Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

A_1978_1 | A_1978_2 | A_1978_3 | A_1978_4 | A_1978_5 | B_1978_1 | B_1978_2 | C_1978_1 | C_1978_2 | D_1978 | E_1978_1 | E_1978_2 | F_1978_1 | F_1978_2 | F_1978_3 | Hak_1978 | PTK_1978_1 | PTK_1978_2 | PTK_1978_3 | PTK_1978_4 | PTK_1978_5 |

1: Vuoden 1978
2: VALTIOPÄIVÄT
3: 
4: 
5: 
6: 
7: Asiakirjat
8: F3
9: Kirjalliset kysymykset
10: 401-664
11: 
12: 
13: 
14: 
15: HELSINKI 1979
16: Helsinki 1979. Valtion painatuskeskus
17: SISÄLLYSLUETTELO
18: 
19: 
20: 
21: 
22: Kirjalliset kysymykset 401-664
23: -   401 Kortesalmi: Puolustuslaitoksen kantahenkilö·       -   41.3 Kortesalmi: Vesistöjen     myrkkypitoisuuksien
24:     Irunnan sosiaalitilojen j,ärjestämisestä                   tutkimisen tehostamisesta
25: 
26: -   402 Luttinen: Valtatie 12:n pll1"allllushankkeista     -   414 Tuomaala: Kotiteollisuusopiston perustamisesta
27:     Lahden kaupungin länsipuolella                             Jurvan kuntaan
28: 
29: -   40.3 Peltola ym.: Yksityisissä terveydenhuollon yri-   -   415 lHelminen ym.: Kalanviljelylaitoksen rakenta-
30:     tyksissä olevien voimavarojen ohjaamisesta kansan-         misesta !Kymen lääniin
31:     terveystyön käyttöön
32:                                                            -   416 Suonio ym.: Vuokralaisten irtisanomissuojan
33: -   404 Järvilehto ym.: Eräiden kansanopistojen muut-          tehostamisesta
34:     tamisesta· ns. rauhankorkeakouluiksi
35:                                                            -   417 !Kortesalmi: Kuusamon Oulangan biologisen
36: -   405 Aalto ym.: Säteilyturvallisuuslaitoksen pikai-         aseman käytön tehostamisesta
37:     sesta siirtämisestä Hämeenlinnaan
38:                                                            -   418 Söderman: Ns. tarkkuussingon markkinoinnin
39: -   406 Aalto ym.: Hämeen lääninrvankilan rakentami•           kieltämisestä
40:     sesta Himeenlinnaan
41:                                                            -   419 Friberg ym.: Ulkomaahrlsia koskevan lainsää-
42: -   407 Rihtniemi-Koski: !Hyvi~la Oy:n toimeenpane-            dännön uudistamisesta
43:     mista irtisanomisista
44:                                                            -   420 Manninen ym.: Pohjoisten vesialueiden raken-
45: -   408 Westerholm ym.: Etelään suuntautuvien ter-             tamiseen liittyvien korvausasioiden käsittelyn jou-
46:     veysmatkojen saattamisesta osittain korvattaviksi          duttamisesta
47:     sairausvakuutuslain perusteella
48:                                                            -   421 Luja-Penttilä ym.: 'Lasten päivähoitopaikkojen
49: -   409 Muroma ym.: Ylioppilaskirjoituksen kieliko-            maksujen korottamisesta
50:     keiden tekstien asiallisuudesta
51:                                                            -   422 Friberg: Varusmiehille suoritettavan sukellus-
52: -   410 Rytkönen: Iisa:bnen kaupungin ja Lapinlahden           rahan korottamisesta
53:     kunnan siirtämisestä lihan aluetuen ja ostoväkirehu-
54:                                                            -   423 Ekorre: Kuntien liikaa saamien kunnallisveron
55:     jen hinnanalennuskorvauksen osalta neljännestä
56:                                                                etumaksujen kuittaamismahdollisuuksista
57:     alueesta kolmanteen alueeseen
58:                                                            -   424 Ekorre: Val1ioneuvoston oikeuskanslerin teke-
59: -   411 J. Laine: Pienilevikkisten sanomalehtien var-          mästä pohjoismaisten ylisyyttäjien välisestä yhteis-
60:     haisjakelun kehittämisestä                                 työsopimuksesta
61: 
62: -   412 Sinisalo: Saimaan kanavan liikenteen edistä-       ...,... 425 Mattsson ym.: Vuokrasulun kiertämisestä jåll.-
63:     misestä                                                        kikäteen
64: 
65: 087900430R
66: 4                                                      Sisällysluettelo
67: 
68: -   426 Torikka: Ulkoasiainhallinnossa tapahtuvista po-         -   441 Tenhiälä: Poliisipal'V'ehtjen &a~Wlin tutvaMii-
69:     liittisista virkanimityksistä                                   sesta Padasjoen kunnassa
70: 
71: - 427 Savola: Elinympäristöön kohdistuvan tervey-               - 442 Friberg: Yleisradiokehityksen jouduttamisesta
72:     denhoidon saattamisesta kansanterveystyön suunnit-              Uudenmaan läänin alueella
73:     telu- ja valtionosuusjärjestelmän piiriin
74:                                                                 -   443 Miettinen: Bensiinin ja dieselöliyn valmisteve-
75: -   428 Taxell m.fl.: Om de omständigheter vilka på-                ron korotukseen liittyvistä seikoista
76:     verkar rätten för folkhögskola i skärgården att
77:     erhålla statsunderstöd                                      -   444 Surakka ym.: Asuntolainoitettujen vuokratalo-
78:                                                                     jen taloudellisten rasitusten keventämisestä
79: -   428 Taxell ym.: Saaristossa st)attsevan kansankor-
80:     keakoulun vaLtionosuuteen liittyvistä seikoista             -   445 Salolainen: Puolustusvoimain ja rajavartiolai-
81:                                                                     toksen työaikamääräyksistä
82: - 429 Malm m.fl.: 0m förläggande av ett statiigt
83:     spannmålslager i Sydösterbotten                             -   446 ilimitinen .ym.: Enso-'Gu.t-teitia 11ihtlen .pilase-
84:                                                                     rpäntehtaan toiminnan jatkuvuuden turvaamisesta
85: - -429 :Malm yin.: Valtiöh viljavaraston sijoi:ttamisesta
86:     Etelä-Pohjanmaalle                                          -   447 P. Puhakka ym.: Kuntien ·asuntomaan lunas-
87:                                                                     tuksen vaikeuttamisesta valtionyritysten toimesta
88: - 4-30 R. Tuominen ym.: Soomeh ja Neuvostoliiton
89:     vä1isen kalastussopimuksen jatkiamisesta                    -   448 Breilin: Kauppaoppilaitosten valtionosuuteen
90:                                                                     oikeuttavista käyttökustannuksista
91: - 43:1 Peltola ym.: V&tiot:tenemmistöisten yhti'öiden
92:     irrottamisesta yksityisen to~~Iouselämiin jäl;jestöistä     -   449 E. Laine ym.: Öpiskelijeille SUot:ketttavaan asu-
93:                                                                     mislisään liittyvien epäkohtien ko~aamisesta
94: - 4.3-2 Forsman ym.: Kirjllstoautojen va1tiomtpuosuu-
95:     den laajuudesta                                             -   450 Myyryläinen: Työkasvatuksen ja teknologian
96:                                                                     oppiaineen sisällyttämisestä i~kion lukusuunnitel-
97: - ·4.3? Sutinen ym.: T.ekflillisen koulun .perustamises-            maan
98:     ta Nurmeksen kauPunkiin
99:                                                                 - 4.51 M. Puhakka ym.: :kontielahåen kunsassa sUait-
100: -   ~4 Suomi     ym.: IKotiavustajatoimin.nan kehittämi-            sevan Erikoistekniikka Öy:n metalliosaston lopetta-
101:     sestä                                                           misesta
102: 
103: -   4}3 Härkönen ym.: AJuehälytyskeskusroimffinan               -   452 Järvenpää: Ns. Järvi-Suomen tien luokituksen
104:     järjestämisestä posti- ja [enOO.tinlaituksen .päivystys-        ml!luttamisesta \"alta:tieksi
105:     palvelujen yhteyteen
106:                                                                 -   45.3 Koskinen: Enso-Gutzeitin tah<len tehtaan toi-
107: -   436 Hemmi ym.: Oulun lentokentän kehittämis-                    minnan lopettamisesta (Kysymyksen n:o 446 yh-
108:     suunnitelmien toteuttamisesta                                   teydessä)
109: 
110: -   4$3 Suonio: Valtionhallinnossa esiintyvän tarpeet-          -   454 Järvinen: IAimanakkojen painatusoikeuden laa-
111:     toman byrokratian poistamisesta                                 jentamisesta
112: 
113: - 438 Perho: Loimaan talousalueen ottamisesta kehi-             -   455 Tennilä: Pahtavuolnan kaivubeh toiminnan
114:     tysalueiden ulkopuoliseksi tukialueeksi                         aloittamisesta vuoden 1979 aikana
115: 
116: -   439 Malm m. fl.: Om gynnandet av stora ttädgårds-           - 4% Kortesalmi: Piefiyrittäjilie ja \'!!jdijö!He inlYÖn•
117:     företag på bekostnad av små trädgårdsföretag                    nettävistä verobelpotuksista
118: 
119: - 4.39 Malm ym.: Suurten puutarhayritysten sMsimi-              -   457 Juvela: Verotoimistojen yleisön palvelutehtä-
120:     mta pienten puutarhayritysten kustannuksella                    vässä toimivan vit!kaiiijakunna!i palkkauksen kor-
121:                                                                     jaamisesta
122: -   440 Söderman ym.: Turun yliopistollisen keskus-
123:     silitllalail A-sairaalan pohjakerrosten saneertni&hank:-    - 458 Stentös ym.:       T~siautojen v~ttamisesta
124:     keen toteuttamisesta                                            autoverosta
125:                                                                                                                         5
126: 
127: -   459. TU:ovin!Ml ym.: Rautareiden vaikutuspiirissä            ..,... 4V.l Stenbäck m.fl. Om skynd&amt avlittande av en
128:     asuvien paikallisliikenteen käyttäjien '\läl«åmiittö-               .proposition med fötslag tili datalag
129:     män mlnimipalvelutason turvaamisesta
130:                                                                  -.• 417'3 Stenbäck ym.: Tietosuojaa lrosk~ lalliehdo-
131: -   46Q. Jalltinen; ~lnJavoinUen vijrvättyjen lentokoueen-           tuksen antamisesta pikaisesti edqskunnoaNe
132:     ohjaajien eläkeajan laskeruisperusteista
133:                                                                  -   474 Sigfrids m.fl.: Om frikyrkliga församlingars
134: -   461 Sin~si!J0.: V a.nkilast;~ vapautuneiden vankien              ställhing
135:     työnhakuun liittyvistä epi:ilrohdista
136:                                                                  -   474 Sigfrids ym.: Vapaakirkollisten seurakuntien
137: - 462 Tennilä; Sokiin kaivostoiminnan aloittamisesta                 asemart parantamisesta
138: -   463 Kuusio: Kantatie 42:n huonon kunnon· k;ulje-             -   475 Tiklk!a: Tiedottajien epäasiallisesta kohtelusta
139:     tuksille ja liikenteelle aiheuttamista ongelmista                eräiden suurennettomuuksien yhteydessä•
140: 
141: - 464 Juvel!\~ 'l'~uu~kyJIW. perust~i~ta !hl!lka-                -   476 Mattila ym.: Metsäojitusten kunnossapitoon
142:     l~~~n ~i.mta~ID.                                                 liittyvien epäkohtien korjaamisest4
143: 
144: -   46~ Ve.st~en Ylll,: J;lient,ea bingojenpitäjien jou-         -   477 Melin m.fl.: Om befriande av livräddningsma-
145:     tumisesta epäoikeudenmukaisen verotuksef.\ koh-                  teriel från omslittningsskatt
146:     teeksi
147:                                                                  -   477 Melin ym.: Veneiden pelastm~välinei&mn va-
148: -   4!66 Södertnlm: 0m dröjsmå1et med beslutet angäc
149:                                                                      pauttamisesta liikevaihtoverosta
150:     ende bärkraftsklassificeringen av kommunerna
151:                                                                  -   418 Ajo: Rianuan Lihatuote ()y:n anomuksen uu-
152: -   466• Söderman: Kunlien ka.ntokylcyluokitusta kes-
153:                                                                      delleen käsittelystä
154:     kevan päätöksen. viipymisestä.
155:                                                                  -   479 J, Mäkelä ym.: Eduskunnan. ja· valti~os­
156: - 4P7 II. W~terl.und m.•fl,: 0~ återta~WP<le av be-                  ton päätösten vastaisesta postinjakelun heikentämi-
157:     slutet om höjning av posttaxorna för tt~n&!Jt'· och
158:                                                                      sestä
159:     tidskrifter
160: -   467 H. Westerlund ym.: Simomal(;htieP. ja 1\ika-             -   480 Vaitonen: Kansaneläkelaitoksen ja valtion eräi-
161:     kauslehtien postimaksujen korottamista koskevan                  den luottamusmiesten saattamisesta eläkeoikeuden
162:     päätPkseu l?eruuttami~esta                                       osalta samoanawoiseen asemaan kunnallisten lt~etta­
163:                                                                      musmiesten kanssa
164: - 468 Zilliacus: Om lättande av barnfamiljers · ekon,o..
165:     miska situation genom skatteavdrag                           -   481 Tennilä:  Mt.u:manskista     tuodun   hirvenlihan
166:                                                                      markkinoinnista
167: - 468 Zilliacus: Lapsiperheiden taloudellisen asep1an
168:     parantamisesta verovähennysten avulla                        -   4S2 Vesterinen ym.: Hevosen käyttöä· puunkorjuus•
169:                                                                      sa koskevan koulutuksen ji!riestämisest~
170: ...- 469· Malm m.fl,: 0n:l avskaffAAc!e av nöj~$~ten
171:     för ideella föreningar                                       -   483 Suomi ym.: Perhepäivähoitajien hoitomemihin
172:                                                                      liittyv~st~ vero..,ähennysoikeu~sta
173: -   4169, M~ y;m.: A11tteelli~ten yh4istysten. lluvlv~ron
174:     suoritt~i~velwUi~uc!en poi~tw:P.i~e~tll.                     -   484 Impiö ym.: Sähkön hinnoittelujät'jestelmän ·säi-
175:                                                                      lytt@li~estä
176:                                                                                 t1ykyisen h,innoittelujä.rieste!män mu-
177: -   470 Pelttari: Satakunnan lennoston ja Tampereen                  kllisena
178:     i,Ima.torjup.tapatteriston sijoituspl\*astl\
179:                                                                  -   485 Impiö ym.: Eräiden peruselintarvikkeiden ja
180: -   471 E. Laine ym.: Rauma-Repola ()y:n Uuden-                      maat·aloustavaroiden tahtiavustusmäärärahoista
181:     kauJ?ungin telaki!P. työntekijöiden työllisyyden tul'-
182:     vaamisesta                                                   -   486 A.-L. Jokinen ym.: Lentokoneiden huoltoauto-
183:                                                                      jen tilaamisesta kotimaisilta valmistajilia
184: -   472 Koskenniemi ym.: Inarin, Utsjoen ja Enonte-
185:     kioo kuntien alueella. suoritetta"!lasta · vesipiiri~Aian.   - 4&7 Härkönen. ym.: Pöytämargariinin saattwis:esta
186:     käynnistä                                                        lisävew.n alaiseksi tuotteeksi
187: 6                                                    SisällySluettelo
188: 
189: .;...... 488 Vähäkangas ym.: Eläkkeiden tulosidonnaisuu-      -    506 Perho: Kotimaisten polttoaineiden kulutU<ksen
190:          den lieventämisestä vuokratuloJen osalta                  lisäämisestä
191: 
192: ...~.:- 489 Alppi ym.: Tampereen ammatillisen kurssikes-      -    507 Perho: Toimenpiteistä Uudenkaupungin- Loi-
193:         kuksen opettajien työsuhteen jatkumisen turvaa-            maan - Forssan maantien rakennustyön loppuun-
194:         misesta                                                    saattamiseksi
195: ~ 490 Kortesalmi:      Posti- ja lennätinhallituksen ke-
196:                                                               ~ 508 Raatikainen     ym.: Yksityisten vartioimisliikkei-
197:      räämien teletulojen määrästä
198:                                                                    den vartiomiesten toiminnasta
199: -   491 H. Westerlund m.fl.: Om utgivande av nä-
200:     ringsstyrelsens publikationer på svenska                  -    509 Peltola ym.: Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan
201:                                                                    työkyvyn määrittelystä
202: -    491 H. Westerlund ym.: Elinkeinohallituksen jul-
203:      kaisujen toimittamisesta ruotsinkielisinä                -    510 Pohjala ym.: Metsänparannusvarojen käyttämi-
204:                                                                    sestä myrskytuhoalueiden metsänviljelyyn ja myrsky-
205: -   492 Rekonen: Työntekijäin irtisanomissuojan pa-                vahinkojen huomioonottamisesta metsäverotuksessa
206:     rantamisesta
207:                                                               -    511 Pesälä: Poliisihenkilöstön vajauksen poistami-
208: -    493 Helminen ym.: Valtionrautateiden rataosaston              sesta
209:      tilapäisten työntekijöitten työsuhteen vakinaistami-
210:      sesta                                                    -    512 Saimo: Elatusvelvollisuusvähennyksen väärin-
211:                                                                    käyttämisestä
212: -     494 AlpPi ym.: Korjaustöiden laajentamisesta vai-
213:     . donrautateiden omistamissa työsuhdeasunnoissa
214:                                                               -    513 Talvitie ym.: Työntekijäin suojan parantamises-
215: -      495 Kainulainen ym.: Työttömien         asumistuen          ta työnantajan konkurssitapauksissa
216:     · .mcyöni:ämisperusteiden korjaamisesta
217:                                                               -    514 Zilliacus: On strängare lagstiftning angående
218: -    496 Kortesalmi: Nuorten työllisyyden parantami-               djurförsök
219:      sesta
220:                                                                -   514 Zilliacus: Eläinkokeita koskevan tiukemman
221: ~ 497 Junnila:      Punkalaitum_en ja Vammalan välisen             lainsäädännön aikaansaamisesta
222:      !Jl4antien poikkeuksellisen huonosta kunnosta
223:                                                               -    515 Mattila ym.: Neste Oy:n supertankkerien han-
224: -   498 Hemmi ym.: Satunnaisen myyntivoiton verot-                 kintasuunnitelmista
225: ,   :tamis~sta henkilöauton vaihtotapahtuman yhtey-
226:      dessä                                                     -   516 Ahonen: Keski-Suomen lääninvankilan sijoitus-
227:                                                                    .paikasta
228: ,...... 499 ·Tennilä: Erään eläkehalcemuksen käsittelystä
229:                                                                -   517 Pelttari: Teknillisen tarkastuslaitoksen piiri-
230: -    500 Sinisalo ym.: Suomalaisten yritysten sijoitus-
231:                                                                    hallinnon muuttamisesta olemassa olevan lääninjaon
232:      pääoman maastaviennin lisään~isestä
233:                                                                    mukaiseksi
234: -    501 Vilmi ym.: Sotavammaisten matkakustannus-
235:      ten korvausten viipymisestä                               -   518 T. Nieminen ym.: Munuaisten siirtoleikkaus-
236:                                                                    ten suorittamisesta Oulun yliopistollisessa keskus-
237: -    502 Voutilainen ym.: Eduskunnalle matkailuolojen              sairaalassa
238:      tilasta ja kehittämistarpeista annettavasta kerto-
239:      muksesta                                                  -   519 Pihlajamäki ym.: Valtionrautateiden henkilö-
240:                                                                    liikenteen supistamisesta
241: -    503 Sinisalo: Enso-Gutzeit Oy:n kunnallisveroista
242:                                                                -   520 Rytkönen ym.: Monitoimikoneiden metsureille
243: -    504 SQderman ym.: Merivartijoiden työoloista                  aiheuttamasta työttömyydestä
244: 
245: ~ 505 Tikka ym.:     Merimiesten työturvallisuutta kas-        -   521 Perho: Investointivarauksen ulottamisesta maa-
246:      kevan valtioneuvoston. -päätöksen aikaansaamisesta            talousverotukseen
247:                                                       Sisällysluettelo                                              7
248: 
249: -    522 Söderman ym,: Ns. aputerminaalioikeuksien             -   536 Söderman ym.: Merenkulkijoiden• äänestysmah-
250:      palauttamisesta Loimaan rautatieaseman kuljetus-              dollisuuksien parantamisesta
251:      palvelujen turvaamiseksi
252:                                                                -   537 He=i ym.: Ennalta ehkäisevän terveyden-
253: -     52} A.-L. Jokinen ym.: Lasten puolipäivähoitopaik-           huollon toteuttamisesta maa=e varuskunnissa
254:       kojen lisäämisestä kokopäivähoitopaikkojen kustan-
255:                                                                -   538 Luja-Penttilä ym.: Ammatillisissa l)ppilaitok-
256:       nuksella
257:                                                                    sissa opiskelevien vakuutusturvan puutteellisuuk-
258: -     524 Lehmonen ym.: Eläkeuudistuksen ensimmäisen               sista
259:       vaiheen voimaantulosta
260:                                                                -   539 H. Westerlund: Om lindrande av inkomstbe-
261: -     525 Raatikainen ym.: Kuntien kantokykyluokituk-              skattningen
262:       sen muutosten vaikutuksista
263:                                                                -   539 H. Westerlund: Tuloverotuksen lieventämisestä
264: -     526 Stenbäck m.fl.: Om förenkling av stadgandena                                                 ·.
265:                                                                -   540 Vilmi ym.: Kemijoen patoamisesta kalastukselle
266:     · angående sysselsättningsstöd åt ko=unema
267:                                                                    aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta valtion va-
268: -     526 Stenbäck ym.: Kunnille suoritettavaa työllistä-          roista
269:       mistukea koskevien säännösten yksinkertaistami-
270:                                                                -   541 Vesterinen ym.: Puolustusvoimien eri laitosten
271:       sesta
272:                                                                    pohtopuiden hankintatavasta
273: -     52:1 'Kortesalmi: Sotaveteraanieläkkeisiin liittyvistä
274:                                                                -   542 E. Laine ym.: Vaivilla Oy:n ja Turun kaupun-
275:       epäkohdista
276:                                                                    gin omistaman vastaanettoasuntolan kohtuuttomien
277:                                                                    vuokrankorotussuunnitelmien estämisestä
278: -     528 Taxell: Om införande av husläkarsystemet
279:                                                                -   543 Mattsson ym.: Lastentarhanopettajien koulu-
280: -     528· Taxell:   Perhelääkärijärjestelmän aikaansaami-         tuksen kehittämisestä
281:       sesta
282:                                                                -   544 Gestrin m. fl.: Om sjöbevakarnas förmåga att
283: -     529 Westerholm: Ulkomaalaisten oikeusturvan                  betj,äna skärgårdsboma
284:       puutteista
285:                                                                -   544 Gestrin ym.: Merivartijoiden taidoista palvella
286: -     530 Jartti ym.: Inflaatiokorjauksen tekemisestä pe-          saariston asukkaita                       ·
287:       rintö- ja lahjaverolain veroasteikkoon
288:                                                                - 545 Stenbäck m. fl.: Om tryggande av ett tillräck-
289: -     531 Suonio ym.: Työntekijöiden aseman ja oikeuk-             ligt antal poliser som behärskar svenska
290:       sien turvaamisesta valtionhallinnon töiden rationali-
291:       sointipyrkimyksissä                                       - 545 Stenbäck ym.: Ruotsin kieltä taitavien polii-
292:                                                                    sien määrän turvaamisesta
293: -     532 Rekonen: Asevelvollisuuttaan suorittamasta
294:       palaavien työntekijöiden työsuhteen jatkumisen tur-      -   546 Rajala ym.: Niinisalossa koeammunnoista ai-
295:       vaamisesta                                                   heutuneiden rakennusvaurioiden lisääntiinisen estä-
296:                                                                    misestä
297: -     533 H. Westerlund m.fl.: Om reformering av spe-
298:       cialistläkarexamen                                       -   547 Louekoski ym.: Sähköveron vaikutuksesta asu-
299:                                                                    miskustannuksiin
300: -     533 H. Westerlund ym.: Erikoislääkäritutkinnon
301:       uudistamisesta                                           -   548 Suomi ym.: Laitilan· ammattikurssikeskuksen
302:                                                                    toiminnasta
303: -     534 Melin: Om krigsmuseets nya förläggningsplats
304:                                                                - 549 J. Mäkelä: IKostamustyömaan elinympäristön
305: -     534 Melin: Sotamuseon uudesta sijoituspaikasta               terveysolojen valvonnasta
306: 
307: - 535 Liedes: Nuorten työttömien kokopäivätöiden               -   550 Mattsson ym.: Työkyvyttömyyseläkehakemus-
308:       järjestämisestä                                              ten käsittelyn nopeuttamisesta
309: 8
310: 
311: - -ä;.
312:     ~           :i~Jl.: Rru~v~qJaitpkse~;t raj!!vWiiain ja
313:     puolustuslaitoksen väJ:vliJt~_km !\~~ä Vii11ViiU'Y.ie~ len-
314:                                                                   -   568 Forsman: Työkyv.yttömy;y~läkejätjestelmässä
315:                                                                       e~iintyvien epäkohtien poistamise11ta
316:     tokoneenohjaajien eläke-etuja koskevien säädösten
317:     korjaamisesta                                                 -   569 Forsman: Etelä-Saimaan keskussairaalan laa-
318:                                                                       je,qnt!shankkeen tot~utt~tmisefota
319: -   552 Zilliacus m.fl.: Om återtagande av beslutet om
320:     höjnitlg IW' ~Wgifterna för. barndagvår<l                     -   570 Kortesalmi: Erityisen petovyöhykkeep Retl!Sta-
321:                                                                       misesta itärajalle
322: -   552 Zilliacus ym.: Lasten päivähoitomaksuja k~ke­
323:     von korotuspäätöksen peruuttamisesta                          -   571 Koskenniemi: iKortelatmnin lt!qnnqnra.vilJ.tolam-
324:                                                                       mikon rakentamiseen liittyvistä epäkohdista
325: -   553 Vilmi: Työllisyyttä parantavista t<()i~pitci,stä
326:     Pellon kunnassa                                               -   572 Söderman: Kemiön S\laJ:et\ i!l ~tel@alijl:on väli-
327:                                                                       sen heikon tiestön parantamisesta
328: -   554 Jartti ym.: Kalatalouden koulutuskeskuksen si-
329:     joiit~isesta Enonlroskelle                                    -   573 P. Puhakka. ym.: Metsjiti:)ihi11 tottt!l:Jla~to~nien
330:                                                                       työläisten osoittamisesta metsätöihin
331: -   555 Tennilä: Malminetsinnän tehostamisestl;l Slldan-
332:     kylän kunnan alueella                                         - 5U Tikka: Os~eyh4öiqen tiUntark~tu.ksee~ liitty-
333:                                                                       vistä puutteista
334: -   556 Lattula: Lahjakkaidfm. QP.P,il~ k®lutuSQlah-
335:     dollisuuksien parantamisesta                                  -   57!5 Pelttari: Läänintai~r ja. kuntajakoky.syroyk~stä.
336:                                                                       Satakunnan ja Pirkanmaan alueella
337: -   55), ~: Vähäillten v~:r~rheid_en. krJminaliS,oin-
338:     nista
339:                                                                   -   576 Niskanea,: MetsähallituQen. harjoittapaasta;tyQ.
340:                                                                       voimapolitiikasta
341: -   5~ VqW;ilai!l® ym,: T}Peläk~ain ja s~tila!lvam­
342:     malain mukaisten elinko~je.u yhte®~vitt41mis­
343:     säännösten tarkistamisesta                                    -   577 Tennilä: Valtion elektroniikkatehtaan perusta-
344:                                                                       misesta Ylitornion -     Pellon alueelle
345: -   559 Uitto ym.: Jätevesimus,un ppis~I\Qliaesta ~iha­
346:     alueen kasteluun käytetyn veden osalta                        -   578 Mattsson ym.: Kunnallisten vi~anhaltijoiden
347:                                                                       työehtojen heikentämisestä
348: -   560 Juvela ym.: iHolhouslaut~unna1:1 a1:1tl\lll~. lau-
349:     sunnon huomioonottamisesta                                    -   579 E. Laine ym.: RuotsinkJeliste~ terv.eystat.'~ta­
350:                                                                       jien koulutuksen järjestämisestä
351: -   561 Junt.qm~~a y)ll.: IK\!hit}!sv.ammllis.ten suojatyö-
352:     paikoista perittävien ateriakorvausten poistamisesta          -   58'0 Ruotsalainen: Sysmän ja; '\fuhkasalm1 välisen
353:                                                                       maantien huonosta kunnosta
354: -   562 Ahonen: Terhi-perämoottoreiden ma.rkkilloin-
355:     nin lisäämisestä
356:                                                                   -   581 S. Westerlund ym;: Puolustusvoimien. ja raja-
357: - 563· Sinisalo: Valtionrautateiden uusista rakennus-                 vartiolaitoksen virkamiesten ty,öaik~ääJ;äysten epä-
358:                                                                       kohdista
359:     kohteista Kymen läänin alueella
360: 
361: - 564 Karpola ym.: Kiteen tuomiokunnan arkiston                   -   582 Rekonen: Toisen taimen hoitamisesta kansan.
362:     siittiimlsestä Joensuusta Kiteelie                                edustajalle suoritettavasta p~6t~
363: 
364: -   565 Tennilä: Metsähallituksen iKemin seudun saa-              -   583 Orrerunaa: Lasten. päivähoitnmaksujen kot:Qtta-
365:     rieiJ, V»>m~n all:ntami~sta,                                      misesta
366: 
367: -   566 Tennilä: Kuissuvannon tien ottamisesta valtion            -   584. Luttinen: Sivutoinlist~ PQ!>tinjakajien p,I\Jve-
368:     h®lJ!m;                                                           lussuhteen ehdoista
369: 
370: -   567 Tennilä: Palvelusvuosilisän suorittamisesta kai-          -   585 Koskenniemi: Inarin kunnassa toumvan Nuk-
371:     ld~ Rilt~JJkki Oy; q.. RalvdJ:!~Ses!ltk oleville, työn..          kwnajoen sahalaitoksen toiminnan, kokQaaan · lm>et-
372:     tekijöille                                                        tamisesta
373:                                                                                                                          9
374: 
375: -   ~ 'Poutenen o/m.:  i!"ksityisille tiekunnille suotitet-   ~ ~02 Helminen:       R~ll!'la    olevien 1iliifi!en -ty6suh-
376:     tavieh valtitmavustusten maksatusten viivl!stymi-             deturvan tehostamisesta
377:     sestä
378:                                                               - g.o; Köl:'höfieh yin.: ~uskuhta:aSU':irto~n luovu-
379: -   587 Ka~i ym.: Holhouksenalaiseksi mäliräl!inistä              tukseen liittyvistä ·C!pifkoh<ftsta
380:     varten tarvittavan lääkärintodistuksen antrunisesta
381:                                                               - '004 Ahonen: ~}Mtsky1iifl~Fieksälh'lteh Yal:adsuuden
382: -   588 J~ilebto: Vaikeavalnl:l:läisten henkilöiden kul-          sähköistämiseen liittyvistä öhge1ifirsta
383:     jetll$flalveluiden telwstamisesta
384:                                                               -   605 Rekonen: Oman auton käyttöoikeuden toteut-
385: -   589 Järvilehto ym.: Ammattikoulun työnopettajien              tamisesta verotuslain hengen mukaisena tavalla
386:     tehtävien hajanaisuooesta
387:                                                               -   Ml; Lillqvist m.fl.: Om sänkt pensionsllder i vissa
388: - 590 Järvenpää: Ns. Järvi-Suomen tien läntisimmän                fall
389:     osuuden rakentamisesta
390:                                                               - bö6 Lillqvist ym.: -Eläkeiän alentlmiisesta eräissä
391: -   .591 E. Laine ym.: Sosiaaliturvaetuuksien tason ko-           tapauksissa
392:     rottamisesta
393:                                                               -   607 Lil:il:}Vrst m.fl.: Oin den mihs'klffide invetkan
394: - 5'92 Louekoski: Matkatöhnistoasetuksen muuttami-                konstnärspension hat 1Jå folli:pehsioftffl
395:     sesta
396:                                                               - 607 tillqvist ym.: Taiteilijaneläkkeen kansanelä-
397: ~ 593 Mä.ki>Hakoia ytn.: Kahdenvå1isen lähiatnootoi-
398:                                                                   kettä vähentävästä vaikutuksesta
399:     sen kthitySawn myöntämisestä Vietnamin !tansan-
400:     tasavallalle                                              - 608 Junnila: Venäjänkielen ottamis~st11 peruskou-
401: -   5~ J.   Miik.åti ym.: tA.mmattitatttien diagnostiik11n        lun opetusohjelmaan
402:     ja heidon järjestelyjen viivästymisestä yliopistolli-
403:                                                               - 609 Saarinen:     Pankkitarkastusvirasten        rehtivien
404:     sissa sairaaloissa
405:                                                                   !hoidon parantamisesta
406: -   5'15 Jäa:va1pää: Vammalall-Putajan-Suodenrtie-
407:                                                               -   610 Alppi ym.: Valmet Oy:n tli.\Mmfmtaitm:sissa
408:     men välisen tien perusparantamisesta
409:                                                                   sovellettavasta ajankäytön seurannasta
410: -   5% Lillqvist ·m.fl.: Om studieavdra:get vid kommu-
411:                                                               -   611 Rainio ym.:     Suunnitclinistit ~- kielen
412:     nalbeskattningen
413:                                                                   opiskelun saattamisesta pakolliseksi Suomen perus-
414:                                                                   koulussa                            ··
415: -   5% Lill'l:vist ym.: Opiskelijavähennyksestä kttnnal-
416:     lisverotuksessa                                           -   612 Sinisalo: Koulumatkoista koululaisten vanhem-
417: -   597 H. Westerlund m. fl.: Om tryggande av tili·               mille aiheutuvien menojen vähentämisestä vero-
418:     räckliga räntestödsiän med aniedning av 1978 års              tuksessa
419:     skördeskador
420:                                                               -   613 Suomi ym.: Lasten päivähoidon maksuperus-
421: - 5ftl !H. W·es1et1und ym.: Vuoden 1978 satovahin-                teiden muutosten peruuttamisesta '
422:     kojen joMosta myönnettävien korkotukilainojen
423:     riittävyyden turvaamisesta                                -   614 Kaarna: Maakaasuverkoston raktlotamist11 var-
424:                                                                   ten luovutettujen maa-alueiden 'omistajille suori-
425: - .5'98 E. Läihe yill.: Kansanterveystyön kehittämises-           tettavista korvauksista
426:     tä Tufuh kaupungissa
427:                                                               -   615 Mattila ym.: Omantunnonva{nlutta koskevien
428: -   599 E. Laine ym.: Työterveyslaitoksessa toimeen-              säännösten ottamisesta nykyistä laajemmin huo-
429:     pantavaksi siluhnitellun kuuden työntekijän irtisa-           mioon ia1nsäädähnössii
430:     nomisen estäiiiisestä
431:                                                               -   616 Raudaskoski ym.: Pienten lasten vanhempien
432: -   600 Tehhitå: 'tietöiden lisäämisestä Tervolan kun-            oikeudesta luovuttaa oma työpaikkatlSit työttömälle
433:     nassa                                                         työnhakijalle mäfuoäajaksi
434: 
435: -   601 Kuusio: iPorin/Ra\nl'lan - Tampereen radan            -   61'7 S. Westerlund: Uskonnolliseen· vaka'Wilukseen
436:     huonon kunnon aiheuttamista kuljetusongelmista                perustuvasta aseveivollisuudesta 'kielth'YtyfiitS'estä
437: 10                                                  Sisällysluettelo
438: 
439: -    618 Raudasoja ym.: Oppisopimuslain vastaisesta          -    637 Forsman ym.: Puolustusministeriön palveluk-
440:      toiminnasta                                                  sessa olevien erityismäärärahoilla palkattujen työn-
441:                                                                   tekijöitten työsuhteen turvaamisesta
442: -    619 Juvela: Kauvatsan ja K~ikyän välisen tien pe-
443:      rusparantamisen toteuttamisesta                         -    638 Luttinen ym.: Sairausvakuutusmaksun aiheut-
444:                                                                   tamista rasituksista pieniä eläkkeitä saavien osalta
445: ~ 620 Ve.sterinen ym.:       Kaksinkertaisten työeläkemak-
446:      sujen suorittamisesta                                   -    639 Mattila ym.: Ylivieskan rautatieaseman tavara-
447: -    621 Vilmi: Kolarin kunnassa olevan ns. Väylänvar-            termina:ilin puutteellisten työskentelytilojen paran-
448:      ren maantien perusparannustöiden laajentamisesta             tamisesta
449: 
450: -    622 Väänänen: Perhe-eläkelainsäädännön        eräiden    -   640 Männistö ym.: Vuoksen vesistön Iisalmen reit-
451:      epäk~htiei:t' Poistamisesta                                  tiin kuuluvan Mustanvirran salmen kalataloudel-
452:                                                                   lisesta suojelemisesta
453: -    623 Jartti ym.: Verohallituksen uusista ennakon-
454:      pidätysm'aksujen perintäohjeista                        -    641 A.-L. Jokinen ym.: Äitiyshuollon myönteisen
455:                                                                   kehityksen turvaamisesta
456: -    624.Rek()nen: Valmet Oy:n Eläkesäätiön suoritta-
457:      mien eläkkeiden suuruudesta                             -    642 Miettinen: Kehitysvammaisten päivähuoltolan
458:                                                                   rakentamisesta Pieksämäelle
459: -    625 ~audasqja ym,: Pienituloisten eläkkeensaajien
460:      asemasta verotuksessa                                    -   643 Miettinen: Mäntyharjun, IA.nttolan, Hirvensal-
461:                                                                   men ja Kerimäen kuntien kirjastotoimintojen kehit-
462: -    626 Ahonen: iKeuruun-Karstulan tietöiden aloit-              tämisestä
463:      tamisesta
464:                                                              -    644 Kainulainen ym.: Aravalainoitettujen vuokra-
465: -    627 Vilmi: Poromiestiloille myönnettävästä tiente-           talojen asukkaiden tietojensaantioikeudesta
466:      koavustuksesta
467: -    628 Kuusio: Porin ja Mäntyluodon välisen tien lii-       -   645 Tuovinen ym.: Outokumpu Oy:n Keretin ja
468:      kennemääristä aiheutuvista haitoista                         Vuonoksen kaivosten puutteellisesta työturvallisuu-
469:                                                                   desta
470: -    629 Saimo: Elatusvelvollisuusvähennyksestä aiheu-
471:      tuvasta veronkierrosta                                   -   646 Tennilä: Kemissä sijaitsevan vanhustentalon
472:                                                                   vuokrankorotuksista
473: -    630 Raudasoja: Asuntohallituksen ohjeiden noudat-
474:      tamisesta kunnissa                                       -   647 Mattila ym.: Sotiemme veteraanien kuntoutus-
475:                                                                   ta koskevan erillisen lain aikaansaamisesta
476: -    631 Kuusio: Harjavallan kaupungin kohdalla :Koke-
477:      mäenjoen yli johtavan sillan aiheuttamista haitoista     -   648 Peltola ym.: Sanomalehtien varhaisjakelussa
478:      liikenteelle                                                 esiintyvistä työaikalain rikkomuksista ·
479: 
480: -    632 HärkÖnen ym.: Väkilannoitteiden valmisteve-         -    649 Orrenmaa: Ammattikasvatushallituksen ammat-
481:      ron poistamisesta                                            tikurssitoimiston oppimateriaalin painattamismenet-
482:                                                                   telystä
483: -    633 H. Westerlund mll.: Om grundande av inves-
484:      teringsfonder för lantbruket                             -   650 Saukkonen: Puhelinmaksujen lwrotuksista Pa-
485:                                                                   rikkalan, Saaren, Uukuniemen ja Suomenniemen
486: -    633 H. Westerlund ym.: Maatalousalan investointi-
487:      rahastojen· perustamisesta                                   kunnissa
488: 
489: -    634 Väänänen: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitok-      -    651 Härkönen ym.: tAuto- ja moottoripyöräverosta
490:      sen johtajanimitykseen liittyvistä seikoista                 annetun lain 2 §:n muuttamisesta
491: 
492: -    635 Saukko: Suomen Kaupunkiliiton menettelystä           -   652 E. Laine ym.: Tuki- ja liikuntaelinten saira-
493:      Alavuden kaupungin anomuksen johdosta                        uksien torjunnasta
494: 
495: -    636 Saukko:    Oulujärven vesistöalueen haittojen        -   653 Manninen ym.: Lasten päivähoidon maksupe-
496:      pu.olueett~man käsittelyn varmistamisesta                    rusteiden muuttamisesta
497:                                                  Sisällysluettelo                                             11
498: 
499: -   654 R. Tuominen: Kotkan, Haminan ja Loviisan          -    659 Stenbäck ym.: Valtionosuuden lisäämisestä
500:     satamiin tapahtuvan laivaliikenteen rajoittamisesta        YK:n lastenrahastoon
501: 
502: -   655 Ekorre: Kemin Jahti- ja !Kalamiehet r.y:n met-    -    660 Pihlajamäki ym.: Luonnonsuojeluun liittyvistä
503:     sästysalueista                                             puutteista valtionhallinnossa
504: 
505: -   656 Liedes: Oulun läänin pohjoisten kuntien työl-      -   661 Melin: Peruskoulun ja lukion vieraita kieliä
506:     lisyyden parantamisesta                                    koskevasta kielivalinnasta
507: 
508: -   657 Pohjala ym.: Jätelämmön hyödyntämisestä taa-      -    662 Tenhiälä ym.: Työttömyyskorvauksen suoritta-
509:     jamien lämmitykseen                                        miseen liittyvistä puutteista
510: 
511: -   658 Vilmi: Pohjois-Lapin kuntien valtionapujen        -    663 Salolainen ym.: Tenojoen kalastuspiirin kalas-
512:     maksatuksen nopeuttamisesta                                tussäännöstä
513: 
514: -   659 Stenbäck m.fl.: Om höjda statsanslag för FN:s     -    664 Härkönen ym.: Yhdistymisvapauden turvaami-
515:     barnfond                                                   sesta satamissa
516:                                              1978 vp.
517: 
518: Kirjallinen kysymys n: o 401.
519: 
520: 
521: 
522: 
523:                                  Kortesalmi: Puolustuslaitoksen kantahenkilökunnan sosiaalitilojen
524:                                     järjestämisestä.
525: 
526: 
527:                          Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
528: 
529:    Maassamme erityisesti kansanrintamakaudella      maton, mistä on seurauksena kantahenkilökun-
530: harjoitettu politiikka ei ole ollut puolustuslai-   nan ennenaikaista työkyvyttömyyttä, reumatis-
531: tokselle kovin ystäväilistä. Edes parlamentaa-      mia yms. Työn luonteen vuoksi kantahenkilö-
532: risen puolustuslaitoskomitean suosituksia ei ole    kunta edellyttää täyden suojavaatetuksen hank-
533: noudatettu läheskään kaikilta osin.                 kimista ja kustantamista valtion varoista. Va-
534:    Perusyksiköissä eli komppaniatasolla on va-      rastohenkilöstöltä puuttuu kokonaan suojavaa-
535: kituisen puolustuslaitoksen henkilökunnan työ-      tetus ja sosiaalitilat. Usein varastoilla ei ole
536: oloissa huomattavia puutteita, jotka olisi työ-     minkäänlaisia pesu- eikä suihkumahdollisuuksia,
537: suojelun ja työntekijöiden tasa-arvon kannalta      joita siis henkilökunta niin ikään edellyttää
538: kiireesti korjattava.                               työnantajalta samoin kuin suojavaatetusta kor-
539:    Esim. sosiaalitiloissa on paljon toivomisen      vattavaksi valtion varoista.
540: varaa, niitä ei jopa monissa perusyksiköissä           Edellä esitetyn perusteella esitän kunnioitta-
541: ole lainkaan. Koulutushenkilökunnalla saattaa       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
542: olla vain jokin huone, jossa joudutaan ahtau-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
543: tumaan tungokseen saakka; myös peseytymis-
544: ja vaatteiden kuivausmahdollisuudet puuttuvat.                 Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
545:    Koulutushenkilökunnalta puuttuu kokonaan                miin kunnollisen suojavaatetuksen ja
546: myös suojavaatetus. Suojavaatetusta on kokeil-             riittävien sosiaalitilojen järjestämiseksi
547: tu kymmenisen vuotta, joten kokeilu saisi jo               ja kustantamiseksi valtion varoin puo-
548: riittää ja olisi ryhdyttävä kokeilujen jälkeen             lustuslaitoksen kantahenkilökunnalle ja
549: jo käytännön toimiin. Talvi- ja sadeilmoilla ny-           värvätyille perusyksikkötasol!a?
550: kyinen suojavaatetus on joko mitätön tai ole-
551:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1978.
552: 
553:                                        J. Juhani Kortesalmi
554: 
555: 
556: 
557: 
558: 087801255}
559: 2                                             1978 vp.
560: 
561: 
562: 
563: 
564:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
565: 
566:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa     edellytti täsmennyksiä, valtiovarainministeriön
567: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        annettua tarkempia ohjeita, lisättiin työpaikka-
568: olette kirjeenne n:o 2061 ohella 17 päivänä          kohtaisen suojavaatetuksen rinnalle erityinen
569: lokakuuta 1978 lähettänyt valtioneuvoston            sotilaallinen varustus, josta puolustusministeriö
570: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-       tulee antamaan tarkemmat ohjeet. Erityisen so-
571: taja J. Juhani Kortesalmen tekemän seuraavan-        tilaallisen varustuksen piiriin kuuluu lähinnä
572: sisältöisen kysymyksen n:o 401:                      varusmiesten kouluttajien ja eräiden erikois-
573:                                                      tehtävien edellyttämä työpaikkakohtainen suo-
574:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-     javaatetus.
575:        miin kunnollisen suojavaatetuksen ja             Suojavaatetuksen piiriin kuuluvasta suojavaa-
576:        riittävien sosiaalitilojen järjestämiseksi    tetukscsta sade- ja lämpöasut sekä pakkasjal-
577:        ja kustantamiseksi valtion varoin puo-        kine ovat kehitteillä.
578:        lustuslaitoksen kantahenkilökunnalle ja          Valtiovarainministeriön päätöksen jälkeen voi-
579:        värvätyille perusyksikkötasolla?              daan suojavaatetusta kehittää tehokkaammin
580:                                                      hallinnonalakohtaisesti.
581:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Puolustusvoimien sosiaalitiloissa on sekä va-
582: vasti seuraavaa:                                     rusmiesten että henkilökunnan kannalta esiin-
583:    Valtion virkamiesten valtion varoilla kustau-     tynyt paikallisesti puutteita.
584: nettavasta suojavaatetuksesta 14 päivänä maa-           Puolustusvoimien kasarmirakennuskanta on
585: liskuuta 1977 tehdyn virkaehtosopimuksen             muodostunut useiden eri rakennuskansien aika-
586: liitteessä mainitaan ne virat tai toimet, joiden     na. Kunakin kautena on sosiaalitilojen raken-
587: haitijoille annetaan suojavaatetusta edellyttävis-   tamisessa perusyksikköihin noudatettu oman
588: sä tehtävissä henkilökohtainen suojavaatetus.        aikansa tasovaatimuksia.
589: Tämän lisäksi virkamiehille annetaan valtion             Nykyinen 1970-luvulla korostunut sosiaaliti-
590: kustannuksella käytettäväksi työturvallisuuslain     lojen kehittämistarve pyritään vanhoissa kasar-
591: ( 299/58) sekä muiden työsuojelua koskevien          meissa toteuttamaan muuotamaHa varusmies-
592: määräysten mukainen suojavaatetus. Puolustus-        ikäluokkien pienenemisen vapauttamia tiloja
593: voimien kantahenkilökunta on myös velvollinen        sekä varusmiesten että kantahenkilökunnan so-
594: käyttämään virkapukua, joka kuuluu virkapu-          siaalitiloiksi. Vanhoissa kiinteistöissä muutos-
595: kuavustuksen piiriin.                                työt ovat usein rakennusteknillisiä erikoisrat-
596:     Edellisten järjestelmien täydentämiseksi val-    kaisuja vaativia sekä kustannuksiltaan kalliita.
597: tioneuvosto on 2. 3. 1978 antanut ohjeet val-        Sosiaalitiloja kunnostetaan jatkuvasti korjaus-
598: tion varoista kustaunettavasta työpaikkakohtai-      suunnitelmien mukaisesti.
599: sesta suojavaatetuksesta, joka kuuluu kyselyn            Uusien perusyksikkötilojen ja varastojen
600: kohteena olevaan ryhmään.                            suunnittelussa otetaan huomioon tämän het-
601:     Koska työpaikkakohtaista suojavaatetusta         ken ajatukset oleskelu- ja sosiaalitilojen mitoi-
602: koskeva päätös puolustusministeriön taholta          tuksista ja vaatimuksista.
603:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1978.
604: 
605:                                                                Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
606:                                               N:o 401                                              3
607: 
608: 
609: 
610: 
611:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
612: 
613:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       färdat närmare anvisningar, fogades tili skydds-
614: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       klädseln enligt arbetsplats en särskild militär
615: nr 2061 av den 17 oktober 197 8 till veder-         utrustning, varom försvarsministeriet kommer
616: börande medlem av statsrådet översänt följan-       att utfärda närmare anvisningar. 1 sagda sär-
617: de av riksdagsman ]. Juhani Kortesalmi under-       skilda militära utrustning ingår närmast skydds-
618: tecknade spörsmål nr 401:                           klädsel för beväringsutbildare, och av vissa
619:                                                     specialuppgifter förutsatt skyddsklädsel enligt
620:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-        arbetsplats.
621:        ning vidta åtgärder i avsikt att an-            Av persedlar som hör tili skyddsklädsel ut-
622:        skaffa och med statens medel bekosta         vecklas som bäst regnkläder och värmedräkter
623:        ordentlig skyddsklädsel och tillräckliga     samt köldskodon.
624:        sociala utrymmen för försvarsväsendets           Efter finansministeriets beslut kan skydds-
625:        stamanställda personai och värvade på        klädseln utvecklas mer effektivt enligt förvalt-
626:        grundenhetsnivå?                             ningsområde.
627:                                                         Både beträffande beväringarna och persona-
628:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       len har det i fråga om sociala utrymmen fram-
629: samt anföra följande:                               trätt lokalt betonade brister.
630:    1 bilagan till tjänstekollektivavtalet den 14        Försvarsmaktens bestånd av kasärnbyggnader
631: mars 1977 om den skyddsklädsel för statens          har tillkommit under flera byggnadsperioder.
632: tjänstemän, som bekostas av staten, nämns de        Under varje period har man vid byggandet av
633: tjänster ellet befattningar vars innehavare till-   sociala utrymmen för grundenheterna följt
634: delas personlig skyddsklädsel för uppdrag som       tidens nivåfordringar.
635: förutsätter skyddsklädsel. Därutöver ställs till        Det nuvarande, på 1970 talet framträdande
636: tjänstemans förfogande på statens bekostnad         behovet att utveckla de sociala utrymmena för-
637: skyddsklädsel i enlighet med bestämmelserna         söker man i gamla kasärner förverkliga genom
638: i lagen om skydd i arbete ( 299/58) och andra       att omvandla de utrymmen, som blir frigjorda
639: bestämmelser rörande arbetarskyddet. Försvars-      på grund av minskande beväringsåldersklasser,
640: maktens stamanställda personai är också skyldlg     tili sociala utrymmen för såväl bevä·ingat som
641: att använda sådan uniform, som avses i för-         den stamanställda personalen. 1 gamla fastig-
642: ordningen om statens uniformsbidrag.                het<er fordrar ombyggnadsarbetet ofta dyra
643:    För komplettering av ovan nämnda system          byggnadstekniska speciallösningar. De sociala
644: utfärdade statsrådet den 2 mars 1978 anvis-         utrymmena iståndsätts kontinuerligt i enlighet
645: ningar angående av staten bekostad skyddskläd-      med reparationsplanerna.
646: sel enligt arbetsplats. Denna skyddsklädsel till-       Vid planering av utrymmen för nya grund-
647: hör den grupp som spörsmålet gäller.                enheter och för förråd beaktas dagens tankar
648:    Då beslutet om skyddsklädsel enligt arbets-      i fråga om dimensionering av och fo~d~ingar
649: plats förutsatte kompletteringar från försvars-     på utrymmen för fritid och sociala ändamål.
650: ministeriets sida, sedan finansministeriet ut-
651:      Helsingfors den 16 november 1978.
652: 
653:                                                                Försvarsminister Taisto Täh.kämaa
654:                                              1978 vp.
655: 
656: Kirjallinen kysymys n:o 402.
657: 
658: 
659: 
660: 
661:                                 Luttinen: Valtatie 12:n parannushankkeista Lahden kaupungin
662:                                    länsipuolella.
663: 
664: 
665:                        E d u s k u n 111 a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
666: 
667:    Lahden ohitusteiden liikennejärjestelyissä       kenneturvallisuuden heikkeneminen ja ympä-
668: Vt 12:n parannushankkeiden edettyä kaupun-          ristöhaittojen lisääntyminen. Ei edes 60 km/h
669: gin itäpuolella suunnitelmien mukaisesti ja         nopeusrajoituksella, tienopeuden ollessa 85
670: M 5 :n rakentamisen käynnistyttyä vuoden            km/h, ole em. haittoja juuri voitu vähentää.
671: 1979 aikana on kaupunkiseudun kannalta vai-            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
672: keimmaksi liikennöimiskohdaksi jäämässä Vt          tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
673: 12:n kaupungin länsipuolinen osa.                   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
674:    Salpakankaan nopea teollistuminen on aiheut-     vaksi seuraavan kysymyksen:
675: tanut sen, että .läpikulkuliikenteen lisäksi on
676: syntynyt huomattava työmatkaliikenne ennen                     Milloin on Hallituksen tarkoitus to-
677: kaikkea Lahden suuntaan. Kun liikennemäärät                 teuttaa Vt 12:n parannushankkeet Lah-
678: ovat näin kasvaneet yli 10 000 autoa/vrk,                   den länsipuolella ja miten aiotaan tässä
679: josta huomattava osa on raskasta liikennettä,               yhteydessä varmistua siitä, että ympä-
680: on seurauksena luonnollisesti ollut ko. välillä             ristöhaitat muodostuvat mahdollisimman
681: liikenteen varsin pahoja ruuhkaantumisia, lii-              vähäisiksi olevalle asutukselle?
682:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1978.
683: 
684:                                           Matti Luttinen
685: 
686: 
687: 
688: 
689: 087801284F
690: 2                                             1978 ~·
691: 
692: 
693: 
694: 
695:                          E d u s k u n n a n H e r r a P '11 he m i e he 11 e.
696: 
697:      Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-      länsipuoliset tie- ja vesirakennuslaitoksen toi-
698: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         menpiteet jäivät näiden jälkeen toteutettaviksi
699: mies, olette 17 päivänä lokakuuta 1978 päivä-        eli vuosiksi 1985-90.
700: tyn kirjeenme ·ohella toimittanut valtioneuvos-          Hallituksen esitys vuoden 1979 tulo- ja me-
701: ,ton asimomaiselle jäienelle jiljelitllÖksen kan-    !'lOOrv.ioksi eroaa kuit.erikin ~än esittä-
702: ssnedustaj.a M. Luttisea näin kuuluvasta kir-        mästä ajoit~esta.
703:  jallii>eSta kysy,myksestä n:'O 402:                     Lahden ohitu~ rakeatam:ista v.älillä Ren-
704:                                                      komäki-Holma on aärbistettu ;Qttamalla tuio-
705:           Milloin on Hallituksen tarkoitus to-       ja menoarvioesitykseen 1 mmk:n ~a.
706:        teuttaa Vt 12:n parannushankkeet Lah-         Jotta valtatien 12 osuus Villähde--Nastola ja
707:        den länsipuolella ja miten aiotaan tässä      Uudenkylän -ohitus (sisältää Vt:n l2 'a Lah-
708:        yhteydessä varmistua siitä, että ympä-        den~Kemvolan ~.autatien vaarallisen tas0tis-
709:        ristöhaitat moodostuvat mahdollisimman        teyksen poistamisen~ voitaisiin em. Lahden
710:        vähäisiksi o1evalle asutukselle?              ohitustien rakootamisen adbistamisesta huoli-
711:                                                      matta tehdä suunnitellun aikataulun mukaises-
712:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ti, Q1'l Hämeen tie- ja vesirakennn!lPiirin raken-
713: vasti seuraavaa:                                     nusmäärärahoja lähivuosina lisättävä.
714:    Lahden seadun liikenneongdmat on useassa              Työryhmän esityksen mukaan Lahden länsi-
715: eri yhteydessä todettu vaikeiksi. Ongelmien          puolella tapahtuisi parannusta kuitenkin jo lä-
716: ratkaiseminen edellyttää ajan tasalla olevaa lii-    hivuosina Lahden ktmpungin suorittawen toi-
717: kenteen kehittämissuunnitelmaa. Lahden seu-          menpiteiden ansiosta. Ruuhkaongelman ratkaisu
718: dun osalta tällainen suunnitelma on tarkistettu      on Mytäjäisen liittymässä. Ratkaisun uskotaan
719: tie- ja vesirakennuslaitoksen, Lahden kaupun-        löytyvän siirtämällä Vt:n 12 suuntainen liiken-
720: gin sekä Hollolan ja Nastolan kuntien ja             ne kulkemaan pois kaupungin keskustasta rei-
721: Päijät-Hämeen      seutukaavaliiton    edustajista   tille Mytäjäinen-Rautatientori-Upo-Pekan-
722: muodostetun työryhmän toimesta. Työn tulok-          mäki. Tällöin uskotaan ruuhkien vähenevän.
723: set on julkaistu "Lahden kaupunkiseudun lii-         Liikenteen siirtäminen edellyttää, -että kaupun-
724: kennesuunnitelman tarkistus 1978" -nimisessä         ki toteuttaa Upo-Rautatientori hankkeen ja
725: raportissa.                                          Upo-Pekanmäki hankkeen yhdessä tie- ja ve-
726:    Työryhmä on raportissaan todennut Lahden          sirakennuslaitoksen kanssa. Tämän hetken tie-
727: kaupunkiseudun teiden parantamisen välittö-          tojen mukaan hankkeet olisivat valmiina vuon-
728: män tarpeen, mutta samalla myös todennut,            na 1981, ellei määrärahojen väheneminen ai-
729: että niukkojen rahoitusmahdollisuuksien vuoksi       heuta tie- ja vesirakennuslaitoksen osuuden
730: eri tiesuuntien samanaikainen parantaminen ei         siirtymistä myöhäisemmäksi.
731: ole taloudellisesti perusteltua eikä mahdollista-        Työryhmän esittämään kehittämissuunnitel-
732: kaan, vaan määrärahat tulee keskittää.               maan sisältyy myös Mytäjäisen-Kasakkamäen
733:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen toteutettavaksi     tien kaistojen lisääminen vv. 1979-82 Lahden
734: tulevien hankkeiden osalta työryhmä piti tär-        kaupungin toimesta. Järjestelyihin sisältyy linja-
735: keimpänä Vt:n 12 parantamista Lahdesta itään.         autoliikenteelle oma kaista kaupunkiin tulo-
736: Perusteluksi todettiin mm., että tie palvelee         suunnassa. Tällä julkisen liikenteen palveluky-
737: jokapäiväistä liikennetarvetta ja tie on liikenne-   kyä parantavalla toimenpiteellä uskotaan olevan
738: turvallisuudeltaan tarkasteltavista teistä hei-       vaikutusta myös työmatkaliikenteeseen ja näin
739: koin. Lahden ns. minimiohituksen välillä Ren-        ollen myös ruuhkien vähenemiseen. Kaupungin
740: komäki-Holma todettiin palvelevan lähinnä            rajoitetut rahoitusmahdollisuudet edellyttävät
741: viikonloppuliikennettä. Valtatien 12 Lahden           kuitenkin valtion osallistumista kustannuksiin
742:                                              N:o 402                                             3
743: 
744: rakennuslain 136 a §:n mukaisin avustuksin.         jaan haitat kohdistuvat yleensä pieneen jouk-
745: Edelleen tullee Lahden kaupunki toteuttamaan        koon ihmisiä. Esimerkiksi perhe, joka menet-
746: eräitä rinnakkaisratkaisuja Salpakankaan ja My-     tää tienparannustyössä asuntonsa ja asuinympä-
747: täjäisen välillä, jotka parantavat liikennöimis-    ristönsä, kokee tien haitat varmasti korvauk-
748: olosuhteita.                                        sista huolimatta suurina. Yleisen edun vuoksi
749:    Tie- ja vesirakennuslaitoksen toimenpiteenä      teiden parantamistoimenpiteitä kuitenkin tarvi-
750: toteutettava valtatien 12 nelikaistaistaminen       taan ja niitä on pakko tehdä.
751: pääosin nykyiselle paikalleen välillä Kasakka-         Valtatien 12 suunnittelussa Lahden länsi-
752: mäen tie-Salpakangas jää kuitenkin vasta vuo-       puolella pyritään ympäristöhaittoja luonnolli-
753: den 1984 jälkeen toteutettavaksi.                   sesti välttämään niin paljon kuin mahdollista.
754:    Tienparannustyöllä on aina mitä moninaisim-      Lisäksi suunnitelmat pidetään eri vaiheissa
755: pia ympäristövaikutuksia. Parannustyötä suun-       asianmukaisesti yleisön nähtävissä. Tällöin on
756: niteltaessa pyritään luonnollisesti kokonaisuu-     muillakin kuin suunnittelijoilla mahdollisuus
757: den kannalta mahdollisimman edulliseen lop-         lausua käsityksensä ympäristöhaitoista. Tämän
758: putulokseen. Tien nelikaistaistamisesta yksilölle   jälkeen huomautukset pyritään yhteistyössä
759: aiheutuvat hyödyt voivat tuntua suhteellisen        kunnan kanssa jatkosuunnittelussa ja päätöksiä
760: vähäisiltä, mutta ·kun niitä kertyy joka päivä      tehtäessä mahdollisuuksien mukaan ottamaan
761: 20 000-40 000 ihmiselle pitkälle tulevaisuu-        huomioon.
762: teen, tulee hyötyjen summasta suuri. Sensi-
763:      Helsingissä marraskuun 16 päivänä 1978.
764: 
765:                                                           Liikenneministeri Veikko Saarto
766: 4                                           1978 vp.
767: 
768: 
769: 
770: 
771:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
772: 
773:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      hovet och att vägen i fråga om sin trafiksäker-
774: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         het är den svagaste av de vägar som var
775: velse av den 17 oktober 1978 tili vederböran-     föremål för granskning. Den s.k. minimiom-
776: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      farten kring Lahti på sträckan Renkomäki-
777: följande av riksdagsman M. Luttinen ställda       Holma konstaterades betjäna främst veckosluts-
778: spörsmål nr 402:                                  trafiken. Väg- och vattenbyggnadsverkets åt-
779:                                                   gärder på huvudväg 12 väster om Lahti skulle
780:           När har Regeringen för avsikt att       förverkligas härefter, dvs. åren 1985-90.
781:        förverkliga projekten för förbättrandet       Regeringens proposition angående stats-
782:        av huvudväg 12 väster om Lahti, och        förslaget för år 1979 avviker emellertid från
783:        på vilket sätt ämnar man i detta sam-      den tidsordning som framförts av arbets-
784:        manhang försäkra sig om, att miljö-        gruppen.
785:        olägenheterna blir så små som möjligt         Byggandet av omfartsvägen kring Lahti på
786:        för den existerande bosättningen?          sträckan Renkomäki-Holma har förlagts tili
787:                                                   en tidigare tidpunkt genom att ett anslag på
788:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      1 miljon mark har intagits i statsverkspro-
789: samt anföra följande:                             positionen. För att det, trots att byggandet
790:                                                   av omfartsvägen kring Lahti verkställs tidigare
791:    Det har i flera olika sammanhang konsta-       än beräknat, skall bli möjligt att på huvud-
792: terats, att trafikproblemen i Lahtiregionen är    väg 12 enligt den planerade tidtabellen ge-
793: svåra. Lösandet av problemen förutsätter en       nomföra andelen Villähde-Nastola och om-
794: tidsenlig utvecklingsplan för trafiken. För       farten kring Uusikylä {som innebär att den
795: Lahtiregionens vidkommande har en sådan           farliga plankorsningen mellan huvudväg 12 och
796: plan justerats på åtgärd av en arbetsgrupp        järnvägen Lahti-Kouvola avlägsnas) , bör
797: bestående av representanter för väg- och          byggnadsanslagen för T avastlands väg- och
798: vattenbyggnadsverket, Lahti stad samt Hollola     vattenbyggnadsdistrikt ökas under de närmaste
799: och Nastola kommuner och Päijät-Häme region-      åren.
800: plansförbund. Resultatet av detta arbete har         Enligt arbetsgruppens framställning skulle
801: publicerats i en rapport med namnet "Lahden       emellertid väster om Lahti ske förbättringar
802: kaupunkiseudun liikennesuunnitelman tarkistus     redan under de närmaste åren genom Lahti
803: 1978".                                            stads åtgärder. Lösningen på trafikstocknings-
804:    Arbetsgruppen har i sin rapport påvisat ett    problemet står att finna i anslutningen vid My-
805: omedelbart behov av att förbättra vägarna i       täjäinen. Man tror sig finna en lösning på
806: Lahtiregionen, men samtidigt även konstaterat,    problemet genom att leda trafiken i riktningen
807: att det på grund av de knappa finansierings-      huvudväg 12 bort från stadens centrum längs
808: möjligheterna inte är ekonomiskt motiverat        rutten Mytäjäinen-Rautatientori-Upo-Pe-
809: eller ens möjligt att samtidigt förbättra de      kanmäki. Man tror att trafikstockningarna här-
810: olika vägsträckorna, utan att anslagen bör        vid kommer att minska. Flyttandet av trafiken
811: koncentreras.                                     förutsätter att staden förverkligar projektet
812:    1 fråga om de projekt som skall -förverk-      Upo-Rautatientori och projektet Upo-Pekan-
813: ligas på väg- och vattenbyggnadsverkets försorg   mäki tillsammans med väg- och vattenbygg-
814: ansåg arbetsgruppen, att det viktigaste är för-   nadsverket. Enligt nugällande uppgifter skulle
815: bättrandet av huvudväg 12 från Lahti österut.     projekten vara färdiga år 1981, såvida inte de
816: Såsom motivering tili detta konstaterades         minskade anslagen föranleder att väg- och
817: bl.a., att vägen betjänar det dagliga trafikbe-   vattenbyggnadsverkets andel uppskjuts.
818:                                              N:o 402                                             5
819: 
820:    I den utvecklingsplan som arbetsgruppen          man naturligtvis tili ett så förmånligt slut-
821: framlägger ingår även ökandet av körfilerna på      resultat som möjligt med tanke på helheten.
822: vägen Mytäjäinen-Kasakkamäki åren 1979-             Den nytta som byggandet av fyra körfiler inne-
823: 82 på Lahti stads försorg. I arrangemangen in-      bär för den enskilda individen kan förefaJla
824: går en egen fil för busstrafiken i infartsrikt-     relativt liten, men när denna nytta dagligen
825: ningen tili staden. Denna åtgärd, som för-          kommer 20 000-40 000 personer tili del
826: bättrar kollektivtrafikens servicekapacitet, tros   långt in i framtiden, blir summan av nyttan
827: inverka även på arbetsresetrafiken och sålunda      stor. Däremot drabbar olägenheterna i all-
828: också minska trafikstockningarna. Stadens be-       mänhet en liten grupp människor. Exempelvis
829: gränsade finansieringsmöjligheterna förutsätter     en familj som på grund av vägförbättringsar-
830: likväl att staten deltar i kostnaderna genom        beten förlorar sin bostad och sin boendemiljö
831: bidrag i enlighet med 136 a § byggnadslagen.        upplever säkert olägenheterna såsom stora,
832: Vidare kommer Lahti stad sannolikt att för-         oberoende av ersättningar. Vägförbättringsåt-
833: verkliga vissa projekt med patalielia vägar         gärder behövs emeliertid för det alimänna
834: mellan Salpakangas och Mytäjäinen, vilka för-       bästa, och man är tvungen att vidta dem.
835: bättrar trafikeringsförhåliandena.                     Vid planeringen av huvudväg 12 väster om
836:    Den breddning av huvudväg 12 tili att om-        Lahti söker man givetvis i mån av möjlighet
837: fatta fyra körfiler huvudsakligen i dess nu-        undvika miljöolägenheter. Dessutom kommer
838: varande sträckning på avsnittet Kasakkamäki-        planerna i olika skeden vederbörligen att fram-
839: vägen-Salpakangas, viiken skall utföras på åt-      läggas tili allmänhetens påseende. Härvid är
840: gärd av väg- och vattenbyggnadsverket, kom-         det möjligt även för andra än planerarna att
841:  mer emellertid att förverkligas först efter år     uttrycka sina åsikter om miljöolägenheterna.
842:  1984.                                              Efter detta strävar man tili att i samarbete
843:    Vägförbättringsarbeten har alitid de mest        med kommunen i mån av möjlighet beakta
844:  mångskiftande verkningar i fråga om miljön.        anmärkningarna vid den fottsatta planeringen
845:  Vid planeringen av förbättringsarbeten strävar     och vid fattandet av beslut.
846:      Helsingfors den 16 november 1978.
847: 
848:                                                             Trafikminister Veikko Saarto
849: 
850: 
851: 
852: 
853: 087801284F
854:                                               1978 .vp.
855: 
856: Kirjallinen kysymys n:o 403.
857: 
858: 
859: 
860:                                   Peltola ym.: Yksityisissä terveydenhuollon yrityksissä olevien
861:                                       voimavarojen ohjaamisesta kansanterveystyön käyttöön.
862: 
863:                          Eduskunnan Herra Puhemie.helle.
864: 
865:     Kansanterveyslaki sitoo kuntien terveyskes-      alueille. Seurauksena on ollut saman raha-
866: kusten kehittämisen tarkasti valtakunnallisiin       määrän ohjautllminen yksityisille terveyden-
867: suunnitelmiin ja lääkintöhallituksen ja läänin-      huollon yrityksille · sair~msva:kuutuksen kautta.
868: hallitusten jakamiin kiintiöihin. Samaan aika~m      Näin on myös turvattu. asutuskeskuksissa yksi-
869: yksityisen terveydenhuollon toimintayksikön          tyislääkärien vastaanotoille riittävä potilasmää~
870: saa perustaa lääkintöhallituksen luvalla hyvin       rä,. joten näiden·. ei ole tarvipnut hakeutua
871: väljien tarkoituksenmukaisuusperusteiden puit-       terveyskeskus- ja .sairaalavirkoihin kehitys-
872: teissa. Kuntien terveyslautakunnilta kysytään        alueilla.
873: vain, onko alueella palvelutarvetta, ja kun sitä        Suuret kunnat ei:vät pysty nykyisessä tilan-
874: toistaiseksi riittää kuntien terveyskeskusten pal-   teessa kehittämään riopeåsti omia avoterveyden-
875: velun riittämättömyyden takia, lupa myönne-          huollon palveluitaan. Våstukseria ovat sekä
876:  tään aina.                                          valtion suunnitelmat että yksityissektori, joka
877:    Yksityisten terveydenhuollon yritysten val-       pitää kiitlni asemastaan: ja pyrkii laajentamaan
878: vonta on lääninhallitusten asiana, mutta käy-        vaikutustaan kaupungeissa; 'joissa asukaspohja
879: tännössä niillä ei ole mahdollisuuksia huolehtii:!   tarjoaa hyvät·· ansaitsemisniahdollisuudet. Lää-
880: valvonnasta työvoiman puutteen takia. Ei ole         kintöha:llitukseri pitäisikin kiireelli,sesti ·selvittää,
881: olemassa mitään ohjeita myöskään siitä, miten        mikä yksityisen sektorin asema on suurteil
882: yksityisen yrityksen tulee terveydenhuollossa        kuntien terveydenhuollossa. Samoin pitäisi sel-
883: toimia. Kunnallisella puolella lääkintöhallitus      vittää yksityissektorin palvelutaso ja yksityis-
884: ilmoittaa kansanterveystyön suunnittelupäätök-       yrittämisen osuus kuntien ylläpitämissä sairaa-
885: sissään, montako kertaa odottava äiti saa käydä      loissa ia osittain jopa terveyskeskuksil)sakin.
886: keskimäärin neuvolassa tai mitä. seulontatutki-         Kuntien . terveyslatltakunnille. pitä~si: antaa
887: muksia koululaisille saa tehdä. Yksityinen lää-      myös · oikeus valvoa yksityissektoria ja tiitä
888: käri voi samaan aikaan teettää mitä tahans;t         varten pitäisi saada myös selvät ohjeet siit.ä,
889: tutkimuksia potilaistaan ja näin turvata yksi-       miten terveydenhuoltoa sillä puolellll aQnet~:~a~l.
890: tyisen tutkimuslaitoksen kannattavuutta.                Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
891:    Kuntien terveyslautakunnilla ei ole oikeutta      järjestyksen n .·.· § ;n 1 momentin perusteella
892: puuttua näiden virallisesti lääninhallituksen val-   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vast~Jta­
893: vonnassa olevien yrittäjien toimintaan, vaikka       vaksi seuraavan. kysymyk~n;
894: muuten terveyslautakunta voi valvoa eri työ-
895: paikkojen ja palvelupisteiden terveydellisiä vai-                Mihi.ri toimenpiteisiin Hallitus aikoo
896: kutuksia.                                                    ryljtya, . jotta yk,sityisissä tetveydenh:uöl-
897:   ·Valtakunnallisten terveydenhuollon suunni-                 km ytttyksissä' olevat voimavarat saa:
898:                                                               di~t1 öhjattlla ·yhi~näisesti·· stiuhn~te1lt1h
899: telmien avulla on hidastettu kuntien tervey&-
900: palvelujen kehittämistä siitä, mitä kunnat olisi-·          · k,~J:?.sa!rtetvey,styön: käyttMti ·ja ett(kl!n-
901: vat toivoneet. Syyksi on sanottu valtion heikko             .·tien ,teryeyslautfik~~~ät säaya,t ·()l~~i.tdep
902: rahatilanne tai suurten kuntien kohdalla tarve               valvba yksityistä . terveydenhuoltoa .•ja
903: ohjata terveydenhuollon henkilöstöä kehitys-                 ohi!lt~. sitä .pod~a,iden terveyden. kannalta
904:                                                              hyödylfiseen .i:.yöhön?        ·
905:      Helsingissä 17 päivänä· lokakuuta 1978.
906: 
907:          Kati Peltola                   Helvi Niskanen                    Kuuno Honkonen
908:          Lauha Männistö                 Anna-Liisa Hyvönen                Anna-Liisa Jokinen
909:                                         Jarmo Wahlström
910: 087801258M
911: 2                                               1978 vp.
912: 
913: 
914: 
915: 
916:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
917: 
918:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Yhtenäistä käytäntöä lupia myönnettäessä on
919: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          osaltaan hämärtänyt korkeimman hallinto-
920: olette 17 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn              oikeuden vastakkainen kannanotto useammassa
921: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           tapauksessa lääkintöhallituksen edellä mainituin
922: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          perustein tekemiin kielteisiin päätöksiin.
923: edustaja Peltolan ym. näin kuuluvasta kirjalli-           Terveydenhuoltoa kehitettäessä periaatteena
924: sesta kysymyksestä n:o 403:                            on pidetty, että tarvittavia palveluja tuotetaan
925:                                                        yleisen terveydenhuollon piirissä. Yksityisten
926:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        laitosten toiminnan on katsottu täydentävän
927:         ryhtyä, jotta yksityisissä terveydenhuol-      näitä palveluita taaten potilaille myöskin va-
928:         lon yrityksissä olevat voimavarat saa-         pauden valita itse hoitajansa. Yksityinen lääkäri
929:         daan ohjattua yhtenäisesti suunnitellun        ammatinharjoittajana on lääkintäviranomaisten
930:         kansanterveystyön käyttöön ja että kun-        valvonnassa ja hänen tulee toiminnassaan nou-
931:         tien terveyslautakunnat saavat oikeuden        dattaa yleisiä hyväksyttyjä menettelytapoja.
932:         valvoa yksityistä terveydenhuoltoa ja             Yksityisten terveydenhuollon laitosten ei voi-
933:         ohjata sitä potilaiden terveyden kannalta      da katsoa olevan esteenä lääkäreiden hakeutu-
934:         hyödylliseen työhön?                           miselle terveyskeskus- ja sairaalavirkoihin ke-
935:                                                        hitysalueille. Valtaosa yksityispraktiikkaa har-
936:    Vas.tauksena· kysymykseen esitän kunnioitta-        joittavista lääkäreistä Suomessa toimii tämän
937: vasti seur·aavaa:                                      lisäksi jossakin virassa. Myöskään esimerkiksi
938:    Lääkintöhallitus on käsitellyt yksityisten sai-     terveyskeskuslääkäreiden viroista ei 1. 10. 1978
939: raanhoitolaitosten ja tutkimuslaitosten perus-         ollut Lapin läänissä yhtään ilman hoitajaa ja
940: tamista koskevat toimiluvat vuoden 1976 lop-           Pohjois-Karjalan läänissä oli vain 3 virkaa
941: puun saakka. Lailla yksityisistä sairaanhoito- ja      ilman hoitajaa kyseisenä ajankohtana.
942: tutkiiruislaitoksista annetun lain muuttamisesta          Erikoismaksuluokkajärjestely sekä eräiden
943:  (753/76) on toimilupien myöntäminen siii·-            sairaalalääkäreiden oikeus yksityisvastaanottoon
944: retty 1. 1. 1977 lukien lääninhallitusten tehtä-       ovat määrältään rajattuja ja ne on käsitettävä
945: väksi. Lain mukaan lupa voidaan myöntää,               osaksi lääkäreiden palkkausjärjestelyjä.
946: mikäli kyseessäolevan laitoksen perustaminen              Nykyisen lainsäädännön mukaan terveyslauta-
947: voidaan katsoa väestön terveydenhuollon kan-           kunnilla ei ole mahdollisuuksia ottaa suunni.~
948: nalta: tatkoitt,iksehmtikaiseksL Tarkoituksenmu-       telmissaan huomioon yksityisesti tuotettua
949: kaisuutt-a hatkittaessa yleensä. on otettu huo-        terveydenhuollon palveluja, mihin lääkintöhal-
950: mi<>Qn . paitsi paikallisten palveluiden tarve,        litus on kiinnittänyt huomiota mm. työtervey-
951: ~yQ.Skiii yleisten: · terveydenhuoltopalveluiden       denhuoltolakia valmisteltaessa. Asiaa pyritään
952: tatjonn~ssa tapahtuvat lisäykset ja· t:liiden sisäl-   edelleen selvittämään ministeriön toimesta.
953: lön k~nittäll1issuunriitelmat seuraavina vuosina.
954:       Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1978.
955: 
956:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläiärvi
957:                                               N:o 403                                              3
958: 
959: 
960: 
961: 
962:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
963: 
964:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        av högsta förvaltningsdomstolens motsatt.l
965: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ståndpunkt i fråga om negativa beslut som
966: av den 17 oktober 1978 'tili vederbörande           medicinalstyrelsen fattat på ovan nämnda
967: medlem av statsrådet för avgivande av svar          grunder.
968: översänt avskrift av följande av riksdagsman           Vid utvecklandet av hälsovården har prin-
969: Peltola m. fl. undertecknade spörsmål nr 403:       cipen varit att erforderliga tjänster produceras
970:                                                     inom ramen för den allmänna hälsovården.
971:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      De privata anstalternas verksamhet har ansetts
972:        ta för att resurserna vid privata hälso-     komplettera dessa tjänster samt garantera pa-
973:        vårdsföretag skall kunna dirigeras så,       tienterna frihet att själva bestämma vem som
974:        att de kan komma ett enhetligt planerat      sköter dem. En privat läkare som yrkesutövare
975:        folkhä1soarbete till godo samt att kom-      övervakas av medicinalmyndigheterna och han
976:        munernas hälsovårdsnämnder får rätt          skall i sin verksamhet iaktta allmänt godtagna
977:        att övervaka den privata hälsovården         förfaringssätt.
978:        och inrikta den på ett arbete som är            De privata hälsovårdsanstalterna kan inte
979:        nyttigt med tanke på patienternas            anses utgöra något hinder för läkare att söka
980:        hälsa?                                       tjänster vid hälsovårdscentraler och sjukhus
981:                                                     inom utvecklingsområdena. De flesta av de
982:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      läkare som utövar privatpraktik i Finland inne-
983: samt anföra följande:                               har dessutom tjänst. Av t.ex. läkartjänsterna
984:     Medicinalstyrelsen har behandlat tilistånden    vid hälsovårdscentralerna i Lapplands Iän var
985: tili inrättande av privata sjukvårds- och under-    ingen 1. 10. 1978 utan innehavare och i Norra
986: sökningsanstalter tili utgången av år 1976.         Karelens Iän var endast tre tjänster utan inne-
987: Genom en lag angående ändring av lagen om           havare vid nämnda tidpunkt.
988: privata sjukvårds- och undersökningsanstalter          Arrangemanget med specialavgiftsklasser
989: (753/76) överfördes beviljandet av tilistånd        samt vissa sjukhusläkares rätt till privatmottag-
990: räknat från 1. 1. 1977 tili länsstyrelsen. Enligt   ning har begränsats i kvantitativt hänseende och
991: lagen kan tilistånd beviljas om ifrågavarande       bör uppfattas som en del av Jäkarnas av-
992: anstalt är behövlig för befolkningens hälso-        löningssystem.
993: vård. Då man övervägt ändamålsenligheten hat           Enligt nuvarande lagstiftning har hälsovårds-
994: man i allmänhet utom behovet av loka! service       myndigheterna inga möjligheter att i sina
995: även beaktat de ökningar som sker i utbudet         planer beakta de hälsovårdstjänster som pro-
996: av allmän hä1sovårdsservice och planerna för        duceras privat, vid viiken fråga medicinalsty-
997: utvecklingen av dess innehåll under de följande     relsen fäst uppmärksamhet bl. a. vid bered-
998: åren. Den enhetliga praxis, som gällt beviljan-     ningen av lagen om företagshälsovård. Minis-
999: det av tillstånd, har i flere fall fördunklats      teriet försöker alltjämt utreda frågan.
1000:      Helsingfors den 14 november 1978.
1001: 
1002:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
1003:                                                1978 vp.
1004: 
1005: Kirjallinen kysymys n:o 404.
1006: 
1007: 
1008: 
1009: 
1010:                                    Järvilehto ym.: Eräiden kansanopistojen muuttamisesta ns. rau-
1011:                                        hankorkeakouluiksi.
1012: 
1013: 
1014:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
1015: 
1016:    Suomalaiset kansanopistot ovat toimineet               Opetusministeriö ei tiettävästi ole informoi-
1017: monipuolisia yleissivistäviä tietoja sekä erilaisia   nut kansanedustajia tällaisista kansanopistojen
1018: käytännön taitoja jakavina opinahjoina. Eräitä        luonteen ja oppisisältöjen oleelliseen muuttami-
1019: puolueopistoja lukuunottamatta kansanopistojen        seen tähtäävistä hankkeista. Mainitussa Sadan-
1020: luonne on ollut epäpoliittinen, ne ovat pyrki-        komitealiiton kirjelmässä esitetyt tiedot kai-
1021: neet lisäämään kansan sivistystasoa, tiedollisia      paavat mielestämme tarkistamista. Tuntuu ou-
1022: ja taidollisia valmiuksia rauhaarakastavaan,          dolta ajatella, että suppeat poliittiset järjestöt
1023: maata ja yhteiskuntaa rakentavaan työhön.             saisivat ministeriöiden suunnitelmista tietoja,
1024:    Suomen Sadankomitealiitto on esittänyt kan-        joita ei ole jaettu kansan valitsemille edusta-
1025: sanedustajille kirjelmän, jossa ehdotetaan mm.,       jille maan lakiasäätävässä elimessä.
1026: että jotkut kansanopistoista tulisi voida muut-           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
1027: taa rauhankorkeakouluiksi niiden suunnitel-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
1028: mien mukaisesti, joita opetusministeriössä on         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
1029: tehty. Kirjelmässä ei kuitenkaan ole tarkem-          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
1030: min selostettu mainittuja suunnitelmia. Siitä ei
1031: käy selville, mitä kansanopistoja aiottu muutos                 Onko Hallituksessa suunniteltu joi-
1032: koskisi. Myöskään opetussuunnitelmien sisäl-                 denkin kansanopistojen muuttamista ns.
1033: löstä, niiden mahdollisesta poliittisesta luon-              rauhankorkeakouluiksi, ja jos on,
1034: teesta ja ainevalikoiman mahdollisesta kapene-                  mitä kansanopistoja muutos tulisi
1035: misesta tai yksipuolistumisesta ei kirjelmä anna             koskemaan ja mikä tulisi olemaan täl-
1036: tietoa.                                                      laisten koulujen opetussuunnitelma?
1037:       Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1978.
1038: 
1039:          Ulla Järvilehto                   Georg C. Ehrnrooth           Eero Lattula
1040:          Raino Westerholm                 Jalmari Torikka               J. Juhani Kortesalmi
1041:          Erkki Korhonen                    Pekka Vilmi                  Ritva Laurila
1042:          Jorma Fred                      ·Lauri Impiö                   Juhani Saukkonen
1043:          Sauli: Hautala               · . Elly Sigfrids                 Aino Karjalainen ..
1044:          Veikko J. Matikkala               Kyllikki Stenros             Pentti Poutanen
1045:          Antero Juntumaa                   Einari Nieminen              Sylvi Saimo
1046:          Matti Maijala                     Veikko Pihlajamäki           Aili Vaittinen-Kuikka
1047:          Impi Muroma                       Mikko Asunta                 Ragnar Granvik
1048:          Kullervo Rainio                   Lasse Äikäs                  Väinö Raudaskoski
1049:          Eeva Kauppi                       P. Mäki-Hakola               Kerttu Hemmi ·
1050:          Heikki J artti                  · Lea Sutinen                  Tuure Junnila
1051: 
1052: 
1053: 
1054: 
1055: 087801345E
1056: 2                                             1978 vp.
1057: 
1058: 
1059: 
1060: 
1061:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1062: 
1063:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valtionavun saamisen eräänä ehtona kansan-
1064: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        opistolle on, että sillä on valtioneuvoston myön-
1065: olette 17 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-       tämä perustamislupa. Perustamislupahakemuk-
1066: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asi-       seen on sisällyttävä opiston työohjelma, josta
1067: anomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-       on käytävä ilmi mm. opiston laatu. Valtioneu-
1068: taja Järvilehdon ym. näin kuuluvasta kirjalli-       vosto vahvistaa myös työohjelman muutokset.
1069: sesta kysymyksestä n:o 404:                          Lisäksi opiston on kutakin työvuotta varten
1070:                                                      laadittava toimintasuunnitelma ja opetussuunni-
1071:           Onko Hallituksessa suunniteltu joi-        telma sekä perusoppijaksoa että kutakin kurssia
1072:        denkin kansanopistojen muuttamista ns.        varten. Edellä sanotun asetuksen 5 § :n mukaan
1073:        rauhankorkeakouluiksi, ja jos on,             johtokunta hyväksyy rehtorin esityksestä toi-
1074:           mitä kansanopistoja muutos tulisi          mintasuunnitelman ja opetussuunnitelmat, jotka
1075:        koskemaan ja mikä tulisi olemaan täl-         toimitetaan lääninhallituksen vahvistettaviksi.
1076:        laisten koulujen opetussuunnitelma?
1077:                                                          Edellä esitettyyn viitaten on todettava, että
1078:                                                      kansanopistojen opetussisältöjen määrääminen
1079:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tapahtuu opistotasolla. Kun kansanopistot ai-
1080: vasti seuraavaa:                                     van muutamaa kuntainliittojen omistamaa ja
1081:    Kansanopistojen valtionavusta annetun lain        Ahvenanmaan maakunnan omistamaa opistoa
1082: (556/69) mukaan karisanopisto on sisäoppilai-        lukuunottamatta ovat yksityisessä omistuksessa,
1083: tos, joka antaa yleissivistävää, yhteiskunnallista   ei hallituksella näin ollen olisi edes mahdolli-
1084: ja ammattisivistyksellistä opetusta ja harjoitus-    suutta muuttaa kansanopistojen laatua kysy-
1085: ta_ Maassamme on 86 kansanopistoa, joista 50         myksessä tarkoitetun mukaisesti. Mitään kysy-
1086: varsinaista kansanopistoa, 11 kansankorkeakou-       myksessä mainittuja opetusministeriössä laadit-
1087: lua ja 25 sellaista opistoa, jossa toimivat nämä     tuja suunnitelmia joidenkin kansanopistojen
1088: molemmat tasot.                                      muuttamisesta rauhankorkeakouluiksi ei ole ole-
1089:    Kansanopistojen valtionavusta annetun ase-         massa.
1090: tuksen ( 4/70) mukaan varsinaisessa kansan-              Sen sijaan Suomen Kansanopistoyhdistys -
1091: opistossa annetaan humanistista, yhteiskunnal-       Finlands Folkhögskolförening r.y. on 6. 4. 1978
1092: listaloudellista ja luonnontieteellistä opetusta.    opetusministeriölle jättämällään kirjelmällä eh-
1093: Opetusta voidaan antaa myös käytännöllisissä         dottanut, että yksi kansanopistoista muutettai-
1094: aineissa. Opetuksen tulee pyrkiä kohottamaan         siin keskitettyä kehitysmaatietoutta antavak-
1095: opiskelijan yleissivistystä ja edistämään hänen       si, kansainvälisyyskasvatukseen erikoistuneeksi
1096: jatko-opintojaan sekä kasvattamaan häntä yksi-       opistoksi. Tämän ehdotuksen toteutuminen riip-
1097: lönä ja yhteiskunnan jäsenenä. Opetuksessa ja         puu edellä mainituista syistä opistojen omasta
1098: kasvatuksessa on otettava huomioon opiskeli-          tahdosta.
1099: jan ikäkauteen soveltuvat kasvatukselliset pe-           Kansanopistolaitoksemme sopeutuminen uudis-
1100: riaatteet ja pyrittävä ohjaamaan häntä itsenäi-       tuvaan koulutusjärjestelmään ei suju ongelmit-
1101: seen ajatteluun ja opiskeluun. Kansankorkea-          ta. Niinpä se on jatkuvasti etsimässä uusia
1102: koulussa annettavan opetuksen tulee laajentaa         koulutustehtäviä. Opetusministeriössä on suun-
1103:  ja syventää opiskelijan edellä mainituilla ope-      niteltu asiantuntijaelimen asettamista selvitte-
1104:  tuksen aloilla saavuttamaa tieto- ja taitomää-       lemään kansanopistolaitoksen asemaa ja tehtä-
1105:  rää. Opetus voidaan asetuksen mukaan keskit-         viä muuttuvassa koulutuskentässämme. Tämän
1106:  tää myös määrättyihin aineisiin.                     asiantuntijaelimen asettaminen tulee ajankohtai-
1107:                                              N:o 404                                              3
1108: 
1109: seksi sen jälkeen, kun on asetettu valtioneu-      sä ( 7. 6. 19 78 ) mamlttu koko aikuiskoulu tuk-
1110: voston tekemässä aikuiskoulutuksen kehittämis-     sen kehittämisessä opetusministeriötä avustava
1111: ja suunnitteluperiaatteita koskevassa päätökses-   asian tuntijaorganisaatio.
1112:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1978.
1113: 
1114:                                                                        Ministeri Kalevi Kivistö
1115: 4                                             1978 vp.
1116: 
1117: 
1118: 
1119: 
1120:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1121: 
1122:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Tili ansökan om grundandet av folkhögskola
1123: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           skall fogas skolans arbetsprogram, varav skall
1124: velse av den 17 oktober 1978 tili vederböran-       framgå bl. a. läroanstaltens art. Statsrådet fast-
1125: de medlem av statsrådet översänt avskrift av        ställer även ändring av arbetsprogrammet. Där-
1126: följande av riksdagsman Järvilehto m. fl. ställda   utöver skall folkhögskolan för varje arbetsår
1127: spörsmål nr 404:                                    uppgöra verksamhetsplan samt läroplan för så-
1128:                                                     väl grundkursen som för varje annan kurs. En-
1129:          Har Regeringen planerat att ändra          ligt 5 § ovan nämnda förordning godkänner
1130:        några folkhögskolor tili s.k. fredshög-      direktionen på framställning av rektor verk-
1131:        skolor, och om så är fallet,                 samhetsplanen och läroplanerna, vilka insänds
1132:          vilka folkhögskolor skulle ändringen       tili länsstyrelsen för fastställelse.
1133:        gälla och hurudan läroplan skulle dessa          Med hänvisning tili ovan anförda bör konsta·
1134:        skolor ha?                                   teras, att innehållet i folkhögskolornas under-
1135:                                                     visning bestäms på dessa högskolors egen nivå.
1136:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Då folkhögskolorna, med undantag av några
1137: samt anföra följande:                               som ägs av kommunalförbund samt den folk-
1138:    Enligt lagen om statsunderstöd åt folkhög-       högskola som är i landskapet Alands ägo, är
1139: skolor ( 556/69) är folkhögskola en internat-       privatägda, skulle regeringen sålunda inte ens
1140: skola, som meddelar allmänbildande, social och      ha någon möjlighet att ändra folkhögskolornas
1141: yrkesbildande undervisning och övning. I vårt       art på det sätt som avses i spörsmålet. Det
1142: land finns 86 folkhögskolor, varav 50 egentliga     existerar inga i spörsmålet nämnda, av under-
1143: folkhögskolor, 11 folkakademier och 25 sådana       visningsministeriet uppgjorda planer på att
1144: högskolor i vilka båda dessa nivåer finns.          ändra vissa folkhögskolor till fredshögskolor.
1145:    Enligt förordningen om statsunderstöd åt            Däremot har Suomen Kansanopistoyhdistys
1146: folkhögskolor ( 4/70) meddelas vid egentlig         - Finlands Folkhögskoleförening r.y. i en tili
1147: folkhögskola humanistisk, socialekonomisk och       undervisningsministeriet 6. 4. 1978 inlämnad
1148: naturvetenskaplig undervisning. Undervisning        skrivelse föreslagit, att en folkhögskola skulle
1149: kan även meddelas i praktiska ämnen. Under-         ändras tili en folkhögskola som centraliserat
1150: visningen skall syfta tili att höja studerandes     meddelar information om utvecklingsländerna
1151: allmänbildning och främja hans fortsatta stu-       och specialiserar sig på fostran tili internatio-
1152: dier samt fostra honom som individ och sam-         nalitet. Genomförandet av detta förslag är av
1153: hällsmedlem. Vid undervisning och fostran skall     ovan nämnda orsaker beroende av folkhög-
1154: beaktas för studerandens ålder lämpliga peda-       skolornas egen vilja.
1155: gogiska principer och ges handledning tili själv-       Vårt folkhögskoleväsendes anpassning till det
1156: ständigt tänkande och studium. Undervisningen       reformerade utbildningssystemet sker inte prob-
1157: vid folkakademi bör öka och fördjupa den            lemfritt. Sålunda söker folkhögskoleväsendet
1158: kunskap och skicklighet som studerande upp-         oupphörligen nya utbildningsuppgifter. Vid un-
1159: nått inom ovan nämnda områden av undervis-          dervisningsministeriet har man planerat att till-
1160: ningen. Undervisningen kan enligt paragrafen        sätta ett sakkunnigorgan med uppgift att ut-
1161: koncentreras även tili vissa ämnen.                 reda folkhögskoleväsendets ställning och upp-
1162:    Ett av villkoren för erhållande av statsun·      gifter inom vårt förändringar underkastade ut-
1163: derstöd är, att för folkhögskolan finns av stats·   bildningsfält. Tillsättandet av denna sakkunnig-
1164: rådet beviljat tillstånd att grunda anstalten.      grupp kommer att aktualiseras efter tillsättan-
1165:                                             N:o 404                                            5
1166: 
1167: det av den i statsrådets beslut rörande utveck-   ganisationen, som skall vara undervisningsmi-
1168: lings- och planeringsprinciperna för vuxenut-     nisteriet behjälplig vid utvecklandet av hela
1169: bildningen ( 7. 6. 1978) nämnda sakkunnigor-      vuxenutbildningen.
1170:      Helsingfors den 29 november 1978.
1171: 
1172:                                                                      Minister Kalevi Kivistö
1173: 
1174: 
1175: 
1176: 
1177: 087801345E
1178:                                                1?78 vp.
1179: 
1180: Kirjallinen kysymys n:o 405.
1181: 
1182: 
1183: 
1184: 
1185:                                    Aalto ym.: Säteilyturvallisuuslaitoksen pikaisesta siirtämisestä
1186:                                       Hämeenlinnaan.
1187: 
1188: 
1189:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1190: 
1191:    Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1977        työllisyysnäkökohdat. Hämeenlinnassa ei ole
1192: eduskunta hyväksyi siirtomäärärahan 200 000           tällä hetkellä merkittävämpiä rakennushankkeita
1193: markkaa säteilyturvallisuuslaitoksen Hämeenlin-       suunnitteilla taikka rakenteilla. Esimerkiksi Hä-
1194: naan siirron valmistelua ja suunnittelua varten.      meenlinnan kaupungissa tyottom1en maara
1195: Budjetin perusteluissa todettiin, että säteilytur-    ylti kuluvan vuoden syyskuussa yli 1 400:n,
1196: vallisuuslaitos siirretään Hämeenlinnaan vuo-         mikä merkitsee noin 7,5 prosenttia työvoi-
1197: teen 1981 mennessä, ja että tarkoituksena on          masta. Rakenteilla olevien rakennushankkeiden
1198: ensi tilassa selvittää säteilyturvallisuuslaitoksen   valmistuttua aivan lähitulevaisuudessa työttö-
1199: Hämeenlinnaan siirtämiseen liittyvät henkilö-         mien määrä tulee voimakkaasti kasvamaan ja
1200: kunnan asemaa koskevat kysymykset. V aitio-           noussee ensi talvikautenakjn viime talvikauden
1201: neuvosto päätti niinikään vuonna 1976, että           huippulukemiin eli 12 prosenttiin. Tämän vuok-
1202: aloitetaan suunnittelu säteilyturvallisuuslaitok-     si säteilyturvallisuuslaitoksen suunnittelu ja ra-
1203: sen siirtämiseksi Hämeenlinnaan.                      kentamisen aloittaminen eduskunnan päätöksen
1204:    Valtiovarainministeriön kokoamissa hallin-         mukaisesti Hämeenlinnaan olisi kiireellinen
1205: nonalojen investointisuunnitelmissa vuosille          toimenpide.
1206: 1978-82 esitettiin säteilyturvallisuuslaitoksen          Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
1207: rakentamista Hämeenlinnaan vuosina 1978-81.           §: n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
1208:    Hämeenlinnan kaupunki on monella tavalla           neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1209: varautunut säteilyturvallisuuslaitoksen rakenta-      seuraavan kysymyksen:                            ,
1210: miseen Hämeenlinnaan tarjoamalla eri tontti-
1211: vaihtoehtoja ja varautumaHa hoitamaan laitok-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
1212: sen henkilökunnan perheiden asunto-, koulu- ja               säteilyturvallisuuslaitoksen suunnittelun
1213: päivähoitokysymyksiä.                                        ja rakentamisen kiirehtimiseksi eduskun-
1214:    Säteilyturvallisuuslaitoksen pikaista suunnit-            nan päätöksen mukaisesti Hämeenlin-
1215: telua ja rakentamista Hämeenlinnaan painotta-                nan kaupunkiin?
1216: vat monien tärkeiden syiden ohella myöskin
1217:       Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1978.
1218: 
1219:          Lyyli Aalto                     Lasse Äikäs                    Saara Mikkola
1220:          Aarne Koskinen                  Ulla Järvilehto                Hannu Tenhiälä
1221:          Helge Siren                     Ulla Puolanne                  Eino Grönholm
1222: 
1223: 
1224: 
1225: 
1226: 0878012690
1227: 2                                             1978 vp.
1228: 
1229: 
1230: 
1231: 
1232:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1233: 
1234:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hajasijoituksen suunnittelu kokonaisuutena,
1235: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        ja niin myös säteilyturvallisuuslaitoksen osalta,
1236: olette 17 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-       hidastui, kun vuoden 1978 tulo- ja menoar-
1237: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     vioon ei otettu sitä koskevia määrärahoja.
1238: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja         Vaitioneuvoston antama siirronsuunnittelu-
1239: Lyyli Aallon ym. näin kuuluvasta kirjallisesta       määräys (4. 11. 197 6) samoin kuin eduskun-
1240: kysymyksestä n:o 405:                                nan päätös vuoden 1977 tulo- ja menoarvion
1241:                                                      hyväksymisen yhteydessä ovat kuitenkin edel-
1242:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      leen voimassa. Myönnetystä siirtomäärärahasta
1243:        säteilyturvallisuuslaitoksen suunnittelun     on suurin osa edelleen käyttämättä.
1244:        ja rakentamisen kiirehtimiseksi edus-            Vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesityksessä
1245:        kunnan päätöksen mukaisesti Hämeen-           on esitetty eräitä uusia hajasijoitustoimia. Tä-
1246:        linnan kaupunkiin?                            mä on antanut perusteita myös säteilyturvalli-
1247:                                                      suuslaitoksen hajasijoittamisen suunnittelun jat-
1248:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kamiselle. Valtiovarainministeriö onkin vuoden
1249: vasti seuraavan:                                     1979 tulo- ja menoarvioesityksen antamisen
1250:    Valtioneuvosto päätti 4. 11. 1976 käynnistää      jälkeen neuvotellut sekä säteilyturvallisuuslai-
1251: toimenpiteet säteilyturvallisuuslaitoksen siirtä-    toksen että sosiaali- ja terveysministeriön edus-
1252: miseksi Hämeenlinnaan. Samalla laitos määrät-        tajien kanssa suunnitteluprojektin jatkamisesta.
1253: tiin valmistelemaan suunnitelma laitoksen siir-      Tarkoituksena on käynnistää jatkosuunnittelu
1254: tämiseksi vuoteen 1981 mennessä. Suunnitel-          siltä pohjalta, että siirto toteutetaan alkuperäi-
1255: maan tuli sisältyä uuden toimitalon perustamis-      sessä muodossaan, mutta siirtoaikatauluun teh-
1256: suunnitelma, selvitys siirron yleiseksi organisoi-   dään viivytyksen aiheuttamat tarkistukset.
1257: miseksi tarvittavista toimenpiteistä ja siirron         Myös henkilöstön asemaa koskeva selvitys-
1258: kustannusarvio.                                      työ on ollut keskeytyksissä vuoden 1978 tulo-
1259:    Säteilyturvallisuuslaitoksen Hämeenlinnaan        ja menoarvioesityksen antamisen jälkeen. Selvi-
1260: siirtoa suunnitteleva projektiorganisaatio muo-      tystyö on valtiovarainministeriössä kuitenkin jo
1261: dostettiin siten, että suunnittelutyö käynnistet-    käynnistetty uudelleen ja ministeriön tarkoituk-
1262: tiin kolmen projektiryhmän ja niiden työsken-        sena on luoda näiden selvitysten pohjalta jär-
1263: telyä ohjaavan johtoryhmän puitteissa. Valtion       jestelmä, jonka puitteissa niin siirtyvän henki-
1264: tulo- ja menoarviossa vuodelle 1977 eduskunta        löstön ongelmiin kuin entiselle sijaintipaikka-
1265: hyväksyi siirtomäärärahan 200 000 markkaa            kunnalle jäävän henkilöstön uudelleensijoituk-
1266: säteilyturvallisuuslaitoksen Hämeenlinnaan siir-     seenkin on mahdollista saada henkilöstön oikeu-
1267: ron suunnittelua varten. Suunnittelu käynnistyi      det turvaavat ratkaisut.
1268: vuoden 1977 alussa.
1269:      Helsingissä marraskuun 17 päivänä 1978.
1270: 
1271: 
1272:                                                                             Ministeri Esko Rekola
1273:                                                 N:o 405                                                   3
1274: 
1275: 
1276: 
1277: 
1278:                            T i 11   R i k s d a g en s    He r r    T a 1 m a n.
1279: 
1280:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Planeringen av omlokaliseringen som helhet,
1281: anger har Ni, Henr Talman, med Eder skri-                och likaså för strålsäkerhetsinstitutets del, för-
1282: velse av den 17 oktober 1978 tili vederbörande           dröjdes då inga anslag för ändamålet intogs i
1283: medlem av statsrådet för avgivande av svar               statsförslaget för år 1978.
1284: översänt avskrift av följande av riksdagsleda-              Statsrådets förordnande om planering av
1285: mot Lyyli Aalto m.fl. undert:ecknade spörsmål            flyttningen ( 4. 11. 1976) är, liksom även riks-
1286: nr 405:                                                  dagens beslut i samband med att statsförslaget
1287:                                                          för år 1977 godkändes, dock alltjämt i kraft.
1288:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vidc           Av det beviljade anslaget är största delen allt-
1289:         ta för att, i enlighet med riksdagens            jämt oanvänd.
1290:         beslut, påskynda planeringen och byg-               I statsverkspropositionen för år 1979 har
1291:         gandet av strålsäkerhetsinstitut:et i Ta-        föreslagits en del nya omlokaliseringsåtgäroer.
1292:         vastehus stad?                                   Detta har gjort det möjligt att fortsätta även
1293:                                                          planeringen av st:rålsäkerhetsinsti:tutets omlo-
1294:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            kalisering. Finansministeriet har också, efter
1295: samt anföra följande:                                    det att statsverkspropositionen för år 1979 av-
1296:    Statsrådet beslöt 4. 11. 197 6 vidta åtgärder         låtits, förhandlat med företrädare för såväl
1297: i syfte att flytta strålsäkerhetsinstitutet tili Ta-     strålsäkerhetsinstitutet som social- och hälso-
1298: vastehus. Samtidigt bestämdes att institutet             vårdsminist:eriet om fortsättande av planerings-
1299: skulle utarbeta en plan för flyttningen, som             projektet. Avsikten är att inleda en fortsatt pla-
1300: skulle ske före utgången av år 1981. I planen            nering utgående från tanken att flyttningen
1301: skulle ingå en anläggningsplan för dlen nya              skall genomföras i dess ursprungliga form, men
1302: byggnaden, en ut:redning av de åtgärder som              att av dröjsmålet påkallade justeringar i flytt-
1303: borde vidtas för allmän organisering av flytt-           ningStidtabellen görs.
1304: ningen och en beräkning av kostnaderna för                  Även utredningen av personalens ställning
1305: flyttningen.                                             avbröts efter det att 1978 års statsverkspropo-
1306:    Projektorganisationen för planering av strål-         sition avläts. Utredningsarbetet har dock redan
1307: säkerhetsinstitutets flyttning tili Tavast:ehus ut-      inletts på nytt i finansministeriet, och ministe-
1308: formades så att planeringsarbetet inleddes inom          riet har för avsikt att, på basen av denna ut-
1309: ramen för t're projektgrupper och en lednings-           redning, skapa ett system, inom ramen för vil-
1310: grupp, viiken sisthämnda styrde de förstnämn-            ket det är möjligt att nå fram tililösningar som
1311: das arbete. I statsförslaget för år 1977 god-            tryggar personalens 'rättigheter såväl med av-
1312: kände riksdagen ett reservationsanslag om                seende på den flyttande personalens problem
1313: 200 000 mk för planering av strålsäkerhets-              som med avseende på omplaceringen av den
1314: institutets flyttning tili Tavastehus. Planeringen       personai som stannar på den tidigare förlägg-
1315: kom i gång i början av år 1977.                          ningsorten.
1316:       Helsingfors den 17 november 1978.
1317: 
1318: 
1319:                                                                                    Minister Esko Rekola
1320:                                                 1978 vp.
1321: 
1322: Kirjallinen kysymys n:o 406.
1323: 
1324: 
1325: 
1326: 
1327:                                   · Aalto ym.: Hämeen lääninvankilan rakentamisesta Hämeenlin-
1328:                                        naan.
1329: 
1330: 
1331:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1332: 
1333:    Hämeen lääninvankilan · i:akentatninen Hä-           nan keskus- ja lääninvankilan teolli8uush1}1li:n
1334: meenlinnaan bn sisältynyt valtiovarainministe-          rakentamista vuonna 1978 sekä parantolaosas-
1335: riön 'kokoamiin valtion hallinnonalojen inves-          ton rakentamista vuosina 1978~80. Inves-
1336: tointisuunnitelmiin seuraavasti:                        tointisuunnitelmissa vuosille 1979-82 ei mai-
1337:    Ohjelmassa vuosille 1974~78 määr1irahava-            nittuja kohteita enää esitetty.                 .
1338: raukset sijoit'tuivat vuosille· 197 tt--:-77.              Taloudelliset näkökohdat puoltavat lää.nin-
1339:    Ohjelmassa vt!osille 1975-79 määrärahava-            vankilan säilyttämistä edelleen Hämeenliimass~.
1340: raukset sijoittuivat vuosille 1975~77.                  Käyttökelpoisin ratkaisu olisi kaupunginhalli-
1341:    Ohjelmassa vuosille 197 6-80 määrärahava-            tuksen käsityksen mukaan lääninvankilan sijoit-
1342: raukset sijoittuivat vuosille 1977-79.                  taminen Pikku-Parolaan keskusvankilan välit-
1343:    Hallinnonalojen       inves.tointisuunnitelmissa .   tömään läheisyyteen. Hämeenlinnan kaupunki
1344: vuosille 1977--'81 ja 1978~82 Jääuinvankilan            on lupautunut lwrvauksetta luovuttamaan van-
1345: rakentamista esitettiin Kylmäkoskelle.                  kilan tarvitseman maa-alueen. Tämä vaihtoehto
1346:    Hämeenlinnan kaupunginhallitus on vuosit-            merkitsisi huomattavia kustannussäästöjä, kos-
1347: tain ohjelmista lääninhallitukselle antamissaan         ka rakennukset voitaisiin ilmeis·esti yhdistää sa-
1348: lausunnoissa kiirehtinyt lääninvankilan rakenta-        maan lämpökeskukseen ja huoltaa samasta kes-
1349: mista Hämeenlinnaan ja korostanut rakentami-            kuskeittiöstä. Lääninvankilaosaston rakentami-
1350: sen taloudellisuutta nykyisen keskusvankilan            nen jo olevan keskusvankilan yhteyteen mak-
1351: yhteyteen muihin vaihtoehtoihin verrattuna.             saa merkittävästi vähemmän kuin minkä tulee
1352:     Oikeusministeriöön asiassa on oltu yhtey-           maksamaan kokonaan uuden vankilayksikön ra-
1353: dessä jo lokakuussa 1974 kaupunginhallituksen           kentaminen. Tarvitaan periaatteessa vain muu-
1354: lähettäessä asiaa koskevan muistion oikeusmi-           rilla ympäröity n. 100-150 sellin asunto-osas-
1355: nisteriölle.                                            to, joka yhdistetään vankilan muihin, jo ole-
1356:     Vankeirrhoitolaitoksen ylijohtajalle K. J.          viin toimintoihin ja laitteisiin. Uusi vankila ra-
1357: Långille esiteltiin Hämeenlinnassa tammikuus-           kennettuna maaseudulle vaatii edellä mainitun
1358:  sa 1975 tarjolla olevia maa-alueita.                   asuntolan lisäksi hallintorakennuksen, työhuo-
1359:     Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston pyyn-        neet, vapaa-ajantilat ja kaikki huoltoon tarvit-
1360:  nöstä kaupunginhallitus antoi 3. 6. 1975 lau-          tavat tilat ja laitteet, jolloin on muistettava
1361:  suntonsa ns. pienen tutkintovankilan toiminta-         ottaa huomioon mm. vesi- ja viemärilaitosten
1362:  mallista, jossa lausunnossaan kaupunginhallitus        rakentaminen puhdistamoineen ja niiden yllä-
1363:  kiirehti lääninvankilan rakentamista Hämeenlin-        pito. Henkilökunnalle on rakennettava asunnot
1364:  naan.                                                  ja laitokseen on palkattava johtoporras. Jatku-
1365:     Kaupunginhallitus on edelleen uudistanut esi-       vat uudesta vankilasta aiheutuvat ylläpitokus-
1366:  tyksensä lääninvankilan rakentamisesta oikeus-         tannukset lisäävät uuden vankilayksikön raken-
1367:  ministeriölle huhtikuussa 1976 ja kesäkuussa           nushankkeen epätaloudellisuutta. Säästöä toisi
1368:  1977. Oikeusministeri Salolle ja ylijohtaja            myös kuljetusten keskittäminen ja hoitaminen
1369:  Långille esiteltiin lääninvankilan rakentamista        osin yhteisellä kuljetuskalustolla sekä yhteiset
1370:  Hämeenlinnaan puoltavia näkökohtia 22. 8.              vartiointijärjestelyt.
1371:  1977·                                                     Vaikka lääninvankila otettaisiinkin eri hallin-
1372:     Valtion hallinnonalojen investointisuunnitel-       toon keskusvankilan alaisuudesta, merkitsisivät
1373:  missa vuosille 1978-82 esitettiin Hämeenlin-           edellä mainitut yhteistoimintamahdollisuudet
1374: 087801230R
1375: 2                                                   1978 vp.
1376: 
1377: henkilökuntavoimavarojen määrällistä saastoa.              arvimtun kaksi vuotta sitten 28 milj. mk ja
1378: Edellä mainituille taloudellisille seikoille on            kun valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa
1379: pantava erittäin suuri paino silloin, kun valtio-          on esitetty 150 000 markkaa pelkän tontin
1380: valta kaikessa korostaa valtiontalouden säästö-            hankkimiseksi lääninvankilaa varten Kylmäkos-
1381: linjaa.                                                    kelta, on edellä olevaan viitaten lääninvankilan
1382:      Mikäli nykyisen keskusvankilan aluetta sopi-          rakentaminen Hämeenlinnaan huomattavasti ta-
1383: vasti laajennettuna ei katsota oikeaksi läänin-            loudellisempi ja tarkoituksenmukaisempi rat-
1384: vankilan sijoitusvaihtoehdoksi, on Hämeenlin-              kaisu.
1385: nan kaupunki tarjonnut käytettäväksi toisena                  Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
1386: ratkaisuna korvauksetta alueen valtatie lO:n               § :n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
1387: varrelta. Henkilökunnan asuntojen rakentami-               neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1388: seksi on Hämeenlinnassa monipuoliset edelly-               seuraavan kysymyksen:
1389: tykset ja kaupunki on voinut tarjota mm. pien-
1390: talotontteja kysyntää vastaavasti._. Nykyisestä                      Mihin .toimenpiteisiin Hallitus. ryhtyy
1391: henkilökunnasta n. 80 % :lla on oma asunto.                       Hämeen lääninvankilan rakentamiseksi
1392:  •.. Mikäli. lääninvankila . siirrettäisiin .. Kylmäkos-          Hämeenlinnaan edullisempien rakentac
1393: kelle, siitä aiheutuisi nykyiselle henkilökunnal-                 mis- ja käyttökustannusten vuoksi mm.
1394: le ja heidän perheilleen erittäin suuria vaikeuk-                 ottamalla huomioon sen, että Hämeen-
1395: sia.                                                              linnan kaupunki .on tarjonnut korvimk-
1396:      Kun otetaan huomioon, että lääninvankilan                    setta valtiolle vankilan rakentamiseen
1397: Kylmäkaskelle rakentamisen kustannusarvioksi                      tarvi.ttavan maa-alueen?
1398:       Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1978.
1399: 
1400:           Lyyli Aalto                        Aarne Koskinen                 Ulla Järvilehto
1401:                         Saara Mikkola                               Ulla Puolanne
1402:                                                                                                       3
1403: 
1404: 
1405: 
1406: 
1407:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1408: 
1409:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        · Valtaosa Hämeen ·läänin alueella tällä het~
1410: mainitussa tarkottuksessa Te, Helita· Puhemies,      kellä olevista hieman yli 850 vllrikipaikastaon
1411: olette l7 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn            Hämeenlinnassa ja Riihimäellä~ Hämeenlinnassa
1412: kirjeenne n:o 2067 ohella toimittanut valtio~        on tällä· hetkellä yhteensä 434 vankipaikkaa,
1413: neuvoston asianomaiselle jäsenelle· jäljennöksen     joista 92 paikkaa on Hämeenlinnan keskus- ja
1414: kansanedustaja Lyyli Aallon ym. kirjallisesta        lääninvankilan alaisissa kahdessa työsiirtqlåssa.
1415: kysymyksestä n:o 406, jossa tiedustellaari:             Suoritettujen selvitysten mukaan lääninvari-
1416:                                                      kilapaikkojen tarve Hämeen läänissä painottuu
1417:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy      läänistä tulevien vankien asuin- ja syytepaikka-
1418:        Hämeen lääninvankilan rakentamiseksi          kuntien mukaisen jakautuman perusteella tOi-
1419:        Hämeenlinnaan edullisempien rakenta-          saalta Tampereen ja toisaalta Lahden seudulle.
1420:        mis- ja käyttökustannusten vuoksi mm.         Lahdesta ja sen lähikunnista tulevat vangit olisi
1421:        ottamalla huomioon sen, että Hämeen-          tarkoituksenmukaista sijoittaa vankilaan, joka
1422:        linnan kaupunki on tarjonnut korvauk-         samalla palvelisi Kaakkois-Suomen tarpeita.
1423:        setta valtiolle vankilan rakentamiseen        Tällainen laitos tulisi toteutuessaan olemaan
1424:        tarvittavan maa-alueen?                       oikeusministeriön investointisuunnitelmiin sisäl-
1425:                                                      tyvä Kymen lääninvankila. Tämän johdosta tu-
1426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lee uuden Hämeen lääninvankilan palvella ni-
1427: vasti seuraavaa:                                     menomaan Tampereen seudun säilytyspaikka-
1428:    Oikeusministeriössä on 1970-luvulla suoritet-     tarvetta. Lisäksi on otettava huomioon, että
1429: tu selvityksiä lääninvankilapaikkojen tarpeesta      Länsi-Suomessa on tutkiotavankien säilytystiloja
1430: sekä tarvittavien uusien laitosten sijoituspaikka-   vain Turussa ja Vaasassa. Tästä syystä Toija-
1431: kysymyksistä.                                        lassa sijaitsi usean vuosikymmenen ajan vanki-
1432:    Hämeen lääninvankilan rakentaminen on             asema vanginkuljetuksen järjestämistä varten.
1433: kuulunut kuluvalla vuosikymmenellä oikeusmi-            Investointimenojen osalta ei lääninvankilan
1434: nisteriön hallinnonalan investointisuunnitelmiin.    sijoittamisella nykyisen keskusvankilan välittö-
1435: Nykyinen lääninvankila sijaitsee entisöitävän        mään läheisyyteen saavutettaisi merkittäviä kus-
1436: Hämeen vanhan linnan museoalueella, minkä            tannussäästöjä, koska keskusvankilan nykyisen
1437: johdosta se ei voi häiriöttä jatkaa toimintaansa.    lämpökeskuksen ja muiden huoltotilojen kapa-
1438: Lisäksi laitos on kooltaan liian pieni Hämeen        siteetti ei ole riittävä näin laajennetun laitoksen
1439: läänin tarpeisiin.                                   tarpeisiin. Työhuonetilat ovat jo nykyisin riit-
1440:    Sen jälkeen kun oikeusministeriön inves-          tämättömät keskusvankilan paikkamäärään näh-
1441: tointisuunnitelmiin on sisältynyt uuden läänin-      den, joten tältäkään osin ei saavutettaisi sääs-
1442: vankilan rakentaminen, ovat useat Hämeen lää-        töjä. Uuteen lääninvankilaan on rakennettava
1443: nin kunnat ilmoittaneet voivansa osoittaa so-        tilat mm. vankien vapaa-aikatoimintoja varten,
1444: pivan maa-alueen lääninvankilan rakentamista         vaikka laitos sijoitettaisiinklo keskusvankilan
1445: varten. Kylmäkosken kunta kääntyi asian joh-         yhteyteen.
1446: dosta vuonna 1971 oikeusministeriön puoleen,            Voidaankin todeta, että uuden lääninvankilan
1447: tarjoten vankilan sijoituspaikaksi 12 kilometrin     sijoittaminen Hämeenlinnaan olisi rakentamis-
1448: etäisyydellä Toijalasta Turku-Tampere valta-         ja käyttökustannuksiltaan edullisin vaihtoehto
1449: tien välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa maa-     vain, jos keskusvankilan ja lääninvankilan yh-
1450: aluetta. Sittemmin ovat mvös Hämeenlinnan ja         teishallinto edelleen säilytettäisiin. Tällöin saa-
1451: Toijalan kaupungit ,sekä Tuuloksen kunta esit-       vutettaisiin investointimenoissa säästöjä hallin-
1452: täneet lääninvankilan rakentamista alueelleen.       to- yms. tilojen osalta sekä vuosittaisissa käyt-
1453: 4                                             1978 vp.
1454: 
1455: tömenoissa lähinnä hallintohenkilökunnan palk-       minen ole suotavaa. Vankeinhoitolaitoksen in-
1456: kausmenoissa.                                        vestointisuunnitelmissa on pidetty tavoitteena
1457:    Periaatepäätöstä uuden lääninvankilan sijain-     laitospaikkojen tasaista jakaantumista maantie-
1458: tipaikkakunnasta tehtäessä ei kuitenkaan ole         teellisesti eri alueilta tulevia vankimääriä vas-
1459: voitu rajoittua pelkästään rakentamis- ja käyt-      taavasti.                                       _
1460: tömenoihin. Tarkastelun kohteena ovat lisäksi           Tarkasteltaessa lääninvankilan taloudellista
1461: olleet vankeinhoidolliset näkökohdat sekä lai-       merkitystä sijaintipaikkakunnalle voidaan tällai-
1462: toksen taloudellinen merkitys sijoituspaikka-        sella laitoksella todeta olevan huomattava mer-
1463: kunnalle.                                            kitys asukasmäärältään pienelle kunnalle, jossa
1464:    Vankeinhoidolliset syyt puoltavat uuden lää-      ei ennestään ole valtion laitoksia.
1465: ninvankilan muodostamista hallinnollisesti . itse-      Lääninvapkilan sijoittamisesta . muuiftlle kuin
1466: näiseksi laitokseksi. Uuden lääninvankilan, jon-     Häme~nlinnaan aiheutuvat. henkilöstöjärjestelyt
1467: ka.. paikkaluvuksi on alustavasti suupniteltu        on hoidettavissa ... vapaaehtoisten siirtymisten
1468: 180 1 sijoittaminen Hämeenlinnan keskusvanki-        kautta sekä henkilöstön ns. luonnollisen pois-
1469: lan yhteyteen merkitsisi vankilan valvonnan          tuman johdosta avoimeksi tulevia virkoja ja
1470: ja eri toimintojen ohjauksen kannalta liian suu-     toimia siirtämällä. Lisäksi oikeusministeriössä
1471: ren yksikön muodostamista.                           on suunniteltu Hämeenlinnaan rakennettavaksi
1472:    Keskusvankilassa on tällä hetkellä vankila-       nykyisen vankiparantolan korvaava sairasosasto,
1473: osastot erikseen mies- ja naisvankeja varten.        minkä johdosta henkilöstötarve jonkin verran
1474: Jos vankilan yhteyteen sijoitettaisiin lisäksi en-   kasvaa.
1475: sisijaisesti tutkintavankien säilyttämiseen tar-        Edellä esitettyjen ennen muuta vankeinhoi-
1476: koitettu lääninvankila, monimutkaistuisi laitok-     dollisten ja alueellisten näkökohtien johdosta
1477: sen toiminta entisestään, koska tutkintavangit       hallitus on päätynyt sijoituspaikkakysymyksessä
1478: on pidettävä erillään muista vangeista.              ratkaisuun, jonka mukaan Hämeen lääninvan-
1479:    Vankeinhoitolaitoksen toiminnan kannalta ei       kila sijoitetaan Kylmäkosken kuntaan.
1480: vankipaikkojen voimakas alueellinen keskitty-
1481:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
1482: 
1483:                                                                     Oikeusministeri Paavo Nikula
1484:                                                N:o 406                                                5
1485: 
1486: 
1487: 
1488: 
1489:                             Till Riksdagens Herr Talman.
1490: 
1491:   I det. sy:fte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Stö~sta delen av de något övef 850 fång~
1492: anger har Ni, Herr Talman:, med Eder skrivelse       platserna inom··Tavastehus läns· område finn~ ··i
1493: nr 2067 av den 17 oktober 1978 tili vedef·           Tavastehus och Riihimäki. I Tavastehus finns
1494: börande medlem av statsrådet för ·avgivande av       för ilärvarande sammanlagt 4.34 fångplafser;
1495: svar översänt avskrift av följande av riksdags-      av vilka 92 platser fihns i de två arbetskolönier
1496: man Lyyli Aalto m. fl. undertecknade spörsmål        som lyder tinder central- och länsfängelset i
1497: nr 406:                                              T avastehus.                                ·
1498:                                                         Enligt utredningarna är behovet av: läns-
1499:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       fängelseplatser i Tavasfehus Iän, på basen av
1500:        ta för att bygga Tavastehus länsfängelse      fördelningen enligt bonings- och åt.alsorter för
1501:        i Tavastehus till följd av de fördelak-       fångarna från länet, å ena sidan koncentrerat
1502:        tigare byggnads- och driftskostnaderna,       tili T ammerfors-trakten och · å andra sidah till
1503:        bl. a. med beaktande av att Tavastehus        Lahtis-trakten. Det vore ändamålsenligt atf
1504:        stad vederlagsfritt erbjudit staten ett       placera de fångar som kommer från Lahtis och
1505:        erforderligt markområde för byggande          närbelägna kommuner i ett fängelse, som såm-
1506:        av fängelset?                                 tidigt skulle ·betjäna ·· sydöstra Finlands b.ehov.
1507:                                                      En sådan anstalt skulle, oin den förverkligas,
1508:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        vara Kymmene länsfängelse, som ingår i justi-
1509: samt anföra följande:                                tieministeriets investeringsplaner. Därför hör
1510:    I justitieministeriet har på 1970-talet utretts   T avastehus nya länsfängelse betjäna uttryck-
1511: behovet av länsfängelseplatser samt frågan om        ligen Tammerfors-traktens ·behov av förvarings-
1512: förläggningsorten för erforderliga nya anstalter.    platser. Vidare bör det beaktas att västra Fin-
1513:    Byggandet av Tavastehus länsfängelse har          land har förvaringsutrymmen för rannsaknings-
1514: under innevarande årtionde ingått i investe-         fångar endast i Åbo och Vasa. Av denna orsak
1515: ringsplanerna inom justitieministeriets förvalt-     fanns i Toijala under flera årtionden en fång-
1516: ningsområde. Det nuvarande länsfängelset är          station för anordnande av fångtransporter.
1517: beläget på gamla Tavastehus slotts museiom-             För investeringsutgifternas del skulle inga
1518: råde. Då slottet restaureras kan fängelset inte      avsevärda kostnadsinbesparingar uppnås genom
1519: fortsätta sin verksamhet utan störningar. Vida-      att länsfängelset placeras i omedelbar närhet
1520: te är anstalten för liten för T avastehus läns       av centralfängelset, eftersom centralfängelsets
1521: behov.                                               nuvarande värmecentral och övriga serviceut-
1522:    Efter det att byggandet av ett nytt läns-         rymmen inte har en tiliräckligt stor kapacitet
1523: fängelse intagits i justitieministeriets investe-    för en sålunda utvidgad anstalts behov. Arbets-
1524: ringsplaner har flera kommuner inom Tavaste-         utrymmena är redan för närvarande otillräck-
1525: hus Iän meddelat att de kan anvisa ett lämpligt      liga med hänsyn tili antalet platser i central-
1526: markområde för uppförande av länsfängelset.          fängelset, varför man inte heller tili denna del
1527: Kylmäkoski kommun vände sig år 1971 tili             skulle uppnå några inbesparingar. I det nya
1528: justitieministeriet och erbjöd ett område för        länsfängelset borde utrymmen byggas bl. a. för
1529: fängelset på 12 kilometers avstånd från Toi-         fångarnas fritidsverksamhet, även om anstalten
1530: jala, i omedelbar närhet av huvudvägen Åbo-          skulle placeras i anslutning tili centralfängelset.
1531: Tammerfors. Sedermera har även Tavastehus               Det kan därför konstateras att placeringen
1532: stad och Toijala stad samt Tuulos kommun             av det nya länsfängelset i T avastehus skulle
1533: föreslagit att länsfängelset skulle byggas på        vara det fördelaktigaste alternativet för bygg-
1534: deras områden.                                       nads- och driftskostnadernas del endast om
1535: 087801230R
1536: 6
1537: 
1538: centralfängelsets och länsfängelsets gemensam-        Med tanke på fångvårdsväsendets verksam-
1539: ma förvaltning alltjämt bibehålls. Härvid skulle het är det inte önskvärt med en starkt regional
1540: man uppnå inbesparingar i investeringsutgifter- koncentration av fångplatser. I fångvårdsväsen-
1541: na bl. a. för administrativa o.a.dyl. utrymmens dets investeringsplaner har man haft som mål
1542: del samt i de årliga driftsutgifterna, främst i att fördela anstaltsplatserna geografiskt sett
1543: den administrativa personalens löneutgifter.        jämnt och i motsvarighet tili antalet fångar
1544:     Då man fattade principbeslutet om det nya från olika områden.
1545: länsfängelsets förläggningsort, kunde man dock        Då man granskar länsfängelsets ekonomiska
1546: inte inskränka sig tili endast byggnads." .och , betydelse för förläggningsorten kan man konsta-
1547: driftsutgifterna. Fångvårdssynpunkter samt an- tera, atlt en dylik anstalt har en avsevärd bety-
1548: stalrens. ~~onomiska bety<lelse. för förläggnirrgs- delse för en kommun 59m har ·eJ;t)ågt ipyånar-
1549: oitell.. har därtill varit föremål för gra~skning, tal oc}l där ..det inte , redan fi1111s; statliga ~11:
1550:   . Fångvård~skäl talar för att det nya .läns: stalter.              .           ·.     . ·          · ·
1551: fängelset borde göras tili en i administrativt         Personalarrangemangen ··tili följd av att .iän:s-
1552: hänseeride självständig anstalt. Placeringen av fängelset placeras någonannanstans än i Javas-.
1553: det nya. länsfängelset, som preliminärt plane- tehus kan skötas genom frivilligflyttning samt
1554: rats få 180 platser, i anslutning tili central~ genom överföring av tjänster och befai:tningar
1555: fängelset i Tavastehus skulle innebära att en- som blir lediga på grund av s.k. naturlig av-
1556: heten blir alltför stor med tanke på övervak- gång. Vidare har man i justitieministeriet pla-
1557: ningen av fängelset och styrningen av dess nerat att i Tavastehus bygga en sjukavdelning
1558: olika funktioner.                                   som skulle ersätta det nuvarande fångsanato-
1559:  . 1 centralfängelset finns för närvarande sepa- riet, varför personalbehovet ökar i någon mån.
1560: rata avdelningar för manliga och kvinnliga             På grund av ovan anförda, framförallt fång-
1561: fångar. Om man i aQslutning tili fängelset vårds- och regionala synpunkter. har ·regeringen
1562: dessutom skulle placera ett länsfängelse, som i i förläggningsortsfrågan stannat för en lösning,
1563: första hand är avsett för förvaring .av rannsak~ enligt viiken Tavastehus länsfängelse placeras
1564: ningsfångar, skulle anstaltens verksamhet göras i Kylmäkoski kommun.
1565: ännu mera komplicerad, eftersom rannsaknings-
1566: fångar skall hållas avskilda från övriga fångar.
1567:       Helsingfors den 10 november 1978.
1568: 
1569:                                                                       Justitieminister Paavo Nikula
1570: Kirjallinen kysymys n:o 407.
1571: 
1572: 
1573: 
1574: 
1575:                                                   ~~- :s ;; .~!;: {()~~~~q
1576:                             c'cHE:dn::sk·unn
1577:                                     "        aml.l
1578:                                               .    H.dr r a:.J?'.'tt.h~n1
1579:                                                                      -
1580:                                                                           i t:~h.ec~l~.,,
1581:                                                                                     ~       ~
1582: 
1583: 
1584: 
1585: 
1586:  L' · Ify#ri~'l{r~h'J9,1S; 'iijkt:q:lilS~Sit)rl~er(ii                        sosiaalisia olosuhf~itk~ .....:..::~:trim;•;koJ'i!i\'e''Wti~
1587: yHf:ykSiefiiiX'lfdiffiiruir •·. fJyv-on'' {)y 'ti:fsiliHuF V'\!Öl            AAt!l Y~&ip.h~Q~;Il,j~~: on. ir·li~~~got~\1, :r ei myös-
1588: den 1978. ~ussåi· 'fttrmsa 'tm'inivian>Barlrer'-                             }iiHfu. 'p~lvel!ial.kåai .. tyqlqkeiril.l~~~" .tdkä koulu-
1589: yhtiÖöh }å 'rtiuhl:tui. valtio!lenemmistöiseksi. yh-                         tusta.· Suunnitelmia. irtisanottujen "liu4elleensi·
1590:  tiöksi. Fusioitumisen historia on lyhyesti seu-                             joittamiseksi tai uudelleen kouluttamiseksi ei
1591: raava:                                                                       ole olemassa. Valtiojohtoinen yritys on jättänyt
1592:     Vuonna 1976 Hyvon kääntyi valtion puo-                                   irtisanotun ja irtisanottavan . henkilökunnan
1593: leen anoen tukitoimia yrityksen kestämättö-                                  heitteille.
1594:  maksi käyneen tilanteen vuoksi. Saman VUO·                                     Koska Hyvinkään kaupungissa Hyvilla on
1595:  den ·lopulla valtio epävirallisesti lupasi tuken-                           merkittävä työnantaja, on selvää, että tehtaan
1596:  sa, koska katsottiin, että tehtaan tuotanto                                 johdon piittaamattomuus koitu1J myös kaupan-
1597: edustaa maassa perusteollisuutta. Vuoden 1977                                gin tappioksi.
1598: alussa ilmoitettiin, että valtio tulee mukaan                                   Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
1599: yritykseen, mutta että kysymystä tullaan tar-                                37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
1600: kastelemaan kokonaisvaltaisesti koko maan                                    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
1601:  kannalta ottaen huomioon myös muualla toi-                                  seuraavan kysymyksen: ·
1602:  miva villateollisuus. Elokuussa 1977 ministeri
1603:  Rantala ilmoitti, että Hyvonin työpaikat kai-                                             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
1604:  kissa tapauksissa tulevat säilymään. Barker ja                                         valtiojohtoinen Hyvilla Oy on aiheut-
1605: Hyvon fusioituivat vuoden 1977 ja 1978 vaih-                                            tanut huomattavan· työttömyyden lisäyk·
1606:  teessa. Johdon sijoituspaikaksi määrättiin Tur-                                        sen Hyvinkään kaupungissa irtisanomal.
1607:  ku. Uusi yhtiö sai nimekseen Hyvilla Oy. Sen                                           la 59 toimihenkilöä kesäkuussa 1978
1608:  jälkeen yhtiössä on suoritettu saneeraustoimen-                                        ja antamalla varoituksen irtisanomisesta
1609:  piteitä, joiden lopputulos on, että annettua                                           40:lle toimihenkilölle vuoden lopussa,
1610: lupausta työpaikkojen säilymisestä ei ole pi-                                           sekä siitä, että yhtiö ei ole ryhty-
1611:  detty, vaan kesäkuun lopussa 1978 irtisanot-                                           nyt toimenpiteisiin näiden henkilöiden
1612:  tiin 59 henkilöä ja varoitus irtisanomisesta                                           uudelleensijoittamiseksi tai -koulutta-
1613:  vuoden lopussa on annettu 40:lle henkilölle.                                           miseksi, ja jos on,
1614:     Irtisanomiset koskevat etupäässä naispuoli-                                            mihin toimenpiteisiin Hallitus asian
1615: ·sia, matalapaikkaisia toimihenkilöitä. Irtisa-                                         johdosta aikoo ryhtyä?
1616:  nottaessa ei ole otettu huomioon henkilöiden
1617:        Helsingissä 17; päivänä lokakuuta 1978.;.
1618: 
1619:                                                      Irma Rihtniem~-Koski ·
1620: 
1621: 
1622: 
1623: 
1624: 0878012935
1625: 2
1626: 
1627: 
1628: 
1629: 
1630:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1631: 
1632:  ·• Y~l#9.Päiyäjärjesty~sen)7 §:n 1_ tr}Om~ntis~~ d~s-, ja . hallil;),to-organisaatio ja niiden välillä
1633: mainitussa ·tai:koitliksesså Te,·· Herra ·:Puhemies-~ ' vallitsi' kilpailutilanne. Yhdistämisvaiheessa mo-
1634: olette 17 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir- lemmat organisaatiot liitettiin Vaivilla Oy:öön
1635: jeenne n:o 2068 ohella toimittanut valtioneu- pääosiltaan sellaisinaan, jolloin Vaivilla Oy:n
1636: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kannalta katsottuna l yritys muodostui yliorga-
1637: kansanedustaja Rihtniemi-Kosken näin kuulu- nisoiduksi ja ylimitoitetuksi. Tätä seikkaa
1638: vasta kysym)'ksestä n:o 407:                            os()ittaa myös yhtiön ensimmäisen .toit;nintakau·
1639:                                                         den tuloshudjetti· sekä kustannus~askennalfinen
1640:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että tulosraportti helmi-syysktmlta.                     ·. · ·
1641:          valtiojohtoinen Hyvilla Oy on aiheut-            Parantaakseen yhtiön toimintaedellytyksiä on
1642:          tanut huomattavan työttömyyden lisäyk- yhtiön johto ryhtynyt tehostamaan organisaa-
1643:          sen Hyvinkään kaupungissa irtisanomal- tiota. Organisaation uudelleenjärjestely ja siihen
1644:          la 59 toimihenkilöä kesäkuussa 1978 ja liittyvät henkilövähennykset ovat pääasiallisesti
1645:          ~mtamalla varoituksen irtisanomisesta
1646:                                                         kohdistuneet yhtiön hallintoon. Yhtiön uusi
1647:          40:lle toimihenkilölle vuoden lopussa, organisaatio ja siihen liittyvät henkilövähen-
1648:          sekä siitä, että yhtiö ei ole ryhty- nykset on käsitelty yhteistyöryhmässä. Yhteis-
1649:          nyt toimenpiteisiin näiden henkilöiden työryhmän jäseninä ovat järjestelyjen kohteek-
1650:          uudelleensijoittamiseksi tai -kouluttami- si joutuneiden työntekijäryhmien pääluottamus-
1651:          seksi, ja jos on,                              miehet sekä työnantajan edustajat. Organisaa-
1652:             mihin toimenpiteisiin Hallitus asian tiomallin tultua hyväksytyksi laadittiin ryhmän
1653:          johdosta aikoo ryhtyä?                         puitteissa tarvittava henkilövähennyssuunnitel-
1654:                                                         ma noudattaen voimassa olevia työehto-, lomau-
1655:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tus- ja irtisanomissopimuksia.
1656: en seuraavaa:                                             Edellä olevat toimenpiteet ovat johtaneet
1657:     Kysymyksen asiasisällön perusteella uskon seuraaviin henkilövähennyksiin:
1658: kysyjän tarkoittavan Vaivilla Oy:tä, vaikka               Irtisanottu 27, irtisanomisvaroitus annettu
1659: mainitseekin Hyvilla Oy:n. Kysymyksen perus- 24, varhaiseläke 10, yhteensä 61.
1660: teluissa kysyjä puhuu Hyvinkäällä toimineesta             Henkilövähennykset jakaantuvat paikkakun-
1661: yksityisestä yrityksestä Hyvon Oy:stä, mutta nittain siten, että Hyvinkäällä henkilövähennys-
1662: tarkoittanee niin ikään yksityisenä yrityksenä tarve on ollut 58 ja Turussa 3 toimihenkilöä.
1663: toiminutta ja osin edelleenkin toimivaa Hyvilla Lisäksi tullaan suorittamaan eräitä toimihenki-
1664: Oy:ta. Hyvon Oy on ollut aivan erillinen yh- lösiirtoja tehdaspaikkakuntien välillä.
1665: tiö ja toiminut Hangossa sekä Haukiputaalla.              Edellämainituista luvuista voidaan päätellä,
1666: Puhuessaan Tutussa toimineesta Harker-yhtiös- että kysyjä on laskenut irtisanomiset ja -va-
1667: tä kysyjä tarkoittanee Kaukomarkkinat Oy:n roitukset osittain kahteen kertaan. Luku neljä-
1668: Harker-Tekstiilit nimistä osastoa.                     kymmentä on oikea, mutta kysyjä tarkoitta-
1669:     Kuluvan vuoden alussa perustettiin valtion- nee sillä niitä 40 uutta työpaikkaa, jotka syn-
1670: enemmistöinen osakeyhtiö Vaivilla Oy, joka tyivät Hyvinkäälie kun VaiviHa Oy päätti laa-
1671: osti Hyvilla Oy:lta ja Kaukomarkkinat Oy:ltä jentaa kampahinkakehräärtön tQimintaa;.
1672: käyttö- ja vaihto-omaisuutta tarkoituksenaan              Mitä taas tulee kysymyksen perusteluosassa
1673: villan ja puuvillan kehräämisen ja kutomisen. mainittuihin irtisanomisissa tapahtuneisiin il-
1674: toimintaedellytysten jatkuminen Suomessa. Niin meisiin sosiaalisiin epäoikeudenmukaisuuksiin,
1675: ikään siirtyi ao. yritysten henkilökunta uuden on kauppa- ja teollisuusministeriö kiinnittänyt
1676: yhtiön palvelukseen entisin ehdoin.                     yhtiön huomion niihin ja edellyttänyt tapaus-
1677:     Kummallakin yrityksellä oli täydellinen teh- ten osalta uutta harkintaa.
1678:     Helsingissä marraskuun 17 päivänä 1978.
1679: 
1680:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
1681:                                               N:o 407                                             3
1682: 
1683: 
1684:                            T i 11 R 1: k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
1685: 
1686:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vudsakligen i oförändrad form, varvid företa-
1687: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           get från Vaivilla Oy:s synpunkt sett blev över-
1688: velse nr 2068 av den 17 oktober 1978 till           organiserat och överdimensionerat. Detta fak-
1689: vederbörande medlem av statsrådet översänt          tum framgår också av resultatbudgeten för
1690: avskrift av föijande av riksdagsman Rihtniemi-      boiagets första verksamhetsperiod och av den
1691: Koski undertecknade spörsmål nr 407:                kostnadskalkylerade resultatrapporten för fe-
1692:                                                     bruari-september.
1693:           Är Regeringen medveten om att det             I avsikt att förbättra bolagets verksamhets-
1694:        statsiedda Hyvilla Oy orsakat en bety-       förutsättningar har boiagets ledning gått in
1695:        dande ökning av arbetsiösheten i Hy-         för att effektivera organisationen. Omändring-
1696:        vinge stad genom att säga upp 59 funk-       en av organisationen och de därmed samman-
1697:        tionärer i juni 1978 och till 40 funk-       hängande personalminskningarna har huvudsak-
1698:        tionärer utfärda varsel om uppsägning        ligen berört boiagets administration. Boiagets
1699:        vid årets siut, samt om att bolaget inte     nya organisation har, liksom personalminsk-
1700:        har vidtagit några åtgärder i syfte att      ningarna behandlats i en samarbetsgrupp. Med-
1701:        ompiacera eller omskoia dessa perso-         lemmar i samarbetsgruppen är huvudförtroen-
1702:        ner, och om så är fallet,                    demännen för de arbetstagargrupper som bli-
1703:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      vit föremåi för de aktuella åtgärderna samt
1704:        ta i denna sak?                              arbetsgivarens företrädare. Sedan organisations-
1705:                                                     modellen blivit godkänd, uppgjordes inom
1706:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd·       gruppen en erforderlig pian för personalminsk-
1707: samt anföra följande:                               ning med beaktande av gällande kollektiv-,
1708:    På basen av spörsmåiets sakinnehåll förmo-       permitterings- och uppsägningsavtal.
1709: dar jag att frågeställaren avser Vaivilla Oy,           Ovannämnda åtgärder har Iett tili följande
1710: även om hon taiar om Hyvilla Oy. I moti-            personalminskningar:
1711: veringen till spörsmålet taiar frågeställaren om        Uppsagda 27, varsiade om uppsägning 24,
1712: det privatägda företaget Hyvon Oy, som har          förtidspensionerade 10, totait 61.
1713: verkat i Hyvinge, men torde avse Hyvilla                Personaiminskningarna fördeiar sig i Iokalt
1714: Oy, som också verkat och deivis ännu verkar         hänseende så, att behovet av personalminsk-
1715: som privatföretag. Hyvon Oy har varit ett           ning i Hyvinge har varit 58 och i Aho 3
1716: helt fristående boiag som verkat i Hangö och        funktionärer. Dessutom kommer vissa förflytt·
1717: Haukipudas. Då frågeställaren taiar om Barker-      ningar av funktionärer att ske mellan fabriks-
1718: boiaget, som varit verksamt i Åbo, avser hon        orterna.
1719: troligen Kaukomarkkinat Oy:s Barker-Tekstii-            Av ovannämnda siffror kan man sluta sig
1720: lit benämnda avdeining.                             tili att frågeställaren delvis har räknat upp-
1721:    I början av året grundades det statsdomine-      sägningarna och fallen av varsei två gånger.
1722: rande aktieboiaget Vaivilla Oy, som av Hyvilla      Siffran 40 är riktig, men förmodligen avser
1723: Oy och Kaukomarkkinat Oy inköpte aniägg-            frågeställaren därmed de 40 nya arbetspiatser
1724: nings- och omsättningstillgångar i avsikt att       som skapades i Hyvinge då Valvilla Oy besiöt
1725: trygga de fortsatta möjligheterna att spinna        utvidga kamgarnsspinneriets verksamhet.
1726: och väva ylle och bomull i Finland. Likaså             V ad sedan beträffar de i spörsmålets mo-
1727: övergick respektive boiags personai tili anställ-   tivering nämnda uppenbara sociaia orättvisor-
1728: ning hos det nya boiaget på tidigare villkor.       na i samband med uppsägningarna, har han-
1729:    Vartdera företaget hade en fullständig fa-       deis- och industriministeriet riktat boiagets
1730: briks- och förvaltningsorganisation och mellan      uppmärksamhet därpå och förutsatt att fallen
1731: dem rådde konkurrens. I fusionsskedet ansiöts       omprövas.
1732: de båda organisationerna tili Vaivilla Oy hu-
1733:      Helsingfors den 17 november 1978.
1734: 
1735:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
1736: •'   jj:
1737: 
1738: 
1739: 
1740: 
1741:                     ~_,,,
1742: 
1743: 
1744: 
1745: 
1746:            :. " -~-~:..:o
1747:                                                 1978 vp.
1748: 
1749: Kirjallinen kysymys n:o 408.
1750: 
1751: 
1752: 
1753: 
1754:                                    Westerholm ym.: Etelään suuntautuvien terveysmatkojen saatta-
1755:                                      misesta osittain korvattaviksi sairausvakuutuslain perusteella.
1756: 
1757: 
1758:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1759: 
1760:    Maassamme on lukuisia liikenneonnettomuu-             Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
1761: den uhreja tai muulla tavoin vammautuneita,           jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
1762: jotka kärsivät reumaattisista kivuista ja säryistä.   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
1763: Tällaisille kivuille on ominaista se, että ne         vaksi seuraavan kysymyksen:
1764: ovat pahimmillaan määrättyinä vuodenaikoina,
1765: nimenomaan syksyllä ja talvella, kun sen sijaan                 Onko Hallitus tietoinen, että monien
1766: kesäisin ja yleensä lämpiminä aikoina vammat                 suomalaisten reumaattista kipua ja sär.
1767: ovat lähes oireettomia. Särky ja kipu saattaa                kyä välttääkseen on matkustettava kyl-
1768: muodostua niin sietämättömäksi, että siitä kär-              mimpien vuodenaikojen ajaksi lämpi-
1769: sivän henkilön on matkustettava johonkin läm-                mämpiin maihin ja tästä aiheutuvat
1770: pimään maahan pahimpien sääolojen ajaksi.                    kustannukset ovat rinnastettavissa sai-
1771: Tästä aiheutuu luonnollisesti lisäkustannuksia.              rauden hoidosta aiheutuviin kustannuk-
1772: Kun maassamme on voimassa sairausvakuutus-                   siin, ja jos on,
1773: järjestelmä, jonka tulisi tasoittaa sairaudesta,                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1774: viasta tai vammasta aiheutuvia kustannuksia                  siin sairausvakuutuslain muuttamiseksi
1775: siitä kärsiville, olisi paikallaan, että sairaus·            siten, että etelään suuntautuvat terveys-
1776: vakuutus korvaisi ainakin osan terveydellisistä              matkat voitaisiin osittain korvata sai-
1777: syistä suoritettavista etelänmatkoista. Väärin-              rausvakuutusvaroista?
1778: käytösten estämiseksi olisi korvauksen saamisen
1779: ehtona oltava lääkärintodistus.
1780:       Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1978.
1781: 
1782:          Raino Westerholm                Erkki Korhonen                 Sauli Hautala
1783:          Jorma Fred                      Impi Muroma                    Antero Juntumaa
1784: 
1785: 
1786: 
1787: 
1788: 087801285H
1789: 2                                           1978 vp.
1790: 
1791: 
1792: 
1793: 
1794:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1795: 
1796:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
1797: mainitussa ,tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     vasti seuraavaa:
1798: olette 17 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn             Sairausvakuutusasetuksen 7 § :n mukaan, jos
1799: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       vakuutettu on matkustanut ulkomaille saamaan
1800: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      hoitoa, korvataan hänelle ulkomailla annettu
1801: edustaja Raino Westerholmin ym. näin kuulu-        hoito enintään siihen määrään asti, mikä olisi
1802: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 408:          jouduttu maksamaan, jos tarpeellinen hoito
1803:                                                    olisi annettu Suomessa. Matkakustannuksia ei
1804:           Onko Hallitus tietoinen, että monien     kuitenkaan korvata. Terveydellisistä syistä suo-
1805:        suomalaisten reumaattista kipua ja sär-     ritettavien matkojen matkakustannusten saatta-
1806:        kyä välttääkseen on matkustettava kyl-      minen sairausvakuutusjärjestelmän korvattaviksi
1807:        mimpien vuodenaikojen ajaksi 1ämpi-         olisi huomattava kustannuskysymys ja lääketie-
1808:        mämpi~n maihin ja · tästä aiheutuvat        teellisistä syistä korvattavien lomamatkojen
1809:        kustannukset ovat rinnastettavissa sai-     erottaminen muista lomamatkoista tuottaisi
1810:        rauden hoidosta aiheutuviin kustannuk-      hankaluuksia. Päivärahan suorittamisenkaan
1811:        siin, ja jos on,                            suhteen ei voida luopua siitä vaatimuksesta,
1812:           aikooko Hallitus ryhty~ toimenpitei-     että vakuutettua on voitava pitää työkyvyttö-
1813:        siin sairausvakuutuslain muuttamiseksi      mänä myös muuna aikana kuin vain sanotun
1814:        siten, että etelään suuntautuvat terveys-   loman kestäessä.
1815:        matkat voitaisiin osittain korvata sai-
1816:        rausvakuutusvaroista?
1817:      Helsingissä 16 päivänä marraskuuta 1978.
1818: 
1819: 
1820: 
1821: 
1822:                                                                     Ministeri Olavi Martikainen
1823:                                             N:o 408                                                3
1824: 
1825: 
1826: 
1827: 
1828:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
1829: 
1830:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
1831: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     samt anföra följande:
1832: av den 17 oktober 1978 tili vederbörande             Enligt 7 § sjukförsäkringsförordningen får
1833: medlem av statsrådet översänt avskrift av         försäkrad, om han rest tili utlandet för er-
1834: följande av riksdagsman Raino Westerholm          hållande av vård, ersättning för i utlandet
1835: m. fl. undertecknade spörsmål nr 408:             given vård med högst det belopp som skulle ha
1836:                                                   utgått om den nödiga vården hade getts i
1837:          Är Regeringen medveten om att            Finland. Resekostnader ersätts dock inte. Er-
1838:       mången finländare måste resa tili var-      sättandet av resekostnader för l:'esor av hälso-
1839:       mare Iänder för att under de kallaste       skäl inom ramen för sjukförsäkringssystemet
1840:       årstiderna slippa reumatisk smärta och      vore en betydande kostnadsfråga. Det skulle
1841:       värk, och att därav föranledda kost-        också vara svårt att skilja semesterresor som
1842:       nader kan jämställas med kostnader          görs av medicinska skäl från andra semester-
1843:       föranledda av sjukvård, och om så är,       resor. Inte heller med tanke på erläggandet av
1844:          ämnar Regeringen vidta åtgärder i        dagpenning är det möjligt att avstå från l:...ravet
1845:       avsikt att ändra sjukförsäkringslagen så,   att den försäkrade måste kunna anses vara
1846:       att hälsoresor söderut delvis skulle        arbetsoförmögen också under annan tid än den
1847:       kunna ersättas av sjukförsäkringsmedel?     tid sagda semester varar.
1848:      Helsingfors den 16 november 1978.
1849: 
1850: 
1851: 
1852: 
1853:                                                                     Minister Olavi Martikainen
1854:                                                  1978 :vp.
1855: 
1856: Kirjallinen kysymys n:o 409.
1857: 
1858: 
1859: 
1860: 
1861:                                     Muroma ym.: Ylioppilaskirjo1tuksen kielikokeiden tekstien asial-
1862:                                        lisuudesta.
1863: 
1864: 
1865:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
1866: 
1867:     TämänsY'ksyisissä       ylioppilaskirjoituksissa    miehen kautta." d) "Puhelinluettelon liikeha-
1868: ruotsinkielisille oppilaille tarkoitettu suomen         kemiston avulla." Tai kysymys 21: "Miksi ker-
1869: kielen kuullunymmärtämiskoe on herättänyt kie-          toja soitti Oy Belsebub & Co:lle?" a) "Ta-
1870: lenkäytöllään paheksumista oppilaitten ja opet-         voittaakseen herra S:n." b) "Saadakseen tie-
1871: tajien keskuudessa. Esimerkkinä kokeen epä-             toja herra Belsebubilta." c) "Päästäkseen yh-
1872: asiallisesta kielenkäytöstä voidaan mainita mm.         tiön palvelukseen." d) "Valittaakseen huonos-
1873: seuraavat kysymykset ja vastausvaihtoehdot:             ta palvelusta."
1874: "Miksi Ara sai nimen Saparo-Tuure?" "Atman                 Suomen kielessä ja kirjallisuudessa on riittä-
1875: piti häntä laiskana oppilaana." "Hän pelleili           västi esimerkkejä asiallisesta ja korrektista kie-
1876: possun saparon kanssa." "Hän matki porsasta             lenkäytöstä. Tämän vuoksi mielestämme yliop-
1877: uskonnonopettajan kuullen." "Hän leikki tun-            pilaskirjoituksissa ei tulisi ,alentua antamaan
1878: nilla hiuksillaan." Seuraavasssa kysymyksessä           nuorille huonoa esimerkkiä suomen kielen epä-
1879: käsitellään epäasiallisella tavalla kristillistä kas-   asiallisesta ilmaisutavasta.
1880: tetta. Kuudes kysymys kuuluu näin: "Miten                  Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
1881: ristiminen tapahtui?" Ja vastausvaihtoehdot             jestyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esi-
1882: ovat: "Tuuren hiukset kasteltiin vedellä."              tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
1883:  "Luokka sai äänestää nimestä." "Opettaja suo-          vastattavaksi kunnioittaen seuraavan kys,ymyk-
1884:  ritti sen." "Opettaja löi Tuurea karttakepillä         sen:
1885:  sormille."                                                         Katsooko Hallitus, että tämänsyksyi-
1886:     Ylioppilaskirjoitusten tekstissä       puhutaan              sissä ylioppilaskirjoituksissa suomen kie-
1887:  myös meditaatiosta ja henkien manaamtsesta.                     len kuullunymmärtämiskoe on kielen-
1888:  Tähän liittyvinä voisi ottaa esille kaksi kysy-                 käytöltään joka suhteessa asianmukai-
1889:  mys- ja vastaussarjaa. Kysymys 19 kuuluu:                       nen, ja
1890:  "Millä tavoin kertoja yritti löytää herra S:n?"                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1891:  Ja vastausvaihtoehdot: a) "Mainostoimistojen                    ryhtyä sen seikan varmistamiseksi, että
1892:  kautta." b) "Hankkimalla salaisten numeroi-                     kielikokeiden tekstit vastaisuudessa ovat
1893:  den luettelon." c) "Saakeli-nimisen ammatti-                    sisällöltään arvokkaita ja asiallisia?
1894:       Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1978.
1895: 
1896:           Impi Muroma                      Juuso Häikiö                    Georg C. Ehrnrooth
1897:           Erkki Korhonen                   Aili Vaittinen-Kuikka           Kullervo Rainio
1898:           Jorma Fred                       Eero Lattula                    J. Juhani Kortesalmi
1899:           Sauli Hautala                    Erkki Pystynen                  P. Jokinen
1900:           Veikko J. Matikkala              Irma Rihtniemi-Koski            Lea Sutinen
1901:           Antero Juntumaa                  Jalmari Torikka                 Kerttu Hemmi
1902:           Raino Westerholm                 Håkan Malm                      Sylvi Saimo
1903:           Ulla Järvilehto                  Elly Sigfrids                   Ulla Puolanne
1904:           Orvokki Kangas                   Ragnar Granvik                  Pentti Poutaneo
1905:           Elsi Hetemäki-Olander            Tuure Junnila                   Kyllikki Stenros
1906:           Eeva Kauppi                      Veikko Vennamo                  Kalevi Mattila
1907: 087801321N
1908: 2                             1978 vp.
1909: 
1910:     Terhi Nieminen       Bror Lillqvist       Lauri Impiö
1911:     Veikko Pihlajamäki   Mikko Pesälä         Saara Mikkola
1912:     Mauno Manninen       Aimo Ajo             Heikki J artti
1913:     Aino Karjalainen     Sven-Erik Järvinen   Hannu Tenhiälä
1914:     Ilkka Kanerva        Matti Maijala        Mikko Ekorre
1915:     Ritva Laurila        Alvar Saukko         Pauli Uitto
1916:     Matti Pelttari       Pentti Rajala        Juhani Saukkonen
1917:                                               N:o 409                                                3
1918: 
1919: 
1920: 
1921: 
1922:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
1923: 
1924:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       arvokkaiden koetehtävien luonuoliisin paikka
1925: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        on sen sijaan kirjoitetun tekstin ymmärtämis-
1926: olette 17 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-       koe, joka kohdistuu nimenomaan kirjakieleen,
1927: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kun taas kuullunymmärtämiskokeessa tavoitel-
1928: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      laan luontevaa puheilmaisua. Kielivaliokunnan
1929: Impi Muroman ym. näin kuuluvasta kirjalli-           kokemuksen mukaan kepeät, huumorin höystä-
1930: sesta kysymyksestä n:o 409:                          mät aihepiirit, joissa on käytetty selvää puhe-
1931:                                                      kieltä, ovat saavuttaneet sekä opettajien että
1932:           Katsooko Hallitus, että tämänsyksyi-       oppilaiden suosion.
1933:        sissä ylioppilaskirjoituksissa suomen kie-       Kirjallisessa k)"symyksessä annetaan ymmär-
1934:        len kuullunymmärtämiskoe on kielen-           tää syksyn 1978 suomenkielen kuullunymmär-
1935:        käytöltään joka suhteessa asianmukai-         tämiskokeen herättäneen kielenkäytöllään sekä
1936:        nen, ja                                       opettajien että oppilaiden keskuudessa pahek-
1937:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       suntaa. Kokeesta ei ole kuitenkaan esitetty
1938:        ryhtyä sen seikan varmistamiseksi, että       moitteita ylioppilastutkintolautakunnalle. Myös-
1939:        kielikokeiden tekstit vastaisuudessa ovat     kään Finsklärarföreningenin järjestämissä tilai-
1940:        sisällöltään arvokkaita ja asiallisia?        suuksissa, esim. Turussa syyskuussa 1978, kes-
1941:                                                      kusteltaessa kokeesta, ei esitetty kritiikkiä. Ko-
1942:                                                      keen jälkimmäisen osan sisältöä on pidetty jos-
1943:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sakin määrin usikallettuna, mutta useimpien
1944: en seuraavaa:                                        mielestä huomoristisena ja harmittomana. En-
1945:    Ylioppilastutkinnon koetehtävät laatii yliop-     simmäistä osaa, taiteilija Aran haastattelua, sen
1946: pilastutkintolautakunta eikä hallitus saa niistä     sijaan on pidetty yhtenä parhaista suomen kie-
1947: etukäteen tietoa. Koetehtävien laadinnan perus-      len kuullunymmärtämiskokeista.
1948: tana on lukion opetussuunnitelma, jonka mu-              Kuullunymmärtämiskokeessa .kokelaat kuun-
1949: kaan kielissä on tavoitteena nykykielen oppimi-      televat ensin ääninauhalta tulevaa teksiä, min-
1950: nen. Ylioppilastutkintolautakunnan kielivalio-       kä jälkeen heidän tulee kuulemansa perusteella
1951: kunta on asian johdosta antamassaan lausun-          vastata paperilla oleviin 30 kysymykseen ra:s-
1952: nossa todennut pyvkivänsä käyttämään sisällöl-       tittamalla neljästä vaihtoehdosta oikea vaihto-
1953: tään ja tyyliltään mahdollisimman monipuolisia       ehto. Kansanedustaja Muroma ym. mainitsevat
1954: ja vaihtelevia kokeita, joiden kuullun tekstin       kokeesta neljä kysymystä vastausvaihtoehtoi-
1955: ymmärtäminen on periaatteessa peräisin todel-        neen, joista kaksi ensimmäistä liittyy taiteilija
1956: lisesta kommunikaatiotilanteesta. Niinpä syksyn      Aran haastatteluun ja kaksi jälkimmäistä hupai-
1957: 1978 suomen kielen kuullunymmärtämiskokeen           luun. Haastattelussa taiteilija Ara muistelee
1958: molemmat osat, eli taiteilija Tuure Aran haas-       kouluaikaansa ja kertoo tapauksen, jossa hänen
1959: tattelu ja ote hupailusta, on esitetty yleisra-      uskonnonopettajanaan toiminut pappi nimeltään
1960: diossa tämän vuoden alkupuoliskolla.                 Hackman 1eikillisenä rangaistuksena antaa oppi-
1961:    Kielivaliokunta on todennut, ettei se pidä        laalleen pilkkanimen: Saparo-Tuure. Koekysy-
1962: tarkoituksenmukaisena, että kokeet olisivat yk-      mys ei siis missään muodossa, "ristimisellä"
1963: sinomaan "sisällöltään arvokkaita ja asiallisia",    tankoita kristillistä kastetta. Hupailussa taas
1964: vaan katsoo tehtävänsä edellyttävän, että tämän      ivaillaan mm. kiroilua, byrokratiaa ja epäasial-
1965: rinnalla käytetään myös esim. taiteellisia, ilka-    lisia kauppatapoja. Niiden pilkkaaminen ei lau-
1966: moivia, korkealentoisia ja lapsenomaisia aihe-       takunnan kielivaliokunnan mielestä voi antaa
1967: piirejä. Ideologisesti väritettyjä tai voimakkaas-   "nuorille huonoa esirnenkkiä suomen kielen epä-
1968: ti kantaa ottavia kokeita vältetään. Sisällöltään    asiallisesta ilmaisutavasta."
1969: 4                                            1978 vp.
1970: 
1971:    Koska ääninauhalta kuultava puhe ja kirjal-         Edellä olevan perusteella katson, että yliop·
1972: liset kysymykset muodostavat yhden kokonai-         pilastutkintolautakunta pyrkii laatimaan koeteh-
1973: suuden, ei pelkästään kirjallisten kysymysten pe-   tävät asianmukaisiksi.
1974: rusteella voi muodostaa kokeesta oikeaa kuvaa.
1975:      Helsingissä marraskuun 23 päivänä 1978.
1976: 
1977:                                                                    Opetusministeri Jaakko Itälä
1978:                                               N:o 409                                              5
1979: 
1980: 
1981: 
1982: 
1983:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
1984: 
1985:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       däremot förståelseprovet för skriven text. Detta
1986: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           prov gäller uttryckligen skriftspråket, medan
1987: velse av den 17 oktober 1978 tili vederbö-          ett otvunget uttryckssätt däremot eftersträvas i
1988: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        hörförståelseprovet. Enligt språkutskottets er-
1989: av följande av riksdagsledamoten Impi Muro-         farenheter har lätta och humoristiska motiv-
1990: ma m. fl. ställda spörsmål nr 409:                  kretsar, i vilka ett tydligt talspråk använts,
1991:                                                     vunnit uppskattning både bland lärare och
1992:           Anset Regeringen, att språkbruket i       elever.
1993:        hörförståelseprovet i finska i höstens          I spörsmålet görs gällande, att hörförståelse-
1994:        studentskrivningar är i alla avseende        provet i finska hösten 1978 har väckt anstöt
1995:        sakenligt, och                               bland såväl lärare som elever på grund av sitt
1996:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      språkbruk. Klander över provet har dock inte
1997:        ta för att säkra den omständigheten,         framförts tili studentexamensnämnden. Inte hel-
1998:        att språkprovens texter i framtiden är       ler vid de sammankomster som Finsklärarför-
1999:        värdefulla och sakliga tili sitt innehåll?   eningen anordnat, t.ex. i Åbo i september
2000:                                                     1978, har kritik framförts :när provet diskute-
2001:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       rats. Innehållet i provets senare del har an-
2002: samt anföra följande:                               setts vara i någon mån vågat, men enligt de
2003:    Provuppgifterna för studentexamen utarbetas      flestas åsikt humoristiskt och oförargligt. In-
2004: av studentexamensnämnden, och regeringen får        tervjun med konstnären Ara i den första delen
2005: inte kännedom om dem i förväg. Grundvalen           har däremot ansetts vara ett av de bästa hör-
2006: för utarbetandet av provuppgifterna är gym-         förståelseproven i finska.
2007: nasiets läroplan, enligt viiken målet i fråga          I hörförståelseprovet lyssnar abiturienterna
2008: om språk är inlärning av nuspråket. Student-        fönst tili en bandad text, varefter de på basen
2009: examensnämndens språkutskott har i sitt utlå-       av det de hört skall besvara 30 frågor på
2010: tande med anledning av ärendet konstaterat,         ett papper genom att bland fyra alternativ
2011: att utskottet strävat tili att använda prov,        kruxa för det rätta. Ri:ksdagsledamot Muroma
2012: som innehålls- och stilmässigt är så mångsidiga     m. fl. nämner fyra i provet ingående frågor
2013: och omväxlande som möjligt och som, när             jämte svarsalternativ, varav de två första frå-
2014: det gäller hörförståelse av text, i princip grun-   gorna hänför sig till intervjun med konstnären
2015: dar sig på en faktisk kommunikationssituation.      Ara och de två senare tili farsen. I intervjun
2016: Sålunda har bägge delarna av hörfönståelsepro-      erinrar sig Ara sin skoltid och berättar om
2017: vet i finska hösten 1978, dvs. intervjun med        en tilldragelse, vid viiken hans dåvarande lära-
2018: konstnären Tuure Ara och utdraget ur en fars,       re i religion, en präst vid namn Hackman,
2019: framförts i radion i början av innevarande år.      på skämt bestraffar sin elev genom att ge ho-
2020:    Språkutskottet har konstaterat, att det inte     nom öknamnet "Saparo-Tuure" (ung. = "Ture
2021: anser det vara ändamålsenligt att proven skulle     med knorren"). Ordet "kristnande" i prov-
2022: vara enbart "värdefulla och sakliga tili sitt       frågan hänsyftar sålunda på intet sätt på det
2023: innehåll". Utskottet anser att dess uppgift för-    kristna dopet. I farsen åter drivs gäck med
2024: utsätter, att härjämte också t.ex. konstnärliga,    svärjande, byråkrati och osakliga handelsmeto-
2025: raljerande, högtravande och naiva motivkretsar      der. Att göra narr av dessa företeelser kan
2026: utnyttjas. Man undv1ker ptovuppgifter som är        enligt den åsikt nämndens språkutskott om-
2027: ideologiskt färgade ellet utpräglat ställningsta-   fattar inte "ge ungdomen ett dåligt exempel
2028: gande. Det naturligaste momentet för använd-        genom att visa hur man kan uttrycka sig osak-
2029:  ning av innehållsmässigt värde.fulla prov är       ligt på finska".
2030: 087801321N
2031: 6                                            1978 vp.
2032: 
2033:    Eftersom ljudbandet och de skriftliga frågor-      På grundvalen av ovanstående anser jag, att
2034: na bildar en helhet kan man inte enbart på         studentexamensnämnden strävar tili att utarbe-
2035: basen ·av de skriftliga frågorna hilda sig en      ta provuppgifterna på ·så sätt att de blir sak-
2036: riktig uppfattning om provet.                      liga.
2037:      Helsingfors den 23 november 1978.
2038: 
2039:                                                            Undervisningsminister Jaakko Itälä
2040:                                              1978 vp.
2041: 
2042: Kirjallinen kysymys n:o 410.
2043: 
2044: 
2045: 
2046: 
2047:                                 Rytkönen: Iisalmen kaupungin ja Lapinlahden kunnan siirtämi-
2048:                                    sestä lihan aluetuen ja ostoväkirehujen hinnanalennuskor-
2049:                                    vauksen osalta neljännestä alueesta kolmanteen alueeseen.
2050: 
2051: 
2052:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2053: 
2054:    Iisalmen kaupungin ja Lapinlahden kunnan        nanalennuskorvausta eli yhteensä 3 000 mk
2055: maanviljelijät ovat lihan aluetuen ja ostoväki-    vuodessa. Näin huomattavalla tulon menetyk-
2056: rehujen hinnanalennuskorvauksen osalta huo-        sellä on tavallisella perheviljelmällä varsin suu-
2057: nommassa asemassa kuin viljelijät naapurikun-      ri merkitys. Näiden kuntien viljelijäväestölle
2058: nissa. Niissä maksetaan valtion varoista lihan     menetys yhteensä on jo sitä suuruusluokkaa,
2059: hintatukea seuraavasti: naudanliha 1,50 mk/kg      että se vaikuttaa jo pankkien rahaliikentee-
2060: (ruhopaino 80-130 kg, 60 p/kg), sika 25            seenkin. Nyt vallitseva epäkohta on kiireelli-
2061: p/kg, lehmä 50 p/kg, lammas 3 mk/kg. Tuki          sesti oikaistava ja mieluimmin jo ensi vuoden
2062: on siis merkittävä, jota vaille Iisalmen ja La-    alusta.                            _
2063: pinlahden karjatalousväestö jää.                      Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
2064:    Ostorehun hinnanalennus on 10 %, enin-          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
2065: tään 750 mk tilaa kohden, joten tämäkin me-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2066: netys on huomattava.                               seuraavan kysymyksen:
2067:    Tällaista asiantilaa ei voida pitää missään
2068: suhteessa oikeudenmukaisena, sillä olosuhteet                 Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
2069: ja tuotantokustannukset ovat Iisalmessa ja La-             menpiteisiin, joilla Iisalmen kaupunki
2070: pinlahdella samanlaiset kuin naapurikunnissa-              ja Lapinlahden kunta siirretään lihan ja
2071: kin. Esim. kymmenen 150 kilon mullia vuo-                  ostorehun osalta neljännestä alueesta
2072: dessa myyvä viljelijä menettää lihan hintatu-              kolmanteen alueeseen ensi vuoden alus-
2073: kena 2 250 mk ja lisäksi 750 mk ostorehun hin-             ta lukien?
2074:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1978.
2075: 
2076:                                          V. ]. Rytkönen
2077: 
2078: 
2079: 
2080: 
2081: 087801256K
2082: 2                                             1978 vp.
2083: 
2084: 
2085: 
2086: 
2087:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2088: 
2089:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut
2090: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        työryhmän selvittämään viljelmäkoon mukaisen
2091: olette 18 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-       ja alueittaisen hintapoliittisen tuen nykyisen ja-
2092: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kautumisen eri alueille ja tekemään selvitystyön
2093: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      perusteella tarpeelliseksi katsomansa muutoseh-
2094: V. J. Rytkösen näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     dotukset hintapoliittisen tuen nykyisiin jakope-
2095: symyksestä n:o 410:                                  rusteisiin. Tämän työryhmän s~lvitys valmistuu
2096:                                                      lähiviikkojen aikana, minkä jälkeen asia tulee
2097:           Ai:kooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-   esille hallituksen piirissä. Hallitus pyrkii siihen,
2098:        menpiteisiin, joilla Iisalmen kaupunki        että tarpeellisiksi katsottavat muutokset voitai-
2099:        ja Lapinlahden kunta siirretään lihan ja      siin toteuttaa vuoden vaihteessa. Selvitystyön
2100:        ostorehun osalta neljännestä alueesta         ollessa vielä kesken ei ole mahdollista määritel-
2101:        kolmanteen alueeseen ensi vuoden alus-        lä kantaa siihen, olisiko Iisalmen kaupunki ja
2102:        ta lukien?                                    Lapinlahden kunta siirrettävä lihan ja osto-
2103:                                                      rehun osalta neljännestä alueesta kolmanteen
2104:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alueeseen.
2105: vasti seuraavaa:
2106:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1978.
2107: 
2108:                                              Maa- Ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
2109:                                             N:o 410                                              3
2110: 
2111: 
2112: 
2113: 
2114:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2115: 
2116:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Jord- och skogsbruksministeriet har tillsatt
2117: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      en arbetsgrupp med uppgift att utreda den
2118: av den 18 oktober 1978 till vederbörande med-      nuvarande fördelningen av det prispolitiska stö-
2119: lem av statsrådet för avgivande av svar över-      det enligt brukningsenhetens storlek och det
2120: sänt avskrift av följande av riksdagsman V. ].     regionala prispolitiska stödet på olika områden
2121: Rytkönen m. fl. undertecknade spörsmål nr          samt att på basen av utredningsarbetet fram-
2122: 410:                                               ställa nödigbefunna ändringsförslag i de nu-
2123:                                                    varande fördelningsgrunderna för det prispoli-
2124:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder,         tiska stödet. Arbetsgruppens utredning blir fär-
2125:        genom vilka Iisalmi stad och Lapinlahti     dig under de närmaste veckorna, varefter ären-
2126:        kommun i fråga om kött och köpfoder         det blir föremål för behandling inom regering-
2127:        flyttas från det fjärde området tili det    en. Regeringens avsikt är att nödigbefunna
2128:        tredje området från och med början av       ändringar skall kunna genomföras vid årsskif-
2129:        nästa år?                                   tet. Eftersom utredningsarbetet alltjämt pågår,
2130:                                                    är det inte möjligt att ta ställning tili frågan
2131:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       om huruvida Iisalmi stad och Lapinlahti kom-
2132: samt anföra följande:                              mun i fråga om kött och köpfoder borde
2133:                                                    flyttas från det fjärde området tili det tredje.
2134:      Helsingfors den 14 november 1978.
2135: 
2136:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
2137:                                                 1978 vp.
2138: 
2139: Kirjallinen kysymys n:o 411.
2140: 
2141: 
2142: 
2143: 
2144:                                  J. Laine: Pienilevikkisten sanomalehtien varhaisja.kelun kehittä-
2145:                                      misestä.
2146: 
2147: 
2148:                         Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
2149: 
2150:    Suomessa on monella paikkakunnalla useita         kelun kustannusten laskiessa 35 prosenttia ja
2151: päällekkäisiä sanomalehtien ja.keluorganisaatioi-    paikalliskuljetusten kustannusten 17 prosenttia.
2152: ta. Päällekkäisyydestä aiheutuu suuremmat ja-            Tämän vuoden alussa lttkenneministeriö aset-
2153: kelukustannukset kuin olisi välttämätöntä. Tä-       ti vielä yhden työryhmän kyseistä asiaa varten.
2154: hän asiantilaan on jo puututtu useiden komi-         Tämä käytti itsestään nimitystä VAJA-työryh-
2155: teoiden ja työryhmien mietinnöissä.                  mä. Se jätti yksimielisen mietinnön viime maa-
2156:    Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietin-        liskuun lopussa. Työryhmä esitti peruSSIUosituk-
2157: nössä hallituksen esityksen johdosta valtion         senaan, että liikenneministeriö antaisi posti- ja
2158: tulo- ja menoarvioksi vrtiodelle 1975 kiinnitet-     lennätinhallitukselle tehtäväksi määräajassa yh-
2159: tiin huomiota sanomalehtien varhaisja.kelussa        teistyössä lehdistön kanssa laatia sellaisen val-
2160: ilmenevien vaikeuksien erityisesti pienilevikki-      takunnalJ.isen sanomalehtien varhaisjakelua kos-
2161: sille sanomalehdiUe aiheuttamiin ongelmiin. Va-      kevan suunnitelman, joka mahdollistaisi sen,
2162: liokunta totesi sanomalehtien jakelutoiminnan        että jokaisella paikkakunnalla, jolla varhaisjake-
2163: kuuluvan postin luonnollisten tehtävien piiriin      lu nykyisin suoritetaan, toimisi vain yksi kai-
2164: ja kehotti hallitusta tut!kimaan, millä tavoin       kille lehdille samoin hintaperustein avoin
2165: postin palvelua voitaisiin yhteistoiminnassa sa-     varhaisjakelujärjestelmä.     Yleissuosituksenaan
2166: nomalehtien kanssa kehittää niin, että postin        VAJA-työryhmä esitti, että eduskunnan lausu-
2167: suorittaman sanomalehtien varhaisja.kelun jatku-     man mukaisesti mahdollisuudet postin tällä het-
2168: minen voitaisiin turvata.                            kellä suorittaman varhaisjakelun jatkamiseksi
2169:     Sanomalehtien varhaisja.kelutoimikunnan eh-      tulee turvata.
2170: dotuksista toteutui vuoden 1977 tulo- ja meno-           Eduskunnan päätöksistä ja tehdyistä selvityk·
2171: arviossa 100 000 markan kokeilumäärärahan            sistä huolimatta kehitys on edelleen kuluvankin
2172: myöntäminen. Sittemmin varhaisjakelukokeilu-         vuoden aikana kulkenut kohti postin varhais-
2173: työryhmän ehdotuksesta kokeilut pantiin toi-         jakelukannon supistumista. Mm. Pieksämäellä
2174: meen Harjavallassa ja Varkaudessa. Harjaval-         posti lopetti viime syyskuussa varhaisjakelun.
2175: lassa toimi ennen kokeilua kolme erillistä ja-       Lokakuussa eräs valtalehti jäi pois postin var-
2176: kelua, joista yksi oli postin varhaisjakelu. Ko-     haisjakelusta Vammalassa, minkä johdosta jäl-
2177: keilun suorittajana oli posti. Kustannussäästöjä     jelle jääneitten pienlehtien :kohdalla jakelun jat-
2178: saavutettiin sekä hallinnon että jakelun suhteen.    kuminen on olennaisesti vaarantunut.
2179: Kokonaiskustannukset laskivat hallinnon osalta           Valtio tuki postin varhaisjakelua 13,5 mil-
2180: 42 prosenttia ja jakelun osalta 21 prosenttia        joonalla markalla vuonna 1977. Tästä valtaosa
2181: eli yhteensä 24 prosenttia. Lisäksi kokeilun         käytettiin yikkösasemassa olevien suurlehtien tai
2182: aikana palvelutaso parani sekä siten, että lehtiä    yleensä seitsemän kertaa viikossa ilmestyvien
2183: ja talouksia tuli lisää varhaisjakelun piiriin,      lehtien tukemiseen. Näiden osuus ·tuesta oli
2184: että siten, että jakelu varhentui osan lehtien       10,2 miljoonaa markkaa. Kuusi kertaa viikossa
2185: suhteen puolellatoista tunnilla.                     ilmestyvien lehtien tuki oli 1,1 miljoonaa mark-
2186:     Varkaudessa oli myös kolme jakeluorganisaa-      kaa ja v•iisi kertaa viikosll ilmestyvien lehtien
2187: tiota ennen kokeilua, näistä yksi postin. Kokei-     tuki 1,4 miljoonaa markkaa.
2188: 1un suoritti paikallinen 1ehti. Kokonaiskustan-          Levikiltään vii&i suurinta lehteä saivat tätä
2189: nukset laskivat Varkaudessa 33 prosenttia hal-       valtion varhaisjakelutukea yhteensä lähes 4 mil-
2190: linnon kustannusten laskiessa 23 prosenttia, ja-     joonaa markkaa eli noin kolmanneksen koko
2191: 087801342B
2192: 2                                                  1978 vp.
2193: 
2194: tuesta. Viisi pienilevikkisintä sai vain muuta-           lehti saattaa toimenpiteillään aiheuttaa .sen, että
2195: mia kymmeniä tuhansia markkoja.                           postin varha~sjakelu on yhä u<.>,eammilla paikka-
2196:    Edellä olevan johtopäätöksenä on todettava,            kunnilla kokonaan lopetettava. Tämä johtaa pie-
2197: että suurilevikkiset valtalehdet järjestävät itse         nempilevikkisen kakkoslehden toimintaedelly-
2198: tai yhteisjakeluna varhaisjakelun paikkakunnilla,         tysten tukahtumis·een. Tämä merkitsee sanan-
2199: joissa levikin suuruus tekee sen kannattavaksi            vapauden kaventumista, monipuolisen tiedon-
2200: tai jos.toimenpide kilpailevan kakkoslehden hti-          välityksen tukahduttamista eli ylipäänsä kan-
2201: jertamisen kannalta muutoin on mielekäs. Muil-            sanvallan.keshisten perusteitten vaarantumi.sta.
2202: la paikkalmnnilla jakelru jätetään postin tehtä-             Edellä olevan perusteella esitän kunnioitta-
2203: väksi.                                                    vasti valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 moment-
2204:    Näin suurilevikkiset lehdet hoidattavat kan-           tiin viitaten valtioneuvoston asian01tnaisen jäse-
2205: nattamattoman varha1sjak.elun y:hteiskunnan               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2206: tuella. Mutta postinkin varhaisjakelusta suurile-
2207: vikkmert lehti vetäytyy pOis ni±n piah knirt                              ·Milloirt· ja millä tavalla Hallitus tulee
2208: näin -voidaan tt.Jkahduttaa pienempilevikkisen                         ttlfvaittnaah etityisesti taloudelli<sissa vai-
2209: kakkos.lelideii ellnmähdollisuudet jollakin paik.-                     keuksissa olevien pienilevikkisten sanö-
2210: kaktinnalk.                    ·                                       .malebtiert varhai,sjakelurt ennen muuta
2211:    Tilanne ori kokotiäistaloudcllisesti järjetön.                      kehitHimäHä ja tehostamalla pöstin v·arc
2212: Pöstirt ()irtlefi ttitkiinustenn:tukaan tatpeettortiis~                haisjakehtii sekä varfui:stamalla sen jat•
2213: ta pää11e14:äisotgatiisaatiöista .aiheutui vuofirtå                    kuvtius kllrtsaritruouden kokotiaisetujen
2214: 1977 yli 152 miljöortan markan kansantaltlti~                          mukaiSen valtiortaptijät}estelmäfi avUlla?
2215: dellitien tappiö. Töisaalta ~suutilevi.lddnen valta~
2216:       Helsi:rtgissä 18 päivänä lokalfutita· 1978.
2217: 
2218:                                                 Jertl1ti Laine
2219: 
2220: 
2221: 
2222: 
2223:                                                                  :·;
2224:                                                   N:o 4ll                                                   3
2225: 
2226: 
2227: 
2228: 
2229:                            Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
2230: 
2231:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           teutuneen postin hpitamf!,D,f!,. P<:>stin yksin hoi-
2232: mainitussa tankoituksess~ Te, Herra Puhemies,            tamat alu~t ovat kuitenldn taloudellisesti kan-
2233: olette 18 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-           nautamattomimmat; lehtimäärät n~issä jakeluis-
2234: jeenne n:o 2074 ohella toimittanut v~lt~oneu­            sa ovat keskimää,rjn noin 3Q 000 numerokappa-
2235: voston asianomaiselle jäs~nclle jäljennöksen             letta kqu~audessa, kun se lehtien hoitamissa
2236: kansanedustaja Jermu Laineen näin kuuluvasta             jakeluissa on yli kolme kertaa niin suuri, keski-
2237: kirjallisesta kysymyksestä n:o 411:                     määrin 100 000 numevokappaletta kuukaudessa.
2238:                                                             Sanomalehtien varhaisjakelun kehittämistä on
2239:            Milloå.n ja millä tavalla Hallitus tulee      virkf!,työnä tapahtuvan selvitystyön Hsäksi tut-
2240:         tu~aamaan ~rityisesti taloudellisissa vai-
2241:                                                         kinut mm. parlamentaarinen mkennekomitea,
2242:         k~ksissa olevi~n pienilevikkisten sano-         sanomaLehtien varhaisjakelutoimikunta sekä lii-
2243:         malehtien va11haisjakelqn ennen muuta           kenneministeriön asettamat työryhmät. Kustan-
2244:         kehitt~mällä ja t~hostamalla postin var-         nussäästöjen selvittämiseksi on järjestetty sano-
2245:         hf!isjakelua s~kä varmistamalla sen jat-        malehtien varhl!isjakelukokeiluja ja niitä on tar-
2246:         kuvuus kansantalouden kokonaisetuien             koil:us järjestää vielä ensi vuoden aikana.
2247:         mukaisen valtionapujärjest~lmän avulla?             Tehtyjen selvitysten mukaan yhteisjakeluun
2248:                                                         siirtyminen merkitsisi noin 30 miljoonan mar-
2249:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kan kansantaloudellisia säästöjä vuositasolla.
2250: vasti seuraavaa:                                        Sanomalehtijakell!jen päällekkäisyydestä ei siis
2251:     Sanomalehdet jaetaan tilaajilleen joko nor-         aiheudu 162 miljoonan ma11kan kansantaloudel-
2252: maalin postinjakelun yhteydessä tai varhaisjake-        lista tappiota kuten kysymyksen perusteluissa
2253: 1ussa. Varhaisjakelun hoitaa .joko lehden oma           väitetään. Viimeksi mainittu luku merkitsee sa-
2254: jakeluorganisaatio, lehtien muodostama yhteis-          p:omakhtien yarhaisjakelun kansantaloudellisia
2255: jakelu tai posti. Lisäksi Pohjois-S4omessa j~aa         lwkonaiskustannuksia. Yhteisjake1uihin siirty-
2256: posti sanomalehtiä normaalin postinjakelun jäl-         mällä voitaisiin kustannukset aina:kin teoriassa
2257: keen tapahtuvassa e):illi~jakelu~Sa. ] aetut SflnD-     saada alenemaan n, 130 miljoonaan markkaan
2258: malehtien numewkappaleet jakaantuivf).t vuonna          vuodessa. Tähän tulobeen pääseminen ei riipu
2259: 1977 eri jakell.ljen kesken siten, että lehtien         siitä, hoidetaanko jakelu lehtien omien yhteis-
2260: omissa ja yhtersissä jakeluissfi jaettiin 50,9 %        jakelujen puitteissa voi hoitaako jakelun posti.
2261: lehdistä, postin erillisjakell.lissa 10,9 % ja nor-     Kansantaloudellisesti samaan lopputulokseen on
2262: maalissa postinjakelussa J&,2 %.                        mahdollista päästä, mikäli kullakin paikkakun-
2263:     Lehtien järjestäm.iä vavhai~jakeluja on yh-         n~f!, toimii vain yksi jakelu, oli se sitten min-
2264: teensä 209 kunnan alueella ja p0st~n }loit!J!ffila      kä uahansa organisaation hoitama.
2265: yarhaisi~eluja 152 k~.Jnna~~a ( L~pin lääni ei              Sanomalehtien varhaisjakelu on sekä posti-
2266: stsiilly näihin lukuihin), Jakell1jen päällekkäi-       ja lennätinlaitoksen talouden että valtiontalou-
2267: syyttä kuvaa se, että suurimmillaan voi s:unalla        d~n kannalta tappiollista. Vuonna 1977 käy-
2268: paillabwnf!lla olla viisi eri jake~uorganisaat19ta      t~ttiin kustannusten kMtamlseen 13,5 miljoonaa
2269: ja että 70 ku@fln alueella toimii l<.flksi rtai         ma11kkaa lehdistön yleistä kuljetustukea, minkä
2270: l.lseallJipia lehtien omaa tai yhteistä jakeluorgani-   jälkeen postitalouden tappioksi jäi vielä 2 mil-
2271: saatiota postin erilHs}~elun ja normaalin pos-          joonaa markkaa. Valtiontalouden kokonaist~p­
2272: tinjfl:keluverkoston lisijksi. Postin hoit:!:)!mista    pio oli 15,5 miljoonaa markkaa eli noin puolet
2273: erill1sjakeluista noin puolet on seilaisiU~ alueil-     jakelujen päällekkäisyydestä teoriassa aiheutu-
2274: la, joilla ei sen lisäksi ole muuta jakelukanavaa       vasta kansantaloudellisesta tappiosta ( 30,6 mil-
2275: kuin normaali postinjakeluvenkosto. Näillä              joonaa mavkkaa). Postin varhaisjakelusta vuon-
2276: alueilla (75 kuntaa ilman Lapin lääniä) voi-            na 1977 kantamat maksut eivät siten riittäneet
2277: daan katsoa sanomalehtien yhteisjakelun jo to-          katuamaan kustannuksia. Varhaisjakelusta aiheu-
2278: 4                                               1978 vp.
2279: 
2280: tunut tappio johtuu lähinnä postin varllaisjake-       tehtävän suorittamiseen parhaat mahdollisuu-
2281: lussa jaettavien lehtien numerokappalemäärän           det.
2282: pienuudesta.                                              Niillä paikkakunnilla, joilla varhaisjakelusta
2283:    Kun valtiovallan taloudellinen tuki lehdis-         tulisivat huolehtimaan lehtien muodostamat yh-
2284: tölle tulee hallituksen esityksen valtion tulo- ja     teisjakeluorganisaatiot, tulisi posti toimimaan
2285: menoarvioksi vuodelle 1979 mukaan olemaan              pienten Jehtien koordinoivana elimenä ja mak-
2286: ensi vuonna yli 255 miljoonaa mar.kkaa ja kun          sujen välittäjänä.
2287: yhteisjakelun toteuttaminen tulee tehtyjen tut-           Edellä mainitun suunnitelman valmistuttua
2288: kimusten mukaan saamaan aikaan mahdollisesti           tulee hallitus tekemään eduskunnalle ne määrä-
2289: jopa 30 miljoonan markan kustannussäästöt, ei          rahaesitykset, joita suunnitelman toteuttaminen
2290: hallitus ainakaan toistaiseksi ole katsonut ai-        edellyttää.
2291: heelliJseksi esittää määrärahaa pysyvään yhteis-          Hallitus on esittänyt valtion tuJo- ja meno-
2292: jakelutukeen. Hallitus katsoo, että lehtien tuke-      arvioon vuodelle 1979 momentille 31.94.01
2293: mista on tarkasteltava kokonaisuutena. Tuen            postin sanomalehdenkantajien palkkoja varten
2294: jakautumista ja postin taksarakennetta muutta-         lisäystä 1 434 000 mk, mistä 594 000 mk ai-
2295: malla on turvattava tarkoituksenmukainen var-          heutuu jakelun laajentumisesta, 652 000 mk
2296: haisjakelu sekä pienilevi:kkisten ja taloudellisesti   jaettavan lehtimäärän kasvun vuoksi maksetta-
2297: vaikeuksissa olevien Jehtien ilmestyminen ja           vien palkkioiden lisääntymisestä sekä 188 000
2298: niiden tasapuolinen asema muiden lehtien kans-         mk yleiskorotuksesta erillisiin yksittäisiin paJ-
2299: sa. Valtion tukea ei tule ohjata ennestään kan-        kankorotuksiin. Tämän lisäksi hallitus on esit-
2300: nattaviin lehtien omiin jakeluihin.                    tänyt samalle momentiUe 2 000 000 markan li-
2301:    Postilaitoksen päätehtävänä on hoitaa postin-       säystä 100 uuden sanomalehdenkantajan palk-
2302: kulku normaalin kuljetus- ja jakeluverkostonsa         kamniseksi.
2303: puitteissa. Postinjakelun kehittämisessä tulee            Lisäksi hallitus on esittänyt myös ensi vuo-
2304: pääpaino suunnata palvelutason parantamiseen           delle 100 000 markan määrärahaa sekä lehtien
2305: haja-asutusalueilla, missä vielä noin 70 000 ta-       että postin suocittamien yhteisjakelukokeilujen
2306: loutta on kokonaan kohtuulliseksi katsottavan          järjestämiseksi.
2307: postinjakelun ulkopuolella. Postin on ensisijai-          Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi lii-
2308: sesti turvattava normaali postinkulku ja pyrit-        kenneministeriö on omana lausuntonaan ilmoit-
2309: tävä palvelutasonsa yhtenäistämiseen. Sanoma-          tanut posti- ja lennätinhalldtukselle, että sano-
2310: lehtien varhaisjakelun on katsottava kuuluvan          malehtien erillis- ja sunnuntaikannoista vahvis-
2311: post1n tehtäviin. Postin on aktiivisesti kehitet-      tettuja lisämaksuja ei liiketaloudelliset perus-
2312: tävä varhaisjakelua ja sen tarvitsemaa kuljetusta      teet huomioon ottaen tulisi vuonna 1979 ko-
2313: rinnan muiden tehtävien kanssa.                        rottaa. Maksujen jäädyttämisellä ministeriö pyr-
2314:    Pitkällä tähtäyksellä postin tulee vastata sa-      kii postin hoitamien varhaisjakelujen kilpailu-
2315: nomalehtien kuljetuksista ja varhaisjakelusta          kyvyn säilyttämiseen ja estämään lehtien siirty-
2316: keskitetysti koko maassa.                              mistä omiin jakeluihin sekä tukemaan täillä ta-
2317:    Liikenneministeriö on antanut posti- ja len-        voin postin jakelussa pysyviä lehtiä.
2318: nätinhallitukselle tehtäväksi yhteistyössä 1ehdis-        Sanomalehtien palvcluk:sessa on nykyisin
2319: tön kanssa laatia sellainen valtakunnallinen sa-       4 760 lehdenjakajaa ja postilla 1 560 sanoma-
2320: nomalehtien varhaisjakelua koskeva suunnitel-          lehdenkantajaa. Yhteisjakelujen toteuttaminen
2321: ma, joka mahdollistaisi sen, että jokaisella sel-      tulee huomattavasti pienentämään työvoiman
2322: laisella pai•kkakunnalla, jolla varhaisjakelua ny-     tarvetta. Hallitus katsoo, että nykyisessä työlli-
2323: kyisin suoritetaan, toimisi vain yksi kaikille         syystilanteessa ei ole syytä ,lähteä äkiilisiin muu-
2324: lehdille samoin hintaperustein avoin varhais-          toksiin sanomalehtien jakelussa ja lisäämään
2325: jakelujärjestelmä. Jakelun ottaisi suorittook.seen     työttömyyttä tällä alalla. Muutokset kansanta-
2326: se organisaatio, jolla siihen on paikalliset olo-      loudellisesti edullisemman jakelujär,jestelmän
2327: suhteet huomioon ottaen parhaat mahdollisuu-           suuntaan toteutetaan vaiheittain ja siten, että
2328: det. Näiden periaatteiden mukaisesti posti hoi-        sillä ei aiheuteta työttömyyden huomattavaa li-
2329: taisi varhaisjakelun siellä, missä sillä on tämän      sääntymistä.
2330:       Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1978.
2331: 
2332:                                                                 Vt. låilkenneministeri Eino Uusitalo
2333:                                               N:o 411                                               5
2334: 
2335: 
2336: 
2337: 
2338:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
2339: 
2340:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        70 kommuner finns två ellet flera distribu-
2341: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skri-           tionsorganisationet, som upptätthålls av tid-
2342: ve1se nr 2074 av den 18 oktober 1978 tili           ningat - antingen sätskilt ellet samfällt -
2343: vederbörande medlem av statsrådet översänt av-      utöver postens sätskilda utdelning och det nor-
2344: skrift av föijande av riksdagsman Jermu Laine       mal.a postutdelningsnätet. Omkting hälften av
2345: ställda spörsmåi nr 411:                            det antal fall dät posten skötet den särskilda
2346:                                                     utdelningen hänför sig tili omtåden, där det
2347:           När och på vi1ket sätt kommer Rege-       härjämte inte finns andra distributionskanaler
2348:        ringen att trygga den tidiga utdelning-      än det normala postutdelningsnätet. Det kan
2349:        en, särskilt för t1dningar med ekono-        anses att en samdistribution av tidningar tedan
2350:        miska svådgheter och små upplagor,           hat förverkligats genom postens försorg inom
2351:        framför allt genom att bygga ut och          dessa områden ( 75 kommunet, Lapplands län
2352:        effektivera den tidiga utdelningen via       inte inberäknat) . De områden som posten skö-
2353:        posten samt genom att säkerställa den-       tet ensam ät emellertid de i ekonomiskt av-
2354:        nas fortbestånd med hjäip av ett stats-      seende minst lönsamma. Antalet tidningat som
2355:        bidragssystem som tillgodoser folkhus-       delas ut inom dem uppgåt i medeltal tili ca
2356:        hållningens helhetsintressen?                30 000 nummerexemplar per månad, medan det
2357:                                                     vid den utdelning som tidningarna själva skö-
2358:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-       ter ät met·a än tre gånget så stort, dvs. i ge-
2359: samt anföra följande:                               nomsnitt 100 000 nummeteJ<emplar per månad.
2360:    Tidningarna delas ut tili abonnenterna anting-       Ftågan om en u1Jbyggnad av den tidiga ut-
2361: en i samband med normal postutdelning ellet         delningen av tidningar har, hortsett från det
2362: genom tidig utdelning. Den t~diga utdelningen       uttedningsarbete som utföts såsom tjänstearbe-
2363: handhas antingen av tespektive tidnings egen        te, undersöktJs bl.a. av parlamentariska traf·ik-
2364: dicsttibutionsotganisation, av ett samdistribu-     kommiw!n, kommissionen föt tidig utdelning
2365: tionsotgan föt flera tidningat eller av posten.     av tidningar och olika arbetsgrupper, som har
2366: I notta Finland delat posten dessutom ut tid-       tillsatts av trafikministeriet. Föt uttedande av
2367: ningat vid en sätskild utdelning ehet den           vilka kostnader som kan inbesparas hat försök
2368: normala postutdelningen. Antalet nummet-            gjotts med tidig utdelning av tidningar och
2369: exemplar av utdelade tidningat fö11delade sig       avsikten är att dylika försök skall anordnas
2370: åt 1977 mellan olika fotmet av utdelning så,        ännu undet nästa åt.
2371: att 50,9 % av tidningarna delades ut genom              Enligt gjorda uttedningat :skulle en övetgång
2372: tidningarnas egna och gemensamma utdelning-         till samdistribution innebära inbesparingat av
2373: ar, 10,9% genom postens särskilda utdelningar       ca 30 milj. mk per år föt folkhushållet. Sam-
2374: och 38,2 % genom normal postutdelning.              manfallet inom tidningsutdelningen medföt så-
2375:    Tidig utdelning, som hat ordnats av tidning-     lunda inte en nationalekonornisk förlust av 162
2376: arna sjäJ.va, förekommet i sammanlagt 209           milj. mk, såsom det påstås i spörsmålets mo-
2377: kommuner, medan posten sköter den tidiga            tivering. Den sistnämnda sifftan avser de sam-
2378: utdelningen i 152 kommunet ( Lapplands Iän          manlagda kostnadet som den tidiga utdelningen
2379: ingåt inte i dessa sifftor). Sammanfallet i ftåga   av tidningat åsamkat folkhushållet. Genom en
2380: om utdelningar framgår av att det i bästa           övergång tili samdistdbution 1kunde kostnadet-
2381: fall på en och samma ott kan finnas fem             na, åtminstone teotetiskt, nedbringas till ca
2382: olika distributionsorganisationer och att det i     130 rnilj. mk per år. Huruvida detta tesultat
2383: 6                                             1978 yp.
2384: 
2385: nås eller inte är inte beroende av huruvida          Posten :måste i första hand säkerstäUa en nor-
2386: utdelningen sköts inom ramen för tidningarnas        mal postgång och föl1Söka förenhetliga sin set-
2387: egen samdistrihution eller av posten. I natio-       vicenivå. Den tidiga utdelningen av tidningar
2388: nalekonomiskt avseende kan samma slutresul-          böt a:nses höta tili postens uppgiftet. Posten
2389: tat nås, om det förekommer enda:st en ,form          måste aktivt bygga ut den tidiga utdelningen
2390: av utdelning på varje ort, oberoende av viiken       och de transportet som behövs föt detta ända-
2391: organ.isation som sköter den.                        mål vid sidan av övtiga uppgifter.
2392:    Den tidiga utdelningen av tidningar är för-            På lång sikt må:ste pasten centralt ansvara
2393: lustbringande, både för post- och telegrafverkets    för befordran och tidig utdelning av tidningar
2394: ekonomi och för statshushållnihgen. Ar 1977          i hela landet.
2395: användes 13,5 milj. mk av det allmänna trans-             Traf·ikministeriet har gett post- och telegtaf-
2396: portstödet för t1dningll!' till täckning ,av hlt-    stytelS(;!p. i uppclrag att i ~amverkll11 m.ed pres-
2397: hörande kostnader. Ännu däreft~r uppgick den         sen utaFbeta en s~clan riksomfattande plan för
2398: postala ek<momins förlust alltjämt till 2 milj.      dep. tidiga utdeh'lingen :flV tidningar, som. gör
2399: mk. Statshushållningeps sammanlagda förlust          d!;':t möjligt att åstadkommft att clet på varje
2400: utgjorde 15,5 milj. mk, vilket är rmgefär lika       ort, clär tiqig utdelning i dett~ nu förekommet,
2401: med hälften av den nationalekonomiska för-           finns endast en form flV tidig utdelning, viiken
2402: lust som teoretiskt vållas genom sammanfallet        skulle stå alla vidningar till i):mds enligt ena-
2403: mellan de olika distributionsformerna ( 30,6         handa :prisgrunder. Dtdelningen ,gJmlle ta:s om
2404: milj. mk). De avgifter som posten uppbar             hand av den orga:nisation som med hänsyn tili
2405: för den tidiga utdelningen under år 1977 för-        de lokala förhållandena har de bästa möjlig-
2406: slog m.a.o. inte till att täcka kostnaderna. Den     hetetna hättill. I :enlighet :med dessa principer
2407: förlust :som den tidiga utdelningen medföt           skulle posten sköta qen tidiga utdelp.ingen på
2408: betor nätmast på ,att antalet nummerexemplar         de otter där den har de bästa möjligheterna
2409: av de tidningar som distribuetas genom pos-          a:tt fullgöta denna uppgift,
2410: tens tidiga utdelning är litet.                           På de otter dät den tidiga utdelningen skulle
2411:    Statsmaktens ekonomiska 'stöd tili tidnings-      komma att skötas av samdistributionsotganisa-
2412: ptessen kommer enligt statsverkspropositionen        tioner, som hat :skapats av tidningarna, skulle
2413: för år 1979 att överstiga 255 milj. mk undet         posten V?ta samotdnande otgan och betalnings-
2414: nästa år. Ett införande av en samdisttibution        förmedlate för de 'Små tidningarna.
2415: kommet enligt gjorda undetsökningar tillika att           Nät den ovannämnda planen föreligger kom-
2416: medföta att kostna:der, eventuellt rentav till ett   met reget.ingen att förelägga •r.rksdagen ptopo-
2417: belopp av 30 milj. mk, ka:n inbesparas. Rege-        sitionet med sådana anslagsäskanden 'SOm ett
2418: ringen har dätför inte, åtminstone inte än så        förverkligande av p1lj!len förutsätter,
2419: länge, funnit det påkallat att föreslå något              Regetingen hat l}nder momentet 31.94.01 i
2420: anslag till ett bestående stöd för en samdistti-     statsverkspropositionen för år 1979 ,föreslagit
2421: bution.                                              ett tillägg av 1 434 000 mk föt löner till tid-
2422:    Regetingen an~ att ,ftågan om stöd till tid-      ningsutbätate. Härav föranleds 594 000 :mk a:v
2423: ningar måste bedömas som en helhet. En ända-         att tidningsdisttibutionen hllr utvidgats, 652 000
2424: målsenlig tidig 'Utdelning bör sijk~ställas samt     mk av a:tt de arvoden som bör betalas p~ grund
2425: utgivningen av tidningar, som ihar 'liten uppla:ga   av ökning av mängden 'f\V utclelade tidningat
2426: och ekonomiska svårigheter, tryggas och dessa        har ökat samt 188 000 mk av aJlmän,na för-
2427: tklningar tillförsäkras likställdhet med andra       höjninga:r av 'Särskilda enstaka löneföthöjning-
2428: tidningar genom att fördelningen av stödet och       a:r. Dessutom har tegeringen under samma m.o-
2429: struktut,en hos postens taxor ändtas. Statsstöd      ment föteslagit ,ett tillägg av 2 000 000 mk i
2430: för egen distribution hör ei ges till tidningar      lönet ti11 100 nya tidningsutbärate.
2431: som 'tedan ät lönsamma.                                   Y tterligare har regetingen, ocks& för nästa år,
2432:    Postverkets huvuduppgift är att sköta post-       föteslagit ept anslag av 100 000 mk för anocd-
2433: gången inom ra:men föt sitt norm~a befordrings-      nande ay för!!ök med samdistributiQn, vilka
2434: och utdelningsnät. När det gäller att fönbättra      otdna:s både av tidningarn~ och av post~.
2435: postutdelningen bör tyngdpunkten läggas på en             Utöver nyssniimndii åtgärder har u~ilkmi­
2436: fötbättring av servicenivån i glesbygderna, där      nisteriet såsom ·sitt utlåtande i sa:ken meddela:t
2437: alltjämt omkring 70 000 hushåll helt 'Sakoor en      post- och telegrafstyrelsen att de tilläggs,~vgifter
2438: postutdelning, som kan betraktas som skälig.         som har hstställts för spe~ial- och söndagsut-
2439:                                               N:o 411                                              7
2440: 
2441: bäming av tidningar inte borde höjas under          distribution kommer avsevärt att minska beho-
2442: år 1979, med hänsyn tili företagsekonom.isika       vet av arbetskraft. Regeringen anser att det
2443: synpunkter. Ministeriet vill genom att frysa ned    i rådande sysselsättningssituation inte finns or-
2444: avgifterna försöka bevara konkurrensförmågan        sak att göra några plötsliga ändringar när det
2445: hos den tidiga utdelning som sköts av posten        gäller utdelningen av tidningar och därigenom
2446: och hindra att tidningarna övergår tili egen ut-    öka arbetslösheten på detta område. Ändring-
2447: delning samt på detta sätt stöda de tidningar       arna i riktning mot införande av ett i national-
2448: som alltjämt anlitar postens utdelning.             ekonomiskt hänseende förmånligare utdelnings-
2449:   1 detta nu är 4 7 60 tidningsutdelare anställda   system kommer att göras i olika skeden och
2450: hos tidningarna, medan 1 560 tidningsutbä.rare      på ett sådant sätt, att därigenom inte vållas
2451: är anställda vid posten. Ett införande av sam-      någon betydande ökning av arbetslösheten.
2452:      Helsingfors den 24 november 1978.
2453: 
2454:                                                                 Tt trafa.kminister Eino Uusitalo
2455:                                                1978 vp.
2456: 
2457: Kirjallinen kysymys n:o 412.
2458: 
2459: 
2460: 
2461: 
2462:                                    Sinisalo: Saimaan kanavan liikenteen edistämisestä.
2463: 
2464: 
2465:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
2466: 
2467:     Saimaan kanavan liikenne on jatkuvasti kas        jolloin on tutkittu mm. Joensuun, Iisalmen
2468: vanut. Vuonna 1976 tavaraliikenne ylitti              ja Kuopion satamien tehokkaampaa hyväksi-
2469: 700 000 tonnia, viime vuonna 800 000 tonnia           käyttöä.
2470: ja tälle vuodelle on edellytetty jälleen vastaavaa        Saimaan kanavan riittävän tehoista hyväksi-
2471: liikennekasvua. Matkustajaliikenne on kehitty-        käyttöä on estämässä kokonainen sarja erityis-
2472: nyt suorastaan räjähdysmäisesti.                      syitä.
2473:     Nyt on kiistatonta, että vuonna 1960 vireille         Talouselämän piirissä ei ole läheskään riittä-
2474: pantu kanavan uudelleenrakentaminen on osoit-         västi huomioitu kanavan tarjoamia mahdolli-
2475: tautunut oikeaksi, kauaskantoiseksi toimehpi-         suuksia. Enso-Gutzeitin osuus Saimaan kana-
2476: teeksi.                                               van kokonaiskuljetuksista oli 1970-luvun alku-
2477:     Saimaan kanavan tarjoamia mahdollisuuksia         puoliskolla kolmannes, mutta viime vuonna jo
2478: ei kuitenkaan ole vielä käytetty hyväksi kuin         55 %. Se osoittanee, että Enso-Gutzeit on pyr-
2479: osittain. Liikenteen laajentamiselle on olemassa      kinyt määrätietoisesti kanavaliikenteen tarjoa-
2480: suuria mahdollisuuksia ja se vastaa kansan-           mien mahdollisuuksien käyttöön, mutta vastaa-
2481: taloutemme etuja. Liikenteen kasvun näköalat          vaa kiinnostusta ei monillakaan teollisuusyri-
2482: koskevat niin tavaraliikennettä kuin turismia.        tyksillä ole ollut.
2483:     Saimaan kanavan entistä tehokkaammalle                Yhden esteen kanavaliikenteen kehittämi-
2484: käytölle onkin annettu tärkeä sija Suomen ja          sessä muodostaa suomalaisen aluskannan vähe-
2485: Neuvostoliiton kaupallis-taloudellisen yhteistyön     neminen liikenteen huomattavasta kasvusta
2486: pitkän aikavälin ohjelmassa. Ohjelma sisältää         huolimatta. Viime vuonna jo 87 % kanavalii-
2487: osapuolten sitoumuksen tehostaa kanavan käyt-         kenteestä tapahtui neuvostoliittolaisilla aluk-
2488:  töä ja suositukset satamatoimintojen kehittämi-      silla.
2489: sestä, pitkäaikaisista kuljetussopimuksista, linja-      Suomalaisen aluskannan hankkimiseen kana-
2490: liikenteen aloittamisesta ja laivakaluston lisää-     valiikenteeseen olisikin kiinnitettävä aivan eri-
2491: misestä. Tervehdyksessään uuden Saimaan ka-           tyistä huomiota. Ns. proomukalustotoimikunta
2492:  navan 10-vuotisen juhlapäivän johdosta tasa-         on suorittanut selvityksen, joka osoittaa, että
2493: vallan presidentti Urho Kekkonen lausui, että         Saimaan kanavan liikenteeseen tulisi hankkia
2494:  näiden toimien toteuttaminen myötävaikuttaisi        6-8 moottorialusta tai moottoriproomua,
2495:  "molemmille osapuolille edullisen taloudellisen      10-11 proomua, 2-3 työntäjää ja yksi sisä-
2496:  vuorovaikutuksen laajentamiseen kansojemme           vesirannikkojäänmurtaja.
2497:  parhaaksi".                                             Proomuliikenteen kehittäminen avaa huomat-
2498:     Erään esimerkin kanavaliikenteen kehittämi-       tavia kuljetuskustannussäästöjä. Se mahdollis-
2499:  sen näköaloista tarjoaa mahdollisuus aikaa sääs-     taisi myös tavaraliikenteen monipuolistamisen.
2500:  täviin kuljetuksiin vesitse laajoissa mittasuh-         Yksi keskeinen tehtävä Saimaan kanavan
2501:  teissa aina Lähi-Itään saakka Kaspian meren          tehokkaammassa hyväksikäytössä on talviliiken-
2502:  kautta. Kuljetusaika voisi nykyiseen pääasialli-     teen kehittäminen. Tarvittavat teknilliset edel-
2503:  seen kuljetustapaan nähden supistua jopa kol-        lytykset tähän ovat olemassa. Välitavoitteena,
2504:  manneksella.                                         joka tulisi toteuttaa viipymättä, voidaan pitää
2505:     Myös ns. länsikauppaa Saimaan kanavalii-          liikennöimisajan kohottamista kymmeneen kuu-
2506:  kenne voisi palvella nykyistä tehokkaammin.          kauteen.
2507:  Hiljattain onkin suoritettu selvityksiä esim.           Saimaan kanavaliikenteen kehittämisessä on
2508:  sahatavaran kuljetuksista Saimaalta Englantiin,      monia muitakin tehtäviä. Esim. Mustolan sa-
2509: 087801311B
2510: 2                                          1978 vp.
2511: 
2512: tama Lappeenrannassa voisi välittää liikennettä      On aivan ilmeistä, että kanavaliikenteen ke-
2513: noin 300 000 tonnia vuodessa. Tähän asti ka-      hittäminen vaatii valtiovallan tehostettuja toi-
2514: pasiteetin käyttöaste on vaihdellut kuitenkin     menpiteitä asiasta laadittujen ohjelmien toteut-
2515: 3-20 prosenttiin vuodessa. Vakavimman es-         tamiseksi. Olisikin tarkoituksenmukaista, että
2516: teen sataman tehokkaalle käyttämiselle muo-       hallitus laatisi suoritettujen selvitysten perus-
2517: dostaa rautatieyhteyden puuttuminen. Lappeen-     teella kokonaisvaltaisen Saimaan kanavan ke-
2518: rannan teknillisen korkeakoulun piirissä viime    hittämisen ohjelman esim. 5-10 vuoden aika-
2519: vuoden lopulla valmistunut selvitys osoittaa,     väliä ajatellen. Siinä tulisi kiinnittää huomiota
2520: että rautatien rakentaminen Mustolan satamaan     mm. edellä mainittujen kanavaliikenteen ke-
2521: on oleellisen tärkeä edellytys sataman tehok-     hittämistehtävien toteuttamiseen siten, että tär-
2522: kaammalle hyväksikäytölle. Lappeenrannan ete-     keiksi havaitut uudistushankkeet käytännössä
2523: läinen teollisuusratasuunnitelma tähtää tämän     todella toteutuisivat.
2524: hankkeen toteuttamiseen.                             Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
2525:    Saimaan kanavaliikenteen kehittämisen tär-     37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
2526: keyttä korostavat paitsi yleisvaltakunnalliset    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
2527: aivan erityisesti myös alueelliset näkökannat.    seuraavan kysymyksen:
2528: Kanavaliikenteen kehittäminen on mitä tärkein
2529: osa Kaakkois-Suomen ja Leningradin talous-                  Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
2530: alueen yhteistyötä ja se avaisi mahdollisuuksia           koo ryhtyä edistääkseen kokonaisvaltai-
2531: uuden tuotannollisen toiminnan kehittämiseen              sen, esim. lähimpää viisivuotiskautta
2532: Saimaan kanavan vaikutusalueella, mikä mm.                koskevan ohjelman puitteissa Saimaan
2533: tämän alueen vaikean työttömyyden lievittämi-             kanavan entistä tehokkaampaa hyväksi-
2534: seksi olisi ensiarvoisen tärkeää.                         käyttöä?
2535:      Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 1978.
2536: 
2537:                                         Taisto Sinisalo
2538:                                              N:o 412                                               3
2539: 
2540: 
2541: 
2542: 
2543:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
2544: 
2545:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      äskettäin on saatu ruopatuksi väylä Varkauden
2546: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       Kosulanniemen satamapaikalle ja että Siilinjär-
2547: olette 18 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-      ven väylä saadaan viimeisteliyksi tulevana ke-
2548: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    sänä. Saimaan lastinkäsittelypaikat ovat kuntien
2549: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tai teollisuuden omistamia. Valtion osuus on
2550: T. Sinisalon näin kuuluvasta kirjallisesta kysy-    yleensä raJOlttunut satamarakennustoiminnan
2551: myksestä n:o 412:                                   tukemiseen korkotukilainoin. Tukea on viime
2552:                                                     vuosina voitu osoittaa Saimaan alueelle miltei
2553:          Millaisiin toimenp1te1sun Hallitus ai-     kysyntää vastaavasti. Mustolan teollisuusrata-
2554:        koo ryhtyä edistääkseen kokonaisvaltai-      hanketta on voitu lykätä sen johdosta, että
2555:        sen, esim. lähimpää viisivuotiskautta        Lappeenrannan Rapasaareen kunnostetulle lai-
2556:        koskevan ohjelman puitteissa Saimaan         turille on rautatieyhteys. Tästä odotetaan koke-
2557:        kanavan entistä tehokkaampaa hyväksi·        muksia ennenkuin Mustolan teollisuusradasta
2558:        käyttöä?                                     tehdään päätöksiä.
2559:                                                        Varsinaisesta liikenteen edistäruistyöstä on
2560:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vastannut tie- ja vesirakennushallituksen vesi-
2561: vasti seuraavaa:                                    tieosasto ja Saimaan kanavan kanavakonttori,
2562:                                                     jossa on vuodesta 1975 alkaen toiminut erityi-
2563:    Liikenneministeriö yhtyy kysymyksessä esi-       nen liikenneasiamies. Liikenteenedistämistyö on
2564: tettyihin toteamuksiin Saimaan kanavan merki-       käsittänyt informaatiopalvelua ja selvityksiä ka-
2565: tyksestä Suomen ja Neuvostoliiton kaupallista-      navayhteyden käyttökelpoisuudesta eri t·apauk-
2566: loudellisessa sekä pit:kän että lyhyen aikavälin    sissa.
2567: yhteistyössä. Tähän kuuluvat sekä maitten vä-          Myös Saimaan kanavan hoitokunta, jonka pu-
2568: lisen kaupan :kuljetukset rajakaupan kuljetukset    heenjohtajana toimii Saimaan kanavan Suomen
2569: mukaan luettuina, mavkustajaliiJ."enne ja Neu-      valtuutettu ja jossa ovat edust:ettuina mm. lii-
2570: vostoliiton jokiverkkoa hyväksikäyttävät Lähi-      kenneministeriö ja ullmasiainmini.steriö, pyrkii
2571: Idän transitokuljetukset. Kanavayhteyden mer-       työssään yhteistyössä SNTL:n osapuolen kans-
2572: kitys ei kuitenkaan rajoitu kuljetusalan yhteis-    sa jatkuvasti edesauttamaan kanavaliikenteen
2573: työhön, vaan sillä on laaja-alainen aktivoiva       kehittymistä.
2574: vaikutus maitten välisessä kanssakäymisessä eri-       Kanavaliikenne onkin kasvanut viime vuosi-
2575: tyisesti Kaakkois-Suomen ja Leningradin alueen      na suotuisasti eli noin 10 % :n vuosivauhdil-
2576: kannalta katsottuna.                                la; kuluvana purjehduskautena saavutetaan yli
2577:    Liikenneministeriö pitää myös tärkeänä, että     900 000 tonnin ( mahd. 1 000 000 tonnin) ta-
2578: kanavayhteyttä hyödynnetään molemmille mail-        varamäärä.
2579: le edullisella tavalla. Tämä on otettu huomioon        Suomalaisten yritysten mielenkiinto kanava-
2580: paitsi maitten välisessä pitkän aikavälin yhteis-   kuljetuksia kohtaan on myös viime vuosina
2581: työohjelmassa myös maitten liikenneviranomais-      kasvanut. Mainittakoon, että esim. sahatavaran
2582: ten vuotuisneuvottelujen pöytäkirjoissa ja edel-    ja pylväiden vientilaivaukset ovat kuluvana
2583: leen liikennehallinnon viisivuotisissa yleissuun-   purjehduskautena voimakkaasti lisääntyneet ja
2584: nitelmissa.                                         noussevat yhteensä yli 60 000 tonnin. Myös
2585:    Valtion vastuulle on lähinnä kuulunut kana-      kvartsihiekan ja talkin kuljetukset ovat lähte-
2586: vayhteyden ja veshieverkkojen ylläpito ja ke-       neet hyvin käyntiin. Lisäksi ,erään puutavarayh-
2587: hittäminen. Väylästön kunto ei tällä hetkellä       tiön toimesta suoritetaan parhaillaan proomu-
2588: rajoita kanavakuljetuksia. Mainittakoon, että       kuljetuskokeilua kanavaliikenteessä.
2589: 4                                            1978 vp.
2590: 
2591:    Suomalaisen pientonniston puute on eräs             Kotimaisen aluskaluston hankkimisen osalta
2592: olennaisimmista pullonkauloista kanavaliiken-       toimikunta ehdottaa lähinnä korkotukilainajär-
2593: teen kehittymiselle erityises1Ji länsikauppaa ja    jestelmän käyttöön ottoa ja miehitysmääräysten
2594: kotimaan kuljenuksia ajatellen. Ongelman kai-       tarkistamista.
2595: kinpuoliseksi selvittämiseksi liikenneministeriö       Liikenneministeriön tarkoituksena on pyrkiä
2596: asettikin jo viime vuoden keväällä erityisen toi-   toteuttamaan ehdotettu korkotukilainajärjestel-
2597: mikunnan tutkimaan, mitä asiassa voitaisiin         mä lähitulevaisuudessa. Miehityskysymyksen
2598: tehdä. Toimikunnan toukokuussa jättämä mie-         ratkaisu riippuu etupäässä työmarkkinaosapuol-
2599: tintö on varsin seikkaperäinen ja sisältää suun-    ten kannanotoista. Kauppa- ja teollisuusministe-
2600: taviivat paitsi aluskaluston myös muun Saimaan      riössä pohtii tätä asiaa erityinen miehitystoi-
2601: liikenteen ongelmakentän tarkastelulle. Mietin-     mikunta.
2602: nöstä hankitut lausunnot ovat parhaillaan lii-         Purjehduskauden pidentämistä tullaan tutki-
2603: kenneministeriössä käsiteltävinä.                   maan ja kokeilemaan sitä mukaa kuin liiken-
2604:                                                     teen tarpeet sitä edellyttävät.
2605:     Helsingissä marraskuun 16 päivänä 1978.
2606: 
2607:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
2608:                                                N:.o 412                                             5
2609: 
2610: 
2611: 
2612: 
2613:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2614: 
2615:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Varkaus Kosulanniemi hamnplats och att Sii-
2616: anger har Ni, Herr .T alman, med Eder skri-           linjärvi-leden komtpet att bli färdig inkomman-
2617: velse av den 18 oktober 1978 till vederbö-            de sommar. Saimens lasthanteringsplatser ägs
2618: rande. medlem av stats~ådet översänt avskrift         av kommunerna ·ellet .av industrin. Starens an-
2619: av följande av dksdagsman T. Sinisalo under-          del har i allmänhet varit begränsad tili att
2620: tecknade spörsmål nr 41.4:                            stöda hamnbyggnadsverksamheten med ränte-
2621:                                                       stödslån. Inom Saimen-området har stöd de
2622:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        senaste åren kunnat bevilja:s i en omfattning
2623:        ta i avsikt att inom ramen för ett total-      som nästan matsvarat efterfrågan. Mustola in-
2624:        program, omfattande t.ex. den närmas-          dustrispårprojekt har kunnat uppskjutas av den
2625:        te f.emårsperioden, främja ett ännu mera       orsaken att järnvägsförbindelse finns tili den
2626:        effektivt utnyttjande av Saima kanal?         iståndsatta kajen i Rapasaari, Villmanstrand.
2627:                                                      Erfarenheter härav inväntas, innan beslut kan
2628:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          fattas om Mustola industrispår.
2629: samt anföra följande:                                    För det egentliga arbetet på att främja tra-
2630:                                                      Hken svarar väg- och vattenbyggnadsstyrelsens
2631:    Tra:Hkministeriet ansluter sig tili de i spörs-   vattenvägsavdelningen och Saima kanals kanal-
2632: målet fra:mförda konstaterandena om Saima ka-        kontor, där en speciell trafikombudsman ver-
2633: nals betydelse för det handelsekonomiska sam-        kar sedan början av år 1975. Arbetet för tra-
2634: arbetet på lång och kort sikt mellan Finland         fikfrämjandet har omfattat informationsservice
2635: och Sovjetunionen. Hit hör såväl transpori:erna      och utredningar om kanalförbindelsens bruk-
2636: i handeln mellan länderna, inklusive gränshan-       barhet i olika fall.
2637: delns transporter, som tluristtrafiken och de            Ookså Förvaltningsnämnden för Saima ka:nal,
2638: transitofrakter tili Mellanöstern som utnyttjar      vars ordförande är Finlands fullmäktige för
2639: Sovjetunionens flodnät. Kanalförbindelsens be-       Saima kanal och vari bl.a. trafikministeriet och
2640: tydelse är dook inte enbart begränsad tili sam-      ministeriet för utrikesärendena är företrädda,
2641: arbetet inom transport:branschen, utan leden         vinnlägger sig i sitt arbete om att i samråd
2642: har också en omfattande aktiverande inverkan         med den sovjetiska part·en kontinuerHgt främja
2643: på umgänget mellan länderna, särskilt för syd-       en ut:veckling av kanaltra:fiken.
2644: östra Finlands och Leningradområdets del.                Så har ookså kanaltrafiken de senaste åren
2645:    Trafikministeriet anser det också vara vik-       uppvisat en gynnsa:m tiliväxt, dvs. en årshas-
2646: tigt att kanalförbindelsen utnyttjas på ett för      tighet av ca 10 %; under innevarande segla-
2647: vartdera landet förmånligt sätt. Det har be-         tionssäsong kommer en godsmängd av över
2648: aktats, förutom i länderna samarbetsprogram          900 000 ton (ev. 1 000 000 ton) att uppnås.
2649: på lång sikt, också i protokollen från de årli-         De finska företagens intresse för kanaltrans-
2650: ga underhandlingarna mellan ländernas trafik-        porter har likaså ökat de senaste åren. Det
2651: myndigheter och vidare i trafi.kförvaltningens       kan nämnas att exportskeppningarna av t.ex.
2652: ,femårsplaner.                                       sågvaror och stolpar har ökat kraftigt under
2653:    På staten har närmast ankommit underhållet        innevarande seglationssäsong och troligen in-
2654: ooh utvecklingen av kanalförbindelsen och vat-       alles kommer att överstiga 60 000 ton. Också
2655: tenvägnätet. Farledens skick begränsar för när-      transporterna av kvartssand och talk har fått
2656: varande inte kanaltrans,porterna. Det kan näm-       en god början. Därtill utför ett trävarubo1ag
2657: nas att en led nyligen blivit uppmuddrad tili        experiment med pråmtransporter i kanaltraflk.
2658: 087801311B
2659:                                             1978 vp.
2660: 
2661:    Bristen på finskt småtonnage kan sägas ut-          Vad beträffar ansbHning av inhemskt ton-
2662: göra en flaskhals i utvecklingen av kanaltrafi-    nage föreslår kommissionen närmast ett ibruk-
2663: ken, sät:skilt med tanke på västhandeln och        tagande av räntestödslånesystemet och en jus-
2664: inrikestransporterna. I syfte att få frågan ut-    tering av besättningsbestämmelserna.
2665: redd i grund tillsatte trafikministeriet redan         Trafikministeriet har för avsikt att försöka
2666: på våren senaste år en kommission med upp-         genomföra det ,föreslagna räntestödslå:nesyste-
2667: drag att undersöka vad som kunde gövas åt          met inom den nävmaste framtiden. Lösningen
2668: saken. Det detaljerade betänkande som kom-         av besättningsfrågan är framförallt beroende
2669: missionen avgav i maj innehåller. riktlinjer för   av arbetsmarknadsparternas ställningstaganden.
2670: en granskning både av f.artygsbest!ndet och av     En särskild besättningskommission inom han-
2671: Saimen-trafikens hela problemkomplex. De ut-       dels- och industriministeriet begrundar denna
2672: låtanden som inbegir~s om betänkiindet hehand-     ,fråga. Fr!gan om en förlängning av seglations-
2673: las för närvar'<tnde i tra.fikministeriet.         säsongen kommer att undersökas och prövas
2674:                                                    allteftersom trafikbehovet det förutsätter.
2675:   Helsingfors den 16 november 1978.
2676: 
2677:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
2678:                                             1978 vp.
2679: 
2680: Kirjallinen kysymys n:o 413.
2681: 
2682: 
2683: 
2684: 
2685:                                 Kortesalmi: Vesistöjen myrkkypitoisuuksien tutkimisen tehosta-
2686:                                    misesta.
2687: 
2688: 
2689:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2690: 
2691:    Syksyn 1978 aikana on Itä- ja Pohjois·          poistaa ja niiden pääsy vesiin ja ilmakehään
2692: Suomen vesien elohopeapitoisuuksista kirjoitet-    estää.
2693: tu runsaasti sanomalehdissämme. Lehtikirjoitus-       Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
2694: ten sekä viranomaisten lausuntojen perusteella     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
2695: näyttää siltä, että jotakin on mennyt pahasti      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
2696: vikaan vesiemme myrkkypitoisuuksien tutki-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2697: muksessa. Vaikuttaa siltä, että tutkimus- ja
2698: selvittelytyössä on siinä määrin byrokratiaa,                 Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
2699: ettei oikea käsi tiedä, mitä vasen tekee.                  miin vesiemme ja erityisesti Itä- ja
2700:    Vesien myrkkypitoisuuksien tutkimiseen tar-             Pohjois-Suomen vesien myrkkypitoisuuk-
2701: vitaan näin ollen selkeyttä, tehokkuutta, ter-             sien tutkimisen tehostamiseksi ja jär-
2702: vettä järkeä ja riittävästi varoja. Myös kansa-            keistämiseksi sekä osoittaa näitä tutki-
2703: laisten on kohu-uutisten asemesta saatava pä-              muksia varten mahdollisimman pian
2704: tevää ja oikeaa tietoa siitä, kuinka paljon ve-            riittävästi varoja sosiaali- ja terveysmi-
2705: sissämme todellisuudessa on erilaisia myrkky-              nisteriön käyttöön?
2706: pitoisuuksia ja miten niitä voidaan tehokkaasti
2707:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1978.
2708: 
2709:                                       J. Juhani Kortesalmi
2710: 
2711: 
2712: 
2713: 
2714: 0878013245
2715: 2                                            1978 vp.
2716: 
2717: 
2718: 
2719: 
2720:                         Ed u s kun n ,a n Herra Puhe m i e he 11 e.
2721: 
2722:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vesihallitus on lokakuun 1978 alusta laajen-
2723: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tanut pohja- ja pintavesien elohopeapitoisuuk-
2724: olette kirjeellänne 20 päivältä lokakuuta 1978      sien tutkimusta lisäämällä havaintokohteita ja
2725: n:o 2188 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      näytteiden ottoa erityisesti Itä-Suomessa niillä
2726: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja J.         alueilla, joilla se on todennut pohjavesissä esiin-
2727: Juhani Kortesalmen tekemän seuraavan sisäl-         tyneen vuosina 1975-1978 aika ajoin lääkintö-
2728: töisen kysymyksen n:o 413:                          hallituksen vetämän juomakelpoisuusrajan ylit-
2729:                                                     täviä elohopeapitoisuuksia. Pohjavesissä ajoit-
2730:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-    tain esiintyneiden korkeiden elohopeapitoisuuk-
2731:        miin vesiemme ja erityisesti Itä- ja         sien syy-yhteyksien selvittämiseksi on tarkoi-
2732:        Pohjois-Suomen vesien myrkkypitoisuuk-       tuksena tehdä vielä laajennettu lumitutkimus
2733:        sien tutkimisen tehostamiseksi ja jär-       talven 1978-1979 aikana.
2734:        keistämiseksi sekä osoittaa näitä tutki-        Vesihallituksen elohopeatutkimuksen jatko ja
2735:        muksia varten mahdollisimman pian            sen valvonta hoidetaan yhteistyössä lääkintö-
2736:        riittävästi varoja sosiaali- ja terveysmi-   hallituksen ja muiden alan asiantuntijoiden
2737:        nisteriön käyttöön?                          kanssa. Kun lääkintöhallitus suorittaa lisäksi
2738:                                                     edellä mainituilla alueilla kansanterveyteen liit-
2739:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tyvää tutkimustyötä, hallitus katsoo, ettei tehty
2740: vasti ,seuraavaa:                                   kysymys anna aihetta muihin toimenpiteisiin.
2741:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1978.
2742: 
2743:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
2744:                                              N:o 413                                              3
2745: 
2746: 
2747: 
2748: 
2749:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
2750: 
2751:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      talet observationspunkter och provtagningen
2752: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se      har ökats, särskilt i Östra Finland inom de
2753: nr 2188 av den 20 oktober 1978 till veder-         områden där vattenstyrelsen har konstaterat
2754: börande med1em av statsrådet översänt avskrift     att det under åren 1975-1978 då och då i
2755: av fö1jande av riksdagsman J. Juhani Korte-        grundvattnet har förekommit kvicksilverhalter,
2756: salmi ställda skriftliga spörsmål nr 413:          vilka har överskridit den gräns som medicinal-
2757:                                                    styrelsen har dragit upp för vattnets drickbar-
2758:           Ämnar Regeringen vidta brådskande        het. Avsikten är att i syfte att reda ut orsaks-
2759:        åtgärder för en effektivering och ratio-    sammanhangen kring de höga kvicksilverhalter,
2760:        nalisering av undersökningen av gift-       som tidtals har förekommit i grundvattnet,
2761:        halterna i våra vattendrag, särskilt i      ytterligare göra en utvidgad snöundersökning
2762:        vattendragen i Östra och norra Finland,     under vintern 1978-1979.
2763:        samt så snart som möjligt ställa till-         Fortsättningen av vattenstyrelsens kvicksil-
2764:        räckliga medel för hithörande under-        verundersökning och tillsynen över denna un-
2765:        sökningar till social- och hälsovårds-      dersökning handhas i samverkan med medi-
2766:        ministeriets förfogande?                    cinalstyrelsen och andra sakkunniga på om-
2767:                                                    rådet. Då medicinalstyre1sen dessutom på
2768:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       nämnda områden utför forskningsarbete som
2769: samt anföra följande:                              gäller folkhälsan, anser regeringen att det
2770:   Vattenstyrelsen har fr.o.m. början av oktobet    ställda spörsmålet inte ger anledning tili vidare
2771: 1978 utvidgat undersökningen av kvicksilver-       åtgärder.
2772: halterna i grund- och ytvatten genom att an-
2773:      Helsingfors den 20 november 1978.
2774: 
2775:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
2776:                                               1978 vp.
2777: 
2778: Kirjallinen kysymys n:o 414.
2779: 
2780: 
2781: 
2782: 
2783:                                  Tuomaala: Kotiteollisuusopiston perustamisesta Jurvan kuntaan.
2784: 
2785: 
2786:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2787: 
2788:    Koti-, käsi- ja taideteollisuusalan koulutus-    la maassamme, joten myös harjoittelupaikkoja
2789: tarve on puutyösektorin osalta maassamme suu-       on alueella ja jopa yksin Jurvan kunnassa riit-
2790: ri, ja erityisen suuri se on läntisessä Suomessa,   tävästi opiston tarpeeseen.
2791: koska opistotasoista opetusta kyseisillä aloilla       Jurvan kunta ja muut Jurvan kotiteollisuus-
2792: on saatavissa vain Lahdessa ja Kuopiossa. Kou-      koulun jäsenkunnat ovat pitkään tehneet työtä
2793: lutustarve kohdistuu polttavimpana Etelä-Poh-       opiston saamiseksi Etelä-Pohjanmaalle ja Jur-
2794: janmaahan, missä pieniä ja keskisuuria huone-       vaan, koska pohjalainen huonekaluteollisuus
2795: kalualan yrityksiä on enemmän kuin missään          tarvitsee kehittyäkseen myös opistotasoista
2796: muussa osassa maatamme.                             koulutusta saanutta työvoimaa.
2797:    Huonekaluperinteen kiistaton keskuspaikka           Koska sanotun opiston perustamisen huolel-
2798: Etelä-Pohjanmaalla on Jurvan kunta, jossa alan      liset valmistelut ovat jo pitkään olleet valmiina
2799: koulutustakin on jo pitkään ja menestykselli-       ja koska opetusministeriökin on kuluvan vuo-
2800: sesti annettu Jurvan kotiteollisuuskoulussa, jo-    den huhtikuussa tehnyt periaatepäätöksen koti-
2801: ka on yksi alan suurimmista.                        teollisuusopiston perustamiseksi Jurvaan, esitän
2802:    Harkittaessa kotiteollisuusopiston slJalntl-     valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin pe-
2803: paikkaa on huolehdittava siitä, että opisto pe-     rusteella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
2804: rustetaan Jurvaan, koska kaikki asialliset pe-      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2805: rusteet puoltavat sen perustamista Jurvaan.
2806: Opisto voisi aloittaa toimintansa pienimuotoi-                Pitääkö Hallitus kotiteollisuusopiston
2807: sena jo Jurvan kotiteollisuuskoulun nykyisissä             perustamista Jurvaan Etelä-Pohjanmaal-
2808: tiloissa. Myös oppilaitoksen tähänastisessa ra-            le kiireellisenä, ja
2809: kentamisessa on otettu laajentamismahdollisuu-                milloin Hallitus saattaa loppuun pää-
2810: det huomioon.                                              töksenteon kotiteollisuusopiston perus-
2811:    Puutyöalan työpaikkoja on Jurvassa ja Ete-              tamiseksi Jurvan kuntaan Etelä-Pohjan-
2812: lä-Pohjanmaalla enemmän kuin missään muual-                maalle?
2813:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1978.
2814: 
2815:                                          Juhani Tuomaala
2816: 
2817: 
2818: 
2819: 
2820: 087801346F
2821:  2                                            1978 vp.
2822: 
2823: 
2824: 
2825: 
2826:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
2827: 
2828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa          Valmisteilla olevien keskiasteen koulunuudis-
2829: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         tuksen toimeenpanosuunnitteluohjeiden mukaan
2830: olette 20 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-        lääninhallitukset laativat alueensa elinkeino- ja
2831: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      muun työelämän kehittämistarpeiden sekä
2832: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       alueensa keskiasteen koulutuksen tarpeen pe-
2833: Juhani Tuomaalan näin kuuluvasta kirjallisesta        rusteella alustavan ehdotuksen alueensa kou-
2834: kysymyksestä n:o 414:                                 lutusrakenteesta. Läänin suunnitelman tulee
2835:                                                       ohjeiden mukaan sisältää mm. ehdotus perus-
2836:            Pitääkö Hallitus kotiteollisuusopiston    linjojen yleisjaksojen ja erikoistumislinjojen -
2837:         perustamista Jurvaan Etelä-Pohjanmaal-       niin koulu- kuin opistoasteistenkin - sijoit-
2838:         le kiireellisenä, ja                         tumisesta nykyisiin ja mahdollisesti perustetta-
2839:            milloin Hallitus saattaa loppuun pää-     viin uusiin oppilaitoksiin. Siinä tapauksessa,
2840:         töksenteon kotiteollisuusopiston perus-      että valtakunnalliset ja läänintasoiset selvityk-
2841:         tamiseksi Jurvan kuntaan Etelä-Pohjan-       set osoittavat kotiteollisuusalan opistoasteisen
2842:         maalle?                                      koulutuksen lisätarvetta olevan Vaasan lää-
2843:                                                      nissä, tulee ao. lääninhallituksen edellä mai-
2844:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nituissa yhteyksissä tehdä tämän koulutuksen
2845:  vasti seuraavaa:                                    perustamisesta ja sijoittamisesta esityksensä
2846:    Hallitus valmistelee parhaillaan toimenpitei-     keskiasteen koulunuudistuksen toimeenpano-
2847: tä keskiasteen koulutuksen kehittämisestä an-        suunnitelmaan.
2848: netun lain (474/78) edellyttämän toimeen-               Todettakoon, että opetusministeriö on kir-
2849: panosuunnitelman ja kehittämisohjelman val-          jeellään ammattikasvatushallitukselle (kirje n:o
2850: mistamiseksi. Tässä yhteydessä selvitetään val-     7872/39/75/10.04. 1978) ilmoittanut, että
2851: takunnallisesti ammatillisesti eriytyvän koulu-     jos "keskiasteen koulunuudistuksen yhteydessä
2852: tuksen eri alojen ja asteiden koulutustarve,        laadittavat selvitykset ja ammatillisesti eriy-
2853: joka puolestaan läänintasoisessa suunnittelussa     tyvän koulutuksen tavoiteohjelma aikanaan
2854: tullaan alueistamaan. Valtakunnallisten tavoit-     edellyttävät tarkoitetun alan opistoasteen kou-
2855: teiden asettamiseksi valmistelee ehdotustaan        lutusta Etelä-Pohjanmaalle, ministeriö ilmoit-
2856: koulutuksen tavoiteohjelmatoimikunta, jonka         taa kantanaan, että tämä koulutus tulisi sijoit-
2857: on määrä saada työnsä valmiiksi kuluvan vuo-        taa J urvan kotiteollisuuskoulun yhteyteen".
2858: den loppuun mennessä. Alueellisten suunni-          Hallitus edellyttää, että viranomaiset perustavat
2859: telmien laatimisen edellyttämien perustietojen      toimenpiteiden valmistelun mainittuun opetus-
2860: keruu lääneissä on niinikään käynnissä. Valta-      ministeriön kantaan. Hallitus valmistautuu
2861: kunnallisten tavoitteiden valmistumisen ja nii-     tekemään asiasta lopullisen päätöksensä keski-
2862: den alueistamisen jälkeen on mahdollisuus ar-       asteen koulunuudistuksen toimeenpanosuunni-
2863: vioida, tarvitaanko, missä määrin ja millä          telman vahvistaessaan.
2864: alueilla opistotasoisen kotiteollisuuskoulutuksen
2865: laajentamista maassamme.
2866:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1978.
2867: 
2868:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
2869:                                               N:o 414                                                3
2870: 
2871: 
2872: 
2873: 
2874:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
2875: 
2876:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1 enlighet med de anv1smngar om verkstäl-
2877: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         lighetspianering för skoireformen på mellan-
2878: velse av den 20 oktober 1978 tili vederbö-        stadiet som är under beredning uppgör Iäns-
2879: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      styrelserna på basen av utvecklingsbehoven
2880: av följande av riksdagsman Juhani Tuomaala        inom respektive områdens näringsliv och ar-
2881: undertecknade spörsmål nr 414:                    betsliv samt områdets behov av utbiidning
2882:                                                   på mellanstadiet ett preliminärt försiag tili
2883:            Anser Regeringen att det brådskar utbildningsstruktur för vart och ett område.
2884:         med att inrätta ett hemslöjdsinstitut Länets plan skall enligt anvisningarna innehålla
2885:         i Jurva i Sydösterbotten, och             bl.a. försiag tili piacering av grundlinjernas all-
2886:            när skall Regeringen slutföra besluts- männa perioder och specialiseringslinjer -
2887:         processen om att inrätta ett hemslöjds- såväl på skoinivå som på institutsnivå - i
2888:         institut i Jurva kommun i Sydöster- nuvarande Iäroanstalter och i nya sådana, som
2889:         botten?                                   eventuellt inrättas. 1 det fall att de riks-
2890:                                                   omfattande utredningarna och utredningarna
2891:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- på Iänsnivå visar att ytterligare behov finns
2892: samt anföra följande:                             i Vasa Iän av hemslöjdsutbildning på insti-
2893:    Regeringen har i detta nu under beredning tutsnivå, skall vederbörande länsstyrelse i ovan
2894: åtgärder .för utarbetning av den verkställig- nämnda sammanhang framlägga sitt förslag om
2895: hetsplan och det utvecklingsprogram som för- inrättande och placering av sådan utbiidning
2896: utsätts i lagen om utvecklande av utbild- i verkställighetspianen för skolreformen på
2897: ningen på mellanstadiet (474/78). 1 detta mellanstadiet.
2898: sammanhang utreds på riksomfattande pian             Det kan konstateras att undervisnings-
2899: utbildningsbehovet för oiika områden och på ministeriet i sin skrivelse (nr 7872/39/75/
2900: olika stadier inom den fackligt differentierade 10. 04. 1978)        tili yrkesutbildningsstyrelsen
2901: utbildningen, vilket i sin tur kommer att meddeiat att om "utredningarna i sam-
2902: regionindeias vid pianeringen på Iänsnivå. 1 band med skoireformen på mellanstadiet och
2903: s~fte att ställa upp riksomfattande måisätt-      den differentierade fackliga undervisningens
2904: ningar utformar kommissionen för utbild- målprogram senare i Sydösterbotten förutsät-
2905: ningens målprogram sitt försiag, och avsikten ter utbildning på institutsnivå inom det avsedda
2906: är att dess arbete skall vara slutfört vid området, anför ministeriet som sin ståndpunkt
2907: utgången av detta år. lnsamling i Iänen av att denna utbildning borde anknytas tili
2908: den basinformation som är en förutsättning hemslöjdsskolan i Jurva". Regeringen förut-
2909: för uppgörande av regionaia pianer har likaså sätter att myndigheterna vid beredningen av
2910: påbörjats. Sedan de riksomfattande måisätt- åtgärderna utgår från undervisningsministeriets
2911: ningarna har utarbetats och regionindeiats nämnda ståndpunkt. Regeringen bereder sig
2912: finns det möjlighet att överväga huruvida, i för att fatta sitt slutgiltiga beslut i frågan
2913: viiken omfattning och inom vilka områden i samband med fastställandet av verkställig-
2914: det i vårt Iand behövs en utvidgad utbildning hetsplanen för skolreformen på mellanstadiet.
2915:   hemslöjd på institutsnivå.
2916:      Helsingfors den 29 november 1978.
2917: 
2918:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
2919:                                                1978 vp.
2920: 
2921: Kirjallinen kysymys n:o 415.
2922: 
2923: 
2924: 
2925: 
2926:                                    Helminen ym.: Kalanviljelylaitoksen rakentamisesta Kymen lääniin.
2927: 
2928: 
2929:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
2930: 
2931:     Maassamme on kalanviljelyn laajentamiseen         veden lämpötila voidaan aina pitää sopivana.
2932: kiinnitetty viime vuosina oikeutettua huomiota.       Aivan kuivimpia aikoja lukuun ottamatta veden
2933: Lisääntyvät velvoitteet kalavesien hoidossa, ka-      määrä on luonnostaan rHttävä. Pienin järjeste-
2934: lakannan säilyttämisessä ja monipuolistamisessa       lyin päähaarasta on vettä käännettävissä aina
2935: vaativat entistä enemmän kalanviljelyn tehos-         riittävästi. Alin koko reitin virtauma on 8 km3
2936: tamista. Alueellinen jakautuma ja tarve edel-         sekunnissa.
2937: lyttää myös Etelä-Suomeen kalanviljelylaitosta.
2938: Kymen läänistä .on aikaisemmin mm. eduskunta-                          Laitospaikka
2939: alohtein osoitettu useitakin sopivia laitoksen           Järven Luusuassa on riittävän suuri tasainen
2940:  sijoituspaikkoja. Etelä-Suomi todella tarvitsee      alue kalanviljelylaitoksen sijoituspaikaksi. Pu-
2941:  oman kalanviljelylaitoksen, ja eräs laitoksen        tousta veden johtamiseksi alueelle omalla pai-
2942: luonnollisin sijoituspaikka olisi Kymen lääni,        neeliaan on riittävästi, samoin veden poisjoh-
2943:  tai ainakin merkittävä osa laitoksesta, mikäli       tamiseksi. Sähkölinja on myöskin valmiina
2944:  se päätettäisiin rakentaa useampana yksikkönä,       alueen vieressä.
2945:  tulisi sijoittaa Kymen lääniin. Kymen vesipiirin
2946:  tekemien selvitysten perusteella ylivoimaisesti                    Vesistövaikutukset
2947:  parhaat .ja taloudellisimmat ratkaisut laitokselle      Mahdollinen laitoksen aiheuttama veden li-
2948:  löytyvät Jaalan kunnasta Mäntyharjun luonnon-        kaantuminen rajoittuisi hyvin pienelle alueelle.
2949:  puhtaan vesireitin varrelta Sonnanjärven alueel-     Vedet yhtyvät päähaaraan noin 2 kilometriä
2950:  ta. Suoritetun :tutkimuksen mukaan ainakin           alempana ja laimentuvat siinä merkittävästi.
2951:  seuraavat tärkeät edut puoltavat kyseistä paik-      Vähän alempana reitti laskee Pyhäjärveen ja
2952:  kaa.                                                 laskukohdan vierestä alkaa Kymijoki, jonka
2953:                       Sijainti                        saastuneisuutta eivät kyseiset vedet enää sanot-
2954:                                                       tavasti lisäisi.
2955:    Matka laitosalueelta kestopäällystettyä tteta         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
2956: eri kohteisiin on lyhyt, esim. Jaalan kirkon-         §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
2957: kylään noin 7 km, Kuusankosken kaupunkiin             voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu·
2958: 15 km, Kouvolan kaupunkiin 25 km, Suomen-             raavan kysymyksen:
2959: lahden rannikolle Kotkaan 75 km ja Saimaalle
2960: Lappeenrantaan vähän yli 100 km. Paikka on                      Onko Hallitus tietoinen Kymen lää-
2961: siis lähellä asutusta eikä tiekustannuksia tulisi.           nissä olevista erittäin sopivista kalan-
2962:                                                              viljelylaitoksen sijoituspaikoista,. ja jo;;
2963:                    Vedensaanti                               on,                           .
2964:                                                                 aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
2965:   Laadultaan Mäntyharjun reitin vesi on poik-                menpiteisiin Etelä-Suomen kalanviljely-
2966: keuksellisen kirkasta ja erittäin hyvälaatuista.             laitoksen tai sen osan rakentamiseksi
2967: Yläpuolisen Sonnanjärven syvänteen ansiosta                  Kymen lääniin?
2968:      · Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1978.
2969: 
2970:           Olli Helminen                  Pekka Jokinen                  Mauno Forsman
2971:           Risto Tuominen                 Raino Westerholm.              Paavo Tiilikainen
2972:           Meeri Kalavaineo               Erkki Häkämies                 Seppo Tikka
2973:  087801312C
2974: 2                                            1978 vp.
2975: 
2976: 
2977: 
2978: 
2979:                         E d u s k u nn a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
2980: 
2981:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      riaalin (mäti) saanti mm. lohen, taimenten ja
2982: mainhussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        eräiden siikalajien osalta turvataan valtion emo-
2983: olette lokakuun 20 päivänä 1978 päivätyn kir-       kalaviljelyllä.
2984: jeenne n:o 2190 ohella toimittanut valtioneu-          Valtion kalanviljelytoiminnan kehittämistä
2985: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tarkoittavissa suunnitelmissa oli jo 1960-luvulla
2986: k11.nsanedustaja Helmisen ym. näin kuuluvasta       lähdetty siitä, että valtio tarvitsee kalanviljely-
2987: kirjallisesta kysymyksestä n:o 415:                 tehtäviensä (mm. emokalaviljely ja tutkimus-
2988:                                                     toiminta) suorittamista varten ns. keskuskalan-
2989:           Onko Hallitus tietoinen Kymen lää-        viljelylaitoksia. Mainitulla vuosikymmenellä
2990:        nissä olevista erittäin sopivista kalan-     alullepannuista       keskuskalanviljelylaitoksista
2991:        viljelylaitoksen sijoituspaikoista, ja jos   Laukaan laitos on valmis ja Taivalkosken kun-
2992:        on,                                          nassa sijaitseva Pohjois-Suomen keskuskalan~
2993:           aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-    viljelylaitos valmistumisvaiheessa. Kolmas, lä-
2994:        menpiteisiin Etelä-Suomen kalanviljely-      hinnä Itä-Suomen vesistöjä palvelevaksi tarkoi-
2995:        laitoksen tai sen osan rakentamiseksi        tettu keskuskalanviljelylaitos on suunnittelu-
2996:        Kymen lääniin?                               vaiheessa. Tarkoitusta varten on valtion vuoden
2997:                                                     1978 tulo- ja menoarvioon momentille 30.38.74
2998:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       otettu ehdollisena 50 000 markan määräraha.
2999: vasti seuraavan:                                    Laitoksen sijoituspaikaksi on maa- ja metsä-
3000:    Valtiolla on tällä hetkellä seitsemän kalan-     talousministeriö riista- ja kalatalouden tutki-
3001: viljelylaitosta: Laukaan ja Pohjois-Suomen (Tai-    muslaitoksen esityksestä päättänyt Enonkosken
3002: valkoski) keskuskalanviljelylaitokset sekä Evon     kunnassa sijaitsevan Enonkosken.
3003: (Lammi), Suovun (Kuopio), Käyiän (Kuusa-                Valtion lähivuosien suunnitelmissa on ensi
3004: mo), Muonion ja Inarin kalanviljelylaitokset.       sijalla Enonkosken laitoksen rakentaminen sekä
3005: Nämä laitokset ovat riista- ja kalatalouden tut-    valtion pienempien kalanviljelylaitosten kunnos-
3006: kimuslaitoksen hallussa ja hoidossa. Paltamon       taminen nykyajan tarpeita vastaavalle tasolle.
3007: Hakasuolla vuokramaalla sijaitseva kahdeksas           Erillisen Etelä-Suomen kalanviljelylaitoksen
3008: valtion omistama kalanviljelylaitos on perusta-     tarve tulee paljolti määräytymään sen mukaan,
3009: misestaan ( 1935) lähtien ollut Kainuun maa-        mitä valtiolle kuuluvia kalanviljelytehtäviä voi-
3010: talouskeskuksen käytössä. Lisäksi vaLtio on         daan sijoittaa suunnitteilla olevalle Enonkosken
3011: vuokrannut käyttöönsä yksityisessä omistukses-      kalanviljelylaitokselle. Vesihallituksen alaiset
3012: sa oLevat Porlan kalanviljelylaitoksen Lohjalla     vesipiirien vesitoimistot ovat riista- ja kalata-
3013: ja Sittmnan kalanviljelylaitoksen Laukaassa.        louden tutkimuslaitoksen toimeksiannosta suo-
3014:    Valtion kalanviljelytoiminnan tärkeimpiä teh-    rittaneet alustavia maasto- ja vesistötutkimuksia
3015: täväkenttiä ovat kalanviljelyyn ja kalavesien       myös Etelä-Suomen alueella sopivien laitospaik-
3016: hoitoon kohdistuva tutkimustyö ·sekä häviämis-      kojen kartoittamiseksi tulevaa tarvetta varten.
3017: uhan alaisten arvokalakantojen perimäaineksen       Näiden selvhysten kohteena on ollut muiden
3018: säilyttäminen kontrolloidulla emokalaviljelyllä.    muassa myös kysymyksen perusteluissa mainittu
3019: Istutuspoikasten kasvatus.ta harjoitetaan pää-      paikka. Etelä-Suomen alueelta tehtyjä selvityk-
3020: asiassa näiden tehtävien edellyttämässä mitta-      siä ei kuitenkaan ole vielä kaikin osin saatu
3021: kaavassa. Istukkaiden suuressa mitassa tapah-       riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen, joten
3022: tuva kasvatus mm. kalastuskuntien ja kalata-        on vielä ennenaikaista arvioida·, mikä laitoksen
3023: louden järjestöjen harjoittamaa istutustoimintaa    sijoitus tulisi olemaan, mikäli sellaisen raken-
3024: varten on kats.ottu kuuluvan yksityiselle kalan-    taminen katsotaan tarpeelliseksi ja mahdollisek-
3025: viljelysektorille, jonka kasvatuksen alkumate-      si. Yleisesti voidaan todeta, että kalanviljely-
3026:                                               N:o 415                                                      3
3027: 
3028: laitospaikkaa valittaessa, kuten esim. Itä-Suo-     ja laitoksen lopullinen slJOltus on ratkaistava
3029: men kalanviljelylaitoksen osalta tehtiin, tullaan   siten, että sen toiminnalliset edellytykset (käyt-
3030: kaikki kysymyksessä olevalla alueella (mahdol-      töveden määrä ja laatu, paikan rakennettavum,
3031: lisen Etelä-Suomen laitoksen osalta koko Etelä-     yhteydet jne.) ovat parhaat mahdolliset.
3032: Suomi) olevat laitospaikat tarkoin tutkimaan
3033:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1978.
3034: 
3035: 
3036:                                                                          Ministeri Veikko Saarto
3037: 
3038: 
3039: 
3040: 
3041:                                                                                                   :·. \ ~- ·-
3042: 4                                             1978 vp.
3043: 
3044: 
3045: 
3046: 
3047:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
3048: 
3049:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         gäller bl.a. laxen, öringarna och vissa sikarter
3050: anger har Ni, Herr Taltnan, med Eder skrivelsc       tryggas genom den statliga fiskodlingen.
3051: nr 2190 av den 20 oktober 1978 tili veder-              I de planer som avsåg utvecklandet av
3052: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       statens fiskodlingsverksamhet hade man redan
3053: av följande av riksdagsman Helminen m. fl.           på 1960-talet utgått ifrån, att staten för ut-
3054: ställda skriftliga spörsmål nr 415:                  förandet av sina fiskodlingsuppgifter (bl.a.
3055:                                                      odlingen av avelsfisk och undersökningsverk-
3056:           Är Regeringen medveten om de syn-          samheten) behöver s.k. centralfiskodlingsan-
3057:        nerligen lämpliga lokaliseringsplatser för    stalter. Av de centralfiskodlingsanstalter som
3058:        fiskodlingsanstalter som finns i Kym-         påbörjades under nämnda decennium är an-
3059:        mene Iän, och om så är fallet,                stalten i Laukas färdig och centralfiskodlingen
3060:           ämnar Regeringen vidta brådskande          i norra Finland i Taivalkoski kommun håller
3061:        åtgärder för byggande av en fiskodlings-      på att färdigställas. En tredje, närmast för
3062:        anstalt för södra Finland eller en del        betjänandet av vattendragen i Östra Finland
3063:        därav i Kymmene Iän?                          avsedd centralfiskodlingsanstalt befinner sig på
3064:                                                      planeringsstadiet. För ändamålet har i stats-
3065:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt           förslaget för år 1978 under moment 30.38.74
3066: anföra följande:                                     upptagits ett vilikorligt anslag om 50 000
3067:    Staten har i detta nu sju fiskodlingsanstalter:   mark. Jord- och skogsbruksministeriet har på
3068: centralfiskodlingarna i Laukas och norra Fin-        framställning av vilt- och fiskeriforsknings-
3069: land (Taivalkoski) samt fiskodlingsanstalterna       institutet beslutat, att anstaltens lokaliseringsort
3070: i Evois (Lammi), Suovu (Kuopio), Käylä               skall vara Enonkoski i Enonkoski kommun.
3071: (Kuusamo) , Muonio och Enare. Dessa anstalter           I statens planer för de närmaste åren står
3072: befinner sig i vilt- och fiskeriforskningsinstitu-   främst byggandet av anstalten i Enonkoski och
3073: tets ~sittning och vård. Den åttonde av staten       upprustningen av statens mi11dre fiskodlings-
3074: ägda anstalten finns i Hakasuo i Paldamo, den        anstalter tili en nivå som matsvarat nutida
3075: befinner sig på arrenderad mark och har ända         behov.
3076: sedan den grundades använts av lantbruks-               Behovet av en separat fiskodlingsanstalt i
3077: centralen i Kajanaland. Dessutom har staten          södra Finland kommer i hög grad att be-
3078: arrenderat de i privat ägo befintliga fiskodlings-   stämmas av vilka på staten ankommande upp-
3079: anstalterna Porla i Lojo och Simuna- i Laukas.       gifter som kan förläggas vid den under pla-
3080:    De viktigaste uppgiftsområdena för statens        nering befintliga fiskodlingen i Enonkoski. De
3081: fiskodlingsverksamhet är det undersöknings-          vattenstyrelsen underställda vattendistriktens
3082: arbete som är inriktat på fiskodling och fiske-      vattenbyråer har på uppdrag av vilt- och fiske-
3083: vård samt att genom kontrollerad odling av           riforskningsinstitutet för kommande behov ut-
3084: avelsfisk bibehålla det genetiska materialet hos     fört preliminära terräng- och vattendragsunder-
3085: värdefulla fiskbestånd som hotas av utrotning.       sökningar också inom södra Finland för kart-
3086: Uppfödning av fiskyngel för utplantering sker        läggningen av lämpliga platser för anstalter.
3087: i huvudsak i den omfattning som dessa upp-           Föremål för dessa undersökningar har bland
3088: giftsområden förutsätter. Uppfödning av sätt-        andra varit även den plats som är nämnd i
3089: fisk i stor skala bl.a. för den planteringsverk-     motiveringen tili spörsmålet. De utredningar
3090: samhet som bedrivs av fiskelag och organisa-         som företagits i södra Finland har emellertid
3091: tioner inom fiskerihushållningen har ansetts         inte ännu tili alla delar inkommit tili vilt- och
3092: ankomma på den privata fiskodlingssektorn,           fiskeriforskningsinstitutet, varför det ännu är
3093: för viiken utgångsmaterialet ( rommen) vad           för tidigt att företa en bedömning av, viiken
3094:                                              N:o 415                                             5
3095: 
3096: anstaltens lokalisering skulle komma att vara      tuella anstalten i södra Finland hela södra
3097: ifall byggnation anses hehövlig och möjlig. All-   Finland) förefintliga platser för anstalter och
3098: mänt kan konstateras, att då man väljer plats      anstaltens slutliga lokalisering bör avgöras så,
3099: för ,en fiskodlingsanstalt kommer man, såsom       att dess funktionella förutsättningar ( mängd
3100: exempelvis skedde i fråga om fiskodlingsan-        och kvalitet på bruksvattnet, lämpligt för
3101: stalten i Östra Finland, att undersöka alla inom   byggande, förbindelser o.s.v.) är de bästa
3102: ifrågavarande område ( vad gäller den even-        möjliga.
3103:      Helsingfors den 20 november 1978.
3104: 
3105: 
3106:                                                                         Minister Veikko Saarto
3107:                                                 1.978 vp.
3108: 
3109: Kirjallinen kysymys n:o 416.
3110: 
3111: 
3112: 
3113: 
3114:                                     Suonio ym.: Vuokralaisten irtisanomissuojan tehostamisesta.
3115: 
3116: 
3117:                           Ed u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
3118: 
3119:    Huoneenvuokr~laki (82/ 1961) määrittelee               Vuokralaisen irtisanomissuojlm .. tehostaminen
3120: ne perusteet, joilla vuokranantaja saa irtisanoa       edellyttäisi toisaalta pe~oksellis,~n .it;tisanpn;1isen
3121: vuokrasuhteen. Tavallisimmin irtisanominen             rangaistavuutta ja toisaalta vuokraoikeuden p~­
3122: suoritetaan huoneenvuokralain. 37 §:n 2 koh-           lautumista näissä tapauksissa. Rikoslain 36.1uku
3123: dan perusjeella, jolloin "vuokranantaja tarvit-        määrittelee petoksen melko ahtaasti, Petoksen
3124: see huoneiston omaan, perheensä jäsenen, muun          määrittelyä. rikoslaissa tulisi täydentää siteil,
3125: läheisen omaisensa ·tai työnt(!kijänsä käyttöön        että se riidattomasti käsittää myös valheellisen
3126: asuntona tahi oman tai ·perheensä jäsenen elin-        huoneenvuokrasopimuksen irtisanomisen. T oise-
3127: keinon harjoittamiseen, taikka irtisanomiseen          na mahdOllisuutena on huoneenvookralain täy-
3128: on .J;läihin rinnast~ttava tai muu et:ittäin painava   dentämine11 siten, että valheellinen irtisanomi-
3129:  syy"'        . .         .     .     .       .        nen sanktioidaan. Lisäksi tulisi huoneenvuokra-
3130:     Huolimatta siitä, että vuokralainen voi lain       lakiin lisätä säännös, jonka mukaan vuokralai-
3131: mukaan -vastustaa irtisanomisen perustetta, jol-       nen saa halutessaan takaisin vuokraoikeutensa
3132: loin vuokranantajan on saatettava kysymys tuo-         huoneistoon, josta hänet on valheellisin perus-
3133: mioistuimen ratkaistavaksi, on vuokralaisen            tein irtisanottu.      .     ...       ,         . .
3134: irtisanoroiSS;uojassa paha aukko. Mikäli nimit-           Edellä san()tun perusteella ja viitaten valtio-
3135:  täin vuokranantaja vetoaa valheellisesti laissa       päiväjärjestyksen J'Z .. §:n imomenttiin esitäm-
3136: sallittuihin irtisaoomisperus~eisiin, mutta huo-       me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
3137: neiston vapauduttqa vuokraakio tämän 111uuhun          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3138: kuin it:tisanomisen perusteena esitettyyn tarkoi-
3139:  tukseen, ei hänelle ·koidu tästä mitään seuraa-                 Mihin toimenpiteisiin Hailitus ryhtyy
3140:  muksia, Vuokr11laisen vuokra<>:ikeus ei myös-                 suojatakseen vuokralaisia •· vaJheellisfn. pe~
3141:  kään palaudu, Näistä syistä , ei ·olekaan kovin               rustein tapahtuvilta huoneenv11okrasopi-
3142:  harvinaista, että. huoneenwokralain } 7 §; n 2                musten irtisanomisilta?                : ·, ;
3143: kohtaa käytetään petoksellisesti, jolloin vuokra-
3144: laisen irtisanomissu()ja; mitätöityy.
3145:                             '
3146:       Helsingissä 24. päivänä lokakuuta 1978.
3147: 
3148:           Kaarina, Suonio                   ·Paula Eenilä                  Kati Peltola
3149:                                        ···. Peter Muurman                                             ;:,,:.__·,
3150: 
3151:                                                                                                                      ....
3152:                                                                                                                    . ·
3153: 
3154: 
3155: 
3156: 
3157:                                                                                              . ··•.
3158: 
3159: 
3160: 
3161: 
3162: 087801326U
3163: 2                                                1978 vp.
3164: 
3165: 
3166: 
3167: 
3168:                           Ed u s kun n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
3169: 
3170:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         dol!lisessa häätöoikeudenkäynnissä näyttää to-
3171: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          teen, ettei irtisanomisilmöituksessa. mainittua
3172: olette 24 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-          perustetta ole ollut.
3173: jeenne n:o 2193 · ohella toimittanut valtioneu-            Voimassaolevan rikoslain mukaan, vaikka
3174: VC~Stpn .asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         petosrikos tarkoittaakin sen 36 luVUA 1 §:n
3175: kånsi\nedustaja Suonion ym. kirjeltisest'<i kysy-      mukaisesti taloudellisen vahingon aiheuttamista
3176: mykSestä .l\:o ·416, jossa tiedusteliaan:              toiselle erehdyttämällä häntä .··sopimuksen te-
3177:                                                        koon tai sopimuksen yhteydessä, :on petok-
3178:           .·Mihin toi111enpite~iin H.allitus ryhtyy    seksi oikeuskäytännössämnie . katsottu . -myös
3179:         su~n vuokralaisia vallheellisin pe-
3180:                                                        muita, erilaisia vaihdannan yhteydessä ilmene-
3181:         tustein tj;ipahtuvilta huoneenyuokrasopi-      viä erehdyttiimistoi.mia. Oikeuskäytafinössätl\.
3182:         musten irtisanomisi.lta?
3183:                                                        me on toisinaan katsottu rangaistavaksi myös
3184:                                                        menettely/jOSS3 henkilö erehdyttäii tuomioistui-
3185:  ,.··Vas~na .· kysymykseen esitän kunnioitta-          men tai muun vira:nomaisen vastapuolelle vac
3186: vasti seuraavaa: ·                                     hingolliseen ratkaisuun.      .         .         ··
3187:      Voimassaolevan huoneenvuokralain mukaan               Oikeuskiiytännössä · on kuitenkin ollut jos"
3188: asuinhuoneistoa koskeva :vuokrnsuhde ei pääty          sain määrin epäselvää, rniS(!ä laajuude'" maini~
3189: wtikranaritajan puolel.ta tapahtuneen irtisanomi-      tut rikoslain .säännökset suojaavat VUokralaista
3190: sen• johdosta, jos vuokralainen· haluaa edelleen       väärin perustein . tapahtuvalta irtisanomiiielta.
3191: pitää·. huoneistoa vuokralla, paitsi tni!lloin irti-   Rikosoikeuden uudistussuunnitelmissa (Rikos-
3192: sanominen tapahtuu laissa nimenomaisesti mai-          oikeuskomitean mietintö 1976: 12) on lähdet-
3193: nitulla perusteella. Milloin irtisanominen ta-         ty siitä, että ·asumisturvallisuuden säiintdy on
3194: pahtuu tallaisella perusteella ja vuokralainen ei      meillä puutteellinen. Tämän vuoksi on komitea
3195: sitä hyväksy, hänen täytyy määräajiissa ilmoit-        ehdottanut Jaatimas~aan uuden rikoslain runko~
3196: taa siitä vuokranantajalle. Jos vuokranantaja          suunnitelmassa asumisturvallisuutta loukkaavien
3197: tällaisessa tapauksessa haluaa edelleen vedota         riko5ten ottamista uuden· n'koslairt· uUdeksi 2}
3198: irtisanomiseensa, hänen tulee määräajassa saat-        luvuksi. Tällöin krimin:alisoitai.siin muun muas~
3199: taa asia tuomioistuimen ratkaistavaksi. Irtisano-      sa petollinen irtisanominen, laiton häätö ja
3200: misperusteen oikeuskäsittelyssä on kantajalla          omavaltainen häätö eräiden muiden asumistur-
3201: eli vuokranantajalla velvollisuus näyttää irti~        vallisuutta loukkaavien rikosten ohella. Komi-
3202: sanomisperusteen olemassaolo.                          tea lähti myös siitä, että edellä tarkoitetut ri-
3203:     Vuokraneuvoston ehdotuksessa uudeksi huo-          kokset olisi tarkoituksenmukaisella tavalla
3204: neenvuokralaiksi vuokralaisen irtisanomissuoja         liitettävä petosrikoksiin, jotta tulkintaerimieli-
3205: ehdotetaan puheena olevilta osin säädettäväksi         syydet petosrikoksen soveltuvuudesta kysymyk-
3206: pääosiltaan niin kuin voimassa olevassa huo-           sessä tarkoitettuihin tilanteisiin voitaisiin tule-
3207: neenvuokralaissa. Sen varmistamiseksi, että            vaisuudessa välttää.
3208: irtisanominen tapahtuisi todella vain lain tar-           On ilmeistä, että rikosoikeuskomitean tar-
3209: koittamalla perusteella, on ehdotuksessa kui-          koittaman uuden rikoslain runkosuunnitelma
3210: tekin korostettu vuokranantajan näyttövelvol-          kuuluu rikoslainuudistuksen kokonaisuuteen
3211: lisuutta irtisanomisperustetta koskevassa oikeu-       eikä asumisturvallisuutta loukkaavia rikoksia
3212: denkäynnissä sekä lisätty vuokralaiselle mah-          voitane irroittaa ainakaan täydellisesti erilli:s-
3213: dollisuus vielä sen jälkeen kun vuokralainen           lainsäädäntötoimien kohteeksi. Mikäli muilla
3214: on määräaikaan mennessä jättänyt ilmoitta-             toimenpiteillä ei katsota voitavan riittävästi
3215: matta, ettei hän hyväksy irtisanomista, mah-           ehkäistä vilpillistä irtisanomista, voidaan kui-
3216:                                             N:o:416
3217: 
3218: :enkin harkita rikoslain täydentämistä erillis-   keen muissa yhteyksissä tehtyjä ehdotuksia
3219: muutokselia.                                      huoneenvuokralain säännösten muuttamiseksi.
3220:   Uuden huoneenvuokralain valmistelu on par-      Yhtenä tällaisena kysymyksenä työryhmän tulee
3221: 1aillaan vireillä sisäasiainministeriön asetta-   myös selvittää miten vuo~ralaisen irtisanomis-
3222: massa työryhmässä. Valmistelu tapahtuu vuok-      suojaa tulisi puheena olevilta osin parantaa.
3223: :aneuvoston ehdotuksen ja siitä annettujen           Ehdotus uudeksi huoneenvuokralaiksi pyri-
3224: lausuntojen pohjalta. Valmistelussa joudutaan     tään saamaan valmiiksi niin, että sitä koskeva
3225: ~ttamaan huomioon myös vuokraneuvoston eh-        hallituksen esitys voitaisiin antaa seuraavalle
3226: dotuksen valmistumisen eli vuoden 1976 jäl-       eduskunnalle mahdollisimman pian.
3227:      Helsingissä 27 päivänä ·marräskuuta 1978.
3228: 
3229: 
3230: 
3231: 
3232:                                                                                         ..:•.
3233: 
3234: 
3235: 
3236: 
3237:                                                                                                          . ..     ···· •..:-:···
3238: 
3239: 
3240: 
3241: 
3242:                                                                           :- ·~ :'"'·
3243: 
3244: 
3245: 
3246: 
3247:                                                                                                 :. f .
3248:                                                                                                           ·,;,,           ·L
3249:                                               1978 ·vp.
3250: 
3251: 
3252: 
3253: 
3254:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1 m a n.
3255: 
3256:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Enligt gällande strafflag har, även om he·
3257: anget har Ni, Hetr Talman, med Edet skrivelse       drägeribrott enligt strafflagens 36 kap. 1 §
3258: nr 2193 av den 24 oktober 1978 till veder-          avset att orsaka annan ekonomisk skada genom
3259: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      att vilseleda honom att sluta avtal ellet i sam·
3260: av följande av riksdagsman Suonio m. fl. under-     band med avtal, i våt tättspraxis som bedtä·
3261: tecknade spörsmål nr 416:                           geri också betraktats andra, i samband med
3262:                                                     handelsutbyte fötekommande vilseledande hand-
3263:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            lingar. I tättsptaxis har också ibland som straff-
3264:        vidta i avsikt att skydda hyresgäster        batt betraktats ett förfarande, där person vil-
3265:        mot uppsägning av hyresavtal på falska       seleder domstol ellet annan myndighet till att
3266:        grunder?                                     träffa ett för motparten skadligt avgötande.
3267:                                                        I tättspraxis har det dock i någon mån varit
3268:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       oklatt i vilken omfattning de nämnda stadgan-
3269:  samt anföra följande:                              dena i sttafflagen skyddat hytesgäst för upp-
3270:    Enligt gällande hyreslag upphör inte hyres-      sägning på felaktiga grunder. Planerna på en
3271: förhållande angående bostadslägenhet med an-        refotm av sttaffrätten ( Strafftättskommittens
3272: ledning av uppsägning från hyresvärdens sida,       betänkande 1976: 12) utgår ifrån att reglering-
3273: om hyresgästen fo.rtfarande önskar hyra lägen-      en av boendettyggheten hos oss ät brist-
3274: heten, förutom då uppsägningen sker på grun-        fällig. Därför har kommitten i sin stamplan för
3275: der som uttryckligen nämns i lagen. Då upp-         en ny strafflag föteslagit att btott som krän-
3276: sägning sker på sådana grunder och hyresgäs-        ket boendetryggheten skall intas som ett nytt
3277: ten inte godkänner uppsägningen, skall han          23 kap. i den nya strafflagen. Dätvid skulle
3278: inom utsatt tid meddela hyresvärden detta. Om       man kriminaliseta bl. a. bedräglig uppsägning,
3279: hyresvärden i sådant fall önskar vidhålla upp-      olaglig vtäkning och egenmäktig vräkning, vid
3280: sägningen, skall han inom utsatt tid draga frå-     sidan av vissa andta btott som ktänker boende-
3281: gan under domstols prövning. Vid domstolsbe-        tryggheten. Kommitten utgick också iftån att
3282: handling av uppsägningsgrunden är käranden,         ovan avsedda brott på ett ändamålsenligt sätt
3283: dvs. hyresvärden, sky'ldig att ådagalägga att       botde fogas tiU bedrägeribrotten, föt att man
3284: uppsägningsgrund föteligger.                        i ftamtiden skall kunna undvika tolknings-
3285:    I hyresddets förslag tiH ny hyreslag före-       svåtighetet bettäffande bedrägeribtottets till-
3286: slås att hyresgästs uppsägningsskydd till ifråga-   lämplighet på sådana situationer som avses i
3287: varande delar i huvudsak ges samma utform-          spörsmålet.
3288: ning som i gällande hy.reslag. För att säket-          Det ät uppenbart att stamplanen till den nya
3289: ställa att uppsägning verkligen sker enbatt på      sttafflag som straffrättskommitten avser utgör
3290: den grund som lagen avset, hat man dock i           en del av tota1refotmen av sttafflagen, och
3291: förslaget ftamhävt hyresvärdens bevisskyldig-       brott som kränker boendettyggheten torde
3292: het vid rättegång rörande uppsägningsgtund          knappast kunna helt avskiljas och götas tili
3293: samt tillfogat en möjlighet för hyresgästen att,    objekt för särlagstiftning. Om man inte anset
3294: ännu eftet det han underlåtit att inom utsatt       sig kunna med andra åtgärder i tHlräcklig om-
3295: tid meddela att han inte godkänner uppsäg-          fattning förebygga bedtägligt uppsägande, kan
3296: ningen, vid en eventuell vtäkningsrättegång he-     man dock ptöva möjligheten att med särskilda
3297: visa att nämnda gtund inte fanns i meddelan-        ändringat kompletteta sttaff1lagen.
3298: det om uppsägning.
3299:                                            N:o 416                                              5
3300: 
3301:    En ny hyreslag bereds i detta nu av en        hyreslagens stadganden. En fråga som arbets-
3302: 1rbetsgrupp som ministeriet för inrikesären-     gruppen också måste utreda är frågan om hur
3303: dena har tillsatt. Arbetet görs på basen av      boendeskyddet för hyresgäst tili ifrågavarande
3304: llyresrådets förslag och utlåtandena därom.      delar ska11 förbättras.
3305: Under arbetets gång måste man också beakta          Avsikten är att få förslaget tili en ny hyres-
3306: i andra sammanhang gjorda, efter år 1976         lag färdigt så, att regeringens propo3ition i sa-
3307: - dvs. sedan hyresrådet fått sitt förslag fär-   ken så snabbt som möjligt kan avlåtas tili nästa
3308: digt -     framlagda förslag tili ändringar av   riksdag.
3309:      Helsingfors den 27 november 1978.
3310: 
3311:                                                   Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
3312: 
3313: 
3314: 
3315: 
3316: 087801326U
3317:                                               1978 vp.
3318: 
3319: Kirjallinen kysymys n:o 417.
3320: 
3321: 
3322: 
3323: 
3324:                                   Kortesalmi: Kuusamon Oul<angan biologisen aseman käytön tehos-
3325:                                      tamisesta.
3326: 
3327: 
3328:                          Ed u s kun n <a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
3329: 
3330:    Kuusamon Oulangan biologinen asema on                Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3331: valmistunut vuonna 1966 ja myöhemmin ase-            päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
3332: maa on laajennettu. Kuitenkin aseman tilojen         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3333: käyttöaste on todettu alhaiseksi erityisesti sy-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3334: däntalvisin eli marras-, joulu-, tammi- ja helmi-
3335: kuussa.                                                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Kuu-
3336:    Käyttöasteen alhaisuuden katsotaan johtuvan              samon Oulangan biologisen aseman ti-
3337: ennen kaikkea määrärahojen puutteesta, sillä tut-           lojen käytön tehostamiseksi osoittamalla
3338: kimustarvetta ilmenee kuitenkin niin paljon,                biologisia tutkimuksia varten asianmu-
3339: että laitoksen tilojen käyttöä voitaisiin nykyi-            kaiset riittävät määrärahat?
3340: sestään tehostaa. Onkin herännyt kysymys,
3341: miksi valtio rakentaa kalliita laitoksia, joita ei
3342: sitten kuitenkaan asianmukaisesti hyödynnetä.
3343:       Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1978.
3344: 
3345:                                         J. Juhani Kortesalmi
3346: 
3347: 
3348: 
3349: 
3350: 087801358V
3351: 2                                               1978 vp.
3352: 
3353: 
3354: 
3355: 
3356:                           Ed u s kunnan Herra . Puhe m i e he 11 e.
3357: 
3358:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ja laitteiston käytön kannalta nykyistä tehok-
3359: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           kaammaksi.
3360: olette kirjeellänne 24 päivältä lokakuuta 1978             Lisäksi on muiden yliopistojen, lähinnä Jy-
3361: l~hettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        väskylän ja Turun yliopistojen kanssa toteutet-
3362: vastattavaksi kansanedustaja Kortesalmen teke-          tu yhteisopetusta esimerkkinä talviekologian
3363: män seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyksen       kurssit. Aseman käyttöä on nimenomaan eri-
3364: n:o 417:                                               koiskurssien pitopaikkana tarkoitus tehostaa.
3365:                                                        Myös jatkokoulutukseen liittyvät kurssit tule-
3366:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin Kuu-        vat lisääntymään ja painottumaan erityisesti
3367:         samon Oulangan biologisen aseman tilo-         talvikauteen .. Näiden kurssien pitämistä rajoit-
3368:         jen käytön tehostamiseksi osoittamalla          tava tekijä on korkeakoulujen laitosmääräraho-
3369:         biologisia tutkimuksia varten asianmu-          jen niukkuus. Tavoitteena onkin lisätä korkea-
3370:         kaiset riittävät määrärahat?                    koulujen laitosmäärärahoja ja apurahoja kenttä-
3371:                                                        harjoittelun suorittamista varten.
3372:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Asemalla on parhaillaan käynnissä 13 laajah-
3373: vasti seuraavan:                                       koa tutkimusprojektia, joista kaksi yhteistyös-
3374:    Oulangan biologinen asema Kuusamossa on             sä Suomen Akatemian kanssa, yksi Ilmatieteen
3375: aloittanut toimintansa vuonna 1966. Aseman             laitoksen, yksi metsähallituksen, yksi Uumajan
3376: tehtävänä on johtosääntönsä mukaan palvella            yliopiston ja yksi Leuvenin yliopiston kanssa.
3377: biologisten tieteiden ja maantieteen yliopisto-        Yhteistyötä ulkopuolisten laitosten kanssa tul-
3378: opetusta sekä toimia alan tutkimuslaitoksena.          laan asemalla edelleen laajentamaan ja muun
3379:    Aseman laajennustöiden valmistuttua kesällä         muassa metsähallitus on ilmoittanut tutkimus-
3380: 1978 poistui erityisesti isoja ja pitkäaikaisia tut-   toimintojen laajentamisesta yhteistyössä aseman
3381: kimusprojekteja ja myös kesäaikaista opetusta          kanssa. Edelleen on tarkoituksena lisätä kan-
3382: vaikeuttanut tilojen puute. Kurssitoiminnat ovat       sallispuistoja koskevia tutkimustoimintoja.
3383: opetusohjelmista ja tieteenalasta johtuen pai-             Hallitus pyrkii käytettävissä olevien määrä-
3384: nottuneet kesäaikaan. Kurssien järjestäminen           rahojen puitteissa tehostamaan aseman käyttöä
3385: on riippuvaista yliopiston eri laitosten ratkai-       lisäämällä korkeakoulujen laitosmäärärahoja
3386: suista, ei niinkään itse asemasta. Uusien tilojen      kenttäkurssien järjestämiseen ja toisaalta suun-
3387: rakentamisvaiheessa on yliopiston laitoksia ke-        taamaan biologian ja maantieteen alalla tehtä-
3388: hotettu suunnittelemaan tulevien perus- ja eri-        viä tutkimushankkeita kansallispuistoalueille
3389: koiskurssien ajoitus niin, että aseman toiminta        yhteistyössä eri viranomaisten kanssa.
3390: saataisiin teholtaan sekä ajallisesti jaksoteltuna
3391:       Helsingissä marraskuun 30 päivänä 1978.
3392: 
3393:                                                                       Opetusministeri Jaakko Itälä
3394:                                               N:o 417                                               3
3395: 
3396: 
3397: 
3398: 
3399:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
3400: 
3401:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        tionens verksamhet både tili sin effekt och tids-
3402: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        mässigt kundle fås uppdelad i perioder och i
3403: av den 24 oktober 1978 till vederbörande             fråga om utnyttjandet av apparraturen kunde
3404: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       göras effektivare än i detta nu.
3405: jande av riksdagsman Kortesalmi undertecknade            Därtill har samundervisning med andra uni-
3406: spörsmål nr 417:                                     versitet förverkligats, närmast med universite-
3407:                                                      ten i Jyväskylä och Åbo - kurser i vinter-
3408:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder i         ekologi kan nämnas som exempel. Avsikten är
3409:        avsikt att effektivera utnyttjandet av ut-    uttryckligen aH effekti"-era användandet av sta-
3410:        rymmena i Oulanka biologiska station          tionen som plats för specialkurser. Också de
3411:        i Kuusamo genom att anvisa behöriga           kurser som ansluter sig tili vidareutbildningen
3412:        tillräckliga anslag för biologiska under-     kommer att öka och huvudsakligast äga rum
3413:        sökningar?                                    under viniterperiodlen. En faktor som begränsar
3414:                                                      anordnandet av dessa kurser är dle knappa an-
3415:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       slagen för högskolornas inrättningar och sti-
3416: samt anföra följande:                                pendier för fältpraktik.
3417:     Oulanka biologiska station i Kuusamo in-             Vid stationen utförs för närvarande 13 om-
3418: ledde sin verksamhet år 1966. Stationens upp-        fattande forskningsprojekt, av vilka två i sam-
3419: gift är, enligt dess instruktion, att betjäna uni-   arbete med Finlands akademi, ett med Meteoro-
3420: versitetsundervisningen i de biologiska veten-       logiska institutet, ett med forststytelsen, ett
3421: skaperna och geografi samt att verka som om-         med Umeå universitet och ett med universitetet
3422: rådets forskningsansta1t.                            i Leuven. Samarbetet med utomstående inrätt-
3423:     Sedan utvidgningsarbetena för stationen bli-     ningar kommer fortfarande att utvidgas vid
3424: vit färdiga våren 1978 upphävdes den brist på        stationen och bLa. forststyrelsen har infor-
3425: utrymmen som försvårat speciellt de omfattan-        merat om utvidgad forskningsverksamhet i sam-
3426: de och långsiktiga projekten och likaså som-         arbete med stationen. Vidare är avsikten att
3427: marundervisningen. Tili följd av undervisnings-      öka undersökningsverksamheten beträffande
3428: programmen och vetenskapsområdet har kurs-           nationalpa:rkerna.
3429: verksamheten huvudsakligast ägt rum sommar-              Regeringen eftersträvar att inom ramen för
3430: tid. Anordnandet av kurser är beroende av av-        tillbudsstående anslag öka utnyttjandeit av sta-
3431: göranden som fattas vid universitetets olika in-     tionen genom att höja högskolornas institutsan-
3432: stitutioner och inte av själva stationen. Då de      slag för anordnande av fältkurser och inrikta
3433:  nya utrymmena byggdes uppmanades universi-          forskningsprojekten inom biologi och geografi
3434:  tets institutioner att planera tidpunkten för       på nationalparksfrågan i samråd med olika
3435:  kommande grund- och specialkurser så, att sta-      myndigheter.
3436:       Helsingfors den 30 november 1978.
3437: 
3438:                                                               Undervisningsminister Jaakko Itälä
3439:                                               1978 vp.
3440: 
3441: Kirjallinen kysymys n:o 418.
3442: 
3443: 
3444: 
3445: 
3446:                                   Söderman: Ns. tarkkuussingon markkinoinnin kieltämisestä.
3447: 
3448: 
3449:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3450: 
3451:    Suomessa on alettu markkinoida "tarkkuus-         säksi kaasupistooleja ja muita kaasupanosten
3452: singoksi" nimitettyä ritsaa, jossa on teräsput-      laukaisemista varten tarkoitettuja laitteita ja
3453: ket, revolverikahva, käsituki ja tähtäin, ja jolla   valopistooleja. Sikäli kuin määritelmä ei kata
3454: ammutaan teräskuulia. Lehti-ilmoitusten mu-          tapposinkoja, on kiireellisesti ampuma-aseita
3455: kaan Yhdysvalloissa kehitetyn singon suoritus-       koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen
3456: arvot on laskettu tietokoneella, jolloin osuma-      edistymisestä huolimatta korjattava asetuksen
3457: tarkkuus on arvioitu lähes jousipyssyn luokkaa       1 §:ää, jotta tapposinko tulee muita käsiaseita
3458: olevaksi vielä 50-80 metrin etäisyydeltä ja          koskevien maahantuonti- ym. rajoitusten alai-
3459: teräskuulan lähtönopeudeksi n. 200 km/tun-           seksi. Samalla on kiireellisesti tutkittava, missä
3460: nissa. Lehtitietojen mukaan (HeSa 25. 9. 78 s.       määrin jo voimassa olevaa maahantuonti-, ku-
3461: 11 ) aseen teho voi olla tappava.                    luttajansuojelu-, teräase- ym. lainsäädäntöä voi-
3462:    Pienen kokonsa ja äänettömyytensä takia tä-       daan soveltaa tarkkuussinkoon sen maahan-
3463: mä sinko on erityisen vaarallinen käsiase. Var-      tuonnin, myynnin ja hallussapidon välittömäksi
3464: sinkin lasten käsissä sinko voi lisäksi aiheuttaa    estämiseksi.
3465: traagisia onnettomuuksia sekä käyttäjille että          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
3466: ympäristölle. Väkivaltakulttuurin ruokkijana         päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
3467: ase on tuomittava myös periaatteellisista syis-      kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3468: tä. Lehti-ilmoituksissa olevaa mainintaa siitä,      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3469: ettei asetta myydä alle 18-vuotiaille ilman hol-
3470: hoojan suostumusta, ei käytännössä pystyttäne                  Onko Hallituksen käsityksen mukaan
3471: valvomaan.                                                  asianmukaista, että maassamme rajoi-
3472:    Ampuma-aseista ja ampumatarpeista 27. 1.                 tuksitta markkinoidaan asiantuntijoiden
3473: 1933 annetun asetuksen (34/33) 1 §:n mu-                    mukaan jopa hengenvaarallista ns. tark-
3474: kaan ampuma-aseilla tarkoitetaan vain sellaisia             kuussinkoa, ja ellei ole,
3475: aseita, joilla räjähdysainetta käyttäen voidaan                mihin toimenpiteisiin Hallituksen on
3476: ampua laukauksia siten, että siitä voi aiheutua             tarkoitus ryhtyä?
3477: hengenvaaraa tai terveydelle vahinkoa, sekä Ii-
3478:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1978.
3479: 
3480:                                         Jacob Söderman
3481: 
3482: 
3483: 
3484: 
3485: 087801327V
3486: 2                                              1978 vp.
3487: 
3488: 
3489: 
3490: 
3491:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
3492: 
3493:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tettävissä esimerkiksi jousiammunnan harrasta-
3494: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jien harjoitteluvälineenä, s1saas1ammm1stet1o
3495: olette 24 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-        laitteen ilmeisen vaarallisuuden huomioonot-
3496: jeenne n:o 2195 ohella lähettänyt valtioneu-          taen katsoo, ettei "tarkkuussingolla" ole sel-
3497: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          laista hyväksyttävää käyttöä, jonka perusteella
3498: kansanedustaja Jacob Södermanin kirjallisesta         sen markkinointi pitäisi edes luvanvaraisena
3499: kysymyksestä n:o 418, jossa tiedustellaan:            sallia. Tämän vuoksi laitteen maahantuonti,
3500:                                                       valmistus ja kauppa tulisi ministeriön mielestä
3501:            Onko Hallituksen käsityksen mukaan         kokonaan kieltää.
3502:         asianmukaista, että maassamme rajoi-
3503:                                                          Vuodelta 1933 oleva ampuma-aseasetus (34/
3504:         tuksitta markkinoidaan asiantuntijoiden
3505:                                                       33) määrittelee ampuma-aseen aseeksi, jolla
3506:         mukaan jopa hengenvaarallista ns. tark-
3507:                                                       räjähdysainetta käyttäen voidaan ampua lau-
3508:         kuussinkoa, ja ellei ole,
3509:                                                       kauksia. Ampuma-aselaki ( 3 3/34) rakentuu
3510:            mihin toimenpiteisiin Hallituksen on
3511:                                                       lupajärjestelmälle: ampuma-aseiden maahan-
3512:         tarkoitus ryhtyä?
3513:                                                       tuonti, kauppa, hankkiminen ja hallussapito
3514:                                                       ovat sallittuja siihen annetun luvan nojalla.
3515:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              Teräaselain ( 108/77) 1 § :n 3 momentin
3516: taen seuraavaa:                                       mukaan voidaan asetuksella säätää, että lain
3517:    Kysymyksessä tarkoitettu, ulkomaista val-          säännöksiä vaarallisesta teräaseesta on sovel-
3518: mistetta oleva "tarkkuussinko" on ollut poliisi-      lettava myös terä- tai lyömäasetta vastaavaan
3519: viranomaisten tutkittavana. Heiltä saadun sel-        aseeseen, joka on tarkoitettu käytettäväksi toi-
3520: vityksen mukaan laite saattaa olla terveydelle,       sen vahingoittamiseen. Lain 2 §:n mukaan
3521: jopa hengellekin vaarallinen. "Tarkkuussin-           vaarallisen teräaseen maahantuonti, valmistus
3522: gon" merkittävin ominaisuus väärinkäyttöä             myyntiä varten ja kauppa on kielletty.
3523: ajatellen on äänettömyys ja se, että laite pie-          Sisäasiainministeriön tarkoituksena on sel-
3524: hestä koostaan johtuen voidaan huomaamatto-           vittää miten teräaselainsäädäntöä muuttamalla
3525: masti kuljettaa esimerkiksi taskussa. Vaikka          tai muutoin "tarkkuussinko" voitaisiin saattaa
3526: joissakin lehtiartikkeleissa on esitetty, että tämä   vaarallisena aseena maahantuonti-, valmistus- ja
3527: sinko sopisi tarkkuusammuntaan ja olisi käy-          myyntikiellon piiriin.
3528:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1978.
3529: 
3530:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
3531:                                             N:o 418                                                3
3532: 
3533: 
3534: 
3535: 
3536:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3537: 
3538:   I det syifte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      någon sådan godtagbar användning för "preci-
3539: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     sionsslangan", att ens av tillstånd beroende
3540: nr 2195 av den 24 oktober 1978 till veder-        marknadsföring kunde tillåtas. Enligt minis-
3541: börande medlem av statsrådet översänt av-         teriets mening borde det därför vara helt för-
3542: skrift av följande av riksdagsman Jacob Söder-    bjudet att importera, tillverka och saluföra
3543: man undertecknade spörsmål nr 418:                anordningen.
3544:                                                      Förordningen från år 1933 angående skjut-
3545:           Är det enligt Regeringens åsikt         vapen och skjutförnödenheter (34/33) defi-
3546:        ändamålsenligt att man i vårt land utan    nierar skjutvapen som ett vapen, varmed man
3547:        inskränkningar marknadsför den s.k.        med användande av explosivt ämne kan avios-
3548:        precisionsslanga, som enligt sakkunni-     sa skott. Lagen angående skjutvapen och
3549:        gas mening är rent av livsfarlig, och      skjutförnödenheter ( 3 3/3 3 ) bygger på ett
3550:        om inte,                                   licenssystem: införsel av, handel med samt
3551:           vilka åtgärder har Regeringen för       anskaffande och innehav av skjutvapen är
3552:        avsikt att vidta?                          tillåtet endast på grund av därtill meddelat
3553:                                                   tillstånd.
3554:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Enligt 1 § 3 mom. lagen om eggvapen
3555: samt anföra följande:                             ( 108/77) kan genom förordning stadgas att
3556:    Den i spörsmålet avsedda och i utlandet        lagens stadganden om farligt eggvapen även
3557: tillverkade "precisionsslangan" har undersökts    skall tillämpas på annat vapen, som motsva-
3558: av polismyndigheterna.       Av utredningarna     rar eggvapen ellet tillhygge och som är avsett
3559: framgår att anordningen kan vara hälsovåd-        att användas för att skada annan. Enligt
3560: lig, rent av livsfarlig. "Precisionsslangans"     lagens 2 § är införande tili landet, tillverkning
3561: mest framträdande egenskap, med tanke på          för försäljning samt handel med farligt egg-
3562: missbruk, är att anordningen är ljudlös och       vapen förbjudna.
3563: att den till följd av sitt ringa format omärk-       Ministeriet för inrikesärendena har för av-
3564: ligt kan medföras till exempel i fickan. Även     sikt att utreda hur man genom att ändra
3565: om det i en del tidningsartiklar har framförts    lagstiftningen om eggvapen eller på annat sätt
3566: att denna slanga kunde passa för precisions-      kunde få "precisionsslangan", såsom varande
3567: skjutning och kunde användas t.ex. som öv-        ett farligt vapen, att falla under införsel-, till-
3568: ningsredskap för bågskyttar, anser ministeriet    verknings- och handelsförbudet.
3569: för inrikesärendena dock att det inte finns
3570:      Helsingfors den 24 november 1978.
3571: 
3572:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
3573:                                                1978 vp.
3574: 
3575: Kirjallinen kysymys n:o 419.
3576: 
3577: 
3578: 
3579: 
3580:                                   Friberg ym.: Ulkomaalaisia koskevan lainsäädännön uudista-
3581:                                       misesta.
3582: 
3583: 
3584:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
3585: 
3586:    Sisäasiainministeri Eino Uusitalo on 17 päi-          Ed. Sigfridsin kysely on päivätty 20. 6. 1978.
3587: vänä lokakuuta 1978 vastannut kansanedustaja         ja se on merkitty saapuneeksi ministeri Uusi-
3588: Elly Sigfridsin kirjalliseen kysymykseen halli-      talolle 28. 6. Kuitenkin vastauksen työstäminen
3589: tuksen ulkomaalaisia koskevan lainsäädännön          on kestänyt koko kesän ja vastaus :on saapu-
3590: uudistamisen aikataulusta.                           nut eduskuntaan vasta päivää ennen_ ].akisää"
3591:    Ministeri Uusitalon vastausta ei monestakaan      teisen vastausajan umpeenkulumista eli 17. 10.
3592: syystä voi pitää tyydyttävänä. Ministeri kir-        1978 ja painettuna se on jaettu kansanedus-
3593: jaa ainoastaan asianomaisen toimikunnan mie-         ta,jille 20. 10. Samana päivänä 20. 6. jätettiin
3594: dnnön lausuntokierroksen päättyneen vasta            eduskunnassa monta· muuta kyselyä, joista val-
3595: 30. 9. 1978. Hän kertoo lisäksi eräiden lausun-      taosa johti vastaukseen joko :kesän aikana tai
3596: tojen poikenneen mietinnön suosituksista ja näi-     välittömästi eduskunnan aloitettua työnsä 19. 9.
3597: den edellyttävän sekä tarkkaa harkintaa että         1978. Koska ministeri Uusitalon vastaukseen
3598: olevan huomion arvoisia.                             ei sisälly merkittävää uutta tietoa, lienee tus-
3599:    Uskoisi mielellään sisäasiainministeriön yleen-   kin mahdollista perustella vastauksen viipymis-
3600: säkin noudattavan tarkkaa harkintaa ja pitävän       tä vain lausuntokierroksen ,päättymisellä 30. 9.
3601: sille annettuja lausuntoja huomion arvoisina il-     Nyt annetun kaltaisena vastaus olisi voitu kir-
3602: man, että tätä olisi erikseen korostettava. Il-      joittaa puolessa tunnissa määräajan umpeudut-
3603: meisesti ainakin tässä asiassa nyt aiotaan nou-      tua. Näin ollen kysymyksen käsittely ministe-
3604: dattaa tuota luonnollista valtion hallintoon liit-   riössä ei anna vakuuttavaa kuvaa ministeriön
3605: tyvää käytäntöä. Ministeriön pohtiessa jatkuu        ja varsinkin sen ulkomaalaistoimiston halusta
3606: ulkomaalaisten turvattomuus Suomessa, josta          yleensä antaa esitystä uudeksi ulkomaalaislain-
3607: edustaja Sigfrids kantoi kyselyssään aiheellista     säädännöksi.
3608: huolta.                                                 Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
3609:    Ulkomaalaisten kohtelun saattamiseksi Suo-        järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
3610: messakin sivistysvaltion tasolle on kuhnailtu.       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
3611: Toimikunnan asettamisessa ilmeni jo viiveitä         seuraavan kysymyksen:
3612: ia ministeriön ulkomaalaistoimiston halutto-
3613: muus saada asia tutkittavaksi oli ilmeinen. Toi-               Onko Hallitus tietoinen niistä teki-
3614: mikuntaan pantiinkin mukaan toimiston mer-                  jöistä, jotka hidastavat ulkomaalaisia
3615: kittävä edustaja työtä "valvomaan". Työn aika-              koskevan lainsäädännön uudistamista, ja
3616: na ilmeni myös kaikenlaista hidastelua, niin                   aikooko Hallitus voimakkaasti kii-
3617: että toimikunnalle asetettua määräaikaa joudut-             rehtiä lain antamista siten, että se voi-
3618: tiin ainakin pari kertaa siirtämään. Nyt käy-               taisiin käsitellä vuoden 1978 valtiopäi-
3619: tetään lausuntokierrosta esteenä sille, että esi-           villä?
3620: tystä asiasta ei saataisi vuoden 1978 valtio-
3621: päiville.
3622:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1978.
3623: 
3624:          Ralf Friberg                   Kati Peltola                   Seppo Tikka
3625:                                         Terhi Nieminen
3626: 
3627: 087801328W
3628: 2                                             1978 vp.
3629: 
3630: 
3631: 
3632: 
3633:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
3634: 
3635:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
3636: sa mainitussa tankoituksessa Te, Herra Puhe-        en seuraavaa:
3637: mies, olette 24 päivänä lokakuuta 1978 päivä-
3638: tyn kirjeenne n:o 2196 ohella toimittanut val-         Ulkomaalaistaimikunta 197 6: n mietinnöstä
3639: tioneuvoston •asianomaiselle jäsenelle jäljennök-   eivät eräät keskeiset lausunnonatntajat ole vielä
3640: sen kansanedustaja Ralf Fribergin ym. kirjalli-     antaneet lausuntoaan. Näiden lausuntojen saa-
3641: sesta kysymyksestä n:o 419, jossa tiedustellaan:    mista on kuitenkin pidettävä ulkomaalaislain-
3642:                                                     säädännön uudistamisen jatkovalmistelun kan-
3643:           Onko Hallitus tietoinen niistä teki-      nalta välttämättömänä. Sisäasiainministeriö pi-
3644:        jöistä, jotka hidastavat ulkomaalaisia       tää ulkomaalaislainsäädännön uudistamista kii-
3645:        koskevan lainsäädännön uudistamista, ja      reellisenä ja vaikka Hallituksen esitystä Edus-
3646:           aikooko Halli>tus voimakkaasti kiireh-    kunnalle tuskin voidaan ,antaa siten, että se
3647:        tiä lain .antamista siten, että se vo1tal-   voitaisiin käsitellä vuoden 1978 valtiopäivillä,
3648:        siin käsitellä vuoden 197 8 valtiopäi-       esityksen valmistelua viivytyksettä jatketaan.
3649:        villä?
3650:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1978.
3651: 
3652:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
3653:                                              N:o 419                                                3
3654: 
3655: 
3656: 
3657: 
3658:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3659: 
3660:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
3661: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           samt anföra följande:
3662: velse nr 2196 ~av den 24 oktober 1978 tili
3663: vederbörande medlem av statsrådet översänt              Beträffande ett betänkande av utlännings-
3664: avskrift av följande av riksdagsman Ralf Fri-        kommissionen 1976 har vissa centrala remiss-
3665: berg m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 419:      instanser ännu inte yttrat sig. Att erhålla dessa
3666:                                                    . utlåtanden måste dock anses vara ofrånkomligt
3667:           Är Regeringen medveten om de fak-          med tanke på en fortsatt beredning av revi-
3668:        torer, som fördröjer en refonm av lag-        sionen av lagstiftningen gällande utlänningar.
3669:        stiftningen gällande utlänningar, och         Ministeriet för inrikesärendena anser revisionen
3670:           har Regeringen för avsikt att kraftigt     av utlänningslags.tiftningen vara brådskande,
3671:        påskynda avlåtandet av ,en lag så, att        och fastän Regeringens proposition tili Riks-
3672:        propositionen därom kan behandlas av          dagen knappast kan avlåtas så, att den kan
3673:        1978 ål.'s riksdag?                           behandlas av 1978 års riksdag, fortgår bered-
3674:                                                      ningen av propositionen utan dröjsmål.
3675:   Helsingfors den 24 november 1978.
3676: 
3677:                                                    Minister ,för inrikesärendena Eino Uusitalo
3678:                                                1978 vp.
3679: 
3680: Kirjallinen kysymys n;o 42()~.
3681: 
3682: 
3683: 
3684: 
3685:                                   Manninen ;tr1.: Pohjois~e~. ~~sialueidev rakentamiseen liittyviep
3686:                                      korvausasioiden käsi~t~lyn j?ud~i:tamisesta. · ··           .·
3687: 
3688: 
3689:                          Eduskunnan Herra Pu.hemieh.elle.
3690: 
3691:    Iijoen, Kemijoen jå Oulujoen ~vesistöaluei­        teesta ja ~aajuudesta johtuen. tarvitaan useim-
3692: den kuntien edustajat ja . paikålliset asukkaat       missa tapauksissa· ·vielä korkeinitnan hallinto-
3693: ovat useassa yhteydessä ilmaisseet' syvän huo-        oikeuden· päätös;· siirtyy monien korvausten
3694: lestumisensa siitä leväperäisyydestä, jolla valtio   lopullinen. tnääräätninen pitkälle tulevalle vuo-
3695: on suhtautunut vesistöjen rakentamiseen liitty-       sikymmenelle; mikäli käsittelyä ei' nopeuteta.
3696: viin korvauskysymyksiin.                                 On tnyös harkittava, voidaanko yksityisten
3697:    Kansalaisten oikeusturvan kannalta on kä-          kansalaisten oikeusturvaa vaarantamatta toteut-
3698: sittämätöntä, että vesistöjen rakentamislupa-         taa uusia suunniteltuja voimalaitos- ja sään-
3699: päätöksiin liittyvien korvausten käsittely on         nöstelyhankkeita ennen kuin aikaisemmat las-
3700: eri oikeusasteissa kestänyt jopa 30 vuotta.           kut on maksettu.
3701: Tässä valossa on aivan ymmärrettävää, että               Oikeusministeriön suunnitelmat voimalaitos-
3702: kansalaisten usko oikeudenmukaisuuteen ja oi-        ten rakentamiseen liittyvien korvausasioiden
3703: keuslaitoksen puolueettomuuteen vakavasti hor-       käsittelyn nopeuttamiseksi ovat siis välttämät-
3704: juu.                                                 tömiä. Ministeriön taholta on kuitenkin pu-
3705:    Korvausten viipyminen vuosikymmeniä on            huttu vain Kemijoen ja Oulujoen vesistöjen
3706: aiheuttanut paikallisille ihmisille inhimillisiä     korvauskäsittelyjen jouduttamisesta. On koko-
3707: tappioita, joita ei enää voida edes korvata.         naan unohdettu Iijoen voimalaitosrakentami-
3708: Kuitenkin taloudellisia menetyksiä voidaan vie-      sen kalataloudelle aiheuttamat vahingot. Va-
3709: läkin jossakin määrin korvata, vaikka ensisijai-     hingot ovat suuruusluokaltaan kuitenkin lähes
3710: set edunsaajat monessa tapauksessa ovatkin jo        Kemijoen vahinkoihin verrattavat. Myös kor-
3711: kuolleet.                                            vausperusteet ovat hyvin yhdenmukaisia. Näis-
3712:    Kemijoen ja Oulujoen vesistön rakentami-          tä syistä ja ottaen huomioon, että myös Iijoen
3713: seen liittyvien korvauskysymysten ratkaisemi-        korvauskysymysten käsittely on kestänyt lähes
3714: seen on viime aikoina luvattu vauhtia. Oikeus-       20 vuotta, olisi perusteltua ottaa erityistoimen-
3715: ministeriön taholta on ilmoitettu, että siellä       piteiden kohteeksi sekä Kemijoki että Iijoki
3716: valmistellaan erillislakia rahakorvausten käsit-     ja käsitellä näitä rinnakkain ylimmissä oikeus-
3717: telyn nopeuttamiseksi. Muina vaihtoehtoina on        asteissa.
3718: mainittu vesilain muuttaminen tai sellainen             Toimitusmiesten lausunto, joka koski Iijoen
3719: menettely, jossa valtion toimesta maksettaisiin      Pahkakosken, Haapakosken, Kierikin, Maalis-
3720: vakuutta vastaan ennakkokorvauksia vahinko-          maan ja Raasakan voimalaitosten rakentami-
3721: ja kärsineille.                                      sesta aiheutuneita kalataloudellisia vahinkoja,
3722:    Pohjoisten vesistöjen rakentamiseen liitty-       on päivätty 17. 6. 1977. Asiaan liittyvä vesi-
3723: vien korvauskysymysten ratkaisua on voitava          oikeuden suullinen käsittely alkaa aivan näinä
3724: nopeuttaa erityistoimenpitein. Tilanne ei muu-       aikoina. Koska korvauskysymykset melkoisella
3725: ten ole hoidettavissa, koska vesiylioikeudessa,      varmuudella joudutaan vesioikeuden lisäksi
3726: jossa esim. Kemijoen Isohaaran voimalaitoksen        käsittelemään vielä vesiylioikeudessa ja kor-
3727: rakentamisen korvauskysymykset tällä hetkellä        keimmassa hallinto-oikeudessa, voidaan sanoa,
3728: ovat käsiteltävinä, on yli 100 ratkaisematonta       että korvausten maksaminen Iijoen alueen va-
3729: asiaa. Toistaiseksi vesiylioikeus ei ole ratkais-    hinkoja kärsineille ei ole mahdollista vielä
3730: sut yhtään suurta kalatalouskorvausasiaa. Kos-       moneen vuoteen ilman erikoistoimenpiteitä.
3731: ka vesiylioikeuden käsiteltäväksi tulee jatku-          Iijoen korvausasioiden käsittelyn joudutta-
3732: vasti laajoja korvausasioita ja asioiden luon-       minen on välttämätöntä myös siitä syystä, että
3733: 087801329X
3734: 2                                            1978 vp.
3735: 
3736: kysymys on varsin suurista vahingoista. Toi-       Iijoen kohdalla samanlaiset korvausasioiden kä-
3737: mitusmiehet ovat esittäneet jako- ja kalastus-     sittelyä nopeuttavat toimenpiteet.
3738: kunnille määrättäväksi korvauksia joki- ja meri-      Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
3739: alueen osalta yhteensä 7 276 300 mk, pyynti-       järjestyksen 37 §: n 1 momentin perusteella
3740: paikkojen omistajille 2 280 000 mk, kalasta-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
3741: jille 14 455 844 mk ja kalaliikkeille 81 800       vaksi seuraavan kysymyksen:
3742: mk. Esitettyjen korvausten yhteismäärä on
3743: siis 24 093 944 mk. Ennakkokorvauksia on                   · Aikooko Hallitus ryhtyä entylstoi-
3744: määrätty maksettaviksi ainoastaan 2 251 mk.               menpiteisiin pohjoisten vesialueiden ra-
3745:     Kemijoen Isohaaran kohdalla on yksityisille           kentamiseen liittyvien korvausasioiden
3746: maksettavien korvausten määrässä kysymys                  käsittelyn jouduttamiseksi, ja jos aikoo,
3747: noin 30 miljoonasta markasta. Näin ollen olisi               kohdistetaanko toimenpiteet saman-
3748: sekä taloudellisten vaikutusten vuoksi että               laisina sekä Kemijoen, Oulujoen että
3749: korvausperusteiden yhdenmukaisuudesta joh-                Iijoen vesistön rakentamisesta aiheutu-
3750: tuen tarpeellista toteuttaa sekä Kemijoen että            neiden vahinkojen korvaamiseen?
3751:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1978.
3752: 
3753:                Mauno Manninen                                  Kerttu Hemmi
3754:                                              N:o 420
3755: 
3756: 
3757: 
3758: 
3759:                         E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
3760: 
3761:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentis-    ottaa huomioon myös näissä vesirakennushank-
3762: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       keissa ja niiden korvausasioiden käsittelyssä
3763: mies, olette kirjeellänne 24 päivältä lokakuuta    olevat erot. Iijoen rakentaminen alkoi vasta
3764: 1978 n:o 2197 lähettänyt valtioneuvoston           1950-luvun loppupuolella ja se suoritettiin -
3765: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-     toisin kuin Kemijoen rakentaminen - siten,
3766: taja Mauno Mannisen ym. tekemän seuraavan          että joen suu suljettiin vasta viimeiseksi. Joen
3767: sisältöisen kysymyksen n:o 420:                    lopullisesta sulkemisesta aiheutuvat haitat ovat
3768:                                                    ilmenneet Iijoella vasta 1970-luvulla,. kun ne
3769:           Aikooko Hallitus ryhtyä entyistoi-       Kemijoella ilmenivät jo 1940- ja 1950-luvuilla.
3770:        menpiteisiin pohjoisten vesialueiden ra-    Iijoella on myös suoritettu vesioikeudellisiin
3771:        kentamiseen liittyvien korvausasioiden      päätöksiin perustuvina suhteellisesti laajempi-
3772:        käsittelyn jouduttamiseksi, ja jos aikoo,   mittaisempia kalakannan hoitotoimenpiteitä
3773:           kohdistetaanko toimenpiteet saman-       1960-luvulta lähtien. Kuten aikaisemmasta
3774:        laisina sekä Kemijoen, Oulujoen että        ilmenee, Kemijoen korvausasia on vesiylioikeu-
3775:        Iijoen vesistön rakentamisesta aiheutu-     den käsiteltävänä, Iijoen korvausasian ollessa
3776:        neiden vahinkojen korvaamiseen?             kesken vesioikeudessa. Iijoen korvausasiassa
3777:                                                    on siten ainoa käytettävissä oleva korvauksien
3778:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       määrää koskeva asiakirja toimitusmiesten lau-
3779: vasti seuraavaa:                                   sunto, johon kysymyksen perusteluissakin vii-
3780:    Kemijoen vesistön vaikutusalueen kuntien        tataan. Toimitusmiesten lausunnossa määrät-
3781: edustajat jättivät valtioneuvostolle 25. 5. 1978   täväksi esitetyt korvaukset perustuvat kuiten-
3782: kirjelmän Kemijoen ensimmäisen voimalaitok-        kin olennaisesti erilaisille periaatteille kuin
3783: sen ( Isohaara) korvausasiassa. Kirjelmässä esi-   mitä Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksessä
3784: tettiin alueen asukkaiden huolestuminen vahin-     Kemijokiasiassa on käytetty.
3785: koa kärsineiden korvauskysymyksen järjeste-           Oikeusministeriössä on laadittu selvityksiä
3786: lyssä sekä esitettiin useita erilaisia toimen-     erilaisista vaihtoehdoista pohjoisten vesialuei-
3787: piteitä korvauskysymysten hoitamiseksi.            den rakentamiseen liittyvien korvausasioiden
3788:    Vesiylioikeudessa on tällä hetkellä vireillä    käsittelyn jouduttamiseksi. Yhtenä asiaan vai-
3789: useita huomattavan laajoja vesiasioita. Tällai-    kuttavana seikkana voidaan todeta, että vesi-
3790: sia ovat muun muassa Oulujärven, Kemijärven        ylioikeuden mahdollisuudet nopeuttaa korvaus-
3791: ja Inarinjärven vedenjuoksun säännöstelyä kos-     asioiden käsittelyä paranevat, koska vesilakiin
3792: kevat korvausasiat. Iijoen rakennettujen voi-      äskettäin tehdyllä muutoksella mahdollistetaan
3793: malaitosten rakentamista koskeva asia on kala-     ylimääräisten insinöörineuvosten määrääminen
3794: taloudellisten vahinkojen korvaamista koskevii-    vesiylioikeuteen. Muina mahdollisina toimen-
3795: ta osin parhaillaan Pohjois-Suomen vesioikeu-      piteinä tulevat kysymykseen poikkeuslain sää-
3796: den käsiteltävänä, kuten kirjallisen kysymyksen    täminen, vesilain muuttaminen sekä se, että
3797: perusteluissa on esitetty. Saatujen tietojen       valtio maksaisi korvaukset vahingonkärsijöille
3798: mukaan päätös tästä asiasta pyritään saamaan       hyväksyttävää vakuutta vastaan ja ehdolla, että
3799: vuoden 1979 aikana.                                korvauksensaajat siirtävät oikeutensa korvauk-
3800:    Kysymyksen perusteluissa on korostettu Ii-      seen valtiolle. Päätöstä siitä, mikä tai mitkä
3801: joen sekä Kemijoen korvausasioiden samankai-       toimenpiteet tulevat asiassa suoritettaviksi, ei
3802: taisuurta muun muassa korvausperusteiden           ole vielä tehty. Päätöksen tekemistä varten
3803: sekä korvausten taloudellisen vaikutuksen osal-    tarpeellisten selvitysten laatiminen muun muas-
3804: ta. Vertailua suoritettaessa on kuitenkin syytä    sa eri toimenpidevaihtoehtojen valtiontaloudel-
3805: 4                                             1978 vp.
3806: 
3807: lisista vaikutuksista sekä siitä, kuinka laajalle   periaatepäätöksen tarvittavien selvitysten val-
3808: mahdollisia erityisjärjestelyjä suoritetaan, ovat   mistuttua lähikuukausina.
3809: vielä kesken. Hallitus tulee tekemään asiasta
3810:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1978.
3811: 
3812:                                                                    Oikeusministeri Paavo Nikula
3813:                                               N:o 420                                             5
3814: 
3815: 
3816: 
3817: 
3818:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
3819: 
3820:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           I motiveringen till spörsmålet har likheterna
3821: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          mellan !jo älv och Kemi älv understrukits
3822: velse nr 2197 av den 24 oktober 1978 tili          bland annat i fråga om ersättingsgrunderna
3823: vederbörande medlem av statsrådet för besva-       samt ersättningarnas ekonomiska verkningar.
3824: rande översänt avskrift av följande av riksdags-   Vid anställandet av jämförelse är det dock
3825: man Mauno Manninen m. fl. ställda skriftliga       skäl att ta i beaktande också de skillnader
3826: spörsmål nr 420:                                   som föreligger mellan dessa vattenbyggnads-
3827:                                                    företag och handläggningen av de ersättnings-
3828:           Ämnar Regeringen skrida tili särskil-    frågor som berör dem. Utbyggnaden av Ijo
3829:        da åtgärder för påskyndandet av hand-       älv inleddes först i slutet av 1950-talet och
3830:        läggningen av skadeersättningsärendena      den utfördes - på annat sätt än utbyggnaden
3831:        i anslutning tili byggandet i de nordliga   av Kemi älv - så, att mynningen stängdes
3832:        vattenområdena, och om så är fallet,        först tili sist. De av den slutliga stängningen
3833:           riktas enahanda åtgärder för ersättan-   av älven förorsakade olägenheterna har vid
3834:        de av skadorna som föranletts av byg-       !jo älv framkommit först under 1970-talet,
3835:        gandet på såväl Kemi älvs, Ule älvs som     då de vid Kemi älv yppade sig redan under
3836:        Ijo älvs vattendrag?                         1940- och 1950-talen. Vid Ijo älv har också
3837:                                                    relativt taget mera omfattande, på vattenrätts-
3838:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt         liga utslag baserade åtgärder för vård av fisk-
3839: anföra följande:                                   beståndet utförts från 1960-talet framåt. Som
3840:    Representanter för kommunerna inom verk-        av det tidigare anförda framgår, är målet
3841: ningsområdet för Kemi älvs vattendrag inläm-       rörande ersättningar i fråga om Kemi älv
3842: nade 25. 5. 1978 till statsrådet en skrivelse      under handläggning vid vattenöverdomstolen,
3843: i frågan rörande ersättningar för det första       medan för Ijo älvs del målet rörande ersätt-
3844: kraftverket (lsohaara) i Kemi älv. I skrivel-      ningar är på hälft i vattendomstolen. I målet
3845: sen framfördes invånarnas inom området be-         rörande ersättningarna vid Ijo älv utgör för-
3846: kymmer rörande uppläggningen av de skade-          rättningsmännens utlåtande enda tillbudsståen-
3847: Iidandes ersättningSifråga och föreslogs flera     de handling som avser ersättningarnas belopp,
3848: olika åtgärder för skötandet av ersättnings-       och härtill hänvisas även i motiveringen till
3849: frågorna.                                          spörsmålet. De ersättningar som i förrättnings-
3850:    Vid vattenöverdomstolen är för närvarande       männens utlåtande föreslås bli föreskrivna
3851: många vattenmål av betydande omfattning            grundas emellertid väsentligen på annorlunda
3852: anhängiga. Sådana är bland andra målen an-         principer än vad som använts i vattendomsto-
3853: gående ersättningar för regleringen av vatten-     lens utslag i målet rörande Kemi älv.
3854: föringen i Ule träsk, Kemi träsk och Enare            I justitieministeriet har uppgjorts utred-
3855: träsk. Målet rörande de i Ijo älv byggda           ningar om olika alternativ för påskyndandet
3856: kraftverken är i fråga om ersättandet av fiske-    av handläggningen av ersättningsfrågorna i
3857: riekonomiska skador för närvarande under           anslutning till utbyggandet av de nordliga
3858: handläggning vid norra Finlands vattendomstol,     vattenområdena. Det kan konstateras, att en
3859: såsom anförts i motiveringen till det skriftliga   omständighet som inverkar på saken är, att
3860: spörsmålet. Enligt ingångna uppgifter strävar      vattenöverdomstolens möjligheter att påskynda
3861: man till att utslag i detta mål skall erhållas     handläggningen av ersättningsfrågor förbättras,
3862: under år 1979.                                     ty genom en nyligen företagen ändring av
3863: 087801329X
3864:                                             i978 ~.
3865: vattenlagen gör man förordnandet av extra-        skall utföras i saken. På hälft är ännu upp-
3866: ordinarie ingenjörsråd vid vattenöverdomstolen    görandet av utredningar som är behövliga för
3867: möjligt. Andra möjliga åtgärder som kommer        fattandet av beslut, bland annat om de stats-
3868: i fråga är stiftandet av en undantagslag, änd-    finansiella verkningarna av de olika alternativa
3869: ring av vattenlagen samt det, att staten till     åtgärderna samt därom, i vilken omfattning
3870: de skadelidande skulle erlägga ersättningar       eventuella särskilda arrangemang genomförs.
3871: mot godtagbar säkerhet och på villkor, att de     Regeringen kommer att fatta ett principbeslut
3872: som får ersättningar skulle överföra sin rätt     i ärendet sedan de behövliga utredningarna
3873: till ersättning på staten. Ännu har beslut        blivit färdiga under de närmaste månaderna.
3874: inte fattats om vilken eller vilka åtgärder som
3875:      Helsingfors den 27 november 1978.
3876:                                                                           .--·          .
3877: 
3878: 
3879:                                                                 · Justitiemin'i,st~, P?ttTVQ Nikutd
3880:                                               1978 vp.
3881: 
3882: Kirjallinen kysymys n:o 421.
3883: 
3884: 
3885: 
3886: 
3887:                                   Luja-Penttilä ym.: Lasten päiviihoitoparikkojen maksujen korot-
3888:                                      tamisesta.
3889: 
3890: 
3891:                          Ed u s k u nn<a:n Herra Puhe m ie helle.
3892: 
3893:    Sosiaalihallitus on 29. 9. 1978 päättänyt ko-        Meillä on huutava puute kokopäivähoitopai-
3894: rottaa lasten kokopäivähoitomaksuja. Samalla         koista. Niitä tarvitsevat kipeästi niin yksinhuol-
3895: päivämaksu on päätetty muuttaa kuukausimak-          tajaperheet kuin sellaiset perheet, joissa mo-
3896: suksi. Jo kuukausimaksuksi muuttaminen tulee         lemmat vanhemmat käyvät ansiotyössä. Tällai-
3897: osaltaan nostamaan maksuja, ellei poissaolopäi-      set perheet kokevat lasten kokopäivähoitopaik-
3898: viä oteta huomioon maksuja alentavina, kuten         kojen puutteen vakavana ongelmana. Puolipäi-
3899: tähän asti.                                          vähoitopaikat eivät heitä auta. Koska puolipäi-
3900:    Nykyisten ohjeiden mukaan tilapäisistä pois-      vähoitopaikkoja on tyhjinä ja kokopäivähoito-
3901: saoloista veloitetaan, mutta ei kuitenkaan ta-       paikoista jatkuva pula, tulisi puolipäivähoito-
3902: pauksissa, jolloin kyseessä on lapsen sairaus,       paikkoja muuttaa kokopäiväisiksi. Silläkin ta-
3903: vanhempien työstä johtuvat tekijät tai etukä-        voin vähennettäisiin kokopäiväpaikkojen puu-
3904: teen ilmoitetut poissaolot ( esim. vanhempien        tetta. Lasten päivähoitolain tarkoitus on saada
3905: talviloma). - Poissaoloja on ollut keskimäärin       kaikille päivähoitoa tarvitseville lapsille turval-
3906: .30-60 päivää lasta kohden vuodessa. Nämä            linen ja kohtuuhintainen hoitopaikka .
3907: poissaolot ovat johtuneet esimerkiksi lapsen sai-       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
3908: rastumisesta, jolloin hoito on ollut järjestettävä   päiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenttiin esitäm-
3909: muulla tavoin. Se on luonnollisesti aiheuttanut      me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3910: perheelle lisäkustannuksia samoin kuin lääkäris-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3911: sä käynnit ja lääkkeet. Vanhempien lomautuk-
3912: set ovat aiheuttaneet poissaoloja, samoin erilai-               Tietääkö Hallitus, että sosiaalihalli-
3913: set lomapäivät ja vuosilomat, vanhempien ly-                 tuksen 29. 9. 1978 tekemä päätös las-
3914: hennetyt työviikot jne. -       Mikäli kuukausi-             ten kokopäivähoitopaikkojen maksujen
3915: maksuun siirtyminen aiheuttaa maksun perimi-                 korottamisesta ja päivämaksun muutta-
3916: sen esimerkiksi edellisten kaltaisissa tapauksis-            misesta kuukausimaksuksi lisää tuntu-
3917: sa, se merkitsee jo sinällään lapsiperheille lisä-           vasti työssäkäyvien vanhempien ja yk-
3918: kustannuksia ilman varsinaisia korotuksiakin.                sinhuoltajaperheiden menoja, ja jos tie-
3919:     Kokopäivähoitomaksujen korottaminen yleen-               tää,
3920:  säkin on epäoikeudenmukainen toimenpide,                       mihin toimenpiteisiin Hailitus aikoo
3921:  jolla lisätään työssäkäyvien vanhempien ja                  ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
3922:  yksinhuoltajaperheiden menoja ankeana aikana.
3923:       Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 1978.
3924: 
3925:          Sinikka Luja-Penttilä          Arvo Ahonen                     Matti Kuusio
3926:          Jorma Rantala                  Tellervo Koivisto               Maija Rajantie
3927: 
3928: 
3929: 
3930: 
3931:  087801380K
3932: 2                                             1978 vp.
3933: 
3934: 
3935: 
3936: 
3937:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
3938: 
3939:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       8 % kouluikäisten lasten käytössä.
