksi kysymys
16890: tuun korkeaJkoulrulaitoksen kehittämisJainsää-        vastavalmistuneiden työhönsijoittumisen viiväs-
16891: däntöön, jossa on määritelty opiskelijapaikkojen      tymisestä, m~kä on seurausta taloudellisen kas-
16892: vähimmäistavoitteet ja pääalakohtainen kehitys        vun pysähtymisestä sekä julkisen ja yksityisen
16893: vuoden 1986 loppuun. Lähtökohtana on pidet-           sehorin työpaikkojen kasvun jyrkästä hidastu-
16894: ty sitä, että maassamme 1980-luvrun puolivälis-       misesta.
16895: sä voidaan tarjota akateeminen koulutus noin             Tällä hetkellä tilanne näyttää työpaikkojen
16896: 20 % :Jle ikäLuokasta. Tämä edellyttää noin           tarjonnan !kannalta sellaiselta, että tuskin mil-
16897: 12 000 aLoituspaikan laajuista korkeakoululai-        lään ammattialalla ja tehtävätasolla voidaan
16898: tosta, joten korkeakoululaiwksen kokonaismi-          osoittaa selvää työtilaisuuksien kasrooa ja tätä
16899: toituksessa ei tapahdu meneillään olevalla            kautta alan koulutuksen merkittävää lisäystar-
16900: kymmenvuotiskaudella me11kittäviä muutoksia.          vetta. Hallituksen tarkoituksena ei kuitenkaan
16901: Sen sijaan opiskelijapaikkojen alakohtaista ja-       ole ryhtyä jyl'kästi supistamaan keskiasteen ja
16902: kautumista sekä rakennetta peruskoulutukseen,         korkea-asteen koulutusta, jolloin seurauksena
16903: jatkokoulutukseen ja täydennyskoulutukseen            olisi koulutusiässä olevan nuorison jääminen
16904: ta11koitettujen opiskelijapaikkaosuuksien kannal-     vaille sekä ammatillista koulutusta että työtä.
16905: ta jouduttaneen arvioimaan uudelleen.                 ~un vielä otetaan huomioon, että vuosittain
16906:    Kysymyksen perusteluissa esitetään, että vai-      valmistuu noin 26 000 ylioppilasta ja maamme
16907: keutuneen työllisyystilanteen johdosta akatee-        konkeaJ~ouluissa on tarjolla noin 12 000 aloitus-
16908: mista koulutusta, erityisesti teknillistä ja kau-     paikkaa, ei voida kovin jyrkin äänenpainoin
16909: pallista koulutusta, tulisi supistaa. Hallitus kat-   vaatia korkeakoulutuksen supistamista.
16910: soo, että akateemista koulutusta ei voida tar-           Työhönsijoittumista koskevat ,selvitykset
16911: kastella yksinomaan eri alojen työllisyystilan-       osoittavat, että korkeakoulututkinnon suoritta-
16912: teen mukaan vaan yleisempänä työvoima- ja             neet raivaavat alemman tasoisen koulutuksen
16913: koulutuspoliittisena kysymyksenä. Tässä yhtey-        saaneita paremmin tiensä työmarkkinoille. Rat-
16914: dessä on syytä korostaa, että akateeminen työt-       kaisuna saattaa usein olla sijoittuminen ns. kou-
16915: tömyys on selvästi keskimääräistä työttömyyttä        Jutusta vastaamattomiin työtehtäviin, jollaisina
16916:                                                                                            ~ .: \ ; ~ . '   .. \
16917:                                              N:o 301                                                  3
16918: 
16919: yhä pidetään hyvinkin monipuolista kouJ:utusta      lujen tutkintojen uudistamistyö määrittelevät
16920: edellyttäviä toimia. Vaikka otetaankin huo-         puolestaan tavoitteet ja linjat koulutuksen si-
16921: mioon työtehtävien luonteen muuttuminen ja          ·sällölliselle kehittämiselle. Hallitus katsoo, että
16922: akateemista kouLutusta edellyttävien tehtävien      tiukasti työvoimatarpeeseen pohjaJUruvien ala-
16923: laajeneminen, pitkäarkainen vaikea nuorisotyöt-     kohtaisten koulutuksen supistamissmmnitelmien
16924: tömyys aiheuttaa sen, että työttömyys siirtyy       sijasta vastauksena vaikeaan työllisyystilantee-
16925: alemman tasoisen koulutuksen saaneiden tai ko-      seen on pyrittävä tarjoamaan koko ikäluokalle
16926: konaan vaille koulutusta jääneiden kannettavak-     riittävä ammatillinen koulutus, joka on järjes-
16927: si. Ratkaisuna tähän on koulutuksen supistami-      tetty rakenteeltaan, mitoitukseltaan ja sisällöl-
16928: sen ,sijasta pyrittävä yhä parempaan koulutuk-      tään sekä työelämän että yksilön tarpeita vas-
16929: sen suunnitteluun: riittävään mitoitukseen, jär-    taavaksi. Tähän antaa lähivuosina hyvän poh-
16930: kevään rakenteeseen ja jatkuvasti kehittyvään       jan korkeakoolulaitoiksen kehittämislainsäädän-
16931: sisältöön.                                          töön ja em. tavoiteohjelmatoimikunnan esityk-
16932:     Hallitus katsoo, että koulutuksen mitoitta-     siin pohjautuva ammatillisen koulutuksen mi-
16933: missuunnitelmat on pyrittävä laatimaan koko         toittamissuunnitelma, vireillä oleva keskiasteen
16934: ammatillisen koulutuksen kannalta yhtenä ko-        kouluuuksen rakenteellinen ja opetussuunnitel-
16935: konaisuutena. Tähän tähtäävä perustyö on an-        mallinen uudistustyö sekä korkeakouluruksen
16936: nettu opetusministeriön asettaman ammatilli-        uudistaminen paremmin tieteellistä ja ammatil-
16937: sesti eriytyneen koulutuksen tavoiteohjelmatoi-     lista kehitystä vastaavaksi. Tällainen koulutuk-
16938: mikunnan tehtäväksi. Toimikunnan mietintö,          sen kokonaisvaltainen kehittäminen on hallituk-
16939:  joka tulee sisältämään arvion eri tehtäväalojen    sen käsityksen mukaan oikea vastaus vaikeaan
16940:  työtilaisuuksien kehityksestä ja koulutuksen ky-   nuorisotyöttömyyteen, koska näin voidaan taata
16941: synnästä sekä esityksen koko peruskoulun jäl-       koko nuorisollemme laaja-alainen ammatillinen
16942: keisen ammatillisen koulutuksen mitoitussuun-       koulutus ja tätä kautta pitkällä tähtäimellä riit-
16943:  nitelmaksi, valmistuu syksyyn mennessä. Toi-       tävä ammatillinen liikkuvuus ja tarpeelliset jat-
16944:  meenpanosuunnitteluvaiheessa oleva keskiasteen     ko- ja täydennyskoulurusedellytykset.
16945:  koulunuudistus ja meneillään oleva korkeakou-
16946:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1978.
16947: 
16948:                                                                     Opetusministeri Jaakko Itälä
16949: 4                                            1978 vp.
16950: 
16951: 
16952: 
16953: 
16954:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
16955: 
16956:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         avbetskrafts- och utbildningspolitisk fråga. I
16957: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       detta sammanhang är det skäl att .framhålla
16958: nr 1488 av den 6 juni 1978 till vederbörande        att den akademiska arbetslösheten klart runder-
16959: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     stiger den genomsnittliga arbetslösheten. De
16960: dagsman Salolainen m. fl. undertecknade spörs-      som avlagt akademisk examen utgör ungefär
16961: mål nr 301:                                         5-6 % av hela vår avbetskraft. Av de arbets-
16962:                                                     lösa utgör dessa ungefär 1 %. Den totala ar-
16963:           Vilka åtgävder ämnar Regeringen           betslösheten i landet närmar sig i detta nu
16964:        vidta i avsikt att lindra den akademisika    8 % och för dem som avlagt akademisk exa-
16965:        atbetslösheten och råda bot på överut-       men 2 %. Regeringens avsikt är inte alls att
16966:        hildningsproblemet inom de akademiska        med ovan framförda siffror förringa betydel-
16967:        branschema?                                  sen av det problem som placeringen i arbete
16968:                                                     av aikademiskt utbildade innebär. Sysselsätt-
16969:    Såsom · srvar på detta spörsmål får jag vörd-    ningsläget för dessa personer måste dock be-
16970: .samt anföra följande:                              traktas som en del av den svåra ungdomsar-
16971:                                                     betslösheten. De utredningar som har gjorts
16972:    Dimensioneringen av högskoleutbildningen         av statistikcentralen, arbetskraftsministeriet och
16973: baserar sig på den i s1utet av 1960-talet upp-      Jyväskylä universitet visar, att ju högre grund-
16974: gjorda och nyligen justerade lagstiftningen om      utbildningen är, desto mindre är risken för
16975: utbyggande av högskoleväsendet, där minimi-         al'betslöshet. Arbetslösheten bland dem som
16976: målsättningen och utvecklingen enligt huvud-        avlagt akademisk examen är till största delen
16977: område för studieplatserna har definierats fram     en fråga om fördröjd placering i arbete av ny-
16978: till utgången av ,år 1986. Utgångspunkten har       utexaminerade, vilket är en följd av den stag-
16979: varit att man i medlet av 1980-talet skall krun-    nerade ekonomiska tillväxten och en kraftigt
16980: na erbjuda ungefär 20 % av varje årskull aka-       retarderad tillväxt av arbetsplatser såväl inom
16981: demisk rutbildning. Detta förutsätter ett hög-      den offentliga som den privata sektorn.
16982: skoleväsen med rungefär 12 000 nybörjarplatser,        Vad beträffar utbudet av arbetsplatser före-
16983: varför inga anmärkningsvärda ändringar inom         faller läget för närvarande vara sådant, att man
16984: totaldimensioneringen av högskoleväsendet           knappast inom något yvkesområde eller på nå-
16985: kommer att ske runder innevarande årtionde.         gon uppgiftsnivå kan påvisa en tydlig tillväxt
16986: Däremot kan det eventuellt bli nödvändigt att       av arbetsmöjligheter och därigenom något på-
16987: ompröva studieplatsernas fördelning enligt ut-      tagligt ytterligare behov av utbildning för re-
16988: bildningsområde och struknur med tanke på           spektive område. Regeringen har dock inte för
16989: studieplatsandelarna, avsedda för grundutbild-      avsi:kt att radikalt böl'ja inskränka utbildningen
16990: ning, vidareutbildning och fortbildning.            på mellanstadiet och högskolestadiet; en sådan
16991:     I motiveringen till spörsmålet anförs att den   åtgärd skulle medföra att ungdomar i skolål-
16992: akademiska utbildningen, särskilt den tekniska      dern blir utan både yrkesutbildning och avbe-
16993: ooh merkantila utbildningen, borde inskränkas       te. Då man därtill beaktar att ungefär 26 000
16994: på grund av det försvårade sysselsättningsläget.    studenter årligen lämnar skolan och att vårt
16995: Regeringen anser att den akademiska ruubild-        lands högskolor kan erbjuda ungefär 12 000
16996: ningen inte kan betraktas enbart mot bakgrrun-      nybörjarplatser, kan man inte alltför eftertryck-
16997: den av sysselsättningsläget inom olika bran-        ligt yrka på att högskoleutbildningen skall in-
16998: scher, utan måste ses som en mera omfattande        skränkas.
16999:                                              N:o .301                                               5
17000: 
17001:    Utredningarna om placering i arbete visar        lopp. Mellanstadiereformen, som befinner sig
17002: att de som avlagt högskoleexamen banar sig          i verkställighetsplaneringsskedet, och den på-
17003: väg tili arbetsmarknaderna lättare än de som        gående förnyelsen av högskolornas examina de-
17004: erhållit utbildning på lägre nivå. Lösningen kan    finierar för sin del målsättningen och riktlinjer-
17005: ofta vara arbetsurppgifter som inte motsvarar       na för utbildningens innehållsmässiga utveok-
17006: utbildningen. Som sådana uppgifter betraktas        ling.
17007: fortfarande tjänster som dock förutsätter en           Regeringen anser att man, i stället för strikt
17008: mångsidig utbildning. Även om man beaktar           på avbetskraftsbehovet baserade branschinrikta-
17009: att arbetsurppgifterna ändrat karaktär och att      de planer på inskränkning av utbildningen, i
17010: fältet av arbetsruppgifter som förrutsätter aka-    det rådande svåra sysselsättningsläget bör strä-
17011: demisk utbildning har vidgats, medför en lång-      va tili att erbjuda hela årskullen en tillrächlig
17012: varig och svår ungdomsarbetslöshet att arbets-      yrkesutbildning som till struktur, dimensione-
17013: lösheten måste bäras av dem som erhållit rut-       ring och innehåll är sådan, att den motsvarar
17014: bildning på lägre nivå eller blivit helt utan       såväl arbetslivets som den enskildas behov.
17015: utbildning. Problemet får sin lösning, inte ge-     En god grund för detta kommer under de
17016: nom att man inskränker utbildningen utan ge-        närmaste åren att skapas av den dimensione-
17017: nom en strävan tili en bättre planering av ut-      ringsplan, som är baserad på lagstiftningen om
17018: bildningen: tiliräcklig dimensionering, förnuf-     utbyggande av högskoleväsendet och på ovan
17019: tig struktur och kontinuerligt utvecklat inne-      nämnda målprogramkommissions förslag, av
17020: håll.                                               det aktuella reformarbetet i ans1utning till mel-
17021:    Regeringen anser att dimensioneringsrplaner-     lanstadieutbildningens strruktur och läroplan
17022: na för utbildning bör syfta tili en enda helhet     samt revideringen av högskoleutbildningen så,
17023: för hela den yrkesinriktade utbildningen. Det       att den bättre motsvarar den vetenskapliga och
17024: grundläggande arbetet för att nå detta mål          fachliga utvecklingen. Ett sådant övergripande
17025: har uppdragits åt en av rundervisningsminis-        rutvecklande av uubildningen är enligt regering-
17026: teriet tilisatt kommission för må1program vid       ens åsi!kt det rätta sättet att möta den svåra
17027: yrkesinriktad utbildning. Kommissionens betän-      ungdomsarbetslösheten, ty på detta sätt kan
17028: kande, vilket kommer att innehålla en uppskatt-     man för hela vår ungdom garantera en mång-
17029: ning av utvecklingen för olika u:ppgiftsområ-       sidig yrkesinriktad utbildning och därigenom
17030: dens avbetsmöjlig:heters del och efterfrågan på     på lång sikt en tiliräcklig facklig rörlighet och
17031: utbildning samt ett förslag tili dimensionerings-   de erforderliga förutsättningarna för vidareut-
17032: plan för hela den yrkesinriktade utbildningen       bildning och fortbildning.
17033: efter grundskolan, blir färdigt under höstens
17034:       Helsingfors den 31 augusti 1978.
17035: 
17036:                                                              Undervisningsminis ter Jaakko Itälä
17037: 
17038: 
17039: 
17040: 
17041: 087800847C
17042:                                                   1978 vp.
17043: 
17044: Kirjallinen kysymys n:o 302.
17045: 
17046: 
17047: 
17048: 
17049:                                      Sutinen ym.: Turkiseläinten rehuksi käytettävän pikkukalan
17050:                                          pyynnin lisäämistä edistävistä alue- ja elinkeinopoliittisista
17051:                                          toimenpiteistä.
17052: 
17053: 
17054:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17055: 
17056:    Maassamme on tähän asti jäänyt miltei vaille          lassa, jossa Juuan kunnassa on käynnistetty
17057: huomiota sisävesistä tapahtuvan pienkalan, sär-          tällainen pyyntikokeilu. Se kuuluu Joensuun
17058: jen, ahvenen, kuoreen ja saiakan pyynti. Näi-            korkeakoulun yhteydessä toimivan Karjalan tut-
17059: den kalojen pyynnin tehostaminen olisi tärkeää           kimuslaitoksen ekologian osaston tutkimusoh-
17060: kalavesien hoidon kannalta, sillä pienkalakan-           jelmaan. Pielisen rantapitäjässä Juuassa, missä
17061: taa harventamalla tehtäisiin tilaa arvokaloille.         kuluneen talven työttömyysluvut olivat yli
17062:    Osa pyydetystä pienkalasta voitaisiin käyt-           20 %, on turkistarhaus alkanut ilahduttavasti
17063: tää ihmisravinnoksi joko sellaisenaan tai säilö-         lisääntyä. Rehukalan kokeilupyynnistä saatu
17064: mällä, mutta suurin osa käytettäisiin turkis-            pikkukala on voitu käyttää hyödyksi paikka-
17065: eläinten rehuksi. Tämä olisi myös kansanta-              kunnalla. Kokemukset ovat olleet lupaavia ja
17066: louden kannalta merkittävää, sillä turkiseläin-          toiminnan edistämiseksi ja jatkamiseksi olisi
17067: ten rehua joudutaan nykyisin tuomaan paljon              toteutettava joitakin sellaisia toimenpiteitä, jot-
17068: ulkomailta.                                              ka tekisivät mahdolliseksi turkisrehuksi käytet-
17069:    Rehukalan rinnastaminen keräilytuotteisiin            tävän pikkukalan pyynnin jatkossakin. Mikäli
17070: ja turkiseläinten rehuksi käytettävän kalan              verotukselliset järjestelyt eivät ole mahdolli-
17071: myynnistä saadun tulon vapauttaminen vero-               sia, olisi valtiovallan taholta kiireellisesti sel-
17072: tuksesta olisi omiaan rohkaisemaan kalastajia            vitettävä, miten tällaista toimintaa voitaisiin tu-
17073: pyynnin lisäämiseen ja siten hyödyttämään sekä           kea.
17074: kalavesien hoitoa että edistämään kansantalou-              Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
17075: dellisesti tervettä kehitystä.                           järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
17076:    Valtiovarainministeri Esko Rekola matrutsl            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17077: vastatessaan asiaa koskeneeseen suulliseen ky-           vaksi seuraavan kysymyksen:
17078:  symykseen 25. 5. 1978, että näiden tulojen va-
17079:  pauttaminen verotuksesta ei ole mahdollista,                      Aikooko Hallitus toteuttaa sellaisia
17080:  mutta että tällaiselle toiminnalle Itä-Suomessa                alue- ja elinkeinopoliittisia toimenpitei-
17081:  saattaisi olla tarpeellista alue- ja elinkeinopoliit-          tä, joilla mahdollistettaisiin turkiseläin-
17082: tinen tuki.                                                     ten rehuksi käytettävän pikkukalan
17083:    Sisävesien pikkukalan hyödyntäminen on täl-                  pyynnin lisääminen?
17084: lä hetkellä ajankohtaista ainakin Pohjois-Karja-
17085:       Helsingissä· 6 päivänä kesäkuuta 1978.
17086: 
17087:           Lea Sutinen                      Uki Voutilainen                  Pauli Puhakka
17088: 
17089: 
17090: 
17091: 
17092: 087800832W
17093: 2                                             1978 vp.
17094: 
17095: 
17096: 
17097: 
17098:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17099: 
17100:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kunnassa käynnissä oleva kokeilu ja sen tähän
17101: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mennessä antamat tulokset ovat hallituksen tie-
17102: olette 6 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn kir-        dossa. Tässä vaiheessa on kuitenkin ennen-
17103: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     aikaista ryhtyä vielä käynnissä olevan kokeilun
17104: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      pohjalta kysymyksessä tarkoitettuihin toimen-
17105: Sutisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      piteisiin varsinkaan, kun tiedossa ei vielä voi
17106: myksestä n:o 302:                                    olla, missä määrin yleensäkään on mahdolli-
17107:                                                      suuksia lisätä rehuksi käytettävän kalan pyyn-
17108:           Aikooko Hallitus toteuttaa sellaisia       tiä sisävesillä. Hallituksen käsityksen mukaan
17109:        alue- ja elinkeinopoliittisia toimenpitei-    on myös selvitettävä, kuinka kalansaalis ensi-
17110:        tä, joilla mahdollistettaisiin turkiseläin-   sijaisesti voidaan käyttää ihmisravinnoksi.
17111:        ten rehuksi käytettävän pikkukalan               Kun valtioneuvoston asettama parlamentaari-
17112:        pyynnin lisääminen?                           nen kalatalouden tavoitekomitea parhaillaan
17113:                                                      saamansa tehtävän mukaisesti tekee ehdotus-
17114:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        taan kalataloutemme kehittämisen suuntavii-
17115: vasti seuraavaa:                                     voiksi ja kun tämä komitea työssään joutuu
17116:    Sisävesien kalansaaliin talteenoton tehosta-      myös selvittämään sisävesillämme tapahtuvan
17117: miseen on viime aikoina kiinnitetty paljonkin        kalastuksen tehostamiseksi tarpeelliset toimen-
17118: huomiota. Pyrkimyksenä on lisätä sisävesiltä         piteet, missä yhteydessä se epäilemättä myös
17119: saatavan kalan saalista määrään, joka sieltä voi-    ottaa huomioon Juuan kunnassa käynnissä ole-
17120: daan kalakantaa vaarantamatta ottaa. Tässä yh-       van kokeilun ja sen antamat tulokset, voita-
17121: teydessä on kuitenkin ratkaistava monta seik-        neen katsoa, että on syytä odottaa kuluvan
17122: kaa, joista vähäisin ei suinkaan ole saaliin ke-     vuoden lopussa valmistuvaa kalatalouden ta-
17123: räily ja saattaminen markkinoille siten, että        voitekomitean mietintöä.
17124: toiminta on taloudellisesti kannattavaa.                Edellä lausumaani viitaten katson, että kun
17125:    Sisävesien kalansaaliin hyödyntämisen koh-        kaikki sisävesien kalataloutta edistävät toimen-
17126: dalla ei ole haluttu viipaloida ongelmaa tässä       piteet ovat osa maamme koko kalatalouden ke-
17127: kysymyksessä puhutun "pienkalan" ja eri käyt-        hittämistä tarkoittavista toimenpiteistä, ei tä-
17128: tötarkoitusten osalle vaan asia halutaan hoitaa      män kysymyksen tarkoittamiin erillisratkaisui-
17129: kokonaisvaltaisesti ilman alueellisia tai käyttö-    hin ole perusteltua aihetta ryhtyä.
17130: tarkoitukseen liittyviä erillisratkaisuja. Juuan
17131:      Helsingissä 5 päivänä heinäkuuta 1978.
17132: 
17133:                                                                          Ministeri Veikko Saarto
17134:                                                N:o 302                                                  3
17135: 
17136: 
17137: 
17138: 
17139:                             T i 11 R i k 5 d a g en 5 H e r r T a 1 m a n.
17140: 
17141:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdag5ordni!ngen         går i! Juuka kommun och de resulmt man dlärvid
17142: anger har Ni, Herr Ta!man, med Eder skrivelse         fått känner regeringen ti!ll. I detta sked~ är det
17143: av den 6 juni 1978 till vederbörande medlem           tdock för tidi:gt att på basen av det försök som
17144: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ännu pågår skrida tili de åtgärder som avses i
17145: riksdagsman Sutinen m. fl. ställda skriftliga         spörsmålet i synnerhet som man ännu inte kan
17146: 5pörsmål nr 302:                                      veta, i viliken mån det atlmänt taget föreligger
17147:                                                       möj:ligheter att utöka fångsten av fisk för foder-
17148:           Ämnar Regeringen förverk11ga 5ådana         ändamål inom insjöområdet. Eriligt regeringens
17149:        region- och näring5pdlitiska åtgärder,         uppfattning bör det också redas ut, hur fisk-
17150:        varigenom man 5kuNe göra d~t möjHgt            fångsten i första hand kan användas för märulll-
17151:        att öka fångsten av småfisk för använd·        skoföda.
17152:        ning som foder för pälsdjur?                       Emedan den av stllitsrådet tiJilsa<t'ta parlamen-
17153:                                                       tariska kommitten för målsättningen inom fiske-
17154:    Som svar på spörsmalet får jag vördsamt            rlhushåNningen för närvarande i enlighet med
17155: anföra följande:                                       sitt uppdrag uppgör sitt förslag tili dkt~linjer
17156:    Under senaste t'id har stor uppmärksamhet          för utvecklandet av vår fiskerihushållning och.
17157: fästs vid effektivering av tillvaratagandet av        då denna kommrtte i si:tt arbete får utreda också
17158: insjöarnas fiskfångst. SträVIan ~är att utöka den     de åtgärder, 5om är behövliga för effektivering
17159: fångst av fisk som fås från insjövattnen tJilll. en   av det fiske som sker på våra insjövatten, v•arvid
17160: vdlym, som där kan tas tilivara utan att fiskbe-      utan tvekan får beaktas också det försök som
17161: ståndet äventyras. I detta 5ammanhang måste            ä.: ~ gång i Juuka kommun, torde man kunna
17162: man emellertid lösa många omständigheter, av          anse, att det föreligger skäl att invänta det be-
17163: viJika den minst•a ingaluoda är uppsamlingen          tänkande, som komm1tten för målsättningen
17164: av fångsten och överföringen till marknaden           1nom fiskerihushål[ningen färdigställer i slutet
17165: så, att verksamheten är ekonomiskt lönande.           av innevarande år.
17166:    Vad galler till1godogörandet av insjövattnens          Med hänvisning till det ovan sagda anser jag,
17167: fiskfångst har man inte önskat spjälka upp pro-       att då alla åtgärder för befrämjandet av fiskeri-
17168: blemet på "småfisk", som berörs i det förelig-        hushåNningen inom insjövattnen utgör en del av
17169: gande spörsmålet och på o1ika dispositionsfor-        vår totala fi~kerihushål'lning, föreligger 1nte
17170: mer, utan man önskar sköua frågan helhetspräg-        grundat skäl att skrida tili de i spörsmålet av-
17171: lat utan separa1:a lösningar i anslutning tiN re-     5edda 5eparata lösningarna.
17172: gion eller dispositionsform. Det försök som på-
17173:      Helsingfors den 5 juli 1978.
17174: 
17175:                                                                              Minister Veikko Saarto
17176:                                              1978 vp.
17177: 
17178: Kirjallinen kysymys n:o 303.
17179: 
17180: 
17181: 
17182: 
17183:                                  Mattila ym.: Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen vaikean ase-
17184:                                     man helpottamisesta.
17185: 
17186: 
17187:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17188: 
17189:    Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen yri-         tantoelämälle tiettyjä verohelpotuksia ja vas-
17190: tystoiminnallinen asema on jatkuvasti vaikeu-       taavia muita tukitoimia, ovat ammattimaiseen
17191: tunut. Suurena vitsauksena on jo pitkään ollut      kuorma-autoliikenteeseen kohdistuneet toimen-
17192: tilausliikenteen heikko työllisyys, joka käy sel-   piteet ja päätökset olleet näihin toimenpitei-
17193: västi ilmi mm. vuosien 1976 ja 1977 työlli-         siin verrattuna päinvastaisia ja suoranaisesti
17194: syysluvuista, kuten myös äskettäin valmistu-        tämän yrittäjäntoimen harjoittamista vaikeutta-
17195: neesta vuoden 1978 helmikuun työllisyystilas-       via.
17196: tosta. Vuonna 1976 oli ammattimaisen kuorma-           Kun hintasulun vallitessa ei ole ollut mah-
17197: autojen tilausliikenteen keskimääräinen työlli-     dollisuutta ammattimaisen kuorma-autoliiken-
17198: syys koko maassa 62,0 %, ja vastaavaksi vuo-        teen kustannusten kohoamisen kompensoimi-
17199: den 1977 työllisyyden valtakunnalliseksi keski-     seen vastaavin kuljetusmaksumuutoksin, on
17200: määräistasoksi muodostui 63,5 %. Ammatti-           tilanne mm. tällä hetkellä se, että kuorma-
17201: maisen kuorma-autojen tilausliikenteen keski-       autoliikenteen suoritealoista riippuen 8-10
17202: määräinen työllisyys oli valtakunnallisissa puit-   % :n suuruiset kustannusmuutokset ovat kom-
17203: teissa mitaten helmikuussa 1978 61,0 % ja           pensoimatta ja siten ylimääräisinä lisärasitteina
17204: lääneittäin tätä työllisyystilaa tarkastellen se    liikenteen harjoittamisessa. Vuoden alussa voi-
17205: oli heikointa Keski-Suomen läänissä, jossa          maan astuneet verojen korotukset tosin sallit-
17206: työllisyysprosentti oli 49. Seuraavaksi heikointa   tiin ottaa korotuksina kuljetusmaksuihin, mutta
17207: oli työllisyys Kymen läänissä, jossa työllisyyden   muut kustannusten nousut - kuten esim. pää-
17208: keskimääräisprosentti oli 51, ja seuraavaksi        omakustannusten nousut ja palkkakustannusten
17209: heikointa Kuopion läänissä, työllisyysprosentti-    nousut - eivät saaneet tulla tuolloin kuljetus-
17210: luvun ollessa siellä 56. Pohjois-Karjalan läänin    maksuihin hyvitetyiksi. Tästä ja edellä viitatun
17211: työllisyys osoitti helmikuussa 1978 59 prosent-     tarkistuksen ajankohdan jälkeen tulleista kus-
17212: tia ja maamme pohjoisten läänien, Lapin läänin      tannusten nousuista sitten aiheutuukin, että
17213: 57 % ja Oulun läänin 63 %. Helmikuun                ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kuljetus-
17214: 197 8 työllisyysluvuissa on pohjoisten lääniem-     maksutasossa esiintyy tällä hetkellä tuo edellä
17215: me, kuten myös Pohjois-Karjalan läänin, nume-       mainittu 8-10 prosentin vaje.
17216: roihin ollut vaikuttamassa parhain puutavaran          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
17217: ajokausi, jonka huomioon ottaen ja siitäkin         järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
17218: huolimatta varsin alhaisiksi jääneet työllisyys-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17219: luvut, tilanne osoittautuu varsin vakavaksi         vaksi seuraavan kysymyksen:
17220: myös näiden läänien osalta.
17221:    Vastaavasti tämän ammattimaisen kuorma-                    Onko Hallitus tietoinen, että ammat-
17222: autoliikenteen huolestuttavan työllisyystilan-             timaisen kuorma-autoliikenteen asema
17223: teen kanssa on tätä pienyrittäjätoimintaa paina-           on erittäin vaikea tämän yrittäjätoi-
17224: nut raskaasti yleinen ammattimaisen kuorma-                menalan heikosta työllisyydestä ja huo-
17225: autoliikenteen harjoittamiseen kohdistunut kus-            mattavista, kuljetusmaksuhyvitystä vail-
17226: tannustason nousu, jota kustannuskuormaa                   le jääneistä kustannusten kohoamisista
17227: lisäämässä on puolestaan myös valtiovalta ollut            johtuen, ja jos on,
17228: mukana tuntuvine veronkorotuksineen. Kun                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17229: talouselämän lamasta selviytymistä ede,sauttaak-           ryhtyä ammattimaisen liikenteen pien-
17230: seen on valtiovalta aivan oikein myöntänyt tuo-            yrittäjäkuorma-autoilijoiden     vaikean
17231: 087800864X
17232: 2                                        1978 vp.
17233: 
17234:      aseman helpottamiseksi ja sen estaml-           ta ammattimaisen liikenteen kuorma-
17235:      seksi, ettei enää uusilla veroilla tai          autoilijoiden vaikeata asemaa?
17236:      uusilla veronkorotuksilla pahenneta tuo-
17237:     Helsingissä 7 päivänä kesäkuuta 1978.
17238: 
17239:        Kalevi Mattila               Aino Karjalainen           Seppo Westerlund
17240:        Esko Pekonen                 Mikko Jokela               Henrik Westerlund
17241:        Jouko Mäkelä                 Petter Savola              Håkan Malm
17242:        Mauno Manninen               Alvar Saukko               Ilkka Kanerva
17243:        Sven-Erik Järvinen           Hannu Tenhiälä             Matti Jaatinen
17244:        Lasse Äikäs                  Juhani Tuomaala            Pertti Salolainen
17245:        Matti Maijala                Katri-Helena Eskelinen     Eeva Kauppi
17246:        Mikko Pesälä                 Reino Karpola              Paavo Vesterinen
17247:                    Toivo Yläjärvi                    Matti Asunmaa
17248:                                                N:o .303                                              3
17249: 
17250: 
17251: 
17252: 
17253:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17254: 
17255:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa        Vuoden 1978 kolmanteen lisämenoarvioesi-
17256: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tykseen liittyen ehdotetaan moottoribensiinin
17257: olette 7 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn kir-        ja dieselöljyn valmisteveroa korotettavaksi kah-
17258: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     della pennillä litralta. Tämä korotus on välttä-
17259: omaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Mattilan        mätön, jotta polttoaineiden valmisteveron tuot-
17260: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä       to ei alenisi sen johdosta, että linja-autoliiken-
17261: n:o 303:                                             teen harjoittajille hallituksen esityksen mukai-
17262:                                                      sesti palautetaan osa dieselöljyn valmisteveros-
17263:           Onko Hallitus tietoinen, että ammat-       ta. Valtiontalouden tilan vuoksi ei linja-autolii-
17264:        timaisen kuorma-autoliikenteen asema          kenteelle liikennepoliittisin perustdn myönnet-
17265:        on erittäin vaikea tämän yrittäjätoi-         tävän edun aiheuttamaa tulonmenetystä voida
17266:        menalan heikosta työllisyydestä ja huo-       jättää korvaamatta.
17267:        mattavista, kuljetusmaksuhyvitystä vail-         Hallituksen esityksessä vuoden 1979 tulo- ja
17268:        le jääneistä kustannusten kohoamisista        menoarvioksi ei ehdoteta muutoksia moottori-
17269:        johtuen, ja jos on,                           ajoneuvoveron määriin. Myöskään dieselöljyn
17270:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       verotuskohteluun ei tulo- ja menoarvioesityk-
17271:        ryhtyä ammattimaisen liikenteen pien-         sessä ehdoteta muutosta. Varmuusvarastointi-
17272:        yrittäjäkuorma-autoilijoiden     vaikean      maksun dieselöljyiltä poistauutta järjestelyä on
17273:        aseman helpottamiseksi ja sen estämi-         tarkoitus jatkaa edelleen myös vuoden 1979
17274:        seksi, ettei enää uusilla veroilla tai        aikana.
17275:        uusilla veronkorotuksilla pahenneta tuo-         Kuorma-autoliikenteen verorasitus on Suo-
17276:        ta ammattimaisen liikenteen kuorma-           messa alhaisempi kuin muissa pohjoismaissa.
17277:        autoilijoiden vaikeata asemaa?                Erityisesti perävaunullisten kuorma-autojen
17278:                                                      verorasitus ei ole riittävä niiden käytöstä aiheu-
17279:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tuvien. valtion tienpitomenojen kattamiseen.
17280: tavasti seuraavaa:                                   Näin ollen ei ole olemassa perusteita erityisten
17281:    Kuorma-autoliikenteen harjoittajien vaikea        verohelpotusten myöntämiseen kuorma-autolii-
17282: työllisyystilanne johtuu suurelta osin teollisuu-    kenteelle. Ottaen huomioon kuorma-autoliiken-
17283: den tuotantokapasiteetin huomattavasta vajaa-        teenharjoittajien usein vaikean taloudellisen
17284: käytöstä ja tuotannollisten investointien vähäi-     aseman, ei hallitus kuitenkaan ole myöskään
17285: syydestä. Pysyvää parannusta kuorma-autolii-         esittänyt tieliikenteen veroja korotettavaksi
17286: kenteen harjoittajien asemaan ei ole aikaansaa-      vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesityksessään.
17287: tavissa muutoin kuin talouselämän yleisen elpy-      Kun moottoriajoneuvovero on kannettu saman-
17288: misen kautta, Hallituksen· elvytystoimenpiteet       suuruisena vuoden 1977 alusta -           lukuun-
17289: ovat .luonnollisesti joko suoranaisesti tai välil-   ottamatta perävaunullisia kuorma-autoja -
17290: lisesti helpottaneet myös kuljetusalan talou-        merkitsee tämä itseasiassa reaalisen moottori-
17291: dellista tilaa.                                      ajoneuv:overorasituksen pienenemistä.
17292:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
17293: 
17294:                                                                             Ministeri Esko Rekola
17295: 4                                             1978 vp.
17296: 
17297: 
17298: 
17299: 
17300:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r1' T a 1m a n.
17301: 
17302:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        tredje tilläggsbudget för år 1978 föreslås att
17303: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         accisen på motorbensin och dieselolja höjs
17304: se av den 7 juni 1978 till vederbörande med-         med två penni per liter. Höjningen är nödvän-
17305: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      dig för att intäkten av accisen på bränsle inte
17306: av riksdagsman Mattila m. fl. ställda skriftliga     skall minskas till följd av att en del av accisen
17307: spörsmål nr 303:                                     på dieselolja i enlighet med regeringens pro-
17308:                                                      position återbetalas tili idkare av busstrafik.
17309:           Är Regeringen medveten om att si-          På grund av det statsfinansiella läget är det
17310:        tuatiorien för den yrkesmässiga lastbils-     nödvändigt att ersätta det inkomstbortfall som
17311:        trafiken är mycket svår till följd av den     vållas av den förmån som på trafikpolitiska
17312:        svaga sysselsättningen i branschen och       grunder beviljas idkare av busstrafik.
17313:        de betydande kostnadsstegringarna, som           I statsverkspropositionen för år 1979 före-
17314:        inte har kompenserats genom höjning           slås inga ändringar i beloppen av motorfor-
17315:        av befordringsavgifterna, och om så .är       donsskatten. Inte heller i fråga om beskatt-
17316:        fallet,                                       ningen av dieselolja föreslås någon ändring i
17317:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       statsverkspropositionen. Avsikten är att arran-
17318:        ta för att underlätta situationen för        gemanget med avlyftande av säkerhetsupplags-
17319:        små företagare i yrkesmässig lastbils-        avgiften för dieselolja skall bibehållas också
17320:        trafik och för att förebygga att deras       under år 1979.
17321:        svåra ställning ytterligare försvåras ge-        Lastbilstrafikens skattebörda är i Finland
17322:        nom nya skatter ellet nya skattehöj-         lindrigare än i de andra nordiska länderna.
17323:        ningar?                                      Särskilt skattebördan för lastbilar med släp-
17324:                                                     vagn är inte tillräcklig för att täcka de utgif-
17325:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ter för väghållning som användningen av dessa
17326: samt anföra följande:                                bilar åsamkar staten. Fördenskull finns det
17327:    Det svåra sysselsättningsläget bland idkare      inga grunder för att bevilja lastbilstrafiken några
17328: av lastbilstrafik beror till stor del på att in-    speciella skattelättnader. Med hänsyn till last-
17329: dustrins ·produktionskapacitet inte till närmel-    bilstrafikidkarnas ofta svåra ekonomiska ställ-
17330: sevis .utnyttjas till fullo och på att de produk-    ning har regeringen dock inte heller i stats-
17331: tiva investeringarna är obetydliga. En bestå-       verkspropositionen för år 1979 föreslagit
17332: ende förbättring av situationen för idkare av       några höjningar av skatterna för vägtrafiken.
17333: lastbilstrafik kan inte åstadkommas på annat        Då motorfordonsskatten har uppburits till oför-
17334: sätt än genom ett allmänt uppsving inom nä-         ändrat belopp sedan början av år 1977 -
17335: ringslivet; Regeringens stimulahsåtg.ärder har      bortsett från skatt på lastbilar med släpvagn
17336: givetvis antingen direkt ellet indirekt lättat      - innebär detta i själva verket att den faktis-
17337: upp den ekonomiska situationen också inom            ka skattebördan såvitt avser motorfordöns~
17338: transportbranschen.                                 skatt har minskats.                         ·
17339:    I anslutning tili· propositionen a11gående en
17340:      Helsingfors den 19 september 1978.
17341: 
17342:                                                                             Minister Esko Rekola
17343:                                               1978 vp.
17344: 
17345: Kirjallinen kysymys n:o 304.
17346: 
17347: 
17348: 
17349: 
17350:                                   Voutilainen ym.: Naarajoen sillan rakennustöiden aloittamisesta.
17351: 
17352: 
17353:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17354: 
17355:    Lieksan kaupungissa sijaitsevalla tieosuudel-     vaikuttaisi oleellisesti sanotun sillan rakenta-
17356: la Anttonen-Ruunaa on valmistunut vuonna             miseen.
17357: 1969 Putaansalmen yli johtava silta. Sillan ra-         Kauppa- ja teollisuusministeriö on 3. 4.
17358: kentamisen johdosta ovat liikenneyhteydet ve-        1978 lähettämässään kirjeessä maa- ja metsä-
17359: sistön rikkomalle alueelle huomattavasti paran-      talousministeriölle sekä hallitus eduskunnalle
17360: tuneet. Sen sijaan samalla tieosuudella on Naa-      14. 3. 1978 antamassaan kirjallisessa vastauk-
17361: rajoen yfi.tys, joka tapahtuu edelleen kesällä       sessa ilmoittanut, ettei koskien rakentaminen
17362: lossHta ja talvella j-äitse. Syksyllä ja keväällä    ole ajankohtainen ja että koskien rakentami-
17363: joen virtaisuuden takia on liikenne suurissa         sesta aiheutuvat menetykset tulee korvata Liek-
17364: vaikeuksissa jään heikon kantavuuden ja los-         san seudulle.
17365: sin liikkumista vaikeuttavien jääesteiden takia.        Ku:n sanotun sillan rakentaminen paikka-
17366: KesäiJsin vaikeuttaa myös liikennettä joessa ta-     kunnan vaikean työllisyyden kannalta olisi erit-
17367: pahtuva Neuvostoliitosta tuleva uitto, joka          täin perusteltu, samoin kuin muillakin näkö-
17368: sulkee liikenteen moniksi tunneiksi vuorokau-        kohditla, ja kun lisäksi maan ha11itus ei pidä
17369: dessa.                                               koskien rakentam~sta perusteltuna, olisi siHan
17370:    Naarajoen Iossin korvaaminen sillalla on niin     rakennustyöt saatettava viipymättä käyntiin,
17371: ollen välttämätöntä. Lossiväylän takana on           Irun siihen tieviranomaisilla on olemassa val-
17372: edelleen kylän asutuksesta huomattava osa,           mius.
17373: Rajavartiosto ja Pohjoi:s-Karjalan Metsätyö-            Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
17374: mieskodin yksi työpiste. Nämä kaikki joutuvat        § :n 1 momenttHn viitaten esitämme kunnioit-
17375: vuoden varrella liikenteen katkeamisen takia         taen valtioneuvoston asianomarsen jäsenen vas-
17376: suuriin vaikeuksiJin puhumattakaan, jos tulee        tattavaksi seuraavan kirjalHsen kysymyksen:
17377:  jokin hätätapaus, kuten sairaankuljetus, tulipalo
17378: tai muu vastaava tapaus. Tällöin tarvittaisiin                 Onko Hallitus tehdes'Sään päätöstä
17379: esteetöntä liikenneväylää. Myös puutavaran                  Lieksajoen Siika- ja Pudaskosken kos-
17380: kuljetus kokee samat vaikeudet, mitkä muu-                  kien rakentamisesta luopumisesta otta-
17381: kin liikenteen harjoittaminen.                              nut huomioon samaan vesistöön liitty-
17382:    Pohjois-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin              vän Naarajoen sillan rakennustöiden
17383: tienpito- ja toimenpideohjelma sisältää edellä              alullepanon, ja jos on,
17384: mainitun tieosuuden kunnostamisen ja sillan                    aikooko Hallitus käynnistää Naara-
17385: rakentamisen vuosina 1978-1981.                             joen sillan rakentamistyöt Pohjois-
17386:    Sillan rakennushankkeen liikkeellesaamista               Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin te-
17387: on vaikeuttanut ·epätietoisuus Lieksajoen Sii-              kemien suunnitelmien mukaisesti ja
17388: ka- ja Pudaskosken rakentamisesta energian-                 aikataulussa?
17389: tuotantoon. Koskien rakentaminen nimittäin
17390:      Helsingi·ssä 7 päivänä kesäkuuta 1978.
17391: 
17392:          Uki Voutilainen                P. Puhakka                      Matti Puhakka
17393:          Lea Sutinen                    Atli Vaittinen-Kuikka           Jouko Tuovinen
17394:                                         Reino Karpola
17395: 
17396: 
17397: 0878008285
17398: 2                                           1978 vp.
17399: 
17400: 
17401: 
17402: 
17403:                        E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
17404: 
17405:   Val:ti!opäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-     erillinen päätös. Naarajoen lossin korvaaminen
17406: sa mlii:nitussa tarkoituksessa. Te~ Hetra Puhe-    sffialila lii!ttyi. Siika- ja· Pudaskoskien rakentami-
17407: mies, olette 7 päivänä kesäkuuta 1978 piiilvä~     seen siten, ·että mikäli ne olisi päätetty raken-
17408: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-     taa, olisi samålla yleinen tie voitu johtaa Liek-
17409: ton asianomaiselle jäsehelle jäljennöksen kan-     sajoen ylitse suunniteltua patorakennetta pit-
17410: sanedustaja U. Voutilaisen ym. näin kuulu-         kitn.
17411: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 304:              Naarajoen lossin. korvaaminen sillalla ei si-
17412:                                                    sälly Pohjo~s-Karjalan tie- ja vesirakennuspiirin
17413:           Onko Hallitu's tehdessään päätöstä       tienpidon toimenpideohjelmaesitykseen vuosik-
17414:        LieksajOen Siika- ja Pudaskosken kos-       si 1979-84. Tilanteen Siika- ja Pudaskoskien
17415:        kien rakentamisesta luopumisesta otta-      rakentamisen osaha selvittyä tullaan tutkimaan,
17416:        nut hu9mioon samaan vesistöön liitty-       onko mahdollisuuksia <nopeuttaa hankkeen to-
17417:        Vä!\ Naatajoen sillan rakennustöiden        teuttamista.
17418:        alullepanon, ja jos on,                         Naarajoen sillan rakentamiseksi on jo tehty
17419:           aikooko H!illitus käynnistää Naara-      alustavia suunnitelmia tie- ja vesirakennusha11i-
17420:        jo~n sillan takentarnistyöt Pohjois-Kar-    tuksessa. Nämä ovat parhaillaan lausunnolla
17421:        jalan tie- ja vesirakennuspiirin tekemien   P6hjois-Karjålan tie- ja vesirakennuspiirissä.
17422:        suunnitelmien mukaisesti ja aikatau-        Piirin lausunnon jälkeen on tarkoitus viedä
17423:        lussa?                                      asia vesioikeuskäsittelyyn ja aloittM toteutta-
17424:                                                    missuunnitelmien laatiminen. Suunnitelmien
17425:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      uskotaan valmistuvan vuoden 1979 alkuun
17426: vasti seuraavaa:                                   mennessä. Siltatyön aioittaminen tämän j~l­
17427:    Liikenneministeriön käsityksen mukaan Sii-      keen ratkaistaan vuosittaisten valtion menoar-
17428: ka- ja Pudaskosken rakentamishanke oli oma         vioiden ja työ- sekä työllisyysohjelmien laati-
17429: erillinen asiansa, josta tuli tehdä myös oma       misen yhteydessä.
17430:      Helsingissä kesäkuun 26 päivänä 1978.
17431: 
17432:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
17433:                                             N:o 304                                               3
17434: 
17435: 
17436: 
17437: 
17438:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
17439: 
17440:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       det av Siikakoski och Pudaskoski, att ifall
17441: anger har Ni, Herr Talmoo, med Eder skrivel-       man hade beslutat bygga dessa, hade det vaiit
17442: se av den 7 juni 1978 till vederbörande med-       möjligt att samtidigt leda den allmänna vägen
17443: lem av statsrådet översänt ·avskrift av följande   ~ängs den planerade dammkonstruktionen över
17444: av riksdagsman U. Voutilainen m.fl. under-         Lieksajoki.
17445: terknade spörsmål nr 304:                             Ersättande av Naarajoki färja med en bro
17446:                                                    ingår inte i Norra Karelens VoV-distrikts för-
17447:           Har Regeringen, då den fattade be-       slag till åtgärdsprogram för väghållningen åren
17448:        slut om att avstå från att bygga forsar-    1979-84. Då situationen i fråga om byggan-
17449:        na Siikakoski och Pudasjoki i Lieksa-       det av Siikakoski och Pudaskoski utretts,
17450:        joki, beaktat igångsättandet av bygg-       kommer man att undersöka, huruvida det
17451:        nadsarbetena på bron över Naarajoki         föreligger några möjligheter tili att påskynda
17452:        som ansluter sig till samma vattendrag,     projektet.
17453:        och om så är fallet,                           Angående byggandet av Naarajoki bro har
17454:           ämnar Regeringen inleda byggnads-        man 11edan inom väg- och vattenbyggnadssty-
17455:        arbetena på Naarajoki bro enligt de         relsen uppgjort prelimi!11ära planer. Dessa är
17456:        planer och den tidtabell som uppgjorts      för närvarande på remiss hos Norra Karelens
17457:        av Norra Karelens VoV-distrikt?             VoV-distrikt. Sedan distriktet avgivit sitt ut-
17458:                                                    låtande har man för avsikt att föra ärendet tilll
17459:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      behandHng vid vattendomstolen och inleda
17460: samt anföra följande:                              uppgörandet av planerna för projektets för-
17461:    Enligt trafikministeriets uppfattning var       verkligande. Planerna blir troligen färdiga i
17462: byggnadsprojekten i Siikajoki och Pudasjoki en     början av år 1979. Inledandet av broarbetena
17463: separat fråga i viiken man även skulle fatta       efter detta avgörs i samband med uppgörandet
17464: ett separat bes1ut. Att Naarajoki färja ersättes   av de årliga statliga utgiftsförslagen samt ar-
17465: med en bro ansluter sig såtillvida till byggan-    bets- och sysselsättningsprogrammen.
17466:      Helsingfors den 26 jun[ 1978.
17467: 
17468:                                                                   Trafikniinister Veikko Saarto
17469:                                               19i8 vp.
17470: 
17471: Skriftligt spörsmål nr 305.
17472: 
17473: 
17474: 
17475: 
17476:                                   Stenbäck m.fl.: Om lösning av skrotbi~problemet.
17477: 
17478: 
17479:                            T i U R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
17480: 
17481:    Sedan den 1 maj 197 5 gäller i Finland en         bilens ägare räitt tili en skrotningspremie på
17482: lag om flyttning av fordon och nedskrotning av       300 kronor. Premierna betalas ur en särskild
17483: skrotfordon. Med skrotfordon avses enligt lagen      fond, som finansieras med skrotningsavgifter
17484: fordon, som är värdelöst, eller av ringa värde       som uppbärs av importörer och biltillverkare.
17485: och som bör anses övergivet. Enligt lagen bör        I Sverige nyregistreras dubbelt så många bilar
17486: kommunerna vidare sörja för att skrotfordon          som det avregistreras för skrotning per år.
17487: flyttas och nedskrotas. Ägaren tili det flyttade     Därför räknar man med att fonden skall ge ut-
17488: fordonet är skyldig att ersätta kommunen kost-       rymme för bidrag tili kommunala miljövårds-
17489: naderna för fordonets flyttning, förvaring och       insatser.
17490: nedskrotning.                                           Hänvisande tili ovan anförda anhåller uudet-
17491:    Trots att denna lag redan varit i kralit över     tedmade att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
17492: tre år skrotas fortfarande inte alla uttjänta for-   dagsordningen föreskriver tili vederbörande
17493: don ned på ett sakligt sätt, skrotfordon lämnas      medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
17494: i naturen, på parkeringsplatserna i städerna         mål:
17495: eller på andra platser, där de är tili olägenhet                Har Regeringen för avsikt att när-
17496: för trafiken och renhållningen.                              mare utreda möjligheterna att införa ett
17497:    Enligt den nya bilskrotningslagen krävs se-               system med bilskrotningsavgifter och
17498: dan 1976 i Sverige eH särskilt skrotintyg ut-                premier för att problemet med övergiv-
17499: färdat av en bilskrotare för att man skall kun-              na skrotbilar skall kunna lösas på ett ur
17500: na avregistrera en personbil och därmed t.ex.                miljövårdssynpunkt      tillfredss,tällande
17501: undgå försäkringsplikt. Skrotningsintyget ger                sätt?
17502:      Helsingfors den 8 juni 1978.
17503: 
17504:          Pär Stenbäck                   Christoffer Taxell             Ragnar Granvik
17505:          Henrik Westerlund              Jutta Zilliacus                Håkan Malm
17506: 
17507: 
17508: 
17509: 
17510: 0878009645
17511: 2                                             1978 vp.
17512: 
17513: Kirjallinen kysymys n:o 305.                                                              Suomennos.
17514: 
17515: 
17516: 
17517: 
17518:                                   Stenbäck ym.: Romuauto-ongelman ratkaisemisesta.
17519: 
17520: 
17521:                          Eduskunnan Hena; PuhemieheUe.
17522: 
17523:    Toukokuun 1 päivästä 1975 Suomessa on             tus oikeuttaa auton omistajan 300 kruunun suu-
17524: ollut voimassa laki ajoneuvojen siirtämisestä ja     ruiseen romutuspalkkioon. Palkkiot maksetaan
17525: romuajoneuvojen hävittämisestä. Romuajoneu-          erityisestä rahastosta, johon kootaan varat peri-
17526: volla tarkoitetaan arvotonta tai arvoltaan vä-       mällä romutusmaksuja maahantuojilta ja autojen
17527: häistä ajoneuvoa, joka on katsottava hylätyksi.      valmistajilta. Ruotsissa rekisteröidään vuosittain
17528: Lain mukaan kuntien on huolehdittava romu-           kaksinkertainen määrä autoja verrattUna romu-
17529: ajoneuvojen siirrosta ja hävittämisestä. Siirretyn   tusta varten rekisteristä paistettavien autojen
17530: ajoneuvon omistaja on velvollinen korvaamaan         lukumäärään. Tällä perusteella on laskettu, että
17531: kunnalle ajoneuvon siirtämisestä, varastoimi-        rahasto antaa mahdollisuuden tukea kunnallisia
17532: sesta ja hävittämisestä aiheutuneet kulut.           ympärisrönsuojelutoimenpiteitä.
17533:    Huolimatta siitä, että tämä laki on ollut voi-       Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
17534: massa jo yli kolme vuotta, ei vieläkään hävi-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
17535: tetä kaikkia aikansa palvelleita ajoneuvoja asial-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17536: lisella tavalla, vaan romuajoneuvoja jältetään       vaksi seuraavan kysymyksen:
17537: luontoon sekä paikoitusalueil1e kaupungeissa tai
17538: muihin paikkoihin, missä ne häiritsevät liiken-                 Aikooko Hallitus tarkemmin selvit-
17539: nettä ja puhtaanapitoa.                                      tää mahdollisuudet ottaa käyttöön auto-
17540:    Uuden romuajoneuvolain mukaan vaaditaan                   jen romutusmaksut ja palkkiot käsittä-
17541: vuodesta 1976 Ruotsissa erityistä autojen hävit-             vän järjestelmän, jotta hylättyjen romu-
17542: täjän antamaa romutusrodistusta, jotta voitaisiin            autojen muodostama ongelma voitaisiin
17543: poistaa henkilöauto rekisteristä ja siten esim.              ratkaista ympäristönsuojelunäkökulmasta
17544: välttyä vakuutusvelvollisuudelta. Romutustodis-              katsottuna tyydyttävällä tavalla?
17545:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1978.
17546: 
17547:          Pär Stenbäck                   Christoffer Taxell             Ragnar Granvik
17548:          Henrik Westerlund              Jutta Zilliacus                Håkan Malm
17549:                                               N:o JO.'S                                               3
17550: 
17551: 
17552: 
17553: 
17554:                         E d u s k u n n a n H e r r ·a P u h e m i e h e i 1 e.
17555: 
17556:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      ja, jossa ovat lääninhallituksen lisäksi mukana
17557: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        alueen kunnat ja remuajoneuvoja hyväksikäyt-
17558: olette 8 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn kir-        tävä teollisuus. Mikkelin läänissä saatavien ko-
17559: j:eenne n:o 1522 ohella lähettänyt valtioneuvos-     kemusten perusteella kampanja tultaneen laajen-
17560: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-    tamaan kevään 1979 aikana koskemaan koko
17561: jennöksen kansanedustajien Stenbäckin ym.            maata.
17562: kirjallisesta kysymyksestä n:o 305, jossa tiedus-       Karupanjoilla ei kuitenkaan uskota saatavan
17563: rellaan:                                             aikaan pysyviä tuloksia. Tästä syystä on pyrittä-
17564:             Aikooko Hallitus tarkemmin selvittää     vä lainsäädännön uudistamiseen. Ruotsissa ja
17565:          mahdollisuudet ottaa käyttöön autojen       Norjassa voimassa olevat remuajoneuvolait ovat
17566:          romutusmaksut ja palkkiot käsittävän        osoittautuneet meidän lainsäädäntöämme tehok-
17567:          järjestelmän, jotta hylättyjen remuauto-    kaammiksi, mikä johtuu pääasiallisesti siitä,
17568:          jen muodostama ongelma voitaisiin rat-      että romuajoneuvon poistaminen ympäristöstä
17569:          kaista    ympäristönsuojelunäkökulmasta     on tehty poistajalle taloudellisesti edulliseksi.
17570:          katsottuna tyydyttävällä tavalla?           Hallitus tuleekin rtoimimaan siten, että lähiai-
17571:                                                      koina voitaisiin asettaa joko työryhmä tai toi-
17572:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mikunta pohtimaan, miten nykyistä lainsäädän-
17573: vasti seuraavaa:                                     töämme kehittämällä naapurimaidemme koke-
17574:                                                      muksia hyväksikäyttäen voitaisiin remuajoneu-
17575:    Sisäasiainministeriö on seurannut ajoneuvojen     vokysymyksen ratkaisemista tehos,taa. Tässä yh-
17576: siirtämisestä ja remuajoneuvojen hävittämisestä      teydessä on myös selvitettävä mahdollisuudet
17577: annetun lain ( 151/75) toimeenpanoa sen voi-         remuajoneuvoja ja siirrettäviä ajoneuvoja koske-
17578: maantulosta lähtien. Seurannan perusteella on        vien säännösten erottamiseksi toisistaan. Täl-
17579: lain toimivuudessa todettu samantapaisia puut-       löin romuajoneuvolakiin vmtatsnn yhdistää
17580: teita, joita kysymyksen esittäjät ovat tuoneet       myös remuvenekysymykset sekä mahdollisesti
17581: esille. Erityisesti tehottomuutta on ilmennyt        eräät muutkin romuttuneisiin kestokulutushyö-
17582: tapauksissa, joissa on ollut kysymys romuajo-        dykkeisiin liittyvät kysymykset. Tällainen jako
17583: neuvon poistamisesta ympäristöstä. Ajoneuvo-         selkiinnyttäisi myös näiden kysymysten valvon-
17584: jen siirtämistä koskevien säännösten osalta laki     taa siirrettävien ajoneuvojen valvonnan jäädessä
17585: on toiminut täysin tyydyttävästi.                    pääsääntöisesti poliisille ja tienpitäjälle, kun
17586:    Saadakseen lyhyellä tähtäyksellä parannusta       taas remuajoneuvokysymysten valvonta näyt-
17587: remuajoneuvokysymyksen ratkaisemiseen käyn-          täisi luontevimmin soveltuvan uuden jätehuol-
17588: nistettiin kuluvan vuoden syyskuussa Mikkelin        tolain ( 673/78) tarkoittamille jätehuoltoviran-
17589: läänin alueella erityinen romuajoneuvokampan-        omaisille.
17590:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1978.
17591: 
17592:                                                                              Ministeri Eero Rantala
17593: 4                                            1978 vp.
17594: 
17595: 
17596: 
17597: 
17598:                            T i U R i k s d a: g e n s H e r r T a 1 m a n.
17599: 
17600:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        don deltar. På basen av de erfarenheter som
17601: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       görs under kampanjen i St Micheis Iän kom-
17602: nr 1522 av den 8 juni 1978 tili vederbörande        mer man sannolikt våren 1979 att utvidga
17603: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      kampanjen så, att den omfattar hela landet.
17604: jande av riksdagsman Stenbäck m.fl. ställda             Genom kampanjer torde man likväi inte kun-
17605: spörsmål nr 305:                                    na uppnå bestående resultat. Av denna orsak
17606:                                                     bör man sträva till att förnya lagstiftningen.
17607:           Har Regeringen för avsikt att när-        De i Sverige och Norge gällande Iagama om
17608:        mare utreda möjligheterna att införa         skrotfordon har visat sig vara effektivare än
17609:        ett system med bilskrotningsavgifter och     vår lagstiftning, vilket huvudsakligen beror på,
17610:        premier för att problemet med övergiv-       atJt bortskaffandet av shotfordon från omgiv-
17611:        na skrotbilar skall kunna lösas på ett       ningen har gjorts ekonomiskt Iönsamt för
17612:        ur miljövårdssynpunkt tillfredsställande     ägaren. Regeringen kommer därför att verka
17613:        sätt?                                        så, att man inom en nära framtid kunde till-
17614:                                                     sätta antingen en arbetsgrupp eller en kommis-
17615:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sion med uppgift att utreda, hur man genom
17616: samt anföra följande:                               att utveckia vår nuvarande lagstiftning med ut-
17617:    Ministeriet för inrikesärerrdena har följt med   nyttjande av våra grannländers erfarenheter
17618: verkställigheten av lagen om flyttning av for-      skulle kunna effektivera lösningen av skrot-
17619: don och nedskrotning av skrotfordon ( 151/          fordonsproblemet. I detta sammanhang bör
17620: 75) ända sedan dess ikraftträdande. På grund        även möjlighererna att skilja åt stadgandena
17621: av uppföljningen har man i fråga om lagens          rörande skrotfordon och stadgandena rörande
17622: funktionsduglighet kunnat konstatera likartade      flyttning av fordon utlredas. Härvid kunde
17623: bristfälligheter som spörsmålsställarna anfört.     man tilliagen om skrotfordon foga även skrot-
17624: I synnerhet har ineffektivitet förekommit i de      båtsfrågorna samt eventuellt också vissa andra
17625: fall, där det har varit fråga om avlägsnande av     frågor i samband med nedskrotade varaktiga
17626: skrotfordon från omgivningen. I fråga om stad-      konsumtionsvaror. En sådan indelning skulle
17627: gandena rörande flyttning av fordon har lagen       även klarlägga övervakningen i dessa frågor, då
17628: fungerat helt tillfredsställande.                   övervakningen av fordon som skall flyttas hu-
17629:    För att på kort sikt uppnå en förbättring vid    vudsakligen skulle ankomma på polisen och
17630: Iösandet av frågan om skrotfordon igångsattes       väghållaren, medan övervakningen i skrotfor-
17631: i september innevarande år inom St Micheis Iän      donsärenden naturligast förefaller att lämpa sig
17632: en särskild skrotfordonskampanj, i viiken för-      för de avfallshanteringsmyndigheter som avses
17633: utom Iänsstyrelsen även kommunerna inom om-         i den nya lagen om avfallshantering (673/78).
17634: rådet samt den industri som utnytttjar skrotfor-
17635:      Helsingfors den 29 september 1978.
17636: 
17637:                                                                              Minister Eero Rantala
17638:                                              1978 vp.
17639: 
17640: Kirjallinen kysymys n:o 306.
17641: 
17642: 
17643: 
17644: 
17645:                                   Stenros ym.: Työttömyyskorvausten käyttämisestä työllisyyden
17646:                                       tukemiseen.
17647: 
17648: 
17649:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17650: 
17651:    Tuhannet pikku myymälät ovat sulkeneet           nut pääasiallisesti suurteollisuus, jonka merkitys
17652: ovensa lopullisesti viimeisen kymmenen vuoden       työllistäjänä on vähäinen verrattuna pienteolli-
17653: aikana. Vaikka kauppakuolemien kehitys on           suuteen.
17654: hidastunut, silti sadat pienet kortteli- ja kylä-      Mikäli valtiovalta maksaisi työttömyyskor-
17655: myymälät elävät jatkuvan lopettamisuhan alai-       vauksen suuruisen tuen pienyrittäjille uutta py-
17656: sina.                                               syvää työpaikkaa kohden, pienyrittäjät tarjoai-
17657:    Kaupan palvelujen ,supistuminen ei ole ainoa     sivat varmaan tuhansia uusia työpaikkoja no-
17658: palvelumuoto, joka koettelee satojen tuhansien      peasti. Tämä ei myöskään veisi valtion varoja
17659: suomalaisten jokapäiväistä elämää. Meillä on        yhtään enempää. Koko kansantalouden kannal-
17660: kymmeniä kuntia, joista puuttuvat perinteiset       ta on miele~käämpää maksaa tukea työstä kuin
17661: ammatinharjoittajat kuten suutari, räätäli ja       työttömyydestä.
17662: niin edelleen.                                         Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
17663:    Vaikka elintaso Suomessa on noussut, niin        järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
17664: palvelutaso on laskenut. Sen seurauksena esi-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17665: merkiksi ulkomainen tuontikala on korvannut         seuraavan kysymyksen:
17666: kotoisten vesien kalat sekä ulkomaisen jalkine-
17667: ja vaatetusteollisuuden on ollut helppo levit-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
17668: täytyä maahamme.                                           ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, että työttö-
17669:    Mikäli kehhys jatkuu nykyiseen suuntaan,                myyskorvauksia entistä paremmin käy-
17670: meillä on yhä enemmän työttömiä työttömyys-                tettäisiin työllistämiseen ja samalla tur-
17671: kortistoissa ja palvelutaso yhä alhaisempi.                vataan kansalaisten kannalta välttämät-
17672:    Valtiovalta on tukenut suurilla summilla                tömät palvelut?
17673: teollisuutta vuosittain. Tuen on kuitenkin saa-
17674:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1978.
17675: 
17676:                Kyllikki Stenros                                 Paavo Vesterinen
17677:                Hannu Tenhiälä                                   Lea Sutinen
17678: 
17679: 
17680: 
17681: 
17682: 087800831V
17683: 2                                              1978 vp.
17684: 
17685: 
17686: 
17687: 
17688:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
17689: 
17690:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       politiikan osalta ovat suuntautuneet työtilai-
17691: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         suuksien järjestämiseen. Tästä ovat osoituksena
17692: oletl:e 8 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn kir-        myös nuorten työllistämiseksi suoritetut toi-
17693: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      menpiteet. Tästä esimerkkinä mainittakoon mm.
17694: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       nuorten työllistämistukijärjestelmä, jonka avulla
17695: Stenrosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       on sijoitettu nuoria yritysten palvelukseen joko
17696: symyksestä n:o 306:                                   oppisopimuskoulutukseen tai työsopimussuh-
17697:                                                       teeseen ammattiin harjaannut:tamista varten.
17698:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      Vuosien 1977 ja 1978 aikana on tämän jär-
17699:        tynyt tai aikoo ryhtyä, että työttömyys-       j·estelmän avulla työllistetty lähes 7 000 nuor-
17700:        korvauksia entistä paremmin käytettäi-         ta, joista osa palveluelinkeinoihin. On epävar-
17701:        siin työllistämiseen ja samalla turvataan      maa, miten suuri osa näin luoduista työtilai-
17702:        kansalaisten kannalta välttämättömät           suuksista todella on uusia ja lisäksi sellaisia,
17703:        palvelut?                                      jotka ilman tukea olisivat jääneet syntymättä.
17704:                                                          Toinen myös palvelujen lisäämistä edistävä
17705:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta·         jo toteutettu järjestelmä on kuntien ja kuntain-
17706: vasti seuraavaa:                                      liittojen työllistämistuki. Sitä on kuluvan vuo-
17707:    Valtion ja kuntien töissä työllistettiin v. 1977   den alusta alkaen sovellettu uusitussa muodos-
17708: keskimäärin 72 500 henkilöä. Tällöin valtion          sa, joka tähtää erityisesti työtilaisuuksien jär-
17709: töissä 10 miljoonalla markalla työllistettiin 85      jestämiseen nuorille. Tämän järjestelmän avulla
17710: henkilöä ja kuntien töissä 80 henkilöä vuo-           on kuluvan vuoden aikana työllistetty n. 15 000
17711: deksi. Tilanne tämän vuoden kohdalla ei oleel-        henkilöä, joista runsaat 1 000 erilaisiin kun-
17712: lisesti miltään osin poikkea tästä. Vuonna 1977       nallisiin palvelutehtäviin.
17713: maksettiin työttömyysturvana yhteensä n. 850              Edellä kerrotuilla toimenpiteillä ei ole voitu
17714: miljoonaa markkaa. Työttömyysturvaa sai n.            olennaisesti parantaa työllisyysti1annetta, mutta
17715: 100 000 henkilöä. Työttömänä oli keskimäärin          näihin toimenpiteisiin ryhtyminen osaltaan
17716: 132 500 henkilöä. Jos vuonna 1977 työttö-             osoittaa, että myös hallitus pitää työtilaisuuk-
17717: myysturvana maksetut varat olisi käytetty työl-       sien järjestämistä ehdottomasti ensisijaisena
17718: listämiseen, niillä rahoilla olisi voitu työllistää   vaihtoehtona työttömyyskorvaukseen verrattu-
17719: vajaat 9 000 henkilöä. Kokonaan työttömyys-           na ja tulee jatkossakin pyrkimään työtilaisuuk-
17720: turvaa vaille olisi jäänyt 124 000 henkilöä,          sien järjestämiseen mahdollisimman monelle
17721: jotka ovat työttömiä ilman omaa syytään.              työttömälle käytettävissä olevien rahoitusmah-
17722:    Edellä sanottu osoittaa, että niin kauan kuin      dollisuuksien puitteissa. Tällöin tullaan otta-
17723: ei voida turvata työhaluisille ja työkykyisille       maan huomioon muun muassa palveluelinkeino-
17724: työtä, on oikeudenmukai'Sta yhteiskunnan toi-         j:en harjoittajat mahdollisina työtilaisuuksien
17725: min taata työttömyysturva.                            järjestäjinä.
17726:    Hallituksen ponnistelut talous- ja työllisyys-
17727:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1978.
17728: 
17729:                                                                      Työvoimaministeri Arvo Aalto
17730:                                              N:o 306                                                 3
17731: 
17732: 
17733: 
17734: 
17735:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
17736: 
17737:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Regeringens strävanden, då det gäller den eko-
17738: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       nomiska politiken och sysselsättningspolitiken,
17739: av den 8 juni 1978 tili vederbörande medlem         har riktats in på anordnande av arbetstillfällen.
17740: av statsrådet för besvarande översänt avskrift      Ett bevis på detta är också de åtgärder som
17741: av följande, av riksdagsman Stenros m.fl. stäU      vidtagits för att sysselsätta unga. Som exempel
17742: da skriftliga spörsmål nr 306:                      på detta må nämnas systemet med sysselsätt-
17743:                                                     ningsstöd för unga, genom vilket unga personer
17744:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-        har placerats i tjänst hos företag, antingen i
17745:        tagit eller vilka åtgärder ämnar den         läröavtalsutbildning eUer ,i arbetsavta1sförhål-
17746:        vidta för att arbetslöshetsersättningarna    lande för yrkesuppövning. Under åren 1977
17747:        bättre än hittills skall användas för sys-   och 1978 har man genom detta system kunnat
17748:        selsättande och så att de för medborgar-     sysselsätta närmare 7 000 unga, ·av vilka en del
17749:        na nödvändiga tjänsterna samtidigt skali     i servicenäringar. Osäkert är däremot, hur stor
17750:        tryggas?                                     del av de sålunda skapade arbetstillfällena som
17751:                                                     verkligen är nya och dessutom sådana, att de
17752:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       inte, om stödet uteblivit, skulle ha kommit tili.
17753: samt följande:                                         Ett annat system som redan verkställts och
17754:   1 statens och kommunernas arbeten syssel-         som också främjar en ökning av servicen är
17755: sattes år 1977 i genomsnitt 72 500 personer.        sysselsättningsstöd åt kommuner och kommu-
17756: Därvid syssdsattes med 10 miljoner mark 85           nalförbund. Deua stöd har fr.o.m. innevarande
17757: personer i statens arbeten resp. 80 personer i      års början tillämpats i en förnyad form, som
17758: kommunernas arbeten för ett år. S~tuationen          spedellt ·siktar på anordnande av arbetstillfällen
17759: för detta års vidkommande avviker inte i nå-        åt unga. Genom detta system har man under in-
17760: got avseende väsentligt från detta. År 1977 ut-     nevarande år kunnat sysselsätta cirka 15 000
17761: betalades sammanlagt ca. 850 milj. mark i ut-       personer, varav drygt 1 000 i olika kommunala
17762: komsttrygghet åt arbetslösa. 100 000 personer       serviceuppgifter.
17763: åtnjöt någon form av utkomsttrygghet. Antalet           Genom ovannämnda åtgärder har man inte
17764: arbetslösa var i genomsnitt 132 500. Om de          i någon väsentlig mån kunnat förbättra syssel-
17765: medel som år 1977 utbetalades såsom olika for-       sättningsläget, men det att dessa åtgärder vidta-
17766: mer av utkomsttrygghet åt arbetslösa hade an-       gits visar för sin del, att även regeringen absolut
17767: vänts för sysselsättande, skulle man med hjälp      anser, att anordnandet av arbetstillfällen är att
17768: av dessa medel ha kunnat sysselsätta knappt         föredra framom arbetslöshetsersättningar och att
17769: 9 000 personer. Helt utanför systemet för de        den också i fortsättningen kommer att sträva
17770: arbetslösas utkomsttrygghet skulle ha blivit        tili att inom ramen för de tillbudsstående fi.
17771: 124 000 personer som blivit arbetslösa utan         nansieringsmöjligheterna arrangera arbetstill~
17772: eget förvållande.                                   fällen för så många arbetslösa som möjligt.
17773:    Det ovananförda visar, att så länge man inte     Därvid kommer bl.a. som utövar servicenäringar
17774: kan trygga arbetsvilliga och arbetsdugliga ar-      att tas i beaktande såsom eventuella arrangörer
17775: bete, är det rättvist att man genom samhällets       av arbetstillfällen.
17776: försorg garanterar arbetslösas utkomsttrygghet.
17777:      Helsingfors den 7 juli 1978.
17778: 
17779:                                                                  Arbetskraftsminister Arvo Aalto
17780:                                                                                                            1978 vp.
17781: 
17782: Kirjälllilen: kysymys: n:b .3071 ~ '·,
17783: ' ,_;. i   ~ r.   :,                                 ', '
17784: 
17785: 
17786: 
17787: 
17788:                                                                                  Simwo: Työkyvyttömyyseläkejärjestehässä esiintyvien ePäk()Ji-
17789:                                                                                   <:liitn korjaamisesta.                            : :::::: '·
17790:                                                                                        iJ"~~"~~>/                                                                ·1·.'1
17791: 
17792: 
17793:                                                                                                                                                         . , -:   j:: i ~- .
17794: 
17795: 
17796:   <::;!':_/:\.:'·_:·:   -.::::;.:--.: !~, "·---:·_-.:·<).-;;;:~i.;_., . ~~:_~"~-~ ·:-:.~r-~--,~ ~;{-
17797:    Sosiaaliturva on vii~,,!J;~inajou,.~uimt eri-                                                                   Esiin. kansaneläkelain niokaista · työkyvyrtö~
17798: koisen voimakkaiden "säästötoimenpiteiden"                                                                      myyseläkettä saavien lukumäärän . kasvu on
17799: kohteeksi. Tämä siitä huolimatta, että maas-                                                                    vuodesta 1972 vuosittain alentunut· ja viime
17800: samme ovat sosiaalimenot olleet Pohjoisma~l)ta                                                                  vuonna pysähtynyt kokonaan ja aivan viimeis-
17801: alhaisimmalla tasolla ja koko Eurooppaa tarkas-                                                                 ten tietojen mukaan kääntynyt jo suoranaiseen
17802: tellen varsin vaatimattomat.                                                                                    laskuun.
17803:    Useat eri väestöryhmät kokevat kielteisen                                                                       Kansaneläkelaitoksen vuosittain myöntämien
17804: kehityksen varsin raskaana. Työkyvyttömät ovat                                                                  uusien työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärässä
17805: muodostuneet aivan erityisen vaikeaan asemaan                                                                   on tapahtunut seuraava kehitys:
17806: joutuneeksi väestöryhmäksi.
17807: 
17808: 
17809:                          1972 myönnetty 47 988, muutos edelliseen vuoteen verrattuna + 19,3 %
17810:                          1973           44 856,                                      -  6,5%
17811:                          1974    "      47 637,   "         "        "        "      +  6,2%
17812:                          1975    "      41 710,   "         "        "        "      -18,4%
17813:                          1976    "      40 815,   "         "        "        "      - 2,2%
17814:                          1977    "      35 032,   "         "        "        "      -14,2%
17815:                                                     "                                                  "        "        "         "
17816: 
17817:    Mitkään seikat eivät ole tukemassa käsitystä,                                                                kehotuksesta ja todistuksiin nojautuvasti hake-
17818: että työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvun                                                                     nut työkyvyttömyyseläkettä. Koska henkilö on
17819: voimakkaaseen hidastumiseen ja suoranaiseen                                                                     ollut useamman työnantajan palveluksessa, oli
17820: pysähtymiseen olisivat johtamassa terveydelli-                                                                  työkyvyttömyyseläkehakemus jätettävä useam-
17821: set tekijät ja sairastavuuden vähentyminen.                                                                     malle    eläkelaitokselle  kansaneläkelaitoksen
17822: Oleellisesti tämän tilanteen on synnyttänyt jo                                                                  lisäksi. Tämän perusteella hakijalle myönnet-
17823: pitemmän aikaa käynnistetty kamppailu "tuh-                                                                     tiin työkyvyttömyyseläke valtiokonttorin toi-
17824: lailua vastaan - säästäväisyyden puolesta", jota                                                                mesta, mutta hylättiin työeläkejärjestelmän ja
17825: edistetään työkyvyttömyysperusteiden entistä                                                                    kansaneläkejärjestelmän osalta. Valtion eläke
17826: tiukemmilla tulkinnoilla siten, että tosiasialli-                                                               koski kuitenkin vain hyvin lyhyttä työsuhdetta
17827: sesti työkyvyttömille henkilöille ei myönnetä                                                                   ja eläkkeeksi muodostui vain 65 markkaa kuu-
17828: heidän hakemaansa ja lääkärintodistuksilla to-                                                                  kaudessa. Tästä oli kuitenkin seurauksena, että
17829: distamaansa työkyvyttömyyseläkettä.                                                                             henkilö katsottiin työttömyyskassalain piiriin
17830:    Erikoisen outoon tilanteeseen joudutaan täl-                                                                 kuulumattomaksi työkyvyttömyyden perusteella
17831: laisissa tulkinnoissa silloin kun joku eläkkeen                                                                 ja häneltä lopetettiin kassa-avustuksen saami-
17832: maksamiseen velvollinen myöntää työkyvyttö-                                                                     nen. Lisäksi on ilmoitettu, että hän ei voi
17833: myyseläkkeen, mutta toisessa eläkejärjestelmässä                                                                päästä valtion korvauksenkaan piiriin, koska
17834: taas hakemus hylätään. Niinpä on syntynyt mm.                                                                   hänet tulkitaan työkyvyttömäksi, vaikka ei
17835: seuraavankaltainen tilanne: Henkilö, joka on                                                                    pääosalta työpalvelusvuosiaan eläkettä saakaan.
17836: aiemmin saanut ammattiliittonsa kautta työttö-                                                                  Seurauksena on ollut, että henkilön asema on
17837: myyskassalain mukaista avustusta, on lääkärin                                                                   entisestään huomattavasti huonontunut ja eri-
17838:  0878011516
17839: 2                                                       1978 vp.
17840: 
17841: laisten työkyvyttömyystulkintojen seurauksena                    Kaikkeen edellä sanott1mn ja valtiopäiväjär-
17842: hän joutuu elämään 65 markan kuukausieläk-                    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17843: keen varassa.                                                 valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17844:    Tällainen tapaus ei ole ainoa, vaikka räikey-              vaksi seuraavan kysymyksen:
17845: dessään tuokin työkyvyttömyyseläkejärjestel-
17846: mämme epäkohdat hyvin paljastavalla tavalla                              Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
17847: diih..                                                               .aikonut ryhtyä työkyvyttömyyseläkejär-
17848:    Tilanne vaatii viipymättä sellaisia toimenpi-                      jestelmässä esiintyvien vakavien epä-
17849: teitä, että työkyvyttömäksi joutunut henkilö                          kohtien ja ristiriitaisten työkyvyttömyys-
17850: tulee käsitellyksi työkyvyttömyyseläkkeenhaki-                        tulkintojen korjaamiseksi niin, että työ-
17851: jana tasa-arvoisella tavalla, ja että työkyvyttö- .                   kyvyttömien henkilöiden epäoikeuden-
17852: myydestä ei joudu "lainsuojattomaksi", kuten                          mukainen kohtelu saadaan päättymään
17853: k~pt~ssa tapauksessa on selvästikin käynyt.                           ja. heidän toimeentulonsa edes tyydyttä-
17854:                                                                      .västi turvatuksi?                .·
17855:                     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1978.
17856: 
17857:                                                      Taisto Sinisalo .
17858: 
17859: 
17860: 
17861: 
17862: ·:-< . .-·   J .•
17863: 
17864: 
17865: 
17866: 
17867:  !             '
17868:        -:::.:':''
17869:                                                N:o 307                                                 3
17870: 
17871: 
17872: 
17873: 
17874:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
17875: 
17876:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-            myksenä on yhtenäisen käytännön saavuttami-
17877: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       nen, jolleivät erityiset seikat kuten esimerkiksi
17878: mies, olette 8 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn        edellä selostettu eläkejärjestelmien erilaisuus tai
17879: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          se, että asiaa myöhemmin käsitteleväliä eläke-
17880: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         laitoksella on uusia tietoja hakijasta, aiheuta
17881: edustaja Taisto Sinisalon näin kuuluvasta kir-        muuta.
17882: jallisesta kysymyksestä n:o 307:                         Eläkelaitokset ovatkin eräissä tapauksissa
17883:                                                       itse oikaisseet päätöksensä saatuaan tietää sen
17884:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on      olevan ristiriidassa muiden järjestelmien päätös-
17885:        aikonut ryhtyä työkyvyttömyyseläkejär-         ten kanssa. Tätä suuntausta on pidettävä myön-
17886:        jestelmässä esiintyvien vakavien epä-          teisenä ja sen käyttöä on kaikin keinoin pyrit-
17887:        kohtien ja ristiriitaisten työkyvyttömyys-     tävä lisäämään. Tätä todettaessa on kuitenkin
17888:        tulkintojen korjaamiseksi niin, että työ-      muistettava, että työkyvyttömyysratkaisujen
17889:        kyvyttömien henkilöiden epäoikeuden-           suuri enemmistö on tosiasiallisesti yksittäisen
17890:        mukainen kohtelu saadaan päättymään            eläkkeenhakijan kohdalla samansisältöinen.
17891:        ja heidän toimeentulonsa edes tyydyttä-           Eläkejärjestelmien ripeä kehittyminen 1970-
17892:        västi turvatuksi?                              luvulla ja tästä aiheutuva eläkkeiden lisääntyvä
17893:                                                       taloudellinen merkitys toimeentuloturvan takaa-
17894:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jana on vaikuttanut yleiseen eläketietoisuuteen
17895: vasti seuraavaa:                                      ja hakemishalukkuuteen. Eläkkeenhakijoiden
17896:    Eri eläkejärjestelmien työkyvyttömyysmääri-        keski-ikä on laskenut ja eläkettä haetaan entistä
17897: telmät eroavat toisistaan johtuen järjestelmien       enemmän sellaisten sairauksien perusteella, joi-
17898: erilaisesta tarkoituksesta. Kansaneläkejärjestel-     den vaikeusasteen täsmällinen määritteleminen
17899: mä pyrkii turvaamaan vakuutetun toimeentulon.         on hankalaa. Mitään ohjetta työkyvyttömyys-
17900: Työkyvyttömäksi kansaneläkelain mukaan mää-           eläkkeiden ratkaisukäytännön tiukentamisesta
17901: ritellään henkilö, joka ei pysty kohtuullisen toi-    eivät eläkelaitokset ole antaneet. Lääketieteen
17902: meentulon turvaavaan työhön. Työeläkejärjes-          ja kuntoutusmenetelmien kehittyminen ja yh-
17903: telmän tavoitteena on vakuutetun saavuttaman          teiskunnan h1,1omattavat rakennemuutokset hei-
17904: kulutustason säilyttäminen. Yhdenmukaisesti           jastuvat työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukäy-
17905: sen kanssa työkyvyttömyyseläke myönnetään             täntöön. Kehityksen suunta riippuu luonnolli-
17906: vakuutetulle, jonka ansiokyky on tietyssä mää-        sestikin siitä, mikä kehitykseen vaikuttava te-
17907: rin vähentynyt. On luonnollista, mutta sangen         kijä kulloinkin on muuttunut. On varsin luon-
17908: valitettavaa, että erilaiset työkyvyttömyysmää-       nollista, että kehitys ei muodostu aivan tasai-
17909: ritelmät ja järjestelmien tarkoitusperien erot        seksi. Yleensä on havaittavissa muutoksia eri
17910: johtavat yksittäistapauksissa erilaisiin tuloksiin.   suuntiin. Näin käytännön lieventymistä saattaa
17911: Nykyisten säännöksien puitteissa sitä ei voida        seurata jonkinasteinen tiukentumisvaihe. Täl-
17912: täysin välttää. Joskus se ei liene kaikissa ta-       laista kehityskäyrää tuskin voidaan määritellä
17913: pauksissa tarkoituksenmukaistakaan. Erilainen         yksinomaan huonoksi, koska niin suuria muu-
17914: ratkaisu ei sitä vastoin ole mielekäs silloin, kun    toksia ei kuitenkaan voida tehdä, että käytän-
17915: erityistä perustetta sille ei ole esitettävissä.      nön johdonmukaisuus vaarantuisi.
17916:    Eläkejärjestelmät ovat kehittäneet keskuu-            Työkyvyttömyyseläkekäytännön tarkoituksen-
17917: dessaan tietoliikenteen, joka mahdollistaa asian-     mukaista kehityssuuntaa hahmoteltaessa ei pidä
17918: omaiselle aikaisemmin annettujen päätösten seu-       pyrkiä käytännön tiukentamiseen enempää kuin
17919: raamisen. Niinikään eläkelaitokset käyttävät tar-     sen lieventämiseenkään. Suomessa on suhteelli-
17920: vittaessa hyväkseen toistensa selvityksiä. Pyrki-     sesti enemmän työkyvyttömyyseläkkeensaajia
17921:                                               1978·#
17922: 
17923: kuin muissa Pohjoismaissa. Tätä eroa ei liene vyttömyysratkaisujen yhtymäkohtien perusteel-
17924: enää tarkoituksenmukaista kasvattaa. Työkyvyt- liseen tutkimiseen kuntoutukseen nähden siten,
17925: tömyyseläkekäytännön lieventäminen merkitsee että voidaan kiinnittää entistä suurempaa huo-
17926: eläkkeensaajien joukon laajenemisen myötä riit- miota työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja sen tar-
17927: tävän eläketurvan edellytysten heikkenemistä.        kempaan määrittelemiseen. Tämän työn valmis-
17928:     Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä olisi tuttua on mahdollisuus tutkia myös, missä mää-
17929: pyrittävä järjestelmään, jossa vielä nykyistä rin nykyiset työkyvyttömyyden ratkaisumenetel-
17930: suuremmassa määrin voidaan toteuttaa oikeu~ . inät kaipaisivat parantamista. Päämääränä täy-
17931: denmukaisuuden ja yhdenmukaisuuden periaat- tyy olla ratkaisukäytäntö, jossa mahdollisimman
17932: t~t<; 'Tässä suhteessa. olisi ·entistä painokkaam-   täsmällisesti ta aukottomasti otetaan huohtioon
17933: mitthttiinnitettävä huomiota työkyvyttömyyskä- kaikki ·työkyvyttömyyteen vaikuttavat seikat;
17934: sUteetl::8isähöön. Viimeisten kymmenen vuoden           Eräänä· työkyvyttömyyden arvosteluun vai-
17935: ai-kalrfa ''on ·eläkejär]estelmissämme yhä selvem" kuttavana tekijänä on myös työtilaisuuksien
17936: #tin• mirrytty työkyvyttömyysmääritelmiin, joissa tarjonta. Nykyisen vaikean työttömyyden aikana
17937: otetaan huomioon eläkkeenhakijan yksilölliset tämä seikka on tullut erityisen korostetusti esil-
17938: ol~hfeet. Työkyvyttömyyden riippuvuus muis-          le, jolloin työttömyyskorvauksen ja. eläkejärjes-
17939: takin> tekijöistä kuin puhtaasti lääketieteellisistä telmien rajat voivat hämärtyä. Työntekijät saat-
17940: on selvästi osoitettu myös lainsäädännössä. tavat kokea joutuneensa tilanteeseen,· jossa heil-
17941: Työkyvyttömyyden selvittelyssä on lääketieteel- lä ei ole oikeutta korvaukseen mistään järjestel-
17942: lisellä aineistolla kuitenkin edelleen keskeinen mästä. Tätä on kaikin keinoin pyrittävä välttä-
17943: aseina; Tämä saattaa eräissä tapauksissa johtaa mään. Työttömyyskorvauksen ja eläkejärjestel-
17944: siihen, että muihin tekijöihin ei kiinnitetä riit- mien välinen rajanveto on luotava niin sel-
17945: tävästi huomiota. Valtioneuvosto on syksyllä keäksi, ettei väliinputoamisia pääse tapahtu-
17946: 1977: asettanut kuntoutusjärjestelmän kokonais" maan. Sosiaali- ja terveysministeriö tutkii mah-
17947: uudistusta tutkimaan kolme eri toimikuntaa, dollisen lainsäädäntötoimenpiteen tarpeellisuutta
17948: joiden työn yhteydessä on mahdollisuus työkyc edellä sanotun päämäärän toteuttamiseksi.
17949:     . Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1978.
17950: 
17951:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
17952:                                                                                                               5
17953: 
17954:                        "-·,·'
17955: 
17956: 
17957: 
17958: 
17959:   ...•;;._._,_,_·! •
17960: 
17961: 
17962: 
17963: 
17964:                                                                                  "-'.<-'
17965: 
17966: 
17967:                                    Till Riksdagens            H.err T.alm:~:~;
17968:    1 det syfte,J7 § 1-mom. riksdagsordnin:g_en               strävar tili att :htadlromma eri enhetlig praxis;
17969: anger har Ni; Herr Talman,- med Eder ·skri-                  om inte särskilda omständigheter,·.som t.ex. de
17970: velse av den ·g jtfni 1978 tiU vederbörande                  ovan nämnda ·skillnadetna i pensionssystenien
17971: medlem av.:statsrådet översänt avskrift av föl~              ellet ny:t :uppgifter; vilka den pensionsanstalt
17972: jande. a.v riksdagsman Taisto ·Sinisa:lo under-              som senare behandlar ärendet 'har öm den sö.
17973: tecknade spörsmål nr 307:      · - . .- . · ·                kande, föranledet annat.
17974:                                                                . Pensionsanstalterna har · i ·v'issa fall själva
17975:                   .Vilka åtgärder har Re_geringen ämnat      korrigerat sitt beslut, sedan det frainkommit att
17976:                 vidta, för att, de i invalidpensionssyste-   det inte övetensstämtner med beslut som fattats
17977:                 met förekommande allvarliga missförhål-      inom de övriga systemen. Tr(mdeh måste bec
17978:                 landena och motstridiga ·tolkningarna av     traktas som positiv, och man ·bör sträva tili att
17979:              - irivaliditet skall kunna korrigeras så, att   med alla medel vidareutveckla dessa möjlighe-
17980:                -arbetsoförmögna personer inte _ längre       ter~ Då detta konstateras bör mardikväl beakta,
17981:                 skall bli orättvist behandll).de, och att    att innehållet i de allra flestlr besluten beträf-
17982:                 deras utkomst skall kunna tryggas på         fande invaliditet · i ·själva verket är överens·
17983:                 lhminsione tillfredsställande sätt?          stämmande för den enskilda . pensionssökandes
17984:                                                              del.
17985:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                    Pensionssystemens srtabba · utveckling på
17986: samt anföra följande:                                        1970-talet och pensionernas till följd härav öka-
17987:    I de olika pensionssystemen avviker defini-               de ekonomiska betydelse för tryggandet a:v ut~
17988: tionetua på arbetsoförmåga ellet invali:ditet från           komstmöjligheterna har invetkat på det all-
17989: varandra på grund av systemens olika syftemål.               männa . pensionsmedvetandet ·- ·och på ansök-
17990: Folkpensionssystemet avser att trygga den för-               ningsvilligheten. De pensionssökandes genom-
17991: säkrades utkomst. Som arbetsoförmögen defi-                  snittliga åld~r har sjunHt och perision söks allt
17992: nieras enligt folkpensionslagen person som är                oftare på grund av sådana sjukdomar, vilkas
17993: oförmö_gen att utföra ett arbete som tryggar en              svårhetsgrad inte är lätt att precisera. Pen-
17994: skälig utkomst. Målsättningen för arbetspen-                 sionsanstalterna har inte utfärdat några anvis-
17995: sionssystemet är att den försäkrades konsum-                 ningar om åtstramning beträffande praxis för
17996: tionsnivå skall kunna bibehållas. I enlighet där-            avgörandena i invalidpensionsärenden. De fram-
17997: med beviljas invalidpension åt försäkrad, vars               steg som gjorts inom medicinen och de rehabi-
17998: förvärvsförmåga i viss mån är nedsatt. Det är                literingsmetoder som utvecklats samt de bety-
17999: naturligt, men synnerligen beklagligt, att de                dande strukturförändringarna i samhället åter-
18000: olika definitionetua på arbetsoförmåga och inva-             verkar på det praktiska avgörandet i fråga om
18001: liditet och skillnaderna i systemens syftemål i              invalidpensioner. Utvecklingstendensen är na-
18002: enskilda fall leder tili olika resultat. Inom ra-            turligtvis beroende av, viiken medverkande fak-
18003: men för gällande stadganden kan detta inte helt              tor som i varje enskilt fall har förändrats.
18004: undvikas, något som i vissa fall sannolikt inte              Självfallet kan utvecklingen inte vara helt jämn;
18005: heller skulle vara ändamålsenligt. Olikartade                i allmänhet kan förändringar i olika riktningar
18006: lösningar är däremot inte meningsfulla om                    förekomma. Lättnader i den praxis som till-
18007: någon särskild grund för dem inte kan påvisas.               lämpas kan sålunda efterföljas av ett skede,
18008:     Pensionssystemen har sinsemellan utvecklat               som kännetecknas av en viss åtstramning. En
18009: en telekommunikation, som gör det möjligt att                sådan utveckling kan knappast anses som en-
18010:  följa med de tili vederbörande tidigare medde-              bart negativ, emedan så stora förändringar dock
18011: lade besluten. Därtill utnyttjar pensionsanstal-             inte kan genomföras, att konsekvensen även-
18012:  terna vid behov varandras utredningar. Man                  tyras i praktiken.
18013: 0878011516
18014: 6                                              1978 vp.
18015: 
18016:    Då man drar upp riktlinjerna för en ända-            av rehabiliteringssystemet i dess helhet. 1 sam-
18017: målsenlig utveckling i fråga om praxis för in-          band med kommissionernas arbete är det möj-
18018: validpensionerna, bör man varken sträva till            ligt att grundligt undersöka beröringspunkterna
18019: åtstramning eller lättnader. 1 Finland är anta-         mellan avgörandena i invaliditetsärenden och
18020: let invalidpensionstagare relativt sett större än       rehabiliteringen så, att större uppmärksamhet
18021: i de övriga nordiska länderna. Det torde inte           kan fästas vid förebyggandet av invaliditet och
18022: vara ändamålsenligt att denna skillnad ytter-           en närmare precisering av begreppet. Sedan
18023: ligare växer. En lättnad beträffande invalidpen-        detta arbete blivit färdigt finns det möjligheter
18024: sionspraxis medför, i den mån antalet pen-              att även undersöka, i viiken utsträckning de
18025: sionstagare ökar, försämrade förutsättningar för        nuvarande metoderna för bedömandet av inva-
18026: ett tillräckligt pensionsskydd.                         liditeten måste förbättras. Målet bör vara en
18027:    Social- och hälsovårdsministeriet anser att          sådan praxis, för avgörandena som så exakt och
18028: man borde sträva till att utarbeta ett system,          fullständigt som möjligt ·beaktar alla de om-
18029: ihom vilket man i ännu större utsträckning än           ständigheter som inverkar på invaliditeten.
18030: för närvarande kunde tillämpa principerna för              En faktor som påverkar bedömandet av inva-
18031: rättvisa och enhedighet. 1 detta avseende bor-          liditeten är även utbudet på arbetstillfällen.
18032: de större vikt läggas vid invaliditetsbegreppets        Under rådande svåra arbetslöshet framträder
18033: innebörd än vad som hittills skett. Under de            detta speciellt tydligt, och gränsen mellan ar-
18034: senaste tio åren har man i våra pensionssystem          betslöshetsersättningen och pensionssystemen
18035: allt tydligare övergått till invaliditetsdefinitio-     kan härvid bli oklar. Arbetstagarna kan upp-
18036: ner, i vilka den pensionssökandes individuella          leva sin situation som sådan, att de inte har
18037: förhållanden beaktas. Även i lagstiftningen har         rätt till ersättning enligt någotdera systemet.
18038: man klart gett uttryck åt, att arbetsoförmåga           Detta bör med alla till buds stående medel
18039: och invaliditet är beroende även av andra än            undvikas. Gränsen mellan arbetslöshetsersätt-
18040: rent medicinska faktorer. Vid bedömandet av             nings- och pensionssystemen skall dras så tyd-
18041: invaliditeten är de medicinska faktorerna dock          ligt, att var och en kommer i åtnjutande av
18042: fortfarande av central betydelse. Detta kan i           förmånerna inom ett av systemen. Social- och
18043: vissa fall leda till att de övriga faktorerna inte      hälsovårdsministeriet undersöker behovet av
18044: beaktas i tillräcklig utsträckning. Statsrådet          eventuella lagstiftningsåtgärder för uppnåendet
18045: tillsatte hösten 1977 tre olika kommissioner            av ovan nämnda mål.
18046: för att undersöka möjligheterna till en reform
18047:       Helsingfors den 5 oktober 1978.
18048: 
18049:                                                       Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työlä;ärvi
18050:                                              1978 ·vp.
18051: 
18052: Kirjallinen kysymys n:o 308.
18053: 
18054: 
18055: 
18056: 
18057:                                  Sinisalo: Erityisen nuorisolain aikaansaamisesta.
18058: 
18059: 
18060:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18061: 
18062:    Kaikkialla maailmassa on jouduttu kiinnit-       jo pitkään tehty ehdotuksia. erityis~~-,~~oriso.
18063: tämään yhä kasvavaa huomiota nuorisoon ja           lain säätämi$esfä. Aloitteet eivät valitettavasti
18064: nuorison yhteiskunnalliseen asemaan. Jo nuori"      ole johtaneet tuloksiin.                           '
18065: son lukumääräinen kasvu on tähän luonnollinen          Kesäkuun l-..,.3 päivinä: -tänä vuonna ko-
18066: aihe. Nuorison osuus yhteiskunnassa tulee kas-      koontunut... Suomen·· Kommunistisen :Puelueen
18067: vamaan edelleen. Onhan laskettu, että maail-        18. edustajakokous :on uudelleen kiirehtiityt
18068: ma~sa on nyt 15-24-vuotiaita 500 miljoonaa          nuoriso-ongelmien kokonaisvaltaista selvittämis-
18069: henkilöä, mutta vuonna 2000 yli 1 100 miljoo-       tä ja ratkaisua. Suomen Korrununistinen Puolue
18070: naa henkilöä.                                       katsoo: ''On luotaVa:· järjestelmä, jossä yhteis-
18071:    Kapitalistisissa maissa nuoriso-ongelmaa kär-    kunta takaa jokaiselle· nuorelle ·koulutus-, har-
18072: jistaä nuorison taloudellisten, sosiaalisten ja     joittelu- tai työpaikan,· nuorilla ji.! ·heidän jär-
18073: muiden yhteiskunnallisten vaikeuksien kasvu.        jestöillään .tulee olla mahdollisuus, osall4tua sen
18074: On tunnettua, että useissa kapitalistisissa mais-   toimeenpanaan :ja valvrintaan; Nuorison oikeu-
18075: sa, ja myös meillä Suomessa, esim. työttömyys       det on turvattava nuorisolaiUa:":' .~ ·
18076: on nuorison keskuudessa kohonnut keskimää-             Kaikkeen. edellä sanottuun •ja· valtiopäiväjär-
18077: räistä työttömyyttä suuresti laajemmaksi -          jestyksen 37 §:n·l momel}ttiin viitaten esitän
18078: kaksin- ja kolminkertaiseksi. Työttömyys on         valtioneuvoston asianomaisen: 3~serten· · vastatta-
18079: nuoriso-ongelmista suurin, mutta ei suinkaan        vaksiseuraavan kysymyksen:
18080:                                                                                                            ., .. ,, ,r
18081: ainoa.
18082:    Nuoriso-ongelmiin on meilläkin eri yhteyk-                   Aikooko Hallitus .ryhtyä toi~plteic
18083: sissä kiinnitetty lisääntyvää huomiota, mutta                siin. nuorison. yhteiskunnallista asemaa,
18084: mihinkään kokonaisvaltaisiin toimiin ei ongel-              ·oikeuksia ja . ve1Voll1suukSia · ko~ke'Van
18085: mien ratkaisemiseksi ole ryhdytty.                                                                 fa .·
18086:                                                              selvityksen.' 'suc:iri'ttam!sek~f .• ·. ! . JiJ~e!1
18087:    Kommunistit ovat useiden valtiopäivien                    pohjautuvan miorisoh oikeultsfen .jiill:s~
18088: aikana jättäneet eduskunnalle aloitteita, joilla            .tuks~n valmistelemiseksi: sek~ .riuorisori
18089: on pyritty nuorison aseman ja yhteiskunnallis-               taloudellisten,. iosiaaliste'n, '~ivistyksellis~
18090: ten oikeuksien ja velvollisuuksien kokonaisval-              ten ja poliittisten. cingeiJnieri' t:itkal~e~i~
18091: taiseen selvittämiseen. Tässä tarkoituksessa on              seksi . selvityksen . pohjaha · erityi.se1J~
18092:                                                              nuorisolailla?         · • ' · · ·,·           ' '
18093:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1978.
18094: 
18095:                                           Taisto Sinisalo                                            .-    ~   ~--~   '" ':
18096: 
18097: 
18098: 
18099: 
18100: 087800859S
18101: 2                                                   1978 vp.
18102: 
18103: 
18104: 
18105: 
18106:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18107: 
18108:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa           me Kandolin oikeusministeriöstä, apulaisosasto-
18109: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              päällikkö Leevi Melametsä ja toimistopäällikkö
18110: olette· 8 päivänä kesäkuuta 1978 piiivätyn kir-            Taisto Kärkkäinen, molemmat opetusministe-
18111: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston                  riöstä, apulaisosastopäällikkö Eero Pikkujämsä
18112: asianGmaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-              sosiaali- ja terveysministeriön edustajana sekä
18113: edu~taja •Taisto . Sinisalon näin .kuuluvasta kir-         tutkija Matti Sihto työvoimaministeriöstä.
18114: jallisesta kysymyksestä n~o 308:                              Valtioneuvoston 22. 12. 1977 tekemän pää-
18115:                                                            töksen mukaisesti parlamentaarisen nuorisoko-
18116:              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          mitean tehtävänä on:
18117:           siin nuorison, yhteiskunnallista asemaa,
18118:           oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan               1) Laatia ehdotus 1980-luvun nuorisopoliit-
18119:         >selVityksen · :suorittamiseksi ja siihen          tiseksi toimenpideohjelmaksi pitäen erityisesti
18120:           pOhjautuvan nuorison oikeuksien julis-           silmällä yleisten yhteiskuntapoliittisten tavoit-
18121:           tukSen. valmistelemiseksi sekä nuorison          teiden ja kansalaisten perusoikeuksien toteutu-
18122:           taloudefiisten,· sosiaalisten, sivistykseliis-   mista nuorison osalta.
18123:       . ten ja poliittisten ongelmien ratkaisemi-             2) Laatia ehdotus nuorisoa koskevan lain-
18124:           seksi · selvityksen pohjalta ' erityisellä       säädännön tärkeimmistä ja kiireellisimmistä
18125:         · ntiOrisolailla?                                  uudistuksista sekä laatia esitys nuorison riittä-
18126:                                                            väksi huomioonottamiseksi kansainvälisessä yh-
18127:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             teistyössä.
18128: \'llS ci sei:irål\v~a: ·
18129:                        ·           .                          3) Tehdä ehdotus niistä toimenpiteistä, joi-
18130:  · v~Uoneuvosto asetti 22. 12. 1977 parlamen-              hin olisi ryhdyttävä nuorisopolitiikasta vastaa-
18131: taarisen n;uorisakom.itean. Komitean puheenjoh-            vien viranomaisten ja nuorisojärjestöjen yhteis-
18132: tajaksi ;nitpitettiin kansanedustaja Mikko Ekorre          työn varmistamiseksi sekä
18133: s.ekäjäseniksi puheenjohtaja Esko Aho, kansan-                4) Selvittää komitean tekemien ehdotusten
18134: e~~ta.ja Ulla.~Leena Al;p·p.i, liittopuheenjohtaja         toteuttamisesta valtiolle mahdollisesti aiheutu-
18135: Anders Blolll, puheenjohtaja . Mikael Ingberg,             vat kustannukset.
18136: kansanedustaja. Ilkka K~va, Jkansanedustaj~                   Komitean tulee saada mietintö toimeksi-
18137: Terhi Nieminen, kansanedustaja. P~tti Paasio,              antoosa 1-3 kohtien osalta valmiiksi 1. 6.
18138: puheenjohtaja Pekka Sarkkinen, kansanedustaja              1979 mennessä sekä kokonaisuudessaan 1. 4.
18139: Juhani Saukkonen ( varapj), nuorisosihteeri                1980 mennessä. Edellä olevaan viitaten voidaan
18140: Erkki Vuorenmaa sekä pysyviksi asiantuntijoik-             kysymyksessä esitetyn selvitysosan katsoa ole-
18141: si seuraavat henkilöt: lainsäädäntösihteeri Sai-           van käynnissä.
18142:        Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1978.
18143: 
18144:                                                                                 Ministeri Kalevi Kivistö
18145:                                             N:o 308                                                   3
18146: 
18147: 
18148: 
18149: 
18150:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18151: 
18152:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      chef Leevi Melametsä och byråchef Taisto
18153: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      Kärkkäinen, vardera från undervisningsminis-
18154: av den 8 juni 1978 till vederbörande medlem        teriet, biträdande avdelningschef Eero Pikku-
18155: av statsrådet översänt avskrift av följande av     jämsä som representant för social- och hälso-
18156: riksdagsman Taisto Sinisalo ställda spörsmål       vårdsministeriet samt forskare Matti Sihto från
18157: nr 308:                                            arbetskraftsministeriet.
18158:                                                       1 enlighet med statsrådet beslut 22. 12. 1977
18159:          Ämnar Regeringen vidta åtgärder i         är den parlamentariska ungdomskommittem
18160:        syfte att företa en utredning av ung-       uppgift:
18161:        domens samhälleliga ställning, rättig-
18162:        heter och skyldigheter samt utarbeta           1) att uppgöra förslag till ett ungdomspoli-
18163:        en därpå grundad deklaration om ung-        tiskt åtgärdsprogram för 1980-talet, särskilt
18164:        domens rättigheter, och i syfte att på      med beaktande av möjligheterna att för ung-
18165:        grundvalen av utredningen lösa ung-         domens del, förverkliga allmänna samhällspoli-
18166:        domens ekonomiska, sociala, kulturella      tiska mål och medborgarnas grundrättigheter,
18167:        och politiska problem genom en sär-            2) att uppgöra ett förslag angående de
18168:        skild ungdomslag?                           viktigaste och mest brådskande reformerna i
18169:                                                    den lagstiftning som gäller ungdomen samt
18170:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      göra en framställning om ett tillräckligt be-
18171: samt anföra följande:                              aktande av ungdomen i det internationella sam-
18172:    Statsrådet tillsatte 22. 12. 1977 en parla-     arbetet,
18173: mentarisk ungdomskommitte. Tili ordförande            3) att uppgöra förslag till åtgärder som
18174: för kommitten utnämndes riksdagsman Mikko          borde vidtas i syfte att säkra samarbetet
18175: Ekorre samt till medlemmar ordförande Esko         mellan myndigheter, vilka bär ansvar för ung-
18176: Aho, riksdagsledamot Ulla-Leena Alppi, för-        domspolidken, och ungdomsorganisationerna,
18177: bundsordförande Anders Blom, ordförande Mi-           4) att utreda de kostnader som förverk-
18178: kael lngberg, riksdagsman Ilkka Kanerva, riks-     ligandet av kommittens förslag möjligtvis skulle
18179: dagsledamot Terhi Nieminen, riksdagsman            åsamka staten.
18180: Pertti Paasio, ordförande Pekka Sarkkinen,            Kommitten skall ifråga om uppdragets 1-3
18181: riksdagsman Juhani Saukkonen ( viceordföran-       punkter färdigställa ett betänkande före 1. 6.
18182: de), ungdomssekreterare Erkki Vuorenmaa            1979 samt få betänkandet som helhet färdigt
18183: samt till permanenta sakkunniga följande per-      före 1. 4. 1980. Med hänvisning tili ovanståen-
18184: soner: lagstiftningssekreterare Salme Kandolin     de kan den i spörsmålet nämnda utredningen
18185: från justitieministeriet, biträdande avdelnings-   anses vara igångsatt.
18186:      Helsingfors den 18 september 1978.
18187: 
18188:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
18189:                                                 1978 vp.
18190: 
18191: Kirjallinen kysymys n:o 309.
18192: 
18193: 
18194: 
18195: 
18196:                                    Tikka: Vaarallisia aineita sisältävien säiliövaunujen aiheuttamista
18197:                                       onnettomuusriskeistä rautateillä.
18198: 
18199: 
18200:                           E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
18201: 
18202:     Viime vuosina ovat eräitä vaarallisia aineita      teysalueilla ja muilla suurilla liikennepaikoilla
18203: sisältävien neuvostoliittolaisten säiliövaunujen       on tehostettava VR:n henkilöstön valmiutta
18204: kuljetukset Suomen rautateillä lisääntyneet huo-       osallistua pelastus-, sammutus- ja ensiaputoi-
18205: mattavasti. Näitä aineita kuljetetaan Vainikka-        menpiteisiin mm. järjestämällä hälytys- ja avus-
18206: lan kautta etupäässä Kotkan, Turun ja Uuden-           tusharjoituksia suojeluelimiin varatulle henki-
18207: kaupungin satamiin. Paikalliset palo- ja pelas-        löstölle. Näitäkään ei tiettävästi ole juuri jär-
18208: tusviranomaiset eivät ole olleet aineiden venä-        jestetty.
18209: jänkielisten nimien perusteella selvillä aineit-          On myös käynyt ilmi, että palokunnilla ei
18210: ten ominaisuuksista, vaarallisuudesta ja torjun-       useimmissa tapauksissa ole tarvittavaa kalus-
18211: tamenetelmistä. Myös rataa lähellä asuvien             toa vaarallisten aineitten torjuntaa varten. Hy-
18212: keskuudessa ovat epäluulot ja huhut lisäänty-          vänä esimerkkinä tästä on jo pari kuukautta
18213: neet viime aikoina voimakkaasti.                       sitten Kouvolan ratapihalla sattunut onnetto-
18214:     Laki palo- ja pelastustoimesta määrää, että        muus, jossa yksi öljyä sisältävä säiliövaunu sai
18215: kunnan on pidettävä huolta palo- ja pelastus-          vuodon ja paikallinen palokunta antoi öljyn va-
18216: toimesta alueellaan. Pelastustoimiin luetaan           lua ratapihalle niin että sitä vielä kesäkuun
18217: mm. öljyvahinkojen ja nestevuotojen torjunta           loppupuolella yritetään kaivojen avulla kerätä
18218: sekä toimenpiteet näistä aiheutuneiden vaaro-          talteen. Ko. tapauksessa vuoto oli hyvin heik-
18219: jen torjumiseksi ja rajoittamiseksi.                   ko, joten sen johtaminen tyhjänä olevaan rau-
18220:     Rautatieläisten ja muitten asioita seuraavien      tatievaunuun olisi ainakin rautatiehenkilökun-
18221: piirissä elää kuitenkin hyvin yleisenä käsitys,        nan mielestä ollut hyvin mahdollista ja help-
18222: että kaikki ei ole kunnossa. On käynyt ilmi,           poa.
18223: että hyvin monet palokunnat eivät juuri tiedä,            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
18224: mitä aineita ja milloin heidän alueensa läpi kul-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
18225:  jetetaan. Monissa tapauksissa näyttää siltä,          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18226: kuin kysymyksessä olisivat melkoiset laimin-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18227: lyönnit, sillä sekä rautatiehallitus että sisä-
18228:  asiainministeriön pelastusosasto ovat omasta                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
18229:  mielestään ryhtyneet toimenpiteisiin, ts. lähet-             neuvostoliittolaisten vaarallisia aineita
18230:  täneet toisilleen asian johdosta pitkiä kirjelmiä.           sisältävien säiliövaunujen aiheuttamaan
18231:      Rautatiehallituksen jo toista vuotta sitten lä-          onnettomuustiskiin ei ole kiinnitetty
18232:  hettämän kirjelmän mukaan esimerkiksi vetu-                  riittävästi huomiota, ja
18233:  reihin tulisi hankkia hengityssuojaimet. VR:n                   aikooko Hallitus ottaa ensi vuoden
18234:  henkilöstölle järjestetään vaarallisiin aineisiin            tulo- ja menoarvioesitykseen riittävät
18235:  liittyvää koulutusta. Tiettävästi kummassakaan               erityismäärärahat radanvarsipaikkakun-
18236:  asiassa ei kuitenkaan ole ainakaan näkyvästi                 tien palokuntien kaluston täydentämi-
18237:  edistytty.                                                   seen säiliövaunujen aiheuttaman onnet"
18238:      Saman kirjelmän mukaan tärkeimmillä ris-                 tomuusriskin varalle?
18239:       Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1978.
18240: 
18241:                                               Seppo Tikka
18242: 
18243: 0878008682
18244: 2                                              1978 vp.
18245: 
18246: 
18247: 
18248: 
18249:                          Eduskunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
18250: 
18251:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         lisääntyneet ja koska paikalliset paloviranomai-
18252: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          set eivät vuototapauksissa ole aina aineiden ni-
18253: mies, olette kirjeenne n:o 1525 ohella 13 päi-        mien perusteella olleet selvillä niiden ominai-
18254: vänä kesäkuuta 1978 lähettänyt valtioneuvos-          suuksista ja torjuntamenetelmistä, on sisäasiain-
18255: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-        ministeriö tiedottanut paloviranomaisille kulje-
18256: edustaja l'ikan tekemän seuraavansisältöisen          tusten reiteistä sekä kuljetettavista aineist~ · ja
18257: kirjallisen kysymyksen n:o 309:                       vaunujen rakenteista vuodontukkimisohjeineen.
18258:                                                           Vaarallisia aineita sisältäviin vaunuihin kiin,
18259:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että        nitetään raja-asemilla v.aroituskilvet. Lisäksi
18260:        neuvostoliittolaisten vaarallisia aineita      valtionrautateiden laatima henkilökunnan ja
18261:        sisältävien säiliövaunujen aiheuttamaan        tarvittaessa ulkopuolisten käyttöön tarkoitettu
18262:        onnettomuustiskiin ei ole kiinnitetty          "Vaarallisten aineitten ohjekortisto" on par·
18263:        riittävästi huomiota, ja                       haillaan painettavana. Kortisto selvittää myös
18264:           .aikooko Hallitus ottaa ensi vuoden         Neuvostoliitosta tulevien aineitten ominaisUll·
18265:        tulo- ja menoarvioesitykseen riittävät         det, vaarallisuuden ja· torjuntamenetelmät.
18266:        erityismäärärahat radanvarsipaikkakun-             Neuvostoliitosta tulevista vaarallisten aineit-
18267:        tien palokuntien kaluston täydentämi-          ten kuljetuksista tehdään erityinen kuljetusso-
18268:        seen säiliövaunujen aiheuttaman onnet-         pimus, jossa määrätään mm. jokaisen vaunun
18269:        tomuusriskin varalle?                          varustamisesta. ~setuksien ja VR:n määräämillä
18270:                                                       merkinnöillä, nopeusrajoituksista, vaunujen tek~
18271:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           niilisen kunnon tarkastuksesta raja-asemalla
18272: taen seuraavaa:                                       sekä määrätyillä väliasemilla sekä tyhjänä kul-
18273:    Kysymyksessä tarkoitettuun onnettomuuden           jetettavista vaunuista. Kuormasuunnasta tiedo-
18274: uhkaan on kiinnitetty huomiota sekä sisä-             tetaan erityiskoulutetuille ja -varustetuille suo-
18275: asiainministeriön pelastusosaston että rautatie-      jeluryhmille ja matkan varrella oleville vakinai-
18276: hallituksen toimesta.                                 sille palokunnille.
18277:    Radanvarsipaikkakuntienkin palo- ja pelas-             Lisäksi on hankittu vaunujen laakereiden
18278: tustoime.sta huolehtiminen on ensisijaisesti kun-     lämpötilan automaattisia tarkkailulaitteita, joi·
18279: tien tehtävä. Valtio osallistuu kustannuksiin si-     den tehokkuudesta on jo saatu myönteisiä ko-
18280: ten kuin asiasta on erikseen säädetty. Alueen         kemuksia.
18281: tai laitoksen omistajalle tai haltijalle voidaan          Kuitenkin on kysymys muuttuvasta tilan-
18282: asettaa. toiminnan luonteesta johtuvia lisävel-       teesta, sillä jatkuvasti ryhdytään· kuljettamaan
18283: vollisuuksia.                                         uusia aineita. Valtion ja kuntien viranomaiset
18284:  . Sisäasiainministeriö on yhteistyössä rautatie-     pyrkivät yhteistoimin parhaansa mukaan seu-
18285: hallituksen kanssa kartoittanut uhanalaisimmat        raamaan kehitystä ja pitämään turvallisuustoi-
18286: kohteet, joiksi on katsottu sellaiset .liikennepai-   met vaarojen kasvun tasalla.
18287: kat (kunnat), joilla suoritetaan päivittäin vaa-          Myös lisämäärärahoja tarvittaisiin tutkimuk-
18288: rallisia, aineita kuljettavien säiliövaunujen vaih-   siin valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa,
18289: totöitä. Näitä on maassamme 17. ·Näiden osalta        jossa tulisi edelleen tutkia ja kehittää vahingon-
18290: on .asetettu erityisvaatimukset jotka koskevat        torjuntamenetelmiä, joissa myös sammutus- ja
18291: järjestelyjä ratapiha-alueilla, palokuntavarustus-    pelastushenkilöstön      työturvallisuus    otetaan
18292: ta, sammutus- ja pelastussuunnitelmia sekä            huomioon, suojanaamareiden hankkimiseen po-
18293: koulutusta ja käytännön harjoituksia.                 liisille sekä uhanalaisten ratapihojen ja vaaral-
18294:    Koska näitä vaarallisia aineita sisältävien säi-   listen aineiden suurvarastojen läheisyydessä
18295: liövaunujen kuljetukset Suomen rautateillä ovat       asuville ja työskenteleville. Valtiovarainministe-
18296:                                             N:o ~09                                             3
18297: 
18298: riölle on ilmoitettu, että vaarallisten aineiden   35 000--66 000 kpl. Hankintaan käytettäisiin
18299: kuljetusten uhkaamien kuntien asukkaiden ym.       kotimaista teollisuutta (Kemira, Nokia).
18300: suojaamiseen tarvittaisiin pakenemisnaamarei ta
18301:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
18302: 
18303:                                                                        Ministeri Eero Rantala
18304: 4                                            1978 vp.
18305: 
18306: 
18307: 
18308: 
18309:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
18310: 
18311:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ning, släcknings- och räddningsplaner samt ut-
18312: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       bildning och praktiska övningar.
18313: se nr 1.525 av den 13 juni 1978 tili veder-           Tankvagnar, lastade med ovan berörda far-
18314: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     liga ämnen, transporteras numera oftare än
18315: av följande av riksdagsman Tikka ställda skrift-   förut längs järnvägarna i Finland. Då de lokala
18316: liga spörsmål nr 309:                              brandmyndigheterna inte alltid, i sådana fall
18317:                                                    då läckage har inträffat, på basen av ämnenas
18318:           Är Regeringen medveten om att till-      benämningar har varit på det klara med deras
18319:        räcklig uppmärksamhet inte har ägnats       egenskaper och metoderna för bekämpning av
18320:        den risk för olycksfall som vållas av       dem, har ministeriet för inrikesärendena under-
18321:        tankvagnar med farliga ämnen från           rättat brandmyndigheterna om rutterna för
18322:        Sovjetunionen, och                          dessa transporter samt om de befordrade äm-
18323:           ämnar Regeringen i statsverkspropo-      nena och om vagnarnas konstruktion samt gett
18324:        sitionen för nästa år uppta tillräckliga    anvisningar om hur läckor kan tätas.
18325:        specialanslag för komplettering av ut-         Vagnar, som innehåller farliga ämnen, förses
18326:        rustningen hos brandkårerna på orter        vid gränsstationerna med varningsskyltar. Dess-
18327:        invid järnvägarna med tanke på den          utom är ett transportkortssystem för farligt
18328:        risk för olycksfall som tankvagnarna        gods, som har utarbetats av statsjärnvägarna
18329:        skapar?                                     och är avsett för personalen samt vid behov
18330:                                                    också för utomstående, för närvarande under
18331:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      tryckning. Kartoteket klarlägger också egen-
18332: samt anföra följande:                              skaperna och farligheten hos de ämnen som
18333:    Det katastrofhot som åsyftas i spörsmålet       kommer från Sovjetunionen samt metoderna
18334: har ägnats uppmärksamhet, både genom försorg       för bekämpning av dem.
18335: av räddningsavdelningen inom ministeriet för          När det gäller transporter av farliga ämnen
18336: inrikesärendena och på åtgärd av järnvägssty-      från Sovjetunionen uppgörs särskilda transport-
18337: relsen.                                             avtal. I dem bestäms bl. a. om beteckningar,
18338:    I första hand ankommer det på kommuner-         som föreskrivs i förordningar och i statsjärn-
18339: na att sköta brand- och räddningsväsendet          vägarnas direktiv, för varje vagn om fart-
18340: också på orter invid järnvägarna. Staten tar del   begränsningar, om kontroll av vagnarnas tek-
18341: i betalningen av kostnaderna i enlighet med        niska skick vid gränsstationerna samt vid vissa
18342: vad därom är särskilt stadgat. Ägare eller inne-   bestämda mellanstationer samt om vagnar som
18343: havare av visst område dler viss inrättning kan    befordras tomma. Meddelande om vagnarnas
18344: därjämte åläggas extra skyldigheter, beroende      färdriktning ges tili specialutbildade och -utrus-
18345: på arten av den verksamhet som bedrivs på          tade skyddsgrupper samt tili de ordinarie
18346: platsen.                                           brandkårerna vid färdrutten.
18347:    Ministeriet för inrikesärendena har i samver-      Dessutom har aggregat för automatisk
18348: kan med järnvägsstyrelsen kartlagt de mest ut-     kontroll av temperaturen hos vagnarnas lager
18349: satta punkterna i sammanhanget. Såsom sådana       anskaffats och postitiva erfarenheter har redan
18350: har betraktats de trafikplatser ( kommuner)        erhållits i fråga om deras effekt.
18351: där rangering av tankvagnar med last av far-          Det rör sig emellertid här om ett föränder-
18352: liga ämnen dagligen förekommer. Det finns 17       ligt tilistånd, ty transporterna omfattar undan
18353: sådana platser i vårt land. För deras del har      för undan nya ämnen. Statliga och kommunala
18354: speciella krav uppställts i fråga om arran-        myndigheter försöker i samverkan efter bästa
18355: gemang på bangårdarna, brandkårernas utrust-       förmåga följa med utvecklingen och se tili att
18356:                                             N:o 309                                             5
18357: 
18358: säkerhetsåtgärderna motsvarar de ökade risker-    bor och arbetar nära hotade bangårdar och
18359: na.                                               stora lager av farliga ämnen. Finansministeriet
18360:    Extra anslag skulle också behövas för under-   har underrättats om att 35 000-66 000 flykt-
18361: sökningar vid statens tekniska forsknings-        masker skulle behövas tili skydd bl. a. för in-
18362: central, där sådana skadebekämpningsmetoder       vånarna i de kommun:er som är hotade genom
18363: ytterligare borde prövas och utarbetas vid vil-   transporteroa av farliga ämnen. För de be-
18364: ka även släcknings- och räddningspersonalens      rörda anskaffningarna skulle inhemsk industri
18365: säkerhet i arbetet beaktas, för anskaffning av    (Kemira, Nokia) anlitas.
18366: skyddsmasker för polisen samt för dem som
18367:      Helsingfors den 19 september 1978.
18368: 
18369:                                                                         Minister Eero Rantala
18370: 
18371: 
18372: 
18373: 
18374: 0878008682
18375:                                                 1978 vp.
18376: 
18377: Kirjallinen kysymys n:o 310.
18378: 
18379: 
18380: 
18381:                                    Asunmaa ym.: Luvattarnasta ammattimaisen liikenteen harjoitta-
18382:                                       misesta.
18383: 
18384: 
18385:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
18386: 
18387:    Työllisyys ammattimaisessa kuorma-autolii-          jetussuoritealalla -    siis uLkomaanliikenteessä
18388: kenteessä on jo pitkään ollut erittäin vaikea.         - ei ole ollut vähäisintäkään tarvetta laitto•
18389: Ammattimaisen kuorma-autojen tilausliikenteen          man liikenteen kaluston käyttöön, koska asian-
18390: työllisyydestä esimerkkinä voidaan mainita, että       mukaisin liikenneluvin liikennöimään oikeutet-
18391: se jäi vuonna 1977 keskimääräisluvultaan 63,5          tua ulkomaanliikenteen kuljetuskalustoa on ol·
18392: prosenttiin. Tämä puolestaan osoittaa, että noin       lut riittävästi tarjoHa. Niin ikään ei myöskään
18393: 35 prosenttia tilausliikenteen kuorma-autoka-          minkäänlainen kuljetuskaluston tarkoituksen-
18394: lustosta on seisonut jouten. Ammattimaisen lii-        mukaisuuskysymys ole ollut tässä laittomuuk-
18395: kenteen kuorma-autokaluston automäärällä mi-           siin ohjaavana tekijänä. Varsin selvää siis on
18396: taten se puolestaan kertoo, että noin 8 000-           näyttänyt olevan nimenomaan se, että nämä
18397: 8 500 ammattimaisen liikenteen kuorma-autoa            laittomuusilmiöt, kuten myös kotimaankin lii-
18398: on ollut joko huomattavassa vajaatyöllisyydessä        kenteessä tapahtunut laiton lii:kennöiminen, on
18399: tai kokonaan työttömänä.                               saanut syntynsä kuljetusten tarvitsijoiden ha-
18400:    Samanaikaisesti kun liikenneluvan omaavilla         lusta käyttää hyväkseen kuljetusmaksujen
18401: ja siis laillisesti ammattimaista kuorma-autolii-      "dumppausta" eli siis asiallisen kuljetusmak-
18402: kennettä harjoittavilla autoilijoilla on ollut         sutason poljentaa.
18403: edellä kerrotun kaltaisia työllisyysvaikeuksia,           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
18404: toisaalla tapahtuu merkittävää luvatonta am-           järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
18405: mattimaisen liikenteen harjoittamista monen-           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18406: laisin eri laittomuusilmiöin. Tämä laittoman           vaksi seuraavan kysymyksen:
18407: ammattimaisen kuorma-autoliikenteen harjoitta-
18408: minen tapahtuu pääasiassa kotimaan tilauslii-                    Onko Hallitus tietoinen, että am-
18409: kenteen kuljetussuoritealoilla, mutta merkittä-               mattimaisen kuorma-autoliikenteen ny-
18410: vää se on ollut myös ulkomaanliikenteessä,                    kyisissä vaikeissa työllisyysolosuhteissa
18411: jossa kuljetusten välitysyhtiöt ovat käyttäneet               esiintyy vaikeuksia lisäävänä huomat-
18412: sellaisia suomalaisia kuljetusten suorittajia, joil-          tavaa laitonta ammattimaisen liikenteen
18413: la ei ole ollut asianmukaisia liikennelupia, vaan             harjoittamista, joka on viime aikoina
18414: ovat harjoittaneet liikennettä liikenteenharjoit-             saanut yhä lisääntyviä piirteitä, ja jos
18415: tamisesta luopuneiden henkilöiden liikenne-                   on,
18416: lupia väärinkäyttäen. Ulkomaanliikenteen pii-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18417: rissä on esiintynyt myös laitonta liikennettä                 ryhtyä liikenteen valvonnan niin tehos-
18418: siten, että kuljetusten välitysliikkeet ovat an-              tamiseksi, että luvattoman ammattimai-
18419: taneet kuljetuksia sellaisille ulkomaisille liiken-           sen liikenteen harjoittaminen saadaan
18420: nöitsijöille, jotka eivät olisi olleet oikeutettuja           mahdollisimman vähiin yhtä hyvin koti~
18421: ko. kuljetuksia suorittamaan syyllistymättä ns.               maan kuin ulkomaan kuorma-autoliiken-
18422: kolmannen maan liikenteeseen. Tälläkään kul-                  teessä?
18423:      Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1978.
18424: 
18425:          Matti Asunmaa                   Juhani Tuomaala                 Matti Maijala
18426:          Kalevi Mattila                  Hannu Tenhiälä                  Esko Härkönen
18427:          Väinö Raudaskoski               Petter Savola                   Jorma Fred
18428:          Aino Karjalainen                Kyllikki Stenros                Sauli Hautala
18429:          Veikko Pihlajamäki              Alvar Saukko                    Paavo Vesterinen
18430:                                          Mauno Manninen
18431: 0878010254
18432: 2                                             1978 vp.
18433: 
18434: 
18435: 
18436: 
18437:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18438: 
18439:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myös tiedot eri liikenteenharjoittajien luvista
18440: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja niihin perustuvista lupaehdoista ja liiken-
18441: olette 13 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn            teenharjoittajan kalusto on jo sellaisenaan jat-
18442: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kuvan valvonnan alaisena.
18443: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Luvattoman ammattimaisen liikenteen har-
18444: edustaja Matti Asunmaan ym. kirjallisesta ky-        joittamisesta ei ole täsmällisiä lukumäärätietoja.
18445: symyksestä n:o 310, jossa tiedustellaan:             Seurantatietojen perusteella liikkuvan poliisin
18446:                                                      toimesta on kirjattu vuonna 1976 615 ja vuon-
18447:           Onko Hallitus tietoinen, että am-          na 1975 665 ammattiliikennerikkomusta. Näis-
18448:        mattimaisen kuorma-autoliikenteen ny-         tä suurin osa on asiakirjojen mukanapitämis-
18449:        kyisissä vaikeissa työllisyysolosuhteissa     velvollisuuden laiminlyöntejä.
18450:        esiintyy vaikeuksia lisäävänä huomat-             Valvontaa vaikeuttaa osittain ammattiliiken-
18451:        tavaa laitonta ammattimaisen liikenteen       teestä annettujen määräysten tulkinnanvarai-
18452:        harjoittamista, joka on viime aikoina         suus eikä valvonnan yhteydessä ole helppoa
18453:        saanut yhä lisääntyviä piirteitä, ja jos      paljastaa ulkonaisilta tunnusmerkeiltään lailli-
18454:        on,                                           silta näyttäviä rikkomustapauksia. Oikeuskäy-
18455:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       täntö on myös osoittautunut vakiintumatto-
18456:        ryhtyä liikenteen valvonnan niin tehos-       maksi. Sisäasiainministeriö on kiinnittänyt huo-
18457:        tamiseksi, että luvattoman ammattimai-        miota luvattoman ammattimaisen liikenteen
18458:        sen liikenteen harjoittaminen saadaan         harjoittamiseen sekä tehostanut valvontaa. Am-
18459:        mahdollisimman vähiin yhtä hyvin koti-        mattiliikenteeseen liittyvän tietouden lisäämi-
18460:        maan kuin ulkomaan kuorma-autoliiken-         seksi sekä valvonnan tehostamiseksi sisäasiain-
18461:        teessä?                                       ministeriön toimesta on viime keväänä polii-
18462:                                                      sille jaettu ohjeet ammattimaisen moottoriajo-
18463:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          neuvoliikenteen valvonnasta. Sisäasiainministe-
18464: taen seuraavaa:                                      riö on myös neuvotellut liikenneministeriön
18465:    Poliisin eräänä tehtävänä on valvoa miten         kanssa ammattimaista moottoriajoneuvoliiken-
18466: liikenteenharjoittajat hoitavat liikennettään ja     nettä koskevien säännösten noudattamisen te-
18467: puuttua sellaisiin tapauksiin, joissa epäillään      hostamiseksi tarvittavan valvonnan lisäämi-
18468: kysymyksessä olevan luvaton ammattiliikenteen        sestä.
18469: harjoittaminen.                                         Sisäasiainministeriö tulee jatkuvasti seuraa-
18470:    Poliisi valvoo ammattimaista liikennettä          maan luvattoman ammattimaisen liikenteen
18471: muun valvonnan ohella siten, että ajoneuvo-          esiintymistä ja pyrkimään yhteistyössä liikenne-
18472: jen tarkastusten yhteydessä selvitetään myös         ministeriön sekä autoalan ammattijärjestöjen
18473: liikennöimiseen liittyvät asiat. Selvittely tapah-   kanssa korjaamaan todettuja epäkohtia sekä
18474: tuu pääsääntöisesti ajoneuvossa olevien lupien       tehostamaan valvontaa sen kaikissa muodoissa.
18475: ja muiden asiakirjojen perusteella. Poliisilla on
18476:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1978.
18477: 
18478:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
18479:                                             N:o 310                                                3
18480: 
18481: 
18482: 
18483: 
18484:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18485: 
18486:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       samt de därpå baserade tillståndsvillkoren, och
18487: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       trafikidkarens materiel är redan i och för sig
18488: se av den 13 juni 1978 tili vederbörande med-      underkastad kontinuerlig övervakning.
18489: lem av statsrådet översänt avskrift av följande       Det föreligger inte några exakta uppgifter
18490: av riksdagsman Matti Asunmaa m.fl. ställda         om antal, då det gäller idkandet av olovlig
18491: spörsmål nr 310:                                   yrkesmässig trafik. På grundvalen av uppfölj-
18492:                                                    ningsuppgifterna har på rörliga polisens för-
18493:           Är Regeringen medveten om, att det       sorg år 1976 noterats 615 och år 1975 665
18494:        i de nuvarande svåra sysselsättningsför-    brott i anslutning tili yrkesmässig trafik. Störs-
18495:        hållandena inom den yrkesmässiga last-      ta delen av dessa fall utgjordes av underlåtelse
18496:        bilstrafiken såsom en försvårande om-       att iaktta skyldigheten att medha handlingar.
18497:        ständighet förekommer ett betydande            Övervakningen försvåras delvis av att be-
18498:        och tilitagande olagligt idkande av         stämmelserna om yrkestrafik lämnar rum för
18499:        yrkesmässig trafik, och om så är fallet,    tolkning, och det är inte lätt att i samband
18500:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     med övervakningen uppdaga överträdelser i
18501:        ta för en sådan effektivering av över-      fall som utåt förefaller helt lagliga. Rättspraxis
18502:        vakningen av trafiken, att idkandet av      har även visat sig vara vacklande. Ministeriet
18503:        olovlig yrkesmässig trafik blir så ringa    för inrikesärendena har fäst uppmärksamhet
18504:        som möjligt inom den yrkesmässiga           vid den olovliga yrkesmässiga trafiken och ef-
18505:        lastbilstrafiken såväl i hemlandet som      fektiverat övervakningen. 1 syfte att öka kän-
18506:        utomlands?                                  nedomen om yrkestrafiken har ministeriet för
18507:                                                    inrikesärendena senaste vår tillställt polisen di-
18508:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      rektiv rörande övervakningen av den yrkes-
18509: samt anföra följande:                              mässiga motorfordonstrafiken. Ministeriet för
18510:    En av polisens uppgifter är att övervaka hur    inrikesärendena har även rådgjort med trafik-
18511: trafikidkarna sköter sin trafik och att ingripa    ministeriet om den ökade övervakning som
18512: i sådana fall, där man misstänker att det är       erfordras för att stadgandena om yrkesmässig
18513: fråga om idkande av olovlig yrkesmässig trafik.    motorfordonstrafik bättre skall efterföljas.
18514:    Polisen övervakar den yrkesmässiga trafiken        Ministeriet för inrikesärendena kommer att
18515: bl.a. så, att man i samband med kontrollen av      kontinuerligt följa med förekomsten av olov-
18516: fordonen utreder även själva frågan om idkan-      lig yrkesmässig trafik och i samråd med trafik-
18517: det av trafik. Utredningen sker huvudsakligen      ministeriet och bilbranschens fackorganisatio-
18518: på grundvalen av de tillstånd och övriga hand-     ner försöka rätta tili konstaterade missförhål-
18519: lingar som finns i fordonet. Polisen har även      landen samt effektivera övervakningen i alla
18520: uppgifter om de olika trafikidkarnas tilistånd     dess former.
18521:      Helsingfors den 17 oktober 197 8.
18522: 
18523:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
18524:                                               1978 vp.
18525: 
18526: Kirjallinen kysymys n:o 311.
18527: 
18528: 
18529: 
18530: 
18531:                                   Siren ym.: Errostä sairaanhoitolaitosten maksuista, korvauksista
18532:                                       ja palkkioista annetun asetuksen muuttamisesta.
18533: 
18534: 
18535:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
18536: 
18537:    Eräistä sairaanhoitolaitosten maksuista, kor-     siksi, että taksat on säilytetty muuttumattomina
18538: vauksista ja palkkioista annetun asetuksen 9         vuodesta 1964 alkaen, vaikka kustannustaso
18539: §:ssä säädetään seuraavaa: "Tapaturmavakuu-          on noussut mainittuna aikana elinkustannusin-
18540: tuksia myöntävä yhteisö ja [valtion tapaturma-       deksillä mitattuna yli kolminkertaiseksi ja sai-
18541: toimisto] ovat velvolliset suorittamaan 5 § :n       raanhoitokustannukset vielä tätäkin enemmän.
18542: 1 ja 2 momentissa mainitun perusmaksun lisäksi       Potilailta perittäviä korvauksia on sitä vastoin
18543: valtion ja lakisääteistä valtionapua saavalle        tarkistettu samana aikana useaan otteeseen.
18544: sairaanhoitolaitokselle korvausta vakuutettujen         Edellä olevan perusteella esitämme valtiopäi-
18545: potilaiden tutkimuksista ja hoidosta poliklini-      väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
18546: kalla sekä lääkärintarkastuksista ja -lausunnoista   tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18547: seuraavien perusteiden mukaan".                      seuraavan kysymyksen:
18548:    Tämän jälkeen asetuksessa on yksityiskohtai-
18549: nen, lähes 100 kohtaa käsittävä taksaluettelo.                 Onko Hallitus tietoinen, että taksa..
18550: Taksat alkavat 1,35 markasta ja esimerkiksi kes-            jen korottamatta jättämisellä on tosi-
18551: kisuuren sidoksen asettamisesta tai pienen haa-             asiassa siirretty alunperin tapaturmava-
18552: van ompelusta on korvaus 2,05 markkaa. Tak-                 kuutuslaitoksille suoritettavaksi tarkoi-
18553: sat ovat yleensä alle 10 markan suuruisia.                  tettuja kustannuksia yhteiskunnan vas-
18554:    Vakuutuslaitosten suorittamat korvaukset ei-             tattavaksi, ja jos on,
18555: vät missään tapauksessa peitä taksaluettelon                   mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen
18556: mukaisten toimenpiteiden sairaaloille aiheutta-             korjaamiseksi?
18557: mia kuluja, tuskin edes laskutuskuluja. Näin
18558:       Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1978.
18559: 
18560:                Helge Siren                                      Lyyli Aalto
18561: 
18562: 
18563: 
18564: 
18565: 0878008704
18566: 2                                           1978 vp.
18567: 
18568: 
18569: 
18570: 
18571:                        Ed u s k u n n a n Herra Puhe m Ii e he 11 e.
18572: 
18573:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksemt kysytnykseen esitän kunnioitta-
18574: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vasti seuraavaa:
18575: olette B päivänä kesäkuuta . 1978 päivätyn              Eräistä sairaarthoitohtitosten maksuista, kor-
18576: kirjeetltle ohella toimittanut valtioneuvoston       vaoksista ja palkkioista annetun asetuksen
18577: asianomaiselle jäsenelle jäljertooksen kansiin-       (178/61) 9 §:ssä määrätään er!iiden tapatur-
18578: edustaja Sirenin ym. näin kuuluvasta kirjalli-       ~avakuutuksia . ~~ntävi~n .. y}'tt~isöj~n pö~ikli­
18579: sesta kysymyksestä n:o 311:                          nik:kamaksun hsaksi perlttavlstä tmmenptde-,
18580:                                                      lausunto- ja todistuspalkkiöista. Lausunto- ja
18581:           Onko Hallitus tietoinen, että takso-       todistuspalkkioiden osalta maksuja on tarkis-
18582:        jen korottamatta: jättämisellä on tosi-       tettu 17. 10. 1975 ( SOl/75). T<timenpidepalk-
18583:        asiassa siirretty alunperin tapaturmava-      kioiden kustannustason nousua: V'itStaatta koro•
18584:        kuutuslaitoksille suoritettavaksi tarkoi-     tusesitys on pru:aikaa selvityksen alaisena.
18585:        tettuja kustannuksia yhteiskunnan vas-           Sen sijaan poliklinikkamaksuja on korotettu
18586:        tattavaksi, ja jos on,                        1. 7. 1973 lukiert 8 markasta 15 markkaan, jol-
18587:        · mitä Hallitus aikoo tehdä tilanteen         loin samalla ort poistettu erilliset la:bctratorio- ja
18588:        korjaamiseksi?                                tÖl:ltgentnaksut.
18589:      Helsingissä 14 päivänä s:yys.kuuta 1978.
18590: 
18591: 
18592:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
18593:                                               N:o 311                                                  3
18594: 
18595: 
18596: 
18597: 
18598:                            T i 11 R i k s d a g e n 'S H e u    T ·a 1 m a n.
18599: 
18600:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
18601: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         samt anföra följande:
18602: av den 13 juni 1978 tili vederbörande medlem              I 9 § förordningen om vissa avgifter, ersätt-
18603: av statsrådet översänt avskrift av följande av        ningar och arvoden vid sjukvårdsinrättningar
18604: riksdagsman Siren m. fl. undertecknade spörs-          ( 178/61) stadgas om arvoden för åtgärder, ut-
18605: mål nr 311:                                           låtanden och intyg som, förutom poliklinik-
18606:                                                       avgift, skall uppbäras av vissa samfund som
18607:           Är Regeringen medveten om att det,          beviljar olycksfallsförsäkringar. I fråga om arvo-
18608:        att man underlåtit att höja taxorna, i         den för utlåtanden och intyg har avgifterna jus-
18609:        själva verket iJnneburit att de kostnader      terats 17. 10. 1975 (801/75). Ett förhöjnings-
18610:        som ursprungligen varit avsedda att            förslag, som motsvarar den stegrade kostnads-
18611:        åläggas olycksfallsförsäkringsanstalterna,     nivån, utreds som bäst.
18612:        nu överförts på samhället, och om den              Däremot har poliklinikavgifterna höjts från
18613:        är det,                                        8 mk tili 15 mk räknat från 1. 7. 1978. Sam-
18614:           vad ämnar Regeringen göra för att           tidigt har de separata laboratorie- och röntgen-
18615:        rätta tili situationen?                        avgifterna slopats.
18616:      Helsingfors den 14 september 1978.
18617: 
18618: 
18619:                                                     Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
18620:                                               1978 vp.
18621: 
18622: Skriftligt spörsmål nr 312.
18623: 
18624: 
18625: 
18626: 
18627:                                   Taxell: Om avfailLshantecingen i skärgården.
18628: 
18629: 
18630:                            T i [1 R Ii. k s d a: g e n s H e r r T a 1 m a n.
18631: 
18632:     "Håll Skärgården Ren r.f." är en riksorgani-     egentlig förbälttring ifråga om den avfallshan-
18633: sation vars målsättning är att sprida informa-       t:ering fö11eningen "Håll Skärgården Ren r.f."
18634: ti:on för a111: förebygga nedskräpning i skärgår-    handhar. Det är därför av största vikt att
18635: den genom att förbättra fritidsfolkets natur-        föreningens verksamhetsförutsättningar tryggas
18636: vårdsansvar. Organisationen har utvecklat en         även i fortsättningen. Då den verksamhet före-
18637: effektiv avfalls- och toalettservice främst för      ningen bedriver i mycket stor utsträckning är
18638: båtfolket.                                           sådan som egentligen borde åvila samhället, har
18639:     Det kanske viktigaste resultatet av organi-      samhället ett speciellt ansvar för att verksam-
18640: sationens verksamhet utgör det stora antal sop-      heten skall vila på en fast ekonomisk grund.
18641:  terminaler man grundat på olika håll i skär-        Det statsstöd föreningen erhåller bör därför
18642: gården. Den verksamhet föreningen åtagit sig         kraftigt höjas. Det kan bäst ske så att i stats-
18643: att upprätthålla är sådan som avses i artikel        budgeten på ett särskilt moment upptas ett
18644: VIII i Östersjöavtalet.                              tillräckligt stort anslag för föreningens verksam-
18645:     Små ekonomiska resurser har dock begränsat       het. Det är lätt att inse vilka oerhört mycket
18646: föreningens verksamhetsmöjligheter. Bl.a. bör        större summor som skulle gå åt ifall den vetk-
18647: tömning av sopterminalerna ske oftare än vad         samhet som "Håll Skärgården Ren r.f." i dag
18648: som varit fallet för att de sanitära och trivsel-    sköter, ålåg statsmakten.
18649: krav man måste ställa på sophanteringen skall            Med hänvisning till ovanstående får jag i
18650: kutma uppfyllas. Eftersom speciellt båtturister-     den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
18651: nas antal kraftigt har ökat blir föreningens         föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
18652: verksamhet hela tiden allt viktigare. Ytterligare    rådet ställa följande spörsmål:
18653:  sopstationer borde även fås tili stånd. För till-
18654: fället bedriver organisationen egentlig verksam-                 Ar Regeringen medveten om viiken
18655: het i Åboland och Nyland. Med ökade resurser                 omfattande verksamhet för skärgårdens
18656: kunde verksamheten utvidgas tili andra delar                 renhållning riksorganisationen "Håll
18657:  av landet.                                                  Skärgården Ren r.f." bedriver med en-
18658:     I svatsbudgeten för år 1976 intogs på basen              dast ett litet statsstöd, och om så ä·r,
18659:  av en Sfp-motion 40 000 mark för att stöda                      vilka åtgärder avser Regeringen vidta
18660: skärgårdens ·renhållning. Sedan dess har "Håll               för att nämnda förening skall erhålla
18661:  Skärgården Ren r.f." årligen erhålHt statsbidrag            tillräckligt statsstöd för att även i fort-
18662:  för sin verksamhet. I förhållande till verksam-             sättningen kunna handha avfallshante-
18663:  hetens omfattning har statsbidraget dbck inte               ringen i skärgården och även utöka sin
18664:  varit tillräckligt.                                         verksamhet genom att grunda ytterligare
18665:     Den nya avfallshanteringslagen innebät ingen             sopstationer?
18666:       Helsingfors den 14 juni 1978.
18667: 
18668:                                            Christoffer Taxell
18669: 
18670: 
18671: 
18672: 
18673: 087800%56
18674: 2                                               1978 vp.
18675: 
18676: Kirjallinen kysymys n:o 312.                                                                      Suomennos.
18677: 
18678: 
18679: 
18680: 
18681:                                    Taxell:. Jätteidlenlkäsiittely l!aitosten perustamisesta sooristoaJ.ueille.
18682: 
18683: 
18684:                          Ed' u s kunnan He r t a Puhe m i e he 11 e.
18685: 
18686:    "Pidä Saaristo Siistinä r.y." on valtakunnal-        "Pidä Saaristo Siistinä r.y." huolehtii. Tämän
18687: linen järjestö, jonka päämääränä on levittää           vuoksi on mitä tärkeintä, että järjestön toimin-
18688: informaatiota estääkseen saariston likaantumi-         taedellytykset turvataan myös tulevaisuudessa.
18689: sen parantamalla vapaa-ajanviettäjien luonnon-         Järjestön harjoittaman toiminnan ollessa erit-
18690: suojeluvastuuta. Järjestö on kehittänyt tehok-         täin suurelta osaltaan sellaista, josta yhteiskun-
18691: kaan, etenkin veneilijöille tarkoitetun jäte- ja       nan pitäisi varsinaisesti vastata, yhteiskunnalla
18692: käymäläpalvelun. Yhdistyksen toiminnan ehkä            on erityinen vastuu siitä, että toiminta tapah-
18693: tärkein saavutus on eri paikkoihin saaristossa         tuisi vakaan taloudellisen pohjan perustalta.
18694: perustettujen jäteterminaalien suuri lukumäärä.        Yhdistyksen saamaa valtionapua on tämän
18695: Toiminta, jonka järjestö on ottanut ylläpitääk-        vuoksi voimakkaasti korotettava. Tämä voi
18696: seen, on Itämeren sopimuksen VIII artiklassa           tapahtua parhaiten siten, että valtion tulo- ja
18697: tarkoitettua toimintaa.                                menoarvioon otetaan erityiselle momentille
18698:    Pienet taloudelliset resurssit ovat kuitenkin       riittävän suuri määräraha yhdistyksen toimintaa
18699: rajoittaneet yhdistyksen toimintamahdollisuuk-         varten. On helppo ymmärtää, että valtavasti
18700: sia. Mm. jäteterminaalien tyhjennyksen on ta-          suuremmat rahamäärät jouduttaisiin käyttä-
18701: pahduttava useammin kuin tähän saakka, jotta           mään, mikäli toiminta, jota "Pidä Saaristo Siis-
18702: jätehuollolle asetettavat terveydelliset ja viihty-    tinä r .y ." nykyisin harjoittaa, kuuluisi valtio-
18703: vyysvaatimukset voitaisiin täyttää. Erityisesti        vallalle.
18704: veneilijöiden lukumäärän kasvaessa voimak-                Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
18705: kaasti järjestön toiminta tulee jatkuvasti yhä         jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
18706: tärkeämmäksi. Myös uusia jäteasemia tulisi             valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18707: saada perustetuksi. Tällä hetkellä järjestö har-       vaksi seuraavan kysymyksen:
18708: joittaa varsinaista toimintaa Turunmaalla ja
18709: Uudellamaalla. Lisätyillä resursseilla toiminta                    Onko Hallitus tietoinen siitä, kuinka
18710: voitaisiin laajentaa käsittämään myös maan                      laajaa toimintaa saariston puhtaanapitä-
18711: muita osia.                                                     miseksi valtakunnallinen järjestö "Pidä
18712:    Vuoden 1976 valtion tulo- ja menoarvioon                     Saaristo Siistinä r.y." harjoittaa vain
18713: otettiin RKP:n aloitteen johdosta 40 000 mark-                  vähäisen valtiontuen turvin, ja jos on,
18714: kaa saariston puhtaanapitämisen tukemiseksi.                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18715: Tästä lähtien "Pidä Saaristo Siistinä r.y." on                  ryhtyä, jotta mainittu yhdistys saa riit-
18716: vuosittain saanut valtionapua toimintaansa.                     tävää valtionapua voidakseen myös tule-
18717: Suhteessa toiminnan laajuuteen valtionapu ei                    vaisuudessa huolehtia jätehuollosta saa-
18718: kuitenkaan ole ollut riittävä.                                  ristossa ja laajentaa toimintaansa perus-
18719:    Uusi jätehuoltolaki ei merkitse mitään var-                  tamalla uusia jäteasemia?
18720: sinaista parannusta siihen jätehuoltoon, josta
18721:      Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 1978.
18722: 
18723:                                             Christoffer Taxell
18724:                                                N:o 312                                                   3
18725: 
18726: 
18727: 
18728: 
18729:                          Eduskunnan Herr~ Puhemiehelle.
18730: 
18731:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       siitä, että jä,rjesrtön käytettävissä olevat taloudel-
18732: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        liset voimavarat järjestön saama valtionapu mu-
18733: olette 14 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn kir-       kaanlukien ovat tehtävämäärään nähden liian
18734: jeenne n:o 1533 ohella lähettänyt valtioneuvos-      vähäiset. Sama koskee muidenkin luonnonsuo-
18735: ton asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi jäl-    jelujärjestöjen valtionapua.
18736: jennöksen kansanedustaja Taxellin kirjallisesta          Valtiontaloudellinen tilanne huomioon ottaen
18737: kysymyksestä n:o 312, jossa tiedustellaan:           hallitus ei ole voinut esi:ttää valtion vuoden
18738:                                                      1979 tulo- ja menoarvioesityksessään merkityk-
18739:           Onko Hallitus tietoinen siitä, kuinka      sellisiä lisäyksiä yleensä minkään menoerän koh-
18740:        laajaa toimintaa saariston puhtaanapitä-      dalla. Tästä syystä ei myöskään saariston puh-
18741:        miseksi valtakunnallinen järjestö "Pidä       taanapitoa varten tarkoitettua määrärahaa ole
18742:        Saaristo Siistinä r.y." harjoittaa vain       voitu esittää korotettavaksi, vaan se ehdotetaan
18743:        vähäisen valtiontuen turvin, ja jos on,       säilytettäväksi edelleen 40 000 markassa. Koko
18744:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       maan jätehuoltotoiminnan tukemiseen ei ole
18745:        ryhtyä, jotta mainittu yhdistys saa riittä-   voitu ehdottaa määrärahaa tämänkään vertaa
18746:        vää valtionapua voidakseen myös tule-         huolimatta siitä, että vuoden 1979 aikana tulee
18747:        vaisuudessa huolehtia jätehuollosta saa-      voimaan laaja, uusia velvoitteita sisältävä alan
18748:        ristossa ja laajentaa toimintaansa perus-     lainsäädäntö. Voidaan myös todeta, että tämä
18749:        tamalla uusia jäteasemia?                     lainsäädäntö helpottaa osaltaan saariston puh-
18750:                                                      taanapitämistä.
18751:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Hallitus pitää tärkeänä Pidä Saaristo Siistinä
18752: vasti seuraavaa:                                     r.y.:n samoin kuin muidenkin luonnonsuojelujär-
18753:    Hallitus on tietoinen sii:tä, että valtakunnal-   jestöjen valtionapukysymysten kuntoon saatta-
18754: linen järjestö Pidä Saaristo Siistinä r.y. har-      mista heti kun valtiontalouden tila antaa siihen
18755: joittaa merkityksellistä toimintaa saaristomme       riittävät edellytykset.
18756: puhtaanapitämiseksi. Hallitus on myös tietoinen
18757:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1978.
18758: 
18759:                                                                              Ministeri Eero Rantala
18760: 4                                              1978 vp.
18761: 
18762: 
18763: 
18764: 
18765:                             T i U R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a il.l.
18766:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stöd medräknat, som står tili organisationens
18767: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         förfogande, är otillräckliga med avseende på
18768: nr 1533 av den 14 juni 1978 tili vederbörande         uppgifternas omfattming. Det samma gäller även
18769: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        statsstödet för de övriga miljövårdsorganisatio-
18770: jande av riksdagsman Taxell ställda spörsmål          nerna.
18771: nr 312:                                                  Med beaktande av läget inom statshushåll-
18772:            Är Regeringen medveten om viiken           ningen har regeringen i sin proposition angåen-
18773:         omfattande verksamhet för skärgårdens         de statsförslaget för år 1979 i allmänhet inte
18774:        renhållning riksorganisationen "Håll           kunnat föreslå tillägg av betyddse under någon
18775:         Skärgården Ren r.f." bedriver med en-         utgiftspost. Av denna orsak har man inte heller
18776:        dast ett litet statsstöd, och om så är,        kunnat föreslå förhöjning av det anslag som är
18777:             vilka åtgärder avser Regeringen vidta     avsett för renhållning av skärgården, utan a:n-
18778:         för att nämnda förening skall erhålla         slaget föreslås kvarstå tili ett belopp av 40 000
18779:         tillräckligt statsstöd för att även i fort-   mark. Man har inte kunnat föreslå ens ett så
18780:         sättningen kunna handha avfallshante-         stort anslag tili stöd för avfallshanteringen i
18781:         ringen i skärgården och även utöka sin        hela riket, trots att en omfattande lagstiftning
18782:         verksamhet genom att grunda ytterligare       på området, innefattande nya förpliktelser, trä-
18783:         sopstationer?                                 der i kraft under år 1979. Det kan även konsta-
18784:                                                       teras, att denna lagstiftning för sin del under-
18785:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         lättar renhållningen av skärgården.
18786: samt anföra följande:                                    Regeringen anser det vara viktigt, att stats-
18787:    Regeringen är medveten om, att riksorgani-         understödsfrågorna beträffande Häll Skärgården
18788: sationen Håll Skärgården Ren r.f. bedriver en         Ren r.f. liksom även beträffande de övriga
18789: betydelsefull verksamhet för skärgårdens ren-         naturskyddsorganisationerna klaras upp genast
18790: hållning. Regeringen är även medveten om, att         när läget inom statshushållningen ger tillräck-
18791: de ekonomiska resurser, organisationens stats-        liga förutsättningar härför.
18792:       Helsingfors den 29 september 1978.
18793: 
18794:                                                                               Minister Eero Rantala
18795:                                                1978 vp.
18796: 
18797: Kirjallinen kysymys n:o 313.
18798: 
18799: 
18800: 
18801: 
18802:                                   Tuomioja: Työsuhdeturvaa koskevien säännösten virheelilisen
18803:                                      tulkinnan estämisestä.
18804: 
18805: 
18806:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he He.
18807: 
18808:    Yleisradiossa on useiden vuosien ajan käy-        free lance -ohjelmatyöntekijöitä koskevan työ-
18809: tetty määräaikaisia, toisiaan välittömästi seuraa-   selkkauksen syntyyn toukokuussa 1978.
18810: via työsopimuksia työntekijöiden palkkaamiseen          Tässä mai:nittu esimerkki on Yleisradion pii-
18811: yhtiön palvelukseen ilman, että heillä olisi tois-   ristä, mutta on ilmeistä, että kyseessä on sel-
18812: taiseksi voimassaolevan työsuhteen !turvaa,          lainen epäkohta, joka koskee myös monia
18813: vaikka määräaikaisten työsopimusten jatkuva          muita vastaavassa asemassa olevia ei-vakinaisia
18814: käyttö osoittaa työvoiman tarpeen olevan py-         työntekijöitä.
18815: syvä. Perusteluksi on yhtiön puolesta esitetty,         Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
18816: että Yleisradion !talousarviossa on helpompi         37 §:n 1 momenvtiin viitaten esitän kunnioit-
18817: saada hyväksytyksi määräaikaisia kuin pysyviä        taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
18818: vakansseja. Niiden aiheuttamat kustannukset          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
18819: eivät kuitenkaan ole olennaisesti erilaiset.
18820:    Paitsi varsinaisten ohjelmatyöntekijöiden,                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin sen
18821: Yleisradio pyrkii käyttämään ei-vakinaisia työ-             työlainsäädännön työsuhdeturvaa koske-
18822: suhteita myös muiden työntekijäryhmien osalta.              vien säännösten väärinkäytön estämi-
18823:  Tämä osoittaa, että perusteena ei voi olla esi-            seksi, joka oli syynä mm. viime touko-
18824: merkiksi ohjelmatyön poikkeuksellinen luonne.               kuussa käytyyn Oy Yleisradio Ab:n
18825: Ohjelmatyön kohdalla tilanne vain kärjistyi                 free lance -ohjelmatyöntekijöiden työ-
18826: siinä määrin, että se oli myötävaikuttamassa                taisteluun?
18827:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1978.
18828: 
18829:                                            Erkki Tuomioja
18830: 
18831: 
18832: 
18833: 
18834: 0878009036
18835: 2                                             1978 vp.
18836: 
18837: 
18838: 
18839: 
18840:                         Ed u s k u 11 11 a n He r r a Puhe m i e h d 1e.
18841: 
18842:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      teen osapuolet voisivat täysin vapaasti ratkaista,
18843: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pidetäänkö työsopimusta toistaiseksi voimassa
18844: olette 15 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn kir-      olevana vai määräaikaisena. Työlainsäädäntöm-
18845: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    me yhtenä keskeisenä periaatteena pidettävän
18846: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     työntekijän suojelutarkoituksen johdonmukai-
18847: Tuomiojan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       sena seurauksena on, että epäselvissä tapauk-
18848: myksestä 11:0 313:                                  sissa työsopimus on oletettava toistaiseksi voi-
18849:                                                     massa olevaksi. Täysin selvää on myös, että
18850:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin sen       jos lukuisin peräkkäisin määräaikaisin työsopi-
18851:        työlainsäädännön työsuhdeturvaa koske-       muksin on jossakin suhteessa pyritty kiertä-
18852:        vien säännösten väärinkäytön estämi-         mään laissa säädettyä työntekijän suojaa, esi-
18853:        seksi, joka oli syynä mm. viime touko-       merkiksi vuosiloman sijasta suoritetaan sään-
18854:        kuussa käytyyn Oy Yleisradio Ab:n free       nöllisesti lomakorvaus ja irtisanomissuoja muo-
18855:        lance -ohjelmatyöntekijöiden työtaiste-      dostuu heikommaksi kuin toistaiseksi voimassa
18856:        luun?                                        olevissa työsopimuksissa, on työsuhdetta pidet-
18857:                                                     tävä jatkuvana.
18858:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Oy Yleisradio Ab:n palveluksessa olevien
18859: taen seuraavaa:                                     ns. free lance -ohjelmatyöntekijöiden työsuhtei-
18860:    Työsopimuslain (320/70) 2 §:n mukaan             den määräaikaisuudesta on syntynyt eräitä epä-
18861: työsopimus voidaan tehdä joko määräajaksi tai       kohtia asianomaisille työntekijöille, kuten vuo-
18862: olemaan voimassa toistaiseksi. Määräaikaisina       silomien saamatta jäämisiä ja epävarmuutta
18863: työsopimuksina pidetään paitsi kestoajaltaan        uudesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työ-
18864: täsmällisesti kalenteriaikaan sidottuja sopimuk-    lainsäädännön periaatteiden mukaisesti näitä
18865: sia, myös työsopimuksia, joissa on sovittu tar-     toisiaan seuraavia työsopimuksia on usein pidet-
18866: koin määrätystä työsuorituksesta. Määräaikai-       tävä toistaiseksi voimassa olevina työsopimuk-
18867: s1na pidetään edelleen työsopimuksia, joiden        sirra.
18868: tarkoituksesta muutoin käy ilmi työsuhteen kes-         Kun sosiaali- ja terveysministeriön tietoon
18869: toaika.                                             on tullut myös muita vastaavanlaisia tapauksia,
18870:    Käytännössä ovat toistaiseksi 'tehdyt työsopi-   hallitus tulee harkitsemaan sellaisiin toimenpi-
18871: mukset yleisimpiä. Mahdollisuus sopia määrät-       teisiin ryhtymistä, joilla voidaan turvata jo
18872: tyyn aikaan tai työhön liittyvästä työsopimuk-      nykyisenkin työlainsäädännön työntekijöille tar-
18873: sesta ei kuitenkaan merkitse sitä, että työsuh-     koittama suoja.
18874:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 197 8.
18875: 
18876:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläiärvi
18877:                                                 N:o 313                                                3
18878: 
18879: 
18880: 
18881: 
18882:                             T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18883: 
18884:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          avgöra huruvida arbetsavtalet skall anses in-
18885: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              gånget för viss tid dler att gälla tills vidare.
18886: velse av den 15 juni 1978 till vederbörande            En konsekvent följd av den princip om skydd
18887: medlem av statsrådet översänt avskrift av riks-       .;för arbetstagaren som kan anses vara central i
18888: dagsman Tuomiojas skriftliga spörsmål nr 313,         vår arbetslagstiftning är, att ett arbetsavtal i
18889: som följer:                                            oklara fall skall antas gälla tills vidare. Det är
18890:                                                        även helt klart, att såvida man genom flera för
18891:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         viss tid efter varandra ingångna arbetsavtal i
18892:        förhindTande av det missbruk av arbets-        något avseende försökt kringgå lagens stadgande
18893:        lagstiftningens stadganden om anställ-         om skydd för arbetstagaren t.ex. så, att i stället
18894:        ningstrygghet, som var orsak bl.a. tili        för semester regelmässigt betalas semesterersätt-
18895:        Oy Yleisradio Ab:s free lance-arbets-          ning och uppsägningsskyddet blir svagare än i
18896:        strid sistlidna maj?                           arbetsavtal som ingåtts att gäUa tills vidare,
18897:                                                        skall arbetsförhållandet anses vara fortlöpande.
18898:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-             Den temporära karaktären hos de vid Oy
18899: samt anföra följande:                                 Yleisradio Ab anställda s.k. free lance-program-
18900:     Enligt 2 § lagen om arbetsavtal (320/70)           arbetarnas arbevsförhållanden har givit upphov
18901: kan arbetsavtal ingås för viss tid eller att gälla    till vissa missförhållanden för vederbörande
18902: tills vida're. Avtal skall anses ingånget för viss    arbetstagare, genom att t.ex. semestrar inte
18903: tid de1s då det är fråga om avtal, vilkas giltig-      erhållits och genom att osäkerhet rått om hu-
18904: het är bundoo till exakt kalendertid och dels         ruvida nya arbetsavtal för viss tid kommer till
18905: då det är fråga om arbetsavtal som gäller noga         stånd. Enligt arbetslagstiftningens principer
18906: fastställd arbetsprestation. Arbetsavtal anses         skall dylika på varandra följande arbetsavtal
18907: vidare ingånget för viss tid då tiden för arbets-      ofta anses som arbetsavtal, ingångna att gälla
18908: förhållandets fortbestånd eljest framgår av av-        tills vidare.
18909: talets syfte.                                              Emedan också andra liknande fall kommit
18910:     Arbetsavtal som ingåtts att gälla tills vidare    till social- och hälsovårdsministeriets kännedom
18911: är i praktiken de vanligaste. Möjligheten att         kommer regeringen att överväga åtgärder, ge-
18912: ingå arbetsavtal som hänför sig tiH en viss tid       nom vilka man kan tillförsäkra arbetstagarna
18913: ellet till ett visst arbete innebär likväl inte att   det skydd som avses redan i gällande lagstift-
18914: arbetsförhållandets parter helt fritt skulle kunna    ning.
18915: 
18916:      Helsingfors den 25 september 1978.
18917: 
18918:                                                  Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläiärvi
18919:                 j
18920:                j
18921:               j
18922:              j
18923:             j
18924:            j
18925:           j
18926:          j
18927:         j
18928:        j
18929:       j
18930:      j
18931:     j
18932:    j
18933:   j
18934:  j
18935: j
18936:                                              1978 vp.
18937: 
18938: Kirjallinen kysymys n:o 314.
18939: 
18940: 
18941: 
18942: 
18943:                                  Salolainen: Hirvikalareiden vähentämisestä ja ennaltaehkäisystä.
18944: 
18945: 
18946:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
18947: 
18948:    Maanteillämme sattui vuonna 1977 kaikkiaan      kuva raivauksen merkityksestä kalareiden vä-
18949: 1 813 viranomaisten tietoon tullutta hirvieläin-   hentäjänä, tulisi koeluontaisesti jollakin pahalla
18950: onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa kuoli       hirvikolaritiellä ( esim. Nurmijärventiellä) ko-
18951: 5 ja loukkaantui ainakin 166 ihmistä.              keilla raivausta. Raivauksessa voitaisiin kuiten-
18952:    Kevään vasomisen jälkeen arvellaan hirvikan-    kin arvopuusto säästää, jotteivät taloudelliset
18953: nan olevan kaikkiaan noin 120 000 yksilöä.         ongelmat tule esteeksi. Mekaanisena työnä (ei
18954: Valkohäntäpeuroja on lisäksi noin 20 000 yk-       vesakkomyrkyillä) tehdyllä raivauksella olisi li-
18955: silöä.                                             säksi suuri työvoimapoliittinen merkitys. Luon-
18956:    Hirvieläinten kaatolupia lisäämällä pyritään    nollisesti kaikkia muitakin menetelmiä hirvika-
18957: osaltaan vähentämään sekä autoilulle että maa-     lareiden vähentämiseksi on jatkuvasti kehitet-
18958: taloudelle hirvieläimistä aiheutuvia vahinkoja.    tävä ja tutkittava.
18959: Metsästyksellä ei kuitenkaan päästä riittäviin        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
18960: tuloksiin ja niinpä jo tähän mennessä on ko-       päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
18961: keiltu monia keinoja hirvikalareiden ennalta-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18962: ehkäisemiseksi.                                    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18963:    Ilta-Sanomissa 7. ja 8. kesäkuuta 1978 on kä-
18964: sitelty laajalti hirvikolariongelmaa ja päädytty                 Minkälaisia suunnitelmia viranomai-
18965: esittämään tienvarsien vesakkojen hävittämistä               silla on hirvikalareiden ennaltaehkäisyn
18966: pahimmilla hirvikolarialueilla. Samaan kysy-                 tehostamiseksi, ja
18967: mykseen puuttuu myös Tekniikan Maailma                           katsooko Hallitus, että tienvarsien ve-
18968: ·lehti n:o 11/1978. Vesakkoja on jo tähänkin                 somista tulisi kokeiden pohjalta käyttää
18969: mennessä raivattu, mutta ilmeisesti raivausalue              entistä enemmän hirvikalareiden ehkäi-
18970: on jäänyt liian kapeaksi. Jotta saataisiin selvä             syyn?
18971:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1978.
18972: 
18973:                                          Pertti Salolainen
18974: 
18975: 
18976: 
18977: 
18978: 087800849E
18979: 2                                              1978 vp.
18980: 
18981: 
18982: 
18983: 
18984:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
18985: 
18986:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muuksien torjumiseksi. Eräinä osatutkimuksina
18987: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-        on tutkittu mm. auton valojen vaikutusta sekä
18988: hemies, 16 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn            riistapeilien ja riista-aitojen merkitystä. Tutki-
18989: kirjelmänne ohella toimittanut asianomaiselle         musohjelma on toistaiseksi osittain kesken,
18990: valtioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansan-        mutta jo tällä hetkellä näyttää siltä, ettei tut-
18991: edustaja P. Salolaisen näin kuuluvasta kirjalli-      kittavilla toimenpiteillä voida oleellisesti vai-
18992: sesta kysymyksestä n:o 314:                           kuttaa hirvieläinonnettomuuksien torjumiseen.
18993:            Minkälaisia suunnitelmia viranomai-           Edellä mainittuun tutkimusohjelmaan ei ole
18994:        silla on hirvikalareiden ennaltaehkäisyn       sisältynyt vesakon raivauksen vaikutusten tut-
18995:        tehostamiseksi, ja                             kimista, koska raivaus toimenpiteenä jo nor-
18996:            katsooko Hallitus, että tienvarsien ve-    maalisti kuuluu teiden kunnossapitoon.
18997:        somista tulisi kokeiden pohjalta käyttää          Vesakkoa Ja puustoa raivataan tien luiskista
18998:        entistä enemmän hirvikalareiden ehkäi-         lähinnä seuraavista syistä:
18999:        syyn?                                            -     lumen kinostumisen estämiseksi ajora-
19000:                                                       dalla
19001:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            -    ojien tukkeutumisen estämiseksi
19002: vasti seuraavaa:                                        -     liikenneturvallisuuden parantamiseksi
19003:    Hirvieläinonnettomuuksien määrä on maas-              -    maisemahoidollisista syistä.
19004: samme viime vuosina huomattavasti lisäänty-
19005: nyt. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on                Vesakkojen raivauksen vuotuinen tarve on
19006: niiden määrä lähes kymmenkertaistunut. Vuon-          noin 20 000 tie-km. Tätä tarvetta ei pystytä lä-
19007: na 1977 tapahtui yleisillä teillä yhteensä 1 775      heskään tyydyttämään käytettävissä olevilla
19008: hirvieläinonnettomuutta. Vaikka kaikkien lii-         määrärahoilla. Varsinaisesta tien ja ajoradan
19009: kenneonnettomuuksien maara on vuodesta                kunnossapidosta ei myöskään voida liikennetur-
19010: 1973 lähtien huomattavasti vähentynyt, on hir-        vallisuutta vaarantamatta tinkiä vesakon rai-
19011: vieläinonnettomuuksien määrä jatkuvasti nous-         vauksen hyväksi.                   .
19012: sut. Hirvieläinonnettomuudet ovat keskittyneet           Vesakkoja on raivattu mekaanisesti joko ko-
19013: lähinnä Etelä-Suomeen. Eräissä tiepiireissä on        neella tai miestyönä sekä kemiallisesti. Mekaa-
19014: hirvieläinonnettomuuksien osuus jo yli 30 %           ninen vesakon raivaus maksaa koneellisesti suo-
19015: kaikista yleisillä teillä tapahtuneista liikenneon-   ritettuna noin 300-500 mk/tie-km ja miestyö-
19016: nettomuuksista. Liikennesuorite on viimeisten         nä noin 1 000 mk/ tieckm. Kemiallinen raivaus
19017: kymmenen vuoden aikana kasvanut 2,1 kertai-           maksaa noin 100-200 mk/tie-km. Ottaen huo-
19018: seksi. Viime vuosina toteutetun nopeusrajoitus-       mioon kemiallisen raivausmenetelmän kestä-
19019: järjestelmän johdosta eivät ajoneuvojen nopeu-        vämmän vaikutuksen, voidaan arvioida, että
19020: det ole enää kasvaneet. Tästä syystä näyttää il-      sen kustannukset ovat vain 1/10 mekaanisen
19021: meiseltä, että ainoa selitys hirvieläinonnetto-       raivauksen kustannuksista. Nykyisen rahoituk-
19022: muuksien määrän huomattavaan kasvuun on               sen vallitessa tie- ja vesirakennushallitus voi
19023: hirvieläinkannan voimakas kasvu.                      suorittaa vesakkojen poistamista vain rajoite-
19024:    Tie- ja vesirakennushallitus, maa- ja metsäta-     tusti, käyttäen sopivassa määrin sekä kemial-
19025: lousministeriö ja Liikenneturva käynnistivät          lista että mekaanista torjuntamenetelmää tehok-
19026: vuoden 197 4 alkupuolella yhteistoiminnassa           kaimman tuloksen saavuttamiseksi.
19027: tutkimusohjelman, jossa on pyritty löytämään             Tienvarsien vesakon raivauksen merkitystä
19028: sopivia keinoja hirvieläinten päälleajo-onnetto-      liikenneturvallisuuden kannalta ei tarkasti tun-
19029:                                               N:o 314                                                 3
19030: 
19031: neta. Tuntuu kuitenkin selvältä, että mikäli hir-    alueille, joilla on tapahtunut runsaasti hirvien
19032: vi on havaittavissa aikaisemmin, jää kuljettajalle   päälleajo-onnettomuuksia.
19033: enemmän aikaa reagoida vaaratilanteessa. Toi-            3. Hirvikannan suuruuden seuraamiseksi tu-
19034: saalta kuitenkin voidaan todeta, että onnetto-       lisi järjestää vuosittain riittävän tarkat lasken-
19035: muustilastojen mukaan on onnettomuustila~            nat.
19036: teessa hirvi tullut yhtä usein vasemmalta kmn            4. Tie- ja vesirakennushallituksen tarkoituk-
19037: oikealta, vaikka näkyvyyttä ajoneuvon kulku-         sena on edelleen jatkaa tutkimustoimintaansa
19038: suunnassa vasemmalle yli ajoradan on huomat-         mahdollisimman tehokkaiden toimenpiteiden
19039: tavasti enemmän kuin oikealle puolelle.              löytämiseksi hirvieläinonnettomuuksien torju-
19040:    Yleisistä teistä annetun lain mukaan on tien-     miseksi.
19041: pitäjällä oikeus vesakonraivauksee~ vain . tie~1         5. Tie- ja vesirakennushallitus pitää vesakoi-
19042: vierialueelle saakka. Onnettomuuksien torJumi-       den raivausta tien varsilta tärkeänä, mutta käy-
19043: sen kannalta olisi tarpeen suorittaa raivaus kau-    tettävissä olevilla resursseilla vesakkojen poista-
19044: emmaksi tiestä, mikä edellyttää maanomistajan        mista voidaan suorittaa muusta tienpidosta
19045: suostumusta. Onnettomuusaltteimmissa tiekoh-         kohtuuttomasti tinkimättä vain nykyisessä laa-
19046: dissa onkin raivaus pyritty toteuttamaan maan-       juudessa.
19047: omistajien kanssa yhteistyössä. Näin tullaan me-         Liikenneministeriö yhtyy tie- ja vesirakennus-
19048: nettelemään myös tulevaisuudessa.                    hallituksen kantaan. Vesakkojen raivaus on var-
19049:    Edellä olevan perusteella tie- ja vesirakennus-   sin merkittävä keino hirvieläinonnettomuuksien
19050: hallitus on esittänyt kysymyksen johdosta seu-       ehkäisijänä, mutta ilmeisesti lähes ainoa lopulli-
19051: raavaa:                                              sesti vaikuttava keino kuitenkin lienee hirvi-
19052:    1. Hirvieläinonnettomuuksien maaran vä-           eläinkannan tuntuva supistaminen.
19053: hentämiseksi tulisi hirvikannan voimakas kasvu          Yhteistoiminnassa maa- ja metsätalousminis-
19054: pysäyttää ja hirvikanta supistaa 60-luvun lopun      teriön kanssa onkin hirvenkaatolupien määrä
19055: tasolle.                                             nostettu 35 OOO:een viime vuoden 24 OOO:sta
19056:    2. Hirvikannan supistaminen tulisi erityi-        luvasta. Kaikki muukin voitava onnettomuuk-
19057: sesti kohdistaa niihin tieosuuksiin rajoittuville    sien vähentämiseksi tullaan tekemään.
19058:       Helsingissä elokuun 23 päivänä 1978.
19059: 
19060:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
19061: 4                                            1978 vp.
19062: 
19063: 
19064: 
19065: 
19066:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19067: 
19068:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         länge delvis oavslutat, men redan nu kan man
19069: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       sluta sig tili att de undersökta åtgärderna inte
19070: av den 16 juni 1978 till vederbörande medlem        i någon väsentlig mån kan hindra uppkomsten
19071: av statsrådet översänt följande av riksdagsman      av hjortdjursolyckor.
19072: P. Salolainen undertecknade spörsmål nr 314:           Ovannämnda undersökningsprogram har inte
19073:           Hurudana planer har myndigheterna         omfattat verkningarna av slyröjning, då ju sly-
19074:        på att effektivera förebyggandet av älg-     röjning redan normalt ingår som åtgärd i un-
19075:        krockar, och                                 derhållet av vägar.
19076:           anser Regeringen att vägrenarnas sly-        Sly och trädbestånd röjs vid vägslänterna av
19077:        växtlighet på basen av vunna erfaren-        följande orsaker:
19078:        heter mera än tidigare borde utnyttjas         - för att hindra att snön bildar drivor på
19079:        för förebyggande av älgkrockar?              körbanan
19080:                                                       - för att hindra att diken täpps till
19081:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         - för ,att förbättra trafiksäkerheten
19082: samt anföra följande:                                 ---,- i fråga om landskapsvård.
19083:    Antalet hjortdjursolyckor i vårt land har ökat
19084: märkbart under de senaste åren. Under de se-           Det årliga behovet av slyröjning gäller cirka
19085: naste tio åren har antalet nästan tiodubblats.      20 000 vägkilometer. Detta behov kan inte ens
19086: Ar 1977 inträffade sammanlagt 1 775 hjort-          tillnärmelsevis tillgodoses med tillbudsstående
19087: djursolyckor på allmänna vägar. Även om total-      anslag. På det egentliga underhållet av väg och
19088: antalet trafikolyckor i väsentlig grad har          körbana kan man inte heller, utan att äventyra
19089: minskat sedan år 1973, har antalet hjortdjurs-      trafiksäkerheten, knappa in till förmån för sly-
19090: olyckor stigit kontinuerligt. Hjortdjursolyckor-    röjning.
19091: na inträffar oftast i södra Finland. I vissa väg-       Slyröjningen har skett mekaniskt, antingen
19092: distrikt är hjortdjursolyckornas andel redan        med maskin eller arbetslag, samt kemiskt. Den
19093: över 30 % av alla trafikolyckor på allmänna         mekaniska slyröjningen kostar, maskinellt ut-
19094: vägar. Trafiktätheten har under det senaste år-     förd, cirka 300-500 mk/vägkilometer och med
19095: tiondet blivit 2,1 gånger större. Som en följd      arbetslag drka 1 000 mk/vägkilometer. Den ke-
19096: av det hastighetsbegränsningssystem som             miska röjningen kostar cirka 100-200 mk/
19097: genomförts under de senaste åren har fordonens      vägkilometer. Med beaktande av det kemiska
19098: hastighet inte längre stigit. Det förefaller där-   röjningsförfarandets mera bestående verkan kan
19099: för uppenbart att den enda förklaringen till        man beräkna att kostnaderna för detta utgör
19100: hjortdjursolyckornas märkbara ökning är hjort-      endast en tiondedel av kostnaderna för meka-
19101: djursbeståndets kraftiga tillväxt.                  nisk röjning. Med nuvarande finansiering kan
19102:    Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen, jord- och      väg- och vattenbyggnadsstyrelsen endast utföra
19103: skogsbruksministeriet och Trafikskyddet inled-      röjning i begränsad skala, med utnyttjande i
19104: de i samråd i början av år 1974 ett undersök-       lämplig mån av såväl kemiska som mekaniska
19105: ningsprogram, där man syftar till att finna         bekämpningssätt för att uppnå det mest effek-
19106: lämpliga medel för avvärjning av påkörnings-        tiva resultatet.
19107: olyckor, i vilka hjortdjur är inblandade. Vissa        Viiken betydelse slyröjningen på vägrenarna
19108: delundersökningar har bl.a. gällt billjusens in-    har för trafiksäkerheten kan inte exakt anges.
19109: verkan samt viltspeglarnas och viltstaketens be-    Det förefaller dock klart, att om älgen kan ses
19110: tydelse. Undersökningsprogrammet är än så           tidigare får chauffören också mera tid att rea-
19111:                                                N:o 314                                                  5
19112: 
19113: gera i farosituationen. Å andra sidan kan man            3. För att kunna följa med älgbeståndets nu-
19114: dock enligt olycksstatistiken konstatera att älgen   merär borde årligen ordnas tillräckligt noggrann
19115: vid olyckstillfället lika ofta kommit från vänster   räkning.
19116: som från höger sida, även om synfältet i for-            4. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen har för
19117: donets färdriktning sett, tili vänster över kör-     avsikt att fortfarande följa upp sitt undersök-
19118: banan är avsevärt vidare än tili höger.              ningsarbete i syft:e att finna så effektiva åtgärder
19119:    Enligt lagen om allmänna vägar har väghålla-      som möjligt i kampen mot hjortdjursolyckorna.
19120: re rätt att röja sly endast fram tili vägens sido-       5. Väg- och vattenbyggnadsstyrelsen anser sly-
19121: område. Med tanke på förebyggandet av olyckor        röjningen vid vägrenarna vara viktig, men med
19122: vore det nödvändigt att röja längre bort från        tilibudsstående resurser kan slyröjning, utan
19123: vägen, vilket förutsätter markägarens godkän-        att man i oskäligt hög grad måste pruta på
19124: nande. På vägsträckor som är särskilt riskfyllda     annan väghållning, utföras endast i nuvarande
19125: har man därför bemödat sig om att utföra röj-        omfattning.
19126: ning i samråd med markägarna. Så kommer                  Trafikministeriet ansluter sig tili väg- och
19127: man också att förfara i framtiden.                   vattenbyggnadsstyrelsens åsikt. Slyröjning är ett
19128:    Med stöd av vad ovan anförts har väg- och         betydande preventivt medel mot hjortdjurs-
19129: vattenbyggnadsstyrelsen med anledning av             olyckor, men det uppenbarligen nästan enda
19130: spörsmålet framfört följande:                        medlet med .slutgiltig verkan är dock tydligen
19131:    1. I avsikt att minska antalet hjortdjurs-        en kännbar reducering av älgbeståndet.
19132: olyckor borde älgbeståndets kraftiga tiliväxt            I samråd med jord- och skogsbruksministeriet
19133: hejdas och älgbeståndet reduceras till nivån vid     har därför antalet tilistånd att fälla älg höjts tili
19134: 60-talets slut.                                      ca 35 000 från senaste års 24 000.
19135:    2. Reduceringen av älgbeståndet borde spe-            Allt övrigt inom möjligheternas gräns kom-
19136: ciellt gälla de områden som gränsar tili sådana      mer också att göras för att minska antalet
19137: vägavsnitt, där talrika påkörningar av älg har       olyckor.
19138: inträffat.
19139:      Helsingfors den 2.3 augusti 1978.
19140: 
19141:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
19142: 
19143: 
19144: 
19145: 
19146: 087800849E
19147:                                               1978 vp.
19148: 
19149: Skriftligt spörsmål nr 315.
19150: 
19151: 
19152: 
19153: 
19154:                                   Sigfrids: Om tlidita:be1len för reformering av udätmings1lagstift-
19155:                                       ningen.                                        ._. __ ,~ ~~
19156: 
19157: 
19158:                            T i Il R i k s d! a g e n s H e r r T a 1m a n.
19159: 
19160:    Under de senaste åren har det i olika sam-        tillsatts för att utarbeta förslag tili en fömyelse
19161: manhang visat sig, att den lagstiftning som gäller   av lagstiftningen rörande utlänningar. Arbets-
19162: utlänningar dels är föråldrad, dels uppvisar be-     gruppen har för en tid sedan avgett sitt be-
19163: tydande luckor. Det har t. ex. inträffat arreste-    tänkande. Det borde därför vara möjligt att
19164: ringar och utvisningar av utlänningar, som gett      snabbt få den föråldrade lagen ersatt av en ny.
19165: vid handen, att utlänningars rättsskydd hos oss          Hänvisande tili ovanstående ber underteck-
19166: är otillfredsställande. Detta leder tili otrygg-     nad att i den ordning 37 § 1 mom. riksdags-
19167: het t. ex. för de många utländska unga, som          ordningen föreskriver tili vederbörande med-
19168: studerar i vårt land, och för andra utlänningar      lem av statsrådet få ställa följande fråga:
19169: som i vällovligt syfte besöker Finland. Det är
19170: också ägn&t att nedsätta Finlands anseende                     Viiken är Regeringens tidtabell för
19171: utomlands.                                                  åstadkommande av en fömyelse av lag-
19172:    Inom inrikesministeriet har en arbetsgrupp               stiftningen rörande utlänningar?
19173:       Helsingfors den 20 juni 1978.
19174: 
19175:                                            Elly Sigfrids
19176: 
19177: 
19178: 
19179: 
19180: 0878010265
19181: 2                                              t978 \tp.
19182: 
19183: Kirjallinen kysymys n:o 315.
19184: 
19185: 
19186: 
19187: 
19188:                                  · Sigfrids: Ulkomäallaisia k(:)slrev4n 1ainsäädful!nön uudi:suamisen ai-
19189:                                        kataulusta.
19190: 
19191: 
19192:                          Ed! u s kun n a: n He u a· .puhemiehelle.
19193: 
19194:    Viithe vuosina ,.on eri yhteyksissä osoittautu-   laatimaan ehdotusta ulkomaalaisia koskevan
19195: nut, että ulkomaalaisia koskeva lainsäädäntö         lainsäädännön uudistamiseksi. Työryhmä on jo-
19196: ori osittain vanhentumitta ja että siinä toisaalta   kin aika sitten luovuttanut mietintönsä. Tästä
19197: oh huomattavia aukkoja. On esim. tapahtunut          johtuen olisi mahdollista nopeasti korvata van-
19198: ulkomaalaisten pidätyksiä· ja maasta karkoituk-      hentunut laki uudella.
19199: sia, jotka ovat osoittaneet; että ulkomaalaisten        Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
19200: oikeussuoja on meillä riittämätön. Tämän seu-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
19201: rauksena on esim. monien maassamme opiske-           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19202: levien ulkomaalaisten nuorten· turvattomuus          seuraavan kysymyksen:
19203: sekä toisten luvallisessa tarkoituksessa Suomessa
19204: käyvien·. muiden ulkomaalaisten turvattomuus.                  Mikä on Hallituksen aikataulu ulko-
19205: Tämä onomiaari alentamaan Suomen ulkomailla                  maalaisia koskevan lainsäädännön uudis-
19206: nauttimaa arvovaltaa ..                                      tamisen aikaahsaamisessa?
19207:    Sisäasiainministeriössä on asetettu työryhmä
19208:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1978.
19209: 
19210:                                             Elly Sigfrids
19211: 
19212: 
19213: 
19214: 
19215: 0878010265
19216:                                                N:o .315                                              3
19217: 
19218: 
19219: 
19220: 
19221:                          Ed u s kun n a 11. He t r a P u: he miehelle.
19222: 
19223:   ·Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         · Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
19224: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        taen seuraavaa:
19225: oietre·20 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn kir-           Asian merkityksen ·vuoksi· kysymyksessä tar-
19226: jeenne n:o 1579 ohella toimittanut valtioneu-        koitettu toimikunnan mietintö läherettiin laa-
19227: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-    jahkolle lausuntokierrokselle, jonka määräaika
19228: sanedustaja Elly Sigfridsin kirjallisesta kysymyk-   päättyi 30. 9. 1978.
19229: sestä n: o 315, jossa tiedusteliaan:                     Koska eräissä lausunnoissa on esitetty toimi-
19230:                                                      kunnan kannanotoista poikkeavia, huomion ar-
19231:           Mikä on Hallituksen aikataulu ulko-        voisia ja tarkkaa harkintaa vaativia mielipiteitä,
19232:         maalaisia koskevan lainsäädännön uudis-      voidaan Hallituksen esitys Eduskunnalle antaa
19233:         tamisen aikaansaamisessa?                    vasta vuoden 1979 valtiopäiville, mikäli mah-
19234:                                                      dollista kevätkaudella 1979.
19235:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1978.
19236: 
19237: 
19238: 
19239: 
19240:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
19241: 4                                          1978 vp.
19242: 
19243: 
19244: 
19245: 
19246:                          T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19247: 
19248:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
19249: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    samt anföra följande:
19250: nr 1579 av den 20 juni 1978 till vederbörande       På grund av ärendets betydelse sändes det
19251: medlem av statsrådet för avgivande av svar       kommiw!betänkande som avses i spörsmålet på
19252: översänt avskrift av följande av riksdagsleda-   en tämligen omfattande remiss. Terminen utgick
19253: mot Elly Sigfrids undertecknade spörsmål nr      den 30 september 1978.
19254: 315:                                                Då det i vissa utlåtanden har framförts från
19255:                                                  kommiw!ns ställningstaganden avvikande åsik-
19256:           Vilken är Regeringens tidtabell för    ter som är värda att beakta och som kräver
19257:        åstadkommande av en förnyelse av lag-     noggrant övervägande, torde en regeringspropo-
19258:        stiftningen rörande utlänningar?          sition kunna avlåtas först till 1979 års riksdag,
19259:                                                  möjligen under vårsessionen 1979.
19260:      Helsingfors den 17 oktober 1978.
19261: 
19262: 
19263: 
19264: 
19265:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
19266:                                               1978 vp.
19267: 
19268: Kirjallinen kysymys n:o 316.
19269: 
19270: 
19271: 
19272: 
19273:                                  Manninen ym.: Kalatalousopetuksesta.
19274: 
19275: 
19276:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19277: 
19278:    Kalatalousopetus ei tällä hetkellä vastaa ajan   huomattava laajeneminen edellyttää ammatti-
19279: vaatimuksia. Alaa koskevat tiedot ja taidot on      kasvatushallitukselta1 joka vastaa em, opetuk-
19280: monilta osin hankittava työelämän ja itseopis-      sen suunnittelusta, toteuttamisesta ja valvon-
19281: kelun kautta. Tätä kuvastaa mm. se, että vuo-       nasta, yhä suurempaa asiantuntemusta kala-
19282: den 1970 väestönlaskennan mukaan ammatti-           talouteen liittyvistä ·kysymyksistä, Ammattikas-
19283: kalastajista vain 0,8 % oli saanut alan koulu-      vatushallituksella ei kuitenkaan ole ainoatakaan
19284: tusta. Tilanne ei ole tässä suhteessa viime         kalatalouden asiantuntijaa, mikä osaltaan jar-
19285: vuosina olennaisesti muuttunut.                     ruttaa k'Oko kalatalouden kehittymistä.
19286:    Työntekijäasteista kalatalousopetusta anne-         Kalatalousopetustoimikunta esitti jo vuonna
19287: taan tällä hetkellä Harjun maatalousoppilaitok      1975, että ammattikasvatushallitukseen tulisi
19288: sessa, jossa omana opintolinjana toimii yksi-       perustaa kalatalousopetuksen toimisto. Myös
19289: vuotinen kalastajakoulu. Ruotsinkielistä alan       useat järjestöt ovat tehn~t saman suuntaisia
19290: opetusta on mahdollisuus saada kurssinluotoi-       esityksiä. Lisäksi ammattikasvatushallitus ja
19291: sena Östra Nylands Folkhögskolassa. Ahvenan·        viimeksi kalatalousoppilaitostyoryhmä ovat esit-
19292: maalla annetaan sikäläisen merenkulkuoppilai-       täneet kalatalousasiantuntijan paikkaamista em.
19293: toksen yhteydessä koulutusta troolialusten pääl-    keskusvirastoon kala talousopetuksen suunni tte-
19294: liköille. Lisäksi Vakka-Suomen maatalousoppi-       lua, tote.tttamista ja valvontaa varten.
19295: laitoksessa on hiljattain aloitettu työntekijä-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
19296: asteinen kalatalousopetus, jonka antaminen on       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
19297: tarkoitettu tilapäiseksi ratkaisuksi.               me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
19298:    Kalatalousopetuksen kehittämissuunnitelman       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19299: mukaan on Harjun maatalousoppilaitoksessa,
19300: Östra Nylands Folkhögskolassa sekä Vakka-                     Tietääkö Hallitus, että kalatalouden
19301: Suomen maatalousoppilaitoksessa annettava ka-              asiantuntemus puuttuu kalatalousope-
19302: latalousopetus tavkoitettu keskittää perustetta-           tuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja
19303: vaan valtion kalatalousoppilaitokseen, jossa               valvonnasta vastaavasta keskusvirastos-
19304: nykyistä tehokkaamman ja monipuolisemman                   ta, ja jos tietää,
19305: työntekijäasteisen opetuksen ohella tullaan                   tuleeko Hallitus ryhtymään toimen-
19306: antamaan myös opistoasteista koulutusta.                   piteisiin edellä mainitun epäkohdan kor-
19307:    Kalatalousopetuksen lähiaikoina tapahtuva               jaamiseksi?
19308:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 197 8.
19309: 
19310:          Mauno Manninen                Matti Maijala                  Alvar Saukko
19311:          Kalevi Mattila                Mikko Jokela                   Esko Pekonen
19312:          Juhani Saukkonen              Mikko Pesälä
19313: 
19314: 
19315: 
19316: 
19317: 087800860T
19318: 2                                            1978 vp.
19319: 
19320: 
19321: 
19322: 
19323:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19324: 
19325:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      siltä puuttuu vieläkin kiireellisemmiltä ja suu-
19326: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemie5,      remmilta koulutusaloilta asiantuntijoita. Am-
19327: olette kirjeellänne 20 päivänä kesäkuuta 1978      mattikasvatushallituksessa ei mm. ole vieraitten
19328: n:o 1578 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-     kielten ylitarkastajan virkaa eri ammattialojen
19329: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mauno     oppilaitosten kielten opetuksen tarkastusta ja
19330: Mannisen ym. tekemän kirjallisen kysymyksen        kehittämistä varten.
19331: n:o 316:                                              Kalatalousopetuksen suunnittelu ja kehittä-
19332:                                                    minen on tapahtunut alan pätevistä asiantun-
19333:           Tietääkö Hallitus, että kalatalouden     tijoista muodostettujen toimikuntien ja työ-
19334:        asiantuntemus puuttuu kalatalousope-        ryhmien laatimiin esityksiin pohjautuen. Tämän
19335:        tuksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja   lisäksi on huomattava, että mm. tämän vuoden
19336:        valvonnasta vastaavasta keskusvirastos-     tulo- ja menoarviossa on 1 360 000 markan
19337:        ta, ja jos tietää,                          suuruinen määräraha osoitettu ammattikasvatus-
19338:           tuleeko Hallitus ryhtymään toimen-       hallituksen alaisen koulutuksen kehittämiseen.
19339:        piteisiin edellä mainitun epäkohdan kor-    Nämä varat ovat keskusviraston käytettävissä
19340:        jaamiseksi?                                 myös kalatalousopetuksen suunnitteluun ja ke-
19341:                                                    hittämiseen.
19342:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Hallitus pyrkii jatkuvasti huolehtimaan siitä,
19343: vasti seuraavaa:                                   että ammattikasvatushallituksen käytettävissä
19344:   Yksinomaan kalatalouden asiantuntijan vir-       on riittävä kalatalouden asiantuntemus sekä
19345: kaa ei ammattikasvatushallitukselle vuosittain     kaikin käytettävissä olevin keinoin kehittämään
19346: vahvistettavien kiintiöiden puitteissa ole vielä   ja edistämään kalatalouden opetusta maas-
19347: voitu saada. Keskusvirasto on ilmoittanut, että    samme.
19348:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1978.
19349: 
19350:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
19351:                                              N:o 316                                               3
19352: 
19353: 
19354: 
19355: 
19356:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
19357: 
19358:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       brådskande och omfattande utbildningsområ-
19359: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       den. Vid yrkesutbildningsstyrelsen finns det
19360: nr 1578 av den 20 juni 1978 tili vederbörande       bl.a. inte några överinspektörstjänster i främ-
19361: medlem av statsrådet översänt avskrift av           mande språk för övervakningen och utveck-
19362: följande av riksdagsman Mauno Manninen              landet av språkundervisningen vid läroanstal-
19363: m. fl. undertecknade spörsmål nr 316:               terna för olika yrkesområden.
19364:                                                        Planeringen och utvecklandet av fiskeri-
19365:           Är Regeringen medveten om att det         undervisningen har baserats på framställningar
19366:        vid det centrala ämbetsverk som svarar       av kommitteer och arbetsgrupper, bestående
19367:        för planeringen, förverkligandet och till-   av kompetenta sakkunniga på detta område.
19368:        synen över fiskeriundervisningen saknas      Därtill bör det observeras, att bl.a. i stats-
19369:        sakkunskap i fråga om fiskerinäringen,       förslaget för innevarande år anvisats ett anslag
19370:        och om så är fallet,                         om 1 360 000 mk för utvecklande av den
19371:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för       yrkesutbildningsstyrelsen underställda utbild-
19372:        att eliminera sagda missförhållande?         ningen. Dessa medel står tili ämbetsverkets
19373:                                                     förfogande även för planering och utvecklande
19374:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       av fiskeriundervisningen.
19375: samt anföra följande:                                  Regeringen strävar hela tiden tili att om-
19376:    En sakkunnigtjänst för enbart fiskeriet har      besörja, att yrkesutbildningsstyrelsen tili sitt
19377: ännu inte kunnat erhållas inom ramen för de         förfogande har tillräcklig sakkunskap i fiskeri-
19378: kvoter som årligen fastställs för yrkesutbild-      frågor samt tili att med alla tilibuds stående
19379: ningsstyrelsen. Ämbetsverket har meddelat att       medel utveckla och främja fiskeriundervisningen
19380: man saknar sakkunniga även inom ännu mera           i vårt land.
19381:      Helsingfors den 18 september 1978.
19382: 
19383:                                                                          Minister Kalevi Kivistö
19384:                                              1978 vp.
19385: 
19386: Kirjallinen kysymys n:o 317.
19387: 
19388: 
19389: 
19390: 
19391:                                  Ahonen: Kinkomaan sairaalan korjaustöiden aloittamisesta.
19392: 
19393: 
19394:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19395: 
19396:    Kinkomaan sairaala otettiin käyttöön Keski-      komaan sairaalassa. Kansantalouden kannalta
19397: Suomen keskusparantolan nimellä 15. 5. 1930.        ei liene yhdentekevää, saadaanko keskussairaa-
19398: Tuberkuloosin sairaalahoidon tarpeen vähen·         lan sairaansijoista lähes kolmannes kuntoon
19399: tyessä sairaansijoja on voitu varata muuhun         vuosikymmeniksi 24 miljoonalla markalla, vai
19400: käyttöön.                                           joudutaanko uudisrakentamiseen uhraamaan sa-
19401:    Huolimatta lähes 50 vuoden iästä sairaala-       ma summa moninkertaisena.
19402: rakennukseen ei ole tehty peruskorjausta. Pa-          Rakennusalan vaikea työllisyystilannekin
19403: himpia puutteita on pyritty pienin korjauksin       puoltaisi saneeraustöiden aloittamista jo tämän
19404: vähentämään. Tästä syystä mm. ikkunat, sähkö-       vuoden puolella työllisyystyökohteena. Kuluvan
19405: johdot ja -laitteet, vesi- ja viemärijohdot ja      vuoden toisessa lisämenoarviossakaan ei halli-
19406: keittiö ovat alkuperäisessä kunnossaan. Erikoi-     tus ole osoittanut varoja mainitun rakennus-
19407: sesti kylmänä vuodenaikana huoneitten alhai-        kohteen aloittamiseen.
19408: nen lämpötila ja veto ovat haittana potilaille         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
19409: ja henkilökunnalle. On kyseenalaista, voidaan-      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
19410: ko sairaalan toimintaa talvisin jatkaa ajan         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19411: oloon. Henkilökunnan sosiaaliset tilat ovat jok-    vaksi seuraavan kysymyksen:
19412: seenkin olemattomat.
19413:    Kinkomaan sairaala liitettiin 1972 Keski-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19414: Suomen keskussairaalan kuntainliittoon. Nykyi-              ryhtyä Kinkomaan sairaalan saneeraus-
19415: sin kuntainliiton sairaansijoista ( 811) ja hen-            ja laajennustöiden aloittamisen suhteen,
19416: kilökunnasta ( 1 500) lähes kolmasosa on Kin-               niin että sairaalan enempi rappeutumi-
19417:                                                             nen voitaisiin estää?
19418:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1978.
19419: 
19420:                                            Arvo Ahonen
19421: 
19422: 
19423: 
19424: 
19425: 0878008350
19426: 2                                           1978 vp.
19427: 
19428: 
19429: 
19430: 
19431:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
19432: 
19433:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lääkintöhallitus on alustavasti omassa suun-
19434: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      nittelussaan valmistautunut varaamaan Kinko-
19435: olette 20 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn kir-     maan sairaalan saneeraukseen 9,9 miljoonan
19436: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   markan suuruista hanketta vastaavan valtion-
19437: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    osuuden 6,6 miljoonaa markkaa vuodelle 1979.
19438: Ahosen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      Vuoden 1979 tulo- ja menoarvion sisältö tulee
19439: sestä n:o 317:                                     kuitenkin vasta ratkaisemaan sen, onko meno-
19440:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    arviossa varattavan määrärahan puitteissa edel-
19441:         ryhtyä Kinkomaan sairaalan saneeraus-      lytyksiä sanotun valtionosuuspäätöksen tekemi-
19442:         ja laajennustöiden aloittamisen suhteen,   seen, tai töiden käynnistämiseen kokonaan tai
19443:         niin että sairaalan enempi rappeutumi-     osittain ottaen huomioon muut kiireelliset sai-
19444:         nen voitaisiin estää?                      raalahankkeet.                           .
19445: 
19446:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
19447: vasti seuraavaa:
19448:      Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 1978.
19449: 
19450:                                                                     Ministeri Olavi Martikainen
19451:                                               N:o 317                                              3
19452: 
19453: 
19454: 
19455: 
19456:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
19457: 
19458:   I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Medicinalstyrelsen har 1 sm egen planering
19459: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        preliminärt berett sig på att för år 1979 re-
19460: av den 20 juni 1978 tili vederbörande medlem         servera en statsandel om 6,6 milj. mk, mot-
19461: av statsrådet för avgivande av svar översänt         svarande ett projekt om 9,9 milj. mk, för
19462: avskrift av följande av riksdagsman Ahonen           Kinkomaa sjukhus sanering. Först innehållet i
19463: undertecknade spörsmål nr .317:                      statsförslaget för år 1979 kommer dock att
19464:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      avgöra, huruvida det inom ramen för det an-
19465:         ta i fråga om inledande av sanerings-        slag som reserveras i utgiftsstaten finns förut-
19466:         och utvidgningsarbetena på Kinkomaa          sättningar för att fatta sagda statsandelsbeslut
19467:         sjukhus så att sjukhusets ytterligare för-   helt eller för att tili en del inleda arbetena,
19468:         fall kunde hindras?                          med beaktande av andra brådskande sjukhus-
19469:                                                      projekt.
19470:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
19471: samt anföra följande:
19472:      Helsingfors den 11 juli 1978.
19473: 
19474:                                                                       Minister Olavi Martikainen
19475:                                                1978 vp.
19476: 
19477: Kirjallinen kysymys n:o 318.
19478: 
19479: 
19480: 
19481: 
19482:                                    Kortesalmi: Outokumpu Oy:n KokkoMao tehuaan atsuntolalna-
19483:                                       ·a:sioista.
19484: 
19485: 
19486:                          Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
19487: 
19488:    Outokumpu Oy:n Kokkolan tehtaan työnte-                    Tietääkö Hallitus, että Outokumpu
19489: kijöiden keskuudessa on herättänyt kummas-                 Oy:n Kokkolan tehtaan kauempana maa-
19490: tusta ja paheksuntaa se, että tehtaan Kälviällä,           seudulla asuvat työntekijät ovat jääneet
19491: Himangalla ja Lohtajalla asuville työntekijöille           viime aikoina yhtiön eläkesäätiön myön-
19492: ei ole myönnetty viime aikoina Outokumpu                   tämissä asuntolaina-asioissa epäoikeu-
19493: Oy:n eläkesäätiöiden asuntorakennuslainoja.                denmukaisempaan asemaan kuin lähem-
19494: Syynä sanotaan olleen "liian pitkät työmatkat              pänä tehdasta asuvat, ja
19495: Kokkolaan". Kuitenkin esim. Kälviältä Kokko-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tasa-
19496: laan on vain noin 15-20 km:n matka sekä                    puolisuuden toteuttamiseksi näissä asun-
19497: hyvä tie. Lisäksi myös kauempana Kokkolasta                tolaina-asioissa esimerkiksi järjestämällä
19498: asuvat tehtaan työntekijät maksavat maksuja                asianomaisille tarvitsijoille ylimääräisiä
19499: eläkesäätiölle, joten tasapuolisuuden vuoksi hei-          valtion halpakorkoisia asuntolainoja, jos
19500:  täkin· olisi muistettava asuntolainoja jaettaessa.        yhtiön eläkesäätiöltä ei enää .ole saata-
19501:    Kun Outokumpu Oy on valtion yhtiö, esitän               vissa kauempana maaseudulla asuville
19502: kunnioittavasti viitaten valtiopäiväjärjestyksen           tehtaan työntekijöille asuntolainoja?
19503: 3 7 §: n 1 momenttiin valtioneuvoston asian-
19504: omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
19505: myksen:
19506:       Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta          1978.
19507: 
19508:                                          J. Juhani Kortesalmi
19509: 
19510: 
19511: 
19512: 
19513: 087800886M
19514: 2                                             1978 vp.
19515: 
19516: 
19517: 
19518: 
19519:                         Ed u s k u n n a n Herra P u he m 'i e he 1 ~ e.
19520: 
19521:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sitä, milloin on tarkoituksenmukaista myöntää
19522: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lainoja asuntoihin, jotka sijaitsevat ao. tuotanto-
19523: olette 20 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn kir-       laitoksen sijantipaikkakuntaan luontevasti kuu-
19524: jeenne n:o 1576 ohella toimittanut valtioneu-        luvien tavanmukaisten asuntoalueiden ulkopuo-
19525: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         lella.
19526: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin               Lainoja myönnettäessä kiinn~retään huomiota
19527: kuuluvasta kysymyksestä n:o 318:                     kyseisen laitoksen antamaan lausuntoon lainan
19528:                                                      tarkoituksenmukaisuudesta kussakin tapaukses-
19529:           Tietääkö Hallitus, että Outokumpu          sa. Mitään yleistä estettä ei ole myöntää lainaa
19530:        Oy:n Kokkolan tehtaan kauempana maa7          Kälviän, Himangan ja Lohtajan kunnassa asu-
19531:        seudulla asuvat työntekijät ovat jääneet      ville. Tämä on todettu Himangan kunnanhalli-
19532:        viime aikoina yhtiön eläkesäätiön myön-       tukselle annetussa vastauksessa, sen kirjoittaes-
19533:        tämissä asuntolaina-asioissa epäoikeuden-     sa vuoden 1977 keväällä samasta asiasta eläke-
19534:        mukaisempaan asemaan kuin lähempänä           säätiölle.
19535:        tehdasta asuvat, ja                              Lopuksi oikaisemme kyselyssä olevan mai-
19536:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tasa-      ninnan siitä, että yhtiön työntekijät maksaisivat
19537:        puolisuuden      toteuttamiseksi     näissä   eläkesäätiöille joitakin maksuja. Eläkesäätiöt
19538:        asuntolaina-asioissa esimerkiksi järjestä-    eivät lain mukaan saa ·periä toimintapHriinsä
19539:        mällä asianomaisille tarvitsijoille yli-      kuuluvHta maksuja."
19540:        määräisiä valtion halpakorkoisia asun-           Kuten yhtiön vastauksesta ilmenee, Outo-
19541:        tolainoja, jos yhtiön eläkesäätiöltä ei       kumpu Oy:n eläkesäätiöiden myöntämien asun-
19542:        enää ole saatavissa kauempana maaseu-         tolainojen määrää on jouduttu voimakkaasti su-
19543:        dulla asuville tehtaan työntekijöille asun-   pistamaan yhtiön kireän rahoitustilanteen joh-
19544:        tolainoja?                                    dosta. Supistus on koskenut koko asuntolaina-
19545:                                                      kantaa eikä siinä ole harjoitettu kysyjän esit-
19546:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       tämää karsintaa hakijan asuinpaikan perusteella.
19547: seuraavaa:                                              Yhtiön eläkesäåitiöid'en mahdollisuudet lisätä
19548:    Vastauksena Eduskunnalle jätettyyn kirjalli-      asuntolainojen määrää kohentuvat sitä mukaa
19549: seen kysymykseen n:o 318 koskien Outokumpu           kuin yhtiön rahoitustilanne kevenee kansain-
19550: Oy:n Kokkolan tehtaiden asuntolainoja yhtiö on       välisten markkinoiden menekin parantuessa.
19551: antanut seuraavan selvityksen: "Outokumpu            Ensisijaiset lainantarvitsijat tullaan huomioi-
19552: Oy:n eläkesäätiöt myöntävät yhtiön palveluk-         maan asuinpaikkakuntaan katsomatta sitä mu-
19553: sessa oleville lainoja asunnon hankkimista var-      kaa kuin rahoitustilanne tältä osin antaa myö-
19554: ten. Vuotuinen korko on 8% ja 1. 7. 1978 lu-         ten.
19555: kien 7,5 %.                                             Hallitus on omalta osaltaan lisännyt asunto-
19556:    Kireän rahatilanteen vuoksi on lainoihin käy-     rahoitukseen käytettävissä olevan rahoituksen
19557: tettävää rahamäärää jouduttu viime aikoina voi-      määrää samoin kuin asuntojen peruskorjauksiin
19558: makkaasti supistamaan. Kuluvan vuoden lainoi-        myönnettäviä avustuksia. Asuntohallitus tu-
19559: hin varattu määräraha on kolmannes vuonna            lee käsittelyssään ottamaan huomioon myös
19560: 1976 jaetusta määrästä ja puolet viime vuoden        Kokkolan seudun asuntorahoitustarpeen tasa-
19561: määrärahasta. Tästä syystä on oltu pakotettuja       puolisesti kokonaisuutta katsoen.
19562: entistä tarkemmin harkitsemaan muun muassa
19563:      Helsingissä syyskuun 25 päivänä 1978.
19564: 
19565:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
19566:                                              N:o 318                                                  3
19567: 
19568: 
19569: 
19570: 
19571:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
19572: 
19573:    I det syfre 37 § 1 mom. riksdagsordningen       det är ändamålsenligt att bevilja lån för bostä-
19574: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      der som ligger utanför de sedvanliga, tili den
19575: nr 1576 av den 20 juni 1978 tili vedierbörande     ifrågavarande produktionsinrätttningens hemort
19576: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     på ett naturligt sätit anslutna bostadsområdena.
19577: jande av 'riksdagsman J. Juhani Kortesalmi un-        Vid beviljandet av lån beaktas ifrågavarande
19578: dertecknade spörsmål nr 318:                       anläggnings utlåtande beträffande lånets ända-
19579:                                                    malsenlighet i varje enskilt fall. Det föreligger
19580:           Är Regeringen medveten om att de         ~nget allmänt hinder för beviljande av lån åt
19581:        arbets!tagare vid Outokumpu Oy:s fab-       arbetstagare som bor i Kälviä, Himanka och
19582:        riker i Karleby, som bor längre ute på      Lohtaja kommuner. Detta har konstaterats i det
19583:        landsbygden, i samband med beviljan-        svar som givits kommunstyrelsen i Himanka
19584:        det av bostadslån från bolagets pen-        kommun, sedan kommunsty,relsen våren 1977
19585:        sionsstiftelse på senaste tid har råkat i   ti1lställt pensionsstiftelsen en skrivelse i samma
19586:        ett sämre läge än dle · arbetstagare som    fråga.
19587:        bor närmare fabriken, och                      Slutligen rättar vi den i spörsmålet förekom-
19588:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     mande uppgiften om att bolagets arbetstagare
19589:        ta för att dessa bostadslåneärenden skall   skulle ilnbetala vissa avgifter till pensionsstiftel-
19590:        bli avgjorda på ett rättvist sätt, t.ex.    sema. Enligt lag får pensionsstiftelse inte upp-
19591:        genom att extra statliga bostadslån mot     bära avgifter av dem som tillhör stiftelsens
19592:        låg ränta ordnas för behövande, om bo-      verksamhetsområde.''
19593:        lagets pensionsstiftelse inte längre kan       Som av bolagets meddelande f,ramgår, har
19594:        bevilja de arbetstagare vid fabriken,
19595:                                                    man på grund av bolagets ansträngda finan-
19596:        som bor längre ute på landsbygd~, bo-
19597:                                                    siedngssituation varit tvungen att kraftigt re-
19598:        stadslån?
19599:                                                    ducera antalet av Outokumpu Oy:s pensions-
19600:                                                    stittelser beviljade bostadslån. BegränSitlingarna
19601:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
19602:                                                    har gällt hela bostadslånebeståndet och härvid
19603: samt anföra följande:
19604:                                                    har inte förekommit någon sådan gallring på
19605:    Såsom svar på det dll riksdagen översända       grund av boningsort, som åsyftas i spörsmålet.
19606: sk!rifdiga spörsmålet nr 318 beträffande bo-          MöjHgheterna för bolagets pensionsstiftelser
19607: stadslånen vid Outokumpu Oy:s fabriker har         att ök!a antalet bostadslån förbättras allt efter
19608: bolaget avgivit följande utredning: "Outo-         som bolagets finansieringssituation tili följd av
19609: kumpu Oy:s pensionsstiftelser beviljar hos bo-     ökad avsättning på den internationella mark-
19610: laget anställda personer lån för anskaffand~ av    naden lättar. Oberoende av boningsort kommer
19611: bostad. Den årliga räntan är 8 % och räknat        de arbetstagare a1Jt prioriteras som i första
19612: från 1. 7. 1978 7,5 %.                             hand är i behov av bostadslån, allt efter ~om
19613:    På grund av det strama penningläget har         finansieringssituationen det medger.
19614: man varit tvungen att på senaste tid kraftigt         Regeringen har ökat anslagen för bostads-
19615: reducera det pennnigbelopp som används till        finansiering samt de understöd som beviljas för
19616: långivningen. Det anslag 'som reserverats för      grundreparation av bostäder. Bostadssty:relsen
19617: innevarande års lån utgör en tredjedel av det      kommer i sin behandling av ärendet att beakta
19618: belopp som utdelats år 197 6 och hälften av        bostadsfinansieringsbehovet även i trakten av
19619: senaste års bdopp. Av denna anledning har          Karleby på ett obj,ektivt och helhetsbetonat
19620: man bl.a. varit tvungen att grundligare än         sätt.
19621: tidigare överväga, under vilka omständigheter
19622:      Helsingfors den 25 september 197$.
19623: 
19624:                                                    Handels- och industriminist,er Eero Rantala
19625:                                                 1978 vp.
19626: 
19627: Kirjallinen kysymys n:o 319.
19628: 
19629: 
19630: 
19631: 
19632:                                     Stenros ym.: Alkoholin väärinkäytön ja väkivaltaviihteen vaiku-
19633:                                         tuksista nuorisoon.
19634: 
19635: 
19636:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
19637: 
19638:    Alkoholin väärinkäyttö monenlaisine haitta-         ehkäisevän toiminnan vaatimiin kustannuksiin.
19639: vaikutuksineen on yksi tämän ajan suuria on-              Kyseisestä kehityksestä huolta kantavat ih-
19640: gelmia. Näin ollen asia on aiheuttanut eri ta-         miset ovat omalta osaltaan pyrkineet löytämään
19641: hoilla laajaa pohdiskelua ja keskustelua, ja en-       keinoja nimenomaan nuorison suojelemiseksi
19642: nen muuta on nähty alkoholiongelmat vaarana            edellä selostetuilta vaurioilta. Monien yleisesti
19643: maamme nuorisolle ja samalla koko maamme               tiedossa olevien keinojen ohella ovat esille nous-
19644: tulevaisuudelle.                                       seet myös kaavoituksen ja rakennuslupajärjes-
19645:    Samoin niin yleisessä keskustelussa kuin jul-       telmän tuomat mahdollisuudet ohjaamalla kaa-
19646: kisessa sanassakin on kiinnitetty laajaa huo-          voitusta niin, että esimerkiksi alkoholimyymälät
19647: miota raa'an väkivaltaviihteen, haittavaikutuk-        ja anniskeluravintolat eivät sijoitu nuorison ko-
19648: siin erityisesti nuorison piirissä. Siitä huolimatta   koontumispaikkojen, koulujen, oppilaitosten,
19649: tällainen toiminta on saanut, eri tahojen suurta       kokous- ja kerhohuoneiden jne. välittömään lä-
19650: edesvastuuttomuutta osoittaen, hämmästyttävän          heisyyteen.
19651: vapaasti jatkua.                                          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
19652:    Alkoholin väärinkäyttö samoin kuin edes-            väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
19653: vastuuton ja raaka väkivaltaviihde ovat selväs-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19654: sä yhteydessä meidän nuorisorikollisuuttamme           vaksi seuraavan kysymyksen:
19655: koskeviin tilastolukuihin. Samoin on todettava
19656: monenlaisen ilkivallan osalta, puhumattakaan                     Onko Hallitus tietoinen kaikista niis-
19657: monen nuoren elämän raunioitumisesta alko-                    tä todella vaikeista ongelmista, joita al-
19658: holin väärinkäytön ja huumeiden johdosta.                     koholin väärinkäyttö sekä edesvastuuton
19659:    Tässä yhteydessä on myös pakko todeta, että                ja raaka väkivaltaviihde ovat nimen-
19660: yhteiskunta ei ole tehnyt läheskään kaikkea                   omaan nuorisollemme aiheuttaneet, ja
19661: mahdollista asiantilan korjaamiseksi, ei siitä-                  mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
19662: kään huolimatta, että syntyneiden vaurioiden                  korjaamiseksi mm. kaavoituksen ja ra-
19663: korjaaminen vaatii yhteiskunnalta moninkertai-                kennuslupajärjestelmän suomia mahdolli-
19664: sen määrän kustannuksia, ehkä monikymmen-                     suuksia hyväksikäyttäen?
19665: kertaisen määrän verrattuna erilaisen ennalta-
19666:       Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1978.
19667: 
19668:                 Kyllikki Stenros                                   Veikko Pihlajamäki
19669: 
19670: 
19671: 
19672: 
19673: 0878010298
19674: 2                                              1978 vp.
19675: 
19676: 
19677: 
19678: 
19679:                          Ed u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
19680: 
19681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            alkoholin erityishyödykeluonteen korostami-
19682: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             nen
19683: olette 20 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn                 alkoholin ihannoinnin vähentäminen
19684: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              alkoholipäihtymyksen ihannoinnin vähentä-
19685: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             minen
19686: edustaja Kyllikki Stenrosin ym. näin kuuluvasta           raittiuden tukeminen ja edistäminen sekä
19687: kirjallisesta kysymyksestä n:o 319:                       alkoholin käyttöä aiheuttavien paineiden hei-
19688:                                                           kentäminen etenkin nuorten ikäluokkien
19689:           Onko Hallitus tietoinen kaikista niis-          keskuudessa.
19690:        tä todella vaikeista ongelmista, joita
19691:        alkoholin väärinkäyttö sekä edesvastuu-            Komitea katsoi, että olisi asetettava entyl-
19692:        ton ja raaka väkivaltaviihde ovat nimen-       nen komitea tekemään ehdotuksia siitä, miten
19693:        omaan nuorisaliemme aiheuttaneet, ja           raittiuskasvatusta ja -opetusta sisällöllisesti ke-
19694:           mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan        hitetään sekä miten valtion tukemaa ja suo-
19695:        korjaamiseksi mm. kaavoituksen ja ra-          rittamaa terveyskasvatus-, raittiuskasvatus- ja
19696:        kennuslupajärjestelmän suomia mahdolli-        alkoholitiedotustoimintaa laajennetaan ja koor-
19697:        suuksia hyväksikäyttäen?                       dinoidaan. Eduskunta on antaessaan vastauk-
19698:                                                       sensa Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston kerto-
19699:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mukseen 1976 kiirehtinyt Raittiuskasvatusko-
19700: vasti seuraavaa:                                      mitean asettamista. Myös Valtion raittius- ja
19701:    Nykyajan suomalaisessa yhteiskunnassa on           alkoholiasiain neuvottelukunta on kuluvana ke-
19702: runsaasti erilaisia henkisiä, sosiaalisia ja talou-   väänä esittänyt komitean pikaista asettamista.
19703: dellisia paineita, jotka aiheuttavat nuorisossa       Komitean asettamista valmistellaan sosiaali- ja
19704: näköalattomuutta ja passivoitumista ja luovat         terveysministeriössä.
19705: maaperää mm. alkoholin väärinkäytölle ja raa'an           Kaavoituksella on tärkeä merkitys luotaessa
19706: väkivaltaviihteen vaikutuksille. Erityisen huo-       viihtyisää asuinympäristöä. Alkoholimyymälöi-
19707: lestuttavaa on se, että väkivaltaviihde aloittaa      den ja anniskeluravintoloiden sijoittumista ei
19708: vaikutuksensa lasten maailmankuvaan jo var-           kuitenkaan kaavoituksella juuri voida ohjata.
19709: haislapsuudessa.                                      Kaavoissa voidaan osoittaa tiloja liiketoimintaa
19710:    Kulttuuritarjontaa lapsille ja nuorille käsitel-   varten, mutta sen määrääminen, mitä tuotteita
19711: lään parhaillaan kahdessa valmisteluelimessä          liikehuoneistossa myydään, ei ole katsottu kuu-
19712: valtioneuvostotasolla: Parlamentaarisessa Nuori-      luvan kaavoituksen piiriin. Sama koskee raken-
19713: sokomiteassa sekä opetusministeriön asettamassa       nuslupa-asioita. Rakennuslupa on myönnettävä
19714: Lastenkulttuuritoimikunnassa. Näiden mietintö-        esimerkiksi alkoholimyymälälle, jos kaava sal-
19715: jen valmistuttua on mahdollista harkita uusia         lii liiketilojen rakentamisen. Vastaavia vaikeuk-
19716: toimenpiteitä väkivaltaviihteen ja sen haitallis-      sia esiintyy myös pyrittäessä vaikuttamaan kaa-
19717: ten vaikutusten rajoittamiseksi.                      voituksellisin keinoin elokuvateattereiden sijain-
19718:    Nuorisolle tulee voida tarjota alkoholin käy-      ninohjaukseen ja ohjelmistoon. On tosin huo-
19719: tön vastapainoksi terveeseen elämäntapaan oh-         mattava, että maassamme toimii valtion elo-
19720: jaavaa kasvatusta. Parlamentaarinen Alkoholiko-       kuvatarkastamo, jonka tehtäviin kuuluu muun
19721: mitea (Komiteanmietintö 1978: 33) korosti             ohessa kaupalliseen ohjelmistoon kuuluvien elo-
19722: asennekasvatuksen merkitystä. Komitean mie-           kuvien ennakkotarkastus.
19723: lestä olisi pyrittävä toteuttamaan mm. seuraa-            Valtionapu- ja -osuuspolitiikalla voidaan myös
19724: via tavoitteita:                                      vaikuttaa kysymyksessä tarkoitettuihin sijoitte-
19725:                                               N:o 319                                               3
19726: 
19727: lukysymyksiin. Nuorisotoimessa on yleisesti ot-     valtuusto on myöntänyt yleissuostumuksen.
19728: taen huolehdittu siitä, että valtionapujen ja       Kunnallisella itsehallinnolla ei ole mahdollisuuk-
19729: -osuuksien piirissä olevat tilat sijaitsevat tar-   sia vaikuttaa keskiolutta anniskelevien ja myy-
19730: koituksenmukaisesti. Tällöin mm. nuorisotilan       vien jakelupisteiden sijoituskysymyksiin.
19731: ja ravintolan ovet eivät voi olla rinnakkain,          Parlamentaarinen Alkoholikomitea (Komi-
19732: eivätkä voi siten "kilpailla asiakkaista".          teanmietintö 1978: 33) totesi muun ohessa al-
19733:     Alkoholijuomien kaupan harjoittaminen kun-      koholin saatavuuden rajoittamisesta, että alko-
19734: nassa edellyttää asianomaisen kunnanvaltuuston      holiolojemme kielteinen kehitys huomioon ot-
19735: antamaa yleissuostumusta. Kunnanhallitus antaa      taen Alkon myymälöiden lukumäärä on kasva-
19736: Oy Allw Ab:lle lausunnon alkoholijuomien vä-        nut liian nopeasti. Alkoholin vähittäismyynti-
19737: hittäismyyntipisteiden lukumäärästä ja sijain-      saatavuus ei saisi enää laajeta. Komitean mie-
19738: nista. Jos kunnanhallitus ja Oy Alko Ab ovat        lestä ravintoloiden kokonaismäärää ei saa enää
19739: eri mieltä vähittäismyymälän sijoituspaikasta,      varsinaisesti lisätä. Uusia anniskeluoikeuksia
19740:  tulee Oy Alko Ab:n hallintoneuvoston tekemä        olisi pääsääntöisesti mahdollista antaa vain lo-
19741: sijoituspäätös voimaan ainoastaan siinä tapauk-     pettaneiden ravintoloiden tilalle.
19742:  sessa, että sosiaali- ja terveysministeriö yhtyy      Alkoholikomitean mietintö on tällä hetkellä
19743: alkoholiyhtiön kantaan. Vastaavat säännökset        lausuntokierroksella, joka päättyy 30. 11. 1978.
19744: koskevat myös anniskelua.                           Sen jälkeen voidaan ryhtyä valmistelemaan tar-
19745:     Keskioluen vähittäismyynti- ja anniskeluluvat   peelliseksi katsottavia uudistuksia alkoholilain-
19746:  myöntää alkoholiyhtiö edellyttäen, että kunnan-    säädäntöön.
19747:       Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1978.
19748: 
19749: 
19750: 
19751: 
19752:                                                                     Ministeri Olavi Martikainen
19753: 4
19754: 
19755: 
19756: 
19757: 
19758:                                  >   ·}'    >
19759: 
19760: 
19761: 
19762:                            Tili Riksdagens Herr Talm-a:n.
19763: 
19764:    I d.et syfte 37 § 1 mom. riksdagsord.ningen      __;. att understryka alkoholens · karaktär av sär-
19765: anger har ni, Herr Talman, med Eder skrivelse               produkt ·
19766: av den 20 iurti 1978 tili vederbörande medlem       ..,._.. att avglorifiera alkoholen
19767: av statsrådet översänt avskrift av följande av      --'-. att avglorifiera alkoholberusningen
19768: riksdagsman Kyllikki Stenros m. fl. ställda         ____. att stöda och främja: nykterhet sam.t att
19769: skriftliga spörsmål nr )19:                                 lindra tryck som föranleder alkoholbruk
19770:                                                             framför· allt bland unga åldersgrupper.
19771:           Är Regeringen medveten om alla de
19772:        verkligen sv~ra problem, som uttryck-
19773:                                                         Kommitten ansåg att man borde tillsätta en
19774:        lige:n våt. ungdom utsatts för tili följd
19775:                                                     särskild lwmmitte för att uppgöra förslag till
19776:        av alkoholmissbruk samt ansvarslös un-       hur nykterhetsfostran och -undervisningen tili
19777:        derhållning med inslag av brutalt våld,      sitt innehåll kunde utvecklas samt på vilket sätt
19778:        och
19779:                                                     den av staten understödda och verkställda häl-
19780:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
19781:                                                     sofostran, nykterhetsfostran och alkoholinfor-
19782:        taga i syfte att tillrättalägga detta sak-
19783:                                                     mationsverksamheten kunde vidgas och koordi-
19784:        förhållande, bl. a. med anlitande av de      neras. Riksdagen har i sitt svar angående Oy
19785:        möjligheter som planeringen och bygg-
19786:                                                     Alko Ab:s förvaltningsråds berättelse för år
19787:        nadstillståndsförfarandet erbjuder?          1976 påskyndat tillsättandet av en kommitte
19788:                                                     för nykterhetsfostran. Också statens delegation
19789:    Sasom svar på detta spörsmål får jag vörd-       för nykterhets- och alkoholärenden har under
19790: samt anföra följande:                               våren föreslagit att kommitten i brådskande
19791:    I dagens finländska samhälle förekommer rik-     ordning borde tillsättas. Tillsättandet av en dy-
19792: ligt med olika slag av psykiskt, socialt och eko-   lik kommitte bereds vid social- och hälsovårds-
19793: nomiskt tryck, som leder till att ungdomen          ministeriet.
19794: saknar perspektiv och passiviseras samt bereder         Planeringen är av stor betydelse när det
19795: jordmånen för bl. a. missbruk av alkohoi och        gäller att skapa en trivsam boendemiljö.
19796: för inflytanden av underhållning som präglas        Vid planeringen av markanvändningen kan man
19797: av brutalt våld. Särskilt oroande är att förströ-   emellertid inte styra placeringen av alkoholbu-
19798: else med inslag av våld börjar påverka barnens      tiker eller utskänkningsrestauranger. I planerna
19799: världsbild redan under den tidigaste barndomen.     kan man anvisa utrymmen för affärsverksam-
19800:    Kulturutbudet tili barn och ungdom behand-       het, men man har inte ansett att det hör tili
19801: las för närvarande i två beredningsorgan som        planläggningen att bestämma vilka produkter
19802: tillsatts på statsrådsnivå, nämligen i den par-     som saluförs i dessa affärsutrymmen. Det samma
19803: lamentariska ungdomskommiw!n samt i den             gäller ärenden som hänför sig tili byggnadstill-
19804: av undervisningsministeriet tillsatta barnkultur-   stånd. Byggnadstillstånd bör beviljas exempel-
19805: kommissionen. Sedan dessa organs betänkanden        vis för en alkoholbutik, såvida planen tillåter
19806: färdigställts är det möjligt att överväga nya åt-   uppförande av affärsutrymmen. Motsvarande
19807: gärder i syfte att begränsa underhållning med       svårigheter förekommer även när man med
19808: inslag av våld och skadliga verkningar härav.       hjälp av planeringen försöker påverka placering-
19809:     Såsom motvikt till alkoholbruk bör man          en av biografteatrar och deras programutbud.
19810: kunna erbjuda ungdomen fostran tili förmån          Det bör dock påpekas, att i vårt land fungerar
19811: för sunda levnadsvanor. Parlamentariska alko-       statens filmgranskningsbyrå, till vars uppgifter
19812: holkommitten (Kommittebetänkande 1978:33)           bl. a. hör att förhandsgranska de filmer som hör
19813: underströk betydelsen av attitydfostran. Enligt     tili det kommersiella programutbudet.
19814: kommitten borde man sträva att förverkliga             Med hjälp av statsunderstöds- och statsan-
19815: bl. a. följande mål:                                delspolitiken kan man också påverka de lokalise-
19816:                                               N:o 319                                               5
19817: 
19818: ringsfrågor som avses i spörsmålet. Inom ung-       att kommunfullmäktige beslutat om generellt
19819: domsarbetet har man allmänt taget ombesörjt         samtycke. Det är inte möjligt att inom ramen
19820: att de utrymmen som faller inom ramen för           för den kommunala självstyrelsen påverka själva
19821: statsunderstöd och statsandelar är ändamålsen-      placeringen av distributionspunkter där mellan-
19822: ligt placerade. Sålunda kan bl. a. inte ungdoms-    öl utminuteras eller utskänks.
19823: utrymmen och restauranger förekomma jämsi-             Parlamentariska alkoholkommitten (Kom-
19824: des och kan således inte s. a. s. "konkurrera       mittebetänkande 1978:33) konstaterade bl. a.
19825: med varandra om kunderna".                          angående begränsning av alkoholens tillgäng-
19826:    För att man skall kunna bedriva försäljning av   lighet, att med beaktande av alkoholförhållan-
19827: alkoholdrycker inom kommunen förutsätts ett         denas negativa utveckling har antalet alkohol-
19828: av vederbörande kommunfullmäktige beviljat          butiker ökat i en för snabb takt. Man borde ej
19829: generellt samtycke. Kommunstyrelsen avger sitt      ytterligare lätta på tillgängligheten beträffande
19830: utlåtande tili Oy Alko Ab angående utminute-        utminuteringen av alkoholdrycker. Enligt kom-
19831: ringsplatsernas antal och placering. Hall kom-      mittens uppfattning borde man egentligen ej
19832: munstyrelsen och Oy Alko Ab har olika upp-          utöka totalantalet restauranger. Nya utskänk-
19833: fattning om alkoholbutikens planering, träder       ningsrättigheter skulle det vara möjligt att he-
19834: Oy Alko Ab:s förvaltningsråds beslut i ärendet      vilja endast i stället för sådana restauranger som
19835: i kraft endast i det fall att social- och hälso-    upphört med sin verksamhet.
19836: vårdsministeriet förenar sig med alkoholbo-            Alkoholkommittens betänkande är för när-
19837: lagets ståndpunkt. Motsvarande stadganden gäl-      varande remi:tterat för utlåtanden. Utlåtandena
19838: ler även för utskänkningen.                         skall vara social- och hälsovårdsministeriet till-
19839:    Alkoholbolaget beviljar tillstånd för utminu-    handa 30. 11. 1978. Därefter kan man börja be-
19840: tering och utskänkning av mellanöl förutsatt,       reda nödiga reformer av alkohollagstiftningen.
19841:       Helsingfors den 17 oktober 1978.
19842: 
19843: 
19844: 
19845: 
19846:                                                                       Minister Olavi Martikainen
19847: 
19848: 
19849: 
19850: 
19851: 0788010298
19852: Kirjallinen kysymys n:o .320.
19853: 
19854: 
19855: 
19856: 
19857:                                   Mattsson ym.: Kansainvälisen Kypros-konferenssin aikaansaami-
19858:                                       sesta.
19859: 
19860: 
19861:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19862: 
19863:    Heinäkuun puolivälissä tulee kuluneeksi nel-         Kansainvälinen parlamentaarikkojen konfe-
19864: jä vuotta siitä, kun turkkilaiset joukot nousivat    renssi, joka pidettiin Nikosiassa 19-20 mar-
19865: maihin Kyproksen saarelle. Turkkilaiset joukot       raskuuta 1977, painottaen kaikkien kyproslais-
19866: valtasivat 40 prosenttia saaren pinta-alasta . ja    ten oikeutta elää yhdessä rauhan ja yhtäläisten
19867: ovat pitäneet sitä siitä lähtien hallussaan. Turk-   oikeuksien vallitessa, vapaina ulkomaisesta uh-
19868: kilaisten suorittama saaren pohjoisosan valtaus      kasta ja asioihin puuttumisesta ja siten, että
19869: teki 200 000 ihmisestä pakolaisia. Yli 2 000         eri yhteisöjen oikeudet taataan, vetosi kaikkiin
19870: kyproksenkreikkalaista on kadonnut ilman että        hallituksiin ja parlamentteihin toimimaan YK:n
19871: heidän kohtalostaan on saatu mitään selvitystä.      Kyprosta koskevien päätöslauseimien toteutta-
19872: Yli 20 000 saarroksiin jääneestä kyproksen-          misen puolesta.
19873: kreikkalaisesta on valtaosa kuluneina vuosina           Kyproksen ongelman jatkuminen merkitsee
19874: pakotettu jättämään kotiseutunsa.                    uhkaa rauhalle ja turvallisuudelle Välimerellä,
19875:    YK:n yleiskokous ja turvallisuusneuvosto          Euroopassa ja koko maailmassa. Kansainvälinen
19876: ovat tehneet toist11vasti päätöslauselmia, joissa    solidaarisuusliike Kyproksen puolesta on esit-
19877: vaaditaan vieraiden joukkojen poisvetämistä, pa-     tänyt YK:n puitteissa kansainvälisen Kypros-
19878: kolaisten paluuta turvallisesti koteihinsa ja ka-    konferenssin järjestämistä ratkaisun löytämiseksi
19879: donneiden henkilöiden kohtalon selvittämistä         kriisiin. Kyproksen hallitus on antanut tukensa
19880: sekä yleensä Kyproksen tasavillan · itsenäisyy-      tälle aloitteelle.
19881: den, suvereenisuuden, alueellisen koskematto-           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
19882: muuden ja sitoutumattomuuden turvaamista ja          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
19883: kunnioittamista. Myös sitoutumattomien maiden        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
19884: konferenssien, Kansainyhteisön maiden konfe-         tavaksi seuraavan kysymyksen:
19885: renssien ja muiden kansainvälisten elinten hy-
19886: väksymissä päätöslauselmissa on toistettu samat               Miten Hallitus aikoo Euroopan tur-
19887: vaatimukset. Käytännössä YK:n Kyprosta kos-                 vallisuus- ja yhteistyökonferenssin isän-
19888: kevia päätöslauselmia ei ole kuitenkaan vielä-              tämaana toimia edesauttaakseen YK:n
19889: kään toteutettu.                                            puitteissa järjestettävän kansainvälisen
19890:                                                             Kypros-konferenssin koollekutsumista?
19891:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1978.
19892: 
19893:                Marjatta Mattsson                                 Juhani Orrenmaa
19894:                Seppo Tikka                                       Juhani Tuomaala
19895: 
19896: 
19897: 
19898: 
19899: 087800851H
19900: 2
19901: 
19902: 
19903: 
19904: 
19905:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19906: 
19907:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa.          Hallitus katsOo, että Kyproksen kysymyksen
19908: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ratkaisun tulee perustua YK:n yleiskokouksen
19909: oleette 20 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn kir-       ja turvallisuusneuvoston hyväksy~iin päätöslau-
19910: jee~e.·ohe~a toilnittanut valtioneuvoston asian-      selmiin ja on siten tukenut YK:n pääsihteerin
19911: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       ponnisteluja neuvottelujen uudelleen käynnistä-
19912: Mattssonin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          miseksi Kyproksen väestönosia edustavien yh-
19913: kysymyksestä n:o 320:                                 teisöjen välillä. Pyrkimyksiä rauhanomaisen rat-
19914:                                                       kaisun aikaansaamiseen on omalta osaltaan tu-
19915:           Miten Hallitus aikoo Euroopan tur-          kenut Suomen pitkäaikainen osallistuminen
19916:         vallisuus- ja yhteistyökonferenssin isän-     YK:n rauhanturvatoimintaan Kyproksella.
19917:         tämaana toimia edesauttaakseen YK:n              Mikäli kysymyksessä tarkoitetun kansainvä-
19918:         puitteissa järjestettävän kansainvälisen      lisen Kypros-konferenssin järjestämisestä pääs-
19919:         Kypros-konferenssin koollekutsumista?         tään yksimielisyyteen eri osapuolten, etenkin
19920:                                                       Kyproksen keskeisimpien asianosaisten välillä,
19921:     Vasta~ksena    kysymykseen esitän kunnioitta-     Suomi on valmis osallistumaan· ·konferenssiin
19922: vasti seuraavaa:                                      ja antamaan mahdollisuuksien mukaisen tuken-
19923:                                                       sa konferenssin onnistumiseksi.
19924:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1978.
19925: 
19926:                                                                Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
19927:                                             N:o-320                                               3
19928: 
19929: 
19930: 
19931: 
19932:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19933: 
19934:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Regeringen anser att lösningen av Cypern-
19935: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      frågan måste vara baserad på de resolutioner
19936: av den 20 juni 1978 tili vederbörande medlem       som godkänts av FN: s generalförsamling och
19937: av statsrådet översänt avskrift av följande av     säkerhetsrådet, och har därför stött FN:s gene-
19938: riksdagsledamot Mattsson m. fl. undertecknade      ralsekreterares ansträngningar att åter få i gång
19939: spörsmål nr 320:                                   underhandlingarna mellan de olika samfund
19940:                                                    som representerar befolkningsgrupperna på
19941:           Vad ämnar Regeringen göra för att        Cypern. Finlands långvariga deltagande i FN: s
19942:        i sin egenskap av värdland för den euro-    fredsbevarande verksamhet på Cypern har för
19943:        peiska säkerhets- och samarbetskonfe-       sin del varit ägnat att stöda strävandena att
19944:        rensen främja sammankallandet av den        nå en fredlig lösning.
19945:        internationella Cypern-konferens, som          Om de olika parterna, särskilt de mest
19946:        skall arrangeras inom ramen för FN?         centralt berörda, uppnår enighet om att ar-
19947:                                                    rangera den i spörsmålet nämnda internationella
19948:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Cypern-konferensen, är Finland berett att delta
19949: samt anföra följande:                              i konferensen och inom ramen för sina möjlig-
19950:                                                    heter ge sitt stöd för att konferensen lyckas.
19951:      Helsingfors den 18 september 1978.
19952: 
19953:                                                    Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
19954:                                              1978 vp;
19955: 
19956: Kirjallinen kysymys n:o 321.
19957: 
19958: 
19959: 
19960: 
19961:                                  Tennilä: Kemin työtovilla työskentelevien naisten työsuhteiden
19962:                                     pysyvyydestä.
19963: 
19964: 
19965:                         Eduskunnan Herra                :P\1 h <:: m iehe 11 e.
19966:    Kemin kaupungissa on t01mmnassa naisten          sitten otetaan samaan tehtävään uusina työnte-
19967: työtupa, jossa työskentelee naisia, jotka muu-      kijöinä;                  ·
19968: toin olisivat työttöminä. Kemin kaupunki saa           Menettelyä ei todellakaan voi pitää hyväksyt-
19969: työtuvan ylläpitämiseen valtion apua.               tävänä ja siksi esitänkin edellä olevaan ja valtio-
19970:    Työtuvalla työskentelevät naiset ·pitävät oi-    päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten
19971: keutetusti suurena epäkohtana sitä, että heidän     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
19972: työsuhteistaan ei ole tehty· pysyviä. Määräaikai-   vaksi seuraava:f1 kysymyksen: •. ,
19973: set työsuhteet aiheuttavat epävarmuutta ja py-                      .             .
19974: syvässä työsuhtees·sa olevUle tulevien etujen me-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19975: netyksiä. Jälleen 'on edessä se tilanne, että ke-            ryhtyä · estääkseen Kemin · työtuvalla
19976: säkuun lopussa työtuvan yli kolmekymmentä                    työskentelevien naisten lopputilityksen
19977: naista lopputilitetään. Elokuun alussa heidät                ja tehdäkseen työsuhteista pysyviä?
19978:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuut~ 1978.
19979: 
19980:                                        Esko-Juhani Tennilä
19981: 
19982: 
19983: 
19984: 
19985: 0878008372
19986: 2                                            1978 vp.
19987: 
19988: 
19989: 
19990: 
19991:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19992: 
19993:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vuodeksi kerrallaan. Käytännössä päätökset on
19994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tehty kunkin kaupungin osalta kaksi kertaa
19995: olette 20 ·päivänä. kesäkuuta päivätyn kirjeenne    vuodessa, ·mutta huonosta ·työllisyystilanteesta
19996: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-       johtuen vuoden 1978 osalta kuitenkin siten,
19997: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Esko-   että toiminta Kemin osalta       onrahoitettu .ym•
19998: JUhani. Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta      pärivuotisena. Työvoimaministeriö harkitsee :ny-
19999: kysymyksestä n:o 321 ~                              kyisessä työllisyystilanteessa vuoden 1979
20000:                                                     osalta Sellaista. menettelyä; että päätös ·valtion~
20001:            Mihin · toimenpiteisiin Hallitus aikoo   avusta työtupatoiminnan. järjestämiseen tehtäi,
20002:         ryhtyä estääkseen Kemin työtuvalla          s~in koko kalenterivuoden aj.aksi, mikäli v~ltion
20003:         työskentelevien naisten lopputilityksen     vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa varataan
20004:       . ja" tehdäkseen työsuhteista. pysyviä?       tarkoitukseen ·riittävästi varoja.        . .. . .
20005:                                                        Siltä osin kuin kysymyksellä tarkoitetaan
20006:  · Va~ta:uksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tyosuhteideti. järjestämistä pysyviksi, on syytä
20007: vasti seuraavaa: ·                                  todeta, ettei toimintaa tällöin ole. tarkoituksen-
20008:    Työvoimaministeriö on vuosittain myöntänyt       mukaista eikä edes malidollista· ·raho!tt:aa · työlli-
20009: Kemin, Oulun ja Kuopion kaupungeille työlli-        syysmäärärahoilla. Tämän tyyppisen määrärahan
20010: syysmäärärahoista valtionavustusta naisten työ-     tarpeellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta har-
20011: tupatoiminnan järjestämiseen. Koska avustuk-        kittaessa on selvitettävä asia kokonaisuutena
20012: sen myöntämistä varten tarvittavat määrärahat       kaikkien kuntien osalta ja tehtävä ratkaisut yh-
20013: on budjetoitu arviomäärärahamomentille, voi-        tenäisin perustein.
20014: daan avustuspäätös tehdä korkeintaan kalenteri-
20015:      Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1978.
20016: 
20017:                                                                      Työvoimaministeri Arvo Aalto
20018:                                                N:o 321                                                  3
20019: 
20020: 
20021: 
20022: 
20023:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
20024: 
20025:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          varje stads vidkommande fattats två gånger om
20026: anger har Ni, Herx Talman, med Eder skrivelse         året, men beroende på det dåliga sysselsättnings-
20027: av den 20 juni 1978 tili vederbörande med-            läget dock då det gäller år 1979 så, att verk-
20028: lem av statsrådet för besvarande översänt av-         samheten för Kemis del har finansierats för
20029: skrift av följande, av riksdagsman Esko-Juhani        hela året. Med tanke på det nuvarande syssel-
20030: Tennilä ställda skriftliga spörsmål nr 321:           sättningsläget överväger arbetskraftsministeriet
20031:                                                       i fråga om år 1979 ett förfarande, enligt vilket
20032:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        beslut om statsunderstöd för anordnande av
20033:         ta för att hindra uppsägningar av kvin-       arbetsstuguverksamheten skulle fattas för hela
20034:         nor som arbetar vid arbetsstugan i            kalenderåret, förutsatt att det i statsförslaget för
20035:         Kemi samt för att göra arbetsförhållan-       år 1979 reserveras tillräckliga medel för ända-
20036:         dena bestående?                               målet.
20037:                                                          Då det gäller det i spörsmålet avsedda ar-
20038:     Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-        rangerandet av bestående arbetsförhållanden,
20039: . samt följande:                                      är det skäl att konstatera, att det därvid varken
20040:      Arbetskraftsministeriet har årligen ur syssel-   är möjligt ellet ens ändamålsenligt att finansiera
20041:  sättningsanslag beviljat Kemi, Uleåborgs och         verksamheten med sysselsättningsanslag. Då
20042:   Kuopio städer statsunderstöd för anordnande av      man bedömer nödvändigheten och ändamåls-
20043:   arbetsstuguverksamhet för kvinnor. Då det för       enligheten hos denna typ av anslag, bör frågan
20044:  understödet beviljade erforderliga anslaget          utredas i sin helhet för samtliga kommuners vid-
20045:  budgeterats under förslagsmoment, kan beslut         kommande och avgörandena skall fattas enligt
20046:   som gäller understöd fattas för högst ett ka-       lika grunder.
20047:   lenderår i sänder. I praktiken har besluten för
20048:       Helsingfors den 7 augusti 1978.
20049: 
20050:                                                                    Arbetskraftsminister Arvo Aalto
20051:                                              1978 vp.
20052: 
20053: Skriftligt spörsmål nr 322.
20054: 
20055: 
20056: 
20057: 
20058:                                  Stenbäck m. fl.: Om tryggand~ av Esbobygdens musikskolas verk-
20059:                                      samhet.
20060: 
20061: 
20062:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20063: 
20064:    U!1der _de fyra .år som har gått sedan Esbo-     och resten av ele_verna måste noJa sig med
20065: bygdens musikskola grundades har verksam-           endast grl)ppundervisning. Genom detta heslut
20066: heten väsentligt utvidgats och skolan har           har blockflöjtsundervisningen speciellt. komlnit
20067: kunnat väcka stort intresse för denna form          i kläm trots att denna undervisning är kurs-
20068: av musikundervisning. Skolan fyller således ett     examensinriktad liksom .undervisningen i alla
20069: stort behov på orten, i år har den 148 in-          andra instrument inom skolan.
20070: skrivna elever. Undervisning ges under 38              Esbohygdens musikskola har en fungerande
20071: veckor i året.                                      understödsförening och skolan har fått ett
20072:    Skolan har aktivt följt med utvecklingen i       starkt stöd från föräldrar och andra musik-
20073: landets övriga musikinstitut. Man har även          intresserade. I fortsättningen hör även staten
20074: strävat till en större stabilitet och målmed·       ge sitt stöd för att denna skola, som har byggts
20075: vetenhet i undervisningen och infört ett ökat       upp med frivilliga krafter, skall kunna verka
20076: antal grundexamina med allt bättre standard.        i nuvarande omfattning.
20077: Skolan har haft många uppskattade offentliga           Hänvisande tili ovan anförda anhåller under-
20078: framträdanden.                                      tecknade att i den ordning 37 § 1 m6m. riks-
20079:    För skolans del har emellertid den ekono-        dagsordningen föreskriver till vederbörande
20080: miska situationen under de gångna åren gett         medlem av statsrådet få ställa fåljande spörs-
20081: upphov till många bekymmer. Skolan har              mål:
20082: hittills inte fått statshidrag. Verksamheten har
20083: ytterligare försvårats genom att Esbo stads                  Vilka åtgärder har Regeringen för
20084: understöd detta år är mindre än vad man inom               avsikt att vidta för att Esbobygdens
20085: skolan hade räknat med. Stadens heslut har                 musikskolas fortsatta verksamhet skall
20086: lett till att 108 elever får enskild undervisning          kunna garanteras?
20087:      Helsingfors den 20 juni 1978.
20088: 
20089:                Pär Stenbäck                                  Jutta Zilliacus
20090: 
20091: 
20092: 
20093: 
20094: 087800861U
20095: 2                                             1978 vp.
20096: 
20097: Kirjallinen kysymys n:o 322.                                                            Suomennos.
20098: 
20099: 
20100: 
20101: 
20102:                                   Stenbäck ym.: Espoon seudun musiikkikoulun toiminnan turvaa-
20103:                                       misesta.
20104: 
20105: 
20106:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
20107: 
20108:    Neljän vuoden aikana laskettuna siitä, kun        siihen; että 108 oppilasta saa yksityistä ope-
20109: Espoon seudun musiikkikoulu perustettiin,            tusta muiden joutuessa tyytymään pelkkään
20110: koulun .toiminta on oleellisesti laajentunut ja      ryhmäopetukseen. Tällä päätöksellä erityisesti
20111: koulu on kyennyt luomaan suurta mielenkiintoa        nokkahuiluopetus on joutunut vaikeuksiin huo-
20112: tässä muodossa tapahtuvaa musiikinopetusta           limatta siitä, että tämä opetus tähtää kurssi-
20113: kohtaan. Koulu tyydyttää siten paikkakunnalla        tutkintoihin samalla tavalla kuin koulussa mui-
20114: suuren tarpeen; tänä vuonna sen kirjoissa on         den instrumenttien osalta annettava opetuskin.
20115: ollut 148 oppilasta. Opetusta annetaan 38               Espoon seudun musiikkikoululla on toimi·
20116: viikkoa vuodessa.                                    va tukijärjestö ja koulu on saanut voimakasta
20117:    Koulu on aktiivisesti seurannut maan mui-         tukea vanhemmilta ja muilta musiikista kiin-
20118: den musiikki-instituuttien kehitystä. On myös        nostuneilta. Tulevaisuudessa myös valtion on
20119: pyritty suurempaan vakiintuneisuuteen ja mää·        annettava tukea tälle koululle, joka on raken-
20120: rätietoisuuteen opetuksessa sekä otettu käyt-        nettu vapaaehtoisin voimin, jotta se voisi toi-
20121: töön yhä parempitasoisia perustutkintoja. Kou-       mia nykyisessä laajuudessaan.
20122: lulla on ollut useita arvostettuja julkisia esiin-      Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
20123: tymisiä.                                             jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
20124:    Koulun osalta on kuitenkin kuluneena vuon-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20125: na vallinnut taloudellinen tilanne antanut           vaksi seuraavan kysymyksen:
20126: aihetta moniin huoliin. Koulu ei ole tähän
20127: saakka saanut valtion apua. Toimintaa on enti-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20128: sestään vaikeuttanut se, että Espoon kaupungin              ryhtyä, jotta Espoon seudun musiikki-
20129: tuki tänä vuonna on pienempi kuin mitä koulu                koulun toiminta voitaisiin jatkossa tur-
20130: oli odottanut. Kaupungin päätös on johtanut                 vata?
20131:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1978.
20132: 
20133:                Pär Stenbäck                                  Jutta Zilliacus
20134:                                              N:o 322                                              3
20135: 
20136: 
20137: 
20138: 
20139:                         Edusku-nnan Hern Puhemiehelle.
20140: 
20141:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      jöka sen ohessa täyttää laissa luetellut yleiset
20142: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      edellytykset, päästä osalliseksi valtionosuuteen
20143: olette kirjeellänne 20 päivänä kesäkuuta 1978       (lakisäätein~n valtionavustus). Muu musiikki-
20144: n:o 1580 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-     oppilaitos voi puolestaan saada tulo- ja meno-
20145: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pär       arviossa osoitetun määrärahan rajoissa harkin-
20146: Stenbäckin ym. tekemän seuraavansisältöisen        nanvaraista valtioriavustusta.
20147: kysymyksen n:o 322:                                   Kuluvana vuonna opetusministeriö on hy-
20148:                                                    väksynyt yhteensä 24 musiikkioppilaitosta val-
20149:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tionosuuteen osalliseksi ( lakisääteinen valtion-
20150:        ryhtyä, jotta Espoon seudun musiikki-       avustus) sekä myöntänyt yhteensä 51 musiikki-
20151:        koulun toiminta voitaisiin jatkossa tur-    oppilaitokselle harkinnanvaraista valtionavustus-
20152:        vata?                                       ta. Ensin mainittujen musiikkioppilaitosten jou-
20153:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        kossa on Espoon musiikkiopiston kannatus-
20154: taen seuraavaa:                                    yhdistys ry:n ylläpitämä Espoon musiikkiopisto
20155:                                                    ja jälkimmäisten joukossa kysymyksessä tarkoi-
20156:    Musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta an-   tettu Esbobygdens ungdomsförbund rf:n yllä-
20157: netun lain ( 147/68, muut. 1076/75) mukaan         pitämä Esbobygdens musikskola -niminen mu-
20158: voi musiikkioppilaitos, jonka avustaminen val-     siikkikoulu. Tämä koulu on nyt saanut ensim-
20159: tionvaroin on maan musiikinopetuksen koko-         mäisen kerran valtionavustusta toimintaansa
20160: naisjärjestelyn kannalta tarkoituksenmukaista ja   varten.
20161:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1978.
20162: 
20163:                                                                        Ministeri Kalevi Kivistö
20164: 4                                             1978 vp.
20165: 
20166: 
20167: 
20168: 
20169:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n .
20170: 
20171:   .l. det syfte_ 37 § _~ mom. riksdagsorclning~n    dess helbet och som därjämte uppfyller de i
20172: ang_e_rharN1· cRer.(Taltrtan; med Eder skdvelse     lågj!ri ~uppräknade förutsättilingarna~ · bli del-
20173: nt l'8Q a\r den 2Q jun11978 tili vederböratide      aktig. av statsandel ( lagstadgat statsuriderstöö) .
20174: medl.em --av siatsrådet övetsänt avskrift av föl·   Annin 1Uusikläroaristalt kari å sin sida erhålla
20175: jaride::a\r tiksdagsmiui Pat Stenhijc;k riL fl.     statsunderstöd. eri.ligt- prövriing iriom •. i:ameri fÖt
20176: undettecknade spörsniål nr ·322:                    de anslag som · anvisats i ståtsförslaget.
20177:                                                        Under innevarande år. har undei:visnings-
20178:           Vilka !tgärder · har Regeringen för       ministeriet godkänt statsandelar för sammanlagt
20179:         avsikt att vidta för att Esbobygdens        24 musikläroanstalter (lagstadgat statsunder-
20180:         musikskolas fortsatta verksall1het skall    stöd) samt beviljat statsunderstöd enligt pröv-
20181:       - kunna garanteras?                           ning åt sammanlagt 51 musikläroanstalter.
20182:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Bland de förstnämnda befinner sig det av
20183: samt anföra följande:                               Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry
20184:                                                     benämnda förening upprätthållna Espoon mu-
20185:    Enligt lagen om statsunderstöd åt musikläro-     siikkiopisto och bland de senare den i spörs-
20186: anstalter (147 /68, ändr. 1076/75) kan musik-       målet avsedda av Esbobygdens ungdomsför-
20187: läroanstalt, .vars understödande med statens        bund rf upprätthållna Esbobygdens musik-
20188: medel är ändamålsenligt med hänsyn till orga-       skola. Denna skola har nu för första gången
20189: niseringen ay musikundervisningen i landet i        erhållit statsunderstöd för sin verksamhet.
20190:      Helsingfors den 18 september 1978.
20191: 
20192:                                                                               Minister Kalevi Kivistö
20193:                                              1978 vp.
20194: 
20195: Skriftligt spörsmål nr 3 23.
20196: 
20197: 
20198: 
20199: 
20200:                                  Zilliacus: Om koordinering av hälso- och socialvårdens resurser
20201:                                       vid anordnandet av vård för åldringar och kroniker.
20202: 
20203: 
20204:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20205: 
20206:    Aldersstrukturen i den finländska befolk-        och tillräcklig service av olika slag. En ef-
20207: ningen har under de senaste årtiondena för-         fektivt utbyggd hemsjukvård kan råda bot på
20208: skjutits i riktning mot ett ökande antal åld-       den nuvarande negativa situationen. 1 mångt
20209: ringar både relativt och absolut. Samtidigt har     och mycket kan de akuta svårigheter som på
20210: förbättrade medicinska vårdmöjligheter för-         många orter uppstått inom åldringsvården och
20211: längt livstiden för kroniskt sjuka. Resultatet      kronikervården sägas bero på bristande koor-
20212: har varit svåra problem när det gällt att pla-      dinering av de olika vårdsektorernas arbete.
20213: cera åldringar och långtidssjuka i vårdanstalter    Det gäller arbetsfördelningen inom lasaretts-
20214: och vårdhem enligt relevant medicinskt vård-        vården, där en flerstegsstrukturering av spe-
20215: behov. Det har lett å ena sidan tili omänsk-        cialsjukvården genomförs, kontakterna mellan
20216: liga köer för vissa kategorier av kroniskt sjuka    sjukhus och hälsocentraler och mellan hälso-
20217: och å andra sidan tili ineffektivt utnyttjande      centralerna och vårdverken.
20218: av vårdplatser.                                         Det finns också skäl att understryka att
20219:     1 många svenska kommuner utgör åldrings-        åldringsvården inte får tiliåtas bli enbart en
20220: vården ett särskilt problem, då åldringarnas        vårdadministrativ fråga. Pensionärer och åld-
20221: relativa andel av befolkningen ofta kännbart        ringar bör tilierkännas samma rätt tili män-
20222: överstiger riksgenomsnittet.                        niskovärdig tilivaro som den arbetsföra delen
20223:     Betraktas tiligången på vårdplatser i hela      av befolkningen. Genom byggande av åldrings-
20224: landet som en helhet, och därvid medräknas          bostäder och servicehus, genom effektiverad
20225: både vårdplatser inom lasarettsvården, den          hemsjukvård och hemhjälp, och genom spe-
20226: psykiatriska vården, tuberkulosvården, hälso-       ciella kultur- och rekreationstjänster kan pen-
20227: centralernas sjukhus och de vårdplatser som         sionärerna tryggas en naturlig och stimuleran-
20228:  administreras av social- och vårdnämnderna,        de samt trygg och van hemmiljö.
20229: kan man konstatera, att behovet av nya vård-            1 fråga om kultur och rekreationstjänster
20230:  platser med vissa lokala undantag är litet.        för åldringar är organisationernas, församling-
20231:  Däremot har det brustit i ett rationellt utnytt-   arnas samt medborgar- och arbetarinstitutens
20232:  jande av dessa vårdplatser. Exempelvis tuber-      insats av stor betydelse. Den splittrade verk-
20233:  kulosvårdens resurser kan som en följd av att      samheten och bristen på samarbete är ett
20234:  denna tidigare så fruktade sjukdom i praktiken      problem. Man har inte ännu tiliräckligt upp-
20235:  utrotats nu i viss utsträckning frigöras för       fattat kultur- och rekreationsverksamhetens
20236:  andra ändamål.                                      betydelse som en faktor som befrämjat mental
20237:     Likaså finns det skäl att fästa allt större     hälsa och även förebygger andra sjukdomar.
20238:  vikt vid den öppna vårdens möjligheter. Sam-            Förutom ökad trivsel leder det också direkt
20239:  tidigt som stora sociala reformer förbättrat        tili ett minskat vårdbehov. Ett flertal under-
20240:  åldringarnas utkomstmöjligheter och bostads-       sökningar och en entydig erfarenhet från
20241:  standarden generellt förbättrats, har möjlig-      långvårdskliniker visar, att patienternas vård-
20242:  heterna att vårda långtidssjuka hemma minskat      behov och beroende av vårdpersonalen stän-
20243:  p.g.a. förändringar i familje- och sociala stmk-   digt växer under vistelsen på kliniken.
20244:  turen. Enligt undersökningarna klarar sig 90            Jämsides med de ekonomiska frågorna har
20245:  procent av åldringarna hemma om man för            bristen på planering varit ett hinder för ut-
20246:  dem kan trygga drägliga bostadsförhållanden        vecklingen. 1 vårt land finns ännu inte lag-
20247: 087800862V
20248: 2                                          1978 vp.
20249: 
20250: stadgad planering för åldringsvården. Kom-          Med hänvisning tili ovanstående ber under-
20251: munernas socialplanering är i detta nu out-      tecknad att i den ordning som i 37 § 1 mom.
20252: vecklad och sker inte systematiskt i alla kom-   riksdagsordningen föreskriver tili vederböran-
20253: muner. För åldringsvårdens utveckling skulle     de medlem av statsrådet få ställa följande
20254: det vara viktigt att koordinera social- och      spörsmål:
20255: hälsovårdstjänsternas planering. En av svårig-
20256: heterna i detta planeringsarbete är att hälso-               Avser Regeringen att i planeringen
20257: vårdstjänsternas planering ofta sker i kommu-             inom hälso- och socialvården verka för
20258: nalförbund medan socialtjänsterna i allmänhet             en effektivare koordinering av resurser
20259: planeras i primärkommunerna. Organisationer-              för åldrings- och kronikervård så att
20260: na för åldringsvård sköter sina tjänster skilt            vid utvecklandet av åldringsvården sär-
20261: från kommunens åldringsvårdsplanering. På                 skilt fästes uppmärksamhet vid sam-
20262: det lokala planet behövs ett samarbetsorgan               verkan mellan hälso- och socialvård, ett
20263: för verksamheten bland åldringar med repre-               smidigt utnyttjande av vårdplatser en-
20264: sentanter både för den offentliga sektorn och             ligt relevant medicinskt vårdbehov, en
20265: de frivilliga organisatonerna. På riksplanet              utveckling av hemsjukvårdens resurser
20266: saknas en riksomfattande delegation för åld-              och en utbyggnad av de sociala stöd.
20267: ringsvård. Denna delegation skulle förutom                formerna för vård i hemmet?
20268: att fungera som samarbetsorgan aktivt verka
20269: för att förändra inställningen tili åldringar
20270: och åldringsproblematiken.
20271:      Helsingfors den 20 juni 1978.
20272: 
20273:                                         Jutta Zilliacus
20274:                                              N:o 323                                                  3
20275: 
20276: Kirjallinen kysymys n:o 323.                                                            Suomennos.
20277: 
20278: 
20279: 
20280: 
20281:                                  Zilliacus: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminnasta van-
20282:                                      husten ja pitkäaikaissairaiden hoidon järjestämisessä.
20283: 
20284: 
20285:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
20286: 
20287:    Suomen väestön ikärakenne on viime vuosi-        le voidaan turvata siedettävät asunto-olot ja
20288: kymmenien aikana muuttunut siten, että van-         riittävät palvelut. Tehokkaasti rakennettu ko-
20289: husten sekä suhteellinen että absoluuttinen         tisairaanhoito voi auttaa nykyisessä kielteises-
20290: lukumäärä on kasvanut. Samanaikaisesti paran-       sä tilanteessa. Monesti voidaan sanoa, että
20291: tuneet lääketieteelliset hoitomahdollisuudet        monilla paikkakunnilla syntyneet vanhusten
20292: ovat pidentäneet kroonisesti sairaiden elinai-      huollon ja kroonikkohuollon akuutit vaikeu-
20293: kaa. Tämän tuloksena on syntynyt vaikeita           det johtuvat eri hoitosektoreiden työn puut-
20294: ongelmia vanhusten ja pitkäaikaisesti sairai-       teellisesta koordinoinnista. Tämä koskee työn-
20295: den sijoittamisessa hoitolaitokseen ja hoitoko-     jakoa sairaalahoidossa, jossa toteutetaan eri-
20296: teihin relevantin lääketieteellisen hoitotarpeen    koissairaanhoidon useampiasteinen rakenne,
20297: mukaisesti. Tämä on toisaalta johtanut eräiden      sairaaloiden ja terveyskeskusten kontaktia sekä
20298: kroonillisesti sairaiden kategorioiden epäinhi-     terveyskeskusten ja hoitolaitosten kontaktia.
20299: millisiin jonoihin ja toisaalta hoitopaikkojen          On myös syytä korostaa, että vanhusten
20300: tehottomaan käyttöön.                               huolto ei saa tulla yksinomaan hoitohallinnol-
20301:     Monissa ruotsalaisissa kunnissa vanhusten       liseksi kysymykseksi. Eläkeläisille ja vanhuk-
20302: hoito muodostaa erityisen ongelman, koska           sille on annettava sama oikeus ihmisarvoiseen
20303: vanhusten suhteellinen osuus väestöstä ylittää      olemassaoloon kuin työkykyiselle osalle väes-
20304: tuntuvasti valtakunnan keskiarvon.                  töä. Rakentamalla vanhusten asuntoja ja pal-
20305:     Mikäli hoitopaikkojen määrää maassa tar-        velutaloja, tehostamalla kotisairaanhoitoa ja
20306: kastellaan kokonaisuutena ja tällöin niihin lue-    kotiapua sekä erityisesti kulttuuri- ja vapaa-
20307: taan hoitopaikat sairaaloissa, psykiatrinen hoi-    ajan palveluilla eläkeläisille voidaan antaa
20308: to, tuberkuloosihoito, terveyskeskusten sairaa-     luonnollinen ja virikkeitä antava sekä turval-
20309: lat sekä sosiaali- ja huoltolautakuntien hallin-    linen ja tuttu kotiympäristö.
20310: non alaiset hoitopaikat, voidaan todeta, että
20311: uusien hoitopaikkojen tarve, lukuun ottamatta          Vanhusten kulttuuri- ja ajanvietepalvelujen
20312: eräät paikalliset tarpeet, on pieni. Sen sijaan     osalta on järjestöjen, seurakuntien sekä kan-
20313: näiden hoitopaikkojen rationaalinen hyväksi-        salais- ja työväenopistojen panos suurimerki-
20314:  käyttö on ollut puutteellista. Esimerkiksi tu-     tyksellinen. Hajanainen toiminta sekä yhteis-
20315: berkuloosihoidon resurssit voidaan nyt jossain      työn puute on ongelma. Ei ole vielä riittä-
20316:  määrin vapauttaa muihin tarkoituksiin sen          västi ymmärretty kulttuuri- ja vapaa-ajan toi-
20317:  johdosta, että tämä aikaisemmin niin pelätty       minnan merkitystä psyykkistä terveyttä edistä-
20318:  sairaus on käytännössä hävitetty.                  vänä sekä muita sairauksia ehkäisevänä teki-
20319:     Samoin on aihetta kiinnittää yhä suurempaa      jänä.
20320: huomiota avohoidon mahdollisuuksiin. Saman-            Viihtyvyyden kasvamisen lisäksi tämä joh-
20321:  aikaisesti kun suuret sosiaaliset uudistukset      taa myös suoranaiseen hoitotarpeen vähenemi-
20322:  ovat parantaneet vanhusten toimeentulomah-         seen. Monet tutkimukset ja pitkäaikaissairaita
20323:  dollisuuksia ja asumistasoa yleisesti ovat mah-    haitavien klinikoiden yksiselitteinen kokemus
20324:  dollisuudet hoitaa pitkäaikaissairaita kotona      osoittavat, että potilaiden hoitotarve ja riipp•.:t-
20325:  vähentyneet perhe- ja sosiaalirakenteen muu-       vuus hoitohenkilökunnasta kasvaa jatkuvasti
20326:  tosten johdosta. Tutkimusten mukaan 90 pro-        potilaiden ollessa klinikoilla.
20327:  senttia vanhuksista selviää kotona, mikäli heil-      Taloudellisten kysymysten rinnalla suunni-
20328: 4                                             1978 vp.
20329: 
20330: telmallisuuden puute on ollut kehityksen este.       elimenä - vanhuksiin ja vanhusten ongelmiin
20331: Maassamme ei vielä ole lakisääteistä vanhus-         suhtautumisen muuttamiseksi.
20332: ten huollon suunnittelua. Kuntien sosiaalisuun-         Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
20333: nittelu on tällä hetkellä kehittymätön eikä se       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
20334: tapahdu systemaattisesti kaikissa kunnissa.          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20335: Vanhusten huollon kehityksen kannalta olisi          vaksi seuraavan kysymyksen:
20336: tärkeätä koordinoida sosiaali- ja terveyspalve-
20337: lujen suunnittelu. Eräs tähän suunnittelutyö-                   Aikooko Hallitus toimia terveyden-
20338: hön liittyvä vaikeus on se, että terveyspalve-               ja sosiaalihuollon suunnittelussa siten,
20339: lujen suunnittelu usein tapahtuu kuntainlii-                 että vanhusten ja kroonikkojen huollon
20340: toissa, sosiaalipalvelujen suunnittelun tapah-               voimavarojen koordinointi olisi tehok-
20341: tuessa yleensä primäärikunnissa. Vanhusten                   kaampaa, että vanhusten hoitoa kehi-
20342: hoidon järjestöt hoitavat palvelunsa erillään                tettäessä erityisesti kiinnitettäisiin huo-
20343: kunnan vanhusten hoitosuunnittelusta. Paikal-                miota terveyden- ja sosiaalihuollon yh-
20344: lisella tasolla tarvitaan vanhusten keskuudessa              teistyöhön, että hoitopaikkoja käytet-
20345: tapahtuvaa toimintaa varten yhteistyöelin, joka              täisiin joustavasti asiaankuuluvan lää-
20346: edustaisi sekä julkista sektoria että vapaaehtoi-            ketieteellisen hoitotarpeen mukaisesti,
20347: sia järjestöjä. Valtakunnallisella tasolla puuttuu           että kotisairaanhoidon voimavaroja ke-
20348: valtakunnallinen vanhusten hoidon neuvottelu-                hitettäisiin sekä että sosiaalisia tuki-
20349: kunta. Tämä neuvottelukunta toimisi aktiivi-                 muotoja kotona tapahtuvaa hoitoa var-
20350:  sesti - sen lisäksi että se toimisi yhteistyö-              ten lisättäisiin?
20351:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1978.
20352: 
20353:                                            Jutta Zilliacus
20354:                                               N:o .323                                             5
20355: 
20356: 
20357: 
20358: 
20359:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20360: 
20361:    Valtiopäiväjärjestyksen .37 §:n 1 momentis-       huollon yhteistoiminnan tarvetta esiintyy, so-
20362: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         siaalihallitukselle tilaisuuden lausunnon anta-
20363: mies, olette 20 päivänä kesäkuuta 1978 päi-          miseen. Lääkintöhallituksen tulee muutoinkin
20364: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        pyrkiä yhteistoiminnassa sosiaalihallituksen
20365: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         kanssa siihen, että toiminnot tarkoituksenmu-
20366: kansanedustaja Zilliacuksen näin kuuluvasta          kaisella tavalla täydentävät toisiaan, sekä yh-
20367: kirjallisesta kysymyksestä n:o 323:                  teistyössä sosiaalihallituksen kanssa kehittää
20368:                                                      terveydenhuollon yhteistoimintaa tehostavia
20369:           Aikooko Hallitus toimia terveyden-         työmuotoja ja menettelytapoja. Terveyslauta-
20370:        ja sosiaalihuollon suunnittelussa siten,      kunnan puolestaan tulee laatiessaan kunnallis-
20371:        että vanhusten ja kroonikkojen huollon        ta kansanterveystyön toimintasuunnitelmaa ja
20372:        voimavarojen koordinointi olisi tehok-        huolehtiessaan vahvistetun toimintasuunnitel-
20373:        kaampaa, että vanhusten hoitoa kehi-          man toteutumisesta, pitää yhteyttä sosiaali-
20374:        tettäessä erityisesti kiinnitettäisiin huo-   lautakuntaan siinä laajuudessa, että varmis-
20375:        miota terveyden- ja sosiaalihuollon yh-       tetaan paikallisten sosiaali- ja terveydenhoito-
20376:        teistyöhön, että hoitopaikkoja käytet-        palvelusten järjestämisen niveltyminen toisiin-
20377:        täisiin joustavasti asiaankuuluvan lää-       sa.
20378:        ketieteellisen hoitotarpeen mukaisesti,           Lääninhallitusten tulee puheena olevan val-
20379:        että kotisairaanhoidon voimavaroja ke-        takunnallisen suunnitelman 32 kohdan mukaan
20380:        hitettäisiin sekä että sosiaalisia tuki-      lääkintöhallitukselle antamassaan. lausunnossa
20381:        muotoja kotona tapahtuvaa hoitoa var-         kunnallisesta kansanterveystyön toimintasuun-
20382:        ten lisättäisiin?                             nitelmasta myös selvittää, onko terveydenhuol-
20383:                                                      to- ja sosiaaliviranomaisten yhteistyö ehdo-
20384:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tettu toteutettavaksi tavalla, jota tehtävien
20385: vasti seuraavaa:                                     asianmukainen suorittaminen edellyttää. Lää-
20386:    Valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnalli-       ninhallitusten tulee lisäksi ohjatessaan kuntia
20387: sissa suunnitelmissa kansanterveystyön ja sai-       ja kuntainliittoja kansanterveystyön kunnallis-
20388: raanhoitolaitosten toiminnan järjestämisestä         ten toimintasuunnitelmien laadinnassa ja kan-
20389: vuosina 1979-1983 on otettu huomioon vii-            santerveystyön järjestämisessä kiinnittää huo-
20390: teasiakirjoissa esitetyt seikat sosiaalihuollon ja   miota toisaalta kansanterveystyön ja muun
20391: terveydenhuollon yhteistoiminnasta vanhusten         terveydenhuollon välisen yhteistoiminnan tar-
20392: ja pitkäaikaissairaiden hoidon järjestämisessä.      koituksenmukaiseen järjestämiseen sekä toi-
20393:    Ohjeet terveydenhuolto- ja sosiaaliviran-         saalta kansanterveystyön ja sosiaalihuollon yh-
20394: omaisten yhteistoiminnasta terveydenhuollon          teistoiminnan tehostamiseen.
20395: suunnittelussa on sisällytetty valtakunnalliseen         Terveyskeskusten palvelusten kehittämisessä
20396: suunnitelmaan kansanterveystyön järjestämises-       annetaan edellä mainitussa valtakunnallisessa
20397: tä. Sen 22 kohdassa ovat toisaalta periaatteet       suunnitelmassa etusija terveydenhoidolle ja
20398: lääkintöhallituksen ja sosiaalihallituksen ja toi-   avosairaanhoidolle sekä pitkäaikaisesti sairai-
20399: saalta ohjeet terveyslautakuntien ja sosiaali-       den hoidon järjestämiselle. Yleisenä periaat-
20400: lautakuntien yhteistyöstä. Niiden mukaan lää-        teena on tällöin, että ennenkuin esitetään
20401: kintöhallitus varaa Jaatiessaan valtakunnallista     uusia sairaaloiden rakennus- tai laajennushank-
20402: suunnitelmaa tai yleisiä ohjeita tahi määräyksiä     keita, avosairaanhoidon tulee olla asianmukai-
20403: sellaisista kansanterveystyön osa-alueiden toi-      sesti järjestetty tai se tulee viimeistään sa-
20404: minnoista, joissa sosiaalihuollon ja terveyden-      massa yhteydessä järjestettäväksi. Edellisestä
20405: 6                                             1978 vp.
20406: 
20407: voidaan kuitenkin poiketa, milloin pitkäaikai-            Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut
20408: sesti sairaiden hoito edellyttää muunlaista rat-       jo maaliskuussa 1977 työryhmän selvittämään
20409: kaisua.                                                pitkäaikaissairaanhoidon järjestämistä taloudel-
20410:    Kehittämistoiminnan painopiste säilyy edel-         lisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaises-
20411: leen avosairaanhoidossa, jota terveyskeskuksis-        ti. Samalla valmistellaan toimenpiteitä, joiden
20412: sa suoritetaan vastaanottotoimintana ja val-           avulla voidaan tehostaa vanhusten ja pysyvästi
20413: vottuna kotisairaanhoi tona. Valtakunnallisen          sairaiden hoitoa ja parantaa terveys- ja sosiaali-
20414: suunnitelman 413 kohdan mukaan kotisairaan-            viranomaisten yhteistyötä sekä edistää avo-
20415: hoitoon käytetään tarkoituksenmukaisella ta-           huoltoa.
20416: valla kaikkea siihen soveltuvaa terveyskeskuk-            Työryhmässä on valtion keskeisten lääkintö-
20417: sen henkilökuntaa ja sen edellytysten paranta-         ja sosiaaliviranomaisten edustus. Onhan so-
20418: miseksi lisätään lääkäreiden kotikäyntejä.             siaaliviranomaisten osuus vanhusten hoidon
20419:    Pitkäaikaisesti sairaiden osalta sanotun val-       järjestämisessä keskeinen.
20420: takunnallisen suunnitelman 434 kohdan mu-                 Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi an-
20421: kaan kuntien tulee yhteistoiminnassa sosiaali-         tanut tammikuussa 1978 lääninhallituksille oh-
20422: viranomaisten kanssa kehittää pitkäaikaisesti          jeen pitkäaikaisesti sairaiden vanhusten hoi-
20423: sairaiden hoitomahdollisuuksia ja asettaa koti-        don järjestämisen tehostamisen suuntaviivoista.
20424: sairaanhoidossa pitkäaikaisesti sairaiden hoito        Tässä kirjeessä on myös kiinnitetty huomiota
20425: etusijalle. Terveyskeskusten sairaansijoista käy-      kysymyksessä tarkoitettuihin seikkoihin.
20426: tetään yleislääkärien valvonnassa olevia ensisi-          Tämän kirjeen perusteella lääninhallitukset
20427: jaisesti pitkäaikaisesti sairaiden potilaiden hoi-     ovat kesän aikana toimittaneet ministeriölle
20428: don järjestämiseen. Samalla terveyskeskuksen           selvityksen pysyväishoidossa olevien henkilöi-
20429: erikoislääkäreitä käytetään tarkoituksenmukai-         den hoitotilanteesta lääneissä. Selvitys on laa-
20430: sella tavalla pitkäaikaisesti sairaiden hoidon         dittu yhteistyössä alueen kuntien ja kuntain-
20431: tehostamiseen.                                         liittojen sosiaali- ja terveysviranomaisten kans-
20432:    Tuberkuloosi- ja mielisairaalahoidossa va-          sa.
20433: pautuvien sairaansijojen käytön osalta tulee               Syksyn aikana on tarkoitus lääninhallitusten
20434: valtakunnallisen suunnitelman sairaanhoitolai-         ja asianomaisten kunnallisten viranomaisten
20435: tosten järjestämisestä keskussairaalapiirikohtai-      kanssa valmistella toimenpiteitä vanhusten ja
20436: sissa toimintasuunnitelmissa kulloinkin esittää        pitkäaikaissairaiden hoidon tehostamiseksi.
20437: niiden käyttö. Tällöin on otettava huomioon                Sosiaali- ja terveysministeriössä laaditaan pa-
20438: yleissairauksien hoidon ja siihen liittyvän lää-       rast'aikaa yhteenvetoa edellä tarkoitetuista sel-
20439: kinnällisen kuntoutuksen tarpeet samoin kuin           vityksistä sekä valmistellaan lisätoimenpiteitä
20440:  mahdollisuudet käyttää vapautuvia tiloja ter-         pitkäaikaissairaiden hoitoedellytysten paranta-
20441: veyskeskusten toimitiloina tai pitkäaikaishoi-         miseksi.
20442:  don sairaansijoina.
20443:       Helsingissä 31 päivänä heinäkuuta 1978.
20444: 
20445:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
20446:                                             N:o .323                                              7
20447: 
20448: 
20449: 
20450: 
20451:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
20452: 
20453:    I det syfte .37 § 1 mom. riksdagsordningen     arbetets delområden, där behov av samverkan
20454: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         mellan socialvården och hälsovården föreligger,
20455: velse av den 20 juni 1978 tili vederbörande       bereda socialstyrelsen tillfälle att avge sitt ut-
20456: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    låtande. Medicinalstyrelsen skall även eljest
20457: jande av riksdagsman Zilliacus undertecknade      i sitt samarbete med socialstyrelsen sträva tili
20458: spörsmål nr 323:                                  att funktionerna på ett ändamålsenligt sätt
20459:                                                   kompletterar varandra, och i samverkan med
20460:           Avser Regeringen att i planeringen      socialstyrelsen utveckla arbetsformer och me-
20461:        inom hälso- och socialvården verka för     todet ägnade att effektivera samarbetet inom
20462:        en effektivare koordinering av resurser    hälsovården. Hälsovårdsnämnden å sin sida
20463:        för åldrings- och kronikervård så att      skall, då den utarbetar en kommunal verksam-
20464:        vid utvecklandet av åldringsvården sär-    hetsplan för folkhälsoarbetet och då den drar
20465:        skilt fästes uppmärksamhet vid sam-        försorg om verkställandet av den fastställda
20466:        verkan mellan hälso- och socialvård,       planen, stå i förbindelse med socialnämnden i
20467:        ett smidigt utnyttjande av vårdplatser     sådan omfattning att en anpassning av lokala
20468:        enligt relevant medicinskt vårdbehov,      hälsovårds- och socialtjänster tili varandra kan
20469:        en utveckling av hemsjukvårdens re-        tryggas.
20470:        surser och en utbyggnad av de sociala         Länsstyrelserna skall enligt .32 punkten i
20471:        stödformerna för vård i hemmet?            ifrågavarande riksomfattande pian i sitt utlåtan-
20472:                                                   de tili medicinalstyrelsen om det kommunala
20473:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      folkhälsoarbetets verksamhetsplan också klar-
20474: samt anföra följande:                             göra huruvida samarbetet mellan hälsovårds-
20475:                                                   och socialvårdsmyndigheterna har föreslagits
20476:    I de riksomfattande planer för ordnande        bli förverkligat på ett sådant sätt som ett
20477: av folkhälsoarbetet och sjukvårdsanstalternas     ändamålsenligt fullgörande av uppgifterna för-
20478: verksamhet under åren 1979-1983, som              utsätter. Länsstyrelserna skall ytterligare, då
20479: statsrådet godkänt, har de i de refererade        de vägleder kommuner och kommunalförbund
20480: handlingarna anförda omständigheterna som         i utarbetandet av kommunala verksamhetspla-
20481: gäller samverkan mellan hälsovård och social-     ner för folkhälsoarbetet och i ordnandet av
20482: vård beaktats vid ordnandet av vård för åld-      folkhälsoarbetet, fästa uppmärksamhet dels vid
20483: ringar och långtidssjuka.                         att samarbetet mellan folkhälsoarbetet och den
20484:    Anvisningarna om samverkan mellan hälso-       övriga hälsovården ordnas på ett ändamålsen-
20485: vårds- och socialmyndigheterna vid planering      ligt sätt och dels vid en effektivering av sam-
20486: av hälsovården ingår i den riksomfattande         arbetet mellan folkhälsoarbetet och socialvår-
20487: planen för ordnande av folkhälsoarbetet. I        den.
20488: dess 22 punkt återfinns dels principerna om          Vid utvecklandet av hälsovårdscentralernas
20489: samverkan mellan medicinalstyrelsen och so-       tjänster ges i ovannämnda riksomfattande pian
20490: cialstyrelsen och dels anvisningar om samar-      prioritet åt ordnandet av hälsovården och den
20491: betet mellan hälsovårdsnämnderna och social-      öppna sjukvården samt vården av långtids-
20492: nämnderna. Enligt dessa skall medicinalstyrel-    sjuka. Som en allmän princip gäller därvid att
20493: sen vid utarbetandet av den riksomfattande        innan nya byggnads- eller utvidgningsprojekt
20494: planen eller allmänna anvisningar eller bestäm-   för sjukhus framförs, bör den öppna sjuk-
20495: melser om sådana funktioner inom folkhälso-       vården vara ändamålsenligt ordnad eller bli
20496: 8                                            1978 vp.
20497: 
20498: ordnad senast i detta sammanhang. Från den                Social- och hälsovårdsministeriet har redan
20499: sistnämnda principen kan dock avvikas om              i mars 1977 tillsatt en arbetsgrupp med upp-
20500: vården av långtidssjuka kräver lösningar av           drag att utreda hur vården av långtidssjuka
20501: annat slag.                                           skall kunna ordnas på ett ekonomiskt och
20502:     Tyngpunkten i utvecklingsarbetet är fort-         ändamålsenligt sätt. Samtidigt förbereds åt-
20503: farande förlagd till den öppna sjukvården, som        gärder, genom vilka vården av åldringar och
20504: i hälsovårdscentralerna har formen av mottag-         kroniker kan effektiveras och samarbetet mel-
20505: ningsverksamhet och övervakad hemsjukvård.            lan hälsovårds- och socialmyndigheter förbätt-
20506: Enligt 413 punkten i den riksomfattande               ras samt den öppna vården främjas. Statens
20507: planen används för hemsjukvård, på ett ratio-         centrala medicinal- och socialmyndigheter är
20508: nellt sätt, all för detta arbete lämplig personai     representerade i arbetsgruppen. I anordnandet
20509: och, i avsikt att förbättra förutsättningarna,        av vård för åldringar spelar ju socialmyndig-
20510: dessutom hembesök av läkare.                          heterna en betydande roll.
20511:     Beträffande långtidssjuka skall kommunerna            Social- och hälsovårdsministeriet har därtill
20512: enligt 434 punktel1 i. sagda riksomfattande           i januari 1978 till länsstyrelserna utfärdat an-
20513: plan i samarbete med socialmyndigheterna ut-          visningar om riktlinjerna för en effektivering
20514: veckla vårdmöjligheterna för långtidssjuka och        av vården av långvarigt sjuka åldringar. I
20515: i fråga om hemvård prioritera vården av lång-         denna skrivelse har uppmärksamhet också
20516:  tidssjuka. Av hälsovårdscentralernas vårdplat-       ägnats de omständigheter som avses i spör-
20517:  ser används de som står under övervakning            smålet.
20518: av allmänläkare i första hand för ordnande av             På basen av denna skrivelse har länsstyrel-
20519:  vård av långtidssjuka patienter. Samtidigt an-       serna under sommarens lopp tillställt ministe-
20520: litas hälsovårdscentralernas specialister på ett       riet utredningar om vårdsituationen i länen
20521:  rationellt sätt för att effektivera vården av        beträffande personer i kontinuerlig vård. Ut-
20522:  långtidssjuka.                                        redningen har uppgjorts i samråd med social-
20523:     Beträffande användningen av de vårdplatser         och hälsovårdsmyndigheterna i områdets kom-
20524:  som frigörs inom tuberkulos- och sinnessjuk-          muner och kommunalförbund.
20525:  husvården skall i de centraldistriktvis utarbe-          Avsikten är att tillsammans med länsstyrel-
20526:  tade verksamhetsplanerna för den riksomfat-           serna och vederbörande kOinmunala myndig-
20527:  tande planens sjukvårdsanstalter i varje en-          heter under hösten förbereda åtgärder för
20528:  skilt fall framläggas hur dessa skall användas.       effektivering av vården av åldringar och lång-
20529:  Därvid skall beaktas behovet av behandling av         tidssjuka.
20530:  allmänsjukdomar och därtill anknuten medi-               Vid social- och hälsovårdsministeriet utar-
20531:  cinsk rehabilitering liksom också möjligheter-        betas för närvarande ett sammandrag av ovan
20532:  na att använda ledigblivande utrymmen för             avsedda utredningar samt bereds ytterligare
20533:  hälsovårdscentralernas verksamhet eller som           åtgärder i syfte att förbättra vårdförutsätt-
20534:  vårdplatser för långtidssjuka.                        ningarna för långtidssjuka.
20535:      Helsingfors den 31 juli 1978.
20536: 
20537:                                                     Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
20538:                                               1978 vp.
20539: 
20540: Skriftligt spörsmål nr 324.
20541: 
20542: 
20543: 
20544: 
20545:                                    Zilliacus: Om uppryckning av den svenska servicen på person-
20546:                                         tågen.
20547: 
20548: 
20549:                           T i 11   Ri k sdage n s      Herr     T a 1m a n.
20550: 
20551:    Med bekymmer har man kunnat konstatera            planen införas så många timmar svenska att
20552: att den svenska servicen på våra persontåg           åsyftat resultat skulle uppnås.
20553: blivit allt sämre. Varken på båtsnälltågen eller        Genom omställningar kunde åtminstone
20554: på lokaltågen i huvudstadsregionen ges numera        båtsnälltågen     Åbo-Helsingfors-Åbo          be-
20555: ens de viktigaste upplysningarna på svenska.         mannas i Karis där statsjärnvägarna har två-
20556: Den uteblivna informationen ställer de svens-        språkig personal.
20557: ka resandena i en sämre ställning än de finska          På tägen kunde också informeras på de båda
20558: och strider klart mot språklagens bestämmel-         inhemska språken om man skulle utnyttja de
20559: ser. Genom tågpersonalens bristande språk-           möjligheter som tekniska anordningar erbjuder.
20560: kunskaper och delvis deras bristande vilja att          Med hänvisning tili ovanstående ber under-
20561: ge svensk service uppstår ofta missförstånd          tecknad att i den ordning som 37 § 1 mom.
20562: och pinsamma situationer.                            riksdagsordningen föreskriver tili vederbörande
20563:    Trots att järnvägsstyrelsen i olika samman-       medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
20564: hang blivit uppmärksamgjord på den brist-            mål:
20565: fälliga servicetjänsten på våra tåg har inga                    Avser Regeringen att påverka utveck-
20566: konkreta åtgärder vidtagits för att förbättra                lingen så att ett system med språktiliägg
20567: den.                                                         inom den offentliga sektorn införs och
20568:    Åtgärder ägnade att skapa förutsättningar                 att detta system utsträcks tili att gälla
20569: för en tillfredsställande svensk service vore                så många tjänstemannagrupper som
20570: bland annat obligatoriska snabbkurser i svens-               möjligt, och
20571: ka för de konduktörer och biljettgranskare som                  ämnar Regeringen vidtaga åtgärder
20572: beordnats att tjänstgöra på snäll- och lokaltåg              för att väsentlig förbättring av den
20573: i tvåspråkiga kommuner.                                      svenska servicen på persontågen fås tili
20574:    1 järnvägsinstitutet borde införas obligatorisk           stånd och att undervisningen i svenska
20575: undervisning i svenska. Samtidigt borde i läro-              blir obligatorisk för konduktörerna?
20576:       Helsingfors den 20 juni 1978.
20577: 
20578:                                            Jutta Zilliacus
20579: 
20580: 
20581: 
20582: 
20583: 0878008405
20584: 2                                              1978 vp.
20585: 
20586: Kirjallinen kysymys n:o 324.                                                                 Suomennos.
20587: 
20588: 
20589: 
20590: 
20591:                                    Zilliacus: Henkilöjunien junailijoiden ruotsinkielen taidon te-
20592:                                         hostamisesta.
20593: 
20594: 
20595:                           Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
20596: 
20597:    Huolestuneena on voitu todeta, että ruot-             Uudelleenjärjestelyillä voitaisiin ainakin lai-
20598: sinkielinen palvelu henkilöjunissamme on yhä          vapikajunat välillä Turku-Helsinki-Turku
20599: huonontunut. Pääkaupunkiseudulla ei nykyään           miehittää Karjaalla kaksikielisellä henkilökun-
20600: enää anneta edes tärkeimpiä tiedotuksia ruot-         nalla, koska Karjaalla tällaista henkilökuntaa
20601: sinkielellä laivapikajunissa eikä paikallisjunissa.   on.
20602: Puuttuva informaatio asettaa ruotsalaisen mat-           Junissa voitaisiin myös antaa informaatiota
20603: kustajan huonompaan asemaan kuin suomalai-            molemmilla kotimaisilla kielillä, mikäli käytet-
20604: sen ja on selvässä ristiriidassa kielilain määräys-   täisiin hyväksi teknillisten laitteiden tarjoamat
20605: ten kanssa. Junahenkilökunnan puutteellinen           mahdollisuudet.
20606: kielitaito ja osittain haluttomuus ruotsinkieli-         Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
20607: seen palveluun aiheuttaa usein väärinkäsityksiä       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
20608: ja kiusallisia tilanteita.                            tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
20609:    Huolimatta siitä, että rautatiehallitukselle on    si seuraavan kysymyksen:
20610: useissa yhteyksissä huomautettu juniemme
20611: puutteellisesta palvelusta, mihinkään toimenpi-
20612: teisiin ei ole ryhdytty sen parantamiseksi.                        Aikooko Hallitus myötävaikuttaa sii-
20613:    Sellaisia toimenpiteitä, jotka loisivat edelly-              hen, että kielilisän käsittävä järjestelmä
20614: tykset tyydyttävälle ruotsinkieliselle palvelulle,              otetaan käyttöön julkisella sektorilla ja
20615: olisivat pakolliset ruotsinkielen pikakurs-                     että tämä järjestelmä ulotetaan koske-
20616: sit junailijoille ja lippujen tarkastajille, jotka              maan niin monia virkamiesryhmiä kuin
20617: on määrätty suorittamaan tehtäviä pika- ja pai-                 mahdollista, ja
20618: kallisjunissa kaksikielisissä kunnissa.                            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20619:    Rautatieopistossa olisi ryhdyttävä antamaan                  siin, jotta saadaan aikaan oleellinen pa-
20620: pakollista ruotsinkielen opetusta. Samanaikai-                  rannus ruotsinkielisessä palvelussa hen-
20621: sesti pitäisi opetussuunnitelmaan ottaa niin                    kilöjunissa ja jotta ruotsinkielen ope-
20622: monta ruotsinkielen oppituntia, että tarkoitet-                 tus tulisi pakolliseksi junailijoille?
20623: tu tavoite saavutettaisiin.
20624:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1978.
20625: 
20626:                                               Jutta Zilliacus
20627:                                                 N:o 324                                                3
20628: 
20629: 
20630: 
20631: 
20632:                           Ed u s kunnan         Herra Puhe m i e he 11 e.
20633: 
20634:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa           - paapamo on rautatiesanaston opettami·
20635: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sessa ja tärkeimpänä seikkana pidetään oppi-
20636: olette 20 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn kir-         laan kykyä oppia ymmärtämään matkustajien
20637: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       esittämiä erilaisia, lähinnä matkustajaliiken-
20638: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-         teeseen liittyviä kysymyksiä
20639: ja ]. Zilliacuksen näin kuuluvasta kirjallisesta          - toinen painopiste on junakuulutuksissa.
20640: kysymyksestä n:o 324:                                     Opetuksessa käytetään apuna kuulutusopas·
20641:                                                        ta ja -monistetta. Niin ikään on keskitytty ope-
20642:           Aikooko Hallitus myötävaikuttaa sii·         tuksessa sanojen ääntämiseen.
20643:        hen, että kielilisän käsittävä järjestelmä         On todettava, että suurin osa konduktööri-
20644:        otetaan käyttöön julkisella sektorilla ja       kurssilaisista ei ole aikaisemmin opiskellut
20645:        että tämä järjestelmä ulotetaan koske-          lainkaan ruotsinkieltä. Tästä johtuen kursseilla
20646:        maan niin monia virkamiesryhmiä kuin            voidaan opettaa vain sellaista kielitaitoa, jolla
20647:        mahdollista, ja                                 edellä kuvattujen liikenteeseen välittömästi liit·
20648:           aikooko Hallitus tyhtyä toimenpitei-         tyvien perusasioiden opastus on mahdollista.
20649:        siin, jotta saadaan aikaan oleellinen pa·          Vuoden 1977 syksyllä rautatiet järjesti mah-
20650:        rannus ruotsinkielisessä palvelussa hen-        dollisuuden ruotsinkielen opiskeluun työajan
20651:        kilöjunissa ja jotta ruotsinkielen ope-         jälkeen rautatieopiston tiloissa, mutta osanot-
20652:        tus tulisi pakolliseksi junailijoille?          tajia ei kyseiselle kurssille ilmaantunut.
20653:                                                 .         Lisäksi täytyy todeta, että nykyisten säädös-
20654:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ten mukaan kielitaitolisää ei ainakaan toistai-
20655: vasti seuraavaa:                                       seksi voida maksaa ruotsinkielen taitamisesta.
20656:    Rautatiehallitus on tietoinen henkilökunnan            Mm. näistä seikoista johtuen rautatiehallitus
20657: puutteellisesta kielitaidosta ja niistä ongelmis-      onkin pyrkinyt erilaisten teknillisten laitteiden
20658: ta, joita se aiheuttaa matkustavan yleisön pal-        ja visuaalisten keinojen avulla vähentämään
20659: velemisessa. Tilannetta on yritetty auttaa siten,      konduktöörien osuutta junissa tapahtuvassa
20660: että mahdollisuuksien mukaan on pyritty käyt-          kuuluttamisessa.
20661: tämään ruotsinkielistä henkilökuntaa kaksikie-            Rautatiehallitus on kuluvan kesän aikana
20662: lisillä liikennepaikoilla ja erityisesti sellaisissa   tehnyt päätöksen ns. kasettikuulutusyksiköiden
20663: junissa, joissa asiakaspalvelussa tarvitaan ruot-      asentamisesta Helsingin lähiliikennejuniin sekä
20664: sinkieltä. Tilannetta on kuitenkin vaikeutta-          ns. Dm 8-9 -merkkisiin junarunkoihin mah-
20665: nut merkittävästi se, että kaksikielistä henkilö-      dollisimman pian.
20666: kuntaa on aivan liian vähäisessä määrin voitu             Muissa junarungoissa, jotka muodostetaan
20667: ottaa rautatien palvelukseen, koska sitä ei ole        ns. teräsvaunuista tai teräsvaunujen ja puu-
20668: ollut tarjolla. Näin on tapahtunut jatkuvasti          runkoisten vaunujen yhdistelmistä, on rauta-
20669: siitä huolimatta, että palvelukseen ottamisessa        tiehallituksella toistaiseksi vaikeuksia saada
20670: on pyritty antamaan etusija kielitaitoiselle hen-      kuulutusjärjestelmää täydelliseksi. Kaluston
20671: kilökunnalle.                                          kirjavuudesta johtuen ei yhteyttä junarunkojen
20672:     Vuoden 1977 alussa on rautatieopistossa            välillä saada, koska ns. UIC-välikaapeli vaunuis-
20673: ruotsinkieli otettu opetukseen pakollisena ai-         ta puuttuu.
20674: neena. Samalla tuntimäärää on nostettu 30 tun-            Rautatiekaluston uudistuessa tai teräsraken-
20675: nista 40 tuntiin. Opetuksen tavoitteeksi on            teisten vaunujen täys- tai välikorjauksissa em.
20676: määritelty:                                            kaapeli- ja kuulutuslaitteistot asennetaan py-
20677: 4                                          1978 vp.
20678: 
20679: syvästi kalustoon. Laitteistojen uusiutumisen       Edellä mainitulla tehostetulla ruotsinkielen
20680: jälkeen kuulutuslaitteet asetetaan asteittain    opetuksella sekä kuulutuslaitteistojen asennuk-
20681: myös kaukojuniin. Vuoden 1979 kuluessa py-       sella rautatiehallitus uskoo ruotsinkielisten
20682: ritään jo ns. erikoispikajunat varustamaan py-   matkustajien palvelutarpeen tulevan nykyistä
20683: syvin kuulutuslaittein.                          paremmin tyydytetyksi.
20684:      Helsingissä elokuun 7 päivänä 1978.
20685: 
20686:                                                             Liikenneministeri Veikko Saarto
20687:                                               N:o 324                                               5
20688: 
20689: 
20690: 
20691: 
20692:                           T i 11   Rik sdagens        H err    T a 1 m a n.
20693: 
20694:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          - tyngdpunkten ligger vid undervisningen
20695: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           i järnvägsterminologi och viktigast anses vara
20696: velse av den 20 juni 1978 tili vederbörande         att eleven lär sig förstå resenärernas olika frå-
20697: medlem av statsrådet för avgivande av svar          gor, främst i anslutning tili passagerartrafiken
20698: översänt avskrift av följande av riksdagsman           - ett annat tyngdpunktsområde är upplys-
20699: J. Zilliacus undertecknade spörsmål nr 324:         ningarna via högtalare i tågen.
20700:                                                        I undervisningen används duplikat och en
20701:             Avser Regeringen att påverka utveck- guide angående anmälning via högtalare. I
20702:         lingen så att ett system med språktillägg undervisningen ingår även uttalsövningar.
20703:         inom den offentliga sektorn införs och         Det måste konstateras att största delen av
20704:         att detta system utsträcks tili att gälla konduktörerna på kursen inte tidigare har stu-
20705:         så många tjänstemannagrupper som derat svenska. Kursdeltagarna kan därför bi-
20706:         möjligt, och                                bringas endast sådana språkkunskaper som gör
20707:             ämnar Regeringen vidtaga åtgärder det möjligt att ge upplysningar i ovan nämnda
20708:         för att väsentlig förbättring av den elementära, tili trafiken direkt anslutna frågor.
20709:         svenska servicen på persontågen fås tili       Hösten 1977 anordnade järnvägarna i järn-
20710:          stånd och att undervisningen i svenska vägsinstitutets lokalitet en möjlighet tili stu-
20711:         blir obligatorisk för konduktörerna?        dier i svenska efter arhetstiden, men inga del-
20712:                                                     tagare anmälde sig.
20713:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Y tterligare hör det konstateras att tillägg
20714: samt anföra följande:                               för språkkunskap, åtminstone enligt gällande
20715:                                                     stadganden, för närvarande inte kan erläggas
20716:    Järnvägsstyrelsen är medveten om persona- för kunskaper i svenska.
20717: lens bristande språkkunskaper och om de prob-          På grund av bl.a. dessa omständigheter har
20718: lem som därigenom uppstår i kundhetjäningen. järnvägsstyrelsen med hjälp av olika tekniska
20719: Man har försökt underlätta situationen genom anordningar och visuella metoder försökt mins-
20720: att i mån av möjlighet anlita svenskspråkig per- ka konduktörernas andel i högtalarupplys-
20721: sonai på tvåspråkiga trafikplatser och ningarna.
20722: särskilt i de tåg, i vilka svenskspråkig kundhe-       Under den gångna sommaren har järnvägs-
20723: tjäning behövs. Situationen har dock försvårats styrelsen fattat ett heslut om att kassettanord-
20724: betydligt genom att allt för litet tvåspråkig ningar för upplysningar via högtalare så snart
20725: personai har kunnat anställas vid järnvägarna, som möjligt skall installeras i Helsingfors när-
20726: emedan utbudet har varit otillräckligt.             trafiktåg samt i tågsätt av den s.k. Dm 8-9
20727:    Situationen har förhlivit oförändrad trots typen.
20728: att man i samband med anställningarna har              I andra tågsätt som består av stålkonstrue-
20729: strävat tili att ge företräde åt språkkunnig per- rade vagnar eller hopkopplade stål- och trä-
20730: sonal.                                              konstruerade vagnar har järnvägsstyrelsen
20731:    I hörjan av år 1977 inleddes undervisningen ännu svårigheter att få upplysningssystemet
20732: i svenska som obligatoriskt ämne vid järn- komplett. På grund av olikheterna i materielen
20733: vägsinstitutet. Samtidigt ökades antalet timmar fungerar inte förhindelsen mellan tågsätten,
20734: från 30 till 40. Målsättningen för undervis- emedan vagnarna inte är försedda med s.k.
20735: ningen är följande:                               · UIC-mellankabel.
20736: 0878008405
20737: 6                                          1978 vp.
20738: 
20739:    I samband med att järnvägarnas materiel        s.k. specialsnälltågen med permanenta upplys-
20740: förnyas eller de stålkonstruerade vagnarna        ningsanordningar.
20741: genomgår total- eller mellanreparation, instal-      Järnvägsstyrelsen tror, att den ovan nämnda
20742: leras de ovan nämnda kabel- och upplysnings-      effektiverade undervisningen i svenska och in-
20743: anordningarna varaktigt i materielen. Efter det   stallationen av upplysningsanordningarna bättre
20744: utrustningen har förnyats installeras upplys-     än hittills kommer att tillgodose svensksprå-
20745: ningsanordningarna stegvis även i fjärrtågen.     kiga resenärers behov av service.
20746: Avsikten är att redan under år 1979 förse de
20747:      Helsingforsden 7 augusti 1978.
20748: 
20749:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto
20750:                                              1978 vp.
20751: 
20752: Sktiftligt spörsmål nr 325.
20753: 
20754: 
20755: 
20756: 
20757:                                  Zilliacus: Om tolkningen av begreppet arbetsreSia i olycksfalls-
20758:                                      försäkrings]~stifttningen.
20759: 
20760: 
20761: 
20762:                            Tili Riksdagens Herr T~lman:
20763: 
20764:    I Finland är varje arbetstagare obligatoriskt    olycksfallsförsäkring avser och sålunda inte hel-
20765: försäkrad för olycksfall i arbetet. Detta försäk-   ler något lagstadgat olycksfallsförsäkringsskydd.
20766: ringsskydd gäller även sådana olycksfall som in-       Med hänvisning tili ovanstående ber under-
20767: träffat på färd från bostaden tili arbetsplatsen    tecknad att i den ordning ·som i 37 § 1 mom.
20768: eller vice versa. En förutsättning för att den      riksdagsordningen föreskriver tili vederbörande
20769: obligatoriska försäkringen skall ersätta en ska-    medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
20770: da under sådan resa ä:r dock att arbetstagaren      mål:
20771: tar den kortaste vägen mellan bostaden och                      Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder
20772: arbetsplatsen. Detta innebär att en stor del av            för att detta missförhållande ska av-
20773: småbarnsföräldrarna ställs helt utanför detta              lägsnas från lagstiftningen ·så att också
20774: försäkringsskydd. I och med att barnen bör-                småbarnsföräldrars färd från bostaden
20775: jar skötas mer och mer utom hemmen börjar                   tili barnens daghem betrakta~s som ar-
20776: föräldrarna också i större utsträckning föra               betsresa i den mening lagen om olycks-
20777: barnen tili daghemmen och först därefter bege              fallsförsäkring avser och på detta sätt
20778: sig tili sitt eget arbete. Om daghemmet ligger             inbegriper småbarnsföräldrarna i det
20779: långt borta från arbetsplatsen, innebär ju detta           lagstadgade olycksfallsförsäkringsskyd-
20780: att dessa småbarnsföräldrar aldiig har någon               det?
20781: egentlig "arbetsresa" i den mening lagen om
20782:      Helsingfors den 20 juni 1978.
20783: 
20784:                                           Jutta Zilliacus
20785: 
20786: 
20787: 
20788: 
20789: 0878008715
20790: 2                                            1978 vp.
20791: 
20792: Kirjallinen kysymys n:o 325.                                                             Suomennos.
20793: 
20794: 
20795: 
20796: 
20797:                                  Zilliacus: T·apa.turmavakuutuslain mukaisen työmatkan tulkinnan
20798:                                      laajentamisesta.
20799: 
20800: 
20801:                         Eduskunnan Herra Puhemi.e he Ue.
20802: 
20803:    Suomessa on jokainen työntekijä lakisäätei-      hemmi:lla ei ole koskaan varsinaista "työmat-
20804: sesti vakuutettu työssä sattuvan tapaturman         kaa" siinä mevki:tyksessä kuin tapaturmavakuu-
20805: varalta. Tämä tapaturmavakuutus koskee myös         tuslaki tarkoittaa ja siten ei myöskään lakisää-
20806: sellaisia onnettomuuksia, jotka ovat sattuneet      teistä tapaturmavakuutussuojaa.
20807: joko matkalla asunnosta työpaikaile tai työ-           Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
20808: paikalta asuntoon. Edellytyksenä sille, että täl-   jestyksen 37 §:n 1 momentin nojaLla esitän
20809: laisella matkalla sattunut vahinko korvattaisiin    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20810: pakollisesta tapaturmavakuutuksesta, on kuiten-     vaksi seuraavan kysymyksen:
20811: kin se, että työntekijä käyttää lyhintä tietä
20812: asunnon ja työpaikan välillä. Tämä merkitsee                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20813: sitä, että suuri osa pienten lasten vanhemmista              siin iainsäädännössä olevan epäkohdan
20814: joutuu kokonaan tämän vakuutussuojan ulko-                   poistamiseksi siten, että myös pienten
20815: puolelle. Sitä mukaa kuin lapsia aletaan yhä                 lasten vanhempien matka asunnos•ta las-
20816: enemmän hoitaa kodin ulkopuolella, vanhem-                   ten päiväkotiin katsottaisiin työmat-
20817: mat joutuvat myös useammin kuin aikaisem-                    kaksi tapaturmavakuutuslain tarkoitta-
20818: min viemään lapset päiväkoteihin ja lähtemään                massa merkityksessä, jotta lakisääteiDen
20819: vasta tämän jälkeen omalle työpaikalleen. Mi-                tapaturmavakuutus koskisi myös pien-
20820: käli päiväkoti on kaukana työpaikasta, tämä                  ten lasten vanhempia?
20821: merkitsee sitä, että näillä pienten lasten van-
20822:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1978.