3940: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           Lain mukaan valtionosuuden saamisen edel-
3941: olette 25 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-       lytyksenä on, että päivähoidosta peritään muul-
3942: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     ta kuin vähävaraiselta lapsen huoltajalta sosiaa-
3943: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      lihallituksen määräämien perusteiden mukainen
3944: Sinikka Luja-Penttilän ym. näin kuuluvasta kir-      korvaus. Lain nimenomaisella säännöksellä päi-
3945: jallisesta kysymyksestä n:o 421:                     vähoito on näin ollen turvattu maksuttomaksi
3946:                                                      pienituloisille lasten vanhemmille.
3947:            Tietääkö Hallitus, että sosiaalihalli-       Sosiaalihallituksen antamat maksuohjeet ovat
3948:         tuksen 29. 9. 1978 tekemä päätös lasten aikaisemmin perustuneet hoitopäivältä perittä-
3949:         kokopäivähoitopaikkojen maksujen ko- viin . maksuihin ja erisuuruisiin maksuluokkiin
3950:         rottamisesta ja päivämaksun muuttami- vanhempien maksukyvystä riippuen.
3951:         sesta kuukausimaksuksi lisää tuntuvas-          Hallituksen esityksessä valtion tulo- ja me-
3952:         ti työssäkäyvien vanhempien ja yksin- noarvioksi vuodelle 1979 edellytetään, että
3953:         huoltajaperheiden menoja, ja jos tietää, lasten päivähoidosta perittäviä maksuja tarkiste-
3954:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo taan ja maksujärjestelmää muutetaan 1 päivästä
3955:         ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?              tammikuuta 1979 lukien siten, että hoitomak-
3956:                                                      sujen kokonaiskertymä ko. budjettivuonna li-
3957:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnjoit- sääntyy 8 %.
3958: taen seuraavaa:                                         Mainitun hallituksen esityksen nojalla sosiaa-
3959:    Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan lihallitus antoi ohjeet uudesta maksujärjestel-
3960: päivähoito on pyrittävä järjestämään siten, että mästä 29. 9. 1978 tekemällään päätöksellä. Oh-
3961: se tarjoaa jatkuvan hoidon sinä vuorokauden jeet annettiin kunnille kolme kuukautta ennen
3962: aikana, jona sitä tarvitaan. Lain mukaan lasten niiden aiottua voimaantuloa, jotta kunnilla olisi
3963: päivähoidon on myös edistettävä lapsen kehitys- valmiudet toteuttaa niitä hallituksen budjetti-.
3964: tä ja oppimismahdollisuuksia. Näin ollen teh- esityksessään edellyttämästä ajankohdasta lu-
3965: tävänä on myös kasvatuksen tukeminen.                kien.
3966:    Lain mukaan kunnan velvollisuus on järjes-           Päivähoidon maksujärjestelmämuutosta on
3967: tää päivähoitoa siinä laajuudessa ja sellaisin valmisteltu lähes kaksi vuotta. Tehdyssä rat-
3968: toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve kaisussa on päädytty ns. kuukausimaksujärjes-
3969: edellyttää. Lain ·voimassaoloaikana perustetuis- telmään, jossa maksu .määrätään ja peritään
3970: ta uusista päivähoitopaikoista on valtaosa ollut hoitokuukaudelta eikä hoitopäivältä. Kuukausi-.
3971: kokopäiväpaikkoja. Tilojen sallimissa rajoissa maksujärjestelmään siirtymistä esitti mietinnös~
3972: on muutettu myös vanhoja osapäiväisiä päivä- sään {STM 1977:5) sosiaali- ja terveysminis-
3973: kotipaikkoja kokopäiväpaikoiksi. Lain voimaan- teriön asettama sosiaali- ja terveydenhuollon
3974: tullessa hoitopaikoista ·noin puolet oli osapäi- , maksujärjestelmätyöryhmä, ·johon kuqlui edus-
3975: väisiä. Tällä hetkellä · valtionosuuden piiri~sä , . t~jat mm. kuntien keskusjärjestöistä, sosiaali-
3976: olevista kaikista hoitopaikoista {115'000) ja terveysministeriöstä ja valtiovarainministe-
3977: 28 % on osapäiväisiä. Päiväkotipaikkojen osal- riöstä. Kuukausimaksua pidetään hallinnolli-
3978: ta vastaava luku on kuitenkin noin 10 % suu- sesti yksinkertaisena ja oikeudenmukaisena.
3979: rempi. Osapäiväpaikoilla olevista lapsista noin         Vuorotyötä tekevien huoltajien asema on
3980: 70 % on 6-vuotiaita, joten nykyinen osapäivä- kuukausimaksujärjestelmässä turvattu erityisillä
3981: toiminta tyydyttää pääosaltaan esiopetuksellisia ohjeilla niin, että heidän lastensa usein epäsään-
3982: tarpeita. Osapäiväpaikoista on lisäksi runsaat nöllisestä päivähoidosta perittävä maksu mää-
3983:                                               N:o 421                                                  3
3984: 
3985: iytyy erikseen tehtävän sopimuksen mukaan            ten tulorajojen antamiseksi eri maksuluokkiin
3986: )dellisten läsnäolopäivien edellyttämässä suh-       sijoittamiselle.
3987: :essa kuukausimaksuun.                                  Kuten edellä jo on todettu, ei kuukausimak-
3988:   Uusien ohjeiden osapäivämaksuja koskevassa         sujärjestelmässäkään ole tarkoitus periä maksua
3989: 1itoituksessa on 6-vuotiaiden lasten mahdolli-       kaikilta poissaolopäiviltä. Mikäli lapsi sairau-
3990: mksia osallistua esiopetukselliseen toimintaan       den, vanhempien loman tai muun syyn vuoksi
3991: äivähoidossa pyritty helpottamaan myös siltä         on poissa päivähoidosta enemmän kuin viisi
3992: ohjalta, että lapset seuraavana vuonna siirty-       päivää kalenterikuukaudessa, ei maksua viisi
3993: ät peruskouluun, joka on maksutonta. Samom           päivää yli menevältä osalta peritä lainkaan. Mi-
3994: n 7-10-vuotiaiden osapäivämaksujen kohdalla          käli perheessä lapsen sairauden vuoksi joudu-
3995: yritty siihen, etteivät vanhemmat taloudelli-        taan käyttämään kodinhoitoapua, tulee sosiaali-
3996: [sta syistä jättäisi lapsiaan koulupäivän jälkeen    hallitus toimimaan siihen suuntaan, että kodin-
3997: aille asianmukaista huoltoa "avainlapsiksi".         hoitoapu tällaisessa tapauksessa olisi maksu-
3998: :un 4-5-vuotiaiden käytössä olevat osapäiväi-        tonta.
3999: ::t hoitopaikat muodostavat vain noin 6 % kai-          Toistaiseksi sosiaali- ja terveysministeriön
4000: ista päivähoitopaikoista, ei näiden paikkojen        hallinnonalan palveluista perittävien maksujen
4001: aitomaksujen tarkistuksella ole katsottu ole-        määräytymisperusteet ovat eri toimintojen osal-
4002: an sanottavaa vaikutusta maksujen kokonais-          ta varsin erilaiset ja epäyhtenäiset. Esimerkiksi
4003: ertymään.                                            eri lakien mukaan tapahtuvassa maksujen perin-
4004:    Sosiaalihallituksen suorittaman selvityksen       nässä maksuttomien palveluiden saamisen edel-
4005: mkaan kokopäivä- ja osapäivähoitoa käyttävien        lytyksenä oleva varattomuuden ja vähävarai-
4006: 1sten huoltajien maksukyvyssä ei ole olennais-       suuden määrittely vaihtelee. Tämä epäyhtenäi-
4007: a eroa. Yksinhuoltajat sijoittuvat useimmiten        syys on osaltaan vaikeuttanut tarkoituksenmu-
4008: ilaksuttomaan tai alimpiin hoitomaksuluokkiin.       kaisen maksupolitiikan noudattamista hallinnon-
4009: osiaalihallitus antoi ohjeissaan aiempaa tar-        alalla. Maksujen yhtenäistämistä koskevaa asiaa
4010: :emmat, yhdenmukaistavat määräykset niistä           selvitetään ministeriössä edelleen aikaisemmin
4011: ,erusteista, joiden mukaan yksittäisen perheen       mainitun työryhmän ehdotusten pohjalta.
4012: taitomaksun määrääminen tulee suorittaa. Sen
4013: ijaan sosiaalihallitus ei tässä vaiheessa ole näh-      Sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä ole-
4014: tyt mahdolliseksi antaa koko maassa noudatet-        vaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuk-
4015: avia, yhdenmukaisia markkamääräisiä tuloraja-        sia ja suunnittelua koskevaan lainsäädäntöuu-
4016: a maksuluokkiin sijoittamisen määräämiseksi,         distukseen liittyvään sosiaalihuoltolakiehdotuk-
4017: ·aan katsoi, että tämä tehtävä toteutuu oikeu-       seen sisältyy myös maksuja koskeva ehdotus.
4018: lenmukaisimmin kuntatason ratkaisuna. Tällöin        Tällöin on pidetty tarkoituksenmukaisena, että
4019:  mn. alueelliset tulotaso- ja elinkustannuserot      kaikista sosiaalipalveluista perittävistä maksuista
4020:  ulevat huomioitua.                                  tulisi tarkemmin määrätä asetuksella. Tämä mer-
4021:    Sosiaalihallitus on lisäksi käynnistänyt laa-     kitsisi toteut\}essaan sosiaalipalvelujen osalta ny-
4022: an, koko maata koskevan päivähoitopalvelujen         kyistä yhtenäisempää ja oikeudenmukaisempaa
4023:  :äyttäjiä koskevan selvityksen. Siinä pyritään      maksujen perinnän järjestelmää.
4024:  aamaan tietoa mm. päivähoidon piirissä ole-            Sosiaali- ja terveysministeriö tulee edelleen
4025:  •ien perheiden tulorakenteesta, perhekoosta;        selvittämään asiaa ja tarvittaessa ryhtymään sel-
4026:  rksinhuoltajaperheiden osuudesta, työssäkäyn-       laisiin toimenpiteisiin, jotka osoittautuvat
4027:  Iistä sekä kuntien soveltamista maksujen mää-       aiheellisiksi päivähoidon maksuissa mahdollises-
4028:  äämisperusteista. Tämän tutkimuksen perus-          ti olevien epäkohtien korjaamiseksi.
4029:  eelia selvitetään mahdollisuudet yhdenmukais-
4030:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1978.
4031: 
4032:                                                                       Ministeri Olavi Martikainen
4033: 4                                            1978 vp.
4034: 
4035: 
4036: 
4037: 
4038:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1 m a n.
4039: 
4040:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         uppfyller den nuvarande halvdagsverksamhete
4041: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       i huvudsak behovet av förundervisning. A
4042: av den 25 oktober 1978 tili vederbörande med-       halvdagsplatserna används ytterligare drygt 8 q,
4043: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       av barn i skolåldem.
4044: sänt avskrift av följande av riksdagsman Sinik-         Enligt lagen är ett villkor för erhållande a
4045: ka Luja-Penttilä m.fl. undertecknade spörsmål       statsandel att hos annan än mindre bemedla
4046: nr 421:                                             försörjare av barn uppbäres sådan avgift fö
4047:                                                     dagvård viiken utgår enligt av socialstyrelse
4048:           Är Regeringen medveten om att so-         fastställda grunder. Med ett uttryckligt stadgar
4049:        cialstyrelsens beslut 29. 9. 1978 att höja   de i lagen har sålunda avgiftsfri dagvård try~
4050:        avgifterna för barns heldagsvårdplatser      gats för bara tili föräldrar med små inkomstet
4051:        och att ändra dagsavgiften tili månads-          Socialstyrelsens betalningsanvisningar har t:
4052:        avgift i betydande mån höjer föräldrars,      digare baserats på avgifter som uppbärs fö
4053:        som är ute i arbetslivet, och ensamför-      vårddag och på betalningsklassen vilka variera
4054:        sörj arfamil jers u tgifter, och om så är    beroende på föräldrarnas betalningsförmåga.
4055:        fallet,                                          I regeringens proposition angående statsföt
4056:           vilka åtgärder har Regeringen för av-      slaget år 1979 förutsätts att de avgifter son
4057:        sikt att vidta i syfte att korrigera miss-    uppbärs för bamdagvård justeras och att betal
4058:        förhållandet?                                 ningssystemet fr.o.m. den 1 januari 1979 ändra
4059:                                                      så, att totalintäktema för vårdavgifter unde
4060:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ifrågavarande budgetår ökar med 8 %.
4061: samt anföra följande:                                   Med stöd av nämnda regeringspropositi01
4062:     Enligt lagen om bamdagvård skall barndag-        gav socialstyrelsen anvisningar om det ny
4063: vården såvitt möjligt ordnas så, att den erbju-     betalningssystemet med sitt beslut 29. 9. 1978
4064: der fortgående vård under den del av dygnet          Direktiven gavs kommunema tre månader för'
4065: då sådan vård behövs. Enligt lagen skall barn-       den tidpunkt, då man avsåg att de skulle träd:
4066: dagvården också främja bamets utveckling och         i kraft, för att kommunerna skulle vara beredd:
4067: inlämingsmöjligheter. Sålunda ingår stödjandet       att genomföra dem vid den tidpunkt som rege
4068: av fostran i uppgifterna.                            ringen förutsatte i sin budgetproposition.
4069:     Enligt lagen är kommun förpliktad att an-           Ändringen av dagvårdens betalningssysten
4070: ordna dagvård i den omfattning och med så-           har beretts i nära itvå år. I avgörandet har mat
4071: dana verksamhetsformer som behovet därav             gått in för ett s.k. månadsavgiftssystem där av
4072: inom kommunen förutsätter. Av de nya dag-            giften fastställs och uppbärs per vårdmånad ocl
4073: vårdsplatser som inrättats medan lagen gällt har     inte per vårddag. Den arbetsgrupp för ut:redan
4074: huvuddelen varit heldagsplatser. Inom de grän-       de av social- och hälsovårdens betalningssysten
4075: ser som utrymmena tillåtit har även gamla halv-      som social- och hälsovårdsministeriet tillsat
4076: dags daghemsplatser ändrats tili heldagsplatser.     och tili viiken hörde representanter för bl.a
4077: Då lagen trädde i kraft var ca hälften av vård-      kommunernas centralorganisationer, social- ocl
4078: platserna halvdagsplatser. För ögonblicket är ca     hälsovårdsministeriet och finansministeriet, fö
4079: 28 % ( 115 000) av alla de vårdplatser som           reslog i sitt betänkande (STM 1977: 5) at
4080: erhåller statsandel halvdagsplatser. För dag-        man skulle övergå tili ett månadsavgiftssystem
4081: hemsplatsemas del är motsvarande tal emeller-        Månadsavgiften ansågs vara administrativt set
4082:  tid ca 10 % högre. Av de bam som har halv-          enkel och rättvis.
4083: dagsplatser är ca 70 % 6-åringar och således            De försörjares ställning, vilka är i skiftarbete
4084:                                                 N:o 421                                                     5
4085: 
4086: :1ar i månadsavgiftssystemet tryggats med spe-         na, som kommunerna tiliämpar. På basen av
4087: della anvisningar så, att den avgift, som upp-         denna undersökning utreds möjligheterna att
4088: bärs för deras barns ofta oregelbundna dagvård,        ange enhetliga inkomstgränser för inplacering i
4089: bestäms enligt ett avtal som ingås särskilt och        olika avgiftsklasser.
4090: l det förhållande tili månadsavgiften som de              Såsom ovan redan har konstaterats är av-
4091: Eaktiska närvarodagarna föru tsätter.                  sikten inte heller i månadsavgiftssystemet att
4092:    I de nya direktivens dimensionering av av-          uppbära avgift för alla frånvarodagar. Om bar-
4093: gifterna för halvdag har man försökt underlätta        net på grund av sjukdom, föräldrarnas semes-
4094: 6-åringarnas möjligheter att delta i förundervis-      ter eller av annat skäl uteblir från dagvården
4095: ningsverksamhet i dagvården också utgående i           i flera än fem dagar under en kalendermånad,
4096: från, au bamen följande år övergår tili grund-         uppbärs ingen avgift för den del som över-
4097: skolan, vilken är avgiftsfri. Likaså har man i         skrider dessa fem dagar. Socialstyrelsen kommer
4098: fråga om 7-10-åringarnas halvdagsavgifter ef-          att verka för en avgiftsfri hjälp i det fall att
4099: tersträvat att föräldrarna inte av ekonomiska          man i en familj på grund av barnets sjukdom
4100: skäl skulle lämna sina barn som "nyckelbarn",         tvingas anlita hemvårdshjälp.
4101: utan vederbörlig vård efter skoldagen. Då halv-           Tillsvidare har grunderna för bestämmandet
4102: dagsvårdplatserna i 4-5-åringarnas bruk utgör          av de avgifter som uppbärs för social- och häl-
4103: endast ca 6 % av alla dagvårdsplatser har man         sovårdsministeriets förvaltningsområdes service
4104: ansett att en justering av dessa platsers vårdav-      varit högst varierande och oenhetliga för olika
4105: gifter inte skulle ha nämnvärd inverkan på to-         verksamheters del. Tili exempel definitionen av
4106: talintäkterna av avgifterna.                          medellös och mindre bemedlad varierar vid
4107:     Enligt en utredning som socialstyrelsen ut-        uppbät'altldet 'av avgifter, vjffiket sker enligt olika
4108: fört föreligger ingen väsentlig skillnad mellan       1agar. Att vam meddlös clier mindre bemedlad
4109: betalningsförmågan hos försörjare för barn i           är en fötuttsättning för att erhålla avgifttsfri ser-
4110: heldags- och halvdagsvård. Ensamförsörjarna            vice. Denna oenhecl!ighet har försvårat iakt-
4111: hör i allmänhet tili den avgiftsfria klassen eller    rnagandet av en ändamålsenlig betalningspoilitik
4112: tili de lägsta avgiftsklasserna.                      på förva1tningsområdiet. Avgifteroos förenhet-
4113:     Socialstyrelsen utfärdade i sina anvisningar      '1igande utreds fortfamnde i ministeriet på ba~
4114: bestämmelser som är noggrannare än tidigare           sen av d~ ovamämnda arbetsgruppens förslag.
4115: och som förenhetligar de grunder, enligt vilka            I förslaget tilli socialvårds!lag i anslutning til.1
4116: den enskilda familjens vårdavgift bör bestäm-         den lagsciftningsreform rörande social- och häl-
4117: mas. Däremot har socialstyrelsen inte ansett           sovårdens statsandelar och planering, yiJken är
4118: det möjligt att i detta skede ange inkomst-           anhängig vid social- o•.h Mlsovårdsministeriet,
4119: gränser i mark, vilka skulle åtföljas i hela Jan-     ingår även ett förslag som gäller avgifterna.
4120: det och vara enhetliga samt enligt vilka inpla-       Härvid har man m~sett det ändamålsenligt att
4121: cering i betalningsklasser skulle ske, utan social-   närmare bestämmelser om alla avgifter som
4122: styrelsen ansåg att denna uppgift på rättvisaste      uppbärs för socialservice utfärdas genom för-
4123: sätt genomförs såsom ett avgörande på kom-            ordning. Denna tanke skulle, om den förverk-
4124: munnivå. Härvid beaktas bl.a. de regionala olik-      ligas, för socialservicens del innebära ett enhet-
4125: heterna i inkomstnivå och levnadsstandard.            ligare och rättvisare system än det nuvarande
4126:     Socialstyrelsen har härtili påbörjat en riks-     för uppbörd av avgifter.
4127: omfattande utredning om dem som använder                  Social- och hälsovårdsministeriet kommer
4128:  dagvårdsservice. I denna försöker man få upp-         fortgående att utreda ärendet samt att vid be-
4129: gifter om bl.a. inkomststrukturen för familjer        hov vidta sådana åtgärder som visar sig behöv-
4130:  som anlitar dagvård, familjestorlek, andelen en-     liga för att korrigera eventuella missförhållan-
4131:  samförsörjarfamiljer, deltagande i arbetslivet       den i dagvårdsavgifterna.
4132: samt de grunder för bestämmande av avgifter-
4133:       Helsingfors den 30 november 1978.
4134: 
4135:                                                                           Minister Olavi Martikainen
4136: 
4137: 
4138: 
4139: 
4140: 087801380K
4141:                                               1978 vp.
4142: 
4143: Kirjallinen kysymys n:o 422.
4144: 
4145: 
4146: 
4147: 
4148:                                   Friberg: Varusmiehille suoritettava!!l sukellusrahan korottami-
4149:                                       sesta.
4150: 
4151: 
4152:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4153: 
4154:    Puolustusvoimissa maksetaan eräille erikois-     nan poikkeuksellisella rasittavuudella. Kursseille
4155: koulutuksen saaville varusmiehille korotettua       osallistuminen on vapaaehtoista ja edellyttää
4156: päivärahaa. Eräissä tapauksissa nämä korvauk-       korkeaa motivaation astetta. Koska kurssitoi-
4157: set ovat jääneet pahasti jälkeen.                   minta varmaan on yhtä rasittavaa tänään kuin
4158:    Ehkä räikein esimerkki tällaisesta jälkeen-      toimintaa aloitettaessa ja koska yleisen päivä-
4159: jääneå.syydestä on puolustusvoimien s'lllkellus-    rahan osalta tapahtuu hidasta, vaikkakin sään-
4160: kursseilla varusmiesoppilaille maksettava sukel-    nönmukaista kehitystä, tulisi sukellusrahaa kos-
4161: lu51:aha, joka on nykyisin seitsemän markkaa        keva epäkohta korjata välittömästi, eikä sillä
4162: päivältä. Tätä rahaa on maksettu puolustusvoi-      olisi valtiontalouttakaan rasittavaa merkitystä.
4163: missa kahdenkymmenenviiden vuoden ajan. Vii-           Edellä olevaan viitaten esitän vainiopäiväjär-
4164: meisin korotus on tehty kuusitoista vuotta sit-     jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
4165: ten.                                                tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
4166:    VerratJtuna varusmiesten päivärahaan on jäl-     si seuraavan kysymyksen:
4167: keenjääneisyys myös ilmeinen. Pelkästään tällä
4168: vuosikymmenellä on päiväraha kaksinkertaistu"                  Aikooko Hall1tus kiireellisesti tarkis-
4169: nut. Sukelluspäivärahaa tulisi nostaa kolmin-               taa varusmiehille maksettavaa sukellus-
4170: nelinkertaisesti eli lähes kolmeenkymmeneen                 rahaa niin, että raha vastaisi sitä tasoa,
4171: mai.1klkaan, jotta se vastaisi vuoden 1954 tasoa.           joka sillä oli alun perin?
4172:    Sukellusrahaa on perusteltu sukellustoimin-
4173:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1978.
4174: 
4175:                                            Ralf Friberg
4176: 
4177: 
4178: 
4179: 
4180: 087801354R
4181: 2                                               1978 vp.
4182: 
4183: 
4184: 
4185: 
4186:                          Ed u ,s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
4187: 
4188:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         meenpannaan joko 2,5 tai 5 ;kuukauden pitui-
4189: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          sena, valitaan varusmiehet vapaaehtoisina eri
4190: olette 26 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn              puolustushaaroista ja asdajeista. Kun sukelta-
4191: l9rjeenne ohella Jt:oimittanut valtioneuvoston         minen vaatii e,rityisiä. psyykkisiä ja fyysisiä omi-
4192: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          naisuuksia, vain osa pyvkijöistä voidaan hyväk-
4193: edustaja Ralf Fribergiin seuraavan sisältöisestä       syä kurssille oppilaiksi. Sukeltajakoulutuksessa
4194: kirjallisesta kysymyksestä n:o 422:                    on vuosittain 40-50 varusmiestä.
4195:                                                           Varusmiehille suoritettavaa 7 markan suu-
4196:            Aikooko Hall.iJtus kiireellisesti tarkis-   ruista sukellusvaararahaa ei ole tarkistettu :vuo·
4197:         taa varusmiehille maksetravaa sukellus-        den 1971 jälkeen. Verrattaessa sitä heidän ny-
4198:         rahaa niin, että raha vastaisi sitä tasoa,     kyiseen päivärahaansa ja sukeltajakurssin kanta-
4199:         joka sillä oli alun perin?                     henkilöoppilaan sukelluwahaan, voidaan todeta,
4200:                                                        ettei vaararahan osalta ole tapahtunut näitä vas-
4201:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            taavaa kehitystä. Tämä on puolustusvoimissa
4202: taen seuraavaa:                                        todettu ja nyttemmin puoLustusministeriölle on
4203:    Vedenalaiseen työhön liittyvien vaaratekijöi-       tehty esitys vaararahan tarkistamisesta. Myös
4204: den, sen vaatiman enikoiskoulutuksen ja poik-          sukeltajakurssin oppilaiden tahoLta on kuluvana
4205: keuksellisfm suuren rasittavuuden johdosta su-         syksynä kiinnitetty 'asiaan huomiota.
4206: keltajille maksetaan puolustusvoimissa lisäpalk-          Kun varuSillliehiä on edelleenkin tlll1k.oitus
4207: kiota, ns. ,suk_ellusrahaa, jonka maksuperusteis-      kouluttaa su:keltajiksi erilaisiin tehtäviin ja ikun
4208: ta ja suuruudesta vil1kamiesten osalta on sovit-       heidän palveluksensa sukeltajaoppilaina on sekä
4209: tu virkaehtosopimuksessa. Alunperin maksami-           fyysisestd. että h~nkisesti vaativampaa kuin va-
4210: sen pääperusteena oli sukellustoimintaan liitty-       rusmiehillä yleensä, voidaan pitää ·perusteltuna
4211: vä henkilökohtainen vaaratekijä, jolloin kor-          tällaisen vaararahan maksarrnista edelleen ja sen
4212: vausta nimitettiinkin vaararahaksi. Sitä makset-       tarkistamista paremmin vastaamaan sen alku-
4213: tiin tämän nimisenä ·aina vuoteen 197 3 saak-          peräistä tasoa. Joskaan välittömään tarkistuk-
4214: ka, jolloin maksl.llperusteita virkaehtosopimuksin     seen nykyisten määrärahojen puitteissa ei liene
4215: tarkistettiin, sukeltajakurssiin sisältyviltä sukel-   ma!hdollisuuks.ia, ministeriö tulee kuitenkin te-
4216: luspäiviltä sukelluskouluttajille ja -oppilaille       kemään ensimmäisessä mahdollisessa tilaisuu-
4217: varusmiehet mukaan lu:kien.                            dessa asianmukaisen esityksen tarvittavien varo-
4218:    Suke1tajakurssille, joka linjasta ·riippuen toi-    jen saamiseksi tarkisJt:usta varten.
4219:     Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1978.
4220: 
4221:                                                                 Puolustusministeci Taisto Tähkämaa
4222:                                                N:o 422                                             3
4223: 
4224: 
4225: 
4226: 
4227:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
4228: 
4229:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ringarna på friviliig basis från försvarsmaktens
4230: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            olika grenar och vapenslag. Då dykning fordrar
4231: vdse av den 26 oktober 1978 tili vederbö-            speciella psykiska och fysiska egenskaper kan
4232: rande medlem rav statsrådet för avgiv,ande av        endast en del av de sökande antas. Årligen
4233: svar översänt avskrift av följande av riksdags-      får 40-59 beväringar dykarutbildning.
4234: man Ralf Friberg undertecknade spörsmål nr               Den dykningsriskpenning om 7 mk som be-
4235: 422:                                                 talas tili beväringar har inte justerats efter
4236:                                                      år 1971. Då riskpenningen jämförs med bevä-
4237:           Avser Regeringen ratt i brådskande         ringarnas nuvarande dagspenning och med den
4238:        ordning justera den dykningspenning           dyikningspenning som erläggs tili elever från
4239:        som utbetalas tili bevärilngar så, att pen-   stampersonalen vilka de1tar i dykM"kurs kan
4240:        ningen motsv,arar den ndvå som den            man konstatera, att riskpenningen inte utveck-
4241:        från ibörjan hade?                            lats på ett sätt som motsvarar dessa penning-
4242:                                                      ars utveckling. Detta ihar kons,taterats ålnom
4243:    Såsom svar på deua spörsmål får jag vörd-         försvarsmakten och en framställning har också
4244: samt anföra följande:                                gjorts tili försvarsmindsteriet om justering av
4245:    På :grund av riskfaktorerna i ansJ.utning tili    riskpenningen. Också dykarkursens elever har
4246: undervattensM"bete, den :specia1utbildn:i:ng som     under innevarande höst fäst uppmärksamhet
4247: arbetet kräver ooh dess exceptionellt betungan-      vid frågan.
4248: de karaktär utbeta:las inom försvarsmakten tili         Emedan avsikten är att fortsättningsvis ut-
4249: dykare ett tilläggsarvode, en s.k. dykningspen-      bilda beväringar tili dykare i oHka 111ppgifter
4250: ning, om vars betalningsgrunder och storlek för      ooh emedan deras tjänstgöring 'SOm dykarele-
4251: tjänstemännens del har ,avtalats i tjänstrekollek-   ver i både fysiskt och psykiskt !hänseende är
4252: tivavtal. Tili en början V'at den huvudsalcliga      mera påfres.tande än beväningamas tjänstgöring
4253: grunden för betalndngen den personliga risken        i ~alhnänhet, kan det anses ibefogat att fort-
4254: i anslutning tili dykning, och härvid benämn-        sättningsvis ,betala en dylik ris:kpenning och
4255: des ersätttlingen också ,riskpenning. Under detta    att justera den så, ,att den bä.ttre motsvarar
4256: namn betalades ersättningen tili år 1973, då         den ursprungliga nivån. Trots att möjlighet
4257: man medelst tjänstekollektivavtal justerade be-      tili omedelbar justering inte torde föreligga
4258: talningsgrunderna i fråga om dykarkursens dyk-       inom ramen för nuvarande anslag kommer mi-
4259: ningsdagar för dykningsutbildare och -elever,        nisteriet dock att vid första möjliga tillfälle
4260: inklusive beväringar.                                göra en saikenlig framställ:ning för att evhålla
4261:    Trill dykarkursen 'som, beroende på l:inje, va-   behövliga medel för justeringen.
4262: rat a:ntingen 2,5 eller 5 månader väljs bevä-
4263:      Helsingfors den 30 november 1978.
4264: 
4265:                                                                Försvarsminister Taisto Tähkämaa
4266:                                                1978 vp.
4267: 
4268: Kirjallinen kysymys n:o 423.
4269: 
4270: 
4271: 
4272: 
4273:                                   Ekorre: Kuntien liikaa saamien kunnallisveron etumaksujen kuit-
4274:                                      taamismahdollisuuksista.
4275: 
4276: 
4277: 
4278:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
4279: 
4280:     Joukkomittaisen ja erittäin pitkäaikaiseksi       96 % :na arvioidusta kunnallisveron määrästä.
4281: muodostuneen työttömyyden seurauksena on              Kunnallisveron etumaksuja on vuosittain koro-
4282: kuntien talous maassamme ajautunut ennakoi-           'tettu valtiovarainministeriön arvioiden mukaan.
4283: tua suurempiin vaikeuksiin. Kuntien veroäyri-         Tänä vuonna etumaksuja on korotettu kahdesti.
4284: määrien kasvu on selvästi hidastunut. Esimer-         Kesäkuussa oli henkilökohtaisten tulojen perus-
4285: kiksi kaupunkien veroäyrimäärät kasvoivat vie-        teella suoritettavien etumaksujen korotus keski-
4286: lä vuoden 1975 tuloja vuonna 1976 verotet-            määrin 18,4 %. Mikäli kunnille näin tilitettävät
4287: taessa 23,6% ja vuoden 1976 tuloja vuonna             kunnallisveron etumaksut jäävät pienemmiksi
4288: 1977 verotettaessa 14,7 %, mutta vuoden 1977          kuin todellisessa verotuksessa määrättävä kun-
4289: tuloja ,tänä vuonna verotettaessa vain 6,7 %.         nallisvero, tilitys ltasataan joulukuun tilityksen
4290:     Kuntien taloutta on heikentänyt myös se,          yhteydessä siten, että valtio suorittaa maksa-
4291: ettei talousarvioissa tuloiksi kirjattuja lainoja      matta jääneen osuuden. Jos etumaksut ovat ol-
4292: olekaan saatu täysimääräisinä eivätkä kuntien         leet liian suuria, valtio on vastaavasti perinyt
4293: perimät kunnalliset maksut ole kattaneet kun-         joulukuun tilityksen yhteydessä takaisin liikaa
4294: tien järjestämästä palvelu- ja tuotantotoimin-         tilittämänsä osuuden.
4295: nasta aiheutunei:ta, kohonneita kustannuksia.              Työttömyydestä johtunut kuntien verotulojen
4296: Kaupunkiliiton hiljattain suorittaman tieduste-       kasvun hidastuminen on nyt johtamassa huo-
4297: lun mukaan 73 kaupungilta jää tänä vuonna             mattaviin kunnallisveron etumaksujen takaisin-
4298: saamatta yhteensä 62 miljoonan markan edestä          perintöihin kunnilta. Tilanne kuntien kassa- ja
4299: tuloutettuja lainoja. Kunnallisten maksujen ku-       maksuvalmiuden kohdalla vuoden vaihteessa
4300: ten vesi- ja jätevesimaksujen, sähkömaksujen          tulee muodostumaan hälyyttäväksi. Kun vuoden
4301: sekä satama- ja liikennemaksujen tarpeellisista-       1979 alusta voimaan astuvan uuden veronkan-
4302: kin korotuksista on kunnissa yleisen hinta- ja        tolain mukaiset kunnallisveron ennakontilityk-
4303: kustannuskehityksen vakaana pitämiseksi pidät-        set saattavat lisätä kuntien kassa- ja maksuvai-
4304: täydytty.                                             keuksia tilapäisesti, tulisi valtiovallan yhteis-
4305:     Vaikka valtionosuuksien ja -avustusten mak-        työssä kunnallisten keskusjärjestöjen kanssa löy-
4306: satusta pyrittiin nopeuttamaan lainsäädäntöä-          tää keinot pahimpien ongelmien ratkaisemi-
4307: kin vuoden 1978 alusta uudistamalla, on kun-          seksi.
4308: nilla mnsaasti ja hyvin vanhojakin valtion-                Tosiasiallisestihan tapahtuu niin, että kun-
4309:  osuus- ja -avustussaatavia. Kun nämä on kir-          tien kassassa on kunnallisveron liikaa makset-
4310:  jattu tuloina kuntien vuosittaisiin talousarvioi-    tuina etumaksuina valtiolle kuuluvaa rahaa,
4311: hin, ne heikentävät tulojäämiksi jäädessään tun-       mutta samanaikaises1ti valtion kassassa on mak-
4312: tuvasti kuntien kassa- ja maksuvalmiutta. Esi-        samatta olevina valtionosuuksina ja -avustuksina
4313:  merkiksi Lapin läänin kaupungeilla ja maalais-       kunnille kuuluvaa rahaa. Esimerkiksi Kemin
4314:  kunnilla oli 20. 9. 1978 laaditun tilaston mu-       kaupunki on arvioiden mukaan saanut kunnai-
4315:  kaan vuodelta 1977 ja sitä aikaisemmilta vuo-        Hsveron etumaksuina tänä vuonna liikaa noin
4316:  silta saamatta yhteensä noin 78 miljoonaa mark-      5,9 miljoonaa markkaa, mutta on saamassa vuo-
4317:  kaa valtionosuuksia ja -avustuksia.                  delta 1977 ja sitä aikaisemmilta vuosilta val-
4318:     Voimassa olevan verotuslainsäädännön nojalla       tionosuuksia ja -avustuksia yhteensä noin 11,34
4319:  valtio suorittaa myös kunnallisveron perimisen       miljoonaa markkaa, eli lähes kaksinkertaisen
4320:  tilittäen sen sitten kunnille. Tilitys suoritetaan   määrän.
4321: 0878013952
4322: 2                                             1978 vp.
4323: 
4324:    Olisi oikeudenmukaista, ettei valtio talou-         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
4325: dellisesti hyvin vaikeana aikana perisi kunnallis-   §: n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioitta-
4326: veron etumaksuja takaisin, vaan vähentäisi ne        vasti vahioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
4327: valtionosuus- ja -avustustilityksistä. Sallimalla    tattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
4328: liikaa saatujen etumaksujen kuittaamisen saa-
4329: matta olevien valtionosuuksien ja -avustusten                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
4330: kanssa vältyttäisiin tarpeettomalta rahaliiken-             teisiin verotuslainsäädännön ja verotus-
4331: teeLtä ja monien kuntien suoranaiselta kassa-               määräysten tarkistamiseksi siten, että
4332: kriisiitä vuosien 1978 ja 1979 vaihteessa. Mi-              kunnat saisivat oikeuden kuitata vuoden
4333: käli kuittausmenettelyn toteuttaminen edellyt-              1978 aikana liikaa saamansa kunnallis-
4334: tää muutoksia voimassaolevaan verotuslainsää-               veron etumaksut vuodelta 1977 ja sitä
4335: däntöön, hallituksen tulisi kiireesti valmistella           aikaisemmilta vuosilta saamatta oleviin
4336: tarvittavat muutosehdotukset, jotta eduskunta               valtionosuuksiin ja -avustuksiin?
4337: voisi ne vielä marraskuun aikana käsitellä.
4338:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1978.
4339: 
4340:                                           Mikko Ekorre
4341:                                               N:o 423                                              3
4342: 
4343: 
4344: 
4345: 
4346:                        E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he II e.
4347: 
4348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rotuksen päätyttyä. Vuodelta 1978 suoritettava
4349: mainitussa tarkoituksessa T'e, Herra Puhemies,      kantotilitys tapahtuu siten vasta ensi vuoden
4350: olette 26 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-      lopulla. Vasta tuolloin voidaan todeta, ovatko
4351: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kunnat saaneet liikaa kunnallisveron etumak-
4352: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     suja vuonna 1978.
4353: Mikko Ekorren näin kuuluvasta kirjallisesta ky·        Kirjallisen kysymyksen perusteluissa esite-
4354: symyksestä n:o 423:                                 tään, että kunnat voisivat jo kuluvan vuoden
4355:                                                     lopulla kuitata tältä vuodelta liikaa saamansa
4356:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      etumaksut vuodelta 1977 ja sitä aikaisemmil-
4357:        siin verotuslainsäädännön ja verotus-        ta vuosilta saamatta oleviin vahionosuuksiin ja
4358:        määräysten tarkistamiseksi siten, että       -avustuksiin. Edellä esitetyn perusteella ei täl-
4359:        kunnat saisivat oikeuden kuitata vuoden      laista kuittausmahdollisuutta voida edes ajatella
4360:        1978 aikana liikaa saamansa kunnallis-       olevan olemassa ennen ensi vuoden loppua.
4361:        veron etumaksut vuodelta 1977 ja sitä           Vuonna 1978 mahdollisesti liikaa suoritettu-
4362:        aikaisemmilta vuosilta saamatta oleviin      jen etumaksujen ja kirjallisessa kysymyksessä
4363:        valtionosuuksiin ja -avustuksiin?            tarkoitettujen saamatta olevien valtionosuuk-
4364:                                                     sien ja -avustuksien kuittaaminen ei ole mah-
4365:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       dollista edes vuoden 1979 lopulla. Yleisen kuit-
4366: vasti seuraavaa:                                    tausta koskevan oikeusperiaatteen mukaan kuit-
4367:    Ennakkoperintälain mukaan kunnalle suori-        tauskelpoinen on vain selvä ja 'riidaton saatava.
4368: tetaan etumaksuna määrä, joka vastaa 96 pro-        Ne valtionosuudet ja -avustukset, jotka ovat
4369: senttia viimeksi toimitetussa verotuksessa ker-     kunnille suorit:tamatta, eivät täytä tätä vaati-
4370: tyneiden veroäyrien lukumäärän ja kunnassa          musta, koska valtionosuuden ja -avustuksen lo-
4371: sovellettavan ennakkoveroäyrin hinnan tulosta.      pullista suuruutta ei ole voitu eri syistä vah-
4372: Valtiovarainministeriö on ennakkoperintälain        vistaa. Ehdotetun kuittausjärjestelmän toteutta-
4373: nojalla tarkistanut näitä määriä siten, että kun-   minen olisi myös hallinnollisesti eriittäin vai-
4374: nassa ennakon perusteeksi pantavan tulon koro-      keata sen vuoksi, että useat eri valtion viran-
4375: tukset sekä palkkatulojen arvioidut kasvut etu-     omaiset myöntävät kunnille valtionosuuksia ja
4376: maksujen perusteena olevasta vuodesta verovuo-      -avustuksia. Lisäksi ehdotettu kuittausjärjestel-
4377: teen on otettu huomioon.                            mä saattaisi sen sautumanvaraisuudesta johtuen
4378:    Verotuksen päättymisen jälkeen suoritetaan       eri kunnat eri asemaan.
4379: kunnalle ns. kantotilityksenä määrä, joka lisät-       Lisäksi on todettava, että kuntien ja kuntain-
4380: tynä edellisenä vuotena suoritettuihin etumak-      IHttojen valtionosuuksista ja -avustuksista anne-
4381: suihin johtaa 96 prosenttiin maksuunpannusta        tun lain voimaantulon jäLkeen kuntien saamien
4382: kunnallisverosta. Jos edellisenä vuotena suori-     va1tionapujen maksatus on vuodesta 1975 läh-
4383: tettujen etumaksujen todetaan tällöin ylittävän     tien huomattavasti nopeutunut ja valtionapujen
4384: 96 prosenttia maksuunpannusta kunnallisve-          viivästyminen on ongelmana enää lähinnä kansa-
4385: rosta, peritään kunnalta ylimenevä osa verokan-     ja peruskoulujen valtionavustusten suorittami-
4386: toasetuksen 22 §: n mukaan takaisin seuraavassa     sessa. Näiden valtionavustusten suorittamisen
4387: etumaksuerässä.                                     nopeuttamiseksi eduskunnalle on annmtu halli-
4388:    Vuodelta 1978 suoritettavien etumaksujen ja      tuksen esitys laiksi poikkeusmenettelystä vuo-
4389: maksuunpantavan kunnallisveron keskinäisen          sien 1973-1976 kansa- ja peruskoulun valtion-
4390: suuruuden vertaaminen voidaan edellä esitetyn       avustusten suorittamisessa. Vaidonaputilitysten
4391: mukaisesti tehdä kuluvaa vuotta koskevan ve-        käsittelyä on tarkoitus ra,tkaisevasti nopeuttaa
4392: 4                                            1978 vp.
4393: 
4394: hakemusten yleispitrveisemmällä tarkastamisella.   milj. mk, kunnille vuosina 1981-1982 lunas-
4395: Lakiesityksen mukaan valtio suorittaa nämä         tettavina valtion velkasitoumuksina.
4396: valtionapuerät, joiden määräksi arvioidaan 200
4397:      Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 1978.
4398: 
4399: 
4400:                                                                        Ministeri Esko Rekola
4401:                                               N;o 423                                                5
4402: 
4403: 
4404: 
4405: 
4406:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4407: 
4408:   I. .det syfte .37 § J mom. riksdagsordningen        och den kommunalskatt som skall debiteras
4409: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse         kan, i enlighet med det ovanstående, göras efter
4410: av den 26 oktober 1978 tili vederbörande              att beskattningen för innevarande år slutförts.
4411: med1em av statsrådet för avgivande av svar            Först då kan det konstateras huruvida kommu-
4412: översänt avskrift av följande av riksdagsman          nerna erhållit för stora förhandsbetalningar på
4413: Mikko Ekorre underteclmade spörsmål nr 423:           kommunalskatt år 1978.
4414:                                                          I spörsmålets motivering föreslås att kom-
4415:             Har Regeringen för avsikt att vidta munerna redan i slutet av innevarande år skulle
4416:          åtgärder i syf,te att justera beskattnings- kunna kvitta de förhandsbetalningar för detta
4417:          lagstiftningen och beskattningsbestäm- år som de erhållit tili för stora be1opp mot
4418:          melserna så, att kommunerna får rätt statsandelar och -understöd som de inte erhållit
4419:          att kvitta de förhandsbetalningar för för år 1977 och åren dessförinnan. På basen
4420:          kommunalskatt som de erhållit tili för ~av de ovansagda kan man inte ens tänka sig en
4421:          stort belopp under år 1978 mot de dylik kvittningsmöjlighet före utgången av nästa
4422:          statsandelar och -understöd som de inte år.
4423:          erhållit för år 1977 och åren dessför-          Kvittningen av förhandsbetalningar, vilka
4424:          innan?                                       eventuellt utbetalats tili för stora belopp år
4425:                                                       1978, mot de i spörsmålet avsedda statsandelar-
4426:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- na och -understöden som inte erhållits är inte
4427: samt anföra följande:                                 möjlig ens i slutet av år 1979. Enligt den all-
4428:     Enligt lagen om förskottsuppbörd utbeta:las männa rättsprincipen rörande kvittning är en-
4429: till kommun som förhandsbetalning 96 % av dast klar och ostridig fordran kvittningsbar.
4430: det belopp som erhålles då den förskottsut- De statsandelar och -understöd som inte erlagts
4431: taxering per skattöre, som tillämpas i kommu- tili kommunerna uppfyller inte detta krav, eme-
4432: nen, multipliceras med det antal ska:ttören, dan den slutliga storleken av statsandel och
4433: som influtit vid den beskattning som förrättats -understöd av olika skäl inte har kunnat fast-
4434: föregående år. Finansministeriet har med stöd ställas. Att genomföra det föreslagna kvittnings-
4435: av lagen om förskottsuppbörd justerat dessa systemet vore också administrativt sett synner-
4436: belopp så, att man har beaktat höjningarna av ligen svårt, på grund av att flera olika statliga
4437: den inkomst, som i kommun läggs till grund myndigheter beviljar kommunerna statsandelar
4438: för förskottet, samt de beräknade höjningarna och -understöd. Vidare skulle det föres1agna
4439: av löneinkomsterna från det år, som utgör bas kvittningssystemet på grund av sin slump-
4440: för förhandsbetalningarna, till skatteåret.          mässighet försätta kommunerna i olika ställ-
4441:     Efter att beskattningen slutförts erläggs till ning.
4442: kommunerna i form av s.k. uppbördsredovis-               Vidare måste det konstateras att utanord-
4443: ning ett belopp, vilket adderat tili de förhands- ningen av statsbidrag till kommunerna från och
4444: betalningar som gjorts föregående år, resulte- med år 197 5 blivit betydligt snabbare efter det
4445: rar i 96 % av den debiterade kommunalskatten. att lagen om statsandelar och -understöd åt
4446: Om härvid konstateras att de förhandsbetal- kommuner och kommunalförbund trätt i kraft
4447: ningar som erlagts föregående år överskrider och att dröjsmål med statsbidragen ännu är ett
4448: 96 % av den debiterade kommunalskatrten åter- problem närmast bara vid utbetalning av stats-
4449: bärs av kommunen, i enlighet med 22 § förord- understöd tili folk- och grundskolor. För att på-
4450: ningen om skatteuppbörd, den överskridande skynda erläggandet av dessa statsunders1töd har
4451: delen i följande förhandsbetalningsrat.              tili ~riksdagen avlåtits en proposition med för-
4452:     En jämförelse mellan storleken av de för- slag till lag angående undantagsförfarande vid
4453: handsbetalningarna som utbetalas för år 1978 erläggandet av statsunderstöd för folk- och
4454: 6                                           1978 vp.
4455: 
4456: grundskolor för åren 1973-1976. Avsikten är       propositionen erlägger staten dessa statsbidrags-
4457: att på ett avgörande sätt påskynda behand-        rater, vilkas belopp beräknas tili 200 milj. mk,
4458: lingen av redovisningarna för statsbidrag genom   tili kommunema såsom statliga skuldförbindel-
4459: att granska dem i mera allmänna drag. Enligt      ser, vilka inlöses åren 1981-1982.
4460:      Helsingfors den 22 november 1978.
4461: 
4462: 
4463:                                                                          Minister Esko Rekola
4464:                                               1978 vp.
4465: 
4466: Kirjallinen kysymys n:o 424.
4467: 
4468: 
4469: 
4470: 
4471:                                   Ekorre: Valtioneuvoston oikeuskanslerin tekemästä pohjoismais-
4472:                                      ten ylisyyttäjien välisestä yhteistyösopimuksesta.
4473: 
4474: 
4475:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4476: 
4477:     Hallitusmuodon 13 §:ssä säädetään Suomen         turvaa sen, että asianomainen tuomitaan siinä
4478: kansalaisten tuomitsemisesta seuraavaa: "Äl-         tuomioistuimessa, jonka alainen hän Suomen
4479: köön Suomen kansalaista tuomittako muussa            lain mukaan on ja Suomen rikoslain nojalla
4480: oikeudessa kuin siinä, jonka alainen hän lain        käyttäen suomenkielisten osalta suomenkielistä
4481: mukaan on". Tärkeimmät säännökset laillisesta        oikeudenkäyntimenettelyä.
4482: tuomioistuimesta sisältyvät puolestaan oikeu-            Viime vuosina ovat Suomen syyttäjäviran-
4483: denkäymiskaaren 10 lukuun. Pääsääntönä oi-           omaiset kuitenkin monissa tapauksissa näyttä-
4484: keudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:n mukaan            neet turvautuneen toiseen menettelyyn. Suo-
4485: on, että rikosasiat tuomitaan siellä, missä rikos    men syyttäjäviranomaiset ovat pyytäneet, että
4486: on tehty. Kaikissa tapauksissa laki edellyttää,      Suomen kansalaisia, jotka oleskelevat toisessa
4487: että Suomen kansalainen tuomitaan Suomessa           pohjoismaassa, syytettäisiin Suomessakin teh-
4488: tekemästään rikoksesta suomalaisessa tuomiois-       dystä rikoksesta oleskelumaassa. Syytteeseenpa-
4489: tuimessa. Ratkaistessaan rikosasian suomalainen      no on näissä rikosasioissa tapahtunut oleskelu-
4490:  tuomioistuin soveltaa Suomen rikoslakia ja mui-     maan rikos- ja prosessilainsäädännön mukaisesti.
4491:  ta rikosoikeuden alaan kuuluvia säännöksiä. Hal-    Oikeudenkäynti on tapahtunut toisen pohjois-
4492: litusmuodon mukaan Suomen kansalaisella on            maan tuomioistuimessa käyttäen kielenä toisen
4493: oikeus tuomioistuimessa käyttää äidinkieltään.        pohjoismaan kieltä. Syytettyinä olevien Suomen
4494:     Käytännössä esiintyy kuitenkin tapauksia,         kansalaisten ei ole näissä tapauksissa tarvinnut
4495:  joissa Suomen kansalainen tuomitaan toisessa         siirtyä    oleskelupaikkakunnaltaan     Suomeen
4496:  pohjoismaassa rikoksesta, jonka hän on tehnyt       oikeudenkäyntiä varten.
4497:  Suomessa. Ennen vuotta 1970 tällainen käytäntö          Vaikka pohjoismaiden rikoslait ovat hyvin sa-
4498:  on perustunut yksinomaan muiden pohjoismai-          mankaltaisia, on edellä kuvattu menettely kui-
4499:  den sisäiseen lainsäädäntöön, jonka mukaan           tenkin saattanut olla arveluttava syytettynä ole-
4500:  asianomaisen maan lainkäyttöpiirissä oleskeleva      van Suomen kansalaisen oikeusturvan kannalta.
4501:  henkilö voidaan tietyin edellytyksin tuomita         Syytetyllä on saattanut olla vaikeuksia järjestää
4502:  myös ulkomailla tekemästään rikoksesta.              puolustustaan sekä hankkia itselleen edullisia
4503:      Jos Suomen syyttäjäviranomaiset haluavat         todisteita tekomaasta. Joka tapauksessa syytetty
4504:  saada toisessa pohjoismaassa oleskelevan Suo-        on joutunut tuomituksi muussa tuomioistuimes-
4505:  men kansalaisen Suomessa tuomittavaksi sellai-       sa kuin siinä, jonka alainen hän Suomen lain
4506:   sesta rikoksesta, jonka tämä on tehnyt Suomes-      mukaan on.
4507:  sa, on näillä mahdollisuus pyytää asianomaisen          Oikeusministerin 21. 9. 1978 antaman tiedon
4508:  luovuttamista toisesta pohjoismaasta Suomeen.        mukaan Suomesta on esimerkiksi vuoden 1977
4509:      Luovutuspyyntö voidaan nojata toisen poh-        aikana lähetetty muiden pohjoismaiden syyttä-
4510:   joismaan lakiin, sillä kaikissa pohjoismaissa on    jäviranomaisille käsiteltäväksi Ruotsiin 36 ja
4511:   luovutuksesta saatettu voimaan samansisältöi-       Norjaan kaksi sellaista syytepyyntöä, jotka kos.
4512:   töiset valtionsisäiset säännökset. Lainsäädännön    kevat Suomen kansalaisen syyttämistä Suomes-
4513:   mukaan toinen pohjoismaa ei tosin ole velvol-       sa tehdystä teosta.
4514:   linen suostumaan luovutuspyyntöön kaikissa ta-          Suomen lakiin ei sisältyne säännöksiä, jotka
4515:   pauksissa. Suomen kansalaisen luovuttaminen         valtuuttavat viranomaiset pyytämään Suomen
4516:   toisesta pohjoismaasta Suomeen rajoittaa kyllä      kansalaisten syyttämistä ulkomailla Suomessa
4517:   asianomaisen liikkumavapautta, mutta toisaalta      tehdystä rikoksesta. Syytepyyntönsä Suomen
4518:  0878013963
4519: 2                                             1978 vp.
4520: 
4521: syyttäjäviranomaiset ovatkin nojanneet niihin pohjoismaan syyttäjäviranomaisillahan ei yleen-
4522: menettelyohjeisiin, jotka heidän esimiehensä sä ilman Suomen viranomaisten toimia ole tie-
4523: valtioneuvoston oikeuskansleri ylimpänä syyttä- toa Suomessa tehdyistä teoista eikä näin tosi-
4524: jänä on antanut alaisilleen asiasta. Oikeuskans- .asiallisia mahdollisuuksia käyttää oman maansa
4525: lerin antamat ohjeet taas ovat yhteydessä poh- lainsäädännön suomaa mahdollisuutta Suomen
4526: joismaisten ylisyyttäjien 6. 2. 1970 tekemään kansalaisen syyttämiseen Suomessa tehdystä
4527: "Yhteistyösopimukseen rikoksen syytteeseenpa- teosta.
4528: nosta toisessa pohjoismuassa kuin siinä, missä ·       Kummassakin mainituista tapausryhmistä on
4529: rikos on tehty".                                    lakia, jopa asetusta alemmanasteisin määräyk-
4530:    Mainitun yhteistyösopimuksen 1 §: ssä mää- sin velvoitettu Suomen syyttäjäviranomaiset
4531: rätään: "Jonkin pohjoismaan ( tekomaan) menettelemään niin, että Suomen kansalaisten
4532: alueella tehdystä rikoksesta voidaan nostaa syy- lakiin, jopa perustuslakiin, perustuvat oikeu-
4533: te toisessa pohjoismaassa, jos rikoksesta epäilty det kaventuvat. Yhteistyösopimuksessa maini-
4534: asuu siinä maass~ ja teko on rangaistava myös tuista perusteista "rikoksesta epäillyn etu" ja
4535: sen maa,n lain mukaan. Sama on voimassa, asian saaminen "tehokkaasti käsitellyksi" eivät
4536: jos epäilty oleskelee toisessa maassa ja erityi~ aina ole yhteen sovitettavissa.                .
4537: sistä syistä katsotaan sopivaksi nostaa syyte          V aitioneuvoston oikeuskansleri ei ole edellä
4538: siellä ja tämän maan viranomaiset ovat toimi- mainitun yhteistyösopimuksen tekemiseen, eikä
4539: valtaisia asiaa käsittelemään. Syytteeseenpano liioin hyväksyessään siihen muutoksia 12. 10.
4540: tapahtuu sen maan rikos- ja prosessilainsäädän- 1972 ja 19. 11. 1973, pyytänyt tasavallan pre-
4541: nön mukaisesti, jossa syyte nostetaan (syyte- sidentiltä valtuutusta. Näyttäisikin siltä, että
4542: maa)."                                              oikeuskansleri .on laiminlyönyt valtuuksien pyy-
4543:    Syytepyynnön velvoittavuudesta säädetään tämisen siitä huolimatta, että hallitusmuodon
4544: sopimuksen 2 §: ssä: "Syytteeseenpanoa muussa 33 §:ssä säädetään: "Suomen suhteista ulko-
4545: kuin tekomaassa kosl(evan esityksen tekemistä valtoihin määrää presidentti, kuitenkin niin,
4546: ja sellaiseen esitykseen suostumista harkittaes- että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat edus-
4547: sa on määräävänä pidettävä rikoksesta epäillyn kunnan hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät sään-
4548: etua ja sitä, että asia saataisiin tehokkaasti kä- nöksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan tai
4549: sitellyksi. Esitystä ei siten ole hylättävä, a) valtiosäännön mukaan muuten vaativat edus-
4550: jos rikoksesta epäiltyä ei lain mukaan voida kunnan suostumusta. ( ... ) Kaikki tiedonannot
4551: luovuttaa toiseen maahan tai luovutusta ei ulkovalloille tai Suomen lähettiläille ulkomailla
4552: inutista syystä katsota voitavan toteuttaa, tahi ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jon-
4553: b) jos epäilty on pantava syytteeseen muusta ka toimialaan ulkoasiat kuuluvat". V altioneu~
4554: rikoksesta syytemaassa ja jutut on käsiteltävä voston ohjesäännön 15 § :n mukaan taas "ulko-
4555: yhdessä. Esitys voidaan kuitenkin hylätä, jos asiainministeriö käsittelee asiat, jotka koskevat:
4556: on oletettavissa, että todistelua jutussa ei voi- ( ... ) 4) poliittisia, taloudellisia, oikeudellisia
4557: da toimittaa syytemaan tuomioistuimessa tai ja sivistyksellisiä suhteita ulkomaihin, ( ... ) 6)
4558: että jutun käsittely siellä aiheuttaisi· kohtuut- sopimuksia vieraiden valtioiden kanssa."
4559: tomia kustannuksia tai erityistä hankaluutta.' 1       Oikeusministerin 21. 9. 1978 antaman ilmoi-
4560:    Yhteistyösopimuksen mukaan syytepyyntö tuksen mu'kaan oikeuskansleri on tehnyt asian-
4561: voitaisiin siis esittää sellaisissakin tapauksissa, omaiset sopimukset pelkästään ylimmän syyt-
4562: joissa Suomen viranomaisilla on mahdollisuus täjäviranomaisen ominaisuudessa. Sopimusta ja
4563: pyytää syytetyn luovuttamista Suomeen. Näis- sen muutoksia ei oikeusministerin mukaan ole
4564: sä · tapauksissa syytepyyntö olisi luovutuspyyn- tarkoitettu valtioita sitovaksi, eikä sopirrirtksen
4565: nön kanssa kilpaileva menettelytapa, jonka so- sisältämillä ohjeilla ole kansainvälisoikeudellis-
4566: veltaminen ainakin tosiasiassa kaventaa Suomen ta velvoittavuutta.
4567: kansalaisten oikeutta tulla tuomituksi omassa          Yhteistyösopimuksen yhtenä tarkoituksena on
4568: tuomioistuimessa oman lain mukaan ja omalla nähtävä syyttäjäkäytännön yhtenäistäminen kai-
4569: äidinkielellä. Niissä tapauksissa, joissa luovutus- kissa pohjoismaissa. Sopimuksessa on sovittu
4570: pyynnön esittäminen ei ole mahdollista, syyte- muun ohessa niistä perusteista, joiden mukaan
4571: pyyntö saattaisi aiheuttaa syytteen nostamisen syyttäjän on reagoitava toisesta pohjoismaasta
4572: toisessa pohjoismaassa monessa sellaisessa ta- tulevaan syytepyyntöön. Pyyntöä ei ole kaikis-
4573: pauksessa, jossa syytettä ei toisen pohjoismaan sa tapauksissa pidettävä velvoittavana, mutta
4574: viranomaisen aloitteesta nostettaisi. · Toisen edelle jäljennetyn 2 § :n teksti osoittaa yli-
4575:                                                N:o 424                                               3
4576: 
4577: syyttäjien sopineen, että tiettyjen yhteistyöso-      olisi käsitykseni mukaan edellyttänyt pa1ts1 ta-
4578: pimuksen edellytysten vallitessa täytyy syyte-        savallan presidentin valtuutusta, myös edus-
4579: pyyntöön suostua. Ainakin tältä osin sopimus          kunnan suostumusta. Lisäksi sopimus olisi pi-
4580: on tarkoitettu velvoittavaksi.                        tänyt saattaa valtionsisäisesti voimaan eduskun-
4581:    Muissa pohjoismaissa ylisyyttäjien yhteistoi-      talailla valtiopäiväjärjestyksen 69 § :n 1 mo-
4582: mintasopimus on käsitetty kansainvälisesti vei-       mentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä noudat-
4583: voittavaksi asiakirjaksi. Kansainvälisessä käy-       taen. Oikeuskansleri on velvoittanut syyttäjät
4584: tännössä syytteensiirtoa koskevat sopimukset          noudattamaan sopimusta yleismääräyksellään,
4585: on poikkeuksetta tehty valtioita sitovan sopi-        jolle ei löydy perustaa laissa.
4586: muksen muodossa.                                         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
4587:    Kansainvälisen yhteistoiminnan laajetessa kos-     § :n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioitta-
4588: kemaan yhä uusia aloja ovat myös muut mi-             vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
4589: nisteriöt kuin ulkoasiainministeriö joutuneet         tattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
4590: hoitamaan tehtäviä, jotka aikaisemmin hoidet-
4591: tiin yksinomaan ulkoasiainministeriön toimesta.                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4592: Kun tämä kehityssuunta aiheutti epätietoisuut-               valtioneuvoston oikeuskansleri on teke-
4593: ta ministeriöiden toimivallasta, antoi valtio-               mällä ylimpänä syyttäjänä 6. 2. 1970
4594: neuvoston kanslia 17. 4. 1971 kiertokirjeellään              pohjoismaisten ylisyyttäjien välisen yh-
4595: ministeriöille asiasta yleisohjeet. Kansainvälis-            teistyösopimuksen loukannut valtiosään-
4596: ten sopimusten tekemisen osalta kanslia viittaa              nön ulkoasioiden hoitoa koskevia sään-
4597: poikkeuksiin, jotka sosiaali- ja terveysministe-             nöksiä sekä antamalla yhteistyösopimuk-
4598: riön sekä posti- ja lennätinhallituksen valtuu-              sen täytäntöönpanoa tarkoittavan yleis-
4599: det muodostavat.                                             määräyksen syyttäjille kaventanut Suo-
4600:    Muuten on valtioneuvoston kanslian mukaan                 men kansalaiselle hallitusmuodon 13
4601: toimivalta ulkovaltoihin päin sopimusasioissa                § :n mukaan kuuluvia oikeuksia, ja jos
4602: vain ulkoasiainministeriöllä. Kun joissakin ta-              on,
4603: pauksissa ministeriö tai keskusvirasto oli omas-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4604: ta toimestaan ryhtynyt neuvotteluihin ja teh-                siin mainitun yhteistyösopimuksen to-
4605: nyt sopimuksiakin vastaavien ulkomaisten vi-                 teamiseksi voimaa ja vaikutusta vailla
4606: ranomaisten kanssa, kanslia asetti ministeriöi-              olevaksi ja sen täytäntöönpanoa tarkoit-
4607: den ja keskusvirastojen velvollisuudeksi huo-                tavien yleismääräysten kumoamiseksi
4608: lehtia siitä, ettei mainitunlaisia toimivallan yli-          taikka sopimuksen korvaamiseksi asian-
4609: tyksiä enää tapahdu.                                         mukaisessa järjestyksessä tehdyllä sopi-
4610:    Vuoden 1970 yhteistoimintasopimus on si-                  muksella ja mainittujen yleismääräysten
4611: sällöltään sellainen, että sen täytäntöönpanemi-             saattamiseksi asianmukaisella tavalla
4612: nen edellä selostetulla tavalla kaventaa Suo-                Suomen viranomaisia ja kansalaisia vel-
4613: men kansalaisten perustuslain ja lain mukaisia               voittaviksi?
4614: oikeuksia. Siihen nähden sopimuksen tekeminen
4615:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1978.
4616: 
4617:                                             Mikko Ekorre
4618: 4                                            1978 vp.
4619: 
4620: 
4621: 
4622: 
4623:                        E duskunnan          He r r a Puh e m i e he 11 e.
4624: 
4625:    V aitiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentis-    sopimuksena ja ettei sitä ole muissakaan Poh-
4626: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        joismaissa pidetty valtiosopimuksena. Edellä
4627: mies, olette 26 päivänä lokakuuta 1978 päivä-       mainitusta vastauksesta ilmenevien perustelujen
4628: tyn kirjelmänne ohella toimittanut valtioneu-       lisäksi voin tältä osin viitata siihen, että Ruot-
4629: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   sin valtiosyyttäjän 16 päivänä heinäkuuta 1970
4630: sanedustaja Mikko Ekorren nam kuuluvasta            päivätyssä kirjeessä, jossa oikeuskansleria pyy-
4631: kirjallisesta kysymyksestä n:o 424:                 dettiin allekirjoittamaan sopimus, todettiin ni-
4632:                                                     menomaisesti, että kysymyksessä tarkoitettu so-
4633:            Onko Hallitus tietoinen s11ta, että      pimus, jonka muiden Pohjoismaiden valtiosyyt-
4634:         valtioneuvoston oikeuskansleri on te-       täjät jo olivat allekirjoittaneet, ei ollut valtio-
4635:         kemällä ylimpänä syyttäjänä 6. 2. 1970      sopimus eikä mitenkään sitonut sanottujen mai-
4636:         pohjoismaisten ylisyyttäjien välisen yh-    den valtiovaltaa. Myös oikeuskansleri on tie-
4637:         teistyösopimuksen loukannut valtiosään-     dotuksessaan virallisille syyttäjille ( Syyttäjäsa-
4638:         nön ulkoasioiden hoitoa koskevia sään-      nomat n:o 4/1972) todennut, että kysymykses-
4639:         nöksiä sekä antamalla yhteistyösopimuk-     sä oli sopimuksen muotoon laadittu suositus
4640:         sen täytäntöönpanoa tarkoittavan yleis-     niistä menettelytavoista, joita noudatetaan pan-
4641:         määräyksen syyttäjille kaventanut Suo-      taessa rikos syytteeseen muussa Pohjoismaassa
4642:         men kansalaisille hallitusmuodon 13 §:n     kuin siinä, missä se on tehty, ja että se oli
4643:         mukaan kuuluvia oikeuksia, ja jos on,       tarkoitettu ohjeeksi Pohjoismaiden välillä ta-
4644:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     pahtuvassa syyttämistoiminnassa.
4645:         siin mainitun yhteistyösopimuksen to-          Hallitusmuodon 13 § :n mukaan Suomen
4646:         teamiseksi voimaa ja vaikutusta vailla      kansalaista ei ole tuomittava "muussa oikeudes-
4647:         olevaksi ja sen täytäntöönpanoa tar-        sa kuin siinä, jonka alainen hän lain mukaan
4648:       . koittavien yleismääräysten kumoamiseksi     on". Säännöstä on perinteellisesti tulkittu si-
4649:         taikka sopimuksen korvaamiseksi asian-      ten, että se kieltää ylimääräisten tuomioistuin-
4650:         mukaisessa järjestyksessä tehdyllä sopi-    ten asettamisen tai asian siirtämisen tuomiois-
4651:         muksella ja mainittujen yleismääräysten     tuimeen, joka ei ole toimivaltainen. Sitä vas-
4652:         saattamiseksi asianmukaisella tavalla       taava säännös sisältyy myös Ruotsin vuoden
4653:         Suomen viranomaisia ja kansalaisia vei-     1809 hallitusmuotoon, joka oli Ruotsissa voi-
4654:         voi ttaviksi?                               massa kysymyksessä olevaa sopimusta tehtäes-
4655:                                                     sä. Niin kuin edellä mainitussa vastauksessani
4656:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       olen maininnut, Pohjoismaat ovat niiden kes-
4657: vasti seuraavaa:                                    ken 23 päivänä maaliskuuta 1962 tehdyn yh-
4658:    Syyskuun 21 päivänä 1978 ed. Ekorren             teistyösopimuksen 5 artiklan pohjalta pyrki-
4659: suulliseen kysymykseen n:o 200 antamassani          neet yhdenmukaistamaan maittensa rikosoikeu-
4660: vastauksessa olen tuossa vastauksessani esittä-     den alueellista soveltamisalaa koskevia säännök-
4661: milläni perusteilla todennut, että valtioneuvos-    siä siten, että jossakin Pohjoismaassa tehty ri-
4662: ton oikeuskansleri on Suomen ylimpänä syyt-         kos voidaan määrätyin edellytyksin saattaa syyt-
4663: täjäviranomaisena ollut oikeutettu neuvottele-      teeseen ja käsitellä toisessa Pohjoismaassa. Täs-
4664: maa..fl ja sopimaan muiden Pohjoismaiden ylim-      tä ei ole Pohjoismaiden välillä tehty erityistä
4665: pien syyttäjäviranomaisten kanssa tarvittavis-      sopimusta, vaan edellä mainitun vuonna 1962
4666: ta yhteisistä menettelytavoista syytteitä nostet-   tehdyn sopimuksen jälkeen noudatetun käytän-
4667: taessa. Samoin olen tuolloin todennut, että         nön mukaisesti kunkin Pohjoismaan sisäiseen
4668: kysymyksessä tarkoitettua sopimusta ei ole pi-      lakiin on asiasta otettu pääasiallisesti yhden-
4669: dettävä hallitusmuodossa tarkoitettuna valtio-      mukaiset säännökset.
4670:                                             N:o 424                                              5
4671: 
4672:    Suomen rikosoikeuden soveltamisalaa koske-      sa Pohjoismaassa tuon maan lakien nojalla tulla
4673: van lainsäädännön uudistamisen pohjana ole-        syytetyksi ja tuomituksi myös Suomessa teh-
4674: van hallituksen esityksen (n:o 13/1963 vp.)        dystä rikoksesta. Luonnollista on, että tästä
4675: ja siihen liittyvän eduskunnan lakivaliokunnan     muiden Pohjoismaiden tuomioistuinten toimi-
4676: mietinnön (n:o 1/1963 vp.) perusteella on          vallasta ei ole otettu eikä ole voitukaan ottaa
4677: pääteltävissä, että sanottua lainsäädäntöä sää-    säännöksiä Suomen lakiin. Selvää myös on, että
4678: dettäessä on lähdetty siitä, että samoin kuin      Suomen hallitusmuodon 13 § :n säännökset eivät
4679: muun Pohjoismaan kansalainen tai tuossa            voi koskea noita tapauksia.
4680: maassa pysyvästi asuva ulkomaalainen voi mää-        Edellä olevan perusteella katson, ettei ky-
4681: rätyin edellytyksin asuinmaansa virallisen syyt-   symyksessä tarkoitetuilla toimenpiteillä ole ka-
4682: täjän pyynnöstä tulla Suomessa Suomen lain         vennettu Suomen kansalaisille hallitusmuodon
4683: mukaisesti syytetyksi myös asuinmaassaan te-       13 §:n mukaan kuuluvia oikeuksia ja ettei ole
4684: kemästään rikoksesta, Suomen kansalainen tai       aihetta ryhtyä kysymyksessä tarkoitettuihin toi-
4685: täällä pysyvästi asuva ulkomaalainen voi muus-     menpiteisiin.
4686:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1978.
4687: 
4688: 
4689:                                                                  Oikeusministeri Paavo Nikula
4690: 6                                             1978 vp.
4691: 
4692: 
4693: 
4694: 
4695:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a I m a n.
4696: 
4697:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           diska Iänderna har betraktats som sådant. Ut-
4698: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skriveise         över de motiveringar som framgår av ovan
4699: av den 26 oktober 1978 till vederbörande med-         nämnda svar kan jag i detta avseende hänvisa
4700: Iem av statsrådet översänt avskrift av följande       tili, att i Sveriges riksåkiagares skrivelse av den
4701: av riksdagsman Mikko Ekorre undertecknade             16 juli 1970, i viiken justitiekanslern uppma-
4702: spörsmå:l nr 424:                                     nades att underteckna av:talet, uttryckligen
4703:                                                       konstateras, att det i spörsmålet avsedda avta-
4704:            Är Regeringen medveten om, att jus-        let' som riksåklagarna i de övriga nordiska län-
4705:        titiekanslern i statsrådet genom att 6. 2.    derna redan har undevtecknat, inte är eut stats-
4706:         1970 som högsta åklagare träffa samar-       fördirag och inte på något sätt är bindande för
4707:        betsavtal med de nordiska överåklagar-         statsmakten i de nämnda länderna. Även justi-
4708:        na har överträtt stadgandena i sttatsför-      tiekanslern har i sitt meddelande tili allmänna
4709:        fattningen angående handhavandet av           åklagarna (Syyttäjäsanomat nr 4/72) konsta-
4710:        utrikesärendena, samt genom att tili           terat, att det är fråga om en i avtaisform upp-
4711:        åkiaga:rna utfärda ett allmänt förordnan-      gjord rekommendation angående förfarandet
4712:        de om verkställigheten av samarbetsav-         som skall tillämpas vid Iagföring av brott i an-
4713:        talet har inskränklt de rättigheter som        nat nordiskt Iand än det där brottet förövats,
4714:        enligt 13 § regedngsformen tilikommer          och att det är avsett att vara anvisning vid sam-
4715:        finsk medborgare, och om så är fallet,         nordisk åklagarverksamhet.
4716:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för            Eniigt 13 § ,regeringsformen skali finsk
4717:        att konstatera, att nämnda samarbets-          medborgare inte dömas "av annan domstol än
4718:        avtal saknar giltighet och verkan och         den, under viiken han enligt Iag hör". Stad-
4719:        för att upphäva de allmänna förordnan-         gandet har enligt vedertaget bruk tolkats så,
4720:        dena om dess verkställighet, eller för        att det förbjuder tillsättandet av extraordina-
4721:        atlt ersätta avta1et med ett i vedetbör-       rie domstoiar ellet överföring av ärendet till
4722:        lig ordning slutet avtal och göra nämnda      doms:toi som inte är behörig. Ett motsvarande
4723:        allmänna förordnanden i vederbörlig           stadgande ingår även i Sveriges regeringsform
4724:        ordning förpliktande för finska myndig-        av år 1809, som var i kraft då ifrågavarande
4725:        heter och medborgare?                         avtai träffades. Enligt vad jag i det ovan nämn-
4726:                                                      da svaret har nämnt, har de nordiska Iänderna
4727:    Såsom svar på dett:a spörsmål får jag vörd-       på grundvaien av 5 artikeln i samarbetsavtalet
4728: samt anföra föijande:                                av den 23 mars 1962 mellan dessa Iänder strä-
4729:    1 det svar som jag den 21 september 1978          vat tili att förenhetliga de stadganden som gäi-
4730: avgav på riksdagsman Ekorres muntliga spörs-         ler det regionala tillämpningsområdet för
4731: ttnål nr 200 har jag på de grunder jag i nämnda      straffrätren i nämnda Iänder så, att lagföring
4732: svar anfört konstaterat, att justitiekanslern i      och handiäggning av brott som förövats i något
4733: statsrådet som högsta åklagarmyndighet i Fin-        nordiskt land under bestämda förutsättningar
4734: land har varit berättigad att förhandla och tiräf-   kan ske i annat nordiskt land. Härom finns
4735: fa avtai med de övriga nordiska Iändernas högs-      inget särskilt avt:al mellan de nordiska Iänderna.
4736: ta åklagarmyndigheter om erforderliga gemen-         Enligt den praxis som tillämpats efter ovan
4737: samma förfaringssätt vid väckande av åtal. 1         nämnda, år 1962 ingångna avtal har varje nor-
4738: nämnda sammanhang har jag även konstaterat,          diskt Iand i den i Iandet gällande Iagen intagit
4739: att det i spörsmålet avsed~a av,talet inte skall     i huvudsak enhetliga stadganden om detta.
4740: betraktas som i ttegeringsformen avsett stats-           På grundvaien av den regeringsproposition
4741: fördrag och att det inte heller i de övriga nor-      ( 1963 ,rd. nr 13), som utgör grunden för ,revi-
4742:                                                 N:o 424                                                  7
4743: 
4744: deringen av lagstiftningen rörande tillämpnings-        stöd av landets lagar åtalas och dömas även för
4745: området för finsk straffrätt, och det därtill an-       brott han förövat i Finland. Av naturliga skäl
4746: slutna betänkande som avgivits av riksdagens           har stadganden rörande denna behörighet för
4747: /lagutskott (1963 ·td. nr 1) kan man sluta sig          dbmstolar i de övriga nordiska länderna inlt:e
4748: tili att utgångspunkten för sagda lagstiftning          intagits och inte heller ·kunnat intas i finsk lag.
4749: har varit, att på samma sätt som medborgare i          Det är även uppenbart, att stadgandena i 13 §
4750: annat nordiskt land ellet utlänning som varak-         regeringsformen för Finland inte kan gälla dessa
4751: tigt är bosatt i detta land under vissa förut-         fall.
4752: sättningar på begämn av allmänna åklagaren i               Med stöd av det ovan anförda anser jag, att
4753: det land där vederbörande har sin hemvist, i           de i spörsmålet avsedda åtgärderna inte har in-
4754: Finland kan åit1arlas efter finsk lag även för brott   ·skränkt de dttigheter som enligt 13 § rege-
4755: han förövat i det land där han har sin hemvist,        'ringsform:en tillkommer finska medborgare, och
4756: kan finsk medborgare ellet utlänning, som var-         a1Jt det inte föreligger något skäl att vidta de i
4757: aktigt är bosatt här, i annat nordiskt land med        spörsmålet avsedda åtgärderna.
4758:      Helsingfors den 4 decemlJer 1978.
4759: 
4760: 
4761:                                                                        Justitieminister Paavo Nikula
4762:                                              1978 vp.
4763: 
4764: Kirjallinen kysymys n:o 425.
4765: 
4766: 
4767: 
4768: 
4769:                                  Mattsson ym.: Vuokrasulun kiertämisestä jälkikäteen.
4770: 
4771: 
4772:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4773: 
4774:    Tammikuun alusta elokuun loppuun tänä            menettely merkitsee sitä, että ns. itsekannatta-
4775: vuonna voimassa ollutta vuokrasulkua on py-         vuusperiaatteen mukaan saavat molemmat kiin-
4776: ritty kiertämään jälkikäteen. Tampereella eräät     teistöosakeyhtiöt periä vuokralaisiltaan ns.
4777: taloyhtiöt -     esimerkkt:inä voidaan mainita      oman pääoman korkoa - ts. voittoa - Juvan-
4778: Kiinteistö Oy Juvanmänty ja Kiinteistö Oy           männyn tapauksessa huomattavasti enemmän
4779: Saarensahra -       ovat kiinteistölautakunnalle    kuin vuokrankorotuslaskelmiin sisällytetty ku-
4780: osoittamaansa vuokrankorotuslaskelman tarkis-       vitteellinen tappio ja Saarensahran tapauksessa
4781: tamishakemukseen lisänneet yhtenä kustannus-        suunnilleen yhtä paljon kuin kuvitteellinen tap-
4782: eränä sen erotuksen, joka on tosiasiallisesti pe-   pio, jolloin "itsekannattavaisuus" -periaate mer-
4783: ritty vuokran ja ilman vuokrasulun voimaantu-       kitsee todellista voittoperiaatetta, johon vuok-
4784: loa mahdollisesti 1 päivänä helmikuuta 1978         rasulkukaan ei siis voi koskea.
4785: voimaantulleen, siis kuvitteellisen vuokrankoro-       Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
4786: tuksen välillä. Tampereen kaupungin kiinteistö-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
4787: lautakunta on hyväksynyt tämän kuvitteellisen       me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
4788: tappion vuokrankorotusperusteen, joka Kiin-         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
4789:  teistöosakeyhtiö Juvanmännyn tapauksessa nos-      sen:
4790:  taa vuokraa n. 45 pennillä kuukautta ja neliötä                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
4791: kohti ja Kiinteistöosakeyhtiö Saarensahran ta-               1. 1.-31. 8. 1978    voimassa     ollutta
4792: pauksessa n. 40 penniä kuukautta ja neliötä                  vuokrasulkua pyritään kiertämään jälki-
4793: kohti. Tämä merkitsee itse asiassa takautuvasti              käteen, ja
4794:  tapahtunutta 1. 2. 1978 laskettua ja 1. 9. 1978                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4795: voimaantullutta vuokrankorotusta. Käytännössä                ryhtyä tämän estämiseksi?
4796:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1978.
4797: 
4798:                Marjatta Mattsson                                E.-J. Tennilä
4799:                Irma Rosnell                                     Oili Suomi
4800: 
4801: 
4802: 
4803: 
4804: 0878013974
4805:  2                                            1978 vp.
4806: 
4807: 
4808: 
4809: 
4810:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
4811: 
4812:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       huomioon vasta jälkikäteen, ja tappion määrän
4813: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        selvittämiseksi on esitettävä jäljennös tappiol-
4814: olette 26 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-       lisen tilivuoden tilinpäätöksestä. Mikäli synty-
4815: jeenne n:o 2250 ohella toimittanut valtioneu-        neeseen tappioon halutaan vedota kesken tili-
4816: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         vuoden, on tappion määrä selvitettävä välitilin-
4817: kansanedustaja Marjatta Mattssonin ym. näin          päätöksellä. Jos syntyneen tappion määrä on
4818: kuuluvasta kysymyksestä n:o 425, jossa tiedus-       suuri, on katsottu kohtuuttomaksi periä se ta-
4819: tellaan:                                             kaisin yhden vuoden vuokrissa, vaan annettu-
4820:                                                      jen ohjeiden mukaan tappio tulee sen vuokraa
4821:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että      korottavasta vaikutuksesta riippuen jaksottaa
4822:         1. 1.-31. 8. 1978 voimassa       ollutta    useammalle vuodelle eteenpäin.
4823:         vuokrasulkua pyritään kiertämään jälki-         Kirjallisessa kysymyksessä mainittujen kah-
4824:         käteen, ja                                   den tapauksen johdosta antamassaan lausunnos-
4825:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      sa asuntohallitus toteaa Tampereen kaupungin
4826:         ryhtyä tämän estämiseksi?                   kiinteistölautakunnan hyväksyneen kysymykses-
4827:                                                     sä mainituissa tapauksissa vuokria vahvistaes-
4828:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        saan yhtenä menoeränä laskennallisen tappion,
4829:  vasti seuraavaa:                                   joka on saatu vähentämällä siitä vuokrasta, jo-
4830:    Taloudellisen kehityksen turvaamisesta anne-     ta ilman vuokrasulun voimaantuloa olisi voitu
4831:  tun lain ( 1066/77) mukaan vuokria ei saanut       periä tehdyn vuokrankorotusilmoituksen perus-
4832: korottaa ennen 1. 9. 1978 siltä tasolta, jolla ne   teella 1. 2. 1978 lukien, vuokrasolun aikana 1.
4833: olivat 8. 12. 1977. Voimassa ollut vuokrasulku      2.-31. 8. 1978 tosiasiallisesti perityn vuokran
4834:  koski myös asuntolainoitettuja eli ns. arava-      määrä.
4835: vuokrataloja. Huoneenvuokran korotusperus-              Tampereen kaupungin käyttämää laskennal-
4836: teista eräissä tapauksissa annettu valtioneuvos-    lista tappion määrittämistapaa voitiin lyhyen
4837: ton päätös ( 224/78) mahdollisti kuitenkin          aikaa käyttää edellisen, 31. 1. 1977 päättyneen
4838: joissakin tapauksissa vuokrien korottamisen         vuokrasulun loppuvaiheessa. Asuntohallituksen
4839: aravavuokrataloissa myös vuokrasulun aikana.        yleiskirjeessä 34/2/76 määrättiin nimenomai-
4840: Hyväksymistä korotuksiin tuli hakea asunto-         sesti, että tappion huomioon ottaminen edellyt-
4841: hallitukselta, joten kunnat eivät vuokrasulun       tää tilinpäätöksen tai välitilinpäätöksen teke-
4842: aikana voineet hyväksyä vuokrankorotuksia,          mistä. Tämän tappion laskemistapa on tuotu
4843: jotka olisivat tulleet voimaan ennen vuokrasu-      esille myös myöhemmissä asuntohallituksen an-
4844: lun päättymistä. Vuokrasulku ei sen sijaan es-      tamissa vuokranmääritysohjeissa.
4845: tänyt kuntia normaalisti käsittelemästä tehtyjä         Laskennallisen tappion käyttöä ei ole pidetty
4846: vuokrankorotushakemuksia siten, että niiden         hyväksyttävänä, koska sitä käyttäen päädytään
4847: vahvistama vuokra tuli voimaan vasta vuokra-        nykyistä epätarkempaan lopputulokseen. Vuok-
4848: sulun päätyttyä.                                    rasulun aikana valtiovalta usein ryhtyy erilai-
4849:    Vuokrasulun aikana syntynyt tappio voidaan       siin vuokratason kohoamista hillitseviin toi-
4850: normaalisti ottaa huomioon vuokria määritet-        menpiteisiin. Jos laskennallinen tappio määrite-
4851: täessä. Vuokrasulun aikana syntyvä kustannus-       tään käyttäen lähtökohtana sulun alussa voi-
4852: paine purkautuu siis myöhemmin tapahtuvissa         maan astuvaksi tarkoitettua vuokraa, ei sulku-
4853: vuokrankorotuksissa. Asuntohallituksen anta-        kauden aikana tapahtuvien tukitoimenpiteiden
4854: mien ohjeiden mukaan tappio voidaan ottaa           vuokria alentava vaikutus ( esim. korkokannan
4855:                                                N:o 425                                                3
4856: 
4857: alentaminen) tule huomioon otetuksi laskennal-        sessä hyväksytyille omille varoille. Jos tilivuosi
4858: lisessa tappiossa. Hoitomenojen osalta talon          on jäänyt tappiolliseksi, ei vuokratalon omista-
4859: omistajalla on yleensä jonkin verran liikkuma·        ja saa nostaa omille varoille laskettua korkoa,
4860: varaa, joten vuokrasulun tullessa niistä voidaan      vaan vuokralaskelmassa tähän tarkoitetuilla va·
4861: yrittää tinkiä. Tällöin todellinen tappio muo-        roilla on katettu muita kiinteistön pääoma- tai
4862: dostuu pienemmäksi kuin mihin laskennallisesti        hoitomenoja."
4863: olisi päädytty.                                          Edellä olevan perusteella asuntohallitus on
4864:    Asuntohallituksen      lausunnossa      todetaan   katsonut, "ettei Tampereen kaupungin kiinteis·
4865: myös, että "Tampereen kaupunki on tehnyt              tölautakunta ole tappion määrän laskemisessa
4866: kysymyksessä mainitut vuokrapäätökset vasta           noudattanut voimassa olevia asuntohallituk-
4867: 29. 8. 1978 vuokrasulun ollessa jo päättymässä,       sen vahvistamia vuokranmääräytymisperusteita,
4868: joten toukdkuussa 1978 tapahtunut ensisijais-         mutta koska vahvistetut vuokrat eivät kaupun·
4869: lainojen korkojen yhden prosenttiyksikön alen·        gille ilmoitettujen tietojen mukaan ole ilmei-
4870: nus on ollut mahdollista ottaa huomioon. Näin         sesti osoittautuneet liian suuriksi vaan toden-
4871: ollen laskennallisen tappion tulisi poiketa to·       näköisesti liian pieniksi ja koska Tampereen
4872: dellisesta tappiosta lähinnä vain siltä osin, kuin    kaupunki on ilmoituksensa mukaan jo ryhtynyt
4873: toteutuneet hoitomenot poikkeavat vuokrapää-          toimenpiteisiin vuokrien tarkistamiseksi todelli-
4874: töksissä 29. 8. 1978 huomioon otetuista hoito·        sia kustannuksia vastaaviksi, asuntohallitus ei
4875: menoista. Vuokrien saattamiseksi todellisia           kat~o asian antavan tässä vaiheessa aihetta mui-
4876: kustannuksia vastaavalle tasolle kyseessä olevia      hin toimenpiteisiin kuin että asuntohallitus tu·
4877: kiinteistöyhtiöitä on kaupungin ilmoituksen           lee vaatimaan lautakunnalta selvityksen siitä,
4878: mukaan lokakuussa kehotettu toimittamaan kä-          miten oikaisu asiassa on toimitettu."
4879: sittelyyn uudet vuokrankorotushakemukset,                Sisäasiainministeriön käsityksen      mukaan
4880: joissa olisi liitteinä välitilinpäätökset kuluvalta   asuntohallitus on toiminut asianmukaisella ta-
4881: vuodelta.                                             valla kysymyksessä mainituissa tapauksissa ja
4882:    Asuntohallituksen vahvistamien vuokranmää-         koska tiedossa ei ole muita vastaavanlaisia ta-
4883: räytymisperusteiden mukaan talon kustannuksi-         pauksia, ministeriö ei katso olevan aihetta
4884: na saadaan ottaa huomioon vuokralasketmaa             enempiin toimiin.
4885: tehtäessä enintään 8 % :n korko lainapäätök-
4886:       Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1978.
4887: 
4888:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
4889: 4                                            1978 vp.
4890: 
4891: 
4892: 
4893: 
4894:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
4895: 
4896:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lustbringande räkenskapsårets bokslut företes.
4897: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        Vili man åberopa den uppkomna förlusten mitt
4898: se nr 2250 av den 26 oktober 1978 tili veder-       under räkenskapsåret, skall förlustbeloppet ut-
4899: börande medlem av statsrådet för avgivande av       redas genom ett mellanbokslut. Är förlustbe-
4900: svar översänt avskrift av följande av riksdags-     loppet stort, har det ansetts oskäligt att upp-
4901: man Marjatta Mattsson m.fl. undertecknade           bära det i samband med hyrorna för ett år;
4902: spörsmål nr 425:                                    enligt anvisningarna skall förlusten, beroende
4903:                                                     på i hur hög grad den inverkar höjande på hy-
4904:           Är Regeringen medveten om att man         ran, fördelas på flera kommande år.
4905:        i efterskott försöker kringgå det hyres-         I sitt utlåtande med anledning av de två
4906:        stopp som gällde under tiden 1. 1.-          fall som har nämnts i det skriftliga spörsmålet ·
4907:        31. 8. 1978, och                             konstaterar bostadsstyrelsen att fastighetsnämn-
4908:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      den i Tammerfors i de fall som nämnts i
4909:        ta för att förhindra detta?                  spörsmålet har godkänt den kalkylerade för-
4910:                                                     lusten som en utgiftspost, då den fastställt hy-
4911:    Såsom svar på detta ,spörsmål får jag vörd-      rorna. Den kalkylerade förlusten har fåtts
4912: samt anföra följande:                               genom att beloppet av den hyra som de facto
4913:    Enligt lagen om tryggande av den ekono-          har uppburits under hyresstoppet för tiden 1.
4914: miska utvecklingen ( 1066/77) fick hyrorna          2.-31. 8. 1978 har avdragits från den hyra
4915: inte höjas före den 1 september 1978 från den       som, om hyresstoppet inte hade trätt i kraft,
4916: nivå som rådde den 8 december 1977. Hyres-          kunde ha uppburits från och med den 1 feb-
4917: stoppet gällde även hyresbostäder, som staten        ruari 1978 på basen av en anmälan om hyres-
4918: belånat, dvs. s.k. aravahyreshus. Statsrådets be-    höjning.
4919: slut om grunderna för höjning av hyra i vissa           Tammerfors stads metod, enligt viiken för-
4920: fall ( 224/78) möjliggjorde dock i en del fall      lusten bestämdes på basen av kalkyler, kunde
4921: en höjning av hyrorna i aravahyreshus även          användas en kort tid i slutskedet av det före-
4922: under hyresstoppet. Ansökan om tilistånd att        gående hyresstoppet, som upphörde den 31 ja-
4923: höja hyra skulle göras hos bostadsstyrelsen.        nuari 1977. I bostadsstyrelsens cirkulär 34/2/
4924: Kommunerna kunde därför under hyresstoppet          76 bestämdes uttryckligen att beaktandet av
4925: inte godkänna hyreshöjningar, som skulle ha         förlust förutsätter ett bokslut eller mellanbok-
4926: trätt i kraft innan hyresstoppet upphörde. Hy-      slut. Detta sätt att beräkna förlusten har fram-
4927: resstoppet hindrade däremot inte kommunerna         förts även i senare anvisningar, som bostads-
4928: från att på normalt sätt behandla ansökningar       styrelsen har utfärdat om bestämmande av
4929: om hyreshöjningar, då den fastställda hyran         hyra.
4930: skulle träda i kraft först efter det att hyres-         Det har inte ansetts godtagbart att använda
4931: stoppet upphört.                                    den kalkylerade förlusten, eftersom man genom
4932:    Den förlust som har uppstått under tiden         att använda den kommer tili ett mindre nog-
4933: för hyresstopp kan normalt beaktas då hyrorna       grant slutresultat än med den nuvarande me-
4934: bestäms. Kostnadstrycket från hyresstoppet av-       toden. Under ett hyresstopp vidtar statsmakten
4935: leds således genom senare hyreshöjningar. En-       ofta olika åtgärder för att dämpa höjningen av
4936: ligt bostadsstyrelsens anvisningar kan förlusten    hyresnivån. Om den kalkylerade förlusten be-
4937: beaktas först i efterskott, och för klarläggande     stäms genom att man som utgångspunlkt använ-
4938: av förlustbeloppet skall en avslkrift av det för-   der den hyra som är avsedd att träda i kraft
4939:                                             N:o 425                                                5
4940: 
4941: från och med början av stoppet, kan den sän-       resberäkningen görs, såsom kostnader för huset
4942: kande effekt på hyrorna, som stödåtgärderna        beaktas en ränta om högst 8 procent på de
4943: under hyresstoppet ( t.ex. sänkning av ränte-      egna medel som har godkänts i lånebeslutet.
4944: foten) har, inte bli beaktad i den kalkylerade     Om räkenskapsåret har medfört förlust, får
4945: förlusten. I fråga om utgifterna för fastighets-   hyreshusets ägare inte lyfta den ränta som har
4946: skötsel har husägaren i allmänhet spelrum i nå-    beräknats på de egna medlen, utan med de me-
4947: gon mån, varför man kan försöka pruta på dem       del som i hyresberäkningen har avsetts för det-
4948: vid hyresstopp. Härvid blir den verkliga för-      ta ändamål har andra kapitalutgifter ellet ut-
4949: lusten mindre än det resultat som kalkylerna       gifter för fastighetens skötsel täckts."
4950: skulle ha gett.                                       Med stöd av det ovan anförda har bostads-
4951:    I bostadsstyrelsens utlåtande konstaterades     styrelsen ansett "att fastighetsnämnden i Tam-
4952: även att "Tammerfors stad har fattat de i          merfors stad vid beräkningen av förlustbelop-
4953: spörsmålet nämnda hyresbesluten först den 29       pet inte har iakttagit gällande, av bostadssty-
4954: augusti 1978, då hyresstoppet redan höll på        relsen fastställda grunder för bestämmande av
4955: att upphöra. Det har därför varit möjligt att      hyra, men eftersom de fastställda hyrorna en-
4956: beakta den ned~ättning om en procentenhet i        ligt vad som har meddelats staden uppenbart
4957: räntorna på primärlån som skedde i maj 1978.       inte har visat sig vara för höga utan sannolikt
4958: Sålunda borde den kalkylerade förlusten avvika     för låga och eftersom Tammerfors stad enligt
4959: från den faktiska förlusten i första hand en-      vad den har meddelat redan har vidtagit åt-
4960: dast tili de delar som de reella utgifterna för    gärder för att justera hyrorna i motsvarighet
4961: fastighetsskötseln avviker från de utgifter för    till de faktiska kostnaderna, anser bostadssty-
4962: fastighetsskötsel som har beaktats i hyresbe-      relsen att saken inte i detta skede ger orsak tili
4963:  sluten av den 29 augusti 1978. För att hyror-     andra åtgärder än att bostadsstyrelsen av nämn-
4964:  na skall kunna bringas tili en nivå som mot-      den kommer att kräva en utredning om hur
4965:  svarar de faktiska kostnaderna, har ifrågava-     rättelse i saken har gjorts."
4966:  rande fastighetsbolag enligt stadens meddelande       Enligt ministeriets för inrikesärendena upp-
4967:  i oktober uppmanats att tiliställa staden nya     fattning har bostadsstyrelsen förfarit på sak-
4968:  ansökningar om höjning av hyrorna. Tili dessa     enligt sätt i de fall som avses i spörsmålet och
4969:  ansökningar skall fogas mellanbokslut för inne-   eftersom inga andra fall av motsvarande art
4970:  varande år.                                       har blivit kända, anser ministeriet inte att det
4971:     Enligt de grunder för bestämmande av hyra      föreligger skäl tili vidare åtgärder.
4972:  som bostadsstyrelsen har fastställt får, då hy-
4973:      Helsingfors den 1 december 1978.
4974: 
4975:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
4976: 
4977: 
4978: 
4979: 
4980: 0878013974
4981:                                               1978 vp.
4982: 
4983: Kirjallinen kysymys n:o 426.
4984: 
4985: 
4986: 
4987: 
4988:                                   Torikka: Ulkoasiainhallinnossa tapahtuvista poliittisista virka-
4989:                                      nimityksistä.
4990: 
4991: 
4992:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
4993: 
4994:     Poliittiset virkanimitykset ovat vuosi vuo-      non ammattikunnassa oikeutettua levottomuutta
4995: delta enenevässä määr,in heikentäneet kansa-         ja työmotivaatioiden heikkenemistä. Virkamie-
4996: laisten luottamusta virkamieskuntamme tasoon,        het ovat todenneet, että suunnitelmat merkit-
4997: puolueettomuuteen ja asiantuntemukseen. Tällä        sevät ulkoasiainhallinnon alalla hankitun am~
4998: on ollut haitallinen vaikutus myös julkisissa        mattitaidon aliarvioimista eivätkä ne ole minis-
4999: hallinnoissa ja virastoissa työympäristöön ja        teriön toiminnan edellyttämiä. Tilannetta pide-
5000: virkamiesten motivaatioihin. Teoreettista ja am-     tään epäoikeudenmukaisena ja sen katsotaan
5001: matissa tapahtuvaa koulutusta on alettu ali-         vaikuttavan kielteisesti työilmapiiriin. Kun ul-
5002: arvioida, kun koulutuksen ja pätevyyden mer-         koasiainhallinto muutenkin joutuu kilpailemaan
5003: kitys virassa ylenemisessä on syrjäytynyt poliit-    mm. kovkean kielitaidon omaavista ihmisistä
5004: tisen sopivuuden tieltä. Hyvänä esimerkkinä          yksityisen sektol'lin kanssa, on lisäksi olemassa
5005: on tämän päivän tilanne, kun kolmen puolueen         vaara, että tulevaisuudessa maalle tärkeälle
5006: puheenjohtajat on melko äskettäin nimitetty          alalle ei hakeudu pätevää työvoimaa.
5007: huomattaviin julkisiin virkoihin.                       Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
5008:     Erä1ssä julkisissa viroissa ammatillinen päte-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
5009: vyys ja sen merkitys on korostunut. Yksi             neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5010: näistä aloista on ulkoasiainhallinto. Tosin sii-     seuraavan kysymyksen:
5011: näkin on muutamia kertoja poliittinen tai sii-
5012: hen verrattava sopivuus ohittanut ammatilli-                    Pitävätkö julkisuudessa esitetyt, ulkcr
5013: sen pätevyyden, mutta ~ kokemukset maamme                    asiainhallinnon ulkopuolelta tapahtuvat
5014: maineelle ja kaupallisille suhteille ovat ollet              poliittiset virkanimitykset paikkansa, ja
5015: niin vahingolliset, että olisi ollut odotettavissa           jos pitävät,
5016: tilanteen tervehtyneen.                                         mihin toi!lllenpiteisiin Hallitus aikoo
5017:     Nyt kuitenkin ulkoasiamhallintoon ollaan                 ryhtyä säilyttääkseen tuloksellisen työs"
5018: julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan nimittä-              kentelyn edellyttämän hyvän työilma-
5019: mässä joukko ei ulkoasiainhallinnon, vaan po-                piirin ja motivaatiot ulkoasiainhallinnon
5020: liittisen pätevyyden omaavia henkilöitä. Asia                virkamieskunnassa?                       ·
5021: on aiheuttanut varsinaisessa ulkoasiainhallin-
5022:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1978.
5023: 
5024:                                            Jalmari Torikka
5025: 
5026: 
5027: 
5028: 
5029: 087801392Y
5030: 2                                             1978 vp.
5031: 
5032: 
5033: 
5034: 
5035:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5036: 
5037:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       suurin osa tarkoitetuista, erivapautta edellyttä-
5038: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          neistä rekrytoinneista ei suinkaan ole tapahtu-
5039: olette 26 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn              nut ministeriön ulkopuolelta, vaan kysymyk-
5040: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           sessä ovat olleet ulkoasiainhallinnon sisäiset
5041: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          urajärjestelyt, jotka eivät ainakaan tähän men-
5042: edustaja Jalmari Torikan näin kuuluvasta kir-          nessä ole herättäneet laajempaa keskustelua
5043: jallisesta kysymyksestä n:o 426:                       henkilöstön piirissä, eikä niitä luonteeltaan,
5044:                                                        harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, ole edes
5045:           Pitävätkö julkisuudessa esitetyt, ulko-      väitetty "poliittisiksi". Kysymyksessä ovat toi-
5046:        asiainhallinnon ulkopuolelta tapahtuvat         sin sanoen olleet ulkoasiainhallinnossa jo pal-
5047:        poliittiset virkanimitykset pllikk:ansa, ja     velleiden kyvykkäiksi osoittautuneiden virka-
5048:        jos pitävät,                                    miesten siirrot erityistehtävistä tai erityisuralta
5049:           mihin to~menpiteisiin Hallitus aikoo         yleisuralle eli karrieeriin. Tämäntapaista hal-
5050:        ryhtyä säilyttä$seen tuloksellisen työs-        linnonsisäistä rekrytointia erityisesti puoltaa ul-
5051:        kentelyn edellyttämän hyvän työilma-            koasiainhallintoon kuluvana vuonna nimen-
5052:        piirin ja motivaatiot ulkoasiainhallinnon       omaisesti luotu niin sanottu yhtenäisurajärjes-
5053:        virkamieskunnassa?                              telmä. Järj.estelmä merkitsee, kuten asianomai-
5054:                                                        sessa hallituksen esityksessä (198/77) sano-
5055:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         taan, että ulkoasiainhallinnon palveluksessa ole-
5056: seuraavaa:                                             va henkilö voi lähtökohdastaan riippumatta
5057:    Sanomalehdistössä on todellakin viime viik-         edetä eri ura-alueitten kautta aina vaativim-
5058: koina esiintynyt tietoja, joiden mukaan ulko-          piinkin tehtäviin saakka ulkoasiainhallinnossa.
5059: asiainhallintoon oltaisiin rekrytoimassa "poliit-      Tällaista etenemistä ei voida pitää sivurekry~
5060: tisin perustein" virkamiehiä täten syrjien ulko-       tointina, vaan ulkoasiainhallinnon ja myös hen-
5061: asiainhallinnon alalla jo palvelevia ja siinä ko-      kilöstön itsensä hyväksymänä käytäntänä ky-
5062: kemusta hankkineita, normaaliin tapaan rekry-          vykkäiksi osoittautuneiden ja u1koasiainhallin-
5063: toituja henkilöitä.                                    nossa riittävästi kokemusta ja koulutusta saa-
5064:    Sanottu lehtikirjoittelu ulkoasiainhallinnon        neiden henkilöiden kohdalla.
5065: jo tapahtuneista tai vasta suunnitteilla olevista         Ulkoasiainhallintokomitea 1974, jossa myös
5066: virkanimityksistä sisältää osin virheellisiä ja        ministeriön henkilöstö oli edustettuna, on esit-
5067: harhaanjohtavia tietoja vastikään tai lähimen-         tänyt (komiteanmietintö 1975: 70), että ulko-
5068: neisyydessä tapahtuneista nimityksistä. Tässä          asiainhallinnon tehtävien hoitamiseksi on tar-
5069: yhteydessä ei ole syytä käydä tarkastelemaan           koituksenmukaista rekrytoida henkilöstöä poik-
5070: mainittuja lehtikirjoituksia yksityiskohtaisesti,      keustapauksissa myös sivurekrytoinneilla, eli
5071: mutta koska toisaalta juuri ne ovat olleet ilmei~    ·.suoraan hallinnonalan ulkopuolelta. Kysymyk-
5072: sesti antamassa aihetta kysymyksen tekemiseen,         seen tulisivat tällöin etenkin muiden hallinnon-
5073: todettakoon kirjoitusten johdosta seuraavaa.           alojen sekä yhteiskunta- ja talouselämän palve-
5074:    Lehdistössä esiintyneistä kirjoituksista on         luksessa pätevöityneet henkilöt, joiden tulisi
5075: saattanut muun muassa saada sellaisen käsi-            ministeriön toiminnan niin edellyttäessä voida
5076: tyksen, että 1970-luvulla ulkoasiainhallinnossa        aloittaa työskentelynsä ulkoasiainministeriässä
5077: olisi toteutettu nelisenkymmentä "poliittista"         suoraan pätevyyttään vastaavissa tehtävissä.
5078: tai muuta sivurekrytointia ministeriön ulko-              Sivurekrytointi on normaaliin palvelukseen-
5079: puolelta yleisuralle eli niin sanottuun karriee-       ottojärjestelmään verrattuna tietysti toissijai-
5080: riin. Virkanimitysten "poliittisuutta" ei tässä        nen menettelytapa, jonka määrän sääntelyyn tu-
5081: yhteydessä ole kuitenkaan määritelty. Sitäpaitsi       lee kiinnittää erityistä huomiota samoin kuin
5082:                                               N:o 426                                               3
5083: 
5084: henkilöstön mahdollisuuteen voida tuoda osal-       vapauksia myönnetty neljä, 1977 ei yhtään,
5085: listumisjärjestelmiensä puitteissa näkemyksensä     197 6 viisi ja 197 5 viisi kappaletta.
5086: sivurekrytointiin sovellettavista yleisistä peri-      Ulkoasiainhallinnon tehtäväkentän laajuus ja
5087: aatteista esille.                                   monitahoisuus asettaa tehtävään valittavan hen-
5088:    Edellä tarkoitetut kaksi rekrytointimuotoa       kilön suhteen vastaavasti eritahoisia vaatimuk-
5089: ovat poikkeusmenettelyinä yleensä luonnolli-        sia. Tämä myös edellyttää kulloiseenkin tilan-
5090: sella tavalla täydentäneet päärekrytointimuotoa     teeseen sopivien rekrytointimenettelyjen käyttö-
5091: eli kansainvälisten asiailn valmennuskurssin        mahdollisuutta. Korostettakoon tässäkin, että
5092:  (KAVAKU) kautta tapahtuvaa palvelukseen-           ns. KAVAKUn kautta tapahtuva rekrytointi
5093: ottamista, joka on ollut ja on edelleenkin yli-     yleiskarrieeriin on päärekrytointimuoto, muiden
5094: voimaisesti yleisin rekrytointimuoto diplomaat-     rekrytointimuotojen ollessa, !kuten edellä jo on
5095: tikarrieeriin.                                      todettu, poikikeusluonteisia. Näiden periaattei-
5096:    Hallitus toteaa hyväksyvänsä ma~nitut peri-      den nojalla toteutettu rekrytointi- ja nimitys-
5097: aatteet ja pyrkivänsä niitä edelleenkin noudat-     käytäntö takaa ja on taannut hallinnonalalJe
5098: tamaan. Hallitus uskoo, että näin meneteltäessä     pätevää työvoimaa, jonka motivaatiota tehtä-
5099: saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras ja         viensä suorittamiseen ei voida asettaa kyseen-
5100: kaikkia osapuolia tyydyttävä lopputulos.            alaiseksi.
5101:    EdeLlä esitetyn perusteella hallitus vastauk-       Henkilöhallinnollisesti pahana epäkohtana ja
5102: senaan itse kysymykseen toteaa, etteivät julki-     ulkoasiainhallinnon virkamiesten erityisen ajan-
5103: suudessa olleet tiedot ulkoasiainhallinnossa nou-   kohtaisena huolenaiheena on uralla etenemisen
5104: datetun ja noudatettavan nimityskäytännön pe-       hidastuminen, joka on seurausta virka- ja toimi-
5105: rusteista pidä sellaisenaan paikkaansa. Hallitus    rakenteen kehittämisessä tapahtuneesta jälkeen-
5106: ei ole myöskään poikennut ulkoasiarnhallinnon       jääneisyydestä, jota taloudellisten voimavarojen
5107: alalla aikaisemmin noudatetuista ja nyttemmin       puuttuessa ei ole tarpeellisessa määrin voitu
5108: uudestaan esitetyistä suosituksista ja periaat-     korjata. Pyrkimyksenä on tässä suhteessa saada
5109: teista harjoittamansa nimityskäytännön suhteen.     ny,t sovituiksi hallituksen piirissä aikataulusta,
5110:     Erity~srekrytointien lukumäärässä hallitus ei   jonka puitteissa nämä ulkoasia~nhallinnon virka-
5111: ole havainnut viime vuosina erityistä kasvua,       ja toimirakenteessa jo pitkään ilmenneet epä-
5112: vaikka näin on eräissä lehtitiedoissa annettu       kohdat saadaan poistetuiksi.
5113: ymmärtää. Esimerkiksi tänä vuonna on eri-
5114:      Helsingissä marraskuun 29 päivänä 1978.
5115: 
5116:                                                              Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
5117: 4                                             1978 vp.
5118: 
5119: 
5120: 
5121: 
5122:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
5123: 
5124:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         riären. Utnämningarnas "politiska natur" har
5125: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            dock inte definierats i detta sammanhang.
5126: velse av den 26 oktober 1978 tili vederbörande       Dessutom har den största delen av de avsedda
5127: medlem av statsrådet för avgivande av svar           rekryteringarna, som förutsatt dispens, ingac
5128: översänt avskrift av följande av riksdagsman         lunda skett utom ramen för ministeriet, utan
5129: Jalmari Tori:kka m. fl. undertecknade spörsmål       det har varit fråga om interna arrangemang
5130: nr 426:                                              beträffande tjänstebana inom utrikesförvalt-
5131:                                                      ningen, vilka åtminstone hittilis inte har väckt
5132:           Håller de i offentligheten framförda       någon större diskussion bland per:sonalen. Tili
5133:        politiska utnämningarna av personer           sin karaktär, har de på några få undantag när,
5134:        utom ramen för utrikesförvaltningen           inte ens påståtts vara "politiska". Det har med
5135:        streck, och om så är fallet,                  andra ord varit fråga om förflyttningar av
5136:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       tjänstemän, som redan tjänstgjort inom utrikes-
5137:        ta för att inom utrikesförvaltningens         förvaltningen och som visat sig dugliga, från
5138:        tjänstemannakår bibehålla den goda ar-        specialuppdrag eller specialtjänstebana tili den
5139:        betsatmosfär och motivation som ett           allmänna tjänstebanan, dvs. karriären. För en
5140:        framgångsrikt arbete förutsätter?             dylik rekrytering inom förvaltningen talar spe-
5141:                                                      ciellt det s.k. systemet beträffande tjänstebana,
5142:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         vilket uttryckligen skapats inom utrikesförvalt-
5143: samt anföra följande:                                ningen under innevarande år. Såsom det sägs
5144:                                                      i vederbörande regeringsproposition (198/77),
5145:     I pressen har verkligen under de senaste         innebär systemet att den som är anställd inom
5146: veckorna förekommit uppgifter enligt vilka man       utrikesförvaltningen, oberoende av sin utgångs-
5147: till utrikesförvaltningen skulle hålla på att rek-   punkt, via de olika karriärområdena kan avan-
5148: rytera tjänstemän "på politiska grunder" och         cera tili även de mest krävande uppgifterna
5149: sålunda åsidosätta på normalt sätt rekryterade       inom utrikesförvaltningen. Ett sådant avance-
5150: personer, som redan tjänstgör inom utrikes-          mang kan inte betraktas som sidorekrytering,
5151: förvaltningen och som skaffat sig erfarenhet på      utan som en av utrikesförvaltningen och även
5152: området.                                             av personalen själv godtagen praxis i fråga om
5153:     Sagda tidningsskriverier om de utnämningar       personer som visat sig dugliga och fått till-
5154: som redan skett eller som först nu planeras          räcklig erfarenhet och utbildning inom utrikes-
5155: inom utrikesförvaltningen innehåller delvis          förvaltningen.
5156: felaktiga och vilseledande uppgifter om ut-             Utrikesförvaltningskommitten 1974, i viiken
5157: nämningar som skett helt nyligen eller för inte      även ministeriets personai var företrädd, före-
5158: alltför länge sedan. I detta sammanhang finns        slog (kommittebetänkande 1975: 70) att det
5159: det ililte skäl att börja granska sagda tidnings-    med tanke på skötseln av utrikesförvaltningens
5160: artiklar i detalj, men eftersom å andra sidan        uppgifter är ändamålsenligt att i undantagsfall
5161: just de uppenbarligen har varit orsak tili att       rekrytera personai även genom sidorekrytering,
5162: spörsmålet ställts, kan med anledning av skri-       dvs. dir~kt utifrån. Då kunde framförallt per-
5163: verierna konstateras följande.                       soner från andra förvaltningsområden samt så-
5164:    Av det som skrivits i tidningspressen har         dana personer som visat sig kompetenta i sam-
5165: man bLa. kunnat få en sådan uppfattning, att         hällslivets och det ekonomiska livets tjänst
5166: inom utrikesförvaltningen på 1970-talet utom         komma i fråga. Dessa borde, om ministeriets
5167: ministeriets ram skulle ha vidtagits ett fyrtio-     verksamhet så kräver, kunna börja sitt arbete
5168: tal "politiska" eller andra sidorekryteringar tili   vid ministeriet för utrikesärendena direkt i
5169: den allmänna tjärnstebanan dvs. den s.k. kar-        uppgifter som motsvarar deras kompetens.
5170:                                               N:o 426                                              5
5171: 
5172:    Sidorekrytering är naturligtvis i jämförelse     skild ökning av antalet specialrekryteringar un-
5173: med det normala anställningssystemet ett se-        der de senaste åren, fastän en sådan ökning
5174: kundärt förfarande. Det ät skäl att fästa spe-      har antytts i vissa tidningsuppgifter. T.ex. i år
5175: ciellt avseende vid att det regleras tili sin om-   har fyra dispenser beviljats, år 1977 beviljades
5176: fattning liksom även vid personalens möjlig-        ingen, år 1976 beviljades fem och år 1975 fem.
5177: het att inom ramen för systemet för dess del-          På grund av att utrikesförvaltningens upp-
5178: tagande framföra sin åsikt om de allmänna           giftsfält är så vidsträckt och mångsidigt ställs
5179: principerna för sidorekrytering.                    på motsvarande sätt olika krav på de personer
5180:    De ovan avsedda två rekryteringsformerna         som väljs tili olika uppgifter. Detta förutsätter
5181: har som undantagsförfaranden i allmänhet på         även att det är möjligt att använda sådana
5182: ett naturligt sätt kompletterat huvudrekryte-       rekryteringsförfaranden som ät lämpliga för alla
5183: ringsformen dvs. den anställning som sker via       enskilda fall. Det kan här ytterligare fram-
5184: orienteringskursen i internationella frågor, som    hävas, att rekryteringen tili den allmänna kar-
5185: har varit och alltjämt är den absolut allmän-       riären via orienteringskursen i internationella
5186: naste formen för rekryteri'ng tili diplomatkar-     frågor är huvudrekryteringsform, medan övriga
5187: riären.                                             rekryteringsformer, såsom ovan redan har
5188:    Regeringen konstaterar att den godkänner         konstaterats, är av undantagsnatur. Den rekry-
5189: nämnda principer och alltjämt försöker följa        terings- och utnämningspraxis som följs ut-
5190: dem. Regeringen tror att man, då man förfar         gående från dessa principer garanterar och har
5191: på detta sätt, når ett slutresultat som är bäst     garanterat förvaltningsområdet kompetent ar-
5192: med tanke på helheten och som til:lfredsställer     betskraft, vars motivation för sina uppgifter
5193: alla parter.                                        inte kan ifrågasättas.
5194:    Med stöd av det ovan anförda framför re-            Ett personaladministrativt svårt missförhål-
5195: geringen som svar på själva spörsmålet, att de      lande och en speciell anledning tili bekymmer
5196: uppgifter vilka förekommit i offentligheten om      för tjänstemännen inom utrikesförvaltningen är
5197: grunderna för den utnämningspraxis som följts       att avancemangen i karriären börjat ske i lång-
5198: och följs inom utrikesförvaltningen inte som        sammare takt, vilket är en följd av den efter-
5199: sådana håller streck. Regeringen har inte hel-      släpning som förekommit i utvecklandet av
5200: ler i fråga om sin utnämningspraxis avvikit         tjänste- och befattningsstrukturen. På grund
5201: från de rekommendationer och principer som          av bristande ekonomiska resurser har eftersläp-
5202: tidigare iakttagits inom utrikesförvaltningen       ningen inte kunnat avhjälpas i erforderlig ut-
5203: och som nu på nytt framförts. Vad de even-          sträckning. Strävan är att man nu i regeringen
5204: tuella utnämningar som är påtänkta beträffar,       i detta hänseende skall komma överens om en
5205: kan regeringen inte avge något utlåtande på         tidtabell, inom vars ram dessa missförhållanden,
5206: grund av att ärendet ännu inte är slutbehand-       som redan länge har förekommit i utrikesför-
5207: lat.                                                valtningens tjänste- och befattningsstruktur,
5208:    Regeringen har inte observerat någon sär-        kan avhjälpas.
5209:      Helsingfors den 29 november 1978.
5210: 
5211:                                                     Minister för utrikesärendena Paavo Väyrynen
5212:                                                1978 vp.
5213: 
5214: Kirjallinen kysymys n:o 427.
5215: 
5216: 
5217: 
5218: 
5219:                                    Savola: Blinympälr1stöön kohclliJstuvalllJ terveyd!en!hoidon saatJtami-
5220:                                       sest,a kansanterveystyön suunni:ntelu- j.a valtionosuuSJjärj.es,tel-
5221:                                       män piir~in.
5222: 
5223: 
5224:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
5225: 
5226:    Eduskunta on käsitellessään valtion vuoden         sissä ja myrkkyjen jäämisestä luontoon tai elin-
5227: 1977 tulo- ja menoarviota kiinnittänyt huo-           tarvikkeisiin. Ne osoittavat, että terveyslauta-
5228: miota elinympäristöön kohdistuvan terveyden-          kunnilla ei ole riittävästi varoja alueensa väes-
5229: hoidon saattamiseen muun kansanterveystyön            tön terveyttä uhkaavien vaarojen selvittämiseen
5230: valtionosuus- ja suunnittelujärjestelmän piiriin      ja poistamiseen.
5231: (Edusk. vast. - Esitys n:o 180/1976 vp.).                Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kunnil-
5232: Tällaista esitystä ei ole eduskunnalle tehty.         ta yksin ei voi vaatia em. selvitysten rahoitta-
5233:    Kuntien palveluksessa on eläinlääkäreiden,         mista. Valtiolle osuuden maksaminen terveys-
5234: terveystarkastajien ja työsuojelutarkastajien, joi-   olojen valvontaan kokonaisuudessaan olisi huo-
5235: den palkkaukseen maksetaan valtionosuutta, li-        mattavasti halvempi ja tehokkaampi toimenpi-
5236: säksi noin 500 toimistotyössä tai elintarvike- ja     de kuin raskaiden keskitetysti toimivien ympä-
5237: ympäristöhygieenisissä laboratorioissa työsken-       ristönsuojeluorganisaatioiden perustaminen.
5238: televää. Näiden palkkaukseen ei makseta val-             Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
5239: tionosuutta. Samoin ovat valtionosuuksien ul-         jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtio-
5240: kopuolella elintarvikkeista ja ympäristöstä otet-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5241: tavista näytteistä ja niiden tutkimuksesta aiheu-     seuraavan kysymyksen:
5242: tuvat kustannukset.
5243:    Erilaisissa toimikunnissa tai työryhmissä on                  Mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-
5244: selvitetty ympäristöhallinnon kehittämistä. Sa-               seen elinympäristöön kohdistuvan ter-
5245: manaikaisesti on laiminlyöty jo olemassa ole-                 veydenhoidon muun kansanterveystyön
5246: van kunnallisen terveysolojen valvonnan kehit-                suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän
5247: täminen. Tästä ovat esimerkkeinä aika ajoin                   piiriin?
5248: toistuvat uutiset elohopean esiintymisestä ve-
5249:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1978.
5250: 
5251:                                             Petter Savola
5252: 
5253: 
5254: 
5255: 
5256: 087801359W
5257: 2                                           1978 vp.
5258: 
5259: 
5260: 
5261: 
5262:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
5263: 
5264:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-       kunnan kansanterveystyöhön. Elinympäristöön
5265: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         kohdistuvaan kansanterveystyöhön läheisesti
5266: mies, olette 26 päivänä lokakuuta 1978 päivä-        liittyvään toimintaan, työsuojelutarkastajien ja
5267: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-       eläinlääkäreiden palkkaukseen sekä maidontar-
5268: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       kastukseen maksetaan valtionosuus niitä koske-
5269: sanedustaja Savolan näin kuuluvasta kirjallises-     vien eri lakien perusteella. Noin 500 kuntien
5270: ta kysymyksestä n:o 427:                             palveluksessa olevan toimisto- tai laboratorio-
5271:                                                      työntekijän palkkaukseen tai terveyden haitan
5272:           .Mitä Hallitus aikoo tehdä saattaak-       toteamiseksi otettujen elintarvike- ja ympäristö-
5273:        seen elinympäristöön kohdistuvan ter-         näytteiden tutkimiseen ei makseta valtionosuut-
5274:        veydenhoidon muun kansanterveystyön           ta, ei myöskään muuhun terveydenhoitolaissa
5275:        suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän      tarkoitettuun toimintaan.
5276:        piiriin?                                          Sosiaali- ja terveysministeriössä on vuoden
5277:                                                      1977 alusta lukien asetettu ns. VALTAVA-
5278:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        työryhmä, joka saatuaan tehtävänsä suorite-
5279: vasti seuraavaa:                                     tuksi on 22. 9. 1978 jättänyt mietintönsä so-
5280:    Vuonna 1972 voimaan tulleessa kansanter-          siaali- ja terveysministeriölle. .Mietinnössä esi-
5281: veyslaissa ( 66/72) on kansanterveystyö määri-       tetään sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon-
5282: telty yksilöön ja hänen elinympäristöönsä koh-       alan sunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmä uudis-
5283: distuvaksi terveydenhoidoksi ja yksilön sairaan-     tettavaksi ja yhtenäistettäväksi antamalla erityi-
5284: hoidoksi. Lain 1 § :n 2 momentin mukaan elin-        nen laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte-
5285: ympäristöön kohdistuvasta terveydenhoidosta          lusta ja valtionosuudesta sekä tekemällä tarvit-
5286: säädetään erikseen.                                  tavat muutokset hallinnonalan suunnittelu- ja
5287:    Elinympäristöön kohdistuvaa terveydenhoi-         valtionosuussäännöstöön. Tämän vuoksi minis-
5288: toa koskevat säännökset ovat pääasiassa tervey-      teriö ei ole katsonut tarpeelliseksi erikseen val-
5289: denhoitolaissa ( 469/ 65). Terveydenhoitolain        mistella esitystä elinympäristöön kohdistuvan
5290: nojalla terveystarkastajien palkkaukseen makse-      terveydenhoidon sisällyttämiseksi kansanterveys-
5291: taan valtionosuutta 39-70% kunnan kanto-             työn suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän pii-
5292: kykyluokituksesta riippuen, kuten muuhunkin          riin.
5293:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1978.
5294: 
5295: 
5296:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
5297:                                              N:o 427                                             3
5298: 
5299: 
5300: 
5301: 
5302:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
5303: 
5304:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      det folkhälsoatbete som töt livsmiljön, atbetat-
5305: anger har Ni, Henr Talman, med Eder skri-          skyddsinspektöternas och veterinäretnas avlö-
5306: velse av den 26 oktober 1978 tili vederbörande     ning samt mjölkkonttollen etläggs statsandel
5307: medlem av statsrådet föt avgivande av svat         med stöd avolika lagat tötande dessa omtåden.
5308: översänt avskrift av följande av tiksdagsman       För ca 500 kommunala bytå- ellet laboratorie-
5309: Savola undettecknade spörsmål nt 427:              anställdas avlöning ellet föt undetsökning av
5310:                                                    livsmedels- och miljöptov, som tagits föt fast-
5311:          Vad ämnat Regeringen göra föt att         ställande av men föt hälsan, utgåt ingen stats-
5312:        den hälsovåtd som töt livsmiljön skall      andel, liksom inte hellet föt annan vetksamhet
5313:        betötas av folkhälsoatbetets planetings-    som avses i hälsovåtdslagen.
5314:        och statsandelssystem?                          Inom social- och hälsovårdsministeriet till-
5315:                                                    sattes vid ingången av åt 1977 den s.k.
5316:    Såsom svar på detta spötsmål får jag vörd-      VALTAVA-atbetsgtuppen, som eftet det att
5317: samt anföra följande:                              den utfött sitt uppdtag avgav ett betänkande
5318:    I folkhälsolagen ( 66/72), som trädde i kraft   tili social- och hälsovåtdsministetiet den 22
5319: år 1972, har folkhälsoatbetet definietats som      septembet 1978. I betänkandet föreslås att pla-
5320: hälsovåtd, som töt individens och hans livs-       netings- och statsandelssystemet inom. social-
5321: miljö samt individens sjukvåtd. Enligt lagens      och hälsovåtdens förvaltningsområde skulle föt-
5322: 1 § 2 mom. ät angående hälsovåtd, som röt          nyas och förenhetligas genom en särskild lag
5323: individens livsmiljö, stadgat sätskilt.            om social- och hälsovårdens planeting och
5324:    Stadgandena angående hälsovård som tör          statsandelat samt genom erfotderliga ändtingar
5325: livsmiljön ingåt huvudsakligen i hälsovåtds-       i de stadganden som töt förvaltningsområdets
5326: lagen ( 469/65). Med stöd av hälsovårdslagen       planeting och statsandelat. Därför hat ministe-
5327: erläggs föt hälsovårdsinspektötetnas avlöning      riet inte ansett det nödvändigt att sätskilt ut-
5328: statsandel, som beroende på kommunens bät-         atbeta en proposition, i syfte att samman-
5329: ktaftsklass uppgåt tili 39-70 %, på samma          koppla den hälsovård som röt livsmiljön med
5330: sätt som föt kommunens övriga folkhälsoat-         folkhälsoarbetets planetings- och statsandels-
5331: bete. Föt vetksamhet med näta anknytning tili      system.
5332:      Helsingfors den 29 november 1978.
5333: 
5334: 
5335:                                             Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
5336:                                               1978 vp.
5337: 
5338: Skriftligt spörsmål nr 428.
5339: 
5340: 
5341: 
5342: 
5343:                                   Taxell m.fl.: Om de omständigheter vilka påverkltt rätten för
5344:                                      folkhögskola i skärgården att erhålila statsunderstöd.
5345: 
5346: 
5347:                           Tili Riksdagens Herr Talman.
5348: 
5349:    Enligt gällande lag om statsunderstöd åt          skola. Folkhögskolan har under tidigare år då
5350: folkhögskolor åtnjuter folkhögskola för sin          och då haft problem att klara gränsen 25 stu-
5351: verksamhet statsunderstöd bl.a. på villkor att       derande och varit beroende av undervisnings-
5352: antalet studerande vid grundkursen under två         ministeriets dispens. 1 dag har skolan ungefär
5353: ieå varandra följande år är i medeltal minst 25.     30 elever, så dess existens kan inte anses ome-
5354: .Är antalet studerande vid grundkursen i me-         delbart hotad .
5355: deltal rnindre än 25, skall skolstyrelsen under-        Det syns emellertid omotiverat att för en i
5356: ställa undervisningsministeriet för avgörande,       skärgården belägen folkhögskola uppställa
5357: huruvida och i viiken mån läroanstalten fort-        strängare villkor i fråga om antalet studerande
5358: farande skall tilldelas statsunderstöd.              än för folkhögskolor i Lapplands Iän och på
5359:     Folkhögskola i Lapplands Iän kan emellertid      Aland. Det riktiga vore att jämställa dessa,
5360: enligt lagen om statsunderstöd åt folkhögskolor      eller med andra ord, att sänka gränsen för
5361: erhålla statsbidrag också om antalet studerande      erhållande av statsunderstöd tili 20 även för
5362: under två på varandra följande år är mindre än       skärgårdsfolkhögskolors del, eller kanske ännu
5363:  25, dock inte under 20. Enligt landskapslagen       hellre, något sänka även denna gräns.
5364:  om Alands folkhögskola bör antalet studerande          Hänvisande till det ovan anförda får vi i
5365:  vid första hskursen under två på varandra föl-      den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
5366:  jande år i medeltal vara minst 20. 1 annat fall     föreskriver till vederbörande medlem av stats-
5367:  bör landskapsstyrelsen pröva huruvida verksam-      rådet ställa följande spörsmål:
5368:  heten vid skolan tillsvidare skall upphöra.
5369:     1 den regionpolitiska lagstiftningen liksom                 Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
5370:  även i övrig lagstiftning, bl.a. på utbildnings-            för att i skärgården belägen folkhög-
5371:  sektorn, där olika regionala skillnader beaktats,           skola skall jämställas rned i Lapplands
5372:  har skärgårdsförhällanden i allmänhet jämställts            län och på Aland verkande folkhög-
5373:  med förhållandena i Lappland. Detta gäller                  skola i fråga om det minimiantal stu-
5374:  emellertid som synes inte statsunderstödet åt               derande som utgör villkor för erhållande
5375:  folkhögskolor. 1 dag verkar i skärgården endast             av statsunderstöd?
5376:  en folkhögskola, Houtskärs kyrkliga folkhög-
5377:       I{elsingfors den 26 oktober 1978.
5378: 
5379:                Christoffer Taxell                                Ingvar S. Melin
5380:                Elly Sigfrids                                     Pär Stenbäck
5381:                                            Jutta Zilliacus
5382: 
5383: 
5384: 
5385: 
5386: 087801379}
5387: 2
5388: 
5389: Kirjallinen kysymys    n:o 428.                                                           Suomennos.
5390: 
5391: 
5392: 
5393: 
5394:                                   Taxell ym.: Saaristossa sijaitsevan kansankorkeakoulun valtion-
5395:                                      osuuteen liittyvistä seikoista.
5396: 
5397: 
5398:                          Eduskunnan ·Herra P-uhemiehelle.
5399: 
5400:     Voimassa olevan kansanopistojen valtion-         nassa vain yksi kansankorkeakoulu, Houtskarin
5401: avusta annetun lain mukaan kansankorkeakou-          kirkollinen kansankorkeakoulu. Tällä kansan~
5402: lut saavat toimintaansa valtionapua mm. sillä        korkea..koululla ori aikaisempina vuosina ajoit-
5403: ehdolla, että peruskurssin opiskelijoiden ·luku-     tain ollut ongelmia selvitä 25 opiskelijan rajasta
5404: määrä on kahtena peräkkäisenä vuonna keski-          ja se on ollut riippuvainen opetusministeriön
5405: määrin vähintään 25. Mikäli peruskurssin opis-       tekemistä poikkeuspäätöksistä. Tällä hetkellä
5406: kelijoiden luku keskimäärin on vähemmän kuin         koululla on noin .30 opiskelijaa, joten sen ole-
5407: 25, kouluhallituksen on alistettava asia opetus-     massaolon ei voida katsoa olevan väliittömästi
5408: ministeriölle sen ratkaisemiseksi, tuleeko ja mis-   uhattu.
5409: sä määrin oppilaitos edelleen saamaan valtionc           Ei kuivenkaan tunnu perustellulta asettaa
5410: apua.                                                saaristossa sijaitsevalle kansankorkeakoululle
5411:     Kansanopistojen valtionavusta annetun lain       ankarampia opiskelijoiden ·lukumäärää· koskevia
5412: mukaan voi Lapin läänissä sijaitseva kansan-         ehtoja kuin Lapin läänissä ja Ahvenanmaalla
5413: korkeakoulu saada valtionapua vaikka opiskeli-       sijaitseville kansankorkeakouluille. Olisi oikein
5414: joiden määrä on kahtena peräkkäisenä vuonna          rinnastaa nämä, eli ts. alentaa valtionavun saa-
5415: vähemmän kuin 25. Määrä ei kuitenkaan saa            misen ehtona olevaa rajaa 20:·een myös saaris-
5416: laskea alle 20. Ahvenanmaan kansankorkeakou-         ton kansankorkeakoulujen osalta tai ehkä mie-
5417: lusta annetun maakuntalain mukaan tulee en-          luummin jopa laskea tätäkin ·rajaa.
5418:  simmäisen vuosikurssin opiskelijoiden määrän            Edellä olevaan· viitaten esitämme valtiopäi-
5419: olla keskimäärin vähintään 20 kahtena peräk-         väjärjestyksen 37. §:n 1 momentin nöjalla vai~
5420: käisenä vuonna. Muussa tapauksessa maakunta-          tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5421: hallituksen on harkittava koulun toiminnan lo-       seuraavan .kysymyksen:
5422: pettamista toisltaiseksi.
5423:      Aluepoliittisessa lainsäädännössä, kuten myös              Mihin toimenpiteisiin Hallit~s ai.koo
5424: muussa lainsäädännössä, esim. koulutussekto-                 ryhtyä, jotta saaristossa sijaitseva kan-
5425:  rilla, jolla alueelliset erot on otettu huomioon,           sankorkeakoulu rinnastettaisiin· .Lapin
5426:  saaristo-olosuhteet on yleensä rinnastettu Lapin            läänissä ja Ahvenanmaalla toimiviin kan-
5427:  olosuhteisiin. Näyttää kuitenkin siltä, että tämä           sankorkeakouluihin valtionavun saami-
5428: ei koske kansankorkeakouluille annettavaa val-               seen vaikuttavan opiskelijoiden vähim-
5429:  tionapua. Tällä hetkellä saaristossa on toimin-             mäi.smäärän osalta?
5430:       Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1978.
5431: 
5432:                Christoffer Taxell                                Ingvar S. Melin
5433:                Elly Sigfrids                                     Pär Stenbäck
5434:                                            Jutta Zilliacus
5435:                                                                                                      3
5436: 
5437: 
5438: 
5439: 
5440:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
5441: 
5442:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vapaan sivistystyön muussa lainsäädännössä
5443: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on saaristokunta otettu huomioon valtionapu-
5444: olette 27 päivänä lokakuuta 1978 päivä1tyn kir-     perusteena kansalais- ja työväenopistojen vai-
5445: jeenne oheHa toimittanut valtioneuvoston asian-     donavusta annetussa laissa ( 521162) ja kirjas-
5446: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     tolaissa ( 23 5161) , joissa se on rinnastettu harc
5447: Christoffer Taxellin ym. näin kuuluvasta kirjal"    vaan asurttuun kuntaan. Valtioneuvosto on kum-
5448: lisesta kysymyksestä n:o 428:                       mankin lain mukaan päättänyt niistä saaristo-
5449:                                                     kunnista, jotka ovat harvaan asuttuon kuntaan
5450:           Mihin toimenpiteisiin HalHtus aikoo       rinnastettavia. Saaristokuntaa koskevan erityis-
5451:        ryhtyä, jotta saaristossa sijaitseva kan-    säännöksen ottaminen kansanopistojen valtion-
5452:        sankorkeakoulu rinnastettaisiin Lapin        av-qsta annettuun lakiin edellyttäisi saaristokun-
5453:        läänissä ja AhvenanmaaHa toimiviin kan-      nan käsitteen määrittelemistä erikseen samaan
5454:        sankorkeakouluihin valtionavun saami-        tapaan kuin on tehty muissa vapaan sivistys-
5455:        seen vaikuttavan opiskelijoiden vähim-       työn alaan kuuluvissa laeissa .. Saaristokunnan
5456:        mäismäärän osalta?                           käs1tettä on äskettäin selvitetty valtioneuvoston
5457:                                                     kanslian alaisessa saaristoasiain neuvottelukun-
5458:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nassa, joka on tehnyt ehdotuksen erityiseksi
5459: vasti seuraavaa:                                    laiksi saaristoalueiden kehityksen edistämisestä,
5460:    Kansanopistojen valtionavusta annetun lain       mihin sisältyy myös ehdotus saaristokunna11
5461: ( 55 616 9 ) mukaan kansanopistojen valtionavun     käsitteen määrit:telemiseksi. Kun myös kansan-
5462: saamisen edellytyksenä on mm., että perusoppi-      opistoja koskevassa lainsäädännössä on syytä
5463: jäksolla kahden peräkkäisen vuoden opiskelija-      pyrkiä ottamaan huomioon valmisteilla olevat
5464: määrän keskimvo on vähintään 25; Lapin lää-         samistokuntaa koskevat yleiset säännökset, saa-
5465: nissä sijaitsevassa kansanopistossa voi keskiarvo   ristokuntaa koskevien erityissäännösten otta-
5466: olla pienempi, d kuitenkaan alle 20. Jos opis-      mista kansanopistojen valtionavusta annettuun
5467: kelijamäärä kahtena peräkkäisenä vuotena on         lakiin tulisi toistaiseksi lykätä. Tähän on syytä
5468: tätä alhaisempi, .tulee kouluhallituksen alistaa    senkin vuoksi, että lähiaikoina on tarkoitus
5469: opetusministeriön ratkaistavaksi, onko· opistolle   käynnistää kansanopistolaitoksen asemaa kos-
5470: edelleen ja missä määrin annettava valtionapua.     keva laaja-alainen selvittelytyö, jonka yhtey-
5471: Lain si:tlliman poikkeusmenettelyn tarve on ollut   dessä myös kansanedustaja Taxellin ym. kysy~
5472: melko vähäinen ja vuosittain vain muutamalle        myksessä tarkoitettu asia voidaan selvittää. Sii-
5473: opistolle on jouduttu myöntämään poikkeus           hen saakka tarjoaa voimassa olevan lain poik-
5474: ·opiskelijamäärää koskevasta säännöksestä. Vuo-     keussäännös joustavan mahdollisuuden kulloin-
5475: sina 1977-78 on poikkeuslupa ollut tarpeen          kin kysymyksessä olevan opiston aseman ja olo-
5476: molenipina vuosina yhdessä tapauksessa.             suhteiden huomioon ottamiseen.
5477:       Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1978.
5478: 
5479: 
5480:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
5481: 4                                            1978 vp.
5482: 
5483: 
5484: 
5485: 
5486:                            T i 11 R i k s d a g en s He rr T a 1m a n.
5487: 
5488:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        är skärgårdskommun beaktats såsom grund för
5489: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       statsunderstöd i lagen om statsunderstöd åt
5490: av den 27 oktober 1978 till veclerbörande           medborgar- och arbetarinstitut (521/62) och i
5491: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      bihliotekslagen (235/61) i vilka skärgårds-
5492: jande av riksdagsman Christoffer Taxell m.fl.       kommuner har den jämställts med glest be-
5493: undertecknade spörsmål nr 428:                      byggda kommuner. Statsrådet har i enlighet
5494:                                                     med vardera lagen beslutit om de skärgårds-
5495:           Vilka åtgärder avser Regeringetl. vidta   kommuner som kan jämställas med glest be-
5496:        för att i skärgården belägen folkhög-        byggda kommuner. Om ett speciellt stadgande
5497:        skola skall jämställas med i Lapplands       rörande skärgårdskommuner skulle tas med i
5498:        Iän och på Aland verkande folkhög-           lagen om statsunderstöd it folkhögskolor
5499:        skola i fdga om det minimiantal sJtude-      skulle detta förutsätta, att begreppet skärgårds-
5500:        rande som utgör villkor för erhållande       kommun definierades särskilt på samma sätt
5501:        av statsunderstöd?                           lsom man gjort i övriga lagar som hör till det
5502:                                                     fria bildningsarbetets område. Begrepvet skär-
5503:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gårdskommun har nyligen utretts i skärgårds-
5504: samt anföra följande:                               delegationen, som är underställd statsddets
5505:    Enligt lagen om statsunderstöd åt folkhög-       kansli. Delegationen har framlagt ett förslag tili
5506: skolor (556/69) är villkor för erhållande av        en särskild lag om främjande av skärgårdsområ-
5507: statsunderstöd bl.a., att antalet sltuderande vid   denas utveckling, i vilket även ingår ett förslag
5508: grundkursen under två på varandra följande år       tili definition av begreppet skärgårdskommun.
5509: är i med'eltal minst 25; vid folkhögskolå i         Emedan det, också i lagstiftningen angående
5510: Lapplands Iän kan medeltalet vara mindre, dock      folkhögskolor, är skäl att beakta de allmänna
5511: inte under 20. Om antalet studerande vid            stadganden om skiirgårdskommuner som är un-
5512: grundkursen under två på varandra följande år       der beredning borde ett innefattande av sär-
5513: i medeltal är mindre än så, skall skolstyrelsen     skilda st:adganden rörande skärgårdskommuner i
5514: underställa undervisningsministeriet för avgö-      lagen om statsunderstöd åt folkhögskolor än så
5515: rande, hUJruvida och i viiken mån läroanstalten     länge uppskjutas. Härtili föreligger skäl också
5516: fortfarande skall tilldelas statsunderstöd. Be-     ldärför att avsikten är att under den närmaste
5517: hovet av att tillämpa det undantagsförfarande       framtiden påbörja ett ornfattand'e utrednings-
5518: som lagen tillåter har varit tämligen litet och     arbete om folkhögskolväsendets ställning. 1
5519: årligen har man vadt tvungen att bevilja endast     samband med detta utredningsarbete kan även
5520: några folkhögskolor undantag från stadgandet        det ärende som åsyftas i 'riksdagsman T axells
5521: rörande antalet studerande. Under åren 1977-        m.fl. spörsmål utredas. lntill dess erbjuder
5522: 78 har undantagstillstånd behövts i ett fall        undantagsstadgandet i gällande le.g en smidig
5523: under vartdera året.                                möjlighet att beakta den i veclerbörande fall be-
5524:    1 den övriga lagstiftningen rörande fritt        rörda folkhögskolans ställning och förhållan-
5525: bildningsarbete har det faktum art:t en kommun      dena där.
5526:      Helsingfors den 30 november 1978.
5527: 
5528: 
5529:                                                                           Minister Kalevi Kivistö
5530:                                              1978 vp.
5531: 
5532: Skriftligt spörsmål nr 429.
5533: 
5534: 
5535: 
5536: 
5537:                                  Malm m. fl.: Om förläggande av ett statligt spannmålslager i Syd-
5538:                                     österbotten.
5539: 
5540: 
5541:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
5542: 
5543:   Lokaliseringen av spannmålslagren bör beak-       den för att spannmålstransporterna sker så eko-
5544: ta flera faktorer. Säkerhetslager för tryggande     nomiskt som möjligt.
5545: av befolkningens försörjning är det viktigaste          Utgående från den sammanlagda effekten av
5546: mocivet för byggandet av spannmålsförråd. Det-      dessa faktorer borde statens spannmålsförråd
5547: ta huvudmotiv hör stödas genom att lägga upp        vid genomförandet av regeringens planer att
5548: lager av foderspannmål och utsäde. I synnerhet      utöka spannmålslagringen placera en lagerenhet
5549: är det av grundläggande betydelse för försörj-      i Sydösterbotten vid hamn och järnväg. Med
5550: ningen i Finland att utsäde av tidiga sorter all-   tanke på både landets och landsdelens be-
5551: tid står till buds.                                 hov borde ett dylikt spannmålslager utöver en
5552:    Samtliga dessa synpunkter talar för att en       tillräcklig kapacitet ha utrustning även för ut-
5553: betydande lageranläggning för spannmål borde        sädeshantering.
5554: placeras i södra delen av Vasa län. I området           Med hänvisning till ovanstående ber under-
5555: sker en betydande spannmålsodling, foderför-        tecknade att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
5556: brukningen är stor och en säker utsädestillgång     dagsordningen föreskriver tili vederhörande
5557: är avgörande för odlingsframgången, särskilt i      medlem av statsrådet få ställa följande spörr;-
5558: denna del av landet. I jämförelse med de            mål:
5559: flesta områden i mellersta och norra Finland
5560: är befolkningsmängden - och således antalet                   Har Regeringen för avsikt att, inom
5561: konsumenter - betydande i länet.                           ramen för den nu planerade utbygg-
5562:    Spannmålen är en massvara som med tanke                 naden av statens spannmålsförråds lager-
5563: på transporteroa bör lagras och hanteras på en             utrymmen placera en lageranläggning i
5564: plats, som har så mångsidiga och effektiva kom-            Sydösterbotten invid hamn?
5565: munikationer som möjligt. Därmed lägges grun-
5566:      Helsingfors den 27 oktober 1978.
5567: 
5568:          Håkan Malm                    Elly Sigfrids                  Ragnar Granvik
5569: 
5570: 
5571: 
5572: 
5573: 087801355S
5574: 2                                             1978 vp.
5575: 
5576: Kirjallinen kysymys n:o 429.                                                            Suomennos.
5577: 
5578: 
5579: 
5580: 
5581:                                   Malm; ym.: Valtion viljavaraston sijoittamisesta Etelä-Pohjan-
5582:                                      maalle.
5583: 
5584: 
5585:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h eJ 1 e.
5586: 
5587:    Viljavarastojen sijoittamisessa on. otettava      nipuoliset .ja tehokkaat·· kulkuyhteydet Tällä
5588: huomioon useita tekijöitä. Tärkeimpänä motii-        luodaan perusta sille, että viljankuljetukset ta-
5589: vina viljavarastojen rakentamisessa on pyrki-        pahtuvat mahdollisimman taloudellisesti.
5590: mys · aikaansaada varmuusvarastot väestön toi-          Lähtien näiden tekijöiden vaikutuksen yhteis-
5591: meentulon turvaamiseksi. Tätä päämotiivia .on        määrästä valtion viljavaraston tulisi toteuttaes-
5592: tuettava luomalla rehuviljan ja siemenviljan va-     saan hallituksen suunnitelmia viljan varastoin-
5593: rastoja. Suomessa on toimeentulon kannalta eri-      nin lisäämiseksi sijoittaa varastoyksikkö Eteläc
5594: tyisen tärkeätä se, että aikaisten lajien siemen-    Pohjanmaalle läheLle satamaa ja rautatietä. Sekä
5595: viljaa on aina saatavissa.                           maan että alueen tarpeita ajatellen tällaisella
5596:    Nämä kaikki näkökohdat puhuvat sen puo-           viljavarastolla pitäisi olla riittävän kapasiteetin
5597: lesta, että huomattava viljavarasto tulisi sijoit-   lisäksi laitteistoa myös siemenviljan käsittele-
5598: taa . Vaasan läänin eteläiseen osaan. Alueella       miseksi.                      ·
5599: tapahtuu huomattavaa viljanviljelyä, rehun ku-          Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
5600: lutus on suuri sekä turvattu siemenviljan            jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekirjoit-
5601: saanti merkitykseltään ratkaiseva viljelytulok-      taneet esittävät valtioneuvoston asianomaisen
5602: sen kannalta, erityisesti maan tässä osassa.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5603: Verrattuna useimpiin alueisiin Keski-Suomessa
5604: ja Pohjois-Suomessa väestömäärä -         ja siten            Onko HallitukseUa tarkoitus sijoittaa
5605: kuluttajien määrä - on läänissä huomattava.                 varasto Etelä-Pohjaninaalle sataman lä-
5606:    Viljalajikkeet ovat massatavaraa, jota kulje-            heisyyteen nyt suunnitellun valtion vilja-
5607: tuksia ajatellen on varastaitava ja käsiteltävä             varaston varastotilojen laajentamisen
5608: paikkakunnilla, joilla on mahdollisimman mo-                puitteissa?
5609:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1978.
5610: 
5611:          Håkan Malm                     Elly Sigfrids                   Ragnar Granvik
5612:                                               N:o 4~9.                                                  3
5613: 
5614: 
5615: 
5616: 
5617:                          Ed u .s kunhan Herra Puhe m i e h eli e.
5618: 
5619:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       kaan laajennetaan laitoksen, nykyi~iä varastoti-
5620: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         loja ensi vuonna rakentamalla viihintään · 125
5621: olette 27 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn ldr-        milj. kilon viljamäärän vatastoiiltia varten :ras."
5622: jeehne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      kasrakenteisia hetonisiiloja:,. jotka soveltuvat hy"
5623: omai~elle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       vin leipä- ja rehuviljan pitkäaikaisvarastoihtiin.
5624: Håkan Malmin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta        Siitä tulee Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen varas·
5625: kysymyksestä n:o 429:                                 ton osalle 25 milj. kilon varastointia varten tar-
5626:                                                       vittavat lisätilat. Seinäjoen varasto toimii maa-
5627:          Onko Hallituksella tarkoitus sijoittaa       kunnallisten yli- ja alituotantotilanteiden tasaa-
5628:        varasto Etelä-Pohjanmaalle sataman lä-         jana ja voi toimia ylituotantotilanteessa myös
5629:        heisyyteen nyt suunnitellun valtion vilja-     vientiä Vaasan sataman kautta toteuttavana
5630:        varaston varastotilojen laajentamisen          varastona. Ottaen huomioori jo aikaisemmin
5631:        puitteissa?                                    vireille pannut laajennushankkeet, on arvioitu,
5632:                                                       että satovuoden 1979-80 alkuun mennessä
5633:    Vastauksena· kysymykseen esitän kunnioit-
5634:                                                       aikaansaadaan koko maassa lisävarastotilat 150
5635: taen seuraavaa:                                       milj. kilolle viljaa .
5636:   .Hallituksen tavoitteena on, että viljan varas-        Kuten edellä sanotusta käy selville, valtion
5637: tointitilannetta parannetaan rakentamalla 3-4         viljavaraston varastotilojen .laajentaminen on
5638: vuoden aikana vuosittain 150-200 milj. kilon          ainakin tässä vaiheessa tarkoitus toteuttaa ensi-
5639: varast0 tilat. Tällöin olisi mahdollisuus varastoi-   sijaisesti laajentamalla jo olevia varastopisteitä.
5640: da vuoden tarve leipäviljaa eli n. 500 milj. ki-      Tällöin on otettu huomioon myös taloudelliset
5641: loa ja runsaan puolen vuoden tarve rehuviljaa         näkökohdat. Investointimeno on varastotilojen
5642: eli n. 600 milj. kiloa. Valtion viljavaraston         laajennuksissa viljakiloa kohti vain viidesosa sii-
5643: osuus uusien varastotilojen rakentamisesta on         tä, mitä jouduttaisiin sijoittamaan erillisten va-
5644: tavoiteohjelman mukaan 80-100 milj. kiloa             rastopisteiden rakentamisessa ..
5645: vuodessa ja muiden osuus (keräilyliikkeet, kes-          Lisäksi voidaan todeta, että valtion viljava-
5646: kusliikkeet, myllyt, rehutehtaat ja viljelijät)       raston varastotilojen laajennuksen rahoitus on
5647: yhteensä saman verran.                                tarkoitus hoitaa laitoksen oman menoarvion
5648:    Valtioneuvoston äskettäin vahvistaman val-         puitteissa, mikäli mahdollista.
5649: tion viljavaraston vuoden 1979 menoarvion mu-
5650:       Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1978.
5651: 
5652:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
5653: 4                                           1978 vp.
5654: 
5655: 
5656: 
5657: 
5658:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
5659: 
5660:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        utrymmen nästa år utvidgas genom att för
5661: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      lagring av minst 125 milj. kg spannmål byggs
5662: av den 27 oktober 1978 till vederbörande med-      betongsilor av tung konstruktion, vilka väl läm-
5663: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    par sig för långtidslagring av bröd- och foder-
5664: av riksdagsman Håkan Malm m.fl. underteck-         spannmål. Sydösterbotten får därav för lagret i
5665: nade spörsmål nr 429:                              Seinäjoki tilläggsutrymmen som behövs för lag-
5666:                                                    ring av 25 milj. kg. Lagret i Seinäjoki fun-
5667:           Har Regeringen för avsikt att, inom      gerar som utjämnare vid över- och underpro-
5668:        ramen för den nu planerade utbygg-          duktionslägen i länet och kan vid överproduk-
5669:        naden av statens spannmålsförråds lager-    tion också fungera som lager för den export
5670:        utrymmen placera en lageranläggning i       som sker över Vasa hamn. Med beaktande av
5671:        Sydösterbotten invid hamn?                  de utvidgningsprojekt som redan har påbörjats
5672:                                                    har man beräknat att tili början av skörde-
5673:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      året 1979-80 i hela Jandet få tilläggsutrym-
5674: samt anföra följande:                              men för lagring av 150 milj. kg spannmål.
5675:    Regeringens mål är att läget beträffande           Såsom av det ovan sagda framgår är avsikten
5676: spannmålslagring skall förbättras genom att det,   åtminstone i detta skede att genomföra en ut-
5677: under förloppet av tre-fyra år, årligen byggs      byggnad av statens spannmålsförråds lagerut-
5678: lagerutrymmen för 150-200 milj. kg. Sålunda        rymmen i främsta rummet genom att utvidga
5679: skulle det bli möjligt att lagra ett års behov     redan existerande lagerplatser. Därvid har man
5680: av brödsäd, dvs. ca 500 milj. kg, och drygt ett    också beaktat ekonomiska synpunkter. För en
5681: halvt års behov av foderspannmål, dvs. ca 600      utvidgning av lagerutrymmena är investerings-
5682: milj. kg. Statens spannmålsförråds andel av de     utgiften per spannmålskilo endast en femtedel
5683: nya lagerutrymmena är enligt målprogrammet         av det kapital som borde investeras för byggan-
5684: 80-100 milj. kg om året och de övrigas andel       de av nya lagerplatser.
5685: ( uppsamlingsaffärema, centralaffärerna, kvar-        Ytterligare tkan konstateras att finansiering-
5686: narna, foderfabrikerna och odlarna) samman-        en av en utbyggnad av statens spannmålsför-
5687: lagt lika mycket.                                  råds lagerutrymmen är avsedd att, såvitt möj-
5688:    Enligt den utgiftsstat för statens spannmåls-   ligt, ske inom ramen för verkets egen utgifts-
5689: förråd för år 1979, som statsrådet nyligen har     stat.
5690: fastställt, skall inrättningens nuvarande lager-
5691:      Helsingfors den 29 november 1978.
5692: 
5693:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
5694:                                               1978 vp.
5695: 
5696: Grjailinen kysymys n:o 4.30.
5697: 
5698: 
5699: 
5700: 
5701:                                  R. Tuominen ym.: Suomen ja Neuvostoliiton välisen kalastus-
5702:                                      sopimuksen jatkamisesta.
5703: 
5704: 
5705:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5706: 
5707:     Suomen Tasavallan hallituksen ja Sosialistis-      Vaikka vuonna 1969 solmitun sopimuksen
5708: ten Neuvostotasavaltain Liiton hallituksen vä-      voimassaolon päättymiseen onkin aikaa vielä
5709: .illä solmittiin vuonna 1969 sopimus kalastuk-      runsas -vuosi, koetaan Kymen läänin rannikko--
5710: ;esta ja hyLkeenpyynnistä Suomenlahdella Neu-       seutujen kalastajien keskuudessa tärkeäksi, että
5711: ~rostoliiton aluevesillä. Sopimusalueita on kaik-   sopimuksen jatkamisen valmisteluihin ryhdyttäi-
5712: kiaan kolme.                                        siin viipymättä Suomen hallituksen toimesta.
5713:     Kyseinen sopimus otettiin aikanaan suurella     Näin turvattaisiin katkeamaton pyyntimahdolli-
5714: tyytyväisyydellä vastaan irt:äisen Suomenlahden     suus itäisen Suomenlahden suomalaiskalastajien
5715: alueella pyyntiä harjoittavien suomalaiskalasta-    kannalta ensiarvoisen tärkeillä alueilla.
5716: jien keskuudessa, koska omilla vesialueillamme         Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen .3 7
5717: Suomenlahden itäosassa on kalastukseen käy-         §:n 1 momentin perusteella esitämme valtio-
5718: tettävissä vain kapea kaistale ulkomerta, jota      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
5719: vielä Kymijoen tuomat likavedet ja rannikolla       seuraavan kysymyksen:
5720: sijaitsevat teollisuus- ja asutuskeskukset ranta-
5721: pyynnin osalta vähentävät. Näin ollen Neuvos-                  Onko Hallitus tietoinen, että Suomen
5722: toliitolta käytettäväksi saadut lisäalueet ulko-            ja Neuvostoliiton välillä tehty sopimus
5723: pyyntiin ovat olleet menkitykseltään suuriar-               kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä Suo-
5724: voisia.                      ·                              menlahdella Neuvostoliiton aluevesillä
5725:     Heti sopimusta seuranneena vuotena 1970                 päättyy runsaan vuoden kuluttua, ja
5726: kävi vuokratuilla alueilla suomalainen pyynti-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5727: alus 879 kertaa. Sen jälkeen on vuosittainen                ryhtyä tämän itäisen Suomenlahden suo~
5728: pyyntialusren määrä vaihdellut 750:stä aina                 malaiskalastajien kannalta ensiarvoisen
5729: 2 808:een saakka riippuen kalojen liikkumises-              tärkeän sopimuksen jatkamiseksi?
5730: ta, säistä ja muusta tähän liittyvästä.
5731:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1978.
5732: 
5733:                Risto Tuominen                                   Taisto Sinisalo
5734:                Olli Helminen                                    Seppo Tikka
5735: 
5736: 
5737: 
5738: 
5739: 087801356T
5740: 2                                           1978 vp.
5741: 
5742: 
5743: 
5744: 
5745:                        Ed u s kunnan H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5746: 
5747:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tään 6 kuukautta ennen sopimuksen voimassa·
5748: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     oloknuden päättymistä.
5749: ölette 27 päivänä lok!tkuuta 1978 päivätyn           Suomen ja Neuvostoliiton välillä on Suo·
5750: kirjeenne ohella toimittanut valtiorwuvoston      1.11enlahdella tapahtuvan kalastuksen osalta voi·
5751: lsian<Jmäiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    massa myös vuonna 1976 tehty kaJ.astussopi·
5752: edustaja R. Tuomisen ym. näin kuuluvasta          mus, jonka mukaan neuvostoliittolaiset ka.las·
5753: kirjallisesta kysyMyksestä n:o 430:               tajat saavat 5 vuoden aikana vuoden 1971 alus·
5754:                                                   ta vuoden 1981 loppuun kalastaa sopimuksen
5755:           Onko HallituS tietoinen, että Suomen    edellyttämällä tavalla Suomen kala-stusvyöhyk·
5756:        ja Neuvostoliiton välillä tehty sopimus    keellä.
5757:        kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä Suo-        Neuvostoliiton taholta on kuluvan vuoden
5758:        menlahdella Neuvostöliiton aluevesillä     maaliskuussa ilmoitettu 1. 4. 1978 voimaantul·
5759:        päättyy tufiSäan vuoden kuluttua, ja       leesta päätöksestä, jonka mukaan Neuvostolii-
5760:           mLhin roimenpiteisiin Hallitus aikoo    ton aluemer<m jatkeeksi myös Itämerellä perus-
5761:        ryhtyä tämän itäisen Suomen[ahden suo-     tetaan kalastusvyöhyke, jonka ulkorajasta tul-
5762:        malaiskalastajien kannalta ensiarvoisen    laan sopimaan muiden asianomaisten Itämeren
5763:        tärkeän sopihluksen jatkamiseksi?          rannikkovaltioiden kanssa. Suomen osalta tässä
5764:                                                   tarkoitetuissa neuvotteluissa tultaisiin ilmeisesti
5765:     Vastäuksenå kysymykseen esitän kunnioitta-    määrittelemään molempien maiden kalastusvyö-
5766: vasti seuraavaa:                                  hykkeiden väliraja pohjoisen Itämeren ja Suo-
5767:     Kuten kysymyksessä todetaan, on Suomen        menlahden alueella.
5768: ja Neuvostoliiton välillä tehty vuonna 1969          Edellä mainittujen sopimusten soveltamisessa
5769: 10pimus kalastuksesta ja hylkeen pyynnistä. So-   samoin kuin Itämeren kalastusrajoja koskevissa
5770: pimus tuli voimaan 24. 5. 1970 ja sen toi-        neuvotteluissa hallitus tulee pitämään ensisijai-
5771: nen 5-vuotinen voimassaolokausi päättyy kesäl-    sesti silmällä suomalaisten kalastajien etujen
5772: lä 1980. Tällöin kumpikin sopimuspuoli voi        turvaamis,ta Itämeren piirissä.
5773: irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla siitä vähin-
5774:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1978.
5775: 
5776:                                                            Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
5777:                                               N:o 4.30                                            3
5778: 
5779: 
5780: 
5781: 
5782:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
5783: 
5784:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        nom att meddela härom minst 6 månader in-
5785: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           nan avtalet upphör att gälla.
5786: \7else av den 27 oktober 1978 cill vederbö-            Mellan Finland och Sovjetunionen gäller, i
5787: rande medlem av statsrådet för avgivande av         fråga om fisket på Finska viken, ookså ett
5788: war översänt avskrilft av följande av riksdags-     fiskeavtal som ingåtts år 1976 och enligt vil-
5789: man R. Tuominen m. fl. undertecknade spörs-         ket sovjetiska fiskare under 5 års tid, från
5790: mål nr 430:                                         början av år 1977 tili slutet av år 1981, får
5791:                                                     fiska i FinJ.ands Jiskezon på det 1sätt som av-
5792:           Är Riksdagen medveten om att av-          talet förutsätter.
5793:        talet mellan Finland och Sovjetunionen          Från Sovjetunionens håll har i mars inne-
5794:        om fiske och säljakt på Finska viken         varande år meddelats om ett beslut som trätt
5795:        på Sovjetunionens territorialvatten upp-     i kraft 1. 4. 1978 och enligt vilket som en
5796:        hör att gälla om drygt ett år, och           fortsättning på Sovjetunionens territorialhav
5797:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      också på Östersjön grundas en fiskezon om vars
5798:        ta för att förlänga detta för Östra Fins-    yttergräns kommer att avtalas med vederbö-
5799:        ka vi:kens finska fiskare synnerligen vik-   rande kuststater vid Östersjön. För Finlands
5800:        tiga avtals giltighetstid?                   del skulle uppenbarligen vid dessa förhandling-
5801:                                                     ar grän:sdragningen bestämmas mellan de båda
5802:   Såsom 1svar på detta spörsmål får jag vörd-       ländernas fiskezoner på norra Östersjöns och
5803: samt anföra följande:                               Finska vikens område.
5804:   Såsom i spörsmålet konstateras har mellan            Vid tillämpningen av ovan nämnda avtal,
5805: Finland och Sovjetunionen år 1969 ingåtts ett       ävensom vid förhandlingarna rörande Öster-
5806: avtal om fiske och säljakt. Avtalet trädde i        sjöns fiskegränser, kommer ·regeringen att i
5807: kraft 24. 5. 1970 och dess andra giltighets-        första hand beakta tryggandet av de finska
5808: period om 5 år utgår sommaren 1980. Här-            fiskarnas förmåner på Östersjön.
5809: vid kan vardera parten säga upp avtalet ge-
5810:      Helsingfors den 28 november 1978.
5811: 
5812:                                                     Minister för utr1kesärendena Paavo Väyrynen
5813:                                                1978 vp.
5814: 
5815: Kirjallinen kysymys n:o 431.
5816: 
5817: 
5818: 
5819: 
5820:                                   Peltola ym.: Valtionenemmistöisten yhtiöiden irrottamisesta yksi-
5821:                                       tyisen talouselämän järjestöistä.
5822: 
5823: 
5824:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5825: 
5826:    Maassamme on parhaillaan käynnissä taks-           on välttämätöntä rauhan rakentan1iselle ja Suo-
5827: värkkikeräys eteläisen Afrikan ja Chilen kan-         men ulkopoliittisen linjan onnistumiselle. Yh-
5828: sojen hyväksi. Keräyksen suojelijana on tasa-         teiskunnan kaikkien laitosten pitäisi olla edis-
5829: vallan presidentti ja siihen osallistuu järjestöjä    tämässä tällaista eikä asettaa sille esteitä.
5830: ja yhteisöjä, jotka edustavat lähes koko kan-            Tämäkin tapaus osoittaa, miten valtionenem-
5831: saa. Monet työnantajat ovat suhtautuneet kiel-        mistöiset yhtiöt kulkevat STK:n talutusnuo-
5832: teisesti keräykseen ja estäneet mm. ruokatunti-       rassa sellaisissakin asioissa, joissa maan halli-
5833: tilaisuuksien pitämisen työpaikoilla taksvärkin       tuksen ja ulkopoliittisen johdon kanta on sel-
5834: esittelemiseksi. Suomen Työnantajain Keskus-          västi vastakkainen. Valtionenemmistöiset yh-
5835: liitto on lähettänyt taksvärkin johdosta kirjeen      tiöt pitäisikin nopeasti irrottaa yksityisen ta-
5836: jäsenilleen ja tiettävästi todennut siinä, että       louselämän järjestöjen jäsenyydestä ja politii-
5837: taksvärkki ei kuulu tiedotussopimuksen piiriin.       kasta.
5838: Tämä epäilemättä pitää paikkansa, mutta ei               Näillä perusteilla esitämme valtiopäiväjärjes-
5839: tietenkään johda siihen, että työnantajan ei          tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla valtioneu-
5840: pitäisi sallia näiden tilaisuuksien pitämistä. Eri-   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
5841: tyisen valitettavaa on, että jopa valtion yrityk-     raavan kysymyksen:
5842: set ovat kieltäneet taksvärkkitilaisuuksien pitä-
5843: misen työpaikoillaan. Näin on käynyt mm.                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5844: Enso-Gutzeitin työpaikoilla, joiden johto on                  ryhtyä valtionenemmistöisten yhtiöiden
5845: ilmeisesti saanut yhtenäiset ohjeet tilaisuuksien             irrottamiseksi yksityisen talouselämän
5846: kieltämisestä.                                                järjestöistä ja sen estämiseksi, että val-
5847:    Taksvärkin avulla jaetaan suomalaisille tie-               tion yritykset eivät toimi maan halli-
5848: toa muiden kansojen elämästä ja ongelmista ja                 tuksen poliittisen linjan vastaisesti?
5849: kasvatetaan kansainvälistä myötätuntoa, joka
5850:       Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1978.
5851: 
5852:          Kati Peltola                    I.-C. Björklund                 Helvi Niskanen
5853:          Joel Hongisto                   Niilo Koskenniemi               Aulis Juvela
5854: 
5855: 
5856: 
5857: 
5858: 0878013941
5859: 2                                              1978 vp.
5860: 
5861: 
5862: 
5863: 
5864:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
5865: 
5866:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yritysten vuorovaikutuksen tarve kasvaa slta
5867: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mukaa kuin kansainvälinen kilpailu kovenee.
5868: olette 27 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-          On myös todettava, että järjestäytyminen
5869: jeenne n:o 2256 ohella toimittanut valtioneu-        työntekijäpuolellakin on tapahtunut toimialoit·
5870: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         tain, ts. saman alan työntekijät yleensä pyrki-
5871: kansanedustaja Peltolan ym. näin kuuluvasta          vät yhdistymään samaksi työntekijäliitoksi.
5872: kysymyksestä n:o 431:                                Eroaminen työnantajaliitosta saattaisi merkitä
5873:                                                      palkansaajien erilaista käsittelyä eri yhtiöissä
5874:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       niiden omistuspohjasta riippuen ja koska se
5875:        ryhtyä valtionenemmistöisten yhtiöiden        ilmeisesti tulisi laajentamaan tulopoliittisissa
5876:        irrottamiseksi yksityisen talouselämän        kysymyksissä käytävien neuvottelujen osapuo-
5877:        järjestöistä ja sen estämiseksi, että val-    lien lukumäärää, joka jo nyt on osoittautunut
5878:        tion yritykset eivät toimi maan halli-        olevan neuvotteluja hidastava ja vaikeuttava
5879:        tuksen poliittisen linjan vastaisesti?        tekijä. Ammattiyhdistysliike ei olekaan kysy-
5880:                                                      jän kysymyksen monisäikeisyyden vuoksi mää-
5881:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ritellyt selkeää kantaansa valtionyhtiöiden työn-
5882: taen seuraavaa:                                      antajaliittokysymykseen.
5883:    Valtiojohtoisista yrityksistä kuuluvat Suo-          Kauppa- ja teollisuusministeriölle on ilmoi-
5884: men Työnantajain Keskusliittoon tai Liiketyön-       tettu, että Suomen Työnantajain Keskusliitto
5885: antajain Keskusliittoon valtionenemmistöiset         on lähettänyt kiertokirjeen jäsenyrityksille
5886: osakeyhtiöt. Sen sijaan muut valtion liiketoi-       taksvärkkikeräyksestä. Siinä on kerrottu, että
5887: mintaa harjoittavat laitokset ja yritykset, kuten    keräyksen toimeenpanija ei ole ollut yhteydessä
5888: puolustusministeriön alaiset tehtaat, valtion-       työnantajajärjestöihin. Samalla todetaan, että
5889: rautatiet, metsähallitus, viljavarasto ym. eivät     keräykseen myötävaikuttaminen on yritysten
5890: kuulu näihin työnantajajärjestöihin.                 harkinnassa. Myös huomautetaan, että voimas-
5891:    Valtionyhtiöille on asetettava velvollisuus       sa olevan tiedotussopimuksen mukaan saadaan
5892: harjoittaa esimerkillistä henkilöpolitiikkaa. Val-   työpaikoilla järjestää kokouksia ainoastaan työ-
5893: tionyhtiöt toimivat markkinataloudessa samo-         paikan työsuhteita koskevista kysymyksistä.
5894: jen kilpailuolosuhteiden ja markkinavaatimus-           Kun Säynätsalon kunnassa sijaitsevilla Enso-
5895: ten alaisina kuin muutkin yritykset. Tämä            Gutzeit Oy:n Parviaisten tehtailla työntekijät
5896: merkitsee mm. sitä, että valtionyhtiöiden on         ehdottivat järjestettäväksi tehdasalueella taks-
5897: pystyttävä tasapäiseen kilpailuun markkinoilla       värkkiin liittyen erilaisia laulu-, tanssi- ja soi-
5898: ja tämä puolestaan edellyttää, että valtionyhtiöt    tinyhtyeiden esiintymisiä, tehtaan johto torjui
5899: esim. palkkakehityksen osalta eivät joudu voi-       ehdotuksen vedoten vakiintuneeseen käytän-
5900: makkaamman nousupaineen alaisiksi kuin yksi-         töön; tämäntapaiset tilaisuudet ovat olleet kiel-
5901: tyisetkään yritykset. Myös solidaarinen palkka-      lettyjä työaikana työhön liittyvien haittojen
5902: politiikka edellyttää, että valtionyhtiöt nykyi-     vuoksi. Sen sijaan pääluottamusmiehelle ja
5903: sin osallistuvat kollektiivisiin oman alansa työ-    työsuojeluvaltuutetulle annettiin po. keräystä
5904: ehtosopimusneuvotteluihin.                           varten vapautus työstä.
5905:    Osallistuessaan nykyisiin työnantajajärjestöi-       Ministeriön tietoon ei ole tullut toista ta-
5906: hin valtionyhtiöt voivat osaltaan vaikuttaa jär-     pausta, jossa taksvärkkikeräyksen järjestäjien
5907: jestönsä työmarkkinasuhteiden kehittymiseen ja       mikään ehdotus olisi torjuttu, vaan keräykseen
5908: päästä mukaan oman alansa teollisuuspoliittista      on suhtauduttu myönteisesti. Tästä syystä ei
5909: koordinointia edistäviin toimiin. Tällä on myön-     liene perusteltua esittää, että valtion yritykset
5910: teistä merkitystä tilanteessa, jossa saman alan      yleisesti toimisivat maan hallituksen poliittisen
5911:                                                 N:o 431                                                3
5912: 
5913: linjan vastaisesti. Tässä tapauksessa katson,         jestöistä, niiden jättäydyttyä Elinkeinoelämän
5914: että valtion asettamille edustajille valtionyh-       Valtuuskunnan työskentelystä, ei tällä hetkellä
5915: tiöiden hallintoneuvostoissa kuuluisi sen sei-        ole selviteltävänä eikä kauppa- ja teollisuus-
5916: kan valvominen, että yhtiö toimii lakien puit-        ministeriön piirissä ole harkittu toimenpiteitä
5917: teissa yhteiskunnan tarkoituksenmukaiseksi            tältä osin. Toimiessaan vallitsevan lainsäädän-
5918: katsomalla tavalla.                                   nön puitteissa ja parlamentaarisen hallintoneu-
5919:    Edellä esitettyyn viitaten totean, että valtion-   voston ohjaamina valtionyhtiöt seuraavat maan
5920: enemmistöisten yhtiöiden irrottaminen Suomen          hallituksen poliittista linjaa.
5921: Työnantajain Keskusliitosta tai vastaavista jär-
5922:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1978.
5923: 
5924:                                                        Kauppa- ja teolli~uus1llinisteri Eero Råntala
5925: 4                                            1978 vp.
5926: 
5927: 
5928: 
5929: 
5930:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
5931: 
5932:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         främjandet av industripolitisk koordinering
5933: angerhar Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        inom sin egen bvansch. Detta är av positiv
5934: nr 2256 av den 27 oktober 1978 till veder-          betydelse i en situation, där behovet av inter-
5935: börande medlem av statsrådet för avgivande          aktion mellan företagen inom samma bransch
5936: av svar översänt avskrift av följande av riks-      växer i takt med en hårdnande internationell
5937: dagsman Peltola m. fl. undertecknade spörsmål       konkurrens.
5938: nr 431:                                                 Det bör också konstateras, att även organi-
5939:                                                     seringen på arbetstagarsidan skett branschvis,
5940:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      m.a.o. att arbetstagare inom samma område
5941:        ta för att bolagen med statlig majoritet     i allmänhet strävar till att förena sig i ett
5942:        skall kunna lösgöras från det enskilda       enda arbetstagarförbund. Att lämna arbets-
5943:        näringslivets organisationer och att         givarförbundet kunde betyda en olikartad be-
5944:        statsföretagen inte skall kunna fungera      handling av löntagarna i olika bolag, beroende
5945:        i strid med regeringens i Jandet poli-       på ägare, och då det sannolikt skulle utöka an-
5946:        tiska linje?                                 talet parter i de inkomstpolitiska förhand-
5947:                                                     lingarna, vilket antal redan har visat sig vara
5948:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       en försinkande och ,försvårande faktor. På
5949: samt anföra följande:                               grund av spörsmålets komplicerade art har
5950:    Av de statsledda företagen tillhör aktie-        inte heller fackföreningsrörelsen klart definie-
5951: bolagen med statlig majoritet Arbetsgivarnas        rat sin ståndpunkt i frågan om statsbolagens
5952: i Finland Centralförbund eller Affärsarbets-        arbetsgivarförbund.
5953: givarnas Centralförbund. Övriga statliga affärs-        Handels- och industriministeriet har medde-
5954: drivande verk och företag, såsom försvars-          lats, att Arbetsgivarnas i Finland Centralför-
5955: ministeriet underställda fabriker, statsjärn-       bund har skickat sina medlemsföretag en rund-
5956: vägarna, forststyrelsen, spannmålsförrådet m.fl.,   skrivelse om den dagsverksinsamling, som man
5957: tillhör däremot inte dessa arbetsgivarorganisa-     beslutat anordna. I rundskrivelsen uppges, att
5958: tioner.                                             den som verkställer insamlingen inte har stått
5959:     Statsbolagen bör förpliktas att bedriva en      i kontakt med arbetsgivarorganisationerna. Vi-
5960: exemplarisk personalpolitik. Statsbolagen ver-      dare konstateras, att vart och ett företag deltar
5961: kar inom marknadsekonomin under samma               i insamlingen efter egen prövning. Dessutom
5962: konkurrensförhållanden och marknadsfordringar       anmärks, att möten på arbetsställen får enligt
5963: som andra företag. Detta innebär bl. a. att         gällande informationsavtal anordnas endast då
5964: statsbolagen måste kunna uppträda jämbördigt        fråga är om lokala arbetsförhållanden.
5965: i konkurrensen på marknaden och detta förut-            När arbetstagarna vid Enso-Gutzeit Oy:s
5966: sätter att statsbolagen inte, t. ex. beträffande    Parviainen-'fabriker i Säynätsalo kommun före-
5967: löneutvecklingen, utsätts för kraftigare yttre      slog, att på fabriksområdet skulle i anknytning
5968: tryck än de privata företagen. En solidarisk        tili insamlingen anordnas olika tillställningar
5969: lönepolitik förutsätter, att statsbolagen deltar    med sång-, dans- och instrumentensembler
5970: i de kollektivavtalsförhandlingar som gäller        som uppträdande, avslog fabrikens direktion
5971: den egna branschen.                                 förslaget med hänvisning tili vedertagen praxis;
5972:     Statsbolagen kan genom sitt medlemskap i         tillställningar av denna art har varit förbjudna
5973: existerande arbetsgivarorganisationer för sin       under arbetstid på grund av de olägenheter,
5974: del påverka utvecklingen av sin organisations       som de innebär för arbetet. Huvudförtroende-
5975: arbetsmarknadsrelationer och aktivt delta i         mannen och arbetarskyddsfullmäktigen bevilja-
5976:                                               N:o 431                                              5
5977: 
5978: des dock arbetsledighet för att de skulle kunna        Med stöd av det ovan anförda konstaterar
5979: anordna insamlingen.                                jag, att frågan om lösgörande av statsbolagen
5980:    Till ministeriets kännedom har inte kommit       med statlig majoritet från Arbetsgivarnas i
5981: något annat .fall, i vilket dagsverksarrangörer-    Finland Centralförbund eller motsvarande andra
5982: nas förslag skulle ha avslagits, utan inställ-      förbund, sedan dessa lämnat sig utanför Nä-
5983: ningen till kampanjen har varit heltigenom          ringslivets Delegation, inte för ögonblicket står
5984: positiv. Det torde fördenskull inte vara moti-      under beredning och att handels- och industri-
5985: verat att påstå, att statsföretagen skulle funge-   ministeriet ej heller övervägt några åtgärder
5986: ra i strid med regeringens i landet politiska       i saken. Om ett statsbolag fungerar i enlig-
5987: linje. 1 förevarande fall är jag av den me-         het med gällande lagstiftning och styrs av sitt
5988: ningen, att de företräder staten vid statsbo-       parlamentariskt utsedda förvaltningsråd, iakttar
5989: lagens förvaltningsråd borde kunna tillse, att      den nog regeringens i landet politiska linje
5990: bolaget fungerar i enlighet med lagarna och         i sin verksamhet.
5991: på av samhället lämpligbefunnet sätt.
5992:      Helsingfors den 1 december 1978.
5993: 
5994:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
5995: 
5996: 
5997: 
5998: 
5999: 0878013941
6000:                                                 1978 vp.
6001: 
6002: Kirjallinen kysymys n:o 432.
6003: 
6004: 
6005: 
6006: 
6007:                                     Forsman ym.: Kirjastoautojen va!ltionapuosuuden laajuudesta.
6008: 
6009: 
6010:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
6011: 
6012:    Viime aikoina on todettu, että kirjastoautot        den ja WC:n kohdalla. Tällaiset laitteet kuu-
6013: suorittavat merkittävää kulttuuripalvelusten tar-      luvat kuitenkin jo nykyaikaisten matkustaja-
6014: jontaa asutuskeskusten haja-asutusalueilla ja          bussien varusteisiin, mutta valtio ei katso osuu-
6015: syrjäisten seutujen harvaan asutuilla alueilla.        tensa riittävän valitettavasti näihin tarkoituksiin
6016: Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesityk-          kirjastoautoissa, joissa henkilökunta joutuu te-
6017: seen on lisätty huomattavasti kirjastopalvelu-         kemään jokapäiväistä työtänsä.
6018: jen määrärahoja sekä myös miljoona markkaa                Edellä kerrottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
6019: kirjastoautojen hankintoihin myönnettäviin val-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
6020: tionosuuksiin.                                         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
6021:    Kirjastoautot ovat tavallisesti liikkeellä          seuraavan kysymyksen:
6022: aamupäivästä iltamyöhään kiertämässä kuntien
6023: eri puolia. Auton henkilökunta joutuu viettä-                    Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on
6024: mään näin ollen koko työpäivänsä autossa.                     aikonut ryhtyä, jotta kirjastoautojen val-
6025: Näistä kirjastoautoista puuttuvat tavallisesti                tionapuosuus ulotettaisiin käsittämään
6026: kuitenkin aivan vaatimattomatkin ruokien säi-                 myös autoihin helposti aseunettavat jää-
6027: lytystilat sekä ruokailu- ja sosiaalitilat. Valtion-          kaapit, nestekaasuliedet, autoradiot ja
6028: apua ei anneta vieläkään kirjastoautohankintoi-               paineilmatoimiset käymälät?
6029: hin jääkaappien, nestekaasuliesien, autoradioi-
6030:       Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1978.
6031: 
6032:                 Mauno Forsman                                      Tellervo Koivisto
6033: 
6034: 
6035: 
6036: 
6037: 087801384P
6038: 2                                              1978 vp.
6039: 
6040: 
6041: 
6042: 
6043:                          Ed u s kunnan Herra~ Puhe m i ·e he 11 e.
6044: 
6045:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       75 autoksi. Näiden autojen kokonaishankinta-
6046: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kustannukset ovat yhteensä noin 19,5 milj.
6047: olette 27 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-       markkaa, josta nykyjärjestelmän mukainen val-
6048: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     tionapu on 12,8 milj. markkaa. Selostetun
6049: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      uusintahankinta- ja lisähankintatarpeen mukai-
6050: Mauno Forsmanin ym. näin kuuluvasta kirjalli-        nen kirjastoautojen vuosittainen hankintatarve
6051: sesta kysymyksestä n:o 432:                          olisi siten lähivuosina noin 30 autoa vuodessa.
6052:                                                      Valtionrahoitusta tarvittaisiin vuosittain noin
6053:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus on     4,7 milj. markkaa.
6054:        aikonut ryhtyä, jotta kirjastoautojen            Eduskunnalle 10. 11. 197 8 annetun kunnan
6055:        valtionapuosuus ulotettaisiin käsittämään     peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtion-
6056:        myös autoihin helposti aseunettavat jää-      osuuksia ja -avustuksia sekä lainoja koskevan
6057:        kaapit, nestekaasuliedet, autoradiot ja       lakiesityksen mukaan kirjastoauton hankkimi-
6058:        paineilmatoimiset käymälät?                   sesta ja sen ensikertaisesta varustamisesta myön-
6059:                                                      netään kunnalle perustamiskustannuksena val-
6060:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tionosuutta kantokykyluokan mukaan 51-86
6061: vasti seuraavaa:                                     prosenttiin. Kirjaston huonetilojen, joiksi myös
6062:    Maamme kunnista 187 :ssä toimii kouluhalli-       kirjastoauton tilat on katsottava, ensikertainen
6063: tuksen myöntämän luvan perusteella 205 kir-          kalustaminen ja varustaminen kirjastovälinein
6064: jastoautoa. Kun kirjastoautotoiminta aloitettiin     ja muulla irtaimistolla, kirjahankintoja ja kulu-
6065: jo 1960-luvun alkuvuosina ja kirjastoautokan-        tustarvikkeiden perusvarastoja lukuunottamatta,
6066: nan uusimisen perusteena voidaan kouluhalli-         oikeuttaa valtionosuuteen, jos se on suoritettu
6067: tuksen toimesta suoritetun selvityksen ( Kirjas-     asianomaisen viranomaisen hyväksymän suunni-
6068: toautotyöryhmän muistio, 1978) mukaan pitää          telman mukaan. Asianomaisena viranomaisena
6069: 11-12 vuotta, on huomattava osa kuntien kir-         on tässä tapauksessa kouluhallitus, jonka hy-
6070: jastoautoista lähivuosina uusimisen tarpeessa.       väksymän suunnitelman mukaan kirjastoauton
6071: Kouluhallituksen selvityksessä arvioidaan tämän      varustaminen tapahtuu. Eräissä kunnissa on
6072: tarpeen vuosina 1979-1984 olevan yhteensä            käytössä oleviin kirjastoautoihin jo kunnan
6073: 107 autoa, joiden hankintakustannukset ovat          omalla kustannuksella hankittu kansanedustaja
6074: yhteensä noin 27,8 milj. markkaa. Tästä val-         Forsmanin ym. kysymyksessä tarkoitettuja va-
6075: tionapu nykyjärjestelmän mukaan on noin 15,3         rusteita. Eräissä tapauksissa on kuitenkin näitä
6076: milj. markkaa. Lisäksi osaan niistä kunnista,        varusteita niistä aiheutuvien haittojen vuoksi
6077: joissa ei vielä ole kirjastoautoa, olisi selvityk-   jouduttu poistamaan. Kun uuden valtionosuus-
6078: sen mukaan kirjastopalvelujen tehostamisen           säännöstön johdosta tulee valmisteltavaksi eräitä
6079: kannalta tarkoituksenmukaista hankkia kirjasto-      yleisten kirjastojen toimintaa koskevia ohjeita,
6080: auto joko yksinomaan kunnan omaan käyttöön           on samassa yhteydessä saadut kokemukset huo-
6081: tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa          mioon ottaen vielä selvitettävä kirjastoautojen
6082: käytettäväksi. Tämä kirjastoautojen lisähankin-      varustetason kohottamisesta aiheutuvien kustan-
6083: tatarve on arvioitu vuosina 1979-84 yhteensä         nusten oikeuttamista valtionapuun.
6084:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1978.
6085: 
6086: 
6087:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
6088:                                               N:o 432                                                  3
6089: 
6090: 
6091: 
6092: 
6093:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a i m a n.
6094: 
6095:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         av dessa bilar är sammanlagt ca 19,5 milj. mk,
6096: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       varav statsbidraget enligt nuvaJrande system
6097: av den 27 oktober 1978 tili vederbörande med-       uppgår tili 12,8 milj. mk. Det årliga anskaff-
6098: lem av statsrådet för avgivande av svar över-       ningsbehovet vore sålunda, ,enligt det beskrivna
6099: sänt avskrift av följande av riksdagsman Mauno      behovet av ny- och tilläggsanskaffningar, under
6100: Forsman m.fl. undertecknade spörsmål nr 432:        de närmaste åren ca 30 biblioteksbilar per år.
6101:                                                     Behovet av statlig finansiering vore årligen ca
6102:           Vilika åtgärd~r avser Regeringen att      4,7 milj. mk.
6103:        vidta för att biblioteksbilarnas statsbi-        Enligt en lagproposition angående statsande-
6104:        dragsandel skulle utsträckas tili att gäl-   lar och -understöd samt lån åt kommunala
6105:        la även kylskåp, flytgasspisar, bilradior    grundskolor, gymnasier och allmänna bibliotek,
6106:        och tryckluftstoHetter vilka lätt kan        viiken avläts tili .riksdagen 10. 11. 1978, erhål-
6107:        installeras i bilarna?                       ler kommun för anläggningskostnader, föran-
6108:                                                     ledda av anskaffning och första utrustning av
6109:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      biblioteksbil, beroende på kommunens bär-
6110: samt anföra följande:                               kraftsklass, statsandel tili 51-86 %. Första in-
6111:     I 187 av vårt lands kommuner fungerar, på       redning av biblioteksutrymmen, tili vilka även
6112: basen av skolstyrelsens tillstånd, 205 biblio-      utrymmena i biblioteksbilar måste anses höra,
6113: teksbilar. Emedan verksamheten med biblio-          samt utrustning av dessa med bibliotekstillbe-
6114: teksbilar påbörjades redan i början av 1960-        hör och annat lösöre, med undantag av bokan-
6115: talet och basen för förnyand~ av biblioteks-        skaffningar och grundförråd av konsumtionsför-
6116: bilsbeståndet enligtt en utredning, som skolsty·    nödenheter, berättigar tili statsandel, om den
6117: relsen låtit utföra (Arbetsgruppens för biblio-     utförts i enlighet med pian, som vederbörande
6118: teksbilar promemoria, 1978) kan anses vara          myndighet har godkänt. I detta fall är skolsty-
6119: 11-12 år behöver en betyda:nde del av kom-          relsen vederbörande myndighet, och biblioteks-
6120: munet,nas biblioteksbilar förnyas under de när-     bilarna utrustas i enlighet med en pian som
6121: maste åren. I skolstyrelsens utredning beräknas     skolstyrelsen har godkänt. I vissa kommuner
6122: detta behov vara sammanlagt 107 bilar under         har man tili biblioteksbilar som redan är i bruk
6123: åren 1979-1984. Anskaffningskostnaderna             skaffat sådan utrustning som avses i riksdags-
6124: för dessa bi:lar uppgår tili sammanlagt ca 27,8     man Forsmans m.fl. spörsmål. I några fall har
6125: milj. mk. Av detta utgör, enligt nuvarande          man emellertid, på grund av olägenheter, som
6126: system, statsbidraget ca 15,3 milj. mk. Vidare      denna utrustning har vållat, varit tvungen att
6127: vore det enligt utredningen med tanke på            avlägsna den. Då vissa anvisningar om de all-
6128: effektiveringen av biblioteksservicen ändamåls-     männa bibliotelrens verksamhet kommer under
6129: enligt att tili en del av de kommuner som           beredning med anledning av det nya komplexet
6130:  ännu inte har biblioteksbil skaffa en sådan,       av ·regler om statsandelar kommer, med beak-
6131: antingen uteslutande för den berörda kommu-         tande av de erfarenheter man hittilis haft,
6132: nens eget bruk ellet för användning tillsam-        firågan om i viiken mån de kostnader, som för-
6133: mans med andra kommuner. Detta behov av             anleds av att biblioteksbila:rnas utrustningsnivå
6134:  tilläggsanskaffning av biblioteksbilar har under   höjs, berättigar till statsandel ytterligare att
6135:  åren 1979-1984 beräknats utgöra sammanlagt         redas ut.
6136:  75 bilar. Helhetskostnaderna för anskaffningen
6137:      Helsingfors den 30 november 1978.
6138: 
6139: 
6140:                                                                              Minister Kalevi Kivistö
6141:                                                  1978 vp.
6142: 
6143: Kirjallinen kysymys n:o 433.
6144: 
6145: 
6146: 
6147: 
6148:                                     Sutinen ym.: TekniH'isen koulun perus•tamises•ta Nurmeksen kau-
6149:                                        punkiin.
6150: 
6151: 
6152:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6153: 
6154:    Nurmeksen kaupunki on keväällä 1978 val-            vittavien muutostöiden kustannusarvio on noin
6155: tioneuvostolle lähetetyllä anomuksella pyytänyt        100 000 mk. Nurmeksen kaupunki sitoutuu ra-
6156: lupaa Nurmeksen teknillisen koulun perustami-          kentamaan myöhemmin koululle tarvittavat
6157: seen. Asiakirjat on myös toimitettu ammatti-           uudet toimistotilat edellyttäen, että kaupunki
6158: kasvatushallitukselle lausuntoa varten. Päätöstä       saa lainmukaiset valtionavustukset ja korkotuki-
6159: asiasta ei vielä ole tehty.                            lainan.
6160:    Suunnitelmien mukaan oppilaitoksen omis-               Nurmeksen teknillisen koulun aloittaminen
6161: taisi ja sitä ylläpitäisi Nurmeksen kaupunki.          kaupungin esittämänä ajankohtana olisi tärkeää
6162: Oppilaitoksessa olisi tarkoitus valmistaa auto-        koko Pohjois-Karjalan kannalta. Maakunnassa-
6163: ja maatalouskoneteknikkoja sekä vaatetusteknik-        bao ei ole riittävästi vastaavia koulutuspaikko-
6164: koja. Oppilaitoksessa toimisivat koneosasto ja         ja, mutta tarvetta tällaisiin on runsaasti. Täs-
6165: siinä auto- ja maatalouskonetekniikan linja sekä       tä syystä olisi välttämätöntä aloittaa Nurmeksen
6166: tekstiiliosasto ja siinä vaatetusteollisuuden linja.   teknillisen koulun toiminta 1. 8. 1980.
6167: Oppilaita otettaisiin suunnitelmien mukaan                Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
6168: aluksi joka toinen vuosi, 32 oppilasta kummal-         järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
6169: lekin linjalle. Nurmeksen kaupungilla on tar-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6170: koitus, että koulu aloittaisi toimintansa 1. 8.        vaksi seuraavan kysymyksen:
6171:  1980.
6172:    Nurmeksen teknillinen koulu voisi aloittaa                    Aikooko Hallitus antaa Nurmeksen
6173: toimintansa kaupungin omistamassa Laamilan                    kaupungille luvan teknillisen koulun pe-
6174: teollisuushallissa, jota on aikaisemminkin käy-               rustamiseen siten, että oppilaitos voisi
6175: tetty koulutiloina ammattikoulun käytössä. Tar-               aloittaa toimintansa syksyllä 1980?
6176:       Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1978.
6177: 
6178:                 Lea Sutinen                                       Uki Voutilainen
6179:                 Reino Karpola                                     Matti Puhakka
6180:                 Pauli Puhakka                                     Jouko Tuovinen
6181:                 Alli Vaittinen-Kuikka                             Erkki Korhonen
6182: 
6183: 
6184: 
6185: 
6186: 0878D1385R
6187: 2                                             1978 vp.
6188: 
6189: 
6190: 
6191: 
6192:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
6193: 
6194:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      voitteet aina ensi vuosikymmenen loppuvuosiin
6195: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       saakka. Toimikunnan, jossa ovat edustettuina
6196: olette kirjeellänne 27 päivänä lokakuuta 1978       eri ministeriöt ja tärkeimmät työmarkkinaosa-
6197: n:o 2258 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      puolet, tulee saada työnsä päätökseen kuluvan
6198: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suti-      vuoden loppuun mennessä.
6199: sen ym. tekemän kirjallisen kysymyksen n:o              Laki keskiasteen koulutuksen kehittämisestä
6200: 433:                                                 (474/78) annettiin 16 päivänä kesäkuuta 1978
6201:                                                     ja tuli voimaan kuluvan vuoden elokuun 1 päi-
6202:          Aikooko Hallitus antaa Nurmeksen           västä lukien. Sen mukaan muun muassa amma-
6203:        kaupungille luvan teknillisen koulun pe-     tillisen koulutuksen määrällinen suunnittelu ta-
6204:        rustamiseen siten, että oppilaitos voisi     pahtuu niin sanottuna monitasosuunnitteluna, jo-
6205:        aloittaa toimintansa syksyllä 1980?          hon osallistuvat keskushallinnon lisäksi myös
6206:                                                     lääninhallitukset ja kunkin läänin alueella kun-
6207:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nat sekä oppilaitosten omistajat. Vielä kuluvan
6208: vasti seuraavaa.                                    vuoden aikana valtioneuvosto tulee antamaan
6209:    Maassamme perustettiin 1960-luvun alussa         valtakunnalliset keskiasteen koulunuudistuksen
6210: runsaasti uusia teknillisiä oppilaitoksia, jotka    toimeenpanoa koskevat ohjeet, joihin sisältyy
6211: merkitsivät teknillisen alan opistoasteen tuotok,   myös alustava kannanotto ammatillisen koulu-
6212: sen voimakasta kasvua. Tämä yhdessä vallitse-       tuksen valtakunnallisista määrällisistä tavoitteis-
6213: van taloudellisen laman kanssa on johtanut          ta. Tarkoitetut määrälliset tavoitteet muodos-
6214: siihen, että insinööri- tai telmikkokoulutuksen     tavat lähtökohdan suunnittelulle, jossa muun
6215: saaneiden työllisyystilanne on viime vuosina        muassa selvitetään, ilmeneekö lähimmän kym-
6216: huonontunut.                                        menvuotiskauden aikana teknillisen opetuksen
6217:    Ammatillisen koulutuksen kysyntä on viime        lisätarvetta ja jos ilmenee, mihin se olisi alueel-
6218: vuosina ollut varsin voimakasta ja ammatillis-      lisesti tarkoituksenmukaisinta sijoittaa.
6219: ten oppilaitosten ulkopuolelle on jäänyt huo-           Toimeenpanosuunnitteluvaiheen aikana tulee
6220: mattava osa koulutukseen pyrkineistä. Seuraa-       läänien, kuntien ja kuntainliittojen alueellistet-
6221: van kymmenvuotiskauden aikana ammatillisen          tujen määrällisten tavoitteiden puitteissa laa-
6222: koulutuksen kysyntä tulee kuitenkin koulutuk-       tia ehdotuksensa peruslinjojen ja erikoistumis-
6223: seen tulevien ikäluokkien pienenemistä seuraten     linjojen sekä ylioppilaspohjaisten opintolinjojen
6224: vähenemään. Kuluvana vuonna 16--18-vuotiai-         sijoittamisesta läänin alueella toimiviin tai mah-
6225: den keskimääräinen ikäluokka on noin 77 200         dollisesti perustettaviin oppilaitoksiin. Mikäli
6226: mutta vuonna 1989 enää 57 900.                      Pohjois-Karjalan lääninhallitus tekee kysymyk-
6227:    Opetusministeriö asetti 16 päivänä joulukuu-     sessä tarkoitetun esityksen, tulee opetusminis-
6228: ta 1976 koulutuksen tavoiteohjelmatoimikun-         teriö ottamaan siihen kantaa toimeenpanosuun-
6229: nan, jonka tehtävänä on muun muassa määri-          nitelman vahvistamisen yhteydessä.
6230: tellä ammatillisen koulutuksen määrälliset ta-
6231:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1978.
6232: 
6233:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
6234:                                                 N:o 433                                               3
6235: 
6236: 
6237: 
6238: 
6239:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
6240: 
6241:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          nästa årtiondes sista år. Kommissionen, där de
6242: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         olika ministerieroa och de viktigaste arbets-
6243: nr 2258 av den 27 oktober 1978 tili veder-            marknadsparterna är representerade, bör slut-
6244: börande medlem av statsrådet för avgivande av         föra sitt arbete före utgången av innevarande
6245: svar översänt avskrift av följande av riksdags-       år.
6246: man Sutinen m.fl. undertecknade spörsmål nr               Lagen om utvecklande av utbildningen på
6247: 433:                                                  mellanstadiet ( 474/78) gavs den 16 juni 1978
6248:                                                       och trädde i kraft den 1 augusti innevarande
6249:           Avser Regeringen att bevilja Nurmes         år. Enligt denna lag genomförs bl.a. yrkesut-
6250:        stad tillstånd att grunda en teknisk           bildningens kvantitativa planering som s.k.
6251:        skola så, att läroanstalten kunde på-          flernivåplanering, i vilken, vid sidan av central-
6252:        börja sin verksamhet hösten 1980?              förvaltningen, även länsstyrelserna och, inom
6253:                                                       varje Iän, kommunerna samt läroanstalternas
6254:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ägare deltar. Redanunder innevarande år kom-
6255: samt anföra följande:                                 mer statsrådet att utfärda riksomfattande an-
6256:    I vårt land grundades i början av 1960-            visningar angående verkställigheten av skolre-
6257: talet ett stort antal tekniska läroanstalter, vil-    formen på mellanstadiet. I dem kommer även
6258: ket innebar att antalet utexaminerade elever på       att ingå ett preliminärt ställningstagande till
6259: institutnivå inom den tekniska sektorn växte          frågan om yrkesutbildningens kvantitativa mål
6260: kraftigt. Detta har, i samband med den rådande        på riksnivå. De kvantitativa mål som åsvftas
6261: ekonomiska depressionen, lett tili att sys·selsätt-   bildar utgångspunkt för en planering, vid viiken
6262: ningssituationen för personer med ingenjörs-          det bl.a. kommer att utredas om det under den
6263: eller teknikerutbildning har försämrats under de      kommande tioårsperioden kommer att före-
6264: senaste åren.                                         komma ytlterligare behov av teknisk undervis-
6265:    Efterfrågan på yrkesutbildning har varit syn-      ning och, om detta är fallet, var det regionalt
6266: nerligen stark under de ,senaste åren och en be-      sett vore mest ändamålsenligt att meddela den-
6267:  tydande del av dem, som har försökt få sådan         na undervisning.
6268: utbildning har inte kunnat antas som elever vid           Under det skede, då verkställigheten plane-
6269: yrkesläroanstalterna. Under den kommande tio-         ras, skalllän, kommuner och kommunalförbund
6270:  årsperioden kommer efterfrågan på yrkesutbild-       inom ramen för de regionalt utformade kvanti-
6271: 1ning emellertid, som en följd av att de års-         tativa målen uppgöra förslag till placering av
6272: klasser som erhåller utbildning blir mindre, att      grundlinjer och specialiseringslinjer samt på
6273:  minska. Under innevarande år är medeltalet av        studentexamen baserade studielinjer inom läro-
6274: årsklassen 16-18 åringar ca 77 200 men år             anstalter som verkar inom ·tespektive län ellet
6275:  1989 kommer det att vara endast 57 900.              som eventuellt inrättas där. Om länsstyrelsen
6276:     Undervisningsministeriet tillsatte den 16 de-     i Norra Karelens län framlägger ett sådant för-
6277: cember 1976 en kommission för utbildningens           slag som avses i spörsmålet kommer undervis-
6278:  målprogu-am, vars uppgift bl.a. är att definiera     ningsministeriet att ta ställning härtill i sam-
6279:  yrkesutbildningens kvantitativa mål ända till        band med att verkställighetsplanen fastställs.
6280:       Helsingfors den 30 november 1978.
6281: 
6282:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
6283:                                              1978 vp.
6284: 
6285: Kirjallinen kysymys n:o 434.
6286: 
6287: 
6288: 
6289: 
6290:                                  Suomi ym.: Kotiavustajiatoiminnan kehittämi:sestä.
6291: 
6292: 
6293:                         E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
6294: 
6295:    Laki kunnallisesta kodinhoitoavusta määrit-        Kotiavustajatyössä on heikko valtionapu. Kui-
6296: telee huolenpidon kohteeksi kodit, joissa per-     tenkin tämän työn merkitys avosairaanhoidossa
6297: heenäiti tai perhettä huoltava muu henkilö on      on entistä keskeisempi ja siksi valtion tulisi
6298: sairauden tai vastaavan syyn takia tilapäisesti    kiinnittää huomiota kunnille myönnettävän val-
6299: estynyt tehtäviään hoitamasta. Tämän lisäksi       tionavun lisäämiseen. Nykyisin kotiavustajien
6300: myös vanhukset ja muutkin erityistä huolen-        palkkaukseen myönnettävän kiinteän ja varsin
6301: pitoa tarvitsevat saavat kodinhoitoapua kunnil-    vähäisen määrärahan puitteissa ei ole mahdol-
6302: ta. Huolenpitoa tarvitseviin luetaan kuuluviksi    lisuuksia kotiavustajatoiminnan kehittämiseen.
6303: myös invalidit, pysyväissairaat ja ne sairaat,     Kantokykyluokituksen mukaan myönnettävä
6304: joille kodinhoitoapu on välttämätöntä sairau-      3-5 % :n valtionapu kotiavustajatoiminnan
6305: den akuutin luonteen vuoksi ja joille ei ole       nettomenoihin on täysin olematonta, ottaen
6306: voitu järjestää sairaalahoitoa. Avunautoa kotei-   huomioon sen tavoitteen, mikä yleensä maas-
6307: hin tarvitaan yhä suuremmassa määrin.              samme on avohuollon kehittämiseksi suunni-
6308:    Kunnallinen kotiavustajatoiminta on sairaala-   teltu.
6309: ja vanhainkotipaikkojen        riittämättömyyden      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6310: vuoksi noussut avohoitotoiminnassa varsin kes-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
6311: keiseksi muodoksi. Kunnallista kodinhoitoapua      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas·
6312: on jouduttu ohjaamaan yhä suuremmassa mää-         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
6313: rin vanhuksien auttamiseen, jotka eivät jaksa
6314: joko korkean ikänsä tai sairautensa vuoksi itse              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpltel-
6315: huolehtia päivittäisistä kodinhoitotehtävistään,          siin kotiavustajatoiminnan kehittämisek-
6316: puhtaudestaan ja ulkopuolella kodin hoidetta-             si korottamalla kunnille myönnettävää
6317: vista asioistaan. Viime vuosina juuri vanhusten           kotiavustajatoiminnan valtionavustusta?
6318: tarvitsema huolto on lisääntynyt vanhusten sekä
6319:  suhteellisen että määrällisen kasvun vuoksi.
6320:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1978.
6321: 
6322:          Oili Suomi                    Ensio Laine                   Marjatta Mattsson
6323: 
6324: 
6325: 
6326: 
6327: 087801386S
6328: 2                                                1978 vp.
6329: 
6330: 
6331: 
6332: 
6333:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
6334: 
6335:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tukseen tulee kuitenkin olla mahdollisuus sil-
6336: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          loin, kun se on henkilön terveydentilan kan-
6337: olette 27 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn              nalta paras ja turvallisin vaihtoehto. Pitkä-
6338: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           aikaissairaiden kohdalla tulee henkilön tilan-
6339: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          teesta riippuen olla mahdollisuus sekä sairaa-
6340: edustaja Oili Suomen ym. näin kuuluvasta kir-          lanomaiseen hoitoon että sosiaalihuollon laitok-
6341: jallisesta kysymyksestä n:o 434:                       sessa annettavaan huoltoon ja hoitoon.
6342:                                                           Sosiaalihallituksen yleiskirjeessään A 7/1977
6343:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        antamissa ohjeissa kotipalvelun perustehtäviä
6344:         siin kotiavustajatoiminnan kehittämisek-       puheena olevien ryhmien kohdalla ovat ravin-
6345:         si korottamalla kunnille myönnettävää          nosta, puhtaudesta, henkilökohtaisesta hoidosta
6346:         kotiavustajatoiminnan valtionavustusta?        ja asunnon siisteydestä huolehtiminen. Lisäksi
6347:                                                        sosiaalihallitus on esittänyt, että näiden perus-
6348:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen         tehtävien lisäksi ovat tärkeitä tehtäviä myös
6349: seuraavaa:                                             omatoimisuuteen aktivoiminen, mahdollisuuk-
6350:    Yhteiskunnan järjestämän kotipalvelun tarve         sien rajoissa fyysisen ja psyykkisen kunnon yllä-
6351: on jatkuvasti lisääntynyt mm. elinkeinoraken-          pitäminen ja sen heikkenemisen estäminen.
6352: teessa, väestön ikärakenteessa, perherakenteessa          Tutkimuksiin ja selvityksiin perustuvien ar-
6353: ja asumisolosuhteissa tapahtuneiden muutosten          vioiden mukaan, sukulais- ja naapuriavunkin
6354: johdosta.                                              huomioonottaen, tarvitsisi lähes 200 000 van-
6355:    65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ja         husruokakuntaa kotiapua. Kotiavun tarve vaih-
6356: suhteellinen osuus, ja tästä vanhuksiksi määri-        telee satunnaisesta avuntarpeesta lähes päivit-
6357: tellystä ryhmästä erityisesti vanhimpien, 75           täin (ja myös viikonloppuisin) esiintyvään tar-
6358: vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus väestös-        peeseen.
6359: tä on kasvamassa. Vanhimpien ikäluokkien jou-             Kotipalveluhenkilöstön määrä on lisääntynyt
6360: kossa on myös suurin osa pitkäaikaissairaita,          jatkuvasti, ja tällä hetkellä kunnallisessa kodin-
6361: joiden hoidon järjestäminen on yksi sosiaali-          hoitotoiminnassa työskentelee yhteensä n. 6 600
6362: ja terveydenhuollon ajankohtaisimpia kysymyk-          kotiavustajaa ja kodinhoitajaa, joista kotiavus-
6363: siä. Sosiaali- ja terveysministeriön, sosiaalihalli-   tajien osuus on n. 3 500 koko- ja osapäiväiset
6364: tuksen ja lääninhallitusten yhteistyönä juuri          työntekijät yhteen laskien.
6365: valmistunut perusteellinen pitkäaikaissairaiden           Kotipalvelutoiminnan taloudelliset ja hallin-
6366: tilanteen selvitys antaa oleellista tietoa myös        nolliset voimavarat eivät kuitenkaan ole kehit-
6367: kotipalvelujen järjestämisen osalta.                   tyneet siinä määrin kuin kasvanut palvelun
6368:    Eräs sosiaalihuollon yleisesti hyväksyttyjä         tarve olisi edellyttänyt.
6369: periaatteita on, että huollon painopisteen tulisi         Kotiavustajien palkkauksesta kunnille aiheu-
6370: olla avohoidossa. Tämä lisää osaltaan kotipal-         tuviin kustannuksiin myönnetään valtionavustus-
6371: veluun kohdistuvia vaatimuksia. Kotipalveluilla        ta valtion tulo- ja menoarviossa vuosittain vah-
6372: pyritään, yhteistyössä terveydenhuollon kotisai-       vistettavan kiinteän määrärahan puitteissa.
6373: raanhoidon kanssa, luomaan vanhemmille hen-            Myönnettävän avustuksen keskimääräinen suh-
6374: kilöille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille mah-     teellinen osuus on laskenut vuosittain niin, että
6375: dollisuus viettää rajoituksista huolimatta tur-        kunnat saivat valtionavustusta v. 1976 keski-
6376: vallista ja ihmisarvoista elämää. Yhtenä tavoit-       määrin enää vain n. 3 % kotiavustajatoimin-
6377: teena on ennenaikaisten tai epätarkoituksenmu-         nasta aiheutuneihin nettomenoihin.
6378: kaisten laitossijoitusten estäminen. Laitossijoi-
6379:                                               N:o 434                                                3
6380: 
6381:    Kodinhoitajien palkkauksesta aiheutuviin             Sosiaali- ja terveysministeriössä vireillä ole-
6382: käyttökustannuksiin on valtionosuus 30-80 %         villa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu-
6383: kantokykyluokasta riippuen.                         ja valtionosuusjärjestelmiä koskevilla uudistuk-
6384:    Uusien kodinhoitajien virkojen perustaminen      silla samoinkuin sosiaalihuoltolakiuudistuksella
6385: valtionosuuteen oikeuttavana on mahdollista         voidaan parantaa ja kehittää kotipalvelutilannet-
6386: vuosittaisen valtakunnallisen virkakiintiön puit-   ta. Toteutuessaan uudistukset merkitsisivät ko-
6387: teissa. Virkakiintiöt eivät ole olleet läheskään    tiavustajatoiminnan saattamista samanarvoiseen
6388: kuntien tarvetta vastaavia.                         asemaan kodinhoitajatoiminnan kanssa muun
6389:    Kodinhoitajat on alunperin tarkoitettu työs-     muassa valtionosuuksien osalta. Muina toimen-
6390: kentelemään lapsiperheissä, mutta he työsken-       piteinä koko kotipalvelutilanteen parantamisek-
6391: televät nykyisin hyvin suuressa määrin myös         si pyritään korottamaan valtion tulo- ja meno-
6392: vanhusten, vammaisten ja kotisairaanhoidon          arvion kiinteää määrärahaa kotiavustajatoimin-
6393: apuna.                                              nan valtionavustukseksi samoinkuin lisäämään
6394:    Johtavan kodinhoitajan virkoja on vasta          kodinhoitajia ja johtavia kodinhoitajia.
6395: noin viidennellä osalla maan kuntia.                   Lisäksi kotipalveluun liittyviä tukipalveluja
6396:    Kotipalvelutoimintaa johtamaan erikoistu-        pyritään kehittämään samoinkuin yhteensovit-
6397: neella työntekijällä on suuri merkitys toimin-      tamaan avohuollon ja laitoshuollon mahdolli-
6398: nan järkiperäisen ja suunnitelmallisen toteutta-    suuksia palvelutason parantamiseksi.
6399: misen kannalta kunnissa, ja sosiaalihallitus pyr-
6400: kii edistämään myös johtavan kodinhoitajan
6401: virkojen perustamista maassa.
6402:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1978.
6403: 
6404:                                                                       Ministeri Olavi Martikainen
6405: 4                                              1978 vp.
6406: 
6407: 
6408: 
6409: 
6410:                            T i 11 R i k s d .a g e n s He rr Ta 1m a n.
6411: 
6412:   I det syfre 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ändamålsenligt sätt placeras i inrättningar eller
6413: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            anstalter. Denna möjlighet bör emellertid finnas
6414: velse av den 27 oktober 1978 till vederbörande       då det, med tanke på personens hälsotillstånd,
6415: medlem av statsrådet för avgivande av svar           är det bästa och tryggaste alternativet. I fråga
6416: översänt avskrift av följande av riksdagsman         om kroniker bör det, beroende på personens
6417: Oili Suomi m .fl. undertecknade spörsmål nr          situation, finnas möjlighet både till vård av
6418: 434:                                                 sjukhustyp och tili vård och skötsel i inrättning
6419:                                                      eller anstalt som hör till området för socialvåJr-
6420:           Har Regeringen för avsikt att vidta        den.
6421:        åtgärder i syfte att utveckla hemhjäl-            Enligt de anvisningar som socialstyrelsen gav
6422:        parverksamheten genom att höja det            i sitt cirkulär A 7/1977 är hemservicens grund-
6423:        statsunderstöd som beviljas kommuner-         läggande uppgifter för ifrågavarande gruppers
6424:        na för hemhjälparverksamhet?                  del att sörja för föda, hygien, personlig vård
6425:                                                      och bostadens snygghet. Vidare har socialsty-
6426:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        relsen konstaterat att viktiga uppgifter utöver
6427: samt anföra följande:                                dessa grundläggande uppgifter vore aktivering
6428:    Behovet av hemservice som samhället ordnar        tili egna initiativ, upprätthållande, inom möjlig-
6429: har kontinuerligt ökat, beroende bl.a. på änd-       heternas gränser, av fysisk och psykisk kondi-
6430: ringar i näringsstrukturen, befolkningens ålders-    tion samt? hindrande av dessas försämring.
6431: struktur, familjestrukturen och boendeförhållan-        Enligt uppskattningar som baseras på forsk-
6432: dena.                                                ning och utredningar skulle, också med beaktan-
6433:    Antalet personer som fyllt 65 år samt dessas      de av hjälp från släktingar och grannar, ca
6434: relativa andel av befolkningen håller på att         200 000 åldringshushåll vara i behov av hjälp
6435: öka, och av denna som åldringar definierade          i hemmet. Behovet av hjälp i hemmet varierar
6436: grupp ökar särskilt de äldstas relativa andel,       från tiHfälligt hjälpbehov tili nära nog dagligt
6437: dvs. andelen av personer, som fyllt 75 år. Bland      (också under veckosluten) behov av hjälp.
6438: de äldsta åldersklasserna finns också den största        Personalen inom hemservicen har ökat konti-
6439: gruppen långvarigt sjuka och ordnandet av            nuerligt och för ögonblicket arbetar sammanlagt
6440: deras vård är en av social- och hälsovårdens         ca 6 600 hemhjälpare och hemvårdarinnor inom
6441: mest akuta frågor. Den ingående utredning av         den kommunala hemvårdsverksamheten. Av
6442: dessa kronikers situation, som nyss blivit färdig    dessa är ca 3 500 hemhjälpare då arbetstagare
6443: såsom samarbete mellan social- och hälsovårds-       på hei- och deltid räknas ihop.
6444: ministeriet, socialstyrelsen och länsstyrelserna,       Hemserviceverksamhetens ekonomiska och
6445: ger väsentliga uppgifter också beträffande an-       administrativa kraftresurser har emellertid inre
6446: ordnandet av hemservice.                             utvecklats i den mån som det ökade servicebe-
6447:    En av de allmänt godkända principerna för         hovet skulle ha förutsatt.
6448: socialvården är att tyngdpunhen bör vara för-           För de kostnader som kommunerna åsamkas
6449: lagd till den öppna vården. Detta höjer å sin        av hemhjälparnas avlöning beviljas statsunder-
6450: sida de krav som ställs på hemservicen. Med          stöd inom ramen för ett fast anslag som årligen
6451: hemservice försöker man, i samarbere med häl-        fastställs i statsförslaget. Den relativa andelen
6452: sovårdens hemsjukvård, skapa förutsättningar         av det beviljade understödet i medeltal har år-
6453: för äldre personer, handikappade och kroniker        ligen sjunkit så, att kommunerna år 1976 i
6454: att trots begränsningar leva ett tryggt och män-     statsunderstöd erhöll i medeltal endast ca 3 %
6455: niskovärdigrt Iiv. Ett mål är att hindra att per-    av de nettoutgifrer som hemhjälparverksamhe-
6456: soner i ett alltför tidigt skede eller på ett icke   ten åsamkar.
6457:                                               N:o 434                                              5
6458: 
6459:    Statsandelen av dle driftsutgifter som föran-    inrättandet av ledande hemvårdarinnetjänster i
6460: leds av hemvårdarinnornas avlöning är 30-           landet.
6461: 80 % beroende på bärkraftsklass.                       Hemservices~tuationen kan förbättras och ut-
6462:    Det är möjligt att inrätta nya hemvårdarinne-    vecklas med de reformer av social- och hälso-
6463: tjänster som berättigar tili starsandel inom ra-    vårdens planerings- och statsandelssystem, som
6464: men för den årliga riksomfattande tjänstekvo-       är anhängiga i sodal- och hälsovårdsministeriet,
6465: ten. Tjänstekvoterna har inte ens tillnärmelsevis   samt genom en revidering av socialvårdslagen.
6466: motsvarat kommunernas behov.                        Reformernas genomförande skulle innebära att
6467:    Tili en början var avsikten att hemvårdarin-     hemhjälparverksamheten bragtes i jämbördig
6468: norna skulle arbeta i barnfamiljer, men numera      ställning med hemvårdarintteverksamheten bl.a.
6469: arbetar de i mycket stor utsträckning också         i fråga om statsandelarna. Andra åtgärder i
6470: som hjälp för åldringar och handikappade samt       syfte att förbättra hemservicesituationen är, att
6471: som hemsjukvårdshjälp.                              man försöker höja statsförslagets fasta anslag
6472:    Endast ca en femredel av landets kommuner        för hemhjälparverksamhetens statsandelar och
6473: har ledande hemvårdarinnetjänster.                  öka antalet hemvårdarinnor och ledande hem-
6474:    En arbetstagare som specialiserat sig på att     vårdarinnor.
6475: leda hemserviceverksamhet är av stor betydelse         Vidare försöker man utveckla stödservicen i
6476: i kommunerna med tanke på verksamhetens ra-         anslutning tili hemservicen samt samordna den
6477: tionalisering och dess planmässiga genomföran-      öppna vårdens och anstaltsvårdens möjligheter
6478: de, och socialstyrelsen försöker främja även        i syfte att förbättra servicenivån.
6479:      Helsingfors den 30 november 1978.
6480: 
6481:                                                                      Minister Olavi Martikainen
6482: 
6483: 
6484: 
6485: 
6486: 087801386S
6487:                                                1978 vp.
6488: 
6489: Kirjallinen kysymys n:o 435.
6490: 
6491: 
6492: 
6493: 
6494:                                   Härkönen ym.: Aluehälytyskeskus.toiminnoo jär}eSJtämiiSestä pooti-
6495:                                      ja lennätmlailtdksen päiV)Jlstyspalve1ujen yhteyteen.
6496: 
6497: 
6498: 
6499:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6500: 
6501:    Palo- ja pelastustoimesta annetun lain ( 559/     ULA-taksin tilauskeskus, kiinteistöjen ym. Vl-
6502: 75) perusteella sisäasiainministeriö on määrän-      kahälytysten päivystys yms.
6503: nyt hälytysalueet ja aluehälytyskeskusten sijain-        Sisäasiainministeriö on ryhtynyt Lapin lää-
6504: tipaikat. Lain mukaan kuntien tehtävänä on           nin osalta tulkitsemaan säännöksiä väljästi si-
6505: aluehälytyskeskusten perustaminen ja ylläpitä-       ten, että siellä voidaan kerätä erilaisia päivys-
6506: minen. Perustaminen on suoritettava vuoden           tystoimintoja yhteen posti- ja lennätinlaitoksen
6507: 1981 loppuun mennessä.                               palveluyksiköihin ja hoitaa siten mm. aluehä-
6508:    Aluehälytyskeskusten organisoinoissa ja suun-     lytyspäivystys. Näin voidaan huomattavasti
6509: nittelussa näyttää lähtökohtana pidetyn eräiden      alentaa hälytystoiminnan kokonaiskustannuksia.
6510: suurten kaupunkien jo toimivia hälytyskeskus-           Mikäli muuallakin kerättäisiin edellisen kal-
6511: ratkaisuja. Harvaanasutuilla maaseutupaikka-         taisia yöpäivystystä tarvitsevia palveluja yhteen,
6512: kunnilla nämä ratkaisut kuitenkin muodostuvat        voitaisiin hälytyskustannuksia pienentää ja muo-
6513: väestömäärään nähden suhteettoman kalliiksi.         dostaa suppeampia hälytysalueita. Tämä taas
6514: Suuret kiinteät kustannukset - ympärivuoro-          parantaisi nimenomaan maaseudun palveluja ja
6515: kautisen päivystyksen henkilökustannukset, kes-      auttaisi myös maaseudun kuntien työllistämistä.
6516: kuksen laitteistokustannukset sekä viesti- ja        Päivystyspaikaksi sopisi erinomaisesti posti- ja
6517: hälytysyhteyksien käyttökustannukset -         ai-   lennätinlaitoksen hoitama yksikkö, jolloin päi-
6518: heuttavat sen, että menot asukasta kohti ovat        vystäjänä toimisivat välitystyössä ammattitai-
6519: moninkertaiset suuriin kaupunkipaikkoihin ver-       toiset ja runsaasti kokemusta omaavat puhelin-
6520: rattuna ja yhden hälytyksen hinnaksi saattaa         liikenteen automatisoinnin vuoksi vapautuvat
6521: tulla keskimäärin jopa 6 000 mk.                     puhelunvälittäjät.
6522:    Yksikkökustannuksia on yritetty pienentää            Jos aluehälytyskeskukset muodostetaan posti-
6523: siten, että maaseudulla on hälytysalueet muodos-     ja lennätinlaitoksen yhteyteen, saavutetaan myös
6524: tettu varsin suuriksi, useita kuntia käsittäviksi    teknillisiä etuja. Keskusten rakentaminen ja
6525: (useissa tapauksissa 10-15 kuntaa) . Tällöin         teknillinen huolto voidaan keskittää jo vastaa-
6526: kuitenkin paikallistuntemuksen vähenemisen           viin töihin tottuneen puhelinlaitoksen huoleksi.
6527: myötä palvelutaso alenee eikä muita kuin palo-       Samoin yhteyksien järjestelyt sujuvat jousta-
6528: ja pelastustoimen hälytyksiä suuria johtomää-        vasti ja lyhyempien välimatkojen vuoksi myös
6529: riä vaativina voida johtaa sinne. Tällaisia mui-     em. muiden hälytysten päivystäminen tulee
6530: ta hälytyksiä voisivat olla esim. kunnan kiin-       mahdolliseksi samassa paikassa.
6531: teistöjen LVI-hälytykset, veden ja sähkön jake-         Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
6532: luun liittyvät hälytykset yms.                       järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
6533:    Yötyön tekeminen on tunnetusti raskasta ja        valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
6534: sen teettäminen varsinkin päivystysluontoisissa      vaksi seuraavan kysymyksen:
6535: tehtävissä muodostuu varsin kalliiksi. Kuiten-
6536: kin saattaa eräillä paikakunnilla toimia useita                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6537: samantyyppisiä tehtäviä suorittavia yöpäivystyk-            siin aluehälytyskeskustoiminnan järjes-
6538: siä. Näitä ovat aluehälytyskeskuksen lisäksi                tämiseksi siten, että se hälytysalueita
6539: posti- ja lennätinlaitoksen palvelukeskus, ns.              pienentäen ja yhdistettynä muihin vas-
6540: 0878013985
6541: 2                                         1978 vp.
6542: 
6543:      taaviin esim. posti- ja lennätinlaitoksen         paremmin vastaisi kuntien toivomuksia
6544:      päivystyspalveluihin nyt suunniteltua             ja alentaisi niiden kustannuksia?
6545:     Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1978.
6546: 
6547:        Esko Härkönen                Heimo Linna                 Lea Sutinen
6548:        Väinö Raudaskoski            Mikko Pesälä                Katri-Helena Eskelinen
6549:        Sylvi Saimo                  Paavo Vesterinen            Pentti Poutanen
6550:                                              N:o 435                                                   3
6551: 
6552: 
6553: 
6554: 
6555:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6556: 
6557:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Hälytysalueen ja aluehälytyskeskusten SIJall1-
6558: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tikunnat on määrätty siten, että helposti voi-
6559: olette kirjeenne n:o 2260 ohella lokakuun 27        daan toteuttaa yleinen hätäilmoitusnumero
6560: päivänä 1978 lähettänyt valtioneuvoston asian-      "000" sekä palo- ja pelastustoimen hätäilmoi-
6561: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        tus "005". Koko alueen päivystys tapahtuu
6562: Härkösen ym. tekemän seuraavan sisältöisen          vain aluehälytyskeskuksessa, alueen muissa kun-
6563: kirjallisen kysymyksen n:o 435:                     nissa ei ole ilmoituspäivystystä. Kunnat jakavat
6564:                                                     yhteisen päivystyksen aiheuttamat kustannuk-
6565:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      set yleensä asukaslukujen suhteessa. Alueiden
6566:        siin aluehälytyskeskustoiminnan järjestä-    pienentäminen lisäisi sekä kuntien että valtion
6567:        miseksi siten, että se hälytysalueita pie-   kustannusosuuksia. Nykyisellä aluejaolla on
6568:        nentäen ja yhdistettynä muihin vastaa-       pyritty tehokkuuden ja kustannusjaon osalta
6569:        viin esim. posti- ja lennätinlaitoksen       optimialueisiin. Sellaisilla alueilla, joissa kuntien
6570:        päivystyspalveluihin nyt suunniteltua        lukumäärä on suuri, voidaan teknillisin keinoin
6571:        paremmin vastaisi kuntien toivomuksia        järjestää ns. solmualuetunnistus, jolloin päivys-
6572:        ja alentaisi niiden kustannuksia?            täjä voi välittömästi todeta mistä kunnasta on-
6573:                                                     nettomuusilmoitus tulee.
6574:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen        Palo- ja pelastuslain 17 § :n mukaisesti. voi-
6575: seuraavaa:                                          daan aluehälytyskeskuksille antaa 6 § :ssä mai-
6576:     Palo- ja pelastustoimesta annetun lain 559/     nittujen tehtävien lisäksi muitakin tehtäviä,
6577: 75 6 §:n nojalla on kuntien huolehdittava           milloin niistä ei ole ilmeistä haittaa lain mu-
6578: aluehälytyskeskusten rakentamisesta ja ylläpi-      kaisille tehtäville. Teknillisesti olisi epäilemättä
6579: tämisestä palo- ja pelastustoimeen kuuluvien        mahdollista antaa keskuksille lukuisia lisäteh-
6580: onnettomuusilmoitusten vastaanottamista ja hä-      täviä. Saatavien kokemuksien nojalla tullaan
6581: lytysten toimittamista varten. Näihin on katsot-    näin menettelemäänkin. Jo nyt ovat kunnat kes-
6582: tu kuuluvan kansalaisten tekemät onnettomuus-       kenään sopineet eräistä kiinteistö- ym. valvon-
6583: ja paloilmoitukset, kiireisen sairaankuljetuksen    tatehtävistä. Tehtävien tulee olla luonteeltaan
6584: pyynnöt sekä ilmoitukset kiireisestä lääkäri-       lähellä hätäilmoituspalveluja, jotka ovat ensisi-
6585: avun tarpeesta. Lain mukaan tulee sisäasiain-       jaisessa asemassa. Eräät ULA-taksi- tai posti- ja
6586: ministeriön määrätä hälytysalueet siten, että       lennätinlaitoksen palvelukeskusten palveluteh-
6587: alueen eri osista voidaan helposti saada kaik-      tävät eivät sovellu aluehälytyskeskusten vakio-
6588: kina vuorokauden aikoina yhteys alueen häly-        tehtäviksi.
6589: tvskeskukseen.                                         Sisäasiainministeriö on tutkinut Lapin läänin
6590:   · Asetus palo- ja pelastustoimesta 1089/75 an-    pohjoisimpien kuntien osalta mahdollisuutta
6591: taa aluehälytyskeskukselle eräitä lisätehtäviä.     yhdistää onnettomuusilmoituspäivystys posti- ja
6592: Aluehälytyskeskuksen tulee tarvittaessa toimia      lennätinlaitoksen palvelupisteiden toimintaan.
6593: palo- ja pelastustoimen, pelastuspalvelun ja        Posti- ja lennätinhallituksen taholta on kuiten-
6594: väestönsuojelun viesti- ja johtokeskuksena. Li-     kin ilmoitettu, että palvelupisteitä ei yksin-
6595:  säksi aluehälytyskeskuksen asiana on tarvittaes-   omaan posti- ja lennätinlaitoksen tarpeita var-
6596: sa huolehtia väestön varoittamisesta onnetto-       ten automatisoinnin jälkeen tulla ylläpitämään
6597: muuksista tai muista vaaratilanteista. Aluehäly-    verkkoryhmittäin, vaan koko toiminta keskite-
6598: tyskeskuksen esimiehen tulee yleensä olla si-       tään todennäköisesti Rovaniemelle. Jos palvelu-
6599:  jaintikunnan palokuntaan kuuluva päällystövir-     keskusten ylläpitäminen palo- ja pelastustoi-
6600: kailija.                                            men takia on välttämätöntä, tulisi kuntien
6601: 4                                            1978 vp.
6602: 
6603: maksaa 3/5 palvelupisteen kaikista kustannuk-      viranomaisten valvonnassa ja vastuulla. Kun
6604: sista. Tämä merkitsisi kunnille kustannuksia,      lisäksi aluehälytyskeskuksille mm. asetuksella
6605: jotka olisivat n. 10-kertaiset verrattuna muun     annetut tehtävät ovat sellaisia, ettei niiden hoi-
6606: Suomen aluehälytyskeskusten asukasta kohti         tamista voida antaa esim. posti- ja lennätinlai-
6607: aiheuttamiin kustannuksiin.                        toksen palvelupisteiden vastuulle, voidaan pi-
6608:    Edellä olevan selvityksen perusteella voidaan   tää oikeana, että aluehälytyskeskukset peruste-
6609: todeta, että aluehälytyskeskusten tulee olla pa-   taan sisäasiainministeriön vahvistaman aluejaon
6610: lo- ja pelastustoimesta annetun lain tarkoitta-    pohjalta vuoden 1982 alkuun mennessä kuten
6611: mia kunnallisia laitoksia, jotka toimivat palo-    laki palo- ja pelastustoimesta edellyttää.
6612:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1978.
6613: 
6614:                                                                           Ministeri Eero Rantala
6615:                                             N:o 4.3.5                                             5
6616: 
6617: 
6618: 
6619: 
6620:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
6621: 
6622:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kretsalarmeringscentralen är belägen skall i
6623: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      allmänhet vara föreståndare för centralen.
6624: nr 2260 av den 27 oktober 1978 tili veder-            Alarmeringskretsarna och förläggningskom-
6625: börande medlem av statsrådet översänt av-          munerna för kretsalarmeringscentralerna har
6626: skrift av följande av riksdagsman Härkönen         bestämts så, att man lätt kan nå det allmänna
6627: m. fl. undertecknade spörsmål nr 435:              nödanmälningsnumret "000" samt brand- och
6628:                                                    räddningsväsendets nödanmälan "005". Hela
6629:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i        områdets jourtjänstgöring äger rum endast vid
6630:        avsikt att ordna kretsalarmeringscentra-    kretsalarmeringscentralen, områdets övriga kom-
6631:        lernas verksamhet så, att den, genom att    muner har ingen anmälningsjour. Kostnaderna
6632:        alarmeringskretsarna blir mindre och        för den gemensamma jourtjänstgöringen delas
6633:        anknyts till annan motsvarande jour-        i allmänhet av kommunerna i förhållande till
6634:        tjänstgöring, t. ex. post- och telegraf-    invånarantalet. En minskning av områdena
6635:        verkets, bättre än med den nu plane-        skulle höja såväl kommunernas som statens
6636:        rade verksamheten kan tillgodose kom-       kostnadsandelar. Avsikten med den nuvarande
6637:        munernas önskemål och minska deras          områdesindelningen är att nå optimal effekti-
6638:        kostnader?                                  vitet och kostnadsfördelning. Inom sådana om-
6639:                                                    råden där antalet kommuner är stort kan man
6640:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      med tekniska hjälpmedel ordna s.k. knutom-
6641: samt anföra följande:                              rådesidentifikation, varvid den jourhavande
6642:    Enligt 6 § lagen om brand och räddnings-        omedelbart kan fastslå från viiken kommun
6643: väsendet ( 559/75) skall kommunerna ombe-          olycksanmälan kommer.
6644: sörja byggandet och upprätthållandet av krets-        I enlighet med 17 § lagen om brand- och
6645: alarmeringscentraler för mottagande av sådana      räddningsväsendet kan kretsalarmeringscentral
6646: brand- och olycksanmälningar som ankommer          utöver i 6 § nämnda uppgifter åläggas även
6647: på brand- och räddningsväsendet. Till dem räk-     andra uppgifter, om de inte är till uppenbart
6648: nas medborgarnas meddelanden om olycksfall         men för den verksamhet som enligt samma lag
6649: och bränder, anhållan om brådskande sjuk-          ankommer på centralen. Tekniskt sett är det
6650: transport samt meddelanden om behov av             otvivelaktigt möjligt att ålägga centralerna
6651: brådskande läkarhjälp. Enligt lagen skall minis-   många ytterligare uppgifter. På basen av de
6652: teriet för inrikesärendena bestämma alarme-        erfarenheter som inhämtas kommer så också
6653: ringskretsarna så, att förbindelse från olika      att ske. Redan nu har kommunerna sinsemellan
6654: delar av området under alla tider av dygnet        träffat avtal om vissa slag av övervakning,
6655: lätt kan fås till områdets alarmeringscentral.     bl. a. av fastigheter. Uppgifterna skall till sin
6656:    Förordningen om brand- och räddningsväsen-      art stå nära nödanmälningsservicen, viiken kom-
6657: det (1089/75) ger ytterligare kretsalarmerings-    mer i främsta rummet. Vissa serviceuppgifter
6658: centralerna vissa uppgifter. Kretsalarmerings-     som utförts av UKV-taxi- ellet av post- och
6659: centralen skall vid behov fungera som signal-      telegrafverkets servicecentraler lämpar sig inte
6660: och ledningscentral för brand- och räddnings-      som standarduppgifter för kretsalarmerings-
6661: väsendet, räddningstjänsten och befolknings-       centralerna.
6662: skyddet. Vidare ankommer det på kretsalar-            Ministeriet för inrikesärendena har med tanke
6663: meringscentralen att vid behov sörja för att       på de nordligaste kommunerna i Lapplands Iän
6664: befolkningen varnas för olyckshändelser ellet      undersökt möjligheten att anknyta jourtjänst-
6665: andra farosituationer. En funktionär i befäls-     göringen för olycksanmälningar till verksam-
6666: ställning vid brandkåren i den kommun där          heten vid post- och telegrafverkets service-
6667: 6                                           1978 vp.
6668: 
6669: punkter. Post- och telegrafverket har dock med-    konstatera att kretsalarmeringscentralerna skall
6670: delat, att man efter automatiseringen inte         vara i lagen om brand- och räddningsväsendet
6671: kommer att enbart för post- och telegrafver-       avsedda kommunala inrättningar, vilkas verk-
6672: kets behov upprätthålla servicepunkterna nät-      samhet brandmyndigheterna övervakar och an-
6673: gruppsvis, utan hela verksamheten kommer           svarar för. Då de uppgifter som bl.a. genom
6674: sannolikt att koncentreras till Rovaniemi. Om      förordning har tilldelats kretsalarmeringscentra-
6675: det för brand- och räddningstjänstens skull blir   lerna dessutom är så beskaf.fade att ansvaret för
6676: nödvändigt att upprätthålla servicecentraler,      skötseln av dem inte kan anförtros t. ex. post-
6677: borde kommunerna betala 3/5 av de totala           och telegrafverkets servicepunkter, kan man
6678: kostnaderna för varje servicepunkt. Detta          anse det berättigat att kretsalarmeringscentra-
6679: skulle för kommunerna betyda kostnader som         lerna inrättas på grundvalen av den av mi-
6680: är ungefär tio gånger större än de kostnader       nisteriet för inrikesärendena fastställda krets-
6681: som kretsalarmeringscentralerna i det övriga       indelningen fram till ingången av år 1982,
6682: Finland vållar per invånare.                       såsom lagen om brand- och räddningsväsendet
6683:    På basen av ovanstående utredning kan man       förutsätter.
6684:      Helsingfors den 4 december 1978.
6685: 
6686:                                                                           Minister Eero Rantala
6687:                                               1978 vp.
6688: 
6689: Kirjallinen kysymys n:o 436.
6690: 
6691: 
6692: 
6693: 
6694:                                   Hemmi ym.: Oulun lentokentän kehittäm±ssuunnitelmien toteut-
6695:                                      tamisesta.
6696: 
6697: 
6698:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
6699: 
6700:    Oulun lentoasema on •jo nykyisellään Poh-          Helsingin kautta kiertäminen ja välilaskut ai-
6701: jois-Suomen lentoliikenteen ke&kus ja valtakun-       heuttavat lisäkustannuksia.
6702: nallinen risteysasema. Lentoliikenteellä on Ou-          Lisäksi kiinnitämme huomiomme Kuusamon
6703: lun talousalueelle erittäin suuri merkitys, sillä     lentokentän tilanteeseen. Kentän kebittäm.iseksi
6704: se mahdollistaa nopeat yhteydet niin kotimaas-        on olemassa suunnitelmia, mutta kentän omis-
6705: sa kuin ulkomaillekin. Jotta lentoliikenteestä        tajien ja sijaintikunnan omat taloudelliset re-
6706: saatava hyöty pystyttäisiin käyttämään täysi-         surssit ovat melko vähäiset. Kuusamo on yksi
6707: määräisesti hyödyksi, olisi sekä lentoasemaa että     maamme neljästä kevytliikennekentästä, joille
6708: lentoyhteyksiä kuitenkin kehitettävä edelleen.        harjoitetaan säännöllistä aikataulunmukaista lii-
6709:     Saamiemme tietojen mukaan ·sisältyy len-          kennettä. Kun esille on nousemassa ajatus, että
6710: toaseman kehi ttämissuunni telmaan pääkiitotien       nämä kentät vähitellen tultaisiin ottamaan val-
6711: jatkaminen ja kantavuuden lisääminen, mittari-        tion haltuun, olisi Kuusamon kenttä juuri se,
6712: las.k:eutumisjärjestelmän parantaminen sekä mat-      joka ensiksi oteutaisiin valtiolle. Mikäli tähän
6713: kustajapalvelutilojen laajentaminen.                  ei ole mahdollisuutta, pitäisi kuitenkin kentän
6714:     Huolestuneena lentoaseman kehittämisen            hoitoon ja kehittämiseen ohjata entistä enem-
6715: verkkaisuudesta ja alueen suuresta työttömyy-         män valtion vatoja.
6716: destä sekä uskoen lentoliikenteen talouselämäl-           Esityksemme tueksi esitämme seutaavat to-
6717: le tarjoamiin mahdollisuuksiin tulisi mielestäm-      siasiat:
6718: me Oulun lentoaseman kehittämisohjelmasuun-               - Kuusamoon ei ole rautatietä, eikä to-
6719: nitelmia ryhtyä kiireesti toteuttamaan.               dennäköisesti koskaan tulekaan,
6720:     Lentoliikenteen aikataulut tulisi mielestämme         - etäisyys läänin ja valtakunnan e>ti keskuk-
6721: laatia sellaisiksi, että Oulusta olisi mahdollista    siin on suuri, Ouluun 220 km, Helsinkiin
6722:  tehdä yhden vuorokauden •sisällä tapahtuvia          800 km,
6723:  mat:koja entistä useammalle paikkakunnalle,              - matkailu ja sen kehittäminen on Kuu-
6724:  myös Pohjois-Suomeen.                                samolle eiintärkeä asia,
6725:     Ulkomaanliikenteen suhteen Pohjois-Suomes-           - kenttä sijaitsee kehitysalueiden lisätuki-
6726:  sa toivotaan, että kaiottiliikenne voitaisiin vii-   alueella,
6727:  meinkin aloittaa s.iten, et>tä se ulottuisi myös        - sijaintikunnan samoin kuin naapureiden-
6728:  Neuvostoliiton Muurmanskin alueelle. Mieles-         kin taloudellinen kantokyky on hdkko,
6729:  tämme tulisi :tutkia mahdolli~muksia ulkomaan-           - kenttää ylläpitävä Kuusamon Lento Oy ei
6730: liikenteen suuntaamisesta Pohjois-Suomesta Ou-        voi vuodesta toiseen kestää veLkoja kasvattavaa
6731:  lun ja Vaasan kautta Tukholmaan. Linjoilla, joi-      ja tappioUista toimintaa.
6732:  den matkustajamäärät eivät luo perusteita lii-           Edellä olevan perusteella ja vaLtiopäiväjärjes-
6733:  kenteen aloittamiselle nykyisellä reittiliikenne-     tyksen 37 §:n 1 momentin mukais,esti esitän1-
6734:  kalustolla, tulisi myöntää linjaliikenneoikeuksia    me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
6735:  myös yksityisille, riittävän tason omaavilla pien-   sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
6736:  koneilla operoiville yrityksille. Tämä nopeuttai-    sen:
6737:  si uusien yhteyksien syntyä.
6738:     Charter-liikenteen lentoja Oulusta suoraan                   Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
6739:  ulkomaille ja päinvastoin voitaisiin myös lisätä.            litus aikoo ryhtyä Oulun lentokentän
6740: 0878013930
6741: 2                                          1978 vp.
6742: 
6743:      kehittämissuunnitelrni~n  toteuttamiseksi          miseksi sekä Kuusamon lentokentän ot·
6744:      ja kalottialueen lentoliik,enteen aloitta-         tamiseksi valtion omistukseen?
6745:     Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1978.
6746: 
6747:        Kerttu Hemmi                  Lauri Impiö                 Orvokki Kangas
6748:        Eero Lattula                  Peroka Vilmi                Elly Sigfrids
6749:        J. Juhani Kortesalmi          Helvi Niskanen              Jarmo Wahlström
6750:        Jouko Mäkelä                  Niilo Koskenmemi            Ragnar Granvik
6751:        Veikko J. Matikkala           E.-J. Tennilä               Mauno Manninen
6752:        Pentti Liedes                 Juhani Orrenmaa             Markus Aaltonen
6753:        Aimo Ajo                                                  Seppo Westerlund
6754:                                               N:o 436                                               3
6755: 
6756: 
6757: 
6758: 
6759:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
6760: 
6761:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       män woden syyskuus.sa. Lentoaseman pääkiito-
6762: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tie, joka nykyisellään on 2 500 m pitkä, on
6763: olette 27 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-       täysin riittävä nykyiselle ja lähiaikoina odotet-
6764: jeenne n:o 2261 ohella toimittanut valtioneu-        tavissa olevalle lii!kenteelle.
6765: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen            Kuusamon lentokentän ylläpito ja kehittämi-
6766: kansanedustaja Kerttu Remmin ym. näin kuu-           nen paikallisin voimin on erittäin raskasta ja
6767: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 436:          valtion tulee osallistua tähän tehtävään. Kuu-
6768:                                                      samon kentän osalta onkin äskettäin sovittu pe-
6769:           Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   rustettavaksi eri osapuolia edustava työryhmä,
6770:        litus aikoo ryhtyä Oulun lentokentän          jonka tehtävänä on määritellä, millä edellytyk-
6771:        kehi ttämissuunnitelmien toteuttamiseksi      sillä ja minkä aikataulun puitteissa Kuusamon
6772:         ja kalottialueen lentoliikenteen aloitta-    kenttä siirtyisi valtion kustaunettavaksi ken-
6773:        miseksi sekä Kuusamon lentokentän ot-         täksi .
6774:        .tamiseksi valtion omistukseen?                  Mitä kaiottiliikenteeseen Ruotsin ja Norjan
6775:                                                      suuntaan tulee, li1kennekysymyksiä käsitteleväs-
6776:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sä pohjoismaisessa vkkamieskomiteassa on val-
6777: vasti seuraavaa:                                     mistumassa esitys, jonka mukaan perustettaisiin
6778:    Oulun lentokenttä pystyisi jo nykyisellään-       reitti Oulu-Luulaja, josta edelleen olisi Kiiru-
6779: kin palvelemaan suurempaa kotimaan ja kan-           nan kautta yhteys toisaalta Tukholmaan j,a toi-
6780: sainvä1istä lentoliikennettä kuin mihin lento-       saalta Tromsöhön Norjassa. Tällaisten liikenne-
6781: asemaa nykyisin käytetään. Mikäli kansainväli-       yhteyksien toteuttaminen edellyttää em. virtka-
6782: nen lentoliikenne suuresti kasvaa, tulee arjan-      mieskomitean sclvhyksen mukaan liikennöitsi-
6783: kohtaiseksi terminaalitilojen laajentaminen tätä     jöille annettavaa valtion tukea, jota koskeva
6784: liikennettä palveleviha osin. Alustavasti tämä       kysymys on erikseen ratkaistava. Kun suunni-
6785: laajennushanke on ohjelmoitu vuosille 1982-          teLma koskee kansainvälistä reittiä, siitä päät-
6786: 83. Oulun osalta on käynnistetty ohje1rna, joka      täminen ei ole yksinomaan Suomen vallassa,
6787: tähtää liikennöimiesolosuhteiden parantamiseen       vaan asiassa on saatava aikaan Suomen ja Ruot-
6788: kansainvälistä ns. kategoria II vaatimustasoa        sin välinen sopimusjärjestely, jonka valmistelu
6789: vastaavaksi. Eräänä vaiheena tässä kehitystyös-      on mainitussa virkamieskomiteassa :parhaillaan
6790: sä on lentoasemalle asennettu uusi ILS-mittari-      vireillä.
6791: lähesty:mislaitteisto, joka on otettu käyttöön tä-
6792:      Hclsingissä 1 päivänä jou1ukuuta 1978.
6793: 
6794:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
6795: 4                                           1978 vp.
6796: 
6797: 
6798: 
6799: 
6800:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
6801: 
6802:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Flygstationens huvudstartbana, som i detta nu
6803: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        är 2 500 m lång, är fullt tillräcklig för dagens
6804: se nr 2261 av den 27 okrober 1978 tili ve-          trafik ooh den trafik som kan väntas inom
6805: derbörande medlem av statsrådet översänt av-        nära framtid.
6806: skrift av följande av riksdagsman Kerttu Hem-          Att underhålla och utveokla Kuusamo flyg-
6807: mi m. fl. undertecknade spörsmål :nr 436:           fä1t med lokala resurser är synnerligen tungt
6808:                                                     och staten måste delta i detta arbete. När det
6809:           Vilka brådskande åtglh-der ämnar Re-      gäller flygfältet i Kuusamo så har man nyligen
6810:        geringen vidta i avsikt att förverk1iga      överenskommit om att tillsätta en arbetsgrupp
6811:        planerna på att utveckla Uleåborgs flyg-     där de olika parterna är representerade och
6812:        fält och i syfte att inleda kalottområ-      som har tili uppgift att definiera under vilka
6813:        dets flygtrafik samt överföra Kuusamo        förutsättningar och inom ramen för vilken tid-
6814:        flygfält i statens ägo?                      tabell flygfältet i Kuusamo skulle förvandlas till
6815:                                                     ett av staten undethållet flygfält.
6816:    SåsÖm svar på detta spörsmål får jag vörd-          Vad beträffar kalottrafiken i åktninge11. Sve-
6817: samt anföra följande:                               rige och Norge, har den nordiska ämbetsman-
6818:    Uleåborgs flygfält skulle redan i dag kunna      nakommitten, som behandlar trafikfrågor, snart
6819: betjäna en större inr1kes och intemationell flyg-   färdigställt. ett förslag, enligt vilket man borde
6820: trafik än den, för viiken flygfältet nuförtiden     inrätta ,en rutt Uleåborg-Luleå, varilfrån . man
6821: används. Om den internationella flygtraf~ken        vidare skulle ha en förbindelse dels till Stock-
6822: kommer att öka kraftigt, blir det aktuellt att      holm och dels till Tromsö i Norge. Ett för-
6823: utvidga terminalutrymmena tili de delar som         verkligande av sådana trafikförbindelser förut-
6824: betjänar denna trafik: Preliminärt har detta        sätter enligt ovannämnda ämbetsmannakommit•
6825: utvidgningsprojekt programmerats för åren           tes utredning att trafikidkarna måste ges stöd.
6826: 1982-83. För Uleåborgs del har inletts ett          Detta är den fråga som måste avgöras särskilt.
6827: program som tar sikte på att förbättra trafik-      Då planen gäller en internationell rutt har inte
6828: förhållandena så, att de motsvarar den inter-       Finland ensruttt makt att hesluta i frågan, utart
6829: nationella s.k. II-kategorins anspråksnivå. Ett     ett avtalsarrangemang måste fås till stånd mel-
6830: led i detta utvecklingsarbete var att förse flyg-   lan Finland och Sverige. Ett · sådant arta11ge-
6831: stationen med en ny ILS-instrumentlandnings-        mang bereds i ämbetsmannakommitten.
6832: anläggning, som togs i btuk i september i år.
6833:      Helsingfors den 1 december 1978.
6834: 
6835:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
6836:                                                  1978 .\ip.
6837: 
6838: Kirjallinen kysymys n:o 4.37.
6839: 
6840: 
6841: 
6842: 
6843:                                   Suonio: V·rulci.onh:rlilinnossa es•iintyvän tarpeettoman byrokratian
6844:                                    · . poistanJ.isesta.
6845: 
6846: 
6847:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e,
6848: 
6849:    Valtiovallan sinänsä välttämätön tehtävä            ovat kaupungin edust~jille iln'ioit.taneet, että
6850: kuntien eri toimintojen tukijana, ohjaajana ja         koska Kivelän sairaala siirtyy 1.1. 1979 lukien
6851: valvojana on eräissä tapauksissa johtanut tar-         kansanterveyslain alaisuute~n, sairaalaosasto ei
6852: peettoman byrokraattisiin ja jäykkien toimival-        voi käsitellä saneeraushanketta. ·Kansanterveys-
6853: tarajojen kangistamiin päätöksentekomenettelyi-        osasto puolestaan voi käsitellä ja esitellä asian
6854: hin, jotka kohtalokkaasti jarruttavat kuntien          vasta sitten, kun hanke sisältyy kaupungin kan-
6855: kiireellisten hankkeiden toteuttamista.                santerveystyön 5-vuotissuunpitelmaan. Tämä on
6856:     Esimerkkinä asioiden käsittämättömästä juut-       mahdollista vasta vuoden 1979 puolella ja ra-
6857: tumisesta valtion elimiin on Helsingin kaupun-         hoitus olisi toteutettavissa ilmeisesti vuonna
6858: gin Kivelän sairaalan saneeraus, jonka viipymi-        1982. Siltä varalta, että rakennus 9:n putkisto
6859: seen kaupungin tilintarkastajat kiinnittivät huo-      ei kestäisi näin pitkään, sairaalavirasto laatii
6860: miota toistamiseen vuoden 1977 tilien tarkas-          katastrofisuunnitelman." ·                ·
6861: tusta koskevassa kertomuksessaan. Kivelän sai-            Täten siis kaupungin erittäin kiireellinen
6862: raalan rakennuksen n:o 9 saneerauksen 9. 6.            hanke on pahasti jarruuntunut sen vuoksi, että
6863: 1976 päivätty perustamissuunnitelma on edel-           lääkintöhallituksen .sisäinen työnjako ei pysty
6864: leen odottamassa lääkintöhallituksen hyväksy-          joustamaan tällaisessa tilanteessa. Mainittakoon,
6865: mistä. Rakennus on todettu erittäin palovaa-           että kaupunki on vamnnuJ määrärahoja Kive-
6866: ralliseksi ja muutenkin sen saneeraus olisi pi-        län sairaalan rakennus 9:n peruskorjausta ja
6867: tänyt saada vauhtiin aikaa sitten. Saneerauk-          laajennusta varten jo vuodesta 1979.
6868: sen toteuttamisohjelma voidaan valmistaa pää-             Edellä sanotun perusteella· ja viitaten valtio-
6869: töksentekoon vasta sitten kun lääkintöhallitus         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
6870: on hyväksynyt perustamissuunnitelman. Tämän            kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6871: jälkeen päästään ·pääpiirustusten laatimiseen,         nen vastattavaksi kysymyksen:
6872: mistä on vielä matkaa varsinaisen saneeraus-
6873: työn aloittamiseen.                                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6874:    Helsingin ·kaupunginhallituksen lausunnosta                ryhtyä valtionhallinnossa esiintyvän tar-
6875: tilintarkastajien kertomuksesta käy· ilmi seuraa-             peettoman ja kuntien kiireellisiä hank-
6876: vaa: "Lääkintöhallituksessa 10. 8. 1978 pidetys-              keita jarruttavan kankeuden poistami-
6877: sä neuvottelussa lääkintöhallituksen edustajat                seksi päätökserttekomenettelystä?
6878:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1978.
6879:                                             ·,
6880:                                           K~atina Suonio
6881: 
6882: 
6883: 
6884: 
6885: 087801373B
6886: 2                                           1978 vp.
6887: 
6888: 
6889: 
6890: 
6891:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i ·e he 11 e.
6892: 
6893:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nusosa. Tämän vuoksi potilaiden hoito korjauk-
6894: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen kestäessä on korjattavassa osassa lähes mah-
6895: olette 27 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn            dotonta.
6896: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Kun Helsingin kaupungilla toisaalta on ollut
6897: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vireillä suunnitelma Laakson sairaalan laajenta-
6898: edustaja Suonion näin kuuluvasta kirjallisesta       miseksi 200 sairaansijalla, jota suunnitelmaa ru-
6899: kysymyksestä n:o 437:                                vetaan toteuttamaan vuonna 1978, on pidetty
6900:                                                      tarkoituksenmukaisena, että Laakson sairaalan
6901:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        laajennusosan valmistuttua Kivelän sairaalan ra-
6902:        ryhtyä valtionhallinnossa esiintyvän tar-     kennus 9:n potilaat ja henkilökunta siirretään
6903:        peettoman ja kuntien kiireellisiä hank-       valmistuviin tiloihin, jolloin korjaus Kivelän
6904:        keita jarruttavan kankeuden poistami-         osalta voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella
6905:        seksi päätöksentekomenettelystä?              tavalla potilaiden hoidon kärsimättä.
6906:                                                         Lisäksi on kaupungin omassa käsittelyssä tul-
6907:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lut esiin seikkoja, jotka vaatinevat Kivelän sai-
6908: vasti seuraavaa:                                     raalan perustamissuunnitelmassa - esitetyn laa-
6909:    Kivelän sairaalan perustamissuunnitelma on        jennusosan mitoituksen tarkistamista.
6910: ollut vireillä vuodesta 1976, Helsingin kaupun-         Helsingin kaupungin osalta on toisaalta
6911: gin ja valtion virkamiehet ovat useaan ottee-        ollut v~teillä terveydenhoidon hallinnon uudel-
6912: seen neuvotelleet suunnitelman toteuttamisesta.      leen järjestely, joka toteutunee vuoden 1979
6913: Viimeinen neuvottelu pidettiin 10. 8. 1978 lää-      alusta. Kyseisen järjestelyn huomioiminen oli
6914: kintöhallituksessa kuten asiakirjoistakin ilme-      eräs tekijä, joka edellä mainitussa neuvottelus-
6915: nee. Neuvottelussa olivat edustettuina Helsin-       sa jouduttiin selvittämään.
6916: gin kaupunki ja lääkintöhallituksesta sekä kan-         Edellä olevan johdosta sosiaali- ja terveysmi-
6917: santerveysosasto että sairaalaosasto.                nisteriö toteaa, että suunnitelmaa on käsitelty
6918:    Eri neuvotteluissa on todettu, että Kivelän       aktiivisestf useassa eri· neuvottelussa, joiden tu-
6919: sairaalan peruskorjaus on kiireellinen ja tar-       loksena on päädytty potilashoidon kannalta tar~
6920: peellinen. Peruskorjaus on teknisenä ratkaisuna      koituksenmukaiseen ratkaisuun, jonka läpivie-
6921: monimuotoinen ja vaativa, koska siihen sisäl-        miselle myös käytännössä näyttäisi olevan rea-
6922: tyy putkistojen uusiminen sekä erillinen laajen-     listiset mahdollisuudet;
6923:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1978.
6924: 
6925: 
6926:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
6927:                                               N:o 437                                                3
6928: 
6929: 
6930: 
6931: 
6932:                            Till Riksda.gens Herr Ta1man.
6933: 
6934:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nästan omöjligt att under reparationen vårda
6935: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           patienter i den del som repareras.
6936: velse av den 27 oktober 1978 tili vederböran-          Då Helsingfors stad å andra sidan har en
6937: de medlem av statsrådet för avgivande av svar       plan anhängig, viiken innebär att Dals sjukhus
6938: översänt avskrift av följande av riksdagsleda-      utvidgas med 200 vårdplatser och vars genom-
6939: mot Suonio undertecknade spörsmål nr 437:           förande inleds år 1978, har det ansetts ända-
6940:                                                     målsenligt att patienterna och personalen i
6941:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            Stengårds sjukhus byggnad 9, efter det att den
6942:        vidta för att avlägsna den onödiga stel-     nya delen vid Dals sjukhus blivit färdig, flyttas
6943:        het som förekommer i statsförvaltning-       till de nya utrymmena, varvid reparationen för
6944:        en i beslutsfattandet och som bromsar        Stengårds del kan genomföras på bästa möjliga
6945:        kommunernas brådskande projekt?              sätt utan att vården av patienterna blir lidande.
6946:                                                        Vidare har i stadens interna handläggning av
6947:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ärcndet framkommit omständigheter, som tor-
6948: samt anföra följande:                               de kräva en revidering av dimensioneringen av
6949:                                                     den i anläggningsplanen för Stengårds sjukhus
6950:    Anläggningsplanen för Stengårds sjukhus har      föreslagna utvidgningen.
6951: varit anhängig sedan år 1976. Helsingfors              För Helsingfors stads del är en omorgani-
6952: stads och statens tjänstemän har upprepade          sering av hälsovårdsadministrationen aktuell.
6953: gånger förhandlat om planens genomförande.          Den torde förverkligas från och med ingången
6954: Den senaste förhandlingen fördes 10. 8. 1978        av år 1979. Beaktandet av ifrågavarande ar-
6955: i medicinalstyrelsen, vilket även framgår av        rangemang var en av de omständigheter som
6956: handlingarna. Vid förhandlingarna var Helsing-      måste utredas vid de ovan nämnda förhand-
6957: fors stad och från medicinalstyrelsen såväl folk-   lingarna.
6958: hälsoavdelningen som sjukhusavdelningen före-          På grund av det ovan anförda konstaterar
6959: trädda.                                             social- och hälsovårdsministeriet att planen har
6960:    Vid olika tillfällen har det konstaterats att    behandlats aktivt vid flera olika förhandlingar,
6961: grundreparationen av Stengårds sjukhus är           vid vilka man också kommit till en lösning
6962: brådskande och nödvändig. Grundreparationen         som är ändamålsenlig med tanke på patient-
6963: är som teknisk lösning både komplicerad och         vården och för vars genomförande det före-
6964: krävande, eftersom den omfattar förnyande av        f3ller finnas reella möjligheter även i prak-
6965: rör samt en separat utvidgning. Det är därför       tiken.
6966:      Helsingfors den 29 november 1978.
6967: 
6968: 
6969:                                             Social- och   hälsovårdsminister Pirkko     Työläjärvi
6970:                                               1978 vp.
6971: 
6972: Kirjallinen kysymys n:o 438.
6973: 
6974: 
6975: 
6976: 
6977:                                   Perho: Loimaan ua!lbusa1ueen ottamisesta kehitysa[:ueiden ulko-
6978:                                      puotiseksi rtu~~a!lueeksi.
6979: 
6980: 
6981:                          Eduskunnan Herra Puhe mie heUe.
6982: 
6983:    Varsinais-Suomen Maakuntaliiton väkiluku-         seen tarpeeksi työtilaisuuksia muuttajille. Tämä
6984: selvitys osoittaa, että Loimaan talousalue on         on johtanut kehitykseen, joka on antanut Loi-
6985: maakunnan vaikeinta väestökatoaluetta. Vuo-          maan seudulle selvästi kehitysalueen ominaiset
6986: desta 1950 lähtien alue on menettänyt runsaan        piirteet. Valtiovalta on tämän myös todennut,
6987: neljänneksen väestöstään, kun maakunnan väki-        kun neljä alueen kunnista, Alastaro, Vampula,
6988: luku on samaan aikaan noussut kokonaisuudes-          Oripää ja Punkalaidun, on nimetty kehitysaluei-
6989: saan vajaat 17 prosenttia, mikä osaltaan vielä       den ulkopuoliseksi tukialueeksi.
6990: korostaa negatiivista kehitystä Loimaan talous-         Kun olosuhteet koko talousalueella eivät tä-
6991: alueella. Vaikka tilanne 70-luvulla on jonkin        nä päivänä suurestikaan poikkea toisistaan, eikä
6992: verran korjaantunut, kehityksen suunta ei kui-       nykyisessä taloudellisessa· tilanteessa ole osoi-
6993: tenkaan ole oleellisesti muuttunut, sillä väes-      tettavissa merkkejä koko alueen sen enempää
6994: tön 'vanheneminen vähentää muuttoliikettä pa-        kuin asianomaisten kuntienkaan osalta käännök-
6995: hentaen samalla alueen kehitysmahdollisuuksia.       sestä positiivisempaan suuntaan, olisi ilmeisen
6996: Joka tapauksessa talousalueen väestötappio           välttämätöntä osoittaa koko Loimaan talous-
6997: vielä viime vuonnakin oli vajaa prosentti.           alue kehitysalueiden ulkopuoliseksi tukialueeksi.
6998:    Myös verotilastot osoittavat Loimaan talous-         Alueen kehitystä on ilmeisesti ollut vaikeut-
6999: alueen heikkoa kehitystä. Kun Varsinais-Suo-         tamassa myös sen jakaantuminen kolmen maa-
7000: men kunnissa 197 6 keskimääräinen veroäyrimää-       kunnan Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Lou-
7001: rä oli lähes 15 000 veroäyriä, vastaava luku         nais-Hämeen kesken. Kun tämä tilanne ei ole
7002: Loimaan alueella oli vain 11 500 äyriä.              ilmeisesti korjattavissa ainakaan kovin helposti;
7003:    Loimaan seudun kehityksen edellytyksenä on        voisi sen sijaan koko alueen saattaminen. kehi-
7004: totuttu pitämään sen vankkaa maataloutta. Tä-        tysaluepoliittisesti samanlaiseen asemaan antaa
7005: mä onkin tosiasia, sillä laajat pellot ovat olleet   kunnille paremmat mahdollisuudet yhteistoi-
7006: teknisesti helposti salaojitettavissa ja myös ko-    mintaan, jonka tuloksena voitaisiin varata ta-
7007: neistettavissa. Tällainen kehitys on ollut omiaan    loudellisia voimia suurempiakin kohteita var-
7008: vapauttamaan tavallista runsaammin väkeä maa-        ten.
7009: taloudesta, etenkin kun jäykkä maalaji ei anna          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7010: juuri mahdollisuuksia ihmistyötä vaativien kas-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7011: vien kannattavaan viljelyyn. Viljely onkin kes-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7012: kittynyt suuresti viljanviljelyyn ja siihen liit-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7013: tyvään rationalisoituun sika- ja kanatalouteen.
7014:    Kun muuttajia on ollut paljon, ei paikka-                   Onko Hallituksessa harkittu koko
7015: kunnan teollisuus eivätkä muutkaan elinkeinot               Loimaan talousalueen nimittämistä kehi-
7016: ole voineet kehittyä riittävän nopeasti tarjotak-           tysalueiden ulkopuoliseksi tukialueeksi?
7017:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1978.
7018: 
7019:                                            Heikki Perho
7020: 
7021: 
7022: 
7023: 
7024: 087801387T
7025: 2                                              1978 vp.
7026: 
7027: 
7028: 
7029: 
7030:                          Eduskunnan Herra Puhe m ieh eUe.
7031: 
7032:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentis-      alueiden määräämiselle ovat kuntien kehittynei-
7033: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         syys- ja työllisyysongelmat ja niissä vallitsevat
7034: mies, olette 27 päivänä lokakuuta 1978 päivä-        kuntien väliset erot. Samalla pyritään mahdolli-
7035: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-       suuksien mukaan siihen, että tukialueet käsit-
7036: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-    tävät taloudellisesti ja toiminnallisesti yhtenäi-
7037: edustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjal-       siä alueita. Yleisenä edellytyksenä on kuiten-
7038: lisesta kysymyksestä n:o 438:                        kin, että kaikki kunnat voidaan yhtenäisillä pe-
7039:                                                      rusteilla katsoa tukeen oikeutetuiksi. Uusi tar-
7040:           Onko Hallituksessa harkittu koko           kistus on parhaillaan valmisteilla valtioneuvos-
7041:        Loimaan talousalueen nimittämistä ke-         ton kansliassa ja kMslian yhteydessä toimivassa
7042:        hitysalueiden ulkopuoliseksi tukialueek-      aluepoliittisessa neuvottelukunnassa.
7043:        si?                                              Sen lisäksi, mitä edellä on sanottu, on kaup-
7044:                                                      pa- ja teollisuusministeriössä valmisteilla esityk-
7045:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       set Etelä-Suomeen suunniteltujen teollisuusky-
7046: vasti seuraavaa:                                     lien ja kuntien muiden pienteollisuustilojen lai-
7047:     Kehitysalueiden vyöhykerajoja tarkistettiin      noittamisesta valtion investointirahaston varois-
7048: viimeksi valtioneuvoston 5 päivänä toukokuuta        ta. Tehdessään näitä koskevia päätöksiä hallitus
7049: 19T7 l1ntamalla päätöksellä. Tuolloin tällä pää-     tulee harkitsemaan myös sitä, onko ao. paikka-
7050: töksellä ·määrättiin kysymyksen perusteluissa-       kuntien kohdalla valtion investointirahaston ra-
7051: kin mainitut Alastaron, Vampulan, Oripään ja         hoitus perusteltua vai määrätäänkö paikkakunta
7052: Punkalaitumen kunnat kehitysalueen ulkopuo-          Kehitysaluerahasto Oy:n rahoituksen piiriin
7053: lisiksi tukialueiksi.          ·                     kuuluvaksi tukialueeksi.
7054:     Antaessallfl 12 päivänä lokakuuta 1978 edus-        Aluepoliittisen lainsäädännön periaatteiden
7055: kunnalle esityksen aluepoliittisten lakien jatka-    toteuttamiseksi pyritään, paitsi maan eri osa-
7056: misesta hallitus ilmoitti esityksen perusteluissa,   alueiden vyöhykkeittäin määriteltyjen erojen ta-
7057: että aluepoliittisia toimenpiteitä sovellettaessa    soittamiseen, myös näiden osa-alueiden sisäisen
7058: käytettäviin aluejakoihin on tarkoitus tehdä         alueellisen tasapainon saavuttamiseen. Koska
7059: tarpeellisiksi katsottavat tarkistukset vielä ku-    Loimaan talousalue on Varsinais-Suomessa kes-
7060: luvan vuoden aikana. Tässä yhteydessä tullaan        kimääräistä heikommin kehittynyt alue, hallitus
7061: kiinnittämään erityistä huomiota kehitysaluei-       tulee kiinnittämään huomiota Loimaan seudun
7062: den ulkopuolisia tukialueita koskevien tarkistus-    erityisongelmiin.
7063: ten tarpeeseen. Merkittävinä näkökohtina tuki-
7064:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1978.
7065: 
7066: 
7067:                                                                              Ministeri Esko Rekola
7068:                                            N:o 438                                               3
7069: 
7070: 
7071: 
7072: 
7073:                           T i H: R i k s d ,a g en s He rr Tai m a n.
7074: 
7075:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      sysselsättningsproblem samt skillnader kommu-
7076: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     nerna emellan i dessa avseenden. Samtidigt strä-
7077: av den 27 oktober 1978 till vederbörande med-     var man i mån av möjlighet tili att stödom-
7078: lem av statsrådet för avgivande av svar över-     rådena skulle omfatta ekonomiskt och funktio-
7079: sänt avskrift av följande av riksdagsman Heik-    nellt sett enhetliga områden. En allmän förut-
7080: ki Perho undertecknade spörsmål nr 438:           sättning är dock att alla kommuner på enhet-
7081:                                                   liga grunder kan anses vara berättigade till
7082:           Har man inom Regeringen övervägt        stöd. En ny justering bereds för närvarande
7083:        att förklara hela Loimaa ekonomiska        i statsrådets kansli och inom regionalpolitiska
7084:        region för stödområde utanför utveck-      delegationen, som verkar i anslutning tili kans-
7085:        lingsområde?                               liet.
7086:                                                      Utöver det ovan sagda utarbetas för närva-
7087:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    rande i handels- och industriministeriet propo-
7088: samt anföra följande:                             sitioner som gäller beviljande av lån av statens
7089:    Utvecklingsområdenas zongränser justerades     investeringsfonds medel för de industribyar
7090: senast genom ett statsrådsbeslut den 5 maj        och övriga utrymmen för småindustri, som en-
7091: 1977. Genom detta beslut förklarades Alas-        ligt planerna skall byggas i södra Finland. Re-
7092: taro, Vampula, Oripää och Punkalaidun kom-        geringen kommer, då den fattar beslut rörande
7093: muner, vilka även nämnts i motiveringen till      dessa, även att överväga huruvida det är moti-
7094: spörsmålet, för stödområden utanför utveck-       verat med finansiering från statens investerings-
7095: lingsområde.                                      fonds sida för ifrågavarande orters del eller
7096:    Då regeringen den 12 oktober 1978 till         huruvida orterna förklaras för stödområde som
7097: riksdagen avlät en proposition med förslag tili   berörs av Utvecklingsområdesfonden Ab:s fi-
7098: förlängning av giltighetstiden för de regional-   nansiering.
7099: politiska lagarna, uppgav den i motiveringen         För att principerna i den regionalpolitiska
7100: för spörsmålet att i den regionindelning som      lagstiftningen skall kunna förverkligas, strävar
7101: används vid tillämpningen av de regionalpo-       man utom tili en utjämning av de zonvis
7102: litiska åtgärderna ännu före utgången av in-      definierade skillnaderna mellan landets olika
7103: nevarande år kommer att vidtas erforderliga       delområden även tili en regional jämnvikt inom
7104: justeringar. I detta sammanhang kommer man        dessa delområden. Eftersom Loimaaekonomiska
7105: att fästa speciell uppmärksamhet vid behovet      region är ett område med lägre utveckling än
7106: av justering i fråga om de stödområden som        genomsnittet i Egentliga Finland kommer re-
7107: befinner sig utanför utvecklingsområdena. Vik-    geringen att fästa avseende vid Loimaa-regio-
7108: tiga synpunkter vid fastställandet av stödom-     nens särproblem.
7109: rådena är kommunernas utvecklingsgrad och
7110:      Helsingfors den 30 november 1978.
7111: 
7112: 
7113:                                                                          Minister Esko Rekola
7114:                                                1978 vp.
7115: 
7116: Skriftligt spörsmål nr 439.
7117: 
7118: 
7119: 
7120: 
7121:                                   Malm m. fl.: Om gynnandet av stora trädgårdsföretag på be-
7122:                                      kostnad av små trädgårdsföretag.
7123: 
7124: 
7125:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7126: 
7127:    I tidskriften "Puutarha-uutiset" av den 19        kapital tagit avsevärda risker för att själva
7128: oktober 1978 ingår en annons, där det statsäg-       skaffa sig och s~n familj en arbetsplats. Den
7129: da bolaget Vapo utbjuder tomter och energi för       senaste odlingssäsongen har visat att vi just
7130: växthusodlare. Enligt annonsen skulle bolaget        nu har tillräcklig kapacitet för grönsaksodling
7131: erbjuda energi till konkurrenskraftiga priser        under glas och att en alltför snabb utbyggnad
7132: från ett värmekraftverk och långvariga arrende-      just nu kan medföra avsevärda svårigheter för
7133: kontrakt på färdigt iordningsställd tomtmark.        redan etablerade odlare, för att inte tala om
7134: För den hugade företagaren skulle kvarstå            personer, som nu satsar stora pengar för att
7135: byggandet av den egentliga växthusanlägg-            bli växthusodlare.
7136: ningen, en investering, som synbarligen skulle          Med hänvisn1ng tili ovanstående ber under-
7137: vara avsevärt mindre än vid byggandet av ett         tecknade att i den ordning 37 § 1 mom. riks-
7138: växthus med egen värmecentral.                       dagsordningen föreskrivcr tili vederbörande
7139:    Tidigare har staten gått in med direl,:ta stöd-   medlem av statsrådet får ställa följande spörs-
7140: åtgärder för uppbyggande av växthus- och för-        mål:
7141: packningsanläggningar och på så sätt fått odlare
7142: engagerade utan att dessa behövt satsa nämn-                    Anset Regeringen det vara ändamåls-
7143: värt eget kapital.                                           enligt att statsmakten direkt och genom
7144:    Inom Vasa län finns över 100 hektar växt-                 statsägda företag engagerar sig i växt-
7145: husodlingsyta, vilket utgör 33 % av landets                  husodlingen genom att ge förmåner och
7146: totala växthusyta och 50 % av landets grön-                  lättnader för nybörjare, ofta större före-
7147: saksodling under glas ellet plast. Den övriga                tagare, inom begränsade områden och
7148: odlingsarealen finns spridd i olika delar av                 härigenom försätta redan etablerade,
7149: vårt land. Tili största delen drivs växthus-                 kunniga familjeföretagare och presum-
7150: odlingen inom det s.k. familjeföretagets ram.                tiva odlare inom etablerade odlingsom-
7151: Den har startats på privat initiativ, i många                råden i en sämre ställning?
7152: fall av enskilda personer, som ofta med lånat
7153:       Helsingfors den 27 oktober 1978.
7154: 
7155:                 Håkan Malm                                        Christoffer Taxell
7156: 
7157: 
7158: 
7159: 
7160: 087801388U
7161: 2                                            1978 vp.
7162: 
7163: Kirjallinen kysymys n:o 439.                                                               Suomennos.
7164: 
7165: 
7166: 
7167: 
7168:                                  Malm ym.: Suurten puutarhayritysten suosimisesta pienten puu-
7169:                                     tarhayritysten kustannuksella.
7170: 
7171: 
7172:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7173: 
7174:    Puutarha-nimisessä aikakauslehdessä oli loka-    ka lainaamaila pääomaa ovat ottaneet suuria
7175: kuun 19 päivänä 1978 ilmoitus, jossa valtion        riskejä hankkiakseen itselleen ja perheelleen
7176: omistama yhtiö Vapo tarjoaa kasvihuonevilje-        työpaikan. Viimeksi kulunut viljelykausi on
7177: lijöille tontteja ja energiaa. Ilmoituksen mu-      osoittanut, että meillä juuri nyt on riittävästi
7178: kaan yhtiö tarjoaisi energiaa kilpailukykyisillä    lasin alla tapahtuvan vihannesten viljelyn kapa-
7179: hinnoilla lämpövoimalaitoksesta sekä pitkäaikai-    siteettia ja että liian nopea laajentaminen voi
7180: sia valmista tonttimaata koskevia vuokrasopi-       juuri nyt tuoda mukanaan huomattavia vai-
7181: muksia. Halukkaalle yrittäjälle jäisi siten var-    keuksia jo toimiville viljelijöille puhumattakaan
7182: sinaisten kasvihuoneiden rakentaminen eli sijoi-    niistä henkilöistä, jotka nyt sijoittavat paljon
7183: tus, joka nähtävästi olisi huomattavasti pie-       rahaa tullakseen kasvihuoneviljelijöiksi.
7184: nempi kuin omalla lämpökeskuksella varuste-            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
7185: tun kasvihuoneen rakentaminen.                      jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
7186:     Aikaisemmin valtio on välittömillä tukitoi-     vahioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
7187: menpitei:llä tukenut kasvihuone- ja pakkaus-        vaksi seuraavan kysymyksen:
7188: laitosten rakentamista ja siten saanut viljelijät
7189: kiinnostumaan, kun heidän ei ole tarvinnut                     Katsooko Hallitus, että on tavkoituk-
7190: sijoittaa mainittavassa määrin omaa pääomaa.                senmukaista, että valtiovalta välittömästi
7191:     Vaasan läänissä on yli 100 hehtaaria kasvi-             ja valtion omistuksessa olevien yritys-
7192: huonepinta-alaa, mikä on 33 % maan kasvi-                   ten kautta osallistuu kasvihuoneviljelyyn
7193: huoneiden kokonaispinta-alasta ja 50 % maan                 antamalla etuja ja helpotuksia vasta-
7194: lasin tai muovin alla tapahtuvasta vihannesten              alkajille, jotka usein ovat suurehkoja
7195: v-iljelystä. Muu viljelyala on hajallaan maamme             yrittäjiä rajoitetuilla alueilla ja siten
7196: eri osissa. Suurimmaksi osaksi kasvihuonevil-               asettaa jo toimivat ammattitaitoiset per-
7197: jely tapahtuu ns. perheyritysten puitteissa. Se             heyrittäjät ja potentiaaliset viljelijät ase-
7198: on aloitettu yksityisen aloitteesta, monissa ta-            mansa jo luoneilla viljelyalueilla huo-
7199: pauksissa yksityisten henkilöiden toimesta, jot-            nompaan asemaan?
7200:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1978.
7201: 
7202:                Håkan Malm                                        Christoffer Taxell
7203:                                                 N:o 439                                                  3
7204: 
7205: 
7206: 
7207: 
7208:                          E d u s k u n n a n H e x r a P u h e m i e h e 11 e.
7209: 
7210:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tarvittavan maa-alueen, molemmat käypää kor-
7211: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          vausta vastaan. Viljelijän olisi huolehdittava
7212: o1ette 27 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn              kasvihuoneiden ja alueen rakentamisesta ja
7213: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           käyttämisestä. Se seikka, että kasvihuoneyritys
7214: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          voitaisiin rakentaa ilman omaa lämpökeskusta,
7215: edustaja Håkan Malm'in ym. näin kuuluvasta             helpottaisi epäilemättä yrityksen aloittamista
7216: kkjallisesta kysymyksestä n:o 439:                     muutoinkin suurta alkupääomaa vaativassa toi-
7217:                                                        minnassa. Toisaalta on todettava, että näihin
7218:           Katsooko Hallitus, että on tarkoituk-        vuokramaalle tapahtuviin rakennusinvestointei-
7219:        senmukaista, että valtiovalta välittömästi      hin ei ole saatavissa maatilalain mukaisia laina-
7220:        ja valtion omistuksessa olevien yritys-         etuja. Vapo ei ilmoituksensa mukaan tule anta-
7221:        ten kautta osallistuu kasvihuoneviljelyyn       maan hankkeeseen osallistuville kasvihuonevil-
7222:        antamalla etuja ja helpotuksia vasta-           jelijöille mitään sellaisia erityishelpotuksia, jot-
7223:        alkajille, jotka usein ovat suurehkoja          ka asettaisivat heidät muita alan yrittäjiä olen-
7224:        yrittäjiä rajoitetuilla alueilla ja siten       naisesti edullisempaan asemaan.
7225:        asettaa jo toimivat ammattitaitoiset per-          Kysymyksessä esitetään, että kasvihuonetuo-
7226:        heyrittäjät ja potentiaaliset viljelijät ase-   tannon liian nopea laajentaminen voi tuoda
7227:        mansa jo luoneilla viljelyalueilla huo-         mukanaan huomattavia vaikeuksia jo toimiville
7228:        nompaan asemaan?                                viljelijöille. Suunnitellun viiden hehtaarin kasvi-
7229:                                                        huonealueen rakentaminen ajoittuu vuosiksi
7230:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          1979-81, mikä merkitsee vuosittain vain va-
7231: vasti seuraavaa.                                       jaan kahden hehtaarin lisäystä kasvihuonealaan.
7232:    Kysymyksessä viitataan Valtion polttoaine-          Samalla kuitenkin pelkästään Vaasan läänin
7233: keskuksen (Vapo) suunnitelmaan tarjota Perä-           alueella olevan noin sadan hehtaarin kasvihuo-
7234: seinäjoen Haukinevalie parhaillaan rakennetta-         nealan vuosittainen poistuma on noin 4,5 heh-
7235: van jätelämpövoimalaitoksen tuottamaa ylijää-          taaria. Puheena olevan hankkeen ei siis voida
7236: mälämpöä kasvihuoneviljelijöille.                      katsoa aiheuttavan kasvihuonetuotannon nopea-
7237:    Suunnitelman mukaan Vapo toimittaisi vilje-         ta laajentumista ja siten vaikeuttavan muiden
7238: lijöille lämmön voimalaitokseltaan ja vuokraisi        viljelijöiden asemaa.
7239:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1978.
7240: 
7241:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
7242: 4                                            1978 vp.
7243: 
7244: 
7245: 
7246: 
7247:                            T i II R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
7248: 
7249:   I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsordningen          att bygga ut området och anlägga växthus samt
7250: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       använda området och växthusen. Det faktum
7251: av den 27 oktober 1978 tili vederbörande med-       att växthusföretaget kunde byggas utan egen
7252: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     värmecentral skulle obestridligt göra det lättare
7253: av riksdagsman Håkan Malm m.fl. underteck-          att starta ett företag inom en bransch som
7254: nade spörsmål nr 439:                               även annars kräver ett stort starvkapital. Å
7255:                                                     andra sidan bör det konstateras att man inte
7256:           Anser Regeringen det vara ändamåls-       kan få låneförmåner enligt lagen om gårds-
7257:        enligt att statsmakten direkt och genom      bruksenheter för dylika byggnadsinvesteringar
7258:        statsägda företag engagerar sig i växt-      på arrendejord. Vapo kommer enligt uppg1ft
7259:        husodlingen genom att ge förmåner och        inte att ge de växthusodlare som deltar i pro-
7260:        lättnader för nybörjare, ofta större före-   jektet några sådana särskilda lättnader som
7261:        tagare, inom begränsade områden och          skulle försätta dem i en väsentligt fördelak-
7262:        härigenom försätta redan etablerade,         tigare ställning än övriga företagare inom
7263:        kunniga familjeföretagare och presum-        branschen.
7264:        tiva odlare inom etablerade odlingsom-          I spörsmålet anförs att en alltför snabb
7265:        råden i en sämre ställning?                  utbyggnad just nu av växthusodlingen kan med-
7266:                                                     föra avsevärda svårigheter för redan etablerade
7267:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       odlare. Den planerade utbyggnaden av växt-
7268: samt anföra följande:                               husområdet, som omfattar fem hektar, för-
7269:    I spörsmålet hänvisas tili Statens bränsle-      läggs tili åren 1979-81, vilket innebär att
7270: centrals (Vapo) plan på att erbjuda växthus-        växthusarealen årligen ökar med knappt två
7271: odlare överskottsvärme från det spillvärme-         hektar. Samtidigt är dock det årliga bortfallet
7272: kraftverk som för närvarande byggs i Hauki-         ca 4,5 hektar enbart i fråga om växthusarealen
7273: neva i Peräseinäjoki.                               i Vasa Iän, viiken uppgår tili ca hundra hektar.
7274:    Enligt planen skulle Vapo leverera odlarna       Det aktuella projektet kan såiedes inte anses
7275: värme från kraftverket och arrendera ut ett         föranleda någon snabb utvidgning av växthus-
7276: erforderligt markområde, vardera mot en gäng-       odlingen och såiunda försvåra övriga odiares
7277: se ersättning. Det skulle ankomma på odlaren        stälining.
7278:      Helsingfors den 29 november 1978.
7279: 
7280:                                                Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
7281:                                             1978 vp.
7282: 
7283: Kirjallinen kysymys n:o 440.
7284: 
7285: 
7286: 
7287: 
7288:                                  Söderman ym.: TurUill yliopistollisen keskussairaalan A-sairaalan
7289:                                     pohjakerrosten saneeraushankkeen toteuttamisesta.
7290: 
7291: 
7292:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
7293: 
7294:    Valtioneuvoston 2 päivänä toukokuuta 1978       taan sairaanhoidon kehittämisedellytyksiä koko
7295: antamassa valtakunnallisessa suunnitelmassa sai-   Turun yliopistollisen keskussairaalan vastuu-
7296: raanhoitolaitosten totmmnan järjestämisestä        alueella, johon kuuluu myös Satakunnan kes-
7297: vuosina 1979-83 on edellytetty, että yleis-        kussairaalapiiri. Koska hankkeella terveyspoliit-
7298: sairaaloiden rakennushankkeiden toteu ttamises·    tisen merkityksen ohella työvoimavaltaisena
7299: sa asetetaan etusijalle ne, jotka koskevat avo-    rakennuskohteena on merkittävä työllistämis-
7300: hoidon tehostamista ja yhteistyöedellytysten       vaikutus, saneeraushanke tulisi käynnistää mah-
7301: parantamista alueen muiden terveydenhuollon        dollisimman pian.
7302: toimintayksiköiden kanssa. Sairaanhoitolaitos-        Turun yliopistollisen keskussairaalan toimin-
7303: ten edellytetään lisäksi parantavan toimintansa    taedellytysten parantamiseksi on vireillä lisäksi
7304: tehokkuutta ja kiinnittävän erityistä huomiota     useita vanhojen toimitilojen saneeraushankkeita,
7305: toiminnan sisällön kehittämiseen.                  joiden toteuttamiselle on luotava edellytykset
7306:    Turun yliopistollinen keskussairaalaliitto on   lähivuosina. Kysymyksessä on kaikilta osin ole-
7307: alueellisessa sairaanhoidon toimintasuunnitel-     massa olevien voimavarojen käytön tehostami-
7308: massa vuosille 1979-83 esittänyt Turun yli-        nen eikä hankkeiden toteuttaminen edellytä
7309: opistollisen keskussairaalan A-sairaalan pohja-    käyttökustannusten lisääntymistä. Hankkeilla
7310: kerrosten saneeraushankkeen toteuttamista.         on paitsi alueellinen myös valtakunnallinen
7311: Hankkeen perustamissuunnitelman on sosiaali-       merkitys, koska sairaala toimii lääkäreiden ja
7312: ja terveysministeriö hyväksynyt. Saneeraushan-     muiden terveydenhuoltoalan ammattiryhmien
7313: ke on tarkoitus aloittaa välittömästi, kun val-    koulutuspaikkana.
7314: mistumassa oleva sanotun sairaalan laajennus-         Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
7315: osa on valmistunut ja otettu käyttöön, eli vuo-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7316: den 1979 alussa. Keskussairaalaliitto on lisäksi   me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
7317: valmis toteuttamaan saneeraushankkeen oma-         tattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
7318: rahoitteisena, mikäli valtionosuutta rakennus-
7319: kustannuksiin ei saada vuodelle 1979.                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7320:    Hankkeen kustannusarvio on 25,9 miljoonaa              ryhtyä Turun yliopistollisen keskussai-
7321: markkaa, josta rakennusteknisten töiden osuus             raalan A-sairaalan pohjakerrosten sanee-
7322: on noin puolet. Turun ja Porin lääninhallitus             raushankkeen toteuttamiseksi mahdolli-
7323: on puoltanut A-sairaalan pohjakerrosten sanee-            simman pian sekä siten edistää työlli-
7324: rausta kiireellisenä.                                     syyttä ja turvata keskussairaalan toimin-
7325:    Rakennushankkeen toteuttamisella paranne-              taedellytysten parantaminen?
7326: 
7327:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1978.
7328:                Jacob Söderman                                  Paula Eenilä
7329: 
7330: 
7331: 
7332: 
7333: 087801389V
7334: 2                                             t978 vp.
7335: 
7336: 
7337: 
7338: 
7339:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7340: 
7341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      irroitettu runsaasti kiinteitä laitteita siirron
7342: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       yhteydessä. Näin ollen pohjakerrosten saneeraus
7343: olette 31 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn           ja peruskorjaus on hankkeena perusteltua.
7344: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Lääkintöhallitus on 16. 6. 1978 sairaanhoito·
7345: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan·       laitosten investointiohjelmaksi vuosiksi 1979-
7346: edustaja Södermanin ym. näin kuuluvasta kir-        1988 esittänyt sosiaali- ja terveysministeriölle,
7347: jallisesta kysymyksestä n:o 440:                    että Turun yliopistollisen keskussairaalan A-
7348:                                                     sairaalan pohjakerrosten peruskorjaushanke al-
7349:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kaisi vuonna 1981 ja esittänyt kokonaiskustan-
7350:        ryhtyä Turun yliopistollisen keskussai-      nuksiksi 11.0 miljoonaa markkaa, josta valtion-
7351:        saalan A-sairaalan pohjakerrosten sanee-     osuus 8.0 miljoonaa markkaa. A-sairaalan ylä-
7352:        raushankkeen toteuttamiseksi mahdolli-       kerrosten peruskorjaus alkaisi v. 1983, koko-
7353:        simman pian sekä siten edistää työlli-       naiskustannus 6.8 miljoonaa markkaa, valtion-
7354:        syyttä ja turvata keskussairaalan toimin-    osuus 5.0 miljoonaa markkaa. Turun yliopistol-
7355:        taedellytysten parantaminen?                 lisen keskussairaalan esityksenä hankkeen kus-
7356:                                                     tannus olisi 26 miljoonaa markkaa, josta kiin··
7357:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      teiden kojeiden ja laitteiden osuus on n. 11
7358: vasti seuraavaa:                                    mmk ja varsinaisen rakennustyön osuus n. 15
7359:     Turun yliopistollisen keskussairaalan A-        mmk.
7360: sairaalan saneerauksen perusteena on, ettei            Lääkintöhallituksen käsityksen mukaan voi-
7361: 1930-luvulla lääninsairaalaksi suunniteltu ra-      daan hanketta myös perustella työllisyysnäkö-
7362: kennus voi tyydyttää nykyisen yliopistollisen       kohdin.
7363: keskussairaalan tarpeita. Sairaalassa on vireillä      Sairaanhoitolaitosten investointiohjelma vuo-
7364: laajennusosan rakentaminen, joka valmistuu ja       siksi 1979-1988 on paraikaa valtioneuvoston
7365: tulee käyttöönotetuksi vuoden 1979 alussa.          käsiteltävänä. Puheena olevan hankkeen ajoit-
7366: Tällöin siirtyvien yksiköiden tilat tulisi saada    taminen ja kustannukset liittyvät siihen. Erik-
7367: saneerauksen jälkeen tehokkaaseen käyttöön.         seen on selvitettävänä myös mahdollisuudet
7368: Tämä ei ole mahdollista ilman peruskorjausta,       käynnistää saneeraushanke jo aikaisemmin kes-
7369: sillä tilat ovat huonokuntoiset ja niistä on        kussairaalapiirin oman rahoituksen turvin.
7370:      Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1978.
7371: 
7372:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
7373:                                              N:o 440                                              3
7374: 
7375: 
7376: 
7377: 
7378:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
7379: 
7380:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dessa förhållanden är saneringen och grund-
7381: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       reparationen av bottenvåningarna motiverade
7382: av den 31 oktober 1978 till vederbörande            projekt.
7383: medlem av statsrådet översänt avskrift av              Medicinalstyrelsen har den 16 juni 1978
7384: följande av riksdagsman Söderman m. fl. under-      föreslagit social- och hälsovårdsministeriet som
7385: tecknade spörsmål nr 440:                           investeringsprogram för åren 1979-1988, att
7386:                                                     grundreparationsprojektet för bottenvåningarna
7387:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      i A-sjukhuset vid Åbo universitetscentralsjuk-
7388:        ta i avsikt att så snabbt som möjligt        hus skall inledas år 1981 och framlagt en
7389:        förverkliga saneringsprojektet för bot-      totalkostnadska1kyl om 11.0 milj. mk, varav
7390:        tenvåningarna i Åbo universitetscentral-     8.0 milj. mk i statsandel. Grundreparationen
7391:        sjukhus' A-sjukhus och därmed främja         av A-sjukhusets Övre våningar skulle börja
7392:        sysselsättningen och tillförsäkra central-   år 1983, totalkostnader 6.8 milj. mk, stats-
7393:        sjukhuset bättre verksamhetsförutsätt-       andel 5.0 milj. mk. Enligt det förslag som
7394:        ningar?                                      framlagts av Åbo universitetscentralsjukhus
7395:                                                     skulle kostnaderna för projektet uppgå till
7396:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       26 milj. mk, varav andelen för fast apparatur
7397: samt anföra följande:                               och fasta anordningar är ca 11 Mmk och det
7398:    Saneringen av Åbo universitetscentralsjuk-       egentliga byggnadsarbetets andel ca 15 Mmk.
7399: hus' A-sjukhus föranleds av att byggnaden,             Enligt medicinalstyrelsens åsikt kan projek-
7400: som på 1930-talet planerades som länssjukhus,       tet också motiveras med sysselsättningssyn-
7401: inte kan tillfredsställa det nuvarande universi-    punkter.
7402: tetscentralsjukhusets behov. Vid sjukhuset på-         Sjukvårdsanstalternas     investeringsprogram
7403: går byggandet av en utvidgad del, som blir          för åren 1979-1988 behandlas i detta nu
7404: färdig och skall tagas i bruk i början av år        av statsrådet. I samband därmed diskuteras
7405: 1979. De utrymmen, som de då överflyttade           tiden och kostnaderna för ifrågavarande pro-
7406: enheterna lämnar, borde efter sanering fås i        jekt. Separat utreds också möjligheterna att
7407: effektivt bruk. Detta är inte möjligt utan          inleda saneringsprojektet redan tidigare med
7408: grundreparation, ty utrymmena är i dåligt           stöd av centralsjukhusdistriktets egen finansie-
7409: skick och där har en mängd fasta anordningar        ring.
7410: lösgjorts i samband med överflyttningen. Under-
7411:      Helsingfors den 29 november 1978.
7412: 
7413:                                              Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työtäjärvi
7414:                                              1978 vp.
7415: 
7416: Kirjallinen kysymys n:o 441.
7417: 
7418: 
7419: 
7420: 
7421:                                  Tenhiälä: Polilisipalvelujen s~aruri!n turvaamiseSita Padasjoen kun-
7422:                                     naSISa.
7423: 
7424: 
7425:                         Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
7426: 
7427:    Hämeeri läänin Padasjoella poliisipalvelujen       Padasjoella sattui viime vuonna tuhatta asu-
7428: turvaaminen on ·joutunut uhanalaiseksi henkilö-    kasta kohti 50,1 rikosta, kun luku koko läänin
7429: kuntapulan vuoksi. Kipeimmin henkilökunta-         alueella on keskimäärin 29,2. Padasjoen nykyis-
7430: pula koetaan rikostutkinnan heikentymisenä.        ten poliisivoimien varaan ei voida rakentaa
7431: Jutut ruuhkautuvat pahasti kesän aikana ja         minkäänlaista     ennaltaehkäisevää    toimintaa.
7432: syksystä menee monta kuukautta ruuhkan pur-        Näin ei pitkällä tähtäimellä päästä joustavaan
7433: kamiseen. Tällä hetkellä Padasjoen poliisissa on   yhteistoimintaan poliisin ja kuntalaisten välillä.
7434: kolme poliisimiestä ja kaksi kanslistia.              Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
7435:    Hämeen lääninhallitus on esittänyt Padasjoen    jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
7436: poliisitutkinnan helpottamiseksi osapäivätoimi-    tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
7437: sen kanslistin toimen muuttamista kokopäivä-       si seuraavan kysymyksen:
7438: toimiseksi. Valtion ensi vuoden budjetissa ei
7439: ole määrärahaa yhdenkään uuden poliisimiehen                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7440: palkkaamiseksi Hämeen läänin alueella. Padas-              ryhtyä poliisipalvelujen saannin turvaa-
7441: joella poliisien lukumäärä on asukasta kohti               miseksi Hämeen läänin Padasjoella?
7442: 0,84 eli selvästi vähemmän kuin muissa nimis-
7443: miespiireissä.
7444:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1978.
7445: 
7446:                                           Hannu Tenhiälä
7447: 
7448: 
7449: 
7450: 
7451: 087801418T
7452: 2                                            1978 vp.
7453: 
7454: 
7455: 
7456: 
7457:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
7458: 
7459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Ieila Padasjoen nimismiespiirin päivystyksestä.
7460: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      Liikkuva poliisi hoitaa määräajoin hälytystehtä-
7461: olette 31 päivänä lokakuuta 1978 päivätyn kir-     vät Padasjoella ja Hollolan nimismiespiirin ja
7462: jeenne n:o 2267 ohella lähettänyt valtioneu-       Lahden poliisilaitoksen partiot antavat tarvit-
7463: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       taessa apua. Poliisipalvelujen välttämätön saan-
7464: kansanedustaja Hannu Tenhiälän kirjallisesta       ti on sisäasiainministeriön käsityksen mukaan
7465: kysymyksestä n:o 441, jossa tiedustellaan:         turvattu Padasjoella silloinkin, kun piirin omat
7466:                                                    poliisimiehet eivät ole työvuorossa.
7467:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Kansliapalvelujen hoitaminen tyydyttävästi
7468:        ryhtyä poliisipalvelujen saannin. turvaa-   on Padasjoen nimismiespiirissä kohdannut vai-
7469:        miseksi Hämeen läänin Padasjoella?          keuksia, jotka johtuvat kansliahenkilökunnan
7470:                                                    vähäisestä määrästä. Kaikissa muissa Hämeen
7471:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen     läänin nimismiespiireissä on vähintään kaksi
7472: seuraavaa:                                         kokopäivätoimista kansliahenkilökuntaan kuu-
7473:    Padasjoen nimismiespiiriin kuuluu, sen jäl-     luvaa. ·
7474: keen kun Kuhmoisten kunta vuoden 1974                  Padasjoen nimismiespiiri ei pienen henkilös-
7475: alusta siirrettiin Keski-Suomen lääniin, vain      tövahvuutensa vuoksi pysty itsenäisesti hoita-
7476: Padasjoen kunta, jonka henkikirjoitettu asukas-    maan kaikkia poliisipiirille kuuluvia tehtäviä
7477: luku 1. 1. 1978 oli 4 682. Kunnan väkiluku         vaan tarvitsee jatkuvasti yhteistoiminnan muo-
7478: on vuosittain vähentynyt. Nimismiespiirin hen-     dossa annettavaa ja muuta apua toisilta polii-
7479: kilökunnan muodostavat nimismies, kolme            sin yksiköiltä. Poliisipiirin henkilöstön lisäämi-
7480: konstaapelia, yksi ulosottoapulainen, yksi apu-    nen sellaiseksi, että täydellinen itsenäinen toi-
7481: laiskansiisti ja yksi toimistoapulainen. Viimek-   minta kaikkina vuordkaudenaikoina ja viikon-
7482: si mainittu on osapäivätoiminen.                   päivinä olisi mahdollista, ei ole taloudellisesti
7483:    Nimismiespiirin poliisimiesvahvuus tuhatta      järkevää. Sisäasiainministeriö katsoo kuitenkin,
7484: asukasta kohti on 0,85. Hämeen läänin nimis-       että piirin poliisimiesvahvuutta olisi voitava li-
7485: miespiirien vastaava keskiarvo on 0,96. Kuu-       sätä yhdellä ja osapäivätoimisen toimistoapulai-
7486: dessa Hämeen läänin nimismiespiirissä poliisi-     sen toimi olisi voitava muuttaa kdkopäivätoi-
7487: miesten suhteellinen määrä asukaslukuun verrat-    meksi.
7488: tuna on vielä pienempi kuin Padasjoen nimis-          Vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesitykseen ei
7489: miespiirissä.                                      voitu sisällyttää kaikkia sisäasiainministeriön
7490:    Padasjoen nimismiespiiri saa toiminnassaan      välttämättöminä pitämiä uusia poliisin toimia.
7491: jatkuvasti apua muilta poliisiyksiköiltä. Piiri    Sen vuoksi ministeriö selvittää, mitä muita
7492: kuuluu Lahden yhteistoiminta-alueeseen ja Lah-     mahdollisuuksia on toimintaedellytysten paran-
7493: den poliisilaitos huolehtii virka-ajan ulkopuo-    tamiseksi Padasjoen nimismiespiirissä.
7494:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1978.
7495: 
7496:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
7497:                                                N:o 441                                               3
7498: 
7499: 
7500: 
7501: 
7502:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
7503: 
7504:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           alarmuppgifter i Padasjoki och patrullerna vid
7505: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         Hollola länsmansdistrikt och polisinrättningen i
7506: nr 2267 av den 31 oktober 1978 tili veder-            Lahti ger hjälp vid behov. Den omedelbara
7507: börande medlem av statsrådet för avgivande            tillgången på polisservice är enligt ministeriets
7508: av svar översänt avskrift av följande av riks-        för inrikesärendena uppfattning tryggad i Pa-
7509: dagsman Hannu Tenhiälä undertecknade spörs-           dasjoki också då distriktets egna poliser inte
7510: mål nr 441:                                           har arbetsskift.
7511:                                                           Man har råkat på svårigheter i fråga om att,
7512:           Vilka åtgärder avser Regeringen att         på ett tillfredsställande sätt sköta kansliservi-
7513:        vidta för att trygga tillgången på polis-      cen i Padasjoki. Dessa svårigheter beror på
7514:        service i Padasjoki i Tavastehus Iän?          att kanslipersonalen är fåtalig. 1 alla andra
7515:                                                       länsmansdistrikt i Tavastehus Iän omfattar
7516:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         kanslipersonalen minst två heltidsanställda per-
7517: samt anföra följande:                                 soner.
7518:    Till Padasjoki länsmansdistrikt hör, sedan             Padasjoki länsmansdistrikt kan, på grund
7519: Kuhmoinen kommun i början av år 197 4 över-           av sin fåtaliga personal, inte självständigt om-
7520: fördes tili Mellersta Finlands Iän, endast Pa-        besörja alla de uppgifter som ankommer på
7521: dasjoki kommun, där den mantalsskrivna be-            ett polisdistrikt, utan behöver fortgående hjälp
7522: folkningen 1. 1. 1978 var 4 682 personer. Kom-        av andra enheter inom polisen i form av sam-
7523: munens befo1kning har årligen minskat. Läns-          arbete och även på andra sätt. Det är ekono-
7524: mansdistriktets personai består av en länsman,        miskt oförnuftigt att utöka polisdistriktets per-
7525: tre konstaplar, ett exekutionsbiträde, en biträ-      sonai så, att en fullständigt självständig verk-
7526: dande kanslist ooh ett byråbit.räde. Den sist-        samhet vore möjlig under alla tider på dygnet
7527: nämnda funktionären är anställd på deltid.            och under alla veckodagar. Ministeriet för in-
7528:    Polismannastyrkan i länsmansdistriktet är          kesärendena anser dock att man borde kunna
7529: 0,85 per tusen invånare. Det motsvarande me-          utöka distriktets polismannastyrka med en per-
7530: deltalet i T avastehus läns alla länsmansdistrikt     son och att det deltidsanställda byråbiträdets
7531: är 0,96. 1 sex länsmansdistrikt i Tavastehus          befattning borde kunna ombildas tili en befatt-
7532: Iän är polisernas relativa antal i förhållande tili   ning på heltid.
7533: befolkningen ännu mindre än i Padasjoki läns-             1 statsverkspropositionen för år 1979 kunde
7534: mansdistrikt.                                         man inte innefatta alla de nya befattningar
7535:    Padasjoki länsmansdistrikt får i sin verksam-      vid polisen som ministeriet för inrikesärendena
7536: het fortgående hjälp av andra polisenheter.           ansåg vara nödvändiga. Därför utreder minis-
7537: Distriktet hör tili Lahti samarbetsområde och         teriet vilka andra möjligheter det finns att för-
7538: polisinrättningen i Lahti sköter utanför tjänste-     bättra verksamhetsförutsättningarna i Padas-
7539: tid Padasjoki länsmansdistrikts jourtjänst. Rör-      joki länsmansdistrikt.
7540: liga polisen omhändertar på bestämda tider
7541:       Helsingfors den 5 december 1978.
7542: 
7543:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
7544:                                               1978 vp.
7545: 
7546: Kirjallinen kysymys n:o 442.
7547: 
7548: 
7549: 
7550: 
7551:                                   Friberg: Yleisradiokehityksen jouduttamisesta Uudenmaan läänin
7552:                                       alueella.
7553: 
7554: 
7555:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
7556: 
7557:     Hallituksen vastuuseen kuuluu myös tiedotus-     kallista tv-lähetintä voisi käyttää tarkoitukseen.
7558: ja kulttuuripalvelujen tasapuolisen jakelun tur-     Tekninen kalusto voisi olla nykyaikaista kevyttä
7559: vaaminen maan eri osiin. Vaikka Oy Yleisradio        videokalustoa (ENG). Kustannukset olisivat
7560: Ab:n hallinto onkin järjestetty parlamentaari-       perustamisvaiheessa vain 1 prosentti Yleisra-
7561: selta pohjalta, harjoittaa haLlitus liikenneminis-   dion vuosibudjetista. Tämä summa on suhteu-
7562: teriön kautta merkittävää vaikutusvaltaa yleis-      tettava siihen, että alueella asuu lähes miljoona
7563: radiotoiminnan kehittämiseen. Tästä ovat osoi-       ihmistä, jotka maksavat tv-lupansa.
7564: tuksena myös hallituksen toimivaltaan kuulu-            Osoituksena yleisradiotoiminnan kehi ttämis-
7565: vat lupam~ksupäätökset.                              tarpeesta Uudellamaalla on myös Uudenmaan
7566:     Yleisradiotoiminnan kehitysalueita ovat tällä    maakuntaliiton kirjelmä 28. 9. 1978 Yleisra-
7567: hetkellä pääkaupunkiseutu ja yleensä Uuden-          diolle.
7568: maan läänin selvästi toisistaan erottuvat osa-          Maakuntaliiton mukaan Yleisradion kuulu-
7569: alueet Länsi- ja Itä-Uusimaa.                        vuus on Itä-Uudellamaalla yhä heikko eikä
7570:     Helsingin seudun kiireeliisin tehtävä olisi      radio-ohjelma "Ylen aikainen", joka lähetetään
7571: tutkia paikallisen tv-toiminnan aloittaminen tv-     Helsingin seudulle, ole kehittynyt resursseiltaan
7572: uutiskokeilun muodossa.                              lainkaan sitten perustamisensa neljä vuotta sit-
7573:     Mainittakoon Helsingin kaapelitelevisioyh-       ten. Lisäksi maakuntaliiton mukaan voitaisiin
7574:  tiön tv-uutistoiminta. Tämä toiminta, jota yh-      Uusimaa jakaa kolmeen lähetysalueeseen seu-
7575:  teiskunta ei voi seurata saati elimiensä kautta     raavasti: Länsi-Uusimaa, Itä-Uusimaa ja pää-
7576: ohjata, jakautuu suppeasti ja epätasaisesti pää-     kaupunkiseutu.
7577: kaupunkiseudulla, ja sen saatavuus on myös va-          Oheiseen viitaten esitän valtiopäiväjärjestyk-
7578: rallisuuskysymys, koska sen kustannukset ruo-        sen 3 7 §: n 1 momentin perusteella valtioneu-
7579: kakuntaa kohti ovat kasvamassa. Samoin televi-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
7580: sion uutistoiminnan kehittäminen Suomessa            raavan kysymyksen:
7581: muutoinkin on saapunut eräänlaiselle vedenja-
7582: kajalle, josta syystä pääkaupunkiseudun tv-toi-                Miten Hallitus aikoo jouduttaa yleis-
7583: minnan pohtiminen on ajankohtainen.                          radiokehitystä Uudellamaalla etenkin
7584:     YLE:n kokeellisilla pääkaupunkiuutisilla te-             "Ylen aikainen" -ohjelman ja Helsingin
7585: levisiossa olisi käytettävissään UHF-kanava. Pai-            seudun tv-uutiskokeilun osalta?
7586:      Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1978.
7587: 
7588:                                             Ralf Friberg
7589: 
7590: 
7591: 
7592: 
7593: 087801444M
7594: 2                                            1978 vp.
7595: 
7596: 
7597: 
7598: 
7599:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7600: 
7601:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa    palvelujen parantamiseksi perustamalla paikallis-
7602: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       radio "Ylen aikainen", joka lähettää päivittäin
7603: olette 1 päivänä manaskuuta 1978 päivätyn           2,5 tuntia omaa paikallisohjelmaa. Vastaava
7604: kirjeenne n:o 2269 ohella toimittanut valtioneu-    ruotsinkielinen ''Mellannyland "-paikallisradio-
7605: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-   ohjelma aloitettiin 1. 10. 1976.
7606: sanedustaja Ralf Fribergin näin kuuluvasta kir-        On tärkeätä, että Yleisradio pystyy antamaan
7607: jallisesta kysymyksestä n:o 442:                    kansalaisille yleisradiotoiminnan peruspalvelut
7608:                                                     myös paikallisradio- ja paikallistelevisiokysymyk-
7609:          Miten Hallitus aikoo jouduttaa yleis-      sissä. Varsinkaan kun kysymys kaapelitelevisio-
7610:        radiokehitystä Uudellamaalla etenkin         lainsäädännöstä ei ole edennyt, on tarpeellista,
7611:        "Ylen aikainen" -ohjelman ja Helsingin       että Yleisradio pystyy pääkaupunkiseudulla tar-
7612:        seudun tv-uutiskokeilun osalta?              joamaan kansalaisille paikallisen tiedottamisen
7613:                                                     vaihtoehdon kaupallisen yhteiskunnallisen sään-
7614:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       telyn ulkopuolella toimivan kaapelitelevisioyh-
7615: vasti seuraavaa:                                    tiön rinnalla.
7616:    Alueellisen yleisradiotoiminnan kehittämis-         Yleisradion alueellista radio- ja televisiotoi-
7617: suunnitelmat on hyväksytty Yleisradion hallin-      mintaa onkin tarkoitus määrätietoisesti ja tasa-
7618: toneuvostossa vv. 1967 ja 1970. Hallintoneu-        puolisesti tehostaa myös 1980-luvulla. Kehittä-
7619: vosto on sekä viisivuotistalousarvion että vuo-     minen riippuu luonnollisesti yhtiön taloudelli-
7620: sittaisen budjetin yhteydessä hyväksynyt keski-     sista mahdollisuuksista. Eduskunnan valitsema
7621: pitkän ja lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmat     hallintoneuvosto tekee näitä asioita koskevat
7622: myös Yleisradion alueellisen toiminnan osalta.      ratkaisut ja pyrkii ratkaisuissaan oikeudenmu-
7623:    Yleisradion alueellista toimintaa on pyritty     kaisesti huomioimaan myös maan eri alueelliset
7624: kehittämään tasapuolisesti ja toisaalta huomioon    erikoistarpeet. Myös alueellisen televisiotoimin-
7625: ottaen alueiden erikoisolosuhteet. Niinpä Uuden-    nan aloittaminen kuuluu lähivuosien suunnitel-
7626: maan alueen osalta tehtiin v. 1975 merkittävä       miin.
7627: ratkaisu väkirikkaan pääkaupunkiseudun radio-
7628:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 197 8.
7629: 
7630:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
7631:                                            N:o 442                                               3
7632: 
7633: 
7634: 
7635: 
7636:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
7637: 
7638:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     region betydande avgörande i syfte att för-
7639: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-        bättra den folkrika huvudstadsregionens radio-
7640: velse nr 2269 av den 1 november 1978 till        service genom att man inrättade lokalradion
7641: vederbörande medlem av statsrådet för avgivan-   "Ylen aikainen", som dagligen sänder 2,5 tim-
7642: de av svar översänt avskrift av följande av      mar eget lokalprogram. Motsvarande svensk-
7643: riksdagsman Ralf Friberg undertecknade spörs-    språkiga lokalradioprogram "Mellannyland"
7644: mål nr 442:                                      började 1. 10. 1976.
7645:                                                  1  Det är viktigt att Rundradion kan ge med-
7646:          På vilket sätt ämnar Regeringen på-     borgarna grundläggande rundradio service också
7647:        skynda rundradioutvecklingen i Nyland,    i frågor, som ankommer på lokalradio och lokal-
7648:        speciellt i fråga om "Ylen aikainen"      television. Speciellt emedan frågan om kabel-
7649:        benämnda program och experimentet         televisionslagstiftningen inte har framskridit, är
7650:        med Helsingforsnejdens TV-nyheter?        det påkallat att Rundradion i huvudstadsregio-
7651:                                                  nen kan erbjuda medborgarna alternativ lokal-
7652:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-    information vid sidan av den lokalinformation,
7653: samt anföra följande:                            som ges av det kommersiella kabeltelevisions-
7654:    Planerna för utvecklande av den regionala     aktiebolaget, vars verksamhet inte berörs av
7655: rundradioverksamheten har godkänts i Rund-       samhällelig reglering.
7656: radions förvaltningsråd åren 1967 och 1970.         Man har för avsikt att målmedvetet och opar-
7657: :Förvaltningsrådet har, i samband med så väl     tiskt effektivera Rundradions regionala radio-
7658: femårsbudgeten som den årliga budgeten god-      och televisionsverksamhet också på 1980-talet.
7659: känt verksamhetsplanerna på medellång och        Utvecklandet beror givetvis på bolagets ekono-
7660: kort sikt även vad Rundradions regionala verk-   miska möjligheter. Förvaltningsrådet, som valts
7661: samhet beträffar.                                av riksdagen, avgör dessa ärenden och vinn-
7662:    Man har försökt utveckla Rundradions regio-   lägger sig om att i sina avgöranden rättvist be-
7663:  nala verksamhet opartiskt och å andra sidan     akta också landets olika regionala specialbehov.
7664: med beaktande av regionernas speciella förhål-   I planerna för de närmaste åren ingår också,
7665: landen. Sålunda gjorde man ett för Nylands       att regional televisionsverksamhet inleds.
7666:      Helsingfors den 8 december 1978.
7667: 
7668:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
7669:                                             1978 vp.
7670: 
7671: Kirjallinen kysymys n:o 443.
7672: 
7673: 
7674: 
7675: 
7676:                                 Miettinen: Bensiinin ja dieselöljyn valmisteveron korotukseen
7677:                                    liittyvistä seikoista.
7678: 
7679: 
7680:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
7681: 
7682:     Hallitus on ilmoittanut noudattavansa elvy-    anomuksesta tuottajamarginaalit bensiinin ja
7683: tystä tukevaa ja inflaatiota hillitsevää talous-   dieselöljyn osalta devalvaatioiden jälkitunnel-
7684: politiikkaa. Kyseiset tavoitteet merkitsevät pi-   missa nykyistä huomattavasti korkeamman dol-
7685: dättäytymistä yksityisiin kansalaisiin ja elin-    larikurssin mukaan.
7686: keinoelämään kohdistuviita lisärasitteilta.           Nykyisin voimassa olevien polttoaineiden
7687:     Hallituspuolueiden toimesta eduskunnassa       hinnoittelujärjestelmien tulisi joustaa tarpeen
7688: 20. 10. 1978 tehty päätös bensiinien ja diesel-    mukaan myös hintoja tai marginaaleja alenta-
7689: öljyn valmisteveron korottamiseksi 2 penniä        vasti, jos siihen on yhteiskunnallisesti perustel-
7690: litralta ei tue edellä mainittuja tavoitteita,     tua tarvetta. Kahvin osalta vastaava säätely on
7691: vaan lisää kustannusrasitusta ja ruokkii inflaa-   onnistunut varsin hyvin.
7692: tiota.                                                Hallitus onkin ehdottaessaan bensiinin ja
7693:     Maahamme tuodaan vuosittain raakaöljyä         dieselöljyn veronkorotusta 2 penniä litralta
7694: n. 5 mrd markan arvosta. Tämä kaupankäynti         toiminut lyhytnäköisesti ja harkitsemattomasti.
7695: on sidottu arvoltaan USA:n dollariin.              Myös valtakunnan liikennepolitiikan kannalta
7696:     Dollarin jatkuva heikentyminen kansainväli-    harkitummat ratkaisut olisivat olleet välttä-
7697:  sillä valuuttamarkkinoilla ja Suomen markkaan     mättömiä.
7698:  nähden on jo pitkäaikainen ilmiö. Tämä kehi-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7699:  tys on merkinnyt raakaöljyn hankintakustan-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
7700:  nusten oleellista pienentymistä. Dollarin hei-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7701:  kentyminen esim. 20 pennillä markkaan näh-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7702: den merkitsee vositasolla 200-250 milj.
7703:  markan ylimääräistä rahakertymää yhteiskun-                 Onko Hallitus tietoinen, että edus-
7704:  nan omistamalle Neste Oy:lle. Vuoden 1978                kunnan enemmistön päättämällä bensii-
7705:  alussa, 2. 1., dollarin kurssi Suomen mark-              nin ja dieselöljyn valmisteveron koro-
7706:  kaan nähden oli 4.022 ja 1. 11.78 kurssi oli             tuksella kertyvät 53 milj. markkaa olisi
7707:  3.772. Kurssimuutoksen johdosta on pelkäs-               voitu varsin perustellusti hankkia esim.
7708:  tään kuluvan vuoden kymmenen ensimmäisen                 ylimääräisen valmisteveron muodossa
7709:  kuukauden aikana Neste Oy:lle syntynyt yli-              Neste Oy:ltä kuluttajahintoja nosta-
7710:  määräinen rahakertymä suuruudeltaan yli 150              matta ja yrityskohtaisia kannattavuus-
7711:   milj. markkaa.                                          näkökohtia vaarantamatta, ja jos on,
7712:      Elinkeinohallitus on vahvistanut Neste Oy:n             miksi niin ei ole menetelty?
7713:       Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1978.
7714: 
7715:                                         Mauri Miettinen
7716: 
7717: 
7718: 
7719: 
7720:  0878014251
7721: 2                                           1978 vp.
7722: 
7723: 
7724: 
7725: 
7726:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
7727: 
7728:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            ylimääräisen valmisteveron muodossa
7729: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              Neste Oy:ltä kuluttajahintoja nostamat-
7730: olette 1 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn                 ta ja yrityskohtaisia kannattavuusnäkö-
7731: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               kohtia vaarantamatta, ja jos on,
7732: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-                 miksi niin ei ole menetelty?
7733: edustaja Miettisen näin kuuluvasta kirjallisesta
7734: kysymyksestä n:o 443:                                 Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
7735:           Onko Hallitus tietoinen, että edus-      tavasti seuraavaa:
7736:        kunnan enemmistön päättämällä bensii-          Ulkomaankauppatilaston mukaan raakaöljyä
7737:        nin ja dieselöljyn valmisteveron koro-      on vuosina 1975-1978 tuotu maahan seuraa~
7738:        tuksella kertyvät 53 milj. markkaa olisi    vat määrät.
7739:        voitu varsin perustellusti hankkia esim.
7740: 
7741:               1975       9,6 milj. tonnia arvoltaan 3,1 miljardia markkaa
7742:               1976      11,1 "        ,             3,9
7743:               1977      11,5                  "     4,6      "        "
7744:               1978/1-IX  6,8  "       "       "     2,8      "        "
7745:                                     "       "         "              "         "
7746: 
7747:   Tuonnin perusteella laskettu raakaöljyn kes-            VIII                                4,113
7748: kimääräinen tuontihinta on ollut seuraava.                IX                                  4,076
7749: 1975 ..................... . 320 mk/tn                 Tarkasteltaessa dollarin kurssin kehitystä
7750: 1976 ..................... . 350                    pitkällä aikavälillä voidaan todeta, että sen
7751: 1977 ..................... . 400  "                 kurssi ei ole laskenut.
7752: 1978/1-VI ............... . 417   "                    Kotimaassa jalostettujen öljytuotteiden ja-
7753: 1978/VII ................. . 418  "                lostamohintoja on viimeksi korotettu vuoden
7754: 1978/VIII ............... . 419   "                 1977 syyskuun devalvaation jälkeen. Jalosta-
7755: 1978/IX ................. . 419   "                mohintoja ei ole tämän jälkeen korotettu, vaik-
7756:                                            "       ka markka devalvoitiin vuoden 1978 helmi-
7757:    Yhdysvaltojen dollarin myyntikurssin ( vuo-     kuussa. Hintoja ei korotettu, koska dollarin
7758: si- ja kuukausikeskiarvo) kehitys vastaavana       kurssi oli epävakaa eikä ollut tietoa siitä, mis-
7759: aikana on ollut seuraava.                          sä vaiheessa OPEC-maat uudelleen korottavat
7760:                                                    raakaöljyn hintaa.
7761: 1975 ......................... .         3,679        Vakaan talouselämän toteuttamiseksi viran-
7762: 1976 ......................... .         3,864     omaiset ovat halunneet pitää hinnat mahdolli-
7763: 1977 ......................... .         4,029     simman pitkään samalla tasolla. Tämän vuoksi
7764: 1978/1 ....................... .         4,022     jalostamohintoja ei dollarin kurssin laskun joh-
7765:      II  ..................... .         4,090     dosta tarkistettu, vaikka lieviä mahdollisuuk-
7766:      111 ..................... .         4,180     sia alentamiseen olisi ollut, ja koska pidetään
7767:      IV  .................... ..         4,193     lähes varmana, että raakaöljyn hinta vuoden
7768:      V ...................... ..         4,281     vaihteessa kohoaa. Hintaviranomaiset seuraavat
7769:      VI  ..................... .         4,285     jatkuvasti raakaöljyn markkamääräisen hinnan
7770:      VII ..................... .         4,209     kehitystä ja ottavat seuraavaa hintaratkaisua
7771:                                              N:o 443                                               3
7772: 
7773: tehtäessä tarvittaessa huomioon kertyneen lii-     Moottoribensiini 99 okt. 201,80 penniä litralta
7774: kakatteen alentavana tekijänä.                                      92 " 193,10       "       "
7775:    Lailla polttoaineiden valmisteverosta anne-            "
7776:                                                    Dieselöljy               127,00    "       "
7777: tun lain muuttamisesta säädettiin linja-autolii-
7778: kenteen harjoittajille palautettavaksi 6,1 pro-       Moottoribensiinin ja dieselöljyn edellä mai-
7779: sentin korotustarvetta vastaava määrä diesel-      nitut veronkorotukset nostavat elinkustannus-
7780: öljyn valmisteveroa. Veronpalautuksesta val-       indeksiä 0,05 prosentilla. Linja-autoliikenteen
7781: tiolle aiheutuvan tulon menetyksen korvaami-       suunniteltu maksujen korotus olisi nostanut
7782: seksi säädettiin samalla moottoribensiinin ja      elinkustannusindeksiä 0,13 prosenttia.
7783: dieselöljyn valmisteveroa korotettavaksi kah-         Hallitus katsoo, että vahvistettaessa öljytuot-
7784: della pennillä litralta.                           teiden hintoja ja veroja ei niiden korotuksia
7785:    Valmisteverot ovat kulutusveroja, eikä mlta     tai alennuksia voida perustaa tilapäisiin valuut-
7786: ole korotettu sallimatta vastaavia hinnankoro-     tojen kurssivaihteluihin. Perusteltua syytä yli-
7787: tuksia tuotteisiin. Elinkeinohallitus on vahvis-   määräisen valmisteveron säätämiseen Neste
7788: tanut moottoribensiinin ja dieselöljyn ylimmät     Oy:lle ei sanottujen valuuttavaihtelujen joh-
7789: myyntihinnat kuluvan vuoden marraskuun 1           dosta myöskään ole.
7790: päivästä seuraaviksi:
7791:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1978.
7792: 
7793:                                                                           Ministeri Esko Rekola
7794: 4                                                1978 vp.
7795: 
7796: 
7797: 
7798: 
7799:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
7800: 
7801:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                    sumentpriserna och utan att riskera Iön-
7802: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse                   samheten inom företagen, kunde ha in-
7803: av den 1 november 1978 tili vederbörande                        förskaffats av t.ex. Neste Oy i form av
7804: mediem av statsrådet översänt avskrift av föi-                  överlopps accis, och om så är,
7805: jande av riksdagsman Miettinen undertecknade                      varför har sålunda inte förfarits?
7806: skriftliga spörsmåi nr 44 3:
7807:          Är Regeringen medveten om, att de              Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
7808:        53 miij. mark som influtit genom riks-         anföra följande:
7809:        dagens majoritetsbesiut om förhöjning            Enligt utrikeshandelsstatistiken har föijande
7810:        av accisen på bensin och dieseloija syn-       mängd råoija importerats under åren 1975-
7811:        nerligen motiverat, utan att höja kon-         1978.
7812: 
7813:               1975            9,6 milj. ton till ett värde av 3,1 miljarder mark
7814:               1976           11,1                             3,9
7815:               1977           11,5 "      " " "         "    " 4,6     "       "
7816:               1978/I-IX       6,8  "     "   "    "         " 2,8             "
7817:                                     "    "        "   "     "      "          "       "
7818: 
7819:   Det genomsnittliga importpriset på råolja har                 VIII ..................... .      4,113
7820: beräknat på basen av importen varit föijande.                   IX ....................... .      4,076
7821: 1975 .................... .        320 mk/ton            Då man granskar utvecklingen av dollarns
7822: 1976 .................... .        350                kurs på lång sikt kan man konstatera, att dess
7823: 1977 .................... .        400   "            kurs inte har sjunkit.
7824: 1978/I-VI .............. .         417   "               I hemlandet höjdes förädlade oljeprodukters
7825: 1978/VII ................ .        418   "            förädlingspriser senast efter devalveringen i sep-
7826: 1978/VIII ............... .        419  "
7827:                                                       tember 1977. Förädlingspriserna har inte höjts
7828: 1978/IX ................. .        419                efter detta, fastän marken devalverades i feb-
7829:                                              "        ruari år 1978. Priserna har inte höjts, eftersom
7830:    Utvecklingen av US dollarns försäijningskurs       dollarns kurs var instabil och det inte var bekant
7831: ( medeltal per år och månad) har under motsva-        i vilket skede OPEC-länderna åter höjer priset
7832: rande tid varit följande.                             på råolja.
7833:                                                          För förverkligandet av ett stabilt ekonomiskt
7834: 1975 .......................... .         3,679       liv har myndigheterna önskat bibehålla priserna
7835: 1976 .......................... .         3,864       på samma nivå så länge som möjligt. Därför har
7836: 1977 .......................... .         4,029       förädlingspriserna på grund av nedgången i dol-
7837: 1978/I ....................... .          4,022       larns kurs inte justerats, fastän smärre möjlig-
7838: 1978/II ....................... .         4,090       heter tili sänkning skulle ha funnits och efter-
7839:      III ...................... .         4,180        som man anser det vara så gott som säkert att
7840:      IV ....................... .         4,193       priset på råolja kommer att stiga vid årsskiftet.
7841:      V.························           4,281       Prismyndigheterna föijer ständigt utvecklingen
7842:      VI ....................... .         4,285       av råoljans pris i markmängd och tar vid ·följan-
7843:      VII ...................... .         4,209       de prisuppgörelse vid behov i beaktande den
7844:                                                N:o 443                                              5
7845: 
7846: täckning av överbelopp som uppkommit, som en          Motorbensin 99 okt. 201,80 penni per liter,
7847: sänkande faktor.                                                  92 "    193,10   "    "    "
7848:    Genom lag angående ändring av lagen om             Diesei~Ija          127,00        ,    ,
7849: accis på bränsle stadgades att tili idkare av buss-
7850: trafik skulle återbäras 6,1 procent av accisen på        Ovan nämnda skatteförhöjningar på motor-
7851: brännolja, vilket motsvarar det belopp med vil-       bensin och dieselolja ökar levnadskostnadsindex
7852: ket avgifterna annars borde ha höjts. Den minsk-      med 0,05 procent. Den planerade förhöjningen
7853: ning av statens inkomster, som uppstår på grund       av busstrafikavgifterna skulle ha höjt 1evnads-
7854: av återbäringarna beslöts kompenseras genom           kostnadsindex med 0,13 procent.