20823: 
20824:                                            Jutta Ziliiacus
20825:                                              N:o 325                                               3
20826: 
20827: 
20828: 
20829: 
20830:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
20831: 
20832:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
20833: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
20834: olette 20 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn               Tapaturmavakuutuslain mukaisten työstä joh-
20835: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tuvien olosuhteiden, joihin kuuluu myös matka
20836: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       asunnosta työpaikalle ja takaisin, tulkitsemi-
20837: edustaja Jutta Zilliacuksen näin kuuluvasta kir-    nen on parhaillaan eräänlaisessa kehitysvaihees-
20838: jallisesta kysymyksestä n:o 325:                    sa. Vakuutusoikeuden, tapaturma-asiain kor-
20839:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      vauslautakunnan ja myös vakuuroslaitosten käy-
20840:        siin lainsäädännössä olevan epäkohdan        tännössä on ollut havaittavissa, että kysymys
20841:        poistamiseksi siten, että myös pienten       työmatkalTa tapahtuneiden tapaturmien korvaa-
20842:        lasten vanhempien matka asunnosta las·       misesta on sellainen asia, jossa tapahtuu kai-
20843:        ten päiväkotiin ka:tsouaisiffi työmatkaksi   ken aikaa laajennusta työntekijöille myöntei-
20844:        tapaturmavakuutuslain tarkoittamassa         ·seen suuntaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä
20845:        merkityksessä, jotta lakisääteinen tapa-     seurataan kuitenkin asian kehitystä ja mikäli
20846:        turmavakuutus koskisi myös pi~nten            asia ei näytä saavan tulkintateitse tyydyttävää
20847:        lasten vanhempia?                            ratkaisua, tulLaan harkitsemaan tarpeellisiin
20848:                                                     lainsäädäntötoimiin ryhtymistä.
20849:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
20850: 
20851:                                                                     Ministeri Olavi Martikainen
20852: 4                                            1978 vp.
20853: 
20854: 
20855: 
20856: 
20857:                            T i 11 R i ksda geru Hen' T al m an.
20858: 
20859:    I det syfte 37 § 1 Inom. riksdagsordningen          Tdlkningen entigt lagen om olycksfal1sförsäk-
20860: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ting av det begrepp förhållanden, som här-
20861: velse av den 20 juni 1978 tili vederbörande         flyter av arbetet, dit även färd från bostaden
20862: medlem av stai:srådet öv•etsänt avskrift av föl-    tiU arbetsplatsen eller tvärtom räknas, är för
20863: jande av riksdagsledamot Jutta Zilliacus un-        närvarande i ett slags utvecklingsskede. Av den
20864: derteclmade spörsmål nr 325:                        praxis, som tillämpas av försäkringsdomstolen,
20865:             Ämnar Reg.eringen vidti~ga åtgärder     ersättningsnämnden för olycksfallsärenden och
20866:        för att detta missförhållande ska av-        försäkringsanstalterna, kan man sluta sig tili,
20867:         lägsnas frårt lagstiftningen så att också   att det i: fråga om ersättande av olycksfall
20868:         småbarnsföräldrars fätd från bostaden       som inträffat under färd tili eller från arbets-
20869:         till barnens daghem betraktas som ar-       pLats:en hela tiden sker en utvidgning i en för
20870:         betsresa 1 den mening lagen om olycks-      arbetstagarna fövdelaktig riktning. Socral- och
20871:         f.allsförsäkdng avser och på detta sätt     hälsovårdsministeriet följ,er dock med situatio-
20872:        inbegriper småbarnsföräldrarna i det         nens utveckling, och om saken inte v:erkar få
20873:        lagstadgade olycksfallsförsäkringsskyd-      en tillfredsställande lösning tolkningsvägen
20874:         det?                                        kommer man att överväga nödvändiga lagstift-
20875:                                                     ningså tgärder.
20876:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
20877: samt anföra följande:
20878:      Helsingfors den 20 september 1978.
20879: 
20880:                                                                     Minfster Olavi Martikainen
20881:                                               1978 vp.
20882: 
20883: Skriftligt spörsmål nr 326.
20884: 
20885: 
20886: 
20887: 
20888:                                  Zilliacus: Om sjukhusservice på modersmålet för den svensk-
20889:                                       språkiga befolkningen.
20890: 
20891: 
20892:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20893: 
20894:    Ett allvarligt missförhållande belastar allt-    som synnerligen svårt, vilket också upprepade
20895: jämt sjukvårdssektorn där landets svensksprå-       gånger påpekats av läkarkåren. Trots återkom-
20896: kiga befolkning inte kan få samhällsservice på      mande påstötar har missförhållandet inte av-
20897: jämbördig fot med den språkliga majoriteten.        lägsnats och knappt några åtgärder vidtagits
20898: Behovet av vård på svenska tillgodoses inte         för att stimulera sjukhuspersonalens intresse
20899: på alla nivåer och det förekommer på ett fler-      för ökade språkkunskaper.
20900: tal sjukhus och vårdanstalter att svenskspråkiga       Med hänvisning tili ovanstående ber under-
20901: patienter betjänas enbart på finska. Detta leder    tecknad att i den ordning 3 7 § 1 mom. riks-
20902: inte bara tili kommunikationssvårigheter utan       dagsordningen föreskriver tili vederbörande
20903: även tili en allvarlig psykisk börda för den        medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
20904: sjuke. I synnerhet barn och åldringar upplever      mål:
20905: situationen som synnerligen smärtsam med
20906: depressioner och t.o.m. sjukhusskräck som                       Avser Regeringen att vidtaga åtgär-
20907: följd. Vid specialistvård på områden där kon-                der för att den svenskspråkiga befolk-
20908: takten mellan vårdare och patient har speciellt              ningen skall få sjukhusservice på sitt
20909: stor betydelse såsom barnsjukdomar, inre me-                 modersmål samt att införa ett system
20910: dicin och mentalvård upplevs missförhållandet                med språktiliägg för sjukvårdspersonal?
20911:      Helsingfors den 20 juni 1978.
20912: 
20913:                                            Jutta Zilliacus
20914: 
20915: 
20916: 
20917: 
20918: 087801031A
20919: 2                                              1978 vp.
20920: 
20921: Kirjallinen kysymys n:o 326.                                                               Suomennos.
20922: 
20923: 
20924: 
20925: 
20926:                                    Zilliacus: Ruotsinkielisen väestön mahdollisuuksista saada sairaa-
20927:                                         lapalveluksia omalla äidinkielellään.
20928: 
20929: 
20930:                             Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
20931: 
20932:    Vakava epäkohta rasittaa edelleen sairaan-         vaikeana, mihin myös lääkär~kunta on useita
20933: hoitosektoria, jolla maan ruotsinkielinen väestö      kertoja kiinnittänyt huomiota. Toistuvista
20934: ei voi saada yhteiskuntapalveluja tasavertaisesti     aloitteista huolimatta epäkohtaa ei ole pois-
20935: kielellisen enemmistön kanssa. Ruotsinkielellä        tettu ja tuskin on ry:hdytty edes mihinkään
20936: tapahtuvan hoidon tarvetta ei tyydytetä kai-          toimenpiteisiin sairaalahenkilökunnan mielen-
20937: killa tasoilla ja monissa sairaaloissa ja hoitolai-   kiinnon elvyttämiseksi lisäämään kielitaitoaan.
20938: toksissa ruotsinkieliset potilaat saavat palvelua        Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
20939: ainoastaan suomen kielellä. Tämä ei johda vain        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
20940: kommunikointivaikeuksiin, vaan myös vaka-             joittanut esittää valtioneuvoston asianomaisen
20941: vaan psyykkiseen rasitukseen potilaalle. Eten-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20942: kin lapset ja vanhukset kokevat tilanteen erit-
20943: täin kipeänä, mistä seuraa depressioita ja jopa                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
20944: sairaalapelkoa. Spesialistihoidossa aloilla, joilla           siin, jotta ruotsinkielinen väestö saisi
20945: hoitajan ja potilaan välisellä kontaktilla on eri-            sairaalapalvelut omalla äidinkielellään ja
20946: tyisen suuri merkitys ja joista esimerkkeinä                  jotta sairaalahenkilökunnalle tarkoitetun
20947: voidaan mainita lastentaudit, sisältaudit ja mie-             kielilisän käsittävä järjestelmä otettai-
20948: lenterveyshoito, epäkohta koetaan erityisen                   siin käyttöön?
20949:      Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 1978.
20950: 
20951:                                             Jutta Zilliacus
20952:                                                N:o 316                                                 3
20953: 
20954: 
20955: 
20956: 
20957:                             E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
20958: 
20959:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suomenkielisellä alueella olevissa ruotsinkie-
20960: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lisissä sairaaloissa peruskieli on ruotsi, mutta
20961: olette 20 päivänä kesäkuuta 1978 päivätyn             henkilökunnalta vaaditaan vastaavasti joko to-
20962: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          distuksella tai muuten osoitettava suomenkielen
20963: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         taito.
20964: edustaja Zilliacuksen näin kuuluvasta kirjalli-           Virallisten kielitaitovaatimusten ohella sai-
20965: sesta kysymyksestä n:o 326:                           raalahenkilökunnan ruotsinkielen taitoon on
20966:                                                       kiinnitetty huomiota mm. siten, että suomen-
20967:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        kielisille osastoille sijoitetaan ruotsinkielentai-
20968:        siin, jotta ruotsinkielinen väestö saisi       toista henkilökuntaa.
20969:        sairaalapalvelut omalla äidinkielellään ja         Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
20970:        jotta sairaalahenkilökunnalle tarkoitetun      kaan edellä olevat järjestelyt ovat toistaiseksi
20971:        kielilisän käsittävä järjestelmä otettai-      riittäneet yleensä turvaamaan hyväksyttävällä
20972:        siin käyttöön?                                 tavalla tarpeet, jotka liittyvät ruotsinkielisten
20973:                                                       potilaiden hoidon järjestämiseen. On pidettävä
20974:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarpeellisena, että kunkin sairaanhoitolaitoksen
20975: vasti seuraavaa:                                      johto kiinnittää huomiota tässä suhteessa mah-
20976:    Maamme ruotsinkielisellä alueella olevissa         dollisesti esiintyviin tilapäisiin ongelmiin ja
20977: sairaaloissa ei kysyjän tarkoittamia kieliongel-      pyrkii ratkaisemaan ne muun muassa henkilö-
20978: mia yleensä ole, koska sairaalat ovat ruotsin-        kunnan käyttöön liittyvin uudelleenjärjestelyin.
20979: kielisiä.                                                Suomenkielisissä sairaaloissa ruotsinkielen
20980:    Suomenkielisellä alueella sijaitsevissa sairaa-    käyttö jää yleensä varsin vähäiseksi. Kuitenkin
20981: loissa, jotka palvelevat myös ruotsinkielistä         on edelleen tarpeen tutkia ja käyttää hyväksi
20982: väestöä, vaaditaan viran- ja toimenhaltijalta         erilaisia kielenkäytön aktivointikeinoja ottaen
20983: keskeisissä viroissa virallisella todistuksella       huomioon myös terveydenhuollon piirissä nyt
20984: osoitettava hyvä tai tyydyttävä ruotsinkielen         tapahtuvan täydennyskoulutustoiminnan. Eri-
20985: taito. Jos virkaan ei vaadita kielitodistusta, to-    tyisen kielilisän käyttöönottamisen ei kuiten-
20986: detaan vähintään tyydyttävä ruotsinkielen suul-       kaan ole katsottava olevan tällä hetkellä ter-
20987: linen taito muuten.                                   veydenhuoltohenkilökunnan osalta perusteltua.
20988:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1978.
20989: 
20990:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
20991: 4                                             1978 vp.
20992: 
20993: 
20994: 
20995: 
20996:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20997: 
20998:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        område är grundspråket svenska, men av per-
20999: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      sonalen krävs analogt antingen genom språkin-
21000: av den 20 juni 1978 tili vederbörande medlem        tyg eller på annat sätt ådagalagd förmåga att
21001: av statsrådet översänt avskrift av följande av      använda finska språket.
21002: riksdagsledamot Zilliacus ställda spörsmål nr           Förutom genom de officiella kraven på
21003: 326:                                                språkkunskaper har uppmärksamhet fästs vid
21004:            Avser Regeringen att vidtaga åtgär-      sjukhuspersonalens kunskaper i svenska bl.a.
21005:         der för att den svenskspråkiga befolk-      också på så sätt, att personai som behärskar
21006:         ningen skall få sjukhusservice på sitt      svenska placeras vid finskspråkiga avdelningar.
21007:         modersmål samt att införa ett system            Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
21008:        med språktillägg för sjukvårdspersonal?      fattning är ovannämnda arrangemang i detta
21009:                                                     skede tillräckliga för att på ett tillfredsställande
21010:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sätt säkerställa de behov, som ansluter sig till
21011: samt anföra följande:                               anordnandet av vården för svenskspråkiga pa-
21012:    De av spörsmålsställaren åsyftade språkprob-     tienter. Det är dock nödvändigt att ledningen
21013: lemen förekommer i allmänhet inte vid sjukhus       vid varje sjukvårdsanstalt fäster uppmärksam-
21014: som är belägna inom landets svenskspråkiga          het vid de tillfälliga problem, som eventuellt
21015: områden, eftersom sjukhusen där är svensk-          kommer upp i detta sammanhang, och försöker
21016: språkiga.                                           lösa dem bl.a. genom omorganiseringar i an-
21017:    Vid sjukhus som är belägna inom finsksprå-       slutning till användningen av personalen.
21018: kiga områden och som betjänar även svensk-              Vid finskspråkiga sjukhus används svenska
21019: språkig befolkning fordras av tjänsteinnehavare     endast i ringa mån. Det är emellertid nödvän-
21020: och befattningshavare på centrala poster genom      digt att alltjämt undersöka och utnyttja olika
21021: officiellt intyg ådagalagd god eller nöjaktig       sätt att aktivera språkbruket, även med beak-
21022: förmåga att använda svenska språket. Om             tande av den nuvarande efterutbildningen inom
21023: språkintyg inte fordras för tjänsten, konstateras   hälsovården. Införandet av ett särskilt språk-
21024: på annat sätt att vederbörande har minst nöj-       tillägg kan dock för närvarande inte anses vara
21025: aktig förmåga att i tal använda svenska språket.    motiverat för hälsovårdspersonalens vidkom-
21026:    Vid svenskspråkiga sjukhus på finskspråkigt      mande.
21027:      Helsingfors den 3 oktober 1978.
21028: 
21029:                                                Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
21030:                                               1978 vp.
21031: 
21032: Kirjallinen kysymys n:o 327.
21033: 
21034: 
21035: 
21036: 
21037:                                   Junnila: Helsingissä pidetyn kansainvälisen matemaatikkokong-
21038:                                      ressin avajaistilaisuuteen liittyv,istä seikoista.
21039: 
21040: 
21041:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
21042: 
21043:    Helsingissä järjestettiin viime elokuussa kan-    rotusyrjinnästä eräässä maassa, josta kongres-
21044: sainvälinen matemaatikkokongressi, jossa oli         sissa oli muutamia osanottajia, se pitää sinänsä
21045: noin 3 000 osanottajaa suunnilleen 80 maasta.        tietysti paikkansa. Mutta sithen vetoaminen
21046: Se oli tiettävästi suurin tieteellinen kongressi,    ministerin poissaolon selityksenä on epäasial-
21047: mitä Suomessa on koskaan pidetty.                    lista mm. sen vuoksi, että kun kongressissa oli
21048:    Oli luonnollista, että näin huomattava kan-       osanottajia ehkäpä 80 maasta, näiden maiden
21049: sainvälinen tieteellinen tilaisuus huomattiin        joukossa on varmasti kymmeniä muitakin sel-
21050: myös Suomen valtiovallan taholta. Niinpä kong-       laisia, joiden harjoittamassa politiikassa on piir-
21051: ressin suojelijana oli Tasavallan Presidentti,       teitä, joita Suomessa ei hyväksytä. Tällaiseen
21052: ja tarkoituksena oli myös, että opetusministeri      syyhyn vetoaminen on asiatonta myös siksi,
21053: esittäisi kongressille sen avajaistilaisuudessa      että kysymys oli tieteellisestä kokouksesta, jon-
21054: Finlandia-talossa 15. 8. 1978 Suomen hallituk-       ka käsittelyaiheina olivat kaikesta politiikasta
21055: sen tervehdyksen. Tästä oli edeltäpäin niin          mahdollisimman kaukana olevat teoreettiset ky-
21056: sitovasti sovittu kokouksen järjestäjien ja hal-     symykset.
21057: litusvallan edustajien kesken, että Suomen ope-         Molemmat perustelut vaikuttavatkin veruk-
21058: tusministerin puhe oli merkitty avajaistilaisuu-     kellta, jotka on esitetty vain sen tähden, että
21059: den painettuun ja kongressin osanottajille jaet-     todellisia syitä Suomen hallituksen edustajan
21060: tuun ohjelmaan.                                      poisjääntiin kongressista ei ole jostakin syystä
21061:    Toinen opetusministeri Kalevi Kivistö, jonka      haluttu ilmoittaa. Mitä nämä todelliset syyt
21062: piti tuo hallituksen tervehdys esittää, ei kui-      voisivat olla, siitä ulkopuoliset saattavat tie-
21063: tenkaan saapunut tilaisuuteen, ja hänen pu-          tysti esittää vain arvailuja. Tällaisia arvailuja
21064: heenvuoronsa jouduttiin korvaamaan virkamies-        ja huhuja kongressin osanottajien keskuudessa
21065: tason puheella. Tämä herätti tietysti kongressin     myös kierteli.
21066: osanottajien keskuudessa tiettyä ihmettelevää           Tässä yhteydessä herää kysymys myös siitä,
21067: huomiota ja saattoi kongressin suomalaiset jär-      ovatko työskentelysuhteet ja sisäinen kom·
21068: jestäjät kiusalliseen asemaan.                       munikointi Suomen hallituksessa sellaiset, että
21069:    Syytä ministeri Kivistön poisjäämiseen ei         jokin ministeri voi ryhtyä tällaiseen mielen-
21070: täsmällisesti ilmoitettu, mutta lehdistössä näkyi    osoitukselliseen toimenpiteeseen vain omasta
21071: tietoja, joiden mukaan ministerin poisjäänti         aloitteestaan. Tuntuisi luonnolliselta, että ellei
21072: olisi johtunut osin muista kiireistä, osin taas      koko hallitus niin ainakin pääministeri olisi
21073: siitä, että kongressissa oli osanottajia myös        ollut edeltäpäin tietoinen ministeri Kivistön
21074: Etelä-Afrikasta, jossa harjoitetaan rotusytjintää.   menettelystä.
21075: Kumpikin selitys vaikuttaa vähintäänkin ky-
21076: seenalaiselta. Varmasti ministereillä on kiireen-       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
21077: sä, mutta on yliolkaisuutta viitata niihin pois      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
21078: jäämisen perusteluna silloin, kun kysymyksessä       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
21079: on näinkin huomattava kansainvälinen tilaisuus       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21080: ja ministerin puheenvuorosta on järjestäjien
21081: kanssa edeltäpäin niin selvästi sovittu, että                  Mitkä olivat todelliset syyt siihen,
21082: puheenvuoro on voitu merkitä kokouksen pai-                 että opetusministeri Kivistö jäi huo-
21083: nettuun ohjelmaan. Mitä taas tulee väitteeseen              miota herättävästi saapumatta Helsin-
21084: 0878010650
21085: 2                                           1978 vp.
21086: 
21087:      g1ssa viime elokuussa pidetyn kansain-                  oliko Hallitus tai ainakin sen pää-
21088:      välisen matemaatikkokongressin avajais-              ministeri ennakolta tietoinen ministeri
21089:      tilaisuuteen, vaikka opetusministerin                Kivistön poisjäämisestä ja
21090:      puheenvuorosta oli ennakolta sovittu                   oliko Hallitus antanut hyväksymi-
21091:      niin sitovasti, että se oli painettu tilai-          sensä hänen menettelylleen?
21092:      suuden ohjelmaan; sekä
21093:     Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
21094: 
21095:                                           Tuure Junnila
21096:                                                N:o 327                                                3
21097: 
21098: 
21099: 
21100: 
21101:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21102: 
21103:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ministerin sijaisena. Kansainvälisten kongressien
21104: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ohjelmat joudutaan yleensä laatimaan niin var-
21105: olette k!rjeellänne 19 päivänä syyskuuta 1978         haisessa vaiheessa, että niiden laatimisen jäl·
21106: n:o 1606 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-        keen ilmaantuvia yhteensattumia on mahdoton
21107: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuure        estää.
21108: Junnilan tekemän kirjallisen kysymyksen n:o              Kyselyn perusteluissa viitataan myös eräi iin
21109: 327:                                                  kongressin yhteydessä esiintyneisiin, luonteJ-
21110:            Mitkä olivat todelliset syyt siihen,       taan poliittisiin ongelmiin. Niitä ei ole p'det-
21111:         että opetusministeri Kivistö jäi huo-         tävä aivan niin vähäpätöisinä kuin kyselyn r;e-
21112:         miota herättävästi saapumatta Helsin-         rusteluissa annetaan ymmärtää. Todettakoon
21113:         gissä viime elokuussa pidetyn kansain-        esimerkiksi, että maassamme vuonna 1976 jär-
21114:         välisen matemaatikkokongressin avajais-       jestettyjen purjelennon MM-kiwjen avaajana ei
21115:         tilaisuuteen, vaikka opetusministerin         toiminut Eduskunnan silloinen Puhemies a:bi-
21116:         puheenvuorosta oli ennakolta sovittu          semmasta sopimuksesta huolimatta siksi, että
21117:         niin sitovasti, että se oli painettu tilai-   kisoihin osallistui myös Etelä-Afrikkalainen
21118:         suuden ohjelmaan; sekä                        joukkue. Taiwanin mukanaolo aiheutti viim~ksi
21119:            oliko Hallitus tai ainakin sen pää-        yleisesti tunnetut ongelmat hiihdon MM-kisois-
21120:         ministeri ennakolta tietoinen ministeri       sa.
21121:         Kivistön poisjäämisestä ja                        Niinpä hallitus valmisteleekin parh1illaan
21122:            oliko Hallitus antanut hyväksymi-          näiden ongelmien laajempaa käsittelyä yhteis-
21123:         sensä hänen menettelylleen?                   pohjoismaiseen valmisteluun perustuen.
21124:                                                           Kyselyn perusteluissa viitattujen kaltaisten
21125:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ongelmien esiintyessä neuvotellaan normaalisti
21126: vasti seuraavaa:                                      ulkoasiainministeriön kanssa; niin meneteltiin
21127:    Opetusministeriön . toimesta kysymyksessä          tähänkin kongressiin liittyvien kysymysten osal-
21128: tarkoitetussa kongressissa esitettHn tervehdys,       ta. Muun muassa näissä neuvotteluifsa ilmi-
21129: jonka esitti ministeriön kansliapäällikkö. Kysy-      tulleiden seikkojen perusteella opetusministe-
21130: myksessä oli normaali ja varsin usein toistuva        riön tervehdys kongressissa ministerin estee~tä
21131: käytäntö, jonka mukaan ministerin ollessa esty-       huolimatta esitettiin tavalla, joka ministerin es-
21132: nyt ministeriön korkein virkamiesjohto toimii         teen sattuessa on normaalikäytäntö.
21133:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1978.
21134: 
21135: 
21136:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
21137: 4                                             1978 vp.
21138: 
21139: 
21140: 
21141: 
21142:                            T i 11 Ri k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
21143: 
21144:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har förhinder. Programmen för internationella
21145: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kongresser måste i allmänhet uppgöras i ett
21146: nr 1606 av den 19 september 1978 till veder-         så tidigt skede att kollisioner med senare
21147: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       aktualiserade evenemang är omöjliga att und-
21148: av riksdagsman Tuure Juonilas skriftliga spörs-      vika.
21149: mål nr 327 som följer:                                   I spörsmålets motivering hänvisas även till
21150:                                                      vissa, till sin natur politiska problem som
21151:           Vilka var de verkliga orsakerna till       förekom i anslutning tili kongressen. Dessa
21152:        att undervisningsminister Kivistö på ett      kan inte anses vara alldeles så obetydliga som
21153:        uppseendeväckande sätt uteblev från           man låter förstå i spörsmålets motivering. Det
21154:        öppnandet av den internationella mate-        kan t. ex. konstateras, att det vid VM i segel-
21155:        matikerkongressen i Helsingfors senaste       flygning, som anordnades i vårt land ar 1976,
21156:        augusti, trots att på förhand överens-        trots en tidigare överenskommelse inte var
21157:        kommits så bindande om undervisnings-         riksdagens dåvarande talman som förrättade
21158:        ministerns anförande, att det tryckts i       öppningen, emedan även att lag från Sydafrika
21159:        programmet; och                               deltog i tävlingarna. Senast var det Taiwans
21160:           var Regeringen eller åtminstone dess       deltagande som förorsakade problem, allmänt
21161:        statsminister på förhand medveten om          kända, vid skid-VM.                    ·
21162:        minister Kivistös frånvaro samt                  Regeringen förbereder för närvarande en
21163:           har Regeringen givit sitt godkännan-       mera omfattande, på samnordisk beredning ba-
21164:        de till hans förfarande?                      serad behandling av dessa problem.
21165:                                                          Då problem av den typ som avses i spörs-
21166:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        målets motivering uppkommer förhandlas nor-
21167: samt anföra följande:                                malt med ministeriet för utrikesärendena; på
21168:    Vid den i spörsmålet avsedda kongressen           detta sätt förfor man även i det i spörsmålet
21169: framfördes undervisningsministeriets hälsning        avsedda fallet. Bl. a. på grund av omständig-
21170: av ministeriets kanslichef. Det var här frågan       heten som framkom vid dessa förhandlingar
21171: om normal och tämligen ofta förekommande             framfördes undervisningsminis teriets hälsning
21172: praxis, enligt viiken ministeriets högsta tjänste-   till kongressen, trots ministerns förhinder, på
21173: mannaledning företräder ministern då denne           ett sätt som i dylika fall är normal praxis.
21174:      Helsingfors den 20 oktober 1978.
21175: 
21176: 
21177:                                                                        Minister Kalevi Kivistö
21178:                                                 1978 vp.
21179: 
21180: Kirjallinen kysymys n:o 328.
21181: 
21182: 
21183: 
21184: 
21185:                                    Luttinen: Vähittäiskaupan työllisyyden turvaamisesta.
21186: 
21187: 
21188:                           E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
21189: 
21190:   Jt11kis11udes~a olleiden t~etojen mukaan on          ala, vaikka alan palkkakehitys on viime vuosina
21191: Liiketyönantajain ~eskusliiton toimitusjohtaja         ollutkin varsin hyvä. Jo sovitllista kaupan alap,
21192: Jarmo Pell~a esittänyt, että kaupan alan työ-          palkkojen korotuksif!ta ei. voida missään tapauk~
21193: voimaa on vähennettävä ensi vuonna 13 prosen-          sessa tinkiä, koska alan paikoissa on edelleenkin
21194: tilla. Mikäli näin meneteltäisiin, joutuisi yli        jälkeenjääneisyyttä esimerkiksi teollisuuden mak~
21195: 40 000 kaupan alan työntekijää työttömäksi.            samiin palkkoihin nähden. Kaupan alan työl-
21196:     Perusteluiksi tällaisille suunnitelmille on esic   lisyys on siis turvattava muilla keinoilla kuin
21197: tetty kaupan kohonneita kustannuksia, volyy-           palkkaukseen puuttumalla.
21198: min laskua ja ennen muuta ensi vuoden puolella             Kaupan työnantajien tahplta on kein0ksi esi-
21199: tapahtuvia palkankorotuksia ..                         tetty mm. myyntimarginaalin nostamista yhdellä
21200:     On myqnnettävä., että vuodet 1976 ja 1977          prosenttiyksiköllä. Mikäli tämä esitys toteutuisi,
21201: olivat kaupaUe vaikeita. Sekä ostajien ostovoima       olisi kuitenkin varmistettava, ettei kauppa käyt-
21202: että ka11pan volyymi putosivat. Keskimäärin            täisi tätäkin tulonlisää vain keskinäiseen hinta-
21203: kaupan volyymi laski viime vuoden tammi-               kilpailuun. Eräs keino kaupan alan palvelujen ja
21204: syysku.ussg yli kahdeksan prosenttia. Myös tänä        työpaikkojen säilyttämiseksi saattaisi olla valtio-
21205: vuonna on odotettavissa muutaman prosentin             vallan suoranainen tuki niille yrittäjille, jOtka
21206: pudotus. On selvää, ettei väMttäiskaQppa kovin         sitoutuvat säilyttämään riittävän lähimyymälä-
21207: kauan pysty toimimaan normaalisti tällaisen ke-        verkoston ja nykyiset .työpaikat.
21208: hityksen jatkuessa.                                        Näköpiirissä on olemassa sellainen vaara, että
21209:     Kaupan kannattavuustilannetta tarkasteltaessa      ilman valtiovallan asioihin puuttumista kaupan
21210: kiinnitetään: kuitenkin liian .usein huomio vain       lähipalvelumyymälät vähenevät lähes olematto-
21211: palkkakustannuksiin. Sen f!ijaan kaupan epäterve       miin ja tämän myötä alan työttömyys kasvaa
21212: kilpailu, joka nielee vuosittain satoja miljoonia      voimakkaasti .
21213: markkoja, unohdetaan liian helposti. Vaikka kil-         . Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
21214: pailua eri kaupparyhmittymien välillä pitää olla,      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän val-
21215: on kansantaloudellisesti suorastaan mieletöntä         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vasta~tavaksi
21216: tuhlausta kaupan nykyinen toiminta: kaikki kau-        seuraavan kysymyksen:
21217: pan ryhmittymät rakentavat suuriin keskuksiin
21218: omat suurmyymälät, aloittavat hillittömän keski-                 Onko Hallitus tietoinen kaupan alan
21219: näisen hintakilpailun tappaen näin itseltään ja               vaikeuksista ja joukkoirtisanomisvaarasta
21220: kilpailijailtaan lähipalvelusta huolehtivat pien-             ensi talvikauden aikana, ja jos on,
21221: myymälät. Kuka on laskenut, mitä tällainen toi-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
21222: minta maksaa? Maksajina toimivat joka tapauk-                 tynyt kaupan alalla jatkuvan epäterveen
21223: sessa kuluttajat.                                             kehityksen estämiseksi ja työllisyyden
21224:     Kaupan ala on yhä edelleen ns. matalapalkka-              turvaamiseksi?
21225:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
21226: 
21227:                                              Matti Luttinen
21228: 
21229: 
21230: 
21231: 
21232: 0878011195
21233: 2                                             1978 vp.
21234: 
21235: 
21236: 
21237: 
21238:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21239: 
21240:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      matta on kuitenkin pelättävissä, että kaupan
21241: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       työllisen työvoiman väheneminen jatkuu edel-
21242: olette 19 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir~      leen. Tämän johdosta hallitus on ryhtynyt asiassa
21243: jeenne n:o 1611 ohella toimittanut valtioneu-       myös muihin toimenpiteisiin. Valtion vuoden
21244: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   1979 tulo- ja menoarviossa on esitetty osaltaan
21245: sanedustaja Luttisen kirjallisesta kysymyksestä     myös kauppaan vaikuttavia toimenpiteitä kuten
21246: n:o 328, jossa tiedustellaan:                       e.sim. työnantajien sosiaaliturvamaksujen alenta-
21247:                                                     misen jatkamista myös ensi vuonna.
21248:           Onko Hallitus tietoinen kaupan alan          Myös 4. elvytysohjelmassa valtioneuvosto
21249:        vaikeuksista ja joukkoirtisanomisvaarasta    kiinnitti huomiota kaupan työllisyystilanteeseen
21250:        ensi talvikauden aikana, ja jos on,          ja elinkeinohallitus on saanut tehtäväkseen sel-
21251:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    vittää, miten työllisyyttä voitaisiin ylläpitää
21252:        tynyt kaupan alalla jatkuvan epäterveen      alalla myös ensi vuonna kuluvaa vuotta vastaa·
21253:        kehityksen estämiseksi ja työllisyyden       vasti. Tässä vaiheessa on kiinnitetty huomiota
21254:        turvaamiseksi?                               lähinnä niin sanotun kilpailunrajoitussopimuk-
21255:                                                     sen jatkamiseen ja laajentamiseen sekä suhtau-
21256:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       duttu odottavasti kaupan· työmarkkinajärjestö-
21257: vasti seuraavaa:                                    jen käymiin alan palkkaneuvotteluihin. Niin
21258:    Kaupan työvoimatilanne on parin viime vuo-       ikään kaupan rahoitusrakenteeseen ja sen rahoi-
21259: den aikana heikentynyt oleellisesti. Työllinen      tuskustannuksiin tullaan kiinnittämään huo-
21260: cyövoima on vuoden 1976 ja kuluvan vuoden           miota. Sen jälkeen kun edellä kerrotuista sei-
21261: kesäkuun lopun välisenä aikana vähentynyt n.        koista on saatu riittävä selvyys, tullaan arvioi-
21262: 20 000 henkilöllä. Työllisen työvoiman määrä        maan ja käymään neuvotteluja työmarkkinajär-
21263: n. 250 000 henkilöä oli kesäkuussa 1978 n.          jestöjen kanssa niistä toimenpiteistä, jotka näyt-
21264: 4,6% pienempi kuin edellisen vuoden vastaa-         täisivät tarpeellisilta alan työllisyyden ylläpitä-
21265: vana ajankohtana. Samanaikaisesti koko kansan-      miseen. On muistettava, että syksyn maatalous-
21266: talouden työllisyys laski 1,2 %. Alueellisesti      tuloratkaisussa jo jonkin verran lisättiin kaupan
21267: työllisen työvoiman väheneminen on tapahtunut       palkkiotasoa tarkoituksena tukea työllistämistä.
21268: lähinnä Etelä-Suomessa kun taas Keski- ja Poh-          Kauppa- ja teollisuusministeriö on myös pyy-
21269: jois-Suomessa on ollut havaittavissa pientä nou-    tänyt viime huhtikuussa asettamaansa kotimaan-
21270: sua.                                                kaupan kehitysnäkymiä kartoittavaa toimikuntaa
21271:    Jos taloudellinen kasvu kehittyy kuten halli-    pikaisesti selvittämään kiireellisiä mm. rakenne-
21272: tuksen tulo- ja menoarvioesityksessä v. 1979 on     muutosta hillitseviä toimenpiteitä, joiden avulla
21273: ennakoitu, niin se tulee vaikuttamaan kaupan        voitaisiin parantaa kaupan työllisyystilannetta
21274: yleisiä toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä hel-   jo ensi vuoden aikana. Toimikunta antaa marras-
21275: pottavaan suuntaan jo ensi vuonna. Tulo- ja         kuun alussa selvityksensä, jossa käsitellään kau-
21276: menoarvioesityksen kulutusta elvyttävä linja ja     pan työllisyyden näkymiä myös keskipitkällä ja
21277: rahamarkkinoiden keventyminen ovat tässä ar-        pitkällä aikavälillä aina v. 1990 saakka.
21278: vioinnissa keskeisiä lähtökohtia. Tästä huoli-
21279:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1978.
21280: 
21281:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
21282:                                              N:o 328                                               3
21283: 
21284: 
21285: 
21286: 
21287:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
21288: 
21289:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sysselsatta arbetskraften inom handeln kommer
21290: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           att fortsättningsvis försämras. Regeringen har
21291: velse av den 19 september 197 8 nr 1611 tili        fördenskull vidtagit även andra åtgärder i sa-
21292: vederbörande medlem av statsrådet för avgivan-      ken. Enligt en av dessa, viiken ingår i statsför-
21293: de av svar översänt avskrift av följande av         slaget för år 1979 och kommer att ha viss in-
21294: riksdagsman Luttinen ställda skriftliga spörs-     verkan även på handeln, skall man vidare
21295: mål nr 328:                                         sänka arbetsgivarnas socialskyddsavgift även
21296:                                                    nästa år.
21297:           Är Regeringen medveten orn de svå-           Också i sitt fjärde stimuleringsprogram fäste
21298:        righeter och den massuppsägelsefara         sig statsrådet vid ha:ndelns sysselsättningssitua-
21299:        som handeln respektive dess arbetskraft     tion, och näringsstyrelsen har uppdragits att
21300:        kommer att hemsökas av under den             reda ut, huru sysselsättningen skulle nästa år
21301:        kommande vintersäsongen och, om så          kunna upprätthållas på motsvarande nivå inom
21302:        är fallet,                                  branschen som har skett innevarande år. I detta
21303:           vilka åtgärder har Regeringen vid-       skede har man närmast fäst uppmärksamhet vid
21304:        tagit för att den inom handeln pågåen-      fortsättning och utvidgning av det s.k. konkur-
21305:        de osunda utvecklingen skall kunna hej-     rensbegränsningsavtalets giltighet, varförutom
21306:        das och för att sysselsättningen inom       en avvaktande hållning intagits tili de mellan
21307:        brarnschen skall kunna tryggas?             arbetsmarknadsorga:nisationerna pågående löne-
21308:                                                    förhandlingarna. Också handelns fina:nsierings-
21309:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       struktur och -kostnader kommer att ägnas upp-
21310: anföra följande:                                   mä:rksamhet åt. Så snatt som en tillräcklig viss-
21311:    Sysselsättningsläget irnom handeln har under    het uppnåtts om de ovan r-elaterade omständig-
21312: ett par senaste år försämrats väsentligen. Den     heterna, kommer man att företa en bedömning
21313: sysselsatta arbetsroraften har under tiden från    och med arbetsmarknadsorganisationerna igång-
21314: slutet av 1976 tili slutet av innevarande års      sätta underhandlingar om de åtgärder som
21315: juni månad sjunkit med ca 20 000 personer.         skulle synas vara erforderliga med tanke på
21316: Antalet sysselsa!tta inom branschen i senaste      upprätthållandet av sysselsättningen inom
21317: juini, ca 250 000 personer, var omkring 4,6 %      branschen. Man måste komma ihåg, att höstens
21318: lägre än vid motsvarande tidpunkt ett år tidiga-   lantbruksinkomstupplösning redan innebar en
21319: re. Inom hela folkhushållningen var motsvaran-     viss förhöjning av handelns provisionsnivå i
21320: de minskning under samma tid 1,2 %. Regio-         syfte att stödja sysselsättningen.
21321: nalt har minskningen drabbat närmast södra             Handels- och industriministeriet har även
21322: Finland, medan i mellersta och norra Finland       anmodat den i april för kartläggning av inrikes-
21323: har sysselsättningen t.o.m. visat en mindre        handelns utvecklingsutsikter tillsatta kommis-
21324: ökning.                                            sionen att skyndsamt redovisa för de brådskan-
21325:    Om den ekonomiska tillväxten sker på det        de åtgä:rder för stävjande av strukturlöränd-
21326: sätt som statsförslaget för år 1979 förutsätter,   ringen m.m., genom vilka sysselsiittningsläget
21327: kommer detta att redan nästa år underlätta de      inom handeln skulle kunna förbättras redan un-
21328: allmänna verksamhetsbetingelserna för och sys-     der nästa år. Kommissionen avger sin utred-
21329: selsättningen inom handeln. Centrala utgångs-      ning i början av november och kommer att
21330: punkter för en sådan förmodan är statsför-         dä:ri behandla handelns sysselsättningsutsikter
21331: slagets konsumtionsfrämjande linje och antagan-    även på medellång och lång sikt ända tili år
21332: det atlt penningmarknaden kommer att under-        1990.
21333: lättas. Det oaktat är det att befara att den
21334:      Helsingfors den 24 oktober 1978.
21335: 
21336:                                                    Handels- och industriminister Eero Rantala
21337: -'
21338:                                              1978 vp.
21339: 
21340: Kirjallinen kysymys n:o 329.
21341: 
21342: 
21343: 
21344: 
21345:                                  Perho: Leipäviljan varastokapasiteetin lisäämisestä.
21346: 
21347: 
21348:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he II e.
21349: 
21350:    Maamme leipäviljan päätuotantoalueella jo        tulevaisuudessa korjattavia satoja varten yli-
21351: toisen kerran peräkkäin koettu osittainen kato      tuotantotilanteissa. Varastojen rakentaminen
21352: on supistanut maamme leipäviljan omavarai-          nyt lähitulevaisuudessa olisi perusteltua myös-
21353: suuden ehkä alimmilleen sodanjälkeiset hei-         kin työllisyyspoliittisista syistä.
21354: koimmatkin vuodet huomioon ottaen. Tänä                Varustautuminen sataprosenttiseen kotimai-
21355: vuonna lasketaan esimerkiksi Varsinais-Suomes-      sen leipäviljan käyttöön on perusteltua myös
21356: sa, jossa kevätvehnää perinteisesti on maassam-     siitä syystä, että tuontiviljasta viime aikoina
21357: me viljelty ehkä eniten, saatavan leipäviljakel-    saadut kokemukset osoittavat sen olevan paitsi
21358: poista vehnää ainoastaan noin 5 % korjatta-         leipäviljakelpoisuuden kannalta myöskin tervey-
21359: vasta tavarasta. Tästä on automaattisena seu-       dellisiltä ominaisuuksiltaan arveluttavaa jopa
21360: rauksena ollut tarve vähentää maassamme ole-        vaarallistakin. Tästä on selvänä osoituksena
21361: via leipäviljan varmuusvarastoja erittäin voi-      eräiden maahan tulleiden viljaerien todettu
21362: makkaasti.                                          saastuminen salmonellabakteereilla, kun taas toi-
21363:    Kun tiedetään meidän maassamme voitavan          set erät ovat osoittautuneet leivontaominaisuuk-
21364: viljellä keskimäärin ottaen leipäviljaa runsaasti   siltaan täysin meikäläisiä oloja vastaamattomik-
21365: yli oman maamme tarpeenkin, tähän nykyiseen         si. Näin on ollut erityisesti rukiin kohdalla.
21366: tilanteeseen ei olisi jouduttu, mikäli maassam-        Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
21367: me leipäviljavarastot olisivat olleet menneitten    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
21368: vuosien määriä suuremmat.                           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
21369:    Nykytilanteen antaman kokemuksen perus-          raavan kysymyksen:
21370: teella olisikin varauduttava tulevaisuudessa en-
21371: tistä suurempien leipäviljan varmuus- ja ta-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21372: sausvarastojen luomiseen, jotta nykyisenkaltai-            ryhtyä leipäviljan lisävarastojen raken-
21373: selta tilanteelta vältyttäisiin. Välttämättömänä           tamiseksi?
21374: edellytyksenä on lisävarastojen rakentaminen
21375:      Helsingissä 19 päivänä syyslruuta 1978.
21376: 
21377:                                            Heikki Perho
21378: 
21379: 
21380: 
21381: 
21382: 087801066E
21383: 2                                              1978 vp.
21384: 
21385: 
21386: 
21387: 
21388:                          Ed u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
21389: 
21390:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nykyiset varastotilat, jolloin olisi mahdollista
21391: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         varastoida vähintään vuoden kaupallista käyttöä
21392: olette 19 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-        vastaava määrä leipä- ja rehuviljaa sekä sie-
21393: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      menviljaa.
21394: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Valtioneuvosto on 21 päivänä syyskuuta
21395: Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta ky-       1978 tehnyt päätöksen valtion viljavaraston Ko-
21396: symyksestä n:o 329:                                   rian sii1ovaraston laajentamisesta 25 milj. ki-
21397:                                                       lolla. Hankkeen kustannusarvio on n. 5 milj.
21398:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         mk. Vastaavaa rakennustapaperiaatetta noudat-
21399:        ryhtyä leipäviljan lisävarastojen raken-       taen ja suorittamalla varastolaajennukset valtion
21400:        tamiseksi?                                     viljavaraston nykyisten jo olemassaolevien va-
21401:                                                       rastotilojen yhteyteen voi valtion viljavarasto
21402:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         oman vuosibudjettinsa rajoissa rakentaa edellä
21403: vasti seuraavaa:                                      mainitunlaista lisätilaa arviolta noin 100 milj.
21404:    Viljan varmuus- ja tasausvarastoinnilla pyri-      kilolle viljaa vuosittain. Tästä osa palvelisi
21405: tään ensisijaisesti varmistamaan viljan riittävä      myös siemenviljavarastojen laajentamista. Nä-
21406: saanti kaikissa olosuhteissa ja lisäksi tasapainot-   mä hankkeet olisivat käytännöllisesti katsoen
21407: tamaan viljan tuotannossamme ja tarpees,ga il-        sataprosenttisesti kotimaista alkuperää ja ne
21408: menevät vaihtelut niin, että mahdollisimman           osaltaan auttaisivat nykyistä vaikeaa työllisyys-
21409: suuressa määrin voisimme turvautua kotoisen           tilannetta.
21410: viljan käyttöön. Tämän tavoitteen saavuttami-            On ilmeistä, että siemenen riittävyydestä ja
21411: seksi maassa tulisi olla riittävästi varastointika-   viljelyolosuhteista johtuen on mahdollista saa-
21412: pasiteettia viljan varmuus- ja tasausvarastoin-       da leipäviljasta aikaisintaan vasta satovuonna
21413: tiin.                                                 1980/81 sen määräinen sato, että siitä voidaan
21414:    Valtion viljavarastolla, jonka tehtäviin maas-     sijoittaa kotimaista viljaa· varmuusvarastoihin.
21415: samme kuuluu viljan varmuus- ja tasausvaras-          Mikäli valtion viljavaraston rakennustoiminta
21416: tointi, on tällä hetkellä varastotiloja noin 550      pidetään em. suunnitelman laajuisena voisi val-
21417: milj. viljakilon varastointia varten ja parhail-      tion viljavarasto varastoida viljaa v. 1981 ar-
21418: laan rakenteilla olevan varastotilan mukaan lu-       violta n. 800 milj. kg. Tätä edellämainittua
21419: kien varastointimahdollisuus nousee lähikuukau-       varastointimahdollisuutta pyritään vielä lisää-
21420: sina lähes 600 milj. kiloon. Muutama vuosi            mään valtion viljavaraston viljan pitkäaikaisella
21421: sitten on asetettu tavoitteeksi kaksinkertaistaa      varastoinnilla maatilojen ja liikkeiden varasto-
21422:                                                       tiloissa.
21423:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1978.
21424: 
21425:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
21426:                                              N:o .329                                            3
21427: 
21428: 
21429: 
21430: 
21431:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
21432: 
21433:   I det syfte 37 § 1 mom. rik.sdagsordningen       ra en sådan mängd brödsäd, fodersäd och ut-
21434: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          sädesspannmål som motsvarar minst ett års
21435: velse av den 19 september 1978 tili vederbö-       kommersiell användning.
21436: rande medlem av statsrådet översänt avskrift          Statsrådet har den 21 september 1978 be-
21437: av följande av riksdagsman Heikki Perho un-        slutat att med 25 milj. kg utvidga statens
21438: derteclmade spörsmål nr 329:                       spannmålsförråd tilihörande silolager i Koria.
21439:                                                    Kostnadsförslaget för projektet uppgår tili ca
21440:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen           5 milj. mk. Genom att följa en likartad prin-
21441:        vidta i avsikt att bygga ytterligare för-   cip för byggnadssättet och utöka lagren i an-
21442:        råd för brödsäd?                            knytning tili statens spannmålsförråds redan
21443:                                                    existerande lagerutrymmen ka:n statens spann-
21444:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      målsförråd inom ramen för sin egen årsbudget
21445: samt anföra följande:                              bygga utvidgade utrymmen av ovannämnt slag
21446:    Avsi!kten med säkerhets- och utjämningsupp-     för uppskattningsvis 100 milj. kg spannmål
21447: lagringen av spannmål är i första hand att tryg-   per år. Därav skulle en del också tjäna utvidg-
21448: ga en tiliräcklig tiligång på spannmål under       ningen av utsädesspannmålsförråden. Dessa pro-
21449: alla förhållanden och därtili avbalansera väx-     jekt skulle praktiskt taget tili hundra procent
21450: lingarna i vår produktion och vårt behov av        vara av inhemskt ursprung och skulle för sin
21451: spannmål så, att vi i största möjliga utsträck-    del bidra tili att avhjälpa dagens svåra syssel-
21452: ning kan ty oss tili användning av inhemsk         sättningsläge.
21453: spannmål. För att nå detta mål borde vi här           Det är uppenbart att tillgången på utsädes-
21454: i landet ha tiliräcklig kapacitet för säkerhets-   spannmål och odlingsförhållandena gör det möj-
21455: och utjämningsupplagring av spannmål.              ligt att tidigast skördeåret 1980/81 få en så-
21456:    Statens spannmålsförråd, tili vars uppgifter    dan skörd av brödsäd, att man därav kan pla-
21457: i vårt land hör säkerhets- och utjämningsupp-      cera inhemsk spannmål i säkerhetsupplag. Om
21458: lagring av spannmål, förfogar i detta nu över      statens spannmålsförråds byggnadsverksamhet
21459: utrymme för upplagring av ca 550 milj. kg          bibehålls ,i den omfattning ovannämnda plan
21460: spannmål och medräknat det lagerutrymme, som       förutsätter, kunde statens spannmålsförråd år
21461: för närvarande håller på att byggas, stiger lag-   1981 lagra spannmål uppskattningsvis tili en
21462: ringsmöjligheten de närmaste månaderna tili in-    mängd av 800 milj. kg. Avsikten är att ytter-
21463: emot 600 milj. kg. För några år sedan upp-         ligare utöka den tidigare nämnda lagringsmöj-
21464: ställdes det som mål att fördubbla lagerut-        ligheten genom långvarig lagring av statens
21465: rymmena, varvid det skulle bli möjligt att lag-    spannmålsförråds spannmål i brukningsenheter-
21466:                                                    nas och affärernas lagerutrymmen.
21467:      Helsingfors den 18 oktober 1978.
21468: 
21469:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
21470:                                              1978 vp.
21471: 
21472: Kirjallinen kysymys n:o 330.
21473: 
21474: 
21475: 
21476: 
21477:                                  Saukkonen: Rintamasotilaseläkelakiin sisältyvän erään epäkohdan
21478:                                     korjaamisesta.
21479: 
21480: 
21481:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21482: 
21483:    Nykyisessä rintamasotilaseläkelaissa ( 119/     saamista. Laki saattaa näin kansalaiset eriarvoi-
21484: 77 ) on rintamalisän myöntämisedellytyksiä laa-    seen asemaan keskenään ja on epäo.ikeudenmu-
21485: jennettu siten, että rintamalisä maksetaan nyt     kainen erityisesti pienipalkkaisille julkisten yh-
21486: myös kansaneläkkeen perusosan saajalle. Lakiin     teisöjen palveluksessa olleille työ~tekijöille,
21487: on kuitenkin sisällytetty seuraava rajaus: "ei     jolloin muutaman kymmenen markankin suu-
21488: kuitenkaan silloin, kun hänen työ- tai virka-      ruinen julkisoikeudellinen eläke, johon rintama-
21489: suhteeseen perustuvassa eläkkeessään on otettu     palvelu on aina luettu mukaan, estää rintama-
21490: huomioon rintamapalvelu" (9 §:n 1 mom.).           lisän maksamisen. Sama koskee myös niitä, joi-
21491: Tämä merkitsee käytännössä sitä, että mainitun     den työsuhde on jäänyt niin lyhyeksi, ettei
21492: eläkkeen saaminen estää aina rintamalisän mak-     rintamapalvelunkaan huomioiminen ole käytän-
21493: samisen, täysin riippumatta siitä, onko rintama-   nössä merkinnyt mitään työ- tai virkaeläkkeen
21494: palvelu vaikuttanut eläkkeen määrään vai ei.       määrää laskettaessa.
21495: Sillä vaikka asianomaisella olisi täyteen eläk-       Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
21496: keeseen oikeuttavia vuosia muutenkin riittäväs-    jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
21497: ti, niin rintamapalveluvuodet joka tapauksessa     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
21498: merkitään huomioiduksi eläkepäätöksessä, jol-      seuraavan kysymyksen:
21499: loin rintamalisää ei voida maksaa.
21500:    Rajaus koskee kuitenkin vain julkisoikeu-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
21501: dellisia eläkkeitä, so. valtiokonttorin, kunnal-           päättänyt ryhtyä rintamasotilaseläkelain
21502: lisen eläkelaitoksen, kirkon keskusrahaston,               mukaisen kansaneläkkeen perusosan
21503: Postipankin ja Suomen Pankin maksamia eläk-                saajille maksettavan rintamalisän myön-
21504: keitä, kun sen sijaan korkeimmatkaan yksityis-             tämisessä ilmenneiden epäkohtien kor-
21505: oikeudelliset eläkkeet eivät estä rintamalisän             jaamiseksi?
21506:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
21507: 
21508:                                         Juhani Saukkonen
21509: 
21510: 
21511: 
21512: 
21513: 087801072M
21514: 2                                            1978 vp.
21515: 
21516: 
21517: 
21518: 
21519:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21520: 
21521:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       kuuluville. Jotta julkisen sektorin eläkkeensaa-
21522: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        jat eivät olisi saaneet kaksinkertaista tunnus-
21523: mies, olette 19 päivänä syyskuuta 1978 päivä-       tusta rintamallaoloajasta tähdennettiin hallituk-
21524: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvosc      sen esityksessä, että rintamalisä myönnettäisiin
21525: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      jokaiselle kansaneläkettä saavalle rintamasoti-
21526: sanedustaja Juhani Saukkosen näin kuuluvasta        laalle lukuunottamatta sellaista julkisen eläk-
21527: kirjallisesta kysymyksestä n:o 330:                 keen saajaa, jolla on jo lakisääteinen oikeus
21528:                                                     rintamapalvelun huomioon ottamisessa eläk-
21529:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on         keessä. Tällä ei ole tarkoitettu sitä, että rinta-
21530:        päättänyt ryhtyä rintamasotilaseläkelain     mapalveluajan olisi pitänyt tosiasiallisesti vai-
21531:        mukaisen kansaneläkkeen perusosan            kuttaa eläkkeen määrään. Käytännössä olisi esi-
21532:        saajille maksettavan rintamalisän myön-      merkiksi vanhojen virkaeläkkeiden kohdalla
21533:        tämisessä ilmenneiden epäkohtien kor-        mahdotonta selvittää, milloin rintamapalveluai-
21534:        jaamiseksi?                                  ka on vaikuttanut eläkkeeseen. Rintamalisää ei
21535:                                                     siten makseta sellaiselle pelkän kansaneläkkeen
21536:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         perusosan saajalle, jonka lisäeläketurvan mu-
21537: tavasti seuraavaa:                                  kainen tai vastaava julkisoikeudellinen eläke
21538:    Rintamasotilaseläkejärjestelmän kokonaisuu-      on karttunut täysimääräiseksi ilman rintama-
21539: distuksen ( 119/77) yhteydessä liitettiin rinta-    palveluajan huomioon ottamista. Myös ·rinta-
21540: masotilasetuuksiin rintamalisä, jonka tarkoi-       masotilaseläkeasioiden valituselin tarkastuslau-
21541: tuksena· oli tunnustuksen luonteisena hyvittää      takunta on hyväksynyt tämän käytännön. Jotta
21542: rintamallaolovuodet eläkkeissä. Toisena vaihto-     pienet julkisoikeudelliset eläkkeet eivät olisi
21543: ehtona tarkasteltiin mahdollisuutta antaa pro-      esteenä, kuten kysymyksessä väitetään, rinta-
21544: sentuaalinen rintamallaoloajasta riippuva koro-     malisän saamiseen, otettiin rintamasotilaseläke-
21545: tus työeläkkeisiin. Tämä olisi kuitenkin johta-     lakiin nimenomainen säännös siitä, että rinta-
21546: nut sosiaalisesti epätarkoituksenmukaiseen rat-     malisä myönnetään rintamasotilaalle, j()ka saa
21547: kaisuun. Etuuden ulkopuolelle olisivat jääneet      kansaneläkkeen tukiosaa. Kun tukiosaan vaikut-
21548: ne noin 100 000 joko jo kansaneläkkeellä ole-       tavia vuosituloja saa tällä hetkellä olla esim.
21549: vaa tai kokonaan työeläkejärjestelmän ulko-         kolmannessa kuntaryhmässä naimisissa olevalla
21550: puolella olevaa rintamasotilasta, joilla sotapal-   henkilöllä 15 650 markkaa vuodessa, eivät pie-
21551: velus oli eniten haitannut työelämässä. Sen         net julkisoikeudelliset eläkkeet estä rintamali-
21552: vuoksi rintamallaolosta annettava hyvitys pää-      sän saamista.
21553: tettiin antaa kansaneläkejärjestelmän piiriin
21554:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1978.
21555: 
21556:                                                                      Ministeri Olavi Martikainen
21557:                                              N:o .3.30                                             3
21558: 
21559: 
21560: 
21561: 
21562:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21563: 
21564:    I det syfte .37 § 1 mom. riksdagsordningen      gottgörelsen för fronttjänst skulle ges dem som
21565: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          faller inom ramen för folkpensionssystemet.
21566: velse av den 19 september 1978 tili veder-         För att pensionstagarna inom den offentliga
21567: börande medlem av statsrådet för avgivande         sektorn inte skulle få clubhei gottgörelse för
21568: av svar översänt avskrift av följande av riks-     sin fronttjänst poängterades det i regeringens
21569: dagsman Juhani Saukkonen undertecknade             proposition, att fronttillägg skulle beviljas alla
21570: skriftliga spörsmål nr .3.30:                      frontmän som erhåller folkpension, med un-
21571:                                                    dantag av de mottagare av offentlig pension
21572:           Vilka åtgärder har Regeringen be-        som redan äger lagstadgad rätt till beaktande
21573:        slutat vidta för att avhjälpa de missför-   av fronttjänst i pensionen. Härmed har inte
21574:        hållanden som framkommit vid be-            avsetts att tiden för fronttjänst de facto borde
21575:        viljandet av det fronttillägg som enligt    ha inverkat på pensionsbeloppet. I praktiken
21576:        lagen om frontmannapension utgår till       vore det t.ex. i fråga om gamla tjänstepen-
21577:        dem som uppbär folkpensionens grund-        sioner omöjligt att utreda i vilka fall tiden för
21578:        del?                                        fronttjänst har inverkat på pensionen. Front-
21579:                                                    tillägg utgår sålunda inte till person som upp-
21580:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     bär enbart folkpensionens grunddel och vars
21581: samt anföra följande:                              pension enligt tilläggspensionsskyddet eller
21582:    I samband med totalrevideringen av front-       motsvarande offentligrättslig pension har utgått
21583: mannapensionssystemet ( 119/77) fogades till       till fullt belopp utan att fronttjänsten beaktas.
21584: pensionsförmånerna för frontmän ett front-         Även besvärsorganet för frontmannapensions-
21585: tillägg, varmed man som teeken på erkänsla         frågor, prövningsnämnden, har godkänt denna
21586: ville gottgöra åren vid fronten i pensionerna.     praxis. För att små offentligrättsliga pensioner
21587: Som ett annat alternativ undersöktes möjlig-       inte skall utgöra ett hinder för erhållande av
21588: heten att medge en procentuell förhöjning av       fronttillägg, såsom i spörsmålet påstås, intogs
21589: arbetspensionerna, varvid förhöjningen skulle      i lagen om frontmannapension ett uttryckligt
21590: vara beroende av tiden vid fronten. Detta          stadgande om att fronttillägg beviljas frontman
21591: skulle dock ha lett till en i socialt hänseende    som erhåller understödsdel till folkpension. Då
21592: oändamålsenlig lösning. De ca 100 000 front-       gift person, som är bosatt t. ex. i den tredje
21593: män som redan uppbär folkpension eller som         kommungruppen, för närvarande får ha en
21594: står helt utanför arbetspensionssystemet, men      årsinkomst om högst 15 650 mk för att kunna
21595: som krigstjänstgöringen hade vållat den största    erhålla understödsdel, utgör små offentligrätts-
21596: skadan med tanke på arbetslivet, skulle då ha      liga pensioner inget hinder för erhållande av
21597: blivit utan denna förmån. Därför beslöts att       fronttillägg.
21598:      Helsingfors den 2.3 oktober 1978.
21599: 
21600:                                                                      Minister Olavi Martikainen
21601:                                               1978 vp.
21602: 
21603: Kirjallinen kysymys n:o 331.
21604: 
21605: 
21606: 
21607: 
21608:                                   Sinisalo: Kyminlinnan varuskunta-alueelle rakennettavaksi suun-
21609:                                       nitellun ammusvaraston rakentamisen estämisestä.
21610: 
21611: 
21612:                          E d u sku n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21613: 
21614:    Heinäkuun alussa 1970 tapahtui Kotkassa,          sesti merkittävä alue myös sijainniltaan mitä
21615: Kyminlinnassa puolustuslaitoksen ammus- ja           sopivimman paikan maakunnallisestikin .merkit-
21616: asevaraston räjähdys. Tapahtuma osoitti, . että      tävän ja ·tarpeellisen kulttuurikeskuksen raken-
21617: tällaisen varaston sijoittaminen kaupungin           tamiselle.
21618: alueelle muodostaa vakavan uhan asukkaiden              Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
21619: turvallisuudelle.             .                      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
21620:    Kaakkois-Suomen Sotilasläänin ·taholta on         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21621: sitt.emmin ilmoitettu julkisuuteen annetuissa        vaksi seuraavan kysymyksen:
21622: lausunnoissa, että Kotkan Rannikkopatteristan
21623: Kyminlinnan varuskuntaan tullaan rakentamaan                    Aikooko Hallitus estää Kyminlinnan
21624: räjähtäneen ammusvaraston paikalle uusi, enti-               varuskunta-alueelle uudelleen rakennet-
21625: sen suuruinen ammusvarasto. Tällainen suunni-                tavaksi suunnitellun ase- ja ammusva-
21626: telma on herättänyt jyrkkää arvostelua Kotkan                raston rakentamisen ja ryhtyä toimen-
21627: asukkaiden keskuudessa.                                      piteisiin alueen luovuttamiseksi Kotkan
21628:     Kotkassa on jo pitempään esitetty suunnitel-             seudun asukkaiden vapaa-ajanvieton ja
21629: mia, että Kyminlinnan varuskunta-alue siirret-               kulttuuritoiminnan    tarpeita palvele-
21630: täisiin vapaa-ajan ja erityisesti kulttuuritoimin-           maan?
21631: nan tarkoituksiin. Muodostaisibao historialli-
21632:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
21633: 
21634:                                            Taisto Sinisaio
21635: 
21636: 
21637: 
21638: 
21639: 0878010863
21640: 2                                             1978 vp.
21641: 
21642: 
21643: 
21644: 
21645:                          E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
21646: 
21647:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       minnan yleismääräykset ( RMVK) , joka määrit-
21648: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        telee yksityiskohtaisesti edellä mainittuja yleis-
21649: olette syyskuun 19 päivänä 1978 päivätyn kir-        määräyksiin lukeutuvia toimintoja. Oleellisin
21650: jeenne n:o 1614 ohella toimittanut valtioneu-        varastointiin liittyvä kysymys on räjähdysaine-
21651: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         ja ampumatarvikevarastoja koskeva vaatimus
21652: kansanedustaja Taisto Sinisalon näin kuuluvas-       ympäristöön nähden tarvittavasta suojaetäisyy-
21653: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 331:               destä. Niin yleismääräysten 'suojaetäisyysvaati-
21654:                                                      mukset kuin räjähdysaineasetuksen yhtäläiset
21655:         · Aikooko Hallitus estää Kyminlinnan         määräykset ovat täysin vertailukelpoisia ylei-
21656:        varuskunta-alueelle uudelleen rakennet-       seen kansainväliseen tasoon nähden jopa siten,
21657:        tavaksi suunnitellun ase- ja ammusva-         että meillä Suomessa vaadittavat suojaetäisyy-
21658:        raston rakentamisen ja ryhtyä toimen-         det ovat jonkin verran suuremmat kuin muual~
21659:        piteisiin alueen luovuttamiseksi Kotkan       la. Yleisesti ottaen on vielä todettava, että Ky-
21660:        seudun asukkaiden vapaa-ajanvieton ja         minlinnassa sattuneesta räjähdyksestä saadut
21661:        kulttuuritoiminnan tarpeita palvele-          kokemukset toisaalta osoittavat varastointia
21662:        maan?                                         koskevien määräysten vastaavan niille asetettu-
21663:                                                      ja tavoitteita teknisessä mielessä, mutta toisaal-
21664:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ta ne ovat osoittaneet myöskin sen, että en-
21665: vasti seuraavaa:                                     tistä tehostetummalla vartioinnilla voidaan pa-
21666:    Kotkan Rannikkopatteristan tehtävänä on,          rantaa myös Kyminlinnan alueen turvallisuutta.
21667: yhtenä rannikkopuolustuksesta vastuussa oleva-       Käytettävissä olevien mahdollisuuksien mukaan
21668: na joukko-osastona, koulutustehtävän ohella,         on· jo ryhdytty ja tullaan edelleen tehostamaan
21669: suorittaa jatkuvaa aluevesiemme valvontaa ja         varastojen vartiointia.
21670: olla valmiina torjumaan alueloukkaukset - tar-           Koska puolustusministeriöllä ei ole käytettä-
21671: vittaessa voimakeinojakin käyttäen. Näin ollen       vissä Kyminlinnan alueen korvaamiseen sove-
21672: tulee Kotkan Rannikkopatteristolla, kuten            liasta maa-aluetta, ei Kotkan Rannikkopatteris-
21673: yleensäkin kaikilla sotilasyksiköillä, olla sille    tan siirtämistä nykyiseltä paikalta voida to-
21674: asetettujen tehtävien edellyttämät tietyt asei-      teuttaa. Soveliaan maa-alueen puuttumisen li-
21675: den ja ampumatarvikkeiden varastot alueellaan.       säksi tulee siirtokysymystä käsiteltäessä ottaa
21676: Tämän vuoksi ei voida lähteä muuttamaan Kot-         huomioon myös uuden alueen rakentamisesta
21677: kan Rannikkopatteristan varastoinoin perusjär-       aiheutuvat kustannukset, jotka nykyisen osin
21678: jestelyä ilman, että sillä olisi ratkaisevan kiel-   riittämättömänkin rakennuskannan mukaan ovat
21679: teinen vaikutus joukko-osaston valmiuteen sen        varovastikin arvioiden 25 miljoonan markan
21680: pyrkiessä täyttämään sille kuuluvia velvoitteita,    luokkaa. Tämän vuoksi, ja huomioon ottaen
21681: jotka on määrätty laissa puolustusvoimista ja        valtiontalouden nykytila, ei puolustusministe-
21682: joita myöskin toinen parlamentaarinen puolus-        riöllä ole edellytyksiä Kyminlinnan aluetta kor-
21683: tuskomitea painottaa.                                vaavien toimenpiteiden suorittamiseen, joten
21684:    Puolustusministeriön hallinnonalalla on ole-      Kotkan Rannikkopatterista tulee jäämään aina-
21685: massa erityiset räjähtävän materiaalin varastoin-    kin toistaiseksi nykyisiin tiloihinsa Kyminlin-
21686: nin, käsittelyn ja kuljetuksen sekä lataamotoi-      naan.
21687:      Helsingissä lokakuun 25 päivänä 1978.
21688: 
21689:                                                             Vt. puolustusministeri Paavo Nikula
21690:                                              N:o 331                                              3
21691: 
21692: 
21693: 
21694: 
21695:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21696: 
21697:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      finns särskilda detaljerade föreskrifter ( RMVK)
21698: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      om lagring, hantering och transport av explosivt
21699: nr 1614 tili vederbörande medlem av statsrådet     materia! samt om laddningsverksamheten. Den
21700: översänt avskrift av riksdagsman Taisto Sini-      väsentligaste frågan i samband med upplägg-
21701: salos skriftliga spörsmål nr 331, som följer:      ning av förråd är kravet på en skyddzon runt
21702:                                                    förråd av sprängämnen och skjutförnödenheter.
21703:           Ämnar Regeringen förhindra byggan-       Såväl de krav på skyddzon, som ingår i ovan
21704:        det av det vapen- och ammunitionsför-       nämnda allmänna föreskrifter, som motsvaran-
21705:        råd som ånyo planeras på Kyminlinna         de bestämmelser i sprängämnesförordningen är
21706:        garnisonsområde samt vidta åtgärder         i alla avseenden på internationell nivå. De
21707:        för överlåtande av området att betjäna      skyddszoner som krävs i Finland är t.o.m. något
21708:        invånarnas i Kotka-nejden rekreations-      större än annorstädes. Allmänt taget kan det
21709:        och kulturbehov?                            vidare konstateras att erfarenheterna av den
21710:                                                    explosion som inträffade i Kyminlinna å ena
21711:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     sidan visat att lagringsbestämmelserna i tek-
21712: samt anföra följande:                              niskt hänseende motsvarar de ställda kraven,
21713:     Kotkan Rannikkopatterista benämnda ar-         medan de å andra sidan även visat, att man
21714: tillerisektion har tili uppgift att såsom en av    med tillhjälp av effektivare bevakning kan för-
21715: de truppavdelningar, vilka vid sidan av sina       bättra säkerheten även inom Kyminlinna. Inom
21716: utbildningsuppgifter ansvarar för kustförsvaret,   ramen för tillbudsstående möjligheter har man
21717: kontinuerligt övervaka vårt territorialvatten      redan skärpt och kommer ytterligare att skärpa
21718: och vara beredd att avvärja kränkningar av         bevakningen av förråden.
21719: vårt territorium - vid behov med maktmedel.           Emedan försvarsministeriet inte förfogar
21720: Kotkan Rannikkopatterista bör således, i lik-      över mark som lämpligen kunde ersätta Kymin-
21721: het med militära enheter i allmänhet, inom sitt    linna-området, kan Kotkan Rannikkopatterista
21722: område ha vissa av sektionens uppgifter för-       inte flyttas från sitt nuvarande ställe. Vid be-
21723: utsatta förråd av vapen och skjutförnödenheter.    handlingen av flyttningsfrågan måste man vi-
21724: Man kan därför inte företa ändringar i det         dare beakta byggnadskostnaderna för ett even-
21725: system som ligger tili grund för Kotkan Ran-       tuellt nytt område, vilka kostnader t.o.m. för-
21726: nikkopatteristos uppläggning av förråd, utan       siktigt beräknade enligt nuvarande, delvis otill-
21727: att detta skulle ha en i avgörande grad negativ    räckliga byggnadsbestånd uppgår tili ca 25 milj.
21728: verkan på truppavdelningens beredskap med          mk. Fördenskull och med beaktande av stats-
21729: hänsyn tili uppfyllandet av de i lagen om          hushållningens nuvarande situation har försvars-
21730: försvarsmakten bestämda förpliktelserna, vilka     ministeriet inga möjligheter att ersätta Kymin-
21731: även andra parlamentariska försvarskommitten       linna-området, varför Kotkan Rannikkopatte-
21732: betonat.                                           rista åtminstone tilisvidare kommer att bli kvar
21733:     Inom försvarsministeriets förvaltningsområde   i sina nuvarande utrymmen i Kyminlinna.
21734:      Helsingfors den 25 oktober 1978.
21735: 
21736:                                                               Tf. försvarsminister Paavo Nikula
21737:                                                 1978 vp.
21738: 
21739: Kirjallinen kysymys n:o 332.
21740: 
21741: 
21742: 
21743: 
21744:                                    Sinisalo: Enso-Gutzeitin      sahan   perustamisesta   Kaukopäähän
21745:                                        Imatralle.
21746: 
21747: 
21748:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21749: 
21750:    Niin liiketaloudellisiin kuin työllisyyspoliitti-   myyden lieventämiseksi on ryhdyttävä. Valtio-
21751: siin perusteluihin viitaten ovat SKDL:n ja             vallalla on tässä keskeinen vastuu. Kun työttö-
21752: SDP:n Imatran valtuustoryhmät esittäneet               myys on muodostunut pysyväisluontoiseksi ra-
21753: elokuussa 1978 Enso-Gutzeit Oy:n johtoeli-             kenteelliseksi työttömyydeksi, ovat uusia työ-
21754: mille, että mainittu valtiojohtoinen yhtiö ryh-        paikkoja tarjoavat tuotannollisen toiminnan
21755: tyisi toimenpiteisiin sahan rakentamiseksi Kau-        kehittämisen toimet välttämättömiä.
21756: kopäähän Imatralle.                                      Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
21757:    Imatran alueen työttömyys on vaikeutunut            37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
21758: entisestään ja tilanne on lähiaikoja ajatellen         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
21759: yhä edelleen voimakkaasti pahenemassa.                 seuraavan kysymyksen:
21760:    Työttömiä oli Imatralla elokuussa 1978
21761: 1 828, mikä on 1 087 työtöntä eli 150 %                           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
21762: enemmän kuin vuosi sitten. Ensi vuoden ai-                     ryhtynyt Imatran vaikean ja yhä uh-
21763: kana näyttää työttömyys edelleen selvästi pa-                  kaavamman työttömyyden lieventämi-
21764: henevan ja työvoimaviranomaiset ennakoivat                     seksi, ja
21765: nykyisen 8 % :n työttömyysasteen nousemista                       onko Hallitus aikonut ryhtyä tässä
21766: peräti 14-16 prosenttiin.                                      tarkoituksessa toimiin Enso-Gutzeitin
21767:    Kaikki edellä sanotut tekijät muodostavat                   sahan     perustamiseksi     Kaukopäähän
21768: vankan perustan vaatimuksille, että pikaisiin                  Imatralle?
21769: ja tehokkaisiin toimiin Imatran vaikean työttö-
21770:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
21771: 
21772:                                              Taisto Sinisalo
21773: 
21774: 
21775: 
21776: 
21777: 087801067F
21778: 2                                            1978·Vp.
21779: 
21780: 
21781: 
21782: 
21783:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21784: 
21785:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      matisoiduksi. Hankkeen toteuttamisen vaikutus
21786: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       pysyvien työpaikkojen luomisessa asianomai-
21787: olette 19 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-      selle paikkakunnalle on entisiin sahalaitoksiim-
21788: jeenne n:o 1615 ohella toimittanut valtioneu-       me nähden huomattavasti vaatimattomampi.
21789: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Toisaalta on ilmeisen selvää, että uuden suur-
21790: kansanedustaja Taisto Sinisalon näin kuuluvas-      sahan valmistuttua useiden piensahojen toi-
21791: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 332:              minta vaikeutuu ja niiden työllisyys häiriintyy,
21792:                                                     koska sahatavaran kysynnän kasvu ja mark-
21793:           Millaisiin. toimenpiteisiin Hallitus on   kinaosuuksien valtaaminen eivät voi yleensä
21794:        ryhtynyt Imatran vaikean ja yhä uh-          tapahtua joustavasti uuden kapasiteetin valmis-
21795:        kaavamman työttömyyden lieventämi-           tuttua. Näin ollen uuden suursahan rakentami-
21796:        seksi, ja                                    nen todennäköisesti johtaisi työllisyyden siirtä-
21797:           onko Hallitus aikonut ryhtyä tässä        miseen paikkakunnalta toiselle.
21798:        tarkoituksessa t01m11n Enso-Gutzeitin           Enso-Gutzeit Osakeyhtiön toimesta on
21799:        sahan     perustamiseksi      Kaukopäähän    useaan otteeseen aikaisemmin harkittu mahdol-
21800:        Imatralle?                                   lisuuksia sahan rakentamiseksi Imatralle, joh-
21801:                                                     tuen juuri edellämainitusta lähtökohdasta, met-
21802:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         siemme rakenteen kehittymisestä tukkivaltai-
21803: taen seuraavaa:                                     seksi. Tällä hetkellä ovat hanketta . koskevat
21804:    Metsäteollisuutemme kehittämisessä muo-          alustavat raaka~aine-, investointikustannus- ja
21805: dostaa raakapuun mahdollisimman tuottava            kannattavuuslaskelmat tekeillä ja ne valmistu-
21806: käyttö · erään tärkeän tavoitteen. Metsiemme        vat vuoden loppuun . mennessä. Näiden perus-
21807: puusto on huomattavalta osalta järeytymässä         teella voidaan päätellä, onko hankkeen toteut-
21808: tukkivaltaiseksi, mikä antaa mahdollisuuksia        taminen liiketaloudellisesti kannattavaa. Toi-
21809: saha- ja vaneriteollisuutemme kehittämiselle ja     saalta yhtiön taholta todetaan, että yhtiön ra-
21810: tuotannon kasvulle raaka-ainepohjan osalta.         hoitusmahdollisuudet ovat lähitulevaisuudessa
21811: Kehittämistoiminnassa mainitun tavoitteen to-       sidotut muiden hankkeiden toteuttamiseen, jo-
21812: teuttaminen edellyttää ns. integroitujen teolli-    ten sahan rakentamiseen ei välittömästi näytä
21813: suusyksiköiden rakentamista. Sahateollisuudes-      olevan edellytyksiä.
21814: samme näin tulee pitkällä tähtäyksellä ilmei-          Valtionenemmistöisen teollisuutemme uudis-
21815: sesti tapahtumaan. Kysymys näiden edellytys-        hankkeissa otetaan huomioon teollisuutemme
21816: ten hyväksikäyttämisestä sahatavaramarkki-          rakenteen kehittäminen sekä mahdollisimman
21817: noilla pitkällä tähtäyksellä on katsottava sel-     kannattavan tuotannon edellytykset. Toisaalta
21818: kiintymättömäksi, vaikka parasta aikaa vähi-        työllisyyspoliittiset näkökohdat painotetaan
21819: tellen perinteisissä vientimaissamme elpyvä ra-     näissä hankkeissa erityisesti. Hallitus huolehtii
21820: kennustoiminta vilkastuttaa sahatavaran kysyn-      siitä, että Enso-Gutzeit Osakeyhtiön sahahan-
21821: tää.                                                ketta koskevan suunnitelman valmistuttua
21822:    Eduskuntakysymyksessä on kiinnitetty huo-        hanketta punnitaan edellä mainittujen näkö-
21823: miota erityisesti uuden sahan rakentamisen          kohtien perusteella. Tällöin otetaan huomioon
21824: mukanaan tuomaan työllisyyteen tietylle paik-       myös hallituksen aluepolitiikassa omaksumat
21825: kakunnalle. Kannattavuusnäkökohdat vaativat,        periaatteet työllisyyden turvaamiseksi uusia
21826: että saha on rakennettava kapasiteetiltaan huo-     teollisuuslaitoksia perustettaessa.
21827: mattavan suureksi ja verraten pitkälle auto-
21828:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1978.
21829: 
21830:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
21831:                                             N:o 3.32                                             3
21832: 
21833: 
21834: 
21835: 
21836:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
21837: 
21838:    I det syfte .37 § 1 mom. riksdagsordningen      fallet med våra tidigare sågverk. Å andra sidan
21839: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          är det klart att många små sågars verksamhet
21840: velse nr 1615 av den 19 september 1978 till        försvåras då en ny stor såg blivit färdig och
21841: vederbörande medlem av statsrådet för av-          sysselsättningen vid de små sågarna blir störd,
21842: givande av svar översänt avskrift av följande      efter som tillväxten i efterfrågan på sågvaror
21843: av riksdagsman Taisto Sinisalo undertecknade       i allmänhet inte kan fortgå och marknads-
21844: skriftliga spörsmål nr 3.32:                       andelar inte kan vinnas smidigt då ny kapa-
21845:                                                    citet blivit färdig. Sålunda skulle byggandet av
21846:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-       en ny stor såg sannolikt leda tili att syssel-
21847:        tagit i syfte att lindra den svåra och      sättningen flyttas från en ort tili en annan.
21848:        allt mer hotande arbetslösheten i              På åtgärd av Enso-Gutzeit Osakeyhtiö be-
21849:        Imatra, och                                 nämnda aktiebolag har flera gånger tidigare
21850:           har Regeringen i detta syfte ämnat       övervägts möjligheterna att bygga en såg i
21851:        vidta åtgärder för att Enso-Gutzeit         Imatra, beroende just på ovan nämnda ut-
21852:        skall grunda en såg i Kaukopää i            gångspunkt, dvs. det faktum att våra skogars
21853:        Imatra?                                     struktur blir allt mer stockdominerad. För
21854:                                                    närvarande utförs preliminära råvaru-, investe-
21855:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ringskostnads- och lönsamhetsberäkningar rö-
21856: samt anföra följande:                              rande projektet. Beräkningarna torde bli
21857:    I utvecklandet av vår skogsindustri är en       färdiga före utgången av året. På grundval av
21858: så produktiv användning som möjligt av vårt        dessa beräkningar kan man dra slutsatser om
21859: råvirke ett synnerligen viktigt mål. Träd-         huruvida projektets genomförande är affärs-
21860: beståndet i våra skogar håller tili avsevärd del   ekonomiskt lönsamt. Å andra sidan konstate-
21861: på att bli stockdominerat, vilket möjliggör en     ras det från bolagets sida att bolagets finan-
21862: utveckling av vår såg- och fanerindustri och       sieringsmöjligheter inom den närmaste fram-
21863: en produktionstillväxt för råvarugrundens del.     tiden är bundna vid genomförandet av andra
21864: I utvecklingsverksamheten förutsätts, för att      projekt, varför det inte omedelbart förefaller
21865: nämnda mål skall kunna nås, att s.k. integrera-    att finnas förutsättningar för byggande av
21866: de industrienheter byggs i vår skogsindustri.      sågen.
21867: Frågan om att utnyttja dessa förutsättningar          I de nya projekt som vår industri med
21868: på sågvarumarknaden på lång sikt måste ännu        statsmajoritet planerar beaktas utvecklandet av
21869: anses vara oklar, även om den småningom            vår industris struktur samt förutsättningarna
21870: ökande byggnadsverksamheten i våra tradi-          för en så lönsam produktion som möjligt. Å
21871: tionella exportländer gör efterfrågan på såg-      andra sidan framhävs de sysselsättningspoli-
21872: varor livligare.                                   tiska synpunkterna speciellt i dessa projekt.
21873:    I riksdagsspörsmålet har frågeställaren fäst    Efter det att planen rörande Enso-Gutzeit
21874: avseende speciellt vid den sysselsättning som      Osakeyhtiös sågprojekt blivit färdig kommer
21875: byggandet av en ny såg skapar på en viss ort.      regeringen att sörja för att projektet prövas
21876: Lönsamhetssynpunkterna kräver att sågen            utgående från ovan nämnda synpunkter. Här-
21877: byggs så, att den har en betydande kapacitet       vid beaktas också de principer som regeringen
21878: och blir relativt långt automatiserad. Pro-        omfattat i regionalpolitiken i syfte att trygga
21879: jektets genomförande påverkar skapandet av         sysselsättningen då nya industrianläggningar
21880: nya arbetsplatser på vederbörande ort i av-        grundas.
21881: sevärt anspråkslösare grad än vad som varit
21882:      Helsingfors den 18 oktober 1978.
21883: 
21884:                                                    Handels- och industriminister Eero Rantala
21885:                                              1978 vp.
21886: 
21887: Kirjallinen kysymys n:o 3.33.
21888: 
21889: 
21890: 
21891: 
21892:                                  E. Laine ym.: Kahden uuden korkean palkkaluokan perustamista
21893:                                     koskevan päätöksen peruuttamisesta.
21894: 
21895: 
21896:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21897: 
21898:    Työläisten, toimihenkilöiden ja pieni- ja        mistä jopa kahdeksi vuodeksi. Palkansaajilta
21899: keskipaikkaisen      viranhaltijakunnan keskuu-     edellytetään malttia, pidättäytymistä rcaalipal-
21900: dessa on otettu tyrmistyneenä vastaan tieto         kan turvaamista ja korottamista koskevista vaa-
21901: valtioneuvoston 12. 9. 1978 tekemästä päätök-       timuksista ja suostumista jopa 10 % :n suurui-
21902: sestä, jolla aiotaan turvata ministereille, maa-    siin palkanalennuksiin ja urakkapalkkojensa pol-
21903: herroille, akateemikoille ja muille korkeille       kemiseen vastalauseitta. Samanaikaisesti val'-
21904: valtion virkamiehille ylimääräinen jopa 2 000       mistaudutaan tuhansien markkojen suuruisiin
21905: markkaa ylittävä palkankorotus ku1,1kaudessa.       kuukausipalkan korotuksiin niille, joiden palk-
21906: Palkansaajien reaaliansioiden alentuessa, työt-     ka jo ennestään on kaikkein suurin. Kaikessa
21907: tömien. kassa-avustusten ja päivärahojen py-        tässä ei ole mitään jälkeä solidaarisesta palk-
21908: syessä kolmatta vuotta jäädytettynä alhaiselle      kapolitiikasta.
21909: tasolle, pienviljelijäin rcaalitulon kaventuessa,      Edellä esitetyn perusteella esitämme val-
21910: pienten eläketulojen ostoarvon pienentyessä ja      tiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojal-
21911: opiskelijoiden taloudellissosiaalisen ase~an vai-   la valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
21912: ke~,~,tuessa tehty periaatepäätös valtion palkka-   tavaksi seuraavan kysymyksen:
21913: haitadn, leventämisestä sanotulla tavalla Qn
21914: mitä kohtuuttomin. EpäSQlidaarisena ja, mm~­                  Aikooko Hallitus ryhtyä. toimenpitei-
21915: toinkin ~äQikeudenmukaisena päätös olisi pu-               siin ministereille, maaherroille, akatee-
21916: rettava välittömästi.                                      mikoille ym. korkeimmin palkatuille
21917:    Laajat pienittdoisten palkansaajien ryhmät              virkamiehille jopa yli 2 000 markan
21918: ovat joutuneet tinkimään välttämättämistä jo-.             ylimääräistä kuukausipalkan korotusta
21919: kapäiväisistä tarpeistaan. Sopimuksissa sovittu•           merkitsevän valtioneuvoston 12.9.1978
21920: ja palkankorotuksia mitätöitiin palkkasululla.             tekemän, kahden uuden palkkaluokan
21921: VientiteoUisuuden etuja palvelleilla devalvaa-             perustamista koskevan päätöksen pe-
21922: tioilla kavennettiin palkankorotuksia. Työnan-             ruuttamis.eksi?
21923: tajat vaativat nykyisen palkkatason jäädyttä-
21924:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
21925: 
21926:                Ensio Laine                                      Aarne Koskinen
21927:                Pauli Puhakka                                    E.-J. Tennilä
21928:                                           Oili Suomi
21929: 
21930: 
21931: 
21932: 
21933: 087801071L
21934: 2                                             1978 vp.
21935: 
21936: 
21937: 
21938: 
21939:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21940: 
21941:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      muksessa ei siis ministereille, maaherroille,
21942: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        akateemikoille ym. korkeimmin palkatuille vir-
21943: olette 19 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-       kamiehille ole tullut yli 2 000 markan ylimää-
21944: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     räistä kuukausipalkan korotusta, vaan korotus
21945: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     ylimmässä käytössä olevassa valtion palkka-
21946: Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta     luokassa B 9 (vastaavasti S 21) oli noin 500
21947: kysymyksestä n:o 333:                                markkaa. Tämä merkitsee mm. sitä, että mi-
21948:                                                     nisterin kuukausipalkka on 1. 9. 1978 lukien
21949:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       10 862,42 markkaa.
21950:        siin ministereille, maaherroille, akatee-        Mikäli em. palkkoja verrataan esimerkiksi
21951:        mikoille ym. korkeimmin palkatuille          yksityisten tai valtiojohtoisten yritysten joh-
21952:        virkamiehille jopa yli 2 000 markan          tajien palkkoihin, havaitaan ministerien, maa-
21953:        ylimääräistä kuukausipalkan korotusta        herrojen ym. korkeimpien virkamiesten palk-
21954:        merkitsevän valtioneuvoston 12. 9. 1978      kojen jäävän niistä olennaisesti jälkeen. Lisäksi
21955:        tekemän, kahden uuden palkkaluokan           voidaan todeta, että esimerkiksi kaupunginjoh•
21956:        perustamista koskevan päätöksen pe-          tajan korkein mahdollinen kuukausipalkka on
21957:        ruuttamiseksi?                               yli 14 000 markkaa kuukaudessa eli yli kolme
21958:                                                     tuhatta markkaa enemmän kuin ministereillä.
21959:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Edellä mainittujen palkkavertailujen lisäksi
21960: taen seuraavaa:                                     voidaan todeta seuraavaa. Virkamiesten palk•
21961:    Kysymyksessä tarkoitettu valtioneuvoston         kaus määräytyy nykyisin asiasta tehtyjen vir·
21962: 12. 9. 1978 tekemä päätös ei ole ministereitä       kaehtosopimusten perusteella. Virkaehtosopi-
21963: ja korkeita valtion virkamiehiä koskeva erillis-    musjärjestelmä luotiin v. 1970, jonka jälkeen
21964: päätös, vaan valtioneuvosto on puheenaole-          valtiotyönantajan mahdollisuus päättää yksi-
21965: valla päätöksellään hyväksynyt 8. 9. 1978 al-       puolisesti yleisistä virkamiespalkkausten tarkis-
21966: lekirjoitetun valtion virkamiehiä koskevan vir-     tuksista poistui. Palkkojen sopimusvapaus
21967: kaehtosopimuksen, jonka toisena sopijapuole-        merkitsee sitä, että tehtäviin virkaehtosopimuk-
21968: na olivat Akava ry, Julkisten työalojen am-         siin on . saatava neuvotteluosapuolien hyväksy·
21969: mattijärjestö JTA ry sekä TVK:n Virkamies-          minen, Tämä koskee myös korkeammin palkat-
21970: järjestöt TVK-V ry. Valtion virkaehtosopi-          tuja virkamiehiä edustavia järjestöjä.
21971: muslain (664/70) 4 §:n 2 momentin mukaan               Pitkään jatkuneen solidaarisen palkkapoli-
21972: virkaehtosopimus on, tullakseen voimaan, val-       tiikan toteuttaminen on merkinnyt julkisella
21973: tioneuvoston hyväksyttävä.                          sektorilla sitä, että ylemmissä palkkausluokissa
21974:    Mainitussa virkaehtosopimuksessa on palkka-      on palkkojen kehitys koko työmarkkinaken-
21975: asteikkojen yläpäähän perustettu uudet palk-        tässä suhteellisesti ottaen huomattavasti mui-
21976: kausluokat B 10 ja B 11 sekä vastaavat sopi-        hin nähden hidastunut. Edelleen voidaan to-
21977: muspalkkaluokat S 22 ja S 23. Virkaehtosopi-        deta, että valtion ylimmät virat ovat niin tiu-
21978: muksessa on kuitenkin sopimuskohta, jossa           kassa sidonnaisuudessa keskenään, että asian-
21979: mainitaan, että näihin uusiin palkkausluok-         mukaisten ja välttämättömienkin muutosten
21980: kiin ei tämän sopimuksen johdosta siirry yh-        tekeminen B- ja S-asteikkoja muuttamatta ei
21981: tään virkaa, tointa tai ylimääräistä tointa taik-   ole mahdollista. Tilanne on huolestuttava ylim-
21982: ka tilapäistä toimihenkilöä. Tämä merkitsee         pien hallintovirkamiesten jatkuvan rekrytoin-
21983: sitä, etteivät uudet palkkausluokat vaikuta         nin kannalta. Julkisen hallinnon lisääntyneet
21984: myöskään ylimpään virkamiespalkkaan sidok-          ohjaavat tehtävät useilla yhteiskunnan keskei-
21985: sissa oleviin ministerien, kansanedustajien,        sillä alueilla vaativat kyvykästä virkamieskun-
21986: akateemikoiden eikä Helsingin yliopiston kans-      taa, jonka saaminen on myös osaltaan palve-
21987: lerin palkkauksiin. Sanotussa virkaehtosopi-        lussuhteen ehdoista riippuvaa.
21988:                                              N:o 333                                            3
21989: 
21990:    Sopimuksiin paasemisessa Ja työrauhan sat-         Edellä on esitetty perusteluja sille minkä
21991: lyttämisessä valtion sektorilla on odotettavissa   vuoksi uudet palkkausluokat on katsottu tar-
21992: vastaisuudessa suuriakin vaikeuksia, ellei rat-    peelliseksi. Niiden käyttöönotto taas riippuu
21993: kaisuissa oteta kohtuudella huomioon muualla       muunmuassa siitä, mitä asiasta vastaisuudessa
21994: yhteiskunnassa myöskin korkeampipaikkaisten        tehtävin virkaehtosopimuksin mahdollisesti so-
21995: ryhmien kohdalla tapahtunutta palkkauskehi-        vitaan.
21996: tystä.
21997:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1978.
21998: 
21999: 
22000:                                                                         Ministeri Esko Rekola
22001: 4                                            1978 vp.
22002: 
22003: 
22004: 
22005: 
22006:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22007: 
22008:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tjänstekollektivavtal hat således mtmstrat,
22009: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       landshövdingat, akademiket och andra bland
22010: av den 19 september 1978 till vederbötande          de högst avlönade tjänstemännen inte fått nå-
22011: medlem av statstå&:t övetsänt avskrift av föl-      gon extta höjning av sina månadslönet med
22012: jande av riksdagsman Ensia Laine m. fl. ställda     mer än 2 000 matk, utan höjningen i den
22013: skriftliga spötsmål nt 333:                         högsta existetande statliga avlöningsklassen
22014:                                                     B 9 (respektive S 21) uppgick till ca 500
22015:           Ämnat Regetingen vidta åtgärdet för       matk. Detta innebät bl. a. att en ministets må-
22016:        upphävande av det beslut som stats-          nadslön ft.o.m. 1. 9. 1978 är 10 862,42 mk.
22017:        rådet 12. 9. 1978 fattade om inrättande         Om ovannämnda lönet jämförs t. ex. med
22018:        av två nya löneklasset, vilket innebär       de lönet som betalas till ditektör vid ptivata
22019:        en extta höjning av månadslönen med          ellet statsdominetade fötetag, ftamgåt det att
22020:        t.o.m. meta än 2 000 mark föt mir            de lönet som utgår till ministrar, landshöv-
22021:        nisttat, landshövdingat, akademiket och      dingat och andta bland de högsta tjänstemännen
22022:        andta bland de högst avlönade tjänste-       är betydligt lägte än dessa ditektötslöner. Det
22023:        männen?                                      kan dessutom konstatetas att t. ex. den högsta
22024:                                                     månadslön som kan betalas till en stadsditektöt
22025:     Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vötd-      uppgåt till meta än 14 000 matk, vilket är
22026: samt anföta följande:                               övet 3 000 matk meta än ministtatnas månads-
22027:    Det beslut som avses i spörsmålet och som        lönet.
22028: statstådet fattade 12. 9. 1978 ät inte något           Utövet nämnda jämfötelser mellan lönerna
22029: sepatat beslut, som betöt ministtat och höga        kan anfötas följande: Tjänstemännens avlöning
22030: statstjänstemän, utan statstådet hat genom det-     bestäms i detta nu på basen av ingångna tjäns-
22031: ta beslut godkänt det tjänstekollektivavtal för     tekollektivavtal. Denna avtalsmekanism skapa-
22032: statstjänstemän som undettecknades 8. 9. 1978.      des åt 1970. Sedan dess hat staten i egenskap
22033: Andta patt i detta avtal ät föteningarna Akava      av atbetsgivate inte längre möjlighet att en-
22034: r.f., Fackorganisationen föt offentliga atbets-     sidigt besluta om allmänna justeringat av
22035: områden FOA t.f. och TOC:s Tjänstemanna-            tjänstemannalönetna. Avtalsftiheten i ftåga om
22036: otganisationet TOC-T r.f. Enligt 4 § 2 mom.         lönet innebät att föthandlingspatternas god-
22037: lagen om statens tjänstekollektivavtal ( 664/       kännande böt inhämtas i ftåga om de tjänste-
22038: 70) skall tjänstekollektivavtal föt att ttäda i     kollektivavtal som ingås. Detta gället också
22039: kraft godkännas av statsrådet.                      otganisationet som fötettädet högte avlönade
22040:    Genom nämnda tjänstekollektivavtal inrätta-      tjänstemän.
22041: des de nya avlöningsklasserna B 10 och B 11            Genomfötandet av den sedan länge bedrivna
22042: samt motsvarande avtalslöneklasser S 22 och         solidariska lönepolitiken hat inom den offent-
22043: S 23, vilka alla placerades högst uppe i löne-      liga sektorn betytt att löneutvecklingen i de
22044: skalotna.    Tjänstekollektivavtalet innehållet     högte avlöningsklassetna inom hela arbetsmatk-
22045: emellertid en klausul om att ingen tjänst, be-      nadsfältet relativt sett hat bromsats upp i hög
22046: fattning, extraotdinarie befattning ellet till-     gtad, jämfött med vad som ät fallet med övtiga
22047: fällig funktionät skall överfötas till dessa nya    lönet. Vidare kan det konstatetas att de högsta
22048: avlöningsklasset på grund av detta avtal. Detta     statstjänstetna ät så näta sammankopplade med
22049: innebät att de nya avlöningsklasserna inte          vatandta, att behötiga och rentav nödvändiga
22050: hellet påvetkat avlöningarna föt ministtat, tiks-   ändringat inte kan götas utan att B- och S-
22051: dagsmän, akademiket och kanslet föt Helsing-        skalotna ändtas. Läget inget bekymmet med
22052: fors univetsitet, vilka alla ät bundna vid den      tanke på den ftamtida tekryteringen av de
22053: högsta tjänstemannalönen. Genom nämnda              högsta förvaltningstjänstemännen. Den offent-
22054:                                             N:o 333                                             5
22055: 
22056: liga förvaltningens ökade styrningsuppgifter på   utvecklingen på andra håll i samhället också
22057: många viktiga områden i samhällsiivet kräver      när det gäller de högre avlönade grupperna av
22058: en dugande tjänstemannakår och möjligheterna      anställda.
22059: att få fram en sådan beror bl. a. av anställ-        I det föregående har förklarats varför de nya
22060: ningsvillkoren.                                   avlöningsklasserna har ansetts erforderliga. Ett
22061:    Det kan i framtiden t.o.m. stöta på stota      utnyttjande av dem beror återigen bl. a. på
22062: svårigheter att nå avtal och upprätthålla ar-     vad som eventuellt överenskoms i saken i
22063: betsfred inom den statliga sektorn om inte        framtida tjänstekollektivavtal.
22064: skälig hänsyn vid uppgörelserna tas tili löne-
22065:      Helsingfors den 16 oktober 1978.
22066: 
22067: 
22068:                                                                          Minister Esko Rekola
22069: 
22070: 
22071: 
22072: 
22073: 087801071L
22074:                                              1978 vp.
22075: 
22076: Kirjallinen kysymys n:o 334.
22077: 
22078: 
22079: 
22080: 
22081:                                  E. Laine ym.: Ovako Oy:n Turun Rautatehtaan toiminnan tur-
22082:                                     vaamisesta.
22083: 
22084: 
22085:                         Ed u sku nn an Herra Puhemiehelle.
22086: 
22087:     Ovako Oy:n Turun Rautatehtaan kaikki            taan toimintaa, tulisi valtiovallan ryhtyä toimen-
22088: 220 työntekijää ja toimihenkilöä ovat olleet        piteisiin tehtaan liittämiseksi Rautaruukki Osa-
22089: lomautettuina viime tammikuusta alkaen. Viime       keyhtiöön. Muiden em. seikkojen ohella tehtaan
22090: kesäkuussa annettiin ennakkovaroitus koko lai-      toiminnan jatkamisen tarvetta korostaa koko
22091: toksen toiminnan mahdollisesta lopettamisesta.      maassa mutta erityisesti Turun seudulla anka-
22092: Ovakon johto on perustellut toimenpiteitään         rana esiintyvä työttömyys metallialalla. Rauta-
22093: harkkoraudan maailmanmarkkinatilanteen heik-        tehtaan toiminnan lopettaminen merkitsisi 9
22094: koudella.                                           kuukautta kestäneen lomautuksen muuttumista
22095:     Turun Rautatehtaan työntekijät ja toimihen-     pysyväksi työttömyydeksi 220 työntekijän ja
22096: kilöt eivät hyväksy Ovako Oy:n johdon toimen-       toimihenkilön osalta. Suurin osa heistä .on per-
22097: piteitä rautatehtaan tuotannollisen toiminnan       heeliisiä ja huoltovelvollisia. Monet työntekijät
22098: lopettamiseksi. Viime vuosien aikana tehtaalla      ovat olleet tehtaan palveluksessa kymmeniä
22099: on suoritettu miljoonien markkojen investoin-       vuosia.
22100: nit. Niiden johdosta tehdas on tekniseltä ja tuo-      Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
22101: tannolliselta tasoltaan hyvässä kunnossa.           päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
22102:     Turun Rautatehdas on ainoa masuunilaitos        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
22103: maassamme. Se tuottaa valimoiden tarvitseman        vaksi seuraavan kysymyksen:
22104: harkkoraudan. Jos tehdas lopettaa toimintansa,
22105: joutuvat suomalaiset valimot hankkimaan tar-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22106: vitsemansa harkkoraudan ulkomailta. Rautateh-              ryhtyä Ovako Oy:n Turun Rautatehtaan
22107: taan toiminnan lopettaminen merkitsisi maamme              liittämiseksi Rautaruukki Oy:öön tai rau-
22108: omavaraisuuden loppumista tärkeällä perusme-               tatehtaan toiminnan jatkamisen ja työn-
22109:  tallin alalla.                                            tekijöiden työsuhteen jatkuvuuden tur-
22110:     Mikäli Ovako Oy ei jatka Turun Rautateh-               vaamiseksi muulla tavoin?
22111:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
22112: 
22113:                Ensio Laine                                      Oili Suomi
22114: 
22115: 
22116: 
22117: 
22118: 0878011206
22119: 2                                             1978 vp.
22120: 
22121: 
22122: 
22123: 
22124:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22125: 
22126:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mukaan rationalisointitoimenpiteet on tehtaalla
22127: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suoritettu sangen pitkälle, mutta niiden vaiku-
22128: olette 19 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-      tus tuotannon kilpailukykyyn on rajoitettu,
22129: jeenne n:o 1648 ohella toimittanut valtioneu-       koska raaka-ainekustannukset tuotteessa ovat
22130: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   kovin korkeat. Tehtaan harkkorautavaraston
22131: sanedustaia Ensio Laineen ym. näin kuuluvasta       muodostuttua sangen suureksi yhtiö on pysäyt-
22132: kirjallisesta kysymyksestä n:o 334:                 tänyt tehdaslaitoksen 4. 1. 1978. Tehtaan hen-
22133:                                                     kilöstövahvuus oli täyden tuotannon aikana
22134:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     noin 240 henkilöä.
22135:        ryhtyä Ovako Oy:n Turun Rautatehtaan            Ovako Oy:n ilmoituksen mukaisesti Turun
22136:        liittämiseksi Rautaruukki Oy:öön tai         Rautatehtaan henkilövahvuus oli 1. 9. 1978 201
22137:        rautatehtaan toiminnan jatkamisen ja         henkilöä, joista suurin osa on ollut lomautettuna
22138:        työntekijöiden työsuhteen jatkuvuuden        tehtaan pysäyttämisestä 4. 1. 1978 alkaen. Yh-
22139:        turvaamiseksi muulla tavoin?                 tiö on neuvotteluissaan · eri henkilöstöryhmien
22140:                                                     kanssa pyrkinyt löytämään mahdollisuudet hen-
22141:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kilöstön sijoittamiseksi muihin yhtiön tuotanto-
22142: taen seuraavaa:                                     yksikköihin. Kauppa- ja teollisuusministeriö on
22143:    Rauta- ja terästeollisuutemme sopeuttaminen      myös ollut useaan otteeseen yhteydessä yhtiöön.
22144: nykyisiin kansainvälisiin markkinoihin on koh-      Tältä pohjalta yhtiö on laatinut sijoitussuunni-
22145: dannut vaikeuksia, kuten kaikkialla muuallakin      telman, jota on edeltänyt kunkin henkilön
22146: tuottajamaissa. Tämän toimialan teollisuus on       osalta selvitys hänen siirtymismahdollisuuksis-
22147: maassamme kehitetty laadullisesti sekä pääosal-     taan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että huo-
22148: taan myös kannattavuudeltaan sangen korkealle       mioonottaen tarjolla olevat työpaikat yhtiön eri
22149: tasolle, mutta kansainvälisestä lamasta johtuen     toimipisteissä ja siirtohalukkaat sekä eläkkeelle-
22150: kilpailuolosuhteet ovat muodostuneet sangen         siirtymiset pyrkii yhtiö vaikuttamaan siihen,
22151: ankariksi. Pienehköissä tuotantoyksiköissä, ku-     että henkilöstö voisi sijoittua työpaikkaan asuin-
22152: ten Ovako Oy:n Turun Rautatehtaalla markki-         paikkakunnanaan joko yhtiön tai muiden yri-
22153: nointitilanne on käynyt kestämättömäksi ja joh-     tysten piirissä.
22154: tanut huomattavan tappiolliseen toimintaan.            Eduskuntakysymyksessä on kiinnitetty huo-
22155: Yhtiön käsityksen mukaan Turun Rautatehtaan         miota myös siihen mahdollisuuteen, että Turun
22156: toiminnan kehitysnäkymät ovat niin heikot, että     Rautatehdas liitettäisiin Rautaruukki Oy:n tuo-
22157: yhtiö on päättänyt lopettaa Turun Rautateh-         tantoyksikköihin. Tähän nähden on todettava,
22158: taalla harkkoraudan tuotannon.                      että Rautaruukki Oy:n kaivosten tuotanto käy-
22159:    Turun Rautatehtaan kapasiteetti on noin          tetään yhtiön omissa masuuneissa. Kotimainen
22160: 200 000 tonnia harkkorautaa vuodessa. Raaka-        rikastetuotanto ei ole riittävä, vaan noin puolet
22161: aineet on tuotu lähes kokonaisuudessaan ulko-       rautarikasteesta tuodaan ulkomailta. Näin ollen
22162: mailta ja niiden osuus tuotteen valmistuskustan-    Turun Rautatehtaalla ei ole merkitystä kotimai-
22163: nuksista on muodostanut noin 80 %. Tehtaan          sen rautamalmin edelleenjalostuksessa. Johtuen
22164: tuotanto on käsittänyt pääasiassa ns. valimo-       Rautaruukki Oy:n Raahen rautatehtaan teräk-
22165: harkkorautaa. Kotimaan harkkorautakulutus on        senvalmistusmenetelmästä, joka perustuu sulaan
22166: ollut korkeimmillaan noin 30 000 tonnia vuo-        rautaan, ei Turun Rautatehtaan tuottamaa hark-
22167: dessa ja vuonna 1977 noin 16 000 tonnia. Näin       korautaa voitaisi käyttää Rautaruukki Oy:n
22168: ollen pääosa tehtaan tuotannosta on suuntau-        teräksen valmistukseen. Turun Rautatehtaan
22169: tunut vientimarkkinoille. Yhtiön ilmoituksen        tuotanto on siten erittäin vaikeasti yhdistettä-
22170:                                                N:o .334                                             3
22171: 
22172: vissä Rautaruukki Oy:n terästuotantoon, eikä         että yhtiö sijoittaisi Turun Rautatehtaan henki-
22173: tätä tietä voitaisi parantaa tehtaan toimintaedel-   löstön eläkkeelle mahdollisesti siirtyviä henki-
22174: lytyksiä.                                            löitä lukuunottamatta kokonaisuudessaan mui-
22175:    Edellä todetuissa markkinointi- ja tuotanto-      hin toimintayksikköihinsä. Yhtiö puolestaan
22176: olosuhteissa erillisenä harkkorautaa tuottavana      selvittää mahdollisuutensa toiminnan kehittä-
22177: yksikkönä Turun Rautatehtaalla ei olisi Rauta-       miseen mm. uudella toimialalla Turun tehtaal-
22178: ruukki Oy:n yhteydessä parempia toimintaedel-        laan, jolloin valtio puolestaan pyrkii sovelta-
22179: lytyksiä kuin Ovako Oy:n omistuksessa. Näin          maan kehittämishankkeisiin rahoitusjärjestel-
22180: ollen tämän tuotantoyksikön liittäminen Rauta-       miään. Sen sijaan hallitus katsoo, että Turun
22181: ruukki Oy:öön vaikeuttaisi Rautaruukki Oy:n          Rautatehtaan harkkoraudan tuotantoyksikön
22182: toimintaedellytyksiä ja heikentäisi yhtiön talou-    liittäminen Rautaruukki Oy:n toimintaan
22183: dellista kannattavuutta.                             aikaansaisi ongelmia, jotka edelleen pitkittäisi-
22184:    Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Ovako         vät ja vaikeuttaisivat tämänhetkistä tilannetta
22185: Oy:n välisissä neuvotteluissa on pyritty siihen,     Turun Rautatehtaalla sekä Rautaruukki Oy:ssä.
22186:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1978.
22187: 
22188:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
22189: 4                                             1978 vp.
22190: 
22191: 
22192: 
22193: 
22194:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
22195: 
22196:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsord'ningen         men effekten av dessa åtgärder på produktio-
22197: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        nens konkurrensförmåga är begränsad då rå-
22198: nr 1648 av den 19 september 1978 tili veder-         varukostnaderna är höga. Då verkets lager av
22199: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       tackjärn blivit mycket stort, stängde bolaget
22200: av följande av riksdagsman Ensio Laine m.fl.         fabriksanläggningen den 4 januari 1978. Vid
22201: undertecknade spörsmål nr 334:                       full produktion uppgick verkets personai till ca
22202:                                                      240 personer.
22203:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidc           Enligt uppgift från Ovako Oy uppgick Tu-
22204:        ta i avsikt att ansluta Ovako Oy:s            run Rautatehdas personai den 1 september
22205:        Turun Rautatehdas tili Rautaruukki Oy          1978 till 201 personer, av vilka merparten har
22206:        eller på annat sätt trygga kontinuiteten      varit permitterad ända sedan verket stängdes
22207:        i järnverkets verksamhet och arbetsta-        den 4 januari 1978. Bolaget har i sina under-
22208:        garnas arbetsförhållande?                     handlingar med olika personalgrupper bemödat
22209:                                                      sig om att finna möjligheter att placera perso-
22210:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        nalen i bolagets andra produktionsenheter.
22211: samt anföra följande:                                Även handels- och industriministeriet har
22212:    Vår järn- och stålindustris anpassning till       i flera repriser stått i kontakt med bola-
22213: dagens internationdla marknader har stött på         get. På basen av detta har bolaget gjort
22214: svårigheter. Detsamma är fallet också i andra        upp en placeringsplan, som beträffande varje
22215: producentländer. Detta områdes industri har i        enskild person har föregåtts av en utred-
22216: vå11t land kvalitativt sett och till övervägande     ning om vederbörandes förutsättningar för för-
22217: del också i lönsamhetshänseende utvecklats till      flyttning. Med beaktande av tillbudsstående ar-
22218: en rätt hög nivå, men på grund av den interna-       betsplatser vid bolagets olika enheter och till
22219: tionella recessionen har konkurrensförhållande-      omplacering villiga personer samt pensione-
22220: na blivit mycket svåra. Vid mindre produk-           ringarna, bemödar sig bolaget om att medverka
22221: tionsenheter, såsom Ovako Oy:s Turun Rauta-          till att personalen blir placerad i arbete på
22222: tehdas, har marknadsföringsläget blivit ohåll-       hemorten inom antingen bolaget ellet andra
22223: bart och lett tili en klart förlustbringande         företag.
22224: verksamhet. Enligt bolagets uppfattning är               I spörsmålet fästes uppmärksamhet också vid
22225: framtidsutsikterna för Turun Rautatehdas så          den möjligheten, att Turun Rautatehdas kunde
22226: mörka, att bolaget beslutat upphöra med pro-         anslutas till någon av Rautaruukki Oy:s pro-
22227: duktioneo av tackjärn vid Turun Rautatehdas.         duktionsenheter. Beträffande detta kan det
22228:    Turun Rautatehdas kapacitet är drka               konstateras att utvinningen ur Rautaruukki
22229: 200 000 ton tackjärn per år. Råvaran har näs-        Oy:s gruvor används i bolagets egna masugnar.
22230: tan helt importerats från andra Iänder och dess      Den inhemska koncentratproduktionen är inte
22231: andel av produktens tillverkningskostnader har       tillräcklig, utan ungefär hälften av järnkoncen-
22232: utgjort cirka 80 %. Järnverkets produktion har       tratet måste importeras. Sålunda har Turun
22233: i huvudsak bestått av s.k. gjuttackjärn. Den in-     Rautatehdas ingen betydelse för vidareföräd-
22234: hemska förbrukningen av tackjärn har, när den        lingen av inhemsk järnmalm. Som en följd av
22235: varit störst, uppgått till cirka 30 000 ton per      ståltillverkningsprocessen i Rautaruukki Oy:s
22236: år och år 1977 var förbrukningen cirka 16 000        järnverk i Brahestad, viiken process är baserad
22237: ton. Under dessa förhållanden har merparten av       på användning av smält järn, skulle det tack-
22238: verkets produktion sökt sig till exportmarkna-       järn som Turun Rautatehdas producerar inte
22239: derna. Enligt bolagets rapport har rationalise-      kunna användas för tillverkning av Rautaruukki
22240: ringsåtgärderna vid verket drivits relativt långt,   Oy:s stål. Turun Rautatehdas produktion går
22241:                                            N:o 334                                             5
22242: 
22243:  således mycket svårt att ansluta tili Rauta-    har man strävat tili en lösning, enligt villren
22244: ruukki Oy:s stålproduktion och bolagets verk-    bolaget placerar Turun Rautatehdas personai i
22245: samhetsförutsättningar skulle inte kunna för-    sin helhet, med undantag av personer som even-
22246: bättras på det här sättet.                       tuellt avgår med pension, i bolagets andra verk-
22247:    Under ovan konstaterade marknadsförings--     samhetsenheter. Bolaget utreder å sin sida möj-
22248: och produktionsförhållanden skulle Turun Rau-    ligheterna att utveckla sin verksamhet med bl.a.
22249: tatehdas som en separat, tackjämsproduceran-     en ny bransch i sitt jämverk i Aho, varvid
22250: de enhet inte i anslutning tili Rautaruukki Oy   'staten å sin sida bemödar sig om att bringa
22251: ha bättre verksamhetsförutsättningar än i        utvecklingsprojekten inom tamen för sina fi-
22252: Ovako Oy:s ägo. En anslutning av denna pro-      nansieringssystem. Däremot anser regeringen
22253: duktionsenhet tili Rautaruukki Oy skulle så-     att en anslutning av Turun Rautatehdas tack-
22254: lunda försvåra Rautaruukki Oy:s verksamhets--    jämsproducerande enhet tili Rautaruukki Oy:s
22255: förutsättningar och försvaga bolagets ekono-     verksamhet skulle skapa problem, ägnade att
22256: miska lönsamhet.                                 fortfarande förlänga och försvåra den rådande
22257:     Vid de underhandlingar som förts mellan      situationen i Turun Rautatehdas och Rauta-
22258: handels- och industriministeriet och Ovako Oy    ruukki Oy.
22259:      Helsingfors den 26 oktober 1978.
22260: 
22261:                                                  Handels- och industriminister Eero Rantala
22262: 
22263: 
22264: 
22265: 
22266: 0878011206
22267: J.··
22268:                                                  1978 vp.
22269: 
22270: Kirjallinen kysymys n:o 335.
22271: 
22272: 
22273: 
22274: 
22275:                                     Mikkola ym.: Koulurakennuksiin rakennettavien opettajien hen-
22276:                                         kilöstötilojen riittämättömyydestä.
22277: 
22278: 
22279:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 c:r.
22280: 
22281:      Koulurakennushankkeissa on ongelma, joka            tllojen osalta. Tällä hetkellä ero keittiö- ja sii-
22282: koskee henkilöstötilojen riittämättömyyttä· en-          voushenkilökunnan sosiaalitiloihin on tuntuva.
22283: nen kaikkea opettajien kohdalla. KoullM'aken-               Hiimeenlinnass!l Nummen koulun tilat pää-
22284: nushankkeita säätelee valtioneuvoston päätös             tettiin rakentaa normaalihintapäätöksen mukai·
22285: peruskoulurakennusten piirustusten, työselitys-          sesti. Kun suunnitteluvaihe oli jo varsin pit·
22286: ten ja normaalihintojen perusteista, ns. normaa-         kiillä ja rakennustyöt käynnissä, tarttuivat opet·
22287: lihintapäätös. Ruokailuhenkilöstön ja siivous-           tajat ja työsuojeluvaltuutettu asiaan.
22288: henkilöstön osalta sosiaalitilat tuntuvat olevan            He vaativat pukuhuoneita molempia suku-
22289: riittävät, mutta opettajien kohdalla asia on            puolia varten ja samoin liikunnanopettajien
22290: toisin.                                                 pukeutumis- ja peseytymistiloja molempia su-
22291:      Työsuojelunermit ilmoittavat, että opettajien      kupuolia varten. Asia ratkaistiin kuitenkin siten,
22292: h~nkilöstötilojen osalta täytyisi päästä sellaiseen      että tilat voitiin ottaa vain eräistä varastoti-
22293: ratkaisuun, että naulakkotilaa olisi vähintään          loista, jotka olivat tarkoitetut opetusväline- ja
22294: 20 cm/opettaja. Toinen tavoite on, että WC:n            muuhun käyttöön. Ne siis jouduttiin ottamaan
22295: eteinen olisi riittävän väljä. Työsuojeluviran-         sellaisista tiloista, jotka oli jo hyväksytty muu-
22296: omaisten tavoitteena kuntatasolla on ilmeisesti         hun käyttöön.
22297: saada pukuhuone molempia sukupuolia varten.                 Työsuojelupiirissä tunnetaan useita tällaisia
22298: Mitään tämän tarkempia ohjeita eivät työsuoje-          tapauksia. Kun työsuojeluviranomaiset huo-
22299: luviranomaiset ole saaneet. Ohjeisto on opetta-         mauttavat suunnittelijoille opettajien henkilös-
22300: jiston osalta viitteellinen.                            tötilojen puuttumisesta, hämmennys suunnitte·
22301:      Työsuojelun piiriviranomaiset ovat olleet yh-      lijoiden piirissä syntyy, koska normaalihinta-
22302: teydessä lähinnä lääninhallituksiin kouluraken-         päätös ei tunne tällaisia tiloja.
22303: fl't,Isten piirustusvaiheessa, ja siinä yhteydessä on       Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
22304: tutkittu myös näitä opettajiston tiloja ja pyritty      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
22305: saamaan flikaan korjauksia. Yhteistyö koulu-            me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22306: hallituksen kanssa on ilmeisesti ollut riittämä-        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22307: töntä ja käytännössä tämä yhteistyö hoidetaan
22308: lähinqä vain piiriviranomaisten tasolla.                           Onko Hallitus tietoinen koulu- ja
22309:      Ongelmana onkin, että valtakunnan tasolla                  työsuojeluviranomaisten yhteistyön puut-
22310: ei työsuejeluvil'anomaisilla ja kouluviranomai-                 teesta suunniteltaessa koulurakennuksfut.
22311: silla ele riittävästi yhteistyötä, jotta normaali-              opettajia varten henkil~tötilojG, j3 jo11
22312: hintapäätöstä vc;3itaisiin jo suunnitteluvaiheessa              on,
22313: riit~ävästj noudattaa. Jo silloin, kun valtio-                     mitä Hallitus aikoo tehdä aaattaak·
22314: neuvoston päätöstä normaalihintojen pellrusteista               seen opettajat sosiaalitilojen suhteen ta·
22315: laaditaaq, ~iihen tulisi saada mukaan yhtene..                  sa-arvoiseen asemaan koulun muun hen:-
22316: vitiset ohjeet my~kin opettajiston henkilöstö-                  kilöstön kanssa?
22317:       Helsingissä 19 päiviiN syyskuuta 197~.
22318: 
22319:          Saara Miklrola                   Sinikkll Karhuvaara              Erkki Häkämres
22320: 
22321: 
22322: 087801110\V
22323: 2
22324: 
22325: 
22326: 
22327: 
22328:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22329: 
22330:     Valtiopäiväjärjestyksen .37 >§.in 1 momentissa- ja peseytymistilojen pinta-ala on 5-25 m2 por-
22331:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, rastettuna koulun suuruuden mukaan. Keittiö-
22332:  olette kirjeellänne 19 päivältä syyskuuta 1978 henkilökunnan pukeutumis- ja peseytymistilat
22333:  n:o 1649 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- _on sisällytetty keittiötilojen pinta-alaan. Liikun-
22334:  sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Saara nan opettajille on kouluissa, joissa on oppilaita
22335:  Mikkolan ym. seuraavan kirjallisen kysymyksen vähintään 120, varattu pukeutumis- ja peseyty-
22336:  n:o 335:                                             mistilaa, jonka pinta-ala on 3-5 m2• Vähin-
22337:             Onko Hallitus tietoinen koulu- ja työ- tään kymmenen perusopetusryhmän ala-asteen
22338:          suojeluviranomaisten yhteistyön puut- kouluissa ja kaiken kokoisissa yläasteen kou-
22339:          teesta suunniteltaessa koulurakennuksiin luissa liikunnan opettajan pukeutumis- ja pesey-
22340:          opettajia varten henkilöstötiloja, ja jos tymistilan pinta-ala on yhteensä 6-10 m, joka
22341:          on,                                          jaetaan kahteen pukeutumis- ja peseytymistilaan.
22342:                                                       Muiden sosiaalitilojen osalta normeissa ei ole
22343:             mitä Hallitus aikoo tehdä saattaakseen omia määräyksiä.
22344:          opettajat sosiaalitilojen suhteen tasa-
22345:                                                          Perustelluksi osoittautuneet muut sosiaalitila-
22346:          arvoiseen asemaan koulun muun hen-
22347:          kilöstön kanssa?                        ·    tarpeet  on pyritty järjestämään uusiin ja sanee-
22348:                                                       rattaviin koulurakennuksiin suunnittelun ohjauk-
22349:                                                       sella. Kaksi- ja kolmeopettajaisissa kouluissa,
22350:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- joita Suomessa on noin 2 800 yhteensä noin
22351: taen seuraavaa:                                       4 000 ala-asteen koulusta, ruuan valmistuksesta
22352: - Koulurakennusten tilanormit on määritelty ja siivouksesta vastaa yleensä sama henkilö ja
22353: :vuosittain annettavassa valtioneuvoston pää- toisaalta liikunnan tunteja pienissä kouluissa on
22354: töksessä peruskoulurakennusten piirustusten, varsin vähän, joten liikunnan opettajan pukeu-
22355: työselitysten ja normaalihintojen perusteista. tumis- ja peseytymistilan tarve rajoittuu muuta-
22356: Tämän lisäksi kouluhallituksessa on laadittu man viikkotunnin yhteyteen. Näissä kouluissa
22357: normaalihintapäätöksen tilanormien sovellutus- liikunnan opettajan pukeutumis- ja peseytymis-
22358: ohje, jossa tilat eri kokoisissa kouluyksiköissä mahdollisuus pyritään saneerausten yhteydessä
22359: on määritelty tarkemmin. Jokaista opetusainetta järjestämään siten, että kouluun rakennettava
22360: tai muuta toimintaa varten ei normeissa ole henkilökunnan . pukeutumis- ja peseytymistila
22361: voitu varata ömaa huonetilaa varsinkaan silloin, palvelee sekä keittiohenkilökuntaa, siivoojia että
22362: kun käyttäjien ja käyttötuntien määrä un ollut liikunnan opettajia. Tätä järjestelyä on pidettävä
22363: hyvin pieni. Näissä tapauksissa on yhteiset tilat tarkoitl1ksenmukaiser;ta henkilökunnan ja käy.
22364: pyritty suunnittelemaan siten, että niitä voidaan tön vähäisyyden VJJoksi. Kotitalouden opettajan
22365: käyttää useampaan tarkoitukseen. Samoin esim. sosiaalitila on järjestetty siten, että häntä varten
22366: sOsiaalitilojen tarvetta sekä niiden laatua ja varataan kotitalouden op~tustilaan siellä sijait-
22367: määrää harkittaessa on otettava huomioon hen- ,sevan kylpyhuoneen läheisyyteer1 tai kylpyhu~
22368: kilömäärän lisäksi , työn luonne, likaavuus ja neeseen pukukaappi, jolloin mahdolliseen vaat-
22369: raskaus. Niinpä normaalia opettajan työtä ei teiden vaihtoon voidaan käyttää kylpyhuonetta.
22370: voida rinnastaa siivoojan ja keittiöhenkilökun- Teknisten aineiden opettajalle järjestetään tek-
22371: nan työhön tässä mielessä.                          . nisten aineiden opetustilaan yleensä vähintään
22372:    Henkilökunnan pukeutumis- ja peseytymis- pukukaappi, suuremmissa teknisten aineiden
22373: tiloja on peruskoulujen tilimormeissa __ varattu opettistUoissa pieni huone, johon .ma.htuu työ-
22374: siivous- ja keittiöhenkilökunnalle sekä liikunnan pöytä ja vaatteiden säilytyspaikka. Pesumahdol-
22375: opettajille. Siivoushenkilökunnan pukeu tumis- lisuus on järjestetty opetustilaan opettajan työ-
22376:                                                 N:o 3.3.5                                               3
22377: 
22378: tilan läheisyyteen. Muiden opettajien työn ei          vonta. Niin myös koulurakennusneuvottelu-
22379: ole katsottu edellyttävän erillisten pukeutumis-       kunta, joka valmistelee normaalihintapäätöksen,
22380: ja peseytymistilojen rakentamista opettajille.         on vuosittain yhteydessä työsuojeluhallituksen
22381: Kouluhallitus on koulurakennusten suunnittelua         edustajiin. Viimeksi kuluneina vuosina normaali-
22382: ohjatessaan edellyttänyt, että opettajille vara-       hintapäätöksen tilanormeihin tehdyt muutokset
22383: taan naulakkotilaa 20 cm opettajaa kohti. Kun          ja lisäykset on voittopuolisesti tehty juuri työ-
22384: koulujen opettajamäärästä 2/3 on naisia, on            suojeluhallituksen esityksestä.
22385: naisopettajien WC-tilat mitoitettu suuremmiksi.           Kysymyksessä tarkoitetut ongelmat opettajien
22386: WC-etuhuone on pyritty mitoittamaan niin suu-          sosiaalitilojen suunnittelussa eivät siten voi
22387: reksi, että siihen voidaan sijoittaa jokaiselle        johtua siitä, että ylimmillä työsuojeluviran-
22388: opettajalle säilytyslokero. Etuhuoneessa on pe-        omaisilla ja opetushallinnon viranomaisilla ei
22389: seytymismahdollisuuden lisäksi mahdollisuus            olisi riittävästi yhteistyötä, niin kuin kyselyssä
22390: vaihtaa tarvittaessa vaatteita. Tämän lisäksi          on väitetty. Sen sijaan kysymyksessä tarkoite-
22391: jokaisella opettajalla on opettajien tiloissa lukit-   tut ongelmat johtunevat melko pitkälti työsuo-
22392: tava lokerokaappi, jossa voidaan säilyttää myös        jeluhallituksen ja työsuojeluhallinnon piirivi-
22393: henkilökohtaista omaisuutta.                           ranomaisten välisistä yhteyksien puutteista, sil-
22394:    Yhteenvetona voidaan todeta, että uusiin ja         lä nykyisellään työsuojeluhallinnon piiriviran-
22395: saneerattaviin koulurakennuksiin rakennettavat         omaisten vaatimukset saattavat vaihdella paik-
22396: sosiaalitilat ovat opetusministeriön käsityksen        kakuntakohtaisesti ja olla ristiriidassa muiden
22397: mukaan voimassa olevien säännösten mukaiset.           ohjeiden, esim. rakennushallituksen antamien
22398: Edellä esitettyyn viitaten ministeriö katsoo           energiansäästöohjeiden kanssa.
22399: myös, ettei opettajille eräiden aineiden opettajia        Kun nykyinen tilanne ei myöskään kouluvi-
22400: lukuun ottamatta voida edellyttää rakennetta-          ranomaisten kannalta ole tyydyttävä, opetusmi-
22401: vaksi samantasoisia sosiaalitiloja, mitä tällä het-    nisteriö tulee ennen seuraavan normaalihinta-
22402: kellä rakennetaan siivous- ja keittiöhenkilökun-       päätöksen antamista kääntymään työsuojeluhal-
22403: nalle.                                                 lituksen puoleen, jotta sosiaalitiloista ja työsuo-
22404:     Koulurakennusten suunnittelua ohjatessaan          jeluasioista yleensä saataisiin ajan tasalla olevat
22405: kouluhallitus on ollut toistuvasti yhteydessä          kaikkien asianomaisten viranomaisten hyväksy-
22406: työsuojeluhallituksen virkamieheen, jolle nimen-       mät ohjeet.
22407: omaan kuuluu työtilojen tilaratkaisujen val-
22408:      -Helsingissä 2.5 päivänä lokakuuta 1978.
22409: 
22410:                                                                        Opetusministeri Jaakko Itälä
22411: 4                                               1978 vp.
22412: 
22413: 
22414: 
22415: 
22416:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
22417: 
22418:   I det syfte 37 § 1 mom. :riksdagsordningen               Omklädnings- och tvättutrymmen för perso-
22419: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          nalen har i normerna för utrymmen i grund~
22420: nr 1649 av den 19 seprember 1978 tili veder-           skolorna reserverats för städnings- och köks-
22421: börande medlem av statsrådet översänt av-              personalen samt för gymnastiklärarna. Omkläd-
22422: skrift av följande av riksdagsledamot Saara            nings- och tvättutJrymmenas yta är fö:r städper-
22423: Mikkola m.fl. ställda spörsmål nlt 335:                sonalen 5-25 m2 , graderad enligt skolans stor-
22424:                                                       lek. Kökspersonalens omklädnings- och tvätt-
22425:            Är Regeringen medveten om avs,akna-         utrymmen ingår i ytan för köksutrymmen. För
22426:         den av samarbete mellan skol- och arbe-       gymnastiklärare har reserverats omklädnings-
22427:         tarskyddsmyndigheter när det gäller pla-       och tvättutrymmen med en yta av 3-5 m2
22428:         nering av personalutrymmen fö:r lärare         i skolor med minst 120 elever. I skolor på låg-
22429:         i skolbyggnader, och, om så är fallet,         stadiet med minst 10 basundervisningsgrupper
22430:            vad ämnar Regeringen göra för att           och i högstadieskolor av alla storlekskategorier
22431:         lärarna i fråga om sociala utrymmen i          är ytan för gymnastiklärarnas omklädnings- och
22432:         skolorna skall bli jämställda med den          tvättutrymmen sammanlagt 6-10 m2• Denna
22433:         övriga pe:rsonalen?                           yta delas på hälften mellan omklädnings- och
22434:                                                        tvättutrymmen. Normerna innehåller inte några
22435:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        enskilda bestämmelser om andra sociala utrym-
22436:  samt anföra följande:                                men.
22437:     Normer för utrymmen i skolbyggnader ha:r              I nya skolbyggnader och i skolbyggnader som
22438:  fastställts i statsrådets årligen utfärdade beslut    skall saneras har man på grundvalen av plane-
22439:  angående grunderna för ritningar, arbetsbeskriv-     dng försökt arrangera andra sociala utrymmen
22440:  ningar och normalpris för folkskolbyggnader          som visat sig erforderliga. I två- och trelärar-
22441:  och grundskolbyggnader. Förutöver har vid             skolorna, vilka i Finland är ca 2 800 av de
22442:  skolstyrelsen uppgjorts föreskrifter om tiliämp-     sammanlagt ca 4 000 lågstadieskolorna, svarar i
22443:  ning av normer för skolutrymmen enligt be-           allmänhet samma person för matlagning och
22444:  slut om normalpris, vari utrymmena i skolen-         städning. Gymnastiktimmarna är rätt få tili
22445:  heter av olika storlek noggrannare har fast-         antalet i små skolor, varför gymnastiklärarnas
22446:  ställts. Man har inte i normerna kunnat reser-       behov av omklädnings- och tvättutrymmen är
22447: vera egna utrymmen för varje undervisnings-           knutet endast tili ett fåtal veckotimmar. 1 dessa
22448:  ämne eller för varje slag av annan verksamhet,       skolor försöker man i samband med sanering
22449: och detta gäller speciellt de fall då användarna      at'J."angera omklädnings- och tvättutrymmen för
22450: varit få och användningstiden mätt i timmar           gymnastiklärare på så sätt, att det omklädnings-
22451:  mycket liten. Man har i dessa fall strävat tili      och tvättutrymme som skall byggas i skolan
22452: att planera de gemensamma utrymmena så, att           betjänar såväl köks- och städpersonalen som
22453:  de kan användas för flera ändamål. Vid en            gymnastiklärarna. Detta arrangemang måste an-
22454: övervägning av t.ex. behovet av sociala utrym-        ses vara ändamålsenligt med tanke på den få-
22455: men samt av deras kvalitet och omfattning             taliga personalen och den ringa användningen.
22456: måste likaså, förutom antalet personer, arbetets      Socialutrymmen för lärare i huslig ekonomi har
22457: natur samt arbetets smutsiga eller tunga karak-       ordnats så, att ett klädskåp reserverats för
22458: tär beaktas. En lärares normala arbete kan så-        ifrågavarande lärare i närheten av eller i det
22459: lunda inte i denna bemärkelse jämställas med          badrum som är beläget i undervisningsutrym-
22460: en städerskas eller med kökspersonalens arbete.       met för hemhushållning, varvid badrummet kan
22461:                                              N:o 33.5                                             5
22462: 
22463: användas för eventuell omklädning. För lärare       planering av skolbyggnader har den upprepade
22464: i tekniska ämnen ställs i allmänhet minst ett       gånger stått i kontakt med den tjänsteman vid
22465: klädskåp tili förfogande i undervisningsutrym-      arbetarskydrlsstyrelsen, på viiken det uttryck-
22466: met för tekniska ämnen. I större utrymmen för       ligen ankommer att övervaka fördelningen av
22467: tekniska ämnen ställs ett litet rum i ordning,      arbetsutrymmena. Också skolbyggnadsdelegatio-
22468: där ett arbetsbord och en uppbevaringsplats         nen, som bereder beslutet om normalpris, st&.-
22469: för Idäder ryms in. Tvättmöjligheter har ord-       årligen i kontakt med arbetarskyddsstyrelsens
22470: nats i undervisningsutrymmet i närheten av          representanter. De ändringar och tillägg som
22471: lärarens arbetsutrymme. Övriga lärares arbete       under de senaste åren gjorts i fråga om nor-
22472: har inte ansetts förutsätta att särskilda omkläd-   merna för utrymme i beslutet om normalpris
22473: nings- och tvättutrymmen byggs för lärarna.         har gjorts på framställning av just arbetar-
22474: Skolstyrelsen har, när den utfärdat föreskrifter    skyddsstyrelsen.
22475: för planeringen av skolbyggnader, förutsatt att         De i spörsmålet åsyftade problemen rörande
22476: det utrymme för klädställ som skall reserveras      planering av sociala utrymmen för lärare kan
22477: för lärarna skall vara 20 cm per lärare. Efter-     sålunda inte bero på bristande samarbete mel-
22478: som 2/3 av lärarna är kvinnor, har WC-utrym-        lan de högsta arbetarskyddsmyndigheterna och
22479: mena för de kvinnliga lärarna dimensionerats        de myndigheter på vilka undervisningens för-
22480: så, att de är större än utrymmena för de man-       valtning ankommer, vilket påstås i spörsmålet.
22481: liga lärarna. Man har försökt dimensionera          Däremot torde de i spörsmålet åsyftade pro-
22482: WC-förrummet så, att ett förvaringsfack för         blemen i rätt hög grad bero på bristfällig kon-
22483:  varje lärare kan placeras där. Förutom att det i   takt mellan arbetarskyddsstyrelsen och arbetar-
22484: förrummet finns tvättmöjligheter, kan vid be-       skyddsförvaltningens distriktsmyndigheter, ef-
22485: hov också kläder bytas där. I utrymmena för         tersom de krav som framställs av arbetar-
22486: lärare har varje lärare dessutom ett låsbart fack   skyddsförvaltningens distriktsmyndigheter för
22487: där också personliga tillhörigheter kan förvaras.   närvarande kan variera beroende på ort och stå
22488:     Sammanfattningsvis kan det konstateras att      i strid med andra föreskrifter, t.ex. med av
22489:  de sociala utrymmen som skall byggas i nya         byggnadsstyrelsen utfärdade energibesparings-
22490: skolbyggnader och i skolbyggnader som skall         direktiv.
22491: saneras, enligt undervisningsministeriets upp-          Eftersom den rådande situationen inte heller
22492: fattning överensstämmer med gällande stad-          ~rån skolmyndigheternas synpunkt är tillfreds-
22493:  ganden. Med hänvisning tili ovanstående an-        ställande, kommer undervisningsministeriet in-
22494: ser ministeriet också att det inte kan förutsät-    nan nästa beslut om normalpris utfärdas att
22495:  tas att sociala utrymmen på samma nivå som         vända sig tili arbetarskyddsstyrelsen, för att
22496: de, vilka för närvarande byggs för städ- och         tidsenliga och av alla behöriga myndigheter
22497: kökspersonalen, skall byggas för lärarna, dock      godkända föreskrifter om sociala utrymmen
22498: med undantag av lärare i vissa ämnen.               och i arbetarskyddsfrågor i allmänhet skall
22499:     När skolstyrelsen utfärdat föreskrifter för     kunna erhållas.
22500:      Helsingfors den 25 oktober 1978.
22501: 
22502:                                                              Undervisningsminister Jaakko Itälä
22503: 
22504: 
22505: 
22506: 
22507: 087801110W
22508:                                                1978 vp.
22509: 
22510: Sktiftligt spörsmål nr 336.
22511: 
22512: 
22513: 
22514: 
22515:                                    Taxell: Om förbättringsåiugärder bettäff:ande färjtrafiiken på vissa
22516:                                       sträckor i Abolands skärgård.
22517: 
22518: 
22519:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22520: 
22521:    Enligt det senaste utkastet tili vägverkets åt-    den lastfärja av landstigningsbåtstyp som SJO-
22522: gärdsprogram för åren 1982-1984 har reser-            fartsstyrelsen skall sätta i ttafik än är förmå-r
22523: verats 25 miljoner mark för att förbättra skär-       den inte tilifredsställa de behov av regelbundna
22524: gårdsvägen i den västta åboländska skärgården.        transporter som en så stor befolkning har som
22525: Det har framgå:tt bLa. ur ett spörsmålssvar i         den som bebor Hitis huvudöar. Också person-
22526: riksdagen i juni i år. Enligt detta svar utreds       bilstrafiken tili Hitis och Rosala har ökat. Det
22527: som bäst olika alternativ, dels en förkortning        kan nämnas att vägen mellan dessa byar nu-
22528: av färjpasset mellan Pargas och Nagu så att           mera är bygdeväg.
22529: ttafik med vajerfärja vore möjlig, dels frågan           Iniö kommun saknar i dag helt allmänna
22530: om att ersätta Vikom-färja med en bro.                vägar. De tyngre transporteroa får helt skötas
22531:    Ä ven om dessa proj,ekt framställts som alter-     på privat bas, visserligen med statsstöd. Med
22532: nativ bör vardera förverkligas.                       beaktande av att Iniö är en del av den åbo-
22533:    Då vajerfärjor eller "vajerlösa vajerfä,rjor" av   ländska skärgården är d~t av central betydelse
22534: den typ som i dag är i :trafik mellan Nagu och        att kommunen får regelbundna dagliga förbin-
22535: Korpo, sätts i trafik mellan Pargas och Nagu,         delser med grannkommunen Houtskär. För
22536: frigörs betydande färjkapacitet. Absolut senast       kommunens kommunikationer tili fastlandet är
22537: då, men helst redan tidigare, borde färjttafik in-    en reguljär bilbärande förbindelse tili Gustavs
22538: ledas på de två viktigaste sträckor i den åbo-        av stor betydelse. Färjtrafik mellan Mossala i
22539: ländska skärgården som i dag saknar färjförbin-       Houtskär via Iniö tili Gustavs skulle även be-
22540: delse, nämligen mellan Mossala i Houtskär och         tjäna Houtskär kommun.
22541: Iniö och Gustavs samt mellan Kasnäs och Hitis            Med hänvisning tili ovanstående ber under-
22542: huvudöar, Hitis, Rosala och Högsåra. Redan            reknad att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
22543: när de nya färjfästena på pas,set Galtby-             dagsordningen föreskriver tili vederbörande
22544: Norrskata-Houtskär tas i bruk, torde ledig            medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
22545: färjkapacitet stå tili förfogande. I samman-          mål:
22546: hanget bör även erinras om att man från skär-                     Är Regeringen beredd att inleda pla-
22547: gårdshåll eftJerlyst en för isgående särskilt an-              nering av färjtrafik på sttäckorna Mos-
22548: passad färja just på sträckan Galtby-Norr-                     sala-Iniö--Gustavs och Kasnäs-Hitis
22549: skata-Houtskär, vilket ytterligare skulle öka                  huvudöar så att trafik kan inledas så
22550: kapacireten.                                                   snart tillräcklig färjkapaciret står tili
22551:    Behovet av färjtrafik på de nämnda nya färj-                förfogande, och
22552: passen torde inte kunna bestridas. Hitisregio-                    vilka åtgärder avser Regeringen vidta
22553: nens tunga transporter, bl.a. tankbilar och                    för aH påskynda att färjkapaciteten
22554: andra lastbilar, kan inte skötas av de statliga                skall utökas?
22555: förbindelsebåtarna. Så nyttig och nödvändig
22556:      Helsingfors den 19 september 1978.
22557: 
22558:                                          Christoffer Taxell
22559: 
22560: 
22561: 
22562: 087801131}
22563: 2                                                1978 vp.
22564: 
22565: Kirjallinen kysymys n:o 336.                                                                  Suomennos.
22566: 
22567: 
22568: 
22569: 
22570:                                     Taxell: Lautt;a[ilikienteen parantalm1stoimenpheistä eräl[Tä Turun
22571:                                        ,saariston rciteifiä.
22572: 
22573: 
22574:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
22575: 
22576:     Viimeksi laaditun tiehallinnon toimenpiteitä        muita kuorma-auto}a, ei voida hoitaa valtion
22577: vuosina 1982-1984 koskevan luonnoksen mu-               yhteysveneillä. Niin hyödyllinen ja vähtämätön
22578: kaan 25 milj. mk on varattu saaristotien paran-         kuin maihinnousuvenetyyppiä oleva kuorma-
22579: tamiseen läntisessä Turunmaan saaristossa. Tä-          lautta onkin, jonka merenkulkuhallitus aikoo
22580: mä on käynyt ilmi mm. eräästä vastauksesta              sijoittaa liikenteeseen, se ei kuitenkaan kykene
22581: eduskunnassa tehtyyn kysymykseen kesäkuussa             tyydyttämään säännöllisten kuljetusten tarvetta,
22582: tänä vuonna. Tämän vastauksen mukaan selvite-           joka on Hiittisten pääsaarilla asuvalla suurella
22583: tään parhaillaan eri vaihtoehtoja; toisaalta laut-      väestömäärällä. Myös henkilöautoliikenne Hiit-
22584: taetäisyyden lyhentämistä Paraisten ja Nauvon           tisiin ja Ros,alaan on lisääntynyt. Voidaan mai-
22585: välillä siten, että vaijerilautalla tapahtuva lii-      nita, että näiden kylien välinen tie on nykyisin
22586: kenne kävisi mahdolliseksi, toisaalta kysymystä         paikallistie.
22587: Vikom-lautan korvaamisesta sillalla.                       Iniön kunnasta puuttuvat tänään täysin ylei-
22588:     Vaikkakin nämä projehit esitetään toistensa         set tiet. Raskaat kuljetukset on hoidettava täy-
22589: vaihtoehtoina, tulisi molemmat toteuttaa.               sin yksityisesti, joskin valtion avustuksella. Ot-
22590:     Kun vaijerilautat tai sitä tyyppiä olevat "vai-     taen huomioon, että Iniö on osa Turunmaan
22591: jerittomat vaijerilautat", jotka nyt ovat käytös-       saaristoa, on mitä tärkeintä, että kunta saa
22592: sä Nauvon ja Korppoon välisessä liikenteessä,           säännölliset päivittäiset yhteydet naapurikun-
22593: otetaan liikenteeseen Paraist:en ja Nauvon vä-          taan Houtskariin. Säännöllisellä autoyhteydellä
22594: lillä, vapautuu huomattava määrä lauttakapasi-          Kustaviin on ajatellen kunnan yhteyksiä man-
22595: teettia. Ehdottomasti silloin viimeistään, mutta        tereelle suuri merkitys. Lauttaliikenne Hout-
22596: mieluummin jo aikaisemmin, olisi lauttaliikenne         skarissa sijaitsevasta Massalasta Iniön kautta
22597: aloitettava kahdella tärkeimmällä Turunmaan             Kustaviin palvelisi myös Houtskarin kuntaa.
22598: saariston reitillä, joilla ei ole lauttayhteyttä,          Edellä olevaan viitaten allekirjoittanut esittää
22599: eli Houtskarissa sijaitsevan Mossalan ja Iniön          valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin no-
22600: sekä Kustavin välillä sekä Kasnäsin ja Riittisten       jalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22601: pääsaarten, Riittisten ja Rosalan sekä Högsåran,        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22602: välillä. Jo silloin, kun uudet lauttalaiturit välillä
22603: Galtby-Norrskata-Houtskari otetaan käyt-                          Aikooko Hallitus aloittaa lauttalii-
22604: töön, pitäisi vapaata lauttakapasiteettia olla käy-            kenteen suunnittelun väleillä Mossala-
22605: tettävissä. Tässä yhteydessä on vielä muistutet-               Iniö-Kustavi ja Kasnäs-HHttisten
22606: tava siitä, että saaristolaistaholta on toivottu               pääsaaret, jotta liikenne voitaisiin aloit-
22607: jäissä kulkemiseen soveltuvaa lauHaa erityisesti               taa heti, kun on käytettävissä riittävästi
22608: välille Galtby-Norrskata-Houtskari, mikä                       lauttakapasiteettia, ja
22609: entisestään lisäisi kapasiteettia.                                mihin t:oimenpiteisiin Hallitus aikoo
22610:     Mainituilla matkoilla vallitsevaa lauttaliiken-            ryhtyä lauttakapasiteetin lisäämisen no-
22611: teen tarvetta ;tuskin voidaan kiistää. Riittisten              peuttamiseksi?
22612: seudun raskaita kuljetuksia, mm. säiliöautoja ja
22613:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
22614: 
22615:                                           Christoffer Taxell
22616:                                                 N:o 336                                                  3
22617: 
22618: 
22619: 
22620: 
22621:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
22622: 
22623:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kapasiteetiltaan suurempaan lauttatyyppiin.
22624: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Suunnitelman toteutuminen merkitsisi arviolta
22625: olette 19 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-         n. 3 mmk:n vuotuista kustannussäästöä lautta-
22626: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       paikalla ja vapauttaisi ao. lautta-alukset muual-
22627: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        le. Tämä voisi tapahtua v. 1983, jos hankkeen
22628: Ch. Taxellin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-       rahoitus valtion menoarviossa järjestyy.
22629: myksestä n:o 336:                                          Liikenneministeriössä ja tie- ja vesirakennus-
22630:                                                        hallituksessa ei ole suunnitelmia uusien lautta-
22631:           Aikooko Hallitus aloittaa lauttaliiken-      aluksilla liikennöitävien yhteysvälien perustami-
22632:        teen suunnittelun väleillä Mossala-             sesta. Liikenneministeriön käsityksen mukaan
22633:        Iniö-Kustavi ja Kasnäs-Hiittisten               tulisi pyrkiä käyttökustannuksiltaan lautta-aluk-
22634:        pääsaaret, jotta liikenne voitaisiin aloit-     sia halvempiin ratkaisuihin. Lautta-alus ei ole
22635:        taa heti, kun on käytettävissä riittävästi      helposti sijoitettavissa uuteen kohteeseen. Alus-
22636:        lauttakapasiteettia, ja                         ta varten tarvitaan täysin yhteysaluslaitureista
22637:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         poikkeava laiturityyppi, joka maksaa arviolta
22638:        ryhtyä lauttakapasiteetin lisäämisen no-         1 mmk/kpl sekä lisäksi laitmeihin liittyvät
22639:        peuttamiseksi?                                  tiet. Lautta-alukset tarvitsevat myös syvemmän
22640:                                                         väylän kuin yhteysalukset. Mahdollisilla uusilla
22641:    Vastauksena kysymykseen 'esitän kunnioittaen        lauttaväleillä ei tarvittaisi kovin suurta lautta-
22642: seuraavaa:                                             kapasiteetttia, kun taas hyvät jäissäkulkuominai-
22643:    Turun saaristossa on hiljattain toteutettu laa-      suudet olisivat pitkillä reiteillä tärkeitä. Meren-
22644: jahko merenkulkuhallituksen hoitaman yhteys-           kulkuhallituksessa onkin tiettävästi palvelun pa-
22645: liikenteen uuddleenjärjestely. Liikenteeseen on        rantamiseksi ja kapasiteetin lisäämiseksi har-
22646: asetettu uusi "Rosala"-luokan yhteysalustyyppi,        kittu mahdollisuuksia jatkaa "Rosala"-luokan
22647: joka voi ottaa runsaat 100 matkustajaa sekä             yhteysaluksia autokannen kohdalta n. 5 met-
22648:  kansilastin määrästä riippuen enintään 4 hen-         rillä.
22649: kilö- tai pakettiautoa. Järjestelyihin liittyy laaja       Liikenneministeriössä ja tie- ja vesirakennus-
22650: laiturien parantamis- ja väylien ruoppaus- ja          laitoksessa on tiedostettu saariston liikenne-
22651: merkitsemisohjelma. Iniön saariston laitureihin        ongelmat. Mahdollisesti kyseeseen tulevat rat-
22652: tie- ja vesirakennuslaitos on investoinut n. 4         kaisut ovat kuitenkin niin monitahoisia, ettei
22653: mmk ja Riittisten saaristoon vastaavasti n. 2          yksittäisistä hankkeista voi tehdä ratkaisua en-
22654: mmk.                                                   nen kuin on selvitetty saaristossa tehtävien rat-
22655:    Maantiellä n:o 180 eli ns. saaristotiellä on        kaisujen yleisperiaatteet. Tie- ja vesirakennus-
22656: lukenteen hoito Paraisten-Nauvon lauttapai-             laitos onkin asettanut työryhmän selvittämään
22657: kalla eräs suurimpia ongelmia. Lauttapaikan            Turun saariston liikennekysymyksiä. Työryhmä
22658: hoitokustannukset ovat kuluvana vuonna ar-             tulee tarkastelemaan mm. vapautuvien lautta~
22659: vion mukaan n. 4 mmk. Käytettävissä olevasta           alusten käyttöä sekä yleisen tieverkon laajenta-
22660: kolmesta laUJuta-aluksesta huolimatta ei lautta-       mismahdollisuuksia saaristossa ja pyrkii löytä-
22661: paikalla voida kesän suurimpien liikennehuip-          mään toimivat, kustannuksiltaan kohtuulliset ja
22662: pujen aikana välttää ruuhkautumista. Koska             taloudelliset ratkaisut. Mm. tämän selvityksen
22663: mahdollisuudet kiinteän yhteyden toteuttami-           perusteella voidaan sitten tehdä päätöksiä yksit-
22664: seen eivät ole näköpiirissä pitkälläkään tähtäyk-      täisistä hankkeista Turun saaristossa niitten
22665: sellä, tutkitaan tie- ja vesirakennuslaitoksessa       hankkeiden lisäksi, jotka ovat jo tiedossa tai
22666: mahdollisuuksia lyhentää lauttaväliä ja siirtyä        joita jo toteutetaan.
22667:       Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1978.
22668: 
22669:                                                                     Liikenneministeri Veikko Saarto
22670: 4                                                1978 vp.
22671: 
22672: 
22673: 
22674: 
22675:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22676: 
22677:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            milj. mk vid färjläget och frigöra ifrågavarande
22678: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse ·         frigående färjor för andra ändamål. Detta kan
22679: av den 19 september 1978 till vederbörande              ske år 1983, om finansieringen av projektet
22680: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          ordnas i statens utgiftsstat.
22681: jande av riksdagsman Ch. Taxell undeTtecknade               Varken trafikministeriet ellet väg- och vat-
22682: spörsmål nr .336:                                       tenbyggnadsstyrelsen har några planer på att
22683:                                                         upprätta nya förbindelseleder som trafikeras
22684:           Är Regeringen beredd att inled:a pla-         med frigående färjor.
22685:        nering av färjtrafik på sträckorna Mos-              Enligt trafikministeriets mening borde man
22686:        sala-Iniö-Gustavs och Kasnäs-Hitis               sträva till en lösning, enligt viiken driftskost-
22687:        huvudöar så att trafik kan inledas så            naderna är lägre än driftskostnaderna för fri-
22688:        snart tillräcklig färjkapacitet står till för-   gående färjor. Det är inte lätt att sätta in en
22689:        fogande, och                                     frigående färja på en ny led. För färjan behövs
22690:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta         en typ av brygga som helt skiljer sig från bryg-
22691:        för att påskynda att färjkapaciteten skall       gorna för förbindelsefartyg och som kostar upp-
22692:        utökas?                                          skattningsvis 1 milj. mk/ st. Därtill behövs
22693:                                                         vägar som ansluter sig till bryggorna. De fri-
22694:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           gående färjorna kräver också djupare farleder
22695: samt anföra följande:                                   än förbindelsefartygen. Eventuella nya färjpass
22696:    Inom den åboländska skärgården har nyligen            skulle inte kräva alltför stor färjkapacitet, me-
22697: förverkligats en tämligen omfattande omorgani-          dan däremot goda isforceringsegenskaper skulle
22698: sering av den förbindelsetrafik som handbas av           vara viktiga på långa sträckor. I syfte att för-
22699: sjöfartsstyrelsen. En ny förbindelsefartygstyp           bättra servicen och utöka kapaciteten har sjö-
22700: av "Rosala"-klass har satts in i trafik. Dessa           fartsstyrels·en också veterligen prövat möjlighe-
22701: fartyg kan ta drygt 100 passagerare och högst            terna att förlänga bildäcken på förbindelsefar-
22702: 4 personbilar eller paketbilar, beroende på              tyg av "Rosala"-typen med ca 5 meter.
22703: mängden däckslast. Arrangemangen inbegriper                 Inom trafikministeriet och väg- och vatten-
22704: ett omfattande program för förbättrande av               byggnadsverket är man medveten om skärgår-
22705: bryggorna och uppmuddring och utmärkning av              dens trafikproblem. De lösningar som even-
22706: farlederna. För Iniö skärgårds bryggor har väg-          tuellt kan komma i fråga är dock så mångfaset-
22707: och vattenbyggnadsverket investerat ca 4 milj.           terade att inga beslut om enskilda projekt kan
22708: mk och för bryggorna i Hitis skärgård ca 2               fattas föl'rän de allmänna prindperna för de
22709: milj. mk.                                                beslut som gäller skärgårdens problem har bli-
22710:    På landsväg nr 180 eller den s.k. skärgårds-          vit utredda. I detta syfte har väg- och vatten-
22711: vägen är ombe•sörjandet av trafiken vid Pargas           byggnadsverket tillsatt en arbetsgrupp med
22712: -Nagu färjläge ett av de största problemen.              uppdrag att utreda den åboländska skärgårdens
22713: Underhållskostnaderna för färjläget uppgår in-           trafikfrågor. Arbetsgruppen kommer att granska
22714: nevarande år till uppskattningsvis ca 4 milj.            bl.a. möjligheterna att använda frigående färjor
22715: mk. Trots de tre frigående färjor som står till          som blir frigjorda samt möjligheterna att ut-
22716: förfogande kan stockningar vid färjläget inte            vidga det allmänna vägnätet i skärgården, och
22717: undvikas under sommarens svåraste trafiktop-             arbetsgruppen kommer att vinnlägga sig om
22718: par. Då möjligheter att förverkliga en fast för-         att finna funktionsdugliga, tili kostnaderna rim-
22719: bindelse inte kan skönjas ens på lång sikt,              liga och ekonomiska lösningar. På basen av
22720: undersöker väg- och vattenbyggnadsverket för-            bl.a. denna utredning kan man sedan fatta be-
22721: utsättningarna för att förkorta färjpassen och           slut om enskilda projekt i Åbolands skärgård
22722: övergå till en färjtyp med större kapacitet. En          utöver de projekt som redan har aktualiserats
22723: realisering av planen skulle innebära en årlig           eller som för närvarande förverkligas.
22724: kostnadsbesparing om uppskattningsvis ca 3
22725:      Helsingfors den 23 oktober 1978.
22726:                                                                         Trafikminister Veikko Saarto
22727:                                                1978 vp.
22728: 
22729: Skriftligt spörsmål nr 337.
22730: 
22731: 
22732: 
22733: 
22734:                                    Stenbäck m. fl.: Om förbättrande av sysselsättningen           vissa
22735:                                        svenska och · tvåspråkiga kommuner.
22736: 
22737: 
22738:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
22739: 
22740:     Arbetskraftsservicen för den finlandssvenska      svensk- och tvåspråkiga kommuners del även
22741: befolkningen bör ha som huvudmål att trygga           använt sig av utvandringstal och arbetskraftsc
22742: tillgången tili arbetsplatser på hemorten. En         politiska synpunkter som motiveringar. Av
22743: arbetssökande bör ha rätt tili information om         svaret framgår dock tydligt att kommunernas
22744: arbetsplatser och arbetsval på sitt modersmål.        utvandringstal inte har tillmätts någon avgö~
22745: Då man bedömer sysselsättningen i svenskbyg-          rande betydelse vid anslagstilldelningen. Lar-
22746: derna bör man beakta att det ofta finns en            betskraftsministeriets svar konstaterades slut-
22747: dold arbetslöshet i och med att svensksprå:kiga       ligen att man på· basen av en statistisk utted-
22748: arbetslösa emigrerar utan att registrera sig som      ning över andelen arbetslösa och undersyssel-
22749: arbetslösa. Enligt de utredningar, som har            satta bland de finlandssvenska emigranter, som
22750: gjorts, tar endast ca 1/4 först kontakt med ar-       under åren 1976~1977 utvandrat via atbets-
22751: betsförmedlingen.                                     förmedlingen, kommer att bedöma huruvida
22752:     För att förbättra sysselsättningsläget i          och i vilken utsträckning det blir möjligt· att
22753: Svensk-Finland och motverka emigrationen har          beakta kommuners och kommunala delområ-
22754: delegationen för emigrantärenden föreslagit att       dens utvandringstal vid beviljandet av syssel~
22755: kommunens utvandringstal borde utgöra en              sättningsmedel och sysselsättningsstöd till kom-
22756: grund, när statliga sysselsättningsmedel bevil-       muner och företag inom • de. · finlandssv:enska
22757: jas. Svenska folkpattiet har i olika sammanhang       områdena.                            .
22758: stött detta krav.                                        Med hänvisning tili ovanstående ·och .77 § 1
22759:     I svaret på ett skriftligt spörsmål av svenska    mom. riksdagsordningen framställer underteck-
22760: riksdagsgruppen (nr 131/1977 rd.) om beak-            nade vördsamt till vederbörande medlem av
22761: tande av kommunernas utvandringstal när kom-          statsrådet följande spörsmål:    .
22762: munerna beviljas sysselsättningsmedel konstate-
22763: rades från arbetskraftsmi1.1isteriets sida att sys-            .Vilka konkreta åtgärder har Regering·
22764: selsättningsstöd i en mindre utsträckning har                en vidtagit för att redan denna v.inter
22765: kunnat beviljas tili företag i svensk- och två-              kunna sätta in Pun'ktstöd för att för·
22766: språkiga områden, och att den högre emigra-                  bättra sysselsättni1.1gen i speciellt emi·
22767: tionsbenägenheten därvid har utgjort en av                   grationsdrabbade svenska och tvåsprår
22768: motiveringarna för beviljandet. Vid fördelning-              kiga kommuner?
22769: en av statliga bostadslån har man för en del
22770:       Helsingfors den 19 september 1978.
22771: 
22772:                 Pär Stenbäck                                     Jutta.Zilliacus ~x··.:,·
22773:                 Ingvar S. Melin                                  Kristiar( Gestdn ... ·
22774:                 Christoffer Taxell                               Henrik Westerluttd
22775:                 Ragnar Granvik                                   Elly Sigfrids'        ·
22776:                 Håkan Malm                                       Gunnar Häggblom
22777: 
22778: 
22779: 
22780: 
22781: 0878011472
22782: 2                                               1978 vp.
22783: 
22784: Kirjallinen kysymys n:o 337.                                                              Suomennos.
22785: 
22786: 
22787: 
22788: 
22789:                                    Stenbäck ym.: Työllisyyden parantamisesta eräissä ruotsinkieli-
22790:                                        sissä ja kaksikielisissä kunnissa.
22791: 
22792: 
22793:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22794: 
22795:    Ruotsinsuomalaiselle väestölle tarkoitetun          perusteena. Jaettaessa valtion asuntolainoja on
22796: työvoimapalvelun .päämääränä tulee olla työ-           joidenkin ruotsinkielisten ja kaksikielisten kun-
22797: paikkojen. saannin turvaaminen kotipaikkakun-          tien osalta myös käytetty muuttolukuja ja työ-
22798: nallaan. Työnhakijalla tulee olla oikeus saada         voimapoliittisia näkökohtia perusteina. Vasta-
22799: työpaikkoja. ja työsopimuksia koskevaa infor-          uksesta ilmenee kuitenkin. selvästi se, että kun-
22800: maatiota äidinkielellään. Arvioitaessa työllisyyt-     tien siirtolaisuusluvuille ei ole annettu ratkai-
22801: tä ruotsalaisseuduilla tulee ottaa huomioon se,        sevaa merkitystä varojen jaossa. Työvoimami-
22802: että usein on olemassa piilevää työttömyyttä           nisteriön vastauksessa todetaan lopuksi, että
22803: seen johdosta, . että ruotsinkieliset työttörnät       erään tilastollisen selvityksen perusteella, joka
22804: muuttavat maasta ilmoittautumatta työttömiksi          koskee työttömien ja alityöllisten osuutta suo-
22805: rekisteriin. Suoritettujen selvitysten mukaan          menmotsalaisista siirtolaisista, jotka vuosina
22806: vain noin 114' ottaa ensin yhteyttä työnväli-          1976-1977 ovat muuttaneet työnvälityksen
22807: tykseen.                                               kautta, tullaan arvioimaan, onko mahdollista ja
22808:    Suomen ruotsinkielisillä alueilla vallitsevan       missä määrin ottaa huomioon kuntien ja kun-
22809: työllisyystilanteen parantarniseiksi sekä siirtolai-   tien osa-alueiden muuttoluvut myönnettäessä
22810: suuden ehkäisemiseksi siirtolaisasiain neuvotte-       työllisyysvaroja ja työllistämistukea suomenruot-
22811: lukunta on ehdottanut, että kunnan siirtolais-         salaisten alueiden kunnille ja yrityksille.
22812: lukujen tulisi olla pohjana myönnettäessä val-            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
22813: tion ·työllisyysvaroja. Ruotsalainen kansanpuo-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
22814: lue on eri yhteyksissä tukenut tätä vaatimusta.        joittaneet esittävät kunnioittavasti valtioneuvos-
22815:    Ruotsalaisen eduskuntaryhmän tekemään kir-          ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
22816: jalliseen kysymykseen (n:o 131/1977 vp.), jo-          van kysymyksen:
22817: ka koski kuntien siirtolaislukujen huomioimista
22818: myönnettäessä työllisyysvaroja, saadun vastauk-                  Mihin konkreettisiin toimenp1te1snn
22819: sen mukaan työvoimaministeriön taholta todet-                 Hallitus on ryhtynyt, jotta jo tänä tal-
22820: tiin, että työllistämistukea on jossain määrin                vena voitaisiin antaa pistetukea työlli-
22821: voitu myöntää ruotsinkielisten ja kaksikielisten              syyden parantamiseksi erityisesti siirto-
22822: alueiden yrityksille ja että suurempi muutto-                 laisuudesta kärsivissä ruotsinkielisissä ja
22823: halukkuus on tällöin ollut· eräänä myöntämis-                 kaksikielisissä kunnissa?
22824:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1978.
22825: 
22826:                 Pär Stenbäck                                       J u tta ZiUiacus
22827:                 Ingvar S; Meiin ;                                  Kristian ·Gestrin
22828:                 Christoffer . TaxeH                                Henrik: Westerlund
22829:                 Ragnar Grånvik ·                                   Elly Sigfrids
22830:                 Håkan Malm                                         Gunnar ·Häggblom
22831:                                                  N:o 337                                                           3
22832: 
22833: 
22834: 
22835: 
22836:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
22837: 
22838:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          mlta on onnistuttu Jatjestamaan. Valikoima on
22839: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           sitä paitsi yksipuolinen. Työvoimaministeriön
22840: olette 19 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn               vuoden 1979 toiniirttasllUnnitelmas.sa onkin rtäi~
22841: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            den kurssieh kehittäminen asetettu erääksi k~s­
22842: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           keiseksi tehtäväksi. Tämä edellyttää, että mi-
22843: edustaja Pär Stenbäckin ym. näin kuuluvasta             nisteriön su.urihitteluhenkiwkuntäa lisätään. Tä-
22844: kirjallisesta kysymyksestä n:o 337:                     tä tarkoitusta varten on äskettäin palkattu yksi
22845:                                                         osapäivätöiminen työntekijä. ·
22846:            Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin
22847:         Hallitus on r)"htynyt, jotta jo tänä tal-
22848:                                                              Kuteri aiefumirikin    on'    ty:övoima:ininisteriö v.
22849:                                                          1978 jossakin määrin ni:yöntänyt tyÖllisyysvaro-
22850:         vena voitaisiin antaa pistetukea työlli-        ja valtion työkohteisiin ja yrityksille ruotsin- ja
22851:         syyden parantamiseksi erityisesti siirto-       kaksikielisissä kunnissa huomioon ottaen näiden
22852:         laisuudesta kärsivissä ruotsinkielisissä ja     suuren siirtolaisuusalttiuderi. Samoin on valtion
22853:         kaksikielisissä kunnissa?                       asuntolainoja voitu kohdentaa siiitolai~tius- ja
22854:                                                         työvoimapoliittisin. perustein.
22855:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Itse asiassa olisi jo nyt mahdollista Jisätii
22856: vasti seuraavaa:                                        ruotsin- · j:J kaksikielisille kunnille tar~itettua.
22857:    Työvoimaministeriössä on viime vuosina               työllistämistukea, mikäli. näiltä saataielin t~­
22858: kiinnitetty huomiota suomenruotsalaisten vaka-          peellinen määrä 'sopiv:ia esityksiä . .Tässäkin kohc
22859: vaan siirtolaisuusongelmaan ja pyritty mm. suo-         den tuntuu ·ruotsinkielisen suunnittelJJh~nkilös­
22860: menruotsalaisten työvoimapalveluja kehittämäl-          tön puute. Järjestelmällinen toimint~ .:siirtolai-
22861: lä ehkäisemään ruotsinkielisten maastamuuttoa.          suudesta kärsivien alu~den' työlliwyden. tuke-
22862:    Työvoimahallinnon ruotsinkielistä tiedotus-          miseksi. ~edell yttiiii nimittäin ·aktivoi va.a 'ja infor-
22863: ja lomakemateriaalia on mm. voimakkaasti kehi-          moivaa yhteistyötä ·näiden ·kuntien kanssa;.
22864: tetty. Niinpä työpaikkalehti Työmarkkinat....;:.Ar-         Äskettäin asetettiin erityinen .komitea $elvit-
22865: betsmarknaden on nykyisin kaksikielinen. Eri-           tämää:n su()roentuotsala.isen väestön sHrtolais!lu·
22866: laisin tiedotustoimin on suomenruotsalaista ylei-       den syitä ja:~ edellyf:tämiä toimenpiteitä, Ky"
22867: söä pyritty aktivoimaan ja käyttämään hyväk-            selyssä mainittu tilastollinen selvitys työttömien
22868: seen työvoimatoimistojen palveluja. Vuosien             ja alityölliste:ttyien .:®uudesta vv.· 1976-'"-77
22869:  1977 ja 1978 aikana on mm. jaettu ruotsin-             työnvälitykscm k-autta · muuttaneiden suomen-
22870: kielisiin perheisiin, joihin kuuluu 17~50-vuo­          ruotsalaisten :.siirtolaisten ke_skuuqessa, jota·· ei
22871: tiaita perheenjäseniä, työvoimahallinnon · palve-       resurssien puutteen: vuoksi:ole·voitu suorittaa,
22872: lumuotoja ja ruotsinkielisiä työllisyyskursseja         voitaneen -aiit!la tämän:.ko.tnitean .teht-äväksi"
22873: käsittelevä esite. Tätä tiedotustoiminnal}. kehit-       · _Ty:övoimamio~teriÖ on.·. myös ·kiinnOstunut
22874: tämistyötä on .tarkQitus;:jåtkaa;c :k0Sb siinä jat-     aloittamaan ::1<;-ok-eiluroimin-nan;: .jossa: sij-ainnin-
22875: kuv;:tsti on puuttei~ .. ' , : ·r: ."            .      ohjaus r~U>t~täi~~n:-:mUihili: tiet;yi~l~ ~o~e~­
22876:   .Rubtsinkiclisten työllisY:iskur$~ .JJ:näf:Wiä,on     l"ll,J;>tsalaisllk ~ ~k~:nmn~ ,· kohdtstd:ttuhtn: :, :-tyolh-
22877: viime: vuosina voit\'llisi:tä,~inut-ta.. lie;d, vasma   &YY1t-ii; ,tuk-e.viifl':10im:iin tälla.i~ ·toimibnan. työl•
22878: yhä· kasvavaa t~vetta·. :KUJ.:s~en.tarve.. 9n ,tällä    lisyy~ttJC edistiNieri iä.. 1iiitl'olaisuutta .. hillitsevien
22879: hetkellä vähintään· kaksi. kertaa: suurempi kuin        vaikutusten ttitkihlisd<si.
22880:       Helsingissä 2'7 päivän~ lokakuuta 1978.
22881: 
22882:                                                                          Työvoimaministeri Arvo Aalto
22883: 4                                             1978 vp.
22884: 
22885: 
22886: 
22887: 
22888:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22889: 
22890:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-           dessutom alltför ensidigt. I arbetskraftsministe-
22891: ningen avser har Ni, Herr T alman, med Eder         riets verksamhetsplan för år 1979 har man så
22892: skrivelse av den 19 september 1978 till veder-      också ställt utvecklingsarbetet av dessa kurser
22893: börande medlem av statsrådet för besvarande         som en centra1 uppgift. Detta förutsätter, att
22894: översänt avskrift av fö1jande, av riksdagsman       p1aneringsresurser vid ministeriet ökas. För
22895: Pär Stenbäck m.fl. ställda skriftliga spörsmål      detta ändamål har nyligen en deltidsanstä1ld
22896: nr 337:                                             arbetstagare avlönats.
22897:           Vilka konkreta åtgärder har Regering-         Liksom tidigare har arbetskraftsministeriet
22898:         en vidtagit för att redan denna vinter      år 1978 i mindre utsträckning beviljat sysse1-
22899:         kunna sätta in punktstöd för att för-       sättningsmedel tili statliga arbetsprojekt och
22900:         bättra sysselsättningen i spedellt emi-     till företag i svensk- och tvåspråkiga kommu-
22901:         grationsdrabbade svenska och tvåsprå-       ner med beaktande av deras höga emigrations-
22902:         kiga kommuner?                              benägenhet. Likaså har statligä bostads1ån kun-
22903:                                                     nat fördelas med emigrations- och arbetskrafts-
22904:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       politiska motiveringar.
22905: samt fö1jande:                                          I sjä1va verket skulle det redan nu vara möj-
22906:    Vid arbetskraftsministeriet har man under        ligt att öka sysselsättningsstöden till svensk-
22907: de · senaste åren fäst uppmärksamhet vid det        och tvåspråkiga kommuner, om dessa kommu-
22908: allvarliga prob1em som den fin1andssvenska          ner bara skulle göra tillräckligt med 1ämpliga
22909: emigrationen utgör och strävat till att bl.a.       framställningar. Också här kommer bristen på
22910: genom att utveckla den fin1andssvenska arbets-      svenskspråkig p1aneringspersonal in. Ett syste-
22911: kraftsservicen motverka de svenskspråkigas          matiskt arbete för att stöda sysselsättningen
22912: utvandring.                                         på emigrationsdrabbade områden förutsätter
22913:    Man har bl.a. kraftigt utvecklat arbetskrafts-   nämligen ett aktiverande och informerande
22914: förvaltningens svenskspråkiga informations- och     samarbete med dessa kommuner.
22915: b1ankettmaterial. Så1edes är arbetsp1atstidning-        För en tid sedan tillsattes en särskild kom-
22916: en Työmarkkinat-Arbetsmarknaden numera              mitte med uppgift att utreda orsakerna till den
22917: tvåspråkig. Man har genom olika informations-       finlandssvenska emigrationen samt de åtgärder
22918: åtgärder sökt aktivera den fin1andssvenska all-     som denna förutsätter. Den i spörsmå1et om-
22919: mänheten att använda sig av arbetskraftsby-         nämnda statistiska utredningen över andelen
22920: råernas serviceformer. BLa. har man under år        arbetslösa och undersysse1satta bland finlands-
22921: 1977 och 1978 till svenska familjer med med-        svenska emigranter som åren 1976-1977 ut-
22922: lemmar i å1dern 17-50 år masspritt en svensk        vandrat via arbetsförmedlingen, en utredning
22923: broschyr om arbetskraftsförva1tningens service-     som inte kunnat utföras på grund av bristande
22924: former och svenskspråkiga sysse1sättningskur-       resurser, torde kunna ges denna kommitte i
22925: ser. Man har för avsikt att fortsätta denna ut-     uppdrag.
22926: veckling av informationsverksamheten, efter-           Vid arbetskraftsministeriet är man också
22927: som det fortfarande finns brister i den.            intresserad av att påbörja en försöksverksam-
22928:    Anta1et svenska sysselsättningskurser har        het · med leikaliseringsstyrning kombinerad med
22929: kunnat ökas de senaste åren, men det motsva-        andra sysselsättande stödåtgärder tili vissa fin-
22930: rar inte. ·de alltmer ökande behoven. Behovet       landssvenska kommuner för att undersöka den-
22931: av nämnda kurser är minst dubbelt större än         na verksamhets sysselsättningsfrämjande och
22932: vad man hittills lyckats anordna. Utbudet är        emigrationsdämpande verkningar.
22933:      Helsingfors den 27 oktober 1978.
22934: 
22935:                                                                  Arbetskraftsminister Arvo Aalto
22936:                                               1978 vp.
22937: 
22938: Kirjallinen kysymys n:o 338.
22939: 
22940: 
22941: 
22942: 
22943:                                   Hetemäki-Olander ym.: Lukiou ruotsin kielen ope:ruksessa ,synty-
22944:                                       neestä epäkohdasta.
22945: 
22946: 
22947:                          Ed u s kunnan H 'e r r a: Puhe m i e h eli e.
22948: 
22949:    Lukion ruotsin kielen opetuksessa on synty-           Oppilaat ja heidän vanhempansa, jotka hy-
22950: nyt vakava epäkohta tästä syksystä alkaen;           vässä uskossa ovat valinneet: ruotsin ensimmäi-
22951: Lukioon on tullut sellaisia oppilaita, jotka ovat    seksi vieraaksi kieleksi, joutuvat näin ollen yllät-
22952: lukeneet peruskoulun 7:nneltä luokalta alkavan       tävään tilanteeseen. Pidempi kurssi ei johdakaan
22953: ruotsinkurssin eli 342 tuntia ja toisaalta sellai-   vankempaan kielitaitpon kuten , he ovat usko-
22954: sia oppilaita, jotka ovat aloittaneet ruotsin kie-   neet. Lisäksi tällä tav3;lla opis~elemall!l joutu-
22955: len opiskelun jo peruskoulun 3 :nnelta luokalta      vat luokat on saatettu ruotsin kielessä, opetuk-
22956: ja lukeneet tätä kieltä 608 tuntia. Ero on siis      l:lelliseen umpikujaan. On mahdotonta toteuttaa
22957: 266 tuntia. Pitemmän kurssin lukeneille' ei ole      opetusta pedagogisesti tarkQi~uksenmukaisella
22958: tällä hetkellä ,järjestetty omaa jatko-opiskelu-     tavalla luokassa, johon kuuluu liifttöiasoltaan
22959: ryhmää lukiossa.                                     varsin erilaisia oppilaita. Syntyneestä tilanteesta
22960:    Peruskouluasett~ksen 19 §: n mukaan oppilail-     kärsii kumpikin oppilasryhmä, opettajista puhu-
22961: la on oikeus valita ensimmäiseksi oppilaalle vie-    mattakaan.
22962: raaksi kieleksi englannin ohella myös ranska,            Edellä esitetyn perusteella ja: valtiopäiväjär-
22963: ruotsi, saksa tai venäjä. Kaikissa muissa kielissä   jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitäm-
22964: paitsi ruotsissa on oppilaille järjestetty mahdol~   me valtioneuvoston asianomaisen jäseneri vas-
22965: lisuus jatkaa ensimmäisen vieraan kielen opis-       tattavaksi seuraavan kysymyksen: '
22966: kelua omana ryhmänä lukiossa. Mainituista kie-                           '                 '
22967: 
22968: 
22969: listä valitaan 3:nnella luokalla englannin jäl-                , Onko Hallitus tietoinen tänä syksynä
22970: keen eniten ruotsi. Tätä 3 :nnelta luokalta al-              lukion ruotsin kielen opetuksen suhteen
22971: kavaa ruotsin kieltä opiskelee tällä hetkellä                sY11tyneestä ,epäkohdasta; ja jos on,
22972: peruskoulun opetussuunnitelman mukaan, toi-                   , mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22973: mivissa kouluissa yli 12 000.                                ryhtyä tilanteen korjaamiseksi välittö-
22974:                                                              mästi?
22975:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
22976: 
22977:          Elsi Hetemäki-Olander          Jutta Zilliacus                 Bror Lillqvist ,
22978:          M: Jaatinen ,       ,          Juhani Sipiläinen               Matti Hokkanen
22979:          Pekka Jokinen                  Kalevi Mattila ,                Jaririo Wahlström
22980:          Erkki Häkämies                 Jacob Söderman                  Anna-Liisa Jokinen
22981: 
22982: 
22983: 
22984: 
22985: 087801112X
22986: 2                                             1978 vp.
22987: 
22988: 
22989: 
22990: 
22991:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22992: 
22993:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       2926/11. 5. 1978) ovat voimassa lukuvuodesta
22994: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        1978/79 lukuvuoteen 1981/82 saakka.
22995: olette kirjeellänne n:o 1667 20 päivältä syys-          Hallituksen käsityksen mukaan edellä mai-
22996: kuuta 1978 lähettänyt valtioneuvoston asian-         nituilla kielen opetuksen järjestämistä koskevilla
22997: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja         ohjeilla ei kuitenkaan saavuteta sitä, että lukion
22998: Hetemäki-Olanderin ym. tekemän seuraavan kir-        päättävaiheessa olevat oppilaat olisivat täysin
22999: jallisen kysymyksen n:o 338:                         tasavertaisessa asemassa osallistuessaan ruotsin
23000:                                                      kielen ylioppilaskirjoituksiin. Saadun tiedon mu-
23001:           Onko Hallitus tietoinen tänä syksynä       kaan on mm. ylioppilastutkintolautakunnassa
23002:        lukion ruotsin kielen opetuksen suhteen       ollut esillä tarve kehittää ruotsin kielen koetta
23003:        syntyneestä epäkohdasta, ja jos on,           rakenteellisesti siten, että kokeessa voitaisiin
23004:          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nykyistä paremmin ottaa huomioon eri laajuiset
23005:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi välittö-       kieliohjelmat. Lisäksi kouluhallitus on esittänyt,
23006:        mästi?                                        että niitä oppilaita, jotka ovat aloittaneet ruot-
23007:                                                      sin kielen opiskelun peruskoulun kolmannella
23008:    Vastaukse11a kysymykseen esitän kunnioitta-       luokalla, opetettaisiin lukiossa omassa opetus-
23009: vasti seural\vaa:                                    ryhmässä.
23010:    Voimassa ~levien tuntimäärien ja lukusuun-           Hallituksen mielestä ruotsin kielen opetus lu-
23011: nitelmien ·puitteissa peruskoulusta lukioon siir-    kiossa kytkeytyy vieraan kielen opetuksen järjes-
23012: tyvät oppilaat saavat erilaisia määriä kielen-       tämistä koskevaan laajaan ongelma-alueeseen.
23013: opetusta lukion päättövaiheeseen mennessä. Lu-       Näin ollen opetuksen järjestämiseen liittyviä rat-
23014: kion päättäkokeet ovat valtakunnallisia, eikä        kaisuehdotuksia tulee tarkastella maamme kieli-
23015: niitä laadittaessa voida ottaa huomioon kaikkia      ohjelman kehittämisen yhteydessä.
23016: niitä erilaisuuksia, jotka peruskoulun kieliohjel-      Ruotsin kielen opetuksen järjestämiseen liit-
23017: ma aiheuttaa. Tämän johdosta on katsottu tar-        tyvät kysymykset ovat kokonaisuudessaan pe-
23018: peelliseksi, että nämä erot pyritään lukion aika-    rusteellisen selvittelyn kohteena valtioneuvoston
23019: na tasaamaan siten, että ylioppilaskirjoituksiin     9. 12. 1976 asettamassa kieliohjelmakomiteassa.
23020: mennessä kaikki oppilaat ovat kyseisessä kie-        Komitean tehtävänä on selvittää, missä laajuu-
23021: lessä saaneet suurin piirtein yhtä laajan opetuk-    dessa Suomen opetus- ja koulujärjestelmän pii-
23022: sen. Tämän vuoksi opetusministeriö on antanut        rissä opiskellaan toista kotimaista kieltä ja vie-
23023: 23. 2. 1978 ohjeet (OPM:n kirje n:o 6334/            raita kieliä sekä tehdä ehdotus maan kulttuuri-
23024: 223 /77) kielen opetuksen järjestämisestä lu-        politiikan ja kielitaidon tarpeeseen pohjautuvan
23025: kiossa. Näissä ohjeissa todetaan mm., että niille    toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten mo-
23026: oppilaille, jotka ovat aloittaneet toisen koti-      nipuolisen opetusohjelman turvaamisesta maan
23027: maisen kielen opiskelun peruskoulun seitse-          koulujärjestelmässä ja muussa opetustoiminnassa.
23028: männellä luokalla, voidaan kouluhallituksen tar-     Tehtävää suorittaessaan komitean on otettava
23029: kempien ohjeiden mukaan järjestää lukion en-         mahdollisimman suuressa määrin huomioon maan
23030: simmäisellä ja toisella luokalla tämän kielen        eri osien erityispiirteet sekä alueellisen tasapuo-
23031: lisäopetusta 10-päiväisen työjakson yhtä tuntia      lisuuden asettamat vaatimukset. Komitean on
23032: vastaava määrä kummallakin luokalla. Asiaa kos-      määrä saada tehtävänsä suoritetuksi vuoden 1978
23033: kevat kouluhallituksen ohjeet (Yleiskirje n:o        loppuun mennessä.
23034:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1978.
23035: 
23036:                                                                       Opetusministeri Jaakko Itälä
23037:                                               N:o 338                                               3
23038: 
23039: 
23040: 
23041: 
23042:                            T i 11 R ii k s d a g en s He rr T a [ m a n.
23043: 
23044:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt regeringens uppfattni:ng innebär de
23045: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ovan nämnda anvisningarna för ordnandet av
23046: nr 1667 av den 20 september 1978 tili veder-         språkundervisningen dock inte att eleverna i
23047: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       gymnasiets avslutande stadium är helt jämlika
23048: av följande av riksdagsledamot Hetemäki-Olan-        när de deltar i studentskrivningarna i svenska.
23049: der m.fl. ställda spörsmål nr 338:                   Frågan om behovet av att utveckla provet i
23050:                                                      svenska i strukturellt avseende så, att man i
23051:           Är Regeringen medveten om det miss-        provet bättre än för närvarande skulle kunna
23052:        förhållande i fråga om undervisningen i       beakta språkprogram av olika omfattning, har
23053:        svenska i gymnasiet som uppstått denna        enligt uppgift tagits upp bl.a. i studentexa-
23054:        höst, och, om så är fallet,                   mensnämnden. Skolstyrelsen har dessutom an.-
23055:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      fört att de elever, som börjat läsa svenska i
23056:        för att omedelbart förbättra situationen?     grundskolans tredje klass, borde erhålla under-
23057:                                                      visning i en egen undervisningsgrupp i gym-
23058:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nasiet.
23059: samt anföra följande:                                   Enligt regeringens åsikt är frågan om under-
23060:     Enligt gällande bestämmelser om timantal och     visningen i svenska i gymnasiet förknippad med
23061: läsplaner erhåller de elever som flyttar över från   det vidsträckta problemområde som gäller ord-
23062: grundskolan tili gymnasiet språkundervisning av      nandet av undervisningen i främmande språk.
23063: olika omfattning innan de går ut gymnasiet.          De förslag tili avgöranden som sammanhänger
23064: Gymnasiets avslutande prov är riksomfattande         med ordnandet av undervisningen bör sålunda
23065: och när de uppgörs är det inte möjligt att be-       granskas i samband med utvecklandet av pro-
23066: akta alla de olikheter som undervisningspro-         grammet för språkundervisning i vårt land.
23067: grammet för språk i grundskolan förorsakar. Av          Undervisningen i svenska är i sin helhet
23068: denna anledning har det ansetts nödvändigt att       föremål för en grundlig utredning i den av
23069: försöka utjämna ifrågavarande olikheter under        statsrådet den 9 december 1976 tillsatta språk-
23070: gymnasietiden på så sätt, att alla elever erhåller   programkommitten. Kommittens uppgift är att
23071: en i stort sett lika omfattande undervisning i       utreda den omfattning, i viiken det andra in-
23072: ifrågavarande språk innan de deltar i student-       hemska språket och främmande språk läses
23073: skrivningarna. Fördenskull har undervisnings-        inom ramen för undervisnings- och skolsystemet
23074: ministeriet utfärdat anvisningar (Undervisnings-     i Finland samt att uppgöra förslag tili ett mång-
23075: ministeriets skrivelse nr 6334/223/77) om ord-       sidigt undervisningsprogram som utgående från
23076: nandet av språkundervisningen i gymnasiet. I         landets kulturpolitiska behov och behovet av
23077: dessa anvisningar konstateras bl.a. att för de       språkkunskaper skulle trygga undervisningen i
23078: elever, som börjat läsa det andra inhemska           det andra inhemska språket och främmande
23079: språket på grundskolans sjunde klass, i gymna-       språk i landets skolsystem och övriga undervis-
23080: siets första och andra klass kan ordnas tilläggs-    ningsverksamhet. Kommitten skall i så stor ut-
23081:  undervisning i detta språk enligt närmare anvis-    sträckning som möjligt beakta de särdrag som
23082:  ningar av skolstyrelsen, så, att undervisningen i   landets olika delar företer samt de krav som
23083: vardera klassen motsvarar en timme under ett         den regionala jämlikheten ställer. Kommitten
23084:  10-dagars arbetspass. Skolstyrelsens anvisningar    skall slutföra sitt uppdrag före utgången av år
23085: i saken (Cirkulär nr 2926/11.5. 1978) gäller         1978.
23086:  fr.o.m. läsåret 1978/79 t.o.m. läsåret 1981/82.
23087:       Helsingfors den 25 oktober 1978.
23088: 
23089:                                                                Undervisningsminister Jaakko Itälä
23090:                                               1978 vp.
23091: 
23092: Kirjallinen kysymys n:o 339.
23093: 
23094: 
23095: 
23096: 
23097:                                  Ruotsalainen ym.: Vuokml.ai!Siten oilkeudesta osail:.listua vuokra-
23098:                                     taJo-osakeyhtiön haffiHn:toon.
23099: 
23100: 
23101:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
23102: 
23103:    Maassamme on viime vuosina rakennettu            valita omat edustajansa kiinteistöyhtiön halli-
23104: runsaasti vuokrataloja, joiden pääasiallinen ra-    tukseen. Näin vuokralaiset voisivat edusta-
23105: hoittaja on ollut asuntohallitus ja ensisijaisra-   jansa/ edustajiensa kautta valvoa yhtiön hallin-
23106: hoittajina eri rahalaitokset. Vuokratalot ovat      toon ja varojen käyttöön liittyviä päätöksiä ja
23107: pääasiassa kiinteistöosakeyhtiöitä ja useimmassa    osallistua päätösten toteuttamiseen ja valvon-
23108: tapauksessa osake-enemmistön omistaa kunta.         taan.
23109:    Viimeaikaiset varsin suuret vuokrien koro-          Edellistä demokraattisempi vaihtoehto olisi,
23110: tukset ovat nostaneet esille myös vuokralais-       että yhteiskunnan toimin rakennetut vuokra-
23111: ten oikeudet. Vuokralaisethan maksavat vuok-        talo-osakeyhtiöt luovutettaisiin valmistuttuaan
23112: rayhtiön hoitokulut ja pitkällä tähtäimellä myös    vuokralaisten hallintaan, jolloin asukkaat voi-
23113: pääomakustannukset. Vuokralaisilla ei ole kui-      sivat itse valita toimielimensä ja vastata yhtiön
23114: tenkaan oikeutta osallistua yhtiön hallintoon       hallintoon liittyvistä tehtävistä ja kustannuk-
23115: eikä oikeutta saada tietoja yhtiön talouteen ja     sista.
23116: hallintoon liittyvistä asioista. Vuokralainen ei       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23117: tiedä, käytetäänkö hänen maksamansa vuokra          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
23118: kokonaisuudessaan yhtiön omistaman kiinteis-        tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
23119: tön ylläpito- ja pääomakustannuksiin vai osal-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23120: listuvatko he yhtiön välityksellä myös muiden
23121: heille kuulumattomien kulujen maksamiseen.                    Mitä Hallitus aikoo tehdä vuokra-
23122: Tavallisesti vuokrankorotuksen yhteydessä he-              laisten aseman parantamiseksi siten, että
23123: rääkin aiheettomiakin epäilyjä siitä, onko hal-            vuokralaisilla olisi vuokrataloyhtiöissä
23124: lintoa hoidettu vuokralaisten etuja silmälläpi-            oikeus osallistua yhtiön hallintoon ja
23125: täen?                                                      päätöksentekoon sekä saada yhtiötä ja
23126:    Kyseinen asia vaatisi lainsäädännön uudista-            sen toimintaa koskevat tiedot käyt-
23127: mista siten, että vuokralaisilla olisi oikeus              töönsä?
23128:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
23129: 
23130:                Unto Ruotsalainen                                Juhani Vähäkangas
23131:                Pauli Uitto                                      Osmo Vepsäläinen
23132: 
23133: 
23134: 
23135: 
23136: 0878011.32K
23137: 2                                             1978 vp.
23138: 
23139: 
23140: 
23141: 
23142:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23143: 
23144:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tyksen perusteella on selvästi todettavissa, että
23145: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keskeisin kysymys vuokralaisten osallistumis-
23146: olette 20 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-       järjestelmien kehittämisessä on kysymys vuok-
23147: jeenne n:o 1668 ohella toimittanut valtioneu-       ran määräytymisperusteista ja -menettelystä.
23148: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Tämä kysymys on ollut selvitysten kohteena
23149: kansanedustaja Unto Ruotsalaisen ynnä mui-          muissakin yhteyksissä sekä myös erikseen, ja
23150: den näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä      paitsi asuntolainoitettuja vuokrataloja koske-
23151: n:o 339, jossa tiedustellaan:                       valta osalta myös muutoinkin. Kysymys liittyy
23152:                                                     keskeisesti mm. parhaillaan valmisteilla olevaan
23153:           Mitä Hallitus aikoo tehdä vuokra-          huoneenvuokralain kokonaisuudistukseen.
23154:        laisten aseman parantamiseksi siten, että       Käsitellessään vuokrasulun päättymisestä
23155:        vuokralaisilla olisi vuokrataloyhtiöissä     viime elokuussa seuranuutta tilannetta, hallitus
23156:        oikeus osallistua yhtiön hallintoon ja       päätti neuvotteluissaan 5 päivänä syyskuuta
23157:        päätöksentekoon sekä saada yhtiötä ja        1978, että asuntoneuvostossa tehdään 28 päi-
23158:        sen toimintaa koskevat tiedot käyt-          vään helmikuuta 1979 mennessä koko vuokra-
23159:        töönsä?                                      asuntokantaa koskeva ehdotus siitä, minkälai-
23160:                                                     sia vuokria ja vuokra-asuntojen elinikäistä tuot-
23161:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      toa olisi pidettävä kohtuullisena, ja minkälaisin
23162: vasti seuraavaa:                                    keinoin voidaan estää vuokrien nousu kohtuul-
23163:     Vuokralaisten osallistumista asuntolainoitet-   lisen vuokratason yli. Asuntoneuvoston selvi-
23164: tujen vuokratalojen hallintoon on usean vuo-        tyksen valmistuttua ryhdytään valmistelemaan,
23165: den ajan kokeiltu kunnallisissa vuokrataloissa      edellä mainituista kokeiluista saadut kokemuk-
23166: useissa eri kunnissa sekä myös eräiden yleis-       set ja toimikunnan ehdotukset mahdollisuuk-
23167: hyödyllisten omistajayhteisöjen vuokrataloissa.     sien mukaan huomioon ottaen, vuokrien mää··
23168: Vuonna 1976 sisäasiainministeriö asetti toimi-      räytymistä koskevan säännöstön uudistamista.
23169: kunnan selvittämään, millä tavoilla vuokralais-     Tässä yhteydessä on tarkoitus toteuttaa vuok-
23170: ten osallistumista valtion osalainoittaman vuok-    ralaisten osallistumisjärjestelmä asuntolainoitet-
23171: ratalon hallintoa koskeviin päätöksiin ja tiedon    tujen vuokratalojen osalta. Osallistumisjärjes-
23172: välittämistä vuokranantajan ja vuokralaisen vä-     telmään tulisi tällöin sisällyttää vuokratalon
23173: lillä tulisi kehittää. Toimikunta jätti mietin-     hallintoa koskevan tietojen saannin turvaami-
23174: tönsä saman vuoden joulukuun alussa.                nen sekä mahdollisuus vaikuttaa hoitomenoja
23175:     Mainittujen kokeilujen ja toimikunnan selvi-    koskevaan päätöksentekoon.
23176:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1978.
23177: 
23178:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
23179:                                               N:o 339                                             3
23180: 
23181: 
23182: 
23183: 
23184:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
23185: 
23186:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        viktigaste frågan när det gäller att bygga ut
23187: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse       formerna för hyresgästernas medverkan i husens
23188: nr 1668 av den 20 september 1978 tili veder-        förvaltning gäller grunderna för bestämmandet
23189: börande med1em av statsrådet översänt av-           av hyran och förfarandet i samband därmed.
23190: skrift av följande av •riksdagsman Unto Ruot·sa-    Denna fråga har uuretts både i andra samman-
23191: lainen m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 339:    hang och särskilt för sig och, förutom tili den
23192:                                                     del som gäHer hyreshus med bostadslån, också
23193:            Vad ämnar Regeringen göra för att        i övrigt. Saken hör i hög grad samman med den
23194:        förbättra hyresgästernas ställning så, att    totalrevidering av hyreslagen som just nu är
23195:        hyresgästerna i hyreshusbolag får rätt       under beredning.
23196:        att ta del i bolagets förvaltning och i          Vid behandlingen av den situation som följ-
23197:        fat'tande av beslut inom bolaget samt        de på hyresstoppets upphörande i augusti i år
23198:        tillgång tili uppgifter om bolaget och       beslöt regeringen vid överläggning den 5 sep-
23199:        dess verksamhet?                             tember 1978 att ett förslag skall utformas i bo-
23200:                                                     stadsrådet före den 28 februari 1979 för hela
23201:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        hyresbostadsbeståndet om hurudana hyror och
23202: samt anföra följande:                               hurudan avkastning av hyresbostäder under
23203:    Försök, som har gällt medverkan från hy-         husets hela användningstid, som borde anses
23204: resgästemas sida i förvaltningen av hyreshus        skäliga, samt med vilka medel hyrorna kan hind-
23205: med bostadslån, har under flera å:r gjorts i kom-   ras från att överstiga en skälig nivå. Så snart
23206: munala hyreshus i olika kommuner och dess-          bostadsrådets utJredning föreligger kommer en
23207: utom i hyreshus som ägs av vissa allmännyttiga      revidering av reglerna om bestämmandet av
23208: ägarsamfund. År 1976 tillsatte ministeriet för      hyror att börja beredas. Härvid kommer erfa-
23209: inrikesärendena en kommission, som fick i upp-      renheterna av ovannämnda försök samt kom-
23210: drag aH 'l'eda ut på vilket satt hyresgästemas      missionens förs'1ag att beaktas i mån av möjlig-
23211: medverkan i beslut, som gäHer förvaltningen av      bet. Avsikten är att i detta sammanhang införa
23212: hyreshus med delfinansiering genom statslån,        en form av medbestämmande för hyresgäster i
23213: samt förmedHngen av informationer mellan hy-        hyreshus med bostadslån. Systemet fö·r med-
23214: resvärd och hyresgäster borde byggas ut. Kom-       bestämmande borde härvid innefatta ett säker-
23215: missionen avgav sitt betänkande i början av         ställande av tillgången tili information om för-
23216: december samma år.                                  valtningen av respektive hyreshus samt en möj-
23217:    På grundval av nämnda försök och av kom-         lighet att påverka fattandet av beslut om ut-
23218: missionens u11redning kan det fastslås att den      gifterna för husets skötsel.
23219:      Helsingfors den 27 oktober 1978.
23220: 
23221:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
23222: 1
23223: 
23224: 1
23225: 
23226:     1
23227: 
23228:     1
23229: 
23230: 
23231: 
23232: 
23233:         1
23234: 
23235:         1
23236: 
23237:             1
23238: 
23239:             1
23240: 
23241: 
23242: 
23243: 
23244:                 1
23245: 
23246:                 1
23247: 
23248:                     1
23249: 
23250:                     1
23251:                                              1978 vp.
23252: 
23253: Kirjallinen kysymys n:o 340.
23254: 
23255: 
23256: 
23257: 
23258:                                  P. Jokinen ym.: Oppimateriaalikeskusten toimintojen saattami-
23259:                                     sesta valtionavun piiriin.
23260: 
23261: 
23262:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
23263: 
23264:    Tiedonvälityksen menetelmien ja välineiden       noudatelleet esiin tulleita tarpeita. Melko yhte-
23265: kehitys on johtanut niiden hyväksikäyttöön          näiseksi ajan mittaan on kuitenkin muodostu-
23266: myös kaikessa koulutus- ja opetustyössä. Perus-     nut oppimateriaalikeskusten toimenkuva. Niin-
23267: koulun tavoitteeksi asetettiin koko ikäluokan       pä esimerkiksi Kouvolan seudun oppimateriaali-
23268: koulutustason kohottaminen ja toisaalta kun-        keskuksen johtosäännön määräykset keskuksen
23269: kin oppilaan omien edellytysten huomioonotta-       tehtävistä ovat hyvin samantapaiset kuin muil-
23270: minen on vaatinut uusia keinoja työn tulosten       lakin oppimateriaalikeskuksilla. Sen mukaan
23271: nostamiseksi ja laadun parantamiseksi. Opetta-      keskuksen tehtävänä on palvella toimialueel-
23272: jakoulutuksen ohella erilaiset audiovisuaaHset      laan olevien kuntien yksin tai yhdessä om=sta-
23273: välineet ja niiden materiaali ovat tulleet ope-     mia oppilaitoksia, virastoja, laitoksia, hallinto-
23274: tuksen avuksi. Aluksi suuremmat kunnat pe-          kuntia ja liikelaitoksia suunnittelemalla, val-
23275: rustivat ns. audiovisuaalisia keskuksia. Kun        mistelemalla, teettämällä ja lainaamaHa niille
23276: toiminta vähitellen laajeni käsittämään kaikkea     alaansa kuuluvaa oppimateriaalia ja välineitä
23277: oppimisessa käytettävää materiaalia, kehittyi       sekä avustamaHa niitä oppimateriaalien ja väli-
23278: audiovisuaalisista keskuksista sitten oppimate-     neiden hankkimisessa. Tämä toiminta on tähän
23279: riaalikeskuksia. Ne alkoivat myös palvella op-      asti puhtaasti perustunut kuntien vapaaehtoi-
23280: pilaitosten ohella muitakin kunnallisia sekto-      suuteen. Kun näinkin laaja-alaisesta ja yhäti
23281: reita.                                              laajenevasta peruskoulun ja muunkin elämän
23282:    Keskusten perustaminen on ollut pitkälti         tarpeisiin tarvittavasta oppima teriaalikeskuk-
23283: vapaaehtoisuuteen ja kuntien aktiivisuuteen pe-     sesta on kyse, olisi toiminta pikaisesti saatet-
23284: rustuvaa. Minkäänlaista lainsäädäntöä tai edes      tava valtionavun piiriin.
23285: valtakunnallista yhteistä toimintaohjetta tällai-      Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
23286: silla keskuksilla ei ole ollut. Niinpä jokainen     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
23287: 57: stä tällä hetkellä maassamme toimivasta         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
23288: keskuksesta on erilainen ja yksilöllinen. Kaikki    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
23289: keskukset on jouduttu perustamaan kuntien
23290: omalla kustannuksella.                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23291:     Oppimateriaalikeskuksella ei ole siis mitään           ryhtyä oppimateriaalikeskusten perusta-
23292: valt~unnallista ja yhtenäistä toimintaohjetta              misten ja toimintojen saattamiseksi val-
23293: tai tehtävän määrittelyä, vaan tehtävät ovat               tionavun piiriin?
23294:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
23295: 
23296:          Pekka Jokinen                  Eero Lattula                  Eeva Kauppi
23297:          Erkki Pystynen                 Erkki Häkämies                Juhani Sipiläinen
23298:          Matti Hokkanen                 Elsi Hetemäki-Olander         Mauno Manninen
23299:                                         Mauri Miettinen
23300: 
23301: 
23302: 
23303: 
23304: 0878011151
23305: 2                                             1978 vp.
23306: 
23307: 
23308: 
23309: 
23310:                          E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
23311: 
23312:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tiolla ei ole mahdollisuuksia laajentaa valtion-
23313: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        apukohteiden määriä, varsinkaan kun otetaan
23314: olette 20 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-       huomioon, että entiset valtionavun piirissä ole-
23315: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vat opetustoimen palvelut laajenevat tai nii-
23316: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      den laatutaso kohoaa jatkuvasti. Näin ol:en
23317: P. Jokisen ym. tekemästä kirjallisesta kysymyk-      taloudellisia vaikutuksia aiheuttavat valtion-
23318: sestä n:o 340:                                       apujärjestelmän muutokset voidaan tehdä ai-
23319:                                                      noastaan eri toimintojen ja kantokY'kyluokkien
23320:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       välisin valtionapujen siirroin muuttamatta val-
23321:        ryhtyä oppimateriaalikeskusten perusta-       tion ja kuntien välistä kustannustenjakoa.
23322:        misten ja toimintojen saattamiseksi val-      Uusien toimintojen ottaminen valtionapujen
23323:        tionavun piiriin?                             piiriin vaatisi vastaavansuuruisen valtionapujen
23324:                                                      pienennyksen vakiintuneiden valtionapuun oi-
23325:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        keuttavien toimintojen piirissä. Tässä tilantees-
23326: vasti seuraavaa:                                     sa on kunnallisten av-keskusten ottaminen val-
23327:    Opetustoimen valtionapujärjestelmien kehit-       tionavun piiriin vaikeaa siitä syystä, että av-
23328: tämisessä on viime vuosina pyritty noudatta-         keskusten verkosto ei ole kaikkia kuntia kat-
23329: maan kahta periaatetta. Toisaalta valtionapujen      tava. Valtionapujen piirin laaientaminen tässä
23330: tulee varmistaa eräiden vähimmäispalvelujen          tarkoitetulla tavalla aiheuttaisi muutoksia ny-
23331: tuotanto taloudelliselta kantokyvyltään sekä         kyiseen valtionapujen kuntakohtaiseen jakau-
23332: muilta olosuhteiltaan erilaisissa kunnissa. Toi-     tumaan syrjäisten ja vähävaraisten kuntien va-
23333: saalta valtionapujen määrä tulee kunnittain mi-      hingoksi. Näin ollen tässä vaiheessa ei halli-
23334: toittaa siten, että valtakunnallisesti ja kanto-     tuksen käsityksen mukaan ole mahdollisuuksla
23335: kykyluokittain toteutuu tavoitteena pidettävä        ottaa kunnallisia av-keskuksia valtionapukoh-
23336: kustannustenjako valtion ja kuntien kesken. Ne       teeksi.
23337: menolajit, joihin valtionavut kohdistetaan, on          Tässä yhteydessä on syytä mainita, että ope-
23338: valittu näitä tavoitteita silmällä pitäen, mi:stä    tusministeriön myöntämän määrärahan turvin
23339: johtuu, että valtionavun ulkopuolelle on tie-        on vuodesta 1977 lähtien valtion viranomaisten
23340: toisesti jätetty eräitä toiminnan järjestämisen      ja kuntien keskusjärjestöjen yhteistyönä sel-
23341: kannalta tarpeelli:sia, mutta tavoitteellisen kus-   vitetty kunnallisten av-palvelujen nykytilaa.
23342: tannustenjaon saavuttamisen kannalta huonosti        Tämän selvityksen yhteydessä tullaan tekemääp.
23343: sopivia menolajeja. Näitä ovat mm. peruskou-         ehdotuksia kunnallisten av-palvelujen kehittä-
23344: lun hallintokustannukset.                            miseksi.
23345:    Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa val-
23346:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1978.
23347: 
23348:                                                                     Opetusministeri Jaakko Itälä
23349:                                                 N:o 340                                              3
23350: 
23351: 
23352: 
23353: 
23354:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
23355:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen             I nuvarande ekonomiska läge har staten inte
23356: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         möjligheter att utöka antalet objekt för stats-
23357: av den 20 september 1978 tili vederbö.ande            bidrag, speciellt med beaktande av att de av
23358: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        undervisningsväsendets tjänster, som red.m er-
23359: jande av ri'ksdagsman P. Jokinen m. fl. ställda       håller statsbidrag, utvidgas och att deras kva-
23360: spörsmål nr 340:                                      litetsnivå fortgående höjs. Änd.-ingar i stats-
23361:                                                       bidragssystemet, vilka medför ekonomiska kon-
23362:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen            sekvenser, kan sålunda företas endast i form
23363:         vidta för att grundandet av läromedels-       av överföringar mellan olika verksamhetsfor-
23364:         centraler och verksamheten vid dylika         mer och bärkraftsklasser, utan att kostnads-
23365:         centraler skall komma i åtnjutande av         fördelningen mellan staten och kommunerna
23366:         statsbidrag?                                  därigenom ändras. Att göra nya verksamhets-
23367:                                                       former tili föremål för statsbidrag skulle fordra
23368:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          en minskning av motsvarande storleksor:'ning
23369: samt anföra följande:                                 av statsbidraget för de vedertagna verksamhets-
23370:   När det gällt utveckla statsbidragssystemen         former som är berättigade tili statsbidrag. I
23371: inom undervisningsväsendet har man under de           denna situation är det svårt att göra kommu-
23372: senaste åren försökt iaktta två principer. Å          nala av-centraler tili föremål för statsb:drag av
23373: ena sidan skall statsbidragen säkra produkt:o-        den anledningen, att av-centralnätet inte täcker
23374: nen av vissa minimitjänster i kommuner som            alla kommuner. En utökning av antalet objekt
23375: skiljer sig från varandra i fråga om ekonom:sk        för statsbidrag på det sätt som här avses skulle
23376: bärkraft och andra förhållanden. Å andra sidan        förorsaka ändringar i den nuvarande fördel-
23377: skall statsbidragens storlek dimensioneras kom-       ningen av statsbidrag enligt kommun tili nack-
23378: munvis på så sätt, att den kostnadsfördelning         del för isolerade och ekonom:skt sett sämre
23379: mellan staten och kommunerna, som måste               ställda kommuner. Enligt regeringens uppfatt-
23380: anses utgöra målet, förverkligas på det riks-         ning finns det sålunda inte i detta skede möj-
23381: omfattande planet och i enlighet med bär-             ligheter att utge statshidrag tili kommunala
23382: kraftsklass. De utgiftskategorier, för vilka stats-   av-centraler.
23383: bidrag utges, har valts med tanke på dessa               Det är skäl att i detta sammanhang nämna,
23384: mål, varav följer att vissa utgiftskategorier,        att den kommunala av-servicens nuvara11de
23385: som är viktiga med tanke på organisering av           situation har utretts sedan år 1977 med hjälp
23386: verksamheten men däremot mindre lämpliga              av ett av undervisningsminhoriet beviljat an-
23387: när det gäller att uppnå den eftersträvade            slag, i form av samarhete mellan statens myn-
23388: kostnadsfördelningen, medvetet lämnats där-           digheter och kommunernas centralorganisatio-
23389: hän i fråga om statsbidrag. Dylika utgiftskate-       ner. I samband med denna utrerlning kommer
23390: gorier är bl. a. grundskolans förvaltningsutgif-      förslag att framställas om utvecklande av den
23391: ter.                                                  kommunala av-servicen.
23392:        Helsingfors den 25 oktober 1978.
23393: 
23394:                                                                Undervisningsminister Jaakko Itälä
23395: Kirjallinen kysymys n:o 341.
23396: 
23397: 
23398: 
23399: 
23400:                                   Kortesalmi: Sijoitusyhtiölainsäädännön aikaansaamisesta.
23401: 
23402: 
23403:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23404: 
23405:                                                      m9nissa ·• •~eollisuus~~ai~;a. : ~i~itu~yhtfö~- ,ova,t
23406:              .'''
23407: 
23408: 
23409:   : Maamme talouselämä ja yksityiset yritykset
23410: ovat olleet jo pitkään suuri~sa taloudellisiss_a     tärkeitä keinoja .y,rityst~n yksityise(l _riskipää,
23411: vaikeuksissa, mikä johtuu huomattavilta osin         oman lisäämiseksi ja kotimaisen pääomapulan
23412: kohtuitttomasta verotuksesta sekä ns. riskipää-      poistamiseksi.                          .. _ . .-. . .
23413: oman puutteesta. Kohtuuton verotus yleensä              Jos maassamme aiotaan harjoittaa todella va-
23414: ja useampikertainen osakesäästäjiin kohdistuva       kavasti otettavaa taloudellista elvytystoimintaa,
23415: verotus ovat johtaneet siihen, että kotitalouk-      hallituksen on kiireesti ryhdyttävä toimiin si-
23416: sissa säästyvää pääomaa ohjautuu esim. ulko-         joitusyhtiöl<:linsäädännön • aikaansaamiseksi.
23417: maanmatkoihin ja muuhun toisarvoisempaan                Edellä esitetyn perusteella ja jotta asiaa ei
23418: kulutukseen; kun kansalaiset ovat kokeneet ve-       makuutettaisi eduskunnan pankkivaliokunnassa
23419: rotuksen .tekevän säästämisen ja päiiomänsijoi~      enää kohtuuttoinan kauan sekä viitateri valtio-
23420: tuksen _k~ttan1attomaksi. Kuitenkin Suo-             päiväjärjestyksen 3T §: n, . 1 monierittiin esitän
23421: men kansan enemmistö on edelleenkin säästä-          kunnioittavasti valtioneuvoston asiånomaisen
23422: misaltista ja tämä ·ominaisuus· saadaan . palvele-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23423: maan-· koko kansantalouttamme ja· poistamaan
23424: pääomåpulaa, jos verottaja, ts. valtiovalta,                    Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä
23425: osaa oikeudenmukaisesti suhtautua säästäjiin.                tounun sijqitusyhtiölain,sääqännqn · ai-
23426:     Maassamme on jo vuosia puhuttu sijoitus-                 kaansaamiseksi ja sitet1 yksi~yisten yri•
23427: yhtiöistä. Jopa Miettusen vähemmistöhallitus                 tysten oman kotimaisen pääomapulan
23428: antoi lakiesityksen sijoitusyhtiöistä, mutta asia            poistamiseksi ja vaikean työllisyystilan-
23429: on hautautunut jonnekin piiloon. Kuitenkin                   teen helpottamiseksi?
23430:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
23431: 
23432:                                         J. Juhani Kortesalmi
23433: 
23434: 
23435: 
23436: 
23437: 087801043P
23438: 2                                              1978 vp;
23439: 
23440: 
23441: 
23442: 
23443:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23444: 
23445:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        sekä laeiksi elinkeinotulon verottamisesta an-
23446: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         netun lain 6 ja 18 § :n, leimaverolain 10 ja
23447: mies, olette 20 päivänä syyskuuta 1978 päivä-        55 § :n, leimaverolain väliaikaisesta muuttami-
23448: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-       sesta annetun lain 10 §:n ja pankkitarkastus-
23449: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edus-      lain muuttamisesta. Ne näkökohdat, joilla ky-
23450: taja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta       symyksessä perustellaan lain tarpeellisuutta, si-
23451: kysymyksestä n:o 341:                                sältyvät hallituksen esitykseen, jossa muun
23452:                                                      muassa sanotaan: "Sijoitusyhtiölain keskeisenä
23453:             Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä        tarkoituksena on luoda puitteet järjestetylle ar-
23454:          to1mun sijoitusyhtiölainsäädännön ai-       vopaperisäästämiselle ja parantaa arvopaperi-
23455:          kaansaamiseksi ja siten yksityisten yri-    säästäjien, nimenomaan piensäästäjien sijoitus•
23456:          tysten oman kotimaisen pääomapulan          mahdollisuuksia ja oikeusturvaa. Lailla pyri-
23457:          poistamiseksi ja vaikean työllisyystilan-   tään myös - parantamaan yritysten -rahoitusra-
23458:          teen helpottamiseksi?-                      kennetta ja erityisesti yritysten· oman ::pääoman
23459:                                                      lisäämistä osakerahoituksen käutta.""
23460:   Vastimksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Edellä-sanottU hallituksen esit}rs; 1977 vp.
23461: v~stiseuraavaa:                                      n: o 22, on edelleen Eduskunnan pankkivalio-
23462:   Hallitus on antanut 11 päivänä maaliskuuta         kunnan käsiteltävänä.
23463: 1977 Eduskunnalle esityksen sijoitusyhtiölaiksi
23464:         Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1978.
23465: 
23466:                                                                             Ministeri Esko Rekola
23467:                                            N:o 341                                             3
23468: 
23469: 
23470: 
23471: 
23472:                          T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
23473: 
23474:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      gående ändringar av 6 och 18 §§ lagen om
23475: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      beskattning av inkomst av näringsverksamhet,
23476: se av den 20 september 1978 tili vederböran-      10 och 55 §§ lagen angående stämpelskatt,
23477: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      10 § lagen om temporär ändring av lagen an-
23478: följande av riksdagsman Kortesalmi underteck-     gående stämpelskatt samt lagen om tillsyn
23479: nade skriftliga spörsmål nr 341:                  över bank. De synpunkter, med vilka lagens
23480:                                                   nödvändighet i spörsmålet motiveras, ingår i
23481:           Ämnar Regeringen i brådskande           regeringens proposition, i viiken sägs bland
23482:        ordiling skrida tili åtgärder för att få   annat: "Det centrala syftemålet med en lag
23483:        till stånd en lagstiftning om investe-     om investeringsbolag är att skapa en ram för
23484:        rin~sbolag   och därigenom avlägsna        ett organiserat värdepapperssparande och för-
23485:        bristen på inhemskt kapital och lätta      bättra värdepappersspararnas, framför allt
23486:        det svåra sysselsättningsläget?            småspararnas investeringsmöjligheter och rätts-
23487:                                                   skydd. Genom lagen försöker man även för-
23488:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    bättra företagens finansieringsstruktur och i
23489: samt anföra följande:                             synnerhet ökningen av företagens eget kapital
23490:     Regeringen har den 11 mars 1977 avgett        genom aktiefinansiering."
23491: tili Riksdagen en proposition med förslag tili       Ovan nämnda regeringens proposition, 1977
23492: lag om investeringsbolag samt tili lagar an-      rd. nr 22, är fortfarande under behandling i
23493:                                                   Riksdagens bankutskott.
23494:      Helsingfors den 17 oktober 1978.
23495: 
23496:                                                                         Minister Esko Rekola
23497: .......
23498:                                              1978 vp.
23499: 
23500: Kirjallinen kysymys n:o 342.
23501: 
23502: 
23503: 
23504: 
23505:                                  Kortesalmi: Tullittoman alkoholin maahantuonnin ja myynnin
23506:                                       ra~oittamises,ta pohjoismaisessa matkustajalii!kenteessä.
23507: 
23508: 
23509: 
23510:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
23511: 
23512:    Pohjoismainen raittiuskongressi, joka oli jär-   viinaa ihmisille vain siksi, että nämä ylittävät
23513: jestykseltään jo 27 ., pidettiin 14.-18. heinä-     valtakunnan rajan.
23514: kuuta 1978 Pär-saarilla. Kongressi totesi mm.,         Edellä esitetyn perusteella ja koska alkoholin
23515: että kaikissa pohjoismaissa alkoholinkulutus on     saatavuuden rajoittaminen on jo yksistään nuo-
23516: nykyisin liian korkea. Siksi olisi ryhdyttävä       risoakio ajatellen hyvin suotavaa, esitän viita-
23517: tehokkaisiin ja perinpohjaisiin toimiin alkoho-     ten valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
23518: lin kulutuksen vähentämiseksi. Tähän pitäisi        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23519: vaikuttaa sekä hintapolitiikalla että rajoitta-     vaksi seuraavan kysymyksen:
23520: malla alkoholin saatavuutta.
23521:    Yhdeksi alkoholin kulutusta hillitseväksi toi-              Aikooko Hallitus ryhtyä t01mun tul-
23522: menpiteeksi kongressi katsoi tullittoman alko-             littoman alkoholin maahantuonnin ja
23523: holin maahantuonnin ja myynnin kieltämisen                 myynnin rajoittamiseksi omalta osaltaan
23524: pohjoismaisessa matkustajaliikenteessä. Kong-              pohjoismaisessa matkustajaliikenteessä
23525: ressin mukaan ei ole olemassa erityisiä syitä,             Pär-saarilla 14.-18. 7. 1978 pidetyn 27.
23526: jotka oikeuttaisivat myymään halpaa tullitonta             Pohjoismaisen raittiuskongressin vetoo-
23527:                                                            muksen mukaisesti?
23528:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
23529: 
23530:                                       J. Juhani Kortesalmi
23531: 
23532: 
23533: 
23534: 
23535: 0878011162
23536: 2                                            1978 vp.
23537: 
23538: 
23539: 
23540: 
23541:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
23542: 
23543:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sopimus (SopS 6/78) eli ns. Kioto-konventio,
23544: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jonka Suomi on hyväksynyt 23. 2. 1978, raken-
23545: olette 20 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-      tuu matkustajien tuomisoikeutta koskeviita osin
23546: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    edellä mainitun New Yorkin sopimuksen peri-
23547: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     aatteelle.
23548: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-        Lisäksi on Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tans-
23549: sesta kysymyksestä n:o 342:                         kan kesken solmittu L 7. 1969 lähtien voimaan
23550:                                                     tullut näiden maiden satamien välisessä liiken-
23551:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tul-      teessä olevien matkustaja-alusten muonitusta
23552:        littoman alkoholin maahantuonnin ja          koskeva sopimus (395/69), joka sisältää yksi-
23553:        myynnin rajoittamiseksi omalta osaltaan      tyiskohtaisia määräyksiä verottomien tavaroiden
23554:        pohjoismaisessa matkustajaliikenteessä       myynnistä ja tarjoilusta matkustaja-aluksilla.
23555:        Pär-saarilla 14.-18.7.1978 pidetyn 27.          Edellä mainituista sopimuksista johtuu, että
23556:        Pohjoismaisen raittiuskongressin vetoo-      Suomi ei voi yksipuolisesti lopettaa verottomien
23557:        muksen mukaisesti?                           alkoholijuomien myyntiä ja niiden maahantuon-
23558:                                                     tia matkailuliikenteessä. Tällaisen kiellon toteut-
23559:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tamisen on tapahduttava kansainvälisin sopi·
23560: vasti seuraavaa:                                    muksin. Sanottujen sopimusten jäsenmaina poh-
23561:    Suomi on liittynyt New Yorkissa 4 päivänä        joismaatkaan eivät voi toteuttaa täydellisiä tuon-
23562: kesäkuuta 1954 tehtyyn matkailun hyväksi            tirajoituksia sanoutumatta irti niistä kansainväli-
23563: myönnettäviä tullihelpotuksia koskevaan yleis-      sistä sopimuksista, joiden tarkoituksena on
23564: sopimukseen (SopS 41/62), jonka määräyk-            välttää tullimenettelyä, joka voisi haitata kan-
23565: set edellyttävät muun muassa, että jokaisen         sainvälisen matkailun kehitystä.
23566: sopimusvaltion tulee antaa matkailijalle oikeus        Ainoastaan pohjoismaiden väliseen matkus-
23567: tuoda maahan tuontimaksuitta ja -veroitta tie-      tajaliikenteeseen kohdistuvat tullittoman alko-
23568: tyt määrät henkilökohtaiseen käyttöön tulevia       holimyynnin erillisrajoitukset vaikuttaisivat hai-
23569: tavaroita ja myös alkoholijuomia, ja että sopi-     tallisesti näiden maiden väliseen matkailulii-
23570: musvaltiot pyrkivät välttämään tullimenettelyä,     kenteeseen ja matkailuelinkeinon kannattavuu-
23571: joka voisi vaikuttaa haitallisesti kansainvälisen   teen. Tällaiset vain pohjoismaiden väliseen
23572: matkailun kehitykseen.                              laiva- ja lentoliikenteeseen kohdistuvat rajoi-
23573:    Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen jär-      tukset saattaisivat myös helposti Suomen koh-
23574: jestö (OECD), jonka jäsenenä Suomi on ollut         dalla johtaa siihen, että matkailun pääpaino
23575: vuodesta 1969 lähtien, on 20. 7. 1965 tekemäl-      pohjoismaitten sijasta suuntautuisi reiteille, joi-
23576: lään päätöksellä hyväksynyt kansainvälisen mat-     hin myyntikieltoja ilman kansainvälisiä yleisso-
23577: kailun suosimista koskevan liiteasiakirjan, joka    pimuksia ei voisi soveltaa.
23578: sisällöltään noudattelee edellä mainittua sopi-        Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että
23579: musta.                                              Suomella ei ole aihetta ryhtyä kansainvälisistä
23580:    Samoin tulliyhteistyöneuvoston (CCC) Kio-        sopimuksista ja kansainvälisestä käytännöstä
23581: tossa 18. 5. 1973 tekemä tullimenetelmien yksin-    poikkeaviin matkustajaliikenteeseen kohdistu-
23582: kertaistamista ja yhdenmukaistamista koskeva        viin erillisrajoituksiin.
23583:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1978.
23584: 
23585:                                                                            Ministeri Esko Rekola
23586:                                              N:o .342                                               3
23587: 
23588: 
23589: 
23590: 
23591:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
23592: 
23593:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       resandes införselrätt på de principer som ingår
23594: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       i den ovan nämnda New York-konventionen.
23595: av den 20 september 1978 tili vederbörande              Härtill har Norge, Sverige, Finland och Dan-
23596: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      mark träffat överenskommelse som trädde i
23597: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi un-       kraft från och med 1. 7. 1969 om proviante-
23598: dentecknade skriftliga spörsmål 11!1' 342:          ring av passagerarfartyg i trafik mellan hamnar
23599:                                                     i sagda Iänder ( 395/6 9 ) , viiken innehåller
23600:           Ämnar Regeringen för egen del vid-        detaljerade bestämmelser om försäljningen och
23601:        taga åtgärder för atit begränsa import
23602:                                                     serveringen av obeskattade varor på passage-
23603:        och försäljning av tullfri alkohoi i en-
23604:                                                     rarfartyg.
23605:        lighet med den 27. Nordiska nykterhets-
23606:        kongressens på Färöarna 14.-18. 7.               Av ovan nämnda överenskommelser följer,
23607:        1978 hemställan?                             att Finland inte ensidigt kan upphöra med för-
23608:                                                     säljningen av tullfria alkoholdrycker och im-
23609:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      porten av dem i införseltrafiken. Förverkligan-
23610: samt anföra följande:                               det av ett dylikt förbud bör ske genom interna-
23611:                                                     tionella överenskommelser. Som medlemsländer
23612:     Finland anslöt sig i New York den 4 juni        av sagda överenskommelser kan inte heller de
23613: 1954 tili konventionen om tullättnader tili för-    nordiska Iänderna förverkliga fullständiga im-
23614: mån för turistitrafiken ( FördrS 41 /62) , vars
23615:                                                     portrestriktioner utan att säga upp de interna-
23616: bestämmelser förutsätter bland annat, att varje
23617:                                                      tionella överenskommelser, vars uppgift är att
23618: fördragsslutande stat skall medgiva turist rätt      undvika tullförfarande som skulle kunna in-
23619: att utan erläggande av införselavgift och -skatt
23620:                                                      verka menligt på utvecklingen av internatio-
23621: införa viss mängd artiklar för hans personliga
23622: bruk och även alkoholdrycker, och att de för-        nell turisttrafik.
23623: dragsslutande staterna strävar tili att undvika         Särrestriktioner av tullfri alkoholförsäljning
23624: ett tullförfarande, som skulle kunna inverka         gällande endast turisttrafiken mellan de nor-
23625: menligt på utvecklingen av internationell turist-    diska länderna skulle verka menligt på turist-
23626: trafik.                                              trafiken mellan dessa Iänder och på turistnä-
23627:     Organisationen för Ekonomiskt Samarbete          ringens lönsamhet. Dylika restriktioner för far-
23628: och Utveckling (OECD), vars medlem Finland           tygs- och flygtrafiken mellan de nordiska län-
23629: har varit sedan år 1969, har i sitt beslut av        derna skulle för Finlands vidkommande lätt
23630: 2o. 7. 1965 godkänt den bilagda handlingen om        leda tili, att turisttrafiken huvudsakligen i
23631: befrämjande av internationell turisttrafik, som      stället för de nordiska länderna skulle riktas
23632:  tili sitt innehåll följer ovan nämnda konven-       mot rutter, på vilka försäljningsförbud utan
23633: tion.                                                internationella konventioner inte kunde till-
23634:      På samma sätt baserar sig den av Tullsamar-     lämpas.
23635:  betsrådet (CCC) i Kyoto 18. 5. 1973 ingångna           På grund av vad ovan anförts bör man anse,
23636: internationella konventionen om förenkling och       att det inte finns någon anledning för Finland
23637: harmonisering av tullförfaranden (FördrS 6/          att ta i bruk särrestriktioner för turisttrafiken
23638:  78) eller den s.k. Kyoto-konventionen, viiken       som skiljer sig från internationella överenskom-
23639:  Finland godkände 23. 2. 1978, vad beträffar         melser och internationell praxis.
23640:       Helsingfors den 25 oktober 1978.
23641: 
23642:                                                                            Minister Esko Rekola
23643:                                               1978 vp.
23644: 
23645: Kirjallinen kysymys n:o 343.
23646: 
23647: 
23648: 
23649: 
23650:                                   Kortesalmi: Hirvi- ja peurakannan vähentämisestä.
23651: 
23652: 
23653:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
23654: 
23655:     Hirvivahingot ovat suuresti lisääntyneet         Maaseudun Tulevaisuus -nimisessä ammattileh-
23656: viime vuosina maassamme. Hirvethän tunne-            dessä 12. 8. ja 24. 8. 1978. Auto- ja liiken-
23657: tusti tekevät vahinkoa viljelyksillä sekä tuhoa-     nealan ammattijulkaisuissa on viime aikoina
23658: vat tairoistoja metsissä, minkä lisäksi hirvet       puolestaan puututtu hirvien ja peurojen liiken-
23659: aiheuttavat jatkuvasti kasvavia liikennevahin-       neturvallisuutta vaarantaneeseen lisääntymiseen.
23660: koja. Hirvivahinkojen lisääntyminen johtuu              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
23661: lisääntyneestä hirvikannasta. Valkohäntäpeura-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
23662: kannan kasvu on lisännyt myös peuravahinkoja,        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23663: joita ovat erityisesti oras- ja liikennevahingot.    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23664: Ainoa keino kohtuuttomuuksiin nousseiden
23665: hirvi- ja peuravahinkojen vähentämiseksi ja                    Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
23666:  tilanteen hallitsemiseksi on riittävä hirvi- ja            miin monin paikoin maatamme kohtuut-
23667: peurakannan supistaminen.                                   tomaksi kasvaneen ja yhä enempi vil-
23668:     Hirvi- ja peuravahinkojen lisääntyminen on              jelys-, taimisto- ja liikennevahinkoja
23669: ollut erityisen huolen aiheena maamme maa- ja               aiheuttavan hirvi- ja peurakannan te-
23670: metsätalousväestön piirissä, mistä ovat osoi-               hokkaaksi supistamiseksi?
23671: tuksena asiasta julkaistut lehtikirjoitukset esim.
23672:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
23673: 
23674:                                         J. Juhani Kortesalmi
23675: 
23676: 
23677: 
23678: 
23679: 087801133L
23680: 2                                           1978 vp.
23681: 
23682: 
23683: 
23684: 
23685:                         E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
23686: 
23687:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Itä- ja Pohjois-Suomessa lupia on sitä vastoin
23688: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      myönnetty arvioitua vasatuottoa vähemmän ja
23689: olette syyskuun 20 päivänä 1978 päivätyn kir-      hirvikannan odotetaan näillä alueilla edelleen
23690: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   kasvavan. Valkohäntäpeuran metsästyslupia on
23691: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    myönnetty n. 7 500. Kun valkohäntäpeuran
23692: Kortesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    metsästyslupa oikeuttaa kaatamaan aikuisen
23693: myksestä n:o 343:                                  peuran tai vaihtoehtoisesti kaksi peuran vasaa,
23694:                                                    odotetaan valkohäntäpeuroja kaadettavan vasa-
23695:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti        tuottoa vastaava määrä ja kannan kasvun py-
23696:        toimiin monin paikoin maatamme koh-         sähtyvän.
23697:        tuuttomaksi kasvaneen ja yhä enempi            Uudenmaan läänissä hirvenmetsästyslupia on
23698:        viljelys-, taimisto- ja liikennevahinkoja   myönnetty arvioitua vasatuottoa vastaava mää-
23699:        aiheuttavan hirvi- ja peurakannan tehok-    rä. Kun hirvieläinten aiheuttamat vahingot ovat
23700:        kaaksi supistamiseksi?                      Uudellamaalla maan suurimmat ja myöskin val-
23701:                                                    tion vahinkojen johdosta maksama korvaus kaa-
23702:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      dettua hirveä kohden maan keskiarvoon verrat-
23703: vasti seuraavaa:                                   tuna lähes kaksinkertainen, on maa- ja metsä-
23704:    Maamme hirvikannan suuruudeksi arvioitiin       talousministeriö pitänyt hirvikannan vähentä-
23705: viime kevätkautena ennen vasomiskautta n.          mistä myönnettyä lupamäärää suuremmalla
23706: 80 000 hirveä. Alueellisesti hirvikanta jakautui   määrällä Uudellamaalla tarpeellisena. Tämän
23707: siten, että kannan suuruus Etelä-Suomen ran-       johdosta ministeriö on pyytänyt Uudenmaan
23708: nikkoalueelia oli keskimäärin 8 hirveä, Länsi-     rannikkoalueelia hirvenmetsästysluvan saaneita
23709: ja Sisä-Suomessa 4-5 hirveä sekä Itä- ja Poh-      lisäämään lupamäärää maa- ja metsätalousmi-
23710: jois-Suomessa 1-3 hirveä 1 000 hehtaaria           nisteriöitä anottavan lisäluvan avulla. Mikäli
23711: kohti. Hirvikannan vasatuotoksi arvioitiin n.      lisälupahakemuksia ei kerry riittävää määrää,
23712: 40 000 hirven vasaa. Valkohäntäpeurojen mää-       tulee maa- ja metsätalousministeriö harkitse-
23713: räksi arvioitiin viime kevätkautena n. 20 000      maan muita keinoja hirvikannan rajoittamiseksi
23714: peuraa ja näiden vasatuotoksi n. 10 000 peu-       Uudellamaalla.
23715: ran vasaa. Alueellisesti valkohäntäpeurakanta         Kun hirvikannan vähentäminen kuluvan syk-
23716: rajoittui Lounais-Suomeen.                         syn metsästyksen yhteydessä kohdistuu aluei-
23717:    Kuluvan syksyn metsästyskaudeksi on hir-        siin, joilla vahingot ovat olleet huomattavim-
23718: venmetsästyslupia myönnetty n. 35 000 hirven       mat ja kun metsästystä muutenkin pyritään
23719: kaatamiseksi. Alueellisesti määrä jakaantuu si-    kohdistamaan vahinkoarkojen kohteiden lähei-
23720: ten, et'tä Etelä-Suomen rannikkoalueelia Kymen     syyteen, odotetaan hirvieläinten aiheuttamien
23721: sekä Turun ja Porin lääneissä lupia on myön-       vahinkojen kokonaismäärän syksyn metsästyksen
23722: netty arvioitua vasatuottoa enemmän ja hirvi-      jälkeen aikaisempaan verrattuna määrällisesti
23723: kannan odotetaan näillä alueilla vähentyvän.       vähentyvän. Samanaikaisesti on tarkoitus edel-
23724: Länsi- ja Sisä-Suomessa lupia on myönnetty         leen tehostaa tutkimustyötä sekä toimenpiteitä
23725: arvioitua vasatuottoa vastaava määrä ja kannan     hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen syntymi-
23726: kasvun odotetaan näillä alueilla pysähtyvän.       sen estämiseksi.
23727:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1978.
23728: 
23729:                                                                        Ministeri Veikko Saarto
23730:                                               N:o 343                                               3
23731: 
23732: 
23733: 
23734: 
23735:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
23736: 
23737:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beviljats i mindre omfattning än vad som mot-
23738: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       svarar den beräknade kalvproduktionen och
23739: av den 20 september 1978 tili vederbörande          man emotser, att älgbeståndet al1tfort skall till-
23740: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      växa inom dessa områden. För vitsvansad hjort
23741: jande av riksdagsman Kortesalmi ställda skrift-     har c. 7 500 jakttillstånd beviljats. Då ett jakt-
23742: liga spörsmål nr 343:                               tillstånd för vitsvansad hjort berättigar tili att
23743:                                                     alternativt fälla en fullvuxen hjort ellet två
23744:           Ämnar Regeringen brådskande vidta         hjortkalvar, emotses att vitsvansade hjortar
23745:        åtgärder för ett effektivt minskande av      kommer att fällas i en omfattning som mot-
23746:        stammen av älg och hjort, som på             svarar kalvproduktionen och beståndets till-
23747:        många håH i vårt land ökat omåttligt         växt avstanna.
23748:        och åsamkar alltmera skador på od-               I Nylands Iän har jakttillstånd för älg bevil-
23749:        lingar, plantbestånd och för trafiken?       jalts i en omfattning som motsvarar den upp-
23750:                                                     skattade kalvproduktionen. Då de av hjortdjur
23751:     Som svar på spörsmålet får jag vördsamt         åsamkade skadorna är störst i Nyland och även
23752: anföra följande:                                    den av staten med anledning av skadorna utbe-
23753:     Storleken på älgstammen i vårt land upp-        talade ersättningen per fälld älg är nästan dub-
23754: skattades senaste vår före kalvningsperioden        bel i jämförelse med medeltalet i hela landet,
23755: tili c. 80 000 djur. Regionalt fördelades älg-      har jord- och skogsbruksministeriet ansett det
23756: beståndet så, att beståndets storlek i kustom-      behövligt att minska älgbeståndet i Nyland i
23757: rådet i södra Finland i medeltal var 8 älgar, i     större omfattning än vad som ske:r med stöd
23758: västra och inre Finland 4-5 älgar och i Östra       av antalet beviljade tillstånd. Av denna anled-
23759: och no.vra Finland 1-3 älgar per 1 000 hektar.      ning har ministeriet bett dem som erhållit
23760: Älgstammens produktion av kalvar uppskaHa-          tillstånd inom kustområdet i Nyland att utöka
23761: des tili c. 40 000 älgkalvar. Mängden vit-          antalet tillstånd genom ytterligare tillstånd, som
23762: svansade hjortar uppskattades senaste vårpe-        ansökes hos jord- och skogsbruksministeriet.
23763: riod tili c. 20 000 hjortar och dessas produk-      Hall en tillräcldig mängd ansökningar inte
23764: tion av kalvar tili c. 10 000 hjortkalvar. Regio-   inflyter, kommer jord- och skogsbruksministe-
23765: nalt är stammen av vitsvansad hjort begränsad       riet att överväga andra medel för begräns-
23766: tili sydvästra Finland.                             ningen av älgbeståndet i Nyland.
23767:     Under jaktsäsongen innevarande hös1t har            Då minskandet av älgstammen i samband
23768: jakttillstånd beviljats för fällande av c. 35 000   med jakten innevarande höst berör områden,
23769: älgar. Regionalt fördelar sig mängden så, att       inom vilka skadorna har varit mest betydande
23770: inom kustområdet i södra Finland har i Kym-         och då man även för övrigt inriktar jakten tili
23771: mene samt Åbo och Björneborgs Iän beviljats         närheten av ställen som är ömtåliga för skador,
23772: mera tillstånd än den beräknade produktioneo        emotser man att efter jakten i höst den totala
23773: av älgkalvar och älgstammen förmodas minska         omfattningen av skador som åsamkas av hjort-
23774: inom dessa områden. I västra och inre Finland       djur kvantitativt skall minska i jämförelse med
23775: har tillstånd beviljats så, att de motsvarar den    tidigare. Samtidigt är det avsikten att alltfort
23776: beräknade kalvproduktionen och beståndets till-     effektivera forskningsarbetet samt åtgärderna
23777: växt förmodas avstanna inom dessa områden. I        för förebyggande av uppkomsten av skador,
23778: Östra och nol'ta Finland har tillstånd däremot      förorsakade av hjortdjur.
23779:      Helsingfors den 24 oktober 1978.
23780: 
23781:                                                                           Minister Veikko Saarto
23782:                     j
23783:                 j
23784:                 j
23785:             j
23786:             j
23787:         j
23788:         j
23789:     j
23790:     j
23791: j
23792: j
23793:                                               1978 vp.
23794: 
23795: Kirjallinen kysymys n:o 344.
23796: 
23797: 
23798: 
23799: 
23800:                                   Kortesalmi: Koulujen kesälomien alkamisajankohdan lykkäämi-
23801:                                      sestä.
23802: 
23803: 
23804:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
23805: 
23806:    Jo 11 päivänä toukokuuta 1971 käsiteltäessä       taan. Kentällä sekä oppilaiden, opettajien että
23807: eduskunnassa kansakoululain väliaikaista muut-       lasten vanhempien mielipide on hyvin usein se,
23808: tamista kiinnitin eduskuntapuheenvuorossani          että loman alkua olisi kesäkuussa siirrettävä
23809: huomiota siihen, kuinka erityisesti Pohjois-Suo-     parilla viikolla ja vastaavasti koulu aloitettava
23810: men kannalta koulujen kesälomien alkamis- ja         vasta syyskuun alussa. Näin voitaisiin syksyn
23811: päättymisajankohta on hankala: kun koulu             satokauden tuotteet saada koululaisten voimin
23812: loppuu toukokuun lopussa, mutta alkaa jo elo--       paremmin talteen. Jos koko maassa ei voitaisi
23813: kuun puolella, tämä häiritsee pahoin koululais-      siirtyä uuteen lomajärjestelyyn, se olisi voitava
23814: ten käyttämistä työvoimana perheviljelmillä ja       toteuttaa ainakin Pohjois-Suomessa eli Oulun
23815: muissakin kotitalouksissa syksyn satoa korjat-       ja Lapin läänissä, jossa ilmasto- ja sadonkor-
23816: taessa. Tällöin myös jää runsaasti keruukelpoi-      juusyyt tällaista muutosta erityisesti edellyttä-
23817: sia luonnontuotteita sieniä ja marjoja mätäne-       vät. Onhan sitä paitsi hiihtolomissakin voitu
23818: mään ja hukkaan.                                     toteuttaa alueellinen porrastus.
23819:    Syksyllä 1977 tein kirjallisen eduskuntaky-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio--
23820: selyn (n:o 281/1977 vp.) koulujen kesäloma-          päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
23821: aikojen siirtämisestä. Tähän opetusministeri         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
23822: Kristian Gestrin vastasi, että "hallitus on tar-     senen vastautavaksi seuraavan kysymyksen:
23823: vittaessa valmis selvittämään, mikä vaikutus
23824: työkauden siirtämisellä esimerkiksi kahdella vii-              Aikooko Hallitus kiireesti ja riittävän
23825: kolla on oppilasvalintojen järjestämisen, koulu-            seikkaperäisesti selvityttää, mitä mahdol·
23826: laistyövoiman käytön sekä vuotuisen koulutyön               lisuuksia on siirtää koulujen kesälomien
23827: suunnittelun kannalta". Tiedossani ei ole, onko             päättyminen syyskuun alkuun, jotta kou-
23828: hallitus jo kysymystä selvitellyt.                          lulaisten tärkeä työpanos voitaisiin käytc
23829:    Joitakin kyselyjä on tiettävästi tehty opetta-           tää tehokkaasti hyväksi maa- ja metsä-
23830: jakunnan keskuudessa loma-aikojen uudelleen-                talouden syystöissä, kalastuksessa ja po-
23831: järjestelystä, mutta opettajilta saamieni tietojen          ronhoidossa sekä marjojen ja sienten ke-
23832: _mukaan kysely ei ole ollut edustava otannal-               ruussa koko kansantaloutemme hyväksi?
23833:       Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
23834: 
23835:                                        J. Juhani Kortesalmi
23836: 
23837: 
23838: 
23839: 
23840: 0878011173
23841: 2                                             1978 vp.
23842: 
23843: 
23844: 
23845: 
23846:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23847: 
23848:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      on niin pieni, ettei työvuoden lyhentämiseen ja
23849: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kesäloman pidentämiseen ole mahdollisuuksia.
23850: olette 20 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-      Työkauden alkamisajan siirtäminen syyskuun
23851: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    alkuun voi tapahtua vain siten, että vastaavasti
23852: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Korte-    työkautta jatketaan kesäkuussa. Tämä puoles-
23853: salmen tekemästä kirjallisesta kysymyksestä n:o     taan aiheuttaa jatko-oppilaitosten oppilaaksioton
23854: 344:                                                ja seuraavan työkauden suunnittelun kannalta
23855:                                                     vaikeuksia, koska näitä tehtäviä ei kaikissa ta-
23856:           Aikooko Hallitus kiireesti ja riittä-     pauksissa ehdittäisi suorittaa ennen yleisintä
23857:        vän seikkaperäisesti selvityttää, mitä       lomakautta, heinäkuuta. Kouluhallitus selvittää
23858:        mahdollisuuksia on siirtää koulujen ke-      parhaillaan koulujen alkamis- ja päättymisajan-
23859:        sälomien päättyminen syyskuun alkuun,        kohtien siirtämiseen liittyviä seurausvaiku-
23860:        jotta koululaisten tärkeä työpanos voi-      tuksia.
23861:        taisiin käyttää tehokkaasti hyväksi maa-        Tässä yhteydessä kannattaa mainita, että Suo-
23862:        ja metsätalouden syystöissä, kalastuk-       men Kunnallisliitto on tehnyt kuluvana vuonna
23863:        sessa ja poronhoidossa sekä marjojen ja      koulujen alkamis- ja päättymisajankohdista mie-
23864:        sienten keruussa koko kansantaloutem-        lipidetutkimuksen, joka osoitettiin liiton jäsen-
23865:        me hyväksi?                                  kuntien koululautakunnille, peruskoulun koulu-
23866:                                                     neuvostoille sekä lukion vanhempain- ja koulu-
23867:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        neuvostoille. Kyselyssä esitetyistä eri vaihtoeh-
23868: vasti seuraavaa:                                    doista eniten sai kannatusta nykyisen käytännön
23869:   Kuten edustaja Kortesalmen aikaisemmin sa-        mukaiset alkamis- ja päättymisajat. Sellaista
23870: masta asiasta tehtyyn kirjalliseen kysymykseen      vaihtoehtoa, jossa koulu alkaisi ensimmäinen
23871: annetusta vastauksesta ilmenee, peruskoulun ja      päivä syyskuuta ja päättyisi 10. päivä kesäkuuta
23872: lukion samoin kuin eräiden muiden oppilaitos-       kannatti kaikki vastaajaryhmät huomioon ottaen
23873: ten vuotuisten työpäivien määrä, 190 päivää,        ainoastaan 6,7 prosenttia.
23874: 
23875:      Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1978.
23876: 
23877:                                                                     Opetusministeri Jaakko Itälä
23878:                                                N:o 344                                                3
23879: 
23880: 
23881: 
23882: 
23883:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
23884: 
23885:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        året och förlänga sommarlovet. Det är möjligt
23886: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse        att flytta den tidpunkt, vid viiken arbetsperio-
23887: av den 20 september 1978 tili vederbörande            den vidtar, tili början av september endast på
23888: medlem av statsddet översänt avskrift av föl-         så sätt, att arbetsperioden på motsvarande sätt
23889: jande av riksdagsman Kol'tesalmi ställda spörs-       förlängs i juni. Detta medför å andra sidan
23890: mål nr 344:                                           svårigheter vid elevintagningen i läroinrätt-
23891:                                                       ningar för fortsatta studier och planeringen av
23892:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-          följande arbetsperiod, eftersom man inte i alla
23893:        ning och tillräckligt utförligtt låta utreda   fall skulle hinna utföra dessa uppgifter före den
23894:        vilka möjligheter det finns att flytta         vanligaste semesterperioden, dvs. före juli. Skol-
23895:        avslutningsdagen för skolornas sommar-         styrelsen utreder som bäst konsekvenserna av
23896:        lov tili början av september så, att skoi-     en förflyttning av tidpunkten för skolornas be-
23897:        elevernas viktiga arbetsinsats effektivt       gynnelse- och avslutningsdagar.
23898:        skulle kunna utnytltjas i jord- och skogs-         I detta sammanhang förtjänar det nämnas
23899:        brukets höstarbeten, i fisket och ren-         att Suomen Kunnallisliitto under innevarande
23900:        skötseln samt för bär- och svampplock-         år har utfört en opinionsundersökning rörande
23901:        ning tili nytta för hela vår folkhushåll-      <tidpunkten för skolornas begynnelse- och av-
23902:        ning?                                          slutningsdagar. Undersökningen riktades tili
23903:                                                       medlemskommunemas skolnämnder och grund'-
23904:    Såsom svar på detta spörsmM får jag vörd-          skolråd samt föräldra- och skolråden vid gym-
23905: samt anföra följande:                                 nasierna. Av de olika alternativ som gavs i för-
23906:    Som av svaret på riksdagsman Kortesalmis           frågningen fick de begynnelse- och avslutnings-
23907: tidigare framställda skriftliga spörsmål i sam-       tidpunkter, som enligt nuvarande praxis gäller,
23908: ma sak framgår är det årliga antalet arbets-          det största understödet. Det alternativ, enligt
23909: dagar i grundskolan och gymnasiet samt vissa          vilket skolan skulle börja den 1 september och
23910: andra läroinrättningar, 190 dagar, så litet, att      sluta den 10 juni, fick, med beaktande av alla
23911: det inte finns möjligheter att förkorta arbets-       tillfrågade grupper, understöd av endast 6,7 %.
23912:      Helsingfors den 25 oktober 1978.
23913: 
23914:                                                                 Undervisningsminister Jaakko Itälä
23915:                                              1978 vp.
23916: 
23917: Kirjallinen kysymys n:o 345.
23918: 
23919: 
23920: 
23921: 
23922:                                  Kortesalmi: Valtiovallan tervehdyksestä Helsingissä pidetyn
23923:                                     kansainvälisen matemaatikkokongressin avajaistilaisuudessa.
23924: 
23925: 
23926:                         Ed u s kunnan Herra Puhe mi e he 11 e.
23927: 
23928:    Hiljattain maassamme pidettiin kansainväli-         Edellä esitetyn johdosta ja viitaten valtiopäi-
23929: nen matemaatikkokongressi, johon oli kokoon-        väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäri val-
23930: tunut eri puolilta maailmaa laajalti kansainväli-   tioneuvoston asianomaisen jäsenen' vastattavaksi
23931: sesti kuuluisia matemaatikkoja. Julkisuudessa       seuraavan kysymyksen:
23932: ja myös mainittujen matemaatrkkojen keskuu-
23933: dessa herätti suurta ihmetystä ja paheksuntaa                 Pitääkö Hallitus sopivana opetusmi-
23934: se, että opetusministeri Kalevi Kivistö ei hoita-          nisteri .Kalevi Kivistön. käyttäytymistä
23935: nut hänelle lagennutta tehtävää matemaatikko-              äskeistä Suomessa pidettyä kansainvä-
23936: jen kokouksessa valtiovallan edustajana asian-             listä matemaatikkokongressia kohtaan
23937: mukaisesti. Täten hän tuotti sekä Suomen hal-              valtiovallan ja Suomen hallituksen
23938: litukselle että koko isäntämaalle epämiellyttä-            edustajana?
23939: vää kuuluisuutta.
23940:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
23941: 
23942:                                        J. Juhani Kortesalmi
23943: 
23944: 
23945: 
23946: 
23947: 087801068H
23948: 2                                              1978 vp.
23949: 
23950: 
23951: 
23952: 
23953:                          Ed u s kunnan He r ta Puhe m i e he 11 e.
23954: 
23955:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis- sen jälkeen ilmaantuvia yhteensattumia on
23956:  sa mainitussa tarkoituksessll Te, Herra 'Puhec mahdoton estää.
23957:  mies, olette kirjeellänne 20 päivänä syyskuuta        Kyselyn perusteluissa viitataan myös eräisiin
23958:  197,8 n:o 1674 lähettänyt . valtiopeuvoston _kongressin yhteyd(!ssä. ~iintyneisii~ .,luonteel-
23959: ;~si~oJ:nai~n jäsenen vastattavaksi. kansänedus- taan potiittisiin ongelmiin. Niitä. ei ()le pid!!ttä-
23960:  taja J. Juhani Kortesalmen tekemän kirjallisen va aivan niin vähäpäiöisinä . kUin kyselyn pe-
23961:  kysymyksen n:o 345:                                rusteluissa annetaan ymmärtää. Todettakoon
23962:                                                     esimerkiksi, että maassamme vuonna 1976 jär-
23963:                Pitääkö Hallitus soph,ana opetusmi- jestettyjen purjelennon MM-kisojen avaajana ei
23964:       --- ''nisteri: Kalevi Kivistön käyttäytymistä toiminut Eduskunnan silloinen Puhemies aikai-
23965:          · äskeistä Suomessa pidettyä kansainvä- semmasta sopimuksesta huolimatta siksi, että
23966:          -. listä matemaatikkokongressia. kohtaan kisoihin osallistui myös Etelä-Afrikkalainen
23967:             valtiovallan 1a Suomen hallituksen joukkue. Taiwanin mukanaolo aiheutti viimek-
23968:             edustajana?                             si yleisesti tunnetut ongelmat hiihdon MM-ki-
23969:                                                     soissa. Niinpä hallitus valmisteleekin parhail-
23970:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- laan näiden ongelmien laajempaa käsittelyä yh-
23971:  vasti seuraavaa:                                   teispohjoismaiseen valmisteluun perustuen.
23972:     Opetusministeriön toimesta kysymyksessä            Kyselyn perusteluissa viitattujen kaltaisten
23973:  tarkoitetussa kongressissa esitettiin tervehdys, ongelmien esiintyessä neuvotellaan normaalisti
23974:  jonka esitti ministeriön kansliapäällikkö. Ky- ulkoasiainministeriön kanssa; niin meneteltiin
23975:  symyksessä oli normaali ja varsin usein toistu- tähänkin kongressiin liittyvien kysymysten
23976:  va käytäntö, jonka mukaan ministerin ollessa osalta. Muun muassa näissä neuvotteluissa il-
23977:  estynyt ministeriön korkein virkamiesjohto toi- mitulleiden seikkojen perusteella opetusminis-
23978:  mii ministerin sijaisena. Kansainvälisten kong- teriön tervehdys kongressissa ministerin estees-
23979:  ressien ohjelmat joudutaan yleensä laatimaan tä huolimatta esitettiin tavalla, joka ministerin
23980:  niin varhaisessa vaiheessa, että niiden laatimi- esteen sattuessa on normaalikäytäntö.
23981:       Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1978.
23982: 
23983: 
23984:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
23985:                                             N:o 345                                                 3
23986: 
23987: 
23988: 
23989: 
23990:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
23991: 
23992:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         I spörsmålets motivering hänvisas även till
23993: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      vissa, tili sin natur politiska problem som före-
23994: se nr 1674 av den 20 september 1978 tili ve-      kom i anslutning till kongressen. Dessa kan
23995: derbörande medlem av statsrådet översänt av-      inte anses vara alldeles så obetydliga som man
23996: skrift av riksdagsman J. Juhani Kortesalmis       låter förstå i spörsmålets motivering. Det kan
23997: skriftliga spörsmål nr 345 som följer:             t.ex. konstateras, att det vid VM i segelflyg-
23998:                                                   ning, som anordnades i vårt land år 1976,
23999:           Anser Regeringen att undervisnings-     trots en tidigare överenskommelse inte var
24000:        minister Kalevi Kivistö i egenskap av      riksdagens dåvarande talman som förrättade
24001:        statsmaktens och Finlands regerings        öppningen, emedan även ett lag från Sydafrika
24002:        företrädare uppträtt lämpligt gentemot     deltog i tävlingarna. Senast var det Taiwans
24003:        den internationella matematikerkong-       deltagande som förorsakade problem allmänt
24004:        ress som nyligen hölls i Finland?          kända, vid skid-VM. Regeringen förberedc:r
24005:                                                   för närvarande en mera omfattande, på sam-
24006:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     nordisk beredning baserad behandling av dessa
24007: samt anföra följande:                             problem.
24008:    Vid den i spörsmålet avsedda kongressen            Då problem av den typ som avses i spörs-
24009: framfördes undervisningsministeriets hälsning     målets motivering uppkommer, förhandlas nor-
24010: av ministeriets kanslichef. Det var här frågan    malt med ministeriet för utrikesärendena; på
24011: om en normal och tämligen ofta förekomman-        detta sätt förfor man även i det i spörsmålet
24012: de praxis, enligt vilken ministeriets högsta      avsedda fallet. Bl.a. på grund av omständig-
24013: tjänstemannaledning företräder ministern då       heter som framkom vid dessa förhandlingar,
24014: denne har förhinder. Programmen för inter-        framfördes undervisningsministeriets hälsning
24015: nationella kongresser måste i allmänhet upp-      tili kongressen, trots ministerns förhinder, på
24016: göras i ett så tidigt skede att kollisioner med   ett sätt som i dylika fall är normal praxis.
24017: senare aktualiserade evenemang är omöjliga att
24018: undvika.
24019:      Helsingfors den 20 oktober 1978.
24020: 
24021: 
24022:                                                                           Minister Kalevi Kivistö
24023:                                              1978 vp.
24024: 
24025: Kirjallinen kysymys n:o 346.
24026: 
24027: 
24028: 
24029: 
24030:                                  Kortesalmi: Kotiapulaisen palkan saattamisesta verovähennyskel-
24031:                                     poiseksi.
24032: 
24033: 
24034:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24035: 
24036:    Julkisuudessa on äsken todettu, että "yli        koulutussyistä on tärkeää, että kotiapulaisen
24037: 20 000 nuorta naista jää työttömäksi, jos koti-     ammatti säilytetään yhtenä vaihtoehtona lasten-
24038: apulaisten minimipalkkalaki toteutuu ilman,         ja kodinhoidon mahdollisuuksien joukossa, jot-
24039: että heidän työnantajansa saavat vähentää apu-      ta vanhemmat voisivat valita perheelleen sopi-
24040: laisen palkan verotuksessa tulon hankinnasta        vimman vaihtoehdon. Myös vanhusten ja sai-
24041: johtuvana kustannuksena" (Kaleva 18. 8.             raiden hoitajina kotiapulaiset ovat yhä välttä-
24042: 1978). Samassa artikkelissa todetaan, että sekä     mättömiä. On ehdotettu, että muutama vanhus
24043: Kotiapulaisliitto että Kotitaloustyönantajain       voisi palkata jopa yhteisen kotiapulaisen itsel-
24044: Liitto toivovat kotiapulaisen palkan saamista       leen, jos apulaisen palkka saataisiin verovähen-
24045: vähennyskelpoiseksi verotuksessa. Nykyisin          nyskelpoiseksi. Näin myös yhteiskunta säästäisi,
24046: työnantajaperhe joutuu maksamaan kotiapulai-        koska laitospaikikojen tarve vastaavasti vähe-
24047: sen palkan lisäksi verot, sosiaaliturva- ja TEL-    nisi.
24048: maksut sekä lakisääteisen tapaturmavakuutuk-          -Edeliä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
24049: sen. Näin ollen kotiapulaisen työnantaja joutuu     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
24050: maksamaan omasta nettotulostaan kaksinker-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24051: taista veroa. Onkin laskettu, että jotta työn-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24052: antaja voisi maksaa kotiapulaiselle vähimmäis-
24053: palkan, pitäisi perheenäidin ansaita yli 4 000                 Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
24054: markkaa eikä hänen palkastaan jäisi oman                    miin kotiapulaisen palkan saattamiseksi
24055: perheen käyttöön mitään. Kotiapulaisen pitä-                verovähennyskelpoiseksi ja siten osal-
24056: mistä ei katsota ylellisyydeksi siinä vaiheessa,            taan vähentämään, poistamaan ja en-
24057: kun kotiapulaiselle jää palkastaan enempi rahaa             nalta ehkäisemään työttömyyttä ja eri-
24058: käteen kuin työnantajalle omasta palkastaan.                tyisesti nuorisotyöttömyyttä?
24059:    Kuitenkin jo yksistään työllisyys- ja nuorten
24060:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
24061: 
24062:                                        J. Juhani Kortesalmi
24063: 
24064: 
24065: 
24066: 
24067: 087801134M
24068: 2                                            1978 vp.
24069: 
24070: 
24071: 
24072: 
24073:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
24074: 
24075:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Toimikunta päätyikin ehdottamaan, että paras
24076: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keino ottaa huomioon molempien puolisoiden
24077: olette 20 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn           työssäkäymisestä johtuvat lisäkustannukset on
24078: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ansiotulosta tehtävä vähennys.
24079: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja         Kotiapulaisen palkan vähentämistä verotuk-
24080: J. Juhani KortesaLmen näin kuuluvasta kirjal-       sessa niissä tapauksissa, joissa toinen puoliso
24081: lisesta kysymyksestä n:o 346:                       on kotona, ei voitane pitää perusteltuna. Ansio-
24082:                                                     tulosta myönnettävä vähennys on katsottu par-
24083:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-    haaksi keinoksi ottaa huomioon lisääntyneet
24084:        miin kotiapulaisen palkan saattamiseksi      elantokustannukset myös niissä tapauksissa,
24085:        verovähennyskelpoiseksi ja siten osal-       joissa molemmat puolisot käyvät ansiotyössä ja
24086:        taan vähentämään, poistamaan ja en-          puolisoiden huollettavana on alaikäinen lapsi.
24087:        nalta ehkäisemään työttömyyttä ja eri-       Tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n 1 momentin
24088:        tyisesti nuorisotyöttömyyttä?                2 kohdan mukaan se puolisoista, jonka ansio-
24089:                                                     tulojen määrä on pienempi, saa tehdä tulostaan
24090:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ylimääräisen työtulovähennyksen, joka myönne-
24091: vasti seuraavaa:                                    tään silloin, kun verovelvollinen on elättänyt
24092:    Suomen verolainsäädännössä on yleisperi-         alaikäistä lastaan. Vuoden 1979 tulo- ja meno-
24093: aatteena, että elantokustannuksia ei saa vähen-     arvioesityksen yhteydessä Eduskunnalle anne-
24094: tää verotuksessa. Tulo- ja varallisuusvero-         tussa esityksessä tulo- ja varallisuusverolain
24095: lain 27 §:ssä on nimenomaisesti todettu, että       muuttamisesta ehdotetaan vähennyksen enim-
24096: tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu-      mäismäärää nykyisestä poiketen korotettavaksi
24097: neina menoina ei saa vähentää verovelvollisen       vielä 500 markalla, jos verovelvollinen on
24098: ja hänen perheensä elantokustannuksia, joita        elättänyt verovuonna enintään 7 vuotta täyttä-
24099: ovat myös asunnon vuokra ja kotiapulaisen           nyttä lastaan. Korotetulla vähennyksellä pyri-
24100: palkkamenot.                                        tään korvaamaan aUe kouluikäisistä lapsista
24101:    Kotiapulaisen palkan vähentämisoikeus ve·        aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia, joita
24102: rotuksessa on tullut esiin monissa yhteyksissä.     saattavat olla muun muassa kotiapulaisen palk-
24103: Sitä on myös selvitelty henkilöverotusta kos-       kaamises ta aiheutuneet kustannukset.
24104: kevien kokonaisuudistusten yhteydessä. Vero·           Kotiapulaisen palkan vähentämistä verotuk-
24105: tuksen yksinkertaistamistaimikunnan mietinnös·      sessa ei voida pitää veropoliittisesti perustel-
24106: sä (Komiteanmietintö 1969: B 12) on todettu,        tuna. Hallitus pitää parhaana ratkaisuna sitä,
24107: että molempien puolisoiden ansiotyössä käymic       että ylimääräisen työtulovähennyksen ja ala-
24108: nen rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan tehdä        ikäisen lapsen elättämisen perusteella myön-
24109: itse kotitaloustyötä ja aiheuttaa siten lisää       nettävän vähennyksen määrät ovat niin suuret
24110: elantokustannuksia. Tällaisia lisäkustannuksia      kuin se vain valtiontaloudellisesti on mahdol-
24111: ovat kuitenkin monet muutkin kustannukset           lista. Vuodelta 1979 toimitettavassa verotuk-
24112: kuin kotiapulais.en palkkausmenot. Mietinnössä      sessa myönnettäviin vähennyksiin onkin ehdo-
24113: todettiin myös, että verotuksella ei saisi suosia   tettu tehtäväksi rahanarvon muuttumisesta joh-
24114: vain jotakin tapaa järjestää kotityöt, koska mo-    tuvat tarkistukset edellä selostetun alaikäisen
24115: lempien puolisoiden työssäkäymisestä aiheutu-       lapsen elättämisen johdosta myönnettävän vä-
24116: via muita lisäkustannuksia ei voida selvittää       hennyksen lisäksi.
24117: dkä siten myöskään vähentää verotuksessa.
24118:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1978.
24119: 
24120:                                                                           Ministeri Esko Rekola
24121:                                              N:o 346                                               3
24122: 
24123: 
24124: 
24125: 
24126:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
24127: 
24128:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      KQlllmissionen beslöt i själva verket föreslå,
24129: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      att det bästa sättet att beakta av båda makar-
24130: av den 20 septe!Ilber 1978 tili vederbörande       nas arbete föranledda tilläggskostnader är ett
24131: medlem av s1tatsrådet för avgivande av svar        avdrag som får göras från förvärvsinkomsten.
24132: översänt avskrHt av följande av riksdagsman           I de fall, där den ena av makarna är hem-
24133: J. Juhani Kortesalmi undertecknade spörsmål        ma, torde det inte kunna anses motiverat att
24134: nr 346:                                            vid beskattningen göra avdrag för hembiträdes
24135:                                                    lön. Ett avdrag som beviljas från förvärvsin-
24136:           Har Regeringen för avsikt att snabbt     komsten har ansetts vara det bästa sättet att
24137:        vidta åtgärder för att lön till hem-        beakta de ökade levnadskostnaderna även i de
24138:        biträde skall berättiga till skatteavdrag   fall, där båda makarna har förvärvsarbete och
24139:        och sålunda minska, eliminera och före-     har ett minderårigt barn att vårda. Enligt 33
24140:        bygga arbetslöshet och särskilt ung-        § 1 mom. 2 punkten lagen om skatt på in-
24141:        domsarbetslöshet?                           komst och förmögenhet har den av makarna,
24142:                                                    vars förvärvsinkomster är mindre, rätt att från
24143:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     sin inkomst göra ett extra arbetsinkomstav-
24144: samt anföra följande:                              drag, som beviljas om den skattskyldige un-
24145:     En allmän princip i Finlands skattelag-        der skatteåret har försörjt eget minderårigt
24146: stiftning är, att levnadskostnader inte får        barn. I den proposition tili riksdagen med för-
24147: avdras vid beskattningen. I 27 § lagen om          slag tiU lag angående ändring av lagen om
24148: skatt på inkomst och förmögenhet konstateras       skatt på inkomst och förmögenhet, som av-
24149: uttryckligen, att såsom utgifter för inkomstens    läts i anslutning tili statsverkspropositionen för
24150: förvärvande icke får avdragas den skattskyl-       år 1979, föreslås att avdragets maximibclopp,
24151: diges och hans familjs levnadskostnader, vilka     med avvikelse från nuvarande praxis, ytterli-
24152: även innefatta bostadshyra och löneutgifter för    gare skulle höjas med 500 mk om den skatt-
24153: hembiträde.                                        skyldige under skatteåret har försörjt sitt eget
24154:     Rätt tili avdrag för hembiträdes lön vid       barn som är högst 7 år gammalt. Genom det
24155: beskattningen har varit aktuell i många sam-       höjda avdraget strävar man tili att ersätta
24156: manhang. Saken har även utretts i anslutning       extra kostnader, föranledda av barn under
24157: till totalreformer rörande personbeskattning.      skolåldern. Det kan bl. a. vara fråga om kost-
24158: I betänkande av kommissionen för uppgörande        nader för avlönande av hembiträde.
24159: av förslag till förenkling av beskattningen           Avdrag för hembiträdes lön vid beskattning
24160: (Kommittebetänkande 1969: B 12) konstate-          kan inte anses vara skattepolitiskt motiverat.
24161: rades, att då båda makarna har förvärvsarbete      Regeringen anser den bästa lösningen vara
24162: begränsar detta deras möjligheter att själva ut-   den, att beloppen av det extra förvärvsinkomst-
24163: föra hushå:llsarbete, vilket leder tHl ökade       avdraget och det avdrag som beviljas på grund
24164: levnadskostnader. Dessa tilläggskostnader om-      av försörjning av minderårigt barn är så stora,
24165: fattar dock många andra slag av kostnader än       som det med hänsyn ti:ll statshushållningen
24166: utgifterna för avlönande av ett hembiträde. I      blott är möj!ligt. Utöver det ovan relaterade
24167: betänkandet konstaterades även, att man i be-      avdrag, som beviljas på grund av försörjning
24168: skattningen inte borde få gynna endast ett         av minderårigt barn, har man även föreslagit
24169: visst sätt att ordna hemarbetena, emedan           att justeringar tili följd av det förändrade
24170: andra av båda makarnas förvärvsarbete föran-       penningvärdet skall göras i fråga om de avdrag
24171: ledda tilläggskostnader inte kan utredas och       som beviljas vid beskattningen för år 1979.
24172: således inte heller avdras vid beskattningen.
24173:      Helsingfors den 26 oktober 1978.
24174: 
24175:                                                                           Minister Esko Rekola
24176:                                              1978 vp.
24177: 
24178: Kirjallinen kysymys n:o 347.
24179: 
24180: 
24181: 
24182: 
24183:                                  Kortesalmi: Opiskelli.joiden asuntotillooteen       h~lpotua:mistesta
24184:                                     vuokra-:alsuntoj·en verorusta kevenrtämä'11ä.
24185: 
24186: 
24187:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
24188: 
24189:    Tänäkin syksynä koululaisten ja opiskelijoi-     taa asuintilaa vuokralle. Tässä kuten monessa
24190: den asuntotilanne on monin paikoin maatamme         muussakin asiassa juuri verotuspolitiikka on
24191: sangen huono. Vuokra-asuntoja ei riitä lähes-       avainasemassa.
24192: kään kaikkien opiskelijoiden tarpeisiin. Kuiten-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
24193: kin asuintilaa voitaisiin irroittaa nykyistä te-    päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esitän
24194: hokkaammin, jos vuokra-asuntojen verotusta          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24195: muutettaisiin kevyemmäksi. Tällöin monet pie-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24196: ni- ja keskituloiset asunnonomistajat tinkisivät
24197: opiskelijoiden hyväksi omasta asuintilastaan, ja              Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä pa-
24198: näin tilanne opiskelija-asuntojen osalta kään-             rantamaan opiskelijoiden monin paikoin
24199: tyisi paremmaksi. Mutta kun verotus on an-                 vaikeaa asuntotilannetta keventämällä
24200: kara vuokratuloista, ei monenkaan kannata an-              vuokra-asuntojen verotusta?
24201:      Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 1978.
24202: 
24203:                                        J. Juhani Kortesalmi
24204: 
24205: 
24206: 
24207: 
24208: 087801135N
24209: 2                                              1978 vp.
24210: 
24211: 
24212: 
24213: 
24214:                          E d u s kun n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
24215: 
24216:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ei katsota tarkoituksenmukaiseksi pena veroa.
24217: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         Veronmaksukykyperiaatteen toteutuminen tulo-
24218: olette 20 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-        verotuksessa edellyttää kuitenkin, että veron-
24219: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      alaisen tulon käsitteen tulee olla laaja. Joiden-
24220: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kin tulojen säätäminen verovapaaksi rikkoo tätä
24221: J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-       periaatetta. Hallituksen esityksessä Eduskunnal-
24222: sesta kysymyksestä n:o 347:                           le tulo- ja varallisuusverolaiksi oli lausuttu, että
24223:                                                       vastaisuudessa olisi pyrittävä välttämään nyt
24224:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä pa-        jo varsin laajaksi paisuneen verovapaiden tulo-
24225:        rantamaan opiskelijoiden monin paikoin         jen lukumäärän lisäämistä ja pikemminkin koe-
24226:        vaikeaa asuntotilannetta keventämällä          tettava niitä supistaa. Tähän oli kuitenkin mah-
24227:        vuokra-asuntojen verotusta?                    dollisuuksia vain vähäisessä määrin.
24228:                                                           Kun ei olisi mahdollista vapauttaa vain pieni-
24229:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ja keskituloisia asunnonomistajia opiskelijoilta
24230: vasti seuraavaa:                                      saadusta vuokratulosta, koituisi vuokratulojen
24231:    Tulo- ja varallisuusverolain mukaan velvolli-      verovapaus monissa tapauksissa sellaisten vet:o-
24232: nen suorittamaan veroa on verovuonna Suo-             velvollisten hyväksi, jotka eivät suinkaan ole
24233: messa asunut henkilö täältä ja muualta saa-           tällaisen veronhuojennuksen tarpeessa. Opiske-
24234: mastaan tulosta. Verovelvollisia ovat kaikki          lijoille vuokrattujen asuntojen tulojen verova-
24235: luonnolliset henkilöt iästään, sukupuolestaan ja      paus ei ilmeisesti paljonkaan auttaisi opiskeli-
24236: terveydentilastaan riippumatta. Veronalaiseksi        joiden asuntopulan helpottumista. Opiskelijoi-
24237: tuloksi katsotaan taas laissa mainituin poik·         den asuntokysymykseen liittyvät ongelmat on-
24238: keuksin verovelvollisen rahana tai rahanarvoi-        kin ratkaistava muita keinoja käyttäen.
24239: sena etuutena saarnat tulot. Laissa on lueteltu          Edellä esitetyillä perusteilla katson, että tulo-
24240: eräitä suorituksia, joita ei pidetä tulona ja jotka   ja varallisuusverolakiin ei ole asianmukaista ot-
24241: niin ollen ovat verovapaita. Tällaisia ovat muun      taa säännöstä, jonka mukaan kysymyksessä tar-
24242: muassa korvaukset kustannuksista, vahingonkor-        koitetut vuokratulot olisivat verovapaita.
24243: vaukset tai sellaiset sosiaaliset etuudet, joista
24244:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1978.
24245: 
24246:                                                                               Ministeri Esko Rekola
24247:                                              N:o 347                                               3
24248: 
24249: 
24250: 
24251: 
24252:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
24253: 
24254:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       skattebetalningsförmågan i inkomstbeskattning-
24255: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      en förutsätter dock ett vidsträckt begrepp skatte-
24256: av den 20 september 1978 tili vederbörande         pliktig inkomst. Det innebär ett brott mot
24257: medlem av statsrådet för avgivande av svar         denna princip, om vissa inkomster stadgas vara
24258: översänt avskrift av följande av riksdagsman       skattefria. I regeringens proposition tili riks-
24259: J. Juhani Kortesalmi undertecknade spörsmål        dagen med förslag tili lag om skatt på inkomst
24260: nr 347:                                            och förmögenhet uttalades, att man framdeles
24261:                                                    borde sträva tili att undvika en ökning av
24262:           Har Regeringen för avsikt att snabbt     antalet skattefria inkomster, vars ansvällning
24263:        börja förbättra studerandenas på många      redan nu varit synnerligen omfattande, och
24264:        orter svåra bostadssituation genom att      hellre söka begränsa densamma. Möjligheter här-
24265:        lindra beskattningen av hyresbostäder?      tili fanns dock endast i ringa omfattning.
24266:                                                        Då det inte skulle vara möjligt att befria
24267:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      endast sådana ägare av bostäder, vilka har små
24268: samt anföra följande:                              eller medelstora inkomster, från skatt på hyres-
24269:    Enligt lagen om skatt på inkomst och för-       inkomster som erhållits av studerande, skulle
24270: mögenhet är person, som under skatteåret va-       hyresinkomsternas skattefrihet i många fall
24271: rit bosatt i Finland, skyldig att erlägga skatt    komma sådana skattskyldiga tili godo, vilka
24272: för här och annorstädes förvärvad inkomst. Alla    ingalunda har behov av en skattelättnad av
24273: fysiska personer, oberoende av ålder, kön och      detta slag. Befrielse från inkomst- och för-
24274: hälsotilistånd, är skattskyldiga. Såsom skatte-    mögenhetsskatt på bostäder som uthyrts åt
24275: pliktig inkomst anses, med i lagen nämnda          studerande skulle tydligen inte i högre grad
24276: undantag, skattskyldigs inkomster i penningar      bidraga tili att lindra bostadsbristen för stu-
24277: eller penningars värde. I lagen uppräknas          derande. Problemen i samband med studeran-
24278: vissa prestationer, vilka icke betraktas såsom     denas bostadsfråga bör lösas med andra medel.
24279: inkomst och under sådana förhållanden är skatte-      På grund av det ovan anförda anser jag det
24280: fria. Hit hör bl.a. ersättningar för kostnader,    inte vara sakenligt att i lagen om skatt på in-
24281: skadeersättningar eller sådana sociala förmåner,   komst och förmögenhet införa ett stadgande,
24282: för vilka det inte anses ändamålsenligt att upp-   enligt vilket de i spörsmålet avsedda hyres-
24283: bära skatt. Förverkligandet av principen om        inkomsterna skulle vara skattefria.
24284:      Helsingfors den 26 oktober 1978.
24285: 
24286:                                                                           Minister Esko Rekola
24287: 1
24288: 1
24289:  1
24290:  1
24291:   1
24292:   1
24293:    1
24294:    1
24295:     1
24296:     1
24297:      1
24298:      1
24299:       1
24300:       1
24301:        1
24302:        1
24303:         1
24304:         1
24305:          1
24306:          1
24307:           1
24308:           1
24309:            1
24310:                                               1978 vp.
24311: 
24312: Kirjallinen kysymys n:o 348.
24313: 
24314: 
24315: 
24316: 
24317:                                   Sinisalo: Neuvostoliivossa suodtettujen korkeakoulututiklntojen
24318:                                       tunnus,tamisesta Suomessa.
24319: 
24320: 
24321:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24322: 
24323:    Pitkän aikaa on suoritettu valmisteluja Suo-      oppisuoritusten arviointia koskevien menetel-
24324: men ja Neuvostoliiton välisen korkeakoulutut-        mien vertailua, sekä mahdollisuuksien mukaan
24325: kintojen vastaavuutta koskevan sopimuksen            tunnustaa keskenään akateemiset oppiarvot ja
24326: aikaansaamiseksi.                                    tutkinnot joko tarvittaessa hallitusten välisin
24327:    Hallituksen taholta todettiin vastauksena         sopimuksin tai yliopistojen ja korkeakouluope-
24328: allekirjoittaneen eduskuntakyselyyn 29. 4. 1976      tusta antavien laitosten ja tutkimuslaitosten
24329: mm., että "osapuolet ovat v. 1975 aikana             välisin suorin järjestelyin.
24330: vaihtaneet asiaa koskevat sopimusesitykset.             Suomen ja Neuvostoliiton keskeisellä yhteis-
24331: Suomen taholta valmistetaan sopimuksen poh-          työllä on avattu monta uutta yhteistyöalaa jär-
24332: jaksi tarkoitettu sopimusehdotus. Sen pohjalta       jestelmiltään erilaisten maiden välisessä rauhan-
24333: voitaneen lopulliset neuvottelut käydä lähim-        omaisessa rinnakkainoJossa ja näin tulisi viipy-
24334: mässä tulevaisuudessa". Sopimusta ei ole kui-        mättä menetellä tässäkin asiassa. Se olisi tukena
24335: tenkaan vieläkään saatu aikaan.                      vastaaviin toimiin laajemminkin.
24336:    Ottaen huomioon, että kysymyksessä on tär-           Sopimuksen kiireellisyyttä korostaa myös se,
24337: keä osakysymys kansojen keskeisen yhteistyön         että suomalaisten opiskelijain opiskelu Neuvos-
24338: alalla, ja senkin, että vuoden 1973 lopulla          toliitossa on huomattavasti laajentunut ja tut-
24339: Bukarestissa kokoontunut UNESCO:n opetus-            kintojen vastaavuuden tunnustaminen muodos-
24340: ministerikonferenssi kehotti eurooppalaisia jä-      taa jö nyt ja lähiaikoina sadoille henkilöille
24341: senmaita solmimaan tutkintojen ja diplomien          mitä tärkeimmän opintotoiminnan tulosten hyö-
24342: vastavuoroista tunnustamista koskevia kahden-        dyntämisen kysymyksen.
24343: keskisiä sopimuksia erityisesti taloudellisilta ja      Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
24344: yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
24345: välillä, on asian viivästymistä pidettävä erit-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
24346: täin valitettavana.                                  raavan kysymyksen:
24347:    Tällainen sopimus vastaisi myös ETYK:n
24348: päätösasiakirjassa vahvistettua pyrkimystä ke-                  Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
24349: hittää edelleen akateemisten oppiarvojen ja                  aikonut ryhtyä Neuvostoliitossa suori-
24350: tutkintojen vertailu- ja vastaavuuskysymysten                tettujen korkeakoulututkintojen ja tie-
24351: arviointiperusteita välittämällä tietoa opintojen            teellisten oppiarvojen tunnustamiseksi
24352: organisoinnista, kestosta ja sisällöstä sekä tuke-           Suomessa?
24353: malla opintojen tasomittausta ja akateemisten
24354:       Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
24355: 
24356:                                            Taisto Sinisalo
24357: 
24358: 
24359: 
24360: 
24361: 087801136P
24362: 2                                           1978 vp.
24363: 
24364: 
24365: 
24366: 
24367:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
24368: 
24369:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     dytty v. 197 5 valmistelemaan sopimusta kor-
24370: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      keakoulututkintojen vastavuoroisesta tunnusta-
24371: olette 21 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-     misesta. Edellä mainitussa vastauksessa selos-
24372: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   tetaan sopimuksen taustaa sekä niitä periaat-
24373: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    teita, joihin tällaiset kansainväliset sopimukset
24374: Taisto Sinisalon näin kuuluvasta kirjallisesta     yleensä pohjautuvat.
24375: kysymyksestä n:o 348:                                 Vuonna 197 5 maiden välillä aloitettu ja kes-
24376:                                                    kusteluja sopimuksen tekemisestä on jatkettu
24377:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on   vaihtamalla puolin ja toisin useita sopimusluon-
24378:        aikonut ryhtyä Neuvostoliitossa suori-      noksia vuosien 1976, 1977 ja 1978 aikana ja
24379:        tettujen korkeakoulututkintojen ja tie-     siten päästy useista kysymyksistä yhteisymmär-
24380:        teellisten oppiarvojen tunnustamiseksi      rykseen. Sopimuksen eräät yksityiskohdat, ku-
24381:        Suomessa?                                   ten sopimuksen tarkoittamien tutkintojen tark-
24382:                                                    kaan määrittelyyn liittyvät kysymykset, ovat
24383:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      kuitenkin edelleen tutkittavina. Suomen taholla
24384: vasti seuraavaa:                                   ollaan valmiit käymään sopimustekstin viimeis-
24385:    Kuten ulkoasiainministeri Kalevi Sorsan         telemiseksi vielä tarvittavia keskusteluja Neu-
24386: 29. 4. 1976 kansanedustaja Sinisalon ym. sa-       vostoliiton osapuolelle sopivana ajankohtana.
24387: maa asiaa koskeneeseen kirjalliseen kysymyk-       Tätä varten on viime toukokuussa asetettu
24388: seen n:o 128 antamassa vastauksessa maini-         erityinen neuvotteluvaltuuskunta.
24389: taan, on Suomen ja Neuvostoliiton välillä ryh-
24390:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1978.
24391: 
24392:                                                            Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
24393:                                             N:o 348                                                3
24394: 
24395: 
24396: 
24397: 
24398:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24399: 
24400:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       digt godkännande av högskoleexamina. I ovan
24401: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          nämnda svar redogörs för överenskommelsens
24402: velse av den 21 september 1978 tili vederbö·       bakgrund samt de principer som dylika inter-
24403: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       nationella överenskommelser i allmänhet base-
24404: av följande av riksdagsman Taisto Sinisalo         rar sig på.
24405: ställda skriftliga spörsmål nr 348:                   De förhandlingar om ingående av en över-
24406:                                                    enskommelse, som inleddes mellan de berörda
24407:          Vilka åtgärder har Regeringen ämnat       länderna år 1975, har fortsatt och ett flertal
24408:        vidta för att högskoleexamina och lärda     utkast till överenskommelse har utväxlats åren
24409:        grader som avlagts i Sovjetunionen          1976, 1977 och 1978. Samförstånd har sålunda
24410:        skall erkännas i Finland?                   uppnåtts i flera frågor. Vissa detaljer, såsom
24411:                                                    frågor i anslutning tili en exakt definition av
24412:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      de examina som avses i överenskommelsen,
24413: samt anföra följande:                              utreds likväl fortfarande. På finskt håll är
24414:    Som framgår av det svar som ministern för       man redo att föra de diskussioner, som ännu
24415: utrikesärendena Kalevi Sorsa 29. 4. 1976 givit     krävs för den slutliga utformningen av texten,
24416: på riksdagsman Sinisalos m.fl. skriftliga spörs-   vid en tidpunkt som är lämplig för den sov-
24417: mål nr 128 rörande samma ärende, har man           jetiska parten. Sistlidna maj tilisattes för ända-
24418: år 1975 mellan Finland och Sovjetunionen           målet en särskild förhandlingsdelegation.
24419: börjat bereda en överenskommelse om ömsesi-
24420:      Helsingfors den 18 oktober 1978.
24421: 
24422:                                                    Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
24423:                                                1978 vp.
24424: 
24425: Kirjallinen kysymys n:o 349.
24426: 
24427: 
24428: 
24429: 
24430:                                    Lehmonen ym.: Kuntien kunnallisveroennakoiden takaisinmak-
24431:                                       susta valtiolle aiheutuvista vaikeuksista.
24432: 
24433: 
24434:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24435: 
24436:     Alityöllisyys on aiheuttanut eri kunnissa ve-     mk, Muurame 300 000 mk, Suolahden kaupunki
24437:  roäyrimäärien huomattavan alijäämän siitä, mi-       1 100 000 mk, Kivijärven kunta 70 000 mk ja
24438:  hin kuntien talousarviot ovat perustuneet. Työt-     Toivakan kunta 230 000 mk, vain nämä esi-
24439: •tömyys ja pakkolomat sekä osapäivätyöt ja            merkit Keski-Suomen läänistä mukaan ottaen .
24440: lyhennettyjen työviikkojen teettämiset ovat las-      Tällaisten maksuvaikeuksien edessä kunnat ovat
24441:  keneet sekä työntekijäin ansiotasoa että myös-       taloudellisesti voittamattomassa tilanteessa ilman
24442:  kin kuntien verotuloja. Poikkeuksena aikaisem-       valtiovallan taholta tulevia erikoisjärjestelyjä.
24443:  pien työttömyyskausien ilmiöistä nämä verotu-        Nämä veroäyrimäärien alijäämät koskevat var-
24444:  lojen vähenemiset tapahtuvat nyt hyvin teollis-      masti koko maata. Siksi niistä johtuvat autta-
24445:  tuneilla alueilla, kuten esim. Jyväskylän kaupun-    mistoimenpiteetkin tulee kohdistaa koko maata
24446:  gissa, Jyväskylän maalaiskunnassa, Laukaassa,        käsittäväksi yleisjärjestelyksi, jotta kunnallista
24447:  Muuramessa, Säynätsalossa ja Suolahden kau-          veroäyrihintaa ei jouduttaisi nostamaan.
24448:  pungissa. Toisaalta taas Keski-Suomessa esim.           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
24449:  Toivakka ja Kivijärvi ovat niitä maalaiskuntia,      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
24450:  joissa veroäyrikertymä on jäänyt laskettua huo-      tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
24451:  mattavasti pienemmäksi.              .               vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24452:     Veroäyrimäärien jäädessä alle talousarvioon
24453:  otettujen laskelmien on siitä seurauksena kun-                  Tietääl{ö Hallitus, että työttömyyden
24454:  nallisveron ennakoiden etumaksujen takaisin                  johdosta ovat kuntien verakertymät jää-
24455:  suorittaminen valtiolle, kun ennakoiden etu-                 neet laskettua pienemmiksi, mikä puoles-
24456:  maksut on laskettu talousarvioon otettujen                   taan johtaa kunnallisveroennakoiden ta-
24457:  veroäyrimäärien kertymien mukaisina. Tällai-                 kaisin suorituksiin valtiolle ja joiden
24458:  sista takaisinmaksuvelvoitteista koituu suuria             . suorittamiseen kunnilla ei ole taloudelli-
24459:  lisärasituksia kunnille. Esimerkiksi Jyväskylän              sia mahdollisuuksia, ja
24460:  kaupunki joutuisi suorittamaan !lrvioituja enna-                mitä Hallitus aikoo tehdä tämän tilan-
24461:  koita valtiolle takaisin n. 8 milj. mk, Jyväskylän           teen korjaamiseksi?
24462:  maalaiskunta n. 3,5 milj. mk, Laukaa 960 000
24463:       Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
24464: 
24465:          Siiri Lehmonen                 Matti Järvenpää                 Lauha Männistö
24466:          Osmo • Vepsäläinen             Toivo Jokiniemi                 Heikki Mustonen .
24467:          Juhani Vähäkangas              Pauli Uitto                     Helge Talvitie.
24468:          Aulis Juvela                   I.-C. Björklund                 V. J. Rytkönen
24469: 
24470: 
24471: 
24472: 
24473: 0878011184
24474: 2                                               1978 vp.
24475: 
24476: 
24477: 
24478: 
24479:                          Ed u s kunnan Herra Puhemiehelle.
24480: 
24481:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jäivät tulojen ennakoidut kasvunopeudet jäl-
24482: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          keen todellisesta kasvusta. Nyt laman hidastet-
24483: olette 21 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-         tua yleistä. tulokehitystä on tilanne kääntynyt
24484: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       päinvastaiseksi; tulojen kasvunopeuden hidastu-
24485: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        mista ei ole pystytty riittävän hyvin ennakoi-
24486: Siiri Lehmosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       maan. Vai.kka tämä tilanne oli nähtävissä jo
24487: kysymyksestä n:o 349:                                  vuoden 1977 lopulla, jolloin valtiovarainminis-
24488:                                                        teriö mm. alensi kunnille suoritettavia etumak-
24489:           Tietääkö Hallitus, että työttömyyden         suja 116 kunnan kohdalla, näyttää tilanne vero-
24490:        johdosta ovat kuntien verokertymät jää-         tuksen päätyttyä muodostuvan sellaiseksi, että
24491:        neet laskettua pienemmiksi, mikä puo-           usean kunnan kohdalla vuodelta 1977 suorite-
24492:        lestaan johtaa kunnallisveroennakoiden          tut. etumaksut ylittävät 96 prosenttia maksuun-
24493:        takaisin suorituksiin valtiolle ja joiden       pantavasta kunna1Hsverosta. Näissä tapauksissa
24494:        suorittamiseen kunnilla ei ole taloudel-        joudutaan voimassa olevan lain mukaan kun-
24495:        lisia mahd!:>llisuuksia, ja                     nalta perimään takaisin sille liikaa suoritetut
24496:            mitä HallituS aikoo tehdä tämän tilan-      etumaksut.
24497:        teen korjaamiseksi?                                Liikaa suoritettujen etumaksujen takaisin
24498:                                                        periminen tuntuu luonnollisesti kuntien maksu-
24499:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         valmiudessa ja vaikeudet saattavat muodostua
24500: vasti seuraavaa:                                       suuriksikin, jos kunta ei ole kyennyt ottamaan
24501:    Verotuslain 116 §:n mukaan veronkantovi-            tätä etukäteen huomioon. Niissä tapauksissa,
24502: ranomaisen on viipymättä kannon päätyttyä              joissa kunta ei ole varautunut tilanteeseen, etu-
24503: taikka, milloin kanto toimitetaan useammassa           maksujen takaisin perinnällä ei kuitenkaan ole
24504: kuin yhdessä erässä, ensimmäisen erän kannon           välitöntä vaikutusta veroäyrin hintaan, koska
24505: päätyttyä suoritettava kunnalle 96 prosenttia          kunta on jo joutunut sen vahvistamaan.
24506: maksuunpannun kunnallisveron määrästä ja seu-             Veronkantoasetuksen 22 § :n mukaan kun-
24507: rakunnalle 96 prosenttia maksuunpannun kir-            nalta takaisin perittävä etumaksumäärä otetaan
24508: kollisveron määrästä vähennettynä sillä, mitä          huomioon seuraavassa etumaksun tilityksessä.
24509: ennakkoperintälain mukaan on etukäteen mak-            Käytännössä tämä tarkoittaa joulukuussa suori-
24510: settu, sekä veronkantoviranomaisen edellisen           tettavaa etumaksua. Koska liikaa suoritettujen
24511: kalenterivuoden aikana tileissä lyhentämillä mää·      etumaksujen takaisin perinnät varSin monessa
24512: rillä ja kunnan tai seurakunnan puolesta vero-         tapauksessa ilmeisesti muodostuvat suhteellisen
24513: veivallisille takaisin suorittamilla määrillä niille   suuriksi verrattuina kunnille .suoritettaviin etu-
24514: maksettuine korko.ineen. Tässä kunnille ja             maksun tilityksiin ja k.oska kaikki kunnat eivät
24515: muille veronsaajille suoritetussa kantotilityk-·       ilmeisesti ole pystyneet varautumaan tällaiseen
24516: sessä on viime vuosina yleensä tilitetty suh.t:eel.:   etukäteen, on hallitus katsonut tarkoituksenmu-
24517: lisen suuria määriä verotuloja, jotta laissa sää-      kaiseksi ryhtyä toimiin, joilla voitaisiin kuntien
24518: detty 96 prosentin taso maksuunpannuista ve-           rahoitusvaikeuksia väliaikaisesti helpottaa. Tässä
24519: roista on saavutettu. Eräs kantotilityksen mää-        tarkoituksessa on 20. 10. 1978 annettu asetus
24520: rään vaikuttanut tekijä on se, kuinka hyvin            väliaikaisesta poikkeuksesta veronkantoasetuk-
24521: ennakkoperintälain 50 §:ssä säädeltyjen etumak-        sen 22 §:ään, jolla mahdollistetaan liikaa
24522: sujen tilityksen yhteydessä on pystytty arvioi-        suoritetun etumaksun takaisinperinnän jak-
24523: maan tapahtunut tulokehitys. Vuosina, jolloin          sottaminen tapahtuvaksi enintään kolmena erä-
24524: inflaatiovauhti muodostui suhteellisen suureksi,       nä vuoden 1978 joulukuussa sekä vuoden
24525:                                               N:o 349                                             3
24526: 
24527: 1979 tammi- ja helmikuussa. Valtiontaloudelli-      aiheuttaisi kunnalle ja seurakunnalle huomatta-
24528: sista syistä ei yleiseen takaisinperinnän lykkää-   via vaikeuksia. Asetuksen mukaan menettely
24529: miseen voida mennä, vaan kysymykseen tulee          edellyttäisi myös kunnan tai seurakunnan hake-
24530: takaisinperinnän jaksottaminen useampaan erään      musta. Lykätyiltä takaisin perittäviltä määriltä
24531: tiettyjen edellytysten vallitessa silloin, kun      peritään asetuksen mukaan 9 prosentin vuotui-
24532: takaisinperinnän toteuttaminen yhtenä eränä         nen korko.
24533:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1978.
24534: 
24535:                                                                           Ministeri Esko Rekola
24536: 4                                             1978 vp.
24537: 
24538: 
24539: 
24540: 
24541:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24542: 
24543:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kalkylerade tillväxthastighet efter den verkliga
24544: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ökningen. Då nu lågkonjunkturen bromsat den
24545: av den 21 september 1978 till vederbörande           allmänna inkomstutvecklingen har situationen
24546: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       blivit den motsatta; man har inte med tillräck-
24547: jande av riksdagsman Siiri Lehmonen m.fl.            lig noggrannhet lyckats förutsäga aitt inkomster-
24548: ställda skriftliga spörsmål nr 349:                  nas tillväxthastighet skulle avstanna. Trots att
24549:                                                      denna situation kunde skönjas redan i slutet av
24550:           Är Regeringen medveten om att kom-         år 1977, då finansministeriet bl.a. sänkte 116
24551:        munernas skatteintäkter tili följd av ar-     kommuners förhandsutbetalningar, förfaller si-
24552:        betslösheten blivit mindre ~:in beräknat,     tuationen efter slutförd beskattning vara den,
24553:        vilket leder till återbäringar av kommu-      att flera kommuners förhandsutbetalningar för
24554:        nalskatteförskott till staten, något som      år 1977 överstiger 96 procent av den kommu-
24555:        kommunerna saknar ekonomiska möj-             nalskatt som skall debiteras. I dessa fall måste
24556:        ligheter till, och                            vederbörande kommun enligt gällande lag åter-
24557:           vad ämnar Regeringen göra för att          bära tili för högt belopp erlagda förhandsutbe-
24558:        rätta till situationen?                       talningar.
24559:                                                         Återbäringen av de alltför stora förhandsut-
24560:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       betalningarna påverkar naturligtvis kommuner-
24561: samt anföra följande:                                nas likviditet och svårigheterna kan bli känn-
24562:    Enligt 116 § beskattningslagen skall skatte-      bara för kommuner som inte kunnat beakta
24563: uppbördsmyndighet omedelbart efter avslutad          detta på förhand. I fall, där kommunen är oför-
24564: uppbötd ellet, om uppbörden sket i fleta än          beredd på situationen, har återuppbörden av
24565: en rat, efter uppbötden av den första raten tili     förhandsutbetalningar likväl inte någon direkt
24566: kommun edägga 96 procent av den debitetade           effekt på uttaxeringen per skattöre, emedan
24567: kommunalskattens belopp och tili församling 96       kommunen nödgats fastställa denna redan
24568: procent av den debiterade kyrkoskattens be-          tidigare.
24569: lopp, med avdtag av vad enligt lagen om för-            Förhandsbetalning som enligt 22 § förord-
24570: skottsuppbörd på förhand betalts samt de be-         ningen om skatteuppbörd återuppbärs hos kom-
24571: lopp skatteuppbötdsmyndighet under föregåen-         mun, skaU beaktas vid påföljande redovisning
24572: de kalendetår avkottat i räkenskaperna och för       av förhandsbetalning. I praktiken avses den
24573: kommuns ellet församlings räkning återbutit tili     förhandsbetalning som skall erläggas i decem-
24574: skattskyldig jämte på dessa belopp etlagd ränta.     ber. Emedan återbäringar av tili för högt be-
24575: I denna tili kommuner och övriga skattetagare        lopp erlagda förhandsbetalningar i rätt många
24576: vetkställda uppbördstedovisning har under de         fall uppenbarligen bHr relativt stora jämfört
24577: senaste åten i allmänhet redovisats relativt stota   med redovisningarna av kommun:ernas förhands-
24578: helopp i ska'tteintäkter, i avsikt att uppnå den     betalningar och emedan samtliga kommuner
24579:  i lagen stadgade nivån om 96 procent av de          uppenbarligen inte på förhand kunnat förbe-
24580: debiterade skatterna. En faktor som påverkat          reda sig på detta, har regeringen ansett det
24581: uppbördsredovisningens slutsumma är hur väl          ändamålsenligt att vidtaga åtgärder för att tem-
24582: man i samband med redovisningen av de i 50 §         porärt underlätta kommunernas finansiedngs-
24583: lagen om förskottsuppbörd stadgade förhands-         svårigheter. I detta syfte avläts 20. 10. 1978 en
24584: utbetalningarna lyckats uppskatta den inträffade     proposition med förslag tili temporärt undantag
24585: inkomstutvecklingen. Under de år då inflations-      från 22 § förordningen om skatteuppbörd,
24586: takten var relativt hög, släpade inkomsternas        varigenom det blir möjligt att dela upp åter-
24587:                                               N:o 349                                              5
24588: 
24589: bäringen av tili föt högt belopp erlagd föt-        medföta avsevätda svårighetet föt kommun
24590: handsbetalning så, att den sket i högst tte ta-     ellet fötsamling att erlägga åtetbäring i en enda
24591: tet, dvs. i decembet 1978 samt i januari och        tat. Enligt fötotdningen skulle fötfatandet även
24592: febtuari åt 1979. Av statsekonomiska skäl kan       förutsätta ansökan ftån vedetbötande kommun
24593: man inte allmänt uppskjuta åtetuppbötden, utan      ellet fötsamling. Föt uppskjutna åtetbärings-
24594: det blit ftågan om att dela upp den i fleta tatet   belopp skall enligt fötotdningen uppbätas en
24595: undet vissa fötutsättningat, såvida det skulle      åtlig tänta om 9 ptocent.
24596:      Helsingfors den 20 oktober 1978.
24597: 
24598:                                                                            Ministet Esko Rekola
24599: 
24600: 
24601: 
24602: 
24603: 0878011184
24604: Kirjallinen kysymys n:o 350.
24605: 
24606: 
24607: 
24608: 
24609:                                    Kortesalmi: Suomen ja Neuvostoliiton asevoimien yhteisistä sota-
24610:                                       harjoituksista.
24611: 
24612: 
24613:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
24614: 
24615:    Suomen ja Neuvostoliiton sotavoimien yh-           2Q venäläistä kenraalia. Heti vierailun jälkeen
24616: teisten sotaharjoitusten vaatimuksesta kirjoittaa     maassamme ilmestyvä äärikommunistinen sano-
24617: Hollannissa iLmestyvä päivälehti De Telegraaf         malehti Tiedonantaja vaati yhteisiä sotaharjoi-
24618: seuraavasti:                                          tuksia Neuvostoliiton ja Suomen armeijan
24619:    "Venäjän puolustusministeri Dimitri Ustinov        kesken.
24620: vieraili heinäkuussa Suomessa, jolloin hän esitti        Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan
24621: painokkaasti, eikä ainoastaan kerran, vaan            Suomen hallitus ei tiettävästi suoralta kädeltä
24622: useampaan otteeseen viisipäiväisen vierailunsa        vastannut Neuvostoliiton sotaharjoitusehdotuk-
24623: aikana Suomen ja Neuvostoliiton sotavoimien           seen kieltävästi. Kuitenkin virallisten valtio·
24624: yhteisten harjoitusten pitämistä. Siinä tapauk-       sopimustemme mukaan Suomi on itsenäinen
24625: sessa, että Suomen olisi suostuttava venäläisten      valtio ja Neuvostoliitto on ilmoittanut, ettei
24626: uuteen esitykseen, joka tuli suurena yllätyksenä      se väkivallalla uhkaa Suomea.
24627: Helsingissä oleville Iänsirnaisille diplomaateille-      Edellä esitetyn perusteella esitän kunnioitta-
24628: kin, metikitsisi se ilman muuta Suomen puo-           vasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
24629: lueettomuuden loppua. Se merkitsisi eräänlaista       tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24630: Suomen assosioitumista Varsovan sopimuk-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24631: seen. Nyt kiertää huhu, että Neuvostohallitus
24632: ei enää esitä yhteisharjoitusten pitämistä, vaan                Onko Neuvostoliiton puolustusminis-
24633: vaatii niitä ja haluaa suomalaisten vastauksen               teri virallisesti tai epävirallisesti ehdot-
24634: ennen syyskuun loppua. Vahvistusta tälle hu-                 tanut Suomen ja Neuvostoliiton sota-
24635: hulle ei ole vielä saatavissa, mutta on se sitten            voimien yhteisten aseharjoitusten pitä-
24636: totta tai ei, varmaa on, että venäläiset ovat                mistä, ja jos on,
24637: löytäneet uuden muodon painostaa Suomea.                        mitä Suomen Hallitus on ehdotuk-
24638: Mikäli he todellakin tahtovat loukata Suomen                 seen vastannut, sekä
24639: puolueettomuutta, ei se saa jättää vapaata                      aikooko Suomen Hallitus kaikissa
24640: maailmaa välinpitämättömäksi."                               olosuhteissa pitää tiukasti kiinni Suo-
24641:    Neuvostoliiton puolustusministerin Ustinovin              men virallisesta puolueeti:oniuuspolitii-
24642: mukana vierailulla Suomessa oli tiettävästi yli              kasta?
24643:       Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1978.
24644: 
24645:                                            J. Juhani Kortesalmi
24646: 
24647: 
24648: 
24649: 
24650: 087800953T
24651: 2
24652: 
24653: 
24654: 
24655: 
24656:                         Ed u s kunnan Herra Puh em i e he 11 e.
24657: 
24658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mus, jota Suomi tunnontarkasti noudattaa,
24659: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mahdollistaa maiden välisen sotilaallisen yhteis-
24660: olette 26 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-        työn sopimuksen täsmälleen määrittämässä
24661: jeenne n:o 1686 ohella toimittanut valtioneu-         kriisitilanteessa. Rauhanaikaiset yhteiset sota-
24662: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi. jäl-       harjoitukset tai muu sen tapainen yhteistyö
24663: jennöksen kansanedustaja J. Juhani Kortesa.I~         sotilaallisella alalla ei sen sijaan olisi sopu-
24664: men näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä        soinnussa Suomen kansainvälisen aseman kans-
24665: n:o 350:                                              sa. Spekulointi sotaharjoitusten järjestämisestä
24666:                                                       on omiaan herättämään epävarmuutta Pohjois-
24667:           Onko Neuvostoliiton puolustusminis-         Euroopan vakiintuneen ja rauhanomaisen tilan-
24668:        teri virallisesti tai epävirallisesti ehdot-   teen säilyttämisen suhteen, mikä on ristirii-
24669:        timut Suomen ja Neuvostoliiton sota-           dassa kaikkien alueen valtioiden etujen kanssa.
24670:        voimien yhteisten aseharjoitusten pitä-        Suomen hallitus tietää, että Neuvostoliiton
24671:        mistä, ja jos on,                              hallitus ei pyri muuttamaan Pohjolan vakaata
24672:           mitä Suomen Hallitus on ehdotuk-            tilannetta, eikä tähän viittaavia ehdotuksia ole
24673:        seen vastannut, sekä                           Neuvostoliiton taholta esitetty.
24674:           aikooko Suomen Hallitus kaikissa               Suomen puolustusvoimien ja Neuvostoliiton
24675:        olosuhteissa pitää tiukasti kiinni Suo-        asevoimien hyvät suhteet ja niiden väliset
24676:        men virallisesta puolueettomuuspolitii~        yhteydet liittyvät tavanomaiseen vierailuvaih-
24677:        kas ta?                                        toon sekä materiaalihankintoihin ja koulutuk-
24678:                                                       seen. Näitä yhteyksiä on tarkoitus molemmin
24679:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       puolin jatkaa ja kehittää. Tästä keskusteltiin
24680: vasti seuraavaa:                                      myös puolustusministeri Ustinovin vierailun
24681:      Tällaista ehdotusta ei ole tehty. On valitet-    aikana. Suomen puolustusvoimien komentajan,
24682: tavaa, että eräät ulkomaiset lehdet ovat viime        kenraali Sutelan syyskuussa Neuvostoliittoon
24683: viikkoina harhaanjohtavasti käsitelleet kysy-         tekemän vierailun yhteydessä allekirjoitettiin
24684: mykSessä mainittua vierailua, joka oli osa ystä-      asevoimien välinen vierailuvaihtosuunnitelma
24685: vällisissä suhteissa olevien valtioiden normaalia     kahdeksi vuodeksi, millä kodifioitiin jo pitkään
24686: keskinäistä yhteydenpitoa.                            jatkunut myönteisiä kokemuksia antanut käy-
24687: .... Suomen ja Neuvostoliiton välinen yya-sopi-       .täntö.
24688:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1978.
24689: 
24690:                                                               Puolu~t~sministeri Taisto Tähkämaa
24691:                                                 N:o .3.50                                           3
24692: 
24693: 
24694: 
24695: 
24696:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
24697: 
24698:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            de båda länderna i en krissituation, som
24699: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          noggrant definie1as i pakten. Gemensamma
24700: nr 1686 av den 26 september 1978 tili veder-           krigsövningar under fredstid eller annat lik-
24701: börande medlem av statsrådet för avgivande             nande samarbete på det militära området skulle
24702: av svar översänt avskrift av följande av riks-         däremot inte överensstämma med Finlands
24703: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade             internationella ställning. Spekulationer om
24704: spörsmål nr 350:                                       anordnandet av krigsövningar är ägnade att
24705:                                                        väcka osäkerhet i fråga om bevarandet av den
24706:           Har Sovjetunionens försvarsminister          stabila och fredliga situationen i nordeuropa,
24707:        officiellt eller inofficiellt framställt för-   vilket strider mot samtliga inom området be-
24708:        slag om gemensamma manövrar för                 lägna staters intresse. Finlands regering vet,
24709:        krigsm~kten i Finland och Sovjetunio-           att Sovjetunionens regering inte stävar till
24710:        nen, och om så är fallet,                       att ändra den stabila situationen i Norden,
24711:           vilket svar har Finlands Regering            och förslag i denna riktning har inte heller
24712:        lämnat på förslaget, samt                       framställts från Sovjetunionens sida.
24713:           har Finlands Regering för avsikt att            De goda relationerna mellan Finlands för-
24714:        i alla förhållanden strikt hålla fast vid       svarsmakt och Sovjetunionens vapenmakt och
24715:        Finlands officiella neutralitetspolitik?        kontakterna dem emellan tar sig uttryck i
24716:                                                        sedvanliga utbyten av besök samt material-
24717:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          anskaffningar och utbildning. Man har för
24718: samt anföra följande:                                  avsikt att ömsesidigt fortsätta och utveckla
24719:    Ett sådant förslag har ej framställts. Det          dessa kontakter. Diskussioner härom fördes
24720: är att beklaga, att vissa utländska tidningar          även under försvarsminister Ustinovs besök.
24721: under de senaste veckorna på ett vilseledande          I samband med det besök som kommendören
24722: sätt har behandlat det i spörsmålet nämnda             för Finlands försvarsmakt, general Sutela i
24723: besöket, som utgjorde en del av de normala             september gjorde i Sovjetunionen underteck-
24724: kontakterna mellan stater, vilka står i ett            nades för två år framåt en plan för besökut-
24725: vänskapligt förhållande tili varandra.                 byte mellan de båda ländernas vapenmakter.
24726:   Den mellan Finland och Sovjetunionen in-             Härigenom kodifierades en praxis, som pågått
24727: gångna vsb-pakten, som Finland samvetsgrant            redan länge och som gett positiva erfarenheter.
24728: iakttar, möjliggör ett militärt samarbete mellan
24729:      Helsingfors den 5 oktober 1978.
24730: 
24731:                                                                  Försvarsminister Taisto Tähkämaa
24732:      ··,:
24733: 
24734: 
24735: 
24736: 
24737: ••   ~   r   ••
24738:                                               1978 Vp.
24739: 
24740: Kirjallinen kysymys n:o 351.
24741: 
24742: 
24743:                                   Lehtinen: Työsuojeluhallituksen menettelystä eräitä työaikalain
24744:                                      mukaisia poikkeuslupia myönnettäessä.
24745: 
24746:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
24747:     Lailla työaikalain muuttamisesta (189/76)        hallinnon viranomaisten käsityksen mukaan
24748: ja ( 620/76) saatettiin moottonaJoneuvojen           useimmissa niissä tapauksissa; joissa poikkeus-
24749: kuljettajat ensimmäisen kerran lain edessä sa-       lupa on myönnetty, työtuntijärjestelmän laati-
24750: manarvoiseen asemaan kuin muutkin työnte-            minen olisi ollut mahdollista.· Tätä käsitystä
24751: kijät.                                               tukee sekin, että niillä työpaikoilla, joissa 'työ-
24752:     Lainsäätäjän tarkoittama uudistus on kuiten-     tuntijätjestelmää ehdittiin soveltaa, ei mainit-
24753: kin vesittymässä lakiin sisällytetyn poikkeus-       tavia hankaluuksia esiintynyt.
24754: lupamenettelyn väljästä tulkinnasta johtuen.            Työsuojeluhallitus on pitänyt käytäntänään
24755:     Lain 20 §: ssä säädetään, että työnantajan       käsitellä hakemukset asianomaista työsuojeluvi-
24756: on laadittava työtuntijärjestelmä, jossa maini-      ranomaista kuulematta. Niissäkin tapauksissa,
24757: taan aika, milloin työ alkaa ja päättyy, sekä        joissa työntekijäpuolta on kuultu, eivät työn-
24758: ruokailu- ja lepoajat. Työsuojeluhallitukselle on    tekijäin kielteiset kannanotot näytä vaikutta-
24759: kuitenkin annettu valtuudet vapauttaa hake-          neen mitenkään ratkaisuun.
24760: muksen nojalla tästä velvollisuudesta työnan-           Tähän mennessä myönnetyt poikkeusluvat
24761: taja, joka työn laatuun nojaten osoittaa, ettei      ovat voimassa vuoden 1979 loppuun saakka.
24762: työtuntijärjestelmän laatiminen ole mahdollista.     Uusia poikkeuslupahakemuksia ja jo myönnet-
24763:     Käytännössä on osoittautunut, että työsuoje-     tyjä jatkohakemuksia käsiteltäessä olisi välttä-
24764: luhallitus on lähes poikkeuksetta myöntänyt          mätöntä tutkia perusteet tähänastista tarkem-
24765: haetut poikkeusluvat, jotkut jopa anottua laa-       min. Poikkeuslupa olisi myönnettävä vain sel-
24766: jempina. Kuljetusalan työnantajien keskuudessa       laisissa tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmän
24767: onkin jo yleisesti vallalla se käsitys, että poik-   laatiminen todella ei ole mahdollista ilman· koh-
24768: keusluvan saa ja sitä kannattaa hakea, vaikka        tuuttomia hankaluuksia.
24769: erityiset olosuhteet eivät sitä vaatisikaan. Työ-       Poikkeusluvan myöntäminen riittämättömin
24770: suojeluhallituksen menettely on vahvistanut tä-      perustein vesittää työaikalain alkuperäisen tar-
24771: män käsityksen oikeaksi. Monet sellaisetkin          koituksen eikä ole omiaan vahvistamaan . sitä
24772: työnantajat, jotka ovat laatineet työtuntijärjes-    kuvaa, joka työsuojeluhallituksesta annettiin
24773:  telmän ja noudattaneet sitä tähän saakka ja jo      työsuojelujärjestelmää luotaessa.
24774: ennen lain muutosta, ovat anoneet poikkeuslu-           Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
24775: van ja saaneet sen jopa anottua laajempana,          jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteena esi-
24776: koska aikaisemmin poikkeuslupaa jo hakeneet          tän kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
24777: vastaavanlaista kuljetustoimintaa harjoittavat       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24778:  työnantajat ovat sen saaneet. Näissä tapauksissa
24779:  tilanne on huonontunut entisestään, vaikka lain               Onko Hallitus ·tietoinen siitä, että
24780:  tarkoituksena oli parantaa kuljettajien työoloja           työsuojeluhallitus myöntää ilman· laissa
24781:  siten, että kuljettajatkin voisivat suunnitella            tarkoitettuja perusteita poikkeuslupia
24782:  vapaa-aikojaan muiden ihmisten tapaan. Poik-               työaikalain mukaisen työtuntijärjestel-
24783: keusluvissa edellytetään ainoastaan viikkolevon             män laatimisesta, ja
24784:  määräämistä ja muun ajan työntekijä on sidottu                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24785:  samaan ennalta määräämättömään työaikaan,                  ryhtyä, jotta työsuojeluhallitus määrät-
24786:  josta lain muutoksella oli tarkoitus päästä                täisiin lupamenettelyssään pysymään
24787:  eroon.                                                     työajasta säädetyn lain tarkoittamissa
24788:     Työntekijäpuolen ja myös työsuojelun piiri-             perusteissa?