7855: att samtidigt höja accisen på motorbensin och            Regeringen anser, att vid fastställandet av
7856: dieselolja med två penni per liter.                   priser och skatter på oljeprodukter kan höj-
7857:    Acciserna är konsumtionsskatter, och de har        ningarna eller sänkningarna av dem inte base-
7858: inte höjts utan att motsvarande prisförhöjningar      ras på tilifälliga kursväxlingar inom valutorna.
7859: tiliåtits på produkterna. Näringsstyrelsen har        Någon motiverad orsak tili att stadga en över-
7860: fastställt de högsta försäljningspriserna på mo-      lopps accis för Neste Oy på grund av nämnda
7861: torbensin och dieselolja från och med den 1 no-       valutaväxlingar finns inte heller.
7862: vember innevarande år som följer:
7863:      Helsingfors den 7 december 1978.
7864: 
7865:                                                                              Minister Esko Rekola
7866: 1
7867: 1
7868:  1
7869:  1
7870:   1
7871:   1
7872:    1
7873:    1
7874:     1
7875:     1
7876:      1
7877:      1
7878:       1
7879:       1
7880:        1
7881:        1
7882:         1
7883:         1
7884:          1
7885:          1
7886:           1
7887:           1
7888:            1
7889:            1
7890:             1
7891:             1
7892:              1
7893:              1
7894:               1
7895: Kirjallinen kysymys n:o 444.
7896: 
7897: 
7898: 
7899: 
7900:                                   Surakka ym.: Asuntolainoitettujen vuokratalojen taloudellisten
7901:                                      rasitusten keventämisestä.
7902: 
7903: 
7904:                          E d u sk u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
7905: 
7906:      Asuntolainoitetut vuokratalot ovat ajautu-      teena on kohtuuhintaisten asuntojen hankkimi-
7907: massa erittäin vaikeaan taloudelliseen asemaan.      nen asuntohallituksen määräämien tulorajojen
7908: Tämä johtuu osaltaan vuokrien säännöstelystä,        mukaisten ihmisten asuntotarpeiden tyydyttä-
7909: mikä on ollut välttämätöntä ja tarpeellista itse     miseksi. Tämän vuoksi tulisi tutkia kaikkia eri
7910: asukkaiden kannalta. Toiseksi tähän vaikuttaa        mahdollisuuksia vallitsevan vuokrapaineen hil-
7911: vuokrataloyhtiöitä rasittava verotus sekä asun-      litsemiseksi.
7912: tolainojen, jotka muodostavat pääosan lainoi-            Asuntolainoitettujen vuokratalojen taloudel-
7913: tuksesta, koron nousu 3 % :sta 9 % :iin lainoi-      lisia rasituksia ja sitä kautta syntyvää viime kä-
7914: tusvuodesta riippuen.       ··           .           dessä vuokralaisiin kohdistuvaa vuokrapainetta
7915:   · Kun tarkastellaan lähemmin vuokratalovh-         voitaisiin hillitä mm. siten että tutkittaisiin
7916: tiölle. muodostuvan verorasituksen syntyä, ~oi­      mahdollisuus muttaa verolainsäädäntöä siten,
7917: daån todeta, että vuokrataloyhtiöiden rahoitus-      että verot · poistettaisiin vuokrataloyhtiöiltä,
7918: politiikka ja verolakien poisto-oikeus eivät ole     joilla on asuntolainaa jäljellä. Eräänä mahdolli-
7919: yhdenmukaiset. · Siitä huolimatta, että vuokra-      suutena olisi palauttaa ns. vanhojen vuok-
7920: taloyhtiöitä on aikaisemmin mainittujen syiden       rataloyhtiöiden asuntolainojen korot vuoden
7921: vuoksi rahoitusvaikeuksissa, syntyy yhtiöille kir-   1975 tasolle. Muina toimenpiteinä voitaisiin
7922: janpidollista voittoa sen vuoksi, että lainojen      mainita . poisto-oikeuden lisääminen siten, että
7923: lyhennykset ovat poistoja suuremmat. Oman            se vastaisi lainojen lyhennyksiä taikka sitten
7924: pääoman koron, joka on huomioitu vuokran             toteuttamalla kattovuokraperiaate.
7925: määrityksessä, tulisi ainoastaan muodostaa yh-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7926: tiön voitto. Lainojen lyhennysten ylittäessä         tyksen 37 § :n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7927: poisto-oikeuden nousee siis yhtiön voitto ja         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
7928: tästä. aiheutuu kohtuuton verotus, roka johtaa       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
7929: yhtiön kierteeseen: vuokria on korotettava tun-
7930: tuvasti, lyhytaikaisia luottoja joudutaan owi-                 Onko Hallitus tietoinen asuntolainoi-
7931: maan ehdoilla! jotka eivät suosi sitä väestöryh-            tettujen vuokratalojen taloudellisista ra-
7932: mää, jorika vuo~si valtion lainoittama vuokra-              situksista jn siitä aiheutuvasta kohtuut-
7933: taiotoiminta aikoinMn maassamme aloitettiin.                tomasta vuokrapaineesta, ja jos on,
7934:   · ·vuokratalotoimfnna·n alkuvuosina poisto-oi~               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7935: kell;S .riitti lainojen lyhennyksiin, myöhempinä            ryhtyä, että mainitut asuntolainoitettu-
7936: vlio~i!la lyhennysten poisto-oikeus . vähenee ...           jen vuokratalojen taloudelliset vaikeudet
7937:      Asuntolainoituksen yhteiskunnallisena tavoit-          voitaisiin poistaa?         .
7938:      Helsingissä 2 päivänä marraskuuta 1978.
7939: 
7940:                ·Juhani Sutakka                                Reino Breilin
7941: 
7942: 
7943: 
7944: 
7945: 0878014317
7946: 2                                            1978.· vp.
7947: 
7948: 
7949: 
7950: 
7951:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e II e.
7952: 
7953:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      prosenttiin. Asumiskustannuksiin viimeksi mai-
7954: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nitulla toimenpiteellä oli tosin vähäinen vaiku-
7955: olette 2 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          tus. Parhaillaan on eduskunnan käsiteltävänä
7956: kirjeenne n:o 2271 ohella toimittanut valtio-       hallituksen esitys laiksi asuntotuotantolain väli-
7957: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     aikaisesta muuttamisesta (HE 172/1978 vp.),
7958: kansanedustaja Juhani Surakan ym. näin kuu-         jolla mahdollistetaan uusimpien vuokra- ja asun-
7959: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 444, jos-    to-osuuskuntataloille myönnettyjen asuntolaino-
7960: sa tiedustellaan:                                   jen koron alentaminen v. 1979 0,5-1,0 pro-
7961:                                                     sentilla. Sen alentava vaikutus asumiskustan-
7962:           Onko Hallitus tietoinen asuntolainoi-     nuksiin on suurimmillaan yli 70 penniä neliö-
7963:        tettujen vuokratalojen taloudellisista ra-   metriltä kuukaudessa lain mukaan normaalisti
7964:        situksista ja siitä aiheutuvasta kohtuut·    perittävään korkoon verrattuna.
7965:        tomasta vuokrapaineesta, ja jos on,               Asuntotuotantolain 12 §:n muutoksella
7966:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      ( 410/78) on mahdollistettu, että vuokra- ja
7967:        ryhtyä, että mainitut asuntolainoitettu-     asunto-osuuskuntatalon sekä opiskelija-asunto-
7968:        jen vuokratalojen taloudelliset vaikeu-      lan rakentamista, laajentamista tai peruskorjaus-
7969:        det voitaisiin poistaa?                      ta varten myönnetyn asuntolainan saajalle voi-
7970:                                                     daan erityisistä syistä myöntää lykkäystä lyhen-
7971:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nysmaksujen, korkojen tai molempien suoritta-
7972: vasti seuraavaa:                                    misesta enintään kymmenen vuotta. Esityksen
7973:    Valtakunnallisen asunto-ohjelman ·vuosille       perusteluissa todettiin, että asukkaiden aseman
7974: 1976-1985 valmistelun yhteydessä (Komitean-         turvaamiseksi ja perittävien vuokrien kohtuul-
7975: mietintö 1976:36; liite 5) asuntopoliittisen        lisena säilyttämiseksi olisi voitava myöntää lyk-
7976: jaoston mietinnössä on mm. todettu, että val-       käystä, milloin talon ylläpidon kannalta välttä-
7977: tion lainaittamassa asuntokannassa eri ikäisten     mättömät vuokrien korotukset muodostuisivat
7978: asuntojen asumiskustannuksia olisi voitava sää-     vuokra-arvoltaan samanveroisista huoneistoista
7979: dellä siten, että asumiskustannukset olisivat       paikkakunnalla perittyihin vuokriin verrattuna
7980: oikeassa suhteessa asuntojen ikään ja käyttöar-     tai asukkaiden maksukyvyn huomioon ottaen
7981: voon.                                               kohtuuttomiksi. Lain perusteluissa todetaan
7982:    Vanhojen ja uusien kiinteistöjen väliset asu-    myös, että tällöin taloudelliset vaikeudet voi-
7983: miskustannuserot ovat varsin huomattavat. Tä-       vat johtaa vuokratalon omistajan joko vapaa-
7984: män vuoksi mm. asuntolainoista perittävää kor-      ehtoisesti tai pakkotoimin tapahtuvaan talon
7985: koa on asumiskustannukset huomioiden pyritty         luovuttamiseen.
7986: säätelemään vahvistamalla ns. vanhojen asunto-         Voimassa olevat säännökset vuokratalojen
7987: lainojen korko korkearrunaksi kuin mitä uusim-      vuokrien määräytymisestä perustuvat omakus-
7988: mista asuntolainoista peritään ja uusimmissa         tannusperiaatteelle, eli että hyväksyttävät hoi-
7989: vuokrataloissa taas asuntotuotantolain väliaikai-   tokustannukset ja asuntohallituksen vahvista-
7990: sin muutaksin alennettu normaalisti perittävää      masta rahoituksesta johtuvat pääomakustannuk-
7991: korkoa.                                             set tulee kattaa perittävillä vuokrilla sekä muil-
7992:    Valtiovallan toimenpitein on vähän yli vuo-      la kiinteistölle koituvilla tuotoilla. Niiden alen-
7993: den sisällä yleistä korkotasoa alennettu yhteen-    tamiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia on
7994: sä kahdella prosenttiyksiköllä. Siitä johtuen       käsitelty useissa toimikunnissa ja työryhmissä.
7995: myös vuosina 1949-1956 myönnettyjen asun-           Kiinteistöhoidollisia kustannuseriä tulisi vuok-
7996: tolainojen korkoa alennettiin 9 prosentista 8       ratalojen omistajien tarkemmin seurata, koska
7997: niissä on havaittu olevan eri talojen välillä -huo-   lisätään myös edellisenä vuonna maksetut ve-
7998: mattavia eroja. Niissä aikaansaatava säästö hei-      rot, saattaa tästä aiheutua verokertymä, jonka
7999: jastuu pysyvästi perittäviin vuokriin. Pääoma-        on todettu aiheuttavan eräissä tapauksissa jopa
8000: kustannuksiin vaikuttaminen on lähinnä riippu-        1,00-1,50 markan kustannuslisän neliömetril-
8001: vainen valtiontaloudellisista tilanteista.            le kuukaudessa.
8002:    Vuokratalot on verotuslain 72 §:n muutok-             Sisäasiainministeriö tulee yhdessä valtiova-
8003: sella ( 388/76) pääsääntöisesti vapautettu har-       rainministeriön kanssa selvittämään, millä ta-
8004: kintaverotuksesta. Mikäli vuokrataloissa jaetaan      voin vuokratalojen ·liiallista verorasitusta voi-
8005: osinkoa tai vastaavaa yhteisön jäsenille maksa-       taisiin välttää.
8006: maa hyvitystä, yhteisölle kertyy verotettavaa            Todettakoon,- että s1saas1ammm1steno on
8007: tuloa, josta verotetaan. Verotettavaa tuloa saat-     valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mu-
8008: taa eräissä tapauksissa aiheutua, kuten tämän         kaisesti asettanut työryhmän, jonka tehtävänä
8009: kysymyksen perusteluissa on mainittu, siitäkin,       on 31. 5. 1979 mennessä laatia ehdotus halli-
8010: että vuotuiset kirjanpidolliset poistot jäävät        tuksen esitykseksi eduskunnalle tarpeelliseksi
8011: pienemmiksi kuin talon lainojen lyhennykset.          lainsäädännöksi tasoituslainajärjestelmän toteut-
8012: Asuntohallituksen ilmoituksen mukaan arava-           tamista varten sekä vuokra- että omistusasunto-
8013: vuokratalojen maksamat verot aiheuttavat ta-          jen lainoituksessa. Tasoituslainajärjestelmällä
8014: loille yleisesti 0,30-0,40 mk/ m2 /kk määräisen       pystytään ottamaan kunkin asukkaan tulotaso
8015: menoerän. Kun verotettavan tulon määrään              huomioon perittävän vuokran määrään nähden.
8016:       Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1978.
8017: 
8018:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
8019: 4                                           1978 vp.
8020: 
8021: 
8022: 
8023: 
8024:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8025: 
8026:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        1949-1956 från 9% till 8 %. Den sistnämn-
8027: anger Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          da åtgärden hade dock en obetydlig inverkan
8028: nr 2271 av den 2 november 1978 till veder-         på boendekostnaderna. I detta nu behandlar
8029: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     riksdagen regeringens proposition med för-
8030: av följande av riksdagsman Juhani Surakka          slag till lag angående temporär ändring av la-
8031: m. fl. undertecknade spörsmål nr 444:              gen om bostadsproduktion ( Reg. prop. nr 172/
8032:                                                    78 rd.), varigenom det blir möjligt att år
8033:            Är Regeringen medveten om de eko-       1979 med 0,5-1,0% sänka räntan för de
8034:        nomiska · belastningarna för hyreshus       bostadslån som beviljats för nyare hyres- och
8035:        med ·bostadslån och det därav föran-        bostadsandelslagshus. Den reducerande effekten
8036:        ledda oskäliga hyrestrycket, och om så      på boendekostnaderna blir maximalt över 70
8037:        är,                                         penni per kvadratmeter och månad i jämförelse
8038:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    med den ränta som normalt uppbärs enligt
8039:        ta i avsikt att undanröja dessa ekono-      lagen.
8040:        miska svårigheter för hyreshus med bo-          Lagen angående ändring av 12 § lagen om
8041:        stadslån?                                   bostadsproduktion ( 410/78) har möjliggjort
8042:                                                    att för den som erhållit bostads1ån för upp-
8043:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     förande, utvidgande eller grundreparation av
8044: samt anföra följande:                              hyres- eller bostadsandelslagshus samt student-
8045:     I samband med beredningen av det riks-         bostäder på synnerliga grunder beviljas anstånd
8046: omfattande bostadsprogrammet för åren 1976         med betalningen av avkortningar eller räntor
8047: -1985 (Kommittt!betänkande 1976:36; bila-          eller bäggedera för en tid av högst tio år.
8048: ga 5) konstateras i den bostadspolitiska sek-      I motiveringen tili propositionen konstaterades
8049: tionens betänkande bl. a. att boendekostna-        att man för att säkerställa invånarnas ställning
8050: derna i sådana hus av olika ålder, som hör till    och för att kunna bibehålla de uppburna hy-
8051: bostadsbeståndet med statligt lån, borde kunna     rorna skäliga borde kunna bevilja anstånd då
8052: regleras så, att de skulle stå i rätt proportion   de hyreshöjningar, som är nödvändiga för un-
8053: tili bostädernas ålder och bruksvärde.             derhåll av huset, skulle bli oskäliga i jäm-
8054:     Skillnaderna mellan boendekostnaderna i        förelse med de hyror, som på orten uppbärs
8055: gamla och i nya fastigheter är tämligen be-        för lägenheter med samma hyresvärde eller
8056: tydande. Fördenskull har man bl. a. vinnlagt       med hänsyn till invånarnas betalningsförmåga.
8057: sig om att med beaktande av boendekostna-          I motiveringen tili propositionen konstaterades
8058: derna reglera den ränta som uppbärs för            också att ekonomiska svårigheter kan leda till
8059: bostadslån, genom att fastställa en högre ränta    att ägaren tili ett hyreshus antingen frivilligt
8060: för s.k. gamla bostadslån än den ränta som         eller genom tvångsåtgärd överlåter sitt hus.
8061: uppbärs för de nyaste bostadslånen och i de            Gällande stadganden om fastställande av hy-
8062: nyaste hyreshusen åter genom att med tem-          reshusens hyror är baserade på självkostnads-
8063: porärt gällande ändringar av lagen om bostads-     principen, dvs. tanken att godtagbara under-
8064: produktion sänka den ränta som normalt upp-        hållskostnader och de kapitalkostnader som den
8065: bärs.                                              av bostadsstyrelsen fastslagna finansieringen
8066:     Genom åtgärder från statsmaktens sida har      medför skall täckas genom uppburna hyror
8067: den allmänna räntenivån sänkts med samman-         och annan avkastning av fastigheten. Förslag
8068: lagt två procentenheter inom loppet av något       tili åtgärder för att sänka dessa har behand-
8069: mera än ett år. Som en följd därav sänktes         lats i ett flertal kommitteer och arbetsgrupper.
8070: också räntan för bostadslån som beviljats åren     Hyreshusens ägare borde noggrannare följa med
8071:                                               N:o 444                                               5
8072: 
8073: de utgiftsposter som föranleds av fastighetens       nad. Då beloppet av den beskattningsbara in-
8074: skötsel, eftersom man i dessa poster har kun-        komsten utökas med skatter som betalats före-
8075: nat iaktta betydande skillnader fastigheterna        gående år, kan härav ackumuleras en skatt
8076: emellan. De inbesparingar som där kan göras          som i vissa fall har konstaterats medföra en
8077: återverkar varaktigt på de uppburna hyrorna.         kostnadsökning om upp til11,00-1,50 mk per
8078: Det statsekonomiska läget avgör närmast om           kvadratmeter i månaden.
8079: kapitalkostnaderna kan påverkas.                        Ministeriet för inrikesärendena kommer i
8080:    Enligt ändringen av 72 § beskattningslagen        samråd finansministeriet att utreda de mått
8081: (388/76) är hyreshusen i de flesta fall befriade     och steg, genom vilka omåttlig skattebörda
8082: från beskattning enligt prövning. Om hyreshu-        för hyreshus kunde undvikas.
8083: sen utdelar dividend eller gottgörelse som mot-         Det kan konstateras att ministeriet för in-
8084: svarar den gottgörelse samfundet utbetalar tili      rikesärendena i enlighet med ett av statsrådet
8085: sina medlemmar, inflyter tili samfundet inkomst      fattat principbeslut har tillsatt en arbetsgrupp,
8086: som skall beskattas. Beskattningsbar inkomst         vars uppgift är att före den 31 maj 1979 ut-
8087: kan i vissa fall orsakas av att, såsom nämns         arbeta ett förslag till regeringsproposition an-
8088: i motiveringen tili detta spörsmål, de årliga bok-   gående erforderlig lagstiftning för förverkligan-
8089: föringsmässiga avskrivningarna blir mindre än        de av ett utjämningslånesystem vid långivning
8090: avkortningarna på lånen för husen. Enligt vad        för såväl hyresbostäder som ägarbostäder. Med
8091: bostadsstyrelsen meddelar orsakar de skatter         ett sådant utjämningslånesystem blir det möj-
8092: som aravahyreshusen betalar i allmänhet husen        ligt att beakta envar invånares inkomstnivå
8093: en utgiftspost om 0,30-0,40 mk/m2 per må-            med hänsyn till den hyra som skall uppbäras.
8094:      Helsingfors den 7 december 1978.
8095: 
8096:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
8097: 
8098: 
8099: 
8100: 
8101: 0878014317
8102:                                              1?78 vp.
8103: 
8104: Kirjallinen kysymys n:o 445.
8105: 
8106: 
8107: 
8108: 
8109:                                 Salolainen: Puolustusvoimain ja rajavartiolaitoksen työaikamää-
8110:                                     räyksistä.
8111: 
8112: 
8113:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8114: 
8115:    Puolustusvoimain ja rajavartiolaitoksen hen-    hallinnon ja rajavartiolaitoksen välillä. Työtä
8116: kilökuntajärjestöt jättivät elokuussa 1978 puo-    varten esitettiin perustettavaksi työryhmä, jo-
8117: lustusministerille ehdotuksen puolustusvoimien     hon järjestöt nimeäisivät edustajansa.
8118: ja rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikamää-       Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjärjes-
8119: räysten muuttamisesta. Järjestöt esittivät sel-'   tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
8120: vän, eri vaiheisiin perustuvan suunnitelman sii-   tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
8121: tä, miten mm. harjoituspäivän työaika, haitta-     seuraavan kysymyksen:
8122: työkorvaukset, päivystyspalvelu jne. huomioi-
8123: taisiin palkkauksessa ja päivärahoissa. Henkilö-                Mikä on Hallituksen kanta em. muis-
8124: kuntajärjestöjen ehdotuksessa oli lisäksi lukui-             tiossa esitettyihin yksityiskohtaisiin
8125: sia muita ehdotuksia työaikalain soveltamisesta              muutoksiin puolustusvoimain ja rajavar-
8126: sekä työaikajärjestelyistä.                                  tiolaitoksen työaikamääräysten muutta-
8127:    Järjestöt esittivät myös, että muistion peri-             misesta sekä mihin toimenpiteisiin Hal-
8128: aatteiden pohjalta laadittaisiin yksityiskohtai-             litus on ryhtynyt ehdotetun työryhmän
8129: nen suunnitelma yhteistoiminnasta puolustus-                 osalta?
8130:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1978.
8131: 
8132:                                          Pertti Salolainen
8133: 
8134: 
8135: 
8136: 
8137: 087801451V
8138: 2                                            1978 vp.
8139: 
8140: 
8141: 
8142: 
8143:                         Ed u s kun n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
8144: 
8145:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      set toteutettaisiin elokuussa 1978 esitetyn eh-
8146: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       dotuksen mukaisesti, merkitsisi se palkkausme-
8147: olette 7 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          nojen lisäystä puolustusvoimien osalta 94,76
8148: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        milj. markkaa vuodessa ja rajavartiolaitoksen
8149: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       osalta n. 30 milj. markkaa vuodessa.
8150: edustaja Salolaisen puolustusvoimien ja rajavar-       Henkilökuntajärjestöjen esittämät muutokset
8151: tiolaitoksen työaikamääräyksiä koskevasta kir-      johtaisivat työaikalain alaisia virkamiehiä kos-
8152: jallisesta kysymyksestä n:o 445:                    kevien sopimusten ja yleisen työaikalain sovel-
8153:                                                     tamiseen lähes sellaisenaan puolustusvoimissa
8154:           Mikä on Hallituksen kanta em. muis-       ja rajavartiolaitoksessa. Tämä ei vastaisi sitä
8155:        tiossa    esitettyihin yksityiskohtaisiin    eduskunnan puolustusasiainvaliokunnan mietin-
8156:        muutoksiin puolustusvoimain ja rajavar-      nössä toukokuussa 1976 omaksuttua kantaa,
8157:        tiolaitoksen työaikamääräysten muutta-       jonka mukaan "puolustusvoimissa ja rajavartio-
8158:        misesta sekä mihin toimenpiteisiin Hal-      laitoksessa tarvitaan työaikaa koskevia erityis-
8159:        litus on ryhtynyt ehdotetun työryhmän        järjestelyjä, joista tällä hetkellä on puolustusvoi-
8160:        osalta?                                      mien osalta säädetty lailla". Mietinnössä on to-
8161:                                                     dettu, että erityisolosuhteita ovat mm. sota- ja
8162:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      leiriharjoitukset, päivystys, varallaolo ja valvon-
8163: seuraavaa:                                          ta sekä meri-, raja- ja linnakepalvelu. Valio-
8164:    Kysymyksessä tarkoitetussa muistiossa, jonka     kunta on edellyttänyt näistä kaikista säädettä-
8165: puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilö-    väksi erikseen eli työaikojen järjestämistä ylei-
8166: kuntajärjestöt jättivät elokuussa 1978 puolus-      sestä työaikalaista poikkeavalla tavalla huo-
8167: tusministerille, ehdotettiin puolustusvoimien ja    mioon ottaen puolustusvoimissa ja rajavartio-
8168: rajavartiolaitoksen virkamiehiä koskevien työ-      laitoksessa vallitsevat erityisolosuhteet.
8169: aikamääräysten muuttamista eri vaiheisiin pe-          Omana kantanaan hallitus yhtyy tältä osin
8170: rustuen siten, että muutokset koskisivat harjoi-    eduskunnan puolustusasiainvaliokunnan mietin-
8171: tuspäivän työaikaa, haittatyökorvauksia, päivys-    nössään vuonna 197 6 esittämään näkemykseen
8172: tyspalvelua, valvojan työaikaa, asunnosta käsin     puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen työai-
8173: tapahtuvaa päivystystä, linnakerahaa, hälytys-      koja koskevista erityisjärjestelyistä ja toteaa,
8174: rahajärjestelmää, virastotyöaikaa ja moottoriajo-   että yksityiskohtaisista muutoksista neuvotel-
8175: neuvon kuljettajan työaikaa.                        laan ja sovitaan virkaehtosopimuslaissa sääde-
8176:    Asian selvittämistä varten järjestöt esittivät   tyllä tavalla.
8177: perustettavaksi työryhmän, johon järjestöt ni-         Valtiovarainministeriö on pyytänyt asian-
8178: meävät edustajan.                                   omaisia henkilökuntajärjestöjä nimeämään edus-
8179:    Valtiovarainministeriön, puolustusministeriön    tajansa neuvotteluryhmään, jonka tehtävänä on
8180: ja pääesikunnan keväällä 1978 asettamassa           kartoittaa ja valmistella muutosesitykset puo-
8181: työnantajaosapuolta edustavassa työryhmässä on      lustusvoimien ja rajavartiolaitoksen työaikaso-
8182: em. esitykseen perehdytty yksityiskohtaisesti.      pimuksiin. Neuvotteluryhmän työn tulokset tul-
8183: Työryhmässä on selvitetty eri osatekijöiden kus-    laan käsittelemään vuoden 1979 virkaehtoso-
8184: tannusvaikutukset. Mikäli järjestöjen vaatimuk-     pimusneuvottelujen yhteydessä.
8185:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1978.
8186: 
8187:                                                                             Ministeri Esko Rekola
8188:                                               N:o 445                                               3
8189: 
8190: 
8191: 
8192: 
8193:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8194: 
8195:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        detta innebära, att avlöningskostnaderna för
8196: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       försvarsmaktens del ökar med 94,76 milj. mk
8197: av den 7 november 1978 tili vederbörande            om året och för gränsbevakningsväsendets del
8198: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      med ca 30 milj. mk om året.
8199: jande av riksdagsman Salolainen ställda spörs-         De av personalorganisationerna föreslagna
8200: mål nr 44 5 angående försvarsmaktens och            ändringarna skulle leda tili att avtalen rörande
8201: gränsbevakningsväsendets arbetstidsbestämmel-       under arbetstidslagen lydande tjänstemän samt
8202: ser:                                                den allmänna lagen om arbetstid skulle till-
8203:           Viiken är Regeringens ståndpunkt i        lämpas så gott som oförändrade inom försvars-
8204:        fråga om de i förenämnda promemoria          makten och gränsbevakningsväsendet. Detta
8205:        anförda detaljerade ändringarna av ar-       svarar inte mot den ståndpunkt som riksdagens
8206:        betstidsbestämmelserna för försvarsmak-      försvarsutskott omfattat i sitt betänkande från
8207:        ten och gränsbevakningsväsendet, och         maj 1976, enligt viiken "det inom försvars-
8208:        tili vilka åtgärder har Regeringen skridit   makten och gränsbevakningsväsendet behövs
8209:        beträffande den föreslagna arbetsgrup-       sådana specialarrangemang i fråga om arbets-
8210:        pen?                                         tiden, om vilka det för närvarande för för-
8211:                                                     svarsmaktens vidkommande stadgats i lag." I
8212:                                                     betänkandet har konstaterats, att specialförhål-
8213:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       landena är bl. a. krigs- och lägerövningar, jour,
8214: samt anföra följande:                               beredskap och övervakning samt tjänstgöring
8215:    I den i spörsmålet avsedda promemorian,          tili sjöss, vid gränser och på fort. Utskottet
8216: som personalorganisationerna inom försvars-         har förutsatt, att beträffande alla dessa stadgas
8217: makten och gränsbevakningsväsendet inläm-           särskilt, det vill säga att arbetstiderna ordnas
8218: nade tili försvarsministern i augusti 1978, före-   på ett sätt som avviker från den allmänna
8219: slogs etappvisa ändringar av arbetstidsbestäm-      arbetstidslagen med beaktande av de speciella
8220: melserna för tjänstemännen inom försvarsmak-        förhållanden som råder inom försvarsmakten
8221: ten och gränsbevakningsväsendet sålunda, att        och gränsbevakningsväsendet.
8222: ändringarna skulle gälla arbetstiden under öv-          Regeringens ståndpunkt är, att regeringen
8223: ningsdag, ersättningar för menligt arbete, jour-    tili denna del förenar sig om den åsikt som
8224: tjänstgöring, övervakares arbetstid, jour i bo-     riksdagens försvarsutskott framförde i sitt be-
8225: stad, befästningspenning, alarmpenningssystem,      tänkande från maj 1976 om specialarrangemang
8226: ämbetsverksarbetstid samt arbetstid för motor-      angående försvarsmaktens och gränsbevaknings-
8227: fordonsförare.                                      väsendets arbetstider och konstaterar, att rö-
8228:    I syfte att utreda ärendet föreslog organisa-    rande detaljerade ändringar förhandlas och av-
8229: tionerna tillsättandet av en arbetsgrupp, i vii-    talas på sätt i lagen om tjänstekollektivavtal är
8230: ken organisationerna skulle utse en represen-       stadgat.
8231: tant.                                                  Finansministeriet har bett vederbörande per-
8232:    Den av finansministeriet, försvarsministeriet    sonalorganisationer utse sin representant i den
8233: och huvudstaben våren 1978 tillsatta arbets-        förhandlingsgrupp som har tili uppgift att kart-
8234: gruppen, som representerar arbetsgivarparten,       lägga och förbereda ändringsförslag angående
8235: har i detalj bekantat sig med förenämnda ut-        försvarsmaktens och gränsbevakningsväsendets
8236: redning. I arbetsgruppen har utretts de olika       arbetstidsavtal. Resultaten av förhandlingsgrup-
8237: delfaktorernas kostnadsinverkningar. Skulle or-     pens arbete kommer att handläggas i samband
8238: ganisationernas krav förverkligas i enlighet med    med tj änsteikollektivavtalsförhandlingarna år
8239: det förslag som gjordes i augusti 1978, skulle      1979,
8240:       Helsingfors den 8 december 1978.
8241: 
8242:                                                                              Minister Esko Rekola
8243: Kirjalliset kysymykset n:ot 446 ja 453.
8244: 
8245: 
8246: 
8247: 
8248:                                   L\lttinen ylJl.: Enso-Gutzeitin Lahden puusepäntehta39 toimin-
8249:                                       nan jatkuvuuden turvaamisesta.
8250: 
8251: 
8252:                          Edu!>k:Unnan Herra Puhemiehelr'~;
8253: 
8254:    }ulkisuu4essa olleiden tietojen mukaan aio-       hlsivat säilyttä.ä työsuhteoo.sa ·Enso-GUtZeitiin
8255: taan .. EnsQ-Gutzeitin Lahden. puusepäntehtaan       myös korkeasuhdanteen aikana, jolk>in olisi ol·
8256: toinrinta lopettaa asteittain. l.opettalJlisen pe*   lut mahdollisuus työpaik~ vaihtamiseen .. Nyt
8257: rustduiksi on mainittu tehtaan tappiollisuus,        tällaista mahdollisuutta ei ole.
8258: jonka sanotaan johtuvan maan keittiökaluste-            Pitkäaikaisista työSuhteisttt jOhtqen, Qtl suQ-
8259: ja oviteollisuuden ylikapasiteetista.                rimmalla osalhl tehtaan . henkilöktm~$ta · oma
8260:    Tehtaan työntekijöille ja toimihenkilöille lä~    asunto Lahdessa, jossa omistusasuntoje11• t;;ttjon-
8261: hetetyss~ tiedotteessa todetaan, ettei tehtaan       ta on kysyntää suuremPi Näin <:>llen asuntojen
8262: tuotannon jatkumiselle ole löytynyt talow:ldli-      myyminen tuottaisi ylivoimaisia vaikeuksia sel-
8263: sia edellytyksiä. Tämä sanonta on herättänyt         laisessa tilanteessa, ett~ • Enso.CUtzeit tarjoaisi
8264: tehtaan henkilökU11flan keskuudessa ihmettelyä,      työtilaisuuksia muilta paikkakunnilt:il.'
8265: kun .·kyseessä· on valtion omistama suuryritys,         Mainitut seikat huomioon catt~n ja · koska
8266: jonka kaiken järjen mukaan pitäisi pystyä kil-       Enso-Gutzeitin Lahden puusepäntehtaan työnJ
8267: pailemaan alalla toimivien pienempien yritys-        tekijöiden ja toimihenkilöiden • pitkäaikaisten
8268: ten kanssa,                                          työsuhteiden katkaiseminen olisi ;epä()ikeudep,-
8269:    Tehtaan työntekijät ja toimihenkilöt kum-         mukaista ja kohtuutonta, tulisi tehtaan toimin·
8270: meksuvat myös sitä, että tehtaan lopettamis-         taa jatkaa.            .             . ,.
8271: suunnitelmista annettiin tieto aikana, jolloin          Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
8272: pahin lamakausi on voitettu ja mahdollisuudet        tyksen 37 S:n· 1 motrientin perusi:eellli esitäm-
8273: tuotantomäärien lisäämiselle olisivat olemassa.      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8274:    Enso-Gutzeitin Lahden puusepäntehtaassa           tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8275: työskentelee 162 työntekijää ja 30 toimihenki-
8276: löä, joista suurimmalla osalla on useita vuosia,               Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
8277: jopa vuosikymmeniä kestänyt työsuhde tehtaa-                tynyt tai aikoo ryhtyä Enso-Gutzeitin
8278:  seen. Nämä ihmiset ovat luottaneet siihen, että            Lahden puusepäntehtaan toiminnan jat-
8279: valtion omistamassa yrityksessä voidaan työsuh-             kuvuuden turvaamiseksi sekä työnteki·
8280: de turvata kaikissa olosuhteissa. Tästä joh-                jöiden ja toimihenkilöiden työpaikkojen
8281: tuen tehtaan työntekijät ja toimihenkilöt ha-               säilyttämiseksi?
8282:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1978.
8283: 
8284:          Matti Luttinen                 Salme Myyryläinen               Helge Talvitie
8285: 
8286: 
8287: 
8288: 
8289: 087801466B
8290: 2                                               1978' vp;
8291: 
8292: N:o 4.53.
8293: 
8294: 
8295: 
8296: 
8297:                                     Koskinen: Enso-Gutzeitin Lahden tehtaan toiminnan lopettami•
8298:                                        sesta.
8299: 
8300: 
8301:                           E d u s k u n n a n He 1r 1r a P u he m i e h e 11 e.
8302: 
8303:     EI:ls;-G~tzel.ti~ Llhden tehtftat lop~ttaa . tU:O- · 1!1· h!ostuksella. Tehdas työllistää tällä hetkellä
8304: tannollisen toimintansa asteittain vuoden 1979 162 työntekijää ja 30 toimihenkilöä.
8305: aikana. Näin asiasta ilmoitettiin tehtaiden eri               Nämä ovat katkeria ja tuijottavat turvatto-
8306: henkilöstöryhmille 30. 10 .. 1978 pidetyssä tie- maan tulevaisuuteen. Monet heistä ovat palvel-
8307: dotustilaisuudessa. Tehdas' valmistaa 'rakennus.: leet kymmeniä vuosia' tätä valtiojohtoista yri-
8308: puusepänalaan kuuluvia ovia ja keittiökalustei- tystä. Näiden ihmisten taloudelliset ja _yht~is­
8309: taj ja: tämä tuotanto on tehtaan johdon ilmoi- kurinalliset oikeuået: ·on säilytettävä.·
8310: tliksen mukaan ollut tappiollista jo neljän vilo-          · On välttämätöntä, että ·hallitus viipymättä
8311: deh~ ajan. Heidän mukaansa koneistoa on jat-' selvityttää tehtaab tol.minrian lopettamispäätök.l
8312: kuvasti uusittu, mutta· alan runsas ylikapasiteet;. sen ja toimenpiteillään pyrkii päätöksen peruut~
8313: ti ·· aiheuttaa tappiollisuuden, jonka poistami- tamiseen.                             ·            ·
8314: seen laajoillakaan uudistuksilla ei olisi mahdol-             Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjät~
8315: lisuuksia. .                                             jestykseri 37 §:n 1 fu.omenttiin viitaten esitän
8316:  · Tehtaan työläisten näkemykset ovat päinvas~ valtioneuvoston asianomaisen jäseneri vastatta~
8317: tidsia .. Heidän mielestään keskitetyillä investoin- vaksi seuraåvan: ·kysymyksen:
8318:                                                             .
8319: n~ill~- vbitaisiin. tuotantoa ja uusia työpaikkoja
8320:                                                                           .,
8321: 
8322: 
8323: 
8324: lisätä. sekä· alentaa tuotteiden·· hintoja, joiden                    Onko · Hallitus tietoinen · Enso~Gut~
8325: kalleudesta johtuen tehdas on menettänyt en-                       zeitin Lahden tehtaide~ toiminnan päät-
8326: tisiä •• asiakkaitaan; Voimakasta paheksuntaa                      tymisestä 'vuoden 1979 aikana; ja
8327: aiheutti kaksiviikkoinen lomautus viime talve"                        miten tämän jälkeen ·tehtaan työläis-
8328: na~ · Tähän ei silloin ollut syytä runsaiden ti-                   ten ja toimihenkilöiden oikeus· työhön ja
8329: lausten vuoksi, jotka sitten loman jälkeen teh-                    to1meeritulo6n turvataan?
8330: tiin runsailla ylitöillä ja työläisten voimakkaal~
8331:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1978.
8332: 
8333:                                              Aarne Koskinen
8334:                                         N:ot 446 ja 453                                             3
8335: 
8336: 
8337: 
8338: 
8339:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
8340: 
8341:    Valtiöpäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        Taloudellinen tilanne teknisesti ikääntyvissä
8342: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tuotantolaitoksissa, kuten Enso-Gutzeit Osake-
8343: olette 7 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn         yhtiön Lahden puusepäntehtaassa, on muodos-
8344: kirjeenne n:o 2279 ohella toimittanut valtio-      tumassa kriittiseksi heikentyneen kilpailukyvyn
8345: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    vuoksi. Mainitun tehtaan taloudellinen tulos
8346: kansanedustaja Matti Luttisen ym. kirjallises-     on ollut tappiollinen usean vuoden ajan. Vuo-
8347: ta kysymyksestä n:o 446 ja 9 päivänä marras-       sina 1975-1977 on vuosittain muodostunut
8348: kuuta 1978 päivätyllä kirjeellä n:o 2342 vas-      keskimäärin 5 milj. markkaa tappiota ja kulu-
8349: taavasti jäljennöksen kansanedustaja Aarne         vana vuonnakin tuloksen arvioidaan muodos-
8350: Koskisen kirjallisesta kysymyksestä n:o 453.       tuvan yhtä heikoksi. Vallitsevissa kilpailuolo-
8351: Kysymykset kuuluvat seuraavasti:                   suhteissa tuotteiden hintataso ei ole seurannut
8352:                                                    kustannuskehitystä. Tehtaan tuotantotilat ovat
8353:   N:o 446:                                         nykyaikaiseen toimintaan sopimattomat, mistä
8354:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-   johtuen tehtaan kustannustaso on korkeampi
8355:        tynyt tai aikoo ryhtyä Enso-Gutzeitin       kuin kilpailijoilla ja laadun pitäminen tasokkaa-
8356:        Lahden puusepäntehtaan toiminnan jat-       na nykyisissä olosuhteissa on ongelmallista.
8357:        kuvuuden turvaamiseksi sekä työnteki-           Enso-Gutzeit Osakeyhtiön Lahden puusepän-
8358:        jöiden ja toimihenkilöiden työpaikkojen     tehtaan toiminnan jatkamista nykyisissä tilois-
8359:        säilyttämiseksi?                            sa on selvitetty yhtiön taholla, mutta on to-
8360:                                                    dettu, että kannattavuutta ei voida tuotanto-
8361:   N:o 453:                                         välineitä uudistamalla nykyisissä tiloissa oleel-
8362:                                                    lisesti parantaa. Vaihtoehtona on tarkasteltu
8363:         Onko Hallitus tietoinen Enso-Gut-          toiminnan jatkamista rakentamalla uusi puuse-
8364:       zeitin Lahden tehtaiden toiminnan päät-      päntehdas, jonka investointikustannuksiksi on
8365:       tymisestä vuoden 1979 aikana, ja             arvioitu 60 milj. markkaa. Tämä investointi
8366:         miten tämän jälkeen tehtaan työläis-       olisi markkinanäkymistä johtuen kuitenkin lii-
8367:       ten ja toimihenkilöiden oikeus työhön        ketaloudellisesti kannattamaton. Toisaalta kat-
8368:       ja toimeentuloon turvataan?                  sotaan, että yleiseltä kannalta näyttää kyseen-
8369:                                                    alaiselta ryhtyä valtionyhtiön toimesta raken-
8370:    Koska kysymyksissä käsitellään samaa aihet-     tamaan uutta kapasiteettia puheenaolevalla toi-
8371: ta, esitän kunnioittaen kumpaankin kysymyk-        mialalla ottaen huomioon, että maassamme on
8372: seen vastauksena seuraavaa.                        jo mainittu ylikapasiteetti ja siten alhainen
8373:    Puusepänteollisuutemme toimintaa on talou-      käyttöaste.
8374: dellinen taantuma vaikeuttanut viime vuosina           Koska Lahden puusepäntehtaan tuotannon
8375: voimakkaasti. Ovi- ja kalusteteollisuuden kapa-     jatkamiselle ei näytä löytyvän taloudellisia edel-
8376: siteetin käyttöasteen arvioidaan jääneen viime     lytyksiä, harkitsee yhtiö tehtaan nykyisen tuo-
8377: vuosina alle 50 % :n. Kehitysnäkymiä tällä toi-    tannon asteittaista lopettamista ja on käynnis-
8378: mialalla ei pidetä lähivuosinakaan suotuisina.     tänyt työsuhdeturvasopimuksen edellyttämät
8379: Kotimaisen kysynnän - johtuen rakentamisen         .neuvottelut tehtaan henkilöstön kanssa tähän
8380: volyymistä - odotetaan paranevan sangen hi-        liittyvistä toimenpiteistä erilaisine vaihtoehtoi-
8381: taasti. Vientimahdollisuudet taas ovat verra-      neen ja työvoiman sijoitusmahdollisuuksien sel-
8382: ten heikot, koska useissa valmistajamaissa on      vityksineen. Hallitus pyrkii Enso-Gutzeit Osa-
8383: merkittävää ylikapasiteettia.                      keyhtiön kanssa tutkimaan vaihtoehtoisia tuo-
8384: 4                                                . 1978 vp ..
8385: 
8386: tantomahdollisuuksia, jotta työllisyys voita1sun         toiminnan lopettamisen riittävän pitkän ajan
8387: mahdollisimman hyvin turvata. Jos tehtaan toi-           kuluessa asteittain työllisyysnäkökohdat mah-
8388: minnan lopettaminen kuitenkin osoittautuu                dollisimman hyvin huomioonottaen. Hallitus
8389: välttämättömäksi, hallitus huolehtii siitä, että         korostaa edelleen valtionyhtiöiden velvollisuut-
8390: Enso-Gutzeit Osakeyhtiö laatii yksityiskohtai-           ta esimerkillisesti hoitaa työsuhdeturvaan ja
8391: sen sijoittamissuunnitelman henkilöstön työl-            työnantajarooliin liittyvät kysymykset.
8392: listämistä varten ja että yhtiö toteuttaa tehtaan
8393:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1978.
8394: 
8395: 
8396:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Eero. J?:.aritdla
8397: 
8398: 
8399: 
8400: 
8401:                        1   :   • .-
8402: 
8403: 
8404:                                       ,,   '-'
8405:                .!, .
8406: 
8407: 
8408: 
8409: 
8410:       ''"'·.
8411:                                           N:ot;446c'~ 453
8412: 
8413: 
8414: 
8415:                                                                               . ·' ;_. . ~:
8416:                                                                                '              .'.
8417:                                                                                                 . ,..._,
8418:                    ! .i
8419: 
8420: 
8421: 
8422: 
8423:                                    ·,
8424:                    '•:
8425: 
8426:                            Tili Riksda.gens He.rr .Talm•a.n~
8427: 
8428:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen             Den ~onomiska ~itqationen i . tekniskt sett
8429: anger Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             föråldiade' prÖduktionsinrätthingat; · '~lli>om En-
8430: nr 2279 av den 7 november 1978 tili veder-            so-Gutzeit Osakeyhtiös snickerifabrik i Lahti,
8431: börande medlem av statsrådet för avgivande av         håller på att bli kritisk på grund av den
8432: svar ötzersänt::'avskrift· av ett :av :nksdagsmän     försvagade konkurrensförmågan. Nämnda fabrik
8433: Matti Luttinen m. fl. undertecknade spörsmål          har gått med förlust i flera års tid. Under åren
8434: nr 446 och med Eder skrivelse 2342 av den             1975-1977 har den årliga förlusten varit i
8435: 9 november 1978 på motsvarande sätt avskrift          medeltal 5 milj. mk, och resultatet beräknas
8436: av ett av riksdagsman Aarne Koskinen un-              bli lika svagt också innevarande år. Under
8437: dertecknade spörsmål nr 453. Spörsmålen lyder         rådande konkurrensförhållanden har produkter-
8438: som följer:                                          .nas pris inte följt kostnadsutvecklingen. Fab-
8439:                                                       rikens produktionsutrymmen är olämpliga för
8440:   Nr 446:                                             modern verksamhet, varav följer att fabrikens
8441:          Vilka åtgärder har Regeringen vid-           kostnadsnivå är högre än konkurrenternas och
8442:       tagit eller ämnar den vidta för att             att det under rådande förhållanden blir svårt
8443:       trygga den fortsatta verksamheten i En-         att upprätthålla hög kvalitet på produkterna.
8444:       so-Gutzeits snickerifabrik i Lahti samt            Vid bolaget har man utrett möjligheterna att
8445:       för att upprätthålla arbetstagarnas och         fortsätta verksamheten vid Enso-Gutzeit Osa-
8446:       funktionärernas arbetsplatser?                  keyhtiös snickerifabrik i Lahti i de nuvarande
8447:                                                       utrymmena, men det har konstaterats, att
8448:   Nr 453:                                            lönsamheten inte väsentligt kan förbättras ge-
8449:                                                       nom att man förnyar produktionsmedlen i de
8450:         Är Regeringen medveten om att verk-           nuvarande utrymmena. Såsom alternativ har
8451:       samheten vid Enso-Gutzeits fabriker i           man undersökt möjligheterna att fortsätta verk-
8452:       Lahti läggs ned under år 1979, och              samheten genom att bygga en ny snickerifabrik,
8453:         hur tryggas efter detta fabrikens ar-         vars investeringskostnader har beräknats vara
8454:       betares och funktionärers rätt tili ar-         60 milj. mk. Denna investering vore dock med
8455:       bete och utkomst?                               hänsyn tili gällande marknadsutsikter företags-
8456:                                                       ekonomiskt olönsam. Å andra sidan anser man,
8457:    Emedan samma ämne behandlas i spörs-               att det från allmän synpunkt sett, med beak-
8458: målen får jag såsom ett gemensamt svar på             tande av dcn i vårt land redan förefintliga
8459: dem vördsamt anföra följande:                         överkapaciteten och den därpå beroende låga
8460:    Under de senaste åren har recessionen kraf-        graden för kapacitetens utnyttjande, förefaller
8461: tigt försvårat även vår snickeriindustris verk-       diskutabelt att på åtgärd av ett statligt bolag
8462: samhet. Graden för utnyttjande av kapaciteten         börja bygga ut ny kapacitet inom ifrågavaran-
8463: i dörr- och möbelindustrin beräknas under de          de bransch.
8464: senaste åren ha varit under 50 %. Utveck-                Emedan det inte synes förefinnas några
8465: lingsperspektiven inom denna bransch anses            ekonomiska förutsättningar för att fortsätta
8466: inte vara gynnsamma heller under de närmaste          produktioneo vid Lahti snickerifabrik överväger
8467:  åren. Förbättringen av den inhemska efterfrå-        bolaget att etappvis upphöra med fabrikens
8468: gan väntas - beroende på byggnadsverksam-             nuvarande produktionsverksamhet. Bolaget har
8469: hetens volym -       ske synnerligen långsamt.        inlett av anställningsskyddsavtalet förutsatta
8470:  Exportmöjligheterna åter är relativt dåliga, vil-    förhandlingar med fabrikens personai om här-
8471: ket beror på den avsevärda överkapacitet som          till anslutna åtgärder inklusive alternativ och
8472:  är förhanden i flera producentländer.                utredningar om olika möjligheter att placera
8473: 087801466B
8474: 6                                            1978 vp.
8475: 
8476: arbetskraften. Regeringen strävar tili att i sam-   upphör med fabrikens verksamhet etappvis un-
8477: verkan med Enso-Gutzeit Osakeyhtiö studera          der en tillräckligt lång tid, med beaktande av
8478: alternativa produktionsmöjligheter, för att sys-     sysselsättningssynpunkter i möjligaste mån. Re-
8479: selsättningen skulle kunna tryggas så gott som       geringen framhåller även statsbolagens plikt att
8480: möjligt. Om det dock visar sig nödvändigt att       fästa speciell uppmärksamhet vid en mönster-
8481: upphöra med verksamheten vid fabriken, kom-         gili skötsel av frågor som ansluter sig tili an-
8482: mer regeringen att se tili, att Enso-Gutzeit        ställningsskydd och bolagets roll såsom arbets-
8483: Osakeyhtiö uppgör en detaljerad placeringsplan      ,givare.
8484: för personalens sysselsättande och att bolaget
8485:      Helsingfors den 8 december 1978.
8486: 
8487: 
8488:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
8489:                                                                                    1978 vp..
8490: 
8491: Kirjallinen kysymys n:o 447.
8492: 
8493: 
8494: 
8495: 
8496:                                                                       ·· P. Puhakka ym.: Kuntien asuntomaan lunastuksen vaikeuttami-
8497:                                                                            sesta valtionyritysten toimesta.
8498: 
8499: 
8500:                                                             Ed'u-skunnan Herra Puhemiehelle..
8501:                          '    . ;.: ,' : ...:   -·~
8502: 
8503: 
8504: 
8505: 
8506:  )qehs~u4 kaupunki öh kuluval1ä vuonna ha-                                                  Aivan · erityisen 1isäpmteen: kaupalle alu~a.
8507: k~nut- valtioneilvostölta lupaa lunastaa_ :asunto-                                       kuitenkin se, että Suomen ' valtion omistama
8508: alueeksi Hukanhaudan-kaupunginosassa sijait-                                             yhtiö, Enso-Gutzeit Osakeyhtiö, on yhtiön edus-
8509: sevan' n. 27 ha:n kokoisen rakentamattoman                                               tajan julkisuuteen antaman tiedon mukaan yk-
8510: alöee~; "joka Lon käupu1Jgin 't~sapainoisen ke-                                          si kaupan taustavqiruista; Mit1i~'tekemistä val-
8511: hittämisen kannalta · erittäin ·. tärkeä. Lunastus-                                      tion yhtiöllä  on   m'aåkaupassa; joilkå ·'ilmiselvä
8512: anömus L Oll . täffä_: hetkellä. •sisäasiainministeriön                                  tarkoitus on vaikeuttaa kunnan lain suomaa
8513: kitslreltäv~nit • ,, · ···· j __..__, ·        --                                        mahdollisuutta lunastaa mååta asiint6ålueeksi?
8514:  . )Ö~~gti#·::kaupun~in: kaayoitus ·on·· täh~n                                           Lisäksi un ~todettm, cett:a Joensutln -kaupungin
8515: s!t~kl{a kol1dtstettu · mtltei yksmomaan sen· omtl-                                      ja Enso~Gutzeit Oym välillä käydyis'sä neuvot-
8516: 1~ ru~ille, '111ikä ···on taannut· kaupungin johdon-                                     teluissa on ~o,~ yhriölle varattu kaupungin toi-
8517: m\.tka~s~n'Jå· ilsukkållie-··edullisen .tonttipolitii-                                   mesta riittäväS-ti maa~aluetta.       ·• · ··
8518: kah'.. ·Kaupunginvaltuuston asuntotuotanto-oh-
8519: je_\ttiå)l_yh~eydessä _tekemiin päätöksen· inukaan                                       jes;;~~! ·~~tev~·-pir:~~~~rliinv~ftf!t!~vä~~~:
8520: s~~1Htn1~~s~a :maa' ·ja: ka_avoituspolitiikkaa on tar-                                   tämme valti9neuvoston asianomaisen jäsenen
8521: koitus ·fi'Oudattaa tulevaisuudessakin. Tähän ta-                                        vastattavaksi seuraavan kysymyksen::
8522: voWt~ese_en· • p~it~~h · myös . edellä _·mainitulla
8523: Hukanhaudan -alueen ·'lunastusanomrikseUa.                                                            Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että
8524:     Aivan lfskeidtin, ·kesken ·lunastusmeriettelyn,                                             . valtion yritys on osallisena hankkeessa,
8525: ori ·kuitenkin saatettu julkisuuteen tieto maa-                                                   jol_<a vaikeuttaa kunnan asuntomaan lu-
8526: k~tu~~ta, ···joka·····koskee.•-ltmastuksen -kohteena                                             nastusta,. sekä      _...
8527: ol~~= afueruc:Eräs .saarijärveläinen .liikemies                                                     mihin toinienpittrisiin .Hallitus on
8528: on OSt!lnUt' n. ~fi alueesta hintaan,- joka on                                                   ryhtynyt- tai. aikoo ..ryhtyä kuntien asun·
8529: 3......:4.keftafnen kaupungissa -vastaavilla alueilla                                           -tomaan :·lunåstusmenettelyn saojaami-
8530: vallitsevii;åh' hint1J.ta.~ooh ·verrattuna. Kaupan ai-                                           5eksic ns .... spekulaatiokauppojen viUku·
8531: vaii ilnjeirlen c:ti\tkoitus'-Qrl~·· vaikuttaminen me-                                          -ttlksilta:. ja etteivät ainakaan valtionyhtiöt
8532: n~ilf.jl1fu:c tilevai\n:~·Iunilstuk~· hintatasoa roi-                                            vaikeuta .kuntien :maanhankintaa? ·...
8533: ni~srl ~ riostarnålla.'' -'-: ~,~                             ":,_ .:~ .
8534:   i~~:~'ai~~in;~sii'Xc-~!V:~K ,ill_~iå~>kliuta._ 1978.
8535:                                                                                                                                                                    '··,- ',
8536: 
8537: 
8538:                                                                                                          ·"'·'   -·
8539: 
8540: 
8541: 
8542:                                                                                                 .-•::- ·ij~~~~~~:!fa1:;t1~-:-
8543:                                                                                                                                    <       .
8544:                                                                                                                       -·   -~   -.;.~.--   ... ··-- . .    .   ~
8545: 
8546: 
8547: 
8548: 
8549:             _:..' ':   ·. '              ..
8550:                                          :        ~     .
8551:       .'iL: ::):..::·.: .~·:.~··~~
8552:                                      1 -·,   -~ ~-' '
8553: 
8554: 
8555:                                                                                                                                            ·-·:-~.    ,.
8556: 
8557: 
8558: 
8559: 0878014948
8560: 2                                               1978 vp.
8561: 
8562: 
8563: 
8564: 
8565:                           E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
8566: 
8567:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jille tiedoksi lausunnon antamista varten. Mar-
8568: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          raskuussa 1978 sisäasiainministeriön tietoon on
8569: olette 7 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn              saatettu, että osa lunastuslupahakemuksen koh-
8570: kirjeenne n:o 2324 ohella toimittanut valtio-           teena olevasta alueesta on siirtynyt uudelle
8571: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        omistajalle, toimitusjohtaja Väinö Rautiaiselle.
8572: kansanedustaja Pauli Puhakan ym. kirjallisesta              Valtion omistama . Enso-Gutzeit Osakeyhtiö
8573: kysymyksestä n:o 447, jossa tiedustellaan:             on ilmoittanut, ettei sillä ole ollut mi.tään
8574:                                                        osuutta eik~ vaikutusta . kysymyksessä olevaan
8575:            Pitääkö Hallitus oikeana sitä, että         kauppaan. Yhtiöllä ori at"kaisemmin · ollut yh:
8576:         valtion yritys on osallisena hankkeessa,       teistoimintaa alueen uuden omistajan kans~l:l,
8577:         joka vaikeuttaa kunnan asuntomaan lu-          siten, että Rautiaisen hankkiessa rakennuskel~
8578:         nastusta, sekä                                 poisia maa-alueita yhtiö on osaltaan· avu~tat111t
8579:            mihin toimenpiteisiin Hallitus on           omakotitalojen ja rivitalojen . suunnittelussa ja
8580:         ryhtynyt tai aikoo ryhtyä kuntien asun-        rakentajien hankinnassa. Tällä tavoin y}ltiö gn
8581:         tomaan lunastusmenettelyn suojaami-            pyrkinyt aikaansaamaan . :markkinointimahd,olli-
8582:         seksi ns. spekulaatiokauppojen vaiku-          suuksia omille puuelementtituotteilleen. Enso-
8583:         tuksilta ja etteivät ainakaan valtionyh-       Gutzeit Osakeyhtiön rakennusteollisJ.tuden tar-
8584:         tiöt vaikeuta kuntien maanhankintaa?           koituksena. ei ole puuttua kuritien enf!wpa~
8585:                                                        kuin yksityistenkään harjoittamaan maap<~>litij~­
8586:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kaan vaan ainoastaan käyttää hyödyksi oj~~
8587: taen seuraavaa:                                        massa olevia mahdollisuuksia puutaloelement-
8588:     Vastaus nojautuu valtion omistaman yhtiön          tien markkinoimiseksi ja s~PDalla turvata tik
8589: osalta kauppa- ja teollisuusministeriöitä saa-         män teollisuusalan työllisyys yhtiössä. · .
8590: tuun lausuntoon ja lunastusmenettelyn osalta                Kysymyksessä olevaan lunastuslupahakemu~~
8591: oikeusministeriöitä saatuun lausuntoon.                seen sovellettavissa rakennuslaissa (370/5.8) ja
8592:  ·· Joensuun kaupunginhallitus on 26 päivänä           laissa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeu!t~.
8593: kesäkuuta 1978 hakenut valtioneuvostolta lu-           sien lunastuksesta {lunastuslaki 603/77) ei
8594: paa saada rakennuslain 53 §:n 1 momentin               ole säännöksiä,. jotka estäisivät lunastusmenette·
8595: nojalla lunastaa Joensuun kaupungin Pielisen-          lyn kohteena olevan. alueen. luovuttamisen lu-
8596: suun ·kylässä sijaitsevan noin 27,5 hehtaarin          nastusmenettelyn aikana. Tällaisia ~ökSiä
8597: suuruisen rakentamauoman alueen. Kaupun-               ei ole pidetty. tarpeellisina, koska ensinnäkin
8598: ginvaltuusto on 30 päivänä tammikuuta 1978             alueen luovuttaminen muulle kuiri lunastuk-
8599: päättänyt alueelle laadittavaksi asemakaavan.          sen hakijalle ei ole esteenä lunastusluvan myön~
8600: Hakemuksen perusteluissa todetaan, ettei               tämiselle, lunastustoimituksen suorittamiselle
8601: Joensuun kaupungilla ole Hukanhaudan kau-              ja muille lunastuksen täytäntöönpanotoimille.
8602: punginosassa riittävästi · ·ja kohtuullisilla eh-      Toiseksi lunastuskorvaus ·määrätään laissa sää-
8603: doilla käytettävissä rakennusmaata. Lisäksi            dettyjen perusteiden mukaisesti. Lunastuksen
8604: alueen lunastaminen on asuntopoliittisista, kun-       kohteena olevan kiinteistön luovutuksessa sovi-
8605: nallisteknisistä ja liikenteellisistä syistä tarpeen   tulla kauppahinnalla ei todellisenakaan ole mää-
8606: kaupungin yleisen asuntotuotannon ja muun              räävää merkitystä lunastuskorvauksen arvioin-
8607: suunnitelman mukaisen rakentamisen edistämi-           nissa. Kysymyksessä olevan alueen lunastuskor-
8608: seksi.                                                 vaus määrätään lunastuslain 31 §:n 2 momentin
8609:     Sisäasiainministeriö, jonka käsiteltäväksi ra-     nojalla seuraavasti: Koska lunastus tapahtuu ra-
8610: kennuslain mukaiset lunastuslupahakemukset             kennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella yh-
8611: kuuluvat, on 31 päivänä heinäkuuta 1978 lä-            dyskuntarakentamista varten alueelta, jolle kau-
8612: hettänyt kaupungin hakemuksen maanomista-              punginvaltuusto on päättänyt laatia asema-
8613:                                              N:o 447                                                    ·.3
8614: 
8615: kaavan 30 päivänä tammikuuta 1978, arviOln-         täessä on jätettävä huomiotta muun muassa
8616: nin lähtötason muodostaa alueen käypä hinta         sellaiset lunastettavaa omaisuutta koskevat so-
8617: mainittuna päivänä. Käypä hinta selvitetään         pimukset, jotka korvauksen saaja on mahdolli-
8618: tutkimalla, mitä vastaavanlaisista kiinteistöistä   sesta lunastuksesta tiedon saatuaan tehnyt il-
8619: on seudulla keskimäärin maksettu sanottuna          meisenä aikomuksenaan saada suuremman kor-
8620: ajankohtana. Näin määräytyvään hintaan lisä-        vauksen kuin hakija muutoin olisi velvollinen
8621: tään lunastuslain 31 §:n 2 momentin toisen          maksamaan.
8622: virkkeen mukaiset tarkistukset, erityisesti ylei-      Mikäli lunastusmenettelyä halutaan kehittää
8623: sen hintatason nousua vastaava indeksitarkistus     mahdollisten spekulaatiokauppojen estämiseksi,
8624: siihen saakka, kun lunastustoimituksen loppu-       voisi lähinnä tulla kysymykseen lunastusme-
8625: kokouksessa julistetaan lunastuspäätös. Tämän       nettelyn kohteena olevan omaisuuden luovutuk-
8626: mukainen korvaus ei kuitenkaan saa ylittää          sen estäminen muulle kuin hakijalle. Tällaiseen
8627: lunastuspäätöksen julistamisajankohdan käypää       kieltoon saattaisi kuitenkin liittyä joukko hait-
8628: hintaa.·                                            tavaikutuksia: eikä siihen näytä ainakaan tässä
8629:    Erityisesti spekulaatioluontoisten kauppojen     vaiheessa olevan tarvetta edellä selostetut lu-
8630: kannalta on myös merkittävä lunastuslain 34         nastuslain säännökset huomioon ottaen.
8631:  §:n säännös. Sen mukaan korvausta määrät-
8632:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1978.
8633: 
8634: 
8635:                                                                 Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
8636: 
8637: 
8638: 
8639: 
8640:                                                                                                 .: '-
8641: 4                                                  197S vp.
8642: 
8643: 
8644: 
8645: 
8646:                                 T   n 1 R i k s d a g e n s H e r r T aJ~~ ~ n:
8647:                                                           ·.                              .
8648: 
8649: 
8650: 
8651: , i ~t. syft:e-37 § X mom· riksdagsotdningen              kännedom att en del av det område, som an-
8652: ~~ har Ni, B:e.rr Talman, ·med Eder skrivelse             sökan om inlösningstillstånd gällde, överg~tt. till
8653: nr 2324 av. den 7. november 1978 tiH vederbö-             en ny ägare, verkställande cfirektör Väinö Rau-
8654: t!).~c:;' liled:Iei:n av statstådet .för avgivande av     tiainen.              .            .             .
8655: s'V8l' ~\7etsänt avskrift av: följande av ,riksdags-      c Enso-Gt.ltzeit Osakeyhtiö, son1 ägs av staten,
8656: ·tn~ 1?aulLP1,1hakka m.ft ·.undertecknade spörs-          har meddelat att bolaget inte har haft någon
8657: mål:                        ·          ·    ·             andel i ellet något inflytande på ifrågavarande
8658:           ·Anset Regeringen ·det vara rätt att ett        köp. Bolaget har tidigare haft samarbete med
8659:         statsföretag är delaktigt i ett projekt           områdetis nya ägare sålunda, att då Rautiainen
8660:         som försvårar inlösen av kommunal bo-             anskaffat markområden, som är lämpade för
8661:         stadsmark, samt                                   byggnadsändamål, bolaget för sin del har bi-
8662:            vilka åtgärder har Regeringen vidtagit         stått vid planeringen av egnahemshus och rad-
8663:         ellet ämnar den vidta för att skydda             hus samt anskaffandet av byggare. På detta sätt
8664:         förfarandet med inlösen av kommun:al             har bolaget försökt få till stånd marknadsfö-
8665:         bostadsmårk mot verkningarna av s.k.             ringsmöjligheter för sina egna träelementpro-
8666:         spekulationsköp och för att åtminstone           dukter. Syftet medl Enso-Gutzeit Osakeyhtiö
8667:         inte statsbolagen skall försvåra kommu-          benämnda bolags byggnadsindustri är inte att
8668:         nernas markförvärv?                              ingripa vare sig i kommunernas ellet enskildas
8669:                                                           markpolitik, utan endast att utnyttja till buds
8670:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            stående möjligheter för marknadsföring av trä-
8671: samt anföra följande:                                    huselement och samtidigt trygga sysselsättning-
8672:    Svaret stöder sig i fråga om det statsägda            en inom denna industrigren i bolaget.
8673: bolaget på handels- och industriministeriets ut-             I byggnadslagen ( 37 0/5 8 ) och lagen om
8674: låtande och i fråga om inlösningsförfarandet på           inlösen av fast egendom och särskilda rättig-
8675: justitieministeriets utlåtande.                          heter (inlösningslagen 603/77), vilka lagar kan
8676:    Stadsstyrelsen i Joensuu ansökte den 26 juni          tillämpas på ifrågavarande ansökan om inlös-
8677: 1978 hos statsrådet om tillstånd att med stöd            ningstillstånd, ingår inga stadganden som skulle
8678: av 53 § 1 mom. byggnadslagen få inlösa ett ca            förhindra att område, som är föremål för inlös-
8679: 27,5 ha stort obebyggt område i Pielisensuu by           ningsförfarande, överlåts under pågående in-
8680: av Joensuu stad. Stadsstyrelsen hade den 30              lösningsförfarande. Sådana stadganden har inte
8681: januari 1978 beslutat att stadsplan skulle upp-          ansetts nödvändiga eftersom, föT det förSita,
8682: göras för området. I motiveringen till ansök-            överlåtelse av område till annan än den som
8683: ningen konstateras att Joensuu stad inte i               ansökt om inlösen inte utgör hinder för be-
8684: Hukanhauta stadsdel disponerar över til1räckligt         viljande av inlösningsti:llstånd, utförande av in-
8685: med byggnadsmark som kan användas på skä-                lösnilJgsförrättning och övriga verkställighets-
8686: liga villkor. Vidare är det nödvändigt att lösa          åtgärder i samband med inlösen. För det andra
8687: in området av bostadspolitiska och kommunal-             bestäms inlösningsersättningen enliSlt de grun-
8688: t!ekniska skäl samt av trafikskäl, med tanke på          der som stadgats i lag. Den köpeskilling, varom
8689: främjandet av stadens allmänna bostadsproduk-            man vid inlösningen kommit överens för den
8690: tion och övriga planenliga byggande.                     fastighet som är föremål för inlösen, har, inte
8691:    Ministeriet för inrikesärendena, på vilket            ens om den är verklig, någon avgörande bety-
8692: handläggningen av i byggnadslagen avsedda an-            delse vid beräkningen av inlösningsersättning-
8693: sökningar om inlösningstillstånd ankommer,               en. Inlösningsersättningen för ifrågavarande
8694: sände den 31 juli 1978 stadens ansökan till              område bestäms med stöd av 31 § 2 mom.
8695: markägarna för avgivande av utlåtande. I no-             inlösningslagen som följer: Eftersom inlösning-
8696: vember 1978 bringades det tili ministeriets              en sker på grundval av 53 § 1 mom. byggnads-
8697:                                              N:o 447                                               5
8698: 
8699: lagen för byggande av samhäHen på område, för      Enligt det skall bl.a. avta:l, vilka gäller egen-
8700: vilket stadsfullmäktige den 30 januari 1978        dom som skall inlösas och vilka ersättnings-
8701: beslutait uppgöra stadsplan, är områdets gängse    tagaren efter det han ·erhållit vetskap om att
8702: pris på nämnda dag utgångsnivå för beräkning-      inlösen skall verkställas har träffat i uppenbar
8703: en. Det gängse priset utreds genom en under-       avsikt atJt få större ersättning än sökanden
8704: sökning av vad som betalats i genomsnitt för       eljest skulle vara skyldig att betala, lämnas obe-
8705: motsvarande fastigheter på orten.                  aktade då ersättningen bestäms.
8706:    Tili det pris som bestäms på detta sätt läggs      Om man vili utveckla inlösningsförfarandet
8707: justeringen i enlighet med andra meningen i        så, att eventuella spekulationsköp förhindras,
8708: 31 § 2 mom. inlösningslagen, speciel1t den in-     kan det främst bli fråga om att förhindra att
8709: dexjustering som motsvarar stegringen i den all-   egendom, som är föremål för inlösningsförfa-
8710: männa prisnivån tili dess att vid inlösningsför-   rande, överlålts tili annan än sökande. Ett så-
8711: rättningens slutsammanvräde avkunnas inlös-        dant förbud kunde dock vara förenat med en
8712: ningsbeslut. Ersättningen enligt detta får dock    mängd olägenheter och skadliga verkningar och
8713: inte överstiga det gängse pdset vid den tid-       åtminstone i detta skede förefaller det inte
8714: punl~t då inlösningsbeslutet avkunnas.             finnas behov härtill, med beaktande av de stad-
8715:    Speciell betyddse med tanke på spekulations-    ganden i inlösningslagen för vilka ovan redo-
8716: köp har även stadgandet i 34 § inlösningslagen.    gjorts.
8717:      Helsingfors den 14 december 1978.
8718: 
8719: 
8720:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
8721: 
8722: 
8723: 
8724: 
8725: 0878014948
8726: .j
8727: Kirjallinen kysymys n:o 448.
8728: 
8729: 
8730: 
8731: 
8732:                                   Breilin: Kauppaoppilaitosten valtionosuuteen oikeuttavista käyttö-
8733:                                       kustannuksista.
8734: 
8735: 
8736:                          E d u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e II e.
8737: 
8738:     Laissa eräiden ammatillisten oppilaitosten      osalta toisiinsa nähden tasavertaisessa asemas-
8739: valtionosuuksista ja -avustuksista sekä korko-      sa. Osa oppilaista opiskelee oppisopimus- ja
8740: tukilainoista ( 1075/7 5) säädetään oppilaitos-     työllisyyskursseilla, joissa oppilaan etuihin kuu-
8741: ten käyttökustannuksiin myönnettävistä val-         luu ilmainen kouluateria.
8742: tionosuuksista.                                        Esillä oleva epäkohta korostuu edelleen· sii-
8743:     Kauppaoppilaitoksen ylläpitäjälle myönnettä-    nä, ettei myöskään valtion opintotuen määrää-
8744: vän valtionosuuden perusteista säädettäessä         misperusteissa oteta huomioon opiskelijoiden
8745:  ( 17 §) jätetään valtionosuuden ulkopuolelle       tässä suhteessa erilaista asemaa.
8746: oppilaiden ruoasta aiheutuneet menot. Tästä            Kauppaoppilaitoksissa opiskelevien ikäraken-
8747: seuraa, ettei kauppaoppilaitoksissa voida tar-      ne, koulupäivän pituus ja useissa tapauksissa
8748: jota oppilaille mahdollisuutta ilmaiseen koulu-     pitkä päivittäinen koulumatka puoltavat sitä,
8749: ruokailuun. Kauppaoppilaitosten oppilaat ovat       että kaikilla opiskelijoilla olisi samanveroinen
8750: siten huonommassa asemassa kuin useissa muis-       mahdollisuus päivittäisen kouluaterian saami-
8751: sa, samantasoista ammatillista perusopetusta an-    seen oppilaiden varallisuudesta riippumatta.
8752: tavissa oppilaitoksissa opiskelevat oppilaat.          Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
8753:     Tämä oppilaiden yhdenvertaisuutta loukkaa-      jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
8754: va asiaintila korostuu kärjistyneenä tapauksissa,   tän kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
8755: joissa erilaisia ammatillisia oppilaitoksia yllä-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8756: pitävä kuntainliitto on järjestänyt oppilaille
8757: yhteisruokailun. Tällöin ammattioppilaitoksen                 Onko Hallitus tietoinen niistä epä-
8758: puolella opiskelevat saavat ilmaisen kouluruoan            kohdista, joita aiheutuu siitä, että kaup-
8759: kauppaoppilaitoksen oppilaiden maksaessa ate-              paoppilaitosten oppilaiden ruoasta ai-
8760: riansa taikka joutuessa kustannussyistä koko-              heutuvia kustannuksia ei lueta valtion-
8761: naan pidättäytymään päivittäisen kouluaterian              osuuteen oikeuttaviksi käyttökustannuk-
8762: nauttimisesta.                                             siksi, ja
8763:     Ymmärrettävää katkeruutta oppilaissa he-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8764: rättää vielä se, että kaikki kauppaoppilaitok-             ryhtyä näiden epäkohtien poistamiseksi?
8765:  sessa opiskelevatkaan eivät ole kouluruokailun
8766:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1978.
8767: 
8768:                                           Reino Breilin
8769: 
8770: 
8771: 
8772: 
8773: 0878014959
8774: 2                                            1978 vp.
8775: 
8776: 
8777: 
8778: 
8779:                         E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
8780: 
8781:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             Syynä edellä mainittujen valtionapusäännös-
8782: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       ten erilaisuuteen on ennen muuta se, että ky-
8783: hemies, olette kirjeellänne 7 päivänä marras-       seiset säännökset on annettu eri aikoina ja
8784: kuuta 1978 n:o 2325 lähettänyt valtioneu-           myös osittain eri hallinnonaloilla. Säännöksiä
8785: voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kan-      arvioitaessa on myös muistettava, että erityi-
8786: sanedustaja Breilinin. kirjallisen kysymyksen       sesti niillä koulutusaloilla, joilla oppilaat te-
8787: n:o 448:                                            kevät tuloa tuottavaa työtä tai toiminnasta on
8788:                                                     muuten välitöntä hyötyä, ovat myös oppilai-
8789:           Onko Hallitus tietoinen niistä epä-       den sosiaaliset edut paremmat. Kysymyksessä
8790:        kohdista, joita aiheutuu siitä, että         olevat edut ovat tulleet aikaisemmin maksetun
8791:        kauppaoppilaitosten oppilaiden ruoasta       työpalkan tilalle,
8792:        aiheutuvia kustannuksia ei lueta val-           Kun ammattikasvatushallituksen alaisten am-
8793:        tionosuuteen oikeuttaviksi käyttökus-        matillisten oppilaitosten valtionapusäännökset
8794:        tannuksiksi, ja                              koottiin osittain yhteen säätämällä vuonna
8795:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      1975 laki eräiden ammatillisten oppilaitosten
8796:        ryhtyä näiden epäkohtien poistamiseksi?      valtionosuuksista ja -avustuksista sekä korko-
8797:                                                     tukilainoista (1 07 5/7 5), ei tuossa vaiheessa
8798:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         ollut mahdollisuuksia yhdenmukaistaa valtion-
8799: tavasti seuraavaa:                                  apusäännöksiä sisällöllisesti. Mainitun eräiden
8800:    Hallitus on hyvin tietoinen kysymyksessä         ammatillisten oppilaitosten valtionosuuksista ja
8801: tarkoitetuista epäkohdista, jotka aiheutuvat sii-   -avustuksista sekä korkotukilainoista annetun
8802: tä, että kaupallisten oppilaitosten oppilaiden      lain säätäminen johtui valtionosuuksia ja -avus-
8803: ateriakustannuksista ei voida suorittaa valtion-    tuksia koskevan menettelyn yhtenäistämisestä.
8804: osuutta. Samat epäkohdat eivät koske yksin-         Menettelyllisiä säännöksiä yhdenmukaistettaes-
8805: omaan kaupallisia oppilaitoksia, vaan muita-        sa oli yhtenä lähtökohtana valtion ja kuntien
8806: kin keskiasteen oppilaitoksia. Toisaalta taas       välisen kustannusten jaon säilyttäminen enti-
8807: eräillä ammatillisen koulutuksen aloilla, joi-      sellään. On myös korostettava sitä, että amma-
8808: hin kysymyksessäkin viitataan, voivat oppilaat      tillisten oppilaitosten valtionosuuksia ja -avus-
8809: saada yhden päivittäisen aterian tai jopa täy-      tuksia sekä korkotukilainoja koskevaa lakia
8810: den ylläpidon.                                      säädettäessä eivät kauppaoppilaitosten oppilail-
8811:    Nykyiset ammatillisten oppilaitosten valtion-    le tulevat edut muuttuneet aikaisempaan lain-
8812: apusäännökset oppilaiden ruuasta aiheutuviin        säädäntöön verrattuna. Tuolloin voimassa ol-
8813: kustannuksiin myönnettävästä valtionosuudes-        leen kunnallisia ja yksityisiä kauppaoppilaitok-
8814: ta vaihtelevat oppilaitosryhmittäin merkittä-       sia koskevan lain (234/70) mukaanhan op-
8815: västi. Eräiden oppilaitosmuotojen osalta ky-        pilaiden ruokailusta aiheutuneet kustannukset
8816: symyksessä olevat kustannukset eivät ole mil-       eivät olleet valtionavun piirissä.
8817: tään osin valtionosuuden piirissä. Tähän ryh-          Ammatillisten oppilaitosten oppilaiden ruo-
8818: mään kuuluvat paitsi kaupalliset oppilaitokset      kailu ei ole nykyisin tyydyttävästi järjestetty.
8819: myös esimerkiksi teknilliset oppilaitokset. Ylei-   Sitä koskevien valtionapusäädösten erilaisuus
8820: sissä ammattikouluissa valtionosuus myönne-         ja siitä seuraava oppilaiden eriarvoinen asema
8821: tään yhden päivittäisen aterian kustannuksista.     toisiinsa nähden ei ole perusteltua. Tavoit-
8822: Metsäoppilaitoksissa ja ammatillisissa kurssi-      teena tuleekin olla, että kaikissa ammattikas-
8823: keskuksissa hyväksyttävinä kustannuksina pi-        vatushallituksen alaisissa oppilaitoksissa tarjot-
8824: detään täydestä ylläpidosta aiheutuvia menoja.      taisiin oppilaille yksi ilmainen ateria.
8825:                                              N:o 448                                               3
8826: 
8827:    Oppilaiden sosiaalisten etujen laajentaminen     suunnilleen peruskoulun sovelletun oppilashuol-
8828: merkitsisi luonnollisesti lisäkustannuksia niin     lon tasolle aiheuttaisi valtiolle noin 200 milj.
8829: valtiolle kuin oppilaitosten ylläpitäjille. Yksin   markan suuruisen nettomenojen lisäyksen vuo-
8830: kauppaoppilaitosten osalta pelkät ruoka-aine-       dessa.
8831: kustannukset lisäisivät kokonaiskustannuksia           Hallituksen käsityksen mukaan oppilashuol-
8832: noin 16 miljoonaa markkaa vuodessa, josta val-      lon, mukaan lukien oppilasruokailun, nykyiset
8833: tionosuus olisi noin 12 miljoonaa markkaa.          puutteet ovat siksi merkittäviä, että ensi ti-
8834: Kun ruokailuetua ei voitaisi antaa vain yhdelle     lassa tullaan selvittämään järjestelmän laajen-
8835: oppilaitosmuodolle, olisi vuotuisten kokonais-      tamismahdollisuudet lähivuosina käytettävissä
8836: kustannusten nousu moninkertainen. Oppilas-         olevien resurssien valossa.
8837: huollon saattaminen keskiasteen koulutuksessa
8838:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1978.
8839: 
8840:                                                                         Ministeri Kalevi Kivistö
8841:                                                     1978 vp.
8842:  ;.,.   ,.
8843: 
8844: 
8845: 
8846: 
8847:                                  T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a l m a n.
8848: 
8849:   I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsordningen                bedömningen av stadgandena bör man även
8850: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrrivelse             komma ihåg, att i synnerhet inom de utbild-
8851: nr 2325 av den 7 november 1978 tili veder-                 ningssektorer, där eleverna utför inbringande
8852: börande medlem av statsrådet översänt avskrift             arbete eller verksamheten eljest för med sig
8853: av Jöljande av riksdagsman Breilin ställda                 direkt nytta, är också elevernas sociala förmåner
8854: spör'smål nr 448:                                          bättre. Ifrågavarande förmåner har ersatt den
8855:                                                            arbetslön, som tidigare har betalats.
8856:                 Är Regeringen medveten om de miss-            Då de under yrkesutbildningsstyrelsen lydan-
8857:              förhållanden, som förorsakas av att           de yrkesläroanstahernas statsbidragsstadganden
8858:              kostnaderna för handelsläroanstalternas       delvis sammanställdes genom den år 1975 stifta-
8859:              elevers kost inte räknas som driftskost-      de lagen om startsandelar och -understöd samt
8860:              nader vilka berättigar till statsandel, och   räntestödslån åt vissa yrkesläroanstalter ( 1075/
8861:                 vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       75), var det i detta skede inte möjligt att inne-
8862:              taga för att avhjälpa dessa missförhål-       hållsmässigt förenhetliga ifrågavarande stadgan-
8863:              landen?                                       den. Stiftandet av nämnda lag var en följd av
8864:                                                            att förfarandet rörande statsandelar och -under-
8865:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-              stöd förenhetligades. Då man koordinerade de
8866: samt anföra följande:                                      procedurmässiga stadgandena utgick man från
8867:    Regeringen är väl medveten om de i spörs-               att kostnadsfördelningen mellan staten och
8868: målet avsedda missförhållanden som följer av               kommunerna skulle bibehållas oförändrad. Det
8869: att statsandel intJe kan erläggas för handelsläro-         bör även betonas, att förmånerna för handels-
8870: anstalternas elevers måltidskostnader. Dessa               läroanstalternas elever inte förändrades i jäm-
8871: missförhållanden gäller inte uteslutande han-              förelse med tidigare lagstiftning, då lagen om
8872: delsläroanstalter utan även andra läroanstalter            st!atsandelar och -understöd samt räntestödslån
8873: på mellanstadiet. Å andra sidan kan eleverna               åt vissa yrkesläroanstaher stiftades. Enligt den
8874: inom vissa yrkesutbildningssektorer, vilka också           lag om kommunala och privata handelsläroan-
8875: nämns i spörsmålet, få en daglig måhid och                 stalter (234/70), som då var i kraft, utgick
8876: t.o.m. fullt uppehälle.                                    ej något statsbidrag för elevbespisningskostna-
8877:    De nuvarande för yrkesläroanstalter avsedda             der.
8878: statsbidragsstadgandena angående statsandel,                  För närvarande är bespisningen av yrkesläro-
8879: som beviljas för kostnaderna för elevernas kost,           anstalternas elever inte tillfredsställande ord-
8880: uppvisar betydande variationer i fråga om olika            nad. De oenhetliga statsbidragsstadgandena och
8881: elevgrupper. I fråga om vissa läroanstaltsfor-             den därav följande ojämlikheter mellan eleverna
8882: mer utgår statsandel inte för någon del av                 är inte motiverad. Målsättningen bör vara, att
8883: ifrågavarande kostnader. Till denna grupp hör              eleverna vid samtliga läroanstalter som är un-
8884: dels handelsläroansrtalterna och dels t.ex. de             derställda yrkesutbildningsstyrelsen skall erbju-
8885: tekniska läroanstalterna. I fråga om allmänna              das en gratis måltid.
8886: y;rkesskolor beviljas statsandel för kostnaderna              En utvidgning av elevernas sodala förmåner
8887: för en daglig måltid. I fråga om forstläroan-              skulle naturligtvis medföra tilläggskostnader för
8888: stalter och yrkeskurscentraler anses utgifterna            såväl staten som läroanstalternas upprätthållare.
8889: för fullt uppehälle som godtagbara kostnader.              Enbart handelsläroanstalternas matvarukostna-
8890:    Orsaken tili skillnaderna mellan ovan nämn-             der skulle öka totalkostnaderna med ca 16 mil-
8891: da statsbidragsstadganden är f·ramför allt, atit           joner mark i året, varav statsandelen vore ca
8892: dessa stadganden har utfärdats under olika tider           12 miljoner mark. Emedan bespisningsförmån
8893: och delvis inom olika förvaltningsområden. Vid             inte kunde ges endast åt en läroanstaltsform,
8894:                                               N:o 448                                              5
8895: 
8896: skulle stegringen av de årliga totalkostnaderna         Enligt regeringens uppfattning är bristerna
8897: bli mångdubbel. Om elevvården inom utbild-           inom elevvården, elevbespisningen inberäknad,
8898: ningen på mellansrradiet skulle höjas tili ungefär   så avsevärda, att man snarast möjligt kommer
8899: den nivå som gäller för elevvården i grund-          att utreda möjligheterna att utvidga systemet
8900: skolan, skulle statens nettoutgifter öka med ca      inom ramen för de resurser, som står tili buds
8901: 200 miljoner mark per år.                            under de närmaste åren.
8902:      Helsingfors den 14 december 1978.
8903: 
8904:                                                                          Minister Kalevi Kivistö
8905: 
8906: 
8907: 
8908: 
8909: 0878014959
8910: 'i   1'
8911:                                             1978 vp.
8912: 
8913: Kirjallinen kysymys n:o 449.
8914: 
8915: 
8916: 
8917: 
8918:                                 E. Laine ym.: Opiskelijoille suoritettavaan asumislisään liitty-
8919:                                    vien epäkohtien korjaamisesta.
8920: 
8921: 
8922:                         E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
8923: 
8924:     Normaalin opintotukeen kuuluvan asumis-        kaudelta vuodessa. Tämä helpottaisi myös usein
8925: lisän: ohella on nyt mahdollisuus anoa ns. lisä-   vaikeimmassa asemassa olevien lapsettomien
8926: asumislisää. Tämä lisä on tarkoitettu opiske-      avoparien asemaa.
8927: lijoille, joiden vuokra kohoaa "maksukyvyn            Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten esi-
8928: yläpuolelle". Maksukyky on valtion opintotu-       tämme valtiopäiväjärjestyksen 37 S:n 1 mo-
8929: kikeskuksen ohjeissa arvioitu korkeakouluopis-     mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jä-
8930: kelijoiden osalta 290 markaksi ja keskiasteen      senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8931: opiskelijoilla 250 markaksi. Tämä suositus
8932: merkitsee sitä, että pidetään hyväksyttävänä                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpi-
8933: maksaa jokseenkin täsmälleen puolet opinto-               teisiin opiskelijoille maksettavaa asu-
8934: lainastaan vuokraa. Kun tätä ei voida pitää               nristisää ja lisäasumislisää koskevien oh-
8935: hyväksyttävänä, tulisi lisäasumislisän ns. kri-           jeiden ja päätösten niin muuttamiseksi,
8936: teerivuokra pudottaa korkeakouluopiskelijoi-              että opiskelijapaikkakunnalla myös ke-
8937: den osalta 250 markkaan ja keskiasteen opis-              sällä asuville asumislisää maksetaan 12
8938: kelijoiden osalta 215 markkaan. Asumislisän               kuukaudelta vuodessa ja että lisäasumis-
8939: matksamista koskevia päätöksiä ja ohjeita olisi           lisän ns. kriteerivuokra pudotettaisiin
8940: muutettava myös siltä osin, että niille opiske-           korkeakouluopiskelijoiden osalta 250
8941: lijoille, jotka asuvat opiskelupaikkakunnalla             markkaan ja keskiasteen opiskelijoiden
8942:  myös kesän, myönnettäisiin asumislisää 12 kuu-           osalta 215 markkaan?
8943:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1978.
8944: 
8945:          Ensia Laine                  Anna-Liisa Jokinen             Oili Suomi
8946: 
8947: 
8948: 
8949: 
8950: 087801511T
8951: 2                                          1978 vp.
8952: 
8953: 
8954: 
8955: 
8956:                        Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
8957: 
8958:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     enimmäismäät>ä on korkeakouluasteella yhdek-
8959: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     säile kuukaudelle laskettuna 180 markkaa kuu-
8960: olette 7 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn        kaudessa ja keskiasteella 145 markkaa kuukau-
8961: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      dessa. Täyttä asumislisää saavan korkeakoulu-
8962: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     opiskelijan asumismenot ovat siten 110 mark-
8963: edustaja E. Laineen ym. näin kuuluvasta kir-      kaa kuukaudessa silloin, kun vuokra on 290
8964: jallisesta kysymyksestä n:o 449:                   markkaa kuukaudessa. Näin ollen asumisme-
8965:                                                    not ovat noin 13 prosenttia yhdeksälle kuukau-
8966:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-    delle lasketusta opintolainan ja opintorahan
8967:        siin opiskelijoille maksettavaa asumis-     perusosan yhteismäärästä. Kysymyksessä esi-
8968:        lisää ja lisäasumislisää koskevien oh-      tetty luku siitä, että opiskelija yleisesti mak-
8969:        jeiden ja päätösten niin muuttamiseksi,    saisi puolet opintolainastaan vuokrana, perus-
8970:        että opiskelijapaikkakunnalla myös ke-     tunee ilmeiseen väärinkäsitykseen.
8971:        sällä asuville asumislisää maksetaan 12        Opintorahan asumislisä on ulotettu ympäri-
8972:        kuukaudelta vuodessa ja että lisäasu-      vuotiseksi kesäaikana opintoja harjoittavien
8973:        mislisän ns. kriteerivuokra pudotettai-     korkeakouluopiskelijoiden osalta. Saatujen koke-
8974:        siin korkeakouluopiskelijoiden osalta      musten perusteella voidaan asumislisän ympä-
8975:        250 markkaan ja keskiasteen opiskeli-       rivuotista myöntämistä kehittää.
8976:        joiden osalta 215 markkaan?                    Asumislisä myönnetään korotettuna opiske-
8977:                                                    lija-asunnoissa asuville henkilöille, mikäli vuok-
8978:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      rataso ylittää keskiasteella 240 markkaa ja
8979: vasti seuraavaa:                                   korkeakouluasteella 290 markkaa kuukaudessa.
8980:   Opintorahan osana olevan asumislisän tar-       Tällä menettelyllä pyritään opiskelija-asunnois-
8981: koituksena on vähentää vuokralla asuvan per-       sa asuvien asumismenojen omavastuuosuuden
8982: heettämän opiskelijan velkaantumista korvaa-      enimmäismäärä pitämään suurin piirtein vakio-
8983: malla osa aikaisemmin lainan muodossa saa-       . na hakijan koulutusasteesta ja asunnon vuok-
8984: dusta tulosta opintoavustuksella. Asumislisän      rasta riippumatta.
8985:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1978.
8986: 
8987:                                                                   Opetusministeri Jaakko Itälä
8988:                                             N:o 449                                                3
8989: 
8990: 
8991: 
8992: 
8993:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
8994: 
8995:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       är på högskolenivå 180 mk per månad, och på
8996: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      mellanstadiet 145 mk per månad, fördelat på
8997: av den 7 november 1978 tili vederbörande med-      nio månader. En högskolestuderande som er-
8998: lem av statsrådet för avgivande av svar över-      håller fullt bostadstillägg har sålunda boende-
8999: sänt avskrift av följande av riksdagsman E.        kostnader om 110 mk per månad då hyran är
9000: Laine m. fl. undertecknade spörsmål nr 449:        290 mk per månad. Boendekostnaderna är så-
9001:                                                    ledes ca 13 % av det sammanlagda beloppet av
9002:            Har Regeringen för avsikt att vidta     studielån och studiepennings grunddel, fördelat
9003:        åtgärder för att ändra anvisningar och      på nio månader. Den siffra som framförs i
9004:        beslut angående bostadstillägg och tili-    spörsmålet, enligt vilket studerande allmänt he-
9005:        lägg tili bostadstiliägg, vilka utbetalas   taiat hälften av sitt studielån i hyra, torde
9006:        tili studerande så, att de som bor på       bygga på en uppenbar missuppfattning.
9007:        studieorten även sommartid erhåller bo-        Studiepenningens bostadstiliägg har ut-
9008:         stadstiliägg för 12 månader om året och    sträckts tili att gälla hela året för de högskole-
9009:        så, att den hyra som utgör gräns för        studerande, som studerar sommartid. På basen
9010:        erhållande av tiliägg tili bostadstiliägg   av de erfarenheter man fått kan man utveckla
9011:         sänks tili 250 mk för högskolestuderan-    systemet att bevilja bostadstiliägg för hela
9012:        des del och till 215 mk för studerandes     året.
9013:        på mellanstadiet del?                          Bostadstiliägg beviljas förhöjt tili personer
9014:                                                    som bor i studentbostäder om hyresnivån när
9015:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      det gäller studier på mellanstadiet överstiger
9016: samt anföra följande:                              240 mk och på högskolenivå 290 mk per må-
9017:    Syftet med bostadstiliägget, som utgör en       nad. Genom detta förfarande försöker man
9018: del av studiepenningen, är att minska skuld-       hålla maximibeloppet av boendekostnadernas
9019: sättningen för studerande som bor på hyra och      självriskandel för de personer som bor i stu-
9020: saknar familj, genom att en del av de medel        dentbostäder i stort sett konstant, oberoende
9021: som tidigare erhölls i form av lån ersätts med     av sökandens utbildningsstadium och bostadens
9022: studiebidrag. Bostadstilläggets maximibelopp       hyra.
9023:      Helsingfors den 14 december 1978.
9024: 
9025:                                                              Undervisningsminister Jaakko Itälä
9026:                                                 1978 vp.
9027: 
9028: Kirjallinen kysymys n:o 450.
9029: 
9030: 
9031: 
9032: 
9033:                                    Myyryläinen: Työkasvatuksen ja teknologian oppiaineen sisäl-
9034:                                       lyttämisestä lukion lukusuunnitelmaan.
9035: 
9036: 
9037: 
9038:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
9039: 
9040:     Lukio-opiskelu on keskiasteen opiskelumuo-         ole mitään mahdollisuuksia saavuttaa hyviä,
9041: tona saavuttanut yllättävän suuren suosion.            puhumattakaan kiitettäviä tuloksia pakollisessa
9042: Noin puolet kustakin ikäluokasta valitsee nykyi-       harjoitusaineessa kuvaamataito /musiikki. Sen
9043: sin peruskoulun jälkeiseksi jatko-opintomuo-           sijaan tekninen työ tai tekstiilityö tarjoaisi
9044: doksi lukion. Muuttuneen elinkeinorakenteen            useille näistä oppilaista mahdollisuuden luovan
9045: sekä myös vaikeutuneen työllisyystilanteen             toimintatarpeen mielekkääseen ja menestykselli-
9046: vuoksi lukion valitseminen onkin useissa tapauk-       seen toteuttamiseen. Harjoitusaineissa saavute-
9047: sissa perusteltua. Ainakin se siirtää nuoren           tun menestyksen tuomaan mielihyvään ja tätä
9048: ammatinvalinnan hetkeä muutamalla vuodella             kautta itsetunnon kohottamiseen on toki oltava
9049: eteenpäin ja samalla avaa uusia ammattimahdol-         mahdollisuudet niilläkin, jotka eivät voi menes-
9050: lisuuksia. Perheiden yhteiskunnallinen tai talou-      tyä kuvaamataidossa tai musiikissa. Nämä tai-
9051: dellinen asema ei enää onneksi ole ratkaisevassa       toaineet arvostellaan edelleen numeroilla ja nu-
9052: asemassa nuorten valitessa keskiasteen opinto-         merot vaikuttavat keskiarvoon. Laajoja oppilas-
9053: muotoa peruskoulun jälkeen.                            joukkoja palvelevan yleiskoulumuodon pakolli-
9054:     Vaikka lukio tänä päivänä palveleekin hyvin        sen harjoitusaineen ei siten tule olla erikois-
9055: laajojen yhteiskuntaryhmien tarpeita, sen opinto-      lahjoista riippuvainen.
9056: ohjelma noudattelee kuitenkin varsin tarkasti             Lukion opetussuunnitelmatoimikunta ottikin
9057: vanhaa, sääty-yhteiskunnan ajalta peräisin ole-        erääksi perustavoitteeksi työkasvatuksen ja tek-
9058: vaa kaavaa. Lukusuunnitelma sisältää ryhmän            nologian sisällyttämisen lukion oppikurssiin.
9059: kaikille oppilaille yhteisiä, pakollisia oppiaineita   Esitetty muutos palvelee käytännön elämässä
9060: sekä lisäksi valinnaisaineita. Ensimmäisen luo-        hyvin tarpeellisten taitojen oppimista kilpaile-
9061: kan oppilaan minimituntimäärä kymmenen päi-            matta millään tavoin ammattiopintojen kanssa.
9062: vän jaksossa on 55 tuntia. Hänen opinto-ohjel-         Nykyinen epäkohta ei ole korjattavissa sijoitta-
9063: maansa saa kuulua enintään 64 tuntia kymme-            malla puheenaolevia uusia oppiaineita valinnai-
9064: nen päivän jaksossa. Pakolliset aineet muodos-         siin tai erikoiskursseihin, sillä ne vähentäisivät
9065:  tavat edellisessä tapauksessa 89 prosenttia ja        oleellisesti mahdollisuuksia valita muita tarpeel-
9066: jälkimmäisessä tapauksessa 77 prosenttia oppi-         lisia valinnaisaineita esimerkiksi kolmatta vie-
9067:  tunneista. Opintovaikeuksiin joutuneille on tar-      rasta kieltä, fysiikkaa, kemiaa ja psykologiaa
9068:  jolla harjoituskursseja tukiopetukseksi. Erikois-     henkilökohtaisen työpotentiaalin tai tuntikaton
9069: kursseja voivat valita ne oppilaat, joiden työ-        takia. Peruskoulun toteuduttua voidaan sen
9070: potentiaali ja harrastus riittävät. Harjoitus- ja      katsoa puolestaan antavan riittävän perustiedon
9071:  erikoiskurssit on sisällytettävä edellä mainittuun    kuvaamataidossa ja musiikissa. Pakollisen har-
9072:  maksimituntimäärään 64 tuntia kymmenessä              joitusaineen valintamahdollisuuden laajentami-
9073: päivässä.                                              nen lukion lukusuunnitelmassa on siten täysin
9074:     Pakollisiin aineisiin sisältyy kaksi harjoitus-    mahdollista ja suotavaa.
9075:  ainetta: liikunta ja kuvaamataito. Viimemainittu          Lukion opetussuunnitelmatoimikunnan ehdot-
9076:  on korvattavissa musiikilla. Nämä aineet palve-       tamaan lukusuunnitelmaan ei ole vielä otettu
9077:  levat lähinnä esteettisyys- ja persoonallisuuskas-    kantaa lopullisesti. Valtioneuvosto on asiaa käsi-
9078:  vatuksen tarkoitusperiä.                              tellyt ainoastaan kuudessa lukiossa suoritetta-
9079:     Oppilaat ovat synnynnäisiltä ominaisuuksil-        vaan kokeiluun liittyen ja on tässä yhteydessä
9080:  taan erilaisia. Tästä syystä monilla oppilailla ei    päättänyt kokeilulukusuunnitelmasta, johon ei
9081: 087801512U
9082: 2                                           1978 vp.
9083: 
9084: sisälly työkasvatuksen ja teknologian oppiai-                 Onko Hallitus päätynyt siihen, että
9085: netta.                                                     työkasvatuksen ja teknologian oppiai-
9086:    Edellä olevan perusteella esitän kunnioitta-            netta ei lukion opetussuunnitelmatoimi-
9087: vasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-             kunnan ehdotuksen mukaisena sisällytet-
9088: tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäse-           täisikään siihen lukusuunnitelmaan, joka
9089: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    otetaan käyttöön keskiasteen koulun-
9090:                                                            uudistuksen toimeenpanon yhteydessä?
9091:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1978.
9092: 
9093:                                        Salme Myyryläinen
9094:                                              N:o 450                                                 3
9095: 
9096: 
9097: 
9098: 
9099:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9100: 
9101:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kuitenkaan kuulunut kokeiltavaan lukusuunni-
9102: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       telmaan. Tämä on johtunut siitä, ettei tätä oppi-
9103: olette 7 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn kir-     ainetta varten ole ollut käytettävänä opetus-
9104: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    suunnitelmaa. Tämä puute on nyt kuitenkin
9105: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     korjaantumassa, sillä keskiasteen koulutuksen
9106: Salme Myyryläisen näin kuuluvasta kirjallisesta     kokeilutoimikunnan toimesta on vasta valmis-
9107: kysymyksestä n:o 450:                               tettu kokeiluopetussuunnitelma.
9108:                                                        Työkasvatus ja teknologia -oppiaineen ase-
9109:           Onko Hallitus päätynyt siihen, että       maan lukion lukusuunnitelmassa on ottanut
9110:        työkasvatuksen ja teknologian oppiai-        kantaa myös keskiasteen koulunuudistuksen
9111:        netta ei lukion opetussuunnitelmatoimi-      johtoryhmä kuluvan vuoden marraskuun alussa
9112:        kunnan ehdotuksen mukaisena sisällytet-      opetusministeriölle luovuttamassaan mietinnössä
9113:        täisikään siihen lukusuunnitelmaan, joka      (Komiteanmietintö 1978: 47). Johtoryhmä on
9114:        otetaan käyttöön keskiasteen koulun-         päätynyt lukion opetussuunnitelmatoimikunnan
9115:        uudistuksen toimeenpanon yhteydessä?         kannasta poiketen siihen, että mainitun oppiai-
9116:                                                     neen tulisi kuulua kaikille oppilaille yhteisiin
9117:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       oppimääriin.
9118: vasti seuraavaa:                                       Edellä todetusta käy ilmi, että lukion luku-
9119:    Lukion opetussuunnitelmatoimikunta ehdotti       suunnitelman kehittämistä muun muassa työ-
9120: mietinnössään (Komiteanmietintö 1977: 2) lu-        kasvatus ja teknologia -oppiaineen osalta on
9121: kiolle lukusuunnitelmaa, johon kuuluisi oppi-       monitahoisesti valmisteltu. Kehittärnistyö jat-
9122: laille vapaaehtoisena aineena työkasvatus ja tek-   kuu edelleen. Tämän takia hallitus ei ole vielä
9123: nologia -niminen oppimäärä. Oppimäärän laa-         ottanut kantaa siihen, minkälainen lukion luku-
9124: juus olisi ehdotuksen mukaan yksi kurssi eli        suunnitelma otetaan käyttöön keskiasteen kou-
9125: 38 tuntia ja se sijoittuisi lukusuunnitelmassa      lunuudistuksen toimeenpanon yhteydessä, eikä
9126: lukion ensimmäiselle luokka-asteelle.               siihen, mikä asema työkasvatus ja teknologia
9127:     Vaitioneuvosto päätti 22 päivänä kesäkuuta      -oppiaineella tulee olemaan uudessa lukusuunni-
9128: 1978 myöntäessään valtionapua oppikoulukokei-       telmassa. Tähän hallituksella on mahdollisuus
9129: luihin lukion opetussuunnitelmakokeilussa nou-      sen jälkeen, kun keskiasteen koulutuksen kehit-
9130: datettavasta lukusuunnitelmasta. Kokeiluluku-       tämisestä annetun lain (474/78) edellyttämät
9131: suunnitelma on pääpiirteissään yhdenmukainen        suunnitelmat ovat valmistuneet. Tätä ennen hal-
9132: lukion opetussuunnitelmatoimikunnan ehdotuk-        lituksella on mahdollisesti tilaisuus ottaa kan-
9133: sen kanssa. Valtioneuvosto ei sulkenut työkas-      taa työkasvatus ja teknologia -oppiaineen ase-
9134: vatus ja teknologia -oppiainetta varsinaisesti      maan käynnissä olevassa lukion opetussuunni-
9135: kokeilulukusuunnitelman ulkopuolelle. Valtio-       telmakokeilussa. Tämä saattaa tulla esille siinä
9136: neuvoston päätöksen perusteella kuluvana luku-      yhteydessä, kun hallitus päättää lukuvuonna
9137: vuotena käynnistyneessä lukion opetussuunni-        1979-80 toteutettavista oppikoulukokeiluista.
9138:  telmakokeilussa työkasvatus ja teknologia ei ole
9139:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1978.
9140: 
9141:                                                                      Opetusministeri ] aakko Itälä
9142: 4                                             1978 vp.
9143: 
9144: 
9145: 
9146: 
9147:                            T ill R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
9148: 
9149:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          i den läsplan som utprövas. Detta beror på, att
9150: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        man inte haft tiligång tili en läroplan för detta
9151: av den 7 november 1978 tili vederbörande             ämne. Denna brist håller emellertid på att bli
9152: medlem av statsrådet för avgivande av svar           avhjälpt, ty på försorg av försökskommissionen
9153: översänt avskrift av följande av riksdagsman         för utbildningen på mellanstadiet har man ny-
9154: Salme Myyryläinen undertecknade spörsmål nr          ligen färdigställt en läroplan för försöksverk-
9155: 450:                                                 samheten.
9156:           Har Regeringen gått in för, att arbets-       Också ledningsgruppen för mellanstadierefor-
9157:        fostran och teknologi benämnda ämne           men har tagit ståndpunkt tili läroämnet arbets-
9158:        inte, trots att det ingår i läroplanskom-     fostran och teknologi i fråga om dess ställning
9159:        missionens för gymnasiet förslag, inne-       i gymnasiets läsplan. Detta skedde i gruppens
9160:        fattas i den läsplan som tas i bruk i         betänkande (kommittebetänkande 1978: 47),
9161:        samband med verkställigheten av skol-         som överläts tili undervisningsministeriet i bör-
9162:        reformen på mellanstadiet?                    jan av november innevarande år. Lednings-
9163:                                                      gruppen har, till skillnad från läroplanskommis-
9164:                                                      sionen för gymnasiet, gått in för att nämnda
9165:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        läroämne borde höra till de lärokurser, som är
9166: samt anföra följande:                                gemensamma för alla elever.
9167:    Läroplimskommissionen för gymnasier före-            Av det ovan konstaterade framgår att utveck-
9168: slog i sitt betänkande (kommittebetänkande           landet av gymnasiets läsplan beretts på ett
9169: 1977: 2) för gymnasiet en läsplan i vilket en        mångsidigt sätt bl.a. i fråga om läroämnet
9170: lärokurs kallad arbetsfostran och teknologi          arbetsfostran och teknologi. Utvecklingsarbetet
9171: skulle ingå som friviliigt ämne för eleverna.        fortsätter. På grund härav har regeringen ännu
9172: Lärokursen skulle enligt förslaget omfatta en        inte tagit ställning till hurudan den läsplan som
9173: kurs, dvs. 38 timmar, och i läsplanen skulle         tas i bruk vid genomförandet av skolreformen
9174: den inplaceras på gymnasiets första klasstadium.     på mellanstadiet kommer att bli, inte heller tili
9175: Statsrådet beslöt den 22 juni 1978, då det be-       viiken position läroämnet arbetsfostran och
9176: viljade statsbidrag tili läroverksexperiment, om     teknologi kommer att ha i den nya läsplanen.
9177: den läsplan, som skall följas vid försöksverk-       Härtill har regeringen möjlighet då de planer,
9178: samhet med gymnasiets läroplan. Den experi-          som lagen om utvecklande av utbiidningen på
9179: mentella läsplanen överensstämmer i sina hu-         mellanstadiet (474/78) förutsätter, har fär-
9180: vuddrag med det förslag som uppgjorts av läro-       digställts. Dessförinnan har regeringen even-
9181: planskommissionen för gymnasiet. Statsrådet har      tuellt möjlighet att ta ställning tili läroämnet
9182: inte i egentlig mening uteslutit läroämnet arbets-   arbetsfostran och teknologi i fråga om dess
9183: fostran och teknologi från den experimentella        position inom den försöksverksamhet med gym-
9184: läsplanen. Inom den försöksverksamhet med            nasiets läroplan, viiken pågår som bäst. Detta
9185: gymnasiets läroplan, som på basen av statsrå-        ställningstagande kan bli aktuellt då regeringen
9186: dets beslut har inletts under innevarande år,        besluter om de läroverksexperiment som utförs
9187: ingår emellertid arbetsfostran och teknologi inte    under läsåret 1979-80.
9188:      Helsingfors den 15 december 1978.
9189: 
9190:                                                               Undervisningsminister Jaakko Itälä
9191:                                                l978vp.
9192: 
9193: Kirjallinen kysymys n:o 451.
9194: 
9195: 
9196: 
9197: 
9198:                                   M. Puhakka ym.: Kontiolahden kunnassa SlJaltsevan Erikois-
9199:                                      tekniikka Oy:n metalliosaston lopettamisesta.
9200: 
9201: 
9202:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h ~ m i e h e 11 e .
9203: 
9204:  . Pohjois~Karjalassa Kontiolahden kunnassa          työntekijöitten oman arvion mukaan kuukau-
9205: toimii · Erikoistekniikka Osakeyhtiön metalli-       sien työmäärä. Yrityksen toimesta on suorit-
9206: osasto. Erikoistekniikka Osakeyhtiöstä omistaa       tamattomien töiden lisäksi jätetty tietoisesti
9207: 60 prosenttia Helsingissä toimiva Perusyhtymä        vastaanottamasta heille tarjottuja uusia tehtä-
9208: Oy. Erikoistekniikka Oy on valmistanut Kon-          viä. Tällainen menettely osoittaa piittaamatto-
9209: tiohihden kunnassa sijaitsevassa tuotantolaitok-     muutta työntekijöitten toimeentulon turvaami-
9210: sessaan teräsrakenteita ja. koneen osia sekä         sesta sekä kylmää ja harkittua toimintaa lopet-
9211: suorittanut koneiden asennus- ja teräsrakennus-      taa kehitysalueilta yritys, joka olisi ollut täällä
9212: töitä eri puolilla Itä-Suomea.                       tarpeen turvaamassa ihmisille työtä ja toimeen-
9213:      Parhaimmillaan yritys on työllistänyt ( vuo-    tuloa. Perusyhtymä Osakeyhtiön omistavat
9214: den 1978 keväällä) 30 henkeä. Yrityksellä on         Pohjola-Suomi-Salama Vakuutusyhtiöt sekä
9215: erittäin ajanmUJkai:set toimitilat; valmistuneet     Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspank-
9216: 70-luvun puolivälin tienoilla. Yrityksen omisti      ki, jotka omistavat osake-enemmistön sekä val-
9217: aikaisemmin kaksi pohjoiskarjalaista yrittäjää.      tio, eräät yksityiset ja yhteisöt, jotka omistavat
9218: He kuitenkin yritystoiminnan laajennuttua myi-       osakepääomasta vähemmistön.
9219: vät osan yrityksestään Perusyhtymä Oy:lle.              Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
9220: Välittömästi Perusyhtymä Oy:n tultua pää-            tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
9221: om1stajaksi alettiin yrityksen metalliosaston        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
9222:  toimintaa supistaa, väittäen, ettei toiminta        tattavaksi seuraavan· kysymyksen:
9223:  tuota riittävästi katetuottoa. TälJä perusteella
9224:  ei ole otettu vastaan heille tarjottuja uusia                  Onko Hallitus tietoinen Kontiolah-
9225:  tehtäviä, vaan on määrätietoisesti jatkettu yri-            den kunnassa sijaitsevan Erikoistekniik-
9226:  tyksen metalliosaston toimintojen supistamista.             ka Oy:n metalliosaston lopettamisesta
9227:  Näillä toimenpiteillä on saatu toiminta kan-                ja siinä työskentelevien työntekijöitten
9228:  nattamattomaksi sekä syy sanoa irti työvoimaa.              irtisanomisesta, ja jos on,             .
9229:  Työvoimaa vähennettiin. vuoden 1978 kevään                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9230:  30:sta työntekijästä syksyyn 1978 mennessä                  ryhtyä Erikoistekniikka Oy:n toiminnan
9231:  U:een }tenkilöön. Nyt on sanottu irti kaikki                jatkamiseksi ja työntekijöitten työl.1lah-
9232:  l}letalliosaston työntekijät.                               dollisuuksien turvaamiseksi?
9233:  . , Työntekijät on sanottu irti siitä huolimatta,
9234:  että hejltä. on jäänyt suorit~amattomia töitä,
9235:       Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1978.
9236: 
9237:                 Matti Puhakka                                     Pauli Puhakka
9238:                 Jouko Tuovinen                                    Uki Voutilainen
9239: 
9240: 
9241: 
9242: 
9243: 0878014893
9244: 2                                             1978 vp.
9245: 
9246: 
9247: 
9248: 
9249:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9250: 
9251:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n l momentissa     töitä. Metalliosastolla ei ole ollut ~arsinaisesti
9252: mainitussa · tarkoituksessa olette Te, Herra        omia tuotteita.
9253: Puhemies, 7 päLviilnä marraskuuta 1978 päivä-          Erikoistekniikka Oy:n harjoittama rakennus-
9254: tyn kirjeenne n:o 2328 ohella tohriittanut val-     toiminta on supistunut viime aikoina huomat-
9255: tioneuvoston asianomaiselle ,jäsenelle jäLjennök-   tavasti kysynnän heikosta kehityksestä johtuen.
9256: sen kansanedustaja M. Puhakan yni. näin kuu-        Parhaimmillaan yrityksen palveluksessa on ol-
9257: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 451:         lut noin 230 työntekijää, kun työntekijämäärä
9258:                                                     tällä hetkellä on noin 80. Näin ollen jo oman
9259:           Onko Hallit.us tietoinen Kontiolah-       rakennustoiminnan supistuminen on osaltaan
9260:        den kunnassa·· sijaitsevan Erikoistekniik-   heikentänyt metalliosaston työllisyystilannetta.
9261:        ka Oy:n metalliosaston lopettamisesta        Alan ylikapasiteetista ja kovasta kilpailutilan-
9262:        ja siinä työskentelevien työntekijöitten     teesta johtuen ei yrityksen ilmoituksen mukaan
9263:        irtisanomisesta, ja jos on,                  ole myöskään muita tilauksia saatu riittävästi
9264:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tarjoustoiminnan lisäämisestä huolimatta. ·Näin
9265:        ryhtyä Erikoistekniikka Oy:n toiminnan       ollen yrityksen toiminta on todettu kannatta-
9266:        jatkamiseksi ja työntekijöitten työmah-      mattomaksi jo vuonna 1977, mutta toimintaa
9267:        dollisuuksien turvaamiseksi?                 on jatkettu lähinnä työllisyyssyistä.
9268:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole myön-
9269:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tänyt Erikoistekniikka Oy:lle rahoitusta sen
9270: vasti seuraavaa:                                    jälkeen, kun yrityksen omistus siirtyi Perus-
9271:    Perusyhtymä Oy· osti Erikoistekniikka Oy:n       yhtymä Oy:lle. Mikäli Erikoistekniikka Oy:n
9272: osake-enemmistön 31. 10. 1976. Välittömästi         metalliosaston toiminnan käynnistämiseksi esi-
9273: tämän jälkeen ryhdyttiin Erikoistekniikka Oy:n      tetään realistiset suunnitelmat, jotka tekevät
9274: toimintaa tehostamaan sekä vahvistamaan sen         mahdolliseksi jatkuvan kannattavan toimin-
9275: taloudellista asemaa. Tässä tarkoituksessa mm.      naJn, on kauppa- ja teollisuuSiffiinisteriö valmis
9276: korotettiin :Erikoistekniikka Oy:n osakepää-        neuvottelemaan käytettävissään olevien mah-
9277: omaa ja lisättiin yrityksen metalliosaston hen-     dollisuuksien puitteissa yrityksen rahoituksesta.
9278: kilöstön määrää.                                       Yrityksen ilmoituksen· mukaan, yrityksen
9279:    Erikoistekniikka Oy:n metalliosaston toimin-     lopetettua metalliosastonsa ·toiminnan marras-
9280: ta on käsittänyt pääasiassa teräsrakennetöitä,      kuussa 1978 ei yritykseltä ole jäänyt yhtään
9281: säiliö- ja putkitoimituksia sekä yrityksen omiin    keskeneräistä metallityötä ei!kä myöskään yh-
9282: rakennustehtäviin liittyviä teräsovi- ja kaide-     tään työtä ole siirretty muille yrityksille.
9283:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1978.
9284: 
9285: 
9286:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
9287:                                               N:o 451                                              3
9288: 
9289: 
9290: 
9291: 
9292:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9293: 
9294:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         delningen har egentligen inte haft några egna
9295: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrJvelse       produkter.
9296: nr 2328 av den 7 november 1978 till veder-             Till fö1jd av den svaga utvecklingen av efter-
9297: börande med1em av stitsrådet översänt av-           frågan har Erikoistekniikka Oy:s byggnads-
9298: skrift av följande av riksdagsman M. Puhakka        verksamhet på senaste tid inskränkts avsevärt.
9299: m.fl. ställda spörsmål nr 451:                      När företaget gick som bäst har det i sin
9300:                                                     tjänst haft ca 230 arbetstagare, medan antalet
9301:           Är Regeringen medveten om indrag-         för närvarande är ca 80. Redan inskränkningen
9302:        ningen av Erikoistekniikka Oy:s i Kon-       av den egna byggnadsverksamheten har så-
9303:        tiolahti kommun belägna metallavdel-         lunda för sin del försvagat metallavdelningens
9304:        ning och om uppsägningen av de där           sysselsättningssituation. Tili fö1jd av överkapa-
9305:        sysselsatta arbetstagarna och, om så         citeten och den hårda konkurrensen inom
9306:        är fallet,                                   branschen har företaget enligt uppgift inte
9307:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      heller fått tillräckligt med andra beställningar,
9308:        taga för att fortsätta Erikoistekniikka      trots ökad offertaktivitet. Företagets verksam-
9309:        Oy:s verksamhet och trygga arbetsta-         het konstaterades således vara olönsam redan
9310:        garnas sysse1sättning?                       år 1977, men närmast av sysselsättningsskäl
9311:                                                     har verksamheten fortsatts.
9312:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Hande1s- och industriministeriet har inte
9313: samt anföra följande:                               beviljat Erikoistekniikka Oy finansiering efter
9314:    Perusyhtymä Oy köpte aktiemajoriteten i          det att företaget övertogs av Perusyhtymä Oy.
9315: Erikoistekniikka Oy 31. 10. 1976. Omedelbart        Såvida man i syfte att få igång verksamheten
9316: därefter började man effektivera sagda bolags       vid Erikoistekniikka Oy:s metallavdelning
9317: verksamhet samt stärka dess ekonomiska ställ-       framlägger realistiska p1aner, som möjliggör
9318: ning. I detta syfte höjde man bl.a. bolagets        en fortsatt lönsam verksamhet, är handels-
9319: aktiekapital och utökade personalen vid före-       och industriministeriet redo att inom ramen
9320: tagets metallavdelning.                             för tillbudsstående resurser .förhandla om före-
9321:    Verksamheten vid Erikoistekniikka Oy:s           tagets finansiering.
9322: metallavdelning har i huvudsak omfattat stål-          Då företaget i november 1978 upphörde
9323: konstruktioner, cistern- och rörleveranser samt     med sin metallavdelning fanns enligt vad före-
9324: ståldörrs- och 1edstångsarbeten i anslutning till   taget uppger inga halvfärdiga metallarbeten
9325: företagets egna byggnadsuppgifter. Metallav-        och några sådana överfördes inte heller till
9326:                                                     andra företag.
9327:      Helsingfors den 13 december 1978.
9328: 
9329: 
9330:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
9331:                                              1978 vp.
9332: 
9333: Kirjallinen kysymys n:o 452.
9334: 
9335: 
9336: 
9337: 
9338:                                  Järvenpää: Ns. Järvi-Suomen tien luokituksen muuttamisesta
9339:                                      valta tieksi.
9340: 
9341: 
9342:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9343: 
9344:   Potista Jyväskylän kautta maamme itärajalle       tien valtakunnallista merkitystä tulisi lisätä
9345: ulottuva ns. Järvi-Suomen tie on nyt valmis-        muuttamalla tien Iuokitusta kantatiestä valta-
9346: tunut lukuunottamatta Noormarkusta Mänty-           tieksi ja antaa tielle oma numero.
9347: luotoon ulottuvaa tien jatketta. Jo tässä vai-         Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
9348: heessa tiellä on suuri merkitys Itä- ja Keski-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
9349: Suomesta Länsi-Suomeen ja Porin satamiin            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9350: Suuntautuvalle liikenteelle. Tien merkitys tulee    vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
9351: kasvamaan myös henkilöliikenteen osalta, ja en-
9352: nen kaikkea tiellä on suuri merkitys matkailun                 Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
9353: kannalta. Valtaosa tietä muodostuu kantateistä              toimenpiteisiin Porista Jyväskylän kaut-
9354: 65 ja 69. Kun tie on nyt rakennettu yhtenäi-                ta maamme itärajalle ulottuvan ns. Jär-
9355: seksi ja välittää valtakunnallista liikennettä              vi-Suomen tien luokituksen muuttami-
9356: Länsi-Suomesta Keski- ja Itä-Suomeen, niin                  seksi kantatiestä valtatieksi?
9357:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1978.
9358: 
9359:                                          Matti Järvenpää
9360: 
9361: 
9362: 
9363: 
9364: 0878014594
9365: 2                                          1978 vp.
9366: 
9367: 
9368: 
9369: 
9370:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9371: 
9372:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Tie- ja vesirakennushallituksessa valmistellaan
9373: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     parhaillaan kiireellisesti liikenneministeriölle
9374: olette 7 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn        tehtävää esitystä kysymyksessä tarkoitetun Po-
9375: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston      r i - Parkano -Jyväskylä - Pieksämäki-
9376: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-     Varkaus - Joensuu tien eli ns. Järvi-Suomen
9377: edustaja Matti Järvenpään näin kuuluvasta kir-    tien määräämiseksi valtatieksi.
9378: jallisesta kysymyksestä n:o 452:                     Esitys tullaan toimittamaan liikenneministe-
9379:                                                   riölle kuluvan vuoden aikana.
9380:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin      Tämän esityksen saatuaan liikenneministeriö
9381:        toimenpiteisiin Porista Jyväskylän kaut-   tulee tekemään päätöksen kyseisen tien muut-
9382:        ta maamme itärajalle ulottuvan ns. Jär-    tamisesta valtatieksi.
9383:        vi-Suomen tien luokituksen muuttami-
9384:        seksi kantatiestä valtatieksi?
9385: 
9386:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9387: vasti seuraavaa:
9388:      Helsingissä joulukuun 8 päivänä 1978.
9389: 
9390:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
9391:                                               N:o 452                                              3
9392: 
9393: 
9394: 
9395: 
9396:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
9397: 
9398:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          Inom väg- och vattenbyggnadsstyrelsen bere-
9399: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       der man som bäst i brådskande ordning en
9400: av den 7 november 1978 tili vederbörande            framställning tili trafikministeriet för förord-
9401: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      nandet av den i spörsmålet avsedda vägen
9402: jande av riksdagsman Matti Järvenpää ställda        Björneborg- Parkano- Jyväskylä- Pieksä-
9403: spörsmål nr 452:                                    mäki- Varkaus- Joensuu, det vili säga den
9404:                                                     s.k. Sjö-Finland vägen, tili huvudväg.
9405:          Har Regeringen för avsikt att skrida          Framställningen kommer att tillställas trafik-
9406:        tili brådskande åtgärder i syfte att ändra   ministeriet inom detta år.
9407:        klassificeringen av den väg som från            Efter det att trafikministeriet erhållit fram-
9408:        Björneborg via Jyväskylä sträcker sig tili   ställningen, kommer ministeriet att fatta beslut
9409:        vårt lands östliga gräns, den s.k. Sjö-      om att ändra ifrågavarande väg tili huvudväg.
9410:        Finland vägen, från stamväg tili huvud-
9411:        väg?
9412: 
9413:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
9414: samt anföra följande:
9415:      Helsingfors den 8 december 1978.
9416: 
9417:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
9418:                                           1978 vp.
9419: 
9420: Kirjallinen kysymys n:o 453.
9421: 
9422: 
9423: 
9424: 
9425:                                Koskinen: Enso-Gutzeitin Lahden tehtaan toiminnan lopettami-
9426:                                   sesta.
9427: 
9428: 
9429: 
9430: 
9431:                           (Kysymyksen n:o 446 yhteydessä)
9432: 
9433: 
9434: 
9435: 
9436: 08790Ö43<1S
9437:                                               1978 vp.
9438: 
9439: Kirjallinen kysymys n:o 454.
9440: 
9441: 
9442: 
9443: 
9444:                                   Järvinen: Almanakkojen painatusoikeuksien laajentamisesta.
9445:        l_;
9446: 
9447: 
9448: 
9449:                         E d u s kun n a n    He r r a    Puh e m i e he 11 e.
9450: 
9451:    H~lsingin yliopistolle myönnettiin 1700-luvul-      Tällä hetkellä lähes jokainen kirjapaino ky-
9452: la yksinoikeus almanakkojen painattamiseen. Tä-      kenee periaatteessa niiden valmistukseen.
9453: tä yksinoikeutta on yliopisto käyttänyt siten,         Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
9454: että se- on määräajoin vuokrannut tämän yksin-       tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
9455: oikeuden yhdelle kirjapainolle, tällä hetkellä       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9456: All;ler/Weilin+Göösille, tiettyä korvausta vas-      vaksi seuraavan kysymyksen:
9457: taan• Kirjapaino, joka täten on saanut yksin-
9458: oikeuden kaikkien almanakkojen painattamiseen                   Onko Hallitus tietoinen almanakkojen
9459: maassa, on samalla sitoutunut pitämään yllä                  painatusmonopolin aiheuttamasta kilpai-
9460: tarpeellista kirjapainokoneistoa tehtävän suorit-            luvapauden rajoittumisesta, ja jos on,
9461: tamiseen.                                                       mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
9462:    Aikaisempina vuosisatoina oli monopolin                   tynyt almanakkojen painatusoikeuksien
9463:  avulla tarkoituksenmukaista taata, että edes yksi           laajentamiseksi muillekin kirjapainoille?
9464: elinkeinonharjoittaja sitoutui pitämään yllä sel-
9465: laista koneistoa, että kansalaisille välttämätön
9466:  almanakkojen ilmestyminen turvattiin.
9467:       Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1978.
9468: 
9469:                                         Sven-Erik Järvinen
9470: 
9471: 
9472: 
9473: 
9474: 087801513V
9475: 2                                            1978 vp.
9476: 
9477: 
9478: 
9479: 
9480:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9481: 
9482:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      neiston hankkiminen ja ylläpitäminen ei ole eh-
9483: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       doton edellytys erioikeuden toteuttamiseksi.
9484: olette kirjeellänne 9 päivältä marraskuuta 1978     Tästä syystä yliopisto onkin tarjouskilpailuun
9485: lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen jäse-       perustuvaa määräaikaista vuokrausmenettelyä
9486: nen vastattavaksi kansanedustaja Järvisen te-       käyttäen toteuttanut almanakkaerioikeutensa.
9487: kemän seuraavan sisältöisen kirjallisen kysymyk-    Se, että tämä menettely ei käytännössä aiheuta
9488: sen n:o 454:                                        kilpailuvapauden rajoittumista, on viranomaisten
9489:                                                     toimesta useaan kertaan todettu. Esimerkkeinä
9490:           Onko Hallitus tietoinen almanakkojen      tästä voidaan mainita muun muassa patentti- ja
9491:        painatusmonopolin aiheuttamasta kilpai-      rekisterihallituksen elinkeinovapausviraston vuo-
9492:        luvapauden rajoittumisesta, ja jos on,       sina 1967-1969 suorittama laaja selvitys, jon-
9493:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    ka perusteella mainittu virasto vuonna 1969
9494:        tynyt almanakkojen painatusoikeuksien        antoi päätöksen. Tässä päätöksessä, joka julkais-
9495:        laajentamiseksi muillekin kirjapainoille?    tiin Kilpailunvapauslehdessä n:o 1/70, tode-
9496:                                                     taan kilpailunrajoituksen tosin olevan olemassa,
9497:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mutta siihen ei vaadittu muutoksia, koska jär-
9498: vasti seuraavan:                                    jestely ei ollut ristiriidassa kuluttajan edun
9499:    Helsingin yliopistolla on ollut viime vuosi-     kanssa.
9500: sadalta saakka yksinomainen erioikeus itse tahi        Toisena varsin tuoreena esimerkkinä on elin-
9501: toisen kautta julkaista suomen- ja ruotsinkieli-    keinohallituksen kilpailuasiamiehen antama sel-
9502: siä, myytäväksi tahi maassa levitettäväksi aiot-    vitys almanakkaerioikeudesta vuonna 1975
9503: toja almanakkoja ja kalentereja. Voimassa ole-      käynnissä olleen tarjouskilpailun aikana. Täl-
9504: vat säännökset yliopiston erioikeuksista sisälty-   löin kilpailuasiamies tutki tarkoin yliopiston toi-
9505: vät yliopistolakiin ( 191/23) ja -asetukseen        meenpaneroan tarjouskilpailun toteuttamistavan
9506: (228/24). Lain ja asetuksen mukaan "yliopis-        ja totesi, että kilpailu antoi varsin suurelle yrit-
9507: to nauttii loukkaamatta niitä oikeuksia, etuok-     täjäjoukolle tasapuoliset mahdollisuudet, eikä
9508: sia ja vapauksia sekä omaisuutta ja tuloja, jotka   hänellä tämän osalta ollut huomauttamista.
9509: ovat sille vakuutetut tahi luovutetut". Tarkem-        Helsingin yliopiston antaman selvityksen mu-
9510: pia säännöksiä ei laissa tai asetuksessa alma-      kaan sen tarkoituksena on almanakkaerioikeu-
9511: nakkaerioikeudesta ole. Tästä syystä on ratkai-     den toteuttaminen siten, että monopoliin luon-
9512: seva merkitys sillä, miten almanakkaerioikeus       nostaan liittyvät haitalliset ilmiöt ovat niin vä-
9513: on toteutettu käytännössä.                          häiset kuin suinkin. Samalla yliopisto pyrkii
9514:    Muissa pohjoismaissa omaksutun käytännön         siihen, että erioikeuden mukanaan tuomat edut
9515: mukaisesti ei Helsingin yliopistokaan ole kat-      sekä almanakankäyttäjän että yliopiston kannal-
9516: sonut tarkoituksenmukaiseksi oman kirjapaino-       ta toteutetaan.
9517: laitoksen tai kustantamon perustamista alma-            Edellä olevan perusteella Hallitus katsoo, et-
9518:  nakkaerioikeuden hoitamiseksi käytännössä. Ky-     tei almanakkaerioikeuden toteuttamistapa anna
9519: symyksessä mainitun erikoistuneen kirjapainoko-     aihetta enempiin toimenpiteisiin.
9520:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1978.
9521: 
9522: 
9523:                                                                      Opetusministeri Jaakko Itälä
9524:                                               N:o 454                                                3
9525: 
9526: 
9527: 
9528: 
9529:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9530: 
9531:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       absolut förutsättning för, att privilegiet reali-
9532: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       seras. Därför har universitetet även praktiskt
9533: av den 9 november 1978 tili vederbörande            förverkligat sitt privilegium att utge almanackor
9534: medlem av statsrådet för avgivande av svar          genom att tillämpa ett förfarande med uthyr-
9535: översänt avskrift av följande av riksdagsman        ning på bestämd tid, baserat på offerttävling.
9536: Järvinen undertecknade spörsmål nr 454:             På myndigheternas försorg har man flera gånger
9537:                                                     konstaterat att detta förfarande inte innebär
9538:           Är Regeringen medveten om den in-         en inskränkning av den fria konkurrensen. Som
9539:        skränkning av den fria konkurrensen          exempel härpå kan nämnas bl. a. den omfattan-
9540:        som förorsakas av monopolet på att           de utredning, som patent- och registerstyrelsens
9541:        låta trycka almanackor, och om detta         näringsfrihetsverk utförde under åren 1967-
9542:        är fallet,                                   1969, och på basen av viiken nämnda verk ut-
9543:           vilka åtgärder har Regeringen vid-        färdade ett beslut år 1969. 1 detta beslut, som
9544:        tagit för att utvidga rätten att låta        publicerades i tidningen Konkurrensfrihetsbla-
9545:        trycka almanackor så, att den skulle         det nr 1/70, konstateras att begränsning av
9546:        gälla även andra boktryckerier?              konkurrensen visserligen existerar, men man
9547:                                                     krävde inte någon ändring, emedan förfarandet
9548:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       inte stod i strid med konsumentens intressen.
9549: samt anföra följande:                                  Ett annat mycket färskt exempel är den
9550:    Helsingfors universitet har sedan förra år-      utredning av privilegiet att utge almanackor,
9551: hundradet haft uteslutande privilegium att          som näringsstyrelsens konkurrensombudsman
9552: självt eller genom annan på finska och svenska      presenterade under den offerttävling som på-
9553: språken utge almanackor och kalendrar av-           gick år 1975. Härvid undersökte konkurrens-
9554: sedda att säljas eller spridas i landet. Gällande   ombudsmannen noga sättet att genomföra den
9555: stadganden om universitetets privilegier ingår      offerttävling, som universitetet igångsatt. Han
9556: i universitetslagen ( 191/23) och -förordningen     konstaterade, att tävlingen gav en betydande
9557: ( 228/24). Enligt lagen och förordningen            grupp företagare jämbördiga möjligheter. Han
9558: "åtnjuter universitetet oförkränkt de rättighe-     hade inte heller några anmärkningar att göra i
9559: ter, förmåner och friheter samt den egendom         detta avseende.
9560: och de inkomster, vilka äro det tillförsäkrade          Enligt en utredning som Helsingfors univer-
9561: eller tili detsamma överlåtna". Närmare stad-       sitet presenterat är dess avsikt att fullfölja pri-
9562: ganden om privilegiet att utge almanackor           vilegiet att utge almanackor så, att de skadliga
9563: finns inte i lagen eller förordningen. Därför är    företeelser som av naturliga skäl följer av mo-
9564: det av avgörande betydelse, hur privilegiet att     nopolet blir så obetydliga som möjligt. Sam-
9565: utge almanackor har förverkligats i praktiken.      tidigt strävar universitetet till att de förmåner,
9566:    1 enlighet med praxis i de andra nordiska        som privilegiet medför både för dem som an-
9567: länderna har Helsingfors universitet inte an-       vänder almanacka och för universitetet självt,
9568: sett det ändamålsenligt att inrätta ett eget bok-   skall kunna förverkligas.
9569: tryckeri eller förlag för att praktiskt omhän-         På basen av ovanstående anser regeringen,
9570: derta privilegiet att utge almanackor. Anskaff-     att förfarandet vid förverkligandet av privi-
9571: ning och underhåll av det speciella boktryckeri-    legiet att utge almanackor inte ger anledning
9572: maskineri som nämns i spörsmålet är inte en         till ytterligare åtgärder.
9573:      Helsingfors den 15 december 1978.
9574: 
9575: 
9576:                                                               Undervisningsminister Jaakko Itälä
9577:                                             1978 vp.
9578: 
9579: Kirjallinen kysymys n:o 455.
9580: 
9581: 
9582: 
9583: 
9584:                                 Tennilä: Pahtavuoman kaivoksen toiminnan aloittamisesta vuo-
9585:                                    den 1979 aikana.
9586: 
9587: 
9588:                        E d u sk u n n an   H erra      P u h e m i e h e II e.
9589: 
9590:    Kittilän ja Muonion kunnissa on teollisuutta   set edut. Suomen valtiollehan joka tapauksessa
9591: hyvin vähän. Maaseudun pientilojen tuhoutumi-     aiheutuu kuluja työttömien ylläpitämisestä pu-
9592: sen myötä onkin työttömyydestä tullut myös        humattakaan siitä, että menetetään valmiiksi
9593: näissä kunnissa jatkuva ja viime aikoina vielä    koulutettua työvoimaa Ruotsiin.
9594: entisestäänkin kärjistynyt ongelma.                  Lapissa pidetään välttämättömänä slta, että
9595:    Alueen asukkaat ovat asettaneet suuria toi-    hallitus puuttuu välittömästi Pahtavuoma-kysy-
9596: veita Pahtavuoman kaivoksen avaamiseen. Pah-      mykseen ja tekee ratkaisut, jotka merkitsevät
9597: tavuoman alue on tutkittu tarkoin ja sieltä on    kaivostoiminnan kiireellistä aloittamista.
9598: löytynyt runsaasti kuparia ja myös uraania. Äs-      Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
9599: kettäin Outokumpu Oy saattoi kuitenkin julki-     jestyksen 37 §: n 1 momenttiin viitaten e.sitän
9600: suuteen tiedonannon, jonka mukaan kaivostoi-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
9601: minta Pahtavuomassa ei ole kannattavaa ja siksi   vaksi seuraavan kysymyksen:
9602: kaivosta ei tulla avaamaan.
9603:    Kittilän ja Muonion ihmiset eivät pidä hy-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9604: väksyttävänä sitä, että kaivoksen kannattavuut-            ryhtyä turvatakseen Pahtavuoman kai-
9605: ta mitataan vain liiketaloudellisin laskentape-            voksen toiminnan aloittamisen vuoden
9606: rustein. Heidän oikeutettuna vaatimuksenaan on             1979 aikana?
9607: se, että huomioon on otettava kansantaloudelli-
9608:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1978.
9609: 
9610:                                       Esko-Juhani Tennilä
9611: 
9612: 
9613: 
9614: 
9615: 087801528B
9616: 2                                              1978 vp.
9617: 
9618: 
9619: 
9620: 
9621:                          Ed u s kunnan        Herra       Puhe m i e he 11 e.
9622: 
9623:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maan kaivoksien aikaansaamista Pohjois-Suo-
9624: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         meen sellaisissakin tapauksissa, ettei niiden toi-
9625: olette 10 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn           minta muutoin olisi liiketaloudellisesti kannat-
9626: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tavaa. Pahtavuoman tapauksessa näyttäisi tuen
9627: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tarve muodostuvan kuitenkin niin suureksi, et-
9628: edustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvasta         tei valtion varojen käyttöä näiden kupariesiin-
9629: kirjallisesta kysymyksestä n:o 455:                   tymien hyödyntämisen tukemiseen voida pitää
9630:                                                       kansantaloudellisestikaan tarkoituksenmukaise-
9631:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         na. Näin ollen kupariesiintymät on perusteltua
9632:        ryhtyä turvatakseen Pahtavuoman kai-           jättää toistaiseksi käyttämättä odottamaan sel-
9633:        voksen toiminnan aloittamisen vuoden           laista kuparinhinnan mahdollista nousua, joka
9634:        1979 aikana?                                   tekisi ko. esiintymien käyttöönoton ainakin kan-
9635:                                                       santaloudellisesti perustelluksi.
9636:     Vastauksena tehtyyn kysymykseen esitän kun-           Pahtavuoman kupariesiintymien selvittelyn
9637: nioittaen seuraavaa:                                  yhteydessä tapasi Outokumpu Oy myöskin uraa-
9638:    Tuloksena Outokumpu Oy:n useampien vuo-            niesiintymiä. Näitä ko. yhtiö on tutkinut parin
9639: sien aikana Kittilän Pahtavuoman alueella suo-        viime vuoden aikana melko yksityiskohtaisesti.
9640: rittamista tutkimuksista on alueelta löytynyt         Tuloksena on paikallistettu sellaiset esiintymät,
9641: useita kuparia sisältäviä esiintymiä. Näiden esiin-   joista louhittavan malmin yhteismäärä olisi noin
9642: tymien yhteenlaskettu malmimäärä on noin 4            300 000 tonnia. Tällainen malmimäärä turvaisi
9643: milj. tonnia ja malmin keskimääräinen kupari-         louhinnan ainoastaan noin 5 vuodeksi.
9644: pitoisuus noin 1 %. Outokumpu Oy on tehnyt               Outokumpu Oy on saanut valmiiksi näiti
9645: näiden kupariesiintymien hyväksikäytöstä tek-         uraaniesiintymiä koskevat teknillistaloudelliset
9646: nillistaloudelliset selvitykset. Nämä osoittavat      selvitykset. Tällä hetkellä ko. yhtiö selvittelee
9647: kuitenkin, että kuparin hinnan tulisi olla nykyi-     parhaillaan uraanin hinta- ja markkinointikysy-
9648: seen verrattuna noin kaksinkertaisen, ennenkuin       myksiä, minkä jälkeen on mahdollista ottaa
9649: esiintymien hyväksikäyttö olisi taloudellisesti       kantaa siihen, voidaanko näiden esiintymien hy-
9650: kannattavaa. Tilanne näyttää siltä, ettei nykyi-      väksikäyttöön ryhtyä. Mikäli se ei puhtaasti lii-
9651: sillä kuparin hinnoilla hankkeen investointiin        ketaloudellisesti ole kannattavaa, tulee kauppa-
9652: tarkoittamista 70-80 milj. markan pääomista           ja teollisuusministeriö suorittamaan laskelmat
9653: saataisi mitään takaisin. Tältä pohjalta Outo-        siitä, olisiko tietyn tuen myöntäminen ko. lou-
9654: kumpu Oy on katsonut, ettei sillä ole mahdolli-       hinnan aloittamiseksi kansantaloudellisesti ja
9655: suuksia hankkeen toteuttamiseen.                      energianäkökohdat huomioon ottaen tarkoituk-
9656:    Eräissä tapauksissa on valtio lähtenyt tuke-       senmukaista.
9657:      Helsingissä joulukuun 12 päivänä 1978.
9658: 
9659: 
9660:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
9661:                                               N:o 455                                               3
9662: 
9663: 
9664: 
9665: 
9666:                           Tili    Riksdagens            H e r r T a 1m a n.
9667: 
9668:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Finland också i sådana fall där deras verksam-
9669: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            het annars inte vore företagsekonomiskt lön-
9670: velse av den 10 november 1978 tili vederbö-          sam. I fallet Pahtavuoma förefaller det dock
9671: rande medlem av statsrådet för avgivande av          som om behovet av stöd skulle bli så stort
9672: svar översänt avskrift av följande av riksdags-      att det inte kan anses nationalekonomiskt än-
9673: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-         damålsenligt att använda statens medel tili att
9674: mål nr 455:                                          stöda utnyttjandet av kopparfyndigheterna. Det
9675:                                                      är därför befogat att tillsvidare lämna koppar-
9676:          Vilka åtgärder avser Regeringen att         fyndigheterna outnyttjade i väntan på en sådan
9677:        vidta för att inleda driften i Pahta-         eventuell höjning av kopparpriset som skulle
9678:        vuoma gruva under år 1979?                    medföra att bearbetningen av ifrågavarande
9679:                                                      fyndigheter blev åtminstone nationalekonomiskt
9680:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        lönsam.
9681: samt anföra följande:                                   I samband med utredningen av Pahtavuoma
9682:    Såsom ett resultat av undersökningar som          kopparfyndigheter påträffande Outokumpu Oy
9683: Outokumpu Oy utfört på Kittilä Pahtavuoma            också uranfyndigheter. Dessa har bolaget under
9684: område i många års tid, har man funnit flera         ett par års tid undersökt tämligen ingående.
9685: kopparhaltiga fyndigheter på området. Den            Som ett resultat härav har man lokaliserat fvn-
9686: sammanlagda mängden malm i dessa fyndig-             digheter, där sammanlagt ca 300 000 ton milm
9687: heter är ca 4 milj. ton och malmens koppar-          kunde brytas. En dylik mängd malm tryggar
9688: halt i medeltal ca 1 %. Outokumpu Oy har             brytningen endast för ca 5 år.
9689: utfört teknisk-ekonomiska utredningar om                Outokumpu Oy har färdigställt de teknisk-
9690: dessa kopparfyndigheters utnyttjande. Dessa          ekonomiska utredningarna som rör dessa uran-
9691: visar dock, att kopparpriset borde vara ungefär      fyndigheter. Bolaget utreder som bäst frågor i
9692: det dubbla i jämförelse med det nuvarande            anslutning tili uranets pris och marknadsföring.
9693: priset innan det vore ekonomiskt lönsamt att         Härefter är det möjligt att ta ställning tili
9694: utnyttja fyndigheterna. Situationen förefaller       frågan, huruvida man kan inleda utnyttjandet
9695: att vara den att man inte, med nuvarande pris        av dessa fyndigheter. Om det inte är lönsamt
9696: på koppar, skulle få tillbaka något av de kapi-      ur sttikt företagsekonomisk synvinkel, skall
9697: tal om 70-80 milj. mk som en investering i           handels- och industriministeriet kalkylera, hu-
9698: projektet skulle innebära. På grund härav har        ruvida beviljandet av visst stöd för inledande
9699: Outokumpu Oy ansett, att man inte har möj-           av ifrågavarande brytning vore ändamålsenligt
9700: ligheter att genomföra projektet.                    ur nationalekonomisk synvinkel och med beak-
9701:    I en del fall har staten gått in för att stöda    tande av energisynpunkter.
9702: projekt som avses att få i gång gruvor i norra
9703:      Helsingfors den 12 december 1978.
9704: 
9705: 
9706:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
9707:                                                 1978·vp.
9708: 
9709: Kirjallinen kysymys n:o 456.
9710: 
9711: 
9712: 
9713: 
9714:                                    Kortesalmi: Pienyrittäjille ja viljelijöille myönnettävistä vero·
9715:                                       helpotuksista.
9716: 
9717: 
9718:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m ie helle.
9719: 
9720:    Maamme pienyrittäjät ja viljelijät elävät              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val-
9721: suurissa verovaikeuksissa ja kohtuuttoman by-          tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esi-
9722: rokratian puristuksessa. Jotta taloudellinen la-       tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
9723: ma ja työttömyys voitaisiin poistaa, tarvitaan         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
9724: veropolitiikan tekemistä. järkeväksi, inhimilli-       sen:
9725: seksi sekä ihmistä kannustavaksi. Verotuksen                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin sel-
9726: avulla olisi kannustettava yrittäjiä ja viljelijöitä           laisen verojärjestelmän luomiseksi, jos-
9727: investointeihin. Tämä voisi tapahtua esim. si-                 sa pienyrittäjille ja viljelijäväestölle
9728: ten, että pienyrittäjille ja viljelijöille myönnet-            myönnettäisiin esim. kahden vuoden ve-
9729: täisiin kahden vuoden verottomuus niistä tu-                   rottomuus niistä tuloista, joita he si-
9730: loista, jotka hän sijoittaa pankkiin kahdeksi                  joittavat pankkiin määräehdoin erityi-
9731: vuodeksi määräehdoin investointitilille. Tililtä               selle investointitilille, jolta vapautuvia
9732: vapautuvia varoja käytettäisiin sitten kahden                  varoja kahden vuoden kuluttua käytet-
9733: vuoden kuluttua yritysten ja tilojen koneiden,                 täisiin yritysten ja viljelmien koneiden,
9734: laitteiden ja tuotantorakennusten rakentami-                   laitteiden ja tuotantorakennusten raken-
9735: seen sekä maa- ja metsätaloudessa perusparan-                  tamiseen sekä maa- ja metsätalouden
9736: nuksiin.                                                       perusparannuksiin?
9737:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1978.
9738: 
9739:                                           J. Juhani Kortesalmi
9740: 
9741: 
9742: 
9743: 
9744: 087801496A
9745: 2                                             1978 vp.
9746: 
9747: 
9748: 
9749: 
9750:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
9751: 
9752:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       si on hallitus antanut eduskunnalle esitykset
9753: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        investointivarauslaiksi (HE 225/78) ja laeiksi
9754: olette 9 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn           elinkeinotulon verottamisesta annetun lain se-
9755: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kä eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE
9756: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Kor-       224/78). Investointivarausjärjestelmän tarkoi-
9757: tesalmen näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-      tuksena on eräin verotuksellisin eduin saada
9758: sestä n:o 456:                                       yritykset ajoittamaan investointeja suhdanteita
9759:                                                      tasaavalla tavalla. Elinkeinoverotuksessa ehdo-
9760:           Aikooko Hallitus ryhtyä t01mun             tetaan otettavaksi käyttöön maksettujen palk-
9761:        sellaisen verojärjestelmän luomiseksi,        kojen määrään perustuva toimintavaraus, jolla
9762:        jossa pienyrittäjille ja viljelijäväestölle   pyritään edistämään työvoimavaltaisten alojen
9763:        myönnettäisiin esim. kahden vuoden            mahdollisuuksia tehdä varauksia tulevaa toi-
9764:        verottomuus niistä tuloista, joita he si-     mintaansa varten.
9765:        joittavat pankkiin määräehdoin erityi-           Maatalousverotuksessa ei verovelvollisilla
9766:        selle investointitilille, jolta vapautuvia    ole ns. jälleenhankintavarausta lukuun ottamatta
9767:        varoja kahden vuoden kuluttua käytet-         käytettävissään samoja mahdollisuuksia tehdä
9768:        täisiin yritysten ja viljelmien koneiden,     varauksia tulevaisuudessa aiheutuvien menojen
9769:        laitteiden ja tuotantorakennusten raken-      varalle kuin muilla elinkeinonharjoittajilla. Toi-
9770:        tamiseen sekä maa- ja metsätalouden           saalta maatalouden harjoittajilla ei ole myös-
9771:        perusparannuksiin?                            kään yhtä suurta tarvetta tällaisten varausten
9772:                                                      tekemiseen. Maatalouden harjoittajien tulotaso
9773:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on pyritty turvaamaan lakisääteisesti. Useiden
9774: vasti seuraavaa:                                     maatalouden investointien rahoittamiseen on
9775:    Elinkeinotoimintaa harjoittavilla verovelvol-      mahdollista saada ehdoiltaan edullisia lainoja.
9776: lisilla on jo nykyisin varsin hyvät mahdolli-        Sitä paitsi voivat useimmat maatalousyrittäjät
9777: suudet tehdä varauksia vastaisen toimintansa         myös rahoittaa maatalouden hankintoja met-
9778: turvaamiseksi. Elinkeinonharjoittajien varauk-       sän myynnistä saamillaan tuloilla.
9779: sentekomahdollisuuksien edelleen kehittämisek-
9780:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1978.
9781: 
9782:                                                                             Ministeri Esko Rekola
9783:                                              N:o 456                                                3
9784: 
9785: 
9786: 
9787: 
9788:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
9789: 
9790:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       reserveringar ( Reg. prop. 225/78) och tili lag
9791: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       om ändring av lagen om beskattning av in-
9792: av den 9 november 1978 tili vederbörande            komst av näringsverksamhet samt vissa andra
9793: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      lagar (Reg. prop. 224/78). Syftet med inves-
9794: jande av riksdagsman Kortesalmi undertecknade       teringsreserveringssystemet är att genom vissa
9795: spörsmål nr 456:                                    skatteförmåner förmå företagen att förlägga
9796:                                                     sina investeringar tili en sådan tidpunkt att de
9797:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       jämnar ut konjunkturerna. Enligt förslaget
9798:        att skapa ett skattesystem, där småföre-     skulle i näringsbeskattningen tas i bruk en
9799:        tagare och odlare skulle beviljas t.ex.      verksamhetsreservering som grundar sig på be-
9800:        två års skattefrihet för inkomster som       loppet av utbetalade löner. Syftet med denna
9801:        de på vissa villkor placerar i bank på       reservering vore att främja arbetskraftsinten-
9802:        särskilt investeringskonto så, att de        siva branschers möjligheter att göra reserve-
9803:        medel som frigörs därifrån två år senare     ringar för sin framtida verksamhet.
9804:        skulle användas för anskaffning och             Inom lantbruksbeskattningen har de skatt-
9805:        byggande av maskiner, anläggningar och       skyldiga med undantag av en s.k. nyanskaff-
9806:        produktionsbyggnader vid företagen           ningsreservering inte samma möjligheter att
9807:        ellet odlingarna samt för grundförbätt-      göra reserveringar för framtida utgifter som
9808:        ringar inom jord- och skogsbruket?           andra näringsidkare. Å andra sidan har lant-
9809:                                                     brukarna inte heller etlt lika stort behov av att
9810:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       göra dylika reserveringar. Man har försökt
9811: samt anföra följande:                               trygga lantbruksidkarnas inkomstnivå genom
9812:    De skattskyldiga som idkar näringsverksam-       lagstiftning. För finansiering av många av lant-
9813: het har redan nu relativt goda möjligheter att      brukets investeringar är det möjligt att få lån
9814: göra reserveringar för att trygga sin framtida      på förmånliga vilikor. Dessutom kan de flesta
9815: verksamhet. I avsikt att ytterligare utveckla       lantbruksföretagare också finansiera sina an-
9816: näringsidkarnas möjligheter att göra reserve-       skaffningar tili lantbruke~ med inkomster av
9817: ringar har regeringen tili riksdagen avlåtit pro-   försäljning av skog.
9818: positioner med förslag tili lag om investerings-
9819:      Helsingfors den 13 december 1978.
9820: 
9821:                                                                              Minister Esko Rekola
9822:                                            1978 vp.
9823: 
9824: Kirjallinen kysymys n:o 457.
9825: 
9826: 
9827: 
9828: 
9829:                                 Juvela: Verotoimistojen yleisön palvelutehtävässä toimivan vir-
9830:                                    kailijakunnan palkkauksen korjaamisesta.
9831: 
9832: 
9833:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
9834: 
9835:    Pienissä ja keskisuurissa verotOimistoissa      vin monet heistä joutuvat työskentelemään 7
9836: pääasiassa yleisön palvelussa työskentelee jouk-   -8 palkkausluokan palkalla eläkkeelle siirty-
9837: ko virkailijoita, jotka ovat jääneet pahasti       miseensä saakka. Ja eläke tietenkin vastaa vaa-
9838: palkkakuoppaan. Tavallisimmin heidät on luo-       timattomuudessaan ansaittua palkkaa.
9839: kiteltu 7-8 palkkausluokan toimistoapulaisen          Kun asia on näin, olisi vähintäänkin koh-
9840: virkaan. Koko maassa heitä on arviolta vain        tuullista, että näiden varsin epäoikeudenmukai-
9841: noin 50-100 henkeä.                                seen asemaan jääneiden virkailijoiden palk-
9842:    Käytäntö on vähitellen johtanut siihen, että    kausta tarkistettaisiin kautta linjan. Arvelisin,
9843: ihmiset kääntyvät entistä useammin verotoi-        että 10 vuotta yleisön palvelussa työskennel-
9844: mistojen puoleen erilaisissa verotukseen liitty-   lyt virkailija omaa sellaisen ammattitaidon, että
9845: Vlssa asioissa. Tällöin yleisön palvelussa toi-    hän kykenee hoitamaan verovalmisteluakin, mi-
9846: miva virkailija joutuu päivittäin vastaamaan       käli siihen vain tarjotaan mahdollisuus. Oleel-
9847: mitä moninaisimpiin kysymyksiin ja hankki-         lisin kysymys on kuitenkin se, että jokainen
9848: maan tätä varten riittävästi taustatietoa. Teh-    verohallinnon palveluksessa oleva saa työstään
9849: tävää haitavalta virkailijalta vaaditaan entistä   ammattitaitoaan ja työtään vastaavan palkan.
9850: laajempaa tietoutta verotuksen eri aloilta,           Edellä sanotun ja valtiopäiväjärjestyksen 37
9851: mutta myös erinomaista sopeutumiskykyä pys-        §: n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
9852: tyäkseen palvelemaan erilaisia ihmisiä. Näiden     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
9853: palvelujen ohella varsinaiset toimistotyöt kai-    raavan kysymyksen:
9854: ken aikaa lisääntyvät, ja henkilökunnan vä-
9855: hyyden vuoksi yleisön palvelusta vastaava vir-               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
9856: kailija joutuu usein huolehtimaan myös muista             pienissä ja keskisuurissa verotoimistois-
9857: toimiston töistä, mm. verovalmistelusta.                  sa yleisön palvelua päätyönään tekevät
9858:     Suurin epäkohta on kuitenkin siinä, että              virkailijat ovat jääneet palkkauksessa
9859: tehtävien ja vastuun lisääntyessä näillä virkai-          epäoikeudenmukaiseen       väliinputoajan
9860: lijoilla ei ole useinkaan mahdollisuutta etene-           asemaan, ja jos on,
9861: miseen alallaan. Tämä ryhmä on jäänyt vali-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9862:  tettavasti väliinputoajien ikävään asemaan. Hy-          siin tämän epäkohdan oikaisemiseksi?
9863:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1978.
9864: 
9865:                                           Aulis Juvela
9866: 
9867: 
9868: 
9869: 
9870: 0878014284
9871: 2                                           1978 vp.
9872: 
9873: 
9874: 
9875: 
9876:                        Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
9877: 
9878:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     alistettava virkaehtosopimus tältä osin edus-
9879: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kunnan palkkavaltuuskunnan hyväksyttäväksi.
9880: olette 9 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn             Kysymyksessä tarkoitettujen verotoimiston
9881: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       virkamiesten palkkauksesta on sovittu edellä
9882: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      kerrotussa järjestyksessä. Virkamiehiä on sopi-
9883: edustaja Aulis Juvelan näin kuuluvasta kir-        muksia tehtäessä edustanut yleisen työmark-
9884: jallisesta kysymyksestä n:o 457:                   kinakäytännön mukaisesti ammattijärjestö, jol-
9885:                                                    le virkamiehet ovat antaneet luottamuksensa.
9886:           Onko Hallitus tietoinen sllta, että          Verotoimistoissa muodostaa yleisön palvelu
9887:        pienissä ja keskisuurissa verotoimistois-   keskeisen ja merkittävän tehtävän. On arvioi-
9888:        sa yleisön palvelua päätyönään tekevät      tu, että tähän tehtävään kuluisi verotoimis-
9889:        vkkailijat ovat jääneet palkkauksessa       ton kaikesta työajasta n. 7 prosenttia. Pie-
9890:        epäoikeudenmukaiseen       väliinputoajan   nissä ja keskisuurissa verotoimistoissa näitä
9891:        asemaan, ja jos on,                         tehtäviä suorittavat ensi sijassa toimistoapu-
9892:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     laiset. Erilaisten todistusten antaminen samoin
9893:        siin tämän epäkohdan oikaisemiseksi?        kuin muiden asiakirjojen antaminen ja vastaan-
9894:                                                    ottaminen muodostaa heidän työssään keskei-
9895:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sen tehtävän. Tähän liittyy myös yleisen vero-
9896: vasti seuraavaa:                                   tustietouden antaminen verotoimistoissa asioi-
9897:                                                    ville. Näin ollen yleisön palvelutoiminta on
9898:    Valtion virkaehtosopimuslain ( 664/70) mu·      sekä verotoimiston että verovelvollisten kan-
9899: kaan on virkamiesten keskeisten taloudellisten     nalta vastuullista ja erityisellä huolella hoidet-
9900: ja sosiaalisten etujen vahvistamisessa siirrytty   tava asia. Näissä tehtävissä saavutettu koke-
9901: 1. 12. 1970 lukien sopimusperäiseen järjestel-     mus on voitu ottaa huomioon täytettäessä
9902: mään. Tämä merkitsee ensi sijassa virkamies-       verovalmistelijain virkoja ja toimia. Pienissä
9903: ten palkkausta ja muita palvelussuhteen eh-        verotoimistoissa aiheuttaa henkilöstörakenne
9904: toja koskevien asioiden uutta käsittelytapaa       yhdessä vähäisen vaihtuvuuden kanssa kuiten-
9905: aikaisempaan pelkästään lakisääteiseen järjes-     kin omat rajoituksensa niin, että pitkäänkin
9906: telmään verrattuna. Nykyisessä sopimusjärjes-      toimistoapulaisena toimineille virkamiehille ei
9907: telmässä valtiovarainministeriön ja valtion vir-   ole aina avautunut mahdollisuutta siirtyä lmu-
9908: kamiehiä edustavien virkamiesyhdistysten kes-      lutustaan ja kokemustaan vastaaviin vaativam-
9909: ken sovitaan laissa mainituista palvelussuhteen    piin tehtäviin.
9910: ehdoista, jotka kuuluvat sopimusvapauden pii-          Kun viime vuosien palkkaratkaisut myös
9911: riin. Tällaisia asioita ovat ennen muuta palk-     valtionhallinnon piirissä ovat painottuneet
9912: kaus ja siihen liittyvä virkamiesten palkkaus-     alempiin palkkoihin, eivät toimistoapulaisten
9913: luokkiin sijoittamisen tarkistus.                  palkat kuitenkaan ole suhteessa yhteiskunnassa
9914:    Virkaehtosopimuksen voimaantulo edellyttää      muutoin tapahtuneesta palkkakehityksestä jäl-
9915: valtioneuvoston hyväksymistä. Mikäli sopimuk-       jessä.
9916: sesta aiheutuu valtiolle sellaisia lisämenoja,         Edellä olevan perusteella katson, että ky-
9917: joiden hyväksymiseen vaaditaan eduskunnan          symyksessä mainittu asia tulee harkittavaksi
9918: päätös, valtioneuvoston on valtion virkaehto-       virkaehtosopimusmenettelyssä eikä täten anna
9919: sopimuslain 4 §: n 2 momentin mukaisesti            aihetta toimiin hallituksen taholta.
9920:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1978.
9921: 
9922:                                                                           Ministeri Esko Rekola
9923:                                                 N:o 457                                                 3
9924: 
9925: 
9926: 
9927: 
9928:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
9929: 
9930:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tili denna del underställa tjänstekollektivavtalet
9931: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         riksdagens lönedelegation för godkännande.
9932: av den 9 november 1978 till vederbörande med-              Om i de spörsmålet avsedda skattebyråfunk-
9933: lem av statsrådet översänt avskrift av följande        tionärernas avlöning har avtalats i ovan nämnd
9934: av riksdagsman Aulis Juvela undertecknade             ordning. Tjänstemännen representerades, då av-
9935: spörsmål nr 457:                                       talet ingicks, i enlighet med allmän arbetsmark-
9936:                                                       nadspraxis av en fackorganisation, som erhållit
9937:           Är Regeringen medveten om att de             tjänstemännens förtroende.
9938:        funktionärer vid små och medelstora                 Vid skattebyråerna utgör betjäningen av all-
9939:        skattebyråer, vilka har som huvudsak-           mänheten en viktig och betydande uppgift. Man
9940:        ligt arbete att betjäna allmänheten, har       har beräknat, att ca 7 % av skattebyråernas to-
9941:        råkat i en orättvis mellanställning i fråga    tala arbetstid går åt härtill. Vid små och medel-
9942:        om avlöning, och om så är fallet,               stora skattebyråer är det i första hand byråbi-
9943:           har Regeringen för avsikt att vidta         träden som sköter dessa uppgifter. En central
9944:        åtgärder för att korrigera detta missför-      uppgift i deras arbete är att ge olika slags intyg
9945:        hållande?                                      samt att ge och ta emot andra expeditioner.
9946:                                                       Härtill ansluter sig också uppgiften att meddela
9947:                                                       allmänna uppgifter om beskattningen tili dem
9948:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         som har ärende tili skattebyråerna. Sålunda är
9949: samt anföra fö1jande:                                 betjänandet av allmänheten, både ur skatteby-
9950:    I enlighet med 1agen om statens tjänstekollek-     råns och ur de skattskyldigas synvinkel sett, an-
9951: tivavtal ( 664/70) har, i fråga om fastställandet     svarsfullt och det kräver även särskild noggrann-
9952: av tjänstemännens viktigaste ekonomiska och           het. Erfarenhet av dylika uppgifter har kunnat
9953: sociala förmåner, 1. 12. 1978 införts ett system      beaktas då man har besatt tjänster och befatt-
9954: jpå avtalsbasis. Detta innebär i första hand ett      ningar som skatteberedare. Vid små skattebyråer
9955: nytt förfaringssätt i fråga om behandling av an-      förorsakar emellertid personalens uppbyggnad
9956: gelägenheter som berör tjänstemännens avlöning        i kombination med dess ringa omsättning vissa
9957: och andra anställningsvillkor, jämfört med det         givna begränsningar så, att det inte alltid har
9958: tidigare, enbart lagstadgade systemet. Inom det       funnits möjligheter för tjänstemän, som även
9959: gällande avtalssystemet avtalar finansministeriet     under lång tid har fungerat såsom byråbiträden,
9960: och de tjänstemannaorganisationer som repre-          att övergå tili mera krävande uppgifter, som
9961: senterar statens tjänstemän sinsemellan om de i       motsvarar deras utbildning och erfarenhet.
9962: lagen angivna anställningsvillkor för vilka avtals-       Emedan de senaste årens löneavgöranden, ock-
9963: frihet gäller. Dylika ärenden är framför allt av-     så inom statsförvaltningen, har koncentrerats på
9964: löningen samt därtill ansluten justering av tjäns-    de lägre lönerna är byråbiträdenas löner dock
9965:  temännens placering i avlöningsklasser.              inte eftersatta i relation till den löneutveckling
9966:    En förutsättning för att ett tjänstekollektiv-     som har skett i samhället i övrigt.
9967:  avtal skall träda i kraft är, att det har godkänts       På basen av det ovan anförda anser jag att det
9968: av statsrådet. Om avtalet medför sådana merut-        i spörsmålet nämnda ärendet kommer under
9969: gifter för staten, för vilkas godkännande beslut      övervägande vid tjänstekollektivavtalsförfaran-
9970: av riksdagen erfordras, skall statsrådet enligt 4 §   det och sålunda inte ger anledning tili åtgärder
9971: 2 mom. lagen om statens tjänstekollektivavtal         från regeringens sida.
9972:       Helsingfors den 4 december 1978.
9973: 
9974:                                                                               Minister Esko Rekola
9975:                                                1978 vp.
9976: 
9977: Kirjallinen kysymys n:o 458.
9978: 
9979: 
9980: 
9981: 
9982:                                   Stenros ym.: Taksiautojen vapauttamisesta autoverosta.
9983: 
9984: 
9985:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
9986: 
9987:    Maassamme on tällä hetkellä noin 9000 tak-        taksiliikenteen harjoittajien asettamista eriarvoi-
9988: siautoa. Valtaosa näiden kuljettajista on yksi-      seen asemaan ammattimaista linja- ja kuorma-
9989: tyisiä pienyrittäjiä. Taksimaksut ovat maassam-      autoliikennettä harjoittaviin nähden, jotka on
9990: me huipputasolla verrattuna useimpiin muihin         vapautettu autoverosta. Tätä eriarvoisuutta ko-
9991: maihin. Tästä on seurauksena taksien alhainen        rostaa entisestään vuoden 1979 tulo- ja meno-
9992: käyttöaste, työttömyys ja kuljettajien tulotason     arvioehdotukseen sisältyvä, sinänsä tarpeellinen
9993: aleneminen.                                          ehdotus pienten jakeluautojen vapauttamiseksi
9994:    Taksiliikenne on osa julkista liikennettä, jon-   autoverosta.
9995: ka toimintaedellytysten turvaaminen ja paran-           Autoveron vaikutuksen taksimaksuihin olles-
9996: taminen on koko yhteiskunnan etujen mukais-          sa noin 15 % olisi veron poistamisella huo-
9997: ta, tasapainoista liikennepolitiikkaa. Voimassa      mattava inflaatiokehitystä hidastava vaikutus.
9998: oleva verolainsäädäntö ja -käytäntö eivät kui-       Kun lisäksi otetaan huomioon työllisyysvaiku-
9999: tenkaan anna tähän mahdollisuuksia.                  tukset, on autoveron poistamista taksiautoilta
10000:    Taksiauton keskimääräinen hankintahinta on        pidettävä perusteltuna.
10001: 87 895 markkaa. Autoveron osuus tästä on kes-           Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
10002: kimäärin 36 000 markkaa sisältäen liikevaihto-       järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
10003: veron. Kun taksiautojen vaihtuvuus on noin           tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10004: 33 % eli 3000 autoa vuodessa, taksiliikenteen        seuraavan kysymyksen:
10005: harjoittajien pääomakustannukset ovat valtavat
10006: ja verorasitus kestämätön, joutuuhan kuljettaja                 Aikooko Hallitus ryhtyä viivytyksettä
10007: maksamaan lisäksi normaalin tuloveron.                       toimenpiteisiin taksiautojen vapauttami-
10008:    Vakavana epäkohtana on myös pidettävä                     seksi autoverosta?
10009:      Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1978.
10010: 
10011:                Kyllikki Stenros                                  Veikko Pihlajamäki
10012:                Pekka Vilmi                                       Lea Sutinen
10013: 
10014: 
10015: 
10016: 
10017: 087801497B
10018: 2                                                 1-978 vp.
10019: 
10020: 
10021: 
10022: 
10023:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
10024: 
10025:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa         vuonna marraskuun loppuun mennessä auto-
10026: rriainittiss'a tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       veroa on palautettu 2 910 autosta 55,2 milj.
10027: olette 9 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn              markkaa, joten po. veronpalautukset alentavat
10028: kirjeenne ohella toil.11ittahilt valtioneuvoston        melkoisesti autoveron tuottoa, ja on niillä siten
10029: asiartoriiaiselle ·jäsenelle jäljenn:öksen ed. Sten-    huomattava merkitys koko valtiontalouteen.
10030: rosin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyk-           Kysymyksen perusteluissa todetaan, että
10031: sestä n:O 458:                                          taksiauton keskimääräisestä hankintahinnasta
10032:                                                         87 895 markasta on autoveron osuus liikevaih-
10033:                 Äikooko Haliitus ryhtyä viivytyksettä   tovero huomioon ottaen keskimäärin 36 000
10034:              toimenpiteisiin taksiautojen vapauttami-   markkaa. Kun liikevaihtoveroa ei oteta lukuun,
10035:           .· se~si autoverosta?     ·                   jää taksiautojen autoveron painotetuksi keski-
10036:                                                         arvoksi· noin 31 000 markkaa. Tätä keskiarvoa
10037:     Vasi:;mksena kysymykseen e~itän kunnioittaen        nostaa erittäin paljon se, että taksiautoilijat
10038: S~Url;laV~!'l,! ·
10039:                                                         voittopuolisesti hankkivat käyttöönsä erästä au-
10040:     Eduskunta on kuluvan joulukuun 1 päivänä            tomerkkiä, jonka hankintahinta ja hintaan sisäl-
10041: hyväksynyt hallituksen esitykseen n:o 138/78            tyvä autovero on monia muita merkkejä huo-
10042: sisältyneenz~hdoi:uksen, .jolla ammattimaisessa         mattavasti korkeampi. Kun pälautuksen. enim-
10043: liikenteessä···· käytettäväksi rekisteröityjen auto-    mäismäärä ensi vuonna kohoaa 27 500 mark-
10044: jen eli lähinnä taksiautojen veronpalautuksen           kaan, on useiden taksiautoina käytettävien auto-
10045: enimmäismäärä korotetaan vuoden 1979 alus-              merkkien ·autoveron kokonaismäärä sanottua
10046: tä"lukie11.27 5oo· markkaan. Vuoden 1978 alus-          enimmäismäärää alempi. Tästä syystä ja ottaen
10047: tå 'lähtien sanOttu ehimmäismäärä on ollut              huomioon .autoveronpalautusten valtiontaloudel-
10048: 20 000 markkaa ja edellisen vuoden alusta lu-           linen merkitys, ei ole asianmukaista vapauttaa
10049: kien 15 000 markkaa. Palautuksen ylärajaa on            taksiautoja kokonaan autoverosta eikä nyt ryh-
10050: siis lyhyin aikavälein korotettu huomattavasti.         tyä toimiin veronpalautuksen enimmäismäärän
10051:     Viime vuonna .autoveroa palautettiin 2 963          korottamiseksi.
10052: taksiautosta 42,7 milj. markkaa. Kuluvana
10053:         Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1978.
10054: 
10055:                                                                                Ministeri Esko Rekola
10056:                                             N:o 458                                               3
10057: 
10058: 
10059: 
10060: 
10061:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
10062: 
10063:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     rats för 2 910 bilar, varav framgår att de ifrå-
10064: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     gavarande återbäringarna i hög grad sänker in-
10065: av den 9 november 1978 tili vederbörande          täkterna från bilskatten och därmed också har
10066: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    en betydande inverkan på hela statshushåll-
10067: jande av riksdagsman Stenros m.fl. underteck-     ningen.
10068: nade spörsmål nr 458:                                 I motiveringen tili spörsmålet konstateras att
10069:                                                   bilskattens andel, omsättningsskatten medräk-
10070:           Ämnar Regeringen omedelbart vidta       nad, i medeltal utgör 36 000 mk av det
10071:        åtgärder i avsikt att befria taxibilarna   genomsnittliga anskaffningspriset 87 895 mk
10072:        från bilskatt?                             för en taxibil. Då omsättningsskatten inte med-
10073:                                                   räknas, blir det vägda medeltalet för bil-
10074:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     skatten på taxibilar ca 31 000 mk. Detta medel-
10075: samt anföra följande:                             tal ökas synnerligen kraftigt av det faktum att
10076:    Riksdagen har den 1 december antagit det       taxibilsägare tili övervägande del anskaffar bilar
10077: i regeringens proposition nr 138/78 ingående      av ett visst märke, vars anskaffningspris, lik-
10078: lagförslaget, enligt vilket maximibeloppet av     som den i priset ingående bilskatten, är betyd-
10079: skatteåterbäring för bilar som har registrerats   ligt högre än för måriga andra märken. Då
10080: för yrkesmässig trafik, dvs. närmast taxibilar,   maximibeloppet av återbäringen nästa år stiger
10081: från ingången av år 1979 höjs tili 27 500 mk.     tili 27 500 mk, är totalbeloppet av bilskatten
10082: Från ingången av år 1978 har sagda maximi-        för flera bilmärkens del, vilka används som
10083: belopp varit 20 000 mk och från ingången av       taxibilar, lägre än sagda maximibelopp. Av
10084: föregående år 15 000 mk. Den övre gränsen         denna orsak och med beaktande av bilskatte-
10085: för återbäringen har således med korta inter-     återbäringarnas betydelse för statshushållningen
10086: valler höjts avsevärt.                            är det inte berättigat att helt befria taxibilarna
10087:    Senaste år restituerades 42,7 milj. mk för     från bilskatt eller att nu vidta åtgärder för att
10088: 2 963 taxibilar. Innevarande år har fram tili     höja skatteåterbäringens maximibelopp.
10089: utgången av november 55,2 milj. mk restitue-
10090:      Helsingfors den 13 december 1978.
10091: 
10092:                                                                           Minister Esko Rekola
10093:                                               1978 vp.
10094: 
10095: Kirjallinen kysymys n:o 459.
10096: 
10097: 
10098: 
10099: 
10100:                                   Tuovinen ym.: Rautateiden vaikutuspiirissä asuvien paikallislii-
10101:                                      kenteen käyttäjien välttämättömän minimipalvelutason tur-
10102:                                      vaamisesta.
10103: 
10104: 
10105:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10106: 
10107:    Rautatiehallitus pyrkii taloussuunnitelmansa      jatkamiseen ja korvaavan kaluston aikaansaami-
10108: mukaisesti kehittämään ainoastaan suurten asu-       seen. Sähköistettyjen rataosien kohdalla voi-
10109: tuskeskusten välistä liikennettä sekä tähän liit-    daan ilmeisesti Dm 7 -kalustoa jossakin määrin
10110: tyen myös mahdollisesti jatko- ja poikittaislii-     korvata paikallisliikenteen sähköjunakalustolla.
10111: kennettä. Varsinaista paikallisliikennettä pyri-     Toisaalta voitaneen, mikäli Dm 7 -kaluston oh-
10112: tään Helsingin ulkopuolella supistamaan lähin-       jelmoidusta romutuspäätöksestä luovutaan, osa
10113: nä kiskoautokaluston poistumaa perusteluna           Dm 7 -kalustoa säilyttää edelleen käyttökelpoi-
10114: hyväksikäyttäen.                                     sena aiheuttamatta huoltokustannusten osalta
10115:    Rautatiehallitus pyrkii supistamaan henkilö-      erityisiä kustannuksia.
10116: paikallisliikennettä vuosittain noin puoli mil-         Päähuomio paikallisliikenteen jatkon osalta
10117: joonaa junakilometriä. Kun perusteluna käyte-        tulisi kiinnittää paikallisliikenteessä käytettävän
10118: tään nykyisen Dm 7 -kaluston ikää ja sen edel-       kaluston hankintaan ja periaatepäätösten teke-
10119: lyttämää poistumaa vuoteen 1985 mennessä,            miseen siitä, missä laajuudessa valtionrautatiet
10120: edellyttää henkilöpaikallisliikenteen jatko kysei-   tulee hoitamaan henkilöpaikallisliikennettä
10121: sen vuoden jälkeen ja osittain jo ennen sitä         muualla kuin Helsingin lähiympäristössä. Mi-
10122: Rh:n käsityksen mukaan kaukojuniin varatun           käli paikallisliikennettä muualla kuin Helsingin
10123: kaluston käyttöä dieselvetovoimaa hyväksikäyt-       lähiympäristössä hoidetaan valtionrautateiden
10124:  täen. Kaukoliikenteen raskas kalusto ei kuiten-     toimesta, tulisi uuden paikallisjunaliikenteeseen
10125: kaan sovellu varsinaisessa paikallisliikenteessä     soveltuvan kaluston hankintaan kiinnittää kii-
10126: käytettäväksi. Se ei rakenteensa eikä myöskään       reellisesti huomiota ja saada sen valmistus alka-
10127: Hikennepai:kkojen lyhyiden välimatkojen vuoksi       maan aivan lähivuosien aikana.
10128:  sovellu kyseiseen tarkoitukseen. Kaluston kus-         Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
10129:  tannukset muodostuvat myös nykyiseen Dm-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
10130: kalustoon verrattuna huomattavasti korkeam-          me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
10131: miksi · ja paikallisliikenne tästä johtuen tulee     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
10132: muodostumaan nykyistä huomattavasti kannat-
10133: i:amattomammaksi.                                               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10134:     Kun supistusesitys ei nyt lähdekään varsinai-            ryhtyä turvatakseen rautateiden vaiku-
10135:  sesti kannattamattomien paikallisjunavuorojen               tuspiirissä asuville paikallisliikenteen
10136:  lakkauttamisesta, vaan lähinnä kalustotarpeesta,            käyttäjille välttämättömän minimipalve-
10137:  olisi päähuomio kysymyksen käsittelyssä kiin-               lutason?
10138:  nhettäväkin kaluston käyttömahdollisuuksien
10139:     . Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 1978.
10140: 
10141:          Jouko Tuovinen                 Aimo Ajo                        Seppo Tikka
10142:          Tellervo Koivisto              Jermu Laine                     Helge Siren
10143:          Jouko Mäkelä                   Sakari Knuuttila                Markus Aaltonen
10144:          Olli Helminen                  Sven-Erik Järvinen              Reino Breilin
10145:          Matti Luttinen                                                 Juhani Surakka
10146: 
10147: 0878015225
10148: 2                                            1978 vp.
10149: 
10150: 
10151: 
10152: 
10153:                         E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
10154: 
10155:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      arviossa tällaisen liikenteen hoitamiseksi oleva
10156: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       9 milj. markan erillistuki. Paikallisliikenteen
10157: olette 9 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          kustannukset oliva.t vastaavasti 136 milj. mk
10158: kirjeenne oheHa toimittanut valtioneuvoston         ja liikenteen aiheuttamaksi alijäämäksi muodos-
10159: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tui 82 milj. markkaa. Liikenteen ·alijäämäisyys
10160: edustaja Jouko Tuovisen ym. näin kuuluvasta         merkitsi sitä, että yhteiskunta osallistui paikal-
10161: kirjallisesta kysymyksestä n:o 459:                 Hsliikenteen aiheuttamien kustannusten katta-
10162:                                                     miseen jokaista suoritettua paikallisliikennemat-
10163:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kaa kohden keskimäärin 28 markalla.
10164:        ryhtyä turvatakseen rautateiden vaiku-          Nykyinen kiskoautokalusto on rakennettu
10165:        tuspiirissä asuville paikallislHkenteen      60-luvun vaihteessa ja nuorimmatkin niistä ovat
10166:        käyttäjille välttämättömän minimipalve-      jo 15 vuotta vanhoja. Tällaisen kaluston käyt·
10167:        lutason?                                     töikänä pidetään noin 20 vuotta, joten kalusto
10168:                                                     poistuu 80-luvun alkupuolella. Tällä hetkellä
10169:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       on päivittäisessä käytössä kiskoautoja 120-
10170: vasti seuraavaa:                                    130 kappaletta. Mikäli kalustoa pidettäisiin
10171:    Rautateiden hoitaman patkallisliikenteen mat-    esim. ensi vuonna liikenteessä suunniteltua
10172: kustajamäärät ovat Helsingin lähiliikennealuet-     poistoaikaa ylittäen, aiheuttaisi se vastaavasti
10173: ta lukuunottamatta jatkuvasti laskeneet. Toi~       tulevina vuosina entistä jyrkemmän poistotar"
10174: saalta Helsingin uLkopuolisen paikallisliikenr      peen. Uuden kaluston tarve riippuu siitä, miten
10175: teen hoitamiseen käytetty kiskoautokalusto on       valtionrautateiden halutaan hoitavan ns. muun
10176: vanhentunut ja sitä joudutaan jatkuvasti pois-      maan paikallisliikennettä.
10177: tamaan liikenteestä. Rautatiehallituksessa on          Rautatiehallituksen suunnitelmien mukaan
10178: laadittu suunnitelma noin 600 000 junakilo-         paikallisliikenne supistuisi asteittain nykyisestä
10179: metrin supistamiseksi ensi vuoden kesäkuun          7,8 milj. junakilometristä noin 4,3 milj. juna-
10180: alusta lukien. Tästä suunnitelmasta on liikenne-    kilometriin, jolloin valtionrautatiet hoitaisi ns.
10181: ministeriön kehoituksesta järjestetty eri puolil-   jatkoyhteys- ja poikittaisliikenteen. Se hoidet-
10182: la maata informaatio- ja keskustelutilaisuuksia,    taisiin lähinnä veturijunilla. Tämän lisäksi on
10183: joissa asianomaiset viranomaiset, kunnat ja jär-    suunniteltu Helsingin lähiliikennekalustoa käy"
10184: jestöt ovat saattaneet tuoda esille näkökohtansa    tettäväksi ruuhka-aikojen ulkopuolella Helsin-
10185: asiasta. Suunnitelma on kohdannut vastustusta       gin, Riihimäen ja Tampereen välillä sekä Lah-
10186: paikallisella tasolla.                              den suunnassa. Tällöin tulisivat kyseeseen suh-
10187:    Myös rautatieläisjärjestöt ovat vastustaneet     teellisen nopeat vain isohkoilla asemilla pysäh-
10188: suunnitelmaa ja ne ovat ilmoittaneet olevansa       tyvät henkilöjunat.
10189: valmiit noin 100 000 junaldlometrin supistuk-          Mi·käli paikallisliikenne halutaan pitää suun-
10190: siin. Jos tämä on myös rautatieläisjärjestöjen      nilleen nykyisessä laajuudessaan, merkitsee se
10191: lopullinen kanta, tulee liikenneministeriö esit-    sitä, että valtionrautateiden on saatava nykyis-
10192: tämään valtiovarainministeriölle lisämääräraha-     tä Dm 7 -kalus.toa vastaava määrä uutta paikal-
10193: pyynnön, joka vastaa 500 000 junakilometrin         lisliikennekalustoa eli noin 130 kappaletta.
10194: suuruista junien kulussa pitämistä niiden sellai-   Uuden kaluston suunnittelu ja prototyypin val-
10195: sesta tappiosta huolimatta, joka voimassaolevan     mistaminen sekä koeajot sillä vievät noin 2-3
10196: lainsäädännön mukaan aiheuttaa korvauksen           vuotta, minkä jälkeen sarjatuotannon alettua
10197: valtionrautateille.                                 kalustoa olisi liikenteessä noin 2 vuoden kulut-
10198:    Paikallisliikenteestä kertyi vuonna 1977 tuot-   tua. Alustavien kustannusarvioiden mukaan täl-
10199: toja 48 milj. mk, johon sisältyy tulo- ja meno-     laisen kaluston hinta olisi noin 3 milj. markkaa
10200:                                                N:o 4..59                                          3
10201: 
10202: I{appale. Kokonaisuutena on siis kysymys aina-        kustajamäärät saatettavissa jyrkästä laskusta
10203: kin noin 400 milj. markan kalustoinvestoin-           nousuun, jota on pidettävä paikallisliikenteen
10204: nista.                                                jatkamisen edellytyksenä. Selvitystyö tullaan
10205:    Kun valtionrautateiden paikallisliikenteessä       saattamaan valmiiksi niin, että johtopäätökset
10206: nyt kuitenkin jo on tultu vaiheeseen, jossa pai-      asiasta voidaan tehdä vuoden 1980 tuJo. ja me-
10207: kallisliikenne ilman erillistoimenpiteitä itsestään   noarvioesityksen ja vuoden 1980 kevään aika-
10208: lakkaa, on katsottava tarpeelliseksi suorittaa        taulujen laadinnan yhteydessä.
10209: selvitys siitä, olisiko paikallisliikenteen mat-
10210:      Helsingissä joulukuun 14 päivänä 1978.
10211: 
10212:                                                                     Liikenneministeri Veikko Saarto
10213: 4                                             1978 vp.
10214: 
10215: 
10216: 
10217: 
10218:                           T i 11   R i k sd a ge n s     Herr     T a 1 m a n.
10219: 
10220:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Av lokahrafiken inflöt 48 milj. mk i intäkter
10221: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse          under år 1977. Häri ingick det speciella stöd
10222: av den 9 november 1978 tili vederbörande               på 9 milj. mk för skötseln av sådan trafik som
10223: medlem av statsrådet översänt avskrift av              fanns upptaget i statsförslaget. Kostnaderna för
10224: följande av riksdagsman Jouko Tuovinen m. fl.          lokaltrafiken uppgick i sin tur tili 136 milj.
10225: stä:llda spörsmål nr 459:                              mk och trafiken skapade ett underskott på 82
10226:                                                        milj. mk. Underskottet av trafiken innebar att
10227:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         samhället medverkade vid täckandet av kost-
10228:        ta för att säkerställa en nödvändig mi-         naderna för lokaltrafiken med i genomsnitt 28
10229:        nimiservicenivå för dem som bor inom            mk för varje företagen resa i nämnda trafik.
10230:        järnvägarnas influensområde och anlitar            De rälsbussar som nu används är byggda i
10231:        lokaltrafik?                                    början av 1960-talet och t.o.m. de nyaste bland
10232:                                                        dem är redan 15 år gamla. Det anses att en
10233:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         vagnpark av detta slag har en användningstid
10234:  samt anföra följande:                                 av ca 20 år. De nuvarande vagnarna försvinner
10235:     AntaJ:et passagerare i den lokaltrafik som         m.a.o. ur trafik i början av 1980-talet. 1 detta
10236:  sköts av järnvägarna har ständigt sjunkit, bort·      nu är 120-130 rälsbussar i dagligt bruk. Om
10237:  sett från närtrafikområdet runt Helsingfors.          dylika vagnar t.ex. under nästa år hålls kvar i
10238:  Å andra sidan är den vagnpark, bestående av           trafik med överskridande av den planerade av-
10239:  rälsbussar, som sköter lokaltrafiken utanför          skrivningstiden, medför detta i stället ett ännu
10240: Helsingfors föråldrad och måste fortlöpande tas        större avskrivningsbehov än förut under de
10241: ur trafik.                                             kommande åren. Behovet av ny vagnsmateriel
10242:     lnom järnvägsstyrelsen har utarbetats en           är beroende av hur man önskar att statsjärn-
10243: pian för en nedskärning med ca 600 000 tåg-            vägarna skall sköta lokaltrafiken i landet i öv-
10244:  kilometer, räknat från början av juni nästa år.       rigt.
10245: På uppmaning av trafikministeriet har informa-            Enligt järnvägsstyrelsens planer skulle lokal-
10246:  tioner och diskussioner om denna plan anord-          trafiken successivt skäras ned från nuvarande
10247: nats på olika håll i landet. Härvid har berörda        7,8 milj. tågkilometer tili ca 4,3 mHj. tågkilo-
10248:  myndigheter, kommuner och organisationer              meter. Härvid skulle statsjärnvägarna sköta an-
10249: kunnat framföra sina synpunkter på saken.              slutnings- och tvärtrafik. Denna skulle främst
10250: Planen har väckt motstånd på det lokala pla-           ombesörjas med tåg som dras av lok. Det har
10251: net.                                                   dessutom planerats att rullande närtrafikma-
10252:     Också järnvägspersonalens organisationer har       teriel skall användas utanför rusningstiderna på
10253: motsatt sig planen och meddelat att de är be-          sträckorna mellan Helsingfors, Riihimäki och
10254: .redda att medverka tiH nedskärningar med ca           Tammerfors samt i riktning mot Lahti. Det
10255:  100 000 tågkilometer. Såvida detta är den             skulle härvid bli fråga om relativt snabba per-
10256: definitiva ståndpunkten hos de järnvägsanställ-        sontåg som stannar endast på större stationer.
10257: das organisationer, kommer trafikministeriet              Såvida man önskar bibehålla lokaltrafiken
10258: att av finansministeriet begära ett tilläggsan-        ungefär i dess nuvarande omfattning innebär
10259: slag, som motsvarar ett hållande av tåg i trafik       detta att statsjärnvägarna bör få ny rullande
10260: på en sträcka av 500 000 tågkilometer trots att        materiel för lokaltrafiken tili ett antal som
10261: därigenom uppstår en förlust, som enligt gällan-       motsvarar den nuvarande materielen av typen
10262: de lagstiftning medför ersättning tili statsjärn-      Dm 7, dvs. omkring 130 enheter. Det tar ca
10263: vägarna.                                               2-3 år att planera ny vagnsmateriel och till-
10264:                                            N:o 45·9                                             5
10265: 
10266: verka en prototyp samt provköra denna. När       kommer att upphöra av sig själv, såvida inte
10267: serietillverkning därefter kan inledas dröjer    särskilda årgärder vidtas, bör det anses påkallat
10268: det omkring 2 år innan den nya rullande ma-      att utreda, huruvida antalet passagerare i detta
10269: terielen är i trafik. Enligt preliminära kost-   slags trafik efter den kraftiga nedgången kan
10270: nadsberäkningar skulle en vagnsmateriel av       fås att stiga på ett sätt som kan anses såsom
10271: detta slag kosta omkring 3 milj. mk per vagn.    en förutsättning för ett fortsatt upprätthållan-
10272: Sammanlagt rör det sig m.a.o. här om investe-    de av lokaltrafiken. Utredningsarbetet kommer
10273: ringar på minst ca 400 milj. mk i rullande ma-   att slutföras så, att slutsatser i saken kan dras
10274: teriel.                                          i samband med utarbetandet av statsverkspro-
10275:    Emedan statsjärnvägarnas lokaltrafik nu har   positionen för år 1980 och tidtabellerna för
10276: kommit in i ett sådant skede att denna trafik    våren 1980.
10277:      Helsingfors den 14 december 1978.
10278: 
10279:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
10280: 
10281: 
10282: 
10283: 
10284: 0878015225
10285:                                                  1978 vp.
10286: 
10287: Kirjallinen kysymys n:o 460.
10288: 
10289: 
10290: 
10291: 
10292:                                     Jaatinen: Ilmavoimien varvattyjen lentokoneenohjaajien eläke-
10293:                                         ajan laskemisperusteista.
10294: 
10295: 
10296:                           Ed u s kunnan         He r ta     Puhe m i e he 11 e.
10297: 
10298:    - Våltiön eläkelain mukaan "Ilmavoimien up-          vuosia puolitoistakertaisina niin kuin samaa
10299: _seedn tai aliupseerin viran haltijalle, joka vä-       tehtävää suorittaneet upseerin ja aliupseerin
10300: hintään· 5 vuotta on palvellut virassa, johon           virkojen haltijat. Värvätyt lentokoneenohjaajat,
10301: pääsyä varten vaaditaan leptäjäntutkinto, on            joiden pakollinen eroamisikä on 40 vuotta, ovat
10302: oiket;ts· siirtyessään eläkkeelle tällaisesta virasta   kaiken lisäksi joutuneet tilanteeseen, ettei heil-
10303: lukea eläkeajaksi siinä palvelemansa aika puo-          lä ole teoreettisiakaan mahdollisuuksia päästä
10304: litöistakertaisena".                                    täysiin eläkevuosiin, mikä pyrkimys lainsäätä-
10305:   · .Kun tätä eläkelain kohtaa on aikoinaan val-        iällä alunperin on ollut.
10306: misteltu ja säädetty, niin silloin ei osattu en-           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
10307: f1ak0ida, sitä, että puolustusvoimissa tullaan          § :n 1 momenttiin: viitaten· esitän valtioneuvos-
10308: käyttämään lentäjäntutkinnon suorittaneita vär-         ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
10309: vättym· lentokoneenohjaajia. Tällainen kehitys          van kysymyksen:
10310: ori. kl}itenkiri. tapahtunut tosiasia ja se on
10311: edttäin: - mielekästä huomioon ottaen lentoka-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä ilmavoi-
10312: luston kalleuden sekä sen ja lentotoiminnan                    mien värvättyjen lentokoneenohjaajien
10313: valtav.an kehityksen. _'          ·- _                         eläkeiän laskemisperusteiden saattami-
10314:  _ .Laipsäädänti;lön on jäänyt vakava aukko siinä              seksi yhdenmukaisiksi ilmavoimien up-
10315: suhteessa, että ·edellä mainittua lainkohtaa on                seerin tai aliupseerin virassa palvele-
10316: 'tulkittu siten, etteivät värvätyt .lentokoneen-               vien eläkeiän laskemisperusteiden kans-
10317: ohjaajat ole saaneet lukea eläkeajaksi eläkkeelle              sa?
10318: 'siirty~ssään · lentäjäntehtävässään      toimimiaan
10319:      _Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
10320: 
10321:                                               Matti Jaatinen
10322: 
10323: 
10324: 
10325: 
10326: 087801515X
10327: 2                                              1978 vp.
10328: 
10329: 
10330: 
10331: 
10332:                         Edusk~nnan            Herra       Puhemiehelle.
10333: 
10334:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       desta eläkkeeseen 30. 9. 1950 annettuun lakiin
10335: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ( 463/50) . Sotilaspäällystön muista poikkeavat
10336: olette 10 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn           eläkesäännökset johtuvat maanpuolustukselli-
10337: ~irjeenne .. ohella toimittanut valtioneuvoston       sista näkökohdista. Pä~llystön riittävä vaihtu-
10338: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         vuus, jota sotilaseläkesäännökset. edistävät, on
10339: ed].lstaja Jaatisen näin kuuluvasta kirjallisesta     tarkoituksenmukaista koulutettujen teservien
10340: ~ysymyks(!!)tä n:o 460:                               kasvattamiseksi: Hallituksen esityksessä edus~
10341:                                                       kunnalle valtion eläkelainsäädännön uudistami-
10342:             Mitä Hallitus aikoo ·tehdä ilmavoi-       sesta ja eräiden siihen liittyvien lakien ·säätä-
10343:          mien värvättyjen lentokoneenohjaajien        misestä ja muuttamisesta ( 1965 vuoden valtio-
10344:        · eläkeiän laskemisperusteiden saattami-       päivät n:o 200) todettiin nimenomaisesti, että
10345:          seksi yhdenmukaisiksi ilmavoimien up-        ne syyt, joi9en johdosta upseerien ja aliupsee-
10346:          seerin tai aliupseerin virassa palvele-      rien elähoikeus vanhassa sotilaseläkelaissa on
10347:          vien.· eläkeiän laskemisperusteiden kans-    ollut järjestettävä muiden virkamiesten eläke~
10348:          sa?                                          oikeudesta poikkeavalla tavalla, edellyttävät,
10349:                                                       ettei upseerien ja aliupseerien eläkejäriestelmän
10350:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        perusteita valtion eläkejärjestelmää midistet-
10351: .vasti · seuraavaa:                                   taessa muuteta.
10352:    ,YaltiÖn {!läkelain (280/66) ns. sotilaseläke-        Värvättyä henkilöstöä on . käytetty lentoko-
10353:  säännosten. mukaan· lasketaan sellaisen upseerin     neenohjaajina ainakin jo 1960-luvun alkupuo-
10354:  tai toimiupseerin viran, johon ehdottomana           lelta lähtien. Tämä käy ilmi siitä, että vuoden
10355:  kelpoisuusehtona on upseerin tai toimiupseerin       1961 tulo~ ja menoarvioori sisältyi määräraha
10356:  virkatutkinto, ·haltijan eläke muita valtion vir-    värvätyn henkilöstön palkkaamiseksi toimimaan
10357:  kamiehiä ja työntekijöitä edullisemman säännön       muun muassa lentokoneenohjaajina. Vihne vuo-
10358:  mukaan. Näiden henkilöiden eläkkeen määrä            sina värvättyjä lentokoneeriohjaajia, joista käy-
10359:  on lisäeläketurvan osalta jokaiselta eläkeajaksi     tetään nimitystä erikoisvärvätyt, on ollut noin
10360:  luettavalta täydeltä kuukaudelta 11/50 % eläk-       60 henkilöä. Värvätyn henkilöstön ottamisesta
10361:  keen perusteena olevasta palkasta, kun se mui-       puolustuslaitoksen palvelukseen 25 päivänä ke-
10362:  den valtion palveluksessa olevien henkilöiden        säkuuta 197 4 annetun puolustusministeriön
10363:  osalta on vastaavasti 11/60 % . Mainituntaisen       päätöksen mukaan lentokoneenohjaajana toimi-
10364:  upseerin ja toimiupseerin viran haltijalla on        va värvätty on velvollinen eroamaan täytettyään
10365:  oikeus iästä riippumatta saada eläke, jos hänel-     40 vuotta. Puolustusministeriö voi yksittäista-
10366:  lä on tällaisessa virassa eläkeaikaa vähintään       pauksessa erityisten palvelustehtävistä tai -olo-
10367:  20 vuotta, milloin eroamisikä on enintään 50         suhteista johtuvien syiden perusteella pysyttää
10368:  vuotta, tai vähintään 25 vuotta, milloin eroa-       värvätyn toistaiseksi palveluksessa, ei kuiten-
10369:  misikä on korkeampi kuin 50 vuotta. Lisäksi          kaan yli 60 vuoden iän. Kun eläkkeeseen oikeut-
10370:  ilmavoimien upseerin tai toimiupseerin viran         tava palvelus luetaan 23 vuoden iän täyttämi-
10371:  haltijalla, joka vähintään 5 vuotta on palvel-       sestä, ehtii värvätty lentokoneenohjaaja palvel-
10372:  lut virassa, johon pääsyä varten vaaditaan           la eroamisikäänsä mennessä 17 eläkkeeseen
10373:  lentäjän tutkinto, on oikeus siirtyessään eläk-      oikeuttavaa vuotta. Mikäli palvelus on alkanut
10374:  keelle tällaisesta virasta lukea eläkeajaksi siinä   ennen vuotta 1967, jolloin eläkkeeseen oikeut-
10375:  palvelemansa aika puolitoistakertaisena.             tavaksi otetaan 21 vuotta täytettyä palveltu
10376:     Edellä selostettuja vastaavat säännökset si-      aika, ehtii eläkkeeseen oikeuttavia palvelusvuo-
10377:  sältyivät jo ns. vanhaan sotilaseläkelakiin eli      sia kertyä eroamisikään mennessä 19 vuotta.
10378:  upseerien, aliupseerien ja lentomestarien oikeu-     Kun eläkettä karttuu 2,2 % kultakin eläkkee-
10379:                                              N:o 460                                                3
10380: 
10381: seen oikeuttavalta palvelusvuodelta, voi eläke      ansiotyöhön, lentokoneenohjaajat voivat jopa
10382: olla enintään joko 37,4% tai 41,8% eläk-            yli 20 vuoden ajan saada samanaikaisesti val-
10383: keen perusteena olevasta palkasta.                  tion eläkettä ja palkkaa uudesta työstä ja
10384:    Värvätyt lentokoneenohjaajat eivät voi ennen     samalla ansaita uuteen työhön liittyvää uutta
10385: eroaruisikäänsä ansaita niin sanottua täyttä elä-   eläkettä. Heidän kokonaiseläketurvansa voi siis
10386: kettä, joka an 66 % eläkkeen perusteena ole-        hyvinkin karttua 30 vuoden palvelusta edel-
10387: vasta palkasta. Tämä tosiasia ei kuitenkaan ole     lyttävän ns. täyden eläkkeen tasolle. Eläkejär-
10388: riittävä peruste värvättyjen lentokoneenohjaa-      jestelmissä vanhastaan olevien erityisetujen laa-
10389: jien siirtämiseksi sotilaseläkejärjestelmän pii-    jentamiseen on yleensäkin suhtauduttava varsin
10390: riin. Sotilaseläkejärjestelmän tarkoituksena on     pidättyväisesti. Pikemminkin on päämääräksi
10391: saada reserviin aktiiviupseeri- ja aktiivitoimi-    asetettava yleisen järjestelmän ulottaminen
10392: upseerikoulutuksen saanutta päällystöä. Asiaa       mahdollisimman laajalle ja siten siihen sopeu-
10393: arvosteltaessa on lisäksi otettava huomioon,        tumattomien lisäetujen supistaminen, elleivät ne
10394: että värvätyt lentokoneenohjaajat siirtyvät val-    nykyisissäkin olois1'a ole selvästi perusteltuja.
10395: tion palveluksesta eläkkeelle siinä iässä, jossa       Edellä sanottuun viitaten on katsottava, ettei
10396: he vielä saattavat hakeutua muihin tehtäviin.       tällä hetkellä ole aihetta valtion eläkelain muut-
10397: Kun valtion eläkelain mukaista vanhuuseläket-       tamiseen siten kuin kysymyksessä on edelly-
10398: tä ei voida osaksikaan jättää maksamatta sillä      tetty.
10399: perusteella, että eläkkeen saaja hakeutuu uuteen
10400:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1978.
10401: 
10402: 
10403:                                                                            Ministeri Esko Rekola
10404: 4                                              1978 Vl'•
10405: 
10406: 
10407: 
10408: 
10409:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10410: 
10411:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Stadganden som motsvarar de ovan relate~
10412: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         rade ingick redan ·i den s.k. gamla militärpen"
10413: av den 10 november 1978 till vederbörande             sionslagen, dvs. lagen den 30 september 195t)
10414: medlem av statsrådet för avgivande av svar            om _officerares, under:officerares och flygmäsc·
10415: översänt avskrift av föijande av riksdagsman          tares rätt till pension ( 463/50) . Pensionsstad~
10416: Jaatinen undertecknade spörsmål nr 460:               gandena för militärbefälet, vilka avviker från
10417:                                                       pensionsstadgandena för övriga statsanställda,
10418:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        beror på försvarssynpunkter. En tillräcklig om-
10419:        ta för att göra grunderna för beräkning        sättning bland befälet, viiken främjas av mili-
10420:        av pensionsåidern för värvade piloter          tärpensionsstadgandena, är ändamålsenlig för
10421:        vid luftstridskrafterna enhetliga med          att man skall få en utbildad reserv. I regering-
10422:        grunderna för beräkning av pensions-           ens proposition till riksdagen med förslag till
10423:        åidern för dem som innehar officers- el-       revision av statens pensionslagstiftning samt
10424:        Ier underofficerstjänst vid luftstrids-        stiftande och ändring av vissa därtill anslutna
10425:        krafterna?                                     Iagar ( 1965 års riksdag nr 200) konstate-
10426:                                                       rades uttryckligen, att de skäi, på grund av
10427:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         vilka man i statens gamla pensionssystem nöd-
10428: samt anföra följande:                                 gats reglera officerares och underofficerares
10429:    Enligt de s.k. militärpensionsstadgandena i        pensionsrätt på ett från övriga tjänstemäns
10430: lagen om statens pensioner (280/66) beräknas          penslonsrätt avvikande sätt, förutsätter att
10431: pensionen för innehavare av sådan officers-           grunderna för officerarnas och underofficerarnas
10432: eller befattningsofficerstjänst, för viiken såsom     pensionssystem vid revisionen av statens pen-
10433: ovillkorligt kompetensvillkor fastställts examen      sionssystem icke ändras.
10434: för officerstjänst eller tjänsteexamen för be-            Värvad personai har anlitats som piloter åt-
10435: fattningsofficer, enligt en regel som är för-         minstone från början av 1960-talet. Detta fram-
10436: delaktigare än för andra tjänstemän och arbets-       går av att det i statsförslaget för år 1961 in-
10437: tagare hos staten. Pensionsbeloppet för dessa         gick ett anslag för avlönande av värvad per-
10438: personer utgör för tilläggspensionens del för         sonai bl. a. som piloter. Under de senaste
10439: varje till pensionstiden hänförd hel månad            åren har antalet värvade piloter, som går un-
10440: 11/50 % av den pensionsgrundande lönen,               der benämningen speciaivärvade, uppgått till
10441: medan det åter i fråga om andra personer som          ca 60. Enligt försvarsministeriets beslut av den
10442: är anställda hos staten på motsvarande sätt           25 juni 1974 om antagande av värvad personai
10443: utgör 11/60 %. Innehavare av officers- eller          i anställning hos försvarsväsendet är värvad,
10444: befattningsofficerstjänst av ovan nämnda slag         som verkar som pilot, skyldig att avgå då han
10445: är berättigad att oberoende av ålder erhålla          fyllt 40 år. Försvarsministeriet kan i enstaka
10446: pension, om han förvärvat en pensionstid av           fall på grund av särskilda skäl, beroende på
10447: minst 20 år ellet då avgångsåldern är högre än        uppgifterna eller anstäilningsförhållandena,
10448: 50 år minst 25 år. Vidare är innehavare av            hålla värvad i anställning tillsvidare, dock inte
10449: officers- eller befattningsofficerstjänst vid luft-   över 60 års ålder. Då anställning som berättigar
10450: stridskrafterna, viiken under minst 5 år innehaft     till pension räknas från det att förmånstagaren
10451: tjänst, för viiken såsom kompetensvillkor krävs       har fyllt 23 år, hinner värvad pilot till sin
10452: flygarexamen, berättigad att, då han pensioneras      avgångsålder vara anställd i 17 till pension be-
10453: från sådan tjänst, såsom pensionstid tillgodo-        rättigande år. Om anställningen har börjat före
10454: räkna sig sagda tjänstgöringstid en och en halv       år 1967, varvid den tid under vilken förmåns-
10455: gång.                                                 tagaren varit anställd efter fyllda 21 år betrak-
10456:                                             N:o 460                                              5
10457: 
10458: tas som berättigande tili pension, hinner an-      vis kan inställas på grund av att den som
10459: talet anställningsår som berättigar tili pension   erhåller pension söker sig tili nytt förvärvsar-
10460: stiga tili 19 före avgångsåldern. Då pensionen     bete, kan piloterna tom. i mera än 20 års tid
10461: växer med 2,2 % för varje anställningsår som       erhålla statens pension och lön för ett nytt
10462: berättigar tili pension, kan pensionen vara an-    arbete och samtidigt förvärva ny pension på
10463: tingen högst 3 7,4 % eller 41 ,8 % av den pen-     grund av det nya arbetet. Deras totala pen-
10464: sionsgrundande lönen.                              sionsskydd kan sålunda mycket väl stiga tili
10465:    De värvade piloterna kan inte före sin av-      samma nivå som s.k. full pension, som förut-
10466: gångsålder förvärva s.k. full pension, som utgör   sätter 30 års anställning. Man har även i all-
10467: 66 % av den pensionsgrundande lönen. Denna         mänhet förhållit sig mycket återhållsamt tili
10468: omständighet är dock inte en tillräcklig grund     en utvidgning av de speciella förmåner som
10469: för överförande av de värvade piloterna tili       sedan gammalt finns i pensionssystemen. Sna-
10470: militärpensionssystemet. Avsikten med militär-     raste bör målet vara att utsträcka det allmänna
10471: pensionssystemet är att få btfäl med aktiv-        systemet så långt som möjligt och sålunda be-
10472: officers- och aktivbefattningsofficersutbildning   gränsa de tilläggsförmåner som inte går ihop
10473: tili reserven. Då frågan bedöms bör man vidare     därmed, såvida de inte är klart motiverade
10474: beakta att de värvade piloterna avgår med          även i dagens förhållanden.
10475: pension i en ålder då de ännu kan söka sig            Med hänvisning tili det ovan anförda måste
10476: till andra uppgifter.                              det anses att det för närvarande inte finns skäl
10477:     Då utbetalning av ålderspension som utgår      att ändra lagen om statens pensioner på det
10478: enligt lagen om statens pensioner inte ens del-    sätt som förutsatts i spörsmålet.
10479:      Helsingfors den 15 december 1978.
10480: 
10481: 
10482:                                                                          Minister Esko Rekola
10483:                                              1978. vp.
10484: 
10485: Kirjallinen kysymys n:o 461.
10486: 
10487: 
10488: 
10489: 
10490:                                 Sinisalo: Vankilasta vapautuneiden vankien työnhakuun liitty-
10491:                                     vistä epäkohdista.
10492: 
10493: 
10494:                        E d u s kun n a n    H erra       P u he m i e he 11 e.
10495: 
10496:    Erityisesti Konnunsuon keskusvankilan van-      ei tätä työtä oteta huomioon henkilön ilmoit-
10497: git ovat kiinnittäneet huomiota siihen vankien     tautuessa työnhakijaksi työttömyyskortistoon.
10498: asemaan liittyvään epäkohtaan, että vapaudut-      Tämä osoittaa, että vankien ilmaisema huoles-
10499: tuaan vanki ilmoittautuessaan työttömyyskortis-    tuneisuus epäoikeudenmukaisesta kohtelusta on
10500: toon joutuu ns. karenssimääräysten rankaise-       aiheellinen. Kun järjestelmä aiheuttaa vanki-
10501: maksi, jos hän ennen vankilaan joutumistaan on     lasta vapautuneille tuntuvia taloudellisia ja
10502: ollut ilman pätevää syytä pitemmän ajan työt-      muita vaikeuksia, tulisi hallituksen ryhtyä toi-
10503: tömänä tai kortistoon ilmoittautuminen on jää-     menpiteisiin esiintyvän epäkohdan poistami-
10504: nyt tekemättä. Asianomaiset henkilöt ovat ilmi-    seksi.
10505: tuoneet julki käsityksensä, että tällainen käy-       Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
10506: täntö vaikeuttaa mahdollisuuksia sopeutua nor-     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
10507: maaliin elämään ja siitä aiheutuu vakavia vai-     voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi ky-
10508: keuksia vankilasta vapautuneelle. He katsovat      symyksen:
10509: tämän merkitsevän rangaistusta rankaisun jo
10510: kärsineille ihmisille.                                          Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10511:  . Vankilassa vangit suorittavat työtä voimas-               siin poistaakseen ne epäkohdat, joita
10512: saolevan työlainsäädännön alaisena. Vankilassa               esiintyy vapautuneiden vankien kohte-
10513: suoritettu työ on täysin verrattavissa normaa-               lussa heidän hankkiessaan työtä työvoi-
10514: leissa oloissa suoritettuun työhön. Kuitenkaan               maviranomaisten välityksellä?
10515:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
10516: 
10517:                                            Taisto Sinisalo
10518: 
10519: 
10520: 
10521: 
10522: 087801516Y
10523: 2                                            1978   vp.
10524: 
10525: 
10526: 
10527: 
10528:                        Ed u s k u n n a n   He r r a      P u h e m i e h e 11 e.
10529: 
10530:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      viin henkilöihin. Heti vapauduttuaan asianomai-
10531: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nen voi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi
10532: olette 10 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          työvoimatoimistoon. Tällöin· hänellä on mahdol-
10533: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        lisuus käyttää hyväkseen kaikkia työvohnatoi,
10534: asianomaiselle jä-senelle jäljennöksen kan-san-     miston normaaleja palveluja.
10535: edustaja Taisto Sinisalon näin kuuluvasta kir-         Työttömyyskorvauksen osalta on käytäntö
10536: jallisesta kysymyksestä n:o 461:                    nykyisin vakiintunut sellaiseksi, että rangaistus-
10537:                                                     laitoksessa vietetty aika on ns. neutraalia
10538:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      aikaa. Tämä merkitsee sitä, ettei rangaistusaika
10539:        siin poit>taakseen ne epäkohdat, joita       vaikuta positiivisesti eikä negatiivisesti työttö-
10540:        esiintyy vapautuneiden vankien kohte-        myyskorvauksen saantiin. Korvauksen saannin
10541:        lussa heidän hankkiessaan työtä työvoi-      edellytykset tutkitaan täten vankilassaoloa edel-
10542:        maviranomaisten välityksellä?                täneen ja sitä seuranneen ajan perusteella ja
10543:                                                     korvaukselle hyväksyminen tai korvaukselta hyl-
10544:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kääminen tapahtuu samoilla perusteilla kuin
10545: vasti seuraavaa:                                    muidenkin korvausta hakeneiden henkilöiden
10546:    Työvoimaviranomaisten toimesta on pyritty        kyseessä ollen. Vakiintuneen käytännön mahdol-
10547: mahdollisuuksien mukaan helpottamaan vanki-         linen muuttaminen tulee harkittavaksi työvoi-
10548: lasta vapautuvien henkilöiden sopeutumista          maministeriö-ssä parhaillaan valmisteltavina ole-
10549: normaaliin työelämään. Tässä tarkoituksessa         vien uusien työttömyyskorvau50hjciåen hyväk-
10550: paikalliset työvoimaviranomaiset ovat jo ran-       symisen yhteydessä.
10551: gaistusaikana yhteydessä rangaistustaan sovitta-
10552:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1978.
10553: 
10554:                                                                      Työvoimaministeri Arvo Aalto
10555:                                              N:o 461                                               3
10556: 
10557: 
10558: 
10559: 
10560:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
10561: 
10562:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordning-       tjänar sitt straff. Genast efter frigivningen kan
10563: en anger har Ni, Herr Talman, med Eder              ifrågavarande person anmäla sig som arbets-
10564: skrivelse av den 10 november 1978 tili ve-          lös arbetssökande vid arbetskraftsbyrå. Då har
10565: derbörande medlem av statsrådet för besva-          han möjlighet att utnyttja alla de tjänster som
10566: rande översänt avskrift av följande, av riks-       arbetskraftsbyrån normalt erbjuder.
10567: dagsman Taisto Sinisalo ställda skriftliga spörs-       Då det gäller arbetslöshetsersättning har de
10568: mål nr 461:                                         numera blivit allmän praxis, att den tid man
10569:                                                     tilibragt vid straffanstalt, räknas som s.k.
10570:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       neutral tid. Detta betyder, att strafftiden var-
10571:        att avlägsna de missförhållanden, vilka      ken har positiv eller negativ inverkan på er-
10572:        förekommer vid behaodling av frigiv-         hållandet av ersättning. Förutsättningarna för
10573:        na fångar, då de skaffar arbete med          ersättningens erhållande prövas således på ba-
10574:        hjälp av arbetskraftsmyndigheterna?          sen av tiden före och efter den egentliga
10575:                                                     fängelsetiden, och eventuellt beviljande av ar-
10576:    Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-       betslöshetsersättning sker på samma grunder
10577: samt följande:                                      som gäller för övriga ersättningssökande. Even-
10578:    Arbetskraftsmyndigheterna har i mån av           tuell ändring av gällande praxis kommer att
10579: möjlighet försökt underlätta anpassningen tili      tas tili prövning i samband med fastställande
10580: det normala arbetslivet för de personer som         av de arbetslöshetsersättningsdirektiv som för
10581: frigivits från fängelse. I denna avsikt håller      närvarande är under beredning vid arbetskrafts-
10582: de lokala arbetskraftsmyndigheterna redan un-       ministeriet.
10583: der strafftiden kontakt med personer som av-
10584:      Helsingfors den 14 december 1978.
10585: 
10586:                                                                  Arbetskraftsminister Arvo Aalto
10587:                                               1978 vp.
10588: 
10589: Kirjallinen kysymys n:o 462.
10590: 
10591: 
10592: 
10593: 
10594:                                  Tennilä: Sokiin kaivostoiminnan aloittamisesta.
10595: 
10596: 
10597:                         Eduskunnan          H erra       P u he m i e h e 11 e.
10598: 
10599:    Sokiin kaivoksen avaamisella on suuri merki-        Tilanteen selkiyttäminen edellyttää sitä, että
10600: tys Koillis-Lapille. Kaivostoiminnan käynnistä-     hallitus ottaa Sokiin kysymyksen käsittelyynsä
10601: minen loisi uusia pysyviä työpaikkoja tälle suur-   ja tekee päätöksen kaivostoiminnan käynnistä-
10602: työttömyydestä kärsivälle alueelle ja antaisi sa-   misestä pitäen perustana kansantaloudellisia läh-
10603: malla tulevaisuudenuskoa koko maakunnan             tökohtia. Lopullisen ratkaisun tekeminen antaa
10604: väelle.                                             mahdollisuuden ryhtyä heti tarvittaviin kaivos-
10605:    Soklissa on käynnissä koerikastus, mutta yhä     toiminnan valmistelutöihin.
10606: kuitenkin puuttuu päätös kaivostoiminnan aloit-        Lapissa odotetaan hallitukselta toimia maa-
10607: tamisesta. Lopullisen päätöksen puuttuminen         kunnan vaikean tilanteen parantamiseksi ja esi-
10608: aiheuttaa luonnollisesti epävarmuutta ja vai-       tänkin edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
10609: keuttaa Koillis-Lapin työläisten ja nuorison tu-    37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
10610: levaisuudensuunnitelmien laatimista.                asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
10611:    Huolta ja epävarmuutta lisää Lapissa se, että    kysymyksen:
10612: on esitetty tietoja Sokiin aseman heikentymises-
10613: tä Siilinjärven kaivostoiminnan vuoksi. Näiden                 Aikooko Hallitus tehdä välittömästi
10614: tietojen mukaan Sokiin kaivostoiminnan aloit-                päätöksen Sokiin kaivostoiminnan aloit-
10615: taminen saattaa siirtyä vuosienkin päähän tai                tamisesta?
10616: estyä jopa kokonaan.
10617:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
10618: 
10619:                                        Esko-Juhani Tennilä
10620: 
10621: 
10622: 
10623: 
10624: 087801529C
10625: 2                                            1978 vp.
10626: 
10627: 
10628: 
10629: 
10630:                        E du sk u n n an     H erra      P u h e m i e h e 11 e.
10631: 
10632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hyväksikäyttö on siitä syystä taloudellisesti vai·
10633: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       keampaa kuin aikaisemmin todettujen fosfori·
10634: olette 10 päivänä marraskuuta 1978 kirjeenne        malmien.
10635: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       Mahdollisen kaivoksen avaaminen Sokiiir
10636: le jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja Esko-      riippuu varsin suuressa määrin siitä, onko alueel
10637: Juhani Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta       ta löydettävissä sellaisia muita malmeja, joiden
10638: kysymyksestä n:o 462:                               hyväksikäyttö parantaisi mahdollisesti alueelh
10639:                                                     aloitettavan toiminnan taloudellista kannatta·
10640:          Aikooko Hallitus tehdä välittömästi        vuutta. Geologisissa tutkimuksissa on tultu tu·
10641:        päätöksen Sokiin kaivostoiminnan aloit-      loksiin, joiden mukaan taloudellisesti hyväksi·
10642:        tamisesta?                                   käytettävien rautamalmien löytyminen ko.
10643:                                                     alueelta on aikaisemmin oletettua huomattavas·
10644:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ti epätodennäköisempää. Tämän vuoksi kiinni-
10645: vasti seuraavaa:                                    tetäänkin nyt geologisissa tutkimuksissa entistä
10646:    Sokiin malmiesiintymän hyväksikäyttömahdol-      enemmän huomiota sellaisten mahdollisten niobi-
10647: lisuuksia selvitelleen työryhmän jätettyä mietin-   tai uraanikompleksimalmien löytymiseen, joiden
10648: tönsä osoitettiin v. 1977 lisämenoarviossa Sok-     hyväksikäyttö voisi parantaa toiminnan taloudel-
10649: Iin tutkimusrikastamoa varten yhteensä 29 milj.     lisuutta.
10650: markan lainat, joita ei tarvitse maksaa takaisin,      Tässä yhteydessä voitaneen todeta, ettei fos·
10651: mikäli kaivostoimintaa ko. alueella ei aloiteta.    foririkasteiden tarjonta- ja hintaolosuhteissa ole
10652: Edelleen osoitettiin samassa yhteydessä 11 milj.    kansainvälisillä markkinoilla tapahtunut merkit·
10653: markkaa vuosina 1977-1979 Sokiin alueella           täviä muutoksia v. 1977 työnsä päättäneen työ·
10654: suoritettavia geologisia tutkimuksia varten.        ryhmän mietinnön ilmestymisen jälkeen.
10655:    Sokiin tutkimusrikastamo valmistui suunnitel-       Kuten edellä olevasta ilmenee ovat käytettä-
10656: mien mukaan heinäkuussa 1978. Vuoden 1979           vissä olevat tiedot Sokiin malmialueen erilais-
10657: loppuun kestäväksi suunnitellut tutkimukset on      ten malmien taloudellisista hyväksikäyttömah-
10658: aloitettu. Tutkimusohjelma on laadittu yhteis-      dollisuuksista tässä vaiheessa vielä niin vaja-
10659: työssä neuvostoliittolaisten asiantuntijoiden       vaiset, ettei hallituksella ole mitään mahdolli-
10660: kanssa. Tähänastisissa kokeissa ei ole ilmennyt     suutta ottaa kantaa yhden miljardin markan suu-
10661: mitään odottamatonta, mutta tutkimusrikasta-        ruusluokkaa olevien investointien aloittamiseen.
10662: motoiminta vaikeissa talviolosuhteissa on vasta     Hallitus voikin ottaa asian käsiteltäväkseen vas-
10663: edessä. Geologisissa tutkimuksissa on tähän men-    ta sitten, kun budjetissa osoitetuilla määrärahoil-
10664: nessä todettu, että käytettävissä oleva fosfori-    la suoritettavat rikastustutkimukset ja aluetta
10665: malmimäärä on suurempi kuin mitä v. 1977            koskevat geologiset lisätutkimukset on saatu
10666: oli varmasti todettu. Kuitenkin todetut lisämal-    loppuun suoritetuiksi.
10667: mimäärät ovat laadultaan heikompia ja niiden
10668:      Helsingissä joulukuun 12 päivänä 1978.
10669: 
10670:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
10671:                                              N:o 462                                              3
10672: 
10673: 
10674: 
10675: 
10676:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
10677: 
10678:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        konstaterats förekomma, är dock sämre, och på
10679: nger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           grund härav är det ekonomiskt svårare att ut-
10680: else av den 10 november 1978 tili vederbö-         nyttja denna malm än den tidigare upptäckta
10681: ande medlem av statsrådet för avgivande av         fosformalmen.
10682: var översänt avskrift av följande av riksdags-         lnledandet av eventuell gruvdrift i Sokli be-
10683: rran Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-       ror i stor utsträckning på, huruvida man på
10684: aål nr 462:                                        området kan finna annan malm vars utnyttjande
10685:                                                    förbättrar den ekonomiska lönsamheten för
10686:         Har Regeringen för avsiklt att ome-        den verksamhet, som eventuellt inleds på om-
10687:       delbart fatta beslut om att inleda gruv-     rådet. 1 de geologiska undersökningarna har
10688:       drift i Sokli?                               man nått resultat enligt vilka det är betydligt
10689:                                                    mera osannolikt än man tidigare antog att man
10690:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       finner järnmalm, som kunde utnyttjas ekono-
10691: amt anföra följande:                               miskt, på ifrågavarande område. Fördenskull
10692:   Efter det att den arbetsgrupp som utrett         fäster man även i de geologiska undersökningar-
10693: 1öjligheterna att utnyttja malmfyndigheterna i     na mera uppmärksamhet än tidigare vid att
10694: okli avlåtit sitt betänkande anvisades i 1977      finna sådana eventuella niob- ellet urankom-
10695: rs tilläggsbudget lån om sammanlagt 29 milj.       plexmalmer, vilkas utnyttjande kunde för-
10696: ak för Sokli försöksanrikningsverk. Lånen be-      bättra verksamhetens lönsamhet. 1 detta sam-
10697: töver inte återbetalas, om gruvdrift inte inleds   manl!ang torde man kunna konstatera, att be-
10698: •å ifrågavarande område. Vidare anvisades i        tydande förändringar i fosforanrikningars till-
10699: amma sammanhang 11 milj. mk för geolo-             gångs- och prisförhållanden inte har skett efter
10700: iska undersökningar, vilka utförs på Sokli         det att arbetsgruppen, som slutförde sitt arbete
10701: mråde åren 1977-1979.                              år 1977, publicerade sitt betänkande.
10702:   Sokli försöksanrikningsverk blev planenligt         Såsom av det ovanstående framgår är de till-
10703: firdigt i juli 1978. Undersökningarna, som en-     budsstående uppgifterna om de olika möjlighe-
10704: igt vad man planerat kommer att pågå tili          terna att ekonomiskt utnyttja de olika malmer-
10705: lutet av år 1979, har inletts. Undersöknings-      na på Sokli malmområde tillsvidare så brist-
10706: •togrammet har uppgjorts i samarbete med           fälliga, att regeringen inte har några möjlig-
10707: ovjetiska experter. Hittills har ingenting ovän-   heter att ta s:tällning till frågan, huruvida in-
10708: at framgått av proven, men nu förestår verk-       vesteringar av storleksklassen en miljard mk
10709: amhet i svåra vinterförhållanden i försöksan-      skall inledas. Regeringen kan ta saken under
10710: ikningsverket. 1 de geologiska undersökningar-     behandling först då man slutfört anriknings-
10711: ta har man hittills konstaterat, att den mängd     undersökningarna och de mera omfattande geo-
10712: osformalm som står tili förfogande är större       logiska undersökningarna på området vilka ut-
10713: :n vad som säkert konstaterades år 1977. Kva-      förs med anslag, som anvisats i statsförslaget.
10714: iteten på den mängd malm, som ytterligare
10715:     Helsingfors den 12 december 1978.
10716: 
10717:                                                    Handels- och industriminister Eero Rantala
10718:                                               1978 vp.
10719: 
10720: Kirjallinen kysymys n:o 463.
10721: 
10722: 
10723: 
10724: 
10725:                                   Kuusio: Kantatie 42:n huonon kunnon kuljetuksille ja liikenteel-
10726:                                      le aiheuttamista ongelmista.
10727: 
10728: 
10729:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10730: 
10731:    Kantatie 42 ( Rauma-Raijala) on kehitty-          tuneet päällystetyn ajoradan kapeudesta tai
10732: nyt varsin vilkaasti liikennöidyksi tieosuudeksi.    mäenharjanteiden jyrkkyydestä.
10733: Tämän tien vaikutuspiirissä ovat Huittisten             Koska edellä mainittujen kuntien osalta työt-
10734: kaupungin, Köyliön, Säkylän, Euran ja Lappi          tömyys on huolestuttavasti lisääntynyt, olisi
10735: Tl:n kuntien teollisuuden ja kaupan huomatta-        avattava suurempi työkohde, jona tämän tien
10736: vat kuljetukset. Mainittu tie välittää sisämaasta    peruskorjaus ja levennys olisi yksi merkittä-
10737: Rauman satamaan saapuvan puun kemiallisen            vimpiä.
10738: teollisuuden ulkomaanviennin pääosan, joka tu-          Edellä olevan perusteella esitän kunnioitta-
10739: lee edelleenkin kasvamaan sataman uuden syvä-        vasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
10740: väylän valmistuttua vuoteen 1980 mennessä.           tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10741: Öljysatama on myös merkittävä raskaan poltto-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10742: öljyn kuljetusväylä.
10743:     Mainittujen seikkojen perusteella voidaan to-               Onko Hallitus tietoinen kantatie 42:n
10744: deta, että tie on liian kapea ja sen pystysuorat             (Rauma-Raijala) huonon kunnon ai-
10745: tasauskaarteet on tehty aivan liian lyhyillä sä-             heuttamista ongelmista kuljetuksille ja
10746:  teillä eivätkä enää näin ollen vastaa nykylii-              liikenneturvallisuudelle sekä sen merki-
10747: kenteen vaatimuksia. Mainitulla tieosuudella on              tyksestä alueen vaikeaa työllisyystilan-
10748: sattunut viime vuosina vakavia liikenneonnet-                netta helpotettaessa, ja jos on,
10749:  tomuuksia, jotka suutimmitta osiltaan ovat joh-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
10750:                                                              ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
10751:       Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
10752: 
10753:                                             Matti Kuusio
10754: 
10755: 
10756: 
10757: 
10758:  0878015214
10759: 2                                            1978 vp.
10760: 
10761: 
10762: 
10763: 
10764:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10765: 
10766:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rahoituspuitteiden mukaan voidaan toteuttaa
10767: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vuoteen 1990 mennessä. Näihin toimenpiteisiin
10768: olette 10 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn         ei sisälly kantatien 42 perusteellista paranta-
10769: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mista.      ·
10770: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          Liikenneonnettomuustilaston mukaan on kan-
10771: edustaja M. Kuusion näin kuuluvasta kirjalli-       tatiellä 42 tapahtunut vuosina 1973-77 yh-
10772: sesta kysymyksestä n:o 463:                         teensä 180 onnettomuutta, joista 13 kuolemaan
10773:                                                     johtaneita, 79 vammoihin johtaneita ja 88
10774:           Onko Hallitus tietoinen kantatie 42:n     omaisuusvahinkoihin johtaneita. Onnettomuuk-
10775:        ( Rauma-Raijala) huonon kunnon ai-           sien määrä tiekilometriä kohden (onnettomuus-
10776:        heuttamista ongelmista kuljetuksille ja      tiheys) edustaa Etelä-Suomen valta- ja kanta-
10777:        liikenneturvallisuudelle sekä sen merki-     teiden keskiarvoa.
10778:        tyksestä alueen vaikeaa työllisyystilan-        Yleisten teiden liikenneturvallisuuden paran-
10779:        netta helpotettaessa, ja jos on,             tamista koskeneessa tarveselvityksessä, jossa
10780:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      määritettiin koko maassa yhtenäisin perustein
10781:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?              ns. onnettomuuksien kasautumakohdat ja har-
10782:                                                     kittiin niille parantamistoimenpiteet, tuli kanta-
10783:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tien 42 osalta esille viisi erillistä parantamis-
10784: vasti seuraavaa:                                    kohdetta, jotka olivat kevyen liikenteen ja liit-
10785:    Kysymyksessä on todettu, "että tie on liian      tymien järjestelyjä Lappi Tl:n ja Euran kes-
10786: kapea ja sen pystysuorat tasauskaarteet on tehty    kustojen kohdalla.
10787: aivan liian lyhyillä säteillä eivätkä enää näin        Pääosa em. liikenneturvallisuuden parantami-
10788: ollen vastaa nykyliikenteen vaatimuksia".           sen kannalta tarpeellisiksi harkituista toimen-
10789:    Tien leveys on pääosin 7.5-8.0 metriä.           piteistä toteutetaan tänä vuonna alkaneen Euran
10790: Se vastaa kantateiden keskimääräistä leveyttä.      keskustan tiejärjestelyjen yhteydessä sekä vuo-
10791: Tien pystysuorat pyöristyssäteet saattavat joil-    sina 1980-81 toteutettavaksi suunniteltuihin
10792: lakin kohdin olla pienehköjä, mutta sellaisia on    Lappi Tl:n keskustan tiejärjestelyihin liittyen.
10793: vielä runsaammin monilla muilla valta- ja kanta-    Joitakin vähemmän kiireellisiä toimenpiteitä jää
10794: teillä. Lisäksi tien korjaaminen tältä osin on      toteutettaviksi myöhemmin.
10795: erittäin kallista, koska se merkitsee nykyisen         Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
10796: tien lähes täydellistä uudelleen rakentamista.      että kantatien 42 perusteellinen parantaminen
10797:    Turun tie- ja vesirakennuspiiri on laatinut      on kiinni yleisten teiden tekemiseen tarkoitet-
10798: tieverkon runko- ja kehittämissuunnitelman          tujen määrärahojen tulevasta kehityksestä. Mi-
10799: vuosiksi 1978-90. Tässä suunnitelmassa on           käli nämä määrärahat pysyvät nykyisellä tasolla,
10800: pyritty selvittämään kaikki ne tieverkon inves-     ei kantatien suhteellisen kalliiksi tuleva paran-
10801: tointitoimenpiteet, jotka odotettavissa olevien     taminen mahdu lähivuosien tienpito-ohjelmiin.
10802:      Helsingissä joulukuun 14 päivänä 1978.
10803: 
10804:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
10805:                                              N:o 463                                              3
10806: 
10807: 
10808: 
10809: 
10810:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
10811: 
10812:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         nätet som enligt den väntade finansierings-
10813: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ramen kan genomföras före år 1990. 1 dessa
10814: av den 10 november 1978 till vederbörande           åtgärder ingår inte en grundförbättring av stam-
10815: medlem av statsrådet för avgivande av svar          väg 42.
10816: översänt avskrift av följande av riksdagsman           Enligt statistiken över trafikolyckor har det
10817: M. Kuusio ställda spörsmål nr 463:                  på stamväg 42 under åren 1973-77 skett
10818:                                                     sammanlagt 180 olyckor varav 13 lett tili
10819:           Är Regeringen medveten om de              döden, 79 tili skador och 88 tili skador på
10820:        problem som det dåliga skick vari stam-      egendom. Antalet olyckor per vägkilometer
10821:        väg 42 (Raumo-Raijala) befinner sig          ( olyckstätheten) representerar medeltalet för
10822:        åsamkar transporter och trafiksäkerhet       södra Finlands huvud- och stamvägar.
10823:        samt om dess betydelse vid underlättan-         I behovsutredningen rörande förbättrandet
10824:        det av områdets svåra sysselsättnings-       av de allmänna vägarnas trafiksäkerhet, i viiken
10825:        läge, och om detta är fallet,                man på enhetliga grunder i hela landet defi-
10826:           vilka åtgärder avser Regeringen att       nierade s.k. anhopningspunkter för olyckor och
10827:        vidta för att korrigera situationen?         övervägde, vilka förbättringsåtgärder som kunde
10828:                                                     komma i fråga, fick man för stamväg 42:s
10829:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       del fram fem särskilda objekt för förbättring.
10830: samt anföra följande:                               Dessa gällde arrangemang för den lätta trafiken
10831:    I spörsmålet har konstaterats att "vägen är      och för anslutningar i centrum av Lappi Å.l.
10832: alldeles för smal och dess lodräta profilkurvor     och i centrum av Eura.
10833: är gjorda med alldeles för korta radier och            Huvuddelen av de ovan nämnda åtgärderna,
10834: sålunda inte motsvarar den nuvarande trafikens      vilka har ansetts behövliga med tanke på tra-
10835: krav".                                              fiksäkerhetens förbättrande, genomförs i sam-
10836:    Vägen är i sina huvuddelar 7.5-8.0 meter         band med vägarrangemangen i Eura centrum,
10837: bred. Detta motsvarar stamvägarnas bredd i          vilka har påbörjats i år, samt i anslutning tili
10838: medeltal. Vägens lodräta avrundningsradier kan      vägarrangemang i Lappi Å.l., som enligt pla-
10839: på vissa ställen vara ganska korta, men sådant      nerna skall genomföras åren 1980-81. Några
10840: förekommer ännu oftare på många andra riks-         mindre brådskande åtgärder står över och
10841: och stamvägar. Vidare är det synnerligen dyrt       genomförs senare.
10842: att korrigera vägen tili denna del, eftersom           På basen av ovanstående kan konstateras,
10843: det innebär att den nuvarande vägen byggs om        att grundförbättringen av stamväg 42 beror på
10844: nästan helt och hållet.                             den framtida utvecklingen i fråga om anslagen
10845:    Åbo väg- och vattenbyggnadsdistrikt har upp-     för allmänna vägar. Om dessa anslag kvarstår
10846: gjort en stam- och utvecklingsplan för vägnätet     på nuvarande nivå ryms det relativt dyra för-
10847: för åren 1978-90. 1 denna pian har man              bättrandet av stamvägen inte i de närmaste
10848: försökt utreda alla investeringsåtgärder för väg-   årens väghållningsprogram.
10849:      Helsingfors den 14 december 1978.
10850: 
10851:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
10852:                                               1978 vp.
10853: 
10854: Kirjallinen kysymys n:o 464.
10855: 
10856: 
10857: 
10858: 
10859:                                   Juvela: Teollisuuskylän perustamisesta Punkalaitumen kuntaan.
10860: 
10861: 
10862:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10863: 
10864:    Punkalaitumen kunnanhallitus on kokouk-           alueelta sekä Penttilästä, jossa kunta omistaa
10865: sessaan 23. 10. 1978 tehnyt kauppa- ja teolli-       noin 50 ha tarkoitukseen soveltuvaa maata.
10866: suusministeriölle esityksen teollisuuskylän pe-         Muista Punkalaitumen kunnan edellytyksis-
10867: rustamisesta kunnan alueelle. Kirjelmä on lähe-      tä on vielä syytä mainita oma peruskoulun
10868: tetty tiedoksi myös kansanedustajille.               yläaste, lukio sekä nimismiespiiri.
10869:    Punkalaitumen kunnanhallitus esittää asialle         Näillä perusteilla Punkalaitumen · kunnan-
10870: varsin painavat perustelut. Niissä todetaan mm.      hallitus esittääkin, että kunta kehitysalueen
10871: seuraavaa:                                           ulkopuolisena tukialueena otettaisiin teollisuus-
10872:    Vuonna 1977 valtioneuvosto päätti siirtää         kyläkokeilun piiriin. Näin saataisiin myös arvo-
10873: Punkalaitumen kehitysalueiden ulkopuoliseksi         kasta kokemusta siitä, miten valtiovallan toi-
10874: tukialueeksi. Kuntauudistussuunnitelman mu-          mesta ja tuella voidaan kehitystä viedä eteen-
10875: kaan Punkalaidun tulee säilymään itsenäisenä         päin läänien raja-alueilla, jotka ovat jääneet ja
10876: kuntayksikkönä.                                      yhä enemmän jäämässä jälkeen keskimääräi-
10877:    Punkalaidun SlJru.tsee keskeisellä paikalla       sestä läänien kehitystasosta.
10878: Etelä-Suomen kulutusalueeseen nähden. Kunta             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10879: voi osoittaa teollisuuskylää varten riittävät työ-   jes'tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
10880: voimareservit. Lähinnä työvoimaa vapautuu            tänkin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
10881: maa- ja metsätalouden piiristä. Teollisuuskylän      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10882: toiminnalle riittävät kunnallistekniset edellytyk-
10883:  set ovat valmiina ja osittain jo käytössä olevat              Aikooko Hallitus ottaa lähiajan suun-
10884: pohjavesivarat sekä vedenpuhdistamo.                        nitelmaansa teollisuuskylän perustamisen
10885:     Maa-alueita teollisuuskylää varten voidaan              Punkalaitumen kuntaan?
10886: osoitt~:~a Nummen teollisuusalueelta, Kuntolan
10887: 
10888:       Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
10889: 
10890:                                              Aulis Juvela
10891: 
10892: 
10893: 
10894: 
10895:  087900001W
10896: 2                                               1978 vp.
10897: 
10898: 
10899: 
10900: 
10901:                           E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
10902: 
10903:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-             ottaa huomioon eri paikkakuntien kehittämisre-
10904: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-          surssit ja kehittämisen tarve. Tarvetta teolli-
10905: hemies, olette 10 päivänä marraskuuta 1978             suuskylien rakentamisen tai vastaavan toimin-
10906: päivätyn kirjeenne ohella toimittanut valtio-          nan laajentamiseen on olemassa. Tätä osoittaa
10907: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        sekin, että kuluvan vuoden aikana on lähes 50
10908: kansanedustaja Aulis Juvelan näin kuuluvasta           kuntaa tehnyt kauppa- ja teollisuusministeriölle
10909: kirjallisesta kysymyksestä n:o 464:                    esityksen teollisuuskylän sijoittamisesta alueel-
10910:                                                        leen. Tähän saakka saaduista kokemuksista on
10911:            Aikooko Hallitus ottaa lähiajan suun-       todettavissa, että teollisuuskylien käyntiinlähtö
10912:         nitelmaansa teollisuuskylän perustamisen       on onnistunut parhaiten kaupunkitason kes-
10913:         Punkalaitumen kuntaan?                         kuksissa. Sen sijaan pienehköissä kunnissa teol-
10914:                                                        lisuuskylän rakentaminen on ollut kunnan re-
10915:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sursseihin nähden varsin raskasta.
10916: vasti seuraavaa:                                          Teollisuuskylien rakentamisen tai vastaavan
10917:    Teollisuuskylätoiminta muodostaa erään osan         toiminnan kehittämistä selvitetään siten parhail-
10918: siitä toiminnasta, jossa julkinen valta, lähinnä       laan teollisuuskylityöryhmässä, jonka tulee an-
10919: kunnat pyrkivät tarjoamaan yrityksille niiden          taa loppuraporttinsa helmikuun loppuun 1979
10920: käyttötarkoitukseen soveltuvia teollisuustiloja.       mennessä. Työryhmän raportin pohjalta tulee
10921: Toiminta on tarkoitettu ensisijaisesti pienille        hallitus aikanaan ottamaan kantaa siihen, millä
10922: ja keskisuurille yrityksille. Edullisten teollisuus-   tavoin teollisuuskylätoimintaa yleensä Suomessa
10923: tilojen tarjoaminen on varsinkin aloittavien ja        on jatkettava, miten jo toimivia teollisuuskyliä
10924: rahoitusresursseiltaan heikkojen yritysten koh-        on edelleen kehitettävä ja mille paikkakunnille
10925: dalla merkityksellinen tukimuoto. Tässä tarkoi-        uusien teollisuustilojen syntymistä valtion tuki-
10926: tuksessa myös valtio on osallistunut Suomessa          toimenpitein tulee edistää. Samassa yhteydessä
10927: sekä teollisuuskylien että yksittäisten kuntien        tulee myös ratkaista, missä laajuudessa ja millä
10928: rakentamien teollisuushallien rahoitukseen.            tavoin edistetään teollisuuden kehittämistä sel-
10929:    Kuntien toimesta eri muodoissa tapahtuvan           laisilla paikkakunnilla, joilla paikkakunnan
10930: teollisuustilojen rakentamisen kehittämistä sel-       koko, resurssit ja kehittämisaste huomioonot-
10931: vitetään parhaillaan kauppa- ja teollisuusmi-          taen pienempimuotoisten teollisuustilojen ra-
10932: nisteriön asettamassa teollisuuskylätyöryhmäs-         kentamisvaihtoehdot ovat tarkoituksenmukai-
10933: sä. Tarkoituksena on löytää sellainen valtion          sempia.
10934: rahoitusjärjestelmä, jossa tasapuolisesti voidaan
10935:       Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1978.
10936: 
10937:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
10938:                                                N:o 464                                               3
10939: 
10940: 
10941: 
10942: 
10943:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
10944: 
10945:   1 det sylfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sieringssystem där man opartiskt kan beakta
10946: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-          olika orters utvecklingsresurser och utvecklings-
10947: se av den 10 november 1978 tili vederbörande          behov. Ett behov av att utvidga byggandet av
10948: medlem av statsrådet för avgivande av svar            industribyar eller motsvarande verksamhet före-
10949: översänt avskrift av följande av riksdagsman          ligger. Detta framgår bl. a. av att under inne-
10950: Aulis Juvela ställda spörsmål nr 464:                 varande år nära 50 kommuner har gjort fram-
10951:                                                       ställningar hos handels- och industriministeriet
10952:           Har Regeringen för avsikt att i sin         om placering av en industriby på sina respek-
10953:        pian för den närmaste framtiden inne-          tive områden. Av de erfarenheter som hittilis
10954:        fatta grundandet av en industriby i            har inhämtats kan man sluta sig tili, att man
10955:        Punkalaidun kommun?                            lyckats bäst med att få i gång verksamheten i
10956:                                                       industribyar i centra på stadsnivå. Däremot
10957:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         har byggandet av industribyar i mindre kommu-
10958: samt anföra följande:                                 ner varit mycket betungande i förhållande tili
10959:    lndustribyverksamheten utgör en del av den         kommunens resurser.
10960: verksamhet, inom ramen för viiken den offent-            Frågan om utvecklande av byggandet av
10961: liga makten, närmast kommunerna, försöker             industribyar eller av annan motsvarande verk-
10962: erbjuda företagen industrilokaliteter som läm-        samhet utreds sålunda som bäst i industriby-
10963: par sig för deras behov. Verksamheten är i            arbetsgruppen, som skall avge sin slutrapport
10964: första hand avsedd för små och medelstora             före utgången av februari 1979. På basen av
10965: företag. Att erbjuda förmånliga industrilokali-       arbetsgruppens rapport kommer regeringen i
10966: teter innebär ett betydelsefullt stöd, särskilt för   sinom tid att ta ställning tili, hur industri-
10967: företag som inleder sin verksamhet och för            byverksamheten överhuvud bör fortsättas i
10968: företag med svaga finansieringsresurser. 1 detta      Finland, hur redan verksamma industribyar
10969: syfte har också staten i Finland deltagit i finan-    skall vidareutvecklas och på vilka orter upp-
10970: sieringen av såväl industribyar som enstaka in-       komsten av nya industrilokaliteter bör främjas
10971: dustrihallar, vilka har byggts av enskilda kom-       med statliga stödåtgärder. 1 nämnda samman-
10972: muner.                                                hang blir det också aktuellt att avgöra i viiken
10973:    Den industribyarbetsgrupp som handels- och         omfattning och hur industrins utveckling skall
10974: industriministeriet tilisatt utreder som bäst         främjas på orter där, med beaktande av or-
10975: frågan om hur man skall kunna utveckla de             tens storlek, resurser och utvecklingsnivå,
10976: olika typer av byggande av industrilokaliteter,       byggalternativ som gäller industrilokaliteter av
10977: vilka handhas på kommunernas försorg. Av-             mindre format är mera ändamålsenliga.
10978: sikten är att finna ett sådant statligt finan-
10979:      Helsingfors den 15 december 1978.
10980: 
10981:                                                       Handels- och industriminister Eero Rantala
10982:                                               1978 vp.
10983: 
10984: Kirjallinen kysymys n:o 465.
10985: 
10986: 
10987: 
10988: 
10989:                                   Vesterinen ym.: Pienten bingojenpitäjien joutumisesta epäoikeu-
10990:                                      denmukaisen verotuksen kohteeksi.
10991: 
10992: 
10993:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
10994: 
10995:    Parhaillaan tutkitaan Keski-Suomen läänin-        ei virkamies jo tuolloin tarttunut asiaan ja teh-
10996: hallituksen perimistoimistossa bingonjärjestäjien    nyt tiettäväksi asian oikeata laitaa?
10997: kirjanpitoja. Ennakkotietojen mukaan on muuc            Verohallituksesta on todettu nykyisen seka-
10998: tamalle bingonjärjestäjälle odotettavissa melkoi-    van tilanteen ehkä lisänneen erilaisten tulkinta-
10999: sia jälkiverolaskuja korkoineen, jolloin maksut      tapojen mahdollisuuksia.
11000: saattavat nousta järjestäjää kohden useampaan           Sadat ihmiset maakunnassa ovat tehneet va-
11001: kymmeneen tuhanteen markkaan. Sisäasiainmi-          paaehtoista työtä ilman korvausta, ilman palk-
11002: nisteriön, valtiovarainministeriön vero-osaston      kiota ja pyörittäneet bingoa toivossa saada eri-
11003: ja verohallituksen virkamiehet eivät ole tien-       laisten aatteiden ja omaehtoisten harrastusten
11004: neet vastaavanlaisista bingonjärjestäjien tutki-     toteuttamiseksi markkoja, jotka tällaisella tul-
11005: misista lääneissä.                                   kinnalla menisivätkin valtion kukkaroon. Tällä
11006:     Asia on saanut alkunsa siitä, että pienien ky-   menettelyllä tullaan monet järjestöt asettamaan
11007: läbingojen pitäjät olivat kysyneet suullisesti       kestämättömälle pohjalle. Nyt on parhaillaan
11008: neuvoja nimismieheltä ja saaneet ohjeen, ettei-      maaseudulla viriämässä uudelleen omaehtoinen
11009: vät nyt esiintuodut ehdot koskisi kerran viikos-     erilaisten harrastusten parissa toimiminen. Lain-
11010: sa pyöriviä pieniä kyläbingoja, vaan ns. isoja       säätäjien tarkoitus ei varmaankaan ole ollut
11011: luukkubingoja.                                       säädösten puutteellisuudella hankaloittaa edellä
11012:     Lain kirjaimen mukaan sitovan ja vapautta-       mainittua toimintaa.
11013: van ennakkotiedon palkintojen verottomuudes-            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
11014: ta olisivat järjestäjät saaneet vain lääninoikeu-    järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
11015: delta. Maaseudulla on kuitenkin nimismies sel-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11016: lainen auktoriteetti, jonka antamiin ohjeisiin       vaksi seuraavan kysymyksen:
11017: luotetaan. Kaikki merkit viittaavat siihen, että
11018: viralliselta taholta tullut informaatio ja ohjeet              Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-
11019: ovat olleet puutteellisia. Jos maksettava vero              menpiteisiin, että arpajaislakiin saadaan
11020: olisi merkitty lupaan, niin tulkintaerimielisyyk-           samanlainen huojennusperusteita koske-
11021: siä ei olisi syntynyt. Tuntuu myös hiukan ih-               va maininta kuin useissa muissakin
11022: meelliseltä virkamiehen maininta, joka tämän                laeissa on siten, että pienet bingojen-
11023: paperin on pannut liikkeelle, että on kiinnittänyt          pitäjät eivät joutuisi epäoikeudenmukai-
11024:  asiaan huomiota jo vuonna 1976. Minkä vuoksi               sen verotuksen kohteeksi?
11025:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
11026: 
11027:          Paavo Vesterinen               Heimo Linna                    Sakari Knuuttila
11028:          Esko Härkönen                  M. Jaatinen                    Kalevi Mattila
11029:                                         Sylvi Saimo
11030: 
11031: 
11032: 
11033: 
11034: 08780l508P
11035: 2                                            1978 vp.
11036: 
11037: 
11038: 
11039: 
11040:                         Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
11041: 
11042:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa         Arpajaisverolain säännökset lähtevät siitä,
11043: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       että bingopelin järjestäjä maksaa arpajaisveron
11044: olette 10 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn         oma-aloitteisesti. Jos bingonjärjestäjä ei tiedä,
11045: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        onko arpajaisveroa suoritettava, voi hän arpa-
11046: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       jaisverolain 7 § :n mukaan saada lääninoikeu-
11047: edustaja Vesterisen ym. näin kuuluvasta kirjal-     delta sitovan ennakkotiedon. Poliisiviranomaisen
11048: lisesta kysymyksestä n:o 465:                       antamat ohjeet tai pelin valvontaviranomaiselle
11049:                                                     toimitettu tilitys ei lain mukaan ole sellainen
11050:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin toi-   peruste, joka vapauttaisi bingonjärjestäjän suo-
11051:        menpiteisiin, että arpajaislakiin saadaan    rittamasta veroa lääninrahastoon määräajassa.
11052:        samanlainen huojennusperusteita koske-       Jos arpajaisveron suorittaminen määräajassa on
11053:        va maininta kuin useissa muissakin           laiminlyöty, lääninhallituksen on maksuunpan-
11054:        laeissa on siten, että pienet bingojen-      tava vero siitäkin huolimatta, että veron suo-
11055:        pitäjät eivät joutuisi epäoikeudenmukai-     rittamisvelvollisuutta ei annettujen ohjeiden tai
11056:        sen verotuksen kohteeksi?                    muulta viranomaiselta kuin lääninoikeudelta
11057:                                                     saatujen tietojen mukaan ollut olemassa tai
11058:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       että veron suorittamisvelvollisuus on ollut tul-
11059: vasti seuraavaa:                                    kinnanvarainen.
11060:    Kysymyksessä on tuotu esiin, että Keski-Suo-         Arpajaisverolain soveltaminen bingotoimin-
11061: men lääninhallituksessa on kuluvan syksyn aika-     taan on ollut tulkinnanvaraista erityisesti bingo-
11062: na tarkastettu bingopelin järjestäjien kirjanpi-    pelissä jaettujen erilaisten piste- ja ostokortti-
11063: toa ja että tämän tarkastuksen seurauksena mak-     voittojen osalta. Tulkinnanvaraisuudet on vii-
11064: suunpannaan arpajaisveroa järjestäjien suoritet-    me kädessä poistanut vasta korkeimman hallin-
11065: tavaksi. Bingopelin järjestäjät ovat kysymyksen     to-oikeuden päätös 15. 9. 1977 KHO taltio
11066: mukaan joutuneet epäoikeudenmukaisen vero-          3525. Päätöksen mukaan bingopelissä voittoina
11067: tuksen kohteeksi erityisesti sen johdosta, että     olevat ns. pistekortit, joita vastaan oli luovu-
11068: viralliselta taholta tullut informaatio on ollut    tettu voittajan valinnan mukaan joko ostokort-
11069: puutteellista ja että maksuunpano, vaikka asiaan    teja tai tavaraa, eivät olleet 1 000 markan mää-
11070: oli kiinnitetty huomiota jo vuonna 1976, eräis-     rään asti arpajaisverosta vapaita tavaravoittoja,
11071: sä tapauksissa tapahtuu jälkikäteen vasta vuon-     vaan muita voittoja, joista oli suoritettava ar-
11072: na 1978.                                            pajaisveroa, sikäli kuin pelikierroksella jaetun
11073:    Arpajaisverolain (259/70) 5 §:n mukaan           voiton arvo ylitti 50 markkaa. Arpajaisveron
11074: arpajaisten toimeenpanijan on suoritettava ar-      maksuunpanoa lääninhallituksessa on viivästyttä-
11075: pajaisveron alaisista voitoista arpajaisvero lää-   nyt paitsi arpajaisverolain säännösten tulkinnan-
11076: ninrahastoon kuukauden kuluessa siitä, kun          varaisuus myös se, että lääninhallituksille ei
11077: voitto on ollut perittävänä. Jollei arpajaisveroa   yleensä ole toimitettu arpajaisveroa koskevia
11078: ole määräajassa suoritettu, lääninhallituksen on     tilityksiä poliisipiirin päällikön luvalla toimeen-
11079: viipymättä pantava arpajaisvero 8 prosentin         panunista bingopeleistä. Tämän johdosta Keski-
11080: vuotuisine korkoineen arpajaisten toimeenpani-      Suomen lääninhallituksen on ollut ryhdyttävä
11081: jan maksettavaksi. Maksuunpanoa ei kuiten-          erityistoimenpiteisiin voidakseen tarkastaa po-
11082: kaan saa toimittaa myöhemmin kuin viidennen          liisipiirin päällikön luvalla toimeenpantujen bin-
11083: vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymi-       gopelien tilityksiä ja kirjanpitoa. Tähän sillä
11084: sestä, jonka aikana vero viimeistään olisi ollut    henkilökunnan riittämättömyyden johdosta on
11085: maksettava.                                          kuitenkin ollut vain rajoitetusti mahdollisuuk-
11086:                                              N:o 465                                                3
11087: 
11088: sia. Todettakoon, että arpaJalsveron suoritta-      huojentaa arpaJalsveroa, on todettava, että ar-
11089: misen valvonta sekä ennakkotiedon antaminen         pajaisveron jälkikäteen tapahtuva maksuunpano
11090: arpaJrusveron suorittamisvelvollisuudesta ensi      saattaa joissakin tapauksissa johtaa lopputulok-
11091: vuoden alusta siirtyy lääninhallituksilta läänin-   seen, jota on pidettävä kohtuuttomana. Tämän
11092: verovirastoille, mikä on omiaan yhdenmukaista-      vuoksi hallitus selvittää, olisiko mahdollista si-
11093: maan ja selkiinnyttämään arpajaisverolain tul-      sällyttää arpajaisverolakiin veronhuojennussään-
11094: kintaa sekä parantamaan arpajaisveron suoritta-     nös, jolla arpajaisten toimeenpanijat, bingopelin
11095: misen valvontaa ja tämän johdosta nopeuttamaan      järjestäjät mukaan luettuina, voitaisiin erityi-
11096: arpajaisveron jälkikäteen tapahtuvia maksuun-       sen painavista syistä osittain tai kokonaan va-
11097: panoja.                                             pauttaa jälkikäteen maksuunpannun arpajaisve-
11098:    Ottamatta kantaa kysymykseen, olisiko kysy-      ron suorittamiselta.
11099: myksessä esiin tuoduissa tapauksissa perusteltua
11100:       Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1978.
11101: 
11102:                                                                            Ministeri Esko Rekola
11103: 4                                             1978 vp.
11104: 
11105: 
11106: 
11107: 
11108:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11109: 
11110:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ningsmyndighet tillställd redovisning är enligt
11111: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skrivelse       lagen inte en sådan grund som fritar bingo-
11112: av den 10 november 1978 tili vederbörande            arrangör från skyldigheten att inom föreskriven
11113: med1em av statsrådet översänt avskrift av föl-       tid tilllänsränteriet erlägga skatt. Om erläggan-
11114: jande av riksdagsman Vesterinen m. fl. under-        det av lotteriskatt inom föreskriven tid har
11115: tecknade spörsmål nr 465:                            försummats, skall länsstyrelsen debitera skatt
11116:                                                      trots det faktum att skyldighet att erlägga skatt
11117:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        inte förelåg enligt utfärdade anvisningar eller
11118:        kompletterande av 1otterilagen med ett        enligt uppgift av annan myndighet än länsrätten
11119:        sådant omnämnande av lindringsgrun-           eller att skyldighet att erlägga skatt lämnade
11120:        der, som ingår i ett flertal andra lagar,     rum för tolkning.
11121:        så, att små bingoarrangörer inte blir            Tillämpningen av lotteriskattelagen på bin-
11122:        föremål för orättvis beskattning?             goverksamhet har varit föremål för tolkning,
11123:                                                      särskilt vad beträffar i bingospel utdelade olika
11124:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        slags poäng- och köpkortsvinster. Tolknings-
11125: samt anföra fö1jande:                                möjligheterna har eliminerats först genom
11126:    I spörsmålet anförs att Mellersta Finlands        högsta förvaltningsdomstolens utslag 15. 9.
11127: 1änsstyrelse under innevarande höst har grans-        1977, HFD liggare nr 3525. Enligt detta
11128: kat bingoarrangörers bokföring och att arrangö-      utslag är de s.k. poängkorten, mot vilka en-
11129: rerna påförs lotteriskatt som en följd av denna      ligt vinnarens vai hade utdelats antingen köp-
11130: granskning. Bingoarrangörerna har enligt spörs-      kort ellet varor, inte sådana från lotteriskatt
11131: målet blivit föremål för orättvis beskattning        fria varuvinster, vilkas värde understiger 1 000
11132: särskilt av den anledningen, att myndigheternas      mk, utan andra vinster, för vilka lotteriskatt
11133: information har varit bristfällig och att debite-    måste erläggas, i den mån i spelomgången ut-
11134: ringen, även om saken uppmärksammats redan           delad vinsts värde överstiger 50 mk. Debi-
11135: år 1976, i vissa fall har skett i efterhand först    teringen av lotteriskatt i länsstyrelsen har för-
11136: år 1978.                                             dröjts på grund av tolkningsmöjligheterna i
11137:    Enligt 5 § lotteriskattelagen ( 259/70) skall     lotteriskattelagens stadganden samt genom att
11138: den som anordnar lotteri för lotteriskatteplik-      länsstyrelsen i allmänhet inte har tillställts re-
11139: tiga vinster inbetala lotteriskatt tili lantränte-   dovisningar över sådana bingospel som arran-
11140: riet inom en månad från det vinsten stått att        gerats med tillstånd av chefen för polisdistrik-
11141: uttaga. Om lotteriskatt inte har erlagts inom        tet. Länsstyrelsen i Mellersta Finland har där-
11142: utsatt tid, skall länsstyrelsen utan dröjsmål        för varit tvungen att tillgripa särskilda åtgär-
11143: påföra den som anordnar lotteri lotteriskatt         der för att kunna granska redovisningar och
11144: jämte 8 procents årlig ränta. Debitering får         bokföring för bingospel som arrangerats med
11145: dock inte verkställas senare än under det femte      tillstånd av chefen för polisdistriktet. Därtill
11146: året från utgången av det kalenderår, under          har länsstyrelsen dock, på grund av för liten
11147: vilket skatten senast hade bort betalas.             personal, endast haft begränsade möjligheter.
11148:    Stadgandena i lotteriskattelagen utgår ifrån      Det kan framhållas att övervakningen gällande
11149: tanken att bingoarrangören betalar skatten           erläggande av lotteriskatt samt förhandsmed-
11150: självmant. Om bingoarrangören inte är säker på       delande om skyldighet att erlägga lotteriskatt
11151: att lotteriskatt skall betalas, kan han enligt       vid ingången av nästa år överförs från länssty-
11152: 7 § lotteriskattelagen erhålla bindande förhands-    relserna till länsskatteverken, vilket är ägnat
11153: besked av länsrätten. Av polismyndigheterna          att förenhetliga och förtydliga tolkningen av
11154: utfärdade anvisningar eller spelets övervak-         lotterlskattelagen samt att förbättra övervak-
11155:                                               N:o 465                                                5
11156: 
11157: ningen av lotteriskattens erläggande och därmed      ett slutresultat som måste anses vara oskäligt.
11158: påskynda debiteringen i efterhand av lotteri-        Regeringen utreder därför möjligheterna att
11159: skatten.                                             komplettera lotteriskattelagen med ett stadgan-
11160:    Utan att ta ställning tili frågan om huru-        de om skattelindring, varmed anordnare av
11161: vida det vore motiverat eller inte att lindra        lotterier, bingoarrangörer medräknade, av syn-
11162: lotteriskatten i de fall som anförs i spörsmå-       nerligen vägande skäl delvis eller helt kunde
11163: let, måste det konstateras att debitering i efter-   befrias från erläggande av efterdebiterad lotteri-
11164: hand av lotteriskatt i en del fall kan leda tili     skatt.
11165:      Helsingfors den 14 december 1978.
11166: 
11167:                                                                             Minister Esko Rekola
11168:                                               1978 vp.
11169: 
11170: ~kriftligt   spörsmå1 nr 466.
11171: 
11172: 
11173: 
11174: 
11175:                                   Söderman: Om dröjsmå1et med beslutet angående bärkrafts-
11176:                                      klassificeringen av kommunerna.
11177: 
11178: 
11179:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11180: 
11181:     Enligt 82 § KomL skall kommunstyrelsen           meddelat tili Skattestyrelsen den 15 november,
11182: llppgöra förs1ag till budget som skall tillställas   förstår var och en att i de fall en kommun
11183: kommunfullmäktige senast den 15 november.            stiger i bärkraftsklass, blir prob1emen stora.
11184: [ kommunernas budgetberedning är det av stor            En ändring i bärkraftsklassificeringen kan
11185: Jetyde1se att veta i viiken bärkraftsklass res-      innebära avsevärt ökade eller minskade stats-
11186: pektive k01nmun kommer att befinna sig i det         bidrag, vilket i vardera fallet resulterar i ett
11187: kommande året. Under förhållanden då skatt-          felaktigt förskottsskatteörepris. Speciellt i
11188: :>reanta1sökningen är relativt låg och arbetslös··   mindre och medelstora kommuner där statsbi-
11189: h.eten stor är det viktigare än någonsin att i tid   dragen är av kännbar betydelse och omedelbart
11190: få uppgifter om den statsbidragsandel kommu-         återverkar på skattörets pris är det av vikt att
11191: nerna har att vänta sig från staten för de olika     få uppgifter tili kommunerna tidigare än vad
11192: Eörvaltningsgrenarna. Inom de flesta sektorerna      nu varit fallet.
11193: lltgår statsbidraget efter bärkraftsklass.              Med stöd av ovanstående och med hänvis-
11194:     Av någon anledning fastslås bärkraftsklasser-    ning tili 37 § 1 mom. riksdagsordningen till-
11195: tla mycket sent. Vanligtvis först i slutet av året   ställer jag följande spörsmål att besvaras av
11196: :lå budgeterna i kommunerna redan är s1utbe-         vederbörande medlem i statsrådet:
11197: h.andlade. Också förhandsuppgHterna om bär-
11198: kraftsklasserna ges offentlighet mycket sent.                 Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen
11199: [nnevarande år erhölls de preliminära uppgif-               skrida för att få den årligen återkotnman-
11200: terna först den 14 november. - Då kommu-                    de bärkraftsklassificeringen av kommu-
11201: tlalstyrelserna skall ha budgetförslagen klara              nerna tidigare slutförd?
11202: tili den 15 november, och förskottsskattöret
11203:       Helsingfors den 23 november 1978.
11204: 
11205:                                         Jacob Söderman
11206: 
11207: 
11208: 
11209: 
11210: 087900002X
11211: 2                                            1978 vp.
11212: 
11213: Kirjallinen kysymys n:o 466.                                                            Suomcmtos.
11214: 
11215: 
11216: 
11217: 
11218:                                  Söderman: Kuntien kantokykyluokitusta koskevan päätöksen
11219:                                     viipymisestä.
11220: 
11221: 
11222:                         Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
11223: 
11224:    Kunnallislain 82 § :n mukaan kunnanhalli-       taskuun 15 päivään mennessä ja ennakkovero-
11225: tuksen on laadittava ehdotus talousarvioksi        äyri tiedotetuksi verohallitukselle 15 päivänä
11226: sekä toimitettava se kunnanvaltuustolle viimeis-   marraskuuta, jokainen ymmärtää, että niissä
11227: tään 15 päivänä marraskuuta. Valmisteltaessa       tapauksissa, jolloin kunnan kantokykyluokka
11228: kuntien tulo- ja menoarvioita on tärkeätä tietää   nousee, ongelmat muodostuvat suuriksi.
11229: mihin kantokykyluokkaan asianomainen kunta            !v1uutos kantokykyluokituksessa voi merkitä
11230: tulee kuulumaan tulevana vuonna. Aikoina,          huomattavasti lisääntyvää tai vähenevää val-
11231: jolloin veroäyrien määrän kasvu on suhteellisen    tionapua, mikä kummassakin tapauksessa joh-
11232: pieni ja työttömyys suuri, on tärkeämpää kuin      taa virheelliseen ennakkoveroäyrin hintaan.
11233: koskaan hyvissä ajoin saada tieto siitä valtion-   Erityisesti pienissä ja keskisuurissa kunnissa,
11234: tukiosuudesta, joka kunnille on odotettavissa      joissa valtionavulla on tuntuva merkitys ja
11235: valtiolta eri hallinnonhaaroja varten. Useim-      välitön vaikutus veroäyrin hintaan, on tärkeätä
11236: milla sektoreilla valtionapu määräytyy kanto-      saada kunnille tieto nykyistä aikaisemmin.
11237: kykyluokan mukaan.                                    Edellä olevan johdosta sekä valtiopäiväjärjes-
11238:    Jostain syystä kantokykyluokista päätetään      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
11239: erittäin myöhään. Tavallisesti tämä tapahtuu       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11240: vasta vuoden lopussa, jolloin kuntien tulo- ja     seuraavan kysymyksen:
11241: menoarviot ovat jo loppuunkäsiteltyjä. Myös
11242: ennakkotiedot kantokykyluokista annetaan jul-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11243: kisuuteen erittäin myöhään. Kuluvana vuonna               ryhtyä, jotta vuosittain toistuva kuntien
11244: ennakkotiedot saatiin vasta 14 päivänä marras-            kantokykyluokitus saadaan loppuunsuo-
11245: kuuta. - Kun kunnanhallitusten on saatava                 ritetuksi aikaisemmin?
11246: tulo- ja menoarvioehdotuksensa valmiiksi mar-
11247:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1978.
11248: 
11249:                                        Jacob Söderman
11250:                                                                                                      3
11251: 
11252: 
11253: 
11254: 
11255:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11256: 
11257:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Tietojen tarkistusvaiheessa huomattiin nussa
11258: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kuitenkin niin selviä puutteita ja epätarkkuuk-
11259: :>lette 24 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn        sia, että katsottiin tarpeelliseksi tehdä kaikille
11260: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kunnille tietojen tarkistaruiskysely, joka koski
11261: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lähinnä valtionosuuksia ja -avustuksia. Anne-
11262: edustaja Södermanin näin kuuluvasta kirjalli-        tuissa tiedoissa havaitut virheet johtuivat il-
11263: sesta kysymyksestä n:o 466:                          meisesti osittain uudesta tietojen keräystavas-
11264:                                                     ta. Tarkistaruistiedot antoi määräajassa ( 25. 10.
11265:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11266:                                                      1978 mennessä) 331 kuntaa ( 71 % ) .
11267:        ryhtyä, jotta vuosittain toistuva kuntien
11268:        kantokykyluokitus saadaan loppuunsuo-            Uusien tietojen pohjalta tilastokeskus suo-
11269:        ritetuksi aikaisemmin?                       ritti laskelmat 7. 11. 1978, joista laskennalli-
11270:                                                      nen luokka ilmoitettiin kunnille. Lopulliset
11271:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       laskelmat valmistuivat 22. 11. 1978.
11272: vasti seuraavaa:                                        Harkintavaiheessa joudutaan kunnista kerää-
11273:                                                     mään melko yksityiskohtaista tietoa. Tämä vie
11274:    Kantokykyluokituslain mukaan kuntien kan-        myös aikaa, ja harkintavaihehan voidaan aloit-
11275: tokykyluokituksen vahvistaa sisäasiainministe-      taa varsinaisesti vasta sen jälkeen kun lopulli-
11276: riö. Sen avuksi on asetettu toimikunta, jonka       set laskennalliset luokat on tiedossa.
11277: tehtävänä on valmistella ehdotus kantokykyluo-
11278: kitukseksi. Tarvittavat laskelmat tekee ja tie-         Kantokykyluokitustoimikunta sai valmiiksi
11279: dot niitä varten kerää tilastokeskus. Kantokyky-    ehdotuksensa vuoden 1979 kantokykyluokituk-
11280: luokituslain 5 §:n 2-5 momentin mukaan              seksi 12. 12. 1978.
11281: kunnan kantokykyluokkaa voidaan harkinnan               Mahdollisuudet kantokykyluokituksen saat-
11282: perusteella muuttaa yhdellä tai erityisen paina-    tamiseksi nykyistä aikaisemmin loppuunsuori-
11283: vista syistä kahdella luokalla. Kantokykyluoki-      tetuksi ovat riippuvaisia osittain kuntien mah-
11284: tuksen suorittamisessa voidaan siis erottaa ns.     dollisuudesta antaa siinä tarvittavat tiedot ny-
11285: laskentavaihe ja harkintavaihe.                     kyistä aikaisemmin ja osittain tarvittavan muun
11286:    Aina vuoden 1978 kantokykyluokitukseen           tietopohjan saamisesta. Esimerkiksi viimei-
11287: saakka tilastokeskus on kerännyt luokituslas-       simmät verotustiedot ovat harkintavaiheessa
11288: kelmissa tarvittavat tiedot samalla kun se on       keskeisessä asemassa. Näistä on saatavissa
11289: koonnut kuntien tilinpäätöstiedot kuntien ta-       käyttökelpoisia arvioita aikaisintaan marras-
11290: loustilastoa varten. Tietojen tarkistaminen ja      kuun alussa. Väestötietojen myöhäinen val-
11291: muokkaaminen kantokykyluokitukseen soveltu-         mistuminen hankaloittaa osaltaan laskentavai-
11292: vaksi on vienyt aikaa, ja myös se, etteivät         hetta.
11293: kaikki kunnat ole noudattaneet annettuja mää-           On ajateltavissa, että voimassa olevaa lakia
11294: räaikoja, on viivästyttänyt laskelmia. Määräai-     muutettaisiin niin, että laskelmat suoritettai-
11295: kojen noudattaminen luokitustietojen antami-        siin yhtä vuotta vanhemmalla aineistolla, jol-
11296: sessa on sikäli ehdottoman välttämätöntä, että      loin lopulliset luokat olisivat tiedossa jo var-
11297: laskentasysteemi vaatii tiedot kaikista kunnista    hain syksyllä. Tällöin kuitenkin jouduttaisiin
11298: ennen kuin laskelmat voidaan tehdä.                 tinkimään käytettävissä olevien tietojen ajan-
11299:    Vuoden 1979 kantokykyluokitusta varten           kohtaisuudesta.
11300: luokituslaskelmia pyrittiin nopeuttamaan. Ti-           Sisäasiainministeriössä tullaan ·ensi . tilassa
11301: lastokeskus pyysi laskelmissa tarvittavat tiedot    selvittämään mahdollisuudet saada kuntien kan-
11302: kunnilta 10. 7. 1978 mennessä. Määräaikaan          tokykyluokitus vahvistetuksi nykyistä aikai~
11303: mennessä tiedot antoi 317 kuntaa ( 68 %) .          semmin.
11304:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1978.
11305: 
11306:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
11307: 4                                             1978 vp.
11308: 
11309: 
11310:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11311: 
11312:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lerades framgick dock att de var behäftade
11313: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse        med såpass uppenbara brister och inexakt-
11314: av den 24 november 1978 till vederbörande            heter att det ansågs nödvändigt att tillställa
11315: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-       alla kommuner en kontrollförfrågning, som
11316: jande av riksdagsman Söderman ställda spörsmål       närmast gällde statsandelar och -understöd. De
11317: nr 466:                                              fel som upptäckts i de inlämnade uppgifterna
11318:                                                      berodde uppenbarligen delvis på det nya sättet
11319:          Till vi1ka åtgärder ämnar Regeringen        att insamla uppgifter. Kontrolluppgifter in-
11320:        skrida för att få den årligen återkomman-     lämnades inom utsatt tid (före 25. 10. 1978)
11321:        de bärkraftsklassificeringen av kommu-        av 331 kommuner ( 71 % ) .
11322:        nerna tidigare s1ut'förd?                         På grundvalen av de nya uppgifterna utför-
11323:                                                      de statistikcentralen uträkningarna 7. 11. 1978
11324:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        och kommunerna underrättades om den på
11325: samt anföra följande:                                basen av uträkningarna kalkylerade klassen.
11326:    Enligt lagen om bärktaftsklassificering av        De slutliga uträkningarna blev färdiga 22. 11.
11327: kommunerna fastställs kommunernas bärkrafts-         1978.
11328: klassificering av ministeriet för inrikesärendena.      Det är alltså nödvändigt att i prövnings-
11329: Ministeriet till bistånd har tillsatts en kommis-    skedet insamla rätt detaljerade uppgifter från
11330: sion, vars uppgift är att utarbeta förslag till      kommunerna. Arbetet är också tidskrävande
11331: bärkraftsklassificering. Erforderliga uträkningar    och prövningsskedet kan inledas i egentlig
11332: utförs och uppgifter som behövs för ända-            mening först efter det att de slutliga kalky-
11333: målet insamlas av statistikcentralen. Enligt         lerade klasserna är kända.
11334: 5 § 2-5 mom. lagen om bärkraftsklassifice-               Bärkraftsklassificeringskommissionens förslag
11335: ring kan kommunens bärkraftsklass efter pröv-        till 1979 års bärkraftsklassificering blev fär-
11336: ning ändras med en eller av särskilt vägande         digt 12. 12. 1978.
11337: skäl med två klasser. Vid bärkraftsklassifi-             Möjligheterna att slutföra bärkraftsklassifi-
11338: ceringen kan alltså ett s.k. uträknings- och         cel'ingen tidigare än för närvarande är be-
11339: ett prövningsskede särskiljas.                       roende delvis av kommunernas möjligheter
11340:    Ända fram till 1978 års bärkraftsklassifice-      att lämna de för ändamålet erforderliga upp-
11341: ring har statistikcentralen insamlat de för          gifterna vid en tidigare tidpunkt än hittills,
11342: uträkningen av bärkraftsklass erforderliga upp-      och delvis av möjligheterna att erhålla övriga
11343: g1fterna samtidigt som uppgifterna om kom-           erforderliga uppgifter. T.ex. de senaste be-
11344: munernas bokslut insam1ats för kommunernas           skattningsuppgifterna intar en central ställning
11345: ekonomiska statistik. Granskningen och bear-         i prövningsskedet. Användbara uppskattningar
11346: betningen av uppgifterna för bärkraftsklassifi-      av dylika uppgifter kan erhållas först i början
11347: ceringen har varit tidskrävande och även dcn         av november. Den omständigheten att de
11348: omständigheten, att inte alla kommuner följt         demografiska uppgifterna färdigställs så sent
11349: utsatta tidsfrister, har fördröjt räkneoperatio-     försvårar å sin sida uträkningsskedet.
11350: nerna. Det är obetingat nödvändigt att iaktta            Det är tänkbart att gällande lag kunde änd-
11351: föreskrivna tider beträffande lämnandet av           ras så, att uträkningarna kunde göras på
11352: uträkningar som gällde 1979 års bärkraftsklas-       basen av material som är mera än ett år gam-
11353: systemet erfordras uppgifter från alla kom-          malt, varvid de slutliga klasserna skulle vara
11354: muner innan räkneoperationerna kan utföras.          kända redan tidigt på hösten. Därvid skulle
11355:    Man försökte försnabba de klassificerings-        man dock vara tvungen att ge avkall på de
11356: uträkningar som gällde 1979 års bärkraftsklas-       tillgängliga uppgifternas aktualitet.
11357: sificering. Statistikcentralen ombad kommu-              Man kommer att i ministeriet för inrikes-
11358: nerna att insända för räkneoperationerna erfor-      ärendena vid första tillfälle utreda möjlig-
11359: derliga uppgifter före 10. 7. 1978. Uppgifter        heterna att fastställa kommunernas bärkrafts-
11360: inlämnades inom utsatt tid av 317 kommuner           klassificering tidigare än fallet för närva-
11361: ( 68 %) . I det skede då uppgifterna kontrol-        rande är.
11362:      Helsingfors den 28 december 1978.
11363:                                                      Ministern för inrikesärendena Eino Uusitalo
11364:                                                 1978 vp.
11365: 
11366: Skriftligt spörsmål nr 46 7.
11367: 
11368: 
11369: 
11370: 
11371:                                    H. Westerlund m.fl.: Om återtagande av beslutet om höjning
11372:                                       av posttaxorna för tidningar och tidskrifter.
11373: 
11374: 
11375:                             T i 11 Ri k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
11376: 
11377:    Genom en förordning i anslutning tili för-         ganisationsspråkrör, vilka alla står för väsent-
11378: >laget tili statsbudget 1979 fastslog regeringen      liga inslag i den seriösa finländska debatten.
11379: :rån och med den 1 januari 1979 kraftigt höj-         Om regeringens beslut inte ändras, kommer
11380: fa postavgifter för tidningar och tidskrifter.        många av de berörda publikationerna att bli
11381: )ärskilt hårt drabbade av regeringens beslut          tvungna att ge avkall på sina ambitioner och
11382: Jlir de tidningar och tidskrifter, som utkom-         några kan t.o.m. bli hotade av nedläggning.
11383: ner med färre än tre nummer per vecka men             Regeringens kraftiga höjning av posttaxorna
11384: ned minst 50 per år eller har en upplaga, som         blir därmed ägnad att kringskära en fri och
11385: jverskrider 100 000 exemplar eller en tyngd,          mångsidig debatt och därmed pluralismen i
11386: ;om överskrider 126 gram. Bland de svenska            vårt samhälle.
11387: mblikationer, som drabbas, kan nämnas Kyrk-              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i
11388: Jtessen,. Landsbygdens Folk och Sportpressen.         den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
11389:    Regeringens beslut får allvarliga kulturpoli-      föreskriver till vederbörande medlem av stats-
11390: iska följder, posttaxorna för den hårdast drab-       rådet ställa följande spörsmål:
11391: >ade gruppen kommer att stiga med över 37
11392: >rocent. Bland de berörda publikationerna                        Avser Regeringen återta beslutet om
11393: :inns religiösa tidningar, kulturtidskrifter, fack-           förhöjning av posttaxorna för tidningar
11394: idskrifter, vetenskapliga publikationer och or-               och tidskrifter?
11395:      Helsingfors den 10 november 1978.
11396: 
11397:          Henrik Westerlund               Elly Sigfrids                 Kristian Gestrin
11398:          Ragnar Granvik                  Gunnar Häggblom               Ingvar S. Melin
11399:          Håkan Malm                      Christoffer Taxell            Jutta Zilliacus
11400: 
11401: 
11402: 
11403: 
11404: 1878015236
11405: 2                                              1978 vp.
11406: 
11407: Kirjallinen kysymys n :o 46   7:                                                            Suomenno!
11408: 
11409: 
11410: 
11411: 
11412:                                    H. Westerlund ym.: Sanomalehtien ja aikakauslehtien postima1
11413:                                       sujen korottamista koskevan päätöksen peruuttamisesta.
11414: 
11415: 
11416:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11417: 
11418:     Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvioon          ammattiaikakauslehtiä, tieteellisiä julkaisuja j
11419: liittyvässä eräässä asetuksessa hallitus päätti ot-   järjestöjen äänenkannattajia, jotka kaikki ant!
11420: taa käyttöön tammikuun 1 päivästä 1979 al-            vat huomattavan panoksen vakavaan suomala
11421: kaen sanomalehtiä ja aikakauslehtiä koskevat          seen keskusteluun. Jos hallituksen päätöstä t
11422: voimakkaasti korotetut postimaksut. Erityisen         muuteta, monet ko. julkaisuista tulevat olt
11423: voimakkaasti hallituksen päätös koskee niitä          maan pakotettuja luopumaan ambitioistaan j
11424: sanomalehtiä ja aikakauslehtiä, jotka ilmesty-        joitakin voi uhata jopa lakkauttaminen. Hall
11425: vät harvemmin kuin kolme kertaa viikossa,             tuksen päätös korottaa voimakkaasti postimal
11426: mutta kuitenkin vähintään 50 kertaa vuodessa          suja on täten omiaan rajoittamaan vapaata j
11427: tai joiden painos ylittää 100 000 kappaletta          monipuolista keskustelua ja siten pluralismi
11428: taikka joiden paino ylittää 126 grammaa. Nii-         yhteiskunnassamme.
11429: den ruotsalaisten julikaisujen joukossa, joita           Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärje:
11430: hallituksen päätös koskee, voidaan mainita            tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämm
11431: Kyrkpressen, Landsbygdens Folk ja Sportpres-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatt:
11432: sen.                                                  vaksi seuraavan kysymyksen:
11433:     Hallituksen päätös saa vakavia kulttuuripo-
11434: liittisia seurauksia, postimaksut nousevat yli                   Aikooko Hallitus peruuttaa sanom:
11435:  37 %:lla sen ryhmän osalta, johon päätös ko-                 lehtien ja aikakauslehtien postimaksl
11436: vimmin koskee. Näiden julkaisujen joukossa on                 jen korottamista koskevan päätöksensä
11437: uskonnollisia lehtiä, kulttuuriaikakauslehtiä,
11438:       Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
11439: 
11440:          Henrik Westerlund               Elly Sigfrids                   Kristian Gestrin
11441:          Ragnar Granvik                  Gunnar Häggblom                 Ingvar S. Melin
11442:          Håkan Malm                      Christoffer Taxell              Jutta Zilliacus
11443:                                                N:o 467                                                3
11444: 
11445: 
11446: 
11447: 
11448:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
11449: 
11450:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          päädytty siten, että korotuksen on laksettu kat-
11451: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-          tavan 4 % :n kustannustason nousun lehtilii-
11452: mies, olette 14 päivänä marraskuuta 1978 päi-         kenteen kustannuksissa sekä lehdistön yleisen
11453: vätyn kirjeenne n:o 2356 ohella toimittanut           kuljetustuen alentamisen 201 milj. mk:sta 195
11454: valtioneuvoston asianomaiselle ;äsenelle jäljen-      milj. mk:aan. Kun on todennäköistä, että lehti-
11455: nöksen kansanedustaja Henrik Westerlundin             liikenteen kustannushintataso vuonna 1979 on
11456: ym. näin kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä        enempi kuin 4 % kuluvan vuoden kustannus-
11457: n:o 467:                                              hintatasoa korkeammalla, on myös todennäköis-
11458:            Aikooko Hallitus peruuttaa sanoma-         tä, että sanoma- ja aikakauslehtien postimak-
11459:         lehtien ja aikakauslehtien postimaksu-        sujen keskimääräinen korotusprosentti 6,2 on
11460:         jen korottamista koskevan päätöksensä?        liian alhainen. Mikäli kustannushintatason nou-
11461:                                                       su on esimerkiksi 7 %, ei lehtien postimaksu-
11462:                                                       jen korotus riitä kattamaan lehtiliikenteen pos-
11463:    Vastauksena kysymykseen esitän kuwioitta-          ti- ja iennätinlaitokselle aiheuttamia kustan-
11464: vasti seuraavaa:                                      nuksia. Tehdyt laskelmat osoittavat tällöin 10
11465:    Liikelaitosperiaatteesta johtuen posti- ja len-    milj. markan alijäämää.
11466: nätinlaitoksessa kannettavat maksut on määrät-            Sanomalehtien kuljetusmaksut tulee posti- ja
11467: tävä yleiseltä tasoltaan sellaisiksi, että niistä     lennätinlaitoksen taloudenhoitolain perusteella
11468: kertyvät tulot, mikäli mahdollista, riittävät peit-   määrätä numerokappaleiden luvun ja niiden yh-
11469: tämään laitoksen kustannukset (L posti- ja            teisen painon mukaan. Vuodesta 1972 lukien
11470: lennätinlaitoksen taloudenhoidon yleisistä pe-        on sanoma- ja aikakauslehtien postimaksuase-
11471: rusteista 565/50, jäljempänä posti- ja lennä-         tuksessa lehtien postimaksuja eroteltu myös il-
11472: tinlaitoksen taloudenhoitoL).                         mestymistiheyden perusteella. Keskimääräinen
11473:    Lehtiliikenteen postimaksujen määrääminen          korotus on kohdistettu eri lehtiryhmiin siten,
11474: pohjautuu kustannustutkimukseen, jonka pe-            että vähintään kolme kertaa viikossa ilmesty-
11475: rustana ovat 1971 ja 1974 tilastotiedot. Lehti-       vien lehtien postimaksujen korotus on ollut
11476: liikenteen kustannukset olivat vuonna 1977            keskimäärää pienempi ja harvemmin kuin kol-
11477: 338,5 milj. mk. Lehtiliikenteestä kertyneet tu-       me kertaa viikossa ilmestyvien lehtiryhmien
11478: lot olivat samana vuonna 130,9 milj. mk. Yleis-       korotus vastaavasti keskimäärää suurempi. Täs-
11479: tä kuljetustukea käytettiin 182,7 milj. mk.           tä johtuen muun muassa paikallislehtien, us-
11480: Lehtiliikenteen kattamattomaksi alijäämäksi jäi       konnollisten lehtien, ammatti-, järjestö- ja har-
11481: 24,9 milj. mk. Uikenneministeriö on antanut           rastuslehtien sekä aikakauslehtien postimaksut
11482: posti- ja lennätinhallituksen tehtäväksi uuden        ovat nousseet kolme kertaa viikossa ilmesty-
11483: mahdollisimman objektiivisen tutkimuksen suo-         vien lehtien postimaksuja huomattavasti jyr-
11484: rittamisen lehtiliikenteen kustannuksista ja kan-     kemmin.
11485: nattavuudesta.                                            Tämän kehityksen tulos on todettavissa leh-
11486:     Sanoma- ja aikakauslehtien postimaksuja on        tien itsensä maksamien postimaksujen kustan-
11487:  18. 9. 1978 annetulla asetuksella ( 716/78)          nusvastaavuudesta. Vähintään kolme kertaa vii-
11488: päätetty korottaa vuoden 1979 alusta lukien           kossa ilmestyvän lehden itsensä maksama osuus
11489:  keskimäärin 6,2 %. Lehtiliikenteen posti- ja         on lehden painosta riippuen 18-25 % lehden
11490: lennätinlaitokselle aiheuttamat kustannukset ka-      kuljetusmaksusta. Siis noin 75-82 % kate-
11491:  tetaan osaksi lehdistön yleisellä kuljetustuella      taan lehdistön yleisellä kuljetustuella. 1-2 ker-
11492:  (mom. 31.55.42) ja osaksi lehdiltä perittävillä       taa viikossa ilmestyvien lehtien (paikallis-, am-
11493:  postimaksuilla. Tähän korotusprosenttiin on           matti- ja järjestölehti sekä uskonnollinen lehti)
11494: 4                                            1978 vp.
11495: 
11496: kustannusvastaavuus 30 grammaa painavalla          den kevennys on saatu lisäämällä niille kulje-
11497: lehdellä on 33 %, aikakauslehtien yli 50 % ja      tustukea 3,3 p/numerokappale.
11498: harvemmin kuin kerran viikossa ilmestyvän ke-         Sanoma- ja aikakauslehtien postimaksuista
11499: vyen 30 grammaa painavan lehden ( uskonnol-        annetulla asetuksella vahvistettu lehtien posti-
11500: lisia järjestö- ja ammattilehtiä) yli 80 %.        maksujen korotuksen yleinen taso perustuu pos-
11501:    Myös nyt tehty sanoma- ja aikakauslehtien       ti- ja lennätinlaitoksen taloudenhoitolain sään-
11502: postimaksujen korotuspäätös lisää lehtien pos-     nöksiin. Postimaksuja voidaan alentaa vain leh-
11503: timaksujen eroavuutta. Päätetty korotus keski-     distön yleistä kuljetustukea lisäämällä. Kun on
11504: määrin 6,2 % kohdistuu eri lehtiryhmiin siten,     esiintynyt tarvetta alentaa harvemmin kuin kol-
11505: että vähintään kolme kertaa viikossa ilmesty-      me kertaa viikossa ilmestyvien lehtien posti-
11506: vien lehtien osalle tulee keskimäärin 2,15 %,      maksuja, hallitus selvittää, voitaisiinko kulje-
11507: paikallislehtien osalle 4,3 % ja muiden lehtien    tustukea näille lehdille jossakin määrin lisätä.
11508: osalle ·11 ,3 .%. Lehtien lopullisesti maksetta-   Samalla on selvitetty mahdollisuutta uskonnol"
11509: vaksi jäävien, siis kuljetustuen osuudella vä-     listen lehtien tukimäärärahan lisäämiseen sekä
11510: hennettyjen postimaksujen keskimääräiset ko·       erillisen määrärahan sisällyttämiseen valtion en-
11511: rotusprosentit ovat seuraavat: päivälehdet         si vuoden tulo- ja menoarvioon mielipide-, jär-
11512: 9,15 %, paikallislehdet 12 %, vähimmäistaksa       jestö-, ammatti- ja harrastelehtien tukemiseen.
11513: 12,2 % ja muut 22,5 %. Paikallislehtien Osuu-
11514:      Helsingissä joulukuun 14 päivänä 1978.
11515: 
11516:                                                                Liikenneministeri Veikko ·Saarto
11517:                                               N:.o 467                                                 5
11518: 
11519: 
11520: 
11521: 
11522:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11523: 
11524:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        en 4-procentig höjning av kostnaderna för tid-
11525: anger bar Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ningstrafiken samt sänkningen av det allmänna
11526: nr 2356 av den 14 november 1978 tili veder-          transportstödet för pressen från 201 milj. mk
11527: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       tili 195 milj. mk. Då det är sannolikt att tid-
11528: av följande av Tiksdagsman Henrik Westerlund         ningstrafikens kostnadsnivå är mer än 4 %
11529: m. fl. ställda s.pörsmål nt 46 7:                   högre än under innevarande år, är det också
11530:                                                      sannolikt, att en höjning av postavgifterna för
11531:           Avser Regeringen återta beslutet om        tidningar och tidskrifter med i medeltal 6,2 %
11532:        förhöjriing av posttaxorna för tidningar      iir alltför Hten. Hall kostnadsnivåns stegrin2: 1ir
11533:        och tidskrifter?                              t.ex. 7 %, räcker höjningen av posta;gHt~rna
11534:                                                     för tidningar inte till för att täcka de kostnader
11535:    Såsom svar på detta spÖrsmål får jag vörd-        tidningstrafiken åsamkar post- och telegrafver-
11536: samt anföra följande:                               ket. De beräkningar som gjorts utvisar då ett
11537:    På grund av affärsprinciper bör de avgifter      underskott om 10 milj. mk.
11538: som uppbärs vid post- och telegrafverket till           Enligt lagen om post- och telegrafverkets
11539: sin allmänna nivå fastställas så, att inkomster-    hushållning skall befordringsavgifterna för tid-
11540: na av dem såvitt möjligt täcker verkets kostna-     ningar fastställas enligt antalet nummerexemp-
11541: der ( L om de allmänna grunderna för post- och      lar och deras sammanlagda vikt. Sedan år 1972
11542: telegrafverkets hushållning 565/50, nedan L         har postavgifterna för tidningar särskiljts i för-
11543: om post- och telegrafverkets hushållning).          ordningen om postavgifterna för tidningar och
11544:    Avgifterna för tidningstrafiken fastställs ut-   tidskrifter också på grundvalen av utgivnings-
11545: gående från en kostnadsundersökning som byg-        frekvens. Den genomsnittliga förhöjningen har
11546: ger på statistiska uppgifter för åren 1971 och      riktats mot de olika tidningsgrupperna på så
11547: 197 4. Kostnaderna för tidningstrafiken var år      sätt, att höjningen av postavgifterna för tid-
11548: 1977 338,5 milj. mk. Inkomsterna av tidnings-       ningar som utkommer färre än tre gånger i
11549: trafiken var samma år 130,9 milj. mk. För all-      kan har varit mindre och höjningen för tid-
11550: mänt transportstöd användes 182,7 milj. mk.         ningar som utkommer färre än tre gångar i
11551: Underskottet utan täckning för tidningstrafiken     veckan på motsvarande sätt större än den
11552: var 24,9 milj. mk. Trafikministeriet har gett       genomsnittliga förhöjningen. På grund härav
11553: post- och telegrafstyrelsen i uppdrag att utföra    har postavgifterna för bl.a. ortstidningar, reli-
11554: en ny undersökning, som bör vara så objektiv        giösa tidningar, fack-, organisations- och hobby-
11555: som möjligt och som gäller tidningstrafikens        tidningar samt tidskrifter höjts betydligt mer
11556: kostnader och lönsamhet.                            i jämförelse med postavgifterna för tidningar
11557:    Genom förordning av 18. 9. 1978 (716/78)         som utkommer tre gånger i veckan.
11558: beslöts om förhöjning av postavgifterna för tid-        Resultatet av denna utveckling kan konsta-
11559: ningar och tidskrifter räknat från början av år     teras i fråga om kostnadsmotsvarigheten be-
11560: 1979 med i medeltal 6,2 %. De kostnader tid-        träffande de postavgifter som tidningarna själ-
11561: ningstrafiken åsamkar post- och telegrafverket      va betalar. Den andel som de tidningar, vilka
11562: täcks delvis med det allmänna transportstödet       utkommer minst tre gånger i veckan, själva
11563: för pressen ( mom. 31.55.4 2 ) och delvis med       betalar är, beroende på tidningens vi'kt, 18-
11564: postavgifter som uppbärs hos tidningarna. Man       25 % av befordringsavgiften för tidningen.
11565: har kommit fram tili denna förhöjningsprocent       Omkring 75-82 % täcks således av det all-
11566: på så sätt, att höjningen har beräknats täcka       männa transportstödet för pressen. Kostnads-
11567: 0878015236
11568: 6                                            1978 vp.
11569: 
11570: motsvarigheten beträffande tidningar, som ut-       mitaxa 12,2 % och övriga 22,5 %. Lindring-
11571: kommer 1-2 gånger i veckan ( orts-, fack- och       en av ortstidningamas andel har åstadkommits
11572: organisationstidningar samt religiösa tidningar)    genom att transportstödet för dem ökats med
11573: är för en tidning som väger 30 g 33 %, för          3,3 p./nummerexemplar.
11574: tidskrifter över 50 %, och för en tidning som          Den genom förordningen om postavgiftema
11575: utkommer mera sällan än en gång i veckan            för tidningar och tidskrifter fastställda allmän-
11576: och väger 30 g, dvs. har liten vikt ( religiösa     na nivån i fråga om förhöjningen av postav-
11577: organisations- och facktidningar), över 80 %.       gifterna för tidningar och tidskrifter grundar
11578:    Också genom det beslut som nu fattats om         sig på stadgandena i lagen om post- och tele·
11579: höjning av postavgifterna för tidningar och         grafverkets hushållning. Postavgiftema kan sän-
11580: tidskrifter ökas differensen mellan postavgifter-   kas endast genom att det allmänna transport-
11581: na för de olika tidningama. Den fastställda för-    stödet för pressen ökas. Eftersom det har upp-
11582: höjningen om i medeltal 6,2 % riktar sig mot        stått ett behov att sänka postavgifterna för
11583: olika grupper av tidningar på så sätt, att höj-     tidningar, som utkommer färre än tre gånger
11584: ningen för tidningar som utkommer minst tre         i veckan, undersöker regeringen möjlighetema
11585: gånger i veckan är i medeltal 2,15 %, för orts-     att i någon mån öka transportstödet för dessa
11586: tidningar 4,3 % och för andra tidningar 11,3        tidningar. Man har samtidigt undersökt möj-
11587: %. Den genomsnittliga procentuella förhöjning       ligheterna att öka anslaget för stödjande av
11588: av postavgiftema som tidningama slutligt skall      religiösa tidningar samt att uppta ett särskilt
11589: stå för, dvs. sagda förhöjning minskad med den      anslag i statsförslaget för nästa år för stödjande
11590: andel transportstödet utgör, är följande: dags-     av opinionsbildande tidningar samt organisa-
11591: tidningar 9,15 %, ortstidningar 12 %, mini-         tions-, fack- och hobbytidningar.
11592:      Helsingfors den 14 december 1978.
11593: 
11594:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
11595: Skriftligt .spörsmål nr 468.
11596: 
11597: 
11598: 
11599: 
11600:                                     Zilliacua; 'Oin Jättal'lde ,ay.. blri:nfamiljers ekonomiska situation
11601:                                          genom skatteavdrag.· .
11602: 
11603: 
11604:                             . Tili .Riksdagens Her.r Talman~
11605: 
11606:    Svenska riksdagsgruppen ha.r medelst ·olika         kostnader för dågens barnfamil~r J ett totalt
11607: fra:mstötar försökt förmå regeringen .att fästa        förändrat salbhälle utgör .en fö.rutsättning för
11608: uppmärksamhet vid barnfamiljernas ställning i          inkomstens förvärvande, vilket i andra samman-
11609: beskattningshänseendet. I ett spörsmål ( nr            hang brukar tas hänsyn tili.
11610: 347/1977 rd.) om rätt för arbetsgivare att vid             Då t.o.m. de kommunala harndagvå.tdsav·
11611: beskattningen avdraga hushållsarbetarnas lön           gifterna höjts och dessutorn alla förvärvsarbe·
11612: har regeringen emellertid hänvisat tili den all-       tande föräldran barn inte kan komma i åtanke
11613: mänria principeri i vår skattelagstiftning att ut-     vid fördelningen av de korumunala dagvårfh·
11614: gifter, som måste betraktas som den skattskyl.         platserna och iil' hänvisade tili ofta synnerligen
11615: diges och dennes familjs levnadskostnader, inte        kostsam privat dagvård, är det skatteavdrag,
11616: kan avdras vid beskattningen. Regedngen anser          som förvärvsarbetande makal' får göra i sin
11617: vidare att utgifterna i anslutning tili skötseln       skattedeklaration, även efter den senaste för-
11618: av hem och barn är typiska ·sådana. 1 ett annat        höjningen orn 500 matk, och som baserar sig
11619: spörsmål (nr 346/1978 rd.) om rätt för föräld-         pä inkomstbeloppet, alltför litet för att man
11620: rar att göra skatteavdrag för 16 år fyllda barn,       skulle. kunna tala om en rättvis stödåtgärd för
11621: som saknar egna inkomster, ansåg regeringen            barnfatniljer.
11622: avdraget på 500 mark i statsbeskattningen för              Då regeringen i sitt svar på riksdagsman
11623: varje sådant barn, som dlen skat:Jtskyldige försörjt   Henrik Westerlunds spörsmål (nr 273/1978
11624: under skatteåret, vara tillräckligt. Vidare ansåg      rd.) ställde i utsikt att sakenlig uppmärksamhet
11625: regeringen att barnfamiljer borde i allmänhet          skulle fästas vid barnfamiljernas ställning .ock·
11626: stödas genom socialpolitiska och inte medelst          sä i beskattningshänseende, anser svenska riks·
11627: beskattningsåtgärder.                                  dagsgruppen att detta bäst kunde ske genom
11628:     Svenska riksdag~>gruppen har länge funnit sig      att göra barndagvårdskostnaderna avdragsgilla
11629: i förklaringen att harnfamiljer bör stödas ge-         i · skattedeklarationen.
11630: nom direkta inkomstöverföringar och socialpo.              Hänvisande tili det ovan anföl'da får. vi i den
11631: litiska åtgärder i stället för medelst beskatt-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före·
11632: ningsåtgärder, då dessa, förutom av ovannämn-          skriver tili vederbörande medletn av statsrådet
11633: da skäl, inte kan anses vara motiverade redan          ställa följande spörsm.ål:
11634: p.g.a. systemets inneboencle oriittvisor. Lågin-
11635: komsttagare med de lägsta inkomsterna skulle                     Vilka konkreta åtgärder ämnar Rege-
11636: gA miste om beviljade förmåner, då de inte upp-               ringen vidtaga för att underlätta .barn·
11637: nlr en inkomstnivå, som berättigar tili avdrag.               familjernas trängda situation vari utvid·
11638:    Svenska riksdagsgruppen . anser dock att re-               gandet av föräldrars rätt att göra av-
11639: geringens uppfattning att kostnaderna för barn-               drag i beskattningen för de av småbarm-
11640: och hemskötsel skulle utgöra de skattskyldigas                vård åsamkade utgifter rättvisligen bör
11641: levnadskostnader i dagtms föränclerliga sam-                  ingå?
11642: hälle bör få en omvärdering, . eftersom dessa
11643:       Helsingfors den 10 novemher 1978.
11644: 
11645:                                                 Jutta Zilliacus
11646: 
11647: 0878015170
11648: 2                                               1978vp~
11649: 
11650: 
11651: Kirjallinen kysymys n:o 468.                                                               · Suomennos:
11652: 
11653: 
11654: 
11655: 
11656:                                    Zilliacus: · Lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamisesta
11657:                                         verovähennysten avulla.
11658: 
11659: 
11660:                          Ed u s kun n a n      He r r a P u he m i e he 11 e.
11661: 
11662:    Ruotsalainen eduskuntaryhmä on erilaisin esi-       kysymys, joka tämän päivän muuttuvassa yh-
11663: tyksin yrittänyt saada hallituksen kiinnittämään       teiskunnassa olisi arvioitava uudelleen, koska
11664: huomiota lapsiperheiden asemaan verotuksessa.          nämä kustannukset muodostavat tämän päivän
11665: Eräässä kotitaloustyöntekijöiden palkan vähen-         lapsiperheille, jotka elävät täysin muuttuneessa
11666: nyskelpoisuutta verotuksessa koskeneessa kysy-         yhteiskunnassa, erään edellytyksen tulojen saa-
11667: myksessä (n:ö 347/1977 vp.) hallitus on kui-           miseksi, mikä muissa yhteyksissä on yleensä
11668: tenkin viitannut siihen verolainsäädäntömme            otettu huomioon.
11669: yleisperiaatteeseen, jonka mukaan verovelvolli-           Kun jopa kunnallisia päivähoitomaksuja on
11670: sen ja hänen perheensä elantokustannuksiksi            korotettu eivätkä kaikki työssä käyvien van-
11671: katsottavia menoja ei voida vähentää verotuk-          hempien lapset voi tulla huomioiduksi jettaessa
11672: sessa. Vielä hallitus on sitä mieltä, että kodin-      kunnallisia päivähoitopaikkoja ja ovat siten pa-
11673: hoitoon ja lastenhoitoon liittyvät menot ovat          kotettuja turvautumaan usein erittäin kalliiseen
11674: tyypillisiä tällaisia menoja. Eräässä toisessa, van-   yksityiseen päivähoitoon, on verovähennys myös
11675: hempien oikeutta saada verovähennyksiä 16              viimeisen 500 markan korotuksen jälkeen tulo-
11676: vuotta täyttäneistä lapsista, joilla ei ole omia       määrään perustuvana liian alhainen, jotta voi-
11677: tuloja, koskeneessa kysymyksessä (n:o 346/             taisiin puhua oikeudenmukaisesta lapsiperheelle
11678: 1978 vp.) hallitus oli sitä mieltä, että valtion-      annettavasta tukitoimenpiteestä.
11679: verotuksessa jokaisesta tällaisesta verovuoden            Kun hallitus vastauksessaan kansanedustaja
11680: aikana verovelvollisen elätettävänä olleesta lap-      Henrik Westerlundin kysymykseen (n:o 273/
11681: sesta myönnettävä 500 markan vähennys oli              1978 vp.) lupasi, että asianmukaista huomiota
11682: riittävä. Lisäksi hallitus oli sitä mieltä, että       kiinnitettäisiin lapsiperheiden asemaan myös ve-
11683: lapsiperheitä olisi yleensä tuettava sosiaalipoliit-   rotuksessa, ruotsalainen eduskuntaryhmä on sitä
11684: tisin keinoin cikä verotustoimenpitein.                mieltä, että tämä voitaisiin parhaiten toteuttaa
11685:    Ruotsalainen eduskuntaryhmä on kauan tyy-           tekemällä lasten päivähoitokustannukset vero-
11686: tynyt selitykseen, että lapsiperheitä on tuettava      ilmoituksessa vähennyskelpoisiksi.
11687: välittömin tulorrsHrroin ja sosiaalipoliittisin toi-      Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
11688: menpitein verotustoimenpiteiden sijasta, koska         tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän valtio-
11689: näitä, ylempänä mainittujen syiden lisäksi, ei         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
11690: voida pitää perusteltuina jo itse järjestelmään        seuraavan kysymyksen:
11691: sisältyvien epäoikeudenmukaisuuksien vuoksi.
11692: Pienituloiset, joilla on pienimmät tulot, eivät                  Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin
11693: saisi myönnettyjä etuja, koska he eivät saavuta               Hallitus aikoo ryhtyä lapsiperheiden vai-
11694: sitä tulotasoa, joka oikeuttaa vähennysten teke-              kean aseman helpottamiseksi siten että
11695: miseen.                                                       vanhempien oikeutta tehdä verotuksessa
11696:    Ruotsalainen eduskuntaryhmä on kuitenkin                   vähennyksiä pienten lasten hoitokustan-
11697: sitä mieltä, että hallituksen käsitys, että lasten            nusten perusteella oikeudenmukaisesti
11698: ja kodin hoitamisesta aiheutuvat kustannukset                 laajennetaan?
11699: olisivat verovelvollisen elantokustannuksia, on
11700:       Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
11701: 
11702:                                                 Jutta Zilliacus
11703:                                                N:o 468                                              3
11704: 
11705: 
11706: 
11707: 
11708:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he II e.
11709: 
11710:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen-          sä lievennetty lapsiperheiden verotusta muiden
11711: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       verovelvollisten verotukseen nähden eräillä ala-
11712: mies, olette 10 päivänä marraskuuta 1978 päi-         ikäisen lapsen elättämisen perusteella myönnet-
11713: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-         tävillä vähennyksillä. Kuten kysymyksen perus-
11714: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          teluissakin on todettu, vuodelta 1979 toimitet-
11715: edustaja Jutta Zilliacuksen näin kuuluvasta kir-      tavassa verotuksessa on korotettu valtionvero-
11716: jallisesta kysymyksestä n:o 468:                      tuksen työtulovähennyksen enimmäismäärää ai-
11717:                                                       kaisemmasta poiketen vielä 500 markalla, jos
11718:           Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin        verovelvollinen on verovuonna elättänyt enin-
11719:        Hallitus aikoo ryhtyä lapsiperheiden vai-      tään 7 vuotta täyttänyttä lastaan. Korotetulla
11720:        kean aseman helpottamiseksi siten että         vähennyksellä pyritään korvaamaan alle koulu-
11721:        vanhempien oikeutta tehdä verotuksessa         ikäisistä lapsista aiheutuneita ylimääräisiä kus-
11722:        vähennyksiä pienten lasten hoitokustan-        tannuksia.
11723:        nusten perusteella oikeudenmukaisesti              Verolainsäädännössä on yleisperiaatteena, et-
11724:        laajennetaan?                                  tä verotuksessa ei saa vähentää elantokustan-
11725:                                                       nuksia, mikä on nimenomaisesti mainittu tulo-
11726:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ja varallisuusverolain 27 § :ssä. Yhteiskunnassa
11727: vasti seuraavaa:                                      tapahtuneista muutoksista huolimatta sekä ko-
11728:    Hallituksen esityksen (1974 vp. n:o 40)            din että lasten hoitamisesta aiheutuneita kus-
11729: perusteluissa tulo- ja varallisuusverolaiksi lau-     tannuksia on pidettävä elantokustannuksina.
11730: suttiin, että lasten elättämisen huomioon otta-       Niinpä hallitus on kansanedustajien tekemien
11731: misesta tuloverotuksessa voitaisiin kokonaan          useiden kysymysten johdosta antamissaan vas-
11732: luopua ja keskittää perhekustannusten tasaus          tauksissa lausunut, että elantokustannuksina
11733: pelkästään lapsilisäjärjestelmän ja muiden vas-       pidettävien kotiapulaisen palkkausmenojen vä-
11734: taavien tulonsiirtojärjestelmien yhteydessä suo-      hentämistä verotuksessa ei voida pitää perus-
11735: ritettavaksi. Tätä ei kuitenkaan voitu toteut-        teltuna. Perheverotuksen uudistamista valmis-
11736: taa tulo- ja varallisuusverolain säätämisen yh-        teltaessa on eri yhteyksissä todettu, että vero-
11737: teydessä, koska lapsiperheet olisivat joutuneet        tuksen pitäisi olla mahdollisimman neutraalia
11738: epäedullisempaan asemaan kuin muut verovel-            eikä se saisi suosia mitään tapaa järjestää ko-
11739: vollisryhmät vertailtaessa veron muutoksia eri         din- ja lastenhoito. Lasten hoidosta aiheutu-
11740: verovelvollisten ryhmissä. Hallituksen esityksen      neet kustannukset samoin kuin kodinhoitoon
11741: perusteluissa oli lisäksi todettu, että myöhem-        liittyvät muut kustannukset silloin, kun mo-
11742: mässä vaiheessa olisi mahdollista siirtää lasten       lemmat puolisot käyvät työssä, voidaan par-
11743: elättämisen perusteella verotuksessa myönnet-          haiten ja oikeudenmukaisimmalla tavalla ottaa
11744: tävät etuudet lapsilisäjärjestelmään aiheuttamat-     huomioon myöntämällä verotuksessa ylimääräi-
11745:  ta verotuksen vinoutumista eri verovelvollis-        nen työtulovähennys ja alaikäisten lasten elähä~
11746:  ryhmien kohdalla.                                     misen perusteella tulosta tehtävä vähennys.
11747:     Vaikka hallitus edelleenkin katsoo, että lapsi-    Näiden vähennysten määriin hallitus onkin esit-
11748:  perheille annettava tuki olisi annettava suorien     -tänyt koiotuksia siinä määrin kuin se valtion-
11749:  tulonsiirtojen muodossa, on verolainsäädännös-        taloudellisesti on ollut mahdollista~   ·
11750:       Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1978.
11751: 
11752:                                                                             Ministeri Esko Rekola
11753:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
11754: 
11755:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       av direkta inkomstöverföringar har man i be-
11756: anger har Ni, Herr T aW:w;t,: !lled. Eder i;kri.-  skattningslagstiftningi:uf lindrat barnfamiljemas
11757: velse av den 10 november 1978 tili veder-          beskattning i jämförelse med beskattningen av
11758: bgrande , medle~ av :Jtatsriclet ~r .-avsiv1Ul4~   .a.ndl:a $kattskyldiga g~notn vissa: ~vdrsg, som
11759: :av                                                 heviljali .på grund av forsörj~g. av min~r~r.igt
11760:     ·syai:- öv~tll~t avskrift 1;1.v följande av: rW,·
11761: <lagsledampten Jutta. ~illiacus. ~rt~e             barn. S&sorn . kons~ateras ·. ~ven i spörs~ets
11762: spörsp1ål ,i:u: 468 ~ .       .           ..      ..
11763:                                                    .m.otivering, .har ml\0 i beskattningen för · b
11764:                                                    .1979, till skillnad från vad tidigare varit
11765:             . Vilka koftkreta åtgärder ä~Mar Rege- fallet, höjt mrucimibeloppet av :ubetsinkomst·
11766:            rin~en vidt~ga för att underlätta barn- avdraget i statsbeskattningen med ytterligate
11767:            f~miljernas t;rängda situation vari ut-
11768:                                                    500 mk, om den skattskyldige t;mder skatte-
11769:            vidgandet av föräldrars rätt. att göra året har försörjt sitt högst 7 år gamla barn.
11770:            avdrag i bc;skattningen föt de av små- Genom det höjda avdraget försöker man er-
11771:          . barnsvård åsainkade utgifter rättvis- sätta de extra kostnader som föranleds av
11772:           1igen bör ingå?                          barn under skolåldern.
11773:                                                        1 skattelagstiftningen ingår som allmän prin-
11774:      Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd- cip att levnadskostnader inte får avdras i be-
11775:  iiamt ~möra följaride: ·                           skattningen, vilket uttryckligen har nämnts i
11776:      I motiverwgen tUl Regedng~n~ ptopositi<m 27 § lagen om skatt på inkomst och för-
11777: till Riksdagen med för$lag tili lag om. skatt mögenhet. Trots de förändringar som skett i
11778: på inkomst och förmögenhet ( ~.97 4 års rd. samhället måste kostnader som föranleds av
11779: ni 40) anfördes, att man helt kunde avstå såväl hemmets som barnens skötsel anses vara
11780: :Erän beaktandet av barnens försörjping vid levnadskostnader. Sålunda har regeringen i de
11781: inkom~tbe:;;kattningen <ldl koncentrera utjäm-      svar den avgett på riksdagsmännens talrika
11782: pingen av familjeko:~tnaderna. att enbart ut· spör:;mål uttalat, att det inte kan anses vara
11783: föra:~. i samband. mec!. barnbidrags-. och andra motiverat att i besk~tttningen avdra hembi·
11784: motsvarande inkomstöverfötingssystem. Detta trädes avlöningskostnader, vilka måste he·
11785: kunc4: .c;lock inte genomföras i. samband med traktas som levn;:tdskostn9.d.er. Vid beredningen
11786: suft®det av lagen om sk!ltt på inkomst och av revideringen av familjehe11kattningen har
11787: #>rmögenhet eme_dan barnfam.ili~rna då skulle man i olika sammanhang kon11taterat, att be-
11788: ha råkat i .en ofö;rmånligare. stäl.loing än andra ska.ttningen borde vara så neutral som möj.
11789: grurper av skattskyldiga då man. jämför för- ligt och att den inte borde få favorisera nå·
11790: _iindrmgarna i skatten i de olika grupperna got sätt att ordna skötseln av hem och bmt.
11791:  av skattskyldiga. 1 motiveringen tili regering- Kostnaderna för skötsel e.v barn kan, lika·
11792: ens pro_position . konstaterades vidare att det s()m även andra kostnader i anslutning till
11793: .i ett senare s~ede vor.~ möjllgt att överföra hemmets skötsel i de fall där båda makama
11794: .eli: fötlftåner, som .vid beskattningen beviljas arbetar, hä~>t och rättvisalit beaktas genom
11795: pi.. "111n.d . av försörjomg av batn, på hArn• att i beskattn.i0gen beviljas extra arbet~in·
11796:  bidr~ssystemc;;t ut~Ul .att föror11aka en J;ned.   komstavdrag och avdrag ·av inkomst på grund
11797:  vridntng, av. beskattil.i~en av de olika grup" av försörjning av minderåriga barn. Regeringen
11798: ·perna av skamkyldiga.                          .   har liven. gjort kamställningar. om höjnin:ga:t av
11799: . ,.fas~än. reger~gen alltjärot ~m~~· att det db$a avdrags belopp i den mån d~t av stats-
11800:  stöd som gf;s. btu-n~miljer botd(j gc;s i form. ekooomiska ~käl varit möjligt.
11801:       Helsingfors den 13 december 1978.
11802: 
11803:                                                                               Minister Esko Rekola
11804:                                              1978 vp.
11805: 
11806: Skriftligt spörsmål nr 469.
11807: 
11808: 
11809: 
11810: 
11811:                                  Malm m.fl.: Om avskaffande av nöjesskatten för ideella för-
11812:                                     eningar.
11813: 
11814: 
11815:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
11816: 
11817:    Ungdomsföreningarna står i dag för en be-       fastighetskostnaderna stiger ständigt och kost-
11818: tydande del av nöjesverksamheten för ungdo-        naderna för musik och program blir allt högre.
11819: men i vårt land. Sålunda är ett karaktäristiskt    Det finns dessutom starka koncentrationsten-
11820: drag i nöjesverksamheten att det i allmänhet       denser i nöjesverksamheten. Mindre arrangörer
11821: är ungdomar, som ordnar nöjestillställningar för   får ofta inte en så stor publik att det skulle
11822: andra ungdomar. Detta är unikt, om man ser         löna sig med olika evenemang.
11823: tili förhållandet i andra länder. Man kan kon-        Det största missförhållandet i sammanhanget
11824: statera att behållningen av nöjesverksamheten      är den nöjesskatt på 25 % av entreavgiften,
11825: inte går i någon enskilds ficka, utan genom        som arrangörer av danstillställningar tvingas att
11826: ungdomsföreningarnas verksamhet så att säga        betala. Ofta händer det att denna skatt upp-
11827: går tilihaka tili de unga, då de bedriver även     går tili 100 % av nettobehållningen.
11828: ideell verksamhet med de inkomster de får av          Med beaktande av att ungdomsföreningarna
11829: nöjesverksamheten.                                 utför ett ur samhällets synpunkt sett viktigt
11830:    Ungdomsföreningsrörelsen bedriver en hel del    arbete, så är det inte riktigt att staten genom
11831: annan verksamhet än nöjesverksamhet. Genom         att uppbära 25 % nöjesskatt försvårar deras
11832: den verksamhet ungdomsföreningarna bedriver        verksamhet.
11833: har man ofta kunnat lösa lokalfrågan för ung-         Med hänvisning till ovanstående får vi i den
11834: domsverksamhet i allmänhet på ett tillfreds-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
11835: ställande sätt. Utan föreningarnas aktivitet       skriver till vederbörande medlem av statsrådet
11836: skulle samhället säkert fått satsa stora pengar    ställa följande spörsmål:
11837: på att bygga och upprätthålla allmänna sam-
11838: lingslokaler.                                               Vilka åtgärder avser Regeringen
11839:     Vi kan dock konstatera, att det blir allt             vidta för att avskaffa nöjesskatten för
11840: svårare för föreningarna att klara sig ekono-             ideella föreningar?
11841: nomiskt, det gäller även nöjesverksamheten,
11842:      Helsingfors den 10 november 1978.
11843: 
11844:               Håkan Malm                                       Christoffer Taxell
11845: 
11846: 
11847: 
11848: 
11849: 0878015181
11850: 2                                             1978 vp.
11851: 
11852: Kirjallinen kysymys n:o 469.                                                              Suomennos.
11853: 
11854: 
11855: 
11856: 
11857:                                   Malm ym.: Aatteellisten yhdistysten huviveron suorittamisvel-
11858:                                       vollisuuden poistamisesta.
11859: 
11860: 
11861:                         E d u sk u n nan     H erra      P u h e m i e h e 11 e.
11862: 
11863:    Nuorisojärjestöt vastaavat nykyisin maas-            Lisäksi huvitoiminnassa on voimakkaita kes-
11864: samme huomattavasta osasta nuorison huvitoi-         kittymiseen pyrkiviä tendenssejä. Pienet järjes-
11865: mintaa. Siten on huvitoiminnan luonteenomai-         täjät usein eivät saa niin paljon yleisöä, että
11866: nen piirre se, että yleensä nuoret järjestävät       heidän toimintansa olisi kannattavaa.
11867: huvitilaisuuksia toisille nuorille. Tämä on ainut-      Suurin asiaan liittyvä epäkohta on pääsylip-
11868: laatuista verrattaessa tilannetta muihin maihin.     putuloista maksettava 25 % :n huvivero, joka
11869: On todettava, että huvitoiminnasta saadut tulot      tanssitilaisuuksien järjestäjien on maksettava.
11870: eivät mene kenenkään yksityisen taskuun, vaan        Usein käy niin, että tämä vero on 100 %
11871: nuorisoyhdistysten toiminnan kautta takaisin         nettotulos ta.
11872: nuorille, kun ne harjoittavat myös aatteellista         Ottaen huomioon sen, että nuorisoyhdistyk-
11873: toimintaa huvitoiminnasta saaduilla tuloilla.        set suorittavat yhteiskunnan näkökulmasta kat-
11874:    Nuorisoyhdistysliike harjoittaa myös paljon       sottuna tärkeätä työtä, ei ole oikein se, että
11875: muuta toimintaa kuin huvitoimintaa. Nuoriso-         valtio perimällä 25 % :n huviveroa vaikeuttaa
11876: yhdistysten harjoittamalla toiminnalla on usein      niiden toimintaa.
11877: voitu ratkaista tyydyttävällä tavalla paikallinen       Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
11878: kysymys nuorisotoiminnasta yleensä. Ilman            tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
11879: yhdistysten toimintaa yhteiskunta joutuisi var-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
11880: masti sijoittamaan paljon rahaa kokoontumis-         vaksi seuraavan kysymyksen:
11881: paikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.
11882:    Voimme kuitenkin todeta, että yhdistysten                    Mihin toimenpiteislm Hallitus aikoo
11883: alkaa olla yhä vaikeampaa selviytyä taloudelli-              ryhtyä poistaakseen huviveron aatteelli-
11884: sesti huvitoiminnassaan kiinteistökustannusten               silta yhdistyksiltä?
11885: ja musiikista ja ohjelmasta aiheutuvien kustan-
11886: nusten kohotessa.
11887:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1978.
11888: 
11889:                Håkan Malm                                          Christoffer Taxell
11890:                                                                                                        3
11891: 
11892: 
11893: 
11894: 
11895:                         E d u sk u n n an    H erra     P u h e m i e h e 11 e.
11896: 
11897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      ten mukaan. Nykyiset säännökset ovat olleet
11898: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        voimassa 1. 7. 1959 lukien, jolloin ne muut-
11899: olette 10 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          tuivat melko olennaisesti. Huvivero oli jo vuo-
11900: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         den 1929 leimaverolain sekä nykyisen, vuonna
11901: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        194 3 annetun leimaverolain alkuperäisten sään-
11902: edustaja Håkan Malmin ym. näin kuuluvasta            nösten mukaan 40 % tanssitilaisuuksista. Tätä
11903: kirjallisesta kysymyksestä n:o 469:                  korotettiin vuonna 1946 annetulla lailla
11904:                                                      50 %:iin. Vuoden 1951 alusta voimaan tul-
11905:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       leella lailla tanssitilaisuuksista suoritettava lei-
11906:        ryhtyä poistaakseen huviveron aatteelli-      mavero alennettiin rekisteröidyn aatteellisen
11907:        silta yhdistyksiltä?                          yhdistyksen tai yksinomaan yleishyödyllisiä tar-
11908:                                                      koitusperiä palvelevan yhteisön tai laitoksen
11909:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toimeenpanemista tanssitilaisuuksista 40 % :iin,
11910: vasti seuraavaa:                                     vaikka se muutoin oli 50 %.
11911:    Leimaverolain 59 a §:n mukaan paasy- tai             Yleishyödylliset yhteisöt on siis asetettu
11912: osanottomaksuista sellaisiin huvitilaisuuksiin,      huviveroa koskevien säännösten suhteen muita
11913: joista maksua kannetaan kaikilta tai joihakuilta     verovelvollisia edullisempaan asemaan. Kuten
11914: huvivierailta, on suoritettava leimaveroa. Lei-      edellä on todettu, näiden järjestämistä tanssi-
11915: maveroprosentin maaraa poliisiviranomainen           tilaisuuksista suoritettava huvivero on 5 %
11916: tilaisuuden järjestämiseen oikeuttavassa lupa-       alempi kuin muiden järjestämistä tilaisuuksista
11917: päätöksessään. Vero on 10 % sisäänpääsyyn            suoritettava huvivero. Tämän lisäksi yleishyö-
11918: vaadittavasta maksusta, mutta veroa korotetaan       dyllis,ten yhteisöjen järjestämät ns. iltamat on
11919: 5-25 prosenttiyksiköllä tilaisuuden ohjelmasta       vapautettu kokonaan huviverosta. Jo nytkin on
11920: riippuen laissa erikseen säänneltyjen perustei-      ollut käytännössä havaittavissa yrityksiä pyrkiä
11921: den mukaan. Veroa on korotettava 15 % :lla,          käyttämään tätä väärin siten, että nimellinen
11922: jos tilaisuudessa tanssitaan, ja tämän lisäksi       huvitilaisuuden järjestäjä on ollut yleishyödyl-
11923: vielä 5 % :lla, jos tanssitilaisuuden järjestäjänä   linen yhteisö, mutta tosiasiallisena järjestäjänä
11924: on muu kuin yleishyödyllinen yhteisö. Leima-         on ollut huvitilaisuuksien järjestämistä liiketoi-
11925: verosta vapaita ovat kuitenkin eräin edellytyk-      mintana harjoittava yrittäjä. Jos yleishyödylli-
11926: sin tilaisuudet, jotka toimeenpanee yleishyödyl-     set yhteisöt olisi kokonaan vapautettu huvive-
11927: liseksi katsottava yhteisö, laitos tai säätiö,       ron suorittamisvelvollisuudesta, houkutus tällai-
11928: jonka pääasiallisena tarkoituksena ei ole talou-     siin järjestelyihin olisi luonnollisesti nykyistä
11929: dellisen hyödyn hankkiminen muille kuin tilai-       huomattavasti yleisempää. Viranomaisten on
11930: suuden toimeenpanijalle. Leimaverovapauden           käytännössä vaikea estää tällaisia yrityksiä,
11931: edellytyksenä on, että tilaisuuden pääasiallisena    joten lainsäädännön pitäisi olla mahdollisim-
11932: ohjelmana ovait puheet, esitelmät, lausuntaesi-      man neutraali, ettei tällaisia ydtyksiä ilmenisi.