24789:       Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
24790: 
24791:                                            Lasse Lehtinen
24792: 0878.Q10885
24793: 2                                                   1978 vp.
24794: 
24795: 
24796: 
24797: 
24798:                             E d u s ku n n a n H e rr a P u he m i e h e 11 e.
24799: 
24800: ~--V~ltiopäiväjärjestyk:st;n J7 §:n 1 _momenc                lal).timinen työn laatuun nähden ei ole mah-
24801: t~s~ta ~Aitritussa tarkoituksessa Te, Herra . Pu-            dollista, työsuojeluhallitus voi työaikalain 20
24802: hem~es.: olette 22 päiv;änä syyskuuta 1978 päi-              §:n J momentin nojalla hakemuksesta myöntää
24803: vä.tyn-:ki.J;jeeJ:}ne .• ·ohella toimittanut- valtioneu-     vapautuksen sen laatimisesta.       · · ,
24804: voston .asianomaiselle . jäsenelle . jäljennöksen               Tähän mennessä myönnetyt poikkeusluvat
24805: kansanedustaja Lehti~en näin kuuluvasta kirjal-              ovat voimassa vuoden 1979 loppuun saakka.
24806: lisesta .kysymyksestä n:o 351:                               Suurin osa poikkeusluvista on koskenut kulje-
24807:                                                              tusalaa. Hyvän hallintokäytännön mukaisesti
24808:             Onko Hallitus tietoinen sllta, että              hakemuksia käsitellessään työsuojeluhallituksen
24809:        · työsuojeluhallitus myöntää ilman laissa             on tullut hankkia asiasta myös asianomaisen
24810:          tarkoitettuja . perusteita poikkeuslupia            työpaikan työntekijöiden edustajan tai muuten
24811:          työaikalain m11kaisen työtuntijärjestel-            työntekijäpuolen mielipide samoin kuin lau-
24812:          m.än laatimisesta, ja                               sunto siltä työsuojelun piirihallinnon kuljetus-
24813:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             alan työsuojelutarkastajalta, jonka tarkastetta-
24814:          ryhtyä,, jotta työsuojeluhallitus määrät-           viin asianomainen työpaikka on kuulunut.
24815:          täisiin lupamenettelyssään pysymaan                     Koska työpaikoilla on saattanut syntyä er-
24816:        · työajasta säädetyn lain tarkoittamissa              heellinen kuva siitä, millä perusteilla työsuoje-
24817:          perusteissa?                                        luhallitus on myöntänyt poikkeuslupia työai-
24818:                                                              kalain tarkoittaman työtuntijärjestelmän laati-
24819:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                misesta, uusia poikkeuslupahakemuksia ja jo
24820: vasti seuraavaa:                                             myönnettyjen poikkeuslupien jatkohakemuksia
24821:    Työaikalain ( 604/46) muuttamista koskeva                 käsiteltäessä on ilmeisesti välttämätöntä tutkia
24822: laki (189/76 ), joka perustui vuoden 1972                    perusteet tähänastista tarkemmin. Poikkeuslupa
24823: valtiopäivUlä annettuun hallituksen esitykseen,              olisi myönnettävä vain sellaisissa tapauksissa,
24824: vahvistettiin 20. 2. 1976. Mainittua työaikalain             joissa työtuntijärjestelmän laatiminen ei todella
24825: muuttamista koskevaa lakia muutettiin 9. 7.                  ole mahdollista ilman kohtuuttomia hankaluuk-
24826: 1976 vahvistetulla lailla (620/76) niin, että                sia.
24827: sosiaali- ja terveysministeriölle alunperin tar-                Hallitus on kiinnittänyt kyseessä olevaan
24828: koitetut lain toimeenpanotehtävät siirrettiin                asiaan erityistä huomiota 13. 10. 1978 anta-
24829: työsuojeluhallinnon organisaatiorakenteessa ta-              massaan hallituksen esityksessä laeiksi työneu-
24830: pahtuneiden muutosten mukaisesti työsuojelu-                 vostosta annetun lain ja työaikalain 20 §:n
24831: hallitukselle. Molemmat työaikalain muutokset                muuttamisesta. Tämän esityksen mukaan tulee
24832: tulivat voimaan 1 päivänä lokakuuta 1976.                    harkittavaksi, olisiko tarkoituksenmukaista, että
24833:    Mainituissa säännöksissä on määräyksiä                    vapautuksen työtuntijärjestelmän laatimisesta
24834: paitsi moottoriajoneuvon kuljettajan työajasta               myöntäisi työsuojelupiirien työsuojelulautakun-
24835: myös siitä, että työtuntijärjestelmän laatiminen             tien yhteyteen perustettavat poikkeuslupajaos-
24836: etukäteen on kaikilla aloilla, myös kuljetus-                tot eikä työsuojeluhallitus. Tällä tavalla voitai-
24837: alalla, työnantajan velvollisuus ilman, että työn-           siin entistä paremmin saada paikalliset olosuh-
24838: antaja voi itse harkita kuten ennen, onko työ-               teet poikkeusluvasta päättävän viranomaisen
24839: tuntijärjestelmän laatiminen työn laatuun näh-               tietoon.
24840: den mahdollista. Milloin työtuntijärjestelmän
24841:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1978.
24842: 
24843:                                                            So>iaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
24844:                                               N:o 351                                               3
24845: 
24846: 
24847:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
24848: 
24849:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        skyddsstyrelsen med stöd av 20 § 1 mom. ar-
24850: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        betstidslagen på ansökan bevilja befrielse ·från
24851: av den 22 september 1978 tili vederbörande           skyldigheten att uppgöra schemat.
24852: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-          De undantagstillstånd som hittills har be-
24853: jande av riksdagsman Lehtinen ställda skrift-        viljats är i kraft tili utgången av år 1979.
24854: liga spörsmål nr 351:                                Största delen av tillstånden har gällt transport-
24855:                                                      branschen. Det har ålegat arbetarskyddsstyrel-
24856:            Är Regeringen medveten om att ar-         sen att vid behandlingen i dessa ärenden i en-
24857:        betarskyddsstyrelsen, utan att i lagen        lighet med god förvaltningspraxis även inhämta
24858:        avsedda grunder föreligger, beviljar          den åsikt i saken som representanten för ar-
24859:        tillstånd tili undantag från skyldigheten     betstagarna vid den berörda arbetsplatsen eller
24860:        att utarbeta ett sådant arbetstidsschema      arbetstagarparten i övrigt företräder samt ett
24861:        som föreskrivs i arbetstidslagen, och         utlåtande av den arbetarskyddsinspektör för
24862:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       transportbranschen vid distriktsförvaltningen
24863:        ta för att arbetarskyddsstyrelsen skall       för arbetarskyddet som det har ålegat att in-
24864:        bli ålagd att i sitt tillståndsförfarande     spektera arbetsplatsen i fråga.
24865:        hålla fast vid de grunder som avses i            Det har på arbetsplatserna kunnat uppkom-
24866:        arbetstidslagen?                              ma en oriktig bild av de grunder, på vilka ar-
24867:                                                     betarskyddsstyrelsen har beviljat undantagstill-
24868:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        stånd från skyldigheten att utarbeta sådant
24869: samt anföra följande:                                arbetstidsschema som avses i arbetstidslagen.
24870:    En lag om ändring av arbetstidslagen ( 604/      Det blir därför uppenbarligen nödvändigt att
24871: 46, ändr. 189/76), viiken grundade sig på en        pröva grunderna för yrkandena noggrannare
24872: regeringsproposition tili 1972 års riksdag, stad-   än hittills vid behandlingen av nya ansökningar
24873: fästes den 20 februari 1976. Denna lag om           om undantagstillstånd och ansökningar om för-
24874: ändring av arbetstidslagen ändrades genom en        längning av giltighetstiden för undantagstill-
24875: lag, stadfäst den 9 juli 197 6 ( 620/7 6), så att   stånd som redan har beviljats. Undantagstill-
24876: de uppgifter i samband med lagens verkstäl-         stånd borde beviljas endast i sådana fall, då
24877: lighet som ursprungligen var avsedda att skö-       det verkligen inte är möjligt att utarbeta ett
24878: tas av social- och hälsovårdsministeriet över-      arbetstidsschema utan oskäliga svårigheter.
24879: fördes tili arbetarskyddsstyrelsen i överens-           Regeringen har fäst särskild uppmärksamhet
24880: stämmelse med de ändringar som hade skett i         vid den berörda frågan i den proposition med
24881: arbetarskyddsförvaltningens       organisatoriska   förslag tili lagar angående ändring av lagen
24882: uppbyggnad. Båda de ovannämnda ändringarna          om arbetsrådet och om ändring av 20 § arbets-
24883: av arbetstldslagen trädde i kraft den 1 oktober     tidslagen, som den avlät tili riksdagen den 13
24884: 1976.                                               oktober 1978. Enligt denna proposition kom-
24885:    De anförda ändringarna innehåller bestäm-        mer det att övervägas, huruvida det vore ända-
24886: melser dels om arbetstiden för motorfordons-        målsenligt att befrielse från skyldigheten att
24887: förare, dels om att arbetsgivarna inom alla         utarbeta arbetstidsschema beviljas av sektioner
24888: branscher, också i transportbranschen, är skyl-     för undantagstillstånd, vilka skulle inrättas i
24889: diga att i förväg utarbeta ett arbetstidsschema     anslutning tili arbetarskyddsdistriktens arbe-
24890: utan att arbetsgivaren själv, såsom tidigare har    tarskyddsnämnder, och inte av arbetarskydds-
24891: varit fallet, kan överväga huruvida det med         styrelsen. Härigenom kunde den myndighet
24892: hänsyn tili arbetets beskaffenhet är möjligt        som besluter om undantagstilistånd bättre än
24893: att göra upp ett dylikt schema. Såvida upp-         förut bli underrättad om de lokala förhållan-
24894: görande av ett arbetstidsschema inte är möj-        dena.
24895: ligt med beaktande av arbetets art kan arbetar-
24896:      Helsingfors den 25 oktober 1978.
24897: 
24898:                                                Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työtäjärvi
24899:                                              1978 vp.
24900: 
24901: Kirjallinen kysymys n:o 352.
24902: 
24903: 
24904: 
24905: 
24906:                                  Korhonen ym.: Kotimaisen energian käytön lisäämisestä.
24907: 
24908: 
24909:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24910: 
24911:    Monet kaupungit ja myös eräät teollisuus-        ten vuoksi riittävän pitkän ajan varmuutta
24912: laitokset ovat viime aikoina suunnitelleet tur-     turpeen hinnasta ja hintasuhteesta muihin ener-
24913: vetta käyttävien lämpökeskusten ja -voimaloi-       giamuotoihin nähden.
24914: den rakentamista. Näistä varsinkin lämpövoi-           Kun turpeen käytöllä kotimaisena energiana
24915: malat ovat huomattavan suuria investointeja         on huomattava kansantaloudellinen merkitys,
24916: vaativia hankkeita. Esim. turpeella toimivan        esitämme viitaten valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
24917: 60 MW sähköä ja 120 MW lämpöä tuottavan             1 momenttiin valtioneuvoston asianomaisen jä-
24918: laitoksen hinta on noin 250 milj. mk. Vas-          senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24919: taavan kokoisen öljyllä toimivan laitoksen hinta
24920:  on noin 150 milj. mk eli 100 milj. mk hal-                   Aikooko Hallitus .ryhtyä toimenpitei-
24921: vempi. Laitosten kustannusero on niin huomat-              siin kotimaisen energian, erityisesti tur-
24922:  tava, että sen kattaminen aiheuttaa erityisesti           peen käytön lisäämiseksi ja turvaami-
24923:  kunnissa suuria vaikeuksia. Mikäli laitosten              seksi takaamaila ttirpeelle mahdollisim-
24924:  suurten investointikustannusten lisäksi turpeen           man vakaan hinnan ainakin siten, ettei
24925:  hinnan suhteen on suuria epävarmuustekijöitä,             turpeen hinnan prosentuaalinen nousu
24926:  on mahdollista, että turpeen käytön lisäämisestä          tulevaisuudessa ole suurempi kuin valta-
24927:  tehdyt valtakunnalliset suunnitelmat jäävät to-           kunnallisen sähköenergian hinnan .pro-
24928:  teuttamatta. Turpeen käytön merkittävä lisää-             sentuaalinen nousu?
24929:  minen edellyttää suurten investointikustannus-
24930:       Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1978.
24931: 
24932:          Erkki Korhonen                 Veikko Vennamo                 Jorma Fred
24933:          Pauli Puhakka                  Eero Lattula                   Sauli· Hautala
24934:          Matti Jaatinen                 Erkki Häkämies                 Impi Muroma
24935:          Tapani Mörttinen               Olavi Majlander                Veikko J. Matikkala
24936:          Heikki J artti                 Raino Westerholm               Juuso Häikiö
24937:          Saara Mikkola                  Antero Juntumaa                Aili Vaittinen-Kuikka
24938: 
24939: 
24940: 
24941: 
24942:  087801166N
24943: 2                                              1978 Yp.
24944: 
24945: 
24946: 
24947: 
24948:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
24949: 
24950:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Halvan kotimaisen polttoaineen, jyrsintur-
24951: mail}itussa tar~oituksessa Te, Herra Puhemies,       peen, käyttö vaatii . merkittäviä lisäinvestoin-
24952: olette 15 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn            teja öljylaitoksiin nähden. Valtio on osallistu~
24953: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         nut rakennettujen turvelaitosten investointi-
24954: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        kustannuksiin kauppa- ja teollisuusministeriön
24955: edustaja Erkki Korhosen ym. näin kuuluvasta          myöntämin hwestQintiavustuksin ja pyrkinyt
24956: lclrjallisesta kysymyksestä n:o 352:                 näin osaltaan helpottamaan turvelaitosten l'a-
24957:                                                      kentamista.. Hallitus on antanut lakiesityksen
24958:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       eduskunnalle, jossa valtion turvelaitoksia kos-
24959:        siin· kOtimaisen energian, erityisesti tur-   kevaa tukea parannettaisiin ja laajennettaisiin
24960:        peen käytön lisäämiseksi ja turvaami-         koskemaan kaikkia kotimaisia poltto~ineita.
24961:        seksi takaamaHa turpeelle mahdollisim-        Tämän avustusmuodon lisäksi työvoimaminis-
24962:        man vakaan hinnan ainakin siten, ettei        teriö on työllisyysvaroin osallistunut lukuisiin
24963:        turpeen hinnan prosentuaalinen nousu          turpeen ja puujätteen käyttöönottoa lisääviin
24964:        tulevaisuudessa ole suurempi kuin valta-      hankkeisiin. Asuntohallitukselle on vuoden
24965:        kunnallisen sähköenergian hinnan pro-         1979 tulo- ja menoarvioesityksessä ehdotettu
24966:        sentuaalinen nousu?                           varsin merkittävästi varoja kiinteistökannan
24967:                                                      avustamiseksi siirryttäessä kotimaisiin poltt<r
24968:    Vastatiks~n:a kysymykseen esitän kunnioitta-      aineisiin tai kaukolämpöön. . Kaukolämpöver~
24969: vasti seuraavaa:                                     kostojen rakentaminen luo edellytykset kes~
24970:    Turpeen käytön lisäämisessä on maassamme          t:tt~yn lämmöntuotantoon kotimaisilla pÖltto~
24971: lähdetty liikkeelle periaatteessa siltä pohjalta,    ameilla.     .      . .
24972: että sekä sen tuottaminen että käyttö on talou-         Jyrsinpolttoturvetta tuottavat maassamme
24973: dellisesti kannattavaa.                              Vapo, Turveruukki Oy j.a Kymi Ky1Illllene Oy.
24974:    Kysymyksess~ ·esiintuodulla jyrsinturpeen ja      Näistä kaksi viimeksim,ainittua tuottavat poh-
24975: sähkön hintojen keskinäisellä suhteella ei ole       toturvetta normaalina yrity~toim,it;ltana, Kymi
24976: olennaistj\!' J;nerkitystä, vaan turpeen käytön      Kymmene Oy kuite@ll vain omaa11~ käyttöön-
24977: kannattavuus riippuu turpeen kanssa kilpaile-        sä. Turpeen tuotannosta vastaa · maassamme
24978: vien polt~neiden, llihinnä raskaan polttoöljyn       90 % Vapo. Vapon ;ffiYYll1äP. jyrsinturpeen
24979: ja kivihiilen hintatasosta. Valtion polttoaine-      lämmön hinta on 19 mk/MWh, joka on n.
24980: keskuksen (Vapo) myymän jyrsinturpeen läm-           16 mk/MWh raskaan polttoöljyn hintaa alem-
24981: pöenergian hinta on vain 54 % raskaan poltto-        pi. Tämä 16 mk/MWh hintaero antaa turpeen
24982: öljyn vastaavasta hinnasta. Tämän päivän lai-        käytölle aiemmin mainituissa käyttökohteissa
24983: toskustannuksilla ja polttoainehinnoilla jyrsin-     kohtalaisen kannattavuuden.
24984: turve pystyy kilpailemaan kohtalaisen hyvin             Turpeen tuotantotekniikan kehittämiseen
24985: raskaan polttoöljyn kanssa_ yhdyskuntien suu-        ovat valtio ja Vapo viime vuosina varanneet
24986: rehkoissa sähköä ja lämpöä tuottavissa lämpö-        merkittävästi varoja. Tuotantotekniikan kehit-
24987: voimaloissa, taajamien aluelämpökeskuksissa          tymisen, työn tuottavuuden ja kuljetuskapasi-
24988: sekä teollisuuden vastapainevoimalaitoksissa ja      teetin käyttöasteen nousun myötä on Vapo
24989: höyrykeskuksissa, mikäli laitos on riittävän         ennakkotietojen mukaan pystynyt kuluvana
24990: suuri ja teollisuusprosessin energiantarve on        vuonna jonkin verran laskemaan tuotantokus-
24991: tasainen ja ympärivuotinen. Näin on laita mm.        tannuksiaan. Vastaavista syistä Vapo laski
24992: kolmivuorotyötä tekevässä prosessiteollisuu-         9. 10. 1978 palaturpeen hintaa 14 % sellaisille
24993: dessa.                                               käyttäjille, joiden vuosikulutus on yli 2 000 m3
24994: ja jotka sijaitsevat enintään 50 km:n kuljetus-    ja kaluston poistoista. Jyrsinturpeen hintakehi-
24995: etäisyydellä suolta. Vastaavaan ei jyrsinturpeen   tys pitkällä aikavälillä määräytyy siis varsin
24996: kohdalla ole mahdollisuuksia Vapon kannatta-       paljon samojen tekijöiden perusteella kuin
24997: vuusvaatimuksien vuoksi, mutta toisaalta ly-       kotimaisen teollisuuden tuotantokustannukset.
24998: hyellä tähtäyksellä ei Vapolla näyttäisi olevan    Kotimaisen kustannustason pysyminen vakaana
24999: välitöntä merkittävää hinnankorotustarvetta        pitkällä tähtäyksellä turvaisi siten sekä koti-
25000: jyrsinturpeen kohdalla.                            maisen teollisen tuotantotoiminnan yleisen kil-
25001:    Turpeen tuotantokustannuksista 1/3 muo-         pailukyvyn ja vastaavasti kotimaisen poltto-
25002: dostuu varsinaisista tuotantokustannuksista        aineen kilpailukyvyn tuontipohtoaineisiin näh-
25003: suolla, 1/3 kuljetuskustannukSi§ta: jA 1/J tyen-   ded.
25004: johdon ja hallinnon kustannuksista sekä soiden
25005:      Helsingissä .31 päivanä lekäk11ata 1918.
25006: 4                                             1978 vp.
25007: 
25008: 
25009: 
25010: 
25011:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n..
25012: 
25013:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           Användningen av ett sådant billigt inhemskt
25014: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skri:velse     bränsle som frästorv kräver 'ansenliga .tilläggs-
25015: av den 15 septetnber 1978 tili vederbörande         investeringar jämfört med oljedrivna anlägg-
25016: medlem av statsrådet för · avgivande av svar        ningar. Staten har bidragit till investerings-
25017: översänt avskrift av följande av riksdagsman        kostnaderna i fråga om byggda torvverk genom
25018: E~kki Korhonen m. H. ställda skriftliga spörs-      handels- och industriministeriets investerings-
25019: mål nr 352:                                         bidrag och har härigenom bemödat sig om att
25020:                                                     för sin del underlät•ta byggandet av sådana
25021:           Har Regeringen för avsikt att skrida      anläggningar. Regeringen har tili riksdagen
25022:        till åtgärder för alit användningen av       avlåtit en lagproposition, enligt vilken statens
25023:        inhemsk energi, i synnerhet torv, skall      stöd för torvdrivna anläggningar stkulle för-
25024:        ökas och tryggas genom att man garan-        bättras och utvidgas till att gälla alla inhemska
25025:        terar ett så stabilt pris för torv som       bränslen. Vid sidan av denna stödform har
25026:        möjligt åtminstone så, alit prisets pro-     arbetskraf,tsministeriet anvisat sysselsättnings-
25027:        centuella stegring inte i framtiden s·kul-   medel för flera sådana projekt som varit
25028:        le överstiga det riksomfattande elpri~       ägnade att öka användningen av torv och
25029:        sets procentuella stegring?                  träavfall. Tili bostadsstyrelsens förfogande har
25030:                                                     i statsförslaget för år 1979 föreslagits rätt be-
25031:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        tydande summor för ,a;tt användas som stöd
25032: anföra följande:                                    åt förefintliga fastigheter vid övergång till an-
25033:    När man åtag1t sig att öka användningen          vändning av inhemska hränslen eller fjärrvär-
25034: av torv i vårt land har det skett med utgångs~      me. Byggandet av fjärrvärmenätsystem skapar
25035: punkit i den principen, att både upptagningen       förutsättningar för en centraliserad värmepro-
25036: oCh användningen av detta bränsle är ekono-         duktion medelst inhemska bränslen.
25037: miskt lönsam.                                          Frästorv produceras i vårt land av sNLtens
25038:    Prisförhållandet mellan frästorv och elkraft     bränslecentral samt Turveruukki Oy och Kymi
25039: spelar härvidlag ingen väsentlig roll, utan lön-    Kymmene Oy. De två sistnämnda bolagen
25040: samheten i fråga om användningen av torv            producerar bränntorv inom ramen för sin nor-
25041: beror på prisnivån för konkurrerande bräns-         mala företagsverksamhet, Kymi Kymmene Oy
25042: len, främst tung hrännolja och koi. Priset för      dock enbart för sitt eget hruk. Statens bränsle-
25043: värmeenergin i den frästorv, som statens hräns-     central s:v·arar till 90 % för rtorvproduktionen.
25044: lecentral säljer, är bara 54 % av motsvarande       Priset för den värme som produceras med
25045: pris för tungolja. Med dagens anläggnings-          av statens hränslecentr.al såld frästorv är 19
25046: kostnader och bränslepriser konkurrerar fräs-       mk/MWh, vilket är ca 16 mk/MWh mindre
25047: torv relativt bra med tung hrännolja vid s,törre    än priset för tung brännolja. Denna prisskill-
25048: el- och värmeproducerande värmekraftverk i          nad på 16 mk/MWh betyder i praktiken att
25049: samhällen, vid regionala värmecentraler på tät-     det är relativt lönsamt att använda torv vid
25050: orter och vid mottryckskraftverk och ång-           ov,annämnda förhrukningsohjekt.
25051: centraler inom industrin, om anläggningen är           Även för utvecklandet av produktionstek-
25052: tillräcldigt stor och om i induSttriprocessen       n1ken i fråg·a om torv har staten och statens
25053: behövs energi jätmnt och året runt. Så här          bränslecentral anvisat märkvärdiga penning-
25054: är fallet t. ex. inom processindustri där man       summor under de senaste åren. Taok vare den
25055: arbetar i tre skift.                                ullveoklade produhionstekniken samt arbetets
25056:                                              N:o 352                                             5
25057: 
25058: förhöjda produk.tivitet och transportkapacite-        Av de kostnader som produktioneo av torv
25059: tens högre användningsgrad har statens bränsle-    innebär utgör 1/3 av egentliga produktions-
25060: central enligt preliminära uppgitter kunnat        kostnader på mossområdena, 1/3 av transpor.t-
25061: sänka sina produktionskostnader i någon mån        kos.tnader och 1/3 av de olika kostnader som
25062: under innevarande år. Av detta och motsva-         åsamkas av arbetsledningen och förvaltningen
25063: rande andra skäl sänkte statens bränslecentral     samt avskrivningarna av mossområden och
25064: priset för stycketorv 9. 10. 1978 med 14 %         utrustning. Prisutvecklingen i fråga om fräs-
25065: för sådana kunder vilkas årliga förbrukning        torv beror alltså på längre sikt tili en rätt
25066: uppgår tili mer än 2 000 m3 och vilkas avstånd     betydande del på samma faktorer som produk-
25067: tili mossområdena är högst 50 km. 1 fråga          tionskostnaderna inom den inhemska industrin.
25068: om frästorv är en motsvarande åtgärd på            En stabil inhemsk kostnadsnivå skulle således
25069: grund av kravet att statens bränslecentrals        trygga inte bara den industriella produktions-
25070: verksamhet bör vara lönsam inte möjlig, men        verksamhetens allmänna Jronkurrenskraft utan
25071: bränslecentralen .torde å andra sidan inte synas   också de inhemska bränslenas konkurrensför-
25072: ha något större omedelbart behov att höja          måga i förhållande tili importbränslen.
25073: sitt pris för frästorv.
25074:      Helsingfors den 31 oktober 1978.
25075: 
25076:                                                     Handels- och industrimini&ter Eero Rantala
25077: 
25078: 
25079: 
25080: 
25081: 087801166N
25082:  . i' .... ~ .
25083: '.' ~    ··~-
25084:                                               1978 vp.
25085: 
25086: Kirjallinen kysymys n:o 353.
25087: 
25088: 
25089: 
25090: 
25091:                                   Saukkonen: Päiväkodeissa toimivien lastJenhoitadien aseman tur-
25092:                                      vaamisesta.
25093: 
25094: 
25095:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25096: 
25097:    Sosiaalihallituksen perheasiainosasto on val-     lasten perushoidon ja terveydenhoidon tehtävät,
25098: mistanut lasten päivähoidosta annetun asetuk-        jotka tulevaisuudessakin·· muodostavat keskeisen
25099: sen (239/73) 7 §:ää koskevan muutosehdotuk-          osan päiv'äkodinhoitajien työstä käytännössä.
25100: sen perustelumuistioineen.                              Ehdotuksen sisältö ei vastaa myöskään val-
25101:    Voimassa oleva asetus lasten päivähoidosta        tioneuvoston periaatepäätöstä enempää kuin
25102: määrittelee lastenhoitajat kelpoisiksi päiväko-      keskiasteen koulutuksen puitelainkaan ajatusta,
25103: tien lasten hoito- ja kasvatustehtäviin. Ehdote-     jonka mukaan keskiasteen koulutus tulee orga-
25104: tun asetusmuutoksen mukaan lastenhoitajat jäi-       nisoida laaja-alaisiksi peruslinjoiksi.
25105: sivät kokonaan pois päivähoidon tehtävistä ja           Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
25106: heidän tilalleen tulisivat aivan erilaisen koulu-    jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
25107: tuksen saaneet päiväkodinhoitajat. Tuntuu var-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
25108: sin oudolta, että alalla ansiokkaasti ja moit-       seuraavan kysymyksen:
25109: teettomasti palvelleet lastenhoitajat sysättäisiin
25110: nyt kertakaikkiaan syrjään entisistä tehtävistään.             Onko Hallitus päättänyt antaa lasten
25111:    Toteutuessaan asetuksen muutos aiheuttaisi               päivähoidosta annetun asetuksen 7 §: ää
25112: myös sen, että alan koulutusvarannat suuntau-               koskevan muutosesityksen, ja
25113: tuisivat ainoastaan päiväkotihenkilöstön koulut-               mihin toimenpiteisiin Hallitus on tässä
25114: tamiseen, ja koulutus tuottaisi hyvin kapea-                tapauksessa päättänyt ryhtyä päiväkodeis-
25115: alaisesti koulutettuja työntekijöitä. Asetusmuu-            sa toimivien lastenhoitajien aseman tur-
25116: toksessa ja sen perusteluissa korostetaan yksi-             vaamiseksi?
25117: puolisesti vain pedagogisia tehtäviä, unohtaen
25118:       Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25119: 
25120:                                            Juhani Saukkonen
25121: 
25122: 
25123: 
25124: 
25125: 087801137R
25126: 2                                               1978 vp.
25127: 
25128: 
25129: 
25130: 
25131:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
25132: 
25133:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vät selvityksessä esitetyt päivähoitoalan koulu-
25134: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tusrakenteen muutosta koskevat ehdotukset
25135: olette 26 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-         saaneet varauksetonta hyväksymistä.
25136: jeenl,'le ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Sosiaali~ ja terveysministeriö on sittemmin
25137: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        käynyt päivähoidon eri henkilöstöryhmiä edus-
25138: Juhani Saukkosen näin kuuluvasta kirjallisesta         tavien järjestöjen ja sosiaalihallituksen kanssa
25139: kysymyksestä n:o 353:                                  neuvotteluja, joissa katsottiin muun muassa las-
25140:                                                        tenhoitajien aseman turvaamiseksi olevan tar-
25141:            Onko Hallitus päättänyt antaa lasten        peen selvittää edelleen päivähoitoalan koulutus-
25142:         päivähoidosta annetun asetuksen 7 § :ää        rakennekysymystä. Näitä neuvotteluja on pää-
25143:         koskevan muutosesityksen, ja                   tetty jatkaa. Neuvotteluissa on tarkoitus ottaen
25144:         .. mihin toimenpiteisiin Hallitus on tässä     huomioon aikaisemmin tehdyt esitykset ja sel-
25145:         tapauksessa päättä11yt ryhtyä päiväkodeis-     vitykset ja niistä annetut lausunnot:
25146:         sa toimivien lastenhoitajien aseman tur-          1 ) laatia ehdotus päiväkotien uudeksi hen-
25147:         vaamiseksi?                                    kilöstörakenteeksi ja henkilökunnan mitoituk-
25148:                                                        seksi ottaen tasapuolisesti huomioon eri ikäis-
25149:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         ten lasten hoidolliset ja kasvatukselliset tarpeet;
25150: seuraavaa:                                                2) laatia ehdotus 1 kohdassa tarkoitetun hen-
25151:    Lasten päivähoitoalan koulutusrakennekysy-          kilöstörakenteen edellyttämäksi koulutusratkai-
25152: rp.ystä .on käsitelty useissa eri yhteyksissä. Vii-    suksi ja nykyisen koulutuksen kehittämiseksi
25153: meisimmäksi ovat. ehdotuksensa päivähoitoalan          vastaamaan uuden henkilöstörakenteen edellyt-
25154: ko:qlutusrakenteeksi esittäneet opetusministeriön      tämää koulutusta; sekä
25155: päivähoitoalan koulutusrakennetyöryhmä 9. 5.              3) tehdä tarvittaessa ehdotus lasten päivä-
25156: 1977 antamassaan muistiossa ja lasten päivä-           hoidosta annetun asetuksen tarkistamiseksi teh-
25157: hoidon neuvottelukunta päivähoitohenkilöstön           tyjen ehdotusten toteuttamiseksi.
25158: rakennetta ja koulutusta koskevassa selvityk-             Neuvotteluissa on edustajat päivähoidon eri
25159: sessään 12. 1. 1978.                                   henkilöstöryhmiä edustavista järjestöistä, muun
25160:    Sosiaalihallitus on valmistellut lasten päivä-      muassa Suomen Lastenhoitajaliitosta.
25161: hoidosta annetun asetuksen (239/73) 7 §:n                 On myös sovittu, ettei sosiaalihallituksessa
25162: muutosta edellä mainittujen muistioiden poh-           jatketa asetusmuutoksen valmistelua ennen neu-
25163: jalta. Asetusmuutosta ei ole kuitenkaan käsi-          vottelujen päättymistä.
25164: telty sosiaalihallituksen kollegiossa eikä sosiaali-      Päivähoidon henkilöstön koulutuksen kehit-
25165: hallitus näin ollen ole tehnyt esitystä ko. ase-       täminen tulee esille myös sivistyspoliittisessa
25166: tuksen muuttamiseksi.                                  ministerivaliokunnassa, jonka valtioneuvoston
25167:    Sosiaali- ja terveysministeriö on hankkinut         kannanoton mukaisesti tulee valmistella valtio-
25168: lasten päivähoidon neuvottelukunnan selvityk-          neuvoston periaatepäätös lasten päivähoidon
25169: sestä eri tahojen lausuntoja, jolloin ilmeni, ettei-   henkilöstön koulutuksen kehittämiseksi.
25170:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1978.
25171: 
25172:                                                                          Ministeri Olavi Martikainen
25173:                                                N:o 353                                             3
25174: 
25175: 
25176: 
25177: 
25178:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25179: 
25180:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Social- och hälsovårdsministeriet har seder-
25181: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        mera fört förhandlingar med organisationer, re-
25182: av den 26 september 1978 tili vederbörande           presenterande olika personalgrupper inom
25183: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       dagvården, vid vilka det, bl. a. med tanke
25184: jande av riksdagsman Juhani Saukkonen ställda        på tryggandet av barnavårdarnas ställning,
25185: skriftliga spörsmål nr 353:                          ansetts påkallat att ytterligare utreda frå-
25186:                                                      gan om utbildningsstrukturen inom barndag-
25187:           Har Regeringen beslutat avlåta en          vården. Man har beslutat fortsätta dessa för-
25188:        ptoposition med förslag tili ändring av       handlingar. Avsikten är att vid förhandlingarna,
25189:        7 § förordningen om barndagvård, och          med beaktande av tidigare förslag och utred-
25190:           vilka åtgärder har Regeringen i så fall    ningar samt om dem givna utlåtanden:
25191:        beslutat vidtaga för tryggande av vid
25192:        daghem verksamma barnavårdares ställ-            1 ) uppgöra förslag tili ny personalstruktur
25193:        ning?                                         för daghem och tili dimensionering av perso-
25194:                                                      nalen, varvid man opartiskt beaktar de vård-
25195:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        och pedagogiska behov som barn i olika åldrar
25196: samt anföra följande:                                har;
25197:                                                         2) uppgöra förslag tili den utbildning som
25198:    Frågan om utbildningsstrukturen inom barn-        förutsätts av ovan i 1 punkten avsedda perso-
25199: dagvården har behandlats i flera olika samman-       nalstruktur och tili utvecklande av den nu-
25200: hang. De senaste förslagen tili utbildningsstruk-    varande utbildningen så, att den motsvarar den
25201: tur har undervisningsministeriets arbetsgrupp        utbildning som en ny personalstruktur förut-
25202: för utredande av utbildningsstrukturen inom          sätter; samt
25203: barndagvården framfört i sitt betänkande 9. 5.
25204: 1977 och delegationen för barndagvården i sin           3 ) vid behov uppgöra förslag tili justering
25205: utredning 12. 1. 1978 om dagvårdspersonalens         av förordningen om barndagvård, med beaktan-
25206: struktur och utbildning.                             de av tidigare förslag.
25207:    Socialstyrelsen har på basen av ovan nämnda          I förhandlingarna deltar representanter för
25208: promemorior berett en ändring av 7 § förord-         organisationer som företräder olika personal-
25209: ningen om barndagvård ( 239/73). Förord-             grupper, bl.a. från Suomen Lastenhoitajaliitto
25210: ningsändringen har likväl inte ännu behandlats       benämnda förbund.
25211: i socialstyrelsens kollegium, varför socialstyrel-      Man har även kommit överens om att social-
25212: sen inte gjort framställning om ändring av           styrelsen inte fortsätter beredningen av för-
25213: sagda förordning.                                    ordningsändringen förrän förhandlingarna slut-
25214:    Social- och hälsovårdsministeriet har från        förts.
25215: olika håll införskaffat utlåtanden om den av            Utvecklandet av dagvårdspersonalens utbild-
25216: delegationen för barndagvården avgivna utred-        ning kommer att behandlas även i det kultur-
25217: ningen, varvid det har framgått att de i ut-         politiska ministerutskottet, vilket i enlighet
25218: redningen gjorda förslagen om ändring av ut-         med statsrådets ställningstagande skall bereda
25219: bildningsstrukturen inom dagvården inte erhål-       statsrådets principbeslut om hur barndagvårds-
25220: lit förbehållslöst understöd.                        personalens utbildning skall utvecklas.
25221:      Helsingfors den 26 oktober 1978.
25222: 
25223:                                                                       Minister Olavi Martikainen
25224:                                               1978 vp.
25225: 
25226: Kirjallinen kysymys n:o 354.
25227: 
25228: 
25229: 
25230: 
25231:                                  Suomi ym.: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville potilaille suori-
25232:                                     tettavista käyttövaroista.
25233: 
25234: 
25235:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
25236: 
25237:    Pitkäaikaisessa :psykiatrisessa laitoshoidossa    heidän kuntouttamisekseen, huoltoavun varaan
25238: olevat kånsaneläkkeen perus- ja tukiosaa saavat      joutuminen passivoi potilaita ja heikentää hoi-
25239: ovat· joutuneet jo kaksi kertaa .tänä vuonna         don edellytyksiä.
25240: toteutettujen sairaaloiden hoitopäivämaksujen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25241: korotusten vuoksi turvautumaan kuntien huol-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
25242: tolautal<_~lnHen apuun eläkkeen ollessa täysin       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
25243: riittämäton saira~lamaksujen ja omien vähäisten      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
25244: päivittäisfen menojen suorittamiseen.
25245:    Huoltoavun varaan joutuminen on omiaan                      ·Onko Hallitus tietoinen sllta, että
25246: vaikeuttamaan psykiatrisessa hoidossa olevien               pitkäaikaisessa psykiatrisessa laitoshoi-
25247: henkilöiden. kuntouttamista, sillä huoltoapua               dossa olevat kansaneläkkeen perus- ja
25248: saavat menettävät mm. oikeutensa itse määrätä               tukiosaa saavat potilaat joutuvat eläk-
25249: omista raha-asioistaan. Huoltolautakunnat mak-              keiden riittämättömyyden ja hoitopäivä-
25250: savat sairaalamaksut ja potilaalle annetaan kuu-            maksujen korotusten vuoksi hakemaan
25251: kauden käyttövaraksi 85 markkaa. Päivittäiseen              apua huoltolautakunnilta ja että huolto-
25252: käyttöön tästä summasta riittää vajaat kolme                lautakunnat maksavat edellä mainituille
25253: markkaa.                                                    potilaille käyttövaraa 85 markkaa kuu-
25254:    Kansaneläkkeen perus- ja tukiosan pienuus                kaudessa, ja jos on,
25255: ja hoitopäivämaksujen korotukset ovat tuoneet                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25256: psyykkisesti sairaiden, pitkäaikaisessa hoidossa            siin käyttövaran nostamiseksi, joka edis-
25257: olevien potilaiden kohdalla tuntuvia vaikeuksia             täisi potilaiden sosiaalista kuntoutusta?
25258:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25259: 
25260:          Oili Suomi                    Ensio Laine                    Marjatta Mattsson
25261: 
25262: 
25263: 
25264: 
25265: 087801157C
25266: 2                                           1978 vp.
25267: 
25268: 
25269: 
25270: 
25271:                         Ed u s kunnan Herra Puh em i e he 11 e.
25272: 
25273:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa    ja eläke on määrätty kansaneläkelain 44 § :n
25274: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies .     mukaisesti maksettavaksi joko sosiaalilautakun-
25275: olette 26 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-     nalle tai muulle käytettäväksi eläkkeensaajan
25276: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   ja hänen omaistensa huoltoon, ei tällaisessa
25277: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    tapauksessa käyttörahaakaan eläkkeensaajalle it-
25278: Suomen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     selleen anneta. Käyttörahaa eivät saa myöskään
25279: myksestä n:o 354:                                  ne laitoshoidossa olevat eläkkeensaajat, jotka
25280:                                                    itse joutuvat kustantamaan hoitonsa. Varsinkin
25281:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      julkisissa hoitolaitoksissa pitkäaikaisesti hoidet-
25282:        pitkäaikaisessa psykiatrisessa laitoshoi-   tavina olevien eläkkeensaajien eläkkeen riittä-
25283:        dossa olevat kansaneläkkeen perus- ja       yyys hoitokustannusten suorittamiseksi voi olla
25284:        tukiosaa saavat potilaat joutuvat eläk-     kysymyksenalaista niissä tapauksissa, joissa
25285:        keiden riittämättömyyden ja hoitopäivä-     eläkkeensaajalla ei ole muita eläketuloja kuin
25286:        maksujen korotusten vuoksi hakemaan         kansaneläke. Näissä tapauksissa ei eläkkeensaa-
25287:        apua huoltolautakunnilta ja että huolto-    jalle suoriteta lainkaan tukilisää eikä asumis-
25288:        lautakunnat maksavat edellä mainituille     tukea, koska hänen katsotaan laitoshoidossa
25289:        potilaille käyttövaraa 85 markkaa kuu-      ollessaan saavan jo osan toimeentulostaan jul-
25290:        kaudessa, ja jos on,                        kisin varoin tuettuna. Kansaneläkkeen määrä
25291:           aikooko ·Hallitus ryhtyä toimenpitei-    jää täten pienemmäksi kuin se esim. avohoi-
25292:        siin käyttövaran nostamiseksi, joka edis-   dossa oleville potilaille olisi.
25293:        täisi potilaiden sosiaalista kuntoutusta?
25294:                                                        Julkisessa laitoshoidossa olevia eläkkeensaa-
25295:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      jia, joiden tukilisän maksaminen oli tällä pe-
25296: vasti seuraavaa:                                   rusteella keskeytetty, oli toukokuun lopussa
25297:                                                     1978 arviolta noin 28 000. Näistä oli noin
25298:    Kansaneläkelain (3 4 7/5 6) 4 3 § :n mukaan     17 800 sellaista eläkkeensaajaa, jotka ennen
25299: jos eläkkeensaaja saa huoltoapulain mukaisesti     laitoshoitoa saivat täyttä tukilisää ja joiden
25300: laitoshoitoa hänen eläkkeensä voidaan maksaa       kohdalla eläkkeen riittävyys hoitokustannuksiin
25301: sosiaalilautakunnalle käytettäväksi eläkkeensaa-   voi olla kysymyksenalaista.
25302: jan hoitokustannusten korvaamiseen. Sosiaali-
25303: lautakunnan on tällöin heti eläke-erän erään-          Valtiontaloudellisista syistä on sairaanhoito-
25304: nyttyä annettava eläkkeensaajalle itselleen hä-    laitosten hoitomaksuja jouduttu tarkistamaan
25305: nen omaan käyttöönsä asetuksella erikseen vah-     kuluvana vuonna. On aivan luonnollista, että
25306: vistettu eläkkeen osa tai jos eläke on suurempi     tämä kaventaa myös eläkkeensaajien toimeen-
25307: kuin perittävät huoltoapulain mukaiset kustan-      tuloturvaa. On kuitenkin otettava huomioon
25308: nukset, näiden ylittävä määrä. Tässä yhteydessä    se, että kun kansaneläke ja siihen vaikuttavat
25309: on huomattava, että laitoksen on maksettava         markkamäärät on sidottu elinkustannuksiin,
25310: kansaneläkeasetuksen 64 §: n mukaan vahvis-        näiden kohoaminen pienentää eläkkeen ja hoi-
25311: tettu, nykyisin 85 markan suuruinen kuukau-         tomaksujen eroa.
25312: sittainen käyttöraha eläkkeensaajalle itselleen,       Eduskunnan 13 päivänä kesäkuuta 1978 hy-
25313: riippumatta siitä riittääkö hänen eläkkeensä       väksymän kansaneläkejärjestelmän kokonais-
25314: hoitomaksuihin vai ei. Jos eläkkeen maksamista     uudistussuunnitelman viimeisessä vaiheessa on
25315: eläkkeen saajalle itselleen ei ole voitu pitää      tarkoitus ruveta maksamaan tukilisää myös
25316: tarkoitustaan vastaavana hänen elämäntapojen-      laitoshoidossa oleville eläkkeensaajille. Toimen-
25317: sa, mielentilansa tai ruumiillisen tai henkisen     piteen tämänhetkinen kustannuslisäys olisi lä-
25318: heikkoutensa tai muun erityisen syyn vuoksi         hes 200 miljoonaa markkaa vuodessa.
25319:                                          N:o 354                                             3
25320: 
25321:    Kysymyksessä esiin tuodun epäkohdan kor-    mällä pitäen tutkittavana sosiaali- ja terveys-
25322: jaaminen on parhaillaan nimenomaan hoitomak-   ministeriössä. Selvityksen valmistuttua joudu-
25323: sujen porrastamista henkilön maksukykyä sil-   taan harkitsemaan asian jatkotoimenpiteitä.
25324:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1978.
25325: 
25326:                                                                Ministeri Olavi Martikainen
25327: 4                                              1978 vp.
25328: 
25329: 
25330: 
25331: 
25332:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1 m a n.
25333: 
25334:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsotdningen         liga ellet andliga svaghet ellet av annan sät-
25335: anget hat Ni, Hert Ta1man, med Edet skrivelse        skild orsak och har pensionen med stöd av
25336: av den 26 september 1978 tili vederbörande           44 § folkpensionslagen förotdnats utgå an-
25337: med1em av statstådet övetsänt avskrift av            tingen till socialnämnden ellet till annan att
25338: fö1jande av tiksdagsman Suomi m. fl. ställda         användas föt vård av pensionstagaren och hans
25339: skriftliga spörsmå1 nr 354 :                         anhöriga, skall inte heller någon brukspenning
25340:                                                      ges åt pensionstagaren själv. Brukspenning er-
25341:            Är Regeringen medveten om att             läggs inte heller åt sådana på anstalt våtdade
25342:        patientet i 1ångvarig psykiatrisk anstalts-   pensionstagate, vilka själva måste bekosta sin
25343:        våtd, vilka ethållet fo1kpensionens           våtd. I synnethet kan det vara ifrågasatt om
25344:        gtund- och undetstödsde1, till fö1jd av       på offentliga vårdanstalter för lång tid intagna
25345:        otilltäckliga pensionet och föthöjda          pensionstagates pension täcket våtdkostnaderna
25346:        våtddagavgiftet nödgas söka hjä1p hos         i sådana fall, då pensionstagaren inte har andra
25347:        våtdnämndetna och att vårdnämndernt           pensionsinkomster än folkpensionen. I dessa
25348:        till ovannämnda patientet i bruks-            fall erläggs åt pensionstagaten varken under-
25349:        penning betalar 85 matk i månaden,            stödstillägg ellet bostadsbidrag, eftersom han
25350:        och om så är fallet,                          under den tid han åtnjuter anstaltsvård redan
25351:            ämnat Regeringen vidtaga åtgätder         delvis anses erhålla sin utkomst med bidtag
25352:        föt att höja brukspenningen, vilket           av offentliga medel. Folkpensionens belopp
25353:        skulle främja patienternas sodala teha-       blir sålunda mindre än det vore t.ex. för pati-
25354:        bilitering?                                   enter i öppen vård.
25355:     Såsorn svar på detta spötsmå1 får jag vötd-         Antalet pensionstagare i offentlig anstalts-
25356: samt anföra följande:                                vård, vilka på denna grund inte erhåller något
25357:                                                      understödstillägg, var vid utgången av maj
25358:     Enligt 43 § folkpensionslagen (347 /56) kan      månad 1978 ca 28 000. Av dessa var ca 17 800
25359: pensionstagares pension, i det fall att pensions-    pensionstagare som före anstaltsvården erhöll
25360: tagaten i enlighet med lagen om socialhjälp          fullt understödstillägg och vilkas pension even-
25361: åtnjuter anstaltsvård, föt etsättande av kost-       tuellt inte täcker vårdkostnaderna.
25362: naderna för pensionstagatens vård erläggas åt
25363: socialnämnden. Socialnämnden bör hätvid, så             Av statsekonomiska skäl har man under
25364: snart pensionsraten förfallit till betalning,        innevarande år nödgats justera sjukvårdsan-
25365: lämna pensionstagaten en genom förordning            stalternas vårdavgifter. Detta försämrat natur-
25366: sätskilt fastställd del av pensionen ellet, om       ligtvis även pensionstagarnas utkomstskydd.
25367: pensionen ät stötre än de kostnader som skall        Man bör likväl beakta även den omständig-
25368: uppbätas enligt lagen om socialhjälp, det be-        heten, att emedan folkpensionen och de mark-
25369: lopp som överstiget dessa kostnadet. I detta         belopp som inverkar på den är bundna vid
25370: sammanhang bör det observetas, att anstalten         levnadskostnaderna, en stegring av dessa inne-
25371: till pensionstagaren själv skall utbetala i en-      bär att skillnaden mellan pension och vård-
25372: lighet med 64 § folkpensionsfötordningen fast-       avgifter minskar.
25373: ställd månatlig s.k. brukspenning, som föt              Avsikten är att i sista skedet av den plan
25374: närvatande belöper sig till 85 mk, oberoende         för totalrevidering av folkpensionssystemet,
25375: av om pensionen täcket vårdkostnaderna ellet         som riksdagen antog den 13 juni 1978, börja
25376: ej. Kan utbetalning av pension åt pensions-          utbetala understödstillägg även åt pensions-
25377: tagaren själv inte anses ändamålsenlig på gtund      tagare som vårdas på anstalt. Den kostnadsök-
25378: av hans levnadssätt, sinnestillstånd ellet ktopps-   ning som åtgärden enligt nuvarande kostnads-
25379:                                             N:o 354                                            5
25380: 
25381: nivå för med sig vore närmare 200 milj. mk        gradering av vårdavgitferna med beaktande av
25382: i året.                                           vederbörandes betalningsförmåga. Sedan utred-
25383:   Social- och hälsovårdsministeriet utreder för   ningen färdigställts kommer fortsatta åtgärder
25384: närvarande möjligheterna att rätta till det i     att övervägas.
25385: spörsmålet avsedda missförhållandet genom en
25386:      Helsingfors den 1 november 1978.
25387: 
25388:                                                                   Minister Olavi Martikainen
25389: 
25390: 
25391: 
25392: 
25393: 087801157C
25394:                                                 1978 vp.
25395: 
25396: Kirjallinen kysymys n:o 355.
25397: 
25398: 
25399: 
25400: 
25401:                                    Knuuttila: TremeSitiål:iipii:r.kin siivutukikohv.ien säi!lytitämkstä.
25402: 
25403: 
25404:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
25405: 
25406:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen piirissä on jo        tukikohtia tarjottaisiin lisätyöpaikkojakin tila-
25407: muutaman vuoden aikana omaksuttu periaate              päisesti.
25408: kunnossapidon tukikohtien keskittämisestä si-             Nykyisellään sivutukikohdat ovat muodosta-
25409: ten, että sivutukikohdista pyrittäisiin suuressa       neet myös seudun asukkaille tärkeän hallinnol-
25410: määrin luopumaan ja niissä tapahtunut toi-             lisen pisteen käytännössä, sillä niistä on työn-
25411: minta siirrettäisiin pääsääntöisesti tiemestari-       johtajalta voinut saada sitä tietoutta ja käytän-
25412: piirien päätukikohtiin, jotka tavallisesti sijait-     nön neuvoja, joita tarvitaan monenlaisissa tietä
25413: sevat useiden kymmenien kilometrien etäisyy-           koskevissa lupa-asioissa ja tienpitoon liittyvissä
25414: dellä sivutukikohdista. Tapahtunutta kehitystä         kysymyksissä. Käytännön kokemuksesta voi-
25415: ja omaksuttua periaatetta vastaan puhuvat kui-         daan myös todeta, että nämä sivutukikohdat
25416: tenkin monet eri tekijät ja asettavat sen ky-          ovat selvästi vaikuttaneet myös myönteisesti
25417: seenalaiseksi.                                         kunnossapidon tasoon sijaintipaikkakunnillaan.
25418:    Ensinnä on aivan selvää, että erilaisten tie-          Sivutukikohtien      lakkauttamissuunnitelmat
25419: koneiden ajokustannukset nousevat huomatta-            ovat aiheuttaneet myös epävarmuutta työnteki-
25420: vasti turhien ajojen lisääntyessä päätukikoh-          jöiden keskuudessa ja johtaneet jopa irtisanou-
25421: dista sivutukikohtapaikkakunnille, joilla usein        tumiseen. Keski-Suomen läänissä on myös ylei-
25422: sijaitsee satakunta kilometriä ja monessa ta-          nen mielipide asettunut niitä vastustamaan,
25423: pauksessa enemmänkin yleisiä teitä. Tulevai-           mistä on osoituksena maakuntaliiton kannan-
25424: suudessa todennäköisesti vielä nämä kustan-            otto. Koko maakunnan kannaltakin on kysy-
25425: nukset suhteellisesti kohoavat energian hinnan         myksessä muun muassa Keski-Suomessa laaja
25426: noustessa. Esimerkiksi eräässä tapauksessa on          ongelma, sillä näitä lakkauttamisuhan alaisia
25427: Keski-Suomen läänissä laskettu lisäkustannuk-          sivutukikohtia sijaitsee Koskenpäällä, Leivon-
25428: sien muodostuvan 100 000 markaksi vuodessa.            mäellä, Lievestuoreella, Petäjävedellä, Multialla,
25429: Kun useassa tapauksessa on lisäksi päätukikoh-         Pylkönmäellä, Uuraisilla, Konnevedellä, Kon-
25430: dan ja sivutukikohdan välinen tie kestopäällys-        ginkankaalla, Kannonkoskella, Kyyjärvellä ja
25431: tetty, joutuvat monet tiekoneet ajamaan tätä           Kivijärvellä. Lisäksi on eräissä kylissä ollut pie-
25432: tieosuutta edestakaisin tienpitotyötä suoritta-        nempiä tukipisteitä, joiden olemassaolo on
25433: matta.                                                 niin ikään asetettu kyseenalaiseksi.
25434:     Sivutukikohdan lakkauttaminen aiheuttaa               Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
25435: myös samalla työpaikkojen siirtoa todellisista         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
25436: haja-asutuskunnista suurempiin keskuksiin,             voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
25437: joille siirrosta ei kuitenkaan ole oleellista mer-     raavan kysymyksen:
25438: kitystä. Tällainen siirto aiheuttaa myös työn-
25439: tekijöille monenlaisia ongelmia, erityisesti niissä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25440: tapauksissa, jolloin heillä on jo omat asunnot                 ryhtyä tiemestaripiirien sivutukikohtien
25441:  sivutukikohtapaikkakunnilla. Sen sijaan sivutu-               säilyttämiseksi ja rakentamiseksi aikai-
25442: kikohtien säilyttämisellä säilytettäisiin nämä                 sempien suunnitelmien edellyttämässä
25443: työpaikat ja rakennettaessa ja kunnostettaessa                 laajuudessa?
25444:       Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1978.
25445: 
25446:                                             Sakari Knuuttila
25447: 
25448: 0878011.38S
25449: 2                                             1978 vp.
25450: 
25451: 
25452: 
25453: 
25454:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
25455: 
25456:    Valtiopäiväjärjes,tyksen 37 §:n 1 momentissa         Sivutukikohdan ja tukipisteen välillä on va-
25457: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        rustetason lisäksi merkittävin ero käytettävillä
25458: olette 26 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-       resursseilla: sivutukikohdassa on yleensä 8-
25459: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     10 työntekijää ja kiinteät rakenteet työnteki-
25460: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      jöille ja koneille, tukipisteessä taas on noin
25461: S. Knuuttilan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    3-5 työntekijää ja usein kylmäkonesuoja sekä
25462: myksestä n:o 355:                                    lämmin sosiaalivaunu tai parakki.
25463:                                                         Kysymyksessä todetaan, että sivutukikohdan
25464:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lopetettua toimintansa tiekoneiden ajokustan-
25465:        ryhtyä tiemestaripiirien sivutukikohtien      nukset nousevat turhien ajojen lisääntyessä.
25466:        säilyttämiseksi ja rakentamiseksi aikai-      Mahdolliset siirtoajokustannukset, jos sivutuki-
25467:        sempien suunnitelmien edellyttämässä          kohtia ei olisi, on laskettu olevan eri tie- ja
25468:        laajuudessa?                                  vesirakennuspiireissä noin 5 000-50 000 mk
25469:                                                      vuodessa tapauksesta riippuen, mikä on huo-
25470:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mattavasti pienempi kuin sivutukikohdan vuo-
25471: vasti seuraavaa:                                     tuiset ylläpitokustannukset 100 000-200 000
25472:                                                      mk.
25473:    Tie- ja vesirakennushallituksessa on käytetty         Henkilöresursseista ja tukikohdan sijainnista
25474: tiemestaripiirien ja tukikohtien järjestelyissä      voidaan todeta, että sivutukikohta ei voi sijaita
25475: mm. sellaisia periaatteita, että tiemestaripiirien   täysin syrjäkyläalueella, koska tukikohta tar-
25476: uudelleen järjestelyillä tulee pystyä kohotta-       vitsee erilaisia kunnallisia palveluja. Sivutuki-
25477: maan tienpidon tuottavuutta sekä lisäämään           kohta ei voine olla myöskään merkittävä työl-
25478: taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnossapito-        lisyystekijä, kun otetaan huomioon sivutuki-
25479: toiminnoissa ja että rajojen ja tukikohtien si-      kohdan vähäinen henkilöstömäärä.
25480: jainnin tarkistuksella tulee pyrkiä saamaan tei-         Tiestön kunnossapidon tasoon sivutukikoh-
25481: den taso mahdollisimman paljon samanlaiseksi.        dan lakkauttamisella katsotaan tie- ja vesira-
25482:    Tie- ja vesirakennuslaitoksessa on tällä het-     kennuslaitoksessa yleensä olevan parantava ja
25483: kellä 173 tiemestaripiiriä ja niissä päätukikoh-     yhdenmukaistava vaikutus, koska tällöin sivu-
25484: tien lisäksi n. 200 sivutukikohtaa tai tuki-         tukikohdan ylläpitokustannusten lakkauttami-
25485: pistettä. Sivutukikohdista kuitenkin vain n. 40      sesta aiheutuvat säästöt samoinkuin käytettä-
25486: täyttää työsuojelu- ja työturvallisuusmääräyk-       vissä olevat kone- ja henkilöstöresurssit voi-
25487: set. Koska osa sivutukikohdista tulisi lähitule-     daan sijoittaa työhön tuottavimmin. Tällöin
25488: vaisuudessa rakentaa uudelleen, on sitä ennen        myös töiden valvonta ja ohjaus tehostuvat.
25489: syytä tarkistaa niiden sijainti ja tarpeellisuus.        Kysymyksessä esitetään, että sivutukikohdat
25490: Useissa tapauksissa saattaa tiestön ja kaluston      tulisi säilyttää ja rakentaa aikaisempien suun-
25491: kehityksestä johtuen sivutukikohta osoittautua       nitelmien laajuudessa. Tällaisia suunnitelmia ei
25492: tarpeettomaksi tai se voidaan korvata tukipis-       tie- ja vesirakennushallituksella ole. Kysymyk-
25493: teellä.                                              sessä esitetyt 12 kuntaa sivutukikohtien paik-
25494:    Tukikohtien sijainnin määrityksessä otetaan       koina Keski-Suomen tie- ja vesirakennuspiirin
25495: työntekijät huomioon siten, että ketään ei irti-      alueella eivät ole varustetasoltaan sivutukikoh-
25496: sanota. Kaikki vähennykset työntekijämäärissä         daksi luokiteltavia, vaan ovat ne lähinnä tuki-
25497: ovat seurausta luonnollisesta poistumasta. Tuki-     pisteen luontoisia. Myöskään liikenteen määrä
25498: kohtien lakkauttaminen voi kuitenkin jossain          kyseisten kuntien alueilla olevilla teillä ei edel-
25499: tapauksessa johtaa työntekijöiden kokoontumis-       lytä kunnossapitokalustolta sellaista toiminta-
25500: paikan siirtymiseen esim. 10-15 km päähän            valmiutta, että sivutukikohdan perustaminen
25501: entisestä paikasta.                                   olisi tällä hetkellä tarpeellista ja näköpiirissä.
25502:      Helsingissä lokakuun 23 päivänä 1978.
25503: 
25504:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
25505:                                              N:o 355                                             3
25506: 
25507: 
25508: 
25509: 
25510:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
25511: 
25512:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       stationen har i allmänhet 8-10 arbetstagare
25513: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      och fasta anläggningar för arbetstagare och
25514: av den 26 september 1978 till vederbörande         maskiner, s1tödpunkten däremot har från 3 tili
25515: medlem av statsrådet översänt avskrift av          5 arbetstagare och ofta kallgarage samt upp-
25516: följande av riksdagsman S. Knuuttila under-        värmd barack eller vagn för sociala behov.
25517: tecknade spörsmål nr 355:                             I spörsmålet konstateras, att då en sidosta-
25518:                                                    tion har upphört med sin verksamhet, körkost-
25519:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     naderna för vägmaskinerna stiger medan anta-
25520:        ta i avsikt att bibehålla och bygga nya     let onödiga körslor ökar. Eventuella kostnadet
25521:        sidostationer i vägmästardistrikten i den   för flyttning av maskiner, under förutsättning
25522:        omfattning tidigare planer förutsätter?     att det inte finns sidostationer, har inom olika
25523:                                                    väg- och vattenbyggnadsdistrikt beräknats upp-
25524:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gå tili ca 5 000-50 000 mk per år beroende
25525: samt anföra följande:                              på fallet. Detta är avsevärt mindre än de årliga
25526:                                                    kostnaderna för en sidostation, dvs. 100 000-
25527:    Vid organiseringen av vägmästardistrikten       200 000 mk.
25528: och vägmästarstationerna har väg- och vatten-         Utgående från personalresurser och vägmäs-
25529: byggnadsverket tillämpat bl.a. principer, enligt   tarstationens placering kan man konstatera, att
25530: vilka en omorganisering av vägmästardistrik-       en sidostation inte kan förläggas tili helt av-
25531: ten skall vara ägnad atJt höja väghå!lningens      sides belägna trakter eftersom en vägmästar-
25532: räntabilitet samt öka lönsamheten och effekti-     station är i behov av olika slags kommunala
25533: viteten i underhåUet och att syftet med en         tjänster. Med beaktandet av den fåtaliga perso-
25534: justering av gränsernas och vägmästarstatio-       nalstyrkan torde en sidostation inte heller ha
25535: nernas placering skall vara åstadkommandet av      någon avgörande betydelse för sysselsättningen.
25536: en så jämn vägstandard som möjligt.                   Vad beträffar nivån för vägnätets underhåll,
25537:    Väg- och vattenbyggnadsverket har i detta       anses det inom väg- och vattenbyggnadsverket
25538: nu 173 vägmästardistrikt och i dessa finns ca      att indragning av en sidostation i allmänhet har
25539: 200 sidostationer eller stödpunkter utöver hu-     en förbättrande och förenhetligande verkan, då
25540: vudvägmästarstationerna. Av sidostationerna        de inbesparingar som följer av att underhålls-
25541: uppfyller dock endast ca 40 bestämmelserna om      kostnaderna för sidostationen bortfaller, liksom
25542: arbetarskydd och skydd i arbetet. Då en del av     också frigjorda maskin- och persona1resurser
25543: sidostationerna borde byggas om i närmaste         kan användas på ett mera lönsamt sä:tt. Därvid
25544: framtid, är det skäl att dessförinnan granska      effektiveras också övervakningen och ledningen
25545: placeringen och nödvändigheten. I många fall       av arbetet.
25546: kan en sidostation till följd av vägnätets och        I spörsmålet anförs att sidostationerna borde
25547: utrustningens utveckling visa sig vara över-       bibehållas och nya byggas i tidigare planerad
25548: flödig, eller också kan den ersättas med en        omfattning. Sådana planer föreligget inte inom
25549: stödpunkt.                                         väg- och vattenbyggnadsstyrelsen. De tolv kom-
25550:    Vid bestämmandet av vägmästarstationernas       muner som i spörsmålet föreslås som platser
25551: placering beaktas arbetstagarna så, att ingen      för sidostationer inom Mellersta Finlands väg-
25552: sägs upp. Ali minskning av antalet arbetstagare    och vattenbyggnadsdistrikts område, kan inte
25553: är en följd av naturlig avgång. En indragning      med tanke på utrustningsnivån klassificeras som
25554: av vägmästarstationer kan dock i något enstaka     sidostationer, utan de är närmast att betrakta
25555: fall leda tili att arbetstagarnas samlingsplats    som stödpunkter. Trafiktätheten på vägarna
25556: fly;ttas t.ex. 10-15 km längre bort.               inom ifrågavarande kommuners område förut-
25557:    Utöver olikheter i utrustningsnivån består      sätter inte heller sådan aktionsberedskap hos
25558: den största skillnaden mellan en sidostation och   underhållsmaterielen att det är nödvändigt att
25559: en stödpunkt i tillbudsstående resurser: sido-     inrätta en sidostation i detta nu.
25560:      Helsingfors den 23 oktober 1978.
25561:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
25562:                                               1978 vp.
25563: 
25564: Kirjallinen kysymys n:o 356.
25565: 
25566: 
25567: 
25568: 
25569:                                   Härkönen ym.: Öljytuotteiden ja erityisesti tieliikenteen käyttä-
25570:                                      mien polttoaineiden hintarakenteen oikaisemisesta.
25571: 
25572: 
25573:                         Ed u skunn an        H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25574: 
25575:    Tieliikenteen kokonaisverotus on maassamme        relta osalta bensiinikäyttöisten autojen .omis-
25576: Länsi-Euroopan huipputasoa. Jyrkän progressii-       tajat. Meihin vevrattavissa olevassa kymmenessä
25577: vinen autovero tekee auton hankinnan yhä vai-        Euroopan maassa (Länsi-Saksa, Ranska, Hol-
25578: keammaksi tavalliselle henkilöautoa tarvitseval-     lanti, Belgia, Itävalta, Sveitsi, Ruotsi, Tanska,
25579: le kansalaiselle. Myös ajoneuvon tarpeellista        Norja ja Englanti) on bensiinin veroton hinta
25580: uusimista joudutaan lykkäämään kohtuuttomas-         tällä hetkellä keskimäärin 82,4 penniä litralta,
25581: ti, minkä vuoksi liikenteessä oleva autokanta        kun se Suomessa on peräti 106 penniä litralta.
25582: vanhenee ja .tulee liikenneturvallisuudelle vaa-     Bensiinin verottomassa hinnassa piilevät jalos-
25583: ralliseksi j.a käytöltään epätaloudelliseksi.        tuskustannukset mahdollistavat sen, että läm-
25584:    Korkean autoveron lisäksi autonkäyttäjää ra-      mitysöljy on meillä käyttäjilleen tällä hetkellä
25585: sittavat raskaat käyttökustannukset, mikä on         Euroopan halvinta. Tämä ei varmastikaan ole
25586: pakottanut tinkimään jopa välttämättömistäkin        omiaan innostamaan kotimaisten polttoaineiden
25587: ajoista. Vuotuiset ajokilometrimäärät autoa koh-     käyttöön lämmityksessä.
25588: ti ovatkin viime aikoina jatkuvasti laskeneet.          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
25589:    Yksityisauton käyttäjiä pyritään vastoin ,tah-    järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
25590: toaan ohjaamaan joukkoliikennevälineisiin li-        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25591: säämällä heidän kustannuksiaan joukkoliiken-         vaksi seuraavan kysymyksen:
25592: teen verohelpotusten vastapainoksi. Tästä epä-
25593: oikeudenmukaisuudesta ja yksipuolisuudesta on                  Onko Hallitus tietoinen niistä epäoi-
25594: tyypillisenä esimerkkinä hallituksen ehdotus ko-            keudenmukaisuuksista ja vinoutumista,
25595: rottaa yksityisauto-, taksi- ja kuorma-autoliiken-          joita on öljytuotteiden hinnanmudostuk-
25596: teen käyttämien polttoaineiden veroa linja-au-              sessa ja jotka rasittavat erityisesti auto-
25597: toliikenteen polttoaineen veronalennuksen ai-               liikenteen käyttämää bensiiniä, ja jos on,
25598: heuttaman valtion verotappion 'korvaamiseksi.                  mitä Hallitus aikoo tehdä öljytuottei-
25599: Tällaiset toimenpiteet vinouttavat entisestään              den hinnanmuodostuksen saattamiseksi
25600: maamme öljytuotteiden hintarakennetta ja sa-                jalostuskustannuksia vastaavalle pohjalle
25601: malla asettavat eri tieliikennemuodot eriarvoi-             ja bensiiniä käyttävien autoilijoiden
25602: seen asemaan.                                               käyttökustannusten helpottamiseksi vas-
25603:    Maamme huomattavan korkeista öljynjalos-                 taaviha osin?
25604: tuskustannuksista vastaavat suhtecttom:m st:u-
25605:       Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25606: 
25607:          Esko Härkönen                  Juhani Tuomaala                Veikko Hanhirova
25608:          Väinö Raudaskoski              Marjatta Väänänen              Saimi Ääri
25609:          Pekka Vilmi                    Orvokki Kangas                 Einari Nieminen
25610:          Kyllikki Stenros               Paavo Vesterinen               Juhani Sipiläinen
25611:          Juhani Saukkonen               Lea Sutinen                    Jorma Fred
25612:          Mauno Manninen                 Aino Karjalainen               Veikko J. Matikkala
25613:          Matti Maijala                  Mikko Kaarna                   Sauli Hautala
25614:          Alvar Saukko                   Kerttu Hemmi                   Pekka Jokinen
25615:          Toivo Yläjärvi                 Sylvi Saimo                    Seppo Westerlund
25616:          Kalevi · Mattila               Hcimo Linna                    Matti Asunmaa
25617: 087801167P
25618: 2                                                1978. vp.
25619: 
25620: 
25621: 
25622: 
25623:     r: \' '.
25624: 
25625: 
25626:                            Eduskunnan Herra Puh ~m i e he 11 e.
25627: 
25628:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         daart todeta em. :hintojen sijoittuvan kuluttajan
25629: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kannalta varsin edullisesti. Vain neljässä maassa
25630: olette 26 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-          ovat po. tuotteiden vähittäishinnat Suomen ta-
25631: je(oiniJ.e ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    soa alempana:, siitä huolimatta, että vertailussa
25632: om.aiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        muiden maiden hintoja ei rasita valtakunnalli-
25633: Härkösen ym. kirjaLlisesta kysymyksestä n:o             sesta hinnantasauksesta, ns. yhtenäishinnasta aic
25634: 356:                                                    heutuva ylimääräinen kustannustekijä.            ·
25635:               Onko Hallitus tietoinen niistä epä-          Vertailun pohjalta voidaan todeta premium-
25636:            oikeudenmukaisuuksista ja vinoutumis-        bensiinin meillä olevan lähes 6,5 penniä ja
25637:            ta, joita on öljytuotteiden hinnanmuo-       92-oktaanisen bensiinin lähes 8 pemiiä Länsi-
25638:            dostuksessa ja jotka rasittavat erityises-   Euroopan keskitasoa halvempaa ( vertaill! teh-
25639:            ti autoliikenteen käyttämää bensiiniä, ja    ty 15. 9. 1978 vallinneen tilanteen perusteella,
25640:            jos on,                                      ottamatta huomioon hallituksen esittämää val-
25641:               mitä Hallitus aikoo tehdä öljytuottei-    misteveron korotusta 2 p/nl).                .
25642:            den hinnanmuodostuksen saattamiseksi            Polttoöljyn hinnoittelua ja verotusta harkit-
25643:            jalostuskustannuksia vastaavalle poh-        taessa on meillä otettu huomioon sekä valtion-
25644:            jalle ja bensiiniä käyttävien autoilijoi-    taloudelliset näkökohdat että ·toisaalta kevyen
25645:            den käyttökustannusten helpottamiseksi       ja raskaan polttoöljyn hinnoittelun vaikutus
25646:            vastaaviita osin?                            mm. asumiskustannuksiin ja teollisuuden kilpai-
25647:                                                         lukykyyn. Kevyen polttoöljyn kuluttajahinta on,
25648:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             kuten kysymyksessä todetaan, meillä Euroopan
25649: taert seuraavaa:                                        halvin. Tällöin on huomattava, että kevyen
25650:    Öljyn jalostuskustannukset elVat maassamme           polttoöljyn käyttö ilmastollisissa olosuhteissam-
25651: ylit~ muissa Länsi-Euroopan maissa syntyviä             me ja nykyisen lämmitysteknoLogian vallitessa
25652: vastaavia kustannuksia sen yli, mitä talviaikaan        on välttämättömyys ja että maamme pohjoisen
25653: kylmemmästä ilmastosta johtuvat suuremmat               sijainnin johdosta joudutaan meillä käyttämään
25654: mm. lämmitys- ja käyttökustannukset edellyttä-          lämmitykseen markkamääräisesti enemmän va-
25655: vät. Myöskään öljytuotteiden vähittäishinnat ei-        roja kuin Keski-Euroopan maissa. Myös raskaan
25656: vät Suomessa keskimäärin ole kalliimmat kuin            polttoöljyn vä:hittäishinta 40,17 p/kg on syr-
25657: muissa Länsi-Euroopan maissa, siitä huolimat-           jäisestä asemastamme ja meillä sovellettavasta
25658: ta, että Suomen syrjäinen asema ja sääolosuh-           yhtenäishintajärjestelmästä huolimatta varsin lä-
25659: teet sinänsä aiheuttavat suuremmat rahti- ja            hellä Länsi-Euroopan keskiarvoa (39,50 p/
25660: talvivarastointikustannukset.                           kg).
25661:    Auton käyttäjien kannalta lienee reaalista              Edellä sanotun perusteella on katsottava, että
25662: mevkitystä lähinnä polttonesteiden vähittäishin-        kun bensiinin kuluttajahinnat eivät poikkea epä-
25663: noilla, jotka nykyisin meillä koko maassa kor-          edulliS'een suuntaan Länsi-Euroopan muissa
25664: keaoktaanisen ns. premiumbensiinin osalta ovat          maissa vallitsevasta tasosta, kevyen polttoöljyn
25665: enintään 199,80 p/1 ja 92-oktaanisen bensiinin          kuluttajahinnan korottaminen bensiinin kulutta-
25666: osalta enintään 191,10 p/1. Viimeisten ( 15. 9.         jahinnan alentamiseksi ei näytä tarkoituksenmu-
25667: 197 8) käytettävissä olevien, 11 Länsi-Euroopan         kaiselta.
25668: maata kattavien vertailutietojen pohjalta VOi-
25669:            Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1978.
25670: 
25671:                                                         Kauppa-. ja teollisuusministeri Eero Rantala
25672:                                               N:o 356                                             3
25673: 
25674: 
25675: 
25676: 
25677:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
25678: 
25679:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        europeiska länder, tillåter den iakttagelsen att
25680: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           ovannämnda priser är rätt förmånliga för kon-
25681: velse av den 26 september 1978 tili vederbö-        sumenten. I endast fyra Iänder understiger
25682: rande medlem av statsrådet för avgivande av         minutpriserna för åfrågavarande produkter den
25683: svar översänt avskrHt av följande av riksdags-      finländska nivån, trots att sagda Iänder inte i
25684: man Hänkönen m. fl. ställda skriftliga spörsmål     sina priser har den extra belastning som vi
25685: nr 356:                                             har på grund av det riksomfattande pr1sutjäm-
25686:            Är Regeringen medveten om de orätt-      ningssystemet - det s.k. enhetspriset.
25687:         visor och snedvridenheter som prisbild-        Av jämförelsen framgår att premiebensinen
25688:        ningen i fråga om oljeprodukter innebär      hos oss är nästan 6,5 p/1 och bensin med
25689:        och som speciellt drabbar inom biltrafik     oktantalet 92 näs,tan 8 p/1 billigare än den
25690:         använd bensin, och om så är fallet,         västeuropeiska medelprisnivån. ( Jämförelsen
25691:            vad har Regeringen för avsikt att gö-    går ut ifrån 1äget den 15 september 1978
25692:         ra för a:tt prisbildningen i fråga om       och tar inte hänsyn tili den av regeringen fö-
25693:         ol}eprodukter skulle komma att matsva-      res1agna accisförhöjningen om 2 p/1).
25694:         ra raHineringskostnaderna och att drifts-      Vid planering av prisbildning och beskatt-
25695:         kostnaderna för bilister som använder       ning i fråga om flytande bränsJen hos oss har
25696:         bensin skulle kunna sänkas i motsva-        man beaktat dels de statsekonomiska synpunk-
25697:         rande grad?                                 terna, dels den inveDkan som prishildningen
25698:                                                     i fråga om lätt och tung brännoJja har bl.a.
25699:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        på boningskostnaderna och på industrins kon-
25700: anföra följande:                                    kurrensförmåga. Konsumentpriset för lätt
25701:    Raffineringskostnaderna i fråga om olja över-    brännolja är i Finland, såsom i spörsmålet
25702: stiger inte i vårt land motsvarande kostnader       konstateras, det lägsta i hela Europa. Härvid-
25703: i de andra västeuropeiska länderna, om man          lag bör beaktas, att användningen av lätt
25704: går ut ifrån den nivå, som t.ex. de högre eld-      brännolja är i våra klimatförhållanden och med
25705: nings- och driftskostnaderna med anledning av       den nuvarande uppvärmningsteknologin en nöd-
25706: det kallare klimatet i vintertid förutsätter. De    vändighet och att för värmning hos oss bör
25707: minutpriser som påförs för oljeprodukter i Fin-     på grund av 1andets nordiska läge i markbe-
25708: land är i genomsnitt int!e heller dyrare än de      lopp mätt användas mer pengar än i de mel-
25709: genomsnittligen är i de övriga västeuropeiska       laneuropeiska länderna. Också minutpriset för
25710: länderna, det oaktat att Finlands avsides läge      tung brännolja, 40,17 p/kg, är hos oss trots
25711: och speciella väderlebförhållanden i och för        landets avsides läge och det tillämpade enhets-
25712: sig är ägnade att förhöja ftakt- och vinterlag-     prissystemet mycket nära det västeuropeiska
25713: ringskostnaderna.                                   medelpr:iset, vilket är 39,50 p/kg.
25714:    För bilister torde närmast minutpriserna för        På basen av vad ovan anförts bör man anse,
25715: flytande bränslen ha reell betydelse. Sagda pri-    att då konsumentpriserna för bensin inte av-
25716: ser är i vårt land för ögonblicket högst 199,80     viker i ogynnsam riktning från den nivå som
25717: p/1 för s.k. premiebensin med högt oktantal och     råder i de övriga västeuropeiska länderna, tycks
25718: högst 191,10 p/1 för bensin med oktantalet          det inte vara motiverat att hö}a konsument-
25719: 92. De senaste tillgängliga jämförel:sedata (av     priset för lätt brännolja för att kunna sänka
25720: den 15 september 1978), omfattande tolv väst-       konsumentpriset för bensin.
25721:       Helsingfors den 27 oktober 1978.
25722: 
25723:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
25724:                                               1978 vp.
25725: 
25726: Kirjallinen kysymys n:o 357.
25727: 
25728: 
25729: 
25730: 
25731:                                  Kortesalmi: Maidontuotannon tuotantokaton poistamisesta.
25732: 
25733: 
25734:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25735: 
25736:   Maamme pien- ja perheviljelijöiden keskuu-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25737: dessa ei laajalti pidetä oikeana eikä järkevänä     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25738: maidontuotannolle asetettua tuotantokattoa.
25739: Tätä perustel1aan mm. maaseudun työllisyys-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tuo-
25740: kysymyksellä sekä ulosviennillä: esim. juustoa             tantokaton poistamiseksi maidontuotan-
25741: saadaan viedyksi ulos nykyistä vielä enempi,               noita ja siten osaltaan maaseudun työl-
25742: onhan suomalainen juusto laadultaan hyvää ja               lisyyden turvaamiseksi ja maitotalous-
25743: tunnettua ulkomailla.                                      tuotteiden, mm. juuston, ulosviennin
25744:   Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-          lisäämiseksi?
25745: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
25746:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25747: 
25748:                                        ]. Juhani Kortesalmi
25749: 
25750: 
25751: 
25752: 
25753: 087801158D
25754: 2                                            1978 vp.
25755: 
25756: 
25757: 
25758: 
25759:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25760: 
25761:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kitsisi eri tuotantosuuntaa harjoittavien viljeli-
25762: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jöiden asettamista eriarvoiseen asemaan ja maa-
25763: olette26 p~ivänäsyyskuuta1978 päivätyn kir-         taloustulojärjestelmän osittaista romuttamista.
25764: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Maataloustulolain 15 §:ssä mainitut meijerei-
25765: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     den vastaanottamat maitomäärät eivät aseta ra-
25766: ]. Juhani Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-     joituksia yksittäisten tilojen maidontuotannolle.
25767: sesta kysymyksestä n:o 357:                         Näiden määrien ylittyminen lisää kuitenkin vil-
25768:                                                     jelijöiden markkinointikustannuksia, mutta mm.
25769:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tuo-      ensi vuoden osalta viljelijöiltä kannettavat marlc-
25770:        tantokaton poistamiseksi maidontuotan-       kinointimaksut jäävät suhteeellisen vähäisiksi.
25771:        noita ja siten osaltaan maaseudun työl-      Hallituksen esityksessä laiksi maidon ja sian-
25772:        lisyyden turvaamiseksi ja maitotalous-       lihan markkinoimismaksuista ehdotetaan mai-
25773:        tuotteiden, mm. juuston, ulosviennin         dolta kannettavaksi markkinoimismaksua penni
25774:        lisäämiseksi?                                litralta.
25775:                                                        Maataloustulolaki luo edellytykset maatalous-
25776:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         väestön tulokehityksen tasapuoliselle kehittä-
25777: taen seuraavaa:                                     miselle ja maataloustuotannon pitkäjänteiselle
25778:    Maataloustulon kehittämiseksi, maataloustuo-     ohjaamiselle. Tavoitteeksi maidontuotannon oh-
25779: tannon ohjaamiseksi ja tasapainottamiseksi sekä     jaamisessa on otettu nykyistä paremman tasa-
25780: maatalouden hintatason vakaannuttamiseksi on        painon aikaansaaminen. Tavoitetta määriteltäes-
25781: annettu maataloustulolaki ( 1102/77), joka kos-     sä on pyritty ottamaan huomioon sekä alueelli-
25782: kee hinnoitteluvuosia 1978/79-1981/82. Laki         set kehittämistarpeet että kansantaloudelliset
25783: sisältää myös määräykset siitä, miten maatalous-    ja valtiontaloudelliset seikat.
25784: tuotteiden vientikustannukset jaetaan valtion           Antaessaan nykyistä maataloustulolakia kos-
25785: ja maatalouden kesken. Jaon suorittamista var-      kevan esityksen Eduskunnalle hallitus on
25786: ten laissa on vuosille 1979-81 asetettu meije-      ilmoittanut, että vuoden 1981 tuotantotavoit-
25787: rien vastaanottarnalle maitomäärälle sekä sian-     teet tullaan tarkistamaan viimeistään vuonna
25788: lihan, kananmunien, leipäviljan ja rehuviljan       1980, kun on nähty, miten lain toteuttamisen
25789: vientimäärille rajat, joiden ylittävältä osalta     alkuvuosina tuotanto- ja markkinointitilanne
25790: maatalous vastaa vie.ntikustannuksista. Mikäli      sekä työllisyystilanne ovat kehittyneet. Tilan-
25791: nämä rajat jonkin tai joidenkin tuotteiden osal-    teen niin vaatiessa kysymys tavoitteiden tar-
25792: ta maitoa lukuunottamatta alittuvat, vähenne-       kistamisesta voidaan ottaa esille a1kalsemmin-
25793: tään maatalouden osuutta muiden tuotteiden          kin. Nykyisessä tilanteessa ei ole perusteltua
25794: vientikustannuksista määrällä, joka vastaa alit-    ryhtyä toimenpiteisiin maitotaloustuotteiden
25795: teen mukaisesta viennistä valtiolle keskimäärin     maastaviennin lisäämiseksi. Juuston osalta kui-
25796: aiheutuvia kustannuksia. Maataloustulolain si-      tenkin todettakoon, että sen valmistusta ja
25797: sältämä vientikustannusten jakomenetelmä muo-       vientiä on jo vuonna 1977 lisätty. Hallitus pyr-
25798: dostaa siten kokonaisjärjestelmän, jossa ovat       kii parantamaan viennin edullisuutta sekä lisää-
25799: mukana kaikki maatalouden päätuotteet. Mai-         mään maitotuotteiden kotimaisia kulutusmah-
25800: don jättäminen järjestelmän ulkopuolelle mer-       dollisuuksia.
25801:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1978.
25802: 
25803:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
25804:                                             N:o 357                                             3
25805: 
25806: 
25807: 
25808: 
25809:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25810: 
25811:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     ojämlik behandling av odlare med olika pro-
25812: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skdve1se      duktionsinriktningar och pattieli nedskrotning
25813: av den 26 september 1978 till vederbörande        av lantbruksinkomstsystemet.
25814: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-       De i 15 § lantbruksinkomstlagen nämnda
25815: jande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi         mjölkmängder som mottas av mejerierna inne-
25816: ställda spörsmål nr 357:                          bär inga begränsningar för enskilda lägenheters
25817:                                                   mjölkproduktion. Överskridning av dessa mäng-
25818:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för     der ökar likväl odlarnas marknadsföringskost-
25819:        att slopa produktionstaket för mjölk-      nader, men bl. a. de marknadsföringsavgifter
25820:        produktionen och sålunda trygga sysse1-    som uppbärs hos odlarna för nästa år blir re-
25821:        sättningen på landsbygden och öka ex-      lativt små. I regeringens proposition med för-
25822:        porten av mjö1khushållningsprodukter,      slag tilllag om marknadsföringsavgift för mjölk
25823:        bl. a. ost?                                och fläsk föreslås att i marknadsföringsavgift
25824:                                                   för mjölk skall uppbäras en penni per liter.
25825:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        Lantbruksinkomstlagen skapar förutsätt-
25826: samt anföra följande:                             ningar för en rättvis utveckling av lantbrukar-
25827:    För utvecklande av lantbruksinkomsten, för     befolkningens inkomst och för styrning på lång
25828: styrning och balansering av 1antbruksproduk-      sikt av lantbruksproduktionen. Målet för styr-
25829: tionen samt för stabilisering av lantbrukets      ningen av mjölkproduktionen är att åstadkom-
25830: prisnivå har givits en 1ant:bruksinkomstlag       ma en bättre balans än den nuvarande. Vid
25831: ( 1102/77), viiken gäller prissättningsåren       fastställandet av denna målsättning har man
25832: 1978/79-1981/82. Lagen innehåller även be-        försökt beakta såväl regionala utvecklingsbehov
25833: stämmelser om hur exportkostnaderna för lant-     som nationalekonomiska och statsekonomiska
25834: bruksprodukter fördelas mellan staten och lant-   omständigheter.
25835: bruket. Med tanke på denna fördelning har i          Då regeringen till riksdagen avlät sin pro-
25836: lagen för åren 1979/81 uppställts gränser för     position med förslag till den nuvarande la,nt-
25837: den mjölkmängd som mottas av mejerierna           bruksinkomstlagen meddelade den, att produk-
25838: samt för exportmängderna av fläsk, hönsägg,       tionsmålsättningarna för år 1981 skall justeras
25839: brödsäd och fodersäd. Tili den del dessa grän-    senast år 1980, sedan man sett hur produk-
25840: ser överskrids svarar Iantbruket för export-      tions- och marknadsföringssituationen samt
25841: kostnaderna. Såvida dessa gränser i fråga om       sysselsättningen utvecklats under de första åren
25842: någon eller några produkter, med undantag av      av lagens giltighetstid. Då situationen det krä-
25843: mjölk, underskrids, minskas lantbrukets andel     ver kan frågan om justering av målsättningen
25844:  av exportkostnaderna för de övriga produkter-     upptas till behandling också tidigare. I den
25845: na med ett belopp, motsvarande de kostnader       nuvarande situationen är det inte motiverat att
25846:  som staten i genomsnitt hade fått vidkännas      öka exporten av mjölkhushållningsprodukter.
25847:  av exporten av underskridningsvolymen. Det i     Det kan likväl konstateras . att produktionen
25848: lantbruksinkomstlagen ingående fördelningsför-    och exporten av ost ökats redan under år
25849:  farandet för exportkostnader utgör således ett    1977. Regeringen strävar till att förbättra ex-
25850:  övergdpande system som innefattar samtliga       portens lönsamhet och öka de inhemska kon-
25851:  Iantbrukets huvudprodukter. Om mjölken läm-       sumtionsmöjligheterna i fråga om mjölkhushåll-
25852:  nas utanför systemet, skulle detta innebära en    ningsprodukter.
25853:       Helsingfors den 31 oktober 1978.
25854: 
25855:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
25856:                                                 1978 vp.
25857: 
25858: Kirjallinen kysymys n:o .358.
25859: 
25860: 
25861: 
25862: 
25863:                                    Kortesalmi: Vaivaisprosentin suorittamisvelvollisuuden poista-
25864:                                       misesta.
25865: 
25866: 
25867:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
25868: 
25869:    Sanonta vaivaishoito esiintyy nykyisin enää         jan jäämistön bruttoarvosta vähentämättä
25870: vain historiallisessa kirjaJ.lisuudessa. Silti lain-   edes hautauskuluja, jolloin se merkitsee yli-
25871: säädäntömme puhuu edelleen ns. vaivaisten              määräistä veroa tulosta, jota ei ole edes synty-
25872: prosentista, joka tulee kysymykseen perunkir"          nytkään.                           ·
25873: joituksissa. Vaivaisten prosentti on 1/8 pro-             Edellä esitetyn perusteella ja · viitaten val-
25874: senttia vainajan jäämistön bruttoarvosta.              tiopäiväjärjestyksen .37 §:n 1 momenttiin esi-
25875:    Sosiaalipolitiikkamme on jo nykyisin täysin         tän kunnioittavasti valtioneuvostön asianomai-
25876: eri pohjalla kuin sinä kaukaisena historiallise-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
25877: na aikana, jolloin vaivaisten prosentti säädet-        sen:
25878: tiin. Lisäksi vaivaisten prosentti on täysin epä-                 Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä
25879: oikeudenmukainen ainakin niissä tapauksissa,                   toimiin aikansa eläneen· ja välistä jopa
25880: jolloin kuolleen jäämistä ei riitä edes kohtuul"               aivan epäoilkeudenmukaisenkin ns. vai-
25881: lisiin hautauskustannuksiin. Tämä vanhentunut                  vaisten prosentin po1stamiseksi ···Iainsää-
25882: säädös merkitsee sitä, että jälkeen jääneet                    dännöstämme?              · ·          '
25883: veivoitetaan maksamaan 1/8 prosenttia vaina-
25884:       Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.
25885: 
25886:                                           J. Juhani Kortesalmi
25887: 
25888: 
25889: 
25890: 
25891: 087801139T
25892: 2                                            1978 vp.
25893: 
25894: 
25895: 
25896: 
25897:                         E d u s kun n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
25898: 
25899:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nat olisivat menettäneet osan tuloistaan, toimi-
25900: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           kunta ehdotti perintö- ja lahjaveron tuoton jaka-
25901: mies, olette 26 päivänä syyskuuta 1978 päivä-       mista valtion ja kuntien kesken puoliksi kum-
25902: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-      mallekin. Näin kunnat olisivat saaneet korvauk-
25903: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      sen poistettaviksi ehdotetuista sivuperinnön ve-
25904: sanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuulu-       rottamisoikeudesta ja köyhäinsadanneksesta ker-
25905: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 358:           tyneistä tuloista. Toimikunnan mietintö ei
25906:                                                     kuitenkaan johtanut uuteen lainsäädäntöön,
25907:           Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä         koska siitä annettujen lausuntojen perusteella
25908:        toimiin aikansa ··eläneen ja välistä· jopa   oli pääteltävissä, että mietinnössä tehdyt eh-
25909:        aivan epäoiikeudenmukaisenkin ns. vai-       dotukset eivät olleet toteuttamiskelpoisia. Köy-
25910:        vaisten prosentin poistamiseksi lainsää-     häinsadanneksesta kertyvillä tuloilla on kui-
25911:        dännöstämme? ··                              tenkin merkitystä kuntien taloudelle. Tämän
25912:                                                     vuoksi kysymys näiden tulojen korvaamisesta
25913:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kunnille · on jollakin tavoin ratkaistava. Par-
25914: vasti seuraavaa:                                    haiten se olisi toteutettavissa perintö- ja lahja-
25915:    Niin sanotun vaivaisprosentin eli köyhäin-       verotuksen uudistuksen yhteydessä.
25916: sadanneksen periminen perustuu si1hen, miten           Valtiovarainministeriö asetti 18. 5. 1978 toi-
25917: on käsiteltävä oikeata köyhäinapua tarvitsevia      mikunnan tekemään ehdotuksen perintö- ja lah-
25918: kerjäläisiä ja köyhiä samoin kuin maankiertä-       javerolain _kokonaisuudistukseksi 30. 6. 1979
25919: jiä ja löysäläisiä, 21 päivänä lokakuuta 1698       mennessä. Toimikunta joutuu tehtäväänsä suo·
25920: annetun kuninkaallisen säännön ja asetuksen         rittaessaan ottamaan kantaa myös kuntien osuu-
25921: 7 §:ään. Köyhäinsadannes on suoritettava pe-        teen perintö- ja lahjaveron tuotosta samoin
25922: rinnönjättäjän kotikunnalle.                        kuin köyhäinsadannesta koskevaan säännök-
25923:    Köyhäinsadannesta koskeva säännös on eh-         seen. Tässä yhteydessä tulee harkittavaksi myös
25924: dotettu eri yhteyksissä kumottavaksi. Viimeksi      kysymys tuoton menetyksen korvaamisesta kun-
25925: perintöverotoimikunta mietinnössään uudeksi         nille. Köyhäinsadanneksen poistamiseen erillise-
25926: perintö- ja lahjaverolaiksi (Komiteanmietintö       nä uudistuksena ei ole syytä ryhtyä ennen
25927: 1973: 107) ehdotti luovuttavaksi muun muas-         toimikunnan työn valmistumista.
25928: sa köyhäinsadanneksen perimisestä. Koska kun-
25929:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1978.
25930: 
25931:                                                                            Ministeri Esko Rekola
25932:                                              N:o 358                                            3
25933: 
25934: 
25935: 
25936: 
25937:                          T i II R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
25938: 
25939:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      skatt på arv och gåva skulle fördelas jämnt
25940: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          mellan staten och kommunerna. På detta sätt
25941: velse av den 26 september 1978 tili veder-         skulle kommunerna ha fått ersättning för de
25942: börande medlem av statsrådet för avgivande         inkomster som influtit genom rätten att be-
25943: av svar översänt avskrift av följande av riks-     skatta sidoarv och genom fattigprocenten, vil-
25944: dagsman J. Juhani Kortesalmi undertecknade         ka föreslagits bli avskaffade. Kommissionens
25945: spörsmål nr 358:                                   betänkande ledde dock inte tili en ny lagstift-
25946:                                                    ning, emedan man på basen av utlåtandena om
25947:           Har Regeringen för avsikt att snabbt     betänkandet kunde sluta sig tili att de fram-
25948:        vidta åtgärder för att i vår lagstiftning   lagda förslagen inte var genomförbara. De in-
25949:        slopa den s.k. fattigprocenten, som är      komster som inflyter genom fattigprocenten
25950:        föråldrad och i vissa fall t.o.m. helt      är dock av betydelse för kommunernas eko-
25951:        orättvis?                                   nomi. Frågan om den ersättning kommunerna
25952:                                                    borde få för dessa inkomster bör därför på
25953:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      något sätt avgöras. Detta kunde bäst förverk-
25954: samt anföra följande:                              ligas i samband med en reform av beskatt-
25955:    Indrivningen av den s.k. fattigprocenten        ningen av arv och gåva.
25956: bygger på 7 § i Kong!. May:tz stadga och för-         Finansministeriet tillsatte 18. 5. 1978 en
25957: ordning av den 21 oktober 1698 huru med            kommission med uppgiften att före utgången
25958: tiggiare och fattige som rätt allmoso behöfva      av juni månad 1979 framlägga ett förslag tili
25959: så ock med landzstrykare och lättingar för-        totalreform av lagen om skatt på arv och
25960: hållas skal. Fattigprocent skall erläggas tili     gåva. Vid utförandet av sitt uppdrag måste
25961: arvlåtarens hemkommun.                             kommissionen taga ställning även tili kom-
25962:    Man har i olika sammanhang föreslagit att       munernas andel av intäkterna från skatten på
25963: stadgandet om fattigprocent skall upphävas. Se-    arv och gåva och Hkaså tili stadgandet om
25964: nast föreslog arvsskattekommissionen i sitt        fattigprocenten. I detta sammanhang bör även
25965: betänkande angående en ny lag om skatt på          frågan om hur ersättning för inkomstbortfallet
25966: arv och gåva (Kommiw!betänkande 1973:              skall ges till kommunerna övervägas. Det är
25967: 107) att man skulle avstå bl. a. från indriv-      inte skäl att som en fristående reform slopa
25968: ning av fattigprocent. Emedan kommunerna           fattigprocenten, innan kommissionen har slut-
25969: skulle ha gått miste om en del av sina inkoms-     fört sitt arbete.
25970: ter föreslog kommissionen att intäkterna av
25971:      Helsingfors den 26 oktober 1978.
25972: 
25973:                                                                          Minister Esko Rekola
25974: Skriftligt spörsmål nr 359.
25975: 
25976: 
25977: 
25978: 
25979:                                · •:Melin .m.fl.: Om r3N'lät'ä1:tde .av proposd!tione.r angående främj ande
25980:                                 : ,. '. •: av·:den mindte och medelstora industrins verksamhet.
25981: 
25982: 
25983:                           Tili Riksdagens Herr Tdman.
25984: 
25985:   Statskommitten för främjandet av den mind-         delstora industrin föreslår är synnerligen htåds-
25986: re · och medelstora industrins verksamhet avgav      kande med tanke på behoV'et av stimti.l!tns Ufi"
25987: den 22 september 1978 sitt betänkartde tili          der de rådande ekonomiska svårigheterna. Det
25988: handels- och industriministetn. Sammanlagt Ia-       vore därför betydelsefullt om riksdagen redan
25989: de kommitten fram 34 rekommendationer för            denna höst kunde behandla de lagförslag som
25990: olika åtgärder från statsmaktens sida. Bland         kommittens rekommendationer ge:r anledning
25991: dessa förslag märks framför allt skattereformea-.    till. Statsminister Kalevi Sorsas tai vid Kuopio
25992: Kommitten har enligt uppgift inte gått in för        handelskammares 60 års jubileumsmöte 8. 9.
25993: att göra stora ·reformer utan närmast striivat       1978, då han utlovade att regeringen verk-
25994: tili att kol'!tigera tådande missförhållanden.       ställer de enhälliga förslag som kommitten för
25995:     En av de viktigaste reformerna som föreslås      främjande av den mindre och medelstora · ·in-
25996: för den mindre och medelstora i:ndustrin är att      dustrins verksamhet kommer tili, ger anledning
25997: beskattningen av företaget inte skall övetskrida     att emotse en positiv och aktiv inställning från
25998: 80 procent av företagarens inkomster. Bland          regeringens sida.
25999: kommittens övriga rekommendationer må näm-               Med hänvisning tili det ovan sagda och med
26000: nas förslaget att företagens inkomstbeskattning      stöd av 37 § 1 mom. riksdagsordningen vill
26001: lindras genom speciella lättnader för små och        undertecknade ställa följande spörsmål tili ve·
26002: medelstor industri.                                  d'eTbörande medlem av statsrådet:
26003:     För att unde.rlätta generationsväxlingen inom
26004: små och medelstora företag föreslås att betal-                  Är Regeringen beredd att i brådskan-
26005: ningen av arvsskatten skall kunna spridas på en              de ordning till riksdagen avge nödiga
26006: tilkäckligt lång tidspe.riod. Kommitten föreslår             lagförslag i enlighet med de enhälliga
26007: även att räntor på de lån som tas för ah betala              rekommendationer, som ingår i det be-
26008: arvsskatten skall vara ·avdragbara i sådana fall             tänkande som kommitten för främjande
26009: där det ä.r fråga om arvsskifte.                             av den mindre och medelstora indus-
26010:     Vel'kställigheten av de åtgärder som kom-                trins verksamhet den 22 septernber
26011: mitten för främjandet av den mindre och me-                  1978 avgivit tili Regeringen?
26012:      Helsingfors den 26 september 1978.
26013: 
26014:          Ingvar S. Melin               Kristian Gestrin                 Pär Stenbäck
26015:          Håkan Malm                    Ju tta Zilliacus                 Christoffer Taxell
26016:          Gunnar Häggblom               Elly Sigfrids                    Ragnar Granvik
26017:                                        Henrik Westerlund
26018: 
26019: 
26020: 
26021: 
26022: 087801168R
26023: 2
26024: 
26025: Kirjallinen kysymys n:o 3,9.                                                                    Suomennos.
26026: 
26027: 
26028: 
26029: 
26030:                               , -.··.·Melin ym.: Pienen j~ keskiwuren teo1!1isuuden t01mmnan edis-
26031:                                       .: ····:tämiseksi tai!V'ittavien .. esi:ty&ten antamisesta.
26032: 
26033: 
26034:                          Edu:;kunn•anHerra PuhemieheUe,
26035: 
26036:     }>iepen, ja keskisuuren yritystoiminnan kehit-    dotusten · toimeenpano on erittäin kiireellinen
26037: tämiscll:si asetettu · toimikunta luovutti syys-      silmälläpitäen · vallitsevien taloudellisten vai-
26038: kutin:.?l .päivänä 1978 mietintönsä kauppa- ja        keuksien aikana tarvittavaa elvytystä. · .Tämän
26039: teollisuusministerille. Toimikunta esitti yhteen-     vuoksi' olisi merkityksellistä, että eduskunta jo
26040: sä ·. 34 .·.suositusta valtiovallan toimenpiteiksi.   tänä syksynä voisi käsitellä ne lakiesitykset, joi-
26041: Näiden. ehdotusten joukossa huomio kiinnittyy         hin toimikunnan suositukset antavat aihetta.
26042: erityisesti verouudistuksiin. Toimeksiannon mu-       Pääministeri Kalevi Sorsan ·Kuopion kauppa-
26043: kaan toimikunta ei ole pyrkinyt tekemään suu-         kamarin 60-vuotisjuhlaistunnossa 8. 9.1978 pi-
26044: ria uudistuksia, vaan se on lähinnä pyrkinyt          tämä puhe, jossa hän lupasi, että hallitus to-
26045: korjM,maan vallitsevat epäkohdat.                     teuttaa pienen ja keskisuuren yritystoiminnan
26046:     Eräs ·tärkeimmistä toimikunnan ehdottamis-        kehittämiseksi· asetetun toimikunnan yksimieli-
26047: ta ja pieneen ja keskisuureen teollisuuteen koh-      set ehdotukset, antaa aihetta odottaa. hallituk-
26048: distuvista uudistuksista on, · että yrityksen ve-     selta myönteistä ja aktiivista suhtautumista.
26049: rotus ei ylittäisi 80 % yrityksen tuloista. Toi-         Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
26050: mikunnan muista. suosituksista mainittakoon           jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
26051: ehdotus, että yritysten varallisuusverotusta          joittaneet esittävät valtioneuvoston . asianomai-
26052: helpotetaan erityisillä pienelle ja keskisuurelle     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
26053: teollisuudelle annettavilla helpotuksilla.            sen:
26054:     Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tapahtu-
26055: van sukupolvenvaihdon helpottamiseksi ehdo-                      Onko Hallitus valmis kiireellisesti
26056: tetaan, että perintöveron maksu voisi tapahtua                antamaan eduskunnalle tatvittavat .laki-
26057: riittävän. pitkänä aikana. Toimikunta ehdottaa                e_sitykset syyskuun 22 · päivänä 197 8
26058: vidä; että perintöveron maksamiseksi otettujen                Hallitukselle mietintönsä· jättäneen pie-
26059: lainojen korot olisivat vähennyskelpoisia niissä              nen ja· keskisuuren yritystoiminnan ke-
26060: tapauksissa, jolloin on kysymys perinnönjaosta,               hittämistoimikunnan yksimielisten suo-
26061:    .Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehit-              situsten mukaisesti?
26062: tämisen tutkimisek~L asetetun toimikunnan eh-
26063:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1978.                      .·   ......
26064: 
26065:          Ingvar S., Melin                Kristian. Gestrin                     Pär Stenbäck
26066:          Håkan Malm                      Jutta Zilliacus                       Christoffer Taxell·
26067:          Gunnat Häggblom                 Elly Sigfrids                         Ragnar Granvik ·
26068:                                          Henrik Westerlund
26069:                                              N:o 3'9
26070: 
26071: 
26072: 
26073: 
26074:     :;:.
26075: 
26076: 
26077:                         Eduskunnan Hena PuhemieheHe.
26078: 
26079:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 :§ :n 1 momentissa     siin mietinnössä esitettyjen ehdotusten· toteut-
26080: mainitussa tarkoituksessa·. olette Te, Herra        tamiseksi. PKT-toim.ikunnari ·.ja eHnkeinovero-
26081: Eduskunrian Puhemies, 26 päivänä syyskuuta          tuksen uudistamista selvittäneen elinkeinove-
26082: 1978 päivätyn kirjeenne n:o 1794 ohella toi-        J;otoimikurinari ·. mietintöjen pohjalta sekä otta-
26083: mittanut valtioneuvoston ·.asianomaiselle jäse-     malla huomioon valtioneuvoston 11.8.1978 te-
26084: nelle jäljennöksen kansanedustaja Ingvar S.         kemä periaatepäätqs inflaatiota hillitsevistä sekä
26085: Meliriin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      investointeja, kulutusta ja työllisyyttä elvyttä-
26086: symyksestä n:ö 359:                                 vistä toimenpiteistä valtioneuvosto on 20. 10.
26087:                                                     1978 päättänyt että pienten ja keskisuurten
26088:             Onko Hallitus ·valmis kiireellisesti    yritysten verotuksessa todettujen epäkohtien
26089:        . antamaan eduskunnalle tarvittavat laki-    korjaamiseksi sekä investointien elvyttämiseksi
26090:          esitykset syyskuun 22 päivänä 1978         hallitus tulee . antamaan lakiesitykset .yritysve-
26091:         •Hallitukselle mietintönsä jättäneen pie-   rotuksen tarkistamisesta, investointivarausjär-
26092:          nen ja keskisuuren. yritystoiminnan ke-    jestelmän kehittämisestä, poikkeuksellisten pois-
26093:          hittämistoimikunnan yksimielisten suo-     tojen tekemisestä sekä teollisuusrakennuksien
26094:          situsten mukaisesti?                       liikevaihtoveröhuojennusten jatkamisesta. · Val-
26095:                                                     tioneuvosto on päättänyt myös asettaa kaksi
26096:    Vastauksena kysymyks~en . esitän kunnioit-       toimikuntaa, joista toisen tehtävänä on selvit-
26097: taen seuraavaa:                                     tää, miten kunnallisesta harkintaverotuksesta
26098:    Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti 19. 1.    johtuvat epäkohdat olisivat poistettavissa kun-
26099: 1978 toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia        tien verotulojen tasoa alentamatta. Toisen toi-
26100: ehdotus niiksi toinienpiteiksi, jotka ovat tar-     mikunnan tehtävänä on puolestaan selvittää yri-
26101: peen pienen· .ja keskisuureri teollisuuden sekä     tysverotuksen kehittämismahdollisuuksia erityi-
26102: niihin ve:rrattavien muiden elinkeinojen edistä-    sesti pienten ja keskisuurten yritysten· osalta ta-
26103: miseksi; Toimikunta otti nimekseen PKT-toi-         voitteena nykyistä yksinkertaisempi ja selkeämpi
26104: mikunta ja se luovutti yksimielisen mietintönsä     verojärjestelmä. Viimeksi mainitun toimikun-
26105: kauppa- ja teollisuusministeriölle 22. 9. 1978.     nan tulee erityisesti kiinnittää huomio yrityk-
26106: Välittömästi tämän· jälkeen pyysi kauppa- ja        sen ja sen omistajan verotuksen yhteisvaikutuk-
26107: teollisuusministeriö PKT"toimikunnan ··mietin-      siin sekä elinkeinoverotoimikunnan ja PKT-
26108: nöstä lausunnot, jotka tuli toimittaa ministe-      toimikunnan asiasta tekemiin ehdotuksiin. Li-
26109: riöön 31. 10. 1978 mennessä.                        säksi valtioneuvosto on päättänyt muuttaa· ar-
26110:    PKT-toimikunnan mietintöön sisältyy kaik-        vopapereiden verotusarvon määräämisestä an-
26111: kiaan 34 ehdotusta pienten ja keskisuurten          nettua valtiovarainministeriön päätöstä· sekä
26112: yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.      jatkaa kunnille ja teollisuuskyläyhtiöille annet-
26113: Eraåt' toimenpidesuosituksista ovat konkreetti-     tavaa veronhuojennusetuuksia vastaavaa tukea.
26114: sia ja ·yksityiskohtaisia ja näin ollen myös no-       Muiden kuin verotukseen liittyvien toimen-
26115: peasti toteUtettavissa.· Sitävastoin osa PKT-       pidesuositusten toteuttamista on valmisteltu
26116: toimiktinnan mietintöön sisältyvistä suosituk-      kauppa- ja teollisuusministeriössä. Periaatepää-
26117: sista edellyttää vielä huomattavaa valmistelu-      tös näiden toimenpiteiden toteuttamisesta on
26118: työtä.                                              tarkoitus tehdä välittömästi sen jälkeen, kun
26119:    Välittömästi PKT-toimik'Unnan thietinnön         PKT-toimikunnan mietinnöstä annetut lausun~
26120: valmistuttua hallitus on ryhtynyt toimenpitei-      not on saatu.
26121:       Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1978.
26122: 
26123:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
26124:                            TiH     R i k s d a g en s He r r T d m a n.
26125: 
26126:    I det syfte 37 § 1 mom. :riksdagsordningen        skattningen av näringsverksamhet, vilken har
26127: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            utrett förnyandet av näringsbeskattningen, samt
26128: velse nr 1794 av dren 26. september 1978 tili        med beaktande av statsrådets 11. 8. 1978 fat-
26129: vederbörande medlem av statsrådet översänt           tade principbeslut om åtgärder i syfte att
26130: avsktift av följande av riksdagsman Ingvar S.        dämpa inflationen samt stimulera investeringar-
26131: Melin tnJL undertecknade spötsmål nr 359:            na, konsumtionen. och sysselsättningen, .~löt
26132:                                                      statsrådet 20. 10. 1~78, att regeringen för att
26133:            Är Regeringen beredd att i bråds-         korrigera de missförhållanden som konstaterats
26134:        .kande ordning till riksdagen avge nö-        vid beskattningen av små och medelstora före-
26135:         diga lagförslag i enlighet med de enhäl-     tag samt för att s'cimulera investeringarna kom-
26136:         llga rekotnmendationer, som ingår i det      mer att .avlåta propositioner om justering av
26137:         betänkande som kommitten för främ-           företagsbeskattningen, utvecklande av ett sys-
26138:         jande av den mindre 6ch medelstora           tem med investeringsreserveringar, företagande
26139:         industrins verksamhet den 22 september       av exceptionella avskrivningar samt fottsättan-
26140:         1978 avgivit till Regeringen?                de av omsättningsskattelättnadlerna för industri-
26141:                                                      byggen. Statsrådet har även beslutat tillsätta
26142:   Såsom .svar på detta spörsmål får jag vörd-        två kommissioner, av vilka den ena har till
26143: samt anföra följande:                                uppgift a'tt utreda hur de av den kommunala
26144:     Handels- och industriministeriet tillsatte       omfångsbeskattningen härrörande missförhållan-
26145: 19. 1.1978 en kommission, som fick i upp-            dena kunde avlägsnas utan en sänkning av kom-
26146: drag att uppgöra förslag till erforderliga åt-       munernas skatteintäkter. Den andra kommissio-
26147: gärder för främjande av småindustrin och den         nen har åter tili uppgift att utteda möjlighe-
26148: medelstotfl industrin samt andra därmed jäm-         terna att utveckla företagsbeskattningen, sär-
26149: förbara näringar. Kommissionen antog namnet          skilt för små och medelstora företags del, i
26150: PKT-komtnissionen; och den avgav sitt enhäl-         syfte att åstadkotnma ett enklare och klarare
26151: liga betänkande till handels- och industtiminis-     skattesystem än det nuvarande. Den sistnämn-
26152: teriet 22.'9. 1978. Omedelbart därefter inbe-        da kommissionen skall särskilt ägna uppmärk-
26153: gärde handels- och industriministeriet utlåtan-      samhet åt den samfällda effekten av beskatt-
26154: den om PKT-kommissionens arbete. Utlåtan-            ningen av ett företag och dress ägare ·samt åt de
26155: dena skulle tillställas ministeriet senast 31. 10.   förslag i ärendet, som framlagts av kommissio-
26156: 1978.                                                nen för utbyggnad av beskattningen av närings-
26157:     PKT-kommissionens betänkande innehåller          verksamhet och av PKT-kommissionen. Stats-
26158: sammanlagt 34 förslag tili förbättrande av verk-     rådet har dessutom beslutat att ändra finans-
26159: satnhetsförutsättningarna för små och medel-         ministeriets beslut .om fastställande av värde-
26160: s.tora,. ,fötetag. En del av rekommendationerna      pappers beskattningsvärde samt att fortsätta att
26161: är konkreta och detaljerade och det · är således     ge kommunerna och de för industribyat: bildade
26162: även möjligt att snabbt förverkliga dem. En del      bolagen ett stöd, som motsvarar skattelättnads-
26163: av de rekommendationer som i:ngår i PKT-kom-         förmåner.
26164: missionens betänkande förutsätter däremot               Förverkligandet av. andra rekommendationer
26165: ännu ett betydande förberedande arbete.              om åtgärder än sådana som ansluter sig till be-
26166:     Omedelbart efter det att PKT-kommissio-          skattningen har beretts i handels- och industri-
26167: nens betänkandle hade blivit färdigt vidtog          ministeriet. Avsikten är att fatta ett prindp-
26168: regeringen åtgärder för genomförande av de i         beslut om genomförandet av dessa åtgärder
26169: betänkandet framlagda förslagen. På basen av de      omedelbart efter det att utlåtandena om PKT-
26170: bet~anden. s<;>m avgivits av PKT-kommissio-          kommissionens betänkande har erhållits.
26171: nen och kommissionen för utbyggnad av be-
26172:      Helsingfors den 2 november 1978.
26173: 
26174:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
26175: Kirjallinen kysymys n:o 360.
26176: 
26177: 
26178: 
26179: 
26180:                                    Tikka: Kurssikeskusten oppilastyövoiman väärinkäytön estämi-
26181:                                       sestä.
26182: 
26183: 
26184:                           E d u sk u n n a n H ~ r r a 1> u h e m i e h e 11 e.
26185: 
26186:    Valkealan kunnassa st)altsevassa ravitsemis-           Jotta tällaisilta vöärinkäytöksiltä tulevaisuu-
26187: liikkeessä on käytetty erittäin runsaasti eri          dessa voitaisiin välttyä, valvontaa tulisi teh<)S-
26188: kurssikeskusten oppilaita työssä kesäisin. Tässä       taa.. OpJ:lilastyövoiman välityksen tulisi t~ttia
26189: yhtiössä on jopa ollut. tilanteita, joissa oppHas-     esimerkiksi niin. että. yrityksen sijaintiPaikka-
26190: työvoiman määrä on ollut .suurempi kuin varsi-         kunnan työvoimapiiri huolehtisi ammattikurssi"
26191: naisen työvoiman määrä. Tässä yhtiössä on li-          keskusten kanssa oppilastyövoiman välityksestä.
26192: säksi ollut ainakin kaksi oppisopimm;ta. Myös          Toisehll mahdollisuutena olisi se, että .oppilas-
26193: kouvolalaisessa ravitsemisliikkeessä on samaan         määrih tulisi kiintiöidä vakinaisessa työsuhtees-
26194: aikaan paljas·tunut tapaus, jossa oppisopimuksia       sa olevaan henkil.ömiiärlän,
26195: on tehty huomattavasti yli <kaht.uulliseksi kat-         Edellä olevaan viitaten ja våltiöpäiväjärjes-
26196: sottavan määrän .                                      tyk~~n 37  S:h 1 motrtentin perusteella esitän
26197:   • Näissä tapauksissa on tullut esiin sellainen       Våltioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
26198: tilanne, että Ql>J?iJaat ja harjoittelijat ovat tul-   vaksi seuraavan ky!l)lmy.kMtH
26199: leet korvaaviksi ty9nt~kijöiksi ja työnantaja
26200: välttynyt palkkaamasta lisää henkilökuntaa.                     Onko Hallitus tietoineh silti, että
26201:     Sehrcäksj · 0n myös tt.illut, että esimerkiksi            kurssikeskusten oppilasty6voifi1aa käyte-
26202: V~an ta.pa.,.sc:~-. 9ilast)"övqima on ~ar­                    tään tarlro.itukscllisesti vatsinaisttn työ-
26203: koltuksella Qtett'U. ~~aan koltnc~ta kurssi-                  ~ korvikttyö.vointatUt, ja
26204: kes~sta n,iin, että ~ eivät ole tietoisia                       mihin to~teisiin Hallitus tlikae
26205: slltä. että I!DYÖS.· muls<ta ~~ssi:e~uksista Qt1              ~yhtyä tlllaisen <>ppilasty\ivoiman väärin-
26206: ~aita otettu ~~ ~aaa.                                         kii)'tön estä.mise!iksi?                 ..•
26207:       l:IeMn~issä   28 päiv,/in,l !,i}ryskuuta 1918.
26208: 
26209:                                              S.,.,O Tikka
26210:                                                                                                        ·',:
26211: 
26212: 
26213: 
26214: 
26215:                                                                                                         • 1
26216: 
26217: 
26218: 
26219: 
26220: 087801U49
26221: 2                                             1978 vp.
26222: 
26223: 
26224: 
26225: 
26226:                          E d u s k u n n a n B e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26227: 
26228:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ko- ja täydennyskoulutukseen siirtyvät kurssi-
26229: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        laiset eivät voi, mikäli heidän kurssiinsa sisäl-
26230: olette kirjeellänne 28 päivänä syyskuuta 1978        tyy työharjoittelua, suorittaa sitä omissa työ-
26231: n:o 1721 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-       paikoissaan.
26232: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo          5. Kurssikeskuksen ja työharjoittelupaikan
26233: T'lkan tekemän kirjallisen kysymyksen n:o 360:       välillä olisi pyrittävä tekemään kirjallinen so-
26234:                                                      pimus.
26235:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että           Työharjoittelun valvonnasta ön ensisijaisesti
26236:        kurssikeskusten oppilastyövoimaa käyte-       vastuussa kunkin kurssin keskeinen opettaja.
26237:        tään tarkoituksellisesti varsinaisen työ-     Työharjoittelun opetussuunnitelman ja ohjeiden
26238:        voiman korviketyövoimana, ja                  mukaista toteutumista opettajat seuraavat teke-
26239:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mällä harjoittelupaikkoihin valvontamatkoja,
26240:        ryhtyä tällaisen oppilastyövoiman vää-        keskustelemalla harjoittelijan ja hänelle nime-
26241:        rinkäytön estämiseksi?                        tyn opastajan kanssa sekä tarkastamaila har-
26242:    Vastauksena ·kysymykseen esitän kunnioitta-       joittelijan päivittäisiä kirjallisia raportteja työ-
26243:  vasti· seuraavaa:                                   harjoittelun sisällöstä.
26244:                                                         Kurssikeskusten harjoittelijoiden väärinkäyt-
26245:    Ammattikasvatushallitus on antanut työlli-        töä on ilmennyt harjoittelijoiden kokonais-
26246: syyskurssien työharjoittelupaikkojen hankinnas-      määrään nähden suhteellisen vähän, vaikka
26247: ta 'mm; seuraavat ohjeet:                            opettajien valvontatuntien määrä on laskenut
26248:    l. Harjoittelupaikkojen hankinta tulee kes-       suhteessa oppilasryhmäkoon nousuun joissakin
26249: kittää kurssikeskuksen osastonjohtajalle.            tapauksissa jopa puoleen entisestä tuntimäärästä.
26250:    2. Jokaisen kurssikeskuksen tulee hankkia         Pyrkimykset harjoittelijoiden väärinkäyttöön
26251: ·harjoittelupaikkansa pääsääntöisesti oman alu-      ovat tulleet yleensä ilmi heti harjoittelujaksojen
26252: eensa majoitus- ja ravitsemisliikkeiden jou-         alkuvaiheessa, jolloin harjoittelijoiden väärin-·
26253: kosta.                                               käyttö on voitu estää vaihtamalla harjoittelu-
26254:    3. Kurssilaisten lähettämiseen oman alueen        paikkaa.
26255: ulkopuolelle työharjoitteluun on saatava am-            Valkealan kunnassa sijaitsevassa harjoittelu-
26256: mattikasvatushallituksen erityislupa lukuunotta-     paikassa on tapahtunut kurssikeskusten harjoit-
26257: matta valtakunnallisiin tarpeisiin kouluttavia       telijoiden ilmeistä väärinkäyttöä, joka johtuu
26258: kursseja kuten esim. hotellivirkailijakurssit ja     siitä, etteivät kurssikeskukset ole noudattaneet
26259: esimiestason kurssit. Aina lähetettäessä kurssi-     harjoittelupaikkojen hankintaan liittyviä ohjeita.
26260: laisia oman alueen ulkopuolelle työharjoitteluun        Niinpä ammattikasvatushallitus on estääkseen
26261: on otettava ensin yhteys kyseisen alueen kurs-       vastaisen harjoittelijoiden väärinkäytön lähettä-
26262: sikeskuksen osastonjohtajaan ja tarkistettava        nyt ammatillisille kurssikeskuksille harjoittelu-
26263: majoitus- ja ravitsemisliikkeen sopivuus työhar-     paikkojen hankintaan liittyvien ohjeiden nou-
26264: joittelupaikaksi sekä sovittava yhtenäisistä työ-    dattamisen tärkeyttä korostavan kirjeen.
26265: harjoitteluvelvoitusten määristä.                       Lisäksi opetusministeriön tavoitteena on
26266:    4. Kurssilaiset eivät saa suorittaa työharjoit-   työllisyyskoulutuksen painopisteen siirtyessä jat-
26267: teluaan niissä majoitus- ja ravitsemisliikkeissä,    ko- ja täydennyskoulutukseen saada ammatillis-
26268: joista on irtisanottu tai 1omautettu vastaavaa       ten kurssikeskusten koulutustilat sille tasolle,
26269: vakinaista henkilökuntaa. Työmarkkinoilta jat-       että nykyisin kurssikeskusten uLkopuolisissa
26270:                                            N:o J60                                                3
26271: 
26272: harjoittelupaikoissa tapahtuva koulutettavien    opastuksen mukaan kurssikeskusten koulutus-
26273: ammattitaidon harjaannuttaminen voitaisiin to-   tiloissa.
26274: teuttaa pääosin ammattitaitoisten henkilöiden
26275:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1978.
26276: 
26277:                                                                    Ministeri Kalevi Kivistö
26278: 
26279: 
26280: 
26281: 
26282:                                                                                               1   i
26283: 4
26284: 
26285: 
26286: 
26287: 
26288:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
26289: 
26290:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        uppsagt eller permitterat motsvarande ordinarie
26291: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           personal. Kursdeltagare som från arbetsmarkna-
26292: .velse nr 1721 av den 28 september 197 8 tili       den flyttar över tili vidare- och fortbildning kan
26293: vederhörande medlem av statsrådet översänt av-      inte fullgöra eventuell arbetspraktik, på sina
26294: skrift av följande av riksdagsman Seppo Tikka       egna arbetspiatser.
26295: ställda spörsmåi nr 360:                               5. Mellan kurscentral och al'betspraktikplats
26296:                                                     borde i mån av möjlighet uppgöras skriftligt
26297:           Är Regeringen medveten om att kurs-       avtal.
26298:        centralernas elevarbetskraft avsiktligt         Det är i första hand den centrala Iäral'en
26299:        används som ersättning för egentlig ar-      för varje kurs som ansvarar för övervakningen
26300:        'betskraft, och                              av arbetspraktiken. Lärarna föijer med att ar-
26301:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      betspraktiken fullgörs i enlighet med läropian
26302:        ta för att förhindra dylikt missbruk         och anvisningar genom att företa övervaknings-
26303:         av eievarbetskraft?                         resor tili praktikpiatserna, genom samtai med
26304:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       praktikanterna och dessas personliga handledare
26305: samt anföra följande:                               samt genom att granska praktikanternas dag-
26306:                                                     liga skriftliga rapporter om arbetspraktikens
26307:    Yrkesutbildningsstyrelsen har utfärdat bl.a.     innehåll.
26308: föijande direktiv om anskaffning av arbetsprak-        I förhållande tili det ·totala antalet pl'akti-
26309: tiksplatser för sysseisättningsfrämjande kurser:    kanter har missbruk av kurscentralernas prak-
26310:    1. Anskaffningen av praktikpiatser skall         tikantarbetskraft förekommit i rätt liten ut-
26311: centraliseras tili kurscentralens avdelningsföre-   sträckning, trots att Iärarnas antal övervak-
26312: ståndare.                                           ningstimmar sjunkit i förhållande tili ökningen
26313:    2. Kurscentral skall i regel skaffa sina prak-   av elevgmppernas ,storlek, i vissa fall tili hälf-
26314: tikpiatser biand hoteli- och restaurangföretagen    ten av det tidigare timantalet. Försök tili miss-
26315: inom centralens eget distrikt.                      bruk av praktikantarbetskraft har i allmänhet
26316:    3. Yrkesutbildningsstyreisens specialtillstånd   framkommit redan i början av praktikperioder-
26317: behövs för utskickande av kursdeltagare i ar-       na, och i dessa fall har missbruket kunnat
26318: betspraktik utanför det egna distriktet, med        förhindras genom byte av praktikpiats.
26319: undantag för kurser som ger utbildning för             Vid en praktikpiats i Valkeala kommun har
26320: riksomfattande behov, .t.ex. hotellfunktionärs-     uppenbart missbruk av kurscentralers prakti-
26321: kurser och kurser på förmansnivå. Då kursdel-       kantarbetskraft förekommit. Orsaken har varit
26322: tagare skickas ut i arbetspraktik utanför det       att kurscentralerna inte iakttagit direktiven om
26323: egna distriktet skall kontakt alltid först tas      anskaffning av praktikpiatser.
26324: med avdelningsföreståndaren för kurscentralen          Yrkesutbildningsstyreisen har sålunda för att
26325: inom ifrågavarande distrikt och vederbörande        förhindra framtida missbr:uk av praktikantar-
26326: hotell- elier restaurangrörelses Iämplighet som     bets,kraft tillsänt yrkeskurscentralerna en skri-
26327: arbetspraktikpiats kontrolleras, varefter avtal     velse, i viiken vikten av att iaktta direktiven
26328: skall ingås om enhetliga pr:aktikförpliktelser      om anskaffning av praktikantpiatser betonas.
26329: i kvantitativt hänseende.                              I och med att tyngdpunkten i den syssei-
26330:    4. Kursdeltagare får inte fullgöra sin arbets-   sättningsfrämjande uthildningen överflyttas på
26331: praktik i hotell- eller restaurangrörelser som      vidare- och fortbildning, är undervisningsminis-
26332:                                            N:o 360                                             5
26333: 
26334: teriets mål vidare att bringa yrkeskurscentra-   tikplatser utanför kurscentralerna, huvudsakli-
26335: lernas utbildningsutrymmen tili en sådan nivå,   gen skulle kunna förverkligas under yrkeslrun-
26336: att den uppövning av kursdeltagarnas yrkes-      niga personens bandledning i kurscentralernas
26337: skicklighet, som för närvarande .sker på prak-   utbildningsutrymmen.
26338:      Helsingfors den 31 oktober 1978.
26339: 
26340:                                                                      Minister Kalevi Kivistö
26341: 
26342: 
26343: 
26344: 
26345: 0878011549
26346: . '·•.
26347:          '··
26348: 
26349: 
26350: 
26351: 
26352:           _-,,
26353:                                                1978 vp.
26354: 
26355: Kirjallinen kysymys n:o .361.
26356: 
26357: 
26358: 
26359: 
26360:                                    Niskanen: Baperitehtaan peru:stamisesta Ouluun.
26361: 
26362: 
26363:                          Ed u s k u n n a n H e lt' lt' a P u he m i e h e 11 e.
26364: 
26365:    Kajaani Osakeyhtiö on varannut Oulun kau-          Puunjalostusteollisuuden jalostusasteen kohot-
26366: pungilta maa-alueen paperitehtaan rakentamista        taminen on yksi vakavasti otettava keino työl-
26367: varten Oulun Oritkariin. Vuodesta toiseen teh-        lisyystilanteen parantamiseen pohjoisessa. Koska
26368: taan rakennustyön aloittamista on kuitenkin           Kajaani Osakeyhtiö ei näytä saavan paperiteh-
26369: yhtiön toimesta erilaisilla syillä siirretty. Oulun   dashanketta toteuttamisvaiheeseen, puunjalos-
26370: ja ympäristökuntien vaikean työllisyystilanteen       tusteollisuuden jalostusastetta olisi kohotettava
26371: vuoksi tehtaan rakennustyön alulle saaminen           valtiojohtoisen teollisuuden muodossa.
26372: olisi välttämätöntä. Rakennusvaihe antaisi työtä         Asialle on perusteluna myöskin se, että talou-
26373: työttömille rakennustyöläisille ja tehtaan käyn-      dellinen lama ei ole pahemmin koskenut pape-
26374: nistys toisi alueelle kipeästi kaivattuja pysyviä     riteollisuutta, vaan kysyntä tällä tuotannon
26375: teollisia työpaikkoja.                                alalla on voimakkaasti kasvanut ja on edelleen
26376:    Työvoimaviranomaisten viimeisen tilanne-           kasvamassa.
26377: katsauksen mukaan on Oulun työvoimapiirin                Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen .37
26378: alueella 14 147 työtöntä, eli 10,.3 % työvoi-         §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
26379: masta on .vailla työtä. Työttömistä on raken-         ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
26380: nustyöläisiä 1 605 ja teollisuustyöläisiä 2 667.      van kysymyksen:
26381:    Oulun paperitehtaan rakentamiselle on ole-
26382: massa .mahdollisuuksia. Pohjois-Suomessa on                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26383: valtiojohtoista puunjalostusteollisuutta, jonka               ryhtyä paperitehtaan aikaansaamiseksi
26384: tuotteiden jatkojalostukseen olisi päästävä.                  Ouluun?
26385:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1978.
26386: 
26387:                                                Helvi Niskanen
26388: 
26389: 
26390: 
26391: 
26392: 087801169S
26393: 2                                             1978 vp.
26394: 
26395: 
26396: 
26397: 
26398:                          E d u s kunnan He l1'lt 'a Puhe m i e h e 11 e.
26399: 
26400:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       luoda riittävät edellytykset investointitoimin-
26401: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra Pu-       nalle erityisesti metsäteollisuutemme jalostusas-
26402: hemies, 28 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn           teen nostamiseksi. Perusteina on oltava myös
26403: kirjeenne n:o 1722 ohella toimittanut valtio-        verraten hyvät kysynt.~näkymät sellu- ja paperi-
26404: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      teollisuutemme tuotteille pitkällä tähtäyksellä
26405: kansanedustaja Helvi Niskasen näin kuuluvasta        kansanvälisillä markkinoilla.
26406: kirjallisesta kysymyksestä n:o 361:                     Eduskuntakysymyksessä on kiinnitetty huo-
26407:                                                      miota erityisesti Kajaani Oy:n suunnitelmaan
26408:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      rakentaa paperitehdas Oulun kaupunkiin Otit-
26409:        . ryhtyä paperitehtaan aikaansaamiseksi       karin syväsataman läheisyyteen. Kajaani Oy:stä
26410:          Ouluun?                                     ilmoitetaan, että yhtiön kehitysohjelmaan kuu-
26411:                                                      luu metsäteollisuuden nykyisen jalostusasteen
26412:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          korottaminen. Yhtiö on suunnitellut paperiteh-
26413: taen seuraavaa.                                      taan rakentamista Ouluun ja tarkoitusta varten
26414:    Metsäteollisuutemme       toimintaedellytykset    se on hankkinut vuonna 1972 teollisuusalueen
26415: ovat lyhyellä tähtäyksellä neljän viimeisen vuo-     Oulun kaupungilta. fässä yhteydessä yhtiö on
26416: den aikana olleet epävarmat. Kansainvälisistä        sitoutunut Oulun kaupungin kanssa tehdyssä
26417: heikoista suhdanteista aiheutunut kysynnän lai-      sopimuksessa rakentamaan sanotulle alueelle
26418: meus, tuotantokapasiteetin vajaa käyttöaste ja       tuotantolaitoksen kuuden vuoden kuluessa so-
26419: voimakkaasti nousseet tuotantokustannukset           pimuksen allekirjoittamisesta lukien. Kun
26420: johtivat metsäteollisuudessamme huomattavan          vuonna 197 6 kävi ilmeiseksi, että subdanne-
26421: tappiolliseen toimintaan. Sellu- ja paperiteolli-    lama jatkui ja sen seurauksena paperitehdas-
26422: suudessa on tappioluvuksi viime vuonna arvioi-       suunnitelmaan liittyneet kannattavuus-, rahoi-
26423: tu noin 2 miljardia markkaa.                         tus- ja menekkinäkymät muuttuivat, siirsi yh-
26424:    Neljän vuoden aikana paperiteollisuudessa         tiö tehtaan rakennuspäätöstä, jolloin myös Ou-
26425: koettu epätyydyttävä tulos on aikaansaanut           lun kaupungin kanssa yhtiö sopi rakentamisen
26426: seurauksena verraten raskaan velkaantumisen          määräajan pidentämisestä neljällä vuodella eli
26427: tätä teollisuutta harjoittavissa yrityksissä, joi-   vuoteen 1982. Paperitehtaan rakentaminen Ou-
26428: den mahdollisuudet investointeihin ovat oleel-       lun Oritkariin muodostaa edelleen Kajaani Oy:n
26429: lisesti vähentyneet. Vaikka taloudellinen tulos      ensisijaisen suurinvestointihankkeen, jonka kus-
26430: kuluvana vuonnakin paperiteollisuudessamme           tannusarvio on noin 500 milj. markkaa. Yhtiön
26431: tulee olemaan vielä epätyydyttävä, on kuiten-        tarkoituksena on toteuttaa hanke taloudellisen
26432: kin kysyntä alkanut kasvaa päämarkkinoillam-         tilanteen antaessa siihen mahdollisuudet.
26433: me. Paperiteollisuuden tuotantokapasiteetin li-         Eduskuntakysymyksessä on viitattu myös sii-
26434: sääntymisen johdosta pääosa paperiteollisuut-        hen vaihtoehtoon, että Kajaani Oy:n sijasta
26435: tamme käy tänä vuonna ja tulee käymään ensi          Oulun kaupunkiin rakennettaisiin valtionenem-
26436: vuonnakin ilmeisesti vajaalla kapasiteetilla.        mistöisen osakeyhtiön toimesta paperitehdas,
26437:    Metsäteollisuutemme, jonka toiminnan pää-         lähtien siitä, että Pohjois-Suomen työllisyyden
26438: paino on massa- ja paperiteollisuutta harjoitta-     ja siellä sijaitsevan metsäteollisuutemme jalos-
26439: vissa yrityksissä, kehitysnäkymiä on syytä kui-      tusasteen nostamisen vuoksi mainittu suurhan-
26440: tenkin pitkällä tähtäyksellä pitää verraten hy-      ke olisi välttämättä toteutettava. Tähän näh-
26441: vinä edellyttäen, että puuraaka-aineen hinta joh-    den on todettava, että valtionenemmistöinen
26442: donmukaisesti pidetään kohtuullisella tasolla ja     Veitsiluoto Oy on suunnitellut myös paperiteh-
26443: tulopoliittisissa sopimuksissa samoin osoitetaan     dashanketta Kemin Veitsiluotoon. Mutta samat
26444: malttia. Näistä lähtökohdista on mahdollista         taloudelliset epävarmuustekijät kuin Kajaani
26445:                                                N:o 361                                                3
26446: 
26447: Oy:n kohdalla ovat johtaneet siihen, että Veitsi-     taan työllisyyden votmtstuvan. Paperiteollisuu-
26448: luoto Oy on siirtänyt paperikonehankkeensa to-        temme käyttöasteen parasta aikaa tapahtuva pa-
26449: teuttamista. Edelleen on syytä tässä yhteydessä       rantuminen luo puolestaan edellytyksiä myös
26450: todeta suhdannelaman koetelleen viime vuosien         uusinvestoinneille, jolloin yleisesti hyväksyttyä
26451: aikana Pohjois-Suomessa olevaa Kemi Oy:tä             teollisuuspoliittista linjaa metsäteollisuuden ja-
26452: niin voimakkaasti, että tällä yhtiöllä ei ole edel-   lostusasteen nostamiseksi voidaan huomattavas-
26453: lytyksiä jatkaa toimintaansa ilman sangen sy-         sa määrässä ryhtyä toteuttamaan. Hallitus kat-
26454: välle käyviä saneeraustoimenpiteitä ja valtion        soo, että suurhankkeiden toteuttamisessa Poh-
26455: myötävaikutusta.    Uudistushankkeena Kemi            jois-Suomen metsäteollisuudessa tulee edetä har-
26456: Oy:n toiminnan tervehdyttämiseksi on tarkas-          kitusti niin, ettei luoda vajaakäyttöistä tuotan-
26457: teltu pitkällä tähtäyksellä eräitä vaihtoehtoja       tokapasiteettia. Tarkoitus on, että teollisuuspo-
26458: puheena olevalla toimialalla.                         liittisessa ohjelmatyössä pyritään pitkällä täh-
26459:    Edellytyksien luominen tuotannollisille in-        täyksellä luomaan yhteistyölinjat mm. metsä-
26460: vestoinneille on ollut hallituksen elvytysohjel-      teollisuuden toimialalla tehdashankkeitaan to-
26461: mien viimeaikaisia päätavoitteita. Näiden inves-      teuttavien yritysten kesken.
26462: tointien kasvun välittömänä seurauksena odote-
26463:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1978.
26464: 
26465:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
26466: 4                                             1978 vp.
26467: 
26468: 
26469: 
26470: 
26471:                           TiH Riksdia:gens            Herr Tdmu1.
26472: 
26473:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         räckliga förutsättningar för investeringsverk-
26474: anger ha:r Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      samheten, i synnerhet i syfte att öka vår
26475: nr 1722 av den 28 september 1978 tili veder-         skogsindustris förädlingsgrad. Detta resone-
26476: börande mecllem av statsrådet översänt avskrift      mang bör också bygga på de relativt goda lång-
26477: av följande av riksdagsman Helvi Niskanen            tidsutsikterna för efterfrågan på vår cellulosa-
26478: ställda skriftliga spörsmål nr 361:                  och pappersindustris produkter på den interna-
26479:                                                      tionella marknaden.
26480:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            I riksdagsspörsmålet har särskilt behandlats
26481:        ta för åstadkommande av en pappers-           Kajaani Oy:s pian att bygga en pappersfabrik i
26482:        fabrik i Uleåborg?                            närheten av Otitkari djuphamn i Uleåborg.
26483:                                                      Från Kajaani Oy:s sida meddelas att en för-
26484:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        höjning av den nuvarande förädlingsgraden in-
26485: samt anföra följande:                                går i bolagets utvecklingsprogram. Bolaget har
26486:    Verksamhetsförutsättninga:rna för vår skogs-      planerat att bygga en pappersfabrik i Uleåborg
26487: industri på kort sikt ha:r under de senaste fyra:    och har för ändamålet år 1972 förvärvat ett
26488: åren varit osäkra. Den av de svaga: internatio-      industriområde av Uleåborgs stad. I detta
26489: nella konjunkturens förorsa:kade svaga efter-        sammanhang har bolaget i etJt med Uleåborgs
26490: frågan, den ofullständigt utnyttjade produk-         stad ingånget avtal förbundit sig att inom sex
26491: tionska:paciteten och de kraftigt stegrade pro-      år från undertecknandet av avtalet bygga en
26492: duktionskostnaderna medförde avsevärda: för-         produktionsinrättning på sagda område. Då det
26493: luster för vår skogsindustri. Senaste års för-       år 1976 blev uppenba:rt att lågkonjunktwren
26494: lustsiffra: för cellulosa- och pappersindustrin      fortgick och att, som en följd därav, de lön-
26495: har beräknats tili ca 2 miljarder mark.              samhets-, finansierings- och avsättningsutsikter
26496:    Vår pappersindustris otillfredsställande resul-   förändrades, vilka anslöt sig tili pappersfabriks-
26497: tat under fyra års tid har lett tili en relativt     planen, framsköt bolaget beslutet att bygga
26498: hög skuldsättningsgrad för företagen inom den-       fabriken, varvid bolaget även med Uleåborgs
26499: na industrigren. Företagens investeringsmöjlig-      >stad avtalade om en förlängning av den för
26500: heter har följaktligen minskat väsentligen. Trots    byggandet utsatta fristen med fyra år, dvs.
26501: att vår pappersindustris ekonomiska: resultat        tili år 1982. Byggandet av en pappersfabrik i
26502: också under innevarande år fontfarande kom-          Otitkari i Uleåborg är fortfarande Kajaani Oy:s
26503: mer att vara otilifredsställande, har likväl         främsta storinvesteringsprojekt, med en kost-
26504: efterfrågan börj at växa på våra: huvudsakliga       nadskalkyl på ca 500 milj. mark. Bolaget har
26505: marknader. Tili följd av vår pappersindustris        för avsikt att förverkliga projektet då den
26506: ökade produktionskapacitet kommer uppenba:r-         ekonomiska situationen medger det.
26507: ligen huvuddelen av pappersindustrin att ut-             I riksdagsspörsmålet har man även hänvisat
26508: nyttja sin kapacitet ofullständigt både i år och     tili alternativet att ett aktiebolag med statlig
26509: nästa år.                                            majoritet i stället för Kajaani Oy skulle bygga
26510:    Man kan dock anse att framtidsutsikterna          en pappersfabrik i Uleåborg, varvid man ut-
26511: för vår skogsindustri, viiken ha:r huvudparten       gåtJt ifrån, att nämnda storprojekt oundgäng-
26512: av sin verksamhet förlagd tili massa- och pap-       ligen borde förverkligas med tanke på syssel-
26513: persindustrin, på lång sikt är tämligen goda,        sättningssituationen i norra Finland och höjan-
26514: förutsatt att träråvarans pris konsekvent hålls      det av vår där belägna skogsindustris föräd-
26515: på en skälig nivå och att man visar återhåll-        lingsgrad. I detta sammanhang kan det konsta-
26516: samhet också i de inkomstpolitiska avtalen.          teras, att det statsdominerade Veitsiluoto Oy
26517: På denna basis är det möjligt att skapa tili-        likaså planerat ett pappersfabriksprojekt i Veit-
26518:                                             N:o 361                                              5
26519: 
26520: siluoto i Kemi. Men samma ekonomiska osä-          ringar. En direkt följd av dessa investeringar
26521: kerhetsfaktorer, som i fråga om Kajaani Oy:s       väntas vara att sysselsättningsläget förbättras.
26522: projekt, har lett ril1. att Veitsiluoto Oy fram-   Det förbättrade kapacitetsutnyttjande, som för
26523: skjutit förverkligandet av sitt pappersmaskin-      närvarande håller på att äga rum inom vår
26524: projekt. 1 detta sammanhang kan det ytter-         pappersindustri, kommer för sin del att skapa
26525: ligare konstateras att lågkonjunkturen under de    förutsättningar även för nyinvesteringar, varvid
26526: senaste åren drabbat det i norra Finland beläg-    man i betydande utsträckning kan börja för-
26527: na Kemi Oy så hårt, att bolaget inte har           verkliga den allmänt godkända industripolitiska
26528: möjligheter att fortsätta sin verksamhet utan      linje som går ut på att höja skogsindustrins
26529: synnerligen långtgående saneringsåtgärder och      förädlingsgrad. Regeringen anser att man i
26530: statens medverkan. Såsom ett förnyelseprojekt      fråga om storprojekt inom norra Finlands
26531: i syfte att sanera Kemi Oy:s verksamhet har        skogsindustri bör avancera övervägt, för att
26532: man på lång sikt övervägt vissa alternativ         inte skapa onödig produktionskapacitet, som
26533: inom branschen.                                    inte blir fullt utnyttjad. Avsikten är att inom
26534:    En av den senaste tidens huvudmålsättningar     den industripolitiska planeringen på lång sikt
26535: för regeringens stimulansprogram har varit att     skapa samarbetslinjer, bl.a. mellan företag som
26536: skapa förutsättningar för produktiva investe-      förverkligar fabriksprojekt inom skogsindustrin.
26537:      Helsingfors den 3 november 1978.
26538: 
26539:                                                    Handels- och industriminister Eero Rantala
26540:                                                 1978 vp.
26541: 
26542: Kirjallinen kysymys n:o 362.
26543: 
26544: 
26545: 
26546: 
26547:                                    E. Laine ym.: Ammatillisten kurssiikeskusten oppilaiden vakuut-
26548:                                       tamisesta tapaturmien varalta.
26549: 
26550: 
26551:                          Eduskunnan .Herra Puhemiehelle.
26552: 
26553:     Anlm.ll~illisissa kurssikeskuksissa opiskelevat    vialtioneuvostori .· asiånomaisen jäsenen vastatta,
26554: eivät 'kuulu tapaturmavakuutuksen piiriin. Kui-        vaksi seuraavan kysymyksen:
26555: tenkiil 'SAattaa työharjoittelun ohella muilla ope-
26556: tusttinneilla, väliajalla, matkalla kurssikeskuk-                   Onko Hallitus tietoinen, että amma~
26557: seen · ~: taka.isin taikdoo esim. uLkopuolella kurs~            tillisten kurssikeskusten . oppilaat ·eivät
26558: sikeslruk!Sen tapahtuvassa työharjoittelussa sat-               ole .tapaturmavakuutuksen piirissä kurs-
26559: tua tåpattirmia. Myös liikuntattinneilla tai kurs-              sikeskuksen oppitunneilla tai kurssi-
26560: silaistdi v~paa-ajanharrastusten yhteydessä on                . keskuksen·. ulkopuolella suoritettavassa
26561: tapahtiliiut ja saattaa edelleenkin tapahtua                 · työharjoittelussa tapahtuvien tapatur-
26562: loukkaäirtumisia, joita ei korvatJa tapaturrnina.              mieri osalta, ja
26563: Koska ei ole perusteltua pitää kurssikeskusten                     mihin toimenpiteisiin Halli~us aikoo
26564: oppilaita muita oppilaita huonommassa asemas-                   ryhtyä ammatillisten kurssikeskusten op-
26565: sa; ,Olisi · ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin               pilaiden vakuuttamiseksi tapaturmien
26566: asiantlliu1 körjaamiseksi.                                      varalta samaan tapaan kuin muissakin
26567:   • Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-                oppilaitoksissa?
26568: päiväj'~jestyksen 37 §:n 1 · inomentin nojalla
26569:             .               .
26570: 
26571: 
26572:       Helsingi:ssä 28 päivänä syyskuuta 1978,
26573: 
26574:                  Ensio Laine                                       E.-j. Tennilä
26575:                  Oili Suomi                                        Osmo Vepsäläinen
26576:                                        Siiri Lehmonen
26577: 
26578: 
26579: 
26580: 
26581: 087801162}
26582: 2                                                    1978 ·vp.
26583: 
26584: 
26585: 
26586: 
26587:                                                  ,·,,.
26588: 
26589: 
26590: 
26591: 
26592:                            E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
26593: 
26594:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            turman ~ korvaamisesta· ( 851/48). Sanotussa
26595: mainitussa tarkoituksessa Te, Herr:a Puhemies,            asetuksessa on lueteltu ne koulut, laitokset ja
26596: olette·-28 päivänä syyskuuta ·1·978 päivätyn kir·         opetllsku~it,: joi$sa·· opisk~~uun voi:da~.btsoa
26597: jeenne ohella toimittanut ,valtioneuvoston asi.M-         liittyvän · tap~turmavakuut;uslain . tarkoittatnan
26598: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja           olenn~isen. vaartll',l.. Asetuksessa, on· ~yö~t• .~­
26599: E, Laineen .~m;e näin kuuluvasta kirjallisesta            kemmin . mää;ritelty 'ne . ol~uh~tet, iQi!I'S~dt~p~­
26600: kysymyksestä·.n:o 362: ·         . .. · : . :             turmian on .. pitänyt . .sattua: Tämän- ,wuk,ai~ti
26601:         ·                                                 ko.t:Vataan sellai~t ;tapaturmat, .jotka- -~,wa.~ > ~at
26602:                  .··o~k~ I:taiHtus ti~t(}hl.~~; et~ amma- tuneet Jab<>ratorio- .tai kenttätyössä, t~o~Quss:t
26603: ., , .. . . tilllsteh kurssikes~~teri: qppilaat eivät käytännöl1isessä .hal'joittelutyössä ...L~: ~~~1-
26604:           • _ole.J~paturwavakLJ,utUkseri.\piirissä kurs- lytetiiän, että·, .tapaturma on. ai-~t'W\\lt, J.~:fsy-
26605:              sikeskuksen 'oppi'~nrihilla, tai kurssikes- 1nyksessit -ol~l'llle op~skelutnuodolle. ~li1i~t~~~
26606:  ·;·_:,·'   kuksen ullwpuol~l~. ·$~oritettavassa työ- olpsuhteiS!>a····::             .. ... · .    . . . ,, ...
26607:           . harjoitteluss·a tapai?-tU.~i~n .. tapaturmien    QpiskelijoidetJ. .,tapatulm}asuoja ()~. vqi~!'l-&l!.a
26608: . ,·:. ,_ osåhå, ja              · ·' '. '...\ . ·        olevassa. Jainsäädännössämme huomattavasti ~r
26609:              ·.··· mihin ·toimenpite~siin Haltitus aikoo joitetunipi kuin tyÖnteki)öid~ ,taPa,tu~:V~~~
26610:            . ryhtyä ~mmatillist~h kt1rs.si1cesku~ten op- tuSSU<~ja. Tähän on .kiinnite~ty ,:l;al9'QlipJ~ · ja
26611:              pilaiden vakuuwimiseksi ·.· tapaturmien opiskelijoiden,. tapa~vmavakuutti.SSl.lQjlln; :~l;at1·
26612:              varalta samaan tapaan kuin muissakin taminen liittyy tapaturmavakuutuslainsäädännön
26613:              oppilaitoksissa?                             uudistamissuunnitelinäati, · jonka· toteUttamista
26614:                                                           sosiaali- ja terveysministeriössä pathalliaan val-
26615:       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- mistellaan. Suunnitelmien,.;tn)lkaan tulisi am-
26616: taen seuraavaa:                   .     . .... :          mattia varten opiskel~vien t~p;tturmavakuutus-
26617:       Ammatillisissa kurssikeskuksissa opetusta-:··:,suojan olJ.a,soveltuvin osin samankaltainen kuin
26618: saavien henkilöiden tapaturmakorvaussuoja pe- työsuhteessa olevilla. Asian toteuttamista vai-
26619: rustuu tapaturmavakuutuslakiin ( 608/48) ja keuttaa vaikea taloudellinen dlanne.
26620: sen nojalla annettuun asetukseen opiskelutapa-
26621:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1978.
26622: 
26623:                                                                              Ministeri Olavi Martikainen
26624:                                               N:o 362                                                 3
26625: 
26626: 
26627: 
26628: 
26629:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26630: 
26631:    I det sytte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        48). I sagda &örordning uppräknas de skolor,
26632: avser har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            inrättningar och undervisningskurser, vid vilka
26633: velse av den; 28 september 1978 tili vederbö-        sådan väsentlig ,risk för olycksfall, som avses
26634: rande medlem av statsrådet översänt avskrift         i lagen orn olycksfallsförsäkring, kan anses an-
26635: av fö1jande av riksdagsman E. Laine m. fl. un-       sluta sig tili studierna. I förordningen definie-
26636: dertecknade spörsmål nr 362:                         ras också närmare de omständig:heter, under
26637:                                                      vilka olycksfallet <bör ha inträffat, I enlighet
26638:           Är Regeringen medveten om att e1e-         härmed ersätts sådana olycksfall som inträffat
26639:        verna vid yrkeskurscentralerna inte om-       i laboratorie- eller fältarbete eller i annat prak-
26640:        fattas av o1ycks.fallsförsäkring under lek-   tiskt övningsarbete. Därtill förutsätts, att
26641:        tionerna vid yrkeskurscentra1en eller i       olycksfallet har föranletts av förhållanden som
26642:        fråga om olycksfall i .arbete som in-         är utmärkande för ifrågavarande undervisnings-
26643:        träffar under arbeuspraktiken u~nför          form.
26644:        kurscentralen, och
26645:                                                         Olycksfallsskyddet för studerande är enligt
26646:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
26647:                                                      gällande lagstiftning avsevärt snävare än olycks-
26648:        ta för att förs~kra eleverna vid yrkes-       fallsförsäkringsskyddet för arbetstagare. Man
26649:        kurscentralerna för olycksfall på samma
26650:                                                      har fäst uppmärksamhet vid detta och förbätt-
26651:        sätt som vid andra läroinrättningar?
26652:                                                      randet av olycksfallsförsäkringsskyddet för stu-
26653:                                                      derande ansluter sig således tili den pian för
26654:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
26655:                                                      revidering av lagstiftningen om olycksfallsför-
26656: samt anföra följande:
26657:                                                      säkring som för närvarande undergår bered-
26658:    Ersättningsskyddet vid olycksfall för perso-      ning i social- och hälsovårdsministeriet. Enligt
26659: ner som erhåller undervisning vid yrkeskurs-         planerna skulle olycks.fallsförsäkringsskyddet för
26660: centvalerna grundar sig på lagen om olycks-          dem som utbildar sig för ett yrke i tillämpliga
26661: fallsförsäkring ( 608/48) och den med stöd           delar motsvara det som gäller för personer i
26662: av denna lag givna förordningen angående ska-        arbetsavtalsförhållande. Den svåra ekonomiska
26663: destånd för olycksfall vid undervisning ( 851/       situationen försvårar förverkligandet av planen.
26664:      Helsingfors den 2 november 1978.
26665: 
26666:                                                                        Minister Olavi Martikainen
26667:                                                 1978 vp.
26668: 
26669: Kirjallinen kysymys n:o 363.
26670: 
26671: 
26672: 
26673: 
26674:                                     E. Laine ym.: Rintamasotilastunnuksen myöntämistä SS-mie-
26675:                                        hille koskevan asetuksen peruuttamilsesta.
26676: 
26677: 
26678:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26679: 
26680:    Valtioneuvoston 14 päivänä heinäkuuta 1978             Suomi säilytti itsenäisyytensä sen ansiosta,
26681: antamalla asetuksella (555/78) myönnettiin             että fasismi lyötiin toisessa maailmansodassa.·
26682: vuosien 1939-1945 sodassa "vieraan vallan              On häpeällistä, että fasisminvastaisiin sopi-,
26683: joukoissa Suomen silloista vihollista vastaan"         muksiin sitoutuneen Suomen valtiovalta alkaa
26684: sotineille eli entisille suomalaisille SS-miehille     palkita SS-miehiä suurimmillaan 742 ·markan
26685: oikeus rintamasotilastunnukseen ja siten rinta-        rintamasotilaseläkkeillä tai edes 49 markan rin-
26686: masotilaseläkkeeseen ja rintamalisään. Kun yh-         tamalisillä.                      . .
26687: denkin päivän mittainen rintamapalvelu Suo-               Edellä olevaan viitaten esitämme ·valtiopäivä-
26688: men joukoissa jo aikaisemman lainsäädännön             järjestyksert 37 §:n 1 momentin nojalla valtio-
26689: mukaan oikeuttaa rintamasotilastunnukseen, on          neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26690: nyt kyse niistä SS-miehistä; jotka eivät lainkaan      seuraavan kysymyksen:
26691: osallistuneet sotatoimiin Suomessa.
26692:    Päätös rintamasotilastunnuksen ja rintamaso-                   Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
26693: tilaseläke;etuuksien · myöntämisestä SS-miehille               lainsäädänriöllisiin toimenpiteisiin, . joilla
26694: on käsittämätön. Suomalaiset SS-miehet osal-                   tehty päätös rintamasotilastunnuksen
26695: listuivat yhdessä natsi-Saksan armeijan kanssa                 myöntämisestä SS-miehille peruutetaan~
26696: tihutöihin ja julmuuksiin, mm. siviiliväestön
26697: tuhoamisoperaa tioihin Saksan miehi ttämillä
26698: alueilla Neuvostoliitossa.
26699:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1978.
26700: 
26701:          Ensia Laine                      Oili Suomi                      Siiri Lehmonen
26702:          Taisto Sinisalo                  Heikki Mustonen                 Osmo Vepsäläinen
26703:                                           E.-J. Tennilä
26704: 
26705: 
26706: 
26707: 
26708:  087801279A
26709: 2                                              1978 vp.
26710: 
26711: 
26712: 
26713: 
26714:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26715: 
26716:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ei asetusta vuonna 1969 annettaessa otett~
26717: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kuitenkaan vaatimusta sotaan osallistumisesta
26718: olette 28 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-        Suomen kansalaisena. Eduskunta on sittemmin
26719: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      vuonna 1977 hyväksyessään rintamasotilaseläke-
26720: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       järjestelmän kokonaisuudistuksen ( 119/77 l
26721: E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta          uudelleen lausunut, nyt vuoden 1918 sodan ve-
26722: kysymyksestä n:o 363:                                 teraanien yhteydessä, sen periaatteen, että rinta-
26723:                                                       masotilasetuuksicen saamisen edellytyksenä on
26724:            Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin         nimenomaan sotapalvelus Suomen kansalaisena.
26725:         lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin, joilla   Koska miesten rintamapalvelusta määrittelevä
26726:         tehty päätös rintamasotilastunnuksen          asetus oli täten ristiriidassa eduskunnan nimen-
26727:         myöntämisestä SS-miehille peruutetaan?        omaisen tahdon kanssa, muutettiin rintamasoti-
26728:                                                       lastunnuksesta annettua asetusta siten, että rin·
26729:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tamasotilastunnus annetaan vain sillä edellytyk-
26730: vasti seuraavaa:                                      sellä, että henkilö on osallistunut vuosien 1939
26731:    Eduskunnan vuonna 1956 hyväksymällä soti-          ----45 sotiin Suomen kansalaisena. Tällä perus-
26732: lasvammalain soveltamisalan laajentamisesta an-       teella asetusta oli tarkennettava myös kysymyk-
26733: netulla lailla ( 390/56) rinnastettiin Suomen         sessä olevien SS-miehien osalta. Sosiaalivakuu-
26734: puolustusvoimissa tapahtuneeksi palvelukseksi         tusjärjestelmän tarkoituksena on turvata henki-
26735: sotapalvelus, johon on osallistuttu Suomen            lön toimeentulo kulloinkin erikseen säädellyssä
26736: ollessa sodassa sen kansalaisena vieraan vallan       tilanteessa ja sen suomat etuudet myönnetään
26737: joukoissa Suomen silloista vihollista vastaan.        siitä huolimatta, että syyt henkilön toimeen-
26738: Tällä palveluksella tarkoitettiin nimenomaan          tulon vajavuuteen eivät aina olisi kansainväli-
26739: SS-palvelusta. Miesten rintamapalvelusta koske-       sesti tai poliittisesti katsoen mieluisia.
26740: vaan rintamasotilastunnusasetukseen ( 772/69)
26741:     Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1978.
26742: 
26743:                                                                        Ministeri Olavi Martikainen
26744:                                              N:o 363                                                3
26745: 
26746: 
26747: 
26748: 
26749:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
26750: 
26751:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         (772/69) gavs år 1969, intogs i denna dock
26752: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse      inte något krav på vederbörandes deltagande
26753: av den 28 september 1978 tili vederbörande         i kriget såsom finsk medborgare. Riksdagen
26754: medlem av statsrådet för avgivande av svar         har sedermera år 1977, då den godkände en
26755: översänt avskrift av föijande av riksdagsman       totairevidering av pensionssystemet för front-
26756: E. Laine m. fl. undertecknade skriftliga spörs-    män (119/77), ånyo uttalat, nu i samband
26757: måi nr 363:                                        med frågan om veteranerna från 1918 års krig,
26758:                                                    att en förutsättning för erhållande av front-
26759:          Ämnar Regeringen vidtaga Iagstift-        mannaförmåner uttryckligen är krigstjänst-
26760:        ningsåtgärder, genom vilka besiutet om      göring såsqm finsk medborgare. Då den förord-
26761:        beviljande av frontmannatecken åt SS-       ning, i viiken fronttjänsten definieras, sålunda
26762:        män återtas?                                stöd i strid med riksdagens uttryckliga vilja,
26763:                                                    ändrades förordningen om frontmannatecken
26764:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      så, att frontmannatecken tilldelas endast under
26765: samt anföra föijande:                              förutsättning att vederbörande deltagit i krigen
26766:    Genom den Iag angående utvidgad tillämp-         1939-1945 såsom finsk medborgare. På denna
26767: ning av Iagen om skada, ådragen i militärtjänst    grund måste förordningen preciseras även vad
26768: (390/56), som riksdagen antog år 1956, jäm-        ifrågavarande SS-män beträffar. Avsikten med
26769: ställdes krigstjänst, i viiken vederbörande,       socialförsäkringssystemet är att trygga en
26770: medan Finland befann sig i krig, såsom finsk       persons utkomst i varje enskilt bestämd situa-
26771: medborgare i främmande makts trupper deltog         tion och dess förmåner beviljas oberoende av
26772: i kriget mot Finlands dåvarande fiender, med       att orsakerna tili personens bristfälliga utkomst
26773: tjänstgöring i Finlands försvarsmakt. Med så-      inte alltid är internationellt eller politiskt sett
26774: dan tjänstgöring avsågs uttryckligen SS-tjänst-    behagliga.
26775: göring. Då förordningen om frontmannatecken
26776:   Helsingfors den 2 november 1978.
26777: 
26778:                                                                      Minister Olavi Martikainen
26779:                                               1978 vp.
26780: 
26781: Kirjallinen kysymys n:o 364.
26782: 
26783: 
26784: 
26785: 
26786:                                   Friberg: Suomen elokuva-arkiston toiminnan turvaamisesta.
26787: 
26788: 
26789:                        , .Eduskunnan Herra Puhemiehelle,                                ~·, ,••;. 1 ,·   , "' •..   r.:
26790: 
26791: 
26792:    Hallituksen esityksesså 'laiksi Suomen eloku-     mät kirja)•ja·· dokiwaJdassikl«>himkinnat: kes-
26793: va-arkistosta '(HE· n:o 162/1978 vp.) ehdote-        keytyisivät '·budjettiVuoclen aika:nä,'; n\itdi olisi
26794: taan s'äädettäväksi elökuva~arkiston · erääksi pe-   -ristiriidass1f.. ·ma-hdoUisen ., arkistOlain ·tutkimus-
26795: rustehtäväksi dokuvaan liittyvän· tutkimuksen        ja taidetdntemuk<sen edistä~pykilätf ''kånssä.
26796: ja elokuvataiteen tuntemuksen edistämineh:' · ·      Nämä kulut olivat jo viime'' vtionna noin
26797:    Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-      200 000 markkaa. . . ._. .. :
26798: noarvioksi vuodelle 1979 on elokuva:.arkiston            Edellä ql~aan~vliiaten'.~s~tän; va~tiopäiväjär­
26799: momentin ·muut kulutusmenot kohdalle meno-            jestyksen'"'57_,§:ri I .molileridh_. ooialla valtio-
26800: jen määräksi ehdotettu 155 000 mk. Tämän             ne.uvostoll,,' ~sianomaisen •- j~enen· .\T~~tattavaksi
26801: summan tulisi käytännössä kattaa toimistokulu-       s<;!uraayan::~ysymykse;n~ ·: .:·         . · .~.. ;. ·
26802: jen lisäksi myös filmivaraston sekä kirjaston ja
26803: elokuviin liittyvien dokttmenttikokoelmien ku-                  Miten Hallitu~ aikoo turvata. Suomen
26804: lut.·. Käytännössä määrärahan nähtäviss-ä oleva              elokhva-arkiston · iuoriipu'pJiie11' ,i9iini,n-
26805: alimitoitus johtaa, paitsi toiminnan suunnittelu-            nan läpi vuodep_ 1979 ottaen· huo}riioön
26806: ja käynnistysvaikeuksiin muutoinkin hankalana                valtion tulo- ja '•menoarvioori 'e8detettu-
26807: ylimenokautena, myös siihen,· että välttämättä-              jen: ·'mää-tärahojen'riittämätrorilyydenr· r
26808: 
26809:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1978;
26810: 
26811:                                             ·Ralf Friberg
26812: 
26813: 
26814: 
26815: 
26816: 087801160F
26817: 2                                            1978 vp.
26818: 
26819: 
26820: 
26821: 
26822:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
26823: 
26824:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37. § :n 1 momentissa    kien ja jatkaa toimintaansa valtion laitoksena.
26825: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja meno-
26826: olette kirjeellänne 28 päivänä syyskuuta 1978       arvioksi vuodelle 1979 on Suomen elokuva-
26827: p.:o 1797 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-     arkiston toimintaa varten ehdotettu 1. 3. 1979
26828: sen jä.senen .vastattavaksi kansanedustaja Ralf     lukien 1 853 000 markkaa (29.95). Tämän li-
26829: Fribergin .tekemän . seuraavansisältöisen kysy-     säksi on taiteen tukemiseen osoitetuista raha-
26830: myksen n:o 364:                                     arpajaisten voittovaroista ja veikkausvoittova-
26831:                                                     roista (29.90.52 ja 53) ehdotettu 250 000
26832:           Miten Hallitus aikoo turvata Suomen       markkaa arkiston alkuvuoden toimintaa varten.
26833:        elokuva-arkiston · monipuolisen toimin-      Koko vuoden 1979 toimintaa varten on näin
26834:        nan läpi vuoden 1979 ottaen huomioon         ollen arkistolle ehdotettu yhteensä 2 103 000
26835:        valtion· tulo- ja menoarvioon ehdotet-       markkaa. Arkistoa ylläpitävän yhdistyksen saa-
26836:        tujen määrärahojen riittämättömyyden?        ma kokonaisvaltionavustus vuonna 1978 on ol-
26837:                                                     lut 1 450 000 markkaa.
26838:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel-
26839: taen seuraavaa·:                                    le 1979 on laitoksen siirtyessä valtiolle sen toi-
26840:    Hallituksen 18. 9. 1978 Eduskunnalle anta-       minnalle pyritty turvaamaan nykyinen taso. Ar-
26841: massa esityksessä laeiksi Suomen elokuva-arkis-     kiston toimintaedellytyksiä on tarkoitJ.IS uuden
26842: tosta ja Suomen elokuva-arkistosta annetun lain     organisaation puitteissa edelleen kehittää elo-
26843: voimaansaattamisesta ehdotetaan, että Suomen        kuva-arkistotoiminnasta laadittujen selvitysten
26844: elokuva-arkisto ry:n ylläpitämä samanniminen        pohjalta valtiontaloudellisten edellytysten ra-
26845: yksityinen elokuva-arkisto siirtyy varoineen · ja   joissa.
26846: velkoineen valtion omistukseen 1. 3. 1979 lu-
26847:      Helsingissä marraskuun 1 päivänä 1978.
26848: 
26849:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
26850:                                              N:o 364                                                  3
26851: 
26852: 
26853: 
26854: 
26855:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26856: 
26857:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ägo räknat från 1. 3. 1979 och fortsätter sin
26858: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           verksamhet som en statlig institution. I rege-
26859: velse nr 1791 av den 28 september 1978 till         ringens proposition till riksdagen angående
26860: vederbörande medlem av statsrådet för avgivan-      statsförslaget för år 1979 har för verksamhe-
26861: de av svar översänt avskrift av följande av         ten vid Finlands filmarkiv räknat från 1. 3.
26862: riksdagsman Ralf Friberg undertecknade spörs-       1979 föreslagits 1 853 000 mk (29.95). Där-
26863: mål nr 364:                                         till har av penninglotteri- och tippningsvinst-
26864:                                                     medel för främjande av konsten (29.90.52 och
26865:           Hur ämnar Regeringen trygga en            53) föreslagits 250 000 mk för arkivets verk-
26866:        mångsidig verksamhet vid Finlands            samhet under början av året. För verksamheten
26867:        filmarkiv under hela år 1979, med be-        under hela året har sålunda föreslagits samman-
26868:        aktande av det otillräckliga anslag som      lagt 2 103 000 mk för arkivet. Den förening
26869:        föreslagits i statsförslaget?                som upprätthåller arkivet fick år 1978 samman-
26870:                                                     lagt 1 450 000 mk i statsunderstöd.
26871:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           I statsverkspropositionen för år 1979 har
26872: samt anföra följande:                               man strävat till att trygga inrättningens nu-
26873:    I den proposition med förslag till lag om        varande verksamhetsstandard då den övergår
26874: Finlands filmarkiv och lag angående bringande       till staten. Avsikten är att inom ramen för
26875: i kraft av lagen om Finlands filmarkiv som          den nya organisationen vidareutveckla arkivets
26876: regeringen avlät till riksdagen 18. 9. 1978 före-   verksamhetsförutsättningar, utgående från de
26877: slås att det av Finlands filmarkiv r.f. upprätt-    utredningar som gjorts om filmarkivverksam-
26878: hållna privata filmarkivet med samma namn           heten samt inom gränserna för de statsekono·
26879: jämte tillgångar och skulder övergår i statens      miska förutsättningarna.
26880:      Helsingfors den 1 november 1978.
26881: 
26882:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
26883: .. ..
26884:   ~
26885:                                                1978 vp.
26886: 
26887: Kirjallinen kysymys n:o 36.5.
26888: 
26889: 
26890: 
26891: 
26892:                                   lmpiö ym.: Inarinjä'rven kallanistutltamisveivo'IJ'isuuden la.imin-
26893:                                      1yömisestä korkeimmoo ha.IJ.into-oikeuden päätöksestä piit-
26894:                                      taamatta.
26895: 
26896: 
26897:                         E d u s k u n n a n H e 1r 1r a P u he m i e h e iJ.l e.
26898: 
26899:    Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 27.      hallitus tekee kaikkensa KHO:n määräyksen
26900: 11. 197.5 määrännyt vesihallituksen vuosittain       toteuttamiseksi juuri sen takia, ettei hallitus
26901: istuttamaan Inarinjärveen seuraavat poikasmää-       katso tarpeelliseksi käyttää yhteiskunnan varoja
26902: rät:                                                 tarkoitukseen korkean tuomioistuimen päätök-
26903:                                                      sestä huolimatta. Vesihallituksen edellytykset
26904: 1.    100 000 kpl 3 v. järvitaimenta tai -lohta      toteuttaa velvoite ovat kiinni määrärahoista jois-
26905: 2. 1 000 000 , !-kesäistä siikaa                     ta on vastuussa maan hallitus.
26906: 3.    250 000 , !-kesäistä nieriää tai harmaa-          On todennäköistä, että käytännössä seuraava
26907: nieriää.                                             askel on valtiovallan haastaminen oikeuteen.
26908:                                                      Kun se on mielestämme kaikkea muuta kuin
26909:    Lisäksi vesihallitus on velvoitettu rakenta-      suotavaa, emme voi käsittää hallituksen viivyt-
26910: maan tarpeelliset viljely- ja kasvatustilat.         telyä. Erityisesti korostamme sitä, että keväällä
26911:    Saamiemme tietojen mukaan em. velvoitelai-        1978 asetettu suunnittelutoimikunta on jo huh-
26912: toksen laajentamissuunnitelmat ovat olleet val-      tikuussa 1978 lyönyt lukkoon toteutusohjelman,
26913: miita jo v. 1976. Vesihallitus on esittänyt tar-     joka on myös toteuttamiskelpoinen.
26914: vittavien varojen myöntämistä tarkoitukseen eli         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
26915: 1,3 milj. mk:n määrärahaa hoitovelvoitteen ta-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
26916: kia sekä erikseen 4,5 milj. mk Inarin kalanvil-      me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
26917: jelylaitoksen rakentamistarpeisiin. Hallituksessa    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26918: po. esitys ei näytä menneen läpi vuoden 1979
26919: tulo- ja menoarviosta päätettäessä. Tämä kaikki                  Aikooko Hallitus ryhtyä välittömästi
26920: siitä huolimatta, ettei laajennushankkeen toteut-             korkeimman hallinto-oikeuden määräyk-
26921: tamisen jälkeenkään velvoitteesta ole saamiem-                sen mukaisesti toteuttamaan kalanpoi-
26922: me tietojen mukaan mahdollista toteuttaa kuin                 kasten istuttamisvelvollisuutta Inarin-
26923: n. 1/3.                                                       järveen, ja jos aikoo,
26924:    Vesihallitus on alkanut käyttää Inarin ka-                    miten ja milloin Hallitus varaa tar-
26925: lanviljelylaitosta kompensaatiovelvoitteen hoi-               koitukseen tarvittavat määrärahat Inarin
26926: tamiseen, vaikka laitos on tarkoitettu Inarin ja              kalanviljelylaitokselle hoitovelvoitteen
26927: Utsjoen alueen kalakantojen yleiseen hoitoon.                 tarpeisiin ja kalanviljelylaitoksen jatko-
26928: Tämä käytännössä tarkoittanee sitä, että vesi-                rakentamiseksi?
26929:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1978.
26930: 
26931:                Lauri Impiö                                        Pentti Mäki-Hakola
26932:                Juuso Häikiö                                       Eero Lattula
26933:                Eeva Kauppi                                        Aili Vaittinen-Kuikka
26934:                Heikki J artti                                     Ilkka Kanerva
26935:                Pekka Vilmi                                        Ritva Laurila
26936: 
26937: 
26938: 
26939: 087801170T
26940: 2                                              1978 vp.
26941: 
26942: 
26943: 
26944: 
26945:                          E d u s k u n n 'a n He 'r it a P u he m i e h e 11 e.
26946: 
26947:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa neljänteen lisämenoarvioesitykseen Inarin sään-
26948: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puheniies, . nöstelypäätöksen mukaisten velvoitteiden to-
26949: olette kirjeellänne 28 päivältä syyskuuta 1978 teuttamista varten. Lisäksi hallitus tulee jatkos-
26950: :o.:O: ·1}98.lähetrort)lt'· valtioneuvoston a~ianomai­ sakin huolehtimaan siitä, että näiden lakimää-
26951: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Lauri. räisten velvoitteiden. toteuttamista varten ote-
26952: Impiön ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky- taan valtion tulo- ja menoarvioon vuosittain
26953: symyksen n:o 365:                                      riittävän suuret määrärahat.
26954:                                                           Velvoitteiden toteuttamisessa on tarkoitus
26955:               Aikooko Hallitus ryhtyä välittömästi toimia niin, että tarvittavat luonnonravintolam-
26956:            korkeimman hallinto-oikeuden määräyk- mikot valmistuvat vuoden 1979 kevääseen men-
26957:            sen mukaisesti toteuttamaan kalanpoi- nessä ja Inarin kalanviljelylaitoksen laajennus
26958:            kasten istuttamisvelvollisuutta Inarinjär- valmistuu saman vuoden loppuun mennessä
26959:            veen, ja jos aikoo,                         sekä Sarmijärven kalanviljelylaitos vuoden 1980
26960:               miten ja· milloin Hallitus varaa tar- loppuun mennessä. Laitosten valmistuttua nii-
26961:            koitukseen tarvittavat määrärahat Inarin den avulla voidaan täyttää koko istutusvelvoite,
26962:            kalanviljelylaitokselle    hoitovelvoitteen eikä vain 1/3, kuten kirjallisen kysymyksen joh-
26963:            tarpeisiin ja kalanviljelylaitoksen jatko- dannossa on todettu. Siihen asti, kunnes kalan-
26964:            rakentamiseksi?                             viljelylaitokset ovat valmistuneet, pyritään kor-
26965:                                                        keimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaiset
26966:      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- istutusvelvoitteet             mahdollisuuksien mukaan
26967: taen seuraavaa:                                        hoitamaan tilapäisjärjestelyin. Lohi- ja taimen-
26968:     Saatuaan tiittävän · selvityksen korkeimman vajaus voidaan täyttää uusien laitosten avulla
26969:  hallinto-oikeuden päätöksellään 27. 11. 1975 ve- niiden valmistuttua ja siian vajauksen osalta
26970: sihallitukselle määräämän kalanistutusvelvoit- vesihallitus on solminut paikallisen kalanvilje-
26971: teen edellyttämien kalanviljelylaitosten laajenta- lijän kanssa hankintasopimuksen, jonka mu-
26972: mis- ja rakentamistarpeesta sekä rakennustöiden kaan lähivuosien aikana istutetaan Inarinjärveen
26973: kustannuksista ja tarvittavan rahoituksen suu- ainakin 2 miljoonaa kappaletta 1-kesäisiä siian-
26974: ruudesta, hallitus ryhtyy toimenpiteisiin riittä- poikasia.
26975: vän määrärahan ottamiseksi kuluvan .vuoden
26976:       Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1978.
26977: 
26978:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
26979:                                               N:o 365                                                 3
26980: 
26981: 
26982: 
26983: 
26984:                           TiH      R i k s d a g e n s H e r r Ta [ m a n.
26985: 
26986:   I det syfte 3 7 § 1 mom. r1ksdagsordningen         nen angående en fjärde tilläggsbudget för inne-
26987: anger har Ni, Herr Truman, med Eder skrivelse        varande år inta ett tillräckligt anslag för upp-
26988: nr 1798 av den 28 september 1978 tili veder-         fyllande av de förpliktelser som Enare-regle-
26989: börande me&em av statsrådet för avgivande av         ringsbeslut förutsätter. Vidare kommer rege-
26990: svar översänt avskrift av följande av riksdags-      ringen också i fortsättningen atlt se till att i
26991: man Lauri Impiö m.fl. undertecknade spörs-           statsförslaget årligen intas tillräckliga anslag
26992: mål nr 365:                                          för uppfyllande av dessa lagstadgade förplik-
26993:                                                      telser.
26994:           Avser Regeringen att i enlighet med           I fråga om förpliktelsernas uppfyllande avser
26995:        högsta förvaltningsdomstolens åläggan-        man att handla så, att de erforderliga natur-
26996:        de omedelbart uppfylla förpliktelsen att      dammarna färdigställs före våren 1979 och att
26997:        plantera fiskyngel i Enare träsk,             Enare fiskodlingsanstalts utbyggnad är färdig
26998:        och om så är fallet,                          före utgången av samma år samt Sarmijärvi
26999:           hur och när ämnar Regeringen reser-        fiskodlingsanstalt före utgången av år 1980.
27000:        vera de anslag som är erforderliga för
27001:                                                      Efter det att anstalterna färdigställts kan man
27002:        Enare fiskodlingsanstalt för att anstalten    med deras hjälp uppfylla hela planteringsför-
27003:        skall kunna uppfylla vårdförpliktelserna      pliktelsen och inte endast 1/3, som det står i
27004:        samt för vidare utbyggnad av fiskod-          spörsmålets inledning. Tili dess at:Jt fiskodlings-
27005:        lingsanstalten?                               anstalterna färdigställts försöker man i mån av
27006:                                                      möjlighet uppfylla de planteringsförpliktelser
27007:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        som förutsätts i högsta förvaltningsdomstolens
27008: samt anföra följande:                                utslag genom tillfälliga arrangemang. Under-
27009:    Efiter att ha erhållit en tillräcklig utredning   skottet på lax och laxöring kan fyllas med
27010: om det behov av att utvidga och bygga, som           hjälp av de nya anläggningarna efter allt de fär-
27011: föreligger för de fiskodlingsanstalters del, vilka   digställts. Beträffande underskottet på sik kan
27012: förutsätts i den förpliktelse att plantera fisk      det konstateras, att vattenstyrelsen har ingått
27013: som högsta förvaltningsdomstolen genom sitt          leveransavtal med en loka! fiskodlare. Enligt
27014: utslag den 27 november 1975 ålade vatten-            avtalet planteras under de närmaste åren åt-
27015: s:tyrelsen, samt om byggnadsarbetenas kostna-        minstone 2 miljoner 1-somriga sikyngel i Enare
27016: der och om den erforderliga finansieringen,          träsk.
27017: vidtar regeringen åtgärder för att i propositio-
27018:      Helsingfors den 31 oktober 1978.
27019: 
27020:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
27021:                                               1978 vp.
27022: 
27023: Kirjallinen kysymys n:o 366.
27024: 
27025: 
27026: 
27027:                                   Impiö ym.: Puoluelehtien t!ilaajien saattami\ses1ta taJoudellitsest1.
27028:                                      mui!ta tilmrj'iia edulillisempaan asemaa:n.
27029: 
27030:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27031: 
27032:    Vaidontalouden velkaautuvasta tilasta huoli-      siitä huolimatta, että niiden asema teoriassa
27033: matta on puoluelehtien kuljetustuen kasvu mo-        tunnustetaan merkittäväksi myös hallitukseen
27034: nia muita menoeriä huomattavasti ripeämpää.          osallistuvien puolueiden julkisissa kannan-
27035: Vuoden 1976 tulo- ja menoarviossa ehdotet-           otoissa.
27036: tiin sanomalehtien kuljetus-, jakelu- ja muiden         Kansalaiset ovat esittäneet tämän kyselyn te-
27037: kustannusten alentamiseen 27 milj. mk, josta         kijöille runsaasti kysymyksiä, jotka ovat varsi-
27038: puolet jaettiin puoluelehdille. Ensi vuoden bud-     naisten kysymystemme perusteluita. On kysyt-
27039: jettiehdotuksessa kokonaissumma on enemmän           tävä, täytyykö sananvapauden ja lukemisen va-
27040: kuin kaksinkertainen eli 57 milj. mk, josta          linnan osaLta vapaassa maassa jatkuvas1ti mak-
27041: summasta jälleen puolet ehdotetaan jaettavaksi       saa lisähintaa lukemisen vapauden säilyttämi-
27042: puoluelehdille. Saman ajan kuluessa maan hal-        sestä? Pyrkiikä hallitus pakottamaan vähävarai-
27043: litukset ovat nykyisen hallituksen tavoin pitä-      set lukijat puoluelehtien tilaajiksi taloudellisin
27044: neet tärkeänä kustannusten nousun hillitsemistä      pakottein vastoin kansalaisten mielipiteitä? Ase-
27045: ja puhuneet pidättyvästä hintapolitiikasta.          tetaanko lukijoiden lisäksi kustantajat eriarvoi-
27046:    Budjetissa on momentti lehdistön yleiseen         seen asemaan vapaan kilpailun tyrehdyttämi-
27047: kuljetustukeen, joka käytetään sanoma- ja aika-      seksi? Ovatko kansalaiset enää todellisuudessa
27048: kauslehtien kuljetusmaksujen alentamiseen. Tar-      tasa-arvoisia lain edessä, koska budjettia on pi-
27049: koitukseen on esitetty v. 1976 201 milj. mk,         dettävä taloutta säätelevänä muutenkin kuin sää-
27050: mikä määrä on pysynyt muuttumattomana lu-            tämistavaltaan lakiin verrattaV!ana asiakirjana.
27051: kuunottamatta hallituksen esitystä ensi vuo-            Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
27052: delle. Esitys on 195 milj. mk.                       jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitäm-
27053:     Uskonnollisten lehtien tukeminen on vuo-         me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
27054: desta 1977 alkaen ollut markkamäärältään sa-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27055: ma, 0,5 milj. mk, jota määrää esitetään myös
27056: ensi vuodelle.                                                 Millä asiaperusteilla kansanäänestystä
27057:    Vertailun !kohteina olevina vuosina hallitus             suorittamatta Hallitus asettaa tulo- ja
27058: on korottanut kustannusten noustessa kaikkien               menoarviossa vuodelle 1979 lähemmin
27059: em. lehtien kuljetusmaksuja. Maksujen koro-                 perustelematta erilaisia lehtiä tilaavat
27060: tukset ovat olleet tuesta riippumatta yhtä suu-             kansalaiset jo kolmantena vuotena peräk-
27061: ria tai vieläpä suurempia niille lehdille, joiden           käin kasvavassa määrässä eriarvoiseen
27062:  tuki ei ole noussut. Lehtien tilaushinnoissa yh-           asemaan esittäessään puoluelehtien kul-
27063:  teensovitettu tuki ja kustannusten nousu näkyy             jetus- ym. kustannusten alentamiseen li-
27064: siten, että puoluelehtien tilausmaksujen koro-              säystä 3,5 milj. mk kustannusten nou-
27065: tukset on voitu pitää alhaisempina kuin mui-                sun johdosta samalla alentaen samoista
27066:  den lehtien.                                               kustannusnousuista osallisten sanoma- ja
27067:     Tässä yhteydessä on syytä erityisesti koros-            aikakauslehtien yleistä kuljetustukea 6
27068:  taa sitä, miten paikallisten lehtien toiminta-             milj. markalla uskonnollisten lehtien
27069:  mahdollisuudet ovat oleellisesti kaventuneet               tuen säilyessä entisellään?
27070:       Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1978.
27071: 
27072:    Lauri lmpiö             Aili Vaittinen-Kuikka     Saara Mikkola               Heikki J artti
27073:    Matti Jaatinen          Erkki Häkämies            Erkki Pystynen              Ritva Laurila
27074:    Jalmari Torikka         Pertti Salolainen         Heikki Perho                Toivo T. Pohjala
27075:    Eeva Kauppi             Irma Koski                Eero Lattula                P. Mäki-Hakola
27076: 087801140U
27077: 2                                            1978 vp.
27078: 
27079: 
27080: 
27081: 
27082:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
27083: 
27084:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tä syystä on hallituksen esitykseen valtion ensi
27085: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuoden tulo- ja menoarvioksi sisällytetty mo-
27086: olette 28 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-      mentin 31.55.41.1 (sanomalehdistön kuljetus-,
27087: jeenne n:o 1801 ohella toimittanut valtioneu-       jakelu- ja muiden kustannusten alentaminen)
27088: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   kohdalle 57 000 000 markan määräraha val-
27089: sanedustaja Lauri lmpiön ym. näin kuuluvasta        tioneuvoston käytettäviiksi avustuksina sanoma-
27090: kirjallisesta kysymyksestä n:o 366:                 lehtien kustantajille.
27091:                                                        Lisäys kuluvan vuoden vastaavaan määrä-
27092:           Millä asiapet:usteilla kansanäänestystä   rahaan verrattuna on vastoin kyselyssä esitet-
27093:        suorittamatta Hallitus asettaa tulo- ja      tyjä tietoja 7 000 000 mk. Tätä määrärahaa käy-
27094:        menoarviossa vuodelle 1979 lähemmin          tetään tasapuolisesti myös opposition mielipide-
27095:        perustelematta erilaisia lehtiä tilaavat     suuntia edustavan lehdistön toimintaedellytys-
27096:        kansalaiset jo kolmantena vuotena peräk-     ten turvaamiseen.
27097:        käin kasvavassa määrässä eriarvoiseen           Momentin 31.55.42 (Lehdistön yleinen kul-
27098:        asemaan esittäessään puoluelehtien kul-      jetustuki) kohdalla yleisenä kuljetustukena sa-
27099:        jetus- ym. kustannusten alentamiseen li-     nomalehtien ja aikakauslehtien julkaisijoille
27100:        säystä 3,5 milj. mk kustannusten nou-        posti- ja lennätinlaitoksen toimesta kuljetetta-
27101:        sun johdosta samalla alentaen samoista       vien lehtien kuljetusmaksujen alentamiseen osoi-
27102:        kustannusnousuista osallisten sanoma- ja     tettu 201 000 000 markan määräraha ei aikai-
27103:        aikakauslehtien yleistä kuljetustukea 6      sempina vuosina tullut kokonaan käytetyksi,
27104:        milj. markalla uskonnollisten lehtien        vaikka kuljetustukialennukset on myönnetty
27105:        tuen säilyessä entisellään?                  asetuksen mukaisia perusteita noudattaen. Kun
27106:                                                     ensi vuoden alussa voimaantuleva sanoma- ja
27107:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       aikakauslehtien kuljetusmaksujen korotus on
27108: vasti seuraavaa:                                    muutoinkin vahvistettu mahdollisimman alhai-
27109:    Eri mielipidesuuntia edustavan valtakunnal-      seksi (keskimäärin 6,2 %) , on tähän tarkoi-
27110: lisen ja maakunnallisen lehdistön toimintaedel-     tukseen hallituksen esityksessä valtion ensi vuo-
27111: lytysten turvaamiseksi on katsottu välttämättö-     den tulo- ja menoarvioksi ehdotettu vain
27112: mäksi lisätä 1lehdistön taloudellista tukea. Täs-   195 000 000 markan määrärahaa.
27113:      Helsingissä lokakuun 25 päivänä 1978.
27114: 
27115:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
27116:                                             N:o 366                                                 3
27117: 
27118: 
27119: 
27120: 
27121:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
27122: 
27123:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        åsiktsriktningar. Därför har i regeringens pro-
27124: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      position angående statsförslaget för nästa år
27125: nr 1081 av den 28 september 1978 tili veder-       under moment 31.55.41.1 (nedsättning av
27126: börande medlem av statsrådet för avgivande av      transport-, distributions- och andra kostnader
27127: svar översänt avskrift av följande av riksdags-    för tidningspressen) intagits ett anslag om
27128: man Lauri Impiö m.fl. undertecknade spörsmål       57 000 000 mk att användas av statsrådet tili
27129: nr 366:                                            understöd åt tidningsutgivama.
27130:                                                       ökningen i jämförelse med innevarande år
27131:           På viiken saklig grund ställer Rege-     är, i mot,sats tili de uppgifter som frams.tälls
27132:        ringen i statsförslaget för år 1979, utan   i spö11smålet, 7 000 000 :mk. Detta anslag
27133:        förrättande av folkomröstning, medbor-      används opartisikt ~ör att trygga verksamhets-
27134:        gare, som prenumererar på olika slags       förutsättningarna även för den tidningspress
27135:        tidningar, utan närmare motivering re-      som ,representera,r oppositionens åsi,kts•rikt-
27136:        dan för tredje året i följd i allt mera     ningar.
27137:        olikvärdig ställning genom att, på grund       Det anslag om 201 000 000 mk som an-
27138:        av kostnadsstegringen, föreslå en ök-       visats under moment 31.55.42 (Allmänt trans-
27139:        ning om 3,5 milj. mk för sänkande av        portstöd för pressen) såsom allmänt transport-
27140:        partitidningarnas transport- o.a. kost-     stöd tili utgivarna av tidningar och tidskrifter
27141:        nader och genom att samtidigt sänka         för nedsättning av befordringsavgifterna för
27142:        det allmänna transportstödet för tid-       tidningar och tidskrifter, som befordras genom
27143:        ningar och tidskrifter, som berörs av       postverkets försorg, användes inte helt och hål-
27144:        samma kostnadsstegring, med 6 milj.         let under tidigare år, trots att transportstöds-
27145:        mk medan stödet tili de religiösa tid-      rabatterna beviljats i enlighet med grunder som
27146:        ningarna b~behålls oförändmt?               bestäms i förordning. Emedan den höjning
27147:                                                    av ,trans:pottllliVgifterna för .tidningar och tid-
27148:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skriditer .som träder i kraft i börJan av nästa
27149: samt anföra följande:                              år även eljest har fastställts s.å, att den ·är
27150:   Det har ansetts nödvändigt att öka pressens      så låg som möjHgt (i medeltal 6,2 %) , har
27151: ekonomiska stöd för att trygga verksamhets-        i detta ·syfte föreslag1ts ett anslag om endas:t
27152: förutsättningarna för en tidningspress på riks-    195 000 000 mlk i J'egeringens proposition an-
27153: och landskapsnivå, viiken representerar olika      gående s•tlatsförslaget för nästa år.
27154:      Helsingfors den 25 oktober 1978.
27155: 
27156:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
27157:                                              1978 vp.
27158: 
27159: Kirjallinen kysymys n:o 367.
27160: 
27161: 
27162: 
27163: 
27164:                                  Koskenniemi: Kouluhammashoidosta aiheutuvien kuljetuskustan-
27165:                                     nusten saattamisesta valtionosuuden piiriin.
27166: 
27167: 
27168:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
27169: 
27170:    Lääkintöhallitus on kuntien valtionapupää-       tettukin valtion ja kuntien välistä kustännusten-
27171: töksissä jättänyt valtionosuuden ulkopuolelle       jakoa tältä osin suunniteltaessa. Aihakaan tämä
27172: koululaisten hammaslääkäriin kuljettamisesta        ei käy selvästi ilmi laista ja sen perusteluista,
27173: aiheutuneet kustannukset. Selvää perustetta täl-    kuten on asianlaita joittenkin muitten kus-
27174: le menettelylle valtionapupäätöksissä ei ole esi-   tannusten osalta, joista sisältyy kansanterveys-
27175: tetty. Kun asia on verrattain uusi, eikä kuntien    lakiin selvä säännös.
27176: taholta ole voitu lähettää oikaisuvaatimuksia          Vaikka olisikin tarkoitettu valtion ja kuntien
27177: lääkintöhallitusta pidemmälle, ei ole olemassa      välisessä kustannustenjaossa jättää nämä kulje-
27178: ylemmän oikeusviranomaisen ratkaisua menet-         tuskustannukset kuntien yksin kannettavaksi,
27179: telyn laillisuudesta.                               tuntuu tällainen menettely kohtuuttomalta syr-
27180:    Ennen kansanterveyslakia tuli valtionapu op-     jäisten kuntien kannalta, joissa olosuhteitten
27181: pilaitten hammaslääkärikuljetuksiin kansakoulu-     pakosta kuljetuskustannuksia syntyy enem-
27182: jen hammaslääkärintoimesta annetun lain pe-         män kuin taajaan asutuilla alueilla. Lisäksi
27183: rusteella. Peruskoulussa ei koulujärjestelmälain    koululaisten hammashoito lienee mahdoton jär-
27184: mukaan hampaanhoidon kustannuksia oteta             kevästi ja suunnitelmallisesti toteuttaa muutoin
27185: huomioon oppilaitoskohtaisina valtionapuun          kuin kuljettamalla oppilaat kouluhammaslääkä-
27186: oikeuttavina menoina.                               riin, ja tällöih pitäisi kuljetuskustannukset
27187:     Kansanterveyslain voimaantulon jälkeen lää-     saada valtionosuuden osalta samanlaisiksi kuin
27188: kintöhallitus antoi ohjekirjeellään 28. 7. 1972/    muutkin kansanterveyslain toteuttamiskustan-
27189: DN:o 76/62/72 ohjeita hammassairauksien vas-        nukset.
27190:  tustamistyöstä. Tässä kirjeessä mainitaan mm.:        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27191:  "Oppilaitten kuljettaminen tarkastukseen ja        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
27192: hoitoon tapahtuu ennen kansanterveyslain voi-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
27193:  maantuloa tapahtuneessa laajuudessa ja peri-       seuraavan kysymyksen:
27194:  aatteita noudatetaan. Toiminnan laajentuminen
27195:  on mahdollista vain hyväksytyn toimintasuun-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27196:  nitelman edellyttämissä puitteissa."                       kunnille kouluhammashoidosta aiheutu-
27197:     Nyt näyttävät lääkintöhallituksen päätösten             neiden kuljetuskustannusten saattami-
27198:  valossa nämä kuljetuskustannukset jäävän yk-               seksi valtionosuuslaissa tarkoitettujen
27199:  sin kuntien vastattavaksi. Mitään lakiin perus-            korvattavien menojen piiriin?
27200:  tuvaa varmuutta ei ole siitä, onko näin tarkoi-
27201:       Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1978.
27202: 
27203:                                         Niilo Koskenniemi
27204: 
27205: 
27206: 
27207: 
27208: 087801141V
27209: 2
27210: 
27211: 
27212: 
27213: 
27214:     .      -'
27215:     : :: ! ,·;. ~ j ! .
27216: 
27217: 
27218: 
27219: 
27220:                                 E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
27221: 
27222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa·               senmukainen ja: siitä 'aiheutuisi mahdollisimman
27223: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                 vähän haittoja mainittujen laitosten toiminnal-
27224: olette·Q9'f)äivänä -syyskuuta 1978 päivätyli kir~             le;· on tarpeellista ~pyrkiä vastaanottamaan •usei-
27225: jeenhe•·.ohdla\ toimittanut valtioneuvoston asi~              ta·· henkilöitä samalla· kertaa sopivina ryhminä~
27226: anomil.H;t~lle' •jäsenelle 'jäljenfiöksen kansanedus"         Jos vastaanot0n etäisyys edellyttää·· tällöin hen:
27227: taja Koskenniemen näin kuuluvasta kirjallises·                kilöryhmän kuljettamista tai matkan järjestä~
27228: ta kysymyksestä n:o 367:                                      mistä, mistä terveyskeskukset eräissä tapauksis-
27229:                                                               sa huolehtivat, sitä voidaan pitää tarkoituksen-
27230:               ; ,Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          mukaisena, va~kka terveyskeskuksen· velvolli~
27231:               , ~~~nille kouluhammashoidosta aiheutu·         suutena ei yleensä olekaan terveyskeskuksen
27232:                 neiclen kuljetuskustannusten saattamic        palvelujen saamiseksi tarpeellisten . matkojen
27233:                 seksi.,,. valtionosuuslaissa tarkoitettujen   järjestäminen ja. kustantaminen .
27234:             .. korvatt:avien menojen piiriin?                     Kansanterveyslaissa ja sen nojalla annetuissa
27235:                                                               säännöksissä ei ole selvää mainintaa siitä, voi-
27236:    Va~taJJ(~et4 kysymykseen esitän kunnioitta~                daanko kunnan·' valtionosuuteen oikeuttaviin
27237: vasti seuraayaa:                                              kansanterveystyön ·menoihin sisällyttä'å myös
27238:    Terveyskeskuksen toimirman, henkilökunnan                  oppilaiden kuljetuskustannukset jär)estelmälli-
27239: työajan käytön 'ja kustannusten ·kannalta on                  sessä hammashoidossa; mistä on aiheutunut eri-
27240: usein välttämätöntä tai tarkoituksenmukaista,                 laista käytäntöä. Erääseen valittiksee'n liittyen
27241: että kouluiss•a, muissa oppilaitoksissa ja päivä:             asia on parhaillnan ·korkeimman hallinto-oikeu-
27242: kodeissa oleviin henkilöihin kohdistuvaan jär-                den käsiteltävänä. Valtionosuuden suorittami-
27243: jestelmälliseen hammashoitoon kuuluvat tarkas~                nen ·järjestelmällisessä hammashoidossa olevieri
27244: tus~ ja muut toimenpiteet suoritetaan terveys-                oppilaiden kuljetuskustannuksiin öil eräs niitä
27245: keskuksen vastaanotolla. Jotta järjestely olisi               asioita, joita parhaillaan selvitetään kansanter-
27246: terveyskeskuksen toiminnan kannalta tarkoituk'                veystyön sisältöä kehitettäessä muutoinkin.
27247:            Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1978.
27248: 
27249:                                                               Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
27250:                                             N:o 367                                                  3
27251: 
27252: 
27253: 
27254: 
27255:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
27256: 
27257:    I det syfte 3 7 § 1 mom. dksdagsordningen        för nämnda inrättningars verksamhet, är det
27258: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivel-        nödvändigt att försöka ta emot flera personer
27259: se av den 29 september 1978 till vederbörande       samtidigt och i lämpliga grupper. Såvida av-
27260: medlem av statsrådet översänt avskrift av följ-     ståndet till mottagningen härvid förutsätter
27261: ande av riksdagsman Koskenniemi ställda             grupptransport ellet anordnande av resa, viiken
27262: skriftliga spörsmål nr 36 7:                        service hälsovårdscentralerna i vissa fall till-
27263:                                                     handahåller, kan ett sådant arrangemang anses
27264:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      vara ändamålsenligt, även om hälsovårdscent-
27265:        ta för hänförande av de transportkost-       ralerna i allmänhet inte är skyldiga att anordna
27266:        nader som kommunerna åsamkas av              eller bekosta resor som är nödvändiga för att
27267:        skoltandvården till de i statsandels-        man skall kunna komma i åtnjutande av deras
27268:        lagen avsedda utgifter, som skall er-        tjänster.
27269:        sättas?                                         I folkhälsolagen och med stöd av den givna
27270:                                                     stadganden ingår inget klart omnämnande av
27271:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       huruvida i en kommuns tili statsbidrag berätti-
27272: samt anföra följande:                               gande utgifter för folkhälsoarbetet även kan
27273:    Med tanke på en hälsovårdscentrals verk-         inkluderas kostnader för elevtransport inom
27274: samhet, dess persona1s användning av arbets-        ramen för systematisk tandvård. Praxis i denna
27275: tiden och dess kostnader är det ofta nödvändigt     fråga varierar därför. Med anledning av besvär,
27276: eller ändamålsenligt att sådana kontroll- och       som anförts i ett fall, undergår frågan för när-
27277: övriga åtgärder som hänför sig tili systematisk     varande handläggning i högsta förvaltningsdom-
27278: tandvård och gäller personer i skolor, övriga       stolen. Erläggande av statsandel för kostnader-
27279: läroinrättningar och daghem, utförs på hälso-       na för elevtransport inom ramen för systema-
27280: vårdscentralsmottagningar. För att arrange-         tisk tandvård är även ett av de ärenden som
27281: manget skall vara ändamålsenligt med tanke på       utreds i samband med utvecklandet av folkhäl-
27282: hälsovårdscentralens verksamhet och för att det     soarbetets innehåll också i övrigt.
27283: skall medföra så små olägenheter som möjligt
27284:      Helsingfors den 18 oktober 1978.
27285: 
27286:                                                   Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
27287:                                               1978 vp.
27288: 
27289: Kirjallinen kysymys n:o 368.
27290: 
27291: 
27292: 
27293: 
27294:                                   Söderman: Turun ja sen ympäris,tökuntien Hikenneongehn.ism.
27295: 
27296: 
27297:                          E d u s k u n n ,a n He r 1t a P u he m i e h e [ 1e.
27298: 
27299:    Varsinais-Suomi on asukas- ja työpaikkalu-        ehdottanut rtyöryhmän väliraportissa 31. 12.
27300: vultaan eräs maamme suurimpia alueita. Alueen        1977 ylikunnallisen, alueellisen liikenneyhtiön
27301: keskuksen, Turun ja sen ympäristön jokapäi-          perustamista. Tässä yhtiössä olisivat mukana
27302: väinen työ- ja asiointimatkaliikenne tuottaa         alueen kunnat.
27303: ongelmia. Toisaalta taas liikenneyhteyksien             Tällä tavoin voitaisiin liikenne hoitaa mah•
27304: puuttuminen harvemmin asutulta maaseuduLta           dollisimman taloudellisesti koko alueella suun-
27305: on vakava puute.                                     naten palvelu myös nykyisin liiketaloudellisesti
27306:    Erityisesti ns. poikittaisliikenteen {itä-länsi   kan.nattamattomille alueille.
27307: -suunta) puuttuminen Turun seudulta koetaan             Koska kyseessä kuitenkin on selvästi maa-
27308: selväksi puutteeksi. Tämän lisäksi saariston lii-    kunnallinen ja myös valtakunnallisesti merkit-
27309: kenteelliset erikoisolosuhteet asettavat omat        tävä hanke, on perusteltua, että valtiovalta osal-
27310: vaatimuksensa.                                       listuu näiden alueiden liikenteenhoidon kustan-
27311:    Liikenneministeriö asetti 2. 8. 1977 työryh-      nuksiin. Tämä on sitäkin tärkeämpää, koska
27312: män, jonka tulee laatia Varsinais-Suomen             Turun seudulla useat kunnat ( esim. Lieto, Pa-
27313: alueelle henkilöliikenteen hoitosuunnitelma.         rainen, Paimio ja Raisio) ovat lähteneet oma-
27314: Työn kuluessa ovat alueen kunnat osoittaneet         aloitteisesti suunnittelemaan työ- ja asiointilii-
27315: kiitettävää aktiivisuutta sekä oman alueensa         kenteen hoitamista.
27316: joukkoliikenteen suunnittelua ja hoitoa kohtaan         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
27317: että myös koko alueella tapahtuvaa liikenteen        tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
27318: palvelutason kohottamista kohtaan.                   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta~
27319:    Riittävän palvelutason omaavan joukkolii-         vaksi seuraavan kysymyksen:
27320: kenteen hoitaminen Varsinais-Suomen alueella
27321: edellyttää myös useiden sellaisten yhteyksien                   Onko Hallitus tietoinen Turun ja sen
27322: ylläpitämistä, jotka eivät muodostu liiketalou-              ympäristökuntien       liikenneongelmista
27323: dellisesti kannattaviksi. Liikenneministeriön                erityisesti työmatkaliikenteen osalta, ja
27324: asettaman suunnittelutyöryhmän apuna oleva                   jos on,
27325: ns. neuvoa-antava elin - kuultuaan varsin                       mihin toimenpiteisiin Hallituksen on
27326: perusteellisesti Turun seudun kuntien edustajia,             tarkoitus ryhtyä ratkaistakseen mainitut
27327: eri piiriviranomaisia, suurimpien työpaikkojen               ongelmat yhteistyössä asianomaisten
27328: työntekijöiden edustajia, työnantajien edustajia             kuntien kanssa?
27329: sekä myös liikennöitsijöiden edustajia - on
27330:       Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1978.
27331:                                                                                                     .·;·!
27332:                                                Jacob Söderman
27333: 
27334:                                                                                                    ··._[
27335:                                                                                                      ', !
27336: 
27337: 
27338: 
27339: 
27340: 087801171U
27341: 2
27342: 
27343: 
27344: 
27345: 
27346:                         Ed u s kunnan He rrr a: Puhe m i e he 11 e.
27347: 
27348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:'n 1 momentissa           Avustuksista 175 500 mk myönnettiin Turun
27349: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ympäristökunnille (Kaarina, Lieto, Paimio,
27350: ,olette 29 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-       Piikkiö, Sauvö, Masku, Nousiainen, Vahto,
27351: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Mynämäki, Mietoinen, Perniö, Raisio; Rymät•
27352: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       tylä, Naantali, Merimasku ja Rusko} neljänä
27353: Jacob Södermanin näin kuuluvasta kirjallisesta        kuntaryhmänä suodtettavaa kuntien joukkolii-
27354: kysymyksestä n:o .368:                                kennesuunnittelua varten. Turun kaupungille ei
27355:                                                       vastaavaa avustusta .myönnetty avustuksen tar-
27356:           Onka Hallitus tietoinen Turun ja sen        koituksen täyttävän hakemuksen puuttuessa;
27357:        ympäristökuntien liikenneongelmistlt eri-      kaupunki on kuitenkin edustettuna kaupunki-
27358:        tyisesti työmatkaliikenteen osalta, ja jos     seudun joukkoliikennesuunnitelman laatimista
27359:        on,                                            valvovissa elimissä.
27360:           mihin toimenpiteisiin Hallituksen on           Jaukkoliikenneolojen kehittäminen yhtenäic
27361:        tarkoitus :ryhtyä ratkaistakseen mainitut      sillä kaupunkiseuduilla on suuresti riippuvaista
27362:        ongelmat yhteistyössä asianomaisten            alueiden kuntien yhteistoiminnan kiinteydestä
27363:        kuntien kanssa?                                ja toimivaan liikennejärjestelmään johtavien y-h-
27364:                                                       teisesti hyväksyttyjen suunnitelmien laatimi-
27365:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sesta. Kaiken joukkoliikenteen ei nykyisten
27366: vastl seuraavaa:                                       säännösten mukaan tarvitse olla kunkin liiken~
27367:    Liikenneministeriö asetti 2 elokuuta 1977          teenharjoittajan kannalta taloudellisesti kanhat~
27368: työtyhmän valmistelemaan alueellista henkilö-         tavaa, vaan .yhteiskuntapoliittisesti tarkoituk~
27369: liikennesuunnittelua Varsinais-Suomen alueella.       senmukainen kannattamatonkin liikenne ' tulee
27370: Samankaltainen suunnittelu on käynnistetty            pyrkiä järjestämään tai ylläpitämään tapahtu-
27371: myös Lapin ja Pohjois-Karjalan läänissä. Varsi-       vaksi kannattavamman liikenteen antamin ta~
27372: n:ais-Suomen henkilöliikennetyöryhmän tueksi          loudellisin edellytyksin; Tehokkaat toimenpiteet
27373: asetettiin poliittiset voimasuhteet huomioonot-       tältä osin edellyttävät kuitenkin ammattitai•
27374: tllen erityinen neuvoa-antava elin, jonka jäseniä     toista liikenteen taloudellisia edellytyksiä kos~
27375: valittaessa pyritltiin kiinnittämään huomiota         kevaa suunnittelua • j;1 siihen perustuvaa pää·
27376: mm •. suunnittelualueen eri osa-alueiden edus-        töksenuekoa kunnilta ja liikennelupaviranomai•
27377: tuksen tasapuolisuuteen. Työryhmän .31. 12.           silta;
27378: l?Tl valmistuneessa väliraportissa käsiteltiin        · Seudullisten          joukkoliikennejärjestelmien
27379: Turun kaupungin ja sen· työmatkaliikenteen            suunnittelu ja· parannu,sten toteuttaminen : .on
27380: kannalta merkittävimpien ympäristökuntien työ-        nykyisessä tilanteessa ensisija~s.esti kuntien <it•
27381: ja koulumaukaliikenteen nykyisiä keskeisimpiä         sensä tehtävä, joskin liikenneministeriöllä on
27382: ongelmia.                                            .fu'ahdollisuuk1Xiellootr· myöntää .Jl\ftlS.tukllia jouk-
27383:    varsinais-Suomen alueellinen henkilöliiken-        koliikenteen .kehitystä edistävään suunnittelu-
27384: netyöryhmä tulee työnsä toisessa vai~ss11:.t~tt-    : i<f kokeilutoimintaan. Valtion talouden nykyi-
27385: kentamaan väliraportissa esitettyjä liikenne-         sessä tilassa on epätodennäköistä, että lähimpi-
27386: ongelmien ratkaisumahdollisuuksia. Lisäksi lii-       nä vuosina olisi mahdollista ryhtyä laajassa mi-
27387: kenneministeriö on 7. 6. 1978 myöntänyt .32           tassa tukemaan joukkoliikenteen hoitoa nykyi-
27388: Varsinais-Suomen kunnalle yhteensä .300 500           sistä lähinnä välillisistä tukimuodoista- kuten
27389: mk avustuksina joukkoliikenteen kehitystä edis-       rautateiden paikallisliikenne ja postin linja-
27390: tävään suunnitJtelutoimintaan joukkoliikenteen        autoliikenne - poikkeavin menetelmin. Näin
27391: kehittämiseen valtion tulo- ja menoarviossa va-       voidaan sanoa erityisesti niiltä osin kuin jouk-
27392: ratusta .3 miljoonan markan määrärahasta.             koliikenneolot puutteellisiksi kokevilla kunnilla
27393:                                              N:o 368
27394: 
27395: tai kuntaryhmillä ei ole valmiina suunnitelmia      tykset suunnitella yksityiskohtaisesti joukkolii-
27396: tilanteen parantamiseksi.                           kennejärjestelmän kehittämistä merkitsevät toi-
27397:    Edellä esit:etyn perusteella katson, että lii-   menpiteet. Valtiovallan tulevat toimenpiteet
27398: kenneministeriö on tässä tilanteessa tehnyt voi-    Varsinais-Suomen liikenneolojen parantamiseksi
27399: tavansa Turun kaupunkiseudun joukkoliikenne-        voidaan perustaa vain alueen kuntien sopimien
27400: olojen parantamiseksi valitsemalla Varsinais-       toimintalinjojen pohjalle. Lähivuosina tapahtuva
27401: Suomen yhdeksi alueellisen henkilöliikennesuun-     kehitys on siis paljossa riippuvainen kuntien
27402: nittelun kohdealueeksi ja takaamaila alueen         suunnitJtelun ja yhteistyön edistymisestä.
27403: kunnille ja kuntaryhmille taloudelliset edelly-
27404:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1978.
27405: 
27406:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
27407: 4                                           1978 vp:
27408: 
27409: 
27410: 
27411: ;.-.
27412: 
27413: 
27414: 
27415: 
27416: 1'\'. ' '
27417: 
27418: 
27419: 
27420:                         . T i 11 R i k s d a g en s He r r    Ta [ m a n .
27421: 
27422:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ... Av dessa underst.öd beviljades 175 500 mk
27423: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      åt' kommunerna · i omgivningeri av Åbd ( St.
27424: av den. 29. september 1978 tili vederbörande       Karins, Lieto, Permas, Pikis, Sagu, Masku,
27425: me&lem . av· statsrådet övetsänt en avskrift av    Nousiainen, Vahto, Mynämäki, Mietoinen,
27426: följande av riksdagsman Jacob Söderman under-      Bjärnå, Raisio, Rymättylä, Nådendal, Meri-
27427: tecknade spörsmål nr 368:                          masku och Rusko) för kommunal kollektivtra-
27428:                                                    fikplanering, som skall utföras för fyra kom-
27429:             Är Regeringen medveten om trafik- mungrupper. Åbo stad beviljades inget motsva-
27430:          problem i Åbo och kommunerna i dess rande understöd på brist av en ansökan, som
27431:          omgivning särskilt vad gäller arbets- skulle ha uppfyllt understödets ändamål; staden
27432:          resorna och, om så är fallet,             är dock representerad i de organ som övervakar
27433:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta beredningen av stadsregionens kollektivtrafik-
27434:          för att lösa sagda problem i samarbete plan.
27435:          med vederbörande kommuner?                     Utvecklingen av kollektivtrafikförhållandena
27436:                                                    inom enhetliga stadsregioner beror tili en stor
27437:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- del av samarbetets fasthet mellan regionernas
27438: samt anföra följande:                              kommuner och av utarbetning av gemensamt
27439:    Den 2. augusti 1977 tillsatte trafikministe- godkända planer, som leder tili ett väl funk-
27440: riet en arbetsgrupp för beredning av regional tionerande trafiksystem. Enligt de för närva-
27441: persontrafikplanering inom Egentliga Finlands rande gällande bestämmelserna behöver all kol-
27442: område. Ett likartat planeringsarbete har också lektivtrafik ur synpunkten av varje enskild tra-
27443: påbörjats i Lapplands och Norra Karelens Iän. fikidkare inte vara ekonomiskt lönande utan
27444: För att stöda arbetsgruppen för Egentliga Fin- även samhällspolitiskt ändamålsenlig olönsam
27445: lands persontrafik tillsattes med beaktande av trafik bör också kunna arrangeras eller upprätt-
27446: de politiska styrkeförhållandena ett särskilt råd- hållas på de ekonomiska förutsättningar, som
27447: givande organ, vars medlemsval man försökte den mer lönsamma trafiken ger. För denna del
27448: att utföra så att bl.a. planeringsområdets olika förutsätter effektiva åtgärder emellertid yrkes-
27449: delområden skulle bli opartiskt representerade. kunnig planering berörande ttafikens ekono-
27450: I arbetsgruppens mellanrapport, som fullborda- miska förutsättningar samt sådant beslutsfattan-
27451: des den 31. december 1977, behandlas de mest de av kommunerna och trafiktillståndsmyndig-
27452: centrala aktuella problem i fråga om arbets- och heterna, som baserar sig på denna planering.
27453: skolresetrafiken i Åbo stad och de omgivande            Planeringen av regionala kollektivtrafiksys-
27454: kommunerna, vars betydelse ur arbets- och skol- tem och förverkligandet av deras förbäuringar
27455: resetrafikens synpunkt är störst.                   hör i den nuvarande situationen i främsta rum-
27456:    Arbetsgruppen för Egentliga Finlands regio- met till kommunerna själva, om också trafik-
27457: nala persontrafik kommer i andra skedet av ministeriet fortfarande har möjligheten att he-
27458: sitt arbete att precisera de i mellanrapporten vilja understöd för planerings- och experiment-
27459:  föreslagna möjligheterna för trafikproblems lös- verksamhet som befrämjar kollektivtrafikens ut-
27460: ning. Ytterligare har trafikministeriet den 7. veckling. I statsekonomins nuvarande situation
27461:  juni 1978 beviljat 32 Egentliga Finlands kom-      är det osannolikt, att man inom de närmaste
27462:  muner sammanlagt 300 500 mk som understöd åren skulle kunna börja understöda skötseln av
27463: för planeringsverksamhet, som befrämjar kol- kollektivtrafik i vid utsträckning med sådana
27464: lektivtrafikens utveckling, från de 3 miljoner metoder, som skulle avvika från de nuvarande,
27465: mark som i statsbudgeten reserverats för kol- närmast indirekta understödsformerna t.ex.
27466:  lektivtrafikens utveckling.                        järnvägarnas lokaltrafik och postens busstrafik.
27467:                                               N:o 368
27468: 
27469: Så här kan sä·rskilt sägas i sådana fall där kom-    mungrupper ekonomiska förutsättningar för en
27470: munerna:, där kollektivtrafikförhållandena an-       detaljerad planering av åtgärder för kollektiv-
27471: ses vara bristfälliga, inte har färdiga planer       traliikens utv,eckling. Statstooktens kommande
27472: för att förbättra situationen.                       åtgärder för förbättring av trafikförhållandena i
27473:    På grund av det ovan anförda anser jag, att       Egentliga Finland kan enbart grundas på de
27474: trafikministeriet i denna situation har gjort allt   riktlinjer, om vilka regionens kommuner kom-
27475: det kan för att förbättra förhållandena i kol-       mit överens. Utvecklingen inom de närmaste
27476: lektivtrafik inom Aho stadsregion genom atlt         åren kommer alltså tili en stor del att bero på
27477: välja Egentliga Finland som en objektregion          utvecklingen av kommunernas planering och
27478: för regional persontrafikplanering och genom         samarbete.
27479: att garantera regionens kommuner och kom-
27480:      Helsingfors den 3 november 1978.
27481: 
27482:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
27483:                                                1978 vp.
27484: 
27485: Kirjallinen kysymys n:o 369.
27486: 
27487: 
27488: 
27489: 
27490:                                    Kortesalmi: Bensi•i:nin viennistä ulkomaille alhaisella hinnalla.
27491: 
27492: 
27493:                          E d u s k u n lll a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
27494: 
27495:    Suomalaiset tekevät ulkomaankauppaa kuin           suuden ja kaupan rattaita ja toiseksi tämän
27496: hölmöläiset, sen todistaa Osuuskunta Tuonti-          päivän Suomessa huonotuloiset joutuvat tinki-
27497: öljyn tekemä ja virallisiin tullitilastoihin perus-   maan jokapäiväisistä jopa välttämättämistä
27498: tuva selvitys. Selvityksestä käy ilmi, että em.       automatkoistaan sen vuoksi, että yksinkertai-
27499: tilastojen mukaan on Suomesta viety ns. halpa-        sesti ei riitä raha edes täysipainoiseen joka-
27500: bensiiniä kuluvan vuoden alkupuoliskolla yh-          päiväiseen leipään puhumattakaan bensiinistä.
27501: teensä 381 miljoonaa litraa keskihinnan vaih-            Kuluvana vuonna on "lahjoitettu" bensiiniä
27502: dellessa 40-43 penniä litralta. Ovatpa eräät          ulkomaille seuraavasti: Tanska 23 milj. litraa
27503: lähteet kertoneet joissakin maissa myydyn suo-        a 42 p/1, Ruotsi 170 milj. litraa a 43 p/1,
27504: malaista bensiiniä jopa 9 p/1. Verrattuna koti-       Saksan Liittotasavalta 31 milj. litraa a 40 p/1,
27505: maiseen hintatasoon on lahjoitus rikkaille naa-       Alankomaat 68 milj. litraa a 46 p/1, Iso-
27506: purimaille yli 610 miljoonaa markkaa. Onko            Britannia 68 milj. litraa a 43 p/1 ja muut maat
27507: meillä varaa tällaiseen vientiin? Eikö olisi vii-     17 milj. litraa a 45 p/1.
27508: saampaa jakaa tämäkin halpabensiinimäärä koti-           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
27509: maassa esim. eläkeläisille, työttömille taikka        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
27510: vain muuten pienipalkkaisille suomalaisille ih-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27511: misille, jolloin heille saataisiin yhteiskunnan       vaksi seuraavan kysymyksen:
27512: puolelta pieni myötätunnon osoitus. Halpaa
27513: bensiiniä voitaisiin myydä vaikka puoleen hin-                  Aikooko Hallitus edelleen suosia erit-
27514: taan edellä esitetyille henkilöryhmille ja näin              täin halvan bensiinin ulosvientiä maas-
27515: säästyttäisiin halpamyynniitä ulkomaille. Joku               tamme, vai aikooko Hallitus ryhtyä
27516: voi väittää, että tällainen halpamyynti koti-                hoitamaan bensiinikysymyksen niin, että
27517: maassa vähentäisi normaalihintaisen bensiinin                halvalla myytävä bensiini myydään alen-
27518: menekkiä ja siten myös verotuloja. Tämähän                   nettuun hintaan maamme eläkeläisille,
27519: ei tietenkään pidä paikkaansa. Ensinnäkin se                 työttömille, sotien veteraaneille ja muil-
27520: valuuttamäärä, joka halpaviennin yhteydessä                  le pienituloisille ja siten edistetään
27521: viedään ulos, jää pyörittämään kotimaisia teolli-            rahan kiertoa omassa maassamme?
27522:       Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1978.
27523: 
27524:                                          J. Juhani Kortesalmi
27525: 
27526: 
27527: 
27528: 
27529: 0878011804
27530: 2                                              1978 vp.
27531: 
27532: 
27533: 
27534: 
27535:                          Ed u s kun 1n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
27536: 
27537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tys "halpabensiinistä" tai "lahjoituksesta" on
27538: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        virheellinen.
27539: olette 29. päivänä syyskuuta 1978 päivätyn              Edustaja Kortesalmi laskee, että vienti. on
27540: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         merkinnyt yli 610 milj. markan "lahjoitusta"
27541: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        naapurimaille. Laskelma lähtee olettamuksesta,
27542: edustaja Kortesalmen näin kuuluvasta kirjalli-       että · vientihintaan pitäisi sisällyttää Suomessa
27543: sesta kysymyksestä n:o 369:                          perittävät kuluttajaverot ja jakelukulut, jotta
27544:                                                      vienti olisi kannattavaa. Minkään tuotteen vien-
27545:           Aikooko Hallitus edelleen suosia erit-     nissä tämä ei ole mahdollista, eikä Suomi vas-
27546:        täin halvan bensiinin ulosvientiä maas-       taavasti tuonnistaan maksa muissa maissa pe-
27547:        tamme, vai aikooko Hallitus ryhtyä            rittäviä kulutusveroja. Näin ollen käsitys siitä,
27548:        hoitamaan bensiinikysymyksen niin, että       että bensiinin vienti merkitsisi lahjoitusta osta-
27549:        halvalla myytävä bensiini myydään alen-       jamaille, on erheellinen.
27550:        nettuun hintaan maamme eläkeläisille,            Mitä tulee mahdollisuuteen jakaa tietyille
27551:        työttömille, sotien veteraaneille ja muil-    kansalaisryhmille nyt vientiin menevää bensii-
27552:        le pienituloisille ja siten edistetään        niä, on todettava, että tämä merkitsisi huomat-
27553:        rahan ·kiertoa omassa maassamme?              tavaa valuuttamenoa eikä tuloa, niin kuin ky-
27554:                                                      symyksessä varmaankin vahingossa esitetään.
27555:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Myöskään ei liene suotavaa keinotekoisesti li-
27556: vasti seuraavaa:                                     sätä energian kulutusta, varsinkin koska ben-
27557:     Bensiiniä vietiin tammi-kesäkuun aikana 381      siini perustuu tuontiraaka-aineeseen. Bensiinin
27558: milj. litraa keskihintaan 43 p/1. Tieto 9 pennin     alennusmyynnin järjestäminen kysymyksessä esi-
27559: litrahinnasta esiintyi muutama vuosi sitten          tetyille huomattaville väestöryhmille edellyttäisi
27560: eräässä lehdessä ja oli puhdas laskuvirhe lehden     niin ikään varsin huomattavan virkakoneiston
27561: taholta. Vientihinta vastaa täysin Euroopassa        perustamista myynnin järjestämistä ja valvontaa
27562: vallitsevaa kansainvälistä hintatasoa, joten käsi-   varten.
27563:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1978.
27564: 
27565:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero. Rantala
27566:                                                N:o 369                                               3
27567: 
27568: 
27569: 
27570: 
27571:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27572: 
27573:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Riksdagsman Kortesalmi har räknat ut att
27574: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         bensinexporten skulle ha inneburit en 610 mil-
27575: av den 29 september 1978 tili vederbörande            joner marks "gåva" tili våra grannländer. Be-
27576: medlem av statsrådet för avgivande av svar            räkningen utgår från antagandet att de kon-
27577: översänt avskrift av följande av riksdagsman          sumtionsskatter och distributionskostnader som
27578: Kortesalmi ställda skriftliga spörsmål nr 369:        uppbärs i Finland även borde inkluderas i
27579:                                                       exportpriset för att exporten skall vara lönsam.
27580:           Har Regeringen för avsikt att fort-         Detta är inte möjligt i samband med exporten
27581:        sättningsvis gynna exporten av synner-         av någon som helst produkt och Finland be-
27582:        ligen billig bensin eller ämnar den            talar inte heller för sin import de konsum-
27583:        börja sköta bensinproblemet så, att bil-       tionsskatter som uppbärs i andra länder. Upp-
27584:        lig bensin tili lågt pris skulle säljas tili   fattningen att exporten av bensin vore något
27585:        pensionärer, arbetslösa, krigsveteraner        slags gåva tili avnämarländerna är alltså fel-
27586:        och övriga medborgare med låg inkomst          aktig.
27587:        i landet, vilket även skulle främj~               Beträffande möjligheten att marknadsföra
27588:        penningomloppet i vårt eget land?              den bensin som nu går på export tili vissa
27589:                                                       medborgargrupper måste det konstateras, att
27590:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         detta skulle betyda en ansenlig valutautgift
27591: samt anföra följande:                                 och ingalunda någon valutainkomst, såsom i
27592:    Bensinexporten under tiden januari-juni i år       spörsmålet troligtvis av misstag anförs. Dess-
27593: uppgick ti.Il 381 miljoner liter, varvid medel-       utom torde det knappast vara att rekommende-
27594: priset var 43 p/1. Den uppgift om ett så lågt         ra, att på ett konstgjort sätt öka energiförbruk-
27595: pris som 9 p/1, viiken publicerades i en tidning      ningen i landet, i synnerhet då bensinen ba-
27596: för några år sedan, grundade sig på ett rent          serar sig på importerad råvara. Rabattförsälj-
27597: räknefel vid tidningen. Exportpriset motsvarar        ning av bensin tili de i spörsmålet nämnda
27598: helt den i Europa rådande internationella             betydande befolkningsgrupperna skulle även
27599: prisnivån, varav följer att den uppfattningen,        förutsätta ett rätt omfattande förvaltnings-
27600: att det vore fråga om "billig bensin" eller           maskineri för organisering och övervakning av
27601: en "gåva" är felaktig.                                försäljningen.
27602:      Helsingfors den 26 oktober 1978.
27603: 
27604:                                                       Handels- och industriminister Eero Rantala
27605: Kirjallinen kysymys n:o 370.
27606: 
27607: 
27608: 
27609: 
27610:                                       T.orikk~: Nuorten ty#lisyYstil~t:4:!~n ko+jaamisesta.
27611: 
27612: 
27613: 
27614:                             Edu sku iJ.n an Herra Puh~mi ehelle.
27615: ··· Nuorten työttömyyden eooust~aan e~ll~                  saisivf!t o~t:M palveluk'.l~l.J.JS!\l ;iJll~ ;?5~Y!l~tinit~
27616: ~ncv~n         ensi talven <1ti~na, Ty911wyyst,ilan-       työttömyysk9:l't1stossa ol~via 1luoria makmrui11t\
27617: netta .on yritetty koJ.jata mm. :erilaisten kurs-          heille aiJwast#an. vähi.;tltiiä& mä.iiJ'iiJ::YJ:isuur:t;ti.st;a
27618: sien ja j.atkok.oulutuks.en m.uodos~a, mutta niis-         nettopalkkaa, esim. 1 {)QQ-,-1200 nwrkka,a
27619: tä .ci.hlltenkaan ole ollut niik:yvää tulosta. Mah-        kuukaudessa, josta d piqätettäisi tuloveroa
27620: d~lliSf!s.ti vilkastuvat julkiset· investoinnit eivät      eikä työnantajan tarvitsisi· maksaa näin työl-
27621: nekään sanottavasti vaikuta nuorten työttömyy-             listettyjefl, nU0rten sosiaali turvamaksuja. V al-
27622: teen, 5illä rakennusala!). anunattilienkilöstöä on         tiolta sääs-tyisivät tällöin työttömyysko;rvaukset,
27623: I}iin paljon työttömänä, että heidi4'1 · sijoittami~       ja mikä tärkeintä, nuoret pääsisivät työelämän
27624: sensa uusiin rakennusty:öpaikkl:>ihin kulkee               pariin. Yrittäjille tarjoutuisi m~dollis.uus saada
27625: nuort~ sijoitta~ .edellä.                                  työvoimaa · normaaleja kokonaiskustannuksia/
27626: , ·Nuorille pitäisi §ijs löytyä töitä yksityisiltä         työntekijä · tuntuvasti alhaisem.t;nilla kuluilla,
27627: työ.m.arldciJlOilta ja e.rityiJ>esti katseet sJu.mtau-     mikä merkitsi~i sitä, että kovassa kustannus-
27628: tuvat keskisuureen ja pieneen teolli~uuteen sekä           painees.sa olevat yrittäjät myös pystyisivät si-
27629: p;Uvclualoille, joiden työlllstämiskapasiteetti on         joittamaan nuoria. Monet yrittäjät ovat ilmais-
27630: J;)J.UlJ~ suuri. Yrittäjät ovat kuitenkin niin             seet halukkuutensa sijoi,ttaa nu,oria tä)lä .järj.es-
27631: v.oima.kkais~a kustannus_paindssa) etteivät he              telyllä palvelukseensa.                      ··
27632: pysty $ijoittamaan ty~tehtiiviiu mmt.a kuin toi·               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiv'äjärjes~
27633:  minnalle aivan välttämättömät ..                           ty.ks~n 37 §:n l moment.tiin viitaten 'esitän
27634:  . , · Nuor.tM työttömyyden ~yykkise,t hiittav.ai-         kunnioittilvasti walti<meuvos:ton asiaoomais.en
27635:  ktJ.tuks.et ,ot). tunnustettu ..PaitJ>i että nuwet tur·    jäsenel'l vastatt.av.aksi :&eUtaavan kysymyksen:
27636:  h~:v.at) on wahdollis~a, ett.ä he v.il!raa.ntuvat
27637:  norw..allsta. tyÖI;lteo:;ta tahi eiväJ ,pääse ede-s                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus· .aikoo
27638:  SAA $~ ~iinä :v~ees.sa kPin heidän kehityk·                         ryhtyä nuorteu: työlli&rystilaf).teen pMan,
27639:  ~e:U~ clisi tarpeellista,                                           tami.sgk,i ja onko Ha.llit~.ts Jällö.in ·~....
27640:  i    Näin t.uhannet nuoret jou.tuvll-t t:ul~ma.an toi-              kinnut sellaisen määräaikaisen poikk~·
27641:  tueen työttömyyskorvausten turvin.                                  me&etklyn · käyttöä, joll• · jii:t.tfunällä
27642:  ·. .N\Wtten työllisY.f$t:ilant~ssa ,eletään $i.is                   työrläro.ään Jijoitettuj.en nuotteJll ·tulot
27643:  ~aika.a, t.od.eUis~ kriisitilaa, j<mka P8iv                         mtiiirättrrn ts.jaoo saaktka .tulo:v~~tta•
27644:  tjUseksikin helpottw.li.~si on käy~~t-iivi kriisi·                  tnit:t# ja v:.ap.aiksi mr& likimää.rmistä
27645:  ajan poikkeuksclli:;ia. ratkaiwja1 jf)J) iäJ.laisia                 wsirutHt!;lfV#mm~Ji$tll voitaisiin k~rjata
27646:  v~ -o.u. löydettävissä. E.riis tiilla.imm ktiJ.-si~!Ul              t»~tta?
27647:  P.o~elliA~ keino ,oli~ f.er ~ii y.ritt'ijät
27648: 
27649:          .Hels1n$i§.s.ä 29 p.äiv:änii fyyuta 197.8.
27650: 
27651: 
27652: 
27653: 
27654:      0878012147
27655: 2                                             1978 vp.
27656: 
27657: 
27658: 
27659: 
27660:                         E d u s k u n il a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27661: 
27662:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     nyskoulutus. Mainittujen koulutustoimenpitei·
27663: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       den yhteisvaikutus v. 1978 on ollut n. 21 500.
27664: olette 29 päivänä syyskuuta 1978 päivätyn kir-      Lisäksi on vapaaehtoisten varusmiesten määrää
27665: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    lisätty yli 4 OOO:lla.
27666: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        Nuoren työvoiman kysyntää on lisätty mm.
27667: Jalmari Torikan näin kuuluvasta kirjallisesta       korottamalla kuntien työlHstämistuen määrää
27668: kysymyksestä n:o 370:                               nuorten osalta 75 markaksi tehtyä työpäivää
27669:                                                     kohden ja lisäämällä tarkoitukseen määrärahoja
27670:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      osa-aikatyön järjestämiseksi niin, että tuen pii-
27671:        ryhtyä nuorten työllisyystilanteen paran-    riin kuuluvia töitä voidaan järjestää osa-aikai-
27672:        tamiseksi ja onko Hallitus tällöin har-      sena kuluvan vuoden lopussa yhteensä 26 000
27673:        kinnut sellaisen määräaikaisen poikkeus-     henkilölle. Vuoden 1979 tultr ja menoa,rvitr
27674:        menettelyn käyttöä, jolla jättämällä         esityksessä on tarkoitUkseen esitetty varoja si-
27675:        työelämään sijoitettujen nuorten tulot       ten, että niiden avulla voidaan työllistää 18 000
27676:        määrättyyn rajaan saakka tuloverotta-        nuorta koko vuodeksi ja 24 000 nuorta viiden
27677:        matta ja vapaiksi myös lakimääräisistä       kuukauden ajaksi. Henkisen alan nuorten työt-
27678:        sosiaaliturvamaksuista voitaisiin korjata    tömien työllistämiseksi on varattu määrärahat
27679:        tilannetta?                                  v. 1978 järjestää kuntien virastoissa osa-aika-
27680:                                                     työtä 1 800 hengelle ja valtion virastoissa
27681:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       2 200 hengelle. Vuoden 1979 tultr ja meno•
27682: vasti seuraavaa:                                    arvioesityksessä on esitetty määrärahoja vastaa..
27683:    Hallituksen taholla on kiinnitetty erityisen     vaan tarkoitukseen kuntien virastoihin 3 600
27684: suurta huomiota nuorten vaikeutuneen työlli-        henkilön työllistämiseen viiden kuUkauden
27685: syystilanteen parantamiseen ja nuorille työttö-     ajaksi ja 1 500 henkilön työllistämiseen koko
27686: myydestä koituvien haittavaikutusten lieventä-      vuodeksi ja valtion virastoihin 4 400 henkilön
27687: miseen. Hallituksen toimenpideohjelmissa ta-        työllistämiseen 1. 1.-31. 5. väliseksi ajaksi ja
27688: louden ja työllisyyden elvyttämiseksi on eräänä     loppuvuodeksi 1 900 henkilön työllistämiseen.
27689: keskeisimmistä painopistealueista ollut nuorten        Yksityisen sektorin nuorten työllistämismah"
27690: työllisyyden hoito.                                 dollisuuksien parantamiseksi on valtion' varoista
27691:    HallitUksen aloitettua toimintansa asetettiin    maksettu työllistämistukea yrityksille, jotka
27692: toimikunta, nuorten työllistämistoimikunta, sel-    ovat solmineet oppisopimUksen tai ottaneet
27693: vittämään keinoja· nuorten työllisyystilanteen      ammattiin harjaannuttamista varten alle 20-
27694: parantamiseksi. Toimikunta esitti laajan joUkon     vuotiaan työvoimatoimistossa työttömänä työn-
27695: keinoja, jotka kohdistuivat työvoiman kysynnän      hakijana olevan tai va,rusmiespalveluksesta va.:
27696: lisäämiseen, työvoiman tarjonnan supistamiseen      pautuvan nuoren. Nuorten työllistämistuen
27697: ja työttömyydestä nuorille koituvien haittavai-     avulla on tähän mennessä vaikutettu tänä wori~
27698: kutusten lieventämiseen.                            na yhteensä 5800 nuoren . työllistymiseen.
27699:    Useat toimikunnan esitykset on otettu huo-       Nuorten työllistämistuen jatkamista· Vubdeksi
27700: mioon päätettäessä hallituksen elvytystoirnen-      1979 . valmistellaan parhaillaan. Tarkoitukseen
27701: piteistä. Merkittävimpiä toimenpiteitä nuoristr     on vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesitykses>ä
27702: työllisyyden hoidossa ovat olleet ammatillisen      esitetty määrärahoja 50 milj. markkaa, millä
27703: koulutuksen väliaikainen laajentaminen, yleis-      voidaan taata v. 1978 työllistämistason säilymi-
27704: ten ammattikoulujen eräiden opintolinjojen pi-      nen.
27705: dentäminen, tilapäinen peruskoulun lisäkoulu-          Kysymyksessä esitetty ajatus tuloveron pois-
27706: tus peruskoulun päättäneille ja ammatillisesta      tamisesta alle 25-vuotiaitten osalta ei yrittäjälle
27707: koulutuksesta valmistuvien jatko- ja täyden-        tarjoaisi edullisempaa tilannetta nuoren työ-
27708:                                               N:o 370                                               3
27709: 
27710: voiman ottamiseen kuin käytössä oleva nuorten       nuorten kohdalta pienentää ao. maksujen tulo-
27711: työllistämistuki, mikä harjaannuttamistukena on     kertymää ja edellyttää puuttuvien varojen hank-
27712: 420 markkaa kuukaudessa ja oppisopimuksen           kimista muualta ko. tuloilla rahoitettavien
27713: osalta 750 markkaa kuukaudessa. Jos tarkas-         etuuksien pitämiseksi ennallaan.
27714: tellaan tilannetta silloin kun työntekijän netto-      Välillisten työvoimakustannusten alentamista
27715: palkaksi tulee n. 1100 markkaa kuukaudessa          erityisesti nuorten osalta ei ole suoritettu. Sen-
27716: on keskimääräisen veron määrä n. 312 mark-          sijaan hallitus on parantanut yritysten toiminta-
27717: kaa, mikä on yli 100 markkaa harjaannuttamis-       edellytyksiä hillitsemällä hinta- ja kustannus-
27718: tukea pienempi.                                     painetta alentamalla kaikkien työntekijöiden
27719:    Edellä kuvattu esimerkki osoittaa, ettei nuor-   osalta työnantajan sosiaaliturvamaksua 0,5 pro-
27720: ten tuloveron poisjättämisellä ole suurempaa        senttiyksiköllä 1. 5.-31. 12. 1978 välisenä ai-
27721: työvoiman kysyntää lisäävää vaikutusta kuin         kana. Alennusta on hallituksen taholta esitetty
27722: on mahdollista a~kaansaada nykyisen nuorten         jatkettavaksi v. 1979. TEL- ja LEL-vakuutus-
27723: työllistämistuen avulla. Nuorten työllistämis-      :maksujen perusprosentti on myös esitetty vah-
27724: tuen tarjoamia mahdollisuuksia on ollut enem-       vistettavaksi v. 1979 0,5 prosenttiyksikköä las-
27725: män kuin yritykset ovat käyttäneet niitä hy-        kennallista prosenttiyksikköä alhaisemmaksi.
27726: väksi.                                                 Pyrkiessään takaamaan nuorille mahdolli-
27727:    Nuorten tuloveron poisjättäminen aiheuttaisi     simman korkean työllistämistason v. 1979 hal-
27728: lisäksi sekä valtion että kuntien verotulokerty-    litus on varannut antamaansa tulo- ja meno-
27729: män pienenetnisen ja olisi omiaan vain siirtä-      arvioesitykseen vuodelle 1979 määrärahoja
27730: mään verorasituksen painopistettä muiden ikä-       edellä mainittujen sekä nuorten työvoiman tar-
27731: ryhmien osalle.                                     jontaan että kysyntään vaikuttavien keinojen
27732:    Nuorten työllistämistoimrkunta selvitteli        rahoittamiseen niin, että kuluvan vuoden lopun
27733: mahdollisuutta lisätä nuoren työvoiman kysy~        työllistämistaso ei ensi vuonna laskisi. Lisäksi
27734: tää alentamalla nuorten osalta sosiaaliturva,-      on asetettu toimikunta selvittämään mahdol-
27735: maksua ja työeläkemaksua. Toimikunta totesi         lisuudet aikaansaada sellainen järjestelmä, jossa
27736: erittäin vaikeaksi arvioida onko toimenpiteellä     yhteiskunnan toimenpitein turvattaisiin ensi-
27737: välitöntä työvoiman kokonaiskysyntää lisäävää       sijassa alle 25-vuotiaille nuorille mahdollisuus
27738: vaikutusta. Lisäksi toimikunta totesi, että so-     työharjoitteluun, työntekoon tahi koulutuk-
27739: siaaliturva- ja työeläkemaksun alentaminen          seen.
27740:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
27741: 
27742:                                                                   Työvoimaministeri Arvo Aalto
27743: 4                                            19'78vp.
27744: 
27745: 
27746: 
27747: 
27748:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27749: 
27750:    I den. ordning 37 § 1 mom, riksdagsord-          kesutJbildningen, förlängning av vissa studie-
27751: ningen avser har Ni, Herr Tal.man, med Eder         linjer vid allmänna yrkesskolor, en tillfii.llig
27752: skrivelse ~v den 29 september 1978 tili vedet·      förlängning av grundskolan för elever: som gått
27753: börande medlem av statsrådet för besvarande         ut grundslwlan, samt fQ"rt-. och viclaf~tbil~­
27754: översänt avskrift av ·följande, av riksdagsman      ning för dem som avslutar sin yrkesutbildni~;
27755: Jalmad Torikka ställda skriftliga spörsmål m        Nämnda utbildningsåtgärder har år 1978 sam-
27756: 370:                                                manlagt omfattat ca 21 500 personer. Pess-
27757:                                                     utom har antalet frivilliga värnpliktiga ökats
27758:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      med över 4 000.
27759:        t~  för att upphjälpa de ungas syssel1..        Efterfrågan på ung arbetskraft har ökl1ts
27760:        sättningssituation och har Regeringen        bl. a. genom att höja kommunernas sysselsätt-
27761:        övervägt att därvid arivända ett sådant      ningsstöd för unga till 75 mark per utförd
27762:        tidsbestämt undantagsförfarande, vari·       arbetsdag samt genom utökade anslag för ända-
27763:        genom ·de i arbetslivet placerade ung·       målet för anordnande av deltidsarheten så, att
27764:        domarnas inkomster till en viss gräns        arbeten som faller inom detta stöd kan vid
27765:        skulle befrias från inkomstskatt liksom      slutet av innevarande år anordnas för 26 000
27766:        också från ·lagstadgade socialskyddsav-      personer på deltid, I statsförslaget för 1979
27767:        gifter så ai:t sifuationen därigenom skall   har för detta ändamål föreslagits medel för
27768:        kunna upphjälpas?                            sysselsättning av 18 000 unga för hela året
27769:                                                     och av 24 000 unga för fem månader. I syfte
27770:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       att sysselsätta unga arbetslösa inom intellektu-
27771: samt följande:                                      ellt arbete har medel reserverats för att år 1978
27772:    Inom regeringen har man fäst en särskilt         anordna deltidsarbeten vid kommunala ämbets-
27773: stor uppmärksamhet vid hur. de ungas försäm-        verk åt 1 800 personer och vid statens ämbets-
27774: rade sysselsättningssituation skall kunna upp-      verk åt 2 200 personer. I budgetförslaget för
27775: hjälpas och arbetslöshetens negativa verkningar      1979 har föreslagits anslag för motsvarande
27776: för de unga lindras. I regeringens åtgärdspro-       ändamål för att vid kommunala ämbetsverk
27777: gram för stimulering av ekonomin och syssel-         sysselsätta 3 600 personer för fem månader
27778: sättningen har ett av de mest centrala tyngd-        och 1 500 personer för hela året och vid
27779: punktsområdena varit skötseln av de ungas            statens ämbetsverk för sysselsättning av 4 400
27780: sysselsättning.                                      personer under tiden 1. 1.-31. 5. och för sys-
27781:    Då regeringen påbörjade sin verksamhet, ti11-     selsättning av 1 900 personer under den åter-
27782: sattes en kommitte, kommitten för de ungas           stående delen av året.
27783: sysselsättning, för att utreda metoder i syfte          För att förbättra de ungas sysselsättnings-
27784: att förbättra de ungas sysselsättningssituation.     möjligheter inom den privata sektorn har sys-
27785: Kommitten föreslog en lång rad medel, vilka          selsättningsstöd betalats ur statens medel åt
27786: riktade sig in på en ökning av arbetskrafts-         företag, vilka ingått läroavtal ellet anställt för
27787: efterfrågan, inskränkning av arbetskraftsutbudet     yrkesuppövning under 20-årig person som re-
27788: samt lindring av arbetslöshetens negativa verk-      gistrerats som arbetslös arbetssökande eller
27789: ningar för unga.                                     som hemförlovas från militärtjänstgöringen.
27790:    Flera av kommittens framställningar har be-       Med hjälp av sysselsättningsstöd för unga har
27791: aktats, då regeringen fattat beslut om stimu-        hittills i år kunnat sysselsättas sammanlagt
27792: lansåtgärderna. Bland de mest betydande åt-          5 800 unga. Förberedelser för att förlänga
27793: gärderna vid skötseln av de ungas sysselsätt-        detta sysselsättningsstöd för att även gälla un-
27794: ning har varit en temporär utvidgning av yr-         der år 1979 pågår som bäst. I budgetförslaget
27795:                                              N:o 370                                              5
27796: 
27797: för 1979 har för detta ändamål föreslagits ett     efterfrågan. Vidare framhöll kommitten, att en
27798: anslag på 50 milj. mark, genom vilket kan          sänkning av socialskydds- och arbetspensions-
27799: garanteras att sysselsättningen håller sig på      avgifterna för de unga minskar intäkterna från
27800: 1978 års nivå.                                     dessa avgifter, kommitten förutsätter också, att
27801:     Spörsmålets förslag om att avskaffa inkomst-   de bristande medlen skaffas på annat sätt så
27802: skatten för personer under 25 år skulle inte       att de förmåner som finansieras genom dem
27803: göra anställandet av ung arbetskraft fördel-       kan kvarstå oförändrade.
27804: aktigare för företagare än det nuvarande syste-       Man har inte infört någon sänkning av de
27805: met med sysselsättningsstöd för unga, vi1ket i     indirekta arbetskraftskostnaderna för enkom
27806: form av yrkesuppövningsstöd utgjort 420 mark       de ungas del. Däremot har regeringen förbätt·
27807: i månaden och för läroavtals del 750 mark          rat företagens verksamhetsförutsättningar ge-
27808: i månaden. Om man granskar ett exempel-            nom att dämpa pris- och kostnadstrycket med
27809: fall, då arbetstagares nettolön utgör 1100         hjälp av en allmän sänkning av arbetsgivarens
27810: mark i månaden, utgör skatten i genomsnitt         socialskyddsavgifter med 0,5 procentenheter
27811: ca 312 mark, vilket innebär en minskning med       under tiden 1. 5.-31. 12. 1978. Regeringen
27812: 100 mark jämfört med yrkesuppövningsstödet.        har föreslagit en förlängning av denna sänk-
27813:     Ovannämnda exempel visar, att slopandet        ning för att även gälla under år 1979. Det har
27814: av de ungas inkomstskatt inte har större sys-      också föreslagits att APL- och KPL-försäkrings-
27815: selsättningsstimulerande effekt än det syssel-     avgifternas grundprocent år 1979 skulle fast-
27816: sättningsstöd för unga som nu används. Nämn-       slås 0,5 procentenheter lägre än den kalkyle-
27817: da sysselsättningsstöd har erbjudit flera möj-     rade procentenheten.
27818: ligheter än företagen har utnyttjat.                  Då regeringen strävat tili att garantera de
27819:     Slopandet av de ungas inkomstskatt skulle      unga en så hög sysselsättningsnivå som möjligt
27820: dessutom i:nnebära en minskning av statens         år 1979, har den i statsförslag för 1979 reser-
27821: och kommunernas skatteintäkter och vore en-        verat anslag för finansiering av ovannämnda
27822: dast ägnat att skjuta tyngdpunkten i skatte-       medel med verkan på både de ungas arbets-
27823: bördan över på andra åldersgrupper.                kraftsutbud och -efterfrågan så, att nästa års
27824:     Ungdomssysselsättningskommittt!n     utredde   sysselsättningsnivå inte skulle sjunka från nivån
27825:  möjligheten tili att öka efterfrågan på ung       vid innevarande års slut. Dessutom har man
27826:  arbetskraft genom att sänka socialskydds- och     tillsatt en kommitte för att utreda, om det vore
27827:  arbetspensionsavgifterna för de ungas del.        möjligt att åstadkomma ett system, varigenom
27828:  Kommitten konstaterade, att det är mycket         de unga under 25 år skulle genom samhällets
27829:  svårt att bedöma, om åtgärden har en direkt       åtgärder tillförsäkras en möjlighet tili arbets-
27830:  stimulansverkan på den totala arbetskrafts-       praktik, arbete eller utbildning.
27831:      Helsingfors den 10 november 1978.
27832: 
27833:                                                                 Arbetskraftsminister Arvo Aalto
27834: 
27835: 
27836: 
27837: 
27838: 0878012147
27839: l.·
27840: Sbiftligt Spörsmål nr 371.
27841: 
27842: 
27843: 
27844: 
27845:                                  Stenbäck m. fl.: Om bättre möjligheter för de i Sverige bosatta
27846:                                      finländska medhorgama att utöva sin rösträtt.
27847: 
27848: 
27849:                           T i 11 :R. i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
27850: 
27851:    Finländska medborgare hosatta utomlands          rige med minst 500 finländSka medborgare.
27852: kan delta i nästa riksdagsval genom att för•        Atminstone på alla dessa orter horde valloka-
27853: handsrösta på ett flertal orter i olika Iänder.     ler öppnas. Nämnas kan dessutom att det i
27854: Röstningsställen är i allmänhet Finlands repre-     de stora städerna Stockholm, med närmare
27855: sentationer utomlands och det är chefen för         18 000 finländska medborgare, och Göteborg
27856: respektive representation, som bestämmer un-        med närmare 15 000 finländare, endast fanns
27857: der vilka tider förhandsröstningsställena är        en va.Jlokal i senaste riksdagsval.
27858: öppna. Även personer, som befinner sig på              För att ett högre valdeltagande skall uppnås
27859: resa utomlands och som är förhindrade att           hör de i Sverige bosatta röstberättigade även
27860: rösta i hemlandet under de ordinarie valdagar-      effektivare och i ett tidigare skede än förut
27861: na, kan förhandsrösta utomlands under den           informeras om förhandsröstningsställena.
27862: tid förhandsröstningen pågår. Trots möjlighe-          Med hänvisning tili ovanstående her under-
27863: terna att förhandsrösta har dock valdeltagandet     tecknade att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
27864: varit synnerligen lågt bland de finländare, som     dagsordningen föreskriver tili vederhörande
27865: är hosatta i Sverige. En av de största orsaker-     medlem av statsrådet få ställa följande spörs-
27866: na anses vara bristen på vallokaler. För att        mål:
27867: sverige-finländarna också i praktiken skall ha                 Vilka åtgärder avser Regeringen vid-
27868: möjligheter att utnyttja sin rösträtt bör de ha             ta för att inför det kommande riks-
27869: vallokaler inom rimliga avstånd.                            dagsvalet utöka antalet förhandsröst-
27870:    I riksdagsvalet 1975 kunde man i Sverige                 ningsställen i Sverige och förbättra in-
27871: rösta på 47 orter. Enligt den senaste statistiken           formationen tili de i Sverige hosatta
27872: finns det ernellertid över 70 kommuner i Sve-               röstberä ttigade finländska medhorgarna?
27873:      Helsingfors den 3 oktoher 1978.
27874: 
27875:          Pär Stenbäck                  Gunnar Häggblom               Håkan Malm
27876:          Elly Sigfrids                 Kristian Gestrin              Henrik Westerlund
27877: 
27878: 
27879: 
27880: 
27881: 087801155A
27882: 2                                            1978 vp.
27883: 
27884: Kirjallinen kysymys n:o 371.                                                             Suomennos.
27885: 
27886: 
27887: 
27888: 
27889:                                   Stenbäck ym.: Ruotsissa asuvien Suomen kansalaisten äänioikeu-
27890:                                       den käyttömahdollisuuksien parantamisesta.
27891: 
27892: 
27893:                          E d u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
27894: 
27895:    Ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset voi-        kaikissa näissä kunnissa tulisi avata äänestys-
27896: vat osallistua seuraaviin eduskuntavaaleihin        paikat. Voidaan lisäksi mainita, että sellaisissa
27897:  äänestämällä ennnakkoon lukuisilla paikkakun-      suurissa kaupungeissa kuin Tukholmassa, jossa
27898: nilla eri maissa. Äänestyspaikkana on yleensä       asuu lähes 18 000 Suomen kansalaista, ja Gö-
27899: Suomen ulkomailla sijaitseva edustusto ja yleen-    teborgissa, jossa asuu lähes 15 000 suomalaista,
27900:  sä kunkin edustuston päällikkö määrää, minä        oli viime eduskuntavaaleissa vain yksi äänes-
27901: aikoina ennakkoäänestyspaikka on avoinna.           tyspaikka.
27902: Myös u!lkomaanmatkalla olevat henkilöt, jotka          Jotta päästäisiin korkeampaan vaaleihin
27903: ovat estyneitä äänestämästä kotimaassa varsi-       osallistumiseen, Ruotsissa asuville äänioikeute-
27904: naisina vaalipäivinä, voivat äänestää ulkomail-     tuille on entistä aikaisemmassa vaiheessa ja en-
27905: la ennakkoäänestysaikana. Ennakkoäänestys-          tistä tehokkaammin annettava tietoja ennakko-
27906: mahdollisuudesta huolimatta vaaleihin osallis-      äänestyspaikoista.
27907: tuminen on kuitenkin ollut erittäin alhaista nii-      Edellä olevaan viitaten· allekirjoittaneet
27908: rlen suomalaisten keskuudessa, jotka asuvat         esittävät valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
27909: Ruotsissa. Eräänä suurimmista syistä pidetään       mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
27910: vaalihuoneistojen puutetta. Jotta Ruotsissa asu-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27911: villa suomalaisiNa myös käytännössä olisi mah-
27912: dollisuus käyttää äänioikeuttaan, heillä pitää               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27913: olla vaalipaikkoja kohtuullisten etäisyyksien              ryhtyä lisätäkseen ennen seuraavia edus-
27914: päässä.                                                    kuntavaaleja ennakkoäänestyspaikkojen
27915:    Vuoden 1975 eduskuntavaaleissa Ruotsissa                lukumäärää Ruotsissa sekä parantaak-
27916: oli mahdollista äänestää 47 paikkakunnalla.                seen Ruotsissa asuville äänioikeutetuil-
27917: Viimeisimpien tHastojen mukaan Ruotsissa on                le Suomen kansalaisille annettavaa in-
27918: kuitenkin yli 70 sellaista kuntaa, joissa on               formaatiota?
27919: vähintään 500 Suomen kansalaista. Ainakin
27920:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1978.
27921: 
27922:          Pär Stenbäck                  Gunnar Häggblom                Håkan Malm
27923:          Elly Sigfrids                 Kristian Gestrin               Henrik Westerlund
27924:                                              N:o 371                                               3
27925: 
27926: 
27927: 
27928: 
27929:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27930: 
27931:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sa useilla paikkakunnilla. Asetusta annettaessa
27932: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tulee ratkaistavaksi, miten suuressa määrin en-
27933: olette 3 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-      nakkoäänestyspaikkoja voidaan tämän avulla li-
27934: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   sätä.
27935: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-        Valitsijamiesvaalien tiedottamisessa oli en-
27936: ja Pär Stenbäckin ym. kirjallisesta kysymyk-       sisijaisena pyrkimyksenä saavuttaa mahdollisim-
27937: sestä n:o 371:                                     man moni ulkosuomalainen henkilökohtaisesti.
27938:                                                    Tämän vuoksi lähetettiin niille ulkomailla asu-
27939:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ville Suomen kansalaisille, joiden luotetta,vaksi
27940:        ryhtyä lisätäkseen ennen seuraavia edus-    katsottu ulkomainen osoite oli väestökirjoissa
27941:        kuntavaaleja ennakkoäänestyspaikkojen       Suomessa ( 120 986 henkilöä), ja sellaisille
27942:        lukumäärää Ruotsissa sekä parantaak-        ulkomailla oleskeleville läsnäolevaan väestöön
27943:        seen Ruotsissa asuville äänioikeutetuil-    kuulunei1le Suomen kansalaisille, joiden ulko-
27944:        le Suomen kansalaisille annettavaa in-      mainen osoite oli väestökirjaviranomaisten tie-
27945:        formaatiota?                                dossa (2 233 henkilöä), henkilökohtainen tie-
27946:                                                    dote. Tiedotteessa ilmoitettiin, mitkä vaalit oli-
27947:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-       vat kysymyksessä ja ketkä niissä olivat äänioi-
27948: tavasti seuraavaa:                                 keutettuja, milloin olivat varsinaiset vaalipäi-
27949:     Ruotsissa oli vuoden 1975 kansanedustajain     vät ja milloin ennakkoäänestys tapahtui selkä
27950: vaaleissa 47 ennakkoäänestyspaikkaa. Kuluvana      mitkä olivat ennakkoäänestyspaikkoja. Lisäksi
27951: vuonna toimitetuissa tasavallan presidentin va-    siinä selostettiin henkilön mahdollisuus tiedus-
27952: litsijamiesten vaaleissa paikkojen määrä oli 29.   tella väestörekisterikeskukselta, tuliko hänen
27953: Paikkoja vähennettiin lähinnä edellisten vaalien   nimensä otettavaksi vaalipiirin vaaliluetteloon,
27954: kokemusten perusteella ennen kaikkea Tuk-          ja ilmoitettiin ennakkotietona se vaalipiiri,
27955: holman ja Göteborgin lähiympäristöistä sekä        jonka vaaliluetteloon asianomainen henkilö
27956: seuduilta, joilla äänestäminen vuonna 1975 oli     merkitään.
27957: vähäistä. Yhtenä perusteena paikkojen vähen-          Ruotsiin henkilökohtaisia tiedotteita posti-
27958: tämiselle oli myös se, että ennakkoäänestys ta-    tettiin 113 100 henkilölle.
27959: pahtui vuosien 1977 ja 1978 vaihteessa, jol-          Asianomaisille henkilökohtaisesti lähetetty-
27960: loin Ruotsissa asuvia suomalaisia oli viettämäs-   jen tiedotteiden lisäksi valmistettiin 30 000
27961: sä pyhiä Suomessa ja heillä siten oli tilaisuus    kappaleen painoksena yleinen vaalitiedote,
27962: äänestää täkäläisissä postitoimipaikoissa.         jossa selostettiin samat vaaleja koskevat asiat
27963:     Ennakkoäänestyspaikkojen määrä on sekä         kuin henkilökohtaisessa tiedotteessa. Näitä
27964: tarkoituksenmukaisuus- että kustannuskysymys.      tiedotteita jaettiin muun muassa satamiin,
27965: Hallitus on iltakoulussaan 25. 10. 1978 tehnyt     matkustaja-aluksiin, passintarkastus- ja rajan-
27966: periaatepäätöksen siitä, että eduskunnalle an-     ylityspaikoille sekä eräille lentoasemille, minkä
27967: netaan pikaisesti esitys kansanedustajain vaa-     lisäksi niitä toimitettiin Ruotsin suomalaisseu-
27968: leista annetun lain muuttamisesta ennakko-         roille.
27969: äänestyspaikkoja koskevalta osalta. Sen mu-           Valitsijamiesvaaleissa annettiin er1ty1sesti
27970: kaan olisi mahdollista asetuksella säätää, että    Ruotsissa asuville suomalaisille tarkoitettua
27971: Suomen edustustojen toimipaikkoina voisivat        vaali-informaatiota myös Suomen Sanoma -
27972:  toimia myös sellaiset äänestyspaikat, jotka ei-   Finlandsnytt nimisessä, siirtolaisasiain neuvotte-
27973: vät olisi avoinna koko ennakkoäänestysaikaa.       lukunnan julkaisemassa lehdessä, jota jaetaan
27974:  Tällöin voisivat niin sanotut kiertävät vaali-    muun muassa jokaiseen suomalaistalouteen
27975:  toimitsijat liikkua ennakkoäänestysajan kulues-   Ruotsissa, sekä Ruotsin radion välityksellä.
27976: 4                                           1978 vp.
27977: 
27978:   Hallituksen mielestä edellä selostettu viran-   vaaleista tullaan ulkosuomalaisille tiedottamaan
27979: omaisten antama informaatio oli riittävä. Ensi    periaatteessa samalla tavalla ja yhtä laajasti.
27980: maaliskuussa toimitettavista kansanedustajain
27981:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1978.
27982: 
27983:                                                                 Oikeusministeri Paavo Nikula
27984:                                               N:o 371                                                5
27985: 
27986: 
27987: 
27988: 
27989:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
27990: 
27991:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         röstningstiden. S.k. ambulerande valförrättare
27992: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         kunde då under förhandsröstningstiden röra
27993: se av den 3 oktober 1978 tili vederbörande           sig på flere orter. Då förordningen ges måste
27994: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       det avgöras i hur stor utsträckning antalet för-
27995: jande av riksdagsman Pär Stenbäck m. fl. un-         handsröstningsställen kan ökas på detta sätt.
27996: dertecknade spörsmål nr 3 71:                            Det primära målet för informationsverksam-
27997:                                                      heten vid elektorsvalet var att nå så många
27998:          Vilka åtgärder avser Regeringen vid-        utomlands bosatta finländare som möjligt per-
27999:        ta för att inför det kommande riks-           sonligen. Därför skickades ett personligt med-
28000:        dagsvalet utöka antalet förhandsröst-         delande tili de utomlands bosatta finska med-
28001:        ningsställen i Sverige och förbättra in-      borgare som i befolkningsböckerna i Finland
28002:        formationen tili de i Sverige bosatta         hade en adress utomlands, viiken kunde anses
28003:        röstberättigade finländska medborgarna?       tiliförlitlig ( 120 986 personer), och tili sådana
28004:                                                      finska medborgare, som vistades utomlands
28005:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       men som hörde tili den närvarande befolk-
28006: samt anföra följande:                                ningen och vilkas adresser utomlands var kän-
28007:    Vid riksdagsvalet år 1975 fanns det 47 för-       da av befolkningsregistermyndigheterna ( 2 23 3
28008: handsröstningsställen i Sverige. Vid det elek-       personer) . I meddelandet gavs information om
28009: tors:val som förrättades under innevarande år        vilket vai saken gällde, vilka som var röst-
28010: var antalet röstningsställen 29. Antalet röst-       berättigade, när de egentliga valdagarna var,
28011: ningsställen minskades närmast på grundvalen         när förhandsröstningen ägde rum och vilka för-
28012: av erfarenheterna från det föregående valet,         handsröstningsställena var. Dessutom redogjor-
28013: framför allt i trakten av Stockholm och Göte-        des för möjligheterna att hos befolkningsregis-
28014: borg samt i sådana trakter där röstningsaktivi-      tercentralen ta reda på huruvida ens namn
28015: teten år 1975 var svag. En motivering tili att       borde upptas i valkretsens vallängd, och som
28016: antalet röstningsställen minskades var också         förhandsuppgift uppgavs den valkrets i vars
28017: det faktum att förhandsröstningen ägde rum           vallängd vederbörande upptas.
28018: vid årsskiftet 1977-1978, då många i Sverige            Personliga meddelanden postades tilil13 100
28019: bosatta finländare hade kommit tili Finland          personer i Sverige.
28020: för att fira helgen och sålunda hade en möj-             Utöver de meddelanden, som skickades tili
28021: lighet att rösta :vid postanstalterna här.           vederbörande personligen, trycktes ett allmänt
28022:     Vid fastställandet av antalet förhandsröst-      valmeddelande i en upplaga på 30 000 exem-
28023: ningsställen måste man överväga både ända-           plar. Meddelandet innehöll samma uppgifter
28024: målsenligheten och kostnaderna. Regeringen har       om valet som de personliga meddelandena och
28025: i sin aftonskola den 25 oktober 1978 fattat          distribuerades bl.a. tili hamnar, passagerarfar-
28026: ett principbeslut om att tili riksdagen snarast      tyg, passkontroller och gränsövergångar samt
28027: skall avlåtas en proposition med förslag tili lag    vissa flygstationer, vartill en del skickades tili
28028:  angående ändring av lagen om riksdagsmanna-         de i Sverige bosatta finländarnas föreningar.
28029: val, tili den del sQm gäller förhandsröstnings-          Valinformation, avsedd särskilt för de i Sve-
28030:  ställen. Enligt förslaget skulle det vara möjligt   rige bosatta finländarna, gavs vid elektorsvalet
28031:  att genom förordning stadga, att såsom de           också i emigrantdelegationens tidning Suomen
28032: finska representationernas förrättningsställen       Sanoma - Finlandsnytt, som distribueras bl. a.
28033: också kunde verka sådana röstningsställen som        tili varje finländskt hushåll i Sverige, samt
28034:  inte skulle vara öppna under hela förhands-         genom Sveriges radios förmedling.
28035: 6                                           1978 vp.
28036: 
28037:   Enligt regeringens åsikt var myndigheternas     riksdagsvalet i mars nästa år på i princip sam-
28038: ovan avsedda information tillräcklig. Utomlands   ma sätt och i samma omfattning.
28039: bosatta finländare kommer att informeras om
28040:      Helsingfors den 1 november 1978.
28041: 
28042:                                                                 Justitieminister Paavo Nikula
28043:                                              1978 vp.
28044: 
28045: Kirjallinen kysymys n:o 372.
28046: 
28047: 
28048: 
28049: 
28050:                                  Räsänen ym.: Kotimaan sisäisessä lentoliikenteessä tapahtuvien
28051:                                     tarkastusten tehostamisesta ja kansalaisten . intimiteetti-
28052:                                     suojasta.
28053: 
28054: 
28055:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
28056: 
28057:    Lentokonekaappaus on tapahtuma, jonka            kustajille ja jopa lainvastaista, etenkin kun tar-
28058: kohteeksi joutuvalle miehistölle, lentoemännil-     kastuksen ovat suorittaneet SEJ-merkeillä va-
28059: le ja matkustajille se on aina piinaa ja järky-     rustetut tiettävästi yksityiset henkilöt eivätkä
28060: tystä aiheuttava vaarantaessaan kaikkien ko-        viralliset valtuudet omaavat poliisit. Myös ko-
28061: neessa olijoiden hengen. Lentoturvallisuuden        timaan liikenteessä olisi päästävä koneelliseen
28062: takaamiseksi on tehtävä kaikki voitava.             tavaroiden tarkastukseen ja samalla huolehdit-
28063:    Turvatarkastuksia tehostettaessa on kuiten-      tava siitä, että intimiteettisuoja ja salassapito-
28064: kin oltava hyvin kriittinen, jotta ei syntyisi      velvollisuus ehdottomasti taataan.
28065: kaappaushysterian ilmapiiriä, mikä pahentaisi          Oulun kaappaustapauksessa oli kysymys sel-
28066: tilannetta provosoiden poikkeavia yksilöitä         västi häiriintyneen yksilön toimista eikä sen
28067: uusiin uhkayrityksiin, ja joustava lentoliikenne    tarvitse johtaa hätävarjelun liioitteluun, mutta
28068: häiriintyisi monin tavoin. Rauhallisen ilmapii-     varmaa on, että pistokokeittain ja käsin tapah-
28069: rin säilyttämiseksi tulisi myös tiedotusvälineis-   tuvat tarkastukset eivät riitä estämään ovelien
28070: töltä edellyttää mahdollisia tapauksia selostaes-   ja häiriintyneiden psykopaattien mahdollisia
28071: saan suurta pidättyvyyttä ja malttia, ettei pai-    uusia kaappaustempauksia, ja huomattava tar-
28072: suttelulla annettaisi uusia virikkeitä kaappari-    kastushenkilökunnan lisääminen toisaalta saat-
28073: henkisille seikkailijoille.                         taisi synnyttää kieroontunutta ilmapiiriä ja tar-
28074:     Edellisinä vuosina lisääntynyt terrorismi       peetontakin kaappauspelkoa, mikä pahentaisi
28075: konekaappauksineen pakotti lisäämään turvalli-      vain tilannetta ja olisi kiusallinen matkustajil-
28076: suustoimenpiteitä ja kansainvälisen liikenteen      le. Tavaroiden koneellisella tarkastuksella voi-
28077: osalta maassamme on ollut käytössä koneelli-        daan monet em. haitat välttää ja taata riittävä
28078: nen tavaroiden tarkastus, mikä on taannut           varmuus ja turvallisuus.
28079: matkustajille myös riittävän intimiteettisuojan.       Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
28080: Sitä vastoin kotimaan sisäisessä liikenteessä on    tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
28081: ollut käytössä pistokokeittain tapahtuva ruu-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
28082: miin-, tavaroiden ja kasden tarkastus, mikä on      sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
28083:  suoritettu varsin avoimesti penkomalla tava-       sen:
28084:  roita kanssamatkustajien seuratessa tapahtu-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28085: maa. Etenkin intimiteettisuojan, mutta myös                  ryhtyä kotimaan sisäisessä lentoliiken-
28086:  salassapitovelvollisuuden kannalta, joiden suh-             teessä lentokentillä tapahtuvien tarkas-
28087:  teen maamme lainsäädäntö turvaa kansalaisil-                tusten tehostamiseksi sekä kansalaisten
28088:  lemme oikeudet varsin pitkälle, tällainen on                intimiteettisuojan ja salassapitovelvolli-
28089:  ollut hyvin arveluttavaa, vastenmielistä mat-               suuden takaamiseksi?
28090:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1978.
28091: 
28092:                Pauli Räsänen                                    Ragnar Granvik
28093:                Siiri Lehmonen                                   Jouko Mäkelä
28094: 
28095: 
28096: 
28097: 087801224)
28098: 2                                            1978 vp.
28099: 
28100: 
28101: 
28102: 
28103:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28104: 
28105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       sen tehostamiseen tulee, se voidaan toteuttaa
28106: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        kahdella tavalla: lisäämällä tarkastusten mää-
28107: mies, olette 3 päivänä lokakuuta 1978 päivä-        rää ja kehittämällä tarkastusmenettelyä. Kuten
28108: tyn kirjeenne n:o 1851 ohella toimittanut val-      tunnettua lentoasemillamme on kotimaan lii-
28109: tioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennök-    kenteessä tapahtuvien tarkastusten määrää li-
28110: sen kansanedustaja Pauli Räsäsen ym. näin           sätty viimeisen kaappaustapauksen eräänä jälki-
28111: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 372:      toimenpiteenä.
28112:                                                        Laitetarkastuksen etuna on paitsi intimiteet-
28113:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tisuojan parempi säilyttäminen myös tarkastuk-
28114:        ryhtyä kotimaan sisäisessä lentoliiken-      sen tehokkuus. Tehokkuuden osalta kuitenkin
28115:        teessä lentokentillä tapahtuvien tarkas-     kokemukset sekä ulkomailla että kotimaassa
28116:        tusten tehostamiseksi sekä kansalaisten      osoittavat, että laitteilla tapahtuvaa tarkastusta
28117:        intimiteettisuojan ja salassapitovelvolli-   tuskin voidaan pitää käsitarkastusta parempana.
28118:        suuden takaamiseksi?                         Tehokkainta lienee yhdistelmä, jossa käytetään
28119:                                                     molempia rinnan tai vuorotellen. Niinpä eräillä
28120:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       suurillakin kansainvälisillä lentoasemilla Euroo-
28121: vasti seuraavaa:                                    passa on käsitarkastus jatkuvasti käytössä. Sen
28122:    Turvatarkastukset lentoasemillamme perus-        sijaan laitteiden käyttö tarkastuksessa varmasti
28123: tuvat 10 päivänä joulukuuta 1971 annettuun          nopeuttaa tarkastuksen suorittamista ja on
28124: lakiin toimenpiteistä lentoliikenteen turvaami-     yleisölle miellyttävämpi ja vähemmän haittaa
28125: seksi eräissä tapauksissa ( 842/71).                tuottava. Lentoasemillamme tullaankin pyrki-
28126:    Turvatoimenpiteiden tarkoituksena on kaap-       mään laitteiden lisääntyvään käyttöön tarkas-
28127: pausten ja muiden lentoliikenteeseen kohdistu-      tustoiminnassa.
28128: vien rikollisten tekojen ennalta ehkäiseminen.         Liikenneministeriö on asettanut työryhmän,
28129: Tämän tarkoituksen toteuttamisen tulee olla         jossa ovat edustettuina liikenneministeriön li-
28130: määräävänä tekijänä suunniteltaessa ja suori-       säksi sisäasiainministeriö, valtiovarainministe-
28131: tettaessa tarvittavia toimenpiteitä. Huomioon       riö, ilmailuhallitus ja Finnair Oy. Työryhmän
28132: otettavina näkökohtina ovat luonnollisesti li-      tehtävänä on kiireellisesti valmistella ehdotus
28133: säksi kysymys tarvittavista henkilöstö- ja ma-      niiksi toimenpiteiksi, joilla nykyistä paremmin
28134: teriaaliresursseista sekä toimenpiteitten suorit-   turvataan kotimaan lentoliikenne sitä vaaranta-
28135: taminen niin, että lentoliikenteelle ja matkus-     viita ri'kollisilta teoilta. Työryhmä tulee selvit-
28136: tavalle yleisölle aiheutuisi toimenpiteistä mah-    tämään myös kysymystä tarvittavista laitehan-
28137: dollisimman vähän haittaa, ajanhukkaa ja epä-       kinnoista sekä menettelytavoista, jossa yhtey-
28138: mukavuutta.                                         dessä myös kysymyksessä esitettyjä näkökohtia
28139:    Kysymyksessä kosketellaan turvaamistoimen-       voidaan ottaa huomioon.
28140: piteitten suorittamista kotimaan lentoliiken-          Niin matkustajan ruumiintarkastukset ja
28141: teessä. Toimenpiteitten tarkoituksen, Suoritta-     matkatavaran käsitarkastukset kuin muutkin
28142: mistavan ja niiden matkustavaan yleisöön mah-       turvaamistoimenpiteet suoritetaan lentoasemil-
28143: dollisesti kohdistuvien haittavaikutusten suh-      lamme em. lain nojalla poliisin ja sitä avusta-
28144: teen ei kuitenkaan ole aihetta tehdä eroa koti-     van asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön
28145: maan ja kansainvälisen lentoliikenteen välillä.     toimesta. Kysymyksessä mainittua lainvastaista
28146:    Mitä turvaamistoimenpiteiden erään lajin,        menettelyä tarkastushenkilöstön osalta ei tie-
28147: matkustajien ja käsimarkatavaroiden, tarkastuk-     tämämme mukaan ole tapahtunut.
28148:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
28149: 
28150:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
28151:                                             N:o 372                                                3
28152: 
28153: 
28154: 
28155: 
28156:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28157: 
28158:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        förfarandet. Såsom känt har man på våra flyg-
28159: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      stationer ökat antalet kontroller inom den
28160: nr 1851 av den 3 oktober 1978 tili veder-          inrikes trafiken som en följd av det senaste
28161: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     kapningsfallet.
28162: av följande av riksdagsman Pauli Räsänen              Fördelen med en kontroll med apparater
28163: m.fl. undertecknade spörsmål nr 372:               är, förutom ett bättre intimitetsskydd, också
28164:                                                    att kanttallen är effektiv. I fråga om effek-
28165:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     tivitet visar dock erfarenheterna såväl utom-
28166:        ta i avsikt att inom landets inrikes        lands som i hemlandet, att kontroll med
28167:        flygtrafik skärpa den kontroll som sker     apparater knappast kan anses vara bättre än
28168:        på flygfälten samt för att garantera        manueli kontroll. Det mest effektiva torde vara
28169:        tystnadsplikten och medborgarnas inti-      en kombination, där båda metoderna tillämpas
28170:        mitetsskydd?                                parallellt ellet alternerande. Vissa stora inter-
28171:                                                    nationella flygstationer i Europa tyr sig därför
28172:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      fortlöpande tili manueli kontroll. Däremot på-
28173: samt ,anföra följande:                             skyndar användningen av apparater helt säkert
28174:    Säkerhetskontrollerna på våra flygstationer     kontrollen. Därtill är den angenämare för all-
28175: grundar sig på lagen den 10 december 1971          mänheten och medför mindre olägenheter. Av·
28176: om åtgärder för tryggande av flygtrafiken i        sikten är därför att på våra flygstationer öka
28177: vissa fall ( 842/71).                              användningen av apparater i kontrollproce-
28178:    Avsikten med säkerhetsåtgärderna är att         duren.
28179: preventivt förhindra kapningar och andra              Trafikministeriet har tillsatt en arbetsgrupp,
28180: brottsliga handlingar riktade mot flygtrafiken.    där utöver trafikministeriet också ministeriet
28181: Förverkligandet av denna avsikt måste vara         för inrikesärendena, finansministeriet, luftfarts-
28182: den avgörande faktorn då erforderliga åtgärder     styrelsen och Finnair Oy är företrädda. Arbets-
28183: planeras och genomförs. Synpunkter som måste       gruppens uppgift är att i brådskande ordning
28184: beaktas är självfallet därtill frågan om erfot·    förbereda ett förslag tili åtgärder, genom vil-
28185: derliga personal- och materielresurser samt att    ka man bättre kan skydda den inrikes flyg-
28186: åtgärderna genomförs så, att de medför minsta      trafiken mot brottsliga handlingar, som kan
28187: möjliga men, tidsförlust och olägenhet för så-     äventyra den. Arbetsgruppen skall också ut-
28188: väl flygtrafiken som den resande allmänheten.      reda frågan om erforderliga apparaturanskaff-
28189:    I spörsmålet berörs säkerhetsåtgärderna inom    ningar och om metoderna, i vilket samman-
28190: den inrikes flygtrafiken. Beträffande avsikten     hang också de i spörsmålet framförda synpunk-
28191: med åtgärderna, sättet att genomföra dem och       terna kan beaktas.
28192: de olägenheter som de eventuellt medför för           Både kroppsvisitering av passagerare och
28193:  den resande allmänheten, är det dock inte moti-   manueli kontroll av bagaget liksom övriga
28194: verat att föra åtskillnad mellan inrikes och in·   säkerhetsåtgärder utförs på flygstationerna,
28195:  ternationell flygtrafik.                          med stöd av ovan nämnda lag, genom försorg
28196:      Ifråga om ett visst slag av säkerhetsåtgär-   av polisen, som biträds av därtill vederbörligen
28197:  der, dvs. skärpt kontroll av passagerare och      bemyndigad personal. Det i spörsmålet nämnda
28198:  handbagage, gäller, att åtgärderna kan genom-     lagstridiga förfarandet från kontrollpersonalens
28199:  föras på två sätt: genom att öka antalet          sida har såvitt vi vet inte inträffat.
28200:  kontroller och genom att utveckla kontroll-
28201:      Helsingfors den 10 november 1978.
28202: 
28203:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
28204: Kirjallinen kysymys n:o 373.
28205: 
28206: 
28207: 
28208: 
28209:                                       Tikka: Television katselulupakäytännössä esiintyvistä epäkoh-
28210:                                          dista.
28211: 
28212: 
28213:                           · ·Edu~kunnan flerra Puhemiehelle.
28214: 
28215:   'Yleisradion tv.lupakliyiäli.tö \lU~I~tetdin vii-        jopa lähes vuoden mittainen. J~s irtis~lll,Ol}.}ist;i
28216: me "uonna mm. siten, euei v:ar.sinaisia radiolu-           ei ta~hdu, kat:selija jqut1,1u jatkuv~tj. in~~~~ _:
28217: pia enää ole. Käytössä on vain mustav~lkoinen              maan lupamaksun, vaikka hän ei sitä enää kiy· ·
28218: tv~h.Ipa ja lupa väritelevision katselua varten,           täkään.                                           ·
28219:   _i{a,t~efijqi~en ke~kuud€Ss~ on .herättänyt me1-            Ongelma olisi ratkaistavissa hyvin yksinker-
28220: köista ~rtymystä (le kMtMt9 1 jokll näitä uusia            taisesti sillä, että mustavalkoisen luvan jäljellä
28221: hipl;:L irti~anöttaessa on otettu käyttöön. Aikai-         oleva aika hyvitettäisiin uuden katseluluvan
28222: :tlW:i?iutih;~1:~~~~ ·;;:;:k;!:!~~~vi~i~~tl~
28223:                                                            hinnassa, kuten on aikaisemminkin tapahtunut.
28224:                                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28225: huomioon hlinen muswvalkqisen televisioosa                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28226: katseh!luvlln .. käyttämät~ij iätetty aika .. Nyt .on      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28227: vdltioneuvösto päättänyt1 ettei tuota aikaa enäij          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28228: hyvitet~: ja on jo\,l,dutl:l,l varsilJ. erikoiseen hfll-
28229: linnolliseen tilanteeseen.          .                                M'h'   .    . . .. Hallitus a.hli.0.9
28230:                                                                       L m to1menp1t~mm             !L
28231:                                                                                                            .·
28232:   Jos   jo~q haluaa. nyt _han1dcia vii_~itelevision,              ryhtyä :>~lvittääk~>el'!n televisioitten '->at-
28233: häp.err on irtf~!lhöttaya inl;l;Stayalkoinen l!lp!lnsa.           sellJ1upakäytännös~ä olevat turhat mom- •
28234: Se .on joka. tapaukses:>a rriaksettava k9konaan                   tn tk"'~
28235:                                                                   ,.,q              ..l~t:>
28236:                                                                        . ...,,.UlJI.,fl<' •        .              .
28237: irtl~~misajan lop~n. . f'ämä _aika . voi olla
28238: 
28239:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1978.
28240: 
28241: 
28242: 
28243: 
28244: 087801225K
28245: 2                                              1978 vp.
28246: 
28247: 
28248: 
28249: 
28250:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28251: 
28252:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yhteydessä toteuttaa väritelevisioluvan ja mus-
28253: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tavalkoisen television luvan yhdistämistä ja täs-
28254: olette 3 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-         tä aiheutuvaa hyvitysmenettelyä. Kun yhtiön
28255: jeenne n:o 1852 ohella toimittanut valtioneu-         rahoitustilanne lupamaksujen korotusten joh-
28256: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          dosta vuoden 1977 alkupuolella parani, voi-
28257: kansanedustaja Seppo Tikan näin kuuluvasta            tiin ajatella toimenpiteitä em. päätöksen pahim-
28258: kirjallisesta kysymyksestä n:o 373:                   pien epäkohtien lieventämiseksi. Yleisradion ta-
28259:                                                       holta kuitenkin tällöin ilmoitettiin, ettei yhtiön
28260:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        talous kestä hyvitysmenettelyn ottamista käy-
28261:        ryhtyä selvittääkseen televisioitten kat-      täntöön kokonaisuudessaan ja näin ollen jou-
28262:        selulupakäytännössä olevat turhat moni-        duttiin osaratkaisuun. Vaitioneuvosto antoikin
28263:        mutkaisuudet?                                  12. 5. 1977 päätöksen (389/77), jolla em. val-
28264:                                                       tioneuvoston päätöksen 5 § :n voimaantulosään-
28265:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nöstä muutettiin siten, että niiden väritelevision
28266: vasti seuraavaa:                                      haltijoiden, joilla ennen säännöksen voimaan
28267:    Yleisradion pääasiallisena tulonlähteenä on        tuloa, eli ennen 1. 9. 1977, oli molemmat voi-
28268: vastaanottolupamaksuista saatu tuotto. Yleis-         massaolevat luvat ( väritelevisiolisälupa ja mus-
28269: radiotoiminnalle asetettujen tavoitteiden saavut-     tavalkoisen television lupa), em. luvat yhdiste-
28270: tamiseksi on välttämätöntä Yleisradion talou-         tään ja yhdistämisen jälkeen tarpeettomaksi käy-
28271: dellisen aseman turvaaminen. Yhtiön taloudelli-       vän luvan hinnasta hyvitetään käyttämättä jää-
28272: nen tilanne syksyllä 1976, jolloin kysyjän mai-       vän lupakauden osuus. Tällä päätöksellä oli
28273: nitsema valtioneuvoston päätös tehtiin, oli erit-     tarkoitus poistaa se epäkohta, että luvanhaltijat,
28274: täin vaikea. Vaikkakin lupamaksutulot olivat          jotka olivat ostaneet väriluvan ennen säännös-
28275: markkamääräisesti nousseet, olivat lupatulot to-      ten muuttamista ja joilla ei näin ollen ollut
28276: siasiallisesti vähentyneet rahanarvon heikkene-       mahdollisuutta ennakoida järjestelmän muuttu-
28277: misen myötä. Samalla yhtiön menot olivat              mista, joutuisivat taannehtivasti säännöstöstä
28278: kasvaneet toisaalta kustannusten noustessa ylei-      kärsimään.
28279: sen palkka- ja hintakehityksen johdosta ja               Viime vuoden syyskuun alusta lukien ei il-
28280: toisaalta toiminnan laajentumisen vuoksi. Ta-         man Yleisradio Oy:n rahoitustilanteen heikke-
28281: loudellisen tilanteen vaikeutta osoittaa mm. se,      nemistä tai ennenaikaista lupamaksujen koro-
28282: että yhtiöllä oli rahoitusvajausta usean sitä edel-   tusta vielä ollut mitään mahdollisuutta ulottaa
28283: tävän tilikauden aikana, mm. yhtiön tulos tili-       yhdistämis- ja hyvitysmenettelyä koskemaan
28284: vuodelta 1975/1976 osoitti 16,8 miljoonan             niitä mustavalkoisen television luvanhaltijoita,.
28285: markan alijäämää. Yleisradiovastaanottoa tar-         jotka ostavat väritelevisioluvan edellämainitun
28286: koittavista laitteista ja luvista annetun valtio-     säännnöksen voimaan tultua. Lupien yhdistä-
28287: neuvoston päätöksen 5 §:ää muutettiin 28. 10.         mis- ja hyvitysmenettely ns. vanhojen luvanhal-
28288: 1976 annetulla valtioneuvoston päätöksellä            tijoiden osalta saatiin vasta kuluvan vuoden
28289: ( 881/7 6). Muutoksella poistettiin ääniradiolu-      heinäkuun loppuun mennessä pääpiirteissään
28290: vat ja tarkistettiin lupamaksujen suuruutta se-       suoritetuksi.
28291: kä määrättiin, että väritelevisiolupa oikeuttaa          Yleisradion taloudellinen asema on tilikau-
28292: myös mustavalkoisen television käyttämiseen.          della 1977/1978 kohentunut. Näin ollen on
28293: Tässä vaiheessa ei kuitenkaan Yleisradion hei-        mahdollista aikaansaada lupajärjestelmään muu-
28294: kon taloudellisen tilanteen vuoksi katsottu           tos, jolla vähennetään luvanhaitijoille lupalajis-
28295: voitavan uuteen lupajärjestelmään siirtymisen         ta toiseen siirtymisestä aiheutuvia tappioita ..
28296:                                                                                                 . , >'·'
28297:                                              N:o 373                                                :3
28298: 
28299: Liikenneministeriöstä onkin tarkoitus lähiaikoi-    sestä. Samalla liikenneministeriön tarkoitukse-
28300: na esitellä valtioneuvostolle yleisradiovastaan-    na on myöntää helpotusta em. valtioneuvoston
28301: ottoa tarkoittavista laitteista ja luvista anne-    päätöksessä tarkoitetun lupamaksun suorittami-
28302: tun valtioneuvoston päätöksen (291/33) muut-        sesta siten, että siirryttäessä väritelevisiolupaan
28303: tamista siten, että lupakausi lyhennetään puo-      mustavalkoisen television luvan voi sanoa irti
28304: leksi vuodeksi, jolloin luvan haltijalle kussakin   vielä kuukauden kuluessa lupakauden umpeen-
28305: tapauksessa lupalajista toiseen siirtymisestä       kulumisesta.
28306: aiheutuva tappiokin vähenee puoleen nykyi-
28307:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
28308: 
28309:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto ·
28310: :4                                             19'78 V!).
28311: 
28312: .-.•.
28313: 
28314: 
28315: 
28316: 
28317:                               T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
28318: 
28319:         I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     av Rundradions ansträngda ekonomiska läge,
28320:   aqg~f.har,Ni,Herr Taltll~n, med Eder skrivel-       möjligt att i samband med övergången tili det
28321:   se. nr 1852 av den 3 oktober 1978 tili veder-       nya systemet förverkliga en sammanslagning av
28322:   börande medlem av statsrådet översänt avskrift      färgtelevisionslicensen och lieensen för svartvit
28323:   av följande av riksdagsman Seppo Tikka un-          television jämte härav föranlett gottgörelseför-
28324:   dertecknade spörsmål nr 3 73:                       farande. När bolagets finansieringsläge tili följd
28325:                                                       av de förhöjda licensavgifterna förbättrades i
28326:               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    början av år 1977, kunde man tänka sig åt-
28327:             ta i avsikt att reda ut det onödigt       gärder för avlägsnande av de värsta missförhål-
28328:             komplicerade TV-licensförfarandet?        landena i förenämnda beslut. Från Rundradion
28329:                                                       meddelades emellertid härvid, att bolagets eko-
28330:      Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nomi inte tål att gottgörelseförfarandet tas i
28331:   samt anföra följande:                               bruk i sin helhet, och sålunda stod man inför
28332:      Rundradions huvudsakliga inkomstkälla ut-        en dellösning. Statsrådet utfärdade 12. 5. 1977
28333:   görs av den avkastning som erhålls genom li-        ett beslut ( 389/77), varmed ikraftträdelsestad-
28334:   censavgiften för mottagare. Tryggandet av           gandet tili 5 § i förenämnda statsrådsbeslut
28335:   Rundradions ekonomiska ställning är ound-           ändrades så, att för de innehavare av färgtele-
28336:   gängligt för att man skall uppnå de mål som         visionsmottagare, som före stadgandets ikraft-
28337:   uppställts för rundradioverksamheten. Bolagets      trädande, dvs. före 1. 9. 1977, hade båda de
28338:   ekonomiska läge hösten 1976, när det av spörs-      gällande licenserna ( licens för färgtelevision
28339:   målsställaren nämnda statsrådsbeslutet fattades,    och licens för svartvit television), dessa lieen-
28340:   var synnerligen svårt. Fastän inkomsterna av        set sammanslås och av priset på den licens
28341:   licensavgifterna stigit tili markbeloppet, hade     som blir onödig gottgörs en del, som motsvarar
28342:   licensinkomsterna de facto minskat som en           den andel av tillståndsperioden, viiken blir out-
28343:   följd av det försämrade penningvärdet. Samti-       nyttjad. Avsikten med detta beslut var att av-
28344:   digt hade bolagets utgifter ökat å ena sidan        lägsna missförhållandet, att licensinnehavare,
28345:   genom att kostnaderna stigit med anledning av       som köpt färgtelevisionsmottagare före ändring-
28346:   den allmänna löne- och prisutvecklingen och å       arna av stadgandena och som sålunda inte haft
28347:   andra sidan på grund av den utvidgade verk-         möjlighet att förutsäga det ändrade systemet,
28348:   samheten. Det svåra ekonomiska läget utvisas        skulle bli lidande på grund av de retroaktiva
28349:   bl.a. av att bolaget hade finansieringsunderskott   stadgandena.
28350:   under flera av de föregående räkenskapsperio-          Sedan början av september i fjol har man
28351:   derna, bl.a. uppvisade bolagets avkastning          inte utan att därigenom försämra Rundradio-
28352:   för räkenskapsåret 1975/1976 ett underskott         bolagets finansieringsläge eller utan förtida höj-
28353:   på 16,8 milj. mk. I statsrådets beslut              ningar av licensavgifterna, haft några som helst
28354:   angående anläggningar för och tilistånd till        möjligheter att utsträcka sammanslagnings- och
28355:   rundradiomottagning ändrades 5 § genom              gottgörelseförfarandet tili att omfatta de inne-
28356:   statsrådets beslut 28. 10. 1976 (881/76).           havare av licens för svartvit televisionsmotta-
28357:   Genom ändringen slopades lieensen för ljud-         gare, som köper färgtelevisionslicens efter det
28358:   radioanläggning och justerades licensavgif-         att ovannämnda stadgande trätt i kraft. Sam-
28359:   ternas storlek samt fastställdes, att tilistånd     manslagnings- och gottgörelseförfarandet i frå-
28360:   för färgtelevision berättigar även tili använd-     ga om s.k. gamla licensinnehavare kommer tili
28361:   ning av svartvit televisionsmottagare. I detta      huvuddelen att vara genomfört först tili ut-
28362:   skede ansåg man det emellertid inte, på grund       gången av juli innevarande år.
28363:                                            N:o 373                                               5
28364: 
28365:    Rundradions ekonomiska ställning har för•      halvt år, varvid också den förlust, som i vart-
28366: bättrats under räkenskapsperioden 1977/1978.      dera fallet otsakas licensinnehavare vid över-
28367: Under dessa förhållanden är det möjligt att       gång från ett slag av licens tili ett annat,
28368: åstadkomma en ändring i licenssystemet, var-      minskar med hälften. Samtidigt har trafikminis-
28369: med licensinnehavarnas förluster tili följd av    teriet för avsikt att bevilja lättnad i erläggan-
28370: övergång från ett slag av licens tili ett annat   det av i ovannämnda statsrådsbeslut avsedda
28371: kan minskas. Trafikministeriet avser därför att   licensavgift så, att man vid övergång tili färg-
28372: inom kort förelägga statsrådet en ändring av      televisionslicens kan säga upp en licens för
28373: statsrådets beslut angående anläggningar föt      svartvit televisionsmottagare ännu inom en
28374: och tillstånd tili rundradiomottagning ( 291/     månad efter det att licensperioden gått ut.
28375: 3 3 ) så, att licensperioden förkortas tili ett
28376:      Helsingfors den 10 november 1978.
28377: 
28378:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
28379: 
28380: 
28381: 
28382: 
28383: 087801225K
28384:                         ·.: ;.
28385: 
28386:                              ·'.
28387:       1     1~···--
28388:              .!
28389:       j,j
28390: 
28391: 
28392: 
28393: 
28394:              1<:
28395: li   ,j··      ••"\.,
28396:                                              1978 vp.
28397: 
28398: Kirjallinen kysymys n:o 374.
28399: 
28400: 
28401: 
28402: 
28403:                                  Kortesalmi: Ilmavoimien konekannan uusimisesta.
28404: 
28405: 
28406:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
28407: 
28408:    Maassamme on äsken eli 3. 10. 78 tapahtu-          Joutuukin kysymään, tarvittiinko todella näin
28409: nut järkyttävä lento-onnettomuus, jossa kuoli      järkyttävä ilmavoimien lento-onnettomuus enc
28410: 12 julkisen elämän johtohenkilöä, joukossa kol-    nen kuin ylimmät poliittiset päätöksentekijät
28411: me kansanedustajaa sekä kolme miehistöön           ymmärtävät ryhtyä antamaan asianmukaisen ar-
28412: kuuluvaa henkilöä. Onnettomuuskone kuului          von ja asianmukaiset määrärahat puolustusliri-
28413: Suomen ilmavoimille ja oli DC-3 -merkkiä.          toksellemme, jotta se voi hyvin ja moitteetto--
28414: Tälle konetyypille on aikaisemmin:lcin sattunut    masti suoriutua tehtävistään niin rauhan kuin
28415: lentoturmia, mm. Ahvenanmaalla ja Koivulah-        kriisinkin aikana.
28416: desSta.                                               Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
28417:    Tunnetusti valtiovalta on kansanrintamasuun-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28418: tauksen aikana ollut kitsas puolustuslaitoksen     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28419: asialiisiliekin kalustonuudistustoiveille. Oman    vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
28420: maamme puolustuslaitosta on muutenkin jo
28421: pitkään maassamme julkisessa sanassa ja poliit-             Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-
28422: tisten päätöksentekijöldenkin joukossa halven-            miin ilmavoimien konekannan uusimi-
28423: nettu ja pyritty sen arvostusta :madaltamaan.             seksi tarpeellisilta osin suurten lento-on-
28424: Tämä tietoinen puolustuslaitoksemme arvostuk-             nettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi se-
28425: sen madaltamispyrkimys on juuri osaltaan vai-             kä muutenkin puolustuslaitoksen hei-
28426: kuttanut siihen, että puolustuslaitos on monelta          kohkon materiaalitilanteen kohentami-
28427: osin joutunut operoimaan vanhan ja vanhentu-              seksi?
28428: neen _•kaluston varassa. Näin on ollut myös il-
28429: mavoimien osalta.
28430:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1978.
28431: 
28432:                                       J. Juhani Kortesalmi
28433: 
28434: 
28435: 
28436: 
28437: 087801156B
28438: 2                                             1978 vp.
28439: 
28440: 
28441: 
28442: 
28443:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
28444: 
28445:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lamentaarisen ·puolustuskomitean suosituksia ole
28446: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaikilta osin voitu täysin seurata, eikä myös-
28447: olette 4 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-        kään puolustusmäärärahoja lisätä. Kuitenkin
28448: jeenne n:o 1853 ohella toimittanut valtioneu-        työllisyyden parantamiseksi eräillä tärkeillä am,
28449: vo,ston ·asianomaisen jäsenen vastattavaksi jäl-     mattialoilla on puolllstusministeriölle myönnetty
28450: jennöksen kansanedustaja J. Juhani Kortesal-         lisämäärärahoja puolustusvoimien kaluston uu-
28451: men näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä       simista varten. Täten on kuluvana vuonna mm.
28452: n.:o 374:                                            tilattu meripuolustukselle uusia aluksia.
28453:                                                         Ilmavoimien lentokalusto on viime vuooina
28454:          Aikooko Hallitus kiireesti ryhtyä toi-      ollut erityisesti uusimisen kohteena. Lapin Len-
28455:        miin ilmavoimien konekannan uusimF            nostolie on hankittu nykyaikaisia Draken-tais-
28456:        seksi tarpeellisilta osin suurten lento-on-   telukoneita, Karjalan Lennoston Mig-kalusto on
28457:        nettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi se-       par'aikaa uusimisen alaisena, uusiksi suihkuhar-
28458:        kä muutenkin puolustuslaitoksen hei-          joituskoneiksi on tilattu Hawk-kalustoa, kulje-
28459:        kohkon materiaalitilanteen kohentami-         tuslentolaivue on saanut keskiraskaita helikop-
28460:        seksi?                                        tereita ja kotimainen Vinka-alkeiskoulutuskone
28461:                                                      on sarjatuotannossa.
28462:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Suunnitelmien mukaan ilmavoimien DC-3
28463: vasti seuraavaa:                                     -,lentokoneet oli tarkoitus pitää käytössä· 1980-
28464:   Puolustusvoimien materiaalisen · valmiuden         luvun puoliväliin asti. Koska mainittujen konei-
28465: pitkän. tähtäyksen kehittämissuunnitelma perus-      den huolto tulee ilmeisesti kohtaamaan lisään-
28466: tuu pääosin parlamentaarisen puolustuskomi-          tyviä vaikeuksia, on puolustusministeriön toi-
28467: tean esittämiin suosituksiin. Vuosittaisten puo-     meksiannosta käynnistetty selvitystyö DCc3 .-ka-
28468: lustusmäärärahojen osuus on ollut noin 5 %           luston korvaamiseksi uudella lentokuljetuskalus-
28469: valtion tulo- ja menoarviosta sekä uusinta- ja       tolla. Varsin perusteellisen tutkimustyön tUlok-
28470: perushankintojen osuus siitä noin viidennes.         sien perusteella tullaan tekemään päätös .uuden
28471:    Valtion talouden vaikeuksien johdosta ei par-     kaluston hankinnasta.
28472:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1978.
28473: 
28474:                                                               Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
28475: 
28476: 
28477: 
28478: 
28479:                                                                                             ., ..:i ,,··.·
28480:                                              N:o 374                                                3
28481: 
28482: 
28483: 
28484: 
28485:                           T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
28486: 
28487:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        anslagen. Emellertid har försvarsrninisteriet, för
28488: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       främjande av sysselsättningen på vissa viktiga
28489: nr 1853 av den 4 oktober 1978 till vederbö-         yrkesområden, beviljats tilläggsanslag för för-
28490: rande medlem av statsrådet översänt avskrift av     nyande av försvarsmaktens materiel. Sålunda
28491: följande av riksdagsman J. Juhani Kortesalmi        har man under innevarande år bl.a. beställt nya
28492: undertecknade spörsmål nr 374:                      fartyg för sjöförsvaret.
28493:                                                        Under de senaste åren har flygvapnets flyg-
28494:          Avser Regeringen att i brådskande          materiel speciellt varit föremål för förnyande.
28495:        ordning vidta åtgärder för att tili erfor-   Man har skaffat nya Draken-stridsplan tili La-
28496:        derliga delar förnya flygvapnets maskin-     pin Lennosto, Karjalan Lennostos Mig•materiel
28497:        park i syfte att förebygga stora flyg-       förnyas som bäst, Hawk-materiel har beställts
28498:        olyckor samt även i övrigt förbättra för-    för att tjäna som nya jetskolningsplan, trans-
28499:        svarsmaktens materialsituation?              portflygflottiljen har fått medeltnnga heli-
28500:                                                     koptrar och det inhemska Vinka-skolflygplanet
28501:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       för elementarundervisning serietillverkas.
28502: samt anföra följande:                                  Enligt planerna var det meningen att flyg-
28503:    Utvecklingsplanen på lång sikt för försvars-     vapnets DC-3 flygplan skulle hållas i bruk tili
28504: maktens materialberedskap är huvudsakligen          mitten av 1980-talet. Emedan servicen för
28505: baserad på den parlamentariska försvarskom-         dessa plans del uppenbarligen kommer att stöta
28506: miw:!ns rekommendationer. Det årliga försvars-      på ökande svårigheter har på åtgärd av för-
28507: anslagets andel har varit ca 5 % av statsför-       svarsministeriet påbörjats ett utredningsarbete
28508: slaget och utgifternas för förnyande och grund-     i syfte att ersätta DC-3 -materielen med ny flyg-
28509: anskaffningar andel ca en femtedel härav.           transportmateriel. På basen av resultaten av
28510:    På grund av statsekonomiska svårigheter har      detta undersökningsarbete, som är synnerligen
28511: den parlamentariska försvarskommittens rekom-       grundligt, kommer heslut att fattas om anskaf-
28512: mendationer inte tili alla delar helt kunnat        fande av ny materiel.
28513: följas. lnte heller har man kunnat öka försvars-
28514:      Helsingfors den 2 november 1978.
28515: 
28516:                                                                Försvarsminister Taisto Tähkämaa
28517:                                              1978 vp.
28518: 
28519: 
28520:         •.;:
28521: 
28522: 
28523: 
28524: 
28525:                                   Söderman ym.: Wärtsilän Pernon· telakan työllisyystilanteen
28526:                                     ··. p~lastamisesta.
28527: 
28528: 
28529:                         Edu 8 k u n n -a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
28530: 
28531:    Torstaina· 28 päivänä syyskuuta l978 jättivät         rakentaminen oli edennut ·niin pitkälle, ettei
28532: Wärtsilän Pernon telakan kaikkien työntekijä-            rakentamista voitu keskeyttää. Tällöin
28533: ja toimihenkilöryhmien edustajat eduskunta-              Wärtsilä ilmoitti, että mikäli laivoille kaksi
28534: ryhp:lille
28535:         ..
28536:            seuraavan kirjelmän: .
28537:                               ~
28538:                                                         ja kolme saadaan ostaja, Wärtsilä harkitsee
28539:         ~'Me allekirjoittaneet Oy Wärtsilä Ab:n
28540:                                                          koko sarjan rakentamista. Viime keväänä
28541:     Pernon Telakan eri henkilöstöryhmien                eräin järjestelyin alukset myytiin norjalai-
28542:     edustajat olemme käsitelleet telakan nykyis-        selle varustamolle. Tällöin Wärtsilän ilmoit-
28543:     tä työllisyystilannetta ja päättäneet kääntyä        tamat edellytykset koko sarjan rakentami-
28544:     valtiovallan puoleen työllisyytemme turvaa-          seksi olivat olemassa.
28545:     miseksi.                                                11. 09. 1978 Wärtsilän johto ilmoitti ettei
28546:         Oy Wärtsilä Ab Pernon Telakka on                se ole valmis tekemään rakentamispäätöstä,
28547:     valmistunut vuoden 1975 lopulla. Telakka            koska kahden aloittamatta olevan laivan
28548:     on Suomen nykyaikaisin ja suunniteltu                rakentaminen merkitsisi ylivoimaisia raken-
28549:     siten, että se soveltuu myös muun raskaan            tamiskustannuksia ilman tilaajaa. Pernon
28550:     metallin kuin laivojen valmistukseen.                telakan työllisyyden turvaamiseksi LPG-
28551:         Työntekijöitä telakalla oli vuoden 1977          tankkerien rakentaminen on ratkaisevaa.
28552:     lopulla n. 1 500. Henkilömäärä on nyt n.            Yhden tankkerin rakentaminen turvaisi noin
28553:     1 200, josta määrästä on 'toistaiseksi lomau-       seitsemällesadalle työntekijälle työtä vuoden
28554:     tettuina' noin 140. Joka viides viikko on           ajaksi.
28555:     telakan henkilöstö lomautettuna.                        Tämän synkän tilanteen johdosta esi-
28556:         Työnantajan ilmoituksen mukaan, laskee          tämme:
28557:     telakan työmäärä viidellä sadalla henkilöllä            Valtiovallan tulee yhdessä Wärtsilän
28558:     vuoden vaihteeseen mennessä. Viimeinen              johdon kanssa tutkia mahdollisuudet raken-
28559:     rakenteilla oleva laiva tulee valmistumaan          taa ko. tankkerit ottamalla huomioon mm.
28560:     vuoden 1979 kesällä. Uusia tilauksia ei ole         Nesteen varustamotoiminnan.
28561:     tiedossa.                                               Mielestämme valtiovallan tulee myötä-
28562:         Mikäli työtä ei saada, on työttömien            vaikuttaa omalta osaltaan Wärtsilä-yhtymän
28563:     määrä noussut 1 500:lla ja maksettavien             ja Viking-Line'n käymiin neuvotteluihin
28564:     työttömyyskorvausten määrä n. 1 600 000             siten, että jo tilatun laivan lisäksi tehdään
28565:     markalla. Koko henkilöstömäärästä on 64             uusi sopimus toisen aluksen rakentamisesta,
28566:     prosenttia 24-35-vuotiaita, joilla asunto-          johon varustamolla on ns. optio. Lisäksi
28567:     ja perhesuunnitelmien toteutus on vasta             valtiovallan tulee ryhtyä toimenpiteisiin
28568:     alussa.                                             kaikkien suomalaisten laivanvarustamojen
28569:         Pernon telakan rakentamispäätös tehtiin         alushankintojen kohdistamiseksi kotimaan
28570:     kolmen norjalaisen varustamon tilattua seit-        telakoille.
28571:     semän LPG-tankkeria Wärtsilältä. Varus-                 Valtiovallan tulisi kannustaa kotimaisia
28572:     tamo, joka oli tilannut toisen ja kolmannen         varustamoja rakennuttamaan Proomukalus-
28573:     sekä kaksi viimeistä alussarjasta, joutui           totoimikunnan tutkimuksen mukaista ran-
28574:     taloudellisten vaikeuksien vuoksi luopu-            nikko· ja sisävesikuljetuskalustoa Saimaan
28575:     maan tilauksestaan. Laivojen kaksi ja kolme         kanavan liikenteeseen.
28576: 0878012261
28577: 2                                            1978 ·~p.
28578: 
28579:         Wärtsilä käy neuvotteluja tälläkin het-          taloudellisia etuja ja samalla ottami,.buo-
28580:     kellä Neuvostoliiton kanssa mm. patalaiva-           mioon kansantaloudelliset tarpeet."
28581:     tilauksen saamiseksi Pernon telakalle. Val-
28582:     tiovallan tulee myötävaikuttaa neuvottelui-       Edellä oleva kirjelmä selvittää varsin seikka-
28583:     hin siten, että sopimus tilauksesta voidaan    peräisesti Turun alueen erästä kipeää työllisyys-
28584:     allekirjoittaa mahdollisimman pian.            poliittista ongelmaa. Asian tärkeyttä korostaa
28585:        Laivanrakennusteollisuudessa on koko        edelleen se, että eri työntekijäryhmät ja toimi-
28586:     illanilman puitteissa ylikapasiteettia, mikä   henkilöt .olivat tämän kirjelmän takana yksi-
28587:     ei näytä poistuvan lähivuosina. Tätä taus-     mielisesti. Siksi asia vaatii tvövoimaviranomais-
28588:     taa vasten yhteiskunnan antama tuki eri        ten taholta erityisiä toimenpiteitä telakkateolli-
28589:     muodoissa myös suomalaisille telakoille on     suuden työpaikkojen pelastamiseksi.
28590:     perusteltua, jotta välttämätön rakenne-           Edellä olevaa11 viitaten ja valtiopäiväjärjes-
28591:     uudistus saadaan toimeenpantua mahdolli-       tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
28592:     simman joustavasti henkilöstön kannalta        me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
28593:     katsoen.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen 'kysy-
28594:        Suhtaudumme myönteisesti yhteiskunnan       myksen:                                 . ·
28595:     tukitoimiin, mutta katsomme, että tuen
28596:     antarnitien edellyttää, ettei tukea anneta                Mihin toimenpltelSlln Hallitus aikoo
28597:     vastikkeettomasti, vaan painottaen työ-                 ryhtyä Wä-rtsilän Pernon telakan työlli-
28598:     voimapoliittisia näkökohtia ennen yrityksen             syystilanteen pelastamiseksi?      ·
28599:      Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 1978.
28600: 
28601:          }1iCob Söderman              Juhani Raudasoja                Oili Suomi
28602:          Olli Helminen                Pertti Paasio                   Paula Eenilä
28603:                                       Ensio Laine
28604:                                               N:.o ,37:5                                              3
28605: 
28606: 
28607:                                                                                                  ' ; ·J(j
28608: 
28609: 
28610: 
28611:                                                                                                      !:{;
28612: 
28613: 
28614: 
28615: 
28616:                         Ed u. s k u.ri n a..n Herra Puhe m i e he 11 e.
28617: 
28618:    Valtiol,läiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa    turvin tilattu SF-Linen matkustaja-atus, jorika
28619: mainitussf!, ,tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     terästyöt valmistuvat parin kuukauden kulues~a..
28620: olette 4 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir"        Sen jälkeen loput tästä. työstä tehd!iän TutQP,
28621: jeenne n:o 1857 ohella toimittanut valtio-           telakan varusteluosastolla.                     .'
28622: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Lisäksi Turun telakalle on tänä vuonna saatu
28623: kansanedustaja Jacob Södermanin ym. näin             tilauksina Norjasta kolme öljynporaustoimintaan
28624: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 375:       liittyvää huoltoalusta. Näiden työllistävä vaiku-
28625:                                                      tus ei kuitenkaan Turun telakoiden kokonais-
28626:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kapasiteettiin nähden ole riittävä eivätkä aluk-
28627:        ryhtyä Wärtsilän Pernon telakan työlli-       set vuodenvaihteen jälkeen ratkaise teräspuolen
28628:        syystilanteen pelastamiseksi?                 työllisyysongelmaa. Sen sijaan varustelupuoli on
28629:                                                      ensi kesään saakka lähes täyskuormitettu. Kyse-
28630:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lyssä mainittujen kolmen LPG-tankkerin raken-
28631: vasti seuraavaa:                                     taminen on jo niin pitkällä, että ne työllistävät
28632:    Tilauskannan kehitys viime aikoina suomalai-     enää lähinnä varusteluosastoja.