11933: tykset, näytelmät tai laulu- ja soittoesitykset,         Leimaverolaki on kokonaisuudessaan ja myös
11934:  joita ei ole pidettävä tanssi- tai iskelmämu-       huviveroa koskevien säännösten osalta kieltä-
11935: siikkina eikä revyyn luontoisina esityksinä. Täl-    mättä vanhentunut ja kaipaisi kokonaisuudis-
11936: laisessa tilaisuudessa ei myöskään saa tarjoilla     tus-ta. Vaidontaloudellisista syistä tähän ei kui-
11937: väkijuomia ja tilaisuuden yhteydessä saa olla        tenkaan viime vuosina ole ollut mahdollisuuk-
11938:  tanssia enintään puolentoista tunnin ajan.          sia. Huviveron :tuotosta, joka on noin 30 milj.
11939:     Tanssitilaisuuksista suoritettava leimavero on   markkaa vuodessa, noin 80 % muodostuu
11940: nykyisin voimassa olevien säännösten mukaan          yleishyödyllisten yhteisöjen järjestämiin tanssi-
11941:  alempi kuin se on oHut aikaisempien säännös-        tilaisuuksiin myytävistä huviverolipuista. Kysy-
11942: 4                                           1978 vp~
11943: 
11944: mystä huviverotuksen tasosta ei voida ratkaista   yhteydessä on selvitettävä myös yleishyödyllis-
11945: erikseen, vaan se on ratkaistava leimaverotuk-    ten yhteisöjen erityisaseman mahdollinen laa-
11946: sen kokonaisuudistuksen yhteydessä. Samassa       jentaminen.
11947:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1978.
11948: 
11949: 
11950:                                                                        Ministeri Esko Rekola
11951:                                                N:o 469                                              5
11952: 
11953: 
11954: 
11955: 
11956:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1m a n.
11957: 
11958:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Den stämpelskatt som skall erläggas för
11959: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            danstillställningar är enligt nu gällande stad-
11960: velse av den 10 november 1978 till vederböran-       ganden lägre än vad den varit enligt tidigare
11961: de medlem av statsrådet för avgivande av svar        stadganden. De nuvarande stadgandena trädde
11962: översänt avskrift av följande av riksdagsman         i kraft 1. 7. 1959, varvid stadgandena ändrades
11963: Håkan Malm m.fl. underteoknade spörsmål              tämligen väsentligt. Nöjesskatten var redan
11964: nr 469:                                              enligt lagen om stämpelskatt av år 1929 samt
11965:                                                      enligt de ursprungliga stadgandena i gällande
11966:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta      lag angående stämpelskatt av år 1943 40%
11967:        för att avskaffa nöjesskatten för ideella     för danstillställningar. Skatten höjdes genom en
11968:        föreningar?                                   lag av år 1946 tili 50%. Genom en lag som
11969:                                                      trädde i kraft i början av år 1951 sänktes
11970:     Såsom svar på detta spörsmål få·r jag vörd-      stämpelskatten för danstillställningar som
11971: samt anföra följande:                                anordnats av registrerad ideell förening ellet av
11972:    Enligt 59 a § lagen angående stämpelskatt         sammanslutning ellet anstalt som tjänar endast
11973: för inträdes- eller deltagaravgift tili sådana       allmännyttiga ändamål tili 40 % trots att den
11974: nöjes- och underhållningstillställningar vid vilka   annars var 50%.
11975: avgift uppbäres av alla ellet en del besökande           De allmännyttiga samfunden har således vad
11976: stämpelskatt erläggas. Stämpelskattprocenten         stadgandena om stämpelskatt beträffar, placerats
11977: bestäms av polismyndighet i det tillstånds-          i förmånligare ställning än andra skattskyldiga.
11978: beslut, som berättigar tili anordnande av tili-      Såsom ovan konstaterats, är nöjesskatten för
11979: ställningen. Skatten är 10 % av inträdesav-          tillställningar som anordnas av dessa 5 %
11980: giften men skatten höjs med 5-25 procenten-          lägre än den nöjesskatt, som erläggs för till-
11981: heter beroende på tiliställningens program i         ställningar, anordnade av andra. Vidare är de
11982: enlighet med grunder, om vilka särskilt stadgas      s.k. kvällssamkvämen som allmännyttiga sam-
11983: i lagen. Skatten skall höjas med 15% om vid          fund anordnar helt befriade från stämpelskatt.
11984: tillställningen förekommer dans och härtill          Redan nu har man i praktiken kunnat obser-
11985: ännu med 5 %, om danstillställningen anord-          vera försök att missbruka detta så, att nöjes-
11986: nas av annat än allmännyttigt samfund. Be-           tillfället formellt har anordnats av ett allmän-
11987: friade från stämpelskatt är dock, under vissa        nyttigt samfund men den faktiska arrangören
11988: förutsättningar, tillställningar som anordnas av     har varit en företagare, som anordnat nöjes-
11989: samfund, inrättning ellet stiftelse som bör          tillställningar som en form av affärsverksam-
11990: anses vara allmännyttig och vars huvudsakliga        het. Om de allmännyttiga samfunden helt hade
11991:  syfte inte är att bereda andra än anordnaren        befriats från skyldigheten att erlägga stäm-
11992: av tillställningen ekonomisk fördel. Förutsätt-      pelskatt skulle frestelsen för dylika arrange-
11993: ningar för bdirielse från stämpelskatt är, att       mang naturligt nog vara betydligt allmännare
11994: det huvudsakliga programmet vid tiliställningen      än för närvarande. Myndigheterna har i prak-
11995: består av tai, föredtag, recitation, teaterstycken   tiken svårt att förhindra dylika försök varför
11996: eller sång och musik, vilka inte bör betraktas       lagstiftningen borde vara så neutral som möj-
11997: såsom dans- eller schlagermusik eller föreställ-     ligt så att sådana försök inte skulle förekomma.
11998: ningar i revystil. Vid sådan tiliställning får           Lagen angående stämpelskatt är onekligen,
11999: alkoholdrycker inte serveras och vid tiliställ-      också i fråga om de stadganden som gäller
12000: ningen får förekomma dans under högst halv-          nöjesskatt, föråldrad och borde helt förnyas.
12001:  annan timme.                                        Av statsekonomiska skäl har det dock inte
12002: 6                                               1978 vp.
12003: 
12004: funnits möjligheter härtill under de senaste           parat, utan detta måste göras i samband med
12005: åren. Intäkterna av nö}esskatten, ca 30 milj.          stämpelbeskattningens totala förnyande. I detta
12006: mk per år, består tili ca 80 % av nöjesskatte-         sammanhang måste även utredas, huruvida de
12007: biljetter som säljs till danstillställningar, anord-   allmännyttiga samfundens specialställning möj-
12008: nade av allmännyttiga samfund. F<tågan om              ligen kun&: utvidgas.
12009: nöjesbeskattningens nivå kan inte avgöras Se-
12010:      Helsingfors den 13 december 1978.
12011: 
12012: 
12013:                                                                              Minister Esko .Rekola
12014: Kirjallinen kysymys n:o 470.
12015: 
12016: 
12017: 
12018: 
12019:                                  Pelttari: Satakunnan lennoston ja Tampereen ilmatorjuntapatte-
12020:                                      riston sijoituspaikasta.
12021: 
12022: 
12023:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12024: 
12025:   Vuotta 1979 koskevassa~ budjetciesitykses-           Asiaa perinpohjin tuntematta tuntuu silti,
12026: $äiitl hallitus perustelee :määrärahoj~ osoitta-    ettei näihin kahteen siirtoon toi:sraalta, Potista
12027: miSta Pil1kkalan l~ntokentin ääreen rakennetta-     Pirkkalaan ja Kangasalalta Ouluun olisi sen
12028: viin puolustusvoi:nliea rakennuksiin 1D$. sillä,    paremmin maanpuolUJStuksellisia kuin kansanp
12029: että ~talmnnan lennosto .ttillaan aikanaan as-      taloudellisiakaan perusteita, jotka oik:euttaisivat
12030: teittain siirtämään·· Pitklrolaan. Päätökset len-   aiheuttamaan lähes viidellesadalle kansalaiselle
12031: ooston siirtämisestä pois Potista ja Satakunnas-    inhimillisiä. vaikeuksia ja hankaluuksia. Puuttu-
12032: ta ovat herättäneet lennoston. palveluksessa ole-   mattla tässä yhteydessä siihen, missä määrin
12033: vien keskuudessa varsin suurta hämmennyi!ltä.       asianosaisia on päätöksenteon yhteydessä kuul-
12034: Toisaalta satakuntalaisten ja porilaisten keskuu-   tu, tuntuisi tarkoituksenmukaiselta:, että ilma-
12035: dessa ei ole voitu nähdä mitään $ell paremc-        torjuntaa varten rakennettaisilil Pirkkalan len-
12036: min maanpuolustukseen kuin taloudellisiin ky-       tokentän yhteyteen uudet tilat ja Satakunnan
12037: symyksiin liittyviä perusteita .siirron puolesta.   lennosto pysytettäisiitt edelleen länsirannikolla.
12038: Pijjnva.stoin,                                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12039:    Lehtitietojen mukaan puolustusministeriö on      jestyksen 37 §:n 1 momenttii:n viitaten esitän
12040: tehnyt päätöksen Tal.llpeteen ilmatorjuntapatte-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12041: riston siittiimiSelitä pois Kangas®m .V arialasta   vaksi seumavan kysymyksen:
12042: Ouluun. Edelleen lehtitietojen mukaan Oulussa
12043: joudutaan kunnostam~ siirron tapahtuessa ti-                   Onko Hallitus valmis myötävaikutta-
12044: loja. Kerrotaan, että säästäväisyyssyyt ovat ai-            maan siihen, että sekä SataJ.runnan len-
12045: kaansaaneet sen, että Pirkkalaan·· rakennettavan            noston että Tampereen ilmatorjuntapat"
12046: kentän yhteyteen ei ilmatorjuntapatteri:stolle              teriston palveluksessa olevat sotilas- . ja
12047: ole voitu tiloja rakentaa. Myöskin Tampereen                siviilihenkilöt voisivat edelleen nykyi$il-
12048: ilmatorjuntapatteriston palveluksessa olevien               lä asuinseuduillaan ansaita elatuksensa
12049: yksityisten ihmisten keskuudessa. on herättänyt             nykyisen työnantajansa palveluksessa?
12050: ihmetystä asiassa annettu "käsky".
12051:   Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1978.
12052: 
12053:                                           Matti Pelttllri
12054: 
12055: 
12056: 
12057: 
12058: 087801484X
12059: 2
12060: 
12061: 
12062: 
12063: 
12064:                           E d u s k u n n a n H e r r a .P u h e m i e h e 11 e.
12065:                                   '
12066: 
12067: 
12068: 
12069: 
12070:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nisaation kehittämissuunnitelmaan, jonka tar-
12071: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          koituksena on saada··puolustusvoimien ·toimin-
12072: olette kirjeenne n:o 2.302 ohella 14 päivänä           taedellytykset vast<aamaan 1980- ja 1990-luku~
12073: marraskuuta 1978 lähettänyt valtioneuvoston            jen vaatimuksia. Pohjois-Suomeen suunnitellut-
12074: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-         joukko-osastojen siirrot · perustuvat toisen pa:r•
12075: taja M. Pelttarin seuraavan sisältöisen kysy-          lamentaadsen . puolustuskomitean mietintöön.
12076: Ill.yksen n:o 470:                                     Komitea suositteli Pohjois-Suomen puolustus-
12077:                                                        valmiuden lisäämistä ja korostaa alueen ilma-
12078:            · Onko Hallitus valmis myotävaikutta-       puolustuksen merkitystä .
12079:        . maan siihen, että sekä Satakunnan len-           Kehittämissuunnitelmaan · sisältyvä paatos
12080:          noston että Tampereen ilmatorjuntapat-        siirtää nimenoffiaan Tampereen ilmatorjuntapat-
12081:          teriston palveluksessa olevat sotilas- ja
12082:                                                        tedsto Ouluun perustuu sijoitusvaihtoehdoista
12083:          siviilihenkilöt voisivat edelleen nykyisil-   tehtyihin tutkimuksiin. Eräänä tärkeänä perus-
12084:          lä asuinseuduillaan ansaita elatuksensa
12085:         nykyisen työnantajansa palveluksessa?
12086:                                                        teena siirtoon oli  ilmatorjuntapatteriston kestä-
12087:                                                        mäaömiksi muodostuneet majoitus- ja koulutus-
12088:                                                        olosuhteet.                               ·
12089:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             V atialan alueen peruskorjaus ei ollut :mah-
12090: en seuraavaa:                                          dollista alueen pienuuden ja: rakennusten täy-
12091:    Hävittäjälentolaivueen siirto Potista Pirkka-       dellisen uudelleenrakentamistarpeen johdosta.
12092: laan liittyy 1960-luvulla aloitettuun ilmavoi-         Patteristen siirto Pirkkalaan lentotukikohdan
12093: mien uudelleen ryhmittelyyn päämääränä luoda           yhteyteen tai Vatialan uudelleenrakentaminen
12094: ilmavoimille niiden suothevaatimuksia vastaa-          olisivat aiheuttaneet kymmenien miljoonien
12095: vat toimintaedellytykset.                              markkojen kustannukset, joilta vältyttiin otta-
12096:    Hävittäjälentolaivueen tukikohta Porissa si-        malla käyttöön Oulusta: vapautuvaa kasarmi-
12097: jaitsee asutuksen ja mm. Satakunnan aluesairaa-        ym. tilaa.                                  ·
12098: lan · välittömässä läheisyydessä. Meluhaittojen           Puolustusvoimista annetun asetuksen 59 § :n
12099: torjuminen edellyttäisi uuden kiitotien raken-         mukaan puolustusvoimien viran- tai toimen~
12100: tamista, sekä muun toiminnan jatkaminen tu-            haltija on velvollinen siirtymään toiseen puo-
12101: kikohdan rakenteiden uusimista 1980-luvulla.           lustusvoimien virkaan tai toimeen, kun · se ·on
12102: Hävittäjälentolaivueen siirto Pirkkalaan yhdis-        tarpeen palveluksen asianmukaista järjestelyä
12103: tää Satakunnan lennoston toiminnallisesti, sill.ä      varten. Silloin, kun kyseessä on viraston tai
12104: Tampereella ovat 1960-luvun alusta alkaen si-          laitoksen siirto kokonaisuudessaan, on virka-
12105: jainneet lennoston esikunta ja viestikeskus.           miehellä katsottava olevan velvollisuus siirtyä
12106: Lennoston toiminnan jakaantumisesta kahden             laitoksen mukana toiselle paikkakunnalle, kos-
12107: n. 100 kilometrin etäisyydellä toisistaan olevan       ka virat ovat sidoksissa kysdseen laitokseen.
12108: toimintapisteen välille on aiheutunut haittaa          Tieto siirrosta on asianomaiselle annettava kol-
12109: sekä lennoston toiminnalle että henkilökunnal-         me kuukautta ennen siirtoa. Voimassa olevien
12110: le. Edellisen johdosta ei laivueen toiminn,an          virkaehtosopimusten mukaan maksetaan virka-
12111: .jatkamista Porissa voida pitää tarkoituksenmu-        miehelle erilaisia korvauksia, joiden tarkoituk-
12112: kaisena.                                               sena on poistaa muuton aiheuttamat taloudelli-
12113:     Tampereen ilmatorjuntapatteriston siirto Ou-       set epäkohdat. Kun joukko-osasto tai laitos
12114: luun liittyy osana maavoimien rauhanajan orga-         siirtyy toiselle paikkakunnalle, on sen palveluk-
12115:                                               N:o 470                                                  3
12116: 
12117: sessa olevalla mahdollisuus hakeutua palveluk-      haltijoiden ja työntekijäin työpaikat pyritään
12118: seen sellaiseen toiseen puolustusvoimien jouk-      turvaamaan.
12119: ko-osastoon tai laitokseen, joka on kyseisellä         Puolustusvoimat ei ole suunnitellut sellaista
12120: paikkakunnalla.                                     erillistä järjestelyä, joka mahdollistaisi siirrettä-
12121:    Nykyisen vaikean työllisyystilanteen aikana      vän henkilöstön jäämisen entiselle asuinpaikal-
12122: pyritään kiinnittämään huomiota siirron aiheut-     leen tai takaisi sille suurempia etuja kuin mitä
12123: tamiin sosiaalisiin ongelmiin, mm. siviilitoimen-   voimassa olevat virkaehtosopimukset tai mää-
12124:                                                     räykset edellyttävät.
12125:   Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1978.
12126: 
12127: 
12128:                                                             Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
12129: 4                                             1978 vp.
12130: 
12131: 
12132: 
12133: 
12134:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12135: 
12136:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       för verksamheten vid flygflottiljen som för
12137: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           personalen. På grund av ovanstående kan det
12138: ve1se nr 2302 ,av den 14 november 1978 tili         inte anses vara ändamålsenligt att flygflottil-
12139: vederbörande med1em av statsrådet översänt          jens verksamhet fortgår i Björneborg.
12140: avskrift av följande av riksdagsman M. Pelt-           Förflyttningen av Tampereen ilmatorjunta-
12141: tari :ställda spörsmål nr 470:                      patterista tili Uleåborg ansluter sig tili utveck-
12142:                                                     lingsplanen för landsstridskrafternas fredstida
12143:            Är Regeringen beredd att medverka        organisering. Avsikten med utvecklingsplanen
12144:        tili, att såväl de militär- och civilper-    är att bringa försvarsmaktens verksamhetsför-
12145:        soner vilka tjänstgör vid Satakunnan         utsättningar i överensstämmelse med de krav
12146:        lennosto som de vilka tjänstgör vid          som ställs under 1980- och 1990-talen. De
12147:        Tampereen ilmatorjuntapatterista allt-       planerade förflyttningarna av truppförband till
12148:        jämt skall kunna förtjäna sitt uppehäl-      norra Finland grundar sig på andra parlamen-
12149:        le på sin nuvarande boningsort i tjänst      tariska försvarskommittens betänkande. Kom-
12150:        hos sin nuvarande arbetsgivare?              mitten rekommenderade en förstärkning av
12151:                                                     försvarsberedskapen i norra Finland och fram-
12152:    Såsom svar på detta spörsmå1 <får jag vörd-      håller betydelsen av områdets luftförsvar.
12153: samt anföra följande:                                  Det beslut om att förflytta just Tampereen
12154:    Förflyttningen av jaktplansdivisionen från       ilmatorjuntapatterista tili Uleåborg som ingår
12155: Björneborg till Pirkkala ansluter sig tili den      i utvecklingsplanen grundar sig på de under-
12156: omgruppering av 1uftstridskrafterna som in-         sökningar om alternativa förläggningsorter som
12157: leddes på 1960-talet och vars syfte är att skapa    utförts. Ett viktigt motiv för förflyttningen
12158: verksamhetsförutsättningar för luftstridskrafter-   var att inkvarterings- och skolningsförhållande-
12159: na i överensstämmelse med de prestationskrav        na vid luftvärnssektionen blivit ohållbara.
12160: som ställs på dem.                                     Det var inte möjligt att företa grundförbätt-
12161:    Jaktplansdivisionens bas i Björneborg är         ringar av Vatiala området på grund av områ-
12162: belägen i omedelbar närhet av bosättningen          dets ringa storlek och på grund av att bygg-
12163: och av bl.a. Satakunta kretssjukhus. Avvärjan-      naderna var i behov av total ombyggnad. En
12164: de av bullerstörningarna skulle förutsätta att      förflyttning av sektionen tili Pirkkala i anslut-
12165: en ny start- och landningsbana bygges, och          ning till flygbasen eller en ombyggnad av Va-
12166: fortsatt annan verksamhet att basens konstruk-      tiala skulle ha medfört kostnader på tiotals
12167: tioner förnyas under 1980-talet. Förflyttningen     miljoner mk, vilket undveks genom att kasärn-
12168: av jaktplansdivisionen tili Pirkkala förenar i      och annat område som frigjorts i Uleåborg
12169: funktionsmässigt avseende Satakunnan Jennos-        togs i bruk.
12170: to, eftersom flygflottiljens stab och signalcen-       Enligt 59 § förordningen om försvarsmak-
12171: tral räknat från början av 1960-talet har           ten är innehavare av tjänst ellet befattning vid
12172: varit belägna i Tammerfors. Uppdelningen av         försvarsmakten pliktig att övergå tili annan
12173: flygflottiljens verksamhet på två verksamhets-      tjänst ,eller befattning vid försvarsmakten, då
12174: punkter belägna på oa 100 kilometers avstånd        detta påkallas av ett ändamålsenligt ordnande
12175: från varandra har varit en olägenhet såväl          av tjänstgöringen. När det gäller förflyttning
12176:                                               N:o 470                                             5
12177: 
12178: av ett ämbetsverk ellet en inrättning i dess        ellet annan institution ,inom försvarsmakten på
12179: helhet, skall tjänstemännen anses vara skyldiga     den ursprungliga förläggningsorten.
12180: att tillsammans med inrättningen flytta tili den       I nuvarande svåra sysselsättningsläge strävar
12181: ort det gäller, eftersom tjänsterna är bundna       man tili att fästa uppmärksamhet vid de so-
12182: vid ifrågavarande inrättning. Vederbörande          ciala problem förflyttningen medför. Man för-
12183: skall underrättas om förflyttningen tre måna-       söker bl.~. trygga de civila befattningshavarnas
12184: der i förväg. Enligt gällande ,tjänstekollektiv-    och arbetstagarnas arbetsplatser.
12185: avtal utbetalas olika slag 'av ersättningar tili       Försvarsmakten har inte planerat något sär-
12186: tjänstemännen i syfte att avlägsna ekonomiska       skilt arrangemang som skulle göra det möjligt
12187: olägenheter som förflyttningen medför. När          för den personai som skall förflyttas att stanna
12188: ett truppförband eller en inrättning förflyttas     kvar på sin förra boningsort eller garantera
12189: tili en annan ort är det möjligt för de anställda   den 'större förmåner än vad gällande tjänste-
12190: att söka anställning vid annat truppförband         kollektivavtal ellet bestämmelser förutsätter.
12191:   Helsingfors den 1.3 december 1978.
12192: 
12193: 
12194:                                                               Försvarsminister Taisto Tähkämaa
12195:                                               1978 vp.
12196: 
12197: Kirjallinen kysymys n:o 471.
12198: 
12199: 
12200: 
12201: 
12202:                                   E. Laine ym.: Rauma-Repola Oy:n Uudenkaupungin telakan
12203:                                      työntekijöiden työllisyyden turvaamisesta.
12204: 
12205: 
12206:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
12207: 
12208:    Lounais-Suomen telakkateollisuuden työnte-          Työläiset ovat työmaakokouksessaan tuomin-
12209: kijöille ja toimihenkilöille on jälleen ilmoitet-   neet työnantajan lomautushankkeet ja ammat-
12210: tu uusista lomautussuunnitelmista ja irtisano-      timiesten siirrot toisiin tehtäviin. Työläiset
12211: misista. Viimeisin huolestuttava tieto on kan-      ovat korostaneet Neuvostoliitosta tapahtuvien
12212: tautunut Uudestakaupungista, jossa sijaitsevan      vastaostojen lisäämisen välttämättömyyttä, kos-
12213: Rauma-Repolan omistaman Uudenkaupungin              ka se parantaisi mahdollisuuksia saada lisäti-
12214: telakan 850 työntekijästä. noin kolmannesta on      lauksia Neuvostoliitosta. Valtiovallan tulisikin
12215: uhkaamassa työttömyys. Ensi helmikuussa toi-        kiireesti ryhtyä toimenpiteisiin, joita eri toimi-
12216: meenparitavaksi ilmoitetut ensimmäiset lomau-       henkilö- ja työntekijäryhmien yhteisessä kirjel-
12217: tukset koskevat 50 hitsaria ja levyseppää,          mässä on ehdotettu.
12218: mutta Jisälomautuksia on suunniteltu suoritet-         Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-
12219: tavaksi aivan- lähiaikoina.                         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
12220:    Telakan työläiset ja toimihenkilöt sekä          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen va.statta-
12221: Uudenkaupungin kaupunginjohto ovat -päättä-         vaksi seuraavan kysymyksen:
12222: neet vedota lääninhallinnon johtoon ja lähipäi-
12223: vinä myös työvoimaministeriöön ja kauppa- ja                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12224: teollisuusministeriöön mni. merivoimien alus-               ryhtyä Rauma-Repola Oy:n Uudenkau-
12225: ten peruskorjausten ja valtion uudisrakennus-               pungin telakan työntekijöitä koskevien
12226: ten: suuntaamiseksi Uudenkaupungin telakalle                lomautussuunnitelmien peruuttamiseksi
12227: sekä tilausten saamiseksi Neuvostoliitosta.                 ja asianomaisten työntekijöiden työlli-
12228:                                                             syyden turvaamiseksi?
12229:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1978.
12230: 
12231:                Ensio- Laine                                     Anna-Lih;a Jokinen
12232:                Joel _Hongisto                                   Oili Suomi
12233: 
12234: 
12235: 
12236: 
12237: 0878015513
12238: 2                                            1978 vp.
12239: 
12240: 
12241: 
12242: 
12243:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
12244: 
12245:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momenti:>-     tilausvaltuus rajavartiostolle, puolustusvoimill<
12246: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        ja merenkulkulaitokselle. Vuoden 1979 tulo- j~
12247: mies, olette 14 päivänä marraskuuta 1978 päi·       menoarvioesityksessä on merenkulkulaitokser
12248: väty_n kirjeenne n:o 230_3 ohe!.~a toimi~~.a~l.Ut   venehankintoihin ehdotettu edelleen myönnet·
12249: valuaneuvoston as1anoma1selle Jasenelle JalJen-     täväksi 3,6 milj · ·mk
12250: nöksen kansanedustaja E. Laineen ym. näin               Edellä mainitun valtion tuen turvin seki
12251: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 471:      suuntaamaila a1kaisemmaksi siirrettäviä meri
12252:                                                     voimien alusten peruskorjauksia ja valtion lai
12253:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tosten uudi~rakennuksia myös Rauma-Repoh
12254:        ryhtyä Rauma-Repola Oy:n Uudenkau-           Oy:n Uudenkaupungin telakalle voitaneen te
12255:        pungin telakan työntekijöitä koskevien       lakan työllisyystilannetta helpottaa. Valtioneu
12256:        lomautussuunnitelmien peruuttamiseksi        vosto onkin aivan äskettäin valtuuttanut Meri
12257:        ja asianomaisten työntekijöiden työlli-      voimien Esikunnan tilaamaan kuljetusalus Pork
12258:        syyden turvaamiseksi?                        kalan peruskorjauksen. Rauma-Repola Oy:r
12259:                                                     Uudenkaupungin telakalta. Tilauksen työllistä
12260:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       vä vaikutus ajoittuu juuri vaikeimpaan talvi
12261: vasti seuraavaa:                                    kauteen. Telakan tilauskanta tällä hetkelli
12262:    Tilauskannan kehitys viime aikoina suoma-         näyttää kuitenkin niin heikolta, että valtior
12263: laisessa telakkateollisuudessa osoittaa telakka-     tuesta huolimatta lomautuksilta ei kokonaar
12264: teollisuuden lähitulevaisuuden näkymien olevan      vältyttäne.
12265: edelleen synkkiä. Nämä kehitysnäkymät eivät             Nopein tapa vaikuttaa erityisesti teräspuo
12266: koske ainoastaan Rauma-Repola Oy:n Uuden-            len töihin, joissa työttömyys on ensiksi uhkaa
12267: kaupungin telakkaa vaan suomalaista laivanra-        massa, ovat kotimaisten varustamojen tilauk
12268: kennusteollisuutta kokonaisuudessaan. Äsket-         set. Rauma-Repola Oy:n Uudenkaupungin tela
12269: täin valmistuneen teollisuusneuvottelukunnan         kalle onkin neuvottelun alaisena laivasarjan ti
12270: telakkajaoston arvion mukaan telakkateollisuu-      laus kotimaasta; neuvottelun myönteinen lop·
12271: den tämänhetkisen tilauskannan mukaan ny-            putulos auttaisi telakan työllisyyttä ratkaise·
12272: kyisistä tilauksista viimeiset toimitukset tule-    vasti. Valtiovalta pyrkii vaikuttamaan asiaan
12273: vat tapahtumaan vuoden 1980 jälkipuoliskol-         myönteisesti mm. tutkimalla KTR-luottoehto·
12274: la ja heti vuoden 1981 alussa.                       jen muuttamista enemmän kotimaisia varusta·
12275:    Hallitus on kuluvan vuoden I lisämenoar-         moja suosiviksi. Myös viennin edistämiseksi
12276: viossa ja eduskunnan käsiteltävänä olevassa          tarkoitettuja rahoitusjärjestelyjä tutkitaan muu·
12277: tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1979          tettaviksi niin, että vientiluetotusta vastaavi2
12278: pyrkinyt telakoille tai aluksia tilaaville varus-    luottoja voitaisiin käyttää kotimaisten varus·
12279: tamoille tarkoitetuin tukitoimenpitein helpotta-     tamojen tilauksiin kotimaasta. Näihin kysymyk
12280: maan telakoiden työllisyystilannetta. Toimenpi-      siin on myös teollisuusneuvottelukunnan telak
12281: teet on suunnattu telakkateollisuuteen yleisesti     kajaosto kiinnittänyt huomiota.
12282: käytettäväksi tuen antajan harkinnan mukaan,            Vireillä on myös laivakauppoja Neuvosto·
12283: jolloin ensisijaisesti tuen saajiksi tulevat vai-    liittoon, mutta vaikka neuvottelut Rauma-Re·
12284: keimmassa työllisyystilanteessa olevat telakat.      pola Oy: n Uudenkaupungin telakan osalta joh-
12285:     Lisäksi valtion laitosten vuosille 1980-82       taisivatkin myönteiseen lopputulokseen, ei töi·
12286:  suunniteltuja alushankintoja on pyritty siirtä-     tä päästä aloittamaan ennen vuoden 1979 syk·
12287:  mään aikaisemmaksi: kuluvan vuoden I lisäme-        syä. Kuluvan talven työllisyystilanteeseen eivät
12288:  noarvioon sisältyi yhteensä 129,4 milj. mk:n        mahdolliset tilaukset siten ehdi vaikuttaa. Pit·
12289:                                             N::o 471                                             3
12290: 
12291: källä tähtäyksellä laivavienti Neuvostoliittoon   Toistaiseksi telakkamme ovat selviytyneet yleis-
12292: muodostaa kuitenkin koko laivanrakennusteol-      maailmallisesta laivanrakennusteollisuuden krii-
12293: lisuutemme tuotannon perusedellytyksen.           sistä suhteellisen hyvin, mutta jatkuvia ponnis-
12294:    Laivanrakennusteollisuutemme ongelmiin on      teluja myös telakoiden itsensä taholta tarvitaan
12295: valtiovalta kuluvan vuoden aikana mielestäni      tuotannon sopeuttamiseksi kysyntää vastaavak-
12296: kiinnittänyt erityistä huomiota. Telakkatoimi-    si samanaikaisesti turvaamalla korkeaa ammat-
12297: kunnan ( ns. Viidan komitea) suosituksia on       titaitoa vaativan työvoiman työllisyys.
12298: kiirehditty ja suurelta osin jo toteutettukin.
12299:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1978.
12300: 
12301:                                                   Kauppa- ja teollisuusmicisteri .Eero kantala
12302: 4                                            1978 vp.
12303: 
12304: 
12305: 
12306: 
12307:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
12308: 
12309:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        rande år upptog beställningsfullmakter för
12310: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        gränsbevakningen, försvarsmakten och sjöfarts-
12311: se nr 2303 av den 14 november 1978 tili ve-         väsendet tili ett sammanlagt belopp av 129,4
12312: derbörande medlem av statsrådet översänt av-        milj. mk. I statsverkspropositionen för år 1979
12313: skrift av följande av riksdagsman E. Laine          föreslås att 3,6 milj. mk alltjämt skall beviljas
12314: m. fl. ställda spörsmål nr 471:                     för sjöfartsväsendets fartygsanskaffningar.
12315:                                                        Det torde vara möjligt att underlätta syssel-
12316:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen            sättningsläget vid Rauma-Repola Oy:s varv i
12317:        vidta i syfte att inställa de planerade      Nystad med hjälp av ovannämnda statsstöd
12318:        permitteringarna vid Rauma-Repola Oy         samt genom att även tili detta varv rikta be-
12319:        benämnda aktiebolags varv i Nystad           ställningar som är avsedda att förverkligas vid
12320:        och i syfte att trygga vederbörande ar-      en tidigare tidpunkt och som gäller grund-
12321:        betstagares sysselsättning?                  reparation av sjöstridskrafternas fartyg och ny-
12322:                                                     byggen vid statens inrättningar. Statsrådet har
12323:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       faktiskt helt nyligen befullmäktigat staben för
12324: samt anföra följande:                               sjöstridskrafterna att beställa en grundrepara-
12325:    Den senaste tidens utveckling beträffande        tion för transportfartyget Porkkala hos Rauma-
12326: orderstocken inom den finländska varvsin-           Repola Oy vid dess varv i Nystad. Beställ-
12327: dustrin utvisar att utsikterna för varvsindustrin   ningens sysselsättande verkan infaller just på
12328: under den närmaste tiden alltjämt är dystra.        den svåraste vintersäsongen. Varvets order-
12329: Dessa utsikter beträffande utvecklingen gäller      stock förefaller dock för närvarande vara så
12330: inte endast Rauma-Repola Oy benämnda aktie-         pass liten, att det trots statsstödet inte torde
12331: bolags varv i Nystad utan hela den finländsku       vara möjligt att undgå permitteringar.
12332: skeppsbyggnadsindustrin. Enligt en uppskatt-           Genom beställningar från de inhemska var-
12333: ning som industridelegationens varvsutskott         ven kunde man snabbast inverka särskilt på
12334: nyligen gjort kommer de sista leveranserna av       stålbranschens arbeten, vilka är de första som
12335: de nuvarande beställningarna, enligt varvs-         hotas av arbetslöshet. Förhandlingar förs också
12336: industrins aktuella orderstock, att äga rum un-     för närvarande om att beställningen av en serie
12337: der senare hälften av år 1980 och strax i           i Finland byggda fartyg skulle riktas tili Rau-
12338: början av år 1981.                                  ma-Repola Oy:s varv i Nystad; ett positivt
12339:    Regeringen har i I tiliäggsbudgeten för in-      slutresultat av förhandlingarna skulle på ett
12340: nevarande år och i statsverkspropositionen för      avgörande sätt underlätta sysselsättningen vid
12341: år 1979, vilken för närvarande behandlas i          varvet. Statsmakten strävar tili att utöva ett
12342: riksdagen, strävat tili att med hjälp av stöd-      gynnsamt inflytande i denna fråga genom att
12343: åtgärder som är avsedda för varv eller för re-      undersöka hur villkoren rörande finansierings-
12344: derier som beställer fartyg underlätta syssel-      arrangemanget för inhemska leveranser kunde
12345: sättningsläget vid varven. Atgärderna är rik-       ändras så, att krediterna i högre grad än för
12346: tade tili varvsindustrin generellt, och stödet      närvarande skulle gynna inhemska rederier.
12347: kan användas enligt anslagsbeviljarens pröv-        Man undersöker också hur de finansierings-
12348: ning, varvid de varv, vid vilka sysselsättnings-    arrangemang som avser främjande av exporten
12349: läget är svårast, i första hand erhåller stöd.      skulle kunna ändras så, att krediter som mot-
12350:    Man har dessutom ·försökt överföra de far-       svarar exportkreditfinansiering skulle kunna
12351: tygsanskaffningar för statens inrättningar som      användas för finländska rederiers inhemska be-
12352: planerats äga rum åren 1980-82 tili en tidi-        ställningar. Dessa frågor har uppmärksammats
12353: gare tidpunkt: I tiliäggsbudgeten för inneva-       också av industridelegationens varvsutskott.
12354:                                                 N:o 471                                             5
12355: 
12356:    Frågan om leverans av fartyg tili Sovjetunio-      skeppsbyggnadsindustris problem. Varvskom-
12357: nen är också aktuell, men även om förhand-            missionens (den s.k. Viita-kommiw!n) rekom-
12358: lingarna skulle leda tili ett positivt slutresultat   mendationer har påskyndats och tili stora delar
12359: beträffande Rauma-Repola Oy:s varv i Nystad           redan förverkligats. Hittills har våra varv kla-
12360: kan arbetena inte påbörjas före hösten 1979.          rat sig förhållandevis väl ur skeppsbyggnads-
12361: Eventuella beställningar hinner sålunda inte in-      industrins världsomfattande kris, men fortgåen-
12362: verka på sysselsättningsläget innevarande vin-        de ansträngningar behövs också från varvens
12363: ter. På längre sikt utgör dock exporten av far-       sida för att produktionen skall kunna anpassas
12364: tyg tili Sovjetunionen en grundförutsättning          tili att motsvara efterfrågan, samtidigt som
12365: för produktionen inom hela vår skeppsbygg-            sysselsättningen bland arbetskraften, av viiken
12366: nadsindustri.                                         kvalificerad yrkeskunskap krävs, skall kunna
12367:    Statsmakten har enligt min åsikt under inne-       tryggas.
12368: varande år fäst särskild uppmärksamhet vid vår
12369:       Helsingfors den 15 december 1978.
12370: 
12371:                                                        Handels- och industriminister Eero Rantala
12372:                                                  1978 vp.
12373: 
12374: Kirjallinen kysymys n:o 472.
12375: 
12376: 
12377: 
12378: 
12379:                                     Koskenniemi ym.: Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntien
12380:                                        alueella suoritettavasta vesipiirirajankäynnistä.
12381: 
12382: 
12383:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12384: 
12385:    Maa- ja metsätalousministeriö on elokuussa              Nyt joutuu väkisinkin kysymään, onko maa-
12386: 1978 antamallaan päätöksellä kehottanut                 ja metsätalousministeriön määräämän rajankäyn-
12387: maanmittaushallitusta jatkamaan vuodesta 1963           nin yhteydessä tarkoitus turvata nykyisen am-
12388: asti keskeytyksissä olleita vesipiirirajankäynti-       matti- ja kotitarvekalastuksen jatkuvuus joko
12389: toimituksia Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kun-          laadittavalla kalastussäännöllä tai muuttamalla
12390: tien vesissä.                                           asetusta (322/53) valtion yksityisten kalas-
12391:    Mainittuun päätökseen perustuvat toimituk-           tusten käyttämisestä ja kalastamisesta valtiolle
12392: set on aloitettu 7. 11. 1978 Utsjoen kunnan             kuuluvissa kalavesissä siten, että kalastuksen
12393: Nuorgamin kylässä.                                      osalta päätöksenteko vastaisi paikallisia elin-
12394:     Kun vesialueiden piirirajankäynti suoritetaan       olosuhteita ja näin ollen olisi riippumaton Ina-
12395: voimassa olevan välirajasta vedessä vuonna              rin, Utsjoen ja Enontekiön kuntien suurimmasta
12396: 1902 annetun lain nojalla, ei saamelaisten ka-          vesialueen omistajasta metsähallituksesta.
12397: lastus tule turvatuksi niillä laajoilla vesialueilla,      Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
12398: jotka nykyään ovat heidän kalastuksellensa tär-         tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
12399: keitä. Tällä hetkellä saavat saamelaiset kuten          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12400: muut seudulla asuvat kalastajat kalastaa ilman          vaksi seuraavan kysymyksen:
12401: elinkeinon jatkuvuutta rajoittavia säädöksiä
12402: kunnan vesillä.                                                    Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
12403:     Rajankäynnin jälkeen joudutaan kuitenkin                   Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntien
12404: sellaiseen tilanteeseen, missä kylän vesialueesta              alueella suoritettavan vesipiirirajankäyn-
12405: ei sen pienuuden vuoksi saataisikaan samaa                     nin yhteydessä turvataan ammatti- ja
12406: saalista kuin ennen rajankäyntiä.                              kotitarvekalastuksen jatkuvuus laaditta-
12407:     Tällöin kalastajat joutuisivat hankkimaan                  valla kalastussäännöllä tai muuttamalla
12408: lisäkalastusmahdollisuuksia usealta eri omista-                asetusta valtion yksityisten kalastusten
12409: jalta, joista suurin omistaja on valtio. Suurin                käyttämisestä ja kalastamisesta val-
12410: osa kalastuksesta tulisi siis keskittymään val-                tiolle kuuluvissa kalavesissä siten, että
12411: tion hallintaan jääviin vesiin, joissa paikallisen             paikallinen väestö sa1s1 ratkaisevan
12412: väestön kalastusmahdollisuuksien saantia ei ole                osuuden päätöksenteossa kalastukseen
12413: turvattu lailla, asetuksella eikä kalastussäännöl-             liittyvissä asioissa?
12414: lä. Näin ollen kalastuksen jatkuvuus rajankäyn-
12415:  tien tultua suoritetuiksi joutuu uhanalaiseksi.
12416:       Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1978.
12417: 
12418:                 Niilo Koskenniemi                                   Aimo Ajo
12419:                 Veikko Hanhirova                                    Mikko Jokela
12420:                 E.-J. Tennilä                                       Lauri Impiö
12421:                                               Mikko Ekorre
12422: 
12423: 
12424: 
12425: 
12426: 087801541S
12427: 2                                             1978 vp.
12428: 
12429: 
12430: 
12431: 
12432:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12433: 
12434:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tettyä piirirajankäyntiä siten kuin 28. 4. 1925
12435: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        annettu laki (157 /25) isojaosta ja verollepa-
12436: olette 14 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          nosta sekä valtion mailla olevien vuokra-aluei-
12437: kirjeenne ohelle toimittanut valtioneuvoston         den lunastamisesta Inarin, Enontekiön ja Uts-
12438: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        joen kunnissa tarkemmin määrää.
12439: edustaja Koskenniemen ym. näin kuuluvasta kir-          Toimituksissa ei suoriteta vesialueiden ja-
12440: jallisesta kysymyksestä n:o 472:                     koa, vaan ainoastaan osoitetaan vuoden 1734
12441:                                                      lain maakaaren 12 luvun 4 §:n ja vuoden 1902
12442:            Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että    välirajasta vedessä annetun lain mukaiset ky-
12443:        Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntien         lien omistukseen kuuluvien vesialueiden rajat.
12444:        alueella suoritettavan vesipiirirajankäyn-    Toimituksissa ei muuteta vesialueen omistuk-
12445:        nin yhteydessä turvataan ammatti- ja          seen perustuvia oikeuksia. Mikäli voidaan
12446:        kotitarvekalastuksen jatkuvuus laaditta-      osoittaa, että kylän vesialueeseen kohdistuu
12447:        valla kalastussäännöllä tai muuttamalla       ylimuistoinen nautinta tai muulla tavoin lail-
12448:        asetusta valtion yksityisten kalastusten      lisesti saatu yksityinen oikeus, voidaan se vaa-
12449:        käyttämisestä ja kalastamisesta val-          dittaessa jättää edelleen voimaan. Nämä asiat
12450:        tiolle kuuluvissa kalavesissä siten, että     on käsiteltävä rajankäyntitoimituksessa ja niihin
12451:        paikallinen väestö sa1s1 ratkaisevan          kuuluu myös kysymys saamelaisten kalastus-
12452:        osuuden päätöksenteossa kalastukseen          oikeuksista, joten toimitukset ovat tarpeellisia
12453:        liittyvissä asioissa?                         myös niiden selvittämistä varten. Samoin ka-
12454:                                                      lastuks.en kannalta tärkeä kysymys kalastus-
12455:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lain (503/51) 3 §:ssä tarkoitetun yleisen vesi-
12456: vasti seuraavaa:                                     alueen olemassaolosta ja laajuudesta Inarinjär-
12457:    Kysymyksessä tarkoitetut rajankäyntitoimi-        vessä voidaan ratkaista vain vesialueiden rajan-
12458: tukset perustuvat vuonna 1902 välirajasta ve-        käyntitoimituksessa.
12459: dessä annetun lain (31/02) säännöksiin. Mai-            Rajankäyntitoimitusten viivästymisen vuoksi
12460: nitun lain mukaiset toimitukset on suoritettu        ei kalastuslain 57 ja 69 § :n mukainen järjes-
12461: loppuun koko maassa lukuun ottamatta Inarin,         täytyminen kalastuskunniksi tai kalastushoito-
12462: Utsjoen ja Enontekiön kuntia. Näissä kunnissa        yhtymiksi ole edellä mainituissa kunnissa ol-
12463: lain toimeenpano on käynyt mahdolliseksi ja          lut vielä mahdollista. Järjestymätön tilanne on
12464: aloitettu kun isojaot päättyivät 1960-luvulla.       väliaikaisesti hoidettu valtion ja manttaalikun-
12465:    Koska pohjoisten kuntien erityisolosuhteiden      tien välisillä sopimuksilla. Vesialueiden rajan-
12466: selvittäminen katsottiin välttämättömäksi, maa-      käynti on välttämätön edellytys nykyisen tilan-
12467: talousministeriö kehotti 3. 5. 1963 maanmit-         teen selvittämiseksi sekä kalastusasioiden tehok-
12468: taushallitusta keskeyttämään Inarin kunnan ve-       kaalle hoitamiselle ja kehittämiselle.
12469: sialueiden piirirajankäynnin toistaiseksi ja aina-      Maa- ja metsätalousministeriössä seurataan
12470: kin siihen saakka, kunnes Inarin, Enontekiön ja      kiinteästi edellä mainitun piirirajankäyntitoimi-
12471: Utsjoen vesirajatoimikunta on antanut ehdotuk-       tuksen edistymistä ja sen vaikutuksia alueen
12472: sensa asiasta. Mainitun ehdotuksen jälkeen suo-      kalastusolosuhteisiin. Miriisteriössä tullaan myös
12473: ritetun lainvalmistelutyön pohjalta eduskunnalle     valmistelemaan . säännökset, joilla turvataan
12474: annettu hallituksen esitys n:o.243 (1976 vp.),       paikallisen väestön ammatti- ja kotitarvekalas-
12475: joka sisälsi yksityiskohtaiset ehdotukset kalas-.    tuksen jatkuvuus samoin kuin osuus päätöksen-
12476: tuksen järjestelyksi pohjoisilla vesialueilla, on    tekoon kalastukseen liittyvissä asioissa.
12477: peruutettu 29. 6. 1978. Tämän johdosta maa-             Koska suurin osa kyseessä olevien kuntien
12478: ja metsätalousministeriö on kehottanut 29. 6.        vesialueista on valtion omistuksessa, on keskei-
12479: 1978 maanmittaushallitusta jatkamaan keskey-         nen merkitys niillä säännöksillä, jotka koske-
12480:                                                  N:o 472                                             3
12481: 
12482: i7at kalastamista valtiolle kuuluvilla vesialueilla.   kistamalla. Toisena vaihtoehtona ministeriössä
12483: ~äiden alueiden kalastusta säätelee asetus val-        tutkitaan kalastuslain 49 § :n mukaisen kalas-
12484: tion yksityisten kalastusten käyttämisestä ja          tussäännön soveltuvuutta alueen kalastusolojen
12485: Wastamisesta valtiolle kuuluvissa kalavesissä          järjestelyyn.
12486: (322/53). Pohjoisten kuntien väestön kalas-               Säännösten viimeisteleminen on kuitenkin
12487: tus- ja vaikutusmahdollisuudet voidaan turvata         mahdollista vasta toimitusten edistyttyä pitem-
12488: •arsin pitkälle tämän asetuksen säännöksiä tar-        mälle ja niiden vaikutusten selvittyä.
12489:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1978.
12490: 
12491:                                                                            Ministeri Veikko Saarto
12492: 4                                           1978 vp.
12493: 
12494: 
12495: 
12496: 
12497:                           T i 1l R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
12498: 
12499:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       gits 29. 6. 1978. Av denna anledning har jord
12500: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      och skogsbruksministeriet 29. 6. 1978 uppma
12501: av den 14 november 1978 till vederbörande          nat lantmäteristyrelsen att fortsätta den av
12502: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     brutna lantmäteriförrättningen så som lagen 28
12503: jande av riksdagsman Koskenniemi m. fl. ställda    4. 1925 angående storskifte och skattläggnin!
12504: skriftliga spörsmål nr 472:                        ävensom inlösen av de på statens marker be
12505:                                                    lägna legoområden i Enare, Enontekis ocl
12506:           Ämnar Regeringen dra försorg om,         Utsjoki kommuner (157 /25) närmare föreskri
12507:        att i samband med uppgåendet av om-         ver.
12508:        kretsråar i vatten inom Enare, Utsjoki         Vid förrättningarna utföres inte skifte a,
12509:        och Enontekiö kommuners område              vatten, utan utlägges endast råarna mellan d(
12510:        fortbeståndet av yrkes- och husbehovs-      byarna tillydande vattenområdena enligt 1~
12511:        fisket tryggas genom uppgörandet av fis-    kap. 4 § jordabalken i 1734 års lag samt lager
12512:        keristadga eller genom ändring av för-      av år 1902 om råskillnad i vatten. Vid för
12513:        ordningen om nyttjande av statens           rättningarna ändras inte rättigheter som ät
12514:        enskilda fisken och fiske i staten till-    baserade på innehav av vattenområde. Hall mar
12515:        höriga fiskevatten så, att den lokala be-   kan påvisa, att bys vattenområde berörs a'
12516:        folkningen skulle få en avgörande andel     urminnes hävd eller av på annan grund lagliger
12517:        i fattande av beslut i anslutning till      förvärvad enskild rätt, kan den om så på
12518:        fisket?                                     fordras lämnas i kraft även i fortsättningen
12519:                                                    Dessa angelägenheter skall handläggas vid för·
12520:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt         rättningen rörande rågång och dessa omfattat
12521: anföra följande:                                   även frågan om samernas rättigheter till fiske
12522:    De i spörsmålet avsedda förrättningarna rö-     varför förrättningarna är behövliga även föt
12523: rande rågång grundas på stadgandena i den          utredningen av dessa. För fisket är också frågar
12524: år 1902 givna lagen om råskillnad i vatten         om den i 3 § lagen om fiske (503/51) av·
12525:  (31/02). Förrättningarna enligt nämnda lag        sedda existensen av och omfattningen av all-
12526: har i hela landet slutförts med undantag av        mänt vattenområde i Enare träsk viktig od
12527: Enare, Utsjoki och Enontekiö kommuner. I           avgörandet härav kan ske endast vid rågångs-
12528: dessa kommuner har verkställigheten av lagen       förrä ttning.
12529: blivit möjlig och påbörjad då storskiftet av-         På grund av att rågångsförrättningarna för-
12530: slutades på 1960-talet.                            dröjts har inte konstitueringen av fiskelag ocb
12531:    Emedan det ansågs nödvändigt att utreda         fiskevårdssammanslutningar enligt 57 och 69 §§
12532: de särskilda förhållandena i de nordliga kom-      lagen om fiske ännu varit möjlig i de ovan-
12533: munerna uppmanade lantbruksministeriet 3. 5.       nämnda kommunerna. Den oorganiserade si-
12534: 1963 lantmäteristyrelsen att avbryta rågången      tuationen har temporärt skötts genom avtal
12535: av vattenområdena inom Enare kommun åt-            mellan staten och mantalskommunerna. Rå-
12536: minstone till dess kommissionen för vatten-        gången av vattenområdena är en nödvändig
12537: rågången i Enare, Enontekiö och Utsjoki kom-       förutsättning för utredandet av den nuvarande
12538: muner avlämnat sitt förslag i ärendet. Sedan       situationen samt för ett effektivt skötande och
12539: nämnda förslag tillkommit avlämnades på ba-        utvecklande av fiskerifrågorna.
12540: sen av lagberedningsarbete regeringens propo-         Vid jord- och skogsbruksministeriet följer
12541: sition nr 243 (1976 års riksdag), viiken inne-     man noga med hur den ovan nämnda omkrets-
12542: höll detaljerade förslag till ordnandet av fis-    rågångsförrättningen fortskrider och vilka ef-
12543: ket på norra vattenområdet, och har återta-        fekter den har på fiskeriförhållandena inom
12544:                                              N:o 472                                              5
12545: 
12546: området. Vid lnlmsteriet kommer man också           kevatten (322/53). Fiske- och påverknings-
12547: att bereda stadganden, med vilka man tryggar        möjligheterna för befolkningen i de nordliga
12548: yrkes- och husbehovsfiskets fortbestånd för den     kommunerna kan tämligen långt tryggas genom
12549: lokala befolkningen lika väl som dess andel i       justering av stadgandena i denna förordning.
12550: fattandet av beslut i anslutning tili fisket.       Ett annat alternativ som undersökes i minis-
12551:    Emedan största delen av vattenområdena           teriet är hur en fiskeristadga enligt 49 § lagen
12552: inom ifrågavarande kommuner tillhör staten,         om fiske skulle lämpa sig för ordnandet av
12553: bar de stadganden en central betydelse, vilka       fiskeriförhållandena inom området.
12554: gäller fiske inom staten tillhöriga vattenom-          Färdigställande av stadganden är dock möj-
12555: råden. Fisket inom dessa vattenområden reg-         ligt först sedan förrättningarna hunnit längre
12556: leras av förordningen om nyttjande av statens       och effekterna av dem klarnat.
12557: enskilda fisken och fiske i staten tillhöriga Hs-
12558:      Helsingfors den 20 december 1978.
12559: 
12560:                                                                          Minister Veikko Saarto
12561:                                               1978 vp.
12562: 
12563: Skriftligt spörsmål nr 4 73.
12564: 
12565: 
12566: 
12567: 
12568:                                  Stenbäck m.fl.: Om skyndsamt avlåtande av en proposition med
12569:                                      förslag tili datalag.
12570: 
12571: 
12572:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
12573: 
12574:     Fortfarande har man inte i iFniand lyckat;;        I Sverige krävs även tillstånd av en särskild
12575: få tili stånd någon Iagstiftning om dataskydd.      myndighet, datainspektionen, för att ett per-
12576: Speciallagar finns, men de täcker endast en         sonregister skall få inrättas. Datainspektione11
12577: smal sektor. I Sverige gäller en särskild data-     ger även föreskrifter om registrets användning
12578: lag sedan år 1973.                                  för att riskerna för otillbörligt intrång i den
12579:     Bland de frågor, som datalagstiftningen åt-·    personliga integriteten skall kunna förebyggas.
12580: minstone borde beakta, är insamlingen av upp·       En registrerad person har även rätt att på
12581: gifter och vilka faktorer, som då bör beaktas       begäran utan kostnad få del av de uppgifter,
12582: för att dataskyddet skali garanteras. Uppbe-        som har registrerats om honom och kan då
12583: varingen och handiäggningen av uppgifterna          rätta tili eventuel1a oriktigheter.
12584: bör även predseras. Vidare bör Iagen kiarläggq         Med hänvisning tili ovanstående anhåller
12585: viika uppgifter, som far registreras och för hur    uudettedmade om att i den ordning rrksdags-
12586: Iång tid samt hur en registrerad person kan         ordningen 3 7 § 1 mom. föreskriver tili veder-
12587: försäkra sig om uppgifternas riktighet. Dess-       börande mediem av statsrådet få ställa föijan-
12588:  utom krävs kiara regier för vilka personer som     de skriftliga spörsmåi:
12589:  kan ges rätt att ta del av uppgifterna i ett re-
12590: gister och bestämmelser om hur skyddet av                       Viika åtgärder avser Regeringen
12591:  uppgifterna kan ordnas så att de registrerades              vidta för att en proposition om data-
12592:  rättigheter kan garanteras.                                 Iag i skyndsam ordning skall kunna
12593:      För att ett fungerande dataskydd skall fås              avges tili riksdagen?
12594:  tili stånd borde även uppgifterna klassificeras
12595:  utgående från hur svårt det bör vara att få del
12596: av dem.
12597:      Helsingfors den 14 november 1978.
12598: 
12599:          Pär Stenbäck                   Håkan Malm                    Elly Sigfrids
12600:          Jutta Zilliacus                Christoffer Taxell            Henrik Westerlund
12601:                                         Ragnar Granvik
12602: 
12603: 
12604: 
12605: 
12606: 087801542T
12607: 2                                                1278 vp.
12608: 
12609: Kirjallinen kysymys n:o 473.                                                                5_uofl'!e,n.os.
12610: 
12611: 
12612: 
12613: 
12614:                                     Stenbäck ym.: Tietosuojaa koskevan lakiehdotuksen antamisesta
12615:                                         pikaises~i eduSkunna,lk.
12616: 
12617: 
12618: 
12619:                            E d u s k u n n a n H e r r a f u h e m i e h e 11 e.
12620: 
12621:     Suomessa ei ole vieläkään saatu aikaan tie-        tulisi myös tiedot luokitella sen mukaisesti,
12622: tosuojaa koskevaa lainsäädäntöä. On etityis-           miten vaikeasti niihiri pääsemin,en tulisi järjes-
12623: lakeja, mutta ne kattavat vain -!kapean ~to­           tää.     .
12624: rin. Ruotsissa on voimassa vuodesta 1973 eri-             Ruotsissa vaaditaan i9P~ erityisen viranomai-
12625: tyinen rietolaki.                                      sen, tietotarkastuksen, lupaa henkilörekisterin
12626:     Niihin kysymyksiin, joita tietoja koskevan         perustamiseen. Tietotarkastus ~n·taa myös niää-
12627: lainsäädännön ainakin tulisi koskea, kuuluu ky-        räyicsiä rekisterin käytöstä, jotta 'voidaan estää
12628: symys siitä, mitä tietoja ja mitä tekijöitä tu-        henkilösuojan asiaankuulumattoman loukkaa-
12629: lisi ottaa huomioon kerättäessä tietoja, jotta         misen riskit. RelcisteröidyUä henkilöllä on
12630: tietosuoja tulisi taatuksi. Myös tietojen säily-       myös <>ilceus pyynnöstäijn ·ja maksutta saada
12631: tystä ja käsittelyä on täsmennettävä. Lain tu-         tietoonsa ne tiedot, jotka hänestä on rekiste-
12632: lee lisäksi selvittää ne tiedot, joita saa rekis-      röity, ja hän voi tuolloin korjata malt9olliset
12633: teröidä ja kuinka pitkäksi ajaksi saa rekisteroi-      virheet.                                    ·
12634: dä, sekä sen, miten rekisteröity henkilö voi              Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
12635: varmistautua tietojen paikkansapit~vyydestä.           jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla eSitämme
12636: Lisäksi vaaditaan selviä sääntöjä siitä, keille        valtioneuvoston· asianomaisen jäsenen vastatta-
12637: henkilöille voidaan antaa oikeus tutustua re-          vaksi seuraavan kysymyksen:
12638: kisterissä oleviin tietoihin sekä määräyksiä sii-
12639: tä, miten tietojen suoja voidaan järjestää sillä                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12640: tavalla, että rekisteröityjen oikeudet voidaan                 ryhtyä, jotta eduskunnalle kiireellisesti
12641: taata.                                                         annettaisiin tietosuojaa koskeva lakiesi:
12642:     Jotta saataisiin aikaan toimiva tietosuoja,                tys?                          ·
12643: 
12644:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1978.
12645: 
12646:          Pär Stenbäck                     Håkan Malm                     Elly Sigfrids
12647:          Jutta Zilliacus                  Christoffer Taxell             Henrik Westerlund
12648:                                           Ragriar Granvik
12649:                                                 1978 vp.                                               3
12650: 
12651: 
12652: 
12653: 
12654:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12655: 
12656:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         symyksen perusteluissa mainitaan Ruotsissa on
12657: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          voimassa vuodesta 1973 erityinen tietolaki, jo~
12658: olette 14 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn            ta parhaillaan ollaan siellä jo tarkistamassa.
12659: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Eräissä muissakin valtioissa, muun muassa Nor-
12660: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          jassa ja Tanskassa on uudet vastaavanlaiset
12661: edustaja Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kir-           lait ja useissa muissa lainvalmistelutyö käynnis-
12662: jallisesta kysymyksestä n:o 473:                       sä.
12663:                                                            Tärkeimmistä tähänastisista tietosuojaa kos-
12664:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kevan lainsäädännön kehittämiseen tähdänneis-
12665:         ryhtyä, jotta eduskunnalle kiireellisesti      tä kotimaisista hankkeista on mainittava lähin-
12666:         annettaisiin tietosuojaa koskeva lakiesi-      nä 17 päivänä marraskuuta 1971 asetettu tie-
12667:         tys?                                           tosuojatoimikunta, 4 päivänä toukokuuta 1972
12668:                                                        asetettu ja 31 päivänä maaliskuuta 1975 lak-
12669:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kautettu tietojärjestelmäkomitea sekä 25 päi-
12670: vasti seuraavaa:                                       vänä marraskuuta 1976 •asetettu henkilörekis-
12671:    Voimassa olevassa lainsäädännössä on Suo-           terityöryhmä. Yksityiseltä sektorilta voidaan
12672: men kansalaisten rekisteröintiä ja rekistereihin       mainita erityisesti, että Tietojenkäsittelyliitto
12673: merkittyjen tietojen käyttämistä koskevia sään-        ry on toukokuussa 1976 julkistanut suosituk-
12674: nöksiä muun muassa väestökirjalaissa ja -ase-          sensa henkilörekisterin pitoa koskeviksi peri-
12675: tuksessa, laissa ja asetuksessa väestörekisteri-       aatteiksi.
12676: keskuksesta, kirkkolaissa, asetuksessa ortodok-            Asiaa on lisäksi valmisteltu Pohjoismaiden
12677: sisesta kirkkokunnasta, väestölaskentalaissa ja        neuvoston aloitteesta muun muassa touko-
12678: -asetuksessa, laissa maatilatilastosta, laissa ylei-   kuussa 1976 asetetussa pohjoismaisessa työryh-
12679: sen liikeyrityslaskennan toimittamisesta, laissa       mässä. Hallitus on seurannut kansainvälisten
12680: eräiden tietojen antamisesta virallisia tilastoja      selvitysten, suositusten ja sopimusluonnosten
12681: varten, rikosrekisteriasetuksessa, laissa ja ase-      valmistumista myös eräissä muissa kansainväli-
12682: tuksessa tilastokeskuksesta, laissa ja asetuksessa     sissä järjestöissä kuten taloudellisen yhteistyön
12683: valtion tietokonekeskuksesta, verotuslaissa ja         ja kehityksen järjestössä OECD:ssä sekä Eu-
12684: -asetuksessa, laissa julkisesta notaarista, sairaus-   roopan neuvostossa. Näiden selvitysten valmis-
12685: vakuutuslaissa i·a -asetuksessa, kansaneläkelais-      tuttua ja muiden pohjoismaiden tietosuojala-
12686: sa ja -asetuksessa, laissa yleisten asiakirjain jul-   kien sisällön ollessa tiedossa on Suomessakin
12687: kisuudesta, rikoslaissa, oikeudenkäymiskaaressa        nyt entistä paremmat perusteet tietosuojaa kos-
12688: sekä pattkikilainsäädännössä, ·esimerkiksi liike-      kevien lainsäädännöllisten ratkaisujen tekemi-
12689: pankkilaissa.                                          seen.
12690:    Varsinkin automaattisen tietojenkäsittelyn ja          Kysymyksessä tarkoitettu asia on parhail-
12691: muun teknisen kehityksen vuoksi edellä: mai-           laan hallituksen oikeuspoliittisen ministerivalio-
12692: nitut ja niihin verrattavat säännökset kaipaa-         kunnan valmisteltavana. ·
12693: vat tarkistamista ja täydentämistä. Kuten ky-
12694:       Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1978.
12695: 
12696:                                                                       Oikeusministeri Paavo Nikula
12697: 4                                           Nr 473
12698: 
12699: 
12700: 
12701: 
12702:                           T d 1 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
12703: 
12704:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      dem jämförbara stadganden justering och
12705: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      komplettering. Såsom i spörsmålets motivering
12706: se av den 14 november 1978 till vederböran-       sägs, gäller i Sverige från år 197 3 en särskild
12707: de medlem av statsrådet översänt avskrift av      datalag. Denna lag är för närvarande redan
12708: följande av riksdagsman Stenbäck m. fl. under-    föremål för justering. Också i vissa andra
12709: tecknade spörsmål nr 47 3 :                       stater, bl. a. i Norge och Danmark, finns nya
12710:                                                   motsvarande lagar och i många Iänder är
12711:           Vilka åtgärder avser Regeringen         dyliga lagar under beredning.
12712:        vidta för att en proposition om data-          Bland de viktigaste inhemska pmjekt som
12713:        lag i skyndsam ordning skall kunna         hittills syftat till utvecklande av dataskyddet
12714:        avges till riksdagen?                      måste närmast nämnas dataskyddskommis-
12715:                                                   sionen, tillsatt den 17 november 1971, data-
12716:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     systemkommitten, tillsatt den 4 maj 1972 och
12717: samt anföra följ·ande:                            upplost den 31 mars 197 5, samt person-
12718:    I gällande lagstiftning återfinns stadganden   registerarbetsgruppen, tillsatt den 25 novem-
12719: om registrering av finländska medborgare och      ber 1976. Angående den privata sektorn kan
12720: om användning av de uppgifter som antecknats      det särskilt nämnas att Tietojenkäsittelyliitto
12721: i registren bl. a. i lagen och förordningen om    ry (Finska Dataförbundet) i maj 1976 har
12722: befolkningsböcker, i lagen och förordningen       publicerat en rekommendation med principer
12723: om befolkningsregistercentralen, i kyrkolagen,    för uppgörande av personregister.
12724: i förordningen om ortodoxa kyrkosamfundet,            Saken har därtill varit under beredning p?t
12725: i folkräkningslagen och förordningen om folk-     initiativ av Nordiska rådet, bl. a. i en nordisk
12726: räkning, i lagen om lantbruksstatistik, i lagen   arbetsgrupp, tillsatt i maj 1976. Regeringen
12727: om en allmän företagsräkning, i lagen om          har följt med färdigställandet av internationella
12728: lämnande av vissa uppgifter för officiell sta-    utredningar, rekommendationer och avtalsu!-
12729: tistik, i förordningen angående straffregister,   kast också i vissa andra internationella organi-
12730: i lagen och förordningen om statistikcentralen,   sationer, såsom oragnisationen för ekonomiskt
12731: i lagen och förordningen om statens data-         samarbete och utveckling, OECD, samt i Eu-
12732: maskincentral, i beskattningslagen och -förord-   roparådet. Sedan dessa utredningar blivit fät-
12733: ningen, i lagen om notarius publicus, i sjuk-     diga och då innehållet i datalagarna i de öv-
12734: försäkringslagen och -förordningen, i folkpen-    riga nordiska länderna är bekant, finns det nu
12735: sionslagen och -förordningen, i lagen om all-     också i Finland bättre grunder än tidigare för
12736: männa handlingars offentlighet, i strafflagen,    avgöranden i fråga om den lagstiftning som
12737: i rättegångsbalken samt i banklagstiftningen,     gäller dataskydd.
12738: t. ex. i lagen om affärsbanker.                       Den i spörsmålet avsedda sa:ken är för när-
12739:    I synnerhet på grund av den automatiska        varande under beredning i statsrådets rättspo-
12740: databehandlingen och den tekniska utveck-         litiska ministerutskott.
12741: lingen i övrigt kräver ovannämnda och med
12742:      Helsingfors den 22 december 1978.
12743: 
12744:                                                                  Justitieminister Paavo Nikula
12745:                                                 1978 vp.
12746: 
12747: Skriftligt spörsmål nr 4 74.
12748: 
12749: 
12750: 
12751: 
12752:                                      Sigftids ~- fl.: Om frikyrWig~ församlingars ställning.
12753: 
12754: 
12755:                                T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
12756: 
12757:     I religionsfrihets1agen 2 § definieras som         i religionsfrihetslagens 2 §, att de frikyrkliga
12758: religionssamfund utöver den evangelisk-luthers-        sammanslu~garnas rättsliga ställning ~r ~vag
12759: ka och den ortodoxa ky1;kan tross\lmfund, som          i jämförelse med de if}registrerac::\e religions-
12760: har tili ändamå1 offentlig religionsutövning och       samfundens. Detta är inte förenligt mec::\ reU-
12761: som inregistrerats enligt hestämmelsernll: i           gionsfrihetslagens anda.
12762: lagens andra kapitel.                                      En ändring av 2 § i nämnda l~g så, ~tt ett
12763:    Av olika orsaker, bl. a. på grund av kravet         trossamfund, som har till ~dam~1 a.tt a.ncrrd.na
12764: på en skriftligt utfoJ;mad trosbek~nnelse, h~r         gudstjänster, skulle anses som religionssamfund
12765: många frikyrkoförsamlingar, särskilt bland fin-        oberoende av registreringsformen, skulie leda
12766: landssvenskarna, inte velat inregistrera sig en-       till större jämlikhet.
12767: ligt religionsfrihetslagen. De. har i stället orga-       Hänvisande till ovanstående her underteck-
12768: niserat sig enligt föreningslagen. De räknas då        nade att i den ordning 37 § 1 mom. rik~dags­
12769: inte som religionssamfund i lagen~ mening och          ordningen föreskriver tili vederhörande medlem
12770: går därför miste om de rättigheter, som i lagen        av statsrådet få ställa följat~de spörsm~l:
12771: tilierkänns sådana samfund. Ett exempel på
12772: sådana rättigheter är den skattefrihet vid inköp                 Vilka åtgärder är Regeringen berec::\d
12773: av fast egendom t. ex. tomt för kyrkbygge,                    att vidtaga för att frikyrkliga försam-
12774: som stämpelskattelagen ger för religionssam-                  lingar, registrerade enligt föreningslagen,
12775: fund.                                                         skulle få religionssamfunds ställning?
12776:     I praktiken innebär den snäva definitionen
12777:       Helsingfors den 14 november 1978.
12778: 
12779:          Elly Sigfrids                     Kristian Gestrin              Pär Stenbäck
12780:          Christoffer Taxell                                              Håkan Malm
12781: 
12782: 
12783: 
12784: 
12785: 087801535K
12786: 2                                              1978 vp.
12787: 
12788: Kirjallinen kysymys n:o 474.                                                               Suomennos.
12789: 
12790: 
12791: 
12792: 
12793:                                    Sigfrids ym.: Vapaakirkollisten seurakuntien aseman parantami-
12794:                                        sesta.
12795: 
12796: 
12797:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12798: 
12799:    Uskonnonvapauslain 2 § :n mukaan uskonnol-         pea määritelmä merkitsee sitä, että vapaakir-
12800: lisina yhdyskuntina pidetään evankelis-luterilai-     kollisten yhteisöjen oikeudellinen asema on
12801: sen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan li-           heikko verrattuna rekisteröityihin yhdyskun-
12802: säksi niitä uskonnollisia yhdyskuntia, joilla on      tiin. Tämä ei ole sopusoinnussa uskonnonva-
12803: tarkoituksena julkisesti harjoittaa uskontoa ja       pauslain hengen kanssa.
12804: jotka on asianmukaisesti rekisteröity lain 2 lu-         Mainitun lain 2 §:n muuttaminen siten, että
12805: vun mukaisesti.                                       niitä uskonnollisia yhteisöjä, joiden tarkoituk-
12806:     Erilaisista syistä, mm. siitä syystä, että vaa-   sena on järjestää jumalanpalveluksia, pidettäi-
12807: ditaan kirjallisesti laadittua uskontunnustusta,      siin uskonnollisina yhdyskuntina riippumatta re-
12808: monet vapaakirkkoseurakunnat, erityisesti suo-        kisteröimismuodosta, johtaisi suurempaan tasa-
12809: menruotsalaiset, eivät ole halunneet tulla rekis-     arvoon.
12810: teröidyiksi uskonnonvapauslain mukaisesti. Ne            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
12811: ovat sen sijaan järjestäytyneet yhdistyslain mu-      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
12812: kaisesti. Silloin niitä ei pidetä uskonnollisina      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
12813: yhdyskuntina lain tarkoittamassa merkityksessä        vaksi seuraavan kysymyksen:
12814: eikä niillä ole niitä oikeuksia, jotka lailla an-
12815: netaan tällaisille yhteisöille. Eräänä esimerkkinä               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12816: leimaverolain uskonnollisille        yhdyskunnille            ryhtyä, jotta yhdistyslain mukaisesti re-
12817: myöntämistä oikeuksista mainittakoon verova-                  kisteröidyt vapaakirkolliset seurakunnat
12818: paus ostettaessa kiinteätä omaisuutta esim.                   saisivat uskonnollisen yhdyskunnan ase-
12819: tonttimaaksi kivkkojen rakentamista varten.                   man?
12820:     Käytännössä uskonnonvapauslain 2 § :n sup-
12821:       Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1978.
12822: 
12823:          Elly Sigfrids                   Kristian Gestrin                Pär Stenbäck
12824:          Christoffer Taxell                                              Håkan Malm
12825:                                               N:o 474                                                  3
12826: 
12827: 
12828: 
12829: 
12830:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e h e 11 e.
12831: 
12832:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Uskonnonvapauslaissa on uskonnolliset yh-
12833: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        dyskunnat niille säädettyjen oikeuksien ja vel-
12834: olette 14 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          vollisuuksien vuoksi asetettu erityisasemaan ja
12835: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         esimerkiksi tarkemman valvonnan alaisiksi kuin
12836: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        vastaavasti yhdistykset yhdistyslain mukaan.
12837: edustaja Sigfridsin ym. näin kuuluvasta kirjal-      Tästä syystä myöskin uskonnollisten yhdyskun-
12838: lisesta kysymyksestä n:o 474:                        tien rekisteröinti on järjestetty erilleen yhdistys-
12839:                                                      rekisteristä. Rekisteröinnin kannalta taasen on
12840:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       välttämätöntä, että yhdyskunnan identiteetti sel-
12841:        ryhtyä, jotta yhdistyslain mukaisesti re-     västi tulee esille. Riittävänä ei tässä suhteessa
12842:        kisteröidyt vapaakirkolliset seurakunnat      ole pidettävä pelkästään sitä, että ilmoitetaan
12843:        saisivat uskonnollisen yhdyskunnan ase-       yhteisön tarkoituksena olevan järjestää jumalan-
12844:        man?                                          palveluksia.
12845:                                                          Hallitus ei pidä oikeana sitä, että uskonnol-
12846:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lisista yhdyskunnista annettujen perussäännös-
12847: vasti seuraavaa:                                     ten muutostarvetta arvioitaisiin verotuksellisista
12848:    Samalla kun uskonnonvapauslaissa on säädet-       näkökohdista käsin. Leimaverolaissa uskonnolli-
12849: ty uskonnon harjoittamisen vapaudesta on la-         sille yhdyskunnille säädetyt helpotukset ovat
12850: kiin sisällytetty uskonnollisten yhdyskuntien kä-    osittain ilmentymiä siitä, että toisaalta lainsää-
12851: site sekä asetettu vastaavasti näille velvoitteita   dännössä on mainituille yhdyskunnille sälytetty
12852: sekä sisäiseen järjestäytymiseen että toiminnan      eräitä julkishallintoon liittyviä tehtäviä. Leima-
12853: luonteeseen nähden. Tämä on tarpeen yhtäältä         verolakiin sisältyy myös säännös, jonka mukaan
12854: laissa viranomaisille annetun uskonnollisten yh-     sellaiselle yhteisölle, jonka varat käytetään yk~
12855: dyskuntien tarkastamisoikeuden sekä toisaalta        sinomaan yleishyödyllisiin tarkoituksiin, voi val-
12856: uskonnollisille yhdyskunnille annettujen väes-       tiovarainministeriö hakemuksesta myöntää hel-
12857: tökirjanpitoon liittyvien tehtävien vuoksi.          potusta tai vapautuksen leimaveron suoritta-
12858:     Jotta uskonnon harjoittamisen vapauteen          misesta.
12859: liittyvä yhteiskunnan suorittama valvonta yleen-        Kysymyksessä tarkoitettu vapaakirkollisten
12860: sä olisi mahdollista, uskonnollisilta yhdyskun-      seurakuntien aseman muuttaminen edellyttäisi
12861: nilta edellytetään mm. kirjalliseen muotoon laa-     uskonnonvapauslain muuttamista muiltakin kuin
12862: dittu uskontunnustus. Tämä on välttämätöntä          2 §:n osalta. Kun seurakuntien aseman muut-
12863: jo sen vuoksi, että yleensä voitaisiin arvioida      taminen ei ole tarpeen uskonnon harjoittami-
12864: yhdyskunnan luonnetta uskonnollisena yhteisö-        sen vapauden kannalta ja muutos toisaalta ei
12865: nä. Jo uskonnollisen yhdyskunnan käsitteen ra-       olisi edellä mainituin tavoin uskonnonvapaus-
12866: jaaminen olisi mahdotonta, ellei uskon sisällön      lain periaatteiden mukainen, ei hallitus katso
12867: olennaista tunnusmerkkiä eli uskontunnustusta        aiheelliseksi ryhtyä kysymyksessä esitettyihin
12868: voitaisi pitää kriteerinä. Toisaalta uskontun-       toimenpiteisiin.
12869:  nustusta on pidettävä yhteisön kannalta myös
12870:  sen olemassaolon eetillisenä perusteena.
12871:       Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1978.
12872: 
12873:                                                                      Opetusministeri Jaakko Itälä
12874: 4                                             J978 vp.
12875: 
12876: 
12877: 
12878: 
12879:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
12880: 
12881:    I det syfte 37 § 1 motl}. riksdagsordningen          I religionsfrihetslagen har religio.n,ssa.mfunden
12882: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            på grund av de rättigheter o~ skyldigheter
12883: velse av den 14 november 1978 tili veder-            som enligt lagstiftningen ankommer på dem
12884: börande medlem av statsrådet för avgivande av        ställts i specialställning och t.ex. under nqggran-
12885: svar översänt avskrift av följande av riksdag~­      nare tillsyn än vad som är fallet med föreningar
12886: ledamoten Elly Sigfrids m. fl. undertecknade         enligt lagen om föreningar. Av denna orsak
12887: spörsmål nr 4 74:                                    har också registrer~ngen av religionssamfund
12888:                                                      anordnats separat från föreningsregistret. Med
12889:           Vilka åtgärder ~r Regeringen beredd        tanke på registreringen åter är det nödvändigt,
12890:        att vidtaga för att frikyrkliga försam-       att samfundets identitet tydligt framträder. En-
12891:        lingar, registrerade enligt föreningslagen,   hart uppgift om, att samfundets syfte är att
12892:        skulle få religionssamfunds ställning?        anordna gudstjänster, kan inte anses vara till-
12893:                                                      fyllest i detta avseende.
12894:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Regeringen anser det inte vara rätt att be-
12895: samt anföra följande:                                hovet att ändra de grundläggande stadgandena
12896:    Samtidigt som i raligionsfrihetslagen har         om religionssamfund bedöms utgående från
12897: stadgats om frihet att öva religion i lagen          beskattningssynpunkter. De lättnader som i
12898: intagits begreppet religionssamfund samt för         lagen angående stämpelskatt stadgats för reli-
12899: dessa samfund föreskrivits skyldigheter i fråga      gionssamfund utgör delvis uttryck för att nämn-
12900: om både intern organisation och verksamhetens        da samfund annorstädes i lagstiftningen har
12901: karaktär. Detta är påkallat dels på grund av         påbördats vissa uppgifter i anslutning till den
12902: den rätt att verkställa inspektion av religions-     offentliga förvaltningen. I lagen angående stäm-
12903: samfund, som i lagen givits myndigheterna,           peilskatt ingår även ett stadgande enligt vilket
12904: dels på grund av de uppgifter i anslutning tili      Hnansministeriet på ansökan kan b~vilja sal,ll-
12905: folkbokföring som givits religionssamfunden.         manslutning, vars medel används uteslutande
12906:    För att den av samhället utövade tillsynen,       för allmännyttigt ändamål, lättnad vid eller be-
12907: som hör samman med friheten att öva religion         frielse från erläggande av stämpelskatt.
12908: överhuvudtaget skall vara möjlig, förutsätts av         I spörsmålet avsedda ändringar av de fri-
12909: religionssamfunden bl.a. att de uppgör en            kyrkliga församlingarnas ställning skulle förut-
12910: skriftlig trosbekännelse. Detta är nödvändigt        sätta att religionsfrihetslagen ändras även i
12911: redan för att man överhuvudtaget skall kunna         andra avseenden än i fråga om 2 §. Emedan
12912: bedöma samfundets karaktär av religiöst sam-         frihet att öva religion inte kräver att försam-
12913: fund. Det vore också omöjligt att ge begreppet       lingarnas ställning ändras, 09h då ändringen
12914: religionssamfund en klar avgränsning om inte         å andra sidan - såsom ovan nämnts - inte
12915: det väsentliga kännetecknet på trons innebörd,       överensstämmer med religionsfrihetslagens prin-
12916: trosbekännelsen, kunde tas som kriterium. A          ciper, anser regeringen det inte vara motiverat
12917: andra sidan måste trosbekänne1sen, ur samfun-        att vidtaga i spörsmålet föreslagna åtgärder.
12918: dets synvinkel, anses vara också den etiska
12919: grunden för dess existens.
12920:      Helsingfors den 20 december 1978.
12921: 
12922:                                                                Undervisningsminister Jaakko Itälä
12923:                                                    1?78Vp.
12924: 
12925: Kirjallinen kysymys n:o 475.
12926: 
12927: 
12928: 
12929: 
12930:                                       Tikka: Tiedottajien epäasiallisesta kohtelusta eräiden suuronnet-
12931:                                          tomuuksien yhteydessä.
12932: 
12933: 
12934:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
12935: 
12936:  ~ Joitakih ltikoja ~tt~ ·:tapahruneiti:e.ti suutoh~         Toimittajien keskuudessa on yleistynyt käsi•
12937: iiettomuuksieti yhteydessä ofi 'ki.innitet:ty mel-        tys, jonka mukaan Helsingin seudulla vitart·
12938: koisesti hucunfota· myös Jehdistört ··työskentely-        ömai.set jo alkavat ha.hlitå sen, kuifika tiedotus•
12939: n'.tllhdohlisuuksiin. Vavsinikaan Helsingin ulko-         välineiden edustajia tulee kohdella. Tällaisesta
12940: P'-!~ella le~~stö~ .piirissä ..ei .. olla .tyYtyvätisiä   asialLisesta kohtelusta on maaseudulla olemassa
12941: hiihifl tapoihin, JOilla 1ehdistön toittllntamah-         vain muUJtamia hyviä esimerkkejä. Sitä enem-
12942: dollisuudet on turvattu.                                  män on toivomisen varaa siinä, kuinka käsittä-
12943:     Lentokonekaappauksen yhteydessä ovat lehti-           mättömän virkaintoisesti tiedotusihmisiä pyri-
12944: miehet yleisesti kiitelieet · tiedottajien kohtelua       tään suuronnettomuuksien yhteydessä käsittele-
12945: Helsiriki-Vantaan lentoasemalla. Sert' ,sijaan jo         mään varsinkin pollislviranomaisten ja sotilas-
12946: toisessa kaappausdraaman toimintapisteessä,               viranomaisten taholta.
12947: Oul~~sa,.. tie1~ttajien .k?.h!elus~a ~i :käsittämät-         Edellä esitettyyn v.i:iltaten ja valtiopäiväjär-
12948: tömla purte1ta. Leht1välci sulJettnn kaappaus-            jestyksen 37 §:n 1 momenttii.n vedoten esitän
12949: yönä tuntikausiksi lentoaseman kellarikäytävään           valtioneuvoston asianomaisen jasenen vastatta-
12950: odottåtD.aan tiedotustilaisuutta, jota ei kaikert         vaksi seuraavan kysymyksen:
12951: liså'ksi tullutkaan. Lentoasemalle myöhemmin
12952: pyrkivät pysäytettiin desuluille kilometrien                        Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12953: päähän.                                                          tiedotusihmisten kohteluun äskeisten
12954:     Muutama päivä tätnän tapahtutnan jälkeen                     suuronnettomuuksien yhteydessä ei olla
12955: tapahtuneen Rissalan ·lento-onnettomuuden yh,                    tyytyväisiä, ja
12956: teydessä lehtimiesten kohtelussa oli taas huo-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus åikoo
12957: mattavasti toivomisen varaa. Poliisit takavari-                  ryhtyä eri hallinnonhaarojen edustajien
12958: koivat kameroita Rissalan otlflettomuusalueelle                  tiedotusystäväNisyyden lisäämiseksi eti"
12959: uskatltautuneilta lehtimiehiltä ja kuvaajat hää-                 tyisesti pääkaupunkiseudun ulkopuo•
12960: dettiin lähisaaristakin.                                         ldla?
12961:       Helsingi9Sä 14 päivänä matras'kuuta 1978.
12962: 
12963:                                                  Seppo Tikka
12964: 
12965: 
12966: 
12967: 
12968: 087801536L
12969: 2                                              1?78 :vp.
12970: 
12971: 
12972: 
12973: 
12974:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
12975: 
12976:    ValtiopäiväjärjestYksen 37 §:n 1 momentissa         nuksessa olleen tiedotusihmisten melko suuren
12977: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          joukon siirtämistä turvallisempaan paikkaan,
12978: olette 14 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn            jollaisena tuli kysym)'1kseen ainoastaan len~ase~
12979: kirjeenne n:o 2305 ohella toimittanut valtio~          man odotushallin alapuolella oleviin tiloihin
12980: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        johtava portaikko ja käytävä. Vastoin odotuk-
12981: kansanedustaja Seppo Tikan kirjallisesta kysy-         sia kaapattu kone pysytteli kentällä tunnin ja
12982: Plyksestä n:o 475, jossa tiedustellaan:                17 minuuttia eikä tänä aikana ollut mahdolli.
12983:                                                        suutta muuttaa tiedotusihmisten sijaintipaik-
12984:            Onko Hallitus tietoinen ·siitä, että        kaa. Asiaa on arvosteltava siltä kannalta, että
12985:         tiedotusihmis~n    kohteluun äskeisten         viranomaisten ensisijaisena tehtävänä on huo-
12986:        suuronnettomuuksien yhteydessä ei olla          lehtia 1koneessa panttivankina olevien, lentoase-
12987:        tyytyväisiä, ja                                 malla ja sen lähiympäristössä olevien henkilöi-
12988:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        den ja määrättyyn pisteeseen saakka myös itse
12989:        ryhtyä eri hallinnonhaarojen edustajien         kaappaajankin turvallisuudesta siten, että asia
12990:        tiedotusystävällisyyden lisäämiseksi eri-       voitaisiin selvittää ilman henkilövahinkoja ja
12991:        tyisesti pääkaupunkiseudun ulkopuo-             mahdollisimman vähin aineellisinkin vaurioin.
12992:        :lella?                                             Mitään varsinaista t:iedotettavaa sen lisäksi
12993:                                                        mitä mm. yleisradiosta tuli, ei Oulussa em. ai-
12994:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kana ollut. Koneen poistumisen jä1keen lehdi~­
12995: taen seuraavaa:                                        tön edustajat saivat tiedon tapahtumista ·Oulun
12996:    Kysymyksessä        tarkoitetaan   suuronnetto-     osalta ja seuraavana päivänä järjestettiin kaksi-
12997: muuksilla, joissa tiedotusihmisten kohtelu ei          kin tiedotustilaisuutta.
12998: olisi ollut asiallista, 30. 9.-1. 10. 1978 tapah-          Rissalan lento-onnettomuuden osalta on to-
12999: tunutta lentokonekaappausta ja 3. 10. 1978 Ris-        dettava kyseessä olleen sotilasalueen, jonne pää-
13000: ~alassa tapahtunutta lento-onnettomuutta.              sy ilman asianomaista lupaa on kielletty ja jon-
13001:  · Ensinmairutussa tapauksessa tekivät vastuus-        ne luvatta menemisestä voidaan rikoslain 41
13002: sa olevat viranomaiset, saatuaan tietää kaapa-         luvun 1 §:n mukaan rangaista. Lisäksi kuului
13003: tun koneen lähteneen Helsingistä takaisin Ou-         .onnettomuuskone puolustusvoimille, joten toi-
13004: luun, päätöksen ohjata kone Oulun lentoase-            mintaa johdettiin sotilasviranomaisten toimesta
13005: malla ns. vanhan asemarakennuksen eteen ja           . ja vastuulla. Poliisi suoritti eristämistoimenpi-
13006: valmistelivat eristys- ja turvallisuustoimenpiteet     teitään heidän ohjeittensa mukaisesti. Paikalla
13007: tämän mukaisesti. Kaappaajan vaatimuksesta             olleiden toimittajien todettiin yrittävän alueelle
13008: kone kuitenkin oli ohjattava uudemman asema-           luvatta ja liikkuvan kameroineen jopa alueilla,
13009: rakennuksen eteen. Vaatimus sisälsi myös sen,          joilla kaikenlainen kuvaaminen on kiellettyä
13010: että sekä lentoaseman ympäristö että itse ra-          liikkumisluvastakin huolimatta sekä pyrkivän
13011: kennus oli tyhjennettävä ihmisistä eikä alueella       myös kuvaamaan vainajien nostoa vedestä. Po-
13012: saanut näkyä mitään liikettä. Kenttä tuli myös         liisi joutui edellä mainituista syistä ottamaan
13013: täysin pimentää. Tietojen mukaan piti kaap-            eräiden toimittajien kamerat tarkistettaviksi,
13014: paajalla olla hallussaan rynnäkkökivääri. Tällä        mutta kamerat luovutettiin asianomaisille mah-
13015: hän olisi pystynyt ampumaan mm. asemaraken-            dollisimman pian takaisin.
13016: nukseen. Alkuperäiset eristys- ja turvallisuus-            Edellä olevan perusteella on katsottava, että
13017: suunnitelmat oli tämän vuoksi nopeasti muu-           vaikka tiedotusihmisten kohtelussa nyt ·kysees-
13018: tettava. Tämä merkitsi myös lentoasemaraken-           sä olevissa tapauksissa heidän omalta kannal-
13019:                                                                                                    3
13020: 
13021: taan katsottuna olisikin olilut toivomisen varaa,   näiden omaisia kohtaan osoitettava hienotun-
13022: viranomaiset asioita kokonaisuutena katsottaes-     teisuus.
13023: sa kuitenkin ovat pyrkineet tarkoituksenmukai-         Tiedotustoimintaa ja sen periaatteita pyri-
13024: seen ratkaisuun, jonka ovat sanelleet yhtähyvin     tään kehittämään jatkuvasti yhteistyössä eri hal-
13025: turva!llisuuskysymykset, voimassa olevat sään-      linnonalojen kanssa.
13026: nökset, määräykset ja ohjeet sekä vainajia ja
13027:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1978.
13028: 
13029:                                                              Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
13030: 4                                             1978 vp.
13031: 
13032: 
13033: 
13034: 
13035:                           T i 11   R ik sd a ge n s     Herr     T a 1 m a n.
13036: 
13037:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Detta innebar även att det relativt stora antal
13038: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse         nyhetsfolk som befann sig i flygstationsbygg-
13039: nr 2305 av den 14 november 1978 til1 veder-           naden måste flyttas tili ett säkrare ställe. Det
13040: börande medlem av statsrådet för avgivande av         enda som hiirvid kom i fråga var trappan och
13041: svar översänt avskrift av följande av riksdags-       korridoren ti11 utrymmena under flygstationens
13042: man Seppo Tikka m. fl. undertecknade spörs-           väntha11. Mot alla förväntningar stannade det
13043: mål nr 475:                                           kapade planet en timme och 17 minuter på
13044:                                                       fältet och under denna tid fanns det ingen
13045:           Är Regeringen medveten om att man           möjlighet att flytta nyhetsfolket. Saken bör
13046:        inte är nöjd med det sätt på vi1ket            bedömas utgående från att myndighetemas
13047:        massmedias representanter bemöttes i           främs,ta uppgift är att vinnlägga sig om
13048:        samband med de stora olyckor som in-           gisslans trygghet, tryggheten för de personer
13049:        träffade nyligen, och                          som befinner s~g på flygstationen och i dess
13050:           vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        närmaste omgivning och tili en viss grad även
13051:        ta för att öka viljan att informera bland      om själva kaparens trygghet, så, att situationen
13052:        företrädama för olika förvaltningsgre-         kan klaras upp utan personskador och med så
13053:        nar, speciellt utanför huvudstadsregio-        små materiella skador som möjligt.
13054:        nen?                                               Något egentligt att informera utöver det
13055:                                                       som bl. a. kom i rundradion fanns inte i Uleå-
13056:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          borg under ovan nämnda tid. Efter det att
13057: samt anföra följande:                                 planet avlägsnat sig informerades pressens
13058:                                                       representanter om händelserna i Uleåborg och
13059:    Med de stora olyckor där bemötandet av             följande dag anordnades t. o. m. två informa-
13060: massmedias representanter inte skulle ha varit        tioner.
13061: sakligt, avses i spörsmålet flygplanskapningen            I fråga om flygolyckan i Rissala måste det
13062: 30. 9.-1. 10. 1978 och flygolyckan i Rissala          konstateras att det var fråga om militärområde,
13063: 3. 10. 1978.                                          ti11 vilket tillträde utan vederbörligt tillstånd
13064:    I det förstnämnda fallet beslöt de ansvariga       är förbjudet. Den som utan tillstånd beträder
13065: myndighetema, efter att ha fått veta att det          dylikt område kan straffas enligt 42 kap. 1 §
13066: kapade planet återvänt från Helsingfors til1          strafflagen. Dessutom tillhörde planet försvars-
13067: Uleåborg, att planet på Uleåborgs flygstation         makten, varför verksamheten leddes av mili-
13068: skulle dirigeras tili framsidan av den s.k. gamla     tärmyndigheterna och på deras ansvar. Polisen
13069: stationsbyggnaden och förberedde isolerings-          vidtog också sina isoleringsåtgärder i enlighet
13070: och säkerhetsåtgärder i enlighet härmed. I en-        med deras direktiv. Det konstaterades att de
13071: lighet med kaparens krav måste planet dock            redaktörer som var tillstädes försökte komma
13072: dirigeras tili framsidan av den nyare byggna-         in på området utan tillstånd och att de rörde
13073: den. I kravet ingiclt också att såväl flygsta-        sig med silna kameror t. o. m. på områden där
13074: tionens omgivning som själva byggnaden borde          a11 slags fotografering är förbjuden trots rörel-
13075: utrymmas och att ingen rörelse fick synas på          setillstånd samt att de även försökte fotogra-
13076: området. Fältet sku11e odkså vara helt mörkt.         fera vid. det tillfälle, då de avlidna lyftes upp
13077: Enligt uppgift hade kaparen ett stormgevär.           ur vattnet. Polisen måste på grund av ovan
13078: Med detta hade han kunnat beskjuta bl. a. sta-        nämnda skäl omhänderta en del redaktörers
13079: tionsbyggnaden. De ursprungliga isolerings- och       kameror för kontroll, men kameroma lämna-
13080: siikerhetsplanerna måste därför, ändras snabbt.       des snarast möjligt tilihaka till vederbörande.
13081:                                               N:o 475                                              5
13082: 
13083:   Med stöd av det ovan anlörda bör det            har d.iikterats såviil av säkerhetsfrågor, gä]lande
13084: konstateras att även om det i det sätt, på vil-   stadganden, bestämmel~r och anvisningar som.
13085: ket nyhetsfolket bemöttes, i de här aktuella      av finkänslighet gentemot de avlidna och deras
13086: faHen från deras egen synpunkt sett skulle ha     anhöriga.
13087: lämnats mycket övrigt att önska, myndigheter-        Man försöker fortlöpande utveckla informa-
13088: na, om situati.onen betraktas som helhet, dock    tionsverksamheten och dess principer i sam-
13089: har försökt nå en ändamålsenlig lösning som       arbete med olika förvaltningsområden.
13090: l......_       •
13091:            Helsmgfors den 20 december 1978.
13092: 
13093:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
13094: 
13095: 
13096: 
13097: 
13098:  0878015361.
13099:    ,
13100: .. ~-,_ -.,:
13101:                                               1,78 vp.
13102: 
13103: Kirjallinen kysymys n:o 476.
13104: 
13105: 
13106: 
13107: 
13108:                                   Mattila ym.: Metsäojitusten kunnossapitoon liittyvien epäkohtien
13109:                                      korjaamisesta.
13110: 
13111: 
13112:                           E d u s k u n n a n H e r ra Puhe m i e he 11 e.
13113: 
13114:    Soistuneiden metsien kuivatusta ja petuspa-       dyttävästi. Ongelmana ovat sensijaan vanhem-
13115: rah.himista on harjoitettu Suomessa varsin jär-      mat ojitusalueet, entien kaikkea tasaökoalueilla.
13116: jestelmällisesti. Kuivatussuunnitelmia on laadit-       Varihojen ojitusalueiden kunnostuksen var-
13117: tu vaikeillekin alueille. Ojituksen kunnossapi-      mistamiseksi olisi luotava lainoitusjärjestelitiä.
13118: dossa on kuitenkin epäselvyyksiä.                    Tehokas uudistusojitus yksityismetsissä on vaa-
13119:    Metsäojitettu pinta-ala nousee yksityismailla     tinut yhteishdkeita, samaa vaatisi ojitusten
13120: jo 2,7 miljoonaan hehtaariin. Valtaosa ojituksis-    kunnostaminenkin. Keskitettyyn toimintaan
13121: ta on tehty metsänparannuslain mukaisen ra-          pääsyä helpottaisi tuntuvasti tarkoitukseen so-
13122: hoitustuen varassa. Metsänparannustoimirtta on       veltuva rahoitusjärjestelmä.
13123: kUitenkin lähestymässä käännekohtaa, jolloin            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
13124: entisen ojituksen huoltamisesta on tehtävä peri-     järjestyksen 37 §:n 1 momentin mukaan valtio-
13125: aatteellinen ratkaisu.                               neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
13126:    Ojitusten kunnostustyöt on hoidettu tyydyt-       seuraavan kysymyksen:
13127: tävästi valtion ja yhtiöiden metsissä. Yksicyisis-
13128: sä metsälöissä on sensijaan päässyt syntymään                  Onko Hallitus tietoinen vanhojen
13129: työtästejä.                                                 metsäojitusten kunnostuksen epäsel-
13130:    Metsänparannuslain ( 413/6 7 ) asettamien                vyyksit!n aiheuttamista metsätaloudelli-
13131: kunnossapitovelvoitteiden noudattamista valvo-              sista riskeistä, ja jos dh,
13132: taan 20 woden ajan ojituksen valmistumisen                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13133: jälkeen. Tänä aikana voidaan laiminlyönneistä               ryhtyä yli 20 vuotta vanhojen ojitusten
13134: määrätä sanktioita. Metsänparannuslain edellyt-             kunnostamiseen tarvittavan rahoitusjär-
13135: tämä kunnossapitovelvollisuus on täytetty tyy-              jestelmän luomiseksi?
13136:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1978.
13137: 
13138:          Kalevi Mattila                 Hannu Tenhiälä                 Katri-Helena Eskelinen
13139:          Pettet Savola                  Veikko Harthitova              Otvokki Kangas
13140:                                         Väinö Raudaskoski
13141: 
13142: 
13143: 
13144: 
13145: 0878015502
13146: 2                                             1978 vp.
13147: 
13148: 
13149: 
13150: 
13151:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13152: 
13153:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       rempien metsänparannusvaroin toteutettujen
13154: sa mainitussa tarkoituksessa Te, ·Herra Puhe-       metsäojitusten tulokset voidaan katsoa sekä val-
13155: mies, olette kirjeellänne 15 päivänä marras-        tion että yksityisen maanomistajan kannalta
13156: kuuta 1978 n:o 2342 lähettänyt valtioneuvos-        katsottuna tyydyttävästi turvatuiksi. Käsiteltä-
13157: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-      vässä kysymyksessä tarkoitetut riskit ja ongel-
13158: edustaja Mattilan ym. tekemän seuraavan sisäl-      mat kohdistuvat lähinnä 20 vuotta vanhempien
13159: töisen kysymyksen n:o 476:                          metsäojien kunnossapysymiseen. Näiden metsä-
13160:                                                     ojitusten ala on noin 400 000 hehtaaria. Ala
13161:           Onko Hallitus tietoinen vanhojen          kasvaa lähivuosina kuitenkin jyrkästi, kun te-
13162:        metsäojitusten kunnostuksen epäsel-          hostetun metsänparannustoiminnan tuottamat
13163:        vyyksien aiheuttamista metsätaloudelli-      laajat ojitusalueet alkavat vaatia peruskunnos-
13164:        sista riskeistä, ja jos on,                  tuksia.
13165:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Metsänparannusvaroin toteutettujen, aikoi-
13166:        ryhtyä yli 20 vuotta vanhojen ojitusten      naan liian harvojen metsäojitusten täydennys-
13167:        kunnostamiseen tarvittavan rahoitusjär-      ojituksia on tuettu metsänparannusvaroin ra-
13168:        jestelmän luomiseksi?                        joitetuissa tapauksissa. Entisten ojien kunnos-
13169:                                                     tusta eli ojanperkausta ei nykyisten säännösten
13170:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         puitteissa voida rahoittaa metsänparannusva-
13171: taen seuraavaa:                                     roin. Metsätalouden neuvottelukunta on ehdot-
13172:    Maassamme on harjoitettu jo pitkään metsän-      tanut laatimassaan puutuotanto-ohjelmassa van-
13173: kasvua parantavaa laajamittaista kuivatustoimin-    hojen metsäojien kunnostuksen tuntuvaa tehos-
13174: taa, Tätä tarkoitusta varten ojitetun metsäta-      tamista nimenomaan yksityismetsissä. Samalla
13175: lousmaan ala nousee kaikkiaan lähes viiteen         neuvottelukunta esittää, että metsänparannusla-
13176: miljoonaan hehtaariin, mistä 3,5 miljoonaa heh-     kia olisi tarkistettava vanhojen metsäojitusten
13177: taaria on yksityismetsätalouden maata. Valtaosa     rahoittamisen osalta. Edelleen neuvottelukunta
13178: yksityismetsien ojituksista on toteutettu met-      on todennut ojien perkauksen lisääntymistä vai-
13179: sänparannuslain nojalla myönnetyllä valtion ra-     keuttavan sen, että saman ojitusalueen eri omis-
13180: hoituksella.                                        tajille kuuluvien osien yhtäaikainen perkaus on
13181:    Kaikkiin tähän mennessä annettuihin metsän-      vaikeasti organisoitavissa, ·minkä vuoksi neuvot-
13182: parannuslakeihin on sisältynyt mm. ojitusalueita    telukunta esittää metsänparannuslakia muutetta-
13183: koskevia kunnossapito- ja hoitovelvoitteita. Näi-   vaksi myös siten, että perkaustöiden suunnitte-
13184: den velvoitteiden täyttämättä jättämisestä voi      lu ja toteuttaminen voitaisiin suorittaa metsän-
13185: aiheutua myönnetyn valtion rahoitustuen takai-      parannusorganisaation toimesta.
13186: sin maksattaminen. Tällaiset sanktiot voivat           Asian kaikinpuoliseksi selvittämiseksi maa-
13187: tulla kysymykseen 20 vuoden arkana metsän-          ja metsätalousministeriö tulee lähiaikana asetta-
13188: parannustyön valmistumisesta lukien.                maan työryhmän, jonka tehtävänä on tarvitta-
13189:    Lakisääteisin kunnossapito- ja hoitoveivoit-     vien esitysten tekeminen sekä rahoituksellisten
13190: tein sekä niiden noudattamista tarkoittavan jäl-    että organisatoristen kysymysten ratkaisemi-
13191: kitarkastustoiminnan ansiosta 20 vuotta nuo-        seksi.
13192:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1978.
13193: 
13194:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
13195:                                                N:o 476                                               3
13196: 
13197: 
13198: 
13199: 
13200:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13201: 
13202:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         av under 20 år gamma! skogsdikning, som ut-
13203: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         förts med skogsförbättringsmedel, anses på ett
13204: nr 2342 av den 15 november 1978 tili veder-           tillfredsställande sätt tryggade både ur statens
13205: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        och ur den privata markägarens synvinkel. De
13206: av följande av riksdagsman Mattila m.fl. under-       risker och problem som avses i spörsmålet gäl-
13207: teclmade spörsmål nr 476:                             ler närmast frågan om hur över 20 år gamma!
13208:                                                       skogsdikning skall hållas i skick. Dessa skogs-
13209:           Är Regeringen medveten om de ris-           dikningar omfattar ca 400 000 hektar. Området
13210:        ker i anslutning tili skogshushållningen       växer emellertid snabbt under de närmaste
13211:        som föranleds av oklarheter i fråga om         åren, då de omfattande dikningsområden som
13212:        iståndsättandet av gammal skogsdikning,        den effektiverade skogsförbättringsverksam-
13213:        och om så är fallet,                           heten åstadkommit börjar kräva grundläggande
13214:           vilka åtgärder har Regeringen för           iståndsättning.
13215:        avsikt att vidta i syfte att skapa ett             Kompletteringar av skogsdikning, som i
13216:        finansieringssystem som erfordras för          tiden utförts alltför glest samt med skogsför-
13217:        att det skall bli möjligt att iståndsätta      bättringsmedel, har i begränsade fall stötts med
13218:        över 20 år gamla dikningssystem?               skogsförbättringsmedel. Iståndsättning av gam-
13219:                                                       la diken, d.v.s rensning, kan inte finansieras
13220:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         med skogsförbättringsmedel inom ramen för
13221: samt anföra följande:                                 gällande stadganden. Den konsultativa kommis-
13222:    I vårt land har redan länge utövats omfat-         sionen för skogshushållningen har i sitt virkes-
13223: tande torrläggningsverksamhet för förbättring         produktionsprogram föreslagit en kännbar
13224: av skogens tiliväxt. Sammanlagt omfattar det          effektivering av iståndsättandet av gamla skogs-
13225: skogsekonomiska jordområde som utdikats i             diken uttryckligen i privata skogar. Samtidigt
13226: detta syfte nästan fem miljoner hektar, varav         föreslår kommissionen att lagen om skogsför-
13227: 3,5 miljoner hektar består av jord i det privata      bättring justeras med avseende på finansie-
13228: skogsbrukets ägo. Huvuddelen av de privata            ringen av gamma! skogsdikning. Vidare har
13229: skogarnas utdikning har genomförts med statlig        kommissionen konstaterat att en mera omfat-
13230: finansiering som beviljats med stöd av lagen          tande rensning av dikena försvåras av att det
13231: om skogsförbättring.                                  är svårt att organisera samtidigt rensning på
13232:    I alla hittilis givna lagar om skogsförbättring    sådana delar av samma utdikningsområde, vilka
13233: har ingått bl.a. förpliktelser att dra försorg om     tillhör olika ägare. Därför föreslår kommissio-
13234: underhållet och skötseln av dikningsområdena.         nen att lagen om skogsförbättring ändras också
13235: Om dessa förpliktelser försummas kan härav            så, att skogsförbättringsorganisationer kan
13236: följa, att beviljat statligt finansieringsstöd mås-   genomföra planeringen och verkställandet av
13237: te återbetalas. Dylika sanktioner kan komma i         rensningsarbetena.
13238: fråga under 20 års tid efter att skogsförbätt-            För att tili alla delar utreda ärendet kommer
13239: ringsarbetet färdigställts.                           jord- och skogsbruksministeriet att inom den
13240:    Tack vare de lagstadgade förpliktelserna att       närmaste framtiden tilisätta en arbetsgrupp,
13241: dra försorg om underhåll och skötsel samt den         vars uppgift är att göra erforderliga framställ-
13242: eftergranskning, vars syfte är att säkerställa        ningar för att lösa såväl de finansiella som de
13243: dessa förpliktelsers uppfyllande, kan resultaten      organisatoriska frågorna.
13244:      Helsingfors den 19 december 1978.
13245: 
13246:                                                Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
13247:                                               1978 vp.
13248: 
13249: Skt·iftligt spörsmål 11t 477.
13250: 
13251: 
13252: 
13253: 
13254:                                  Melin m. fl.: Om befriande av livräddningsmaterie1 från omsätt-
13255:                                     ningsskatt.
13256: 
13257: 
13258:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13259: 
13260:    I den offentliga diskuss.ion, som förts med      livräddningsflottar i Sverige .för en del fartyg
13261: anledning av båto1yckan utanför Hangö den           befriade från mervärdesskatt, vilket kännbart
13262: 30 september 1978, har även uppmärksamhet           förbilligar priset på flottarna.
13263: ägnats det faktum att livräddni:ngsflottar av          Med hänvisning tili det ovan sagda önskar
13264: modernaste typ, som inom några sekunder au-         undertecknade i den ordning 3 7 § 1 mom. riks-
13265: tomatiskt kan uppblåsas, hos oss är oskäligt        dagsordningen föreskriver tili vederbörande
13266: dyra och ställer sig svåDåtkomliga för talrika      medlem av statsrådet .få ställa följande spörs-
13267: båtägare. - Då det visat sig att en betydande       mål:
13268: del av en dylik modern räddningsflottes pris
13269: består av omsättningsskatt ( 16,28 %) och im-                 Är Regeringen beredd att helt ellet
13270: portutjämningsavgift ( 2,8 %) , kan frågan stäl-           delvis befria för båtutrustning nödvän-
13271: las huruvida för båtutrustning nödvändig 1iv-              dig livräddningsmaterie1 såsom automa-
13272: räddningsmateriel helt ellet delvis kunde be-              tiskt uppblåsbara livräddningsflottar
13273: frias från omsättningsskatt och importutjäm-               från omsättningsskatt och importutjäm-
13274: ningsavgift. Enligt uppgift är dylika moderna              ningsavgift?
13275:      Helsingfors den 14 november 1978.
13276: 
13277:          Ingvar S. Melin               Gunnar Häggblom                Christoffer Taxell
13278: 
13279: 
13280: 
13281: 
13282: 087801537M
13283: 2                                            1978 vp.
13284: 
13285: Kirjallinen kysymys n:o 477.                                                                Suomennos.
13286: 
13287: 
13288: 
13289: 
13290:                                  Melin ym.: Veneiden pelastusvälineistön vapauttamisesta liike-
13291:                                      vaihtoverosta.
13292: 
13293: 
13294:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
13295: 
13296:    Hangon edustalla syyskuun 30 päivänä               nintasausmaksusta. Tietojen mukaan tällaiset
13297: 1978 sattuneen veneonnettomuuden johdosta             modernit pe1astuslautat on Ruotsissa eräiden
13298: käydyssä julkisessa keskustelussa on kiinnitetty      alusten osalta vapautettu .lisäarvonverosta, mikä
13299: huomiota siihen tosiasiaan, että uusi:nta mal-        tekee lauttojen hinnan tuntuvasti halvemmaksi.
13300: lia olevat pelastuslautat, jotka voidaan auto-           Edellä olevaan viitaten :sekä valtiopäiväjärjes-
13301: maattisesti muutamassa sekunnissa täyttää, ovat       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
13302: meillä •kohtuuttoman kalliita ja ovat siten vai-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
13303: keasti saatavissa lukuisille veneen omistajille.      vaksi seuraavan kysymyksen:
13304: - Kun on osoittautunut, että tällaisen mo-
13305: dernin pelastuslautan hinnasta huomattavan                      Onko Hallitus valmis kokonaan tai
13306: osan muodostaa liikevaihtovero ( 16,28 % ) ja                osittain vapauttamaan venevarustukseen
13307: tuonnintasausmaksu ( 2,8 %) , voi esittää kysy-              välttämättä kuuluvat pelastusvälineet,
13308: myksen, olisiko veneen varustukseen kuuluva                  kuten ·automaattisesti täyttyvät pelastus-
13309: välttämätön pelastusvälineistö kok!Onaan tai                 lautat, Iiikevaihtoverosta ja tuonninta-
13310: osittain vapautettava liikevaihtoverosta ja tuon-            sausmaksusta?
13311:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1978.
13312: 
13313:          Ingvar S. Melin               Gunnar Häggblom                   Christoffer Taxell
13314:                                                 N~o   477                                              3
13315: 
13316: 
13317: 
13318: 
13319:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13320: 
13321:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Nykyisen liikevaihtoverolain tuHessa voimaan
13322: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         vuonna 1964, säädettiin kaikki yli 10 metriä
13323: olette 14 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn           pitkät vesialukset liikevaihtoverosta vapaiksi
13324: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          tavaroiksi. Kun kuitenkin oli pidettävä tarkoi-
13325: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         tuksenmukaisena, että verottomia olisivat vain
13326: edusnaja Melinin ym. näin kuuluvasta kirjalli-        ansiotoiminnassa käytettävät alukset, muutet-
13327: sesta kysymyksestä n:o 477:                           tiin liikevaihtoverolakia vuoden 1974 alusta lu-
13328:                                                       kien siten, että rakenteeltaan pääasiallisesti
13329:           Onko Hallitus valmis kokonaan tai           huvi- ja urheilukäyttöön tarkoitetut alukset sää-
13330:        osittain vapauttamaan venevarustukseen         dettiin niiden koosta riippumatta verollisiksi
13331:        välttämättä kuuluvat pelastusvälineet,         tavaroiksi. Mikäli nyt puheena olevat pelastus-
13332:        kuten automaattisesti täyttyvät pe:lastus-     välineet säädettäisiin liikevaihtoverosta vapaik-
13333:        lautat, liikevaihtoverosta ja tuonninta-       si, muodostuisi tilanne sellaiseksi, että itse alus
13334:        sausmaksusta?                                  olisi verollinen, mutta osa sen varusteisna vero-
13335:                                                       vapaita. Paitsi, että verovapaiden varusteiden
13336:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         arvon erottaminen koko aluksen hinnasta olisi
13337: vasti seuraavaa:                                      hankalaa, ei tällaista järjestelyä muutoinkaan
13338:    Eräs liikevaihtoverotuksen keskeisiä kysy-         voida pitää tarkoituksenmukaisena.
13339: myksiä on, missa laajuudessa tavaroita voidaan           Vielä on todettava, että verovapaiden tava-
13340: vapauttaa lirkevaihtoverosta tai säätää normaa-       roiden luetteloa on vaikea laatia sellaiseksi, että
13341: lia ~alemman verorasitukSen alaisiksi. Nykyisessä     kaikki vastaavanlaiset tuotteet olisivat verotuk-
13342: verojärjestelmässämme ·tämän on katsottu voi-         sellisesti samanarvoisessa asemassa. Tästä syys-
13343: van tapahtua vain erityisen <painavista syistä,       tä verovapaiden tuotteiden luettelolla on aikaa
13344:    Erityisen tärkeänä on pidetty sitä, ettei ve-      myöten taipumus paisua. Mikäli kyselyssä tar-
13345: rosta vapauteta sellaisia tavaroita, joita ylei-      koitetut pelastusvälineet säädettäisiin verotto-
13346: sesti myydään vähittäisbuppaportaassa. Vero-          miksi, tulisi seuraavaksi luonnostaan esille
13347: tuksen onnistuminen tässä portaassa on mah-           muiden yhtä hyödyllisten ja turvallisuutta pa-
13348: dollista vain silloin, jos veron suoritus on siellä   rantavien hyödykkeiden vapauttaminen liike-
13349: mahdollisimman yksinkertainen. Tämä edellyt-          vaihtoverosta. Tämä puolestaan aiheuttaisi taas
13350: tää, että vähittäiskaupan koko myynnin tulee          uusia perusteltuja vaatimuksia ja lopulta pää-
13351: olla saman veroprosentin mukaan verollista ei-        dyttäisiin samanlaiseen pitkään verovapaiden
13352: kä ryhmittelyä verovapaaseen ja veronalaiseen         tavaroiden luetteloon, mikä oli vuoden 1950
13353: myyntiin jouduta suorittamaan. Tähän seikkaan         liikevaihtoverolaissa ja mistä nykyisen liike-
13354: kiinnitettii-n nykyisen .liikevaihtoverolain val-     vaihtoverolain säätämisellä juuri haluttiin pääs-
13355: misteluvaiheessa erityistä huomiota. Huomat-          tä eroon.
13356: tava on, eHä myöS kaupan järjestöt ovat joh-             Edellä esitetyillä perusteilla on katsottava,
13357: donmukaisesti olleet tällä kannalla. Tästä myös       ettei ole asianmukaista muuttaa liikevaihto-
13358: johtuu, että kaikki laitteet, joita yleisesti myy-    verolakia kysymyksessä tarkoitetuilta kohdin.
13359: dään vähittäiskaupassa; sils myös nyt puheena
13360: olevat pelastusvälineet, on säädetty veronalai-
13361: siksi tavaroiksi.
13362:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 197 8.
13363: 
13364:                                                                               Ministeri Esko Rekola
13365: 4                                            1978 vp.
13366: 
13367: 
13368: 
13369: 
13370:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r   T a 1 m a n.
13371: 
13372:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           I den nuvarande lagen angående omsättnings-
13373: anger har Ni, Herr T a1man, med Eder skrivelse      skatt, viiken trädde i kraft år 1964, ·stadgades
13374: av den 14 november 1978 till vederbörande           att samtliga över 10 meter långa vatteni6arkos-
13375: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      ter var befriade ,från omsättningsskatt. Då det
13376: jande av riksdagsman Melin m. fl. ställda skrift-   likväl ansågs ändamål.senligt att endast i för-
13377: liga spörsmM nr 4 77:                               värvsverksamhet använda farkoster skulle vara
13378:                                                     skattefria, ändrades lagen angående omsätt-
13379:           Är Regeringen beredd att helt eller       ningsskatt räknat från början av år 1974 så,
13380:        delvis befria för båtutrustning nödvän-      att vattenfankoster som till konstruktionen hu-
13381:        dig livräddningsmateriel såsom automa-       vudsakligen var av.sedda för nöjes- eller sport-
13382:        tiskt uppblåsbara livräddningsflottar        bruk, oberoende av storlek, stadgades vara
13383:        från omsättningsskatt och importutjäm-       skattepliktiga. Om ifrågavarande räddningsma-
13384:        ningsavgift?                                 teriel i lag befrias .från omsättningsskatt blir
13385:                                                     följden att själva farkosten är ~kattepliktig
13386:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       medan en del av dess utrustning är skattefri.
13387: satnt anföra följande:                              Förutom att det vore svårt att avskilja värdet
13388:                                                     av den skattefria utrustningen från hela far-
13389:    En av de centrala frågorna inom omsätt-          kostens pris kan ett dyHkt arrangemang inte
13390: ningsbeskattningen är frågan om i vilken ut-        heller eljest anses vara ändamålsenligt.
13391: sträckning varor kan befrias från omsättnings-          Vidare kan det konstateras att det är
13392: skatt eller beskattas lindrigare än normalt. I      svårt att uppgöra en sådan förteckning
13393: vårt nuvarande skattesystem anses detta kunna       över skattefria varor, att samtliga pro-
13394: ske endast av synnerligen vägande skäl.             dukter av motsvarande slag är jämställda
13395:    Det anses vara särs~ilt viktigt att varor som    i beskattningshänseende. Av denna anled-
13396: allmänt säljs av minuthandeln inte befrias från     ning har förteckningar över skattefria varor
13397: skatt. En lyckad beskattning på denna nivå är       en tendens att svälla ut med tiden. Om
13398: möjlig endast om skattebetalningen är möjligast     ifrågavarande räddningsmateriel befrias från
13399: enkel. Detta förutsätter att samma skattepro-       skatt uppstår naturligtvis frågan om att
13400: cent gäller för minuthandelns hela försäljning      befria andra lika nyttiga ooh säkerhetsfräm-
13401: och att någon indelning i skattefri och skatte-     jande varor från omsättningsskatt. Detta skulle
13402: pliktig försäljning inte behöver verkställas. Vid   i sin tur medföra nya motiverade krav och
13403: beredningen 'av gällande lag angående omsätt-       till slut skulle man stå inför en likadan lång
13404: ningsskatt fästes särskild uppmärksamhet vid        förteckning över skattefria varor som den i om-
13405: denna omständighet. Det bör observeras att          sätt:ningsskattelagen .från år 1950, dvs. just
13406: även handelns organisationer konsekvent in-         det som man ville slippa genom att stifta den
13407: tagit denna .ståndpunkt. Följden är att samt-       gällande lagen ·angående omsättningsskatt.
13408: liga anordningar som allwänt säljs av minut-            På ovan anförda grunder kan det inte anses
13409: handeln, således även ifrågavarande räddnings-      ändamålsenligt att ändra lagen angående om-
13410: materiel, enligt lagen är skattepliktiga.           sättningsskatt i de punkter som avses i spörs-
13411:                                                     målet.
13412:      Helsingfors den 20 december 1978.
13413: 
13414:                                                                               Minister Esko Rekola
13415:                                                1978 'vp.
13416: 
13417: Kirjallinen kysymys n:o 478.
13418: 
13419: 
13420: 
13421: 
13422:                                   Ajo: Ranuan Lihatuote Oy:n a~nomuksen uudelleen käsittelystii.
13423: 
13424: 
13425:                          Ed u s kun n a n Herra Puhe m i e he II e.
13426: 
13427:    Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt                         Onko Hallitus tietoinen, että hirven-
13428: kielteisen päätöksen Ranuan Lihatuote Oy:n                      lihan tuontilisenssin antaminen vaikut-
13429: anomukseen tuoda 200 000 kg hirvenlihaa Neu-                    taisi olennaisesti pohjoisen rajakauppa-
13430: vostoliitosta.                                                  yhtiön Norinter Oy:n toiminnan käyn-
13431:    Lisenssin epääminen vaikuttaa välittömästi n.                nistymiseen, koska rajakaupan puitteis-
13432: 10 ihmisen työllistämiseen.                                     sa voitaisiin ko. summan edestä viedä
13433:    Kyseessä olevasta lihasta n. 80 % vietäisiin                 Neuvostoliittoon vastaava määrä lappi-
13434: edelleen. ulkomaille. Hirvenliha ei ole poron-                  laisia tuotteita, ja jos on,
13435: lihan kanssa kilpaileva tuote eikä olennaisesti                  · niin· eikö Hallituksen olisi tarkoituk-
13436: vaikuta poronlihan hintaan ja siten menekkiin.                  senmukaista ottaa uudelleen käsiteltä-
13437:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              väksi Raiman Lihatuote Oy:n anomus?
13438: tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitän
13439: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13440: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13441:      Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1978.
13442: 
13443:                                                      Aimo Ajo
13444: 
13445: 
13446: 
13447: 
13448: 087801547Y
13449: 2                                           1978 -v-p.
13450: 
13451: 
13452: 
13453: 
13454:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13455: 
13456:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     hirvenlihan maahantuontiin Neuvostoliitosta
13457: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      mm. ehdolla, että liha käytetään sellaisten
13458: olette marraskuun 15 päivänä 1978 päivätyn         lihavalmisteiden valmistukseen, -jotka viedään
13459: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       maasta. Lisenssivirasto on edelleen myöntänyt
13460: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Kaukomarkkinat - .Oy:lle tuontilisenssin 250
13461: edustaja Ajon näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    tonnille pakastettua hirvenlihaa. Em. lupien
13462: symyksestä n:o 478:                                nojalla Kaukomarkkinat Oy on tuonut maahan
13463:                                                    Neuvostoliitosta 250 tonnia hirvenlihaa, jon-
13464:           Onko Hallitus tietoinen, että hirven-    ka se on myynyt edelleen jalostamista varten
13465:        lihan tuontilisenssin antaminen vaikut-     Ranuan kunnasta olevalle Ranuan Lihatuote
13466:        taisi olennaisesti pohjoisen rajakauppa-    Ky:lle. Saatujen tietojen mukaan Suomessa
13467:        yhtiön Norinter Oy:n toiminnan käyn-        jalostetu:n hirvenlihan ostajamaat ovat kuiten-
13468:        nistymiseen, koska rajakaupan puitteis-     kin asettaneet viennille ehdoksi, että Suomi
13469:        sa voitaisiin ko. summan edestä viedä       on myös raaka-aineen alkuperämaa; Tämän joh-
13470:        Neuvostoliittoon vastaava määrä lappi-      dosta vientikauppoja ei ole saatu syntymään ja
13471:        laisia tuotteita, ja jos on,                maahan Neuvostoliitosta tuodusta hirvenlihasta
13472:           niin eikö Hallituksen olisi tarkoituk-   suurin osa on edelleen viemättä. Hirvenlihan
13473:        senmukaista ottaa uudelleen käsiteltä-      tuonti kotimaan kauppaan ei sen poronlihan
13474:        väksi Ranuan Lihatuote Oy:n anomus?         menekkiä haittaavan vaikutuksen johdosta puo-
13475:                                                    lestaan ole mahdollista.
13476:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Edellä mainituista syistä ei hirvenlihan maa-
13477: vasti seuraavaa:                                   hantuontia ole selostetun tuontierän jälkeen
13478:   Maa- ja metsätalousministeriö on kuluvan         sallittu, vaan tuonti on katsottu mahdolliseksi
13479: vuoden tammikuussa myöntänyt Espoon kau-           vasta hirvenlihan markkinoinnissa tapahtuvan
13480: pungista olevalle Kaukomarkkinat Oy:lle luvan      selkiintymisen jälkeen.
13481:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1978.
13482: 
13483:                                                                          Ministeri Veikko Saarto
13484:                                               N:o 478                                                 3
13485: 
13486: 
13487: 
13488: 
13489:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13490: 
13491:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Esbo stad beviljat licens för import av älgkött
13492: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       från Sovjetunionen bl.a. på vilikor, att köttet
13493: av den 15 november 1978 tili vederbörande           används för tillverkning av sådana köttproduk-
13494: medlem av statsrådet översänt avskrift av .föl-     ter som exporteras. Licensverket har vidare
13495: jande av riksdagsman Ajo ställda skriftliga         beviljat Kaukomarkkinat Oy en importlicens
13496: spörsmål nr 478:                                    för 250 ton fryst älgkött. Med stöd av ovan-
13497:                                                     nämnda tilistånd har Kaukomarkkinat Oy från
13498:            Är Regeringen medveten om, att           Sovjetunionen importerat 250 ton älgkött, som
13499:        beviljandet av importlicens väsentligt       företaget sålt vidare för förädling till Ranuan
13500:        skulle inverka på inledandet av verk-        Lihatuote Ky i Ranua kommun. Enligt ingång-
13501:        samheten vid det nordliga gränshan-          na uppgifter har emellertid de Iänder som
13502:        delsbolaget Norinter Oy, ty inom ramen       köper förädlat älgkött från Finland som villkor
13503:        för gränshandel skulle man .för ifrågava-    för exporten ställt, att Finland också är ur-
13504:        rande summa tili Sovjetunionen kunna         sprungsland för råvaran. Av denna orsak har
13505:        exportera en motsvarande volym pro-          exportföretag inte fåtts tili stånd och av det
13506:        dukter från Lappland, och om så är           älgkött som importerats från Sovjetunionen tili
13507:        fal1et,                                      Finland är största delen ännu inte exporterad.
13508:            så skulle det inte vara ändamålsenligt   Överföringen av älgkött tili handeln i hemlan-
13509:        att Regeringen på nytt skulle uppta          det är åter inte möjlig på grund av den men-
13510:        ansökan från Ranuan Lihatuonti Oy            liga effekt det har på avsättningen av renkött.
13511:        till handläggning?                              Av ovannämnda orsaker har import av älg-
13512:                                                     kött till landet efter införseln av det berörda
13513:   Som svar på spörsmålet får jag vördsamt           pattiet inte tillåtits utan importen har ansetts
13514: anföra följande:                                    vara möjlig först sedan ett klarare läge upp-
13515:   Jord- och skogsbruksministeriet har i januari     kommit i marknadsföringen av älgkött.
13516: innevarande år åt Kaukomarkkinat Oy från
13517:      Helsingfors den 15 december 1978.
13518: 
13519:                                                                              Minister Veikko Saarto
13520:                                                   1978 vp.
13521: 
13522: :irjallinen kysymys n:o 479.
13523: 
13524: 
13525: 
13526: 
13527:                                      ]. Mäkelä ym.: Eduskunnan ja valtioneuvoston päätösten vastai-
13528:                                          sesta postinjakelun heikentämisestä.
13529: 
13530: 
13531:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13532: 
13533:    Vuoden 1976 aikana posti- ja 1ennätinhalli-           hallitukselle ohjeet hyväksyä omakoti- ja rivi-
13534: llS   ryhtyi omakoti- ja rivitaloalueilla heikentä-      taloalueilla luukkuunkannon noudatettavaksi
13535: lään postinkantoa määräämällä postilaatikot si-          kantotavaksi."
13536: )itettaviksi katujen varsiclle ryhmätelineisiin.            Valtioneuvosto teki 5. 1. 1978 neuvottelus-
13537: 'ästä menettelystä aiheutui selviä epäkohtia.            saan postilähetysten kotiinkantoa koskevan pe-
13538: •osti ei aina saavuttanutkaan vastaanottajaansa,         riaatepäätöksen. Sen mukaan postin jakelussa
13539: illä ryhmätelineistä postia yksinkertaisesti ka-         taajamissa jo olemassa olevilla omakoti- ja rivi-
13540: ::>si. Eri puolilla maata näitä valvomattornia           taloalueilla pysytetään nykyinen tilanne ja uusil-
13541: ostilaatikoita myös rikottiin. Omakoti- ja rivi-         la omakoti- ja rivitaloalueilla toteutetaan postin
13542: aioalueilla asuvat tunsivat joutuvansa postipal-         laat1kkoonkanto.
13543:  elun suhteen eriarvoiseen, osittain jopa syrjit-           Edellä mainituista eduskunnan ja hallituksen
13544: yyn asemaan.                                             lausumista ja periaatepäätöksistä huolimatta on
13545:    Edellä mainituista syistä Suomen Pienkiin-            posti- ja lennätinhallituksen toimesta tämän
13546: eistöliitto kääntyi 14. 12. 1976 oikeuskansle-           vuoden kesällä ja syksyllä jatkettu toimenpi-
13547: in puoleen pyytäen häntä tutkimaan, olivatko             teitä postipalvelujen heikentämiseksi jo olevilla
13548: •osti- ja lennätinhallituksen toimenpiteet halli-        omakoti- ja rivitaloalueilla mm. Turussa, Vaa-
13549: usmuodon 5 §: n mukaisia, kansalaisten tasa-             sassa ja Oulussa.
13550: •uoliseen kohteluun tähtääviä.                              Esimerkkinä todettakoon, että Oulussa Raja-
13551:    Oikeuskanslerin 28. 3. 1977 antaman päätäk-           kylän esikaupunkialueella Oulun postikonttori
13552: en tekstissä sanotaan mm.:                               antoi 12. 6. 1978 määräyksen sijoittaa postilaa-
13553:    "Postin laatikkokannon laajentamista kaske-           tikot kadun varteen yhteisesti hankittuihin teli-
13554: laan kaikkia omakoti-, rivi- ja vastaavantyyp-           neisiin. Lisäksi uhattiin, ellei laatikkoa hankita,
13555: •isiä taloja sellaisilla alueilla, joissa järjestetään   jättää posti jakamatta ja noudettavaksi posti-
13556: :antopostipalvelu, ei, kun otetaan huomioon              toimipaikasta. Tätä toimenpidettä ei kuitenkaan
13557: aamistani selvityksistä ilmenevät taloudelliset,         toteutettu vielä kesäkuussa, koska pienkiinteis-
13558: •alvelutason ylläpitämiseen liittyvät seikat, voi-       töväen paikallinen keskusjärjestö ja Suomen
13559: la pitää 1ainvastaisena, siitäkään huolimatta,           Pienkiinteistöliitto ryhtyivät niin Oulussa kuin
13560: ttä pyrkimystä palvelutason yhtenäistämiseen             Helsingissäkin asian johdosta neuvotteluihin
13561: dkentämällä sanotunlaisten asuntoalueiden                viitaten siihen, että kysymyksessä ei ole uusi
13562: :ohdalla jo aikaisemmin saavutettua tasoa tus-           omakotialue, vaan osittain 6 vuottakin asuttu
13563: in voidaan pitää postipalvelujen myönteisenä             esikaupunkialue.
13564: :ehittämisenä ja kansalaisten perusteltuja odo-             Uuden määräyksen Oulun postikonttori an-
13565: uksia vastaavana."                                       toi 26. 10. 1978 koskevana. Useimmat alueen
13566:    Uutta käännettä asiassa merkitsi eduskunnan           asukkaista noudattivat määräyksiä telinelaatik-
13567:  3. 4. 1977 hyväksymä lausuma. Käsitellessään            kojen hankinnasta. Ellei näin menetelty, postia
13568: allituksen kertomusta vuodelta 1975 eduskunta            ei jaettu, vaan se on jouduttu noutamaan posti-
13569: tyväksyi edustaja Knuuttilan ehdotuksesta seu-           toimipaikasta.
13570: aavan perustelulausuman: "Eduskunta ei hy-                  Kun posti- ja lennätinhallitus perustelee uut-
13571:  äksy tehtyjä suunnitelmia postin laatikkoonkan-         ta jakelutapaa nimenomaan mahdollisuudella
13572: oon siirtymiseksi omakoti- ja rivitaloalueilla ja        siirtyä uusien jakeluautojen .käyttöön, on nykyi-
13573:  dellyttää, että hallitus antaa posti- ja lennätin-      sen suurtyöttömyyden vallitessa aiheellista pun-
13574: 878015524
13575: 2                                             1978 vp.
13576: 
13577: nita tämäkin ratkaisu uudelleen. Luukkuunkan-                 Onko Hallitus tietoinen suta, et1
13578: non säilyttäminen saattaisi ilmeisesti merkitä             posti- ja lennätinhallitus jatkaa vastoi
13579: ainakin joidenkin satojen, ellei suorastaan muu-           Eduskunnan ja Hallituksen nimenoma
13580: taman tuhannen uuden työmahdollisuuden                     sia päätöksiä postinjakelun hdkentämi
13581: avautumista.                                               tä jo olemassa olevilla omakoti- ja riv
13582:    Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-         taloalueilla, ja jos on,
13583: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-                 mitä Hallitus aikoo tehdä Eduskm
13584: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-               nan ja Hallituksen päätösten toteutt:
13585: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                ·          miseksi sekä kansalaisten tasapuolise
13586:                                                            kohtelun turvaamiseksi postinjakelussa
13587:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1978.
13588: 
13589:          Jouko Mäkelä                   Jouko Tuovinen               Juhani Raudasoja
13590:          Jacob Söderman                 Sakari Knuuttila             Paula Eenilä
13591:                                                N:o 479                                                3
13592: 
13593: 
13594: 
13595: 
13596:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
13597: 
13598:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tä tarkastella kokonaisuutena. Ensisijaisena ta-
13599: nainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         voitteena tulisi olla niiden 70 000 talouden
13600: )lette 17 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn           saattaminen postinjakelun piiriin, joilla postin
13601: ~irjeenne n:o 2346 ohelrla toimittanut valtio-        noutomatka on vielä yli 500 metriä. Samaan
13602: leuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       kiireeUisyysryhmään tulisi kuulua postipalvelu-
13603: ~ansanedustaja J. Mäkelän ym. näin kuuluvasta         jen parantaminen niiden talouksien osalta, jotka
13604: drjallisesta kysymyksestä n:o 479:                    saavat postinsa harvemmin kuin viisi kertaa vii-
13605:                                                       kossa.
13606:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että            Edellä tarkoitetun selvityksen perusteella hal-
13607:        posti- ja lennätinhallitus jatkaa vastoin
13608:                                                       litus on iltakoulussaan tammikuun 5 päivänä
13609:        Eduskunnan ja Hallituksen nimenomai-
13610:                                                       1978 tehnyt periaatepäätöksen niistä toimen-
13611:        sia päätöksiä postinjakelun heikentämis-       piteistä, joihin Eduskunnan lausuma antaa ai-
13612:        tä jo olemassa olevilla omakoti- ja rivi-      hetta, seuraavasti:
13613:        taloalueilla, ja jos on,
13614:                                                          Postinjakelussa taajamissa jo olemassa ole-
13615:           mitä Hallitus aikoo tehdä Eduskun-
13616:                                                       villa omakoti- ja rivitaloalueilla pysytetään ny-
13617:        nan ja Hallituksen päätösten toteutta-
13618:                                                       kyinen jakelumuoto ja uusilla omakoti- ja rivi-
13619:        miseksi sekä kansalaisten tasapuolisen
13620:                                                       taloalueilla toteutetaan postin laatikkoonkanto.
13621:        kohtelun turvaamiseksi postinjakelussa?
13622:                                                       Postinjakelumuotojen yhtenäistäminen säilyte-
13623:                                                       tään pitemmän aikavälin tavoitteena.
13624:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Postinjakelua harvaan asutuilla alueilla ke-
13625: rasti seuraavaa:                                      hitetään siten, että ne taloudet, joilla postin
13626:    Käsitellessään hallituksen kertomusta toi-        noutomatka on yli 500 metriä, pyritään mah-
13627: nenpiteistään vuodelta 1975 Eduskunta hyväk-         dollisuuksien mukaan saattamaan postinjakelun
13628: yi 13. 4. 1977 perustuslakivaliokunnan ja ul-        piiriin. Kaikkien talouksien osalta pyritään to-
13629: :oasiainvaliokunnan mietinnöt asiassa seuraavin      teuttamaan viitenä päivänä viikossa tapahtuva
13630: isäyksin: Eduskunta ei hyväksy tehtyjä suun-         postinjakelu.
13631: titelmia postin laatikkoonkantoon siirtymiseksi          Tämän periaatepäätöksen on myös eduskunta
13632: tmakoti- ja rivitaloalueilla ja edellyttää, että     hyväksynyt käsitellessään hallituksen esitystä
13633: tallitus antaa posti- ja lennätinhallitukselle oh-   valtion kuluvan vuoden ensimmäiseksi lisäme-
13634: eet hyväksyä omakoti- ja rivitaloalueilla luuk-      noarvioksi.
13635: :uunkannon noudatettavaksi kantotavaksi.                 Hallituksen 5. 1. 197 8 iltakoulussaan teke-
13636:    Eduskunnan em. lausuman johdosta on suo-          mään periaatepäätökseen perustuen posti- ja
13637: itettu selvitys postinkannon eri kehittämis-         lennätinhallitus antoi 3. 5. 1978 uudet täsmen-
13638: 'aihtoehdoista. Postinkannon kehittämistä tar-       netyt postinjakelutapaa koskevat ohjeet posti-
13639: :asteltaessa tulee ottaa huomioon, että posti- ja    piireille ja postitoimipaikoille. Postilaatikoiden
13640: ~nnätinlaito5 on liikelaitos ja että laitoksen ta-   sijoittamista koskevat erityisohjeet on laadittu
13641: ::mdenhoitolain mukaan kannettavat maksut on         yhteistyössä tie- ja vesirakennushallituksen
13642: aäärättävä yleiseltä tasoltaan sellaisiksi, että     kanssa. Posti- ja lennätinlaitoksessa on postin-
13643: tiistä kertyvät tulot, mikäli mahdollista, riittä-   jakelua järjestettäessä noudatettu edellä mai-
13644:  ät peittämään laitoksen kustannukset. Kun           nittua valtioneuvoston periaatepäätöstä ja posti-
13645: ostin palvelutason kohottaminen välittömästi         ja lennätinhallituksen sen perusteella antamia
13646: eijastuu postipalvelujen käyttäjään postimaksu·      jakelutapaohjeita.
13647: !n korotuksena, tulisi postitoimen kehittåmis-           Mitä tulee kysymyksessä mainitun Oulun
13648: 4                                              1978 vp.
13649: 
13650: kaupungin Rajakylän esikaupunkialueen postin-         tuksen antamissa ohjeissa on erityisesti koros
13651: jakelun järjestämiseen, niin alueella ei ole ollut    tettu, että jakelun hoito ja järjestelyt tapahtu
13652: kysymys jakelutavan muuttamisesta luukkuun-           vat joustavasti ja tarvittaessa kaikkia asian
13653: kannosta laatikkoonkannoksi, vaan postinjake-         osaisia kuulemalla. Oulun Rajakylän alueell:
13654: lun järjestämisestä laatikkoonkantoalueella ja-       Iaatikoiden sijaintipaikkoja on edellä mainituis
13655: keluauton avulla.                                     ta syistä jouduttu tarkistamaan. Asukkaidet
13656:    Jakeluautojen tehokas käyttö edellyttää laa-       toivomuksesta laatikkoryhmiä on muodostett1
13657: tikkoonkantaa ja uuden autolinjan käyttöön-           alueella useampia ja pienempiä, kuin mitä tat
13658: oton yhteydessä usein myös postilaatikeiden si-       koituksenmukaisin ratkaisu vaatisi. Omakoti
13659: jaintipaikkojen tarkistuksia. Tästä syystä jakelu-    talojen laatikot on sijoitettu korkeintaan 2-'
13660: autot on sijoitettu toimimaan niillä alueilla, jot-   laatikon ryhmiin. Alueelle on sijoitettu myö
13661: ka jo ennestään ovat laatikkoonkannon piirissä.       paljon yksittäislaatikoita, jotta keskimääräisti
13662: Postilaatikeiden sijoittamisella ajoväylän var-       noutomatkaa on voitu lyhentää. Pisin nouto
13663: teen pyritään siihen, että jakelu voidaan hoitaa      matka talon portilta laatikelle on 30 metriä
13664: joustavasti suoraan autosta. Postilaatikeiden         Keskimääräinen noutomatka on alueella noit
13665: sijoittelussa otetaan huomioon, että laatikot         15 metriä.
13666: ovat mahdollisuuksien mukaan asukkaiden luon-            Kuten edellä on mainittu, hallitus on peri
13667: nollisen kulkureitin varrella (työ- ja kauppa-        aatepäätöksessään mm. asettanut tavoitteeks
13668: matkat) ja että postinnoutomatkat eivät muo-          postinjakelun kehittämisen harvaan asutuilll
13669: dostu paikalliset olosuhteet huomioon ottaen          alueilla.
13670: kohtuuttoman pitkiksi. Posti- ja lennätinhalli-
13671:      Helsingissä joulukuun 21 päivänä 1978.
13672: 
13673:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
13674:                                                N:o 479                                               5
13675: 
13676: 
13677: 
13678: 
13679:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13680: 
13681:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordflingen        postverkets tjänster, borde utvecklandet av
13682: nger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         postväsendet ses .som en helhet. I första hand
13683: r 2346 av den 17 november 1978 till veder-           borde man utsträcka postdistributionen till de
13684: örande medlem av statsrådet översänt avskrift        70 000 hushå11 som ännu måste hämta sin post
13685: v .fö1jande av riksdagsman J. Mäkelä m. fl.          på över 500 meters avstånd. Lika skyndsamt
13686: tällda skriftliga spörsmål nr 479:                   borde man fö~bättra postservicen för de hus-
13687:                                                      håll som får sin post färre är fem gånger i
13688:         Är Regeringen medveten om att                veckan.
13689:       post- och telegrafstyrelsen i strid med            På basen av ovanstående utredning har rege-
13690:       Riksdagens och Regeringens uttryckliga         ri:ngen den 5 januari 1978 i sin aftonsko1a
13691:       bes1ut fortsätter att försvaga postutdel-      fattat följande principbeslut om de åtgärder
13692:       ningen inom reda~ existerande egna-            som riksdagens utta1ande ger anledning tili:
13693:       hems- och radhusområden och, om så                 För postutdelningen i tätorter inom redan
13694:       är fallet,                                     existerande egnahems- och radhusområden bibe-
13695:          vad ämnar Regeringen göra för att           hålls den nuvarande distributionsformen, me-
13696:       förverkliga Riksdagens och Regeringens         dan 1ådbrevbäring genomförs inom nya egna-
13697:       beslut samt för att i fråga om postutde1-      hems- och radhusområden. På lång sikt skall
13698:       ning trygga en jämbördig behandling av         postutdelningsformerna förenhetligas.
13699:       medborgarna?                                       Inom glest bebodda områden skall postutdel-
13700:                                                      ningen utveck1as så, att den i mån av möjlig-
13701:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-        het utsträoks till de hushåll som måste hämta
13702: amt anföra följande:                                 sin post på över 500 meters avstånd. Avsikten
13703:    Vid behandlingen av berättelsen om rege-          är att samtliga hushåll skall <få sin post utdelad
13704: ingens åtgärder under år 1975 godkände riks-         fem gånger i veckan.
13705: lagen 13. 4. 1977 grund1agsutskottets och ut-            Detta principbeslut har även riksdagen god-
13706: ikesutskottets i detta ärende givna betänkan-        känt i samband med behandlingen av rege-
13707: len med fö1jande tillägg: Riksdagen godkänner        ringens proposition med förslag till en första
13708: tlte föreliggande p1aner på övergång till låd-       tilläggsbudget för innevarande år.
13709: ,revbäring inom egnahems- och radhusområden              På basen av det principbeslut som regering-
13710: 1ch förutsätter, att regeringen ger :post- ooh       en i sin aftonskola ,fattade 5. 1. 1978 fick post-
13711: elegrafstyrelsen direktiv om postavlämning i         distrikten och postanstalterna av post- och tele-
13712: 1ostinlägg ·inom egnahems- och radhusområden.        grafstyrelsen 3. 5. 1978 nya preciserade direktiv
13713:    Tili följd av riksdagens ovi\n nämnda ut-         om postutdelningen. Särskilda anvisningar om
13714: a1ande har man utrett olika alternativ tili ut-      placeringen av postlådor har uppgjorts i •sam-
13715: •ecklande av postutbärningen. Vad beträffar          arbete med väg- och vattenbyggnadsstyrelsen.
13716: >ostutbärningens utveckling bör man ·beakta,         Vid post- och telegrafverket har man organi-
13717: .tt post- och te1egrafverket är ett affärsföretag    serat postutde1ningen med iakttagande av stats-
13718: 1ch att de avgifter ,som skall uppbäras enHgt        rådets ovan nämnda principbeslut samt post-
13719: agen om verkets hushållning till sin allmänna        och telegrafstyre1sens på bas·en därav utfäroade
13720: liv.å skall fastställas så, att inkomsterna av dem   u tdelningsdirektiv.
13721: åvitt möjligt täcker verkets .kostnader. Eme-            Vad beträffar anordnandet av postutdelning-
13722: lan förbättrad postservice omedelbart avspeglar      en i Rajakylä förstadsområde i Uleåborg, har
13723: ig i höjda postavgifter för dem som nyttjar          det inom detta område inte varit fråga om att
13724: 1878015524
13725: 6                                              1978 vp.
13726: 
13727: övergå från postavlämning i postinlägg tili låd-      särskilt betonat att utdelningen och arrang'
13728: brevbäring, utan att inom ett lådbrevbärings-         mangen skall ske smidigt och att samtli~
13729: område sköta postutdelningen med en distri-           parter vid behov skall höras. Inom Rajaky:
13730: butionsbil.                                           område i Uleåborg har man av ovan angivr
13731:    För att distributionsbilen skall kunna använ-      orsaker varit tvungen att justera lådornas pl:
13732: das effektivt förutsätts lådbrevbäring ooh, i         cering. På önskemål från invånarna har ma
13733: samband med ibruktagandet av en ny bilrutt,           bildat flera och mindre lådgrupper än vad sot
13734: ofta även att plaoeringen av postlådor justeras.      skulle vara påkallat av det mest ändamålsenHg
13735: Av denna anledning har distr1butionsbilar ta-         alternativet. Egnahemshusens lådor har plaa
13736: gits i bruk på områden där lådbrevbäring in-          rats i grupper om högst 2-4 lådor. På omri
13737: förts redan tidigare. Genom .att postlådorna          det har även placerat'S flera enski1da lådo
13738: placeras invid en körväg blir det möjligt att         varigenom man kunnat förkorta den genon
13739: sköta uvdelningen direkt från bilen. Vid ut-          snittliga hämtningssträckan. Den längsta häm
13740: placeringen av postlådor skall det beaktas, att       ningssträckan är 30 meter från port till låd!
13741: lådorna såvitt möjligt ligger vid invånarnas          Den genomsnittliga hämtningssträokan på orr
13742: naturliga färdled ( arbets- och butiksresor) och      rådet är .ca 15 meter.
13743: att posthämtningssträckorna, med beaktande av            Såsom ovan nämnts har regeringen i si1
13744: de lokala förhållandena, inte blir os:käligt långa.   principbeslut bl.a. förutsatt att postutdelninge
13745: I post- och telegrafstyrelsens direktiv har man       inom glest bebodda områden skall utveckla~
13746:      Helsingfors den 21 december 1978.
13747: 
13748:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
13749:                                                l978 vp.
13750: 
13751: Kirjallinen kysymys n:o 480.
13752: 
13753: 
13754: 
13755: 
13756:                                   Valtonen: Kansaneläkelaitoksen ja valtion eräiden luottamus-
13757:                                      miesten saattamisesta eläkeoikeuden osalta samanarvoiseen
13758:                                      asemaan kunnallisten luottamusmiesten kanssa.
13759: 
13760: 
13761:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
13762: 
13763:    Kunnallisissa luottamustehtävissä olevilla on        Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
13764: kunnallislain no)alla oikeus korvaukseen ansion-     jestyksen 37 S:n 1 momenttiin viitaten esitän
13765: menetyksestä ja niistä kustannuksista, joita         valtioneuvoston asianomaisen jiisenen wstatta-
13766: luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen paik-       vak$i seuraavan kysymyk$en:
13767: kaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai
13768: muusta vastaavasta syystä. Samoin heitä koskee                 Onko Hallitus tietoinen, ettei vahion
13769: kunnallisten luottamushenkilöiden eläkelaki, jo-            ja kansaneläkelaitoksen luottamushenki-
13770: ka turvatt heille eläkeoikeuden kunnallisista               löitä nykyisen lainsäädännön mukaan
13771: luottamustehtävistä. Osa yhteiskuntamme luot-               kohdella tasavertaisesti kunnallisten
13772: tamushenkilöistä ei kuiten.kaan näitä· etuja satt.          luottamushenkilöitten kanssa ansionme-
13773: Esimerkkinä voisi maittita sosiaaliv,akuutustoi-            netyskorvausten, luottamustehtävän hoi-
13774: mikuntien jäsenet ja verolautil:kuntien jäsenet.            dosta tlyntyneitten ku$tannusten ja elä-
13775: Heille palkkiot maksaa kansaneläkdaitos ja val-             keoikeuden osalta, ja jos on,
13776: tio. Kuitenkin he suorittavat samanlaista työtä                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13777: toimikutmissaan ja · lautakunnissa«n kt:~in kun-            ryhtyä mainittujen epäkohtien poistami-
13778: tienkin luottamushenkilöt.                                  seksi?
13779:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1978.
13780: 
13781:                                           Pirkko Valtonen
13782: 
13783: 
13784: 
13785: 
13786: 0878015535
13787: 2                                            1978 .vp.
13788: 
13789: 
13790: 
13791: 
13792:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
13793: 
13794:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       va uusi säännös, eduskunta lisäsi mainittuun py-
13795: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kälään määräyksen, ettei lakia sovelleta valtion,
13796: olette 17 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn.         kuntien eikä kuntainliittojen luottamustoimiin.
13797: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Vastauksessaan hallituksen esitykseen eduskun-
13798: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        ta lausui edellyttävänsä, että kuntien ja kuntain-
13799: edustaja Pirkko ValtQsen näin kuuluvasta kir~        liittojen luottamushenkilöiden eläketurvaa kos-
13800: jallisest~t kysymyksestä n:o 480:                    keva asia käsiteltäisiin mitä pikimmin ja että
13801:                                                      vastaavanlaisen järjestelmän toteuttamismahdol-
13802:           Onko Hallitus tietoinen, ettei valtion     lisuudet valtion luottamustointen osalta selvite-
13803:        ja kansaneläkelaitoksen luottamushenki-       tään ja ryh~ytään asian vaatimiin toimenpitei-
13804:        löitä nykyisen lainsäädännön mukaan           siin viivyttelemättä. Kuntien ja kuntainliittojen
13805:        kohdella tasavertaisesti kunnallisten         luottamustointen osalta eläketurva on sittem-
13806:        luottamushenkilöitten kanssa ansionme-        min järjestetty heinäkuun 21 päivänä 1977
13807:        netyskorvausten, luottamustehtävän hoi-       annetulla kunnallisten luottamushenkilöiden elä-
13808:        dosta syntyneitten kustannusten ja elä-       kelailla (578/77), joka tuli voimaan 1 päivänä
13809:        keoikeuden osalta, ja jos on,                 tammikuuta 1978, sekä 29 päivänä joulukuuta
13810:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        1977 kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan
13811:        ryhtyä mainittujen epäkohtien poistami-       hyväksymällä kunnallisten luottamushenkilöiden
13812:         seksi?                                       eläkesäännöllä. Valtion luottamustoimiin perus-
13813:                                                      tuvan eläketurvan tarvetta ja tarkoituksenml!l-
13814:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaisuutta sekä toteuttamismahdollisuuksia on
13815: vasti seuraavaa:                                     selvittänyt valtion eläkeneuvottelukunnan jaos-
13816:    Sosiaali- ja terveysministeriön valtiovarain-     to. Jaoston 29. 9. 1978 luovutettu muistio on
13817: ministeriöltä saaman tiedon mukaan valtion           parhaillaan eläkeneuvottelukunnan käsiteltävä-
13818: virkamiesten ja muiden julkisten luottamushen-       nä. Sosiaali- ja terveysministeriön saaman tie-
13819: kilöiden luottamustoimen hoidosta mahdollisesti      don mukaan mahdollisista toimenpiteistä pää-
13820: aiheutuvat ansionmenetyskorvaukset ovat par-          tetään sen jälkeen kun muistion käsittely eläke-
13821: haillaan selvitettävänä julkisen sektorin eri         neuvottelukunnassa on päättynyt.
13822: alueilla. Selvitystyön päätyttyä päätetään mah-          Kansaneläkelaitoksen luottamushenkilöiden
13823: dollisista jatkotoimenpiteistä yhtenäisemmän         palkkausasiat eivät kysymyksessä tarkoitetuissa
13824: käytännön aikaansaamiseksi.                           tapauksissa kuulu valtioneuvoston tai sen alai-
13825:    Hyväksyessään vuoden 1973 valtiopäiville           sen viraston valvontaan, koska näiltä osin kan-
13826: annetun hallituksen esityksen laiksi työntekijäin    saneläkelaitoksen luottamushenkilöiden palk-
13827: eläkelain muuttamisesta (HE 245/1973 vp.),           kaus- ja eläkekysymykset kuuluvat välittömästi
13828: jolla työntekijäin eläkelakiin lisättiin muun         eduskunnan valvonnan alaisuuteen.
13829: ohella luottamushenkilöeläkejärjestelmää koske-
13830:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1978.
13831: 
13832:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
13833:                                              N:o 480                                               3
13834: 
13835: 
13836: 
13837: 
13838:                            T i ll R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
13839: 
13840:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tili nämnda paragraf en bestämmelse, enligt
13841: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       viiken lagen inte tillämpas på statens, kom-
13842: av den 17 november 1978 till vederbörande           muners och kommunalförbunds förtroendeupp-
13843: medlem av statsrådet översänt avskrift av           drag. I sitt svar på regeringens proposition
13844: följande av riksdagsledamot Pirkko Valtonen         uttalade riksdagen att den förutsätter, att sys-
13845: undertecknade spörsmål nr 480:                      temet ifråga om kommunernas och kommunal-
13846:                                                     förbundens förtroendeuppdrag med det snaraste
13847:           Är Regeringen medveten om att             förverkligas på åtgärd av kommunala pensions-
13848:        statens och folkpensionsanstaltens för-      anstalten och att möjligheterna att realisera
13849:        troendemän enligt nuvarande lagstift-        ett motsvarande arrangemang ifråga om statliga
13850:        ning inte behandlas rättvist i förhållande   förtroendeuppdrag utreds och att av saken på-
13851:        till de kommunala förtroendevalda i          kallade åtgärder ofördröjligen vidtas. I fråga
13852:        fråga om ersättning för inkomstbortfall,     om kommunernas och kommunalförbundens
13853:        kostnader som uppkommit vid hand-            förtroendeuppdrag har pensionsskyddet senare
13854:        havandet av förtroendeuppdrag och pen-       ordnats genom en lag av den 21 juli 1977 om
13855:        sionsrätten, och om så är fallet,            pension för kommunala förtroendevalda (578/
13856:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     77), som trädde i kraft den 1 januari 1978,
13857:        ta för att avlägsna nämnda missför-          samt genom den pensionsstadga för kommunala
13858:        hållanden?                                   förtroendevalda som den kommunala pensions-
13859:                                                     anstaltens delegation godkände den 29 de-
13860:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       cember 1977. Behovet och ändamålsenligheten
13861: samt anföra följande:                               hos ett pensionsskydd som är baserat på statens
13862:    Enligt uppgifter som social- och hälsovårds-     förtroendeuppdrag samt möjligheterna att för-
13863: ministeriet erhållit av finansministeriet utreds    verkliga ett sådant skydd har utretts av en
13864: för närvarande inom olika områden av den            sektion av statens delegation för pensionsären-
13865: offentliga sektorn frågan om de eventuella          den. Den promemoria som sektionen överlät
13866: ersättningar för inkomstbortfal:l som uppkom-       den 29 september är för närvarande föremål
13867: mer för statens tjänstemän och andra offentliga     för behandling i delegationen. Enligt de upp-
13868: förtroendemän vid handhavandet av förtroende-       gifter social- och hälsovårdsministeriet erhållit
13869: uppdrag. Sedan utredningsarbetet slutförts fattas   fattas beslut om eventuella åtgärder efter det
13870: beslut om eventuella vidare åtgärder i avsikt       att delegationen för pensionsärenden har slut-
13871: att uppnå en mera enhetlig praxis.                  fört behandlingen av promemorian.
13872:    Då riksdagen godkände regeringens till 1973          Frågan om folkpensionsanstaltens förtroende-
13873: års riksdag avlåtna proposition med förslag till    valdas avlöning är i de fall som avses i spörs-
13874: lag angående ändring av lagen om pension för        målet inte underställd statsrådets eller något
13875: arbetstagare (Reg. prop. nr 245/1973 rd.),          statsrådet underlydande ämbetsverks övervak-
13876: varigenom tili lagen om pension för arbets-         ning, eftersom folkpensionsanstaltens förtroen-
13877: tagare bl.a. fogades ett nytt stadgande om          devaldas avlöning och pensioner till dessa delar
13878: pensionssystem för förtroendevalda, fogade den      direkt är underställda riksdagens övervakning.
13879:      Helsingfors den 22 december 1978.
13880: 
13881:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
13882: =··'
13883:                                             1978 vp.
13884: 
13885: Kirjallinen kysymys n:o 481.
13886: 
13887: 
13888: 
13889: 
13890:                                  Tennilä: Murmanskista tuodun hirvenlihan markkinoinnista.
13891: 
13892: 
13893:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
13894: 
13895:    Rajakaupan. voimakas laajentaminen Lapin ja     nointia kotimaassa vastustavat poromiehet, jot-
13896: Murmanskin alueen välillä on tarpeellista ja       ka pelkäävät poronlihan menekin pienenevän,
13897: välttämätöntä Lapin työllisyystilanteen paranta-   mikäli hirvenlihaa tulee enemmän kauppoihin;
13898: miseksi. Vientimahdollisuuksia Lapista Mur-        Kuitenkin tosiasia lienee se, että poronlihan
13899: manskiin onkin runsaasti olemassa. Viennin         menekin esteenä eivät ole muut lihatuotteet
13900: lisäämisen ehtona on kuitenkin se, että myös       vaan poronlihan liian korkea hinta. Jotta po-
13901: tuontia Murmanskista ja yleensäkin Neuvosto-       ronlihasta voi tulla työläisperheiden laajasti
13902: liitosta lisätään.                                 käyttämä tuote, on poronlihan hintaa kyettävä
13903:    Eräs mahdollisuus laajentaa rajakauppaa on      alentamaan. Tähän pääseminen taas edellyttää
13904: hirvenlihan tuonnin jatkaminen Murmanskista,       valtion tukitoimia, joiden lisääminen onkin heti
13905: mihin on välittömästikin mahdollisuuksia. Raja-    aloitettava Lapille tärkeän poroelinkeinon voi-
13906: kauppayhtiö Norinter ja yrittäjät ovat asiasta     mistamiseksi.
13907: kiinnostuneita, mutta tuonnin esteenä ovat mää-       Edellä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
13908: räykset, joiden mukaan suurin osa tuotavasta       § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
13909: hirvenlihasta on markkinoitava ulkomaille.         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
13910:    Näitä määräyksiä tuleekin välittömästi muut-    raavan kysymyksen:
13911: taa siten, että Murmanskista tuotu hirvenliha
13912: voidaan vaikkapa kokonaisuudessaankin myydä                  Aikooko Hallitus sallia Murmanskista
13913: kotimaassa. Tästä hyötyisivät myös kuluttajat,            tuodun hirvenlihan raJolttamattoman
13914: jotka nykyisin voivat hyvin harvoin kaupasta              markkinoinnin kotimaassa rajakaupan
13915: hirvenlihaa ostaa.                                        laajentamiseksi?
13916:     Murmanskista tuodun hirvenlihan markki-
13917:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 197 8.
13918: 
13919:                                       Esko-Juhani Tennilä
13920: 
13921: 
13922: 
13923: 
13924: 0878015480
13925: 2                                             1978 vp.
13926: 
13927: 
13928: 
13929: 
13930:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
13931: 
13932:    V aitiopäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momentissa      Kauppaan tulevan hirvenlihan, vaikka sen
13933: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra ·Puhemies,      määrä viime vuosina onkin ollut varsin vähäi-
13934: olette marraskuun 17 päivänä 1978 päivätyri         nen, on todettu kilpailevan poronlihan kanssa
13935: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ja osaltaan vähentävän poronlihan menekkiä.
13936: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Näin on ollut syytä olettaa tapahtuvan erityi-
13937: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta     sesti kuluvana syksynä, jolloin hirven kaato·
13938: kysymyksestä n:o 481:                               määrä ja sen seurauksena kauppaan tulevan
13939:                                                     hirvenlihan määrä koko maassa on aikaisempaan
13940:           Aikooko Hallitus sallia Murmanskista      nähden tuntuvasti lisääntynyt. Tästä syystä on
13941:        tuodun hirvenlihan raJolttamattoman          kuluvana vuonna myöskin ulkomailta tapahtu-
13942:        markkinoinnin kotimaassa rajakaupan          vaan hirvenlihan tuontiin liitetty ehto, jonka
13943:        laajentamiseksi?                             mukaan maahan tuotava liha .on edelleen vietä-
13944:                                                     vä kolmansiin maihin. Menettelyä harkittaessa
13945:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       on lähtökohtana ollut olettamus, että ulkomail-
13946: vasti seuraavaa:                                    ta tuotavan hirvenlihan kotimaassa tapahtuvaa
13947:    Kotimaasta saatavien porotaloustuotteiden        kauppaa rajoittamalla on porotaloudessa mah-
13948: menekin turvaamiseksi on ulkomailta saatavien       dollista turvata suurempi määrä työpaikkoja
13949: porotaloustuotteiden tuonti sallittu viime vuo-     kuin tuotavan hirvenlihan kotimaan kauppaan
13950: sina ainoastaan ehdolla, että ulkomaiset tuotteet   tapahtuvalla jalostamisella on mahdollista lisätä.
13951: joko jalostamattomina sellaisenaan tai kotimaas-    Kun kotimaasta saatavan hirvenlihan ja poron-
13952: sa jalostettuina viedään edelleen kolmansiin        lihan jalostaminen sekä ulkomailta tuotavan
13953: maihin. Kun poronlihan menekki ori parina           hirvenlihan jalostaminen ulkomaankauppaan toi-
13954: viime vuonna ollut jopa niin huono, että poron-     saalta riittää työllistämään ulkomailta tuotua
13955: lihavarastojen purkamiseksi poronlihaa on val-      hirvenlihaa jalostaneiden yritysten henkilöstön,
13956: tion toimesta jouduttu ostamaan varusmiesten        on ulkomailta tuotavan hirvenlihan kotimaan
13957: ravinnoksi, on tällainen tuonnin rajoittaminen      kauppaa koskevaa rajoitusta tarkoitus jatkaa
13958: poronlihan hintatason ja siten koko porotalou-      toistaiseksi kunnes poronlihan menekki poro-
13959: den kannattavuuden säilyttämiseksi ollut vält-      talouden kannattavuuden ja jatkuvuuden takaa-
13960: tämätöntä.                                          valla hinnalla on varmistunut.
13961:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1978.
13962: 
13963:                                                                           Ministeri Veikko Saarto
13964:                                             N:o 481                                                  3
13965: 
13966: 
13967: 
13968: 
13969:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
13970: 
13971:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Det älgkött som kommer i handeln har,
13972: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      fastän dess voJym under de senaste åren varit
13973: av den 17 november 1978 tili vederbörande          tämligen ringa, konstaterats konkurrera med
13974: medlem av statsrådet översänt avskrift av          renköttet och minska åtgången av renkött. Så
13975: följande av riksdagsman Tennilä ställda skrift-    har man haft orsak att anta att det sker sär-
13976: liga spörsmål nr 481:                              skilt under innevarande höst, då mängden fälld
13977:                                                    älg och som en följd därav mängden renkött
13978:           Ämnar Regeringen för utvidgandet av      som kommer i handeln i hela Jandet ökat
13979:        gränshandeln tillåta en obegränsad mark-    kännbart i jämförelse med tidigare. Av denna
13980:        nadsföring i hemlandet av från Mur-         orsak har man också tili importen av älgkött
13981:        mansk importerat älgkött?                   från utlandet fogat ett villkor enligt vilket det
13982:                                                    kött som importeras tili Jandet skall vidareex-
13983:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt         porteras tili tredje land. Vid övervägandet av
13984: anföra följande:                                   förfarandet har man utgått ifrån antagandet,
13985:    För tryggandet av avsättningen av produkter     att det genom att begränsa handeln med från
13986: som i hemlandet erhålles av renhushållning har     utlandet importerat älgkött i hemlandet är
13987: importen av produkter som erhålles av ren-         möjligt att trygga ett större antal arbetsplatser
13988: hushållning i utlandet under de senaste åren       inom renhushållningen än det skulle vara möj-
13989: tillåtits endast på villkor, att de utländska      ligt att skapa nya sådana genom att förädla
13990: produkterna antingen oförädlade, i oförändrat      importerat älgkött för den inhemska handeln.
13991: skick eller förädlade i hemlandet vidare-          Då å andra sidan förädlingen för utrikeshandel
13992: exporteras tili tredje Jand. Då avsättningen av    av älgkött och renkött från hemlandet samt
13993: renkött under de par senaste åren varit rentav     älgkött som importeras från utlandet är tili-
13994: så dålig, att för tömmandet av Jagren renkött      räcklig för att sysselsätta personalen vid de
13995: fått uppköpas av staten för att användas som       företag, som förädlat från utlandet importerat
13996: föda för beväringar, har en sådan begränsning      älgkött, är det avsikten att tilisvidare fortsätta
13997: varit nödvändig för bibehållandet av prisnivån     den inhemska handeln med importerat älgkött
13998: på renkött och sålunda hela lönsamheten för        tili dess klarhet fåtts om avsättningen av ren-
13999:  renhushållningen.                                 kött till ett pris som tryggar lönsamheten och
14000:                                                    kontinuiteten inom renhushållningen.
14001:      Helsingfors den 14 december 1978.
14002: 
14003:                                                                             Minister Veikko Saarto
14004: 1
14005: 
14006: 1
14007: 
14008: 1
14009: 
14010: 1
14011: 
14012:     1
14013: 
14014:     1
14015: 
14016:     1
14017: 
14018:     1
14019: 
14020:         1
14021: 
14022:         1
14023: 
14024:         1
14025: 
14026:         1
14027:                                               1978 vp.
14028: 
14029: Kirjallinen kysymys n:o 482.
14030: 
14031: 
14032: 
14033: 
14034:                                   Vesterinen ym.: Hevosen käyttöä puunkorjuussa koskevan kou-
14035:                                      lutuksen järjestämisestä.
14036: 
14037: 
14038:                         Ed u s kun n a n     He r r a    P u h e m i e he 11 e.
14039: 
14040:     Valtakunnan metsien hoito keskittyy tänä             On kuitenkin todettava, että se sukupolvi,
14041: päivänä ja tästä eteenpäin entistä enemmän           jolla on vielä taito puunkorjuussa tallella, on
14042: nuorten metsien hoitohakkuisiin. On etsitty          pian loppumassa. Vaitiovallan olisikin kiireelli-
14043: keinoja, millä tavoin voitaisiin nuorten metsien     sesti järjestettävä koulutusta nuoremmille suku-
14044: hakkuut suorittaa siten, että tehtäisiin mahdol-     polville hevosen käytössä metsäajoissa ja taidos-
14045: lisimman vähän vauriota parhaassa kasvussaan         sa puun siirtämiseksi metsästä autoteiden var-
14046: oleville metsälöille. Koneellisessa ulosotossa on    teen. Samalla on kehitettävä hevosapuvälineitä
14047: todettu erittäin suuri juuristossa tapahtuva vau-    metsä töissä.
14048: rioituminen.                                             Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
14049:     Naapurimaassamme Ruotsissa on siirrytty uu-      järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
14050: destaan hevosen käyttöön puun ulosajossa nuo-         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14051: rennushakkuissa, mikä kaikkein vähiten vau-          seuraavan kysymyksen:
14052: rioittaa puustoa ja sen juuristoa. Lahovikaisuu-
14053: den on todettu lisääntyneen huolestuttavasti sii-              Aikooko Hallitus ryhtyä järjestämään
14054:  tä kun koneellinen puunkorjuu aloitettiin. Meillä          koulutusta ja ohjausta hevosen käyttä-
14055: on myös voimakas kampanja käynnissä kotimai-                misessä puunkorjuussa ennen kuin tämä
14056:  sen energian käytön puolesta. Tämäkin puoltaisi            taito kokonaan häviää?
14057:  osittaista siirtymistä hevosen käyttöön puunkor-
14058:  juussa.
14059:       Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1978.
14060: 
14061:          Paavo Vesterinen               Mikko Pesälä                   Raino Westerholm
14062:          Juhani Tuomaala                Väinö Raudaskoski              Sylvi Saimo
14063:          Marjatta Väänänen              Alvar Saukko                   V. J. Rytkönen
14064:          Hannu Tenhiälä                 Toivo Yläjärvi                 Ahti Karjalainen
14065:          Katri-Helena Eskelinen         Matti Asunmaa                  Ragnar Granvik
14066:          Lasse Äikäs                    Juhani Surakka                 Heikki Perho
14067:                                         Matti Maijala
14068:                                         Juhani Saukkonen
14069: 
14070: 
14071: 
14072: 
14073: 0878015300
14074: 2                                            1978 vp.
14075: 
14076: 
14077: 
14078: 
14079:                         Eduskunnan          H erra      P u h e m i e h e 11 e.
14080: 
14081:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      menpiteisiin olisi ryhdyttävä hevosten käytön
14082: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       lisäämiseksi ja niiden saannin turvaamiseksi
14083: olette 17 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn         muun muassa maa- ja metsätalouden piirissä sil-
14084: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mällä pitäen lähinnä hevosten käyttämistä eri-
14085: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-   laisissa puutavaran korjuutöissä. Sanotun työ-
14086: taja Paavo Vesterisen ym. näin kuuluvasta           ryhmän nyttemmin valmistuneessa selvityksessä
14087: kirjallisesta kysymyksestä n:o 482:                 on muun ohessa ehdotettu hevosalan käytännön
14088:                                                     koulutuksen lisäämistä maataloudellisten koulu-
14089:           Aikooko Hallitus ryhtyä järjestämään      jen oppilaille oikeiden työtapojen ja myöntei-
14090:        koulutusta ja ohjausta hevosen käyttämi-     sen asennoitumisen saavuttamiseksi hevostyö-
14091:        sessä puunkorjuussa ennen kuin tämä          hön. Työryhmä on myös ehdottanut lyhyiden
14092:        taito kokonaan häviää?                       metsäajokurssien järjestämistä viljelijöille he-
14093:                                                     vosalan järjestöjen ja maatalouskoulujen yhteis-
14094:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       toimin. Nyt valmistuneen selvittelytyön sisältä-
14095: seuraavaa:                                          mien ehdotusten pohjalta tullaan harkitsemaan,
14096:   Maa- ja metsätalousministeriö asetti vuoden       mihin jatkotoimenpiteisiin asiassa on tarkoituk-
14097: 1977 lopulla työryhmän selvittämään, mihin toi-     senmukaista ryhtyä.
14098:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1978.
14099: 
14100:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
14101:                                                N:o 482                                              3
14102: 
14103: 
14104: 
14105: 
14106:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14107: 
14108:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          öka användningen av hästar och för att trygga
14109: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         tillgången på dem bl.a. inom jordc och skogs-
14110: av den 17 november 1978 tili vederbörande             bruket, närma:st med tanke på användningen
14111: medlem av statsrådet översän!t avskrift av föl-       av hästar i olika arbeten vid virkesdrivning. I
14112: jande av riksdagsman Paavo Vesterinen m.fl.           arbetsgruppens nu färdigblivna utredning har
14113: undertecknade spörsmål nr 482:                        man bl.a. föreslag1t en ökning av den praktiska
14114:                                                       utbildningen i användningen av hästar för ele-
14115:           Ämnar Regeringen börja ordha ut-            verna vid la:ntbruksskolor, i syfte att uppnå
14116:        bildhing och ha:ndledning i användlning-       riktiga arbetsvanor och en positiv inställning
14117:        en av hästar vid virkesdrivning innan          tili hästarbetet. Arbetsgruppen har också före-
14118:        denna färdighet helt försvinner?               slagit att korta kurser i skogskörning för odla-
14119:                                                       re skulle ordnas i samråd mellan hästbranschens
14120:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         organisationer och lantbruksskolorna. Utgående
14121: samt anföra följande:                                 :lirån de förslag som ingår i den nu slutförda
14122:    Jord- och skogsbruksministeriet tillsatte i slu-   utredningen kommer man att överväga, vilka
14123: tet av år 1977 en a:rbetsgrupp med uppdirag att       vidare åtgärder det är ändamålsenligt att vidta
14124: uureda vilka åtgärder som borde vidtas för att        i saken.
14125:      Helsingfors den 15 december 1978.
14126: 
14127:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
14128:                                              1978 vp.
14129: 
14130: Kirjallinen kysymys n:o 483.
14131: 
14132: 
14133: 
14134: 
14135:                                  Suomi ym.: Perhepäivähoitajien hoitomenoihin liittyvästä vero-
14136:                                     vähennysoikeudesta.
14137: 
14138: 
14139:                         E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
14140: 
14141:    Kunnallisia perhepäivähoitajia on jo yli kak-    myöntämä 210 markkaa kuukaudessa vähennet-
14142: sikymmentätuhatta. Heidän hoidossaan on lä-         tävä hoitomeno. Asian tulkinta on johtanut sii-
14143: hes neljäkymmentätuhatta lasta. Monessa kun-        hen, että kaikilta perhepäivähoitajilta on vuo-
14144: nassa perhepäivähoitoa on lisätty viime vuosina     den 1977 ansioista tapahtuneessa verotuksessa
14145: huomattavasti, mihin yhtenä tekijänä ovat vai-      evätty hoitomenojen vähennysoikeus. Asiaa tie-
14146: kuttaneet sosiaali- ja terveysministeriön toimen-   dusteltaessa verotoimistosta vastattiin, että
14147: piteet kunnallisten päiväkotien rakentamisen        "perhepäivähoitajille on jo palkan yhteydessä
14148: supistamiseksi. Perhepäivähoitajien asunnot         maksettu verotonta korvausta ruoasta ja muun-
14149: ovat nyt korvaavina päiväkoteina.                   lainen korvaus ei heille lain mukaan enää
14150:    Perhepäivähoitajille on verotuksessa hyväk-      kuulu". Verotoimiston virkailija katsoo päivit-
14151: sytty vähennysoikeus korvauksena kotinsa            täin maksettavan, todellisiin ruokakustannuksiin
14152: "vuokraamisesta". Verohallituksen antamat yh-       perustuvan korvauksen vastaavan kaikkea, mm.
14153: tenäistämisohjeet v:lta 1977 toimitettavaa ve-      huoneiston ja kodin irtaimiston käyttöä. Vää-
14154: rotusta varten perhepäivähoitajien hoitomenoik-     rään ohjeiden tulkintaan pitää saada pikainen
14155: si on saatettu myös perhepäivähoitajien tiedok-     korjaus.
14156: si. Hoitomenoina saa vähentää 210 mk/kk yh-            Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
14157: destä lapsesta, 420 mk/kk kahdesta lapsesta         päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin nojalla
14158: jne. Vähennysoikeus edellyttää ns. kokopäivä-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14159: hoitoa ja verohallitus selvittää yhtenäistämis-     vaksi seuraavan kysymyksen:
14160: ohjeessaan hoitomenoihin sisältyvän "huoneis-
14161: ton käytöstä aiheutuneet kulut, kodin irtaimis-               Onko Hallitus tietoinen, että eräissä
14162: ton ja sisustuksen kulumisesta aiheutuneet me-             verotoimistoissa ei toteuteta verohalli-
14163: not, pesuaineet, käyttöesineiden kuten leikki-             tuksen antamaa yhtenäistämisohjetta
14164: katujen kulumisesta aiheutuneet menot sekä                 perhepäivähoitajien hoitomenoihin liitty-
14165: ruokakustannukset".                                        västä vähennysoikeudesta, ja jos on,
14166:    Raision verotoimiston alueella mm. Lemun                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14167: kunnassa ei ole otettu huomioon verovähennyk-              siin tiedottamalla verotoimistoille mah-
14168: senä perhepäivähoitajien hoitomenoja. Ko. vero-            dollisimman selvästi perhepäivähoitajien
14169: toimistossa on tulkittu asia siten, että perhe-            hoitomenojen vähentämisen ottamisesta
14170: päivähoitajille maksettava päivittäinen veroton            huomioon verotuksessa?
14171: ruokakorvaus on sama kuin verohallituksen
14172:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1978.
14173: 
14174:                Oili Suomi                                       Ensio Laine
14175: 
14176: 
14177: 
14178: 
14179: 0878015491
14180: 2                                            1978 vp.
14181: 
14182: 
14183: 
14184: 
14185:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14186: 
14187:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kulut, kodin irtaimiston ja sisustuksen kulumi-
14188: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sesta aiheutuneet menot, pesuaineet, käyttöesi-
14189: olette 17 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn        neiden kuten leikkikalujen kulumisesta aiheu-
14190: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       tuneet menot sekä ruokakustannukset. Näihin
14191: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      määriin ei sisälly sellaisia poikkeuksellisia me-
14192: edustaja Oili Suomen ym. näin kuuluvasta kir-      noeriä kuten esim. leikkikoulumaksuja tai jä-
14193: jallisesta kysymyksestä n:o 483:                   senmaksuja. Puolipäivähoidossa olevien lasten
14194:                                                    osalta arvioidaan kustannukset puoleksi edellä
14195:           Onko Hallitus tietoinen, että eräissä    olevista määristä."
14196:        verotoimistoissa ei toteuteta verohalli-       Kysymyksen perusteluissa on mainittu, että
14197:        tuksen antamaa yhtenäistämisohjetta         Raision veropiirissä mm. Lemun kunnassa ei
14198:        perhepäivähoitajien hoitomenoihin liitty-   perhepäivähoitajien hoitomenoja olisi otettu
14199:        västä vähennysoikeudesta, ja jos on,        huomioon verovähennyksenä. Hankitun selvi-
14200:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     tyksen mukaan kaikki veropiiriin kuuluvat kuu-
14201:        siin tiedottamalla verotoimistoille mah-    si verolautakuntaa ovat kuitenkin vuodelta
14202:        dollisimman selvästi perhepäivähoitajien    1977 toimitetussa verotuksessa soveltaneet ve-
14203:        hoitomenojen vähentämisen ottamisesta       rohallituksen antamia ohjeita, joten kysymyk-
14204:        huomioon verotuksessa?                      sessä mainittu tieto perustunee väärinkäsityk-
14205:                                                    seen. Perhepäivähoitajille on myönnetty vähen-
14206:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      nyksenä 210 markkaa kuukaudessa. Jos hoito-
14207: vasti seuraavaa:                                   päivien todellinen lukumäärä on ollut selvillä,
14208:    Verohallitus on vuodelta 1977 toimitettavaa     vähennyksenä on myönnetty noin 10 markkaa
14209: verotusta varten antamissaan yhtenäistämisoh-      päivältä, joka vastaa verohallituksen ohjeen
14210: jeissa antanut perhepäivähoitajien hoitomenojen    mukaista määrää. Koska perhepäivähoitajat
14211: vähentämisestä seuraavat ohjeet:                   yleensä eivät ole voineet selvittää tästä toi-
14212:    "Muun selvityksen puuttuessa voidaan per-       minnasta aiheutuneita todellisia kustannuksia,
14213: hepäivähoitajien hoitomenoina vähentää seuraa-     verohallituksen yleisohjeen noudattaminen on
14214: vat määrät:                                        tästäkin syystä ollut asianmukaista. Jos jossa-
14215:                                                    kin yksittäistapauksessa ohjeiden mukainen vä-
14216: Lapsia hoidossa                                    hennys olisi jäänyt antamatta, verovelvollisella
14217:        1          210 mk/kk                        on mahdollisuus valittaa verotuksesta ja saada
14218:        2          420 mk/kk                        tätä tietä vähennys hyväkseen.
14219:        3          630 mk/kk                           Koska esitetyn selvityksen mukaan verohalli-
14220:        4          840 mk/kk                        tuksen antamaa yhtenäistämisohjetta perhepäi-
14221:                                                    vähoitajien hoitomenojen vähentämisoikeudesta
14222:   Edellä mainittujen menojen määrät edellyt-       on asianmukaisesti noudatettu, hallituksella ei
14223: tävät ns. kokopäivähoitoa ja niihin on katsotta-   ole aihetta ryhtyä toimenpiteisiin kysymyksen
14224: va sisältyvän huoneiston käytöstä aiheutuneet      johdosta.
14225:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1978.
14226: 
14227:                                                                            Ministeri Esko Rekola
14228:                                              N:o 483                                               3
14229: 
14230: 
14231: 
14232: 
14233:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
14234: 
14235:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       av förslitningen av hemmets löröre och inred-
14236: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ning förorsakade kostnaderna, utgifterna för
14237: av den 17 november 1978 tili vederbörande          tvättmedel och de av förslitningen av bruks-
14238: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     föremål t.ex. leksaker, förorsakade utgifterna
14239: jande av riksdagsledamot Oili Suomi m.fl.          samt matkostnaderna. I beloppen ingår ej så-
14240: undertecknade spörsmål nr 483:                     dana icke vanliga utgifter som t.ex. lekskole-
14241:                                                    avgifter och medlemsavgifter. Beträffande barn
14242:            Är Regeringen medveten om, att man      i halvdagsvård uppskattas kostnaderna tili hälf-
14243:        vid vissa skattebyråer ine förverkligar     ten av de förenämnda beloppen."
14244:        skattestyrelsens anvisningar för fören-        I motiveringen tili spörsmålet anges, att bl.a.
14245:        hetligande av familjedagvårdarnas rätt      i Lemu kommun i Reso skattedistrikt familje-
14246:        tili avdrag för vårdutgifter, och om så     dagsvårdarnas vårdutgifter inte skulle ha beak-
14247:        är fallet,                                  tats som skatteavdrag. Enligt den utredning
14248:            ämnar Regeringen vidta åtgärder         som har inhämtats har dock alla de sex skatte-
14249:        genom att så klart som möjligt infor-       nämnder som hör tili skattedistriktet tillämpat
14250:        mera skattebyråerna om beaktandet av        skattestyrelsens anvisningar vid den beskattning
14251:        familjedagvårdarnas avdrag för vårdut-      som verkställts för år 1977, och den uppgift
14252:        gifter vid beskattningen?                   som nämns i spörsmålet torde grunda sig på ett
14253:                                                    missförstånd. Familjedagvårdarna har beviljats
14254:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ett avdrag om 210 mk per månad. Om det
14255: samt anföra följande:                              verkliga antalet vårddagar är känt, har i avdrag
14256:    För den beskattning som skall verkställas för   beviljats ca 10 mk per dag, vilket motsvarar
14257: år 1977 har skattestyrelsen i sina anvisningar     beloppet i skattestyrelsens anvisningar. Efter-
14258: för förenhetligande av beskattningen givit föl-    som familjedagvårdarna i allmänhet inte har
14259: jande anvisningar beträffande familjedagvårda-     kunnat utreda de verkliga kostnaderna för den-
14260: res vårdutgifter:                                  na verksamhet, har det även av denna anled-
14261:    "Då annan utredning saknas kan såsom fa-        ning varit motiverat att följa skattestyrelsens
14262: miljedagvårdares vårdutgifter avdragas följande    allmänna anvisningar. Om avdrag i enlighet
14263: belopp:                                            med anvisningarna i något enskilt fall inte har
14264:                                                    beviljats, har den skattskyldige möjlighet att
14265: Barn i vård                                        besvära sig över beskattningen och på detta sätt
14266:       1        210 mk/mån.                         kunna tiligodoräkna sig avdraget.
14267:       2        420 mk/mån.                            Eftersom den företedda utredningen ger vid
14268:       3        630 mk/mån.                         handen att skattestyrelsens anvisningar för
14269:       4        840 mk/mån.                         förenhetligande av beskattningen har iakttagits
14270:                                                    på vederbörligt sätt i fråga om familjedag-
14271:   De ovannämnda beloppen för utgifter förut-       vårdarnas rätt tili avdrag för vårdutgifter, fin,
14272: sätter s.k. heldagsvård och i dem bör anses        ner regeringen det inte motiverat att vidta åt-
14273: ingå kostnaderna för användningen av lokal, de     gärder med anledning av spörsmålet.
14274:      Helsingfors den 21 december 1978.
14275: 
14276:                                                                            Minister Esko Rekola
14277:                                               19.78 vp.
14278: 
14279: :KiJ;;.llinen kysymys· n:a 484.
14280: 
14281: 
14282: 
14283: 
14284:                                   Impiö ym.: Sähkön hinnoittelujärjestelmän säilyttämisestä nykyi-
14285:                                      sen hinnoittelujärjestelmän mukaisena.
14286: 
14287: 
14288:                          E d u s k u n n .a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
14289: 
14290:     Sähkön hinnoittelujärjestelmän H/73 mukai-       keasti puolet kehitettiin kehitysalueilla teolli-
14291: sesti Imatran Voima Oy ottaa vuoden 1978             suuden omissa voimalaitoksissa, joiden teolli-
14292: loppuun saakka tukkuhintaindeksiin perustu-          suudelle itselleen tuottaman sähkön hintaan
14293: vissa hinnantarkistuksissa huomioon indeksin         eivät vaikuta valtakunnallisen sähkötukkutarif-
14294: muutoksista puolet. Kun ensi vuoden alusta           fin muutokset. Samalla on otettava huomioon
14295: Imatran Voima Oy muuttaa 50-%:sesti tukku-           se, että vastaavasti rasitteet ovat keskimää-
14296: hintaindeksiin sidotut tukkutariffin kiinteät ja     räistä suuremmat niille laitoksille, joita sähkö-
14297: tehomaksut 100 % tukkuhintaindeksiin sido-           tukkutariffien muutokset koskevat.
14298: tuiksi, kohoaa kehitysalueiden sähkön hinta-            Oikeisiin mittasuhteisiin sähkötukkutariffin
14299: taso tehokkaan aluepolitiikan harjoittamisen         indeksisidonnaisuusmuutos tulee, kun todetaan,
14300: kannalta huolestuttavasti etenkin pitkällä aika-     että vuonna 1980 koko kehitysalueen 1 vyö-
14301: välillä.                                             hykkeelle tulee lisää kustannusrasituksia 2 milj.
14302:     Mikäli tukkuhintaindeksi nousee viimeaikais-     mk ja koko II vyöhykkeelle n. 5 milj. mk.
14303: ta nousuvauhtiaan, n. 40 pistettä vuodessa,          Jo vuonna 1981 rasituslisä on karkeasti laskien
14304: ja joulukuun 1978 indeksin arvioidaan olevan         kaksinkertainen eli mainituille vyöhykkeille
14305: 740, olisi keskimääräisen voimayhtiöltä säh-         yhteensä n. 14 milj. mk. Indeksin nousun
14306: könsä ostavan sähkölaitoksen sähkön hinta            ollessa nopeampaa kuin 40 pistettä/v. rasitus-
14307: v. 1980 100 % :n tukkuhintaindeksisidonnai-          lisä on suhteellisesti suurempi. Näin ollen on
14308: suudella 0,1 p/kWh korkeampi kuin nykyi-             todettava, että em. markkamäärät prosentuaali-
14309: sellä tukkuhintaindeksisidonnaisuudella. Ko. li-     sesti ovat pienet kehitysalueiden teollisuus- ja
14310: sähinta on n. 0,07 % vastaavasta tukkumyyn-          sähkölaitosten yhteisestä sähkön oston kustan-
14311: nin kWh-keskihinnasta, joka olisi 14-15              nuksista, mutta pitkällä aikajaksolla indeksi-
14312: p/kWh. Kahden vuoden kuluttua v. 1981 ero            sidonnaisuuden vaikutus on selvästi tuntuvam-
14313: olisi suunnilleen kaksinkertainen eli 0,2 p /        pi. Aivan erityistä aihetta on kysyä, onko
14314: kWh ja 0,15 % kWh:n keskihinnasta. Indeksi-          indeksisidonnaisuuden muuttaminen juuri tässä
14315:  sidonnaisuuden muutoksen vaikutus on lähi-          tilanteessa aiheellista, jolloin työpaikkojen säi-
14316:  vuosina suhteellisen vähäinen, ellei asiaa ase-     lyttämisen kannalta on syytä pyrkiä johdon-
14317:  teta laajempiin puitteisiin ja oteta huomioon       mukaiseen kehitysaluepolitiikkaan uusien kus-
14318:  muita tekijöitä kuten polttoaineiden hintate-       tannustekijöiden eliminoimiseksi minimiin. Yri-
14319:  kijän nousun aiheuttamat sähkön hinnankoro-         tysten toiminnan vaikeutuessa on vastassa joka
14320:  tukset. Erityisesti on otettava huomioon run-       tapauksessa toimenpiteitä, joihin joudutaan si-
14321:  saasti sähköä tarvitseva kehitysalueiden teolli-    joittamaan yhteiskunnan varoja sekä työllisyy-
14322:  suus, joka kamppailee tunnetulla tavalla kil-       den hoitamiseen että kilpailukyvyn kohentami-
14323:  pailukyvyn vaikeuksissa.                            seen.
14324:     Kehitysalueilla käytettiin sähköä v. 1977           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäivä-
14325:  seuraavasti:                                        järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
14326:     1 vyöhykkeellä 3 300 milj. kWh, josta teolli-    tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
14327:  suuden osuus n. 2 100 milj. kWh.                    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14328:      II vyöhykkeellä 8 500 milj. kWh, josta teol-
14329:  lisuuden osuus n. 5 200 milj. kWh.                            Onko Hallitus tietoinen siitä, että
14330:     Teollisuuden sähkönkulutusosuudesta kar-                 kehitysalueiden sähkön hinta nousee
14331: 087900055M
14332: 2                                        1978 vp.
14333: 
14334:      jyrkemmin 1. 1. 1979 lukien Imatran              mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
14335:      Voima Oy:n luopuessa tukkuhintain-             sähkön hinnoittelujärjestelmän säilyttä-
14336:      deksiin perustuvissa hinnantarkistuksis-       miseksi sähkön hinnoittelujärjestelmän
14337:      sa indeksin muutosten huomioon otta-           H/73 mukaisena?
14338:      misesta 50-% :sesti, ja jos on,
14339:     Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1978.
14340: 
14341:        Lauri Impiö                  M. Jaatinen               Mikko Ekorre
14342:        Väinö Raudaskoski            Veikko Hanhirova          Aimo Ajo
14343:        Pekka Vilmi                  Mikko Jokela              Mauno Manninen
14344:                   Eero Lattula                     Niilo Koskenniemi
14345:                                              N:o 484                                              3
14346: 
14347: 
14348: 
14349: 
14350:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14351: 
14352:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tukkutariffin kiinteiden ja tehomaksujen osalta.
14353: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          Hinnoittelujärjestelmä H/73 tuli yhtiön ta-
14354: olette 21 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn         riffimyynnin hinnoitteluperusteena voimaan ko-
14355: kirjeenne n:o 2402 ohella toimittanut valtio-       ko maassa vuoden 1973 aikana. Järjestelmään
14356: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     sisältyi mm. Lapin läänissä tapahtuvassa säh-
14357: kansanedustaja Impiön ym. näin kuuluvasta           kön myynnissä erikoisetuja, joiden perusteella
14358: kirjallisesta kysymyksestä n:o 484:                 sähkön tukkumyynnin keskihinta jäi Lapin lää-
14359:                                                     nissä 12-14 % hinnoittelujärjestelmän mää-
14360:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       rittämää hintaa edullisemmaksi.
14361:        kehitysalueiden sähkön hinta nousee             Kuten kysymyksen esittäjätkin toteavat, jää
14362:        jyrkemmin 1. 1. 1979 lukien Imatran          indeksisidonnaisuuden muutoksen vaikutus säh-
14363:        Voima Oy:n luopuessa tukkuhintain-           kön hintaan vähäiseksi. Arviolta lisähinta olisi
14364:        deksiin perustuvissa hinnantarkistuksis-     1980 vain noin 0,07% vastaavasta tukku-
14365:        sa indeksin muutosten huomioon otta-         myynnin keskihinnasta.
14366:        misesta 50-% :sesti, ja jos on,                 Imatran Voima Oy:n laskelmien mukaan on
14367:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     rajoitettu indeksiehto merkinnyt yhtiölle noin
14368:        sähkön hinnoittelujärjestelmän säilyttä-     600 milj. markan menetystä näiden viiden vuo-
14369:        miseksi sähkön hinnoittelujärjestelmän       den aikana ja indeksiin sidottujen hintojen jäl-
14370:        H/73 mukaisena?                              keenjääneisyys vaikuttaa yhtiön tuloihin vast'-
14371:                                                     edes noin 150 milj. mk vuodessa.
14372:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Kun Imatran Voima Oy:n oman pääoman
14373: tavasti seuraavaa:                                  osuus taseen loppusummasta oli vuoden 1977
14374:    Imatran Voima Oy on aikaisemmin sitonut          taseen mukaan vain noin 10 %; ei yhtiöllä
14375: tariffiosa täysimääräiseen indeksiehtoon ja näin    ilmeisestikään ole mahdollisuutta säilyttää säh-
14376: oli myös vuoden 1973 tariffijärjestelmää suun-      kön hinnoittelussa asiakkaiden kanssa tehdyistä
14377: niteltaessa tehty. Kun indeksiehdon käyttöä         sopimuksista poiketen 50 % indeksisidonnai-
14378: rajoitettiin, oli tariffijärjestelmää muutettava    suutta.
14379: aikaisemmin tehdystä suunnitelmasta ja tällöin         Kehitysalueiden teollisuuden kilpailukyvyn
14380: lisättävä siihen myös lain edellyttämä indeksi-     kohentamisen ja työllisyyden hoitamisen suh·
14381: sidonnaisuuden yläraja 50 %, kuitenkin niin,        teen hallitus on myös kehitysalueiden osalta
14382: että sitä sovelletaan vuoden 1979 loppuun           elvytyspolitiikan eri toimenpitein osoittanut
14383: saakka. Sopimusten mukaan nousee tämä si-           jatkuvaa aktiivisuutta.
14384: donnaisuus vuoden 1979 alussa 100 % :iin
14385:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1978.
14386: 
14387:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
14388: 4                                            1978 vp.
14389: 
14390: 
14391: 
14392: 
14393:                            T i 11 Rik s d a g en s He r r Ta 1m a n.
14394: 
14395:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Prissättningssystemet H/73 infördes såsom
14396: anger har Ni, Hetr Talman, med Eder skrivelse       prissättningsgrund för bolagets tarifförsäljnitlg
14397: av den 21 november 1978 nr 2402 tili veder-         i hela landet under förloppet av år 197 3. T .ex.
14398: börande medlem av statsrådet för avgivande          för Lapplands län innefattade systemet vissa
14399: av svar översänt avskrift av följande av riks-      specialförmåner, vilka gjorde att · medelpriset
14400: dagsman Impiö m. fl. ställda skriftliga spörs-      för elkraft inom partiförsäljningen blev 12-14
14401: målnr 484:                                          % lägre för Lapplands län än enligt prissätt-
14402:                                                     ningssystemet skulle annars ha varit fallet.
14403:            Är R~geringen medveten om att el-           Såsom spörsmålsställarna själva kbn,staterar,
14404:        pri~et   kommer att fr.o.m. den 1. 1.        påverkar ändringen av indexbundetiheten el-
14405:        1979 stiga snabbare inom utvecklings-        priset endast i ringa mån. Under år 1980
14406:        områdena när Imatran Voima Oy slutar         skulle pristillägget vara uppskattningsvis endast
14407:        a,tt .vid sina prisjusteringar beakta för-   ca 0,07 % av motsvarande medelpris i parti-
14408:        ändringarna i partiprisindexet tili 50 %,    försäljning.
14409:        e<;b om så är,                                  Imatran Voima Oy har beräknat att det
14410:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     nedskurna indexvillkoret har inri.eburit för
14411:        tag,a. för att elprissättningssystemet       bolaget en förlust om ca 600 miljoner mark
14412:        B/7 3 skalL kunna bibehållas vid pris-       under de senaste fem åren ooh att den om-
14413:        s~ttningen av elkraft?                       ständigheten att de indexbundna priserna blivit
14414:                                                     efter har på bolagets inkomster en. inverkan
14415:     Såson;1 ~var · på spörsmålet får jag vördsamt   som motsvarar ca 150 miljoner mark per år.
14416: anföra f~lia.1;1de:                                    Då Imatran Voima Oy:s eget kapital upp-
14417:     Imatran Voima Oy har tidigare bundit sina       gick till bara omkring 10 % av ·slutsuminan
14418: tariffer :vid · ett hundraprocentigt indexvillkor   i bolagets balans för år 1977, har bolaget
14419: öch så hade man gjort även när man planerat         uppenbarligen inga möjligheter · att .•. avvikande
14420: 1973 års. tariffsystem. Då användningen av          från sina avtal med kunderna vid sin pris-
14421: indexvillkoret dock begränsades, borde det          sättning av elkraft bibehålla indexbundenheten
14422: tilltän.l.tta itariffsystemet ändras, varvid även   vid 50%.
14423: den lagstadgade maximigränsen för indexbuti-           Vad höjningen av konkurrensförmågan och
14424: denhet r...,:,.. 50 % - intogs i systemet, likväl   skötseln av sysselsättningen inom u-områdenas
14425: så:, ·· aft · sagda gräns äger tillämpning endast   industri beträffar, så har regeringen även på
14426: tili slutet av år 1978. Enligt ingångna avtal       sagda områden genom olika stimuleringspoli-
14427: stiger bundenheten fr.o.m. början av år 1979        tiska åtgärder visat ständig aktivitet.
14428: tili 100 % i fråga om de fasta och effektav-
14429: gifterna i partipristariffen .
14430:     . J1~lsingfors den 27 december 1978 ..
14431: 
14432:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
14433:                                              1978 vp.
14434: 
14435: Kirjallinen kysymys n:o 48.5.
14436: 
14437: 
14438:                                  Impiö ym.: Eräiden peruselintarvikkeiden ja maataloustavaroiden
14439:                                     rahtiavustusmäärärahoista.
14440: 
14441: 
14442:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14443: 
14444:    Eräiden peruselintarvikkeiden ja maatalous-      pan tappio yksistään Rovaniemen maatalous-
14445: tavaroiden tahtiavustuksiin on valtion vuoden       piirin alueella on näinä kuukausina n. 300 000
14446: 1978 tulo- ja menoarvioon otettu vastoin aikai-     mk. Koko tahtiavustusalueella Oulun ja Lapin
14447: sempien vuosien käytäntöä kiinteä 3,9 milj.         lääneissä em. tappio lienee kaksinkertainen.
14448: markan määräraha. Tällaista kiinteää määrära-          Kun valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle
14449: haa ei voida ylittää, kuten aikaisemmin on          1979 esitetään jälleen kiinteää 3,9 milj. mar-
14450: tapahtunut, jolloin arviomäärärahan ollessa         kan määrärahaa, on todennäköistä, että tilanne
14451: kysymyksessä on tarvittaessa saatu ylityslupa.      uusiutuu ensi vuonna nykyistä korostetummin.
14452: Nykyisin voimassa olevan lain mukaan tahti-            Rahtiavustusjärjestelmän eräät säännökset
14453: avustus on maksettava todellisten, kuitenkin        ovat peräisin vuosikymmenien takaa. Tällä vä-
14454: kohtuullisten kuljetuskustannusten mukaan           lin tukku- ja vähittäiskaupan työnjako on
14455: maataloustoimiston hyväksymäitä rautatielii-        muuttunut. Kuljetusmuodot ovat muuttuneet
14456: kennepaikalta, myllyitä tai muulta lähetyspai-      siitä kun tahtiavustusjärjestelmässä lähdettiin
14457: kalta, jolta kuljetus voi tarkoituksenmukaisim-     siitä pääperiaatteesta, että tavarat kuljetetaan
14458: min tapahtua.                                       lähimmälle rautatieasemalle, josta kuljetus jat-
14459:     Kuluvan vuoden määrärahat ovat osoittau-        kuu autokuljetuksena. Koko tahtiavustusjärjes-
14460: tuneet liian pieniksi ja sen vuoksi avustuksen      telmää on sen vuoksi kehitettävä vastaamaan
14461:  määrää pienennetään 45 prosentilla marras-         paremmin nykyisin vallitsevia olosuhteita.
14462:  joulukuun ajaksi. Kun tahtiavustuksen tarkoi-         Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
14463: tus on yksinomaan peittää pitkistä kuljetus-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
14464: matkoista aiheutuvat rahtikustannukset, jotta       me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
14465: kuluttajat ja maatalouselinkeinon harjoittajat      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
14466:  saisivat ko. tarvikkeet jakelupaikoista riippu-
14467:  matta samaan hintaan, ei toimeenpantu tahti-                  Aikooko Hallitus ryhtyä eräiden pe-
14468:  avustusten alentaminen mahdollista asetetun                ruselintarvikkeiden ja maataloustavaroi-
14469:  tavoitteen. toteutumista. Kun kauppa on oikeu-             den tahtiavustuksiin varatun määrära-
14470:  tettu korottamaan tarvikkeiden hintoja tahti-              han muuttamiseksi arviomäärärahaksi
14471:  avustuksen alentumisen edellyttämällä penni-               niin, että lain edellyttämää "todellista,
14472:  määrällä, toimenpide koskettaa kipeimmin syr-              kuitenkin enintään kohtuullista" avus-
14473:  jäseutujen ja haja-asutusalueen viljelijöitä ja            tusta ei tarvitse pienentää määräraho-
14474:  kuluttajia Pohjois-Suomessa.                               jen puuttuessa vuoden loppukuukausik-
14475:     On yleisesti tunnettua, minkälaisissa vai-              si 45 prosentilla, ja jos ei aio,
14476:  keuksissa syrjäseutujen kauppa on tänä päivänä.               aikooko Hallitus asettaa toimikunnan
14477:  Muutenkin rasitettu kauppa joutuu po. tapauk-              selvittämään     tahtiavustusjärjestelmän
14478:  sessa kantamaan osan lisäkustannuksista. Kun               kehittämistä nykyoloja vastaavaksi niin,
14479:  tieto tahtiavustuksen muutoksesta on tullut                etteivät kuluttajat, maatalouselinkeinon
14480:  aivan äsken, ei käytännössä ole mahdollisuuk-              harjoittajat ja kauppa joudu kärsimään
14481:  sia toteuttaa hinnankorotusta vain kahdeksi                kesken vuotta todetusta avustusmäärä-
14482:  kuukaudeksi ja palata jälleen ensi vuoden                  rahojen puutteesta ja sen aiheuttamasta
14483:  alussa entiseen käytäntöön. Kuluttajien ja kau-            epävarmuudesta sekä kustannuslisistä?
14484:       Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1978.
14485: 
14486:          Lauri Impiö                    Veikko Hanhirova               Eero Lattula
14487:          Pekka Vilmi                    Niilo Koskenniemi              Aimo Ajo
14488:          Mikko Jokela                   Mikko Ekorre
14489: 0878015557
14490: 2                                            1978 vp.
14491: 
14492: 
14493: 
14494: 
14495:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14496: 
14497:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa            harjoittajat ja kauppa joudu kärsimään
14498: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              kesken vuotta todetusta avustusmäärä-
14499: olette 21 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn                rahojen puutteesta ja sen aiheuttamasta
14500: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston               epävarmuudesta sekä kustannuslisistä?
14501: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-
14502: edustaja Lauri Impiön ym. näin kuuluvasta             Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
14503: kirjallisesta kysymyksestä n:o 485:                vasti seuraavaa:
14504:           Aikooko Hallitus ryhtyä eräiden pe-         Hallitus on eduskunnalle antamassaan esityk-
14505:        ruselintarvikkeiden ja maataloustavaroi-    sessä vuoden 1978 neljänneksi lisämenoarviok-
14506:        den tahtiavustuksiin varatun määrära-       si ehdottanut kysymyksessä tarkoitettuihin Poh-
14507:        han muuttamiseksi arviomäärärahaksi         jois-Suomessa maksettaviin tahtiavustuksiin
14508:        niin, että lain edellyttämää "todellista,   300 000 markan lisämäärärahaa. Hyväksyttynä
14509:        kuitenkin enintään kohtuullista" avus-      sanottu lisäys antaa mahdollisuuden maksaa po.
14510:        tusta ei tarvitse pienentää määräraho-      tahtiavustukset kuluvan joulukuun osalta sa-
14511:        jen puuttuessa vuoden loppukuukausik-       man suuruisena kuin tammi-lokakuussa 1978.
14512:        si 45 prosentilla, ja jos ei aio,           Näin ollen vain marraskuulta suoritettavat tahti-
14513:           aikooko Hallitus asettaa toimikunnan     avustukset jäävät suoritettavaksi alennettuna.
14514:        selvittämään     tahtiavustusjärjestelmän      Hallitus tulee silmällä pitäen ensi vuoden
14515:        kehittämistä nykyoloja vastaavaksi niin,    vastaavan määrärahan riittävyyden turvaamista
14516:        etteivät kuluttajat, maatalouselinkeinon    harkitsemaan po. tahtiavustusjärjestelmän pe-
14517:                                                    rusteiden tarkistamista.
14518:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1978.
14519: 
14520:                                                                          Mrnisteri Veikko Saarto
14521:                                              N:o 485.                                                 3
14522: 
14523: 
14524: 
14525: 
14526:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
14527: 
14528:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                brist på anslag som konstaterats under
14529: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse              mitten av året och av därav följande
14530: av den 21 november 1978 tili vederbörande                   osäkerhet och ökade kostnader?
14531: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-
14532: jande av riksdagsman Lauri lmpiö m. fl. under-          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
14533: tecknade spörsmål nr 485:                           samt anföra följande:
14534:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          Regeringen har i sin tili riksdagen avlåtna
14535:        att omvandla det anslag som reserverats      proposition med förslag tili en fjärde tiliäggs-
14536:        för fraktunderstöd för vissa baslivs-        budget för år 1978 föreslagit ett tiliäggsanslag
14537:        medel och lantbruksförnödenheter tili        om 300 000 mk för de i spörsmålet avsedda
14538:        ett förslagsanslag, så att det i lagen       fraktunderstöd som erläggs i norra Finland.
14539:        förutsatta "faktiska, likväl högst skäli-    Då detta tiliägg godkänts, ger det möjlighet
14540:        ga" understödet inte under årets sista       att för december i år utbetala fraktunderstöden
14541:        månader på grund av bristande anslag         tili samma belopp som under januari-oktober
14542:        behöver sänkas med 45 procent, och           1978. Under sådana förhållanden är det endast
14543:        om så inte är fallet,                        fraktunderstöden för november som kommer
14544:           ämnar Regeringen tilisätta en dele-       att erläggas tili nedsatt belopp.
14545:        gation för att utreda hur systemet med           Regeringen kommer, med tanke på att
14546:        fraktunderstöd skall utvecklas så att        trygga ett tiliräckligt anslag för motsvarande
14547:        det motsvarar nuvarande förhållanden,        ändamål nästa år, att överväga en justering
14548:        så att inte konsumenterna, lantbruksid-      av grunderna för ifrågavarande system med
14549:        karna och handeln blir lidande av den        fraktunderstöd.
14550:      Helsingfors den 27 december 1978.
14551: 
14552:                                                                              Minister Veikko Saarto
14553:                                              1978 vp.
14554: 
14555: Kirjallinen kysymys n:o 486.
14556: 
14557: 
14558: 
14559: 
14560:                                  A.-L. Jokinen ym.: Lentokoneiden huoltoautojen tilaamisesta
14561:                                      kotimaisilta valmistajilta.
14562: 
14563: 
14564:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
14565: 
14566:    Onko hallitus tietoinen, että Suomeen on         taa ja perehtyä edellämainitun tapaisiin tapauk-
14567: hankittu amerikkalaisia lentokoneiden huolto-       siin ja turvata näiden alojen työllisyystilanne
14568: autoja, vaikka Suomessa valmistetaan näitä          nykyistä paremmin.
14569: samoja autoja? Tilanne on huolestuttava sen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14570: johdosta, että työllisyyden heikkeneminen näi-      tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
14571: tä huoltoautoja valmistavassa yrityksessä on jo     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
14572: tapahtunut ja jarkuva tilausten puute aiheuttaa     vaksi seuraavan kysymyksen:
14573: lisääntyviä vaikeuksia.
14574:    Näitä suomalaisen yrityksen valmistamia au-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14575: toja on myyty mm. Puolaan, miksi näitä ei                  ryhtyä sen tilanteen korjaamiseksi, että
14576: siis voitaisi hankkia myös suomalaisten lento-             suomalaisia lentokoneiden huoltoautoja
14577: kenttien tarpeisiin? Kun vastaavanlaista käy-              vastaisuudessa tilattaisiin suomalaisilta
14578: täntöä harrastetaan monilla muillakin aloilla,             valmistajilta eikä turvauduttaisi maal-
14579: ei ole ihme, että työllisyytemme on vaarassa ja            lemme epäedulliseen länsikauppaan täs-
14580: suomalaiset yritykset joutuvat näin ollen suu-             sä ja muissakaan vastaavissa tapauk-
14581: riin vaikeuksiin. Maan hallituksen tulisi tarkis-          sissa?
14582:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1978.
14583: 
14584:          Anna-Liisa Jokinen            Aulis Juvela                   Mikko Ekorre
14585:          Niilo Koskenniemi             Joel Hongisto                  U.-L. Alppi
14586: 
14587: 
14588: 
14589: 
14590: 087900003Y
14591: 2                                            1978 vp.
14592: 
14593: 
14594: 
14595: 
14596:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14597: 
14598:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Liikenneministeriö on eri yhteyksissä, han-
14599: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kittaessa valtiolle koneita ja laitteita, valvonut,
14600: olette 21 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          että kotimaiselle teollisuudelle suod~tan mahdol-
14601: kirjeenne n:o 2404 ohella toimittanut valtio-        lisuus toimituksiin. Kotimaisen teollisuuden
14602: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      aseman turvaaminen valtion hankintoja teh"
14603: kansanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin           täessä on jo työllisyysnäkökohtien kannalta en-
14604: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 486:       siarvoisen tärkeää.
14605:                                                         Kaikissa tapauksissa ei huoltoajoneuvojen ti"
14606:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14607:                                                      laaminen kotimaasta kuitenkaan ole mahdol-
14608:        ryhtyä sen tilanteen korjaamiseksi, että
14609:                                                      lista. Kysymyksessä tarkoitettu tilaus on esi-
14610:        suomalaisia lentokoneiden huoltoautoja
14611:                                                      merkki tällaisesta tapauksesta. Jäänpoistoauto-
14612:        vastaisuudessa tilattaisiin suomalaisilta
14613:                                                      jen .on tullut täyttää eräitä erikoisvaatimuksia,
14614:        valmistajilta eikä turvauduttaisi maal-
14615:                                                      joita aikaisemmin suunnitellussa jäänpoistoau-
14616:        lemme epäedulliseen länsikauppaan täs-
14617:                                                      tossa ei ollut osattu ottaa huomioon. Autot on
14618:        sä ja muissakaan vastaavissa tapauk-
14619:                                                      varustettu jäänpoistolaitteella, joka lämmittää
14620:        sissa?
14621:                                                      jäänpoistonesteen ja säätää sen koostumusta
14622:                                                      käytön aikana. Tällainen jäänpoistolaite on pit-
14623:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kän kehitystyön tulos ja patenteilla suojattu.
14624: vasti seuraavaa:                                     Laitetta on saatavissa vain ulkomaiselta valmis-
14625:     Finnair Oy on pyrkinyt suuntaamaan lento-        tajalta. Samoja laitteita on tilattu Euroopassa
14626: koneiden huoltoajoneuvojen ja muiden laittei-      . ainakin Hollantiin, Jugoslaviaan, Ruotsiin,
14627: den han'kinnat kotimaahan. Useissa tapauksissa       Sveitsiin ja Tanskaan.
14628: tämä on ollutkin mahdollista. Finnair Oy:n              Tällaisten erikoislaittein varustettujen jään-
14629: aloitteesta on Suomessa suunniteltu ja valmis-       poistoautojen hankkiminen on osoittautunut
14630: tettu muun muassa hihnakuormaajia, muonan-           välttämättömäksi, koska Helsinki-Vantaan len-
14631: kuormausautoja, matkustajaporrasautoja, vesi-        toasemalla 1977-78 suoritetun poistovesien
14632: ja jäteautoja, desinfiointiautoja sekä lentoko-      tutkimuksen mukaan lentokoneiden jäänpoistos-
14633: neiden hinaustraktoreita sekä niitä jäänpoisto-      sa käytettävän glykolin on havaittu myötävai-
14634: autoja, joihin kysymyksessä viitataan. Näitä yh-     kuttavan näiden vesien saastumiseen. Saatuaan
14635: teistyössä kotimaisten valmistajien kanssa suun-     tiedokseen tämän tutkimustuloksen on Finnair
14636: niteltuja ajoneuvoja ja laitteita on Finnair Oy      Oy etsinyt toimenpiteitä, joihin voitaisiin ryh-
14637: sitten tilannut kutakin tarvettaan vastaavan         tyä mahdollisimman nopeasti, jotta jo talvrkau-
14638: määrän. Parhaillaan valmistetaan kotimaassa          della 1978-79 voitaisiin toteuttaa tavoitteena
14639: Finnair Oy:n tilaamia lentokoneiden huolto-          olevat ympäristönsuojelulliset toimenpiteet. Täs-
14640: työtasoja sekä lentdkoneiden lämmityslaitteita.      sä tarkoituksessa on päädytty nyt puheena ole-
14641: Finnair Oy on mahdollisuuksiensa mukaan pyr-         vien erikoisautojen tilaamiseen.
14642: kinyt edesauttamaan näiden tuotteiden mark-             Jatkossa Finnair Oy tulee edelleen suuntaa-
14643: kinointia myös toisille lentoyhtiöille ulkomail-     maan hankintansa kotimaahan aina kun se on
14644: le.                                                  mahdollista.
14645:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1978.
14646: 
14647:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
14648:                                                N:o 486                                              3
14649: 
14650: 
14651: 
14652: 
14653:                              T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
14654: 
14655:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           räkning, tillsett att den inhemska industrin ges
14656: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         möjlighet tili leveranser. Redan med hänsyn tili
14657: nr 2404 av den 21 november 1978 tili veder-           sysselsättningssynpunkterna är det utomordent-
14658: börande medlem av statsrådet översänt avskrift        ligt viktigt att den inhemska industrins ställ-
14659: av följande av riksdagsman Anna-Liisa Jokinen         ning tryggas i samband med anskaffningar för
14660: m.fl. undertecknade spörsmål nr 486:                  statens räkning.
14661:                                                          I alla enskilda fall är det dock inte möjligt
14662:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       att beställa servicefordon i hemlandet. Den i
14663:        ta för att finska servicebilar för flygplan    spörsmålet avsedda beställningen är ett exem-
14664:        i framtiden skall beställas hos finska         pel på ett sådant fall. Avisningsbilarna skall
14665:        tiliverkare och att man inte skall ty sig      fylla vissa specialkrav, vilka inte kunde beaktas
14666:        tili den för vårt land oförmånliga väst-       i samband med den tidigare planerade avis-
14667:        handeln i detta eller i andra motsvaran-       ningsbilen. Bilarna har försetts med avisnings-
14668:        de fall?                                       aggregat som värmer upp avisningsvätskan och -
14669:                                                       reglerar dess sammansättning under använd-
14670:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         ningen. Ett sådant avisningsaggregat är resulta-
14671: samt anföra följande:                                 tet av ett långt utvecklingsarbete och skyddat
14672:    Finnair Oy har strävat tili att styra anskaff-     med patent. Aggregatet kan fås endast hos den
14673: ningen av servicefordon för flygplan och andra        utländska tillverkaren. Aggregat av samma slag
14674: anordningar så, att den sker i hemlandet. I He-       har i Europa beställts åtminstone tili Holland,
14675: ra fall har detta också varit möjligt. På initiativ   Jugoslavien, Sverige, Schweiz och Danmark.
14676: av Finnair Oy har man i Finland planerat och             Det har visat sig nödvändigt att anskaffa des-
14677: tiUverkat bl. a. bandtransportörer, proviantlast-     sa avisningsbilar med specialaggregat, eftersom
14678: ningsbilar, bilar med påbyggd passagerartrappa,       det enligt en på Helsingfors-Vanda flygstation
14679: vatten- och avloppsbilar, desinficeringsbilar         under åren 1977-78 utförd undersökning av
14680: samt bogsertraktorer för flygplan ävensom de          spillvatten har observerats att den glykol som
14681: avisningsbilar tili vilka hänvisas i spörsmålet.      används vid avisningen av flygplan bidrar tili
14682: Av dessa fordon och anordningar, som plane-           att förorena detta vatten. Efter att ha fått
14683: rats i samarbete med inhemska tillverkare, har        kännedom om detta undersökningsresultat har
14684: Finnair Oy sedan beställt så många som bolaget        Finnair Oy försökt finna åtgärder som kunde
14685: i varje enskilt fall behövt. För närvarande till-     vidtas så snabbt som möjligt, för att man redan
14686: verkas i hemlandet av Finnair Oy beställda ser-       under vintersäsongen 1978-79 skall kunna
14687: viceplattformar samt uppvärmningsaggregat för         genomföra de miljövårdsåtgärder som satts som
14688: flygplan. Finnair Oy har strävat tili att främja      mål. I detta syfte har man beslutat sig för att
14689: marknadsföringen av dessa produkter även till         beställa de aktuella specialbilarna.
14690: andra flygbolag utomlands.                               I fortsättningen kommer Finnair Oy alltjämt
14691:    Trafikministeriet har i olika sammanhang, då       att styra sina anskaffningar så, att de alltid då
14692: maskiner och anordningar anskaffats för statens       detta är möjligt görs i hemlandet.
14693:       Helsingfors den 28 december 1978.
14694: 
14695:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
14696:                                              1978 vP·
14697: 
14698: irjallinen kysymys n:o 487.
14699: 
14700: 
14701: 
14702: 
14703:                                  Härkönen ym: Pöytämargariinin saattamisesta lisäveron alaiseksi
14704:                                     tuotteeksi.
14705: 
14706: 
14707:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle,
14708: 
14709:    Eduskunta saatl 30. 12. 1970 lain eräiden        tun lain hengen tarkoittamia, mutta joista lisä-
14710:  1argariinien valmisteverosta ( 874/70). Lain       veroa ei tarvitse maksaa; koska osa näistä
14711:  trkoituksena oli säädellä voin ja jääkaappimar-    pöytämargariineista täyttää vain kaksi laissa
14712:  niinien keskinäinen hintasuhde niin, että voin     mainittua edellytystä veron maksamiselle. Ky-
14713:   ittävä kotimainen kulutus tulee turvatuksi.       seiset pöytämargariinit täyttävät kuitenkin lain
14714:  'ämä laki on nyttemmin kumottu vastaavansi-        hengen mukaisen tarkoituksen täysin eli ne
14715:  iltöisellä ja vastaavan tarkoituksen omaavalla     ovat jääkaappilämpötilassa leviämiskel'poisia.
14716:  tilla eräiden ravintorasvojen valmisteverosta         Nämä pöytämargariinit valmistetaan etupääs-
14717:  1010/1977). Uusi laki tuli voimaan kuluneen        sä ulkomaisista rasvoista ja ne ovat hinnaltaan
14718:  uoden alusta.                                      huomattavasti voita halvempia. Siten ne ovat
14719:    Lakien olennaisena kohtana on vanhan lain        erityisesti viime aikoina vaikuttaneet voin koti-
14720:    §:ssä, uuden lain 4 §:ssä, mainitut edellytyk-   maiseen kysyntään pienentävästi. Lisäksi pöytä-
14721: et, joiden mukaan jääkaappimargariinit ovat         margariinit ovat olennaisesti pienentäneet jää-
14722:   säveron alaisia. Asianomaisen pykälän mu-         kaappimargariinienkin kysyntää ja sen seurauk-
14723: :aan lisäveron alaisia ovat margariinit, jotka      sena . valtion verotulot ovat huomattavasti
14724:   ) + 5oC lämpötilassa vuorokauden säilytettyi-     vähentyneet. Jääkaappimargariinien myynti on
14725: tä ovat helposti levitettäviä, joiden 2) rasva-     kahden vuoden aikana (197 5-1977) pienen-
14726: eoksessa ori yli 97 % kasviöljyjä ja -rasvoja       tynyt 4,3 milj. kg ja pöytämargariinien myynti
14727: oko sellaisinaan tai osittain kovetettuina ja       vastaavasti lisääntynyt. ·           ·
14728: oiden 3) seoksen rasvahappojen kokonaismää-            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
14729: ästä 20 % on monityydyttämättömiä linoli-           järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
14730: ai linoleenihappoja. Lain henki on yksinkerc        valtioneuvoston· asianomaisen jäsenen vastatta-
14731: aistaen alunperinkin ollut se, että. jääkaappi-     vaksi seuraavan kysymyksen:             .
14732: ämpötilassa leviämiskelpoiset· pöytämargariinit,
14733: otka erityisesti kilpailevat voin kanssa, saate-             Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
14734:  aan voin kanssa hin11allisesti tasavertaisem-             ryhtyä saattaakseen eräiden ravintoras-
14735: 'aan asemaan kuin muut margariinit.                        vojen valmisteverosta annetun lain
14736:     Margariiniteollisuus on kuitenkin lisaveron            (1010/77) hengen tarkoittamat pöytä-
14737: naksamiselta · välttyäkseen ryhtynyt valmista-             margariinit lain 4 §:ssä mainitun lisä~
14738: naan pöytämargariineja, jotka ovat · yllämaini-            veron alaisiksi?
14739:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1978.
14740: 
14741:         Esko Härkönen                  Matti Maijala                  Veikko Hanhirova
14742:         Pekka Vilmi                    Heimo Linna                    Lea Sutinen
14743:         Sylvi Saimo                    Veikko Pihlajamäki             Mikko .Kaarna
14744:                                        Mauno Manninen
14745: 
14746: 
14747: 
14748: 
14749: 087801543U
14750: 2                                               1978 . :vp~
14751: 
14752: 
14753: 
14754: 
14755:                          Ed uskunnan H er ra                  P u h ·e m i e h e 11 e.
14756:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuotekehittelyn seurauksena era1sta margari
14757: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          neista kannettava valmisteveron lisävero <
14758: olette 21 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn            ehkä nykyisellään täysin johda niihin tavoitte
14759: kirjee~e ohella toimittanut valtioneuvoston            siin, joihin jääkaappimargariinil:n verottamisell
14760: asian9maiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja         alunperin ·pyrittiin. Samalla on kuitenkin tod,~:
14761: Härkösen ym. näin. kuuluvasta kirjallisesta            tava, että margariinin ja voin välistä hintasul
14762: kysymyksestä n:o 487:                · ·     ·         detta . on tarkistettu useaan kertaan vuode
14763:                                                         1971 jälkeen, jolloin laki tuli voimaan .. Vi
14764:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       meksi hintasuhdetta tarkistettiin vuonna 197:
14765:          ryhtyä saattaakseen eräiden ravintotase       jolloin sitä muutettiin voin eduksi.
14766:       · vojen valmisteverosta annetun lain                Vero- ja hintapoliittisten toimenpitei~eq Ii
14767:          ( 1010/77) hengen tarkoittamat pöytä-         säksi pyritään voin ja margariinin kull1tust
14768:          margariinit lain 4 §:ssä mainitun lisä-       ohjaamaan elintarvikerasvoja ko&kevan muw
14769:        . veron alaisiksi?                              lainsäädännön avulla. Hallitus on antanut edm
14770:                                                        kunnalle esityksen laiksi eräistä elintarvikeras
14771:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            voista.
14772: taen seuraavaa:                                           Koska tämä elintarvikerasvoista annettav:
14773:    Ravintorasvojen kokonaiskulutusta on pyrit-         uusi laki antaa mahdollisuuden uusien tnarga
14774: ty ohjaamaan säätelemällä voin ja margariinin          riinityyppien valmistamiselle, joudutaan myö
14775: hintasuhdetta .. Tässä tarkoituksessa eduskunta        näiden uusien tuotteiden .verottamista koskev1
14776: on säätänyt lain eräiden margariinien valmiste-        kysymys ratkaisemaan. Tämän vuoksi hallitu
14777: verosta (874/70), joka on kumottu vuoden               katsoo; että kysymystä lisäveron asettamisest~
14778: 1978 alusta voimaan. tulleella lailla eräiden ra-      nykyisin markkinoilla oleville pöytämargarii
14779: vintorasvojen valmisteverosta. Voimassa olevan         neille ei tulisi ratkaista erillisenä kysymyksenä
14780: lain mukaan on laissa erikseen määrätyt levi-          vaan tämä asia olisi tarkoituksenmukaista rat
14781: tettävyys- ja koostumusvaatimukset täyttävistä         kaista samassa yhteydessä 1 kun päätetään uu
14782: margariineista suoritettava lisäveroa. Lisäveron       sien markkinoille tulevien margariinilaatujer
14783: määrä on tällä hetkellä 2,94 mk/kg. Tämän              mahdollisesta verottamisesta.
14784: yksinomaan ns. jääkaappimargariineihin kohdis-            Elintarvikerasvoja koskevan lakiehdotukser
14785: tuvan lisäveron ohella sisältyy margariinin hin-       mukaan valtioneuvosto asettaa neuvottelukun
14786: taan margariinien valmistukseen käytettävistä          nan, jota tulee kuulla ennen lain soveltamist2
14787: kasvi- ja • eläinrasvoista ja -öljyistä suoritettava   koskevien määräysten antamista. Kun mainittu
14788: valmisteveron perusvero. Veron määrä on voi-           neuvottelukunta on asetettu, hallituksen tarkoi·
14789: massa olevan valtiovarainministeriön päätöksen         tuksena on antaa sen pohdittavaksi myös eri
14790: mukaan 2,33 mk/kg ja se sisältyy kaikkien              margariinilaatujen verottamista koskeva kysy·
14791: margariinien hintaan laadusta riippumatta.             mys.
14792:    On myönnettävä, että margariiniteollisuuden
14793:       Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1978.
14794: 
14795:                                                                                      Ministeri Esko Rekola
14796:                                               N:o 487                                                 3
14797: 
14798: 
14799: 
14800: 
14801:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 111 a n.
14802: 
14803:   I det syfte 37 § 1 1110111. riksdagsordningen      på vissa margariner som en följd av margarin-
14804: lger har Ni, Herr Ta1111an, 111ed Eder skrivelse     industrins produktutveckling möjligen inte för
14805: 1 den 21 nove111ber 1978 till vederbörande           närvarande helt leder tili de mål, vilka man
14806: 1edle111 av  statsrådet översänt avskrift av         ursprungligen strävat tili genom beskattning av
14807: iljande av riksdags111an Härkönen 111. fl.           kylskåpsmargariner. Samtidigt kan man dock
14808: ndertecknade skriftliga spörs111ål nr 487:           konstatera, att prisförhållandet mellan marga-
14809:                                                      rin och smör har justerats ett flertal gånger
14810:          Vilka åtgärder ä111nar Regeringen vid-      e.fter år 1971, då lagen trädde i kraft. Senast
14811:       taga, ,för att underkasta de i lagen 0111      justerades prisförhållandet år 1977, då det
14812:       accis på vissa ätbara fetter ( 1010/           ändrades tili smörets förmån.
14813:       77 ) avsedda bords111argariner tilläggs-          Förutom skatte- och prispolitiska åtgärder
14814:       skatt i lagens 4 § 111otsvarande lagens        strävar man tili att styra konsumtionen av
14815:       ända111ål?                                     smör och margarin med tillhjälp av övrig lag-
14816:                                                      stiftning beträffande näringsfetter. Regeringen
14817:   So111 svar på detta spörs111ål får jag vörd-       har till riksdagen avlåtit en proposition angåen-
14818: a111t anföra följande:                               de lag om vissa näringsfetter.
14819:   Man har strävat till att styra totalkonsu111-          Bftersom den här lagen om näringsfetter
14820: [onen av näringsfetter geno111 att reglera pris-     ger en möjlighet tili framställning av nya mar-
14821: ärhållandet 111ellan smör och 111argarin. I detta    garintyper, kommer 111an att bli tvungen att
14822: vseende har riksdagen stadgat en lag 0111 accis      lösa frågan beträffande beskattningen av dessa
14823: ,å vissa 111argariner ( 87 4/70), vilken upphävts    nya produkter. På grund av detta anser rege-
14824: .eno111 lagen om accis på vissa ätbara fetter        ringen, att frågan beträffande tilläggsaccis på
14825: om trädde i kraft från och med början av år          bordsmargariner so111 idag finns tiligängliga
14826:  978. Enligt gällande lag utgår för margariner       på marknaden inte borde lösas so111 en separat
14827: om uppfyller i lagen särskilt fastställda bred-      fråga, utan att det skulle vara ända111ålsenligt
14828: •arhets- och konsistenskrav skild tilläggsaccis.     att lösa ärendet i sa111band 111ed beslutsfattan-
14829: ~illäggsaccisens belopp är .för närvarande 2,94      det angående den möjliga beskattningen av nya
14830: ak/kg. Förutom denna tilläggsaccis som enbart        111argarinsorter so111 inträder på 111arknaden.
14831: vser s.k. kylskåpsmargariner ingår i priset på          Enligt lagförslaget beträffande näringsfetter
14832: nargarin även grundaccis på accisen på för           tillsätter finansministeriet en rådgivande dele-
14833: ramställning av margarin använda växt- och           gation, som bör höras förrän utgivande av be-
14834: ljur.fetter och oljor. Skattens belopp är enligt     stämmelser beträffande tillämpande av lagen.
14835: iällande finansministeriets beslut 2,33 mk/kg        Efter att nämnda rådgivande delegation till-
14836: •ch det ingår i alla margariners pris oberoende      satts, har regeringen .för avsikt att ge till pröv-
14837: 1v kvaliteten.                                       ning även frågan beträffande beskattning av
14838:    Det bör medges, att tiliäggsaccisen på accisen    olika margarinsorter.
14839:      Helsingfors den 19 december 1978.
14840: 
14841:                                                                                Minister Esko Rekola
14842:                                               1978 vp.
14843: 
14844: Kirjallinen kysymys n:o 488.
14845: 
14846: 
14847: 
14848: 
14849:                                   Vähäkangas ym.: Eläkkeiden tulosidonnaisuuden lieventämisestä
14850:                                      vuokratulojen osalta.
14851: 
14852: 
14853:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e ll e.
14854: 
14855:    Maamme asutuskeskuksissa on tuhansittain             Voimalla vuokrata osan omakotitalostaan
14856: lähinnä 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla           eläkeläiset saattaisivat myös saada kaipaamaansa
14857: tyyppipiirustusten mukaan rakennettuja ns. puo-      apua talon hoidossa ja turvallisemman asuin-
14858: litoistakerroksisia omakotitaloja. Monastikaan       ympäristön. Monasti lieventämällä eläkkeiden
14859: niiden asumiskelpoiset yläkerran tilat eivät ole     tulosidonnaisuutta ja täten parantamalla mah-
14860: asumiskäytössä. Tyhjillään nämä asumiseen täy-       dollisuuksia vuokrata osa asuinkelpoisista ti-
14861: sin kelpaavat toisen kerroksen tilat ovat usein      loista myös edesautettaisiin vanhusten mahdol-
14862: siksi, että talon omistavat ja alakerrassa itse      lisuuksia jatkaa asumistaan omistamissaan ta-
14863: asuvat eläkeläiset vuokratessaan yläkerran huo-      loissa.
14864: neet usein menettäisivät osan eläke-eduistaan.          Eläkkeiden tiukasta tulosidonnaisuudesta kär-
14865: Monet eläkeläiset pitävätkin kohtuuttomana           sivät ennen muuta pienituloiset eläkeläiset, joi-
14866: sitä, että vaatimatonkin vuokratulo muodostuu        den asemaa tulisi parantaa varmistuen samalla
14867: esteeksi :vuokraamiselle.                            siitä, että ei avata uusia mahdollisuuksia vuok-
14868:    Taloudellisesti merkityksettömäksi tai jopa       rakeinotteluun.
14869: suorastaan tuloja vähentäväksi muodostuu vuok-          Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
14870: raaminen esimerkiksi seuraavassa varsin tyy-         37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
14871: pillisessä tapauksessa. Eläkkeellä olevasta paris-   neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
14872: kunnasta mies saa työeläkettä 500 markkaa            seuraavan kysymyksen:
14873: kuukaudessa, mikä jo vähentää heidän saamaan·
14874: sa tukilisää. Vaimolla ei ole kansaneläkkeen                    Onko Hallitus tietoinen nuorten työ-
14875: lisäksi muita tuloja. Tukilisää saavat molemmat             ikäisten ja opiskelijoiden asumisvaikeuk-
14876: 166 markkaa kuukaudessa. Nyt 300 markan                     sista ja pienituloisten eläkeläisten omis-
14877: vuokratulo kuukaudessa vähentäisi heidän tuki-              tamien ns. puolitoistakerroksisten oma-
14878: lisänsä 54 markkaan kuukaudessa, joten heidän               kotitalojen asumiskelpoisten yläkertojen
14879: yhteinen eläketulonsa vähentyisi 224 markkaa                jäämisestä vuokralle antamatta ja tyh-
14880: kuukaudessa. Vähennys saattaa muodostua vielä               jilleen eläkkeiden tiukan tulosidonnai-
14881: suuremmaksikin, koska vuokratulo lasketaan                  suuden vuoksi, ja
14882: verotettavaksi tuloksi.                                         aikooko Hallitus lieventää eläkkeiden
14883:     Varsinkin asutuskeskuksissa on suuri määrä              tulosidonnaisuutta siten, että tämä mah-
14884: tyhjillään tällaisia yläkerran huoneistoja, jotka           dollistaisi em. puolitoistakerroksisten
14885: sopivat hyvin esimerkiksi opiskelijoiden tai                omakotitalojen tyhjillään olevien yläker-
14886: juuri työelämään tulleiden nuorten käyttöön.                tojen hyödyntämisen erityisesti nuorten
14887: Nämä ryhmäthän kärsivät suurta asuntopulaa.                 työikäisten ja opiskelijoiden asuntona
14888:                                                             ennen perheen perustamista?
14889:   Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1978.
14890: 
14891:                Juhani Vähäkangas                                 Toivo Jokiniemi
14892: 
14893: 
14894: 
14895: 
14896: 0878015568
14897: 2                                             1978 vp.
14898: 
14899: 
14900: 
14901: 
14902:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
14903: 
14904:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Eduskunnan kesällä 1978 hyväksymässä kan-
14905: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       saneläkejärjestelmän kokonaisuudistussuunnitel-
14906: olette 21 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn         massa, jonka ensimmäisen vaiheen lainmuutok-
14907: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        set tulevat voimaan vuoden 1980 alusta, on
14908: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tavoitteena yksinkertaistaa kansaneläkkeen mää-
14909: edustaja Juhani Vähäkankaan ym. näin kuulu-         räytymissäännöksiä muun muassa luopumalla
14910: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 488:           asteittain tarveharkinnasta. Tämä aloitetaan en-
14911:                                                     simmäisessä vaiheessa laajentamalla ensin työ-
14912:            Onko Hallitus tietoinen nuorten työ-     tulojen etuoikeutta. Lopputavoitteen mukaisen
14913:        ikäisten ja opiskelijoiden asumisvaikeuk-    kansaneläkkeen määrään eivät vaikuttaisi enää
14914:        sista ja pienituloisten eläkeläisten omis-   muut kuin eläkkeensaajan omat eläketulot.
14915:        tamien ns. puolitoistakerroksisten oma-         Uudistussuunnitelman          laajakantoisuuden
14916:        kotitalojen asumiskelpoisten yläkertojen     vuoksi sitä ei voida toteuttaa yhdellä kertaa
14917:        jäämisestä vuokralle antamatta ja tyh-       jo taloudellisetkin tekijät huomioon ottaen. Joi-
14918:        jilleen eläkkeiden tiukan tulosidonnai-      denkin yksittäisten muutosten toteuttaminen
14919:        suuden vuoksi, ja                            erillisenä vaarantaisi toisaalta kokonaisuudistus-
14920:            aikooko Hallitus lieventää eläkkeiden    suunnitelman lopputavoitteen toteutumisen, jo-
14921:        tulosidonnaisuutta siten, että tämä mah-     ten kysymyksessä tarkoitettuun kansaneläkelain
14922:        dollistaisi em. puolitoistakerroksisten      muutoksen kiirehtimiseen ei tässä vaiheessa ole
14923:        omakotitalojen tyhjillään olevien yläker-    mahdollisuuksia. Sen sijaan ministeriö pitää
14924:        tojen hyödyntämisen erityisesti nuorten      välttämättömänä aloitetun kansaneläkeuudistuk-
14925:        työikäisten ja opiskelijoiden asuntona       sen loppuunsaattamista mahdollisimman nopeas-
14926:        ennen perheen perustamista?                  ti, jolloin myös kysymyksessä tarkoitettu epä-
14927:                                                     kohta korjaantuu.
14928:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
14929: vasti seuraavaa:
14930:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1978.
14931: 
14932:                                                                      Ministeri Olavi Martikainen
14933:                                            N:o 488                                              3
14934: 
14935: 
14936: 
14937: 
14938:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
14939: 
14940:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        1 den pian för totalrevidering av folkpen-
14941: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    sionssystemet, som riksdagen godkände somma-
14942: av den 21 november 1978 tili vederbörande        ren 1978 och för vars del det första skedets
14943: medlem av statsrådet översänt avskrift av        lagändringar träder i kraft från början av år
14944: följande av riksdagsman Juhani Vähäkangas        1980, är målsättningen att förenkla bestämmel-
14945: undertecknade spörsmål nr 488:                   serna om fastställande av folkpensionen bl. a.
14946:                                                  genom att man gradvis frångår behovspröv-
14947:          Är Regeringen medveten om hur           ningen. Detta förfarande inleds i det första
14948:        svårt det är för unga arbetande perso-    skedet genom att man först utvidgar priorite-
14949:        ner och studerande att hitta bostäder     ringen av arbetsinkomsterna. På beloppet av
14950:        och om att de beboeliga övre våningar-    folkpensionen i enlighet med den slutliga mål-
14951:        na i s.k. en och en halv vånings egna-    sättningen skulle inte längre inverka någonting
14952:        hemshus som ägs av pensionärer med        annat än pensionstagarens egna pensionsin-
14953:        små inkomster inte hyrs ut och står       komster.
14954:        tomma på grund av att pensionerna            På grund av att revideringsplanen har så vitt-
14955:        är så bundna vid inkomsterna, och         gående följder kan den inte förverkligas på en
14956:          ämnar Regeringen lindra pensionernas    gång. Detta framgår redan om man beaktar de
14957:        bundenhet vid inkomsten så, att det       ekonomiska faktorerna. Ett separat förverk-
14958:        skulle bli möjligt att utnyttja ovan      ligande av vissa enskilda ändringar skulle å
14959:        nämnda tomma övre våningar i en och       andra sidan äventyra förverkligandet av det
14960:        en halv vånings egnahemshus särskilt      slutliga målet för totalrevideringen, varför det
14961:        som bostäder för unga arbetande per·      inte i detta skede fmns möjligheter att på-
14962:        soner och studerande innan dessa bildar   skynda den i spörsmålet avsedda ändringen av
14963:        familj?                                   folkpensionslagen. Däremot finner ministeriet
14964:                                                  det nödvändigt att den påbörjade folkpensions-
14965:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     reformen slutförs så snabbt som möjligt, var-
14966: samt anföra följande:                            vid också den olägenhet som avses i spörsmålet
14967:                                                  rättas tili.
14968:   Helsingfqrs den 21 december 1978.
14969:            '
14970:                                                                   Minister Olavi Martikainen
14971:                                              1978 .yp~
14972: 
14973: Kirjallinen kysymys n:o 489.
14974: 
14975: 
14976: 
14977: 
14978:                                  Alppi ym.: Tampereen ammatillisen kurssikeskuksen opettajien
14979:                                     työsuhteen jatkumisen tl.Jrva~ta.
14980: 
14981: 
14982:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
14983:    Tampereen ammatillisen kurssikeskuksen me.-      taan riittämättömästä opettajaohjauksesta ja
14984: talliosaston viidelle opettajalle on yllättäen      valvonnasta. Ammattikasvatushallituksen ohje
14985: 15. 11. 1978 päivätyllä kirjeellä annettu ilmoi-    oppilasryhmäkoon suurentamisesta on ristiriitai-
14986: tus työsuhteen päättymisestä. Irtisanotuista        nen ammattikasvatushallituksen itsensäkin ko-
14987: kolmen työsuhde päättyy vuosien 1978-79             rostamien koulutuksellisten tavoitteiden kanssa.
14988: vaihteessa ja kahden 11. 1. 1979 lähtien.           Se kääntyy myös työllisyyspoliittista tavoitetta
14989:    Perusteluiksi irtisanomisille on todettu kurs-   vastaan johtaessaan opettajien vähentämiseen.
14990: sikeskuksen levyhitsausosaston oppilasmäärän        Epäselväksi jää myös se, miksi kurssikeskuk-
14991: aleneminen ensi vuoden alusta 10 oppilaalla,        sen metalliosaston oppilasmäärät vähenevät yh-
14992: 120:stä llO:een, ja oppilasryhmien koon suure·      teensä 40:llä vuoden 1979 alusta. Tampereen
14993: neminen 13:sta 15:een. Tämä oppilasryhmien          työvoimatoimiston antaman tiedon mukaan ovat
14994: koon suureneminen perustuu ammattikasvatus-         mm. koneistusosaston kurssit olleet jatkuvasti
14995: hallituksen ohjeeseen. Edelleen perusteluna to-     täynnä. Työllisyyskurssitoiminnan supistamisel-
14996: detaan, että peruskoulutusta vähennetään jat·       le ei tällä hetkellä voi olla tosiasiallista tar-
14997: kuvasti täydennys- ja jatkokoulutuksen hyväksi,     vetta Tampereella, sillä Tampereen työvoima-
14998: jolloin opettajien tarve vähenee. Koneistus-        piirissä on työttömien määrä suurin maassam-
14999: osaston kohdalla kahden irtisanomisen peruste·      me.
15000: luksi todetaan oppilasmäärän väheneminen               Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
15001: 30:lla, 130-100. Muutoin viitataan levyhit-         § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
15002: sausosaston irtisanomisten kohdalla esitettyihin    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
15003: perusteluihin. Irtisanomiset ovat herättäneet       raavan kysymyksen:
15004: ihmetystä mm. kurssikeskuksen oppilaiden kes-
15005: kuudessa. Niin perus- kuin jatko- ja täydennys-               Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-
15006: koulutuksessakin olisi päin vastoin tarvetta               seen Tampereen ammatillisessa kurssi-
15007: suurempaan opettajamäärään. Mm. työtapatur~                keskuksessa kaikkien nykyisten opetta-
15008: mien suuri määrä työharjoittelussa kertoo osal-            jien työsuhteen jatkumisen?
15009:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1978.
15010: 
15011:          Ulla-Leena Alppi              Tellervo Koivisto              Kuuno Honkonen
15012: 
15013: 
15014: 
15015: 
15016: 087801544V
15017:                                              1978 vp.
15018: 
15019: 
15020: 
15021: 
15022:                         E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
15023: 
15024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     sen helpottaminen, ei näin ollen ole pidetty
15025: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      tarkoituksenmukaisena kurssien mitoittamista
15026: olette kirjeellänne 21 päivänä marraskuuta 1978    selvästi laajemmiksi kuin mihin työhön sijoit-
15027: n:o 2407 lähettänyt valtioneuvoston asian-         tumismahdollisuudet antavat perusteet.
15028: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          Opetusryhmien suuruutta koskevat ammatti-
15029: Ulla-Leena Alpin ym. tekemän kirjallisen ky-       kasvatushallituksen ohjeet perustuvat viime kä-
15030: symyksen n:o 489:                                  dessä valtiovarainministeriön 1. 4. 1976 päivä-
15031:                                                    tyllä kirjeellä (64/10-99/7 6) antamiin ohjei-
15032:           Mitä Hallitus aikoo tehdä turvatak-      siin ja niihin perustuvaan valmisteluun. Ohjei-
15033:        seen Tampereen ammatillisessa kurssi-       den pyrkimyksenä on ollut menosäästöjen ai-
15034:        keskuksessa kaikkien nykyisten opetta-      kaansaaminen valtiontaloudessa, minkä vuoksi
15035:        jien työsuhteen jatkumisen?                 ohjeeksi on annettu oppilasryhmien keskikoon
15036:                                                    nostaminen keskimäärin viiteentoista oppilaa-
15037:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      seen opettajaa kohti asetuksen (3/59) mah-
15038: vasti seuraavaa:                                   dollistaessa 18 oppilaan ryhmäkoon työnope-
15039:    Ammattikurssikeskuksissa koulutettavien mää-    tuksessa. Opetusryhmien suurentaminen hei-
15040: rät perustuvat arvioituon työvoimapoliittiseen     kentää opetusministeriön käsityksen mukaan
15041: koulutustarpeeseen. Koulutustarpeen määrittä-      mahdollisuuksia saavuttaa opetustavoitteita. Ti-
15042: vät työvoimaviranomaiset ja ammattikasvatus-       lannetta on pyritty parantamaan oppimateriaa-
15043: hallitus yhteistyössä perustaen arvionsa am-       lia kehittämällä ja saamalla koulutuskäyttöön
15044: mattikurssiasiain neuvottelukunnan antamaan        mahdollisimman tehokasta kalustoa; kuitenkin
15045: asiantuntija-apuun. Mainitussa neuvottelukun-      tulisi valtiontalouden tilan sen salliessa pyrkiä
15046: nassa ovat asetuksen (206/76) mukaan edus-         siihen, että oppilasryhmien koossa voitaisiin
15047: tettuina työvoimaministeriö, valtiovarainminis-     palata aikaisemmin sovelletulle tasolle.
15048: teriö, opetusministeriö, ammattikasvatushallitus      Tampereen ammatillisen kurssikeskuksen
15049: sekä työmarkkinajärjestöt. Kurssien laajuuden       omistaa Tampereen työkeskussäätiö. Säätiö va-
15050: mitoittamisen perusteena on kursseilla koulu-      litsee kurssikeskukselle johtokunnan, joka puo-
15051: tettavien työhönsijoittumisen parantaminen,        lestaan ottaa ja irtisanoo opettajat, jotka työl-
15052: minkä vuoksi kurssien laajuutta arvioitaessa on    lisyyskoulutuksesta annetun lain (31 /7 6) mu-
15053: pyrittävä erityisesti ottamaan huomioon työvoi-    kaan ovat työsopimussuhteisia. Vaikkakaan
15054: man kysyntä alalla, jolle kursseilla oppilaita     kurssikeskusten henkilöstökysymykset eivät
15055: koulutetaan. Saatujen selvitysten mukaan me-       kuulukaan valtioneuvoston toimivaltaan, tulisi
15056: tallialan kurssin käyneiden työhönsijoittuminen    hallituksen käsityksen mukaan irtisanomisia
15057: on ollut vähäistä. Kun ammattikurssitoiminnan      välttää kaikin käytettävissä olevin keinoin.
15058: keskeisenä pyrkimyksenä on työhön sijoittumi-
15059:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1978.
15060: 
15061:                                                                          Ministeri Kalevi Kivistö
15062:                                               N:o 489                                                 3
15063: 
15064: 
15065: 
15066: 
15067:                            Tili Riksdagens Herr Talman.
15068: 
15069:   I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen          för yrkeskursverksamheten är att underlätta
15070: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        placeringen i arbete, har det inte ansetts ända-
15071: m 2407 av den 21 november 1978 tili veder-           målsenligt att göra kurserna klart större än
15072: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       vad möjligheterna tili placering i arbete ger
15073: av följande av riksdagsledamot Ulla-Leena            förutsättningar tili.
15074: Alppi m. fl. undertecknade spörsmål nr 489:             Yrkesutbildningsstyrelsens anvtsrungar om
15075:                                                      undervisningsgruppernas storlek grundar sig i
15076:           Vad ämnar Regeringen göra att trygga       sista hand på de anvisningar som finansministe-
15077:        ett fortsatt arbetsförhållande för alla       riet utfärdat 1. 4. 1976 (64/10-99/76) och
15078:        nuvarande lärare vid Tampereen amma-          på beredning på grundvalen av dessa. Avsikten
15079:        tillinen kurssikeskus?                        med anvisningarna var att uppnå inbesparingar
15080:                                                      i statshushållningen, varför man har rekommen-
15081:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        derat att elevgruppernas medelstorlek skulle
15082: samt anföra följande:                                ökas tili 15 elever per lärare, medan förord-
15083:    Antalet personer som skall uthildas vid yr-       ningen (3/59) tiliåter grupper om 18 elever
15084: keskurscentralerna grundar sig på det beräknade      vid arbetsundervisning. Om undervisningsgrup-
15085: arbetskraftspolitiska uthildningsbehovet. Utbild-    perna förstoras, försämras enligt undervisnings-
15086: ningsbehovet fastställs i samråd mellan arbets-      ministeriets uppfattning möjligheterna att upp-
15087: kraftsmyndigheterna och yrkesutbildningsstyrel-       nå målen för undervisningen. Man har försökt
15088: sen, vilka grundar sina beräkningar på expert-       förbättra situationen genom att utveckla läro-
15089: hjälp från den rådgivande delegationen för            medlen och genom att skaffa så effektivt mate-
15090: yrkeskursärenden. I nämnda delegation finns          ria! som möjligt för undervisningen, men när
15091: enligt förordningen (206/76) företrädare för         statshushållningen det tillåter borde man sträva
15092: arbetskraftsministeriet, finansministeriet, under-   tili att i fråga om elevgruppernas storlek åter-
15093: visningsministeriet,     yrkesutbildningsstyrelsen   gå tili tidigare nivå.
15094: samt arbetsmarknadsorganisationerna. Dimen-              Tampereen ammatillinen kurssikeskus ägs av
15095: sioneringen av kurserna grundar sig på tanken        Tampereen työkeskussäätiö. Denna stiftelse ut-
15096: att de som utbildats vid kurserna bättre skall       ser kurscentralens styrelse, som å sin sida an-
15097: kunna placeras i arbete, varför man vid be-          ställer och säger upp lärarna, vilka i enlighet
15098: räknandet av kursernas omfattning särskilt           med lagen om sysselsättningsfrämjande utbild-
15099: måste försöka beakta efterfrågan på arbets-          ning (31/76) är anställda i arhetsavtalsför-
15100: kraft inom den bransch, för viiken eleveroa          hållande. Trots att personalfrågorna vid yrkes-
15101: vid kurserna uthildas. Enligt de utredningar          kurscentralerna inte hör tili statsrådets befogen-
15102:  som inhämtats har hlott få av dem som genom-        heter, anser regeringen att uppsägning borde
15103:  gått metallhranschens kurs kunnat placeras i         undvikas med alla tili buds stående medel.
15104:  arbete. Eftersom den centrala målsättningen
15105:       Helsingfors den 22 december 1978.
15106: 
15107:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
15108:                                              1978 vp.
15109: 
15110: Kirjallinen kysymys n:o 490.
15111: 
15112: 
15113: 
15114: 
15115:                                  Kortesalmi: Posti- ja lennätinhallituksen keräämien teletulojen
15116:                                     määrästä.
15117: 
15118: 
15119:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
15120: 
15121:    Tutkimuksen mukaan valtio eli tarkemmin           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
15122: sanottuna posti- ja lennätinhallitus kerää tele-   päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
15123: tuloja toistasataa miljoonaa markkaa ·enemmän      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15124: kuin mitä teleliikenteestä aiheutuu kuluja.        vaksi seuraavan kysymyksen:
15125: Vuonna 1977 teletulojen ylijäämä oli 114
15126: miljoonaa markkaa. Tämä merkitsee siis 114                    Tietääkö Hdlitus, että esim. vuonna
15127: miljoonan markan piiloveroa. Kuitenkin parla-              1977 posti- ja lennätinhallitus keräsi
15128: mentaarinen liikennekomitea vaati muutama                  teletuloja 114 miljoonaa markkaa enem-
15129: vuosi sitten kustannusvastaavuusperiaatteen to-            män kuin mitä telcliikenteestä aiheutui
15130: teutumista.                                                kuluja eli keräsi 114 miljoonan markan
15131:    Puhelinmaksut ja kyseessä oleva piilovero               piiloveron, sekä
15132: rasittavat luonnollisesti nimenomaan yritystoi-                aikooko Hallitus kiireesti· ja parla-
15133: mintaa ja varsinkin kehitysalueiden elinkeino-             mentaarisen liikennekomitean suositta-
15134: elämää, ovathan yritysten kaukopuhelut erityi-             malla tavalla ryhtyä toteuttamaan tele-
15135: sesti kehitysalueilta maamme keskusalueille huo-           liikenteen veloituksissa k.ust~:~nntisvastaa­
15136: mattava menoerä. Kehitysalueiden elinkeino-                vuuden periaatetta ja siten tältä osin
15137: elämän rasituksena on lisäksi esim. puhelin-               noudattamaan todellista ja rehellistä el-
15138: maksujen ns. etäisyyshaitta, jota esim. posti-             vytys- ja kehitysaluepolitiikkaa?
15139: liikenteessä ei ole.
15140:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1978.
15141: 
15142:                                        J. Juhani Kortesalmi
15143: 
15144: 
15145: 
15146: 
15147: 0879000040
15148: 2                                               1978 vp.
15149: 
15150: 
15151: 
15152: 
15153:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15154: 
15155:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sa siirryttiin liikekirjanpitoon, on rahoitusva-
15156: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         jaus ollut vuosittain yli 200 milj. mk, erityi-
15157: olette 21 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn           sesti vuonna 197 4 lähes 400. milj, mk ja vuon-
15158: kirjeenne n:o 2408 ohella toimittanut valtio-         na 1975. yli 500 milj. mk .. Rahoitusvajaus on
15159: neuvoston asianomaiselle jäsenelle· jäljennöksen      se määrä, jolla iw .. vuoden bruttoinvestoinp.it
15160: kansanedustaja J. Juhani Kortesalmen näin             ylittävät liikekirjanpidon. pqistcijen ja ylijä~än
15161: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 490:        yhteismäärän. Vuonna 1977. oli posti- ja lennä~
15162:            Tietääkö Hallitus, että esim. vuonna       tinlaitok.sen. nihoitusvajaus 235 ~7 milj . roi< ja
15163:                                                       liikekirjanpidon mukainen ylijäämä 58.3 mi1).
15164:         1977 posti- ja lennätinhallitus keräsi        mk. Laitoksen kuluihin ei kuitenkaan sisälly
15165:         teletuloja 114 miljoonaa markkaa enem-        korkoa liikekirjanpidon mukaiselle pääomalle
15166:         män kuin mitä teleliikenteestä aiheutui       edes siltä osin kuin on kysymys rahoitusva-
15167:         kuluja eli keräsi 114 miljoonan markan        jauksen johdosta syntyneestä valtion pääomasta.
15168:         piiloveron, sekä                              Vuonna 1977. teletoimen ylijäämä 113.7 milj.
15169:            aikooko Hallitus kiireesti ja parla-       mk vastasi 6.6 %:n korkoa liikekirjanpidon
15170:         mentaarisen liikennekomitean suositta-        mukaiselle telepääomalle.                    ·
15171:         malla tavalla ryhtyä toteuttamäan tele-          Teletoimen ylijäämää tarkasteltaessa tulee ot-
15172:         liikenteen veloitU:ksissa kustannusvastaa-    taa huomioon mm. seuraavat seikat. Puhelin-
15173:         vuuden periaatetta ja siten tältä osin        liikenteen automatisoinnin ollessa vielä käyn-
15174:         noudattamaan todellista ja rehellistä el-     nissä ovat. investoinnit teletoimeen huomatta-
15175:         vytys- ja kehitysaluepolitiikkaa?             vasti poistoja suuremmat niin, että valtiblle
15176:                                                       edelleenkin syntyy teletoimesta rahoitusvajaus-
15177:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta, vuonna 1977 noin 107 milj. mk ja vuonna
15178: vasti seuraavaa:                                      1978 arviolta noin 90 milj. mk. Lisäksi on
15179:    Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksissaan       huomattava, että nykyisen suuruiset poistot
15180: tarkastelleet posti- ja lennätinlaitoksen rahallis-   eivät vastaa edes omaisuuden kulumisesta ai-
15181: ta tulosta ja kannattavuutta ja todenneet siinä       heutuvia kustannuksia, sillä poistot lasketaan
15182: esitetyssä taulukossa mm. sen, että vuodesta          hankintahintaisesta omaisuudesta eikä inflaatio-
15183: 1972 lähtien, jolloin posti- ja lennätinlaitokses-    ta näin ollen ole otettu huomioon.
15184: 
15185:                    Teletoimen         Liikekirjan-      Liikekirjan-
15186:                     ylijäämä           pidolliset       pidollinen            Brutto-          Rahoitus-
15187:                  ennen poistoja         poistot          ylijäämä           investoinnit        vajaus
15188:     Vuosi           milj. mk           milj. mk          milj. mk            milj. mk          milj. mk
15189:     1977             499.4              385.8              113.7             606.4              107.0
15190: 
15191: 
15192:    Tätä taustaa vasten tarkasteltuna ei tele-         sidotulle pääomalle ole laskettu korkoa. Koron
15193: toimesta suinkaan ole kerätty eikä kerätä piilo-      tulisi hankintahintaiselle omaisuudelle olla n.
15194: veroa.                                                10 % tai vaihtoehtoisesti nykyarvon mukaiselle
15195:    T eletoimen käyttötalouden kustannusvastaa-        omaisuudelle n. 3 %, jolloin poistot tulee las-
15196: vuutta liikekirjanpidon mukaan tarkasteltaessa        kea nykyarvosta. Näillä tavoin laskettuina muo-
15197: on otettava huomioon myös pääoman korko.              dostuisivat teletoimen käyttötalouden todelliset
15198: Posti- ja lennätinlaitoksen tilinpäätöksessä ei       ylijäämät vuodelle 1977 seuraaviksi:
15199:                                                   N:o4?0                                                           3
15200: 
15201:                                                                                       3 %:n korko
15202:                Teletoimen     Liikekirjan-   10 %:n korko        Yli-     Nykyarvosta nykyarvon     Yli-
15203:                 ylijäämä       pidolliset        liikek.        jäämä      lasketut    mukaisesta  jäämä
15204:              ennen poistoja     poistot       käyttöomais.       (1)        poistot   omaisuudesta   (2)
15205:   Vuosi         milj. mk       milj. mk         milj. mk      milj. mk     milj, mk     milj. mk milj. mk
15206:   1977           499.4          385.8           161.0         -47.4          402.6      68.0       28.8
15207: 
15208: 
15209:   • Liikekirjanpidon· mukaiselle hankintahintaisel-      aikana · 3.% mutta haipenemaan vähäliikent~­
15210: le omaisuudelle. oli siten saavutettavissa vain          senä aikana 4 %.
15211: 6.6 % :n korko, mutta · nykyarvon mukaiselle                 Posti- ja lennätinhallitus on toiminta- ja
15212: omaisuudelle noin 4.3 % :n korko vuonna .1977            taloussuunnitelmaansa vuosiksi 1976----1980
15213: ja arviolta noin 4 %:n .korko vuonna 1978.               liittyen tehnyt ehdotuksensa pyrkimyksestä tuo-
15214: Postitoimen alijäämän kattaminen aiheuttaa               teryhmittäiseen kustannusvastaavuuteen vuoteen
15215: kuitenkin sen, ettå k<>ko posti- ja lennätin-            1980 mennessä posti- - ja -lennätinlaitoksessa.
15216: laitoksen tasolla ei aivan saavuteta asetettuja          Sen mukaan teletoimen käyttötulojen tulisi pit-
15217: korkotavoitteita vuonna 1978.                            källä tähtäyksellä laitokselle asetetun kannatta-
15218:     Parlamentaarinen liikennekomitea ei ole aset-        vuustavoitteen lisäksi tUottaa liikekirjanpidon
15219: tanut teleliikenteelle sellaisia kustannusvastaa-        mukaiselle käyttöomaisuudelle 6 % :n korko.
15220: vuustavoitteita, joita ei olisi toteutettu. Päin-        Laitokselle asetettuun kannattavuustavoittee-
15221: vastoin posti- ja lennätinlaitos on jo vuonna            seen sisältyy, että kummankin pääliikennehaa-
15222:  1976 toteuttanut osamietinnössä V (Komitean-            ran käyttötulot riittävät peittämään vastaavat
15223: mietintö 197 5: 56) esitetyn tavoitteen siitä,           käyttökustannukset, joihin sisältyvät '15 % :n
15224: että verkkoryhmän sisällä tulisi pyrkiä yhteen           eläkevastuu maksetuista pal~oista ja liikekirjan-
15225: yhtenäiseen maksuun. Mita kaukopuhelujen                 pidon mukaiset poistot. Tämä korkotavoite saa-
15226:  taksarakenteeseen tulee, niin ensi vuoden alusta        vutettiin vuonna 1976 ensimmäisen kerran.
15227:  toteutetaan tariffien yleistä tasoa nostamatta              Tämä liikenneministeriön hallinnonalan ta-
15228:  ns. läänintaksa, jolloin oman taksaluokkansa            loussuunnitelmassa vuosille 1975-1979 hyväk-
15229: muodostavat saman läänin sisäiset ja vierek-             sytty päämääränasettelu on posti- ja lennätin-
15230:  käisten verkkoryhmien väliset puhelut sekä              laitoksen talouden hoidon yleisistä perusteista
15231:  toisen taksaluokan muut kaukopuhelut. Puhelu-           annetun lain (565/50) "terveistä liikeperi-
15232:  maksu läänin sisällä tulee olemaan vain runsas          aatteista" johdettavissa ottamalla korko huo-
15233: kolmasosa muiden kaukopuhelujen maksuista.               mioon kustannuksissa. Myös valtion maksu~
15234: Näin ollen yhteydenpito läänin pääkaupunkiin             perustelain ( 980/73) ja sen soveltamisohj~iden
15235:  tulee monin paikoin huomattavasti halpene-              mukaan korko on otettava huomioon omakus-
15236: maan, joskin maksut kehitysalueilta esim. Hel-           tannusarvoon perustuvassa hinnoittelussa. .
15237:  sinkiin soitettaessa tulevat nousemaan virasto-
15238:       Helsingissä joulukuun 21 päivänä 1978.
15239: 
15240:                                                                         Liikenneministeri Veikko Saarto
15241: 
15242: 
15243: 
15244: 
15245:                                                                                                    "'   .. ; ' .
15246: 4                                                    1978 vp.
15247: 
15248: 
15249: 
15250: 
15251:                                  T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15252: 
15253:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1974 nästan 400 milj. mk och år 1975 över
15254: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse             500 milj. mk. Finansieringsunderskottet är det
15255: av den 21 november 1978 nr 2408 till veder-               belopp, med vilket vederbörande års brutto-
15256: börande medlem av statsrådet översänt avskrift            investeringar överskrider det samman:lagda be-
15257: av följande av riksdagsman J. Juhani Korte-               loppet av de affärsbokföringsmässiga avskriv-
15258: salmi undertecknade spörsmål nr 490:                      ningarna och överskotten. .År 1977 uppgick
15259:                                                           post- och telegrafverkets finansieringsunder-
15260:                 Är Regeringen medveten om att tili        skott tili 235.7 milj. mk och överskottet i
15261:              post- och telegrafstyrelsen t.ex. år 1977    enlighet med affärsbokföringen till 58.3 milj.
15262:              i teleinkomster inflöt 114 milj. mk mera     mk. I verkets kostnader ingår doak inte ränta
15263:              än vad kostnaderna för teletrafiken för-     på kapitalet i enlighet med affärsbokföringen
15264:              anledde, dvs. en smygskatt om 114 milj.      ens till de delar det är fråga om statens kapital
15265:              mk, och                                      som uppkommit på grund av finansierings-
15266:                 ämnar Regeringen i brådskande ord-        underskottet. År 1977 motsvarade telefunk-
15267:              ning och på det sätt som rekommen-           tionens överskott, 113.7 milj. mk, en ränta
15268:            . deras av den parlamentariska trafik-         om 6.6 % på telekapitalet i enlighet med
15269:              kommitten börja tillämpa principen om        affärsbokföringen.
15270:              kostnadsmotsvarighet vid debiteringarna         Då man granskar telefunktionens överskott
15271:              för teletrafiken och därigenom härvid-       bör man beakta bl.a. följande omständigheter.
15272:              lag börja tillämpa en vevklig och ärlig      Då automatiseringen av telefontrafiken ännu
15273:              stimulans- och utvecklingsområdespoli-       inte är slutförd är investeringarna i telefunk-
15274:              tik?                                         tionerna avsevärt större än avskrivningarna, så,
15275:                                                           att telefunktionen, fortfarande medför ett fi-
15276:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-             nansieringsunderskott för statcn år 1977 ca
15277: samt anföra följande:                                      107 milj. mk och år 1978 uppskattningsvis
15278:    Statsrevisorerna har i sina berättelser                ca 90 milj. mk. Därtill bör det observeras, att
15279: granskat post• och telegrafsverkets ekonomiska            avskrivningarna i den nuvarande omfattningen
15280: resultat och lönsamhet samt · i en framlagd               inte ens matsvarat de kostnader som uppkom-
15281: tabell konstaterat bl.a. att finansieringsunder-          mer genom slitage på egendomen, eftersom
15282: skottet fr.o.m. år 1972, då man vid post- och             avskrivningarna görs på tillgångarna utgående
15283: te1egrafverket övergick till affärsbokföring, år-         från deras anskaffningspris, varvid inflationen
15284: ligen har varit över 200 milj. mk, t.ex. år               inte beaktas.
15285: 
15286:                     Telefunktionens      Avskrivningar      Överskott
15287:                      överskott före      enligt affärs-    enligt affärs-        Brutto-       Finansierings-
15288:                      avskrivningar         bokföring        bokföring         investeringar     underskott
15289:      A.r               milj. mk            milj. mk          milj. mk           milj. mk         milj. mk
15290:     1977                 499.4               385.8              113.7              606.4           107.0
15291: 
15292: 
15293:    Denna bakgrund utvisar att någon smygskatt             ränta på det bundna kapitalet. Räntan borde
15294: inte har uppburits ellet uppbärs för tele-                vara ca 10 % av egendomens anskaffningsvärde
15295: funktionen.                                               ellet alternativt ca 3 % av egendomens nu-
15296:    Då man granskar frågan om hur tele-                    varande värde, varvid avskrivningarna skall
15297: funktionens driftshushållning motsvarar kost-             beräknas på nuvärdet. Beräknade på detta sätt
15298: naderna enligt affärsbokföringen måste man                skulle de verkliga överskotten av telefunk-
15299: även beakta räntan på kapitalet. I post- och              tionens driftshushållning för år 1977 bli följan-
15300: telegrafverkets bokslut har inte inräknats någon          de:
15301:                                                 N:o 490                                                  5
15302: 
15303:                  Tele-
15304:                trafikens  Avskrivningar 10% ränta                                   3% ränta
15305:                överskott     enligt    på anläggnings-       Över-                 på tillgångar Över-
15306:                   före       affärs-   tillgångar enligt     skott   Avskrivningar    enligt     skott
15307:              avskrivningar bokföring affärsbokföring           (1)    på nuvärde     nuvärde      (2)
15308:     År         milj. mk     milj. mk        milj. mk        milj. mk   milj. mk      milj. mk milj. mk
15309:   1977          499.4         385.8          161.0         -47.4         402.6       68.0       28.8
15310: 
15311: 
15312:     På tillgångarna till anskaffningspris enligt      tjänstetid, men 4 % billigare under trafiksvaga
15313: affärsbokföringen kunde man således uppnå en          tider.
15314: ränta om endast 6.6 %, men på tillgångarna                Post- och telegrafstyrelsen har i anslutning
15315: till nuvärde en ränta om ca 4.3 % år 1977             till sin verksamhets- och ekonomipian för åren
15316: och uppskattningsvis ca 4% år 1978. Täckan-           197 6--80 framlagt sitt försiag beträffande
15317: det av postfunktionens underskott leder dock          strävan att före år 1980 uppnå en kostnads-
15318: till att man inom hela post- och telegrafverket       motsvarighet produktgruppsvis inom post- och
15319: inte helt når upp tili måien för räntorna år          telegrafverket. 1 enlighet därmed borde drifts-
15320: 1978.                                                 inkomsterna för telefunktionen på lång sikt
15321:     Den parlamentariska trafikkommiw!n har            utöver den lönsamhetsmålsättning som upp-
15322: inte för teletrafikens del uppställt sådana mål       ställts för verket inbringa 6 % ränta anlägg-
15323: för kostnadsmotsvarigheterna, som inte har för-       ningstillgångarna enligt affärsbokföringen. 1
15324: verkligats. Tvärtom har post- och telegrafverket      den lönsamhetsmålsättning som uppställts för
15325: redan år 1976 förverkligat det i delbetänkande        verket ingår, att driftsinkomsterna för vardera
15326: V (Kommittebetänkande 1975: 56) uppställda            huvudgrenen av trafiken är tillräckliga för att
15327: måiet att man inom en nätgrupp borde sträva           täcka motsvarande driftsutgifter, i viika ingår
15328: tili en enhetlig avgift. Vad uppbyggnaden hos         ett pensionsansvar om 15 % på de utbetaiade
15329: taxan för avgifter för fjärrsamtai beträffar          Iönerna och avskrivningar i enlighet med affärs-
15330: kommer man från början av nästa år att för-           bokföringen. Detta mål för räntan uppnåddes
15331: verkliga en s.k. Iänstaxa, utan att höja ta-          första gången år 1976.
15332: riffernas allmänna nivå, varvid samtai inom              Denna i ekonomipianeo för trafikministeriets
15333: ett Iän och mellan bredvid varandra liggande          förvaltningsområde för åren 1975-79 god-
15334: nätgrupper kommer att utgöra en egen taxe-            kända måisättning kan härledas ur de "sunda
15335: kiass och övriga fjärrsamtal en annan taxekiass.      affärsprinciper" som nämns i lagen om de all-
15336: Telefonavgiften inom ett Iän kommer att vara          männa grunderna för post- och telegrafverkets
15337: endast en dryg tredjedel av avgifterna för            hushållning ( 565/50), genom att räntan be-
15338: övriga fjärrsamtal. Sålunda kommer kontakterna        aktas i kostnaderna. Också enligt lagen om
15339: tili Iänets huvudstad på många håll att bli           grunderna för avgifter tili staten ( 980/73) och
15340: avsevärt billigare, även om avgifterna från           anvisningarna för tillämpning av den skali
15341: utvecklingsområdena vid samtai t.ex. tiJI Hel-        räntan beaktas i prissättning som grundar sig
15342: singfors kommer att bli 3 % dyrare under              på sjäivkostnadsvärde.
15343:      Helsingfors den 21 december 1978.
15344: 
15345:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
15346: 
15347: 
15348: 
15349: 
15350: 0879000040
15351: i;,.
15352: 
15353: 
15354: 
15355: 
15356: ·,.,,
15357:                                                  l~S    v.p.
15358: 
15359: Skrifrligt ,spötsmål nr 491.
15360: 
15361: 
15362: 
15363: 
15364:                                      H. Westerlund ll!l. til.: O.tri utgivande av näringsstyrelsens publi-
15365:                                         kationer på 'SVenska.
15366: 
15367: 
15368:                                T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15369: 
15370:    Näringsstyrelsens i och för sig väldredigerade       för eget bruk, men då genom 'Staten5 spar-
15371: och sakligt uppbyggda upplysningsmaterial, som          beslut bl. a. en konsulenttjänst är vakant och
15372: dess konsumentavdelning publicerat under de             inte får besättas, har organisationen personal~
15373: senaste åren utges dessvärre s.g.s. uteslutande         brist och inte längre möjligheter att göra över-
15374: på finska språket. Näringsstyrelsens konsument-         sättningsarbeten i den utsträckning som tidigare
15375: avdelnings meddelanden kommer i fortsätt-               gjorts.
15376: ningen att få en allt större betydelse, inte               Hänvisande tili det ovan anfötda får vi i
15377: minst med tanke på den speciallagstiftning,             den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen
15378: som nyligen tillkommit inom denna sektor.               föreskriver tili vederbörande medlem av stats-
15379: Det är därför av största vikt att dessa upp-            rådet få ställa följande spörsmål:
15380: lysningar och meddelanden i fortsättningen
15381: även jämsides bör utkomma på svenska språket.                     Är Regeringen medveten om att nä-
15382: Enskilda organisationer som främst bl. a. Fin-                 ringsstyrelsens publikationer icke utges
15383: lands svenska Marthaförbund, tili vars uppgift                 jämsides även på svenska -spraket, och
15384: det hör att sprida konsument- och hemhus-                      om så är,
15385: hållningsinformation, har stora svårigheter på                    vilka åtgärder har Regeringen vidtagit
15386: grund av att erforderligt svenskspråkigt mate-                 eller ämnar den vidtaga för att med det
15387: ria! inte står tili buds. Hittills har dess kon-               snaraste rätta tili detta missförhållande?
15388: sulenter översatt behövligt materia! åtminstone
15389:      Helsingfors den 21 november 1978.
15390: 
15391:          Henrik Westerlund                 Pär Stenbäck                    Christoffer Taxell
15392: 
15393: 
15394: 
15395: 
15396: 0878015579
15397: 2                                             1978 vp.
15398: 
15399: Kirjalltneo lysymys n:o 491.
15400: 
15401: 
15402: 
15403: 
15404:                                   H. Westerlund ym.: Elinkeinohallituksen julkaisujea tobnittami-
15405:                                      sesta ruotsinkielisinä.
15406: 
15407: 
15408:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15409:    Elinkeinoballituksen sinänsä hyvin toimitettu     vittavan materiaalin ainakin omaan. käyttöön,
15410: ja asiallinen valistusaineisto, jonka sen kulutta-   mutta erään konsulenttitoimen ollessa valtion
15411: jaosasto on julkaissut viimeksi kuluneen kahden      säästöpäätöksen vuoksi avoinna ja täyttämi&-
15412: vuoden aikana, julkaistaan kuitenkin valitetta-      kiellossa, järjestöllä on henkilökuntapulaa eikä
15413: vasti lähes pelkästään suomen kielellä. Elin-        sillä enää ole mahdollisuuksia suorittaa !kään-
15414: keinohallituksen kuluttajaosaston tiedotuksilla      nöksiä entisessä laajuudessa.
15415: tulee vastaisuudessa olemaan entistäkin suu-            Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
15416: rempi merkitys tällä sektorilla äskettäin synty-     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
15417: neen erikoislainsäädännön vuoksi. Tämän              valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15418: vuoksi on erittäin tärkeätä, että valistusaineisto   vaksi seuraavan kysymyksen:
15419: sekä tiedotukset julkaistaan vastaisuudessa myös
15420: ruotsin kielellä. Eri järjestöillä, kuten esim.                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
15421: etenkin Finlands svenska Marthaförbund -ni-                  elinkeinohallituksen julkaisut eivät il-
15422: misellä järjestöllä, jonka tehtäviin kuuluu kulut-           mesty ruotsin kielellä, ja jos on,
15423: taja- ja kotitalousinformaation levittäminen, on                mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
15424: suuria. vaikeuksia sen vuoksi, että tarvittavaa              tynyt tai aikoo ryhtyä korjatakseen mah-
15425: ruotsinkielistä aineistoa ei ole saatavissa. Tä-             dollisimman nopeasti tämän epäkohdan?
15426: hän saakka sen konsulentit ovat kääntäneet tar-
15427:       Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1978.
15428: 
15429:          Henrik Westerlund              Pär Stenbäck                    Christoffer Taxell
15430:                                               N:o 491
15431: 
15432: 
15433: 
15434: 
15435:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
15436: 
15437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mainen joukossamme -niminen esite, joka toi-
15438: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        mitettiin elinkeinohallituksessa, julkaistiin myÖ$
15439: olette 21 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          ruotsinkielisenä monistemuodossa nimellä Den
15440: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         handikappade bland oss. Tiedote ja julkaisu-
15441: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        sarjat sen sijaan on toimitettu vain suomen kie-
15442: edustaja H. Westerlundin ym. kirjallisesta ky-       lellä.
15443: symyksestä n:o 491:                                      Tulevista suunnitelmista todettakoon, että
15444:                                                      elinkeinohallitus tulee toimittamaan kuluttajan-
15445:           Onko Hallitus tietoinen suta, että         suojalainsäädäntöön liittyvän julkaisun molem-
15446:        elinkeinohallituksen julkaisut eivät il-      milla kotimaisilla kielillä. Julkaisun rungon
15447:        mesty ruotsin kielellä, ja jos on,            muodostaa Kuluttajatietoa-lehden kuluttajansuo-
15448:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     jalainsäädäntöön liittyvä teemanumero 4/78.
15449:        tynyt tai aikoo ryhtyä korjatakseen mah-      Vuoden 1979 alkupuolella ilmestyvät tähän
15450:        dollisimman nopeasti tämän epäkohdan?         runkoon liittyvät kaksi julistetta sekä kulutta-
15451:                                                      jille tarkoitettu esite, jotka julkaistaan molem-
15452:    Elinkeinohallituksen kuluttajavalistustyön tär-   milla kotimaisilla kielillä. Edelleen vuoden 1979
15453: keimpiä kohderyhmiä ovat ns. kuluttaja-asioi-        alkupuolella julkaistaan aikuiskasvatuksen ja va-
15454: den edelleen valistajat, kuten opettajat, kulut-     paan sivistystyön käyttöön tarkoitettu yleistä
15455: tajaneuvojat, tiedottajat jne. Ongelmana kulut-      kuluttaja-asiaa sisältävä opaslehtinen sekä suo-
15456: tajavalistuksen toteuttamisessa on ollut voima-      men- että ruotsinkielisenä laitoksena. Kuluttaja-
15457: varojen vähyys. Tästä on aiheutunut myös vai-        valistus elinkeinohallituksen kuluttaja-asia:nosas-
15458: keuksia riittävän monipuolisen ja laajan kulut-      tolla -suunnitelma julkaistaan niin ikään sekä
15459: tajavalistusaineiston julkaisemiselle molemmilla     suomeksi että ruotsiksi.
15460: kotimaisilla kielillä.                                   Kuten edellä olevasta käy selville, kysymyk-
15461:     Kuluttaja-asiain näkyvin valistuskanava, Ku-     sessä tarkoitettua kuluttajavalistukseen liitty-
15462: luttajatietoa -     Konsumentinformation -lehti      vää aineistoa on elinkeinohaiiituksen toimesta
15463: ilmestyy A- ja B-painoksina, joista B-painok-        julkaistu molemmilla kotimaisilla kielillä. Elin-
15464: sessa on ruotsinkielinen tiivistelmä tärkeim-        keinohallituksessa seurataan jatkuvasti kulutta-
15465: mistä artikkeleista. Molemmilla kotimaisilla kie-    javalistuksen perille menoa. Yhtenä kysymyk-
15466: lillä on viimeaikaisesta aineistosta julkaistu       senä seurantatyöhön liittyy myös ruotsinkielisen
15467: esite Kuluttajakysymykset elinkeinohaiiituksessa     väestön tarpeiden kartoittaminen ja selvittämi-
15468: - Konsumentfrågor i näringsstyrelsen sekä            nen. Seurannasta saatavien tietojen pohjalta tul-
15469: Poimintoja elintarvikelainsäädännöstä - Plook        laan tarvittaessa esittämään korjausehdotuksia
15470: ur livsmedelslagstiftningen, joista ruotsinkieli-    mahdollisten puutteiden poistamiseksi.
15471: nen laitos julkaistiin monistemuodossa. Varo-
15472:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1978.
15473: 
15474:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
15475: 4                                             1978 vp.
15476: 
15477: 
15478: 
15479: 
15480:                            Tili RHt,sdagemli Heu Talman.
15481: 
15482:    I det syfte 37 ·§ 1 mom. riksdagsordningen       Broschyren Vammainen joukossamme, som nä-
15483: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ringsstyrelsen redigerat, har likaså utgivits som
15484: av den 21 november 1978 till vederbörande           ett svenskt duplikat under namnet Den hanru-
15485: medlem av statsrådet för avgivande av svar          kappade bland oss. Serierna meddelanden och
15486: översänt avskrift av följande av riksdagsman        publikationer har däremot redigerats endast på
15487: H. Westerlund m. fl. ställda skriftliga spörsmål    finska.
15488: .ht 491:                                               Angående framtidsplanerna må nämnas, att
15489:                                                     näringsstyrelsen kommer att redigera en publi-
15490:           Är Regeringen medveten om att nä-         kation rörande konsumentlagstiftningen på
15491:        ringsstyrelsens publikationer ioke utges     båda inhemska språk. Stommen i publikationen
15492:        jämsides även på svenska språket, och        kommer att utgöras av det temanummer, 4/78,
15493:        om så är,                                    som man utgivit av tidskriften Kuluttajatietoa
15494:           vilka åtgärder har Regeringen vidtagit    - Konsumentinformation i ämnet. I artslutning
15495:        eller ämnar den vidtaga för att med det      till denna stomme kommer man att under de
15496:        snaraste rätta till detta missförhållande?   första månaderna av år 1979 utge två affischer
15497:                                                     och en tili konsumenterna riktad broschyr,
15498:    Bland målgrupperna för näringsstyrelsens         vilka alla kommer att utges på landets båda
15499: konsumentupplysningsarbete är de s.k. konsu-        språk. En handledningsskrift över konsument-
15500: mentfortupplysarna, såsom lärare, konsument-        ärenden, avsedd att användas vid vuxenutbild-
15501: rådgivare och informatörer, de viktigaste. Svå-     ning och det fria bildningsarbetet, kommer att
15502: righeten vid genomförandet av konsument-            likaledes utges på båda språken i början av
15503: .upplysningens förverkligande har varit de          nästa år. Så kommer också att ske i fråga om
15504: knappa resurserna. Detta har försvårat liven        planen angående konsumentupplysningen vic!l
15505: pnbliceringen .av ett tillräckligt mångsidigt och   näringsstyrelsens avdelning för konsumentären.-
15506: -omfattande konsumentupplysningsmaterial på         den.
15507: både finska och svenska.                                Av det ovan anförda framgår att närings-
15508:    Den synligaste upplysningskanaien i fråga        styrelsen har utgivit i spörsmåiet avsett k()lll-
15509: om konsumemtärenden, tidskriften Kuluttajatie-      -sumentupplysningsmaterial på båda inhemska
15510: toa -    Konsumentinformation, utgives i td         -språk. Näringsstyreisen följer fortglende med i
15511: upp'lagor, A och B, av vilka B-upplagan inne-       viiken grad som upplysningen nlr kolisnment-
15512: hifler en svensk resume av de viktig:aste artik-    kåren. Kartläggandet och utredandet -av den
15513: lama. På båda 11pråk har biand de senaste           svenska befolkningens behov utgör en del av
15514: tidemas skri:fter utigvits Kuluttajakysymy<kset     cletta medföljningsarbete. På basen av de kun-
15515: elinkeinohallituksessa - Konsumentfdigor i nä-      -skaper som man erhtiler kommer man att
15516: ringsstyrelsen samt Poimintoja elintarvikelain-     framlägga, om -så behövs, förslag tili avb.3il-
15517: säädännöstä - Plock ur livsmedelslagstiftning-      pande av eveotuella bx:istfälligheter.
15518: en, sistnämnda som ett maskinskrivet duplikat.
15519:       Helsingfot"s <Ien 21 .december 197.8.
15520: 
15521:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
15522: ~rjallinen   kysymys n:o 492.
15523: 
15524: 
15525: 
15526: 
15527:                                   Rekonen: Työntekijäin irtisanomissuojan parantamisesta.
15528: 
15529: 
15530:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m 1 e h e 11 e.
15531: 
15532:     EdMkUrtta hyväksyi 2 päivätlä kesäkuuta           37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
15533: 1978 lain työsopimuslaih muuttamisesta, jonka         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuc
15534: >artottiin parantavan työntekijäin irtisanomis-       raavan kysymyksen:
15535: :;uojaa aikaisemmasta. Huolimatta mainitusta
15536: lainuudistuksesta työläisten irtisanomissuoja ei               Onko Hallitus tietoinen, että lukuisat
15537: minkaan ole parantunut mainitun lain voi-                    työnantajat, jotka pakko1omauttavat
15538: tl'laantultua, vaan on käynyt päinvastoin.                   työntekijänsä, sen jälkeen irtisanovat
15539:     Varsin yleiseksi on muodostunut mm. käy-                 heidän työsuhteensa ja laskevat pakko-
15540: tlintö, että työnantajat pakko1omauttavat työn-              Jamaotusajan irtisanomisaikaan kuulu-
15541: tekijäitään ja sen jälkeen irtisanovat heidät ja             vaksi ja näin :kiertävät irtisanomisajan
15542: laskevat pakkoloman irtisanotnisajaksi. Tällä                palkan maksamisen työntekijöille ja si-
15543: lllenettelyllään työnantajat kiertävät lakia eivät-          ten tnitätöivät asiallisesti ottaen koko
15544: kä joudu maksamaan työläisille edes irtisano•                työsopimuslain irtisanomissuojaa koske-
15545: tnisajan palkkaa. Asiallisesti ottaen näin tnitä-            vat määräykset, ja jos on,
15546: töityy koko irtisanomissuojaa koskevan laih                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15547: merkitys. Työläisistä on tullut täysin turvatto-             ryhtyä työläisten irtisanomissuojan pa-
15548: mia ja he ovat joutuneet entistä enemmän                     rantamiseksi ja työnantajien toimeenpa-
15549: työnantajien mielivallan alaiseksi.                          nemien työläisten mielivaltaisten irtisa-
15550:     Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen              nomisten estämiseksi (
15551:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1978.
15552: 
15553:                                            Heimo Rekonen
15554: 
15555: 
15556: 
15557: 
15558: 087801545W
15559: 2                                             1978 vp.
15560: 
15561: 
15562: 
15563: 
15564:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
15565: 
15566:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         säännösten (HE 100/1978) muuttamisesta
15567: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          asettanut komitean, jonka tehtävänä on työ·
15568: olette 21 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn            sopimuslain työsuhdeturvaa koskevien säännös-
15569: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           ten heikkous, epäjohdonmukaisuus ja puutteel-
15570: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-          lisuus huomioon ottaen selvittää työsuhteen jat-
15571: edustaja Rekosen näin kuuluvasta kirjallisesta         kuvuuden lakisääteisen turvan kehittämistarvet-
15572: kysymyksestä n:o 492:                                  ta ja -mahdollisuuksia alan lainsäädännön kan-
15573:                                                        sainvälisen kehityksen valossa.
15574:           Onko Hållitus tietoinen, että lukuisat          Työsopimuslain periaatteiden mukaan irtisa-
15575:        työnantajat, jotka pakko1omauttavat             nomisaikana sekä työntekijän työntekemisvel-
15576:        työntekijänsä, ·sen jälkeen irtisanovat         vollisuus että työnantajan palkanmaksuvelvolli-
15577:        heidän työsuhteensa ja laskevat pakko-          suus jatkuu, kunnes työsopimus määrätyn ajan
15578:        'lomautusajan irtisanomisaikaan kuulu-          kuluttua lakkaa. Lomautuksen tarkoituksena
15579:        vaksi ja näin ;kiertävät irtisanomisajan        taas on edelleen säilyttää työsuhde tilanteessa,
15580:        palkan maksamisen työntekijöille ja si-         jossa työnteko ja palkanmaksu keskeytetään.
15581:        ten mitätöivät asiallisesti ottaen koko            Kansanedustaja Rekosen kysymys koskee
15582:         työsopimuslain irtisanomissuojaa koske-        työnantajan velvollisuuksia sellaisessa tilantees-
15583:        vat määräykset, ja jos on,                      sa, jossa lomautusaika ja irtisanomisaika koh-
15584:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        distuvat samaan aikaan. Sosiaali- ja terveysmi-
15585:         ryhtyä työläisten irtisanomissuojan pa-        nisteriössä ollaan tietoisia siitä, että kun laki-
15586:        rantamiseksi ja työnantajien toimeenpa-         sääteistä vähimmäisirtisanomisaikaa pidennet-
15587:        nemien työläisten mielivaltaisten irtisa-       tiin 1. 7. 1978 voimaan tulleella lailla neljästä-
15588:         nomisten estämiseksi?                          toista päivästä kuukaudeksi ja kun työmark-
15589:                                                        kinajärjestöjen väliseen uuteen irtisanomissuoja-
15590:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            sopimukseen sisällytettiin lakisääteistä merkit-
15591: taen seuraavaa:                                        tävästi pidempiä aikoja, on tullut esille tarve
15592:    Hallitus on tietoinen siitä, että lakisääteinen     erityisesti korostaa sitä, ettei lomautusta ole
15593: irtisanomissuoja on pitkään ollut niiden sään-         periaatteessa tarkoitettu käytettäväksi irtisano-
15594: nösten varassa, jotka tulivat työsopimuslakiin         misaikaan kohdistuvan palkanmaksuvelvollisuu-
15595: (320 /70) vasta eduskuntakäsittelyssä. Näistä          den poistamiseen. Koska työsopimuslain sään-
15596: säännöksistä samoin kuin työsopimuslain sään-          nökset ovat tältä osin jossakin määrin epäsel-
15597: nöksistä yleensäkin työsuhdeturvan osalta puut-        vät, tullaan asiaa seuraamaan asiantuntijoiden,
15598: tuu riittävä lakitekninen selkeys. Muun muassa         muun muassa asetetun komitean avulla, ja ryh-
15599: tästä syystä hallitus on antaessaan 9. 5. 1978         tymään tarvittaessa tilanteen edellyttämiin toi-
15600: eduskunnalle esityksen työsopimuslain eräiden          menpiteisiin.
15601:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1978.
15602: 
15603:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
15604:                                              N:o 492                                              3
15605: 
15606: 
15607: 
15608: 
15609:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
15610: 
15611:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        avtal (Reg.tprop.nr 100/1978 rd.), tillsatt en
15612: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        kommitte, vars uppgift är att med beaktande
15613: :tv den 21 november 1978 tili vederbörande          av svagheterna, inkonsekvenserna och brist-
15614: rnedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     fälligheterna i arbetsavtalslagens stadganden
15615: iande av riksdagsman Rekonen underteoknade          om trygghet i arbetsförhållandet utreda beho-
15616: ;pörsmål nr 492:                                    vet och möjligheterna att utveckla det lagstad-
15617:                                                     gade skyddet för kontinuiteten i arbetsförhål-
15618:           Är Regeringen medveten om att tal-        landet, i ljuset av den intemationella utveck-
15619:        rika arbetsgivare som tvångspermitterar      lingen av lagstiftningen inom detta område.
15620:        sina arbetstagare säger upp deras ar-           Enligt principerna i lagen om arbetsavtal
15621:        betsförhållande och inkluderar tvångs-       fortgår under uppsägningstiden såväl arbets-
15622:        permitteringstiden i uppsägningstiden        tagarens skyldighet att utföra arbetet som ar-
15623:        och på detta sätt kringgår skyldigheten      betsgivarens skyldighet att erlägga lön, tilis
15624:        att betala arbetstagarna lön för upp-        arbetsavtalet efter viss tid upphör. Avsikten
15625:        sägningstiden samt att arbetsgivarna         med permittering är däremot att arbetsförhål-
15626:        därmed de facto helt bortser från alla       landet skall bestå i en situation, där utföran-
15627:        de bestämmelser i lagen om arbetsavtal       det av arbete och erläggandet av lön avbryts.
15628:        som gäller uppsägningsskydd, och om             Riksdagsman Rekonens spörsmål gäller ar-
15629:        så är,                                       betsgivarens skyldigheter i en situation, där
15630:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           permitteringstiden och uppsägningstiden sam-
15631:        vidta i avsikt att förbättra arbetstagar-    manfaller. I social- och hälsovårdsministeriet
15632:        nas uppsägningsskydd och förhindra av        är man medveten om att det, då den lagstad-
15633:        arbetsgivama företagna godtyckliga upp-      gade minimiuppsägningstiden genom en lag
15634:        sägningar av arbetstagare?                   som trädde i kraft den 1 juli 1978 förlängdes
15635:                                                     från 14 dagar tili en månad och då det nya
15636:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       avtalet om uppsägningsskydd mellan arbets-
15637: samt anföra följande:                               marknadsorganisationema kom att omfatta ti-
15638:    Regeringen är medveten om att det lagstad-       der, som avsevärt överskrider den lagstadgade
15639: gade uppsägningsskyddet länge har varit bero-       tiden, har uppstått ett behov att särskilt fram-
15640: ende av de stadganden som infördes i lagen          häva det faktum, att permitteringen inte i
15641: om arbetsavtal (320/70) först i riksdagsbe-         princip är avsedd att användas för att häva
15642: handlingen. Dessa stadganden, liksom också          den skyldighet att erlägga lön som gäller för
15643: lagens stadganden generellt sett, brister i er-     uppsägningstiden. Då stadgandena i lagen om
15644: forderlig lagteknisk klarhet vad beträffar trygg-   arbetsavtal i detta avseende är i någon mån
15645: heten i arbetsförhållandet. Bland annat av den-     oklara kommer sakkunniga, bl.a. den tilisatta
15646: na orsak har regeringen, då den 9 maj 1978          kommitten, att följa med situationen och vid
15647: tili riksdagen avlät en proposition angående        behov kommer av läget påkallade åtgärder att
15648: ändring av vissa stadganden i lagen om arbets-       vidtas.
15649:       Helsingfors den 21 december 1978.
15650: 
15651:                                                Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
15652:                                              1978 vp.
15653: 
15654: Kirjallinen kysymys n:o 493.
15655: 
15656: 
15657: 
15658: 
15659:                                  Helminen ym.: Valtionrautateiden rataosaston tilapäisten työnte-
15660:                                     kijöitten cyös:uhteen vakitJ.aistamisesta.
15661: 
15662: 
15663:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15664:    V aidonrautateiden henkilöstöpolitiikassa on     palkkaus- ym. kustannuksia, mutta ·tekee työn-
15665: olemassa erittäin suuria puutteita. Henkilöstö-     tekijöille oikeutta työn turvaamisessa ja irtisa-
15666: politiikan keskeisimpiä ongelmia on se, ettei       nomissuojassa sekä antaa joukon sosiaalisia
15667: pitkäänkin, jopa useita vuosia työssä olleita       etuisuuksia työsuhteen vakinaistumisen myötä.
15668: työntekijöitä ole vakinaistettu. Esimerkiksi ra-       Toinen arvostelua aiheuttanut asia on se,
15669: taosaston työntekijöiden määrä on tällä hetkel-     että tässä työllisyystilanteessa on myös rauta-
15670: lä noin 5 000 työntekijää, joista vakinaiseksi      teiden taholta lähdetty työntekijöiden ·irtisano-
15671: katsottavia on yhteensä noin 2 400 henkilöä.        misiin. Näinhän tapahtui jokin aika sitten mm.
15672: Toinen puoli rataosaston työntekijöistä on          Kaipaisissa sijaitsevassa kiskohitsaamos~a, jossa
15673: näin ollen tilapäiseksi katsottavaa työvoimaa.      sanottiin irti kymmenen työntekijää. Saamamme
15674: Rataosaston työntekijäin kokonaisvahvuus on-        tiedon mukaan joukossa oli täälläkin useampia,
15675: kin jo pitkään ollut miltei jatkuvasti yli 5 000    joiden työsuhde oli jatkunut jo useita vuosia.
15676: työntekijää. Niin sanottujen vakinaisten työnte-    Ei ole ymmärrettävää se, että valtion laitos
15677: kijäin lukumäärä on kuitenkin jatkuvasti vii-       käyttäytyy samalla tavalla kuin yksityinen työn-
15678: me vuosina vielä alentunutkin. Kesäkuussa           antaja teemanaan kortistoon vaan, ·kun pieni-
15679: 1974 oli vakinaisia työntekijöitä 2 525, mutta      kin sauma avautuu.
15680: maaliskuussa 1978 oli vakinaisia työntekijöitä         Edellä oleviin perusteluihin viitaten esitäm-
15681: enää vain 2 335. Työntekijäin palvelussuhteen       me valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
15682: vakinaistaiDiseksi ja työsuhteen sidonnaisuuden     nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
15683: turvaamiseksi tulisikin kiinnittää nykyistä suu-    vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15684: rempaa huomiota varsinaisin palkkamääräta-
15685: hain palkattavien työntekijäin määrän lisäämi-                Onko Hallitus tietoinen edellä esite-
15686: seen. Tähän pitäisi pyrkiä jo senkin vuoksi,               tyistä ongelmista, ja jos on,
15687: koska liikenne koko ajan lisääntyy ja tästä                    aikooko Hallitus toimia niin, että
15688: taas johtuu, että ratojen peruskorjaukset sa-              valtionrautateiden rataosaston pitkään
15689: moin kuin kunnossapitotyöt laajenevat. Tila-               jatkuneet . niin sanotut tilapäiset työ-
15690: päinen työsuhde ei muutenkaan ole missään                  suhteet vakinaistetaan ja työntekijöiden
15691: tapauksessa puolusteltavissa. Työntekijöiden va-           irtisanomisista luovutaan?
15692: kinaistaminen ei myöskään lisää sanottavasti
15693:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1978.
15694: 
15695:          Olli Helminen                 Helge Siren                    Risto Tuominen
15696:          Jouko Tuovinen                Sakari Knuuttila               Seppo Tikka
15697:          Jouko Mäkelä                  Matti Kuusio                   Mauno Forsman
15698:          Matti Luttinen                                               Matti Louekoski
15699: 
15700: 
15701: 
15702: 
15703: 0879000051
15704: 2                                             1~78   vp.
15705: 
15706: 
15707: 
15708: 
15709:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h €! m i e h e 11 e.
15710: 
15711:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       olisi rataosastolla keskimäärin 4 200 työnteki-
15712: mainitussa tarkoituksessa Te, Eetra Pukmies,         jää. Investointitöissä olisi keskimäärin 1 600
15713: olette 21 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          työntekijää ja kunnossapitotöissä 2 600 työn-
15714: kirjeennt:: ohella toimittanut valtioneuvoston       tekijää kuukaudessa. Vuonna 1979 vakinllisten
15715: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        työntekijöiden määrä nousee 2 400:aan, ja tu-
15716: edustajll Olli Helmisen ym. näin kuuluvasta          lee siten olemaan 57,14% kokonaisvahvuu-
15717: kirjallisesta kysymyksestä n:o 4~3:                  desta laskettuna. Näin ollen vakinaisten työn,
15718:                                                      tekijöitten osuus kasvaa 6,19 % verrattuna tä-
15719:            Onko Hallitus tietoinen edellä esite-     män vuoden tilanteeseen.
15720:        tyistä ongelmista, ja jos on,                     Kqn varsinaisen- ja lisätyöohjelmien :wukai-
15721:            aikooko Hallitus toimia niin, että        set investointityöt ovat vahnistuneet, joihin
15722:        valtionrautateiden rataosaston pitkään        ns. tilapäistyöntekijät ovat tehneet työsopi-
15723:        jatkuneet niin sanotut tilapäiset työ-        muksen, ovat irtisanomiset tapahtuQeet rauta-
15724:        suhteet vakinaistetaan ja työntekijöiden      tiehallituksen ja Rau,tatieläisten Liitto ry:n vä-
15725:        irtisanomisista luovutaan?                    llllii solmitun työehtosopimuksen 5 $:n mu-
15726:                                                      kaan ja vastaavasti kun · töiden määrä kasvaa
15727:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ja työntekijäin lukumäärää tämän johdosta on
15728: tavasti seuraavaa:                                   lisättävä, pyritään ottamaan työhön ensisijai-
15729:    Valtioneuvoston vahvistaman vuoden 1978           sesti (TSL 42 A §, 320/70) aikaisem:win val-
15730: työohjelman mukaan rautatiehallituksen rata-         tionrautateiden palveluksessa olleit!:\, töiden
15731: osastolla saa ty~ntekijöitä olla keskimäärin         vähyyden takia irtis;;lnottuja työntekijöitä.
15732: 5 619 ku'llkaudessa. Kunnossapitotöissä on ol-       Edellä olevaan viitaten todetaan, että tautatie-
15733: lut keskimäärin 2 673 ia investointitöissä 1 946     liikenteen hoitamiseksi suoritettavat radan kun-
15734: työntekijää. Kokonaisvahvuudesta on ns. va-          nossapito- ja rakentamistyöt edellyttävät suun-
15735: kinaisia työntekij<lltä 50,95 % eli 2 355 työn-      nitelman mukaista työvoiman käyttöä eivätkä
15736: tekijää.                                             anna mahdollisuutta, tilapäisten töiden loppues-
15737:    Rautatiehallituksen vuodelle 1979 laatiman        sa, suuremman pysyvän työntekijämäärän pi-
15738: työohjdmaesityksen mukaan kokonaisvahvuus            tämi~een.
15739: 
15740:      Helsingissä joulukuun 20 päivänä 1978.
15741: 
15742:                                                                  Liikenn~ministeri   Veikko   Sli.t~rto
15743:                                              N:o 493                                               3
15744: 
15745: 
15746: 
15747: 
15748:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
15749: 
15750:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        styrkan på banavdelningen vara i medeltal
15751: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        4 200 arbetstagare. 1 investeringsarbeten skulle
15752: se av den 21 november 1978 tili vederbörande        sysselsättas i medeltal 1 600 och i underhålls-
15753: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      arbeten 2 600 arbetstagare per månad. År
15754: jande av riksdagsman Olli Helminen m. fl. un-       1979 stiger antalet ordinarie arbetstagare tili
15755: dertecknade spörsmål nr 493:                        2 400, och kommer sålunda att utgöra 57,14
15756:                                                     % av den totala arbetsstyrkan. Sålunda ökar
15757:           Är Regeringen medveten om vilka           de ordinarie arbetstagarnas andel med 6,19
15758:        problem som är förknippade med att           procentenheter i jämförelse med innevarande
15759:        arbetsförhållandet för de tilifälliga        år.
15760:        arbetstagarna vid statsjärnvägarnas ban-        Då de investeringsarbeten i enlighet med det
15761:        avdelning ombildas tili ordinarie, och       egentliga arhetsprogrammet och de extra ar-
15762:        om så är fallet,                             betsprogrammen har blivit färdiga, för vilka
15763:           ämnar Regeringen handla så, att de        de tillfälliga arhetstagarna har ingått arhetsav-
15764:        långvariga s. k. tillfälliga arbetsför-      tal, har uppsägningarna skett i enlighet med
15765:        hållandena vid statsjärnvägarnas ban-        5 § i det arhetskollektivavtal som ingåtts mel-
15766:        avdelning ombildas tili ordinarie och så,    lan järnvägsstyrelsen och Rautatieläisten Liitto
15767:        att man avstår från att säga upp arbets-     r.y. På motsvarande sätt, då arbetet ökar och
15768:        tagarna?                                     antalet arbetstagare av denna anledning måste
15769:                                                     ökas, strävar man tili att i första hand an-
15770:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ställa sådana arbetstagare som tidigare varit
15771: samt anföra följande:                               i statsjärnvägarnas tjänst, men som sagts upp
15772:    Enligt det av statsrådet fastställda arhets-     på grund av bristen på arbete (42 a §, lagen
15773: programmet för år 1978 får det vid stats-           om arbetsavtal, 320/70). Med hänvisning tili
15774: järnvägarnas banavdelning finnas i medeltal         ovanstående kan det konstateras att de under-
15775: 5 619 arbetstagare per månad. 1 underhålls-         hålls- och byggarbeten som utförs på hanan
15776: arbeten har sysselsatts i medeltal 2 673 och        för att järnvägstrafiken skall kunna skötas för-
15777: i investeringsarbeten 1 946 arbetstagare. Av den    utsätter att arbetskraften används i enlighet
15778: sammanlagda arbetsstyrkan är 50,95 %, dvs.          med planen och inte ger någon möjlighet att
15779: 2 355 personer, s. k. ordinarie arbetstagare.       hålla kvar en större permanent arbetskraft då
15780:    Enligt järnvägsstyrelsens förslag tili arbets-   de tilifälliga arbetena upphör.
15781: program för år 1979 skulle den totala arbets-
15782:      Helsingfors den 20 december 1978.
15783: 
15784:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
15785:                                               1978 vp.
15786: 
15787: Kirjallinen kysymys n:o 494.
15788: 
15789: 
15790: 
15791: 
15792:                                   Alppi ym.: Korjaustöiden laajentamisesta          valtionrautateide:n
15793:                                      omistamissa työsuhdeasunnoissa.
15794: 
15795: 
15796:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
15797: 
15798:    Valtiovarainministeriö kehotti 28. 6. 1978        työllisyyspoliittisesti, myös asuntopoliittisesti.
15799: antamallaan kirjeellä valtion virastoja ja laitok-   VR:llä on n. 5 500 työsuhdeasuntoa, joista
15800: sia lisäämään ja nopeuttamaan valtion raken-         suuri osa on kunnostamisen tarpeessa. Yksi
15801: nusten korjaushankkeiden suunnittelua vaikean        kiireellisimmin peruskorjausta tarvitsevista koh-
15802: työllisyystilanteen helpottamiseksi. Samoin VM       teista on Tampereen keskustassa sijaitseva nk.
15803: kehotti virastoja ja laitoksia aloittamaan uusien    Toralinna-kiinteistö, jossa korjaussuunnitelmat
15804: korjaustöiden suunnittelun, jotta valtion raken-     ovat valmiit. Tällä hetkellä mm. VR:n työn-
15805: nusten korjaus- ja kunnossapitotöitä voitaisiin      tekijät ovat epätietoisia syistä, joiden vuoksi
15806: lisätä jo talvikautena 1978-79. Kirjeessään          VM:n kehotus korjaustöiden laajentamisesta ei
15807: VM lupaa myötävaikuttaa tarvittaessa rahoituk-       ole ainakaan toistaiseksi johtanut toimenpitei-
15808: sessa, mikäli virastojen ja laitosten käyttöön       siin VR:llä.
15809: osoitetut määrärahat eivät riitä hankkeiden             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
15810: toteuttamiseen. VM toteaa edelleen valtion           § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
15811: rakennusten suuren peruskorjaustarpeen sekä          neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
15812: myös pienempien korjaus- ja kunnostustöiden          seuraavan kysymyksen:
15813: tarpeen.
15814:    Valtionrautateiden omistamat työsuhdeasun-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä korjaus-
15815: not ovat yksi alue, jossa VM:n kehotuksen                   töiden laajentamiseksi valtionrautatei-
15816: toteuttaminen olisi hyvin perusteltu paitsi                 den omistamissa työsuhdeasunnoissa?
15817:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1978.
15818: 
15819:          Ulla-Leena Alppi               Niilo Koskenniemi              Joel Hongisto
15820: 
15821: 
15822: 
15823: 
15824: 0879000117
15825: 2                                            1978 vp.
15826: 
15827: 
15828: 
15829: 
15830:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15831: 
15832:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuksi melkoinen osa suunnittelun ja toteu-
15833: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tuksen voimavaroista. Valtionrautateiden työ-
15834: olette 23 päivänä marraskuuta 1978 päiviityn        ja sosiaalitilojen saneerauksista on vuodesta
15835: kirjeenne n:o 2419 ohella toimittanut valtio-       1975 alkaen laadittu vuosiohjelrna, jossa on
15836: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     ollut 80-140 kohdetta vuosittain. Rautatie-
15837: kansanedustaja Ulla-Leena Alpin ym. kirjallises-    hallitus on kahtena viimeksi kuluneena vuonna
15838: ta kysymyksestä n:o 494, jossa tiedustellaan:       tehnyt työ- ja sosiaalitilojen saneerausten lisäksi
15839:                                                     määrärahaesityksiä sellaisten talonrakennuskoh-
15840:           Mitä Hallitus aikoo tehdä korjaus-        teiden rahoittamiseksi, joilla pyritään energian
15841:        töiden laajentamiseksi valtionrautatei-      säästöön. Vuonna 1977 ko. tarkoitukseen
15842:        den omistarnissa työsuhdeasunnoissa?         myönnettiin 2,2 milj. markkaa, mutta töiden
15843:                                                     jatkorahoitus on sittemmin jäänyt saamatta.
15844:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Valtionrautateiden talonrakennusten kunnos-
15845: taen seuraavaa:                                     sapidon ja peruskorjausten kokonaistarvetta on
15846:    Rautatiehallitus on laatinut kirjallisessa       kartoitettu vuosittain näiden toimenpiteiden
15847: kysymyksessä mainitun valtiovarainministeriön       kokonaisvolyymin selvittämiseksi ja laadittu
15848: 28. 6. 1978 päivätyn kirjelmän johdosta erityi-     vuosittain toteutusohjelmat. Rahoitustarve on
15849: sen talonrakennusten korjaustöiden työohjelma-      selvästi myönnettyjä määrärahoja suurempi.
15850: esityksen, joka käsittää kaikkiaan 34 kohdetta      Talonrakennusten saneerausten kohderyhmistä
15851: ja on kustannusarvialtaan yhteensä 8,7 mil-         ovat valtionrautateiden kannalta olleet ja ovat
15852: joonaa markkaa. Suurin osa sanotun työ-             edelleenkin tärkeimpiä varikot, tavaratermi-
15853: ohjelmaesityksen kohteista on asuinrakennuk-        naalit ja muut työpaikkarakennukset.
15854: sia. Valtionrautateiden rakennuskannasta osa           Kirjallisessa kysymyksessä mainitun ns.
15855: on sekä tekniikaltaan että palvelutasoltaan         Tampereen T otalinnan osalta on todettava,
15856: puutteellisia, koska kiinteistöjen ikärakenne on    että hankkeen peruskorjauksen suunnittelu
15857: valtion yleiseen tasoon verrattuna varsin kor-      saadaan valmiiksi vuoden 1979 alkupuolella.
15858: kea. Valtionrautateiden rakennuskannasta on         Korjaustöiden aloittaminen riippuu valtion-
15859: ennen vuotta 1945 rakennettuja rakennuksia          rautateiden käytettäväksi ko. tarkoitukseen
15860: 62 % ja vuoden 1965 jälkeen rakennettuja            myönnettävien määrärahojen suuruudesta.
15861: vain noin 11 %, joten kiinteistöjen hoitotason         Rautatiehallituksen tarkoituksena on ohjata
15862: ratkaiseva kohottaminen on aiheellista ja vaatii    talonrakennusten saneerausta ja rahoitusta
15863: perusparannusvarojen huomattavaa lisäystä ny-       nykyistä enemmän myös asuinrakennuksiin.
15864: kyisestään.                                         Valtionrautateiden omistamien työsuhdeasunto-
15865:    Viime vuosien aikana talonrakennusten            jen korjaustöiden lisääminen ensi vuonna rat-
15866: saneerausvarat on käytetty pääasiallisesti lain     keaa lopullisesti vuoden 1979 varsinaisen työ-
15867: edellyttämiin saneeraustöihin työpaikkojen työ-     ja työllisyysohjelman vahvistamisen yhteydessä.
15868: ja sosiaalitiloissa, joihin on siten tullut sido-
15869:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1978.
15870: 
15871:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
15872:                                                N:o 494                                              3
15873: 
15874: 
15875: 
15876: 
15877:                            T i II R i k s d a g en s He r r TaI m a n.
15878: 
15879:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         verkligande har sålunda bundits vid dessa
15880: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        arbeten. Ett årligt program har från år 1975
15881: nr 2419 av den 23 november 1978 tili veder-          uppgjorts för sanering av statsjärnvägarnas
15882: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       arbets- och socialutrymmen. Programmet har
15883: av föijande av riksdagsledamot Ulla-Leena            årligen omfattat 80-140 objekt. Järnvägs-
15884: Alppi m.fl. ställda spörsmål nr 494:                 styrelsen har under de två senaste åren gjort
15885:                                                      ansiagsframställningar beträffande arbets- och
15886:           Vad ämnar Regeringen göra i syfte          sociaiutrymmen samt beträffande finansiering
15887:        att utvidga reparationsarbetena i de av       av sådana husbyggen som avser inbesparing av
15888:        statsjärnvägarna ägda bostäderna 1 an-        energi. Ar 1977 bevi!jades 2,2 milj. mk för
15889:        slutning tili arbetsförhållande?              ifrågavarande ändamåi, men fortsatt finansie-
15890:                                                      ring av arbetena har sedermera inte erhållits.
15891:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Det totala behovet av underhåll och grund-
15892: samt anföra följande:                                reparation av statsjärnvägarnas byggnader har
15893:    Järnvägsstyrelsen har med anledning av            kartlagts årligen i syfte att utreda den totala
15894: finansministeriets i spörsmålet nämnda skri-         omfattningen av dessa åtgärder, och program
15895: velse av den 28 juni 1978 uppgjort ett sär-          för förverkligandet har årligen uppgjorts.
15896: skilt förslag tili arbetsprogram för reparations-    Finansieringsbehovet är klart större än de be-
15897: arbeten på byggnader. Programmet upptar in-          viljade anslagen. Av de byggnadskategorier
15898: alles 34 objekt och kostnadsförslaget för det        som utgjort objekt för sanering har enligt
15899: är sammanlagt 8,7 milj. mk. Den största delen        statsjärnvägarnas synpunkt depåerna, varuter-
15900: av objekten för ifrågavarande förslag tili arbets-   minalerna och andra arbetsplatsbyggnader varit,
15901: program är bostadsbyggnader. Av statsjärn-           och är alltjämt, viktigast.
15902: vägarnas byggnadsbestånd är en del bristfällig          Beträffande den i spörsmålet nämnda s.k.
15903: både i fråga om teknik och servicenivå, efter-       Tampereen Toralinna kan det konstateras, att
15904: som fastigheternas ålder i allmänhet är rätt hög     planeringen av grundreparationen av detta pro-
15905: jämförd med den allmänna nivån hos staten.           jekt blir färdig i början av år 1979. Inledandet
15906: Av statsjärnvägarnas byggnadsbestånd är 62 %         av reparationsarbetena beror på storleken av
15907: byggnader uppförda före år 1945 och endast           det anslag som ställs tili statsrådets förfogande
15908: ca 11 % byggnader uppförda efter år 196.5,           för ifrågavarande ändamål.
15909: varför en väsentlig höjning av fastigheternas           Järnvägsstyrelsen har för avsikt att i högre
15910: underhållsnivå är motiverad och fordrar en i         grad än för närvarande inrikta saneringen och
15911: jämförelse med nuvarande förhållanden märk-          finansieringen av byggnader också på bostads-
15912: bar ökning av medlen för grundförbättring.           byggnader. Frågan om en utökning av repara-
15913:    Under de senaste åren har medlen för sane-        tionsarbetena på de av statsjärnvägarna ägda
15914: ring av byggnader huvudsakligen använts för          bostäderna i anslutning tili arbetsförhållande
15915: i lagen förutsatta saneringsarbeten i arbets-        nästa år avgörs slutligt i samband med fast-
15916: platsernas arbets- och socialutrymmen. En avse-      ställandet av 1979 års egentliga arbets- och
15917: värd del av resurserna för planering och för-        sysselsättningsprogram.
15918:       Helsingfors den 27 december 1978.
15919: 
15920:                                                                      Trafikminister Veikko Saarto
15921:                                                 1978 vp.
15922: 
15923: (irjallinen kysymys n:o 495.
15924: 
15925: 
15926: 
15927: 
15928:                                    Kainulainen ym.: Työttömien asumistuen myöntämisperusteiden
15929:                                       korjaamisesta.
15930: 
15931: 
15932:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
15933: 
15934:    Kasvavalla ja pitkäaikaisella työttömyydellä       vuoden oli tuolloin. ollut työttömänä 15 000
15935: m monenlaisia haitta- ja sivuvaihltuksia. On-         henkilöä ja yli kaksi vuotta 2 300. Nämä
15936: 5elmat, jotka kerääntyvät työttömyyden uh-            luvut ovat nopeasti kohoamassa".
15937: riksi joutuneen perheen kannettaviksi, lisään-           Pelkästään hallituksen omien edustajien pu-
15938: :yvät myöskin viranomaisten toiminnasta joh-          heisiin nojautuen voidaan siis todeta, ettei
15939: :uen. Tässä eräänä esimerkkinä sisäasiain-            työttömyydestä aiheutuva tulojen alentuminen
15940: Jlinisteriön ohjeet asumistukiasioiden käsitte-       ole luonteeltaan mitään tilapäistä.
15941: lemisestä (n:o 5385/258/77).                             Sisäasiainministeriön tulkinnasta aiheutuvat
15942:    Asumistukilain 10 §:n mukaan viranomais-           ongelmat ovat kuitenkin työttömän osalta erit-
15943: ten tulee ottaa huomioon olennaiset muutok-           täin tuntuvat. Tulkinta johtaa automaattisesti
15944: >et hakijan tulotasossa ja tämän mukaan myön-         kolmen kuukauden hakemuskarenssiin. Asu-
15945: tää asumistukea laskennallisten eikä määrätty-        mistukihakemusten käsittelyn hitauden vuoksi
15946: jen äyrien mukaan. Sisäasiainministeriö on            tulkinta johtaa käytännössä siihen, että työttö-
15947: kuitenkin ohjeissaan poikennut tästä pykä-            mäksi joutunut hakija saa asumistukensa aikai-
15948: lästä pääteltyään yksinkertaisesti, "että työttö-     sintaan yhdeksän kuukautta työttömäksi jou-
15949: myydestä aiheutuva tulojen alentuminen on             tumisensa jälkeen. Ja tällöin asumistuki mää-
15950: luonteeltaan tilapäistä eikä edellytä todellisia      räytyy pääasiallisesti työttömyyttä edeltäneen
15951: äyrejä alempien laskennallisten äyrien käyt-          tulotason mukaan.
15952: töä".                                                    Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
15953:    Sisäasiainministeriön tulkinta on myöskin          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
15954: ristiriidassa hallituksen erilaisten julistusten ja   tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
15955: lupauksien kanssa. Työvoimaministeri A. Aal-          vaksi seuraavan kysymyksen:
15956: to totesi puhuessaan eduskunnassa hallituksen
15957: työllisyyskertomuksen käsittelyn yhteydessä                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
15958: 21. 11. 1978, että "työttömyyden keskimääräi-                siin työttömien asumistuen myöntämis-
15959: nen kesto on lisääntynyt tuntuvasti. Viime                   perusteiden pikaiseksi korjaamiseksi ja
15960: toukokuussa se oli noin puoli vuotta. Yli                    nykyisestä käytännöstä syntyvien ongel-
15961:                                                              mien poistamiseksi?
15962:      Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1978.
15963: 
15964:                Markus Kainulainen                                 Ensio Laine
15965:                Pauli Puhakka                                      Taisto Sinisalo
15966:                E.-]. Tennilä                                      Mirjam Tuominen
15967:                Aarne Koskinen                                     Oili Suomi
15968: 
15969: 
15970: 
15971: 
15972: 0879000062
15973: 2                                              1978 vp.
15974: 
15975: 
15976: 
15977: 
15978:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
15979: 
15980:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       osoittaa tulojen pysyvästi alentuneen, paatm
15981: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tehdään alentuneita tuloja vastaavasti. TyöttÖ·
15982: olette 23 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          myydestä aiheutunut ansiotulojen pysyvä vä-
15983: kirjeenne n:o 2420 ohella toimittanut valtio-        hentyminen voidaan todeta vain jälkikäteen.
15984: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         Asiaa koskevan käytännön yhtenäistämiseksi
15985: kansanedustaja Markus Kainulaisen ym. näin           on sisäasiainministeriö antanut ohjeet, jonka
15986: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 495,       mukaan todellisia äyrejä ei tulisi ilman erit·
15987: jossa tiedustellaan:                                 täin painavia syitä arvioida alaspäin, ennen·
15988:                                                      kuin työttömyys on kestänyt vähintään kolme
15989:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       kuukautta, jolloin kuitenkaan lyhytaikaisten
15990:        siin työttömien asumistuen myöntämis-         kertaluonteisten työtehtävien ei katsota kes·
15991:        perusteiden pikaiseksi korjaamiseksi ja       keyttävän työttömyyttä. Milloin työttömyys on
15992:        nykyisestä käytännöstä syntyvien ongel-       alentanut hakijan kuukausiansioita, tulovertai·
15993:        mien poistamiseksi?                           lussa käytettävät kuukausitulot tulisi ministe-
15994:                                                      riön ohjeiden mukaan ottaa huomioon edellis-
15995:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ten 12 kuukauden keskiarvona. Kun asumistuen
15996: vasti seuraavaa:                                     saajan tulot lasketaan edellisen 12 kuukau·
15997:    Asumistukilain3 §:n (421/76) mukaan asu-          den keskimääräisenä tulona, asumistuki muo·
15998: mistuen maksamisen edellytyksenä on mm.,             dostuu käytännössä sitä suuremmaksi mitä
15999: ettei "perheeseen kuuluville henkilöille kun-        kauem.min työttömyyden alkamisesta on kulu-
16000: nallisverotuksessa määrättyjen veroäyrien luku       nut. Työttömäksi joutunut hakija voi saada
16001: yhteensä ylitä valtioneuvoston vuosittain vah-       asumistukipäätöksen alentuneiden tulojen pe-
16002: vistamaa määrää." Tästä säännöstä on kuiten-         rusteella jo neljännen kuukauden kuluessa
16003: kin saman lain 4 §:ssä poikkeussäännös, jonka        työttömyyden alkamisesta, jolloin se ehtii mak-
16004: perusteella asumistukea voidaan myöntää, "jos        settavaksi pääsääntöisesti viiden kuukauden ku-
16005: perheeseen kuuluvien henkilöiden tulot ovat          luttua työttömyyden alkamisesta. Käytännössä
16006: asumistukea haettaessa tai tarkistettaessa pysy-     työttömyys vaikuttaa huomattavasti asumistuen
16007: västi alentuneet niin, ettei niiden arvioida ylit-   saajien lukumäärän lisääntymiseen ja tukien
16008: tävän määrättyjen veroäyrien edellyttämiä tu-        suurenemiseen. Pitkäaikaistyöttömillä vaiku-
16009: loja."                                               tukset tuntuvat jo edellisen verotuksen äyreis-
16010:    Lisäksi on huomattava, että lain 10 § :n          sä, jolloin asumistuki voi määräytyä suhteelli-
16011: 1 momentin nojalla asumistuki voidaan myön-          sen suureksi.
16012: tää alentuneita tuloja vastaavasti, jos perhee-         Vaitioneuvoston 17. 3. 1977 asettama työt-
16013: seen kuuluvien henkilöiden tulot asetuksella         tömyysturvakomitea osaltaan selvittää työttö-
16014: säädettäviä tuloja lukuunottamatta ovat asu-         myydestä johtuvien korvaussäännösten yhden-
16015: mistukea haettaessa tai tarkistettaessa pysy-        mukaistamista. Tämän tehtävänä on näin myös
16016: västi alentuneet.                                    selvittää millä tavoin työttömyydestä aiheutuva
16017:    Asumistuki määräytyy näin asumistukilain          tulojen alentuminen tulisi tarkoituksenmukai-
16018: nojalla pääsääntöisesti veroäyrien osoittaman        simmalla tavalla ottaa huomioon.
16019: tulon perusteella. Vain silloin kun voidaan
16020:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1978.
16021: 
16022:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
16023:                                              N:o 495                                              3
16024: 
16025: 
16026: 
16027: 
16028:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16029: 
16030:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        terna har nedgått varaktigt fattas beslutet i
16031: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        enlighet med de minskade inkomsterna. En
16032: u: 2420 av den 23 november 1978 tili veder-         varaktig nedgång av förvärvsinkomsterna med
16033: JÖrande med1em av statsrådet översänt av-           anledning av arbetslöshet kan konstateras en-
16034: ;krift av följande av riksdagsman Markus Kai-       dast i efterhand.
16035: 1ulainen m.fl. undertecknade spörsmål nr 495:          I avsikt att förenhetliga praxis har ministe-
16036:                                                    riet för inrikesärendena utfärdat anvisningar,
16037:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i        enligt vilka de faktiska örena inte utan syn-
16038:        syfte att snabbt rätta tili grunderna       nerligen vägande skäl borde uppskattas nedåt,
16039:        för bevi1jande av bostadsbidrag tili ar-     innan arbetslösheten varat i minst tre måna-
16040:        betslösa och .för att avlägsna de prob1em   der, varvid dock kortvariga arbetsuppgifter
16041:        som uppstår genom det nuvarande för-         av engångsnatur inte anses avbryta arbetslöshe-
16042:        farandet?                                   ten. Om arbetslösheten har minskat den sökan-
16043:                                                    des månatliga inkomst borde enligt ministeriets
16044:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      anvisningar de månadsinkomster, som används
16045: >amt anföra .fö1jande:                             vid inkomstjämförelsen, beaktas som ett medel-
16046:    Enligt 3 § lagen om bostadsbidrag ( 421/76)     tal av de 12 föregående månaderna. Då inkoms-
16047: ir en förutsättning för erhållande av bostads-     terna för den som erhåller bostadsbidrag be-
16048: )idrag bl.a. "att det samman1agda antal skatt-     räknas som en medelinkomst .för de 12 före-
16049: )ren, som vid kommunalbeskattningen fast-          gående månaderna, blir bostadsbidraget i prak-
16050: ;tällts för de till familjen hörande personerna,   tiken större ju längre tid som förflutit sedan
16051: [cke överstiger ett av statsrådet årligen fast-    arbetslösheten började. En sökande som blivit
16052: ;tällt antal." Från denna regel görs dock i        arbetslös kan få beslut om bostadsbidrag på
16053: >amma lags 4 § ett undantag, enligt vilket         grundval av minskade inkomster redan under
16054: Jostadsbidrag kan beviljas, "om de tili famil-     den fjärde månaden efter det arbetslösheten
16055: ien hörande personernas inkomster vid tid-         började, varvid bidraget vanligen hinner ut-
16056: Junkten för ansökan om eller justering av          betalas fem månader efter det arbetslösheten
16057: bostadsbidrag varaktigt nedgått så, att de icke    började. I praktiken bidrar arbetslösheten
16058: k:an uppskattas överstiga de inkomster, som        kmftigt tili att antalet personer som erhåller
16059: Jet fastställda antalet skattören förutsätter."    bostadsbidrag ökar och tili att bidragen blir
16060:    Därtill bör det observeras att bostadsbidrag    större. För dem som varit arbetslösa en lång
16061: med stöd av lagens 10 § 1 mom. kan beviljas        tid syns verkningarna redan i örena vid före-
16062: i motsvarighet tili de minskade inkomsterna,       gående beskattning, varvid bostadsbidraget kan
16063: Jm de tili familjen hörande personernas in-        bli relativt stort.
16064: komster, med undantag av sådana inkomster             Den kommitte för trygghet mot arbetslöshet,
16065: angående vilka stadgas genom förordning, vid       som statsrådet tilisatte 17. 3. 1977, utreder å
16066: tidpunkten för ansökan om bostadsbidrag eller      sin sida hur stadgandena om ersättning för
16067: justering av detta varaktigt nedgått.              arbetslöshet kan förenhetligas. Kommitten har
16068:    Bostadsbidraget utgår sålunda med stöd av       således också tili uppgift att utreda det ända-
16069: lagen om bostadsbidrag i .första hand på grund-    målsenligaste sättet för beaktande av inkomst-
16070: valen av den inkomst som utvisas av skatt-         minskning på grund av arbetslöshet.
16071: örena. Endast då det kan påvisas att inkoms-
16072:      Helsingfors den 28 december 1978.
16073: 
16074:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
16075:                                                  197S vP·
16076: 
16077: Kirjallinen kysymys n:o 496.
16078: 
16079: 
16080: 
16081: 
16082:                                     Kortesalmi: Nuorten työllisyyden parantamisesta.
16083: 
16084: 
16085:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
16086: 
16087:    Maassamme on harjoitetun kansanrintama-              dän uudenaikainen koulutuskapasiteettinsa yh·
16088: politiikan seurau!ksena ennätysmäinen työttö-           teiskuntaa täysipainoisesti hyödyttämään.
16089: myys. Hallitus ei ole riittävän tehokkaasti pyr-           Edellä olevaan sekä va:ltiopäiväjärjestyksen
16090: kinyt korjaamaan virheitään, vaikka esim.               37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit·
16091: SMP:n eduskuntaryhmä on jatkuvasti välittä-             tavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16092: nyt sille terveisiä kansamme laajoilta kerrok-          vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16093: silta ,siitä, miten :työllisyysasiat olisi tehokkaas-
16094: ti hoidettava.                                                    Tietääkö Hallitus, että nykyisenä vai-
16095:    Laajat kansalaispiirit eivät voi ymmärtää                   keana nuoriso- ja akateemisen työttö-
16096: esim. sitä, että monet arkaisin eläkkeelle pääs-               myyden aikana on varsin runsaasti jo
16097: seet vielä sen jälkeenkin sijo~tetaan työelä-                  eläkkeelle . päässeitä vielä aktiivisessa
16098: mään, vaikka toisaalta maassamme on ennä-                      työelämässä ja siten estämässä nuorten
16099: tysmäinen määrä nuoria työttömiä, joista aka-                  työkykyisten, työhaluisten ja kalliisti
16100: teemisenkin koulutuksen saaneita on jo 10 000,                 koulutettujen kansalaistemme pääsyä
16101: ts. siis noin 10 000 korkean tason koulutuk-                   luonnollisella tavalla työmarkkinoille, ja
16102: sen saanutta on ,työttömänä.                                      aikooko Hallitus tässä erityisen vai-
16103:    SMP ei sinänsä vastusta ihmisen aktiivisen                  keassa työttömyystilanteessa edes väli-
16104: työnteon jatkumista vaikkapa eläkeiän saavut-                  aikaisesti vaikkapa verohelpotuksin tai
16105: tamisen jälkeenkin, mutta katsomme, että ni-                   muin keinoin tehdä työnantajille mah-
16106: menomaan nylkyisessä tilanteessa, jolloin on                   doUiseksi sijoittaa työhön ennen kaik-
16107: valtava nuorisotyöttömyys, pitäisi näiden nuor-                kea nuorta ja asianmukaisen koulutuk-
16108: ten elämä ja tulevaisuus turvata ja saatava hei-               sen saanutta työvoimaa?
16109:       Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 1978.
16110: 
16111:                                           J. Juhani Kortesalmi
16112: 
16113: 
16114: 
16115: 
16116: 087801539P
16117: 2
16118: 
16119: 
16120: 
16121: 
16122:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
16123: 
16124:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-           alkaen maksettu nuorten työllistämistukea nii-
16125: gl\mllimtl.l$!!3 tatk.oit.uk$e$!ia Te, H~rra Puhe-     den ottaessa palvelukseensa aLle 20-vuotlaita
16126: mies, olett<: ~3 päivä1,1,ä marrask.ul.lta 1978 päi-   tai varusmiespalveluksesta vapautuvia henki-
16127: vätyn kirjeenne Qhella toimittanut valtioneu-          löitä. Tämän työllistämistuen avulla on voitu
16128: VQ~ton a~ianoPlaillelle jäsenelle jäljennöksen         sijoittaa työhön yhteensä yli 10 500 nuorta
16129: ktm$a.nedustaja J. Juhani Kortesalmen näin             henkilöä pääasiassa pysyviin työpaikkoihin.
16130: kuuluvasta kirja:llisesta kysymyksestä P.:o 496:       Tämän lisäksi on kuluvan vuoden aikana py-
16131:                                                        ritty ,työllistämään nuoria myös siten, että kun-
16132:           . Tietääkö Hallitus, että nykyisenä vai-     tien työllistämistukea on maksettu nuorten
16133:         keana nuoriso- ja akateemisen työttö-          henkilöiden osalta noin 50 % :lla ikorotettuna.
16134:         myyden aikana on varsin runsaasti jo           Tämän järjestelmän avulla on voitu järjestää
16135:         eläkkeelle päässeitä vielä aktiivisessa        väliaikainen työpaikka yli 30 000 alle 25-vuo-
16136:         työelämässä ja siten estämässä nuorten         tiaalle henkilölle. Myös virastatyöntekijäjärjes-
16137:         tyi;)kyikyisten, työhah:dsten ja kalliisti     telmää on kuluvan vuoden aikana painotettu
16138:         koul11tettujen kansalaistemme pääsyä           siten, että sen avulla voitaisiin ,työllistää en-
16139:         luonnollisella tavalla työmarkkinoille, ja     tistä enemmän nuoria henkilöitä. Tässä tavoite
16140:             :;tikooko Hallitus tässä erityisen vai·    on onnistuttu saaNuttamaan varsin hyvin, sillä
16141:         keassa työttömyystilantees~a edes väli-        lähes kaksi kolmasosaa kuluvan vuoden aikana
16142:         aikaisesti vaikka,pa verohelpotuksin tai       työllistetystä 5 500 henkilöstä on alle 25-vuo·
16143:         muin keinoin tehdä työnantajille mah-          tiaita. Edellä kerrottuja toimenpiteitii on tar"
16144:         dolliseksi sijoittaa työhön ennen kaik-        koitus jatkaa myös vuoden 1979 aikana ja nii.
16145:         kea n11orta ia asianmukai~en koulutuk-         hin tarvittavat määrärahat on sisällytetty vuo-
16146:         sen saanutta työvoi:m..aa?                     den 1979 tulo- ja menoarvioesitylkseen. Halli-
16147:                                                        tus selvittää lisäksi parhaillaan myös muita
16148:    Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit-          mahddllisuuksia nuorisotyöttömyyden lievittä-
16149: tavasti seuraavaa:                                     miseksi. Tällöin tullaan selvittämään myös se,
16150:    Hallitus on jatkuvasti pyrkinyt helpotta·           voida~mko joillakin eläkejärjestelyillä mahdolli-
16151: maan erityisesti nuorten henkilöiden työhön            sesti auttaa nuorten työttömien sijoittumista
16152: sijoittumista. Yrityksille on jo vuodesta 1977         työmarkkinoille.
16153:       Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1978.
16154: 
16155:                                                                      Työvoimaministeri Arvo Aalto
16156:                                              N:o 496                                                3
16157: 
16158: 
16159: 
16160: 
16161:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16162: 
16163:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-           ningsstöd för unga utbetalats åt företag, vilka
16164: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Eder          anställer personer under 20 år eller personer
16165: skrivelse av den 23 november 1978 tili veder-       som hemföruovas från militärtjänst. Med hjälp
16166: börande medlem av statsrådet för besvarande         av detta sysselsättningsstöd har man kunnat
16167: översänt avskrift av följande, av riksdagsman       placera sammanlagt över 10 500 unga perso-
16168: J. Juhani Kortesalmi stäJlda skriftliga spörs-      ner vid huvudsakligen permanenta avbetsplat-
16169: mål nr 496:                                         ser. Dessutom har man under innevarande år
16170:                                                     försökt sysselsätta unga personer även genom
16171:           Är Regeringen medveten om, att det        att erlägga det kommunala sysselsättningsstÖ·
16172:        under den nuvarande svåra ungdom3-           det för ungas del förhöjt med 50 %. Genom
16173:        och akademiska arbetslösheten finns          detta system har man kunnat anordna en
16174:        ganska många redan pensionerade per-         temporär arbetsplats åt över 30 000 personer
16175:        soner, som fortfarande aktivt med-           under 25 år. Även vid systemet med arbeten
16176:        verlkar i arbetslivet och därigenom          vid ämbetsverk har man under innevarande
16177:        hindrar våra unga arbetsföra, arbets-        år särskilt strävat tili att sysselsätta allt fler
16178:        villiga och dyrt uvbildade medborgare        unga personer. Här har målet kunnat uppnås
16179:        från att på normalt sätt inträda på ar-      ganska bra, för nästan två tredjedelar av de
16180:        betsmarknaden, och                           5 500 personer som sysselsatts under inneva-
16181:           ämnar Regeringen att i denna särskilt     rande år är under 25-åriga. Man har för av-
16182:        svåra arbetslöshetssituation ens tempo-      sikt att fortsätta ovannämnda åtgärder även
16183:        rärt, exempelvis genom skattelättnader       under år 1979, och de därtiH erforderliga
16184:        eller andra metoder, underlätta arbets-      anslagen ingår i statsförslaget för år 1979.
16185:        givares möjligheter att placera i arbete     Dessutom håller Regeringen som bäst på att
16186:        framför allt ung arbetskraft med lämplig     även utreda andra möjligheter tili lindrande
16187:        utbildning?                                  av ungdomsarbetslösheten. I detta samman-
16188:                                                     hang kommer man också att utreda, om man
16189:   Regeringen har kontinuerligt strävat ti:ll att    genom vissa pensionsarrangemang eventuellt
16190: underlätta särskilt unga personers placering i      kan underlätta unga arbetslösas placering på
16191: arbete. Från och med år 1977 har sysselsätt-        arbetsmarknaden.
16192:      Helsingfors den 20 december 1978.
16193: 
16194:                                                                  Avbetskraftsminister Arvo Aalto
16195:                                               1978 vp.
16196: 
16197: Kirjallinen kysymys n:o 497.
16198: 
16199: 
16200: 
16201: 
16202:                                   Junnila: Punkalaitumen ja Vammalan välisen maantien poik-
16203:                                      keuksellisen huonosta kunnosta.
16204: 
16205: 
16206:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he II e.
16207: 
16208:    Punkalaitumen ja Vammalan välinen maantie         taa joka tapauksessa todistusvoimaisesti, että
16209: on niin huonokuntoinen, että eri yhteyksissä         mainittu tie on todella erittäin huonokuntoinen.
16210: on voitu esittää käsityksiä, että tien kunnon           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
16211: suhteen vallitseva asiaintila on jopa lain vas-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
16212: tainen, ei toisin sanoen täytä yleisistä teistä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16213: säädetyn lain määräyksiä. Tältä pohjalta on          jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
16214: asiasta mm. tehty kantelu oikeuskanslerille.
16215:    Tien poikkeuksellisesta huonokuntoisuudesta                 Onko Hallitus selvillä · suta, että
16216: on sikäli saatu tavallaan virallinen vahvistus,             Punkalaitumen ja Vammalan välinen
16217: että alioikeus on tuominnut eräälle sikäläiselle            maantie on niin poikkeuksellisen huo-
16218: linja-autoyhtiölle maksettavaksi yleisistä varois-          nossa kunnossa, että tieviranomaisilta
16219: ta korvausta korjauskuluista, jotka mainittu                on voitu oikeudessa vaatia korvauksia
16220: yhtiö on joutunut suorittamaan tällä tieosuu-               liikennevaurioista sillä perusteella, että
16221: della sattuneesta liikennevauriosta. Perusteena             tien kunto ei täytä yleisistä teistä
16222: tuomiolle on ollut, että tie ei ole yleisistä               annetun lain edellyttämiä vähimmäis-
16223: teistä annetun lain 11 §: n edellyttämässä                  vaatimuksia, ja jos on,
16224: liikennöitävässä kunnossa. Tästä kihlakunnan-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16225: oikeuden päätöksestä tieliikenneviranomaiset                ryhtyä, jotta mainitun tien kunnon
16226: ovat tosin valittaneet, joten asian oikeudellinen           suhteen vallitseva suorastaan laitto-
16227: käsittely on kesken. Tämäkin tapahtuma osoit-               muutta hipova asiaintila korjaantuisi?
16228:       Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1978.
16229: 
16230:                                            Tuure Junnila
16231: 
16232: 
16233: 
16234: 
16235: 0879000073
16236: 2                                            1978 vp.
16237: 
16238: 
16239: 
16240: 
16241:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
16242: 
16243:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
16244: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
16245: olette 24 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn            Punkalaitumen-Vammalan tie on 24,5 km
16246: kirjelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston      pituinen, parhaillaan perusparannettavana oleva
16247: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tie. Tähän mennessä on parannustyöt suori-
16248: edustaja T. Junnilan näin kuuluvasta kirjalli-      tettu loppuun Vammalasta käsin n. 5 km mat-
16249: !lesta kysymyksestä n:o 497:                        kalla. Tie on myös päällystetty. Parannustyöt
16250:                                                     jatkuvat tällä hetkellä ko. tien molemmista
16251:           Onko Hallitus selvillä suta, että         päistä, yht. n. 10 km matkalla. Parannustyöt
16252:        Punkalaitumen ja Vammalan välinen            jatkuvat myös vielä vv. 1979-1980 aikana.
16253:        maantie on niin poikkeuksellisen huo-        Lopullisesti ko. tie tullee valmiiksi (päällys-
16254:        nossa kunnossa, l'!ttä tieviranomaisilta     tettynä) v. 1980 loppuun mennessä.
16255:        on voitu oikeudessa vaatia korvauksia           Paikalla suoritetuissa tieviranomaisten tarkas-
16256:        liikennevaurioista sillä perusteella, että   tuksissa · ko. maantien ei ole todettu olevan
16257:        tien kunto ei täytä yleisistä teistä         poikkeuksellisen huonossa· kunnossa. Suoritetta-
16258:        annetun lain edellyttämiä vähimmäis-         vat perusparannustyöt ovat saattaneet haitata
16259:        vaatimuksia, ja jos on,                      liikennettä, koska tien parantamisessa joudu-
16260:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      taan yleensä aina erinäisiin liikennejärjestelyi-
16261:        ryhtyä, jotta mainitun tien kunnon           hin, jotta töiden suorittaminen tiellä olisi
16262:        suhteen vallitseva suorastaan laitto-        mahdollista. Liikenteen kulku on kuitenkin
16263:        muutta hipova asiaintila korjaantuisi?       aina pyritty hoitamaan myös tietyön aikana
16264:                                                     mahdollisimman joustavasti.
16265:      Helsingissä . joulukuun 27 päivänä 1978.
16266: 
16267: 
16268:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
16269:                                              N:o 497                                                3
16270: 
16271: 
16272: 
16273: 
16274:                           T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
16275: 
16276:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
16277: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      samt anföra följande:
16278: av den 24 november 1978 tili vederbörande             Vägen mellan Punkalaidun och Vammala är
16279: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     en 24,5 km lång väg, som för närvarande
16280: jande av riksdagsman T. Junnila undertecknade      grundförbättras. Hittills har förbättringsarbe-
16281: spörsmål nr 497:                                   tena slutförts utgående från Vammala på en
16282:                                                    sträcka av ca 5 km. Vägen är också belagd.
16283:           Är Regeringen medveten om att            Förbättringsarbetena fortgår för närvarande ut-
16284:        landsvägen mellan Punkalaidun och           gående från vardera ändan av vägen på en
16285:        Vammala är i så exceptionellt dåligt        sträcka av sammanlagt ca 10 km. Förbättrings-
16286:        skick, att man vid domstol kunnat           arbetena fortsätter ännu under åren 1979-
16287:        kräva vägmyndigheterna på ersättningar      1980. Den aktuella vägen blir slutgiltigt färdig
16288:        för trafikskador på den grunden att         (belagd) till utgången av år 1980.
16289:        vägens skick inte uppfyller de minimi-         Vid de inspektioner som vägmyndigheterna
16290:        krav som förutsätts i lagen om allmänna     utfört på platsen har landsvägen inte konsta-
16291:        vägar, och om så är fallet,                 terats vara i exceptionellt dåligt skick. De
16292:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     grundförbättringsarbeten som skall utföras har
16293:        ta för att rätta tili det förhållande som   kunnat störa trafiken, eftersom man vid för-
16294:        råder i fråga om nämnda vägs skick          bättrandet av en väg i allmänhet är tvungen
16295:        och som rent av snuddar vid det             att företa en del trafikregleringar för att möjlig-
16296:        olagliga?                                   göra vägarbetena. Man har dock alltid försökt
16297:                                                    sköta trafiken så smidigt som möjligt även då
16298:                                                    vägarbeten pågår.
16299:      Helsingfors den 27 december 1978.
16300: 
16301: 
16302:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
16303:                                              1978 vp.
16304: 
16305: Kirjallinen kysymys n:o 498.
16306: 
16307: 
16308: 
16309: 
16310:                                  Hemmi ym.: Satunnaisen myyntivoiton verottamisesta henkilö-
16311:                                     auton vaihtotapahtuman yhteydessä.
16312: 
16313: 
16314:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
16315: 
16316:    Satunnaisen myyntivoiton verottaminen hen-       toimihenkilöiden kohdalla käytäntö tuntuu epä-
16317: kilöauton vaihtotapahtuman yhteydessä sellai-       oikeudenmukaiselta, periaatteessahan tällaisissa
16318: sissa tapauksissa, joissa oman auton omistaja       viroissa ja toimissa olevilla tulisi olla kunnan
16319: saa vivka- tai työehtosopimusten mukaisen           tai valtion omistama auto. Julkinen valta hyö-
16320: kilometrikorvauksen työnantajaltaan ja auton        tyy muutoinkin jo siitä, että viran- ja toimen-
16321: vaihto tapahtuu ennen 5 vuoden päättymistä          haltijat suorittavat työnsä omistamaansa autoa
16322: auton ostamisaikaan nähden, tuntuu kohtuutto-       käyttäen. Tällaisista viran- ja toimenha~tijaryh­
16323: malta niissä tapauksissa, joissa auton omistaja     mistä mainittakoon maanmittaushenkilöstö,
16324: ei harjoita liiketoimintaa, vaan on joko julki-     tvl:n henkilökunta, maaseutupoliisit, terveyden-
16325: sen hallinnon tai yksityisen palveluksessa, työs-   huoltohenkNöstö, eräissä tapauksissa posti- ja
16326: sä, jota ei voi suorittaa ilman autoa. Auton        lennätinhenkilöstö sekä myyntimiehet ja kaup-
16327: kulutus useimmissa tällaisissa ammateissa on        paedustajat yksityisellä sektorilla.
16328: niin suuri, että auto on vaihdettava uuteen            Edellä lausutun perusteella ja viitaten valtio-
16329: ennen 5 vuoden päättymistä.                         päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
16330:    Aikaisemmin eivät maassamme yleensä ole          me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
16331: tällaiset auton omistajat, jotka saavat työnanta-   sen jäsenen vastattavaksi kysymyksen:
16332: jaltaan kilometrikorvauksen, joutuneet ko. ve-
16333: rottamisen kohteeksi, koska lähes jdkainen au-                Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
16334: ton vaihtaja joutuu ottamaan velkaa uuden                  kiireellisiin toimenpiteisiin, joilla muu-
16335: auton ostamiseen.                                          tetaan nykyistä satunnaisesta myyntivoi-
16336:    Tuntuisikin inhimilliseltä, ettei vanhan auton          tosta annettua verolakia siten, että alle
16337: myyntihintaan laskettaisi työntekijän saamia               5 vuotta omistuksessa olleen auton
16338: kilometri!korvaukisia, vaikkakin niistä vähenne-           myyntihintaan ei laskettaisi työnantajan
16339: tään arvioitu käyttökustannus. Varsinkin julki-            maksamia kilometrikorvauksia?
16340: sen hallinnon palveluksessa olevien virka- ja
16341:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1978.
16342: 
16343:          Kerttu Hemmi                  Seppo Westerlund               Juhani Sipiläinen
16344:          Terhi Nieminen                Juhani Orrenmaa                Anneli Kivitie
16345: 
16346: 
16347: 
16348: 
16349: 0878015192
16350: 2                                            197a vp.
16351: 
16352: 
16353: 
16354: 
16355:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
16356: 
16357:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     mioon satunnaisen myyntivoiton määrää lasket-
16358: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taessa. Korvaus voidaan ottaa huomioon, mikä-
16359: olette 24 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn         li korvauksen määrä on niin suuri, että sen
16360: kirjeenne ohella·· toimittanut valtioneuvoston      voidaan selvästi katsoa kattavan auton hankin-
16361: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       takustannuksia. Pelkästään se seikka, että kes-
16362: edustaja Kerttu Remmin ym. näin kuuluvasta          kimääräisen kilometrikorvauksen katsottaisiin
16363: kirjallisesta kysymyksestä n:o 498:                 kattavan hankintakustannuksia, ei riitä verotta-
16364:                                                     miseen, vaan verovelvolliselta hankittavalla sel-
16365:           Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin        vityksellä on pyrittävä selvittämään todelliset
16366:        kiireellisiin toimenpiteisiin, joilla muu-   kustannukset. Jos todelliset kustannukset ylit-
16367:        tetaan nykyistä satunnaisesta myyntivoi-     tävät verohallituksen antamien ohjeiden mukai-
16368:        tosta annettua verolakia siten, että alle    set kustannukset, on todennäköistä, että vero-
16369:        5 vuotta omistuksessa olleen auton           tettavaksi· jää pienempi määrä tai ei ollenkaan
16370:        myyntihintaan ei laskettaisi työnantajan     satunnaista myyntivoittoa.
16371:        maksamia kilometrikorvauksia?                   Tulo- ja varallisuusverolain 22 § :n 8 koh-
16372:                                                     dan mukaan työnantajan määräyksestä tehdystä
16373:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       virka- tai työmatkasta saadut matkustamiskus-
16374: vasti seuraavaa:                                    tannusten korvaukset eivät ole veronalaista
16375:    Tulo- ja varallisuusverolain 21 §:n 1 momen-     tuloa sen mukaan kuin verohallitus vuosittain
16376: tin mukaan satunnaisena voittona pidetään           tarkemmin määrää. Verohallituksen vuodelta
16377: omaisuuden satunnaisen luovutuksen tuottamaa        1977 toimitettavassa verotuksessa verosta va-
16378: voittoa, jos omaisuus on saatu ostamalla tai        paaksi katsottavien matkakustannusten kor-
16379: vaihtamalla tahi muulla niihin verrattavalla        vausten perusteista ja määräyksistä antaman
16380: saannolla vastiketta vastaan ja jos irtain omai-    päätöksen ( 1132/77) mukaan verovelvollisen
16381: suus on ollut luovuttajan omana 5 vuotta            omistamaliaan tai hallitsemanaan kulkuneuvol-
16382: lyhyemmän ajan. Satunnaisen myyntivoiton            la tekemästä työmatkasta suoritettavien mat-
16383: suuruus lasketaan pykälän 2 momentin mu-            kustamiskustannusten korvausten enimmais-
16384: kaan siten, että omaisuuden luovutushinnasta        määrä oli auton osalta 63 penniä kilometriltä.
16385: vähennetään omaisuuden hankintamenon pois-             Verovapaisiin matkustamiskustannusten kor-
16386: tamatta oleva osa ja voiton hankkimisesta ol-       vauksiin sisältyy myös korvausta auton arvon
16387: leet menot.                                         alentumisen perusteella. Auton arvon alentu-
16388:    Oikeuskäytännössä (KHO 21. 10. 1975 n:o          misesta maksettavat korvaukset ovat rinnastet-
16389: 4034) on katsottu, että kun verovelvollinen         tavissa käyttöomaisuuden hankintamenosta
16390: oli saanut työnantajaltaan korvausta oman           myönnettäviin poistoihin. Jos auton arvon
16391: auton käyttämisestä työstä johtuneisiin ajoihin,    alentumisen perusteella saatua korvausta ei
16392: korvaukset oli, siltä osin kuin niitä oli makset-   otettaisi huomioon satunnaista myyntivoittoa
16393: tu auton arvon alentumisesta, otettava huo-         laskettaessa, verovelvollinen, joka myy tai
16394: mioon verovelvollisen auton myynnistä saamaa        vaihtaa autonsa, olisi huomattavasti parem-
16395: satunnaista myyntivoittoa laskettaessa (vero-       massa asemassa kuin sellainen verovelvollinen,
16396: vuosi 1971 ) .                                      jonka vähennyskelpoiseksi hankintamenoksi
16397:    Verohallituksen antamien ohjeiden mukaan         katsotaan TVL 21 §:n 2 momentin mukaan
16398: työnantajalta oman auton käytöstä saatu kor-        hankintamenon poistamatta oleva osa. V ero-
16399: vaus voidaan eräissä tapauksissa ottaa huo-         tuksen yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että
16400:                                               N:o 498                                             3
16401: 
16402: auton arvon alentumisen perusteella saadut          sa ne sisältyvät veronalaiseen satunnaiseen
16403: kilometrikorvaukset otetaan huomioon satun-         myyntivoittoon. Kun auton arvon alentumisesta
16404: naista myyntivoittoa laskettaessa.                  maksettavat korvaukset ovat rinnastettavissa
16405:    Tulo- ja varallisuusverolaki ilmaisee sen jo     käyttöomaisuuden hankintamenosta myönnettä-
16406: aikaisemmassa     lainsäädännössä    omaksutun      viin poistoihin, ei ole aihetta ryhtyä toimenpi-
16407: oikeusperiaatteen, että ns. palautuvat poistot      teisiin lakiin sisältyvän mainitun oikeussäännön
16408: ovat veronalaista tuloa niissä tapauksissa, jois-   muuttamiseksi.
16409:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1978.
16410: 
16411:                                                                           Ministeri Esko Rekola
16412: 4                                             1978 vp.
16413: 
16414: 
16415: 
16416: 
16417:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
16418: 
16419:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tillfällig försäljningsvinst. Ersättningen kan be-
16420: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        aktas om ersättningens belopp är så stort att
16421: av den 24 november 1978 till vederbörande            det kan anses klart täcka en del av anskaff-
16422: medlem av statsrådet översänt avskrHt av föl-        ningskostnaderna för bilen. Enbart det faktum
16423: jande av riksdagsledamot Kerttu Hemmi m. fl.         att genomsnittlig kilometerersättning skulle
16424: undertecknade spörsmål nr 498:                       anses täcka anskaffningskostnaderna är inte
16425:                                                      tillräckligt för beskattning, utan man måste
16426:           Ämnar Regeringen vidta brådskande          genom en utredning som inbegärs av den skatt-
16427:        åtgärder för att ändra den skattelag          skyldige tförsöka utreda de verkliga kostna-
16428:        som gäller tillfällig försäljningsvinst så,   derna. Om de verkliga kostnaderna överstiger
16429:        att i försäljningspriset på bil som har       kostnaderna i enlighet med skattestyrelsens
16430:        ägts i mindre än fem år inte skulle           anvisningar är det sannolikt att ett mindre be-
16431:        inberäknas de kilometerersättningar           lopp, eller eventuellt ingen tillfällig försälj-
16432:        som arbetsgivaren erlagt?                     ningsvinst alls, skall beskattas.
16433:                                                          Enligt 22 § 8 punkten lagen om skatt på
16434:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        inkomst och förmögenhet är resekostnadser-
16435: samt anföra följande:                                sättning för tjänste- eller arbetsresa som gjorts
16436:    Enligt 21 § 1 mom. lagen om skatt på in-          på arbetsgivarens order inte skattepliktig in-
16437: komst och förmögenhet anses såsom tillfällig         komst, i enlighet med vad skattestyrelsen årli-
16438: vinst sådan vinst som uppkommit genom till-          gen närmare bestämmer. Enligt skattestyrel-
16439: fällig överlåtelse av egendom, om egendomen          sens beslut om grunderna för och beloppen av
16440: förvärvats genom köp eller byte eller genom          resekostnadsersättningar som skall beaktas så-
16441: annat med dem jämförligt fång mot vederlag           som skattefria vid beskattningen för år 1977
16442: och lös egendom har varit i överlåtarens ägo         ( 1132/77) är maximibeloppet för färdkost-
16443: kortare tid än 5 år. Storleken av tillfällig för-    nadsersättningar för arbetsresa, som den skatt-
16444: säljningsvinst beräknas i enlighet med 2 mom.        skyldige har företagit med fordon som han
16445: så, att från egondomens överlåtelsepris avdras       äger el1er innehar, 63 penni per kilometer för
16446: den oavskrivna delen av egendomens anskaff-          bil.
16447: ningsutgift och utgifterna för vinstens för-             I de skattefria färdkostnadsersättningarna
16448: värvande.                                            ingår också ersättning på grundval av minsk-
16449:    I rättspraxis (HFD 21.10.1975 nr 4034)            ning av bilens värde. Ersättningarna för bilens
16450: har det ansetts, att då en skattskyldig av sin       nedsatta värde kan jämföras med avskrivningar
16451: arbetsgivare erhållit ersättning för användning      som beviljas på anskaffningar av anläggnings-
16452: av egen bil för körningar, föranledda av arbe-       tillgångar. Om den ersättning som erhållits
16453: tet, ersättningarna, till den del de erlagts för     för bilens nedsatta värde inte beaktades vid
16454: minskning av bilens värde, borde beaktas vid         beräknandet av tillfällig försäljningsvinst, skul-
16455: beräknandet av den tillfälliga försäljningsvinst     le en skattskyldig som säljer eller byter sin bil
16456: som den skattskyldige erhöll vid försäljning         vara i en avsevärt bättre ställning än en sådan
16457: av bilen ( skatteåret 1971 ) .                       skattskyldig, för viiken den icke avskrivna
16458:    Enligt de anvisningar skattestyrelsen utfär-      delen av anskaffningsutgiften i enlighet med
16459: dat kan den ersättning som erhållits av arbets-      21 § 2 mom. lagen om skatt på inkomst och
16460: givaren för användning av egen bil i vissa           förmögenhet anses utgöra den avdragbara an-
16461: fall beaktas vid beräknande av beloppet av           skaftfningsutgiften. Principen om att beskatt-
16462:                                             N:o 498                                              5
16463: 
16464: ningen skall vara lika för alla förutsätter att   inkomst i de fall, då de ingår i skattepliktig
16465: de kilometerersättningar som erhållits på grund   tillfällig försäljningsvinst. Då ersättningar för
16466: av minskningen av bilens värde beaktas vid        en bils nedsatta värde är att jämföra med av-
16467: beräknandet av tillfällig försäljningsvinst.      skrivningar som beviljas på anskaffningsutgif-
16468:    Lagen om skatt på inkomst och förmögenhet      ten för anläggningstillgångar, finns det inte
16469: ger uttryck för den rättsprincip som omfattats    anledning att vidta åtgärder i syfte att ändra
16470: redan i tidigare lagstiftning och enligt viiken   den nämnda rättsregel som ingår i lagen.
16471: avskrivningar som restitueras är skattepliktig
16472:      Helsingfors den 13 december 1978.
16473: 
16474:                                                                          Minister Esko Rekola
16475:                                                  1978 vp.
16476: 
16477: Kirjallinen kysymys n:o 499.
16478: 
16479: 
16480: 
16481: 
16482:                                      Tennilä: Erään eläkehakemuksen käsittelystä.
16483: 
16484: 
16485:                             E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
16486: 
16487:    Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyä on vaikeu-             Täysin tunteettomalla ja epäasiallisella tavalla
16488: tettu. Kun viisi vuotta sitten eläkehakemuksista       hylätyt eläkehakemukset, byrokratiaa vastaan
16489: hylättiin joka kymmenes, niin nyt hylätään jo          taistelu sekä vuosia kestävä käsittelyprosessi
16490: joka viides.                                           ovat ajaneet Sulo Sirviön suoranaiseen umpi-
16491:    On selvää, että kiristetystä linjasta hyötyvät      kujatilanteeseen paitsi taloudellisesti myös hen-
16492: eläkelaitokset, jotka näin voivat pienentää elä-       kisesti. Tässä ei olekaan mitään ihmettelemistä,
16493: kemenojaan ja voivat suunnata yhä enemmän              sillä kukapa masentumatta kestäisi sen, että jää
16494: varoja suuryrityksille elvytyspolitiikan linjan        vaille eläkettä, mutta ei sairauksien vuoksi tie-
16495: mukaisesti; Yhtä selvää kuitenkin on myös se,          tenkään kelpaa myöskään työelämään.
16496: että työelämässä terveytensä menettäneille ih-             Sulo Sirviön tapaus ei ole ainoa, .vaan vas-
16497: misille kiristetty linja aiheuttaa suuria kärsimyk-    taavia tapaukSia on satoja ja tuhansia. Halli-
16498: siä. Monien tällaisten ihmisten tilanne on muo-        tuksen tuleekin ottaa eläkelaitosten toiminta
16499: dostunut hyvin vaikeaksi. Erään esimerkin tar-         kokonaisuudessaan käsittelyy~ niin, että sairas-
16500: joaa kemijärveläisen Sulo Sirviön kohtalo.             tuneet saavat heille kuuluvat eläke-edut.
16501:    Sulo Sirviö oli metsähallituksen palveluk-             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
16502: sessa osallistuessaan työnantajan järjestämään         § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
16503: lääkärintarkastukseen. Tässä tarkastuksessa, jo-       ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
16504: ka pidettiin syksyllä 1975, Sirviöllä todettiin        van kysymyksen:
16505: olevan monia metsätyön aiheuttamia vammoja,
16506: kuten selkävamma, verenkiertohäiriö ja valko-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16507: sormisuus. Alkoi sairasloma.                                   ryhtyä turvatakseen Kemijärvellä asu-
16508:    Tästä l~htien Sirviölle on koetettu saada työ-              valle Sulo Sirviölle (syntynyt vuonna
16509: eläkettä, mutta sitä ei ole myönnetty, vaikka                  1937) hänelle työperäisten sairauksien
16510: asian pitäisi olla aivan selvä. Ainoa, minkä                   vuoksi kuuluvat eläke-edut?
16511: Sirviö on saanutl on määräaikainen kansan-
16512: eläke, joka sekin on nyt loppunut.
16513:       Helsingissä 24 päivänä marraskuuta ·1978.
16514: 
16515:                                            Esko"Juhani Tennilä
16516: 
16517: 
16518: 
16519:                       •' 't; 1.-
16520: 
16521: 
16522: 
16523: 
16524:                                                                                               :, ;
16525: 
16526: 
16527: 
16528: 
16529: 087801558A
16530: 2                                             1978 vp.
16531: 
16532: 
16533: 
16534: 
16535:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16536: 
16537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       menettely varmistaa siten myös eläkkeen haki-
16538: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        jain oikeusturvaa.
16539: olette 24 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn             Työkyvyttömyyseläkeratkaisuun vaikuttavat
16540: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         paitsi ne tiedot, jotka ilmenevät eläkehakemuk-
16541: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        siin liitetystä lääkärinlausunnosta ja sen lisäksi
16542: edustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjallisesta      mahdollisesti hankituista muista eläkkeen haki-
16543: kysymyksestä n:o 499:                                jan terveydentilaa koskevista selvityksistä, myös
16544:                                                      kaikki muut valtiokonttorin saarnat tiedot.
16545:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Lääketieteellisesti ehkä varsin oikeaan osuneen
16546:        ryhtyä turvatakseen Kemijärvellä asu-         arvioinnin tehnyt lääkäri on saattanut kirjoit-
16547:        valle Sulo Sirviölle (syntynyt vuonna         taa lausunnon vertailematta lääketieteellistä toi-
16548:        1937) hänelle työperäisten sairauksien        minta- ja suorituskyvyn arviota asianomaisen
16549:        vuoksi kuuluvat eläke-edut?                   työn rasituksiin ja vaatimuksiin sekä työn ter-
16550:                                                      veydellisiin edellytyksiin. Usein juuri ne tiedot,
16551:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        jotka valtiokonttori saa eläkkeen hakijan työn-
16552: vasti seuraavaa:                                     teosta ja sen laadusta, ovat lopulta määrääviä
16553:    Valtion eläkelain mukaan työkyvyttömyys-          ratkaisua tehtäessä. Näitä lääkäri ei ole ehkä
16554: eläkkeen myöntäminen edellyttää, että eläkkeen       lainkaan tietänyt tai hänellä on saattanut olla
16555: hakija on sairauden, vian tai vamman johdosta        niistä virheellisiä tietoja. Tilanteet, joissa \-al-
16556: käynyt työkyvyttömäksi arviolta vähintään vuo-       tiokonttorin asiantuntijalääkäri ja valtiokonttori
16557: den pituiseksi ajaksi. Kun eläkettä haetaan työ-     päätöstä tehdessään tulevat toiseen tulokseen
16558: kyvyttömyyden perusteella, hakemukseen on lii-       kuin hakijalle lausunnon antanut lääkäri, eivät
16559: tettävä työkyvyttömyyttä selvittävä lääkärinlau-     ole vältettävissä.
16560: sunto, ja valtiokonttorin on ennen hakemuksen           Valtiokoottotista saatujen tietojen mukaan
16561: ratkaisemista hankittava asiasta oman asiantun-      työkyvyttömyyseläkettä koskevia hakemuksia
16562: tijalääkärinsä, valtionrautateiden ylilääkärin tai   saapui valtiokonttoriin vuosina 1974 ja 1975
16563: pääesikunnan lääkintäosaston lausunto. Vaitio-       hieman yli 9 000 sekä vuosina 1976 ja 1977
16564: konttorissa toimii tätä nykyä kaksi asiantuntija-    hieman yli 10 000 kappaletta. Näistä hylättiin
16565: lääkäriä, jotka molemmat ovat yliopiston do-         sillä perusteella, että eläkkeen hakijaa ei pidetty
16566: sentteja ja joista toisella on jo yli 13 vuoden      työkyvyttömänä, 9,2 prosenttia vuonna 1974,
16567: kokemus eläkeasioissa.                               9,5 prosenttia vuonna 1975, 10,6 prosenttia
16568:    Tehtäessä päätöstä työkyvyttömyyseläkkeestä       vuonna 1976 ja 18,1 prosenttia vuonna 1977.
16569: on kysymys työkyvyn arvioinnista. Arvioinnin         Työkyvyttömyyseläkettä koskevien hakemusten
16570: pohjana ovat eläkehakemukseen liitetyt ja val-       osuus kaikista eläkehakemuksista on saman-
16571: tiokonttorin mahdollisesti pyytämät muut lää-        aikaisesti kasvanut suuremmaksi kuin aikai-
16572: kärinlausunnot. Eläkehakemuksiin liitettyjen, eri    sempina vuosina. Vaatimuksia työkyvyttömyys-
16573: puolilta maata tulevien lääkärinlausuntojen taso     eläkkeen myöntämiseksi ei kuitenkaan ole val-
16574: vaihtelee kuitenkin suuresti. Tämän vuoksi           tiokonttorissa kiristetty, vaan valtiokonttorin
16575: myös valtiokonttorin asiantuntijalääkätin lau-       ilmoituksen mukaan kysymys on siitä, että työ-
16576: sunto on välttämätön. Ilman asiantuntijalääkä-       kyvyttömyyseläkkeitä on haettu huomattavan
16577: rin tarkastusta ja lausuntoa hakemusten käsit-       paljon heikommin perustein kuin aikaisemmin.
16578: tely ei voi olla tasapuolista eikä kohdistua tasa-      Kysymyksessä mainitun Sulo Sirviön työ-
16579: vertaisesti eri eläkkeen hakijoihin. Lausunto-       kyvyttömyyseläkehakemus on valtiokonttorin
16580:                                                N:o 499                                                3
16581: 
16582: asiakirjojen mukaan saapunut Eläketurvakes-           tästä valtiokonttorin 20. 6. 1977 antamasta pää-
16583: kukseen 10. 8. 1976. Koska Sirviö oli ollut           töksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka
16584: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin     pyysi lääkintöhallitukselta lausunnon siitä, oliko
16585: eläkelain ( LEL) tarkoittamassa työsuhteessa          Sirviön katsottava käyneen VEL:n tarkoitta-
16586: metsähallituksen palveluksessa metsätyössä huh-       malla tavalla työkyvyttömäksi. Lääkintöhallitus
16587: tikuuhun 1976 saakka, Eläketurvakeskus jakoi          katsoi 31. 3. 1978 antamassaan lausunnossa,
16588: hänen eläkehakemuksensa Työeläkekassalle.             ettei Sirviön asiakirjoista saadun selvityksen
16589: Työeläkekassan 15. 11.1976 antamassa pää-             mukaan voida katsoa käyneen työkyvyttömäksi.
16590: töksessä todetaan, että LEL:n 4 §:n 2 mo-             Tutkittuaan asian korkein hallinto-oikeus kat-
16591: mentin mukaan työkyvyttömyyseläkkeeseen on            soi 10. 5. 1978 antamassaan päätöksessä, ettei
16592: oikeus henkilöllä, jonka työkyvyn voidaan sai-        ollut syytä muuttaa valtiokonttorin päätöstä,
16593:  rauden, vian tai vamman johdosta arvioida ole-       joka siis jäi pysyväksi. Tämän jälkeen Sirviö on
16594: van alentunut yhdenjaksoisesti ainakin vuoden         vielä pyytänyt, että edellä mainittu korkeimman
16595: ajan vähintään kahdella viidenneksellä. Maini-        hallinto-oikeuden päätös purettaisiin. Korkein
16596:  tun pykälän mukaan työkyvyn alentomista ar-          hallinto-oikeus katsoi 1. 11. 1978 antamassaan
16597:  vioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäl-         päätöksessä, ettei purettavaksi haettu päätös
16598:  jellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja       ole perustunut ilmeisesti väärään lain sovelta-
16599:  saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka suo-   miseen tai erehdykseen, joka olisi olennaisesti
16600:  rittamista voidaan häneltä kohtuudella edellyt-      vaikuttanut päätökseen, minkä vuoksi se hyl-
16601:  tää silmällä pitäen hänen koulutustaan, aikai-       käsi purkuhakemuksen.
16602:  sempaa toimintaansa, ikäänsä ja asumisolosuh-           Koska työkyvyttömyyden arvioimisessa on
16603:  teita sekä näihin verrattavia seikkoja. Koska        lähtökohtana sairaus, vika tai vamma, on luon-
16604:  saatujen selvitysten perusteella Sirviön ei edel-    nollista, että niiden selvittäminen kuuluu lää-
16605:  lä kerrotut seikat huomioiden voitu arvioida         kärille. Kuten edellä on todettu, keskeisenä
16606:  olevan LEL:n tarkoittamalla tavalla työkyvy-         asiakirjana työkyvyttömyysasioita käsiteltäessä
16607:  tön, Työeläkekassa harkitsi sanotun lain nojalla     onkin hakijaa tutkineen tai hoitaneen lääkä-
16608:  oikeaksi hylätä hakemuksen. Koska Sirviö met-        rin kirjoittama työkyvyn arvio, sairauspäivä-
16609:  sähallituksen palveluksessa ollessaan oli sa-        rahatodistus tai työkyvyttömyystodistus. Työ-
16610:  malla ollut myös valtion eläkelain (VEL) tar-        kyvyn arvioinnissa ei kuitenkaan aina riitä
16611:  koittamassa palveluksessa, Eläketurvakeskus ja-      pelkkä lääketieteellinen asiantuntemus, vaan
16612:  koi hänen eläkehakemuksensa myös valtiokont-         usein joudutaan turvautumaan lisäksi työolo-
16613:   torille, jonne hakemus saapui 19. 8. 1976. Myös     suhteiden ja yleensä työelämän asiantuntijoihin.
16614:  valtiokonttori hylkäsi 24. 1. 1977 autamaliaan       Sosiaali- ja terveyshallinnon sekä työvoimahal-
16615:  päätöksellä Sirviön hakemuksen, koska asiasta        linnon toimialoilla onkin käynnistetty toimi-
16616:   saadun selvityksen mukaan Sirviö ei ollut käy-      kuntatyö, jonka eräänä tavoitteena on työ- ja
16617:   nyt sairauden, vian tai vamman johdosta vä-         suorituskyvyn arvioinnin kehittäminen sekä
16618:  hintään vuoden ajaksi kykenemättömäksi työ-          kytkentä tehostuvaan kuntoutuspalvelujärjestel-
16619:   hönsä eikä työhön, jota ikä, ammattitaito ja        mään.
16620:   muut seikat huomioon ottaen oli pidettävä hä-          Siinä tapauksessa, että valtiokonttori on hy-
16621:   nelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon         lännyt työkyvyttömyyseläkehakemuksen, haki-
16622:   turvaavana. Sirviö vaati päätöksen oikaisua vaa-    jalla on käytettävissään eläkeasioissa tavan-
16623:   timuksella, joka saapui valtiokonttoriin 15. 2.     omainen muutoksenhakutie. Hakija voi päätök-
16624:   1977. Valtiokonttori, jolla oikaisuvaatimusta       seen liitetyn osoituksen mukaisesti vaatia sii-
16625:   käsitellessään oli käytettävänä muun muassa         hen oikaisua valtiokonttorilta. Valtiokontto-
16626:   Työterveyslaitoksen poliklinikalla 3. 5. 1976       rissa on eläkeasioissa tehtyjen oikaisuvaati-
16627:   suoritettuun tutkimukseen perustuva lääkärin-       musten ratkaisua varten oikaisulautakunta, jon-
16628:   lausunto Sirviön työkelpoisuudesta, yhtyi asian-    ka seitsemästä jäsenestä kolme määrätään val-
16629:   tuntijalääkärinsä 22. 3. 1977 päivättyyn lausun-    tion virkamiesten ja työntekijäin edustavimpien
16630:   toon ja hylkäsi Sirviön oikaisuvaatimuksen          keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Mi-
16631:   VEL:n 9 §:n nojalla, koska Sirviötä ei myös-        käli valtiokonttorin oikaisuvaatimukseen anta-
16632:   kään oikaisuvaatimukseen liitetyn, hänen tervey-    ma ratkaisu on hakijalle kielteinen, hän voi
16633:   dentilaansa koskevan selvityksen perusteella ol-    päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaisesti
16634:   lut pidettävä mainitussa lainkohdassa tarkoi-       hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hal-
16635:   tetulla tavalla työkyvyttömänä. Sirviö valitti      linto-oikeuteen. Kuten edellä selostetusta on
16636: 4                                            1978 vp.
16637: 
16638: käynyt .ilmi, tämä muutoksenhakutie on ollut       eläkehakemuksen saatuaan terveydentilaansa
16639: kysymyksessä mainitun Sulo Sirviön käytettä-       koskevaa uutta selvitystä, ei asiassa ole aihetta
16640: vissä ja hän <;>n myös sitä käyttänyt. K9ska hän   kysymyksessä edellytettyihin erityisiin toimen-
16641: voi myös milloin tahansa panna vireille uuden      piteisiin.
16642:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 197 8.
16643: 
16644:                                                                           Ministeri Esko .Rekola
16645:                                               N:o 499                                                5
16646: 
16647: 
16648: 
16649: 
16650:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a rt.
16651: 
16652:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         låtande av den sakkunniga läkaren kan be-
16653: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        handlirigen av ansökningarna inte vara opattisk,
16654: av den 24 november 1978 tili vederbörande            irite heller kan den på ett rättvist sätt beröra
16655: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       de olika pensionssökandena. Förfarandet med
16656: jande av riksdagsman Tennilä ställda spörsmål        utlåtanden säkerställer sålunda också den pen-
16657: nr 499:                                              sionssökandes rättsskydd.
16658:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen               På avgörandet rörande invalidpension in-
16659:         vidta för att trygga i Kemijärvi bosatte     verkar förutom de uppgifter som framgår av
16660:         Sulo Sirviö (född år 1937) de pensions-      det läkarutlåtande vilket bifogats pehsionsan-
16661:         förmåner som tillkommer honom på             sökan, samt av eventuella ytterligare utred-
16662:         grund av sjukdomar vilka uppkommit           ningar om den pensionssökandes hälsotillstånd,
16663:         genom arbete?                                också alla övriga uppgifter som statskontoret
16664:                                                      erhållit. En läkare som gjort en i medicinskt
16665:                                                      avseende rela:tivt riktig bedömning kan even-
16666:     Såsdm svar på detta spörsmål får jag vörd-       tuellt ha skrivit sitt utlåtande utan att ha jäm-
16667: samt anföra följande:                                fört bedömningen av medicinsk funktions- och
16668:     Enligt lagen om statens pensioner förutsätter    prestationsförmåga med de påfrestningar och
16669: beviljandet av invalidpension att den som an-        krav som är förkrti]Jpade med ifrågavarande ar~
16670: söker om pension blivit oförmögen att handha         bete satnt med de krav som arbetet ställer på
16671: sin tjänst på grund av sjukdom, lyte ellet skada     hälsari. Ofta är just de tippgifter, som statskon-
16672: under en tid av uppskattnirtgsvis minst ett år.      tdret fåt otn den pensionssökandes arbete och
16673: Då pehsion söks på grund av invaliditet, skall       dettas art, slutgiltigt avgörande då beslutet fat-
16674: till ansökan fogas läkarutlåtande som utreder        tas. Dessa oniständigheter har läkaren kanske
16675: invaliditeten, och statskontoret skall innan ären-   överhuviidtaget inte haft kännedom om, ellet
16676: det avgörs införskaffa utlåtande av sin egen         han kan ha haft felaktiga uppgifter om den.
16677: sakutlniga läkare, av överläkaren vid statsjärn-     Situationer, i vilka statskontorets sakkunniga
16678: vägarna ellet från huvudstabens sanitetsavdel-       läkare och statskontoret konimer tili ett annat
16679: ning. Statskontoret har för närvarande i sin         tesultat då beslutet fattas än den läkare som
16680: tjänst två sakkunniga läkare, vilka båda är          avgivit utlåtandet åt den sökande, kan inte
16681: docenter vid universitet och av vilka den ena        undvikas.
16682: reda:n har mera än 13 års erfarenhet av pen-             Enligt de uppgifter som erhållits ftån stats-
16683: sionsfrågor.                                         kontoret anlände åren 1974 och 1975 något
16684:     Då beslut fattas om invaldipension är det        över 9 000 och åren 1976 och 1977 något över
16685: fråga om en bedönining av arbetsförmågan.            10 000 ansökningar otn invalidpension tili stats-
16686: Grunden för bedömningen utgöts av de läkar-          kontoret. Av dessa avslogs år 1974 9,2 % på
16687: utlåtanden sotli bifogats pensionsansökan och        den grunden, att den pensionssökande inte an-
16688: av eventuella av statskorttoret inbegärda andra      sågs vara arbetsförmögen, samt 9,5 % år 1975,
16689: läkarutlåtanden. Nivån på de läkarutlåtahden         10,6% år 1976 oth 18;1% år 1977.
16690: som bifogats pensionsansökningarna och som               Invalidpensionsahsöknirtgarnas andel av alla
16691: kommer från olika delar av landet vatierar dock      pensidnsansökningar har samtidigt vuxit så, att
16692:  storligen. Av denna anledning är det också          den blivit större än undh tidigare år. Krave11
16693: nödvändigt med ett utlåtande av statskontorets       på beviljandet av invalidpension har dock inte
16694: sakkunniga läkare. Utan ttndersökning och ut-        skärpts vid statskontoret, utan enligt vad stats~
16695: 6                                             1978 vp.
16696: 
16697: kontoret uppger är det fråga om det faktum           nik 3. 5. 1976, fötenade sig med det utlåtande
16698: att invalidpension har sökts på betydlig svagare     av sin sakkunniga läkare, vilket datetats 22. 3.
16699: grunder än tidigare.                                 1977, och avslog Sirviös rättelseyrkande med
16700:     Den i spörsmålet nämnde Sulo Sirviös an-         stöd av 9 § StPL, emedan Sirviö hellet inte
16701: sökan om invalidpension har, enligt statskon-        på basen av den uttedning om hans hälsotill-
16702: torets handlingar, kommit Pensionsskydds-            stånd som bifogats rättelseyrkandet kunde anses
16703: centralen till handa 10. 8. 1976. Emedan Sirviö      på det sätt arbetsofötmögen, som avses i lag-
16704: varit i sådant arbetsförhållande som avses i         rummet. Sirviö anförde besvär över detta av
16705: lagen om pension för arbetstagare i kortvariga       statskontotet 20. 6. 1977 utfätdade beslut hos
16706: arbetsförhållanden ( KAPL) såsom anställd hos        högsta förvaltningsdomstolen, som inbad me-
16707: forststyrelsen i skogsarbete intill april 1976,      dicinalstytelsens utlåtande angående huruvida
16708: vidarebefordrade Pensionsskyddscentralen hans        Sirviö kunde anses ha blivit oförmögen till
16709: pensionsansökan till Arbetspensionskassan. 1         atbete så, som i StPL avses. Medicinalstytelsen
16710: Arbetspensionskassans beslut av 15. 11. 1976         ansåg i sitt utlåtande 31. 3. 1978 att Sirviö inte,
16711: konstateras, att enligt 4 § 2 mom. KAPL rätt         enligt den uttedning som framgått av hand-
16712: att erhålla invalidpension tillkommer arbets-        lingarna, kunde anses ha blivit arbetsofötmö-
16713: tagare, vars arbetsförmåga på grund av sjuk-         gen. Efter att ha prövat ätendet ansåg högsta
16714: dom, lyte eller skada kan uppskattas vara utan       förvaltningsdomstolen i sitt utslag 10. 5. 1978
16715: avbrott nedsatt med minst två femtedelar åt-         att skäl inte förelåg att ändra statskontotets
16716: minstone ett år. Enligt nämnda paragraf beaktas      beslut, som således fötblev i kraft. Härefter
16717: vid bedömande av i vad mån arbetsförmågan            har Sirviö ytterligate ansökt om att högsta
16718: är nedsatt atbetstagarens återstående förmåga        fötvaltningsdomstolens ovan nämnda utslag
16719: att bereda sig förvärvsinkomster genom sådant        måtte återbrytas. Högsta förvaltningsdomstolen
16720: tillgängligt atbete, som rimligen kan förutsättas    ansåg i sitt utslag 1. 11. 1978 att beslutet, om
16721: av honom med hänsyn till hans utbildning,            vats åtetbtytande ansökts, inte grundat sig på
16722: tidigare verksamhet, ålder och bosättningsför-       uppenbart oriktig tillämpning av lag ellet på
16723: hållanden samt därmed jämförliga omständig-          misstag, som väsentligt kunnat inverka på be-
16724: heter. Emedan Sirviö, med beaktande av ovan          slutet, varför ansökan om åtetbrytande avslogs.
16725: nämnda faktorer, på basen av de utredningar             Eftetsom utgångspunkten vid bedömningen
16726: man erhållit inte kunde uppskattas vara arbets-      av invaliditeten ät sjukdom, lyte eller skada, är
16727: oförmögen på sätt som avses i KAPL, prövade          det naturligt att uttedningen av dessa omstän-
16728: Arbetspensionskassan riktigt med stöd av             dighetet ankommet på läkare. Som ovan konsta-
16729: nämnda lag avslå ansökningen. Emedan Sirviö          terats är också den bedömning av atbetsför-
16730: då han vat anställd vid forststyrelsen samtidigt     mågan som gjotts eller det intyg över sjuk-
16731: var i anställning som avses i lagen om statens       penning samt över invaliditet som utfärdats av
16732: pensioner (StPL), vidarebefordrade Pensions-         den läkare som undersökt ellet skött den sö-
16733: skyddscenttalen hans pensionsansökan också till      kande, centtala dokument vid behandlingen av
16734: statskontoret som ethöll ansökningen 19. 8.          ärenden tötande invaliditet. Vid bedömningen
16735: 1976. Även statskontoret avslog, genom sitt          av arbetsförmågan är dock en rent medicinsk
16736: beslut 24. 1. 1977, Sirviös ansökan, emedan          sakkunskap inte alltid tillräcklig. Det blir ofta
16737: Sirviö enligt den utredning som erhållits i          nödvändigt att anlita också experter på arbets-
16738: ärendet inte på grund av sjukdom, lyte eller         förhållanden och arbetslivs experter i allmän-
16739: skada hade blivit oförmögen att handha sitt          het. lnom social- och hälsovårdsförvaltningens
16740: arbete under en tid av minst ett år eller att        samt arbetskraftsförvaltningens områden har
16741: handha arbete som med beaktande av hans              arbete även inletts i en kommission. Målet för
16742: ålder, yrkeskunskap och övtiga omständigheter        detta arbete är bl. a. att utveckla bedömningen
16743: bör anses vara föt honom lämpligt och trygga         av arbets- och prestationsförmågan samt att
16744: hans skäliga utkomst. Sirviö krävde rättelse         ansluta bedömningen till ett effektiverat system
16745: av beslutet medelst yrkande som kom stats-           för rehabiliteringsservice.
16746: kontoret till handa 15. 2. 1977. Statskontoret,         1 det fall, att statskontoret avslagit ansökan
16747: som vid behandlingen av rättelseyrkandet hade        om invalidpension, står det sedvanliga förfaran-
16748: tillgång bl. a. till ett läkarutlåtande om Sirviös   det vid ändringssökande i pensionsfrågor till
16749: atbetsfötmåga, basetat på en undersökning som        den sökandes förfogande. Den sökande kan i
16750: gjorts vid lnstitutets för arbetshygien polikli-     enlighet med den till beslutet fogade anvis-
16751:                                              N:o 499                                              7
16752: 
16753: ningen kräva rättelse i beslutet hos statskonto-   ningen söka rättelse genom att anföra besvär
16754: ret. Vid statskontoret finns en rättelsenämnd      hos högsta förvaltningsdomstolen. Såsom av det
16755: för avgörande av rättelseyrkanden i pensions-      ovanstående framgår har detta förfarande vid
16756: ärenden. Av nämndens sju medlemmar förord-         ändringssökande stått tili Sulo Sirviös för-
16757: nas tre bland personer som föreslagits av de       fogande och har han även begagnat sig därav.
16758: mest representativa centralorganisationerna för    Emedan han när som helst kan anhängiggöra
16759: statens tjänstemän och arbetstagare. Såframt       en ny pensionsansökan, efter att ha erhållit en
16760: statskontoret avgör rättelseyrkandet i en för      ny utredning om sitt hälsotilistånd, föreligger
16761: sökanden negativ riktning, kan denne i enlighet    inte skäl för att i ärendet vidta de i spörsmålet
16762: med den tili beslutet fogade besvärsundervis-      nämnda särskilda åtgärderna.
16763:      Helsingfors den 22 december 1978.
16764: 
16765:                                                                           Minister Esko Rekola
16766:                                                1978 vp.
16767: 
16768: Kirjallinen kysymys n:o 500.
16769: 
16770: 
16771: 
16772: 
16773:                                   Sinisalo ym.: Suomalaisten yritysten sijoituspääoman maasta-
16774:                                       viennin lisääntymisestä.
16775: 
16776: 
16777:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
16778: 
16779:    Vaikka luotettavia tietoja suomalaisen paa-           - Ranskassa Kymin Oy osti vuonna 1977
16780: oman sijoittautumisesta ulkomaille ei olekaan         70 % Papeteries Bouscher -yhtiön osakekan-
16781: saatavissa, osoittavat julkisuuteen saatetut tie-     nasta,
16782: dot sijoituspääomien maastaviennin voimakkaas-           - Nordland Papier -yhtiössä Saksan Liitto-
16783: ti kasvaneen. Vuodesta 1975 vuoteen 1977 oli          tasavallassa, josta Kymin Oy omistaa 50 %
16784: Suomen Pankin ilmoittama sijoituspääomien              (Kaukas-yhtiö samoin 50 %) , aloitti toimin-
16785: maastavienti enemmän kuin kolminkertaistunut.         tansa v. 1977 kolmas paperikone,
16786: Monet seikat osoittavat tämän toiminnan jat-             - Star Papier -yhtiön osakekanta Iso-Bri-
16787: kuvan laajana yhä edelleen.                           tanniassa siirtyi 100-prosenttisesti Kymin Oy:n
16788:    Erityistä huomiota kiinnittää se, että yritys-     omistukseen v. 1976 ja v. 1977 yrityksen yksi
16789: ten pääomien maastavienti tapahtuu samaan             paperikoneista uusittiin,
16790: aikaan kuin yhteiskunnan erimuotoinen tuki               - Eurocan-yhtiön saha Kanadassa uudistet-
16791: yksityiselle yritystoiminnalle on voimakkaasti        tiin ja otettiin uusittuna käyttöön v. 1977.
16792: laajentunut. Kotimaisen työllisyyden edistämi-       Kymin Oy:llä on yrityksestä hallinnassa 50 %
16793: sen varjolla maamme suuryrityksille myönnetty         (vastaavaa osakekantaa hallitsee Enso-Gutzeit
16794: laajentunut tuki edesauttaakin pääoman maasta-       Oy). Kymin Oy osti Tampellan osakekannan
16795: vientiä! Ulkomailla tapahtuva suomalaisten yri-      yrityksessä v. 1976.
16796: tysten toiminnan laajentuminen taas merkitsee
16797: kotimaisen tuotannon kasvavia menekkivai-                Kymin Oy:n vuosikertomuksen mukaan
16798: keuksia. Suomalaiset ulkomaille siJOittaneet         vuonna 1977 "yhtiön ulkomaisten tytär- ja
16799: yritykset toimivatkin täyskapasiteetilla, kun vas-   osakkuusyhtiöiden tuotantolaitokset kävivät täy-
16800: taavien yhtiöitten kotimaisten laitosten toiminta    dellä teholla koko vuoden". Kotimaan osalta
16801: tapahtuu vain osittaisella teholla.                  vuosikertomus toteaa: "Markkinoilla vallinneesc
16802:    Havainnollisen esimerkin sijoituspääomien         ta ylitarjonnasta ja heikosta kysynnästä johtuen
16803: maastavientitoiminnan mittasuhteista ja kehi-        Kymin Oy:n tuotantolaitokset kävivät vajaa-
16804: tyksestä tarjoaa Kymin Oy.                           tehoisesti jo kolmantena perättäisenä vuonna".
16805:    Erikoisesti viime vuosien laman aikana yri-           Yksistään vuonna 1977 Kymin Oy vähensi
16806: tyksen teollinen toiminta ulkomailla on erityi-      Suomessa henkilökuntaansa 825 henkilöllä. Yh-
16807: sen voimakkaasti laajentunut. Käytettävissä ole-     tiön kolmessa suurimmassa ulkomaisessa tytär·
16808: vien tietojen mukaan aivan viime aikoina             ja osuusyhtiössä palkattiin viime vuonna väkeä
16809: Kymin Oy:n tuotannollisessa toiminnassa ulko-        lisää 321 henkilöä. Kun lisäksi otetaan huo-
16810: maisissa tytär- tai osuusyhtiöissä on tapahtunut     mioon v. 1977 toimintansa USA:ssa aloittanut
16811: ainakin seuraavat laajennukset ja sijoitukset:       saha ja Ranskassa ostettu paperitehdas, lisään-
16812:                                                      tyi henkilökunta yhtiön tuotannollisissa tytär-
16813:    - Leaf River -sahayhtiö, jossa Kymin Oy:llä       ja osuusyhtiöissä ulkomailla vuonna 1977 765
16814: on 100 % osakekanta, aloitti v. 1977 toimin-         henkilöllä, eli jokseenkin sillä määrällä millä
16815: tansa USA:ssa,                                       Kymin Oy viime vuonna lisäsi työttömyyttä
16816:    - Babine-sahayhtiö, jossa Kymin Oy:n              Suomessa.
16817: osuus on 12 %, aloitti v. 1976 toimintansa               Kymin Oy:llä on ulkomailla ainakin kahdek-
16818: Kanadassa,                                           san tuotannollista toimintaa harjoittavaa tytär-
16819:    - Hauston-sahayhtiö, jossa Kymin Oy:n             ja osakkuusyhtiötä. Yhtiöllä on tytäryhtiö myös
16820: osuus on 25 %, rakentaa Kanadaan suursahaa,          Etelä-Afrikan Tasavallassa.
16821: 087801546X
16822: 2                                             1-978 "P·
16823: 
16824:    Tuotantokapasiteettilukujen perusteella voi-      erityisesti palkansaajilta veroina peritty]a va-
16825: daan päätellä, että yhtiön puunjalostusteollisuu-    roja yhä edelleen siirtämään ulkomaisten pää-
16826: den painopiste on siirtymässä ulkomaille ja mer-     omasijoitusten kautta ulkomaille.
16827: kittäväitä osin jo siirtynytkin. Niinpä esim.           Todettakoon lisäksi, että suomalaiset paa-
16828: sahatavaran tuotantokapasiteettia Kymin Oy:llä       omasijoitukset ulkomaille tuottivat v. 1976
16829: on tytär- ja osakkuusyhtiöissä ulkomailla yli        kotimaahan osinkoa vain puoli prosenttia in-
16830: 1 000 000 ·kuutiometriä vuodessa, kun kotimai-       vestoidusta pääomasta ja viime vuonna näitä
16831: sissa tuotantolaitoksissa tuotettiin sahatavaraa     tuloja kertyi kotimaahan tätäkin vähemmän,
16832: viime vuonna 175 000 kuutiometriä. Paperi-           ainoastaan 3 miljoonaa markkaa. Samaan aikaan
16833: tuotannon kapasiteetti on Kymin Oy:n tytär-          Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset ovat
16834: tai osakkuusyhtiöissä yli 500 000 tonnia vuo-        siirtäneet viime vuosina 10 % ja sen ylikin me-
16835: dessa, kun Kymin Oy tuotti kotimaassa viime          nevän voittotuloksen maastamme. Yksistään
16836: vuonna paperia 440 000 tonnia ja ennätys-            viime vuonna ulkomainen pääoma siirsi maas-
16837: vuonna 1974 tuotanto oli 530 000 tonnia.             tamme yritystoimintatuloja lähes 220 miljoonaa
16838:    Näitä seikkoja arvioidessa ei voi päätyä muu-     markkaa.
16839: hun kuin että yhtiön ulkomailla tapahtuva toi-          Kaikki edellä sanotut. seikat osoittavat, että
16840: minta on eräänä tekijänä siihen "ylitarjontaan       olisi suoritettava kiireellisesti sellaisia toimen-
16841: ja heikkoon kysyntään", jonka yhtiö mainitsee        piteitä, joilla voitaisiin estää työllisyystilannetta
16842: viime vuoden toimintakertomuksessa kotimaisen        maassamme pahentava ja muutenkin kansanta-
16843: tuotantotoiminnan vajaakapasiteetin syyksi.          loutemme etujen vastainen sijoituspääomien
16844:    Kymin Oy:llä on yhä uusiakin ulkomaisia           maastavienti. Aivan välttämätöntä olisi, että
16845: sijoituksia vireillä. Leaf River -sahan yhteyteen    tällainen toiminta estettäisiin niiltä yrityksiltä,
16846: USA:ssa suunnitellaan selluloosatehdasta, jonka      jotka toimintansa "kannattamattomuuden" ja
16847: kustannusarvioksi on esitetty 800 miljoonaa          varojen puutteen vuoksi anovat ja saavat yh-
16848: markkaa.                                             teiskunnalta yhä laajempaa tukea toimintansa
16849:    Eurocan Pulp -yhtiön, siis Kymin Oy:n ja          tueksi.
16850: Enso-Gutzeit Oy:n, omistuksessa Kanadassa on
16851: 2 miljoonaa hehtaaria metsää, josta 600 000             Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjäte
16852: hehtaarilla kannattaa hakata. Koko Suomessa          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
16853: puunjalostusyhtiöiden yhteenlaskettu metsä-          tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
16854: omaisuus on vähemmän ~uin 2 miljoonaa heh-           vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16855: taaria. Tästä voi päätellä, että yrityksen toi-
16856: minta, johon nyt liittyy sahan ohella kartongin,                Aikooko Hallitus suorittaa selvityk-
16857: säkkipaperin ja selluloosan tuotanto, tulee myös             sen suuryritysten harjoittamasta, viime
16858: laajenemaan edelleen. Nykyisin yhtiön tuotta-                vuosina voimakkaasti lisääntyneestä si·
16859: ma kartonki markkinoidaan pääasiassa Euroop-                 joituspääomien maastaviennistä ja inves~
16860: paan Enso-Gutzeitin myyntiorganisaation väli-                toinneista ulkomailla tapahtuvaan teol-
16861: tyksellä.                                                    lisuustoimintaan sekä tämän toiminnan
16862:    Kymin Oy ei ole ainoa pääomien sijoittamis-               vaikutuksesta: kotimaisen teollisuustoi-
16863: ta ulkomaille viime aikoina merkittävästi li-                minnan vientimahdollisuuksien vaikeu-
16864: sännyt yksityinen teollisuusyritys. Monet muut-              tumiseen ja työntekijäsupistuksiin · sekä
16865: kin niistä suuryrityksistä, jotka ovat saaneet               selvittää tä.ssä yhteydessä, miten voitai-
16866: valtiolta vuosi vuodelta laajentunutta tukea                 siin toteuttaa po. yritysten kotimaisen
16867: työllisyyden edistämisen perusteella, ovat vas-              työllisyyden parantamisen perusteella
16868: taavassa toiminnassa mukana. Kun yritykset                   saaman yhteiskunnan tUen periminen ta-
16869: edelleen aikovat jatkaa tätä toimintaansa, mer-              kaisin valtiolle silloin, kun yritykset
16870: kitsee se sitä, että jos valtion yritystukitoimin-           ovat harjoittaneet pääomien maastavien-
16871: taa entiseen tapaan jatketaan, tullaan näitä                 tiä?
16872:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1978.
16873: 
16874:                Taisto Sinisalo                                Markus Kainulainen
16875:                                               N:o\500                                                3
16876: 
16877: 
16878: 
16879: 
16880:                         Eduskunnan· Herra Puhe m i e he 11 e.
16881: 
16882:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      teita, tavaroita ja palveluksia. Nykyisessä kan-
16883: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sainvälisessä. markkinatila.nteessa 011 tällaisten
16884: olette 24 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          yritysten perustaminen ··ulkomaille k~ts.ottava
16885: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         välttämättömyydeksi pyrittäessä tehokkaaseen
16886: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        markkinointiin.
16887: edustaja Sinisalon ym. näin kuuluvasta kirjalli-        Edellä mainittujen myyntiyritysten lisäksi
16888: sesta kysymyksestä n:o 500:                          suomalaiset yritykset ovat perustaneet ulko-
16889:           Aikooko Hallitus suorittaa selvityk-       maille tuotantoyrityksiä. Myös näiden perusta-
16890:        sen suuryritysten harjoittamasta, viime       minen ulkomaille on monesta syystä aiheellis-
16891:        vuosina voimakkaasti lisääntyneestä si-       ta. Tavaranvienti ulkomaille Suomesta ja tuo-
16892:        joituspääomien maastaviennistä ja inves-      tannollisen toiminnan aloittaminen ulkomailla
16893:        toinneista ulkomailla tapahtuvaan teol-       eivät ole toistensa vaihtoehtoja. Tavaranviennin
16894:        lisuustoimintaan sekä tämän toiminnan         saattaa estää korkeat kuljetuskustannukset,
16895:        vaikutuksesta kotimaisen teollisuustoi-       raaka-aineen vaikea saatavuus, ostajamaan lain-
16896:        minnan vientimahdollisuuksien vaikeu-         säädäntö ja hallinnolliset säännökset, tullimuu-
16897:        tumiseen ja työntekijäsupistuksiin sekä       rit, liian korkeat tuotantokustannukset ym. sei-
16898:        selvittää tässä yhteydessä, miten voitai-     kat. Sitä paitsi yhä enenevässä määrin kansain-
16899:        siin toteuttaa po. yritysten kotimaisen       välinen kauppa ei enää muodostu tavaroiden
16900:        työllisyyden parantamisen perusteella         viennistä vaan projektiviennistä kuten koko-
16901:        saaman yhteiskunnan tuen periminen ta-        naisten laitosten ja tehtaiden toimituksista, jol-
16902:        kaisin valtiolle silloin, kun yritykset       loin toimitusten ehtona saattaa olla, että toimit-
16903:        ovat harjoittaneet pääomien maastavien-       tavan yrityksen on sitouduttava projektiin si-
16904:        tiä?                                          joittamalla siihen varoja oman pääoman ehdoin.
16905:                                                         Voimassa olevan valuuttalainsäädännön mu-
16906:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kaan ulkomaisiin pääomasijoituksiin tarvitaan
16907: vasti seuraavaa:                                     aina Suomen Pankin erityislupa. Haettaessa
16908:    Suomen ulkomaankaupan kehittäminen on             lupaa tuotannollisen toiminnan aloittamiselle
16909: pääosaltaan teollisuutemme toimintaedellytysten      ulkomailla Suomen Pankki kiinnittää huomiota
16910: varassa. Tunkeutuminen vientimarkkinoille ja         sijoitushankkeeseen liittyviin kokonaistaloudelli-
16911: siinä yhteydessä viimeisimmän tuotekehittely-        siin näkökohtiin. Pankki pyrkii selvittämään
16912: tarpeen selvittäminen ja tiedon hankkiminen          hankkeen välittömät ja välilliset valuutta- ja
16913: ovat maamme teollisuuden kehittämisessä              työllisyysvaikutukset Suomen kansantalouden
16914: ensiarvoisen tärkeitä. Toiminta on pitkäjän-         kannalta. Perusedellytys hankkeen hyväksymi-
16915: teistä, eikä tuloksia saavuteta yleensä heti,        selle on, että hanke lisää Suomesta tapahtuvaa
16916: mutta se on teollisuutemme kilpailukyvyn pa-         vientiä tai turvaa nykyisen viennin jatkumisen.
16917: rantamisen edellytys. Korostetusti tulee tällä          Ulkomaille pelUstettavan tuotantolaitoksen
16918: hetkellä esiin se tosiasia, että teollisuuden kil-   työllistävä vaikutus perustuu lähinnä sen ai-
16919: pailukyky ja työllisyys ovat kiinteästi yhteydes-    kaansaamaan viennin lisäykseen. Tämä johtuu
16920: sä toisiinsa.                                        Suomesta tapahtuvista kone- ja laitetoimituk-
16921:    Kaksi kolmasosaa suomalaisten yritysten ul-       sista taikka siitä, että tuotantolaitos kävttää
16922: komaille perustamista yrityksistä on myyntiyri-      suomalaista raaka-ainetta, puolivalmisteitä tai
16923: tyksiä. Niiden tehtävänä on markkinoida tuot         suomalaisia alihankkijoita toiminnassaan. Tuo-
16924: 4                                              1978 vp.
16925: 
16926: tantolaitoksen perustaminen saattaa lisäksi edes-     solle, jota useimmissa kilpailevissa teollisuus-
16927: auttaa muuta vientiä samalle markkina-alueelle.       maissa sovelletaan.
16928: Tämän ohella tavoitteena on nykyisin huomat-             Edellä esitetyn perusteella on välttämätöntä,
16929: tavassa määrin markkinointi- ja tuotekehittely-       että teollisuusyrityksillämme on riittävät edelly-
16930: tiedon ja -taidon hankkiminen.                        tykset harjoittaa tuotantotoimintaa myös ulko-
16931:    Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan          mailla. Toiminnan tulee olla pit!käjänteistä ja
16932: yritysten ulkomaiset sijoitukset ja niiden saama      kansantalouden edut huomioonottavaa. Teolli-
16933: työllisyyspoliittinen tuki ovat kaksi eri asiaa,      suuspolitiikan keskeisiä tavoitteita on teollisuus-
16934: joiden yhteenkytkeminen siten kuin kysymyk-           tuotannon rakenteen kehittäminen, jossa osal-
16935: sessä esitetään ei ole aiheellista. Mitä tulee val-   listuminen kansainväliseen yhteistyöhön
16936: tion tukitoimintaan teollisuusyrityksillemme,         myös tuotannolliseen - muodostaa väistämät-
16937: on todettava, että se ei yllä volyymiltaan ta-        tömän toimintalinjan.
16938:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1978.
16939: 
16940:                                                                 Valtiovarainministeri Paul Paavela
16941:                                                                                                      5
16942: 
16943: 
16944: 
16945: 
16946:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
16947: 
16948:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         dighet då man strävar tili en effektiv ma·l,knads-
16949: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         föring.
16950: se av den 24 november 1978 tili vederböran-              Förutom ovan nämnda försäljningsföretag
16951: de medlem av statsrådet översänt avskrift av         har finska företag grundat produktionsinrätt-
16952: följande av riksdagsman Sinisalo m. fl. under-       ningar i utlandet. Det är av många orsaker
16953: tecknade skriftliga spörsmål nr 500:                 motiverat att grunda också dessa i utlandet.
16954:           Ämnar Regeringen företa en utred-          Varuexport från Finland tili utlandet och in-
16955:        ning av storföretagens under de senaste       ledande av produktionsverksamhet utomlands
16956:        åren kraftigt ökade export av investe-        kan inte ses som alternativ tili varandra. Höga
16957:        ringskapital och investeringar i industri-    transportkostnader, svårigheter att erhålla rå-
16958:        verksamhet utomlands samt av effek-           varor, avnämarlandets lagstiftning och admi-
16959:        terna härav på de försvårade export-          nistrativ.a bestämmelser, tullmurar, för höga
16960:        möjligheterna för den inhemska in-            produktwnskostnader samt övdga omständig-
16961:        dustrin och på inskrän:kningar i arbets-      heter kan ställa hinder i vägen för varuexpor-
16962:        kraften, samt i detta sammanhang ut-          ten. Dessutom håller den internationella han-
16963:        reda på vilket sätt det vore möjligt att      deln i allt högre grad på att omstruktureras
16964:        återkräva det stöd ifrågavarande företag      från varuexport tili projektexport, såsom leve-
16965:        erhållit av samhället för att förbättra       ranser av hela anläggningar och fabriker, varvid
16966:        sysselsättningen, i de fall då företagen      ett villkor för leveranserna kan vara att det
16967:        har exporterat kapital?                       levererande företaget måste binda sig vid pro-
16968:                                                      jektet genom att i det investera medel på
16969:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        samma villkor som eget kapital.
16970: samt anföra följande:                                    Enligt gällande valutalagstiftning behövs all-
16971:    Utvecklandet av Finlands utrikeshandel är         tid Finlands Banks specialtillstånd för kapital-
16972: huvudsakligen beroende av vår industris verk-        investeringar i utlandet. Då någon ansöker om
16973: samhetsbetingelser. Att komma in på export-          tillstånd att inleda produktionsverksamhet
16974: marknaden och i det sammanhanget utreda det          utomlands fäster Finlands Bank uppmärksam-
16975: senaste produktutvecklingsbehovet och inför-         het vid totalekonomiska synpunkter i anslut-
16976: skaffa information är av allra största vikt för      ning till investeringsprojektet. Banken försöker
16977: utvecklandet av vårt lands industri. Verksam-        utreda projektets direkta och indirekta valuta-
16978: heten är långsiktig och ger i allmänhet inte         och sysselsättningseffekter med tanke på Fin-
16979: resultat omedelbart, men den är en förutsätt-        lands nationalekonomi. En grundförutsättning
16980: ning för förbättrandet av vår industris kon-         för att ett projekt skall godkännas är att pro-
16981: kurrensförmåga. Det faktum att industrins kon-       jektet ökar exporten från Finland eller den
16982: kurrensförmåga och sysselsättningen är nära          nuvarande exportens kontinuitet.
16983: knutna tili varandra är för tillfället synnerligen       Sysselsättningseffekten av en produktions-
16984: tydligt.                                             inrättning i utlandet baserar sig närmast på den
16985:    Två tredjedelar av de företag som finska          exportökning som inrättningen ger upphov till.
16986: företag grundat i utlandet är försäljningsföre-      Exportökningen kan bero på leveranser av
16987: tag. Deras uppgift är at marknadsföra pro-           maskiner eller anläggningar från Finland eller
16988: dukter, varor och tjänster. 1 rådande inter-         på det, att produktionsinrättningen använder
16989: nationella marknadsläge bör grundandet av            finska råvaror, halvfabrikat eller finska under-
16990: dylika företag utomlands ses som en nödvän-          Ieverantörer. Grundandet av en produktions-
16991:                                               1978 vp.
16992: 
16993: inrättning kan dessutom ha en posltlv effekt         volym inte når upp tili samma nivå som i de
16994: på annan export till samma marknadsområde.           flesta konkurrerande industriländer.
16995: Dessutom är en betydande del av målsättningen           På grund av det ovansagda är det nödvän-
16996: nuförtiden att inhämta marknadsförings- och          digt att våra industriföretag har tillräckliga för-
16997: produktutvecklingsinsikt och -kunskap.               utsättningar att bedriva produktionsverksamhet
16998:    Enligt finansministeriets uppfattning är före-    även i utlandet. Verksamheten bör utövas på
16999: tagens investeringar i utlandet och det syssel-      lång sikt och nationalekonomiska fördelar bör
17000: sättningspolitiska stöd de erhåller två skilda       beaktas. Ett av de centrala målen för industri-
17001: saker, som det inte är motiverat at samman-          politiken är im utveckla industriproduktionens
17002: koppla på det sätt som gjorts i spörsmålet. Vad      struktur och det blir då oundvikligt att delta
17003: det. statliga stpdet för våra. industriföretag pe-   i det internationella samarbetet ~. även .inom
17004: träffar ·kan man konstatera, att det · till sin      produktionen.              .
17005:      Helsingfors den 22 decembet 1978 ..
17006: 
17007:                                                                       Finansminister Paul Paavela
17008:                                               1978 vp.
17009: 
17010: Kirjallinen kysymys n:o 501.
17011: 
17012: 
17013: 
17014: 
17015:                                   Vitmi ym.: Sotavammaisten matkakustannusten korvausten viipy-
17016:                                      misestä.
17017: 
17018: 
17019:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17020: 
17021:   Voimassa olevan sotilasvammalain mukaan            -odotrelemäan useita kuukausia. Eräänä esimerk-
17022: an vaikeavammaisilla 'Sötainvalideilla -oikeus       kinä matkakustannusten korvaamisen viipymi-
17023: wosittain tapahtuvaan kuntoutumi'shoitoon.           sestä mainitsen tapauksen Kemistä, jossa kesä-
17024: Sama 'Oikeus on myös pienemmän v!lmm'!tn             kuun 7 päivänä 1'978 tapaturmavirast-o-He saa-
17025: omaa'Vhlln sotaimtalidilla, mikäli vamma tai kO'r-   puneen matkalaskun suori-tusta ei ollut tapah-
17026: vattu sairaus aiheuttavat lkuntoutuksen ts:rpeen.     tunut vielä marras:lruun 4 päiviiän 1978 men-
17027:     Tfhä bntoutumisoikeutta maamme sotavam-          nessä.
17028: maiset ldiyttiivät val'Sin runsaasti hyväkseen.          Tämä matkakustannusten suoritusten koh-
17029: Kuntoutumi:snralta maksetaan sotavammaiselle          tuuton viivästymi-nen on jo joht~mut siihen, et-
17030: 1'00 prosentin työkyvyttömyysastetta vastaava         teivät kuntoutukseen o1keutetut sotainvalidit
17031: cli:n!korlco sekä mavkalrusta:nnukset kotipaikalta    ole halukka-ita käyttämään riittävän tehokkaas-
17032: kuntou:tus'la:itdlrseen ja takaisin.                  ti hyvakseen kuntoutusta.
17033:     V;altitm tapaturmavirasto suorittaa varsin pi-       Edellä ~levaalil viitaten esitämme valtiopäivä-
17034: kaisesti sotavarmmiisen työkyvyttömyysasteen ja       järjestyksen 37 §:n 1 momentin noja'läa valtio-
17035: 1"(') pl"osenrln työkyvyttömyysasteen väffi-sen       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
17036: erotu!ksen. Sensijam mmkakuhljen suorittmni-          seuraavan kysymyksen:
17037: nen kestää yleensä kohtuuttoman kauan.
17038:     TäS'tli matkakulujen suorituksen viivästymi-                Tietääkö Hallitus, että kuntoutumis-
17039: sestä joutuvat kärsimään kaikki 'Sotavammmset,               laitoksissa hoitoa saaneiden sotavam-
17040: jotka ovat -kuntoutumassa muissa kuin Heikin-                maistea matkakustannasten maksatukset
17041: gissä olevissa kuntoutumis1a1toksissa. Kun Perä-             viivästyvät useimmiten kohtuuttoman
17042: Lapin sotavammainen matkustaa esimerkiksi                    pitkään, jopa yli puoli vuotta, ja jos tie-
17043: Mikkelissä olevaan Kyyhkylän kuntoutusla.itok-               tää,
17044: seen, matka "kestää yli vuorokauden ja matka-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17045: kustannukset kohoavat moniin satoihin mark-                  ryhtyä kuntoutuksessa olleiden sotavam-
17046: koihin. Useimmiten nämä !kuntoutukseen saa-                  maisten jatkuvasti viivä·styneiden matka-
17047: puvat sotavammaiset ovat vähävaraisia, joita                 kustannusten maksatuksen nopeuttami-
17048: painaa huoli myös kotiin jäävien omaisten toi-               seksi, ettei vähävaraisten sotainvalidien
17049: meentulosta. Monta kertaa sotavammainen jou-                 tarvitsi-si odotella kohtuuttoman pitkään
17050: tuu käyttämään matkakustantroksiinsa låbes ai-               suorittamiensa matkakustannusten •kor-
17051: noat varat, joiden takaisinsuoritusta hän joutuu             vaamista?
17052:       Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1978.
17053: 
17054:          Pekka Vilmi                    Veikko Pihlajamirki             Väinö Raudaskooki
17055: 
17056: 
17057: 
17058: 
17059: 087801538N
17060: 2                                             1978 vp.
17061: 
17062: 
17063: 
17064: 
17065:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
17066: 
17067:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       siten ylimääräistä korvausta invalidille, koska
17068: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        kaikki kustannukset kuntoutuslaitoksessa olo-
17069: olette 24 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          ajalta korvataan suoraan laitokselle. Tämä kor-
17070: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         vaus on atk:ta apuna käyttäen yleensä . voitu
17071: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        maksaa 3 viikon kuluessa siitä, kun inva.lidi on
17072: edustaja Pekka Vilmin ym. näin kuuluvasta            poistunut kuntoutuslaitoksesta. Mainittu kun-
17073: kirjalHsesta kysymyksestä n:o 501:                   toutusajan korvaus on .yleensä huomattavasti
17074:                                                      suurempi kuin kalleimmatkaan matkakustan-
17075:           Tietääkö Hallitus, että kuntoutumis-       nukset.
17076:        1aitoksissa hoitoa saaneiden sotavam-            Tapaturmavirastossa on ruuhkatilanteissa py-
17077:        maisten mavkakustannusten maksatukset         ritty ensisijaisesti turvaamaan niideri korvaus-
17078:        viivästyvät useimmiten kohtuuttoman           hakemusten nopea käsittely, joiden merkitys
17079:        pitkään, jopa yli puoli vuotta, ja jos tie-   sotainvalidien toimeentulon kannalta on suurin.
17080:        tää,                                             Näin on nimenomaan täydennyskorkojen
17081:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       osalta asianlaita. Kuitenkin myös kuntoutukses-
17082:        ryhtyä kuntoutuksessa olleiden sotavam-       ta johtuvat matkakulut on pyritty maksamaan
17083:        maisten jatkuvasti viivästyneiden matka-      niin nopeasti kuin se on suinkin mahdollista.
17084:        kustannusten maksatuksen nopeuttami-          Käsittelyaika on viime vuosina keskimäärin
17085:        seksi, ettei vähävaraisten sotainvalidien     ollut 1-3 kuukautta, mutta poikkeuksellisesti
17086:        tarvitsisi odotella kohtuuttoman pitkään      esimerkiksi silloin kun invalidilla on ollut sa-
17087:        suorittamiensa matkakustannusten kor-         manaikaisesti vireillä myös muita korvaushake-
17088:        vaamista?                                     muksia tapaturmavirastossa, kuntoutusmatka-
17089:                                                      laskun käsittely on saattanut viivästyä.
17090:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kuluvan vuoden aikana on kuntoutusmatka-
17091: vasti seuraavaa:                                     laskujen keskimääräinen käsittelyaika ollut jon-
17092:    Sotilasvammalain nojalla kuntoutusta saanei-      kin verran edellisvuosia pitempi, johtuen kun-
17093: den lukumäärä on viime vuosina voimakkaasti          toutukseen hakeutuneiden lukumäärän voimak-
17094: kasvanut.                                            kaasta kasvusta. Asiaan on kuitenkin tapatur-
17095:    Erityisen nopeaa on kuntoutukseen hakevien        mavirastossa jo kiinnitetty huomiota ja matka-
17096: määrän kasvu ollut kuluvan vuoden aikana,            laskujen :fuäsittelijöiden määrää on lisätty. Vas-
17097: jolloin hakemuksia on tapatutmavirastolle saa-       taavasti myös keskimääräinen käsittelyaih saa-
17098: punut jopa 800-1 000 kappaletta kuukau-              taneen lähiaikoina edellisvuosien tasolle.
17099: dessa.                                                  Matkakorvausten tilapäinen viivästyminen ei
17100:    Vastaavasti on myös kuntoutusta koskevien         ole sosiaa:li- ja terveysministeriön käsityksen
17101: matkalaskujen määrä ennakoitua voimakkaam-           mukaan myöskään aiheuttanut kuntoutushaluk-
17102: min lisä;äntynyt.                                    kuuden vähenemistä, vaan kuntoutukseen hake-
17103:    Kuntoutusajalta tapaturmavirasto maksaa           vien määrä, kuten edellä jo todettiin, on päin-
17104: eHnkoron täysimääräisenä. ·Täysimääräisen elin-      vastoin vitme arkoina erittäin voimakkaasti kas-
17105: koron ja voimassa olevan elinkoron erotus on         vanut.
17106:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1978.
17107: 
17108:                                                                      Ministeri Olavi Martikainen
17109:                                                N:o 501                                                3
17110: 
17111: 
17112: 
17113: 
17114:                            T i 11   Ri k sd age n s    H err     T a 1 m a n.
17115: 
17116:    I det syfte 37 § 1 tnom. riksdagsordningen         Denna ersättning har med hjälp av ADB i all-
17117: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1-          mänhet kunnat betalas i:nom tre veckor räknat
17118: se av den 24 november 1978 till vederbörande          från det att invaliden har lämnat rehabili-
17119: medlem av statsrådet för avgivande av svar            tertingsanstalten. Ersättningen för nämnda reha-
17120: översänt avskrift av följande av riksdagsman          bHiteringstid är i allmänhet avsevärt större än
17121: Pekka Vilmi m. fl. undertecknade spörsmå1 nr          t.o.m. de dyraste resekostnaderna.
17122: 501:                                                      Vid olycksfallsvel1ket har man i situationer,
17123:            Är Regeringen medveten om att utan-        där ärendena hopats, i första hand försökt
17124:         ordningen av resekostnadsersättningarna       säkerställa en snabb handläggning av de ersätt-
17125:         till krigsskadade som fått vård vid reha-     ningsansokningar, vilkas betydelse är störst
17126:         biliteringsanstalter oftast dröjer oskäligt   med tanke på krigsinvalidernas utkomst.
17127:         länge, t.o.m. över ett ha1vt år, och              Så förhåller det sig uttryckligen i fråga om
17128:         om så är fallet,                              tilrläggsräntor. Men man har också försökt er-
17129:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       sätta resekostnaderna på grund av rehabilite-
17130:         ta för att påskynda utanordningen av de       ring så snabbt som möjligt. Handläggningstiden
17131:         ständigt försenade resekostnadsersätt-        har under de senaste åren varit i genomsnitt
17132:         ningarna till krigsskadade, som erhållit      1-3 månader, men i undantagsfall, t.ex. då in-
17133:         rehabilitering, ~så, att mindre bemedlade     validen även samtidigt har andra ersättningsan-
17134:         krigsinvalider inte behöver vänta oskä-       sökningar anhängiga hos olycksfallsverket, har
17135:         ligt länge på att deras resekostnader         handläggningen av någon reseräkning i sam-
17136:         skall ersättas?                               band med rehabilitering kunnat bli fördröjd.
17137:                                                           Under innevarande år har den genomsnittliga
17138:                                                       tiden för handläggning av reseräkningar på
17139:    Såsom svar på detta spörsmål får j~ag vörd-        grund av rehabilitering varit något längre än
17140: samt anföra fö1jande:                                 under tidigare år, beroende på att antalet per-
17141:    Antalet personer som erhåller rehabilitering       soner som sökt sig tili rehabilitering ökat av-
17142: med stöd av lagen om skada, ådragen i militär-        sevärt. Inom olycksfallsverket har man dock
17143: tjänst har ökat kraftigt under de senaste åren.       redan f.äst uppmärksamhet vid frågan och an-
17144:    Speciellt snabb har ökningen av antalet per-       talet personer som handlägger reseräkningar
17145: soner som söker sig till rehabilitering varit         har ökats. På motsvarande sätt torde även den
17146: under innevarande år, då olycksfallsverket fått       genomsnittliga handläggningstiden under den
17147: t.o.m. 800-1 000 ansökningar per månad.               närmaste tiden kunna fås ner tili samma nivå
17148:    På motsvarande sätt har även antalet rese-         som under tidigare år.
17149: räkningar på grund av rehabilitering ökat                 Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
17150: kraftigare än förutsett.                              fattning har ett tillfälligt dröjsmål med rese-
17151:    För rehabiliteringstiden betalar olyoksfalls-      ersättningarna inte heller föranlett någon
17152: verket livränta till fullt belopp. Skhl:lnaden mel-   minskad benägenhet för rehabilitering, utan an-
17153: lan Hvränta dll fullt belopp och gällande liv-        talet personer som söker sig tili rehabilitering
17154: ränta är sålunda en extra ersättning cill inva-       har, såsom ovan redan konstaterats, tvärtom
17155: liden, eftersom alla kostnader för vistelsen i        ökat synnerligen kraftigt under den senaste
17156: rehabilitevingsansta1ten el'sätts anstalten direkt.   tiden.
17157:       Helsingfors den 18 december 1978.
17158: 
17159:                                                                        Minister Olavi Martikainen
17160:                                                 1978 vp.
17161: 
17162: Kirjallinen kysymys n:o 502.
17163: 
17164: 
17165: 
17166: 
17167:                                    Voutilainen ym.: Eduskunnalle matkailuolojen tilasta~ ja kehittä-
17168:                                       mistarpeista annettavasta kertomuksesta.        ·     ··
17169: 
17170: 
17171:                          E duskunn an          H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17172: 
17173:     Viime aikoina on keskusteltu laajasti maam-           Myöskin matkailumme markkinointi sekä ko-
17174: me matkailuoloista, etelään suuntautuvista             timaassa, mutta ainakin ulkomaille on haja-
17175: suomalaisista matkailuvirroista, millä tavalla         naista.
17176: kotimaamme matkailua ylipäänsä voitaisiin                 Maamme matkailuorganisaatio ei ole päässyt
17177: kehittää ja saattaa se kilpailukykyiseksi paitsi       kehittymään niin, että matkailua hoidettaisiin
17178: oman maamme matkailupalveluja paremmin                 kokonaisvaltaisesti, riittävän tehokkaasti ja tar-
17179: tyydyttäviksi ja kiinnostaviksi, myös ulkomailta       koituksenmukaisesti. Tavallista on, että yksittäi-
17180: suuntautuvan matkailun kohdentamiseksi maa-            set kunnat ja yrittäjät pyrkivät itsekkäästi hoi-
17181: hamme.                                                 tamaan matkailun ja sen markkinoinnin jopa
17182:     Kotimaassa lisääntyvä loma- ja vapaa-aika          ulkomaita myöten. Matkailun kehittämisessä ja
17183: sekä vähitellen työelämässä yleistyvä talviloma        ennen kaikkea sen markkinoinnissa tulisi kui-
17184: aiheuttavat tulevaisuudessa entistä enemmän            tenkin nähdä suurempia alueellisia kokonaisuuk-
17185: ravintola-, loma- ja matkailupalvelujen kysyn-         sia ja tältä pohjalta olisi pyrittävä kehittämään
17186: tää, joten jo kansantaloudellisesti ei ole saman-      matkailumme erikoispiirteitä ja haluttavuutta
17187: tekevää, miten nämä palvelut omassa maassam-           laajemmalti.
17188: me kehittyvät. Nyt on vastaavasti todettavissa,           Tämän ohella, että kannamme huolta mat-
17189: että Suomeen saapuvien ulkomaalaisten ja koti-         kailuelinkeinon kehittämisestä yleensä, on kan-
17190: maassa lomailevien suomalaisten määrissä on            nettava huolta myös sen kilpailukykyisyydestä.
17191: laskusuunta.                                           Niin ikään maamme käyttämättömät mahdol-
17192:     Sen sijaan tilauslentomatkailu lähinnä ete-        lisuudet matkailussa tulee ideoida ja hyödyntää
17193: lään on osoittanut jatkuvia kasvun merkkejä.           ne palvelemaan matkailua sekä kotimaassa että
17194:     Suomalaisia matkailupalveluja pidetään ylei-       tarjonnassa ulkomaille.
17195:  sesti ottaen kalliina ja vastaavasti etelän mat-         Sen ohella, että matkailumme tarjonta moni-
17196:  kailupalveluja halpoina siitä huolimatta, että        puolistuu, olisi sen kehittämisen nivellyttävä
17197: esimerkiksi MEK:n suorittama hintavertailu-            saumattomasti ravintolapalvelujen hyväksi käyt-
17198:  tutkimus osoitti Suomen olevan erittäin kil-          töön. Samalla on myös elinkeinon kilpailuky-
17199: pailukykyinen länsieurooppalainen matkailumaa.         vystä ja palvelujen monipuolisesta kehittämi-
17200:     Vertailu on tehty kuitenkin ulkomaalaisen          sestä pidettävä huolta.
17201:  näkökulmasta eikä suhteessa suomalaiseen an-             Koska matkailu- ja ravintolaelinkeino Iaajana
17202:  siotasoon. Toisin sanoen, mikä on halpaa ulko-        kokonaisuutena on vaikutuksiltaan monelle
17203:  maalaiselle Suomessa, voi suomalaiselle olla          taholle ulottuva ja taloudelliselta merkityksel-
17204:  Suomessa kallista. Tähän on eräänä syynä se,          tään huomattava, olisi myös poliittinen päätök-
17205:  että suomalainen ostaa matkailupalvelukset            sentekijä eduskunnassa saatava asiasta enemmän
17206:  yksitellen ja tällöin hän joutuu toteamaan            kiinnostumaan, keskustelemaan ja lausumaan
17207:  matkailupalvelujen kalleuden hintavertailussa         siitä myös mielensä.
17208:  esimerkiksi etelän matkailuun.                           Kun eduskunnassa käsitellään vuosittain
17209:      Jotta näin ei tapahtuisi, olisi luotava sellai-   kuusitoista hallituksen tai jonkin muun julkisen
17210:  sia matkailusarjoja, joihin voitaisiin soveltaa       hallinnonalan kertomusta, jakaantuen näiden
17211:  erikoisalennuksia, ja tehdä siten kotimaan mat-       kertomusten käsittely eduskunnassa pääasiassa
17212:  kailupalvelut mahdollisimman edullisiksi, mutta       ulkoasiain-, valtiovarain- ja sosiaalivaliokunnan
17213:  ennen kaikkea ne tulisi samalla tehdä halu-           käsiteltäviksi, olisi kenties hyödyllistä itse mat-
17214:   tuiksi ja mielenkiintoisiksi.                        kailuelinkeinon merkityksen kannalta harkita
17215:  0879000660
17216: 2                                            1978 vp.
17217: 
17218: myös sitä, että matkailun edistämiskeskus an-      taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
17219: taisi vuosittain kertomuksen matkailuolojemme      tattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
17220: kehityksestä. Tällöin eduskunnalla olisi mah-
17221: dollisuus keskustella ja lausua mielensä mat-               Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-
17222: kailuoloistamme ja tähän liittyvistä kehittämis-          sena ja aiheellisena aittaa vuosittain
17223: tavoitteista.                                             kertomus eduskunnalle matkailuolojem-
17224:   'Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37           me tilasta ja kehittämistarpeista?
17225: §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kunnioit-
17226:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1978.
17227: 
17228:         Uki Voutilainen                Lea Sutinen                  Matti Asunmaa
17229:         Salme Myyryläinen              Olli Helminen                Pekka Jokinen
17230:         Aili Vaittinen-Kuikka          Vuokko Juhola                Jouko Mäkelä
17231:         Oili Suomi         .           Kalevi Mattila               Pauli Räsänen
17232:                                        Siiri Lehmonen
17233:                                                N:o 502                                                3
17234: 
17235: 
17236: 
17237: 
17238:                          E du s k u n n a n   H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        miä tällä hetkellä n. 6 000 eli n. 12 %. Ilman
17240: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         erityisiä elvytystoimenpiteitä on pelättävissä,
17241: olette 24 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn           että työttömyysaste ensi vuonna kohoaa jopa
17242: kirjeenne n:o 2444 ohella toimittanut valtio-         20 % :iin. Mikäli vielä lisäksi toteutetaan parla-
17243: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       mentaarisen alkoholikomitean majoitus- ja ra-
17244: kansanedustaja Voutilaisen ym. kirjallisesta         vitsemiselinkeinon harjoittamista rajoittavat esi-
17245: kysymyksestä n:o 502:                                 tykset, on pelättävissä, että työttömyysaste vielä
17246:                                                       tästäkin nousee. Viime keväänä mietintönsä
17247:          Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-          jättänyt majoitus- ja ravitsemisalan elvytystoimi-
17248:        sena ja aiheellisena antaa vuosittain         kunta esitti mietinnössään eri toimenpiteitä,
17249:        kertomus eduskunnalle matkailuolojem-         joilla alan kannattavuutta voitaisiin parantaa
17250:        me tilasta ja kehittämistarpeista?            ja työllisyys turvata. Osa näistä ehdotuksista
17251:                                                      sisältyi hallituksen viime syksynä laatimaan el-
17252:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen       vytysohjelmaan. Nämä mm. liikevaihtoverotusta
17253: seuraavaa:                                            ja huvi- yms. veroja koskevat muutokset tulisi
17254:    Energiakriisillä ja sitä seuranneella taloudel-   kiireisesti toteuttaa.
17255: lisella lamalla on ollut selvä sekä ulkomailta           Matkailulla, hotelli- ja ravitsemiselinkeino .
17256: Suomeen suuntautuvaa että kotimaassa tapahtu-        sen ehkä merkittävämpänä osana, on huomat-
17257: vaa matkailua vähentävä vaikutus. Vasta kulu-        tava kansantaloudellinen merkitys. Laajasti ot-
17258: neena vuonna ulkomailta Suomeen suuntautuva          taen matkailun vaikutuspiiriin voidaan lukea
17259: matkailu kääntyi jälleen nousuun. Maamme             kuuluviksi mm. kauppa, liikenne, ympäristön-
17260: matkustustase on ollut vuoden 1967 devalvaa-         suojelu, kaavoitus, rahoitus, vapaa-aika, vain
17261: tion jälkeen selvästi ylijäämäinen aina vuoteen      eräitä osa-alueita mainitakseni. Mutta myös
17262: 1977 saakka, jolloin alijäämäksi muodostui 3         matkailulla suppeamassa mielessä, matkailijan
17263: milj. mk. Myös matkustustaseen osalta viime-         kannalta, on huomattava merkityksensä. Ulko-
17264: aikaisin kehitys on ollut myönteistä (tulot          mailta Suomeen saapuvat matkailijat jättävät
17265:  + 20%). Vuonna 1978 syntynee jälleen yli-           maahamme valuuttaa, kotimaanmatkailijat sääs-
17266: jäämää.                                              tävät potentiaalisia valuuttamenoja. Matkailu
17267:    Kotimaan matkailussa saavutettiin huippu-         luo ja ylläpitää työllisyyttä useilla aloilla, mutta
17268: lukemat v. 1975 ja sen jälkeen tapahtunut lasku      sillä on myös merkitystä ihmisten ja kansojen
17269: on ollut verraten vähäistä. Kuluneena vuonna         kanssakäymisen edistäjänä, kulttuurin vaalijana,
17270: on tapahtunut myös kotimaan matkailussa ilah-        alueellisten erojen tasoittajana, ihmisten virkis-
17271: duttavaa elpymistä.                                  täjänä, työkunnon palauttajana jne.
17272:    Suomesta ulospäin suuntautuva tilauslento-            Matkailun edistämiskeskus on nyt toiminut
17273: matkailu kasvoi voimakkaasti 1970-luvun alku-        vajaat kuusi vuotta. Sen keskeinen tehtävä on
17274: puolella ja saavutti huippunsa v. 1975. Vajaan       Suomeen suuntautuvan ja kotimaassa tapahtu-
17275: 10 %: n kuluneen vuoden kasvun myötä vuoden          van matkailun edistäminen. Matkailun edistä-
17276: 1975 huippuluvut tultaneen ylittämään.               mistyö tapahtuu pääsääntöisesti yhteistyössä lii-
17277:    Siitä huolimatta, että matkailun voidaan jäl-     kenneyhtiöiden, hotelliketjujen, matkailujärjes-
17278: leen olettaa olevan nousussa, majoitus- ja ravit-    töjen ja alueellisten matkailuorganisaatioiden
17279: semiselinkeino on edelleen syvässä lamassa.          kanssa. Tehokasta markkinointitoimintaa on
17280: Majoitusliikkeiden käyttöaste on laskenut 56         haitannut erityisesti alueellisten organisaatioi-
17281: %:iin sen oltua v. 1971 65%. Elinkeinon              den monilukuisuus ja toiminnallinen päällekkäi-
17282: kannattavuus on jatkuvasti laskenut ja seurauk-      syys. Kehittämistyö tältä osin on kuitenkin jo
17283: sena on ollut maan keskiarvoa selvästi korkem-       käynnissä ja suunnitelmat koko maan osalta
17284: pi työttömyysaste. Alan työvoimasta on työttö-       tehty.
17285: 4                                             1978 v'p.
17286: 
17287:     Matkailun edistämiskeskuksen resursseja on      dollisuus nykyistä laajemmissa puitteissa osal-
17288: parin viime vuoden aikana lisätty suhteellisen      listua matkailuolojemme kehittämistavoitteita
17289: tuntuvasti ja sama linja jatkuu myös hallituksen    koskevaan keskusteluun. Tämä päämäärä on
17290: esityksessä vuoden 1979 tulo- ja menoarvioksi.      hallituksen käsityksen mukaan parhaiten saavu-
17291: Kuitenkin kansainvälisesti ja kansallisestikin      tettavissa mm. laajentamalla matkailun edistä-
17292: esim. liikenneyhtiöihin verrattuna matkailun        mistä käsittelevää osaa hallituksen vuosittain
17293: edistämiskeskuksen markkinointivarat ovat var-      a~t~ma:ssa toimintakertomuksessa ja antamalla
17294: sin pieniä. Tämän vuoksi tärkeintä matkailun        eduskunnalle nykyistä laajempi selonteko mat-
17295: edistämiskeskuksen toiminnassa on olla . "val-      kailuolojemme tilasta ja kehitystarpeista vuo-
17296: tit:m edustajan:t", koordinoijana, tutkijana ja     sittain tapahtuvan tulo- ja menoarvion käsitte-
17297: !Uullepanijana matkailumarkkinointia koskevissa     lyn yhteydessä. Hallitus on omalta puoleltaan
17298: yhteishankkeissa.                                   valmis valmistelemaan eduskunnalle kertomuk-
17299:  ' Kuten kaikesta edellä sanotusta ilmenee mat-     sen matkailuolojemme tilasta ja kehitystarpeista,
17300: kaihilla on hyvin laaja ja eri yhteiskunnan aloja   mikäli eduskunta pitää perusteltuna myös tätä
17301: sivuava merkityksensä. Tämän vuoksi hallitus        kysymyskokonaisuutta koskevan kertomuksen
17302: pitää tärkeänä, että eduskunnalle varataan mah-     antamista.
17303:           Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1978.
17304: 
17305: 
17306:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
17307: 
17308: 
17309: 
17310: 
17311: ! ~   i
17312:                                                N:o 562                                               5
17313: 
17314: 
17315: 
17316: 
17317:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
17318: 
17319:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           följd att arbetslöshetsgraden varit klart högre
17320: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         än i genomsnitt för landet. Av branschens ar-
17321: av den 24 november 1978 nr 1271 tili veder-           betskraft är för närvarande 6 000 personer ellet
17322: börande medlem av statsrådet för avgivande av         c:a 12 % arbetslösa. Det kan befaras, att ar-
17323: svar översänt avskrift av följande av riksdags-       betslöshetsgraden nästa år stiger tili t.o.m.
17324: man Voutilainen m. fl. ställda skriftliga spörs-      20 %, om ej särskilda stimulansåtgärder vid·
17325: mål nr 502:                                           tagas. Om därutöver den parlamentarisk:t alko-
17326:                                                       holkommittens förslag förverkligas vilka inne-
17327:           Anset Regeringen det vara ändamåls-         bär inskränkningar i drivandet av inkvarterings-
17328:        enligt och påkallat att årligen till riks-     och förplägningsrörelse, måste befaras, att ar-
17329:        dagen avgiva berättelse om läget och           betslöshetsgraden ytterligare stiger. Inkvarte-
17330:        utvecklingsbehovet i fråga om våra tu-         rings- och förplägningsbranschens stimulansut-
17331:        ristförhållanden?                              skott, som framlade sitt betänkande senaste
17332:                                                       vår, föreslog olika åtgärder, genom vilka
17333:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         branschens lönsamhet kunde förbättras och sys-
17334: anföra följande:                                      selsättningen tryggas. En del av dessa förslag
17335:     Energikrisen och den därpåföljande ekono-         ingick sedermera i det stimulansprogram, som
17336: miska depressioneo har haft en tydlig inverkan        av regeringen framlades senaste höst. Dessa
17337: på nedgången i turistströmmen såväl från ut-          förslag, som bl. a. innebär ändring av omsätt-
17338: landet till Finland som i hemlandet. Först un-        ningsbeskattningen och av nöjes- m. fl. skatter,
17339: der det gångna året har turismen från utlandet        borde förverkligas i brådskande ordning.
17340: tili Finland åter börjat tilltaga. Vår turistbalans      Turismen med hotell- och restaurangnäringen
17341: har alltsedan devalveringen år 196 7 varit klart      som dess kanske viktigaste beståndsdel har en
17342: positiv ända fram tili år 1977, då den upp-           avsevärd nationalekonomisk betydelse. I vid-
17343: visade ett underskott på 3 milj. mk. Även             sträckt bemärkelse kan tili turismens infly-
17344: beträffande turistbalansen har den senaste ti-        telsesfär räknas bl.a. handel, trafik, miljövård,
17345: dens utveckling varit positiv (inkomsterna            planering, finansiering, fritid, bara för att
17346:  + 20 %) . Ar 1978 torde likaledes åter upp-          nämnda några delområden. Men även turismen
17347: visa ett överskott.                                   i mera inskränkt bemärkelse, med turisten som
17348:     I fråga om turismen i hemlandet uppnåddes         medelpunkt, är av stor betydelse. Turisterna
17349: rekordsiffrorna år 1975 och nedgången därefter        från utlandet som kommer tili vårt land, kvar-
17350: har varit relativt ringa. Under det gångna året       lämnar valuta i vårt land, de inhemska turister-
17351: har även beträffande turismen i hemlandet en          na inbesparar potentiella valutautgifter. Turis-
17352: glädjande uppgång skett.                              men skapar och upprätthåller sysselsättning
17353:     Charterflygturismen från Finland tili utlandet    inom flera branscher, men den är även av
17354: växte kraftigt i början på 1970-talet och upp-        betydelse i det den främjar umgänget mellan
17355: nådde höjdpunkten år 1975. Med en tiliväxt            människor och folk, omhuldar kulturen, ut-
17356: i år på knappt 10 % torde rekordsiffrorna för         jämnar regionala skillnader, rekreerar män-
17357: år 1975 komma att överskridas.                        niskor, återställer arbetsduglighet o.s.v.
17358:     Ehuru turismen åter kan antagas vara stadd           Centralen för turistfrämjande har nu verkat
17359: i tillväxt, befinner sig inkvarterings- och för-      i sex år. Dess centrala uppgift är att främja
17360:  plägningsnäringen alltjämt i en djup konjunk-        turismen tili Finland och turismen i hemlandet.
17361: turnedgång. Inkvarteringsrörelsernas belägg-          Det turistfrämjande arbetet sker i regel i sam-
17362:  ningsgrad har sjunkit tili 56 % från att ha          råd med trafikbolagen, hotellkedjorna samt de
17363:  uppgått tili 65 % år 1971. Näringens lönsam-         riksomfattande och regionala turistorganisatio-
17364:  het har fortlöpande sjunkit, vilket haft tili på-    nerna. En effektiv marknadsföring har försvå-
17365: 079000660
17366: 6                                            1978 vp.
17367: 
17368: rats speciellt av det stora antalet regionala or-   inom samhället tangerande betydelse. Därför
17369: ganisationer och deras sammanfallande verk-         anser regeringen det viktigt, att riksdagen be-
17370: samhet. Utvecklingsarbetet på denna punkt är        redes tillfälle att i större omfattning än nu
17371: dock redan i gång och planer för hela landet        deltaga i diskussionen om målsättningen för
17372: har uppgjorts.                                      utvecklandet av våra turistförhållanden. Detta
17373:    Centralens för turistfrämjande resurser har      låter sig enligt regeringens uppfattning göras
17374: under de två senaste åren utökats förhållandevis    bäst genom att bl. a. utöka turismens andel i
17375: kännbart och samma linje följes även i rege-        regeringens årliga verksamhetsberättelse samt
17376: ringens förslag till statsbudget för år 1979.       genom att ge riksdagen en mera omfahande
17377: Dock internationellt och även nationellt sett       redogörelse än nu beträffande det rådande
17378: t. ex. jämfört med trafikbolagen är centralens      läget och utvecklingsbehovet i fråga om ·våra
17379: för turistfrämjande marknadsföringsresurser         turistförhållanden i samband med den årliga
17380: mycket små. Det viktigaste inom centralens          budgetbehandlingen. Regeringen är för sin del
17381: för turistfrämjande verksamhet är därför att        redo att bereda en berättelse för riksdagen om
17382: verka som "statens representant", som koordi-       läget och utvecklingsbehovet av våra . turist-
17383: nator, utredare och initiativtagare i fråga om      förhållanden, därest riksdagen anser det moti-
17384: samprojekt avseende främjande av turismen.          verat att redogörelse ges även beträffande detta
17385:    Såsom av det ovan sagda framgår, har tu-         frågekomplex.
17386: rismen en mycket vidsträckt och olika branscher
17387:      Helsingfors den 29 december 1978.
17388: 
17389: 
17390:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
17391:                                                1978 vp,
17392: 
17393: Kirjallinen kysymys n:o 503.
17394: 
17395: 
17396: 
17397: 
17398:                                    Sinisalo: Enso-Gutzeit Oy:n kunnallisveroista.
17399: 
17400: 
17401:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17402: 
17403:    Enso-Gutzeit on ilmoittanut tuotantolaitos-        kittäviä verotulon vähennyksiä Imatralla, Kot-
17404: teosa sijaintikunnille, että tappiontasausjärjes-     kassa ja Vehkalahdella. Vehkalahdelle esim. se
17405: telmän soveltamisen seurauksena se ei tule mak-       summa, joka, jos uhkaus toteutetaan, poistuu
17406: samaan kunnallisveroa vuonna 1979.                    kunnan tuloista, vastaa yli yhtä penniä äyriltä.
17407:    Yhtiöitten tappiollisista tilinpäätöksistä huo-    Menetykset eivät rajoitu Kymen lääniin.
17408: limatta kunta voi käyttää verotuksessa harkin-           Tätä järjestelmää ja sen sovellutusta ei voida
17409: taa ja asettaa yrityksille veroja. Tappiontasaus-     pitää oikeana ja valtiovallan on ryhdyttävä toi-
17410: järjestelmän on tulkittu antavan yhtiölle mah-        menpiteisiin, ettei valtiojohtoinen yritys saata
17411: dollisuuden vapautua veronmaksusta siten, että        kuntia tällaisiin vaikeuksiin.            .
17412: yhtiö tekee voitollisen tilinpäätöksen mutta             Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
17413: tappiontasauksella suorittaa järjestelyt, jotka va-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
17414: pauttavat sen kokonaan kunnallisverotuksesta.         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi .~eu-
17415:    Vaikka tappiontasauslain säätämisen yhtey-         raavan kysymyksen:                       ·
17416: dessä sen vastustajien taholta voitiin osoittaa
17417: lain vahingollisuus myös kunnallistaloudelle, on                Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ryh-
17418: nyt kysymyksessä veronkiertojärjestelmä, jonka                tyy, että Enso-Gutzeitin ilmoitus, että
17419: kaltaista ei aikaisemmin ainakaan tällaisissa                 se ei suorita tuotantolaitostensa sijoitus-
17420: mittasuhteissa ole esiintynyt.                                kunnille lainkaan veroa vuonna 1979, ei
17421:    Kymen läänissä päätös aiheuttaa hyvin mer-                 toteudu käytännössä?
17422:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1978.
17423: 
17424:                                             Taisto Sinisalo
17425: 
17426: 
17427: 
17428: 
17429: 087900028S
17430: 2                                               1978~Vpl
17431: 
17432:                                                                                          --.--
17433: 
17434: 
17435: 
17436: 
17437:                                       .i
17438: 
17439:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17440: 
17441:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         harkinnalla vahvistettavan veron maara ei yri-
17442: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          tysten osalta ole välttämättä prosentuaalisessa
17443: olette, 28 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn           suhteessa yrityksen liikevaihtoon, mikä ·tavan-
17444: kirjeenne n:o 2481 ohella toimittanut valtio-          omaisesti muodostaa kunnallisen harkintavero-
17445: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        tuksen perustan~         .                  ·. .. ·
17446: kåtisanedustaja Sinisalon näin kuuluvasta kysy-           Edellä mainitusta tilanteesta yhtiö on infor-
17447: myksestä n:o 503:                                      moinut niitä kuntia, joiden talouteen yhtiöön
17448:                                                        kohdistuva harkintaverotus eniten . vaikuttaa.
17449:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ryh-     Mainittavimpia: näistä ovat Vehkalahden, Enpn
17450:         tyy, että Enso-Gutzeitin ilmoitus; että        ja Säynätsalon kunnat sekä Imatran kaupunki.
17451:        ·se ei suorita ttiotantolaitostensa sijoitus-   Näiden . osalta harkintaverotusmahdollisuuden
17452:     ' . kunnille lainkaan· veroa vuonna 1979, ei       poistuminen merkitsee noin 5-6 % :n &uuruis-
17453:       · toteudu käytännössä?                           ta osuutta ... kuntien kokonaisverokertymästä.
17454:                                                        Saatuj_en tietojen. mukaan missään kunnassa toi-
17455:     Vasta~ksena kysymykseen esitän kunnioittaen        menpide ei kuitenkaan ole vaikuttanut kuntien
17456: seuraavaa:                                             ennakkoveroäyriä kohottavasti _vuodelle 1979.
17457:  .: Vuonria 1968 säädetyn elinkeinoverolain yh-           On kuitenkin selvää, että yhtiön sinähsä lain-'
17458: teydessä säädettiin myös tappioritasauslaki, jon-      mukaisella_. toimenpiteellä vaikeutetaan kuntien
17459: ka.lO §:n mukaan vuodelta 1976 ja sen jälkeen          jo entuudestaan. kireätä taloutta:. Olisi. kentic;:s
17460: toimitettavissa verotuksissa sellaisena tulona,        harkittava, miten tämäntapaiset yllättävät vero-
17461: joka muodostaa perustan kunnalliselle harkinta-        kertymän . ·:pienenemiset .voitaisiin_.· ·huomioida
17462: verotukselle, pidetään sitä tuloa, josta ei ole        kuntien kantokykyluokitusta tarkistettaessa.
17463: vähennetty aikaisempina vuosina syntynyttä ve-            Kysymys kuhnallisesta harkintaverotuksesta
17464: rotuksessa vahvistettua tappiota. Lain taustana        on ollut viime aikoina toistuvasti esillä, useim-
17465: on ollut periaate, ettei kunnallisella harkinta-       min kuitenkin niin, että kärsiväksi osapuoleksi
17466: verotuksella mitätöitäisi laissa tarkoitettua tap-     on ilmoittautunut yrityssektori. Nyt esille tullut
17467: piontasausta ja että vältyttäisiin saman tulon         tapaus osoittaa mielestäni konkreettisesti, mil-
17468: kaksinkertaiselta verotukselta. Tappiontasaus-         laiseen epävarmuuteen ajaudutaan sekä verot-
17469: lain mukainen vähennysoikeus on tällä tavoin           tajan että ve1ovelvollisen taholla, kun verotus
17470: rinnastettu verotuskäytännössä jo aikaisemmin          eräiltä osin perustuu yksipuolisesti harkintaan.
17471: omaksuttuun periaatteeseen, jonka mukaan kun-          Hallitus tutkii harkintaverotukseen liittyviä epä-
17472: nallisella harkintaverotuksella ei voida mitä-         kohtia osana suurempaa verouudistusta, jolla
17473: töidä lakisääteisiä verosubjektille kuuluvia vä-       pyritään yleisemminkin selvien vinoutumien ja
17474: hennysoikeuksia.                                       epäkohtien poistamiseen.
17475:     Kuntien osalta edellä mainittu tarkoittaa sitä,       Nykyisen verolainsäädännön ollessa voimassa
17476: että kunnat talousarviotaan laatiessaan joutuvat       on Enso-Gutzeitissa tehty päätös kuitenkin lail-
17477: huomioimaan myös sen mahdollisuuden, että              linen ja siten yhtiön sisäinen asia.
17478:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1979.
17479: 
17480:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
17481:                                               N:o 503                                             3
17482: 
17483: 
17484: 
17485: 
17486:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
17487: 
17488:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ställs genom prövning inte nödvändigtvis
17489: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       kommer att stå i procentuell proportion tili
17490: av den 28 november 1979 nr 2481 tili veder-         företagets omsättning, på viiken ju kommunal
17491: börande medlem av statsrådet för avgivande          beskattning enligt prövning normalt baserar sig.
17492: av svar översänt avskrift av följande av riks-         Enso-Gutzeit Oy har meddelat ovanrelatera-
17493: dagsman Sinisalo ställda skriftliga spörsmål nr     de sakläge tili de kommuner, vilkas ekonomi
17494: 503:                                                beskattningen av bolaget enligt prövning kom-
17495:                                                     mer att mest påverka. Särskilt bör nämnas
17496:            Hurudana åtgärder kommer Rege-           Vehkalahti, Eno och Säynätsalo kommuner
17497:         ringen att vidtaga för att Enso-Gutzeits    samt Imatra stad. I dessa kommuner kommer
17498:         meddelande att bolaget inte kommer att      den omständigheten, att möjligheten tili be-
17499:         betala skatt under år 1979 tili de kom-     skattning enligt prövning framdeles saknas, att
17500:         muner, där det har produktionsinrätt-       innebära en minskning av 5 a 6 % av kom-
17501:         ningar, inte skall förverkligas?            munernas sammanlagda skatteupptäkter. Enligt
17502:                                                     erhållna uppgifter har dock åtgärden i ingen
17503:    Såsom svar på spörsmål får jag vördsamt          kommun haft förhöjande inverkan på förskotts-
17504: anföra följande:                                    skattöret för år 1979.
17505:    I anslutning tili 1968 års lag om beskattning       Det är i varje fall uppenbart att denna bo-
17506: av inkomst av näringsverksamhet stiftades även      lagets i och för sig lagenliga åtgärd är ägnad
17507: en lag om förlustutjämning vid inkomstbe-           att försvåra kommunernas redan annars an-
17508: skattning, enligt vars 10 § vid beskatt-            strängda ekonomi. Man borde kanske överlägga
17509: ningar som verkställs för år 1976 och senare        huru dylika överraskande minskningar i skatte-
17510: år skall såsom inkomst, ,som utgör grund-           uppbörden skulle kunna beaktas när man revi-
17511: valen för heskattning enligt prövning anses         derar kommunernas bärkraftsklassificering.
17512: den inkomst, varifrån inte avdragits vid               Frågan om den korumunala beskattningen
17513: beskattning fastställd förlust som uppkommit        enligt prövning har på senare tid tagits upp-
17514: under tidigare år. Lagen bygger på den prin-        repat fram, oftast dock så, att det har varit
17515: cipen att man inte bör genom kommunal be-           företagssektorn som ansett sig vara den skade-
17516: skattning enligt prövning omintetgöra den i         lidande parten. Det nu ifrågavarande fallet är
17517: lagen avsedda förlustutjämningen och att dub-       enligt min mening en konkret antydan om den
17518: belbeskattning av en och samma inkomst bör          osäkerhet, i viiken såväl beskattaren som den
17519: undgås. Avdragsrätten enligt ovannämnda lag         skattskyldige håller på att drivas när beskatt-
17520: om förlustutjämning har alltså på detta sätt        ningen tili vissa delar bygger ensidigt på pröv-
17521: inom beskattningspraxis likställts med den          ning. Regeringen undersöker som bäst de miss-
17522: redan tidigare omfattade principen att skatte-      förhållanden, som beskattning enligt prövning
17523: subjektet tillkommande lagstadgade avdrags-         innebär, som en del av en större skattereform,
17524: rättigheter inte skall kunna omintetgöras genom     som syftar tili att även mera generellt avhjälpa
17525: kommunal beskattning enligt prövning.               onekliga snedvridningar och missförhållanden.
17526:    För kommunernas del innebär det ovan an-            Enligt gällande skattelagstiftning är Enso-
17527: förda att kommunerna bör vid uppgörande av          Gutzeit Oy:s beslut dock lagligt och bör alltså
17528: sina budgetförslag beakta även den möjlig-          anses utgöra en intern angelägenhet hos bo-
17529: heten, att beloppet av den skatt som East-          laget.
17530:        Helsingfors den 2 januari 1979.
17531: 
17532:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
17533:                                                  1978 vp.
17534: 
17535: Kirjallinen kysymys n:o 504.
17536: 
17537: 
17538: 
17539: 
17540:                                    Söderman ym.: Merivartijoiden työoloista.
17541: 
17542: 
17543:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
17544: 
17545:    Laki rajavartio)ait<;>ksesta ( 5/7 5} asettaa ra-   ovat työaikajärjestelyt aiheuttaneet tyytymatto-
17546: javartiolaitoksen vastuulliseksi poliisin ohella       myyttä asemien työntekijöiden keskuudessa.
17547: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa           Kun esimerkiksi poliisi on työpaikalla, ajo-
17548: pitämisestä valtakunnan raja- ja merialueella.         neuvossa tms. paikassa valmiudessa, lasketaan
17549:    Asetus rajavartiolaitoksesta ( 2/76} määrit-        koko aika työajaksi. Näin ei tilanne ole meri-
17550: telee rajavartiolaitoksen tehtäväksi lisäksi etsiä     vartiostojen kohdalla, sillä työpaikalla olosta
17551: ja auttaa kadoksissa olevia sekä merihätään            lasketaan työaikaa 8 tuntia, ajoneuvossa ja päi-
17552: joutuneita, ja johtaa meripelastuspalveluun            vystystehtävissä olo lasketaan vain 14 tunnin
17553: osallistuvien yhteistoimintaa.                         mukaan työajaksi vuorokaudessa.
17554:    Erityisesti merivartiotoiminnassa on viime             Tällaisella eriarvoisuudella on haitallinen
17555: aikoina tullut esille puutteita, jotka ilmeisesti      vaikutus henkilökunnan työmoraaliin varsinkin
17556: olivat osasyynä 10 ihmisen menehtymiseen               kun kysymys on paljolti samankaltaisista teh-
17557: Viikinki-onnettomuudessa 30. 9. 1978.                  tävistä.
17558:    Merivartioasemien kokonaismiehitys on kes-             Rajavartiolaitoksen asemaan kiinnitti huo-
17559: kimäärin 9 miestä. Merivartioasemilla ja -aluk-        miota myös keskushallintokomitea II osamie-
17560: silla on eräänlainen varallaolojärjestelmä eli         tinnössään ehdottaen sen siirtämistä itsenäi-
17561: ns. valmiuspäivystysjärjestelmä .. Tällä tarkoite-     seksi osastoksi.
17562: taan varsinaisen virka- tai työajan ulkopuolelle          Edelleen on tuotu esiin kysymys onko tar-
17563: käskettyä varallaoloa. Vartijan on oltava puhe-        koituksenmukaista, että rajavartijat ovat sota-
17564: limella tavattavissa ja saavuttava työpaikalle         väen rikoslain alaisia, kun kysymys on kuiten-
17565: käskettäessä tai tilanteen. vaatiessa viimeistään      kin siviilitehtävään rionastettavasta toimin-
17566: tunnin kuluessa.                                       nasta.
17567:     Merivartioasemilla on pidetty 4 hengen val-           Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
17568: miusryhmiä lähtövalmiudessa, jolloin saadaan           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
17569: välittömästi yksi vene liikkeelle miehitettynä         tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17570: kolmella merivartiomiehellä. Koska yhden mie-          vaksi seuraavan kysymyksen:
17571: hen täytyy olla asemalla päivystäjänä hoita-
17572: massa pelastuspalveluun liittyvää radio- ja pu-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
17573: helinpalvelua, ei toista venettä saada enää liik-             merivartijoiden työolot ovat palvelu- ja
17574:  keelle.                                                      pelastusvalmiutta heikentävällä tasolla,
17575:     Asemien nykyinen miehitys tekee asemille                  ja jos on,
17576: erittäin vaikeaksi suoriutua lain edellyttämistä                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17577: vartiointi- ja pelastustehtävistä. Tämän lisäksi              ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
17578:       Helsingissä 28 päivänä .marraskuuta 1978.
17579: 
17580:          Jacob Söderman                   Seppo Tikka                   P. Puhakka
17581:          Olli Helminen                    Erkki Liikanen                Unto Ruotsalainen
17582:          Markus Aaltonen                  Riitta Järvisalo-Kanerva      Matti Puhakka
17583:          Tellervo Koivisto                Juhani Surakka                Matti Louekoski
17584:          Sakari Knuuttila                 Matti Ahde                    Mauno Forsman
17585:          Jorma Rantala                    Helge Siren                   Ensio Laine
17586:                                           Kati Peltola
17587: 0879000139
17588: 2                                             1978 vp.
17589: 
17590:                                                                                              F   ,,:
17591: 
17592: 
17593: 
17594: 
17595:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
17596: 
17597:    Valtiopäiväjärjestyksen )7 §:n 1 momentissa      niiden organisaatiota j'a voimavaroja ole voitu
17598: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       mitoittaa niin, että merivartiostot yksin vas-
17599: olette 28 päivänä' marraskuuta 1978 päivätyn        taisivat meripelastustoiminnasta,
17600: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston           Kysymyksessä todetaan, että. merivartioase-
17601: jäsenelle · jäljennöksen kansanedustaja Söder-      milla on pidetty 4 hengen valmiusryhmiä välit"
17602: manin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o 504,       tömässä läl:itövalmiudessa. Kuitenkin nykyisillä
17603: jossa tiedtistellaan:                               vahvuuksilla merivartioasemalla pystytään pitä-
17604:                                                     mään enintään neljä miestä työssä vain 8-10
17605:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       tuntia vuorokaudessa. Loppuosan vuorokau-
17606:        merivartijoiden työolot ovat palvelu- ja     desta valmius rakentuu varallaolojärjestelmään,
17607:        pelastusvalmiutta heikentävällä tasolla,     jonka puitteissa voidaan ylläpitää vähintään
17608:        ja jos on,                                   yhden tunnin lähtövalmiutta. Välittömän läh-
17609:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tövalmiuden ylläpitäminen edellyttäisi meri-
17610:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?             vartioaseman vahvuuden nostamista lähes kol-
17611:                                                     minkertaiseksi ja johtohenkilöstön lisäämistä.
17612:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         Se merkitsisi noin 500 ·miestä lisää merivartios-
17613: taen seuraavaa:                                     toihin.
17614:    Kysymyksen perusteluissa tuodaan esille me-         Kysymyksessä sanotaan, että merivartioase-
17615: ripelastustehtävän perustuminen lakiin ja ase-      mien "nykyinen miehitys tekee asemille erit-
17616: tukseen rajavartiolaitoksesta sekä niitä puut-      täin vaikeaksi suoriutua lain edellyttämistä var-
17617: teita, jotka heikentävät merivartioasemien pe-      tiointi- ja pelastustehtävistä" ja viitataan polii~
17618: lastusvalmiutta. Koska perusteluihin sisältyy       siin, jolle lasketaan työajaksi mm. työpaikalla
17619: eräitä väärinkäsityksiä ja epätarkkuuksia, on       olo. Rajavartiolaitoksessa · työaikajärjestelyt ovat
17620: niihin syytä tässä vastauksessa puuttua.            erilaiset kuin poliisilla laitoksen toiminnan
17621:    Rajavartiolaitoksesta annetussa laissa ja ase-   luonteesta johtuen. Merivartioasemalla henkilö
17622: tuksessa on laitoksen varsinaiseksi tehtäväksi      on työssä, varalla tai vapaana. Työajaksi las-
17623: säädetty valtakunnan rajojen vartiointi ja val-     ketaan työn tekemiseen käytetty aika, partios-
17624: vonta, meripelastuspalvelun ollessa erään mo-       saoloajasta kuitenkin todellinen työaika vain
17625: nista lisätehtävistä. Rajavartiolaitoksen ja sii-   8 tuntiin saakka ja sen yli menevältä ajalta
17626: hen kuuluvien merivartiostojenkin organisaatio      osa-aika määrätyn taulukon mukaan, ja vuoro-
17627: ja ryhmitys on luotu ensisijassa päätehtävän        kauden kestävästä päivystysvuorosta 14 tai 16
17628: asettamien vaatimusten mukaiseksi. Sisäasiain-      tuntia. Yllättäen ilmeneviä merivartiotehtäviä
17629: ministeriön 31. 12. 1977 vahvistamassa ohjees-      varten on merivartioasemalla päivystäjän lisäksi
17630: sa pelastuspalvelun järjestelyistä merialueella     enintään 3 henkilöä kerrallaan asunnosta ta-
17631: edellytetään, että tämä tehtävä hoidetaan kun-      pahtuvassa päivystyksessä, jolloin he ovat vel-
17632: kin hallinnonalan oman lainsäädännön ja voi-        volliset saapumaan käskystä työpaikalle vii-
17633: mavarojen puitteissa, mutta että hallinnonalat      meistään tunnin kuluessa. Tätä varallaoloaikaa
17634: ottavat meripelastustehtävän huomioon kehit-        ei lueta työajaksi. Useimmat henkilöt viettävät
17635: täessään hallintoaan. Rajav~rtiolaitoksesta an-     työvuoroonsa sisältyvät vapaa-aikansakin meri-
17636: netun asetuksen ja meripelastusohjeen mu-           vartioasemalla, sillä päivittäinen työssäkäynti
17637: kaan merivartiostojen tehtävänä on hälyttää,        muutoin ei ole yleensä . mahdollista aseman
17638: osallistua meripelastukseen, ohjata voimat pai-     eristetystä sijainnista ja kulkuyhteyksistä joh-
17639: kalle ja johtaa meripelastuspalveluun osallis-      tuen. Merivartioasemalla onkin työvuorottelu
17640: tuvien yhteistoimintaa. Tällainen tehtävä sopii     järjestetty yleensä siten, että mies on asemalla
17641: merivartiostoille, mutta on huomattava, ettei       yhtäjaksoisesti esim. 8 työpäivää ja sen jälkeen
17642:                                                N:o,5_04                                              3
17643: 
17644: samoin yhtäjaksoisesti vapaapäivillä esim. 6         kentamistoiminnalla sekä kalusto- ja varuste-
17645: vuorokautta. Tällainen työolojen järjestely on       hankinnoilla. Rajavartiolaitoksen virkamiesten
17646: osoittautunut tehtävien hoidon kannalta tar-         työaikasäännöksiä tutkitaan valtion työmarkki-
17647: koituksenmukaiseksi olosuhteissa, joissa työ-        nalaitoksen ja virkaehtosopimuksiin osallisten
17648: paikka ja koti sijaitsevat kaukana toisistaan        järjestöjen toimesta käynnissä olevissa virka-
17649: ja kuljetukset vaativat erikoisjärjestelyjä.         ehtoneuvotteluissa. Työolojen kehittäminen ei
17650:     Kysymykseen sisältyy maininta keskushallin-      kuitenkaan sinänsä lisää merivartiointi- ja pelas-
17651: tokomitean II osamietinnössä olleesta ehdotuk-       tusvalmiutta, ja mikäli kehitys johtaa lasken-
17652: sesta rajavartiolaitoksen siirtämisestä itsenäi-     nallisen työajan lyhentämiseen, niin sen seu-
17653: seksi osastoksi. Tällaista ehdotusta, mitä sillä     rauksena olisi valmiuden heikentyminen. Meri·
17654: sitten tarkoitettaneenkin, ei kuitenkaan maini-      vartiointi- ja pelastusvalmiutta voidaan merc
17655: tussa mietinnössä ole.                               kittävästi kehittää ainoastaan lisäämällä henkic
17656:     Mitä tulee kysymykseen siitä, että rajavar-      löst.öä sekä sen tarvitsemaa kalustoa ja varus-
17657: tiolaitoksen virkamiehet ovat sotaväen rikoslain     tusta. Tästä on seuraamuksena jossakin mää-
17658: alaisia, niin on todettava, että rajavartiolai-      rin myös tarve laajentaa merivartioasemien
17659: tokselta edellytetään määrättyä sotilaallista suo-   rakennuksia. Valtion kannalta ei kuitenkaan
17660: rituskykyä. Tämä yhdessä päätehtävän menes-          ole tarkoituksenmukaista merivartiostojen vah-
17661: tyksellisen hoitamisen kanssa edellyttää soti-       ventaminen niin, että ne yksinään kykenisivät
17662: laallista järjestystä. Sisäasiainministeriön tie-    hoitamaan meripelastusvalmiuden asettamat
17663: dossa ei ole mitään sellaista seikkaa, joka viit-    vaatimukset, vaan on pyrittävä kehittämään
17664: taisi epätarkoituksenmukaisuuteen tässä asias-       meripelastusjärjestelmää kokonaisuudessaan ot-
17665: sa. Kun vuonna 1975 annettiin laki rajavar-          taen huomioon kaikki siihen osallistuvat viran-
17666:  tiolaitoksesta, uudistettiin laki kokonaisuudes-    omaiset. Rajavartiolaitoksen osalta tulee kysy-
17667:  saan ja silloin mm. tarkennettiin säännökset        mykseen ensisijaisesti lohko- ja hälytyskeskus-
17668:  sotaväen rikoslain soveltamisesta.                  ten sekä tärkeimpien merivartioasemien hen-
17669:     Varsinaiseen kysymykseen viitaten totean,        kilöstön ja kaluston asteittaisesti tapahtuva
17670:  että merivartijoitten työoloissa on vielä run-      vahventaminen. Hallitus jatkaa kysymyksen
17671:  saasti toivomisen varaa. Niitä pyritään jatku-      selvittelyä tässä tarkoituksessa .
17672: vasti kehittämään tarkoituksenmukaisella ra-
17673:       Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1979.
17674: 
17675:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
17676: 4                                                 1978 vP·
17677: 
17678: 
17679: 
17680: 
17681:                               T i 11 R i k s d -a g en s Hei: r T a ltn a n.
17682: 
17683:   l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              tiven ai:lko1Ilmer det ·på sjöbevakningssektionet-
17684: anger håfNi, Herr Ta1man, med Eder skrivelse             na att alarmera, delta i sjöi:åddningen, diri-
17685: av den 28 növember 1978 tili vederbörande                gera styrkor tili platsen och · 1eda saimirbetet
17686: niedlem .av sta'tsrådet för avgivande av svar            mellan dem soin deltar i sjöräddningstjänsten.
17687: översänt avskrift av Iöljande av riksdagsman             En sådan uppgiff 1ämpar sig för sjöbevaknings-
17688: Söderman m. fl. undertecknade spötsmål nr                sektionerna, men det bor beaktas att deras or-
17689: 504:                                                     ganisation och resurser inte har ktmn:at dimen-
17690:                                                          sioneras sä, att sjöbevakningssektionerna en-
17691:           · '· .Är Regeringen medveten om att sjö-       samma ansvarar för sjöräddningsverksamheten,
17692:           bevakarnas arbets-förhållanden står på            I spörsmålet konstateras att en beredskaps-
17693:           en nivå som försvagar service- och             grupp om 4 personer har hållits i omedelbar
17694:       .•. l!äddningsberedskapen, och om så är            startberedskap · vid' sjöbevakningsstationerna.
17695:          ·fallet,                                        Med nuvarande stytkor kan dock högst fyra
17696:                 vilka åtgärder än:inar Regeringen vid-   man hållas på en sjöbevakningsstatiori i arbete,
17697:           ta för att avhjälpa missförhållandet?          och ei:ldast 8.:..;_;_10 timmar ·per dygn. Under
17698:                                                          resten av dygnet bygger beredskapen på ett
17699:    Såsom svar på ·detta spörsmål får • jag · vörd;       beredskapssysi:em, inotn ramen för vilket en
17700: samt. anföra följande:                                   startberedskap om mirist en timme kan upprätt~
17701:    I motiveringen tiU spörsmålet friunhålls · det        hållas. Upprätthållandet av en omedelbar start-
17702: faktum att sjöräddningsuppgiften grundar sig             beredskap .skulle förutsätta att en sjöbevak-
17703: på lagen och förordningen om gränsbevaknings-            ningsstatiQn~ styrka höjs ~ill nästan.den _tredubb-
17704: väsendet samt påtalas de brister som försvagar           1a och att · ledningspersonalen utÖkas. Detta
17705: sjöbevakningsstationernas räddningsberedskap.            skulle innebära ytterligare ca 500 man tili
17706: Efteddni det'1 mciti\rd1ngen· ingår en del miss-         sjöbevakningssektionerna.
17707: uppfattningar och inexaktheter är det skäl att              I spörsmålet sägs att sjöbevakningsstationer-
17708: gå in på dem i detta svar.                               nas "nuvarande bemanning gör det mycket
17709:    I lagen och förordningen om gränsbevak-               svårt för stationerna att klara av de bevak-
17710: ningsväsendet har stadgats att gränsbevaknings-          nings- och räddningsuppgifter som förutsätts i
17711: väsendets egentliga uppgift är att bevaka och            lagen" och hänvisas till polisen, där bl.a. när-
17712: utöva uppsikt över rikets gränser, medan sjö-            varo på arbetsplatsen räknas som arbetstid.
17713: räddningstjänsten är en av gränsbevaknings-              Gränsbevakningsväsendets          arbetstidsarrange-
17714: väsendets många tilläggsuppgifter. Gränsbevak-           mang avviker ·från polisens. Detta beror på
17715: ningsväsendets, ävensom de därtill hörande               karaktären av gränsbevakningsväsendets verk-
17716: sjöbevakningssektionernas, organisation och              samhet. Vid en sjöbevakningsstation är en
17717: gruppering har skapats i första hand för att             person i arbete, i beredskap eller ledig. Som
17718: matsvara de krav som huvuduppgiften ställer.             arbetstid räknas den tid som använts för utfö-
17719: I de direktiv Jör organisering av räddnings-             rande av arbetet, av patrulleringstiden dock
17720: tjänsten på havsområdet, som ministeriet för             den verkliga arbetstiden endast upp till 8
17721: inrikesärendena fastställde 31. 12. 1977, förut-         timmar och av den överskjutande tiden en del,
17722: sätts det att denna uppgift fulLgörs inom ramen          som bestäms i enlighet med en särskild tabell,
17723: för varje enskilt förvaltningsområdes lagstift-          samt av ett jourskift om ett dygn 14 ellet 16
17724: ning och resurser, men att förvaltningsområde-           timmar. För oväntade sjöbevakningsuppg1fter
17725: na beaktar sjöräddningsuppgiften då de utveck-           har en sjöbevakningsstation, utom den jour-
17726: lar sin förvaltning. Errligt förordningen om             havande, högst 3 personer i samtidig jour hem-
17727: gränsbevakningsväsendet och sjöräddningsdirek-           ma. Dessa är skyldiga att på order in.finna sig
17728:                                               N:o 504                                              5
17729: 
17730: på arbetsplatsen inom en timme. Denna bered-        konstaterar jag att sjöbevakarnas arbetsför-
17731: skapstid räknas inte som arbetstid. De flesta       hållanden alltjämt lämnar mycket ovrtgt att
17732: tillbringar även den fritid, som ingår i arbets-    önska. Man försöker fortlöpande utveckla dem
17733: skiftet, på sjöbevakningsstationen, ty eljest är    medelst en ändamålsenlig byggnadsverksamhet
17734: det i allmänhet inte möjligt att ta sig tili det    samt genom att anskaffa materiel och utrust-
17735: dagliga arbetet på grund av stationens isolerade    ning. Arbetstidsstadgandena för gränsbevak-
17736: läge och trafikförbindelserna. På en sjöbevak-      ningsväsendets tjänstemän undersöks av statens
17737: ningsstation har arbetsskiften i allmänhet          arbetsmarknadsverk och de organisationer, som
17738: också ordnats så, att man är på stationen i en      är delaktiga i tjänstekollektivavtalen i samband
17739: följd t.ex. 8 arbetsdagar och därefter ledig i      med de pågående tjänstekollektivavtalsförhand-
17740: t.ex. 6 dygn, likaså i en ,följd. En sådan regle-   lingarna. Utvecklandet av arbetsförhållandena
17741: ring av arbetsförhållandena har visat sig ända-     ökar dock inte i och för sig sjöbevaknings-
17742: målsenlig i förhållanden, där arbetsplatsen och     och räddningsberedskapen och om utveckling-
17743: hemmet är på långt avstånd från varandra och        en leder tili en kalkylerad förkortning av ar-
17744: transporteroa kräver spedalarrangemang.             betstiden, skulle följden vara att beredskapen
17745:     I spörsmålet nämns att det i centralförvalt-    försvagas. Sjöbevaknings- och räddningsbered-
17746: ningskommittt!ns II delbetänkande ingår ett         skapen kan utvecklas märkbart endast genom
17747: förslag om att gränsbevakningsväsendet skulle       att man ökar personalen samt den erforderliga
17748: göras tili en självständig avdelning. Något så-     materielen och utrustningen. En följd härav
17749: dant förslag, vad därmed sedan kan avses,           är i någon mån också att det uppstår ett behov
17750:  ingår dock inte i nämnda betänkande.               att utvidga sjöbevakningsstationernas byggna-
17751:     Vad beträffar frågan om att gränsbevaknings-    der. Från statens synpunkt är det dock inte
17752: väsendets tjänstemän underlyder strafflagen för     ändamålsenligt att förstärka sjöbevakningssek-
17753:  krigsmakten kan det konstateras, att en viss       tionerna så, att de ensamma förmår tillgodose
17754: militär prestationsförmåga ·förutsätts av gräns-    de krav som sjöräddningsberedskapen ställer,
17755:  bevakningsväsendet. Detta i förening med ett       utan man bör försöka utveckla sjöräddningssys-
17756:  framgångsrikt fullgörande av huvuduppgiften        temet i dess helhet med beaktande av alla
17757:  förutsätter en militär ordning. Ministeriet för    myndigheter som deltar däri. För gränsbevak-
17758:  inrikesärendena känner inte tili någon omstän-     ningsväsendets vidkommande kommer det i
17759:  dighet som skulle tyda på oändamålsenlighet i      fråga att stegvis ·förstärka i första hand under-
17760:  denna fråga. Då lagen om gränsbevakningsvä-        och alarmcentralerna samt personalen och ma-
17761:  sendet gavs år 1975 förnyades lagen i sin hel-     terielen vid de viktigaste sjöbevakningsstatio-
17762:  het och preciserades bl.a. stadgandena om till-    nerna. Regeringen fortsätter utredningen av
17763:  lämpning av strafflagen för krigsmakten.           frågan i detta syfte.
17764:     Med hänvisning tili det egentliga spörsmålet
17765:      Helsingfors den 2 januari 1979.
17766: 
17767:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
17768: 
17769: 
17770: 
17771: 
17772: 0879000139
17773:                                               1978 vp.
17774: 
17775: Kirjallinen kysymys n:o 505.
17776: 
17777: 
17778: 
17779: 
17780:                                   Tikka ym .. : Merimiesten työturvallisuutta koskevan valtio-
17781:                                      neuvoston päätöksen aikaansaamisesta.
17782: 
17783: 
17784:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
17785: 
17786:  · Kansainvälinen tyokonferenssi on vuonna              Eduskunta on lisäksi vuonna 1974 hyväksy-
17787: 1970 hyväksynyt merenkulkijain työtapatur-           nyt käsitellessään laivatyöturvallisuuslakia pon-
17788: mien torjuntaa koskevan yleissopimuksen n:o          nen, jossa edellytetään, että hallituksen tulee
17789: 134. Tämä sopimus edellyttää yleisten ja pe-         tehostaa merimiesten työoloja koskevien lakien
17790: rustavaa ·laatua olevien säännösten lisäksi yksi-    uudistamistyötä.
17791: tyiskohtaisempia säädöksiä kunkin maan sisällä.         Edellä olevan perusteella esitämme valtio-
17792: Eduskunta on tämän sopimuksen hyväksynyt             päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
17793: vuonna 1974 ja tasavallan presidentti on sa-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17794: mana vuonna ratifioinut sopimuksen.                  vaksi seuraavan kysymyksen:
17795:      Vuonna 1976 asetettu laivatyösuojelutoimi-
17796: kunta teki ehdotuksen valtioneuvoston päätök-                   Mitkä syyt ovat aiheuttaneet meri-
17797: s~ksi laivatyöturvallisuuslain soveltamiseksi ja             miesten työturvallisuuden tehostamiseksi
17798: sen ·nojalla annettaviksi turvallisuusmääräyksik-            tehdyn valtioneuvoston päätösehdotuk-
17799: si .. Tästä ehdotuksesta on pyydetty ja saatu lau-           sen ja sen nojalla annettavien turvalli-
17800: sunnot, mutta mitään valtioneuvoston päätöstä                suusmääräysehdotusten käsittelyn pysäh-
17801: ja sen nojalla annettavia turvallisuusmääräyksiä             tymisen, ja
17802: ei ole annettu. Lisäksi on käynyt selville, että                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17803: kyseinen asia ei ole edes sosiaali- ja terveys-              ryhtyä mainitun valmistelutyön loppuun-
17804: ministeriön työsuojeluosaston laatimalla käsitel-            saattamiseksi?
17805: tävänä olevien asioitten listalla.
17806:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1978.
17807: 
17808:                Seppo Tikka                                       Jacob Söderman
17809: 
17810: 
17811: 
17812: 
17813: 087900026P
17814: 2                                                  1978 vp .
17815: 
17816: 
17817: 
17818: 
17819:     . J_,,.
17820:                            K<l·uskurinan Herra··P1:1hemiehelle.
17821: 
17822:       Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa että säännösehdotukset tulisi pikaisesti toteut-
17823: mainitussa tarkoituksessa Te; Herra. Puhemies, . taa. ja esittivät mietinnössä esitettyyn vain
17824: olette 28 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn muutamia teknisiä muutoksia.
17825: kirj~nne · ohella .. toimittanut yaltioneuvoston         . . Rannik~q- ia ·. Sisäye~:ili*ent~en, tQÖp~nt~ja­
17826: a$ianomaiselle. jäsenelle jitljennöksen kansan~ liitto k;atsqi, :ettei nrie~OO,ss~·;esit~tty .sov:elta·
17827: ed!J_Staj~ 3, T~an yrri. näin kquluvasta kir-            missijäpn(js sovi . pientonnistolle ili. e~it,ti )!!JJ;,
17828: jalli~~~sta .}:cysymyksestä n:o 5(),5:                   sunn9.SS!lan, . ettei .ehqotet~uja,; · työsq.ojelu~·ijn­
17829:               .. Mitkä syyt ovat aiheuttaneet meri- tonnin aluksiin . eikä . tliton..alukSiin. .. ·.. · · : 7.
17830:                                                          nöksiå tulisi .·soveltaa :a}le .·100 brut;torek;ist~ti
17831:             miesten työturvallisuuden tehostamiseksi . Varustamoyhdistykset ·.. totesivå; · .,yhteises~~
17832:              teh,dyri valtioneuvoston päätösehdotuk- lausunnossaan, että ehdotetut säännökset olivat
17833:              sen ja sen. !J:Ojalla annettavien turvalli- substanssisisällÖltääp laajemmat kJJin mitä Jai-
17834:              suusmääräysehdotUsten käsittelyn pysäh- vatyötu:r.vallisuuslaki edellyttää .. Eddleen"yarus-
17835:              tymisen, .ja                                tamoyhdistykset ~l!tsoivat,. _ettei. työsuoj~luJ:alli?
17836:             ·· mihin •toimenpiteisiin Hallitus aikoo tukselle voida valt~oneuvostop pä~töksellä !>~i~·
17837:              ryhtyä .mainit1m valmistelutyön loppuun- tää ehdotettua. oik~tta .antaa y~sityi~kohta~~a,
17838:             saattamiseksi?                               määräyksiä.        .       . ··. ·   . . . .. . · ·.  ;:
17839:                                                              On todettava, että ... 19~ 7 .voimaan tullut.!~~
17840:    • Vast~uksena kysymykseen. esitän kunnioit- vatyöturvaUisuuslaki ..on eritt~in suppe~J ,pllite~
17841: taen seuraavaa:                                          laki, jonka ,aineelli~esta sisällöstä· pmlttllu .~sei­
17842:  ... ,J;.aivatyösuojelutoimikunta, jossa olivat edus- ta yksityiskohtia, jotka. esimerkiksi ,yJ~isessä
17843: tettuina sosiaali- ja terveysministeriö, työsuo- työturvallisuusla~ssa on ·maini!tu.. · !raivatyö~tif·
17844: jeluhallitus, merenkulkuhallitus, Suomen Va- vallisuuslain 11 §: ssä on. val~ioneuvostolle ~t1-
17845: rustamoyhdistys, Alands Redarförening, Suo- nettu oikeus antaa järjestysohjeita 'sekä muita
17846: men Merimies-Unioni, Suomen Konepäällystö- määräyksiä .lain soveltamiS:esta.c.ja täytiintöön-
17847: liitto, Suomen Laivanpäällystöliitto ja Suomen panosta.
17848: Radiosähköttäjäliitto; jätti kesäkuussa 1977                 Työsuojelukomitea, , jonka yhteydessä to1m1
17849: mietintönsä sosiaali- ja terveysministeriölle.           erityinen laivatyösuojelujaosto pysyvine asian-
17850:       Toimikunnan esitys sisälsi ehdotuksen laiva- tuntijoineen, päätyi yksimieliseen lopputulok-
17851: työturvallisuuslain (345 / 67) nojalla annetta- seen, jonka mukaan laivatyöturvallisuuslaki tu-
17852: vaksi valtioneuvoston päätökseksi ja alemman lisi yhdistää annettavaan yleiseen työsuojelula-
17853: asteisiksi työsuojeluhallituksen ohjeiksi.               kiin. Vaikka laivatyöturvaHisuuslain puutteet
17854:       Merenkulkijoista on huomattavasti suurempi olivat yleisesti tiedostettuja, ei laivatyöturvalli-
17855: osa ruotsinkielisiä kuin muusta väestöstä ja suuslain muuttamista nähty edellä mainitusta
17856: heitä koskevat toimikuntien mietinnöt on syystä tarpeelliseksi. Työsuojelulain uudistuk-
17857: useimmiten käännetty myös ruotsinkielelle en- sen viivästyessä ovat merenkulkijat jääneet jäl-
17858: nen lausunnoille lähettämistä. Mainitun mie- leen kerran muita huonompaan asemaan heikon
17859: tinnön laajuudesta ja terminologiasta johtuen laivatyöturvallisuuslain vuoksi, jonka nojalla ei
17860: käännöstyö valmistui vasta 1978 puolella ja tähän mennessä ole annettu ainoatakaan alem-
17861: mietintö lähetettiin lausunnoille. Järjestöjen man asteista säännöstä.
17862: pyydettyä jatkoaikaa lausunnon antamiseen saa-               Laivatyösuojelutoimikunnan ehdotukset ovat
17863: tiin esimerkiksi Suomen Varustamoyhdistyksen ministeriön mielestä toteuttamiskelpoisia, mutta
17864:  ja Alands Redarföreningin yhteinen lausunto edellä selostetut työnantajapuolen kannanotot
17865: vasta 6. 9. 1978.                                        edellyttävät lisäselvityksiä siitä onko laivatyö-
17866:       Lausunnoissaan katsoivat työntekijäjärjestöt, turvallisuuslain aineellista sisältöä muutettava
17867:                                                                                                      .. -   .,;.'   .::.'' ~--
17868:                                               N:o 505                                                 3
17869:               _/
17870: 
17871: jotta luotaisiin paremmat edellytykset valtio-      set ja säädösten sisältöä voidaan tarvittaessa
17872: neuvoston päätöksen antamiselle esitetyssä          käsitellä ministeriön apuna toimivissa merimies-
17873: muodossa.                                           asiain neuvottelukunnassa ja laivatyöturvalli-
17874:    Sosiaali- ja terveysministeriö tulee selvittä-   suuslautakunnassa, joissa ovat kaikki merenku-
17875: mään säädösten antamiseen liittyvät kysymyk-        lun työmarkkinajärjestöt edustettuina.
17876:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1978.
17877: 
17878:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
17879: 4                                              1978 vp.
17880: 
17881: 
17882: 
17883: 
17884:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
17885: 
17886:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         låtandet från Finlands Rederiförening och
17887: anger har Ni, Herr Talman, med Eder sk.rivelse       Alands Redarförening först 6. 9. 1978.
17888: av den 28 november 1978 till vederbörande                Arbetarorganisationerna anser i sina utlåtan-
17889: medlem av statsrådet översänt avskrift av            den, att de föreslagna bestämelserna borde för-
17890: följande av riksdagsman S. Tikka m. fl. under-       verkligas snabbt och föreslog endast vissa tek-
17891: tecknade spörsmål nr 505:                            niska ändringar i betänkandets förslag.
17892:                                                          Kust- och Insjöfartens Arbetsgivareförbund
17893:           Vilka är anledningarna till att be-        ansåg, att det tillämpningsstadgande som före-
17894:        handlingen av förslaget tili statsrådets      slagits i betänkandet inte är lämpLigt för små-
17895:        beslut om effektivering av sjömännens         tonnage och föreslog i sitt utlåtande att de
17896:        skydd i arbete och förslagen till säker-      föreslagna stadgandena om skydd i arbete inte
17897:        hetsbestämmelser som skulle utfärdas          skulle tillämpas på fartyg under 100 brutto-
17898:        med stöd av förslaget har avstannat,          registerton eller på fartyg som används vid
17899:        och                                           flottning.
17900:        vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-              Rederiföreningarna konstaterade i sitt gemen-
17901:        ta för att slutföra ovan nämnda bered-        samma utlåtande, att de föreslagna stadgandena
17902:        ningsarbete?                                  i materiellt hänseende var mera omfattande än
17903:                                                      vad lagen om skydd i skeppsarbete förutsätter.
17904:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Vidare ansåg rederiföreningarna att den före-
17905: samt anföra följande:                                slagna rätten att ge detaljerade bestämmelser
17906:     Skeppsarbetarskyddskommissionen, som var         inte genom statsrådets beslut kan överföras till
17907: sammansatt av representanter för social- och         arbetarskyddss tyrelsen.
17908: hälsovårdsminis teriet,   arbetarskyddss tyrelsen,       Det måste konstateras att lagen om skydd i
17909: sjöfartsstyrelsen,   Finlands     Rederiförening,    skeppsarbete, som trädde i kraft år 1967, är en
17910: Alands Redarförening, Finlands Sjömans-Union,        mycket knapphändig ramlag, vars materiella
17911: Finlands Maskinbefälsförbund, Finlands Skepps-       innehåll saknar flere detaljer, vilka t.ex. finns
17912: befälsförbund och Finlands Radiotelegrafistför-      nämnda i den allmänna lagen om skydd i ar-
17913: bund, avgav i juni 1977 sitt betänkande till         bete. I 11 § lagen om skydd i skeppsarbete
17914: social- och hälsovårdsministeriet.                   har statsrådet berättigats att utfärda ordnings-
17915:     Kommissionens förslag innehöll ett utkast        föreskrifter och andra bestämmelser om lagens
17916: till statsrådsbeslut som skulle utfärdas med         tillämpning och verkställighet.
17917: stöd av lagen om skydd i skeppsarbete (345/              Arbetarskyddskommitten, i samband med
17918: 67) och tili arbetarskyddsstyrelsens anvisningar     viiken verkar ett speciellt utskott för skydd i
17919: av lägre ordning.                                    skeppsarbete med permanenta experter, nådde
17920:     Bland sjöfararna finns i proportion betyd-       ett enhälligt resultat, enligt vilket lagen om
17921: ligt flere svenskspråkiga än bland den övriga        skydd i skeppsarbete borde sammankopplas
17922: befolkningen och kommissionsbetänkanden som          med en allmän lag om skydd i arbete. Trots att
17923: gäller dem har i de flesta fall översatts också      bristerna i lagen om skydd i skeppsarbete er-
17924: tili svenska innan de skickats för utlåtanden.       kändes allmänt, ansågs det av ovan nämnda
17925: På grund av ovan nämnda betänkandes om-              orsaker inte nödvändigt att ändra lagen om
17926: fattning och dess terminologi blev översätt-         skydd i skeppsarbete. Då revideringen av lagen
17927: ningen färdig först i början av år 1978 och be-      om skydd i arbete fördröjs har sjöfararna än
17928: tänkandet skickades för utlåtanden. Sedan or-        en gång blivit försatta i en sämre ställning än
17929: ganisationerna bett om förlängd tid för sina         andra, på grund av den svaga lagen om skydd
17930: utlåtanden inkom t.ex. det gemensamma ut-            i skeppsarbete, med stöd av viiken hittills inte
17931:                                              N:o 505                                             5
17932: 
17933: en enda bestämmelse av lägre ordning har ut-       beslut skall kunna utfärdas i föreslagen form.
17934: färdats.                                              Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
17935:    De förslag som framlagts av delegationen för    utreda de frågor som ans1uter sig tili utfärdan-
17936: skydd i skeppsarbete är enligt ministeriets        det av bestämelserna och innehållet i bestäm-
17937: åsikt möjliga att förverkliga, men de arbets-      melserna kan vid behov behandlas i den råd-
17938: givarpartens åsikter, för vilka ovan redogjorts,   givande delegationen för sjömansärenden, vii-
17939: kräver ytterligare utredn1ngar om huruvida det     ken bistår ministeriet, och i nämnden för skydd
17940: materiella innehållet i lagen om skydd i skepps-   i skeppsarbete, där alla sjöfartens arbetsmark-
17941: arbete måste ändras för att man skall kunna        nadsorganisationer är företrädda.
17942: skapa bättre förutsättningar för att statsrådets
17943:      Helsingfors den 29 december 1978.
17944: 
17945:                                                    Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
17946: 
17947: 
17948: 
17949: 
17950: 087900026P
17951:                                              1978 vp.
17952: 
17953: Kirjallinen kysymys n:o 506.
17954: 
17955: 
17956: 
17957: 
17958:                                  Perho: Kotimaisten polttoaineiden kulutuksen lisäämisestä.
17959: 
17960: 
17961:                         E d u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
17962: 
17963:    Maassamme on yleisesti hyväksytty periaate       säästöistä. Jos syntyneellä säästöllä subventoi-
17964: kotimaisten energianlähteiden käytön lisäämi-       taisiin kotimaista polttoainetta, näyttää melko
17965: sestä. Toimenpiteinä on tähän saakka käytetty       varmalta, että sen käyttö lisääntyisi nopeasti
17966: tavallista edullisempia lainoitusehtoja asunto-     myös niin yksityisellä kuin kuntasektorillakin.
17967: lainoituksessa sekä valtion lähinnä kaukoläm-          Paitsi asuntolainoituksella myös veropolitii-
17968: mitysinvestoinneille antamaa tukea, joissa siir-    kalla voitaisiin huomattavasti nopeuttaa pien-
17969: rytään kotimaisten polttoaineiden käyttöön.         kuluttajien siirtymistä kotimaisten polttoainei-
17970:    Pahin este kotimaisten polttoaineiden käytön     den käyttöön. Saattamalla mm. jo rakennetuissa
17971: lisäämiselle on edelleenkin ulkomaisen tavaran      kiinteistöissä ne investoinnit, joilla siirrytään
17972: hinnan halpuus kotimaiseen verrattuna. Kun          kotimaisten polttoaineiden käyttöön verotuk-
17973: toisaalta lasketaan, että kotimaisen energian       sessa poistokelpoisiksi, ja tekemällä polttoainei-
17974: hankinnan ja käytön piirissä voisi avautua jopa     den hankintakustannukset maatiloilla verovä-
17975: kuusikymmentätuhatta uutta työpaikkaa, olisi        hennyskelpoisiksi, saataisiin varmaan nopea ke-
17976: etsittävä kaikki mahdollisuudet, joilla kotimai-    hitys käyntiin. Lisäksi saataisiin työtilaisuuksia
17977: sen polttoaineen hintaa voitaisiin alentaa, jotta   lämpölaitoksia valmistavalle teollisuudelle.
17978: nopeasti voitaisiin ryhtyä toteuttamaan koti-          Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
17979: maisen energian tarjoamia työllistämismahdolli-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
17980: suuksia.                                            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
17981:    Maassamme ei tiettävästi ole laskettu sitä       vaksi seuraavan kysymyksen:
17982: kansantaloudellista säästöä, mikä syntyisi ener-
17983: gian hankinnan työllistämien henkilöiden työt-                Onko Hallituksessa harkittu kotimais-
17984:  tömyyskorvauksista ja toisaalta heidän työlli-            ten polttoaineiden käytön lisäämiseksi
17985: sinä maksamistaan veroista ja työnantajien so-             niiden hinnan subventoimista ja vero-
17986: siaaliturva- ym. maksuista ynnä tuontivaluutan             poliittisten keinojen käyttöön ottoa?
17987:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1978.
17988: 
17989:                                               Heikki Perho
17990: 
17991: 
17992: 
17993: 
17994: €1879000084
17995: 2                                             1?78 vp.
17996: 
17997: 
17998: 
17999: 
18000:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18001: 
18002:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:h 1 momentissa       tekemässä periaatepäätÖksessä kotimaisten polt-
18003: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        toaineiden käytön edistämiseksi edellytettiin,
18004: olette 28 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          että lakia, jonka perusteella em. avustusta on
18005: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         myönnetty, muutettaisiin siten, että se ulotet~
18006: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        taisiin koskemaan kaikkia kotimaisia polttoai"
18007: edustaja Heikki Perhon näin kuuluvasta kir-          neita. EduS!kunta hyväksyi lain muutetussa muo-
18008: jallisesta kysymyksestä n:o 506:                     dossaan 16. 11. 1978. Laki koskee lähinnä teol·
18009:                                                      lisuutta ja yhdyskuntien keskitettyä energian-
18010:           Onko Hallituksessa harkittu kotimais-      tuotantoa.
18011:        ten polttoaineiden käytön lisäämiseksi           Vuoden 1978 lisämenoarvioissa on myön-
18012:        niiden hinnan subventoimista ja vero-         netty varoja avustuksen maksamiseksi mm.
18013:        poliittisten keinojen käyttöön ottoa?         muutettaessa tuontipolttoaineita käyttäviä asuin-
18014:                                                      rakennusten lämpökeskuksia kotimaisia poltto-
18015:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        aineita käyttäviksi. Vuoden 1979 tulo- ja me-
18016: vasti seuraavaa:                                     noarvioon on esitetty 100 miljoonan markan
18017:    Kuluttajan energiastaan maksama hinta muo-        määrärahaa käytettäväksi avustuksina asuinra-
18018: dostuu toisaalta energiaa tuottavan laitoksen        kennusten energiataloudellisiin korjaustoimen-
18019: investointikustannuksista ja toisaalta käyttökus-    piteisiin. Lämmityslaitoksen muuttaminen koti-
18020: tannuksista. Jälkimmäisessä ryhmässä polttoai-       maista polttoainetta käyttäväksi on eräs avus7
18021: nekustannus muodostaa usein suurimman yk-            tettava to1menpide.
18022: sittäisen erän.                                         Vuosina 1977 ja 1978 työvoimaministeriö on
18023:    Kotimaisten polttoaineiden käytön edistämi-       avustusta myöntämällä osallistunut useisiin kym-
18024: sessä on lähdetty siitä, että sekä niiden tuot-      meniin turpeen ja puupolttoaineen käyttöön-
18025: taminen että käyttö on taloudellisesti kannatta-     ottoa lisääviin hankkeisiin.
18026: vaa. Tämän mukaisesti niiden hinnan subven-             Kotimaisten polttoaineiden käyttöä pyritään
18027: toimista valtion varoin ei ole katsottu tarkoi-      valtiovallan toimesta edistämään osallistumalla
18028: tuksenmukaiseksi.                                    niitä käyttävien laitosten vastaavia tuontipolt-
18029:    Kotimaisia polttoaineita käyttävien laitosten     toaineita käyttäviä laitoksia suurempiin inves-
18030: rakennusinvestoinnit muodostuvat huomattavas-        toin tikus tannuksiin.
18031: ti tuontipolttoaineita käyttävien laitosten inves-      Vaikka kot1maisten polttoaineiden hintaa ei
18032: tointeja raskaammiksi. Tästä syystä valtion va-      subventoida, ne eivät toisaalta saa tulla ras-
18033: roista on vuodesta 1972 saakka maksettu avus-        kaammin verotetuksi kuin tuontipolttoaineet.
18034: tusta turvetta pääasiallisena polttoaineena käyt-    Energiaverotusta käsitellään paraikaa valmiste-
18035: täville laitoksille. Valtioneuvoston 9. 1. 1978      verolakikomitean energiajaostossa.
18036:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 1978.
18037: 
18038:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
18039:                                               N:o 506                                             3
18040: 
18041: 
18042: 
18043: 
18044:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
18045: 
18046:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        hemska bränsien förutsattes, att den lag enligt
18047: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivei-        vi1ken ovannämnda stöd har beviljats skulle
18048: se av den 28 november 1978 tili vederbörande        ändras så, att den skulle komma att gälla alla
18049: mediem av statsrådet för avgivande av svar          inhemska bränsien. Lagen antogs i sin ändrade
18050: översänt avskrift av föijande av riksdagsman        form den 16. 11. 1978. Den gäller främst in-
18051: Heikki Perho stälida skriftliga spörsmåi nr 506:    dustrin och samhällenas centraiiserade energi-
18052:                                                     produktion.
18053:          Har man inom Regeringen övervägt
18054:        subventering av priserna för inhemska           I tilläggsbudgeterna för år 1978 har medel
18055:        bränsien och ibruktagande av skatte-         anvisats t. ex. för anpassande av sådana tili
18056:        politiska medei för att användningen         byggnadshus anslutna värmecentraler, som drivs
18057:        av sagda bränsien skall kunna ökas?          med importbränsien, tili att använda inhemska
18058:                                                     bränslen. I statsverkspropositionen för år 1979
18059:    Såsom svar på spörsmåiet får jag vördsamt        ingår ett anslag om 100 miljoner mark för att
18060: anföra föijande:                                    användas som understöd för energiekonomiska
18061:                                                     reparationer i bostadshus. En åtgärd som skulle
18062:    Det pris som konsumenten betaiar för den         komma att stödjas är just anpassning av värme-
18063: energi som han använder består av dels investe-     anläggningar tili att använda inhemska bränslen.
18064: ringskostnaderna och dels driftskostnaderna vid
18065: den aniäggning som aistrar energin. I sist-            De projekt som syftat till att öka ibruk-
18066: nämnda kostnadskategori utgör ofta bränsie-         tagandet av torv och träbränslen och till vilka
18067: kostnaden den största individuella posten.          arbetskraftsministeriet bidragit genom under-
18068:    Man har vid främjande av användningen av         stöd under åren 1977 och 1978 räknas i tio-
18069: inhemska bränsien gll.tt ut ifrån att både pro-     tal.
18070: duktionen och förbrukningen av dessa bränslen          Statsmakten försöker främja användningen
18071: är ekonomiskt Iönsam. I enlighet härmed har         av inhemska bränslen genom att stödja täckan-
18072: prissubventering genom statliga medel inte an-      det av investeringskostnaderna i fråga om an-
18073: setts vara ändamålsenlig i fråga om dessa           läggningar som använder dylika bränsien i den
18074: bränslen.                                           mån som dessa kostnader överstiger motsvaran-
18075:    Byggnadsinvesteringarna i anläggningar som       de kostnader vid anläggningar som använder
18076: drivs med inhemska bränslen blir betydligt          importbränslen.
18077: högre än investeringarna i anläggningar där            Fast priset för inhemska bränslen inte sub-
18078: importbränslen används. Av detta skäl har man       venteras, får beskattningen av dem å andra
18079: sedan år 1972 beviljat stöd för sådana aniägg-      sidan inte bli hårdare än för importbränslen.
18080: ningar som använder torv som sitt huvudskliga       Frågan om energibeskattning behandlas som
18081: bränsle. I statsrådets principbeslut av den 9. 1.   bäst av den inom accislagkommitten tillsatta
18082: 1978 om främjande av användningen av in-            energisektionen.
18083:      Helsingfors den 28 december 1978.
18084: 
18085:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
18086:                                                  1978 vp.
18087: 
18088: Kirjallinen kysymys n:o 507.
18089: 
18090: 
18091: 
18092: 
18093:                                     Perho: Toimenpiteistä Uudenkaupungin- Loimaan -               Forssan
18094:                                        maantien rakennustyön loppuunsaattamiseksi.
18095: 
18096: 
18097:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18098: 
18099:     Eduskunnassa tehdyn toivomusaloitteen pe-           keudet. Kun tänä päivänä kuntien välillä ja
18100: rusteella i:!dusktil:ita on v. 1965 lausunut seu-       mm. seutukaavaliitossa on voitu sopia tien. ta~
18101: raavan toivomuksen (1965 vp. ---' Edusk. toi-           kentamisesta nykyistä keskusrakennetta palvec
18102: vomus - Toivoinusal.hliet. n:o 133), "että              levana ja mukaan on tullut myös Raumart
18103: Hallitus ryhtyisi kiireellisiin toimenpiteisiin         kaupungin tarve parantaa tieyhteyk~iään Lappi
18104: Uudenkaupungin-Loimaai:i-Fdrssan tieyhteyk-             Tl:n kautta. Pyhäjärven eteläpuolitse, eivät
18105: sien parantamiseksi".                                   sutirttaerimielisyydet enliä öle . esteenä. Niinpä
18106:     Eduskunnan päättämän toivomuksen perus-             maantie Laitila_;:._Eura palvelee rtykyisellään
18107: teena olevassa toivomusaloiH:eessa (n:o .517            hanketta, vaikka sen petuskUrltibsttis on vielä
18108: Saura ytii.} todetaart, että tiet lähtevät säteit-      jonkin verran kesken. Kokonaan suunnittele-
18109: tliin Turusta, mutta etenkin rliaaktmnan poh-           ttlatt!t oleva yhteys Hihrler]oki-Y1iirte edustaa
18110: joisosissa kaivataan yhteyksiä itä=-länsisutmnasc       koko hankkeesta enää murto-osaa.
18111: sa. Yhteydet Vakka~Suoh1esta Loimaan-'--Fors-               On erittäin epätaloudellista, että näin pitkä
18112: san suuntaan ja edelleen sisämaahan käyvät              ja valtakunrtallisesti merkittävä tiehanke öh
18113: joko Pyhäjär\reh pohjoispuolitse tai Turun kitut-       jatkuvasti kesken, Vasta tien valmistuttua koko
18114: ta. Täinä lisää huomattavasti matkaa ja aiheut-         pitmtdelt!l.nn se halventaisi kuljetuskushinnuk~
18115: taa liikenteert kasautufulstå mainituille tieoslttik-   sia vaikutuspiirissään ratkaisevasti. Sami:Jlla se
18116: sille kaikkine rasittiksineen riiin tien kUrinolle      palvelisi jo olevaa ja edelleen k~hitty\rää elin"
18117: kuin liikenneftirvallekin.                              keinoelämää Vakka~Suofuessa ja Rauman taltJUS"
18118:     Voidaan tddeta, että toimenpiteet edellä mai-       alueella jli olisi omiaan luomaan uusia kehitys-
18119: nitun tieyhteyden aikaansaanUseksi ovat edel-           mahdollisuuksia vaikutuslilueen kunnille, joista
18120: leen pahasti kesken. Tietä on kyllä osittain            huomattava osa tällä kertaa on äivafi nykyai"
18121: tehty, sillä mm. Uusikaupunki-Laitila väli on           kaan , sopimattomien ja ala-arvoisten liikenne-
18122: kunnossa. Parhaillaan rakennetaan yhteyksiä             yhteyksien varassa.
18123: Loimaalta Ypäjälle Palikkalaan. Työn valmis-                Loimaan ja Forssan talousalueiden kannalta
18124: tuttUa Loiniaån-Forssan yhteys tulee kuntoon.           tien rakentaminen parantaisi myös oleellisesti
18125: Tehostetulla kunnossapidolla on yhteys Loimaa           kehitysnäkymiä.
18126: -Oripää saatu välttävään kuntoon. Samanlai-                 Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
18127: sen korjauksen alaisena on parhaillaan väli Ori-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
18128: pää-Yläne. Työ on vielä kesken, mutta val-              valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18129: mistunee vuoden 1979 aikana.                            vaksi seuraavan kysymyksen:
18130:     Välillä Yläne-Laitila tiehankkeen suunnit-
18131: telua ja toteuttamista on pitkään hidastanut                      Mitä Hallitus aikoo tehdä kysymyk-
18132: tien vaikutuspiirissä olevien kuntien erimieli-                sessä mainitun eduskunnan toivomuksen
18133: syys tien suuntauksesta ja ilmeisesti myös Hin-                lopulliseksi toteuttamiseksi?
18134: nerjoki-Yläne välillä olevat maastolliset Vai-
18135:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1978.
18136: 
18137:                                               Heikki Perho
18138: 
18139: 
18140: 0878000095
18141: 2                                            1978 vp.
18142: 
18143: 
18144: 
18145: 
18146:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18147: 
18148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         - Laivanrakentajantien rakentaminen (1983
18149: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Herra          -85)
18150: Puhemies, 28 päivänä marraskuuta 1978 päi-             - Laitilan liittymän parantaminen ja liiken-
18151: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       neturvallisuustoimenpiteet ( 1983-'-85)
18152: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen           - Suontaan-Hinnerjoen maantien raken-
18153: kansanedustaja H. Perhon näin kuuluvasta kir-       teen parantaminen (1978-80)
18154: jallisesta kysymyksestä n: o 507:                      - Yläneen-Oripään maantien rakenteen
18155:                                                     parantaminen ( 1979)
18156:           Mitä Hallitus aikoo tehdä kysymyk-           - Loimaan ratapihan sillan rakentaminen
18157:        sessä mainitun eduskunnan toivomuksen         (1982-84)
18158:        lopulliseksi toteuttamiseksi?                   - Loimaan-Palikkalan maantien suun-
18159:                                                     tauksen parantaminen (valmistuu 1979).
18160:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Kysymyksessä tarkoitetun n. 28 km:n pitui-
18161: tavasti seuraavaa:                                  sen Hinnerjoen-Honkilahden-Yläneen tieyh-
18162:    Kuten kysymyksessä mainitaan, on tieverkon       teyden rakentaminen tulee maksamaan 20-25
18163: itä-länsisuuntaisten · yhteyksien huono kunto       Mmk. Ottaen huomioon investointivarojen
18164: Vakka-Suomen alueella haitannut kuntakeskus-        niukkuuden tie- ja vesirakennushallitus ei vielä
18165: ten välistä kanssakäymistä ja vaikeuttanut eri-     ole voinut sisällyttää hanketta viisivuotissuun-
18166: tyisesti teollisuuden raaka-ainekuljetuksia. Var-   nitelmaansa, mutta tutkii parhaillaan mahdol-
18167: sinkin Uudestakaupungista Loimaan ja Forssan        lisuuksia sisällyttää se lähivuosina laadittaviin
18168: suuntaan on nykyisessä tieverkossa puutteita.       viisivuotissuunnitelmiin. Nykynäkymillä hank-
18169:    Asiantilan korjaamiseksi tie- ja vesirakennus-   keen toteuttaminen voitaisiin aloittaa 1980-
18170: hallitus on sisällyttänyt viisivuotissuunnitel-     luvun puolen välin paikkeilla.
18171: maansa 1980-84 seuraavat hankkeet:
18172:      Helsingissä joulukuun 27 päivänä 197 8.
18173: 
18174:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
18175:                                               N:o 507                                            3
18176: 
18177: 
18178: 
18179: 
18180:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
18181: 
18182:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          - Byggande av Laivanrakentajantie (1983
18183: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       -85)
18184: av den 28 november 1978 tili vederbörande              - Förbättrande av anslutningen i Laitila
18185: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      och trafiksäkerhetsåtgärder ( 1983-85)
18186: jande av riksdagsman H. Perho m. fl. under-            - Förbättrande av landsvägen mellan
18187: tedmade spörsmål nr 507:                            Suontaka och Hinnerjoki (1978-80)
18188:                                                        - Förbättrande av landsvägens konstruk-
18189:           Vad ämnar Regeringen göra för att         tion mellan Yläne och Oripää (1979)
18190:        slutgiltigt förverkliga riksdagens i            - Byggande av Loimaa bangårds bro
18191:        spörsmålet nämnda hemställan?                 (1982-84)
18192:                                                        - Förbättrande av landsvägens riktning
18193:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       mellan Loimaa och Patikkala (blir färdig
18194: samt anföra följande:                               1979).
18195:    Såsom i spörsmålet nämns har det dåliga             Byggandet av den ca 28 km långa vägför-
18196: skick, vari vägnätets förbindelser i öst-västlig    bindelsen Hinnerjoki-Honkilahti-Yläne som
18197: riktning befinner sig, inverkat störande på         avses i spörsmålet, kommer att kosta 20-25
18198: kontakterna mellan de olika kommuncentra och        milj. mk. Med beaktande av de knappa inves-
18199: försvårat speciellt industrins råvarutransporter.   teringsmedlen har väg- och vattenbyggnadssty-
18200: lsynnerhet från Nystad i riktning mot Loimaa        relsen ännu inte kunnat ta med projektet i sin
18201: och Forssa förekommer det brister hos det           femårsplan, men den undersöker för närva-
18202: nuvarande vägnätet.                                 rande möjligheterna att ta med projektet i de
18203:    I syfte att rätta tili förhållandet har väg-     femårsplaner som utarbetas under de närmaste
18204: och vattenbyggnadsstyrelsen i sin femårsplan        åren. Det förefaller för närvarande som om
18205: för åren 1980-84 tagit med följande projekt:        projektet kunde börja genomföras i medlet av
18206:                                                     1980-talet.
18207:      Helsingfors den 27 december 1978.
18208: 
18209:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
18210:                                              1978 vp;
18211: 
18212: Kirjallinen kysymys n:o 508.
18213: 
18214: 
18215: 
18216: 
18217:                                  Raatikainen ym.: Yksityisten vartioimisliikkeiden vartiomiesten
18218:                                     toiminnasta.
18219: 
18220: 
18221:                         Ed u s kunnan Herra Puhemiehelle.
18222: 
18223:    Äskettäin· on tullut ilmi huolestuttavia ta-     laisia poliisille kuuluvia valtuuksia, jotka vaa-
18224: pauksia, joissa yksityisen vartioimisliikkeen       rantaisivat kansalaisten oikeusturvan. Nykyinen
18225: palveluksessa olevien on todettu ottaneen itsel-    käytäntö näyttäisi vaativan, että vartioimisliik•
18226: leen poliisille kuuluvia valtuuksia.                keiden tehtävistä ja toimivallasta olisi säädet-
18227:    Vartioimisliikkeistä annetun asetuksen 1 §: n    tävä lailla. Tiettävästi tällainen lainsäädäntö-
18228: mukaan vartioimisliikkeiden tehtävänä on var-       uudistus onkin vireillä.
18229: tioida yksityistä omaisuutta ja turvallisuutta.        Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjär-
18230: Tämän tehtävän suorittamiseksi vartioimisliik-      jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esi-
18231: keillä ·ja heidän työntekijöillään ei ole lupaa     tämme kunnioittaen valtioneuvoston asianomai-
18232: sen tyyppisiin poliisille kuuluviin valtuuksiin     sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
18233: kuin kuulustelujen suorittaminen ja erilaisten      sen:
18234: tarkastusten tekeminen. Tämä on nimenomaan
18235: todettu edellä mainitun asetuksen 12 §:ssä.                   Onko Hallitus tietoinen, että yksi-
18236: Tiettävästi vartioimisliikkeet ja yksityisetsivä-          tyisten vartioimisliikkeiden vartiomie-
18237: liikkeet harjoittavat nykyisin suhteellisen laa-           het ovat ottaneet itselleen poliisival-
18238: jasti vartiointia myymälöissä ja liikkeissä tar-           tuuksia, ja jos on,
18239: koituksena lähinnä ennaltaehkäistä muun muas-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18240: sa myymälävarkauksia. Tämä toiminta on si-                 ryhtyä kansalaisten oikeusturvan vaa-
18241: nänsä hyväksyttävää, mutta se ei edellytä sel-             rantavan menettelyn estämiseksi?
18242:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1978.
18243: 
18244:          Kaisa Raatikainen             Tellervo Koivisto              Juhani Raudasoja
18245:          Helge Siren                                                  Paula Eenilä
18246: 
18247: 
18248: 
18249: 
18250: 0879000383
18251: 2                                           1978 vp.
18252: 
18253: 
18254: 
18255: 
18256:                         E d u s kun n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
18257: 
18258:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vartioimisliikkeistä annetun asetuksen mu-
18259: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      kaan vartijalla . on oikeus poistaa vartiointinsa
18260: olette 28 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn        alaisen kiinteistön tai muun omaisuuden
18261: kiJ:jeenne n:o 2488 ohella toimittanut valtio-     alueelta epäilyttävät ja juopuneet henkilöt. Sa-
18262: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen    nottujen henkilöiden ja rikollisten pidättämi-
18263: kansanedustaja. Kaisa Raatikaisen ym. .kirjalli~   seen vartijalla on oikeus rikoslain voimaan-
18264: sesta kysymyksestä n:o 508, jossa tiedustel-       panoasetuksessa säädetyissä tapauksissa. Muita
18265: laan:                                              kuin kenelle tahansa henkilölle kuuluvia kiinni-
18266:                                                    otto- tai vastaavia valtuuksia vartijalla ei ole.
18267:           Onko Hallitus tietoinen, että yksi-      Jossain yksittäistapauksessa vartija on saatta-
18268:        tyisten vartioimisliikkeiden vartiomie-     nut ylittää nämä valtuutensa.
18269:        het ovat ottaneet itselleen poliisival-        Sisäasiainministeriössä on valmisteilla var-
18270:        tuuksia, ja jos on,                         tioimisliikelainsäädäntöä koskeva uudistus, jon-
18271:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     ka eräänä tarkoituksena on nimenomaan var-
18272:        ryhtyä kansalaisten oikeusturvan vaa~       tijan valtuuksien täsmentäminen. Uudistuksella
18273:        rantavan menettelyn estämiseksi?            ei ole tarkoitus lisätä vartijan valtuuksia ny-
18274:                                                    kyisestään.
18275:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
18276: taen seuraavaa:
18277:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1979.
18278: 
18279:                                                                Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
18280:                                            N:o .508                                           3
18281: 
18282: 
18283: 
18284: 
18285:                          T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
18286: 
18287:    I det syfte 37 S 1 mom. riksdagsordningen        Enligt förordningen angående bevaknings-
18288: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse    rörelser äger bevakningsman rätt att från fas-
18289: nr 2488 av den 28 november 1978 tili veder-      tighet eller område, där annan egendom finns,
18290: börande medlem av statsrådet för avgivande       som han är satt att bevaka, avlägsna misstänk-
18291: av svar översänt avskrift av följande av riks-   liga och herusade personer. Rätt att anhålla
18292: dagsledamot Kaisa Raatikainen m. fl. under-      sagda personer och förbrytare tillkommer be-
18293: tecknade spörsmål nr 508:                        vakningsman i fall som stadgats i förordningen
18294:                                                  om strafflagens införande. Andra befogenheter
18295:           Är Regeringen medveten om att          att ta fast personer, eller andra motsvarande
18296:        privata bevakningsrörelsers bevaknings-   befogenheter, än de som tillkommer viiken
18297:        män har tagit sig själva polisbefogen-    person som helst har bevakningsman inte. I
18298:        heter, och om så är fallet,               något enstaka fall har någon bevakningsman
18299:           vilka lhgärder ämnar Regeringen vid-   kunnat överträda dessa befogenheter.
18300:        ta för att förhindra detta förfarande,       I ministeriet för inrikesärendena bereds en
18301:        som äventyrar medborgarnas rätts-         revidering av lagstiftningen angående bevak-
18302:        skydd?                                    ningsrörelser. Ett syfte med denna revidering
18303:                                                  är uttryckligen att precisera bevakningsman
18304:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     befogenheter. Avsikten med revideringen är
18305: samt anföra följande:                            inte att öka bevakningsmans befogenheter.
18306:      Helsingforsden 5 januari 1979.
18307: 
18308:                                                  Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
18309:                                               1978 vp.
18310: 
18311: Kirjallinen kysymys n:o 509.
18312: 
18313: 
18314: 
18315: 
18316:                                  Peltola ym.: Työkyvyttömyyseläkkeen hakijan työkyvyn määrit-
18317:                                      telystä.
18318: 
18319: 
18320:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18321: 
18322:    Eduskunnassa tehdään jatkuvasti kyselyitä        voida katsoa alentuneen vähintään kahdella
18323: työkyvyttömyyseläkepäätöksistä.     Työkyvyttö-     viidenneksellä. Marjasen kohdalla eläkelaitos
18324: myyseläkkeelle pääsemisen on todettu vaikeu-        pitää häntä edelleen tavanomaiseen työhönsä
18325: tuneen viime aikoina, ja kun samanaikaisesti        kykenevänä, vaikka hänelle ei ole osoitetta-
18326: työttömyys estää vajaatyökykyisten mahdolli-        vissa mitään työtä tai ammattia.
18327: suudet työnsaantiin, sairaiden ja vammaisten            Ihmisen oikeusturva heikkenee ratkaisevasti
18328: asema on vaikea. Sosiaali- ja terveysministerin     sillä hetkellä, jolloin yksi eläkelaitos julistaa
18329: vastaukset ovat enimmäkseen nykytilannetta          hänet työkyvyttömäksi ja toinen pitää häntä
18330: puolustavia, vaikka niissä todetaan eläkelakien     työkykyisenä. Yksi työkyvyttömyyspäätös ei
18331: ja niiden soveltamisen vaativan selvittelyä.        turvaa toimeentuloa, mutta estää työn ja työt-
18332: Vastauksissa on mm. vedottu muiden Pohjois-         tömyyskorvausten saamisen. Tällaisten väliin-
18333: maiden työkyvyttömyyseläkeläisten osuuteen,         putoajien on turvauduttava huoltoapuun, mikä
18334: joka on samaa luokkaa tai pienempi kuin Suo-        merkitsee jatkuvaa asioimista sosiaalitoimiston
18335: messa. Tällaiset vertailut eivät ole asiallisia,    kanssa, vaikka toimeentulo on pysyvästi riit-
18336: koska elintaso, työllisyys ja sosiaaliturva ovat    tämätön. Sen enempää yhteiskunnan kuin työ-
18337: meillä Suomessa yleensä heikompia kuin muis-        kyvyttämän ihmisenkään kannalta tilanne ei
18338: sa Pohjoismaissa.                                   ole oikeudenmukainen eikä järkevä. Yhteis-
18339:    Eläkelait määrittelevät työkyvyttömyyseläk-      kunnan on pyrittävä sellaiseen toimeentulotur-
18340: keelle pääsyn ehdot eri tavoin. Käytäntö vaih-      vaan, että toimeentulon ollessa pysyvästi riit-
18341: telee myös eläkelaitosten kesken. Meillä on         tämätöntä se turvataan pysyvillä järjestelyillä
18342: ihmisiä, jotka ovat työkykyisiä kansaneläke-        eikä jatkuvalla huoltoavulla, jota on aina erik-
18343: laitoksen päätöksen mukaan, mutta työkyvyttö-       seen haettava.
18344: miä työeläkelaitoksen mukaan. Myös päinvas-            Työkyvyttömyyden toteamisessa on päästävä
18345: taista tapahtuu. Esimerkkinä monien joukosta        sellaiseen järjestelmään, että henkilön työky-
18346: voidaan mainita helsinkiläinen Taimi Marjanen,      kyisyys tutkitaan vain yhdessä paikassa ja mui-
18347: jolle kansaneläkelaitos myönsi 1. 9. 1977 lu-       den toimeentuloturvaa autavien laitosten on
18348: kien eläkkeen, mutta jonka työeläkehakemuk-         toimittava tämän päätöksen mukaisesti. Työ-
18349: sen Ilmarinen on hylännyt kaksi kertaa ja jonka     kyvyttömyyden tutkijaksi soveltuu parhaiten
18350: ensimmäiseen valitukseen ei ole tullut muu-         kansaneläkelaitos, jolla on tiheän palveluver-
18351: tosta vakuutusoikeudessa.                           koston lisäksi edellytykset myös kuntoutuk-
18352:    On vaikeata hyväksyä tällaista eläkelakien       seen ja työkyvyttömyyttä koskevan yleisemmän
18353: erilaisuutta, jonka mukaan sama ihminen on          tutkimuksen kehittämiseen. Ansioeläkelait pi-
18354: niin työkyvytön, että saa eläkkeen kansan-          täisi muuttaa siten, että työsuhteen perusteella
18355: eläkelaitokselta eikä ole sitkeistä yrityksistä     maksetaan eläkettä aina kun Kela on todennut
18356: huolimatta löytänyt hänelle soveltuvaa työtä,       hakijan työkyvyttömäksi.
18357: mutta ei saa työeläkettä niistä työsuhteista,          Työvoimaviranomaisten olisi myös otettava
18358: joita hänellä on vammoistaan ja sairauksistaan      Kelan päätös oman toimintansa pohjaksi siten,
18359: huolimatta ollut.                                   että jokaiselle työkykyiseksi todetulle järjestet-
18360:    Työeläkelait hyväksyvät tällä hetkellä peri-     täisiin joko työpaikka tai työttömyysturva.
18361: aatteen, jonka mukaan osatyökykyiselle ihmi-        Näin päästäisiin eroon nykyisestä tilanteesta,
18362: selle ei makseta työeläkettä, jos työkyvyn ei       jossa sairaat ja vammaiset ihmiset joutuvat tais-
18363: 087900027R
18364: 2                                          1978 vp.
18365: 
18366: telemaan sosiaaliturvan viidakossa jokapäiväi-           Mihin toimenpltelSlm Hallitus aikoo
18367: sen toimeentulonsa puolesta ja jäävät usein           ryhtyä, jotta eri eläkelaitokset eivät
18368: muiden perheenjäsenten tai huoltoavun varaan.         voisi määritellä työkyvyttömyyseläk-
18369:    Edellä esitetyn johdosta esitämme valtio-          keen hakijan työkykyä eri tavoin ja
18370: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-            näin ajaa häntä tilanteeseen, jossa eläke-
18371: teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen           turva ei riitä toimeentuloon, mutta hän
18372: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                   ei ole oikeutettu myöskään työpaikan
18373:                                                       tai työttömyysturvan saamiseen?
18374:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1978.
18375: 
18376:         Kati Peltola                 Anna-Liisa Jokinen         Maija Rajantie
18377:         Mikko Ekorre                 Ulla-Leena Alppi           Olli Helminen
18378:         Joel Hongisto                Pauli Uitto                Jouko Mäkelä
18379:         Helvi Niskanen               Anna-Liisa Hyvönen         Tellervo Koivisto
18380:                                                N:o 509                                              3
18381: 
18382: 
18383: 
18384: 
18385:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
18386: 
18387:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa     täysin välttää. Kaikissa tapauksissa se ei liene
18388: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarkoituksenmukaistakaan; Erilainen ratkaisu
18389: olette 28 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          ei sitä vastoin ole mielekäs silloin, kun eri-
18390: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         tyistä perustetta sille ei ole esitettävissä. To-
18391: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        dettakoon vielä kerran, että työkyvyttömyys-
18392: edustaja Kati Peltolan ym. näin kuuluvasta           ratkaisujen suuri enemmistö on yksittäisen
18393: kirjallisesta kysymyksestä n:o 509:                  eläkkeenhakijan kohdalla samansisältöinen.
18394:                                                         Eduskunnan kesällä 1978 hyväksymä kan-
18395:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       saneläkejärjestelmän     kokonaisuudistussuunni-
18396:        ryhtyä, jotta eri eläkelaitokset eivät        telma korostaa työeläkejärjestelmän ja kansan-
18397:        voisi määritellä työkyvyttömyyseläk-          eläkejärjestelmän itsenäistä toisistaan erillistä
18398:        keen hakijan työkykyä eri tavoin ja           tarkoitusperää. Tätä kannanottoa silmällä pi-
18399:        näin ajaa häntä tilanteeseen, jossa eläke-    täen ei ole perusteita sellaiselle ajatukselle,
18400:        turva ei riitä toimeentuloon, mutta hän       että esimerkiksi kansaneläkelaitos aina ratkai-
18401:        ei ole oikeutettu myöskään työpaikan          sisi henkilön työkyvyttömyyden. Järjestelmät
18402:        tai työttömyysturvan saamiseen?               rahoitetaan edelleenkin eri lähteistä, joten pää-
18403:                                                      täntävalta kustannuksia lisäävistä toimenpi-
18404:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        teistä täytyy säilyttää kummallakin järjestel-
18405: vasti seuraavaa:                                     mällä itsellään.
18406:    Eri eläkejärjestelmien työkyvyttömyysmääri-          Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä olisi
18407: telmät eroavat toisistaan johtuen järjestelmien      pyrittävä työkyvyttömyyseläkejärjestelmiin, jois-
18408: erilaisesta tarkoituksesta. Kansaneläkejärjestel-    sa vielä nykyistä suuremmassa määrin voidaan
18409: mä pyrkii turvaamaan vakuutetun vähimmäis-           toteuttaa oikeudenmukaisuuden ja yhdenmu-
18410: toimeentulon. Työkyvyttömäksi kansaneläke-           kaisuuden periaatteet. Tässä suhteessa olisi
18411: lain mukaan määritellään henkilö, joka ei pysty      entistä painokkaammin kiinnitettävä huomiota
18412: kohtuullisen toimeentulon turvaavaan työhön.         työkyvyttömyyskäsitteen sisältöön. Viimeisten
18413: Työeläkejärjestelmän tavoitteena on vakuute-         kymmenen vuoden aikana on eläkejärjestelmis-
18414: tun ansiotyössä käydessään saavuttaman kulu-         sämme yhä selvemmin siirrytty työkyvyttö-
18415: tustason säilyttäminen. Yhdenmukaisesti tä-          myysmääritelmiin, joissa otetaan huomioon
18416: män kanssa työkyvyttömyyseläke myönnetään            eläkkeenhakijan yksilölliset olosuhteet. Työ-
18417: vakuutetulle, jonka ansiokyky on tietyssä mää-       kyvyttömyyden riippuvuus muistakin tekijöistä
18418: rin vähentynyt.                                      kuin puhtaasti lääketieteellisistä on selvästi
18419:     Työntekijäin eläkelain tullessa voimaan          osoitettu myös lainsäädännössä. Työkyvyttö-
18420:  1962 siinä oli määritelmä, että kansaneläk-         myyden selvittelyssä on lääketieteellisellä ai-
18421: keensaaja saa aina työeläkkeen. Edellä selos-        neistolla kuitenkin edelleen keskeinen asema.
18422: tetusta järjestelmien erilaisesta tarkoitusperästä   Tämä saattaa eräissä tapauksissa johtaa siihen,
18423:  johtuen tämä ei kuitenkaan osoittautunut tyy-       että muihin tekijöihin ei kiinnitetä riittävästi
18424: dyttäväksi ratkaisuksi työeläkejärjestelmässä ja     huomiota. Valtioneuvosto on syksyllä 1977
18425:  jo vuonna 1963 jouduttiin laista sanottu mää-       asettanut kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudis-
18426: räys poistamaan. Tällä perusteella on selvää,        tusta tutkimaan kolme eri toimikuntaa, joiden
18427:  mutta yksittäisen eläkkeenhakijan kohdalla va-      työn yhteydessä on mahdollisuus työkyvyttö-
18428: litettavaa, että erilaiset työkyvyttömyysmääri-      myysratkaisujen yhtymäkohtien perusteelliseen
18429:  telmät ja järjestelmien tarkoitusperien erot        tutkimiseen kuntoutukseen nähden siten, että
18430:  saattavat johtaa erilaisiin tuloksiin. Nykyisten    voidaan kiinnittää entistä suurempaa huomiota
18431:  säännöksien puitteissa sitä ei voida kuitenkaan     työkyvyttömyyden ehkäisyyn ja sen tavkempaan
18432: 4                                           1978 vp.
18433: 
18434: määrittelemiseen. Tämän työn valmistuttua on        esille, jolloin työttömyyskorvauksen ja eläke-
18435: mahdollisuus tutkia myös, missä määrin nykyi-       järjestelmien rajat voivat hämärtyä. Työnteki-
18436: set työkyvyttömyyden ratkaisumenetelmät kai-        jät saattavat kokea joutuneensa tilanteeseen,
18437: paisivat parantamista. Päämääränä täytyy olla       jossa heillä ei ole oikeutta korvaukseen mistään
18438: ratkaisukäytäntö, jossa mahdollisimman täsmäl-      järjestelmästä. Tätä on kaikin keinoin pyrittävä
18439: lisesti ja aukottomasti otetaan huomioon kaikki     välttämään. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin
18440: työkyvyttömyyteen vaikuttavat seikat.               työttömyyskassoille antamissaan ohjeissa kulu-
18441:    Eräänä työkyvyttömyyden arvosteluun vai-         vana syksynä pyrkinyt luomaan työttömyyskor-
18442: kuttavana tekijänä on myös työtilaisuuksien         vauksen ja eläkejärjestelmien välisen rajanve-
18443: tarjonta. Nykyisen vaikean työttömyyden aika-       don niin selkeäksi, ettei väliinputoamisia enää
18444: na tämä seikka on tullut erityisen korostetusti     pääse tapahtumaan.
18445:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1979.
18446: 
18447:                                                   Sosiaali- ja terveysminisberi Pirkko Työläjärvi
18448:                                               N.:o 5()9                                           5
18449: 
18450: 
18451: 
18452: 
18453:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
18454: 
18455:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       tionerna av begreppen arbetsoförmåga och inc
18456: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       validitet. samt skillnaderna i systemens syften
18457: av den 28 november 1978 till vederbörande           kan leda tili olika resultat. Inom ramen för
18458: medlem av statsrådet översänt avskrift av t'öl-     de nuvarande stadgandena kan detta dock inte
18459: jande av riksdagsledamot Kati Peltola· m. fl.       helt undvikas. I alla .fall torde det inte ens
18460: undertecknade spörsmål nr 509:         .            vara ändamålsenligt. Däremot är en annor-
18461:                                                     lunda lösning inte tillfredsställande då något
18462:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      särskilt skäl för den inte kan anföras. Det
18463:        ta för att olika pensionsinrättningar        kan än en gång konstateras, att besluten om
18464:        inte på olika sätt skall kunna fastställa    invaliditet är identiska för det stora flertalet
18465:        arbetsförmågan hos någon som ansöker         enskilda personer som ansöker om pension.
18466:        om invalidpension och sålunda för-               Den plan för totalrevidering av folkpen-
18467:        sätta honom i en situation, där pen-         sionssystemet som riksdagen godkände på som-
18468:        sionsskyddet inte är tillräckligt för en     maren 1978 betonar arbetspensionssystemets
18469:        utkomst, men han inte heller är berätti-     och folkpensionssystemets självständiga och
18470:        gad tili en arbetsplats eller tili arbets-   olika syften. Med tanke på detta ställnings-
18471:        löshetsskydd?                                tagande föreligger inte grunder för en sådan
18472:                                                     tanke, att t.ex. folkpensionsanstalten alltid
18473:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skulle avgöra en persons arbetsoförmåga. Sys-
18474: samt anföra följande:                               temen finansieras fortfarande ur olika källor,
18475:    Definitionetna av begreppen arbetsoförmåga       varför rätten att fatta beslut, som innebär
18476: och invaliditet i olika pensionssystem skiljer      ökade kostnader, måste bibehållas separat för
18477: sig från varandra på grund av systemens olika       vartdera systemet.
18478: syften. Syftet med folkpensionssystemet är att          Enligt social- och hälsovårdsministeriets
18479: trygga en minimiutkomst för den försäkrade.         åsikt borde man eftersträva sådana invalidpen-
18480: Enligt folkpensionslagen anses en person vara       sionssystem, där man i ännu högre grad än för
18481: arbetsoförmögen om han inte kan utföra ett          närvarande kan förverkliga principerna om rätt-
18482: arbete som tryggar en skäligt utkomst. Syftet       visa och enhetlighet. I detta avseende borde
18483: med arbetspensionssystemet är att bevara den        ännu större vikt än tidigare fästas vid inne-
18484: konsumtionsnivå som den försäkrade uppnått          hållet i begreppen arbetsoförmåga och invali-
18485: medan han var i förvärvsarbete. I överens-          ditet. Under de senaste tio åren har man inom
18486: stämmelse härmed beviljas invalidpension åt         våra pensionssystem allt tydligare övergått
18487: en försäkrad, vars förvärvsförmåga i viss grad      tili sådana definitioner av begreppen arbets-
18488: har sjunkit.                                        oförmåga och invaliditet, som beaktar de en-
18489:    Då lagen om pension för arbetstagare trädde      skilda förhållandena för den som ansöker om
18490: i kraft år 1962 innehöll den en regel om att        pension. Det har också i lagstiftningen tydligt
18491: en person som får folkpension alltid skall få       utvisats att arbetsoförmåga och invaliditet be-
18492: arbetspension. Med anledning av systemens           ror också på andra faktorer än enbart de rent
18493: olika syften, för vilka redogjorts ovan, visade     medicinska. Vid utredningen av arbetsoförmå-
18494: sig detta dock inte vara en tillfredsställande      gan eller invaliditeten intar det medicinska
18495: lösning i arbetspensionssystemet, och redan år      materialet dock fortfatanden en central ställ-
18496: 1963 var man tvungen att avlägsna denna be-         ning. Detta kan i vissa fall leda tili att man
18497: stämmelse ur lagen. På denna grund är det           inte beaktar andra faktorer tillräckligt. Stats-
18498: klart, om än för den enskilda person som ansö-      rådet har på hösten 1977 tillsatt tre olika
18499: ker om pension beklagligt, att de olika defini-     kommissioner för att undersöka frågan om en
18500: 087900027R
18501: 6                                             1978 vp.
18502: 
18503: totalrevidering av rehabiliteringssystemet, och     ningen av arbetsoförmåga och invaliditet är
18504: i samband med dessa kommissioners arbete är         tillgången till arbete. Under den nuvarande
18505: det möjligt att grundligt undersöka hur beslu-      svåra arbetslösheten har denna faktor blivit
18506: ten om arbetsoförmåga och invaliditet ansluter      särskilt betonad, varvid gränserna mellan ar-
18507: sig till rehabiliteringen, så att större uppmärk-   betslöshetsersättning och pensionssystemen kan
18508: samhet kan fästas vid förebyggandet av arbets-      synas dunkla. Arbetstagarna kan känna att de
18509: oförmåga och invaliditet och en närmare defini-     har råkat i en situation, där de inte har rätt
18510: tion av dem. Sedan detta arbete blivit färdigt      till ersättning enligt något system. Detta bör
18511: blir det också möjligt att undersöka i viiken       med alla medel undvikas. Social- och hälso-
18512: mån de nuvarande metoderna för fastställande        vårdsministeriet har också i sina anvisningar
18513: av arbetsoförmåga och invaliditet skulle kräva      till arbetslöshetskassorna under den gångna
18514: förbättringar. Målet måste vara en praxis för       hösten strävat till att göra gränsen mellan
18515: avgörandena, som så exakt och undantagslöst         arbetslöshetsersättning och pensionssystemen
18516: som möjligt beaktar alla de faktorer som in-        så tydlig, att ingen längre skall kunna känna
18517: verkar på arbetsoförmågan och invaliditeten.        sig utanför.
18518:    En faktor som också inverkar på bedöm-
18519:      Helsingfors den 2 januari 1979.
18520: 
18521:                                                 Social- ooh hälsovåirdsmini.5ter Pirkko Työläiärvi
18522:                                              1978 vp.
18523: 
18524: Kirjallinen kysymys n:o 510.
18525: 
18526: 
18527: 
18528: 
18529:                                  Pohjala ym.: Metsänparannusvarojen käyttämisestä myrskytuho-
18530:                                     alueiden metsänviljelyyn ja myrskyvahinkojen huomioonotta-
18531:                                     misesta metsäverotuksessa.
18532: 
18533: 
18534:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18535: 
18536:    Ajoittain hirmumyrskyn nopeudella puhalta-       kasvun alkuunlähteminen voidaan turvata. Ai-
18537: nut tuuli aiheutti marraskuun puolivälissä Sata-    kaisempina tuhovuosina on voitu tähän tarkoi-
18538: kunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Hämees-       tukseen käyttää metsänparannusvaroja. Näin
18539: sä ja Keski-Suomessa epätavallisen suuria metsä-    tulisi nytkin menetellä.
18540: vaurioita, jotka ylittävät huomattavasti vuosina       Nykyisen käytännön mukaan on tuhoalueista
18541: 1972 ja 1975 sattuneet vahingot. Esimerkiksi        mahdollista saada 5-15 vuoden verovapaus tu-
18542: Satakunnassa      arvioidaan   kaatuneen     noin   hon suuruudesta riippuen. Erikoisesti sellaisten
18543: 250 000-300 000 kiintokuutiometriä puuta ja         metsien osalta, jotka eivät vielä olleet hakkuu-
18544: Pirkanmaalla kaksi kertaa niin paljon. Pahim-       kypsiä, ja joissa tapahtui suurimittainen tuho,
18545: milla tuhoalueilla saattavat tuhot käsittää jopa    olisi voitava harkita verovapauskäytännön laa-
18546: puolet tai kolmanneksen metsälöiden pinta~          jentamista nykyisestä. Tämä helpottaisi metsän-
18547: aloista.                                            omistajien muutenkin vaikeaksi muodostuvaa
18548:    Edellä mainittujen puumäärien markkinoimi-       asemaa. Muistettakoon, mikä merkitys metsällä
18549: nen sovittuihin hintoihin tulee varmasti tuot-      ja siellä suoritettavalla työllä on suomalaiselle
18550: tamaan vaikeuksia, sille ne merkitsevät lähes       maatilataloudelle.
18551: puolta ko. alueitten normaaleista hakkuumää-           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
18552: ristä. Myrskyasiantuntijat korostavat, että myrs-   §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
18553: kyn kaatamaa puuta ei saa jättää metsään tai        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
18554: metsäautoteiden varteen kesän yli. Kaikkien         raavan kysymyksen:
18555: osapuolien yhteisenä tehtävänä on· huolehtia
18556: siitä, että kaatuneet puut saadaan ajoissa pois                Onko Hallituksella tarkoitus ryhtyä
18557: metsistä ja että tehtyjä hintasopimuksia nou-              toimenp1te1s11n, jotta metsänparannus-
18558: datetaan.                                                  varoja voitaisun käyttää tukitciimina
18559:     Metsänomistajille aiheutui siitäkin huolimat-          myrskytuhoista kärsineille metsänomista-
18560: ta, että kaikki puu saadaan ajoissa markkinaitua           jille metsänviljelyyn, ja
18561: sovitulla hinnalla, suuret vahingot. Näin on                   onko aikomuksena tehdä metsävero-
18562: erikoisesti silloin, kun tuhoalueet eivät vielä            tukseen sellaiset muutokset, että tuho-
18563: olleet hakkuukypsiä. Myrskyn seurauksena syn-              alueille ja vajaatuottoisiksi muodostu-
18564:  tyi sekä totaalisia tuhoalueita että vajaatuot-           neille alueille saadaan nykyisiä säännök-
18565:  toisia alueita. Molempien kohdalla on ryhdyt-             siä paremmat verovapaudet?
18566: tävä nopeasti viljelytoimenpiteisiin, jotta uuden
18567:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1978.
18568: 
18569:          Toivo T. Pohjala              Mikko Asunta                    Mauri Miettinen·
18570:          Esko Härkönen                 Einari Nieminen                 Paavo Vesterinen
18571:          Heikki Perho                  Veikko· Pihlajamäki             Matti Asunmaa
18572:          Tapani Mörttinen              Matti Maijala                   P. Mäki-Hakola
18573:                                        Håkan Malm
18574: 
18575: 
18576: 0879000106
18577: 2                                            1978 vp.
18578: 
18579: 
18580: 
18581: 
18582:                         E d u s kunnan He r r a P u he m i e he 11 e.
18583: 
18584:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      netuilla määräaikaisilla asetuksilla mahdollistet-
18585: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tiin metsänparannusvarojen saanti pahimmin
18586: olette kirjeellänne 28 päivänä marraskuuta 1978     tuhoutuneiden alueiden metsänviljelytöihin.
18587: n:o 2490 lähettänyt valtioneuvoston asian-          Koska näiden asetusten avulla on käytännössä
18588: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        varsin tehokkaasti voitu nopeuttaa tuhoalueiden
18589: Pohjalan ym. tekemän seuraavan sisältöisen          metsitystä, hallitus aikoo tälläkin kertaa nou-
18590: kysymyksen n:o 510:                                 dattaa tätä tarkoituksenmukaiseksi todettua me-
18591:                                                     nettelyä.
18592:            Onko Hallituksella tarkoitus ryhtyä         Maatilatalouden tuloverolain 14 §:ssä sääde-
18593:        toimenpiteisiin, jotta metsänparannus-       tään, että jos metsämaan puuntuotos on metsä-
18594:        varoja voitaisiin käyttää tukitoimina        palon, luonnontuhon tai muun siihen verratta-
18595:        myrskytuhoista kärsineille metsänomista-     van tuhon aiheuttaman puuston vahingoittu-
18596:        jille metsänviljelyyn, ja                    misen takia määrältään tai arvoltaan olennai-
18597:            onko aikomuksena tehdä metsävero-        sesti vähentynyt, jätetään tuhoalueen puhdas
18598:        tukseen sellaiset muutokset, että tuho-      tuotto huomioon ottamatta määrättäessä veroa
18599:        alueille ja vajaatuottoisiksi muodostu-      tulon perusteella enintään viidentoista vuoden
18600:        neille alueille saadaan nykyisiä säännök-    aikana sen kalenterivuoden alusta lukien, jona
18601:        siä paremmat verovapaudet?                   tuho on tapahtunut. Valtiovarainministeriö on
18602:                                                     sanotun lainkohdan nojalla antamallaan päätök-
18603:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      sellä vahvistanut puuston tuhoutumisprosentin
18604: seuraavaa:                                          perusteella määräytyvät verovapausajat. Lyhin
18605:    Viime marraskuussa vallinneet myrskyt kaa-       verovapausaika eli 5 vuotta myönnetään, jos
18606: toivat     Etelä-Pohjanmaan,    Pohjois-Hämeen,     puustosta on tuhoutunut 30 prosenttia, ja pisin
18607: Keski-Suomen ja Satakunnan metsissä suorite-        eli 15 vuotta myönnetään tuhoutumisprosentin
18608: tun arvion mukaan noin 90 000 hehtaarin alalla      ollessa 100. Tällainen verovapausajan määräyty-
18609: noin 2,5 milj. kuutiometriä puuta. Metsän-          misperuste on tarkoituksenmukainen maapohjan
18610: viljelytöiden tarve pahimmilla tuhoalueilla on      keskimääräiseen kasvukykyyn pen1stuvassa met-
18611: arvioitu 7 600 hehtaariksi. Puuston tuotostap-      säverotusjärjestelmässä sekä verotusmenettelyn
18612: pioiden pienentämiseksi ja seuraustuhojen vält-     kannalta käytännöllinen. Verovapausaikojen voi-
18613: tämiseksi on pidettävä pahimmin tuhoutuneiden       daan myös kunkin tuhoutumisasteen kohdalla
18614: metsien uudelleen metsittämistä kiireellisenä       katsoa riittävän vajaapuustoisuuden poistami-
18615: toimenpiteenä. Metsänomistajana ei kuitenkaan       seen.
18616: ole tällaisissa tapauksissa lakisääteistä metsit-      Edellä lausutun perusteella hallitus toteaa,
18617: tämisvelvollisuutta. Tilanne oli sama jo kah-       että metsien myrskytuhoalueita koskeviin ver()-
18618: desti aikaisemmin tällä vuosikymmenellä sat-        vapaussäännöksiin ei tässä vaiheessa ole tarpeen
18619: tuneiden poikkeuksellisen laajojen myrskytuho-      tehdä muutoksia.
18620: jen suhteen. Molemmilla kerroilla tuolloin an-
18621:      Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 1978.
18622: 
18623:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
18624:                                              N:o 510                                               3
18625: 
18626: 
18627: 
18628: 
18629:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
18630: 
18631:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        lighet att få skogsförbättringsmedel för skogs-
18632: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       odlingsarbeten på de värst skadade områdena.
18633: nr 2490 av den 28 november 1978 tili veder-         Eftersom man med hjälp av dessa förordningar
18634: börande medlem av statsrådet för avgivande av       i praktiken synnerligen effektivt har kunnat
18635: svar översänt följande av riksdagsman Pohjala       påskynda beskogningen av skadade områden,
18636: m. fl. undertecknade spörsmål nr 510:               ämnar regeringen även denna gång iaktta detta
18637:                                                     förfarande, vilket konstaterats vara ändamåls-
18638:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder så,       enligt.
18639:        att skogsförbättringsmedel kunde an-            1 14 § inkomstskattelagen för gårdsbruk
18640:        vändas tili skogsodling som stöd för de      stadgas att om virkesavkastningen från skogs-
18641:        skogsägare som blivit lidande genom          mark tili följd av skada, som genom skogs-
18642:        stormskador, och                             brand, naturkatastrof eller annan därmed jäm-
18643:           är avsikten att i skogsbeskattningen      förlig förstörelse åsamkats träden, tili mängd
18644:        företa sådana ändringar, att man på de       eller värde väsentligt har minskats, det för-
18645:        skadade områdena och de områden som          störda områdets nettointäkt lämnas obeaktad
18646:        fått nedsatt produktion får bättre skatte-   vid påförandet av skatt på inkomst under en
18647:        frihetsvilikor än de som ingår i gällande    tid av högst femton år från och med början
18648:        stadganden?                                  av det kalenderår då förstörelsen ägde rum.
18649:                                                     Finansministeriet har medelst sitt med stöd av
18650:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       sagda lagrum utfärdade beslut fastställt skatte-
18651: samt anföra följande:                               frihetstiderna, som bestäms på basen av skade-
18652:    Stormarna senaste november fällde ca 2,5         procentens storlek. Den kortaste skattefrihets-
18653: milj. m3 virke på ett område, som enligt i          tiden, dvs. 5 år, beviljas om 30 % av träd-
18654: Sydösterbottens, norra Tavastlands, Mellersta       beståndet har förstörts, och den längsta tiden,
18655: Finlands och Satakunta skogar gjorda beräk-         dvs. 15 år, beviljas om skadeprocenten är 100.
18656: ningar är ca 90 000 ha stort. Behovet av            En sådan grund för bestämmande av skatte-
18657: skogsodlingsarbeten på de värst drabbade ska-       frihetstiden är ändamålsenlig i det skogsbe-
18658: deområdena har uppskattats tili 7 600 ha. För       skattningssystem som baseras på markens ge-
18659: att trädbeståndets avkastningsförluster skall       nomsnittliga växtförmåga samt praktiskt med
18660: kunna minskas och skador på grund av följd-         tanl{e på beskattningsförfarandet. Skattefrihets-
18661: verkningar undvikas, måste det anses som en         tiderna kan även i fråga om varje enskild
18662: brådskande åtgärd att på nytt beskoga de mest       skadegrad anses räcka tili för att avlägsna
18663: skadade skogarna. Skogsägaren har dock ingen        underskottet i trädbeståndet.
18664: lagstadgad beskogningsskyldighet i dylika fall.        Med stöd av det ovan anförda konstaterar
18665: Situationen var densamma i fråga om de ex-          regeringen att det inte är nödvändigt att i
18666: ceptionellt omfattande stormskador som in-          detta skede företa ändringar i skattefrihetsstad-
18667: träffat redan två gånger tidigare under detta       gandena rörande stormskadade områden i
18668: årtionde. Vardera gången gavs skogsägama då,        skogarna.
18669: medelst för viss tid givna förordningar, möj-
18670:      Helsingfors den 27 december 1978.
18671: 
18672:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
18673:                                              1978 vp.
18674: 
18675: Kirjallinen kysymys n:o 511.
18676: 
18677: 
18678: 
18679: 
18680:                                  Pesälä: Poliisihenkilöstön vajauksen poistamisesta.
18681: 
18682: 
18683:                         Ed u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
18684: 
18685:    Poliisitoimeen Suomessa käytettävät varat        vaatimukset tulevat jatkuvasti kasvamaan, on
18686: ovat suhteellisesti pien~mmät kuin muissa poh-      selvää, että asiaa ei voida hoitaa vaatimalla aina
18687: joismaissa. Tämän seurauksena meillä on polii-      vain lisää tehokkuutta poliisilta. Ongelma tulisi
18688: sihenkilöstössä vajausta, joka on 1 000 henki-      ratkaista henkilökuntaa lisäämällä.
18689: lön suuruusluokkaa. Esimerkiksi yksin Kymen            Poliisin työmäärä tulee myös huomattavasti
18690: läänissä tarvittaisiin 120 uutta poliisivirkaa.     lisääntymään, kun verohallitus on antanut u1.1det
18691: Myös poliisin kaluston hankintaan osoitetut         ohjeet verorikosten käsittelemisestä. Verohal-
18692: määrärahat ovat olleet riittämättömät. Erityistä    litus edellyttää, että kaikki verorikokset on
18693: henkilökunnan lisäystarvetta on paikallispoliisin   lähetettävä poliisitutkintaan. Uudet ohjeet tuo-
18694: ja liikkuvan poliisin kohdalla. Kuitenkin esimer-   vat ainakin 18 000 uutta juttua vuosittain polii-
18695: kiksi valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvio-       situtkintaan. Tämä edellyttäisi ainakin 100
18696: esitykseen liitetyn vuosien 1980-1982 kehitys-      uuden poliisitoimen perustamista.
18697: näkymien mukaan on tarkoitus pitää poliisitoi-         Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
18698: men menot näinä vuosina lähes ennallaan.            jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtio-
18699:    Poliisin miesvahvuutta ei ole lisätty huoli-     neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
18700: matta siitä, että poliisin suorittama työmäärä      seuraavan kysymyksen:
18701: on jatkuvasti kasvanut. Tämähän voidaan tode-
18702: ta jo rikostilastoista. Tämä on merkinnyt sitä,               Millaisiin toimenp1te1sun Hallitus
18703: että poliisihenkilöstön työpanosta on jouduttu             aikoo ryhtyä poliisihenkilöstön vajauk-
18704: jatkuvasti lisäämään. Ensi vuoden tulo- ja                 sen poistamiseksi, poliisin työskentely-
18705: menoarvioesityksessä ei esim. paikallispoliisiin           mahdollisuuksien parantamiseksi sekä
18706: esitetä kuin kaksi uutta virkaa Kostamus-työ-              kaluston täydentämiseksi ja uusimi-
18707: maalle. Koska poliisille asetettavat tehtävät ja           seksi?
18708:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1978.
18709: 
18710:                                            Mikko Pesälä
18711: 
18712: 
18713: 
18714: 
18715: 087900017D
18716: 2                                            1978 vp.
18717: 
18718: 
18719: 
18720: 
18721:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18722: 
18723:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      raavalla viisivuotiskaudella poliisin henkilökun-
18724: mainitussa tarkoituksessa, Te Herra Puhemies,       nan määrää silti voitava jonkin verran lisätä.
18725: olette 28 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn            Kun- kasvavaa palvelusten kysyntää ei sisä-
18726: kirjeenne n:o 2491 ohella lähettänyt valtioneu-     asiainministeriön käsityksen mukaan voida tyy-
18727: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        dyttää . vain voimavarojen määrällisellä lisäämi-
18728: edustaja Pesäiän kirjallisesta kysymyksestä n:o     sellä jo siitäkään syystä, että valtiontalouden
18729: 511, jossa tiedustellaan:                           kehitysnäkymät eivät ilmeisesti lähivuosina tee
18730:                                                     kovin suuria lisäyksiä mahdollisiksi, on suunni-
18731:           Millaisiin toimenp1te1sun Hallitus        telmassa varauduttu muiden keinojen käyttöön,
18732:        aikoo ryhtyä poliisihenkilöstön vajauk-      joiden avulla voidaan taata poliisipalvelusten
18733:        sen poistamiseksi, poliisin työskentely-     saanti mahdollisimman tasapuolisesti maan kai-
18734:        mahdollisuuksien parantamiseksi sekä         kissa osissa.
18735:        kaluston täydentämiseksi ja uusimi-             Henkilöstön kohdalla näitä muita keinoja
18736:        seksi?                                       ovat muun muassa koulutustason kohottaminen
18737:                                                     opetusohjelmia uudistamalla ja koulutusaikoja
18738:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         pidentämällä, toimirakenteen muuttaminen hen-
18739: taen seuraavaa:                                     kilöstön kokonaismäärää lisäämättä sekä virka-
18740:                                                     järjestelysäännösten mukaiset toimien siirrot ja
18741:    Poliisin keskipitkän aikavälin •suunnittelussa   järjestelyt.
18742: on pidetty lähtökohtana sitä, että poliisipalve-       Kaluston laatutasoa ja. henkilöstön toiminta-
18743: lusten kysyntä kasvaa suunnittelukaudella           edellytyksiä parannetaan suunnittelukaudella
18744: enemmän kuin käytettävissä olevien voimavaro-       uusimalla muun muassa viesti- ja rikostutki-
18745: jen määrä. Suunnitelma on siten jouduttu ra-        muskalustoa ja lisäämällä turvallisuusvälineitä.
18746: kentamaan myös muiden toimenpiteiden kuin           Moottoriajoneuvokalusto pyritään uusimisella
18747: henkilöstön ja kaluston määrällisen lisäämisen      ja kalustoa jonkin verran lisäämällä pitämään
18748: varaan. Sisäasiainministeriön mielestä olisi seu-   tehokkaan toiminnan edellyttämällä tasolla.
18749:     Helsingissä, sisäasiainministeriössä, 3 päivänä ·tammikuuta 1979.
18750: 
18751:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
18752:                                              N:o .511                                             3
18753: 
18754: 
18755: 
18756: 
18757:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1 m a n.
18758: 
18759:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Då den ökade efterfrågan på service enligt
18760: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ministeriets för inrikesärendena åsikt inte kan
18761: nr 2491 av den 28 november 1978 tili veder-        tillgodoses endast genom en kvantitativ ökning
18762: börande medlem av statsrådet för avgivande av      av resurserna redan av den orsaken, att stats-
18763: svar översänt avskrift av följande av riksdags-    hushållningens utvecklingsperspektiv uppenbar-
18764: man Pesälä m.fl. undertecknade spörsmål nr         ligen inte möjliggör särskilt stora ökningar, har
18765: 511:                                               man i planen berett sig på att använda andra
18766:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     metoder, med vilkas hjälp tillgången på polis-
18767:        ta för att avhjälpa bristen på polisper-    service kan garanteras så rättvist som möjligt i
18768:        sonal, förbättra polisens arbetsmöjlig-     alla delar av landet.
18769:        heter samt komplettera och förnya ma-           För personalens vidkommande innebär dessa
18770:        terielen?                                   andra metoder bl.a. att utbildningsnivån höjs
18771:                                                    genom en revidering av undervisningsprogram-
18772:                                                    men och förlängning av utbildningstiderna, att
18773:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      befattningsstrukturen ändras utan att det totala
18774: samt anföra följande:                              antalet anställda ökas samt att överföringar och
18775:    I polisens planering på medellåg sikt har ut-   regleringar genomförs i enlighet med tjänste-
18776: gångspunkten varit att efterfrågan på polisser-    regleringsstadgandena.
18777: vice under planeringsperioden växer mera än            Materielens kvalitativa nivå och personalens
18778: de resurser som står tili förfogande. Sålunda      verksamhetsförutsättningar förbättras under
18779: har det varit nödvändigt att göra upp planen       planeringsperioden genom att bl. a. signal-
18780: utgående från även andra åtgärder än en kvan-      och brottsundersökningsmaterielen förnyas och
18781: titativ ökning av personalen och materielen.       säkerhetsutrustningen utökas. Genom att för-
18782: Enligt ministeriets för inrikesärendena åsikt      nya och i någon mån öka motorfordonsmate-
18783: borde polisens personai likväl kunna ökas i        rielen försöker man hålla den på en sådan
18784: någon mån under följande femårsperiod.             nivå som en effektiv verksamhet förutsätter.
18785:    Helsingfors, i ministeriet för inrikesärendena, den 3 januari 1979.
18786: 
18787:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
18788:                                                1978 'fl'·
18789: 
18790: Kirjallinen kysymys n:o 512,
18791: 
18792: 
18793: 
18794: 
18795:                                   Saimo: Elatusvelvollisuusvähennyksen väärinkäyttämisestä.
18796: 
18797: 
18798: 
18799:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
18800: 
18801:    Niissä tapauksissa, joissa lapsen vanhemmat        matta olevat elatusavut, joiden saajat kyseisenä
18802: ovat eronneet tai lapsi on syntynyt avioliiton        ajankohtana olivat alle 18-vuotiaita. Siten niistä
18803: ulkopuolella, maksetaan lapselle 18-vuotiaaseen      ei ilmene, miten paljon elatusapuja on peri-
18804: saakka yhteiskunnan varoista elatustukea, jos         mättä vuoden 1963 alusta lähtien, jolloin ela-
18805: lapsen elatusvelvollinen vanhempi laiminlyö           tusturvalakia edeltäneet laki lapsen elatuksen
18806: oikeuden päätöksen nojalla maksettavaksi maa-         turvaamisesta eräissä tapauksissa ja laki elatus-
18807: rätyn tai yhteisellä sopimuksella sovitun elatus-     avun ennakosta astuivat voimaan.
18808: avun maksamisen lapselleen. Näin myös silloin,           Vuoden 1979 verotuksesta säädetään lailla
18809: kun lapselle ei ole voitu isyyttä vahvistaa tai       tulo- ja varallisuusverolain muuttamisesta. Ko.
18810: kun elatusapu on vahvistettu elatusvelvollisen        lakiin on sisällytetty kaksi lapsen elatusturvaan
18811: maksukyvyttömyyden perusteella määrältään             vaikuttavaa uutta vähennystä, elatusvelvolli-
18812: elatustukea pienemmäksi. Elatustuen kustan-          suusvähennykset. Lain 36 §:n 3 momentissa
18813: nuksista vastaavat valtio 80 prosentilla ja kun-     säädetään seuraavasti: "Verovelvollinen, joka
18814: nat 20 prosentilla. Elatustuki on tällä hetkellä     on verovuonna suorittanut lapsen elatusta kos-
18815: 185 markkaa lasta ja kuukautta kohti yksin-          kevan lainsäädännön mukaisella sopimuksella
18816: huoltajaperheissä. Pääsääntöisesti elatustuki pe-    tai tuomiolla vahvistettua elatusapua, saa vä-
18817: ritään takaisin elatusvelvolliselta.                 hentää verovuonna suorittamaosa sanotun ela-
18818:    Vuoden 1977 lopussa elatustukea saavia lap-       tusavun määrän, kuitenkin enintään 2 000
18819: sia oli 60 770. Vertailun vuoksi mainittakoon,       markkaa alaikäistä lasta kohden ( elatusvelvolli-
18820: että maassamme syntyy vuosittain noin 65 000         suusvähennys)", ja saman lain 57 §:ssä seu-
18821: lasta. Vuoden 1977 lopussa oli elatustukia ja        raavasti: "Verovelvollinen, jolla on oikeus 36
18822: aikaisemmin maksettuja elatusavun ennakkoja          §: n 3 momentin mukaiseen elatusvelvollisuus-
18823: perimättä takaisin elatusvelvollisilta 189 miljoo-   vähennykseen, saa tuloverostaan vähentää nel-
18824: naa markkaa. Vuonna 1977 maksettiin elatus-          jäsosan verovuonna suorittamaosa elatusavun
18825: tukia 41 miljoonaa markkaa, joista jäi perimättä     määrästä, kuitenkin enintään 500 markkaa ala-
18826: elatusvelvollisilta 30 miljoonaa markkaa. Kulu-      ikäistä lasta kohden."
18827: van vuoden ennakkoarviot osoittavat erittäin            Uusia elatusvelvollisuusvähennyksiä voidaan
18828: suurta nousua sekä maksettujen elatustukien
18829:                                                      käyttää hyväksi ilman, että elatusvelvollinen
18830: että perimättä jääneiden elatustukien määrässä.      suorittaisi säännöllisesti lapselle kuuluvan ela-
18831: Vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa on elatus-         tusavun tai että elatusapusuoritus edes koskisi
18832: rukiin varattu 99 300 000 markkaa. Edellä mai-       ko. verovuotta. Näin on lailla luotu mahdolli-
18833: nittuihin perimättä jääneisiin elatustukiin eivät    suus toisaalta hyötyä uusista verovähennyksistä
18834: sisälly niiden elatustukien määrät, jotka läänin-    ja toisaalta jättää vuosittainkin 2 000 markan
18835: hallituksen päätöksellä on jätetty perimättä sil-
18836:                                                      ylimenevä osa lapsen elatusavusta suorittamatta,
18837: loin, kun elatusvelvollinen joko sairauden, vam-
18838:                                                      jolloin yhteiskunnan varoista joudutaan kuiten-
18839: maisuuden tai työttömyyden takia on laimin-          kin lapselle suorittamaan elatustukea.
18840: lyönyt lapsensa elatusavun maksamisen.
18841:    Elatusapuja, joiden sijasta elatustukea lapsel-      Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
18842: le maksetaan, oli vuoden 1977 lopussa perimät-       järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
18843: tä 314 miljoonaa markkaa. Tilastoinuin vaikeu-       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
18844: desta johtuen luku sisältänee vain ne maksa-         vaksi seuraavan kysymyksen:
18845: 087900030U
18846: 2                                         1978 Vp.
18847: 
18848:        Mihin toimenp1te1snn Hallitus aikoo             elatusturva entisestään heikkenee siitä
18849:      ryhtyä poistaakseen mahdollisuuden                huolimatta, että kyseiset verovähennyk-
18850:      käyttää elatusvelvollisuusvähennyksiä si-         set vähentävät huomattavassa määrin
18851:      ten, että yksinhuoltajaperheen lapsen             sekä valtion että kuntien tuloja?
18852:     Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 1978.
18853: 
18854:                                          Sylvi Saimo
18855:                                               N:o 512                                                3
18856: 
18857: 
18858: 
18859: 
18860:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
18861: 
18862:    V aitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     hemmista, esimerkiksi avioerotapauksissa ela-
18863: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tusmaksua suorittamaan velvoitettu, ei sitä vas-
18864: olette 29 päivänä marraskuuta 1978 päivätyn          toin aikaisemmin saanut mitään verotuksellista
18865: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         etua, vaikka hän voimassa olevan lainsäädän-
18866: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        tömme mukaan vastaa lapsen elatuksesta samal-
18867: edustaja Sylvi Saimon näin kuuluvasta kirjalli-      la tavoin kuin toinenkin vanhemmista. Tämän
18868: sesta kysymyksestä n:o 512:                          seurauksena elatusvelvollisen verotuksellinen
18869:                                                      asema saattaa monessa tapauksessa muodostua
18870:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       varsin raskaaksi. Muissa Pohjoismaissa tämä
18871:        ryhtyä poistaakseen mahdollisuuden            ongelma on ratkaistu myöntämällä elatusvelvol-
18872:        käyttää elatusvelvollisuusvähennyksiä si-     liselle tiettyjä vähennyksiä.
18873:        ten, että yksinhuoltajaperheen lapsen            Edellä esitetyistä syistä tulo- ja varallisuus-
18874:        elatusturva entisestään heikkenee siitä       verolakiin on lisätty uusi 36 § :n 3 momentti.
18875:        huolimatta, että kyseiset verovähennyk-       Sen nojalla verovelvollinen, joka on verovuon-
18876:        set vähentävät huomattavassa määrin           na suorittanut lapsen elatusta koskevan lain-
18877:        sekä valtion että kuntien tuloja?             säädännön mukaisella sopimuksella tai tuomiol-
18878:                                                      la vahvistettua elatusapua, saa vähentää vero-
18879:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vuonna suorittamansa sanotun elatusavun mää-
18880: vasti seuraavaa:                                     rän, kuitenkin enintään 2 000 markkaa alaikäis-
18881:                                                      tä lasta kohti. Tämä ns. elatusvelvollisuusvä-
18882:    Elatusvelvollisten verotuksen S'aattamiseksi      hennys myönnetään kunnallisverotuksessa. Sa-
18883: nykyistä oikeudenmukaisemmaksi hallituksen           malla lain 57 §: ään on lisätty uusi 3 mo-
18884: esityksessä eduskunnalle laiksi tulo- ja varalli-    mentti. Sen mukaan verovelvollinen, jolla on
18885: suusverolain muuttamisesta (1978 vp. n:o 133)        oikeus ns. elatusvelvollisuusvähennykseen, saa
18886: ehdotettiin lakiin lisättäväksi säännökset elatus-   valtion tuloverostaan vähentää neljäsosan vero-
18887: velvollisuuden täyttämisen perusteella valtion-      vuonna suorittamansa elatusavun määrästä, kui-
18888: ja kunnallisverotuksessa myönnettävästä vähen-        tenkin enintään 500 markkaa alaikäistä lasta
18889: nyksestä. Eduskunta on 21. 11. 1978 hyväksy-         kohti.
18890: nyt esitykseen sisältyvän lain. Tasavallan presi-       Mainitut vähennykset myönnetään lapsen ela-
18891: dentti on 1. 12. 1978 vahvistanut mainitun           tuksesta annetun lainsäädännön mukaisella so-
18892: lain ( 913/78). Lakia sovelletaan ensimmäisen        pimuksella tai tuomiolla vahvistetun ja tosi-
18893: kerran verovuodelta 1979 toimitettavassa vero-       asiassa suoritetun elatusavun perusteella. Vä-
18894:  tuksessa.                                           hennys myönnetään kuitenkin vain alaikäisestä
18895:    Lapsen elatuksesta annettujen säännösten mu-      lapsesta. Aikaisemmin vastaava vähennys oli
18896: kaan jokaisella lapsella on oikeus riittävään         mahdollista myöntää harkinnan mukaan ns. ve-
18897: elatukseen ja lapsen molemmat vanhemmat vas-         ronmaksukyvyn alentumisvähennyksenä, joka
18898:  taavat lapsen elatuksesta kykyjensä mukaan. Se      on vuodelta 1978 enintään 4 000 markan suu-
18899:  lapsen vanhemmista, joka ei muulla tavoin huo-      ruinen kokonaistulosta valtion- ja kunnallisve-
18900:  lehdi lapsen elatuksesta, osallistuu elatuksesta    rotuksessa tehtävä vähennys. Edellytyksenä on
18901:  aiheutuviin kustannuksiin suorittamalla lapselle    kuitenkin, että verovelvollisen veronmaksukyky
18902:  elatusapua. Sille lapsen vanhemmista, jonka         on olennaisesti alentunut. Kun veronmaksukyky
18903:  välittömässä huollossa lapsi on, myönnetään          voi elatusvelvollisuuden vuoksi vähentyä suu-
18904:  verotuksessa tuntuvia etuja. Jos kysymyksessä        resti vaikkakaan ei olennaisesti, on uusi laki
18905:  on ns. yksinhuoltaja, myönnetään myös tämän         omiaan yhdenmukaistamaan ja tasapuoHstamaan
18906:  perusteella lisäetuisuuksia. Toinen lapsen van-     verotusta aikaisempaan käytäntöön verrattuna.
18907: 4                                                1978 vp.
18908: 
18909:    Elatusavun maksajalla saattaa olla uusi per-         nes kaikki rästit on saatu elatusvelvolliselta
18910: he, josta hän on myös elatusvelvollinen. Entisen        perityksi. Elatusvelvollisen elatusavun suoritus
18911: perheen ja uuden perheen lasten pitäisi kuiten-         tai onnistunut perintä ei katkaise suoritus- tai
18912: kin olla mahdollisimman tasapuolisessa asemas-          perintäkauden elatustuen suorittamista. Suori-
18913: sa keskenään. Jos maksuja entisen perheen lap-          tuksilla lyhennetään siten pääsäännön mukaan
18914: sille ei otettaisi huomioon verotuksessa, olisi         vanhoja elatusapusaatavia.
18915: vaarana, että tämän perheen lapsilla olisi erilai-         Vuoden 1977 aikana suoritettuihin ns. kor-
18916: nen elatusturva kuin uuden perheen lapsilla.            vattaviin elatustukiin nähden saatiin samana
18917:    Sosiaaliset .tulonsiirrot on yleensä kytketty        aikana elatusapuja perityksi n. 60 %. Tämä
18918: henkilön verotettavaan tuloon. Jos elatusmak-           suhde oli heikompi kuin vuonna 1976, jolloin
18919: suja ei otettaisi verotuksessa huomioon, mak-           perityksi saatiin lähes yhtä paljon kuin ao.
18920: saja jäisi usein sellaisten sosiaalisten tulonsiirto-   vuonna suoritettiin ennakkoa. Elatusapuja oli
18921: jen ulkopuolelle, joihin hän taloudellisen ase-         perimättä vuoden 1977 lopussa 314 263 000
18922: mansa vuoksi muutoin olisi oikeutettu. Kun ela-         markkaa. Lukuun sisältyvät, päinvastoin kuin
18923: tusmaksut toisaalta kattavat saajansa elantokus-        mitä kysymyksessä on esitetty, myös sellaiset
18924: tannuksia, eivät ne ole hänen veronalaista tu-          maksamatta olevat elatusavut, joiden saajat
18925: loaan. Näin ollen saajalla on mahdollisuus käyt-        ovat jo täyttäneet 18 ikävuotta. Eräs keskeinen
18926: tää hyväkseen kaikki ne sosiaaliset tulonsiirrot,       syy heikommalle perintäsuhteelle mainittujen
18927: joihin hänen taloudellinen asemansa ennen ela-          vuosien välillä on se, että elatusturvalainsää-
18928: tusmaksujen saamista edellyttää.                        däntö laajensi tuen saajien piiriä ja lapsen
18929:    Kysymyksen perusteluissa on mainittu, että           oikeus saada jatkuvasti elatustukea turvattiin.
18930: uusia elatusvelvollisuusvähennyksiä voidaan                Elatusturvatilastot osoittavat, että perinnän
18931: käyttää hyväksi ilman, että elatusmaksu edes            kohteena olevat elatusvelvolliset ovat usein
18932: koskisi ko. verovuotta. Tällä seikalla ei vero-         esim. ulosottotoimenpitein tavoittamattomissa
18933: tuksessa ole merkitystä, koska tulot ja menot           tai ettei heidän olinpaikastaan ole saatu selkoa.
18934: jaksotetaan tulo- ja varallisuusverolaissa käteis-      Vuonna 1977 tällaisia elatusvelvollisia oli yli
18935: eli kassaperiaatteen mukaisesti. Kun vähennys           20 000. Tilastoihin sisältynee myös esim. sel-
18936: perustuu todelliseen menoon, ratkaisevaa on,            laisia elatusapuja, jotka ovat vanhentuneet tai
18937: minä verovuotena verovelvollinen on tämän               joissa elatusvelvollinen on usean vuoden ajan
18938: menon tosiasiallisesti suorittanut. Sillä, että         ollut jatkuvasti tuntemattomissa.
18939: meno ehkä on tullut suorittaa jo jonakin aikai-            Uusia elatusvelvollisuusvähennyksiä voidaan
18940: sempana vuotena, ei ole verotuksessa merkitys-          kysymyksen perustelujen mukaan käyttää hy-
18941: tä, yhtä vähän kuin silläkään, että suorittamis-        väksi ilman, että elatusvelvollinen suorittaisi
18942: velvollisuus on muutoin syntynyt aikaisemmin.           säännöllisesti lapselle kuuluvan elatusavun.
18943:     Laki lapsen elatuksen turvaamisesta ( 122/          Uudet säännökset eivät ole muuttaneet tilan-
18944: 77 ) tuli voimaan 1. 3. 1977. Lain perusteella          netta aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Val-
18945: suoritetaan lapselle elatustukea, kun hän ei saa        tiovarainministeriön käsityksen mukaan elatus-
18946: riittävää elatusta vanhemmiltaan. Tuki suorite-         velvollisuusvähennyksillä parannetaan lapsen
18947: taan myös silloin, kun laiminlyönnin syynä on           elatusturvaa siten, että vähennykset aktivoivat
18948: ollut elatusvelvollisen maksukyvyttömyys. Lap-          verovelvollista maksujen suorittamiseen.
18949: si saa elatustukea 18 ikävuoteensa asti kun-
18950:       Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1979.
18951: 
18952:                                                                                Ministeri Esko Rekola
18953:                                                 N:o 512                                               5
18954: 
18955: 
18956: 
18957: 
18958:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1 m a n.
18959: 
18960:    I det syfte 3 7 § 1 mom. tiksdagsotdningen         dethåll, fick dätemot tidigate inte lättnadet vid
18961: anget hat Ni, Hett Talman, med Edet sktivelse          beskattningen, även om han ellet hon enligt
18962: av den 29 novembet 1978 tili vedetbötande             gällande lagstiftning ansvatat föt batnets undet-
18963: medlem av statstådet övetsänt avsktift av föl-         håll på samma sätt som den andta fötäldetn.
18964: jande av riksdagsledamot Sylvi Saimo undet-           Följden hätav vat att en undethållsskyldigs
18965: tecknade spötsmål nt 512:                             ställning i beskattningshänseende i många fall
18966:                                                        kunde bli svåt. I de andta notdiska ländetna
18967:           Vilka åtgätdet ämnat Regeringen vid-        hat detta ptoblem lösts genom att undethålls-
18968:        ta föt att elimineta möjligheten att           skyldiga hat beviljats vissa avdtag.     ·
18969:        använda undethållsskyldighetsavdtagen             Av ovan nämnda otsaket hat tili 36 § lagen
18970:        så, att fötsötjningsskyddet föt batn i         om skatt på inkomst och fötmögenhet fogats
18971:        ensamfötsötjatfamiljet yttetligate föt-        ett nytt 3 mom. Med stöd därav skulle
18972:        svagas, ttots att iftågavatande skatteav-      skattskyldig, som undet skatteåtet hat etlagt
18973:        dtag avsevätt minskar både statens och         undethållsbidtag, vilket hat fastställts genom
18974:        kommunetnas intäktet?                          avtal ellet dom i enlighet med lagstiftningen
18975:                                                       om undethåll föt batn, få avdta sagda undet-
18976:     Såsom svat på detta spötsmål fåt jag vötd-        hållsbidtag, som han etlagt undet skatteåtet,
18977: samt anföta följande:                                 dock högst 2 000 mk föt vatje mindetårigt
18978:    Föt att beskattningen av undethållsskyldiga        barn. Detta s.k. undethållsskyldighetsavdrag be-
18979: petsonet skulle bli meta tättvis föteslogs i tege-    viljas vid kommunalbeskattningen. Samtidigt
18980: tingens ptoposition tili tiksdagen med fötslag        hat tili lagens 57 § fogats ett nytt 3 mom.
18981: tili lag angående ändring av lagen om skatt på        Enligt detta fåt en skattskyldig, som hat tätt
18982: inkomst och fötmögenhet (teg. ptop. nt 133            att göta det s.k. undethållsskyldighetsavdtaget,
18983: 1978 td.) att lagen skulle komplettetas med           ftån sin inkomstskatt tili staten avdta en fjätde-
18984: stadganden om avdtag vid stats- och kommu-            del av det belopp han undet skatteåtet etlagt
18985: nalbeskattningen på gtund av att undethålls-          i undethållsbidtag, dock högst 500 mk föt vatje
18986: skyldighet hat fullgjotts. Riksdagen hat 21. 11.      mindetårigt barn.
18987: 1978 antagit det lagfötslag om ingick i ptopo-           Nämnda avdtag beviljas på gtundval av un-
18988: sitionen. Republikens President stadfäste             dethållsbidtag, som hat fastställts genom ·avtal
18989: nämnda lag 1. 12. 1978 (913/78). Lagen tili-          ellet dom i enlighet med lagstiftningen om un-
18990: lämpas fötsta gången vid beskattningen föt            dethåll föt barn och som vetkligen hat etlagts;
18991: skatteåtet 1979.                                      Avdtaget beviljas dock endast föt mindetåtiga
18992:     Enligt bestämmelsetna om undethåll föt batn       batn. Tidigate vat det möjligt att enligt ptöv-
18993: hat vatje batn tätt tili tilltäckligt undethåll och   ning bevilja motsvatande avdtag såsom avdtag
18994: dess båda fötäldtat böt eftet fötmåga ansvata         föt nedsatt skattebetalningsfötmåga, vilket av-
18995: föt batnets undethåll. Den av batnets fötäldtat       dtag föt åt 1978 ät högst 4 000 mk och göts
18996: som inte på annat sätt sötjet föt batnets un-         ftån den sammanlagda inkomsten vid stats- och
18997: dethåll böt ta del i undethållskostnaderna ge-        kommunalbeskattningen. En fötutsättning ät
18998: nom att betala undethållsbidtag tili barnet. Den      dock att den skattskyldiges skattebetalningsföt-
18999: av batnets fötäldtat som handhat barnets ome-         måga hat nedgått väsentligt. Då skattebetal-
19000: delbata 'våtd beviljas avsevätda fötmånet vid         ningsfötmågan på grund av undethållsskyldig-
19001: beskattningen. Såvida det töt sig om s.k. en-         het kan minska mycket, om än inte väsentligt,
19002: samfötsötjate beviljas yttetligate fötmånet.          ät den nya lagen ägnad att fötenhetliga och ut-
19003: Den andta av barnets fötäldtat, t.ex. vid äkten-      jämna beskattningen i jämfötelse med tidigare
19004: skapsskillnad den som ät ålagd att betala un-         ptaxis.
19005: 087900030U
19006: 6                                            1978 vp.
19007: 
19008:     Den som betalar underhållsbidrag kan ha en      hållsskyldiges oförmåga att betala. Barnet får
19009: ny familj, för vilken han eller hon också är        underhållsstöd ända till sitt 18 levnadsår och
19010: underhållsskyldig. Barnen i den tidigare famil-     tills alla rester har kunnat indrivas av den
19011: jen och i den nya familjen borde dock sinsemel-     underhållsskyldiga. Om den underhållsskyldige
19012: lan vara i en så jämbördig ställning som möj-       inbetalat en rat av underhållsbidraget ellet om
19013: ligt. Om avgifterna till barnen i den tidigare      indrivning lyckats, avbryts inte erläggandet av
19014: familjen inte beaktades i beskattningen, skulle     underhållsstödet för prestations- eller indriv-
19015: det finnas en risk att barnen i denna familj har    ningsperioden för den skull. Med prestationerna
19016: ett annat underhållsskydd än barnen i den nya       avkortas sålunda gamla underhållsbidragstill-
19017: familjen.                                           godohavanden.
19018:     De sociala inkomstöverföringarna är i allmän-       I förhållande till de år 1977 utbetalade s.k.
19019: het sammankopplade med personens beskatt-           underhållsstöd som skall ersättas, lyckades man
19020: ningsbara inkomst. Om underhållsavgifterna          under samma tid indriva ca 60 % av under-
19021: inte beaktades vid beskattningen skulle be-         hållsbidragen. Detta förhållande var sämre än
19022: talaren ofta komma att bli utan sådana sociala      år 1976, då man lyckades indriva nästan lika
19023: inkomstöverföringar, till vilka han annars på       mycket som de förskott som erlades under året.
19024: grund av sin ekonomiska ställning vore berätti-     Vid slutet av år 1977 var 314 263 000 mk i
19025: gad. Då underhållsavgifterna å andra sidan          underhållsbidrag oindrivna. I beloppet ingår, i
19026:  täcker kostnaderna för uppehälle för den som       motsats till vad som anförts i spörsmålet, också
19027: erhåller dem, är de inte skattepliktig inkomst      sådana obetalade underhållsbidrag, vilkas mot-
19028: för honom ellet henne. Sålunda har mottagaren       tagare redan fyllt 18 år. En väsentlig orsak tili
19029: en möjlighet att utnyttja alla de sociala in-       det sämre indrivningsförhållandet mellan de
19030: komstöverföringar, till vilka hans ellet hennes     ovan nämnda åren är det, att underhållstrygg-
19031: ekonomiska situation före det underhållsavgif-      hetslagstifningen utvidgade kretsen av dem som
19032: terna mottagits berättigar.                         erhåller stöd och barnets rätt att fortgående
19033:     I motiveringen till spörsmålet nämns att de     erhålla underhållsstöd tryggades.
19034:  nya avdragen för underhållsskyldighet kan ut-          Statistiken över underhållstryggheten utvisar
19035: nyttjas utan att underhållsavgifen ens skulle       att de underhållsskyldiga som råkar ut för in-
19036: gälla ifrågavarande skatteår. Detta faktum sak-     drivning ofta inte kan nås t. ex. av utsöknings-
19037:  nar betydelse vid beskattningen, eftersom in-      åtgärder ellet att deras vistelseort är okänd. Ar
19038:  komster och utgifter i lagen om skatt på           1977 fanns det över 20 000 sådana under-
19039:  inkomst och förmögenhet fördelas enligt kon-       hållsskyldiga. I statistiken torde även ingå t.ex.
19040: tant- eller kassaprincipen. Då avdraget grundar     sådana underhållsbidrag som preskriberats eller
19041:  sig på en verklig utgift är den avgörande frågan   där den underhållsskyldige under flere år fort-
19042: den, under vilket skatteår den skattskyldiga i      sättningsvis har befunnit sig på okänd ort.
19043:  verkligheten har erlagt denna utgift. Det fak-         De nya underhållsskyldighetsavdragen kan
19044:  tum att utgiften kanske borde ha erlagts redan     enligt motiveringen till spörsmålet utnyttjas
19045: under något tidigare år saknar betydelse i          utan att den underhållsskyldige regelbundet
19046: beskattningen, liksom också det att betalnings-     skulle erlägga det underhållsbidrag som till-
19047: skyldigheten eljest har uppkommit tidigare.         kommer barnet. De nya stadgandena har inte
19048:     Lagen om tryggande av underhåll för barn        förändrat läget från tidigare. Enligt finansminis-
19049:  ( 122/77) trädde i kraft 1. 3. 1977. På grund-     teriets uppfattning förbättras barnets under-
19050: val av denna lag erläggs underhållsstöd till barn   hållsskydd genom underhållsskyldighetsavdra-
19051: som inte får ett tillräckligt underhåll av sina     gen, då avdragen aktiverar den skattskyldige till
19052: föräldrar. Stödet erläggs också i det fall, då      att erlägga avgifterna.
19053: otsaken till underlåtelsen har varit den under-
19054:      Helsingfors den 3 januari 1979.
19055: 
19056:                                                                             Minister Esko Rekola
19057:                                                                   1978 vp.
19058: 
19059: Kirjallinen kysymys n:o 513.
19060: 
19061: 
19062: 
19063: 
19064:                                                  Talvitie ym.: Työntekijäin suojan parantamisesta työnantajan
19065:                                                     konkurssi tapauksissa.
19066: 
19067: 
19068:                                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19069: 
19070:   · Vuoden 1974 alusta .voimaan .tullut palkka-                           Ei ainoastaan yhteiskunta kärsi tästä kon-
19071: tuxvalaki on pelastanut konkurssin sattuessa                           kurssisarjasta vaan siitä kärsivät myös ne työn-
19072: työsuhteesta maksettavaksi erääntyneet työsuh-                         tekijät, joiden on ollut påkko hakeutua tällai-
19073: desaatavat. Laki on työntekijän kannalta erin-                         sen yrittäjän palvelukseen vain joutuakseen
19074: omainen· ja sen voimaantuloajankohta •osui so-                         työttömiksi. Vaikean työllisyystilanteen aikana
19075: pivasti laman kynnykselle. Useissa tapauksissa                         työntekijällä ei ole valinnan varaa vaan on otet-
19076: työ111tåijä ei olisi saanut konkurssipesästä .saa-                     tava työtä vastaan silloinkin, kun jo alunpitäen
19077: taviaan.                           .. •:- . ·                          olisi aihetta epäillä asianomaisen työnantajan
19078:     Ongelmaksi on nyt kuitenkin muodostunut                            kykyä tai halukkuutta pitkäaikaiseen yritystoi-
19079: se, että on alkanut esiintyä tapauksia, joissa sa-                     mintaan;
19080: mat henkilöt yrityksen johtajina tai osakkaina                            Edehlä olevan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
19081: perustavat konkurssin jälkeen uuden yrityksen,                         §: n 1 moinentin nojalla esitämme valtioneuvos-
19082: joka vain Jyhyen aikaa toimittuaan on taas kon-                        ton · asii:tnömaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
19083: kurssissa. Helsingin seudun teollisuusasentajat                        van kysymyksen:
19084: ovat todenneet, että sama yrittäjä on ollut vuo-
19085: den sisällä konkurssissa jopa neljä kertaa ..                                                      Tietääkö Hallitus, että viime aikoina
19086:     '.Tällaisessa toistuvien konkurssien ..ketjussa                                             sellaisten yrittäjien määrä, jotka lyhyen
19087: valtio ;menettää huomatta~asti varsinkin, kun                                                   ajan sisällä tekevät useita konkursseja,
19088: näyttää -· siltä, ettei . asianomaisella. yrittäjällä                                           näyttäisi lisääntyvän, ja
19089: alunperinkään ollut ·tarkoitus selviytyä. verois-                                                  aikooko Hallitus esittää muutoksia
19090: taan ja Sosiaaliturvamaksuistaari eikä työnteki-                                                konkurssilainsäädäntöön tai muin toi-
19091: jöiltä perittävien enoakkojen tilityksistli tai                                              . min puuttua tapauksiin, joissa on aihet-
19092: muistå vastaavista velvoitteistaan. ·Helsingin                                                  ta epäillä saman yrittäjän perättäisten
19093: seudun_ teollisuusasentajat . p.vat kiinnittärieet                                            · konkurssien olevan tarkoitettuja, sekä
19094: huotriiota tällöin myös .siihen, . että . näissä ta-                                               aikooko Hallitus parantaa työntekijöi-
19095: pauksis~a. asianomainen. näyttää. hyötyvän mm.                                                  den suojaa sen lisäksi, mitä palkkaturva-
19096: siten, että rahaa eri keirioin siirtyy .asianomai-                                            .Jaki _tällä hetkellä tarjoaa?
19097: sen' perheenjäsenille~·.
19098:       )iefsingi$_Sä 22 Jläivä~ l?a~ia~k~-~.ia_1?78.
19099:                                     "-~·-
19100: 
19101: 
19102: 
19103:                    Helge. Talvitie-~~                                                                   Olli Helminen
19104:                                                           ···,:J ..
19105: 
19106: 
19107: 
19108: 
19109:                   • ·:__.·<> _.__ ,:::··-
19110: 
19111: 
19112: 
19113:                                                                         . . --'· .:::   '(   ~
19114: 
19115: 
19116: 
19117: 
19118:                        .; ,:   ~.
19119: 
19120: 
19121: 
19122: 
19123: 087900033X
19124: 2                                             1978 vp.
19125: 
19126: 
19127: 
19128: 
19129:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19130: 
19131:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sitä on vaikea soveltaa keinottelun estämiseen.
19132: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        Lain l3 §:ssä on rajoitettu työsuhteesta johtu-
19133: olette marraskuun 29 päivänä 1978 päivätyn           vien saatavien siirtomahdollisuutta. Suoranaisia
19134: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         väärinkäytöksiä voidaan ehkäistä rikoslain 39
19135: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        luvun ja palkkaturvalain 15 §:n rangaistus-
19136: edustaja' Helge Talvitien ym. näin kuuluvasta        sääooöksillä.
19137: kirjallisesta kysymyksestä n:o 513:                     Laissamme ei ole säännöksiä, jotka rajoittai-
19138:                                                      sivat konkurssiin joutuneen yrityksen määrää-
19139:           Tietääkö Hallitus, että viime aikoina      vässä asemassa olevaa henkilöä toimimasta kon-
19140:        sellaisten yrittäjien määrä, jotka lyhyen     kurssin jälkeen .vastaavassa asemassa jossain
19141:        ajan sisällä tekevät useita konkursseja,      toisessa yrityksessä. Tätä on pidettävä jo kir-
19142:        näyttäisi lisääntyvän, ja                     jallisessa· kysymyksessäkin selostetuista syistä
19143:           aikooko Hallitus esittää muutoksia         puutteena.
19144:        konkurssilainsäädäntöön tai muin toi-            Eduskunta on hyväksyessään hallituksen esi-
19145:        min puuttua tapauksiin, joissa on aihet-      tyksen uudeksi osakeyhtiölainsäädäooöksi edel-
19146:        ta epäillä saman yrittäjän perättäisten       lyttänyt, että. haliitus selvittää mahdollisuudet
19147:        kenkurssien olevan tark()itettuja, sekä       sisällyttää konkurssilainsäädäntöön niin sanot-
19148:           aikooko Hallitus parantaa työntekijöi-     tua konkurssikaranteenia koskevat säännökset,
19149:        den suojaa sen lisäksi, mitä palkkaturva-     joiden mukaan konkurssin tehneen yhtiön hal-
19150:        laki tällä het}<;ellä tarjoaa?                lintoelimiin kuulunut henkilö ei saisi tiettynä
19151:                                                      aikana .konkurssin jälkeen olla yhtiön perusta-
19152:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          jana eikä toimia yhtiön hallintoelimissä.
19153: taen seuraavaa:                                         Konkurssioikeuden kehittällliskomitea on hil-
19154:    Viime aikoina on voitu muun muassa työ-           jattain jättämässään mietinnössä .(1978: 37)
19155: voimaministeriössä palkkaturva-asioita käsitel-      ehdottanut konkurssikaranteenin käyttöönottoa.
19156: täessä sekä verohallituksessa havaita, että pe-      Tällä olisi komitean mukaan tarkoitus ehkäistä
19157: rustamisensa jälkeen lyhyessä ajas5a konkurs-        konkurssimenettelyn väärinkäyttämistä ja estää
19158: siin joutuneiden yritysten johtajina tai niissä      eräänlaista konkul'ssialttiutta omaavien henki:-
19159: muuten määräävässä asemassa on toiminut sa-          1öiden toimiminen· sellaisissa ·asemissa .ja . tehtä-
19160: moja henkilöitä. Konkurssimenettelyn käyttämi-       vissä, jotka ovat omiaan aiheuttamaan uusien
19161: nen keinotteluun on omiaan aiheuttamaan va-          kenkurssien syntymistä. Konhtrssikaranteenin
19162: hinkoa valtiolie, velkojille ja yrityksen työnte-    sisäiltönä on se, että konkurssiin joutuneen yh-
19163: kijöille. Tämä on yleisesti konkurssijärjestel-      tiön hallituksen jäsen,· wimitusjdhtäja· tai muu
19164: mään liittyvä ongelma.                               määräävässä asemassa oleva ei tiettynä määrä-
19165:    Voimassa oleva lainsäädäntömme antaa vain         aikana konkurssin jälkeen: ·saa olla vastaavassa
19166: vähäisen mahdotlisuuden puuttua siihen keinot-       tehtävässä jossain toisessa yhtiössä. Mainitta-
19167: teluun, jota tällaisilla toistuvilla kenkursseilla   koon, että tällainen säännös sisältyy Norjan
19168: voidaan harjoittaa. Palkkaturvalain 12 §:n 1         uuteen osakeyhtiölakiin. Karanteeni voitaisiin
19169: momentin mukaan työvoimaministeriö voi eri-          ulottaa koskemaan myös yksityistä liikkeenhar-
19170: tyisestä syystä evätä oikeuden saada palkkatur-      joittajaa. Konkurssikaranteenin käyttöönotto tu-
19171: vaa samaan työnantajaan kohdistuvasta saata-         lee harkittavaksi oikeusministeriössä vireillä
19172: vasta, jos saatava perustuu työhön, joka on teh-     olevassa konkurssilainsäädännön uudistuksessa.
19173: ty kolmen vuoden kuluessa edellisen palkkatur-       Tällöin on myös selvitettävä, mitä muutoksia
19174: van maksamista koskevasta päätöksestä. Tämä          konkurssikaranteenin omaksuminen tulisi edel-
19175: säännös kohdistuu työntekijään, minkä vuoksi         lyttämään muussa lainsäädännössä.
19176:                                              N:o 513                                              3
19177: 
19178:    Oikeusministeriössä ei ole vireillä varsinai-   säännösten nykyaikaistaminen tulee tosiasialli-
19179: sesti työntekijän suojan parantami:sta työnanta-   sesti merkitsemään työntekijöiden suojan. 1~­
19180: jansa konkurssissa tarkoittavia uudistushankkei-   sääntymistä. Palkkaturvajärjestelmä on tolml-
19181: ta. Etuoikeusjärjestelmän muutosehdotukset         nut hyvin ja sen toiminnassa havaitut epäkoh-
19182: koskevat eräiden pienyrittäjien saatavien etu-     dat sekä suoranaiset väärinkäytökset ovat olleet
19183: oikeusjärjestyksen parantamista. On kuitenkin      vähäisiä.
19184: selvää, että konkurssimenettelyä koskevien
19185:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1979.
19186: 
19187:                                                                  Oikeusministeri Paavo Nikula
19188: 4                                             f978 vp.
19189: 
19190: 
19191: 
19192: 
19193:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e t t T a 1 m a n.
19194: 
19195:    I det syfte 37 § 1 mom. dksdagsotdningen          lönegara11tin. Detta stadgande avser arbets-
19196: anget har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        tagaren, varför det är svårt att tillämpa då man
19197: av den 29 novembet 1978 till vederbörande            vill förhindra spekulation. I lagens 13 § har
19198: medlem av statsrådet övetsäm avskrift av             möjligheten att övedåta på arbetsförhållandet
19199: följande av tiksdagsman Helge Talvitie m. fl.        grundade fotdtingar begränsats. Direkta miss-
19200: undertecknade spötsmål nr 513:                       bruk kan förhindtas medelst straffstadgandena
19201:                                                      i strafflagens 39 kap. och 15 § lagen om löne-
19202:           Ät Regeringen medveten om att det          garanti.
19203:        förefallet som om antalet fötetagare,            I vår lagstiftning finns inga stadganden som
19204:        som inom en kort tid göt flera konkur-        skulle begränsa möjligheterna för personer i
19205:        set, under den senaste tiden skulle ha        ledande ställning inom företag som gjott kon-
19206:        ökat och                                      kurs, att efter konkursen vetka i motsvarande
19207:           ämnar Regeringen föteslå ändringar i       stäHning i något annat företag. Detta sakför-
19208:        konkurslagstiftningen eller genom andra       hållande bör tedan av de orsaker som anförts
19209:        åtgätder ingripa i sådana fa11 där det        i det skriftliga spörsmålet bettaktas som en
19210:        finns skäl att anta att en och samma          brist.
19211:        företagares på va.randta följande kon-           Då riksdagen godkände regetingens proposi-
19212:        kurset är avsiktliga, samt                    tion med förslag tili ny lagstiftning om aktie-
19213:           ämnar Regetingen fötbättra de an-          bolag förutsatte den, att regeringen utreder
19214:        ställdas skydd utövet det skydd som           möjli;gheterna att i konkurslagstiftningen inta
19215:        gäHande lag om lönegaranti erbjudet?          stadganden törande sk konkurskatantän, en-
19216:                                                      ligt vilka stadganden person som hört tili
19217:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        sådant bolags förvaltningorgan som gjort kon-
19218: samt anföta följande:                                kurs, under en viss tid efter konkursen inte
19219:    Under senaste tid har man bl.a. i arbets-         skulle få grunda bolag ellet verka i bolags föt-
19220: kraftsministeriet i samband med behandHngen          valtningsotgan.
19221: av lönegatantiätenden samt i skattestyrelsen            Kommitten föt utvecklande av konkutstätten
19222: kunnat observera att företag, som en kort tid        har i sitt nyligen avgi'vna betänkande (1978:
19223: efter det att de grundats gått i konkuts, haft       37) föteslagit att konkurskatantän skulle tas i
19224: samma personet som direktörer ellet eljest på        bruk. Enligt komitten vore avsikten härmed
19225: ledande poster. Utnyttjandet av konkutsför-          att törebygga missbruk av konkursförfarandet
19226: farandet i spekulationssyfte är ägnat att åsamka     och förhindra att personer med s.k. konkurs-
19227: staten, fotdringsägatna och företagets anställda     benägenhet verkar i sådan ställning och sådana
19228: skada. Detta ät ett problem som allmänttaget         uppgifter som kan vara ägnade att föranleda
19229: sammanhänget med konkurssystemet.                    nya konkurser. Konkurskarantänen innebät att
19230:    Våt gäHande lagstiftning erbjudet endast          styrelsemedlem, ve11kställande direktör eller an-
19231: obetydliga möjlighetet att ingripa i den speku-      nan person i ledande stä11ning i bolag som
19232: lation som utövas med dyHka upptepade kon-           gjort konkurs under en viss tid efter koukut-
19233: kutset. Enligt 12 § 1 mom. lagen om löne-            sen inte får inneha motsvarande uppgift i något
19234: gatanti kan atbetstagate av atbetsktaftsministe-     annat bolag. Det kan nämnas att ett dylikt
19235: riet på synnerliga skäl fötvägras tätt att ethålla   stadgande ingår i Norges nya lag om aktie-
19236: betalning enligt lönegatantin föt fotdtan hos        bolag. Karantänen kunde utsttäckas att gälla
19237: samma atbetsgivate, om fordringen gtundat sig        även privata affärsidkare. Frågan om införan-
19238: på atbete, som utfötts inom tre åt, räknat från      det av konkurskarantän kommer att tas upp
19239: det föregående beslutet om betalning enligt          tiH prövning vid den revision av konkurslag-
19240:                                             N:o .513                                            5
19241: 
19242: stiftningen som är anhängig i justitieministe-    månsrätt är avsedda att förbättra förmåns-
19243: riet. Härvid måste även utredas vilka ändringar   rätten för vissa småföretagares fordringar. Det
19244: konkurskarantänens införande skulle förutsätta    är dock klart att en modernisering av stadgan-
19245: i övrig lagstiftning.                             dena rörande konkursförfarande de facto kom-
19246:    I justitieministeriet är inga sådana reform-   mer att innebära att arbetstagarnas skydd ökar.
19247: projekt anhängiga, som i egentlig mening skul-    Lönegarantisystemet har fungerat bra, och
19248: le vara avsedda att förbättra arbetstagarens      missförhållanden eller fall av direkt missbruk
19249: skydd i fall av arbetsgivarens konkurs. För-      har förekommit i obetydlig utsträckning.
19250: slagen rörande ändring av systemet med för-
19251:      Helsingfors den 3 januari 1979.
19252: 
19253:                                                                 Justitieminister Paavo Nikula
19254: 
19255: 
19256: 
19257: 
19258: 087900033X
19259:                                                1978 vp.
19260: 
19261: Skrifdigt spörsmål nr 514.
19262: 
19263: 
19264: 
19265: 
19266:                                   Zilliacus: Om strängare 1agstiftning angående djurförsök.
19267: 
19268: 
19269:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19270: 
19271:    Enligt utredningar, som har gjorts, används          På djurskyddshåll i vårt land anser man att
19272: i Finland ca 200 000 försöksdjur per år. Det          den danska lagen angående djurförsök är ett
19273: finns över 100 olika institutioner, som använ-        betydelsefullt resultat i verksamheten för skydd
19274: der försöksdjur, de flesta i Helsingfors med          av försöksdjur. En lag på samma nivå. borde
19275: omnejd. På djurskyddshåll hävdar man att för-         även fås tili stånd i Finland. De bestämmelser,
19276: söksdjurens vårdare har en mycket bristfällig         som nu gäller i vårt land, är föråldrade också i
19277: utbildning eller i värsta fall oftast helt saknar     jämförelse med många andra europeiska länder.
19278: yrkesu tbildning.                                     Målet bör vara att djurförsök så långt som
19279:    Lagstiftningen angående djurförsök är täm-         möjligt avskaffas. En strängare lagstiftning
19280: ligen outvecklad i de flesta länder. Under de         skulle redan vara ett betydande steg mot
19281: senaste åren har de största framstegen på lag-        detta mål.
19282: stiftningens område gjorts i Danmark.                   Med hänvisning till ovanstående anhåller
19283:     Enligt en lag, som antogs i Danmark år            undertecknad om att i den ordning 37 § 1
19284:  1977, bör man för att få utföra djurförsök få        mom. riksdagsordningen föreskriver till veder-
19285: tilistånd av en kommission tilisatt av justitie-      börande medlem av statsrådet få ställa följande
19286: ministeriet. Medlemmarna i kommissionen re-           skriftliga spörsmål:
19287: presenterar sakkunskapen på området och vid
19288: tilisättandet av medlemmar hörs även djur-                        Vilka åtgärder har Regeringen för
19289: skyddsorganisationerna. Enligt lagen bör alter-                avsikt att vidta för att en strängare Jag~
19290: nativa metoder alltid användas då försöksresul-                stiftning angående djurförsök i Finland
19291: tatet inte förlorar i tiliförlitlighet. Alla försök            skall kunna införas?
19292: bör i regel ske med användning av anestesi
19293: och man bör även se tili att djuren inte utsätts
19294: för lidanden efter avslutat försök.
19295:       Helsingfors den 30 december 1978.
19296: 
19297:                                              Jutta Zilliacus
19298: 
19299: 
19300: 
19301: 
19302: 0879000231
19303: 2                                             1978 vp.
19304: 
19305: Kirjallinen kysymys n:o 514.                                                            Suomennos.
19306: 
19307: 
19308: 
19309: 
19310:                                   Zilliacus: Eläinkokeita koskevan tiukemman lainsäädännön aikaan-
19311:                                        saamisesta.
19312: 
19313: 
19314:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
19315: 
19316:    Suoritettujen tutkimusten mukaan Suomessa         huolehdittava siitä, että eläimet eivät joudu kär-
19317: käytetään vuosittain n. 200 000 koe-eläintä. On      simään loppuunsuoritettujen kokeiden jälkeen.
19318: yli 100 erilaista koe-eläimiä käyttävää laitosta,       Maamme eläintensuojelijat ovat sitä mieltä,
19319: joista suurin osa sijaitsee Helsingissä sekä sen     että tanskalainen eläinkokeita koskeva laki on
19320: ympäristössä. Eläintensuojelijoiden mukaan koe-      merkittävä tulos koe-eläinten suojan puolesta
19321: eläinten hoitajilla on erittäin puutteellinen kou-   tapahtuvassa toiminnassa. Samantasoinen laki
19322: lutus ja pahimmassa tapauksessa heillä ei ole        olisi saatava aikaan myös Suomessa. Maassam-
19323: minkäänlaista ammattikoulutusta.                     me nyt voimassa olevat määräykset ovat van-
19324:    Useimmissa maissa eläinkokeita koskeva            hentuneita myös verrattuna moniin muihin Eu-
19325: lainsäädäntö on suhteellisen kehittymätöntä.         roopan maihin. Päämääränä tulee olla se, että
19326: Viime vuosina on Tanskassa tehty suurimmat           eläinkokeet mahdollisuuksien rajoissa lopete-
19327: edistysaskeleet lainsäädännön alalla.                taan. Ankarampi lainsäädäntö olisi jo mer-
19328:    Vuonna 1977 Tanskassa hyväksytyn lain mu-         kittävä askel kohti tätä päämäärää.
19329: kaan tulee saada lupa eläinkokeiden suoritta-           Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjärjes-
19330: miseen oikeusministeriön asettamaita toimikun-       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän val-
19331: nalta. Toimikunnan jäsenet edustavat alan asi-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
19332: antuntemusta ja jäseniä valittaessa kuullaan         seuraavan kirjallisen kysymyksen:
19333: myös eläinsuojelujärjestöjä. Lain mukaan tulee
19334: aina käyttää vaihtoehtoisia keinoja silloin, kun                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19335: koetulokset eivät menetä luotettavuuttaan.                    ryhtyä, jotta Suomessa aikaansaataisiin
19336: Säännön mukaan kaikkien kokeiden tulee ta-                    ankarampi eläinkokeita koskeva lainsää-
19337: pahtua nukutusta käyttäen, minkä lisäksi on                   däntö?
19338:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1978.
19339: 
19340:                                             Jutta Zilliacus
19341:                                                 N:o 514                                                3
19342: 
19343: 
19344: 
19345: 
19346:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19347: 
19348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Koe-eläinyksiköiden hoitajille ovat Helsingin
19349: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          yliopisto ja eläinlääketieteellinen korkeakoulu
19350: olette 1 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-         yhteistoimin vuodesta 1977 lähtien järjestäneet
19351: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       koulutuskursseja. Näitä kursseja on järjestänyt
19352: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        myös Kuopion korkeakoulu. Täten koe-eläinhoi-
19353: Jutta Zilliacuksen näin kuuluvasta kirjallisesta       tajien järjestelmällinen koulutus on aloitettu ja
19354: kysymyksestä n:o 514:                                  sitä pyritään edelleenkin jatkamaan ja paranta-
19355:                                                        maan.
19356:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Eläinsuojelusäännösten muuttaminen siten,
19357:         ryhtyä, jotta Suomessa aikaansaataisiin        että eläinkoe on kielletty, milloin saman ve-
19358:         ankarampi eläinkokeita koskeva lainsää-        roinen tulos saavutetaan vaihtoehtomenetelmin,
19359:         däntö?                                         on periaatteessa kannatettava. Pohjoismaiden
19360:                                                        neuvosto on tekemässä selvitystä asiassa. Suo-
19361:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          men valtuuskunnalle on maa- ja metsätalousmi-
19362: vasti seuraavaa:                                       nisteriö 29. 9. 1978 esittänyt edellä mainitun
19363:    Eläinten käyttämisestä tieteellisissä kokeissa      puoltavan kannanoton, mutta on samalla toden-
19364: on säädetty 30 päivänä huhtikuuta 1971 anne-           nut, ettei nykyisin käytettävissä olevilla resurs-
19365: tulla asetuksella (334/71). Siinä annettuja            seilla ole mahdollisuuksia suorittaa säännösmuu-
19366: säännöksiä on pidettävä melko pitkälle kehi-           toksen edellyttämää valvontaa, vaan tällöin
19367: tettyinä ja ajanmukaisina niinkuin yleensäkin          säännöksen muutos saattaisi jäädä "kuolleeksi
19368: maamme eläinsuojelulainsäädäntöä, joka on ko-          kirjaimeksi".
19369: konaisuudessaan uusittu vuonna 1971.                      Olisiko erityisen valtakunnallisen toimikun-
19370:    Edellä mainitun lainsäädännön toteutumista          nan perustaminen eläinkoelupien käsittelemis-
19371: on pyritty seuraamaan ja. lain nojalla on annet-       tä varten tarkoituksenmukaista, on kysymys
19372: tu säännöksiä, määräyksiä, ohjeita ja suosituk-        joka on selvitettävä samoin kuin olisi ilmeisesti
19373: sia sen mukaan kuin tieteellinen tutkimus, käy-        syytä perustaa laitoskohtaisia toimikuntia, joi-
19374: tännön kokemus ja käytettävissä olevat resurs-         den jäseninä olisivat laitoksen oman henkilö-
19375: sit ovat antaneet aihetta ja mahdollisuuksia.          kunnan eläinkokeita ja niiden tavoitteita arvos-
19376:    Koe-eläinyksiköiden tarkastukset suoritetaan        telemaan pystyvät jäsenet. Tällainen toimikun-
19377: läänineläinlääkärin toimesta vuosittain ja erityi-     ta on jo ainakin yhdessä laitoksessa.
19378: sestä syystä useamminkin. Kovin merkittäviä               Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo,
19379: epäkohtia ei ole todettu ja annetut huomautuk-         että on seurattava lainsäädännön kehittymistä
19380: set ovat johtaneet niiden korjaamiseen. Eläin-         erityisesti pohjoismaissa ja selvitettävä eläin-
19381: kokeita suorittamaan ja niistä vastaamaan ovat         kokeiden korvaamista muilla menetelmillä sekä
19382: oikeutettuja vain laillistetut lääkärit ja eläinlää-   tutkittava mahdollisuuksia lisätä valvontaresurs-
19383: kärit sekä henkilöt, jotka ministeriön eläinlää-       seja ja muutoinkin tehostaa valvontaa muun
19384: kintöosasto, todettuaan heidän koulutuksensa           muassa perustamalla edellä mainittuja laitoskoh•
19385: riittäväksi, on tähän oikeuttanut. On syytä olet-      taisia toimikuntia.
19386: taa, että eläinkokeiden suorittajilla on tehtä-
19387: väänsä riittävä ammatillinen ja eettinen perus-
19388: valmius.
19389:       Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1978.
19390: 
19391:                                                  Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
19392: 4                                              1978 vp.
19393: 
19394: 
19395: 
19396: 
19397:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19398: 
19399:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Helsingfors universitet och veterinärmedi-
19400: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         cinska högskolan har sedan år 1977 gemensamt
19401: av den 1 december 1978 tili vederbörande              anordnat utbildningskurser för djurskötare för
19402: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        försöksdjur. Dylika kurser har anordnats också
19403: jande, av riksdagsledamot Jutta Zilliacus ställ-      av Kuopio högskola. Systematisk utbildning av
19404: da spörsmål nr 514:                                   djurskötare för försöksdjur har sålunda inletts,
19405:                                                       och syftet är att även i fortsättningen fortsätta
19406:           Vilka åtgärder har Regeringen för           med och förbättra denna utbildning.
19407:        avsikt att vidta för att en strängare lag-        En ändring av stadgandena om djurskydd på
19408:        stiftning angående djurförsök i Finland        så sätt, att djurexperiment skulle förbjudas,
19409:        skall kunna införas?                           varvid likvärda resultat skulle uppnås genom
19410:                                                       alternativa metoder, bör i princip understödas.
19411:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         Nordiska rådet företar som bäst en utredning
19412: samt anföra följande:                                 av saken. Jord- och skogsbruksministeriet har
19413:    Angående användningen av djur vid veten-           29. 9. 1978 tili Finlands delegation framfört
19414: skapliga experiment är stadgat i förordningen         ett ståndpunktstagande som stöder ovan nämn-
19415: av den 30 april 1971 (334/71). De stadgan-            da synsätt, men ministeriet har samtidigt
19416: den som ingår i sagda förordning måste anses          konstaterat att det inte med nu tiligängliga
19417: vara rätt långt utvecklade och tidsenliga,            resurser är möjligt att utföra den övervakning
19418: vilket också allmänt gäller vår djurskyddslag-        som ändringen förutsätter. En ändring av
19419: stiftning, som i sin helhet har förnyats år 1971.     stadgandena skulle härvid löpa risk att förbli
19420:    Man har vinnlagt sig om att följa med för-         "en död bokstav."
19421: verkligandet av ovan nämnda lagstiftning, och            Frågan om huruvida det vore ändamålsen-
19422: med stöd av den berörda lagen har stadganden,         ligt att grunda en särskild riksomfattande kom-
19423: bestämmelser, föreskrifter och rekommendatio-         mission för behandling av tilistånd beträffande
19424: ner givits i den mån den vetenskapliga forsk-         djurexperiment bör utredas, och det vore up-
19425: ningen, praktisk erfarenhet och tillgängliga          penbarligen också skäl att inrätta kommissioner
19426: resurser givit skäl och möjligheter därtill.          för enskilda institutioner. Dessa kommissioner
19427:    Besiktning av enskilda försöksdjur, utförs         skulle bestå av medlemmar av institutionens
19428: årligen på åtgärd av länsveterinären och, om          egen personal, vilka skulle vara kompetenta att
19429: särskild anledning föreligger, även oftare.           bedöma djurexperimenten och deras mål. En
19430: Särskilt betydande olägenheter har inte kon-          dylik kommission finns redan vid åtminstone
19431: staterats och de anmärkningar som har gjorts          en institution.
19432: har lett tili att olägenheterna avhjälpts. Berätti-      Med stöd av vad ovan anförts anser rege-
19433: gade att utföra djurexperiment och att svara          ringen att man bör följa med lagstiftningens
19434: för dem är endast legitimerade läkare och             utveckling särskilt i de nordiska länderna och
19435: veterinärer samt personer som av ministeriets         att frågan om ersättandet av djurexperiment
19436: veterinäravdelning, efter det att deras utbild-       med andra metoder bör utredas, samt att möj-
19437: ning konstaterats vara tillräcklig, beviljats till-   ligheterna att öka övervakningsresurserna och
19438: stånd därtill. Det är skäl att anta att de som        att även eljest effektivera övervakningen, bl.a.
19439: utför djurexperiment innehar tillräcklig yrkes-       genom att inrätta ovan nämnda kommissioner
19440: mässig och etisk basfärdighet för sin uppgift.        vid de enskilda institutionerna, bör undersökas.
19441:      Helsingfors den 29 december 1978.
19442: 
19443:                                                 Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
19444:                                                1978 vp.
19445: 
19446: 
19447: 
19448: 
19449:                                    Mattila ym.: Neste Oy:n supertankkerien haflildntasutinrllte1mista.
19450: 
19451: 
19452:                          Ed u s kun n a n H e r r ,a Puh e m i e he 11 e.
19453: 
19454:    Käytettävissä olevien tietojen mukaan Neste        tonesteiden hintakompensaatioin ·fa. jolloin siitä
19455: Oy suunnittelee kahden suuren säiliöaluksen           aiheutunut budjetillinen tulojen vähentymä kor-
19456: ( tankkerin) ostamista. Tämän suunnitelman            vattiin sälyttämällä muille ·. liikenneryhmille
19457: syntyminen pohjautuu siihen, että Neste Oy:lle        pohtonesteveron korotuksia. Kun ammattimai-
19458: on koostunut ylijäämää varsin huomattava              nen kuorma-autoliikenne koki tuossa yhteydes-
19459: summa ja näin kertyneet va11at haluttaisiin si-       sä jo sinänsä vaikean yritystaloudellisen tilan-
19460: joittaa puheena olevien tankkerien ostoon.     c      sa vaikeuksien lisäämistoimenpiteen~ olisi koh-
19461:    Miten suurta rahallista summaa tuo tank-           tuullista, että tämän elinkeinoeläniällemme tär-
19462: keri-investointi tulisi edustamaan, siitä saadaan     keän pienyrittäjäalan yritystohtiinnallisia edel-
19463: kuvaa, kun tarkastellaan millaisissa hinnoissa        lytyksiä tässä yhteydessä kohennettaisiin.
19464: nuo säiliöalukset liikkuvat. Asiantuntijataholta         Dieselöljyn kulutus on kokonaisuudessaan
19465: on ilmoitettu, että 200 000 bruttorekisteriton-       noin 1100 miljoonaa litraa vuodessa. Yhden
19466: nin kantoisen käytetyn supertankkerin hinta           edellä viitatunlaisen käytetyn supertankkerin
19467: liikkuu 10-14 miljoonan dollarin puitteissa,          hankintahinnalla olisi mahdollisuus 4-5 pen-
19468: jolloin sen hinta olisi Suomen rahassa 40-56          nin suuruiseen litrakohtaiseen hintakompensaa-
19469: miljoonan markan suuruusluokkaa. Kahden               tioon dieselpolttoaineen hinnassa. Luku muut-
19470: tällaisen tankkerin yhteishinnaksi siis muodos-       tuu luonnollisesti kaksinkertaiseksi, jos asiaa
19471: tuisi 80-112 miljoonaa Suomen markkaa. Jos            mitataan kahden käytetyn supertankkerin han-
19472: kysymykseen tulisi uuden supertankkerin osto,         kinnan hintatiedoin. Prosenteissa sen vaikutus
19473: olisi jo yhden tällaisen hinta 30-40 miljoo-          olisi 3-4 prosenttia yhden käytetyn tankke-
19474: naa dollaria eli Suomen mhassa mitattuna              rin hinnalla mitattuna dieselpolttoaineen hin-
19475: 120-160 miljoonaa markkaa. Kahden uuden               taan. Uuden supertankkerin hankinnan kysy-
19476: supertankkerin yhteishankintahinnaksi muodos-         myksessä ollessa vastaavasti olisi siihen käy-
19477: tuisi tuolloin noin 240-320 miljoonaa Suo-            tettäväksi suunnitellulla summalla mahdollisuus
19478: men markkaa. Kysymyksessä on siis erittäin            alentaa dieselpolttoaineen hintaa 11-15 pen-
19479: suuri, ellei olisi sanottava jättiläismittainen in-   nillä/litra ja olisi tämän vaikutus polttoaineen
19480: vestointi, kuten edellä esitetyt luvut osoitta-       hintaan 9-12 prosentin suuruusluokkaa. Ku-
19481: vat.                                                  ten edellä, niin myös tässäkin numerot muut-
19482:    Kun on selvästi tiedossa, että Neste Oy:lle        tuvat kaksinkertaisiksi, jos vertailuna on kah-
19483: kertynyt suuri ylijäämä on muodostunut siitä          den uuden supertankkerin hankinta.
19484: hintapolitiikasta, jota Neste Oy on harjoitta-           Edelleen asiaa tarkastellen voidaan todeta,
19485: nut, syntyy myös selvästi ajatus, että tuon           että pelkästään ammattimaisen kuorma-auto-
19486: polttonesteiden ylihintajärjestelmän mittavan         liikenteen dieselpolttoaineen kulutusluvuilla -
19487: tuotallisen ylijäämän käyttö tulisi kohdistaa         noin 700 miljoonaa litraa vuodessa - päädyt-
19488: joko kokonaan tai osittain liikenteen hyväksi.        täisiin jo yhden käytetyn supertankkerin hin-
19489: Tällöin tulee esiin nimenomaan kysymys hyöty-         nan käyttämisessä tämän polttoaineen hintahy-
19490: liikenteen - kuorma-autoliikenteen ja siitä eri-      vitykseksi 6-8 pennin litrakohtaisen alennuk-
19491: tyisesti ammattimaisen kuorma-autoliikenteen          sen mahdollisuuteen, prosentuaalisen hinnan-
19492: - hyvittäminen tietyin polttoaineenhintakom-          alennuksen liikkuessa 5-6 prosentin rajoissa.
19493: pensaatioin. Tämä ehdotus tulee nyt esiin sitä-       Pelkästään yhden uuden supertankkerin han-
19494: kin korostetummin, kun varsin tuore lainsää-          kintahinnalla asiaa tarkastellen kohoaisivat nuo
19495: dännöllinen päätös, jolla henkilölinjaliikenteen      mahdollisuudet hintakompensaatioon, joka oli-
19496: kustannuspainetta kevennettiin tunnetuin polt-        si 17-23 penniä litralta eli prosentuaalisesti
19497: 0879000671
19498: 2                                          1978 vp.
19499: 
19500: 13-18 prosenttia dieselpolttoaineen nykyhin-              miten Hallitus aikoo stihtåutua noi-
19501: nasta.                                                 hin suunnitelmiin, sekä
19502:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-           pitääkö Hallitus mahdollisena Neste
19503: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-         Oy:n ylikorostuneen hintapolitiikan
19504: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-           seurauksena huomattavaksi muodostu-
19505: tattavaksi se1,1raavan kysymyksen:                     neen ylijäämätuoton käyttämistä hyöty-
19506:                                                        liikennettä edustavan ammattimaisen
19507:          Onko Hallitus tietoinen Neste Oy:n            kuorma-autoliikenteen kustannustason
19508:        supertankkerien hankintasuunnitelmista,         alentamiseen tietyin dieselpolttoaineen
19509:        ja jos on,                                      hintakompensaatioin?
19510:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1978.
19511: 
19512:         Kalevi, Mattila               Matti Maijala              Veikko Hanhirova
19513:         Paavo Vesterinen              Matti Asunmaa              Marjatta Väänänen
19514:         Sylvi Saimo                   Heimo Linna                Väinö Raudaskoski
19515:         Orvokki Kangas                Hannu Tenhiälä             Veikko Pihlajamäki
19516:         Aino Karjalainen              Toivo Yläjärvi             Kyllikki Stenros
19517:         Pekka Vilmi                   Mikko Jokela               Esko Pekonen
19518:         Juhani Saukkonen              Alvar Saukko               Saimi Ääri
19519:         Mauno Manninen                Mikko Pesälä               Pentti Poutanen
19520:                                               N:o 515                                                   3
19521: 
19522: 
19523: 
19524: 
19525:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19526: 
19527:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-            Dieselöljyn hinnanalennuksen johdosta voi-
19528: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe,           daan todeta, että tärkeimmät polttonesteet
19529: mies, olette. 1 päivänä joulukuuta 1978 päivä~         kuuluvat hinnanvahvistusmenettelyyn, joten
19530: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-         hintojen korottaminen ei ole sallittua ilman
19531: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-         hintaviranomaisten, so. valtioneuvoston tai elin-
19532: sanedustaja Mattilan ym. näin kuuluvasta kir-          keinohallituksen lupaa. Hinnoittelun osalta vi-
19533: jallisesta kysymyksestä n:o 515:                       ranomaiset ovat sidottuja hintavalvontalainsää-
19534:                                                        dännön mukaisiin hinnoitteluperusteisiin. Vii-
19535:           Onko Hallitus tietoinen Neste Oy:n           meisten käytettävissä olevien tilastojen ( 15.
19536:        supertankkerien hankintasuunnitelmista,         10. 1978) mukaan polttonesteiden vähittäis-
19537:        ja jos on,                                      hinnat sijoittuvat alle Länsi-Euroopan keski-
19538:           miten Hallitus aikoo suhtautua noi-          tason syrjäisestä sijainnistamme, ilmastollisista
19539:        hin suunnitelmiin, sekä                         olosuhteistamme sekä siitä huolimatta, että
19540:           pitääkö Hallitus mahdollisena Neste          meillä polttonesteiden vähittäishintoja toisin
19541:        Oy:n ylikorostuneen hintapolitiikan             kuin missään muussa Länsi-Euroopan· maassa
19542:        seurauksena huomattavaksi muodostu-             rasittaa aluepoliittisista syistä toteutetusta val-
19543:        neen ylijäämätuoton käyttämistä hyöty-          takunnallisesta hinnantasauksesta, ns. yhtenäis-
19544:        liikennettä edustavan ammattimaisen             hinnasta aiheutuva ylimääräinen kustannusteki-
19545:        kuorma-autoliikenteen kustannustason            jä. Esimerkiksi dieselöljyn vähittäishinta on
19546:        alentamiseen tietyin dieselpolttoaineen         viimeisten käytössä olevien tietojen pohjalta
19547:        hintakompensaatioin?                            yli 14 penniä halvempi kuin Länsi-Euroopan
19548:                                                        maiden aritmeettiseen keskiarvoon perustuva
19549:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hinta.
19550: vasti seuraavaa:                                          Minkä tahansa yrityksen osalta voidaan esit-
19551:    Kysymyksen perusteluissa on lähdetty siitä          tää laskennallisia arvioita siitä, missä määrin
19552: ajatuksesta, että dieselöljyn hinnan alennus ja        vähittäishintoja voitaisiin alentaa siirtämällä
19553: säiliöalusten hankinta olisivat jollain tavoin         hintavalvontalainsäädännön edellyttämä brutto-
19554: vaihtoehtoisia hankkeita, jolloin luopuminen           marginaali kokonaisuudessaan tai osittain vä-
19555: säiliöalushankinnasta mahdollistaisi hintojen          hittäishintojen kompensoimiseen. Tällöin on
19556: alentamisen. Tämä käsitys ei ole mielestäni            kuitenkin huomattava, että tällainen hinnan·
19557: perusteltu, sillä öljyn kuljetuskustannukset           alennus voidaan teoriassakin kohdistaa vain
19558: Persianlahdelta Suomeen joudutaan maksamaan            tietylle ajalle, esim. vuodelle, minkä jälkeen
19559: siitä riippumatta kuljetetaanko öljy Neste Oy:n        vähittäis!hinta luonnollisestikin palautuisi aikai-
19560: vai jonkun muun omistamalla tonnistolla.               semmalle tasolle. Lisäksi on selvää, että vä-
19561:    Nykyinen tilanne, jossa kaikki Persianlah-          hittäishintaa tulisivat mainitun ajan kuluttua ra-
19562: delta Suomeen tuotava öljy kuljetetaan suu-            sittamaan muille rahdinottajille maksettavat
19563: rilla ulkomaalaisilla säiliöaluksilla, ei ole halli-   rahdit, mukaanluettuna rahdinottajan vaatima
19564: tuksen mielestä tyydyttävä. Hallitus ei kuiten-        bruttomarginaali. Tämän vuoksi ja huomioon
19565: kaan pidä tarkoituksenmukaisena uusien suu-            ottaen mitä valtion teollisuuslaitosten hoidon
19566: rien säiliöalusten tilaamista ulkomailta. Sen si-      ja käytön yleisistä perusteista annetussa laissa
19567: jaan hyvien käytettyjen alusten ostaminen saat-        ( 168/31) valtion teollisuuslaitosten hoidosta
19568: taa hintatasosta riippuen olla taloudellisesti pe-     ja käytöstä on säädetty, ei kysymyksessä esi-
19569: rusteltua. Myös ympäristönsuojelulle on eduk-          tetty hintajärjestely näytä tarkoituksenmukai-
19570: si, jos voidaan siirtyä ulkomaalaisesta tonnis-        selta eikä ole millään tavoin vaihtoehto mah-
19571: tosta suomalaiseen.                                    dollisille säiliöalushankinnoille.
19572:       Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1979.
19573: 
19574:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
19575: 4                                             197S vp~
19576: 
19577: 
19578: 
19579:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19580: 
19581:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Beträffande prissänkning i fråga om diesel-
19582: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-         olja tkan konstateras, att de viktigaste flytande
19583: ~- av den 1 december 1978 till vederbörande          bränslena faller inom ramen för prisfastställel-
19584: medlem av statsrådet för avgivande av svar           seförfarandet, varför höjning av dessa priser
19585: översänt avskrift · av följande av riksdagsman       inte är tillåten utan föregående tillstånd av
19586: Mattila m.fl. ställda skriftliga s,pörsmål nr 515:   prismyndigheterna, m.a.o. statsrådet och nä-
19587:                                                      ringsstyrelsen. Vid prissättningen är myndig-
19588:            Är Regeringen medveten om Neste           heterna bundna vid de prissättningsgrunder
19589:        Oy:s planer på att anskaffa supertank-        som är angivna i lagstiftningen rörande pris-
19590:        rar och, i så fall,                           övervakning. Enligt senaste tillgängliga statistik
19591:            hur ämnar Regeringen förhålla sig         {15. 10. 1978) ligger de finska minutpriserna
19592:        till dem, och vidare,                         på flytande bränslen under den västeuropeiska
19593:            anser Regeringen det möjligt att          medelnivån trots vårt avsides geografiska läge
19594:        Neste Oy:s· avkastningsöverskott, vilket      och våra klimatförhållanden samt den ytter-
19595:        till följd av bolagets överaccentuerade       ligare kostnadsfaktor som hos oss, i motsats
19596:        prispolitik blivit betydligt stort, skulle    till alla andra västeuropeiska länder, anstränger
19597:        kurina användas för sänkning av kost-         minutpriserna för flytande bränslen med
19598:        nadsnivån för den med lastbilar yrkes-        anledning av den av regiona1politiska skäl
19599:        mässigt idkade nyttotrafiken i form av        genomförda riksomfattande prisutjämningen -
19600:        vissa priskompensationer för diesel-          det s.k. enhetspriset. T.ex. i fråga om diesel-
19601:        bränsle?                                      olja är minutpriset enligt de senaste tillgäng-
19602:                                                      liga uppgifterna 14 penni lägre än de priser
19603:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        som på basen av aritmetiska medelvärden debi-
19604: anföra följande:                                     teras i de övriga västeuropeiska länderna.
19605:   • Motiveringen till spörsmålet går ut ifrån            Man kan för viliket som helst företag fram-
19606: den filosofin, att sänkning av dieseloljepriser      lägga kalkyler om den grad till viiken minut-
19607: och anskaffningar av tankfartyg skulle p-å           priserna skulle kunna nedsättas genom att man
19608: något sätt vara alternativa åtgärder så, att         skulle överflytta den av prisövervaknings-
19609: inan genom att avstå från en tankeranskaff-          lagstiftningen förutsatta bruttomarginalen helt
19610: ning skulle kunna möjliggöra en ovannämnd            eller delvis som en kompensation till minut-
19611: prissänkning. Denna uppfattning är enligt min        priserna. Då måste man dock komma ihåg,
19612: mening inte • motiverad, då kostnaderna för          att en sadan prissänkning kan även i teori
19613: oljetransportet frän ·Persiska viken till Finland    gälla endast en viss period, t.ex. ett år, varef-
19614: måste betalas vaie sig transporten sker med          ter ·tninutpriset skulle givetvis gå upp tili sin
19615: anvandning av Neste Oy:s eller någon annan           tidigare nivå. Dessutom är det klart, att
19616: redares tonnage. ·                                   tninutpriset skulle under sagda tid belastas av
19617:   . Den nuvarande situationen, i vilken all den      de frakter, som man borde betala till andra
19618: olja som kommer från Persiska viken till             bortfraktate, inJklusive den bruttomarginal som
19619: Finland ·. tr~nsporteras med stora utländska         dessa kräver. Av denna orsak och med beak-
19620: tanktar,· är· enligt regeringens åsikt inte till•    tartde a{r vad i lagen om de allmänna grunder-
19621: fredsställande .. Regeringen anser det dotk inte     na för skötseln och tillgodogörandet av statens
19622: ähd:inilålsenligt) :att nya stora tankrar beställs   industriella · inrättningar (168/.31) är om
19623: från utlandet: Där~mot kan det nog beroende          skötseln ·· oc;h tillgodogörandet av statens in-
19624: på ~ prisni~årt vara ekonomiskt motiverat att        dustriinrättningar stadgat, ter sig det i spörs"
19625: köpa goda :begagnade fartyg. Också ur miljö-         mål:et foreslagna prisatrangeinanget inte ända-
19626: vårdssynpunkt är ;det förmånligt om man kan          målsenligt och utgör ingaluoda något alternativ
19627: övergå från utländskt till finskt tonnage.           fqr. eventuella tanJkeranskaffningar.
19628:       Helsingfors den 10 januari 1979.
19629:                .      .
19630: 
19631:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
19632:                                              1978; vp.
19633: 
19634: Kirjallinen kysymys n:o 516.
19635: 
19636: 
19637: 
19638: 
19639:                                  Ahonen: Keski-Suomen lääminvankilan sijoituspaikasta.
19640: 
19641: 
19642:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19643: 
19644:    Oikeusministeriön työryhmä on eslttanyt         ja sekin on vähentänyt Haapamäen kautta kul-
19645: neljän lääninvankilan rakentamista, jotka olisi-   kevaa liikennettä. Toisin sanoen yhteiskunnan
19646: vat kokonaan uusia. Ne tulisivat Pohjois-Kar-      toimenpiteillä on aiheutettu huomattava määrä
19647: jalan, Lapin, Kymen ja Keski-Suomen läänei-        pysyvien työpaikkojen menetyksiä Keuruun
19648: hin. Työryhmän laskelmien mukaan näin saa-         kunnassa ja juuri Haapamäellä rautatieliiken-
19649: taisiin · 700 mitta vankipaikkaa helpottamaan      teen supistumisen myötä.
19650: tämänhetkistä tilanahtautta vankiloissamme.            Keski-Suomen Maakuntaliitto on tehnyt pää-
19651: Samalla vankipaikat jakautuisivat tasaisemmin      töksen, että lääninvankila olisi sijoitettava Haa-
19652: ympäri maata.                                      pamäelle. Lehtikirjoituksista päätellen useat
19653:    Oikeusministeriön työryhmän suunnitelmien       hallituksen jäsenet ovat lupailleet lääninvanki-
19654: julkistamisen jälkeen useat Keski-Suomen lää-      lan sijoituspaikaksi Haapamäkeä. Lääninvanki-
19655: nin kunnat ovat olleet kiinnostuneita läänin-      lan sijoittuminen kuntaan vaatii kunnaitakin
19656: vankilan sijoittumisesta Keski-Suomeen. Lää-       pitempiaikaisia valmistelutoimenpiteitä mones-
19657: ninvankilabao toisi paikkakunnalle lukuisan        sakin mielessä. Sen vuoksi olisi paikallaan, että
19658: määrän vakinaisia työpaikkoja. Keuruun kunta       oikeusministeriö mahdollisimman pian tekisi
19659: on 25 päivänä lokakuuta 1978 jättänyt· kirjel-     päätöksen Keski-Suomen lääninvankilan sijainti-
19660: män oikeusministeriölle, jossa esitetään läänin-   kunrtasta.
19661: vankilan sijoittamista Keuruun kuntaan Haapa-        · Edellä esitetyn ·ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
19662: mäelle. Keuruun kunnan taholta esitetyt mie-       § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
19663: lipiteet ovat kyllä oikeutettuja, ottaen huo-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
19664: mioon, että aikaisemmin Haapamäki on ollut         raavan kysymyksen:             ·
19665: huomattava rautatiesolmukohta, mutta Tam-
19666: pere~Parkano--Seinäjoki radan valmistuttua                    Mihin kuntaan Hallitus aikoo SIJOit-
19667: Pohjanmaalle suuntautuva liikenne on ohjattu               taa perustettavan Keski-Suomen läänin-
19668: uudelle radalle. Kuluvana vuonna liikenne al-              vankilan?
19669: koi myöskin Jämsänkoski-Jyväskylä radalla
19670:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1978.
19671: 
19672:                                            Arvo Ahonen
19673: 
19674: 
19675: 
19676: 
19677: 087900015B
19678: 2
19679: 
19680: 
19681: 
19682: 
19683:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19684: 
19685:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       vaihtoehdoista suorittamaan oikeusministeriössä
19686: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lähiaikoina. Tarkoitus on luoda valmius läänin-
19687: olette 1 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-        vankiloiden rakentamiseen heti, kun valtionta-
19688: jeenne · n.:o .2625 ohella toimittanut valtioneu-     louden tila sen sallii.
19689: voston asiahomaiselle . jäsenelle jäljennöksen           Sijoituspaikkavaihtoehtoja vertailtaessa tul-
19690: kansanedustaja Arvo Ahosen kirjallisesta kysy-        laan ottamaan huomioon sekä vankeinhoidolli-
19691: myksestä n:o 516, Jossa tiedustellaan:       ·        set että aluepoliittiset näkökohdat. Lääninvan"
19692:                                                       kilat toimivat ensisijaisesti tutkintavankien
19693:            Mihin kuntaan Hallitus aikoo sijoit-       säilytystiloina, minkä ohella niihin on tarkoitus
19694:         taa perustettavan Keski-Suomen läänin-        sijoittaa mm. työkyvyttömiä .sekä opiskelevia
19695:         vankilan?                                     vankeusvankeja. Tutkiotavankien säilyttäminen
19696:                                                       edellyttää vankilan keskeistä sijaintia toiminta-
19697:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alueella, jotta tuomioistuinkuljetukset sekä yh-
19698: vasti· seuraavaa:                                     teydet muihin viranomaisiin voidaan hoitaa ta-
19699:    Oikeusministeriön toimesta on suoritettu sel-      loudellisesti. Lisäksi yhteydet muihin vankiloi-
19700: vityksiä vankipaikkojen lisätarpeesta ja tar-         hin ja vanginkuljetusverkostoon edellyttävät hy-
19701: vittavien Jmsien vankiloiden sijoituspalkoista.       viä liikenneyhteyksiä. Edellä mainittu työryh-
19702: Oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön          mä katsoi mietinnössään uusien lääninvankiloi-
19703: edustajista koostunut työryhmä esitti elokuun         den sopiviromiksi sijoituspaikoiksi ko. läänien
19704: lopussa valmistuneessa mietinnössään nykyisil-        liikenne- ja väestökeskukset, todeten kuitenkin
19705: tä sijail:1tipaikoiltaan poissiirrettäviä Helsingin   samalla vankilan sijoittamisen johonkin väestö-
19706: ja Hämeen .lääninvankiloita korvaaviep laitos-        keskuksen l,äheisyydessä . sijaitsevaan kuntaan
19707: ten lisäksi neljän kokonaan uuden lääninvanki-        olevan joissakin tapauksissa aluepoliittisesti
19708: lan rakentamista. Pitäen lähtökohtana läänin-         tarkoituksenmukaista.
19709: vankiloiden rakentamista vankeinhoitolaitoksen           Keski-Suomen lääninvankilan sijoituspaikka-
19710: investointimenoja , sanottavasti lisäämättä työ-      ratkaisua ~ehtäessä joudutaan ottamaan huo-
19711: ryhmä ehdotti rakentamisohjelman toteutta-            mioön se, että valtaosa läänin, alueelta tulevista
19712: mista kolmessa vaiheessa. Työryhmän ehdotuk-          vangeista on suoritettujen selvitysten mukaan
19713: sen mukaan Keski-Suomen ja Kymen läänin-              kotoisin Jyväskylästä tai sen lähikunnisra. Sa-
19714: vankilat rakennettaisiin kolmannessa vaiheessa        moin suurin osa läänin ·tutkiotavangeista on
19715: eli aikaisintaan 1980-luvun lopussa. Rakenta-         syytteessä näiden paikkakuntien alioikeuksissa.
19716: misaikataulun nopeuttaminen em. työryhmän             Vankilatoimintojen kannalta olisi Jyväskylän
19717: mietinnössä esitetystä edellyttäisi vankeinhoito-     seutu näin ollen sopivin Keski-Suomen läänin-
19718: laitoksen vuosittaisten investointimäärärahojen       vankilan sijoituspaikaksi. Ennen kuin ratkaisu
19719: tuntuvaa lisäämistä nykyiseen verrattuna. Koska       sijaintipaikkakunnasta tehdään, joudutaan vielä
19720: lääninvankilahankkeiden toteuttaminen edellyt-        suorittamaan jatkoselvityksiä, joissa tullaan
19721: tää pitempiaikaisia suunnittelu- ja valmistelu-       edellä esitettyjen vankeinhoidollisten näkökoh-
19722: toimenpiteitä sekä vankeinhoitoviranomaisilta         tien ohella ottamaan huomioon aluepoliittiset
19723: että asianomaisilta kunnilta, pyritään sijoitus-      näkökohdat.
19724: paikkaratkaisujen edellyttämät selvitykset eri
19725:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1979.
19726: 
19727: 
19728:                                                                     Oikeusministeri Paavo Nikula
19729:                                                  N:o 516                                                3
19730: 
19731: 
19732: 
19733: 
19734:                              T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19735: 
19736:   I det syfte 37 § 1 lliOlli. riksdagsordningen         att inom kort verkställa de utredningar solli
19737: anger har Ni, Herr Talllian, med Eder skrivelse         de olika alternativa placeringsorterna förut-
19738: nr 2625 av den 1 decelliber 1978 tili veder-            sätter. Avsikten är att skapa en beredskap att
19739: börande lliedlelli av statsrådet översänt avskrift      börja bygga länsfängelserna så fort situationen
19740: av följande av riksdagsman Arvo Ahonen un-              i statshushållningen det lliedger.
19741: dertecknade spörsmål nr 516:                               Då llian jälliför de olika alternativen tili
19742:                                                         placeringsort kollillier llian att beakta både
19743:            I viiken komlliun ällinar Regeringen         fångvårds- och regionalpolitiska synpunkter.
19744:         placera det länsfängelse solli skall in-        Länsfängelserna fungerar främst solli förvarings-
19745:         rättas i Mellersta Finland?                     platser för rannsakningsfångar, vartili man har
19746:                                                         för avsikt att i dem placera bl. a. arbetsoför-
19747:     Såsolli svar på detta spörslliål får jag vörd-      mögna och studerande fängelsefångar. Förva-
19748: sallit anföra följande:                                 ringen av rannsakningsfångar förutsätter att
19749:     På åtgärd av justitielliinisteriet har det gjorts   fängelset är centralt beläget inolli sitt verk-
19750: utredningar Olli tilläggsbehovet av fångplatser         samhetsområde så, att domstolstransporterna
19751: och Olli placeringsortema för de erforderliga           och förbindelserna tili övriga myndigheter kan
19752: nya fängelserna. En arbetsgrupp, bestående av           skötas på ett ekonolliiskt sätt. Därtill kräver
19753: representanter för justitielliinisteriet och finans-    förbindelserna tili andra fängelser och tili fång-
19754: lliinisteriet, föreslog i sitt betänkande solli blev    transportnätet goda trafikförbindelser. Ovan
19755: färdigt i slutet av augusti att utöver de in-           nämnda arbetsgrupp ansåg i sitt betänkande att
19756: rättningar solli ersätter länsfängelserna i Hel-        de lämpligaste placeringsorterna för de nya läns-
19757: singfovs och Tavastehus, vilka fängelser flyttas        fängelserna skulle vara ifrågavarande läns trafik-
19758: från sina nuvarande förläggningsorter, skulle           och befolkningscentra, llien konstaterade salli-
19759: byggas fyra helt nya länsfängelser. Utgående            tidigt att det i vissa fall skulle vara regional-
19760: från tanken att länsfängelserna skulle byggas           politiskt ändalliålsenligt att placera fängelset
19761: utan någon nällinvärd ökning av fångvårdsvä-            i en kollilliun i närheten av befolkningscentrum.
19762: sendets investeringsutgifter föreslog arbets-              Då avgörande fattas Olli var länsfängelset i
19763: gruppen att byggnadsprograllilliet skulle för-          Mellersta Finlands Iän skall placeras, måste man
19764: verkligas i tre skeden. Enligt arbetsgruppens           beakta det faktum att största delen av fångar-
19765: förslag skulle länsfängelserna i Mellersta Fin-         na från länets Ollitåde enligt de utredningar
19766: lands och Kyllilliene Iän byggas i det tredje           solli gjorts komlliet från Jyväskylä ellet när-
19767: skedet, dvs. tidigast i slutet av 1980-talet.           liggande kommuner. Likaså är största delen
19768: Olli tidtabellen för byggandget gjordes snabbare        av länets rannsakningsfångar åtalade vid under-
19769: än vad solli föreslagits i ovan nämnda arbets-          rätterna på dessa orter. Med tanke på fäng-
19770: gruppens betänkande, skulle följden vara att            dsefunktionerna skulle Jyväskylä-trakten så-
19771: fångvårdsväsendets årliga investeringsanslag            ledes vara mest lämplig för länsfängelset i
19772: lliåste höjas kännbart. Eftersolli förverkligandet      Mellersta Finlands Iän. Innan beslut Olli place-
19773: av länsfängelseprojekten kräver längre plane-           ringsorten fattas måste man ännu företa ytter-
19774: rings- och förberedelseåtgärder både från fång-         ligare utredningar, varvid man kommer att
19775: vårdsmyndigheternas och från vederbörande               beakta regionalpolitiska synpunkter utöver de
19776: kollilliuners sida, strävar justitieministeriet tili    ovan ftalliställda fångvårdssynpunkterna.
19777:       Helsingfors den 3 januari 1979.
19778: 
19779: 
19780:                                                                        Justitieminister Paavo Nikula
19781: ·fll, ':j;
19782:                                                1978 vp.
19783: 
19784: Kirjallinen kysymys n:o 517.
19785: 
19786: 
19787: 
19788: 
19789:                                    Pclttari: Teknillisen ta1.1kastuslaitoksen piirihallinnon muuttami-
19790:                                        sesta olemassa olevan lääninjaon mukaiseksi.
19791: 
19792: 
19793:                          E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
19794: 
19795:    Hallituksen esityksessä n:o 244/1978 vp.           turvaamaan kohtuullisella tavalla kaikilla alueil-
19796: eduskunnalle laiksi vakaajan ottamista koske-         la.
19797: van porvariston ja kaupunkien erioikeuden ku-             Kun teknillisen tarkastuslaitoksen nykyinen
19798: moamisesta, yleisperusteluissa todetaan: "Tek-        paineastiaio tarkastuksessa käytetty piirijako on
19799: nillisestä tarkastuslaitoksesta annetun lain 4 §: n   sekava ja poikkeaa huomattavasti mm. vielä
19800: mukaan piirihallintoa varten maa jaetaan tar-         nykyisistä lääninjaotuksista eikä sellaisenaan
19801: kastuspiireihin, joissa kussakin on piiritoimisto.    ole tarkoituksenmukainen tarkastushallinnon
19802: Tarkastuspiirit ja piiritoimistojen sijoituspaikat    aluejaotukseksi, niin esitän valtiopäiväjärjestyk-
19803: määrää valtioneuvosto.                                sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvos-
19804:    Nykyisen piirihallinnon rungon muodostavat         ton asianomaisen· jäsenen vastattavaksi seuraa-
19805: entiset paineastiaio tarkastuslaitoksen tarkas-       van kysymyksen:
19806: tuspiirit piiritoimistoineen. Myöhemmässä vai-
19807: heessa on tarkoitus päästä yhtenäiseen piirihal-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
19808: lintoon niin, että erillisistä vakaajien toimi-               tynyt tai aikoo ryhtyä teknillisen tarkas-
19809: alueista voitaisiin luopua."                                  tuslaitoksen piirihallinnon muuttamisek-
19810:    Hallituksen esityksen hyväksyminen merkit-                 si olemassa olevan lääninjaon ja piiri-
19811: see kaupungin vakaajajärjestelmän lopettamista,               jakojen mukaiseksi siten, että Satakun-
19812: mitä sitäkin voidaan perustellusti arvostella va-             taan ja Varsinais-Suomeen muodoste-
19813: kauspa1ve1uksia tarvitsevan yksityisen yrittäjän              taan omat tarkastuspiirinsä ja tarkastus-
19814: näkökannalta. Toisaalta ei ole esitetty selvitys-             toimistonsa?
19815: tä siitä, kuinka vakauspalvelukset pystytään
19816:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1978.
19817: 
19818:                                              Matti Pelttari
19819: 
19820: 
19821: 
19822: 
19823: 087900048D
19824: 2                                             1978. vp.
19825: 
19826: 
19827: 
19828: 
19829:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19830: 
19831:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen tarkastuspiireistä ja piiritoimistojen sijoitus-
19832: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        paikoista päätöksen (4 37/7 5) , jonka mukaan
19833: olette 1 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-       maa jaetaan tarkastustoimen piirihallintoa var-
19834: jeenne n:o 2626 ohella toimittanut valtioneu-        ten yhdeksään tarkastuspiiriin. Lisäksi kauppa-
19835: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         ja teollisuusministeriö antoi päätöksen ( 585/
19836: kansanedustaja Matti Pelttarin näin kuuluvasta       75) vakaajien toimialueista.
19837: kirjallisesta kysymyksestä n:o 517:                      Tavkastuspiirien ja vakaajien toimialueiden
19838:                                                      rajoja määrättäessä on otettu huomioon teolli-
19839:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     suuden si}ainti, asutustaajamat sekä alueiden lii-
19840:        tynyt tai aikoo ryhtyä teknillisen tarkas-    kenteelliset olot niin, että tarkastajien ja vakaa-
19841:        tuslaitoksen piirihallinnon muuttamisek-      jien torminta olisi mahdollisimman tehokasta.
19842:        si. olemassa olevan lääninjaon ja piiri-      Jako on käytännössä osoittautunut tarkoituk-
19843:        jakojen mukaiseksi siten, että Satakun-       senmukaiseksi. Mikäli tarvetta muutoksiin on
19844:        taan ja Varsinais-Suomeen muodoste-           ilmennyt mm . .kuntainliitosten johdosta, tarkas-
19845:        taan omat tarkastuspiirinsä ja tarkastus-     tuspiirien rajoja on tarkistettu, viimeksi tänä
19846:        toimistonsa?                                  vuonna on · annettu uusi teknillisen tarkastus-
19847:                                                      laitoksen tarkastuspiirejä ja piiritoimistojen si-
19848:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          joituspaikkoja koskeva valtioneuvoston päätös
19849: taen seuraavaa:                                       (900/78).
19850:    Teknillisestä tarkastuslaitoksesta annetun lain       Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkan-
19851:  (73/75) 4 §:n mukaan valtioneuvosto määrää          maan tarpeet on :tarkastuslaitoksen piirijakoa
19852: tarkastuslaitoksen tarkastuspiirit ja piiritoimis-   suunniteltaessa pyritty ottamaan huomioon si-
19853: tojen sijoituspaikat. Teknillisen tarkastuslaitok-   ten, että Turussa ja Tampereella on piiritoimis-
19854: sen perustamista valmisteltaessa oli tarkoituk-      to. Lisäksi Tampereen piirin aluetoimisto sijait-
19855: sena, että tarkastuspiirejä olisi 11, ts. olemassa   see Porissa. Mainitut kaupungit on myös suun-
19856: olevan 'lääninjaon mukaisesti (vertaa teknillisen    niteltu kunkin päätoimisen vakaajan tuleviksi
19857: tarkastustoiminnan järjestelykomitean mietintö.      sijoituspaikoiksi.
19858: Komiteanmietintö 1973: 126 liite 9 sivu 4).              Pyrkimyksenä onkin edelleen kehittää tarkas-
19859: Kuitenkin hallituksen esityksessä Eduskunnalle       tusiaitoksen piirihallintoa siinä laajuudessa kuin
19860: valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 1975 oli      toiminnan tehokkuus edellyttää. Tavoitteena
19861: tarkastuspiirien lukumäärä taloudellisen tilan-      tässä on kuten alus,sa jo todettiin tarkastuspii-
19862: teen takia kustannussyistä vähennetty yhdek-         rien lukumäärän lisääminen lääninjaon mukai-
19863: sään. Eduskunnan hyväksyttyä tulo- ja menoar-        seksi heti kun tähän vain on olemassa taloudel-
19864: vioesityksen hallituksen esittämässä muodossa        lisia mahdollisuuksia.
19865: antoi valtioneuvosto teknillisen tarkastuslaitok-
19866:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1979.
19867: 
19868:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
19869:                                               N:o 517                                                3
19870: 
19871: 
19872: 
19873: 
19874:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
19875: 
19876:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         besiktningsverksamhetens       distriktsförvaltning
19877: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       indelas i nio besiktningsdistrikt. Därtill ut-
19878: nr 2626 av den 1 december 1978 till veder-          färdade handels- och industriministeriet ett be-
19879: börande medlem av statsrådet översänt följan-       slut om verksamhetsområden för justerare
19880: de av riksdagsman Matti Pelttari underteckna-        (585/75).
19881: de spörsmål nr 517:                                    Vid fastställandet av gränserna för besikt-
19882:                                                     ningsdistrikten och verksamhetsområdena för
19883:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      justerare beaktades industrins spridning, tätor-
19884:        ta för att ändra tekniska inspektoratets     terna samt kommunikationsförhållandena på
19885:        distriktsförvaltning så, att den motsva-     områdena så, att inspektörernas och justerarnas
19886:        rar gällande länsindelning och distrikts-    verksamhet skulle vara så effektiv som möj-
19887:        indelningen samt att Satakunta och           ligt. I praktiken har indelningen visat sig vara
19888:        Egentliga Finland kommer att utgöra          ändamålsenlig. Om det, bl.a. på grund av kom-
19889:        egna besiktningsdistrikt med egna            munsammanslagningar, har varit nödvändigt att
19890:        distriktsbyråer?                             göra ändringar, har gränserna för besiktnings-
19891:                                                     distrikten justerats. Senast i år har ett nytt
19892:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-       statsrådsbeslut utfärdats om tekniska inspekto-
19893: samt anföra följande:                               ratets besiktningsdistrikt och distriktsbyråernas
19894:    Enligt 4 § 1agen om tekniska inspektoratet       förläggningsorter (900/78).
19895:  (73/75) bestämmer statsrådet inspe~toratets           Vid planerandet av inspektoratets distrikts-
19896: besiktningsdistrikt och distriktsbyråernas för-     andelning har man strävat tili att beakta be-
19897: läggningsorter. Då i:nrättandet av tekniska ins-    hovet i Egentliga Finland, Satakunta och Pir-
19898: pektoratet var aktuellt fastställdes antalet be-    kanmaa så, att det finns en byrå i Åbo och en
19899: siktningsdistrikt till 11 i enlighet med gällande   i Tammerfors. Därtill har byrån för Tammer-
19900: Iänsindelning (jfr organisationskommittens för      forsdistriktet en filialbyrå i Björneborg. Enligt
19901: den tekniska inspektionen betänkande, kommit-       planerna kommer nämnda städer även att vara
19902: tebetänkande 1973: 126 bilaga 9 s. 4). I rege-      förläggningsorter för vardera justeraren med
19903: ringens proposi:tion tili Riksdagen angående        tjänsten som huvudsyssla.
19904: statsförslaget för år 1975 hade antalet besikt-        Man räknar med att yuerligare utveckla
19905: ningsdistrikt på grund av den ekonomiska si-        inspektoratets distriktsförvaltning i den omfatt-
19906: tuationen av kostnadsskäl reducerats tili nio.      ning som en effektiv verksamhet förutsätter.
19907: Sedan riksdagen antagit statsverkspropositionen     Såsom ovan konstaterats är målet härvid att
19908: i den form regeringen föreslagit utfärdade stats-   öka antalet besiktningsdistrikt ~Så, att det mot-
19909: rådet ett beslut om tekniska inspektoratets be-     svarar länsindelningen, så fort det finns eko-
19910: siktningsdistrikt och distdktsbyråernas förlägg-    nomiska möjligheter tiU detta.
19911: ningsorter (437 /75), enligt vilket Jandet för
19912:      Helsingfors den 5 januari 1979.
19913: 
19914:                                                      Handels- och i:ndustriminister Eero Rantala
19915:                                              1978 vp.
19916: 
19917: Kirjallinen kysymys n:o 518.
19918: 
19919: 
19920: 
19921: 
19922:                                  T. Nieminen ym.: Munuaisten siirtoleikkausten suorittamisesta
19923:                                     Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa.
19924: 
19925: 
19926:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e H e.
19927: 
19928:    Jo vuonna 1974 valtioneuvoston vahvista-         voivat nousta jopa 25 000-30 000 markkaan
19929: man kansanterveystyön ja sairaanhoitolaitosten      potilasta kohden vuodessa. Siirtoleikkaus mak~
19930: toiminnan järjestämissuunnitdman mukaan oli         saa noin 6 000-'-7 000 markkaa.
19931: munuaisten siirtoleikkaustoiminta määrä aloit-         Munuaisten siirtotoiminnan aloittaminen Ou-
19932: taa Oulussa vuoden 1976 aikana. Tämä suun-          lun yliopistollisessa keskussairaalassa on perus-
19933: nitelma ei ole toistaiseksi toteutunut. Uusim-      teltua ensinnäkin, koska siellä on jo edellytyk-
19934: massa, vuosi1le 1979-1983 vahvistetussa vas-        set tätä toimintaa varten. Toiseksi ei voi olla
19935: taavassa suunnitelmassa on edelleen maininta:       järkevää suorittaa leikkauksia vain Etelä-Suo-
19936: "Munuaisten siirtoleirokaukset järjestetään Hel-    messa, jonne sekä potilas että munuainen jou-
19937: singin ja Oulun yliopistollisessa keskussairaa-     dutaan pahimmassa tapauksessa lennättämään
19938: lassa".                                             erikseen Lapin rajoilta saakka.