28633: sessa telakkateollisuudessa osoittaa telakka-            Turun telakoista Pernon telakan työllisyys
28634: teollisuuden lähitulevaisuuden näkymien olevan       (lähinnä teräspuolen työt) on näin ollen hei-
28635: edelleen synkkiä. Nämä kehitysnäkymät eivät         kompi ja siksi on viimeksi saatu yhtä alusta kos-
28636: koske ainoastaan Oy Wärtsilä Ab:n Pernon             keva norjalaistilaus siirretty kokonaan runko-
28637: telakkaa vaan suomalaista laivanrakennusteolli-      työltään tehtäväksi Pernossa. Tämä lievittää
28638: suutta kokonaisuudessaan. Äskettäin valmistu-       osaltaan tulevan helmi-maaliskuun työllisyys-
28639: neen teollisuusneuvottelukunnan telakkajaoston      tilannetta Pernossa. Lisäksi on huomattava, että
28640: arvion mukaan telakkateollisuuden tämän hetki-      seuraava alus, jonka tilauksen saamisesta mah-
28641: sen tilauskannan mukaan nykyisistä tilauksista      dollisimman pian Oy Wärtsilä Ab:lla on hyviä
28642: viimeiset toimitukset tulevat tapahtumaan vuo-      toiveita, tullaan tekemään Pernossa niin suurel-
28643: den 1980 jälkipuoliskolla ja heti vuoden 1981       ta osin kuin mahdollista.
28644: alussa.                                                 Kyselyssä mainitun LPG-tankkerisarjan kah-
28645:    Hallitus on kuluvan vuoden I lisämeno-           den viimeisen aluksen rakentamismahdollisuuk-
28646: arviossa ja eduskunnan käsiteltävänä olevassa       sista on Pernon telakalla useaan otteeseen kes-
28647: tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1979         kusteltu työntekijöiden kanssa. Näin suuren
28648: pyrkinyt erilaisin tukitoimenpitein helpotta-       projektin kyseessä ollen on rakentaminen ilman
28649: maan telakoiden työllisyystilannetta. Toimenpi-     tilaajaa kuitenkin mahdotonta. Varastoon raken-
28650: teet on suunnattu telakkateollisuuteen yleisesti    taminen ei muissakaan maissa ole osoittautunut
28651: käytettäväksi tuen antajan harkinnan mukaan,        onnistuneeksi toimenpiteeksi eikä Suomessa ole
28652: jolloin ensisijaisiksi tuen saajiksi tulevat vai-   siihen varaakaan. Tällä hetkellä näyttää siltä,
28653: keimmassa työllisyystilanteessa olevat telakat.     että näiden alusten käyttötarve maailmalla syn-
28654: Kuluvan vuoden I lisämenoarvioon sisälty-           tyisi vasta 1980-luvulla.
28655: neestä 20 milj. mk:n määrärahasta projekti-             Yleisestä maailman laivanrakennusteollisuu-
28656: kohtaisena laivojen hintoja alentavana tukena       den tilanteesta voi vielä todeta sen, että tilauk-
28657: kotimaisten varustamojen tilauksille myönnet-       sia voi saada ainoastaan erittäin lyhyillä toi-
28658: tiin 17 milj. mk:aa Oy Wärtsilä Ab:n Turun          mitusajoilla. Tämä edellyttää töiden järjeste-
28659: telakoille, johon kokonaisuuteen Pttnon telakka     lyitä suurta joustavuutta ja myös työntekijöiltä
28660: kiinteästi kuuluu. Suurin Turun telakoiden          joustavuutta siirtyä toisiin ammatteihin, joissa
28661: työllistäjä onkin tällä hetkellä mainitun tuen      ylikuormitusta voi syntyä hyvin nopeasti saman-
28662:                                              1978 vp.
28663: 
28664:  aikaisesti kun tolSlssa ammateissa on työstä      väksyy määrärahan, on olemassa hyviä toiveita
28665:  puutetta. Joustavuus edellyttää myös koulu-       sille, että Oy Wärtsilä Ab:n Turun telakoilla
28666:  tusta rinnakkaisammatteihin. Pernon telakalla     tullaan tuen turvin rakentamaan matkustaja-
28667:  onkin kesälomista lähtien jatkuvasti ollut tar-   alus kotimaiselle varustamolle. On myös ole-
28668:  jolla työllisyyskursseja tätä varten.             massa merkkejä siitä, että kotimaiset varusta-
28669:      Lisäksi myös Pernon telakan tilausten ja      mot saattaisivat tilata tämän jälkeenkin aluksia
28670:  siten sen työllisyyden kannalta erittäin tärkeä   suomalaisilta telakoilta, jos projektikohtaista
28671:  kilpailukeino on varma ja nopea toimitusaika.     tukea valtion varoista telakoille tai aluksia
28672:  Työtaistelujen suuri määrä tällaisena aikana      tilaaville varustamoille edelleen jatkettaisiin.
28673: ei ole omiaan edistämään tilausten saantia.        Telakoiden työllisyyden turvaamiseksi ainakin
28674:  '· ·!vuoden 1979 tuh ja· menoarvioesitykseen      sille ·tasolle, jota 1980-luvun alun· ål'Vioit\i ·. ky-
28675: .Ori. varattu 20 milj. mk:n määräraha telakka-     syntä· edellyttää, tulisikin tuen jatkaniistä' vaka-
28676:  teollisuuden · tukemiseen. Mikäli eduskunta hy-   vasti harkit'.t. '' ·                   ': '· ·
28677:                                                                                             ;'> _;
28678: 
28679: .!' ·   Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1978.
28680: 
28681:                                                    Kauppa:- ja teollisuusministeri Eero Rantala
28682:                                              N:o.375                                                                               5
28683: 
28684:                                                             ,:(··.,:.
28685:                                                              ':: ,,:-
28686: 
28687:                                                                                                  ,• :1              i;i
28688:                                                                     \;.·                               :. ! -1 :~    ., '.
28689: 
28690: 
28691: 
28692: 
28693:                                                                                                            '1
28694:                                                                                                        ;··,'_,      ··i·
28695: 
28696: 
28697: 
28698:                            Tili. IUks d agen s H err. ·'fa(lll ~n.
28699:                                                                                                        ~-'; [ : '(i 1 i   i ::.:
28700:   l det ~~fte ' 37 § 1 mom. riksdagsordningen
28701:                                                                         ; :   )   :   < • •   ' : _·
28702: 
28703: 
28704: 
28705: 
28706:                                                     som SF Line tack vare nämnda stöd beställt
28707: anger har Ni, Herr Talman, med Ede.r skrivelse      och vars stålarbeten blir färdiga.jnom:\ett.··par
28708: av den 4' oktober 1978 nr 1857 tili veder-          månader. Därdter t1tförs den återståeAoe delen
28709: börande.medlem av statsrådet för avgivande av       av arbetet vid ·utrustningsavdelningeJ4.• · .
28710: svar översänt avskrift av följande av riksdags-        Från Norge har Abovarven dessurom mot-
28711: man Jacob Söderman m. fl. ställda skriftliga        tagit beställningar på tre servicefartyg' för an-
28712: spörsmål nr 3 7 5:                                  vändning vid oljeborrning. Dessa fartyg$ syssel-
28713:                                                     sättande effekt är dock med avseende på var-
28714:           Vilka åtgärder har Regeringen för         vens totala kapacitet otillräcklig och ·Iöser inte
28715:        avsikt att vidta för att sysselsättnings-    sysselsättningsproblemet i fråga om stålarbeten
28716:        situationen vid Wärtsiläs Pernovarv          efter årsskiftet. Utrustningslinjen kommer där-
28717:        skall kunna .nörmaliseras?                   emot att vara nästan fullt sysselsatt ända till
28718:                                                     nästa sommar. Byggandet av de i spörsmålet
28719:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        nämnda LPG-tankrarna har redan framskridit
28720: anföra följande:                                    så långt, att det numera sysselsätter närmast
28721:    Beställningsbeståndets    utveckling    inom     bara utrustare.
28722: skeppsvarvsindustrin har under de senaste              Inom Abovarven har alltså Pernovarvet, och
28723: tiderna visat, att de närmaste framtids-            där framför allt stålarbetslinjen, den svagaste
28724: utsikterna inom branschen är alltjämt dystra.       sysselsättningssituationen. Av denna orsak har
28725: Dessa utvecklingsutsikter gäller inte bara          man beslutat, att skrovarbetet i fråga om den
28726: Pernovarvet utan hela skeppsbyggnadsindustrin.      från Norge senast mottagna beställningen av ett
28727: Enligt den bedömning som industridelegatio-         fartyg skall i sin helhet utföras där. Detta kom-
28728: nens skeppsvarvssektion nyligen publicerat kom-     mer att i viss mån underlätta arbetsläget vid
28729: mer de sista beställningarna enligt orderböcker-    varvet i nästa års februari och mars månader.
28730: na att levereras under 1980 års senare hälft        Dessutom har man också beslutat, att det nästa
28731: eller strax efter början av år 1981.                fartyget, om vars beställning i en ganska nära
28732:    Regeringen har i innevarande års första till-    framtid Oy Wärtsilä Ab hyser goda förhopp-
28733: läggsbudget ävensom i statsförslaget för år         ningar, kommer att tili en så stor del som
28734: 1979, vilket som ännu behandlas vid riksdagen,      möjligt byggas vid Pernovarvet.
28735: intagit olika stödåtgärder för att underlätta          Möjligheterna tili byggande av de två sista
28736: sysselsättningsläget vid skeppsvarven. Atgärder-    fartygen i den LPG-tankerserie som även i
28737: na har riktats på varvsindustrin i allmänhet så,    spörsmålet omnämnts har i flera repriser dryf-
28738: att stödets allokering skulle ske efter beviljar-   tats vid palavrer med arbetstagarsidan vid
28739: nas prövning, varvid de varv som ur syssel-         Pernoverket. I fråga om ett projekt av denna
28740: sättningssynpunkt befinner sig i det sämsta         storleksklass är det dock omöjligt att påbörja
28741: läget skulle ha högsta prioritet. Av det anslag     byggnadsarbetet utan föregående beställning.
28742: på 20 miljoner mark som ingick i årets första       Byggnad av fartyg för upplagring har inte visat
28743: tiliäggsbudget för att användas såsom projekt-      sig vara en lyckad åtgärd i något land, och i
28744: mässigt stöd för sänkande av priserna i fråga       Finland har man inte ens råd att göra så. För
28745: om fartyg beviljades 17 miljoner mark åt Oy         ögonblicket är det uppenbart att sådana fartyg
28746: Wärtsilä Ab:s varv i Abo, tili vilka även           skulle behövas i världen först på 1980-talet.
28747: Pernovarvet intimt hör. Det sysselsättnings-           Beträffande dagens allmänna skeppsbyggnads-
28748: mässigt viktigaste byggnadsuppdraget vid Abo-       marknad kan vidare konstateras, att beställ-
28749: varven är för ögonblicket ett passagerarfartyg      ningar nu kan erhållas endast med ytterst korta
28750: 087801226L
28751: 6                                              1978 vp.
28752: 
28753: leveranstider. Detta förutsätter en stor smidig-         I statsförslaget för år 1979 ingår ett anslag
28754: het vid organisering av arbeten och hos arbets-       på 20 miljoner mark för stödjande av skepps-
28755: tagarna dessutom god beredskap att vid behov          varvsindustrin. Godkänner riksdagen sagda an-
28756: övergå tili ett helt annat yrke, i vilket akut        slag, finns det goda förhoppningar om att en
28757: behov av arbetskraft kan uppstå mycket snabbt         del av stödet kan användas för byggandet av
28758: samtidigt som man i andra yrken lider av brist        ett passagerarfartyg för en inhemsk redare
28759: på arbete. En dylik flexibilitet förutsätter även     Vissa teeken tyder även på, att inhemska rede-
28760: omskolning till alternativa yrke11.. Vid Perno-       rier skulle även. i fortsättningen kunna beställa
28761: varvet har sedan sommarledigheterna fortgå-           fartyg av finska skeppsvarv, om det projekt-
28762: ende a,n~rdnats sysselsättningskurser i nämnda        mässiga stödet för skeppsvarven eller sådana
28763: syfte>• .1'·'·                     '  . • '  ·        rederier som beställer fartyg fortsätts. För att
28764:    En'·· kort · · och säker leveranstid ···utgör en   sysselsättningen vid .skeppsvarven skulle kunna
28765: ytterstViktig förutsättning för nya•beställningar     upprätthållas åtminstone vid den nivå ·som den
28766: och en tryggad sysselsättning' även ·. vid Perno-     beräknade · .efterfrågan i början av 1980-talet
28767: varvet·. Frekventa arbetsstrider i · nuvarande        förutsätter borde fortsättning av detta stöd
28768: svåra··ti.det är inte ägnade att främja erhållandet   allvarligt övervägas.
28769: av nya beställningar.
28770:      Helsingfors den 9 november 1978.
28771:        ·'.
28772:                                                        Handels- och industriminister Eero. Rantala
28773:                                               1978 vp.
28774: 
28775: Kirjallinen kysymys n:o 376.
28776: 
28777: 
28778: 
28779: 
28780:                                  Saimo: Pienyrittäjän liikevaihtoveron suol1~ttamisvelvollisuudesta.
28781: 
28782: 
28783:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28784: 
28785:    Kuluvan vuoden heinäkuun alussa tuli voi-        perusteella. Myös luottotappioiden huomioimi-
28786: maan kirjanpitolain muutos, jonka mukaan            neo vasta joskus myöhemmin on raskasta pien-
28787: kaikki verovelvolliset tulivat samanlaiseen ase-    yrittäjille.                              .
28788: maan liikevaihtoveron suoritusvelvollisuuden            Liikevaihtoveron maksaminen lasku tuksen
28789: syntymisajankohtaan nähden. Uuden lain mu-          perusteella on useassa tapauksessa pienyrittä-
28790: kaan lasketaan vero niiden laskutus- tai muiden     jille kohtuuton. Lainsäädäntöä tulisikin muut-
28791: veloitusmäärien perusteella, joilla verovelvolli-   taa siten, että pienyrittäjä voisi maksaa liike-
28792: nen on toimittamastaan tavarasta ostajaa tai        vaihtoveronsa kuukausittain kertyneiden tulo-
28793: asiakasta kuukauden aikana veloittanut. Aikai-      jen perusteella.
28794: semman lain mukaan vähittäisverovelvollisille           Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
28795: vero laskettiin kuukauden aikana kertyneiden        jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtio-
28796: tulojen perusteella, laskutusajankohdan vaikut-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
28797: tamatta asiaan.                                     seuraavan kysymyksen:
28798:    Uusi lainsäädäntö on asettanut monet pien-
28799: yrittäjät varsin vaikeaan taloudelliseen asemaan.              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
28800: Varsinkin näinä vaikeina taloudellisina aikoina             siin liikevaihtoverolain muuttamiseksi
28801: laskujen suoritus käy usein varsin hitaasti,                siten, että pienyrittäjät voisivat maksaa
28802: mutta tavaran toimittaja joutuu kuitenkin mak-              liikevaihtoveron kertyneiden tulojen ei-
28803: samaan liikevaihtoveronsa lähetettyjen laskujen             kä 1askutuksen perusteella?
28804:     · Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1978.
28805: 
28806:                                             Sylvi Saimo
28807: 
28808: 
28809: 
28810: 
28811: 087801159E
28812: 2                                              1978 vp.
28813: 
28814: 
28815: 
28816: 
28817:                          Ed u s k u n111 a n Herra Puhe m i e he 11 e.
28818: 
28819:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dostui pääosiltaan samaksi kuin se oli ollut
28820: måihiti:lssa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ennen 1. 7. 1978 voimaantullutta lainmuutosta.
28821: olette 5 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-         Niinpä pienyrittäjät ovat pääsääntöisesti oikeu-
28822: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      tetut edelleen suorittamaan veron kertyneiden
28823: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       maksujen mukaan.
28824: Sylvi Saimon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         Liikevaihtoverotoimistot ovat lain 21 §:n
28825: myksestä n:o 376:                                     2 momenttia koskevissa ratkaisuissaan kuiten-
28826:                                                       kin omaksuneet tiukan tulkinnan ja katsoneet,
28827:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       että yksinomaan vähittäiskauppaa tai· siihen
28828:         siin liikevaihtoverolain muuttamiseksi        verrattavaa toimintaa harjoittavalla verovelvol-
28829:        ·siten, että pienyrittäjät voisivat maksaa     lisella tarkoitetaan yritystä, joka myy tavaraa
28830:         liikevaihtoveron kertyneiden tulojen ei-      tai tekee liikevaihtoverolaissa tarkoitettuja ve-
28831:         kä laskutuksen perusteella?                   rollisia työsuorituksia pelkästään kuluttajille.
28832:                                                       Mikäli verovelvollisen liiketoimintaan säännön-
28833:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mukaisesti kuuluu myös tavaran myynti ·edel-
28834: vasti seuraavaa:                                      leen myytäväksi tai jalostettavaksi, ovat liike-
28835:    Heinäkuun 9 päivänä 1976 annetulla lailla          vaihtoverotoimistot katsoneet hänet velvolli-
28836: ( 608/76), joka tuli voimaan 1 päivänä heinä-         seksi suorittamaan veron jo laskutuksen perus-
28837: kuuta 1978, poistettiin verovelvollisten jako         teella riippumatta jälleenmyyjälle tapahtuneen
28838: tukkuverovelvollisiin ja vähittäisverovelvollisiin.   myynnin määrästä. Nämä ratkaisut ovat lähinnä
28839: Tällöin jouduttiin tarkistamaan myös liikevaih-       koskeneet maaseudulla eräiden alkutuotteiden
28840: toverolain 21 §:n veron suorittamisvelvollisuu-       keräilykauppaa ja viljakauppaa harjoittavia vä-
28841: den ·ajllnkohtaa koskevia säännöksiä.                 hittäisliikkeitä.
28842:     Pääsääntönä on lain 21 §:n 1 momentin                Liikevaihtoverolain 21 §:n 2 momentti, joka
28843: mukaän, että vero lasketaan kalenterikuukau-          säätelee, milloin vero saadaan suorittaa_ kerty-
28844: sittain niiden laskutus- tai muiden veloitusmää-      neiden myyntihintojen mukaan, jättää sijaa eri-
28845: rien perusteella, joilla verovelvollinen on osta-     laisille tulkinnoille. Lainkohdan lyhyestä sovel-
28846: jaa tai asiakasta toimitetusta tavarasta kuukau-      tamisajasta johtuen ei verotuskäytännöstä ole
28847: den aikana veloittanut. Tämän pääsäännön ulot-        vielä saatavissa ratkaisua siihen, onko vähittäis-
28848: taminen koskemaan kaikkia verovelvollisia olisi       kauppiaiden suoritettava liikevaihtoveroa las-
28849: kuitenkin kohtuuttomasti rasittanut muun              kutuksen perusteella kaikesta myynnistään pel-
28850: muassa eräiden eduskuntakyselyssä tarkoitettu-        kästään sen perusteella, että jokin harvalukui-
28851: jen pienyrittäjien toimintaa. Tämän vuoksi sää-       nen tai kausiluontoinen myynti suuntautuu jäl-
28852: dettiin liikevaihtoverolain 21 § :n 2 momentissa,     leenmyyjille eikä suoraan kuluttajille. Asiasta
28853: että yksinomaan vähittäiskauppaa tai siihen ver-      on tällä hetkellä vireillä lukuisia valituksia niin
28854: rattavaa toimintaa harjoittavalla verovelvollisella   liikevaihtovero-oikeudessa kuin korkeimmassa
28855: on edelleen oikeus laskea vero kertyneiden            hallinto-oikeudessa. Hallitus seuraa tarkoin ti-
28856: maksujen mukaan. Kun tavaran valmistustoi-            lannetta sekä, mikäli liikevaihtoverolain 21 §:n
28857: mintaa ja tukkukauppaa harjoittavat liikkeet          2 momentin tulkinta ja verotuskäytäntö mai-
28858: olivat jo aikaisemmin voimassa olleiden sään-         nittujen valitusasteiden annettua asiasta ennak-
28859: nösten mukaan olleet velvolliset tukkuvero-           koratkaisunsa muodostuu tiukemmaksi kuin
28860: velvollisina suorittamaan veron laskutettujen         mitä eri verovelvollisryhmien oikean kohtelun
28861: määrien perusteella, merkitsi lain 21 §:n 2           kannalta on pidettävä asianmukaisena, ryhtyy
28862: momentin säännös sitä, että tilanne veron suo-        tarvittaessa toimenpiteisiin lainkohdan muutta-
28863: rittamisvelvollisuuden ajankohtaan nähden muo-        miseksi.
28864:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1978.
28865: 
28866:                                                                               Ministeri Esko Rekola
28867:                                               N:o 376                                               3
28868: 
28869: 
28870: 
28871: 
28872:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28873: 
28874:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ringen den 1 juli 1978 trädde i kraft. Sålunda
28875: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       har småföretagare i enlighet med huvudstad-
28876: av den 5 oktober 1978 tili vederbörande med-        gandet fortfarande rätt att erlägga skatten på
28877: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     grundval av influtna medel.
28878: av riksdagsman Sylvi Saimo undertecknade               Omsättningsskattebyråerna har dock i sina
28879: spörsmål nr 376:                                    avgöranden rörande lagens 21 § 2 mom. om-
28880:                                                     fattat en snäv tolkning och ansett att man
28881:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i         med skattskyldig som uteslutande idkar minut-
28882:        avsikt att ändra lagen angående omsätt-      handel eller därmed jämförbar verksamhet av-
28883:        ningsskatt så, att småföretagare kunde       ser företag som säljer vara eller utför i lagen
28884:        erlägga omsättningsskatt på basen av         angående omsättningsskatt avsedda arbetspres-
28885:        influtna medel och inte på basen av          tationer enbart för konsumenter. Om den
28886:        fakturering?                                 skattskyldiges affärsverksamhet normalt också
28887:                                                     omfattar försäljning av vara för återförsäljning
28888:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      eller förädling, har omsättningsskattebyråerna
28889: samt anföra följande:                               ansett honom vara skyldig att erlägga skatt
28890:     Genom en lag ( 608/76) som gavs den 9           redan på grundvalen av fakturering, oberoende
28891: juli 1976 och som trädde i kraft den 1 juli         av försäljningen tili återförsäljate. Dessa av-
28892: 1978 upphävdes indelningen av skattskyldiga         götanden har närmast gällt minutaffäret som
28893: i partiskattskyldiga och minutskattskyldiga.        på landsorten idkat uppsamlingshandel med
28894: Därvid blev det nödvändigt att också justera        vissa primärprodukter och handel med spann-
28895: de stadganden i 21 § lagen angående omsätt-         mål.
28896: ningsskatt som rör tidpunkten för erläggandet.         Omsättningsskattelagens 21 § 2 mom. vari
28897:     Huvudregeln är enligt lagens 21 § 1 mom.        stadgas om när skatten får etläggas på grund-
28898: att skatten beräknas för kalendermånad på           val av influtna försäljningsptiser, lämnat rum
28899: basen av de fakturerade eller andra debiterade      för olika slags tolkningar. På grund av lag-
28900: belopp, för vilka den skattskyldiga under           rummets korta tillämpningstid ger beskattnings-
28901: månaden debiterat köpare eller kund för leve-       ptaxis ännu inte någon lösning på ftågan om
28902: rerad vara. Att utsträcka denna huvudregel          huruvida minuthandlarna böt ellet inte bör
28903:  tili att gälla alla skattskyldiga skulle dock i    erlägga omsättningsskatt på grundval av faktu-
28904: oskälig grad ha belastat bl.a. vissa i spörsmålet   tering för hela sin försäljning, enbart tili följd
28905: avsedda småföretagares verksamhet. Fördenskull      av att någon enstaka ellet säsongartad för-
28906:  stadgas i 21 § 2 mom. lagen angående omsätt-       säljning är inriktad på återfötsäljare och inte
28907:  ningsskatt att endast skattskyldig som uteslu-     direkt på konsumentetna. Talrika besvär i
28908:  tande idkar minuthandel eller därmed jämför-       denna fråga är anhängiga såväl i omsättnings-
28909:  bar verksamhet fortfarande har rätt att beräkna    skatterätten som i högsta förvaltningsdom-
28910:  skatten på grundval av influtna medel. Då          stolen. Regeringen följer noga med sakläget
28911:  rörelser som ägnar sig åt förfärdigande av vara    samt, såvida tolkningen av 21 § 2 mom. lagen
28912:  och partihandel redan enligt tidigare gällande     angående omsättningsskatt och beskattnings-
28913:  stadganden i sin egenskap av partiskattskyldig:1   praxis sedan nämnda besvärsinstanset givit för-
28914:  varit förpliktade att erlägga skatt på grundval    handsavgötande i frågan blit strängate än vad
28915:  av fakturerade belopp, innebär lagens 21 §         med hänsyn tili en tättvis behandling av olika
28916:  2 mom., att läget beträffande tidpunkten för       skattskyldiggruppet bör anses sakenligt, vidtar
28917:  skyldighet att erlägga skatt i huvudsak förblev    vid behov åtgärder föt att ändra lagrummet.
28918:  detsamma som det hade varit innan lagänd-
28919:       Helsingfors den 2 november 1978.
28920: 
28921:                                                                              Minister Esko Rekola
28922:                                                197&.vp.
28923: 
28924: Kirjallinen kysymys n:o 377.
28925: 
28926: 
28927: 
28928: 
28929:                                    Savola: Soisalon tieliikenneolojen parantamisesta.
28930: 
28931: 
28932:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h. e 11 e.
28933: 
28934:    Sisävesisaariston tieliikenneolot ovat vielä       Tahvolanmäen välille. Jotta Leppävirran ja
28935: tämän hetken Suomessa hyvin huonolla tolalla.         Vehmersalmen kul1tien asukkaat Soisalon saa-
28936: Maamme suurin saari, Soisalon saari, muodos-          ressa voisivat päästä asumaan siedettävissä tie-
28937: tuu Vehmersalmen, Leppävirran, Kangaslam-             liikenneolosuhteissa, olisi välttämätöntä, että
28938: min ja Heinäveden kunnista ja osin Varkau-            teiden rakentaminen jatkuisi Soisalon saaressa
28939: den kaupungista. Erityisesti Soisalon saaren          tulevina vuosina hyvin vilkkaasti. Samankaltai-
28940: pohjoisissa osissa, Vehmersalmen ja Leppävirran       sia ongelmia on myös Kangaslammin j1;1. Heinä-
28941: alueella ovat tieliikenneolot, teiden kunto ja        veden kunnissa. Olisi tarkoituksenmukaista,
28942: laatu äärimmäisen heikot. Saaren pohjoisosan          että Soisalon saarta kohdeltaisiin tienrakentami-
28943: yhdistää mantereeseen kaksi lossia, Puutossal-        sen osalta myös saaristolaiskuntana ja paran-
28944: men ja Vehmersalmen lossiyhteys. Kelirikon            nettaisiin saaren sisäistä liikenneverkostoa ja
28945: aikoina ihmiset elävät liikenteellisesti eristetys-   rakennettaisiin lisää . siltayhteyksiä · varsinkin
28946: sä asemassa kuntakeskuksiinsa päin. Soisalon          saaren pohjoispäässä niin itään kuin länteen-
28947: pohjoisten osien tieverkosto on vanhaa, mut-          kin.
28948: kaista, heikkorakenteista ja loppuunkulunutta.           Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
28949: Kuitenkin näiden teiden varsilla asuu 6 000           järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
28950: ihmistä harjoittaen pääasiallisena elinkeinonaan      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28951: maataloutta. Heikoista tieolosuhteista johtuen        vaksi seuraavan kysymyksen:
28952: osa kuntien ihmisistä suuntaa palveluksen ha-
28953: kemiset oman kuntataajaman ulkopuolelle.                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28954: Vasta nyt on valmistunut 5-6 kilometrin pi-                  ryhtyä Soisalon tieliikenneolojen paran-
28955: tuinen tieosuus Leppävirran kirkonkylän ja                   tamiseksi?
28956:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1978.
28957: 
28958:                                              Petter Savola
28959: 
28960: 
28961: 
28962: 
28963: 0878011815
28964: 2                                             1978 vp.
28965: 
28966: 
28967: 
28968: 
28969:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28970: 
28971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sain määrin otettu huomioon myös aluepoliit-
28972: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tisia ja sosiaalisia näkökohtia sekä myös supis-
28973: olette 5 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-       tuneet tiemäärärahat.
28974: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Tämän suunnitelman mukaan voitaisiin Soi-
28975: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     salon pohjoisosissa toteuttaa vuoteen 1990
28976: P. Savolan näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-      mennessä ainoastaan tieosuuksien T ahvolanmä-
28977: myksestä n:o 377:                                   ki-Konnuslahti ja Lievo--Leppämäki paranta-
28978:                                                     minen. Näistä Tahvolanmäki-Konnuslahti on
28979:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tienpidon toimenpideohjelmassa katsottu kii-
28980:        ryhtyä Soisalon tieliikenneolojen paran-     reellisemmäksi ja ajoitettu toteutettavaksi vuo-
28981:        tamiseksi?                                   sina 1981-1982 Varkauden läntisen sisään-
28982:                                                     tulotien toteuttamisen jälkeen, joka sekin on
28983:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Soisaloon johtava tieyhteys. Hankkeen suunnit-
28984: vasti seuraavaa:                                    telu on kesken. Suunnitelman uskotaan valmis-
28985:    Kysymyksen perusteluissa on todettu erityi-      tuvan vuoden 1979 lopussa. Lisäksi tie- ja ve-
28986: sesti Soisalon saaren pohjoisissa osissa, Veh-      sirakennuslaitoksen toimintasuunnitelmiin sisäl~
28987: mersalmen ja Leppävirran alueella tieliikenne-      tyy eräitä muita pienehköjä tienkohtien paran-
28988: olojen sekä teiden kunnon ja laadun olevan          tamisia Soisalossa.
28989: äärimmäisen heikon.                                    Kysymyksen perusteluosassa on ehdotettu
28990:    Teiden liikenneolosuhteet Soisalossa eivät ole   myös, että olisi tarkoituksenmukaista kohdella
28991: liikenneministeriön eikä tie- ja vesirakennushal-   Soisalon saarta tienrakentamisen osalta myös
28992: lituksenkaan mielestä tyydyttäviä. Soisalon saa-    saaristokuntana ja toivottu sisäisen tieverkon
28993: ren pohjoisosan tiestö on lähes kokonaisuudes-      parantamisen lisäksi rakennettavan lisää silta-
28994: saan kelirikkoaltista. Myös teiden geometrinen      yhteyksiä varsinkin saaren pohjoispäässä niin
28995: laatu on heikko.                                    itään kuin länteenkin.
28996:    Soisalon saaren pohjoisosan teiden liikenne-        Soisalon saareen on, päinvastoin kuin mo-
28997: määrät ovat kuitenkin varsin pienet ollen pää-      neen muuhun saareen, jo tällä hetkellä olemassa
28998: osin alle 200 autoa/vrk. Näin ollen ei ole lii-     viisi kiinteää ja neljä lassiyhteyttä yleisenä tie-
28999: kennetaloudellisia perusteita eikä mahdollisuuk-    nä. Kiinteät yhteydet ovat länteen ja itään
29000: sia tiestön parantamiseen varsinkin kun ote-        johtavilla teillä. Sen sijaan etelään ja pohjoi-
29001: taan huomioon, että teiden tekemiseen käytet-       seen johtavat yhteydet ovat lassiliikenteen va-
29002: tävissä olevat määrärahat ovat muutaman vuo-        rassa. Soisalon pohjoisosan lossien korvaami-
29003: den aikana vähentyneet yli 50 % :lla. Tiestön       nen silloilla on varsin kallista. Vehmersalmen
29004: parantamisen perusteet ovatkin lähinnä alue- ja     sillan rakentaminen maksaisi n. 16 Mmk ja
29005: sosiaalipoliittisia.                                Puutossalmen sillan rakentaminen arviolta yli
29006:    Vastaavan tasoisia heikkoja sorateitä on sekä    20 Mmk. Kun molemmilla losseilla on liiken-
29007: Kuopion läänin alueella että muualla maassa         nettä vain n. 300 autoa/vrk, ei hankkeita pi-
29008: vielä runsaasti. Useilla näistä teistä on enem-     detä kovin taloudellisina ja tehokkaina, kun
29009: män liikennettä kuin Soisalon teillä. Kuopion       otetaan huomioon käytettävissä olevat tiemää-
29010: tie- ja vesirakennuspiiri on laatinut alueensa      rärahat. Tämän vuoksi ne eivät sisälly tie- ja
29011: tieverkon runko- ja kehittämissuunnitelman,         vesirakennuslaitoksen toteuttamissuunnitelmiin
29012: jossa piiri on parhaan ymmärtämyksensä mu-          vuoteen 1990 mennessä.
29013: kaan selvittänyt, mitkä hankkeet toteuttamalla         Toimintasuunnitelmia tarkistetaan kuitenkin
29014: edistetään eniten tienpidolle asetettujen tavoit-   vuosittain. Lisäksi kunkin vuoden tulo- ja me-
29015: teiden toteutumista. Näissä tavoitteissa on jos-    noarvioesityksen ja lisätyöohjelmaesitysten laa-
29016:                                               N:o }77                                              3
29017: 
29018: tlmtsen yhteydessä harkitaan, mitä yksittäisiä       naisiin ohjelmiin. Tällainen hanke on Soisalon
29019: hankkeita esityksiin sisällytetään. Näin ollen       pohjoisosissa Tahvolanmäen-Vuorisen tien pa-
29020: toteutettavaksi saattaa esim. työllisyyden hoi-      rantaminen tien huonoimmilta osilta, joka py-
29021: don vuoksi tulla sellaisiakin hankkeita, jotka       ritään, mikäli rahoitus järjestyy, aloittamaan
29022: eivät sisälly tie- ja vesirakennuslaitoksen varsi-   jo kuluvan vuoden aikana.
29023:      Helsingissä marraskuun 1 päivänä 1978.
29024: 
29025:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
29026: 4                                           1978 vp.
29027: 
29028: 
29029: 
29030: 
29031:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
29032: 
29033:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sättning beaktar i någon mån också regional-
29034: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          politiska och sociala aspekter liksom också de
29035: velse av den 5 oktober 1978 till vederbörande      reducerade väganslagen.
29036: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        Enligt denna pian kunde man fram till ut-
29037: jande av riksdagsman P. Savola undertecknade       gången av år 1990 i de norra delarna av Soi-
29038: spörsmål nr 377:                                   salo förbättra endast sträckorna Tahvolanmäki
29039:                                                    -Konnuslahti och Lievo-Leppämäki. Av
29040:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          dessa har sträckan Tahvolanmäki-Konnuslahti
29041:        vidta i avsikt att förbättra vägtrafik-     i åtgärdsprogrammet betraktats som mera
29042:        förhållandena på Soisalo?                   brådskande och förverldigandet har förlagts
29043:                                                    till åren 1981-1982 efter det att Varkaus
29044:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      västra infartsväg, som också den är en vägför-
29045: samt anföra följande:                              bindelse till Soisalo, blivit färdigbyggd. Pla-
29046:    I motiveringen till spörsmålet konstateras      neringen av projektet är ännu inte avslutad.
29047: att vägtrafikförhållandena, liksom         också   Planen förmodas bli färdig i slutet av år 1979.
29048: vägarnas skick och beskaffenhet, särskilt i de     Vidare ingår i väg- och vattenbyggnadsverkets
29049: norra delarna av ön Soisalo, inom Vehmer-          verksamhetsplaner en del andra mindre för-
29050: salmi- och Leppävirta-områdena, är ytterst då-     bättringar av vägavsnitt på Soisalo.
29051: liga.                                                  I motiveringen till spörsmålet har också
29052:    Vägarnas trafikförhållanden på Soisalo till-    förslagsvis anförts, att det beträffande väg-
29053: fredsställer inte heller trafikministeriet eller   byggena skulle vara ändamålsenligt att betrakta
29054: väg- och vattenbyggnadsstyrelsen. Vägnätet på      Soisalo-ön som en skärgårdskommun, och ut-
29055: Soisalo-öns norra del är nästan i sin helhet       tryckts en förhoppning om att man, utöver att
29056: känsligt för menföre. Också vägarnas geomet-       förbättra det interna vägnätet, också skall
29057: riska kvalitet är svag.                            bygga mera broförbindelser, framför allt på
29058:    Trafikfrekvensen på Soisalo-öns norra delar     öns norra del, såväl österut som västerut.
29059: är dock tämligen låg, till övervägande del             Till Soisalo-ön finns i detta nu, vilket inte
29060: mindre än 200 bilar/dygn. Sålunda föreligger       är fallet med mången annan ö, fem fasta för-
29061: inga trafikekonomiska grunder och inte heller      bindelser och fyra färjförbindelser som all-
29062: möjligheter att förbättra vägnätet, i synnerhet    männa vägar. De fasta förbindelserna finns på
29063: inte om man beaktar att de disponibla anslagen     vägar som leder västerut och österut. Däremot
29064: för vägbyggen under loppet av några år har         är förbindelserna söderut och norrut beroende
29065: minskat med över 50 %. Grunderna för en            av färjtrafiken. Att ersätta norra Soisalos
29066: förbättring av vägnätet är därför närmast          färjor med broar är mycket dyrt. Byggandet
29067: regional- och socialpolitiska.                     av Vehmersalmi bro skulle kosta ca 16 milj.
29068:    Dåliga grusvägar av motsvarande klass           mk och byggandet av Puutossalmi uppskatt-
29069: förekommer fortfarande talrikt såväl inom          ningsvis över 20 milj. mk. Då trafiken på
29070: Kuopio läns område som annorstädes i landet.       vardera färjan endast är ca 300 bilar/dygn,
29071: På många av dessa vägar är trafiken livligare      anses projekten inte vara särdeles ekonomiska
29072: än på Soisalos vägar. Kuopio väg- och vatten-      eller effektiva, om man beaktar de tillbuds-
29073: byggnadsdistrikt har för sitt distrikt gjort upp   stående väganslagen. Fördenskull ingår de inte
29074: en stam- och utvecklingsplan, där distriktet       i väg- och vattenbyggnadsverkets planer före
29075: efter bästa förmåga har utrett vilka projekt       år 1990.
29076: man borde realisera för att bäst främja de mål         Verksamhetsplanerna justeras dock årligen.
29077: som är satta för väghållningen. Denna mål-         Dessutom övervägar man vid uppgörandet av
29078:                                             N:o 377                                             5
29079: 
29080: statsverkspropositionerna och tilläggsarbets-     verkets ordinarie program. Ett sådant projekt
29081: programmen vilka enskilda projekt som skall       är förbättrandet av de sämsta delarna av
29082: ingå i propositionerna. Under dessa förhållan-    vägen Tahvolanmäki-Vuorinen på norra Soi-
29083: den kan t.ex., med tanke på skötseln av sys-      salo. Avsikten är att om finansieringen kan
29084: selsättningen, sådan projekt bli förverkligade,   ordnas, påbörja arbetena redan innevarande år.
29085: som inte ingår i väg- och vattenbyggnads-
29086:      Helsingfors den 1 november 1978.
29087: 
29088:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
29089: 
29090: 
29091: 
29092: 
29093: 0878011815
29094: .,
29095: ;!
29096:                                              1978 v.p.
29097: 
29098: Kirjallinen ~ysymys n:o. 37.8.
29099: 
29100: 
29101: 
29102: 
29103:                                  Knuuttilll ym.: Vähittäiskaupan palvelujen tu~;vaamises:ta.
29104: 
29105: 
29106:                         Ed u s kunnan Herra PIi he m i e he 11 e.
29107: 
29108:     Yhteis~untamme rakennemuutosten myötä           mälään. Yleisesti tapahtunut kehitys koetaan
29109: ovat myös kaupan palvelut ·jakautuneet hyvin       .kielteisenä ja myös ylikl;!Umentuniii kilpailu
29110: epätasaisesti. Tästä syntyneisiin epäkohtiin ori    markettien kesken aiheutta;t ·kaupan työnteki-
29111: muun muassa kehitysalueiden neuvottelukun- ·        jöiden · työehtojen ja "olosuhteicfeti · huonone-
29112: nan mietinnöissä kiinnitetty huomiota ja tehty      mista.                              .
29113: ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. Myös val-          Edellä mainitun epäterveen kehityksen py-
29114: tio on jo useiden vuosien ajan pyrkinyt tuke-       säyttäminen näyttää olevan mahdollista vain
29115: maan haja-asutusalueiden vähittäiskauppojen         lainsäädännöllisin keinoin. Eräs keino olisi yli-
29116: säilymistä korkotukea myöntämällä ja antamal-       määräisen liikevaihtoveron säätäminen market-
29117: la investointiavustuksia.                           tyyppisille myymälöille. Tämän veron tuotolla
29118:     Kaupan palvelut ovat kuitenkin jatkuvasti       voitaisiin vastaavasti ylläpitää vähittäiskaupan
29119: monilla haja-asutusalueilla ja taajamien keskus-    myymälöitä tarpeellisessa laajuudessa sekä haja-
29120: tojen ulkopuolisilla alueilla heikkenemässä. Sa-    asutusalueilla että taajamissa. Verosta voitaisiin
29121: manaikaisesti kun etenkin suuriin keskustoihin      vapauttaa liikkeet, jotka muuten ylläpitävät
29122: rakennetaan aivan selvästi ylimitoitettuja ta-      kohtuullista vähittäismyymäläverkostoa. Tie-
29123: varataloja ja marketteja, tapahtuu liikekuole-      tääksemme lainsäädännöllä on jo kauan monis-
29124: mia ja vähittäismyyntipisteiden lakkauttamisia      sa maissa säädelty market-tyyppisten myymä-
29125: myös suurten kaupunkien kaupunkialueilla.           löiden rakentamista ja perustamista. Kunnat
29126: Tämä merkitsee usein sitä, että jokapäiväisten      ovat osoittautuneet voimattomiksi tämäntapais-
29127: ostosten, kuten elintarvikkeiden, ostopaikka        ta kaupan säätelyä harjoittamaan ja niiden
29128: siirtyy kauemmaksi, monessa tapauksessa jalan-      mahdollisuudet taloudellisenkin tuen antami-
29129: kulkumatkan ulkopuolelle suurissakin taajamis-      seen vähittäiskaupan myymälöiden säilyttämi-
29130: sa. Erityisen vaikeaksi tilanteen kokevat van-      seksi ovat rajoitetut.
29131: hukset ja ne, joilla ei ole henkilöautoa käy-          Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
29132: tössään ostosmatkojen suorittamiseen. Tapahtu-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
29133: nutta kehitystä on puolusteltu sillä, että toi-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29134: saalta palvelutaso paranee keskustoissa. Näin       seuraavan kysymyksen:
29135: luonnollisesti tapahtuu, mutta se ei voi olla
29136: perusteena sille, ettei edes välttämättömiä vä-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29137: hittäiskaupan palveluja ole saatavissa kohtuu-             ryhtyä vähittäiskaupan palvelujen tur-
29138: etäisyydeltä. Eräät tutkimukset myös osoitta-              vaamiseksi sekä haja-asutusalueilla että
29139:  vat, että niin sanottujen market-tyyppisten               taajamissa ja
29140:  myymälöiden alennusmyynnit ovat näennäisiä,                  aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädäntö-
29141:  sillä vastaavasti ostajat joutuvat maksamaan              toimiin market-tyyppisten myymälöiden
29142: enemmän muista tavaroista ja kustantamaan                  epäterveen kilpailun estämiseksi?
29143:  noutomatkat kodistaan kaukana olevaan myy-
29144:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1978.
29145: 
29146:          Sakari Knuuttila              Pentti Rajala                  Kuuno Honkonen
29147:          Aulis Juvela                  Juuso Häikiö                   Toivo Jokiniemi
29148:          Kati Peltola                  Helvi Niskanen                 Unto Ruotsalainen
29149:          Aino Karjalainen              Mauno Forsman                  Anna-Liisa Hyvönen
29150: 087801193]
29151: 2                                1978 vp.
29152: 
29153:     Pauli Uitto             Maija Rajantie     Kaisa Raatikainen
29154:     Ragnar Granvik          Risto Tuominen     Tellervo Koivisto
29155:     Sven-Erik Järvinen      Juhani Raudasoja   Pertti Paasio
29156:     Sinikka Luja-Penttilä   Pirkko Valtonen    Matti Kuusio
29157:     Matti Louekoski         Olli Helminen      Ralf Friberg
29158:     Jouko Tuovinen          Lyyli Aalto        Anneli Kivitie
29159:     Peter Muurman           Meeri Kalavainen   Kerttu Hemmi
29160:     Aimo Ajo                Väinö Turunen      Erkki Liikanen
29161:     Seija Karkinen          Reino Breilin      J. Vähäkangas
29162:     Matti Puhakka           Pirkko Aro         Siiri Lehmonen
29163:     Gunnar Häggblom         Juhani Surakka     Antero Juntumaa
29164:     Veikko Pihlajamäki      Paula Eenilä       J. Juhani Kortesalmi
29165:     Salme Myyryläinen       Jorma Rantala      Georg C. Ehrnrooth
29166:     Eino Grönholm           Bror Lillqvist     Kullervo Rainio
29167:     Paavo Tiilikainen       Jouko Mäkelä       Erkki Häkämies
29168:     Uki Voutilainen         Erkki Tuomioja     Sauli Hautala
29169:                                              N:o 378                                               3
29170: 
29171: 
29172: 
29173: 
29174:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29175: 
29176:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     keinohallituksen ja kaupan JarJestoJen välillä
29177: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      haitallisia seurauksia aiheuttavasta liiallisesta
29178: olette 5 päivänä lokakuuta päivätyn kirjeenne      kilpailusta luopumiseksi. Työntekijöille raken-
29179: n:o 1860 ohella toimittanut valtioneuvoston        nemuutos on kuitenkin yleensä merkinnyt kor-
29180: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      keampaa palkkatasoa ja parempia työolosuhtei-
29181: edustaja Knuuttilan ym. kirjallisesta kysymyk-     ta. Kuluttajien kannalta kehitys on merkinnyt
29182: sestä n:o 378, jossa tiedustellaan:                jossain määrin tuotelajitelman ja -valikoiman
29183:                                                    parantumista, mutta toisaalta palvelujen saavu-
29184:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tettavuuden heikkenemistä.
29185:        ryhtyä vähittäiskaupan palvelujen tur-         Palvelujen saavutettavuus on heikentynyt
29186:        vaamiseksi sekä haja-asutusalueilla että    erityisesti haja-asutusalueilla. Kuitenkin myös
29187:        taajamissa ja                               taajamissa viimeaikainen kehitys on havaitta-
29188:           aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädäntö-    vissa asiointietäisyyksien pitenemisenä, mikä
29189:        toimiin market-tyyppisten myymälöiden       aiheuttaa ongelmia lähinnä sellaisten kuluttaja-
29190:        epäterveen kilpailun estämiseksi?           ryhmien keskuudessa, jotka omaavat huonot
29191:                                                    liikkumismahdollisuudet.       Haja-asutusalueiden
29192:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     osalta tilannetta on valtion toimesta pyritty
29193: vasti seuraavaa:                                   helpottamaan myöntämällä haja-asutusalueiden
29194:     Kaupan rakennemuutos, joka alkoi 1960-         kaupan toimipaikoille korkotukea ja investointi-
29195: luvun keskivaiheilla, on jatkunut edelleen tällä   avustusta vuodesta 1975 lähtien.
29196: vuosikymmenellä. Vähittäiskaupan toimipaik-            Kaupan rakennemuutoksen, sen vaikutusten
29197: kojen lukumäärä oli kuluvan vuosikymmenen          ja tarvittavien toimenpiteiden kokonaisvaltaista
29198: alussa n. 38 000, joista puolet oli elintarvike-   arviointia varten kauppa- ja teollisuusministe-
29199: ja sekatavara-alan toimipaikkoja. Toimipaikko-     riö asetti viime huhtikuussa toimikunnan,
29200: jen lukumäärä on tästä lähtien vähentynyt noin     jonka tehtävänä on toisaalta kartoittaa kaupan
29201: 2-3 % vuodessa. Elintarvike- ja sekatavara-        rakennemuutos 1980-luvulla ja sen vaikutukset
29202: alan kohdalla vähentyminen on ollut jonkin         kuluttajien asemaan sekä toisaalta laatia yksi-
29203: verran suurempaa, noin 3-5% vuodessa.              tyiskohtaiset toimenpide-ehdotukset mm. lain-
29204: Alueellisesti tarkasteltuna voimakkainta muu-      säädäntöön ja tulo- ja menoarvioon liittyvinä.
29205: tos on ollut haja-asutusalueilla, vaikka kehitys   Tehtäväksiauto sisältää sekä haja-asutusalueet
29206: on ollut samansuuntainen myös taajamissa. To-      että kaupunkialueet. Toimikunta tulee työs-
29207: dettakoon kuitenkin, että vähittäiskaupan toi-     sään tarkastelemaan mm. vähittäiskaupan suur-
29208: mipaikkaverkko asukaslukuun suhteutettuna on       yksiköihin kohdistuvan säätelyn tehostamista
29209: meillä suunnilleen sama kuin Norjassa ja sel-      julkisen vallan toimesta, mikä käsittää mm.
29210: västi Ruotsia tiheämpi.                            verotukselliset mahdollisuudet kuten ns. mar-
29211:     Kaupan kannalta yksikkökoon kasvattaminen      ket-veron ja erityisen lupamenettelyn käyttöön-
29212:  ja mm. itsepalvelun lisääminen ovat mahdollis-    oton suurehkoille toimipisteille. Edelleen toi-
29213:  taneet työvoiman sekä pääoman tehokkaamman        mikunnan työhön sisältyy ehdotusten laatimi-
29214:  käytön. Toisaalta kehitys on tuonut mukanaan      nen nykyisen haja-asutusalueiden vähittäis-
29215: myös lisääntyvää keskittymistä ja ryhmittymien     kaupan rahoitustukilain jatkotoimiksi ensi vuo-
29216:  välistä ajoittain ylikuumentunutta kilpailua,     sikymmenelle. Hallitus odottaa toimikunnan
29217:  varsinkin hintakilpailua, joka on osaltaan hei-   työn ja elinkeinohallituksen neuvottelujen tu-
29218:  kentänyt kaupan kannattavuutta ja vaikeuttanut    loksia ja tulee tämän jälkeen ryhtymään asian
29219:  viime aikojen muutenkin vaikeaa työllisyysti-     vaatimiin toimenpiteisiin.
29220: lannetta. Tältä osin käydään neuvotteluja elin-
29221:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1978.
29222: 
29223:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
29224:                                              1978" vp.
29225: 
29226: 
29227:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29228: 
29229:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ganisationer förs som bäst förhandlingar om
29230: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           sagda problem i förhoppingen att man skulle
29231: velse av den 5 oktober 1978 nr 1860 tili            kunna avstå från den onödiga konkurrensen och
29232: vederbörande medlem av statsrådet för av-           undvika dess menliga konsekvenser. För ar-
29233: givande av svar översänt avskrift av följande       betstagarna har strukturförvandlingen dock i
29234: av riksdagsman Knuuttila m.fl. ställda skriftliga   allmänhet inneburit en högre 1önenivå och en
29235: spörsmål nr 378:                                    bättre arbetsmiljö. För konsumenterna åter
29236:                                                     har processen medfört en viss förbättring i
29237:            Vilka åtgärder har Regeringen för        produkturvalet och sortimentet men har sam-
29238:        avsikt att vidta för att detaljhandelns
29239:                                                     tidigt försämrat tillgången till service.
29240:        tjänster skall kunna tryggas såväl i gles-       Tillgången till handelns tjänster har försäm-
29241:        bygderna som på tätorterna och               rats i synnerhet i glesbygder. Också på tät-
29242:            har Regeringen för avsikt att skrida     orter har utvecklingen dock på senare tid lett
29243:        till lagstiftningsåtgärder för förhindran-   till längre inköpsresor, vilket som drabbat
29244:        de av den av marketaffärerna idkade          främst sådana konsumentgrupper som har då-
29245:        otillbörliga konkurrensen?                   liga trafikeringsmöjligheter. I fråga om gles-
29246:                                                     bygder har staten sedan år 1975 bemödat sig
29247:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        om att underlätta situationen genom att he-
29248: anföra följande:                                    vilja räntestöd och investeringsbidrag åt han-
29249:    Handelns strukturförvandling, viiken började     delns affärsställen.
29250: omkring mitten av 1960-talet, har fortgått              För bedömande av handelns strukturförvand-
29251: under innevarande decennium. I början av            ling och dess verkningar ävensom de åtgärder
29252: detta decennium hade detaljhandeln ca 38 000        som vore påkallade inom området tillsatte
29253: affärsställen, av vilka hälften var livsmedels-     handels- och industriministeriet i april en kom-
29254: och dagligvarubutiker. Antalet butiker har          mission med uppgift att dels kartlägga om-
29255: sedermera minskat med ca 2-3 % per år. I            struktureringsprocessen inom handeln på 1980-
29256: fråga om livsmedels- och dagligvarubutikerna        talet och processens verkningar på konsu-
29257: har minskningen varit något snabbare, ca            mentens läge, dels uppgöra förslag till erfor-
29258: 3-5 % i året. Regionalt har förvandlings-           derliga åtgärder t. ex. i vad angår lagstiftningen
29259: processen drabbat hårdast glesbygder, men ut-       och statsförslaget. Mandaten inbegriper både
29260: vecklingen har gått i samma riktning också på       glesbygderna och stadsmässiga områden. En
29261: tätorter. Det må dock konstateras, att detalj·      del av kommissionens arbete kommer att be-
29262: handelns butikstäthet i förhållande till invånar-   röra frågan om effektiverad reglering av t.ex.
29263: antalet är hos oss ungefär densamma som i           detaljhandelns storenheter genom den offent-
29264: Norge och tydligt större än i Sverige.              liga maktens försorg. Häri inbegrips t.ex. de
29265:    Den ökade enhetsstorleken ävensom den            fiskala möjligheterna såsom den s.k. market-
29266: omständigheten att t.ex. självbetjäningen blivit    skatten samt införandet av ett speciellt till-
29267: allt allmännare har möjliggjort en effektiverad     ståndsförfarande i fråga om större affärsställen.
29268: användning av både arbetskraften och kapi-          Vidare har kommissionen till uppgift att utar-
29269: talet inom handeln. Å andra sidan har ut-           beta förslag tili de fortsättningsåtgärder som
29270: vecklingen även 1ett till en ökad centralisering    kommer att vara erforderliga under nästa
29271: och, de olika grupperingarna emellan, till en       decennium i fråga om den gällande lagen om
29272: tidvis överupphettad konkurrens speciellt i         finansieringsstöd för detaljhandeln i glesbygder.
29273: fråga om priserna, vilket som varit ägnat att       Så snart som resultaten av kommissionens ar-
29274: försämra handelns 1önsamhet och vidare              bete och näringsstyrelsens ovannämnda för-
29275: försvåra det redan annars svåra sysselsättnings-    handlingar står till förfogande, kommer rege-
29276: 1äget. Mellan näringsstyrelsen och handelns or-     ringen att vidta nödiga åtgärder i saken.
29277:      Helsingfors den 8 november 1978.
29278: 
29279:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
29280:                                                 1978 vp.
29281: 
29282: Kirjallinen kysymys n:o 379.
29283: 
29284: 
29285: 
29286: 
29287:                                    P. Jokinen ym.: Neljännen jaoston 1saamises;ta Kouvolan hovi-
29288:                                       oikeuteen.
29289: 
29290: 
29291:                           Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 11 e.
29292: 
29293:     Kouvplan hovioikeuteen saapunee vuonna            dessa eli esittelemättömien asioiden määrä suun-
29294:  1978 siirretyt asiat huomioon ottaen 2 050:._        nittelukauden lopussa 4 045 ja keskimääräinen
29295: 2 070 asiaa. Vuotuinen saapumisvauhti olisi           viipymisaika 2 vuotta ja 2 kuukautta. Kun
29296: siis 2 450-2 500 eli 820-830 asiaa jaos.toa           vielä nykyvai!heessa Kouvolan hovioikeuden ti-
29297: ilrohden. YhdistämiJsasioita saatpunee n. 465 eli     lojen välittömässä läheisyydessä on vapaata
29298: 55-60 yhdistämistä kuukaudessa. Vuotuinen             tilaa, pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin lisäjaoston
29299:  saapumisvauhti olisi 660-720. Elokuun lop-           perustamiseksi Kouvolan hovioikeuteen, jotta
29300:  puun mennessä on asioita esitelty 489. Vuonna        esittelemättömien asioiden määrää kyetään vä-
29301:  1978 esiteitävien asioiden määräksi voitaneen        hentämään.
29302: arvioida enintään 1 280-1 290 juttua. Täl-               Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
29303: löin ei yhdistäruisasioille ole annettu arviolukma.   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
29304: Vuosittain esite1täv.ien määräksi tulisi näin         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
29305:  1 920-1 935 asiaa eli 640-645 asiaa jaostoa          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
29306:  kohden, jolloin arvioon ei ole sisällytetty suul-
29307:  lisia kuulusteluja.                             _             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29308:     Vuoden 1978 lopussa olisi es1ttelemättä 760              ryhtyä neljännen jaoston perustamiseksi
29309:  -790 asiaa ja vuotuinen rästin lisäys nykyi-                Kouvolan hovioikeuteen?
29310:  sillä resursseilla 545 esittelemätöntä asiaa vuo-
29311:       Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1978.
29312: 
29313:                 Pekka Jokinen                                 Mikko Kaarna
29314:                 Erkki Häkämies                                Mauri Miettinen
29315:                 Sinikka Karhuvaara                            Eero Lattula
29316: 
29317: 
29318: 
29319: 
29320: 087801187B
29321: 2                                             1978 vp.
29322: 
29323: 
29324: 
29325: 
29326:                          Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
29327: 
29328:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       2 500 muutoksenhakuasiaa vuodessa. Kuluvana
29329: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        vuonna, jolloin hovioikeus on siis ollut toi-
29330: olette 5 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-        minnassa ainoastaan osan vuotta, saapuneiden
29331: jeenne ohella to1mittanut valtioneuvoston asian-     asioiden määrä huomioon ottaen myös muista
29332: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      hovioikeuksista siirretyt asiat nousee ehkä hiu-
29333: Pekka Jokisen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      kan yIi 2 000 asian.
29334: kysymyksestä n:o 379:                                   Kouvolan hovioikeuden toiminnasta saatujen
29335:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kokemusten perusteella voidaan havaita, että
29336:        ryhtyä neljännen jaoston perustamiseksi       tässä hovioikeudessa hyvien ulkoisten toiminta-
29337:        Kouvolan hovioikeuteen?                       edellytysten ja jossain määrin uudistettujen
29338:                                                      työskentelytapojen johdosta voidaan päästä
29339:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        muita hovioikeuksia korkeampaan ratkaisute-
29340: vasti seuraavaa:                                     hoon. Kyselyn perusteluissa esitetty arvio 640
29341:                                                      ratkaistusta asiasta jaostoa kohden vuodessa
29342:    Kouvolan hovioikeus on aloittanut toimin-         pitänee paikkansa. Näin ollen Kouvolan hovi-
29343: tansa 1. 5. 1978. Kokemuksia sen toiminnasta         oikeuden toiminnassa olevat kolme jaostoa ky-
29344: on siten vasta kuudelta kuukaudelta. Niiden          kenevät ratkaisemaan vuosittain hiukan yli
29345: perusteella voidaan todeta, että kysymyksen          1 900 asiaa. Nykyinen jaostomäärä ei siten riitä
29346: perusteluissa esitetyt luvut Kouvolan hovioikeu-     ratkaisemaan Kouvolan hovioikeuteen vuosit-
29347: den juttumäärien kehityksestä ja ctatkaisute-        tain saapuvaa asiamäärää.
29348: hosta ovat oikeasuuntaisia. Hovioikeuksiin vii-
29349: me vuosina saapuneiden asioiden määrä on py-            Edellä kerrotuista syistä hallitus joutuu vii-
29350: synyt tasaisena eikä ole oletettavissa, että tässä   meistään vuoden 1980 tulo- ja menoarvioesi-
29351: kehityksessä tapahtuisi lähivuosina jyrkkiä          tystä valmisteltaessa harkitsemaan mahdolli-
29352: muutoksia. Kouvolan hovioikeuteen voidaan            suuksia lisäjaoston perustamiseksi Kouvolan
29353: arvioida seuraavina vuosina saapuvan noin            hovioikeuteen.
29354:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1978.
29355: 
29356:                                                                     Oikeusministeri Paavo Nikula
29357:                                               N:o 379                                              3
29358: 
29359: 
29360: 
29361: 
29362:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
29363: 
29364:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        åren ca 2 500 ändringsansökningar per år in-
29365: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kommer tili Kouvola hovrätt. Under inneva-
29366: av den 5 oktober 1978 tili vederbörande med-         rande år, då hovrätten sålunda varit i verk-
29367: lem av statsrådet översänt avskdft av följande       samhet endast en del av året, stiger antalet in-
29368: av riksdagsman Pekka Jokinen m.fl. under-            komna ärenden, inklusive från övriga hovrätter
29369: tecknade spörsmål nr 379:                            överförda ärenden, tili kanske något över 2 000.
29370:                                                         De erfarenheter man fått av Kouvola hov-
29371:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       rätts verksamhet ger vid handen att man vid
29372:        ta i avsiJkt att inrätta en fjärde division   denna hovrätt med dess goda yttre verksam-
29373:        vid Kouvola hovrätt?                          hetsbetingelser och i någon mån även förnyade
29374:                                                      arbetsmetoder kan uppnå en högre handlägg-
29375:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        ningseffektivitet än vid de övriga hovrätterna.
29376: samt anföra följande:                                De 640 avgöranden per division och år som
29377:    Kouvola hovrätt inledde sin verksamhet 1.         anförts i spörsmålets motivering kan kanske
29378: 5. 1978. Erfarenheterna av dess verksamhet           anses hålla streck. De tre divisioner, som nu
29379: gäller sålunda endast 6 månader. På basen här-       är i verksamhet v1d Kouvola hovrätt, förmår
29380: av kan man dra den slutsatsen att de siffer-         sålunda årligen handlägga något över 1 900
29381: uppgifter som presenterats i spörsmålets moti"       ärenden. Det nuvarande antalet divisioner
29382: vering om utvecklingen och handläggnings-            räcker således inte tili för att handlägga de
29383: effektiviteten av ärendenas mängd vid Kouvola        ärenden som årligen inkommer tili Kouvola
29384: hovrätt kan anses gå i rätt riktning. Antalet        hovrätt.
29385: tiU hovrätterna under de senaste åren in-               Av ovan nämnda skäl kommer regeringen
29386: komna ärendena har hållit sig på samma nivå,         att vid beredningen av statsverkspropositionen
29387: och det är inte sannolikt att några utpräglade       för år 1980 att ställas inför frågan om det är
29388: förändringar är att vänta inom de närmaste           möjligt att inrätta en ny extra division vid
29389: åren. Man kan förutse att under de närmaste          Kouvola hovrätt.
29390:      Helsingfors den 2 november 1978.
29391: 
29392:                                                                    Justitieminister Paavo Nikula
29393:                                                1978.·vp.
29394: 
29395: Kirjallinen kysymys h:o 380.
29396: 
29397: 
29398: 
29399: 
29400:                                    Mikkola ym.: Kotiapulaisen palkkamenojen vähennyskelpoisuu-
29401:                                       desta.
29402: 
29403: 
29404:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29405: 
29406:     Tulo- ja varallisuusverolain ( 1043/74) 25        laisen palveluksessa pitämiselle onkin yleensä
29407: § :n mukaan verovelvollisella on oikeus tulos-        pakottava tarve ja vahva perustelu.
29408: taan vähentää tulon hankkimisesta tai säilyttä-          Kotiapulaista pitävällä perheellä on kaikki
29409: misestä johtuvat menot. Lain 27 § :n mukaan           työnantajan velvollisuudet sosiaaliturva- ja työt-
29410: ko. menoina ei saa vähentää verovelvollisen tai       tömyYsvakuutusmaksuineen, mutta ei työnanta-
29411: hänen perheensä elantokustannuksia, joita ovat        jan oikeutta laskea kotiapulaisen aiheuttamia
29412: myös asunnon vuokra ja kotiapulaisen palkka-          kustannuksia minkäänlaisena verovähennyksenä.
29413: menot.                                                Muilta osin syyskuun alusta 1978 voimaan tul-
29414:     Säännös siitä, että kotiapulaisen palkkamenot     lut laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta
29415: eivät ole vähennyskelpoisia kustannuksia, on          luo täsmentävän perustan tälle työsuhteelle.
29416: selvästi yhä enenevästi vaikeuttanut kotitalous-         Tilanne on ristiriitainen erityisesti juuri nyt,
29417: työntekijäin paikkaamista perheisiin ja näin es-      kun etsitään keinoja työllisyyden parantamiseksi
29418: tänyt erään työllisyyden alan hoitamista.             maassamme. Aivan erityisesti on kysymys nuor-
29419:     Sosiaali- ja terveysministeriön tutkimusosas-     ten työtilaisuuksista. Monelle nuorelle tytölle
29420: ton teettämän tutkimuksen mukaan (Sosiaali-           tai pojalle kotiapulaisen työ on alku- ja pon-
29421: nen aikakauskirja 6/1975) suurin osa kotiapu-         nahduspaikka eteenpäin, ja työ perheen ja las-
29422: laisen työnantajatalouksista ( 90 %) oli perhei-      ten hoitamisessa voi olla hänelle ratkaisevan
29423: tä, joihin vanhempien lisäksi kuului alle 18-         hyödyllinen elämänkokemuksenakin.
29424: vuotiaita lapsia. Näiden talouksien huoltaja             Erityisesti vuorotyössä olevat naiset, kuten
29425:  (tai yksinhuoltaja) oli lähes poikkeuksetta ko-      sairaanhoitajat, oman työsuhteensa vuoksi tar-
29426: din ulkopuolella ansiotyössä. Vähintään yksi          vitsevat kotiapulaisen sijaisekseen lapsia hoita-
29427: alle kouluikäinen lapsi oli 90 % :lla näistä lapsi-   maan. Heidän tilanteessaan ei aina ole apua
29428: perheistä. Lapsiperheiden huoltajat olivat iäl-       päivähoitolaitoksista. Esim. sairaanhoitajien
29429: tään suhteellisen nuoria: miehistä 48 % ja nai-       jäämiseen kotiin lapsia hoitamaan on oleelli-
29430: sista 60 % oli alle 35-vuotiaita. Tutkimuksen         sesti vaikuttanut kotiapulaisen palkan kaksin-
29431: mukaan ilmoitettiin kotiapulaista yleensä tar-        kertainen verotus. Tältäkin osin kohtuuton ve-
29432: vittavan vain lasten ollessa kouluikää nuorem-        rotus estää naisten pääsyä työelämään.
29433: pia, tai korkeintaan muutaman vuoden sen                 Lisäksi perheet kokevat tasa-arvon puutteena
29434: jälkeen kun nuorin lapsi on mennyt kouluun.           sen, että he toisaa:Ita joutuvat veroina maksa-
29435: Apulaisesta luopumisen edellytykset jakautuvat        maan yhteiskunnan yHäpitämiä lasten päivä-
29436:  selvästi seuraaviin ryhmiin: lapselle olisi löy-     hoitolaitoksia, mutta _eivät itse saa yhteiskun-
29437:  dettävä hyvä hoitopaikka (perheessä tai tar-         nalta verotuksessa oikeutta järjestäessään työn-
29438: hassa) , perheenemännän olisi jäätävä kotiin          antajina työpaikkoja kodissa.
29439:  ( ns. äidinpalkka mainittiin tässä yhteydessä)          Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
29440:  tai - kuten 25 -% vastanneista ilmoitti - ta-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
29441: lous ei tällä hetkellä tulisi mitenkään toimeen       tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29442:  ilman apulaista.                                     vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29443:     Em. tutkimuksen mukaan lapsiperheiden
29444:  huoltajat ovat varsin nuoria ja suurella osalla                 Onko Hallitus tietoinen, että tulo-
29445:  heistä on opinto- ja kodinperustamisvelkoja.                 ja varallisuusverolain 27 §:n säännös
29446:  On selvää, että kotiapulaisen palkkamenot ovat               siitä, että kotiapulaisen palkkamenot
29447:  useimmille talouksille huomattava rasitus. Apu-              eivät ole vähennyskelpoisia kustannuk-
29448: 087801161H
29449: 2                                           1978 vp.
29450: 
29451:      sia, on esteenä nuorten ja naisten                   mitä Hallit:us aikoo ,tehdä, että ny-
29452:      työllisyyden hoitamiselle, ja jos on,             kyistä runsaammin perheet voisivat an-
29453:                                                        taa työtilaisuuksia naisille ja nuorille
29454:                                                        koti taloustyöntekijöille?
29455:     Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1978.
29456:       '         :•
29457: 
29458: 
29459: 
29460:           Saara Mikkola            Ritva Laurila                 Alli Vai ttinen-Kuikka
29461:           Eeva Kauppi              Tuure Junnila                 Elsi Hetemäki-Olander
29462:           Erkki Pystynen           Esko J. Koppanen              Irma Koski
29463:           Erkki Häkämies           Sin!kka .l(flrhuvaara .       Pertti Salolainen
29464:           Tapani Mörttinen                                       Heikki Jartti
29465:                                                N:o 380                                                3
29466: 
29467: 
29468: 
29469: 
29470:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e ~ i e h e 11 e.
29471: 
29472:   . Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       via muit~ lisäku~tannuksia ei voida · ~lvittää
29473: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         dkä siten li,lyöskään vähentää verotpksessa.
29474: olette 6 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-         Toimikunta päätyikin ehdottamaan, että . parl).s
29475: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      k~ino ottaa huomioon molempien puqljsoidep
29476: omaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja Mik-        työssäkäymisestä johtuvat lisäkustannukset on
29477: kolan ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-         ansiotulosta tehtävä vähennys.
29478: mykses.tä n:o 380:                                       Kotiapulaisen palkan vähentämistä verotuk-
29479:                                                       sessa niissä tapauksissa, joissa toinen puoliso on
29480:           Onko Hallitus tietoinen, että tulo-         kotona, ei voitane pitää perusteltuna. Ansio-
29481:        ja varallisuusverolain 27 §: n säännös         1!ulosta myönnettävä vähennys on katsottu par-
29482:        siitä, että kotiapulaisen palkkamenor          haaksi keinöksi ottaa huomioon lisääntyneet
29483:        eivät ole vähennyskelpoisia kustannuk-         elantokustannukset myös niissä tapauksissa,
29484:        sia, on esteenä nuorten ja naisten             joissa molemmat puolisot käyvät ansiotyössä ja
29485:        työllisyyden hoitamiselle, ja jos on,          puolisoiden huollettavana on alaikäinen lapsi.
29486:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että ny-         Tulo- ja varallisuusverolain 33 §:n 1 momen-
29487:        kyistä runsaammin perheet voisivat an-         tin 2 kohdan mukaan se puolisoista, jonka an-
29488:        taa työtilaisuuksia naisille ja nuorille       siotulojen määrä on pienempi, saa tehdä tulos-
29489:        kotitaloustyöntekijöille?                      taan ylimääräisen työtulovähennyksen, joka
29490:                                                       myönnetään silloin, kun verovelvollinen on
29491:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         elättänyt alaikäistä lastaan. Vuoden 1979 tulo-
29492: vasti seuraavaa:                                      ja menoarvioesityksen yhteydessä Eduskunnalle
29493:    Suomen verolainsäädännössä on yleisperiaat-        annetussa esityksessä tulo- ja varallis~nisvero­
29494: teena, että elantokustannuksia ei saa vähentää        lain muuttamisesta ehdotetaan vähennyksen
29495: verotuksessa. Tulo- ja varallisuusverolain 27         enimmäismäärää nykyisestä poiketen korotetta-
29496: §:ssä on nimenomaisesti todettu, että tulon           vaksi vielä 500 markalla, jos verovelvollinen
29497: hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneina          on elättänyt verovuonna enintään 7 vuotta
29498: menoina ei saa vähentää verovelvollisen ja hä-        täyttänyttä lastaan. Korotetulla vähennyksellä
29499: nen perheensä elantokustannuksia, joita ovat          pyritään korvaamaan alle kouluikäisistä lapsista
29500: myös asunnon vuokra ja kotiapulaisen palkka-          aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia,. joita
29501: menot.      .                                         saattavat olla muun muassa kotiapulai~n paik-
29502:    Kotiapulaisen palkan vähentämisoikeus vero-        kaamisesta aiheutuneet kustannul{set ..
29503: tuksessa on tullut esiin monissa yhteyksissä.            Kotiapulaisen pallian vähentämistä verotuk-
29504: Sitä on myös selvitelty henkilöverotusta ·koske-      sessa ei voida pitää veropoliittisesti perustel-
29505: vien kokonaisuudistusten yhteydessä. Verotuk-         tuna. Hallitus pitää parhaana ratkaisuna sitä,
29506: sen yksinkertaistamistaimikunnan mietinnössä          että ylimääräisen työtulovähennyksen ja ala-
29507: (Komiteanmietintö 1969:B 12) on todettu,              ikäisen lapsen elättämisen perusteella myönnet-
29508: että molempien puolisoiden ansiotyössä käy-           tävän vähennyksen määrät ovat niin suuret
29509: minen rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan tehdä        kuin se vain valtiontaloudellisesti on mahdol-
29510: itse kotitaloustyötä ja aiheuttaa siten lisää elan-   lista. Vuodelta 1979 toimitettavassa verotuk-
29511: tokustannuksia. Tällaisia lisäkustannuksia ovat       sessa myönnettäviin vähennyksiin onkin ehdo-
29512: kuitenkin monet muutkin kustannukset kuin             tettu tehtäviksi rahanarvon muuttumisesta joh-
29513: kotiapulaisen palkkausmenot. Mietinnössä to-          tuvat tarkistukset edellä selostetun alaikäisen
29514: dettiin myös, että verotuksella ei saisi suosia       lapsen elättämisen johdosta myönnettävän vä-
29515: vain jotakin tapaa järjestää kotityöt, koska mo-      hennyksen lisäksi.
29516: lempiep. puolisoiden työssäkäymisestä aiheutu-
29517:       Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1978.
29518: 
29519:                                                                              Ministeri Esko Rekola
29520: 4                                            1978 Vp~
29521: 
29522: 
29523:                           Til.l Riksdagens           Herr Talman.
29524: 
29525:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tilläggskostnader inte kan utredas och således
29526: angerhar Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        inte heller avdras .vid beskattningeri. Kom-
29527: av den 6 oktober 1978 tili vederbörande med~        missionen beslöt i själva verket föreslå, att
29528: lem · av statsrådet översänt avskrift av följande   det bästa sättet att beakta av båda makarnas
29529: av riksdagsman Mikkola m. fL undertecknade          arbete föranledda tilläggskostnader är ett av-
29530: spörsmål nr 380:                                    drag som får göras från förvärvsinkomsten.
29531:                                                         I de fall, där den ena av makarna ärhemma,
29532:            Är Regeringen medveten,om att det        torde det inte kunna anses motiverat att vid
29533:       . stadgande i 27 § IFL, enligt vilket löne-   beskattningen göra avdrag för hembiträdes lön.
29534:         utgifterna för hembiträde inte är av-       Ett avdrag som beviljas från förvärvsinkomsten
29535:       .dragsgilla kostnader, utgör hinder vid       har ansetts vara det bästa sättet att beakta de
29536:         skötseln av unga personers och kvinnors     ökade levnadskostnaderna även i de fall, där
29537:         sysselsättning, och om så är fallet,        båda ma:karna har förvärvsarbete och har ett
29538:            vad ämnar Regeringen göra för att        minderårigt barn att vårda. Enligt 33 § 1
29539:         familjer i större utsttädming än för        mom. 2 punkten lagen om skatt på inkomst
29540:         närvarande skall kunna bereda arbets-       och förmögenhet har den av makarna, vars
29541:         tillfällen för kvinnor och unga personer    förvärvsinkomster är mindre, rätt att från sin
29542:         i hushållsarbete?                           inkomst göra ett extra arbetsinkomtsavdrag, som
29543:                                                     beviljas om den skattskyldige under skatteåret
29544:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       har försörjt eget minderårigt barn. I den pro-
29545: samt anföra. följande:                              position tili riksdagen med förslag till lag an-
29546:    En allmän princip i Finlands skattelagstift-     gående ändring av lagen om skatt på inkomst
29547: ning är, att levnadskostnader inte får avdras       och förmögenhet, som avläts i anslutning tili
29548: vid beskattningen. I 27 § lagen om skatt på         statsverkspropositionen för år 1979, föreslås
29549: inkomst och förmögenhet konstateras uttryck-        att avdragets maximibelopp, med avvikelse från
29550: ligen, att såsom utgifter för inkomstens för~       nuvarande praxis, ytterligare skulle höjas med
29551: värvande icke får avdragas deri skattskyldiges      500 mk om den skattskyldige under skatteåret
29552: och hans· familjs levnadskostnader, vilka även      har försörjt sitt eget barn som är högst 7 år
29553: innefatta bostadshyra och löneutgifter för hem-     gammalt. Genom det höjda avdraget strävar
29554: biträde.                                            man till att ersätta extra kostnader, föranledda
29555:    Rätt till avdrag för hembiträdes lön vid be-     av barn under skolåldern. Det kan bl. a. vara
29556: skattningen har varit aktuell i många samman-       fråga om kostnader för avlönande av hem-
29557: hang. Saken har även utretts i anslutning til1      biträde.
29558: totalreformer rörande personbeskattning. I be-          Avdrag för hembiträdcs lön vid beskattning
29559: tänkande av kommissionen för uppgörande av          kan inte anses vara skattepolitiskt motlverat.
29560: förslag tili förenkling av beskattningen {Kom-      Regeringen anser den bästa lösningen vara den,
29561: mittebetänkande 1969:B 12) konstaterades,            att beloppen av det extra förvärvsinkomstav-
29562: att då båda makarna har förvärvsarbete be-          draget och det avdrag som beviljas på grund
29563: gränsat detta deras möjligheter att själva ut-      av försörjning av minderårigt barn är så stora,
29564: föra hushållsarbete, vilket leder tili ökade lev-    som det med hänsyn till statshushållningen
29565: nadskostnader. Dessa tilläggskostnader om-          blott är möjligt. Utöver det ovan relaterade
29566: fattar dock många andra slag av kostnader än         avdrag, som beviljas på grund av försörjning
29567: utgiftetna för avlönande av ett hembiträde.          av rninderårigt barn, har man även föreslagit
29568: I betänkandet konstaterades även, att man i          att justeringar till följd av det förändrade pen-
29569: beskattningen inte borde få gynna eridast ett        ningvärdet skall göras i fråga om de avdrag
29570: visst sätt att ordna hemarbetena, emedan andra       som beviljas vid beskattningen för år 1979. ·
29571: av båda makarnas förvärvsarbete föranledda
29572:       Helsingfors den 2 november 1978.
29573: 
29574:                                                                             Minister Esko Rekola
29575:                                               1978 vp.
29576: 
29577: Kirjallinen kysymys n:o 381.
29578: 
29579: 
29580: 
29581: 
29582:                                   Järvisalo-Kanerva: Sukkahousujen lisätullia koskevan päätöksen
29583:                                       voimassaoloojan jatkamisesta.
29584: 
29585: 
29586:                         Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
29587: 
29588:     Markkinahäiriölain turvin asetetulla lisätul-    ja on nostettu keinotekoisesti perusbintatasolle
29589: lilla on aikaansaatu pohjahinta niin sukkahou-       lisätullin välttämiseksi ilman että tuontihintojen
29590: suille, polvisukille kuin maahan tuoduille raaka-    kohoaminen on heijastunut jälleenmyyntihintoi-
29591: lahkeillekin. Käytäntö on ollut voimassa vuo-        hin. Tällä hetkellä on selvästi jo näkyvissä, että
29592: desta 1976. Kesäkuussa 1978 tehdyllä päätök-         markkinat odottavat lisätullipäätöksen loppu-
29593: sellä järjestelyä on jatkettu ,kuluvan vuoden        mista vuoden vaihteessa, mikä on omiaan lyk-
29594: loppuun.                                             käämään ostoja ja kasvattamaan :kotimaisten
29595:     Edellä mainituilla lisätulleilla on voitu vai-   tehtaitten varastoja kohtuuttoman suuriksi.
29596: kuttaa siihen, että esimerkiksi kuluvana vuonna         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29597: sukkahousuja on tuotu alle puolet viime vuo-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
29598: den vastaavan ajanjakson määrästä. Kotimaises-       kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29599: sa teollisuudessa on tapahtunut vastaavaa elpy-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29600: mistä huolimatta siitä, että lisätullipäätökset
29601: ovat selektiivisiä, mmkä vuoksi tuonti on siit-                Aikooko Hatlitus ryhtyä toimenpitei-
29602: tynyt tapahtuvaksi osin järjestelmän ulkopuoli-             siin mahdollisimman pikaisesti niin, että
29603: sista maista.                                               epävarmuus lisätullipäätöksen jatkami-
29604:     Alalla on lisätullilpäätöksen voimassaoloaika-          sesta ei pääsisi pysäyttämään alkanutta
29605: na tapahtunut epätervettä kehitystä siten, että             elpymistä ja entisestään lisäisi alan työn-
29606: eräät maahantuojat ovat ottaneet käyttöön uu-               tekijöiden jo pitkään jatkunutta toimeen-
29607: sia toiminimiä ja kooppalaskujen tuontihinto-               tuloepävarmuutta?
29608:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta: 1978.
29609: 
29610:                                      Riitta Järvisalo-Kanerva
29611: 
29612: 
29613: 
29614: 
29615: 087801174X
29616: 2                                              1978 vp.
29617: 
29618: 
29619: 
29620: 
29621:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29622: 
29623:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa       taan verrattuna. Sukkahousujen osalta kotimais-
29624: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ten tuotteiden markkinaosuus on noussut 51
29625: olette 6 päivänä ~okakuuta 1978 päivätyn kir-         prosentista 68 prosenttiin ja ·polvisukkien mark-
29626: jeenne oheLla toimittanut valtioneuvoston asian-      kinaosuus 17 prosentista 60 prosenttiin.
29627: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja          Vuonna 1978 on ollut havaittavissa polvi-
29628: Riitta JärvisahKanervan näin kuuluvasta kir-          sukkien ja raakalahkeiden lisääntyvää tuontia
29629: jallisesta kysymyksestä n:o 381:                      sellaisista maista, joihin lisätullia ei sovelleta.
29630:                                                       Eräät kansainväliset sopimukset, joiden mää-
29631:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        räykset olisi otettava huomioon kannettaessa
29632:        siin mahdollisimman pikaisesti niin, että      lisätullia polvisukista ja raakalahkeista ei-selek-
29633:        epävarmuus lisätullipäätöksen jatkami-         tiivisellä perusteella, asettavat kuitenkin melko
29634:        sesta ei pääsisi pysäyttämään alkanutta        ankarat ehdot markkinahäiriötoimenpiteiden so-
29635:        elpymistä ja entisestään lisäisi alan työn-    veltamiselle. Arvioitaessa kysymystä, ovatko
29636:        tekijöiden jo pitkään jatkunutta toi-          nämä ehdot täyttyneet ja onko lisätullin sovel-
29637:        meentuloepävarmuutta?                          taminen vuonna 1979 kaikista maista tapah-
29638:                                                       tuvaan tuontiin siten mahdollista, on myös otet-
29639:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tava huomioon kotimaisen teollisuuden paran-
29640: vasti s·euraavaa.                                     tunut markkinati,lanne.
29641:    Markkinahäiriöasetuksen ( 946/7 4) mukaiset           Edellä selostetun tilanteen vuoksi ovat val-
29642: toimenpiteet ovat luonteeltaan väliaikaisia. Nii-     tiovarainministeriö ja tullihallitus yhdessä ryh-
29643: den tarkoituksena on luoda kotimaiselle teol-         tyneet selvittämään, olisiko löydettävissä vaih-
29644: lisuudelle '~hengähdystauko" ja aikaa sopeutua        toehtoisia mahdollisuuksia luoda kohtuulliset
29645: muuttuvaan markkinatilanteeseen. Markkinahäi-         toimintaedellytykset kotimais·elle sukkahousu- ja
29646: riötoimenpiteillä ei sen sijaan ole tarkoitus luo-    polvisukkatuotannolle turvautumatta markkina-
29647: da kotimaisen teollisuuden pysyvää suojajärjes-       häiriöasetuksen mukaisiin toimenpiteisiin. Vaih-
29648: telmää.                                               toehtoisena toimenpiteenä saattaisi lähinnä tulla
29649:    Sukkahousujen alilihintatuonnista on kannettu     ·kysymykseen polkumyynnin ehkäisemisestä an-
29650: lisätullia 27 päivästä joulukuuta 1976 lähtien.       netun lairi (3 75/68) soveltaminen.
29651: Kotimaisen tuotannon kilpailuedellytykset ovat           Hallitus jatkaa asian selvittämistä kiireellise-
29652: vuonna 1978 selvästi parantuneet. Sukkahousu-         nä sekä päättää suhtautumisesta lisätullipäätak-
29653: tuotanto on syyskuun loppuun mennessä nous-           sen jatkamiseen tai muista mahdollisista toi-
29654: sut yli 60 prosenttia ja polvisukkatuotanto kak-      menpiteistä heti kun kaikki asiaan vaikuttavat
29655: sinkertaiseksi vuoden 1977 vastaavaan ajankoh-        näkökohdat on voitu tarkoin arvioida.
29656:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1978.
29657: 
29658:                                                                              Ministeri Esko Rekola
29659:                                              N:o 381                                                3
29660: 
29661: 
29662: 
29663: 
29664:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29665: 
29666:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      hemska produkternas marknadsandel ökat från
29667: anger har Ni, Herr Ta:lman, med Eder skri-         51 procent tili 68 procent och knästrumpor-
29668: velse av den 6 oktober 1978 tili vederböran-       nas marknadsandel från 17 procent tili 60
29669: de medJem av statsrådet översänt avskrift av       procent.
29670: fäljande av riksdagsman Riitta Järvisalo-Kaner-       Under år 1978 har man kunnat observera
29671: va undertecknade skriftliga spörsmål nr 381:       en ökande import av knästrumpor och rå-
29672:                                                    strumpbyxor från sådana länder, på vilka tiH-
29673:            Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder       1äggstull inte tillämpas. Vissa internationella
29674:        möjligast snabbt så att osäkerheten an-     avtal, vars bestämmelser borde beaktas då till-
29675:        gående fortsättningen av beslutet om        läggstull uppbäres för knästrumpor och rå-
29676:        tiliäggstull inte skall kunna stoppa den    strumpbyxor på icke"selektiv bas, ställer dock
29677:        begynnande återhämtningen och ytter-        rätJt stränga vilikor för tiliämpningen av mavk-
29678:        ligare öka den osäkerhet som 1änge be-      nadsstörningsåtgärder. Vid bedömning av frå-
29679:        stått bland branschens arbetstagare om      gan om dessa viJJkor har uppfyllts och om
29680:        deras framtida utkomst?                     påförande av tiliäggstull under år 1979 på im-
29681:                                                    port av produkter från alla Iänder sålunda är
29682:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt     möjlig, bör man också beakta den inhemska
29683: anföra följande:                                   industrins förbättrade mavknadssituation.
29684:    Å tgärder i enlighet med marknadsstörnings-         På grund av ovan beskrivna situation har
29685: förordningen ( 946/74) är tili sin natur tili-     finansministeriet och tullstyrelsen tillsammans
29686: fälliga. Avsikten med dem 1är att hereda den       börjat utreda huruvida man skulle kunna fin-
29687: inhemska industrin en "andningspaus" och tid       na alternativa möjligheter att skapa skäliga
29688: att anpassa sig tili det förändrade marknads-      verksaa:nhets.förutsättningar för den inhemska
29689: läget. Avsi!kten med manknadsstörningsåtgärder     strumpbyx- och knästrumpsproduktionen utan
29690: är däremot inte att s:kapa ett permanent skydds-   att vidta åtgärder i enlighet med marknadsstör-
29691: system för den inhemska industrin.                 ningsförovdningen. Som alternativ åtgärd kun-
29692:    För import av strumpbyxor tili underpris har    de kanske närmast komma ifråga att tillämpa
29693: fvån och med den 27 december 1976 uppbu-           lagen om förhindrande av dumping ( 3 75/68) .
29694: rits tilläggstull. Den inhemska industrins kon-        Regeringen fortsätter utredningen av ärendet
29695: kurrensförutsättningar har under år 1978 tyd-      i brådskande ordning samt besluter om sin
29696: ligt förbättrats. Produktionen av strumpbyxor      inställning tili fortsättandet av beslutet om tili-
29697: har tili s1utet av september stigit med över       läggstull ellet andra eventuella åtgärder så snart
29698: 60 pl'OCent och produktionen av knästrumpor        alla synpunkter som inverkar på ärendet nog-
29699: har fördubb1ats jämfört med motsvarande tid        grant kunnat värderas.
29700:  år 1977. För strumpbyxornas del har de in-
29701:      Helsingfors den 6 november 1978.
29702: 
29703:                                                                             Minister Esko Rekola
29704:                                               19.78 vp.
29705: 
29706: Kirjallinen kysymys n:o 382.
29707: 
29708: 
29709: 
29710: 
29711:                                   Matikkala ym.: Eläkelainsäädännössä esiintyvästä eräästä epä-
29712:                                      kohdasta.
29713: 
29714: 
29715:                         E d u s k u n n a.n H e r r a Pu h e m i e h e 11 e.
29716:                                                                                                  ~,,
29717: 
29718: 
29719: 
29720: 
29721:    Ns. avoliitot eli yhdessä asuminen ilman -vi-     min jättävät. avioliittonsa rekisteröitnättii, .-vaik·
29722: rallista avioliittoon .vihkimistä ovat yleistyneet   ka elävätkin yhdessä yhteisessä taloudessa avio-
29723: hälyyttävästi viime vuosina myös vanhusten           liitonomaisissa olosuhteissa. Koska ei Voida pi-
29724: keskuudessa. Syynä tähän on osaltaan nykyinen        tää hyväksyttävänä sitä, että yhteiskunnan toi-
29725: eläkelainsäädäntö. Eläkkeen määrä riippuu mo-        mesta tällä tavoin edistetään kansalaismoraalin
29726: nessa tapauksessa kohtuuttomasti eläkkeensaa-        alentumista, olisi mielestämme eläkesääntöjä
29727: jan siviilisäädystä. Esimerkiksi kansaneläkkeen      tarkistettava siten, että eläkkeet olisivat hen-
29728: suuruuteen vaikuttavat ratkaisevasti eläkkeen-       kilökohtaisia eikä avioliiton solmiminen heti
29729: saajan puolison tulot. Vastaavasti ansioeläke-       vaikuttaisi eläkkeen määrää vähentävästi.
29730: järjestelmässä eläkkeensaajan kuoleman jälkeen           Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
29731: puolisolle maksettava perhe-eläke lakkaa mikäli      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
29732: puoliso solmii uuden avioliiton. Erityisen koh-      kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
29733: tuuttomaksi tilanne muodostuu sellaisissa ta-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29734: pauksissa, joissa puoliso kuolee melko pian
29735: avioliiton solmimisen jälkeen. Tällöin saattaa                  Tietääkö Hallitus, että nykyinen
29736: syntyä tilanne, että eloonjäänyt puoliso menet-              eläkelainsäädäntömme houkuttelee use-
29737: tää edellisestä avioliitosta saamansa perhe-                 assa tapauksessa eläkkeensaajat elämään
29738: eläkkeen eikä toisaalta saa uutta perhe-eläkettä             avioliitonomaisissa olosuhteissa avioliit-
29739: uuden avioliiton perusteella.                                toa solmimatta, ja jos tietää,
29740:    Nämä säännökset ovat johtaneet siihen, että                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29741: elämäntoveria kaipaavat vanhukset mieluum-                   ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
29742:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1978.
29743: 
29744:          Veikko J. Matikkala            Antero Juntumaa                Sauli Hautala
29745:          Impi Muroma                    Erkki Korhonen                Raino Westerholm
29746:                    Ulla Järvilehto                             Jorma Fred
29747: 
29748: 
29749: 
29750: 
29751: 087801251D
29752: 2                                            1978 vp.
29753: 
29754: 
29755: 
29756: 
29757:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29758: 
29759:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 '§:n 1 momentissa          Eduskunnan heinäkuussa 1978 hyväksymän
29760: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudistussuun-
29761: olette 6 päivänä lokakuuta 1978 · päivätyn kir--      nitelman toisessa. vaiheessa. on tarkoitus eriyt-
29762: jeenne · ohella toimittanut · valtioneuvoston         tää aviopuolisoiden kansaneläkkeet siten, ettei-
29763: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan·         vät eläkkeensaajan puolison tulot vaikuta. hä-
29764: edustaja Veikko J. Matikkalan ym. näin kuulu-         nen lisäosansa määrään. Tämän vaiheen toteut-
29765: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 382:             tamista vaikeuttavat taloudelliset seikat.
29766:                                                          Sosiaali- ja terveysministeriössä on myös
29767:           Tietääkö Hallitus, että nykyinen            parhaillaan selvitettävänä perhe-eläketurvan
29768:        eläkelainsäädäntömme houkuttelee use-          kehittäminen, jossa keskeisenä kysymyksenä on
29769:        assa tapauksessa eläkkeensaajat elämään        tutkittavana eronneen perheenemännän eläke-
29770:        avioliitonomaisissa olosuhteissa avioliit-     turva. Asian laajakantoisuuden vuoksi sitä on
29771:        toa solmimatta, ja jos tietää,                 perusteellisesti harkittava, jolloin pystytään
29772:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        osaltaan varmistamaan asian oikeudenmukainen
29773:        ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?          ratkaisu.
29774: 
29775:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
29776: vasti seuraavaa:
29777:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
29778: 
29779:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
29780:                                              N:o 382                                               3
29781: 
29782: 
29783: 
29784: 
29785:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29786: 
29787:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I det andra skedet av den pian för en total-
29788: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           revidering av folkpensionssystemet som riks-
29789: velse av den 6 oktober 1978 tili vederbörande       dagen godkände i juli 1978 är avsikten att
29790: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      särskilja äkta makars folkpensioner så, att pen-
29791: jande av riksdagsman Veikko J. Matikkala            sionstagares makes inkomster inte inverkar på
29792: m.fl. ställda spörsmål nr 382:                      beloppet av tilläggsdelen. Ekonomiska om-
29793:                                                     ständigheter försvårar genomförandet av detta
29794:           Är Regeringen medveten om att vår         skede.
29795:        nuvarande pensionslagstiftning i många          I social- och hälsovårdsministeriet utreds
29796:        fall lockar pensionstagare att leva i för-   för närvarande även utvecklandet av familje-
29797:        hållanden av äktenskapsliknande natur        pensionsskyddet, varvid den centrala frågan är
29798:        utan att ingå äktenskap, och om så är        pensionsskyddet för frånskild husmor. På
29799:        fallet,                                      grund av att ärendet är så vittomfattande bör
29800:           vilka åtgärder har Regeringen för         det undergå grundlig prövning för att man
29801:        avsikt att vidta i syfte att rätta tili      skall kunna försäkra sig om ett rättvist av-
29802:        detta missförhållande?                       görande.
29803: 
29804:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
29805: samt anföra följande:
29806:      Helsingfors den 10 november 1978.
29807: 
29808:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
29809:                                                1978 vp.
29810: 
29811: Kirjallinen kysymys n:o 383.
29812: 
29813: 
29814: 
29815: 
29816:                                    Orrenmaa: Liikepankkien Iuotoilisten shekkitilien Iiroiittirajasta
29817:                                       maksettavan koron nimikkeen muuttamisesta.
29818: 
29819: 
29820:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
29821: 
29822:     Liikepankit ovat sopineet useiden yrittäjien      ja siitä maksettua korkoa. Oikeudenmukaista
29823: kanssa heidän käyttäessään luotoilista shekki-        olisi, että liikepankeilla olisi yhtenäinen nimike
29824: tiliä oikeudesta ylittää shekkitili tiettyyn sum-     Iiroiittirajasta suoritettavalle korolle, jotta kai-
29825: maan saakka eli limiittirajasta. Limiittirajasta      killa ·sitä käyttävillä olisi oikeus verotuksessa
29826: joudutaan maksamaan jatkuvaa korkoa liikepan-         suorittaa tämä korko tulostaan vähennyksenä.
29827: kellle. Pankeilla on kirjavuutta koron nimityk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29828: selle, toiset nimittävät sitä provisioksi ja toiset   tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitän
29829: limiittikoroksi.                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29830:     Yrittäjä voi suorittaa vähennyksenä verotuk-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29831: sessaan provisiokoron (KHO:n päätös 1970 II
29832: 532), mutta ei nimikkeellä Iiroiittikorko suorit-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29833: tamaansa korkoa. Tätä ei voida yrittäjän kan-                 ryhtyä liikepankkien Iuotoilisten shekki-
29834: nalta pitää oikeudenmukaisena menettelynä,                    tilien Iiroiittirajasta maksettavan koron
29835: sillä ei voida vaatia yrittäjän tietävän etukäteen            nimikkeen muuttamiseksi yhdenmukai-
29836: valitessaan pankkia, jossa hän voi sopimuksen                 sesti sellaiseksi, että se olisi verotuk-
29837: mukaan käyttää Iuotoilisen shekkitilin limiittiä              sessa vähennyskelpoinen?
29838:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1978.
29839: 
29840:                                            Juhani Orrenmaa
29841: 
29842: 
29843: 
29844: 
29845: 0878011848
29846: 2                                            1978 vp.
29847: 
29848: 
29849: 
29850: 
29851:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
29852: 
29853:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ko". Rahalaitosten neuvottelukunnassa voidaan
29854: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sopia pankkien käyttämistä yhteisistä nimikkeis-
29855: olette 6 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-       tä. Puheena olevassa tapauksessa yhtenäistämi-
29856: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sestä ei ole sovittu.
29857: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussaan
29858: Juhani Orrenmaan näin kuuluvasta kirjallisesta      KHO 1970/II 532 todennut, että Iuotoilisesta
29859: kysymyksestä n:o 383:                               shekkitilistä suoritettua provisiota oli pidettävä
29860:                                                     verotuksessa vähennyskelpoisena velan korko-
29861:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     na. Samoin korkein hallinto-oikeus on todennut
29862:        ryhtyä liikepankkien Iuotoilisten shekki-    ratkaisussaan KHO 18. 11. 1976 T 4459, että
29863:        tilien Iiroiittirajasta maksettavan koron    vekselilimiittiprovisiota ja luotallisen shekkiti-
29864:        nimikkeen muuttamiseksi yhdenmukai-          lin korkoa pidettiin sellaisina velkain korkoina,
29865:        sesti sellaiseksi, että se olisi verotuk-    jotka olivat kunnallisverotuksessa vähennyskel-
29866:        sessa vähennyskelpoinen?
29867:                                                     poisia kiinnitettyjen velkain korkojen vähennys-
29868:                                                     oikeutta koskevin rajoituksin. Näin ollen kor-
29869:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       keimman hallinto-oikeuden ratkaisujen mukaan
29870: vasti seuraavaa:                                    sekä luotollisesta shekkitilistä suoritettu provi-
29871:    Kun pankki on hyväksynyt luotallisen shek-       sio eli Iiroiittikorko että korko ovat verotuk-
29872: kitilin avaamista koskevan anomuksen, laadi-        sessa vähennyskelpoisia. Veroilmoitukseen liite-
29873: taan elinkeinonharjoittajan ja pankin välinen       tyssä tuloslaskelmassa provisio/limiittikorko ja
29874: luotallisen shekkitilin sopimus, jossa määrätään    korko on mainittu kohdassa "korkokulut" erit-
29875: luoton suuruus eli se luottomäärä, minkä elin-      telemättöminä. Verohallitus on eduskuntakyse-
29876: keinonharjoittaja enintään saa olla velkaa. Luo-    lyn johdosta ilmoittanut, että sen tiedossa ei
29877: tollisen shekkitilin omistajan velasta pankki pe-   ole, että elinkeinotoimintaan liittyvää luotol-
29878: rii provisiota eli limiittikorkoa, joka peritään    lisesta shekkitilistä suoritettua Iiroiittikorkoa ei
29879: koko myönnetystä luottomäärästä neljännesvuo-       olisi hyväksytty vähennyksenä elinkeinonhar-
29880: sittain etukäteen, sekä korkoa, joka veloitetaan    joittajan tuloverotuksessa.
29881: tilinomistajan todellisuudessa käyttämän luotto-       Kun edellä selostetun mukaisesti sekä provi-
29882: määrän perusteella neljännesvuosittain jälkikä-     sio että Iiroiittikorko riippumatta kulloinkin
29883: teen päiväkohtaisesti.                              käytettävästä nimikkeestä ovat yrityksen vero-
29884:     Pankkitariffissa tarkoitetusta "myönnetyn       tuksessa vähennyskelpoisia, ei käytettävien ni-
29885: määrän perusteella lasketusta vuotuisesta pro-      mikkeiden yhtenäistämiseen ole tarvetta vero-
29886: visiosta" eräät pankit käyttävät nimikettä          tussyistä.
29887: "provisio", toiset taas nimikettä "Iimiittikor-
29888:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1978.
29889: 
29890:                                                                              Ministeri Esko Rekola
29891:                                            N:o 383                                                3
29892: 
29893: 
29894: 
29895: 
29896:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29897: 
29898:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tai träffas om de gemensamma benämningar
29899: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      som hankeroa använder. I det föreliggande
29900: se av den 6 oktober 1978 till vederbörande        fallet har något avtal om förenhetligande inte
29901: medlem av statsrådet för avgivande av svar        träffats.
29902: översänt avskrift av följande av riksdagsman         Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade i
29903: Juhani Orrenmaa undertecknade spörsmål nr         sitt utslag HFD 1970/II 532, att provision
29904: 383:                                              som erlagts för checkräkning med kredit skulle
29905:                                                   anses vara en vid beskattningen avdragsgill
29906:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    ränta på skuld. Högsta förvaltningsdomstolen
29907:        ta för att benämningen på den ränta        konstaterade likaså i sitt utslag HFD 18. 11.
29908:        som betalas för limitgränsen för affärs-    1976 T 4459, att växellimitprovision och ränta
29909:        bankernas checkräkningar med kredit på     på checkräkning med kredit var att anse som
29910:        ett enhetligt sätt ändras så, att den är   sådana räntor på skuld, vilka i kommunalbe-
29911:        avdragsgill vid beskattningen?             skattningen var avdragsgilla med de begräns-
29912:                                                   ningar som gäller avdragsrätten för räntor på
29913:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     intecknade skulder. Enligt högsta förvaltnings-
29914: samt anföra följande:                             domstolens utslag är under sådana förhållanden
29915:    Då en bank har godkänt en anhållan om          både provision ellet limitränta och ränta, som
29916: öppnande av checkräkning med kredit, uppgörs      erlagts för checkräkning med kredit, avdrags-
29917: mellan näringsidkaren och banken ett avtal om     gilla vid beskattningen. I den resultaträkning
29918: checkräkning med kredit. I avtalet bestäms        som fogas till skattedeklarationen nämns provi-
29919: kreditens storlek, dvs. det kreditbelopp som      sion/limitränta och ränta ospecificerade i punk-
29920: anger maximum för näringsidkarens skuld tili      ten "räntekostnader". Skattestyrelsen har med
29921: banken. För den skuld ägaren av en checkräk-      anledning av riksdagsspörsmålet meddelat, att
29922: ning med kredit har uppbär banken en provi-       den ej har kännedom om att limitränta, som
29923: sion ellet limitränta, som beräknas på hela det   i samband med näringsverksamhet erlagts för
29924: beviljade kreditbeloppet och uppbärs kvartals-    checkräkning med kredit, inte skulle ha god-
29925: vis i förväg, samt en ränta, som debiteras på     känts som avdrag vid inkomstbeskattningen av
29926: basen av det kreditbelopp kontoinnehavaren i      näringsidkare.
29927: verkligheten använt och som uppbärs kvartals-         Då enligt ovanstående redogörelse både pro-
29928: vis i efterskott, med redovisning per dag.         vision och limitränta oberoende av den i det
29929:    För den i banktariffen avsedda "årliga pro-    enskilda fallet använda benämningen är av-
29930: vision som beräknas på det beviljade belop-       dragsgilla vid beskattningen av företag, finns
29931: pet" använder en del banker benämningen           det inte något behov att av beskattningsskäl
29932: "provision", andra åter benämningen "limit-       förenhetliga de benämningar som används.
29933: ränta". I penninginstitutens delegation kan av-
29934:      Helsingfors den 9 november 1978.
29935: 
29936:                                                                            Minister Esko Rekola
29937:                                              1978 vp.
29938: 
29939: Kirjallinen kysymys n:o 384.
29940: 
29941: 
29942: 
29943: 
29944:                                  Orrenmaa ym.: Peltojen paketoimisjärjestelmän purkamisesta Pu-
29945:                                     dasjärven kunnassa.
29946: 
29947: 
29948:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
29949: 
29950:     Pudasjärven kunta Oulun läänissä on muut-          Esitetty toimenpide-ehdotus olisi omiaan
29951: totappiokunta n. 20 % :n työttömyyslukuineen.       nostamaan kunnan asukkaiden elintasoa ja näin
29952: Tästä aiheutuu suuria vaikeuksia kunnan ta-         kohentamaan kunnan omaa elinvoimaisuutta.
29953: loudelle.                                              Toimenpide voitaisiin kytkeä parhaillaan suo-
29954:     Eräs mahdollisuus olisi juuri Pudasjärven       ritettavan kylätutkimuksen piiriin, joka tutkii
29955: kohdalla ottaa käyttöön paketoidut pellot työt-     maaseudun kehittämismahdollisuuksia yhteis-
29956: tömyyden torjuntaan. Pudasjärvellä on yli tu-       työssä kuntien kanssa. Tutkimusta johdetaan
29957: hat hehtaaria pakettipeltoja, joista suurin osa     Tampereen yliopistosta käsin. Pudasjärvi voi-
29958: on järvenrantatiloja. Näillä menestyisivät vilja-   taisiin ottaa tutkimuksen piiriin kokeilumie-
29959: kasveista ohra, kaura ja ruis sekä peruna ja        lessä ja saatujen tulosten perusteella voidaan
29960: erilaiset juurikasvit, puutarhaviljely, kasvihuo-   harkita kokeilun ulottamista kaikkiin muutto-
29961: neissa viljeltävät vihannesten ja kukkien tai-      tappiota ja työttömyyttä poteviin kuntiin.
29962: met.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29963:     Pitkällisen paketoimisen seurauksena tilat      tyksen 37 § :n 1 momentin mukaisesti esitäm-
29964:  tulevat menemään täysin rappiolle. Kunnalla        me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29965: ei olisi varaa menettää jo olemassa olevia ti-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29966: loja, vaan ne tulisi vuokrata valtion tuella eri-
29967:  tyisesti työttömille. Näin estettäisiin paikka-               Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
29968:  kunnalta muutto Ruotsiin ja Etelä-Suomeen.                 litus aikoo ryhtyä purkaakseen peltojen
29969:     Koska valtio maksaa po. tiloille paketoimis-            paketoimisjärjestelmän Pudasjärven kun-
29970:  korvauksia, se voisi sen sijaan myöntää halpa-             nassa ja suunnatakseen näin säästyneet
29971: korkoisia maankäyttölainoja peltojen kunnos-                varat halpakorkoisiin maankäyttölainoi-
29972:  tukseen, rakennusten perusparantamiseen, ko-               hin niille työttömille, jotka haluavat
29973:  neiden ja karjan hankintaan niille työttömille,            viljellä pakettipeltotiloja?
29974:  jotka olisivat halukkaita viljelemään näitä ti-
29975:  loja.
29976:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1978.
29977: 
29978:                Juhani Orrenmaa                                   Kerttu Hemmi
29979: 
29980: 
29981: 
29982: 
29983: 0878011826
29984: 2                                             1978 vp.
29985: 
29986: 
29987: 
29988: 
29989:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29990: 
29991:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       musta käsittäen 320 hehtaaria peltoa, on ko.
29992: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kunnassa tällä hetkellä voimassa olevia sopi-
29993: olette 6 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-        muksia 149 kpl, jotka käsittävät peltoa yh-
29994: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     teensä 840 hehtaaria eli 9,2 % Pudasjärven
29995: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      kunnan koko peltoalasta 9116 hehtaarista.
29996: Juhani Orrenmaan ym. näin kuuluvasta kirjalli-       Vuonna 1979 tulee 38 sopimuksen ja 221 pel-
29997: sesta kysymyksestä n:o 384:                          tohehtaarin osalta 9 vuoden sopimuskausi päät-
29998:                                                      tymään. On ilmeistä, että silloinkin osa pel-
29999:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   loista vapautuu pellonvarausjärjestelmästä sopi-
30000:        litus aikoo ryhtyä purkaakseen peltojen       musten jatkamista koskevien rajoitusten ja mui-
30001:        paketoimisjärjestelmän Pudasjärven kun-       den syiden, kuten kesken sopimuskauden omis-
30002:        nassa ja suunnatakseen näin säästyneet        tajan taholta mahdollisten irtisanomisten joh-
30003:        varat halpakorkoisiin maankäyttölainoi-       dosta.
30004:        hin niille työttömille, jotka haluavat           Vastattavana olevassa kysymyksessä tarkoi-
30005:        viljellä pakettipeltotiloja?                  tettu pellonvaraussopimusjärjestelmän kerta-
30006:                                                      kaikkinen purkaminen Pudasjärven kunnassa
30007:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          merkitsisi valtion yksipuolista puuttumista voi-
30008: taen seuraavaa:                                      massa oleviin sopimussuhteisiin. Tähän tähtää-
30009:    Pudasjärven kunnassa on pellonvarausjärjes-       viin perustuslainsäätämisjärjestystä jo sinänsä
30010: telmän aikana tehty 192 pellonvaraussopimus-         edellyttäviin lainsäädäntötoimiin ryhtymistä ei
30011: ta käsittäen 1160 ha peltoa. Kun niistä on           hallitus pidä perusteltuna.
30012: purkautunut irtisanomisin tai muutoin 43 sopi-
30013:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1978.
30014: 
30015:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
30016:                                              N:o 384                                               3
30017: 
30018: 
30019: 
30020: 
30021:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30022: 
30023:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      följd av uppsägning ellet på annat sätt, finns
30024: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         i kommunen i detta nu 149 gällande avtal,
30025: velse av den 6 oktober 1978 tili vederbörande     vilka omfattar sammanlagt 840 ha, dvs. 9,2 %
30026: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    av Pudasjärvi kommuns hela åkerareal om
30027: jande av riksdagsman Juhani Orrenmaa m.fl.        9116 ha. År 1979 kommer avtalsperioden om
30028: undertecknade spörsmål nr 384:                    nio år att vara avslutad för 38 avtals och 221
30029:                                                   åkerhektars del. Det är uppenbart att en del
30030:           Vilka brådskande åtgärder ämnar         av åkrarna även då frigörs från åkerreser-
30031:        Regeringen vidta i avsikt att upplösa      veringssystemet till följd av begränsningar rö-
30032:        åkerpaketeringssystemet i Pudasjärvi       rande fortsättande av avtalen och andra or-
30033:        kommun och rikta in de sålunda inbe-       saker, såsom eventuella uppsägningar från
30034:        sparade medlen på lågräntelån för de       ägarens sida under löpande avtalsperiod.
30035:        arbetslösa som önskar odla paketerade         Att definitivt upphäva hela det i spörs-
30036:        åkerbruksenheter?                          målet avsedda systemet med åkerreserverings-
30037:                                                   avtal i Pudasjärvi kommun skulle betyda ett
30038:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ensidigt ingripande från statens sida i gällande
30039: samt anföra följande:                             avtalsförhållanden. Regeringen anser det inte
30040:    Under den tid åkerreserveringssystemet varit   motiverat att i detta hänseende vidta lagstift-
30041: i kraft har i Pudasjärvi kommun ingåtts 192       ningsåtgärder, vilka redan i sig förutsätter iakt-
30042: åkerreserveringsavtal som totalt omfattar 1160    tagande av den ordning som gäller för stiftan-
30043: ha åker. Då av dessa avtal 43 stycken, om-        de av grundlag.
30044: fattande 320 ha åker, upphört att gälla till
30045:      Helsingfors den 3 november 1978.
30046: 
30047:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
30048:                                               1978 vp.
30049: 
30050: Kirjallinen kysymys n:o 385.
30051: 
30052: 
30053: 
30054: 
30055:                                   Hemmi ym.: Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen täy-
30056:                                      sitehoisen toiminnan turvaamisesta.
30057: 
30058: 
30059:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
30060: 
30061:    Oulun yliopiston hammaslääketieteen kliini-          Jotta hammaslääketieteen opiskelijoiden opis-
30062: sen opetuksen ja tutkimuksen toiminnan alka-         kelut eivät mutkistuisi ja pohjoisen väestö saisi
30063: minen edellyttäisi toimiakseen tehokkaasti ope-      tarvitsemansa palvelut eikä hammaslääketieteen
30064: tus- ja apuhenkilökunnan paikkaamista siinä          laitos toimisi vajaakapasiteetilla, tulisi mahdolli·
30065: laajuudessa kuin yliopisto on esittänyt vuodelle     simman pian toteuttaa yliopiston esittämät ope-
30066: 1979. Hallituksen tulo- ja menoarvioesitys vuo-      tus- ja apuhenkilökunnan palkkaukset sekä tut-
30067: delle 1979 on kuitenkin niiltä osin niin vajaa,      kimus- ja opetusvälineiden sekä kaluston hank-
30068: että sanotun toiminnan alkaminen Oulussa saat-       kimiseen tarvittavat määrärahat vuodelle 1979.
30069: taa siirtyä vuodella.                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30070:    Toimintaansa aloittavan hammaslääketieteen        tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
30071: laitoksen varustamiseksi on laskettu vuonna          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
30072: 1979 tarvittavan n. 3 miljoonaa markkaa.             sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
30073: Tämä merkitsee sitä, että yliopiston tiedekun-       sen:
30074: tien ja erillisten laitosten tarpeisiin jäisi bud,              Mihin kiireellisiin toimenp1te1s11n
30075: jettiesityksen perusteella n. 4 miljoonaa                     Hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen Ou-
30076: markkaa. Viimeksi mainittu summa on riittä-                   lun yliopiston hammaslääketieteen lai-
30077: mätön kattamaan uusissa tiloissa toimivien yksi-              toksen täysitehoisen toiminnan vuonna
30078: köiden uudis- ja uusintahankintoja.                           1979?
30079:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1978.
30080: 
30081:                Kerttu Hemmi                                       Pekka Vilmi
30082:                Alvar Saukko                                       Veikko Pihlajamäki
30083:                Kalevi Mattila                                     Aili Vaittinen-Kuikka
30084:                Kullervo Rainio                                    Erkki Pystynen
30085:                J. Juhani Kortesalmi                               Mikko Jokela
30086:                Helvi Niskanen                                     Jouko Mäkelä
30087:                Juhani Vähäkangas                                  Antero Juntumaa
30088: 
30089: 
30090: 
30091: 
30092: 087801241.3
30093: 2                                             1978 vp.
30094: 
30095: 
30096: 
30097:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30098: 
30099:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      opiston hammaslääketieteen laitoksen varusta-
30100: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        miseen vielä lisää varoja.
30101: olette kirjeellänne 6 päivältä lokakuuta 1978           Vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesityksessä
30102: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen     on Oulun yliopiston hammaslääketieteen alan
30103: vastattavaksi kansanedustaja Kerttu Hemmin          virkoja ja toimia esitetty perustettavaksi yh-
30104: ym. tekemän seuraavansisältöisen kysymyksen          teensä 13, mikä merkitsee noin neljännestä
30105: n:o 385:                                            koko korkeakoululaitoksen virkn:kiintiöstä. Kos-
30106:                                                     ka Oulun yliopiston hammasklinikka käsittää
30107:           Mihin kiireellisiin toimenpltelSlm         150 hoitoyksikköä, mutta kliiniseen vaiheeseen
30108:         Hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen Ou-      tulevien opiskelijoiden määrä on vain 35, ei
30109:         lun yliopiston hammaslääketieteen lai-      ole välttämätöntä, eikä tarkoituksenmukaista-
30110:         toksen täysitehoisen toiminnan vuonna       kaan ottaa heti koko laitosta käyttöön. Käyttö-
30111:         1979?                                       astetta voidaan lisätä sitä mukaa kuin kliinisen
30112:                                                     vaiheen opiskelijoiden määrä lisääntyy. Hallitus
30113:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:       tulee sisällyttämään vuoden 1980 tulo- ja me-
30114:     Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion    noarvioesitykseen uusia virkoja ja toimia val-
30115: tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1979 on Oulun         tiontalouden sallimissa puitteissa tavoitteena se,
30116: yliopistolle osoitettu 7,2 miljoonan markan         että laitos saataisiin silloin jo täydellisesti käyt-
30117: määräraha käytettäväksi tutkimus- ja opetus-        töön. Opetusministeriö tulee yhdessä valtiova-
30118: välineiden sekä kaluston hankintaan. Määräraha      rainministeriön kanssa selvittämään, millä edel-
30119: on 19 % koko korkeakoululaitoksen hankinta-         lytyksillä laitoksen osittainen toiminta jo tam-
30120: määrärahasta vuodelle 1979. Tutkimus- ja ope-       mikuun 1 päivästä 1979 voidaan turvata. Tar-
30121: tusvälineiden sekä kaluston hankintamäärära-        vittavasta lisähenkilöstöstä hallitus tulee huo-
30122: han jakaminen yliopiston sisällä kuuluu yliopis-    lehtimaan joko tulevan vuoden tulo- ja meno-
30123: ton omaan päätäntävaltaan. Valtion tulo- ja         arvioesitystä täydentämällä tai turvautumaila
30124: menoarvioesitystä valmisteltaessa on kuitenkin      valtiovarainministeriön käytössä olevaan lisä-
30125: lähdetty siitä, että hammaslääketieteen osuus       henkilöiden palkkaukseen tarkoitettuun määrä-
30126: edellä mainitusta määrärahasta olisi noin 2,2       rahaan.
30127: miljoonaa markkaa. Oulun yliopisto esitti tätä          Hammasklinikoilla suoritetaan kansanterveys-
30128: tarkoitusta varten varattavaksi 4,9 miljoonaa       työhön rinnastettavaa hoitotoimintaa ja siksi
30129: markkaa. Vaikka Oulun yliopistolle osoitettiin-     ne pitäisi niveltää nykyistä tiiviimmin yleiseen
30130: kin noin viidennes koko korkeakoululaitoksen        terveydenhoitojärjestelmään. Tästä syystä ope-
30131: hankintamäärärahoista, ero yliopiston oman ja       tusministeriö pyrkii siihen, että hoitotyötä suo-
30132: hallituksen esityksen välillä on valtiontaloudel-   rittavat hammasklinikat erotettaisiin korkea-
30133: lisista syistä huomattava.                          koulujen tieteellisistä hammaslääketieteen lai-
30134:    Sen jälkeen kun Hallitus antoi Eduskun-          toksista siten, että laitoksiin jäisi teoreettinen
30135: nalle esityksen vuoden 1979 tulo- ja meno-          opetus ja tutkimus, mutta varsinainen hammas-
30136: arvioksi on käynyt ilmi, että korkeakoulujen        sairaanhoito ja siihen kytkeytyvä opetus ja tut-
30137: rakentamista varten varatusta määrärahasta          kimus hallinnoitaisiin ja budjetoitaisiin esim.
30138: säästyy noin 3,5 miljoonaa markkaa. Mikäli          yliopistollisten keskussairaaloiden tapaan ter-
30139: Eduskunta harkitsee oikeaksi se voi, budjetin       veydenhuollon puolella. Tätä varten opetusmi-
30140: menopuolta lisäämättä, osoittaa säästyvän mää-      nisteriö asettaa toimikunnan, jonka on nopeasti
30141: rärahan korkeakoulujen tutkimus- ja opetusvä-       selvitettävä tämän uudelleen järjestelyn lain-
30142: lineiden sekä kaluston hankintaan. Tällöin on       säädännölliset ja taloudelliset edellytykset ja
30143: mahdollista osoittaa esimerkiksi Oulun yli-         seuraukset.
30144:       Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1978.
30145: 
30146:                                                                      Opetusministeri Jaakko Itälä
30147:                                               N:o 385                                               3
30148: 
30149: 
30150: 
30151: 
30152:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30153: 
30154:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         ligare medel t.ex. för utrustning tili odontolo-
30155: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         giska institutionen vid Uleåborgs universitet.
30156: se av den 6 oktober 1978 tili vederbörande              I statsförslaget för år 1979 har det föresla-
30157: med1em av statsrådet för avgivande av svar           gits att sammanlagt 13 tjänster och befattningar
30158: översänt avskrift av följande av riksdagsman         skall inrättas vid odontologiska institutionen
30159: Kerttu Hemmi m. fl. undertecknade spörsmål           vid Uleåborgs universitet, vilket är ungefär en
30160: nr 385:                                              fjärdedel av tjänstekvoten för hela högskole-
30161:                                                      väsendet. Eftersom tandkliniken vid Uleåborgs
30162:          Vi1ka brådskande åtgärder ämnar Re-
30163:        geringen vidta för att trygga, att verk-      universitet omfattar 150 vårdenheter, medan
30164:                                                      antalet studerande som inleder det kliniska ske-
30165:        samheten vid odonto1ogiska institutio-
30166:        nen vid Uleåborgs universitet år 1979         det är endast 35, är det inte nödvändigt eller
30167:        sker med full kapadtet?                       ens ändamålsenligt att genast ta hela institutio-
30168:                                                      nen i användning. Graden av utnyttjande kan
30169:                                                      ökas allteftersom antalet studerande i det kli-
30170:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        niska skedet ökar. Regeringen kommer i stats-
30171: samt anföra följande:                                verkspropositionen för år 1980 att inom de ra-
30172:    I regeringens proposition tili Riksdagen an-      mar statshushållningen tillåter inkludera nya
30173: gående statsförslaget för år 1979 har ett anslag     tjänster och befattningar, med den målsättning-
30174: om 7,2 milj. mk anvisats för Uleåborgs               en att institutionen redan då skulle kunna tas
30175: universitet för anskaffning av forsknings- och       i bruk i sin helhet. Undervisningsministeriet
30176: undervisningsmateriel samt inventarier. Ansla-       kommer i samråd med finansministeriet att
30177: get utgör 19 % av hela högskoleväsendets             utreda under vilka förutsättningar en partiell
30178: anskaffningsanslag för år 1979. Universitetet        verksamhet vid institutionen kan tryggas redan
30179: får själv besluta om hur anslaget för anskaff-       från och med den 1 januari 1979. Regeringen
30180: ning av forsknings- och undervisningsmateriel        kommer att sörja för den erforderliga tiliäggs-
30181: samt inventarier skall fördelas inom universite-     personalen antingen genom att komplettera
30182: tet. Vid beredningen av statsverkspropositionen      statsverkspropositionen för nästa år ellet genom
30183: har man dock utgått från, att odontologiska          att ty sig tili det anslag som finansministeriet
30184: institutionens andel av ovan nämnda anslag           disponerar över för avlöning av tilläggspersonal.
30185: skulle vara ca 2,2 milj. mk. Uleåborgs uni-             Vid tandklinikerna ges vård som är att jäm-
30186: versitet föreslog att för detta ändamål skulle       föra med folkhälsoarbetet, och därför borde de
30187: reserveras 4,9 milj. mk. Trots att ca en fem-        fastare än för närvarande fogas till det all-
30188: tedel av hela högskoleväsendets anskaffnings-        männa hälsovårdssystemet. Av denna anledning
30189: anslag anvisades för Uleåborgs universitet, är       strävar undervisningsministeriet till att de
30190: skillnaden mellan universitetets eget och rege-      tandkliniker som utför vårdarbete skulle
30191: ringens förslag av statsekonomiska skäl avse-        särskiljas från högskolornas vetenskapliga
30192: värd.                                                odontologiska institutioner, så att den teoretis-
30193:    Sedan regeringen till riksdagen avlåtit pro-      ka undervisningen och forskningen skulle bli
30194: positionen angående statsförslaget för år 1979       kvar vid institutionerna, men den egentliga
30195: har det framgått, att ca 3,5 milj. mk av det         tandsjukvården och den därtill anslutna under-
30196: anslag som reserverats för byggande av hög-          visningen och forskningen skulle administre-
30197: skolor kommer att inbesparas. Om Riksdagen           ras och budgeteras på hälsovårdens sida, på
30198: finner det riktigt, kan den, utan att öka utgifts-   samma sätt som t.ex. vid universitetscentral-
30199: sidan i budgeten, anvisa det inbesparade ansla-      sjukhusen. För detta ändamål kommer under-
30200: get för anskaffning av forsknings- och under-        visningsministeriet att tillsätta en kommission
30201: visningsmateriel samt inventarier tili högskolor-    med uppgift att snabbt utreda förutsättning-
30202:  na. Härvid är det möjligt att anvisa ytter-         arna för och följderna av detta nya arrange-
30203:                                                      mang i lagstiftnings- och ekonomiskt hänseende.
30204:       Helsingfors den 13 november 1978.
30205: 
30206:                                                               Undervisningsminister Jaakko Itälä
30207:                                               1978 vp.
30208: 
30209: Kirjallinen kysymys n:o 386.
30210: 
30211: 
30212: 
30213: 
30214:                                   E. Laine ym.: Merimiesten terveydenhoitojärjestelmän kehittä-
30215:                                      misestä.
30216: 
30217: 
30218:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30219: 
30220:    Merimiesten, asiantuntijoiden ja myös julki-      em. terveysasemien perustamista. Terveysase-
30221: sen sanan piirissä on kiinnitetty huomiota me-       mat voisivat luonnollisesti huolehtia omalta
30222: rimiesten terveydenhoitojärjestelmän kehitty-        osaltaan merimiesten terveydentilaa ja yleiskun-
30223: mättämyyteen maassamme. Tällöin on mm. to-           toa edistävästä terveyskasvatuksesta. Asiantun-
30224: dettu, että merenkulkuhallitus on suuntautunut       tijoiden taholta on todettu, että merimiehiä
30225: ensisijaisesti merimiesten terveystarkastusjärjes-   vaivaavia monia yleisimpiä sairauksia voitaisiin
30226: telmän nopeaan ja joustavaan järjestämiseen,         näin ehkäistä ennakolta antamalla ravintotottu-
30227: mutta sen sijaan lääkäreihin ei ole kohdistettu      muksiin, tupakanpalttoon ja alkoholinkäytön
30228: mitään erityisvaatimuksia. Julkisuudessa on          seuraamuksiin liittyvää valistusta. Tätä ter-
30229: merimieslääkärijärjestelmää arvosteltu mm. sil-      veyskasvatusta voisivat ohjeita ja suosituksia
30230: lä perusteella, että kaikilla merimieslääkäreillä    antamalla edistää myös terveyskeskukset ja
30231: ei ole riittävästi tietoja olosuhteista merellä ja   mm. Turun aluetyöterveyslaitos, mikäli vara-
30232: laivoissa ja että tästä johtuen lääkärintodistuk-    taan riittävät määrärahat henkilökunnan palk-
30233: set ovat tasoltaan kirjavia. Viimemainitun epä-      kaamiseen ja mm. materiaalin valmistamiseen.
30234: kohdan poistamiseksi olisi aiheellista huolehtia        Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
30235: suta, että merimieslääkäreille järjestettäisiin      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
30236: vähintään joka viides vuosi mahdollisuus osal-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
30237: listua täydennyskoulutukseen.                        seuraavan kysymyksen:
30238:    Lääkintöhallituksen asettama työryhmä on
30239: vuonna 1976 ehdottanut merimiesten terveys-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30240: asemien perustamista terveyskeskusten yhtey-                 siin merimiesten terveydenhoitojärjestel-
30241: teen Turussa, Helsingissä, Maarianhaminassa,                 män ja terveyskasvatuksen kehittämi-
30242: Kotkassa ja Oulussa sekä vaihtoehtoisesti joko               seksi mm. perustamalla merimiesten ter-
30243: Rauman, Porin tai Vaasan terveyskeskusten                    veysasemat Turkuun ja muihin satama-
30244: yhteyteen.     Merimiesasiain neuvottelukunta                kaupunkeihin ja säätämällä merimiehen
30245: jätti kesäkuussa tänä vuonna sosiaali- ja ter-               lääkärintarkastuksia koskevan asetuk-
30246: veysministeriölle ehdotuksen asetukseksi meri-               sen?
30247: miehen lääkärintarkastuksista, joka edellyttää
30248:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1978.
30249: 
30250:          Ensio Laine                    Taisto Sinisalo                 Irma Rosnell
30251:          Jacob Söderman                 Paula Eenilä                    P. Liedes
30252:                                         Oili Suomi
30253: 
30254: 
30255: 
30256: 
30257: 087801252E
30258: 2                                               1978 vp.
30259: 
30260: 
30261: 
30262: 
30263:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
30264: 
30265:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Asetusehdotus lähtee lääkärintarkastuksen
30266: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          kaksijakoisuudesta. Merelle ensimmäistä kertaa
30267: olette 6 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-          pyrkiville tulee suorittaa alkutarkastus ja sen
30268: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-         jälkeen suoritetaan uusintatarkastuksia työnan-
30269: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-         tajaa vaihdettaessa, säännöllisesti vähintään 2
30270: taja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kirjalli-          vuoden välein jne.
30271: sesta kysymyksestä n:o 386:                               Ehdotetussa muodossa annettuna asetus
30272:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         edellyttäisi satamakaupunkeihin terveyskeskus-
30273:        siin merimiesten terveydenhoitojärjestel-       ten yhteyteen perustettavia merimiesterveys-
30274:        män ja terveyskasvatuksen kehittämi-            keskuksia, joihin merimiesten terveystarkastuk-
30275:        seksi mm. perustamalla merimiesten ter-         set pyrittäisiin keskittämään.
30276:        veysasemat Turkuun ja muihin satama-               Edelleen ehdotuksen mukaan merimiesten
30277:        kaupunkeihin ja säätämällä merimiehen           lääkärintarkastuksista annetuista todistuksista
30278:        lääkärintarkastuksia koskevan asetuk-           muodostuisi Turun aluetyöterveyslaitokselle kes-
30279:        sen?                                            kuskortista ja aluelaitos toimisi samalla koko
30280:                                                        merenkulun terveydenhuoltoa koordinoivana fa
30281:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ohjaavana yksikkönä.
30282: taen seuraavaa:
30283:                                                           Neuvottelukunta esittää myös merimieslää-
30284:    Merimiesasiain neuvottelukunta jätti kesä-          kärintarkastuslautakunnan asettamista, jonka
30285: kuussa sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuk-      tarkoituksena olisi käsitellä yleisiä merenkulun
30286: sen asetukseksi merimiehen lääkärintarkastuk-          terveydenhuoltoon ja mahdollisiin poikkeuslu-
30287: sista.                                                 piin liittyviä kysymyksiä. Lautakunnassa olisi
30288:    Merimiesten lääkärintarkastuksista annettiin        lääkintöhallituksen, työterveyslaitoksen, meren-
30289: määräyksiä ensimmäisen kerran jo 1874. Sen             kulkuhallituksen ja aluetyömarkkinajärjestöjen
30290: jälkeen on säädöksiä lääkärintarkastusten suo-         edustus.
30291: rittamisesta ollut sekä merimieslaissa että alem-
30292: manastelSlssa määräyksissä. Voimassa oleva                Kuten edellä esitetystä käy ilmi on meri-
30293: asetus ( 157 /52) merimiesten lääkärintarkas-          miesasiain neuvottelukunta pyrkinyt esityksel-
30294: tuksesta on vuodelta 1952.                             lään tekemään tarpeelliset uudistukset vanhen-
30295:    Asetuksen edellyttämiä merenkulkuhallituk-          tuneeseen asetukseen merimiehen lääkärintar-
30296: sen hyväksymiä merimieslääkäreitä on Suomes-           kastuksesta ottamalla samalla huomioon meri-
30297: sa n. 250. Puutteena on ollut lääkäreiden vä-          miehen mahdollisuudet päästä yleisen työter-
30298: häinen perehtyneisyys merialan erityiskysymyk-         veyshuollon piiriin.
30299: siin ja lääkärintarkastuksilla ei ole pystytty riit-      Esityksestä saadut lausunnot ovat olleet
30300: tävästi ennaltaehkäisemään sairauksien pahene-         kaikki myönteisiä ja merenkulun työmarkkina-
30301: mista tai puhkeamista meriolosuhteissa. Meri-          järjestöt ovat yksimielisiä ehdotettujen uudis-
30302: miesammatti on ilmeisesti sellainen, jossa työ-        tusten välttämättömyydestä. Koska uudistuk-
30303: olosuhteet edellyttävät tiettyä fyysistä ja psyyk-     sen vaikutukset ovat hyvin monitahoiset ja ky-
30304: kistä kelpoisuutta. Nykyisen lääkärintarkastus-        symykseen saattaa tulla myös kansanterveys-
30305: järjestelmän puitteissa ei merelle ensimmäistä         lain muuttaminen siten, että terveyskeskuspal-
30306: kertaa pyrkiville ole tällaista kelpoisuutta pi-       veluiden saattaminen merenkulkijain ulottuville
30307: temmällä tähtäimellä selvittäviä tutkimuksia           mahdollistuu, on asetuksen valmistelu ministe-
30308: suoritettu.                                            riössä vielä työn alla.
30309:                                             N:o 386                                                 3
30310: 
30311:   Työterveyshuollon kokonaisuudistus, jossa       as1am neuvottelukunnassa. Sosiaali- ja terveys-
30312: merimiehet ovat myös mukana, on samaan ai-        ministeriö tulee kiireellisesti selvittämään me-
30313: kaan ollut viimeistelyvaiheessa.                  rimiehen lääkärintarkastusasetuksen uudistami-
30314:   Työterveyshuoltoryhmä jätti mietintönsä 15      seen liittyvät kysymykset ja asetuksen valmis-
30315: päivänä syyskuuta 1978. Siinä esitetty toteu-     telutyö saatetaan päätökseen niin pian kuin se
30316: tumisaikataulu ja siihen liittyvät toimenpiteet   edellä esitetty huomioon ottaen on mahdollista.
30317: merimiesten osalta on käsiteltävänä merimies-
30318:      Helsingissä 1.3 päivänä marraskuuta 1978.
30319: 
30320:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
30321: 4                                            1978 vp;
30322: 
30323: 
30324: 
30325: 
30326:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
30327: 
30328:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Förslaget till förordning utgår i från att
30329: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        läkarundersökningen är tudelad. Den som första
30330: se av den 6 oktober 1978 tili vederbörande          gången söker sig till sjöss skall undergå en
30331: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      förundersökning. Därefter utförs förnyad un-
30332: jande av riksdagsman E. Laine m. fl. ställda        dersökning vid ombyte av arbetsgivare, regel-
30333: spörsmå1 nr 386:                                    bundet med minst 2 års mellanrum osv.
30334:                                                        Förordningen, utfärdad i dess föreslagna
30335:           Har Regeringen för avsikt att skrida      form, förutsätter, att i samband med hälso-
30336:        till åtgärder för utvecklandet av hälso-     vårdscentralerna i hamnstäderna skall inrättas
30337:        vårdssystemet och hälsofostran för sjö-      hälsovårdscentraler för sjömän, varvid hälso-
30338:        män bl. a. genom att i Åbo och övriga        undersökningarna av sjömän skulle koncentre-
30339:        hamnstäder inrätta hälsovårdsstationer       ras till dessa centraler.
30340:        samt ge en förordning om läkarunder-            Enligt förslaget skulle vidare vid Åbo region-
30341:        sökning av sjöman?                           institut för arbetshygien inrättas ett central-
30342:                                                     kartotek för de intyg som utfärdats över läkar-
30343:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      undersökningar av sjömän. Samtidigt skulle re-
30344: samt anföra följande:                               gioninstitutet verka som koordinerande och sty-
30345:     Rådgivande kommissionen för sjömansären-        rande enhet för hela hälsovården inom sjö-
30346: den avgav i juni till social- och hälsovårdsmi-     farten.
30347: nisteriet sitt förslag till förordning om läkar-       Kommissionen föreslår även tillsättandet av
30348: undersökning av sjöman.                             en nämnd för läkarundersökning av sjömän,
30349:     Redan år 187 4 utfärdades för första gången     med uppgift att handlägga allmänna frågor
30350: bestämmelser om läkarundersökning av sjömän.        i anslutning till hälsovården inom sjöfarten och
30351: Därefter har stadganden om verkställandet av        eventuella dispenser. I nämnden skulle medi-
30352: läkarundersökningar funnits i såväl sjömans-        cinalstyrelsen, institutet för arbetshygien, sjö-
30353: lagen som i bestämmelser av lägre ordning.          fartsstyrelsen och de regionala arbetsmarknads-
30354: Gällande förordning ( 157/5 2 ) om läkarunder-      organisationerna vara företrädda.
30355: sökning av sjöman är från år 1952.                     Såsom av det ovan anförda framgår, har råd-
30356:     I Finland finns ca 250 av sjöfartsstyrelsen     givande kommissionen för sjömansärenden
30357: godkända sjömansläkare, vilka förordningen för-     genom sin framställning försökt åvägabringa
30358: utsätter. En brist har varit läkarnas ringa för-    nödigbefunna ändringar i den föråldrade för-
30359: trogenhet med specialfrågor inom sjöfacket, och     ordningen om läkarundersökning av sjöman,
30360: genom läkarundersökningarna har man inte i          med samtidigt beaktande av sjömans möjlig-
30361: tillräcklig utsträckning kunnat förebygga att       heter att bli delaktig av den allmänna företags-
30362: sjukdomar förvärrats eller brutit ut i sjöför-      hälsovården.
30363: hållanden. Sjömansyrket är uppenbarligen ett           Utlåtandena med anledning av framställ-
30364: yrke, där arbetsförhållandena kräver vissa fysis-   ningen har alla varit positiva och arbetsmark-
30365: ka och psykiska kvalifikationer. Inom ramen         nadsorganisationerna inom sjöfartsbranschen har
30366: för det nuvarande systemet med läkarunder-          varit enhälliga beträffande nödvändigheten av
30367: sökning har det inte utförts undersökningar,        de föreslagna reformerna. Emedan verkningarna
30368: genom vilka dessa kvalifikationer på sikt ut-       av reformen är synnerligen mångskiftande och
30369: reds hos personer, som första gången söker sig      det även kan bli fråga om en ändring av folk-
30370: till sjöss.                                         hälsolagen så, att det blir möjligt att bringa
30371:                                               N:o 386                                               5
30372: 
30373: hälsovårdscentralsservicen inom räckhåll för sjö-   ligandet samt frågan om åtgärderna för sjö-
30374: farare, pågår beredningen av förordningen ännu      männens del handläggs i rådgivande kommissio-
30375: vid ministeriet.                                    nen för sjömansärenden. Social- och hälso-
30376:    Den totalrevidering av företagshälsovården,      vårdsministeriet kommer i brådskande ordning
30377: som skulle innebära att även sjömännen är           att utreda frågorna i anslutning till revidering-
30378: med, har samtidigt befunnit sig i slutskedet.       en av förordningen om läkarundersökning av
30379:    Arbetsgruppen för företagshälsovården av-        sjöman och beredningsarbetet kommer att slut-
30380: gav sitt betänkande den 15 september 1978.          föras så snart det med beaktande av det ovan
30381: Den däri framförda tidtabellen för .förverk-        anförda är möjligt.
30382:      Helsingfors den 13 november 1978.
30383: 
30384:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
30385: 
30386: 
30387: 
30388: 
30389: 087801252E
30390:                                              1978 vp.
30391: 
30392: Kirjallinen kysymys n:o 387.
30393: 
30394: 
30395: 
30396: 
30397:                                  Hemmi ym.: Kansanterveyslain 15 a §:n edellyttämän koulutus-
30398:                                     sopimusmallin a~kaansaamisesta.
30399: 
30400: 
30401:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
30402: 
30403:    Tammikuun 1 päivänä 1977 tuli voimaan            viranhaitijoille on puolestaan epäedullinen niin
30404: kansanterveyslain 15 § :n muutos. Siihen lisät-     kauan kunnes virkaehtosopimuksess·a määritel-
30405: tiin 15 a §, ~onka mu:kaan "terveyskeskusta         lään korvaus tästä työstä. Opetus- ja ohjaus-
30406: voidaan käyttää terveydenhuoltohenkilökunnan        tehtävä on viranhaitijoille lisävelvoite, jota ei
30407: koulutukseen siten kuin korkeakoulun taikka         voi velvoittaa suorittamaan varsinaiseen työhön
30408: koulutuksesta vastaavan muun viranomaisen tai       kruuluvana, kuten ei muillakaan opetuksen aloil-
30409: )'1hteisön ja kunnan väliHä sovitaan.               la tehdä. Nythän käytäntö on seHainen, että
30410:    Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan kansan-       sairaanhoito-oppilaitos maksaa terveyskeskuk-
30411: terveystyötä tekevä viranhaltija on velvollinen     sen viranhaltijoille, joilla on opiskelijoita, pie-
30412: osallistumaan 1 momentissa tarkoitetun koulu-       nen päiväpalkkion opetuspäiviltä.
30413: tuksen antamisen siten kuin siitä on asian-            Ammattikasvatushallitus puolestaan on laati-
30414: omaisen terveyskeskuksen ja koulutuksen jär-        nut sopimusma.llin, joka perustuu asetuksen
30415: jestäjän välisessä sopimuksessa tarkemmin           418/1968 34 §:ään. Ma11i on laadittu myös
30416: määrätty ... "                                      v. 1976. Ammattikasvatushallitus on suositel-
30417:    Lääkintöhallitus on laatinut ja hyväksynyt       lut malli·a kävtettäväksi toistaiseksi. Malli so-
30418: terveysikesklussopimusmallin terveyskeskuksen       veltuu käytettäväksi sairaanhoito-oppilaitosten
30419: kouluvuskäytöksi v. 1976, jonka mallin myös         ja kunnan/kuntainliiton terveyskeskuksen sekä
30420: kunnalliset keskusjärjestöt ovat hyväksyneet.       keskussairaalan tai muun sairaalan koulutusso-
30421: Tämä sopimusmalli ei liene vielä käytössä, kos-     pimuksena. Malli määrittelee myös opetuspalk-
30422: ka se edellyttää virkaehtoneuvottelujen käymis-     kion suuruuden. Palkkioperuste on valtion sai-
30423: tä ja sopimista terveyskeskuksen viranhaitijoille   raalan osastonhoitajan peruspalkan ja sitä lä-
30424: tulevista palkkioista opetukseen ja ohjaukseen      hinnä ylemmän palkkaluokan välinen ero niiltä
30425: osallistumisen osalta. Kyseisiä neuvotteluja ei     kuukausilta, joiden aikana opetusta on annettu.
30426: ole vielä työnantajan ja ammattijärjestöjen kes-    Pallckio mainitaan sopimuksessa maksettavaksi
30427: kusjärjestöjen kesken käyty.                        osastonhoitajille ja terveydenhoitajille. Palkkio-
30428:    LääkintöhaUituksen sopimusmalli kunnille/        summaksi määräytyy 60 mk/kk voimassa ole-
30429: terveyskesk!uksille on oikeudenmukainen. On-        vien palkkataulukkojen mukaan.
30430: han terveyskes!l~usten koulutuskäyttö vuosi vuo-       Terveyskeskuksen viranhaltijoiden kannalta
30431: delta kasvanut huomattavasti. Eritvisesti niiden    ammattikasvatushallituksen suosittelema malli,
30432: terveyskeskusten, joiden kotikunnassa toimii        jota toteutetaan, on parempi niin kauan kun-
30433: sekä sairaanhoito-oppilaitos että lääketieteelli-   nes virkaehtosopimukseen voidaan saada viran-
30434: nen tiedekunta yliopistossa tai yksinomaan sai-     haltijoiden kannalta nykyistä parempi opetus-
30435: raanhoito-oppiilaitos, käyttörasitus on suurempi    korvaus. Esimerkin vuoksi mainittakoon, että
30436: kuin terveyskeskusten, joiden ei eri syistä tar-    lastentarhanopettaja, jonka kuukausiansio on
30437: vitse osallistua lääketieteen- ja terveydenhoito-   hyvin lähellä esim. terveydenhoitajan kuukausi-
30438: henkilöstön koulutukseen. Näitä syitä ovat          ansiota ja hänellä on työpaikallaan Iastentarhan-
30439: esim. pitkä etäisyys oppilaitoksen ja terveys-      opeuajaopiskelijoita, lastentarhanopettaja saa
30440: keSikuksen välillä ja/ tai heikko asuntotilanne     200 mk/kk. .i\1rkäli hänellä on vain yksi opis-
30441: kunnassa.                                           kelija, palkkio on 100 mk/kk VES:n liite 20
30442:    Lääkintöhallituksen sopimusmalli terveyskes-     mukaan. Tämä on luonnollisesti täysin oikein.
30443: kuksen opetukseen ja ohjaukseen osallistuville      Terveydenhuollon käytännön opetuksen alueella
30444: 0878011859
30445: 2                                              1978 vp.
30446: 
30447: tulisi päästä vallitsevasta epäoikeudenmukaisuu-          Eri osapuolten kannalta parhain ratkaisu oli-
30448: desta. Opiskelijoiden lukumäärä terveyskeskuk-        sikin, että koulutuskäyttöön saataisiin yksi yh-
30449: sen eri toimintapisteissä on viime vuosien ai-        teinen malli ja soveltamisohjeet kaikille osapuo-
30450: kana huomattavasti lisääntynyt. Uusia ammatti-        lille.
30451: ry;hmiä on tullut terveydenhuollon alueelle. Yh-          Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
30452: dellä terveydenhoitajalla saattaa yhdellä kertaa      päiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esit,äm-
30453: olla opetettavana ja ohjattavana useita eri am-       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
30454: mattiry;hmien opiskelijoita, myös lääketieteen        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
30455: opiskelijoita. Käytännön työn opettajalta vaadi-      sen:
30456: taankin tehtävässä onnistuakseen erittäin suurta
30457: vastuuta. Varsinkin määrätylle alalle jatkokou-                  Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
30458: lutuksessa olevat erikoistuvat vaativat käytän-               kiireellisiin toimenpiteisiin, että tervey-
30459: nön työn opettajalta aikaa ja pysyttäytymistä                 denhuollon ja lääketieteen koulutuksen
30460: korkealla tiedon tasoHa. Lisäksi hänen on huo-                opetussuunnitelmiin sisältyvän käytän-
30461: lehdittava ja vastattava vivkaansa liittyvistä työ-           nön työn opetusta varten saadaan kan-
30462: suoritteista.                                                 santerveyslain 15 a §:n edellyttämä kou-
30463:    Sekä lääkintöhallituksen että ammattikasva-                lutussopimusmaLli kyseistä koulutusta
30464: tushallituksen koulutussopimusmallit ovat ai-                 antavien oppilaitosten ja korkeakoulujen
30465: heuttaneet hämminkiä nii:n sairaanhoito-oppilai-              sekä kuntien/kuntainliittojen terveys-
30466: toksiss,a kuin terveyskeskuksissakin. Kansanter-              keskusten kesken solmittavaksi ja että
30467: veyslain muutoksen jälkeen terveyskeskusten                   kyseiseen opetukseen osallistuvat ter-
30468: opetukseen osallistuvat viranhaltijat ovat puo-               veyskeskusten viranhaltijat saavat riittä-
30469: lestaan huolestuneita vallitsevasta tilanteesta.              vän palkkion opetuksesta aiheutuvasta
30470: Viranhaltijat ovat vaatineet virkaehtoneuvotte-               lisävastuustaan ja -tehtävästään?
30471: lujen käynnistämistä lain muutoksen johdosta.
30472:       Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1978.
30473: 
30474:          Kerttu Hemmi                    Mvkko Jokela                    Aili Vaittinen-Kuikka
30475:          Petter Savola                   Kalevi Mattila                  Irma Koski
30476:          Terhi Nieminen                  J. Juhani Kortesalmi            Esko Pekonen
30477:          Jouko Mäkelä                    Helvi Niskanen                  Lauha Männistö
30478:          Alvar Saukko                    Anneli Kivitie                  Antero Juntumaa
30479:                                          Juhani Vähäkangas
30480:                                               N:o 387                                                  3
30481: 
30482: 
30483: 
30484: 
30485:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
30486: 
30487:    ValtiopäiväjärjestY'ksen 37 §:n 1 momentissa        käyttö taDkemmin määrätään. Sopimuksen tuli-
30488: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          si sisältää mm. kunnan kansanterveystyötä te-
30489: olette 6 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-          kevän vimnhaltijan sekä opetustehtävät että
30490: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       siitä mahdollisesti myönnettävät palkkaedut tai
30491: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        lisäkorvaukset.
30492: Remmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-              Kunnalliset keskusjärjestöt ja ammattikasva-
30493: symyksestä n::o 387:                                   tushallitus ovat tahollaan laatineet luonnokset
30494:                                                        edellä tarkoitteuksi sopimukseksi. Mainittujen
30495:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin           jänjestöjen laatimasta ·sopimusluonnoksesta on
30496:        kiireellisiin toimenpiteisiin, että tervey-     aikanaan pyydetty myös lääkintöhallituksen lau-
30497:        denhuollon ja lääketieteen kouJutuksen          sunto.
30498:        opetussuunnitelmiin sisältyvän käytän-             Koska laaditut luonnokset eivät sellaisinaan
30499:        nön työn opetusta varten saadaan kan-           ole soveltuneet terveyskeskusten koulutussopi-
30500:        santerveyslain 15 a §:n edellyttämä kou-        musmalliksi on Kunnallisten virkaehtosopimus-
30501:        lutussopimusmalli kyseistä koulutusta           asiain neuvottelukunta vuonna 1977 asettanut
30502:        antavien oppilaitosten ja konkeakoulujen        työryhmän selvittämään mm. kysymyksessä o~e­
30503:        sekä lruntien/kuntainliittojen terveys-         vaa koulutussopimrusta. Työryhmässä ovat edus-
30504:        keskusten kesken solmittavaksi ja että          tettuina sosiaali- ja terveysministeriö, opetusmi-
30505:        kyseiseen opetukseen osallistuvat ter-          nisteriö, valtiovarainministeriö ja kunnallisen
30506:        veyskeskusten viranhaltijat saavat riittä-      sopimusvaltuuskunnan toimisto. Työryhmä ei
30507:        vän palkkion opetuksesta aiheutuvasta           ole toistaiseksi jättänyt ehdotustaan.
30508:        lisävastuustaan ja -tehtävästään?                  Kansanterveyslain 15 a §:n mukaisesti ter-
30509:                                                        veyskeskusta ylläpitävän kunnan kansanterveys-
30510:    Vastauksena kysymykseen esitän :kunnioitta-         työtä tekevä viranhaltija on velvollinen osallis-
30511: vasti seuraavaa:                                       tumaan koulutuksen antamiseen. Koulutuksen
30512:    Kansanterveyslain 15 a § ( 788/76) edellyt-         antaminen kuuluu siis hänen virkatehtäviinsä.
30513: tää, että terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tai       Korvauksen suorittaminen koulutuksen antami-
30514: kuntainliiton ja terveydenhuoltohenkilökunnan          sesta voi. tapahtua vain, mikäli virka- tai työ-
30515: koulutusta järjestävän korkeakoulun tai muun           ehtosopimuksessa näin edellytetään tapahtu-
30516: koulutuksesta vastaavan viranomaisen tai yhtei-        vaksi.
30517: sön välillä tehdään sopimus, jossa koulutus-
30518:       Helsingissä 30 päivänä lokåkuuta 1978.
30519: 
30520:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
30521: 4                                            1978 vp.
30522: 
30523: 
30524: 
30525: 
30526:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30527: 
30528:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          manslutning ingår ett avtal, vari utbildningens
30529: anger har Ni, Hetr Talman, med Eder skrivelse        former närmare bestäms. Avtalet borde omfatta
30530: av den 6 CYktober 1978 till vederbörande med-        bl. a. undervisningsuppgifterna för tjänsteinne-
30531: 1em av statsrådet översänt avskdft av följande       havare som utför folkhälsoarbete liksom ocksii
30532: av riksdagsman Hemmi m. H. undertecknade             de löneföl'måner och tilläggsersättningar som
30533: spörsmål nr 387:                                     eventuellt beviljas härför.
30534:                                                         Kommunernas centralorganisationer och yr-
30535:           Ämnar Regeringen vidta sådana bråds-       kesutbildningsstyrelsen har, var och en på sitt
30536:        kande åtgärder att man för den uubild-        håll, gjort upp utkast till ovan avsedda avtal.
30537:        ning i praktiskt arbete som ingåt i läto-     Beträiffande de nämnda organisationernas avt·als-
30538:        p1anen föt undetvisningen i hälsovåtd         utkast hat utlåtande tidigare inbegärts även av
30539:        ooh medicin får en i 15 a § folkhälso-        medicinals tyrelsen.
30540:        lagen fötutsatt modell föt utbildnings-          Då de uppgjorda utkasten inte utan vidare
30541:        avtal mellan de 1ätoinrättningat och          lämpar sig som modell .för utbildningsavtal, till-
30542:        högskolor som get icfrågavarande utbild-      satte Delegationen för kommunala tjänstekol-
30543:        ning samt kommunernas/kommunalför-            lektivavtalsärenden år 1977 en arbetsgrupp
30544:        bundens hälsovårdscentraler, ooh att de       med uppgift att utreda bl.a. ifrågavarande ut-
30545:        av hälsovåtdscentralernas tjänsteinneha-      bildningsavtal. I arbetsgruppen är social- och
30546:        vare som deltar i utbildningen fåt ett        hälsovårdsministeriet, undervisningsministeriet,
30547:        tiUtäckligt stott atvode för tilläggs-        finansministeriet och kommunala avtalsdelega-
30548:        ansvar och ytterligare uppgifter som          tionens byrå representerade. Arbetsgruppen har
30549:        fötanleds av sagda utbildning?                ännu inte inlämnat sitt förslag.
30550:                                                         Enligt 15 a § folkhälsolagen är hälsovårds-
30551:    Såsom svar på detta :.pörsmål får jag vörd-       central upprätthållande kommuns tjänsteinne-
30552: samt anföra följande:                                havare som utför ,fo1khälsoarbete skyldig att
30553:    Folkhälsolagens ( 788/76) 15 a § förutsätter      delta i utbildningsarbetet. Att ge urbildning in-
30554: att hälsovårdscentral upprätthållande kommun         går således i tjänsteåliggandena. Ersättning för
30555: ellet kommunalförbund och högskola som sötjer        utbildande kan erläggas endast om detta är
30556: föt utbildning av hälsovårdspersonal ellet annan     förutsatt i tjänste- eller arbetskollektivavtal.
30557: för utbildningen ansvarig myndighet ellet Sam-
30558:      Helsingfors den 30 oktober 1978.
30559: 
30560:                                                    Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
30561:                                               1978 vp.
30562: 
30563: Skriftligt spörsmål nr 388.
30564: 
30565: 
30566: 
30567: 
30568:                                   H. Westerlund m.fl.: Om snabbt bevilj:and·e ~v räntes1tödslån för
30569:                                      skördreskador.
30570: 
30571: 
30572:                           T i ll R i k s d a g en s H e rr T a 1 m a :n.
30573: 
30574:     Den av jord- och skogsbruksministeriet till-     lånen per lägenhet har föreslagits tili 50 000
30575: satta arbetsgruppen för skördeskadorna har be-       mark.
30576: räknat värdet av skördeminskningen volymmäs-            Trots att omfattningen av skördeskadorna
30577: sigt mellan 150 och 160 miljoner mark. Stor-         har varit kända flera veckor ha:r emellertid
30578: leken av kvalitetsskadorna beräknas tili om-         avgivandet av en proposition till riksdagen för-
30579: kring 200 miljoner mark.                             dröjts inom •tegeringen. Omedelbara åtgärder
30580:     Enligt preliminära uppskattningar skulle en-      av regeringen är nu nödvändiga för att lätta
30581: dast 30 miljonea: kg av vårens veteskörd duga        aen svåra ekonomiska kris, som lantbruket rå-
30582: tili brödsäd. Detta utgör bara 10 % av be-            kat ut för. Regeringen bör se tili att billiga
30583: hovet. Den dugliga delen av rågskörden 'täcker        lån så fort som möjligt kan ställas tili de
30584: knappt hälften av årsbehovet. Importen av             jordbrukares förfogande, som råkat illa ut på
30585: brödsäd beräknas dädör stiga tili 200 miljoner        grund av skördekatastrofen.
30586:  kg vete och 50 miljoner kg råg.                         Med hänvisning till ovanstående anhåller
30587:     För att lindra skadeverkningarna har ett lag-     undertecknade om att i den ordning 37 § 1
30588:  förslag uta,rbetats, som innebär att lån på 1 000    mom. riksdagsordningen föreskriver tili veder-
30589:  tili 1 500 mark per hektar skall kunna beviljas      börande medlem av statsrådet få ställa följande
30590:  av kreditanstalterna .tili lantbrukarna. Räntan      skriftliga spörsmål:
30591:  på lånen skulle begränsas till 3 % och amorte-
30592:  ringstiden vara 4 år. Totalt räknar man med                   Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
30593:  att kreditanstalterna skulle kunna ställa 200              för att lantbrukarna så fort som möjligt
30594:  miljoner mark till förfogande för lånen och                skall kunna beviljas räntestödslån för
30595:  för räntesubventionerna skulle da erforckas ca             skördeskadorna?
30596:  11 miljoner mark ur statens medel. Taket för
30597:       Helsingfors den 6 oktober 1978.
30598: 
30599:                 Henrik Westerlund                                Håkan Malm
30600:                 Christoffer Taxell                               Elly Sigfrids
30601:                 Gunnar Häggblom                                  Ragnar Granvik
30602:                 Pär Stenbäck                                     Jutta Zilliacus
30603: 
30604: 
30605: 
30606: 
30607: 087801172V
30608: 2                                            1978 vp.
30609: 
30610: Kirjallinen kysymys n:o 388.                                                              Suomennos.
30611: 
30612: 
30613: 
30614: 
30615:                                  H. Westerlund ym.: Korkotukiilainojen pikaisesta myöntämisestä
30616:                                     satovahinkojen johdosta.
30617: 
30618: 
30619:                         E d u s k u n n a n H e 'u a P u h e m i e h e 1 I e.
30620: 
30621:    Maa- ja metsätalousministeriön satovahinko-          Siitä huolimatta, että satovahinkojen laa-
30622: jen arvioimista varten asetettu työryhmä on         juus on ollut tunnettu useita viikkoja, hal-
30623: laskenut, että sadon volyymin vähenemisestä         litus on kuitenkin viivytellyt esityksen anta-
30624: johtuva tappio olisi 150-160 milj. mk. Laa-         mista eduskunnalle. Nyt ovat hallituksen vä-
30625: tuvahinkojen suuruus arvioidaan n. 200 milj.        littömät toimenpiteet välttämättömiä, jotta voi-
30626: markaksi.                                           taisiin helpottaa sitä vaikeata taloudellista
30627:    Alustavien arvioiden mukaan vain 30 milj.        kriisiä, joka on iskenyt maanviljelykseen. Hal-
30628: kiloa kevään vehnäsadosta kelpaisi leipävil-        lituksen on huolehdittava siitä, että halpoja
30629: jaksi. Tämä muodostaa vain 10 % tarpeesta.          lainoja voidaan asettaa niin pian kuin mahdol-
30630: Käyttöön kelpaava osa ruissadosta kattaa tus-       lista sellaisten maanviljelijöiden käytettäväksi,
30631: kin puolet vuositarpeesta. Tämän vuoksi las-        jotka ovat joutuneet vaikeuksiin satokatastro-
30632: ketaan, että leipäviljan tuonti kohoaa 200          fin vuoksi.
30633: milj. kiloon vehnää ja 50 milj. kiloon ruista.          Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet esit-
30634:    Satovahinkojen vaikutusten lieventämiseksi       tävät valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
30635: on valmisteltu lakiehdotus, joka merkitsisi sitä,   mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
30636: että luottolaitokset voisivat myöntää maanvil-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen ky-
30637: jelijöille 1 000-1 500 mk lainaa hehtaaria          symyksen:
30638: kohti. Lainojen korot eivät saisi ylittää kol-
30639: mea prosenttia ja lainojen takaisinmaksuaika                   Mihin toimenpltelSlln Hallitus ai-
30640: olisi neljä vuotta. Kaikkiaan on laskettu, että             koo ryhtyä, jotta maanviljelijöille voi-
30641: luottolaitokset voisivat asettaa käytettäväksi              daan niin pian kuin mahdollista myön-
30642: lainoina 200 milj. mk ja että korkosubven-                  tää korkotukilainoja satovahinkojen
30643: tioihin silloin tarvittaisiin valtion varoista 11           vuoksi?
30644: milj. mk. On ehdotettu, että maatilaa kohden
30645: annettavien lainojen enimmäismäärä olisi
30646: 50 000 mk.
30647:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1978.
30648: 
30649:                Henrik Westerlund                                 Håkan Malm
30650:                Christoffer Taxell                                Elly Sigfrids
30651:                Gunnar Häggblom                                   Ragnar Granvik
30652:                Pär Stenbäck                                      Jutta Zilliacus
30653:                                             N:o 388                                                 3
30654: 
30655: 
30656: 
30657: 
30658:                         E d u s kun n 'a n H e r 1t a P u he m i e hei 1 e.
30659: 
30660:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Niin ikään sokerijuurikkaan sato, joka loka-
30661: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kuun poutapäivien ansiosta saatiin kokonaisuu-
30662: olette 6 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-      dessaan korjatuksi, muodostui määrältään koh-
30663: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   talaisen hyväksi ja sokeripitoisuudeltaan viime
30664: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    vuotista paremmaksi. Myös nautakarjatalouden
30665: H. Westerlundin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      kannalta tärkeä heinäsato on käytettävissä ole-
30666: sesta kysymyksestä n:o 388:                        vien arvioiden mukaan lähes saman suuruinen
30667:                                                    kuin edellisvuonna, mutta laatunsa puolesta sitä
30668:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     parempi.
30669:        ryhtyä, jotta maanviljelijöille voidaan        Maatilahallituksen syyskuun puolivälissä laa-
30670:        niin pian kuin mahdollista myöntää kor-     timan ennakkosatoarvion mukaan Etelä- ja
30671:        kotukilainoja satovahinkojen vuoksi?        Lounais-Suomen satovahinkoalueena viljasadon
30672:                                                    määrä- ja laatutappiot nousevat noin 300 milj.
30673:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      markkaan. Valtion rahoitustilanteesta johtuen
30674: seuraavaa:                                         näin suurten satovahinkojen korvaamiseen ei ole
30675:                                                    käytettävissä riittävästi valtion varoja. Tästä
30676:    Epäedullisten kasvu- ja korjuukauden sääolo-    johtuen hallitus katsoi tarpeelliseksi valmistella
30677: jen vuoksi muodostuivat satovahingot poik-         lakiesityksen vuoden 1978 satovahinkojen joh-
30678: keuksellisen suuriksi sekä viime että tänä vuon-   dosta myönnettävistä korkotukilainoista. La-
30679: na. Kuluneen kasvukauden sääolot olivat eri-       kiesitys on annettu Eduskunnalle Tasavallan
30680: koisen epäedulliset maamme pääasiallisilla vil-    Presidentin esittelyssä 13 päivänä lokakuuta
30681: janviljelyalueilla Etelä- ja Lounais-Suomessa.     1978. Lakiesityksen mukaan lainaa myönnet-
30682: Näillä alueilla jo elokuussa sattuneet hallat ja   täisiin satovahingon määrän ja laadun perus-
30683: koko korjuukauden jatkuneet sateet aiheutti-       teella ja lainan enimmäismäärä tulisi olemaan
30684: vat huomattavat määrä- ja laatutappiot ja nii-     1 500 markkaa maatilan vilja-, herne-, sokeri-
30685: den lisäksi viljan korjuu- ja kuivatuskustannuk-   juurikas-, peruna-, apilan siemenviljelys- ja öljy-
30686: set muodostuivat poikkeuksellisen suuriksi. Lei-   kasvialan hehtaaria kohti, kuitenkin enintään
30687: päviljasadon laatutappiot olivat pahimmat mitä     50 000 markkaa maatilaa kohti. Lainan saajalta
30688: tällä vuosikymmenellä on koettu ja laadun heik-    lainasta perittävä vuotuinen korko on 3 % ja
30689: kenemisen vuoksi maamme koko leipäviljasato        lainan takaisinmaksuaika enintään neljä vuotta.
30690: ilmeisesti jää alle 100 milj. kilon, kun sen ku-   Korkotukilainoja saataisiin myöntää enintään
30691: lutustarve on noin 400 milj. kiloa.                200 miljoonan markan määrään saakka. Hallitus
30692:    Myös herneen osalla oli kato niin määrän        pyrkii siihen, että viljelijät voisivat anoa lain
30693: kuin laadunkin osalta vielä pahempi kuin vil-      tarkoittamaa lainaa jo marraskuun aikana ja lai-
30694: jalla. öljykasvien sato sen sijaan muodostui       noja päästäisiin myöntämään ennen kuluvan
30695: kohtalaiseksi ja se onnistuttiin lähes kokonai-    vuoden loppua.
30696: suudessaan korjaamaan.
30697:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1978.
30698: 
30699:                                              Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
30700: 4                                          1978 vp.
30701: 
30702: 
30703: 
30704: 
30705:                          Ti U   R i k s d a g en s H e r r    T a l m 'a n.
30706: 
30707:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        god och man lyckades bärga den nästan i sin
30708: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          helhet.
30709: velse av den 6 oktober 1978 till vederbörande           Även sockerbetsskörden, som man tack
30710: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     vare dagarna med uppehållsväder i oktober
30711: jande av riksdagsman H. Westerlund m.fl.           lyckades bärga helt, blev tämligen god i fråga
30712: undertecknade spörsmål nr 388:                     om volym och bättre än fjolårets skörd i fråga
30713:                                                    om sockerhalten. Också höskörden, som är vik-
30714:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta    tig med tanke på nötboskapshushållningen, är
30715:        för att lantbrukarna så fort som möj-       enligt tillbudsstående beräkningar nästan lika
30716:        ligt skall kunna beviljas räntestödslån      stor som senaste år, men kvaliteten är bättre
30717:        för skördeskadorna?                         än fjolårsskördens.
30718:                                                         Enligt den förhandsuppskattning av skörden
30719:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        som jordbruksstyrelsen gjorde i mitten av sep-
30720: samt anföra följande:                               tember uppgår spannmålsskördens volym- och
30721:                                                     kvalitetsförluster på södra och sydvästra Fin-
30722:    På grund av de otjänliga väderleksförhållan-     lands skördeskadeområden tili ca 300 milj. mk.
30723: dena under växt- och skördeperioden blev            På grund av statens finansieringsläge står till-
30724: skördeskadorna exceptionellt stora såväl se-        räckliga statliga medel för att ersätta så stora
30725: naste år som i år. Väderleksförhållandena un-       skördeskador inte till förfogande. Regeringen
30726: der senaste växtperiod var särskilt otjänliga på    ansåg det därför erforderligt att bereda en
30727: vårt lands huvudsakliga spannmålsodlingsområ-       proposi'tion angående räntestödslån som bevil-
30728: den i södra och sydvästra Finland. På dessa          jas med anledning av 1978 års skördeskador.
30729: områden förorsakade frosten, som förekom re-        Bropositionen har avlåtits till Riksdagen vid
30730: dan i augusti, och regnen som fortgick under         föredragning för Republikens President den 13
30731: hela skördeperioden betydande förluster i fråga     oktober 1978. Enligt propositionen beviljas
30732: om volym och kvalitet. Dessutom blev spann-          lån på basen av skördeskadans omfattning och
30733: målens bärgnings- och torkningskostnader ex-         art, och lånets maximibelopp är 1 500 mk per
30734: ceptionellt stora. Brödsädens kvalitetsförluster     bektar spannmål, ärter, sockerbetor och olje-
30735: var de största man upplevt under detta årtion-       växter som odlas på gårdsbruksenheten, dock
30736: de och på grund av kvalitetsförsämringen blir       högst 50 000 mk per gårdsbruksenhet. Den
30737:  vårt lands brödsskörd uppenbarligen mindre än      årliga ränta som uppbärs hos låntagaren
30738: 100 milj. kg, medan konsumtionsbehovet är ca         är 3 % och lånets återbetalningstid är högst
30739:  400 milj. kg.                                       fyra år. Räntestödslån skulle få beviljas tili ett
30740:     Också ärterna drabbades av missväxt, både i       belopp av högst 200 milj. mk. Det är rege-
30741:  fråga om volym och kvalitet, och denna miss-        ringens avsikt att odlarna skall kunna ansöka
30742:  växt var ännu svårare än för brödsädens del.         om i lagen avsett lån redan i november och att
30743:  Däremot b1ev skörden av oljeväxter tämligen          lån skall kunna beviljas före utgången av inne-
30744:                                                       varande år.
30745: 
30746:       Helsingfors den 30 oktober 1978.
30747: 
30748:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
30749:                                               1978 vp.
30750: 
30751: Skriftligt spörsmål nr 389.
30752: 
30753: 
30754: 
30755: 
30756:                                   Stenbäck: Om tryggande av verksamhetsmöjligheterna för före-
30757:                                      tagare som handhar försä1jning av naturpreparat.
30758: 
30759: 
30760:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30761: 
30762:     I ett betänkande, som har uppgjorts av en           För närvarande regleras naturpreparaten i
30763: arbetsgrupp inom socia1- och hälsovårdsminis-        livsmedelslagen och i en förordning angående
30764: teriet, föreslås att apoteken skall få ensamrätt     dessa specialpreparat. Stadgandena anses vara
30765: tili försäljning av naturprodukter som anses         stränga t.ex. i jämförelse med motsvarande
30766: vara medicinska och att dessa produkter från         bestämmelser i Sverige. Därtill övervakar man
30767: fall till fall skall kunna beläggas med reklam-      hos .oss noggrant att livsmedelsbestämmelserna
30768: förbud.                                              följs. Inga missbruk har heller kunnat påvisas
30769:     Termen medicinsk kan emellertid ge upp-          inom branschen.
30770: hov till helt godtyckliga tolkningar då .ett pre-       Med hänvisning till ovanstående anhåller
30771: parat, som i sig självt är ofarligt, kan användas    undertecknad om att i den ordning 37 § 1
30772: i hälsofrämjande syfte, t.ex. för att komplette-     mom. riksdagsordningen föreskriver till veder-
30773: ra brister i näringen.                               börande medlem av statsrådet få ställa följan-
30774:     Ett reklamförbud för vissa produkter kan         de skriftliga spörsmål:
30775: leda tili att ofarliga naturpreparat inte får rek-
30776: lameras, medan man däremot skulle få göra                      Är Regeringen medveten om att det
30777: reklam för syntetiska apoteksvaror. Enligt ut-              finns långtgående planer på att ge
30778: redningar som har gjorts skulle ett genom-                  apoteken ensamrätt till försäljning av
30779: förande av arbetsgruppens förslag leda tili att             ett stort antal naturpreparat, och om
30780: ungefär hälften av naturpreparatförsäljningen               så är,
30781: skulle övertas av apoteken. De nuvarande spe-                  vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
30782: cialaffärerna skulle i praktiken bli tvungna att            ta för att trygga verksamhetsmöjlighe-
30783:  upphöra med sin verksamhet.                                terna för de företagare, som nu hand-
30784:                                                             har försäljningen av naturpreparat?
30785:       Helsingfors den 6 oktober 1978.
30786: 
30787:                                             Pär Stenbäck
30788: 
30789: 
30790: 
30791: 
30792: 087801227M
30793: 2                                            1978 vp.
30794: 
30795: Kirjallinen kysymys n:o 389.                                                            Suomennos.
30796: 
30797: 
30798: 
30799: 
30800:                                  Stenbäck: Luontaistuotteita myyvien yritysten toimintamahdolli-
30801:                                      suuksien turvaamisesta.
30802: 
30803: 
30804:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
30805: 
30806:    Eräässä sosiaali- ja terveysmm1ster10n työ-      koskee näitä erityisvalmisteita. Säännöksiä pi-
30807: ryhmän mietinnössä ehdotetaan, että aptee-          detään ankarina esim. verrattuina vastaaviin
30808: keille annettaisiin yksinoikeus myydä sellaisia     määräyksiin Ruotsissa. Lisäksi meillä valvotaan
30809: luonnontuotteita, joita pidetään lääketieteelli-    tarkasti, että elintarvikkeita koskevia määräyk-
30810: sinä, ja että nämä tuotteet voitaisiin tapaus       siä noudatetaan. Mitään alalla tapahtuvia vää-
30811: tapaukselta asettaa mainoskiellon alaisiksi.        rinkäytöksiä ei ole voitu osoittaa.
30812:    Termi lääketieteellinen voi kuitenkin antaa         Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
30813: aihetta täysin mielivaltaisiin tulkintoihin, kun    jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
30814: tuotetta, joka sinänsä on vaaraton, voidaan         joittanut esittää valtioneuvoston asianomaisen
30815: käyttää terveyttä edistäviin tarkoituksiin, esim.   jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
30816: ravinnon puutteiden täydentämiseen.                 myksen:
30817:    Joitakin tuotteita koskeva mainoskielto voi
30818: johtaa siihen, että vaarattornia luonnontuot-                 Onko Hallitus tietoinen snta, että
30819: teita ei saa mainostaa, kun sitävastoin synteet-           on olemassa pitkälle meneviä suunni-
30820: tisiä apteekkitavaroita saisi mainostaa. Suori-            telmia antaa apteekeille yksinoikeus
30821: tettujen tutkimusten mukaan työryhmän ehdo-                myydä suurta määrää luonnontuotteita,
30822: tuksen toteuttaminen johtaisi siihen, että n.              ja jos on,
30823: puolet luonnontuotteiden myynnistä siirtyisi                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30824: apteekeille. Nykyiset erikoisliikkeet joutuisivat          ryhtyä niiden yrittäjien toimintamah-
30825: käytännössä lopettamaan toimintansa.                       dollisuuksien turvaamiseksi, jotka nyt
30826:    Tällä hetkellä luonnontuotteet säädellään               vastaavat luonnontuotteiden myynnistä?
30827: elintarvikelaissa sekä eräässä asetuksessa, joka
30828:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1978.
30829: 
30830:                                            Pär Stenbäck
30831:                                              N:o .389                                                3
30832: 
30833: 
30834: 
30835: 
30836:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
30837: 
30838:    Valtiopäiväjärjestyksen .37 §:n 1 momentissa    päivänä elintarvikkeina myytävät luontaistuot-
30839: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      teet siirrettäisiin pelkästään apteekeissa myy-
30840: olette 6 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-      täviksi ja että kyseisten tuotteiden yleisöön
30841: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   kohdistuvaa tuotekohtaista mainontaa ei sal-
30842: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    littaisi. Ehdotuksen mukaan olisi sen sijaan
30843: Stenbäckin näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-     sallittua näiden tuotteiden myynnin välittö-
30844: myksestä n:o .389:                                 mässä yhteydessä tapahtuva tuotteiden käyttöä
30845:                                                    ohjaava tiedottaminen.
30846:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että          Työryhmän toimenpide-ehdotukset muodos-
30847:        on olemassa pitkälle meneviä suunni-        tavat vain lähtökohdan asian jatkokäsittelylle.
30848:        telmia antaa apteekeille yksinoikeus        Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kah-
30849:        myydä suurta määrää luonnontuotteita,       denkymmenen lääkkeenomaisia luonnontuottei-
30850:        ja jos on,                                  ta lähellä olevan yhteisön lausunnot työryhmän
30851:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     mietinnöstä ja toimenpide-ehdotuksista. Mai-
30852:        ryhtyä niiden yrittäjien toimintamah-       nittujen lausuntojen pohjalta tullaan arvioi-
30853:        dollisuuksien turvaamiseksi, jotka nyt      maan, missä määrin toimenpide-ehdotuksia voi-
30854:        vastaavat luonnontuotteiden myynnistä?      daan käyttää hyväksi valmisteltaessa kyseisiä
30855:                                                    tuotteita koskevaa lainsäädäntöä.
30856:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Edellä olevaan viitaten sosiaali- ja terveys-
30857: vasti seuraavaa:                                   ministeriö toteaa, että ei ole olemassa pitkälle
30858:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman       meneviä suunnitelmia antaa apteekille yksin-
30859: lääkkeenomaisia luonnontuotteita käsitelleen       oikeutta myydä suurta määrää luonnontuot-
30860: työryhmän muistion ( STM .3/78) toimenpide-        teita.
30861: ehdotuksissa on esitetty ajatus, että eräät tänä
30862:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1978.
30863: 
30864:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
30865: 4                                           1978 vp;
30866: 
30867: 
30868: 
30869: 
30870:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
30871: 
30872:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          i dag sqm livsmedel sa1uförda naturproduk-
30873: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       ter skulle: få sä1jas endast på apotek oc;h att
30874: av den 6 oktober 1978 till vederbörande med-         en för allmänheten avsedd produktinriktad
30875: 1em av statsrådet översänt avskrift av ,fö1jande     reklam för dessa varor inte skulle · tillåtas.
30876: av riksdagsman Stenbäck undertecknade spör-          Enligt förslaget skulle det däre.tnot vara tillåtet
30877: smål nr 389:                                         att i direkt samband med försäljningen infor-
30878:                                                      mera om användningen av dessa produkter.
30879:           Är Regeringen medveten om att det             Arbetgruppens förslag till åtgärder skapar
30880:        finns 1ångtgående cplaner på att ge apo-      bara ett utgångsläge för vidare behandling
30881:        teken ensamrätt till försäljning av ett       av ,frågan. Social- ·och hä1sovårdsministeriet
30882:        stort anta1 naturpreparat, och om så är,      har av tjugo medicinska naturprodukter när-
30883:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       stående sammanslutningar inbegärt utlåtanden
30884:        ta för att trygga verksamhetsmöjlig-          om arbetsgruppens betänkande och förs1ag tili
30885:        heterna för de företaga-re, som nu hand-      åtgärder. På basen av dessa utlåtanden skall
30886:        har försä1jningen av naturpreparat?           ett överslag göras angående i hur stor omfatt-
30887:                                                      ning förslagen tili åtgärder kan utnyttjas vid
30888:   Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-         utarbetandet av 1agstiftning om de ifråga-
30889: samt anföra fö1jande:                                varande produkterna.
30890:   Den arbetsgrupp som socia1- och hä1sovårds-            Med hänvisning tili det ovan anförda konsta-
30891: ministeriet tillsatte för att behandla frågan om      terar socia1- och hälsovårdsministeriet att det
30892: mediciriska naturprodukter har i sin prome-          inte föreligger. några 1ångtgående p1aner på
30893: moria med förslag tili åtgärder ( ministeriets       att ge apoteken ensamrätt tili försäljning av
30894: promemoria 3/78) framfört tanken att vissa           ett stort anta1 naturprodukter.
30895:      Helsingfors den 26 oktober 1978.
30896: 
30897:                                                    Social- och hä1sovårdsminister Pirk.ko Työläjärvi
30898: Kirjallinen kysymys n:o .390.
30899: 
30900: 
30901: 
30902: 
30903:                                    R11inio: Kirjailijoiden tilapäispalkkioiden veronpidätyksistä.
30904: 
30905: 
30906:                           Eduskunnan Herra PuhemieheBe.
30907: 
30908:    Suomen Kirjailijaliiton syyskokouksessa 8.          Suomen pienellä kielialueeNa elävät ja miten
30909: 10. 1978 tuotiin monissa puheenvuoroissa esil-         vielä taloudellinen tilanne vaihtelee eri työjak~
30910: le hämmästys ja paheksunta sen johdosta, että          soina, veronpidätyksen toimittaminen tilapäis.-
30911: veronpidätysjärjestelmää kirjailijoiden tilapäis.-     palkkioista tuntuu kohtuuttomalta ja on omiaan
30912: palkkioiden osalta on muutettu vuoden 1977             aiheuttamaan ymmärrettävää katkeruutta ja
30913: alusta lähtien. Aiemmin ei näistä palkkioista          luovan työvireen häiriintymistä.
30914: pidätetty veroa, mikä onkin ollut täysin luon-           Edellä selostettuun ja valtiopäiväjär;estyksen
30915: nollista jo sillä perusteella, että kirjailijat ovat   37 S:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
30916: erikoisasemassa lopullisen veronkin määräämi-          voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
30917: sessä. Heidän kohdallaanhan otetaan huomioon           raavan kysymyksen:
30918: tulos useampana vuonna, jotta vältyttäisiin pro-
30919: gression aiheuttamilta usein karkeilta virheiltä.                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
30920: Ammattimaista kirjailijantyötä tekevän tulot                  ammattikirjailijoiden tilapäispalkkioiden
30921: kasautuvat nimittäin helposti yhteen ainoaan                  veronpidätyskäytännön        muuttaminen
30922: vuoteen, vaikka työ olisi suoritettu usean vuo-               vuoden 1977 alusta lukien on aiheutta-
30923: den aikana. Käsittämättömältä tuntuu näin-                    nut kohtuuttomuutta ja tuntuvia epä-
30924: ollen se, että tällaisen ammattikirjailijan saamis-           kohtia vaikeuttaen kirjailijain toimeen-
30925: ta tilapäispalk.kioista -     esimerkiksi tekstin             tuloa ja on ristiriidassa kirjailijain vero-
30926: esittämisestä Yleisradiossa - pidätetään veroa                tuksessa noudatettujen yleisten periaat-
30927: jopa 50 %. Se on ilmeisessä ristiriidassa sen                 teiden kanssa, ja
30928: e.m. periaatteen kanssa, että kirjailijan vero-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30929: tusta on tarkasteltava usean vuoden jakson                    ryhtyä veronpidätysmenettelyn palautta-
30930: kokonaisuutena.                                               miseksi ammattikirjailijain osalta ennen
30931:    Kun ottaa huomioon sen, miten vaikeissa                    vuotta 1977 vallinneen käytännön mu-
30932: taloudellisissa oloissa monet ammattikirjailijat              kaiseksi?
30933:       Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1978.
30934: 
30935:                                             Kullervo Rainio
30936: 
30937: 
30938: 
30939: 
30940: 087801189D
30941: 2
30942: 
30943: 
30944: 
30945: 
30946:                          Ed usk unn~n, H~r.ra _Puhemiehelle.
30947: 
30948:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kijänoikeuden käyttämisestä tai käyttöoikeu-
30949: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puh~ies, .. de!lta suOl:itetJJ,sta korvauksesta. Ennakonpidä-
30950: olette 9 päivänä lokakuuta 1978 piiiväfyn kir~ · tykSeri toimittamisen kannalta ei ole merkitystä
30951: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- sillä, maksaako palkkion kustantaja, julkaisija
30952: oi;naiselle jäsenelle jäljennöksen ed; Rainion tai joku muu.
30953: n'äiil kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o         Tulo- ja varallisll'usverolain 60 §:n nojalla
30954: 390:                                                  verovelvollinen voi esittää lopulliSessa verot'uk:
30955:              Onko Hallitus tietoinen sl:itä, · että sessa vaatimuksen tulontasauksen toimittami-
30956:          ammattikirjailijoiden tilapäispalkkioiden sesta: silloin, kun tulon on katsottava kertyneen
30957:          veronpidätyskäytännön         muuttaminen etu- tai jälkikäteen kahdelta tai useammalt!t
30958:          vuoden 1977 alusta lukien on aiheutta- vuodelta. Tulontasaussäännöstöä sovelletaan
30959:          nut kohtuuttomuutta ja tuntuvia ep·ä~ usein kirjailijoiden tuloihin. Ennakonpidätyst~
30960:          kohtia vaikeuttaen kirjailijain .to@een~ toimitettaessa tulon kertymistä usealta vuodelta
30961:          tuloa ja on ristiriidassa kirjailijain vero- ei kuitenkaan voida ottaa huomioon, ellei vero-
30962:          tuksessa noudatettujen yleisten periaat- velvollinen pyydä verojohtajalta ennakonpidä-
30963:           teiden kanssa, ja                           tyksen alentamista.
30964:              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan
30965:          ryhtyä veronpidätysmenettelyn palautta- nykyisten säännösten soveltaminen ei johda
30966:          miseksi ammattikirjailijain osalta ennen kohtuuttomuuksiin, vaan pidätyksen toimitta:
30967:          vuotta 1977 vallinneen käytännön mu- misella pyritään ennalta suorittamaan veroa vas:
30968:          kaiseksi?        .                  ·        taava määrä. Kirjailijoilta samoin kuin muilta~
30969:                                                       kin verovelvollisilta jäisi osa veroista petittä~
30970:   ·Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- väksi jälkikäteen veronkannoissa, ellei .sivu- jä
30971: taen seuraavaa:                                       tilapäistuloista toimitettaisi ennakonpidätystä,
30972:    Ennakkoperinnän tavoitteena on, että enna- Jos yksittäistapauksessa tilapäistuloista ennak~
30973: konpidätyksin ja ennakonkannossa kertyvät koperintäasetuksen 5 § :n mukainen eflnakon-
30974: varat mahdollisimman tarkoin vastaavat lopulli- pidätys olisi liian suuri verrattuna lopullisesti
30975: sessa verotuksessa määrättäviä veroja ja mak- suoritettavaan määrään, voi verojohtaja verovel"
30976: suja. Vuoden 1977 alusta voimaan tulleella vallisen pyynnöstä määrätä pidätyksen toimi-
30977: ennakkoperintälain muutoksella ennakonpidä- tettavaksi pienempänä .. ennakkoperintälain 16
30978: tysvelvollisuutta laajennettiin muun muassa §:n 2 momentin nojalla.
30979: kirjailijoiden teoksistaan saamien eriL!.iS.t('!lJ , _ Edellä esitettyyn viitaten ja koska ennakko-
30980: palkkioiden osalta. Tällöin katsottiin, että en- perinnän ja lopullisessa verotuksessa tulosta
30981: nakonpidätys ottaa huomioon ennakonkantoa määrättävien verojen ja maksujen vastaavuutta
30982: paremmin tulojen määrän muutokset.                    on pidettävä ennakkoperinnän yleisenä periaat-
30983:    Ennakkoperintälain 6 § :n 1 momentin 2 teena, ei kirjailijoidenkaan tilapäistulojen eri-
30984: kohdan mukaan ennakonpidätysvelvollisuus tyiskohteluun ennakkoperinnässä ole aihetta.
30985: koskee myös muita kuin kustantajan maksamia Koska voimassa olevien säännösten ei ole ha-
30986: tekijänoikeuspalkkioita.      Ennakonpidätys on vaittu johtavan kohtuuttomuuksiin, katson,
30987: mainitun säännöksen mukaan toimitettava kir- että ennakkoperintälakia ei ole syytä tältä osin
30988: jallisen, taiteellisen tai tieteellisen teoksen te- muuttaa.
30989:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1978.
30990: 
30991:                                                                              Ministeri Esko Rekola
30992:                                               N:o 390                                               3
30993: 
30994: 
30995: 
30996: 
30997:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30998: 
30999:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         vetenskapligt verk. För verkställandet av för-
31000: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        skottsinnehållningen spelar det ingen roll om
31001: av den 9 oktober 1978 tili vederbörande med-         arvodet erläggs av förläggaren, utgivaren eller
31002: lem av statsrådet för avgivande av svar över-        någon annan.
31003: sänt avskrift av följande av riksdagsman Rainio          Med stöd av 60 § lagen om skatt på in-
31004: undertecknade spörsmål nr 390:                       komst och förmögenhet kan den skattskyldige
31005:                                                      vid den slutliga beskattningen yrka på verk-
31006:           Är Regeringen medveten om att änd-         ställande av inkomstutjämning, då inkomst bör
31007:        ringen av skatteinnehållningspraxis i         anses ha influtit i för- eller efterskott för två
31008:        samband med yrkesförfattares tilliälliga      eller flera år. Inkomstutjämningsstadgandet till-
31009:        arvoden från och med början av år             lämpas ofta på författares inkomster. Då för-
31010:        1977 har lett tili oskäligheter och känn-     skottsinnehållning verkställs, kan dock inte
31011:        bara missförhållanden och därmed för-         beaktas det, att inkomsten inflyter för flera
31012:        svårat författarnas utkomst samt strider      år, såvida den skattskyldige inte hos skatte-
31013:        mot de allmänna principer som iakt-           direktören anhåller om nedsättning av för-
31014:        tagits vid beskattningen av författare,       skottsinnehållningen.
31015:        och                                               Enligt finansministeriets uppfattning leder
31016:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tiliämpningen av nuvarande stadganden inte
31017:        ta för att för författarnas del skall åter-   tili oskäligheter, utan genom verkställandet av
31018:        gås tili det skatteinnehållningsförfarande    innehållningen strävar man tili att på förhand
31019:        som tillämpades före år 1977?                 innehålla det belopp som motsvarar skatten.
31020:                                                      Hos författarna, liksom även hos övriga skatt-
31021:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        skyldiga, skulle en del av skatterna indrivas
31022: samt anföra följande:                                i efterskott vid skatteuppbörder, om ingen
31023:    Syftet med förskottsinnehållningen är, att de     förskottsinnehållning verkställdes på bi- och
31024: medel som inflyter genom förskottsinnehåll-          tillfälliga inkomster. Skulle förskottsinnehåll-
31025: ning och vid förskottsuppbörden så noggrant          ningen, enligt 5 § förordningen om förskotts-
31026: som möjligt skall matsvara de skatter och av-        uppbörd, på tillfälliga inkomster i något en-
31027: gifter som påförs vid den slutliga beskatt-          skilt fall vara för stor i jämförelse med det
31028: ningen. Genom den ändring av lagen om för-           belopp som slutligen skall erläggas, kan skatte-
31029: skottsuppbörd, som trädde i kraft från och           direktören på anhållan av den skattskyldige
31030: med början av år 1977, utvidgades förskotts-         förordna, att innehållningen skall verkställas
31031: innehållningsskyldigheten bl. a. i fråga om de       tili mindre belopp med stöd av 16 § 2 mom.
31032: olika arvoden som författare får för sina verk.      lagen om förskottsuppbörd.
31033: Härvid ansågs det att förskottsinnehållningen            Med hänvisning tili det ovan anförda och
31034: bättre än förskottsuppbörden beaktar änd-            då det måste anses vara en allmän princip vid
31035: ringarna i inkomstbeloppet.                          förskottsuppbörden att förskottsuppbörden och
31036:    Enligt 6 § 1 mom. 2 punkten lagen om              de skatter och avgifter, som vid den slutliga
31037: förskottsuppbörd gäller förskottsinnehållnings-      beskattningen påförs för inkomsten, skall mat-
31038: skyldigheten även andra arvoden än de upp-           svara varandra, finns det inte skäl att behandla
31039: hovsrättsarvoden som förläggaren betalar. För-       författares tillfälliga inkomster på ett särskilt
31040: skottsinnehållning skall enligt nämnda stad-         sätt. Eftersom det inte har kunnat konstateras
31041: gande verkställas på ersättning som erlagts för      att gällande stadganden skulle leda tili oskälig-
31042: användning eller nyttjanderätt tili upphovs-         heter, anser jag det inte finnas skäl att ändra
31043: rätten i fråga om litterärt, konstnärligt eller      lagen om förskottsuppbörd till dessa delar.
31044:       Helsingfors den 8 november 1978.
31045: 
31046:                                                                             Minister Esko Rekola
31047:                                               1978 vp.
31048: 
31049: Kirjallinen kysymys n:o 391.
31050: 
31051: 
31052: 
31053: 
31054:                                  Ekone: Työttömien iltaopiskelijoiden oikeudesta työttömyys-
31055:                                     korvaukseen.
31056: 
31057: 
31058:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31059: 
31060:    Oulun kaupungissa ilmestyvän sanomalehti            Kun työlll:stämi'stuen avulla kunnissa, kun-
31061: Kansan Tahdon lauantaina 7 päivänä lokakuu-         tainliitoissa ja muissa ju1kisoikeudeHisissa yh-
31062: ta ilmestyneessä numerossa julkaistussa kirjoi-     teisöissä järjestettävään osa-aikatyöhän voidaan
31063: tuksessa kerrottiin, että työvoimaministeriön       työvoimaministeriön ohjeiden mukaan sijoittaa
31064: 22 piMvänä joulukuuta 1977 lähettämässä yleis-      vain sellaisia työnhakijoita, jotka ovat työttö-
31065: kirjeessä on annettu työttömyyskorvauksen           myysturvan piirissä, estetään iltaoppikoululais-
31066: maksamisesta ohjeet, joiden perusteella työttö-     ten pääsy heille hyvin soveltuvaan osa-aikatyö-
31067: myyskorvausta voidaan maksaa iltaopiskelua          hön. Lehdessä julkaistun kirjoituksen mukaan
31068: suorittavista vain sellaisille; joiHa on niin sa-   työvoimaministeriön antamia ohjeita sovelle-
31069: nottua työhistoriaa iltaopiskelunsa aikaisem-       taan eri työvoimatoimistojen alueilla hyvin
31070: malta ajalta. Korvauksen maksaminen on mah-         eri tavoin.
31071: dollista, jos iltaopiskelija on ollut samanaikai-      Kun monilla alueilla maassamme työttömyys
31072: sesti työssä ja iltakoulussa ja joutunut sitten     on jopa 20 % :n tasolla, on nuorten lähes mah-
31073: työttömäksi. Jos sen sijaan työttömäksi ilman       dotonta sijo~ttua työelämään ja saada niin sa-
31074: omaa syytään joutunut nuori pääsee aloitta-         nottua työhistoriaa. Siksi hallituksen ja työvoi-
31075: maan iltaopiskelun, katsotaan hänet päätoimi-       maministeriön tulisikin pikai,ses.ti tarkistaa an-
31076: seksi opis'kelijaksi eikä hänelle makseta enää      nettuja ohjeita siten, että aktiivisina työnhaki-
31077: työttömyyskorvausta. Maksaminen lopetetaan,         joina olevat työttömät i'ltaopiskelijat pysytet-
31078: vaikka opiskelija olisi: edelleenkin aktiivinen     täisiin työttömyysturvan piirissä siitä riippu-
31079: työnhakija ja valmi,g ottamaan vastaan hänelle      matta, saavatko he lukea hyväkseen opiskelun-
31080: tarjottavaa työtä.                                  sa a1kaisemmilta ajoilta ohjeissa edellytettyä
31081:    Iltaopiskelijat ovat oikeutettuja emntaan        niin sanottua työhistoriaa.
31082: 3 800 markan valtion takaamaan opintolainaan           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
31083: Iukuvuodessa, joten elämiseen, opiskeluun ja        § :n 1 momenttii'n viitaten esitän kunnioit-
31084: useissa tapauksissa lapsenkin huohami:seen jää      tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
31085: 380 markkaa kuukaudessa. Esimerkiksi Kemin          vastattavaksi seuraavan kirjalHsen kysymyksen:
31086: kaupungissa ovat monet iltaoppikoululaiset
31087: joutuneet keskeyttämään opiskelunsa työttö-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31088: myyskorvauksen menetettyään. Lopetettuaan                  siin työvoiimaministeriön 22. 12. 1977
31089: opiskelunsa he kyllä ovat taas 'työttömyyskor-             lähettämässä yleiskirjeessä annettujen
31090: vaukseen oikeutettuja. Yhterskunnankaan kan-               ohjeiden muuttamiseksi siten, että kaik-
31091: nalta ei liene tarkoituksenmukaista estää nuo-             ki a:ktiivisina työnhakijoina olevat työt-
31092: ria opiskelemasta.                                         tömät iltaopiskelijat pysytetään työttö-
31093:                                                            myysturvan piirissä?
31094:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1978.
31095: 
31096:                                           Mikko Ekone
31097: 
31098: 
31099: 
31100: 
31101: 0878010553
31102: 2                                              1978 vp.
31103: 
31104: 
31105: 
31106: 
31107:                          E d u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
31108: 
31109:    Valtiopäiväj·ärjestyksen 37 §:n 1 momen-           korvaussäännöstöä siten, että kaikki aktiivisina
31110: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-         työnhakijoina olevat työttömät iltaoppikoululai-
31111: hemies, olette 10 päivänä lokakuuta 1978 päi-         set säilyvät työttömyyskorvauksen piirissä. Tä-
31112: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         mä merkitsisi mm. sitä, että ilman omaa syy-
31113: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          tään työttömänä oleva, iltaoppikoulun aloitta-
31114: kansanedustaja Mikko Bkorren näin kuulu-              nut henkilö säilyttää oikeutensa korvaukseen,
31115: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 391:             mikäli hän on valmis ottamaan vastaan omalta
31116:                                                       työssäkäyntialueelta ammattitaito ja työkyky
31117:            A~kooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31118:                                                       huomioon ottaen sopivaa kokopäivä- tai osa-
31119:         siin työvoimaministeriön 22. 12. 1977         aikatyötä, jdka ei johda Htaopp1koulun keskey-
31120:         lähettämässä ylei'skirjeessä annettujen       tymiseen. NäilLä poik'keuksi'lla on syytä aset-
31121:         ohjeiden muuttamiseksi siten, että kaik-      taa iltaoppikoululaiset muiden työttömien kans-
31122:         ki aktHvisina työnhakijoina olevat työt-      sa samaan asemaan.
31123:         tömät iltaopiskelijat pysytetään työttö-         Iltaoppikoululaisten opintotuki on puoles-
31124:         myysturvan piirissä?                          taan siinä määdn välhä~nen, ettei heidän voida
31125:                                                       katsoa tulev•an kohtuuttomasti muita työttö-
31126:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        miä parempaan asemaan, vai·kka he.ille työttö-
31127: vasti seuraavaa:                                      myyskorvausta maksetaankin. Iltaopiskelun tu-
31128:     Joulukuuhun 1977 saakka iltaoppikoululai-         keminen on koko kansa:kunnankin kannalta
31129: set rinnastettiin muihin opiskelijoihin, eikä         eritJtäin hyödyUistä. Niin ikään on hyvin tär-
31130: heille maksettu työttömyySikorvausta lainkaan.        keätä tukea kaikkia työttömän ,itsensä ponnis-
31131: Suurimpana epäkohtana lroetciin niiden osalta,        teluja, jotka iltaoppikoulun kautta tähtäävät
31132: jotka kesken i!ltaopp~koulun jäivät työttömiksi       työttömyydestä U!lospääsyyn.
31133: ja iltaopiskelun vuoksi menettivät työttömyys-           Työttömyyskorvauksen maksamista koskeva
31134: korvauksen. Tilanteen korjaamiseen pyrittiin          työvoimaministeriön päätös on parhaillaan ko-
31135: työvoimaministeriön 22. 12. 1977 antamalla            konaisuudistulkseen tähtäävässä valmistelussa.
31136: yleiskirjeellä, joHa oikeus työttömyyskorvauk-        Siinä yhteydessä on tar:koitus ratkaista kaikkien
31137: seen py:sytettiin, mikäli iltaoppikoululainen on      ensimmäistä kertaa työttömyyskorvausta hake-
31138: vaLmis ottamaan kotipaikkakunnalta tarjottua          vien kohdalla esii:ntyv·ät ongelmat. Edellä esi-
31139: kokopäivätyötä tai iltatyötä, joka ei johda           tetty mini,gteriön päätöksen täydennys merkit-
31140: iltaoppikoulun keskeyttämiseen. SamaHa edel-          see myös sitä, että iltaopp~kouJulaiset ensim-
31141: lytettiin tapauskohtaista harkintaa kuten mui-        mäistä kertaa korvausta hakiessaan ovat mui-
31142: denkin korvauksenhakijoiden osalta tapahtuu.          den nuorten 'kanssa samassa as·emassa.
31143:    On ilmeistä, että joulukuussa 1977 tehdyn             Kun ministeriön päätöksen kdkonaisuudistus
31144: muutoksen jälkeenkin työttömyyskorvaussään-           jonkin a~kaa viipyy, on työttömänä iltaoppikou-
31145: nökset ovat omiaan estämään työttömänä ole-           luun tulevan aseman turvaava muutos tarkoitus
31146: v.ien iltaopp~kouluun menoa. Tilanteen korjaa-        te!hdä •valittömästi. Tällöin ei iltaoppikoulu estä
31147: miseksi on tarpeen edustaja Ekorren kysymyk-          korv·auksetta nyt j~äneitä korvau~Sta saamasta.
31148: s•essä tal1koitetulla tavalla täydentää työttömyys-
31149:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1978.
31150: 
31151:                                                                      Työvoimaministeri Arvo Aalto
31152:                                               N:o 391                                                   3
31153: 
31154: 
31155: 
31156: 
31157:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31158: 
31159:    I det syfte .3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       att alla arbetslösa aftonläroverksstuderande
31160: anger har Ni, Herr Talman, med Ede.r sikdvelse       som aktivt sökt arbete kvarstår inom arbets-
31161: av den 10 dktober 1978 till vederbörande med-        1öshetsersättningssystemet. Detta skulle bl.a.
31162: lem av statsrådet för besvarande övers.änt av-       innebär:a, att person, som är arbetslös utan
31163: skrift av följande, av riksdagsman Mikko Ekor-       egen förvåUan och påböriat studier vid afton-
31164: re stälJda skriftliga spörsmå1 nr .391:              lämvet'k hehåller rätten till ersä.ttning, ifall
31165:                                                      han är beredd att på hemorten ta emot med
31166:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        beaik.tande av hans yrkeskunskap och arbets-
31167:        att ändra de i arbetskraftsministeriets      för:måga lämpligt hei- ellet deltidsarbete, som
31168:        cirkulär av 22. 12. 1977 givna direk-        inte leder tili avbrott i studierna. Det är skä1
31169:        tiven så, a:tt alla arbets.~ösa afton1äro-   att med dessa undantag sätta aftonläroverks-
31170:        verkse1ever som aktivt sokt arbete           eleverna i en med övriga arbetslösa jämbördig
31171:        kvarstår inom systemet för arbetslösas        ställning.
31172:        utkomsvtrygghet?
31173:                                                          Vad igen gäller aftonläroverkselevernas stu-
31174:                                                      diestöd, är det så obetydligt, att de inte kan
31175:     Som s.var på detta spörsmål anför jag vörd-      alliSes komma i en oskäligt bättre ställning
31176: samt fö1jande:                                       jämfört med övdga arbetslösa, trots att man
31177:     Fram till december 1977 jämställdes afton-      utbetalar at~betslöshersersättning till dem.
31178: läroverkselever med övriga studerande och de        Även med tan:ke rpå hela nati!onens intr.essen
31179: erhöll ingen arbets1öshetsersättning. Hårdast       är det ytterst nyttigt att stöda kvällsstudier.
31180: drabbade mrssförhållandet dem, vilkas studier        Liikaså är det ytterst viiktigt a.rt stöda alla
31181: v;ild aftonläwverk inte :blivit slutförda, då de    strävanden som hjälper den arhetslösa att hana
31182: blev arbets1ösa och som förlor:ade rätten tili      sig väg ur a.rbetslösheten.
31183: arbe•tslöshetsel'Sättning på grund av lwäUsstu-          .Artbetskraftsministeriets .beslut som gäller er-
31184: dier. För att upphjälpa situationen utfärdades      läggande av arbetslöshetseJ:sättning undergår
31185: arbetskraftsministeriets cirku1är av 22. 12.        som bäst ett beredningsarbete som syftar till
31186: 1977, varmed rätten tili arbetslöshetsersättning    en Ma1reformering. Avsiikten ä:r att i samband
31187: hölls vid kraft, ifaU aftonläroverkselev är be-     med detta ock.så .lösa de problem som möter
31188: redd att ;ta emot sådant heltids- eller kvälls-     alla dem som söker arbets1öshetsersättning för
31189: arbete som erbjudits honom inom pendlings-          första gången. Ovannä:mnda komplettering visa-
31190: området och som inte leder tili avhrott i stu-      vi minlsteriets beslut innebär samtidigt, att
31191: dierna. Samddigt förutsattes att prövningen         aftonläroverkselever, då de söker ersättning
31192: sker faH för faH, vilket också gäBer för andra      för första gången, ä.r i samma situa:tion som
31193: ersättningssökande.                                 övriga unga.
31194:     Uppenbar't är, att stadgandena om arbets-            Då det ännu dröjer en tid, innan totalre-
31195: löshetsersattning, även efter den ändring som       formeringen av ministeriets beslut blir färdig,
31196: gjordes i december J 977, är ägnade att avråda      hat man för avStiikt att omedelbart göra en
31197: arbettslösa personer från att söka ,gig in vid      ändrmg i ,gyfte att trygga de arbetslösa afton-
31198: a:ftonläroverk. För att råda ibot på situationen    läroverksdevernas ställning. Då skulle studier
31199: är det nödvändigt att ikomplettera de regler        vid aftonJ.äroverk inte för:hindra dem som nu
31200: som gäller arhets1öshetsersättning på det sätt      blivit utan ersättning från att er'hålla sådan.
31201: som ri<ksdagsman Ekorre avser i spörsmålet, så
31202:      Helsingfors den 19 oktober 1978.
31203: 
31204:                                                                 A·rbetskraftsminister Arvo Aalto
31205:                                               1978 vp.
31206: 
31207: Kirjallinen kysymys n:o .392.
31208: 
31209: 
31210: 
31211: 
31212:                                   Härkönen ym.: Ulkomaisten margariinirasvojen maahantuonnin
31213:                                      rajoittamisesta.
31214: 
31215: 
31216:                          E d u s kun n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
31217: 
31218:    Kun margarumn ja voin hintasuhde edistää          samaaan voin viennistä aiheutuvaa markk:inoi-
31219: ulkomaisten rasvojen käy~töä ja margariinin laa-     mismak:sua vain sen vuoksi, että M!lrga.riinin
31220: jaa myyntiä Suomessa, niin on pelättävissä, että     valmistukseen ta:rvittavien ulkomaisten rasvojen
31221: ulkomaisia margariinirasvoja tuodaan liian pal-      maahantuonti on liian laajaa.                .
31222: jon ja että margariinirasvojen ~tuonti on laajem-       Edellä olevaan rviitlllten es~tämme valtiopäivä-
31223: paa :kuin miltä halHtuksen · ja maataloustuotrt:a-   järjestyksen .37 §:n 1 momentin perusteella val-
31224: jien kesken maatalöustuloratlkaisujen yhteydes-      tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattava~si
31225: sä tehdyt sopimukset edellyttälvät.                  seuraavan kysymy,kJsen:                  ·
31226:    Kotima~sen voin ,tuottaminen 1työllistiiä huo-
31227: mattavan paljon pienviljelijäväestöä, joka työs-              Oniko Hallituksen tarkoituksena koti-
31228: kentelee karjataloudessa. Näin ollen on kohtuu-             maisen työllisyyden pariu1tamiseksi ja
31229: tonta, entä •tarpeettoman laajalla margariiniras-           valuutan ·säästämiseksi ryhtyä rajoitta-
31230: vojen tuonnilla aiheutetaan lisätyöttömyyrt;tä ja           maan ulkomaisten mangariin:irasvojen
31231: sitä kautta myös kustanmtksia valtiolle ja ve-              tuontia, ja
31232: ronmaksajille. Toisaalta olisi myöskin v,äärin,               onko Hallituksen mielestä rasv.ojen
31233: että karjatalouHa harjoilttavat joutuisivat mak-            maahantuonti riittävästi valvottua?
31234:      Helsingissä 10 päiv.änä lokakuuta 1978.
31235: 
31236:          Esko Härkönen                  Aino Karjalainen              Väinö Raudaskoski·
31237:          Saimi Ääri                     Veikko Pihlajamäki           P. Savola
31238:          Einari Nieminen                Matti Maijala                 Hannu Tenhiälä
31239:          Pefkika Vilmi                  Mauno Manninen               Marjatta Väänänc:!n
31240:          Mikko Kaarna                   Juhani Saukkonen              Esko Pelronen
31241:          Penllti Poutanen               Toivo Yläjärvi                Paavo Vesterinen
31242:          Katri-Helena Eskelinen         Alvar Saukko                  Lasse Äikäs
31243:                      Kalevi Mattila                           Orvokki Kangas
31244: 
31245: 
31246: 
31247: 
31248:  087801228N
31249: 2                                             1978 vp.
31250: 
31251: 
31252: 
31253: 
31254:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he ll e.
31255: 
31256:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      Tällä hetkellä ei· margariinien valmistuksessa
31257: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        käytetä hyväksi koko kotimaista rypsiöljyn tuo-
31258: olette 10, päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-      tantoa, vaan osa si1tä menee vientiin. Maamme
31259: jeenne. ohell~ toimittanut valtioneuvoston asian-    margariin1teollisuus on suhteellisen hitaasti H-
31260: omaiselle, jäsenelle jiUjennöksen kansanedustaja     sänny,t kotimaisen raaka-a1neen käyttöä, vaikka
31261: Esko Härkösen ym. näin kuuluvasta kirjalli-          siihen olisi mahdollisuudeit.
31262: sesta kysymyksestä n:o 392:                              Margadinien kulutus on vuoden 1975 jälkeen
31263:                                                      vähentynyt: vuonna 1976 2,0 ja vuonna 1977
31264:             · Onko Hallituksen tarkoituksena koti-   3,1 prosentilla edellisvuotisesta. Tämä kehhys
31265:      . ''iriaisen työllisyyden parantamiseksi ja     näyttää jatkuneen myös vuonna 1978. Erityisen
31266:          valuutan säästämiseksi ryhtyä rajoitta-     voimakas on vähennys ollut jääkaappimargarii-
31267:          maan ulkomaisten margariinirasvojen         nin kohdalla, esimerkiksi vuonna 1977 20,5
31268:       ·· tuontia, ja                                 prosentltia edellisvuotisesta. Voin kulutus on
31269:        ·· ·' onko Hallituksen mielestä rasvojen      vuoden 1975 jälkeen niin ikään vähe111tynyit:
31270:        • maahantuonti riittävästi valvottua?         vuonna 1976 2,6 ja vuonna 1977 4,3 prosen-
31271:                                                      tilla edellisvuotisesta.· Vaikka voin kohdalla vä-
31272:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          hennys on ollut margariini:en kokonaiskulutuk-
31273: taen· tSeur.aavaa:                                   sen vastaavaa vähennystä suurempi, on se kui-
31274:    Margariinirasvojen ,tuontiin vaikuttaa marga-     tenkin ollut selvästi hitaampi kuin jääkaappi-
31275: riinin kulutuksen määrä sekä kotimaisen tuo-         margariinien kulutuksen vähentyminen. Voin ja
31276: tannon osuus margariinin t:aaka·ainei:sta. Marga-    margariinin hintasuhteen ei varsinaisesti voida
31277: riinien valmistamista varten maahan tuotujen         todeta viime vuosina merkinneen margariinin
31278: öljyjen ja rasvojen määrä on viime vuosina jon-      käytön osuuden lisääntymistä.
31279: kin verran pienentynyt. Sanottu •tuol1lti on vuo-        Hallitus tulee edelleen pyrkimään kotimaisen
31280: den 1976 22 milj. kg:sta laskenut 19,3 milj.         öljykasvien 1tuotannon edistämiseen niin, että
31281: kg:aan vuonna 1977. Vuonna 1978 arvioidaan           kotimaisen raaka-aineen käyttöä margariinien
31282: tuonnin muodostuvan n. 19,1 milj. kg:ksi.            valmistuksessa voitaisiin nykyisestä lisältä.
31283: Tuonnin väheneminen johtuu lähinnä kotimais-             Margariiniin käytettävien, maahan tuotavien
31284: ten rasvojen käyttömäärän lisäämisestä marga-        kasviöljyjen ja eläinrasvojen laatua valvoo mai-
31285: riineissa. Vuonna 1977 oli kotimaisten raaka-        totaloustuotteiden <tarkastuslaitos. Tapahtuvaa
31286: aineiden määrä margariineissa yhteensä 36,5 %        valvontaa on hallituksen mielestä pidettävä riit-
31287: raaka-aineiden kokonaismäärästä. Ulkomaisten         tävänä.
31288: raaka-aineiden osuus oli siten 63,5 prosenttia.
31289:      Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 1978.
31290: 
31291:                                                 Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
31292:                                             N:o 392                                              3
31293: 
31294: 
31295: 
31296: 
31297:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
31298: 
31299:   I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen         hemska rypsoljeproduktionen i margarinfram-
31300: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ställningen, utan en del av den går på expor.t.
31301: av den 10 ok>tober 1978 tili vederbörande med-     Vårt lands margarinindustri har relativt lång-
31302: lem av statsrådet för avgivande av svar över-      samt ökat användningen av 1nhemska råvaror,
31303: sänt avskrift av följande av riksdagsman Esko      trots aut möjligheter häl'ltill skulle finnas.
31304: Härkönen m. fl. undertecknade spörsmål nr             Margarinförbrukningen har gått ned ettet år
31305: 392:                                               1975: år 1976 sjönk den med 2,0 % och år
31306:                                                    1977 med 3,1 % jämfört med föregående år.
31307:           Avser Regeringen att vidta åltgärder     Denna utveokling förefaller att ha fortgått
31308:        för att begränsa importen av utländska      också år 1978. Nedgången har varit särskilt
31309:        margarinfetter i syfte atlt förbättra den   stark i fråga om kylskåpsmargarin, t.ex. år 1977
31310:        inhemska syssdsäutningen och avt spara      20,5% jämfört med föregående år. Odkså
31311:        valuta, och                                 smörkonsumtionen har sjunkit efter år 1975:
31312:           anser Regeringen att övervakningen       år 1976 sjönk den med 2,6% och år 1977 med
31313:        av fettimporten är tillräcklig?             4,3 % jämfört med föregående år. Trots att
31314:                                                    nedgången för smörets del har varit större än
31315:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      motsvarande minskning av margarinets total-
31316: samt anföra följande:                              konsumtion, har den dock varit uppenbart lång-
31317:    Impot~ten av margarinfetter påverkas av mar-    sammare än minskningen av ·konsumtionen i
31318: garinkoosumtionen samt av den inhemska pro-        fråga om kylskåpsmargadn. Man kan inte i
31319: duktionens andel av margarinets råvaror. Den       egentlig mening kon&tatera, att prisrelationen
31320: mängd oljor och fetter som importeras tili vårt    mellan smör och margarin under de senaste
31321: land för margarinproduktionen har under de         åren skulle ha betytt, att margarinets andel av
31322: senaste åren minskat något. Nämnda import          den totala konsumtionen har ökat.
31323: har sjunkit från 22 milj. kg år 1976 till 19,3        Regeringen k."Ommer fortfarande att försöka
31324: milj. kg år 1977. Importen år 1978 beräknas        främja produktioneo av inhemska oljeväxrer så,
31325: bli ca 91,1 milj. kg. lmportens nedgång beror      att man kunde öka användningen av inhemsk
31326: närmast på att man ökat mängden inhemska           råvara vid margarinframsrtällningen.
31327: fetter som används i margarin. År 1977 var de         Kontrollanstalten för mjölkhu:shållningspro-
31328: inhemska råvarornas andel i margarinet sam-        dukter övervakar kva:liteten på de impor,terade
31329: manlaglt 36,5% av råvarornas totala mängd.         väXJtoljor och djurfeuter, som används i mar-
31330: De utländska råvarornas andel var sålunda 63,5     gru,inproduktionen. Enligt regeringens åsikt bör
31331: %. För ögonblicket används inte hela den in-       övervakningen anses vara tillräoklig.
31332:      Helsing:fors den 8 november 1978.
31333: 
31334:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
31335:                                               1978 vp.
31336: 
31337: Kirjallinen kysymys n:o 393.
31338: 
31339: 
31340: 
31341: 
31342:                                   M. Puhakka ym.: Vaaliluetteloiden nähtävilläpidon yhteydessä
31343:                                      tapahtuvasta salassapitovelvollisuuden laiminlyönnistä.
31344: 
31345: 
31346:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
31347: 
31348:    Kansanedustajain vaaleista annetun lain           sessa laitoksessa taikka hoidettavana sairaalassa,
31349: (.391/69) 15 §:n mukaisesti äänestysalueitten        parantolassa tai huoltolaitoksessa."
31350: vaaliluettelot ovat olleet kunnan keskusvaali-          Edellä mainitun väestökirjalain salassapito,
31351: lautakuntien toimesta tarkastusta varten yleisön     velvollisuuden rikkomisesta on säädetty sakko-
31352: nähtävillä kuluvan vuoden syyskuun 15 päi-           rangaistus, jollei teosta ole muualla kuin väes-
31353: västä saman kuun 21 päivään. Aikaisempien            tökirjalaissa ankarampaa rangaistusta säädetty.
31354: vuosien tapaan vaaliluetteloissa oli tälläkin           Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
31355: kert3a merkitty tiedot luetteloihin merkittyjen      jestyksen 37 § :rt 1 momentin perusteella esi-
31356: henkilöiden osoitteista. Kun luettelot on laa-       tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
31357: dittu käyttäen pohjana henkikirjoittajien laati-     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
31358: mia luetteloita ja siis henkikirjoihin merkittyjä    sen:
31359: tietoja, oli luetteloissa osoitteet myös mieli-
31360: sairaaloissa, vankiloissa ja muissa laitoksissa                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on
31361: säilytettävien ja hoidettavien henkilöiden koh-              ryhtynyt tai .tulee ryhtymään, jotta
31362: dalla. Tällainen käytäntö on jyrkästi ristirii-              edellä kuvattu kansalaisten yksityisyy-
31363: dassa väestökirjalain ( 414/69) 12 §:n kanssa,               den suojaa loukkaava menettely vaali-
31364: jossa säädetään mm.: "Jokaisella on oikeus hy-               luetteloiden nähtävilläpidon yhteydessä
31365: väksyttävää tarkoitusta varten saada väestökir-              saadaan poistumaan, ja
31366: joista ja niihin kuuluvista asiakirjoista . . . ja              onko mahdollista laatia vaaliluettelot
31367: muita tietoja. Kuitenkaan ei muille kuin asian-              siten, että väestökirjalain mukaan. sa-
31368: omaisille viranomaisille saa antaa tietoa rikok-             lassapidettävät tiedot pysyvät salaisina
31369: sia, ittölaisuutta ja sairauksia koskevista mer-             myös vaaliluetteloiden nähtävilliipidon
31370: kinnöistä ·eikä myöskään siitä, että henkilö on              aikana? ·
31371: tai on ollut rangaistus~, työ- tai muussa sellai-
31372:      Helsingissä 11 päivänä lokakuuta 1978.
31373: 
31374:          Matti Puhakka                  Kaarina Suonio                 Pentti.· Rajala
31375:          Lasse Äikäs                    Erkki Tuomioja                 AimoAjo
31376:          Juhani Surakka                 Pertti Paasio                  Peter Muurman
31377:          Jouko Mäkelä                   Risto Tuominen                 Juhani Raudasoja
31378:          Uki Voutilainen                Irma Toivanen                  Pirkko Valtonen
31379:          Anneli Kivitie                 Sven-Erik Järvinen             Matti· Kuusio ·
31380:          Jouko Tuovinen                 Matti Luttinen                 Erkki Liikanen
31381:          Paula Eenilä                   Seppo Tikka                    Maija Rajantie
31382:                                         Helge Siren
31383: 
31384: 
31385: 
31386: 
31387: 087801249B
31388: 2                                            1978 vp.
31389: 
31390: 
31391: 
31392: 
31393:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31394: 
31395:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Mielisairaaloissa, vankiloissa ja muissa lai-
31396: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       toksissa säilytettävinä tai hoidettavina olevista
31397: olette 11 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-      henkilöistä ovat siten henkikirjassa erillisenä
31398: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    ryhmänä vain ne, joilla ei ole poissaolonsa ai-
31399: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     kana kotikunnassaan minkäänlaista asuntoa.
31400: Matti Puhakan ym. kirjallisesta kysymyksestä        Heidät sijoitetaan henkikirjaan viimeiseksi ryh-
31401: n:o 393:                                            miin, jotka on muodostettu väestökirjalaissa
31402:                                                     noudatetun ryhmittelyn mukaan.
31403:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on            Kansanedustajain vaaleista annetun lain
31404:        ryhtynyt tai tulee ryhtymään, jotta          ( 391/69) säännösten mukaan äänestysalueiden
31405:        edellä kuvattu kansalaisten yksityisyy-      vaaliluettelot laatii kunnan keskusvaalilautakun-
31406:        den suojaa loukkaava menettely vaali-        ta asianomaisen henkikirjoittajan sille toimit-
31407:        luetteloiden nähtävilläpidon yhteydessä      tamien pohjaluetteloiden perusteella. Pohjaluet-
31408:        saadaan poistumaan, ja                       telot ja siten myös vaaliluettelot on laadittava
31409:           onko mahdollista laatia vaaliluettelot    henkikirjan osoittamassa järjestyksessä. Laissa
31410:        siten, että väestökirjalain mukaan sa-       säädetään vielä erikseen, että luetteloissa ori-
31411:        lassapidettävät tiedot pysyvät salaisina     omana ryhmänä mainittava henkilöt, jotka on
31412:        myös vaaliluetteloiden nähtävilläpidon       henkikirjoitettu kunnassa, mutta joita ei ole
31413:        aikana?                                      merkitty minkään kiinteistön kohdalle.
31414:                                                        Äänestysalueiden vaaliluetteloihin on kirjöi-
31415:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tettu, kuten henkikirjaan, henkilön osoite. Sel-
31416: vasti seuraavaa:                                    laisten henkilöiden nimien kohdalle, jotka on
31417:    Väestökirjalain ( 141/69) 9 §:n mukaan hen-      merkitty omaksi ryhmäkseen luettelon loppuun,
31418: kilöllä on eräin poikkeuksin kotipaikka siinä       on niin ikään henkikirjan tavoin kirjoitettu
31419: kunnassa, jossa hänellä kulloinkin on asunto ja     osoitetta vastaava teksti. Henkilön osoite
31420: koti. Lain 10 §:n mukaan kotipaikka ei muu-         vaaliluettelossa on merkittävästi helpottanut
31421: tu sen johdosta, että henkilö on suljettu ran-      luettelon käyttöä.
31422: gaistus-, työ- tai muuhun sellaiseen laitokseen        Väestökirjalain säännökset koskevat väestö-
31423: taikka että hänet on otettu sairaalaan, paranto-    kirjoja, joita ovat paikalliset väestökirjat ja
31424: laan, huoltolaitokseen tai muutoin vastaavissa      väestön keskusrekisteri. Paikallisia väestökirjoja
31425: olosuhteissa hoidettavaksi. Kaikki tässä lain-      ovat väestörekisteri, kotipaikkarekisteri ja hen-
31426: kohdassa tarkoitetut henkilöt pidetään pääsään-     kikirja. Äänestysalueiden vaaliluettelot eivät si-
31427: töisesti kotipaikkarekisterissä ja henkikirjassa    ten ole väestökirjoja eikä kysymyksen peruste-
31428: kotonaan. Henkikirjoituksessa merkitään siten       luissa mainittu väestökirjalain 12 §, jossa kiel-
31429: omaksi ryhmäkseen henkikirjan loppuun ai-           letään määrättyjen tietojen antaminen muille
31430: noastaan väestökirjalain 9 § :n 2 momentissa        kuin asianomaisille viranomaisille, suoranaisesti
31431: tarkoitetut henkilöt, joilla ei ole varsinaista     koske niitä. Sanottu lainkohta ja kansanedusta-
31432: asuntoa ja kotia missään kmmassa, ja ne väes-       jain vaaleista annetun lain 15 §, joka koskee
31433: tökirjalain 10 §:ssä tarkoitetut henkilöt, joilla   äänestysalueiden vaaliluetteloiden nähtävinä pi-
31434: ei ole poissaolonsa aikana asuntoa kotikunnas-      tämistä, näyttävät kuitenkin olevan asiasisäl-
31435: saan, sekä väestökirja-asetuksen 46 §:n 1 mo-       tönsä suhteen keskenään ristiriidassa. Käytän-
31436: mentissa tarkoitetut tietymättömissä olevat.        nössä tämä ristiriita ei liene merkittävä, koska
31437:                                                N:o 393                                             3
31438: 
31439: vaaliluetteloiden tarkastusta valvova virkavas-         Äänestysalueiden vaaliluetteloiden rakenteen
31440: tuulla toimiva henkilö useimmiten etsii luet-        uudistamista koskevat selvittelyt ovat olleet
31441: telosta asianomaisen tiedustelijan nimen ja näyt-    vireillä jonkin aikaa. Selvittelyjä jatketaan ja
31442: tää sen hänelle. Vaaliluettelon lopussa olevat       siinä yhteydessä tulee esille myös nyt kysy-
31443: tiedot eivät tällaisissa tapauksissa tule lainkaan   myksessä oleva asia.
31444: ulkopuolisten tietoon.
31445:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
31446: 
31447:                                                                    Oikeusministeri Paavo Nikula
31448: 4                                            1978 vp.
31449: 
31450: 
31451: 
31452: 
31453:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
31454: 
31455:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Sålunda upptas i mantalslängden såsom en
31456: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       särskild grupp av de personer, som hålls i
31457: av den 11 oktober 1978 till vederbörande med-       förvar eller vårdas i sinnessjukhus, fängelser
31458: 1em av statsrådet för avgivande av svar över-       eller andra inrättningar, endast de, som under
31459: sänt avskrift av följande av riksdagsman Matti      sin frånvaro inte har någon som helst bostad
31460: Puhakka m. fl. undertecknade spörsmål nr 393:       i sin hemkommun. De upptas sist i mantals-
31461:                                                     längden såsom grupper, vilka bildats i enlighet
31462:           Vilka åtgärder har Regeringen vid-        med grupperingen i lagen om befolknings-
31463:        tagit eller kommer den att vidta i syfte     böcker.
31464:        att av1ägsna det ovan beskrivna förfa-          Enligt stadgandena i lagen om riksdagsman-
31465:        randet i samband med vallängdernas           naval (391/69) uppgör den kommunala cen-
31466:        framläggande, vilket kränker medborgar-      tralvalnämnden röstningsområdenas vallängder
31467:        nas integritetsskydd, och                    på basen av basförteckningar, som tillställs
31468:           är det möjligt att uppgöra vallängder-    den av vederbörande mantalsskrivare. Basför-
31469:        na så, att de uppgifter, som enligt          teckningarna och sålunda även vallängderna
31470:        1agen om befolkningsböcker skall hem-        skall uppgöras i den ordning som mantalsläng-
31471:        lighållas, hemlighålls också under den       den utvisar. I lagen stadgas ännu särskilt, att
31472:        tid vallängderna är framlagda?               i förteckningarna tili en särskild grupp skall
31473:                                                     hänföras i kommunen mantalsskrivna personer,
31474:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       vilka inte antecknats vid någon fastighet.
31475: samt anföra följande:                                  I röstningsområdenas vallängder har, liksom
31476:    Enligt 9 § lagen om befolkningsböcker            i mantalslängden, antecknats personernas ad-
31477: (141/69) har person med vissa undantag hem-         resser. Vid sådana personers namn, som hän-
31478: ort i den kommun, där han vid var tidpunkt          förts tili en särskild grupp i längdens slut,
31479: har sitt egentliga bo och hemvist. Enligt 10 §      har likaså på det sätt som mantalslängden
31480: i lagen ändras en persons hemort inte av den        utvisar antecknats text, som motsvarar adres~
31481: an1edningen att han är i straff-, arbets- eller     sen. Användningen av persons adress i val-
31482: annan liknande inrättning, eller att han intagits   längden har väsentligen underlättat bruket av
31483: på sjukhus, sanatorium eller vårdanstalt eller      längden.
31484: annars under motsvarande förhållanden omhän-           Stadgandena i lagen om befolkningsböcker
31485: dertagits för vård. Alla personer som avses i       gäller befolkningsböcker. Sådana böcker är de
31486: detta lagrum upptas enligt huvudrege1 i hem-        lokala befolkningsböckerna och centrala befolk-
31487: ortsregister och mantalslängd på sin hemort.        ningsregistret. Lokala befolkningsböcker är be-
31488: Vid mantalsskrivningen antecknas sålunda en-        folkningsregister, hemortsregister och mantals-
31489: dast de personer som avses i 9 § 2 mom.             längd. Röstningsområdenas vallängder är så-
31490: lagen om befolkningsböcker och som inte har         lunda inte befolkningsböcker och 12 § lagen
31491: egentligt bo och hemvist i någon kommun,            om befolkningsböcker, viiken paragraf nämns i
31492: och de i 10 § lagen om befolkningsböcker av-        spörsmålets motivering och vari förbud ut-
31493: sedda personer, som under sin frånvaro inte         färdas mot att lämna andra än vederbörande
31494: har bostad i sin hemkommun samt i 46 § 1            myndigheter bestämda uppgifter, gäller inte
31495: mom. förordningen om befolkningsböcker av-          vallängderna direkt. Detta lagrum och 15 §
31496: sedda personer som saknar känd hemvist,             lagen om riksdagsmannaval, viiken sistnämnda
31497: såsom en särskild grupp i mantalslängdens slut.     paragraf gäller framläggande av vallängder,
31498:                                             N:o 393                                             5
31499: 
31500: förefaller dock stå i konflikt med varandra       mer i sådana fall inte alls utomstående till
31501: vad sakinnehållet beträffar. 1 praktiken torde    kännedom.
31502: denna motstridighet inte vara betydande, efter-      Utredningar angående förnyande av röst-
31503: som den person som övervakar vallängdernas        ningsområdenas vallängders struktur pagar
31504: granskning och som handlar på tjänsteansvar       sedan någon tid tillbaka. Man kommer att fort-
31505: oftast i vallängden uppsöker namnet på den        sätta med dessa utredningar och i detta sam-
31506: som gör förfrågning och visar namnet för          manhang kommer även föreliggande fråga upp.
31507: honom. Uppgifterna i vallängdens slut kom-
31508:      Helsingfors den 10 november 1978.
31509: 
31510:                                                                 Justitieminister Paavo Nikula
31511: 
31512: 
31513: 
31514: 
31515: 087801249B
31516:                                            1978 v.p.
31517: 
31518: Kirjallinen kysymys n:o 394.
31519: 
31520: 
31521: 
31522: 
31523:                                 Tenhiälä ym.: Hirvieläinten peltoheinälle aiheuttamien vahinko-
31524:                                    jen saattamisesta valtionavustuksen piiriin.
31525: 
31526: 
31527:                        E d u s kun n a n He r r a Puh em i e.h e 11 e .
31528:                                                                     .·                  ''
31529:                                                               '    ._;       "'·   i'    1"
31530: 
31531: 
31532:    Vuosittain hirvet ja peurat aiheuttavat huo-   kojen osal~ Js:c,>rva.ukset t~ty· .. m~olli~ikl!i
31533: mattavia vahinkoja maa- ja metsätaloudelle.       peltoheinälle ja vUjellyille n'ijrrilill(;:. Koska n.ä·
31534: Vuonna 1977 hirvivahinkokorvaukset Hämeen-        mä kaksi säät:möstöä ov!lt rinnastettavissa toi-.
31535: linnan maatalouspiirin alueella olivat lähes      siinsa; · on ristiriitaista jättää . .h.ixVieläint~ .ai-
31536: 650 000 markkaa ja suunta on kasvava. Kor-        heuttamat vahingot . kasvavalle heinijlle: .aV\iS,
31537: vausten suuruus ei vastaa koko vahinkoa ja        tusten ulkopuolelle.                     .. .
31538: toisaalta pienemmät vahinkoalat jäävät ilmoi-        Edellä oleväan ···viitaten esitämme. valtiopäi-
31539: tusten ulkopuolelle. Maa- ja metsätalousminis-    väjärjestyksen· 37 §;ri ·1 . niomentiri: perusteella
31540: teriön päätöksessä hirvieläinten tuottamien       valtioneuvciston asianomaisen jäsenen -vastatta-
31541: vahinkojen korvaamiseksi annettavista avus-       vaksi seuraavå:n ··kysymyksen: · ··
31542: tuksista ( 78/74) ensimmäisessä pykälässä to-
31543: detaan, mihin avustusta saa ja mihin ei. Kas-                Milloin ja millaisiin toimenpttets.un
31544: vava heinä kuuluu avustuksen ulkopuolelle ja              Hallitus aikoo ryht)iä, jotta> hirvieläin-
31545: kuitenkin hirvieläinten aiheuttamat vahingot              ten peltoheinälle ja viljellyille låituniil-
31546: kasvavalle heinälle ovat merkitykselliset.                le aiheuttamat vahingot; tulisivat, av'Us-
31547:    Satovahinkojen korvaamisesta annetun ase-              tusten piiriin?
31548:  tuksen ensimmäisessä pykälässä on satovahin-
31549:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1978.
31550: 
31551:          Hannu Tenhiälä               Heimo Linna                        Lasse Aikäs
31552:          Mikko Pesälä                 Matti Maijala                      Juhani Tuomaala
31553:          Einari Nieminen              Toivo Yläjärvi                     Saimi Ääri
31554: 
31555: 
31556: 
31557: 
31558:  087801190E
31559: 2                                                                        1978 vp.
31560: 
31561: 
31562: 
31563: 
31564:                                               E d u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
31565: 
31566:    Valtiopäiväjärjestyksen· )7 •5:ri Fmomentis-                               lokakuun 10 päivänä asettanut työryhmän,
31567: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-                                  jonka tehtävänä on selvittää "tulisiko hirvi-
31568: mil!S;L~edokalruun <12:päivänä 1918: päivä·                                   eläinten tuottamien vahinkojen korvaamiseksi
31569: tyn kilijeerine .Ohella töi:mitt~t :valtioneuvos-                             annettavista avustuksista annetun maa- ja met-
31570: tOn:: asianomaisellec, · jäsenelle< jliljennöksen kan-                        sätalousministeriön päätöksen ( 78/74, muut.
31571: sanedustaja;·Terihiälänym; ~näin kooluwsta kir-                               'Jl'J/76) mukaisia avustusten myöntämisperus-
31572: jallisesta ..~ysymykSestii :n:o -~4::.:                                       teita sekä vahinkojen arviointi., avustushake-
31573:                                                                               musten käsittely. ja avustusten maksatusme-
31574:     ":} ·:j~~~q~t~iiiJrtf~~f~~i~~
31575:        ,.Jen~.perl~olieinälk j~
31576:                       viljellyille .laitumil-
31577:                                                                               nettelyä joiltll!kin osin muuttaa sekä laatia eh-
31578:                                                                               dotus muutosten edellyttämiksi säännöksiksi".
31579:                                                                                  Työryhmän on tarkoitus suorittaa tehtäviin-
31580:        .·1e aiheuttamAA .vllhiiigot tWisivat avus-                            sä niin, että mahdolliset muutokset on mah:·
31581:          tusten piiriin.'?' · · · · · · · · ···
31582:                                                                               dollista saattaa voimaan ensi vuoden alusta lu-
31583:                                                                               kien. Kysymyksessä esitetty hirvieläinten kas-
31584: v~~~~f~;~,~rsyfuy~~e.n.·.e.~if~ ·~nnioitta-                                   vavalle heinälle aiheuttamien vahinkojen saat.
31585:                                                                               taminen avustuksen piiriin tulee harkittavaksi
31586:  " Maa- .ja., metsä.taiousministeriö :on kuluvan                              tässä yhteydessä.
31587:                                                     . c:. ,:;.:,_ f.-:
31588:        Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1978.
31589: 
31590:                                                                                                   Mini~teri   Veikko · Saarto
31591: 
31592:                :-· ~.:, j .,   t; -:·:' . ;   (:!    ' !
31593:                                             N:o 394                                                  3
31594: 
31595: 
31596: 
31597: 
31598:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T' a 1 m a n.
31599: 
31600:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      vars uppgift är att utreda "huruvida grunderna
31601: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      för beviljandet av understöd samt förfarandet
31602: se av den 12 oktober 1978 tili vederbörande       vid värdering av skador, hand1äggningen av
31603: med1em av statsrådet översänt avskrift av fö1-    ansökningar om bidrag och utanordnandet av
31604: jande av riksdagsman Tenhiälä m.fl. ställda       bidrag tili någon del borde ändras i jord- och
31605: shiftliga spörsmål nr 394:                        skogsbruksministeriets bes1ut om bidrag för
31606:                                                   ersättande av skador, orsakade av hjortdjur
31607:          När avser Regeringen att vidtaga åt-     (78/74, ändring 515/76), samt att uppgöra
31608:        gärder, och hurudana, för att de skador    förs1ag tili stadganden som ändringarna förut-
31609:        som hjortdjur föranleder på val1växter     sätter".
31610:        och kulturbeten skall omfattas av             Arbetsgruppen har för avsikt att utföra sitt
31611:        understöd?                                 uppdrag så, att eventuella ändringar skall kun-
31612:                                                   na bringas i kraft från ingången av nästa år.
31613:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt         Frågan angående bringande av de av hjortdjur
31614: anföra fö1jande:                                  orsakade skadorna på växande gröda inom
31615:   Jord- och skogsbruksministeriet har den 10      ramen för bidrag kommer upp tili prövning i
31616: innevarande oktober tillsatt en arbetsgrupp,      detta sammanhang.
31617:      Helsingfors den 31 oktober 1978.
31618: 
31619:                                                                             Minister Veikko Saarto
31620:                                               1978 vp.
31621: 
31622: Kirjallinen kysymys n:o 395.
31623: 
31624: 
31625: 
31626: 
31627:                                   Sinisalo: Työttömyysavustusten saantia koskevien päivärajoitus-
31628:                                       ten poistamisesta.
31629: 
31630: 
31631:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
31632: 
31633:     Työttömyyskassa-avustusten saantia on rajoi•     lisääntyisi työttömyyden jatkuessa. Nyt tilanne
31634: tettu mm. eräillä karenssi- ja päivärajoitus-        on tässäkin suhteessa täysin nurinkurinen.
31635: määräyksillä. Nämä säännökset vaikeuttavat              Vähin mitä tällaisessa tilanteessa voidaan
31636: työttömien muutenkin vaikeaa asemaa yhä              odottaa on, että päivärajoitukset ja muut vas-
31637: enemmän.                                             taavat     epäoikeudenmukaisuudet      poistetaan
31638:     Vuosikohtaisen päivätajoituksen ohella erit-     työttömyysturvajärjestelmästä samalla kun työt-
31639: täin haitalliseksi on osoittautunut säännös,         tömyysturvaa muuten parannetaan.
31640: jonka mukaan työttömälle myönnettävä avustus            Hallitus on kuitenkin ensi vuotta koskevan
31641: päättyy, kun hän on saanut yhtäjaksoisesti           budjettiesityksen yhteydessä ilmoittanut aiko-
31642: työttömyysavustusta viideltäsadalta päivältä.        vansa säilyttää työttömyysavustuksen rajoitta-
31643: Vasta puolen vuoden työssäolon jälkeen avus-         misen enintään 500 päivään. Jos näin todella
31644: tuksen saantioikeus palautuu. Kun työtä ei ole       meneteltäisiin, joutuisivat useat tuhannet hen-
31645: tarjolla, merkitsee tämä, että ihmiset usein         kilöt yhä turvattomampaan asemaan, sillä työt-
31646: menettävät oikeutensa työttömyyskassa-avustuk-       tömyyden jatkuessa, 500 avustuspäivärajan ylit-
31647: seen kokonaan.                                       täneiden henkilöitten määrä luonnollisesti jat-
31648:     Yhä enemmän on työttömiä, jotka ovat tä-         kuvasti lisääntyy. Tämän vuoksi hallituksen esi-
31649: män määräyksen uhreja. Heillä ei ole myös-           tystä ei voida pitää oikeana, vaan yleisesti edel-
31650: kään oikeutta edes valtion työttömyyskorvauk-        lytetään, että päivärajoitukset poistetaan.
31651: sen saantiin, jos esim. aviopuolison työtulo            Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
31652: ylittää hyvin alhaiselle tasolle määrätyn tulo-      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
31653: rajan. Eräissä yhteyksissä on arvioitu, että ai-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
31654: nakin puolet kassa-avustuksen piiristä suljetuis-    raavan kysymyksen:
31655: ta menettää tämän vuoksi myös oikeutensa
31656: valtion työttömyyskassakorvaukseen.                             Aikooko Hallitus poistaa työttömyys-
31657:     Työttömyyden aiheuttamat taloudelliset ja so-            avustuksen saantia rajoittavat päivära-
31658:  siaaliset vaikeudet eivät luonnollisestikaan vä-            joitukset ja erityisesti kumota säännök-
31659: hene, vaan lisääntyvät työttömyyden jatkuessa                sen, jonka mukaan työttömyysavustuk-
31660: hyvin pitkään. Tämän vuoksi säännösten tulisi                seen oikeuttavien päivien enimmäismää-
31661:  olla sellaisia, että työttömyysturva pikemminkin            räksi asetetaan 500 päivää?
31662:      Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1978.
31663: 
31664:                                            Taisto Sinisalo
31665: 
31666: 
31667: 
31668: 
31669: 087801250C
31670: 2                                           1978 vp.
31671: 
31672: 
31673: 
31674: 
31675:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31676: 
31677:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Työttömyysturvamme, mukaan lukien valta-
31678: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kunnallisista työttömyyskassoista annetun lain
31679: olette 12 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-     enimmäisaikaa koskevat säännökset, on par-
31680: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   haillaan valtioneuvoston 17 päivänä maaliskuu-
31681: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    ta 1977 asettaman työttömyysturvakomitean
31682: Taisto Sinisalon näin kuuluvasta kirjallisesta     käsiteltävänä. Sanotun komitean määräaika päät-
31683: kysymyksestä n:o 395:                              tyy kuluvan vuoden lopussa. Koska päiväavus-
31684:                                                    tuksen enimmäisaikaa koskevat säännökset ra-
31685:           Aikooko Hallitus poistaa työttömyys·     jaavat lyhytaikaisen ja pitkäaikaisen työttö-
31686:        avustuksen saantia rajoittavat päivära-     myyden ja niiden poistaminen merkitsisi kes-
31687:        joitukset ja erityisesti kumota säännök-    keistä koko työttömyysturvan rakenteen muu-
31688:        sen, jonka mukaan työttömyysavustuk-        tosta, niin Hallitus katsoo tarkoituksenmukai-
31689:        seen oikeuttavien päivien enimmäismää-      seksi odottaa työttömyysturvakomitean kannan-
31690:        räksi asetetaan 500 päivää?                 ottoa päiväavustuksen enimmäisaikaa koskeviin
31691:                                                    säännöksiin.
31692:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
31693: vasti seuraavaa:
31694:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
31695: 
31696:                                                    Sosiaali· ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
31697:                                            N:o 395                                              3
31698: 
31699: 
31700: 
31701: 
31702:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31703: 
31704:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Vårt arbetslöshetsskydd, inklusive stadgan-
31705: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     dena om maximitid i lagen om riksomfattande
31706: av den 12 oktober 1978 tili vederbörande          arbetslöshetskassor, undergår för närvarande be-
31707: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    handling i den kommitte för trygghet mot
31708: jande av riksdagsman Taisto Sinisalo ställda      arbetslöshet, som statsrådet tillsatte den 17
31709: spörsmål nr 395:                                  mars 1977. Mandattiden för sagda kommitte
31710:                                                   utgår i slutet av innevarande år. Emedan
31711:           Ämnar Regeringen slopa de karens-       stadgandena om maximitiden för dagunderstöd
31712:        tider som begränsar erhållandet av ar-     avgränsar den kortvariga och långvariga ar-
31713:        betslöshetsunderstöd och i synnerhet       betslösheten och ett slopande av dessa stad-
31714:        upphäva det stadgande, enligt vilket       ganden skulle innebära en genomgripande för-
31715:        den maximitid som berättigar tili ar-      ändring av hela arbetslöshetsskyddets struktur,
31716:        betslöshetsunderstöd är 500 dagar?         anser regeringen det vara ändamålsenligt att
31717:                                                   invänta kommittens för trygghet mot arbets-
31718:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      löshet ställningstagande tili stadgandena om
31719: samt anföra följande:                             maximitiden för dagunderstödet.
31720:      Helsingfors den 10 november 1978.
31721: 
31722:                                                   Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
31723:                                    :·:.;
31724: 
31725: 
31726: 
31727: 
31728:                                  ' .; J.; Mäkelä yrn.: R'i~tirihaiste~ det~j~n antamisesta 'f~ä-Suornen
31729:                                            vesistöjen elohopeapitoisuuks:i~ tä r.
31730: 
31731: 
31732: 
31733: 
31734:     Geohydrölbgf :J~u.k-o :; stiyeri vesihalli tuksenc ;:tJivaF: 'varsinaiset Ienl~y~irit$om&is~t todella
31735: hydrologian tt'5iril:is;~~s~~.'':#'it~~i tiedotusvälineille . \l:l:ariJ0J~2m asemaan hijlyyHäy.ieh 'tie~ojen tul-
31736: syyskuun l9Jre;~iäm.llhl'~~ja, joissa todetrlHV · 'cl~sit''n(':ille täytenä yflätY'!'$h!g;:'feiveydenhoi-
31737: hydrologian tdifnlsfon,-,Jttttkimuksissa löydetyn· tolain' 52 § :n mukaa'!{ tervehlaui:akunnan tu-
31738: Itä-Suomen ja erityisesti Kainuun pohjavesistä lee nimittäin valvoa, ettei kunnassa käytetä
31739: aika-ajoin poikkeuksellisen korkeita elohopea- talouteen tai muuhun sellaiseen tarkoitukseen
31740: pitoisuuksia. Asiasta syntyi vilkas julkinen kes- vettä tai jäätä, josta saattaa aiheutua terveydel-
31741: kustelu.                                                        listä haittaa. Terveysviranomaisilta edellytet-
31742:     Julkistamisvaiheen lehtiotsikot olivat hälyyt- tiin välittömästi tietoja siitä, voidaanko Itä-
31743: täviä, kuten esim. "Pohjavedelle puolen vuoden Suomen talousvesiä käyttää, ovatko ne terveel-
31744: käyttökielto" tai "Pitoisuudet sata kertaa yli lisiä vai epäterveeliisiä ja minkälaisia tutkimuk-
31745: normien".                                                       sia asiasta on tehty.
31746:     Näytteinä julkistaruisvaiheesta poimittakoon                   Terveysviranomaiset joutuivat luonnollisesti
31747: edelleen esim. seuraavat lainaukset:                            käynnistämään oman pikatutkimuksensa välit-
31748:      "Geohydrologi Jouko Soverin tutkimus aset- tömästi, ja kun sen tulokset selkisivät, voitiin
31749: taa viranomaiset ja poliitikot hankalaan ase- parin päivän kuluttua terveysviranomaisten ta-
31750: maan. Lääkintöhallituksen kansanterveyslakiin holta antaa julkisuuteen rauhoittavia tutkimus-
31751: perustuvaa saastenormia on joko muutettava tietoja - "ei lainkaan elohopeaa".
31752: taikka sitten löydettävä Suomen ulkopuolella                       Tällaisessa ristiriitaisia tietoja sisältävässä ti-
31753: oleva elohopeasaasteen alkulähde ja saatava se lanteessa, missä kaiken lisäksi jälkikäteen vä-
31754: lopettamaan elohopean ilmaanpäästö. Tutkimus hätellään saatuja tutkimustuloksia, jopa varsin
31755: on jo nyt aiheuttanut hermoilua ja pelkotiloja arvovaltaisena pidetyltä taholta, herää monen-
31756: viranomaisissa. Tutkijoiden mukaan saasteläh- laisia arveluja ja kysymyksiä. Siten on esimer-
31757:  teiden täytyy olla "melko lähellä" koska lu- kiksi aiheellista kysyä, minkä vuoksi vesihal-
31758: men ja saasteen mukana laskeutuneen eloho- lituksen taholta ei julkistettu jo aikaisemmassa
31759: pean määrät ovat erittäin runsaita."                            vaiheessa hälyyttäviä tutkimustietoja? Minkä
31760:      "Itäsuomalaiset eivät saisi juoda lainkaan vuoksi asiaa ei pyritty tarkistamaan yhteistyös-
31761: pohjavettä 3-6 kuukauden aikana vuosittain sä terveysviranomaisten kanssa, joille lakimä4-
31762: terveydellisistä syistä. Vasta julkistetusta vesi- räisesti kuuluu talousvesien valvonta? Perus-
31763: hallituksen tutkimuksesta ilmenee, että laajalla tuvatko vesihallituksen hydrologian toimiston
31764:  alueella Itä-Suomea pohjaveden teollisuusperäi- julkistam'.lt tiedot todella pitäviin ja päteviin
31765:  sen elohopean määrä ylittää jopa satakertai- tutkimustuloksiin? Ovatko niiden perusteella
31766:  sesti lääkintöhallituksen normin."                             tehdyt johtopäätökset oikeita? Itä-Suomen j:1
31767:      "Itä-Suomessa havaitut elohopeamäärät ovat erityisesti Kainuun asukkaiden kannalta on pi-
31768: professori Pekka Nuortevan mukaan hämmäs- dettävä tähdellisenä, että tähän asiaan saadaan
31769: tyttävän suuria. Nuorteva sanoo, että maail-                    selvyys mahdollisimman pikaisesti.
31770: masta on vaikea löytää vertailukohtia näin suu-                     Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
31771:  rille alueellisille elohopeapitoisuuksille. Nuorte- jestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla esitämme
31772: van mielestä Itä-Suomen elohopeapitoisuudet valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31773: vaikuttavat väestön terveyteen."                                vaksi seuraavan kysymyksen:
31774:      Kun edellä esimerkein kuvattuja tietoja val-
31775: tion viranomaisten, vesihallituksen hydrologian                             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31776:  toimiston, taholta päästettiin julkisuuteen, jou-                        valtion viranomaisten toimesta annetaan
31777: 087801268Y
31778: 2                                            1978 vp.
31779: 
31780:      julkisuuteen ristiriitaisia tietoja Itä-Suo-        vaarojen uhatessa, ja jos on,
31781:      men ja erityisesti Kainuun pohjavesien                 mitä Hallitus aikoo tehdä pitävien
31782:      elohopeapitoisuuksista ja täten aiheute-            tutkimustulosten saamiseksi ja siten jul-
31783:      taan huolestuneisuutta alueen asukkai-              kisuudessa virinneen elohopeakeskuste-
31784:      den keskuudessa mahdollisten terveys·               lun saattamiseksi asiallisemmaksi?
31785:     Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1978.
31786: 
31787:        Jouko Mäkelä                    Jouko Tuovinen              Veikko Hanhirova
31788:        Kalevi Mattila                  Lauri lmpiö                 Pekka Vilmi
31789:        Uki Voutilainen                 Alli Vaittinen-Kuikka       Väinö Raudaskoski
31790:        Matti Puhakka                   Eero Lattula                Niilo Koskenniemi
31791:        Seppo Tikka                     Aimo Ajo                    Pauli Puhakka
31792:        Sakari Knuuttila                Mikko Jokela                Heikki Mustonen
31793:        Aino Karjalainen                Lasse Lehtinen              Mikko Ekorre
31794:                                        Alvar Saukko
31795:                                                 N:o 396                                               3
31796: 
31797: 
31798: 
31799: 
31800:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31801: 
31802:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        tarkistetti:in. Luonnonlähteiden purkukohtiin
31803: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          rakennettiin kehikot, joissa on ylivuotoaukot.
31804: olette k1rjeel1änne 13 päivältä lokakuuta 1978         Tämä toimenpide esti tehokkaasti pintavesien
31805: n:o 2013 lähettänyt valtioneuvoston asian-             sekoitlltumisen ja muun ulkopuolisen kontami-
31806: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           naatiomahdollisuuden. Keväällä 1978 suorin~­
31807: Jouko Mäkelän ym. tekemän seuraavan sisäl-             tussa aineiston käsittelyssä ilmeni kuitenkin,
31808: töisen kysymyksen n:o 396:                             että myös vuoden 1977 aikana elohopeapitoi-
31809:                                                        suudet olivat Kainuun alueilla olleet ajoittain
31810:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että         korkeita. Sen sijaan vuonna 1978 ei ole tois-
31811:         valtion viranomaisten toimesta anne-           taiseksi havaittu pohjavesissä lääkintöhalli-
31812:         taan julkisuuteen ristiriitaisia tietoja       tuksen normien yli meneviä elohopeapitoisuuk·
31813:         Itä-Suomen ja erityisesti Kainuun pohja-       sia. Niitä ei ilmennyt myöskään lääkintöhalli-
31814:         vesien elohopeapitoisuuksislta ja täten        tuksen kuluvana syksynä toimeenpanemassa pi-
31815:         aiheutetaan huolestuneisuutta alueen           katutkimuksessa. Mitään ristiriitaa eri viran-
31816:         asukkaiden keskuudessa mahdollisten            omaisten tutkimustulosten välillä ei si:ten ole
31817:         terveysvaarojen uhatessa, ja jos on,           olemassa.
31818:            mitä Hallitus aikoo tehdä p1tävien             Kun vesihallituksen suorittamaan tutkimuk-
31819:         tutkimustulosten saamiseksi ja siten jul-      seen ei alunperin sisällytetty lainkaan näytteen-
31820:         kisuudessa virinneen elohopeakeskuste-         ottoa yhdyskuntien vedenottarnoilta ja kun vie-
31821:         lun saattamiseksi asiallisemmaksi?             läkään ei tiedetä, mistä aika ajoin ilmenneet
31822:                                                        suuret elohopeapitoisuudet Kainuun alueilla
31823:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ovat johtuneet ja onko elohopeaa esiintynyt
31824: vasti seuraavaa:                                       ollenkaan vaarallisessa muodossa, ei ole pidetty
31825:    Vuonna 1975 aloitettiin eräillä vesihallituk-       aiheellisena asian ·tuomista julkisuuteen aikai-
31826: sen pohjavesiasemilla muun pohjavesitutkimuk-          semmin, semminkin kun lisäksi haluttiin var-
31827: sen yhteydessä pohjaveden laadun valtakunnal-          mistua tutkimustulosten ehdottomasta pitävyy-
31828: Hnen seuranta. Vuotta 1975 koskevat analyysi-          destä.
31829: tulokset osoittJtivat, että elohopeapitoisuudet oli-      Vesihallitus on laajentanut lokakuun 1978
31830: vat yleisesti ottaen olleet erittäin pieniä koko       alusta pohjaveden elohopeaseurantaa niillä poh-
31831: maassa mutta että ne Kainuun alueilla olivat           javedentutkimusasemilla ja •taajamien veden-
31832: olleet satunnaisesti melko suuria. Vuoden 1976         ottamoilla, joissa korkeita elohopeapitoisuuksia
31833: tuloksissa todettiin samansuuntainen ilmiö.            epäillään esiintyvän. Tutkimuksen jatko ja val-
31834: Näytteenotto- ja analyysimenetelmien luotetta-          vonta suoritetaan yhteistyössä lääkintöhalli-
31835: vuus sekä näytteenottopaikkojen edustavuus             tuksen ja muiden alan asiantuntijoiden kanssa.
31836:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1978.
31837: 
31838: 
31839:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
31840:                                                                                  J978 vp.
31841: 
31842: 
31843: 
31844: 
31845:                                                             , T i 11 Rj ~ s ei a g e n s H e r .r T a 1m a n ..
31846: 
31847: 1 !i!~J{A~·~:tm{te :~? :§ :! :SI!Offi .. ri}rsdagsmdnipgen                              ningsställena från naturliga källor uppmomera-
31848: .AA.ti~:)1fjJ; ,~~) tl;~rr, -Talman,. med E4~r skrivelse                                des ramar med bräddavloppsöppningar. Denna
31849: .~,.~Q:l).;.av,q,-w.;:t~ :okt0ber 1978 till vederbö-                                    åtgärd hindrade effektivt inbh~ndning av yt-
31850: ~ j;~~;'fie~n_l-~V.~.§ratsrå<;let:,över~än~ ~vskrift av                                 vatten och annan vurre kontamination. När ma-
31851: _J~?9:4e~~:a~~SI:\~w~ma~fJgu~~ I\1#~dä ... m.fl.                                        leriaiet bearbetf!d~s p~ våren. 1978 frawgick
31852: ,äHt.~'.!ldl!"n~ -~- ~: spg;rs~~ dlJ: - :: _ , ·              ··       6                det emell.entk}. att kvicksilverhalterna: i Kainuu
31853:                                                                                         också under år 1977 tidtals hade varit höga.
31854:                            R:eg&ing~h ·medveten om att det                              Däremot har inga kvicksilverhalter som över-
31855:                . genofu försorg av · statens · inyndigheter                             skrider medicinalstyrelsens normer hittills un•
31856:     , . :" '~ot.fGrttliggörs 'sinsemellan stridiga upp-                                 der år 1978 iakttagits i grundvattnet. Inga så-
31857:    '1~·:,;:;; :gifter bm' 'kVid{silverhalte'rt: i grund-
31858:                                                                                         dana har heller påträffat:s vid den snabbunder-
31859:      ··· ··; · :Yfifttiet i.östra :Finland, sä:dkilt i Kai-                             sökning som medicinalsty.J'elsen har gjort under
31860:  ·''-' ::• ;'riliu;. btrr'att' hätigenom farhågor för                                   innevarande hösL Sålunda föreligger inga mot-
31861:  · ''; <~ ''' .EverittieHa 'liälsoiiskei' skapas bland orts-
31862:                                                                                         stridighetet mellan de undersökningsresultat
31863: . ·:< ·, · · 'bdolkmhgen, och öin så ätfallet,                                          som olika myndigheter har kommit fram tili .
31864:  • ,,       ' •. 'O. v·ad !imnar Regeringen· gÖra för att
31865:                                                                                            Vattenstyrelsens undersöknirig innefattade
31866:              • "•t;llf(j,rlitl!g!l undersökningsresulta>t skall                         ursprungligen inga provtagningar vid tätorter-
31867:               · fås 'ftam ocb därmed den fcvicksilver-                                  nas vattentäkter. Det är hellet ännu inte känt
31868:                   ;disktt#l.oii s()i:n par uppstatt i offentlig-                        vad som har föranlett doe stora kvicksilverhalte1r
31869:      .... "· ·herei1 ges ett saKligare innehåll?                                        som då och då har förekommit i Kail11uu och
31870: ;-·-)'~"::;-   -.'   •'   _' <. -   <- ',,"'   -i:__   ,-          .   ' .
31871: 
31872:                                                                                         huruvida kvicksilvret överhuvudtaget har före-
31873: s/:(5'&~'0m. svåt•~i d~tta spörsruål får jag vörd-                                      kommit i farlig form. Det har därför inte an-
31874: "sfihiF. ®.1ötå föijande:           · ·. .·· . :··
31875:                                                                                         setts motiverat att bringa saken till offeriJtlig-
31876: ·:.;;'JJ,:'/:J·9·/{påhö~j~de& vid några ay, vattensty-                                  heten tidigare, särskilt inte då man dessutom
31877: .~~~s'em'; grundvat~{;nsstatipnc:r tillsammans med                                      har velat säkerställa en ovillkorlig tillförlitlig-
31878: -·~it!~J~t~;b:~~f~!!i~~e~r~nJ::Jf~~t;ab~:k~:
31879:                                                                                         het hos undersökningsresultaten.
31880:                                                                                            Vatvenstyrelsen har fr.o.m. början av oktober
31881: ;feQhet~ Mll.lY:-§tesl,lltatcm H>t år. 1975;.visade att                                 1978 utvidgat observationerna i fråga olh
31882: .kv~k~tl'{~rl:J.;Jltf!rna· • all;mänt. ~aget , :hade varit                              kvicksilver i grundvattnet vid de grundvattens-
31883: _fWt~,et ,s:~~,_i hela Janq~t, ,rp;~;m -de i Kainuu                                     undersökningsstationer och vattentäkter till tät-
31884: ~l(~Jijgt: ;l:t,a.:.9e. . V!l:fit t;ätt. st-qra, I. resultaten fö•r                     orten, där höga kvicksilverhalter befaras fö-re-
31885:  ~·t 1~7 ~ .;pavi~apes, ·.en -likn~mde. fi?>reteelse. Till-                             komma. Undersökningens fortgång och til1synoo
31886: J.q!fMtji~ten b9.s .me~o9erna. vid provtagningen                                        över den handhas av medicinalstyrelsen i samar-
31887:  S!i%:~j.;1a}yfo~na;:liamJ provtagning:spl'l!ltsernas_ re-                              bete med andra sakkunniga på området.
31888:  presentativitei:                              kontrollerades.         Vid   utström-
31889:                                                                                               ~.   ';
31890: 
31891:                       Helsingfors den 17 november 1978.
31892: 
31893: 
31894:                                                                                  Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
31895:                                                1978 vp.
31896: 
31897: Kirjallinen kysymys n:o 397.
31898: 
31899: 
31900: 
31901: 
31902:                                    Mikltola ym.: Viialan kunnan työllisyystilanteen turvaamisf:!.sta.
31903: 
31904: 
31905:                          E du skunn an H        er r a P u h e m i e h e 11 e.
31906:    Viialan kunnan työpaikkakehitys ja työlli-        kyviin vasta muutaman kuukauden kuluttua..
31907: syystilanne on ollut huolestuttava. Työttömien       Tehdas pystyy sijoittamaan työpaikkaa vaille
31908: määrä on jatkuvasti kasvanut, eikä tilanteen         jäävistä työntekijöistään osan Viialan vaneri-
31909: paranemisesta näy merkkiäkään. Tällainen ke-         tehtaalle työhön, osa siirretään yhtiön muille
31910: hitys on jo vaikuttanut tuntuvasti myös kunnan       tehtaille taikka eläkkeelle. Viialan tehtaan pal~
31911: taloudelliseen asemaan, mikä myös kahden vii-        veluksesta poistuu kuitenkin n. 80 henkilöä.
31912: meksi kuluneen vuoden aikana on merkittävästi
31913: heikentynyt, Ennen kaikkea pysyvää työpaikkaa             Epäedullisen työpaikkakehityksen syyt
31914: vaille jääneet kunnan asukkaat ovat joutuneet
31915: kestämättömään tilanteeseen, sillä omat asun-          Teollisten työpaikkojen menetyksen yhtenä
31916: not sitovat heidät Viialan asukkaiksi, vaikka       merkittävänä tekijänä on ollut valtakunnan
31917: omasta kunnasta tai lähiseudulta ei ole uutta       kehitysaluepolitiikka. Yrittäjät ovat saaneet ke-
31918: työpaikkaa saatavissa.                              hitysalueille siirtyessään merkittäviä etuja, joit:1
31919:                                                     ne eivät olisi saaneet Viialassa. Yritys, joka
31920:                                                     Viialasta talvella siirtyi pois, anoi Viialaan ra-
31921:              Viialan työpaikkakehitys               kentamista varten Postipankin kautta korko-
31922:    Erityisen huolestuttava tilanne on ollut teol-   tukiluottoa laajentaakseen tehdastaan. Kunta
31923: listen työpaikkojen osalta:                         olisi laajennusta varten antanut tontin. Anomus
31924:                                                     tuli hylätyksi ja niin tehdas katsoi viisaammaksi
31925:    - Teollisia työpaikkoja oli 1970        1 548    vaihtaa paikkakuntaa, jossa valtion tuen turvin
31926:    - Teollisia työpaikkoja on 1978           998    koulutetaan uusia työntekijöitä entisten jäädessä
31927:    - Teollisten työpaikkojen vähennys        550    Viialaan elämään työttömyysavustuksen turvin.
31928:                                        eli 36%
31929:    Vuoden 1978 teollisten työpaikkojen vähen-                    Tulevaisuuden näkymät
31930: nykset: Montreal Urheilu Oy:n siirtyminen ke-
31931: hitysaluelain mukaiselle tukialueelle aiheutti         Viialan teolliset työpaikat saattavat vieläkin
31932: 43:n työpaikan menetyksen. Oy Wilh. Schau-          vähentyä, ellei valtiovallan toimesta muuteta
31933: man Ab:n lastulevytehtaan lakkauttaminen lo-        nykyistä kehitysaluepolitiikkaa Etelä-Suomeakin
31934:                                                     tukevaksi.
31935: pettaa n. 110 työpaikkaa. Kyseinen lastulevy-
31936: tehdas oli maamme ensimmäinen lastulevyteh-            Oy Wilh. Schauman Ab:n Viialan vaneri-
31937: das. Oy Wilh. Schauman Ab on rakentanut             tehdas on myös vanha tehdas ja sen saneeraus
31938: Jyväskylään ja Joensuuhun uudet lastulevyteh-       vaatisi n. 30 miljoonaa markkaa. Pääjohtajan
31939:                                                     ilmoituksen mukaan tuotantoa voidaan jatkaa
31940: taat.
31941:                                                     enää korkeintaan viisi vuotta nykyisissä tiloissa
31942:              Viialan työllisyystilanne              ja nykyisillä koneilla. Mikäli tätä tehdasta ei
31943:                                                     uusita, on vaarassa loppua myös vanerin tuo-
31944:    Viialan kunnan työllisyystilanne on kulumas-     tanto Viialassa.
31945: sa olevan vuoden aikana ollut heikko. Työttö-          Kokonaan Viialan tehtaita ei olisi syytä lak-
31946: myys on ollut prosentuaalisesti laskettuna suu-     kauttaa. Mikäli näin tapahtuisi, menisivät 1970-
31947: rimpia Tampereen työvoimapiirin alueella.           luvun investoinnit hukkaan. Oy Wilh. Schau-
31948:    Oy Wilh. Schauman Ab:n lastulevytehtaan          man Ab on 1970-luvulla uusinut varaston,
31949: lopettaminen tapahtuu portaittain vuoden lop-       konekorjaamo- ja konttorirakennuksen, hauto-
31950: puun mennessä, joten sen vaikutus tulee nä-         moaltaan, suuritehoisen vanerinliimauspuristi-
31951: 087801291P
31952: 2                                             1978 vp.
31953: 
31954: men, jotka kaikki ovat olleet huomattavia            Wilh. Schauman Ab:n Viialan vaneritehtaan
31955: taloudellisia investointeja. Olisi kansantaloudel-   laajennussuunnitelmat, niiden toteuttamiskelpoi-
31956: lista tuhlausta jättää nämä hyödyntämättä.           suuden ja olisiko ministeriöllä mahdollisuuksia
31957:                                                      myötävaikuttaa niiden toteuttamiseen.
31958:           Viialan kunnan toimenpiteet                   On tehty esitys valtioneuvostolle, että valtio-
31959:                                                      neuvosto tutkisi, olisiko ja mitä edellytyksiä
31960:     Viialan kunta on kuluvan vuoden aikana           määrätä Viialan kunta alueellisen kehityksen
31961:  edellä mainittujen vakavien vaikeuksiensa joh-      edistämisestä annetun lain (451/75) 4 §:n
31962:  dosta kääntynyt valtiovallan puoleen sekä lähi-     3 momentin tarkoittamaksi kehitysalueiden
31963:  ajan että pitkän tähtäyksen työpaikkasuunnitel-     ulkopuolella olevaksi tukialueeksi.
31964:  mien toteuttamiseksi kunnassa.                         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
31965:     On tehty anomus asuntohallitukselle työ-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
31966: -voimapoliittisin perustein myönnettävistä asun-     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
31967: tolainoista; anomus Postipankille valtion työlli-    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
31968: ·syyden turvaamiseksi myönnettävän lainan saa-
31969:  miseksi.                                                      Onko Hallitus tietoinen kehitysalue-
31970: ~. On tehty esitys työvoimaministeriölle, että              lakien vaikutusten kielteisyydestä Viia-
31971: ministeriö neuvottelisi Oy Wilh. Schauman                   lan kunnan työpaikkakehitykseen, ja
31972:  Ab:n kanssa, olisivatko ja millä edellytyksillä            jos on,
31973: nykyiset työpaikat säilytettävissä mainitun yh-                mitä Hallitus aikoo tehdä kunnan
31974: tiön Viialan tehtailla; että ministeriö tutkisi Oy          työllisyystilanteen turvaamiseksi?
31975:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1978.
31976: 
31977:          Saara Mikkola                  Ulla Puolanne                  Tapani Mörttinen
31978:                                               N:o 397
31979: 
31980: 
31981: 
31982: 
31983:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
31984: 
31985:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      se siirtyi toimintansa lopettaneen yrityksen
31986: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hyväkuntoisiin tiloihin. Padasjoki kuuluu ke-
31987: olette 13 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn           hitysalueiden ulkopuolisiin tukialueisiin; yrity;;
31988: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvosto~1       on hakenut käynnistysavustusta kauppa- ja
31989: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       teollisuusministeriöstä, mutta se voi saada sita
31990: edustaja Saara Mikkolan ym. näin kuuluvasta         vain, mikäli osoittaa työllistävänsä kaikki Viia-
31991: kirjallisesta kysymyksestä n:o 397:                 lassa työttömäksi jääneet työntekijänsä. Inves-
31992:                                                     tointiavustusta ei kehitysalueiden ulkopuolisille
31993:           Onko Hallitus tietoinen kehitysalue-      tukialueille voida myöntää.
31994:        lakien vaikutusten kielteisyydestä Viia-        Oy Wilh. Schauman Ab:n lastulevy- ja
31995:        lan kunnan työpaikkakehitykseen, ja          vaneritehtailla Viialassa on ollut työntekijöitä
31996:        jos on,                                      vuonna 1975 n. 550, 1976 n. 470 ja 1977
31997:           mitä Hallitus aikoo ,tehdä kunnan         n. 400. Lastulevytehdas lopettaa toimintansa
31998:        työllisyystilanteen turvaamiseksi?           Viialassa vuoden 1978 loppuun mennessä. Täs-
31999:                                                     tä aiheutuva työpaikkapoistuma on 80 työpaik-
32000:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kaa. Yrityksen antamien tietojen mukaan näist~
32001: vasti seuraavaa:                                    28 irtisanotaan ja 45 siirtyy työttömyyseläk-
32002:    Viiala on maamme teollistuneimpia kuntia.        keelle.
32003: Teollisuuden työpaikkojen osuus kunnan työ-            Oy Wilh. Schauman Ab:n työpaikkakehitys
32004: paikoista oli vuonna 1975 57%. Kunnan teol-         on ollut aleneva kaikilla yrityksen tehtailla, ei
32005: lisuusyritykset toimivat suhdanneherkillä alueil-   ainoastaan Viialassa. Vuosina 1976-77 yrityk-
32006: la, joten talouslaman vaikutus on tuntunut          sen työpaikkojen vähennys. oli lähes 700. Uusia
32007: kunnan työllisyyteen voimakkaasti. Teollisuus-      tehtaita ei Viialan lastulevytehtaan lopettami-
32008: työpaikkojen vähentyminen vuodesta 1970             seen liittyen ole perustettu. Kysymyksessä mai-
32009: vuoteen 1977 on ollut n. 350. Samanaikaisesti       nitut Joensuun ja Jyväskylän lastulevytehtaat
32010: työttömyysastce on noussut nopeammin kuin           eivät ole saaneet kehitysaluetukea.
32011: Tampereen työvoimapiirissä keskimäärin. Ku-            Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi
32012: luvan vuoden tammi-lokakuussa Viialan työt-         aluepoliittiseen lainsäädäntöön kuuluvien lakien
32013: tömyys oli 11.9 %, Tampereen työvoimapiirin         voimassaolon jatkamisesta sekä eräistä muutok-
32014: 8.7 %.                                              sista on lähdetty siitä, että teollisuuskylien j~l
32015:    Työttömyystilanteen vaikeutumiseen on vai-       pienteollisuustilojen rakentamista tultaisiin jat-
32016: kuttanut merkittävästi kahden tuotantolaitok-       kossa tukemaan myös kehitysalueiden ulkopuo-
32017: sen toiminnan lopettaminen paikkakunnalla.          lella. Alkuvaiheessa tultaneen kuhunkin Etelä-
32018: Päinvastoin kuin kysymyksessä esitetään, tämä       Suomen lääniin perustamaan yksi teollisuuskylä.
32019: ei työvoimaministeriön tietojen mukaan kui-         Hämeen läänin teollisuustoimikunta on asetta-
32020: tenkaan ole johtunut kehitysaluelakien vaiku-       nut Viialan ensimmäiselle sijalle läänin kun-
32021:  tuksesta.                                          nista. Myös teollisuuskylätyöryhmä on 2. 11.
32022:    Montreal Urheilu Oy lopetti toimintansa          1978 jättämässään välimietinnössä ehdottanut
32023: Viialassa helmikuussa 1978 ja aloitti pian sen      Viialaa yhdeksi teollisuuskylän sijaintipaikka-
32024: jälkeen toiminnan Padasjoen kunnassa. Siirron       kunnaksi. Kunnan työllisyystilanne huomioon-
32025: yhteydessä irtisanottiin 42 työntekijää, joista     ottaen olisi lisäksi perusteltua, että se nimet-
32026: 4 siirtyi ydtyksen mukana Padasjoelle. Irti-        täisiin kehitysalueiden ulkopuoliseksi tuki-
32027: sanotuista on vielä 10 työttömänä Viialassa.        alueeksi.
32028:    Montreal Urheilu Oy:n siirtymisen syynä             Mainituilla aluepoliittiseen lainsäädäntöön
32029: oli sen Viialan toimitilojen kunto; Padasjoelh      perustuvilla toimenpiteillä Viialan kunnan työl-
32030: 4                                             19.78 vp.
32031: 
32032: lisyystilannetta voltalSlm ilmeisesti oleellisella   teiseen päätökseen. Työvoimaministeriö katsoo,
32033: tavalla parantaa.                                    että Oy Wilh. Schauman Ab:n Viialan vaneri-
32034:    Todettakoon, että kysymyksessä mainitut           tehtaan investointisuunnitelmat on selvitettävä
32035: kunnan anomukset Postipankin ja asuntohalli-         hyvissä ajoin tehtaan toiminnan jatkuvuuden
32036: tuksen lainojen saamiseksi ovat johtaneet myön-      turvaamiseksi.
32037:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1978.
32038: 
32039:                                                                    Työvoimaministeri Arvo Aalto
32040:                                                N:o 397                                               5
32041: 
32042: 
32043: 
32044: 
32045:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
32046: 
32047:    I den ordning 3 7 § 1 mom. riksdagsord-               Otsaken till Montreal Urheilu Oy:s flyttning
32048: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder            var det dåliga skicket hos firmans lokaliteter
32049: skrivelse av den 13 oktober 1978 tili veder-          i Viiala; i Padasjoki fick firman överta ett
32050: börande medlem av statsrådet för besvarande           nedlagt företags lokaliteter, som var i gotr.
32051: översänt avskrift av följande, av riksdagsman         skick. Padasjoki hör tili utvecklingsområdenas
32052: Saara Mikkola m. fl. ställda skriftliga spörsmål      yttre stödområden; företaget har ansökt om
32053: nr 397:                                               startbidrag hos handels- och industriministeriet,
32054:            Är Regeringen medveten om utveck-          men kan erhålla sådant endast mot bevis på
32055:         lingsområdeslagarnas negativa effekt på       att det sysselsätter alla sina arbetslösa arbets-
32056:         arbetsplatsutvccklingen i Viiala kom-         tagare från Viiala. Investcringsbidrag kan inte
32057:         mun, och om så är,                            beviljas tili utvecklingsområdenas yttre stöd-
32058:            vad ämnar Regeringen göra för att          områden.
32059:         trygga sysselsättningsläget i kommunen?          Oy Wilh. Schauman Ab:s spånskive- och
32060:                                                       fanerfabriker i Viiala har haft ca 550 anställda
32061:                                                       år 1975, ungefär 470 år 1976 och ca 400 år
32062:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-         1977. Spånskivefabriken i Viiala kommer att
32063: samt följande:                                        upphöra med sin verksamhet före utgången
32064:    Viiala hör tili vårt lands mest industrialisera-   av år 1978. Detta föranleder ett bortfall om
32065: de kommuner. Industriarbetsplatsernas andd            80 arbetsplatser. Enligt uppgifter från företaget
32066: av kommunens samtliga arbetsplatser var år            kommer detta i 28 fall att leda tili uppsägning
32067: 197 5 57 %. Kommunens industriföretag verkar          och i 45 fall till övergång tili arbetslöshets-
32068: inom konjunkturkänsliga branscher, och därför         pension.
32069: har den ekonomiska recessionen haft kännbara             Arbetsplatsutvecklingen hos Oy Wilh. Schau-
32070: verkningar på kommunens sysselsättning. In-           man Ab har visat en nedåtgående trend på
32071: dustriarbetsplatserna har minskat med ca 350          företagets samtliga anläggningar, inte endast i
32072: från år 1970 till 1977. Samtidigt har arbets-         Viiala. Under åren 1976-77 minskade före-
32073: löshetsgraden stigit snabbare än i Tammerfors         tagets arbetsplatser med nära 700. Nya fabriker
32074: arbetskraftsdistrikt i genomsnitt. Under inne-        har inte grundats i samband med nedläggelsen
32075: varande års januari-oktober var det relativa          av spånskivefabriken i Viiala. De i spörsmålet
32076: arbetslöshetstalet för Viiala 11.9% mot 8.7%          nämnda spånskivefabrikerna i Joensuu och
32077: för Tammerfors arbetskraftsdistrikt.                  Jyväskylä har inte erhållit utvecklingsområdes-
32078:    Tili det försvårade arbetslöshetsläget har         stöd.
32079: märkbart bidragit nedläggelsen av två produk-            I regeringens proposition tili riksdagen med
32080: tionsanläggningar på orten. Enligt arbetskrafts-      förslag tili lag om förlängning av giltighets-
32081: ministeriets uppgifter har detta dock intc,           tiden för och vissa ändringar i lagar inom den
32082: tvärtemot än vad som framförs i spörsmålet,           regionalpolitiska lagstiftningen har man utgåtr
32083: varit en konsekvens av utvecklingsområdes-            ifrån, att man i fortsättningen kommer att
32084:  lagarna.                                             stöda byggande av industribyar och småindustri-
32085:     Företaget Montreal Urheilu Oy upphörde            gårdar även utanför utvecklingsområdena. I
32086:  med sin verksamhet i Viiala i februari och           inledningsskedet torde detta innebära grundan-
32087:  inledde strax därefter verksamhet i Padasjoki        de av en industriby i varje Iän i södra Finland.
32088:  kommun. I samband med flyttningen uppsades           Tavastehus läns industrikommission har ställt
32089:  42 arbetstagare, 4 av vilka flyttade tillsammans     Viiala på första rummet bland länets kom-
32090:  med företaget tili Padasjoki. Av de uppsagda         muner. Även industribyarbetsgruppen har i sitt
32091:  är 10 fortfarande utan arbete i Viiala.              delbetänkande av 2. 11. 1978 föreslagit Viiala
32092: 6                                           1978 vp.
32093: 
32094: som placeringsort för en industriby. Med be-      uppenbarligen kunna förbättras på ett väsent-
32095: aktande av kommunens sysselsättningssituation     ligt sätt.
32096: vore det dessutom motiverat att räkna kom-           Det bör konstateras, att kommunens i spörs-
32097: munen bland utvecklingsområdenas yttre stöd-      målet nämnda ansökningar om Postbankem
32098: områden.                                          och bostadsstyrelsens lån har lett till positiva
32099:   Genom nämnda åtgärder, vilka baserar sig        utslag. Arbetskraftsministeriet anser, att man
32100: på den regionalpolitiska lagstiftningen, skulle   för tryggande av Oy Wilh. Schauman Ab:s
32101: sysselsättningssituationen i Viiala kommun        Viiala fanerfabriks fortsatta verksamhet skall
32102:                                                   i god tid utreda fabrikens investeringsplaner.
32103:      Helsingfors den 20 november 1978.
32104: 
32105:                                                               Arbetskraftsminister Arvo Aalto
32106:                                              1978 vp.
32107: 
32108: Skriftligt spörsmål nr 398.
32109: 
32110: 
32111: 
32112: 
32113:                                  Melin: Om oklarheter i samband med båtolyckan utanför Hangö.
32114: 
32115: 
32116:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
32117: 
32118:    De omständigheter, som framkommit be-              Mot bakgrunden av dessa uppgifter, som
32119: träffande räddningsåtgärderna för att undsätta     tyder på en oförsvarlig brist på koordinering
32120: motorbåten "Viikinkis" besättning, som om-         av räddningsaktionerna vid båtolyckan utanför
32121: kom vid olyckshändelsen, viiken inträffade den     Hangö den 30 september 1978, önskar under-
32122: 30 september 1978 utanför Hangö, tyder på          tecknad i den ordning 37 § 1 mom. riksdags-
32123: en oförklarlig brist på en koordinering av rädd-   ordningen föreskriver till vederbörande med-
32124: ningsåtgärderna. Enligt uppgifter, som fram-       lem av statsrådet få ställa följande spörsmål:
32125: kommit i offentligheten, har allvarliga brister
32126: kunnat påvisas i sjöräddningens aktioner. I                   Är Regeringen beredd att ge den
32127: Hangö har frågan med skäl väckts varför kust-              kommission, som tillsatts 4. 10. 1978 av
32128: radion inte i tid kunde inkopplas i räddnings-             handels- och industriministeriet att utre-
32129: arbetet för att omedelbart meddela om olycks-              da båtolyckan den 30 september 1978
32130: tillbudet. Det har visat sig att Hangö kustra-             utanför Hangö, i uppdrag att även ut-
32131: diostation inte fick något meddelande om att               reda den oförklarliga brist på koordi-
32132: en nödraket observerats ute i farvattnen utan-             nering av räddningsaktionerna vid båt-
32133: för Hangö. Kustradion fick uppgift om olycks-              olyckan och orsakerna tili att de nöd-
32134: tillbudet av trålfiskare ca 9 timmar efter att             vändiga åtgärderna Iät vänta på sig i
32135: SOS-signaler observerats på Russarö fort.                  timmar samt klargöra varför kustradion
32136:                                                            inte i tid inkopplades på olyckan?
32137:      Helsingfors den 12 oktober 1978.
32138: 
32139:                                          Ingvar S. Melin
32140: 
32141: 
32142: 
32143: 
32144: 087801175Y
32145: 2                                             1978 vp.
32146: 
32147: Kirjallinen kysymys n:o 398.                                                                Suomennos.
32148: 
32149: 
32150: 
32151: 
32152:                                   Melin: Hangon edustalla sattuneeseen veneonnettomuuteen liit-
32153:                                      tyvistä seikoista.
32154: 
32155: 
32156:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
32157: 
32158:    Syyskuun 30 päivänä 1978 Hangon edustalla         dessä ilmenneeseen pelastustoimien koordinoin-
32159: haaksirikkoutuneen Viikinki-nimisen moottori-        nin puutteeseen, joka ei ole mitenkään puolus-
32160: veneen miehistön pelastustoimenpiteiden yhtey-       teltavissa, allekirjoittanut esittää valtiopäiväjär-
32161: dessä esille tulleet seikat viittaavat selittämät-   jestyksen 37 §:n: 1 momentin nojalla valtioneu-
32162: tömään pelastustoimenpiteiden koordinoinnin          voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
32163: puutteeseen. Julkisuudessa esiintyneiden tieto-      raavan kysymyksen:
32164: jen mukaan on voitu osoittaa vakavia puutteita
32165: meripelastuksen toiminnassa. Hangossa on ai-                    Onko Hallitus valmis antamaan kaup-
32166: heellisesti esitetty kysymys siitä, miksi rannik-            pa- ja teollisuusministeriön 4.10. 1978
32167: koradiota ei voitu välittömästi kytkeä pelastus-             Hangon edustalla syyskuun 30 päivänä
32168: työhön, jotta onnettomuustapauksesta olisi voi-              1978 tapahtunutta veneonnettomuutta
32169: tu välittömästi ilmoittaa. On osoitettu, että                tutkimaan asettamalle toimikunnalle
32170: Hangon rannikkoradioasema ei saanut mitään                   tehtäväksi selvittää myös veneonnetto-
32171: tiedotusta siitä, että oli havaittu hätäraketti              muuteen liittyvien pelastustoimenpitei-
32172: väylällä Hangon edustalla. Rannikkoradio sai                 den selittämätön koordinoinnin puu-
32173: tiedon onnettomuudesta troolikalastajilta n. 9               te sekä syyt siihen, että välttämättö-
32174: tuntia sen jälkeen kun Russarön linnakkeella                 miä toimenpiteitä jouduttiin odotta-
32175: oli havaittu SOS-merkkejä.                                   maan tuntikausia, sekä selvittää miksi
32176:    Näiden tietojen taustaa vasten, jotka viittaa-            rannikkoradiota ei ajoissa kytketty mu-
32177: vat Hangon edustalla syyskuun 30 päivänä                     kaan ilmoittamaan veneonnettomuu-
32178: 1978 tapahtuneen veneonnettomuuden yhtey-                    desta?
32179:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1978.
32180: 
32181:                                            Ingvar S. Melin
32182:                                              N:o 398                                             3
32183: 
32184: 
32185: 
32186: 
32187:                         Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
32188: 
32189:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            rannikkoradiota ei ajoissa kytketty mu-
32190: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             kaan ilmoittamaan veneonnettomuu-
32191: olette 12 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-            desta?
32192: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-
32193: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
32194: Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-     vasti seuraavaa:
32195: sestä n:o 398:                                        Kysymyksessä mainittua veneonnettomuutta
32196:                                                    selvittämään asetettu tutkiiltatoimikunta on al-
32197:           Onko Hallitus valmis antamaan kaup-      kuperäisen toimeksiantonsa perusteella katso-
32198:        pa- ja teollisuusministeriön 4. 10. 1978    nut tarpeelliseksi selvittää myös veneonnetto-
32199:        Hangon edustalla syyskuun 30 päivänä        muuteen liittyneet pelastustoimenpiteet ja niis-
32200:        1978 tapahtunutta veneonnettomuutta         sä mahdollisesti esiintyneet puutteet. Kun kävi
32201:        tutkimaan asettamalle toimikunnalle         ilmeiseksi, että pelastustoimenpiteillä on saat-
32202:        tehtäväksi selvittää myös veneonnetto-      tanut olla vaikutusta uhrien menehtymiseen,
32203:        muuteen liittyvien pelastustoimenpitei-     kauppa- ja teollisuusministeriö täydensi tutki-
32204:        den selittämätön koordinoinnin puu-         jalautakuntaa kutsumalla siihen 19. 10. 1978
32205:        te sekä syyt siihen, että välttämättö-      sisäasiainministeriön pelastusosaston edustajan.
32206:        mla toimenpiteitä jouduttiin odotta-        Lisäksi toimikunta kutsui asiantuntijakseen ra-
32207:        maan tuntikausia, sekä selvittää miksi      diosähköttäjien edustajan.
32208:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1978.
32209: 
32210:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
32211: 4                                          1978 vp.
32212: 
32213: 
32214: 
32215: 
32216:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32217: 
32218:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt
32219: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skrivelse    anföra följande:
32220: av den 12 oktober 1978 till vederbörande med-        Den kommission som tillsatts att reda ut
32221: lem av statsrådet för avgivande av svar över-     den i spörsmålet nämnda båtolyckan har på
32222: sänt avskrift av fö1jande av riksdagsman Melin    basen av sitt ursprungliga uppdrag ansett det
32223: ställda skriftliga spörsmå1 nr 398:               erforderligt att utreda även de till olyckan an-
32224:                                                   s1utna räddningsaktionerna och de brister som
32225:           Är Regeringen beredd att ge den         eventuellt förekommit vid dessa. Då det blev
32226:        komission, som tillsatts 4. 10. 1978 av    uppenbart, att även räddningsaktionerna kan
32227:        handels- och industriministeriet att ut-   ha spe1at någon roll vid att de föro1yckade om-
32228:        reda båto1yckan den 30 september 1978      kom, kompletterade handels- och industriminis-
32229:        utanför Hangö, i uppdrag att även ut-      teriet den 19. 10. 1978 kommissionen genom
32230:        reda den oförk1arliga brist på koordi-     en representant från ministeriets för inrikes-
32231:        nering av räddningsaktionerna vid båt-     ärendena räddningsavdelning. Dessutom till-
32232:        olyckan och orsakerna till att de nöd-     kallade kommissionen en sakkunnig som repre-
32233:        vändiga åtgärderna 1ät vänta på sig i      senterar radiotelegrafisterna.
32234:        timmar samt klargöra varför kustradion
32235:        inte i tid inkopplades på olyckan?
32236:      Helsingfors den 6 november 1978.
32237: 
32238:                                                    Handels- och industriminister Eero Rantala
32239:                                             1978 vp.
32240: 
32241: Kirjallinen kysymys n:o 399.
32242: 
32243: 
32244: 
32245: 
32246:                                 Koppanen: Meripelastustehtävissä tarvittavasta pelastusvälineis-
32247:                                    töstä.
32248: 
32249: 
32250:                        Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
32251: 
32252:    Hangon edustalla syyskuun viimeisen päivän     ranomaisten käyttöön olisi ensi tilassa saatava
32253: iltana sattunut merionnettomuus, jossa 10         helikoptereita, jotka kaikissa sääolosuhteissa ja
32254: nuorta ihmistä sai surmansa, on herättänyt jul-   kaikkina vuorokauden aikoina pystyvät nopeasti
32255: kisuudessa keskustelun tämäntapaisten onnet-      ja tehokkaasti suorittamaan onnettomuuden
32256: tomuuksien yhteydessä suoritettavien pelastus-    uhrien etsintää ja muita pelastustehtäviä.
32257: toimenpiteiden sekä viranomaisten käytössä           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
32258: olevan     pelastusvälineistön  tehokkuudesta.    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32259: Muualta saatujen kokemusten valossa on tar-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
32260: koituksenmukaisella helikopterikalustolla pys-    vaksi seuraavan kysymyksen:
32261: tytty tehokkaampaan toimintaan kuin turvautu-
32262: malla onnettomuustapauksissa uhrien etsintään               Onko Hallitus tietoinen, että pelas-
32263: pelkästään pelastusaluksilla tai lentokoneilla.          tustoimelta puuttuu tehokasta välineis-
32264: Meillä nyt käytössä olevan vähäisen helikop-             töä, ja jos on,
32265: terikaluston toiminta rajoittuu kuitenkin vain              aikooko Hallitus poistaa nämä puut-
32266: vuorokauden valoisana aikana tapahtuvaksi.               teet hankkimalla tarkoitukseen mm.
32267: Tämän vuoksi pelastustehtävistä vastaavien Vi-           raskasta jokasään helikopterikalustoa?
32268:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1978.
32269: 
32270:                                        Esko J. Koppanen
32271: 
32272: 
32273: 
32274: 
32275: 087801292R
32276: 2                                             1~78   vp.
32277: 
32278: 
32279: 
32280: 
32281:                          Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
32282: 
32283:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa     mat ja kiireellisimpiä toimenpiteitä edellyttä-
32284: mainitussa tarkoituksessa 'fe, Herra Puhemies,       vät olosuhteet ovat yleensä merionnettomuuk-
32285: olette 13 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn            sien yhteydessä. Näin varsinkin silloin, kun on
32286: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         pimeä yö ja heikot sääolosuhteet.
32287: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Pelastustoimenpiteen onnistumiseen vaikut-
32288: edustaja Esk~ J. Koppasen kirjallisesta kysy-        taa ratkaisevasti pelastettavan etsintään kuluva
32289: myksestä n:o 399, jossa tiedustellaan:               aika. Merellä on myös yleensä aina pystyttävä
32290:                                                      itse pelastustoimenpide suorittamaan välittö-
32291:           Onko Hallitus tietoinen, että pelas-       mästi paikantamisen jälkeen. Nämä vaatimuk-
32292:        tustoimelta puuttuu tehokasta välineis-       set kyetään täyttämään parhaiten silloin, kun
32293:        töä, ja jos on,                               on käytettävissä kaikkiin sää- ja valaistusolo-
32294:           aikooko Hallitus poistaa nämä puut-        suhteisiin soveltuvia meritoimintakykyisiä he-
32295:        teet hankkimalla tarkoitukseen mm.            likoptereita.
32296:        raskasta jokasään helikopterikalustoa?           Rajavartiolaitoksen päätehtävien hoito merel-
32297:                                                      lä, valtakunnan rajojen vartiointi ja valvonta,
32298:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        suoritetaan pääasiassa vartiolaivoilla ja nopeilla
32299: vasti seuraa~aa:                                     partioveneillä. Näitä voidaan käyttää tehokkaal-
32300:    Kysymys on jätetty valtioneuvoston vastat-        la tavalla myös välittömiin pelastuspalvelutoi-
32301: tavaksi olosuhteissa, jolloin Hangon merionnet-      menpiteisiin, mutta pelastettavan etsintä~n ja
32302: tomuuden, johon myös kysymyksen johdannos-           paikallistamiseen nämä ovat liian hitaita. Meri-
32303: sa viitataan, tutkimukset ovat vielä kesken.         alueiden valvontaan käytettävillä lentokoneilla
32304: Seuraavassa arvioinkin pelastustoimen yleisiä        ei taas voida suorittaa itse pelastustoimenpidet-
32305: toimintaedellytyksiä painopisteen ollessa, kuten     tä. Sopivin kalustotyyppi tähän tarkoitukseen
32306: kysymyksessäkin edellytetään, pelastustoimen-        on siis helikopteri.
32307: piteisiin käytettävissä olevan välineistön tar-          Puolustusvoimilla on käytössään kuusi keski-
32308: kastelussa.                                          raskasta helikopteria, jotka soveltuvat hyvin
32309:    Tärkeimmät etsintä- ja pelastuspalveluksia        etsintä- ja pelastustehtäviin merialueilla vaikeis-
32310: merellä tuottavat viranomaiset ovat rajavartio-,      sakin sääolosuhteissa. Helikopterit on sijoitettu
32311: poliisi-, sotilas- ja merenkulkuviranomaiset. Yh-    Uttiin, jossa niitä päätehtävänsä mukaisesti käy-
32312: teen pelastustapahtumaan saattaa samanaikai-         tetään puolustusvoimien koulutus- ja kuljetus-
32313: sesti osallistua useita eri viranomaisia. Meri-       tehtäviin. Kalustosta on yksi helikopteri jatku-
32314: pelastustoimenpiteisiin osallistuu yleensä lisäksi    vasti lähtövalmiudessa käytettäväksi myös meri-
32315: vapaaehtoisia meripelastuselimiä. Meripelastus-       pelastustehtäviin. Tällä hetkellä valmiushelikop-
32316: toiminnan ohjeet on uudistettu sisäasiainminis-       teri on tilapäisesti sijoitettu Turkuun. Kaluston
32317: teriön 31. 12. 1977 vahvistamalla Meripelastus-       vaatimat henkilöstö- ja huoltoresurssit eivät
32318: ohje 78:lla. Sen mukaisesti kuuluu meripelas-         mahdollista helikopterien pysyvää hajauttamista
32319: tustapahtumaan osallistuvien hälyttäminen, yh-        eivätkä jatkuvaa hälytysvalmiutta useammassa
32320: teistoiminnan järjestely ja johtaminen rajavar-       tukikohdassa.
32321: tiolaitokselle, jonka kaluston ja välineistön ke-        Rajavartiolaitoksella on tällä hetkellä viisi
32322: hittämisessä otetaan huomioon myös pelastus-          kevyttä, Agusta Bell -merkkistä helikopteria.
32323: toimenpiteiden suorittamisen asettamat vaati-         Näiden toimintakyky ei riittävästi turvaa pelas-
32324: mukset.                                               tustoiminnalle asetettujen vaatimusten täyttä-
32325:    Pelastustapahtumaan käytettävän välineistön        mistä merialueella. Rajavartiolaitoksen toiminta-
32326: laadulle asettaa vaatimukset ne olosuhteet, mis-      edellytyksiä onkin tältä osin suunniteltu paran-
32327: sä pelastustoimenpiteet suoritetaan. Vaikeim-         nettavaksi siten, että suoritetaan sen toiminta-
32328:                                            N:o 399                                               3
32329: 
32330: ja taloussuunnitelmaan sisältyvien kolmen ke-    on tietoinen pelastustoimen käytössä olevan
32331: vyen meritoimintakykyisen helikopterin han-      välineistön rajoittuneisuudesta ja että hallitus
32332: kinnat ja otetaan niitä varten tarvittava mie-   aikoo parantaa tehtäväalan toimintaedellytyksiä
32333: histö, kun tähän saadaan mahdollisuudet.         valtiontalouden sallimissa puitteissa.
32334:    Kysymykseen viitaten totean, että hallitus
32335:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 197 8.
32336: 
32337:                                                              Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
32338: 4                                            1978 vp.
32339: 
32340: 
32341: 
32342: 
32343:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32344: 
32345:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Kraven på den materiel som används vid
32346: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       räddningsaktioner är betingade av de förhål-
32347: av den 13 oktober 1978 tili vederbörande med-       landen, under vilka räddningsåtgärderna vidtas.
32348: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     De svåraste förhållandena, som tillika påkallar
32349: av riksdagsman Esko J. Koppanen ställda skrift-     de mest brådskande åtgärderna, föreligger i
32350: liga spörsmål nr 399:                               regel vid olyckor till sjöss. Detta gäller särskilt
32351:                                                     under mörka nätter och dåliga väderleksför-
32352:           Är Regeringen medveten om att rädd-       hållanden.
32353:        ningsväsendet saknar effektiv utrust-           Huruvida en räddningsåtgärd lyckas är i av-
32354:        ning, och om så är fallet,                   görande grad beroende på hur lång tid som
32355:           ämnar Regeringen råda bot på dessa        åtgår till att leta efter förolyckade. Till sjöss
32356:        brister genom att för ändamålet an-          måste dessutom i regel själva räddningsåtgärden
32357:        skaffa bl. a. tunga allvädershelikoptrar?    kunna vidtas genast när den förolyckade har
32358:                                                     hittats. Dessa krav kan bäst tillgodoses när det
32359:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       finns tiligång till helikoptrar som är lämpade
32360: samt anföra följande:                               för alla väderleks- och belysningsförhållanden
32361:    Spörsmålet har inlämnats under förhållan-        samt förmår operera till havs.
32362: den, då undersökningarna med anledning av              Gränsbevakningsväsendets        huvuduppgifter
32363: sjöolyckan utanför Hangö, tili viiken även hän-     tili sjöss, dvs. att bevaka och hålla uppsikt
32364: visas i inledningen till spörsmålet, alltjämt på-   över rikets gränser, sköts främst med hjälp av
32365: går. I det följande skall jag därför skärskåda      bevakningsfartyg och snabba patrullbåtar. Des-
32366: de allmänna betingelserna för räddningsväsen-       sa kan utnyttjas effektivt också för direkta
32367: dets funktion och därvid, såsom det förutsätts      räddningsåtgärder. När det gäller efterspaning
32368: i spörsmålet, lägga tyngdpunkten på att be-         och lokalisering av nödställda är de däremot
32369: döma den utrustning som står tili buds vid          alltför långsamma. Med de flygplan som an-
32370: räddningsaktioner.                                  vänds för övervakning av havsområden kan
32371:    De viktigaste bland de myndigheter som står      direkta räddningsaktioner återigen inte utföras.
32372: för servicen i form av efterspaning och rädd-       Det lämpligaste redskapet för detta ändamål är
32373: ning till sjöss är gränsbevaknings-, polis-, mi-    m.a.o. en helikopter.
32374: litär- och sjöfartsmyndigheterna. Flera myndig-         Försvarsmakten förfogar över sex stycken
32375: heter kan samverka vid en och samma rädd-            medeltunga helikoptrar som lämpar sig väl för
32376: ningsaktion. Vid sjöräddningsåtgärder medver-       spanings- och räddningsuppdrag inom havsom-
32377: kar i regel dessutom frivilliga sjöräddnings-       rådena också under svåra väderleksförhållan-
32378: organ. Anvisningarna för sjöräddningen har          den. Helikoptrarna är förlagda i Utti, där de
32379: reviderats genom Direktiven 78 om organise-         i överensstämmelse med sin huvuduppgift an-
32380: ring av uppgifter inom sjöräddningstjänst på        vänds för utbildnings- och transportuppgifter
32381: havsområdet, vilka fastställdes av ministeriet      inom försvarsmakten. En av dessa helikoptrar
32382: för inrikesärendena 31. 12. 1977. Enligt dessa       är ständigt startklar för att kunna användas
32383: direktiv ankommer det på gränsbevakningsvä-         också för sjöräddningsuppgifter. Denna bered-
32384: sendet att larma de medverkande vid sjörädd-         skapshelikopter är just nu tillfälligt förlagd i
32385: ningsaktioner samt att ordna och leda sam-           Åbo. De personal- och serviceresurser som
32386: verkan mellan dem. Vid utvecklandet av gräns-        helikoptrarna kräver medger inte bestående
32387: bevakningsväsendets utrustning och materiel          decentralisering och tiliåter inte heller en fort-
32388: beaktas också de krav som genomförandet av           gående larmberedskap vid flera baser.
32389: sjöräddningsåtgärder ställer.
32390:                                              N:o 399                                            5
32391: 
32392:    Gränsbevakningsväsendet har i detta nu fem      ligt manskap tili dem anställs när möjlighet
32393: lätta helikoptrar av märket Agusta Bell. Deras     härtill fås.
32394: aktionskapacitet tillgodoser inte i tillräcklig       Med hänvisning tili spörsmålet konstaterar
32395: grad de krav som ställs på räddningsväsendet       jag, att regeringen är medveten om begräns-
32396: inom havsområdena. Det har därför planerats        ningarna i fråga om den materiel som står tili
32397: att gränsbevakningsväsendets aktionsberedskap      buds för räddningsväsendet och att regeringen
32398: skall förbättras genom att tre lätta helikoptrar   ämnar förbättra aktionsberedskapen på detta
32399: med förmåga att operera till havs, vilka finns     verksamhetsfält inom den ram som statshus-
32400: upptagna i gränsbevakningsväsendets verksam-       hållningen medger.
32401: hets- och ekonomiplan, anskaffas och erforder-
32402:      Helsingfors den 20 november 1978.
32403: 
32404:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
32405:                                               1978 vp;
32406: 
32407: Kirjallinen kysymys n:o 400.
32408: 
32409: 
32410: 
32411: 
32412:                                   Junnila: Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikön asetta-
32413:                                      misesta syytteeseen stereolaitteiden vastaanottamisen vuoksi.
32414: 
32415: 
32416:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32417: 
32418:    Eduskunnassa on viime viikkoina kierrellyt        liapäällikkö joutuu oikeudessa syytteeSeen aivan
32419: eräiden kansanedustajien laatima ehdotus muis-       samanlaisesta menettelystä, josta ministereitä
32420: tutukseksi valtionyhtiöiden ministerivaliokun-       vastaan ei syytteitä nosteta? Perusteeksi ei
32421: nan jäseninä toimineiden ministerien menette-        riitä ainakaan se, että ministerit joutuisivat
32422: lyn lainvastaisuudesta heidän ottaessaan vas-        sytteeseen valtakunnanoikeudessa, kansliapääl-
32423: taan erään yhtiön heille lahjaksi lähettämiä         likkö taas muussa oikeudessa.
32424: stereolaitteita tai televisiovastaanottimia. Kuten      Olen selvyyden saamiseksi tähän asiaan jou-
32425: tunnettua, vähintään viiden kansanedustajan on       tunut tekemään tämän eduskuntakyselyn. Ellei
32426: allekirjoitettava tällainen - lakiin eduskunnan      kyselyyn aikanaan tuleva vastaus ole mielestäni
32427: oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja     tyydyttävä, joudun ehkä uudelleen harkitse-
32428: oikeuskanslerin virkatointen lainmukaisuutta         maan suhtautumistani edellä viitatun muistu-
32429: perustuva - muistutus, jotta se tulisi edus-         tuskirjelmän allekirjoittamiseen.
32430: kunnan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.        . Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32431: Tätä muistutuskirjelmää on tarjottu myös mi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
32432: nulle allekirjoitettavaksi. Olen siitä tähän asti    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32433: kuitenkin kieltäytynyt lähinnä sen tähden, että      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32434: olen luottanut oikeuskanslerin huolellisesti, va-
32435: kavasti ja perusteellisesti harkinneen asiaa päät-             Pitääkö paikkansa lehdistössä ollut
32436: täessään viime heinäkuussa, että asianomaiset               uutinen siitä, että kauppa- ja teolli-
32437: ministerit eivät tässä yhteydessä joudu syyttee-            suusministeriön kansliapäällikkö Bror
32438: seen lahjoman vastaanottamisesta.                           Wahlroos joutuu syytteeseen erään teol-
32439:    Nyt sanomalehdet tietävät kuitenkin uutis-               lisuusyhtiön hänelle lähettämien stereo-
32440: sivuillaan kertoa, että kauppa- ja teollisuus-              laitteiden vastaanottamisesta, ja jos tä-
32441: ministeriön kansliapäällikkö Bror Wahlroos jou-             mä pitää paikkansa,
32442: tuu syytteeseen saman yhtiön hänelle lahjaksi                  katsooko Hallitus, että Hallitusmuo-
32443: tai vain vähäistä, nimellistä laskua vastaan lä-            don 5 §:ssä säädetty Suomen kansa-
32444: hettämien stereolaitteiden vastaanottamisesta.              laisten yhdenvertaisuus lain edessä
32445: Tällainen tieto saattaa ymmälle niin kansan·                toteutuu silloin, jos ministeriön kans-
32446: edustajan kuin muunkin kansalaisen. Kun Suo-                liapäällikkö joutuu oikeudessa syyttee-
32447: men Hallitusmuodon 5 § säätää, että Suomen                  seen menettelystä, josta ministereitä vas-
32448: kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain edessä,                taan ei syytteitä nosteta?
32449: miten on mahdollista, että ministeriön kans-
32450:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1978.
32451: 
32452:                                             Tuure Junnila
32453: 
32454: 
32455: 
32456: 
32457: 087801229P
32458: 2                                              1978 vp.
32459: 
32460: 
32461: 
32462: 
32463:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
32464: 
32465:   Valtiopäiväjärjestyksen ·37 §: n 1 momentissa       nämä ministerivaliokunnan jäsenet olleet me-
32466: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         netelleet lainvastaisesti sekä ettei tutkinnassa
32467: qlette 17 ,päivänä lokakuuta .1978 päivätyn kir-      ollut käynyt ilmi seikkoja, joiden johdosta hä-
32468: jeenn~ qhella toimittanut' valtioneuvoston asian-     nen olisi tullut hallitusmuodon 47 §:n mukai-
32469: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kans~nedustaja       sesti antaa asiassa kertomus Tasavallan Presi-
32470: Tuure Junnilan näin kuuluvasta kirjallisesta ky-      dentille.
32471: symyksestä n:o 400:                                      Kysymyksen perusteluissa kiinnitetään huo-
32472:                                                       miota siihen, että syytteeseenpanotapa .on eri-
32473:           Pitääkö paikkansa lehdistössä ollut         lainen ministerin ja ministeriön esittelijän osal-
32474:        uutinen siitä, että kauppa- ja teolli-         ta. Ministeriä voidaan virkarikoksesta syyttää
32475:        suusministeriön kansliapäällikkö Bror          vain valtakunnanoikeudessa ja on syyte nostet-
32476:        Wahlroos joutuu syytteeseen erään teol-        tava hallitusmuodon 47 §:ssä säädetyssä järjes-
32477:        lisuusyhtiön hänelle lähettämien stereo-       tyksessä. Ministeriön esittelijää syytetään virka-
32478:        laitteiden vastaanottamisesta, ja jos tä-      rikoksesta valtioneuvoston ohjesäännön ( 99 5/
32479:        mä pitää· paikkansa,                           43) 41 §:n ja Helsingin hovioikeuden perusta-
32480:           katsooko Hallitus, että Hallitusmuo-        misesta annetun lain (18/52) 3 §:n mukaisesti
32481:        don 5 §: ssä säädetty Suomen kansac            Helsingin hovioikeudessa.
32482:        laisten yhdenvertaisuus lain edessä               Oikeudellinen vastuu virkatoimista koskee
32483:        toteutuu silloin, jos ministeriön kans-        niin ministeriä kuin virkamiestäkin. Tämä ylei-
32484:        liapäällikkö joutuu oikeudessa syyttee-        nen periaate käy valtioneuvoston jäsenten osalta
32485:        seen menettelystä, josta ministereitä vas-     ilmi hallitusmuodon 43 §:stä. Eduskunnan
32486:        tium ei syytteitä nosteta?                     oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten
32487:                                                       ja oikeuskanslerin virkatointen lainmukaisuut-
32488:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta 25. 11. 1922 annetun ja perustuslakina voi-
32489: vasti seuraavaa:                                      massa olevan lain ( 27 4/22) 7 §: ssä on tar-
32490:    Helsingin hovioikeuden kanneviskaali, joka         kemmin määritelty, minkä laatuinen virkatoi-
32491: toimii virallisena syyttäjänä syytettäessä mi-        minta voi johtaa ministerin oikeudellisen vas- ·
32492: nisteriön esittelijää virkarikoksesta, on ryhty-      tuun toteuttamiseen. Ministerin vastuu on tä-
32493: nyt toimenpiteisiin kysymyksessä tarkoitetun          män lainkohdan mukaan rajoitettu, kun taas
32494: syytteen nostamiseksi hovioikeudessa. Kanne-          virkamiehen vastuu määräytyy hallitusmuodon·
32495: viskaali on antanut syytekirjelmänsä asianomai-       93 §:n sekä muiden asianomaisten säännösten
32496: selle kansliapäällikölle tiedoksi.                    mukaan ilman vastaavia rajoituksia.
32497:    Kysymyksessä viitataan siihen, että valtion-          Voimassa olevan lainsäädännön mukaan hal-
32498: yhtiöiden ministerivaliokunnan jäseninä toimi-        litus ei voi puuttua syyttäjäviranomaisen pää-
32499: neet ministerit ovat saaneet samalta teollisuus-      töksentekoon määräämällä, että jossakin asias-
32500: yhtiöltä lahjaksi stereolaitteita tai televisiovas-   sa syyte on nostettava tai ettei syytettä saa
32501: taanottimia. Oikeuskansleri on päätöksessään          nostaa.
32502: 21 päivänä heinäkuuta 1978 katsonut, etteivät
32503:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
32504: 
32505:                                                                      Oikeusministeri Paavo Nikula
32506:                                               N:o 400                                                 3
32507: 
32508: 
32509: 
32510: 
32511:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
32512: 
32513:   I de syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           av ministerutskottet inte har förfarit lagstridigt
32514: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            samt att det i undersökningen inte har fram-
32515: velse av den 17 oktober 1978 tili veder-             kommit sådana omständigheter, som skulle ha
32516: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       föranlett honom att i enlighet med regerings-
32517: av följande av riksdagsman Tuure Junnila             formens 47 § inberätta saken tili Republikens
32518: undertecknade spörsmål nr 400:                       President.
32519:                                                         I motiveringen tili spörsmålet anförs att sät-
32520:           Finns det en faktisk grund för den         tet för väckande av åtal är olika för en
32521:        nyhet som förekommit i tidningspressen        minister och en föredragande från ett ministe-
32522:        om att kanslichefen vid handels- och          rium. En minister kan för brott i tjänsten åtalas
32523:        industriministeriet,    Bror Wahlroos,        endast i riksrätt och åtal skall väckas i den
32524:        kommer att åtalas för att ha mottagit         ordning som stadgas i regeringsformens 47 §.
32525:        stereoanläggningar, vilka ett visst in-       En föredragande vid ett ministerium åtalas,
32526:        dustriföretag skickat tili honom, och om      enligt 41 § reglementet för statsrådet ( 995/
32527:        så är fallet,                                 4 3) och 3 § lagen om inrättande av Helsing-
32528:           anser Regeringen att de finska med-        fors hovrätt (18/52), för brott i tjänsten, vid
32529:        borgarnas likställdhet inför lagen, var-      Helsingfors hovrätt.
32530:        om stadgas i regeringsformens 5 §, för-           Det juridiska ansvaret för tjänsteåtgärder gäl-
32531:        verkligas om kanslichefen vid ett minis-      ler såväl ministrar som tjänstemän. Denna all-
32532:        terium åtalas vid domstol med anled-          männa princip framgår i fråga om medlemmar-
32533:        ning av ett förfarande, för vilket åtal       na av statsrådet av regeringsformens 43 §. I
32534:        inte väcks mot ministrar?                     7 § lagen den 25 november 1922 angående
32535:                                                      rätt för riksdagen att granska lagenligheten av
32536:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        medlemmarnas av statsrådet och justitiekans-
32537: samt anföra följande:                                lerns ämbetsåtgärder ( 27 4/22), viiken lag är
32538:    Advokatfiskalen vid Helsingfors hovrätt, som      i kraft som grundlag, stadgas närmare angående
32539: är allmän åklagare då en föredragande vid ett        vilket slag av tjänsteåtgärder som kan leda
32540: ministerium åtalas för brott i tjänsten, har         tili att en ministers juridiska ansvar realiseras.
32541: vidtagit åtgärder för att vid hovrätten väcka        En ministers ansvar är enligt sagda lagrum
32542: det åtal som avses i spörsmålet. Advokatfis-         begränsat, medan en tjänstemans ansvar enligt
32543: kalen har delgivit sin åtalsskrift vederbörande      regeringsformens 93 § samt övriga i saken
32544: kanslichef tili kännedom.                            gällande stadganden är utan motsvarande be-
32545:    I spörsmålet hänvisas tili att de ministrar,      gränsningar.
32546: som varit medlemmar av ministerutskottet för             Enligt gällande lagstiftning kan regeringen
32547: statsbolagen, av samma industribolag i present       inte ingripa i en åklagarmyndighets beslutsfat-
32548: har erhållit stereoanläggningar eller televisions-    tande genom att bestämma, att åtal i någon sak
32549: apparater. Justitiekanslern har i sitt beslut av     skall väckas ellet att åtal inte får väckas.
32550: den 21 juli 1978 ansett att dessa medlemmar
32551:      Helsingfors den 10 november 1978.
32552: 
32553:                                                                      Justitieminister Paavo Nikula
32554:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025