19939:    Munuaisten siirtoleikkauksia tehdään i{miten-       Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
19940: kin edelleen ainoastaan Helsingin yliopistolli-     tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitäm-
19941: sessa keskussaitaalassa, jossa viime vuonna en-     me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
19942: simmäistä kertaa voitiin suorittaa yli sata leik-   tattavaksi seuraavan kysymyksen:
19943: kausta. Avvioitu vuosittainen tarve on 1ruiten-
19944: kin noin 250. HYKS:n resurssit yltävät kor·                   Onko Hallitus tietoinen, ettei Oulun
19945: keintaan puoleen tästä määrästä.                           yliopistollisessa keskussairaalassa ole
19946:    Munuaisten siirtoleikkausten lisääminen on              aloitettu valtakunnallisten suunnitel-
19947: välttämätöntä, koska onnistuneen siirron jäl-              mien mukaisesti munuaisten siirtoleik-
19948: keen, potilas voi kuntoutua täysin työkykyi-               kauksia, ja jos on,
19949: seksi;. Lisäksi munuaisensiirto on yhteiskun-                 mistä johtuu, ettei siirtoleikkauksiin
19950: nalle taloudellisesti edullinen hoitomuoto, sillä          ole ryhdytty, ja
19951: onnistunut siirtoleikkaus korvaa jatkuvan kei-                mihin kiireellisiin toimenpiteisiin
19952: nomunuaishoidon, jonka kustannukset potillasta             Hallitus aikoo ryhtyä kyseisten siirto-
19953: kohden ovat jopa 10 000-12 000 markkaa                     leikkausten aloittamiseksi Oulun yli"
19954: kuukaudessa. Tämän lisäksi tulevat matkakus-               opisto1Iisessa keskussairaalassa?
19955: tannukset, jotka pitkistä etäisyyksistä johtuen
19956:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1978.
19957: 
19958:          Terhi Nieminen                Anneli Kivitie                 Kerttu Hemmi
19959:          Juhani Orrenmaa               Veikko J. Matikkala            Veikko Pihlajamäki
19960:          Lasse Lehtinen                Ulla Järvilehto                Pekka Jdkinen
19961: 
19962: 
19963: 
19964: 
19965: 087900031V
19966: 2                                                                1978 vp . .
19967: 
19968:                                                                                                                                                                  .-·,,
19969:                                                                                                                                                                     .. ,·''
19970: 
19971: 
19972: 
19973: 
19974:                                E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
19975: 
19976:     V altiopäiväjärjestykseri' .31 :~in' l :momentissa·             Toiminnan· al.oittam'ista varten lääkintöhalli-
19977: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                    tus on v. 1977 hyväksynyt valtionosuuteen oi-
19978: olette~·l päivähä jeuioliliiifa J?::,78.:pilivätyn kir,          keuttavaksi osaston .· ylilääkärin palkkauksesta
19979: jeenne ohellit toirrnittanuf v.altioneuvoston asian: aiheutuvat· menot.· . Ol,llun yliopistollinen kes·
19980: omaiselle jäsenelle·;iäljeb:nöksen karisanedustaja kussai:raalaliitto .·ei ole . toistaiseksi aloittanut
19981: T ..Niemisen.; ym.• näiri,·kuuluvasta~allisesta munuaisten siirtoleikkaustoimintaa. ,
19982: ky.sy'D).yksestii.n:o.518::·                                        Lääkintöhallituksen asettama työryhmä sel•
19983:                                                                  vittää parhaillaan yliopistosairaakriden tehtävä·
19984:                       ·Onko,
19985:                            Ualli:!iis iie~<>ihen~ ettei ou~ jalroa valtakunnan tasolla hoidettavien. sairauk~
19986:             lun    ylip;)is.töl,li~esii.. ke_skus~aiiåalassa ole sien: osalta.·· Munuaisten siirtoleikkaustoiminnan
19987:               aloitettu :. v~Itiik~allisten . suunnitel- osalta tutkitaan mahdollisuutta keskittää. var~
19988:           . ;rriieri,. mukiiSel!d' m·unuaisten &iir!oleik- sinainen •siirtoleikkaustoiminta. Helsingin yli·
19989:               :kaUksia; j~. få.s. t:tQ;
19990:                                   >'   ·• . ·   •   .   -   ..
19991:                                                                  opistolliseen keskussairaalaan, kun taas potilai-
19992:              ' 'm~tä'. jo11tl!~,· ehei :siirtoleikkauksiin den :selvittelyä ja jälkiseurantaa suoritettaisiin
19993:            · ole' cyhd;ctty, 'ji, . : ' . ·
19994:                                                                  kaiki5sa: .y~ioplstosairaaloissa. Tähän esitykseen
19995:        ••   c,   fltih~n.- -.: ki#~elliSiin
19996:                  ..                             toitn~npiieiSiin ollaan. päätymässä sen• takia, ·.että :vuosittaisen
19997:               Hallitus .,a)kqo· cyhty_ä kys~i~i:en_ siirto- leikkaustarpeen arvioidaan laskevan. jonkin ve:r~
19998:               leikkausten· aloitt-amiseksi 'Oulun yliopis- ran ja että leikkaustoiminnan keskittämisellä
19999:            , t~ms<;ssa: ~e~u~~aira~as~a? ... · .                 päästään.· entistä parempiin· .. tUloksiin .. Suunni~
20000:                                                                  teltu menettely• eddlyrtää•nenkilöstövoimavaro~
20001:  · .\~ta~ks'en~ k~~~y*~~e~ esii~ . kl1~mioitta- jEt~ kosmia ·.järjestelyjä ·Helsingin- -yliopistolli-
20002: va;sJ!:t.. :,syuraavaa :. : ,; .c 1 •• y: .                      sessa keskussairaalassa.          · .        . ·     .
20003:     Sairaanhoitolaitost~m taitp.inpa;l'l' jarjestämises-            Jos lääkintöhallitus hyvå"ksyy suunnitelman;
20004: tä .wosfria: 1979-....._.198:3 vahvistetussn valtakun- tehdääl'l vastaava korjausesitys vrutåkunnalli·
20005: nallisessa suunnitelmassa-'>miiäritellään· munuais- seen suunl'litelmaan.:                          :
20006: teit.>siitrrol.eikkaustoimmn~m) sijoittiiininen Hel-              .··Jo~ s1W11111telmaa/ei ·h]iväksytä, ·lääkintöhal·
20007: si~in ja :Ouluti yljof>~stcrlli:Siin keskussairaaloi-            litus :ryp.t:yy toimenpiteisiin" Jeikkaustoiminnan
20008: hln,. J'. "_. : ' :'•!:~/.~· ..·· ;"·              ' ··~         käynl'listämisek-si Oulun. yliopis.tpllisessa kesM:
20009:                                                                  sairaalassa.             · · " .,                  . .'.
20010: 
20011:       Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1979 .
20012: 
20013:                                                                     . _s'?.~~a~i- j~ terveysministeri .Pir~~o, !Y!!_läjärvi
20014:                                                                   ~~,r~·~·-.-~·~:f.      ~~,·:"~:rt.~\             i.:·_.:_:J,.:.-;:)~/:     ~:~----~:::::-.~~
20015:                                                                                                .. ..-.    ~   ~-
20016:                                                                                                                              ~ .. /'c      ~---.
20017:                                                                                       ,,-, :;, __ .-:    . "/             :.: :··
20018:                                              N:o 518                                                 3
20019: 
20020: 
20021: 
20022: 
20023:                          T i II   R i k s d a g en s    He r r    Ta 1m a n.
20024: 
20025:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           medicinalstyrelsen år 1977 utgifterna tili följd
20026: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              av avlöningen för en övedäkare vid en avdel-
20027: velse av den 1 december 1978 tili vederbö-             ning som berättigande tili statsandel. Uleåborgs
20028: rande medlem av statsrådet för avgivande av            universitetscentralsjukhusförbund har ännu inte
20029: svar översänt avskrift av följande av riksdags-        börjat utföra njurttan!lplantationer.
20030: man T. Nieminen m. fl. underteoknade spörs-               En av medicinalstyrelsen tilisatt arbetsgrupp
20031: mål nr 518:                                            utreder för närvarande universitetssjukhusens
20032:                                                        uppgiftsfördelning i fråga om de sjukdomar,
20033:           Är Regeringen medveten om att man            vilkas hehandling är ordnad på riksnivå. 1
20034:        vid Uleåhorgs universitetsoentralsjukhus        fråga om njurtransplantationsoperationerna un-
20035:        inte har inlett njurtransplantationer i         dersöks möjligheten att koncentrera den egent-
20036:        enlighet med de riksomfattande pla-             liga ttansplantationsvel'ksamheten tili Helsing-
20037:        nerna, och om så är fallet,                     fors universitetscentralsjUJkhus, medan åter ut-
20038:           vad beror det på att transplanta-            redningen angående patienterna och uppfölj-
20039:        tionsoperationerna inte har inletts, och        ningen skulle ske vid alla universitetssjukhus.
20040:           vilka brådskande åtgärder ämnar Re-          Tili denna lösning har man kommit av den
20041:        geringen vidta för att sagda transplan-         anledningen, att det årliga operationshehovet
20042:        tationsoperationer skall börja utföras          beräknas sjunka något och att man genom
20043:        vid Uleåborgs universitetscentralsjuk-          en centralisering av operationsverksamheten når
20044:        hus?                                            bättre resultat än tidigare. Det planerade för-
20045:                                                        farandet förutsätter personalregleringar vid
20046:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Helsingfors universitetscentralsjukhus.
20047: samt amöra följande:                                      Om medicinalstyrelsen godkänner planen
20048:    I den fastställda riksomfattande planen för         görs motsvarande förslag tili korrigeringar i
20049: ordnande av sjukvårdsanstalternas verksamhet           den riksomfattande planen.
20050: under åren 1979-1983 bestäms att utföran-                 Om planen inte godkänns kommer medici-
20051: det av njurtransplantationer förläggs tili Hel-        nalstyrelsen att vidta åtgärder för inledandet
20052: singfors och Uleåborgs universitetscentralsjuk-        av operationsverksamheten vid Uleåborgs uni-
20053: hus. För inledande av verksamheten godkände            versitetscentralsjukhus.
20054:      Helsingfors den 4 januari 1979.
20055: 
20056:                                              Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
20057:                                                  1978· vp.
20058: 
20059: Kirjallinen kysymys n:o 519.
20060: 
20061: 
20062:                                                                                                  ." ' ._,.
20063: 
20064: 
20065:                                    · Pihlajamäki ym.: Valtion:l'~utai:~i&~n henkilö!i1kent~~n . supistami-
20066:                                         , sesta.
20067: 
20068: 
20069:                           Eduskunnan Herra Puh~miehelle.
20070: 
20071:    Valtionrautatiet (VR) on jatkuvasti inves-           viä kustahnuksia niille, jotka asuvat ·suurten
20072: toinut runsaasti. varoja maamme rautatielaitok-         risteysasemien ulkopuolella,. esim. Etelä-Pohjan-
20073: sen kehittämiseksi.·· Jopa uusia rataosiakin dn         maalla suurin piirtein: kaikille Seinäjoen kau-
20074: avattu ja rautateiden sähköistämistä on viety           pungin ·ulkopuolella asuville.
20075: vuosi vuodelta eteenpäin. Sähköistämistyössä               VR:llä on tavoittee11ft saada mahdollisimman
20076: myös valtion muut hallinnonalat, lähinnä tie-           nopeat yhteydet etelästä pohjoiseen ja lännestä
20077: ja vesirakennuslaitos, samoin kuin myös monet           itään. Tähän tavoitteeseen pyrittäessä kuitenkin
20078: kunnat ovat olleet merkittävin taloudellisin pa-        unohdetaan, että hyvin suurelle osalle kan-
20079: noksin mukana. Näin eri tahoilla on herännyt            saamme uusi liikennepolitiikka merkitsee- ai-
20080: perustehuja toiveita, että VR:n nimenomaan              nakin mikäli turvaudutaan rautateiden palve-
20081: kehitysalueilla tapahtunut palvelujen lasku             luun - yhä enemmän matkatunteja ja erilai-
20082: kääntyisi vihdoinkin nousuun.                           sia kustannuksia, jopa entistä enemmän ho-
20083:    Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan tilan-        telli- ja majoitusmaksuja.
20084: ne näyttää olevan kuitenkin aivan toisin, aina-            Nykyään työssä- ja koulussakäyntitottumuk-
20085: kin niitten alueitten osalta, missä rautatiepal-        set ovat myös muuttuneet. Entistä enemmän
20086: velut ovat tähänkin saakka jatkuvasti hei:kenty-        on ruvettu kotoa käsin käymään työssä ja kou-
20087: neet. Tehtyjen ja julkisuuteen tulleiden suun-          lussa kotipitäjän ulkopuolellakin. Sen ovat mah-
20088: nitelmien mukaan nimenomaan henkilöliiken-              dollistaneet mm. rautatiepalvelut. Niiden vähe-
20089: teen palvelut tulevat ns. kehitysalueilla suuresti      neminen, etenkin paikallisliikenteen mahdolli-
20090: vähentymään, mikä on voimakkaassa ristirii-             nen loppuminen ensi vuosikymmenellä, näyttää
20091: dassa nykyisen liikenteen kehittämistarpeen ja          muodostuvan uhaksi tällekin monin tavoin puo-
20092: myös energiapoliittisen uudistustarpeen kanssa.         lustettavalle käytännölle.
20093: Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla uusi liikenne-              Viime vuosina on erilaisin alue- ja kehitys-
20094: politiikka on jo nyt - ja jos suunnitelmat              aluepoliittisin toimenpitein pyritty tasapainotta-
20095: toteutuvat, jatkossa yhä enemmän - pakotta-             maan maamme eri alueiden ja eri osien toimin-
20096: nut henkilöliikenteen siirtymään henkilöautojen         taa ja kehitystä. VR:n henkilöliikennepolitiikka
20097: käyttöön. Näin ollen useimmille matkustajille           on kuitenkin näiden yleisten, yhteiskunnan
20098: lisääntynyt matka rautatieasemalle, jolta pääsee        huomattavaa tukea saavien pyrkimysten kanssa
20099: junaan, aiheuttaa huomattavan suuren kustan-            täysin ristiriidassa. Ilmeisesti aivan liian suora-
20100: nuksen, jopa suuremman kuin koko mahdolli-              viivaisesti on tuijotettu pelkkiin, ehkä vanhen-
20101: nen pitkäkin rautatiematka. Tämän vuoksi tällä          tuneisiinkin tilastoihin ja aleneviin matkustaja-
20102: alueella kansalaisia tasapuolisemmin kohtelevas-        määriin ottamatta ollenkaan huomioon sitä
20103: ta rautatiepalvelusta oltaisiin varmaankin val-         yleistä muutosta, mikä esimerkiksi maan eri
20104: miit maksamaan vaikkapa nykyistä enemmän.               osien väestökehityksessä on viime 'R!osina ta-
20105:    Valtionrautateiden taholta on jatkuvasti tuo-        pahtunut. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla voi-
20106: tu esille, että linja-autoliikenteellä yritetään pai-   makkaasti negatiiviset väestöennusteet ovat
20107: kata palveluun jääviä aukkoja. Saattaa ollakin,         osoittautuneet täysin vääriksi. On syytä myös
20108: että tällä tavoin osittain kyetään poistamaan           muistaa, että jatkuvasti alentuva palvelutaso
20109: syntyviä uusia puutteita, mutta valtaosaltaan           vähentää palvelusten käyttäjiä ja käyttäjien
20110: tämä ei ole käytännössä mahdollista, vaan mat-          määrä putoaa nollille silloin kun palvelukset
20111: kustajat siirtyvät yhä enemmän henkilöautojen           muodostuvat olemattomiksi.
20112: käyttöön. Tämä tietää samalla uusia merkittä-
20113: 087900079D
20114: 2                                                     1978 vp.
20115: 
20116:    Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-                      onko Hallitus selvillä siitä, mit~n eri-
20117: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-                       arvoiseen asemaan kansalaiset eri osissa
20118: teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen                      maata tällaisella liikennepolitiikalla saa-
20119: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                              tetaan, sekä
20120:                                                                     mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei täl-
20121:                     Tietääkö Hallitus, miten valtionrauta-       lainen. kehitys pääse jatkumaan, vaan
20122:     ·'         : tiet aikoo yhä supistaa henkilöliikennet-       rautatidaitoksesta tulisi kaikkia Suomen
20123:                  tä nimenomaan kehitysalueilla ja miten          kansalaisia tasapuolisesti palveleva lai-
20124:                 suuria lisävaikeuksia tällaiset toimenpi-        tos?
20125:                  teet ovat jo aiheuttaneet ja tulevat yhä
20126:                 aiheuttamaan näille alueille, ja
20127:           Helsingissä l päivänä joulukuuta 1978.
20128: 
20129:                         Veikko Pihlajamäki      Matti Asunmaa               Matti Maijala
20130:                                                 Lauri Impiö
20131:                ·:   .
20132: 
20133: 
20134: 
20135: 
20136: ··'      . '
20137:                                               N:o 519                                                            3
20138: 
20139:                                                                                                           : :>
20140: 
20141: 
20142: 
20143: 
20144:                                                                                               .   i   ~
20145: 
20146: 
20147: 
20148: 
20149:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
20150: 
20151:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teen aiheuttamaksi alijäämäksi muodostui 82
20152: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        miljoonaa markkaa. Liikenteen alijäämäisyys
20153: olette 1 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-       merkitsi sitä, että yhteiskunta osallistui pai-
20154: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     kallisliikenteen aiheuttamien kustannusten kat-
20155: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      tamiseen jokaista suoritettua paikallisliikenne-
20156: Veikko Pihlajamäen ym. näin kuuluvasta kir-          matkaa kohden keskimäärin 28 markalla.
20157: jallisesta kysymyksestä n:o 519:                        Linja-autoliikenteen kilpailu sekä yksityisau-
20158:                                                      tokannan lisääntyminen ovat ne pääasialliset
20159:           Tietääkö Hallitus, miten valtionrau-       syyt, jotka maassamme ovat aiheuttaneet rau-
20160:        tatiet aikoo yhä supistaa henkilöliiken-      tatiepaikallisliikenteessä sitä suuruusluokkaa
20161:        nettä nimenomaan kehitysalueilla ja mi-       olevan matkustajakadon, että suoritettuihin su-
20162:        ten suuria lisävaikeuksia tällaiset toi-      pistamistoimenpiteisiin on jouduttu. Ilmiö ei
20163:        menpiteet ovat jo aiheuttaneet ja tule-       ole tunnettu yksinomaan Suomessa, vaan sa-
20164:        vat yhä aiheuttamaan näille alueille, ja      mojen pulmien kanssa ovat useimmat rautatie-
20165:           onko Hallitus selvillä siitä, miten eri-   hallinnot joutuneet tekemisiin.
20166:        arvoiseen asemaan kansalaiset eri osissa         Linja-autoliikenne, joka ei ole kiskoihin si-
20167:        maata tällaisella liikennepolitiikalla saa-   dottua ja jonka toimintamahdollisuuksia eivät
20168:        tetaan, sekä                                  ruuhkat ainakaan toistaiseksi rajoita Helsingin
20169:           mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei täl-      alueen ulkopuolella, pystyy järjestämään ajo-
20170:        lainen kehitys pääse jatkumaan, vaan          vuoronsa paljon kiskoliikennettä joustavammin.
20171:        rautatielaitoksesta tulisi kaikkia Suomen     Tarjoamalla useampia vuoroja, jotka kiertelevät
20172:        kansalaisia tasapuolisesti palveleva lai-     asutusalueiden kautta, saavuttaa linja-auto-
20173:        tos?                                          liikenne sen edun jolla nimenomaan paikallis-
20174:                                                      liikenteen hoidossa on ratkaiseva merkitys.
20175:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Vaikka linja-autoliikennettä edullisemmat ta-
20176: vasti seuraavaa:                                     riffit suosivat rautatieliikennettä, niin maantie-
20177:    Rautateiden hoitaman        paikallisliikenteen   liikenteen suurempi joustavuus ja koululaiskul-
20178: matkustajamäärät ovat Helsingin lähiliikenne-        jetusten ohjautuminen lähes kokonaisuudessaan
20179: aluetta lukuunottamatta jatkuvasti laskeneet.        maanteille peruskouluun siirtymisen myötä ovat
20180: Vuoden 1978 suorivteiden lasketaan vähenevän         aiheuttaneet sen, että niinsanotut työläis- ja
20181: noin 13 % vuoteen 1977 verrattuna vaikka             kou1ulaisjunien käyttäjämäärät ovat laskeneet
20182: paikallisjunatarjontaa on rajoitettu vain 2-3        jatkuvasti. Näin olisi tapahtunut, vaikkei rau-
20183: %. Toisaalta Helsingin ulkopuolisen paikallis-       tatieliikenteessä olisikaan tehty r.ajoittavia toi-
20184: liikenteen hoitamiseen käytetty kiskoautokalus-      menpiteitä.
20185: to on vanhentunutta ja sitä joudutaan jatku-            Kun valtionrautateiden paikallisliikenteessä
20186: vasti poistamaan liikenteestä.                       nyt kuitenkin jo on tultu vaiheeseen, jossa
20187:    Paikallisliikenteestä kertyi vuonna 1977          paikallisliikenne ilman erillistoimenpiteitä itses-
20188: tuottoja 48 miljoonaa markkaa, johon sisältyi        tään lakkaa, on katsottava tarpeelliseksi suo-
20189: tulo- ja menoarviossa tällaisen liikenteen hoi-      rittaa selvitys siitä, olisiko paikallisliikenteen
20190: tamiseksi olevan 9 miljoonan markan erillis-         matkustajamäärät saatavissa jyrkästä laskusta
20191: tuki. Paikallisliikenteen kustannukset olivat        nousuun, jota on pidettävä paikallisliikenteen
20192: vastaavasti 136 miljoonaa markkaa ja liiken-         jatkamisen edellytyksenä. Samalla selvitetään
20193: 4
20194: 
20195: minkälaisilla taloudellisilla edellytyksillä voitai-   tökset asiasta voidaan tehdä vuoden 1980 tulo-
20196: siin paikallisliikenne säilyttää välttämättömän        ja menoarvioesityksen ja vuoden 1980 kevään
20197: liikennetarpeen tyydyttämiseksi. Selvitystyö tul-      aikataulujen laadinnan yhteydessä.
20198: laan saattamaan valmiiksi niin, että johtopää-
20199:       Helsingissä tammikuun 8 päivänä 1979.
20200: 
20201:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
20202:                                                                                                      5
20203: 
20204:                                                                  .: ;;
20205: 
20206:                                                                                      ·.'·!
20207: 
20208:                                                                          : ~ :   :
20209: 
20210: 
20211: 
20212: 
20213:                                                                                      .. i
20214: 
20215: 
20216: 
20217: 
20218:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20219: 
20220:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         underskott innebar att samhället medverkade
20221: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrl-            i täckandet av kostnaderna för lokaltrafiken
20222: velse av den 1 december 1978 tili vederbö-           med i genomsnitt 28 mk för varje färd inom
20223: rande medlem av statsrådet översänt avskrlft         denna trafik.
20224: av fö1jande av riksdagsman Veikko Pihlajamäki           Konkurrensen från busstrafiken och ökning-
20225: m. fl. ställda .skriftliga spörsmål nr 519:          en av den privata bilparken är huvudorsa-
20226:                                                      kerna till att lokaltrafiken på järnvägarna i
20227:           Är Regeringen medvet·en om det sätt,       vårt land har drabbats av ett så stort passagerar-
20228:        på vilket statsjärnvägarna allt mera äm-      bortfall att det har blivit nödvändigt att vid-
20229:        nar skära ned persontrafiken, särskilt        ta de inskränkande åtgärder som har genom-
20230:        inom utveoklingsområdena, och hur             förts. Företeelsen är inte unik för Finland,
20231:        mycket dylika åtgärder redan har ökat         utan de flesta järnvägsförvaltningar ha:r ställts
20232:        samt ytterligare kommer att öka svå-          inför samma problem.
20233:        righeterna för dessa områden, och                lnom busstrafiken, som inte är bunden vid
20234:           är Regeringen på det klara med i           skenor och vars verksamhetsbetingelser åtmins-
20235:        hur olikvärdig ställning medborgare i         tone inte än så länge utanför Helsingfors-re-
20236:        olika delar av Jandet försätts genom          gionen kringskärs av rusningsanhopningar, kan
20237:        en dyl1k trafikpo1itik, samt                  körturerna ordnas my:cket smidigare än inom
20238:           vad ämnar Regeringen göra för att          den rälsbundna trafiken. Genom att tillhan-
20239:        hindra att en dylik utveokling får fort-      dahålla flera turer via bosättningsområden upp-
20240:        sätta och för att järnvägen i stället ska11   når busstrafiken en fördel, som är av avgö-
20241:        bli en institution som opartiskt betjä-       rande betydelse just när det gäller att sköta
20242:        nar alla medborgare i Finland?                lokaltrafiken.
20243:                                                         Ehuru trafiken på järnvägarna gynna:s av
20244:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        förmånligare tariffer än de som tillämpas inom
20245: samt anföra fö1jande:                                busstrafiken har en större smidighet inom
20246:    Antalet passagerare i den lokaltrafik som         landsvägstrafiken och det faktum att skolskjut-
20247: järnvägarna upprätthåller har, bortsett från när-    sarna nästan helt sker längs landsvägarna se-
20248: trafikområdet runt Helsingfors, ständigt mins-       dan grundskolan infördes lett tili att antalet
20249: kats. Prestationerna under år 1978 beräknas          passagerare i de s.k. arbetar- och skoltågen
20250: komma att minska med ca 13 %, jämförda               ständigt har sjunkit. Denna nedgång i antalet
20251: med siffrorna för år 1977, ehuru utbudet i           passagerare skulle ha skett även om inga be-
20252: fråga om lokaltåg har minskats med endast            gränsningsåtgärder hade vidtagits inom järn-
20253: 2-3 %. Å andra sida:n är den rälsbussmate-           vägstrafiken.
20254: riel som har använts i lokaltrafiken utanför            Emedan lokaltrafiken inom statsjärnvägarna
20255: Helsingfors föråldrad och måste undan för            dock nu har nått ett skede där denna trafik
20256: undan tas ur trafik.                                 kommer att upphöra av sig själv, såvida inte
20257:    Lokaltrafiken gav år 1977 en avkastning           särskilda åtgärder vidtas, måste det anses
20258: på 48 milj. mk. Häri ingick det särskilda            nödvändigt att en utredning görs i frågan hu-
20259: stöd på 9 milj. mk för detta slags trafik som        ruvida antalet passagerare i denna trafik, vil-
20260: hade upptagits i statsförslaget. Kostnaderna         ket antal har sjunkit kraftigt, kan fås att öka
20261: för lokaltrafiken uppgick i sin tur till 136         på ett sätt som bör betraktas såsom en förut-
20262: milj. mk och denna trafik gav ett underskott         sättning för att nämnda lokaltr.afik skall kunna
20263: av 82 milj. mk. Det faktum att trafiken gav          fortgå. Samtidigt måste det utredas under
20264: 087900079D
20265: 6                                          1978 vp.
20266: 
20267: hurudana ekonomiska förutsättningar lokal-       gan kan dras i samband med att statsverks-
20268: trafiken kan bibehållas i syfte att tillgodose   propositionen för år 1980 och tidtabellerna
20269: ett nödvändigt trafikbehov. Utredningsarbetet    för våren 1980 utarbetas.
20270: kommer att slutföms så, att slutsatser i frå-
20271:      Helsingfors den 8 januari 1979.
20272: 
20273:                                                               Trafikminister Veikko Saarto
20274:                                               1978 vp.
20275: 
20276: Kirjallinen kysymys n:o 520.
20277: 
20278: 
20279: 
20280: 
20281:                                   Rytkönen ym.: Monitoimikoneiden metsureille aiheuttamasta
20282:                                      työttömyydestä.
20283: 
20284: 
20285:                          Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e h e}l e.
20286: 
20287:    Metsänhoidon nopea koneistuminen lisää eri~       olisi haiiituksen selvitettävä m1lhdollisuudet,
20288: tyisesti lainan olosuhteissa metsureiden työttö-     voitaisiinko monitoimikoneiden käyttö metså'-
20289: myyttä.· Varsinkin monitoimikoneiden käyt-           töissä tässä vaiheessa kieltää. Ei teknillisen
20290: töönotto on tässä suhteessa merkittävä. Tun-         kehityksen estämiseksi, vaan työtilaisuuksien
20291: tuisi luonnolliselta, että työnantajat eivät nyky-   järjestämiseksi työttömille metsureille.
20292: tilanteessa hankkisi monitoimikoneita, koska            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
20293: työvoimasta on metsätyöalallakin ylitarjontaa.       tyksen 37 §:n 1 momentin nojalla e;sitämme
20294: Mutta päinvastoin monitoimikoneiden käyttö           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
20295: on lisääntymässä.                                    vaksi seuraavan kysymyksen:
20296:    Esim. Pielaveden kunnassa syntyi tänä syk-
20297: synä suuria puutavarakauppoja ja metsurit                      Onko Hallitus tietoinen mc;~nitoimi­
20298: uskoivat saavansa työtä. Mutta kävi juuri päin-             koneiden käyttöönoton metsätöissä ai-
20299: vastoin. Ostajayhtiö toi hakkuualueille moni-               heuttamasta metsureiden työttÖmyydes-
20300: toimikoneet ja 30 metsuria jäi edelleen työttö-             tä, ja                         .
20301: mäksi. Tällainen menettely nykytilanteessa on                  aikooko Hallitus kieltää monitoimi-
20302: suorastaan edesvastuutonta.                                 koneiden käytön tässä vaiheessa työ-
20303:     Alan ammattiliitto tai paikaiiinen ammatti-             tilaisuuksien turvaamiseksi . metsureille?
20304: osasto eivät voi asialle mitään. Sen vuoksi
20305:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1978.
20306: 
20307:                Veikko J. Rytkönen                               Niilo Koskenniemi
20308:                Siiri Lehmonen                                   Mikko Ekorre
20309:                Lauha Männistö                                   Unto Ruotsalainen
20310:                Aulis Juvela                                     Heikki Mustonen
20311:                Pauli Räsänen                                    Osmo Vepsäläinen
20312: 
20313: 
20314: 
20315: 
20316: 087900034Y
20317: 2                                            1978 vp.
20318: 
20319: 
20320: 
20321: 
20322:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20323: 
20324:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tekijää käsittävälle sahalle tollDlttamaan tar-
20325: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vittava raakapuu nopeasti tuotantolaitoksen
20326: olette 1 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn           käynnissäpitämiseksi. Mainitusta leimikosta mo-
20327: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        nitoimikoneen urakka käsittää 2 800 m3, josta
20328: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       osa on urakoitu. Leimikon muun raakapuun
20329: edustaja Veikko J. Rytkösen ym. näin kuulu-         korjuun eli 9 200 m3 suorittavat 36 metsuria
20330: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 520:           ja 4 traktoria.
20331:                                                        Metsäalan työllisyyttä on viime aikoina pal-
20332:           Onko Hallitus tietoinen monitoimi-        jolti hoidettu lisätyin metsänhoidollisin toimen-
20333:        koneiden käyttöönoton metsätöissä ai-        pitein. Metsänparannuslain ja -asetuksen perus-
20334:        heuttamasta metsureiden työttömyydes-        teella suoritettaviin metsänparannustöihin on
20335:        tä, ja                                       työllisyysperustein ohjattu runsaasti lisärahoi-
20336:           aikooko Hallitus kieltää monitoimi-       tusta. Sen lisäksi voidaan mainittuja töitä
20337:        koneiden käytön tässä vaiheessa työ-         suorittaa lisääntyvässä määrin myös kunnalli-
20338:        tilaisuuksien turvaamiseksi metsureille?     sen työllistämistuen turvin, jolloin voidaan
20339:                                                     hoitaa paikallista metsäalan työllisyyttä entistä
20340:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tehokkaammin.
20341: taen seuraavaa:                                        Maamme pienmetsälövaltaisuus asettaa ra-
20342:    Metsätyön työttömiä työnhakijoita oli mar-       jansa tehokkaiden, mutta käyttökustannuksil-
20343: raskuun puolivälissä koko maassa runsaat            taan kalliiden monitoimikoneiden käytölle. Mo-
20344: 4 200 henkilöä eli 300 henkilöä vähemmän            nitoimikoneiden tehokas käyttö edellyttää suu-
20345: kuin vastaavana aikana vuotta aikaisemmin.          ria, yhtenäisiä ja yleensä päätehakkuuikään
20346: Eniten työttömiä työnhakijoita oli Kuopion,         ehtineitä leimikoita. Maassamme on tällä het-
20347: Joensuun ja Rovaniemen työvoimapiirien              kellä arviolta 120 monitoimikonetta, joista
20348: alueilla.                                           runsaat 20 harvesteria, noin 80 prosessoria
20349:    Raakapuun myyjä- ja ostajapuolten sovittua       ja loput kaato-juontotraktoreita. Koneiden ko-
20350: yhteisestä hintasuosituksesta on raakapuun          timaisuusaste on 80 %, josta Valmet Oy edus-
20351: kauppatoiminta selvästi viriämässä. Niinpä lo-      taa pääosaa. Metsäteollisuuden raakapuun kor-
20352: kakuun markkinahakkuiden määrä oli jo lähes         juusta noin 6 % tapahtuu tällä hetkellä moni-
20353: 30 % suurempi kuin edellisen vuoden vastaa-         toimikonein. Maamme metsäteollisuus perustuu
20354: vana kuukautena. Raakapuun korjuussa työ-           pääosin vientiin. Se joutuu kilpailemaan tuot-
20355: voiman määrä oli edellisen vuoden vastaavan         teittensa myynnissä maailmanmarkkinoilla. Mo-
20356: ajan suuruusluokkaa. Talvikaudella voidaan          net tekijät vaikuttavat siihen, että metsäteol-
20357: siten metsätalouden ja myös metsureiden työl-       lisuuden kilpailu maailmanmarkkinoilla tulee
20358: lisyystilanteen odottaa selvästi parantuvan huo-    olemaan kireää. Työpaikkojen turvaaminen
20359: limatta jatkuvan koneistumisen aiheuttamasta        metsäteollisuudessa ja tässä yhteydessä myös
20360: metsätöiden rationalisoitumisesta.                  metsätöissä ei ole mahdollista pitemmällä aika-
20361:    Kysymyksessä mainitun esimerkkitapauksen         välillä, jos käymme jarruttamaan teknillistä
20362: johdosta voidaan työvoimaministeriön saaman         kehitystä. Tehokkaat koneet eivät tosiasialli-
20363: selvityksen perusteella todeta tilanteen korjaan-   sesti ole työttömyyden syy, vaan aikamme
20364: tuneen työvoima- ja kuntaviranomaisten käyn-        maailmassa välttämätön edellytys työllisyyden
20365: nistämien neuvottelujen ansiosta. Ko. selvityk-     turvaamiseksi nykyisen tai tätä korkeamman
20366: sen mukaan paikallisen sahalaitoksen ostettua       aineellisen elintason oloissa. Näin on asia
20367: 12 000 m3:n leimikon, jouduttiin 22 työn-           yleensä. Yksityistapaukset ovat luku sinänsä.
20368:                                              N:o 520                                            3
20369: 
20370:    Nykyisissä oloissa hallitukselta puuttuu mah-   nalta. Työvoimaviranomaiset pyrkivät kyllä pai-
20371: dollisuudet valvoa ja päättää siitä, missä mää-    kallisesti vaikuttamaan metsätöidenkin suorit-
20372: rin joidenkin koneiden käyttö on perusteltua       tamiseen niin, että niissä otetaan huomioon
20373: kokonaisuuden ja erityisesti työllisyyden kan-     myös ajankohtaiset työllisyysnäkökohdat.
20374:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1979.
20375: 
20376:                                                                 Työvoimaministeri Arvo Aalto
20377: 4                                             1978 vp.
20378: 
20379: 
20380: 
20381: 
20382:                             T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
20383: 
20384:    I den ordning som 37 § 1 mom. riksdags-           digheter och kommunala myndigheter. Enligt
20385: ordningen avser har Ni, Herr Talman, med             nämnda utredning var det, sedan ett lokalt
20386: Er skrivelse av den 1 december 1978 till             sågverk köpt upp ett stämplat bestånd om
20387: vederbörande medlem av statsrådet för besva-         12 000 m3, nödvändigt att snabbt leverera det
20388: rande översänt avskrift av följande av riks-         erforderliga råvirket tili sågen med 22 arbets-
20389: dagsman Veikko ]. Rytkönen m. H. ställda             tagare för att kunna hålla driften vid produk-
20390: skriftliga spörsmål nr 520:                          tionsinrättningen igång. Av nämnda stämplade
20391:                                                      bestånd utgör mångfasmaskinens ackord 2 800
20392:           Är Regeringen medveten om den              m\ varav en del är utförd. Beståndets övriga
20393:        arbetslöshet bland skogsarbetare, viiken      råvirke, dvs. 9 200 m3 bärgas av 36 skogs-
20394:        mångfasmaskinernas     ibruktagande           arbetare och 4 traktorer.
20395:        skogsarbete har åsamkat, och                     Sysselsättningen inom skogsbranschen har
20396:           ämnar Regeringen i detta läge för-         under den senaste tiden i stor utsträckning
20397:        bjuda användningen av mångfasmaski-           skötts med hjälp av ökade skogsvårdsåtgärder.
20398:        ner för att trygga skogsarbetarnas sys-       Tili skogsförbättringsarbeten, som genomförs
20399:        selsättning?                                  med stöd av lagen och förordningen om skogs-
20400:                                                      förbättringsarbeten, har kanaliserats avsevärd
20401:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-         sysselsättningsbetingad       tilläggsfinansiering.
20402: samt följande:                                       Dessutom kan dessa arbeten i allt större ut-
20403:    I mitten av november var antalet arbetslösa       sträckning genomföras även med kommuners
20404: arbetssökande inom skogsbranschen 4 200 per-         sysselsättningsstöd, vilket gör det möjligt att
20405: soner, vilket är 300 färre än vid motsvarande        sköta den lokala sysselsättningen inom skogs-
20406: tidpunkt ifjol. Mest arbetslösa arbetssökande        branschen bättre än tidigare.
20407: fanns inom Kuopio, Joensuu och Rovaniemi                De små skogsbruksenheterna dominerar i
20408: arbetskraftsdistrikt.                                vårt land. Detta faktum begränsar använd-
20409:    Sedan råvirkesförsäljar- och uppköparparter-      ningen av mångfasmaskiner med sina stora
20410: na kommit överens om en gemensam prisre-             driftskostnader. Ett effektivt utnyttjande av
20411: kommendation, har handeln inom denna                 mångfasmaskiner kräver stora, sammanhängan-
20412: bransch tydligt börjat ta ny fart. Så var också      de och - i allmänhet - sluthuggningsmogna
20413: marknadsavverkningarna i oktober nästan              stämplingsbestånd. I vårt land finns för när-
20414: 30 % större än under motsvarande tidpunkt            varande uppskattningsvis 120 mångfasmaskiner,
20415: ett år tidigare. Bärgandet av råvirke syssel-        varav drygt 20 är harvesters, ca 80 processorer
20416: satte lika mycket arbetskraft som vid mot-           och de återstående fällnings- och lunnings-
20417: svarande tidpunkt året förut. Det finns skäl         traktorer. Maskinparken är tili 80 % inhemsk,
20418: att vänta, att skogsbrukets och också skogs-         och största delen har tillverkats av Oy Valmet
20419: arbetarnas sysselsättningssituationen klart för-     Ab. För närvarande bärgas ca 6 % av skogs-
20420: bättras under vintersäsongen, trots den ratio-       industrins råvirke med mångfasmaskiner. Vårt
20421: nalisering av skogshanteringen som den fort-         lands skogsindustri bygger i huvudsak på
20422: gående mekaniseringen leder tili.                    export. Den är tvungen att konkurrera med
20423:    Med anledning av det i spörsmålet nämnda          sina produkter på världsmarknaden. Flera
20424: exempelfallet kan på basen av den utredning,         faktorer bidrar till att skogsbruket kommer att
20425: som arbetskraftsministeriet erhållit, konsta-        utsättas för hård konkurrens på världsmark-
20426: terats, att situationen har rättats till tack vare   naden. På sikt är det inte möjligt att trygga
20427: överläggningar som inletts av arbetskraftsmyn-       sysselsättningen inom skogsindustrin och i
20428:                                               N:o 520                                              5
20429: 
20430: detta sanunanhang också inom skogsarbetena,             Under nuvarande förhållanden saknar rege-
20431: ifall vi ger oss in på att bromsa den tekniska       ringen möjligheter att övervaka och avgöra
20432: utvecklingen. I själva verket är det så, att         huruvida användningen av en viss sorts
20433: effektiva maskiner inte är orsaken tili arbets-      maskiner är motiverad med tanke på helheten
20434: lösheten, utan en nödvändig förutsättning i          och i synnerhet sysselsättningen. Arbetskrafts-
20435: dagens värld då det gäller att trygga syssel-        myndigheterna strävar nog på det lokala planet
20436: sättningen då den materiella levnadsstandarden       tili att påverka genomförandet av skogsarbe-
20437: är på nuvarande eller ännu högre nivå. Så är         tena så, att också det aktuella sysselsättnings-
20438: det i allmänhet. Enskilda fall är kapitel för sig.   läget beaktas.
20439:      Helsingfors den 5 januari 1979.
20440: 
20441:                                                                  Arbetskraftsminister Arvo Aalto
20442:                                               1978 vp.
20443: 
20444: Kirjallinen kysymys n:o 521.
20445: 
20446: 
20447: 
20448: 
20449:                                  Perho: Investointivarauksen ulottamisesta maatalousverotukseen.
20450: 
20451: 
20452:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1:1 e.
20453: 
20454:    Investointivarauksia on elinkeinoelämän ve-      ta sekä kansantaloudellisesti että yksityistalou-
20455: rotuksessa käytetty menestyksellisesti veronta-     dellisesti olisi hyvinkin tarpeellista ja perustel-
20456: sauskeinona. Maatalousverotuksessa tällainen        tua. Nykyinen tilanne, jossa maatalouden har-
20457: keino ei ole toistaiseksi ollut mahdollinen. Joh-   joittajien on pakko enemmän tai vähemmän
20458: tuen maatilaverotuksen luonteesta, joka perus-      sattumanvaraisesti suorittaa investointinsa, ai-
20459: tuu kassaperiaatteeseen, on erittäin suuria vai-    heuttaa häiriöitä paitsi maatilalla myös monissa
20460: keuksia päästä tasaiseen verotukseen maatalous-     muissa yhteyksissä. Ennen kaikkea tästä kärsii
20461: elinkeinon piirissä, jossa jo pelkät satovaihte-    maatalouden tarvikkeita ja koneita valmistava
20462: lut aiheuttavat erittäin suuria eroja eri vuo-      ja myyvä sektori. Myöskin verottajan kannalta
20463: sien tulokertymissä.                                tilanne on huono etenkin maalaiskunnissa, jossa
20464:    Investointivarausten sa1liminen myös maata-      maatilatalouden tulot muodostavat hyvin oleel-
20465: lousverotuksessa antaisi pieniä mahdollisuuksia     lisen osan kunnan verokert:ymästä.
20466: päästä myös maatalouden piirissä nykyistä ta-          Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
20467: saisempaan verotukseen. Samalla se antaisi          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
20468: myös mahdollisuuksia maatalouden omarahoi-          neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
20469: tuksen lisäämiseen. Tällä olisi erittäin paljon     seuraavan kysymyksen:
20470: merkitystä investointien ajoittamisvaihtoehtojen
20471: parantajana. Tällä hetkellä nimittäin viljelijän               Aikooko Hallitus tehdä mahdolli-
20472: on melko mahdotonta suunnitella investointe-                seksi investointivarausten kä:yttämisen
20473: jaan pitemmällä tähtäyksellä, vaikka se toisaal-            myöskin maatilatalouden verotuksessa?
20474:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1978.
20475: 
20476:                                            Heikki Perho
20477: 
20478: 
20479: 
20480: 
20481: 087900046B
20482: 2                                              1978 vp.
20483: 
20484: 
20485: 
20486: 
20487:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20488: 
20489:    V:altiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa      hyväksikäytön mahdollistavia investomtlVa-
20490: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         rauksia voivatkin muodostaa ainoastaan liike-
20491: olette 1 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-        toimintaa harjoittavat verovelvolliset.
20492: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-         Maatilatalouden tulonmuodostus ja verotus
20493: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       poikkeavat olennaisesti muiden yritysten tulon·
20494: Heikki Perhon näin kuuluvasta kirjallisesta           muodostuksesta ja verotuksesta. Valtiovalta
20495: kysymyksestä n:o 521:                                 pyrkii maatalouspoliittisilla keinoillaan säätele-
20496:                                                       mään maatalouden tulonmuodostusta sekä tur-
20497:           Aikooko Hallitus tehdä mahdolliseksi        vaamaan tältä osin maatilatalouden harjoitta-
20498:        investointivarausten käyttämisen myös-         jien tulotason. Sääolosuhteiden vaihtelut aiheut-
20499:        kin maatilatalouden verotuksessa?              tav,at huomattav1akin vaihteluja maatalouden
20500:                                                       tulonmuodostuksessa, mutta nämä ovat lähin-
20501:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nä satunnaisia eikä niillä ole yleisen suhdan-
20502: tavasti seuraavaa:                                    nekehityksen kanssa yhteyttä. Metsätalouden
20503:    Investointivarausjärjestelmä on yksi valtio-       tulonmuodostus sen sijaan on läheisessä yhtey-
20504: vallan käytettävissä olevista ,suhdannepoliittisis-   dessä yleisen suhdannekehityksen kanssa, mut-
20505: ta keinoista. Sen avulla pyritään yrityksille         ta samanaikaisesti metsätalouden verotus perus-
20506: veroetuja tarjoamalla ja muodostettujen varaus-       tuu metsän tuoton verotukseen eikä tulonmuo-
20507: ten käyttöä säätelemällä vaikuttamaan koko            dostuksen vaihtelulla ole tällöin samanlaista
20508: kansantalouden suhdannevaihtelujen kannalta           vaikutusta verotukseen kuin muun yritystoi-
20509: merkityksellisten investointien ajoittumiseen         minnan kohdalla. Näistä syistä ei maatilatalou-
20510: suhdanteita tasaavasti. Suhdannevaihtelujen           den kohdalla ole olemassa samanlaista suhdan-
20511: kannalta keskeisessä asemassa ovat tällöin teol-      nepoliittista säätelytarvetta kuin muun yritys-
20512: lisuuden, kaupan ja muun vastaavan yritys-            toiminnan investointien kohdalla eikä investoin-
20513: toiminnan piirissä tapahtuvat investoinnit. Kan-      tivarausjärjestelmää siten voida pitää tarpeelli-
20514: santalouden muilla lohkoilla tapahtuvalla in-         sena maatilataloudessa. Toisaalta jos maatilata-
20515: vestointitoiminnalla ei ole suhdannepoliittises-      loudessa vastaisuudessa havaitaan tapahtuvan
20516: sa mielessä yhtä tärkeätä merkitystä joko in-         maa- ja metsätalouden yleisiin kasvumahdolli-
20517: vestointitoiminnan suhteellisen vähäisyyden joh-      suuksiin verrattuna liiallisesti investointeja, joi-
20518: dosta tai siitä syystä, että valtiovalta pystyy       den eräänä kannustimena olisi maatilatalouden
20519: muilla käytettävissä olevilla talous- ja elin-        verotuksen lieventäminen, saattaisi olla tarpeen
20520: keinopoliittisilla keinoillaan säätelemään inves-     harkita muiden, investointivarausjärjestelmästä
20521: tointien ajoittumista. Kuluvan vuoden alussa          poikkeavien varausjärjestelmien luomista maa-
20522: voimaan tul1een lain mukaan veroetuuksien             tilataloudelle.
20523:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1979.
20524: 
20525:                                                                              Ministeri Esko Rekola
20526:                                              N:o 521                                               3
20527: 
20528: 
20529: 
20530: 
20531:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20532: 
20533:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       göra sig skatteförmåner, göras endast av så-
20534: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          dana skattskyJ.diga som idkar affärsverksamhet.
20535: velse av den 1 december 1978 tili vederbö-             Inkomstbildningen inom gårdsbruket ooh
20536: rande medlem av statsrådet översänt avskrift       gårdsbrukets beskattning avv1ker väsentligt
20537: av följande av riksdagsman Heikki Pet'ho ställ-    från inkomstbildningen och beskattningen i
20538: da skriftliga spörsmål nr 521:                     fråga om andra företag. Statsma:kten försöker
20539:                                                    med lantJbrukspolitiska medel reglera inkomst-
20540:           .Ämnar Regeringen göra det möjligt       bildningen inom lantbruket samt trygga in-
20541:        att använda investeringsreserveringar       komstnivån för idkare av gårdsbruk. Växling-
20542:        ookså vid beskattningen av gårdsbru-        anna i väderleken medför betydande vadatio-
20543:        ket?                                        ner i inkomstbildningen inom lantbru-
20544:                                                    ket, men dessa variationer är närmast
20545:    Såsom svar på detta spörsmål 1får jag vörd-     tillfälliga och saknar samband med den
20546: samt anföra följande:                              allmänna konjunkturutvecklingen. Inkomst-
20547:    Systemet med investeringsreserveringar är       bildningen inom skogsbruket står däremot
20548: ett av de konjunkturpolitiska medel som står       i ett nära samband med den allmänna
20549: statsmakten till buds. Med dess hjälp försö-       konjunkturutvecklingen. Samtidigt grundar sig
20550: ker statsmakten, genom ,att erbjuda företagen      emellertid beskattningen av skogsbruket på
20551: skatteförmåner ooh reglera användningen av         en beskattning av skogsavkastningen. Härvid
20552: de reserveringar som har gjorts, påverka tid-      har inte växlingarna i inkomstbildningen en
20553: tabellen för investeringar, som är betydelse-      likadan verkan på beskattningen som fallet
20554: fulla med tanke på konjunkturväxlingarna inom      är i fråga om företags,verksamhet av annat
20555: hela folkhushållet, därhän att de bidrar till      slag. På grund härav föreligger inte i fråga
20556: att jämna ut konjunkturerna. En viktig posi-       om gårdsbruket något likadant behov av regle-
20557: tion med tanke på konjunkturväxlingarna intar      ring som det, vilket föreligger i :fråga om
20558: härvid investeringarna inom industri, handel       investeringar inom företagsverksamhet av an-
20559: och annan motsvarande företagarverksamhet.         nat slag och ett system med investeringsreser-
20560: lnvesteringsverksamheten inom :folkhushållets      veringar kan därför inte anses erforderligt för
20561: andra sektorer är inte av lika stor betydelse      gårdsbrukets del. Om man å andra sidan,
20562: i konjunkturpolitisk bemärkelse, antingen eme-     i framtiden kan märka, att inom gårdsbruket,
20563: dan investeringsverksamheten är relativt liten     det med tanke på jord- och skogsbrukets
20564: eller där:för att statsmakten med hjälp av andra   a11männa tillväxtmöjligheter sker överstora in-
20565: till buds stående ekonomisk- ooh näringspoli-      vesteringar, för vilka lindringen av skatten
20566: tiska medel förmår reglera tidtabellen för in-     utgör en sporre, kan det vara av behovet på-
20567: vesteringarna. Enligt en lag som trädde i kraft    kallat, att för gårdsbruket, överväga skapandet
20568: vid ingången av detta år kan investeringsre-       av andra, från investeringsreserveringssystemet
20569: serveringar, som gör det möjligt att tillgodo-     avvikande reserveringssystem.
20570:      Helsingfors den 9 januari 1979.
20571: 
20572:                                                                             Minister Esko Rekola
20573:                                               1978 vp.
20574: 
20575: Kirjallinen kysymys n:o 522.
20576: 
20577: 
20578: 
20579:                                  Söderman ym.: Ns. aputerminaalioikeuksien palauttamisesta Loi-
20580:                                     maan rautatieaseman kuljetuspalvelujen turvaamiseksi.
20581: 
20582: 
20583:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20584: 
20585:    Loimaan rautatieasemalta on 1. 10. 1976 lu-      punginkin asukasluku on nykyisin jopa alhai-
20586: kien poistettu ns. aputerminaalioikeudet. Tämä      sempi kuin 4 vuotta sitten. Työpaikat ovat Loi-
20587: merkitsee käytännössä sitä, että kun aikaisem-      maan seudulla vähentyneet vuosien 1960-
20588: min esimerkiksi Loimaalta Toijalaan kuljetetta-     1975 välisenä aikana 3 280 työpaikalla.
20589: va tahtitavara vietiin rautateitse suoraan tämän       Verotus antaa kuvan taloudellisesta tilan-
20590: vajaan 60 kilometrin matkan, sama tavara siitä      teesta. Tässä suhteessakin Loimaan seutu on
20591: alkaen kuljetetaan ensin Loimaalta Turun ter-       jatkuvasti ollut muuta Varsinais-Suomea hei-
20592: minaaliin, sieltä Loimaan ja Toijalan kautta        kommassa asemassa. Viimeksi suoritetun vero-
20593: Tampereen terminaaliin ja täältä edelleen Toi-      tuksen mukaan kertyi Varsinais-Suomen kun-
20594: jalaan. Matkaa kertyy noin 260 kilometriä. Rah-     nissa vuoden 1976 tuloista äyrejä asukasta
20595: timaksu sekä kuljetukseen tarvittava aika on        kohti keskimäärin 14 920 kpl. Loimaån seu-
20596: aikaisempai!n verraten moninkertainen.              dulla kertymä oli vain 11 449 äyriä asukasta
20597:    Tapahtunut rautatiepalvelusten heikentymi-       kohti. Loimaan kaupunginkin äyrimäärä, joka
20598: nen on merkinnyt tarpeettomasti vaikeuksia          oli 13 959 äyriä asukasta kohti, oli varsin alhai-
20599: Loimaan seudun elinkeinoelämälle. Muutoinkin        nen verrattuna maakunnan kaupunkien keski-
20600: ankarassa kilpailutilanteessa tapahtunut tahti-     määräiseen 15 969 äyriin asukasta kohti.
20601: kustannusten raju nousu sekä kuljetusten hi-           Loimaan seudun heikkoa taloudellista tilan-
20602: dastuminen on useassa tapauksessa tehnyt joi-       netta kuvastaa vielä sekin, että seudun osuus
20603: denkin tuotteiden valmistamisen Loimaan rau-        koko maakunnan väestöstä v. 1977 oli 8,49 %,
20604: tatieaseman vaikutuspiirissä jopa kannattamat-      mutta osuus maakunnan kokonaisveroäyrimää-
20605: tomaksi. Uuden rahditustavan seurauksena Loi-       rästä vain 6,51 %.
20606: maan rautatieaseman tavaraliikenne onkin jo            Loimaan seudun väestökadon pysäyttämiseksi
20607: tähän mennessä selvästi vähentynyt.                 ja sen taloudellisen aseman parantamiseksi Var-
20608:    Loimaan seutu on monessa suhteessa Varsi-        sinais-Suomen Maakuntaliitto näkee ainoana
20609: nais-Suomen kehitykseltään ongelmallista alu-       mahdollisuutena seudun olemassaolevan elin-
20610: etta. Varsinais-Suomen Maakuntaliiton laatima       keinoelämän tukemisen sekä suotuisampien
20611: väkilukuselvitys osoittaa Loimaan seudun            mahdollisuuksien luomisen uusien yritysten syn-
20612: maakunnan selvästi pahimmaksi väestökatoalu-        tymiselle.
20613: eeksi. Vuodesta 1950 lähtien on Loimaan seutu          Aputerminaalioikeuksien poistaminen Loi-
20614: menettänyt 12 451 asukasta, eli 26,65 % väki-       maalta on osoittautunut toimenpiteeksi vastak-
20615: luvustaan. On huomattava, että samana aikana        kaiseen, siis täysin väärään suuntaan.
20616: on Varsinais-Suomen väkiluku kasvanut 59 001           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
20617: henkeä, eli 16,90 %. Maakunnan kokonaisväki-        päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
20618: luvun kasvuun verrattuna Loimaan seudun ko-         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
20619: kema menetys entisestäänkin korostuu.               tattavaksi seuraavan kysymyksen:
20620:    Tällä vuosikymmenellä tilanne ei ole korjaan-
20621: tunut. Edellä esitetystä väestötappiosta ajoittuu              Onko Hallituksen tarkoitus palauttaa
20622: 1970-luvulle 3 988 henkeä, eli 10,43 %. Vii-                ns. aputerminaalioikeudet Loimaan rau-
20623: me vuonna Loimaan seutu menetti 314 asu-                    tatieaseman kuljetuspalvelujen turvaa-
20624: kasta, eli 0,91 % väestöstään. Loimaan kau-                 miseksi?
20625:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1978.
20626: 
20627:                Jacob Söderman                                    Joel Hongisto
20628: 087900080E
20629: 2                                           1978 vp.
20630: 
20631: 
20632: 
20633: 
20634:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20635: 
20636:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ja lähtevää tavaraa noin 8 tonnia keskimäärin
20637: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      työpäivää kohden, eivät anna Loimaan asemal-
20638: olette . 1 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn        le edellytyksiä terminaaliasemana toimimiseen.
20639: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       Sen terminaaliksi on tämän vuoksi määrätty
20640: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      Turun asema. Loimaan maantieteellinen si-
20641: edustaja J. Södermanin ym. näin kuuluvasta         jainti Turun tuntumassa sekä Turun terminaa-
20642: kirjallisesta kysymyksestä n:o 522:                lin merkittävyys maamme kolmanneksi suurim-
20643:                                                    pana kappaletavara-asemana ja samalla hyvien
20644:           Onko Hallituksen tarkoitus palauttaa     peruskuljetusyhteyksien solmukohtana ovat pe-
20645:        ns. aputerminaalioikeudet Loimaan rau-      rusteena Loimaan kappaletavaraliikenteen ohjaa-
20646:        tatieas·eman kuljetuspalvelujen turvaa-     miseen edelleenkin Turun terminaalin kautta.
20647:        miseksi?                                    Nämä keskittämiskuljetukset Turku-Loimaa
20648:                                                    välillä sekä paikallinen jakelu ja keräily Loi-
20649:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      maalla hoidetaan asiakaskuntaa palvelevilla, kul-
20650: vasti seuraavaa:                                   jetuksia oleellisesti nopeuttavilla päivittäisillä
20651:    Loimaan aseman heikot kuljetustekniset olo-     autokuljetusyhteyksillä. Mahdollisuuksia nykyi-
20652: suhteet samoin kuin sen kappaletavaraliikenteen    sen terminaalijärjestelmän muuttamiseen kysy-
20653: alueellinen hajautuvuus ja vähäisyys, vuonna       myksessä ehdotetulla tavalla ei näin ollen ole
20654: 1977 saapuvaa tavaraa oli vain noin 5 tonnia       näkyvissä.
20655:      Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1979.
20656: 
20657:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
20658:                                               N:o 522                                               3
20659: 
20660: 
20661: 
20662: 
20663:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20664: 
20665:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        set i genomsnitt tili ca 8 ton per arbetsdag -
20666: anger har Ni, Herr Talman, med Eder                  ger inte denna station några förutsättningar att
20667: skrivelse av den 1 december 1978 till veder-         fungera som terminalstation. Stationen i Abo
20668: börande medlem av statsrådet översänt avskrift       har därför utsetts tili terminai för stationen i
20669: av följande av riksdagsman J. Söderman m. fl.        Loimaa. Loimaas geografiska läge nära Aho
20670: ställda skriftliga spörsmål nr 522:                  samt den betydelse som terminalen i Åbo har
20671:                                                      på grund av att den är den tredje styckegods-
20672:           Har Regeringen för avsikt att åter-        stationen i storleksordning i vårt land, samti-
20673:        ställa de s.k. terminalrättigheterna i syf-   digt som den är en knutpunkt för goda, grund-
20674:        te att säkerställa transportservicen vid      läggande transportförbindelser, ligger till grund
20675:        järnvägsstationen i Loimaa?                   för att styckegodstrafiken på Loimaa fortfa-
20676:                                                      rande dirigeras via terminalen i Aho. Dessa
20677:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        samlande transporter mellan Åbo och Loimaa
20678: samt anföra följande:                                samt den lokala distributionen och uppsamlin-
20679:    De dåliga transporttekniska förhållandena vid     gen i Loimaa sköts genom dagliga biltranspor-
20680: stationen i Loimaa samt den regionala splitt-        ter som betjänar kundkretsen och väsentligen
20681: ringen i styckegodstrafiken över stationen och       påskyndar godsbefordringen. Inga möjligheter
20682: den ringa omfattningen hos denna trafik - år         att ombilda det nuvarande terminalsystemet på
20683: 1977 uppgick det ankommande godset i genom-          det sätt som föreslås i spörsmålet kan m.a.o.
20684: snitt till endast ca 5 ton och det avgående god-     skönjas.
20685:      Helsingfors den 4 januari 1979.
20686: 
20687:                                                                     Trafikminister Veikko Saarto
20688:                                               1978 vp.
20689: 
20690: Kirjallinen kysymys n:o .523.
20691: 
20692: 
20693: 
20694: 
20695:                                   A.-L. Jokinen ym.: Lasten puolipäivähoitopaikkojen lisäämisestä
20696:                                       kokopäivähohopaikkojen kustannuksella.
20697: 
20698: 
20699:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20700: 
20701:    Onko hallitus tietoinen siitä valitettavasta        Yleistä on, että puolipäiväpairokoja käyttä-
20702: tilanteesta, joka on johtamassa lasten päivä-        vät perheet ovat keskimäärin paremmin toi-
20703: hoitolain periaatteiden ja tavoitteiden vesitty-     meentulevia kuin kokopäiväpaikkoja käyttävät
20704: miseen siitä syystä, että päivähoitopaikat eräis-    perheet.
20705: sä kunnissa muutetaan vähitellen puolipäivä-            Puolipäiväpaikkoja on saatavilla useissa päi-
20706: paikoiksi. Tämän suuntaista kehitystä on ha-         väkodeissa, kun samanaikaisesti kokopäivähoi-
20707: vaittavissa lähes koko päivähoitotoimen piiris-      topaikkoihin on odottamassa tuhansia lapsia.
20708: sä. Kuitenkin lasten päivähoidon tulisi pal-         On huolestuttavaa, että tilanteen ollessa näin
20709: vella ensisijaisesti työssä käyviä vanhempia.        hälyyttävä ja kokopäivähoitopaikkojen puut-
20710: Mutta silloin kun päivähoitopaikka on vain           tuessa monilta lapsilta, samanaikaisesti jo ole-
20711: 4 tunnin mittainen, eivät sitä voi käyttää 6         viakin kokopäivähoitopaikkoja on muutettu
20712: tai 8 tunnin työpäivää tekevät vanhemmat.            puolipäivähoitopaikoiksi.
20713: Näin ollen työssä käyvien varattomien perhei-           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
20714: den lapset jäävät yhä useammin vaille kun-           §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
20715: nallista hoitopaikkaa ja vanhemmat joutuvat          voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
20716: turvautumaan kalliisiin yksityisiin hoitopaik-       raavan kysymyksen:
20717: koihin tai jättämään lapsensa oman onnensa
20718: nojaan.                                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20719:     Puolipäivähoitopaikatkin ovat kyllä tarpeel-            ryhtyä sen huolestuttavan tilanteen
20720: lisia niille lapsille, joiden äidit eivät jostakin          johdosta, että lasten päivähoidon kehi-
20721: syystä ole työssä, mutta ensin on turvattava                tyksen tavoitteet ovat heikentymässä
20722: kokopäiväpaikkoja riittävästi varattomille työs-            eräissä kunnissa siksi, että puolipäivä-
20723: sä käyvien vanhempien lapsille.                             hoitopaikkoja lisätään kokopäivähoito-
20724:                                                             paikkojen kustannuksella?
20725:       Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1978.
20726: 
20727:          Anna-Liisa Jokinen             Mirjam Tuominen                Lauha Männistö
20728:          Pauli Räsänen                  Ulla-Leena Alppi               Kati Peltola
20729:          Joel Hongisto                  Aulis Juvela                   Anna-Liisa Hyvönen
20730:                                         Niilo Koskenniemi
20731: 
20732: 
20733: 
20734: 
20735: 087900056N
20736: 2                                           1,78 vp.
20737: 
20738: 
20739: 
20740: 
20741:                        Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
20742: 
20743:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n · 1 momentis- · ·:hoito on kokopäiväisti toimintaa, on lain voi-
20744: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe- maantulon jälkeen maahamme perustettu yh-
20745: mies,, olette l päivänä joulukuuta .1978 päivä- teensä. 56A30 kokopäiväpaikkaa. Lasten päivä-
20746: cyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvosc hoidon vuosia 1979-;-..83 koskevassa valtakun"
20747: ton as.ianomaiseHe: jäsenelle jäljennöksen kan- nallisessa suunnitelmassa edelleen hyväksytyn
20748: sanedustaja Anna-Liisa Jokisen ym. näin kuu7 periaatteen mukaisesti lisätään suunnitelma-
20749: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 523:         kaudeHa ensisijaisesti kokopäiväisiä hoitopaik,
20750:                                                     koja,         ·
20751:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Maassamme oli lasten päivähoidosta annetun
20752:         . ryhtyä. sen huolestuttavan tilanteen lain voimaan tullessa päiväkotien puolipäivä-
20753:           johdosta, että lasten päivähoidon kehi- paikkoja 23 697, joista oli koululaisten ilta-
20754:           tyksen tavoitteet ovat heikentymässä päiväpaikkoja n. 600. Vuonna 1978 meillä on
20755:           eräissä kunnissa siksi, että puolipäivä- päiväkotien· puolipäiväpaikkoja 30 000, joista
20756:           hoitopaikkoja lisätään kokopäivähoito- on koululaisten iltapäiväpaikkoja 2 800. Kun
20757:           paikkojen kustannuksella?                 puolipäiväpaikkojen lisäyksestä on 2 200 kou-
20758:                                                     lulaisten iltapäiväpaikkojen lisäystä, jää alle
20759:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kouluikäisten puolipäiväpaikkojen lisäykseksi
20760: taen seuraavaa:                                     sanottuna aikana ainoastaan 4 100 paikkaa.
20761:    Huhtikuun 1 päivänä 1973 voimaan tulleen            Lasten päivähoidosta annetun asetuksen mu-
20762: lasien päivähoidosta annetun lain mukaan kun- kaan lapsia päivähoitoon otettaessa on etusija
20763: nan on huolehdittava siitä, että lasten päivä- annettava sosiaalisista ja kasvatuksellisista .syis-
20764: hoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai tä päivähoitoa tarvitseville lapsille. Näin ollen
20765: valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimin- varattomien ja vähävaraisten. perheiden lapset
20766: taniuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edel- ovat etusijalla päivähoitopalveluita jaettaessa.
20767: lyttää.                                             Lasten päivähoidosta annetun lain voimassa-
20768:    Maassamme oli lain voimaan tullessa päivä- oloaikana on voimakkaalla kokopäiväisten paik-
20769: katien kokopäiväpaikkoja 23 459. Lain voi- kojen lisäämisellä, joka on osittain saatu aikaan
20770: maan tulon jälkeen on ensisijaisesti pyritty muuttamalla puolipäiväpaikkoja tilojen sallimis-
20771: lisäämään kokopäiväisiä hoitopaikkoja. Tällä sa puitteissa kokopäiväpaikoikSi, pyritty tor-
20772: hetkellä meillä on 47 900 kokopäiväpaikkaa. vaamaan myös yksinhuoltajien ja muiden varat-
20773: Päiväkotien 'kol{opäiväpaikkojen lisäys on näin · tomien ja vähävaraisten .perheiden päivähoidon
20774: ollen ollut yhteensä 24 440 paikkaa. Vastaa- ·tarve.
20775: vasti kunnalliset perhepäivähoitopaikat ovat           Sosiaalihallituksen suorittaman selvityksen
20776: lisääntyneet samana aikana 3 444 paikasta mukaan ei kokopäivä- ja puolipäiväpaikkoja
20777: 35 430 paikkaan, jolloin lisäys on yhteensä käyttävien lasten huoltajien maksukyvyssä ole
20778: 31 990 paikkaa. Kun kunnallinen perhepäivä- olennaista eroa.
20779:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1979.
20780: 
20781:                                                                   Ministeri Olavi Martikainen
20782:                                             N:o 523                                             3
20783: 
20784: 
20785: 
20786: 
20787:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
20788: 
20789:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      rättats sammanlagt 56 430 heldagsplatser. En-
20790: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      ligt den i den riksomfattande planen rörande
20791: se av den 1 december 1978 till vederbörande       barndagvården för åren 1979-83 alltjämt
20792: medlem av statsrådet översänt avskrift av         godkända principen, kommer främst hel-
20793: följande av rirksdagsledamoten Anna-Liisa Joki-   dagsvåvdplatserna att ökas under planerings-
20794: nen m. fl. undertecknade spörsmål nr 523:         perioden.
20795:                                                       Då lagen om barndagvård trädde i kraft
20796:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         fanns det 23 697 halvdagsvårdplatser vid dag-
20797:        vidta på grund av den oroväckande          hemmen i vårt land. Av dessa var ca 600
20798:        situation som uppstått till följd av att   eftermiddagsplatser för skolelever. År 1978
20799:        målsättningen för utvecklandet av barn-    hade daghemmen 30 000 halvdagsplatser av
20800:        dagvården i vissa kommuner fördunklas      vilka 2 800 var eftermiddagsvårdplatser för
20801:        genom att antalet halvdagsvårdplatser      skolelever. Då den sammanlagda ökningen av
20802:        ökas på bekostnad av heldagsvårdplat-      halvdagsplatser omfattar en ökning av skole-
20803:        serna?                                     levers eftermiddagsvårdplatser med 2 200, är
20804:                                                   ökningen av halvdagsplatserna för barn under
20805:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skolåldern under sagda tid endast 4 100 plat-
20806: samt anföra följande:                             ser.
20807:    Enligt lagen om barndagvåvd, som trädde            Enligt förordningen om barndagvård skall,
20808: i kraft den 1 april 1973, skall kommunen          när barn antas till dagvård, företräde ges barn
20809: sörja för att av kommunen anordnad eller          som av sociala och fostringsskäl behöver dag-
20810: övervakad barndagvård står till buds i den        vård. Medellösa och mindre bemedlade famil-
20811: omfattning och med sådana verksamhetsformer       jers barn har sålunda företräde i fråga om
20812: som behovet därav inom kommunen förut-            dagvårdsservice. Under den tid lagen om barn-
20813: sätter.                                           dagvård varit i kraft har man genom att kraf-
20814:    Då lagen trädde i kraft fanns det 23 459       tigt öka antalet heldagsvårdplatser, vilket del-
20815: heldagsplatser vid daghemmen i vårt land.         vis kunnat ·ske genom att halvdagsplatser med
20816: Efter lagens ikraftträdande har man främst        beaktande av tillgången tiN utrymme ändrats
20817: vinnlagt sig om att öka heldagsvårdplatserna.     tili heldagsplatser, vinnlagt sig om att trygga
20818: För närvarande har vi 47 900 heldagsplatser.      även ensamförsörjarnas samt andra medellösa
20819: ökningen av daghemmens heldagsplatser bar         och mindre bemedlade familjers dagsvårdsbe-
20820: sålunda varit sammanlagt 24 440 platser. På       hov.
20821: motsvarande sätt har de kommunala familje-           Enligt en av socialstyrelsen gjord utredning
20822: dagvårdsplatserna under samma tid ökat från       föreligger inte någon väsentlig skillnad mellan
20823: 3 444 till 35 430 platser. ökningen är således    betalningsförmågan hos vårdnadshavare med
20824: sammanlagt 31 990 platser. Emedan den kom-        barn i heldagsvård och hos vårdnadshavare
20825: munala familjedagvården är heldagsverksamhet,     med barn i halvdagsvård.
20826: har i vårt land efter lagens ikraftträdande in-
20827:      Helsingfors den 10 januari 1979.
20828: 
20829:                                                                    Minister Olavi Martikainen
20830:                                                 1978 vp.
20831: 
20832: Kirjallinen kysymys n:o 524.
20833: 
20834: 
20835: 
20836: 
20837:                                    Lehmonen ym.: Eläkeuudistuksen ensimmäisen vaiheen voimaan·
20838:                                       tulosta.
20839: 
20840: 
20841: 
20842:                           E d u s k u n n a n H 'e r r a P u h e m i e h e 11 e.
20843: 
20844:    Vuoden 1978 kesäkuussa eduskunta teki               varmistetaan kansaneläkelaitoksen rahoituspe-
20845: kauaskantoisen päätöksen käynnistämäTiä kan-           rusteet.
20846: saneläkeuudistuksen hyväksymällä sen ensim-               Eläkeläisten ohella myös useat muut piirit,
20847: mäisen vaiheen lait. Mm. eläkeläisjärjestöjen          mm. monet työntekijäryhmät ja entiset rinta-
20848: vaatimuksesta käyntiin lähtenyt uudistus tulee         mamiehet, ovat kiirehtineet hallitusta mahdol-
20849: aikanaan parantamaan eläkeläisten toimeentulo-         listamaan pääsy eläkkeelle nykyistä varhemmin.
20850: mahdollisuuksia merkittävästi.                         Erityisen tarpeellisena tämä koetaan raskaissa
20851:     Eduskunnan käsittelyssä olleet ja hyväksymi-       ja kuluttavissa ammateissa.
20852: sensä saaneet lait ovat kuitenkin vasta alkua             Suoritettujen työterveystutkimusten mukaan
20853: laajalle kansaneläkejärjestelmän kokonaisuudis-        näiksi raskaiksi ja kuluttaviksi ammateiksi on
20854: tukselle. Uudistuksen toiseen, vielä avoinna           todettu monet sellaisetkin alat, joita perintei-
20855: olevaan vaiheeseen sisältyvät sen tärkeimmät           sesti ei ole sellaisina pidetty. Näitä ovat mm.
20856: osat, mm. tukiosan ja tukilisän yhdistäminen           naisvaltaiset palvelutehtävät ravintoloissa, ta-
20857: eläkkeen lisäosaksi ja tulosidonnaisuuksien lie-       varatalojen kassoissa, puhelin- ja tietoliikenteen
20858: ventäminen.                                            palveluksessa, monet toimihenkilöalat sekä sa-
20859:     Voimaantulon osalta jäi avoimeksi myös             tama-, rakennus-, valimo-, maansiirto- ja metsä-
20860: muuten hyväksytty työtulon etuoikeuden laa-            työt, esimerkkeinä työkykyistä ikää alentavista
20861: jentamista oman työtulon osalta merkitsevä             ammattialoista.
20862: laki. Viimeistään lain on määrä tulla voimaan              Vuonna 1976 työelämän piirissä oli esimer-
20863: vuoden 1982 alusta, mutta asetuksella hallitus         kiksi 55-59-vuotiaita naisia yli 132 000, jois·
20864: voi saattaa lain voimaan jo aikaisemminkin.            ta monet työskentelivät raskaissa ja kuluttavis-
20865:     Eläkeläisjärjestöt ovat nyt aiheellisesti olleet   sa palveluammateissa ja joista monet olisivat
20866: huolestuneita tämän merkittävän eläkeuudistuk-         varmasti valmiit siirtymään eläkkeelle aikaisem-
20867:  sen jatkosta. Ne ovat kiirehtineet lainsäädäntÖ·      min kuin se nyt on mahdollista. Rintamamies-
20868:  työn valmistelun aloittamista pikaisesti uudis-       ten liiton selvityksen mukaan noin 30 000
20869:  tuksen myöhempien vaiheiden osalta, jotta             miestä käyttäisi hyväkseen oikeutta siirtyä va-
20870:  uudistuksen toteutuminen suunnitellulla tavalla       paaehtoiselle eläkkeelle, mikäli he saisivat sen
20871:  ja kohtuullisessa ajassa voidaan turvata.             rintamavuosilla lisättynä.
20872:      Samoin eläkeläiset ovat pitäneet tärkeänä             Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
20873:  uudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen liittyvien        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
20874:  asetusten valmistelua ja antamista niin, että         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
20875:  tältä osin avoimeksi jäänyt osa toteutuisi mah-       seuraavan kysymyksen:
20876:  dollisimman pian eikä vasta vuoden 1982 alus-
20877:  ta.                                                            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ase-
20878:      Neljännen elvytysohjelman yhteydessä halli-              tuksen antamiseksi voimaantulon osalta
20879:  tus on päättänyt eläkeuudistuksen rahoituksen                avoimeksi jääneestä eläkeuudistuksen
20880:  turvaamisesta. Rahoituksen järjestämisen jatku-              ensimmäisen vaiheen osasta niin, että
20881:  va epävarmuus kuitenkin huolettaa eläkeläisiä,               ensimmäisen vaiheen lait tulisivat koko-
20882:  jotka pitävät välttämättömänä, että uudistuksen              naisuudessaan voimaan ennen vuotta
20883:  ensimmäisen vaiheen rahoittamiseksi pikaisesti               1982, ja
20884: 0879000682
20885: 2                                        1978 vp.
20886: 
20887:         milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimiin         mahdollistettaisiin ainakin raskaissa ja
20888:      eläkeuudistuksen toisen vaiheen lakiesi-         kuluttavissa ammateissa työskenteleville
20889:      tysten valmistelemiseksi sekä sellais-           ja rintamamiehille mahdollisuus päästä
20890:      ten muutosten aikaansaamiseksi, joilla           eläkkeelle nykyistä aikaisemmin?
20891:     Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1978.
20892: 
20893:        Siiri Lehmonen               Toivo Jokiniemi             Aulis Juvela
20894:        V. J. Rytkönen               Joel Hongisto               Helvi Niskanen
20895:        Niilo Koskenniemi            Aarne Saarinen              Unto Ruotsalainen
20896:                                               N:o .524                                             3
20897: 
20898: 
20899: 
20900: 
20901:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
20902: 
20903:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mahdollisuuden. Kun viimeistään vu9den 1982
20904: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       alusta voimaan tulevaksi suunniteltu osa. voi-
20905: olette 1 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-      daan saattaa asetuksella voimaan myös ,tätä ai-
20906: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    kaisemmin, tullaan näin myös menettelemään,
20907: omati:selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja   mikäli rahoitusedellytykset suinkin sen sallivat.
20908: Siiri Lehmosen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta    Uudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen liitty-
20909: kysymyksestä n:o 524:                               vien täytäntöönpanemääräysten laatiminen on
20910:                                                     tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä
20911:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ase-      kiireellisesti valmisteilla. Kokonaisuudistuksen
20912:        tuksen antamiseksi voimaantulon osalta       tavoitteet ja näin ollen myös sisältö on todettu
20913:        avoimeksi jääneestä eläkeuudistuksen         jo eduskunnan hyväksymän !-vaiheen peruste-
20914:        ensimmäisen vaiheen osasta niin, että        luissa. Lainsäädännöllinen valmistelu on näin
20915:        ensimmäisen vaiheen lait tulisivat koko-     ollen luonteeltaan teknistä. Ottaen kuitenkin
20916:        naisuudessaan voimaan ennen vuotta           huomioon uudistuksen laajuus ja se, että uudis-
20917:        1982, ja                                     tus liittyy koko eläkelainsäädäntöömine, on val-
20918:          ·milloin Hallitus aikoo ryhtyä toimiin     misteltu myös tältä osin verrattain laaja ja vaa-
20919:        eläkeuudistuksen toisen vaiheen lakiesi-     tiva työ. Valmistelu on kuitenkin rinnån edellä-
20920:        tysten valmistelemiseksi sekä sellais-       mainittujen täytäntöönpanesäännösten ' kanssa
20921:        ten muutosten aikaansaamiseksi, joilla       käynnissä. Edelleen ministeriö korostaa, että
20922:        mahdollistettaisiin ainakin raskaissa ja     on kysymys kokonaisuudistuksesta, joka loppu-
20923:        kuluttavissa ammateissa työskenteleville     tavoitteensakin osalta on toteutettava mahdol-
20924:        ja rintamamiehille mahdollisuus päästä       lisimman nopeasti.                 .
20925:        eläkkeelle nykyistä aikaisemmin?                Kysymys eläkeiän alentamisesta on vireillä
20926:                                                     30. 12. 1977 asetetussa eläkeikäkoiniteassa. Ko-
20927:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mitea käsitteli asian työllisyyskysymyksen osal-
20928: vasti seuraavaa:                                    ta jo keväällä 1978, mutta päätyi yksimieliseen
20929:   Kansaneläkejärjestelmän     kokonaisuudistus-     kannanottoon, ettei eläkeiän alentaminen ni-
20930: suunnitelman ensimmäinen vaihe jouduttiin ke-       menomaan rintamasotilaiden osalta ole sellai-
20931: vään 1978 taloudellisten näkymien vuoksi sää-       nen työllisyyspoliittinen tekijä, jonka avulla
20932: tämään tämänkin osauudistuksen mittavuuden          voitaisiin tehokkaasti työllistää nuoria työttö-
20933: vuoksi tulemaan voimaan kahdessa vaiheessa.         miä. Komitean tehtävänä on nyt kiireimmiten
20934: Sosiaali- ja terveysministeriö pitää kuitenkin      selvittää mahdollisuudet yksilölliseen ja jousta-
20935: välttämäuömänä, että ensimmäisen vaiheen lain-      vaan eläkeikään, jolloin rintamapalvelu voitai-
20936: säädäntö toteutetaan kokonaisuudessaan niin         siin rinnastaa kaikkein raskaimpiin ja kulutta-
20937: pian kuin taloudelliset tekijät antavat siihen      vimpiin ammatteihin.
20938:       Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1979.
20939: 
20940:                                                                      Ministeri Olavi Martikainen
20941: 4                                           1978 vp.
20942: 
20943: 
20944: 
20945: 
20946:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
20947: 
20948:    I det ·syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      skall träda i kraft senast i början av år 1982,
20949: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse     genom förordning kan bringas att träda i kraft
20950: av den 1 december 1978 till vederbörande           också tidigare, kommer man att även förfara
20951: medlem av statsrådet översänt avskrift av          så, om blott finansieringsförutsättningarna tili~
20952: följande av riksdagsman Siiri Lehmonen m. fl.      låter detta. Uppgörandet av verkställighetsbe-
20953: undertecknade spörsmål nr 524:                     stämmelserna i anslutning tili reformens första
20954:                                                    skede bereds som bäst i brådskande ordning
20955:           Har Regeringen för avsikt att vidta      i social- och hälsovårdsministeriet. Helhetsrefor-
20956:        åtgärder i syfte att ge en förordning       mens mål, och sålunda även dess innehåll, har
20957:        rörande det första skede av pensions-       fastslagits redan i motiveringarna till det första
20958:        reformen, vilket kvarstått öppet för        skede som riksdagen godkänt. Den lagstift-
20959:        ikraftträdandets del, så, att de lagar      ningsmässiga beredningen är sålunda av teknisk
20960:        som ingår i det första skedet i sin hel-    art. Emellertid är beredningen, med beaktande
20961:        het skulle träda i kraft före år 1982,      av reformens omfattning och det, att reformen
20962:        och                                         anknyter till hela vår pensionslagstiftning,
20963:           när har Regeringen för avsrkt att vid-   också tili denna del ett relativt omfattande och
20964:        ta åtgärder för beredande av de lag-        krävande arbete. Beredningen pågår emellertid
20965:        propositioner som ingår i pensionsre-       jämsides med de ovannämnda verkställighets-
20966:        formens andra skede samt för att åstad-     stadgandena. Vidare betonar ministeriet att det
20967:        komma sådana ändringar, vilka skulle        är frågan om en helhetsreform som, också för
20968:        göra det möjligt åtminstone för perso-      det slutliga målets del, bör genomföras så
20969:        ner i tunga och slitsamma yrken och för      snabbt som möjligt.
20970:        frontmän att få pension tidigare än vad         Frågan om att sänka pensionsåldern är an-
20971:        som nu är möjligt?                          hängig vid pensionsålderskommitten, som till-
20972:                                                    sattes 30. 12. 1977. Tili den del som berör
20973:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      sysselsättningsfrågan behandlade kommitten
20974: samt anföra följande:                               ärendet redan på våren 1978, men framhöll
20975:    På grund av de ekonomiska utsikterna på         som sin enhälliga ståndpunkt att en sänkning
20976: våren 1978 tvingades man, som en följd av           av pensionsåldern uttryckligen för front-
20977: också denna delreforms omfattning, utforma         männens del inte är en sådan sysselsättnings-
20978: det första skedet av folkpensionssystemets hel-    politisk faktor, med vars hjälp man effektivt
20979: hetsreformplan så, att det träder i kraft i två    kunde sysselsätta unga arbetslösa. Kommittens
20980: olika faser. Social- och hälsovårdsministeriet     uppgift är nu att i brådskande ordning utreda
20981: anser det dock nödvändigt att det första ske-       möjligheterna att införa en individuell flexibel
20982: dets lagstiftning i sin helhet förverkligas så     pensionsålder, varvid tjänstgöring vid fronten
20983: snart de ekonomiska omständigheterna ger möj-       kunde jämställas med de allra tyngsta och mest
20984: lighet härtill. Då den del, som enligt planerna     slitsamma yrkena.
20985:      Helsingfors den 10 januari 1979.
20986: 
20987:                                                                      Minister Olavi Martikainen
20988:                                                 1978 vp.
20989: 
20990: Kirjallinen kysymys n:o 525.
20991: 
20992: 
20993: 
20994: 
20995:                                    Raatikainen ym.: Kuntien kantokykyluokituksen muutosten vai-
20996:                                       kutuksista.
20997: 
20998: 
20999:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21000: 
21001:    Hyviiksyessään viime vuoden syksytllä kanto-        hintaa. Tällöin jäisi toteuttamatta se tavoite,
21002: kykyluokituslain muutoksen eduskunta edellyt-          johon järjestelyasiakirjalla pyrittiin. Tarkoitus-
21003: ti, että valtion ja kuntien kustannusten jako pi-      harr oli veroäyrin hinnan korotusten ehkäisemi-
21004: dettäisiin ennallaan soveltaen harkintaa silloin,      nen ja sitä kautta kansalaisten verorasitusten
21005: jos kunnan kantokykyluokka laskennallisten pe-         kasvun pysäyttäminen.
21006: rusteiden vuoksi nousisi. Eduskunnan laki- ja             Koska nykyisessä taloudellisessa tilanteessa
21007: talousvalioktmta puolestaan edellytti mietinnös-       sekä valtion että kuntien tulisi yhteistoimin
21008: sään, että harkinnassa on pantava erityistä pai-       pyrkiä hoitamaan vaikeaa työllisyysongelmaa
21009: noa kunnan omiin mahdollisuuksiin hoitaa työl-         luomalla uusia työpaikkoja ja turvaamalla jat-
21010: lisyyttä.                                              kokoulutus, olisi valtiovallan omalta osaltaan
21011:    Jo nyt voidaan todeta kuluvan vuoden aika-          noudatettava sovittuja pelisääntöjä kustannus-
21012: n~ tapahtuneen huomatuavan kustannusten siir-          ten jakamisessa kuntien ja valtion kesken. Kan-
21013: ron valtiolta kunnille. Varsinkin kaupunkikun-         tokykyluokituksen kohdalla tämä edellyttäisi
21014: nat ovat joutuneet ankaraan veroäyrin hinnan           harkintamenettelyn laajentamista niin, etteivät
21015: korotuspaineeseen. Vuosi 1979 uhkaa muodos-            minkään kunnan valtionosuudet eikä valtion-
21016: tua vielä vaikeammaksi sen vuoksi, että harkin-        avut tulisi pienenemään ensi vuoden aikana.
21017: nanvaraisuutta on tiettävästi tarkoitus tulkin-           Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
21018: noilla rajoittaa.                                      tyksen 37 §:n 1 niomentin perusteella esitäm-
21019:     Va1tiova11an ja kunnallisten keskusjärjestöjen     me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
21020: välillä sovittu järjestelyasiakirja velvoittaa mo-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21021: lemmat sopijapuolet noudattamaan sovittuja eh-
21022: toja. Kunnat joutuvat kyllä pysymään tiukasti                    Onko Hallitus tietoinen, että ns. jär-
21023: sopimusten rajoissa suunnitellessaan talouttaan.              jestelyasiakirjan hengen vastaisesti kun-
21024: Sen sijaan valtiovallan taholta on jatkuvasti li-             tien valtionosuudet ja -avut ovat uhkaa-
21025: sätty kuntien menoja sekä lakisääteisesti että                vasti vähenemässä kantokykyluokituk-
21026: harkinnanvaraisesti.                                          sen muutosten vuoksi ja tulevat näin ol-
21027:    Tilastokeskuksen tekemien kuntien kanto-                   len vaikuttamaan haitallisesti kuntien
21028: kykyluokituslaskelmien vuodelle 1979 mukaan                   talouteen lisäten veroäyrin hintapainetta
21029: kantokykyluokka nousisi yli 100 kunnassa. Tä-                 ja heikentäen kuntien mahdollisuutta
21030: mä tietäisi huomattavaa rasitusten siirtoa val-               pitää yllä työllisyyttä nykyisessä vai-
21031: tiolta kunnille. Se olisi vastoin järjestelyasiakir-          keassa taloudellisessa tilanteessa, ja jos
21032: jan henkeä ja kirjainta. Kunnat joutuisivat ti-               on,
21033: lanveeseen, jossa ne olisivat pakotettuja alenta-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21034: maan palvelutasoaan sekä nostamaan veroäyrin                  ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
21035:       Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1978.
21036: 
21037:          Kaisa Raatikainen               Seppo Tikka                     Tellervo Koivisto
21038:          Sven-Erik Järvinen                                              Erkki Tuomioja
21039: 
21040: 
21041: 
21042: 0879000394
21043: 2                                             1978 vp.
21044: 
21045: 
21046: 
21047: 
21048:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21049: 
21050:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      rittamat laskelmat ja sisäasiainministeriön kan-
21051: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       tokykyluokitustoimikunnan avustamana suorit-
21052: olette 1 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-      tama harkinta muodostavat kokonaisuuden.
21053: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       Kuntien kantokykyluokituksessa vuodelle
21054: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     1979 käytettiin poikkeuksellisen runsaasti har-
21055: Kaisa Raatikaisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-     kintaa. Laskentatulosten mukaan olisi kanto-
21056: sesta kysymyksestä n:o 525:                         kykyluokka noussut 96 kunnassa, joissa oli
21057:                                                     asukkaita 989 150. Näistä edellä mainituista 96
21058:           Onko Hallitus tietoinen, että ns. jär-    kunnasta laskennallista luokkaa alennettiin har-
21059:        jestelyasiakirjan hengen vastaisesti kun-    kinnalla 67 tapauksessa. Tämän lisäksi alennet-
21060:        tien valtionosuudet ja -avut ovat uhkaa-     tiin harkinnalla viiden sellaisen kunnan luok-
21061:        vasti vähenemässä kantokykyluokituk-         kaa, joiden luokka ei vuoden 1978 luokasta oli-
21062:        sen muutosten vuoksi ja tulevat näin ol-     si laskennallisesti noussut. Kaiken kaikkiaan
21063:        len vaikuttamaan haitallisesti kuntien       harkinnalla siis alennettiin 72 kunnan luokkaa
21064:        talouteen lisäten veroäyrin hintapainetta    ja asukkaita niissä oli 677 242. Valtionosuuk-
21065:        ja heikentäen kuntien mahdollisuutta         sien lisäyksenä kunnille tämän voidaan arvioida
21066:        pitää yllä työllisyyttä nykyisessä vai-      merkitsevän noin 75 miljoonaa markkaa.
21067:        keassa taloudellisessa tilanteessa, ja jos      Harkintamenettelyn laajentaminen siten, et-
21068:        on,                                          teivät minkään kunnan valtionosuudet olisi pie-
21069:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      nentyneet, ei ehkä olisi lain mukaan käynyt
21070:        ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?             päinsäkään. Se olisi merkinnyt 261 455 asuk-
21071:                                                     kaan siirtymää valtion tappioksi, koska lasken-
21072:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nallisesti alenevien kuntien kohdalla ei ollut pe-
21073: vasti seuraavaa:                                    rusteita harkinnalla korottaa laskennallista luok-
21074:    Sisäasiainministeriön 14. 12. 1978 vahvista-     kaa. Tämän laajuinen harkinta, sikäli kuin se
21075: massa kuntien kantokykyluokituksessa vuodelle       olisi ollut edes mahdollinen, olisi siten muutta-
21076: 1979 38 kunnan luokka aleni verrattuna vuo-         nut melkoisesti valtion ja kuntien välistä kus-
21077: den 1978 luokkaan. Näissä kunnissa oli asuk-        tannusten jakoa.
21078: kaita 261 455. Kantokykyluokka nousi sen si-           Harkintaperusteet on säädetty kantokyky-
21079: jaan 29 kunnassa, joissa oli asukkaita 333 095.     luokituslain 5 §:ssä. Valtioneuvosto on lisäksi
21080: Nousevissa kunnissa oli siis 7 3 640 asukasta       antanut ohjeet harkinnan suorittamisesta. Lei-
21081: enemmän kuin laskevissa kunnissa. Karkeasti         maa antavana harkintaperusteille on se, että
21082: arvioiden tämän liukuman voidaan arvioida           kunnan talouteen vaikuttavien tekijöiden tulee
21083: merkitsevän noin 7 miljoonan markan valtion-        olla poikkeuksellisia, so. kunnan taloutta olen-
21084: osuuksien menetystä kunnille. Summa on var-         naisesti rasittavia tai keventäviä tekijöitä. Kun
21085: sin pieni verrattuna kantokykyluokitusjäriestel-    kantokykyluokitus suoritetaan vuosittain, jou-
21086: män puitteissa kunnille myönnettävien valtion-      dutaan eri tekijät käytännössä painottamaan
21087: osuuksien kokonaissummaan noin kahdeksaan           eri tavoin. Tällä kertaa työttömyys ja siihen
21088: miljardiin markkaan.                                liittyvät elinkeinoelämän häiriöt ovat saaneet
21089:    Asukaslukuliukumasta voidaan vielä todeta,       erityisen painon. Samoin on kiinnitetty erityis-
21090: että kuntien kantokykyluokituksessa vuodelle        tä huomiota kuntien omiin toimenpiteisiin työl-
21091: 1978 tapahtui noin 88 000 asukkaan siirtymä         lisyyden hoitamiseksi.
21092: valtion tappioksi, joten tilanne on nyt tältä           Kantokykyluokitus sellaisena, kuin se vahvis-
21093: osin palautunut lähes ennalleen.                    tettiin, ei pienennä sanottavasti kunnallistalou-
21094:    Kantokykyluokituksessa tilastokeskuksen suo-     den kokonaisuudessaan saamia valtionosuuksia.
21095:                                           N:o 525                                              .3
21096: 
21097: Harldnnan laaja käyttö on selvästi vähentänyt   kuntien työllistämistoimenpiteet ja -mahdolli-
21098: veroäyrin hinnan korottamispainetta, ja myös    suudet otettiin siinä korostuneesti huomioon.
21099:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1979.
21100: 
21101:                                                            Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
21102: 4                                            l~78,vp;
21103: 
21104: 
21105: 
21106: 
21107:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21108: 
21109:   I det syfte .3 7 § 1 mom. tiksdagsordningen      te staten till last, och att situationen således
21110: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      till denna del nu har återgått till nära nog det
21111: av den 1 december 1978 till vederbörande med-      normala.
21112: lem av statsrådet för avgivande av svar över-         I bärkraftsklassificeringen bildar statistik-
21113: sänt avskrift av följande av riksdagsman Kaisa     centtalens beräkningar och den prövning, som
21114: Raadkainen m. fl. undertecknade spörsmål nr        ministeriet för inrikesärendena utför med bär-
21115: 525:                                               kraftsklassificeringskommissionens hjälp, en
21116:                                                    helhet.
21117:           Är Regetingen medveten om att kom-          Vid kommunernas bärkraftsklassificering för
21118:        munernas statsandelar och -understöd, i     år 1979 tillämpades prövning i exceptionellt
21119:        strid med andan i det s.k. reglerings-      stor utsträckning. Enligt resultaten av beräk-
21120:        dokumentet minskar hotande på grund         ningarna skulle bärkraftsklassen ha stigit för 96
21121:        av ändringar i bärkraftsklassificeringen    kommuner med ett sammanlagt invånarantal
21122:        och att denna minskning sålunda kom-        om 989 150. I fråga om 67 av dessa 96 ovan
21123:        mer att skada kommunernas ekonomi           nämnda kommuner sänkte man efter prövning
21124:        och öka trycket på uttaxeringen per         den ka1kylerade klassen. Vidare sänktes efter
21125:        skattöre samt minska kommunernas            prövning klassen för fem sådana kommuner,
21126:        möjligheter att upprätthålla sysselsätt-    vilkas kalkylerade klasser inte steg jämfört med
21127:        ningen i rådande svåra ekonomiska läge,     klassen år 1978. Sammanlagt sä11!ktes således
21128:        och om så är fallet,                        efter prövning klassen för 72 kommuner, och
21129:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta    antalet invånare i dessa var 677 242. Detta kan
21130:        för att korrigera sakförhållandet?          beräknas innebära ca 75 milj. mk i ökade stats-
21131:                                                    andelar tili kommunerna.
21132:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Det skulle eventuellt inte heller enligt lag
21133: samt anföra följande:                      '       ha varit möjligt att utvidga prövningsförfaran-
21134:    I kommunernas bärkraftsklassificering för år    det så, att ingen kommuns statsandelar hade
21135: 1979, som ministeriet för inrikesärendena fast-    minskat. Detta hade inneburit en förskjutning
21136: ställde 14. 12. 1978, sänktes klassen för .38      med 261 455 invånare staten tilllast, eftersom
21137: kommuner jämfört med situationen år 1978. I        det i fråga om de kommuner, vilkas kalkylera-
21138: dessa kommuner var det sammanlagda invånar-        de klass sjönk, inte hade funnits grunder för
21139: antalet 261 455. Däremot höjdes klassen för 29     att genom prövning höja den kalkylerade klas-
21140: kommuner med ett sammanlagt invånarantal           sen. En prövning av dylik omfattning hade, i
21141: om .3.3.3 095. De kommuner, vilkas klass höj-      den mån den överhuvudtaget hade varit möj-
21142: des, hade således 7.3 640 invånare mera än de      lig, väsentligt ändrat kostnadsfördelningen mel-
21143: kommuner vilkas klass sjönk. Grovt räknat kan      lan staten och kommunerna.
21144: denna förskjutning beräknas innebära en för-          Om prövningsgrunderna har stadgats i 5 §
21145: lust av statsandelar om ca 7 milj. mk för kom-     lagen om bärkraftsklassificering av kommuner-
21146: munerna. Summan är obetydlig i jämförelse          na. Statsrådet har vidare utfärdat direktiv om
21147: med den totala statsandelssumma som inom ra-       prövningens utförande. Prövningsgrunderna
21148: men för bärkraftsklassificeringssystemet bevil-    kännetecknas av att de faktorer som inverkar
21149: jas kommunerna, ca åtta miljarder mk.              på kommunens ekonomi skall vara exceptionel-
21150:    Beträffande den förskjutning som gäller be-     la, dvs. faktorer som i väsentlig grad betungar
21151: folkningstalen kan vidare konstateras att kom-     ellet underlättar kommunens ekonomi. Emedan
21152: munernas bärkraftsklassificering för år 1978       bärkraftsklassificeringen utförs årligen måste
21153: innebar en förskjutning med ca 88 000 invåna-      man i praktiken betona de oHka faktorerna på
21154:                                                N:o 525                                             5
21155: 
21156: olika sätt. Denna gång har arbetslösheten och        som kommunalhushållningen i sin helhet er-
21157: därmed sammanhängande störningar i närings-          håller. Det omfattande bruket av prövning har
21158: livet getts speciell vikt. Likaså har man fäst       kännbart minskat höjningstrycket på uttaxe-
21159: speciell uppmärksamhet vid kommunernas egna          ringen per skattöre, och i prövningen beaktades
21160: åtgärder för att sköta sysselsättningen.             även särskilt kommunernas åtgärder för och
21161:    I sin fastställda form minskar bärkraftsklassi-   möjligheter till sysselsättning.
21162: ficeringen inte i nämnvärd grad de statsandelar
21163:      Helsingfors den 8 januari 1979.
21164: 
21165:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
21166: 
21167: 
21168: 
21169: 
21170: 0879000394
21171: •\
21172:                                                l97i ~·
21173: 
21174: Skriftliwt :Spörsmål nr 526.
21175: 
21176: 
21177: 
21178: 
21179:                                    Stenbäck m.fl: Om förenkling. av stadgandena angående syssel-
21180:                                        .sättningsstöd åt kommunerna.
21181: 
21182: 
21183:                             Tili Riksda.gf!ns Herr Talman.
21184: 
21185:     l syf~e •t öka möjligheterna .att placera ru--    bLa. har dbt varit svån .att med kbt:t vatsel
21186: betslösa personer i arbete k:an sysRlsättnings-       hitta lämpliga arbe.tsobjekt. En av ·huwdonsa;.
21187: stöd imm ,ramen. för en i statsförslaget reser-       kerna är cdoc.k ntt lllckså kommrmeroa. Lda:gens
21188: vetat anslag .utbetalas till konununer och kom-       läge har en mycket <ansträngd . elron:omi. .I
21189: munalförhund;                                         praktiken utgör statens andel av kostnadema
21190:     En förutsättning för erhillande iW' sysselsätt-   för sysselsättningsärbetena endast 3~~SO %.
21191: 1!.l.ingsstöd. är, .att korpmunen placerar i arbete   Kommunerna måste ockSå $jäl:va r bidt-a tned
21192: personer, som enligt lagen om riksomfattande          atora summor .för att syss~ättnin._gsprogram­
21193: arbetslöshetsk:assor erhållet dagunderstöd eller      men skall. kunna genomföta:s, .t.ex. kostnademt
21194: som med stöd av lagen om sySl!elsättning åt•          för planering och arbetsledning berättigar ·inte
21195: njU:ter. arbetslöshetsersättrung e:Uer som .är upp-   till bidrag. Själva ansökningsförfarmdet har
21196: tagna såsom arbetslösa arbetssökande hos ar-          -ansetts vara · invecklat och bi~sii!ystemet
21197: betsförmedlingen och tili vilka arbetslöshets-        också i övrigt svåradministrerat. . ·
21198: understöd eller ersättning sannolikt måste er-           För att .större ~ffektivitet skall uppnås böt
21199: läggas. De kommunala sysselsättningsarbetena          därför en grun&l:i:g översylit av de ! .nuvarande
21200: skall vara tillfälliga och tidsbestämda samt ord.-    principerna för. erläggande av :sysselsättnings-
21201: nade 'enlrom för ovannämnda. personer. Som            stöd företas. Möjlighetema . att . i :.: stället tili
21202: sysselsättningsstöd eriäggs eft helopp motsv.a~       kommunerna utbetala. stöd enligt. ett kvotsys•
21203: rande det högsta dagnnderstödet &ån arbetslö~·        tem baserat på arbetslöshets- uch; qtvandrings•
21204: hetskaSl!an. ·För unga personer, som mställts         siffroma bör härvid beaktas;
21205: för att få arbetslivserfarenhet, erläggs emelier-        Med hänvisning tidl uvanstående arthålle:t un-
21206: tid sysselsättningsstöd på 7 5 mark per arbets-       <fertecknade om att i rlen t>rdriing 37 § 1 moni.
21207: dag och person. Sysselsättningsstöd beviljas av       riksdagsordningen före8kriver. tili. vederbörande
21208:  arbetskraftsdistriktsbyrån för högst 6 månader       medlem av statsrådet få ställa följande .~krift-
21209: i sänder.                                             diga spörslnål!           ·
21210:      Tyvätt har man emellertid inte med det
21211: ·statliga sysselsättningsstödet tili kmnmuneroa                  Vilka åtgärder åmnar Regeringen vid;.
21212:  uppnått så goda resultat som. träntat. Delvis                ta för att iörenkla systemet mai. stat-
21213: kan detta bero på att stödet har varit i kraft                ligt sysselsättningsstöd till kortnnunerna
21214: en t"elativt kort tid uch att informationen inte              och utvedcla det i f€n • sådari riktnq
21215: gick tillräckligt smtbbt fram tili kommunerna.                att kommutrernas egna . kostnader för
21216:  Detta medförde i sin tnr att kommunernas                     sysselsättningsprogrammem i högre grad
21217:  beredskap inte i alla avseenden var den bästa,               kan beaktas i anslagstilld~~?
21218:       Helsingfors den 1 december 1978.
21219: 
21220:           Pär Stenbäck                   Gunnar H'å,ggblotn              Ragnar Granvik ·
21221:           Elly Sigfrids                  Henrik Westerlllhd              Ingvar S. Melin
21222:           Jutta Zilliacus                Håkan Malm                      Kristian Gestrin
21223: 
21224: 
21225: 
21226: 087900057P
21227: 2                                               1978 vp:.
21228: 
21229: Kirjallinen kysymys n:o 526.                                                                 Suo,nennos.
21230: 
21231: 
21232: 
21233: 
21234:                                     Stenbäck ym.: Kunnille suoritettavaa työllistämistukea koskevien
21235:                                         säännösten yksinkertaistamisesta.
21236: 
21237: 
21238:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21239: 
21240:    Kunnille ja kuntainliitoille voidaan valtion        On mm. ollut vaikeata löytää lyhyellä varoi-
21241: tulo- ja menoarviossa varatun määrärahan puit-         tusajalla sopivia työkohteita. Yhtenä pääsyistä
21242: teissa maksaa työllistämistukea työttömien hen-        on kuitenkin ollut se, että kuntien talous on
21243: kilöiden työhön sijoittamisen mahdollisuuksien         tänä päivänä erittäin vaikeassa tilassa. Käytän-
21244: lisäämiseksi.                                          nössä valtion osuus työllisyystöistä muodostaa
21245:    Edellytyksenä työllistämistuen saamiseksi on,       vain 30-50 %. Kuntien on myös itse osallis-
21246: että kunta työllistää henkilöitä, jotka valtakun-      tuttava suurilla summilla, jotta työllisyysohjel-
21247: nallisista työttömyyskassoista annetun lain mu-        mat voitaisiin toteuttaa. Esim. suunnittelusta
21248: kaan saavat päivärahaa tai työllisyyslain mu-          ja työnjohdosta johtuvat kustannukset eivät
21249: kaan työttömyysavustusta taikka ovat työnväli-         oikeuta tukeen. Itse hakumenettelyä on pidetty
21250: tyksessä rekisteröityjä työtä hakevia työttömiä        monimutkaisena ja tukijärjestelmää myös muu"
21251: ja joille työttömyysavustusta tai korvausta to-        tenkin vaikeasti hallittavissa olevana.
21252: dennäköisesti on maksettava. Kunnallisten työl-           Suuremman tehokkuuden saavuttamiseksi on
21253: lisyystöiden on oltava tilapäisiä ja ajallisesti       tämän vuoksi muutettava ratkaisevasti työllistä"
21254: rajoitettuja sekä vain em. henkilöitä varten jär-      mistuen maksamisen nykyisiä periaatteita. Täl-
21255: jestettyjä. Työllistämistukena maksetaan raha-         löin on otettava huomioon mahdollisuus mak-
21256: määrä, joka vastaa korkeinta työttömyyskassas-         saa kunnille työttömyys- ja siirtolaislukuihin
21257: ta maksettavaa päivärahaa. Sellaisista nuorista        perustuvan kiintiöjärjestelmän mukaan määräy-
21258: henkilöistä, jotka on palkattu saamaan koke-           tyvää tukea nykyisen järjestelmän sijaan.
21259: musta työelämästä, maksetaan kuitenkin työl-              Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet esit~
21260: listämistukea 75 markkaa päivältä ja henki-            tävät valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
21261: löltä. Työllistämistukea myöntää työvoimatoi-          tin nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21262: misto korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi ker-            nen vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysy-
21263: rallaan.                                               myksen:
21264:    Valitettavasti kunnille annettavalla valtion
21265: työllistämistuella ei kuitenkaan ole saavutettu                   Mihin toimenp1te1sun Hallitus aikoo
21266: niin hyviä tuloksia kuin oli odotettu. Tämä                    ryhtyä yksinkertaistaakseen kunnille
21267: voi osittain johtua siitä, että tuki on ollut voi-             maksettavan valtion työllistämistuen jär-
21268: massa suhteellisen lyhyen ajan ja että informaa-               jestelmää sekä kehittääkseen sitä siten,
21269: tio kunnille ei mennyt perille riittävän no-                   että kuntien omat työllisyysohjelmista
21270: peasti. Tämä vuorostaan johti siihen, että kun-                aiheutuvat menot otetaan entistä enem·
21271: tien valmius ei ollut kaikissa suhteissa paras.                män huomioon jaettaessa määrärahoja?
21272:      Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1978.
21273: 
21274:          Pär Stenbäck                     Gunnar Häggblom                 Ragnar Granvik
21275:          Elly Sigfrids                    Henrik Westerlund               Ingvar S. Melin
21276:          Jutta Zilliacus                  Håkan Malm                      Kristian Gestrin
21277:                                                                                                     3
21278: 
21279: 
21280: 
21281: 
21282:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
21283: 
21284:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       entistä joustavampaan päätöksentekoon. Tässä
21285: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarkoituksessa on esimerkiksi otettu käyttöön
21286: olette 1 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-       sellainen päätöksentekomenettely, jossa yhdel-
21287: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     lä hakemuksella ja päätöksellä myönnetään työl-
21288: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedusta-       listämistuki samanaikaisesti useiden henkilöi-
21289: ja Stenbäckin ym. näin kuuluvasta kirjallisesta      den työllistämiseen. Tällainen hakemus- ja pää-
21290: kysymyksestä n:o 526:                                töksentekomenettely on käytännössä havaittu
21291:                                                      joustavaksi.
21292:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Suunnittelu- ja työnjohtokustannusten osal-
21293:        ryhtyä yksinkertaistaakseen kunnille          ta voidaan todeta, että näihin tehtäviin voi-
21294:        maksettavan valtion työllistämistuen jär-     daan käyttää virastotyöntekijöitä, joiden pal-
21295:        jestelmää sekä kehittääkseen sitä siten,      kan ja sosiaaliturvamaksun valtio suorittaa ko-
21296:        että kuntien omat työllisyysohjelmista        konaisuudessaan. Useat kunnat ovat jo palkan-
21297:        aiheutuvat menot otetaan entistä enem-        neet virastotyöntekijöitä sekä suunnittelu- ja
21298:        män huomioon jaettaessa määrärahoja?          työnjohtotehtäviin, että myös työllisyysasioiden
21299:                                                      yhteyshenkilöiksi. Yhteyshenkilöiden käyttö
21300:    Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit-        on osoittautunut varsin tarkoituksenmukaiseksi
21301: tavasti seuraavaa:                                   koska yhden henkilön hoitaessa keskitetysti
21302:    Kunnallista työllistämistukijärjestelmää, jota    käytännön yhteydenpidon työvoimaviranomai-
21303: vuoden 1979 alusta sovelletaan kuntiin, kun-         siin vältytään päällekkäisyyksiltä ja sekaan-
21304: tainliittoihin ja muihin julkisoikeudellisiin yh-    nuksilta. Samalla voidaan työllisyysasioista tie-
21305: teisöihin, on kehitetty voimakkaasti viime vuo-      dottaminen hoitaa siten, että tiedot menevät
21306: den aikana. Lisäksi huomattava osa määrära-          nopeasti perille kunnan asianomaisiin hallinto-
21307: hoista saatiin käyttöön vasta vuoden 1978 elo-       elimiin.
21308: kuussa, joten kunnat eivät kerinneet varata             Kunnallisen työllistämistuen avulla työllis-
21309: tähän tarkoitukseen riittävästi määrärahoja          tettyjen henkilöiden kunnalle aiheuttamien ko-
21310: omiin tulo- ja menoarvioihinsa eivätkä näin ol-      konaiskustannusten määrä riippuu täysin siitä,
21311: len kerinneet vuonna 1978 käyttää järjestel-         mihin tehtäviin näitä henkilöitä sijoitetaan.
21312: mää tarpeeksi hyväkseen. Loppuvuoden aikana          Valtion tuen suuruus on vuonna 1978 ollut
21313: on kuitenkin tapahtunut merkittävää positii-         nuorten henkilöiden osalta kokoaikatyössä
21314: vista kehitystä. Tätä osoittaa esimerkiksi se,       noin 1 600 markkaa kuukaudessa ja osa-aika-
21315: että vuoden 1978 aikana tämän järjestelmän           työssä puolet tästä. 25 vuotta täyttäneiden hen-
21316: avulla työllistettiin yli 36 tuhatta henkilöä eri-   kilöiden osalta tukea on maksettu vastaavasti
21317: laisiin tilapäisiin ja määräaikaisiin tehtäviin.     kokoaikatyöstä noin 1 100 markkaa ja osa-
21318: Työvoimaministeriö pyrkii edelleen muun              aikatyöstä noin 550 markkaa henkilöä kohti
21319: muassa yhteistyössä kuntien keskusjärjestöjen        kuukaudessa. Vuoden 1979 alusta nämä mää-
21320: kanssa informoimaan kuntia tämän järjestel-          rät nousevat siten, että alle 25-vuotiaiden osal-
21321: män käyttömahdollisuuksista.                         ta tukea maksetaan noin 1 750 markkaa ja
21322:    Hakemus- ja päätöksentekomenettelyn osalta        25 vuotta täyttäneiden osalta noin 1 250 mark-
21323: on syytä todeta, että se on mahdollisimman jous-     kaa kokoaikatyössä henkilöä kohti kuukau-
21324: tava, koska päätökset tehdään työvoimapiirien        dessa. Puoliaikatyössä tuen suuruus on puolet
21325: toimistoissa. Työvoimaministeriö on pyrkinyt         mainituista summista. Työllistämistuen suuruus
21326: kouluttamaan piiritoimistojen henkilökuntaa          on sidottu työttömyyskassa-avustusten päivä-
21327: 4                                             1978 vp.
21328: 
21329: avustuksen suuruuteen, joten edellä kerrotut         tion nykyisten rahoitusmahdollisuuksien puit-
21330: markkamäärät nousevat, jos työttömyyskassa-          teissa kunnallisen työllistämistuen määrää ei
21331: avustusta korotetaan. Valtion vuoden 1979 tu-        ole mahdollisuutta korottaa enempää, koska
21332: lo- ja menoarvioesityksen määrärahantarvelas-        työllistettävien määrä tällöin pienenisi ja työt-
21333: kelmat on tehty siltä pohjalta, että työllistämis-   tömien toimeentulotorvasta aiheutuvat menot
21334: tuen yksikkökorvaus nousee vastaavalla mark-         vastaavasti lisääntyisivät.
21335: kamäärällä kuin työttömyyskassa-avustus. Vai-
21336:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1979.
21337: 
21338:                                                                    Työvoimaministeri Arvo Aalto
21339:                                                       N:o 526                                             5
21340: 
21341:                                    1   ~ '   •   fi
21342:                                                       ,•
21343: 
21344: 1:
21345: 
21346: 
21347: 
21348: 
21349:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
21350: 
21351:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-                  de skulle kunna handlägga dessa ärenden ännu
21352: ningen avser har Ni, Herr Talman, med Eder                 smidigare än hittills. I detta syfte har man in-
21353: skrivelse av den 1 december 1978 tili veder-               troducerat ett beslutsförfarande, som gör det
21354: börande medlem av statsrådet för besvarande                möjligt att på basen av en ansökan och ett
21355: översänt avskrift av riksdagsman Pär Sten-                 beslut samtidigt bevilja sysselsättningsstöd för
21356: bäck m.fl. ställda skriftliga spörsmål nr 526:             sysselsättande av flera personer. Förfarandet
21357:                                                            har i praktiken visat sig smidigt. Då ämbets-
21358:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             verksarbetare kan användas för planerings- och
21359:        ta för att förenkla systemet med stat-              arbetsledningsuppgifter kan det konstateras om
21360:        ligt sysselsättningsstöd tili kommunerna            kostnaderna, att staten bestrider löne- och
21361:        och utveckla det i en sådan riktning                socialkostnaderna tili sitt fulla belopp. Flera
21362:        att kommunernas egna kostnader för                  kommuner har redan anställt ämbetsverksar-
21363:        sysselsättningsprogrammen i högre grad              betare såväl för planerings- och arbetslednings-
21364:        kan beaktas i anslagstilidelningen?                 uppgifter som för kontaktuppgifter i sysselsätt-
21365:                                                            ningsärenden. Anlitandet av kontaktpersoner
21366:     Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-             har i praktiken visat sig vara ändamålsenligt,
21367: samt följande:                                             emedan överlappning och förvirring kan und-
21368:     Systemet för kommunalt sysselsättningsstöd,            vikas då alla kontakter med arbetskraftsmyndig-
21369: som sedan början av år 1979 tiliämpas på                   heterna sköts av en och samma person. Sam-
21370: kommuner, kommunförbund och andra offent-                  tidigt kan informationen om sysselsättnings-
21371: ligrättsliga inrättningar, har utvecklats kraftigt         ärenden skötas så, att uppgifterna snabbt når
21372: under det senaste året. Det bör också beaktas,             vederbörande förvaltningsorgan.
21373: att en avsevärd del av anslagen erhölls först                  De totala kostnader, som de genom kom-
21374: i augusti 1978, vilket innebar, att kommunerna             munalt sysselsättningsstöd sysselsatta personer-
21375: inte hann reservera tiliräckliga anslag för detta          oa åsamkar kommunen, är helt beroende av de
21376: ändamål i sina budgeter och hann därför inte               uppgifter i vilka dessa personer placeras. Under
21377: utnyttja 1978 års system i tiliräcklig utsträck-           år 1978 var statsunderstödet ca 1 600 mark
21378: ning. Under årets senare hälft kunde dock en               per månad för unga heltidssysselsatta personer
21379: betydande positiv utveckling iakttagas. Detta              och hälften av detta för personer i deltids-
21380: iliustreras bl.a. av, att det med hjälp av detta           arbete. Då det gäller personer som fyllt 25 år,
21381: system under år 1978 kunde sysselsättas                    var stödet för heltidsanställning ca 1100 mark
21382: 36 000 personer i olika tillfälliga och tidsbe-            och ca 550 mark för deltidsanställning. Från
21383: stämda arbeten. Vidare strävar arbetskrafts-               och med början av 1979 höjs understödsbelop-
21384: ministeriet bl.a. i samarbete med kommuner-                pen och för under 25-åringar erläggs därefter
21385: nas centralorganisationer tili att informera kom-          ca 1 750 mark och för personer över 25 år
21386: munerna om detta systems användningsmöjlig-                ca 1 250 mark per månad och person i heltids-
21387: heter.                                                     arbete. För halvtid är stödet hälften av nämnda
21388:     Om ansöknings- och beslutsförfarandet är det           belopp. Sysselsättningsstödets storlek är bunden
21389:  skäl att konstatera, att det har utformats så             tili storleken hos arbetslöshetskassornas dag-
21390:  flexibelt som möjligt, emedan besluten fattas             understöd, vilket innebär, att ovannämnda be-
21391:  vid arbetskraftsdistriktens distriktsbyråer. Ar-          lopp stiger ifall kassaunderstödet höjs. I 1979
21392:  betskraftsministeriet har strävat tili att ge ut-         års budgetförslag bygger de uträkningar, som
21393:  bildning åt distriktsbyråernas personai för att           gäller behovet av anslag, på att sysselsättnings-
21394: 0879000.57P
21395: 6                                            1978 .p.
21396: 
21397: stödets enhetsersättning stiger med motsvaran-     emedan antalet personer som kan sysselsättas
21398: de belopp som understödet från arbetslöshets-      då skulle minska, medan utgifterna för de
21399: kassa. Inom ramen för statens nuvarande fi.        arbetslösas utkomsttrygghet i motsvarande mån
21400: nansieringsmöjligheter är en ytterligare höjning   skulle öka.
21401: av sysselsättningsstödets belopp inte möjlig,
21402:      Helsingfors den 10 januari 1979.
21403: 
21404:                                                               Arbetskraftsminister Arvo Aalto
21405:                                               1978 vp.
21406: 
21407: Kirjallinen kysymys n:o 527.
21408: 
21409: 
21410: 
21411: 
21412:                                   Kortesalmi: Sotaveteraanieläkkeisiin liittyvistä epäkohdista.
21413: 
21414: 
21415:                          Ed u s k u n n a n He r r a Puhe m i e h e 1 i e.
21416: 
21417:    Valtapuolueet ovat unohtaneet kylmästi so-        ni. Ja jouduinkin kysymään, miksi anoinkaan
21418: tiemme veteraanit ja sotavammaiset. Sotiemme         eläkettä, koska tällainen öri sotaveteraanilaki
21419: veteraaneja on vielä elossa yli 300 000. Lähes       kaikessa karmeudessaan." -       Ja vielä Urho
21420: puolet heistä on vielä työelämässä. Vähäistä         Karju1a kysyy: "Miksi meitä näin kohdellaan,
21421: rintamasotilaseläkettä saa vain noin 20 000 ve-      vaikka täytimme lain niin sodan kuin rauhan-
21422: teraania. Mutta rintamaveteraanieläkkeen mak-        kin aikana? Ja miksi laki ei ole kai.kille sama?
21423: samiseen'kin vielä usein liittyy hämmästyttävää      Saavanhan herrat ottaa lahjuksia ym."
21424: joko tahalhsta tai mutkikkaasta byrokratiasta           Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
21425: johtuvaa vääryyttä, kuten Sievistä kotoisin ole-     päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitän
21426: van maanviljelijän ja rintamamiesveteraanin          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21427: Urho Karjulan kirje manaskuulta 1978 osoit-          vaksi seuraavan kysymyksen:
21428: taa. Kavjula kirjoittaa:
21429:    "Sain ilmoituksen ootaveteraanieläkkeestäni,                Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti
21430: joka tekee toista sataa markkaa kuukaudessa.                toimiin v,eteraanieläkkeiden maksami-
21431: Ja samassa postissa tuli sairaalle vaimolleni               sessa ilmenneiden kohtuuttomuuksien
21432: kirje, jossa oli ilmoitus, että eläkkeeni johdosta          korjaamiseksi niin, että esitn. veteraanin
21433: lakkautetaan hänen eläkkeensä tukiosa yli kak-              aviopuolison eläketurvaa ei heikennetä
21434: sisataa matkkaa kuukaudessa.                                s1lloin kuin veteraani itse saa eläkkeen?
21435:    Se oli raskas isku huonokuntoiselle vaimolle-
21436:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1978.
21437: 
21438:                                         J. Juhani Kortesalmi
21439: 
21440: 
21441: 
21442: 
21443: 0879000693
21444: 2                                            1978 vp.
21445: 
21446: 
21447: 
21448: 
21449:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21450: 
21451:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      laista, vaan kansaneläkejärjestelmän nykyisestä
21452: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ankarasta tarveharkinnasta. Sen lieventäminen
21453: olette 5 päivänä joulukuuta 1978 <päivätyn kir-     on kuitenkin ,jo hyvällä alulla. Eduskuntaihan
21454: jeenne ohella ·toimittanut valtioneuvoston          on kesällä 1978 hyväksynyt kansaneläkejärjes-
21455: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       telmän kokonaisuudistussuunnitelman, jonka
21456: edustaja J. Juhani Kortesalmen näin kuuluvas-       ensimmäisen vaiheen lainmuutokset tulevat voi-
21457: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 527:              maan vuoden 1980 alusta. Tavoitteena on vk-
21458:                                                     sinkcertaistaa kansaneläkkeen määräytymissä"än-
21459:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiil'eellisesti   nöksiä muun muassa luopumalla asteittain tar-
21460:        toimiin veteraanieläkkeiden maksami-         veharkinnasta. Lopputavoitteen mukaiseen kan-
21461:        sessa ilmenneiden kohtuuttomuuksien          saneläkkeen määrään eivät vaikuttaisi enää
21462:        korjaamiseksi niin, että esim. veteraanin    muut kuin eläkkeensaajan omat eläketulot. Uu-
21463:        aviopuolison eläketurvaa ei heikennetä       distussuunnitelman laajakantoisuuden vuoksi
21464:        silloin kuin veteraani itse saa eläkkeen?    sitä ei voida jo taloudellisetkin .tekijät huo-
21465:                                                     mioon ottaen toteuttaa yhdellä kertaa. Sosiaa-
21466:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       li- ja terveysministeriö pitää kuitenkin välttä-
21467: vasti seuraavaa:                                    mättömänä jo ,aloitetun kansaneläkeuudistuksen
21468:    Ky,symyksessä tarkoitettu epäkohta aviopuo-      loppuunsaattamista mahdollisimman nopeasti,
21469: lison kansanelä!kkeen tukiosan lakkaamisesta        jolloin myös kysymykses'sä tarkoitettu epäkohta
21470: hänen puolisolleen myönnetyn rintamasotilas-        korjaantuu.
21471: eläkkeen vuoksi ei johdu rintamasotilaseläke-
21472:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1978.
21473: 
21474:                                                                       Ministeri Olavi Martikainen
21475:                                             N:o 527                                            3
21476: 
21477: 
21478: 
21479: 
21480:                          T i II R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
21481: 
21482:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     lagen om frontmannapension utan på folkpen-
21483: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     sionssystemets nuvarande stränga behovspröv-
21484: av den 'J december 1978 tili vederbörande med-    ning. Man har emellertid redan kommit ganska
21485: lem av statsrådet för avgivande av svar över-     långt med fötberedelserna för att mjuka upp
21486: sänt avskrift av följande av riksdagsman ]. Ju-   denna. Riksdagen godkände ju .sommaren 1978
21487: hani Kortesalmi underteoknade spörsmål nr         en pian för folkpensionssystemets totala refor-
21488: 527:                                              mering, och de lagändringar som ingår i denna
21489:                                                   plans första skede träder i baft i början av
21490:           Har Regeringen för avsikt att i         år 1980. Måiet är att förenkla stadgandena om
21491:        brådskande ordning vidta åtgärder i        bestämmande av folkpension bland annat ge-
21492:        syfte att korrigera de orimligheter som    nom att stegvrs frångå behovsprövningen. Be-
21493:        framkommit vid betalning av veteran-       loppet av den folkpension, som är det slutliga
21494:        pensioner så, att man t.ex. inte minskar   målet, skulle inte längre påverkas av annat än
21495:        veterans makas pensionsskydd då vete-      pensionstagarens egna pensionsinkomster. På
21496:        ranen själv får pension?                   grund av sin omfattning kan reformplanen inte,
21497:                                                   redan med beaktande av ekonomiska faktorer,
21498:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     genomföras på en gång. Social- och hälsovårds-
21499: samt anföra följande:                             ministeriet anser det dock nödvändigt att siut-
21500:    Det i spörsmålet avsedda missförhållandet      föra den påbörjade folkpensionsreformen for-
21501: att makas understödsdel av folkpensionen upp-     tast möjligt, varvid även det i spörsmåiet av-
21502: hör att utgå på grund av att frontmannapen-       sedda missförhållandet korrigeras.
21503: sion beviljats hennes make, iberor inte på
21504:      Helsingfors den 10 januari 1979.
21505: 
21506:                                                                   Minister Olavi Martikainen
21507:                                              1978 vp.
21508: 
21509: Sktiftllgt ,spörsmål nr 528.
21510: 
21511: 
21512: 
21513: 
21514:                                  Taxell: Om infötande av husläkarsystemet.
21515: 
21516: 
21517:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21518: 
21519:    I dag ät det för många medborgare ett            av den s.k. husläkarutredningen. Den föreslår
21520: problem att de vid olika läkarbesök ofta inte       att en organisation av 2 800 distriktsläkare
21521: får träffa samma läkare, vilket bl.a. kan ha till   skall byggas upp så att medborgarna skall
21522: följd att de får upprepa sin sjukdomshistoria       kunna vända sig tili ett husläkarteam beståen-
21523: flera gånger. Också i övrigt är vårt system         de av en bestämd läkare och en distriktssköta-
21524: sådant att det inte alltid kan garantera ett för-   re vid en vårdcentral.
21525: troendefullt förhållande mellan patient och            I Finlands läkartidning har man taiat om
21526: läkare. Det· är därför en angelägen uppgift för     möjligheterna att inrätta familjeläkatringar av
21527: hälso- och sjukvården att skapa maximalt för-       6-7 privatpraktiserande läkare som kunde
21528: troende och kontinuitet i kontakten mellan          ansvara för varandra.
21529: patient och läkare. Ett system med hus- eller          Det torde inte råda någon tvekan om för-
21530: familjeläkare skulle tjäna detta syfte.             delen av ett system med familje- eller husläka-
21531:    När medicinalstyrelsens nuvarande generaldi-     re. Modeller för olika system finns också.
21532: rektör Erkki Kivalo tillträdde vid årsskiftet       Det vore nu angeläget att snarast skrida till
21533: i:alade han om människans hälsotrygghet. Han        åtgärder för att skapa ett för våra förhållan-
21534: nämnde själv systemet med familjeläkare som         den anpassat system som så väl som möjligt
21535: ett sätt att öka hälsotryggheten.                   skulle tjäna de enskilda människorna och öka
21536:     Det finns flera exempel på hur man kan          deras hälsotrygghet.
21537: organisera ett system med familje- eller hus-          Hänvisande tili ovan anförda får vi i den
21538: läkare. Ett sådant finns sedan länge i England      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-
21539: inom ramen för satnhällssjukvården. I Dan-          skriver tili vederbörande medlem av statsrildet
21540: mark har i fetn år existerat ett system som         ställa följande spörsmål:
21541: ger medborgarna tätt att ftitt välja den läkare
21542: de vill ha och sedan anlita hortom som hus-                  Vilka åtgärder avser Regeringen vid-
21543: läkare. För ett par veckor sedan överlämnades              ta för att i snabb ordning skapa ett
21544: i Sverige till sjukvårdsministern ett betänkande           system med familje- eller husläkare?
21545:       Helsingfors den 5 december 1978.
21546: 
21547:                                           Christoffer Taxell
21548: 
21549: 
21550: 
21551: 
21552: 087900047C
21553: 2                                             1978 vp.
21554: 
21555: Kirjallinen kysymys n:o 528.                                                              Suomennos,
21556: 
21557: 
21558: 
21559: 
21560:                                   Taxell: Perhelääkärijärjestelmän aikaansaamisesta.
21561: 
21562: 
21563:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m ie he 11 e.
21564: 
21565:    Tänään monille kansalaisille on ongelmana         nisterille. Se ehdottaa, että luotaisiin 2 800
21566: se, että he eivät ole voineet lääkärissäkäyn-        piirilääkäriä käsittävä järjestelmä, jotta kansa~
21567: tiensä yhteydessä tavata samaa lääkäriä, minkä       laiset voisivat kääntyä sellaisen kotilääkäriryh-
21568: seurauksena he mm. voivat joutua toistamaan          män puoleen, joka koostuisi tietystä lääkäristä
21569: useita kertoja sairauskertomuksensa. Meidän          sekä terveyskeskuksen yhteydessä toimivasta
21570: järjestelmämme on muutenkin sellainen, että          piirihoitajasta.
21571: se ei aina voi taata potilaan ja lääkärin välistä       Suomen lääkärilehdessä on puhuttu mahdol-
21572: luottamuksellista suhdetta. Tämän vuoksi on          lisuudesta luoda 6-c-7 yksityispraktiikkaa har-
21573: tärkeätä, että terveyden- ja sairaanhoitoalalla      joittavasta lääkäristä koostuvia perhelääkäri~
21574: luodaan mahdollisimman suuri luottamus ja            ryhmiä, joissa lääkärit voisivat vastata toisis-
21575: jatkuvuus potilaan ja lääkärin välisessä kontak-     taan.
21576: tissa. Tätä päämäärää palvelisi koti- tai perhe-        Ei liene olemassa mitään epäilyksiä perhe-
21577: lääkäri järjestelmä.                                 ja kotilääkärijärjestelmän eduista. Eri järjestel-
21578:    Lääkintöhallituksen nykyinen pääjohtaja           miä koskevia malleja on myös olemassa. Tämän
21579: Erkki Kivalo puhui ihmisen terveysturvasta           vuoksi olisi ·nyt .paikallaan ryhtyä mahdollisim-
21580: astuessaan virkaansa vuodenvaihteessa. Hän           man nopeasti toimenpiteisiin meidän oloihim-
21581: mainitsi itse perhelääkärijärjestelmän eräänä        me soveltuvan järjestelmän luomiseksi, joka
21582: keinona terveysturvan lisäämisessä.                  mahdollisimman suuressa .määrin palvelisi yksi-
21583:    On olemassa useita esimerkkejä siitä, miten       tyisiä· ihmisiä ja lisäksi heidän terveysturvaan-
21584: perhe- tai kotilääkärijärjestelmä voidaan luoda.     sa.
21585: Tällainen on ollut jo kauan Englannissa yhteis-          Edellä olevaati viitaten sekä valtiopäiväjär-
21586: kunnallisen sairaanhoidon puitteissa. Tanskassa      jestyksen 37 §:n 1 momentin. nojalla esitän
21587: on ollut voimassa jo viisi vuotta järjestelmä,       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21588: joka antaa kansalaisille mahdollisuuden vapaas-      vaksi seuraavan kysymyksen:
21589: ti valita haluamansa lääkäri ja tämän jälkeen
21590: käyttää häntä kotilääkärinä .. Pari viikkoa sitten            Mihin toimenpiteisiin Hallitus. aikoo
21591: kotilääkärijärjestelmää tutkinut komitea luo-               ryhtyä luodakseen nopeasti perhe- tai
21592: vutti mietintönsä Ruotsissa terveydenhoitomi-               kotilääkärijär]estelmän?      · ·
21593:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1978.
21594: 
21595:                                            Christoffer Taxell
21596:                                               N:o .528                                               3
21597: 
21598: 
21599: 
21600: 
21601:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21602: 
21603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       keskuksissa on noin 1 760. Valtakunnallisessa
21604: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suunnitelmassa vuosia 1979-1983 varten on
21605: olette 5 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn            varauduttu 620 lääkärin lisäykseen. Mikäli li-
21606: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         säys seuraavan viisivuotiskauden aikana pysyy
21607: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        samansuuruisena, saavutetaan nyt tavoitteena
21608: edustaja Taxellin näin kuuluvasta kirjallisesta      pidettävä määrä ensi vuosikymmenen lopussa.
21609: kysymyksestä n:o 528:                                   Terveyskeskusten antaman lääkärihoidon
21610:                                                       puutteet johtuvat suureksi osaksi juuri siitä,
21611:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ettei nykyisin voimin voida huolehtia riittä-
21612:        ryhtyä luodakseen nopeasti perhe- tai         vän henkilökohtaisesta hoidosta ja hoidon jat-
21613:        kotilääkärijärjestelmän?                      kuvuudesta. Vaikkakin epäkohtien perussyy
21614:                                                      on lääkärimäärän riittämättömyys, on lääkintö-
21615:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hallitus vuosia 1979-83 koskevassa valtakun-
21616: vasti seuraavaa:                                     nallisessa kansanterveystyön suunnitelmassa
21617:                                                      esittänyt ja valtioneuvosto suunnitelman 2. 5.
21618:    Kansanterveyslain perusteluissa asetettiin ta-    1978 vahvistaessaan sisällyttänyt suunnitel-
21619: voitteeksi hallinnollisten ja taloudellisten edel-   maan hoitosuhteen kehittämistä koskevan ta-
21620: lytysten luominen kunnallisen perushoitojärjes-       voitteen seuraavasti:
21621: telmän ripeälle ja suunnitelmalliselle kehittä-         "Terveyskeskuksen palveluja järjestettäessä
21622: miselle.                                             on kiinnitettävä erityistä huomiota hoitosuh-
21623:     Perushoitojärjestelmän suurimpana puutteena      teen jatkumiseen. Potilas ohjataan aina, kun
21624: oli avosairaanhoitoa antavien lääkäreiden vä-        se on mahdollista, saman hänen valitsemaosa
21625: häinen lukumäärä ja epätasainen sijoittuminen        lääkärin, hammaslääkärin, terveydenhoitajan
21626: maan eri osiin. Tämän vuoksi valtioneuvosto          jne. hoitoon tai neuvontaan."
21627: asetti vahvistamissaan valtakunnallisissa suun-         Kysyjä viittaa Ruotsissa valmistuneeseen ko-
21628: nitelmissa tavoitteeksi palvelusten määrän lisää-    miteanmietintöön ( Husläkare - en enklare
21629: misen sekä alueellisten erojen tasoittamisen.        och tryggare sjukvård, Sou 1978: 74). Myös
21630: Alkuvuosina palvelusten lisäämiseksi suunni-         tässä mietinnössä todetaan, että perhelääkäri-
21631: telmiin sisältyi lääkäreiden lukumäärän nopea        järjestelmän toteuttaminen edellyttää ennen
21632: lisääminen siten, että viimeistään 1980-luvun        kaikkea yleislääkäreiden määrän huomattavaa
21633: puoliväliin mennessä olisi lääkäripalvelusten        lisäämistä.
21634: määrä riittävä tyydyttämään kysynnän. Niissä            Suomessa perusongelma on huomattavassa
21635: maissa, joissa kysymyksessä tarkoitettu perhe-       määrin samanlainen. Lääkäreiden koulutus-
21636: lääkärijärjestelmä toimii, on yhdellä lääkärillä     määrät riittävät asianmukaisen perushoitojär-
21637: hoidossaan 2 000 henkilöä. Suomen olosuhteis-        jestelmän toteuttamiseen kohtuullisella aika-
21638: sa tämä merkitsisi noin 2 500 lääkäriä perhe-        välillä. Tällä hetkellä ei ole julkistaloudellisin
21639: lääkärin tehtäviä varten, minkä lisäksi tarvi-       perustein katsottu voitavan lyhyessä ajassa li-
21640: taan perushoidossa terveysneuvonnan, perusta-        sätä kuntien terveyskeskusten tuottamien lää-
21641: son sairaalahoidon, koulu- ja opiskelijatervey-      käripalvelusten määrää nyt suunniteltua no-
21642: denhuollon sekä terveyskeskusten suoritettavak-      peammin.
21643: si kuuluvia työterveyshuollon tehtäviä varten           Terveyskeskuksiin on myös tällä hetkellä
21644: noin 800-1 000 lääkäriä. Täten olisi perhelää-       jo muodostumassa pysyvien terveyskeskuslää-
21645: kärijärjestelmän tarpeet huomioiden terveyskes-      käreiden joukko, mikä oleellisella tavalla lisää
21646: kusten lääkärimäärän oltava noin 3 300-3 500.        edellytyksiä jatkuvan hoitosuhteen järjestämi-
21647: Vuoden 1978 lopussa lääkärilukumäärä terveys-        selle.
21648:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4. 10.      miseen. Toimikunnan työlle on asetettu mää-
21649: 1978 toimikunnan, jonka tehtävänä on selvit-         räajaksi 30. 4. 1979.
21650: tää terveyskeskusten avosairaanhoidon palve-            Toimikunnan tehtyä asiasta ehdotuksen, voi-
21651: lusten järjestelyissä esiintyviä kehittämistarpei-   daan ryhtyä lisätoimenpiteisiin lääkärihoitojär-
21652: ta, kiinnittäen erityistä huomiota hoidon jat-       jestelmän kehittämiseksi kysymyksessä esitet-
21653: kuvuuteen ja hoidettavan elämänolosuhteiden          tyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.
21654: huomioimiseen sekä asiakaspalvelun paranta-
21655:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1979.
21656: 
21657:                                                      Sosiaali- ja te"eysmiirl,steri Pirkko Työläjärpi
21658:                                                                                                     5
21659: 
21660: 
21661: 
21662: 
21663:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21664: 
21665:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          3 500. Vid utgången av år 1978 var antalet
21666: anger har Ni, Herr T'l:llmari, nied Eder skrivelse   läkare vid hälsovårdscentralerna ca 1 760. I
21667: av den 5 december 1978 tili vederbörande med-        den riksomfattande planen för åren 1979-83
21668: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      har man räknat med en ökning av 620 läkare.
21669: av riksdagsman Taxell undertecknade spörsmål         Om ökningen under följande femårsperiod är
21670: nr 528:                                              lika stor, kommer det antal som uppställts
21671:                                                      som mål att uppnås vid utgången av nästa
21672:          Vilka åtgärder avser Regeringen vid-        decennium.
21673:        ta för att i snabb ordning skapa ett             Bristerna i läkarvården vid hälsovårdscentra-
21674:        system med familje- eller husläkare?          lerna beror tili stor del på att man med nuva-
21675:                                                      rande resurser inte kan sörja för en tillräckligt
21676:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        individuell och kontinuerlig vård. Trots att
21677: samt anföra följande:                                den främsta orsaken tili missförhållandena är
21678:    I motiveringen tili folkhälsolagen uppställ-      det otillräckUga antalet läkare, har medicinal-
21679: des som mål att skapa administrativa och eko-        styrelsen i den riksomfattande planen rörande
21680: nomiska förutsättningar för ett snabbt och           folkhälsoarbetet för åren 1979-83 och stats-
21681: planenligt utvecklande av det kommunala pri-         rådet vid fastställandet av planen 2. 5. 1978
21682: märvårdssystemet.                                    uppställt följande målsättning för utvecklandet
21683:    Den största bristen i primärvårdssystemet         av vårdförhållandet:
21684: var det ringa antalet läkare inom den öppna             "Då hälsovårdscentrals service organiseras
21685: sjukvården och deras ojämna fördelning på            skall speciell uppmärksamhet ägnas fortgången
21686: landets olika delar. Av denna anledning upp-         av patientens vårdförhållande. Patienten skall
21687: ställdes i de av statsrådet fastställda riksom-      alltid när det är möjligt remitteras tili samma
21688: fattande planerna som mål ett ökat service-          av honom själv valda läkare, tandläkare, hälso-
21689: utbud och ett utjämnande av de regionala             vårdare osv. för vård eller rådgivning."
21690: skillnaderna. I syfte att öka serviceutbudet            I spörsmålet hänvisas tili det rikssvenska
21691: under de första åren omfattar planerna en            kommittebetänkandet ( Husläkare - en enkla-
21692: snabb ökning av antalet läkare så, att tili-         re och tryggare sjukvård, Sou 1978: 74 ). Även
21693: gången tili läkarvård senast i medlet av 1980-       i detta betänkande konstateras att genomfö-
21694: talet skall motsvara efterfrågan. I de Iänder,       randet av familjeläkarsystemet förutsätter en
21695: där det i spörsmålet avsedda familjeläkarsys-        betydlig ökning av framför allt antalet all-
21696: temet förekommer, går det 2 000 personer på          mänläkare.
21697: en läkare. I våra förhållanden skulle detta             I Finland är grundproblemet i många av-
21698: innebära ca 2 500 läkare för familjeläkarupp-        seenden detsamma. Antalet utbildade läkare
21699: gifterna. Därtill skulle inom primärvården           räcker tili genomförandet av ett sakenligt pri-
21700: behövas 800-1 000 läkare för uppgifter i             märvårdssystem inom rimlig tid. För tillfället
21701: anslutning tili hälsovårdsrådgivningen, sjukhus-     bar man, med beaktande av situationen inom
21702: vården, skolhälsovården och hälsovården för          den allmänna busbållningen, inte ansett det
21703: studerande samt för uppgifter i anslutning tili      vara möjligt att på kort tid öka utbudet av
21704: den företagshälsovård som ankommer på häl-           läkarvård vid kommunernas hälsovårdscentraler
21705: sovårdscentralerna. Med beaktande av familje-        i snabbare takt än vad som planerats.
21706: läkarsystemets behov borde antalet läkare vid           Vid hälsovårdscentralerna håller redan nu
21707: hälsovårdscentralerna sålunda vara 3 300-            på att utkristalliseras en grupp stadigvarande
21708: 087900047C
21709: 6                                          1978 vp.
21710: 
21711: läkare med lång tjänstgöringstid vid ifrågava-   samhet vid kontinuitetsfrågan, patientens lev-
21712: rande centraler, vilket på ett väsentligt sätt   nadsförhållanden och målet att förbättra kund-
21713: ökar förutsättningarna för anordnandet av kon-   servicen. Kommissionen skall slutföra sitt
21714: tinuerliga vårdförhållanden.                     arbete senast 30. 4. 1979.
21715:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte      Sedan kommissionen uppgjort ett förslag i
21716: 4. 10. 1978 en kommission med uppgift att        ärendet kan ytterligare åtgärder vidtas i syfte
21717: utreda utvecklingsbehoven vid anordnandet av     att utveckla läkarvårdssystemet så att de i
21718: service inom hälsovårdscentralernas öppna        spörsmålet anförda målen !kan uppnås.
21719: sjukvård samt därvid fästa speciell uppmärk-
21720:      Helsingfors den 8 januari 1979.
21721: 
21722:                                              Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläiärvi
21723: Kirjallinen kysymys n:o 529.
21724: 
21725: 
21726: 
21727: 
21728:                                   Westerholm: Ulkomaalaisten oikeusturvan puutteista.
21729: 
21730: 
21731:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21732: 
21733:    Ulkomaalaisten kohtelu maamme viranomais-         tasapuolisesti ja ponnekkaasti YK:ssa ja muis-
21734: ten taholta on saanut julkisuudessa kielteistä       sa kansainvälisissä järjestöissä. Maamme on toi-
21735: huomiota osakseen. Ulkomaalaiset itse ovat va-       minut sillanrakentajana eri näkemysten yhteen
21736: littaneet, että he eivät saa poliisiviranomaisilta   sovittamisessa ja edistänyt tehokkaasti jännityk-
21737: riittävää suojaa henkilökohtaisen turvallisuuten-    sen lieventymistä maailman eri kolkilla. Tämän
21738: sa takaamiseksi. Viime aikoina ovat hälyyttä-        maamme omaksuman roolin kanssa ristiriidassa
21739: västi lisääntyneet ulkomaalaisiin kohdistuneet       on ulkomaalaisiin omassa maassamme kohdis-
21740: pahoinpitelyt. Toisaalta myös ulkomaalaisten         tunut hallintokäytäntö, jonka lopullisena tavoit-
21741: maahantulo- ja oleskeluoikeus Suomessa on oi-        teena näyttää olevan tehdä ulkomaalaisten olot
21742: keusturvan kannalta heikosti järjestetty. Ulko-      maassamme mahdollisimman hankaliksi.
21743: maalaistoimistolla on lähes diktatoriset valtuu-        Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
21744: det myöntää tai olla myöntämättä oleskelulupa        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
21745: ulkomaalaiselle. Samoin on laita poliittisen tur-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
21746: vapaikkaoikeuden ja muukalaispassin myöntä-          vaksi seuraavan kysymyksen:
21747: misen suhteen. Hallintoviranomaisten päätök-
21748: sistä ei ole valitusmahdollisuutta, mitä on pidet-             Tietääkö Hallitus, että ulkomaalaisten
21749: tävä oikeusturvan kannalta suurena puutteena.               asema maassamme on oikeusturvan kan-
21750:     Lukuisat esimerkkitapaukset osoittavat li-              nalta monessa suhteessa puutteellisesti
21751: säksi, että Suomen viranomaisten päätöksiin                 järjestetty, ja
21752: vaikuttaa ulkomaisten lähetystöjen taholta har-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21753: joitettu painostus. Suomi on viime vuosina saa-             ryhtyä asiantilan saattamiseksi sivistys-
21754: vuttanut kansainvälistä arvonantoa esiintymällä             valtion arvon mukaiselle tasolle?
21755:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1978.
21756: 
21757:                                         Raino Westerholm
21758: 
21759: 
21760: 
21761: 
21762: 087900049E
21763: 2
21764: 
21765: 
21766: 
21767: 
21768:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21769: 
21770:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momen-                     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
21771: tissa mainitussatatlroituksessa 'Fe, •Hetra'Plihe~           Hten:.; seuu.avaa:: -' '· : · · ·
21772: mies, olette ·5 . päivänä Joalukuuta ·197S päivä•            ' • Vt>im~ss~. ol~{ia · ulkÖmaalitlsas~tus'' ori ~räiltä
21773: tyn kirjeenne- n:o 2645 ohella toimittanut val-              osin· tocletfu · vanhenruri~eksi. · 'Yhtenä pu~tteena
21774: tioneuvoston. asianomaiselle jäsenelle jäljennök-            oh pidetty valitusi):ulhdo1lisuudeh puuttumista.
21775: sen- kansanedustaja Raino Westerhblmin kirjal-               Ulkomaalaislain:~äädännön uudis tamineri onkin
21776: lisesta kysymyksestä n:o 529, jossa tiedustel-               sisäasiainministeriössä parhrullaan vireillä. Sitä
21777: laan: ·                                                      koskeva hallituksen esitys voitaneen antaa edus-
21778:           Tietääkö Hallitus, että ulkomaalaisten             kunnalle kevätkaudella 1979, Esityksessä tul-
21779:        asema maassamme on oikeusturvan kan-                  laan kiinnittämään huomiota myös ulkomaalai-
21780:        nalta monessa suhteessa puutteellisesti               sen oikeusturvan parantamiseen muun muassa
21781:        järjestetty, ja                                       valitusmahdollisuuksiin nähden.
21782:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21783:        ryhtyä asiantilan saattamiseksi sivistys-
21784:        valtion arvon mukaiselle tasolle?
21785:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1979.
21786: 
21787:                                                                            Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
21788: 
21789: 
21790: 
21791: 
21792:                                                 .,,   .·;·
21793:                                              N:o 529                                               3
21794: 
21795: 
21796: 
21797: 
21798:                           T i II R i k s d a g en s He r r TaI m a n.
21799: 
21800:   I det 1syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
21801: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       samt anföra följande:
21802: nr 2645 av den 5 december 1978 tili veder-             Gällande utlänningsförordning har konstate-
21803: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      rats vara föråldrad tili vissa delar. Avsaknaden
21804: av följande av dksdagsman Raino Westerholm          av möjligheten att anföra besvär har ansetts
21805: undertecknade spörsmåi nr 529:                      vara en brist. En revision av utlänningslagstift-
21806:           Är Regeringen medveten om att ut-         ningen är också anhängig vid ministeriet för
21807:        länningarnas ställning i vårt land i         inrikesärendena. En regeringsproposition röran-
21808:        många hänseende är bristfälligt ordnad       de detta torde kunna avlåtas tili riksdagen
21809:        med tanke på rättsskyddet, och               under vårsessionen 1979. I propositionen kom-
21810:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta     mer uppmärksamhet att fästas vid förbättrandet
21811:        för att korrigera detta sakförhållande så,   av utlännings rättsskydd bl. a. tili den del som
21812:        att utlänningar i vårt land behandlas        gäller möjligheten att anföra besvär.
21813:        på ett sätt som motsvarar en civiliserad
21814:        nations värdighet?
21815:      Helsingfors den 9 januari 1979.
21816: 
21817:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
21818:                                              1978 vp.
21819: 
21820: Kirjallinen kysymys n:o 530.
21821: 
21822: 
21823: 
21824: 
21825:                                  Jartti ym.: Inflaatiokorjauksen tekemisestä perintö- ja lahjavero-
21826:                                      lain veroasteikkoon.
21827: 
21828: 
21829:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
21830: 
21831:    Perintö- ja lahjaverotuksessa sovelletaan       tehty. Leimaverolaissa olevaa lainhu!Jdatusl~i~­
21832: vuodesta 1960 muuttumattomana ollutta vero-        veron laskemisessa käytettävää ·asteikkoa on
21833: asteikkoa. Kun rahanarvon alentumista ei ole       korjattu ja tulo- ja varallisuusve.r.otuksessa
21834: otettu 18 vuoteen huomioon, perintö· ja lahja-     inflaatiotarkistukset ovat jo muodostuneet vuo-
21835: verotus on inflaation vaikutuksesta tuntuvasti     tuisiksi.
21836: kiristynyt. Asteikkokorjauksen puuttuessa jou-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
21837: dutaan maksamaan perintö- ja lahjaveroa varsin     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 nioin~nttiin esi-
21838: vaatimattomista omaisuuksista. Veroahan me-        tämme kunnioi.ttavasti valtioneuvoston asian-
21839: nee jo 2 000 markasta. Nykyinen asteikko on        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
21840: myös vaikeuttamassa sukupolvenvaihdosta maa-       myksen:
21841: tilatalouden ja yritystoiminnan piirissä. Astei-
21842: kon pikaisen korjaamisen puolesta puhuvat                    Miksi Hallitus ei ole monista valmis-
21843: painavat syyt, ja asteikon jälkeenjääneisyys              teluista huolimatta antanut · 'esit}'stä
21844: korostuu, kun otetaan huomioon, että muissa               inflaatiokorjauksen tekemiseksi perintö-
21845: verolaeissa on vastaavia · inflaatiokorjauksia            ja lahjaverolain veroasteikkoon? ..
21846:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1978.
21847: 
21848:          Heikki Jartti                 Sinikka Karhuvaara            Toivo T. Pohjala
21849:          Saara Mikkola                 Ulla Puolanne                 Heikki Perho
21850: 
21851: 
21852: 
21853: 
21854: 087900058R
21855: 2                                                        1978 vp.
21856: 
21857: 
21858: 
21859: 
21860:                                     Ed u s kun n a n H c r r a Puhe m i e he 11 e.
21861: 
21862:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa                 lain veroasteikkoa ja keskeisiä vähennyksiä
21863: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,                   koskevien säännösten muuttamisesta niin, että
21864: olette 5 päivänä .joulukuuta 1978 päivätyn                      rahanarvon huononeminen otetaan niissä tar-
21865: kitjeenne: ohella · toimittanut . valtioneuvoston               koituksenmukaisella tavalla . huomioon. Sano-
21866: asianömaiselle jäsenelle jäljennöksen ed. Jartin                tun toimikunnan tekemiin ehdotuksiin osittain
21867: ym. näin .kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä                 perustuen hallitus on valmistuttanut esityksen
21868: n:o 530:                                                        perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta.
21869:                                                                    Veroasteikkoa ja vähennyksiä koskevien
21870:                      Mik~i Haliitiis ei:: ole monista valmis-   ehdotusten lisäksi esitykseen sisältyy ehdotus
21871:                  ; teltii~h ·· huolimatta _ antanut esitystä    säännöksiksi maatalousyrittäjien ja muiden yrit-
21872:     ~·· '   .:
21873:                  . infla:tti6kortauksen 1:ehmiseksi perintö-    täjien sukupolvenvaihdoksen yhteydessä esiinty-
21874:                   ja lähjavetölain veröasteikkoon?              vien perintö- ja lahjaveron maksamista koske-
21875:                                                                 vien vaikeuksien helpottamisesta. Perintö- ja
21876:     Va,sta),lkserw.. kysymykseen esitän kunnioit-               lahjaverolain muutosesityksen antaminen Edus-
21877: ta5!ti i~-~ur~~y.~a ::    .. - - ·       ··· ·                  kunnalle on osa hallituksen 22. 12. 1978 päättä-
21878:   ,. Valti<>varainministeriön .... toukokuussa 197 8            mistä keskitettyyn tulopoliittiseen kokonaisrat-
21879: asettaman • perintöverotuksen uudistamistaimi-                  kaisuun liittyvistä toimenpiteistä. Hallitus
21880: kunnan osatehtävänä oli 31. 10. 1978 men-                       antaa esityksen Eduskunnalle pikaisesti.
21881: nessä tehdä ehdotus mm. perintö- ja lahjavero-
21882:                  Helsingiss~~;~O päivägä tammikuuta 1979.
21883: 
21884:                                                                                       Ministeri Esko Rekola
21885:                                              N:o 530                                                3
21886: 
21887: 
21888: 
21889: 
21890:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
21891: 
21892:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       avdragen i lagen om skatt på arv och gåva så,
21893: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se       att det försämrade penningvärdet blir beaktat
21894: av den 5 december 1978 tili vederbörande            på ett ändamålsenligt sätt. Delvis på basen
21895: medl.em av statsrådet översänt avskrift av          av kommissionens förslag har regeringen 1åtit
21896: följande av riksdagsman Jartti m. fl. ställda       bereda en proposition angående ändring av
21897: spörsmål nr 5 30:                                   lagen om skatt på arv och gåva.
21898:                                                         Utöver de förslag som gäller skatteskalan
21899:           V avför har Regeringen trots flera        och avdragen innehåller propositionen förslag
21900:        beredningar inte av1åtit någon propo-        tili stadganden för underlättande av de svårig-
21901:        sition rörande inflationsjustering i skat-   heter vid erläggandet av skatt på arv och
21902:        teska1an i lagen om skatt på arv och         gåva som förekommer i samband med gene-
21903:        gåva?                                        rationsväxling b1and lantbruksföretagare och
21904:                                                     andra företagare. Avlåtandet av propositionen
21905:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        angående ändring av lagen om skatt på arv
21906: samt anföra följande:                               och gåva tili riksdagen utgör en del av de
21907:   Den av Hnansministeriet i maj 1978 tillsatta      åtgärder som i enlighet med regeringens beslut
21908: kommissionen för revision av arvsbeskattningen      22. 12. 1978 skall ansluta sig tili den centrali-
21909: hade som deluppgift att tili 31. 10. 1978 upp-      $erade inkomstpolitiska helhetslösningen. Rege-
21910: göra förslag bl. a. tili ändring av stadgandena     ringen avlåter omedelbart propositionen tili
21911: rörande skatteskalan och de mest centrala           Riksdagen.
21912:      Helsingfors den 10 januari 1979.
21913: 
21914:                                                                              Minister Esko Rekola
21915:                                               1978 vp.
21916: 
21917: Kirjallinen kysymys n:o 531.
21918: 
21919: 
21920: 
21921: 
21922:                                   Suonio ym.: Työntekijöiden aseman ja oikeuksien turvaamisesta
21923:                                      valtionhallinnon töiden rationalisointipyrkimyksissä.
21924: 
21925: 
21926: 
21927:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
21928: 
21929:     Automatisointi, toimistotekniikan kehittymi-      työntekijöiden koulutus, mikä aiheuttaa tarpee-
21930: nen ja ATK:n laajenevat sovellutukset vaikut-         tonta painetta työntekijöille uusien menetel-
21931: tavat ihmistyövoiman tarpeeseen ja käyttöta-          mien sisäänajovaiheessa ja synnyttää vakavia
21932: paan myös valtionhallinnossa.                         virhemahdollisuuksia. Esimiesportaan koulutus
21933:     Valtionhallinnon palveluksessa on n. 35 000       esim. ATK-tekniikkaan siirryttäessä mm. rekis-
21934: virka- ja työsopimussuhteista suoritusportaan         teröinnissä, palkanlaskennassa, kirjanpidossa
21935: toimistotyöntekijää. Työn muuttuminen ja vä-          manuaalisesta koneelliseen käsittelyyn ei riitä,
21936: heneminen koskee ensisijaisesti juuri tätä nais-      jos työn varsinaiset suorittajat jätetään koulu-
21937: valtaista työntekijäryhmää. On kuulunut jo kaa-       tuksen ulkopuolelle. Ei ole selvitetty, miten
21938: vailuja, joiden mukaan vuonna 1985 nykyisen           uudet työmenetelmät tulevat vaikuttamaan
21939: toimistohenkilökunnan määrästä tarvittaisiin          työntekijöiden virka- ja toimirakenteeseen.
21940:  työhön enää kolmasosa eli n. 11 500 henki-              Valtiovarainministeriössä on tiettävästi val-
21941: löä.                                                  misteltu ehdotus valtioneuvoston päätökseksi
21942:     Eräillä valtionhallinnon aloilla on jo ryhdyt-    rationalisointiyhteistyöstä    valtionhallinnossa.
21943: ty voimaperäiseen rationalisointiin. Työnteki-        Tällaista päätöstä ei kuitenkaan vielä ole annet-
21944: jöille rationalisoinnin suorittamistapa on mer-       tu. Valtioneuvoston päätös on tarpeen, koska
21945:  kinnyt suurta turvattomuutta. Räikeimpiä esi-        voimassa olevan virkaehtosopimuslain mukaan
21946: merkkejä on puhelinliikenteen automatisointi,         rationalisointiperiaatteista ei ole mahdollista
21947:  joka jätti satoja valtion puhelunvälittäjiä työt-    tehdä virkaehtosopimusta. Valtioneuvoston tu-
21948:  tömiksi. Työntekijöiden uudelleenkoulutus ja         lisikin kiireellisesti antaa rationalisointiyhteis-
21949:  aktiivinen työllistämistuki olisi voitu järjestää    työstä päätös, joka turvaa työntekijöiden oikeu-
21950:  automatisoinnin kestäessä mikäli tilanteeseen        det ja vaikutusmahdollisuudet työn sisällön,
21951:  olisi suhtauduttu vastuullisesti. Valtion budjet-    menetelmien ja välineiden sekä työympäristön
21952:  tiin vuodelle 1979 otettu määräraha puhelun-         muutoksissa. Vireillä olevat rationalisointitoi-
21953:  välittäjien työllistämiseksi kuntien terveyden-      menpiteet tulisi keskeyttää kunnes rationalisoin-
21954:  ja sosiaalihuollon tehtäviin on oikeasuuntainen,     tiyhteistyötä koskeva päätös on annettu ja sen
21955:  mutta myöhäinen ja riittämätön toimenpide            edellyttämät järjestelyt työpaikoilla suoritettu.
21956:  etenkin, kun työntekijät on jätetty vaille uuden        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
21957:   alan koulutusta.                                    päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momenttiin esitäm-
21958:      Työn jatkuvuuden vaarantumisen lisäksi on         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
21959:  valtionhallinnon suoritusportaan työn rationali-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
21960:   soinnissa ilmennyt mm. seuraavia epäkohtia.
21961:   Valtion eri työpisteissä suoritetaan työntutki-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
21962:   musta ilman että ao. työntekijöille olisi edes              valtionhallinnossa suoritetut ja meneil-
21963:   selvitetty toimenpiteiden tarkoitusta. Uusia työ-           lään olevat rationalisointitoimenpiteet
21964:   menetelmiä on otettu käyttöön ilman että työn               ovat aiheuttaneet suoranaista työttö-
21965:   suunnittelussa olisi kuultu työntekijöitä ja käy-           myyttä, työttömyyden uhkaa, työn sisäl-
21966:   tetty heidän asiantuntemustaan apuna. Uusien                lön olennaista muuttumista sekä aikai-
21967:   työmenetelmien käyttöönotossa on laiminlyöty                semman kokemuksen ja ammattitaidon
21968:  0879000.53-K
21969: 2                                          1?78 vp.
21970: 
21971:      mitätöitymistä tavalla, joka synnyttää               mihin toimenpiteisUn Hallitus aikoo
21972:      turvattomuutta ja vähentää työn mielek-           ryhtyä työntekijöiden aseman ja oikeuk-
21973:      kyyttä erityisesti suoritusportaan toimis-        sien turvaamiseksi valtionhallinnon töi-
21974:      totyöntekijöiden kohdalla, ja jos on,             den rationalisointipyrkimyksissä?
21975:     Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1978.
21976: 
21977:        Kaarina Suonio                Erkki Tuomioja              Sinikka Luja-Penttilä
21978:        Pertti Paasio                 Risto .Tuominen             Salme Myyryläinen
21979:        Jacob Söderman                Matti Kuusio                Pirkko Valtonen
21980:        Olli Helminen                 Juhani Surakka              Matti Louekoski
21981:        Jouko Tuovinen                Maija Rajantie              Markus Aaltonen
21982:        Matti Puhakka                 Erkki Liikanen              Jouko Mäkelä
21983:        Jermu Laine                   Pentti Rajala               Kaisa Raatikainen
21984:        Sven-Erik Järvinen            Peter Muurman               Jorma Rantala
21985:        Helge Siren                   Paula Eenilä                Rili Friberg
21986:        Mauno Forsman                 Matti Luttinen              Eino Grönholm
21987:                                      Seppo Tikka
21988:                                                                                                          3
21989: 
21990: 
21991: 
21992: 
21993:                          Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
21994: 
21995:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Palvelussuhdeturvan osalta päätösehdotus
21996: mainitu$sa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          edellyttää pääperiaatteena sen, etteivät rationa-
21997: olette 5 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir·         lisointitoimenpiteet saa aiheuttaa palvelussuh-
21998: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       teen katkeamista valtioon. Jos työvoimaa jou-
21999: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        dutaan vähentämään, on vähentäminen ajoitet-
22000: Kaarina S1,1onion ym. näin kuuluvasta kirjalli-        tava henkilöstön vapaaehtoisen muualle siirty-
22001: sesta kysymyksestä n:o 531:                            misen tai uudelleensijoitusmahdollisuuksien mu-
22002:                                                        kaisesti. Kehittämistoimet eivät muutenkaan saa
22003:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että          yleisesti heikentää virkamiesten tai työntekijäin
22004:        valtionhallinnossa suoritetut ja meneil-        palvelussuhteen ehtoja.
22005:        lään olevat rationalisointitoimenpiteet            Päätösehdotukseen sisältyvät myös määräyk-
22006:        ovat aiheuttaneet suoranaista työttö-           set rationalisointitoimenpiteiden yhteydessä
22007:        myyttä, työttömyyden uhkaa, työn sisäl-         työntekijäosapuolen kanssa noudatettavasta yh-
22008:        lön olennaista muuttumista sekä aikai-          teistyömenettelystä sekä yhteistyön käynnistä-
22009:        semman kokemuksen ja ammattitaidon              misestä ja kehittämisestä. Myös valtion palve-
22010:        mitätöitymistä tavalla, joka synnyttää          luksessa olevien mahdollisuus tehdä työhönsä
22011:        turvattomuutta ja vähentää työn mielek-         kohdistuvia parannusehdotuksia on päätösehdo-
22012:        kyyttä erityisesti suoritusportaan toitnis-     tuksessa varmistettu.
22013:        totyöntekijöiden kohdalla, ja jos on,              Se, että päätös rationalisointitoiminnassa
22014:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         noudatettavasta työnantaja- ja työntekijäosa-
22015:        ryhtyä tyontekijöiden aseman ja oikeuk-         puolten välisestä yhteistyöstä on vasta valmis-
22016:        sien turvaamiseksi valtionhallinnon töi-        teilla, ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei vastaa-
22017:        den rationalisointipyrkimyksissä?               vaa työntekijäosapuolen edut huomioon ottavaa
22018:                                                        rationalisointipolitiikkaa olisi noudatettu val-
22019:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tionhallinnon rationalisointitoiminnassa jo aikai-
22020: vasti seuraavaa:                                       semminkin.
22021:    Valtiovarainministeriö asetti 6. 6. 1977 työ-          Työntekijäosapuolen vaikutusmahdollisuudet
22022: ryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ne menet-        ovat tähän asti kanavoituneet pääasiassa luot-
22023: telytavat, joita tulisi noudattaa suoritettaessa       tamusmiesjärjestelmän tai virastodemokratiajär-
22024: rationalisointia valtionhallinnossa. Työryhmä,         jestelmän kautta. Valtion virkamiesten luotta-
22025: jossa oli valtion lisäksi edustajat Akava r.y:stä,     musmiessopimus mainitsee luottamusmiehen
22026: JTA r.y:stä ja TVK-V r.y:stä, jätti ehdotuksen-        tehtäväksi virkaehtosopimuksiin sekä annettui-
22027: sa valtiovarainministeriölle 15. 5. 1978.              hin säännöksiin ja määräyksiin liittyvien asiOi-
22028:    Valtiovarainministeriö on pyytänyt työryh-          den lisäksi toimimisen virkamiesten edustajana
22029: män ehdotuksista lausunnot ja on parhaillaan           tarpeen mukaan myös muissa viranomaisen ja
22030: laatimassa lopullista ehdotusta valtioneuvoston        virkamiesten välisiin suhteisiin liittyvissä asiois-
22031: päätökseksi yhteistoiminta- ja osallistumisme-         sa. Valtioneuvoston päätöksessä virastodemo-
22032: nettelyistä, joita tulee noudattaa suoritettaessa      kratian valmistelusta valtionhallinnossa maini"
22033: rationalisointia valtion virastoissa ja laitoksissa.   taan virastodemokratian piiriin sisällytettäviksi
22034:    Päätösehdotukseen sisältyy virastoille ja lai-       mahdollisina asioina myös rationalisointi sa-
22035: toksille annettavat ohjeet siitä, kuinka kysy-          moin kuin eräät palvelussuhteen muutoksiin
22036: myksessä mainitut rationalisointitoimenpiteiden        liittyvät asiat.
22037: yhteydessä mahdollisesti syntyvät epäkohdat                Kysymyksen perusteluissa esille otettua posti-
22038: vältetään tai niiden vaikutus henkilöstön työ-         ja lennätinlaitoksen puhelinvirkailijahenkilökun-
22039: hön ja asemaan lievennetään mahdollisimman             nan vapautumista nykyisistä tehtävistä ja toi-
22040: vähäiseksi.                                             menpiteistä tämän henkilöryhmän uudelleensi"
22041: 4                                               1978 vp.
22042: 
22043: joittamiseksi on eduskunnassa käsitelty jo use-           Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota myös
22044: ammassa eri yhteydessä ja kysymys on jälleen           henkilöstön koulutuskysymyksiin rationalisointi-
22045: esillä vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesitystä          toimenpiteiden yhteydessä. Valtiovarainministe-
22046: käsiteltäessä. Asiassa on perusteellisen valmis-       riön antamissa koko valtionhallinnon henkilös-
22047: telun perusteella edetty johdonmukaisin toimen-        tön kouluttamista koskevissa suosituksissa
22048: pitein. Posti- ja lennätinlaitos on jo usean vuo-      (VM:n yleiskirje J 594/40/17.9. 1976) on
22049: den ajan sijoittanut vapautuvia puhelinvirkaili-       keskeiseksi tavoitteeksi asetettu valtionhallin-
22050: joita toisiin tehtäviin. Näitä sijoituksia on          non toiminnan tehokkuuden, jatkuvuuden ja
22051: tapahtunut vuosina 1975-77 yhteensä n. 1 300           pätevyyden turvaaminen. Koulutuksen merkit-
22052: henkilön kohdalla. Vuosien 1978-80 aikana              tävää osuutta uudistushankkeissa on painotettu
22053: vapautuu yhteensä n. 1 750 puhelinvirkailijaa.         toteamalla, että uudistushankkeissa koulutus on
22054: Näiden sijoitussuunnitelma on laadittu ja sen          katsottava itse hankkeen olennaiseksi osaksi ja
22055: toteuttamista johtaa ja valvoo liikenneministe·        budjetoitava siihen tarvittavat varat pääsääntöi-
22056: riön 19. 9. 1978 asettama työryhmä. Työryh-            sesti uudistushankkeen kokonaisbudjetin osaksi.
22057: män laatiman suunnitelman mukaan puhelin-              Vastikään on näitä yleisiä suosituksia täyden-
22058: virkailijoista pyritään sijoittamaan valtionhallin-    netty käsittelemällä tarkemmin henkilöstön pe-
22059: toon eri virastoihin ja laitoksiin yhteensä n.         rehdyttämistä (VM:n yleiskirje J 655/40/17.
22060: 1 250 henkilöä sekä kunnallishallinnon palve-          11. 197 8). Näissä suosituksissa mm. koroste-
22061: lukseen n. 4 30 henkilöä, minkä lisäksi yksityi-       taan perehdyttämisen ja työsuojelun yhteyksiä.
22062: selle sektorille arvioidaan siirtyvän n. 70 henki-     Virastojen ja laitosten koulutustoiminnan mää-
22063: löä. Näitä siirtoja varten on vuoden 1978 kol-         rässä ja laadussa on kyllä huomattavia eroja,
22064: mannessa lisämenoarviossa myönnetty 2 milj.            mutta voidaan pitää selvänä, että virasto ei
22065: markan ja vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesi-           lähde toteuttamaan rationalisointihanketta ilman
22066:  tyksessä esitetty 24 milj. markan määräraha.          asianmukaista koulutusta. Jos näin meneteltäi-
22067: Työryhmä on tehtävänsä mukaisesti määritellyt          siin, vaarantuisi koko hankkeen tuoma tulos.
22068: ne tehtävät, joihin vapautuvat henkilöt ensi si-       Edelleen voidaan todeta, että valtiovarainminis-
22069: jaisesti pyritään sijoittamaan. Nämä tehtävä-          teriö on käynnistämässä selvitystä, jonka tulok-
22070:  alueet ovat puhelunvälitys- ja toimistotehtävät       sena toimistohenkilöstön osuus valtionhallinnon
22071:  ja mahdollisuuksien mukaan myös muut tehtä-           tehtävien hoidossa täsmentyy sekä työnantajan
22072: vät. Yksityiskohtaisissa sijoitussuunnitelmissa        että työntekijän näkökulmasta nykyistä pa-
22073: on muihin tehtäviin henkilöitä siirrettäessä           remmin. Työssä on myös tavoitteena osoittaa
22074: kiinnitetty erityistä huomiota koulutukseen.           sekä valtionhallinnon sisäistä koulutusta että
22075:  Koulutuksesta huolehtivat joko posti- ja lennä-       keskiasteen koulunuudistusta varten, millaisiin
22076:  tinlaitos tai vastaanottava virasto tai työvoima-     ammatillisiin valmiuksiin valtion toimistohenki-
22077:  ministeriö.                                           löstön koulutuksessa tulisi pyrkiä.
22078:     Paikkakunnanvaihdon yhteydessä kysymyk-                Tekninen kehitys ja atk:n laajeneva käyttö
22079:  seen tulevista korvauksista on posti- ja lennä-        tulevat muuttamaan työtehtäviä valtionhallin-
22080:  tinlaitos antanut ohjeet vuoden 1977 virkaehto-       nossa kuten muuallakin yhteiskunnassa eikä
22081:  sopimuksen asianomaisen kohdan perusteella.            tätä kehitystä voida Suomenkaan valtionhallin-
22082:     Valtiovarainministeriö on antanut ohjeet pe-        nossa estää tai pysäyttää. Tämä kehitys tuskin
22083:  riaatteista, joita noudatetaan palkkauksen osal-       kuitenkaan johtaa varsin nopeisiin ja laajoihin
22084:  ta henkilön siirtyessä posti- ja lennätinlaitokses-   muutoksiin. Valtioneuvoston tiedossa tai näky-
22085:  ta johonkin muuhun virastoon. Ministeriön kan-        vissä ei ole kaavailuja nykyisen 35 000 toimisto-
22086:  nan mukaan palkkaus ei saisi pienentyä siirron         työntekijän määrän supistamisesta kysymykses-
22087:  yhteydessä. Kuitenkin ministeriö katsoo, että          sä lausutuin tavoin 11 500 henkilöön vuoteen
22088:  sijoitettavan palkkauksen tulee sopeutua vas-          1985 mennessä. Tähän ei myöskään viittaa
22089:  taanottavan viraston tai laitoksen palkkausjär-        toimistohenkilöstön määrässä 1970-luvulla ta-
22090:  jestelmään.                                            pahtunut kehitys vaikka samanaikaisesti on teh-
22091:     Eräänä kysymykseen tulevana vaihtoehtona            ty mm. laajoja atk-sovellutuksia. Tilastokeskuk-
22092:  on myös tehtävästään vapautuvan, yli 58-vuo-           sen työvoimatiedustelun mukaan tilinpidollista
22093:  tiaan puhelinvirkailijan hakeutuminen eläkkeel-        ja konttoriteknillistä työtä tekevien määrä on
22094:  le. Tämä voi tapahtua tietyin edellytyksin joko        vuodesta 1970 vuoteen 1975 noussut Suo-
22095:  hakemalla ylimääräistä eläkettä tai työttömyys-        messa yli 40 %. Tehdyissä selvityksissä on
22096:  eläkettä.                                              todettu, että myöskään valtionhallinnossa ei toi-
22097:                                             N:o 531                                              5
22098: 
22099: mistohenkilökunnan määrä ole 1970-luvulla las-       Hallitus katsoo, että rationalisointitoimenpi-
22100: kenut vaan pikemminkin vähän noussut. ·           teitä valtionhallinnossa ei ole suoritettu työn-
22101:   Valtion palveluksessa oleva henkilömäärä ei     tekijöiden etuja vahingoittavalla tavalla ja että
22102: kokonaisuutenakaan ilmeisesti tule supistumaan    valmisteltavana olevassa rationalisointitoimintaa
22103: vuoteen 1985 mennessä. Työtehtävät tosin          koskevassa valtioneuvoston päätöksessä voidaan
22104: osalla henkilöstöä tulevat tänä aikana muuttu-    estää kysymyksessä tarkoitettujen epäkohtien
22105: maan. Tarvittava uudelleenkoulutus tullaan hoi-   syntyminen.
22106: tamaan kussakin tapauksessa erikseen tapahtu-
22107: van suunnittelun pohjalta.
22108:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1979.
22109: 
22110: 
22111:                                                                          Ministeri Esko Rekola
22112: .6
22113: 
22114: 
22115: 
22116: 
22117:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
22118: 
22119:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I fråga om anställningsskyddet förutsätter
22120: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse       törslaget såsom huvudprindp, att rationalise-
22121: av den 5 december 1978 tili vederbörande med-        ringsåtgärdema inte får leda tili att anställ"
22122: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ningsförhållandet till staten hryts. Blir man
22123: ledamot Kaarina Suonio m.fl. ställda spörsmål        tvungen att minska arbetskraften, ·skall mins-
22124: nr 531:                                              kandet tidsordnas i enlighet med personalens
22125:                                                      frivilliga bortflyttande eller möjligheterna till
22126:           Är Regeringen medveten om, att de          omplacering. Utvecklingsåtgärderna får inte
22127:        rationaliseringsåtgärder som vidtagits        heller eljest allmänt sett försvaga tjänstemän-
22128:        och som pågår inom statsförvaltningen         nens eller arbetstagarnas villkor i anställnings-
22129:        har förorsakat direkt arbetslöshet, hot       förhållandet.
22130:        om arbetslöshet, väsentlig förändring av         I förslaget ingår även bestämmelser om det
22131:        arbetets innehåll samt gjort tidigare         samarbetsförfarande som skall tillämpas till-
22132:        erfarenhet och yrkeskunskap betydelse-        sammans med arbetstagal'parten i samband med
22133:        lös på ett sätt som skapar otrygghet          rationaliseringsåtgärderna samt om inledandet
22134:        och minskar arbetets meningsfullhet           och utvecklandet av samarbetet. I förslaget
22135:        speciellt i fråga om byråarbetstagarna        har även de statsanställda tillförsäkrats möj-
22136:        på prestationsnivå, och om så är fallet,      ligheter att göra förslag till förbättringar i an-
22137:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       slutning till sitt a11bete.
22138:        ta i syfte att trygga arbetstagarnas ställ-      Det faktum att ·beslutet om samarbete mel-
22139:        ning och rättigheter vid strävandena att      lan arbetsgivar- och wbetstagarparten vid ratio-
22140:        rationalisera arbetet inom statsförvalt-      naliseringsverksamheten först nu håller på att
22141:        ningen?                                       färdigställas innebär likväl inte att en likadan
22142:                                                      rationaliseringspolitik, som beaktar arbetstagar-
22143:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        parten, inte skulle ha bedrivits i rationalise-
22144: samt anföra följande:                                ringsverksamheten inom statsförvaltningen re-
22145:    Finansministeriet tillsatte 6. 6. 1977 en ar-     dan tidigare.
22146: betsgrupp med uppgift att utreda de förfa-              Arbetstagarpartens möjligheter att påverka
22147: ringssätt som borde följas i rationaliserings-       har hittills kanaliserats huvudsakligen via för-
22148: arbetet inom statsförvaltningen. Arbetsgruppen,      troendemannasystemet eller ämbetsverksdemo-
22149: i villcen förutom staten fanns representanter        kratisystemet. Förtroendemannaavtalet för sta-
22150: för Akava r.f., FOA r.f. och TOC-T r.f., avgav        tens tjänstemän nämner såsom en av förtro-
22151: 15. 5. 1978 sitt förslag tili finansministeriet.     endemannens uppgift att förutom handhavan-
22152:    Finansministeriet har inbegärt utlåtanden         det av ärenden i anslutning till tjänstekollek-
22153: över arbetsgruppens förslag och håller för när-      tivavtalen samt utfärdade stadganden och be-
22154: varande på med att uppgöra det slutgiltiga           stämmelser dessutom vid behov fungera som
22155: förslaget till statsrådets beslut om de förfaran-    företrädare för tjänstemännen även i övriga
22156: den vid samverkan och deltagande, vilka bör          ärenden i anslutning till förhållandena mellan
22157: iakttas vid rationaliserandet av arbetet i statens   myndighet och tjänstemän. I statsrådets beslut
22158: ämbetsverk och inrättningar.                         om beredningen av ämbetsverksdemokratin
22159:    I förslaget till beslut ingår anvisningar för     inom statsförvaltningen nämns såsom sådana
22160: ämbetsverken och inrättningarna om hur man           ärenden, vilka eventuellt kan innefattas inom
22161: skall undvika de i spörsmålet nämnda miss-           ramen för ämbetsverksdemokratin, även ratio-
22162: förhållanden, som ev·entuellt uppkommer i sam-       nalisering samt vissa andra ärenden som hänför
22163: band med rationaliseringsåtgärderna, eller hur       sig till ändringar i anställningsförhållandet.
22164: deras inverkan på personalens arbete och ställ-          Friställningen av post- ooh telegrafverkets
22165: ning skall kunna reduceras så mycket som möj-        telefonfunktionärer från deras nuvarande upp-
22166: ligt.                                                gifter, vilket man hänvisat tili i motiveringen
22167:                                               N:o 531                                               7
22168: 
22169: för spörsmålet, ooh åtgärderna för omplacering       fråga anhåUer om extra pension ellet om ar-
22170: .av denna persongrupp har hehandlats i r.iks·        betslöshetspension .
22171: da.gen redan i flera olika sammanhang och                 I spörsmålet har uppmärksamhet riktats även
22172: frågan är åter före vid behandlingen av stats-       ,på personalens utbildningsfrågor ·i samband
22173: verkspropositionen för åt 1979. Med stöd av en       med rationaliseringsåtgärder. I flnans~niste­
22174: grundlig beredning har saken avancerat medelst       riets rekommendationer rörande personalutbild-
22175: konsekventa åtgärder. Post- och telegrafverket       ningen ino.tn hela statsförvaltningen (FM:s
22176: har redan under flera års tid placerat friställda    cirkulär J 594/40/17. 9. 1976} har tryggaridet
22177:  telefonfunktioniiret i andra u.ppgifter. Under      av effektiviteten, fortbeståndet ooh kornpeten"
22178: åten 197':5--77 omplacerades sammanlagt ca           sen i statstörvaltningens verksamhet uppställts
22179:  1 300 personer. Under lren 1978-80 friställs        som det centtala m~let. Utbildningens betydan-
22180:  sammanlagt ca 1 750 telefonfunktionärer. En         de andel i reformprojekten har betonats i och
22181:  placeringsplan för dessa har gjorts upp och         med att det konstaterats att utJbildningen i
22182:  dess genomförande leds och övervakas av en          reformpro]ekten bör betraktas som en väsentlig
22183:  arbetsgrupp, som trafikministeriet tillsatte 19.    del 'av själva projektet och erforderliga medel
22184:  9. 1978. Enligt arbetsgruppens plan försöker        för utbildningen hudgeteras i 11egel som en del
22185:  man, placera sammanlagt ca 1 250 telefonfunk-       av reformprojektets totala budget. Nyligen har
22186:  tionärer inom statsförvaltningen i olika ämbets-    dessa allmänna rekommendationer komplette-
22187:  verk och inrättningar samt ca 430 personer i        xats genom att personalens orientering behand-
22188:  kommunalförvaltningens tjänst, varutöver ca 70      lats noggrannare (FM:s cirkulär J 655/40/17.
22189:  personer beräknas flytta tili den privata sek-       11. 1978.) I dessa rekommendationer betonas
22190:  torn. För dessa föcllyttningar har i den tredje     bl.a. sambandet mellan orienteringen och arbe-
22191:  tilläggshudgeten för år 1978 heviljats 2 milj.      tarskyddet. I omfattningen och arten av ut-
22192:  mk, och i statsverkspropositionen för år 1979       bildningen vid ämbetsverken och inrättningarna
22193:  har föreslagits ett anslag om 24 milj. mk. Ar-      finns nog avsevärda skillnader, men det kan
22194:  betsgruppen har i enlighet med sitt uppdrag          anses klart att ett ämbetsverk inte börjar
22195:  angivit de uppgifter i vi1ka de friställda i        genomföra ett rationaliseringsprojekt utan
22196:  första hand kommer att placeras. Det är fråga       sakenlig utbildning. On man skulle förfara så,
22197:  om telefonist- och kontorsuppgifter och i mån       skulle resultatet av hela projektet äventyras.
22198:  av möjlighet även andra uppgifter. I den            Vidare kan det konstateras att finansministeriet
22199:  detaljerade placeringsplanen har speciellt av-      håller på att starta en utredning som är av-
22200:  seende fästs vid den utbildning som skall ges       ,sedd att precisera byråpersonalens andel i sköt-
22201:  då personer flyttas tili andra uppgifter. An-       seln av stat&förvaltningens uppgifter bättre än
22202:   tingen post- och telegrafverket eller det mot-     för närvarande ur såväl arbetsgivarens som ar-
22203:  tagande ämbetsverket eller arbetskraftsminis-       hetstagarens synvinkel. I arbetet avser man
22204:  teriet ser tili att utbildning anordnas.            även att för såväl stat&förvaltningens interna
22205:      Vad beträffar de ersättningar som kommer        utbildning som för mellanstadiereformen klar-
22206:  i fråga då en omplacerad person måste byta          lägga vi1ka yrkesfärdigheter som borde efter-
22207:  ort har post- och telegrafverket ullfärdat an-      strävas i utbildningen av byråpersonal för
22208:  visningar med stöd av vederbörande punkt i          staten.
22209:   1977 års tjänstekollektivavtal.                         Den tekniska utvecklingen och den ökade
22210:      Finansministeriet har utfärdat direktiv om de   användningen av ADB kommer att ändra ar-
22211:  principer som skall iakttas i avlöningen, då        betsuppgifterna inom statsförvaltningen på
22212:  person flyttar från post- och telegrafverket tili   samma sätt som i samhället i övrigt och denna
22213:  något annat ämbetsverk. Enligt rninisteriets        utvedding kan inte heller hindras eller stoppas
22214:   åsikt horde avlöningen inte få minska i sam-       i Finlands statsförvaltning. Denna utveckling
22215:  band med flyttningen. Ministeriet anser dock        leder dock knappast tili speciellt snabba och
22216:  att avlöningen för den sam omplaceras bör           omfattande ändringar. Statsrådet känner inte
22217:   anpassas tili det mottagande ämbetsverkets eller    till, och har inte heller i sikte, planer på en
22218:  den mottagande inrättningens avlöningssystem.       inskränkning av byråpersonalen, som för när-
22219:      Ett alternativ som kommer i fråga är            varande omfattar 35 000 arbetstagare, på i
22220:   även att friställd telefonfunktionär över 58 år    spörsmålet angivet sätt tili 11 500 fram tili år
22221:   kan pensioneras. Detta kan ske under vissa          1985. På detta tyder inte heller utvecklingen
22222:   förutsättningar, antingen genom att personen i     i de byråanställdas antal på 1970-talet, .fastän
22223: 8                                           1978 vp.
22224: 
22225: bl.a. o.mfattande ADB-tillämpningar har gjorts    att under denna tid ändras i någon mån för en
22226: under samma tid. Enligt statistikcentralens ar-   del av personalen. Den erforderliga omskol-
22227: betskraftsförfrågan har antalet personer som      ningen kommer att skötas på basen av en
22228: utför bokförings- och kontorstekniskt arbete      särskild planering för varje enskilt fall.
22229: ökat med mer än 40% i Finland från år 1970           Regeringen anser att rationaliseringsåtgärder
22230: till år 1975. I de utredningar som gjorts har     inte har vidtagits inom statsförvaltningen på
22231: det konstaterats att byråpersonalen inte heller   ett sätt som skulle skada a11betstagarnas intres·
22232: i statsförvaltningen har minskat på 1970-talet    sen och att man i det statsrådsbeslut rörande
22233: utan snarare ökat i någon mån.                    rationaliseringsåtgärder, som för närvarande
22234:    Antalet .personer i statens tjänst kommer      bereds, kan förhindra att i spörsmålet avsedda
22235: uppenbarligen inte totalt sett att minska till    miss:förhållanden uppstår.
22236: år 1985. Arbetsuppgifterna kommer visserligen
22237:      Helsingfors den 9 januari 1979.
22238: 
22239: 
22240:                                                                          Minister Esko Rekola
22241:                                               1978 -vp.
22242: 
22243: Kirjallinen kysymys n:o 532.
22244: 
22245: 
22246: 
22247: 
22248:                                   Rekonen: Asevelvollisuuttaan suorittamasta palaavien työntekijöi-
22249:                                      den työsuhteen jatkumisen turvaamisesta.
22250: 
22251: 
22252:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
22253: 
22254:    Nuoret työntekijät ovat olleet aina työnanta-     irtisanomisajasta on vain poikkeustapauksia var-
22255: jien voimakkaan riiston kohteena. Joukkotyöt-        ten eikä suinkaan sitä varten, että työnantajat
22256: tömyyttä hyväkseen käyttäen lukuisat työnanta-       tekevät siitä käytännön mm. asevelvollisuut-
22257: jat käyttävät nuoria työntekijöitä entistäkin häi-   taan suorittamasta palaaviin nuoriin työntekijöi-
22258: käilemättömämmin hyväkseen.                          hin nähden.
22259:    Eräänä esimerkkinä tästä on mm. Tampella-             Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
22260: konsernin Tamrockin tehtaan johdon menette-          37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
22261: ly, että armeijasta palaavat työntekijät saavat      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
22262: olla työssä vain kaksi viikkoa. Sen jälkeen heil-    raavan kysymyksen:
22263: le annetaan lopputili ja tilalle otetaan konepaja-
22264: koulusta nuoria poikia. He puolestaan saavat                    Onko Hallitus tietoinen, että eräät
22265: olla työssä siihen saakka kunnes palaavat armei-            suuryhtiöt mm. Oy Tampella Ab irti-
22266: jasta ja laitetaan sen jälkeen kävelemään. Näin             sanoo asevelvollisuuttaan suorittamasta
22267: jatkuu kiertokulku, ja Tampella saa käyttää                 palaavia työntekijöitä ja ottaa heidän
22268: erittäin heikosti palkattua nuorta työntekijä-              tilalleen konepajakoulusta vielä alhai-
22269: kuntaa vuodesta toiseen. Konepajakoululaiset                semmalla palkalla työskenteleviä nuoria
22270: ovat alimmassa palkkaryhm~ssä ja työnantajat                oppilaita ja näin tosiasiallisesti rikkoo
22271: saavat näin halpaa työvoimaa itselleen.                     työsopimuslain säädöksiä, ja jos on,
22272:    Tällainen työnantajan menettely ei kuiten-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22273: kaan voi olla oikein. Se on jyrkässä ristiriidassa          ryhtyä asevelvollisuuttaan suorittamasta
22274: työsopimuslain kanssa. Kyllä se tarkoittaa sitä,            palaavien työntekijöiden työsuhteen jat-
22275: että armeijasta palaavalla täytyy olla oikeus pa-           kumisen turvaamiseksi ja työntekijöiden
22276: lata vakinaiseen työhönsä ja ;rakinaiseen työsuh-           irtisanomissuojan parantamiseksi?       ·
22277: teeseen. Lakiin otettu määräys kahden viikon
22278:       Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1978.
22279: 
22280:                                           Heimo Rekonen
22281: 
22282: 
22283: 
22284: 
22285: 0879000361
22286: 2                                             1978 vp.
22287: 
22288: 
22289: 
22290: 
22291:                          Ed u s kunnan He r r a P u he m i e he 11 e.
22292: 
22293:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-        kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jat-
22294: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         kumisesta annetussa laissa (570/61), jonka 1
22295: mies, olette 5 päivänä joulukuuta 1978 päivä-        §:n mukaan asevelvollisuuslain nojalla palveluk-
22296: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-       seen kutsutun työsuhde ei katkea palveluksen
22297: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-       takia. Tämän lain 3 §:ssä on lisäksi säädetty,
22298: sanedustaja Rekosen näin kuuluvasta kirjalli-        että vakinaista palvelustaan suorittamasta pa-
22299: sesta kysymyksestä n:o 532:                          lannutta työntekijää ei saa kolmen kuukauden
22300:                                                      aikana hänen työhön paluustaan lukien irtisanoa
22301:            Onko Hallitus tietoinen, että eräät
22302:                                                      antamatta ennakkoilmoitusta työsuhteen päät-
22303:        suuryhtiöt mm. Oy Tampella Ab irti-           tymisestä vähintään neljäätoista päivää ennen
22304:        sanoo asevelvollisuuttaan suorittamasta       päättymispäivää.
22305:        palaavia työntekijöitä ja ottaa heidän
22306:                                                         Työsopimuslain ja ennen mainitun, asevelvol-
22307:        tilalleen konepajakoulusta vielä alhai-
22308:                                                      lisen työsuhdeturvaa koskevan lain suhdetta ei
22309:        semmalla palkalla työskenteleviä nuoria       voida pitää täysin selvänä. Sen jälkeen kun la-
22310:        oppilaita ja näin tosiasiallisesti rikkoo     kisääteistä vähimmäisirtisanomisaikaa pidennet-
22311:        työsopimuslain säädöksiä, ja jos on,          tiin neljästätoista päivästä kuukaudeksi ja kun
22312:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      työmarkkinajärjestöjen väliseen uuteen irtisano-
22313:        ryhtyä asevelvollisuuttaan suorittamasta      missuojasopimukseen sisällytettiin edellistä so-
22314:        palaavien työntekijöiden työsuhteen jat-      pimusta merkittävästi pitempiä irtisanomisaiko-
22315:        kumisen turvaamiseksi ja työntekijöiden       ja, ovat mainittujen säädösten keskinäiseen suh-
22316:        irtisanomissuojan parantamiseksi?             teeseen liittyvät tulkinnalliset kysymykset enti-
22317:                                                      sestään lisääntyneet. On ilmeistä, että edustaja
22318:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Rekosen kysymyksessä tarkoitetut ongelmat
22319: taen seuraavaa:                                      ovat seurausta näistä epäselvyyksistä, joiden rat-
22320:    Työsuhdeturvaa koskevat petossäännökset si-       kaisua ei pitkällä tähtäimellä voida jättää yksin-
22321: sältyvät työsopimuslakiin (320/70). Lain 37          omaan tulkintakäytännön varaan.
22322: S:n 2 momentin mukaan työnantaja ei saa irti-           Kuten esitetystä käy ilmi, hallitus on tietoi-
22323: sanoa työntekijää ilman erityisen painavaa syy-      nen työntekijäin, myös asevelvollisuuttaan suo-
22324: tä, jollaisena ei voida pitää ainakaan kyseisessä    rittamasta oalaavien, työsuhdeturvan kehittämi-
22325: lainkohdassa säädettyjä syitä. Lain 38 § :n 3 mo-    sen tarpeellisuudesta ja on tämän vuoksi asetta-
22326: mentin mukaan, sellaisena kuin se on 16 päivä-       nut komitean, jonka tehtävänä on työsopimus-
22327: nä kesäkuuta 1978 annetussa, 1 päivänä heinä-        lain työsuhdeturvaa koskevien säännösten heik-
22328: kuuta 1978 voimaan tulleessa laissa ( 476/           kous, epäjohdonmukaisuus ja puutteellisuus
22329: 78), työnantajan toimesta tapahtuvan irtisano-       huomioon ottaen selvittää työsuhteen jatkuvuu-
22330: misen aika on kuukausi, jollei erityistä irtisano-   den lakisääteisen turvan kehittämistarvetta ja
22331: misaikaa ole määrätty. Erikseen on asevelvolli-      -mahdollisuuksia alan lainsäädännön kansainvä-
22332: sen työsuhdeturvasta säädetty palvelukseen           lisen kehityksen valossa.
22333:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1979.
22334: 
22335:                                                  Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
22336:                                               N:o 532                                                  3
22337: 
22338: 
22339: 
22340: 
22341:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1rn a n.
22342: 
22343:    I det syfte .37 § 1 rnorn. riksdagsordningen       förhållande (570/61). Enligt 1 § i denna lag
22344: anger har Ni, Herr Talrnan, rned Eder skri-           avbryts inte tjänste- eller arbetsförhållande på
22345: velse av den 5 december 1978 tili vederböran-         grund av tjänstgöring, tili viiken en värnplik-
22346: de rnedlem av statsrådet översänt avskrift av         tig har inkallats rned stöd av värnpliktslagen.
22347: följande av tiksdagsman Rekonen ställda skrift-       I .3 § i sarnma lag är ytterligare stadgat att ar-
22348: liga spörsmål nr 532:                                 betstagare, sorn efter fullgjord aktiv tjänst har
22349:                                                       återvänt till sitt tidigare arbete, inte under tre
22350:           Är Regeringen medveten om att en            månader efter återinträdet i arhete får uppsägas
22351:        del storbolag, bl.a. Oy Tampella Ab,           utan att förhandsanmälan orn avslutande av
22352:        säger upp arhetstagare som återvänder          arhetsförhållande ges rninst fjorton dagar före
22353:        efter avtjänad värnplikt och i stället för     avslutningsdagen.
22354:        dem anställer unga elever, sorn kommer            Förhållandet rnellan lagen orn arbetsavtal
22355:        från verkstadsskola och arbetar rnot           och den nyssnämnda lagen om fortbestånd av
22356:        lägre löner, varigenorn dessa bolag de         värnpliktigs arbetsförhållande kan inte anses
22357:        facto bryter mot stadgandena i lagen           helt klart. Sedan den lagstadgade rninimitiden
22358:        orn arbetsavtal, och orn så är fallet,         för uppsägning förlängdes från fjorton dagar
22359:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      tili en månad och då avsevärt längre uppsäg-
22360:        till säkerställande av arbetsförhållandets     ningstider än förut har upptagits i det nya av-
22361:        fortbestånd för arbetstagare, vilka åter-      talet rnellan arbetsmarknadsorganisationerna
22362:        vänder efter att ha avtjänat sin värnplikt     om uppsägningsskydd, har tolkningsfrågorna i
22363:        och för en förbättring av arhetstagarnas       anslutning till det inbördes förhållandet mellan
22364:        skydd mot uppsägning?                          nämnda stadganden ytterligare ökats. Uppen-
22365:                                                       bart är att de problem som avses i riksdags-
22366:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         rnan Rekonens spörsrnål utgör följder av dessa
22367: sarnt anföra följande:                                oklarheter, vilkas klarläggning på längre sikt
22368:    Grundläggande stadganden orn trygghet i ar-        inte kan få bli beroende enbart 1av tolkningen
22369: betsförhållande ingår i lagen orn arbetsavtal         i praxis.
22370: (320/70). Enligt 37 § 2 morn. i nämnda lag                Såsorn framgår av det anförda är regeringen
22371: får arbetsgivare inte säga upp arhetstagare utan      medveten om behovet av att bygga ut anställ-
22372: särskilt vägande skäl. Såsorn dylikt skäl får i       ningstryggheten för arbetstagare, häribland
22373: varje händelse inte betraktas de skäl som an-         också för sådana som återvänder tili arbetet
22374: förs i det berörda lagruMtllet. Enligt 38 § 3         efter fullgjord värnplikt, och har därför tillsatt
22375: rnom. i samma lag. sådant detta lagrum lyder          en kommitte, vars uppgift är att med beaktan-
22376: i lag av den 16 juni 1978 ( 476/78), viiken           de av svagheterna, inkonsekvenserna och brist-
22377: trädde i kraft den 1 juli 1978, kan, såvida ingen     fälligheterna i arbetsavtalslagens stadganden orn
22378: särskild uppsägningstid har bestämts, arbets-         trygghet i arbetsförhållandet utreda behovet
22379: avtalet av arbetsgivaren uppsägas att upphöra         och möjligheterna att utveckla det lagstadgade
22380: efter en månad. Angående trygghet i arbets·           skyddet för kontinuiteten i arbetsförhållandet,
22381: förhållande för värnpliktig är särskilt för sig       i ljuset av den internationella utvecklingen av
22382: stadgat i lagen om fortbestånd av till tjänstgö-      lagstiftningen inorn detta område.
22383: ring inkallad värnpliktigs arbets- eller tjänste-
22384:      Helsingfors den 5 januari 1979.
22385: 
22386:                                                     Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
22387:                                               1978 vp;
22388: 
22389: Skriftligt spörsmål nr 533.
22390: 
22391: 
22392: 
22393: 
22394:                                   H. Westerlund m. fl.: Om reformering av specialistläkarexamen.
22395: 
22396: 
22397:                            Tili Riksd.agens Herr Talman.
22398: 
22399:    Assistendäkartjänsterna har inrättats vid lan-    av universitetssjukhusen, hur assistendäkarnas
22400: dets centralsjukhus och vissir andra sjukhus för     rätt tili tjänstledigheter för utbildnings.ändamål
22401: att betjäna läkarnas specialistutbildning. För er-   kringskurits.
22402: hållande av specialistkompetens krävs i regel           En förändring av assistentläkarnas status
22403: 3--4 års tjänstgöring som assistendäkare.            skulle inte bara innebära ett hot mot den yngre
22404:    I praktiken har assistentläkarnas betydelse       läkarkåren, utan också i högsta grad vara ägnat
22405: för sjukhusens verksamhet varit helt avgöran-        att störa en effektiv vårdverksamhet vid våra
22406: de. Assistentläkarna har ·speciellt vid stora        större sjukhus. Om rnte assistentläkarna be-
22407: sjukhus haft hand om huvudparten av den              traktas som normala tjänsteinnehavare med des-
22408: praktiska sjukvårdsverksamheten både på av-          sas skyldigheter och rättigheter finns det en
22409: delningarna och vid poliklinikerna. Assistent-       a11varlig risk för svårigheter att upprätthålla
22410: läkarna har likaså svarat för hela primärjour-       sjukhusens primärfunktioner, patientvården och
22411: bördan. Trots att de teoretiska inslagen i spe"      jourverksamheten.
22412: cialiseringsutbildningen tenderar öka, har dock         Med hänvisning tili ovan stående anhåller
22413: utbildningens tyngdpunkt fortsättningsvis legat      undertecknade om att i den ordning 3 7 § 1
22414: på den kliniska tjänstgöringen, med andra ord        mom. riksdagsordningen föreskriver tili veder-
22415: på inlärning genom praktisk erfarenhet. Den          börande medlem av statsrådet få ställa följande
22416: teoretiska undervisningen har hittills inhämtats     skriftliga spörsmål:
22417: på fritiden ellet under tjänstledigheter beviljade
22418: i normal ordning av sjukhusens ledning.                        Är Regeringen medveten om de ris-
22419:    I framtiden kommer enligt planetna ansvaret              ker för patientvården vid landets största
22420: för specialistutbildningen att övertas av de me-            sjukhus som vore följden av att assis-
22421: dicinska fakulteterna. Detta kommer inte att                tentläkarnas nuvarande status som i
22422: minska den kliniska tjänstgöringens tyngd i                 första hand arbetstagare skulle ifråga~
22423: specialistutbildningen. Det kommer emellertid               sättas ellet förändras, och om så är,
22424: uppenbarligen att innebära en koncentrering av                 har Regeringen för avsikt att bereda
22425: specialistutbildningen i de kliniska speciali-              förordningen om specialistläkarexamen
22426: teterna tili universitetssjukhusen samtidigt som            i en sådan ordning, att också sjuk-
22427: de övriga centralsjukhusen kommer att svara                 vårdens och patienternas berättigade
22428: för allmänläkarnas sjukhusutbildning. Fakulte-              krav kan tillgodoses samtidigt som en
22429: terna kommer i högre grad än hittills att med-              reform av specialistutbildningen genom-
22430: dela den teoretiska utbildningen.                           förs med målsättningen att bibehålla
22431:    I det läge då undervisningsministeriet för-              1äkarnas internationellt sett höga yrkes-
22432: bereder den bebådade reformen genom att                     skicklighet, och
22433: granska ett förslag tili förordning om specialist-             ämnar Regeringen ge direktiv åt de
22434: utbildningen, har en viss osäkerhet uppstått om             korumunala centralorganisationerna så
22435: assistentläkarnas kommande status.                          att assistentläkarnas enahanda rätt tili
22436:    Också sjukhusens korumunala huvudmän och                 utbildning i jämförelse med andra per-
22437: de korumunala centralorganisationerna håller på             sonalkategorier tryggas?
22438: att inta en ståndpunkt i frågan, bl. a. vid ett
22439:      Helsingfors den 5 december 1978.
22440: 
22441:          Henrik ·Westerlund             Pär Stenbäck                   Håkan Malm
22442: 0879000416
22443: 2                                              1978 vp.
22444: 
22445: Kirjallinen kysymys n:o 533.                                                               Suomennos.
22446: 
22447: 
22448: 
22449: 
22450:                                    H. Westerlund ym.: Erikoislääkäritutkinnon uudistamisesta.
22451: 
22452: 
22453:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22454: 
22455:    Maamme keskussairaaloihin sekä era1snn             taa mm. eräässä yliopistollisessa sairaalassa apu-
22456: muihin sairaaloihin on perustettu apulaislääkä-       laislääkäreiden virkavapauden saamista kou-
22457: rin toimia lääkäreiden erikoistumiskoulutusta         lutustarkoituksiin koskevan oikeuden rajoitta-
22458: varten. Eriko1slääkärin pätevyyden saamiseksi         miseen.
22459: vaaditaan säännönmukaisesti 3-4 vuoden työs-             Apulaislääkäreiden aseman muuttaminen ei
22460: kentelyä apulaislääkärinä.                            merkitsisi ainoastaan uhkaa nuoremmalle lääkä-
22461:    Käytännössä apulaislääkäreiden merkitys sai-       rikunnalle, vaan olisi omiaan mitä suurimmassa
22462: raalan toiminnan kannalta on ollut aivan rat-         määrin häiritsemään tehokasta hoitotoimintaa
22463: kaiseva. Erityisesti suurissa sairaaloissa apulais-   suurissa sairaaloissamme. Mikäli apulaislääkä-
22464: lääkärit ovat vastanneet käytännön sairaanhoi-        reiden ei katsota olevan normaaleja toimenhal-
22465: don pääosasta sekä osastoilla että poHklinikoil-      tijoita velvollisuuksineen ja oikeuksineen, sai-
22466: la. Apulaislääkärit ovat myös vastanneet koko         raaloiden mahdollisuudet ylläpitää ensisijaistoi-
22467: ensisijaispäivystyksen taakasta. Huolimatta sii-      mintojaan eli potilashoitoa ja päivystystä ovat
22468: tä, että teoreettinen puoli erikoistumiskoulutuk-     vaarassa.
22469: sessa on lisääntymässä, koulutuksen painopiste           Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
22470: on ollut edelleen kliinisessä palvelussa eli toi-     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
22471: sin sanoen oppimisessa käytännön toiminnan            joittaneet esittävät valtioneuvoston asianomai-
22472: kautta. Teoreettinen koulutus on tähän saakka         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen
22473: hankittu vapaa-aikana tai virkavapauksien aika-       kysymyksen:
22474: na, jotka sairaaloiden johto on myöntänyt nor-
22475: maalissa järjestyksessä.                                        Onko Hallitus tietoinen maamme suu-
22476:    Suunnitelmien mukaan vastaisuudessa lääke-                rimpien sairaaloiden antamalle hoidolle
22477: tieteelliset tiedekunnat tulevat vastaamaan eri-             aiheutuvista riskeistä, jotka olisivat seu-
22478: koislääkärikoulutuksesta. Tämä ei tule vähentä-              rauksena apulaislääkäreiden nykyisen
22479: mään kliinisen palvelun painoa erikoislääkäri-               aseman asettamisesta kyseenalaiseksi tai
22480: koulutuksessa. Tämä tulee kuitenkin aivan sel-               muuttamisesta, ja jos on,
22481: västi merkitsemään sitä, että erikoislääkärikou-                aikooko Hallitus valmistella erikois-
22482: lutus kliinisillä erikoisaloilla keskittyy yliopis-          lääkäritutkinnosta annettavaa asetusta
22483: tollisiin sairaaloihin samanaikaisesti kun kes-              siten, että myös sairaanhoidon ja poti-
22484: kussairaalat tulevat vastaamaan yleislääkäreiden             laiden oikeutetut vaatimukset voidaan
22485: sairaalakoulutuksesta. Tiedekunnat tulevat ny-               tyydyttää samanaikaisesti kun erikoistu-
22486: kyistä suuremmassa määrin antamaan teoreet-                  miskoulutusta koskeva reformi toteute-
22487: tista koulutusta.                                            taan päämääränään säilyttää lääkäreiden
22488:    Nyt opetusministeriön valmistellessa tulossa              kansainvälisesti ottaen korkea ammatti-
22489: olevaa reformia tarkastamaila ehdotusta erikois-             taito, ja
22490: lääkärikoulutusta koskevaksi asetukseksi on                     aikooko Hallitus antaa kunnallisille
22491: syntynyt tiettyä epävarmuutta apulaislääkärei-               keskusjärjestöille ohjeita, jotta apulais-
22492: den tulevasta asemasta.                                      lääkäreiden oikeus koulutukseen turva-
22493:    Myös sairaaloiden kunnallinen johto s,ekä                 taan samalla tavalla kuin muiden hen-
22494: kunnalliset keskusjärjestöt ovat ottamassa kan-              kilökuntaryhmien osalta?
22495: 
22496:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1978.
22497:          Henrik Westerlund               Pär Stenbäck                   Håkan Malm
22498:                                               N:o 53}                                                3
22499: 
22500: 
22501: 
22502: 
22503:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22504: 
22505:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       milnnassa mm. opetus- ja terveysviranomaisten,
22506: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        lääkintöhallituksen yhteydessä toimivan spe-
22507: olette 5 päivänä joclukuuta 1978 päivätyn kir-       sialiteettineuvottelukunnan sekä Suomen Lää-
22508: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     käriliiton toimesta. Eri tahoilla tehtyjen arvioi-
22509: omaiselle jäsendle jäljennöksen kansanedustaja       den ja selvitysten valmistumisen jälkeen voi-
22510: H. WesterlundiJll ym. näin kuuluvasta kirjalli-      daan aikaisempaa selkeämmin määritellä ne vaa-
22511: sesta kysymyksestä n:o 533:                           timukset ja apulaislääkäreiden tarpeet eri eri-
22512:                                                      koisaloille, mitä erikoislääkäritarve tulevina
22513:           Onko Hallitus tietoinen maamme suu-         vuosina tulee edellyttämään. Tällä hetkellä voi-
22514:        rimpien sairaaloiden antamalle hoidolle       daan todeta, että nykyisten kliinisten erikois-
22515:        aiheutuvista riskeistä, jotka olisivat seu-   alojen erikoislääkärikoulutusta varten peruste-
22516:        rauksena apulaislääkäreiden nykyisen          tut apulaislääkärivirat riittävät myös tulevai-
22517:        aseman asettamisesta kyseenalaiseksi tai      suudessa todennäköisenä pidettävään erikois-
22518:        muuttamisesta, ja jos on,                     lääkärikoulutukseen. Sen sijaan selvityksen alai-
22519:           aikooko Hallitus valmistella erikois-      sena on missä määrin ja millä tavoin yleislääke-
22520:        lääkäritutk1nnosta annettavaa asetusta        tieteen erikoislääkäreiden koulutukseen mah-
22521:        siten, että myös sairaanhoidon ja poti-       dollisesti liittyvä sairaalakoulutus on asianmu-
22522:        laiden oikeutetut vaatimukset voidaan         kaista järjestää ja missä määrin apulaislääkäri-
22523:        tyydyttää samanaikaisesti koo erikoistu-      virkoja tähän tarkoitukseen on tarpeen varata.
22524:        miskoulutusta koskeva reformi toteute-            Opetusministeriö tulee mahdollisuuksien mu-
22525:        taan päämääränään säilyttää lääkäreiden       kaan ottamaan huomioon ne näkökohdat, mitkä
22526:        kansainvälisesti ottaen korkea ammatti-       opetusministeriön asettaman työryhmän laati-
22527:        taito, ja                                     masta erikoislääkäriasetusluonnoksesta annetuis-
22528:           aikooko Hallitus antaa kunnallisille       sa lausunnoissa on esitetty. Tällöin on pidettä-
22529:        keskusjärjestöille ohjeita, jotta apulais-    vä todennäköisenä, että yliopistojen osuutta
22530:        lääkäreiden oikeus koulutukseen turva-        erikoislääkärikoulutuksen teoreettisen opetuk-
22531:        taan samalla tavalla kuin muiden hen-         sen osalta joka tapauksessa tullaan lisäämään,
22532:        kilökuntaryhmien osalta?                      kun taas yliopi,stosairaaloita sekä eräitä muita
22533:                                                      sairaaloita jatkuvasti kuten aikaisemminkin käy-
22534:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tetään työharjoitteluun ja kliinisen ammattitai-
22535: vasti seuraavaa:                                     don lisäämiseen tähtäävässä erikoislääkärikou-
22536:                                                      lutuksen perusosassa.
22537:    Opetusministeriö on pyytänyt eri tahoilta            Koska erikoislääkärikoulutus edellyttää eri-
22538: lausuntoja sen asettaman työryhmän laatimasta        tyisen tiiv~stä sairaalalaitoksen ja yliopistojen
22539: erikoislääkäritutkintoa koskevasta asetusluon-       keskinäistä yhteistoimintaa, on tarkoitus, että
22540: noksesta. Suuri osa lausunnoista on jo tullut        kaikki erikoisJ.ääkädkoulutuksen uudistamiseen
22541: opetusministeriölle. Opetusministeriöstä saadun      tähtäävät suunnitelmat vaimistellaan yhteistyös-
22542: tiedon mukaan ·eräät lausunnonantajista ovat         sä opetusviranomaisten ja terveysviranomaisten
22543: esittäneet vakavia epäilyksiä siitä, onko kehi-      sekä kunnallisia sairaaloita ylläpitävien kuntien
22544: tystä erikoislääkärikoulutuksen siirtämisestä ko-    ~eskusjärjestöjen välisenä yhteistyönä. Tässä
22545: konaan korkeakoulujen annettavaksi pidettävä         uudistamistyössä on tarkoituksena, että erikois-
22546: onnistuneena.                                        lääkärikoulutuksen tavoitteena oleva korkea
22547:    Tällä hetkellä erikoislääkäreiden määrällistä     kliininen ammattitaito asianomaisilla erikois-
22548: tarvetta tulevaisuudes·sa selvitetään yhteistoi-     aloilla myös jatkuvasti tulisi pysymään ope-
22549: 4                                             1978 vp.
22550: 
22551: tlllksen eräänä päätavoitteena. Näin ollen tar-      tyksen mukaan kaikki erikoislääkädkoulutuk-
22552: koituksena ei ole ollut ammattitaidon alenta-        seen liittyvät koulutusjaksot ja koulutustapah-
22553: minen. Sairaaloiden apulaislääkäreiden virat         tumat tulee myös tulevaisuudessa voida järjes-
22554: ovat tällä hetkellä virkoja, joihin liittyy koulu-   tää siten, että niistä ei potilaiden hoidolle tai
22555: tussisältö. Sosiaali- ja terveysministeriön käsi-    turvallisuudelle aiheudu vaaratekijöitä.
22556:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1979.
22557: 
22558:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläiärvi
22559:                                               ~!0 533                                                        .5
22560: 
22561:          ::,
22562: 
22563: 
22564: 
22565: 
22566:                                                                                           ,, : '1 :: 1·~ :
22567: 
22568: 
22569: 
22570:                            T i 11 R i k s d a g e 11 .s He r r T a 1m a n.
22571: 
22572:    I det syfte 3 7 § 1 mom. dksdagsordningen         och Finlands Läkarförbund utreds för när-
22573: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            varande det kvantitativa behovet av specialister
22574: velse av den 5 december 1978 tili vederbörande       i framtiden. Sedan kalkylerna och utredningarna
22575: medlem av statsrådet översänt avskrift av fö1-       på olika håll blivit färdiga kan man bättre än
22576: jande av riksdagsman H. Westerlund m. fl. un-        hittills fastställa de av specialistbehovet under
22577: dertecknade spörsmål nr 533:                         kommande år förutsatta kraven och behoven
22578:                                                      av assistentläkare inom de olika specialgrenar-
22579:           Är Regeringen medveten om de ris-          na. För tillfället kan det konstateras, att de
22580:        ker för patientvården vid 1andets största     assistentläkartjänster, som inom nuvarande kli-
22581:        sjukhus som vore följden av att assis-        niska specirulgrenar inrättats för specialistutbild-
22582:        tentläkarnas nuvarande sta~tus som i          ningen, även räcker för en i framtiden sanno-
22583:        första hand arbetstagare skulle ifråga-       lik specialistutbildning. Däremot utreds för när-
22584:        sättas eller förändras, och om så är,         varande i viiken omfattning och på vilket sätt
22585:           har Regeringen för avsikt att bereda       den tili specialistutbildningen eventuellt an-
22586:        förordningen om specialistläkarexamen         slutna sjukhusutbildningen inom den allmänna
22587:        i en sådan ordning, att också sjuk-           medicinen lämpligen kan anordnas, och i viiken
22588:        vårdens och patienternas berättigade          mån det är nödvändigt att för detta ändamål
22589:        krav kan tiligodoses samtidigt som en         reservera assistentläkartjänster.
22590:        reform av spedalistutbildningen genom-           Undervisningsministeriet kommer i mån av
22591:        förs med målsättningen att bibehålla          möjlighet att beakta de synpunkter som anförts
22592:        läkarnas internationellt sett höga yrkes-     i utlåtandena beträffande det utkast tili för-
22593:        skicklighet, och                              ordning om specialistläkare som uppgjorts av
22594:           ämnar Regeringen ge direktiv åt de         den av undervisningsministeriet til'lsatta arbets-
22595:        kommunala centralorganisationerna så          gruppen. Härvid måste det anses sannolikt,
22596:        att assistentläkarnas enahanda rätt tili      att univershetens andel i den teoretiska under-
22597:        utbildning i jämförelse med andra per-        visningen i samband med utbildningen av spe-
22598:        sonalkategorier tryggas?                      cialister trots allt kommer att ökas, medan
22599:                                                      uruversitetssjukhusen samt vissa andra sjukhus
22600:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        fortfarande såsom tidigare används i den grund-
22601: samt anföra följande:                                utbildning för specialister som syftar tili ar-
22602:    Undervisningsministeriet har hos olika sak-       betspraktik och ökning av den Idiniska yrkes-
22603: kunniga begärt utlåtande om det utkast tili          skickligheten.
22604: förordning som en av undervisningsministeriet           Emedan specialistutbildningen förutsätter ett
22605: titlsatt arbetsgrupp gjort beträffande specialist-   synnerligen intensivt samarbete mellan sjukhus-
22606: läkarexamen. En stor del av utlåtandena har          väsendet och universiteten, är avsikten att alLa
22607: redan tHlställts undervisningsministeriet. Enligt    planer rörande reformen av specialistutbild-
22608: uppgifter från undervisningsministeriet har vis-     ningen skall uppgöras i samarbete med under-
22609: sa sakkunniga allvarligt ifrågasatt, huruvida        visnings- och hälsovårdsmyndigheterna samt i
22610: det är lyckat att helt överföra specialistutbild-    samv.erkan mellan de av kommunernas central-
22611: ningen tiH högskolorna.                              organisationer som upprätthåller kommunala
22612:     På åtgärd av bl. a. undervisnings- och hälso-    sjukhus. Avsikten med denna reform är att det
22613: vårdsmyndigheterna, den specialistdelegationen       höga kliniska yrkesskicklighetskrav inom ifråga-
22614: som verkar i anslutning tili medicinalstyrelsen       varande specialgrenar, som utgör målet för spe-
22615: 6                                            1978 vp.
22616: 
22617: cialistutbildningen, även i fortsättningen skulle   social- och hälsovårdsministeriets uppfattning
22618: utgöra ett av de främsta målen för undervis-        bör alla tili specialistutbildningen anslutna ut-
22619: ningen. Avsikten har sålunda inte varit att         bildningsperioder och utbildningstillfällen även
22620: sänka yrkesskicklighetsnivån. Assistentläkar-       i framtiden kunna anordnas så, att varken pa-
22621: tjänsterna vid sjukhusen är för närvarande          tienternas vård eller säkerhet därigenom ris-
22622: tjänster, som omfattar även utbildning. Enligt      keras.
22623:      Helsingfors den 8 januati 1979.
22624: 
22625:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
22626:                                             1978 vp.
22627: 
22628: Skriftligt spörsmå1 nr 534.
22629: 
22630: 
22631: 
22632: 
22633:                                  Melin: Om krigsmuseets nya förläggningsplats.
22634: 
22635: 
22636:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22637: 
22638:     Sveaborgs renovering och strävandena att       beträffande användningen av utrymmena på
22639: rädda detta enastående historiska monument         Sveaborg vore det med tanke på krigsmuseets
22640: från förfall bör på allt sätt understödas. Tili    situation angeläget och brådskande, att för
22641: Sveaborg har på senare tid för1agts bl.a. ett      museet skulle anvisas lämpliga utrymmen på
22642: nordiskt konstcentrum. Enligt undertecknads        Sveaborg, tili vars historia museet har en na-
22643: åsikt borde krigsmuseet i sin helhet förläggas     turlig anknytning. Sveaborg är ett traditio-
22644: till Sveaborg. För närvarande är en del av         nellt fästnings- och militärområde, vars krigs-
22645: krigsmuseet tillsammans med krigsvetenskapli-      historiska karaktär dominerar området.
22646: ga inrättningen inrymt i trånga utrymmen              Sveaborgs framtida utnyttjande planeras av
22647: tillsammans med krigshögskolan vid Mauritz-        förvaltningsnämnden för Sveaborg, i viiken
22648: gatan i Helsingfors. I synnerhet krigsmuseets      kanslichefen vid undervisningsministeriet funge-
22649: möjligheter att fungera normalt och anordna        rar som ordförande. Då planeringar gällande
22650: utställningar är under dessa betingelser helt      utnyttjande av utrymmena på Sveaborg enligt
22651: otillräckliga.                                     uppgift pågår som bäst, vill undertecknad
22652:     En förflyttning av krigsmuseet i sin helhet    med stöd av riksdagsordningen, 37 §, 1 mom.
22653: till Sveaborg skulle även överensstämma med        ställa följande spörsmål tili vederbörande med-
22654: riktlinjerna i statsrådets beslut av den 27 no-    lem av statsrådet:
22655: vember 1975 som med tanke på Sveaborgs
22656: historia gäller de inrättningars karaktär och                  Är Regeringen beredd att vid plane-
22657: lämplighet som förläggs tili ön. I beslutet sägs           ringen gällande utnyttjande av dispo-
22658: att "De nya inrättningar och jämförbara anlägg-            nibla utrymmen på Sveaborg reservera
22659: ningar som förläggs till Sveaborg bör till sin             tillräckliga verksamhetsbetingelser för
22660: karaktär anpassas tili öns historia".                      krigsmuseet vilket skulle möjliggöra
22661:     Då beslut i alla avseenden inte ännu fattats           flyttningen av museet tili Sveaborg?
22662:      Helsingfors den 5 december 1978.
22663: 
22664:                                          Ingvar S. Melin
22665: 
22666: 
22667: 
22668: 
22669: 0879000449
22670: 2                                             1978 vp.
22671: 
22672: Kirjallinen kysymys n:o 534.                                                               Suomennos.
22673: 
22674: 
22675: 
22676: 
22677:                                   Melin: Sotamuseon uudesta sijoituspaikasta.
22678: 
22679: 
22680:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
22681: 
22682:    Suomenlinnan uudistamista sekä pyrkimyk-          töstä Suomenlinnan tilojen käyttämisestä, olisi
22683: siä pelastaa tämä ainutlaatuinen historiallinen      sotamuseon asemaa ajatellen tärkeätä ja kii-
22684: monumentti rappiolta on kaikin keinoin tuet-         reellistä antaa museolle sopivat tilat Suomen-
22685: tava. Suomenlinnaan on viime aikoina sijoitettu      linnassa, jonka historiaan museo luontevasti
22686: mm. pohjoismainen taidekeskus. Allekirjoitta-        liittyy. Suomenlinna on perinteellinen linnoi-
22687: neen käsityksen mukaan sotamuseo olisi koko-         tus- ja sotilasalue, jonka sotahistoriallinen luon-
22688: naisuudessaan sijoitettava Suomenlinnaan. Tällä      ne antaa leimansa alueelle.
22689: hetkellä on osa sotamuseota yhdessä sotatie-             Suomenlinnan hoitotoimikunta suunnittelee
22690: teellisen laitoksen kanssa ahtaissa tiloissa sota-   Suomenlinnan tulevaa käyttöä. Opetusministe-
22691: korkeakoulussa Maurinkadulla Helsingissä. Eri-       riön kansliapäällikkö toimii hoitotoimikunnan
22692: tyisesti sotamuseon mahdollisuudet toimia nor-       puheenjohtajana. Kun Suomenlinnan tilojen
22693: maalisti ja järjestää näyttelyjä ovat tällaisten     käytön suunnittelu on parhaillaan käynnissä,
22694: olojen vallitessa puutteelliset.                     allekirjoittanut esittää valtiopäiväjärjestyksen
22695:    Sotamuseon siirtäminen kokonaisuudessaan          37 § :n 1 momentin nojalla valtioneuvoston
22696: Suomenlinnaan vastaisi myös valtioneuvoston          asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan
22697: 27 päivänä marraskuuta 1975 tekemää pää-             kysymyksen:
22698: töstä, joka Suomenlinnan historiaa ajatellen
22699: koskee saarelle sijoitettavien laitosten luon-                  Onko Hallitus valmis suunniteltaessa
22700: netta ja sopivuutta. Päätöksessä lausutaan, että             Suomenlinnan käytettävissä olevien ti-
22701: Suomenlinnaan sijoitettavien uusien laitosten                lojen käyttöä varaamaan riittävät toi-
22702: ja niihin verrattavissa olevien rakenneimien on              mintaedellytykset sotamuseolle, mikä
22703: luonteensa puolesta sovelluttava saaren histo-               tekisi mahdolliseksi museon siirtämisen
22704: riaan. Kun ei ole vielä kaikilta osin tehty pää-             Suomenlinnaan?
22705:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1978.
22706: 
22707:                                            Ingvar S. Melin
22708:                                              N:o 534                                                 3
22709: 
22710: 
22711: 
22712: 
22713:                         E q u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22714: 
22715:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      naista rappeutumista ehkäisevien töiden ohella
22716: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jouduttu keskittymään asumistason sekä tähän
22717: olette kirjeellänne 5 päivänä joulukuuta 1978       liittyvien palvelujen parantamiseen. Tämän
22718: n:o 2652 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      ohella voidaan aivan lähitulevaisuudessa päästä
22719: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ingvar     käsiksi myös julkisluontoisempien tilojen kun-
22720: S. Melinin tekemän kirjallisen kysymyksen n:o       nostukseen.
22721: 534:                                                    Valtioneuvosto on em. päätöksessään lisäksi
22722:                                                     todennut, että Suomenlinnaan sijoitettavien
22723:            Onko Hallitus valmis suunniteltaessa     uusien laitosten tai vastaavien on luonteeltaan
22724:         Suomenlinnan käytettävissä olevien ti-      sopeuduttava saarten historiaan ja että niiden
22725:         lojen käyttöä varaamaan riittävät toi-      sijoittamisesta päätetään erikseen. Kysymyk-
22726:         mintaedellytykset sotamuseolle, mikä        sessä mainitun sotamuseon ohella ovat myös lu-
22727:         tekisi mahdolliseksi museon siirtämisen     kuisat muut laitokset julkituoneet kiinnostuk-
22728:         Suomenlinnaan?                              sensa Suomenlinnaa kohtaan sekä toivoneet ti-
22729:                                                     lojen kunnostamista käyttöönsä täältä. Näistä
22730:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       mainittakoon mm. pohjoismainen taidekeskus,
22731: vasti seuraavaa:                                    ortodoksinen hiippakuntakeskus, merimiespal-
22732:    Suomenlinnan kunnostamisessa noudatetta-         velukeskus, tullimuseo sekä merivartioasema.
22733: vat yleiset periaatteet on lausuttu valtioneu-      Useimpien kohdalta sijoittamispäätökset ovat
22734: voston 27 päivänä marraskuuta 1975 teke-            vielä avoinna. Suomenlinnan rakennuskannan
22735: mässä periaatepäätöksessä. Suomenlinnan kun-        sekä historiallisten näkökohtien asettamien rae
22736: nostamista, kehittämistä sekä hallintoa varten      joitusten johdosta on Suomenlinnaan sijoitetta-
22737: on opetusministeriön alaisuuteen asetettu Suo-      via toimintoja koskevat päätökset mahdollista
22738: menlinnan hoitokunta, jossa ovat edustettuina       tehdä vasta perusteellisten selvitysten jälkeen.
22739: valtion eri viranomaisten lisäksi Helsingin kau-        Puolustusministeriö on marraskuussa 1978
22740: punki ja Suomenlinnan asukkaat.                     toimittanut Suomenlinnan hoitokunnalle sota-
22741:    Suomenlinnan kunnostamista koskevassa val-       museon tilantarpeita ym. vaatimuksia koskevan
22742: tioneuvoston     periaatepäätöksessä    todetaan    selonteon ja asiaan liittyvät selvitykset ovat
22743: muun ohessa: "Valtion -toteutettavaksi tulevien     parhaillaan käynnissä hoitokunnan piirissä.
22744: rakennustöiden osalta pääpaino on kiireellis-       Asian valmistelun ollessa vielä huomattavalta
22745: ten kunnostustöiden lisäksi peruspalvelutason       osaltaan kesken hallitus ei voi tässä vaiheessa
22746: kohottamisessa sekä asuntojen ja selvän käyt-       ottaa sotamuseon sijoittamiskysymykseen eikä
22747: tötarkoituksen saaneiden rakennusten korjaus-       toimintaedellytyksiin kantaa.
22748: töissä." Kunnostustyön alkuvaiheessa on suora-
22749:        Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1979.
22750: 
22751:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
22752: 4                                           1978 vp.
22753: 
22754: 
22755: 
22756: 
22757:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
22758: 
22759:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       koncentrera sig på att förbättra boendestan-
22760: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          darden och den därmed sammanhörande ser-
22761: velse nr 2652 av den 5 december 1978 till          vicen. Härjämte kan man inom den allra när-
22762: vederbörande medlem av statsrådet översänt         maste framtiden även inleda renoveringen av
22763: följande av riksdagsman Ingvar S. Melin ställ-     utrymmen av mera offentlig karaktär.
22764: da skriftliga spörsmål nr 5 34:                        Statsrådet. har i ovan nämnda beslut dess-
22765:                                                    utom konstaterat, att de nya inrättningar och
22766:            Är Regeringen beredd att vid plane-     jämförbara anläggningar, som förläggs till Svea-
22767:        ringen gällande utnyttjande av dispo-       borg, till sin karaktär bör anpassas till öns
22768:        nibla utrymmen på Sveaborg reservera        historia, och att om deras förläggning tili
22769:        tillräckliga verksamhetsbetingelser för     Sveaborg beslutas särskilt. Förutom det i spörs-
22770:        krigsmuseet vilket skulle möjliggöra        målet nämnda krigsmuseet har även flera andra
22771:        flyttningen av museet till Sveaborg?        inrättningar visat intresse för Sveaborg och
22772:                                                    önskat att utrymmen där skall iståndsättas
22773:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt       för dem. Bl.a. kan nämnas Nordiskt konst-
22774: anföra följande:                                   centrum, ett ortodoxt stiftscentrum, ett sjö-
22775:    De allmänna principer som skall iakttas vid     mansservicecentrum, tullmuseet och en sjöbe-
22776: renoveringen av Sveaborg har uttalats i stats-     vakningsstation. I fråga om de flesta av dessa
22777: rådets principbeslut av den 27 november 197 5.     inrättningar har beslut om deras förläggning
22778: För renoveringen, utvecklandet och förvaltning-    till Sveaborg ännu inte fattats. På grund av
22779: en av Sveaborg har förvaltningsnämnden för         de begränsningar byggnadsbeståndet på Svea-
22780: Sveaborg tillsatts. I den under undervisnings-     borg och de historiska synpunkterna ställer
22781: ministeriet lydande nämnden är förutom olika       kan beslut om de aktiviteter som skall för-
22782: statsmyndigheter Helsingfors stad och invånar-     läggas till Sveaborg fattas först efter grundliga
22783: na på Sveaborg representerade.                     utredningar.
22784:    I statsrådets principbeslut rörande Sveaborgs       Försvarsministeriet har i november 197 8
22785: renovering konstateras bl.a. följande: "I fråga    tillställt förvaltningsnämnden för Sveabörg en
22786: om de byggnadsarbeten som skall utföras            redogörelse för krigsmuseets utrymmesbehov
22787: genom statens försorg ligger huvudvikten för-      o.a. krav, och utredningar i saken pågår som
22788: utom på brådskande renoveringsarbeten på           bäst i förvaltningsnämnden. Då beredningen
22789: höjning av basservicenivån samt på reparation      av ärendet till stor del ännu inte är slutförd,
22790: av bostäder och av byggnader vilkas använd-        kan regeringen inte i detta skede ta ställning
22791: ningssyfte är klart." I det första skedet av       till frågan om krigsmuseets förläggningsplats
22792: renoveringsarbetet har man, förutom på arbe-       och verksamhetsbetingelser.               ·
22793: ten för förhindrande av direkt förfall, fått
22794:      Helsingfors den 10 januari 1979.
22795: 
22796:                                                                         Minister Kalevi Kivistö
22797:                                                 1978 vp.
22798: 
22799: Kirjallinen kysymys n:o 535.
22800: 
22801: 
22802: 
22803: 
22804:                                    Liedes: Nuorten työttömien kokopäivätöiden järjestämisestä.
22805: 
22806: 
22807:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
22808: 
22809:     Maamme työttömien määrästä on suuri osa            sena kunnalle tai yksityiselle työnantajalle. Val-
22810:  nuoria työttömiä, joilla ei ole ollut vielä vaki-     tio ei saa osa-aikatyön järjestämisessä mitään
22811:  naista ammattia. Heidän työllistämisensä olisi        säästöä, sillä avustus on suurempi silloin· kun
22812:  kaikkein tärkeimpiä valtiovallan tehtäviä.            se maksetaan kuntien kautta isännille eikä työt~
22813:     Hallitus on kuitenkin nuorten työllisyyson-        tömälle nuorelle.
22814: gelman pyrkinyt ratkaisemaan osoittamalla hei-            Edellä kerrotut nuorten osa-aikatyön järjes-
22815:  tä puolipäivätyöhön. Tällaisia osa-aikatöitä jär-    telyt ovat muodostuneet hallituksen ja ennen
22816:  jestetään kuntien toimesta sekä kuntien välityk-     kaikkea työvoimaministerin ilveilyksi, jolla ha-
22817: sellä myös yksityisten töissä. Palkat ovat tavalli-   lutaan osoittaa, ettei nuorilla ole enää tavan-
22818: sesti olleet niin huonoja, että osa-aikatyöstä ei     omaisia ihmisoikeuksia, vaan heidän on alistut-
22819: ole jäänyt käteen edes työttömyyskorvauksena          tava kaikkeen mielivaltaan. Ei voida hyväksyä
22820: maksettavaa markkamäärää päivää kohden. Puo-          hallituksen ja työvoimaviranomaisten näitä
22821: lipäivätyön palkka jää 40 markkaan. Kun siitä         asenteita, vaan hallituksen tulee pikaisesti
22822: vähennetään vero ja matkakulut, käteen ei jää         muuttaa osa-aikatyö kokopäivätyöksi ja maksaa
22823: enää 27,50 markkaa, joka työttömyyskorvauk-           työstä työehtosopimusten mukainen kunnolli-
22824: sena päivää kohti maksetaan. Asia ei muutu            nen palkka.
22825: ollenkaan paremmaksi niissäkään tapauksissa,             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
22826: jolloin osa-aikatyön on saanut suorittaa joka         § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
22827: toinen päivä tms.                                     ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
22828:    Osa-aikatyön palkka ei lisää nuoren tyotto-        van kysymyksen:
22829: män tuloja, mutta hänet kuitenkin pakotetaan
22830: tavallisesti toisarvoiseen, keinotekoisesti etsit-              Tietääkö Hallitus osa-aikatyöhön osoi-
22831: tyyn työhön. Entistä yleisemmäksi ovat tulleet               tettujen nuorten työttömien epäkohdista
22832: tapaukset, jolloin nuoret työttömät on määrätty              ja
22833: paikkakunnan suurimpien talojen isäntien tai                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
22834: eläinlääkärin pellolle puhdistamaan pakettipel-              siin nuorten työttömien kokopäivätöi"
22835: tojen vesakoita tai hakkaamaan isännille hal-                den järjestämiseksi, voimassa olevien
22836: koja. Kaiken lisäksi valtio maksaa tämän lystin              työehtosopimusten mukaista palkkausta
22837: 75 markan suuruisena kokopäiväisenä avustuk-                 noudattaen?
22838:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1978.
22839: 
22840:                                             Pentti Liedes
22841: 
22842: 
22843: 
22844: 
22845: 087900059S
22846: 2                                             1978 vp.
22847: 
22848: 
22849: 
22850: 
22851:                         Ed u s kunnan He r r a Puhe m i e he 11 e.
22852: 
22853:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa     maksettava työehtosopimuksen mukainen palk-
22854: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ka. Lisäksi on työntekijälle annettu oikeus kiel-
22855: ölette 7 J>äivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-     täytyä työtarjouksista menettämättä oikeutta
22856: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    työttömyysturvaan aina silloin, kun hänen osa-
22857: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja     aikatyöstä saamansa nettopalkka jää pienem-
22858: Pentti Liedeksen näin kuuluvasta kirjallisesta      mäksi kuin se työttömyyskassa-avustus tai työt-
22859: kysymyksestä n:o 535:                               tömyyskorvaus, jota hänelle maksetaan. Myös
22860:                                                     työaikojen järjestämisessä on pyritty mahdolli-
22861:           Tietääkö Hallitus osa-aikatyöhön osoi-    simman suureen joustavuuteen siten, että kaik-
22862:        tettujen ·nuorten työttömien epäkohdista     ki sellaiset työaikajärjestelyt ovat mahdollisia,
22863:        ja                                           joissa työaika tasoittuu puoleen normaalista työ-
22864:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      ajasta palkanmaksukauden aikana.
22865:        siin nuorten työttömien kokopäivätöi-           Suoritettujen tutkimusten ja haastattelujen
22866:        den järjestämiseksi, voimassa olevien        perusteella voidaan todeta, että nuoret ovat
22867:        työehtosopimusten mukaista palkkausta        yleensä kokeneet tilapäisen osa-aikaisen työn
22868:        noudattaen?                                  työttömyyttä mielekkäämmäksi vaihtoehdoksi.
22869:                                                     Suhtautuminen osa-aikatyöhön on sen sijaan
22870:   Vastauksena kysymykseen ilmoitan kunnioit-        ollut varauksellista nimenomaan työnantajien
22871: htvasti seuraavaa:                                  puolella.
22872:                                                        Osa-aikatyötä toistaiseksi jatketaan. Palkka-
22873:    Hallitus on jatkuvasti pitänyt nimenomaan        uksen osalta on säännöksiä uudessa valtioneu-
22874: nuorisotyöttömyyttä yhtenä nykyisen työllisyys-     voston kunnallisesta työllistämistuesta antamas-
22875: tilanteen vaikeimpana osailmiönä.          Tämän    sa päätöksessä täsmennetty siten, että viittaus
22876: vuoksi on ryhdytty erityistoimenpiteisiin nuor-     harjaannuttamiseen on väärinkäsitysten välttä-
22877: ten työllistämiseksi. Työvoimaministeriön käy-      miseksi poistettu. Päätöksen mukaan tulee
22878: tössä olleet rahoitusmahdollisuudet ovat rajoi-     kunnallisen työllistämistuen . yhteydessä aina
22879: tetut .. Tämän vuoksi 011. jouduttu turvautumaan    maksaa asianomaisille työehtosopimuksen mu-
22880: myös osa-aikaisen työn . järjestämiseen vaihto-     kainen palkka eikä työllistäminen kunnallisen
22881: ehtona täysiaikaiselle työttömyydelle. On sel-      työllistämistuen avulla saa aiheuttaa muiden
22882: vää, että kokoaikatyö olisi osa-aikatyötä parem-    työntekijöiden irtisanomista eikä työsuhteessa
22883: pi vaihtoehto, jos tällainen vaihtoehto olisi.      jo olevien työntekijöiden työolosuhteiden ja
22884:    Osa-aikatyön järjestämiseen liittyy epäkohtia,   etuuksien huonontumista.
22885: joita työvoimaministeriö on kuitenkin pyrkinyt         Hallituksen tavoitteena on työttömyyden rat-
22886: lieventämään. Esimerkiksi palkkauksen suhteen       kaiseva vähentäminen ja kokopäivätyön turvaa-
22887: on annettu sellainen ohje, että työstä on aina      minen kaikille.
22888:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1979.
22889: 
22890:                                                                   Työvoimaministeri Arvo Aalto
22891:                                                                                                      3
22892: 
22893: 
22894: 
22895: 
22896:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
22897: 
22898:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordnin-        vilket lön alltid skal1 utgå enligt gällande ko1-
22899: gen avser har Ni, Herr Ta1man, med Eder             lektivavtal. Dessutom har arbetstagare beviljats
22900: skrivelse av den 7 december 1978 till veder-        rätt att avvisa arbetsanbud i sådana fall då den
22901: börande med1em av statsrådet för besvarande         nettolön han erhåller för deltidsarbete under-
22902: sänt avskrift av riksdagsman Pentti Liedes så       stiger det arbets1öshetskassaunderstöd eller den
22903: lydande skriftliga spörsmå1 nr 535:                 arbetslöshetsersättning han erhåller. Också då
22904:                                                     det gäller arbetstidsarrangemang har man efter-
22905:           Är Regeringen medveten om de o1ä-         strävat största möjliga flexibilitet i syfte att
22906:        genheter som åsamkas unga arbets1ösa,        arbetstiden skulle utjämnas tili att uttgöra hälf-
22907:        vi1ka anvisats deltidsarbete och             ten av normal arbetstid under 1önebetalnings-
22908:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i         perioden.
22909:        syfte att arrangera heltidsarbete för           Enligt undersökningar och intervjuer som
22910:        unga arbetslösa med iakttagande av ko1-      gjorts, har de unga i allmänhet ansett till-
22911:        lektivavta1sen1ig av1öning?                  fälligt deltidsarbete vara ett meningsfullare
22912:                                                     alternativ än arbetslöshet. Inställningen till del-
22913:    Som svar på detta spörsmå1 anför jag vörd-       tidsarbete har däremot varit reserverad särskilt
22914: samt fö1jande:                                      bland arbetsgivare.
22915:    Regeringen har redan länge betraktat ung-           Arrangerandet av deltidsarbete kommer tills-
22916: domsarbets1ösheten som en av de svåraste de1-       vidare att fortsättas. Då det gäller av1öning
22917: företee1seerna i den nuvarande sysselsättnings-     har bestämmelserna i statsrådets bes1ut om sys-
22918: situationen. Med anledning av detta har spe-        selsättningsstöd till kommuner preciserats så,
22919: cia1åtgärder vidtagits för de ungas sysselsätt-     att hänvisningen till yrkesupplärning har stru-
22920: ning. Arbetskraftsministeriets finansieringsmöj-    kits i syfte att undvika missförstånd. Enligt
22921: ligheter har dock varit begränsade. Av denna        bes1utet skall vederbörande i anslutning tili
22922: orsak har det understundom varit nödvändigt         sysselsättningsstöd till korumun alltid erhålla
22923: att ty sig till deltidsarbete som alternativ tili   lön i enlighet med kollektivavta1 och sysselsätt-
22924: heltidsarbets1öshet. Heltidsarbete är självfallet   ningsstöd tili korumun får inte heller leda till
22925: ett bättre alternativ än deltidsarbete - ifall      uppsägning av andra arbetstagare ellet tili för-
22926: detta alternativ finns.                             sämring i redan anställda arbetstagares arbets-
22927:    Arrangerandet av deltidsarbete för med sig       förhållanden eller förmåner.
22928: o1ägenheter, som arbetskraftsministeriet nog har       Regeringens må1 är en betydande minskning
22929: försökt lindra. Så har ministeriet t.ex. då det     av arbets1ösheten och tryggande av heltids-
22930: gäller avlöning utfärdat ett direktiv enligt        arbete för alla.
22931:      Helsingfors den 9 januari 1979.
22932: 
22933:                                                                   Arbetskraftminister Arvo Aalto
22934:                                              1978 vp.
22935: 
22936: Kirjallinen kysymys n:o 536.
22937: 
22938: 
22939: 
22940: 
22941:                                  Söderman ym.: Merenkulkijoiden äänestysmahdollisuuksien pa-
22942:                                     rantamisesta.
22943: 
22944: 
22945:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
22946: 
22947:     Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on yksi        olevassa ehdotuksessa esitetään laki kansan-
22948: perusoikeuksistamme ja aina vaalien edellä          edustajain vaaleista muutettavaksi siten, että
22949: korostamme, että äänestäminen on myös jokai-        66 §:ään lisätään uusi momentti, joka mah-
22950: sen kansalaisen velvollisuus.                       dollistaisi äänestysajan lyhentämisen tietyissä
22951:     Valtiopäiväjärjestystä ja kansanedustajain      ennakkoäänestyspaikoissa. Tällä lyhennyksellä
22952: vaaleista annettua lakia muutettiin vuonna          ei ole mitään vaikutusta niiden puolentoista
22953: 1972 annetullia laeilla siten, että asuinpaikkaan   sadan ennakkoäänestyspaikan vaikeuksiin, jotka
22954: katsomatta jokaisella Suomen kansalaisella on       liikkuvat kaukana maailman merillä. Nämä vai-
22955: äänioikeus, jolloin myös niin sanotut ulko-         keudet, jotka useassa tapauksessa tekevät äänes-
22956: suomalaiset saivat äänioikeuden. Eduskunnassa       tämisen jo teoriassakin mahdottomaksi tiettyjen
22957: on äskettäin hyväksytty hallituksen esitys laiksi   alusten työntekijöille, käyvät parhaiten ilmi
22958: kansanedustajain vaaleista annetun lain muutta-     seuraavasta merenkulkijoiden viime presidentin-
22959: misesta, jonka päätarkoitus olisi helpottaa eri-    vaalien aikataulusta:
22960: tyisesti Ruotsissa asuvien ulkosuomalaisten            Ulkoministeriö lähetti presidentinvaalien en-
22961: äänestämistä.                                       nakkoäänestysmateriaalin 147 laivaan.
22962:     On oikein, että kiinnitetään huomiota niiden       Ennakkoäänestys alkoi 27. joulukuuta. Eh-
22963: kansalaisten asemaan, jotka heikon työllisyy-       dokaslistojen yhdistelmät vahvistettiin 12. jou-
22964: temme johdosta ovat joutuneet etsimään toi-         lukuuta ja ne päästiin lähettämään laivoihin
22965: meentuloaan maamme rajojen ulkopuolelta.            vasta 15. joulukuuta.
22966: Äänestysmahdollisuuksien lisääminen aktivoi            Ennakkoäänestys laivoissa päättyi 7. tammi-
22967: heitä muutoinkin seuraamaan tiiviimmin koti-        kuuta. Äänien ja asiakirjojen oli oltava
22968: maan tapahtumia ja ehkäisee vieraantumista          Suomessa viimeistään 13. tammikuuta ehtiäk-
22969: sekä helpottaa myöhemmin mahdollista kotiin-        seen mukaan äänten laskentaan.
22970: paluuta.                                               Määräaikaan mennessä oli mainituissa vaa-
22971:     Lain muutos tulee toteutuessaan merkittävällä   leissa palautettu asiakirjat 45 laivasta. Myöhäs-
22972: tavalla helpottamaan ulkosuomalaisten äänestä-      tyneitä lähetyksiä, joista äänet menivät huk-
22973: mistä. Olisi kuitenkin ollut toivottavaa, että      kaan, ei ole luetteloitu, mutta ulkoministeriön
22974: hallitus olisi esitystä antaessaan ottanut huo-     ilmoituksen mukaan niitä oli huomattava
22975: mioon myös erään toisen työntekijäryhmän vai-       määrä.
22976: keudet käyttää äänioikeuttaan. Tämä ryhmä ei           Selostettu aikataulu johtuu vaalimenettelystä,
22977: kuulu niin sanottuihin ulkosuomalaisiin. He         jota suunniteltaessa ei merenkulkijoita ole
22978: ovat suomalaisia ja maksavat veronsa Suomeen,       otettu huomioon. Kuten alussa mainitsin
22979: mutta joutuvat työnsä johdosta oleskelemaan         äänioikeus on perusoikeuksiamme ja sellaisen
22980: pitkiäkin aikoja Suomen rajojen ulkopuolella.       tilanteen tietoinen salliminen, että jotkut kansa-
22981: He ovat suomalaisia merenkulkijoita suomalai-       laisryhmät normaaleja työtehtäviään suorittaes-
22982:  silla aluksilla, jotka tekevät arvokasta ja mo-    saan joutuisivat äänioikeudettomaan tilaan, ei
22983:  nasti myös rasittavaa työtään yhteiskuntamme       voi tulla kysymykseen. Koska äänestäjät lisäksi
22984:  jäseninä.                                          edellä kuvatuista syistä ovat aina epävarmoja
22985:     Vaalilainsäädäntömme ei ole riittävästi otta-   siitä tulevatko heidän äänensä perille niin
22986:  nut huomioon niitä erityisolosuhteita, joissa      ajoissa, että ne nykyisten säännösten mukaan
22987:  merimiehet joutuvat äänestämään. Käsiteltävänä     voidaan hyväksyä, on sillä luonnollisesti erittäin
22988: 087900050F
22989: 2                                           1978 vp.
22990: 
22991: suuri pass1vo1va ja turhauttava vaikutus. Me-      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
22992: renkulkijoille, jotka muutenkin jäävät paitsi      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
22993: yleisiä palveluita, se merkitsee entistä voimak-
22994: kaampaa tunnetta joutua yhteiskunnan ulko-                    Onko Hallituksen tarkoitus parantaa
22995: puolelle.                                                  merenkulkijoiden mahdollisuuksia käy-
22996:    Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-           tännössä osallistua tuleviin valtiollisiin
22997: tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-               vaaleihin?
22998:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1978.
22999: 
23000:          Jacob Söderman                Tellervo Koivisto             Paula Eenilä
23001:          Juhani Raudasoja              Reino Breilin                 Juhani Surakka
23002:          Matti Luttinen                Väinö Turunen                 Olli Helminen
23003:          Jorma Rantala                 Markus Aaltonen               Seppo Tikka.
23004:          Erkki Liikanen                Peter Muurman                 Kaisa Raatikainen
23005:          Risto Tuominen                Jouko Mäkelä                  Matti Kuusio
23006:          Sinikka Luja-Penttilä         Arvo Ahonen                   Pirkko Valtonen
23007:          Lyyli Aalto                   Aimo Ajo                      Kaarina Suonio
23008:          Helge Siren                   Pirkko Aro                    Matti Puhakka
23009:          Jermu Laine                   Maija Rajantie                Pertti Paasio
23010:          Ralf Friberg                  Seija Karkinen                Matti Louekoski
23011:                                        Bror LiUqvist
23012:                                                 N:o -536
23013: 
23014: 
23015: 
23016: 
23017:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23018: 
23019:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        päiväjärjestyksen 20 § :n 1 momenttia, jonka
23020: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         mukaan eduskunnan on uusien vaalien jälkeen
23021: olette 7 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-        kokoonnuttava sen kalenterikuukauden ensim-
23022: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      mäisenä päivänä, joka alkaa lähinnä 90 päivän
23023: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       kuluttua hajoittamisen jälkeen, taikka sinä ai-
23024: Jacob Södermanin ym. kirjallisesta kysymyk-           kaisempana päivänä, jonka tasavallan president-
23025: sestä n:o 536:                                        ti on määrännyt. Vaalitoimitus hajoitusvaaleissa
23026:                                                       on edustajainvaalilain 46 §:n 2 momentin mu-
23027:           Onko Hallituksen tarkoitus parantaa         kaan kolmantena sunnuntaina ja sitä seuraavana
23028:        merenkulkijoiden mahdollisuuksia käy-          maanantaina siinä kuussa, joka alkaa lähinnä
23029:        tännössä osallistua tuleviin valtiollisiin     60 päivän kuluttua siitä, kun hajoitusmääräys
23030:        vaaleihin?                                     julkaistiin.
23031:                                                          Keskeinen asiakirja vaalien toimittamisessa
23032:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         on ehdokaslistojen yhdistelmä. Yhdistelmät
23033: vasti seuraavaa:                                      vuonna 1979 toimitettavia kansanedustajain
23034:    Kansanedustajain vaaleista annetun lain            vaaleja varten vahvistetaan vaalipiirien keskus-
23035:  (391 /69) säännösten mukaan suomalaisen lai-         lautakuntien helmikuun 12 päivänä pidettä-
23036: van henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus lai-          vässä kokouksessa. Kun ennakkoäänestys lai-
23037: van ollessa ulkomailla käyttää äänioikeuttaan         voissa aloitetaan helmikuun 26 päivänä, on
23038: laivassa tapahtuvassa ennakkoäänestyksessä.           sen ja yhdistelmien vahvistamisen välinen aika
23039: Äänestystä varten laivan päällikön tulee tilata       siten vain kaksi viikkoa. Tänä aikana yhdis-
23040: tarpeelliset asiakirjat ja tarvikkeet ulkoasiain-     telmät on painatettava sekä toimitettava vaali-
23041: ministeriöitä tai Suomen edustustolta. Annettu-       piirien keskuslautakunnista ulkoasiainministe-
23042: jen ohjeiden mukaan tämä on käytännössä ta-           riölle ja sieltä edelleen laivoille joko suoraan
23043: pahtunut pääasiassa siten, että päälliköiden ti-      tai varustamojen välityksellä.
23044: laukset on toimitettu keskitetysti varustamoi-           Ennakkoäänestys laivoissa lopetetaan maalis-
23045: den ja Suomen Varustamoyhdistyksen kautta             kuun 10 päivänä ja ennakkoäänestysasiakirjojen
23046: ulkoasiainministeriölle. Tilatut asiakirjat ja tar-   tulee olla asianomaisilla vaaliviranomaisilla vii-
23047: vikkeet on sitten lähetetty laivojen päälliköille     meistään vaaleja edeltävänä lauantaina eli maa-
23048: tilauksiin sisältyvien osoitteiden mukaisesti.        liskuun 17 päivänä ennen kello 12.
23049:    Ennakkoäänestysasiakirjat on äänestyksen              Laivoissa tapahtuvaa äänestämistä ajatellen
23050: tapahduttua toimitettava mahdollisimman nope-         vaaliaikataulu on saatujen kokemusten perus-
23051: asti ulkoasiainministeriölle tai Suomen edustus-      teella osoittautunut joissakin tapauksissa liian
23052: tolle siinä maassa, minkä satamassa laiva on          kireäksi. Siitä on johtunut, että erityisesti eh-
23053: tai mihin se ensiksi saapuu, edelleen ulkoasiain-     dokaslistojen yhdistelmät eivät aina ole ehti-
23054: ministeriölle lähetettäväksi. Ulkoasiainministeri-    neet laivoille ennen ennakkoäänestyksen alka-
23055: östä asiakirjat toimitetaan asianomaisille vaali-     mista ja että äänestyksiä on jouduttu jättämään
23056: viranomaisille.                                       huomiotta, koska ennakkoäänestysasiakirjat ei-
23057:    Vaalien toimittamiseen liittyvät määräajat         vät ole saapuneet perille määräajassa. Aika-
23058: on laissa jouduttu määräämään eduskunnan ha-          taulun kireys korostui varsinkin viimeksi toimi-
23059: joittamisen jälkeisiä uusia vaaleja silmällä pi-      tetuissa tasavallan presidentin valitsijamiesten
23060: täen, ja vaaliaikataulu on varsin kireä. Aika-        vaaleissa joulunpyhien ja niiden aiheuttaman
23061:  taulun perussäännöksenä voidaan pitää valtio-        postiliikenteen runsauden takia.
23062: 4                                          1978 vp.
23063: 
23064:    Oikeusministeriö on viime lokakuussa aset-     maan myös laivoissa tapahtuvaa äänestämistä
23065: tanut työryhmän, jonka tehtävänä on tulevan       koskevia määräaikoja ja muitakin siihen liitty-
23066: toukokuun loppuun mennessä valmistaa halli-       viä teknisiä kysymyksiä. Kuitenkin otetaan jo
23067: tuksen esityksen muotoon ehdotus niiksi vaali-    seuraavien kansanedustajain vaalien järjeste-
23068: lainsäädännön teknisiksi muutoksiksi, joihin      lyissä huomioon ne kokemukset, jotka ulko-
23069: viime vuosina tapahtunut kehitys antaa aiheen.    asiainministeriässä on saatu edellisistä vaaleista,
23070: Työryhmän on ehdotusta valmistaessaan kiinni-     ja pyritään kehittämään vaalien teknistä toi-
23071: tettävä erityistä huomiota vaalien aikataulun     mittamista.
23072: tarkistamiseen. Työryhmä tulee siten käsittele-
23073:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1979.
23074: 
23075:                                                                  O~keusministeri Paavo Nikula
23076:                                                N:o 536                                               5
23077: 
23078: 
23079: 
23080: 
23081:                             T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
23082: 
23083:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         20 § 1 mom. riksdagsordningen. Enligt detta
23084: anger ·hat Ni, Herr Talman, med Eder skriveise       lagrum skali riksdagen efter nyvai samman-
23085: av den 7 december 1978 tili vederbörande             komma "å första dagen i den kaiendermånad,
23086: medlem av statsrådet översänt avskrift av föi-       som begynner näst efter nittio dagar från upp-
23087: jande av riksdagsman Jacob Söderman m.fl.            Iösningen, eller å den tidigare dag, som av
23088: ställda skriftliga spörsmål nr 536:                  presidenten utsatts". Valförrättning vid nyvai
23089:                                                      efter riksdagsupplösning äger enligt 46 § 2
23090:          Har Regeringen för avsikt att för-          mom. lagen om riksdagsmannaval rum den
23091:        bättra sjöfarandenas möjligheter att          tredje söndagen och därpå föijande måndag
23092:        deltaga i förestående riksdagsvai?            i den månad, som börjar närmast efter för-
23093:                                                      Ioppet av 60 dagar från den dag då förord-
23094:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        nandet om nya val utfärdades.
23095: anföra följande:                                        En viktig handling vid förrättande av vai är
23096:    Enligt stadgandena i lagen om riksdags-           sammanställningen av kandidatlistorna. Sam-
23097: mannaval (391/69) har den som hör tili be-           manställningarna för instundande riksdagsman-
23098: sättningen på finskt fartyg rätt att, då fartyget    navai år 1979 fastställs vid valkretscentral-
23099: befinner sig utrikes, utöva sin rösträtt vid för-    nämndernas sammanträden den 12 februari.
23100: handsröstning ombord. För röstningen skall           Då förhandsröstningen på fartygen hörjar den
23101: fartygets befälhavare rekvirera erforderliga         26 februari, är det sålunda endast två veckor
23102: handlingar och tilibehör hos ministeriet för ut-     mellan den och fastställandet av samman-
23103: rikesäl1endena eller hos finsk representation i      stäliningarna. Under denna tid skall samman-
23104: utlandet. Enligt givna anvisningar har detta i       stäliningarna tryckas och befordras från vai-
23105: praktiken huvudsakligen skett så, att befäl-         kretscentralnämnderna tili ministeriet för ut-
23106: havarnas rekvisitioner har centraliserats och        rikesärendena och därifrån vidare tili fartygen
23107: tillställts ministeriet för utrikesärendena genom    antingen direkt ellet genom rederiernas för-
23108: rederierna och Finlands Rederiförening. De           medling. Förhandsröstningen på fartygen av-
23109: rekvirerade handlingarna och tillbehören har         siutas den 10 mars, och förhandsröstnings-
23110: sedan sänts tili fartygens befäihavare enligt        handlingarna skall vara vederbörande vaimyn-
23111: adresserna i rekvisitionerna.                        digheter tili handa senast Iördagen före vaien,
23112:    Förhandsröstningshandlingarna skall efter         dvs. den 17 mars, före kloekan 12.
23113: röstningen så snabbt som möjligt befordras tili         Erfarenheten har visat att valtidtabellen med
23114: ministedet för utrikesärendena eller tili Fin-       tanke på röstning på fartyg i vissa fall är för
23115: lands representation i det land, där fartyget        snäv. Till föijd därav har i synnerhet samman-
23116: ligger i hamn eller dit det först anländer, för      stäliningarna av kandidatlistorna inte alltid
23117: vidarebefordran tili ministeriet för utrilresären-   hunnit till fartygen innan förhandsröstningen
23118: dena. Från ministeriet för utrikesärendena           börjat, och likaså har man nödgats Iämna röst-
23119: sänds handlingarna tili vederbörande val-            ningar utan avseende, emedan förhandsröst-
23120: myndighet.                                           ningshandlingarna inte har kommit fram inom
23121:     Det har blivit nödvändigt att i lagen stadga     utsatt tid. Tidtabellens snävhet framträdde sär-
23122: om tidsfristerna i samband med val med tanke         skilt tydligt vid senast förrättade vai av elekto-
23123: på nyval efter riksdagsupplösning, och valtid-       rer för vaiet av republikens president på grund
23124: tabellen är rätt snäv. Det grundläggande stad-       av juiheigen och den därav föraniedda stora
23125: gandet i fråga om tidtahellen kan anses vara         postmängden.
23126: 087900050F
23127: 6                                               1978 vp.
23128: 
23129:    Justitieministeriet tillsatte i oktober i fjol en   mer sålunda även att behandla de tidsfrister
23130: arbetsgrupp med uppgift att före utgången av           som gäller röstning på fartyg samt andra där-
23131: maj innevarande år i form av en proposition            med förknippade tekniska frågor. Man kommer
23132: utarbeta ett förslag tili de tekniska ändringar i      likväl redan vid anordnandet av nästa riksdags-
23133: vallagstiftningen som utvecklingen under de se-        mannaval att beakta de erfarenheter som man
23134: naste åren ger anledning tili. Arbetsgruppen           vid ministeriet för utrikesärendena har haft av
23135: skall vid utarbetandet av förslaget fästa sär-         tidigare vai och sträva till att utveckla valför-
23136: skild uppmärksamhet vid frågan om en jus-              rättningstekniken.
23137: tering av valtidtabellen. Arbetsgruppen kom-
23138:       Helsingfors den 9 januari 1979.
23139: 
23140:                                                                       Justitieminister Paavo Nikula
23141:                                               1978 vp.
23142: 
23143: Kirjallinen kysymys n:o 537.
23144: 
23145: 
23146: 
23147: 
23148:                                   Hemmi ym.: Ennalta ehkäisevän terveydenhuollon toteuttami-
23149:                                     sesta maamme varuskunnissa.
23150: 
23151: 
23152:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
23153: 
23154:    Varusmiesten ennalta ehkäisevä terveyden-         sen ennalta ehkäiseväitä osalta siten kuin kan-
23155: huolto varuskunnissa ei vastaa nykyisellään          santerveyslaki sen sisällöllisesti edellyttää ei
23156: niitä vaatimuksia, joita erityisesti kansanter-      vielä varuskunnissa toteudu.
23157: veyslaki edellyttää eri-ikäisiin väestöryhmiin          Kuitenkin terveysneuvonnan ja terveyskasva-
23158: kohdistuvana. Onhan tunnettua, että jokaisen         tuksen toteuttaminen olisi varuskunnissa mitä
23159: lapsen ja koululaisen, ammattikoululaisen ja         toivottavinta ohjelmoituna varuskuntien työ- ja
23160: lukialaisen terveyttä koskevat tiedot, kuten         opetusohjelmiin. Tältä osin varuskunnat ovat
23161: sairastetnt taudit ja kaikki suoritetut roko-        väliinputoajien asemassa. Ennalta ehkäisevän
23162: tukset, rekisteröidään jokaisen henkilökohtai-       terveydenhuollon toteuttaminen varuskunnissa
23163: seen terveyskorttiin. Tämä varsin merkittäviä        vaatii ao. koulutuksen saaneen terveydenhoita-
23164: tietoja sisältävä terveyskortti siirretään aina      jan virkojen perustamista. Tällöin varuskuntien
23165: nuoren ihmisen muuttaessa koulua uuden kou-          terveydenhuolto saataisiin samalle tasolle kuin
23166: lun tai oppilaitoksen terveydenhoitajalle.           kouluissa, oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Mm.
23167:    Kun varuskunnissa suoritetaan varsin run-         työterveyshuolto laki tulee voimaan 1. 1. 1979.
23168: saasti rokotuksia, saattaa tietojen puuttuessa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23169: usein tulla suoritetuksi päällekkäisiäkin ja siten   tyksen 37 § :n 1 momentin mukaisesti esitäm-
23170: tarpeettomia rokotuksia. Terveyskorteissa saat-      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
23171: taa varuskuntalääkärille olla varusmiehen kan-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
23172: nalta katsoen varsin merkittäviä hänen terveyt-
23173: tään koskevia tietoja, jotka mahdollisesti eivät               Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
23174: ole hänen itsensä tiedossa kokonaisuudessaan.               toimenpiteisiin kansanterveyslain mu-
23175: Näiden syiden vuoksi terveyskortti tulisi aina              kaisen ennalta ehkäisevän terveyden-
23176: siirtää myös varuskuntiin.                                  huollon toteuttamiseksi kaikissa maam-
23177:    Varuskuntien terveydenhuolto nimenomaan                  me varuskunnissa?
23178:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 197 8.
23179: 
23180:          Kerttu Hemmi                   Juhani Sipiläinen              Seppo Westerlund
23181:          Juhani Orrenmaa                Anneli Kivitie                 Terhi Nieminen
23182:                                         Irma Toivanen
23183: 
23184: 
23185: 
23186: 
23187: 0879000438
23188: 2
23189: 
23190: 
23191: 
23192: 
23193:                                                              . ,: ,_·
23194: 
23195: 
23196: 
23197: 
23198:                        Ed u s kun n a n He r r a Puhe m i e he 11 e.
23199: 
23200:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    käytön tehostahiinen. Puolustusvoimien ter-
23201: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,     veydenhuollon kannalta pidetään toivottavana,
23202: olette kirjeenne n:o 2720 ohella 7 päivänä        että sen terveydenhoitoviranomaisten käyttöön
23203: joulukuuta ·1978 lähettänyt valtioneuvoston       siirrettäisiin terveyskeskuksista .asevelvollisen
23204: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-    henkilökohtainen terveyskortti, johon merkit-
23205: taja Hem:min yrrL tekemiin seuraavan sisältöi-    täisiin tiedot myös varusmiesajalta. Henkilö-
23206: sen kysymyksen n:o 537:                           kohtaisen terveyskortin tietojen perusteella
23207:                                                   voitaisiin saada myös asianmukaiset tiedot
23208:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin   rokotuksia varten. Nykyisinkin päällekkäisten
23209:        toimenpttelSlm kansanterveyslain mu-       rokotusten estämiseksi annettujen pysyväis-
23210:        kaisen ennalta ehkäisevän terveyden-       miiärliysten mukaan asevelvollista ei suojaroko-
23211:        huollon toteuttamiseksi kaikissa maam-     teta, jos hän voi rokotustodistuksella osoittaa
23212:        me varuskunnissa?                          rokotussuojan, joka on voimassa varusmiespal-
23213:                                                   veluksen loppuun saakka. Pääesikunta on asiaa
23214:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      tutkinut sekä neuvotellut lääkintöhallituksen
23215: vasti seuraavaa:                                  kanssa.
23216:                                                      Ehkäisevää terveydenhuoltoa on myös pal-
23217:    Varusmiesten terveydenhuollon kehittämi-       vellut annettu lääkintä- ja ensiapukoulutus,
23218: seen puolustusvoimissa on aina kiinnitetty eri-   jonka tavoitteina on ollut opettaa terveyden-
23219: tyistä huomiota. Terveydenhuollon palvelut        hoidon perusteet ja ne käytännön toimenpiteet,
23220: ovatkin varusmiehelle helpommin saavutettavis-    jotka ovat tarpeen haavoittuneen tai sairastu-
23221: sa kuin muilla ikäryhmänsä edustajilla. Ennalta   neen välittömän hengenvaaran torjumiseksi.
23222: ehkäisevää terveydenhuoltoa palvelevat suori-     Koulutuksen tehostamiseksi otetaan lähiai-
23223: tettavat tarkastukset, joista ensimmäinen, kut-   koina käyttöön uusi opetusohjelma, joka käsit-
23224: suntatarkastus suoritetaan asevelvollisen koti-   tää 20 tuntia painottuen käytännön harjoitte-
23225: paikan terveyskeskuksessa sekä toinen varus-      luun. Ehkäisevää terveydenhuoltoa on kehi-
23226: miespalveluksen alussa.                           tetty maamme varuskunnissa voimavarojen
23227:    Ehkäisevän terveydenhuollon kehittämistä       sallimissa puitteissa, ja kehitystyötä tullaan
23228: palvelisi asevelvollisen terveyttä koskevien      jatkamaan yhteistoiminnassa lääkintöhallituk-
23229: aikaisemmin· dokumentoitujen tietojen hyväksi-    sen kanssa.
23230:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1979.
23231: 
23232:                                                           Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
23233:                                              N:o 537                                              3
23234: 
23235: 
23236: 
23237: 
23238:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23239: 
23240:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        försvarsmakten vore det önskvärt att försvars-
23241: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      maktens hälsovårdsmyndigheter kunde få de
23242: nr 2720 av den 7 december 1978 till veder-         värnpliktigas personliga hälsokort från hälso-
23243: börande medlem av statsrådet översänt följan-      vårdscentralerna till sitt förfogande. Av uppgif-
23244: de av riksdagsman Hemmi m. fl. undertecknade       terna på det personliga hälsokortet kunde man
23245: spörsmål nr 53 7:                                  även få sakenliga uppgifter för vaccineringarna.
23246:                                                    Enligt de stående bestämmelser, som utfärdats
23247:          Amnar Regeringen vidta brådskande         i s)'fte att förhindra dubbla vaccineringar,
23248:        åtgärder för att i vårt lands alla garni-   skyddsvaccineras värnpliktig inte heller för
23249:        soner genomföra den förebyggande häl-       närvarande, om han med ett vaccineringsintyg
23250:        sovård som avses i folkhälsolagen?          kan förete vaccineringsskydd som är i kraft
23251:                                                    ända till dess att beväringstjänsten upphör.
23252:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      Huvudstaben har undersökt saken och förhand-
23253: samt anföra följande:                              lat med medicinalstyrelsen.
23254:    Försvarsmakten har alltid fäst särskild upp-       Den förebyggande hälsovården har även be-
23255: märksamhet vid utvecklandet av beväringarnas       tjänats av sanitets- och förstahjälpsutbildning-
23256: hälsovård. Beväringarna kan också få hälso-        en, vars syfte har varit att lära beväringarna
23257: vårdsservice lättare än andra i samma ålders-      hälsovårdens grunder och de praktiska åtgärder
23258: grupp. Den förebyggande hälsovården betjänas       som är nödvändiga för att avvärja omedelbar
23259: av olika undersökningar, av vilka den första,      livsfara för sårad ellet insiuknad. För effekti-
23260: uppbådsundersökningen, sker vid hälsovårds-        vering av utbildningen införs, inom den när-
23261: centralen på den värnpliktiges hemort samt         maste framtiden, ett nytt undervisningsprog-
23262: den andra i början av beväringstjänsten.           ram som omfattar 20. timmar, varvid huvud-
23263:    Utvecklandet av den förebyggande hälsovår-      vikten läggs på praktiska övningar. Den före-
23264: den skulle främjas, om utnyttjandet av tidi-       byggande hälsovården har utvecklats i vårt
23265: gare dokumenterade uppgifter rörande hälsan        lands garnisoner inom ramen för resurserna,
23266: hos dem som inträder i beväringstjänst kunde       och utvecklingsarbetet kommer att fortgå i
23267: effektiveras. Med tanke på hälsovården inom        samarbete med medicinalstyrelsen.
23268:      Helsingfors den 9 januari 1979.
23269: 
23270:                                                              Försvarsminister Taisto Tähkämaa
23271:                                             1978 vp.
23272: 
23273: Kirjallinen kysymys n:o 538.
23274: 
23275: 
23276: 
23277: 
23278:                                  Luja-Penttilä ym.: Ammati11isissa oppilaitoksissa opiskelevien
23279:                                     vakuutusturvan puutteellisuuksista.
23280: 
23281: 
23282:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he U e.
23283: 
23284:    Maamme ammatillisissa oppilaitoksissa on          Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
23285: vakuutusturva puutteellinen. Niissä - esimer-      päiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momenttiin esitäm-
23286: kiksi ammatiJJisissa kurss1keskuksissa - tapa-     me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
23287: turmavakuutus kattaa vain käytännön työnope-       sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23288: tuksen. Kuitenkin näiden laitosten opetusohjel-    sen:
23289: maan kuUJluu myös tietopuolista opetusta ja
23290: liikunnan opetusta. Liikuntatunneilla sattuu                 Tietääkö Hallitus, että ammatillisissa
23291: huomattava määrä loukkaantumisia. Vakuutus-               oppilaitoksissa opiskelevien vakuutus-
23292: turvan puutteellisuudesta johtuen oppilaat jou-           turva on puutteellinen, ja jos tietää,
23293: tuvat tapaturman sattuessa kärsimään kohtuut-                aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23294: tomia taloudeLlisia menetyksiä. Olisikin luon-            siin saattaakseen ammatillisissa oppilai-
23295: nollista, että tapaturmavakuutus kattaisi kaiken          toksissa opiskelevien tapaturmavakuu-
23296: laitoksissa annettavan opetuksen. Samalla tulisi          tuksen koskemaan kaiken laitoksissa an-
23297: myös tutkia, olisiko mahdollista ulottaa vakuu-           nettavan opetuksen aikana, myös tieto-
23298: tusturva koskemaan myös oppilaiden loma- ja               puolisen ja liikunnan opetuksen aikana
23299: vapaa-aikaa.                                              sattuvat tapaturmat?
23300:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 197 8.
23301: 
23302:                Sinikka Luja-Penttilä                          Sven-Erik Järvinen
23303: 
23304: 
23305: 
23306: 
23307: 087900032W
23308: 2                                              1978 vp'.
23309: 
23310: 
23311: 
23312: 
23313:                          Ed u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
23314: 
23315:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        misesta ( 851/48). Sanotussa asetuksessa on
23316: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lueteltu ne koulut, laitokset ja opetuskurssit,
23317: olettee 8•·päivänä joulukuuta 1978 päivätyh kir-      joissa opiskeluun voidaan katsoa liittyvän ta-
23318: jeentk!'ohdla toirilittam:it valtioneuvoston asian~   paturrriavakutituslaissa edellytetyn olennaisen
23319: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja       vaaran. Asetuksessa on myös tarkemmin määri-
23320: Luja-Penttilän yni. näin kuuluvasta kirjallisesta     telty ne olosuhteet, joissa tapaturman on pitä~
23321: kysymyksestä n:o 538:                                 nyt sattua. Tämän mukaisesti korvataan sellai-
23322:                                                       set tapaturmat, jotka ovat sattuneet laborato-
23323:             Tietääkö Hallitus, että ammatillisissa    rio- tai kenttätyössä tai muussa käytännöllises-
23324:          oppi).aitoksissa opiskelevien vakuutus-      sä harjoittelutyössä. Lisäksi edellytetään, että
23325:          turva on puutteellinen, ja jos tietää,       tapaturma on aiheutunut kysymyksessä olevalle
23326:             a~kooko Hallitus ryhtyä. toimenpitei-     opiskelumuodolle ominaisissa olosuhteissa.
23327:          siin s~attaakseen ammatillisissa oppilai-       Nykyisessä lainsäädännössämme opiskelijoi-
23328:         .tok.~issa opiskelevien tapaturmavakuu-
23329:                                                       den tapaturmakorvaussuoja on rajoitetumpi
23330:        . tuksen koskemaan kaiken laitoksissa an-      kuin työntekijöiden. Tähän on kiinnitetty huo-
23331:          nettavan opetuksen aikana, myös tieto-       miota ja opiskelijoiden tapaturmakorvaussuojan
23332:          puolisen ·'ia. li1kunnan opetuksen aikana    parantaminen liittyy tapaturmavakuutuslainsää-
23333:          sattuvat tapaturmat?                         dännön uudistamissuunnitelmaan, jon.ka toteut-
23334:                                                       tamista sosiaali- ja terveysministeriössä parhail-
23335:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         laan va1mistellaan. Suunnitelmien mukaan tulisi
23336: vasti seuraavaa:                                      ammattia varten opiskelevien tapaturmakor-
23337:    Ammatillisissa oppilaitoksissa opetusta saa-       vaussuojan olla soveltuvin osin 'samankaltainen
23338: vien tapaturmakorvaussuoja perustuu tapatur-          kuin työsuhteessa olevilla. Asian toteuttamista
23339: mavakuutus,lakiin ( 608/48) ja sen nojalla an-        vaikeuttaa vaikea taloudellinen tilanne.
23340: nettuun asetukseen opiskelutapaturman korvaa-
23341:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1979.
23342: 
23343:                                                                       Ministeri Olavi Martikainen
23344:                                                N:o 538                                               3
23345: 
23346: 
23347: 
23348: 
23349:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1m a n.
23350: 
23351:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         ( 851/48). I sagda förordning anges de skolor,
23352: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-            inrättningar och undervisningskurser där den
23353: velse av den 8 december 1978 tili vederbö-           väsentliga risk för olycksfall, som förutsätts
23354: rande medlem av statsrådet för avgivande av          i lagen om olycksfallsförsäkring, kan anses an-
23355: svar översänt avskrift av följande av riksdags-      sluta sig till undervisningen. I förordningen
23356: man Luja-Penttilä m. fl. undertecknade spörs-        har även närmare angivits de omständigheter,
23357: mål nr 538:                                          under vilka olycksfallet bör ha inträffat. I en-
23358:                                                      lighet härmed ersätts sådana olycksfall som
23359:           Är Regeringen medveten om att för-         inträffat i laboratorie- eller fältanbete eller i
23360:        säkringsskyddet för dem som studerar          annat praktiskt övningsarbete. Vidare förutsätts
23361:        vid yrkesläroanstalter är bristfälligt, och   att olycksfallet har föranletts av förhållanden,
23362:        om så är fallet,                              som är utmärkande för ifrågavarande undervis-
23363:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        ningsform.
23364:        att olycksfallsförsäkringen för dem som           I vår nuvarande lagstiftning är studerande-
23365:        studerar vid yrkesläroanstalter skall gäl-    nas olycksfallsförsäkringsskydd mera begränsat
23366:        la olyckm som inträffar under all un-         än arbetstagarnas. Man har fäst uppmärksam-
23367:        dervisning i inrättningarna, även under       het vid denna omständighet och förbättrandet
23368:        den teoretiska undervisningen och un-         av studerandenas olycksfallsförsäkringsskydd
23369:        dervisningen i gymnastik och idrott?          ansluter sig tili den pian för revidering av
23370:                                                      olycksfallsförsäkringslagstiftningen som för när-
23371:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        varande utarbetas i sodal- och hälsovårdsminis-
23372: samt anföra följande:                                teriet. Enligt planen borde olycksfallsförsäk-
23373:    Olycksfallsförsäkringsskyddet för dem som         ringsskyddet för dem som studerar för ett yrke
23374: studerar vid yrkesläroanstalter grundar sig på       i tillämpliga delar överensstämma med olycks-
23375: lagen om olycksfallsförsäkring ( 608/48) och         fallsförsäkringsskyddet för dem som står i ar-
23376: den med stöd därav givna förordningen angåen-        betsförhållande. Planens genomförande försvå-
23377: de skadestånd för olycksfall vid undervisning        ras av det ansträngda ekonomiska läget.
23378:      Helsingfors den 5 januari 1979.
23379: 
23380:                                                                       Minister Olavi Martikainen
23381:                                                1978 vp.
23382: 
23383: Skriftligt spörsmål nr 539.
23384: 
23385: 
23386: 
23387: 
23388:                                   H. Westerlund: Om lindrande av inkomstbeskattningen.
23389: 
23390: 
23391:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
23392: 
23393:     De senaste årens inflationsjusteringar av         Avkastningen av denna förhöjning utnyttjades
23394: skatteskalorna såväl för inkomst- som förmögen-       dessvärre icke tili en sänkning av inkomst-
23395: hetsbeskattningens vidkommande utgör kon-             beskattningen, vilket förslaget i motiveringen
23396: kreta belägg för att ett visst nytänkande vunnit      tili detta spörsmål bygger på. Vid en jäm-
23397: insteg i beskattningspolitiken. Ifrågavarande         förelse med övriga västeuropeiska Iänder kan
23398: inflationsjusteringar har dock inte varit pro-        konstateras att Finland för närvarande har en
23399: centuellt likartade inom samtliga inkomstklas-        inkomstbeskattningsandel som är en av de
23400: ser, vilket i och för sig är fel med tanke på         högsta.
23401: att inflationsgraden drabbar samtliga inkomst-            Av de indirekta beskattningsformerna är
23402: tagare likartat. Åtgärden med årligen infla-          omsättningsbeskattningen den betydelsefullaste
23403: tionsjusterade skatteskalor syftar som sådan          beskattningstypen i inkomsthänseende. Vår
23404: endast tili att bibehålla skatteskärpan oför-         omsättningsskatt som f.n. uppgår till 14 %,
23405:  ändrad.                                              är i internationell jämförelse relativt låg i
23406:     Utan dylika årliga inflationsjusteringar skulle   Finland. En stegvis omfördelning av beskatt-
23407:  skattetrycket ytterligare öka och någon egent-       ningstrycket borde med det snaraste inledas.
23408:  lig reell skattesänkning är det alltså inte fråga        En förhöjning av omsättningsskatten med
23409:  om. En direkt sänkning av den totala faktiska        t.ex. 3 procentenheter, alltså från nuvarande
23410:  skatteintäkten kan med tanke på våra olikar-         14 tili 17 % i detta första skede skulle möj-
23411:  tade lagstadgade samhällsåtaganden för närva-        liggöra en sänkning av den direkta inkomst-
23412:  rande dessvärre icke genomföras. Däremot är          skatten med ca 20 % utan inkomstbortfall för
23413:  dock ytterligare åtgärder nödvändiga för åstad-      staten. En absolut förutsättning är självfallet
23414:  kommandet av bättre balans i det snedvridna          att intäkterna från en sådan omsättningsskatte-
23415:  förhållandet mellan statens skatteintäkter från      förhöjning i sin helhet skulle få kompensera
23416:  den direkta och den indirekta beskattningen.         inkomstskattesänkningens minskning likartat
23417:  Målsättningen bör vara högre beskattning av          proportionellt inom samtliga inkomstklasser.
23418:  konsumtion och en samtidigt genomförd lind-          De s.k. baslivsmedlen bör även i fortsättningen
23419:  ring av den direkta inkomstbeskattningen.            behandlas enligt samma undantagsprincip be-
23420:  Utvecklingen under den senaste tioårsperioden        träffande omsättningsbeskattningen som hitin-
23421:  har dessvärre gått i en rakt motsatt riktning.       tills, vilket innebär att de i inkomsthänseende
23422:   Skattestatistiken påvisar att beskattningens        svagaste icke drabbas av en förhöjning av
23423:   tyngdpunkt i vårt land utvecklats mot en allt       omsättningsskatten. Följande skede borde vara
23424:   större andel direkta och en mindre andel            att i skyndsam ordning utreda på vilket sätt
23425:   indirekta skatter. Som konkreta belägg här-         omsättningsskatten på näringslivets investe-
23426:  för kan konstateras att då konsumtionsbeskatt·       ringsvaror kunde elimineras från produktpriser-
23427:   ningens andel av den totala beskattningen år        na med syfte att förbättra de finländska före-
23428:   1965 var 42,9 %, utgjorde den år 1975 endast        tagens internationella konkurrenskraft.
23429:   33,4 %. Under samma tidsperiod i beskatt·               De indirekta beskattningsformerna är i
23430:   ningsrelationen hade däremot inkomstbeskatt·        princip valbara och som sådana därtill inte
23431:   ningens intäkt stigit från 40,3 % tili 48,6 %,      bara angenämare utan även rättvisare ur skatte-
23432:   alltså med 8,3 procentenheter. Trenden under        betalarsynpunkt.
23433:   åren 1977-78 påvisar en något förminskad                Ytterligare kan konstateras att kostnaderna
23434:   skillnad i denna utveckling närmast förorsakad      för administrationen av den indirekta beskatt-
23435:   av omsättningsskatteförhöjningen fr.o.m. 1977.      ningen är väsentligt mindre än för den direkta
23436:  087900060T
23437: 2                                            1978 vp.
23438: 
23439: beskattningen. Vi har otvivelaktigt redan klart     tecknad att i den orcWng 37 § 1 room. riks·
23440: överskridit toleransgraden av det direkta skat-     dagsordningen föreskriver till vederbörande
23441: tetrycket, varför även medborgarnas s.k. be-        medlem av statsrådet få ställa följande spörsmål:
23442: skattningströtthet, som ger sig uttryck i många
23443: former, synes förståel1g. Den alltmera tillta-                Har Regeringen för avsikt att vid-
23444: gande uppfattningen att flit och företagar-                taga åtgärder för att lindra inkomst-
23445: aktivitet bestraffas, måste med det snaraste               beskattningen och genom en eventuell
23446: elimineras genom en mera meningsfylld och                  förhöjning av omsättningsskatten kom-
23447: följaktligen bättre omfattad beskattningspolitik.          pensera det inkomstbortfall en sådan
23448:    Med hänvisning till ovanstående ber under-              åtgärd innebär?
23449:      Helsingfors den 8 december 1978.
23450: 
23451:                                         Henrik Westerlund
23452:                                                N:o .5.39                                              3
23453: 
23454: Kirjallinen kysymys n:o .5.39.                                                             Suomennos.
23455: 
23456: 
23457: 
23458: 
23459:                                   H. Westerlund: Tuloverotuksen lieventämisestä.
23460: 
23461: 
23462:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23463: 
23464:    Viime vuosina tapahtuneet tulo- ja varalli-        luosaan sisältyvä ehdotus tähtää. Verrattaessa
23465: suusveroasteikkojen korjaukset ovat konkreet-         muihin länsieurooppalaisin maihin voidaan to-
23466: tisena osoituksena siitä, että tietty uusi ajattelu   deta, että Suomella on tällä hetkellä eräs kor-
23467: on voittanut alaa verotuspolitiikassa. Kysy-          keimpia tuloveroasteita.
23468: myksessä olevat inflaatiokorjaukset eivät kui-           Muista verotusmuodoista liikevaihtoverotus
23469: tenkaan ole olleet prosentuaalisesti samanlaisia      on tuoton kannalta merkittävin. Liikevaihto-
23470: kaikissa tuloluokissa, mikä sinänsä on väärin         veromme, joka tällä hetkellä on 14 %, on
23471: silmälläpitäen sitä, että inflaatioaste koskee        suhteellisen alhainen. Olisi aloitettava mitä
23472: kaikkia tulonsaajia samalla tavalla. Veroas-          pikimmin asteittainen verotuspaineen uudel-
23473: teikkojen vuosittainen korjaaminen sellaisenaan       leenjako.
23474: tähtää vain siihen, että verorasitus pidetään            Liikevaihtoveron korottaminen esim. 3 pro-
23475: muuttumattomana.                                      senttiyksiköllä eli nykyisestä 14 % :sta 17 % :iin
23476:    Ilman tällaisia vuosittaisia inflaatiokorjauk-     tekisi mahdolliseksi tässä ensimmäisessä vai-
23477: sia verorasitus lisääntyisi entisestään eikä siten    heessa alentaa välitöntä tuloveroa noin 20 % :lla
23478: ole kysymys mistään todellisesta verojen alen-        ilman valtion tuloj·en vähenemistä. Ehdotto-
23479: tamisesta. Erilaisten yhteiskunnallisten laki-        mana edellytyksenä olisi tietenkin se, että täl-
23480: sääteisten tehtävien vuoksi ei valitettavasti         laisen liikevaihtoveron korotuksen antamat
23481: voida alentaa verotulojen faktillista kokonais-       tulot käytettäisiin kokonaisuudessaan tulovero-
23482: määrää. Sitä vastoin ovat kuitenkin lisätoimen-       jen alentamiseen kaikissa tuloluokissa. Nk.
23483: piteet välttämättömiä, jotta aikaansaataisiin         peruselintarvikkeita on myös tulevaisuudessa
23484: parempi tasapaino valtion välittömän ja välilli-      käsiteltävä saman poikkeusperiaatteen mukai-
23485: sen verotuksen kautta saamien tulojen kesken.         sesti kuin nykyisessä liikevaihtoverotuksessa,
23486: Päämääränä tulee olla kulutuksen korkeampi            mikä merkitsisi sitä, että liikevaihtoveron korot-
23487: verotus samanaikaisesti kun alennetaan väli-          taminen ei koskisi tuloiltaan heikompia. Seu-
23488: töntä tuloverotusta. Valitettavasti kehitys on        raavana vaiheena tulisi olla sen selvittäminen,
23489: kulkenut viimeisen vuosikymmenen aikana               miten elinkeinoelämän pääomahyödykkeiden lii-
23490: vastakkaiseen suuntaan. Verotilasto osoittaa,         kevaihtovero voitaisiin poistaa tuotteiden hin-
23491: että maamme verotuksen painopiste on siirtynyt        noista, jotta suomalaisten yritysten kansain-
23492: siten, että välittömien verojen osuus on kas-         välinen kilpailukyky paranisi.
23493: vanut ja välillisten verojen osuus pienentynyt.
23494: Konkreettisena todisteena tästä voidaan mai-             Välilliset verotusmuodot ovat periaatteessa
23495: nita se, että kun kulutusverotuksen osuus             valinnaisia ja sellaisina ei vain miellyttävämpiä,
23496:  kokonaisverotuksesta oli vuonna 1965 42,9 %,         vaan myös oikeudenmukaisempia veronmaksa-
23497: niin vuonna 1975 se oli vain 33,4 %. Samana           jan näkökulmasta katsottuna.
23498:  aikana oli verotuksen suhde muuttunut siten,            Vielä voidaan todeta se, että välillisen vero-
23499: että tuloverotuksen tuotto oli noussut 40,3           tuksen hallinnon kustannukset ovat oleellisesti
23500:  % :sta 48,6 % :iin eli 8,3 prosenttiyksiköllä.       pienemmät kuin välittömän verotuksen. Olem-
23501:  Vuosien 1977-1978 trendi osoittaa hieman             me epäilemättä jo selvästi ylittäneet välittömän
23502:  pienentynyttä eroa tässä kehityksessä, mikä lä-      verotuspaineen toleranssirajan, mistä johtuen
23503:  hinnä johtui liikevaihtoveron korottamisesta         myös kansalaisten veroväsymys, joka paljastuu
23504:  vuonna 1977. Tämän korotuksen tuottoa ei             monissa muodoissa, näyttää ymmärrettävältä.
23505:  kuitenkaan valitettavasti käytetty tuloveron         Yhä lisääntyvä käsitys siitä, että ahkeruutta ja
23506:  alentamiseen, mihin tämän kysymyksen peruste-        yrittäjäaktiivisuutta rangaistaan, on mitä pikim-
23507: 4                                           1978 vp.
23508: 
23509: min poistettava mielekkäämmällä ja siten enem-          · Onko Hallituksella tarkoitus ryhtyä
23510: män tukea saavalla verotuspolitiikalla.                toimenpiteisiin tuloverotuksen lieventä-
23511:    Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-        miseksi sekä saamatta jäävän tulon
23512: jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla alle-              kompensoimiseksi mahdollisesti korotta-
23513: kirjoittanut esittää valtioneuvoston asianomai-        malla liikevaihtoveroa?
23514: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
23515: sen:
23516:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1978.
23517: 
23518:                                       Henrik Westerlund
23519:                                               N:o 539                                              5
23520: 
23521: 
23522: 
23523: 
23524:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23525: 
23526:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      merkitsivät kehityksen muuttumista tältä osin
23527: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       päinvastaiseksi.
23528: olette 8 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn              Tuloveroista ovat vuodesta 1965 tuntuvim-
23529: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        min nousseet luonnollisten henkilöiden tulo-
23530: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       verot. Yhteisöjen tuloverojen osuus on sen
23531: edustaja H. Westerlundin näin kuuluvasta kir-       sijaan selvästi pienentynyt. Kotitalouksien tulo-
23532: jallisesta kysymyksestä n:o 539:                    verojen osuuden kasvu on suurelta osin johtu-
23533:                                                     nut siitä, että luonnollisten henkilöiden valtion
23534:           Onko Hallit~ksella tarkoitus ryhtyä       tuloveroperusteet pysyivät muuttumattomina
23535:        toimenpiteisiin tuloverotuksen lieventä-     vuosina 1968-1973. Kunnallisveroäyrin kes-
23536:        miseksi sekä saamatta jäävän tulon           kimääräinen hinta on vuodesta 1965 noussut
23537:        kompensoimiseksi mahdollisesti korotta·      runsaalla neljänneksellä. Vuodesta 1974 läh-
23538:        maila liikevaihtoveroa?                      tien on luonnollisten henkilöiden valtion tulo-
23539:                                                     veroperusteita vuosittain lievennetty. Lieven-
23540:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         nykset ovat olleet yleensä inflaation edellyttä-
23541: tavasti seuraavaa:                                  män tarkistuksen suuruisia, mutta useana vuo-
23542:    Vuodesta 1965 lähtien verorakenteessa ta·        tena tarkistukset ovat ylittäneet inflaation
23543: pahtunut muutos on OECD:n verotilaston              edellyttämän tason.
23544: mukaan pääpiirteissään ollut seuraava. Tulo·           Sen ohella, että tuloverojen ja sosiaaliturva-
23545: verojen osuus kaikista veroista, joka vuonna        maksujen tuoton voimakas kasvu on pienentä-
23546: 1965 oli 40,6 prosenttia, nousi vuoteen 1977        nyt muiden verotusmuotojen osuuksia kaikist·a
23547: mennessä 47,0 prosenttiin. Sosiaaliturvamak·        veroista, ovat tähän kehitykseen vaikuttaneet
23548: sujen osuus nousi vastaavana ajanjaksona 11,7       myös veropoliittiset toimenpiteet. Eräs syy
23549: prosentista 15,7 prosenttiin. Tavaroista ja pal-    tavaroista ja palveluksista maksettujen verojen
23550: veluksista maksettujen verojen osuus puoles·        osuuden laskuun on ollut tullien osuuden tun·
23551: taan laski 42,9 prosentista 34,7 prosenttiin.       tuva lasku. Kun tullien osuus kaikista veroista
23552: Ryhmä muut verot, joka lähinnä koostuu varal-       oli vuonna 1965 vielä 6,7 prosenttia, oli se
23553: lisuusveroista, käyttöveroista ja leimaveroista,    vuonna 1977 enää puolitoista prosenttia. Liike-
23554: aleni vuodesta 1965 vuoteen 1977 4,8 pro-           vaihtoveron ja muiden liikevaihdon perusteella
23555: sentista 2,7 prosenttiin.                           kannettavien verojen osuus on tarkasteluajan-
23556:    Edellä mainitut vuosien 1965 ja 1977 vero-       jaksolla muuttunut vain vähän. Nämä verot
23557: rakennetta kuvaavat muutokset eivät kuiten-         edustivat vuonna 1965 18,9 prosenttia kai-
23558: kaan jakaannu tasaisesti tälle ajanjaksolle.        kista veroista. Vuoteen 1976 mennessä niiden
23559: Tuloverojen sekä tavaroista ja palveluksista        osuus laski 15,5 prosenttiin, mutta nousi taas
23560: maksettavien verojen osuudet eivät suuresti         17,7 prosenttiin vuonna 1977.
23561: muuttuneet 1960-luvun aikana. Sen sijaan               Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta,
23562: kuluvan vuosikymmenen aikana aina vuoteen           että vuosi 1976 merkitsi eräänlaista käänne-
23563: 1976 asti tuloverojen osuus kaikista veroista       pistettä harjoitetussa veropolitiikassa. Tuon
23564: nousi voimakkaasti ja samanaikaisesti tava-         vuoden jälkeen on kokonaisveroaste laskenut
23565: roista ja palveluksista maksettavien verojen        ja verorakenne kehittynyt siten, että tulovero-
23566: osuus laski. Vuonna 1976 edellisen ryhmän           jen ja muiden välittömien verojen osuus on
23567: osuus oli lähes 49 prosenttia ja jälkimmäisen       pienentynyt sekä tavaroista ja palveluksista
23568: vajaat 32 prosenttia kaikista veroista. Vuonna      maksettujen verojen osuus kasvanut. Vero-
23569: 1977 toteutetut veropoliittiset toimet sen sijaan   rakenteen muuttamista siten, että luonnollisten
23570: 6                                             1978 vp.
23571: 
23572: henkilöiden valtion tuloveron osuus pienems1         sen tuloveroista kulutusveroihin tulisi tapahtua
23573: ja välillisten verojen osuus vastaavasti suuren-     inflaatiota hillitseväHä tavalla. Tämä edellyt-
23574: tuisi, voidaan pitää yleisesti ottaen perusteltuna   tää tuloverohelpotusten kytkemistä tulopoliit-
23575: vastaisuudessakin, sillä muutoin voi tulovero-       tisiin sopimuksiin. Kun välilliset verot johtavat
23576: järjestelmämme aiheuttaa haitallisia marginaali-     kuluttajahintaindeksin nousuun, olisi välttä-
23577: vaikutuksia sekä veropaineinflaatiota.               mättä varmistuttava siitä, että nimellispalkko-
23578:    Verorakennetta uudistettaessa on kiinnitet-       jen korotukset eivät samanaikaisesti lisäisi in-
23579: tävä huomiota siihen, että verotuksella on mui-      flaatiota vaan että verohelpotusten tuoma li-
23580: takin kuin fiskaalisia tehtäviä. Valtion tulovero-   säys verotuksen jälkeen käytettävissä olevaan
23581: tusta on totuttu pitämään tulonjaon tasaamisen       tuloon kattaisi välillisten verojen noususta ai-
23582: keskeisenä keinona. Tuloverotuksen tulonjako-        heutuneet hinnankorotukset. Lisäksi olisi huo-
23583: vaikutukset ovat kuitenkin ilmeisesti heikenty-      lehdittava eläkeläisten ja muiden työelämään
23584: neet siitä syystä, että tuloverolta on valtion-      osallistumattomien väestöryhmien riittävän toi-
23585: taloudessa edellytetty niin suurta tuottoa, että     meentulon turvaamisesta. Kuten kysymyksen
23586: myös lukumäärältään suuret keskitasoisia tulo-       perusteluissakin on esitetty, on tällöin lähdet-
23587: ja saavat ryhmät ovat tulleet ankaran tulovero-      tävä siitä, että välillisiä veroja ei nosteta enem-
23588: tuksen piiriin. V erorakenteen muutoksell'<l ei      män kuin välittömien verojen huojentaminen
23589: kuitenkaan pidä nykyisissäkään oloissa äkilli-       antaa aihetta, jolloin veroastetta ei ·veroraken-
23590: sesti muuttaa verotuksen tulonjakovaikutuksia.       teen muuttamisen yhteydessä nosteta.
23591:    Eri veroilla voidaan vaikuttaa taloudellisen         Hallituksen käsityksen mukaan kotitalouk-
23592: toiminnan eri vaiheisiin. Tämän takia olisi          sien tuloveroastetta ei tulisi lisätä, vaan pikem-
23593: verorakennetta uudistettaessa kiinnitettävä pää-     minkin sitä tulisi alentaa. Tämän toteuttami-
23594: huomio kokonaistaloudellisiin seikkoihin. V ero-     nen on julkisen talouden rahoitustarpeiden
23595: rakenteen muuttaminen ei voi olla tavoite si-        takia vaikeata ilman muiden verojen tuoton
23596: nänsä. Verorakenteen muuttamisella olisi saa-        vastaavaa lisäystä. Hallitus on asettanut tavoit-
23597: vutettava kokonaistaloudellisia etuja.               teeksi veroasteen kasvun estämisen lähivuosi-
23598:    Vaikean työllisyystilanteen takia olisi vero-     na. Näissä puitteissa verorakenteen muutoksen
23599: rakenteen muuttamisella pyrittävä saavutta-          olisi kaikissa tilanteissa tuettava yleistä talous-
23600: maan . hykyistä parempi tasapaino tuotantopa-        poliittista linjaa.
23601: nosten kysynnässä. Yritystemme kilpailukyvyn             Edellä esitettyjen periaatteiden toteuttami-
23602: säilyttämiseksi olisi samalla pyrittävä pitämään      seksi hallituksen tarkoitus on käynhistää vero-
23603: inflaatiovauhti mahdollisimman matalana. V ero-      tuksen kokonaisuudistuksen valmistelua varten
23604: rakenteen muuttaminen siten, että se kiihdyt-         selvitystyö, jonka yhteydessä kiinnitetään eri-
23605: täisi inflaatiota sekä nimellisansioitten nousua,    tyistä huomiota verotuksen rakenne- ja paino-
23606: ei voi tulla kysymykseen. Tämän takia olisikin        pistekysymyksiin.
23607: lähdettävä siitä, että vero11akenteen muuttami-
23608:       Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1979.
23609: 
23610:                                                                             Ministeri Esko Rekola
23611:                                                N:o 539                                              7
23612: 
23613: 
23614: 
23615: 
23616:                              T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
23617: 
23618:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Bland inkomstskatterna har de fysiska per-
23619: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         sonernas inkomstskatter stigit mest kännbart
23620: av den 8 december 1978 tili vederbörande              sedan år 1965. Samfundens inkomstskatter an-
23621: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        del har däremot minskat tydligt. ökningen av
23622: jande av riksdagsm'ln H. We~terlund ställda           inkomstskatternas andel har i fråga om hushål-
23623: spörsmål nr 539:                                      len i rätt stor utsträckning berott på, ett
23624:                                                       grunderna för statens inkomstheskattning av
23625:           Har Regeringen för avsikt att vid-          fysiska personer förblev oförändrade åren
23626:         tag,a åtgärder för att lindra inkomst-        1968-1973. Uttaxeringen per kammunal-
23627:        beskattningen och genom en eventuell           skattöre har sedan år 1965 stigit med drygt
23628:        ,förhöjning av omsättningsskatten kom-         en fjärdedel. Sedan år 1974 har grunderna
23629:        pensera det inkomstbortfall en sådan           för statens inkomstbeskattning av fysiska per-
23630:         åtgijrd innebär?                              soner årligen lindrats. Lindringarna har i all-
23631:                                                       mänhet varit av samma storlek som den av
23632:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         inflationen förutsatta justeringen, men under
23633: samt anföra följande:                                 flera år har justeringarna överstigit den nivå
23634:    Den förändring som inträffat i skatte-             som inflationen förutsätter.
23635: strukturen sedan år 1965 har huvudsakligen               Förutom att inkomstskatternas och s:oeial-
23636: varit följande. Inkomstskatternas andel av alla       skyddsavgifternas kraftiga ökning har minskat
23637: skatter, viiken andel år 1965 utgjorde 40,6 %,        de övriga heskattningsformernas andelar av
23638: steg .intill år 19 77 tili 4 7, 0 % . Socialskydds-   alla skatter, har även de förverkligade s:katte-
23639: avgifternas andel steg under motsvarande tids-        politiska åtgärder bidragit till denna utveck-
23640: period från 11.7 % tili 15.7 % . De för varor         ling. En av orsakerna tili de för varor och
23641: och tjänster erlagda skatternas andel sjönk å         tjänster erlagda skatternas minskade andd har
23642: sin sida från 42.9 % till 34.7 %. De övriga           varit den kännbara minskningen av tuTiamas
23643: skatterna i gruppen, vilka närmast består av          andel. Då tullarnas andel av alla ska;tter år
23644: förmögenhetsskatter, bruksskatter och stämpel-        1965 ännu utgjorde 6.7 %, utgjorde den år
23645: skatter, sjönk från år 1965 tili år 1977 från         1977 endast en och en halv procent. Omsätt-
23646: 4.8 % till 2.7 %.                                     ningsskattens andel samt den andel som utgö:rs
23647:     Förenämnda tai, vilka anger skattestrukturen      av de övriga skatter, vilka skall uppbäras· på
23648: åren 1965 och 1977, ger inte en fullständig           grundvalen av omsättning, har .förändrats en-
23649: loild av den utveckling som skett under de            dast något under den aktuella tidsperioden.
23650: senaste drygt tio åren. Inkomstskatternas andel       Dessa skatter utgjorde år 1965 18.9 % av alla.
23651: samt de för varor och tjänster erlagda skatter-       skatter. lntill år 1976 sjönk deras andel till
23652: nas andel har inte förändrats stort under             15.5 %, men steg åter tili 17.7 % år 1977.
23653: 1960-talet. Under innevarande årtionde ända              På basen av det ovan anförda kan det
23654: till år 1976 steg emellertid inkomstskatternas        konstateras, att året 1976 utgjorde något av
23655: andel av alla skatter kraftigt och samtidigt          en vändpunkt i fråga om den bedrivna skatte-
23656: sjönk de för varor och tjänster erlagda skatter-      politiken. Efter sagda år har totalskattegraden
23657: nas andel. År 197 6 utgjorde den förstnämnda          sjunkit och skattestrukturen utvecklats så, att
23658: gruppens andel närmare 49 % och den sist-             inkomstskatternas och de övriga direkta skat-
23659: nämnda gruppens knappt 32 % av alla skatter.          ternas andel har minskat och de för varor och
23660: De år 1977 verkställda skattepolitiska åtgär-         tjänster erlagda skatternas andel ökat. En
23661: derna innevar däremot att utvecklingen tili           ändring av skattestrukturen så, att de fysiska
23662: denna del vändes i motsatt riktning.                  personernas andel av statens inkomstskatt
23663: 8                                             1978 vp.
23664: 
23665: skulle minska och de indirekta skatternas andel     nominella inkomsterna, kan inte komma i
23666: på motsvarande sätt öka kan i allmänhet anses       fråga. Man borde därför utgå ifrån att en
23667: vara motiverad även i fortsättningen, emedan        ändring av skattestrukturen från inkomstskatter
23668: vårt inkomstskattesystem i annat fall kan ha        till omsättningsskatter måste ske på ett sätt
23669: skadliga marginalverkningar samt skattetrycks-      som dämpar inflationen. Detta förutsätter att
23670: inflation.                                          lättnaderna i inkomstskatterna sammankopplas
23671:    Vid förnyandet av skattestrukturen bör upp-      med de inkomstpolitiska avtalen. Då de indi-
23672: märksamhet fästas vid det faktum, att beskatt-      rekta skatterna leder till en stegring i konsu-
23673: ningen även har andra uppgifter än de Hs-           mentprisindex, borde man oundgängligen för-
23674: kala. Man har blivit van vid att anse statens       säkra sig om, att höjningarna av de nominella
23675: inkomstbeskattning som ett centralt medel för       lönerna inte samtidigt ökar inflationen, .utan
23676: utjämnandet av 1nkomstfördelningen. lnkomst-        att den av skattelättnaderna föranledda ök-
23677: beskattningens inkomstfördelande verkningar         ningen av de disponibla inkomster som kvar-
23678: har likväl uppenbarligen försvagats av den          står efter beskattningen skulle täcka de pris-
23679: orsaken, att man hittills inom statshushåll-        stegringar, vilka föranletts av höjandet av de
23680: ningen satt avkastningsmålen för inkomstbe-         indirekta skatterna. Därtill borde man tillse
23681: skattningen högt, varvid ett stort antal in-        att pensionärernas och de övriga befolknings-
23682: komsttagargrupper blivit underkastade en rela-      gruppers, vilka inte deltar i arbetslivet, till-
23683: tivt sträng inkomstbeskattning. För att emeller-    räckliga utkomst tryggas. Såsom i motiveringen
23684: tid inte vid förändrandet av skattestrukturen       till spörsmålet anförts bör man härvid utgå
23685: alltför mycket försvaga beskattningens inkomst-     ifrån, att de indirekta skatterna inte höjs
23686: fördelande verkningar, borde den indirekta          mera än vad lättnaderna i de direkta skatterna
23687: beskattningens nuvarande progressiva drag           ger anledning till, varvid skattegraden inte
23688: ökas och förstärkas exempelvis genom en gra-        höjs i samband med ändringen av skattestruk-
23689: dering av den indirekta beskattningen.              turen.
23690:    Genom olika skatter kan man påverka den             Enligt regeringens åsikt borde hushållens
23691: ekonomiska verksamhetens olika skeden. För-         inkomstskattegrad inte höjas utan snarare
23692: denskull borde man vid förnyandet av skatte-        sänkas. Genomförandet av detta är, på grund
23693: strukturen fästa den huvudsakliga uppmärk-          av den offentliga hushållningens finansierings-
23694: samheten vid de totalekonomiska omständig-          behov, svårt utan motsvarande ökning i avkast-
23695: heterna. Ändringen av skattestrukturen kan          ningen av andra skatter. Regeringen har som
23696: inte i och för sig utgöra ett mål. Genom            mål uppställt att under de närmaste åren
23697: en ändring av skattestrukturen borde totaleko-      hindra en ökning av skattegraden. lnom dessa
23698: nomiska vinningar göras.                            ramar borde ändringen av skattestrukturen i
23699:    På grund av det svåra sysselsättningsläget       alla lägen stöda den allmänna ekonomiskpoli-
23700: borde man sträva till att genom en ändring          tiska linjen.
23701: av skattestrukturen uppnå en bättre balans             1 syfte att förverkliga ovan anförda prin-
23702: än tidigare i efterfrågan på produktionsinsatser.   ciper avser regeringen att för beredningen av
23703: 1 syfte att bibehålla våra företags konkurrens-     en totalrevidering av beskattningen inleda ett
23704: förmåga borde man samtidigt sträva till att         utredningsarbete, i samband med vilket sär-
23705: hålla inflationstakten så låg som möjligt. En       skild uppmärksamhet fästs vid frågorna i
23706: ändring av skattestrukturen så, att den skulle      anslutning till beskattningens struktur och
23707: påskynda inflationen och en höjning av de           tyngdpunkt.
23708:      Helsingfors den 10 januari 1979.
23709: 
23710:                                                                           Minister Esko Rekola
23711:                                              1978 vp.
23712: 
23713: Kirjallinen kysymys n:o 540.
23714: 
23715: 
23716: 
23717: 
23718:                                  Vilmi ym.: Kemijoen patoamisesta kalastukselle aiheutuneiden
23719:                                      vahinkQjen korvaamisesta valtion varQista.
23720: 
23721: 
23722:                         E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
23723: 
23724:    Oikeusministeri Paavo Nikula on julkisesti       oikeuden päätökseen voidaan hakea muutosta
23725: ilmoittanut (viimeksi Ivalossa 9. 10.1978),         korkeimmalta oikeudelta.
23726: että hallitus tulee antamaan Kemijoen patoa-           Kuten yleisesti tiedetään, Kemijokivarren
23727: misesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuneista   asukkaat ovat ennen joen patoamista harjoit-
23728: vahingoista ja haitoista erityislain, jonka mu-     taneet pienviljelyn ja metsätöiden ohella kalas-
23729: kaan korvaukset voitaisiin suorittaa valtion        tusta. Joesta on saatu ruokakala ja joskus
23730: varoista odottamatta pitkäksi venyvää oikeus-       kalaa on riittänyt myyntiinkin. Pohjois-Suomen
23731: käsittelyä. Tällaista menettelyä on jo vuonna       lohikomitea on vuonna 1950 antamassaan mie-
23732: 1967 suositellut Muuttuvien vesistöjen kala-        tinnössä todennut mm. seuraavaa: "Mitä eri-
23733: talouden hoitotoimikunta -niminen komitea.          tyisesti K:emi-, Ii- ja Tornionjokivarsilla asu-
23734:     Kemijoen sulki sen suupuolelta Isohaaran        vaan väestöön tulee, niin vain harvat saavat
23735: voimalaitospato ja padon yhteydessä oleva voi-      toimeentulonsa kalastuksesta, mutta ainakin
23736: malaitos kytkettiin valtakunnan verkostoon jo       puolet jokivarsien asukkaista saa siitä joko huo-
23737: 20. 12. 1948. Kun mitään kunnollista ei vael-       mattavan sivuansion tai ainakin kotitarve-
23738: luskalakantojen pelastamiseksi tehty, tuhoutui      kalan".
23739: joen ja jokisuumeren vaelluskalakanta nahkiais-        Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
23740: ta lukuunottamatta 1950-luvulla. Suuri määrä        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
23741: pyydyksiä, jääkellareita ja pyydysvarastoja jäi     me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
23742: toimettomaksi, joista vesioikeus on jo antanut      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23743: korvauspäätöksensä, mutta päätöksestä on vali-
23744: tettu vesiylioikeuteen. Nyt on käynyt ilmi,                   Milloin Hallitus antaa Kemijoen pa-
23745: että vesiylioikeuteen on ruuhkautunut suuri                toamisesta kalastolle ja kalastukselle
23746: määrä muita vesiasioita, jotka käsitellään vuo-            aiheutuneista vahingoista ja haitoista
23747: rollaan ennen Isohaaran korvausasiaa työjärjes-            lain, jonka mukaan korvaukset voidaan
23748: tyksen määräämällä tavalla. Tästä syystä saat-             suorittaa valtion varoista, tai jos sel-
23749:  taa vielä kulua useitakin vuosia, ennen kuin              laista lakia ei anneta, mikä on esteenä
23750: vahinkoa ja haittaa kärsineet saavat menetyk-              lain antamiselle?
23751:  sistään minkäänlaista korvausta, sillä vesiyli-
23752:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1978.
23753: 
23754:          Pekka Vilmi                   Kerttu Hemmi                   Veikko Hanhirova
23755: 
23756: 
23757: 
23758: 
23759: 0879000704
23760: 2                                           1978 vp~
23761: 
23762: 
23763: 
23764: 
23765:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
23766: 
23767:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mysten vuoksi poikkeuksellisen suuritöinen, ei
23768: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, · vesiylioikeuden päätös kuitenkaan ole lähiaikoi-
23769: olette kirjeellänne 8 päivältä joulukuuta 1978 na odotettavissa. Lisäksi on otettava huomioon
23770: n:o 2731 lähettänyt valtioneuvoston asianomai- muutoksenhakumahdollisuus          vesiylioikeuden
23771: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Kemijoen
23772: Vilmin ym. tekemän seuraavan sisältöisen ky- vesistön vaikutusalueen kuntien edustajat jät-
23773: symyksen n:o 540:                                tivät valtioneuvostolle 25 päivänä toukokuuta
23774:            Milloin Hallitus antaa Kemijoen pa- 1978 kysymyksessä olevassa korvausasiassa kir-
23775:         toamisesta kalastolle ja kalastukselle jelmän, jossa lausuttiin huolestuminen vahin,
23776:         aiheutuneista vahingoista ja haitoista koa kärsineiden korvauskysymyksen järjestelyn
23777:         lain, jonka mukaan korvaukset voidaan johdosta ja esitettiin useita erilaisia toimen~
23778:         suorittaa valtion varoista, tai jos sel- piteitä korvauskysymysten hoitamiseksi.
23779:         laista lakia ei anneta, mikä on esteenä     Oikeusministeriössä on parhaillaan vireillä
23780:         lain antamiselle?                        selvitystyö  sopivamman oikeudellisen perustan
23781:                                                  löytämiseksi sellaiselle menettelylle, että yksi-
23782:                                                  tyisille korvauksensaajille voitaisiin suorittaa
23783:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- etukäteen valtion varoista ainakin osa vesi-
23784: vasti seuraavaa:                                 oikeuden määräämistä korvauksista. Ratkaisua
23785:    Kemijoen vesistön vaelluskalakannan mene- varten on ensimmäiseksi selvitettävä toimen-
23786: tyksen. sekä kalastukseen käytettyjen pyydys- pidevaihtoehtojen valtiontaloudelliset vaikutuk•
23787: ten, rakenneimien ja laitteiden korvaamista set. Tätä selvitystyötä hidastaa muun muassa
23788: koskevat kysymykset on viimeksi ratkaistu Iso- se, että vesioikeuden päätöksessä korvaukset
23789: haaran voimalaitoksen rakentamislupaa koske- kalastuks.en tuoton menetyksestä on määrättY
23790: van hakemusasian yhteydessä Pohjois-Suomen maksettaviksi vesialueittain niiden omistajia
23791: vesioikeuden 9 päivänä joulukuuta 1977 anta- erikseen yksilöimättä. Vesialueista omistavat
23792: malla päätöksellä, jolla Pohjolan Voima Oy puolestaan suurimman osan valtio, kunnat, seu,
23793: on velvoitettu suorittamaan korvauksia kalas- rakunnat ja yksityisoikeudelliset yhteisöt .sekä
23794: tusvälineistä, laitteista ja rakennelmista sekä nimenomaan suurimman osan korvausten mak~
23795: kalastuksen tuoton ja vesialueiden vuokratulon saja Pohjolan Voima Oy ja Kemijoki Oy. Tar~
23796: menetyksestä yhteensä vajaat 64 miljoonaa vittavien selvitysten valmistuttua asia saate-
23797: markkaa. Korvaukset on maksettava päätöksen taan lähikuukausina hallituksen käsiteltäväksi.
23798: saatua lainvoiman. Vesioikeuden päätös ei ole       Kysymyksessä tarkoitettu erityislaki on ollut
23799: saanut lainvoimaa, koska siitä on valitettu esillä yhtenä toimenpidevaihtoehtona. Sen tar-
23800: vesiylioikeuteen, jossa asia on parhaillaan vi- peellisuus on parhaillaan selvitettävänä. Jos
23801: reillä.              ·                           erityislakia ei tulla antamaan, voidaan jo nyt
23802:    Siihen nähden, että vesiylioikeudessa on olettaa tärkeimpänä syynä siinä olevan, että
23803: asiaruuhka ja kun kyseinen asia on asianosais- selvitystyössä on löydetty lainsäädäntötointa
23804: ten tuhansiin nousevan lukumäärän ja lukuis- nopeampi keino asian hoitamiseksi.
23805: ten ratkaistavina olevien vaikeiden oikeuskysy-
23806:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1979.
23807: 
23808:                                                                  Oikeusministeri Paavo Nikula
23809:                                              N:o 540                                              3
23810: 
23811: 
23812: 
23813: 
23814:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
23815: 
23816:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       utslag dock inte väntas inom den närmaste
23817: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      tiden. Dessutom måste beaktas möjligheten att
23818: nr 2731 av den 8 december 1978 tili veder-         ändring söks i vattenöverdomstolens utslag hos
23819: börande medlem av statsrådet översänt avskrift     Högsta domstolen. Representanter för kom-
23820: av följande, av riksdagsman Pekka Vilmi m. fl.     munerna inom influensområdet för Kemi älvs
23821: ställda spörsmål nr 540:                           vattendrag tillställde den 25 maj 1978 stats-
23822:                                                    rådet en skrivelse angående ifrågavarande er-
23823:           När avger Regeringen, på grund av        sättningsärende. Man gav i skrivelsen uttryck
23824:        de skador och men fiskstammen och           för bekymmer med anledning av det sätt på
23825:        fisket åsamkats genom uppdämningen          vilket ersättningsfrågan arrangerats för dem
23826:        av Kemi älv, en lag, enligt viiken er-      som åsamkats skada och framförde förslag tili
23827:        sättningar kan utbetalas av statens me-     ett flertal olika åtgärder för skötseln av er-
23828:        del, eller om en dylik lag inte avges,      sä ttningsfrågorna.
23829:        vad är det som hindrar avgivandet av            I justitieministeriet utreds som bäst den
23830:        lagen?                                      lämpligaste rättsliga grunden för ett sådant
23831:                                                    förfarande, att åtminstone en del av de ersätt-
23832:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningar som vattendomstolen fastställer kunde
23833: samt anföra följande:                              ges ut i förväg ur statens medel tili enskilda
23834:    De frågor som gäller ersättning för förlusten   skadeståndsberättigade. För åstadkommande av
23835: av vandringsfiskbeståndet i Kemi älvs vatten-      en lösning måste först utredas konsekvenserna
23836: drag och för de för fisket använda fångstred-      för statshushållningen av de alternativa för-
23837: skapen och anläggningarna har senast avgjorts      slagen tili åtgärder. Detta utredningsarbete för-
23838: i samband med det ansökningsmål som gällde         dröjs bl.a. av, att ersättningarna för förlusten
23839: byggnadstillstånd för Isohaara kraftverk. Me-      av intäkter från fisket enligt vattendomstolens
23840: dels utslag av Norra Finlands vattendomstol        beslut skall betalas enligt vattenområde, utan
23841: den 9 december 1977 har Pohjolan Voima Oy          att områdenas ägare härvid har individuali-
23842: ålagts att utge ersättningar för fiskeredskap      serats. Vattenområdena åter ägs tili största
23843: och anläggningar samt för förlust av intäkter      delen av staten, kommunerna, församlingarna
23844: från fisket och arrendeinkomster för vatten-       och privaträttsliga samfund samt framför allt
23845: områden, tili ett sammanlagt belopp av när-        av Pohjolan Voima Oy och Kemijoki Oy, som
23846: mare 64 milj. mk. Ersättningarna skall utbe-       skall utbetala ersättningarna. Sedan de erfor-
23847: talas efter det att utslaget vunnit laga kraft.    derliga utredningarna blivit färdiga, kommer
23848: Vattendomstolens utslag har inte vunnit laga       ärendet inom de närmaste månaderna att hän-
23849: kraft, ty besvär över utslaget har anförts hos     skjutas tili regeringen för handläggningar.
23850: vattenöverdomstolen, där ärendet som bäst är           Den speciallag som avses i spörsmålet har
23851: anhängigt.                                         varit aktuell som en alternativ åtgärd. Behovet
23852:    Med beaktande av att ärenden har hopat          av en sådan utreds som bäst. Om en speciallag
23853: sig i vattenöverdomstolen och att ifrågavarande    inte stiftas, kan man redan nu anta att den
23854: ärende är exceptionellt arbetskrävande på          viktigaste otsaken därtili är, att man vid ut-
23855: grund av att antalet sakägare uppgår tili flera    redningsarbetet funnit ett snabbare sätt att
23856:  tusen och de rättsfrågor som skall avgöras        sköta ärendet än genom lagstiftningsförfarande.
23857: är många och svåra, kan vattenöverdomstolens
23858:      Helsingfors den 10 januari 1979.
23859: 
23860:                                                                   Justitieminister Paavo Nikula
23861: Kirja1linen kysymys n:o 541.
23862: 
23863: 
23864: 
23865: 
23866:                                   Vesterinen ym.: Puolustusvoimien eri laitosten pohtopuiden
23867:                                      hankinta tavasta.
23868: 
23869: 
23870:                         E d u s k u n n a n . H ~ r r a P u he m i e h e 11 e.
23871: 
23872:    Puolustuslaitoksen polttopuun hankinta ja        tajalta, säästyisi VAPO:lle menev.ä välityspalk-
23873: kohteisiin toimittaminen .. on annettu kokonaan     ·kio, puolustuslaitos saisi puunsa halvemmalla,
23874: valtion polttoainekeskuksen tehtäväksi. On kui-     eikä pohtopuukauppa olisi yksinomaan valtion
23875: tenkin hyvin· monessa tapauksessa todettu; että     polttoainekeskuksen monopoli. Näin poltto-
23876: paikkakunnalta, missä puolustuslaitoksen yksik-     puun hinta muodostuisi vapaan kilpailun peri-
23877: kö sijaitsee, olisi mahdollisuus saada suoraan      aatteelta eikä olisi yksinomaan VAPO:n mää-
23878: ostaa tarvittava pohtopuu puuntuottajalta, jol-     rättävissä.
23879: loin metsänomistaja toimittaisi polttopuun suo-        Edellä· olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
23880: raan puolustusvoimien ao. pisteeseen. Tänä          järj-estyksen 3 7 §: n 1 momentin perusteella
23881: päivänä VAPO · ostaa polttopuun metsänomis-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
23882: tajalta hintaan noin 65 mk/m3 • Kun VAPO            vaksi seuraavan kysymyksen:
23883: toimittaa polttopuun edelleen puoh.tstuslaitok-
23884: sen tarvitsemaan kohteeseen, niin siitä veloite-               Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta puo-
23885: taan noin 90-100 mk/m3 • VAPO ottaa siis                    lustuslaitoksen yksiköt voisivat suorit-
23886: välityskustannuksina noin 40 mk/1:113 puolus-               taa polttopuun ostot suoraan ·metsän-
23887: tuslaitoksen yksiköitä;                                     omistajilta vapaiden tarjoushintojen
23888:    Jos puolustuslaitoksen asianomainen toimi-               mukaisHla hinnbilla?
23889: piste saisi suorittaa oston suoraan maanomis-
23890:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1978.
23891: 
23892:                Paavo Vesterinen                                  Alvar Saukko
23893:                Juhani Tuomaala                                   Matti· Asunmaa
23894:                Hannu Tenhiälä                                    Väinö ·Raudaskoski
23895:                Mikko Pesälä                                      Kalevi Mattila
23896: 
23897: 
23898: 
23899: 
23900: 0879000715
23901: 2                                             1978 ;~p.
23902: 
23903: 
23904: 
23905: 
23906:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
23907: 
23908:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n: 1 momentissa      puunostoon ; sudraah metsänomistajalta, vaat1s1
23909: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tämä puolustusvoimien oman hankintaorgani-
23910: olett;e·8' 'päivänä joulukuuta .1978 päivätyn kir-   saation kehittämistä, joka johtaisLsiihen, . että
23911: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian"     puolustusvoimat joutuisi itse· varastoimaan · tar-
23912: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      vittavan polttopuun sen kuivattamiseksi. Puo-
23913: Paavo Vesterisen ym. näin kuuluvasta kirjalli-       lustusministeriö toteaa lisäksi, että ainakin suu-
23914: sesta kysymyksestä n:o 541:                          rempien varuskuntien lämpölaitosten puuntarve
23915:                                                      on osoittautunut niin suureksi, ettei yksityinen
23916:          ·Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta puo-      metsänomistajakunta varuskuntien lähialueella
23917:        lustuslaitoksen yksiköt voisivat suorit-      pystyisi jat:kuvasti huolehtimaan puuntarpeen
23918:        taa polttopuun ostot suoraan metsän-          tyydyttämisestä. Tämänhetkisten kokemusten
23919:        omistajilta vapaiden tarjoushtntojen          mukaan polttopuun hankinta määrättyjä lämpö-
23920:        mukaisilla hinnoilla?                         keskuksia varten yleensä tapahtuu varsin laa-
23921:                                                      joilta useita kuntiakin käsittäviltä alueilta. Sen
23922:    Vastauksena kysymyikseen esitän kunnioitta-       sijaan pienempien puolustusvoimien yksiköiden
23923: vasti seuraavaa:                                     osalta saattaisi osoittautua valtiolle edullisem-
23924:    Puolustusvoimien polttopuuun hankinta val-        maksi hankkia pohtopuu suoraan metsänomis-
23925: tion · polttoainekeskuksen välityksellä perustuu     tajilta esimerkiksi paikallisen metsänhoitoyhdis-
23926: valtion polttoainekeskuksesta maaliskuun 22          tyksen kautta. Edellä mainittu valtion poltto-
23927: päivänä 1968 annettuun asetukseen (17 5/68).         ainekeskuksesta. annettu asetus edellyttää kui~
23928: Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen valtion     tenkin kauppa~ ja teollisuusministeriön lupaa,
23929: polttoainekeskuksen (V apo) tehtävänä on ase-        mikäli valtion virasto tai laitos itse huolehtii
23930: tuksen mukaan huolehtia valtion virastojen ja        polttoaineen hankinnasta.
23931: laitosten nestemäisten ja kiinteiden lämmitys-          Puolustusministeriö toteaa samalla, että il-
23932: polttoaineiden sekä puutavatan ;hankinnasta.         man Vapon välitystä toimitetaan polttopuita
23933: Edellä mainittu asetus · edellyttää V apon suo-      varuskuntien tarpeisiin, mikäli puolustushallin-
23934: rittavan tehtävänsä yleisten 'Jiiiketaloudellisten   non alueilla suoritettavien hakkuiden yhteydes-
23935: periaatteiden mukaan.                                sä kertyy polttopuuta.
23936:    Vapon puolustushallintoa palveleva keskitet-         Puolustusministeriö pitää tärkeänä, että puo-
23937: ty hankintamenettely on sen hankintaorganisaa-       lustusvoimien polttoaineen saanti kyetään tur-
23938: tiota hyväksi käyttäen tyydyttänyt puolustus-        vaamaan kaikissa olosuhteissa joko Vapon tai
23939: voimien eri joukkojen ja laitosten tarpeet.          ehkä jonkin muun organisaation toimesta. Puo-
23940: Vapo on jatkuvasti huolehtinut myös syrjäis-         lustusministeriö ryhtyykin tutkimaan, voidaan-
23941: ten saaristovaruskuntien polttoainehankinnois-       ko puolustusvoimien polttoaineen hankinnassa
23942: ta, mikä muutoin muodostuisi joukko-osastoille       ainakin pienempien yksiköiden osalta siirtyä
23943: erittäin työlääksi ja kustannuksia vaativaksi.       polttopuun ostoon suoraan paikallisilta metsän-
23944:    Mikäli polttopuun hankinnassa siirryttäisiin      omistajilta jatkuvan polttoaineen saannin tur-
23945: kysymyksessä edellytetyllä tavalla puolustusvoi-     vaamisen siitä kärsimättä.
23946: mien paikallisesta toimipisteestä tapahtuvaan
23947:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1979.
23948: 
23949:                                                               Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
23950:                                               N:o .541                                             3
23951: 
23952: 
23953: 
23954: 
23955:                            T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1m a n.
23956: 
23957:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        na, såsom i spörsmålet förutsätts, skulle detta
23958: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrive1se       kräva att försvarsmaktens egen anskaffnings-
23959: av den 8 december 1978 till vederbörande            organisation utvecklas, vilket skulle leda tili
23960: medlem av statsrådet för avgivande av svar          att försvarsmakten själv bleve tvungen att lag-
23961: översänt avskrift av fö1jande av riksdagsman        ra brännveden för att den skall torka. För-
23962: Paavo Vesterinen m.fl. undertecknade spörs-         svarsministeriet konstaterar vidare att åtmins-
23963: mål nr 541:                                         tone de större garnisonernas värmeverks behov
23964:                                                      av ved har visat sig vara så stort, att de en-
23965:           Vad ämnar Regeringen göra. för att        skilda skogsägarna i närheten av garnisonerna
23966:        försvarsväsendets enheter skall kunna        inte fortlöpande kan tillgodose vedbehovet.
23967:        köpa brännved direkt av skogsägarna          Enligt vad erfarenheterna visar i detta nu sker
23968:        tili priser som motsvarar de fria offert-    anskaffningen av brännved för vissa värme-
23969:        priserna?                                    centraler i allmänhet från mycket vidsträekta
23970:                                                     områden, omfattande t.o.m. flera kommuner.
23971:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       Däremot kunde det i fråga om försvarsmak-
23972: samt anföra följande:                               tens mindre enheter visa sig fördelaktigare för
23973:    Anskaffningen av försvarsmaktens brännved        staten att anskaffa brännveden direkt hos
23974: genom statens bränslecentrals förmedling grun-      skogsägarna, t.ex. via den lokala skogsvårds-
23975: dar sig på förordningen den 22 mars 1968            föreningen. Ovan nämnda förordning om sta-
23976: om statens bränslecentral ( 17 5/68). Statens       tens bränslecentral förutsätter dock handels-
23977: bräns1ecentral ( Vapo), som underlyder han-         och industriministeriets tillstånd, om statens
23978: dels- och industriministeriet, har enligt förord-   ämbetsverk eller inrättning själv skall sköta
23979: ningen till uppgift att till statens ämbetsverk     anskaffningen av brännved.
23980: och inrättningar anslkaffa flytande och fast           Försvarsministeriet konstaterar samtidigt att
23981: bränsle för uppvärmning samt virke. I ovan          brännved levereras för garnisonernas behov
23982: nämnda förordning förutsätts att Vapo skall         utan Vapos förmedling, om det samband med
23983: fullgöra sin uppgift enligt allmänna affärsprin-    avverkningar inom försvarsförvaltningens om-
23984: ciper.                                              råden uppstår brännved.
23985:    Vapos centrala anskaffningsförfarande, som          Försvarsministeriet anser det viktigt att för-
23986: betjänar försvarsförvaltningen, har med utnytt-     svarsmaktens tillgång på brännved kan tryggas
23987: jande av anskaffningsorganisationen fyllt för-      i alla förhållanden på åtgärd antingen av V apo
23988: svarsmaktens olika truppers och anstalters be-      eller någon annan organisation. Försvarsminis-
23989: hov. Vapo har fortlöpande skött även avlägset       teriet kommer också att börja undersöka huru-
23990: belägna skärgårdsgarnisoners bränsleanskaff-        vida man i anskaffningen av försvarsmaktens
23991: ningar, vilket el}est skulle bli mycket ar-         brännved åtminstone i fråga om mindre en-
23992: betsdrygt och kostsamt för truppförbanden.          heter kan övergå till att köpa brännveden di-
23993: Om man i anskaffningen av bränsle skulle            rekt av de lokala skogsägarna utan att den fort-
23994: övergå tili att på försvarsmaktens lokala verk-     löpande tillgången på bränsle blir Iidande
23995: samhetspunkter köpa ved direkt av skogsägar-        därav.
23996:      Helsingfors den 12 januari 1979.
23997: 
23998:                                                               Försvarsminister Taisto Tähkämaa
23999:                                              1978 vp.
24000: 
24001: Kirjallinen kysymys n:o 542.
24002: 
24003: 
24004: 
24005: 
24006:                                  E. Laine ym.: Vaivilla Oy:n ja Turun kaupungin omistaman
24007:                                     Vastaanottoasuntolan kohtuuttomien vuokrankorotussuunni-
24008:                                     telmien estämisestä.
24009: 
24010: 
24011:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
24012: 
24013:    Työnantajien pelätess.ä vuosia sitten työvoi-       Vuokrien korotukset ja tapahtumassa olevat
24014: mapulaa ja erityisesti pulaa ·halvasta työvoi-      korotukset merkitsevät lisääntyviä toimeentulo-
24015: masta ryhdyttiin heidän toimestaan "sosiaalisen     huolia kaikille, mutta erityisen suuria ne ovat
24016: asuntotuotannon" tunnuksin ja muin houku-           nuorilla, joista osa joutuu käyttämään jopa 40
24017: tuksin värväämään työvoimaa mm. maan poh-           prosenttia tuloistaan vuokraan. Kaiken kaik-
24018: joisosista etelän suuntaan. Näille perusteluille    kiaan tapahtuneet ja ilmoitetut uudet vuokran-
24019: rakentui Vaivilla Oy:n edeltäjien asuntotuo-        korotukset ovat täysin kohtuuttomia aikana,
24020: tanto. Vuorotyön houkuttimina käytettiin mm.        jolloin reaaliansiotase on jo 3-4 vuoden ajan
24021: siihen sidottua vuokranalennusta.                   kulkenut alamäkeä ja työnantajat tarjoavat
24022:    Viime aikoina on Vaivilla Oy:n otteissa nä-      TES-neuvotteluissa nollalinjaa palkankorotusten
24023: kynyt toisenlainen suunta. Vuokranalennukset        osalta.
24024: on peruutettu. Monien kohdalla on tapahtunut           Edellä esitettyihin perusteluihin viitaten esi-
24025: ja tapahtumassa jo parikin vuokrankorotusta         tämme valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mo-
24026: viime syksystä lukien. Syyskuun .alussa vuok-       mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
24027: raa korotettiin 48 penniä neliömetriltä ja ensi     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24028: helmikuun alussa aiotaan korottaa vuokraa
24029:  1,22 markkaa neliötä kohti. Vuokrankorotuk-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24030: sen kohtuuttomuutta ja itse vuokratason koh-                siin Vaivilla Oy:n ja Turun kaupungin
24031: tuuttomuutta Vaivilla Oy:n ja kaupungin vas-                vastaanottoasuutolan Rukin kohtuutto-
24032: taanottoasuutolan Rukin osalta osoittaa se, että            mien vuokrankorotussuunnitelmien to-
24033: neliövuokra on pienimpien asuntojen osalta                  teuttamisen ehkäisemiseksi?
24034: ensi helmikuun alussa nousemassa yli 23 mark-
24035: kaan neliötä kohti.
24036:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1978.
24037: 
24038:                Ensio Laine                                      Oili Suomi
24039: 
24040: 
24041: 
24042: 
24043: 087900076A
24044: 2                                             1978 vp.
24045: 
24046: 
24047: 
24048: 
24049:                         E d u s k u ri. n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24050: 
24051:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuokrankorotukset yhteensä 1 ,64 mk/ m2/kk
24052: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        voidaan jakaa kahteen osaan: vuoden 1978
24053: olette 8 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-       vuokrasulun johdosta lykkääntynyt korotus ja
24054: jeenne n:o 2733 ohella toimittanut valtioneu-        vuodelle 1979 tuleva korotus. Näin laskien
24055: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         korotuksen määrää 0,82 mk/m2/kk vuotta
24056: kansanedustaja Ensio Laineen ym. näin kuulu-         kohti ei . voitane aravavuokratalojen vuokrien
24057: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 542, jossa      yleiseen kehitykseen verrattuna pitää kohtuut•
24058: tiedustellaan:                                       torhana.
24059:                                                         Asuntohallituksen lausunnon mukaan Kiin-
24060:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       teistö Oy Rukki on vastaanottoasuntoia, jossa
24061:        siin Vaivilla Oy:n ja Tutun kaupungin         vuokraan sisältyy varsinaisen asumisen lisäksi
24062:        vastaanottoasuutolan Rukin kohtuutto-         muita palveluita. Vuokraksi Turun kaupungin
24063:        mien vuokrankorotussuunnitelmien to-          asianomainen lautakunta oti vahvistanut 24. 5.
24064:        teuttamisen ehkäisemiseksi?                   1978 3'06 mk/asuntolahuone (korotus 24 mk)
24065:                                                      ja 20. 12. 1978 332 mk/asuntolahuone (koro-
24066:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tus 26 mk) 1. 2. 1979 lukien. Kun kyseessä
24067: vasti seuraavaa:                                     olevan yhtiön vuokra on pysynyt 1. 1. 1975
24068:    Voimassa olevat säännökset vuokratalojen          lukien 282 markkana/ asuntolahuone eli nyt
24069: vuokrien määräytymisestä perustuvat .· omakus-       tapahtuneet korotukset olivat ensimmäiset yli
24070: tannusperiaatteelle ts. hyväksyttävät hoitokus-      l~olmeen ja puoleen vuoteen, niin siihen näh-
24071: tannukset ja asutitohallituksen vahvistamasta ra-    den tapahtuneiden korotusten yhteisrhäärää 50
24072: hoituksesta johtuvat pääomakustannukset tu-          mk/ asuntolahuone ei myöskään voitane }?itää
24073: lee kattaa petittävillä vuokrilla sekä muilla        kohtuuttomana.
24074: kiinteistölle koituvilla tuotoilla. Työsuhdeasun-       Asuinhuoneistojen vuokrien korotusten olks-
24075: toina .käytettyjen vuokratalojen kohdalla on         sa hallituksen neuvottelussa 5. 9. 1978 esillä
24076: vuokra t~önantajan suorittaman subvention            sisäasiainministeriö antoi 13. 9. 1978 asunto-
24077: vuoksi ollut eräissä tapauksissa omakustan-          neuvostolle tehtäväksi tehdä ~elvityksen poh~
24078: nusperiaatteella laskettavaa vuokraa alhaisempi.     jalta ministeriölle koko vuokra-asuntokantaa
24079: Vuokraan liittyvän subvention lakkaaminen tai        koskeva ehdotus siitä, minkälaisia vuokria ja
24080: pieneneminen voi johtaa huomattaviinkin vuok-        vuokra-asuntojen elinikäistä tuottoa olisi pidet-
24081: rankorotuksiin perittävien vuokrien ollessa kui-     tävä kohtuullisena sekä millaisin keinoin voi-
24082: tenkin o~kein määrätyt.                              daan estää vuokrien nousu 'yli kohtuullisen
24083:    Kysymyksessä tarkoitettaneen valtion asun-        vuokratason. Ehdotuksen tulee sisältää perus-
24084: tolainoittamia Kiinteistö Oy Puropula ja Kiin-       telut kohtuullisen vuokran ja vuokra-asuntojen
24085: teistö Oy Rukki niroisiä vuokrataloyhtiöitä.         tuoton määrittelylle sekä yhteiskunnan eri tuki-
24086: Asuntohallituksen antaman lausunnon mukaan           muotojen käyttämiselle ja niiden laajuudelle.
24087: Turun kaupungin kiinteistö- ja rakennustoimen        Ehdotus tulee toimittaa ministeriölle 28. 2.
24088: lautakunta on Kiinteistö Oy Puropulalle vahvis-      1979 mennessä.
24089: tanut 24. 5. 1978 enimmäiskeskivuokraksi 9,50           Päättäessään 20. 10. 1978 hallituksen esityk-
24090: mk/ m2 /kk, jolloin edelliseen vuokraan verrat-      sestä eduskunnalle tarpeellisista lainsäädäntö-
24091: tuna korotus on 0,42 mk/m2/kk. Vastaavasti           toimenpiteistä valtion lainoittamien vuokra-
24092: on vuokraksi 20. 12. 1978 vahvistettu 1. 2.          asuntojen omaksilunastamisjärjestelmän toteut-
24093: 1979 lukien 10,72 mk/m2/kk. Sanotun yhtiön           tamiseksi valtioneuvosto teki periaatepäätökset
24094: enimmäisvuokra oli 9,08 mk/m2/kk ajalla 1.           riittävän vuokra-asuntokannan turvaamiseksi ja
24095: 3. 1977-31. 8. 1978. Vuonna 1978 tehdyt              toimenpiteistä nuorten asunto-olojen paranta-
24096:                                                N:o 542                                                3
24097: 
24098: mi'seksi. Näiden periaatepäätösten mukaisesti         tioneuvosto esimerkiksi kunkin vuoden elo-
24099: sisäasiainministeriö on asettanut useita työryh-      kuun loppuun mennessä päättäisi asumiskus-
24100: miä toimenpide-ehdotusten kehittämistä varten.        tannusten ja ansiotason kehityksen huomioon
24101: Niihin kuuluu muun muassa tasoituslainajär-           ottaen kohtuullisista asumismenojen tulon-
24102: jestelmän toteuttaminen sekä vuokra- että omis-       käyttöosuuksista eri kokoisilla perheillä ja eri
24103: tusasuntojen lainoituksessa. Lisälksi ministeriö      tulotasoilla, minkä perusteella sovitettaisiin yh-
24104: on asuntoneuvostoa kehottanut 31. 5. 1979             teen eri muodoissa myönnettävä yhteiskunnan
24105: mennessä esittämään perusteluineen käsityksen-        tuki ja sääntelytoimenpiteet.
24106: sä edellytyksistä siirtyä järjestelmään, jossa val-
24107:       Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1979.
24108: 
24109:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
24110: 4                                             1978 vp.
24111: 
24112: 
24113: 
24114: 
24115:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24116: 
24117:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tiden 1. 3. 1977-31. 8. 1978. De år 1978 före-
24118: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        tagna hyreshöjningarna om sammanlagt 1,64
24119: nr 2733 av den 8 december 1978 till veder-           mk/m2/mån. kan indelas i två delar: den på
24120: börande med1em av statsrådet översänt avskrift       grund av 1978 års hyresstopp uppskjutna höj-
24121: av följande av riksdagsman Ensio Laine m. fl.        ningen och den höjning som gäller år 1979.
24122: ställda spörsmål nr 542:                             Såhmda beräknad torde höjningens belopp,
24123:                                                      0,82 mk/m2/mån. om året, inte i jämförelse
24124:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder i          med den allmänna utvecklingen av hyrorna i
24125:        syfte att förhindra förverkligandet av        aravahyreshus kunna anses vara oskälig.
24126:        planerna på en oskälig höjning av hy-            Enligt bostadsstyrelsens utlåtande är Kiin-
24127:        rorna vid Valvilla Oy benämnda bo-            teistö Oy Rukki en genomgångsbostad, där
24128:        lags och Abo stads genomgångsbostad           hyran utöver det egentliga boendet inbegriper
24129:        Rukki?                                        också andra tjänster. Vederbörande nämnd i
24130:                                                      Abo stad har 24. 5. 1978 fastställt hyran till
24131:    Såsom svar på detta spörsmål för jag vörd-        306 mk/bostadsrum (höjning 24 mk) och 20.
24132: samt anföra följande:                                12. 1978 till 332 mk/bostadsrum (höjning 26
24133:    Gällande stadganden om fastställandet av hy-      mk) räknat från 1. 2. 1979. Med beaktande av
24134: rorna i hyreshus grundar sig på självkostnads-       att ifrågavarande bolags hyra aUtsedan 1. 1.
24135: principen, vilket innebär att godtagbara under-      1975 varit 282 mk/bostadsrum, vilket innebär
24136: hållskostnader och kapitalkostnader, vilka för-      att de nu genomförda höjningarna var de första
24137: anleds av finansiering som fastställts av bo-        på över tre och ett halvt år, torde det samman-
24138: stadsstyrelsen, skall täokas med uppburna hyror      lagda beloppet av de genomförda höjningarna,
24139: samt annan avkastning fastigheten till godo.         50 mk/bostadsrum, inte kunna anses vara
24140: Beträffande hyreshus, vilka används som bo-          oskäliga.
24141: städer i anslutning till arbetsförhållande, har         Efter det att frågan om höjning av hyrorna
24142: hyran på grund av subventioner som erlagts           för bostadslägenheter varit uppe för behand-
24143: av arbetsgivaren i vissa fall varit lägre än den     ling i regeringen 5. 9. 1978 gav ministeriet för
24144: hyra som beräknas på basen av självkostnads-         inrikesärendena 13. 9. 1978 bostadsrådet i upp-
24145: principen. Den omständigheten att subventio-         gift att på basen av en utredning framställa ett
24146: neringen av hyran upphör eller minskar kan           förslag till regeringen, vilket förslag skulle om-
24147: medföra t.o.m. betydande hyreshöjningar även         fatta hela beståndet av hyresbostäder och gälla
24148: om de hyror som uppbärs dock är rätt beräk-          frågorna om hurudana hyrorna och avkast-
24149: nade.                                                ningen av hyresbostäder under dessas använd-
24150:    1 spörsmålet åsyftas uppenbarligen Kiinteistö     ningstid borde vara för att betraktas som skä-
24151: Oy Pumpula och Kiinteistö Oy Rukki benämn-           liga, samt om de sätt, på vilka hyrorna kan
24152: da hyreshusbolag vilka beviljats statliga bostads-   hindras att stiga över en skälig hyresnivå. 1
24153: lån. Enligt bostadsstyrelsens utlåtande har Abo      förslaget skall ingå motiveringar för fastställan-
24154: stads nämnd för fastighets- och byggnadsären-        det av skälig hyra och skälig avkastning av
24155: den 24. 5. 1978 fastställt 9,50 mk/m2/mån.           hyresbostäder samt för användningen och om-
24156: som maximal medelhyra för Kiinteistö Oy Pum-         fattningen av olika slag av stöd från samhället.
24157: pula, varvid höjningen jämförd med den förra         Förslaget skall tillställas ministeriet före 28. 2.
24158: hyran är 0,42 mk/m2/mån. På motsvarande              1979.
24159: sätt har hyran 20. 12. 1978 fastställts till 10,72      När statsrådet 20. 10. 1978 fattade beslut
24160: mk/m2/mån. räknat från 1. 2. 1979. Sagda bo-         om regeringens proposition till riksdagen an-
24161: lags maximihyra var 9,08 mk/ m2/ mån. under          gående erforderliga lagstiftningsåtgärder för
24162:                                              N:o 542                                              5
24163: 
24164: förverkligandet av inlösningssystemet för hyres-   1979 framlägga sin motiverade uppfattning om
24165: bostäder med statslån, fattade statsrådet prin-    förutsättningarna för att övergå tili ett system,
24166: cipbeslut om tryggande av ett tiliräckligt be-     enligt vilket statsrådet t.ex. före utgången av
24167: stånd av hyresbostäder och om åtgärder för         augusti varje år med beaktande av boendekost-
24168: förbättrande av unga personers bostadsförhål-      nadernas och förtjänstnivåns utveckling skulle
24169: landen. Ministeriet för inrikesärendena har i      besluta om hur stora de andelar av inkomsten
24170: enlighet med dessa principbeslut tillsatt flera    som används tili boendekostnaderna rimligen
24171: arbetsgrupper för utvecklande av förslagen till    bör vara i familjer av olika storlek och på olika
24172: åtgärder. Dit hör bl. a. förverkligandet av sys-   inkomstnivå. På grundvalen av ovanstående
24173: temet med utjämningslån vid belåning såväl         skulle olika former av stöd och regleringsåt-
24174: av hyres- som ägarbostäder. Ministeriet har        gärder från samhällets sida koordineras.
24175: dessutom uppmanat bostadsrådet att före 31. 5.
24176:      Helsingfors den 12 januari 1979.
24177: 
24178:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
24179: 
24180: 
24181: 
24182: 
24183: 087900076A
24184:                                              1978 vp.
24185: 
24186: Kirjallinen kysymys n:o 543.
24187: 
24188: 
24189: 
24190: 
24191:                                  Mattsson ym.: Lastentarhanopettajien koulutuksen kehittämisestä.
24192: 
24193: 
24194:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e 11 e.
24195: 
24196:    Päivähoitolain voimaantulosta on kulunut yli     tukseen rinnastettavaksi tutkinnoksi. Tämän sa-
24197: viisi vuotta. Johtavana ajatuksena päivähoito-      man vaatimuksen on esittänyt myös mm. vuo-
24198: järjestelmämme kehittämisessä on ollut päivä-       den 1973 opettajankoulutustoimi!kunta. Koulu-
24199: hoitopaikkojen lisääminen. Tosin viime vuosien      tuksen tason yhtenäistäminen loisi edellytykset
24200: ns. säästöpolitiikka on hidastanut voimakkaasti     myös yhtenäiselle kasvatukselle varhaisvuosista
24201: myös paikkojen määrän lisäämistä. Vasta joka        aina aikuisikään saakka. Lasten kasvatuksesta ja
24202: viides suomalainen alle kouluikäinen lapsi käy      hoidosta tehdyt tutkimukset tukevat käsitystä,
24203: päivittäin kunnallisessa päivähoitopaikassa.        että korkeatasoisen koulutuksen saanut päivä-
24204:    Lähes täysin vaille huomiota on jäänyt lasten    hoidon kasvatushenkilökunta voi edistää lasten
24205: päivähoitotoiminnan sisällön kehittäminen. Päi-     sosiaalista ja tiedollista kehitystä sekä näin tu-
24206: väkotien ja muiden päivähoitomuotojen toimin-       kea lasten kokonaispersoonallisuuden myönteis-
24207: taan ei saada valtionapua, puuttuu riittävän        tä muovautumista.
24208: yksityiskohtaiset ja sitovat tila-, väline-, yms.      Lasten vanhempien sekä alan kouluttajien ja
24209: normit, joilla voidaan säädellä päivähoidon ta-     henkilökuntaryhmien keskuudessa on ollut ai-
24210: soa. Myöskään päivähoidon toiminnallisia ta-        heellista hämmennystä nykyisestä epäselvästä
24211: voitteita d ole määritelty.                         tilanteesta ja hallituksen pyrkimyksistä päivä-
24212:    Huolestuttavinta lasten päivähoitotoiminnan      hoidon henkilöstön koulutuksen osalta.
24213: kehittämisessä on kasvatus- ja hoitohenkilökun-        Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
24214: nan koulutuksen järjestämättömyys. Koulutus         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
24215: on edelleen kirjavaa. Erilaisen tutkinnon suo-      me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24216: rittaneet henkilöt voivat tehdä samaa kasvatus-     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
24217: työtä,. tosm hyvinkin erilaisella palkalla. Vas-
24218: tuJ.l koulutuksesta jakaantuu edelleen eri val-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24219: tionhallinnon alueille ja koulutusportaille. Eri           ryhtyä lastentarhanopettajien koulutuk-
24220: henkilökuntaryhmät ovat joutuneet . tekemään               sen ja muun päiväkotien kasvatuksesta
24221: työtäån jatkuvan epävarmuuden vallitessa. Kaik-            ja hoidosta vastaavan henkilökunnan
24222: ki tämä on aiheuttanut vakavan esteen päivä-               koulutuksen saamiseksi pikaisesti koko-
24223: hoitotoiminnan laadulliselle kehittämiselle.               naisuudessaan yhtenäiselle, korkeakou-
24224:    Alari • henkilökunta,      koulutusyksikköjen           lutasoiselle perustalle muun opettajan-
24225: opettajat .ja useat opiskelijajärjestöt sekä mo-           koulutuksen yhteyteen täysimittaiseksi
24226: net · keskusvirastot ovat vaatineet päivähoidon            opettajantutkinnoksi niin, että päivähoi-
24227: kasvatus• ja hoitohenkilökunnan koulutuksen                totoimintaa voidaan kehittää palvele-
24228: yhtenäi,stämistä. Samalla ne ovat vaatineet kou-           maan paremmin lasta yksilönä ja tuke-
24229: lutuksen laadullista kehittämistä ja siirtämistä           maan· entistä paremmin lasten kotikas-
24230: korkeakoulutasoiseksi muuhun opettajankoulu-               vatusta?
24231:     : H~lsipgissä 8 päivänä joul~kuuta .1978.
24232: 
24233:          Marjatta Mattsson             Markus Kainulainen             Oili Suomi
24234: 2                                              1978 vp.
24235: 
24236:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
24237: 
24238:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         timaan esitystä lasten päivähoidon kasvatusta-
24239: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          voitteista.
24240: olette 8 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-            Päivähoitoalan henkilökunnan koulutusraken-
24241: jeenne ohella .toimittanut valtioneuvoston .asian-     netta ,ovat puolestaan selvitelleet opetusministe-
24242: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        riön asettama päivähoitoalan koulutusrakenne-
24243: Marjatta Mattssonin ym. näin kuuluvasta kir-           työryhmä sekä sosiaali- ja terveysministeriön
24244: jallisesta kysymyksestä n:o 543:                       asettama lasten päivähoidon neuvottelukunta.
24245:                                                       Asiaari ori 'edelleen ottanut kantaa sosiaali- ja
24246:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       terveysministeriön asettama lasten päiväkotien
24247:          ryh ty~ lastentarhanopettajien kQulutu~­    · koulutusrakennetta · selvitellyt työryhmä. Kun
24248:          sen ja muun päiväkotien kasvatuksesta         annettiin asetus kasvatustieteellisistä tutkinnois-
24249:          ja . hoidosta vastaavan henkilökunnan         ta 'ja opinnoista, valtioneuvosto hyväksyi Jas-
24250:          koulutuksen saamiseksi pikaisesti koko-     . tentarhanopel:tajien koulutusta koskevan seu-
24251:        . nl!i:SIJUdessaan yhtenäiselle, korkeakou-     raavan. lausuman~
24252:          lutasoiselle perustatie muun opettajan-
24253:       • kQAlutuksen yhteyteen . täysimitt~sf(ksi                     .Päätt~essään, että Tasavallan P,r~si­
24254:       ~ :QPettajantutkinnoksi niin, että päivähoi-           . dentille .·esitellään asetus kasvatust~eteel­
24255:          tot{)imintaa voidaan kehittää palvele-                . lisi~tä tutkinnoista ja opiritioi,sta: jonka
24256:          maan paremmin lasta yksilönä ja tuke-                 · .inukaån korkeakouluissa järjestettävästä
24257:          maan entistä paremmin lasten kotikas-                   lastetl,tarhanopettajien. tutkintoon Johta-
24258:          vatusta?             ·             . ·"                  vasta koulutuksesta jäavät toistaiseksi
24259:                                                                   v~irnaåri nykyiset säärinöks~t; valtiÖheu-
24260:   Vast!luksena kysymykseen esitän kunnioitta-                     vosto toteaa, että . låstentarhanopet}~ja-
24261: vasti seuraavaa:                                                  opistoissa ja korkeakouluissa tapahtuvaa
24262:                                                                   lasten päivähoidon. henkilöstön koulu-
24263:    Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota knh-                                            ·       hd         ·k h·
24264: teen varsin laajaan: ja tarkeälin asiaan: päivä-                  tqsta on viipymätta ry . yttäv~ . e ittä-
24265: hoidon laadullisiin tavoitteisiin J. a henkilöstön                mi\iin ·opetl1stninistetiö~ asettaman ,päi-
24266:                                                                   vähoitoalan kouliitl1sråkennetyöryhmän
24267: koulutuksen järjestämiseen, Laki lasten päivä-                · sek.a.·. sosiaa1i- ja t:e.rvey.s. ministeriön.· ~set-
24268: hoidosta velvoittaa sosiaalihallituksen tekemään                · tam~n· lasten .Päivähoidon· neu~oi:.telu-
24269: vuosittain valtaku.nnallisen suunnitelman ,]:ttsten              ktmnan ehdotusten ja niistä hankitiujen
24270: päivähoidon järjestämisestä viittä seuraavaa ka-                 la,usuntojen pohjalta. Sivistyspoliitti~n
24271: lenterivuötta varteti.·Sliurinitehna ja siihen teh-               niiriisterivaliokunilan · · tulee valmistella
24272: täviit muutokset ·on alistettava sosiaali- ja ter-                v~lt.ion!'!uvoston: periaatepäätös ·IaSJen
24273: veysministeriön hyväksyttäväksi.· . Tässä valta-                 p~ivähoidon henkilöstön kötilutuks~n
24274: kunnallisessa suunnitelmassa~ on määritetty päi-                  k~pitt~rriisestä. · · · ·                       ,
24275: vähoidön yleiset päämäärät ja· toimintatavoit-
24276: teet. P"åivähoidon yleisesti' hyväksyttyjä kasva-       Sivistyst>oliittisen ministerivaliokunnan sail-
24277: tustavoitteita hiatimaah :SOsiaalihallitUs asetti jo tua työnsä valmiiksi valtioneuvostt> tulee tältä
24278: ~onna 197 3 Virkämiestyöryhmän, joka laati           pohjalta antamaan periaatepäätöksen. · Periaate-
24279: päiyähOldon alustavan kii5vatu:stavoitetnuistion. päätöksen hy\l'äksymisen jälkeen erikseen: sdvi-
24280: Ty&yhrriärt ehdottilniåa: tnvoiteairteistoo on laa- telläiih :'·nrtthdollisuudet<•l~tarhanopetw.jien
24281: jaii: lånsuritukierrökSen 'iälkeeä kehitelty eteen- .kooluruksetr rinnastamisben:;rin:iUhun,openajnn-
24282: Päin.' Mainitussa kilsvatustavoitemuistiossa esi- · kOfithtuks~.                  ,:;, ·•·· · ···· ·' '
24283: tetyt näkökohdat ja tavoitteet o\fat osittain saa-      Edellä 'blevaa:n viitaten hallitus k~, että
24284: vuttaneet laajaltikin hyväksymisen. Kun toisaal- päi.vlfu.oitotoimintaa_ tullaan .laadullisesti_ kehit-
24285: ta edelleen on kasvatuksen alueita, joista ei tämään ;~ehtävien periaattpiätösten mukaisesti
24286: vallitse yksimielisyyttä tavoitteiden suhteen tai .. siten,. että kehitetään päiväkotien toimintaa ja
24287: nämä ovat jääneet niiiärittelemättä, \fålmistel-'· , edistetä'än lasten kotiboimä js: 'kuvtttusta.
24288: laan parlamentaarisen komitean asettamista Jaa-
24289:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1979.
24290: 
24291:                                                                           Opetusministeri Jaakk:~ ,ltjilä
24292:                                               N:o 543                                                3
24293: 
24294: 
24295:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
24296: 
24297:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        drag att utarbeta ett förslag tili pedagogisk
24298: anger har Ni, Herr T aiman, med Eder skrivelse      målsättning för barndagvården.
24299: av den 8 december 1978 tili vederbörande                En av undervisningsministeriet tillsatt ar-
24300: medlem av statsrådet översänt avskrift av föi-      betsgrupp för dagvårdens utbildningsstruktur
24301: jande av riksdagsman Marjatta Mattsson m. fl.       samt en av social- och häisovårdsministeriet
24302: undertecknade spörsmåi nr 543:                      tillsatt delegation för barndagvård har för sin
24303:                                                     del utrett frågan om utbildningsstrukturen för
24304:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
24305:                                                     dagvårdspersonalen. Vidare har en av social-
24306:        ta i avsikt att snabbt få hela utbild-
24307:                                                     och häisovårdsministeriet tilisatt arbetsgrupp,
24308:        ningen av barnträdgårdsiärare och an-        som utrett utbildningsstrukturen för barndag-
24309:        nan personai, som svarar för fostran         hem, tagit ställning i frågan. Då förordningen
24310:        och vård i daghem, på enhetlig, hög-         om pedagogiska examina och studier gavs, god-
24311:        skoiebas och i anknytning till övrig         kände statsrådet föijande uttalande rörande
24312:        lärarutbildning, så att den leder tili       utbildningen av barnträdgårdsiärare:
24313:        en fullödig lärarexamen och så att
24314:        barndagvården kan utveckias tili att                      Vid beslut om att för Republikens
24315:        bättre tjäna barnet som individ och                   President föredraga förordningen om
24316:        bättre än förr stöda barnets hemupp-                  pedagogiska examina och studier, enligt
24317:        fostran?                                              viiken gällande stadganden om vid hög-
24318:                                                              skoiorna anordnad utbildning för barn-
24319:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                trädgårdslärarexamen tillsvidare förblir i
24320: samt anföra föijande:                                        kraft, konstaterar statsrådet att den i
24321:                                                              barnträdgårdsiärarinstitut och högskoior
24322:    I spörsmåiet riktas uppmärksamheten på                    skeende utbildningen av personai för
24323: två synnerligen omfattande och viktiga frågor:               barndagvården utan dröjsmål bör ut-
24324: dagvårdens kvalitativa måisättning och ord-                  vecklas utgående från de förslag och
24325: nandet av personaiens utbildning. Lagen om                   utlåtanden därom, som framlagts av
24326: barndagvård ( 36/73) förpliktar socialstyreisen              undervisningsministeriets    arbetsgrupp
24327: att årligen göra upp en riksomfattande pian                  för dagvårdens utbildningsstruktur och
24328: för ordnande av barndagvården för de fem                     den av social- och hälsovårdsministeriet
24329: föijande kalenderåren. Pianen och ändringar                  tilisatta delegationen för barndagvård.
24330: däri skall underställas social- och häisovårds-              Det kulturpolitiska ministerutskottet
24331: ministeriet för godkännande. I denna riksom-                 skall bereda statsrådets principbeslut
24332: fattande pian definieras barndagvårdens ali-                 om utvecklande av barndagvårdsperso-
24333: männa syfte och verksamhetens mål. I avsikt                  naiens utbildning.
24334: att göra upp dagvårdens allmänt godtagbara
24335: pedagogiska måisättning tilisatte socialstyrelsen      Efter det att kulturpolitiska ministerutskot-
24336: redan 1973 en tjänstemannaarbetsgrupp, som          tet avslutat sitt arbete, skall statsrådet på
24337: utarbetade en preliminär promemoria för den         grundvalen av detta fatta sitt principbeslut.
24338: pedagogiska målsättningen. Det av arbetsgrup-       Sedan principbeslutet blivit godkänt skall man
24339: pen föreslagna innehållet i promemorian har         separat klarlägga möjligheterna att jämställa
24340: efter en omfattande utlåtanderond blivit vida-      utbildningen av barnträdgårdslärare med övrig
24341: reutvecklat. De synpunkter och de mål som           Iärarutbildning.
24342: framförs i nämnda PM har omfattats i stor              Med hänvisning tili det ovan sagda anser
24343: utsträckning. Då det å andra sidan fortfarande      regeringen, att dagvårdsverksamheten kvalita-
24344: finns områden, där enighet beträffande målen        tivt kommer att utvecklas i enlighet med de
24345: för uppfostran inte råder eller där dessa mål       principbeslut som fattas och så att daghem-
24346: har förblivit odefinierade, förbereds tillsättan-   mens verksamhet utvecklas och barnens hem-
24347: det av en parlamentarisk kommitte med upp-          vård och fostran främjas.
24348:      Helsingfors den 15 januari 1979.
24349: 
24350:                                                              Undervisningsminister Jaakko Itälä
24351: ,   .....   •
24352:                                              1978 vp.
24353: 
24354: Skriftligt spörsmål nr 544.
24355: 
24356: 
24357:                                  Gestrin .m. fL: Om sjöbevakarnas förmåga att betjäna skärgårds-
24358:                                     borna.
24359: 
24360:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24361:    För några veckor sedan inträffade i den          de utsattes för då han sökte ikontakt med sjö-
24362: yttre skärgården i Pernå kommun en händelse,        bevakningsstationen påkallar redan i sig ett in-
24363: som även har observerats i det östnyländska         gripande från överordnad myndighets .sida. De
24364: regionalradioprogrammet ( östnyländsk journal       perspektiv händelsen öppnar är emellertid långt
24365: 4. 12. 1978) och som enligt vår mening på-          allvarligare. Då sjöbevakningspersonalen inte
24366: kallar åtgärder från regeringens sida. En i         förstår - eller vill förstå - en begäran om
24367: radioprogrammet hörd fiskare från Pernå redo-       hjälp eller ett bud om en katastrof framförda
24368: gjorde där för sina fruktlösa försök att alar-      av skärgårdsborna på deras språk, kan uppen-
24369: mera Glosholms sjöbevakningsstation. Han fäs-       bacligen allvarliga olyckshändelser med risk för
24370: te uppmärksamheten vid en såikerhetsrisk med        människoliv uppstå.
24371: aktualitet långt utanför det enskilda, berörda         Enligt vår mening är det ohållbart och kan
24372: fallet.                                             icke godkännas, att sjöbeva:kningen saknar för-
24373:     Den fiskare, som i radioprogrammet redo-        utsättningar att ens behjälpligt förstå den orts-
24374: gjorde för sina egna erfarenheter, hade kallats     befolkning, som av naturliga skäl ofta ·först av
24375: till hjälp för att om möjligt med sin egen fiske-   alla kan rapportera om olyckshändelser till
24376: farkost bispringa en grundstött farkost. Han        sjöss. Då likväl ett sådant läge har uppstått inom
24377: lyckades Hkväl icke draga denna av grundet och      Finska vikens sjöbevaknings ansvarsområde på-
24378: återvände då hem för att ringa tili den närbe-      kallar detta omedelbara åtgärder från regering-
24379: lägna sjöbeva!kningsstationen på Glosholm i för-    ens sida i syfte att avlägsna missförhållandet.
24380: hoppningen att därifrån erhålla det bistånd,        Med hänvisning tili frågans allvar och dess all-
24381:  som behövdes för att hjälpa haveristen. Då han     männa betydelse har vi även fäst riksda-
24382: i telefonen framförde sitt ärende på sitt           gens justitieombudsmans uppmärksambet vid
24383: svenska modersmål, som är det enda språk han        det inträffade och vid de rådande bristema.
24384: behärskar, lades på Glosholm luren åt sidan            Hänvisande till det sagda oeh till 3 7 S 1
24385: utari att någon skulle ha svarat honom innan        mom. riksdagsordningen har vi äran tili veder-
24386:  samtalet bröts. Vid en förnyad påringning upp-     börande medlem i statsrådet stäUa följande
24387:  repades samma manöver. Sedan fiskaren slut-        spörsmål:
24388: ligen ånyo begivit sig ut tili haveristen och
24389:  därifrån fört i land en person, som behärskade                 Är Regeringen medveten om att det
24390: finska, kunde kontakt etableras med sjöbevak-               inträffat fall då hjälpsökande bland den
24391: ningsstationen varifrån nödigt bistånd därpå                bosatta     skärgårdsbefolkningen      inte
24392:  gavs.                                                      betjänats av sjöbevakningen. ·som uppen-
24393:     Från staben för Finska vikens sjöbevakning              barligen inte förstått ortens språk, ·samt
24394:  uppgavs i radioprogrammet, att kunskap i                     · vilka åtgärder har Regeringen för
24395:  svenska icke är ett formellt kompetenskrav för             avsikt att · vidta för att avlägsna de
24396:  de inom · stabens ansvarsområde anställda sjö-             uppenbara risker för människoliv och
24397:  bevakarna. Endast två av de tio sjöbevakarna               sjösäkerhet, som föranleds · av briste.t i
24398:  på Glosholm, belägen i en svens:kspråkig trakt,            sjöbevakningspersonalens förmåga •tt
24399:  behärskar ortens språk.                                    taga emot besked av och betjäna &kär-
24400:     Den upprörande nonchalans den hjälpsökan-              ·gårdsboma?
24401:       Helsingfors den 8 december 1978.
24402: 
24403:          Kristian Gestrin·             Håkan Malm                     Henrik Westerlund
24404:          Christoffer Taxell                                           Pär Stenbäck
24405: 087900077B
24406: 2                                             1978 vp.
24407: 
24408: Kirjallinen kysymys n:o 544.                                                              Suomennos.
24409: 
24410: 
24411:                                   Gestrin ym.: Merivartijoiden taidoista palvella saariston asuk-
24412:                                      kaita.
24413: 
24414:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24415:     Muutama viikko sitten sattui Pernajan kun-       taktia merivartioasemaan, vaatii jo sellaisenaan
24416:  nan ulkosaaristossa tapahtuma, joka on huo-         ylemmän viranomaisen asiaan puuttumista. Nä-
24417: mioitu myös Itä-Uudenmaan alueradio-ohjel-           köalat, jotka tapahtuma avaa, ovat kuitenkin
24418: massa ( östnyländsk journal 4. 12. 1978) ja          paljon vakavammat. Kun merivartioston hen-
24419:  joka käsityksemme mukaan vaatii hallituksen         kilökunta ei ymmärrä tai ei halua ymmärtää
24420:  toimenpiteitä. Radio-ohjelmassa kuultu Perua-       saaristolaisten kielellä esitettyä avunpyyntöä tai
24421:  jasta oleva kalastaja kertoi tuloksettomista yri-   tiedotusta katastrofista, voi ilmiselvästi sattua
24422:  tyksistään hälyttää Glosholmin merivartioase-       vakavia onnettomuuksia, joissa on tarjolla vaara
24423: ma. Hän kiinnitti huomiota turvallisuusriskiin,      menettää ihmishenkiä.
24424:  jonka ajankohtaisuus on kysymyksessä olevaa            Käsityksemme mukaan ei voida hyväksyä si-
24425:  tapausta laajempi.                                  tä, että merivartiostolla ei ole edellytyksiä edes
24426:     Kalastaja, joka radio-ohjelmassa kertoi omis-    välttävästi ymmärtää paikallisväestöä, joka
24427: ta kokemuksistaan, oli kutsuttu antamaan, mah-       luonnollisista syistä ensimmäisenä voi ilmoittaa
24428: dollisuuksien mukaan, omalla kalastusaluksel-        merellä tapahtuneista onnettomuuksista. Kun
24429: laan karille ajaneelle alukselle apua. Hän ei        kuitenkin tällainen tilanne on syntynyt Suo-
24430: kuitenkaan onnistunut hinaamaan tätä karilta         menlahden merivartioston vastuualueella, vaatii
24431: ja palasi kotiinsa saittaakseen lähellä sijaitse-    tämä hallitukselta välittömiä toimenpiteitä epä-
24432: valle Glosholmin merivartioasemalle siinä toi-       kohdan poistamiseksi. Viitaten kysymyksen va-
24433: vossa, että hän sieltä saisi apua, jota karille      kavuuteen sekä sen yleiseen merkitykseen olem-
24434: ajanut alus tarvitsi. Kun hän puhelimessa esitti     me kiinnittäneet myös eduskunnan oikeusasia-
24435: asiansa ruotsin kielellä, joka on hänen äidin-       miehen huomiota tapahtuneeseen sekä vallitse-
24436: kielensä, ja joka .on ainoa kieli, jonka hän hal-    viin puutteisiin.
24437: litsee, Glosholmilla laskettiin kuuloke ilman           Viitaten edellä mainittuun sekä valtiopäivä-
24438: että joku olisi hänelle vastannut ennen kuin         järjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla meillä
24439: puhelu katkesi. Kun hän soitti uudelleen, sama       on kunnia esittää valtioneuvoston asianomaisen
24440: liike toistui. Kun kalastaja loppujen lopuksi        jäsenen vastattavaksi seuraava kysymys:
24441: lähti uudelleen karille ajaneen aluksen luokse
24442: ja vei sieltä maihin henkilön, joka osasi suo-                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
24443: mea, saatiin aikaan kontakti merivartioaseman               on sattunut tapauksia, jolloin saaristo-
24444: kanssa, josta tarvittavaa apua tämän jälkeen an-            laisväestöön kuuluvat avuntarvitsijat ei-
24445: nettiin.                                                    vät ole saaneet apua merivartiostolta,
24446:    Radio-ohjelmassa Suomenlahden merivartios-               joka ilmeisesti ei ole ymmärtänyt paik-
24447: ton esikunta esitti, että ruotsin kielen osaami-            kakunnan kieltä, sekä
24448: nen ei ole muodollinen pätevyysvaatimus esi-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24449: kunnan vastuualueella oleville merivartijoille.             ryhtyä poistaakseen riskit, jotka uhkaa-
24450: Vain kaksi kymmenestä Glosholmilla, joka si-                vat ihmiselämää ja meriturvallisuutta ja
24451: jaitsee ruotsinkielisellä alueella, olevasta meri-          jotka johtuvat merivartioston henkilö-
24452: vartijasta hallitsee paikkakunnan kielen.                   kunnan kyvyttömyydestä vastaanottaa
24453:    Järkyttävä välinpitämättömyys, jonka koh-                tiedotuksia saaristolaisväestöltä ja pal-
24454: teeksi apua hakenut joutui yrittäessään kon-                vella sitä?
24455:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1978.
24456: 
24457:          Kristian Gestrin               Håkan Malm                     Henrik Westerlund
24458:          Christoffer. Taxell                                           Pär Stenbäck
24459:                                              N:o 544                                               3
24460: 
24461: 
24462: 
24463: 
24464:                         E d u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
24465: 
24466:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     panosta annetun asetuksen 7 §:n 2 momentis-
24467: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      sa, jonka mukaan sisäasiainministeriön asiana
24468: olette 8 päivänä joulukuuta päivätyn kirjeenne     on ratkaista minkälaista kielitaitoa on vaadit-
24469: ohella toimittanut valtioneuvoston asianomai-      tava rajavartiolaitoksen toimenhaltijoilta. Mi-
24470: selle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        nisteriö ei ole kuitenkaan katsonut voivansa
24471: Gestrinin ym. kirjallisesta kysymyksestä n:o       vaatia toimenhaitijoilta molempien kotimaisten
24472: 544, jossa tiedustellaan:                          kielten taitoa, sillä palvelukseen ei ole tarjolla
24473:                                                    eräille, mm. kysymyksessä mainituille alueillle,
24474:           Onko Hallitus tietoinen suta, että       läheskään riittävästi sekä suomea että ruotsia
24475:        on sattunut tapauksia, jolloin saaristo-    hallitsevia henkilöitä. Merivartiostojen monien
24476:        laisväestöön kuuluvat avuntarvitsijat ei-   lisätehtävien ja etenkin meripelastuspalvelun
24477:        vät ole saaneet apua merivartiostolta,      kannalta olisi kuitenkin molempien kotimaisten
24478:        joka ilmeisesti ei ole ymmärtänyt paik-     kielten taito tarpeen.
24479:        kakunnan kieltä, sekä                           Yleisesti ottaen merivartiostoissa on suhteel-
24480:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     lisen runsaasti ruotsin kieltä osaavaa henkilös-
24481:        ryhtyä poistaakseen riskit, jotka uhkaa-    töä. Merivartioasemilla palvelevista toimiup-
24482:        vat ihmiselämää ja meriturvallisuutta ja    seereista ja merivartijoista osaa vähintään aut-
24483:        jotka johtuvat merivartioston henkilö-      tavasti ruotsin kieltä Suomenlahden merivar-
24484:        kunnan kyvyttömyydestä vastaanottaa         tiostossa noin 23 %, Saaristomeren merivar-
24485:        tiedotuksia saaristolaisväestöltä ja pal-   tiostossa noin 62 % ja Pohjanlahden merivar-
24486:        vella sitä?                                 tiostossa noin 53%. Suurella osalla näistä hen-
24487:                                                    kilöistä on ruotsi äidinkielenä.
24488:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           Suomenlahdella on tässä suhteessa jonkin
24489:    Kysymyksen perusteluissa mainitaan tapaus,      verran puutteita vaikka merivartijoita palveluk-
24490: jossa ruotsinkielinen henkilö ei ollut tullut      seen otettaessa ruotsin kielen taito katsotaan
24491: ymmärretyksi hänen soittaessaan Glosholman         ansioksi ja erityistä painoa pannaan sille, että
24492: merivartioasemalle. Näin on todella tapahtunut     palvelukseen tuleva edes auttavasti ymmärtäisi
24493: sen johdosta, että merivartioasemalla ei tuol-     toista kotimaista kieltä. Hakijoista kuitenkin
24494: loin ei ollut työvuorossa yhtään ruotsin kieltä    vain vähäinen osa puhuu ruotsia. Saaristomerel-
24495: ymmärtävää henkilöä. Sen sijaan kysymyksessä       lä ja Ahvenanmaalla on nykyisin ruotsinkieli-
24496: esitettyä järkyttävää välinpitämätöntä suhtautu-   sissä tai kaksikielisissä kunnissa oleviHa meri-
24497: mista soittajaa kohtaan ei ole todettu tapahtu-    vartioasemilla tarvetta vastaavasti kieltä hal-
24498: neen, vaan puhelun vastaanottanut merivartio-      litsevia merivartijoita ja toimiupseereita. Poh-
24499: aseman päivystäjä on yrittänyt suomenkielellä      janlahdella sen sijaan on aina ollut riittävästi
24500: saada asian selvitetyksi siinä kuitenkaan onnis-   ruotsinkielisiä hakijoita ja puutetta on ajoit-
24501: tumatta. Apu ei tässäkään tapauksessa ole myö-     tain esiintynyt vain suomenkielisten suhteen.
24502: hästynyt vaan vartiovene on lähtenyt liikkeelle        Ruotsinkielisten vähyydestä aiheutuvia hait-
24503: merivartioaseman valmiuden edellyttämässä          toja on Suomenlahdella pyritty vähentämään
24504: ajassa. Vaikka tämä tapaus lopuksi onkin päät-     sijoittamalla ruotsinkieliset merivartijat ja toi-
24505: tynyt onnistuneesti, niin yhdyn kysymyksessä       miupseerit Kotkan länsipuolisille merivartio-
24506: esitettyyn näkemykseen asian laajemmastakin        asemille, joiden sijaintikunta on joko ruotsin-
24507: merkityksestä ja vakavuudesta.                     kielinen tai kaksikielinen. Tilanne ei kuiten-
24508:    Perusteet merivartiohenkilöstön kielitaito-     kaan ole hyvä, sillä ruotsinkielisten määrä näil-
24509: vaatimukselle ovat valtion virkamiehiltä vaadit-   lä merivartioasemilla on siltikin keskimäärin
24510: tavasta kielitaidosta annetun lain täytäntöön-     vain noin 1/3.
24511: 4                                             1978 vp.
24512: 
24513:    Rajavartiolaitos ottaa huomioon alueelliset       hätä- ja avunpyyntöilmoituksen. Ruotsinkieli-
24514: kieliolot ja pyrkii huolehtimaan siitä, että sillä   selle henkilöstölle annetaan vastaava suomen-
24515: olisi koulutettua ruotsinkielistä ja kaksikielistä   kielinen opetus.
24516: henkilöstöä riittävästi. Tätä osoittaa mm. se,          Vastauksena varsinaiseen kysymykseen il-
24517: että rajavartiolaitoksen kouluissa toimeenpan-       moitan, että kysymyksessä mainitun lisäksi ei
24518: naan kursseja sekä suomen että ruotsin kie-          ole tullut tietoon muita tapauksia, joissa avun-
24519: lellä. Lisäksi suomenkielisten merivartiotoimi-      tarvitsijat eivät olisi tulleet ymmärretyiksi kie-
24520: upseerien peruskurssin erikoiskoulutusvaiheen        livaikeuksista johtuen. Ruotsin kielen aseman
24521: ohjelmaan on otettu merivartiotoiminnassa tar-       merivartiostoissa on katsottava olevan olosuh-
24522: peellisen ruotsin ·kielen sanaston opetusta. Eten-   teisiin nähden tyydyttävällä kannalla. Ruotsin
24523: kin meripelastuspalvelutehtävästä johtuen on         kielen taito pyritään ottamaan huomioon en-
24524: tullut tarvetta edelleen laajentaa ja kehittää       tistä paremmin merivartiohenkilöstöä palveluk-
24525: ruotsin kielen opetusta niin, että henkilöstö ky-    seen otettaessa, sitä koulutettaessa ja sen käyt-
24526: kenee - teknisiä apuvälineitä hyväkseen käyt-        töön annettavaa teknistä apuvälineistöä hankit-
24527: täen - vastaanottamaan ruotsinkielisen meri-         taessa.
24528:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1979.
24529: 
24530:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
24531:                                               N:o .544                                               5
24532: 
24533: 
24534: 
24535: 
24536:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r Ta 1 m a n.
24537: 
24538:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ankommer på ministeriet för inrikesärendena
24539: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        att avgöra viiken språkkunskap som skall for"
24540: av den 8 december 1978 till vederbörande med-        dras av innehavare av befattning vid gränsbe-
24541: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      vl).kningsväsendet, Ministeriet har likväl ·.ip.te
24542: av riksdagsman Gestrin m. fl. ställda skriftliga     ansett sig kunna fordra kunskap i båda · ~
24543: spörsmål nr 544:                                     inhemska språken av ifrågavarande befattnings-
24544:                                                      havare, ty · på vissa områden, bLa. de som
24545:           Är Regeringen medveten om att det          nämns i spörsmålet, finns det inte på långt när
24546:        inträffat fall då hjälpsökande bland den      tillräckligt med arbetssökande som hehärskar
24547:        bosatta     skärgårdsbefolkningen     inte    både finska och svenska: Med tanke på sjöbe-
24548:        betjänats av sjöbevakningen, som uppen-       vakningssektionernas många exira uppgifter och
24549:        barligen inte förstått ortens språk, samt     i synnerhet med tanke på sjöräddningstjänsten
24550:           vilka åtgärder har Regeringen för          skulle likväl kunskap i båda de inhemska
24551:        avsikt att vildta för att avlägsna de         språken behövas.
24552:        uppenbara risker för människoliv och              Allmänt taget kan en relativt stor del av
24553:        sjösäkerhet, som föranleds av brister i       sjöbevakningssektionernas personai svenska. Av
24554:        sjöbevakningspersonalens förmåga att          de befattningsofficerare och sjöbevakningsmän
24555:        taga emot besked av och betjäna skär-         som tjänstgör vid sjöbevakningsstationerna, kan
24556:        gårdsborna?                                   vid Finska vikens sjöbevakningssektion ca
24557:                                                      23 % svenska minst hjälpligt, vid Skärgårds-
24558:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt        havets sjöbevakningssektion ca 62 % och vid
24559: anföra följande:                                     Bottniska vikens sjöbevakningssektion ca 53 %.
24560:     1 motiveringen tili spörsmålet nämns ett fall,   En stor del av dessa personer har svenska
24561: i vilket en svenskspråkig person inte hade kun-      som modersmål.
24562: nat göra sig förstådd när han ringde till Glos-          Vid Finska viken råder i detta avseende en
24563: holms sjöbevakningsstation. Detta har faktiskt       del brister, även om kunskap i svenska betrak-
24564: hänt, och det berodde på att ingen som förstår       tas som merit vid anställandet av sjöbeva:knings-
24565: svenska hade arbetsskift vid sjöbevakningssta-       män och särskilt stor vikt läggs vid att den som
24566: tionen just då. En sådan upprörande noncha-          blir anställd åtminstone hjälpligt skall förstå
24567: lans, som den hjälpsökande enligt spörsmålet         det andra inhemska språket. Av sökandena talar
24568: skulle ha utsatts för, har däremot inte kunnat       likväl endast en obetydlig del svenska. Vid
24569: konstateras, utan den jourhavande vid sjöbe-         Skärgårdshavet och på Åland finns det för när-
24570: vakningsstationen som tog emot samtalet för-         varande vid de sjöbevakningsstationer, som är
24571: sökte på finska få saken utredd, dock utan att       belägna i svenskspråkiga och tvåspråkiga kom-
24572: lyckas. Hjälpen blev inte heller i detta fall för-   muner, ett så stort antal sjöbevakningsmän och
24573: senad, utan en vedettbåt startade inom den tid       befattningsofficerare som behärskar språket, att
24574: sjöbevakningsstationens beredskap förutsätter.       det motsvarar behovet. Vid Bottniska viken har
24575: Även om denna händelse slutade lyckligt om-          det däremot alltid funnits tillräckligt med
24576: fattar jag den i spörsmålet framförda åsikten        svenskspråkiga sökande, medan det tidvis har
24577:  om frågans allvar och dess allmänna betydelse.      rått brist endast på finskspråkiga sökande.
24578:     1 fråga om sjöbevakningspersonalen baserar           De olägenheter som bristen på svensksprå-
24579:  sig fordringarna angående språkkunskap på 7 §       kiga sökande medför har man vid Finska viken
24580:  2 mom. förordningen om verkställighet av            försökt minska genom att placera svensksprå-
24581:  lagen angående den språkkunskap, som ska:ll av      kiga sjöbevakningsmän och befattningsofficera-
24582:  statstjänstemän fordras, enligt vilket lagrum det   re vid sådana sjöbevakningsstationer väster om
24583: 087900077B
24584: 6                                             1978 vp.
24585: 
24586: Kotka, som är belägna i antingen svenskspråkig       undervisningen i svenska så, att personalen -
24587: eller tvåspråkig kommun. Situationen är ändå         med utnyttjande av tekniska hjälpmedel- kan
24588: inte tillfredsställande, ty antalet svenskspråkiga   ta emot svenskspråkiga bud om sjönöd och
24589: vid dessa sjöbevakningsstationer utgör det oak-      anhållanden om hjälp. Den svenskspråkiga per-
24590: tat endast omkring 1/3 av personalen.                sonalen får motsvarande undervisning i finska.
24591:    Gränsbevakningsväsendet beaktar de regio-            Såsom svar på det egentliga spörsmålet får
24592: nala språkförhållandena och försöker se till att     jag meddela, att inga andra sådana fall än det
24593: det finns tillräckligt med utbildad svenskspråkig    i spörsmålet nämnda i vilka hjälpbehövande
24594: och tvåspråkig personal. Detta bevisas bl.a. av      inte skulle ha kunnat göra sig förstådda på
24595: att det i gränsbevakningsväsendets skolor ord-       grund av språksvårigheter, har kommit till kän-
24596: nas kurser både på svenska och på finska.            nedom. Det svenska språkets ställning vid sjö-
24597: Dessutom har i programmet för specialutbild-         beva:kningssektionerna måste med beaktande av
24598: ningsskedet av grundkursen för finskspråkiga         omständigheterna anses tillfredsställande. Man
24599: sjöbevakningsbefattningsofficerare intagits un-      strävar till att bättre än tidigare beakta behovet
24600: dervisning i den svenska terminologi som be-         av kunskaper i svenska vid anställandet och
24601: hövs i sjöbevakningsverksamheten. I synnerhet        utbildningen av sjöbevakningspersonal och vid
24602: på grund av sjöräddningstjänsten har det blivit      anskaffningen av tekniska hjälpmedel för per-
24603: påkallat att ytterligare utöka och utveckla          sonalen.
24604:       Helsingfors den 12 januari 1979.
24605: 
24606:                                                      Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
24607:                                               1978 vp.
24608: 
24609: Skriftligt spörsmål nr 545.
24610: 
24611: 
24612: 
24613: 
24614:                                   Stenbäck m. fl.: Om tryggande av ett tillräckligt antai poliser
24615:                                       sorm behärskar svenska.
24616: 
24617: 
24618:                            T i 11 R i k s d a g ·e n s H 'e r r T a I m a n.
24619: 
24620:    I vårt land råder stor brist t>å svenskspråkiga   de två närmaste åren. Också på befälsnivå råder
24621: poliser. Trots att svenska tnanskapskurser och       det brist på svenskspråkiga poiiser. Därför bor-
24622: underbefäls'kurser har ordnats i polisinstitutets    de möjligheterna att på polisinstitutets befäis-
24623: regi, har inga väsentliga förbättringar skett.       kurser införa en kvot för sökande, som be-
24624: Därför borde även svenska aspirantkurser ord-        härskar sv·enska, övervägas.
24625: nas, genomgången aspirantkurs är en förutsätt•         I dagens Iäge besätts allt flera polistjänster i
24626: ning för anställning som polisman. För att kun-      svenska och tvåspråkiga områden med personer,
24627: na anställa personal, som kan svenska, har man       som inte behärskar svenska. Denna utveckling
24628: inom vissa svenska polisdistrikt varit tvungen       är mycket bekiaglig, i synnerhet med tanke
24629: att anställa outbildade personer och för dessa       på rättsskyddet bör varje medborgare kunna
24630: anhålla otn dispens från kravet på genomgången       kommunicera med polismyndigheterna på sitt
24631: aspitantkurs. I praktikeh har alltså helt out-       modersmål.
24632: bildad personai anställts. Under senare tider          Med hänvisning tili ovanstående anhåller
24633: har emellertid inrikesministeriet inte bifallit      undertecknade om att i den ordning 3 7 § 1
24634: dylika dispensansökningar med motiveringen           mom. dksdagsordningen föreskriver tili veder-
24635: att utbildningsbehovet f.n. utreds och en            börande mediem av statsrådet få ställa följande
24636: svensk aspirantkuts pianeras under år 1980.          skriftliga spörsmål:
24637: Rekryteringen av svenskspråkig och tvåspråkig
24638: polispersonai bör dock kunna ordnas också                      Vilka åtgärder avser Regeringen vidta
24639: under den tid pianeringen pågår. T.ex. i Ny-                för att avhjälpa bristen på svensksprå-
24640: lands Iän är för tillfället fem tjänster helt obe-          kiga poliser och för att utbildningen av
24641: satta och fem stycken besatta med outbiidad                 poliset, som behärskar svenska, skall
24642: personai och i Vasa Iän riiknar man med ett                 kunna tryggas även på längre sikt?
24643: behov om ca 30 svenskspråkiga poliser under
24644:      Helsingfors den 8 december 1978.
24645: 
24646:                Pär Stenbäck                                      Henrik Westerlund
24647:                Kristiart Gestrin                                 Jutta Zilliacus
24648:                Gunnar Bäggbiom                                   Christoffer Taxell
24649:                                         Ingvar S. Melin
24650: 
24651: 
24652: 
24653: 
24654: 087800078C
24655: 2                                              1978 vp.
24656: 
24657: Kirjallinen kysymys n:o 545.                                                               Suomennos.
24658: 
24659: 
24660: 
24661: 
24662:                                    Stenbäck ym.: Ruotsin kieltä taitavien poliisien määrän turvaa-
24663:                                      misesta.
24664: 
24665: 
24666:                          E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
24667: 
24668:    Maassamme on suuri ruotsinkielisten polii-         Vaasan läänissä on laskettu, että tarvitaan lä-
24669: sien puute. Huolimatta siitä, että poliisiopiston     himmän kahden vuoden aikana noin 30 ruot-
24670: toimesta on järjestetty ruotsinkielisiä miehistö-     sinkielistä poliisia. Myös päällystötasolla on
24671: kursseja ja alipäällystökursseja, ei ole tapahtu-     puutetta ruotsinkielisistä poliiseista. Tämän
24672: nut mitään oleellisia parannuksia. Tämän vudk-        vuoksi olisi harkittava mahdollisuutta ottaa
24673: si olisi järjestettävä myös ruotsinkielisiä alokas-   käyttöön kiintiö ruotsin kieltä hallitsevia var-
24674: kursseja, suoritettu aiokaskurssi on edellytys        ten poliisiopiston päällystökursseilla.
24675: poliisitoimen saamiseksi. Ruotsia osaavan hen-           Nykyisin täytetään yhä useampia poliisitoi-
24676: kilökunnan saamiseksi on eräissä ruotsinkieli-        mia ruotsinkielisillä ja kaksikielisillä alueilla
24677: sissä poliisipiireissä jouduttu palkkaamaan kou-      henkilöillä, jotka eivät hallitse ruotsin kieltä.
24678: luttamattomia henkilöitä sekä anomaan näille          Tämä kehitys on erittäin valitettava. Erityisesti
24679: erivapautta suoritettua aiokaskurssia koskevasta      oikeusturvaa ajatellen tulisi jokaisen kansalaisen
24680: vaatimuksesta. Käytännössä on siten otettu pal-       voida olla yhteydessä poliisiviranomaisiin omal-
24681: velukseen täysin kouluttamatonta henkilökun-          la äidinkielellään.
24682: taa. Viime aikoina sisäasiainministeriö ei kui-          Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
24683: tenkaan ole hyväksynyt tällaisia erivapaushake-       jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
24684: muksia perustellen sitä sillä, että parhaillaan       joittaneet esittävät valtioneuvoston asianomai-
24685: selvitetään koulutustarvetta ja että vuodeksi         sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen
24686: 1980 suunnitellaan ruotsinkielistä alokaskurs-        kysymyksen:
24687: sia. Ruotsinkielisen ja kaks~kielisen poliisihen-
24688: kilökunnan palvelukseen ottaminen on kuiten-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24689: kin voitava järjestää myös suunnittelun aikana.              ryhtyä poistaakseen ruotsinkielisten po-
24690: Esimerkiksi Uudenmaan läänissä on parhaillaan                liisien puutteen ja jotta ruotsia hallitse-
24691: täysin täyttämättä viisi virkaa ja viisi virkaa on           vien poliisien koulutus voitaisiin tur-
24692: täytetty kouluttamattomalla henkilökunnalla.                 vata myös pitkällä tähtäimellä?
24693:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1978.
24694: 
24695:                Pär Stenbäck                                       Henrik Westerlund
24696:                Kristian Gestrin                                   Jutta Zilliacus
24697:                Gunnar Häggblom                                    Christoffer Taxell
24698:                                          Ingvar S. Melin
24699:                                                N:o 545                                                3
24700: 
24701: 
24702: 
24703: 
24704:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
24705: 
24706:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kokelaiden määrän selvittämiseksi suoritetaan
24707: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         poliisin yksikköihin vuosittain tiedustelu avoi-
24708: olette 8 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-       meksi tulevien poliisitoimien määrästä, niin
24709: jeenne n:o 2736 ohella toimittanut valtioneu-        että kaikille kokelaskurssin käyneille voitaisiin
24710: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         osoittaa poliisitoimi kurssin päätyttyä. Kun
24711: kansanedustaja Pär Stenbäckin ym. kirjallisesta      kurssille otettavien määrään toisaalta vaikuttaa
24712: kysymyksestä n:o 545, jossa tiedustellaan:            edellä mainittu tarveharkinta eikä toisaalta
24713:                                                      vain pelkästään miehistökurssilla annettavaa
24714:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       koulutusta ruotsinkielisille poliisimiehille voida
24715:        ryhtyä poistaakseen ruotsinkielisten po-      pitää riittävänä, on ministeriössä päädytty ruot-
24716:        liisien puutteen ja jotta ruotsia hallitse-   sinkielisten kokelaskurssien järjestämiseen kou-
24717:        vien poliisien koulutus voitaisiin tur-       lutustarvetta vastaavasti, jolloin myös ruotsin-
24718:        vata myös pitkällä tähtäimellä?               kieliset poliisimiehet tulevat saamaan täydelli-
24719:                                                      sen poliisin peruskoulutuksen. Mikäli poliisitoi-
24720:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          miin ei ole koulutettuja hakijoita, saattaa edel-
24721: taen seuraavaa:                                      lä mainituista syistä johtuen olla tarkoituksen-
24722:     Kuten kysymyksen perusteluistakin Hmenee,        mukaista ottaa toimeen väliaikaisesti koulutus-
24723: on poliisiopistossa viime vuosina järjestetty        ta vailla oleva henkilö virkaatoimittavana, ku-
24724: ruotsinkielisiä miehistö- ja alipäällystökursseja.   ten vastaavasti suomenkielistenkin poliisitoin-
24725: Kun poliisihallinnossa ei ole tähän mennessä         ten osalta tapahtuu.
24726: järjestetty ruotsinkielisiä kokelaskursseja, on         Sisäasiainministeriön asettama työryhmä sel-
24727: ruotsinkielisillä alueilla jouduttu ottamaan po-     vittää parhaillaan kokelas-, alipäällystö- ja pääl-
24728: liisitoimiin tätä peruskoulutusta vailla olevaa      lystOkurssien valintamenettelyn kehittämistar-
24729: henkilöstöä. Näin toimeen otetuille poliisimie-      vetta. Sanotun työryhmän saatua .työnsä pää-
24730: hille on viime vuosina järjestetty poliisikoulu-     tökseen tullaan valintamenettelyä uudistettaes-
24731: tusta alussa mainituilla miehistökursseilla.         sa ottamaan huomioon myös kysymyksen pe-
24732:     Poliisin kokelaskurssin kestoaika on nykyi-      rusteluissa mainitut näkökohdat.
24733: sellään viisi kuukautta ja kursseille otettavien
24734:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1979.
24735: 
24736: 
24737:                                                                  Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
24738: 4                                               1978 vp.
24739: 
24740: 
24741: 
24742: 
24743:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
24744: 
24745:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           enheterna årligen en förfrågan angåehde det
24746: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-              antal polisbefattningar som kommer att bli va-
24747: vt!lse av den 8 december 1978 tili vederböran-         kanta. Detta görs för att man skall kunna an-
24748: de medlem av statsrådet översänt avskrift av           visa alla som genomgått aspirantkurseh en po-
24749: följande av riksdagsman Pär Stenbäck m.fl.             lisbefattning efter avslutad kurs. Då å ena si-
24750: ~ndertecknade spörsmål nr 545:                         dan det antal personer som antas till kursen
24751:                                                        påverkas av ovan nämnda behovsprövning och
24752:          Vilka åtgätder avser Regeringen vidta         då å andra sidan enbart den utbildning som
24753:        för att avhjälpa bristen på svensksprå-         ges vid manskapskurserna inte kan anses vara
24754:        kiga poliser och för att utbildningen av        tillräcklig för svenskspråkiga polismän, har mi-
24755:        poliser, som behärskar svenska, skall           nisteriet beslutat anordna svenskspråkiga aspi-
24756:        kunna tryggas även på längre sikt?              rantkurser i enlighet med utbildningsbehovet,
24757:                                                        varvid även svenskspråkiga polismän kommer
24758:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          att erhålla en fullständig grundutbildning för
24759: saint anföra följande:                                 poliser. Finns det inga utbildade sökande till
24760:    sasom även av spörsmålets motivering fram-          polisbefattningar, kan det, av ovan nämnda
24761: går, har vid polisinstitutet under de senaste          skäl, vara ändamålsenligt att tillfälligt anställa
24762: åten anordnats svenskspråkiga manskaps- och            en person, som saknar utbildning, såsom tjänst-
24763: uhderbefälskurser. Då man hittills inte har an-        förrättande. Detta görs på motsvarande sätt i
24764: ordnat svenskspråkiga aspirantkurser inom po-          fråga om finskspråkiga polisbefattningar.
24765: Hsförvaltningen, har man inom svenskspråkiga               En arbetsgrupp, som ministeriet för ihril{es-
24766: titntaden tvingats. att som polismän anställa           ärendena tillsatt, utreder som bäst behovet av
24767: petsonal som saknat denna grundutbildning.              att utveckla förfarandet vid antagning av per-
24768: För polismän 'av denna sistnämnda kategori              soner till aspirant-, underbefäls- och befälskur-
24769: har under de senaste åren anordnats polisut-            ser. Efter det att arbetsgruppen slutfört sitt
24770: bildning vid de i början omnämnda manskaps-             arbete kommer man, i samband med att antag-
24771: kurserna.                                               ningsförfarandet förnyas, att beakta ocksä de
24772:     Polisaspirantkursen varar för närvarande fem        synpunkter som nämns i spörsmålets motive-
24773: månader och för att klarlägga hur många aspi-           ring.
24774: ranter som skall antas tili kursen tillställs polis-
24775:       Helsingfors den 12 januari 1979.
24776: 
24777: 
24778:                                                         Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
24779:                                              1978 vP·
24780: 
24781: Grjallinen kysymys n:o 546.
24782: 
24783: 
24784: 
24785: 
24786:                                  Rajala ym.: Niinisalossa koeammunnoista aiheutuneiden rakennus-
24787:                                     .Vl!-Urioiden lisääntymisen estämisestä.
24788: 
24789: 
24790:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
24791: 
24792:    Kankaanpään kaupungissa Niinisalon varus-           Tärähte1yn voimakkuuteen Kytölän asunto-
24793: mnnan koeampuma-alueella suoritti 10. 10.           alueella lienee vaikuttanut osaksi se, että pohja-
24794: l978 Keskuskoeampuma-asema kokeiluammun-            vesi sekä asuntoalueelia että koeammuntapai-
24795: lan 150 mm:n vastamassatykillä. Ase on re-          kalla on noin 40-50 cm:n päässä maan pin-
24796: cyylitön ns. sinkotyyppinen ase, jossa panoksen     nasta. Suurin osa kiinteistöjen omistajista on
24797: :uutimäärä oli noin 8 kiloa. Mainitulla aseella     Satakunnan Tykistörykmentin kantahenkilökun-
24798: tmmuttiin ko. alueella koeaseman ilmoituksen        taa. Heidän mielestään koeammunta-alueella on
24799: nukaan neljä laukausta. Samana päivänä am-          erikoisammuntoja varten paikkoja, millä suori-
24800: nuttiin myös 120 mm:n vastamassatykillä neljä       tetut ammunnat eivät ole vaaraksi Niinisalon
24801: .aukausta koeaseman ilmoituksen mukaan, ase         asuntoalueille.
24802: m edellisen kaltainen. Ko. aseilla ei ole aikai-       Huolimatta puolustusministeriölle 1. 12. 1978
24803: ;emmin suoritettu ammuntoja Niinisalon koe-         tehdyistä vaurioilmoituksista ja tilanneselvityk-
24804: lsemalla. Kokeiltavina olleet aseet ovat Rilke      sistä koeaseman toiminta jatkuu normaalina.
24805: :::>y:n.                                            Rikkoutuneiden talojen vaurioaste kasvaa jo-
24806:     Kytölän asuntoalueelia (kaupunginosa XXI),      kaisen järeämmillä aseilla suoritetun ammunnan
24807: ioka sijaitsee vajaan kahden kilometrin etäi-       myötä. Näin yhteisarvoltaan useiden miljoo-
24808: ;yydellä ampumapaikasta, koettiin kyseisen          nien markkojen omaisuus on menettämässä ar-
24809: 1mmunnan aikana voimakasta maan tärähtelyä.         vonsa sekä lisäksi aiheuttaa asukkaille jatkuvaa
24810: Koeampumapäivänä todettiin alueen rakennuk-         henkistä painetta.
24811: ;ille syntyneen seuraavantyyppisiä vaurioita:          Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
24812: makelivaurioita pesutiloissa, sokkelin katkea-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
24813: nia, tiiliseinän katkeamia, alapohjan katkea-       me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
24814: ni:a, halkeamia savuhormeissa, repeämiä sokke-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24815: in ja ensimmäisen tiilikerroksen välissä ( vaa-
24816: {asuuntaisia). Kaikki vaurioituneet rakennukset               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24817: )Vat aravalainoitettuja omakotitaloja. Niitä on             ryhtyä Niinisalossa koeammunnoista ai-
24818: {hteensä 19, joista yksi on rakennettu vuonna               heutuneiden rakennusvaurioiden lisään-
24819: L970 ja muut vuosina 1975-1978. Kaksi on                    tymisen estämiseksi ja jo tapahtuneiden
24820: vielä keskeneräistä.                                        vahinkojen korvaamiseksi?
24821:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1978.
24822: 
24823:               Pentti Rajala                                     Reino Breilin
24824:               Erkki Liikanen                                    Matti Louekoski
24825: 
24826:                                                                                             t   :.
24827: 
24828: 
24829: 
24830: 
24831: J87900110D
24832: 2                                                    1978 vp.
24833: 
24834: 
24835: 
24836: 
24837:                 • 11l:i   ,'j-,'
24838: 
24839: 
24840: 
24841: 
24842:                                    Ed u s kun iuill He r ta Puhe m i e he 11 e.
24843: 
24844:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa              Puolustusministeriö on järjestänyt vahinko
24845: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,             ilmoitusten ·teoll jälkeen Kytölän asuntoalueell1
24846: olette 12 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn                katselmustilaisuuden. Sanotulla alueella sijaitse<
24847: kirjeellne ohella ' toimittanut valtioneuvoston           18 asuinrakennusta, joista ensimmäinen valmis
24848: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-             tui vuonna 1970 ja muut vuosina 1975 ... 78
24849: edustaja Pentti Rajalan ym. näin kuuluvasta               Rakennusten omistajista 11 on jättänyt minis
24850: kirjallisesta kysymyksestä n:o 546:                       teriölle vahinkoilmoituksen ja korvausvaatimuk
24851:                                                           sen. Katselmuksessa on todettu eräiden raken
24852:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            nusten perustuksissa ja tiiliseinissä vähäisiä hal
24853:         ryhtyä Niinisalossa koeammunnoista ai-            keamia, jotka eivät vaadi välittömiä korjaus
24854:         heutuneiden rakennusvaurioiden lisään-            toimenpiteitä eivätkä estä tai haittaa taloiss1
24855:         tymisen estämiseksi ja jo tapahtuneiden           asumista.
24856:         vahinkojen korvaamiseksi?                            Helsingin yliopiston seismologinen laitos or
24857:                                                           suorittanut puolustusministeriön pyynnöstä Ky
24858:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tölän asuntaalueella tärinämittauksia kuluvar
24859: vasti seuraavaa:                                          vuoden alkupäivinä. Alustavat mittaustulokse:
24860:    Puolustusvoimien Koeampumalaitoksen Nii-               ovat osoittaneet, että lokakuun 11 päiväni
24861: nisalossa toimiva keskuskoeampuma-asema on                1978 suoritettujen ammuntojen tärinävaikutw
24862: sijainnut nykyisellä paikallaan vuodesta 1939             on vastannut asuntoalueelia läheisen maantier
24863: lähtien. Toimintakautensa aikana koeampuma-               liikenteen asuinrakennuksille aiheuttamaa täri
24864: asema on suorittanut jatkuvasti koeammuntoja              nää. Koska ilmastolliset olosuhteet koemittaus
24865: ja -räjäytyksiä eri tyyppisillä aseilla ja räjähdys-      ten aikana eivät ole vastanneet vuoden 19n
24866: aineilla panos- ja räjähdysainemäärien vaihdel-           lokakuun säätiloja, tullaan mittauskoe uusi
24867: lessa muutamasta grammasta aina kahteen tu-               maan asianomistajien vaatimuksesta kuluvan
24868: hanteen kiloon saakka.                                    vuoden toukokuun aikana roudan sulettua j2
24869:    Lokakuun 11 päivänä 1978 suoritettiin Ky-              pohjaveden pinnan ollessa nykyistä korkeam
24870: tölän asuntoalueelta noin kahden kilometrin               maila.
24871: päässä sijaitsevalla ampumaradalla ammuntoja                 Puolustusministeriö tulee näin ollen jatka
24872: vastamassa-aseilla suurimman panosmäärän ol-              maan tutkimuksia vaurioiden syntyperän ja syy
24873: lessa 8 500 grammaa. Mainittuna päivänä am-               yhteyksien selvittämiseksi. Tähän mennessä saa
24874: muttiin niin ikään panssarintorjuntatykillä               dut selvitykset ja asiantuntijalausunnot ova:
24875: useita kymmeniä ·laukauksia, joiden panosten              kuitenkin antaneet aiheen olettaa, etteivät esi
24876: suuruus oli 2 000 grammaa. Mainittakoon, että             tetyt vähäisinä pidettävät rakennevauriot ol<
24877: viimeksi mainitulla asetyypillä on ammuttu                syntyneet koeampuma-aseman ammunnoista tai
24878: ampuma-asemalla lähes koko laitoksen toiminta-            muustakaan laitoksen kokeilutoiminnasta, min
24879: ajan ja myös vastamassa-aseilla on sanotulla              kä johdosta ministeriö ei ole myöskään katsonul
24880: radalla suoritettu koeammuntoja aikaisemmin-              aiheelliseksi rajoittaa ampuma-aseman toimin
24881: kin.                                                      taa.
24882:       Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1979.
24883: 
24884: 
24885:                                                                    Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
24886:                                               N:o 546                                              3
24887: 
24888: 
24889: 
24890: 
24891:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
24892: 
24893:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stadsområde. Inom detta område finns 18 bo-
24894: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         stadshus, av vilka det första blev färdigt år
24895: tv den 12 december 1978 tili vederbörande            1970 och de övriga åren 1975 ... 78. Av bygg-
24896: nedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       nadernas ägare har 11 inlämnat skadeanmälan
24897: ande av riksdagsman Pentti Rajala m. fl. ställ-      och ersättningskrav tili ministeriet. Vid syne-
24898: la skriftliga spörsmål nr 546:                       förrättningen har man i vissa byggnaders
24899:                                                      grunder och tegelväggar konstaterat obetydliga
24900:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen            sprickor, som inte kräver omedelbara repara-
24901:        vidta i avsikt att hindra ökningen av         tioner och inte hindrar eller medför olägenhet
24902:        skador på byggnader som förorsakats           för boende i husen.
24903:        av provskjutningar i Niinisalo och att           Helsingfors universitets seismologiska insti-
24904:        ersätta redan skedda skador?                  tution har på begäran av försvarsministeriet
24905:                                                      under de första dagarna av innevarande år ut-
24906:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       fört vibrationsmätningar inom Kytölä bostads-
24907: :amt anföra följande:                                område. Preliminära mätningsresultat har visat
24908:     Försvarsmaktens centrala provskjutningssta-      att vibrationsverkningarna av de skjutningar
24909: ion, som är verksam vid Provskjutningsanstal-        som utfördes den 11 oktober 1978, motsvarar
24910: en i Niinisalo, har varit belägen på den nu-         de vibrationer som bostadshusen utsätts för
24911: rarande orten sedan år 1939. Provskjutnings-         av trafiken på en landsväg som ligger nära
24912:  tationen har under sin verksamhetstid kon-          bostadsområdet. Då väderleksförhållandena un-
24913: inuerligt utfört provskjutningar och spräng-         der provmätningarna inte motsva11ade vädret
24914: tingar med vapen och sprängämnen av olika            i oktober 1978, kommer mätningsprovet på
24915: lag, och laddnings- och sprängämnesmängderna         yrkan av målsägandena att göras om under
24916: 1ar varierat från några gram ända upp tili           maj månad innevarande år, efter tjällossningen
24917:  våtusen kilogram.                                   och när grundvattnets yta är högre än för när-
24918:     Den 11 oktober 1978 utfördes vid den skjut-      varande.
24919: ,ana som ligger cirka två kilometer från Ky-            Försvarsministeriet kommer sålunda att fort-
24920:  ölä bostadsområde, skjutningar med motmasse-        sätta undersökningarna i syfte att klarlägga
24921:  •apen, varvid den största laddningsmängden          skadornas ursprung och orsakssammanhanget
24922:  •ar 8 500 gram. Nämnda dag sköts också med          kring dem. Hittilis erhållna utredningar och
24923:  ,ansarvärnskanon flera tiotal skott, vilkas ladd-   sakkunnigutlåtanden har dock gett anledning
24924:  ti.ngsmängd var 2 000 gram. Det kan nämnas          att förmoda, att de anförda byggnadsskadorna,
24925:  .tt man vid skjutningsstationen har skjutit         som måste anses vara obetydliga, inte har upp-
24926:  aed sistnämnda vapentyp nästan under anstal-        stått på grund av skjutningsstationens skjut-
24927:  ens hela verksamhetstid och med motmasse-           ningar eller som en följd av någon annan
24928:   apen har man på nämnda hana likaså utfört          verksamhet vid anstalten, varför ministeriet
24929:  1rovskjutningar tidigare.                           inte heller har ansett det vara motiverat att
24930:     Försvarsministeriet har efter gjorda skade-      begränsa skjutningsstationens verksamhet.
24931:   nmälningar låtit förrätta syn på Kytölä bo-
24932: 
24933:      Helsingfors den 18 januari 1979.
24934: 
24935: 
24936:                                                                Förvarsminister Taisto Tähkämaa
24937: i.'l
24938: :irjallinen kysymys n:o 547.
24939: 
24940: 
24941: 
24942: 
24943:                                   Louekoski ym.: Sähköveron vaikutuksesta asumiskustannuksiin.
24944: 
24945: 
24946:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
24947: 
24948:   Kohta kolme vuotta voimassa ollut sähkö-              Eräiden selvitysten mukaan on sähkövero
24949: erolaki on voimassaolonsa aikana aiheuttanut         merkinnyt vuonna 1977 yksikerroksisessa oma-
24950: arkoituksensa mukaan energiantuotannon suun-         kotitalossa, jossa on varaava sähkölämmitys,
24951: aamista entistä enemmän muihin kuin sähkön           jopa 600 mk:n ylimääräistä vuotuiskustannusta.
24952: ulutusta lisääviin tuotantomuotoihin. Asunto-        Kerrostalossa, jossa on ns. suora sähkölämmitys,
24953: ~n lämmityksessä on muiden tarpeiden ohessa          on vastaava ylimääräinen kustannus asunnon
24954: iirrytty käyttämään aikaisempaa enemmän puu-         koosta riippuen ollut samana vuonna 300-
24955: a sekä ns. fossiilisia polttoaineita. Sähkön         450 mk vuositasolla. Kun samaan aikaan asu-
24956: suus asuntojen lämmityksessä on jo hinnankin         misen kustannukset muutenkin ovat ----:- korko-
24957: uoksi alentunut. Tämä lienee ollut eräs sähkö-       kannan alenemisesta huolimatta - jatkuvasti
24958: eron käyttämisen tarkoitus.                          nousseet, on sähköveron ylimääräisestä rasi-
24959:   Ennen sähköverolain voimaantuloa oli kui-          tuksesta aiheutunut asukkaille kohtuuton lisä-
24960: enkin ehditty rakentaa varsin paljon sähkö-          taakka. Etenkin haja-asutusalueilla 1 jossa ener-
24961: immitteisiä asuntoja. Niiden tuottamisen pe-         giahuolto muita keinoja käyttäen olisi hanka-
24962: usteena oli ollut suhteellisen halpa sähkön          laa ja varsin kallista, tuntuu sähköveron rasi-
24963: 1inta, mutta ennen muuta sähköhuollon var-           tus suoranaiselta rangaistukselta.'
24964: Iuus ja rakennusvaiheen investointien halpuus           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
24965: errattuna muilla tavoilla lämmitettäviin asun-       § :n 1 mornenttiin viitaten esitämme kunnioitta-
24966: oihin. Etenkin haja-asutusalueilla, jossa läm-       vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
24967: Iönjakeluverkkojen rakentaminen olisi muita          tattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
24968: nergiamuotoja kuin sähköä käyttäen suhteelli-
24969: en kallista, oli ehditty siirtyä aika laajassa mi-             Onko Hallitus tietoinen sähköveron
24970: assa sähkön käyttöön lämmityskeinona. Sähkö"                vaikutuksesta asumiskustannuksiin eten-
24971: erolain säätäminen on merkinnyt näille asun-                kin haja-asutusalueilla, ja jos on,
24972: oille huomattavaa lämmityskustannusten nou-                    mitä Hallitus aikoo tehdä näiden ve-
24973: ua ilman, että asukkailla olisi ollut mahdolli-             rosta aiheutuvien ylimääräisten kustan-
24974: uutta veron vaikutusta vähentäviin toimiin                  nusten poistamiseksi asunnontarvitsijoil-
24975: muttamaila asuntojensa lämmitysjärjestelmiä                 ta ottaen erityisesti huomioon muiden
24976: sim. kotimaisia polttoaineita käyttäviksi. Ve-              energiahuoltomuotojen käyttämisen vaa-
24977: olaki on toisin sanoen muuttanut aikaisemmin                timat lisäinvestoinnit kustannuksineen?
24978: uositun energiamuodon ylimääräiseksi rasituk-
24979: eksi monille sähköä lämmityskeinona käyttä-
24980: ille asunnöntarvitsijoille.
24981:      Helsingissä 12 päivänä jdulukuuta 1978.
24982: 
24983:                Matti Louekoski                                Helge Siren
24984: 
24985: 
24986: 
24987: 
24988: 1879000726
24989: 2                                               1978 vp.
24990: 
24991: 
24992: 
24993: 
24994:                          E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
24995: 
24996:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa        tenkin teknisesti hyvin vaikeaksi ja jakelust
24997: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,          aiheutuvien kustannusten todettiin olevan kol
24998: olette 12 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-         tuuttoman korkeat verrattuna avustusten va1
24999: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-        taanottajille koituvaan hyötyyn. Tämän vuok1
25000: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja        määräraha jäi käyttämättä. Vuoden 1978 men<
25001: Matti Louekosken ym. näin kuuluvasta kirjalli-         arvioon ja vuoden 1979 menoarvioesitykseen t
25002: sesta kysymyksestä n:o 547:                            vastaavaa määrärahaa ole otettu.
25003:                                                            Kauppa- ja teollisuusministeriö on tehnyt la1
25004:            Onko Hallitus tietoinen sähköveron          kelmia sähköveron aiheuttamista asumiskustar
25005:         vaikutuksesta asumiskustannuksiin eten-        nusten nousuista eri talotyyppien osalta. Om1
25006:         kin haja-asutusalueilla, ja jos on,            kotitalossa, jossa on varaava sähkölämmitys, o
25007:            mitä Hallitus aikoo tehdä näiden ve-        lisäkustannusten arvioitu olevan keskimääri
25008:         rosta aiheutuvien ylimääräisten kustan-        360-480 markkaa vuodessa. Kysymyksess
25009:         nusten poistamiseksi asunnontarvitsijoil-      mainittu 600 markan ylimääräinen vuotuiskm
25010:         ta ottaen erityisesti huomioon muiden          tannus on mahdollinen vanhoissa huonosti eril
25011:         energiahuoltomuotojen käyttämisen vaa-         tetyissä taloissa. Kerrostaloissa, joissa on suor
25012:         timat lisäinvestoinnit kustannuksineen?        sähkölämmitys, on sähköveron aiheuttamie
25013:                                                        lisäkustannusten asuntoa kohti arvioitu oleva
25014:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          100-200 markkaa vuodessa. Kysymyksess
25015: vasti seuraavaa.                                       mainittu 300-450 markkaa vuositasolla o:
25016:     Hyväksyessään vuoden 1976 kesäkuussa hal-          kauppa- ja teollisuusministeriön laskelmien mt
25017: lituksen esityksen laiksi sähköverosta eduskunta       kaan todennäköisesti liian suuri, minkä lisäk1
25018: edellytti, että hallitus kiireellisesti selvittäisi,   on otettava huomioon, että sähkölämmitettyj
25019: miten sähköverosta aiheutuva sähkön hinnan-             kerrostaloja on Suomessa hyvin vähän. Omf
25020: korotus voitaisiin korvata kotitalouksille ja          kotitaloissa, joissa on suora sähkölämmity1
25021: pienyrityksille niillä alueilla, joilla sähkön hinta   sähköveron aiheuttama lisäkustannus olisi lal
25022: on keskimääräistä korkeampi. Lisäksi eduskun-           kelmien mukaan uusissa taloissa 200-26'
25023: nan lausumassa edellytettiin hallituksen selvit-        markkaa vuodessa ja vanhoissa taloissa 260-
25024: tävän, miten sähkölämmitteisten omakotiasun-           320 markkaa vuodessa. Sähköveron vaikutust
25025: tojen asukkaille voitaisiin korvata verosta aiheu-     asumiskustannuksiin on siten pidettävä varsi
25026: tuva lämmityskustannusten korotus.                      kohtuullisena.
25027:     Vuoden 1977 menoarvioon otettiin momen-                Valmisteverolakikomitea, joka asetettiin
25028: tille 32.44.42 15 miljoonan markan määräraha            päivänä kesäkuuta 1976 ja sen 10 päivänä he:
25029: käytettäväksi sähkön hinnan alentamiseen niillä        mikuuta 1978 asettama energiajaosto selvittävä
25030: alueilla, joilla sähkön hinta on keskimääräistä        mm. eri energiamuotojen verotusperusteit~
25031: korkeampi. Valtionavustusta ehdotettiin myön-          Komitean määräaikaa on jatkettu vuoden 197'
25032: nettäväksi pienjännitteellä myytävän sähkön             toukokuun loppuun.
25033: osalta niille sähkölaitoksille, joiden jakeluver-          Kun on odotettavissa, että valmisteverolaki
25034: koston pituus kuluttajaa kohti on suuri. Tällöin       komitea suhteellisen pian tekee ehdotuksia l1liT
25035: avustuksen piiriin tulisivat myös sähkölämmit-         energiaverotuksesta, hallitus ei katso tarkoitu1
25036: teiset omakotiasunnot kyseisillä alueilla.             senmukaiseksi tässä vaiheessa ehdottaa muu
25037:     Valtionavustuksen jakaminen osoittautui kui-       taksia sähköverosta annettuun lakiin.
25038:      Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1979.
25039: 
25040:                                                                              Ministeri Esko Rekola
25041:                                              N:o 547                                             3
25042: 
25043: 
25044: 
25045: 
25046:                           T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
25047: 
25048:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        egnahemsbostäder inom de ifrågavarande om-
25049: mger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       rådena.
25050: 1v den 12 december 1978 tili vederbörande             Fördelningen av statsunderstödet visade sig
25051: nedlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     dock vara tekniskt mycket svår och de av för-
25052: ande av riksdagsman Matti Louekoski m.fl.          delningen orsakade kostnaderna visade sig vara
25053: mdertecknade skriftliga spörsmål nr 547:           oskäligt höga i förhållande tili den nytta som
25054:                                                    understödets mottagare erhöll. Därför blev
25055:          Är Regeringen medveten om accisens        anslaget inte använt. I utgiftsstaten för år
25056:       på elström inverkan på boendekostna-         1978 och i propositionen angående statsförs-
25057:       derna speciellt på glesbygdsområdena,        laget för år 1979 har något motsvarande anslag
25058:       och i så fall,                               inte intagits.
25059:          vad ämnar Regeringen göra för att            Handels- och industriministeriet har gjort
25060:       eliminera dessa extra av accisen för-        beräkningar angående den förhöjning av boen-
25061:       orsakade kostnader för dem som be-           dekostnaderna som orsakas av accisen på el-
25062:       höver en bostad, med speciellt beak-         ström för olika hustyper. I egnahemshus med
25063:       tande av de tiliäggsinvesteringar och        ackumulerande elvärme har tiliäggskostnaderna
25064:       av dem orsakade kostnader som använd-        beräknats vara i genomsnitt 360-480 mark
25065:       ningen av andra energiförsörjningsfor-       per år. De i spörsmålet nämnda extra kostna-
25066:       mer kräver?                                  derna på 600 mark per år är möjliga i gamla
25067:                                                    ilia isolerade hus. I våningshus med direkt el-
25068:  Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       uppvärmning har de av accisen på elström för-
25069: mföra följande:                                    orsakade tiliäggskostnaderna per bostad beräk-
25070:                                                    nats uppgå tili 100-200 mark per år. I spörs-
25071:     Då riksdagen i juni 1976 godkände rege-        målet nämnda 300-450 mark på årsbasis är
25072: :ingens proposition med förslag tili lag om        enligt handels- och industriministeriets beräk-
25073: tccis på elström förutsatte riksdagen att rege-    ningar sannolikt alltför höga. Dessutom bör
25074: ingen i brådskande ordning skulle utreda hur       beaktas att det i Finland finns mycket få
25075: Ien av accisen på elström föranledda prishöj-      eluppvärmda våningshus. I egnahemshus med
25076: lingen kunde ersättas hemhushållen och små-        direkt eluppvärmning skulle den av accisen på
25077: :öretagarna inom de områden där elpriset är        elström förorsakade extra kostnaden enligt be-
25078: tögre än i genomsnitt. Dessutom förutsatte         räkningarna vara 200-260 mark per år i nya
25079: ·iksdagen i sitt uttalande att regeringen skulle   hus och 260-320 mark per år i gamla hus.
25080: ttreda hur invånarna i eluppvärmda egnahems-       Accisens på elström inverkan på boendekost-
25081: ms skulle ersättas för den höjning av upp-         naderna måste sålunda anses vara rätt rimlig.
25082: •ärmningskostnaderna som accisen medförde.            Accislagskommitten som tilisattes den 3 juni
25083:     I utgiftsstaten för år 1977 intogs i moment    1976 och dess energisektion som tilisattes den
25084:  ~2.44.42 ett anslag på 15 miljoner mark för       10 februari 1978 utreder bl. a. beskattnings-
25085: 1tt användas för sänkning av priset på elektri-    grunderna för olika energiformer. Kommittens
25086:  itet inom de områden där elpriset är högre        tidsfrist har förlängts tili slutet av maj 1979.
25087:  n det genomsnittliga. Regeringen föreslog att        Då man kan vänta att accislagskommitten
25088:  tatsunderstöd i fråga om elektricitet som säljs   inom en förhållandevis kort tid framlägger för-
25089:  ned låg spänning skulle beviljas de elverk        slag bl. a. om energibeskattningen anser rege-
25090:  rilkas distributionsnät var stort i förhållande   ringen det inte i detta skede vara ändamåls-
25091:  il1 antalet konsumenter. Därvid skulle under-     enligt att föreslå ändringar av lagen om accis
25092:  tödet utsträckas att gälla även eluppvärmda       på elström.
25093:      Helsingfors den 11 januari 1979.
25094: 
25095:                                                                           Minister Esko Rekola
25096:                                              1978 vp.
25097: 
25098: Kirjallinen kysymys n:o .548.
25099: 
25100: 
25101: 
25102: 
25103:                                  Suomi ym.: Laitilan ammattikurssikeskuksen toiminnasta.
25104: 
25105: 
25106:                         E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25107: 
25108:    Vuonna 197.3 aloitettiin Laitilan ammatti·       nusurakoimisena on vienyt kilpailukyvyn raken-
25109: kurssikeskuksessa rakennusalan työntekijöiden       nusalan yrittäjiltä ja työn rakennusmiehiltä.
25110: koulutus. Ensimmäisinä vuosina kurssilaisia oli         Kurssikeskuksen suorittamana esim. kolmen
25111: n. 20 oppilasta kutakin vuotta kohden, mutta        Eero-tyyppisen talon muuraus ulkoseinien
25112: v. 1977 kurssilaisia oli jo 56 ja kuluvana          osalta on maksanut materiaalin kuljetuskustan-
25113: vuonna on kaikkiaan 62 oppilasta ollut yhdek-       nusten kera 4946,26 (lasku 27.10.1978),
25114: sän kuukautta kestävällä muuraus- ja kirves-        toisessa työkohteessa väliseinien muuraus
25115: mieskurssilla.                                       ( 3 000 kpl tiiliä a 40 penniä) 1 200,-
25116:    Tiettävästi ammattikasvatushallitus on yh-        (lasku 6. 3. 1978), takan muuraus 150,-
25117: dessä Rakennustyöväen Liiton kanssa sopinut          (lasku 5. 6. 1978) ja edelleen omakotitalon
25118: niistä kurssikeskuksista, joissa rakennusalan       muuraus 1 100,- ja matkakuluja 150,-
25119: koulutusta annetaan. Laitila ei tähän kymme-        (lasku 27. 6. 1978). Rakennuttajilla on työn
25120: nen kurssikeskuksen joukkoon kuulu.                 johto ilmainen eivätkä he joudu maksamaan
25121:    Rakennusalan työtilanne Laitilan alueella on     sosiaaliturvamaksuja eikä työstä suoriteta vero-
25122: erittäin heikko. Aivan viime aikoina paikka-        ja. Omakotirakentajat luonnollisesti käyttävät
25123: kunnalla työttömien rakennustyöläisten määrä        kurssilaisia, ovathan kustannukset heidän suo-
25124: on noussut jyrkästi; joulukuun alkupäivinä yli      rittamiensa töiden osalta vain murto-osa nor-
25125: sata rakennustyöläistä oli työttömänä. Turun        maaleista työkustannuksista. Valtion maksama
25126: työvoimapiirin alueella talonrakennustoiminnan      työttömyyskorvaus ja ylläpito ammattikurssi-
25127: työttömien määrässä on tapahtunut jatkuvaa          keskuksessa muodostaa kurssilaisille varsin vä-
25128: nousua, viime vuoden vastaavasta ajasta nousu       häisen työkorvauksen.
25129: on ollut kolmekymmentä prosenttia, työttömien           Rakennus-, LVI- ja sähköurakoitsijat ovat
25130: rakennustyöläisten määrän ollessa nyt 1 695.        lähettäneet 13. 10. 1978 Laitilan kunnanhalli-
25131:    Rakennusalan koulutus ammattikurssikes-          tukselle kirjelmän, jossa he ehdottavat kunnan-
25132: kuksessa on edelleen vaikeuttanut työtilannetta.    hallituksen vakavasti harkitsevan kurssikeskuk-
25133: Kurssilaiset ovat ajalla 1. 1.-30. 9. 1978 suo-     sen rakennuspuolen eri kurssimuotojen lopetta-
25134: rittaneet harjoitustöitä yli viidessäkymmenessä     mista, koska rakennustyön työvoimasta ja
25135: pientalossa. Kurssikeskuksen rakennuspuoli toi-     alan yrittäjistä on paikkakunnalla ylitarjontaa.
25136: mii sataprosenttisesti yksityisillä pienrakennus-       Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o
25137: työmailla. Omakotitalot ovat alueella lähes yk-     389 on 27. 10. 1978 samoin kääntynyt kirjeitse
25138: sinomaisia työllisyyskohteita, vain yksi kerros-    Laitilan kunnanhallituksen puoleen esittäen
25139: talo on rakennusvaiheessa. Kurssikeskus ei          huolestumisensa paikkakunnan rakennusalan
25140: tiettävästi ole viime aikoina suorittanut omaa      huonosta työllisyystilanteesta ja kurssikeskuk-
25141: urakointia valmistamaila taloja myyntiin, vaan      sen vaikutuksesta työttömyyden lisääjänä. Li-
25142: on ottanut vastaan omakotirakentajien työ-          säksi ammattiosasto katsoo, että kunnanval-
25143: urakoita.                                           tuuston tekemä päätös ammattikurssikeskuksen
25144:    Rakennusalan yrittäjät ovat jo pidemmän          1 000 m2 :n laajentamisesta koskemaan raken-
25145: ajan olleet huolestuneita siitä, että Laitilassa    nusalan kursseja ei voi olla oikea päätös nykyi-
25146: rakennusalan yrittäjät eivät tahdo saada raken-     sillä työllisyysnäkymillä.
25147: nuskohteita. Kurssikeskuksen suorittama ulko-           Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
25148: puolinen työharjoittelu omakotitalojen raken-       jestyksen .37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
25149: 087900111E
25150: 2                                        1978 vp.
25151: 
25152: me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-           aikooko . Bällit1l\i .~;yhtyä toiwenp1te1"
25153: tattavaksi seuraavan kysymyksen:                    siin Laitilan ammattikurssikeskuksen
25154:                                                     erillistilojen rakentamisen siirtämiseksi
25155:          Onko Hallitus tietoinen Laitilan           myöhäisempään, työllisyyden kannalta
25156:       ammattikurssikeskuksen    suorittamista       parempaan ajankohtaan ja ammattikurs-
25157:       rakennusalan työllisyyttä heikentävistä       sikeskuksen rakennusalan kurssien su-
25158:       kursseista ja Laitilan kunnan suunni-         pistamiseksi alueen yleisen työllisyysti-
25159:       telmista ryhtyä laajentamaan ammatti-         lanteen parantamiseksi?
25160:       kurssikeskusta rakennusalan kursseja
25161:       varten, ja jos on,
25162:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1978.
25163: 
25164:              Oili Suoini                               · ·:En!do ·.Laine
25165:                                                 N:.o 548                                              3
25166: 
25167: 
25168: 
25169: 
25170:                          E d ll s k u n n a n H e r r a P u h e mi e h e 11 e.
25171: 
25172:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen~issa         tushallitus on myön~änyt niille toime~pano-
25173: mainitus.sa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         lqyan. ·     ··
25174: olette·· 12 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn              Kysymyks()n perusteluissa esitettyä. vuosit-
25175: kirjeenne ohella töimittanut. valtioneuvostqn          taista oppilasmäärää koskevat tiedot ovat sikä-
25176: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan•         li virheellisiä, että niihin sisältyvät iD.y6s ne
25177: edustaj~ Oili Suomen ym. näin kuuluvasta kir,          kurssilaiset, joiden opiskelu on jatkunut seu-
25178: jallisesta kysymyksestä n:o 548:                      raavana vuonna .. Tarkistettujen tietojen mu-
25179:                                                       kaan kutssike~kuksen keskimääräinen oppilas-
25180:           Onko Hallitus tietoinen Laitilan            vahvuus oli kuukausittain vuonna 1977 noin
25181:        ammattikurssikeskuksen      suorittamista      22 oppilasta ja vuonna 1978 noin 27 oppilasta.
25182:        rakennusalan työllisyyttä heikentävistä.           Perusteluissa mainitut 50 harjoitustyökoh-
25183:        kursseista ja Laitilan kunnan suunni,          detta ovat olleet kulloinkin opetussuunnitelman
25184:        telmista ryhtyä laajentamaan ammatti,          mukaisia. Vuodesta 1977 lähtien kurssikeskuk-
25185:        kurssikeskusta rakennusalan kursseja           sella on ollut omaa rakennustuotantoa niin,
25186:        varten, ja jos on,                             että yksi omakotitalo on ollut harjoitustyökoh-
25187:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei,        teena. Toinen omakotitalo valmistuu myyntiin
25188:        siin Laitilan ammattikurssikeskuksen           alkuvuodesta 1979. Kurssien työnopetuksesta
25189:        erillistilojen rakentamisen siirtämiseksi      osa tapahtuu kurssikeskuksen työhallissa, mm.
25190:        myöhäisempään, työllisyyden kannalta           tällä hetkellä siellä on valmistumassa suurehko
25191:        parempaan ajankohtaan ja ammattikurs,          kioskirakennus. Perusteluissa mainituista hin-
25192:        sikeskuksen rakennusalan kurssien su,          noittelutaksoista on sovittu kurssikeskuksen
25193:        pistamiseksi alueen yleisen työllisyysti,      ja paikallisen muurarien ammattiosaston (n:o
25194:        lanteen parantamiseksi?                        679) välisissä neuvotteluissa.
25195:                                                           Ammattikasvatushallituksen kutsusta raken-
25196:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nusalan erilliskursseista neuvoreltiin 13. 12.
25197: vasti seuraavaa:                                      1978 Laitilan ammatillisessa kurssikeskuksessa.
25198:    Työllisyyskoulutuksesta annetun lain ( 31/         Neuvotteluun osallistuivat työvoimaministeriön,
25199: 76) ja asetuksen ( 206/7 6) mukaan työlli-            Turun työvoimapiirin, ammattikasvatushalli-
25200: syyskoulutuksessa koulutusaloista ja koulutet-        tuksen, Rakennustyöläisten Liiton, Rakennus-
25201: tavien määristä päättävät työvoimaviranomai-          työläisten Liiton Turun aluejärjestön, Raken-
25202: set. Samoin työvoimaviranomaiset osoittavat           nustyöläisten Liiton paikallisosastojen n:o 389
25203: koulutukseen tulevat henkilöt. Ammattikasva-          ja 679, Laitilan Pienyrittäjien, Laitilan kunnan
25204: tusviranomaisten tehtävänä on vastata opetuk-         ja ammatillisen kurssikeskuksen edustajat.
25205: sen käytännöllisistä järjestelyistä kuten opetus-     Neuvotteluissa sovittiin, että rakennusalan kou-
25206: suunnitelmista, opetustiloista ja -välineistä.        lutustarve ja koulutuksen suunta ratkaistaan
25207:    Laitilan ammatillinen kurssikeskus ei kuulu        Turun työvoimapiirin ja Rakennustyöläisten Lii-
25208: niihin kurssikeskuksiin, joihin rakennusalan          ton Turun aluejärjestön välisissä neuvotteluis-
25209: työllisyyskoulutus on sovittu keskitettäväksi.        sa. Lisäksi sovittiin, että harjoitustyökohtei-
25210: Keskittämispyrkimyksistä huolimatta työvoima-         den määrää ja tarkoituksenmukaisuutta tullaan
25211: viranomaiset ovat harkintansa mukaan esittä-          johtokunnan toimesta valvomaan ja pitämään
25212: neet koulutusta järj,estettäväksi tilapäisinä eril-   neuvotteluyhteyttä rakennusalan paikallisjär-
25213: liskursseina. Työvoimaministeriö on Turun työ-        jestöihin.
25214: voimapiirin esityksestä puoltanut Vakka-Suo-              Laitilan ammatillisen kurssikeskuksen erillis-
25215: men ja Rauman talousalueen rakennusalan eril-         tilojen rakentamisasiasta hallitus toteaa, ·ettei
25216: liskurssien järjestämistä Laitilan ammatillisessa     ammattikasvatushallitukselle ole tehty esitystä
25217: kurssikeskuksessa, josta syystä ammattikasva-         kurssikeskuksen laajentamisesta.
25218:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1979.
25219: 
25220:                                                                            Ministeri Kalevi Kivistö
25221: 4                                            1978 vp.
25222: 
25223: 
25224:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25225: 
25226:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        styrelsen har därför beviljat tiUstånd att an-
25227: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       ordna kurserna.
25228: av den 12 december 1978 till vederbörande              De i spörsmålets motivering anförda uppgif-
25229: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      terna om årligt elevantai är såtillvida oriktiga,
25230: jande av riksdagsledamot Oili Suomi m. fl.          att de inbegriper också de kursdeltagare, vilkas
25231: ställda spörsmål nr 548:                            studier har fortsatt följande år. Enligt kontrol-
25232:                                                     lerade uppgifter var medelantalet elever per
25233:           Är Regeringen medveten om de vid          månad vid kurscentralen år 1977 ca 22 och
25234:        Laitila yrkeskurscentral anordnade kur-      år 1978 ca 27.
25235:        serna, vilka försvårar sysselsättningen          De i motiveringen nämnda 50 objekten för
25236:        inom byggnadsbranschen, och om Lai-          övningsarbete hade i förekommande fall över-
25237:        tila kommuns planer på att börja ut-         ensstämt med undervisningsplanen. Räknat
25238:        vidga yrkeskurscentralen med tanke på        från år 1977 har kurscentralen haft egen bygg-
25239:        kurser för byggnadsbranschen, och om         nadsproduktion, på så sätt att ett egnahems-
25240:        så är fallet,                                hus har utgjort objekt för övningsarbetet. Ett
25241:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i         andra egnahemshus blir färdigt för försäljning
25242:        syfte att framflytta byggandet av sär-       i början av år 1979. Av kursernas arbetsunder-
25243:        skilda utrymmen vid Laitila yrkeskurs-       visning sker en del i kurscentralens arbetshall.
25244:        central tiU en senare, med tanke på          För närvarande är man bl.a. i färd med att
25245:        sysselsättningen bättre tidpunkt och i       färdigställa en större kioskbyggnad där.
25246:        syfte att inskränka antalet kurser för           Överenskommelse om de i motiveringen
25247:        byggnadsbranschen vid yrkeskurscentra-       nämnda prissättningstaxorna har ingåtts vid
25248:        len för att förbättra branschens allmän-     förhandlingar mellan kurscentralen och murar-
25249:        na sysselsättningsläge?                      nas lokala fackavdelning (nr 679).
25250:                                                         På inbjudan av yrkesutbildningsstyrelsen
25251:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       hölls en överläggning om byggnadsbranschens
25252: samt anföra följande:                               fristående kurser 13. 12. 1978 i Laitila yrkes-
25253:    Enligt lagen (31/76) och förordningen            kurscentral. I överläggningen deltog represen-
25254: ( 206/7 6) om sysselsättningsfrämjande utbild-      tanter för arbetskraftsministeriet, Åbo arbets-
25255: ning bestämmer arbetskraftsmyndigheterna om         kraftsdistrikt, yrkesutbildningsstyrelsen, Bygg-
25256: utbildningsområden och antalet kursdeltagare        nadsarbetareförbundet, Byggnadsarbetares Aho
25257: inom sysselsättningsfrämjande utbildning. Lika-     kretsorganisa tion, Byggnadsarbetareförbundets
25258: så är det arbetskra:ftsmyndigheterna som anvi-      lokalavdelningar nr 389 och 679, Laitilan Pien-
25259: sar personer till utbildningen. Y rkesutbild-       yrittäjät, Laitila kommun och yrkeskurscentra-
25260: ningsmyndigheternas uppgift är att svara för        len. Vid överläggningarna kom man överens
25261: undervisningens praktiska arrangemang, såsom        om, att frågan om byggnadsbranschens under-
25262: läroplaner samt undervisningsutrymmen och           visningsbehov och utbildningens inriktning av-
25263: -material.                                          görs vid överläggningar mellan Åbo arbets-
25264:    Laitila yrkeskurscentral är inte en av de        kraftsdistrikt och Byggnadsarbetares Aho krets-
25265: kurscentraler, till vilka byggnadsbranschens        organisation. Man kom dessutom överens om,
25266: sysselsättningsutbildning enligt överenskommel-     att antalet objekt för övningsarbete och objek-
25267: se skall koncentreras. Oavsett koncentrations-      tens ändamålsenlighet kommer att övervakas
25268: strävandena har arbetskraftsmyndigheterna ef-       på åtgärd av direktionen och att kontakt med
25269: ter prövning föreslagit att utbildning skall an-    byggnadsbranschens lokalorganisationer kom-
25270: ordnas i form av tillfälliga fristående kurser.     mer att upprätthållas i form av överläggningar.
25271: Arbetskraftsministeriet har på framställning           Angående frågan om byggande av särskilda
25272: av Aho arbetskra:ftsd1strikt förordat, att fri-     utrymmen vid Laitila yrkeskurscentral konsta-
25273: stående kurser för byggnadsbranschen skall an-      terar regeringen, att någon framställning röran-
25274: ordnas vid Laitila yrkeskurscentral för V akka-     de utvidgande av kurscentralen inte har gjorts
25275: Suomi benämnda ekonomiska region och Rau-           till yrkesutbildningsstyrelsen.
25276: mo ekonomiska region, och yrkesutbildnings-
25277:      Helsingfors den 18 januari 1979.
25278: 
25279:                                                                              Minister Kalevi Kivistö
25280:                                               1978 vp.
25281: 
25282: Kirjallinen kysymys n:o 549.
25283: 
25284: 
25285: 
25286: 
25287:                                   J.   Mäkelä: Kostamustyömaan         elinympäristön     terveysolojen
25288:                                        valvonnasta.
25289: 
25290: 
25291:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25292: 
25293:     Neuvostoliiton alueella sijaitsevalla Kosta-         Oulun lääninhallituksen elintarviketarkasta-
25294: mustyömaalla, noin 40 km Suomen rajan taka-          jana ja läänin terveystarkastajana on ollut kul-
25295: na, työskentelee nykyisin yli 3 000 suomalaista      kulupa Kostamuksen Finn-Stroi Oy:n ja Neu-
25296: työntekijää ja toimihenkilöä, joiden elintarvike-    vostoliiton viranomaisten myötävaikutuksella
25297: huolto tapahtuu työmaalla ja siten Neuvosto-         ja he ovat käyneet muutaman kerran suoritta-
25298: liiton puolella. Henkilömäärä on viime aikoina       massa neuvovaa ja opastavaa tarkastusta. Ou-
25299: kasvanut ja sen on arvioitu suurimmillaan            lusta käsin, 250 km:n päästä, valvonnan suo-
25300: kohoavan 4 000-5 000 työntekijään ja toimi-          rittaminen on kuitenkin epäkäytännöllistä, kus-
25301: henkilöön. Näin suuri työmaa muodostaa ym-           tannuksiltaan huomattavan kallista ja asialli-
25302: päristöterveydenhuollon kannalta selvän poten-       sesti katsoen lähes mahdotonta. Tämän vuoksi
25303: tiaalisen riskitekijän.                              käynnistettiin jo ennen Kostamustyömaan avaa-
25304:     Kostamustyömaalla pitäisi noudattaa mm.          mista neuvottelut järjestelystä, jonka puitteissa
25305: mitä terveydenhoitolaissa (27. 8. 65/469) ja         tämän työkohteen ympäristöterveydenhuollon
25306: sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määrä-        valvonta toteutettaisiin ja hoidettaisiin pääasias-
25307: yksissä, elintarvikelaissa (3. 7. 41/526) ja sen     sa Kuhmon kunnan terveyslautakunnan toimes-
25308: nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä,     ta Oulun lääninhallituksen asianomaisten virka-
25309: lihantarkastuslaissa (25. 3. 60/160) ja sen no-      miesten johdolla.
25310: jalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä,           Kuhmon kunnan ja Finn-Stroi Oy:n kesken
25311: maidontarkastuslaissa ( 19. 7. 46/558) ja sen        on neuvoteltu täysin valmiiksi sopimus ihmi-
25312:  nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä,    sen elinympäristöön kohdistuvan kansanterveys-
25313: laissa liikkuvasta kaupasta (8. 7. 61/389) ja        työn toteuttamisesta ja toteuttamisen valvon-
25314: sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määrä-        nasta Kostamustyömaalla. Kumpikin osapuoli
25315:  yksissä, kioski- ja siihen verrattavasta kaupasta   on tämän sopimuksen hyväksynyt. Sitä ei kui-
25316: sekä automaattikaupasta annetussa asetuksessa        tenkaan ole allekirjoitettu, koska kustannuk-
25317:  (24. 6. 69/436), majoitus- ja ravitsemisliik-       siin tarvittavasta ylimääräisestä valtionavusta ei
25318:  keistä annetussa asetuksessa ja sen nojalla         ole tehty ratkaisua. Olisi luonnollisesti kohtuu-
25319: annetuissa säännöksissä ja määräyksissä, sekä        tonta edellyttää Kuhmon kunnan vastaavan
25320:  torjunta-ainelaissa (23. 5. 69/327) ja sen no-      Kostamustyömaan terveysolojen valvonnasta
25321:  jalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä       kustannustenkin osalta. Kyllä valtion tulee huo-
25322:  on säädetty tai myöhemmin säädetään.                lehtia tällä kohtaa muodostuvien kustannusten
25323:     Koska Kostamustyömaa sijaitsee Suomen            korvaamisesta.
25324:  rajojen ulkopuolella, ei minkään kunnan toimi-          Oulun lääninhallitus on pyytänyt Kuhmon
25325:  valtaan kuulu huolehtia tämän työmaan alueella      terveyslautakuntaa yleisen edun vuoksi suorit-
25326:  kunnallisista tehtävistä. Myöskään valtion vi-      tamaan elinympäristön terveysolojen valvontaan
25327:  ranomaisten toimivalta ei ulotu tälle alueelle.     liittyvää neuvontaa ja ohjausta, kunnes valtion
25328:  Valvontaongelmasta on kuitenkin käyty neu-          korvauskysymys saadaan ratkaistuksi. Oulun
25329:  votteluja siinä mielessä, että Suomen viran-        lääninhallitus on niin ikään tehnyt 19. 5. 1978
25330:  omaisten tulisi tavalla taikka toisella pitää       sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen kulu-
25331:  huolta terveydellisten olojen valvonnasta. Ensi-    van vuoden kustannusten korvaamiseksi Kuh-
25332:  sijassa Oulun lääninhallituksen sosiaali- ja ter-   mon kunnalle. Kuhmon kunta on periaatteessa
25333:  veysosasto on ollut mukana neuvotteluissa.          ja käytännössä valmis huolehtimaan asiasta,
25334: 0879001058
25335: 2                                             1978 vp.
25336: 
25337: kunhan valtio ilmoittaa osoittavansa tarvittavat        Edellä esitetyn perusteella, ja valtiopäiväjär-
25338: varat tmmmnasta aiheutuvien kustannusten             jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitän
25339: kattamiseen. Kysymys ei ole edes huomatta-           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
25340: vasta menoerästä. Ellei mitään poikkeuksellista      vaksi seuraavan kysymyksen:
25341: tapahdu, 10 000-20 000 markkaa ilmeisesti
25342: riittäisi menojen peittämiseen.                                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25343:    Käytännössä on nyt kuitenkin ajauduttu                   Kostamustyömaan elinympäristön ter-
25344: tilanteeseen, jossa itse asiassa varsinaista elin-          veysolojen valvonnassa, siltä osin kuin
25345: ympäristön terveysolojen valvontaa Kostamus-                asia kuuluu suomalaisten viranomaisten
25346: työmaalla ei suorita juuri kukaan. Työmaan                  tehtäviin, on ajauduttu käytännössä ti-
25347: ravintohuolto on kyllä luotettavissa käsissä.               lanteeseen, jossa tehokas valvonta lähes
25348: Siitä huolimatta on kysyttävä, mihin vastuu                 kokonaan puuttuu, ja jos on,
25349: osoitetaan, jos esim. salmonella-epidemia pää-                 mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-
25350: sisi työmaalla varotoimenpiteistä huolimatta                kohdan pikaiseksi poistamiseksi?
25351: liikkeelle? Tilanne ei yksinkertaisesti saa jat-
25352: kua nykyisellään. Valvonta on saatava järjes-
25353: tetyksi.
25354:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1978.
25355: 
25356:                                             Jouko Mäkelä
25357:                                             N:o549
25358: 
25359: 
25360: 
25361: 
25362:                        Ed u s k u nn a n Herra Puhe m i e h eli e.
25363: 
25364:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
25365: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-      tavasti seuraavaa:
25366: mies, olette 12 päivänä joulukuuta 1978 päi-         Ne~vostoliito.n .::Jueella ·. ~ijaitsevalla Kosta-
25367: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu~     mustyöm:J.alla työskentelee nyJ<:yisin huomåtta~
25368: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      va määrä suomalaisia työntekijöitä ja toimi-
25369: kansanedustaja J. Mäkelän näin kuuluvasta         henkilöitä, joiden elintarvikehuolto tapahtuu
25370: kirjallisesta kysymyksestä n:o 549:               työmaalla suomalaisten yrittäjien toimesta.
25371:                                                      Valtion ja kuntien viranomaisten osallistumi-
25372:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että     nen Kostamustyömaalla työskentelevien suoma-
25373:        Kostamustyömaan elinympäristön ter-        laisten työntekijöiden elinympäristön terveys-
25374:        veysolojen valvonnassa, siltä osin kuin    olojen tarkastustehtäviin ei ole mahdollista il-
25375:        asia kuuluu suomalaisten viranomaisten     man asiasta tehtyä valtioiden välistä sopimus-
25376:        tehtäviin, on ajauduttu käytännössä tie    ta. Tällaista sopimusta Neuvostoliiton ja Suo-
25377:        lanteeseen, jossa tehokas valvonta lähes   men valtioiden välillä ei ole.
25378:        ikokonaan puuttuu, ja jos on,                 Mikäli suomalaisten työntekijöiden terveys-
25379:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-    olojen kehittämiseen Kostamustyömaalla on
25380:        kohdan pikaiseksi poistamiseksi?           välitöntä tarvetta, tulisi tätä tarkoittavat toi-
25381:                                                   menpiteet käynnistää fähinnä työnantajan ja
25382:                                                   työntekijöiden välisin neuvotteluin.
25383:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1979.
25384: 
25385: 
25386:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
25387: 4                                          1978 vp.
25388: 
25389: 
25390: 
25391: 
25392:                          T UI . R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25393: 
25394:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
25395: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         samt anföra följande:
25396: velse av den 12 december 1978 tili veder-            Vid Kostamusbygget, som är beläget på
25397: börande medlem av statsrådet översänt avskrift    sovjetiskt tervitorium, arbetar för närvarande
25398: av följande av riksdagsman J. Mäkelä under-       ett betydande antal finska arbetstagare och
25399: tecknade spörsmål nr 549:                         funktionärer, vilkas livsmedelsförsörjning på
25400:                                                   arbetsplatsen otn~besörjs av finska företagare.
25401:           Är Regeringen medveten om att man          Det är inte möjligt för statens och kommu-
25402:        vid övervakningen av de sanitära för-      nernas myndigheter att delta i övervakningen
25403:        hållandena i Kostamusbyggets livsmiljö,    av de sanitära förhållandena i de finska ar-
25404:        tili den del frågan hör tili de finska     betstagarnas livsmiljö vid Kostamusbygget,
25405:        myndigheternas uppgifter, i praktiken      utan att avtal därom slutits staterna emellan.
25406:        har hamnat i en situation, där en ef-      Något sådant avtal existerar inte mellan Sov-
25407:        fektiv övervakning nästan helt saknas,     jetunionen och finska staten.
25408:        och om så är,                                 Såvida ett omedelbart behov föreligger att
25409:             vad ämnar Regeringen göra i avsikt    förbättra de sanitära förhållandena för de fins-
25410:        att snabbt avhjälpa detta missförhål-      ka arbetstagarna vid Kostamusbygget, borde
25411:        lande?                                     åtgärder i detta avseende inledas närmast ge-
25412:                                                   nom underhandlingar mellan arbetsgivaren och
25413:                                                   arbetstagarna.
25414:      Helsingfors den 17 januari 1979.
25415: 
25416: 
25417:                                             Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
25418:                                                1978 vp.
25419: 
25420: Kirjallinen kysymys n:o .5.50.
25421: 
25422: 
25423: 
25424: 
25425:                                   Mattsson ym.: Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelyn no-
25426:                                      peuttamisesta.
25427: 
25428: 
25429:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25430: 
25431:    Työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisperus-           siin. Hänet kutsuttiin tutkimuksiin 20. 8. 1978
25432: teiden kiristämilllen on jättänyt monia työky-        ja loppulausunto tehtiin 1. 9. 1978.
25433: kynsä menettäneitä ilman eläkettä. Niissäkin             Marras kuun lopussa vasta betoniraudoittaja
25434:                                                                1
25435: 
25436: 
25437: 
25438: 
25439: tapauksissa, joissa eläke lopulta myönnetään,         sai puhelimitse tietää, että hänen työkyvyttö-
25440: saattaa työkykynsä menettänyt joutua elämään          myytensä on todettu pysyväksi, mutta että elä-
25441: pitkän aikaa täydellisen epävarmuuden vallassa        kepäätöksen saaminen viipyy ensi vuoden puo-
25442: ja lähes m!tään toimeentuloturvaa vailla. Seu-        lelle.
25443: raavassa on esitetty käytännön esimerkki niistä          Sairausvakuutuksen päivärahakausi tuli täy-
25444: vaiheista, joita työkykynsä menettänyt saattaa        teen 30. 6. 1978 ja sen jälkeen ainoa tulolähde
25445: joutua läpikäymään.                                   on ollut edellä mainittu kansaneläkkeen 17.5
25446:     Iältään 50-vuotias betoniraudoittaja määrät-      markan suuruinen perusosa. Työeläkekassa on
25447: tiin sairaslomalle 23. 3. 1978. Huhtikuun 5 päi-      ilmoittanut, että sitten kun eläke ensi vuoden
25448: vänä todettiin hänet lopullisesti työkyvyttömäk-      puolella takautuvasti maksetaan kertasummana
25449: si terveyskeskuksessa ja eläkehakemukset lähe-        on siitä perittävä vero 50 prosentin suuruinen.
25450: tettiin välittömästi kansaneläkelaitokselle ja työ-      Edellä olevan perusteella ja viitaten valtiopäi-
25451: eläkekassaan. Kesäkuun lopussa kansaneläkelai-        väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitämme
25452: tokselta tuli myönteinen päätös, jolla myönnet-       valtioneuvoston astianomaisen jäsenen vastatta-
25453: tiin betoniraudoittajalle työkyvyttömyyseläke         vaksi seuraavan kysymyksen:
25454:  1. 7. 1978 alkaen. Eläkkeen määrä on 17.5
25455: markkaa kuukaudessa.                                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25456:     Kesäkuun alkupuolella työeläkekassa ilmoitti             ryhtyä työkyvyttömyyseläkehakemusten
25457:  tarvittavan selvityksen työkyvystä ja kuntoutus-            käsittelyn nopeuttamiseksi ja takautu-
25458: edellytyksistä ja määräsi betoniraudoittajan työ-            vasti maksettavien eläkkeiden ennakon-
25459: terveyssäätiön kuntoutuskeskukseen tutkimuk-                 pidätyksen alentamiseksi?
25460:       Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1978.
25461: 
25462:           Marjatta Mattsson              Tellervo Koivisto               Anna-Liisa Jokinen
25463:           Ensio Laine                    Pauli Puhakka                   Taisto Sinisalo
25464:           Oili Suomi                     Pauli Uitto .                   Juhani Surakka
25465:           Aarne Koskinen                 E.-J. Tennilä                   Maija Rajantie
25466:           Helge Talvitie                 M. Kainulainen                  Toivo Jokiniemi
25467:           Juhani Vähäkangas              Mirjam Tuominen                 Kaisa Raatikainen
25468:                                          Riitta Järvisalo-Kanerva
25469: 
25470: 
25471: 
25472: 
25473:  0879001047
25474: 2                                            1978 vp.
25475: 
25476: 
25477: 
25478: 
25479:                         Ed u s kunnan He r r'a Puhe m i e he 11 e.
25480: 
25481:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-       ratkaistava eläkehakemus viivytyksettä. Muun
25482: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        muassa sellaisissa tapauksissa, joissa selvitys
25483: mies, olette 12 päivänä joulukuuta 1978 päi-        eläkkeenhakijan terveydentilasta on puutteelli-
25484: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-    nen, hakemuksen käsittely voi viivästyä. Kun-
25485: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-      toutustutkimuksiin saattaa olla jonoa ja ilmei-
25486: sanedustaja Marjatta Mattssonin ym. näin kuu-       sesti kesälomakausi vähentää laitosten mahdol-
25487: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 550:         lisuuksia suorittaa tutkimuksia tavalliseen ta-
25488:                                                     paan. Myös tutkimuksista kirjoitettavan lausun-
25489:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aiikoo      non laatiminen saattaa viedä aikaa. Kysymyk-
25490:        ryhtyä työkyvyttömyyseläkehakemusten         sessä mainitun betoniraudoittajan lapauksessa
25491:        käsittelyn nopeuttamiseksi ja takautu-       se oli eläkelaitoksen ·kiirehtimispyynnöistä huo-
25492:        vasti maksettavien eläkkeiden ennakon-       limatta kestänyt kaksi ja puoli kuukautta.
25493:        pidätyksen alentamiseksi?                       Eläkehakemusten käsittelyn nopeuttamiseen
25494:                                                     on kiinnitetty jatkuvaa huomiota. Erityisen tär-
25495:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       keää on nopeuttaminen vanhuuseläkkeiden
25496: vasti seuraavaa:                                    osalta, joissa tavoitteena on pidettävä eläkkeen
25497:    Sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa suo-     alkamista heti, kun palkanmaksu päättyy. Teh-
25498: ritetaan korvaukseksi sairaudesta johtuvasta        dyissä selvityksissä on todettu, että tähän ta-
25499: työkyvyttömyydestä. Saman sairauden perus-          voitteeseen on päästy viime vuonna kolmessa
25500: teella päivärahaa voidaan myöntää 300 arkipäi-      neljäsosassa hakemuksista ja katkos oli kuu-
25501: vältä. Yleisenä käytäntönä on, että kansanelä-      kautta pidempi yhdellä kahdeskymmenesosalla
25502: kelaitoksen patkallistoimisto siinä vaiheessa,      eläkkeensaajista. Tämä on tosin mahdollista
25503: jolloin vakuutetun päivärahakausi on jatkunut       vain vanhuuseläkkeissä, joissa eläketapahtuman
25504: 100 arkipäivää ja työkyvyttömyyden voidaan          ajankohta on ennalta tiedossa.
25505: arvioida jatkuvan edelleen, kehottaa päivärahan        Työkyvyttömyys ei ole ennalta arvatravissa
25506: saajaa tekemään työeläkehakemuksen, mikäli          ja sen vuoksi eläkepäätöksen viivästymistä ei
25507: hän ei sitä jo esimerkiksi työnantajan neuvo-       voida kokonaan välttää. Tässä tilanteessa sai-
25508: jen mukaan ole pa1nnut vireille.                    rausvakuutuksen päiväraha takaa parhaiten tu-
25509:    Kysymyksen perusteluissa mainittu betoni-        lojen jatkuvuuden. Viime vuoden kolmannelta
25510: raudoittaja oli sairastanut samaa sairautta jo      neljännekseltä suoritettujen selvitysten mukaan
25511: aikaisemmin ja saanut sen perusteella sairaus-      puolet työkyvyttömyyseläkehakemuksista käsi-
25512: vakuutuslain mukaista päivärahaa ennen maaliiJs-    teltiin alle kahdessa kuukaudessa ja yksi vii-
25513: kuuta 1978 noin 200 arkipäivältä. Muutoin           destä hakemuksesta yli kolmessa kuukaudessa.
25514: hänen päivärahakautensa olisi voinut jatkua         Keskimääräinen käsittelyaika oli 77 päivää,
25515: maalis'kuulle 1979 saakka. Hänen tapaukses-         jota voitaneen pitää kohtuullisena. On muistet-
25516: saan on ilmeisesti ollut hyviä toiveita sairauden   tava, että eläkeratkaisulla on huomattava yksi-
25517: paranemisesta ja työhön palaamisesta aina huh-      tyis- ja yleistaloudellinen merkitys. Toistaiseksi
25518: tikuulle 1978 saakka, koska työeläkehakemusta       myönnettävän työkyvyttömyyseläkkeen pääoma-
25519: ei ollut tehty aikaisemmin. Tavallisesti sairaus-   arvo saattaa olla useita satoja tuhansia markko-
25520: vakuutuslain mukainen päivärahakausi ja työ-        ja, joten ratkaisutoimintaa on hoidettava huo-
25521: kyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohta nivou-         lella.
25522: tuvat sillä tavoin yhteen, ettei vakuutetun toi-       Ennakkoperintälain mukaan eläkkeestä toi-
25523: meentuloon pääse syntymään aukkoja.                 mitettavassa ennakonpidätyksessä noudatetaan
25524:    Työntekijäin eläkeasetuksen mukaan eläke-        vastaavasti, mitä palkasta toimitettavasta enna-
25525: laitoksen on tarpeelliset selvitykset saatuaan      konpidätyksestä on voimassa. Pääasiallisesti
25526:                                             N:o ..5.50                                              3
25527: 
25528: säännöllisin väliajoin maksettavasta eläkkeestä   rituksena maksettavien eläkkeiden yhteismäärä
25529: toimitetaan enna:konpidätys määrätyn pidätys-     niiden kuukausien määrällä, joilta eläkkeet ovat
25530: taulukon mukaan. Silloin kun eläke tulee mak-     kertyneet ja laskemalla pidätettävä määrä sen
25531: settavaksi takautuvasti kertasummana saman        mukaisesti. Jos näyttää siltä, että eläkkeestä
25532: verovuoden aikana, kuten kysymyksen perus-        suoritettava ennakonpidätys muodostuu liian
25533: teluissa mainitun betoniraudoittajan tapaukses-   suureksi, eläkkeensaajalla on mahdollisuus
25534: sa, ennakonpidätys toimitetaan tällöinkin eläk-   pyytää sen veropiirin verojohtajalta, johon hä-
25535: keensaajalle määrätyn pidätystaulukon perus-      nen kotikuntansa kuuluu, ettei ennakonpidä-
25536: teella. Käytännössä takautuvasti maksettavien     tystä toimitettaisi tai että se toimitettaisiin pie-
25537: eläkkeiden yhteismäärästä voidaan pidätettävä     nempänä kuin se muutoin olisi tehtävä.
25538: ennakko tasata esimertkiksi jakamalla kertasuo-
25539:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1979.
25540: 
25541:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläiärvi
25542: 4                                            1978 vp.
25543: 
25544: 
25545: 
25546: 
25547:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
25548: 
25549:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       alla erforderliga utredningar, · utan dröjsmål
25550: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           avgöra ansökan om pension. Bl. a. i sådana fall
25551: velse av den 12 december 1978 tili vederbö-         där utredningen om pensionssökandens hälso-
25552: rande medlem av statsrådet översänt avskrift        tillstånd är bristfällig kan behandlingen av an-
25553: av följande av riksdagsledamot Marjatta Matts-      sökningarna fördröjas. Det kan vara kö tili
25554: son m. fl. undertecknade spörsmål nr 550:           rehabiliteringsundersökningar och uppenbarli-
25555:                                                     gen minskar semesterperioden inrättningarnas
25556:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
25557:                                                     möjligheter att utföra undersökningar på sed-
25558:        ta för att försnabba behandlingen av
25559:                                                     vanligt sätt. Det kan också ta tid att uppgöra
25560:        ansökningarna om arbetspension och
25561:                                                     det utlåtande som skall skrivas om undersök-
25562:        för att sänka förskottsinnehållningen på
25563:                                                     ningarna. I den i spörsmålet nämnda betong-
25564:        pensioner som utbetalas retroaktivt?         ~armerarens fall hade detta arbete, trots poo-
25565:                                                     sionsanstaltens begäran om att saken skulle på-
25566:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      skyndas, tagit två och en halv månad.
25567: samt anföra följande:                                  Det har fortsättningsvis påpekats att behand-
25568:     Dagpenning i enlighet med sjukförsäkrings-      lingen av pensionsansökningar borde göras
25569: lagen erläggs i ersättning för arbetsoförmåga       snabbare. En skyndsam behandling är särskilt
25570: tili följd av sjukdom. På grundval av samma         viktig i fråga om ålderspensioner, där .målsätt-
25571: sjukdom kan dagpenning beviljas för 300 var-        ningen måste vara att pensionen börjar löpa
25572: dagar. Det är allmän praxis att fo1kpensi0il1san-   genast då löneutbetalningen upphör. I de ut-
25573: staltens lokalbyrå, i det skede då dagpenning       redni:ngar 'som gjorts har det konstaterats, att
25574: fortgående har utbetalats tili den försäkrade       man senaste år har uppnått denna målsättning
25575: i 100 vardagar och det kan anses att arbets-        i tre fjärdedelar av ,ansökningsfallen och att
25576: oförmågan kommer att fortsätta, uppmanar            avbrottet var längre än en månad för en tju-
25577: den som får dagpenning att ansöka om arbets-        gondedel av pensionstagarna. Detta är visser-
25578: pension, såvida han ellet hon inte redan t. ex.     ligen möjligt endast i J fråga om ålderspensioner-
25579: på arbetsgivarens inrådan har gjort det.            na, där tidpunkten för pensionsfallet är känd
25580:    Den betongarmerare som nämns i spörsmå-          på förhand.
25581: lets motivering hade lidit av samma sjukdom            Arbetsoförmåga kan inte förutses och därför
25582: redan tidigare och på denna grund före mars         kan dröjsmål med pensionsbesluten inte helt
25583: 1978 fått dagpenning i enlighet med sjukför-        undvikas. I denna situation garanterar sjuk-
25584: säkringslagen för ca 200 vardagar. I annat fall     försäkringens dagpenning bäst en fortlöpande
25585: kunde dagpenning ha utbetalats ända tili mars       inkomst. Enligt utförda utredningar behandla-
25586: 1979. I hans fall har det synbarligen ända tili     des under det tr,edje kvarta1et senaste år hälf-
25587: april 1978 funnits gott hopp om att sjukdomen       ten av ansökningarna om invalidpension på
25588: skulle kunna botas och att han skulle kunna         mindre än två månader och en av fem ansök-
25589: återvända i arbete, eftersom ansökan om ar-         ningar på mer än tre måtnader. Den genom-
25590: betspension inte hade inlämnats tidigare. Vanli-    snittliga behandlingstiden var 77 dagar, vdJket
25591: gen är den period, under viiiken dagpenning         torde kunna anses vara skäldgt. Det måste kom-
25592: enligt sjukförsäkringslagen utbetalas, och den      mas ihåg att ett pensionsbeslut har en avsevärd
25593: tidpunkt, då invalidpensionen börjar utbetalas,     ptivat och alhnänekonomisk betydelse. Tills
25594: samordnade så, att det inte uppstår avbrott i       vidare kan kapitalvärdet av en iinvalidpension
25595: den försäkrades utkomst.                            uppgå tili flere hundra tusen mark, och där-
25596:    Enligt förordningen om pension för arbets-       för måste besluten fattas med omsorg.
25597: tagare skall pensionsanstalten, sedan den fått         Enligt lagen om förskottsuppbörd sker för-
25598:                                               N:o 550                                                5
25599: 
25600: skottsinnehållning på pension i enlighet med         utbetalas retroaktivt utjämnas t. ex. genom di-
25601: samma principer som de, vilka gäller beträf-         vision av det sammanlagda beloppet av de
25602: fande förskottsinnehållning på lön. På pension       pensioner, som skall utbetalas som en engångs-
25603: som i huvudsak utbetalas med regelbundna             summa, med antalet pensionsgrundande måna-
25604: intervaller uppbärs förskottsinnehållning enligt     der, och uträkning av det !belopp som skall
25605: en given innehållningstabell. Då en pension ut-      innehållas i enlighet därmed. Om det verkar
25606: betalas retroaktivt som en engångssumma under        som om förskottsinnehållningen på pensionen
25607: samma skatteår, som i den i spörsmålet nämn-         skulle bli för stor, har pensionstagaren möj-
25608: da betongarmerarens fall, verkställs förskotts-      lighet att hos skattedirektören i det skatte-
25609: innehållningen också enligt den för pensions-        distrikt, dit hans hemkommun hör, begära att
25610: tagaren fastställda innehållningstabellen. I prak-   förskottsinnehållning inte skall verkställas eller
25611: tiken kan det förskott som skall innehållas på       att den skall verkställas tili lägre belopp.
25612: det sammanlagda beloppet av pensioner som
25613:      Helsingfors den 16 januari 1979.
25614: 
25615:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
25616: 
25617: 
25618: 
25619: 
25620: 0879001047
25621:                                                  1978 vp.
25622: 
25623: Kirjallinen kysymys n:o 551.
25624: 
25625: 
25626: 
25627: 
25628:                                      Impiö ym.: Rajavartiolaitoksen rajavartijain ja puolustuslaitoksen
25629:                                        värvättyjen sekä värvättyjen lentokoneenohjaajien eläke-etuja
25630:                                         kookevLen säädösten korjaamisesta.
25631: 
25632: 
25633:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
25634: 
25635:    Rajavartiolaitoksen rajavartijain ja puolus-         suuksia paästä täysiin eläkevuosiin, kun. pako)-_
25636: tuslaitoksen värvättyjen eläkkeeseen oikeutta-          linen eroamisikä on 40 vuotta. Tämä ei li~ne
25637: va palvelusaika lasketaan valtion eläkelain mu-         ollut lainsäätäjän tarkoitus valtion eläkel~a
25638: kaim  n    ikävuodesta alkael1 ja täyden eläkkeen       säädettäessä. Tästäkin asiasta on edellä- måiru~
25639: saaminen .edellyttää näin ollen .30 palvelus·           tulla tavalla lakialoite.
25640: vuotta. Rajavartijat ja värvätyt eivät voi näin            Kansanedustajien tekemät lakialoitteet ete-
25641: ollen saada täyttä eläkettä, koska mainittujen          nevät eduskunnassa hitaasti ja jäävät yleensä
25642: henkilöryhmien eroamisikä ._on 50 vuotta.         .     käsittelemättä. Näin erityisesti on vaalikauden
25643:    Rajavartijoiden .asemaa selvitelleessä toimi-        lopussa todennäköistä. Hallituksella ·on mah-
25644: kunnassa (1~7.3:16) samoin kuin värvättyjen             dollisuus korjata asia mikäli se katsoo sen tar-
25645: asemaa tutkineessa toimikunnassa ( 1974:51)             peelliseksL                       ·
25646: on kiirinitetty huomiota tähän epäoikeudenmu-              Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
25647: kaisuuteen ·ja . esitetty . muutoksia valticm eläk-      tyksen 37 §:n 1 momentin mukaisestiesitäm-
25648: keitä ·koskeviin säädöksiin. Asiasta on myös            me · valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
25649: kansanedtistaj!l · Häikiön ym. lakialoi te.             tattavaksi seuraavan kysymyksen: ·· · - :
25650:    Puolustusvoimissa käytetään nykyisin lento-
25651: koneenohjaajina - lentäjätutkinnon suorittaneita                   Milloin Hallitus antaa eduskunnalle
25652: värvättyjä. Jentokoneenohjaajia. Heidän lento-                  sellaiset valtion eläkelain muutosesityk-
25653: tuntimääränsä .ovat _ keskimäärin._ suurempia                   set, jotka        ·      ·           -' -
25654: kuin upseeri~ ja aliupseeriohjaajien. Värvätyt                     1) mahdollistavat rajavartiolaitoksen
25655: lel1tokone~nohjaajat .eivät saa kuitenkaan lukea                rajavartijain ja puolustuslaitoksen v)ir-
25656: eläkeajaksi eläkkeelle siirtyessään lentäjätehtä,               vättyjen kohdalla täydet eläke-edut•. kun
25657: vässään toim~miaan vuosia puolito~stakertaisi­                . palvdukseenastumisaika on alin .mah~
25658: na niin kuin samaa tehtävää suorittavat upsee~                  dollinen eroamisiän ollessa nykyinen 50
25659: ri~ ·ja aliupseerivirkojen haltijat. Tässäkin on                vuotta,. ja         ·  ·          · . . -.::
25660: kysymys tasa-ariion .vastaisesta epäoikeuderimu-                   2) mahdollistavat värvätyille !eritiJ~,
25661: kaisuude~ta -ja kohtuuttooiuudestå. Tämä- k~                    koneenohjaajille eläke-edut samoin .· pe-
25662: rostuu, kUri todetaan, ettei värvätyillä lento-                 rustein kuin ilmavoimien upseecln ja
25663: kot:ieenohjaajilla
25664:          .   .~
25665:                     ole teoreettisiakaan .mahdolli-
25666:                                             -
25667:                                                                 aliupseerin viran haltijoille? , . :.- !
25668:       1Ielsingi~sä 12 päivänä joul1.1kuuta 1978.
25669: 
25670:                   _ Lauri lmpiö                                    .P. -Mäki-Hakola
25671:                   ,Erkki Hå'kämies -_                               Aili Vaittinen-Kuikka                ',•
25672:                   · Eero Lattula                                    Pekka Vilmi
25673:                   , Pekka Jokinen.                                 , Aimo Ajo
25674: 
25675: 
25676: 
25677: 
25678: 087900145]
25679: 2                                               1978 vp.
25680: 
25681: 
25682: 
25683: 
25684:                                                       r
25685:                           E d u s k u 111 n a n H e r a P u h e m i e h e 11 e.
25686: 
25687:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         vuotta on palvellut virassa, johon paasya var-
25688: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           ten vaaditaan lentäjän tutkinto, on oikeus siir-
25689: mies, olette 12 päivänä joulukuuta 1978 päivä-         tyessään eläkkeelle tällaisesta virasta lukea elä-
25690: tyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-         keajaksi siinä. palvelemansa aika puolitoista-
25691: ton· asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-        kertaisena.
25692: sanedustaja Impiön ym. näin kuuluvasta kirjalli-          Edellä selostettuja vastaavat säännökset si-
25693: sesta kysymyksestä n:o 551:                           sältyivät jo ns. vanhaan sotilaseläkelakiin eli
25694:                                                       upseerien, aliupseerien ja lentomestarien oikeu-
25695:              Milloin Hallitus antaa eduskunnalle      desta eläkkeeseen 30. 9. 1950 annettuun lakiin
25696:           sellaiset valtion eläkelain muutosesityk-    ( 463/50). Sotilaspäällystön muista poikkeavat
25697:       .·. set, jotka                                  eläkesäännökset johtuvat maanpuolustuksellisis-
25698:              1) mahdollistavat rajavartiolaitoksen     ta näkökohdista. Päällystön riittävä vaihtuvuus,
25699:           rajavartijain ja puolustuslaitoksen vär-     jota sotilaseläkesäännökset edistävät, on tar-
25700:            vättyjen kohdalla täydet eläke-edut, kun   koituksenmukaista koulutettujen reservien kas-
25701:           palvelukseenastumisaika on alin mah-        vattamiseksi. Hallituksen esityksessä eduskun-
25702:           dollinen eroamisiän ollessa nykyinen 50     nalle valtion eläkelainsäädännön uudistamisesta
25703:          ·vuotta, ja                                  ja eräiden siihen liittyvien lakien säätämisestä
25704:        · .' 2) mahdollistavat värvätyille lento-      ja muuttamisesta ( 1965 vuoden valtiopäivät
25705:           koneenohjaajille eläke-edut samoin pe-      n:o 200) todettiin nimenomaisesti, että ne
25706:           rustein kuin ilmavoimien upseerin ja        syyt, joiden johdosta upseerien ja aliupseerien
25707:           aliupseerin viran haltijoille?              eläkeoikeus vanhassa sotilaseläkelaissa on ollut
25708:                                                       järjestettävä muiden virkamiesten eläkeoikeu-
25709:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           desta poikkeavalla tavalla, edellyttävät, ettei
25710: taen· seuraavaa:                                      upseerien ja aliupseerien eläkejärjestelmän pe-
25711:    Valtion eläkelain ( 280/66) ns. sotilaseläke-      rusteita valtion eläkejärjestelmää uudistettaes-
25712: säännBsten mukaan lasketaan sellaisen upseerin        sa muuteta/
25713: tru:.··toiiniupseerin viran, ·johon ehdottomana           Rajavartiolaitoksen rajavartijoita ja puolus~
25714: kelpÖistiusehtona on upseerin tai toimiupseerin       tuslaitoksen värvättyjä, myös lentokoneen:ohjaa-.
25715: virkatutkinto, haltijan eläke muita valtion vir-      jia, koskevat samat eläkesäännökset kuin yleeil~.
25716: katriiehiä · ja työntekijöitä edullisemman sään-      sä valtion palveluksessa olevaa henkilöstöä.
25717: nöå •.n:iukaan. Näiden henkilöiden eläkkeen           Toisin sanoeri ·he saavat valtion palveluksesta·
25718: määrä' ort ·lisäeläketurvan osalta jokaiselta elä-    eläkkeelle siirtyessään· ·palvelusvuosiaan .Vastaa-
25719: keajaksi luettavalta täydeltä kuukaudelta 11/         van eläkkeen samojen perusteiden mukaan kuin
25720: 50 % eläkkeen perusteena olevasta palkasta,           muutkin. valtion palveluksessa olevat. Alhai-
25721: kun se muiden valtion palveluksessa olevien           sen eroamisikänsä vuoksi he eivät , ehdi pal-
25722: henkilöiden osalta on vastaavasti 11/60 %.            vella niin sanottuun täyteen elä·kkeeseen vaa-
25723: Mainitunlaisen upseerin ja toimiupseerin viran        dittavia 30 vuotta, •. joten heidän eläkkeensä
25724: haltijalla on oikeus iästä .riippumatta saada         jää pienemmäksi· kuin .. täysi· eläke eli 66 %
25725: eläke, jos hänellä on tällaisessa virassa eläke-      eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Kun
25726: aikaa vähintään 20 vuotta, milloin eroamisikä         eläkkeeseen oikeuit:ava palvelusaika luetaan 23
25727: on enintään 50 vuotta, tai vähintään 25 vuot-         vuoden iän täyttämisestä, ehtivät rajavartijat
25728: ta, milloin eroamisikä on korkeampi kuin 50           ja muut värvätyt kuin lentokoneenohjaajat pal-
25729: vuotta. Lisäksi ilmavoimien upseerin tai toimi-       vella eroamisikäänsä mennessä 27 eläkkeeseen
25730: upseerin viran haltijalla, joka vähintään 5           oikeuttavaa vuotta. Mikäli palvelus on alkanut
25731:                                               N:o 551                                                3
25732: 
25733: ennen vuotta 196 7, jolloin eläkkeeseen oikeut-      sesta eläkkeelle siinä iässä, jossa he vielä saat-
25734: tavaksi otetaan 21 vuotta täytettyä palveltu         tavat hakeutua muihin tehtäviin. Kun valtion
25735: aika, ehtii eläkkeeseen oikeuttavia palvelus-        eläkelain mukaista vanhuuseläkettä ei voida
25736: vuosia kertyä eroamisikään mennessä 29 vuot-         osaksikaan jättää maksamatta sillä perusteella,
25737: ta. Kun eläkettä karttuu jokaiselta eläkkeeseen      että eläkkeen saaja hakeutuu uuteen ansiotyö-
25738: oikeuttavalta palvelusvuodelta 2,2 % eläkkeen        hön, kyseessä olevat ryhmät voivat yli 10 vuo-
25739: perusteena olevasta palkasta, voi eläke olla         den, lentokoneenohjaajat jopa yli 20 vuoden
25740: enintään joko 59,4% tai 63,8% eläkkeen               ajan saada samanaikaisesti valtion eläkettä ja
25741: perusteena olevasta palkasta. Värvättyjen len-       palkkaa uudesta työstä ja samalla an-
25742: tokoneenohjaajien, joiden eroamisikä on 40           saita uuteen työhön liittyvää uutta eläkettä.
25743: vuotta, eläke voi vastaavasti olla enintään 3 7,4    Heidän kokonaiseläketurvansa voi siis hyvin-
25744: % tai ·41,8 % eläkkeen perusteena olevasta           kin karttua 30 vuoden palvelusta edellyttävän
25745: palkasta.                                            ns. täyden eläkkeen tasolle. Eläkejärjestelmissä
25746:    Rajavartijat ja puolutuslaitoksen värvätyt        vanhastaan olevien erityisetujen laajentamiseen
25747: eivät voi ennen eroamisikäänsä ansaita niin sa-      on yleensäkin suhtauduttava varsin pidättyväi-
25748: nottua täyttä eläkettä, joka on 66 % eläkkeen        sesti. Pikemminkin on päämääräksi asetettava
25749: perusteena olevasta palkasta. Tämä tosiasia ei       yleisen järjestelmän ulottaminen mahdollisim-
25750: kuitenkaan ole riittävä peruste heidän siirtämi-     man laajalle ja siten siihen sopeutumattomien
25751: sekseen sotilaseläkejärjestelmän piiriin. Sotilas-   lisäetujen supistaminen, elleivät ne nykyisissä-
25752: eläkejärjestelmän tarkoituksena on saada re-         kin oloissa ole selvästi perusteltuja.
25753: serviin aktiiviupseeri- ja aktiivitoimiupseerikou-      Edellä sanottuun viitaten on katsottava, et-
25754: lutuksen saanutta päällystöä. Asiaa arvostel-        tei tällä hetkellä ole aihetta valtion eläkelain
25755: taessa on lisäksi otettava huomioon, että raja-      muuttamiseen siten kuin kysymyksessä on
25756: vartijat ja värvätyt siirtyvät valtion palveluk-     edellytetty.
25757:       Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1979.
25758: 
25759:                                                                            Ministeri Esko Rekola
25760: 4                                                       1978 vp.
25761: 
25762:     ';       ,.,
25763: 
25764: 
25765: 
25766: 
25767:          '.~ ' '
25768: 
25769: 
25770: 
25771: 
25772:                                       Till ~iksdagens Herr Talman,
25773: 
25774:  · I. det syfte 37 § 1 mom. riksdags6rdningen                  hålla pension, om man förvärvat en pensionstid
25775: anger, har Ni, Herr Talman, med · Eder skri-                   av minst 20 år eller då avgångsåidern ·är högre
25776: velse av den 12 december 1978 tili veder-                      än 50 år minst 25 år. Vidare är innehavare
25777: börande medlem av statsrådet översänt avskrift                 av officers-· eller befattningsofficerstjänst vid
25778: av följande av riksdagsman Impiö m.fl. un-                     luftstridskrafterna, vilken under minst 5 år
25779: dertecknade spörsmål nr 551:                                   innehaft tjänst, för viiken såsom kompetens-
25780:                                                                villkor krävs flygarexamen, berättigad att, då
25781:                    När avser Regeringen att tili riks-         han pensioneras från sådan tjänst, såsom pen-
25782:                .dagen avlåta sådana propositioner med          sionstid tillgodoräkna sig sagda tjänstgörings-
25783:                förslag till ändringar av lagen om sta-         tid en och en halv gång.
25784:           .. .tel;l:> perisioner, vilka                           Stadganden som motsvarar de ovan rela-
25785:                 . 1). gör det möjligt för gränsbevak-          terade ingick redan i den s.k. gamla militär-
25786:              . ningsväsendets grärisbevakare och för-          pensionslagen, ·.dvs. lagen den 30 september
25787:               .svarsväsendets värvade att uppnå fulla          1950 om officerares, underofficerares och flyg-
25788:                 pensionsförmåner, då vederbörandes             mästares rätt till pension ( 463/50). Pensions-
25789:                anställningsförhållande har inletts vid         stadgandena för militärbefälet, vilka avviker
25790:                tidigast möjliga tidpunkt och avgångs-          från pensionsstadgandena för övriga stats-
25791:          . , . åldern är 50 . år, såsom nu är fallet,          anställa, beror på försvarssynpunkter. En till-
25792:      .·. ~.~ ,.<. ·''bch   ·
25793:                                                                räcklig omsättning bland befälet, viiken främ-
25794:                      2) gör det möjligt för värvade pilo-      jas av militärpensionsstadgandena, är ändamåls-
25795:                    ter att uppnå pensionsförmåner enligt       enlig för att man skall få en utbildad reserv.
25796:                    samma grunder som innehavare av             I regeringens proposition till riksdagen med
25797:                    luftstridskrafternas officers- och under-   försiag till revision av statens pensionslagstift-
25798:                    officerstjänst?                             ning samt stiftande och ändring av vissa där-
25799:                                                                tili ansiutna lagar ( 1965 års riksdag nr 200)
25800:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-                  konstaterades uttryckligen, att de skäl, på
25801: samt anföra följande:                                          grund av vilka man i statens gamla pensions-
25802:    Enligt de s.k. militärpensionsstadgandena i                 system nödgats reglera officerares och under-
25803: lagen om statens pensioner (280/66) beräk-                     officerares pensionsrätt på ett från övriga tjäns-
25804: nas pensionen för innehavare av sådan offi-                    temäns pensionsrätt avvikande sätt, förutsätter
25805: cers- eller befattningsofficerstjänst, för viiken              att grunderna för officerarnas och underoffi-
25806: såsom ovillkorligt ko'mpetensvillkor fastställt'l              cerarnas pensionssystem vid revisionen av sta-
25807: examen för officerstjänst eller tjänsteexamen                  tens pensionssystem icke ändras.
25808: för befattningsofficer, enligt en regei som är                    För gränsbevakningsväsendets gränsbevakare
25809: fördelaktigare än för andra tjänstemän och                     och för försvarsväsendets värvade, även pilo-
25810: arbetstagare hos staten. Pensionsbeloppet för                  ter, gäller samma pensionsstadganden som i
25811: dessa personer utgör för tilläggspensionens del                allmänhet för personai i anställning hos staten.
25812: för varje tili pensionstiden hänförd hei månad                 Med andra ord erhåller de, då de avgår med
25813: 11/50% av den pensionsgrundande lönen,                         pension från anställning hos staten, en pension
25814: medan det åter i fråga om andra personer                       som motsvarar deras anställningsår enligt sam-
25815: som är anställda hos staten på motsvarande                      ma grunder som annan personai i anställning
25816: sätt utgör 11/60 %. Innehavare av officers-                    hos staten. På grund av sin Iåga avgångsåider
25817: eller befattningsofficerstjänst av ovan nämnda                 hinner de inte tjänstgöra de 30 år som krävs
25818: siag är berättigad att oberoende av ålder er-                   för s.k. full pension, och såiedes blir deras
25819:                                             N:o 551                                             5
25820: 
25821: pension mindre än den fulla pensionen, som         man vidare beakta att gränsbevakarna och
25822: är 66 % av den pensionsgrundande lönen.            försvarsväsendets värvade avgår med pension
25823: Emedan den anställningstid som berättigar tili     i en ålder då de ännu kan söka sig tili andra
25824: pension räknas från och med att berörda per-       uppgifter.
25825: son fyllt 23 år hinner gränsbevakare och andra         Då utbetalning av ålderspension som utgår
25826: värvade än piloter före sin avgångsålder tjänst-   enligt lagen om statens pensioner inte ens del-
25827: göra 27 tili pension berättigande år. Om an-       vis kan inställas på grund av att den som
25828: ställningen börjat före år 1967, varvid den        erhåller pension söker sig till nytt förvärvs-
25829: tid som en person tjänstgjort efter att ban        arbete, kan ifrågavarande grupper i mera än
25830: fyllt 21 år räknas såsom berättigande tili pen-    10 års, piloterna t.o.m. i mera än 20 års tid
25831: sion, uppgår antalet tili pension berättigande     erhålla statens pension och lön för ett nytt
25832: anställningsår vid avgångsåldern tili 29. Då       arbete och samtidigt förvärva ny pension på
25833: pensionen för varje tili pension berättigande      grund av det nya arbetet. Deras totala pen-
25834: anställningsår utgör 2,2 % av den pensions-        sionsskydd kan sålunda mycket väl stiga tili
25835: grundande lönen kan pensionen vara högst           samma nivå som s.k. full pension, som förut-
25836: antingen 59,4 % eller 63,8 % av den pen-           sätter 30 års anställning. Man bör även i all-
25837: sionsgrundande lönen. På motsvarande sätt kan      mänhet förhålla sig mycket återhållsamt tili en
25838: pensionen för värvade piloter, vilkas avgångs-     utvidgning av de speciella förmåner som sedan
25839: ålder är 40 år, vara högst 37,4% eller 41,8        gammalt finns i pensionssystemen. Snarare bör
25840: % av den pensionsgrundande lönen.                  målet vara att utsträcka det allmänna systemet
25841:    Gränsbevakarna och försvarsväsendets värva-     så långt som möjligt och sålunda begränsa de
25842: de kan inte före sin avgångsålder förvärva sk.     tilläggsförmåner som inte går ihop därmed,
25843: full pension, som utgör 66 % av den pen-           såvida de inte är klart motiverade även i da-
25844: sionsgrundande lönen. Denna omständighet är        gens förhållanden.
25845: dock inte en tiliräcklig grund för överförande         Med hänvisning tili det ovan anförda måste
25846: av dem tili militärpensionssystemet. Avsikten      det anses att det för närvarande inte finns
25847: med militärpensionssystemet är att få befäl        skäl att ändra lagen om statens pensioner på
25848: med aktivofficers- och aktivbefattningsofficers-   det sätt som förutsätts i spörsmålet.
25849: utbildning tili reserven. Då frågan bedöms bör
25850:      Helsingfors den 19 januari 1979.
25851: 
25852:                                                                          Minister Esko Rekola
25853:                                              1978· vp.
25854: 
25855: Skriftligt Spörsmål nr 55 2.
25856: 
25857: 
25858: 
25859: 
25860:                                  Zilliacus m. fl.: Om ätertagande av beslutet om höjning av av-
25861:                                       gifterna för barndagvärd.
25862: 
25863: 
25864:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
25865: 
25866:  · Socialstyrelsens beslut av den 29. 9. 1978       "nyckelbarn" utan vedetbörlig vård eller anlitar
25867: att höja avgifterna för barn i heldagsvård bidrar   okontrollerad dagvård där avgifterna är lägre
25868: pä inget sätt att göta vår familjepolitik barn-     tnen vårdens kvalitet mörklagd. Detta kan ha
25869: vänligare. Den lindriga höjningen av barnbidra-     synnerligen negativa följder för barnet och dess
25870: get, vars målsättning var att höja barnfamiljer-    utveokling och man har all orsak att med oro
25871: nas levnadsstandard, äts medelst dagvårdsav-        följa med det ständigt stigande antalet emotio-
25872: giftshöjningen upp och förfelar sålunda sitt        nellt störda barn i vårt samhälle.
25873: syfte. Då socialstyrelsen har påbörjat en riks·        I anledning av det ovan anförda och i det
25874: omtattande utredning om dem som använder            syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen anger
25875: dagvårdsservice och med vars hjälp man vill         önskar svenska riksdagsgruppen tili vederbö-
25876: utreda möjligheterna att ange enhetliga in-         rande medlem av statsrådet framställa följande
25877: komstgränser för inplacering i olika avgifts-       spörsmål:
25878: klasser, anser svenska riksdagsgruppen det vara
25879: ett förhastat beslut att vid denna tidpunkt höja              Är Regeringen medveten om att so-
25880: dagvårdsavgifterna.                                        cialstyrelsens beslut 29. 9. 1978 att höja
25881:    Då barnfamiljernas ekonomiska situation re-             avgifterna för barns heldagsvård i be-
25882: dan från förut är hårt ansträngd och då rege-              tydande mån försvårar småbarnsfamiljer-
25883: ringen hittills motsatt sig småbarnsföräldrarnas           nas ekonomiska situation,. och om så är
25884: rätt att göra skatteavdrag för dagvårdsutgifter-           fallet,
25885: na, förvärras deras ställning ytterligare. Fara               vilka åtgärder har Regeringen för
25886: föreligger att föräldrar i småinkomsttagarklas-            avsikt att vidta för att rätta tili detta
25887: sen av ekonomiska skäl lämnar sina barn som                missförhållande?
25888:      Helsingfors den 13 december 1978.
25889: 
25890:          Jutta Zilliacus               Christoffer Taxell         Ragnar Granvik
25891:          Henrik Westerlund             Kristian Gestrin           Elly Sigfrids
25892:                       Pär Stenbäck                       Håkan Malm
25893: 
25894: 
25895: 
25896: 
25897: 087900061U
25898: 2                                            1978 vp.
25899: 
25900: Kirjallinen kysymys n:o 552.                                                            ~uomennos;
25901: 
25902: 
25903: 
25904: 
25905:                                  Zilliacus ym.: Lasten päivähoitomaksuja koskevan korotuspää-
25906:                                       töksen peruuttamisesta.
25907: 
25908: 
25909:                         Ed u,s kunnan Herra Puhemiehelle.
25910: 
25911:    Sosiaalihallituksen 29. 9. 1978 tekemä päätös    mukaista hoitoa tai että he turvautuvat val-
25912: kokopäivähoidossa olevien lasten hoitomaksu-        vonnan ulkopuolella olevaan päivähoitoon, joi).~
25913: jen korottamisesta ei ole millään tavalla omiaan    ka maksut ovat alhaisemmat ja laatu pimen-
25914: tekemään perhepolitiikkaamme lapsiystävälli-        netty. Lapselle ja sen kehitykselle voi tästä
25915: semmäksi. Päivähoitomaksujen korotus syö vä-        aiheutua erittäin kielteisiä seurauksia ja on
25916: häisen lapsilisäkorotuksen, jonka päämääränä        aihetta huolestuneena seurata jatkuvasti kas-
25917: oli nostaa lapsiperheiden elintasoa, eikä toimen-   vavaa emotionaalisesti häiriintyneiden lasten
25918: pide siten saavuta päämääräänsä. Kun sosiaali-      lukumäärää yhteiskunnassamme.
25919: hallitus on aloittanut valtakunnallisen tutki-         Edellä olevan johdosta sekä valtiopäiväjär~
25920: muksen, jolla pyritään selvittämään se, kuka        jestyksen 37 §:n 1 mom. nojalla ruotsalainen
25921: käyttää päivähoitopalveluja ja jolla pyritään       eduskuntaryhmä esittää valtioneuvoston asian,
25922: selvittämään mahdollisuudet antaa yhtenäiset        omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy·
25923: eri maksuluokkiin sijoittamista koskevat tulo-      myksen:
25924: rajat, ruotsalainen eduskuntaryhmä on sitä
25925: mieltä, että on hätiköityä nyt korottaa päivä-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
25926: hoitomaksuja.                                              sosiaalihallituksen 29. 9. 1978 tekemä
25927:    Lapsiperheiden taloudellisen aseman ollessa             päätös kokopäivähoidossa olevien las-
25928: jo entuudestaan vaikea ja hallituksen tähän                ten hoitomaksujen korottamisesta huo-
25929: saakka vastustettua pikkulasten vanhempien oi-             mattavassa määrin vaikeuttaa pienten
25930: keutta saada tehdä verotuksessaan päivähoito-              lasten perheiden taloudellista asemaa,
25931: maksujen vähennyksiä, perheiden asema vaikeu-              ja jos on,
25932: tuu entisestään. On olemassa vaara, että pieni-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25933: tuloiset vanhemmat taloudellisista syistä anta-            ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
25934: vat lastensa kulkea avain kaulassa ilman asian-
25935:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1978.
25936: 
25937:          Ju tta Zilliacus              Christoffer Taxell         Ragnar Granvik
25938:          Henrik Westerlund             Kristian Gestrin           Elly Sigfrids
25939:                        Pär Stenbäck                      Håkan Malm
25940:                                                                                                       3
25941: 
25942: 
25943: 
25944: 
25945:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
25946: 
25947:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tulo- ja menoarvioesityksessä edellytetyn 8 % :n
25948: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        päivähoitomaksujen kokonaiskertymän lisäyksen
25949: olette 13 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn           on katsottava vastaavan näin ollen lähinnä
25950: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         kustannustason nousua.
25951: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-            Lain nimenomaisella säännöksellä päivähoito
25952: edustaja Jutta Zilliacuksen ym. näin kuuluvasta      on turvattu maksuttomaksi pienituloisille las-
25953: kirjallisesta kysymyksestä n:o 552:                  ten vanhemmille. Lisäksi uudessa maksujärjes-
25954:                                                      telmässä on pyritty muun muassa 7-10-vuo-
25955:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että        tiaiden osapäivämaksujen kohdalla siihen, ettei-
25956:        sosiaalihallituksen 29. 9. 1978 tekemä        vät vanhemmat taloudellisista syistä jättäisi
25957:        päätös kokopäivähoidossa olevien las-         lapsiaan koulupäivän jälkeen vaille asianmu-
25958:        ten hoitomaksujen korottamisesta huo-         kaista huoltoa, "avainlapsiksi".
25959:        mattavassa määrin vaikeuttaa pienten              Sosiaalipalveluista perittävien maksujen mää-
25960:        lasten perheiden taloudellista asemaa,         rääminen on ollut esillä yleisemminkin sosiaali-
25961:        ja jos on,                                    ja terveysministeriössä vireillä olevaan sosiaali-
25962:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ja terveydenhuollon valtionosuuksia ja suun-
25963:        ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?         nittelua koskevaan lainsäädäntöuudistukseen liit-
25964:                                                      tyvän sosiaalihuoltolakiehdotuksen yhteydessä.
25965:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittaen      Tähän ehdotukseen sisältyy säännös, jonka mu-
25966: seuraavaa:                                           kaan kaikista sosiaalipalveluista perittävistä
25967:     Lasten päivähoidosta annetun lain mukaan         maksuista tulisi tarkemmin määrätä asetuk-
25968: lasten päivähoitoon annettavan valtionosuuden         sella. Tämä merkitsisi toteutuessaan sosiaali-
25969: saamisen ehtona on muun muassa, että päivä-          palvelujen osalta nykyistä yhtenäisempää ja oi-
25970: hoidosta peritään muulta kuin vähävaraiselta         keudenmukaisempaa maksujen perintäjärjestel-
25971: lapsen huoltajalta sosiaalihallituksen vahvista-     mää.
25972: mien perusteiden mukainen korvaus. Lain voi-             Kun sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-
25973: massaoloaikana on maksujen perusteet vahvis-         alan palveluista perittävien maksujen määräyty-
25974: tettu neljä kertaa osittain kustannustason nou-      misperusteet ovat eri toimintojen osalta varsin
25975: sun vuoksi ja osittain sen vuoksi, että on ollut     erilaiset ja epäyhtenäiset, on myös sosiaali- ja
25976: tarpeen lisätä maksuluokkien määrää, koska           terveysministeriön      maksujärjestelmätyöryhmä
25977: päivähoidosta ovat päässeet osalliseksi myös           (työryhmämietintö 1977: STM 5) tehnyt jou-
25978: aikaisempaa maksukykyisemmät perheet.                kon ehdotuksia tarkoituksenmukaisen maksu-
25979:     Päivähoitomaksujen perusteet on vahvistettu      politiikan saavuttamiseksi koko hallinnonalalla.
25980:  viimeksi sosiaalihallituksen 29. 9. 1978 teke-      Selvitystyö jatkuu edelleen myös näiden ehdo-
25981:  mällä päätöksellä, jolla myös muutettiin päivä-     tusten pohjalta.
25982:  hoidon maksujärjestelmää vuoden 1979 alusta             Sosiaali- ja terveysministeriö tulee edelleen
25983: lukien. Tällöin siirryttiin päivämaksujärjestel-     selvittämään asiaa ja tarvittaessa ryhtymään
25984:  mästä kuukausimaksujärjestelmään.                   sellaisiin toimenpiteisiin, jotka osoittautuvat ai-
25985:     Päivähoitomaksuja tarkistettiin edellisen ker-   heellisiksi päivähoidon- maksuissa mahdollisesti
25986:  ran 1. 8. 1976 lukien. Hallituksen vuoden 1979      olevien epäkohtien korjaamiseksi.
25987:       Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1979.
25988: 
25989:                                                                       Ministeri Olavi Martikainen
25990: 4                                             1978 vp.
25991: 
25992: 
25993: 
25994: 
25995:                            T ill R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
25996: 
25997:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         som uppbiirs för dagvlrden, bör silt.Ulda när-
25998: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        mast anses matsvara kostnadsniväns stegring.
25999: av den 13 december 1978 tili vederbörande               Genom ett uttryckligt stadgancle i lagen har
26000: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       föräldrar med små inkomster tillförsäkrats av-
26001: jande av riksdagsledamoten Jutta Zilliacus           giftsfri dagvärd för siM barn. Vidare har man
26002: m. fl. undertecknade spörsmål nr 552:                i det nya avgiftssystemet bl. a. i fråga om atr-
26003:                                                      gifterna för 7-1 0-åringar som får dagvård
26004:           Är Regeringen medveten om att so-
26005:                                                      under en del av dagen, strävat till att föräld-
26006:        cialstyrelsens beslut 29. 9. 1978 att höja
26007:                                                      rarna på grund av ekonomiska orsaker inte
26008:         avgifterna för barns heldagsvård i be-
26009:        tydande mån försvårar småbarnsfamiljer-       skulle lämna sin barn utan sakenliga omsorg
26010:                                                      efter skoldagen, som "nyckelbarn".
26011:        nas ekonomiska situation, och om så är
26012:        fallet,                                          Frågan om bestämmandet av de avgifter som
26013:                                                      skall uppbäras för sociala tjänster har varit före
26014:           vilka åtgärder har Regeringen för
26015:                                                      även allmännare i samba:nd med det förslag tili
26016:        .avsikt att vidta för att rätta till detta
26017:        missförhållande?                              lag om socialvård som ansluter sig tili revide-
26018:                                                      ringen av lagstiftningen rörande statsandelar
26019:                                                      för och planering av social- och hälsovården.
26020:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-         I detta förslag ingår ett stadgande, enligt vilket
26021: samt anföra följande:                                man genom förordning borde bestämma när-
26022:    Enligt lagen om barndagvård är villkor för        mare om avgifterna för alla sociala tjänster.
26023: erhållande av statsandel för barndagvård bl. a.,        Detta skulle, om det genomförs, för de
26024: att hos annan än mindre bemedlad försörjare         sociala tjänsternas del innebära ett system för
26025: av barn sådan ersättning för dagvård uppbäres,      uppbörd av avgifter som är enhetllgare och rätt·
26026: som utgår enligt av socialstyrelsen fastställda     visare än det nuvarande.
26027: grunder. Under den tid lagen varit i kraft har          Dii grunderna för bestämmande av avgifter
26028: betalningsgrunderna fastställts fyra gånger, dels   för tjänster inom social- och hälsoviirdsminis-
26029: på grund av stegring av kostnadsnivån, dels på      teriets förvaltningsomrllde är synnerligen olika
26030: grund av att det varit nödvändigt att öka an-       och oenhetliga i fråga om olika funktioner,
26031: talet betalningsklasser, emedan iiven famil.jer     har även social- och hälsovårdsministeriets ar-
26032: med bättre betalningsförmåga än tidigare har        betsgrupp för avgiftssystem (arbetsgruppens
26033: blivit dela!ktiga av dagvården.                     betänkande 1977: STM 5) framlagt ett antal
26034:    Grunderna för dagvårdsavgifterna fastställdes    förslag för uppnående av en ändamålsenlig
26035: senast medels socialstyrelsens beslu t 29. 9.       avgiftspolitik inom hela förvaltningsområdet.
26036: 1978, genom vilket även betalningssystemet i        Utredningsarbetet fortgär på basen av dessa
26037: fråga om dagvården ändrades räknat från in-         ·förslag.
26038: glngen av år 1979. I samband härmed över-               Social- och halsovilrdsministeriet kommer i
26039: gick man från dagsavgiftssystemet till månttds-     fortsättningen att utreda frilgan och vid hehov
26040: avgiftssystem.                                      skrida till sådana Atgärder som visar sig moti·
26041:    Dagvårds~tvgifterna justerades därförinn11n      vetade för avhjälpande av de mlssförhållanden
26042: räknat från 1. 8. 1976. Den i statsverkspropo-      som eventuellt förekommer i dagvårdsavgif·
26043: sitionen för år 1979 förutsatta ökningen på         terna.
26044: 8 % av de totala intäkterna från de avgifter
26045:      ,Htlsingfors den· 10 januari 1979.
26046: 
26047:                                                                       Minister Olavi Martikainen
26048:                                               1978 vp.
26049: 
26050: Cirjallinen kysymys n:o 553.
26051: 
26052: 
26053: 
26054: 
26055:                                   Vilmi: Työllisyyttä parantavista toimenpiDeistä Pellon kunnassa.
26056: 
26057: 
26058:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
26059: 
26060:   Lapin läänin alueella oleva Pellon kunta on        päässä niille alueille, joissa työttömyys on val-
26061: o monien vuosien ajan ollut maamme vaikein-          takunnalliseen keskitasoon verrattuna kaikkein
26062: a työttömyysaluetta. Tälläkin hetkellä Pellon        suurinta. Kuten edellä jo totesin, Pellon kun-
26063: mnnan työttömyysaste on 22 %, mikä merkit-           nan työttömyysaste on valtakunnan keskiarvoon
26064: ee sitä, että kunnan työvoimasta lähes 500           verrattuna viisinkertainen. Jokaiselle pitäisi ol-
26065: hmistä on työttömänä. Tästä huolimatta Pel-          la itsestään selvää sen, että tilanteen jatkuesssa
26066: on kunnan alueella ei ole käynnissä ainutta-         samanlaisena vuosikausia, muodostuvat seurauk-
26067: ~aan valtion työkohdetta, vaikka välttämättö-        set niin vaikeiksi, etteivät Pellon kunta ja työt-
26068: nän tarpeen vaatimia ja valmiiksi suunniteltu-       tömät tule niistä ilman vaurioita selviämään.
26069: a työkohteita on kunnan aLueella useita.                Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
26070:    Yksi tällainen on maantien parantaminen           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
26071: )aukkoriipin-Meltauksen välillä Rattostuntu-         kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jä-
26072: in kohdalla, jota koskevan parannussuunnitel-        senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26073: nan on tie- ja vesirakent11Ushallitus vahvistanut
26074: ,äätöksellään 27. 10. 1978. Parannustyön iko-                   Tietääkö Hallitus, että Lapin lääniin
26075: wnaiskustannusten         on   arvtottu     olevan           kuuluvassa Pellon kunnassa on työvoi-
26076: ; 812 000 mk, johon sisältyy myös Korpilom-                  masta työttömänä lähes 500 työntekijää,
26077: )()lon paikallistien liittymän parantaminen. Jo              joten työttömyysaste on tällä hetkellä
26078: rksin tämän työkohteen avaaminen työllistäisi                22 prosenttia, eikä kunnassa ole käyn-
26079: unsaasti pitkään työttömänä olleita työnteki-                nissä ainuttakaan sanottavaa valtion työ-
26080: öitä ja paikallisia kuorma-autoilijoita. Kun tien            kohdetta, ja jos tietää,
26081: ~orkeuserot ja mutkaisuus ovat juuri Rattos-                    tuleeko Hallitus ryhtymään toimenpi-
26082: unturin kohdalla kaikkein vaikeimmat, ja tällä               teisiin Pellon kunnan esittämän ja tie-
26083: ~ohtaa tie on erittäin vaarallinen ja kelirikko-             ja vesirakennushallituksen hyväksymän
26084: .ltis, parannustyö tulisi aloittaa ensi tilassa ja           Saukkoriipin-Meltauksen välisen maan-
26085: riimeistään vuoden 1979 alusta lähtien.                      tien perusparannustöiden aloittamiseksi
26086:    Valtiovallan tulisi jo kohtuussyistä suunnata             Rattostunturin kohdalla vuoden 1979
26087:  yöttömyyttä helpottavat toimenpiteensä etu-                 alusta lähtien?
26088:      Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1978.
26089: 
26090:                                                Pekka Vilmi
26091: 
26092: 
26093: 
26094: 
26095:  >87900112F
26096: 2                                            1978 vp.
26097: 
26098: 
26099: 
26100: 
26101:                        Ed u s k u n n a n He r r a P u he m i e h d 1e.
26102: 
26103:    Valtionpäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-            Saukkoriipin-Meltauksen välisen maa1
26104: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-              tien perusparannustöiden aloittamisek
26105: mies, olette 14 päivänä joulukuuta 1978 päi-              Rattostunturin kohdalla vuoden 197
26106: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-             alusta lähtien?
26107: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen
26108: kansanedustaja Pekka Vilmin näin kuuluvasta           Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitt
26109: kirjallisesta kysymyksestä n:o 553:                vasti seuraavaa:
26110:                                                       Valtioneuvosto on 28. 12. 1978 vahvistam
26111:           Tietääkö Hallit:us, että Lapin lääniin   valtion työ- ja työllisyystyöohjelman vuodek
26112:        kuuluvassa Pellon kunnassa on työvoi-       1979. Työllisyystyöohjelmaan sisältyy my<
26113:        masta työttömänä lähes 500 työntekijää,     maantien 952 ( Saukkoriipi-Meltaus) Ratto
26114:        joten työttömyysaste on tällä hetkellä      tunturin kohta Pellon kunnassa. Tämän hanl
26115:        22 prosenttia, eikä kunnassa ole käyn-      keen kustannusarvioksi on työohjelmassa vaJ
26116:        nissä ainuttakaan sanottavaa valtion työ-   vistettu 4,3 miljoonaa markkaa ja työhön myö1
26117:        kohdetta, ja jos tietää,                    netty tammi-toukokuulle 1979 rahaa 1,9 mi
26118:           tuleeko Hallitus ryhtymään toimenpi-     joonaa markkaa. Työohjelman mukaan työvc
26119:        teisiin Pellon kunnan esittämän ja tie-     mavahvuus on tässä työkohteessa kevätkaudet
26120:        ja vesirakennushallituksen hyväksymän       1979 keskimäärin 40 henkilöä.
26121:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1979.
26122: 
26123: 
26124:                                                                   Työvoimaministeri Arvo Aalto
26125:                                             N:o 553                                               3
26126: 
26127: 
26128: 
26129: 
26130:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
26131: 
26132:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordn~ngen               bättringsarbetet av landsvägen Saukko-
26133: nger har Ni, Herr Talman, med Eder sknvelse               riipi-Meltaus vid Rattostunturi fr.o.m.
26134: v den 14 deoember 1978 tili vederbörande                  början av år 1979?
26135: 1edlem av statsrådet för besvarande översä~t
26136: vskrift av följande, av riksdagsman Pekka VIl-        Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-
26137: li ställda skriftliga spörsmål nr 553:             samt följande:
26138:                                                       Statsrådet har 28. 12. 1978 fastställt statens
26139:          Är Regeringen medveten om, att i          arbets- och sysselsättningsarbetsprogram för år
26140:       Pello kommun, som hör tili Lapplands         1979. I sysselsättningsarbetsprogrammet ingår
26141:       Iän, nära 500 arbetstagare av den totala     även den del av landsväg nr 952 ( Saukkorii-
26142:       arbetskraften är utan arbete och arbets-     pi-Meltaus) som löper vid Rattostunturi i
26143:       löshetsgraden är för närvarande 22 pro-      Pello kommun. Kostnadskalkylen för detta pro.
26144:       cent samt att det i kommunen inte            jekt har i arbetsprogrammet fastslagits tili 4,3
26145:       pågå'r ett enda statsligt arbetsprojekt av   miljoner mark, och för arbetet under tiden mel-
26146:       betydelse, och om ~å är fallet, .       o
26147:                                                    lan januari-maj 1979 har beviljats medel 1,9
26148:          kommer Regermgen att v1dta at-            miljoner mark. Enligt arbetsprogrammet utgör
26149:       gärder för att inleda det av Pello kom-      projektets arbetsstyrka under vårsäsongen 1979
26150:       mun framställda och av väg- och vatten-      i g,enomsnitt 40 personer.
26151:       byggnadsstyrelsen godkända grundför-
26152:     Helsingfors den 18 januari 1979.
26153: 
26154: 
26155:                                                                 Arbetskraftsminister Arvo Aalto
26156:                                                1978 vp.
26157: 
26158: Kirjallinen kysymys n:o 554.
26159: 
26160: 
26161: 
26162: 
26163:                                    Jartti ym.: Kalatalouden koulutus.k.es:kuksen sijoittamisesta Enon-
26164:                                        koskelle.
26165: 
26166: 
26167:                          E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
26168: 
26169:    Kalatalousopetustoimikunta esittää mietin-            4. Oppilaitos saa tutkimuskohteiksi tyypil-
26170: nossaan (komiteanmietintö 1975: 36), että             tään ja käytöltään erilaisia vesistöjä, jotka si-
26171: kalatalouden nykyiset oppilaitokset eivät sijain-     jaitsevat lähietäisyydellä.
26172: niltaan, opettajavoimiltaan, välineistöltään, lait-      5. Oppilaitoksen tontti täyttää alan oppi-
26173: teiden ja laitosten, oppisisällön eivätkä hallin-     laitoksen erityistarpeet, jossa yhdistyy maa- ja
26174: non osalta vastaa alan ajanmukaisen opetuksen         vesiliikenne sekä mieluiten myös kalanviljely-
26175: tarpeita. Toimikunta toteaa, että kalatalous          laitoksen toimintaedellytykset.
26176: omaa runsaasti käyttämätöntä, uusiutuviin                6. Paikalle sijoitettava oppilaitos voidaan
26177: luonnonvaroihin perustuvia resursseja, joiden         toteuttaa mitoitukseltaan riittävänä.
26178: hyväksikäyttö edellyttää ammatillisen tiedon             7. Kielialueet.
26179: ja taidon lisäämistä määrällisesti ja laadulli-          8. Kalan jalostuksen ja kaupan sijainti.
26180: sesti sekä valtakunnan että aluetasolla.                 Koulutuskeskuksen paikaksi, johon sijoite-
26181:    Toimikunta esittää kalatalouden opetuksessa        taan kalatalousopisto, toinen suomenkielinen ja
26182: rakennemuutosta, jonka opetus käsittää perus-         ruotsinkielinen kalatalouskoulu, on toimikunta
26183: kouluun pohjautuvan 1-vuotisen kalatalouskou-         esittänyt Turun seutua, jota esitystä on riittä-
26184: lun, kalatalouskouluun pohjautuvan kalatalous-        västi perusteltu.
26185: opiston sekä erikoistumisopetusta sekä jatko-            Toimikunta esittää toisen koulutuskeskuksen
26186: ja täydennyskoulutusta antavan kurssiopetuk-          sijoitettavaksi Laukaan kuntaan, jossa sijaitsee
26187: sen.                                                  valtion Laukaan keskuskalanviljelylaitos, joka
26188:    Toimikunta esittää, että kalatalouskouluja         soveltuu tutkimusta harjoittavana kalanviljely-
26189: perustetaan kaksi, joista toinen sijoitetaan ran-     laitoksena myös opetustarkoituksiin.
26190: nikolla toimivan kalatalousopiston yhteyteen             Tehtäessä lopullista päätöstä sisävesikalata-
26191: ja toinen Sisä-Suomen kalanviljelylaitoksen yh-       loutta palvelevan kalatalouden koulutuskeskuk-
26192: teyteen. Tämän lisäksi esitetään perustettavaksi      sen paikasta on tarpeen vielä harkita asia
26193: erillinen ruotsinkielinen kalatalouskoulu, joka       uudelleen. Olosuhteet ovat toimikunnan työn
26194: toimii kalatalousopiston ja suomenkielisen kala-      jälkeen muuttuneet siten, että valtion raken-
26195: talouskoulun yhteydessä. Ruotsinkielinen kala-        tama toiminnaltaan erittäin merkittävä Itä-
26196: talouskoulu ottaa vuosittain 30 opiskelijaa ja        Suomen keskuskalanviljelylaitos rakennetaan
26197: suomenkieliset koulut noin 120 opiskelijaa.           Enonkoskelle. Itä-Suomen keskuskalanviljelylai-
26198:    Toimikunta on oppilaitosten sijaintipaikan         toksen rakentamisesta ja paikasta ei ollut vielä
26199: määrittämisessä ottanut huomioon seuraavia            tietoa toimikunnan käsittelyn yhteydessä. Tässä
26200: näkökohtia:                                           vaiheessa, kun Itä-Suomen keskuskalanviljely-
26201:     1. Alueelliset tarpeet.                           laitoksen suunnittelu on alussa, tulisi ottaa
26202:    2. Etäisyydet ja yhteydet: kalavesille, kou-       huomioon, että Enonkoskelie rakennettavan
26203: lukeskuksiin, erityisesti korkeakoulu- ja opisto-     keskuskalanviljelylaitoksen yhteyteen rakennet-
26204: keskuksiin, tutkimuslaitoksiin ja -asemille, ka-      tava koulutuskeskus voi parhaiten palvella käy-
26205: lasäilyketeollisuuteen, kalakaupan keskuksiin ja      tännön kalataloutta ja kalastusta maamme tär-
26206: monipuolisille kalanviljelylaitoksille.               keimpien sisävesikalastusalueiden keskellä, jos-
26207:     3. Oppilaitos saa käyttöönsä laajat kalastus-     sa on mm. valtion vesialueita, joissa voidaan
26208:  alueet, jossa harjoitetaan monipuolista kalas-       hoitaa troolauskokeilut ja -koulutus sekä käy-
26209:  tusta.                                               tännön edellytyksiltä että lupien saannin puo-
26210: 087900115K
26211: 2                                            1978 vp.
26212: 
26213: lesta erittäin joustavasti. Tämän lisäksi, kun       Edellä mamlttuun ja valtiopäiväjärjestyksen
26214: keskuskalanviljelylaitos ja koulutuskeskus suun-   37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
26215: nitellaan yhtäaikaa, saadaan tuloksena aikaan      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
26216: kokonaisuus, joka parhaiten palvelee kalatalou-    seuraavan kysymyksen:
26217: den ja kalastuksen käytännön tarpeita.
26218:    Toimikunnan työskentelyn jälkeen ovat ns.                 Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
26219: vähempiarvoisen kalan käyttö- ja markkinointi-            siihen, että kalatalousopetustoimikunnan
26220: mahdollisuudet merkittävästi lisääntyneet pien-           antaman mietinnön jälkeen maamme
26221: säilöntäasemien ansiosta. Piensäilöntä yhdessä            sisävesistöjen kalatalouden kehittämi-
26222: turkistarhauksen kanssa on tällä hetkellä voi-            seen liittyvät olosuhteet ovat ratkaise-
26223: makkaasti lisääntymässä ennen kaikkea juuri               vasti muuttumassa, kun nyt suunnitte-
26224: maan huomattavimmilla sisävesikalastusalueilla            luvaiheessa oleva Itä-Suomen keskus-
26225: Mikkelin läänissä ja Itä-Savossa. Tässä tarkoi-           kalanviljelylaitos valmistuu sisävesikalas-
26226: tuksessa tulee kalatalouden opetuksessa ja tut-           tuksen kannalta tärkeimmälle ja suu-
26227: kimustoiminnassa ottaa riittävästi huomioon               rimmalle Saimaan järvialueelle ja että
26228: myös ns. vähempiarvoisen kalan talteenottoon,             tarkoituksenmukaisinta olisi sijoittaa si-
26229: käyttöön ja markkinointiin liittyvät kysymyk-             sävesikalastusta palveleva kalatalouskou-
26230: set.                                                      lutuskeskus myös Enonkoskelle?
26231:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1978.
26232: 
26233:                Heikki Jartti                                  Unto Ruotsalainen
26234:                Pentti Poutaneo                                Maija Rajantie
26235:                Mauri Miettinen                                Erkki Liikanen
26236:                Väinö Turunen                                  Esko Pekonen
26237:                                                N:o .554                                              3
26238: 
26239: 
26240: 
26241: 
26242:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
26243: 
26244:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tamassaan lausunnossa yhtynyt työryhmän mui-
26245: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         hinkin ehdotuksiin.
26246: olette 15 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn                Vuoden 1979 tulo- ja menoarviossa perus-
26247: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          t,etaan valtakunnallinen Valtion kalatalousoppi-
26248: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         laitos -     Statens fiskeriläroanstalt Paraisten
26249: edustaja Heikki Jartin ym. näin kuuluvasta kir-       kaupungin alueelle ja opetus vuokratiloissa al-
26250: jallisesta kysymyksestä n:o 554:                      koi tammikuussa 1979. Oppilaitosta varten em.
26251:                                                      kalatalousoppilaitostyöryhmä laati uudisraken-
26252:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota        nusten perustamissuunnitelman, jota koskevan
26253:        siihen, että kalatalousopetustoimikunnan      ammattikasvatushallituksen esityksen opetusmi-
26254:        antaman mietinnön jälkeen maamme              nisteriö, asian oltua valtiovarainministeriön
26255:        sisävesistöjen kalatalouden kehittämi-        raha-asiainvaliokunnan käsittelyssä, vahvisti
26256:        seen liittyvät olosuhteet ovat ratkaise-      eräin huomautuksin 27. 9. 1978. Tähän suun-
26257:        vasti muuttumassa, kun nyt suunnitte-         nitelmaan sisältyy myös kalatalouden peruslin-
26258:        luvaiheessa oleva Itä-Suomen keskus-          jaan kuuluvan kouluasteisen kalanviljelyn eri-
26259:        kalanviljelylaitos valmistuu sisävesikalas-   koistumislinjan tarvitsemien 16 oppilaan ope-
26260:        tuksen kannalta tärkeimmälle ja suu-          tus- ja majoitustilojen rakentaminen valtion
26261:        rimmalle Saimaan järvialueelle ja että        omistaman Laukaan keskuskalanviljelylaitoksen
26262:        tarkoituksenmukaisinta olisi sijoittaa si-    yhteyteen. Ammattikasvatushallituksen kesk~pit­
26263:        säves1kalastusta palveleva kalatalouskou-     kän aikavälin toiminta- ja taloussuunnitelmassa
26264:        lutuskeskus myös Enonkoskelle?                Paraisille ja Laukaas,een rakennettavien perus-
26265:                                                      laskelmaan kuuluvien hankkeiden toteuttami-
26266:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nen on ajoitettu vuosille 1982-1985. Kalata-
26267: vasti seuraavaa:                                     louden asiantuntijoiden ja asianomaisten koulu-
26268:    Kalatalousalan koulutuksen kehittämistä on        tusviranomaisten käsityksen mukaan Laukaan
26269: valtion toimesta viime vuosina käsitelty kah-        keskuskalanviljelylaitos sopii hyvin kalanvilje-
26270: dessa toimikunnassa ja yhdessä työryhmässä.          lyn erikoistumislinjan ( 2. vuosikurssi) sijoitus-
26271: Kalatalousopetustoimikunta esitti mietinnössään      paikaksi. Voidaan lisäksi todeta, että Keski-
26272: (Komiteanmietintö 1975: 36) suunnitelman             Suomen läänissä on vain yksi maatalousoppi-
26273: alan koulutuksen rakenteeksi ja keskeiseksi          laitos, Tarvaala, kun taas Mikkelin läänissä
26274: opetussisällöksi sekä teki ehdotuksen kiinteän       maatalouden koulutustilanne on selvästi pa-
26275: kouluopetuksen ja kurssitoiminnan sijoituspai-       rempi. Kalanviljelyn erikoistumislinjan perusta-
26276: koiksi. Maatalousalan opetussuunnitelmatoimi-        minen Laukaaseen merkitsee kyseisen läänin
26277: kunta laati valtioneuvoston vuodeksi 197 4 te-       koulutustilanteen paranemista.
26278: kemän keskiasteen koulutuksen kehittämistä               Kysely tarkoittaa toisen valtakunnallisen ka-
26279: koskevan periaatepäätöksen pohjalta kalatalous-      latalousalan oppilaitoksen perustamista. Hank-
26280: alan sekä koulu- että opistoasteen opetussuun-       keen tarkoituksenmukaisuus tulee harkittavaksi
26281: nitelmat. Opetusministeriön asettama kalata-         sen jälkeen, kun nyt suunnitteilla olevan oppi-
26282: lousoppilaitostyöryhmä teki maaliskuussa 1978        laitoksen rakentaminen on suoritettu. Akuutit
26283: esityksen valtakunnallisen kalatalousoppilaitok-     tarpeet on tarkoitus tyydyttää joko lyhytkurssi-
26284: sen sijoituspaikaksi Kalatalousopetustoimikun-       toimintaa tai työllisyyskurssitoimintaa apuna
26285: nan esittämien näkökohtien perusteella. Am-          käyttäen.
26286: mattikasvatushallitus on opetusministeriölle an-
26287:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1979.
26288: 
26289:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
26290: 4                                           1978 vp.
26291: 
26292: 
26293: 
26294:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26295: 
26296:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sen har i sitt utlåtande tili undervisningsminis-
26297: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      teriet omfattat även arbetsgruppens övriga
26298: av den 15 december 1978 till vederbörande          förslag.
26299: medlem av statsrådet översänt avskrift av             1 enlighet med statsförslaget för år 1979
26300: följande, av riksdagsman Heikki Jartti m. fl.      inrättas Valtion kalatalousoppilaitos - Statens
26301: ställda skriftliga spörsmål nr 554:                fiskeriläroanstalt, viiken är riksomfattande, på
26302:                                                    Pargas stads område, och undervisningen i
26303:           Har Regeringen fäst uppmärksamhet        hyrda utrymmen inleddes i januari 1979. Den
26304:        vid den omständigheten, att efter det       ovan nämnda arbetsgruppen för fiskeriläroan-
26305:        komissionen för fiskeriundervisning         stalter uppgjorde en anläggningsplan för ny-
26306:        lämnat sitt betänkande håller förhållan-    byggnader, avsedda för läroinrättningen. Under-
26307:        dena i samband med utvecklandet av          visningsministeriet fastställde med vissa an-
26308:        våra msjoars fiskerihushållning på          märkningar 27. 9. 1978 yrkesutbildningsstyrel-
26309:        att förändras radikalt, när Itä-Suomen      sens framställning rörande planen, efter det
26310:        keskuskalanviljelylaitos, som för när-      att ärendet behandlats av finansministeriets
26311:        varande planeras för det för fiskeriet i    finansutskott. 1 denna plan ingår också byggan-
26312:        insjöarna viktigaste och största insjö-     de av undervisnings- och inkvarteringsutrym-
26313:        området i anslutning till Saimen, blir      men för 16 elever vid specialiseringslinjen för
26314:        färdig, och att det mest ändamålsenliga     fiskodling på skolnivå, vilken hör tili grund-
26315:        skulle vara att förlägga en utbildnings-    linjen för fiskhushållning, i anslutning tili
26316:        central för fiskerihushållning, som skul-   Laukaan keskuskalanviljelylaitos som ägs av
26317:        1e betjäna insjöfisket, också i Enon-       staten. 1 yrkesutbildningsstyrelsens verksam-
26318:        koski?                                      hets- och ekonomipian på medellång sikt har
26319:                                                    tidpunkten för förverkligandet av de i grund-
26320:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       beräkningarna ingående byggnadsprojekten i
26321: samt anföra fö1jande:                              Pargas och Laukaa fastställts till åren 1982-
26322:    Utvecklandet av utbildningen inom fiskeri-       1985. Enligt den uppfattning som företräds
26323: branschen har på åtgärd av staten under de         av fiskerihushållningens experter och veder-
26324: senaste åren behandlats i två kommissioner         börande utbildningsmyndigheter lämpar sig
26325: och en arbetsgrupp. Komissionen för fiskeri-       Laukaan keskuskalanviljelylaitos vä1 som för-
26326: undervisning framlade i sitt betänkande ( Kom-     läggningsplats för specialiseringslinjen för fisk-
26327: mittebetänkande 197 5: 36) en plan för utbild-     odling ( 2. årskursen). Därjämte kan konsta-
26328: ningens struktur på detta område och för           teras, att det i Mellersta Finlands Iän finns
26329: undervisningens centrala innehåll, samt fram-      endast en lantbruksläroanstalt, Tarvaala, medan
26330: ställde förslag till förläggningsorter för fast    lantbrukets utbildningssituation däremot är
26331: skolundervisning och kursverksamhet. Läro-         betydligt bättre i St Michels Iän. Inrättan-
26332: planskommissionen för lantbruksbranschen upp-      det av en specialiseringslinje för fiskodling i
26333: gjorde på basen av statsrådets år 1974 fattade     Laukaa innebär en förbättring av utbildningens
26334: principbeslut om utvecklandet av utbildningen      situation inom ifrågavarande Iän.
26335: på mellanstadiet läroplaner för fiskeribraschen       Spörsmålet gäller grundandet av en andra
26336: på såväl skol- som institutsnivå. Den av under-    riksomfattande läroinrättning på fiskerihus-
26337: visningsministeriet tilisatta arbetsgruppen för    hållningens område. Projektets ändamålsenlig-
26338: fiskeriläroanstalter gjorde i mars 1978 en fram-   het tas upp tili prövning efter det att den
26339: ställning om förläggningsort för en riksom-        nu planerade läroanstalten har blivit färdig.
26340: fattande fiskeriläroanstalt, på grundva1en av      Avsikten är att tillfredsställa de akuta behoven
26341: de synpunkter som framförts av kommissionen        antingen med hjälp av kortare kurser eller
26342: för fiskeriundervisning. Yrkesutbildningsstyrel-   sysselsättningskurser.
26343:      Helsingfors den 18 januari 1979.
26344: 
26345:                                                                             Minister Kalevi Kivistö
26346:                                              1978 vp.
26347: 
26348: Kirjallinen kysymys n:o 555.
26349: 
26350: 
26351: 
26352: 
26353:                                  Tennilä: Malminetsinnän tehostamisesta Sodankylän kunnan
26354:                                     alueella.
26355: 
26356: 
26357:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
26358: 
26359:    SQdankylän kunta on ollut jo pitkään suur-          Kromiesiintymän hyötykäyttöön oton lisäksi
26360: työttömyyden alueita. Työttömyydestä on ai-         on tarpeen myös malminetsinniin voimakas
26361: heutunut laajaa muuttoliikettä, joka 01;1 kuih-     tehostaminen. Lapin etujen mukaista on laajen-
26362: duttanut pahoin monia kyliä.                        taa tältäkin osin Suomen ja Neuvostoliiton yh-
26363:    Jona tilanne Sodankylän kunnassa saadaan         teistyötä, sillä malminetsintäme!letelmät ovat
26364: paremmaksi, valtion tulee ryhtyä heti päättä-       Neuvostoliitossa erittäin pitkälle kehitettyjä.
26365: väisiin toimenpiteisiin uusien pysyvien työpaik-       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
26366: kojen saamiseksi kuntaan. Erään mahdollisuu-        §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
26367: den· tähän antaakin kaivostoiminnan aloittami-      ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
26368: nen, sillä Lokan altaan eteläpuolelta on löyty-     van kysymyksen:
26369: nyt ·!J$ean neliökilometrin laajuinen kromi-
26370: esiintyl;IJ.ä.                                                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26371:    ,Valtion on varmistettava tämän esiintymän              ryhtyä malminetsinnän tehostamiseksi
26372: hyötykäyttöön tulo. Jos asia jää pelkästään                Sodankylän kunnan alueella ja Lokan
26373: kaivosyhtiöiden selvittelyjen varaan, on pelät-            altaan eteläpuolelta löytyneen kromi-
26374: tävissä kielteinen päiitös. Kaivosyhtiöthän !?UO"          esiintymän hyötykäytön varmistamisek-
26375: rittavat laskelmia vain hyvin ahtain liiketalou-           si?
26376: dellisin perustein.
26377:     ·.Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1978.
26378: 
26379:                                        Esko-Juhani Tennilä
26380: 
26381: 
26382:     ·, ~ :~   : ..
26383: 
26384: 
26385: 
26386: 
26387: 087900146K
26388: 2                                            1978 vp.
26389: 
26390: 
26391: 
26392: 
26393:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26394: 
26395:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nällisten näkökohtien perusteella eivätkä nämä
26396: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       rajat näin ollen sovellu perustaksi malminet-
26397: olette 15 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn          sintäalueiden valitsemiseksi ja toiminnan tehos-
26398: kirjeenne n:o 2815 ohella toimittanut valtio-       tamiseksi.
26399: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        Lapin malmikriittisillä alueilla käytettiin
26400: kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin kuu-       viime vuonna malminetsinnöllisiin tutkimuk-
26401: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 555:         siin kaikkiaan yli 25 milj. mk. Tämän lisäksi
26402:                                                     Lapissa suoritettiin normaalia geologista perus-
26403:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      tutkimusta. Lapin alueella työskentelee keski-
26404:        ryhtyä malminetsinnän tehostamiseksi         määrin 250 henkilöä malminetsinnän ja geo-
26405:        Sodankylän kunnan alueella ja Lokan          logisen tutkimuksen parissa. Huomattava osa
26406:        altaan eteläpuolelta löytyneen kromi-        resursseista käytetään juuri Lapissa.
26407:        esiintymän hyötykäytön varmistamisek-           Geologinen tutkimuslaitos on suorittanut Lo-
26408:        si?                                          kan altaan eteläpuolella olevalla Koitelaisen
26409:                                                     gabromassiivin alueella malmitutkimuksia lähes
26410:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         10 vuoden aikana. Viime vuosina on paikan-
26411: taen seuraavaa:                                     nettu Koitelaisen alueelta n. 1,3 m paksu
26412:    Malminetsintää varten tarpeelliset alueet va-    kromivyöhyke. Esiintymän sijainti ja sen vähäi-
26413: litaan geologisten, geofysikaalisten ja geoke-      nen paksuus ovat omiaan vaikeuttamaan hyväk-
26414: miallisten tietojen pohjalta. Näin määritellyillä   sikäyttöä. Selvitykset esiintymän hyväksikäyt-
26415: malmikriittisillä alueilla on perusteltua ensi      tömahdollisuuksista ovat niin alussaan, että on
26416: sijassa suorittaa malminetsintää. Kunnalliset       ennenaikaista arvailla tuotannollisen toiminnan
26417: rajat on määritelty muiden kuin malminetsin-        mahdollisuuksia.
26418:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1979.
26419: 
26420:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
26421:                                             N:o 555                                            3
26422: 
26423: 
26424: 
26425: 
26426:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r T a 1 m a n.
26427: 
26428:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     sålunda inte som utgångspunkt vid vai av
26429: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse    malmletningsområden eller vid effektivering
26430: nr 2815 av den 15 december 1978 tili veder-       av hithörande verksamhet.
26431: börande medlem av statsrådet översänt följan-        Senaste år användes inalles över 25 milj.
26432: de av riksdagsman Esko-Juhani Tennilä under-      mk för undersökningar som innefattade malm-
26433: tecknade spörsmål nr 555:                         letning på de malmkritiska områdena i Lapp-
26434:                                                   land. Dessutom utfördes i Lappland normal
26435:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    geologisk grundforskning. I Lapplandsområdet
26436:        ta för att effektivera malmletningen       arbetar i genomsnitt 250 personer med malm-
26437:        inom Sodankylä kommuns område och          letning och geologisk forskning. En betydande
26438:        att säkerställa utnyttjandet av kromfyn-   del av resurserna används främst i Lappland.
26439:        digheten söderom Lokka-bassängen?             Geologiska forskningsanstalten har på det
26440:                                                   gabromassiva området i Koitelainen söderom
26441:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     Lokka-bassängen bedrivit malmforskning under
26442: samt anföra följande:                             ca 10 års tid. Under de senaste åren har en ca
26443:    De för malmletning erforderliga områdena       1,3 m tjock kromzon lokalisera.ts på detta om-
26444: väljs på basen av geologiska, geofysikaliska      råde. På grund av fyndighetens läge och ringa
26445: och geokemiska uppgifter. Det är motiverat att    tjocklek är det svårt att utnyttja den. Utred-
26446: utföra malmletning i första hand på sådana        ningarna om möjligheterna att utnyttja fyndig-
26447: malmkritis'ka områden som har blivit fastställ-   heten är i begynnelseskedet och det är sålunda
26448: da på detta sätt. Kommungränserna har fast-       för tidigt att uttala sig om eventuell produk-
26449: ställts på basen av andra synpunkter än såda-     tionsverksamhet.
26450: na som gäller malmletning och lämpar sig
26451:      Helsingfors den 19 januari 1979.
26452: 
26453:                                                   Handels- och industriminister Eero Rantala
26454:        1!'
26455: 
26456: 
26457: 
26458: 
26459:    ;\;
26460: 
26461: 
26462: 
26463: 
26464: ";··
26465:                                               1978 vp:
26466: 
26467: Kirjallinen kysymys n:o 556.
26468: 
26469: 
26470: 
26471: 
26472:                                  Lattula: Lahjakkaiden oppilaiden koulutusmahdollisuuksien pa-
26473:                                      rantamisesta.
26474: 
26475: 
26476:                      E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e. ·
26477: 
26478:    Peruskoulusta saadut kokemukset, jotka vii-          Tällä hetkellä on olemassa hyödyllisiä merk-
26479: me päivinä ovat tulleet julkisuuteen, osoittavat,    kejä siitä, että eräät Etelä-Suomen oppilaitokset
26480: että monet epäilyt sen onnistumisesta ovat ol-       oma-aloitteisesti pyrkivät nostamaan koulujensa
26481: leet oikeita. Eräänä selkeästi esiin tulevana        tasoa ns. lahjakkaiden oppilaiden kehitystä vas-
26482: ongelmana on ns. lahjaJ<.kaiden oppilaiden kou-      taavaksi. Toisaalta on havaittavissa, että kou-
26483: lutus.                                               luviranomaiset kaikin keinoin pyrkivät estä-
26484:    Lahjakkuus käy ilmi jo varsin varhaisessa         mään tämänkaltaisen kehityksen.
26485: koulutusvaiheessa. Tästä huolimatta lahjakas            Kun kansakunnan terveen kehityksen perus-
26486: lapsi joutuu opetusmenetelmän kankeuden ja           edellytys on sen voimavarojen oikea suuntaus,
26487: osin luonnottomuuden vuoksi aina mukautu-            ja erityisesti nuorten ja lahjakkaiden yksilöi-
26488: maan opetukseen, jota annetaan tukemalla             den tarkoituksenmukainen koulutus, esitän val-
26489: kaikkein heikoimpia oppilaita.                       tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viita-
26490:    Monessa kansakunnan kehityksestä huolta           ten valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
26491: kantavassa valtiossa on erityisiä oppilaitoksia,     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
26492: joissa lahjakkaat oppilaat saavat kykyään vas-
26493: taava koulutusta. Monista yrityksistä huolimat-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
26494: ta näyttää meillä taas olevan niin, että tasa-              jotta lahjakkaiden oppilaiden koulutta-
26495: arvon nimessä suojeliaan tasatyhmyyttä. Kun                 misen mahdollisuuksia parannetaan val-
26496: tällainen menettely ei ole omiaan innostamaan               takunnan eri puolilla olevissa oppilaitok-
26497: lahjakkaita oppilaita eikä toisaalta oppilaiden             sissa?
26498: keskeistä tervettä kilpailua, on asiantilaan saa-
26499: tava korjaus.
26500:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1978.
26501: 
26502:                                            Eero Lattula
26503: 
26504: 
26505: 
26506: 
26507: 087900138A
26508: 2                                            1~78 vp.
26509: 
26510: 
26511: 
26512: 
26513:                      Ed u s kunnan Herra Puhe :m i e he 11 e.
26514: 
26515:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suunnitelma. Vaikeiksi koetuissa välineaineissa
26516: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       on nykyään tasoryhmitys. Kasvatustieteen tut-
26517: olette kirjeellänne n:o 2816 15 päivältä joulu-     kimuslaitoksen suorittamien tutkimusten mu-
26518: kuuta 1978 lähettänyt valtioneuvoston asian-        kaan matematiikan ja ensimmäisen vieraan kie-
26519: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        len laajan kurssin oppimistulokset ovat johdon-
26520: Eero Lattulan tekemän seuraavan kirjallisen ky-     mukaisesti olleet paremmat kuin vertailuryhmä-
26521: symyksen n:o 556:                                   nä olleiden keskikoululaisten. Peruskoulun kie-
26522:                                                     liohjelma on . laajempi kuin keskikoulun ja
26523:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      antaa mahdollisuudet myös saksan, ranskan tai
26524:       ·jotta lahjakkaiden oppilaiden koulutta-      venäjän opiskeluun 9-vuotiaasta alkaen tai va-
26525:        misen mahdollisuuksia parannetaan val-       linnaisaineena 14-vuotiaasta alkaen. Tämän li-
26526:        takunnan eri puolilla olevissa oppilaitok-   säksi voidaan peruskoulun kerhotyötä, jota ei
26527:        sissa?                                       keskikoulussa vielä ollut, käyttää mm. mate-
26528:                                                     matiikan kerhoihin ja vieraiden kielten opiske-
26529:    Vastauksena kysymy:kseen esitän kunnioitta-      luun.
26530: vasti seuraavaa:                                       Merkittäviin opetussuunnitelmallisiin järjeste-
26531:    Maassamme toteutetaan koulunuudistusta,          lyihin antaa mahdollisuuden peruskouluasetuk-
26532: jonka tarkoituksena on kohottaa väestön kou-        sen 13 ja 14 §:n mukainen kunnallinen opetus-
26533: lutustasoa kokonaisuudessaan. Peruskoulussa on      suunnitelma, jonka perusteella on jo järjestetty
26534: kiinnitetty erityistä huomiota heikkoj.en oppi-     mm. musiikkiluokkia.
26535: laiden opettamiseen mm. tukiopetuksen avulla,          Peruskoulun opetussuunnitelmallisessa kehit-
26536: niin · että koulutustason kohottaminen tapah-       tämistyössä tule.e edelleen kiinnittää huomiota
26537: tuisi todellisuudessa eikä näennäisesti;. Samalla   juuri opetussuunnitelman koulukohtaiseen ke-
26538: peruskoulussa on tarkoitus antaa kaikille oppi-     hittämiseen, jolloin on hyvät mahdollisuudet
26539: laille heidän kykyjään vastaavaa opetusta.          ohjata tehokkaasti myös erityislahjakkaita oppi-
26540:    Viime vuosina ennen peruskouluun siirtymis-      laita. Ottaen huomioon maamme asutusraken-
26541: tä keskikoulun oppilasmäärä kattoi jo huomatta-     teen antaa kehykset määrittävä yleinen opetus-
26542: van osan ikäluokasta kohoten paikoitellen jopa      suunnitelma, jota joustavasti toteutetaan kun-
26543: 90 % saakka. Keskikoulussa näitä oppilaita          nan ja koulun tasolla, paremmat mahdollisuu-
26544: opetettiin kaikissa aineissa samoissa opetus-       det lahjakkaiden oppilaiden koulutukseen kuin
26545: ryhmissä ja samoin opetussuunnitelmallisin ta-      joidenkin harvojen erityisoppilaitosten tai -luok-
26546: voittein.                                           kien perustaminen. Hallituksen käsityksen mu-
26547:    Peruskoulun opetussuunnitelma tarjoaa enem-      kaan peruskoulun kehittämisessä tulee edellä
26548: män eriyttämismahdollisuuksia myös vaativien        todetut näkökohdat ottaa painokkaasti huo-
26549: suoritusten suuntaan kuin keskikoulun Opetus-       mioon.
26550:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1979.
26551: 
26552:                                                                      Opetusministeri Jaakko Itälä
26553:                                               N:o 556                                                3
26554: 
26555: 
26556: 
26557: 
26558:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
26559: 
26560:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          traktas som svåra är eleverna numeta indelade
26561: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        i nivågtuppet. Enligt de av pedagogiska fotsk-
26562: nr 2816 av den 15 december 1978 tili veder-          ningsanstalten gjotda undetsökningatna hat in-
26563: börande medlem av statsrådet översänt följande       lätningstesultaten i den fötdjupade kursen i
26564: av riksdagsman Eero Lattula undertecknade            matematik och i det fötsta ftämmande sptåket
26565: spörsmål nr 556:                                     genomgående vatit bättte än i en jämfötelse-
26566:                                                      gtupp bestående av mdlanskolelevet. Gtund-
26567:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       skolans sptåkundervisningsptogtam ät meta om-
26568:        ta, för att begåvade elevers möjligheter      fattande än det motsvatande ptogtammet i mel-
26569:        tili utbildning vid läroanstalterna i olika   lanskolan och etbjudet ftån 9 åts åldet möjlig-
26570:        delar av riket skall kunna förbättras?        hetet att studeta även tyska, franska ellet tyska
26571:                                                      ellet att ftån 14 åts åldet studeta ett av dessa
26572:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ämnen som tilivalsämne. Dättill kan gtund-
26573: samt anföra följande:                                skolans klubbvetksamhet, som ännu inte föte-
26574:     I vårt land pågår en skolreform, som syftar      kom i mellanskolan, omfatta bl.a. matematik
26575: till att höja befolkningens utbildningsnivå i dess   och studiet i ftämmande sptåk.
26576: helhet. I grundskolan har undervisningen av             Den kommunala lätoplan som avses i 13 och
26577: svaga elever ägnats speciell uppmärksamhet           14 §§ gtundskolfötotdningen möjliggöt bety-
26578: genom bl.a. stödundervisning, med syftet att         delsefulla attangemang med avseende på läto-
26579: utbildningsnivån även i vevkligheten och inte        planen. På denna bas hat bl.a. musikklasset
26580: endast skenbart skall kunna höjas. Samtidigt         tedan inrättats.
26581: skall grundskolan kunna meddela alla elever             I anslutning till atbetet föt att utveckla
26582: undervisning i enlighet med deras förutsättnin-      gtundskolans lätoplan böt uppmärksamhet
26583: gar.                                                 ytterligate fästas särskilt vid utvecklandet av
26584:     Under de senate åren före grundskolans infö-     lätoplanen i vatje enskild skola, vilket möjliggöt
26585: rande motsvarande elevantalet i mellanskolan         en effektiv handledning även av specialbegåvade
26586: redan en betydande del av åldersklassen, ställ-      elevet. Med tanke på bebyggelsens struktut i
26587: vis t.o.m. 90 %. I mellanskolan undervisades         vått land etbjudet en allmän läroplan, som
26588: dessa elever i alla ämnen i samma undervis-          anget tamen föt undervisningen och som smi-
26589: ningsgrupper och med samma mål med avseen-           digt tillämpas på kommun- och skolnivå, bättte
26590: de på läroplanen.                                    utbildningsmöjlighetet föt begåvade elever än
26591:     Ä ven med hänsyn till krävande prestationer      intättandet av ett fåtal sätskilda lätoanstalter
26592: erbjuder grundskolans läroplan flera differen-       ellet klasset. Vid utvecklandet av grundskolan
26593: tieringsmöjligheter än läroplanen i mellan-          bör ovan nämnda synpunkter enligt regerin-
26594: skolan. I fråga om färdighetsämnen vilka be-         gens uppfattning allvarligt beaktas.
26595:       Helsingfors den 19 januari 1979.
26596: 
26597:                                                                Undervisningsminister Jaakko Itälä
26598:                                               1978 vp.
26599: 
26600: Kirjallinen kysymys n:o 557.
26601: 
26602: 
26603: 
26604: 
26605:                                   Lattula: Vähäisten veroerheiden kriminalisoinnista.
26606: 
26607: 
26608:                          E d u s kun n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
26609: 
26610:    Raskas verotus on herättänyt kansalaisissa        käteen kriminalisoidaan tapauksissa, joissa pe-
26611: varsin voimakasta vastustusta. Yhä kiristyvät        rusteena on pelkkä verotarkastajan käsitys.
26612: verottajan käyttöön uumoillut keinot ovat            Näin on käynyt tapauksissa, joiden sisältämää
26613: omiaan hämmentämään kansalaisia.                     ongelmavyyhtiä ei ole vielä edes korkeimmassa
26614:    Aivan erttymen huomio kiintyy siihen,             hallinto-oikeudessa ratkaistu.
26615: että tarkoituksena on jättää poliisin hoitoon           Kun vineillä oleva menettely vähäisten vero-
26616: kaikki vähäisetkin veroerheet. Näin valmiste-        erheiden kriminalisoimiseksi on johtamassa
26617: taan tietä kohti poliisivaltiota, jossa on vain      täysin luonnottomaan olotilaan, esitän valtio-
26618: kaksi vastakkain olevaa ryhmää: tavallinen kan-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteel-
26619: salainen ja erilaisia syytetoimia valmisteleva ve-   la valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastat-
26620: rottaja. Tämänkaltainen ihmisten vastakkain-         tavaksi seuraavan kysymyksen:
26621: asettelu on luonnotonta erityisesti syystä, että
26622: tavallisen kansalaisen oikeusturva jää yhä ene-                 Mihin välittömästi tapahtuviin toi-
26623: nevässä määrin riippumaan asiaa tuntematto-                  miin Hallitus aikoo ryhtyä, ettei kehit-
26624: man yksityisen viran- ja toimenhaltijan käsityk-             teillä oleva veroerheiden yleinen krimi-
26625: sestä siitä, mikä on oikein ja väärin. Erityisesti           nalisointi johtaisi kansalaisen oikeustur-
26626: veroja tarkastavat henkilöt nousevat asemaan,                van vähenemiseen, vaan tarjoaisi hänelle
26627: jota oikeusvaltiossa ei voida pitää edes mah-                mahdollisuuden jo asian valmisteluvai-
26628: dollisena.                                                   heessa sitovasti torjua verottajan edus-
26629:    Samoin on kiinnitettävä huomiota siihen ta-               tajain usein mielivaltaisiin maksuihin
26630: paan, jota noudattaen jopa erehdyksetkin etu-                johtavat tulkinnat?
26631:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1978.
26632: 
26633:                                               Eero Lattula
26634: 
26635: 
26636: 
26637: 
26638: 087900139B
26639: 2                                              1978 vp.
26640: 
26641: 
26642: 
26643: 
26644:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
26645: 
26646:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Useissa verotusta koskevissa erityislaeissa
26647: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        viitataan rikoslain 38 luvun 11 § :n yleissään-
26648: olette 15 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn           nökseen verorikosten rangaistavuutta määritel-
26649: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         täessä. Itsenäisinä kriminalisointeina na1ssa
26650: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-        laeissa on vain säännöksiä eräiden ilmoittam1s-
26651: edustaja Eero Lattulan näin kuuluvasta kirjal-       velvollisuuksien laiminlyönneistä tai tällaisiss~
26652: lisesta kysymyksestä n:o ?57:                        ilmoituksissa tahallaan annetuista vääristä: tie-
26653:                                                      doista. Näin ollen vähäiset v·eroerheet, joihin
26654:           Mihin välittömästi tapahtuviin toi-        ei liity tahallisuutta, eivät ole rangaistavia.
26655:        miin Hallitus aikoo ryhtyä, ettei kehit-         Aiheen kirjallisen kysymyksen tekemiseen
26656:        teillä oleva v,eroerheiden yleinen krimi-     on saattanut antaa verohallituksen 16. 11. 1978
26657:        nalisointi johtaisi kansalaisen oikeustur-    alaisilleen viranomaisille antama kiertokirje
26658:        van vähenemiseen, vaan tarjoaisi hänelle      vero- ja eräistä muista rikoksista poliisille ja vi-
26659:        mahdollisuuden jo asian · valmisteluvai-      ralliselle syyttäjälle ilmoittamisesta. Tämän joh-
26660:        heessa sitovasti torjua verottajan edus-      dosta valtiovarainministeriö ilmoittaa pitävänsä
26661:        tajain usein mielivaltaisiin maksuihin        kirjettä oikeusturvaa vahvistavana ja kansalais-
26662:        johtavat tulkinnat?                           ten yhdenvertaisuutta lain edessä edistävänä.
26663:                                                      Verorikoksesta ilmoittaminen ei enää, kuten
26664:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          käytännössä aikaisemmin, riipu rikoksen tai rik-
26665: tavasti seuraavaa:                                   komuksen kautta menetetyn tai menetetyksi
26666:    Valtiovarainministeriön tiedossa ei ole, että     joutumisen uhan alaisena olleen veron määrästä,
26667: parhaillaan olisi valmisteilla v,eroerheiden ylei-   vaan tahalliset rikokset saatetaan asianmukai-
26668: nen kriminalisointi. Verorikosten rankaisemisen      sen oikeudellisen selvittelyn kohteeksi.
26669: perussäännös on rikoslain 38 luvun 11 §: ssä,           Poliisilla on poliisilain 14 § :n 2 momentin
26670: jota on viimeksi muutettu lailla 498/72. Tällä       ja virallisella syyttäiällä rikoslain voimaanpane-
26671: hetkellä ei ole valmisteilla tämän pykälän muu-      misesta annetun asetuksen 15 § :n 2 momentin
26672: tosehdotuksia. Mainitun pykälän 1 momentissa         nojalla oikeus luopua toimenpiteistä rikoksen
26673: oleva säännös veropetoksesta, lievemmästä te-        johdosta, milloin rikos on vähäpätöinen ja on
26674: komuodosta, edellyttää tekijäitä tahallaan teh-      johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi
26675: tyä väärän tiedon antamista tai veron määrään        annettavasta huomaamattomuudesta, ajattele-
26676: vaikuttavan seikan salaamista taikka muunlaista      mattomuudesta tai tietämättömyydestä eikä
26677: vilpillistä menettelyä. Saman pykälän 2 momen-       yleinen etu vaadi syyllisen saattamista syyttee-
26678: tissa tarkoitetun törkeän veropetoksen j;ekijältä    seen tai syytteen nostamista. Oikeuskäytännös-
26679: taas edellytetään varta vasten valmistetun vir-      sä epäselvyys lain tulkinnasta on usein katsot-
26680: heellisen kirjanpidon käyttämistä tai muiden         tu edellä mainituissa säännöksissä tarkoitetuksi
26681: erittäin raskauttavien asianhaarojen olemassa-       tietämättömyydeksi.
26682: oloa tahallisuuden lisäksi.
26683:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1979.
26684: 
26685:                                                                              Ministeri Esko Rekola
26686:                                              N:o 557                                                3
26687: 
26688: 
26689: 
26690: 
26691:                           T i 11 R i k s d a g e n s H ,e r r T a 1 m a n.
26692: 
26693:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          1 många specialskattelagar hänvisas vid fast-
26694: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ställandet av skattebrotts straffbarhet tili det
26695: av den 15 december 1978 tili vederbörande          al1männa stadgandet i 11 § 38 lmpitlet straff-
26696: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-    lagen. Beträffande enskilda fall av kriminali-
26697: dagsman Eero Lattula ställda skriftliga spörs-     sering finns i dessa lagar stadganden endast
26698: må1 nr 557:                                        om försummelse av deklarationsskyldighet i
26699:                                                    vissa fal1 eller om vid deklaration uppsåtligen
26700:           Vilka omedelbara åtgärder ämnar Re-      lämnade oriktiga uppgifter. Sålunda är ringa
26701:        geringen vidta, för att den allmänna        skatteförseelser, som inte är förknippade med
26702:        kriminalisering av skatteförseelser som     uppsåt, inte straffbara.
26703:        är under utveckling inte skall 1eda tili       Anledningen till det skriftliga spörsmålet kan
26704:        att medborgarnas rättsskydd försvagas,      ha varit det cirkulär som skattestyrelsen 16. 11.
26705:        utan att dessa redan i ärendets bered-      1978 tiliställde de underlydande myndigheter-
26706:        ningsskede skall ha möjligheter att på      na beträffande anmälan av skatte- och vissa
26707:        ett avgörande sätt förebygga de tolk-       andra brott hos polisen och allmänna åklagaren.
26708:        ningar som beskattarens representanter      Med anledning av detta meddelar finansministe-
26709:        formulerar och vilka ofta medför god-       riet, att det anser skrivelsen trygga rättsskyddet
26710:        tyckliga avgifter?                          och öka medborgarnas likställighet inför lagen.
26711:                                                    Anmälan om skattebrott beror inte längre, så-
26712:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      som tidigare i praktiken, på skattebelopp som
26713: samt anföra fö1jande:                              förverkats genom brott eller förseelse ellet på
26714:    Finansministeriet känner inte till, att någon   skattebelopp som genom brott eller förseelse
26715: allmän kriminalisering av skatteförseelser vore    löpt risken att bli förverkat, utan alla upp-
26716: under beredning. Det grundläggande stadgandet      såtliga brott kommer att underkastas behörig
26717: beträffande straff för skattebrott finns i 11 §    rättslig utredning.
26718: 38 kapitlet strafflagen, som senast har ändrats       Med stöd av 14 § 2 mom. polislagen har
26719: genom lagen om ändring av strafflagen ( 498/       polis och med stöd av 15 § 2 mom. förord-
26720: 72) . För närvarande är förslag till ändring av    ningen om införande av strafflagen allmän
26721: denna paragraf inte under beredning. Stadgan-      åklagare rätt att avstå från att vidta åtgärder
26722: det om skattebedrägeri, en lindrigare form av      med anledning av brott, om brott är obetydligt
26723: gärningen i 1 mom. i nämnda paragraf, för-         och har berott på ouppmärksamhet, tanklöshet
26724: utsätter, att gärningsman uppsåtligen lämnar       eller okunnighet, som med beaktande av om-
26725: oriktig uppgift eller hemlighåller på skattens     ständigheterna är ursäktlig, och allmänt intres-
26726: bestämmande inverkande omständighet eller          se inte fordrar den skyldiges befo.rdrande tili
26727: gör sig sky1dig tili annat svikligt förfarande.    åtal eller väckande av åtal. 1 rättspraxis har
26728: Hos förövare av grovt skattebedrägeri, som av-     oklarhet i ,fråga om lagtolkningen ofta betrak-
26729: ses i paragrafens 2 mom. förutsätts, förutom       tats som i ovan nämnda stadganden avsedd
26730: uppsåt, utnyttjande av för ändamålet oriktigt      okunnighet.
26731: förda böcker eller handlande under andra syn-
26732: nerligen försvårande omständigheter.
26733:      Helsingfors den 17 januari 1979.
26734: 
26735:                                                                              Minister Esko Rekola
26736: 1
26737: 1
26738:  1
26739:  1
26740:   1
26741:   1
26742:    1
26743:    1
26744:     1
26745:     1
26746:      1
26747:      1
26748:       1
26749:       1
26750:        1
26751:        1
26752:         1
26753:         1
26754:          1
26755:                                              1978 vp.
26756: 
26757: Kirjallinen kysymys n:o 558.
26758: 
26759: 
26760: 
26761: 
26762:                                  Voutilainen ym.: Työeläkelain ja sotilasvammalain muik:aisten
26763:                                     elinko11k:oj,en yhteensovhta:missäännösten tarkistamisesta.
26764: 
26765: 
26766:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26767: 
26768:    Valtaosa sotainvalideista on vammautumi-         mukainen eläketapahtuma on sattunut ennen
26769: sensa jälkeen hankkinut pääasiallisen toimeen-      kuin sanotut lait ovat olleet voimassa vähem-
26770: tulonsa ansiotyössä ja samalla ansainnut myös       män kuin kolme vuotta, sotilasvammalain mu-
26771: eläkkeen vanhuuden varalle.                         kainen elinkorko on tällöinkin vähentänyt an-
26772:     Sotavammaisella on kuitenkin erityislainsää-    sioeläkettä.
26773: dännön mukaan oikeus sotilasvammakorvauk-              Aikaisempia eläkeratkaisuja, joissa sotilas-
26774: seen, johon kuuluu hoitoetuuksia, elinkorko         vammakorvaus on aiheuttanut ansioeläketurvan
26775: yleishaitan korvauksena sekä eräin edellytyk-       rnitätöitymisen tai heikentymisen, ei ole myö-
26776: sin myös täydennyskorko toimeentulon täyden-        hempien järjestelmän tarkastusten yhteydessä
26777: nykseksi.                                           korjattu. Sotavammaisten piirissä onkin erittäin
26778:     Virka-, työ- ja yrittäjäeläkelainsäädännön      runsaasti niitä, joiden työeläketurva on sotavam-
26779: mukaisten ansioeläkkeitten ja sotavamman hai-       man haittakorvauksen johdosta toistaiseksi kor-
26780: tan hyvittämistä koskevan elinkoron yhteenso-       jaamattomaila tavalla vähentynyt.
26781: vittaminen on kuitenkin aiheuttanut ja edel-           Tämä korjaamaton epäkohta on aiheuttanut
26782: deen aiheuttaa usein sen, että työssä ansaittu      sotainvalidien keskuudessa suurta tyytymättö-
26783: eläke sotavamman pelkän yleishaitan korvaami-       myyttä nimenomaan sen takia, että heitä taval-
26784: sen ansiosta perusteettomasti ja kohtuuttomas-      laan rangaistaan sen jälkeen kun he siirtyvät
26785: ti heikentyy.                                       eläkkeelle.
26786:     Näin on asianlaita mm. niissä tapauksissa,         Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
26787: joissa vanhaa sotavammaa on ryhdytty korvaa-        §: n 1 momenttiin viitaten esitämme valtioneu-
26788: maan vasta kolmen viimeisen työeläketapahtu-        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
26789: maa edeltäneen vuoden kuluessa, sekä tapauk-        raavan kirjallisen kysymyksen:
26790: sissa, joissa elinkorkoa samassa ajassa oikais-
26791:  taan vamman pahentumisen tai lisävikojen il-                  Onko Hallitus tietoinen siitä, että
26792: maantumisen johdosta.                                       sotainvalidien saama sotilasvammalain
26793:     Niin ikään on sotilasvammakorvaukseen kuu-              mukainen elinkorko eräissä tapauksissa
26794: luvan elinkoron saaminen johtanut lyhytaikai-               vähentää mm. työelälkettä, ja jos on,
26795:  sessa työsuhteessa olevien työntekijöiden eläke-              mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
26796: lain nojalla ansaitun työeläkkeen vähentymiseen             tynyt työeläke- tai vastaavien eläkela-
26797:  tai estymiseen niissä tapauksissa, joissa eläke-           kien ja sotilasvammalain mukaisten
26798:  tapahtuma on sattunut ennen vuotta 1973. Vas-              elinkorkojen yhteensovittamissäännös-
26799:  taavasti on asianlaita myös merimieseläkkeiden             ten tarkistamiseen niin, ettei sotainva-
26800:  kohdalla, jos eläketapahtuma on sattunut en-               lidin eläke saadun elinkoron talkia vä-
26801:  nen 1. 7. 1975. Milloin yrittäjien eläkelakien             hene?
26802:       Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1978.
26803: 
26804:                Uki Voutilainen                                  Sven-Erik Järvinen
26805:                Pekka Vilmi                                      Timo Mäki
26806: 
26807: 
26808: 
26809: 0879001<16L
26810: 2                                            1978 vp.
26811: 
26812: 
26813:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
26814: 
26815:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-         Sotilasvammalain mukaista elinkorkoa on
26816: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       voitu suodttaa työntekijälle vuosien, jopa vuo-
26817: mies, olette 18 päivänä joulukuuta 1978 päi-       sikymmenien ajalta ennen työeläkkeeseen oi-
26818: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvos-   keuttavan eläketapahtuman sattumista. Tänä
26819: ton asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kan-     aikana on elinkoron perusteena oleva haitta-
26820: sanedustaja Uki Voutilaisen ym. näin kuulu-        aste saattanut vaihdella työntekijän kulloisenkin
26821: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 558:          terveydentilan mukaan. Kun työntekijä tulee
26822:                                                    työeläkelakien tarkoittamassa määrin työkyvyt-
26823:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että      tömäksi, niin useissa tapauksissa myös elinko-
26824:        sotainvalidien saama sotilasvammalain       ron perusteena oleva haitta-aste nousee ja vas-
26825:        mukainen elinkorko eräissä tapauksissa      taavasti myös elinkoron markkamäärä. Silloin
26826:        vähentää mm. ty;öeläikettä, ja jos on,      kun henkilö on saanut sotilasvammalain mu-
26827:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-   kaista elinkorkoa yli kolmen vuoden ajalta,
26828:        tynyt työeläke- tai vastaavien eläkela-     voidaan tilannetta pitää vakiintuneena ja kat-
26829:        kien ja sotilasvammalain mukaisten          soa elinkoron muodos,tuvan hänen toimeentu-
26830:        elinkorkojen yhteensovi ttamissäännös-      lonsa kiinteäksi osaksi. Näin ollen on perustel-
26831:        ten tarkistamiseen niin, ettei sotainva-    tua, ettei sotilasvammalain mukainen elinkor-
26832:        lLdin eläke saadun elinkoron takia vä-      ko tällaisissa tapauksissa vaikuta työeläkkee-
26833:        hene?                                       seen vähentävästi muutoin kuin siltä osin kuin
26834:                                                    se ylittää eläketapahtumaa edeltäneen tason'.
26835:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Työntekijäin eläkelain mukaisessa yhteen-
26836: vasti seuraavaa:                                   sovituksessa on lähdetty siitä, että työntekijäin
26837:    Työeläkkeen tarkoituksena on turvata työn-      eläketapahtumaa edeltänyttä ansiotasoa tarkas-
26838: tekijän ja hänen perheensä toimeentulon jatku-     tellaan tietyn pituiselta ajanjaksolta ja tällai-
26839: vuus vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheen        seksi ajanjaksoksi on valittu kolme vuotta. Jos
26840: huoltajan kuoleman varalta. Tämä tarkoitus         sotilasvammalain mukaista elinkorkoa on suo-
26841: katsotaan saavutettavan takaamalla työntekijälle   ritettu kolmea vuotta lyihyemmältä ajalta, elin-
26842: eläketurva, joka on noin 60 prosenttia hänen       kot!koa ei voida lukea mukaan eläkkeensaajan
26843: ennen eläketapahtumaa vallinneesta ansiotasos-     saavutettuun ansiotasoon ja tämän vuoksi työn-
26844: taan. Eläkejärjestelmien erillisyydestä johtuen    tekijäin eläkelain 8 §:n 6 momentin poikkeus-
26845: samalle henkilölle voidaan suorittaa useita yh-    säännös ei koske tätä tapausta. Sama koskee
26846: täaikaisia eläkkeitä tai muita etuuksia, jotka     niitä tapauksia, joissa sotilasvammalain mukais-
26847: saattavat ylittää mainitun 60 prosentin tavoite-   ta elinkorkoa on lyhyen ajan kuluessa ennen
26848: tason. Ylisuuren kokonaisetuuden saamisen es-      työeläkkeen myöntämistä korotettu.
26849: tämiseksi on säädetty eri lakien mukaisten eläk-      Edellä sanotun 6 momentin säännös lisättiin
26850: keiden ja muiden etuuksien yhteensovituksesta.     työntekijäin eläkelain 8 §:ään vuoden 1973 alus-
26851:    Työntekijäin eläkelain 8 §:ssä luetellaan ne    ta voimaan tulleella lailla, koska aikaisempi
26852: eläkkeet ja muut etuudet, jotka otetaan huo-       säännös oli eräissä tapauksissa osoittautunut
26853: mioon yhteensovitettavina etuuksina työeläk-       eläkkeen saajalle epäedullisemmaksi. Lainmuu-
26854: keen suuruutta määrättäessä. Näihin kuuluu         toksen yhteydessä ei säädetty muutoksen sovel-
26855: myös sotilasvammalain mukainen elinkorko. Sa-      tamisesta tapauksiin, joissa yhteensovitus oli
26856: man pykälän 6 momentin poikkeussäännöksen          toimitettu jo ennen uuden lain voimaantuloa.
26857: vuoksi sotilasvammalain mukaista elinkorkoa        Näin ollen lainmuutokselle ei voida antaa täl-
26858: ei kuitenkaan oteta huomioon yhteensovituk-        laista takautuvaa vaikutusta. Sosiaali- ja terveys-
26859: sessa, jos työntekijä on saanut sanottua kor-      ministeriö selvittää, kuinka laaja merkitys kor-
26860: vausta vähintään kolmen vuoden ajan välittö-       jauksella olisi.
26861: mästi ennen eläketapahtumaa.
26862:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1979.
26863: 
26864:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
26865:                                              N:o 588                                                  3
26866: 
26867: 
26868:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
26869: 
26870:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ådragen i militärtjänst, kan ha utbetalats tili
26871: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        arbetstagaren i åratal, t.o.m. i tiotals år, innan
26872: se av den 18 december 1978 tili vederbörande        det tili arbetspensionen berättigande pensions-
26873: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      fallet inträffade. Under denna tid har den in-
26874: jande av riksdagsman Uki Voutilainen m.fl.          validitetsgrad som ligger tili grund för livräntan
26875: undertecknade spörsmål nr 558:                      kunnat variera enligt arbetstagarens hälsotill-
26876:                                                     stånd vid olika tidpunkter. Då arbetstagaren
26877:           Är Regeringen medveten om att             blir så oförmögen tili arbete, som lagarna om
26878:        krigsinvalidernas livränta i enlighet med    arbetspension avser, stiger i många fall också
26879:        lagen om skada, ådragen i militärtjänst,     den invaliditetsgrad, som ligger tili grund för
26880:        i vissa fall minskar bl.a. arbetspensio-     livräntan, och på motsvarande sätt också liv-
26881:        nen, och om så är fallet,                    räntans markbelopp. Då en person har erhållit
26882:           vilka åtgärder har Regeringen vid-        livränta i enlighet med lagen om skada, ådragen
26883:        tagit för att justera de stadganden om       i militärtjänst, i över tre års tid, kan situationen
26884:        samordning av livräntor som ingår i          anses vara stabil och livräntan utgöra en fast
26885:        lagen om arbetspension eller motsva-         del av hans utkomst. Sålunda är det motiverat
26886:        rande pensionslagar samt lagen om            att livräntan i enlighet med lagen om skada,
26887:        skada, ådragen i militärtjänst, så att       ådragen i militärtjänst, inte i dylika fall inver-
26888:        en krigsinvalids pension inte sjunker        kar nedsättande på arbetspensionen, annat än
26889:        på grund av den livränta han erhåller?       tili de delar den överstiger nivån före pensions-
26890:                                                     fallet.
26891:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-           Vid samordning i enlighet med lagen om
26892: samt anföra följande:                               pension för arbetstagare har man utgått ifrån,
26893:    Syftet med arbetspensionen är att trygga en      att inkomstnivån före pensionsfallet granskas
26894: fortsatt utkomst för arbetstagaren och hans         för en viss period. Den period man har valt
26895: familj med tanke på ålderdom, invaliditet och       är tre år. Om livränta i enlighet med lagen om
26896: familjeförsörjarens död. Detta syfte anses upp-     skada, ådragen i militärtjänst, har erlagts under
26897: nått genom att arbetstagarna garanteras ett         kortare tid än tre år kan den inte inberäknas
26898: pensionsskydd, som uppgår tili ca 60 % av           i pensionstagarens uppnådda inkomstnivå. Un-
26899: förtjänstnivån före pensionsfallet. På grund av     dantagsstadgandet i 8 § 6 mom. lagen om pen-
26900: olikheter i pensionssystemen kan tili samma         sion för arbetstagare berör därför inte detta
26901: person samtidigt erläggas flere pensioner eller     fall. Samma sak gäller de fall, där livräntan i
26902: andra förmåner, vilka kan överstiga den nämnda      enlighet med lagen om skada, ådragen i mili-
26903: målsättningsnivån 60 %. I sy,fte att förhindra      tärtjänst, har höjts kort innan arbetspensionen
26904: överstora totalfördelar finns det stadganden om     beviljades.
26905: samordning av pensioner och andra fördelar              Ovanstående stadgande i 6 mom. fogades
26906: som utgår enligt olika lagar.                       tili 8 § lagen om pension för arbetstagare genom
26907:    I 8 § lagen om pension för arbetstagare upp-     en lag som trädde i kraft från början av år
26908: räknas de pensioner och andra förmåner som          197 3, eftersom det tidigare stadgandet i vissa
26909: beaktas som sådana fördelar, vilka skall sam-       fall hade visat sig vara mindre fördelaktigt för
26910: ordnas då beloppet av arbetspensionen fast-         pensionstagaren. I samband med lagändringen
26911: ställs. Enligt det undantagsstadgande som in-       stadgades inte om tiliämpning av ändringen på
26912: går i sagda paragrafs 6 mom. beaktas dock           sådana fall, där samordningen hade verkställts
26913: inte livränta enligt lagen om skada, ådragen        redan före den nya lagens ikraftträdande. Så-
26914: i militärtjänst, vid samordningen, om arbets-       lunda kan denna lagändring inte ges en dylik
26915:  tagaren har åtnjutit sådan ersättning under        retroaktiv verkan. Social- och hälsovårdsminis-
26916: minst tre års tid omedelbart före pensionsfallet.   teriet utreder frågan om hur stor verkan en
26917:     Livränta i enlighet med lagen om skada,         sådan justering skulle ha.
26918:      Helsingforsden 12 januari 1979.
26919: 
26920:                                                 Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
26921:                                             1978 vp.
26922: 
26923: ~irjallinen kysymys n:o 559.
26924: 
26925: 
26926: 
26927: 
26928:                                Uitto ym.: Jätevesimaksun poistamisesta piha-alueen kasteluun
26929:                                    käytetyn veden <>salta.
26930: 
26931: 
26932:                        E d u sk u n n an   H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26933: 
26934:   Julkisuudessa olleen tiedon mukaan korkein      vaikka edellä mainittuja kasteluvesiä ei johdeta
26935: aliinto-oikeus on tekemällään päätöksellä to-     viemäriin.
26936: ennut jätevesimaksun kohtuuttoman suureksi           Veden käyttäjä ei kuormita viemäriverkostoa
26937: [inä tapauksessa kun Espoon kaupungissa si-       tai puhdistuslaitosta, ja tämän johdosta olisikin
26938: titsevan Simonpaino Oy -nimisen yhtiön käyt-      oikeudenmukaista tulkita jätevesimaksusta an-
26939: ämästä kokonaisvesimäärästä johdetaan 30-         netun lain 5 §:n 1 mom. siten, että välittömän
26940: 2 prosenttia jäähdytysvetenä Espoon kaupun-       asuinympäristön, kuten pihapuistikon ja nur-
26941: in viemäriverkostoon kuuluvaan avo-ojaan.         mikon kasteluun käytettävästä vedestä ei siltä
26942: Jämä jäähdytysvedet eivät vaadi puhdistamista     osin perittäisi jätevesimaksua.
26943: ikä niistä näin ollen aiheudu kaupungille mui-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26944: 1 kuin viemäröintikustannuksia: Tämän huo-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme-
26945: lioon ottaen on jätevesimaksusta annetun lain     kin valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
26946:   § :n 1 momentin mukaisesti määrättyä käyttö-    tattavaksi seuraavan kysymyksen:
26947: laksua ilmeisesti pidettävä kohtuuttoman suu-
26948: ~na, todetaan korkeimman hallinto-oikeuden                   Onko Hallitus tietoinen kunnalliseen
26949:  äätöksessä.                                              yleiseen viemäriverkostoon yhdistetyn
26950:   Kun korkein hallinto-oikeus on tullut edellä            asuinrakennuksen jätevesimaksun epä-
26951: anottuun tulokseen, on todettava, että erityi-            oikeudenmukaisuudesta     pihanurmikon
26952: ~sti kaupunkien asuntoalueilla käytetään kesä-            kasteluun käytetyn veden laskutuksessa,
26953: ikana vesijohtovettä varsin huomattavassa mää-            ja
26954: [n pihanurmikoitten kasteluun. Tästä vedestä                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26955: eritään kulutuksen mukaisen käyttömaksun                  ryhtyä jätevesimaksun poistamiseksi
26956:  säksi myös jätevesimaksu, siitä huolimatta               piha-alueen kasteluun käytetyn veden
26957:                                                           osalta?
26958:     Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1978.
26959: 
26960:               Pauli Uitto                                     Joel Hongisto
26961:               U.-L. Alppi                                     Unto Ruotsalainen
26962: 
26963: 
26964: 
26965: 
26966: 87900117M
26967: 2                                            1978 vp.
26968: 
26969: 
26970: 
26971: 
26972:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
26973: 
26974:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Jos todella merkittäviä vesimääriä käytetääl
26975: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       jätevesiä muodostamattomaan tarkoitukseen kt
26976: olette kirjeellänne 18 päivältä joulukuuta 1978     ten kauppapuutarhassa tapahtuvaan kasteluut
26977: n:o 2019 lähettänyt valtioneuvoston asianomai-      vähennyksen suorittaminen jätevesimaksuun o
26978: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pauli      ilmeisesti aiheellista. Sitä vastoin pihanurm
26979: Uiton ym. tekemän seuraavan sisältöisen kysy-       koiden kasteluun menneen veden erillisrnittau1
26980: myksen n:o 559:                                     sesta ja luotettavasta toteamisesta aiheutuva
26981:                                                     lisäkustannukset nousevat varsin korkeik~
26982:           Onko Hallitus tietoinen kunnalliseen      verrattuina niihin vähennyksiin, joita jäteves
26983:        yleiseen viemäriverkostoon yhdistetyn        maksuihin olisi mahdollista saada. Tämä liene
26984:        asuinrakennuksen jätevesimaksun epä-         ratkaisevin syy siihen, etteivät kunnat ole kä)
26985:        oikeudenmukaisuudesta     pihanurmikon       neet toteuttamaan kyseistä vähennysperustett
26986:        kasteluun käytetyn veden laskutuksessa,      yleisesti. Pihanurrnikoiden kastelun tavanoma
26987:        ja                                           suudesta johtuen konkreettisen vähennykse
26988:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      saaminen jätevesimaksuun voisi sitä paitsi jääd
26989:        ryhtyä jätevesimaksun poistamiseksi          saavuttamatta jo senkin vuoksi, että kasteluu
26990:        piha-alueen kasteluun käytetyn veden         käytetyn veden täydellinen erottaminen jät€
26991:        osalta?                                      vesimaksusta nostaisi viimeksi mainitun yksil
26992:                                                     köveloi tuksia.
26993:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Yhdenmukaisuuden ja oikeusturvan kannalt
26994: vasti seuraavaa:                                    on huomattava, että kunnat ovat jätevesimal
26995:    Jos kiinteistön käyttämän veden määrän pe-       suja koskevissa taksapäätöksissään tiettäväs
26996: rusteella laskettua käyttömaksua on kiinteis-       seuranneet keskusjärjestöjensä suosituksia j
26997: töstä jobdettavan jäteveden poikkeuksellisen        että kuntien taksapäätökset on alistettava läi
26998: laadun tai määrän vuoksi taikka muusta erityi-      uinhallituksen vahvistettaviksi sekä että maks1
26999: sestä syystä ilmeisesti pidettävä kohtuuttoman      velvollisilla on mahdollisuus muistutuksen j
27000: suurena tai kohtuuttoman vähäisenä taikka jos       valituksen tekemiseen jätevesimaksun määräi
27001: veden määrää ei sopivasti voida mitata, on          mistä koskevista päätöksistä.
27002: jätevesimaksusta annetun lain 5 §:n 2 momen-           Koska voimassa olevakio jätevesimaksust
27003: tin mukaan käyttömaksua määrättäessä otet-          annettu laki mahdollistaa kysymyksessä tarko
27004: tava huomioon poikkeukselliset olosuhteet ja        tetun vähennyksen tekemisen kasteluun käytc
27005: viemäristä saatava hyöty. Laki siis mahdollistaa    tyn veden osalta, hallitus katsoo, ettei teht
27006: jo nyt käyttömaksun alentamisen muun muassa         kysymys anna aihetta ryhtyä toimenpiteisii
27007: sillä perusteella, että kiinteistön käyttämä vesi   asiassa.
27008: ei mene jätevesiviemäriin.
27009:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1979.
27010: 
27011: 
27012:                                                Maa- ja metsätalousministeri Johnnes Virolainen
27013:                                             N:o 559                                             3
27014: 
27015: 
27016: 
27017: 
27018:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
27019: 
27020:  I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Om verkligt betydande mängder vatten an-
27021: nger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      vänds för ändamål som inte ger upphov tili
27022: r 2019 av den 18 december 1978 tili veder-        avloppsvatten, såsom vid bevattning i handels-
27023: örande medlem av statsrådet översänt avskrift     trädgård, är det uppenbarligen motiverat att
27024: v följande av riksdagsman Pauli Uitto m. fl.      reducera avloppsvattenavgiften. De tilläggs-
27025: ndertecknade spörsmål nr 559:                     kostnader som föranleds av särmätning och
27026:                                                   tiliförlitligt konstaterande av vattenmängden
27027:          Är Regeringen medveten om det            för bevattning av gräsplaner blir däremot täm-
27028:       orättvisa i fråga om avloppsvattenav-       lingen höga i jämförelse med de nedsättningar,
27029:       giften för bostadsbyggnad, som är an-       av avloppsvattenavgifterna som kunde erhållas.
27030:       sluten tili kommunalt allmänt avlopps-      Detta torde vara den avgörande orsaken tili
27031:       nät, när det gäller fakturering av vatten   att kommunerna inte generellt har genomfört
27032:       som använts för bevattning av husets        ifrågavarande nedsättningsgrund. På grund av
27033:       gräsplan, och                               att bevattning av gräsplaner är så allmänt före-
27034:          vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     kommande kunde en konkret nedsättning av
27035:       ta i avsikt att slopa avloppsvattenav-      avloppsvattenavgiften bli oförverkligad redan
27036:       giften för den del av vattnet som an-       av den anledningen, att ett fullständigt av-
27037:       vänds för bevattning av gårdsområdet?       skiljande av bevattningsvattnet från avlopps-
27038:                                                   vattenavgiften skulle höja priset per enhet för
27039:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     avloppsvattnet.
27040: amt anföra följande:                                  Vad beträffar enhetlighet och rättskydd mås-
27041:    Om bruksavgiften, som beräknats på basen       te det beaktas att kommunerna i sina taxe-
27042: v den mängd vatten som fastigheten använt,        beslut om avloppsvattenavgifter veterligen följt
27043: .11 följd av exceptionell beskaffenhet hos av-    sina centralorganisationers rekommendationer
27044: >ppsvattnet från fastigheten eller dess mängd     och att kommunernas taxebeslut måste under-
27045: ller av annat skäl uppenbart måste anses oskä-    ställas länsstyrelsen för fastställelse samt att
27046: gt stor eller oskäligt liten eller om vatten-     den betalningsskyldige har möjlighet att göra
27047: längden inte kan mätas på lämpligt sätt skall,    anmärkningar och anföra besvär över beslut
27048: nligt 5 § 2 mom. lagen om avloppsvatten-          rörande fastställande av avloppsvattenavgift.
27049: vgift (610/73), vid bestämmandet av bruks-           Då också gällande lag om avloppsvatten-
27050: vgiften de exceptionella förhållandena och den    avgift möjliggör den i spörsmålet avsedda n~d­
27051:  ytta fastigheten har av avledandet beaktas.      sättningen för vatten som används för bevatt-
27052:  ,agen möjliggör således redan nu en nedsätt-     ning, anser regeringen att spörsmålet inte ger
27053:  ing av bruksavgiften bl. a. på grund av att      anledning tili åtgärder i frågan.
27054:  et vatten som fastigheten använder inte går
27055:  11 avloppsvattennätet.
27056:     Helsingfors den 16 januari 1979.
27057: 
27058: 
27059:                                             Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
27060:                                             1978 vp.
27061: 
27062: Kirjallinen kysymys n:o 560.
27063: 
27064: 
27065: 
27066: 
27067:                                  Juvela ym.: Holhouslautakunnan antaman lausunnon huomioon-
27068:                                     ottamisesta.
27069: 
27070: 
27071:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
27072: 
27073:    Kesäkuun 16 päivänä 1978 Ikaalisten kätäjä-     se, mikä paino artnetaan tämänlumitoisissa
27074: kunnart välikäräjillä, jonka puheenjohtajana       asioissa ammattilautakunnan päätökselle. Tässä
27075: toimi vt; kihlakunnantuomari Timo Lundqvist,       tapauksessa holhouslautakunta oli katsonut
27076: hyväksyi oikeus kiinteistökaupan, jolla mm.        kiinteistön vaihtokaupalla loukattavan alaikäi-
27077: alaikäisen orpolapsen Te.rttu Maria Kivimäen       sen holhottavan lapsen etua. Alioikeus päätti
27078: osittain omistama, lähellä Ikaalisten kaupungin    kuitenkin toisin. Käsittämättömältä tuntuu se,
27079: keskustaa sijaitseva omakotitalokiinteistö vaih-   että holhouslautakunnan varapuheenjohtajalle
27080: dettiin kerrostalohuoneistoon. Koska paikalli-     ei annettu mahdollisuutta vedota ylempään
27081: nen holhouslautakunta oli todennut, ettei vaih-    oikeusasteeseen sanotussa asiassa, vaan tämä
27082: tokauppa ole alaikäiselle edullinen, ei lauta-     oikeus olisi yksinomaan annettu holhouslauta-
27083: kunta oikeudelle antamassaan lausunnossa           kunnan mielestä epäedullisen vaihtokaupan jär-
27084: puoltanut kauppaa.                                 jestäneelle holhoojalle, joka oli yksi asian-
27085:    Kun yleensä alioikeuksien on todettu vas-       omistaja.
27086: taavanlaisissa asioissa holhouslautakuntia tiu-       Edellä olevan perusteella sekä valtiopäivä-
27087: kemmin valvovan holhottavien etuja, on sanot-      järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
27088: tu, oikeuden päätös varsin harvinaislaatuinen.     esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27089: Se on cmnen kaikkea holhottavan kannalta           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27090: epäedullinen. Lautakunnan varapuheenjohtaja
27091: kävi säädetyn ajan kuluessa ilmoittamassa tyy-               Onko alioikeus oikeusministeriön mie-
27092: tymättömyytensä alioikeuden päätökseen. Kih-              lestä menetellyt oikein hyväksyessään
27093: lakunnanoikeuden kansliassa istunut tuomari               holhouslautakunnan kannan vastaisesti
27094: ilmoitti kuitenkin, että ainoastaan holhoojalla           edellä mainitun kiinteistön vaihtokau-
27095: 0 n oikeus valittaa asiasta. Tässä tapauksessa            pan ja estäessään holhouslautakunnan
27096: kuitenkin holhooja oli edellämainitun vaihto-             varapuheenjohtajan vetoamasta ylem-
27097: kaupan suunnittelija ja alkuunpanija .                    pään oikeusasteeseen?
27098:    .Oleellisinta tässä asiassa on ennen kaikkea
27099:      Helsingissä 15 päiväliä joulukuuta 1978.
27100: 
27101:                  Aulis Juvela                                     Heimo Rekonen
27102: 
27103: 
27104: 
27105: 
27106: 0879000737
27107: 2                                           1978 vp.
27108: 
27109: 
27110: 
27111: 
27112:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27113: 
27114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa       Holhouslainsäädännön kokonaisuudistuksen
27115: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      valmistelu on ollut vireillä oikeusministeriössä
27116: olette 18 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn         jo vuodesta 1965 alkaen, jolloin valtioneuvosto
27117: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       asetti komitean valmistamaan ehdotuksen hol-
27118: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      houslainsäädännön uudistamiseksi. ·Komitea
27119: edustaja Aulis Juvelan ym. näin kuuluvasta         antoi mietintönsä 29 päivänä joulukuuta 1971
27120: kirjallisesta kysymyksestä n:o 560:                (Komiteanmietintö 1971: A 22). Sen .jälkeen
27121:                                                    kun mietinnöstä oli hankittu lausunnot, asetti
27122:           Onko alioikeus oikeusministeriön mie-    oikeusministeriö vuonna 1972 toimikunnan,
27123:        lestä menetellyt oikein hyväksyessään       jonka tehtävänä oli holhoussäännöstön uudis-
27124:        holhouslautakunnan kannan vastaisesti       taminen. Toimikunta antoi mietintönsä 30
27125:        edellä mainitun kiinteistön vaihtokau-      päivänä syyskuuta 197 4 (Komiteanmietintö
27126:        pan ja estäessään holhouslautakunnan        197 4: 117). Sanotussa mietinnössä ehdotettiin
27127:        varapuheenjohtajan vetoamasta ylem-         muun ohella, että määrättyihiri, holhotin kan-
27128:        pään oikeusasteeseen?                       nalta tärkeisiin oikeustoimiin olisi holhoojan
27129:                                                    saatava viranomaisen lupa. Toimikunnan eh-
27130:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        dotuksen mukaan luvan tällaisiin oikeustoimiin,
27131: tavasti seuraavaa:                                 joihin olisi luettava muun muassa holhotille
27132:    Kysymyksessä tiedustellaan, onko tuomlOlS-      kuuluvan kiinteän omaisuuden luovutus, antaisi
27133: tuin oikeusministeriön käsityksen mukaan me-       aina holhouslautakunta. Ehdotusta perusteltiin
27134: netellyt oikein ratkaistessaan erään, kysymyk-     muun muassa sillä, että holhouslautakunnalla,
27135: sessä lähemmin yksilöidyn holhoojan hakemuk-       jonka tehtävänä muutoinkin on valvoa ensim-
27136: sesta vireille pannun asian, jossa kysymys on      mäisenä asteena vajaavaltaisen omaisuuden hoi-
27137: ollut tuomioistuimen luvan saamisesta holhot-      toa, on katsottava olevan riittävä asiantuntemus
27138: tavalle kuuluvan kiinteistön vaihtamiseksi         luvan myöntämiseen kaikkien vajaavaltaisen
27139: muuhun omaisuuteen. Oikeusministeriö ei            omaisuutta koskevien oikeustoimien osalta.
27140: kuitenkaan voi, ottaen huomioon hallitusmuo-          Holhouslainsäädännön kokonaisuudistuksen
27141: don 2 § :n 4 momentissa säädetyn tuomioistui-      valmistelua on tämän jälkeen jatkettu oikeus-
27142: mien riippumattomuuden periaatteen, ryhtyä         ministeriössä siten, että hallituksen esitys hol-
27143: yksittäistapauksissa tutkimaan, onko tuomio-       houslain uudistamiseksi voitaisiin antaa Edus-
27144: istuin soveltanut oikein voimassa olevaa lain-     kunnalle vuoden 1979 kuluessa.
27145: säädäntöä eikä esittämään käsitystään tuomio-
27146: istuimen menettelyn laillisuudesta.
27147:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1979.
27148: 
27149:                                                                    Oikeusministeri Paavo Nikula
27150:                                               N:o 560                                                3
27151: 
27152: 
27153: 
27154: 
27155:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
27156: 
27157:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         darlagstiftningen har varit anhängig justitie-
27158: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ministeriet redan räknat från år 1965, då
27159: av den 18 december 1978 tili vederbörande            statsrådet tillsatte en kommitte med uppgift
27160: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       att bereda ett förslag tili reform av förmyndar-
27161: jande, av riksdagsman Aulis Juvela m.fl. ställda     lagstiftningen. Kommitten avgav sitt betänkan-
27162: spörsmål nr 560:                                     de den 29 december 1971 (Kommittebetän-
27163:                                                      kande 19 71 : A 22) . Efter det a tt u tlå tanden
27164:           Har underrätten enligt justitieminis-      om betänkandet hade inhämtats, tillsatte justi-
27165:        teriets åsikt förfarit riktigt när den i      tieministeriet år 1972 en kommission med upp-
27166:        strid mot förmyndarnämndens stånd-            g1ft att reformera lagstiftningen angående för-
27167:        punkt godkänt den ovan nämnda bytes-          mynderskap. Kommissionen avgav sitt betän-
27168:        handeln med en fastigbet och hindrat          kande den 30 september 1974 (Kommitte-
27169:        förmyndarnämndens viceordförande att          betänkande 197 4: 117). I sagda betänkande
27170:        vädja tili högre instans?                     föreslogs bl.a. att förmyndaren skulle förplik-
27171:                                                      tigas att inhämta myndigheternas tilistånd i
27172:    Såsom svar på detta spörsmål :får jag vörd-       fråga om vissa bestämda, ur myndligens syn-
27173: samt anföra följande:                                punkt viktiga rättshandlingar. Enligt kom-
27174:    I spörsmålet frågas huruvida domstolen            missionens förslag skulle tilistånd tili dylika
27175: enligt justitieministeriets åsikt förfarit riktigt    rättshandlingar, tili vilka bl.a. överlåtelse av
27176: vid avgörandet av ett i spörsmålet närmare            myndling tillhörig fast egendom skulle hän-
27177: preciserat, på förmyndarens ansökan anhängig-        föras, ges av förmyndarnämnden. Förslaget
27178: gjort ärende, vilket rörde sig om erhållande          motiverades bl.a. med, att förmyndarnämnden,
27179: av domstolens tillstånd att byta en fastighet         vars uppgift också eljest är att såsom första
27180: som tilihörde en minderårig person mot annan         instans övervaka skötseln av omyndigs egen-
27181: egendom. Justitieministeriet kan dock inte,           dom, måste anses besitta tiliräcklig sakkunskap
27182: med beaktande av den i 2 § 4 mom. regerings-          för beviljande av tilistånd beträffande alla
27183: formen stadgade principen om domstolarnas             rättshandlingar som gäller omyndigs egendom.
27184: oberoende, i enskilda fall börja undersöka,              Beredningen av en totalreform av förmyndar-
27185: huruvida domstolen på behörigt sätt tillämpat         lagstiftningen har härefter fortsatts i justitie-
27186: gällande lag, inte heller kan ministeriet fram-       ministeriet på så sätt, att en regeringspropo-
27187: föra sin åsikt om lagligheten i domstolens            sition angående revidering av lagen angående
27188:  förfarande.                                          förmynderskap skulle kunna avlåtas till riks-
27189:     Beredningen av en totalreform av förmyn-          dagen inom förloppet av år 1979.
27190:       Helsingfors den 10 januari 1979.
27191: 
27192:                                                                      Justitieminister Paavo Nikula
27193:                                                 1978 vp.
27194: 
27195: Kirjallinen kysymys n:o 561.
27196: 
27197: 
27198: 
27199: 
27200:                                    ]llntumaa ym.: Kehitysvammaisten suojatyöpaikoista perittävien
27201:                                        ateriakorvausten poistamisesta.
27202: 
27203: 
27204:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27205: 
27206:     Uudessa laissa kehitysvammaisten erityishuo1-      poistaminen ei tunnu oikealta suuntaukselta. On
27207: losta on pääperiaatteena ns. normaalisuus. Täs-        lisäksi otettava huomioon myös mi:elentervey-
27208: tä on ollut seurauksena, että erityishuollon toi-      dellinen näkökohta. Jos kehitysvammainen
27209: mintayksiköissä on ryhdytty perimään erikseen          työntekijä ei voi ansaita työllään edes ruokaan-
27210: asetuksella määrättyjä ylläpitomaksuja. Tämä           sa, se voi entisestäänkin masentaa häntä. Kai-
27211: edellyttää asumis-, ravinto- ja muista vastaavista     kenlaatuisia vammaisia on kohdeltava mieles-
27212: menoista otettavia maksuja, kun ylläpitäjänä on        tämme näissä asiois,sa eri tavalla kuin terveitä.
27213: kunta, kuntainliitto tai valtio. Maksut on por-        Kansanelakkeestä tai muusta vastaavasta etuu-
27214: rastettu sen mukaan, onko maksaja aHe 16·vuo-          desta huolimatta tällaisen työntekijän olisi saa-
27215: tias vai :ei. Suojatyöpaikoissa maksun suuruus         tava työstään itselleen kohtuullinen palkka,
27216: riippuu siitä, tarjotaanko kaikki ateriat vai vain     jonka hän voi tuntea työllään ansainneensa.
27217: osa niistä.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27218:     Ateriaedun poistaminen on vähentänyt kehi-         tyiksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitämme
27219:  tysvammaisten mielenkiintoa työskennellä suo-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27220:  jatyöpaikoissa. Suojatyön kuntouttava vaikutus        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27221: heikkenee. Monen perheen taloudessa uusi me-
27222:  noerä on tuntuva.                                               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei·
27223:     Kun ottaa huomioon, että suojatyöpaikat ei-               siin kehitysvammaisten suojatyöpaikois-
27224:  vät ole vain oppilaspaikkoja, vaan tuottavat jo-             sa perittävien ateriakorvausten poistami-
27225:  takin yhteiskunnalle, koska työntekijälle itselleen          seksi tai työntekijän itselleen saaman
27226:  jäävä osuus on pieni, vähäisten "luontaisetujen"             palkkaosan lisäämiseksi?
27227:       Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1978.
27228: 
27229:           Antero Juntumaa              Erkki Korhonen             Jorma Fred
27230:           Ulla Järvilehto              Raino Westerholm           Impi Muroma
27231:                    Veikko J. Matikkala                 Sauli Hautala
27232: 
27233: 
27234: 
27235: 
27236: 087900140C
27237: 2                                                1978 vp.
27238: 
27239: 
27240: 
27241: 
27242:                           Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e h e 11 e.
27243: 
27244:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Sekä psykologisesti e>t'tä mielenterveydellisesti
27245: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           normaalisuuden periaatteen ,toteuttaminen on
27246: olette 19 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-         osoittautunut tärkeäksi kehitysvammaiselle itsel-
27247: j,eenne ohella toimittanut vahioneuvoston asian-        leen.
27248: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja            Suojatyöpaikoissa on myöskin sellaisia kehi-
27249: Juntumaan ym. näin kuuluvasta kirjaHisesta ky-          tysvammaisia, joiJlle normaalisuuden periaatteen
27250: symyksestä n:o 561:                                     toteuttaminen on merkityksetöntä ja joiden työ-
27251:                                                         suorituskin on vähäinen tai olematon. He työs-
27252:            Aikooko Hallitus ryhtyä 'toimenpitei-        kentelevät työpaikoissa lähinnä terapiamielessä,
27253:         siin kehitysvammaisten suojatyöpaikois-         eikä ateriamaksun perimisellä ole sanottavaa
27254:         sa perittävien ateriakorvausten poistami-       merkitystä ajateltaessa heidän sopeuttamistaan
27255:         seksi tai työntekijän itselleen saaman          normaaliin elämään.
27256:         palkkaosan 1isäämiseksi?                           Työmotivaation kannalta merkityksellinen on
27257:                                                         suojatyöpaikoissa työsuorituksen perusteella
27258:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           maksettava työosuusraha, jota suoritetaan myös
27259: vasti seuraavaa:                                        sellaisille kehitysvammaisille, joiden työsuoritus
27260:    Kehi tysvammaisille tarkoitetuissa suojatyö-         ei ole oleellinen asia.
27261: paikoissa peritään ylläpitomaksuna kehitysvam-             Työosuusrahaa maksetaan kehitysvammaisten
27262: maisten erityishuollosta annetun lain (519 /77)         erityishuollosta annetun asetuksen (988/77)
27263: 43 §:n ja kehitysvammaisten erityishuollon toi-         24 §:n säännöksen nojalla. Mainitun asetuksen
27264: mintayksiköissä perittävistä ylläpitomaksuista          mukaan sosiaalihallituksen tulee määritellä pe-
27265: annetun asetuksen (987 /77) 2 §:n nojalla ra-           rusteet työosuusrahan maksamista varten. So-
27266: vinnosta 3 markkaa aterialta.                           siaalihallituksessa on valmisteilla uudet ohjeet
27267:    Suojatyöpaikoissa pytltaan kehitysvamma-             tätä tarkoitusta varten. Tällä hetkellä noudatet-
27268: huollon yleisten toimintaperiaatteiden mukai-           tujen ohjeiden periaatteena on, että suojatyöpai-
27269: sesti sellaisiin järjestelyihin, että suojatyöpaiJkat   kassa työskentelevä lrehitysvammainen saa
27270: olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia normaa-           omaksi hyväkseen työn tuoton, vähennettynä
27271: lien työpai'kkojen kanssa ja että tällaiset järjes-     mm. sähkövoiman ja välineiden käytöstä aiheu-
27272: telyt osaltaan auttaisivat kehitysvammaisia nor-        tuvilla sekä eräiltä osin materiaalikustannuksil-
27273: maaliin työelämään ja yhteiskuntaan siirtymi-           la. Kuitenkaan henkilökohtainen työsuoritus ei
27274: sessä. Koska normaalissa 'työelämässä ihmiset           ole ratkaiseva tekijä, vaan terapeuttiset tekijät
27275: joutuvat maksamaan ruokailusta ja koska kehi-           otetaan aina huomioon työsuusrahan suuruutta
27276: tysvammaiset on pyritty saattamaan normaalia            määriteltäessä.
27277: vastaavaan asemaan, peritään heiltä suojatyöpai~           Sosiaalihallituksen toimesta seurataan työ-
27278: kassa korvausta ruoasta, mikäli he käyttävät hy-        osuusrahan määrällistä kehitys·tä tekemällä asias-
27279: väkseen työpaikan ateriapalveluja.                      ta muutaman vuoden välein selvityksiä. Tällai-
27280:    Lisäksi osa suojatyöpaikoissa työskentelevistä       nen selvitys !tullaan tekemään vuoden 1979
27281: kehitysvammaisista ei käytä työpaikan ateriapal-        alussa vallitsevan tilanteen perusteella uusien
27282: veluja hyväkseen, vaan ruokailevat työpaikkansa         ohjeiden valmistelun yhteydessä.
27283: ulkopuolella ja maksavat siten ruokansa nor-
27284: maaliin tapaan.
27285:       Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1979.
27286: 
27287:                                                                           Ministteri Olavi Martikainen
27288:                                                N:o 561                                                3
27289: 
27290: 
27291: 
27292: 
27293:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27294: 
27295:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sin måltid utom arbetsplatsen och betalar här-
27296: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse         vid för sin mat på normalt sätt.
27297: av den 19 december 1978 tili vederbörande                Såväl psykologiskt som mentalhygieniskt har
27298: medlem av statsrådet översänt avskrift av             förverkligandet av normalitetsprincipen visat sig
27299: följande av riksdagsman Juntumaa m. fl. under-        vara viktigt för den utvecklingsstörde själv.
27300: tecknade spörsmål nr 561:                                På de skyddade arbetsplatserna finns även
27301:                                                       sådana utvecklingsstörda för vilka förverkligan-
27302:          Har Regeringen för avsikt att vidta          det av normalitetsprincipen är utan betydelse
27303:        åtgärder i avsikt att slopa de måltids-        och vilkas arbetsprestation även är ringa eller
27304:        ersättningar som uppbärs vid skyddade          obefintlig. Dessa arbetar på arbetsplatserna i
27305:        arbetsplatser för utvecklingsstörda eller      närmast terapeutiskt syfte, och uppbärandet av
27306:        öka den del av lönen som kommer ar-            måltidsavgift har inte nämnvärd betydelse med
27307:        betstagaren till godo?                         tanke på deras anspassande till det normala
27308:                                                       livet.
27309:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-            För arbetsmotivationen har den flitpenning,
27310: samt anföra följande:                                 som erläggs vid de skyddade arbetsplatserna på
27311:     Vid de för utvecklingsstörda avsedda skydda-      basen av arbetsprestation och som erläggs även
27312: de arbetsplatserna uppbärs med stöd av 43 §           åt utvecklingsstörda, vilkas arbetsprestation inte
27313: lagen angående specialomsorger om utvecklings-        utgör det väsentliga, betydelse.
27314: störda (519/77) och 2 § förordningen angåen-             Flitpenning erläggs med stöd av 24 § förord-
27315: de avgifter för uppehälle, vilka uppbäres vid         ningen angående specialomsorger om utveck-
27316: verksamhetsenheter för specialomsorger om ut-         lingsstörda (988/77). Enligt denna förordning
27317: vecklingsstörda (987 /77), såsom avgift för           tillkommer det socialstyrelsen att fastställa
27318: uppehälle 3 mk per måltid.                            grunderna för erläggande av flitpenning. Vid
27319:     Vid skyddat arbete är det, i enlighet med de      socialstyrelsen är nya direktiv för detta ända-
27320: allmänna verksamhetsprinciperna i omsorgen om         mål under beredning. Enligt de nu gällande di-
27321: utvecklingsstörda, en strävan att de skyddade         rektiven är principen den, att arbetsintäkten,
27322: arbetsplatserna skall vara möjligast lika normala     minskad med bl. a. kostnaderna för användning
27323: arbetsplatser och att dylika arrangemang för sin      av elektricitet och redskap samt tili vissa delar
27324: del skulle hjälpa de utvecklingsstörda att över-      materialkostnader, kommer den på skyddad ar-
27325: gå tili normalt arbetsliv och samhälle. Enär          betsplats arbetande utvecklingsstörde till godo.
27326: människorna i det normala arbetslivet hamnar          Den personliga arbetsprestationen är dock inte
27327: att betala för sin mat och då man strävar tili att    den avgörande faktorn, utan de terapeutiska
27328:  försätta de utvecklingsstörda i en ställning, vii-   aspekterna beaktas alltid då flitpennigens stor-
27329: ken motsvarar det normala uppbäres av dem             lek fastställs.
27330:  ersättning för maten på de skyddade arbets-             På socialstyrelsens försorg uppföljs flitpen-
27331:  platserna, Hall de tillgodogör sig av arbets-        ningens kvantitativa utveckling genom utred-
27332:  platsens måltider.                                   ningar med några års intervaller. En dylik ut-
27333:     Dessutom utnyttjar inte en del av de utveck-      redning kommer på basen av rådande situation
27334:  lingsstörda, vilka :arbetar på rskyddade arbets-     att göras i början av år 1979 i samband med
27335:  platser arbetsplatsens må1tidsservice, utan intar    uppgörandet av nya direktiv.
27336:       Helsingfors den 19 januari 1979.
27337: 
27338:                                                                         Minister Olavi Martikainen
27339:                                              1978 vp.
27340: 
27341: :irjallinen kysymys n:o 562.
27342: 
27343: 
27344: 
27345: 
27346:                                 Ahonen: Terhi-perämoottoreiden markkinoinnin lisäämisestä.
27347: 
27348: 
27349:                       E duskunn an          H erra      P u he m i e h e 11 e.
27350: 
27351:    Valmet Oy:n }yskän tehtaalla työskenteli         aikaisesti perämoottoreiden ullmmainen tuonti
27352: )itakin aikoja sitten noin 850 henkilöä. Ly-        on lisääntynyt. Vuonna 1977 tullitilaston mu-
27353: yessä ajassa henkilömäärä on pudonnut lähes         kaan tuotiin maahan 34 085 kappaletta erilaisia
27354: arilla sadalla henkilöllä. Henkilökunnan kes-       perämoottoreita ja enintään 5-hevosvoimaisia
27355: uudessa tämä on saanut aikaan epävarmuuden          peräti 10 385 kappaletta.
27356: unteen työpaikkojen säilyttämisen suhteen,             Kun kysymyksessä ovat näinkin suuret tuon-
27357: )ka on aivan luonnollistakin muutenkin vai-         tiluvut, niin käsittääkseni kotimaisen Terhi-
27358: eana työllisyyskautena.                             perämoottorin myyntiä pitäisi kotimaassa edis-
27359:    Jyväskylän maalaiskuntalaisen ja kunnallis-      tää, ja olisi selvitettävä myöskin mahdollisuu-
27360: allinnon taholta katsottuna asia on myöskin         det suurempaan vientiin. Vakavia toimenpiteitä
27361: rittäin vakava, kun ottaa huomioon, että palk-      joka tapauksessa tarvitaan Valmet Oy:n }yskän
27362:  atyöntekijät pääasiallisesti maksavat kunnan       tehtaan työntekijöiden työllistämisen turvaami-
27363:  erot. Lisäksi SOK:n Vaajakosken tehtaat ovat       seksi.
27364:  iime vuosina myöskin vähentäneet työnteki-            Edellä esitettyyn viitaten ja valtiopäiväjärjes-
27365:  :>itä.                                             tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
27366:    Yhteisin ponnistuksin olisi löydettävä keinoja   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27367:  iihen, millä työpaikat voitaisiin säilyttää ja     vaksi seuraavan kysymyksen:
27368:  iitä mahdollisesti lisätä, niin }yskän tehtaalla
27369:  uin muuallakin. Tällöin kiintyy huomio erää-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27370:   ~en merkittävään asiaan. Valmet Oy:n }yskän               ryhtyä Terhi-perämoottoreiden markki-
27371:   ~htaalla  valmistetaan Terhi-perämoottoreita              noimisen lisäämiseksi?
27372:   seampia tuhansia kappaleita vuodessa. Saman-
27373:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1978.
27374: 
27375:                                              Arvo Ahonen
27376: 
27377: 
27378: 
27379: 
27380:   ~7900218W
27381: 2                                            1978 vp.
27382: 
27383: 
27384: 
27385: 
27386:                        Eduskunnan           H erra      P u he m i e he 11 e.
27387: 
27388:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Yhtään työntekijää ei viime vuosina ole irti
27389: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       sanottu }yskän tehtaalla. Viime vuoden loppu
27390: olette 20 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn kir-     puolella teki }yskän tehtaalla lyhennettyä tyc
27391: jeenne n:o 2920 ohella toimittanut valtioneu-       viikkoa 84 henkilöä ja toistaiseksi lomautettun:
27392: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        oli 20 henkilöä.
27393: kansanedustaja Ahosen näin kuuluvasta kysy-            Tullilaitoksen tilaston mukaan vuonna 197"
27394: myksestä n:o 562:                                   Suomeen tuotiin 22 150 kpl perämoottoreita
27395:                                                     Näistä oli 8 501 kpl amerikkalaisia ja 9 76'
27396:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kpl japanilaisia tuotemerkkejä. Vuodesta 1971
27397:        ryhtyä Terhi-perämoottoreiden markki-        alkaen on amerikkalaisten ja japanilaisten suut
27398:        noimisen lisäämiseksi?                       ten valmistajien kilpailu maailman perämoottc
27399:                                                     rimarkkinoilla kiristynyt erittäin voimakkaasti
27400:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         Hinnat ovat yleisesti laskeneet vuoden 1971
27401: taen seuraavaa:                                     tasosta. Terhi-perämoottoreiden hinnoitteluss
27402:    Kysymyksen perusteluissa on esitetty vuoden      Valmet Oy:n on ollut pakko noudattaa kansain
27403: 1977 tullitilastot ja todettu, että kotimaassa      välistä hintatasoa. Kansainvälisestä kilpailust
27404: valmistettujen perämoottoreiden myyntiä pitäisi     ja kasvavista tuotantokustannuksista johtueJ
27405: edistää ja että olisi selvitettävä myöskin mah-     on mm. ruotsalainen Volvo lopettanut peril
27406: dollisuudet suurempaan vientiin.                    moottoreiden valmistuksen kokonaan. Volv•
27407:    Maamme on kansainvälisten vapaakauppaa           jatkaa markkinointia, mutta ostaa moottori
27408: koskevien sopimusten kautta sitoutunut myös-        muista maista suurilta valmistajilta.
27409: kin metalliteollisuustuotteiden osalta tarjoamaan      Työllisyyden ylläpitämiseksi ja menekkiodc
27410: meidän kanssamme kilpailevien maiden tuotan-        tuksiin luottaen Valmet Oy:n }yskän tehtaill
27411: nolle maassamme samat markkinointimahdolli-         on valmistettu vuosina 1977 ja 1978 enemmä1
27412: suudet kuin omalla teollisuudellamme on kil-        moottoreita kuin kysyntä edellytti. Tästä aihe~:
27413: pailijamaissa. Kansainvälisiä valtiollisia sopi-    tui huomattava varastokertymä, joka puolestaru
27414: muksiamme loukkaamatta ei Suomella ole mah-         pakotti valmistusosastolla myöhemmin siirt)
27415: dollisuuksia asettaa yksittäistä kotimaista teol-   mään vajaaseen työviikkoon ja lomautuksiir
27416: lisuustuotetta erityisasemaan kotimarkkinoillam-    Nyt on varastot kuitenkin jo saatu puretuiks:
27417: me. Hallitus on valtionyhtiöistä vastuunsa tun-        Työtilanteen parantamiseksi on }yskän tel
27418: tien tukenut niiden pyrkimyksiä turvata kilpai-     taalla jo parin vuoden ajan työskennelty vo
27419: luasemansa kansainvälisillä markkinoilla. Uusia     makkaasti tuotantolinjalle soveltuvan alihankir
27420: tuotteita kehittämällä ja tuotantoteknologiaa       tamyynnin kehittämiseksi. Näitä ponnistuksi
27421: uusimalla voidaan vähentää teollisuutemme riip-     tullaan edelleen jatkamaan ja uusien tuotteideJ
27422: puvuutta suhdannevaihteluista.                      vaatimusten mukaan tehtaan koneita ja laitteit
27423:    Kansanedustaja Ahonen on kysymyksessään           tullaan uusimaan ja täydentämään.
27424: esittänyt, että Valmet Oy:n }yskän tehtaan             Valmet Oy:n selvityksen mukaan Jyskä.
27425: henkilöstön määrä on lyhyessä ajassa vähenty-       tehtaalla vallitseva osittainen vajaatyöllisyys o:
27426: nyt parilla sadalla henkilöllä. Valmet Oy:n an-     aiheutunut yleisestä lamasta ja perämoottoriala:
27427: taman tiedon mukaan yhtiön }yskän tehtaan           voimakkaasta kansainvälisestä kilpailusta. Vi..
27428: koko henkilömäärä on vuoden 1975 lopusta            met Oy ei pienenä perämoottoreiden valmis~
27429: vuoden 1978 loppuun vähentynyt 104 henkilöä.        jana ole voinut kiristyneessä kilpailutilanteess
27430: Näistä 49 henkilöä siirtyi vanhuus- tai sairaus-    toimia kannattavasti. Yhtiön taholta on ku
27431: eläkkeelle ja loput ovat siirtyneet muihin toi-     tenkin pyritty tekemään kaikki voitava tilantee
27432:  mipaikkoihin tai eronneet omasta aloitteestaan.    parantamiseksi tehostamalla perämoottoreide
27433:                                           N:o 562                                               3
27434: 
27435: kotimaista markkinointia ja lisäämällä ]yskän   tuotantolinjoille. Tätä toimintaa tullaan yhtiössä
27436: tehtaiden muuta tuotantoa kannattavammille      edelleen tehostamaan.
27437:      Helsingissä tammikuun 26 päivänä 1979.
27438: 
27439:                                                 Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
27440: 4                                             1978 vp.
27441: 
27442: 
27443: 
27444: 
27445:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27446: 
27447:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen         tet av senaste år arbetade 84 personer vid fabri-
27448: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        ken i Jyskä med förkortad arbetsvecka och 20
27449: nr 2920 av den 20 december 1978 tili veder-          personer var permitterade tills vidare.
27450: börande medlem av statsrådet översänt avskrift          Enligt tullverkets statistik importerades
27451: av följande av riksdagsman Ahonen underteck-         22 150 utombordsmotorer tili Finland år 1977.
27452: nade spörsmål nr 562:                                Av dessa var 8 501 amerikanska och 9 767
27453:                                                      japanska produktmärken. Från och med år
27454:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen
27455:                                                      197 6 har konkurrensen på världsmarknaden för
27456:        vidta för att öka marknadsföringen av
27457:                                                      utombordsmotorer skärpts mycket kraftigt mel-
27458:        Terhi-utombordsmotorer?
27459:                                                      lan de stora amerikanska och japanska tillver-
27460:                                                      karna. Priserna har allmänt sjunkit från 1976
27461:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        års nivå. Vid prissättningen av Terhi-utom-
27462: samt anföra följande:
27463:                                                      bordsmotorer har Valmet Ab varit tvungen att
27464:    I motiveringen tili spörsmålet framläggs          följa den internationella prisnivån. På grund
27465: 1977 års tullstatistik och konstateras, att för-     av den internationella konkurrensen och de
27466: säljningen av inhemska utombordsmotorer bor-         stigande produktionskostnaderna har bl.a. svens-
27467: de främjas och att man även borde utreda             ka Volvo helt upphört med tillverkningen av
27468: möjligheterna tili en större export.                 utombordsmotorer. Volvo fortsätter med mark-
27469:    Genom internationella frihandelsavtal har         nadsföringen, men köper motorerna från stor-
27470: vårt land förbundit sig att också i fråga om         tillverkare i andra länder.
27471: metallindustriprodukter erbjuda produktioneo             I avsikt att upprätthålla sysselsättningen och
27472: från konkurrentländer samma marknadsförings-         med förlitan på avsättningsutsikterna tillverka-
27473: möjligheter som vår egen industri har i kon-         des vid Valmet Ab: s fabriker i J yskä under
27474: kurrentländerna. Utan att bryta mot interna-         åren 1977 och 1978 mera motorer än vad efter-
27475: tionella statsfördrag har Finland inte möjlighet     frågan förutsatte. Detta ledde tili en avsevärd
27476: att försätta en enskild industriprodukt i sär-       lagerökning, vilket åter tvingade produktions-
27477: ställning på vår inhemska marknad. Medveten          avdelningen att senare övergå tili förkortad
27478: om sitt ansvar för statsbolagen har regeringen       arbetsvecka och permitteringar. Nu har man
27479: stött deras strävanden att trygga sin konkur-        dock lyckats minska lagermängden.
27480: rensställning på den internationella marknaden.          För att förbättra arbetssituationen har man
27481: Genom att utveckla nya produkter och förnya          redan under ett par års tid vid fabriken i J yskä
27482: produktionsteknologin kan man minska vår in-         arbetat intensivt för att utveckla sådan under-
27483: dustris beroende av konjunkturväxlingar.             leverantörsförsäljning som lämpar sig för pro-
27484:    Riksdagsman Ahonen har i sitt spörsmål på-        duktionslinjen. Man kommer att fortsätta med
27485: pekat, att personalen vid Valmet Ab:s fabrik i       dessa ansträngningar och enligt de krav som de
27486: Jyskä inom en kort tid har minskats med ett          nya produkterna ställer kommer fabrikens ma-
27487: par hundra personer. Enligt uppgift från Val-        skiner och anläggningar att förnyas och kom-
27488: met Ab har hela personalen vid bolagets fabrik       pletteras.
27489: i Jyskä minskat med 104 personer från slutet             Enligt Valmet Ab: s utredning föranleds den
27490: av år 1975 tili slutet av år 1978. Av dessa har      pattielia undersysselsättningen vid fabriken i
27491: 49 personer avgått med ålders- eller sjukpen-        Jyskä av den allmänna lågkonjunkturen och
27492: sion och resten antinge}l flyttat tili andra verk-   av den kraftiga internationella konkurrensen
27493: samhetspunkter eller slutat på eget initiativ.       inom utombordsmotorbranschen. 1 egenskap
27494: Under de senaste åren har inte en enda arbets-       av liten tillverkare av utombordsmotorer har
27495: tagare sagts upp vid fabriken i Jyskä. Mot slu-      Valmet Ab inte kunnat fungera lönsamt i den
27496:                                              N:o .562                                           5
27497: 
27498: skärpta konkurrenssituationen. Från bolagets       den övriga produktionen vid fabriken i Jyskä
27499: sida har man dock strävat tili att göra allt som   på mera lönsamma produktionslinjer. Denna
27500: kan göras för att förbättra situationen genom      verksamhet kommer ytterligare att effektive-
27501: att effektivera den inhemska marknadsföringen      ras inom bolaget.
27502: av utombordsmotorerna och genom att öka
27503:      Helsingfors den 26 januari 1979.
27504: 
27505:                                                    Handels- och industriminister Eero Rantala
27506: 
27507: 
27508: 
27509: 
27510: 087900218W
27511:                                                1?78 vp.
27512: 
27513: Kirjallinen kysymys n:o 563.
27514: 
27515: 
27516: 
27517: 
27518:                                    Sinisalo: Valtionrautateiden uusista rakennuskohteista Kymen
27519:                                        läänin alueella.
27520: 
27521: 
27522:                          ,E!.luskunnan Herra Pu.hemiehel~e.                              !   .J.   ;;·.(,( :··
27523: 
27524: 
27525: 
27526:    Kymen lääni on yksi maamme vaikeimpia              . •·. ·Oikeutetusti odotetaankin; ·että ,valtiÖnr~qta­
27527: työttömyy-salueita. Tämän vuoksi ovat herättä-        tiet ryhtyisi sellaisiin toimiin, että työnte.kijäsu-
27528: neet oikeutettua .paheksuntaa· toimet, .joilla        pistuksia ei suoritettaisi ja jo irtisanotut työn-
27529: valtio vielä entisestään lisää työttömyyttä.          tekijät otettaisiin viipymättä takaisin töihin ja
27530:    Viime aikoina on erityinen huomio kohdis-          tässä tarkoituksessa avattaisiin suunnitellut ra-
27531: tunut valtionrautateiden piirissä tapahtuneisiin      kennustyöt.
27532: työntekijäsupistuksiin. Imatralla Herakan rata-              Kaikkeen edellä sanottuun ja valtiopäiväjär-
27533: pihatyömaalta on sanottu irti nelisenkymmen-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
27534: tä työntekijää ja Kouvolan seudulla Kaipaisen         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
27535: ratapiirin töistä kolmisenkymmentä työntekijää.       vaksi seuraavan kysymyksen:
27536:    Kuitenkin on tiedossa, että useita jo pit-
27537: källe suunniteltuja rautatietöitä olisi avattavissa               Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus
27538: näillä seuduillakin. Niinpä esim. valtakunnan                  aikoo ryhtyä valtionrautateiden raken-
27539: rajalta Imatrankosken asemalle olisi noin 5                    nustöistä Imatralla ja Kouvolan seudulla
27540: km:n matkalla kiireellisesti suoritettava rauta-               irtisanottujen tai irtisanomisuhan alaisi-
27541: tien perusparannustyö. Kouvolassa puolestaan                   na olevien työn saannin turvaamiseksi
27542: lienevät suunnitelmat veturitallipihan järjeste-               avaamalla uusia rakennustöitä?
27543: lyistä valmiit ja työt voitaisiin käynnistää no-
27544: peasti.
27545:      Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1978.
27546: 
27547:                                             1raisto Sinisalo
27548: 
27549: 
27550: 
27551: 
27552: 087900189Y
27553: 2                                            1978i'·vp.
27554: 
27555: 
27556: 
27557: 
27558:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27559: 
27560:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:Ii 1 momentissa        Kouvolan ratapihalta on irtisanottu joulu-
27561: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       kuussa 1978 28 työntekijää työvoiman saatta-
27562: olette 20 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn          miseksi käytettävissä olevan määrärahan· j~ hy-
27563: kirjelmänne' ohella toimittanut. asianomaiselle     väksytyn työohjelman mukaiseen työntekijä-
27564: valtioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansan-      määrään. Ratapihatyöt, joita on tehty useam-
27565: edustaja Sinisalon näin kuuluvasta kirjallisesta    man vuoden aikana, ovat valmistumassa ja vii-
27566: kysymyksestä n:o 563:                               meistelyvaiheessa, joten työvoiman tarve on vä-
27567:                                                     hentynyt. Ratapihan viimeistelytyöt päättyvät
27568:           Millaisiin toimenplte1Slm Hallitus        huhtikuun 1979 lopussa, minkä jälkeen raken-
27569:        aikoo ryhtyä valtionrautateiden raken-       netaan sähköveturien seisontaraiteet. Koko työ-
27570:        nustöistä Imatralla ja Kouvolan seudulla     maa päättyy syyskuussa 1979 ja koko vuoden
27571:        irtisanottujen tai irtisanomisuhan alaisi-   työvoimamäärä tulee olemaan sama kuin tam-
27572:        na olevien työn saannin turvaamiseksi        mikuussa.
27573:        avaamalla uusia rakennustöitä?                  Vuoden 1979 työohjelmassa on merkitty
27574:                                                     alkavaksi Kouvolassa junatoimiston rakentami-
27575:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      nen. Tässä työssä on työntekijävahvuus maa-
27576: vasti seuraavaa:                                    liskuussa 20 nousten huhtikuussa 30:een.
27577:     Harakan ratapihalta on irtisanottu joulu-          Kouvolassa on aloitettu vuodenvaihteessa
27578: kuussa 1978 29 työntekijää työvoiman saat-          sähköhuollon työtilojen rakentaminen. Työvoi-
27579: tamiseksi käytettävissä olevan määrärahan ja        maa lisätään tammikuun aikana vielä 10 työn-
27580: hyväksytyn työohjelman mukaiseen työntekijä-        tekijällä ja helmikuussa 5 työntekijällä.
27581: määrään. Ratapihatyöt ovat valmistumassa ja            Kaipiaisten kiskohitsaamolla on loka-mar-
27582: viimeistelyvaiheessa, joten työvoiman tarve on      raskuussa 1978 irtisanottu 6 työntekijää hit-
27583: vähentymässä. Ratapihan viimeistelytyöt päätty-     sauslinjan kolmannen vuoron päättymisen ta-
27584: vät tulevan heinäkuun lopussa.                      kia. Hitsaamon työntekijämäärä, 79 työntekijää,
27585:    Välillä Imatrankoski-valtakunnan raja on         tulee pysymään nykyisellään. Irtisanotuista
27586: tar<koitus toteuttaa radan perusparatmus, jota      työntekijöistä yksi siirtyi koneharjoittelijaksi
27587: koskeva suunnitelma on ohjelmoitu valtionrau-       Kouvolaan.
27588: tateiden toiminta- ja taloussuunniteLmassa vuo-        Vielä voidaan todeta, että tie- ja vesiraken-
27589: sille 1980-81. Perusparannustyöt voidaan            nushalli~us työllistää tienrakennustöissä Kouvo-
27590: käynnistää sen jälkeen kun tarvittava rahoitus      lan ja Imatran alueella n. 200 työntekijää.
27591: (rahoitustarve 200 000 mk Imukaudessa) on
27592: myönnetty.
27593:      Helsingissä tammikuun 22 päivänä 1979.
27594: 
27595:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
27596:                                               N:o 563                                               3
27597: 
27598: 
27599: 
27600: 
27601:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27602: 
27603:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       197 8 28 arbetstagare friställts för att antalet
27604: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       arbetstagare skall fås att motsvara det antal
27605: av den 20 december 1978 tili vederbörande           som de disponibla anslagen och det fastställda
27606: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      arbetsprogrammet förutsätter. Arbetena, som
27607: jande av riksdagsman Sinisalo undertecknade         under flera år har pågått vid bangården, håller
27608: spörsmål nr 563:                                    på att avslutas och befinner sig i slutskedet,
27609:                                                     vilket gör att hehovet av arhetskraft har min-
27610:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      skat. Det avslutande arhetsskedet vid bangår-
27611:        ta, för att genom igångsättande av bygg-     den kommer att pågå till utgången av april
27612:        nadsarbete säkerställa tillgången på ar-     1979, varefter uppställningsspår för ellok kom-
27613:        bete för dem som har blivit ellet hotas      mer att byggas. 1 septemher 1979 kommer alla
27614:        att bli friställda vid statsjärnvägarnas     arheten vid arhetsplatsen att vara avslutade
27615:        byggnadsarbetsplatser i Kouvolatrakten       och arbetsstyrkan för hela året kommer att vara
27616:        och Imatra?                                  densamma som för januari.
27617:                                                        Inledandet av byggnadsarhetena för ban-
27618:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gårdsexpeditionen i Kouvola ingår i arbetspro-
27619: samt anföra följande:                               grammet för år 1979. Under mars kommer
27620:    Vid bangården i Harakka har i december           antalet arhetstagare i detta arbete att vara 20
27621: 1978 29 arbetstagare friställts för att antalet     och kommer i april att ökas tili 30.
27622: avbetstagare skall fås att motsvara det antal          I Kouvola har byggandet av arbetsutrym-
27623: som de disponibla anslagen och det fastställda      men för de anställda vid elunderhåll påbörjats
27624: arbetsprogrammet förutsätter. Arbetena vid          vid årsskiftet. Under januari kommer arbets-
27625: bangården håller på att avslutas och hefinner       kraften att ökas med ytterligare 10 arhetsta-
27626: sig i slutskedet, vilket gör att behovet av         gare och under februari med 5.
27627: arbetskraft minskar. Det avslutande arbetsske-         Under oktober och novemher 1978 har 6
27628: det vid bangården kommer att pågå tili utgån-       arbetstagare friställts vid rälssvetsningsanlägg-
27629: gen av inkommande juli.                             ningen i Kaipiainen på grund av att svetslinjens
27630:    Avsikten är att på sträckan Imatrankoski-        tredje skift har upphört. Antalet arhetstagare
27631: riksgränsen genomföra en grundförbättring av        vid svetsverkstaden, 79 personer, kommer att
27632: banan. Planen för detta arbete ingår i statsjärn-   bibehållas oförändrat. En av de friställda arbets-
27633: vägarnas verksamhet- och ekonomipian för åren       tagarna flyttade tili Kouvola för att bli maskin-
27634: 1980-81. Grundförbättringsarbetet kan inle-         praktikant.
27635: das sedan erforderlig finansiering ( finansie-         Det kan ytterligare konstateras, att väg- och
27636: ringsbehovet är 200 000 mk/månad) har be-           vattenbyggnadsstyrelsen sysselsätter ca 200 ar-
27637: viljats.                                            betstagare i samband med olika vägbyggnads-
27638:    Vid bangården i Kouvola har i december           projekt i trakten av Kouvola och Imatra.
27639:      Helsingfors den 22 januari 1979.
27640: 
27641:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
27642: •J   ~   ; :.
27643:                                                                                                      1978 vp.
27644: 
27645: Kirjallinen kysymys n:o 564.
27646: 
27647: 
27648: 
27649: 
27650:                                                                                Karpola ym.: Kiteen tuomiokunnan arkiston siirtämisestä Joen-
27651:                                                                                   suusta Kiteelle.
27652: 
27653: 
27654: 
27655: 
27656:    :: :Kite(;h :kirkbtikylääÅ . Qn p.o1P .• vuo~i sitten                                                  aluee~ asukkå~t'aiioirnåån: arldstossi hoitires-
27657: v.åJ.n?:isturiut vä~tion ,Virastotalo. Tähän taloon                                                        saan laiphuud~tu's.:,ym .. ~siöita,','l\iomio~«t)flån
27658: ori.· yll~#tu •· äsianmukaise~ ·ja ti~ ttäyät J~lat muun                                                  alueen·· u~oiw~~sta. )aidasta,' ~tule,e :J~nstiuhun
27659: mu;issa tuot;iii?kunh!til arkisto~. v:arfep. Kiteen                                                        matkaa lähes 15~ kili · . kmr vä~h'u1Hci Kitee1le
27660: tuomio"leunrian ~rl<isto. siia#see. ~liitenkin edel-                                                       siirron jälkeen.putoai~i;;nöin puöl~:· Näili'öl-
27661: Ieenkin.}öerisuy~sa~ · vuokhitilois.sa~ l(heelle ra-                                                      len tup.llliO~,!!Of!al:l ,,a,sy}{~!l!4~n .·li'~lvelun saata-
27662: ~en11ehujen. tilojen o~~ssa· k,äyttöä ··v:åilla. Saa-                                                      vuuden kannaitä"kMsotrtnlii.·'· t.llhst··tpomiokun-
27663: mierowe ··tietojen mukaan Joonsuilhu,n. on suun-                                                           nan arkisti:k:tråiirtöniä~ti sitriäii tudrhiokunnan
27664: nit.te11la ..·vastaavat Ulat .·toistamiseen.· Näiden                                                       alueelle jÖ v~uattuiilfn "t11oihifi:. .• . .• .:
27665: suunnitelmien 'mukaan on siis' KiteeTie raken-                                                                 Pohjoi~-KaJ:ial!ln , M.a.a.k~r,~aliitto ..o11 . ()t4lnut
27666: netut. tilat. tårk~itus j~ttää tyhjiksi, käyttämättä                                                      edelHi kerroturi suuntaisen' kahri'an · åsiaiili. Sa-
27667: ill: pitää 'Kiteen tuöllitökunnari · !lr}dsto. edelleen-                                                   moin tuomiokunnan alueen kutiliåt :o'vat, · 'pai-
27668: kitl. Jqeris.i.iuss·a, t4omiökunnan alUeen ulkopuo-                                                        kallista julkishallifitoa hoiuvihlt~.yksikköiai, yk-
27669: lella.. . · · · : . · · ..•.. "                                                                           simielisiä.· ärldstcHl' :siit:tämisen: ·titr{feelli&Wdesta.
27670:          Edellä: keri.oftua ·menettely.ä emme voi. pitää                                                  Näin ollen katSöttttne, <että Kiteen toomiakun-
27671: tårkofttiksenrinl,~a~sena monestiJkin. syystä. Val-                                                       'nan ·:arkisto·· >tiilisi ~lit~ti-; :Uittää·. )oel'l$U'Qs-
27672: tiol:ltalo'llden hoidon . kannalta' ei li~P.e· tarkoi-                                                     ta Kiteelie ::Sintte-:jo: hikenneunihin 'tiloihin;J':·
27673: tuksenmuka.isfa · ·tärnän(~pain(!n · k~Jksilikertail1en                                                      · Edella·:ol~~JViita~tf·esitii~ ·v~i­
27674: sj.lunnittelti. ·• ·• puhumattäkaan: ·. •. räkentamisesta.                                                väjärjestyksen~: :}7 §';n;,J trtQmtutm•;pe.natifella
27675: T-arkoitu.ksenmukai~emf )·atkåisuna· · pitäisimme                                                         valtioneuvoston· 'asiänornaisen jäsenen:· vhstam-
27676: Kiteelie jo rakennettl,ij~n · tilojen. käynqönottoa                                                       vaksi seuraäViUl 'kysymykseirt: • · · .                 ;;
27677: välittömästi.             ., ~ ' "· ··· ·· · · '··                                                                                                                    :··.·.L.           •'•'(,"'•
27678: 
27679: 
27680: 
27681:   ·.· ••· Asrakasp!llvelun ·kånnalta katsotilme ·ehdotto-                                                            :·. Mihi'ili ;tohitenpiteisiin .-.Hallitus ·aikoo
27682: masti 'paremmaksi ~· käytänroä,. . jotika .. rilukattn                                                             · r'9htyä Kiteett toomidlwnnaq arkitton
27683:  tdÖIPiokunnail arkisto: ··sijaitsisi·~:tuomiokunnan                                                                  siirtätlli">eksi cc.Joensa~nlta Kiitetllt?! ~·;.
27684: å.ltt~ella;'Jciuttivathan · piiiyiitä'iri tU6miokurman
27685:  ·!   • .• ;_    :> .::·· ·-· . :....::. _: __:..-.-.-~-- -~·:::.. .:.· :..· ::=,·,r:': . .:.:....   :_
27686:                 H~lsingissä 20.. päivänil. joulu~:uta 1978.
27687: 
27688:                                                                                                                 :· . . . . _:·:~· Gt\t()kfd Kartgas-:;~.:.~:.·~.:. .:;.~-:~·----~-~;·.~r.:.:sJr
27689:                                                                                                                                  · JtdianLSäukkoaen./:<:                           .·:.:..:.
27690:                                                                                                                             ·--~ ;_:i;:~:.:·/~   -·~~~-~1-:~·;li~: :;(-.~:lL:c / 1/~r.i:::j _ ::~--
27691: 
27692: 
27693: 
27694:                                                                            --··--- •./.      •'-'.
27695: 
27696: 
27697: 
27698: 
27699:  ,-,..- . .,.
27700: 
27701: 
27702: 
27703: 
27704: 087900186V
27705: 2                                                  1978 vp.
27706: 
27707: 
27708: 
27709: 
27710:                             E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
27711: 
27712:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-            virkamiehet sekä yleisö joutuvat päivittäin asi-
27713:  sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-             oitsemaan. Tuomiokunnat jakaantuvat puoles-
27714:  m~e,&1 ol~tte 20 päivänä joulukuuta 1978 päi-            taan 144... käräjäkuptaa11, joiden käräjäpaikat
27715: vjtyn, kirj~enne ohella . toimittanut valtioneu-          sijaitsevat useasti. pienemmissä kuntakeskuk-
27716: :v.O:stQn,, 'asiåtwniaiselle jäsenelle jäljennöksen        sissa. Näin myös Kiteen tuomiokunnassa, johon
27717: -~~v~~nequstaja··Reino Karpolan ym. näin. kuu-            kuuluu kolme käräjäkuntaa, käräjät istutaan
27718: lu,v*.st~.' kiriaJljsesta kysymyksestä n:o 564:           Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven kirkonky-
27719:              ...                                          lissä. Kansalaiset joutuvat asioimaan tuomio-
27720:  , . -,;. , .. ',Jvlihin toim~npiteisiin Hallitus aikoo   kunnan kansliassa selvästi harvemmin kuin esi-
27721: ,•..... , •. , r.yb,tyä :Kiteen·. tuomiokunnan arkiston   merkiksi nimismiehen. kansliassa, sairausvakuu-
27722:         siirtämisek~i Jqensuusta Kiteelle?                tustoimistossa · taJ sosiaalitoimistossa. Välitön
27723:                                                           yhteys ,ttiomioistuitnella ja kansalaisella tapah-
27724:  ', :\T~s,ta~ks~~a ~ysymykseen esitän kunnioitta-         tuu oikeuden istunnossa. Tuomioistuimen pöy-
27725: .V:~-~tL~euraa_y:~: ·                                     täkirjat ja kansliasta tilatut todistukset ym.
27726:    · Kiteen:: tt:tOmiokunnan kanslia on oikeusmi-         asiakirjat lähetetään asiakkaille postitse. Kans-
27727:  nisteriön 'päätöksen mukaisesti sijainnut 1940-          liassa hoidetaan lainhuudatus- ja kiinnitysasioi-
27728:  luv.fui·ralusta lähtien '}oensuussa, eli koko sen         ta sekä eräitä muita . asioita, .kuten maksamis-
27729:                                                           määräys~ ja perukirjojen rekisteröimisasioita,
27730:   ajm,wjonka · tuomiokunta on ollut nykyisessä
27731:  muodossaan, Vuonna 1977 Kiteelie valmistu-               jotka tavallisesti hoitaa ~siamies, asianajaja,
27732:   ~n valtion virastotaloon rakennettiin tuo-
27733:                                                           pankki tms. Sen lisäksi tuomiokunnan kanslia
27734: :riiiokuntaan. kuuluvaa Kiteen käräjäkuntaa var-          muodost!la vitaston, johon on sijoitettu tuoma-
27735:  1!en: kihlakunnanoikeuden istuntohuoneisto, jos-         reiden, notaareiden sekä kansliahenkilökunnan
27736:  sa Kiteen käräjät nykyi'sin tomitetaan. Sen sijaan       työhuoneet, tuomioistuimell.· tarvitsema kirjas-
27737:   tuomiokunnan kansliatiloja ei ole valtion vi-           to, arkisto ym. apuvälineistö.
27738: :r-astota-lorin. suunniteltu· eikä rakennettu. Kysy-         . Harkittaessa .tällä· hetkellä tuomiokunnan
27739: ·rnyksen perusteluissa mainitut, virastotalossa           kanslian ,sijoituspaikan siirtämistä pois Joen-
27740:  tällä' Jietkellä tyhjänä olevat tilat on raken-          suusta· on otettava huomioon, että tuomiois-
27741:  nettu valtion muita tarpeita varten eivätkä ne           tuinl.a.itoS. on kokoriaisuudistuksen edessä~ Lain-
27742:   ole riittävät eivätkä ne muutenkaan sovi tuo-           valtnistelutyössä ·tähdätään siihen, että jo 1980-
27743:  miokunnan kanslian tarpeisiin. Kiteen kunta              luvun loppupuolell'<r ·sa-ataisiin· aikaan yhtenäi-
27744:  on, tehdessään aloitteen tuomiokunnan kanslian           nen alioikeus eli että raastuvanoikeuden ja
27745:  siirtämisestä Joensuusta Kiteelle, ehdottanut            kihlakunnanoikeudep.. välinen ero poistuu. Täl-
27746:  eräänä vaihtoehtona kanslian sijoittamista mai-          löin tulevat myös · alioikeuksien tuomiopiirit
27747:  nittuihin valtion tiloihin. Näihin tiloihin kans-        määriteltäviksi osittain uudelleen mahdollisim-
27748:  liaa ei kuitenkaan voida sijoittaa.                      man toiminta- ja palvelukykyisten tuomioistuin-
27749:      Maassamme on tällä hetkellä 71 tuomio-               yksiköiden aikaansaamiseksi.
27750:  kuntaa, joiden kansliat pääsääntöisesti sijaitse-             Kiteen kirkonkylä on sijainniltaan tuomio-
27751:  vat kaupunkikeskuksissa. Tämä johtuu siitä,              kunnan nykyiseen alueeseen nähden keskeisel-
27752:  että tuomiokuntaan kuuluu tavallisesti useam-            lä paikalla. Sen tulevasta asemasta alioikeus-
27753:  pia kuntia, joiden keskimääräiset kulkuyhtey·            uudistuksessa ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole
27754:  det ovat parhaat läheiseen kaupunkikeskuk-               varmaa tietoa. Uudistuksen yhteydessä tulee
27755:  seen. Lisäksi kaupunkikeskuksessa sijaitsee              selvitettäväksi mm., onko mahdollista laajentaa
27756:  suuri osa niistä viranomaisista, asianajajista ja        Kiteen tuomiokunnan aluetta ja näin saada
27757:  rahalaitoksista, joiden kanssa tuomiokunnan              aikaan tuomioistuinhallinnon kannalta kooltaan
27758: mahdollisimman       tarkoituksenmukainen ali-                                                                                kirkonkylään. Sijaintipaikkaa koskevat ratkai-
27759: oikeus, jonka keskuspaikkana voisi olla Kiteen                                                                                sut on oikeushallinnon kannalta tarkoituksen-
27760: kirkonkylä.                                                                                                                   mukaisinta tehdä vasta tulevan alioikeusuudis-
27761:    Edellä selostetuista syistä oikeusministeriössä                                                                            tuksen yhteydessä niin Kiteen kuin muidenkin
27762: ei ole tässä vaiheessa ryhdytty toimenpiteisiin                                                                               siirrettäväksi esitettyjen alioikeuksien osalta.
27763: tuomiokunnan kanslian siirtämiseksi Kiteen
27764:                     Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1979.
27765: 
27766: 
27767: 
27768: 
27769:                                                                                 :: .• , ..
27770: 
27771: 
27772: 
27773: 
27774:                                                                          .. -- ..,, .'
27775:                                                                                      ~
27776: 
27777: 
27778: 
27779: 
27780:                                                                                                                                    ---~-.... -
27781:                                                                                                                                    .........             :-
27782: 
27783: 
27784: 
27785: 
27786:                                                                                                                                                                                                 .. :::.l
27787: 
27788: 
27789: 
27790: 
27791:                                                                                                                                                                               ~.        .
27792:                                                                                          ·.-.·.;;.,.                                                                      -----
27793:                                                                                                                                                                            . :-.:. --.. ------ . .. --_ --.
27794:                                                                                                                                                                                    .:  .
27795: 
27796:                                                                                      _- :~s.-.
27797:                                                                                                                                                               '   : ·-.
27798:                                                                                                                                                                                                            -·.·:-:··'
27799:                                                                                                    -'·   ~-
27800: 
27801: 
27802:  ...   ~-,,..   ~
27803: 
27804:                                                                              - . :::·.. -                                           ....
27805:                      ,:_ ~~   .- ~-- -· -"- .:                   ~ ;-,                                                        ;,   ~
27806:                                                                                                                                                                              . . :._.:_.-
27807:                                                                                                                                    .. .:..:..:
27808:                                                         .;.-._
27809:                                                                                                                               .-            ., -~   ..
27810: 
27811:                                         ··-;:··.·                                                                                      ·' '·--- ~ ~_:
27812:                                                     r   ·-.·~.           :    ;~
27813:                                                                                                          ,._ : '" ·.:·-~.,:
27814: 
27815:                                                                                                                                               .. ~(
27816:                                                                              -----       ;.t·'·-·.
27817: 4                                            1978 vp.
27818: 
27819: 
27820: 
27821: 
27822:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27823: 
27824:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        belägna i mindre kommuncentra. Så är även
27825: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        fallet beträffande Kitee domsaga, 1till vilken
27826: se av den 20 december 1978 tili vederbörande        hör tre tingslag; ting förrättas i Kitee, Rääk-
27827: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      kylä och Tohmajärvi kyrkobyar. Medborgarna
27828: jande av riksdagsman Reino Karpola m.fl. un-        uträttar ärenden betydligt mera sällan i dom-
27829: dertecknade spörsmål nr 564:                        sagans kansli än i t.ex. länsmanskansliet, sjuk-
27830:                                                     försäkringsbyrån eller socialkansliet. Den direk-
27831:          Vilka åtgärder ämnar R~ringen              ta kontakten mellan domstol och medborgare
27832:        vidta i avsikt att flytta arkivet vid        sker vid rättens session. Domstolens protokoll
27833:        Kitee domsaga från Joensuu tili Kitee?       och från kansliet rekvirerade intyg och övriga
27834:                                                     dokument sänds till klienten per post. Vid
27835:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      kansliet handläggs lagfarts- och intecknings-
27836: samt anföra följande:                               ärenden samt vissa andra ärenden såsom regist-
27837:     Kitee domsagas kansli har i enlighet med        rering av betalningsorder och boupptecknings-
27838: justitieministeriets beslut varit beläget i Joen-   instrument, vilka vanligen handhas av ombud,
27839: suu fr.o.m. början av 1940-talet, d.v.s. hela       advokat, bank o.dyl. Dessutom utgör domsagans
27840: den tid domsagan verkat i sin nuvarande form.       kansli ett ämbetsverk som inrymmer arbetsrum
27841: 1 det år 1977 färdigblivna statliga ämbetshuset     för domare, notarier och kanslipersonal, dom-
27842: i Kitee byggdes för Kitee tingslag, som hör         stolens bibliotek, arkiv samt övriga hjälpmedel.
27843: tili domsagan, häradsrättens sessionsutrymmen,         Om man i detta. skede överväger att flytta
27844: där tingen i Kitee nu förrättas. Däremot har        domsagans kansli från Joensuu, bör man beak-
27845: inte kansliutrymmen för domsagan planerats          ta, att domstolsväsendet står inför en total-
27846: eller byggst i statens ämbetshus. De i spörs-       reform. I lagberedningsarbetet strävar man tili
27847: målets motiveringar nämnda utrymmena i äm-          att få tili stånd en enhetlig underrätt redan
27848: betshuset, vilka för närvarande är tomma, är        i slutet av 1980-talet, vilket innebär att skill-
27849: byggda för statens övriga behov och är inte         naden mellan rådstuvurätt och häradsrätt av-
27850: tiliräckliga och lämpar sig inte heller i övrigt    lägnas. Underrätternas domkretsar kommer då
27851: för domsagans kanslibehov. Kitee kommun             att delvis fastställas på nytt för att få tili
27852: har, då den tog initiativ till flyttning av kans-   stånd bästa möjliga funktions- och servicedug-
27853: liet från Joensuu tili Kitee, såsom ett alterna-    liga domstolsenheter.
27854: tiv föreslagit att kansliet skulle inrymmas i          Kitee kyrkoby är centralt belägen i förhållan-
27855: nämnda statliga utrymmen. 1 dessa utrymmen          de tili domsagans nuvarande område. Om dess
27856: kan kansliet dock inte placeras.                    kommande ställning i ramen för underrättsre-
27857:     1 vårt land finns i detta nu 71 domsagor,       formen vet man i detta skede inte med säker-
27858: vilkas kanslier i regel är belägna i stadscentra.   het. 1 samband med reformen kommer bl.a.
27859: Orsaken härtill är, att tili domsagan oftast        att klarläggas om det är möjligt att utvidga
27860: hör flera kommuner, vilkas kommunikations-          Kitee domsagas område och sålunda åstadkom-
27861: förbindelser vanligen är bäst till närliggande      ma en underrätt som till sin storlek ur dom-
27862: stadscentrum. Dessutom finns i stadens cent-        stolsförvaltningens synpunkt är mest ,ändamåls-
27863: rum en stor del av de myndigheter, advokater        enlig och vars centralort kunde vara i Kitee
27864: och penninginrättningar, hos vilka domsagans        kyrkoby.
27865: tjänstemän samt allmänheten dagligen uträttar          Av ovannämnda skäl har justitieministeriet
27866: ärenden. Domsagorna är för sin del uppdela-         i detta skede inte vidtagit åtgärder för att
27867: de på 144 tingslag, vilkas tingsställen ofta är     flytta domsagans kansli tili Kitee kyrkoby. De
27868:                                          N:o 564                                            5
27869: 
27870: avgöranden som gäller förläggningsorten är     den kommande underrättsreformen såväl i frå-
27871: ur justitieförvaltningens synpunkt sett mest   ga om Kitee underrätt som även övriga under-
27872: ändamålsenliga att fatta först i samband med   rätter, vilkas flyttning föreslagits.
27873:      Helsingfors den 26 januari 1979.
27874: 
27875: 
27876:                                                             Justitieminister Paavo Nikula
27877:                                              197&'\1}.
27878: 
27879: Kirjallinen kysymys n:o 565.
27880: 
27881: 
27882: 
27883: 
27884:                                  Tennilä: Metsähallitukset1 Kemin seudun saarien vuokrien alen-
27885:                                     tamisesta.
27886: 
27887: 
27888:                         E d u s k u n n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
27889: 
27890:    Kemin seudulla on metsähallitus vuokrannut      kennutettu. Myös saaren keskelle luvattu kulku-
27891: omistamistaan      saarista . kesämökkitontteja.   tie on jäänyt raivaamatta. Metsähallitukselle ei
27892: Vuokraajat ovat kiinnittäneet aiheellista huo•     näin ollen ole aiheutunut vuokra-alueista ku-
27893: miota siihen, että tonttien vuokria on jatku-      luja.
27894: vasti nostettu. Esimerkiksi Täikön saaressa oli       Kesämökkipalstoja vuokraavien tyytymättö-
27895: erään tontin vuokra vielä parikymmentä vuotta      myys toistuviin vuokrankorotuksiin on aiheel-
27896: sitten hyvinkin kohtuullinen, mutta vuonna         lista, minkä vuoksi edellä olevaan ja valtio-
27897: 1977 tästä tontista meni vuokraa 387 mk ja         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
27898: vuodelta 1978 jo kerrassaan yli 400 mk vuo-        esitänkin valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27899: delta. Kun kesämökin käyttöaika jää vuo-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27900: dessa noin neljään kuukauteen, muodostuu
27901: vuokra käyttöajalta siten erittäin korkeaksi.               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27902:    Vaikka metsähallitus perii tonteista yhä               ryhtyä, jotta metsähallituksen Kemin
27903: korkeampaa vuokraa, se ei ole suorittanut lu-             seudun saarista vuokraamien kesämök-
27904: paamiaan kunnostustoimia. Rantaan on mer-                 kipalstojen vuosivuokra saataisiin alen-
27905: kitty laituripaikat, mutta laitureita ei ole ra-          netuksi kohtuulliselle tasolle?
27906:      Heslingissä 20 päivänä joulukuuta 1978.
27907: 
27908:                                        Esko-Juhani Tennilä
27909: 
27910: 
27911: 
27912: 
27913: 087900185U
27914: 2                                            1978 vp.
27915: 
27916: 
27917: 
27918: 
27919:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
27920: 
27921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-          kellä ind~ksitarkistusten jälkeen näiden tont-
27922: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-       tien vuosivuokrien keskiarvo on 237 markkaa.
27923: hemies, olette kirjeellänne 20 päivänä joulu-       Kolmessa Täikönkarin tontissa vuosivuokra on
27924: kuuta 1978 n:o 2923 lähettänyt valtioneuvos-        tällä hetkellä 417,25 markkaa. Tonttien pinta-
27925: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansan-      alat Täikönkarilla vaihtelevat 1 000-3 800
27926: edustaja Tennilän tekemän seuraavan sisältöi-       m2 :n välillä.
27927: sen kysymyksen n:o 565:                                Todettakoon lisäksi, että oikeudesta luovut-
27928:                                                     taa valtion maaomaisuutta ja tuloatuottavia
27929:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       oikeuksia annetun lain (687 /78) 10 §:n mu-
27930:        ryhtyä, jotta metsähallituksen Kemin         kaan valtion maaomaisuutta ei saa vuokrata
27931:        seudun saarista vuokraamien kesämök-         käypää alemmasta vuokrasta. Käyvän hinnan
27932:        kipalstojen vuosivuokra saataisiin alen-     periaate on täten ilmaistu laissa. Vaikkakaan
27933:        netuksi kohtuulliselle tasolle?              tämä laki ei sellaisenaan koske ennen lain voi-
27934:                                                     maantuloa tehtyjä vuokrasopimuksia, niin lain
27935:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         16 §:ssä olevassa siirtymäsäännöksessä asete-
27936: taen seuraavaa:                                     taan velvollisuus tarkistaa aikaisempien sopi-
27937:    Metsähallitus on vuokrannut Kemin seu-           muksien vuokra lain säännöksiä ja kohtuuden
27938: dulla valtion omistamista saarista, Täikönka-       vaatimuksia vastaavaksi niin pian kuin se so-
27939: rista 27 tonttia, Kalliosaaresta 17 tonttia ja      pimuksen ehtojen mukaan voi tapahtua.
27940: eräistä pienemmistä saarista muutamia tont-            Edellä esitetyillä perusteilla ja kun lisäksi
27941: teja sekä Munaluodosta 19 tonttia yksityisille      otetaan huomioon, että perityt vuokrat edus-
27942: kesämökkejä varten. Aikaisemmin sopimukset          tavat esimerkiksi 5 %:n korkokannan mukaan
27943: on tehty tavallisimmin 20 vuoden ajaksi ja          laskien korkeimmillaankin vain 2-3 markan
27944: viime vuosina 10 vuoden ajaksi.                     hintatasoa kesämökkitontin neliömetriä koh-
27945:    Metsähallinnosta annetun lain ( 465/66)          den, käsitykset siitä, että valtio perisi koh-
27946: 3 § :n 1 momentin 2 kohdan mukaan metsä-            tuuttomia vuokria, eivät voi pitää paikkaansa.
27947: hallituksen tulee erityisesti hoitaa, suojella ja   Selvyyden vuoksi mainittakoon, että vuokra-
27948: käyttää hallinnassaan olevaa valtion metsä- ja      sopimuksien indeksiehtoja ei ole sovellettu ol-
27949: maaomaisuutta päämääränä kohoava puun..             lenkaan tai täysin silloin kun niiden käyttö
27950: tuotto ja liiketaloudellisesti edullinen tulos,     on ollut kielletty tai rajoitettu.
27951: pitäen samanaikaisesti silmällä yleistä etua.          Vielä todettakoon, että kyseisten saarien
27952: Ennen sanotun lain voimaantuloa tapahtuneissa       palstoituksiin kuuluvat venevalkama- ja tie-
27953: vuokrauksissa vuokrataso on ollut alhainen ja       alueet metsähallitus on ainoastaan varannut
27954: sopimuksiin sisältyy ehto niiden sitomisesta        palstojen yhteiskäyttöä varten, jolloin niiden
27955: tavallisimmin kotimarkkinatavataio tukkuhin-        rakentaminen ja kunnossapito on vuokramies-
27956: tain yleisindeksiin. Metsähallintolain voimaan-     ten omalla kustannuksella ja toimesta suoritet-
27957: tulon jälkeen tehdyissä sopimuksissa, uusittaes-    tava asia. Rovaniemen puhelinpiirin toimesta
27958: sa sopimuksia tai siirrettäessä niitä toisten       on Täikönkarissa ollut järjestettynä yleinen
27959: nimiin, on vuokratasoa nostettu, koska loma-        palvelupuhelin eräällä venevalkama-alueella.
27960: majapalstojen hintataso on yleensä noussut, ja         Kysymyksessä esitettyyn Kemin seudun saa-
27961: indeksiehtona käytetään elinkustannusindeksiä.      rista vuokrattujen kesämökkipalstojen vuosi-
27962: Tarkasteltaessa esimerkiksi Täikönkarin 27          vuokrien alentamiseen ei ole näin ollen perus-
27963: tontin sopimuksiin merkittyjä vuosivuokria          tetta olemassa eikä asia anna aihetta muutoin-
27964: saadaan keskiarvoksi 165 markkaa. Tällä het-        kaan enempiin toimenpiteisiin.
27965:      Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1979.
27966: 
27967:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
27968:                                              N:o 565                                               3
27969: 
27970: 
27971:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
27972: 
27973:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       medelvärdet av de årliga legoavgifterna för
27974: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        dessa tomter för närvarande 237 mk. Den
27975: se nr 2923 av den 20 december 1978 tili ve-         årliga legoavgiften för tre tomter på Täikön-
27976: derbörande medlem av statsrådet översänt fö1-       kari är i dag 417,25 mk. På Täikönkari va-
27977: jande av riksdagsman Tennilä undertecknade          rierar tomtarealen mellan 1 000 och 3 800
27978: spörsmål nr 565:                                    m2.
27979:                                                        Det kan ytterligare konstateras, att enligt
27980:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen           10 § lagen om rätt att överlåta och upplåta
27981:        vidta, för att den årliga legoavgiften       statens jordegendom och inkomstgivande tättig-
27982:        för de sommarstugeparceller på hol-          heter (687 /78) får statens jordegendom inte
27983:        mar i Kemitrakten som forststyrelsen         upplåtas mot en legoavgift som är lägre än
27984:        har upplåtit på lega skall kunna sänkas      den gängse. Principen om gängse ptis har så-
27985:        tili skälig nivå?                            lunda nämnts i lagen. Trots att denna lag i
27986:                                                     och för sig inte gäller de legoavtal som har
27987:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       ingåtts före lagens ikraftttädande, fötpliktar
27988: samt anföra följande:                               övergångsstadgandet i lagens 16 § att justeta
27989:    Forststyrelsen har för byggande av som-          legoavgift i tidigate avtal så, att motsvarighet
27990: marstugor i trakten av Kemi på de stats-            uppnås med stadgandena i lagen och vad skä-
27991: ägda holmarna Täikönkari och Kalliosaari upp-       ligheten ktäver, så snatt detta enligt avtalets
27992: låtit 27 respektive 17 tomter, på Munaluoto         vilikot kan ske.
27993: 19 tomter samt på vissa mindre statsägda               På ovan anfötda gtunder samt med beaktan-
27994: holmar ytterligare några tomter på lega. Ti-        de av att de uppburna legoavgiftetna, även de
27995: digare ingicks avtalen vanligen för 20 år och       högsta, täknat t. ex. enligt 5 % räntefot, mot-
27996: under de senaste åren för 10 år.                    svarar en ptisnivå av endast 2-3 mk/m2 för
27997:    Enligt 3 § 1 mom. 2 punkten lagen om             sommarstugetomt, saknar uppfattningen om
27998: forstförvaltningen (465/66) skall forststyrel-      att staten uppbär oskäliga legoavgiftet all
27999: sen särskilt sköta, skydda och nyttja den           grund. Föt tydlighetens skull kan nämnas, att
28000: statliga skogs- och jordegendom, som den för-       indexvillkoren i legoavtalen överhuvudtaget
28001: valtar, med progressiv virkesavkastning och         inte ellet endast delvis hat tillämpats, då till-
28002: företagsekonomiskt förmånligt resultat som          lämpning av sådana villkor har vatit fötbju-
28003: mål, och samtidigt bevaka det allmännas             den ellet begtänsad.
28004: intresse. Före ikraftträdandet av sagda lag            Det kan yttetligare konstatetas, att de tili
28005: skedde upplåtelse på lega mot låga avgifter         parcelleringen av iftågavatande holmar höran-
28006: och i avtalen ingick ett villkor, enligt vilket     de båtplats- och vägområdena har av foststy-
28007: legoavgift skall bindas i första hand vid gene-     relsen reserverats endast för patcelletnas ge-
28008: ralindex för partipris på hemmamarknads-            mensamma btuk, och att byggande och under-
28009: varor. I de avtal som har ingåtts sedan lagen       håll av dessa sker på åtgätd av legotagarna
28010: om forstförvaltningen trädde i kraft samt i         eller på dessas bekostnad. På åtgätd av Rova-
28011: de avtal som därefter har förnyats eller över-      niemi telefondistikt har en allmän setvice-
28012: låtits tili annan person, har legoavgifterna        telefon installetats på ett båtplatsområde.
28013: höjts tili följd av att prisnivån i fråga om fti-      Det finns sålunda ingen anledning att på
28014: tidsstugepatcellet i allmänhet har stigit och       det sätt som har anförts i spötsmålet sänka
28015: då levnadskostnadsindexet används som in-           de åtliga legoavgiftetna för de parceller som
28016:  dexvillkot. Då man bettaktat de årliga lego-       för byggande av sommatstugor hat upplåtits
28017:  avgifterna i de avtal som gället t. ex. ovan       på lega i Kemitrakten, och ärendet fötanledet
28018: nämnda 27 tomter på Täikönkari, blir medel-         ej hellet eljest någon åtgärd.
28019:  värdet 165 mk. Efter indexjusteringarna är
28020:       Helsingfors den 23 januari 1979.
28021: 
28022:                                               Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
28023:                                               1?78 vp.
28024: 
28025: Kirjallinen kysymys n:o .566.
28026: 
28027: 
28028: 
28029: 
28030:                                  Tennilä: Kuissuvannon tien ottamisesta valtion haltuun.
28031: 
28032: 
28033:                         E d u s k u tn n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28034: 
28035:   Savukosken kunnassa Tanlman kylästä läh-          maamme asukkaille, myös syrjäseutujen asuk-
28036: tevän Kuissuvannon tien varressa on kaikkiaan       kaille, tulee Kuissuvannon tie ottaa kiireesti
28037: kolmisenkymmentä taloutta. Mainittu noin 30         valtion ylläpitämäksi.
28038: km:n pituinen tie on tienvarren asukkaille tär-        Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
28039: keä ja välttämätön. Jolleivät asukkaat olisi        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
28040: tehneet ·tietä, olisi työssäkäynti, maidonkulje-    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
28041: tus jne. tietysti mahdotonta.        ·              raavan kysymyksen:
28042:    Kun tien kunnossapito on tieosuuskunnan
28043: harteilla, aiheutuu tästä tienvarren asukkaille               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28044: jatkuvasti varsin suuria kuluja. Nykyisen tilan-            ryhtyä Kuissuvannon tien ottamiseksi
28045: teen vuoksi myös tien perusteellisempi korjaa-              valtion haltuun ja valtion ylläpitä-
28046: minen on vaikeata. Koska valtion tehtävänä                  mäksi?
28047: on · järjestää kulkumahdollisuudet kaikille
28048:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1978.
28049: 
28050:                                        Esko.Juhani Tennilä
28051: 
28052: 
28053: 
28054: 
28055: )87900169A
28056: 2
28057: 
28058: 
28059: 
28060: 
28061:            . .. : .~. i ·~
28062: 
28063: 
28064: 
28065:                              E d u s kun n a n He r r a Puh e m i e he 11 e.
28066: 
28067:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Aloite on lähetetty 22. 9. 1978 ajankohtais-
28068: tnainitus~a tarkQitukseS&a Te, Herra Puhemies,       td.Jausuritoa varten Lapin tie- ja veSirakennus-
28069: olette 21 cpäiväriä joulukuuta 1978 päivätyli        piiriin •ja si~tltä• edelleen Savukosken: •kuntaan.
28070: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston         Aloitteeseen ·liitettäneen ero. polkutien .•taken·
28071: asiahomaiselle' :jäsenelle · jäljennöksen kansan-    tami8QSuuden .lisäksi Tanhuan ja Koivu}~ •Väli-
28072: edustaja E;.J. Tennilän näin kuuluvasta kirjal-      sen n.· 20 km:n pituisen yksityistien muutta-
28073: lisesta kysymyksestä n:o 566:                        minen D1aantieluonteiseksi polkutieksi. · Aloit-
28074:                                                      teesta tehdään tie" ja vesirakennushallituksen
28075:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      päätösesitys liikennemit1isteriölle kunnan, tie-
28076:          ryhtyä ~Wl!suvannon tien ottamiseksi        ja vesirakennuspiirin ja. lääninhallituksen lau-
28077:        . valtion . ,haltuun ja valtion ylläpitä-     suntojen saavUttua tie- ja vesirakenntishallituk-
28078:          mäksi?·                                     selle; Liikenneministeriö tulee tie- ja vesiraken-
28079:                                                      nushallituksen 'esityksen saatuaan ·välittömästi
28080:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tekemään päätöksen asiassa. Otetaanko tie val-
28081: taen seuraavaa:                                      tion hoitootl ,vai ei, riippuu siitä täY,ttääkö tie
28082:    Kysymyksessä tarkoitetusta Tanhuan-Kuis-          saatavien .• •lausuntojen ja selvitysten ' mukaan
28083: suvannon tiestä on tie- ja vesirakennushalli-        tielainsäädännön yleisille teille - myös polku-
28084: tuksen käsiteltävänä Savukosken kunnan aloite        teille asettamat liikeoteeiliset vaatimukset.
28085: Koivulan-Kuissuvannon n. 6,5 km pituisen
28086: tieyhteyden rakentamisesta polkutieksi.
28087:       Helsingissä •tammikuun 17 päivänä 1979.
28088: 
28089:                                                                   Liikenneministeri Veikko Saarto
28090:                                             N:o 566
28091: 
28092: 
28093: 
28094: 
28095:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28096: 
28097:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       för aktuellt utlåtande tili Lapplands väg- och
28098: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         vattenbyggnadsdistrikt och därifrån vidare tili
28099: velse av den 21 december 1978 tili vederbö-       Savukoski kommun. Utöver byggandet av
28100: rande medlem av statsrådet översänt avskrift      ovannämnda gångtig torde tili förslaget ytter-
28101: av följande av riksdagsman E.-J. Tennilä un-      ligare fogas omändring av den ca 20 km långa
28102: dertecknade skriftliga spörsmål nr 566:           enskilda vägen mellan Tanhua och Koivula tili
28103:                                                   en landsvägsliknande gångstig. Väg- och vatten-
28104:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen         byggnadsstyrelsen kommer på grund av initiati-
28105:        vidta för att Kuissuvanto väg och un-      vet att förelägga trafikministeriet ett förslag
28106:        derhållet för den sroall övertagas av      tili beslut i frågan efter att ha erhållit utlå-
28107:        staten?                                    tanden av kommunen, väg- och vattenbygg-
28108:                                                   nadsdistriktet och länsstyrelsen. Sedan trafik-
28109:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     ministeriet erhållit väg- och vattenbyggnads-
28110: samt anföra följande:                             stryrelsens framställning kommer ministeriet
28111:    Av den i spörsmålet avsedda vägen mellan       omedelbart att fatta beslut i frågan. Avgöran-
28112: Tanhua och Kuissuvanto behandlar väg- och         det huruvida staten skall övertaga underhållet
28113: vattenbyggnadsstyrelsen Savukoski kommuns         av vägen eller inte är beroende av om vägen
28114: initiativ tili att bygga den ca 6,5 km långa      enligt erhållna utlåtanden och utredningar upp-
28115: vägförbindelsen Koivula-Kuissuvanto tili en       fyller de krav med hänsyn tili trafiken som
28116: gångstig.                                         väglagstiftningen ställer på allmänna vägar,
28117:    Den 22 september 1978 sändes förslaget         gångstigar medräknade.
28118:      Helsingfors den 17 januari 1979.
28119: 
28120:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
28121:                                                1978 vp.
28122: 
28123: Kirjallinen kysymys n:o 567.
28124: 
28125: 
28126: 
28127: 
28128:                                   Tennilä: Palvelusvuosilisän suorittamisesta kaikille Rautaruukki
28129:                                      Oy:n palveluksessa oleville työntekijöille.
28130: 
28131: 
28132:                          Edu s kunnan Herra Puhemiehelle.
28133: 
28134:    Rautaruukki Oy:n Rautuvaaran kaivoksella          tekijöille. Tämän vuoksi tuleekin hallituksen
28135: Kolarissa ja eräillä muillakin yhtiön työpaikoil-    puuttua asiaan ja viedä. tämä kiista-asia nopeas-
28136: la ovat työntekijät ryhtyneet voimakkailisiin toi-   ti ratkaisuun työntekijöiden esittämällä tavalla.
28137: miin palvelusvuosilisän saamiseksi.                     Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
28138:    Rautaruukin Raahen tehtaalla on palvelus-         §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
28139: vuosilisä käytössä. Sen mukaan paikkoihin tu-        ton asianomais·en jäsenen vastattavaksi seuraa-
28140: lee lisäkorotus tietyn palvelusajan täytyttyä.       van kysymyksen:
28141: Kaikille samansuuruisen lisäpalkan maksaminen
28142: työskentelyajan perusteella on oikeudenmukais-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28143: ta, si1lä työntekijöiden ammattitaito luonnolli-            ryhtyä turvatakseen palvelusvuosilisän
28144: sesti kasvaa vuosien myötä.                                 kaikille valtiojohtoisen Rautaruukki
28145:    Valtiojohtoisen yrityksen johto tuntuu kui-              Oy:n palveluksessa oleville työntekijöil-
28146: tenkin jostakin syystä vastustavan palvelusvuo-             le?
28147: silisän maksamista kaikille Rautaruukin työn-
28148:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1978.
28149: 
28150:                                         Esko-Juhani Tennilä
28151: 
28152: 
28153: 
28154: 
28155: 0879001471
28156: 2                                             1978 vp.
28157: 
28158: 
28159: 
28160: 
28161:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
28162: 
28163:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sapuolisesti, mutta samalla toimipaikan erityis-
28164: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        piirteet huomioon ottaen.
28165: olette 21 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn              Rautaruukki Oy:n Raahen rautatehtaalla on
28166: kirjeenne n:o 2925 ohella toimittanut valtio-        tuotanto-osastoilla vuodesta 1971 ja kunnossa-
28167: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen      pito-osastolla vuodesta 1978 lähtien ollut käy-
28168: kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kirjal-      tössä kokemukseen perustuva palvelusvuosipoh-
28169: lisesta kysymyksestä n:o 567:                        jainen lisä. Tämä lisä on katsottu tarkoituksen-
28170:                                                      mukaiseksi työntekijöiden kokemukseen perus-
28171:           Mihin .•toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tuvan ammattitaidon kasvaessa. Tällöin on ollut
28172:        ryhtyä turvatakseen palvelusvuosilisän        kysymys rautatehtaan erikoisolosuhteista sekä
28173:        kaikille valtiojohtoisen Rautaruukki          järjestelyn liittymisestä tehtaan muuhun palk-
28174:        Oy:n palveluksessa oleville työntekijöil-     kausjärjestelmään.
28175:        le?                                              Rautaruukki Oy:n ikaivoksilla, Rautuvaara:n
28176:                                                      kaivosta lukuunottamatta, on käytössä palk-
28177:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kausjärjestelmään ·liittyvänä 'osana erityinen lisä,
28178: taen :seuraavaa:                                     joka kokemuben lisäksi huomioi eräitä muita
28179:    Rautaruukki Oy:n palkkapolitiikka perustuu        tekijöitä, kuten .ammatillisen koulutuksen ja
28180: valtakunnallisiin työehtosopimuksiin. Näiden         monipuolisuuden eri työtehtävissä. Yhtiö on
28181: sopimusten mukaiset määräykset on yhtiön kai-        Rautuvaaran kaivoksella ollut valmis ulotta-
28182: killa toimipaikoilla täytetty. Yhtiön toimipaikat    maan tämän lisän koskemaan kaivoksen työn-
28183: ovat sekä kooltaan että luonteeltaan varsin eri-     tekijöitä, jolloin palkkausjärjestelmä tältä osin
28184: Laisia. On myös todettava, että kaivosteollisuu-     vastaisi yhtiön muita kaivoksia. Käydyissä neu-
28185: della on maassamme pitkät perinteet, kun taas        votteluissa ei tästä asiasta kuitenkaan toistai-
28186: terästeollisuus jatkojalostuksineen on suhteelli-    seksi ole voitu sopia. Ministeriö kuitenkin pitää
28187: sen uutta. Toimipaikkojen perinteet ja erityis-      suotavana, että neuvottelut johtavat osapuolia
28188: piirteet on pyritty ottamaan huomioon paikalli-      tyydyttävään ratkaisuun.
28189: sia palkkausjärj·estelmiä kehitettäessä. On luon-       Ministeriö on ottanut kantaa .ainoastaan val-
28190: nollista, että palkkausjärjestdmä, joka on ke-       tionyhtiöiden korkeimman johdon palkkausky-
28191: hitetty prosessin mukaan toimivaan terästeh-         symyksiin. Yritysten sisäisten palkkausasioiden
28192: taaseen, ei ole yhtä sopiva esimerkiksi kaivok-      hoito on eräs osa yrityksen johtamista ja kuu-
28193: seen, joka on kooltaan huomattavasti pienempi        luu yhtiön johdon ja hallintoelinten päätettä-
28194: ja jonka työn luonne ja olosuhteet muun muas-        viin ja valvottaviin asioihin. Siihen ei ministe-
28195: sa maanalaisesta kaivostyöstä johtuen poikkea-       riö ole katsonut olevan mielekästä puuttua.
28196: vat olennaisesti terästehtaasta. Tällöin ei ole      Näin ollen ministeriö katsoo, ettei ole aihetta
28197: kysymys siitä, että erilaisuus merkitsisi eriar-     ryhtyä erityistoimenpiteisiin kysymyksessä ole-
28198: voisuutta, vaan siitä, että palkkaus kullakin toi-   van asia:n johdosta.
28199: mipaikalla hoidetaan koko yhtiön puitteissa ta-
28200:      Helsingissä tammikuun 19 päivänä 1979.
28201: 
28202:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
28203:                                                N:o 567                                              3
28204: 
28205: 
28206: 
28207: 
28208:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
28209: 
28210:   1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen              Vid Rautaruukki Oy:s järnbruk i Brahe-
28211: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        stad har inom produktionsavdelningarna sedan
28212: nr 2925 av den 21 december 1978 tili veder-          år 1971 och inom underhållsavdelningen sedan
28213: börande medlem av statsrådet översänt avs.krift      år 1978 förekommit ett på erfarenhet grundat
28214: av följande av riksdagsman Tennilä ställda            tillägg, som är baserat på antalet anställnings-
28215: skriftliga spörsmål nr 567:                          år. Det har ansetts ändamålsenligt då arbets-
28216:                                                       tagarnas på erfarenhet grundade yrkesskicklig-
28217:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       het ökas. Härvid har det varit fråga om de
28218:        ta för att säkerställa tjänstgöringstiliägg   speciella förhållandena vid järnbruket och om
28219:        för alla arbetstagare hos det statligt        arrangemangets anpassning tili brukets avlö-
28220:        dominerade företaget Rautaruukki Oy?          ningskutym i övrigt.
28221:                                                           Vid Rautaruukki Oy:s gruvor, bortsett från
28222:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       gruvan i Rautuvaara, förekommer i anslutning
28223: samt anföra följande:                                tili avlöningskutymen ett särskilt tillägg, för
28224:     Rautaruukki Oy:s lönepolitik grundar sig på      vilket utom erfarenheten även beaktas en del
28225: riksomfattande .kollektivavtal. Bestämmelserna       andra faktorer, bland dem yrkesutbildningen
28226: i dessa avtal har till fullo efterlevats vid bola-   och differentieringen i de olika arbetsuppgif-
28227: gets alla arbetsplatser. Bolagets arbetsplatser är   terna. Bolaget har varit berett att utsträcka
28228: mycket olika, både tili storlek och karaktär.        användningen av detta tillägg också tili arbets-
28229: Det bör också fastslås att gruvdriften har gamla     tagarna vid gruvan i Rautuvaara så, att avlö-
28230: traditioner i vårt land, medan åter stålindustrin    ningskutymen härvidlag skulle motsvara den
28231: jämte därtill hörande förädlingsstadier är nå-       som förekommer vid bolagets övriga gruvor.
28232: gonting tämligen nytt hos oss. Försök har            Vid de förhandlingar som har förts har avtal
28233: gjorts att beakta arbetsplatsernas traditioner       i frågan dock inte ännu träffats. Ministeriet
28234: och särdrag när de lokala avlöningskutymerna         finner det emellertid önskvärt att förhandling-
28235: har byggts ut. Det är naturligt att en avlönings-    arna leder tili en uppgörelse som tillfredsstäl-
28236: kutym, som har byggts ut med tanke på arbets-        ler de berörda parterna.
28237: processen i ett stålverk, inte är lika lämplig            Ministeriet har endast tagit ståndpunkt tili
28238:  t.ex. vid en gruva, emedan denna är en avse-        av1öningsfrågor som berör den högsta ledning-
28239: värt mindre arbetsplats, där arbetets art och        en för statsbolagen. Skötseln av interna avlö-
28240: arbetsförhållandena, bl.a. på grund av att gruv-     ningsfrågor inom företagen utgör en del av
28241: arbetet sker under jorden, väsentligen avviker       företagsledningen och hör tili de angelägen-
28242: från det som förekommer vid ett stålverk.            heter som det ankommer på ledningen och
28243: Härvid är det inte fråga om att avvikelsen           förvaltningsorganen inom det berörda bolaget
28244: skulle innebära olika värdering, utan om att         att besluta om och övervaka. Ministeriet har
28245: avlöningen vid varje arbetsplats inom bolaget        inte ansett att det finns fog för att ingripa
28246: sköts opartiskt, men samtidigt så, att arbets-       däri. Därför anser ministeriet att det inte finns
28247: platsens särdrag beaktas.                            orsak att vidta några speciella åtgärder i denna
28248:                                                      angelägenhet.
28249:      Helsingfors den 19 januari 1979.
28250: 
28251:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
28252:                                              1978 vp.
28253: 
28254: Kirjallinen kysymys n:o 568.
28255: 
28256: 
28257: 
28258: 
28259:                                  Forsman: Työkyvyttömyyseläkejärjestelmässä esiintyvien epäkoh-
28260:                                     tien poistamisesta.
28261: 
28262: 
28263:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28264: 
28265:    Viime aikoina on selvästi ollut havaittavissa    henkilöt ovat myös menettäneet oikeutensa
28266: työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisessä ehto-        työttömyyskassaan jäsenyyden katkettua, mi-
28267: jen kiristymistä. Edelleen on tapahtunut, että      käli vielä tällaisen henkilön aviopuoliso käy
28268: yhä useampia henkilöitä, jotka pitkällisen sai-     ansiotyössä, heillä ei ole oikeutta valtion työt-
28269: rauden perusteella on siirretty työkyvyttömyys-     tömyyskorvaukseen.
28270: eläkkeelle, onkin uusintatarkastuksissa todettu        Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
28271: taas työkykyisiksi ja palautettu nämä eläkkeellä    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
28272: olleet henkilöt takaisin työmarkkinoille.           valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28273:    Nämä henkilöt ovat menettäneet eläke-etuu-       vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
28274: tensa jouduttuaan hakeutumaan uudelleen työ-
28275: elämään. Kun he ovat usein olleet eläkkeellä                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28276: jo vuosia, on heidän sijoittumisensa työelämään            ryhtyä työkyvyttömyyseläkejärjestelmäs-
28277: vaikeaa ja nykyisen työllisyystilanteen vallites-          sä esiintyvien sosiaaliturvaa kaventarvien
28278: sa jopa mahdotonta. Eläkkeellä ollessaan nämä              epäkohtien poistamiseksi?
28279:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1978.
28280: 
28281:                                          Mauno Forsman
28282: 
28283: 
28284: 
28285: 
28286: 0879001623
28287: 2
28288: 
28289:                                                                                                                -~.   ·. .... . ' >
28290: 
28291: 
28292: 
28293: 
28294:            r:::.\\   r.;i.H-::J•   1
28295:                                             ···.;·,   .!"
28296: 
28297: 
28298: 
28299:                                        E d u s k u n n a n H e r r e; P1.1 h f.'i'tn i e h e 11 e.
28300: 
28301:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-                          sojen tulisi mahdollisuuksien mukaan selvittää
28302: sa mainitussa tarkoituksessa T~, Herl)$ Puhe~                         m!iäräftikaiselle ,työkyvyttömyyseläkkeelle siirty-
28303: mies, olette 21 päivänä joulukuuta 1978 päi-                          välle jäsenelle, joka pitää työmarkkinoille pa-
28304: :VMYf\::~~fj~etUle'• ·~*~14 ~?itnittat?:,ut, y~ti!:>J?.e11:           }~llllli~t~~ , :toq~ä~~~~en~!.. e.~!ä . hi\nen ;}qlisi
28305: vo~tol}., 'astalJC?mru.sene )asenell: ,,JN}~Qk&~n                     o~ ,<;t\J:Q~ ~k4. sai!ytt~a )asenyyt~f,l. !uls-
28306: ktmsqnedusta)a Mauno Forsmamn näin kuulu;.                            ~assa. 'Tälloin,hiirl iyokykyiseksi tultUaan ,voisi
28307: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 568:                             saada työttömyyska11salta avustusta, mlkäll hä-
28308:                                                                       nelle ei voida ,osoittaa työtä.
28309:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo                          Työttömyyskassoilla on kuitenkin .~joitetut
28310:          ryhtyä työkyvyttömyyselii,kejärjestelmäs-                    mahdollisuudet. tällaisen infotmaation antami"
28311:          sä esiintyvien sosiaaliturvaa kavent!Wien                    seen. Tämän vuQksi ongelmaa ei ole aaa~u pois-
28312:          epäJ,mhtien poistamiseksi?                                   tettua.. Parempaan tulokseen pääsemiseksi ~sias­
28313:                                                                       sa pyritään .eteenpäin ensinnå"kin työvoimahal-
28314:     Vastauks.ena kysymykseen esitän kunnioitta-                       linnon avulla~ k,oska kysymyk~.essä olevl:l infor~
28315: vast~, seuraavaa:                 ,
28316:                                                                       maatio saavuttaa kassojen jäsenet pa:thaiten
28317:    Tyött.ÖlllyYskassajärjestelmässii on jo jonkin                     työvohnatoimistoista, · joissa työttätnihä olevat
28318: aikaa tiedostettU ()SS. määräaikaisella työkyvyt-                     jäsenet asioivat. henkilökohtaisesti yleensä kah-
28319: tömyyseläkkeellä olleista väliinputoajaryhmäksi.                      den viikon väliajoin. Työvoimaministeriö tulee-
28320: Käytännössä on ilmennyt, että kun määräaikai-                         kin ensi ~ilassa antamaan työvoimatoiroistoille
28321: nen työkyvyttömyyseläke, joka on kestänyt                             ohjeet siitä, kuinka nyt puheena olevissa ta-
28322: riittävän kauan, loppuu ja asianomainen ei saa                        pauk!lissa on meneteltävä. Tämän lisäksi asiaa
28323: työtä, ei hän , voi saada työttömyyskassalta                          käsitellään lähiaikoina työttömyysvakuutus-
28324: avustusta, koska jäsenyys on katkennut. On-                           asiain neuvottelukunnassa sen selvittämiseksi,
28325: gelman ratkaisemiseksi sosiaali- ja terveysmi-                        mitä muuta ongelman ratkaisemiseksi olisi vie-
28326: nisteriö on eri tavoin, muun muassa työttö-                           lä tehtävä ja olisiko asiassa ryhdyttävä mah-
28327: myyskassoille lähetetyillä kirjeillä, kiinnittänyt                    dollisiin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin.
28328: työttömyyskassojen huomiota siihen, että kas-
28329:       Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1979.
28330: 
28331:                                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
28332:                                              N:o 568                                              3
28333: 
28334: 
28335: 
28336: 
28337:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
28338: 
28339:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       möjligt klargöra för den medlem, som övergår
28340: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       tili den tidsbegränsade invaliditetspensionen
28341: se av den 21 december 1978 tili vederbörande       och som anser det sannolikt att han återvän-
28342: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     der tili arbetsmarknaden, att han för sin egen
28343: jande av riksdagsman Mauno Forsman ställda         fördel borde bevara medlemsskapet i kassan.
28344: skriftliga spörsmål nr 568:                        Då kunde han, efter att ha återfunnit sin ar-
28345:                                                    betsförhet, få understöd från arbetslöshets-
28346:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen          kassan, ifall man inte kan anvisa honom något
28347:        vidtaga för att avhjälpa de brister i       arbete.
28348:        invaliditetspensionssystemet som in-           Arbetslöshetskassorna har dock begränsade
28349:        skränker socialskyddet?                     möjligheter att ge sådan information. Därför
28350:                                                    har man inte kunnat undanröja problemet. För
28351:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      att åstadkomma bättre resultat i ärendet strä-
28352: samt anföra följande:                              var man framåt först och främst med hjälp
28353:    I arbetslöshetskassasystemet thar man redan     av arbetskraftsförvaltning, eftetsom informa-
28354: under en viss tid uppfattat en del av dem          tionen i fråga når kassans medlemmar bäst
28355: som erhåller invaliditetspension såsom en li-      genom arbetskraftsbyråerna, som besöks per-
28356: dande grupp. I praktiken har det visat sig,        sonligen av arbetslösa medlemmar vanligtvis
28357: att när den tidsbegränsade invaliditetspension,    med två veckors mellanrum. Arbetskraftsminis-
28358: som erhållits under en tillräckligt lång period,   teriet kommer vid första tillfälle att ge arbets-
28359:  tar slut, och personen i fråga inte får arbete,   kraftsbyråerna anvisningar om hur man ,skall
28360: kan han inte heller få understöd från arbets-      förfara med de nu omtalade fallen. Ärendet
28361: löshetskassan, eftersom medlemsskapet där          kommer ytterligare att behandlas inom den
28362: avbrutits. För att avgöra problemet har social-    närmaste framtiden i delegationen för arbets-
28363: och hälsovårdsministeriet på olika sätt, bl.a.     löshetsförsäkringsärenden för att utreda vad
28364: med hjälp av brev som översänts tili arbets-       annat som bör göras för att avgöra problemet
28365: löshetskassor, fäst arbetslöshetskassornas upp-    och om man möjligtvis borde vidtaga lagstift-
28366: märksamhet på det, att kassorna borde så vitt      ningsåtgärder i ärendet i fråga.
28367:      Helsingfors den 11 januari 1979.
28368: 
28369:                                             Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
28370:                                               1978 vp.                                             •·
28371: 
28372: Kirjallinen kysymys n:o .569.
28373: 
28374: 
28375: 
28376: 
28377:                                   Forsman: Etelä-Saimaan keskussairaalan laajennushankkeen to-
28378:                                      teuttamisesta.
28379: 
28380: 
28381:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
28382: 
28383:     Etelä..Saimaan keskussairaalassa on menossa         Koska rakennushankkeella terveyspoliitti&e~
28384: 24. toimintavuosi ja näiden vuosien aikana on        merkityksensä ohella työvoimavaltaisenll raken;
28385: sairaala osoittautunut nykyisille toiminnoille ah-   nuskohteena on merkittävä työllistämisvaiku-
28386: taaksi ja osittain myös vanhentuneeksi. Vuosia       tus, rakennushanke pitäisi käynnistää mahdol..,
28387: sitten on sairaalan hallinnon taholta pantu vi-      lisimman pian.                              . .,
28388: reille laajennus- ja saneeraussuunnitelmat. jotka       Edellä sanotun perusteella ja valtiopäiväjär-
28389: on hyväksytty omistajakuntien ja sosiaali- ja        jestyksen 37 S:n 1 momenttiin viitaten esitän
28390: terveysministeriön taholla.                          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
28391:     Ministeriö on kuitenkin suunnitelmissaan si-     vaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:
28392: joittanut Etelä-Saimaan keskussairaalan laajen·
28393: 1ushankkeen hyvin pitkälle tulevaisuuteen, han-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28394: 1'e toteutettaisiin mahdollisesti vuonna 1987.              ryhtyä Etelä-Saimaan keskussairaalan
28395: Rakennushankkeen aikaisemmalla toteuttami·                  laajennushankkeen toteuttamiseksi mah-
28396: ;ella parannettaisiin sairaanhoidon kehittämis-             dollisimman pian, jotta voitaisiin tur-
28397:  lllahdollisuuksia    koko    keskussairaalapiirin          vata sairaalan toimintaedellytykset ja
28398: alueella, johon kuuluu 11 kuntaa ja jonka asu-              samalla edistää työllisyyttä?
28399: lcasluku on 135 509.
28400:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1978.
28401: 
28402:                                           Mauno Forsman
28403: 
28404: 
28405: 
28406: 
28407:  87900157X
28408: 2                                             1978 vp.
28409: 
28410: 
28411: 
28412: 
28413:                           Ed u s kun n a 11 He r r a P u he m i e h e 11 e.
28414: 
28415:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa·       kuntainliiton toimesta. Esityksessään sosiaali-
28416: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         ja terveysministeriölle 16. 6. 1978 lääkintöhal-
28417: olette 21 päivänä joulukuuta 1978 päivätyn            litus esitti keskussairaalan laajennuksen alka-
28418: kirjeenne ohella toimittanut . valtioneuvoston        vaksi v. 1987.
28419: a'Sianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-           Keskussairaalan alueellisessa suunnitelmassa
28420: edustaja Forsmanin näin kuuluvasta kirjallises-       vuosille 1979-1983 ilmenee, että tarkoitus on
28421: ta kysymyksestä n:o 569:                              rakentaa siipirakennuksena toimenpidetilojen
28422:                                                       laajennus. Alueellisessa suunnitelmassa on kes-
28423:              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kussairaalapiiri esittänyt aloittamisvuodeksi
28424:           ryhtyä Etelä-Saimaan keskussairaalan        1984 ja kustannusarvioksi 73 miljoonaa mark-
28425:           laajennushankkeen toteuttamiseksi mah-      kaa, josta valtionosuus olisi 48,2 mHjoonaa
28426:           dollisimman pian, jotta voitaisiin tur-     markkaa.
28427:  ).
28428:           vata sairaalan toimintaedellytykset ja         Ajankohta, milloin laajennushankkeen to-
28429:           samalla edistää työllisyyttä?               teuttaminen on mahdollista, riippuu osaksi sii-
28430:                                                       tä, kuinka paljon varoja sairaalalaitoksien toi-
28431: .·:Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mintaa koskevissa valtakunnallisissa .suunnitel·
28432: V!)Stiseuraavaa:                                      missa sekä vuotuisissa tulo- ja menoarvioissa
28433:    Etelä-Saimaan keskussairaala on maamme             voidaan osoittaa sairaalainvestointeihin.
28434: vanhimpia keskussairaaloita. Tämän johdosta              Samoin eri sairaalahankkeiden välinen ikii·
28435: etenkin poliklinikka- ja toimenpidetilat ovat         reellisyysjärjestys, joka on selvityksen alaisena
28436: osoittautuneet nykyisille toiminnoille ahtaiksi.      ministeriössä,· vaikuttaa osaltaan toteutusajan·
28437: Tämä haittaa toimintaa eikä toimintaa voida           kohtaan.
28438: nykyisestä laajentaa.                                    Kuten edellä on todettu, kysymyksessä tar·
28439:    Etelä-Saimaan keskussairaalan laajennushank-       koitettu Etelä-Saimaan keskussairaalan laajen·
28440: keen perustamis- ja toimintasuunnitelmaa ei ole       nushanke on mukana sairaalalaajennuksia kos·
28441: valtion viranomaisille esitetty keskussairaalan       kevassa vireillä olevassa selvityksessä.
28442:          Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1979.
28443: 
28444:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläiärvi
28445:                                            N:o .569                                             3
28446: 
28447: 
28448: 
28449: 
28450:                         T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
28451: 
28452:  I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Etelä-Saimaan keskussairaala. Medicinalstyrel-
28453: nger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse     sen föreslog i sin framställning av den 16 juni
28454: v den 21 december 1978 tili vederbörande         1978 tili social- och hälsovårdsministeriet att
28455: 1edlem av statsrådet översänt avskrift av        utbyggnaden av centralsjukhuset skall påbörjas
28456: 3ljande av riksdagsman Forsman underteck-        år 1987.
28457: ade spörsmål nr .569:                               Av centralsjukhusets regionala pian för åren
28458:                                                  1979-1983 framgår att avsikten är att bygga
28459:         Vilka åtgärder ämnar Regeringen          en flygelbyggnad för utvidgade behandlingsut-
28460:       vidta för att utbyggnadsprojektet för      rymmen. Centralsjukhusdistriktet har i den re-
28461:       Etelä-Saimaan keskussairaala benämnda      gionala planen som begynnelseår för bygget
28462:       centralsjukhus skall kunna förverkligas    föreslagit 1984 och som kostnadsberäkning 73
28463:       så snabbt som möjligt och sjukhusets       milj. mk, varav statsandelen skulle vara 48,2
28464:       verksamhetsmöjligheter därmed tryggas,     milj. mk.
28465:       samtidigt som sysselsättningen främjas?       Den tidpunkt då utbyggnadsprojektet kan
28466:                                                  förverkligas är tili en del beroende av i hur
28467:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     hög grad medel för sjukhusinvesteringar kan
28468: amt anföra följande:                             anvisas i de riksomfattande planerna för sjuk-
28469:   Etelä-Saimaan keskussairaala är ett av vårt    husanstalternas verksamhet samt i de årliga
28470: mds äldsta centralsjukhus. På grund av detta     statsförslagen.
28471: ar framför allt poliklinik- och behandlingsut-      Likaså påverkar frågan om prioritetsord-
28472: ymmena visat sig vara trånga för nuvarande       ningen mellan olika sjukhusprojekt, viiken är
28473: Jnktioner. Detta medför olägenheter för verk-    under utredning i ministeriet, för sin del tid-
28474: amheten och denna kan inte göras mer om-         punkten för förverkligandet.
28475: attande än vad den är i detta nu.                   Såsom ovan har konstaterats är det i spörs-
28476:  Centralsjukhusets kommunalförbund har inte      målet avsedda utbyggnadsprojektet för Etelä-
28477: )relagt statens myndigheter något anläggnings-   Saimaan keskussairaala inlemmat i den pågåen·
28478: Uer verksamhetsprogram för utbyggnad av          de utredningen om sjukhusutbyggnader.
28479:     Helsingfors den 22 januari 1979.
28480: 
28481:                                              Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
28482: ,,. ,i
28483: 
28484: 
28485: 
28486: 
28487:   '   i!'
28488:                                               i978 vp.
28489: 
28490: Kirjallinen kysymys n:o 570.
28491: 
28492: 
28493: 
28494: 
28495:                                   Kortesalmi: Erityisen petovyöhykkeen perustamisesta itärajalle.
28496: 
28497: 
28498:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
28499: 
28500:    Itärajan läheisyydessä sudet, karhut, ahmat      huja saatu ns. metsästyksellisin keinoin ~Ii
28501: ja ilvekset ovat poroja tappavina petoina vai-      koiraa apuna käyttäen.
28502: keasti pyydettäviä. Porojen esteaita on nykyi-         Edellä esitetyn johdosta peto}en pyynti itä-
28503: sin aivan likellä valtalrunnanrajaa, jossa myös     rajalla vaatii erityismenetelmiä ja -järjestelyjä.
28504: porot palkivat. Rajavyöhykkeellä liikuttaessa       Paikallisen väestön ja asiantuntijain keskuudes-
28505: vaaditaan aina ensiksi ilrrioittautuminen raja-     sa ehdotetaankin itärajan läheisyyt~ perustet-
28506: vartioasemalle meno- ja paluuaikoineen, samoin      tavaksi ns. petovyöhyke, jonka leveys rajalta
28507: mahdollisille aseille erityisluvat. Samoin asei-    alkaen olisi noin 20 km. Tällaisella alueella
28508: den käyttäjiltä edellytetään suurta varovaisuut-    pyynti tulisi sallia käyttäen seuraavia menetel-
28509: ta ja harkintaa, sillä täällä ampujan on tiedet-    miä:
28510: tävä rajan kulku, jottei luoti mene vahingossa         - lavalta haaskalle ,ampuminen
28511: Neuvostoliiton puolelle. Rikkomuksista seuraa          - teräshäkillä pyynti asianmukaisesti
28512: lupien menetys ammatdporomiehille.                     - moottorike1kalla jälkien seuraaminen ja
28513:    Nykylain ja -asetuksen mukaan petojen pyyn-             kelkasta ampuminen.
28514: ti metsästämällä eli asein rajan läheisyydessä
28515: on siis vaikeaa ja. taloudellisesti raskasta sekä      Luvat tällaisella vyöhykkeellä mainituin me-
28516: hei.kkotuottoista. Myöskään koiraa ei voida         netelmin tapahtuvaan pyyntiin voisi myöntää
28517: käyttää karhun metsästyk8essä, koska sekin voi      maa- ja metsätalousministeriön ohjein pa~kal­
28518: mennä rajan yli.                                    linen poliisipäällikkö halukkaille metsästysseu-
28519:    Maamme karhukanta itärajalla ja poronhoito-      rojen ja riistanhoitoyhdistysten suosittamille
28520: alueella on asiantuntijoiden mukaan lisääntynyt     kokeneille metsästäjille.
28521: sen kesäaikaisen rauhoituksen johdosta. Siksi          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten val·
28522: karhujen aiheuttamat tuhot ovat poroelolle          tiepäiväjärjestyksen 3 7 § :n 1 momenttiin esi-
28523: asiantuntijoiden mukaan arvaamattQillan suuret      tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
28524: etenkin poronvasojen osalta. Tämä on kiistatta      tattavaksi seuraavan kysymyksen:
28525: todettu tutkittaessa karhujen u1osteita: niistä
28526: on ·löydetty huomattavan paljon vasaporojen                   Tietääkö Hallitus, että petovahingot
28527: sonkkia ja ·kynsiä. Yleensä vasojen tappopaik-             itäisen rajaseutumme porokarjoille ovat
28528: koja ei voida löytää, koska niistä ei jää mitään           huomattavan suuret ja että petojen met-
28529: jäljelle, joten niistä ei voi todistusten puuttu-          sästys rajan pinnassa on .erityisen vai-
28530: essa anoa eikä saada korvauksiakaan. Karhun                keaa, sekä
28531: porokarjassa tekemä vahinko saattaa nousta ke-                aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-
28532: säaikana moninkertaiseksi karhun omaan · ar-               miin erityisen petovyöhykkeen perusta-
28533: voon verrattuna.                                           miseksi itärajalle sekä petojen p)rynnin
28534:    Nykyisin karhun metsästysaikana keväällä ja             salHmiseksi tällä vyöhykikeellä tavan-
28535: S)llksyllä karhunkaadot tapahtuvat esim. Kuu-              omaisesta poikkeavasti viranomaisten
28536: samossa melkein aina lumen aikana. Sulan                   sekä metsästysseurojen ja riistanhoito-
28537: maan aikana ei ainakaan Kuusamossa ole kar-                yhdistysten valvonnassa?
28538:      Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 197 8.
28539: 
28540:                                        J. Juhani Kortesalmi
28541: D87900126X
28542: 2                                                1978 vp.
28543: 
28544: 
28545: 
28546: 
28547:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
28548: 
28549:    Vaitiopäiväjärjestyksen .3 7 § :n 1 momentis-           Näiden petojen tappamien porojen korvaa
28550: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-           miseen käytettiin valtion varoja yhteens~
28551: mies, olette joulukuun 28 päivänä 1978 päi-             1 947 300 mk. Vuonna 1976 .petojen >tappa
28552: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-          mia poroja löytyi yhteensä 1 661 :ja riäider
28553: voston . asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         korvaamiseen käytettiin 1 991 625 mk.
28554: ka,Osåne<lustaja Kortesalmen näin kuuluvasta               Petoeläinten pyyntiä säätelevät tällä hetkell~
28555: k'i,rj~lllsesta kysymyksestä n::o 570:                 metsästysaikojen osalta lähinnä asetus karhun
28556:                                                        suden ja ahman metsästyksestä { 720/77) seld
28557:               Tietääkö Hallitus, että petovahingot     pyyntimenetelmien ·osalta säännökset metsästys·
28558:            itäisen rajaseutumme porokarjoille ovat     laissa ( 290/62) ja metsästysasetuksessa ( 406/
28559:            huomattavan suuret ja että petojen met-     62). Pyyntiaikoja koskevia säädöksiä on tarkis·
28560:      ._ .. sästys rajan pinnassa on ·erityisen vai~    tettu petokantojen kehityksen mukaan määrä·
28561:            keaa, sekä                                  ajoin ja nykyiset säädökset ovat peräisin ·vuo
28562:               aikooko Hallitus ryhtyä kiireesti toi-   delta 1977. Näiden mukaan petoeläinten inet
28563:            miin erityisen petovyöhykkeen perusta-      säs täminen on .sallittu inäärättyinä · aikoina·· po
28564:            miseksi itärajalle sekä petojen pyynnin     ronhoitoalueelta sekä eräissä maan itärajaan ra
28565:            saliimiseksi tällä vyöhyrokeellä tavan-     joittuvissa kunnissa petoeläinten ollessa muual
28566:            omaisesta poikkeavasti viranomaisten        la maassa kokonaan rauhoitettuja. Tämän jäl
28567:            sekä metsästysseurojen ja riistanhoito-     keen ei petokannoissa ole tapahtunut sellaistl
28568:        .yhdistysten valvonnassa?                       muutosta, joka edellyttäisi säädösten muutta
28569:    v~st~ksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mista. UudeHeen harkittavaksi pyyntiaikoja kos
28570: v:asti seuraavaa:                                      kevat säädökset tulevat viimeistään ai>etukser
28571:                                                        VOimassaoloajan päättyessä kruluvart woden lo
28572:    Petoeläinten tappamien porojen määrässä ei          pussa.
28573: viime vuosina ole tapahtunut merkittävää muu-             Säädösten nykyisin petoeläinten · metsästyk
28574: tosta. Viime vuodelta ei tarkkoja tietoja ole          sessä sallimat pyyntimenetelmät ·{)Vat samoir
28575: vielä ·käytettävissä. Ennalclrotietojen mukaan         osoittautuneet riittäviksi. Vi.tme vuosina maa
28576: määrä vastaa jokseenkin vuonna 1977 löyty-             ja metsätalousministeriö on eräissä :tapauk:sissl
28577: nyuä määrää. Tapettuja poroja löytyi tällöin           huomattavaa ·vahinkoa aiheuttavien petoyksilöi
28578: Palis~unta,in yhdistyksen · ilmoituksen mukaan
28579:                                                        den poistamiseksi -ii näin vahinkojen pienen
28580: yhteensa 1 620. Kunnittain nämä jakautuivat            tämiseksi, pyynni:n nopeuttamiseksi ja pyYnti
28581: seutaävasti:                                           kustannusten vähentämiseksi sallinut joidenkir
28582:         Enörttekiö               220 poroa             metsästyksessä säädösten muutoin · kieltämier
28583:       . Ina~;i,                  500                   menetelmien kuten moottorikelkatl ja helik0p
28584:       ·Kitti:l,ä-                  31 "                terin käytön ·poliisiviranomaisten -valvonnår
28585:        ·Kuusåmo ·                152 "                 alaisena näiden eläinten · pyynnisSä. Tätä:- me
28586:     ···Pello                        1 "                nettelyä on tarkoitus jatkaa eddleenkin' niissi
28587:      :Posio                        33 "                harvoissa- tapauksissa, : jolloin ·petrikantaa · . e
28588:         :Pu~asjärvi                22 "                muutoin pystytä pitämään 1kohmullisena-. Täl
28589:         Rovaniemen ·kunta          20 "                laisten poikkeustapauksissa käytettyjen, met
28590:         Sa11a                      87 "                sästykseen muutoin kuulumattomieti :samou
28591:         Savukoski                208 "                 kuin kysymyksessä esitettyjen muidenkaan me
28592:         Sodankylä                205 "                 netelmien yleisempään sallimiseen ei·· ole tar
28593:         Suomussalmi                93 "                vetta. Muutoin pyyntimenetelmiä kuten rauto
28594:         Utsjoki                    48 "                jen ja my11kkyjen käyttöä koskevat säädökse
28595:                                           "
28596:                                                                                                 3
28597: 
28598: tulevat harkittaviksi maa- ja metsätalousminis-     den kohtien tarkistamiseen tähtäävän valmis-
28599: teriössä parhaillaan tehtävän, metsästyslain näi-   telutyön yhteydessä.
28600:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1979.
28601: 
28602:                                                                       Ministeri Veikko Saarto
28603: 4                                            l?-7S vp.
28604: 
28605: 
28606: 
28607: 
28608:                           T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1m a n.
28609: 
28610:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordni:ngen          För ersättande av dessa av rovdjur dödade
28611: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           renar användes sammanlagt 1 947 300 mark
28612: vdse av den 28 december 1978 till veder-            statsmedel. Under år 197 6 påträffades 1 661
28613: börande medlem av statsrådet översänt ,avskrif.t    av rovdjur dödade renar och för ersäaande av
28614: av följande av riksdagsman Kortesalmi ställda       dessa användes 1 991 625 mark.
28615: skriftliga spörsmål nr 570:                            Fångsten av rovdjur regleras för :närvarande
28616:                                                     i fråga om jakttiderna närmast av förordningen
28617:           Vet Regerinr~en, att rovdjursskadorna     om jakt på björn, varg och järv (720/77)
28618:        på renboska:pen i vår Östra gränsttakt       samt i :fråga om fångstmetoderna ,av stadga:n-
28619:        är avsevärda och aH jakten på rov-           dena i jaktlagen ( 290/62) och jaktförordning-
28620:        djur i närheten av gränsen är speciellt      en ( 406/62). Stadgandena om fångsttiderna
28621:        svår, samt                                   har i enlighet med utvecklinge:n av rovdjurs-
28622:           ämnar Regeringen brådskande vidta         stamllllarna justerats med bestämda intervaller
28623:        åtgärder för grundande av en särskild       och de nuvarande stadgandena härstammar
28624:        rovdjurszon vid östgränsen samt för tiU-     från år 1977. Enligt dessa är jakt på rovdjur
28625:        låtande av fångsten av rovdjur inom          under föreskrivna tider tillåten inom renstköt-
28626:        denna zon med avvikelse från det van-       selområdet och i vissa kommuner som grän-
28627:        liga samt under tillsyn av myndighe-         sar till landets gräns i öster medan rovdjuren
28628:        ter, jaktföreningar och jaktvårdsför-       på andra håll i landet är totalfredade. Efter
28629:        eningar?                                    detta har inte i rorvdjursbestå:nden skett en
28630:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt         sådan förändring, som slmlle förutsätta ändring
28631: anföra följande:                                   av stadgandet. Stadgandena rörande fångsttider
28632:                                                    kommer upp till ny prövning senast då för-
28633:    Det har inte under de senaste åren inträf-      ordningens giltighetstid löper ut vid utgången
28634: fat märbar .förändring i antalet renar som dö-     av innevarande år.
28635: dats av rovdjur. För senaste år står inte ännu         De fångst)metoder .som stadgandena för när-
28636: noggranna uppgifter tiUbuds. Enligt prelimi-       varande tiUåter vid ja:kt på rovdjur har likaså
28637: nära uppgifter motsvarar mängden i det när-        visat sig vara tillräckliga. Under de senaste
28638: maste den mängd som påtträffats under år           åren har jord- och skogsbruksminist)eriet i vissa
28639: 1977. Detta år påträffades enligt meddela:nde      fall i avsikt att eliminera rovdjursindivid som
28640: av renbeteslagens förening sammanlagt 1 620.       åsam!kat betydande skada och sålunda för
28641: Enligt kommun fördelade sig dessa som följer:      minskandet av skador, för att påskynda fångs-
28642:      Enontekiö                   220 renar         ten 1av dessa djur och minska kostnaderna
28643:      Enare                       500 ,             för denna tillåtit användningen av vissa i stad-
28644:      Kittilä                      31 ,             gandena för övrigt vid jakt förbjudna metoder
28645:      Kuusamo                     152 ,             vid fångsten av dessa djur såsom 'användning-
28646:      Pello                         1 ,             en av motorsläde och helikopter under till-
28647:      Posio                        33 ,             syn av polismynd~gheterna. Detta förfarande
28648:      Pudasjärvi                   22 ,             är det avsikten att även framgent fortsätt.a
28649:      Rovaniemi kommun             20 ,             med i de få fall, ~ vilka man inte på annat
28650:      Salla                        87 ,             sätt förmår hålla rovdjursstammen på en mått-
28651:      Savukoski                  208 ,              lig nivå. Det föreligger inte hehov att mera
28652:      Sodankylä                   205 ,             allmänt tillåta användningen av sådana i un-
28653:      Suomussalmi                  93 ,             dantagsfall i hru:k tagna, för jakte:n i övr1gt
28654:      Utsjoki                      48 ,             främmande lika litet sorn av i spörsmålet fö-
28655:                                            N:o .570                                           5
28656: 
28657: reslagna övriga metoder. För övrigt kommer       tili justeringen av dessa punkter i .jaktlagen,
28658: stadgandena om fångstmetoderna, såsom ·an-       vilket som bäst utföres i jord- och skogsbruks-
28659: vändningen av fällor och gifter upp till över-   ministeriet.
28660: vägande vid det beredningsarbete som syftar
28661:      Helsingfors den 16 januari 1979.
28662: 
28663:                                                                      Minister Veikko Saarto
28664: 
28665: 
28666: 
28667: 
28668: 0879001~6X
28669:                                             l9.78 vp.
28670: 
28671: Kirjallinen kysymys n:o 571.
28672: 
28673: 
28674: 
28675:                                  Koskenniemi: Kortelammin luonnonravinJtolammikon rakentami-
28676:                                     seen liittyvistä epäkohcista.
28677: 
28678: 
28679:                         Ed u 's k u n n ,a n Herra Puh e m i e he 11 e.
28680: 
28681:     Saamieni tietojen mukaan vesihallitus on       Inarin kalanviljelylaitoksen luonnonravinto-
28682: suunnitellut luonnonravintolammikon rakenta-       lammikoista, jotka eivät laske Inariin.
28683: mista Kortelammesta. Lampi on yhteydessä              Onko vesihallitus ottanut huomioon edellä
28684: Juutuanjokeen. Lammen tarkoituksena on toi-        mainitut näkökohdat Inarin kalakantojen hoi-
28685: mia kalanpoikasten kasvualtaana. Tämä Iampi        tovelvoitteen toteuttamiseen liittyvissä luon-
28686: tulisi siten olemaan mukana yhtenä muiden          nonravintolammikoiden        rakentamissuunnitel-
28687: luonnonravintolammikoiden kanssa Inarinjär-        missa?
28688: ven kalakantojen hoitovelvoitteen täyttämi-           On syytä korostaa, että Inarinjärveen laske-
28689: sessä.                                             vat Juutuanjoen kosket ovat viimeisiä taime-
28690:     Inarin kunnanhallitus on paikallisena asian-   nen kutukoskia ja ovat tällä hetkellä erittäin
28691: tuntijana vastustanut vesihallituksen tekemää      merkittävässä asemassa juuri Inarinjärven vä-
28692: mainittua suunnitelmaa mm. seuraavin perus-        häksi käyneen taimenkannan ylläpitäjänä.
28693: tein:                                                 Lisäksi Kortelammesta laskeva Ikiäoja on
28694:   · - Suunnitelman toteuttamisella ei estetä       merkittävä Juutuanjoen nuorten taimenten kas-
28695: hienojakoisen mudan laskeutumista rakenta-         vualueena, joka tulisi säilyttää luonnontilaise-
28696: mis- ja lammentyhjennysaikaan jokeen. Täl-         na.
28697: löin siitä on erityistä haittaa mm. taimenen          - Alue on aarnialuetta ja Inarin kyläläis-
28698: joessa kasvaville poikasille. Kun Iampi tyhjen-    ten ulkoilualuetta, joten nämä seikat on myös
28699: netään kasvukauden jälkeen syksyllä, on pelät-     huomioitava hankkeen hyöty- ja haittapuolia
28700: tävissä mudan leviäminen pääuomaan, tällöin        arvostettaessa.
28701: on myös paras taimenen ja siian nousuaika.            Kun vesihallitus on jo ryhtynyt toteutta-
28702: Seurauksena saattaa helposti olla taimenen ja      maan hanketta mm. aloittamalla tien rakenta-
28703: siian nousun estyminen lisääntymisalueilleen.      misen, olisi jo nyt selvitettävä miten vesihalli-
28704: Lammesta saatava vähäinen poikasmäärä ei           tus aikoo estää mudan joutumisen Juutuan-
28705: luultavasti riittäisi kompensoimaan lammen         joen alimpiin koskiin.
28706: tyhjennyksestä järvialueen kalastukselle koitu-       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
28707: vaa kalataloudellista hoitoa.                      §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
28708:      Myös maan kalataloudellista tutkimusta        ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
28709:  johtava riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos    van kysymyksen:
28710: on ko. suunnitelmasta lausunut, että lammella
28711:  on vähäinen merkitys toteutettaessa Inarin ka-              Aikooko Hallitus ryhtyä tommn,
28712: lanhoitovelvoitetta.                                      joilla vesihallitus rakentaessaan Korte-
28713:      Suunniteltu lammikko on kalantutkimusosas-           lammin luonnonravintolammikkoa vel-
28714:  ton lausunnon mukaan todettu siian 1-kesäis-             voitettaisiin pidättymään sellaisista toi·
28715:  ten poik~sten tuottamiseen kannattamattomak-             mista, joiden seurauksena mutaa juok·
28716:  si. Hehtaarikustannukset ovat lähes 17 000               sutettaisiin Juutuanjokeen ja siten vaa-
28717:  markkaa. Lammen tuottona saatava noin 33 000             rannettaisiin taimenkannan elinmahdol-
28718:  poikasta voitaisiin kalantutkimusosaston mu-             lisuudet maamme ainoassa luonnonva-
28719:  kaan saada keräilemällä ja siirtämällä niistä            raisessa lohijoessa?
28720:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1978.
28721: 
28722:                                         Niilo Koskenniemi
28723: 087900243P
28724: 2                                            1978 vp.
28725: 
28726: 
28727: 
28728: 
28729:                         Ed u's kun n a.n Herra Puhemiehelle.
28730: 
28731:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-          Kun Kortelampi sijaitsee vain noin 3 kilo-
28732: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-        metrin tie-etäisyyden päässä Inarin kalanvil-
28733: mies, olette 29 päivänä joulukuuta 1978 päi-        jelylaitoksesta, on se omiaan alentamaan lam-
28734: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       mikon käyttökustannuksia. Kortelammen luon-
28735: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        nonravintolammikkoa ei voida muutenkaan pi-
28736: kansanedustaja Koskenniemen näin kuuluvasta         tää kysymyksen perusteluissa esitetyn väittä-
28737: kirjallisesta kysymyksestä n:o 571:                 män mukaisesti kannattamattomana. Lammi-
28738:                                                     kossa tuotettavan 1-kesäisen siianpoikasen hin-
28739:           Aikooko Hallitus ryhtyä t01mun,           naksi on arvioitu muodostuvan 20 ensimmäi-
28740:        joilla vesihallitus rakentaessaan Korte-     senä vuotena 45 p/kpl ja tämän jälkeen, kun
28741:        lammin luonnonravintolammikkoa vel-          lammikon rakentamiskustannukset on kuole-
28742:        voitettaisiin pidättymään sellaisista toi-   tettu, noin 12 p/kpl. Edellinen hinta on sama
28743:        mista, joiden seurauksena mutaa juok-        kuin Inarin alueen yksityisten kalanistukkai-
28744:        sutettaisiin Juutuanjokeen ja siten vaa-     den tuottajien hintavaatimus vuodelle 1979.
28745:        rannettaisiin taimenkannan elinmahdol-          Vesihallituksessa on hanketta valmisteltaes-
28746:        lisuudet maamme ainoassa luonnonva-          sa jo otettu huomioon se seikka, että Korte-
28747:        raisessa lohijoessa?                         lammen rakentamisen päätyttyä sitä ensi al-
28748:                                                     kuun tyhjennettäessä hienojakoista pohjamutaa
28749:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       saattaa kulkeutua alapuoliseen vesistöön. Täs-
28750: vasti seuraavaa:                                    tä aiheutuvat haitat ovat kuitenkin vältettävis-
28751:    Kortelammen luonnonravintolammikko ra-           sä varovaisella ja oikein ajoitetulla tyhjennyk-
28752: kennetaan korkeimman hallinto-oikeuden 27.          sellä. Lammikon ensimmäinen tyhjennys on
28753: 11. 1975 Inarin säännöstelystä antaman pää-         tarkoitus suorittaa ensi keväänä tulvan aikana.
28754: töksen edellyttämään siianpoikasten kasvatta-       Suurin lammikosta purkautuva vesimäärä tulee
28755: miseen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätök-        olemaan noin 0,3 m3/s. Kun alapuolisen Juu-
28756: sen mukaan vesihallituksen on istutettava vuo-      tuanjoen keskimääräinen ylivirtaama on 291
28757: sittain Inariin vähintään 1 miljoona !-kesäistä     m3/s, niin lammikosta purkautuva virtaama ja
28758: siaanpoikasta ja rakennettava istutustoiminnan      veden mukana mahdollisesti kulkeutuva muta
28759: edellyttämät luonnonravintolammikot. Tällä          vastaavat vain noin 0,1 % Juutuanjoen virtaa-
28760: hetkellä siianistutusvelvoitteen täyttämisessä on   masta. Lammikon tyhjennys kestää ainoastaan
28761: vielä noin 2 miljoonan poikasen vajaus.             nelisen vuorokautta. Mikäli ensimmäisen tyh-
28762:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu mah-        jennyksen jälkeen on vielä pelättävissä, että
28763: dollisuuteen saada Kortelammen tuottoa vas-         lammikosta irtoaa haitallisessa määrin mutaa,
28764: taava poikasmäärä niistä Inarin kalanviljelylai-    voidaan siianpoikaset kerätä syksyllä paunetilla
28765: toksen luonnonravintolammikoista, jotka eivät       ja lykätä tyhjentäminen seuraavan kevättulvan
28766: laske Inariin. Kyseisten Iammikoiden koko           yhteyteen. Lammikon vastaisessa käytössä ve-
28767: tuotto on kuitenkin jo nyt vesihallituksen käy-     sihallitus on varautunut noudattamaan samaa
28768: tössä. Kyetäkseen selviytymään Inarin kalan-        tyhjennysmenettelyä niin kauan kuin se osoit-
28769: hoitovelvoitteesta vesihallitus tarvitsee siten     titutun tarpeelliseksi.                        ·
28770: näiden Iammikoiden lisäksi vuonna 1979 Ina-            Koko Juutuat).joen alueella on taimenen ku-
28771: rin alueen yksityisen lammikkotuotannon ja jo-      tu- ja poikastuotantoaluetta noin 30 ha. Ky-
28772: kaisen rakenteilla olevan lammikon kuten Kor-       symyksen perusteluissa mainitun Ilkiäojan kos-
28773: telammen tuotannon.                                 kiala Kortelammen alapuolella on noin 600 m2,
28774:                                               N:o .571                                             3
28775: 
28776: oka Lapin ves1purm vesitoimistossa tehdyn            vissa suunnitelmissaan on edellä sanotuilla ta-
28777: .siant!Jntija-arvion mukaan voi parhaimmillaan       voin varautunut ennalta ehkäisemään mahdol-
28778: uottaa kymmenkunta vaelluskokoista taime-            liset hankkeesta aiheutuvat ympäristöhaitat, ei
28779: Lenpoikasta vuodessa.                                tällä erää katsota olevan aihetta ryhtyä asiassa
28780:   Myöskään Juutuanjoesta alkavalle aarni-            enempiin toimenpiteisiin. Maa- ja metsätalous-
28781: Jueelle ei ole odotettavissa kysymyksen perus-       ministeriö tulee kuitenkin Inarijärven kalan-
28782: eluissa pelättyä haittaa, koska siellä ei ole tar-   hoitovelvoitteen toteuttamista valvovana viran-
28783: ~een suorittaa minkäänlaisia Kortelammen ra-         omaisena jatkuvasti seuraamaan tilannetta ja,
28784: :entamisesta johtuvia toimenpiteitä.                 mikäli aihetta ilmaantuu, ryhtymään tarvitta-
28785:    Kun vesihallitus Kortelammen luonnonra-           viin toimenpiteisiin.
28786: 'intolammikon rakentamista ja käyttöä koske-
28787:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1979.
28788: 
28789:                                                                          Ministeri Veikko Saarto
28790: 4                                            1978 vp~
28791: 
28792: 
28793: 
28794: 
28795:                           Tdl Riks&argens Herr Talman.
28796: 
28797:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Emedan. Kortelampi .befinner sig på et
28798: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        vägavstånd av endast ett par kilomet~r ·frå1
28799: se av den 29 december 1978 till vederbörande        l;:nare fiskodlingsanstalt, är de.tta ägnat at
28800: medlem av statsrådet översänt avkrift av föl-       nedbringa kostnaderna . för användningen a·
28801: jande av riksdagsman Koskenniemi ställda            dammen. Kortelampi naturlamm kan inte hel
28802: skriftliga sporsmål nr 571 :                        ler annars - enligt det påstående som anfört
28803:                                                     i motiveringen tili spörsmålet - anses var
28804:           Ämnar Regeringen skrida till åtgär-       olönsam. Priset på ensomrigt sikyngel son
28805:        der, genom vilka vattenstyrelsen då den      kommer att produceras i dammen har upp
28806:        bygger Kortelampi naturdamm skulle           skattats bli 45 p/st under de första 21
28807:        förpliktas att avhålla sig från sådana       åren och sedan, då byggnadskostnadern
28808:        företag, varigenom dy skulle spolas ut       för dammen amorterats, cirka 12 p/st. De
28809:        i Juutuanjoki älv och man sålunda            förstnämnda priset är detsamma som de
28810:        skulle äventyra livsbetingelserna för lax-   priskrav som framställts av de privata pra
28811:        öringsbeståndet i den enda laxälven i        ducenterna av sättfisk inom Enare-området.
28812:        naturtillstånd i vårt land?                      Vattenstyrelsen har i sina förberedelser fö
28813:                                                     projektet redan tagit i beaktande den omstär
28814:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt          digheten, att sedan byggandet av Kortelamr
28815: anföra följande:                                    avslutats och dammen i början töms kan fir
28816:    Kortelampi naturdamm byggs för uppföd-           fördelad bottendy transporteras till vattendn
28817: ning av sikyngel, viiken förutsätts i det ut-       get nedanför. De olägenheter som föranled
28818: slag högsta förvaltningsdomstolen utfärdade         av detta kan emellertid undvikas genom eJ
28819: 27. 11. 197 5 rörande regleringen av Enare          försiktig tömning vid rätt tidpunkt. Den först
28820: träsk. Enligt högsta förvaltningsdomstolens         tömningen av dammen är det meningen at
28821: utslag skall vattenstyrelsen årligen plantera       utföra inkommande vår under vårflödet. De1
28822: minst 1 miljon ensomriga sikyngel i Enare           största vattenmängd som töms ur damme
28823: träsk samt bygga de naturdammar planterings-        kommer att vara cirka 0,3 m3/s. Då högvat
28824: verksamheten förutsätter. För närvarande före-      tenföringen i Juutuanjoki i medeltal är 29
28825: ligger vid fullgörandet av åläggandet i fråga       m3/ s, så motsvarar avrinningen från damme
28826: om utsättning av sikyngel ännu ett under-           och dyn, som eventuellt följer med vattne1
28827: skott om 2 miljoner yngel.                          bara cirka 0,1 % av vattenföringen i Juutuar
28828:     I motiveringen tili spörsmålet har hänvisats    joki. Tömningen av dammen varar bara ung~
28829: tili möjligheten att från de naturdammar vid        fär fyra dygn. Hall det efter den första törr
28830: Enare fiskodlingsanstalt vilka inte faller ut i     ningen ännu är att befara, att ur dammen lö~
28831: Enare träsk erhålla en yngelmängd, som mot-         görs dy i menlig omfattning, kan sikyngle
28832: svarar produktionen i Kortelampi. Hela pro-         om hösten samlas upp med ryssjeredskap oC:
28833: duktionen i de ifrågavarande dammarna är            tömningen av dammen uppskjutas till följand
28834: emellertid redan nu disponerad av vatten-           vårflöde. Vattenstyrelsen har berett sig p
28835: styrelsen. För att förmå uppfylla fiskevårdså-      att vid den kommande användningen av darr
28836: läggandet rörande Enare träsk behöver vatten-       men tillämpa samma förfarande för tömninge,
28837: styrelsen sålunda utöver dessa dammar under         så länge detta visar sig vara behövligt.
28838: år 1979 produktionen från de privata dam-               Inom hela Juutuanjoki område finns le1
28839: marna inom Enare-området och produktionen           och yngelproduktionsområde för laxöring or
28840: från varje damm under byggnad, såsom Korte-         cirka 30 ha. Ilkiäoja forsområde, som ligge
28841: lampi.                                              nedanför Kortelampi och är nämnt i motivel
28842:                                           N:o .571                                            5
28843: 
28844: tgen tili spörsmålet, omfattar cirka 600 m2,     det och användningen av Kortelampi natur-
28845: lket enligt en sakkunnigbedömning som ut-        damm på ovan anförda sätt har berett sig på
28846: )rts vid Lapplands vattendistrikts vattenbyrå    att förhindra de miljöskador som företaget
28847:  bästa fall kan producera ett tiotal utvand-     möjligen föranleder, anses det inte för när-
28848: ngsfärdiga yngel av laxöring per år.             varande föreligga skäl att skrida tili vidare
28849:   Inte heller för det reservat som börjar vid    åtgärder i frågan. Jord- och skogsbruksminis-
28850: mtuanjoki är det att befara att det skulle       teriet kommer emellertid i egenskap av tili-
28851: ppkomma olägenhet som fruktas i motive-          synsmyndighet vid förverkligandet av fiske-
28852: ngen tili spörsmålet, ty där är det inte be-     vårdsåläggandet angående Enare träsk att fort-
28853: ')vligt att utföra några som helst av byg-       löpande följa med situationen och, ifall skäl
28854: mdet av Kortelampi föranledda åtgärder.          härtili framkommer, skrida tili behövliga åt-
28855:   Då vattenstyrelsen i sina planer för byggan-   gärder.
28856:     Helsingfors den 1 februari 1979.
28857: 
28858:                                                                      Minister Veikko Saarto
28859: 
28860: 
28861: 
28862: 
28863: :7900243P
28864:                                                1978 vp.
28865: 
28866: Kirjallinen kysymys n:o 572.
28867: 
28868: 
28869: 
28870: 
28871:                                   Söderman: Kemiön sooren ja ert:elä-Haffikon vitl!isen heikon tties-
28872:                                      tön parantJamises1:Ja.
28873: 
28874: 
28875: 
28876:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
28877: 
28878:    Valtatie 1 :n eteläpuolelle sijoittuvan etelä-    ninkertaistamaan raskaan kuorma-autoliikenteen
28879: Halikon ja Kemiön saaren pohjoispään maan-           ja kuormittamaan kohtuuttomasti jo ennestään
28880: tiet ovat vielä suurelta osalta peruskorjaamatta     sangen heikkokuntoista tietä.
28881: ja kestopäällystämättä. Mainitut tiet ovat kui-
28882:                                                      3. Kokkilan-Pyhäloukkaan maantie 1814,
28883: tenkin paikalliselle väestölle tärkeitä liikenne-
28884:                                                          6,4 km
28885: väyliä paitsi paikallista tarvetta myös niitä pit-
28886: kin tapahtuvaa läpikulkuliikennettä varten. Nyt         Tie johtaa liikennettä entisen Angelniemen
28887: kysymyksessä olevat tiet ovat seuraavat:             kunnan keskuksen Kokkilan alueelta Turun
28888:                                                      suuntaan valtatie 1 :lle. Tie on merkitykseltään
28889: 1. Kokkilan-Kemiön maantie 1835                      tärkeä ns. Kokkilan tien ja Sauvon tien välillä.
28890:    Maantie johtaa Kokkilan lossilta Kemiön kir-      4. Kokkilan - Angelniemen kirkon maantie
28891: kolle ja on pituudeltaan 26,2 km. Tiestä on Ha-          1809, 2,5 km
28892: likon kunnan puolella noin 1/3 ja Kemiön kun-           Tie johtaa em. Kokkilan-Kemiön maantieltä
28893: nan puolella 2/3. Tie on sen varrella asuville       Angelniemen kirkolle ja on sen varrella sijait-
28894: ainoa mahdollinen kulkutie Kokkilan lossille ja      sevalle asutukselle tärkeä yhdysside ulkomaail-
28895: sitä kautta valtatie 1 :lle. Tie on kiistatta eräs   maan.
28896: maakunnan heikkokuntoisimpia maanteitä, mut-
28897: kainen, kapea ja runsaasti jyrkkiä mäkiosuuk-         5. Pyhäloukkaan-Sauvon maantie 1812,
28898: sia ja vaarallisia notkelmia sisältävä. Halikon           13,4 km
28899: kunta on myöntänyt tiepiirin käytettäväksi tien          Maantie johtaa valtatie 1 :Itä Pöylän ja Kor-
28900: pahimpien paikkojen korjaamiseen alkuaan             pelan kylien kautta Sauvon kirkolle. Tie on
28901: 90 000 markkaa, josta noin 50 000 markkaa on          mutkaisuudeltaan ja kunnoltaan lähes samaa ta-
28902: vieläkin käyttämättä. Tien varrella sijaitsee Sa-    soa Kokkilan-Kemiön maantien kanssa.
28903: lon kaupungin lasten kesäsiirtola ja varsin run-        Edellä oleva tiestö sijoittuu Hikentceeltään ta-
28904: saasti huvila-asutusta, joka kesäisin kuormittaa
28905:                                                      vallisten maanteiden luokkaan, mutta välittää
28906: tietä tuntuvasti.                                    vielä varsin elinvoimaisesti asutun maaseutu-
28907:                                                      alueen synnyttämää liikennettä. Tiestö on kui-
28908: 2. Kokkilan-Vartsalan-Kaninkolan tie                  tenkin kunnoltaan 'ja liåkenteenväli:tyskyvyltään
28909:    Tie johtaa Halikon-Kokkilan-Kemiön tiel-          nykyaikaista liikennetarvetta ajatellen ala-arvoi-
28910: tä Vartsalan kyläyhteisön kautta em. Halikon-        sessa kunnossa. Eräs tiestön kes.topäällystämistä
28911: Kokkilan-Kemiön tielle. TVL on keskeyttänyt          puoltava seikka on näillä alueilla tapahtuva he-
28912: kestopäällystystyöt V artsalan-Kaninkolan osuu-      delmän- ja mar}anviljely, jonka tehokkainta vil-
28913: della. Halikon kunta on myöntänyt tälle tielle       jelyaluetta juuri nämä seudut maassa ovat. He-
28914: määrärahoja pahimpien vaurioiden korjaami-           delmän- ja marjanviljely kärsii kesäisin kovan
28915: seksi. Merikuljetuksia käyttävä puutavaraliiken-     liikenteen aiheuttamista pölyhaitoista, mikä näyt-
28916: ne suunnataan koko Salon alueelta Vartsalaan,        tää vuosi vuodelta lisääntyvän sen johdosta,
28917: jonne parhaillaan rakennetaan puutavaran pur-        että valtio supistaa jatkuvasti pölyn sidontaan
28918: kauspaikkaa. Tämä tulee lähitulevaisuudessa mo-      tarvittavien kunnossapitomäärärahojen määrää.
28919: 087900244R
28920: 2                                          1978 vp.
28921: 
28922:   Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-              Mihin toimenpiteisiin Hallituksen on
28923: tyksen 37 § :n 1 momentin perusteella esitän              tarkoitus ryhtyä Kemiön saaren ja etelä-
28924: valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-            Halikon välisen heikon tiestön paranta-
28925: vaksi seuraavan kysymyksen:                               miseksi ja päällystämiseksi?
28926:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1979.
28927: 
28928:                                          Jacob Söderman
28929:                                             N:o 572                                                3
28930: 
28931: 
28932: 
28933: 
28934:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
28935: 
28936:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     joiden liikennemäärä on em. suurempi, noin
28937: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      12 000 kilometriä. Kun sorateitä päällystetään
28938: olette 3 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn kir-     öljysoralla tai kestopäällysteellä vain 600-700
28939: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   kilometriä, on pääteltävissä, että nykyisellä ra-
28940: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja    hoituksella kysymyksessä mainittujen teiden pa-
28941: J. Södermanin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    rantaminen tulisi kysymykseen vasta n. 10-20
28942: symyksestä n:o 572:                                vuoden kuluttua. Tienpidon rahoituksesta jou-
28943:                                                    dutaan kuitenkin jatkuvasti kasvava osa sijoit-
28944:           Mihin toimenpiteisiin Hallituksen on     tamaan jo päällystettyjen teiden ylläpitoinves-
28945:        tarkoitus ryhtyä Kemiön saaren ja etelä-    tointeihin ja kunnossapitoon. Sorateiden pääl-
28946:        Halikon välisen heikon tiestön paranta-     lystäminen tulee siis nykyisten rahoitusnäky-
28947:        miseksi ja päällystämiseksi?                mien mukaan tulevaisuudessa vielä nykyisestään-
28948:                                                    kin vähenemään.
28949:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Edellä olevan perusteella voidaan todeta, ettei
28950: vasti seuraavaa:                                   lähitulevaisuudessa ole mahdollisuuksia tehdä
28951:    Kysymyksen perusteluissa mainittujen Ke-        merkittäviä tienparannustoimenpiteitä kysymyk-
28952: miön-Kokkilan maantien, Kokkilan-Vartsa-           sessä esitetyllä tiestöllä normaalien kunnossa-
28953: lan-Kaninkolan paikallistien, Kokkilan-Pyhä-       pitotöiden lisäksi. Eri asia on, jos teiden teke-
28954: loukkaan maantien, Kokkilan - Angelniemen          misen määrärahat lisääntyvät nykyisestään, että
28955: kirkon paikallistien ja Sauvon-Pyhäloukkaan        ko. teiden, kuten monien muidenkin vastaavan-
28956: maantien liikennemäärät ovat pääosin alle 150      laisten teiden parantamisen aikataulu voi nykyi-
28957: autoa/vrk.                                         sestään nopeutua. Tällöin tällaisten yksittäisten
28958:    Teiden tekninen taso ei ole kovin korkea,       hankkeiden toteuttamisjärjestys ratkaistaan vuo-
28959: kuten kysymyksen perusteluissa todetaan. Tie-      sittaisten työ- ja työllisyysohjelmien laatimisen
28960: ja vesirakennuslaitoksen hoidossa on kuitenkin     yhteydessä ja valtion tulo- ja menoarviota laa-
28961: kunnoltaan vastaavia tai heikompia sorateitä,      dittaessa.
28962:      Helsingissä tammikuun 29 päivänä 1979.
28963: 
28964:                                                                 Liikenneministeri Veikko Saarto
28965: 4                                          1978 vp.
28966: 
28967: 
28968: 
28969: 
28970:                          T d 1 R i k s & a g en s H e u    T a 1m a n.
28971: 
28972:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen     I och med att endast 600-700 kilometer grus-
28973: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skrivelse    väg årligen beläggs med o1jegrus eller perma-
28974: av den 3 januari 1979 tili vederbörande medlem   nentbeläggning, kan man härav dra den slut-
28975: av statsrådet översänt avskrift av fö1jande av   satsen, att förbättrandet av de i spörsmålet
28976: riksdagsman J. Söderman undertecknade spörs-     nämnda vägarna med nuvarande finansiering
28977: må1 nr 572:                                      kommer i fråga först om ca 10-20 år. En
28978:                                                  allt större del av väghållningens finansierings-
28979:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-   medel måste likväl anvisas tili investeringar för
28980:        taga i avsikt att förbättra och perma-    upprätthållande samt tili underhåll av redan
28981:        nentbelägga de dåliga vägarna mellan      permanentbelagda vägar. Enligt nuvarande fi-
28982:        Kimito-ön och södra Halikko?              nansieringsutsikter kommer således grusvägar
28983:                                                  att i framtiden förses med beläggning i ännu
28984:    Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-    mindre utsträckning än för närvarande.
28985: samt anföra fö1jande:                               Med stöd av ovanstående kan konstateras,
28986:    Trafiktätheten på de i spörsmålets motive-    att det i den närmaste framtiden inte finns
28987: ringar nämnda vägarna dvs. landsvägen Ki-        möjlighet, att på i spörsmålet avsedda vägar,
28988: mito-Kokkila, bygdevägen Kokkila-Vartsala        företaga några betydande vägförbättringsåtgär-
28989: -Kaninkola, landsvägen Kokkila-Pyhäloukka,       der utöver normala underhållsarbeten. Däremot
28990: bygdevägen Kokkila - Angelniemi kyrka och        kan, om vägbyggnadsanslagen utökas, förbätt-
28991: landsvägen Sagu-Pyhäloukka är tili största       randet av ifrågavarande vägar och många andra
28992: delen lägre än 150 bilar/dygn.                   liknande vägar ske enligt en snabbare tidtabell
28993:    Vägarnas tekniska standard är inte särskilt   än för närvarande. I så fall avgörs i samband
28994: hög, såsom i spörsmålets motivering konstate-    med uppgörandet av de årliga arbets- och sys-
28995: ras. Bland de vägar väg- och vattenbyggnads-     selsättningsprogrammen och statsförslaget frågan
28996: verket har hand om finns dock ca 12 000 km       om i viiken otx:lning sådana enskilda proje!kt
28997: grusväg i motsvarande eller sämre skick med      förverkligas.
28998: en trafiktäthet större än den ovan nämnda.
28999:      Helsingfors den 29 januari 1979.
29000: 
29001:                                                                 Trafikminister Veikko Saarto
29002:                                               1978 vp.
29003: 
29004: Kirjallinen kysymys n:o 573.
29005: 
29006: 
29007: 
29008: 
29009:                                   P. Puhakka ym.: Metsätöihin tottumattomien työläisten osoitta-
29010:                                      misesta metsätöihin.
29011: 
29012: 
29013:                          Ed u s k u n n a n He r r a P u h e m i e he 11 e.
29014: 
29015:    Enon työvoimatoimisto on osoittanut Parka-        seksi ja työttömyyskorvauksen epäämiseksi. Täl-
29016: noon metsänhakkuutöihin lukuisia miehiä, jot-        laista menettelyä ei voida hyväksyä. Se on täy-
29017: ka eivät ole olleet metsätöissä eikä heillä ole      dellisessä ristiriidassa hallituksen ilmoittaman
29018: edes metsätyövälineitä, mm. moottorisahaa, jo-       työttömyyden torjumisen ja työttömien toi-
29019: ka on täysin välttämätön nykyisissä metsätöis-       meentuloturvan takaamisen .kanssa.
29020: sä. Kun työnhakijat ovat ilmoittaneet, ettei            Metsätöihin tottumattomien työläisten lähet-
29021: heillä ole metsätyövälineitä, on heitä kehotettu     täminen metsätöihin on myös työturvallisuus-
29022: ne hankkimaan. Niille työttömille, joilla ei ole     säännösten vastainen. Tuulenkaatoalueilla on jo
29023: o1lut rahaa moottorisahan ostamiseen, on an-         tähän mennessä sattunut neljä kuolemaan joh-
29024: nettu neuvo lainan ottamisesta sen hankkimis-        tanutta tapaturmaa. Lähettäessään metsätöihin
29025: ta varten. On ollut luonnollista, ettei muuta-       ammattitaidottomia miehiä, työvoimaviranomai-
29026: man kuukauden hakkuutyömaiden vuoksi ke,             set ottavat vastuun lisääntyvistä työtapaturmis-
29027: nenkään kannata ostaa moottorisahaa velaksi.         ta. Heitä on siis syytettävä työsuojelumääräys-
29028: Toisaalta työläiset, jotka eivät ole työskennel-     ten rikkomisesta.
29029: leet metsätöissä pitkiin aikoihin eivätkä hallitse      Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
29030: nykyisiä työmenetelmiä, eivät kykenisi hankki-       37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
29031: maan metsätöillä itselleen ja perheelleen toi-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
29032: meentuloa ja vielä vähemmän he toimeentulon-         seuraavan kysymyksen:
29033: sa lisäksi voisivat maksaa moottorisahan han-
29034: kinnasta johtuvat velat. Näistä syistä monet                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29035: ovat kieltäytyneet Parkanoon metsätöihin läh-              .ryhtyä, ettei metsätöihin tottumattomia
29036: temästä. Heidät on armotta asetettu kolmen                  ja moottorisahaa omistamattornia työ-
29037: kuukauden karenssiin, jolloin he eivät saa työt-            läisiä osoiteta metsätöihin, vaan heille
29038: tömyyskorvausta.                                            turvataan muita töitä, ja mikäli niitä ei
29039:    Mainittua menettelyä on pidettävä tarkoituk-             ole tarjottavana, taataan työttömyyskor-
29040: senmukaisena keinona kortistojen puhdistami-                vauksen saanti?
29041:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1979.
29042: 
29043:          Pauli Puhakka                  Ensio Laine                   Mirjam Tuominen
29044:          Pentti Liedes                  Heimo Rekonen                 Irma Rosnell
29045: 
29046: 
29047: 
29048: 
29049: 087900302L
29050: 2                                             1978 vp.
29051: 
29052: 
29053: 
29054: 
29055:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
29056: 
29057:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       puolesta vastaanottamaan hänelle mahdollisesti
29058: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        tarjottavan metsätyön ja tässä mielessä omistaa
29059: olette 3 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn            tai kykenee hankkimaan moottorisahan, joka
29060: kirjeenne ohella toimittanut asianomaiselle val-     nykyiset metsätyövaatimukset huomioon ottaen
29061: tioneuvoston jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      on välttämätön ansiotason säilymisenkin kan-
29062: taja Pauli Puhakan ym. näin kuuluvasta kirjal-       nalta.
29063: lisesta kysymyksestä n:o 573:                           Saadun selVIityksen mukaan edellä mainituista
29064:                                                      työhön osoitetuista on 42 henkilöä kieltäytynyt
29065:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       työn vastaanotosta. Kieltäytyneistä on metsätyö-
29066:        ryhtyä, ettei metsätöihin tottumattomia       miehiksi rekisteröityjä hen:kilöi:tä 37, joista kah-
29067:        ja moottorisahaa omistamattornia työ-         delta kuitenkin ilmeisesti puuttuu metsätyöko-
29068:        läisiä osoiteta metsätöihin, vaan heille      kemus. Neljällä henkilöllä on muu kuin metsä-
29069:        turvataan muita töitä, ja mikäli niitä ei     työmiehen ammattinimike, mutta kuitenkin ko-
29070:        ole tarjottavana, taataan työttömyyskor-      kemusta metsätöissä ja yksi henkilö, joka omis-
29071:        vauksen saanti?                               taa tilan, on ilman ulkopuolisissa töissä han-
29072:                                                      kittua työhistoriaa. Selvityksen mukaan kieltäy-
29073:    Enon työvoimatoimiston antaman selvityksen        tyneistä henkilöistä 32 on perheettömiä ja per-
29074: mukaan toimisto on osoittanut työtä kysymyk-         hesuhteisiin on kieltäytyessään vedonnut vain
29075: sessä tarkoitettuihin metsätöihin yhteensä 49        kolme henkilöä. Sen sijaan työvälineen, moot-
29076: työnhakijalle. Näistä on 37 henkilöä oman il-        torisahan, puuttumiseen on kieltäytyessään ve-
29077: moituksensa ja työhistoriansa perusteella rekis-     donnut 16 henkilöä ja ammattitaidon puuttu-
29078: teröity työvoimatoimistossa metsätyömiehiksi         miseen 15 henkilöä.
29079: ja 12 henkilöä sellaisiksi sekatyömiehiksi, joilla      Ko. tapauksessa on käynnistetty perusteelli-
29080: on kokemusta myös metsätöissä. Kaikki nämä           nen selvitys .sen toteamiseksi, onko Enon työ-
29081: henkilöt ovat työvoimatoimistossa työnhaki-          voimatoimisto menetellyt tässä tapauksessa an-
29082: joiksi ilmoittautuessaan ilmaisseet valmiutensa      nettujen ohjeiden mukaisesti. Työvoimaministe-
29083: metsä töihin.                                        riössä on parhaillaan vaimisteilla uudet ohjeet
29084:    Valmiudella metsätöihin, lukuunottamatta          työttömyyskorvauksen saannin ehdoista. Tässä
29085: eräitä vähemmän ammattitaitoa vaativia töitä,        yhteydessä tarkistetaan ja mahdollisesti täyden-
29086: kuten metsänistutustyöt, on työnvälityskäytän-       netään ne perusteet, joilla metsätöihin osoitettu
29087: nössä yleensä ymmärretty muun muassa sitä,           voi kieltäytyä työn vastaanotosta menettämättä
29088: että metsätyömiehen ammattinimikkeen itsel-          oikeuttaan työttömyysturvaan.
29089: leen ottanut henkilö kykenee varusteittensa
29090:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1979.
29091: 
29092:                                                                     Työvoimaministeri Arvo Aalto
29093:                                               N:o 573                                              3
29094: 
29095: 
29096: 
29097: 
29098:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29099: 
29100:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsord-           dant erbjuds och att personeo i detta avseende
29101: ningen anger har Ni, Herr Talman, med Er            äger eller kan uppbringa en motorsåg, som
29102: skrivelse av den 3 januari tili vederbörande        även med tanke på det moderna skogsarbetets
29103: medlem av statsrådet för besvarande översänt        krav är nödvändig för att kunna upprätthålla
29104: avskrift av riksdagsman Pauli Puhakka m. fl.        inkomstnivån.
29105: ställda skriftliga spörsmål nr 57 3:                   Enligt den erhållna utredningen har 42 per-
29106:                                                     soner av ovannämnda 49, som anvisats arbete,
29107:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     vägrat ta emot det erbjudna arbetet. 37 av
29108:         ta för att arbetare, som inte är vana vid   vägrarna är registrerade som skogsarbetare. Av
29109:        ,skogsarbete och som inte äger motor-        dessa förefaller två sakna erfarenhet av skogs-
29110:        såg, inte anvisas skogsarbete, utan i        arbete. Fyra personer har någon annan yrkes-
29111:        stället anvisas annat arbete eller garan-    benämning än skogsarbetare, men däremot er-
29112:        teras arbetslöshetsersättning, Hall annat    farenhet av skogsarbete, medan en person,
29113:        arbete inte kan erbjudas?                    som äger en gård, saknar arbetshistorik förvär-
29114:                                                     vad i arbete utanför gården. Enligt utredningen
29115:    Enligt den utredning som arbetskraftsbyrån       saknar 32 av vägrarna familj. Endast tre per-
29116: i Eno har gett, har byrån anvisat 49 personer       soner har antört familjeförhållanden som skäl
29117: tiH i frågan avsedda skogsarbete. Av dessa per-     för sin vägran. Sexton personer har däremot
29118: soner har 39 på basen av egna uppgifter eller       anfört avsaknad av arbetsredskap, dvs. motor-
29119: sin ,arbetshistorik registrerats av byrån såsom     såg, såsom skäl för vägran och femton personer
29120: skogsarbetare och 12 såsom diversearbetare          anför som skäl avsaknad av yrkeskunskaper.
29121: med erfarenhet av skogsarbete. Samtliga 49             Fallet har lett tili en grundl:ig undersökning
29122: har, då de anmälde sig som arbetslösa arbets-       i syfte att utreda huruvida Eno arbetskrafts-
29123: sökande hos arbetskraftsbyrån, sagt sig ha fär-     byrå har handlagt fallet i enlighet med gällande
29124: dighet för skogsarbete.                             direktiv. Arbetskrftsministeriet bereder för när-
29125:    Med färdighet för skogsarbete förstås i det      varande nya direktiv rörande villkoren för er-
29126: praktiska arbetsförmedlingsarbetet, med undan-      hållande av arbetslöshetsersättning. 1 detta
29127: tag av vissa arbeten i likhet med skogsplante-      sammanhang görs en kontroll och en eventuell
29128: ring som kräver mindre yrkesskicklighet, bland      komplettering av de grunder på vilka person
29129: annat, att en person, som antagit yrkesbe-          som anvisats skogsarbete har rätt att avvisa
29130: nämningen skogsarbetare, för utrustningens          erbjudande utan förlust av sin rätt tili utkomst-
29131: vidkommande kan ta emot skogsarbete om så-          trygghet vid arbetslöshet.
29132:      Helsingfors den 9 februari 1979.
29133: 
29134:                                                                 Arbetskraftsminister Arvo Aalto
29135:                                                  1978 vp.
29136: 
29137: Kirjallinen kysymys n:o 574.
29138: 
29139: 
29140: 
29141: 
29142:                                     Tikka: Osakeyhtiöiden tilintarkastukseen liittyvistä puutt<rlsta.
29143: 
29144: 
29145:                           Eduskunnan Herra Puhemiehelle.
29146: 
29147:     Käsitellessään hallituksen esitystä uudeksi         mioon lakisääteisen tilintarkastuksen merkityk~
29148: osakeyhtiölainsäädännöksi eduskunnan lakiva-            sen jatkuva lisääntyminen.''          . . · ·..•.... · ..
29149: liokunta kiinnitti huomiota osakeyhtiölain tilin-         · Elinkeinoelämän tarpeita varten· hyväksyttl.i~
29150: tarkastusta koskeviin säännöksiin. Erityisen            vien · tilintarkastajien auktorisointi. on 29~        6:
29151: tärkeäksi valiokunta katsoi muuttaa lakiesityk-         1953 ann.etulla kauppakamariasetuksella (2.96f
29152: sen 10 luvun 4 §:ri säännöksiä, jotka sisältävät        1953) · jätetty kauppakamarilaitoksen tehtäväk~
29153: tilintarkastajien pätevyysvaatimukset. Mietin-          si. Saman asetuksen mukaan kauppakamarin
29154: riossään ri:o 4/1978 vp. lakivaliokunta mm.             muodostaminen .perustuu . elinkeinonharjoitta~
29155: toteaa:                                                 jien ja yhteisöjen vapaaehtoiseen · yhtee~.Iiittyc
29156:     "Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi tiliotat-       miseen. Narriä . yhteenliittymät muodostavat
29157: kastajan pätevyysvaatimukset. Vallokunta ei             keskuskauppakamarin, joka asetqkSen ·muliaan
29158: pidä tarkoituksenmukaisena, että säännökset             on kauppakainarien yhteiselin. Katippäk~mari­
29159: sellaisenaan ulotetaan koskemaan esimerkiksi            asetuksen mukaan vapaaehtoiset yhteeiiliitty-
29160: osuuskuntien ja kuntien omistamia osakeyh-              mät sekä hyväksyvät elinkeinoelämätpunmatti-
29161: tiöitä, joiden tilintarkastuksesta ovat nykyisin        tilintarkastajat että valvovat niiden toimintaa.
29162: huolehtineet osuuskuntalain mukaan tai kun-             Siten vapaaehtoiset yhteenliittymät päättävät
29163: nallisten keskusjärjestöjen toimenpitein pätevöi-       oman harkintansa mukaan, millainen koulutus,
29164:  tetyt tilintarkastajat. Tämän vuoksi valiokunta        työkokemus ja yhteiskunnallinen näkemys elin-
29165: ehdottaa pykälään lisättäväksi uuden 6 momen-           keinoelämän ammattitilintarkastajilta vaaditaan.
29166:  tin, jonka mukaan valtioneuvoston päätöksellä          Erityisen suurta painoa kauppakamarilaitoksen
29167:  voidaan tietyin edellytyksin poiketa pykälän           tilintarkastajakoulutuksessa ovat saaneet vero-
29168:  1-3 momentin vaatimuksista. Poikkeus saatai-           tuskysymykset.
29169:  siin myöntää yleensä vain, jos osakeyhtiölaista            Viime aikoina paljastuneet ja vasta osaksi
29170:  eroavan tilintarkastusjärjestelmän voidaan kat-        julkisuuteen tulleet laajat verorikokset ovat
29171:  soa täyttävän asiallisesti samat vaatimukset,          osoittaneet, ettei elinkeinoelämän tilintarkastus-
29172:  jotka tilintarkastukselle on sanotussa laissa          toiminta takaa riittävässä määrin tarkastettavien
29173:  asetettu.                                              yritysten toiminnan luotettavuutta. Verorikok-
29174:      Lisäksi valiokunta toteaa, että uusi osake-        set eivät ole kohdistuneet yksinomaan yhteis-
29175:  yhtiölaki lisää tilintarkastuksen merkitystä yri-      kuntaa vastaan, vaan niiden seuraukset ovat
29176:  tyksen toiminnan seuraamisessa sekä sitä koske-        aiheuttaneet myös osakkeenomistajille eräissä
29177:  vien tietojen ja arviointien luotettavuuden var-        tapauksissa koko yritykseen sijoitetun omaisuu-
29178:  mistamisessa. Tilintarkastajain erityisen ammat-       den menetyksen. Ammattitilintarkastajien osuus
29179:   tipätevyyden toteaa nykyisin kauppakamarilai-         yritysten verorikosten ehkäisemisessä ja paljas-
29180:   tos. Sen lisäksi voitaisiin tietyissä osakeyhtiöis-   tamisessa ei ole ollut riittävää. Osaksi tämän
29181:   sä käyttää tilintarkastajia, joiden ammattipäte-      voidaan olettaa johtuvan myös siitä, että tilin-
29182:   vyys on todettu osuuskuntalain mukaisesti tai         tarkastajia hyväksyvän ja niiden toimintaa val-
29183:   kuntien keskusjärjestöjen toimesta. Näin ha-          vovan kauppakamarilaitoksen verotusta koh-
29184:   jaantuneen järjestelmän tarkoituksenmukaisuut-        taan tuntema vastenmielisyys on saattanut hä-
29185:   ta voidaan perustellusti arvostella. Tämän            märtää myös tilintarkastajien käsitystä oikean
29186:   vuoksi valiokunta edellyttää, että hallitus sel-      ja väärän, laillisen ja laittoman eroista. Julki-
29187:   \Tlttaa, miten tilintarkastajien auktorisointia       suuteen tulleiden tietojen perusteella kansalai-
29188:   voitaisiin yhtenäistää ja kehittää ottaen huo-        sille on muodostunut käsitys, että yritysten
29189:  087900303M
29190: 2                                            1978 vp.
29191: 
29192: tilintarkastuksesta huolehtivat pääasiassa kes-      Yhteiskunnan, sen yhteisöjen ja . elinkeino-
29193: kusrikospoliisi ja verohallitus.                  elämän kannalta katsoen olisi kaikin puolin
29194:    Uuden osakeyhtiölain voimaantullessa kaup- välttämätöntä, että tilintarkastusinstitutio osal-
29195: pakamarilaitoksen valvoman ja hyväksymän ti- taan takaisi yritysten ja yhteisöjen toiminnan
29196: lintarkastuksen piiriin siirtyy myös joukko kun- lainmukaisuuden ja luotettavuuden. Tämä edel-
29197: tien ja osuuskuntien omistamia osakeyhtiöitä. lyttäisi nykyistä puolueettomampaa ja päteväm-
29198: Tähän saakka niiden tilintarkastus on hoidettu pää ja myös yhteiskunnan kontrolloimaa am-
29199: kuntien, kuntien keskusjärjestöjen tai osuus- mattitilintarkastajien auktorisointimenettelyä.
29200: kuntien yhteenliittymien palveluksessa olevien       Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
29201: pätevien     ammattitilintarkastajien   toimesta. 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioit-
29202: Näistä useat eivät voi tulla kauppakamarilai- taen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
29203: toksen hyväksymiksi tilintarkastajiksi osaksi · tattavaksi seuraavan kysymyksen:
29204: siitä syystä, ettei kauppakamarilaitos tunnusta
29205: yhteiskunnan palveluksessa saavutettua ·koke-                Onko ·Halfitus tietoinen, että osake-
29206: musta arvokkaaksi ja osaksi syystä, ettei näi-            yhtiöiden tilintarkastus ei nykyisellään
29207: den yhteiskunnallinen näkemys vastaa kauppa-              täytä ammattitilintarkastukselta edelly2
29208: kamarilaitoksen pyrkimyksiä. V aitioneuvoston             tettävää luotettavuusvaatimusta, ja       ·
29209: päätöksellä tosin voidaan määrätä, että kun-                 mihin toimenpiteisiin · on ryhdytty
29210: nallisten ja osuustoiminnallisten osakeyhtiöiden          eduskunnan osakeyhtiölakia hyväksyes-
29211: tilintarkastus voidaan järjestää muutoinkin kuin          sään edellyttämän tilintarkastajien aukto-
29212: kauppakamarilaitoksen hyväksymän tilintarkas-             risoinnin yhtenäistämistä ja kehittämis-
29213: tuksen toimesta. Tällainen poikkeusmenettely              tä koskevan selvityksen aikaansaami-
29214: aiheuttaa kuitenkin tarpeetonta hajaannusta               seksi?
29215: osakeyhtiöiden tilintarkastajien pätevyysmäärit-
29216: telyssä.
29217:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1979.
29218: 
29219:                                            Seppo Tikka
29220:                                                N:o 574                                                 3
29221: 
29222: 
29223: 
29224: 
29225:                          Ed u s kunnan Herra Puhemiehelle.
29226: 
29227:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        minta tulisi lisäämään tarkastettavien yritysten
29228: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         toiminnan luotettavuutta yhteiskunnan ja osak-
29229: olette 3 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn             keenomistajien kannalta.
29230: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston              Tilintarkastukselta . edellytettävää luqtetta~
29231: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         vuusvaatimusta silmälläpitäen hallituksen esi-
29232: edustaja Tikan näin kuuluvasta kirjallisesta          tyksessä uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi to-
29233: kysymyksestä n:o 574:                                 dettiin, että toivottavaa olisi, että kaikissa
29234:                                                       osakeyhtiöissä käytettäisiin ammattitilintarkas-
29235:           Onko Hallitus tietoinen, että osake-        tajia, mutta. tätä vaatimusta ei kuitenkaan tällä
29236:        yhtiöiden tilintarkastus ei nykyisellään       hetkellä voida asettaa, koska päteviä ammatti-
29237:        täytä ammattitilintarkastukselta edelly-       tilintarkastajia ei ole riittävästi maassamme.
29238:        tettävää luotettavuusvaatimusta, ja            Lakiehdotuksessa ilmoitettiin kuitenkin pyrki-
29239:           mihin toimenpiteisiin on ryhdytty           mys siihen, että useimmat suurehkoa pääomaa
29240:        eduskunnan osakeyhtiölakia hyväksyes-          hallitsevat tai huomattavina työnantajina toimi-
29241:        sään edellyttämän tilintarkastajien aukto-     vat yhtiöt tulisivat ammattitilintarkastuksen
29242:        risoinnin yhtenäistämistä ja kehittämis-       piiriin. Uuden osakeyhtiölain astuessa voimaan
29243:        tä koskevan selvityksen aikaansaami-           vuoden 1980 alussa onkin entistä useammissa
29244:        seksi?                                         osakeyhtiöissä järjestettävä tilintarkastus ny-
29245:                                                       kyistä tehokkaammaksi.
29246:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Kuten kysymyksen perusteluissa jo on to-
29247: vasti seuraavaa:                                      dettu, on tilintarkastajien auktorisointi sää-
29248:    Osakeyhtiölain uudistuksen eri vaiheissa on        detty kauppakamariasetuksella kauppakamari-
29249: kiinnitetty erityistä huomiota tilintarkastuksen      laitoksen tehtäväksi. Tilintarkastajien hyväksy-
29250: kehittämiseen entistä tehokkaammaksi ja luo-          mismenettely perustuu tilintarkastajasääntöihin
29251: tettavammaksi. Tämä on luonnollinen seuraus           ja auktorisoiminen tapahtuu kerran vuodessa
29252: siitä, että kyseisen lainsäädännön uudistamisen       järjestettävän tilintarkastajatutkinnon perus-
29253: eräitä päätavoitteita on ollut osakeyhtiöitä kos-     teella. Tutkinnon toimeenpanee Keskuskauppa-
29254: kevien julkisten tietojen lisääminen. Varsin          kamarin tilintarkastajatutkintovaliokunta ja
29255: keskeisiksi kohdiksi tämän tavoitteen kannalta        tutkintovaatimukset samoin kuin tutkintoon
29256: ovat muodostuneet uusitun osakeyhtiölain              hyväksyminen riippuvat sääntöjen mukaan siitä
29257: säännökset tilinpäätöksestä ja tilintarkastuk-        onko kyseessä pääseminen Keskuskauppakama-
29258: sesta.                                                rin hyväksymäksi eli KHT-tilintarkastajaksi tai
29259:     Tilintarkastuksen entistä suuremman tehok-        hyväksytyksi tilimieheksi eli HTM-tilintarkasta-
29260: kuuden ja luotettavuuden ollessa tilintarkastus-      jaksi, jonka taas paikallinen kauppakamari
29261: ta koskevien säännösten uusimisen lähtökoh-           hyväksyy.
29262: tana laissa on korotettu tilintarkastajille asetet-       Hallituksen esitys uudeksi osakeyhtiölainsää-
29263: tavia pätevyysvaatimuksia, lisätty tilintarkasta-     dännöksi perustui tilintarkastuksen osalta ny-
29264: jien itsenäisyyttä ja riippumattomuutta suhtees-      kyiseen auktorisointimenettelyyn eikä siihen
29265: sa yhtiön johtoon sekä muutoinkin lisätty tilin-      tältä osin esitetty muutoksia. Eduskuntakäsitte-
29266: tarkastajien valtuuksia sekä tilintarkastusta kos-    lyn aikana kuitenkin lakiesityksen 10 luvun 4
29267: kevien asiakirjojen julkisuutta. Myös tilintar-        § :n säännöksiä muutettiin lisäämällä siihen uusi
29268: kastajien tehtäviä ja etenkin heidän raportoin-        6 momentti, jonka perusteella kauppakamarilai-
29269: tivelvollisuuttaan koskevia säännöksiä on täs-        toksen hyväksymien tilintarkastajien lisäksi voi-
29270: mennetty. Tällä kaikella on pyritty siihen, että       taisiin tietyissä osakeyhtiöissä käyttää tilintar-
29271: ammattitaitoisesti suoritettava tilintarkastustoi-     kastajia, joiden ammattipätevyys on todettu
29272: 4                                            1978 vp.
29273: 
29274: osuuskuntalain mukaisesti tai kuntien keskus-       Tanskassa valtion auktorisoimat tilintarkastajat
29275: järjestöjen toimesta. Tähän lisäykseen liittyen     hyväksyy kauppaministeriö. Tilintarkastajien
29276: Eduskunta vastauksessaan edellytti, että hallitus   hyväksymismenettelyn osalta Suomen käytäntö
29277: selvittää, miten tilintarkastajien auktorisointia   poikkeaa täten pohjoismaisesta käytännöstä.
29278: voitaisiin yhtenäistää ja kehittää ottaen huo-      Muista valmistelevista toimenpiteistä mainitta-
29279: mioon lakisääteisen tilintarkastuksen merkityk-     koon lisäksi, että kauppa- ja teollisuusministeriö
29280: sen lisääntyminen.                                  on hankkinut asiantuntijaelimeltään kirjanpito-
29281:    Eduskunnan edellyttämän selvityksen valmis-      lautakunnalta lausunnon tilintarkastajien aukto-
29282: tavina toimenpiteinä on tutkittu tilintarkasta-     risointiin liittyvistä kysymyksistä. Tilintarkas-
29283: jien auktorisointimenettelyä muissa pohjois-        tajien auktorisoinnin yhtenäistämisen ja kehit-
29284: maissa. Ruotsissa auktorisoinnin suorittaa kaup-    tämisen selvittämiseen liittyy kuitenkin niin
29285: paministeriön alainen keskusvirasto "kommers-       monia erilaisia huomioon otettavia näkökohtia,
29286: kollegium", joka myös valvoo tilintarkastajien      että asian jatkoselvittely on tarkoituksenmukai-
29287: toimintaa. Auktorisoinnin edellytyksenä ylei-       sinta suorittaa eri osapuolia edustavassa toimi-
29288: sesti ottaen on toiminnan ammattimaisuus eikä       kunnassa, joka lähiaikoina tullaankin asetta-
29289: Ruotsissa muiden pohjoismaiden tapaan edelly-       maan kauppa- ja teollisuusministeriön toimesta.
29290: tetä erityisen kokeen läpäisemistä. Norjassa ja
29291:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1979.
29292: 
29293:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
29294:                                                N:o 574                                               5
29295: 
29296: 
29297: 
29298: 
29299:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29300: 
29301:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         kunnigt utförd revision skulle ur såväl samhäl-
29302: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        lets som aktieägarnas synpunkt öka tillförlitlig-
29303: av den 3 januari 1979 tili vederbörande med-         heten av de bolags agerande som revisions-
29304: 1em av statsrådet för avgivande av svar över-        verksamheten varje gång berör.
29305: sänt avskrift av följande av riksdagsman Tikka          Med tanke pä kravet på revisions tillförlitlig-
29306: ställda skriftliga spörsmål nr 57 4:                 het konstaterade regeringen i sin proposition
29307:                                                      med förslag tili en ny lagstiftning angående
29308:           Är Regeringen medveten om att revi-        aktiebolag, att det vore önskvärt, att i samtliga
29309:        sionsverksamheten i fråga om aktiebolag       bolag skulle anlitas professionella revisorer.
29310:        inte uppfyller i sin nuvarande form det       Ett dylikt krav kan för ögonblicket dock inte
29311:        tillförlitlighetskrav som bör uppställas      uppställas, då det inte finns tillräckligt med
29312:        på professionell revision, och                professionella revisorer i landet. 1 propositio-
29313:           vilka åtgärder har man vidtagit för        nen uppgavs dock att man borde sträva tili,
29314:        att den utredning angående förenhetli-        att de flesta av de bolag som förfogar över ett
29315:        gande och utvecklande av revisorernas         någorlunda stort kapital eller är en betydande
29316:        auktorisering, som riksdagen vid anta-        arbetsgivare skulle komma inom ramen för pro-
29317:        gande av lagen om aktiebolag förutsatte,      fessionell revision. När den nya lagen om
29318:        skall åstadkommas?                            aktiebolag träder i kraft i början av år 1980
29319:                                                      kommer revisionsverksamheten faktiskt att
29320:    Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt         effektiveras i allt flere aktiebolag.
29321: anföra följande:                                        Såsom i motiveringen tili spörsmålet redan
29322:    I olika skeden av reformeringsarbetet angå-       konstateras, har auktorisationen av revisorer
29323: ende lagen om aktiebolag har speciell uppmärk-       genom förordningen om handelskammare ålagts
29324: samhet fästs vid att revisionsverksamheten bor-      handelskammarinstitutionen. Förfarandet vid
29325: de utvecklas så att det blir allt effektivare och    godkännande av revisorer bygger på reglerna
29326: tillförlitligare. Detta är ett konsekvent resultat   om revisorer och auktorisationen äger rum på
29327: därav, att en ökad publicering av offentliga         basen av revisorsexamina, vilka anställes en
29328: uppgifter angående aktiebolag har varit en av        gång om året. Examen verkställes av Central-
29329: huvudmålsättningarna vid sagda lagstiftnings         handelskammarens utskott för revisorsexamina
29330: reformering. En rätt central ställning med           och examensfordringarna ävensom också god-
29331: tanke på denna målsättning har intagits av de        kännandet av deltagare tili examina beror -
29332: stadganden i lagen som angår bokslut och             enligt reglerna - på den revisorskategori som
29333: revision.                                            man siktar på, alltså CGR ( av Centralhandels-
29334:     Då utgångspunkten för reformeringen av           kammaren godkänd revisor) eller GRM ( god-
29335: stadgandena angående revision har varit, att         känd räkenskapsman), viiken sistnämnd för
29336: denna verksamhet bör kunna göras allt effek-         sin del godkänns av en lokal handelskammare.
29337: tivare och tillförlitligare, har man i den nya          Regeringens proposition tili en ny lagstift-
29338: lagen höjt kompetensfordringarna för revisorer,      ning angående aktiebolag stödde sig för revi-
29339: ökat revisorernas självständighet och oberoende      sionsverksamhetens del på det nuvarande auk-
29340: av bolagens styrelser samt även i övrigt ökat        torisationsförfarandet och i detta hänseende
29341: revisorernas befogenheter ävensom offentlighe-       föreslogs inga ändringar. Under riksdagsbe-
29342: ten av revisionshandlingar. Även stadganden          handlingen ändrades dock förslagets 10 kap.
29343: om revisorernas åligganden och i synnerhet           4 § så, att därtill fogades ett nytt 6 moment,
29344: deras rapporteringsskyldighet har preciserats.       enligt vilket vissa aktiebolag kunde, förutom
29345: Med allt detta har man syftat tili att en yrkes-     av handelskammarinstitutionen godkända revi-
29346: 087900303M
29347: 6                                             1978 vP'·
29348: 
29349: sorer även anlita revisorer vilkas yrkesko111pe-     andra nordiska länderna, geno111gång av något
29350: tens konstaterats antingen i enlighet 111ed lagen    prov. 1 Norge och Dan111ark godkänns av
29351: 0111 andelslag eller på åtgärd av ko111111unala      staten auktoriserade revisorer av handelsde-
29352: centralorganisationer. 1 anslutning till sagda       parte111entet. 1 vad godkännandet av revisorer
29353: tillägg förutsatte Riksdagen i sitt svar, att        angår, avviker alltså den finska praxis från
29354: regeringen skall utreda hur auktorisationsför-       den so111 gäller annanstans i Norden. Bland de
29355: farandet i fråga 0111 revisorer kunde förenhet-      övriga förberedelserna för utredningen må
29356: ligas och utvecklas i betraktande av den             nä111nas, att handels- och industriministeriet
29357: växande betydelse so111 den lagstadgade revi-        har inhämtat ett utlåtande av sitt eget sak-
29358: sionsverksamheten har.                               kunnigorgan, bokföringsnä111nden, om de olika
29359:     Såso111 förberedande åtgärder med tanke på       frågor som ansluter sig till auktorisationen
29360: den av Riksdagen förutsatta utredningen har          av revisorer. Förenhetligandet och utvecklandet
29361: 111an tagit reda på auktorisati()nsförfarandet i     av revisorernas auktorisering är dock förknip,
29362: de övriga nordiska länderna. 1 Sverige utförs        pat med så 111ånga olika synpunkter som mari
29363: auktorisationen av Ko111111erskollegiu111, ett un-   måste beakta, att ärendets fortsatta behandling;
29364: der handelsdepartementet souerande centralt          bör ändamålsenligast anförtros åt en speciell
29365: ä111betsverk, vilket även övervakar .revisorernas    ko111mission, i vilken de olika parterna blir
29366: verksamhet. En allmän förutsättning för aukto-       representerade. Handels- och industriministeriet
29367: risation är verksa111hetens professionella karak-    tillsätter denna ko111mission i en nära framtid.
29368: tär och i Sverige förutsätts inte, såsom i de
29369:      Helsingfors den 7 februari 1979.
29370: 
29371:                                                      Handels- och industri111inister Eero Rantala
29372:                                               1978 vp.
29373: 
29374: Kirjallinen kysymys n:o 575.
29375: 
29376: 
29377: 
29378: 
29379:                                   Pelttari: Lääninraja- ja kuntajakokysymyksistä Satakunnan ja Pir-
29380:                                       kanmaan alueella.
29381: 
29382: 
29383:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29384: 
29385:    Valtion vuoden 1979 tulo- ja menoarvioesi-        tavat talousmaantieteellisesti tai muutoin tar-
29386: tyksen perusteluissa hallitus esittää sisäasiain-    koituksenmukaisen kokonaisuuden .mahdolli-
29387: ministeriön tärkeimmiksi tehtäviksi edelleen         suuksien mukaan niin, että seutukaava-alue kä-
29388: mm. väliportaan hallinnon uudistuksen valmis-        sittää läänin tai että lääni jakautuu kahteen tai
29389: telun sekä kunnallishallinnon ja -talouden pe-       useampaan seutukaava-alueeseen. Toisin· sanoen
29390: rusteiden kehittämisen.                              olemassa olevan lääninjaon katsotaan olevan
29391:    Väliportaan hallinto sekä sen yhteyteen eit-      lähtökohtana seutukaava-alueille, ellei perustel-
29392: tämättä kytkeytyvä uusien läänien perustaminen       tua syytä siitä poikkeamiseen ole. Nyt tehty
29393: on puhuttanut ja työllistänyt kunnallismiehiä        päätös kärjistää kuntien keskeisiä ja ihmisten
29394: ja -naisia etenkin Satakunnassa, jossa omaa lää-     keskeisiä suhteita varsin paljon. Samalla se
29395: niä on odotettu ainakin vuonna 1962 läänien          luo erittäin kielteisen ilmapiirin koko Satakun-
29396: lukumäärää koskevan lain säätämisen jälkeen.         nan alueella väliportaan hallinnon uudistuspyr-
29397: Rajankäyntiä tulevien Pirkanmaan ja Satakun-         kimyksiin. Korkein hallinto-oikeus on tiettä-
29398: nan läänien välillä käydään aina ja jatkuvasti       västi kerran käsitellyt seutukaava-alueen mää-
29399: eri tasoilla. On selvästi havaittu rajamailla kun-   räämiskysymyksiä, jolloin päätöksen henki on
29400: nista muodostuneen ns. vaihettumisvyöhyk-            ollut nimenomaan läänin rajoja kunnioittava eli
29401: keen. Kiikoisten kunta ei tähän vaihettumis-         täysin toinen kuin nyt kysymyksessä olevan si-
29402: vyöhykkeeseen kuulu, vaikka rajoittuukin osit-       säasiainministeriön päätöksen henki.
29403: tain sellaisiin kuntiin.                                 Edelleen päätöksen johdosta voidaan todeta,
29404:    Sisäasiainministeriö on päätöksellään 28. 12.     että sillä romutetaan sen työn tulokset, jolla
29405: 1978 päättänyt muuttaa Satakunnan ja Tampe-          maamme viimeinen kansanterveystyön kuntain-
29406: reen seutukaavaliittojen seutukaavamääräyksiä        liitto kuluvan vuoden alussa saatiin vihdoin
29407: siten, että Kiikoisten kunta siirretään 1. 1.        toimimaan Kiikoisten, Lavian ja Suodenniemen
29408: 1980 alkaen Satakunnan seutukaavaliitosta            alueella.
29409: Tampereen seutukaavaliittoon. Päätöksen joh-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29410: dosta antamassaan tiedotteessa ministeriö ot-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
29411: sikossa toteaa ratkaisun sisältävän ennakkokan-      tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
29412: nanoton lääninraja- ja kuntajakokysymyksiin          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
29413: ko. alueella.
29414:     On hämmästyttävää todeta, että ministeriö                   Koska Hallitus aikoo enemmälti ottaa
29415: on tässä vaiheessa katsonut aiheelliseksi seutu~             kantaa lääninraja- ja kuntajakokysymyk-
29416: kaava-aluetta koskevilla määräyksillä lähteä en-             siin Satakunnan ja Pirkanmaan alueella,
29417: nakoimaan tulevia lääninrajakysymyksiä, kun                  ja
29418: näkyvää selvää tarvetta kokonaisuuden kannal-                   onko Hallitus valmis omalta osaltaan
29419:  ta asiassa ei ole. Rakennuslain määräysten mu-              korjaamaan edellä esitetyn päntöksen
29420:  kaisestihan seutukaava määrätään laadittavaksi              aiheuttamat kielteiset vaikutukset?
29421:  aluetta varten, johon kuuluvat kunnat muodos-
29422:       Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1979.
29423: 
29424:                                             Matti Pelttari
29425: 
29426: 087900173E
29427: 2                                            1978 vp.
29428: 
29429: 
29430: 
29431: 
29432:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29433: 
29434:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tai yhteistoiminta-alueen muodostamista koske-
29435: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nut kysymys. Asiaa on selvitelty ja harkittu
29436: olette 3 päivänä kuluvaa tammikuuta päivätyn        puoleen ja toiseen useampaan otteeseen. Tähän
29437: kirjeenne n:o 3957 ohella lähettänyt valtio-        saakka on koetettu pitää kiinni siitä, mihin
29438: neuvoston asianomaiselle jäsenelle toimitetta-      kuntauudistussuunnitelmia laadittaessa oli pää-
29439: vaksi jäljennöksen kansanedustaja Matti Pelt-       dytty, ja tämän mukaisestihan on myös äsket-
29440: tarin kirjallisesta kysymyksestä n:o 575, jossa     täin saatu järjestetyksi kansanterveystyö ky-
29441: tiedusteliaan:                                      seessä olevien kolmen kunnan kohdalta, tosin
29442:                                                     nimenomaan toteamalla, ettei järjestely ole
29443:           Koska Hallitus aikoo enemmälti ottaa      merkinnyt ratkaisua kuntajaon kehittämiseen.
29444:        kantaa lääninraja- ja kuntajakokysymyk-         On kuitenkin käynyt yhä ilmeisemmäksi,
29445:        siin Satakunnan ja Pirkanmaan alueella,      ettei kuntauudistussuunnitelmista tältä osin
29446:        ja                                           voida pitää kiinni. Kiikoisen on sallittava liit-
29447:           onko Hallitus valmis omalta osaltaan      tyä Kiikkaan, eikä Suodenniemeäkään voitane
29448:        korjaamaan edellä esitetyn päätöksen         pakottaa yhdistymään Laviaan. Suodenniemen
29449:        aiheuttamat kielteiset vaikutukset?          pitänee voida suuntautua sen haluamaan suun-
29450:                                                     taan, kenties lähinnä Mouhijärvelle, ja Lavian
29451:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       on ilmeisesti suuntauduttava lähinnä Kankaan-
29452: vasti seuraavaa:                                    päähän.
29453:    Kiikoisten kunta on vuodesta 197 6 lähtien          Tämä merkitsee edelleen, että Kiikoisten niin
29454: pyrkinyt Satakunnan seutukaava-alueesta Pir-        kuin Suodenniemenkin on hallinnollisissa jao-
29455: kanmaan seutukaava-alueeseen. Tämä pyrkimys         tuksissa katsottava tulevan olemaan Pirkan-
29456: on liittynyt siihen, että kunta on vuonna 1978      maata eikä Satakuntaa.
29457: tehnyt esityksen kunnan liittämisestä Kiikan           Olen tietoinen siitä, että tehty ratkaisu ja
29458: kuntaan, joka kuuluu Pirkanmaan seutukaava-         se, mitä siitä seuraa, herättää tyytymättömyyttä
29459: alueeseen. Sisäasiainministeriö on nyt katsonut,    Satakunnassa, jonka etujen vastaiseksi ratkaisu
29460: että Kiikoisten siirtämiseen viimeksi mainittuun    koetaan. Mielestäni on kuitenkin ollut paikal-
29461: seutukaava-alueeseen voidaan suostua.               laan saattaa pitkään vaikeuksia tuottanut asia
29462:    Ratkaisu merkitsee, niin kuin kysymyksen         selväksi siten, mikä näyttää ainoalta kestävältä
29463: perusteluissa todetaan, sisäasiainministeriön en-   mahdollisuudelta ja mikä nimenomaan perustuu
29464: nakkokannanottoa siihen, että Kiikoinen voi-        kunnan omaan tahtoon.
29465: daan sitä haluttaessa liittää Kiikkaan.                Kuntajaon kehittämisestä kyseessä olevien
29466:    Kuntauudistusta koskevien sisäasiainministe-     kuntien osalta tullaan päättämään aikanaan
29467: riön vahvistamien suunnitelmien mukaan Kii-         erikseen. Mitä tulee kysymykseen Satakunnan
29468: koinen ja Suodenniemi olisi aikanaan yhdistet-      ja Pirkanmaan läänien rajasta, niin tämä voi-
29469: tävä Laviaan. Tältä osin kuntauudistussuunni-       daan ottaa ratkaistavaksi vasta sen jälkeen,
29470: telmien laatiminen on ollut hankalampi asia         kun läänien perustamisesta on päätetty.
29471: kuin juuri mikään muu kuntien yhdistämistä
29472:      Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1979.
29473: 
29474:                                                                   Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
29475:                                               N:o 575                                              3
29476: 
29477: 
29478: 
29479: 
29480:                            T i 11 R i k s d a g en s H e r r T a 1 m a n.
29481: 
29482:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dande av samarbetsområden. Ärendet har flera
29483: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           gånger utretts och övervägts från olika aspek-
29484: velse nr 3957 av den 3 januari 1979 tili ve-        ter. Hittills har man försökt vidhålla det man
29485: derbörande medlem av statsrådet översänt av-        vid uppgörandet av kommunreformplanerna
29486: skrift av följande av riksdagsman Matti Pelt-       kommit fram tili, och i enlighet härmed har
29487: tari undertecknade spörsmål nr 57 5:                även folkhälsoarbetet i de tre ifrågavarande
29488:                                                     kommunerna nyligen ordnats, dock genom ett
29489:           När ämnar Regeringen ta ytterligare       uttryckligt konstaterande att arrangemanget
29490:        ställning tili frågorna om länsgränser       inte inneburit någon lösning på utvecklandet
29491:        och kommunindelning på Satakunta och         av kommunindelningen.
29492:        Pirkanmaa områden, och                          Det har dock blivit allt mera uppenbart, att
29493:           är Regeringen redo att för egen del       kommunreformplanerna inte tili dessa delar
29494:        korrigera ovannämnda besluts negativa        kan vidhållas. Kiikoinen bör tillåtas att ansluta
29495:        inverkningar?                                sig tili Kiikka, och Suodenniemi torde inte
29496:                                                     kunna tvingas att ansluta sig tili Lavia. Suo-
29497:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       denniemi torde kunna få orientera sig i själv-
29498: samt anföra följande:                               vald riktning, kanske närmast mot Mouhijärvi,
29499:    Kiikoinen kommun har sedan år 1976 strä-         och Lavia uppenbarligen mot Kankaanpää.
29500: vat tili att övergå från Satakunta regionplane-        Detta innebär vidare, att Kiikoinen såsom
29501: område tili Pirkanmaa regionplaneområde. Den-       även Suodenniemi i fråga om de administra-
29502: na strävan sammanhänger med att kommunen            tiva indelningarna bör anses bli en del av Pir-
29503: år 1978 gjort en framställan om anslutning tili     kanmaa och inte Satakunta.
29504: Kiikka kommun som hör tili Pirkanmaa region-           Jag är medveten om att avgörandet och det
29505: planeområde. Ministeriet för inrikesärendena        som därav följer väcker missnöje i Satakunta,
29506: har nu ansett, att överföringen av Kiikoinen        mot vars intressen man anser avgörandet gå.
29507: tili Pirkanmaa regionplaneområde kan bifallas.      Enligt min åsikt har det dock varit på sin
29508:     Avgörandet innebär, såsom i spörsmålets         plats att avgöra denna fråga, som så länge för-
29509: motivering konstateras, ett förhandsställnings-     orsakat svårigheter, i enlighet med den enda
29510: tagande från ministeriets sida tili att Kiikoinen   lösning som förefaller hållbar och som uttryck-
29511: kan anslutas tili Kiikka, om man så vill.           ligen grundar sig på kommunens egen vilja.
29512:     Enligt de av ministeriet för inrikesärendena       Om utvecklandet av kommunindelningen be-
29513: fastställda planerna för kommunreformen skul-       träffande ifrågavarande kommuner kommer sär-
29514: le Kiikoinen och Suodenniemi i sinom tid an-        skilt att beslutas i sinom tid. Frågan om läns-
29515: slutas tili Lavia. Tili denna del har uppgöran-     gränsen mellan Satakunta och Pirkanmaa kan
29516: det av kommunreformplanerna varit mera              avgöras först efter det att beslut om länens
29517: komplicerat än just någon annan fråga, som          grundande har fattats.
29518: har gällt kommunsammanslagningar eller bil-
29519:       Helsingfors den 23 januari 1979.
29520: 
29521:                                                       Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
29522:                                               1978 vp.
29523: 
29524: Kirjallinen kysymys n:o 576.
29525: 
29526: 
29527: 
29528: 
29529:                                   Niskanen: Metsähallituksen harjoittamasta työvoimapolitiikasta.
29530: 
29531: 
29532:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29533: 
29534:    Metsähallitus suorittaa Haapajärvdlä häm-           Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29535: mästyttävää ja epäoikeudenmukaisuudessaan            §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
29536: kohtuutonta työvoimapolitiikkaa. Työstä on sa-       ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
29537: nottu irti työntekijöitten valitsema luottamus-      van kysymyksen:
29538: mies, sairauslomalle jäämässä oleva työntekijä
29539: ja suuren perheen huoltaja.                                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29540:    Metsähallituksen työntekijöitten vakinaista-             metsähallitus on Haapajärvellä sanonut
29541: misessa paikkakunnalla suoritetaan kohtuuton-               irti työstä työntekijöitten valitseman
29542: ta ja sosiaalisesti epätarkoituksenmukaista syr-            luottamusmiehen, sairausloman alkua
29543: jintää. Vrokka vakinaisia työntekijö1tä on otet-            odottavan pitkäaikaisen työntekijän ja
29544: tu, vakinaistamisen ulkopuolelle on jät:etty met-           monilapsisen perheen huoltajan, ja
29545: sähallituksen töissä p~tkään olleita työntekijöi-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29546: tä. Lyhytaikaiset työsopimukset aiheuttavat                 ryhtyä, jotta metsähallitus työvoimapoli-
29547: työntekijöille epävarmuutta toimeentulossa ja               tiikassaan ja työntekijöitten vakinaista-
29548: työsuhteen katkeaminen työntekijöitten oikeuk-              misessa saadaan noudattamaan sosiaalis--
29549: sien mitätöitymistä. Tällaisella toiminnalla kier-          ta tarkoituksenmukaisuutta ja kunnioit-
29550: retään Haapajärvellä myöskin lainsäädännön                  tamaan työntekijöitten itselleen valitse-
29551: työntekijöitten luottamusmiehelle ja hänen toi-             man luottamusmiehen lakisääteisiä oi-
29552: minnalleen antamaa suojaa.                                  keuksia?
29553:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1979.
29554: 
29555:                                            Helvi Niskanen
29556: 
29557: 
29558: 
29559: 
29560: 0879002896
29561:                                               1978 vp.
29562: 
29563: 
29564: 
29565: 
29566:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
29567: 
29568: . Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaikkien työntekijöiden työsuhteet ovat olleet
29569:  mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      määräaikaisia ja ovat päättyneet sovitun määrä-
29570: olette .3 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn          ajan mentyä umpeen 21. 6. 1978. Viimeksi mai-
29571: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        nittua määräaikaa on jatkettu edelleen 30. 6.
29572: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       1978 saakka työsuhteissa ilmenneiden erimieli-
29573: edustaja Helvi Niskasen näin kuuluvasta kir-        syyksien selvittämiseksi. Työehtosopijaosapuo-
29574: jallisesta kysymyksestä n:o 576:                    let Suomen Maaseututyöväen Liitto ry sekä
29575:                                                     metsähallitus ovat käsitelleet asiaa pääsemättä
29576:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       yksimielisyyteen. Työntekijäsopijapuoli on erityi-
29577:        metsähallitus on Haapajärvellä sanonut       sesti korostanut sitä, että kaksi työntekijöistä
29578:        irti työstä työntekijöitten valitseman       toimi myös luottamusmiehinä, mistä johtuen
29579:        luottamusmiehen, sairausloman alkua          työsopimuslain luottamusmiehelle takaamia oi-
29580:        odottavan pitkäaikaisen työntekijän ja       keuksia on samalla loukattu.
29581:        monilapsisen perheen huoltajan, ja              Muistiossa mainittujen neljän työntekijän
29582:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      työsuhteista on todettava seuraavaa:
29583:        ryhtyä, jotta metsähallitus työvoimapoli-       Kaksi heistä on otettu 19. 1. 197 6 työttö-
29584:        tiikassaan ja työntekijöitten vakinaista-    myyskortiston kautta työllisyysvaroilla tehtä-
29585:        misessa saadaan noudattamaan sosiaalis-      vään työhön. Tällöin· heidän kanssaan sovittiin
29586:        tä tarkoituksenmukaisuutta ja kunnioit-      työsopimuksen olevan määräaikainen niin
29587:        tamaan työntekijöitten itselleen valitse-    kauan kuin työllisyysrahat riittävät, kuitenkin
29588:        man luottamusmiehen lakisääteisiä oi-        enintään vuoden 1976 loppuun. Vuoden 1976
29589:        keuksia?                                     lopulla he olivat sopineet aluemetsänhoitajan
29590:                                                     kanssa töiden jatkamisesta edelleen määräaikai-
29591:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sessa työsuhteessa vuoden 1977 loppuun, ja
29592: vasti seuraavaa:                                    allekirjoittaneet tällaisen työsuunnitelman 13.
29593:    Metsähallitukseen on saapunut 7. 7. 1978         1. 1977. Työsuunnitelmassa todetaan työsopi-
29594: Metsä- ja uittoalan työehtosopimuksen kahden        muksen olevan määräaikaisen. Kuitenkin 10.
29595: piiriasiamiehen muistio, jossa on käsitelty nel-    10. 1977 alkavalle aikapalkkakokeilutyömaalle
29596: jän metsähallituksen työntekijän työsuhteen         oli heidät nimetty. Tällöin oli todettu, että työ
29597: päättämistä Keski-Pohjan hoitoalueessa. Muis-       kestäisi suunnilleen kesäkuun puoliväliin 1978.
29598: tiossa käsiteltäviin henkilöihin sisältyvät kai-    Vuoden 1977 joulukuussa he kuitenkin ilmoit-
29599: ken todennäköisyyden mukaan kysymyksessä            tivat sopimuksensa päättyvän vuoden 1977 lo-
29600: tarkoitetut työntekijät. Työntekijäpuolen piiri-    pussa, jolloin heidän työsopimustaan oli jatket-
29601: asiamies on katsonut, että metsähallitus on kat-    tu määräaikaisena siten, että työtä on 21. 6.
29602: kaissut työntekijöiden toistaiseksi voimassa ole-   1978 saakka. Tästä viimeksi mainitusta työsuh-
29603: van työsuhteen vastoin metsäalan työehtosopi-       teen jatkamisesta on myös tehty määräaikai-
29604: muksen ja työsopimuslain määräyksiä koros-          nen, molemmin puolin allekirjoitettu asiakirja.
29605: taen samalla, ettei työntekijöiden työsopimus-         Yksi heistä on otettu metsähallituksen töi-
29606: ten päättäminen ole ollut perusteltavissa ottaen    hin 5. 5. 1975 ja silloin on töitä luvattu vuo-
29607: huomioon työsuhteiden suhteellisen pitkäaikai-      den 1975 loppuun saakka. Kyseistä työsopimus-
29608: sen keston sekä sen, että myöhemmin tulleita        ta on jatkettu edelleen siten, että vuodeksi
29609: työntekijöitä on vakinaistettu. Työnantajapuo-      1976 on myös luvattu töitä. Edelleen vuoden
29610: len piiriasiamies on puolestaan todennut, että      197 6 joulukuussa on hänen työsopimustaan
29611:                                               N:o 576                                               3
29612: 
29613: jatkettu määräaikaisena vuodelle 1977. Kysei-        ne päättyvät sovitun maaraaJan loppuun kulu-
29614: sestä työsopimuksen jatkamisesta on myös teh-        misen jälkeen. Sillä seikalla, että joku henkilö
29615: ty määräaikainen työsuunnitelma. Hänet, kuten        on valittu luottamusmieheksi tai ammattiosas-
29616: kaksi edellä mainittua, on siirretty 10. 10.         ton puheenjohtajaksi, ei ole merkitystä määrä-
29617: 1977 alkaneelle aikapalkkakokeilutyömaalle, ja       aikaisen työsuhteen päättymisessä.
29618: koska edellinen työsopimus oli voimassa ainoas-         Mitä tulee kysymyheen siltä osin kuin se
29619: taan vuoden 1977 loppuun saakka, oli sovittu         koskee metsähallituksen työvoimapolitiikkaa,
29620: kirjallisesti työsopimuksen jatkamisesta 21. 6.      on tuotava esiin, että metsähallitus on vah-
29621: 1978 saakka.                                         vistanut viimeksi vuonna 1978 tätä koskevat
29622:     Kaikille kolmelle on 25. 5. 1978 ilmoitettu      toimintaperiaatteet. Vastaavia periaatteita on
29623: työsuhteiden päättyvän 21. 6. 1978.                  vahvistettu myös aikaisemmin, edellisen ker-
29624:     Neljäs heistä on palkattu 10. 9. 1976 työl-      ran vuonna 1976. Vahvistetut periaatteet kos-
29625: lisyysvaroilla tehtävään työhön vuoden loppuun       kevat pääasiassa vakinaistamisen astetta sekä
29626: saakka. Tätä työsopimusta on edelleen jatket-        muuta lähiajan työvoimapolitiikkaa, mutta ei-
29627: tu määräaikaisena vuoden 1977 toukokuun              vät sen sijaan suoraan vakinaistamisen perus-
29628: loppuun saakka työllisyysvaroilla tehtävään työ-     teita.
29629: hön, jonka johdosta hänelle on ilmoitettu työn          Metsähallituksen alkaessa vakinaistaa enem-
29630: päättyvän 31. 5. 1977. Tämän jälkeen asian-          män työntekijäitään 1970-luvun alussa, otettiin
29631: omainen kävi toukokuussa sopimassa aluemet-          vakinaisiksi ,työntekijöiksi lähinnä pitkäaikai-
29632: sänhoitajan kanssa, että töitä on kuitenkin vie-     simmat ja ympärivuoden töissä olleet työnteki-
29633: lä vuoden 1977 loppuun asti. Vuoden 1977             jät. Vak.inaistamisen perusteena oli siis lähin-
29634: marraskuun 21 päivänä hänet otettiin aiJkapalk-      nä työsuhteen pitkäaikaisuus ja ympärivuoti-
29635: kakokeilutyömaalle, joll9in hänelle luvattiin        suus. Myöhemmin taas on periaatteessa pyritty
29636: työtä kyseisen kokeilun loppuun, joka kestäisi       saamaan vakinaisiksi metsureiksi riittävän kou-
29637: suunnilleen kesäkuun puoliväliin 1978. Näin          lutuksen saaneet henkilöt. Minkäänlaista syrjin-
29638: ollen hänenkin työsopimuksensa on sovittu            tää esimerkiksi ammattiyhdistystoimintaan osal-
29639: määräaikaiseksi, ja on hänellekin 25. 5. 1978        listumisen tai poliittisen katsomuksen vuoksi
29640: ilmoitettu töiden päättyvän 21. 6. 1978.             ei ole tapahtunut.
29641:     Myöhemmin on kaikkien kyseisten henki-              Vakinaistaminen tapahtuu käytännössä alue-
29642: löitten työsuhteita jatkettu määräaikaisina 30.      metsänhoitajien toimesta erikseen sovitun kiin-
29643: 6. 1978 saakka työsuhdeasioiden selvityksen          tiön puitteissa. Viime vuosina vallinneen vai-
29644: vuoksi.                                              kean työttömyystilanteen johdosta työntekijöi-
29645:     Edellä olevan perusteella on todettava, että     tä, j9Pa vakinaisia, on jouduttu lomauttamaan
29646: metsätyöntekijäin työsuhteita ei ole jatkettu,       pitkiksikin ajoiksi. Tämä on myös vaikuttanut
29647: koska työt ovat pysyvästi vähentyneet Kärsän         siihen, ettei enempää työntekijöitä ole pystyt-
29648:  ja Pyhän toimintapiireissä Haapajärven ja Py-       ty vakinaistamaan, vaikka se on ollut eräänä
29649: häjärven kuntien alueella. Myös on todettava,        päämääränä. Vielä vaikeampi työllisyystilanne
29650: että työsopimussuhteet ovat olleet määräaikai-       on luonnollisesti ollut tilapäisemmän työvoi-
29651:  sia. Näin ollen niitä ei tarvitse irtisanoa, vaan   man osalta.
29652:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1979.
29653: 
29654:                                               Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
29655: 4                                           1978 vp.
29656: 
29657: 
29658: 
29659: 
29660:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29661: 
29662:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      arbetstagare fått fast anställning. Arbetsgivar-
29663: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          partens distriktsombudsman har för sin del
29664: velse av den 3 januari 1979 tili vederböran-       konstaterat, att samtliga arbetstagares arbets-
29665: de medlem av statsrådet översänt avskrift av       förhållanden ingåtts för viss tid och upphört
29666: fö1jande av riksdags1edamot Helvi Niskanen         21. 6. 1978 vid den avtalade periodens utgång.
29667: undertecknade spörsmå1 nr 57 6:                    Sistnämnda period har förlängts till 30. 6. 1978
29668:                                                    för utredande av meningsskiljaktigheter i ar-
29669:           Är Regeringen medveten om att            betsförhållandena. Kollektivavtalsparterna Suo-
29670:        förststyrelsen i Haapajärvi uppsagt en      men Maaseututyöväen Liitto ry samt forststy-
29671:        av arbetstagarna va1d förtroendeman, en     relsen har behand1at ärendet utan att uppnå
29672:        långvarig arbetstagare som väntade att      enighet. Arbetstagarparten har särskilt beto-
29673:        hans sjukledighet skulle börja och en       nat, att två av arbetstagarna även verkade
29674:        försörjare med barnrik familj, och          som förtroendemän, vilket innebär att man
29675:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     samtidigt kränkt de rättigheter som garante-
29676:        taga för att forststyrelsen i sin arbets-   ras förtroendeman i lagen om arbetsavtal.
29677:        kraftspolitik och i fråga om an:ställan-        Beträffande de i promemorian nämnda fyra
29678:        de av arbetstagare i fasta arbetsförhål-    arbetstagarnas arbetsförhållanden kan konsta-
29679:        landen skall fås att iakttaga social än-    teras följande:
29680:        dan:iillsenlighet och respektera de lag-        Två av dem hade anställts 19. 1. 1976 ge-
29681:        stadgade rättigheter som tillkommer         nom arbetslöshetsl'egistret, för arbete som ut-
29682:        förtroendeman som arbetstagarna valt        .fördes med tillhjä1p •av sysselsättningsmedel.
29683:        för' sig?                                   Härvid avtalades med dem att arbetsavtalet
29684:                                                    ingicks för viss tid och att det .skulle vara
29685:    Såsoni .svar. på detta spörsmål får jag vörd-   i kra.ft så 1änge sysselsät:tningsmedlen räckte
29686: samt anfÖra 1
29687:                följande:
29688:                 • .
29689:                             .                      till, likväl högst till utgången av år 197 6. I
29690:    Tili forststyrelsen har 7. 7. 1978 1nkommit     slutet av år 1976 hade de avtalat med revir"
29691: en ·prom~oria ·från två distriktsombudsmän         forstmästaren att arbetet skulle fortgå i arbetJs-
29692: för Skogs- och flottningsbranschens arbetsko1-     förhållande som gällde för viss tid till ut-
29693: 1ektivavta1 vilken behandlar avbrytandet av        gången av år 1977, och undertecknat en dy-
29694: fyra arbetstagares vid forststyrelsen arbetsför-   lik arbetsplan 13. 1. 1977. I arbetsplanen kon-
29695: hållande i Keski-Pohja revir. De i spörsmå1et      stateras att arbetsavtalet ingåtts för viss tid.
29696: avsedda arbetstagarha finns med all sanno-         Likväl hade de fått anställning på en 10. 10.
29697: likhet med bland de personer som behandlas          1977 öppnad arbetsplats där man i försöks-
29698: i promemorian. Arbetstagarpartens distriktsom-     ~syfte infört tidlön. Härvid hade det konsta-
29699: budsman har ansett, att forststyrelsen avbru-       terats att arbetet skulle fortgå ungefär till mit-
29700: tit arbetstagarnas tills vidare gällande arbets-    ten av juru år 1978. I december år 1977
29701: förhållande i strid med bestämme1serna i skogs-     meddelade de likväl, att deras avtal upphör-
29702: branschens arbetskollektivavtal och lagen om       de vid utgången av år 1977, då deras arbets-
29703: arbetsavtal och samtidigt betonat, att avslutan-   avtal förlängdes för viss tid sålunda, att ar-
29704: det av arbetstagarnas arbetsförhållanden inte      bete fanns fram till 21. 6. 1978. Över sist-
29705: hade varit motiverat, med beaktande av den         nämnda förlängning ·av arbetsförhållandet har
29706: relativt långa tid arbetsförhållandena fortgått    även för viss tid uppgjorts en av båda par-
29707: samt den omständigheten, att senare anställda       terna undertecknad handling.
29708:                                              N:o 576                                               5
29709: 
29710:     En av arbetstagarna anställdes hos forststy-    samhetsdistrikt i Haapajärvi och Pyhäjärvi
29711: relsen 5. 5. 1975 och då ställdes arbete i ut-      kommuner. Vidare kan det konstateras att
29712: sikt tili utgången av år 1975. Ifrågavarande        arbetsavtalsförhållandena varit ingångna för
29713: arbetsavtal har förlängts sålunda, att avbete       v~ss tid. De behövde således inte uppsägas
29714: utlovats också för år 1976. I december 1976         utan upphörde efter den avtalade periodens
29715: hade hans arbetsavtal förlängts för viss tid        utgång. Den omständigheten, att någon valts
29716: att gälla under år 1977. Angående ifrågava-         tili förtroendeman ellet tili ordförande för
29717: rande arbetsavtalsförlängning hade även upp-        fackavdelningen saknar betydelse för temporärt
29718: gjorts en arbetsplan för viss tid. Denne lik-       arbetsförhållandes upphörande.
29719: som de två ovannämnda personerna hade över-             Vad beträffar spörsmålet tili den del det
29720: flyttats tili en 10. 10. 1977 öppnad arbetsplats    gäller forststyrelens arbetskraftspolitik bör det
29721: där man i försakssyfte infört tidlön, och           framhållas, att forststyl'elsen senast år 1978
29722: emedan det föregående arbetsavtalet var i kraft     fastställt principerna för denna. Motsvarande
29723: endast till utgången av år 1977, hade man           pdndper har fastställts även tidigare, föregåen-
29724: skriftligen avtalat om förlängning av arbets-       de gång år 1976. Dessa principer gäller hu-
29725: avtalet tili 21. 6. 1978.                           vudsakligen i viiken utsträckning fasta an-
29726:     Alla tre arbetstagare hade 25. 5. 1978 un-      ställningar .skall verkställas samt annan arbets-
29727: derrättats om att arbetsförhållandena upphör        kraftspolitik inom den närmaste framtiden,
29728: 21. 6. 1978.                                        men däremot inte direkt på vi1ka grunder
29729:     Den fjärde arbetstagaren hade 10. 9. 1976       fast anställning skall tiliämpas.
29730: anställts till utgången av året, Ii. arbete som         Då forststyrelsen i större utsträckning bör-
29731: utfördes med tillhjälp av sysselsättningsmedel.     jade fastanställa sina skogsarbetare i början
29732: Detta arbetsavtal hade förlängts för viss tid       av 1970-talet, anställdes närmast sådana arbets-
29733: tili utgången av maj månad 1977 för arbete          tagare i fasta arbetsförhållanden, som hade
29734: vilket utförs med tillhjälp av .sysselsättnings-    den längsta anställningstiden och arbetade året
29735: medel, varför han underrättades om att avbe-        om. Fast anställning kom således närmast i
29736: tet upphörde 31. 5. 1977. Därefter avtalade         fråga på grund av långvarigt arbetsförhållan-
29737: vederbörande i maj med l'evirforstmästaren          de och det faktum att det fortgått året om.
29738: om arbete tili utgången av år 1977. Den 21          Senare har man i princip försökt fastatJJställa
29739: november 1977 ans·tälldes han på arbetsplat-        sådana skogsarbetare, som fått tillräcklig ut-
29740:  sen där man 1 försökssyfte .in:fört tidlön och     bildning. Någon diskriminering t.ex. på grund
29741: lovades då arbete tili dess att ifrågavarande       av fackföreningsaktivitet ellet politisk åskåd-
29742:  försök var slutfört, dvs. ungefär i mitten av      ning har inte skett.
29743:  juni månad 1978. Således hade också hans               Anställande i fast arbetsförhållande sker i
29744:  arbetsavtal ingåtts att gälla för viss tid, och    praktiken på åtgärd av revirforstmästaren inom
29745:  även han hade 25. 5. 1978 fått meddela:nde         ramen för en särskilt avtalad kvot. Tili följd
29746:  om att arbetena upphörde 21. 6. 1978.              av den svåra sysselsättningssituationen under
29747:      Senare hade samtliga ifrågavarande perso-      de senaste åren har man nödgats permittera
29748:  ners arbetsförhållanden förlängts för viss tid     t.o.m. fast anställda arbetstagare för långa pe-
29749:  tili 30. 6. 1978, för utredning av arbetsförhål-   rioder. Detta har även haft den följden, att
29750:  landena.                                           man inte kunnat fastanställa ett större antal
29751:      Med .stöd ·av vad ovan ·anförts kan det        arbetstagare trots att detta varit en målsätt-
29752:  konstateras, att skogsarbetarnas arbetsförhål-     ning. Ännu svårare har sysselsättningssituatio-
29753:  landen inte förlängts, emedan arbetstillfällena    nen naturligtvis varit för den tillfälliga ar-
29754:  bestående minskat inom Kärsä och Pyhä verk-        betskraften.
29755:       Helsingfors den 2 februari 1979.
29756: 
29757:                                             Jord- och skogsbmksminister Johannes Virolainen
29758: 
29759: 
29760: 
29761: 
29762: 0879002896
29763: .
29764: .,
29765:                                              1978 vp.
29766: 
29767: Kirjallinen kysymys n:o 577.
29768: 
29769: 
29770: 
29771: 
29772:                                  Tennilä: Valtion elektroniikkatehtaan perustamisesta Ylitornion
29773:                                     - Pellon alueelle.
29774: 
29775: 
29776:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29777: 
29778:    Työttömyys on paisunut sekä Ylitornion että      Pohjois-Suomessa hyvin ja toimintamahdolli-
29779: Pellon kunnissa erittäin laajaksi. Joulukuun        suudet ovat hyvät myös Ylitornion-Pellon
29780: puolivälissä 1978 työttömyysaste oli Ylitor-        alueella. Niitä voidaan vielä parantaa aloitta-
29781: niolla 16,3 % ja Pellossa 22,4 %.                   malla Lapissa elektroniikka-alalla korkeamman
29782:    Työttömyyden vähentämiseksi on heti lisät-       koulutuksen antaminen.
29783: tava valtion työllisyystoimia. Työkohteita             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
29784: myöskin näiden kuntien alueella onkin olemas-       § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
29785: sa. Rakennustöiden, tie- 1a siltatöiden, ratatöi-   ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
29786: den jne. lisääminen on kiinni vain rahoituksen      van kysymyksen:
29787: puuttumisesta.
29788:    Välttämättömiä ovat paitsi välittömät työlli-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29789: syystoimet myös uusien pysyvien työpaikkojen               ryhtyä valtion elektroniikkatehtaan pe-
29790: perustaminen. Länsirajan alueelle sopisi tässä             rustamiseksi Ylitornion-Pellon alueel-
29791: mielessä erittäin hyvin valtion elektroniikka-             la vaikean työttömyyden helpottami-
29792: tehdas. Elektroniikkateollisuus on menestynyt              seksi?
29793:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1979.
29794: 
29795:                                        Esko-Juhani Tennilä
29796: 
29797: 
29798: 
29799: 
29800: 087900304N
29801: 2                                             1978 vp.
29802: 
29803: 
29804: 
29805: 
29806:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
29807: 
29808:    Valtiopäliväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Uusien valtionyhtiöiden perustamista ei
29809: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       meillä ole totuttu ensisijaisesti pitämään työl-
29810: olette 3 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn           lisyyspoliittisena toimenpiteenä. Valtionyhtiöi-
29811: kirjeenne n:o 2956 ohella toimittanut valtio-       tä on perustettu hyödyntämään luonnonvaroja,
29812: neuvoston as~anomaiselle jäsenelle jäljennöksen     turvaamaan kotimainen tuotanto strategisilla
29813: kansanedustaja Tennilän näin kuuluvasta kysy-       aloilla (öljynjalostus, lannoitteet, petustekstii-
29814: myksestä .n:o 577:                                  lit) tai laventamaan käytössä olevaa teknolo-
29815:                                                     giaa jne. Se, että samalla on syntynyt runsaasti
29816:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      pysyviä työpaikkoja, on pikemminkin seuraus-
29817:        ryhtyä valtion elektroniikkatehtaan pe-      ilmiö. Voidaan siis sanoa, että uusien yhtiöiden
29818:        rustamiseksi Ylitornion~Pellon alueel-       perustamisen tulee perustua tuoteideaan. Ei voi
29819:        la · vaikean työttömyyden helpottami-        olla tuotantoa, ellei ole markkinoita. Tähän
29820:        seksi?                  ·                    viitaten on minun todettava, ettei hallituksen
29821:                                                     tiedossa ole sellaisia tuoteideoita, joiden perus-
29822:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         teella olisi syytä harkita uuden valtionyhtiön
29823: taen seuraavaa:                   ·                 perustamista.
29824:    Y,hä edelleen korkeana pysyttelevä työttö-           Toisaalta on muistettava, että pysyvien työ-
29825: myys on ongelma, jonka ratkaisuun on löydet-        paikkojen luomisen on perustuttava ao. alueen
29826: tävä avaimet ilmeisesti keinovalikoimaa lisää-      luontaisiin toimintaedellytyksiin ja -olosuhtei-
29827: mällä. Valtiovallan tavanomaiset toimet, val-       siin. Tästä on tuore esimerkki kysyjän juuri
29828: tion työkohteiden luominen ja elvyttävä talous-     tarkoittamalta Länsi-Lapin alueelta. Kehitys-
29829: politiikka eivät vielä ole tuottaneet toivottua     aluerahasto Oy:n aloitteesta on noin kuukausi
29830: tulosta, kuten kysyjän esittämät synkät alueel-     sitten perustettu Pelloon Oy Pello Food Ab
29831: liset luvut osoittavat.                             -niminen yhtiö, jonka osakepääoman merkin-
29832:    Valtiovallan toimenpiteet pysyvien työpaik-      täänkin on Kera osallistunut yhdellä viides-
29833: kojen luomiseksi ovat olleet yleisluontoisia, ts.   osalla. Perustettu yhtiö tulee rakentamaan
29834: on luotu avustusjärjestelmä, jolla valtio voi       Länsi-Lapin turkistarhaukselle välttämättömän
29835: helpottaa uusien yritysten perustamista eten-       edellytyksen, rehutehtaan ja jäädyttämön sekä
29836: kin kehitysalueilla. Kokemukset investointi-,       oman tarhan, jossa alkuvaiheessa on 600 tur-
29837: käynnistys- ja koulutusavustusten vaikutuk-         kiseläintä. Ensi kuussa alkaa paikkakunnalla
29838: sista ovat olleet myönteiset. Näiden toimen-        myös ammattikurssi turkistarhauksesta. Näiden
29839: piteiden rinnalla on edellytyksiä pysyvien työ-     edellytysten varaan on mielestäni mahdollista
29840: paikkojen luomiseksi parannettu valtion osal-       rakentaa elinkelpoista puoliteolHsta toimintaa,
29841: listumisella teollisuuskylähankkeisiin.             jonka työllistämisvaikutuskin on merkittävä.
29842:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1979.
29843: 
29844:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
29845:                                               N:o 577                                              3
29846: 
29847: 
29848: 
29849: 
29850:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
29851: 
29852:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        dats i syfte att utnyttja naturtillgångarna, att
29853: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-           trygga den inhemska produktionen inom strate-
29854: velse nr 2956 av den 3 januari 1979 till veder-     g1ska branscher (oljeraffinering, gödselmedel,
29855: börande medlem av statsrådet översänt avskrift      bastextilier) eller i syfte att utöka användbar-
29856: av följande av riksdagsman Tennilä under-           heten av dagens teknologi osv. Det är snarare
29857: tecknade spörsmål nr 577:                           en följdföreteelse att det samtidigt har uppstått
29858:                                                     ett stort antal bestående arbetsplatser. Man
29859:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      kan alltså säga, att grundandet av nya företag
29860:        ta, för att en statlig elektronikfabrik      skall basera sig på en produktide. Det kan inte
29861:        ska11 kunna anläggas på området Över-        finnas någon produktion utan marknad. Med
29862:        torneå-Pello, i syfte att underlätta         hänvisning tili detta måste jag konstatera att
29863:        det svåra sysselsättningsläget?              regeringen inte har kännedom om sådana pro-
29864:                                                     duktideer, på basen av vilka det kunde vara
29865:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       skäl att överväga grundandet av ett nytt stats-
29866: samt anföra följande:                               bolag.
29867:    Den alltjämt höga arbetslösheten är ett             Man bör å andra sidan minnas att skapan-
29868: problem, som man uppenbarligen måste för-           det av bestående arbetsplatser skall bas~ra sig
29869: söka lösa genom att anlita även andra metoder       på de karakteristiska verksamhetsförutsätt-
29870: än de nuvarande. Statsmaktens sedvanliga åt-        ningarna och -förhållandena på ifrågavarande
29871: gärder, statliga arbetsobjekt och finanspolitiska   område. Ett aktuellt exempel på detta kan
29872: stimulansåtgärder, har ännu inte lett tili          nämnas från det av frågeställaren avsedda om-
29873: önskat resultat, vilket framgår av de dystra        rådet i västra Lappland. På initiativ av Ut-
29874: regionala tai som frågeställaren har presenterat.   vecklingsområdesfonden grundades i Pello för
29875:    Statsmaktens åtgärder i strävan att skapa        ca en månad sedan bolaget Oy Pello Food Ab,
29876: bestående arbetsplatser har varit av allmän         i vilket Utvecklingsområdesfonden även teck-
29877: natur, det har m.a.o. skapats ett bidragssystem,    nade en femtedel av aktiekapitalet. Det grun-
29878: genom vilket staten kan underlätta grundandet       dade bolaget kommer att anlägga en foder-
29879: av nya företag i synnerhet inom utvecklings-        fabrik och ett fryseri - nödvändiga förutsätt-
29880: områdena. Erhrenheterna av investerings-,           ningar för pälsdjursuppfödningen i västra
29881: start- och utbildningsbidragens verkningar har      Lappland - samt en egen farm, där det tili
29882: varit positiva. Vid sidan av dessa åtgärder har     en början finns 600 pälsdjur. Nästa månad
29883: förutsättningarna för skapandet av nya arbets-      börjar på orten även en yrkeskurs i pälsdjurs-
29884: platser förbättrats genom att staten deltar i       uppfödning. Det finns enligt min åsikt möjlig-
29885: industribyprojekten.                                heter att utgående från dessa förutsättningar
29886:    Grundandet av nya statsbolag betraktas hos       etablera livkraftig halvindustriell verksamhet,
29887: oss i allmänhet inte i första hand som en svssel-   som även har betydande sysselsättningsfrämjan-
29888: sättningspolitisk åtgärd. Statsbolagen har grun-    de verkan.
29889:      Helsingfors den 7 februari 1979.
29890: 
29891:                                                     Handels- och industriminister Eero Rantala
29892:                                                  1978 vp.
29893: 
29894: Kirjallinen kysymys n:o 578.
29895: 
29896: 
29897: 
29898: 
29899:                                     Mattsson ym.: Kunnallisten viradhalfijoiden :työehtojen heiken.tä-
29900:                                        misestä.
29901: 
29902: 
29903:                           Eduskunnan Herra PuhemieheBe.
29904: 
29905:     Jo vuosien ajan on mm. sosiaa1ityöntekijöil-        kinnat kuin yleiskirjeessä A 32/1978. Lisäksi
29906: lä, puheterapeuteilla, johtavilla ylihoitajilla,         annettiin soveltamisohje, jonka mukaan jo sovi-
29907: ylihoitajiUa, johtavilla hoitajilla, keskuslääke-       tut kuoppakorotukset tulee maksaa aiemmin
29908: varastonhoitajilla, laboranteilla, kemisteillä,          mainituille viranhaltijoiJle vain, mikäli heidän
29909: työsuojelutarkastajilla,       terveys•tarkastajilla,   työaikansa on 40 tuntia viikossa ja he ruokai-
29910: hammasteknikoilla, konservaattoreilla, raittius-,       Ievat työajan ulkopuolella.
29911: nuoriso- ja urheilu- yms. sihteereillä ja -ohjaa-          Joissakin kunnissa ja kuntainliitoissa virka-
29912: jilla sekä psykologeilla ollut oikeus noudattaa          ehtosopimuksiin kirjatut palkankorotukset ovat
29913: virkaehtosopimuksiin kirja:ttua ns. toimistotyö-        edelleen saamatta. Eräissä työpaikoissa on pi-
29914:  aikaa 35-36 1;4 tuntia viikossa. Lisäksi heillä        dennetty työaikaa kunnallisen •sopimusvaltuus-
29915: on ollut oikeus käyttää 15-20 min. työajas-             kunnan tulkinnan mukaiseksi.
29916:  taan päivittäiseen ruokailuun. Tämä käytäntö               Akava, Julkisten työalojen ammattijärjestö
29917: on vakiintunut jo ennen virkaehtosopimusjär-            JTA ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V lä-
29918:  jestelmän muotoutumista.                                hettivät 16. 11. 1978 yhteisen kannanoton,
29919:     Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan toimisto           jossa paheksutaan KSV:n menette1yä sen an-
29920:  lähetti 24. 4. 1978 kunnille ja kuntainliitoille        nettua yksipuoliset soveltamisohjeet virkaehto-
29921: yleiskirjeen (A 32/1978), jossa otetaan kantaa          sopimuksen liitteen n:o 19 yleismääräysten 10
29922:  mm. virkaehtosopimuksen .työaikaa koskeviin             §:n soveltamisesta, vaikka työaika-asian selvit-
29923: määräyksiin. Eshetyn tulkinnan mukaan em.               tely oli päätetty antaa yhteisen työryhmän teh-
29924:  viranhaltijoita ei voida pitää pääasiallisesti toi-     täväksi.
29925: misto- tai virastotyötä tekevinä. Tämän pems-              Mikäli kunnallisen sopimusvaltuuskunnan
29926:  teeUa kunnallinen sopimusvaltuuskunta vaati            vaatimukset toteutuvat, merkitsee tämä keski-
29927: em. viranhaltijoiden työajaksi 40 tuntia viikos-        määrin kuutta tuntia lisätöitä viikossa useille
29928:  sa ja lisäksi ~-1 tunnin ruokailutauon pitä-            tuhansille kuntapuolen viranhaltijoille.
29929: mistä työajan ulkopuolella.                                Pienistä kuoppakorotuksista huolimatta työn-
29930:     Työntekijäpuolen pääsopijajärjestöt Akava,           tekijöiden tuntipalkat alenisivat työajan piden-
29931: Julkisten työalojen ammattijärjestö JTA ja              tyessä. V:aikka palkkaluokka nousisi Y 18:sta
29932:  TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V vastustivat              Y 19:ään, tulisi esim. sosiaalityöntekijöiden pe-
29933: KSV:n vaatimusta. Asia siirrettiin myöhem-              rustuntipalkka laskemaan 1:28 mk.
29934:  pään ajankohtaan ja perustettiin työnantaj-a- ja           Kun otetaan vielä huomioon lasten päivä-
29935:  työntekijäpuolen edustajista koostuva työryh-          hoidosta työajan pidetessä aiheutuvat vaikeu-
29936:  mä selvittämään työaikakysymystä. Työryhmän             det ja päivähoitokustannusten nousu, tulisi
29937:  työskentelyn määräajaksi asetettiin 31. 12.            reaalipalkan lasku olemaan huomattava.
29938:   1978. Työskentelyn edistymisestä ja tuloksista            Työajan pidentämisen ja siitä seuraavan tun-
29939:  ei tällä hetkellä ole tietoa.                          tipalkan laskun voidaan katsoa merkitsevän vi-
29940:     Työryhmän perustamisesta huolimatta kun-             tanhaltijoiden jo saavutettujen työsuhde-etujen
29941:  nallisen sopimusvaltuuskunnan toimisto lähetti         heikentämistä. Kuitenkin voimassa olevassa vir-
29942:  24. 10. 1978 kunnille ja kuntainliitoille yleis-        kaehtosopimuksessa todetaan, että tämän sopi-
29943:  kirjeen (A 66/1978), jossa se esitti uudelleen         muksen perusteella ei viranhaltijan palvelussuh-
29944:  samat työaikaa ja ruokailutaukoa koskevat tul-          teen ehtoja kenenkään osalta huononneta.
29945: 0879002608
29946: 2                                                1978 vp.
29947: 
29948:     KSV :n tmmtsto on ryhtynyt edellä selostet-           Kun tyoaJan pidennystif" '"6~' suuntiitt!ltu
29949: tuihin toimenpiteisiin tilanteessa, jossa uusien       useille tuhansille viranhaltijoille, työnantaja-
29950: virkojen perustamista on tuntuvasti supistettu.        puoli säästyisi näin useiden satojen uusien vir-
29951: Uusien virkojen evääminen kasaa työtehtävien           kojen perustamiselta. Samaan aikaan nykyisten
29952: lisääntyessä yhä enemmän painetta nykyisille           viranhaltijoiden työssään kokema henkinen pai-
29953: viranhaltijoille. Samaan aikaan nyt mainituissa        ne lisääntyisi siinä määrin, että .se muodostaa
29954: amm,atgr.yht:nissä esiintyy työttömyyttä.              vakavasti otettavan työsuojelullisen vaaran.
29955:     Tarkkaa tietoa ei ole siitä, miten laajaa tyon-      Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
29956: tekijöiden joukkoa työajan pidennysuhka kos-           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme kun-
29957: kee. Ongelman laajuutta ja merkitystä kuvan-           nioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
29958: nee kuitenkin seuraava laskelma:                       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29959:     Työajan pidentämisuhan alaisena on n: 1 500
29960: sosiaalityöntekijää ja n. 500 psykologia. Kun                    Onko Hallitus tietoinen, että valtion
29961:  kunkin viranhaltijan työaikaa pidennetään kes-               ja kuntien menojen supistuspolitiikka
29962: kimäärin 6 tuntia viikos·sa, niin 1 500 sosiaali-             on johtanut pyrkimykseen heikentää
29963:  työntekijälle se merkitsee yhteensä 9 000 lisä-              tuhansien kunnallisten viranhaltijoiden
29964: tuntia viikossa eli 225 40-tuntista työviikkoa                työehtoja, mikä puolestaan vain pahen-
29965:  tekevän viranha1tijan työpanosta. 500 psykolo-               taa työllisyyttä, ja
29966: gin työajan pidentäminen merkitsee sitä, että                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29967:  riämä samat työntekijät joutuisivat nykyisten                ryhtyä t'åmän kehityksen estämiseksi?
29968: töidensä 'lisäksi tekemään 75 ·viranhaltijan työt.
29969:             Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1979 ..
29970: 
29971: ••\
29972:           · ~arjatta Mattsson               Aarne Koskinen               Pmlli Uitto .
29973:             Ensio ·Laine                    E.,J. Tennilä                Toivo Jokiniemi
29974:  · . ;:: ·:·Opi SuÖmi                      1.-C. Björklund               Unto ·Ruotsalainen
29975: '' ' r: ·: M~ Kainulainen                  Mirjam Tuominen               Ir~ Rosne11
29976: :_, .. ~ .r. ,: . i'''   ; "''
29977:                                            Taisto SinisalP.
29978: 
29979: :;·:i     :r·
29980:                                                N:o 578                                                   3
29981: 
29982: 
29983: 
29984: 
29985:                           E d u s k u ~ n a n Herra P u he m i e he 11 e~
29986: 
29987:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Erimielisyyttä aiheuttanut määräys on ollut
29988: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           virkaehtosopimuksessa jo vuodesta 1973 lu-
29989: olette 3 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn kir-         kien. Määräyksen mukaan viranhaltijan palk-
29990: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kauksen tarkistaminen virkaehtosopimuksen
29991: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaj.a       palkkahinnoittelun perusteella edellyttää mm.,
29992: Marjatta . Mattssonin ym. näin kuuluvasta kir-         että viranhaltijan säännö1linen työaika ei ole
29993: jalliSesta kysymyksestä n:o 578:                       virkaehtosopimuksen työaikamääräysten mu-
29994:                                                        kaista asianomaisessa virassa noudatettavaa työ-
29995:            Onko Hallitus tietoinen, että valtion       aikaa ·lyhyempi. Määdiyksen tatkoituksena on
29996:         ja kuntien menojen supistuspolitiikka          ollut, että jos viranhaltijan työaika on ollut
29997:         on johtanut pyrkimykseen heikentää            esim. kunta- tai kuntainliittokohtaisen erityisen
29998:         'tuhansien kunnallisten viranhaltijoiden       järjestelmän perusteella .1yhyempi kuin virkaeh-
29999:         työehtoja, mikä puolestaan vain pahen-         tosopimuksen työaikamääräykset· edellyttävät,
30000:         taa työllisyyttä, ja                           tällaisen viranhaltijan palkkausta ei ole voitu
30001:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tarkistaa virkaehtosopimuksen · parikkahinnoitte-
30002:         ryhtyä tämän kehityksen estämiseksi?           lun nojalla. Erimielisyyttä on esiintynyt siitä,
30003:                                                       mikä on eräiden viranhaltijoiden virkaehtosopi-
30004:    Vastauksena kysymykseen esitijn kunnioitta-         muksen työaikamääräysten• mukainel} ·säännöl-
30005: vai;~r seuvaåvaa:
30006:                                                       linen työaika. Osa kysymyksessä ol~vistå viran-
30007:                                                        haltijoista on noudattarmt lähihnä kuilt.a- tai
30008:     KunmilHsen virkaehtosqpimuslain ( 669 /70)         .kuntainliitfokohtaisen erityisjäijestehlJ.än perus-
30009:   2 § :.n 1 momentin mukaan kunnallisten viran-        teella ns. toimistotyöajan mukaista . säännöllistä
30010:  haltijain, palvelussuht-een ~doista on sen estä-     työaikaa.- Työaikanit ruokailu on koskenut v~in
30011:   mättä, mitä laissa on säädetty, voimassa mitä        muutamaa kuntaa ]a krintainliittoa .. Ohjeiden
30012: .niistä virk~:~ehtosoprmuksilla määrätään._ Kysy-     lähtökohtana On oUut, että.täysi palkka ed~llyt-
30013:  my.ksessä mainittujen viranhaltijoiden säännöl-       tää täyttä työaikaa.              ·.         ·
30014:  linen työaika määräytyy kunnallisen yleisen vir-         Kysymys on siitä, pidiäkö esim. sosiaalityön-
30015:  kaehtosopimuksen työaikamääräysten mukaan.            tekijöille maksaa· samanlaisesta työstä sama
30016:  Virkaehtosopimuksen tulkintaa ,tai soveltamista      palkka, jos toisen työaika on 40 tuntia. viikossa
30017:  koskevan erimielisyyden sattuessa asiasta käy-        ja toisen 35 tun.tia. Ohjei'lla ei ole pyritty hei-
30018:  dään ,sopijapuolten allekirjoittaman pääsopi-        kentämään viranhaltijoiden· palvelussuhteen eh-
30019:  muk:sei;l. mukaiser neuvottelut. Sen: jälkeen kun     toja:· vaan . suuntaamaan . ns. kuoppakorptllkset
30020:  neuvottelut on käyty, tulkintariita voidaan tar-     oikeille henkilöllle•, TyöllisyystiJanteeseen asial-
30021:  vittaessa saattaa jonkip ·sopija:tmolen · toimesta   la eiole vaikutusta.                            . ·
30022:  työtuomioistuimen ·.ratkaistavaksi. Työtuomiois-
30023:  tuimerCpaätökset ovat lopullisia j'a sitovat asi-        Kun asiass~ on:. kysymys sopimusvjipauden
30024:  anosaisia; Kysymyksess1( :on kunnallisella virka-    periaatteella rakentuvaan virkaehtesopimusjär-
30025:  ehtosopimuksella sovittava· asia, jonka .selvittä-   jestelmään kuuluvasta asiasta ja niitä koskevat
30026:  minen ja ratkaiseminen kuuluu sopijaosapuo-          sopijapuolten er~IJ,lielisy.ydet ratkaistaan työtuo-
30027:  lille.                                               mioistuimes~a, asia ei a,nna aihetta toimenpitei-
30028:                                                       siin hallituksen taholta.
30029:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1979.
30030: 
30031: 
30032:                                                                    Sisäasiainm1nisteri Eino Uusitalo
30033: 4                                           1978 vp.
30034: 
30035: 
30036: 
30037: 
30038:                           T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1 m a n.
30039: 
30040:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       Enligt bestämmelsen är förutsättningen för att
30041: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       tjänsteinnehavarens avlöning skall justeras på
30042: av den 3 januari 1979 tili vederbörande med-       basen av tjänstekollektivavtalets lönesättning
30043: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    bl.a., att tjänsteinnehavarens ordinarie arbetstid
30044: av riksdagsledamot Marjatta Mattsson m. fl.        inte är kortare än den arbetstid som skall iakt-
30045: undertecknade spör.smål nr 578:                    tas i vederbörande tjänst enligt tjänstekollek-
30046:                                                    tivavtalets bestämmelser om arbetstiden. Av-
30047:           Är Regeringen medveten om, att sta-      sikten med bestämmelsen har varit, att om
30048:        tens och kommunernas politik som syf-       tjänsteinnehavarens arbetstid t.ex. på grund av
30049:        tar till att minska utgifterna har lett     i kommun eller kommunalfövbund gällande
30050:        tili en strävan att försvaga arbetsvill-    särskilt system varit kortare än vad tjänstekol-
30051:        koren för tusentals kommuna'la tjänste-     lektivavtalets bestämmelser om arbetstiden för-
30052:        innehavare, vilket i sin tur förvärrar      utsätter, så har vederbörande tjänsteinneha-
30053:        sysselsättningsläget, och                   vares av~öning inte kunnat justeras med stöd
30054:           viJka åtgärder ämnar Regeringen          av tjänstekollektivavtalets lönesättning. Me-
30055:        vidta för att hindra denna utveckling?      ningsskiljaktigheten har gällt vad som enligt
30056:                                                    tjänstekollektivavtalets bestämmelser om ar-
30057:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     betstiden kan anses vara vissa tjänsteinneha-
30058: samt anföra följande:                              vares ordinarie arbetstid. En del av i&ågavaran-
30059:     Enligt 2 § 1 mom. >lagen om kommunala          de tjänsteinnehavare har, främst på basen av i
30060: tjänstekollektivavtal ( 669/70) gäller angående     kommun e1ler kommunalförbund gällande sär-
30061:  villkoren i kommunal tjänsteinnehavares an-       skilt ·system iakttagit ordinarie arbetstid enligt
30062: ställningsförhållande utan hinder av vad i lag     s.k. kontorsarbetstid. Endast i ett fåtal kom-
30063:  är stadgat vad om dem bestämmes genom             muner och kommunalförhund har måltidsrasten
30064: ·tjänstekollektivavtal. De i spörsmålet nämnda     inkluderats i arbetstiden. Utgångspunkten för
30065:  tjänsteinnehavarnas ordinarie arbetstid fast-     anvisnirigarna har varit, att full lön förutsätter
30066: ställs enligt bestämmelserna om arbetstiden i       full arbetstid.
30067: allmänna kommunala tjänstekollektivavtalet. I          Frågan gäller, huruvida åt t.ex. socialarbetare
30068: händelse av oenighet beträffande tolkningen el-    skall erläggas samma lön för samma arbete, om
30069: let tillämpningen av tjänstekollektivavtalet       den enas arbetstid är 40 och den andras 35
30070: skall underhandlingar föras i saken i enlighet     timmar i veckan. Avsikten har inte varit att
30071: med det av avtalsparterna undertecknade hu-        genom anvisningarna försvaga vi1lkoren i
30072: vudavtalet. Sedan förhandlingarna ägt rum kan      tjänsteinnehavarnas        anställningsförhållande,
30073: tolkningstvisten vid behov hänskjutas tili ar-     utan att inrikta de s.k. gropförhöjningarna på
30074: betsdomstolen på åtgärd av någondera avtals-       rätta persongrupper. Detta inverkar inte på sys-
30075: parten. Arbetsdomstolens dom är slutlig och        selsättningsläget.
30076: binder parterna. Det är fråga om ett ärende            Emedan det häryid är fråga om ett ärende
30077: som kan regleras genom komtnunala tjänste-         som hör tili tjänstekollektivavtalssystemet vil-
30078: kollektivavtalet och som det an,kommer på av-      ket baserar sig på avtalsfrihetsprincipen, och
30079: talsparterna att utreda och avgöra.                avtalsparternas tvister i. sådana frågor avgörs av
30080:     Bestämmelsen som förorsakat oenighet har       arbetsdomstolen, ·föranleder saken ej åtgärder
30081: ingått i tjänstekollektivavtalet 'sedan år 1973.   från regeringens sida.
30082:      Helsingfors den 2 februari 1979.
30083: 
30084: 
30085:                                                     Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
30086:                                                1978 vp.
30087: 
30088: Kirjallinen kysymys n:o 579.
30089: 
30090: 
30091: 
30092: 
30093:                                    E. Laine ym.: Ruotsinkielisten terveystarkastajien koulutuksen
30094:                                       järjestämisestä.
30095: 
30096: 
30097:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30098: 
30099:    Lääkintöhallituksen kirjeen 5941/56/77 mu-         joka sisällöllisesti vastaa ·hyvin pitkälti em.
30100: s;aan :terveystarkastajan virkaan päteviä ovat 1.     koulutusta Kuopion korkeakoulussa. Lääkititö-'
30101: L. 1978 lähtien ne, jotka ovat suorittaneet           hallitus ei hyväksynyt valintaa, v:aan edellyttää
30102: L) filosofian kandidaatin tutkinnon pääaineena        valintapäätöksen hylkäämistä, koska tehtävää
30103: ~mpäristöhygienia, 2 ) terveysteknikon tutkin-        oli hakenut terveysteknikko, jolla oli välttävä
30104: lon teknillisen :koulun terveystekniikan opi:nto-     ruotsinkielen taito. Lääkintöhallituksen kantaa
30105: ;uunnalta ja 3) :terveystarkastajatut:hnnon. Vii-     arvioitaessa on syytä korostaa muun pätevyy-
30106: neksimainittuun voidaan rinnastaa toimiminen          den ohella kielitaidon merkitystä virassa, Joka
30107: rählntään 10 vuotta päätoimisena terveystar-          edellyttää :paljon kanssakäymistä ruotsinkieltä
30108: mstajana ja peruskurssin suorittaminen. Mikäli        puhuvien ihmisten kanssa. Kielitaidolla on
30109: rirkaan halutaan ottaa joku muu kuin edellä           merkitystä myös työn neuvoa-antavan luonteen
30110: nainitun tutkinnon suorittanut, on :tähän haet-       kannalta katsottuna.
30111: ava hyväksyminen kussakin tapauksessa erik-              Ka~kki edellä esitetty korostaa kiireellisten
30112: :een lääkintöhallitukselta.                           toimenpiteiden välttämättömyyttä ruotsinkieli-
30113:    Edellä ensimmäisessä kohdassa mainittuun           sen koulutuksen järjestämiseksi.
30114: utkintoon annettava koulutus tapahtuu Kuo-               Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
30115: >ion korkeakoulussa, toisessa kohdassa mainit-        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
30116: uun tutkintoon Mikkelin teknillisessä kou-            valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30117:  ussa ja terveystarkastajatutkintoja ei tiet-         vaksi seuraavan kysymyksen:
30118:  ävästi tulla enää järjestämään. Kuopiossa ja                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
30119:  v.likke.lissä koulutusta ei anneta ruotsinkielellä           siin ruotsinkielisten terveystarkastajien
30120:  a lääkintöhallituksen kirjeessä mainittuja perus-            puutteen poistamiseksi
30121:  ~ursseja ei ole järjestetty ruotsinkielisinä                    1 ) järjestämällä ruotsinkielinen täy-
30122:  tseaan vuoteen. Kaikesta tästä johtuen ruot-                 dennyskurssi Aho Akademin biologian
30123:  inkielisistä terveystarkastajista on huutava                 ekologisella opintosuunnalla ao. opinnot
30124:  >uute.                                                       suorittaneille tavoitteena pääaineena
30125:     Näyttää siltä, että lääkintöhallitus pakottaa             ympäristöhygieniaa opiskelleen · filoso-
30126:  uotsinkieliset kunnat ottamaan palvelukseensa                fian kandidaatin tutkintoa v,astaava:h.
30127:  uomenkielisiä terveystarkastajia heidän ruot-                pätevyyden· saaminen,
30128:  inkielen taidoistaan riippumatta. Esimerkin                     2) järjestämällä opistotasoinen ter-
30129:  ästä tarjoaa Jääkintöhallituksen suhtautuminen               veystarkastaja- ja työsuojelukoulutus
30130:  ~etniön saaren kuntainliiton terveystarkastajan              ruotsinkielisenä ja
30131:  ·alintaan. Kemiön :saaren väestöstä yli 75% on                  3) hyväksyä siihen saa:kka, kunnes
30132:  uotsin:kielistä. Kuntainliitto katsoi, että ter-             em·. toimenpiteet on suoritettu, ruotsin-
30133:  ·eystarkastajaksi on valittava hyvän ruotsinkie-             kielisiin kuntiin terveystarkastajiksi ke-
30134:  en taidon omaava. Näin· myös tapahtui. Ko.                   miaa, biokemiaa, biologiaa ja ympäris·
30135:  tenkilö on pätevöitynyt virkaan Åbo Akade-                   tönsuojelua opiskelleita riittävän päte;
30136:  llissa biologian ja ekologian opintosuunnalta,               vyyden omaavia?
30137:      Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1979.
30138: 
30139:                ·Ensio Laine                                       Chrisvoffer Taxell
30140:  87900308T
30141: 2                                             1978 vp.
30142: 
30143: 
30144: 
30145: 
30146:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
30147: 
30148:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momendssa       Molemmat oppilaitokset SlJaltsevat puhtaasti
30149: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        suomenkielisellä alueella, niiden opetuskieli on
30150: olette 3 päivänä tammikuuta 1979 päi:vätyn ik.i:r-   suomi, eivätkä oppilaat yleensä ole taitanee1
30151: j·eerine ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   molempia kotimaisia k1eliä. Nämä seikat, kuten
30152: ömaisclle jäsenelle jälj.ennöksen kansanedustaja     kansanedustaja E. Lal:neen ym. kyselyssä tode·
30153: E: Laineen ym. näin·· kuuluvasta kirjallisesta       taan, ovat johtaneet, toistaiseksi kuitenkin vielE
30154: kysymyksestä n:o 579:                                vähäiseen, ruotsinkielisten terveystwkastajier
30155:                                                      puutteeseen maamme ruotsinkielis~iSisä kunniss.a
30156:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei"           Lääkintöhallitus on tietiOinen tästä seikasta
30157:        siin ruotsinkielisten terveystarkastajien     Läakintöhallituksen johdolla toimiva terveystar·
30158:        puutteen poistamiseksi                        kastajatutkintolautakunta, jossa on mm. ter
30159:            1 ) järj·estämällä ruotsinkielinen täy-   veystarkastajien järjestöjen ~edustajia, on v
30160:        dennyskutssi Aho Akademin ·biologian           197 8 ryhtynyt selvittämään ruotsinkielister
30161:        ekologisella opintosuuruialla ao. opinnot      terveystarkastajien tarvetta sekä heidän koulu
30162:        suorittaneille 'tavoitteena pääaineena        tuksensa järjestämistä. Eräinä vaihtoehtoisinl
30163:        ympäristöhygieniaa opiskelleen filoso·        ratkaisuina on ollut esillä ·täydennyskoulutuk
30164:        .fian kandidaatin tutkintoa vastaavan         sen järjestäminen Aho kkademissa tai jatko
30165:        ·pätevyyden saaminen,                         'kouluttaa ruotsinkielisen teknillisen koulutuk
30166:            2) järjestämällä opistotasoinen ter-       sen saaneita teknikoita erikoisesti terveystar
30167:        veystarkastaja- . ja työsuojelukoulutus       kastajille . tarkoitetulla vuoden kestäväHä kurs
30168:        ruotsinkielisenä ja                            silla Umeån yliopistossa Ruotsissa. Terveystar
30169:            3) .hyväksyä siihen saakka, kunnes        kastajatutkintolautakunta antaa asiasta ehdo
30170:        em .. toimenpiteet on suoritettu, ruotsin-     tuksensa v. 1979 lääkintöhallitukselle. M1käl
30171:        kielisiin kuntiin terveystarkasta}iksi ke-    ruotsinkielisten 'terveystarkastajien koulutuk.set
30172:        miaa, biokemiaa, biologiaa ja · ympäris-      järjestäminen esimerkiksi ruotsinkielisessä tek
30173:        tönsuojelua opiskelleita riittävän päte·      nillisessä oppllaitokses.sa ja Aho Akademissa 01
30174:        vyyden omaavia?              ·                tarko1tuksenmukainen ratkaisu, lääkintöhallitu
30175:                                                       tekee asiasta esityksen sanotun koulutukset
30176:    Vastaliksena kysymykseen esitän kunnioitta·        aloittamiseksi.
30177: vasti seuraavaa:                                         Eräissä ruotsinkielisissä kun)li:ssa tai kuntain
30178:    Terveydenhoitolain ( 469/65) mukaan ter-          liitoissa on ruotsinkielisten terveystarkastajieJ
30179: veyslautakun:nan alaiseksi voidaan perustaa yksi     palkkaaminen osoittautunut vaikeaksi. Tällöi1
30180: tai useampia terveystarkastajan virkoja. Ter-        kunnan tai kuntainliiton terveyslautakuntien ta
30181: veystarkastajan virkaan valittavalla tulee olla      holta on tiedusteltu mahdollisuutta ottaa vit
30182: lääkintöhallituksen hyväksymä koulutus, josta        kaan henkilö, joka ei täytä lääkintöhallitukset
30183: lääkintöhallitus on antanut ohjeet kirjeessään       kirjeessä DNo 4469/56/78 mainittuja päte
30184: DNo 4469/56/78, 18. 7. 1978. Ympäristöter-           vyysvaatimuksia. Tähän on lääkintöhallitukses
30185: veydenhuollon henkilöstön koulutuksen ,alkami-       ·sa suostuttu hyväksymällä ko. henkilöt viran
30186: nen 1970"luvulla sekä Kuopion korkeakoulussa         sijaisiksi silloin kun virka olisi tnuuten jääny
30187: että Mikkelin t·eknillisessä koulussa ovat osal-     täyttämättä. Viransijaisiksi hyväksytyt ovat ol
30188: taan vaikuttaneet siihen, että terveystarkasta-      leet koulutukseltaan kemistejä, mm. Abo Aka
30189: jalta vaadittavaksi koulutukseksi on ensisijai-      demista valmistuneita. Kansanedustaja · E. Lai
30190: sesti hyväksytty joko em. korlmakoulussa tai         neen ym. kyselyssä mainitun Turunmaan Itäi
30191: teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu tutkinto.   sen saariston kansanterveystyön kuntainli1toJ
30192:                                               N:o 579
30193: 
30194: (Kemiö ym.) ,terveystarkastajan viran täyttä-         ko. kirjeen edellyttämät pätevyysvaatimukset.
30195: mistä koskevassa ,asiassa lääkintöhallitus ei pi-     Myös se, että ruotsinkielisten terveystarkasta-
30196: tänyt perusteltuna poiketa kirJeessä DNo 4469/        jien koulutus saataneen lähiaikoina järjestetyksi
30197: 56/78 esitetyistä pätevyysvaatimuksista, mm.          tyydyttävällä tavalla, on otJettava huomioon
30198: sen johdosta, että kuntainliitossa on jo yksi         harkittaessa ~poikkeamista koko maata koske-
30199: akateemisen koulutuksen saanut ruotsinkieli-          vista, sekä suomen- että ruotsinkielisten ter-
30200: nen terveystarkastaja ja eräs hakijoista täytti       veystarkastajien pätevyysvaatimuksista.
30201:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1979.
30202: 
30203:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
30204: 4                                             1978 vp.
30205: 
30206: 
30207: 
30208: 
30209:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n. .
30210: 
30211:   Ldet syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           examen. Båda läroanstalterna är belägna på et1
30212: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse        belt finshpråkigt område, undervisningsspråke1
30213: av den 3 januari 1979 tili vedet:böl'ande med-       är finska och eleverna behärskar i allmänhe1
30214: lem !av statsrådet översänt avskrift ·av följande    inte håda inhemska språken. Dessa omständig
30215: av riksdagsman E. Laine m.fl. undertecknade          heter har, såsom i det av E. Laine m.fl. under·
30216: spörsmål nr 579:                                     tecknade spörsmålet konstateras, lett till en, fö1
30217:                                                      tillfället dock ännu obetydlig, brist på svensk
30218:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        språkiga hälsoinspektörer i de svenskspråkig~
30219:        att avhjälpa bristen på svenskspråkiga        kommunerna i vårt land.
30220:        hälsoinspektörer                                  Medicinalstyrelsen är medveten om detta
30221:           1 ) genom att i hioiogi med ekoio-         Hälsoinspektörsexamensnämnden som verka1
30222:        gisk studieriktning vid .Å!bo Akademi         under ledning av medioinalstyrelsen och i vil
30223:        anordna en svenskspråkig fortbildnings-       ken det finns representanter bl.a. för bä1so
30224:        :kurs som skulle ge dem som aviagt            inspektörernas organisationer, har år 19n
30225:        detta ämne kompetens som motsvarar            börjat utreda :behovet av svenskspråkiga hä1so
30226:        sådan persons kompetens :som har av-          inspektörer samt anordnandet av deras utbild
30227:        lagt filosofie kandidatexamen med mil-        ning. Som alternativa lösningar har framförts
30228:        jöhygien som huvudämne,                       att fortbildningen skulle anordnas vid Alx
30229:           2) genom att anordna svenskspråkig         Akademi eller att tekniker som erhållit svensk
30230:        häisoinspektörs- och arbetarskyddsut-         språkig teknisk utbildning skulle vidareunbilda~
30231:        bildning på institutnivå, och                 vid Umeå universitet i Sverige på en ettårig
30232:           3 ) tili dess ovan nämnda åtgärder         speciellt för hälsoinspektör,er avsedd kurs. Häl
30233:        blivit verkställda, i svenskspråkiga kom-     soinspektörsexamensnämnden kommer år 1975
30234:        muner som hälsoinspektörer godkänna           att ~ör medicinalstyrelsen framlägga sitt försla~
30235:        personer som studerat kemi, biokemi,          i .saken. Såvida anordnandet av utbildningen m
30236:        biologi och miljövård och som thar till-      svenskspråkiga hälsoinspektörer t.ex. vi<
30237:        räcklig kompetens för tjänsten?               svenskspråkig teknisk läroanstalt och vid Alx
30238:                                                      Akademi är en ändamålsenlig lösning, komme1
30239:      Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      medicinalstyrelsen att göra :framställning on
30240: samt anföm föijande:                                 att nämnda utbildning skall inledas.
30241:      Enligt häisovårdslagen ( 469/65) kan en el-         1 vissa svenskspråkiga kommuner och kom
30242: Ier rfiere hälsoinspektörstjänster, som Iyder un-    munalföDbund har det visat sig vara svårt a:t
30243: der hälsovårdsnämnden, inrättas. Den, som            anställa svenskspråkiga hälsoinspektörer. Dl
30244: l,.ltses tili innehavare av hä1soinspektörstjänst,   har man från ikommuns eller kommunalförbund:
30245: bör ha av medicinalstyrelsen godkänd utbild-         håll underrättat sig om möjligheten att anstälL
30246: ning, om viiken medidnalstyrelsen har utfär-         en person som inte uppfyller de i medicinai
30247: dat föreskrifter i sin skrivelse Dnr 4469/56/        styrelsen skrivelse Dnr 4469/56/78 nämnd:
30248: 78 av 18. 7. 1978. Inledandet ·av utbildningen       kompetensfordringarna. Medicinalstyrelsen ha
30249: av personai inom området för omgivningshy-           samty,ckt tili detta och goctkänt ifrågavarand~
30250: gien på 1970-talet såvä1 vid Kuopio högskola         personer som vikarier i de fall, då tjänsteJ
30251: som vid tekniska skolan i St Michel ihar bi-         eljest skulle ha blivit obesatt. De som vikarie
30252: dragit tili att man som hä1soinspektörsutbild-       godk.ända personerna har haft kemistutbilclnillj
30253: ning i första hand har godkänt vid ov,an nämn-       och har avlagt examen bl.a. vid Aho Akademi
30254: da högskola eller tekniska Iäroanstalt avlagd        Beträffande det i spörsmålet nämnda falle
30255:                                            N:o 579                                              5
30256: 
30257: iOlllgällde besättande av en hälsoinspektörs-   sökandena uppfyllde de i nämnda skrive1se
30258: jänst vid Åbo1ands Östra skärgårds kommuool-    förutsatta kompetensfordringama. Då man
30259: oubund för ro1khälsoarbetet ( Kimilto m.fl.),   övenväger att avvika från de i hela landet
30260: msåg medicinalstyrelsen det inte vara motive-   gällande kOlllpCtensfordringarna såväl för finsk-
30261: :at att avvika från de i skrivelsen Dnr 4469/   sprakiga som svenskspråkiga hälsoinspektörer
30262: >6/78 näm.nda kompetensfordringarna, bl.a.      måste man även heakta, att svenskspråkiga
30263: >å grund av att det vid kommunalfönbundet       hälsoinspektörers utbildning inom den nätmaste
30264: •edan ~inns en svenskspråkig hälsoinspektör     tiden torde rkunna anordnas på ett tillfreds-
30265: ned akademisk utbildning och emedan en av       ställande sätt.
30266:         Helsingfors den 7 februari 1979.
30267: 
30268: 
30269:                                              Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
30270: 
30271: 
30272: 
30273: 
30274:  187900308T
30275: ,_
30276:                                              1978 vp.
30277: 
30278: Kirjallinen kysymys n:o .580.
30279: 
30280: 
30281: 
30282: 
30283:                                  Ruotsalainen: Sysmän ja Vehkasalon välisen maantien huonosta
30284:                                     kunnosta.
30285: 
30286: 
30287:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30288: 
30289:    Mikkelin läänissä Sysmän kunnassa oleva             Edellä olevan perusteella esitän kunnioitta-
30290: maantie 612, Sysmä - Vehkasalo, pituuddtaan         vasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
30291: 13 kilometriä, on kunnoltaan erittäin huono ja      tiin viitaten valtioneJ.Ivoston asianomaisen jäse-
30292: vaikeasti liikennöitävä.                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30293:    Tien paikallinen merkitys on suuri. Erikoisen
30294: vilkkaassa käytössä kyseinen maantie on kesäi-                Onko Hallitus tietoinen Sysmän kun-
30295: sin, jolloin sen valtakunnallinenkin merkitys              nassa sijaitsevan maantien 612 (Sysmä
30296: korostuu. Tien huono kunto vaikeuttaa paikal-              - Vebkasalo) huonosta kunnosta ja sen
30297: lisen väestön kulkumahdollisuuksia sekä kesäi-             aiheuttamista ongelmista ja liikenteelli-
30298: sin laajemmalti tapahtuvaa, erikoisesti matkai-            sistä haitoista sekä sen merkityksestä
30299: luliikennettä.                                             työllisyystilanteen helpottajana alueella
30300:    Syytä on myös korostaa, että Sysmän kunnan              tien kunnostusvaiheessa, ja jos on,
30301: alueella työllisyystilanne on huolestuttava ja                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ·
30302: näin tien nopea parantaminen hdpottaisi myös               ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
30303: alueen vaikeaa työllisyystilannetta.
30304:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1979.
30305: 
30306:                                         Unto Ruotsalainen
30307: 
30308: 
30309: 
30310: 
30311: 0879002918
30312: 2                                            1978 vp.
30313: 
30314: 
30315: 
30316: 
30317:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30318: 
30319:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
30320: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       vasti seuraavaa:
30321: olette 4 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn
30322: kirjelmänne ohella toimittanut valtioneuvoston         Sysmän - Tammijärven maantien n:o 612
30323: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       koko pituus Mikkelin läänissä on 26,1 kilomet-
30324: edustaja U. Ruotsalaisen näin kuuluvasta kirjal-    riä. Kysymyksessä tarkoitetaan ko. maantien 13
30325: lisesta kysymyksestä n:o 580:                       km:n pituista sorapintaista osuutta. Tämä
30326:                                                     osuus on ns. rakentamatonta tietä, joka on tällä
30327:           Onko Hallitus tietoinen Sysmän kun-       hetkellä varsin hyvässä kunnossa.
30328:        nassa sijaitsevan maantien 612 (Sysmä           Tämän maantien rakenteen parantaminen on
30329:        - Vehkasalo) huonosta kunnosta ja sen        suunniteltu toteutettavaksi vv. 1982-1983
30330:        aiheuttamista ongelmista ja liikenteelli-    aikana, eikä sitä ole sanottavasti mahdollista
30331:        sistä haitoista sekä sen merkityksestä       kiirehtiä nykyisen rahoitustilanteen vallitessa.
30332:        työllisyystilanteen helpottajana alueella       Mikäli esim. työllisyyssyistä kuitenkin on tar-
30333:        tien kunnostusvaiheessa, ja jos on,          peellista työn kiirehtiminen, ratkaistaan asia
30334:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      vuosittaisia tulo- ja menoarvioita laadittaessa
30335:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?              sekä valtion työ- ja työllisyysohjelmien valmis-
30336:                                                     telun ja vahvistamisen yhteydessä.
30337:      Helsingissä helmikuun 7 päivänä 1979.
30338: 
30339:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
30340:                                             N:o 580                                              3
30341: 
30342: 
30343: 
30344: 
30345:                          T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
30346: 
30347:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen       Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
30348: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-      samt anföra följande:
30349: se av den 4 januari 1979 tili vederhörande
30350: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       Hela längden av landsvägen nr 612 Sysmä-
30351: jande av riksdagsman U. Ruotsalainen ställda      Tammijärvi är i St. Michels län 26,1 km. I
30352: spörsmål nr 580:                                  spörsmålet avses en 13 km lång grusbelagd
30353:                                                   sträcka av landsvägen. Denna sträcka är en s.k.
30354:           Är Regeringen medveten om att den       icke anlagd väg, som för närvarande är i syn-
30355:        i Sysmä kommun belägna Iandsvägen nr       nerligen gott skick.
30356:        612 (Sysmä- Vehkasalo) är i dåligt            Man har planerat att åren 1982-1983 för-
30357:        skick och om de problem och trafik-        bättra denna Iandsvägs struktur, och i nu rådan-
30358:        mässiga olägenheter detta medför samt      de Hnansieringsläge är det inte möjligt att i
30359:        om vägens betydelse för underlättandet     nämnvärd mån påskynda detta projekt.
30360:        av sysselsättningsläget inom området          Om det exempelvis av sysselsättningsskäl är
30361:        under tiden för vägens iståndsättande,     nödvändigt att påskynda arbetet, avgörs saken
30362:        och om så är fallet,                       i samband med uppgörandet av de årliga stats-
30363:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-    förslagen och i samband med beredningen och
30364:        ta för att avhjälpa situationen?           fastställandet av statens arbets- och sysselsätt-
30365:                                                   ningsprogram.
30366:      Helsingfors den 7 februari 1979.
30367: 
30368:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
30369:                                               1978 vp.
30370: 
30371: Kirjallinen kysymys n:o 581.
30372: 
30373: 
30374: 
30375: 
30376:                                  S. Westerlund ym.: Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen vir-
30377:                                     kamiesten työaikamääräysten epäkohdista.          ·
30378: 
30379: 
30380:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
30381: 
30382:    Työaikasääntely toteutettiin yksityisillä työ-   vaatimuksena on pidettävä s1ta, että nama
30383: aloilla työaikalailla 604/46. Valtion virkamie-     perustavaa laatua olevat korjaukset pitäisi kus-
30384: het saatettiin työaikalain alaisuuteen asetuk-      tantaa yksinomaan virkaehtosopimusten tarkis-
30385: sella 472/68. Puolustusvoimissa ja rajavartio-      tuksiin tarkoitetuista virkamiesjärjestöjen käyt-
30386: laitoksessa palvelevat virkamiehet jätettiin kui-   töön osoitetuista varoista. Näin ei ole mene-
30387: tenkin lain ulkopuolelle.                           telty työaikalain alaistenkaan osalta, koska
30388:    Laki puolustuslaitoksen virkamiesten työ-        työaikasääntely oli lähes kokonaan toteutettu
30389: ajasta 218/70 tuli voimaan 1. 6. 1970. Vuonna       ennen sopimusjärjestelmän voimaantuloa.
30390: 1972 siirryttiin puolustusvoimissa ja rajavartio-      Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
30391: laitoksessa virkaehtosopimuslain mukaiseen          järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
30392: sopimusmenettelyyn.                                 valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
30393:    Verrattaessa työaikalain alaisten ja em. lai-    vaksi kysymyksen:
30394: tosten virkamiesten työaikasäännöksiä toisiinsa
30395: on myös eduskunta todennut puolustusvoimien                    Miten Hallitus aikoo kustantaa puo-
30396: ja rajavartiolaitoksen virkamiesten olevan sel-             lustusvoimien ja rajavartiolaitoksen vir-
30397: västi huonommassa asemassa. Epäkohtia on                    kamiesten esittämät ja hallituksen val-
30398: osittain korjattu virkaehtosopimuksin, mutta                mistelemat työaikamääräysten korjauk-
30399: erityispalveluja koskevat perustavaa laatua ole-            set vuoden 1979 virkaehtosopimuksissa
30400: vat epäkohdat ovat edelleen korjaamatta.                    ja miten mainitut epäkohdat on tarkoi-
30401:    Ilmeisen kohtuuttomana, jopa mahdottomana                tus kokonaisuudessaan poistaa?
30402:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1979.
30403: 
30404:          Seppo Westerlund              Eeva Kauppi                     Mikko Jokela
30405:          Antero Juntumaa               Matti Jaatinen                  Mauno Manninen
30406:          Erkki Pystynen                Håkan Malm                      Matti Maijala
30407:          Matti Pelttari                J u tta Zilliacus               Esko Pekonen
30408:          Ulla Puolanne                 Pär Stenbäck                    Lea Sutinen
30409:          Ralf Friberg                  Lasse Äikäs                     Aino Karjalainen
30410:          Mikko Pesälä                  Alvar Saukko                    Veikko Pihlajamäki
30411:          Mauri Miettinen               Veikko Hanhirova                Einari Nieminen
30412:          Pekka Jokinen                 Kalevi Mattila                  Esko Härkönen
30413:          Ilkka-Christian Björklund     Kyllikki Stenros                Katri-Helena Eskelinen
30414:          Pertti Salolainen             Sylvi Saimo                     Orvokki Kangas
30415:          Toivo T. Pohjala              Hannu T,enhiälä                 Ahti Karjalainen
30416:          Heikki Perho                  Erkki Häkämies                  Pekka Vilmi
30417:          Sinikka Karhuvaara            Paavo Vesterinen                Mikko Kaarna
30418:          Irma Rihtniemi-Koski          Juhani Saukkonen                Matti Asunmaa
30419:          Heikki J artti                Väinö Raudaskoski               Reino Breilin
30420:          Saara Mikkola                 Petter Savola                   Sakari Knuuttila
30421:          Henrik Westerlund             Juhani Tuomaala                 Meeri Kalavaineo
30422:          Lauri Impiö                   Toivo Yläjärvi                  Lyyli Aalto
30423: 0879002841
30424: 2                             1978 vp.
30425: 
30426:     Jermu Laine          Väinö Turunen           Niilo Koskenniemi
30427:     Kaarina Suonio       Sinikka Luja-Penttilä   Anna-Liisa Hyvönen
30428:     Jouko Tuovinen       Arvo Ahonen             Anna-Liisa Jokinen
30429:     Eino Grönholm        Seija Karkinen          Mirjam Tuominen
30430:     Olli Helminen        Mauno Forsman           Taisto Sinisalo
30431:     Matti Puhakka        Jacob Söderman          Heimo Rekonen
30432:     Matti Kuusio         Seppo Tikka             Ensio Laine
30433:     Sven-Erik Järvinen   Matti Luttinen          Unto Ruotsalainen
30434:     Peter Muurman        R. Järvisalo-Kanerva    Helge Talvitie
30435:     Maija Rajantie       Impi Muroma             Osmo Vepsäläinen
30436:     Kaisa Raatikainen    Sauli Hautala           Jarmo Wahlström
30437:     Pirkko Valtonen      Ulla Järvilehto         Joel Hongisto
30438:     Salme Myyryläinen    Jorma Fred              M. Kainulainen
30439:     Markus Aaltonen      Veikko J. Matikkala     Marjatta Mattsson
30440:     Paula Eenilä         Erkki Korhonen          Oili Suomi
30441:     Risto Tuominen       Raino Westerholm        Pauli Uitto
30442:     Helge Siren          Pauli Puhakka           Toivo Jokiniemi
30443:     Aimo Ajo             Irma Rosnell            Aarne Koskinen
30444:     Jouko Mäkelä         Siiri Lehmonen          E.-J. Tennilä
30445:     Erkki Liikanen       Kauko Tamminen          U.-L. Alppi
30446:     Bror Lillqvist       Pentti Liedes           Anneli Kivitie
30447:     Jorma Rantala        V. J. Rytkönen          Terhi Nieminen
30448:     Pertti Paasio        Pauli Räsänen           Irma Toivanen
30449:     Matti Louekoski      Aulis Juvela            Juhani Sipiläinen
30450:     Juhani Surakka       Lauha Männistö          Juhani Orrenmaa
30451:     Lasse Lehtinen       Heikki Mustonen         Veikko Vennamo
30452:     ULf Sundqvist        Matti Järvenpää         Kullervo Rainio
30453:     Paavo Tiilikainen    Helvi Niskanen          Georg C. Ehrnrooth
30454:                          Kati Peltola
30455:                                               N:o 581                                              3
30456: 
30457: 
30458: 
30459: 
30460:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30461: 
30462:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Työaikalain alaisten virkamiesten työaikoi-
30463: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       hin perustuvat korvausjärjestelmät toteutettiin
30464: olette 4 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn           1960-luvun lopulla, jolloin nykyinen virka-
30465: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ehtosopimusjärjestelmä ei vielä ollut voimassa.
30466: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       Muutosten toteuttamiseen vaikuttavana teki-
30467: edustaja S. Westerlundin ym. puolustusvoimien       jänä ei tällöin myöskään ollut keskitettyä
30468: ja rajavartiolaitoksen virkamiesten työaikamää-     tulopoliittista ratkaisua, joka tarkoin rajaa
30469: räysten epäkohtia koskevasta seuraavasta kir-       rahamäärän, joka kussakin virkaehtosopimuk-
30470: jallisesta kysymyksestä n:o 581:                    sessa voidaan käyttää virkamiesten palvelus-
30471:                                                     suhteen ehtojen tarkistamiseen. Huomattavaa
30472:           Miten Hallitus aikoo kustantaa puo-       kuitenkin on, että ne muutokset, joita esim.
30473:        lustusvoimien ja rajavartiolaitoksen vir-    työaikalain alaisten virkamiesten työaikoihin ja
30474:        kamiesten esittämät ja hallituksen val-      työaikakorvauksiin on tehty voimassa olevan
30475:        mistelemat työaikamääräysten korjauk-        virkaehtosopimuslain aikana, on kaikki toteu-
30476:        set vuoden 1979 virkaehtosopimuksissa        tettu ja rahoitettu virkaehtosopimusjärjestel-
30477:        ja miten mainitut epäkohdat on tarkoi-       män edellyttämällä tavalla. Virkaehtosopimus-
30478:        tus kokonaisuudessaan poistaa?               ratkaisut eivät ole sisältäneet sellaista menet-
30479:                                                     telyä, että osa palvelussuhteen ehtojen tarkis-
30480:    Vastauksena kunnioittaen esitän seuraavaa:       tamiseen kuuluvista varoista olisi otettu palk-
30481:    Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen vir-     kausten tarkistamiseen sovittujen ja laskettu-
30482: kamiehet ovat esittäneet puolustusvoimia ja         jen rahamäärien ulkopuolelta. Muun muassa
30483: rajavartiolaitosta koskevien työaikamääräysten      tästä johtuen virkamiesjärjestöt eivät ole olleet
30484: muuttamista eri vaiheisiin perustuen siten, että    yleensä halukkaita ajamaan sellaisia sopimus-
30485: muutokset koskisivat harjoituspäivän työaikaa,      ratkaisuja, joissa esim. puolustusvoimien ja
30486: haittatyökorvauksia, päivystyspalvelua, valvo-      rajavartiolaitoksen työaikakysymyksiin olisi
30487: jan työaikaa, asunnosta käsin tapahtuvaa päi-       käytetty painotetusti varoja keskimääräistä
30488: vystystä, linnakerahaa, hälytysrahajärjestelmää,    tarkistusmäärää enemmän tinkimällä vastaavasti
30489: virastotyöaikaa ja moottoriajoneuvon kuljetta-      muiden virkamiesryhmien osalta. Tämä koskee
30490: jan työaikaa.                                       myös työaikalain alaisia virkamiehiä.
30491:    Eri kansanedustajien tekemiin kirjallisiin ja       Hallituksen käsitys on, että nyt kyseessä
30492: suullisiin kysymyksiin vastatessaan hallitus        olevassa kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetut
30493: on todennut, että asiaa on selvitetty mm.           työaikajärjestelyt voidaan toteuttaa ainoastaan
30494: valtiovarainministeriössä ja että mikäli kyseessä   virkaehtosopimuslaissa säädettyä sopimusme-
30495: olevien henkilökuntajärjestöjen ja virkamiesten     nettelyä noudattaen sekä tehtyjen sopimusrat-
30496: esittämät vaatimukset toteutettaisiin sellaisi-     kaisujen ja näihin käytettävissä olevien määrä-
30497: naan, merkitsisi se palkkausmenojen kasvua          rahojen puitteissa. Vuonna 1979 tehtävissä
30498: puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa tä-      virkaehtosopimuksissa tullaan mahdolliset työ-
30499: män hetken arvion mukaan n. 120 miljoonaa           aikamääräysten tarkistamiset kustantamaan 9
30500: markkaa vuodessa. Kirjallisessa kysymyksessä        päivänä tammikuuta 1979 tehdyssä tulopoliit-
30501: on pidetty mahdottomana vaatimuksena sitä,          tisessa kokonaisratkaisussa virkamiespalkkauk-
30502: että korjaukset pitäisi kustantaa yksinomaan        siin varattujen määrärahojen puitteissa sen
30503: virkaehtosopimusten tarkistuksiin tarkoitetuis-     mukaan kuin asiasta valtiovarainministeriön ja
30504: ta virkamiesjärjestöjen käyttöön osoitetuista       asianomaisten keskusjärjestöjen kesken virka-
30505: varoista. On myös esitetty, että näin ei ole        ehtosopimuksin sovitaan.
30506: menetelty myöskään työaikalain alaisten virka-         Epäkohtien kartoittamista varten valtiova-
30507: miesten osalta.                                     rainministeriö asettaa toimikunnan, jonka teh-
30508: 4                                            1978 vp.
30509: 
30510: tävänä on selvittää tarve ja mahdollisuudet       ammattijärjestö JTA ry sekä TVK:n Virkamies-
30511: puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen virka-    järjestöt TVK-V ry, myös edustajat puolustus-
30512: miesten työaikasopimusten tarkistamiseen. Toi-    ministeriöstä, pääesikunnasta ja rajavartiolai-
30513: mikunnan tulee saattaa työnsä päätökseen jou-     toksesta, toimikunnalla on riittävä asiantunte-
30514: lukuun 31 päivään 1979 mennessä.                  mus selvittää ja tuoda esille ko. sopimuksissa
30515:    Kun toimikuntaan tulevat kuulumaan paitsi      olevat todelliset epäkohdat.
30516: virkaehtosopimuksissa osapuolina olevat valtio-      Toimikunnan työn tulokset voidaan ottaa
30517: varainministeriö ja asianomaiset virkamiesten     huomioon vasta neuvoteltaessa vuodeksi 1980
30518: keskusjärjestöt h.KAVA ry, Julkisten työalojen    tehtäviä virkaehtosopimuksia.
30519:     Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1979.
30520: 
30521:                                                                         Min1steri Esko Rekola
30522:                                              N:o 581                                               5
30523: 
30524: 
30525: 
30526: 
30527:                            T i II R i k s d a g e n s He r r T a I m a n.
30528: 
30529:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen           De ersättningssystem som grundar sig på
30530: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse       arbetstiderna för tjänstemän underlydande ar-
30531: av den 4 januari 1979 till vederbörande med-        betstidslagen förverkligades i slutet av 1960-
30532: lem av statsrådet översänt avskrift av föijande     taiet, då det nuvarande tjänstekollektivavtais-
30533: av riksdagsman S. Westerlund m.fl. under-           systemet inte ännu var i kraft. Härvid förelåg
30534: tecknade spörsmål nr 581:                           inte heller den centraliserade inkomstpolitiska
30535:                                                     uppgörelsen som en faktor, som skulle ha
30536:           Hur ämnar Regeringen bekosta de           inverkat på ändringarnas förverkligande, viiken
30537:        justeringar av arbetstidsbestämmelserna      noggrannt begränsar det penningbelopp som
30538:        som tjänstemännen vid försvarsmakten         i ettvart tjänstekollektivavtal kan användas
30539:        och gränsbevakningsväsendet föreslagit       för justering av tjänstemännens villkor i an-
30540:        och som varit under beredning i rege-        ställningsförhållande. Det bör dock observe-
30541:        ringen, i tjäns~ekollektivavtalen för år     ras, att de ändringar som under den tid den
30542:        1979 och hur kommer nämnda miss-             nuvarande lagen om tjänstekollektivavtal har
30543:        förhållanden att avlägsnas i sin helhet?     varit i kraft har gjorts i t.ex. arbetstider och
30544:                                                     arbetstidsersättningar för de tjänstemän som
30545:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       underlyder arbetstidslagen har alla förverkligats
30546: samt anföra följande:                               och finansierat på det sätt tjänstekollektiv-
30547:    Tjänstemännen inom försvarsmakten och            avtalssystemet förutsätter. Tjänstekollektivav-
30548: gränsbevakningsväsendet har föreslagit att be-      talsuppgörelserna har inte inneburit ett sådant
30549: stämmelserna om arbetstid för försvarsmakten        förfarande, att en del av de medel som åtgått
30550: och gränsbevakningsväsendet skall ändras, så        tili justering av villkoren i anställningsförhål-
30551: att ändringarna skulle gälla arbetstiden under      lande skulle ha tagits utanför de penningbelopp
30552: övningsdag, ersättningar för menligt arbete,        om vilka överenskommits och vilka beräknats
30553: jourtjänstgöring, övervakares arbetstid, jour i     för justering av avlöningarna. Bl.a. av denna
30554: bostad, befästningspenning, alarmpenningsys-        anledning har tjänstemannaorganisationerna i
30555: tem, ämbetsverksarbetstid samt arbetstid för        allmänhet inte varit villiga att driva sådana
30556: motorfordonsförare.                                 avtalsuppgörelser, där t.ex. med huvudvikten
30557:    I sina svar på olika riksdagsledamöters          lagd på försvarsmaktens och gränsbevaknings-
30558: skriftliga och muntliga spörsmål har rege-          väsendets arbetstidsfrågor skulle ha använts
30559: ringen konstaterat, att saken har utretts bl.a.     mera medel än justeringsbeloppet i genomsnitt
30560: vid finansministeriet och att om ifrågavarande      genom att i motsvarande mån inskränka de
30561: personalorganisationers och ämbetsmäns krav         övriga tjänstemannagruppernas andelar. Detta
30562: skulle förverkligas som sådana, skulle det          gäller även de tjänstemän som underlyder
30563: innebära en ökning av löneutgifterna inom           arbetstidslagen.
30564: försvarsmakten och gränsbevakningsväsendet              Det är regeringens uppfattning att de arbets-
30565: med ca 120 miljoner mark per år, enligt nuva-       tidsarrangemang som avses i det nu ifråga-
30566: rande uppskattningar. I spörsmålet har det          varande spörsmålet kan förverkligas endast
30567: ansetts vara ett omöjligt krav, att justeringarna   med iakttagande av det förfarande om vilket
30568: borde bekostas enbart med medel som anvi-           stadgats i lagen om tjänstekollektivavtal samt
30569: sats till tjänstemannaorganisationernas disposi-    inom ramen för de avtalsuppgörelser som gjorts
30570: tion för justeringar i enlighet med tjänstekol-     och de anslag som kan användas för dessa.
30571: lektivavtalen. Det har också framförts, att         I de tjänstekollektivavtal som skall ingås för
30572: man inte förfarit på detta sätt heller i fråga      år 1979 kommer de eventuella justeringarna
30573: om de tjäns~emän som underlyder arbetstids-         av arbetstidsbestämmelserna att bekostas inom
30574: lagen.                                              ramen för det anslag som reserverats för
30575: 6                                           1978 vp.
30576: 
30577: tjänstemannaavlöningar i den inkomstpolitiska     representanter för både finansministeriet och
30578: helhetslösning som uppnåddes den 9 januari        vederbörande tjänstemäns centralorganisationer
30579: 1979, i enlighet med vad som överenskom-          Akava r.f., Fackorganisationen för offentliga
30580: mes i saken genom tjänstekollektivavtal mel-      arbetsområden FOA r.f. samt TOC:s tjänste-
30581: lan finansministeriet och vederbörande central-   mannaorganisationer TOC-T r.f. å ena sidan,
30582: organisationer.                                   vilka är parter i tjänstekollektivavtalen, och
30583:    I avsikt att kartlägga missförhållandena       för försvarsministeriet, huvudstaben och gräns-
30584: kommer finansministeriet att tillsätta en kom-    bevakningsväsendet å andra sidan, har kom-
30585: mission med uppgift att utreda behovet och        missionen tillräcklig sakkunskap för att utreda
30586: möjligheterna att justera arbetstidsavtalen för   och föra fram de verkliga missförhållandena
30587: försvarsmakten och gränsbevakningsväsendet.       i ifrågavarande avtal.
30588: Kommissionen skall slutföra sitt arbete före         Resultaten av kommissionens arbete kan
30589: den 31 december 1979.                             beaktas först då förhandlingar förs om tjänste-
30590:    Då det i kommissionen kommer att finnas        kollektivavtal för år 1980.
30591: 
30592:      Helsingfors den 6 februari 1979.
30593: 
30594:                                                                         Minister Esko Rekola
30595:                                               1978vp.
30596: 
30597: Kirjallinen kysymys n:o 582.
30598: 
30599: 
30600: 
30601: 
30602:                                   Rekonen: Toisen toimen hoitamisesta kansanedustajalle suoritet-
30603:                                      tavasta palkasta.
30604: 
30605: 
30606:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
30607: 
30608:    Viime aikoina ovat nousseet keskeisesti esille    ja ministereiltä voidaan lopettaa toisen palkan
30609: ministereiden ja kansanedustajien palkankoro-        maksaminen tehtävällä lainmuutoksella. Halli-
30610: tukset. Käytyjen keskustelujen yhteydessä on         tuksella on mahdollisuus antamalla tätä kos-
30611: herättänyt erittäin suurta hämmästystä ja när-       keva esitys eduskunnalle saattaa asia käsitte-
30612: kästystä se, että suuri osa kansanedustajista        lyyn ja ratkaistavaksi. Missään tapauksessa ei
30613: ja ministereistä saa samanaikaisesti kahta palk-     voi olla oikein, että joku henkilö, oli sitten
30614: kaa valtiolta kahdesta eri virasta tai toimesta.     kansanedustaja tai ministeri, saa palkan sellai-
30615:    Kuten tiedetään suuri osa kansanedustajista       sesta virasta, jota ei hoida lainkaan.
30616: ennen kansanedustajaksi valituksi tuloaan on             Kansanedustajaksi valitun virka- tai työsuhde
30617: hoitanut erilaisia johtajan, tarkastajan, opetta-    tulisi säilyttää, jotta hän voi edustajatoimen
30618: jan tai muunlaisia valtion virkoja. Voimassa         päätyttyä palata hoitamaan virkaansa, mutta
30619: olevan lain mukaan tällainen henkilö tullessaan      palkan maksaminen siltä ajalta, jolloin ei lain-
30620: valitu!ksi eduskunnan jäseneksi saa myös tästä       kaan hoida virkaa, on kerrassaan väärin. Se on
30621: aikaisemmin hoitamastaan virasta edelleenkin         suorastaan moraalitonta varsinkin aikana, jol-
30622: 2/3 siitä palkasta, jonka sai hoitaessaan vir-       loin maassamme on satoja tuhansia työttömiä
30623: kaansa. Todettakoon, että esim. S 17 palkka-         ja joista viime vuoden lokakuussa oli 44 600
30624: luokan virasta juoksee palkkaa 5 074,74 mark-        työtöntä ilman minkäänlaista työttömyysavus-
30625: kaa kuukaudessa, B 1 palkkaluokkaan kuulu-           tusta tai -korvausta.
30626: ville juoksee 3 851,68 markkaa lahjana kuukau-           Kahden palkan maksaminen kansanedusta-
30627: dessa, V 26 palkkaluokkaan kuuluvalle 3 290          jille ja ministereille on myös jyrkässä ristirii-
30628: markkaa kuukaudessa jne. Tämän he saavat             dassa sen perustuslain säädöksen kanssa, jonka
30629: kansanedustajan palkkion lisäksi tehtävän hoi-       mukaan työvoima on valtiovallan erityisessä
30630: tamisesta, jonka hyväksi ei ole tarvinnut lait-      suojeluksessa ja että kansalaiset ovat yhden-
30631: taa tikkua ristiin.                                  vertaisia lain edessä. Ei ole yhdenvertaista,
30632:    Tvöläiset ovat tiedustelleet, mistä tämä täl-     että sadat tuhannet ovat ilman työtä ja kym-
30633: lain~n voi johtua, sillä eiväthän he ainakaan        menet tuhannet jäävät ilman minkäänlaista
30634: saa pennin penniä ja ilmaiseksi mitään teke-         työttömyyskorvausta tai -avustusta työttömänä
30635: mättä työtä, ja kuinka tällainen voi olla hyväk-     ollessaan, mutta sen sijaan suurelle osalle suu-
30636: syttävää ja oikein. On luonnollista, ettei tällai-   ripaikkaisia kansanedustajia maksetaan kahtakin
30637: nen ole oikein. Muutoksen aikaansaaminen             palkkaa. Oikeuskanslerin olisi syytä ryhtyä toi-
30638: näyttää kuitenkin olevan erittäin vaikeaa.           menpiteisiin tämän perustuslain kanssa risti-
30639:    Tein ensimmäisen kerran helmikuun 4 päi-          riidassa olevan epäkohdan poistamiseksi.
30640: vänä 1972 aloitteen, jossa esitin mainitun vää-          Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
30641: ryyden korjaamista. Olen tehnyt sen jälkeen          37 §:n 1 momenttiin perustuen esitän valtio-
30642: useita muita esityksiä ja aloitteita mainitun        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
30643: epäkohdan poistamiseksi, mutta en ole saanut         seuraavan kysymyksen:
30644: mainittuja aloitteitani ja esityksiäni edes edus-
30645: kunnan täysistunnossa tapahtuvaan käsittelyyn,                 Onko Hallitus tietoinen, että suuri
30646: vaan niiden käsittely on tyrmätty erilaisin ve-             osa kansanedustajista saa valtiolta kahta
30647: rukkein, mm. valtiopäiväjärjestyksen säädök-                palkkaa, joista toinen palkka tulee vi-
30648: siin vedoten.                                               rasta, jota ei lainkaan hoida, ja samaan
30649:    Mikäli hallitus niin tahtoo, kansanedustajilta           aikaan on maassamme kymmeniä tuhan-
30650: 0879002907
30651: 2                                           1')78 vp.
30652: 
30653:      sia työttömiä, jotka eivät saa minkään-            seksi ja kansalaisten saattamiseksi yh-
30654:      laista korvausta tai avustusta, ja jos on,         denvertaiseen asemaan kuten perustus-
30655:         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            laki ja oikeudenmukaisuus edellyttää?
30656:      ryhtyä mainitun epäkohdan poistami-
30657:     Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 1979.
30658: 
30659:                                         Heimo Rekonen
30660:                                               N:o 582                                               3
30661: 
30662: 
30663: 
30664: 
30665:                         E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e h e 11 e.
30666: 
30667:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Koska tämä .sen enempää kuin muutkaan
30668: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       virkaehtosopimusasiat eivät ole hallituksetr yk-
30669: olette 4 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn           sipuolisesti määrättävissä, vaan asia .olisi muu-
30670: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        tettavissa muuksi vain asianomaisten sopija-
30671: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       puolina olevien valtion virkamiesyhdistyksiä
30672: edustaja Rekosen toisen toimen hoitamisesta         edustavien keskusjärjestöjen myötävaikutuksel•
30673: kansanedustajille suoritettavaa palkkaa koske-      la, hallitus ei voi esittää kyseessäolevan sään-
30674: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 582:           nöksen muuttamista lainsäädäntöteitse.
30675:                                                         Arvosteltaessa säännöksen voimassaoloon
30676:           Onko Hallitus tietoinen, että suuri       liittyviä seikkoja· on ensinnä todettava, unoh-
30677:        osa kansanedustajista saa valtiolta kahta    tamatta sen merkitystä periaatteellisena kysy-
30678:        palkkaa, joista toinen palkka tulee vi-      myksenä, että kun säännöksen mukaisesti palk-
30679:        rasta, jota ei lainkaan hoida, ja samaan     kaa valtiolta saavia kansanedustajia on kym-
30680:        aikaan on maassamme kymmeniä tuhan-          menkunta, ei kysymys ole kansantaloutemme
30681:        sia työttömiä, jotka eivät saa minkään-      mahdollisuuksiin vaikuttavasta ilmiöstä.
30682:        laista korvausta tai avustusta, ja jos on,       Muutoin säännöksen mukaista tilannetta on
30683:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      verrattava siihen, millaiset ovat muualta kuin
30684:        ryhtyä mainitun epäkohdan poistami-          valtion virasta kansanedustajaksi tulleiden hen-
30685:        seksi ja kansalaisten saattamiseksi yh-      kilöiden mahdollisuudet saada ansiota vakinai-
30686:        denvertaiseen asemaan kuten perustus-        sesta toimestaan. Tällöin voidaan todeta, että
30687:        laki ja oikeudenmukaisuus edellyttää?        kunnallisen työnantajan. harkinnassa on, mak-
30688:                                                     setaanko kunnan palveluksesta kansanedusta-
30689:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         jaksi valitulle palkkausta edustajantoimen ajalta
30690: taen seuraavaa:                                     ja että palkkausta on myös eräissä tapauksissa
30691:    Valtion virkamiehen oikeus palrokaukseen         maksettu. Samoin luonnollisesti on mahdollista
30692: virastaan kansanedustajan tehtävän hoitamisen       menetellä ja myös menetelty yksityisen työn.
30693: ajalta on vanhaa perua ja aikaisemmin ollut         antajan palveluksesta kansanedustajaksi tuliei-
30694: lainsäädännöllä järjestetty (vuodelta 1942 ole-     den kohdalla. Tällaisissa tapauksissa on usein
30695: va laki valtion viran tai toimen haltijan palk-     perusteluna palkkauksen maksamiselle se, että
30696: kauksesta) .                                        kyseessäolevan henkilön katsotaan ja halutaan
30697:    Hallitusmuodon 65 §: n nojalla valtion virka-    tuovan alansa asiantuntemusta eduskuntatyö-
30698: miesten palvelussuhteen ehdoista sovitaan ny-       hön ja edustavan muun ohella niitä· kansalais•
30699: kyisin virkaehtosopimuksin. Kyseessäoleva oi-       ja etupiirejä, joiden palveluksessa hän muutoin
30700: keus palkkaukseen perustuu valtion yleisen          on.
30701: virkaehtosopimuksen 16 §:n 1 momenttiin,                Tässä vhteydessä on syytä viitata myös edus-
30702: joka kuuluu seuraavasti:                            tajanpalkkiosta annetun lain 1 § :n 2 moment-
30703:    "Vakinaiselta viran tai toimen haltijalta tahi   tiin, jonka mukaan edustajalta, joka on kut-
30704: ylimääräiseltä toimenhaltijalta, joka on estynyt    suttu valtioneuvoston jäseneksi, pidätetään
30705: hoitamasta virkaansa tai tointaosa kansanedus-      puolet hänelle tulevasta palkk:iosta.
30706: tajan tai muun julkisen tehtävän vuoksi, josta          Edellä lausuttuun viitaten katson, että kysy•
30707: ei ole lupa kieltäytyä, pidätetään kolmannes        myksessä tarkoitetussa asiassa ei tässä vaihees-
30708: hänen perus- tai sopimuspalkastaan tahi vuosi-      sa ole aihetta ryhtyä toimenpiteisiin.
30709: palkkiostaan."
30710:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1979.
30711: 
30712:                                                                          Ministeri Esko    Rekola
30713: 4                                          1978 vp.
30714: 
30715: 
30716: 
30717: 
30718:                          Till Riksdagens Herr Talman.
30719: 
30720:    1 det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen     den som gäller tjänstekollektivavtal kan av-
30721: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         göras ensidigt av regeringen, utan kan ändras
30722: velse av den 4 januari 1979 till vederbörande     endast genom medverkan av vederbörande
30723: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-    centralorganisationer som representerar statens
30724: jande av riksdagsman Rekonen undertecknade        tjänstemannaorganisationer och som är avtals-
30725: spörsmål nr 582:                                  parter, kan regeringen inte lagstiftningsvägen
30726:                                                   föreslå att ifrågavarande stadganden skall
30727:           Är Regeringen medveten om att en        ändras.
30728:        stor del av riksdagsmännen av staten          Då man bedömer betydelsen av stadgandet
30729:        erhåller två löner, av vilka den ena       bör man för det första konstatera, utan att
30730:        utgår för en tjänst som han inte alls      glömma dess principiella betydelse, att då det
30731:        sköter, samtidigt som det i vårt land      finns ett tiotal riksdagsmän som i enlighet med
30732:        finns tiotusentals arbetslösa som inte     detta stadgande får lön av staten, är det inte
30733:        får någon som helst ersättning eller un-   fråga om ett fenomen som inverkar på vår
30734:        derstöd, och om så är fallet,              na tionalekonomis möjligheter.
30735:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       1 övrigt måste den situation som stadgandet
30736:        ta för att avskaffa nämnda missför-        ger upphov tili jämföras med vad andra per-
30737:        hållande och för att försätta medborgar-   soner än statstjänstemän som blir riksdagsmän
30738:        na i en jämbördig ställning såsom          har för möjligheter att förtjäna på sina ordi-
30739:        grundlagen och rättvisan förutsätter?      narie tjänster. Härvid kan man konstatera, att
30740:                                                   en kommunal arbetsgivare kan underkasta
30741:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     prövning huruvida åt en person i kommunal
30742: samt anföra följande:                             tjänst som blivit vald tili riksdagsman skall er-
30743:    Statstjänstemännens rätt att erhålla lön för   läggas lön för den tid han sitter i riksdagen
30744: sin tjänst under den tid de handhar riksdags-     och att lön också i vissa fall har erlagts. Det
30745: mannauppdrag har gamma! hävd och var tidi-        är naturligtvis möjligt att förfara på samma
30746: gare ordnad genom lagstiftning (lag av år 1942    sätt, vilket också har gjorts, i fråga om dem
30747: om avlöning i statens tjänster eller befatt-      som varit i privat arbetsgivares anställning in-
30748: ningar).                                          nan de blev valda till riksdagsmän. 1 dylika
30749:    Enligt 65 § regeringsformen överenskommes      fall motiveras lönebetalningen ofta med att per-
30750: numera om villkoren i anställningsförhållande     soneo i fråga anses och önskas medföra sak-
30751: för statens tjänstemän genom tjänstekollektiv-    kunskap från sin bransch till riksdagsarbetet
30752: avtal. Ifrågavarande rätt till avlöning grundar   och representera även de medborgar- . och
30753: sig på 16 § 1 mom. i statens allmänna tjäns-      intressegrupper i vilkas tjänst han annars är.
30754: tekollektivavtal, som har följande lydelse:          1 detta sammanhang är det också skäl att
30755:    "Av innehavare av ordinarie tjänst eller       hänvisa tili 1 § 2 mom. lagen om riksdags-
30756: befattning eller extraordinarie befattningsha-    mannaarvode, enligt vilket av riksdagsman,
30757: vare, som är förhindrad att sköta sin tjänst      som kallats till medlem av statsrådet, inne-
30758: eller befattning till följd av riksdagsmanna-     hålles hälften av hans arvode.
30759: skap eller annat offentligt uppdrag, som han         Med hänvisning tili det ovan sagda anser
30760: ej får avsäga sig, innehålles en tredjedel av     jag, att det finns ingen anledning till att i detta
30761: hans grund- eller avtalslön eller årsarvode."     skede vidtaga åtgärder ifrågavarande spörs-
30762:    Eftersom varken denna sak eller andra ären-    målet.
30763:      Helsingfors den 6 februari 1979.
30764: 
30765:                                                                            Minister Esko Rekola
30766:                                              1978 vp.
30767: 
30768: Kirjallinen kysymys n:o 583.
30769: 
30770: 
30771: 
30772: 
30773:                                  Orrenmaa: Lasten päivähoitomaksujen korottamisesta.
30774: 
30775: 
30776:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30777: 
30778:    Lasten päivähoidosta annetun lain ( 36/73)       tus on ensimmäisen lapsen osalta 20 % ja toi-
30779: 23 § :n 1 momentin 4 kohdan mukaan valtion-         sen osalta peräti 50 %. Markkamääräinen, yh-
30780: osuuden saamisen ehtona on, että päivähoidosta      teenlaskettu lisämeno kyseiselle perheelle on
30781: peritään muulta kuin vähävaraiselta lapsen          150 mk/kk
30782: huoltajalta sosiaalihallituksen vahvistamien pe-       Kysymyksessä ei ole mikään poikkeustapaus,
30783: rusteiden mukainen korvaus.                         vaan samansuuntaisia laskelmia on voitu tehdä
30784:    Hallitus on esityksessään valtion tulo- ja me-   useissa päiväkodeissa. Kun budjettiesityksen
30785: noarvioksi vuodelle 1979 edellyttänyt, että 1.      perusteluissa edellytetään hoitomaksukertymän
30786: 1. 1979 alkaen päivähoidosta perittäviä maksuja     kohoavan vain 8 % vuonna 1979, tuntuu var-
30787: niin tarkistetaan ja maksujärjestelmää muute-       sin kohtuuttomalta, että eräissä tapauksissa ko-
30788: taan, että hoitomaksukertymä vuonna 1979            rotus voi nousta jopa yli 50 % :n suuruiseksi.
30789: lisääntyisi noin 8 % .                                 Edelleen on herättänyt arvostelua sosiaali-
30790:    Sosiaalihallitus on istunnossaan 29. 9. 1978     hallituksen päätökseen sisältyvä hoitomaksu
30791: vahvistanut lasten päivähoidosta perittävien        poissaolopäiviltä samoin kuin se, että hoito-
30792: maksujen suuruudet ja maksujen määräytymis-         sopimussitoumus on 12 päivää/kk.
30793: perusteet. Päätös on saatettu tiedoksi mm. päi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30794: väkodeille ja sen mukaisia maksuja on alettu        jestyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esi-
30795: periä kuluvan vuoden alusta lukien.                 tän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
30796:    Kun yksityistapauksissa on suoritettu vertai-    sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
30797: luja aikaisempien päivähoitomaksujen ja uusien,     sen:
30798: sosiaalihallituksen päätöksen mukaisten maksu-                 Onko Hallitus tietoinen sosiaalihalli-
30799: jen välillä, on voitu 'todeta tapahtuvan koh-               tuksen lasten päivähoidosta perittäviä
30800: tuuttomia korotuksia. Allekirjoittajan tiedossa             maksuja koskevaan päätökseen syyskuun
30801: on mm. tapaus, jossa perheen ensimmäisen lap-               29 päivältä 1978 sisältyvistä kohtuutto-
30802: sen hoitomaksu kohoaa 300 markasta kuukau-                  muuksista, ja jos on,
30803: dessa 360 markkaan kuukaudessa ja toisen lap-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30804: sen osalta 180 markasta 270 markkaan. Koto-                 ryhtyä epäkohdan korjaamiseksi?
30805:       Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1979.
30806: 
30807:                                          Juhani Orrenmaa
30808: 
30809: 
30810: 
30811: 
30812:  087900277T
30813: 2                                              1978 vp.
30814: 
30815: 
30816: 
30817: 
30818:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30819: 
30820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Erityisesti vuorotyötä tekevien huoltajien
30821: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,         •asema on turvattu kuukausimaksujärjestelmässä
30822: olette 4 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn             ohjeilla ·niin, että heidän lastensa usein epä-
30823: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          säännöllisestä päivähoidosta perittävä maksu
30824: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-         määräytyy erikseen tehtävän sopimuksen mu-
30825: edustaja Juhani Orrenmaan näin kuuluvasta             kaan todellisten läsnäolopäivien edellyttämässä
30826: kirjallisesta kysymyksestä n: o 583:                  suhteessa kuukausimaksuun.
30827:                                                           Mitä sitten tulee kysymyksessä tarkoitettuun
30828:           Onko Hallitus tietoinen sosiaalihalli-      12 päivän hoitosopimussitoumukseen kuukau-
30829:         tuksen lasten päivähoidosta perittäviä        dessa ei sosiaalihallituksen yleiskirjeissä ole
30830:         maksuja koskevaan päätökseen syyskuun         mainintaa tällaisista sitoumuksista eikä sosiaali-
30831:         29 päivältä 1978 sisältyvistä kohtuutto-      hallituksella myöskään ole tietoa niistä.
30832:         muuksista, ja jos on,                             Sensijaan sosiaalihallitus on yleiskirjeellään
30833:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        11. 1. 1979 n:o B 1/1979/pe kiinnittänyt kun-
30834:         ryhtyä epä..lmhdan korjaamiseksi?             tien huomiota päivähoidossa olevan lapsen sai-
30835:                                                       rastamisen johdosta annettavasta kodinhoidosta
30836:     Vas·tauksena kysymykseen esitän kunnioit-         perittävään korvaukseen. Sosiaalihallitus on to-
30837: taen seuraavaa:                                       dennut, että sosiaalilautakunnalla on )"ksittäis-
30838:     Päivähoidon maksujärjestelmämuutosta val-         tapauksissa mahdollisuus harkita kunnallisesta
30839: misteltiin sosiaalihallituksessa lähes kaksi vuot-    kodinhoitoavusta perittävän korvauksen suu-
30840: ta. Syyskuussa 1978 tehdyssä ratkaisussa on           ruutta joko alentamalla tai ylentämällä korvaus-
30841: päädytty !lS. kuukausimaksujärjestelmään, jossa       luokkaa avun saajan malcsukykyyn vaikuttavien
30842: liJ1aksu määrätään ja peritään hoitokuukaudelta       syiden johdosta. Sosiaalihallitus on korostanut
30843: eikä hoi~opäiviltä kuten aikaisemmin. Kuukau-         harkintaoikeuden käyttöä myös määrättäessä
30844: simaksujärjestelmään siirtymistä on esittänyt         korvausta kotipalvelusta niissä .tapauksissa, jois-
30845: mietinnössään ( STM 1977: 5) sosiaali- ja ter-        sa päivähoitolapsi on sairautensa vuoksi poissa:
30846: veysministeriön asettama sosiaali- ja terveyden-      päivähoidosta ja hänestä tältä ajalta maksetaan
30847: huollon· maksujärjestelmätyöryhmä, johon kuu-         jo päivähoitomaksu.
30848: lui edustajat mm. kuntien keskusjärjestöistä,           . Seisiaalihallituksen suorittaman .selvityksen
30849: sosiaali- ja terveysministeriöstä ja valtiovarain-    mukaan ei kokopfUvä- ja os{lp~iväho:itoa käyt-
30850: ministeriöstä. Kuukausimaksua on pidetty hal-         tävien lasten huoltajien maksukyvyssä ole olen-
30851: linnollisesti yksinkertaisena. Maksun perimistij      naista eroa. Yksinhuoltajat sijoittuvat useimmi-
30852: tilapäisiltä poissaolopäiviltä aina viiteen päivään   ten maksuttomaan tai alimpiin hoitomaksuluok-
30853: asti kalenterikuukaudessa on myös pidetty oi-         kiin. Yksittäisen perheen kannalta on luonnolli-
30854: keutettuna, koska hoitopaikka pidetään poissa-        sesti ratkaisevaa, mihin hoitomaksuluokkiin
30855: olevalle lapselle varattuna eikä siihen niinollen     perhe sijoitetaan. Sosiaalihallitus antoi ohjeis-
30856: voida väliaikaisestikaan ottaa toista lasta.          saan aiempaa tarkemmat, yhdenmukaistavat
30857:     Uudessa kuukausimaksujärjestelmässä ei ole        määräykset niistä perusteista, joiden mukaan
30858: tarkoitus kuitenkaan periä maksua kaikilta pois-      hoitomaksun määrääminen tulee suorittaa. Täs-
30859: saolopäiviltä. Mikäli lapsi sairauden, vanhem-        sä vaiheessa ei kuitenkaan nähty mahdolliseksi
30860: pien loman tai muun syyn vuoksi on poissa             antaa koko maassa noudatettavia, yhdenmukai-
30861: päivähoidosta enemmän kuin viisi päivää ka-           sia markkamääräisiä tulorajoja maksuluokkiin
30862: lenterikuukaudessa, ei maksua viisi päivää yli        sijoittumisen määräämiseksi, vaan katsottiin,
30863: menevältä osalta peritä lainkaan.                     että tämä tehtävä toteutuu oikeudenmukaisim-
30864:                                                                                               ,:   ~ 't·   ~ • . ' ,. . . '
30865:                                              N:o 583                                                3
30866: 
30867: min kuntatason ratkaisuna, jolloin mm. alueel-      vien ohjeiden mukaan kunnat määrittelevät tu-
30868: liset tulotaso- ja elinkustannuserot tulevat par-   lorajat, joihin maksuluokat sijoitetaan ottaen
30869: haiten huomioitua.                                   samalla huomioon, että ei tapahdu suuria muu-
30870:    Sosiaalihallitus on kuitenkin käynnistänyt        toksia maksuluokkien sijoittelussa. Sosiaalihal-
30871: laajan, koko maata koskevan päivähoitopalve-        litus on korostanut antamissaan lisäohjeissa
30872: lujen käyttäjiä koskevan selvityksen. Siinä py-     sitä, että kunnilla on harkintavelvollisuus ja si-
30873: ritään saaman tietoa mm. päivähoidon piirissä        ten mahdollisuus poiketa annetuista ohjeista
30874: olevien perheiden tulorakenteesta, perhekoosta,      yksittäistapauksissa.
30875: yksinhuoltajaperheiden osuudesta, työssäkäyn-          Kun sosiaalihallituksen aikaisemmin antamia
30876: nistä sekä kuntien soveltamista maksujen mää-       ohjeita ja siis vielä vuonna 1978 ollutta käy-
30877: räämisperusteista. Tämän tutkimuksen perus-         täntöä verrataan vuonna 1979 vahvistettuihin
30878: teella selvitetään mahdollisuudet yhdenmukais-      ohjeisiin voidaan todeta, että vuoden 1978 ja
30879: ten tulorajojen antamiseksi eri maksuluokkiin       vuoden 1979 korkeimpien maksuluokkien vä-
30880: sijoittamiselle.                                    linen ero on 30 mk ja alimpien kokopäivä-
30881:    Myös seuraavassa päivähoidon järjestämistä       maksuluokkien ero on 24 mk.
30882: koskevassa valtakunnallisessa suunnitelmassa            Sosiaali- ja terveysministeriö tulee edelleen
30883: tultaneen edellyttämään sosiaalihallituksen kii-    selvittämään asiaa ja tarvittaessa ryhtymään
30884: reellisiä toimenpiteitä maksujen perinnän yhte-     ,sellaisiin toimenpiteisiin, jotka osoittautuvat
30885: näistämiseksi.                                      aiheellisiksi päivähoidon maksuissa mahdolli-
30886:    Sosiaalihallituksen päivähoitomaksuja koske-     sesti olevien epäkohtien korjaamiseksi.
30887:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1979.
30888: 
30889: 
30890:                                                                      Ministeri Olavi Martikainen
30891: 4                                            1978 vp.
30892: 
30893: 
30894: 
30895: 
30896:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r Ta 1 m a n.
30897: 
30898:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            I synnerhet skiftarbetande vårdnadshavares
30899: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      ställning har i månadsavgiftssystemet genom
30900: av den 4 januari 1979 till vederbörande med-        direktiven tryggats så, att avgiften som upp-
30901: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     bärs för den ofta oregelbundna dagvården, av
30902: av riksdagsman Juhani Orrenmaa ställda spörs-       deras barn fastställs enligt ett särskilt avtal i
30903: mål nr 583:                                         ett sådant förhållande till månadsavgiften, som
30904:                                                     förutsätts av de verkliga närvarodagarna.
30905:           Är Regeringen medveten om oskälig-           Vad beträffar den i spörsmålet avsedda vård-
30906:        heterna i socialstyrelsens beslut av den     avtalsförbindelsen om 12 dagar per månad, in-
30907:        29 september 1978 rörande de avgifter        går i socialstyrelserns cirkulär inget omnäm-
30908:        som skall uppbäras för barndagvård           nande om dylika förbindelser och inte heller
30909:        och, om så är fallet,                        har socialstyrelsen någon kännedom om sådana.
30910:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Däremot har socialstyrelsen i sitt cirkulär
30911:        taga för att rätta i missförhållandet?        11. 1. 1979 nr B 1/1979/pe uppmärksamgjort
30912:                                                     kommunerna på den ersättning som skall upp-
30913:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       bäras för hemvård av sådant insjuknat barn
30914: samt anföra följande:                               som erhåller dagvård. Socialstyrelsen har kons-
30915:    Ändringen av barndagvårdens avgiftssystem        taterat, att socialnämnden i enskilda fall har
30916: bereddes vid socialstyrelsen i närmare två år.      möjlighet att teglera storleken av den ersätt-
30917: I september 1978 stannade man för det s.k.          ning som skall uppbäras för kommunal hem-
30918: månadsavgiftssystemet, enligt vilket avgiften       vårdshjälp genom att av orsaker som inverkar
30919: fastställs och uppbärs per vårdmånad och inte       på hjälptagarens betalningsförmåga antingen
30920: såsom tidigare per vårddag. Den av social- och      sänka eller höja ersättningsklassen. Socialsty-
30921: hälsovårdsministeriet tillsatta arbetsgruppen för   relsen har betonat användningen av denna
30922: avgiftssystemet inom social- och hälsovården        prövningsrätt även vid fastställandet av ersätt-
30923: har i sitt betänkande (STM 1977: 5) före-           ning för hemservice i de fall då dagvårdsbarn
30924: slagit en övergång till månadsavgifssystemet.       på grund av att det insjuknat är borta från
30925: Till arbetsgruppen hörde företrädare för bl.a.      dagvården och för barnet under denna tid er-
30926: kommunernas centralorganisationer, social- och      läggs dagvårdsavgift.
30927: hälsovårdsministeriet och finansministeriet.           Enligt socialstyrelsens utredning föreligger
30928: Månadsavgiften har ansetts vara enkel J. admi-      det inte någon väsentlig ,skillnad mellan de
30929: nistrativt avseende. Att avgiften uppbärs för       vårdnadshavares betalningsförmåga vilkas barn
30930: upp till fem tillfälliga frånvarodagar per kalen-   erhåller heldagsvård och deras, vilkas barn
30931: dermånad har även ansetts berättigat, emedan        erhåller halvdagsvård. Ensamförsörjare placerar
30932: vårdplatsen hålls reserverad för frånvarande        sig i allmänhet i den avgiftsfria klassen eller
30933: barn och således inte ens temporärt kan be-         i de lägsta vårdavg:iftsklasserna. Från den en-
30934: sättas med annat barn.                              skilda familjens synpunkt är det naturligtvis
30935:    Avsikten med det nya månadsavgiftssystemet       av avgörande betydelse i viiken vårdavgifts-
30936: är likväl inte att uppbära avgift för samtliga      klass den placeras. Socialstyrelsen gav i sina
30937: frånvarodagar. Såvida barn på grund av sjuk-        direktiv mera preciserade och förenhetligande
30938: dom, föräldrarnas semester ellet av annan orsak     bestämmelser än tidigare om de grunder, enligt
30939: är frånvarande från dagvården under flera än        vilka vårdavgiften skall fastställas. I detta
30940: fem dagar per kalendermånad uppbärs ingen           skede ansågs det likväl inte vara möjligt att
30941: avgift för den del som överstiger fem dagar.        fastställa enhetliga för hela landet avsedda i
30942:                                              N:o 583                                              5
30943: 
30944: markbelopp angivna inkomstgränser för inpla-          Enligt socialstyrelsen direktiv om dagvårds-
30945: ceringen i avgiftsklasser, utan det ansågs, att    avgifter skall kommunerna fastställa de in-
30946: denna angelägenhet rättvisast kan ~avgöras på      komstgränser inom vilka avgiftsklasserna in-
30947: kommunivå, varvid bl.a. regionala 19killnader      placeras, och samtidigt beakta att stora för-
30948: i inkomstnivå och levnadskostnader bäst blir       ändringar i inplaceringen i avgiftsklassen inte
30949: beaktade.                                          sker. Socialstyrelsen har i sina tilläggsdirektiv
30950:    Socialstyrelsen har likväl påbörjat en om-      betonat, att kommunerna har prövningsskyldig-
30951: fattande, hela landet täckande utredning röran-    het och sålunda möjlighet att i enskilda fall
30952: de dem som anlitar dagvårdstjänster. I utred-      avvika från givna direktiv.
30953: ningen försöker man få fram uppgifter bl.a.           Då socialstyrelsens tidigare direktiv, och så-
30954: om de av dagvården berörda familjernas in-         lunda den praxis som var rådande ännu år
30955: komststruktur, familjestorleken, ensamförsörjar-    1978, jämförs med de direktiv som fastställts
30956: familjernas andel, förvärvsarbete samt de av       år 1979 kan det konstateras, att skillnaden
30957: kommunerna tillämpade grunderna för fast-          mellan de högsta avgiftsklasserna år 1978 och
30958: ställandet av ~avgifterna. På basen ~av denna      1979 är 30 mk, medan skillnaden mellan de
30959: undersökning utreds möjligheterna att fast-        lägsta heldagsavgiftsklasserna är 24 mk.
30960: ställa enhetliga inkomstgränser för inplacering-      Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
30961: en i olika ~avgiftsklasser.                        ytterligare utreda ärendet o~h vid behov vid-
30962:    Ä ven l nästa riksomfattande pian för ord-      taga de åtgärder som visar sig vara påkallade
30963: nandet av barndagvården torde man förutsätta       för att rätta tili eventuella missförhållanden
30964: att socialstyrelsen vidtar skyndsamma åtgärder     i dagvårdsavgifterna.
30965: för att förenhetliga uppbärandet av ~avgifter.
30966:      Helsingfors den 2 februari 1979.
30967: 
30968: 
30969:                                                                     Minister Olavi Martikainen
30970: 
30971: 
30972: 
30973: 
30974: 087900277T
30975:                                              1978 vp.
30976: 
30977: Kirjallinen kysymys n:o .584.
30978: 
30979: 
30980: 
30981: 
30982:                                  Luttinen: Sivutoimisten postinjakajien palvelussuhteen ehdoista.
30983: 
30984: 
30985:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
30986: 
30987:    Harvaan asutuilla seuduilla suorittavat pos-     Monet sivutoimiset postinjakajat ovat aikai-
30988: tinjakelun postinjakajat, 'jotka ovat julkis-       semmin olleet päätoimisia ja vasta jakelutyön
30989: oikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon. Pal-    motorisoiduttua jääneet sivutoimisiksi. Aikai-
30990: velussuhde rinnastetaan virkasuhteeseen siten,      semmin polkupyörällä ajaen kertyi työtunteja
30991: että palvelussuhteen ehdoista sovitaan virka-       viikossa lähelle neljäkymmentä, nyt samalta
30992: ehtosopimuksella. Julkisoikeudellinen palvelus-     linjalta autolla ajaen alle 20 tuntia viikossa.
30993: suhde poikkeaa kuitenkin virkasuhteesta mm.         Työn motorisoinnin ja rationalisoinnin myötä
30994: siinä, etteivät julkisoikeudellisessa palvelus-     on entisistä päätoimisista postinjakajista tehty
30995: suhteessa olevat ole työaikalain alaisia.           useimpia virkaehtosopimuksen etuisuuksia vail-
30996:    Postinjakajien palvelussuhteen ehdoista vir-     le jääviä sivutoimisia postinjakajia. Samalla on
30997: kaehtosopimusta solmittaessa on ongelmana ol-       myös postinjakajan palkka oleellisesti saatta-
30998: lut valtion virkaehtosopimuslain (6.11. 1970/       nut pienentyä. Monissa tapauksissa postinjaka-
30999: 664) 1 § :n määritelmä, että virkaehtosopi-         jat eivät ole edes tienneet, mitä heidän postin-
31000: muksella voidaan sopia ainoastaan päätoimisten      jakajanlinjansa motorisoiminen todellisuudessa
31001: virkamiesten palvelussuhteen ehdoista. Päätoi-      merkitsee. Vasta aikaisempien etuisuuksien
31002: misuuden rajaa ei virkaehtosopimuslaissa ole        menettäminen on konkreettisesti osoittanut ra-
31003: määritelty, mutta oikeuskansleri on .5. 12.         tionalisoinnin merkityksen.
31004: 1972 antamassaan lausunnossa määritellyt pää-          Eduskunta on todennut postinjakelun ole-
31005:  toimisen palvelussuhteen rajåksi vähintään 20      van yhteiskunnallinen palvelumuoto, jonka pii-
31006: työtuntia viikossa. On huomattava, ettei työ-       riin maan kaikki kotitaloudet tulisi saada. On-
31007: ehtosopimuslaki tunne vastaavaa rajoitusta.         nistuneen jakelutoiminnan kehittämisen kan-
31008:     Tämä virkaehtosopimuslain 1 § :n rajoitus       nalta on tärkeätä, että jalrelua suorittavat tun-
31009: on jättänyt maan postinjakajista lähes kolman-      tevat saavansa työantajaltaan, valtiolta, oikeu-
31010: neksen ulkopuolelle virkaehtosopimuksella so-       denmukaisen kohtelun. Paikallisista olosuhteis-
31011: vituista palvelussuhteen ehdoista. Tällaisia pal-   ta johtuen ei läheskään kaikkiin sivutoimisiin
31012: velussuhteen ehtoja ovat:                           postinjakajanlinjoihin voida liittää lisäjatkeita,
31013: - vuosiloma, jonka suhteen sivutoimisun nou-        joilla viikottaista työaikaa voitaisiin lisätä pää-
31014:      datetaan vuosilomalain määräyksiä,             toimisuuden rajan, 20 tuntia, ylittäväksi. Tä-
31015: - lomaraha, sivutoimiset eivät saa lomarahaa        män johdosta tulisikin kaikki postinjakajat
31016:      lainkaan,                                      saattaa työajoista riippumattomaan samanarvoi-
31017: - sairausajan palkkaus, sivutoimisille ei mak-      seen asemaan palvelussuhteen ehtojen suhteen.
31018:      seta virkaehtosopimuksen mukaista sai-            Edellä olevaan viitaten ja valtiopäiväjärjes-
31019:      rausajan palkkaa,                              tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitän
31020: - lauantaityökorvaus ( 20 % :lla korotettu          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31021:      palkka) ei koske sivutoimisia.                 vaksi seuraavan kysymyksen:
31022: 
31023:    Sivutoimisten palkkauksesta ym. palvelus-                  Onko Hallitus tietoinen, että samaa
31024: suhteen ehdoista päättää valtiovarainministe-              työtä päätoimisten postinjakajien kans-
31025: riön palkkaosasto isännänvaltaansa käyttäen.               sa tekevät sivutoimiset postinkantajat
31026:    Virkaehtosopimuksen suomien etuisuuksien                joutuvat työskentelemään huonommilla
31027: ulkopuolelle jääminen on herättänyt sivutoimi-             palvelussuhteen ehdoilla, ja jos on tie-
31028: sissa postinjakajissa oikeutettua katkeruutta.             toinen,
31029: 0879002929
31030: 2                                        1978 vp.
31031: 
31032:        mihin toimenp1te1sun Hallitus on                 ehdoista vmtalsun sopia samanaikaises-
31033:      ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, että sivutoi-           ti päätoimisten postinjakajien palvelus-
31034:      misten postinjakajien palvelussuhteen              suhteen ehdoista sovittaessa?
31035:     Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1979.
31036: 
31037:                                        Matti Luttinen
31038:                                               N:o 584                                              3
31039: 
31040: 
31041: 
31042: 
31043:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31044: 
31045:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-      lytyksenä oli 30 tunnin viikkotyöaika. Virka-
31046: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       ehtosopimuksella siis alennettiin ko. tuntirajaa
31047: mies, olette 4 päivänä tammikuuta 1979 päi-        10 tunnilla.
31048: vätyn kirjeenne n:o 2976 ohella toimittanut           Päätoimisuuden rajaa ei ole virkaehtosopi-
31049: valtioneuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljen-   muksissa erikseen määritelty, mutta esim. val-
31050: nöksen kansanedustaja Matti Luttisen näin          tion virkamiesten ikälisiä koskevissa neuvot-
31051: kuuluvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 584:     teluissa sovittiin, että päätoimista on sellainen
31052:                                                    työ, jota tehdään 20 tuntia viikossa.
31053:           Onko Hallitus tietoinen, että samaa         Päätoimisuudei.1 rajana 20 tuntia esiintyy
31054:        työtä päätoimisten postinjakajien kans-     monissa säädöksissä, kuten esim. valtion työn-
31055:        sa tekevät sivutoimiset postinkantajat      tekijäin terveydenhuollon ohjesäännössä, työn-
31056:        joutuvat työskentelemään huonommilla        tekijäin vuosilomista annetussa valtioneuvoston
31057:        palvelussuhteen ehdoilla, ja jos on tie-    päätöksessä sekä eläkelainsäädännössä.
31058:        toinen,                                        Kuten kirjallisessa kysymyksessä on todettu
31059:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on        valtion virk:~ehtosopimuslain 1 § :n mukaan
31060:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, että sivutoi-    virkaehtosopimuksella voidaan sopia ainoas-
31061:        misten postinjakajien palvelussuhteen       taan päätoimisten virkainiesten · palvelussuhteen
31062:        ehdoista voitaisiin sopia samanaikaises-    ehdoista.
31063:        ti päätoimisten postinjakajien palvelus-       Grkeuskanslei-i on 5. 12.1972 ·· antamassa~n
31064:        suhteen ehdoista sovittaessa?               päätöksessä todennut, että postinjakajia koske-
31065:                                                    vaan virkaehtosopimukse~ ei saa Ottaa sivu-
31066:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      toimisia koskevia . määräyksiä.
31067: vasti seuraavaa:                                      ValtioneuvostOn. tekemän periaatepäätöiksen
31068:    Päätoimisten postinjakajien palvelussuhteen     mukaan on postinjakelua kehitetty perustama!"
31069: ehdoista sovittiin virkaehtosopimuksella ensim-    la uusia postipalveluauto- ja postinjakajalinjo-
31070: mäisen kerran 1. 9. 1971.                          ja, jatkamalla jo olevia postinjakajalinjoja, yh-
31071:    Ko. virkaehtosopimus perustui posti- ja len-    distämällä sivutoimisesti hoidettuja lyhyitä pos"
31072: nätinlaitoksen erillishenkilöryhmien oikeusase-    tinjakajalinjoja toimivammiksi .kokonaisuuksik-
31073: IDatoimikunnan mietintöön (komiteanmietintö        si, muuttamalla jalan, polkupyörällä tai mope-
31074:  1971: B 53). Toimikunta päätyi eräisiin edel-     dilla hoidettuja· linjoja autolinjoiksi ja korvaa-
31075: lytyksiin, joiden vallitessa posti- ja lennätin-   malla postinjakajalinjoja jakeluautoilla taaja-
31076: laitoksen erillishenkilöryhmät ovat oikeutettuja   jamien reuna-alueilla.
31077: sopimusten mukaisiin etuuksiin.                       Postinjakajalinjojen rootorisointi ··on pyritty
31078:    Eräs edellytyksistä on 20 tunnin viikkotyö-     toteuttamaan ns. luonnollisen vähentymän
31079: aika, jota pidetään myös päätoimisuuden ra-        (eläkkeelle siirtyminen tms.) kautta. Postin-
31080: jana.                                              jakajan päätoimisuus on yleensä pyritty säilyt~
31081:    Ennen postinjakajia koskevan virkaehtoso-       tämään. Mainitusta pääsäännöstä on poikettu
31082: pimuksen voimaantuloa postinjakajien palvelus-     vain postinjakajan omalla suostumuksella.
31083: suhteen ehdot määräytyivät kulkulaitosten ja          Posti- ja lennätinlaitos on toiminut sivutoi-
31084: yleisten töiden ministeriön päätöksillä, joiden    misten postinjakajien palvelussuhteen ehtojen
31085: mukaan esim. sairausajan palkan saamisen edel-     suhteen voimassa.olevie11 säännösten. mukaisesti.
31086:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1979.
31087: 
31088:                                                                  Liikenneministeri Veikko Saarto
31089: 4                                            1978 vp.
31090: 
31091: 
31092: 
31093: 
31094:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
31095: 
31096:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        domstid var 30 timmars veckoarbetstid. Ge-
31097: ,anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       nom tjänstekollektivavtalet sänktes såiedes
31098: se av den 4 januari 1979 nr 2976 tili veder-         denna timgräns med 10 timmar.
31099: börande medlem av statsrådet översänt avskrift         Gränsen för huvudsyssia har inte särskilt
31100: av föijande av riksdagsman Matti Luttinen           definierats i tjänstekollektivavtai, men exem-
31101: ställda spörsmåi nr 584:                            peivis vid förhandlingarna rörande ålderstili-
31102:                                                     lägg för statens tjänstemän överenskoms, att
31103:            Är Regeringen medveten om, att de        huvudsyssia är sådant arbete, som utförs 20
31104:         postbärare i bisyssia, vilka utför sam-     timmar i veckan.
31105:         ma arbete som postutdeiare i huvud-            Gränsen för huvudsyssia vid 20 timmar före-
31106:         syssla, är tvungna att arbeta under         kommer i många olika stadgor, såsom exempei-
31107:         sämre villkor i anställningsförhållandet,   vis i regiementet för statens arbetstagares
31108:         och om så är fallet,                        häisovård, statsrådets besiut angående arbets-
31109:            vilka åtgärder har Regeringen vid-       tagares semester samt i pensionslagstiftningen.
31110:         tagit ellet ämnar den vidta för att man        Såsom i spörsmåiet har konstaterats, kan
31111:         kunde avtala om villkoren i anställ-        enligt 1 § Iagen om statens tjänstekollektiv-
31112:         ningsförhållandet för postutdelare i bi-     avtai genom tjänstekollektivavtal avtalas om
31113:         syssia samtidigt som man avtalar om         vilikoren i anstäliningsförhållandet endast för
31114:         villkoren i anställningsförhåiiandet för    tjänstemän i huvudsyssia.
31115:         postutdeiare i huvudsyssia?                    Justitiekansier har i sitt 1beslut 5. 12. 1972
31116:                                                     konstaterat, att i tjänstekollektivavtalet för
31117:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      postutdelare inte får intas bestämmelser
31118: samt anföra föijande:                               rörande postutdelare i bisyssla.
31119:     Angående villkoren i anstäliningsförhåiian-        Enligt ett av statsrådet fatta principbesiut
31120: det för postutdelare i huvudsyssia avtalades        har man utvecklat postutdelningen genom att
31121: första gången genom tjänstekollektivavtai 1. 9.     inrätta nya postbilservice- och postutdelar-
31122:  1971.                                              linjer, förlänga existerande postutdelarlinjer,
31123:     Tjänstelkollektivavtalet grundade sig på be-    förena korta postutdeiarlinjer vilka skötts så-
31124: tänkandet av kommissionen för utredning av           som bisyssia, tili bättre fungerande enheter,
31125: särskilda persongruppers rättsliga stälining        ändra linjer vilka skötts tili fots, med cykei
31126: inom post- och telegrafverket ( kommittebe-         ellet moped, tili billinjer och ersätta postut-
31127: .tänkande 1971: B 53). Kommissionen kom             delarlinjer med utdeiningsbilar inom tätorter-
31128:  tili vissa förutsättningar, under vilka sär-       nas randområden.
31129: skilda persongrupper inom post- och teiegraf-          Man har strävat tili att genomföra motori-
31130: verket är berättigade tili förmåner i enlighet      seringen av postutdelariinjerna genom s.k. na-
31131: med avtaien. En av förutsättningarna är 20          turlig avgång ( pensionering o.dyl.). Postut-
31132: timmars veckoarbetstid, viiken även anses ut-       delares huvudsyssia har i allmänhet sökt he-
31133: göra gränsen för huvudsyssla.                       varas. Denna huvudregel har frångåtts endast
31134:     Innan tjänstekollektivavtalet för postut-       med postutdelarens eget bifall.
31135: delare trädde i kraft bestämdes postutdeiarnas         Post- och teiegrafverket har i fråga om vill-
31136: vilikor i anställningsförhållandet genom besiut     koren i anställningsförhållandet för postut-
31137: av ministeriet för kommunikationsväsendet           delare i bisyssla verkat i enlighet med gällande
31138: och allmänna arbetena, enligt vilka exempeivis      stadganden.
31139: förutsättning för erhållande av lön för sjuk-
31140:     Helsingfors den 5 februari 1979.
31141: 
31142:                                                                    Trafikminister Veikko Saarto
31143:                                                 1978 vp.
31144: 
31145: Kirjallinen kysymys n:o 585.
31146: 
31147: 
31148: 
31149: 
31150:                                    Koskenniemi: Inarin kunnassa t01m1van Nukkumajoen sahalai-
31151:                                       rtoksen ·toiminnan kokonaan lopettamisesta.
31152: 
31153: 
31154:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u b e m i e he 11 e.
31155: 
31156:    Allekirjoittanut yhdessä kansanedustaja Mik-        hen mennessä sahan toiminta kokonaisuudes"
31157: ko Bkorren kanssa teki helmikuun 17 päivänä            saan on lopetettu.
31158: 1978 kirjallisen kysymyksen halHtukselle Ina-              Vapon irtisanomisuhkaus toteutunee; sillä
31159: rin kunnassa toimivan Nukkumajoen sahala~tok­          nämä ko1me työil:tekijää työskentelevät juuri sa-
31160: sen toiminnan lopettamiseen liittyvistä asioista.      han ,toiminnan lopettamiseen liittyvien koneiden
31161: Kysymybeen vastasi kauppa- ja teollisuusmi-            ja laLtteiden lopettamis- ja siirtotöissä;
31162: nisteri Eero Rantala. Vastauksessaan Rantala              Kun Nukkumajoen sahalaitos on ollut sekä
31163: .totesi mm.: "Vapo ikehititäessään sivklrelisaho-      taloudellisesti että työllisyyspoliittisesti erittäin
31164: j.ensa toimintaa on !kohdistanut kehittämis- ja        tärkeä la1tos Inarin kirkonkylässä, olisi toimin-
31165: rakennustyön Peuravuonon sahalle. Se sijaitsee         nan jatkaminen vaikka supistevtunaJkin ollut tär-
31166: raaka-ainehankinnan, !tUOtteiden vataJstloinnin ja     keä ja välttämätön. Siksi sen toimintaa olisi ll:ul-
31167: kuljetusten :kannalta parhaalla paikalla. Kun li-      lut jaJtkaa, varsinkin kun väittämästä huolimaJtta
31168: s~ksi Nukkumajoen saha on verraten huono·              Nukkumajoen sahalaitoksen laitteet ja koneet
31169: kuntoinen, on valtion po'lttoainekeskus supista-       ovat olleet verratltain uusia ja nykyaikaisia ja
31170: nut sahaustoimintaa Nukkumajoella. Supistami-          osittain parempia kuin esim. .saman kunnan
31171: seen on vaikuttanut myös se, että Vapon mta-           alueella olevan PeuravUIOnon sahan alkuperäi-
31172: pölkkytoimitukset VR:lle ovat tänä ja ensi             set koneet ja laitteet. Lisiik:si on huomaUtava,
31173: vuonna 300 000 kpl, kun ne vuosina 1976 ja             eHä Nukkumajoen sahalaitoksen työntekijät
31174: 1977 olivart vielä 400 ooo kpl. Ratapölkyn sa-         ovat olleet pysyväisessä työsuhteessa V apoon ja
31175: haus·ta ·tullaan Nukkumajoe1la kuitenkin ajoit-        rakentaneet omat asunnot Inarin kirkolle.
31176: tain suorittamaan."                                       Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
31177:     Kauppa- ja teollisuusministeri Rantalan vas-       § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
31178: tauk$es:ta kävi siis i1mi, etJtei Vapo :tulisi koko-   ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
31179: naan lopettamaan Nukkumajoen · sahalaitoksen           van kysym)'lkSen:
31180: toimintaa, vaan ·siirtämään osan l!:oiminnoistaan
31181: Peuravuon6n sahalle Inarin kunrias·sa. Ny;t on                    Arkooko Hallitus ryhty.ä aikaisemmin
31182: osoittin:ttunut kuitenkin täysin selvä:ksi, ettei              antamansa lupauksen mukaisesti toimiin,
31183: Herra Ministerin antama vastaus pidä paikkaan-                 joilla se estää valtion polttoainekeskuk-
31184: sa, sillä Vapo on lopettanut lähes kaiken .toi-                sen lopulliset suunn1telmat lakkauttaa
31185: minnan Niikkumajoelta, jopa 'siinä määrin, ettei               Nukkumajoen sahalairtos. kokonaan Ina-
31186: sahalla työskentele enää kuin kolme työntekijää                rin kunnassa ja siten estää vielä työssä
31187: ja heidätkin on uhattu irtisanoa työstä maalis-                olevien työntekijöiden joutumisen :työt-
31188: kuun loppuun 1979 mennessä, uhalla, että sii-                  tömäksi?                  ·
31189:    '   Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1979.
31190: 
31191:                                           Niilo Koskenniemi
31192: 
31193: 
31194: 
31195: 
31196: 0879003331
31197: 2                                                 19-78 vp.
31198: 
31199: 
31200: 
31201: 
31202:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31203: 
31204:    Vaitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa          josi sahan työntekijöille siirtymismahdollisuut-
31205: mainhussa tankoituksessa Te, Herra Puhemies,             ta Peuravuonon sahalle. Ne ~uusi työntekijää,
31206: ole~te 4 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn kir-           jotka olivaJt käyneet Ivalosta Nukkumajoella
31207: jeenne pheHa ,toimi.ttaryut valtioneuvoston asian-       töissä,    hyvitksyi vä ~kin    siirtymistarjouksen.
31208: omais~lle jäsenelle' jäiljennöksen kansanedustaja        Kauppa- ja teollisuusministeriön kehoituksesta
31209: Niil,qJ{os)_{enniemen näin kuuluvasta kirjallises-       Vapo uusi Nukkumajoella töissä olleille siirty-
31210: ta kysymyksestä n:o 585:                                 mistarjouksensa ja järjesti lisäksi tyfutatkakul.
31211:              ,,                                          jetuben: .Tamm~kuun lopussa Vaoon kuljetusta
31212:                 Aikooko Hallitus ryhtyä ai:kaisemmin     hyväksi:käy~t:täen kävi Inarin ki11lronkylältä Peu-
31213:          ·' ahtamansa lupauksen mukaisesti toimiin;      ravuonossa töissä 5 henkeä;
31214:         ·; joilla se estää valtion polttoaineke~kuk­       · Nukkumajoen sahan toimintaa koskeneeseeri
31215:           .·sen'·· lopu:lliset suunn1te1mat lakkauttaa   kirjalliseen eduskuntakyselyyn 4. 4. 1978 anne-
31216:       · ,' Nqkkumajoen sahalaitos kokonaan Ina-          tussa vastauksessa mainittiin, että ratapölkyn sa-
31217:           , fiti kunnassa ja siten estää vielä työssä    hausta tullaan Nuk!kumajoella kuitenkin ajoit"
31218:              olevien työntekijöiden joutumisen työt-     tain suorittamaan. Vastaus perustui silloiseen ar·
31219:        .. ·. tömäksi?
31220:                                                          vioon, että yksityisellä ura:lmintipohjalla vottai~
31221:                                                          siin sahausta edes ajoittain Nukkumajoella suo-
31222:    Vastatrksena kysymykseen esitän seuraavaa:            rittaa. Tämä olisi edellyttänY't kuiitenkin huo-
31223:   'Valtion polttoainekeskuksen (Vapo} sahaus-            mattavaa nousua VR:n os.toissa. Valtionrau1ta~
31224: toimi~ta j~aamuu tavanomaiseen puutavaran                teiden. harrki:ntojen jäättninen 300 000 kappaleen
31225: sahaukseen ja myyntiin valtion laitoksille sekä          tasolle ja erityisesti VR:n enenevässä.määrin va-
31226: ratapölk!kyjen sahaukseen. Ratapölkkytoimituk-           rauksellinen suhtautuminen Pohjois-Lapin puu-
31227: sista menee noin 90% valtionrautateille, jonka           aineksen soveltuvuuteen ra:tapölkyn raaka-ai-
31228: os:ta't ol!yat 'vielä 1960-luvun alkuvuosina yleen-      neeksi ei .ole mahdollis,tanut sahaustoimintaa
31229: sä yli miljoona rata- ja 'vaihdepölkikyä vuodessa.       edes :tältä pohjalta. VaLtionrautareiden suhtau-
31230: Valtionrautateiden ostot ovat silloiselta tasolta        tuminen perustuu Valtion teknillisessä tutki-
31231: jatkqyf!Sti laskeneet. Vapon ratapölkikyjen koko-        muskeskuksessa suor~tettuun ja viime vuoden
31232: naismyynti oli vuonna 1977 411 000 kpl, vuon-            lopulla valmistuneeseen tutkimukseen, jossa sel-
31233: na 1978 323 000 kpl ja kuluvana vuonna noin              vitettiin Pohjois-Suomen puun ominaisuuksia
31234: 320,000: kpl. VR:n suunniielmien mukaan ostot            ratapölkyn raaka-aineena. Tutkimuksen rahoit-ti-
31235: tulev~t · )980-luvun a1kuvuosina         pysymään         vat VR ja Vapo yhdessä. Valtionrautateiden ko~
31236: 300 0.00 kappaleen vuositasolla .                        kemusten mukaan er·äät Pohjois-Lapis.ta peräisin
31237:   .Vai:P~~ .vuonna 1974 tehty päätös Inarin              olevat pölkyt ovat saattaneet puun rakenne-
31238: kun~assa sijaitsevan Nukkumajoen sahan toi-              vioista johtuen käslittelyn aikana yllättäen kat-
31239: minnan lopebtamisesta ja siititämisest.ä samassa          keilla ja lobkeilla.
31240: kunnassa olevalle Peuravuon.on nykyaikaiselle                Pohjois-Lapin puuaineksen pieni tilavuuspai-
31241: sahalle perustui osittain VR:n ostojen jyrkkään          no, oksaisuus ja kasvukierteisyys voiva't pienen-
31242: ja pysyväksi ilmoitetltuun supistumiseen. Rata-          tää siitä valmistetun ratapö1kyn lujuusominai-
31243: pölkkyjen myynnin lasku on lisäksi johtanut               suuksia. Suoritetltuun tutJkimukseen vi~taten
31244: Vapon kaikilla muillakin sahoilla sahauksen su-          valtionrautatiet on Vapolle 15. 1. 1979 osoitta-
31245: pistumiseen.                                             massaan kirjeessä pyytänyt Vapolta toimenpitei-
31246:    Nukkumajoen sahan t01mmnan Peuravuo-                   tä pohjoisimmilta puunhankiruta-alueilta toimi-
31247: noon siirtämispäätöksen yhteydessä Vapo tar-              tettujen ratapö1kkyjen laatutason parantamisek-
31248:                                                N:o .58.5                                                                     3
31249: 
31250: si. Vapo on kirjeen johdo&ta aloittanut sekä jo          Valtion polttoainekeskuksen ;taholta on ilmoi-
31251: sahattujen pölkkyjen lajirtelun etttä raaka-aineen    tettu, että kyselyssä mainitut ikolme Nukkuma-
31252: tarkastuksen. VaLmiista pötkyistä noin 10 % ei        joen sahalla vielä työsken!televää henkilöä hy-
31253: täytä VR:n tiukentuneiJta vaatimuksia ja raaka-       väksynevät Vapon tarjouksen siirtyä Peuravuo-
31254: aineesta jouduttaneen karsimaan samoin 10 %.          non sahalle. Työmatkan piteneminen osa:lla
31255: Toimenpiiteet merki:t·sevät lisäkustannuksia ja tu-   työntekijöistä on valitettavaa, tmutta 55 km pi-
31256: levat Vapon näkemyksen mukaan vähentämään             tuinen, 45-60 minuutin työma~tka ei Lapin
31257: ratapölkkyjen hankin:tamahdollisuuksia Inarin         eilkä Etelä-Suomen:kaan olosuhteissa ole harvi-
31258: vesistöalueella.                                      nainen.
31259:       Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1979.
31260: 
31261:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Eero Rantala
31262: 
31263: 
31264: 
31265: 
31266:                                                                                                     '·
31267: 
31268: 
31269: 
31270: 
31271:                                                                                       ' ' 1       ,1 ' : :~:    • ,'   i )
31272:                                                                                               ; 1.' ~ i ! ~ ·~: ;
31273: 4                                                        1978.vp.
31274: 
31275: 
31276:              1          ;t,
31277:         ,;; ,JL !); t
31278: 
31279:            ,..
31280: 
31281:     t     •. "·
31282:                  .1 .
31283:                                                                                                          ''   .,, ..
31284:                                        T i1 L R i k s d a g en s He r r Ta l m a n.
31285: 
31286:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                     kumajoki sågverk tillfälle a>tt bli anställda vid
31287: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse                   anläggningeri i Peuravuono. De sex arbel:·stagare
31288: av den 4 januar~ 1979 t1ll vederbörande med-                    som hade gåt\t i arbete i NukkUJmajoki från Iva-
31289: lemhav<St:atsrådet för avgivande 'av svar över-                 lo accepterade förslaget. På anmodan av han-
31290: sänt avskrifit av följande av riksdagsman Niilo                 dels- och industriministeriet förnyade Vapo sit,t
31291: Koskenniemi stä1lda sk:riftliga spörsmål nr 585:                förslag >till alla dem som arbetat på Nukkuma-
31292:                                                                 joki sågverk och anordnade t.o.m. arbetsresor-
31293:                        Ämnar Regedngen stå vid sitJt tidigare   na. 1 slutet av januari månad var fem sådana
31294:                     givna löfte och skrida tili åtgärder för    personer i arbete vid Peuravuono sågverk som
31295:                     omintetgörande av statens bränsie-          bodde i Errare kyrkby och som anlitade Vapos
31296:                     centrals planer om art hdt och hållet       arbetsresetjänster.
31297:                     nedlägga sågverket i Nukkumajoki i             1 svaret på de,t .skriftliga riksdagsspörsmål
31298:                     Enare kommun, för att så hindra atrt de     som gjordes 4. 4. 1978 och som också behand-
31299:                     arbetstagare som ännu är sysselsatta där    lade verksamheten i Nukkumajoki sågvel'k upp-
31300:                     blir arbetslösa?                            gavs, att slipersågning skulle trots a1l11: komma
31301:                                                                 att tidvis utföras i Nukkumajoki även i fram-
31302:     Såsom svar på spörsmålet får jag vördsamt                   tiden. Svaret utgick från kalkyler enligt vil:ka
31303: :anföra följande:                                               sågning borde ha kunna,r åtminstone tidvis och
31304:     Stattens bränslecentrals (Vapo) sågningsverk-               på entreprenadbasis utföras där. Dertta skulle
31305: samhet indelar sig i sågning och försäljning tili               dock ha förutsatt en betydlig stegring i SJ:s in-
31306: :statliga inrättningar av trävaror samt sågning                 köp. Att Statsjärnvägarnas anskaffningar då
31307: av sliprar. Sliperleveranserna går tili 90 % tili               stannade vid omkring 300 000 stycken och att
31308: Statsjärnvägarna, vHkas inköp ännu under några                  bolaget ställde sig alltmer förbehållsamt för i
31309: av 1960-talets första år normalt uppgick ltill                  Norra Lappland producerat trämaterials 1ämp-
31310: över en miljon sliprar i året. Statsjärnvägarnas                lighet för slipertillverkning har inte givit möj-
31311: lnköpssiffror har dock sedan dess sjunkk Vapos                  lighet tili sågningsverksambet ens på sagda ba-
31312: totala sliperförsäljningar uppgick till 411 000                 sis. Statsjärnvägarnas a:ttityd fönklaras av S'tatens
31313:  stycken år 1977 och tili 323 000 stycken år                    >tekniska forskningscentrals undersökning av i
31314:  1978; under innevocande år förväntas dessa för-                Norra Finland producerat trämalterials ege.nska-
31315: säljningar uppgå till ca 320 000 stycken. En-                   per med hänsyn till dess användning i tillver>k-
31316: ligt SJ:s planer kommer inköpen a1tt under de                   ning av sliprar. Undersökningen blev färdig mot
31317: första åren av 1980ctaJ.et stanna vid ca 300 000                slu!tet av senaste år och finansierades gemen-
31318: stycken om året.                                                samt av SJ och Vapo. Enl1g.t vid Statsjärn-
31319:     Det i Vapo år 197 4 fattade beslutet om ned-                vägarna erhMlna erfarenheter har en del av de
31320: läggning av Nukkumajoki sågverk i Enare ikom-                   sliprar som skickats från Norra Lappland kun-
31321: mun och om överföring av verksamheten till                      nat, beroende på trädens fela:kltiga ~äxtsätt, uri-
31322: det i Peuravuono belägna moderna sågverket                      der hantering oförväntat brista eller flisa sig.
31323: baserade sig till en del på SJ-inköpens branta                     Det nordlappländska träma:terialets låga vo-
31324: och - enli~t uppgift - varaktiga minskning.                     lymvikt samt dess kvistighet och spiraJ.växthet
31325: De sjunkande sliperförsäljningarna har dess-                    kan minska hallfasthelten av sHprar som rtillver-
31326: utom lett 1dll minskni•ngar av sågning även rpå                 kas därav. Med hänvisning tili ovannämnda un-
31327: Vapos övriga sågverk.                                           dersokning har Statsjärnvägarna i sin skrivelse
31328:     1 samband med beslutet om överflytt:tning av                av 15. 1. 1979 tili Vapo anmodat denna att
31329: verksamheten i Nukikumajoki •till Peuravuono                    skrida tili åtgärder för förbättrande av ik:vaHtets-
31330: beredde Vapo dem som var anställda vid Nuk-                     nivån hos de sliprar som levereras från de nord-
31331:                                               N:o 585                                              5
31332: 
31333: ligaste .timmeranskaffningsområdena. Vapo har           Av Vapos hå11 har uppgivilts, att de i spörs-
31334: i anledning av sagda skrivelse börjatt å ena sidan   mMet avsedda tre personer som ännu är i ar-
31335: sontera redan sågade sJiprar och å andra sidan       bete vid Nukkumajoki sågverk torde acceptera
31336: verkSt:ä1la kontro1ler av t·rämaterialet. Ca 10 %    Vapos förslag och börja arbeta vid Peuravuono
31337: av färdigsågade sliprar motsvarar inte SJ: s tiJl-   sågverk. Att arbetsresan för en del arbetstagare
31338: skärpta krav och en annan 10 % av råmateria-         då blir längre är beldagansvärt, men en 55 ~m
31339: let bör sannolikt slopas. Åtgärderna medför yt-      lång arbetsresa som tar 45-60 minuter är i
31340: terligare kos:tnader och kommer enligt Vapos         Lapplands ellet ens Södra Fin:lands förha1Janden
31341: mening atlt minska möjligheterna tiil anskaff-       ingalunda säHsynt.
31342: ning av sli:prar från Enare vantendragsområde.
31343:      Helsingfors den 8 februari 1979.
31344: 
31345:                                                      Handels- och industriminister Eero Rantala
31346: 
31347: 
31348: 
31349: 
31350: 087900333L
31351: .,.·•,
31352:                                                1978 vp.
31353: 
31354: Kirjallinen kysymys n:o 586.
31355: 
31356: 
31357: 
31358: 
31359:                                    Poutanen ym.: Yksityisille tiekunnille suoritettavien valtionavus-
31360:                                       tusten maksatusten viivästymisestä.
31361: 
31362: 
31363:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31364: 
31365:   Yksityisistä teistä annetun asetuksen ( 998/        neet, ovat myös yntta)at Jaaneet ilman saata-
31366: 77) mukaan tiekunnille tulevat valtionavustuk-        viaan. Kohtuutonta on, että monet joutuvat
31367: set maksaa asianomainen tie- ja vesirakennus-         odottamaan suoritustaan yli vuodenkin valtion
31368: piiri, mikäli mahdollista, ennen kunnossapito-        hitaan maksuliikenteen johdosta.
31369: vuotta seuraavan syyskuun loppua. Yksityistie-           Uuden yksityistieasetuksen mukaan on val-
31370: lain muutoksen uudistaessa avustusjärjestelmää        tionavustukset tulevina vuosina maksettava en-
31371: määrättiin asetuksen voimaantulosäännöksessä,         nen kunnossapitovuotta seuraavan syyskuun
31372: että ennen asetuksen voimaantuloa ( 1. 1.             loppua. Kun kuluvana vuonna ei suorituksia
31373: 1978) koskevalta ajalta maksavat lääninhalli-         asetuksen poikkeussäännöksestä huolimatta ole
31374: tukset avustukset yksityisten teiden kunnossa-        pystytty maksamaan edes vuoden loppuun men-
31375: pitoon ja teiden tekemiseen vuoden 1978 aika-         nessä, ei tunnu uskottavalta, että seuraavina
31376: na.                                                   vuosina maksatus voitaisiin suorittaa jo syys-
31377:     Huolimatta siitä, että asetuksen mukaan           kuun loppuun mennessä.
31378: avustukset vuodelta 1977 tulisi maksaa vuoden            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
31379:  1978 aikana, ei näin ole tapahtunut ainakaan         väjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
31380: Mikkelin läänin alueella kuin vain hyvin har-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31381:  voissa tapauksissa. Tällainen asetuksen vastai-      vaksi seuraavan kysymyksen:
31382: nen viivästyminen on asettanut monet yksityi-
31383:  siä teitä ylläpitävät tiekunnat ja siten tienkäyt-             Onko Hallitus tietoinen, että valtion-
31384:  täjät kohtuuttoman suuriin vaikeuksiin.                     avustuksia yksityisille tiekunnille ei ole
31385:     Asetuksen vastainen tilanne on tuottanut                 maksettu asetuksen edellyttämässä mää-
31386:  myös monille pienyrittäjille, kuten esim. kuor-             räajassa, ja
31387:  ma-autoilijoille taLoudellisia tappioita. Monien               mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta seu-
31388:  tiekuntien ja autoilijoiden välillä on sovittu,             raavina vuosina määräaikoja noudatet-
31389:  että tielle ajetut sarat maksetaan valtionavus-             taisiin?
31390:  tuksesta. Kun valtion suoritukset ovat viivästy-
31391:       Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1979.
31392: 
31393:                 Pentti Poutanen                                   Veikko Vennamo
31394:                 Pekka Vilmi                                       Reino Karpola
31395:                 Mikko Kaarna                                      Väinö Raudaskoski
31396:                 Einari Nieminen                                   Petter Savola
31397:                 Marjatta Väänänen                                 Juhani Tuomaala
31398:                                          Mikko Pesälä
31399: 
31400: 
31401: 
31402: 
31403:  0879002619
31404: 2                                                1978 vp.
31405: 
31406: 
31407: 
31408: 
31409:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
31410: 
31411:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentissa            Yllä mainitun voimaantulosäännöksen joh-
31412: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,           dosta liikenneministeriö kirjeellään 22. 9. 1978
31413: olette 4 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn               kiinnitti lääninhallitusten huomiota siihen, että
31414: kirjeenne n:o 2978 ohella toimittanut valtio-           yksityisten teiden kunnossapitoavustusten mak-
31415: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen         sattamispäätökset tuli tehdä ja maksattaminen
31416: kansanedustaja Pentti Poutasen ym. näin kuu-            suorittaa ennen vuotta 1978 syntyneiden kus-
31417: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 586:             tannusten osalta ehdottomasti vuoden 1978
31418:                                                         aikana.
31419:            Onko Hallitus tietoinen, että valtion-          Jotta valtionavustukset olisi voitu maksaa
31420:         avustuksia yksityisille tiekunnille ei ole      vuoden 1978 aikana, kehotti tie- ja vesiraken-
31421:         maksettu asetuksen edellyttämässä mää-          nushallitus tie- ja vesirakennuspiirejä 16. 1.
31422:         räajassa, ja                                    1978 käsittelemään maksattamishakemukset
31423:            mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta seu-        niin, että piirin lausunto hyväksyttävistä kus-
31424:         raavina vuosina määräaikoja noudatet-           tannuksista voitaisiin antaa lääninhallitukselle
31425:         taisiin?                                        30. 7. 1978 mennessä.
31426:                                                            Saatujen selvitysten mukaan yhdeksän tie- ja
31427:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vesirakennuspiiriä oli antanut lausuntonsa em.
31428: vasti seuraavaa:                                        päivään mennessä. Tie- ja vesirakennuslaitok-
31429:    Vuonna 1963 voimaan tulleiden yksityisten            sen Mikkelin piiri antoi lausuntonsa 12. 6.
31430: teiden valtionavustussäännösten mukaan tiekun-          1978 lääninhallitukselle. Muut tie- ja vesira-
31431: nan tuli jättää tien kunnossapidon valtionavus-         kennuspiirit olivat antaneet lausuntonsa pää-
31432: tuksen maksattamishakemus säädettyine liittei-          asiassa elo-syyskuun aikana. Tiekunnilta pyy-
31433: neen valtion tiemestarille kunnossapitovuotta           dettyjen lisäselvitysten ym. viivytystä aiheutta-
31434: seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tie-             vien syiden johdosta yksittäisiä tiekuntien ha-
31435: mestarin tuli tarkistaa maksattamishakemus ja           kemuksia oli jouduttu käsittelemään vielä mar-
31436: antaa lausuntonsa sekä toimittaa asiakirjat tie-        raskuun alussa.
31437: ja vesirakennuspiirin piiri-insinöörille. Piiri-insi-      Lääninhallitukset ovat ilmoittaneet maksa-
31438: nöörin oli annettava asiasta lausuntonsa sekä           neensa vuoden 1977 kunnossapidon valtion-
31439: lähetettävä asiakirjat lääninhallitukselle, jonka       avustukset vuoden 1978 aikana lukuunottamat-
31440: tuli viivytyksettä ratkaista asia. Näin ollen en-       ta seitsemää yksittäistä tapausta, jotka lisäselvi-
31441: nen vuotta 1978 tapahtunutta yksityisten tei-           tysten hankkimiseksi oli jouduttu palauttamaan
31442: den valtionavustussäännösten uudistusta mak-            täydennettäväksi. Näistä neljä oli palannut ja
31443: sattamisella ei ollut varsinaista määräaikaa.           yksi saapunut lääninhallituksiin vasta tammi-
31444:    Vuoden 1978 alusta voimaan tulleiden yksi-           kuussa 1979 ja kahta ei ole toistaiseksi palau-
31445: tyisten teiden kunnossapidon valtionavustus-            tettu muistutuksesta huolimatta. Kyseisen vii-
31446: säännösten mukaan (Asetus yksityisistä teistä           den tapauksen osalta maksattammen on voitu
31447: annetun asetuksen muuttamisesta ( 998/77)               suorittaa menorästinä. Näistä poikkeustapauk-
31448: 24 § ) avustus tulee maksaa mikäli mahdollista          sista on yksi ollut Mikkelin ja kuusi Uuden-
31449: ennen kunnossapitovuotta seuraavan syyskuun             maan läänin alueella.
31450: loppua. Maksattaminen on uudistuksen yhtey-                Kaikkiaan lääninhallitukset ovat maksaneet
31451: dessä siirretty tie- ja vesirakennuspiirien suori-      yksityisten teiden kunnossapidon valtionavus-
31452: tettavaksi. Em. asetuksen voimaantulosäännök-           tuksia vuodelta 1977 noin 8 700 tielle. Liiken-
31453: sen mukaan kuitenkin kunnossapitovuotta 1977            neministeriö on asettanut vuonna 1978 tarkoi-
31454: koskevat valtionavustukset tuli maksaa läänin-          tusta varten lääninhallitusten käytettäväksi
31455: hallitusten toimesta vuoden 1978 loppuun men-           määrärahoja 18,1 milj. mk. Edellä lausutun pe-
31456: nessä.                                                  rusteella on siis todettava, että valtionavustuk-
31457:                                             N:o 586                                              3
31458: 
31459: set on maksettu yksityisille tiekunnille asetuk-   musten lääninhallituksessa aikaisemmin tapah-
31460: sen edellyttämässä määräajassa muutamaa lisä-      tunut tarkastus jää nyt kokonaan pois. Edellä
31461: selvitystä vaatiuutta poikkeustapausta lukuun-     selostetun tie- ja vesirakennuspiirien vuoden
31462: ottamatta eikä näissäkään poikkeustapauksissa      1978 aikataulun perusteella voidaan arvioida,
31463: maksatuksen viivästyminen ole aiheutunut lää-      että yksityisten teiden kunnossapidon valtion-
31464: ninhalli tuksista.                                 avustukset, lisäselvitystapauksia lukuunottamat-
31465:    Vuoden 1979 aikana yksityisten teiden val-      ta, voidaan maksaa asetuksen edellyttämään
31466: tionavustusten maksattaminen tapahtuu tie- ja      määräaikaan syyskuun loppuun mennessä.
31467: vesirakennuspiirien toimesta. Maksattamishake-
31468:      Helsingissä tammikuun 31 päivänä 1979.
31469: 
31470: 
31471:                                                                Liikenneministeri Veikko Saarto
31472: 4                                            1978 vp.
31473: 
31474: 
31475: 
31476: 
31477:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31478: 
31479:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Med anledning av ovan nämnda ikraftträdel-
31480: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       sestadganden fäste trafikministeriet genom sin
31481: nr 2978 av den 4 januari 1979 till vederböran-      skrivelse av 22. 9. 1978 länsstyrelsernas upp-
31482: de med1em av statsrådet översänt avskrift av        märksamhet vid, att besluten om utanordning
31483: följande av riksdagsman Pentti Poutanen m. fl.      av underhållsbidrag till enskilda vägar för de
31484: undertecknade spörsmål nr 586:                      kostnaders del som uppstått före år 1978
31485:                                                     ovillkorligen skall fattas och utanordningen
31486:           Är Regeringen medveten om, att            ovillkorligen ske under år 1978.
31487:        statsbidrag till enskilda väglag inte har        För att utbetalningen av statsbidragen skulle
31488:        utbeta1ats inom i förordningen förut-        kunna ske under år 1978 uppmanade väg- och
31489:        satt tid, och                                vattenbyggnadsstyrelsen 16. 1. 1978 väg- och
31490:           vilka åtgärder ämnar Regeringen           vattenbyggnadsdistrikten att behandla utanord-
31491:        vidta, för att ifrågavarande tider skall     ningsansökningarna så, att distriktets utlåtande
31492:        kunna iakttas i fortsättningen?              om de godtagbara kostnaderna kunde tillställas
31493:                                                     länsstyrelsen senast 30. 7. 1978.
31494:     Såsom svar på detta spörsmå1 får jag vörd-          Enligt utredningarna hade nio väg- och vat-
31495: samt anföra följande:                               tenbyggnadsdistrikt avgivit sitt utlåtande före
31496:     Enligt stadgandena om statsbidrag för enskil-   ovan nämnda datum. Väg- och vattenbyggnads-
31497: da vägar som år 1963 trädde i kraft skulle          verkets St Michel-distrikt avgav sitt utlåtande
31498: väg1ag inom mars månad e'fter underhållsårets       till länsstyrelsen 12. 6. 1978. De övriga väg-
31499: utgång tillställa statens vägmästare ansökan om     och vattenbyggnadsdistrikten lämnade sitt ut-
31500: utanordning av statsbidrag för underhåll av         låtande huvudsakligen under augusti-septem-
31501: väg jämte stadgade bilagor. Vägmästaren skul-       ber. På grund av de tilläggsutredningar som
31502: le granska ansökan om bidrag och avgiva eget        begärts hos väglagen samt av andra orsaker
31503: utlåtande samt översända handlingarna till          som medfört dröjsmål behandlades enstaka an-
31504: distriktsingenjören vid väg- och vattenbygg-        sökningar ännu i början av november.
31505: nadsdistriktet. Distriktsingenjören skulle avgiva       Länsstyrelserna har meddelat, att de har ut-
31506: utlåtande i saken och översända handlingarna        betalat underhållsbidragen för år 1977 under
31507: till länsstyrelsen, som ofördröjligen skulle av-    år 1978 med undantag av sju enskilda fall, då
31508: göra ansökningen. Före revideringen år 1978         ansökningen hade återsänts för att komplette-
31509: av stadgandena beträffande statsbidrag för en-      ras med tilläggsutredningar. Av dessa hade fyra
31510: skilda vägar fanns det sålunda ingen egentlig       återställts samt en ankommit till länsstyrelsen
31511: utsatt tid för utanordningen.                       först i januari 1979. Trots påminnelse har två
31512:     Enligt stadgandena om statsbidrag för under-    ansökningar ännu inte återställts. I de fem
31513: håll av enskilda vägar som i början av år 1978      nämnda fallen har statsbidraget kunnat utan-
31514: trädde i kraft ( 24 § förordningen angående         ordnas som utgiftsrest. Ett av dessa undantags-
31515: ändring av förordningen om enskilda vägar           fall förekom i St Michels Iän och sex i Nylands
31516: 998/77), skall bidrag utbetalas, såvitt möjligt     län.
31517: före utgången av september månad det år som             För underhåll av enskilda vägar har läns-
31518: följer närmast efter underhållsåret. I samband      styrelserna för år 1977 utbetalat statsbidrag för
31519: med revideringen övetfördes utanordningen pa        sammanlagt ca 8 700 vägar. Trafikministeriet
31520: väg- och vattenbyggnadsdistrikten. Enligt           har år 1978 ställt länsstyrelserna ett anslag om
31521: ikraftttädelsestadgandet i ovan nämnda förord-      18,1 milj. mk till förfogande för detta ända-
31522: ning skall dock de statsbidrag som gäller un-       mål. Med stöd av vad ovan anförts kan det
31523: derhållsåret 1977 utbetalas före utgången av        alltså konstateras, att statsbidragen till enskilda
31524: år 1978 på åtgärd av länsstyrelserna.               väglag har utbetalats inom den i förordningen
31525:                                             N:o 586                                              5
31526: 
31527: förutsatta tiden med undantag av några fall, då   verkställda granskningen av utanordningsansök-
31528: tilläggsutredning erfordrats, och att dröjsmål    ningarna. På basen av väg- och vattenbygg-
31529: med utanordningen inte heller i dessa undan-      nadsdistriktens ovan nämnda tidsschema för år
31530: tagsfall kan tillräknas länsstyrelserna.          1978 kan det beräknas, att statsbidragen för
31531:    Utanordningen av statsbidrag tili enskilda     underhåll av enskilda vägar, med undantag av
31532: väglag sker under år 1979 på åtgärd av väg-       de fall då tilläggsutredningar erfordras, kan ut-
31533: och vattenbyggnadsdistrikten. 11 samband med      betalas inom den i förordningen förutsatta ti-
31534: detta uteblir den av länsstyrelserna tidigare     den, dvs. före utgången av september.
31535:      Helsingfors den 31 januari 1979.
31536: 
31537: 
31538:                                                                  Trafikminister Veikko Saarto
31539:                                                1978 vp.
31540: 
31541: Kirjallinen kysymys n:o 587.
31542: 
31543: 
31544: 
31545: 
31546:                                     Kauppi ym.: Holhouksenalaiseksi määräämistä varten tarvittavan
31547:                                        lääkärintodistuksen antamisesta.
31548: 
31549: 
31550:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
31551: 
31552:    Rikoslain 38 § :n 3 momentin mukaan ei             tua. Voimassaoleva lainsäädäntö ei selvästi
31553: lääkäri saa luvattomasti ilmaista yksityisen tai      oikeuta lääkäriä tällaisen todistuksen antami-
31554: perheen salaisuutta, josta hän ammattitoimes-         seen ilman, että hän olisi vaarassa tulla tuomi-
31555: saan on saanut tiedon. Lisäksi oikeudenkäymis-        tuksi salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.
31556: kaaren 17 luvun 23 § 1 momentin 3-kohdassa              Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
31557: kielletään lääkäriä todistamasta siitä, mitä hän      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
31558: on asemansa perusteella saanut tietää ja mikä         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
31559: asian laadun vuoksi on salassa pidettävä, ellei       seuraavan kysymyksen:
31560: se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on sää-
31561: detty, todistamiseen suostu. Lääkärintoimen                     Aikooko Hallitus tutkia kysymyksen
31562: harjoittajat joutuvat kuitenkin toistuvasti tilan-           lääkärin oikeudesta antaa ilman poti-
31563: teisiin, joissa potilas esimerkiksi mielisairauden,          laan suostumusta holhouksenalaiseksi
31564: syvän vajaamielisyyden tai elimellisen sairauden             määräämistä varten tarvittavan todis-
31565: aiheuttaman henkisen tason laskun takia tar-                 tuksen siinä tapauksessa, että potilaan
31566: vitsisi holhoojan, mutta ei itse ymmärrä pyytää              tärkeät edut vaativat holhouksenalaisek-
31567: holhoukseen määräämistä. Tällöin nimenomaan                  si määräämistä, mutta hän ei ymmärrä
31568: potilaan etu vaatisi, että hänet sairaaksi to-               itse pyyntöä esittää, ja
31569: dennut alan erikoislääkäri voisi ilman potilaan                 aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
31570: suostumusta antaa todistuksen, jonka perus-                  nöllisiin toimiin siinä tapauksessa, että
31571:  teella holhottavaksi julistaminen voisi tapah-              kysymys lääkärintodistuksen antamis-
31572:                                                              oikeudesta havaitaan epäselväksi?
31573:       Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1979.
31574: 
31575:                 Eeva Kauppi                                      Lauri Impiö
31576:                 Pentti Sillantaus                                Ulla Puolanne
31577:                 Pertti Salolainen                                Erkki Pystynen
31578:                 Saara Mikkola                                    Heikki Jartti
31579:                 Mauri Miettinen                                  Irma Rihtniemi-Koski
31580:                                            Vuokko Juhola
31581: 
31582: 
31583: 
31584: 
31585: 087900310V
31586: 2                                            1978 vp.
31587: 
31588: 
31589: 
31590: 
31591:                         Eduskunnan Herra. Puhe                mi ehe 11 e.
31592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     lääkäri ei saa, eikä häntä voida velvoittaa,
31593: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      eräitä sanotun säännöksen 3 momentissa tar-
31594: olette 4 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn          koitettuja tilanteita lukuunottamatta, oikeuden-
31595: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       käynnissä todistamaan siitä, mitä hän on ase-
31596: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      mansa perusteella saanut tietää ja mikä asian
31597: edustaja Kaupin ym. näin kuuluvasta kirjalli-      laadun vuoksi on salassa pidettävä, ellei se
31598: sesta kysymyksestä n:o 587:                         jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty
31599:                                                    todistamiseen suostu.
31600:             Aikooko Hallitus tutkia kysymyksen        Lääkintöhallituksesta saadun selvityksen mu-
31601:          lääkärin oikeudesta antaa ilman poti~ kaan, ko. lainsäädännön syntyhistoria ja se
31602:          laan suostumusta holhouksenalaiseksi huomioon ottaen, että salassapito on yleensä
31603:          määräämistä varten tarvittavan todis- säädetty lähinnä yksityisen henkilön esim. po-
31604:          tuksen siinä tapauksessa, että potilaan tilaan etua silmälläpitäen, on säännösten pää~
31605:          tärkeät edut vaativat holhouksenalaisek- tarkoituksena katsottava olevan lähinnä suojata
31606:          si määräämistä, mutta hän ei ymmärrä potilaan ja lääkärin välistä luottamuksellista
31607:          itse pyyntöä esittää, ja                  suhdetta. Arvosteltaessa jonkin seikan pitämistä
31608:             aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän- salaisuutena on lähtökohtana pidettävä näin ol·
31609:          nöllisiin toimiin siinä tapauksessa, että len potilaan henkilökohtaista mielipidettä ja sen
31610:          kysymys lääkärintodistuksen antamis- muotoutumisen aiheuttaneita seikkoja.
31611:          oikeudesta havaitaan epäselväksi?            Oikeudenkäynnissä sovellettavaksi tulevan
31612:                                                    oikeudenkäymiskaaren mainitun 17 luvun sään-
31613:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nökseen sisältyvän viittauksen asian laadun
31614: vasti seuraavaa:                                   huomioon ottamisesta voidaan katsoa kuiten-
31615:    Kysymyksen perusteluissa on lääkärintoimen kin toisaalta korostavan sitä, että vaitiolovel-
31616: harjoittajan todettu mm. joutuvan toistuvasti vollisuutta ratkaistaessa tulee ensisijaisena seik-
31617: tilanteisiin, jossa potilas esim. mielisairauden, kana pitää potilaan etua ja toisaalta sitä, että
31618: syvän vajaamielisyyden tai elimellisen sairauden esim. lääkärin suorittamalle objektiiviselle tul-
31619: aiheuttaman henkisen tason laskun vuoksi tar- kinnalle potilaan edusta voidaan antaa olen-
31620: vitsisi holhoojan, mutta ei itse ymmärrä pyytää naista merkitystä.
31621: holhottavaksi määräämistä sekä katsottu, ettei        Mikäli objektiivisesti arvostellen salassapi-
31622: voimassa oleva lainsäädäntö selvästi oikeuta dettävien tietojen ilmaisemisesta tuomioistui-
31623: potilaan sairaaksi todennutta alan erikoislää-. melle on potilaalle vain hyötyä ja se muutoin-
31624: käriä antamaan lääkärintodistusta holhottavaksi kin on hänen etunsa mukaista, kuten kysymyk-
31625: julistamista varten, ilman, että hän olisi vaa- sessä viitatuissa tapauksissa holhousasiassa voi-
31626: rassa tulla tuomituksi salassapitovelvollisuuden daan usein katsoa olevan, ei lääkintöhallituk-
31627: rikkomisesta.                                      sen käsityksen mukaan esim. potilasta hoita-
31628:    Kysymyksen perusteluissa on ilmeisesti tar- neen lääkärin ole aihetta vaitiolovelvollisuu-
31629: koitettu viitata lääkärin salassapitovelvollisuut- teensa vedoten kieltäytyä todistamasta holhous-
31630: ta koskevan rikoslain 38 luvun 3 § :n sään- asiassa. Kun kysymyksen todistajavelvollisuu-
31631: nökseen, jossa on sanktioitu lääkärin ammatti- den laajuudesta ratkaisee meillä käytännössä
31632: toimessaan tietoonsa saama yksityisen tai per- tuomioistuin, tämä luonnollisesti helpottaa lää-
31633: heen salaisuuden luvaton ilmaiseminen.             kärin asemaa sanotussa tilanteessa.
31634:    Kysymyksen perusteluissa on myös viittaus          Lisäksi tuomioistuimen on mahdollista kuul-
31635: oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 23 §: n 1 mo- la määräämäänsä asiantuntijaa tai hankkia hä-
31636: mentin 3 kohtaan, jonka sanamuodon mukaan neltä asiantuntijalausunto.
31637:                                                 N:o 587                                                  3
31638: 
31639:     Lääkintöhallituksen käsityksen mukaan, kun          si siinä tilassa, ettei hän kykene tai ei ole
31640: otetaan lisäksi huomioon oikeudenkäymiskaa-             halukas antamaan suostumustaan tai esittämään
31641: ren säännökset lääkärin oikeudesta esittää vai-         pätevää pyyntöä asiassa, vaikka hänen etujensa
31642: tiolovelvollisuuden piiriin kuuluvia seikkoja si-       valvominen sitä edellyttäisi. Lainsäädännön tar-
31643: sältäviä asiakirjoja ( 17 luku 12 §), voidaan           kistaminen on ehkä paremmin perusteltavissa
31644: lainsäädäntöä tältä osin pitää suhteellisen sel-        tältä osin. Tarkistaminen, jos sitä harkitaan,
31645: vänä, joskin se saattaa antaa mahdollisuuden            vaatii kuitenkin lääkintöhallituksen mielestä
31646: eri tulkintoihinkin. Toisaalta on huomattava,           laajempaa ja erittäin perusteellista selvittämistä.
31647: että tuskin tämänlaatuisia säännöksiä voidaan           Lisäksi voidaan viitata edellä oikeudenkäyntiä
31648: säätääkään niin yksiselitteisinä, etteikö tulkinta-     koskevaan menettelyyn, jossa tuomioistuin voi
31649: ongelmia aina esiintyisi.                               velvoittaa lääkärin esittämään lääkärintodistuk-
31650:     Terveydenhuollon näkökannalta ko. lainsää-          sen.
31651: dännön muutostarpeet ovat vaikeasti arvioita-              Lääkintöhallitus on antanut lääkärinlausun-
31652: vissa, erityisesti huomioon ottaen sen, että            toa holhousasiassa koskevan yleiskirjeen {DNo
31653: tulkintakysymykset jäävät käytännössä tuomio-           7932/02/76, 8. 2. 1976). Siinä edellytetään
31654: istuinten ratkaistaviksi.                               mm., että tuomioistuimelle annettavan lääkärin-
31655:     Käsiteltäessä lääkärin vaitiolo- ja salassapito-   lausunnon holhottavaksi julistamisesta ja hol-
31656: velvollisuutta ja siten hänen mahdollisuuttaan          houksesta vapauttamista varten antaa laillis-
31657: ja oikeuttaan antaa esim. lääkärinlausuntoja            tettu lääkäri, joka aikaisemman hoitosuhteen
31658: holhouksen alaiseksi julistamista silmälläpitäen       perusteella tuntee tutkittavan terveydentilan.
31659: muutoin kuin oikeudenkäynnissä (ulkopuolella           Ellei tämä ole mahdollista, lausunnon antaa
31660: oikeudenkäynnin), joudutaan ottamaan huo-              valtion, kunnan tai kuntainliiton palveluksessa
31661: mioon kysymyksen perusteluissa tarkoitetun             oleva lääkäri ja jos se lausunnon kannalta on
31662: rikoslain 38 luvun 3 §:n säännökset.                    tarpeen, psykiatrian erikoislääkäri. Lausunnon
31663:     Pääsääntöisesti lääkäri voi ilmaista salaisuu-     tulee perustua lausunnon antavan lääkärin suo-
31664: tena pidettävän seikan vain mikäli laissa on           rittamaan henkilökohtaiseen tutkimukseen.
31665: tähän säädetty erityinen valtuutus tai velvolli-           Kunnan holhouslautakunnan sekä kunnallis-
31666: suus tai on olemassa teon oikeudenvastaisuu-           ten sosiaaliviranomaisten asiana on osaltaan
31667: den poistava seikka, esim. potilaan suostumus.         valvoa, että holhoukseen ottamista tai määrää-
31668: Lääkintöhallituksen käsityksen mukaan henki-           mistä koskevissa asioissa menetellään asianmu-
31669: lön Iähiomaisilla, muilla sivullisilla tai esim.       kaisella tavalla ja että tätä koskevat asiat tar-
31670: hoihouslautakunnalla ei ole lakiin perustuvaa          vittaessa saatetaan holhousasioita käsittelevän
31671: oikeutta vaatia potilaan terveydentilaa koskevia       tuomioistuimen ratkaistavaksi. Lisäksi sosiaali-
31672: tietoja lääkäriltä.                                    lautakunnalla on eräissä holhousasioissa itse-
31673:     Näin ollen ja koska lääkärin suorittamalle         näistä toimivaltaa.
31674: potilaan etujen objektiiviselle tulkinnalle ei             Holhouslain kokonaisuudistus on parasta
31675: voitane kyseinen rikoslain säännös huomioon            aikaa vireillä. Tässä yhteydessä on asianmukais-
31676: ottaen antaa vastaavaa merkitystä kuin edellä          ta arvioida onko tarpeen tarkistaa säännöksiä
31677: oikeudenkäymiskaareen sisältyviä säännöksiä            kysymyksessä tarkoitetuissa tapauksissa. Tär-
31678: tarkasteltaessa on todettu, on lääkärin lääkintö-      keänä on pidettävä, että henkilön oikeustur-
31679: hallituksen käsitvksen mukaan yleensä annet-           vaan liittyvät näkökohdat tulevat myös tällai-
31680: tava potilaan mielipiteelle ratkaiseva merkitys        sissa tapauksissa turvatuiksi. Potilaan tullessa
31681: harkitessaan yksityiskohtaisia terveydentilaa          lääkärin hoitoon on perusperiaatteena pidettä-
31682: koskevia tietoja sisältävän lääkärintodistuksen        vä, että häntä koskevat tiedot pysyvät luotta-
31683: luovuttamista sivullisille.                            muksellisina, eikä potilasta koskevia tietoja
31684:     Tiettyä hankaluutta syntyy luonnollisesti eri-     hänen tietämättään käytetä muussa tarkoituk-
31685:  tyisesti silioin, kun potilas on sairautensa vuok-    sessa dkä niitä anneta ulkopuolisille.
31686:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1979.
31687: 
31688:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työlä;ärvi
31689: 4                                            197"8 -vp.
31690: 
31691: 
31692: 
31693: 
31694:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
31695: 
31696:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         inte får och inte kan åläggas att vid rättegång,
31697: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       med undantag av vissa i 3 mom. sagda lagrum
31698: av den 4 januari 1979 tili vederbörande med-        avsedda situationer, vittna om vad han på
31699: 1em av statsrådet översänt avskrift av följande     grund av sin ställning erfarit och vad tili följd
31700: av riksdagsledamot Kauppi m. fl. underteckna-       av sakens natur bör hemlighållas, om inte den,
31701: de spörsmål nr 587:                                 i vars intresse tystnadsplikten påbjudits," sam•
31702:                                                     tycker tili avgivande av vittnesmålet.
31703:           Ämnar Regeringen undersöka frågan             Enligt medicinalstyrelsens utredning bör den
31704:        om läkares rätt att utan patientens          huvudsakliga avsikten · med stadgandena anses
31705:        medgivande utfärda intyg för omyndig-        vara att skydda det tillitsfulla förhållandet
31706:        förklarande i det fall att patientens för-   mellan patient och läkare, med beaktande av
31707:        del kräver att han ställs under förmyn-      ifrågavarande lagstiftnings tillkomst och av det
31708:        derskap, men han inte själv förstår att      faktum, att tystnadsplikten i allmänhet är in-
31709:        anhålla om det, och                          förd i lagstiftningen med tanke på enskildas,
31710:           ämnar · Regeringen vidta lagstiftnings-   t.ex. patienternas intressen. Då man bedömer
31711:        åtgärder i det fall att det framkommer       huruvida någon omständighet skall hemlighål-
31712:        att frågan om rätten att utfärda läkar-      las bör man således utgå från patientens per-
31713:        intyg är oklar?                              sonliga åsikt och de faktorer som bidragit tili
31714:                                                     dess uppkomst.
31715:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        · Den hänvisning tili sakens natur som ingår
31716: samt anföra följande:                               i ovan nämnda paragraf i 17 kap. rättegångs-
31717:     I motiveringen tili spörsmålet har det kons-    balken, vilken skall tillämpas vid en rättegang,
31718: taterats att en utövare av läkaryrket bl.a. upp-    kan dock anses å ena sidan understryka att vid
31719: repade gånger ställs inför situationer där pa-      avgörande av huruvida tystnadsplikt föreligger i
31720: tienten på grund av en nedsatt mentalt tili-        första hand bör beaktas patientens intresseli
31721: stånd tili följd av t.ex. mental sjukdom, uppen-    och å andra sidan att t.ex. en läkares objek-
31722: bar debilitet eller organisk sjukdom · skulle       tiva tolkning av patientens fördel kan ges en
31723: behöva en förmyndare, men inte själv förstår        väsentlig betydelse.              ·
31724: att anhålla om att bli ställd under förmynder-          Om det objektivt sett endast iir till nytta
31725: skap. Likaså anses i motiveringen att gällande      för patienten att uppgifter vilka borde hemlig-
31726: lagstiftning inte klart berättigar en specialist    hållas yppas för en domstol och det även
31727: som konstaterat patientens sjukdom att utfärda      annars är förenligt med hans intressen, som
31728: läkarintyg för att patienten skall kunna för-       det i de fall tili vilka hänvisats i spörsmålet
31729: klaras omyndig, utan att han skulle riskera         ofta kan vara då det gäller förmynderskap, är
31730: att bli dömd för brott mot förtegenhetsplikt.       det enligt medicinalstyrelsens åsikt inte skäl
31731:     I motiveringen tili spörsmålet avses uppen-     för läkaren att med hänvisning till sin tyst-
31732: bart att hänvisa .tili ·38 kap. 3 § strafflagen     nadsplikt vägra vittna i ett förmynderskapsmål.
31733: om läkares förtegenhetsplikt som sanktionerar       Då det hos oss i praktiken är domstolen som
31734: olovligt yppande av vad läkare i utövande av        avgör hur omfattande skyldigheten · att ·vittna
31735: sitt yrke har fått veta om enskilds eller fa-       är, underlättar detta naturligtvis läkarens ställ-
31736: miljs hemlighet.                                    ning i en sådan situation.
31737:     I motiveringen tili spörsmålet hänvisas också       Dessutom har domstolen möjlighet att höra
31738: tili 17 kap. 23 § 1 mom. 3 punkten rätte-           en sakkunnig som den inkallat eller att av
31739: gångsbalken, enligt vilkens ordalydelse läkare      honom inbegära ett sakkunnigutlåtande.
31740:                                             N:o 587                                               5
31741: 
31742:    Med beaktande ytterligare av stadgandena         kan eller inte vill ge sitt samtycke ellet fram-
31743: i rättegångsbalken om läkares rätt att förete       ställa en giltig anhållan, trots att bevakandet
31744: handlingar som innehåller såda11a uppgifter som     av hans intressen skulle kräva det. En justering
31745: omfattas av tystnadsplikten ( 17 .kap. 12 §)        av lagstiftningen kan kanske bättre motiveras
31746: anser medicinalstyrelsen att lagstiftningen i       i denna fråga. En justering, om en sådan över-
31747: detta avseende kan anses vara relativt tydlig,      vägs, kräver dock enligt medicinalstyrelsens
31748: om än den kan ge möjlighet tili olika tolk-         uppfattning en mera omfattande och synner-
31749: ningar. Å andra sidan bör det observeras, att      ligen grundlig utredning. Därtill kan man hän-
31750: det knappast ens är möjligt att göra dyliga        visa tili ovanstående förfarande vid rättegång,
31751: stadganden så entydiga att det aldrig skulle        där domstolen kan förpliktiga en läkare att
31752: uppstå tolkningsproblem.                           förete ett läkarintyg.
31753:    Det är ur hälsovårdens synpunkt svårt att           Medicinalstyrelsen har utfärdat ett cirkulär
31754: bedöma huruvida ifrågavarande lagstiftning         om Iäkarintyg i förmynderskapsärenden ( DNr
31755: borde ändras, särskilt med tanke på att det        7932/02/76, 8. 12. 1976). Där förutsätts bl.a.
31756: i praktiken blir domstolarnas sak att avgöra       att ett läkarutlåtande tili domstol för omyndig-
31757: tolkningsfrågorna.                                 förklarande ellet upphävande av förmynderskap
31758:    Då man diskuterar läkarnas tystnads- och        utfärdas av en legaliserad läkare, som på
31759: förtegenhetsplikt och sålunda deras möjligheter    grundval av ett tidigare vårdförhållande känner
31760: och rätt att utfärda t.ex. läkarutlåtanden med     den undersöktes hälsotillstånd. Om detta inte
31761: tanke på att någon skall förklaras ställd under    är möjligt utfärdas utlåtandet av en Iäkare i
31762: förmynderskap annat än vid rättegång ( utan-       statens, kommuns ellet kommunalförbunds
31763: för rättegång), måste man beakta stadgandena       tjänst, och om det med tanke på utlåtandet
31764: i 38 kap. 3 § strafflagen, som avsågs i moti-      är nödvändigt, en specialist i psykiatri. Ut-
31765: veringen tili spörsmålet.                          låtandet skall grunda sig på en personlig under-
31766:    I regel kan en Iäkare yppa en omständighet      sökning som utförts av den läkare som utfärdar
31767: som skall hemlighållas endast om härtill finns     utlåtandet.
31768: i lag stadgat särskilt bemyndigande ellet skyl-       Det ankommer på kommunens förmyndare-
31769: dighet ellet om det föreligger någon omständig-    nämnd och de kommunala socialmyndigheterna
31770: het som avlägsnar handlingens rättsstridighet,     att för sin del övervaka att ett sakenligt för-
31771: t.ex. patientens medgivande. Enligt medicinal-     farande iakttas ärenden som gäller ställande
31772: styrelsens uppfattning har en persons närmaste     under förmynderskap och att frågor som gäller
31773: anhöriga, andra berörda personer ellet t.ex.       detta vid hehov underställs domstol för av-
31774: förmyndarenämnden inte i lag grundad rätt att      görande. Dessutom har socialnämnden i vissa
31775: kräva att av läkaren få uppgifter om patientens    förmynderskapsfrågor självständig behörighet.
31776: hälsotillstånd.                                       En totalrevidering av lagen angående för-
31777:    Sålunda och eftersom en läkares objektiva       mynderskap är för närvarande under beredning.
31778: tolkning av en patients fördel med beaktande       I detta sammanhang är det motiverat att he-
31779: av ifrågavarande stadgande i strafflagen knap-     döma huruvida det är nödvändigt att iustera
31780: past kan ges motsvarande betydelse som det         de stadganden som gäller de i spörsmålet av-
31781: ovan i samband med granskningen av de stad-        sedda fallen. Det måste anses viktigt, att de
31782: ganden som ingår i rättegångsbalken konstate-      synpunkter som gäller personens rättssäkerhet
31783: rades, måste en läkare enligt medicinalstyrel-     också i ett dvlikt fall blir beaktade. Då en
31784: sens åsikt i allmänhet fästa avgörande upp-        patient uposöker en Iäkare för vård måste
31785: märksamhet vid patientens åsikt då han över-       den grundläggande principen anses vara, att
31786: väger att överlämna ett läkarintyg, som inne-      de uppgifter som gäller honom förblir knn-
31787: håller detaljerade uppgifter om patientens häl-    fidentiella, och att de uppgifter som gäller
31788: sotillstånd, tili en utomstående.                  patienten inte utan hans vetskap används för
31789:    Vissa svårigheter uppstår naturligtvis i syn-   andra syften och att de inte ges åt utom-
31790: nerhet då patienten tili följd av sin sjukdom      stående.
31791: hefinner sig i ett sådant tillstånd att han inte
31792:      Helsingfors den 7 februari 1979.
31793: 
31794:                                               Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläiärvi
31795: 087900310V
31796:                                               1978 vp.
31797: 
31798: Kirjallinen kysymys n:o 588.
31799: 
31800: 
31801: 
31802: 
31803:                                   Järvilehto: Vaikeavammaisten henkilöiden kuljetuspalveluiden
31804:                                       tehostamisesta.
31805: 
31806: 
31807:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31808: 
31809:    Vaikeavammaisten henkilöiden osallistumis-        henkilöistä. Tarvitaan entistä enemmän hyd-
31810: ta normaaliin elämään vaikeuttaa nykyisin mm.        raulisin nostolaittein varustettuja pyörätuoli-
31811: tarkoituksenmukaisten kuljetuspalveluiden vä-        takseja, joissa on vammaisen auttamiseen pe-
31812: häisyys ja matkakustannusten kalleus. Lain           rehtynyt kuljettaja.
31813: mukaan kunnilla on mahdollisuus järjestää ky-           Pyörätuolitaksien liikennelupia olisi myön-
31814: seistä toimintaa ja saada siihen valtionapua.        nettävä nykyistä helpommin, sillä tällaisten au-
31815: Varsinaista kunnallista kuljetuspalvelua meillä      tojen todellinen tarve tulee esiin vasta kun
31816: ei kuitenkaan ole yleisesti järjestetty.             vaivattomat liikkumismahdollisuudet ovat ole-
31817:     Koska liikkuminen on jokaiselle ihmiselle        massa ja niistä vammaisille tiedotetaan.
31818: tärkeä asia, kunnat tulisi velvoittaa järjestä-         Erityisen vaikeassa asemassa ovat syrjäseu-
31819: mään kuljetuspalveluita niitä tarvitseville vam-     duilla asuvat vammaiset, jotka kipeimmin tar-
31820: maisille tai ainakin antamaan nykyistä enem-         vitsisivat mahdollisuuksia suuntautua ulospäin
31821: män taloudellista tukea kuljetuskustannuksiin        ja saada kontakteja. Eräänä ratkaisuna olisi
31822: yksityisiä erikoisautoja tai takseja käytettäessä.   varmasti taloudellinen tuki korkeiksi kohoa-
31823: Samalla olisi varattava myös tietty määräraha        viin kuljetuskustannuksiin.
31824: vaikeavammaisten vapaa-ajan kuljetuksiin, jot-          Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
31825: ka jo mielenterveyden kannalta ovat välttä-          päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
31826: mättömiä. Nykyisin kaikkein vaikeimmin vam-          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
31827: mautuneet monissa kunnissa jäävät vaille tu-         vaksi seuraavan kysymyksen:
31828: kea, koska opiskelu- ja työmatkakustannukset
31829: pyritään rahoittamaan ensin.                                   Mihin toimenp1te1snn Hallitus aikoo
31830:     Myös kuljetuspalvduita suorittavien autojen              ryhtyä vaikeavammaisten henkilöiden
31831: olisi varustetasoltaan oltava tarkoituksenmukai-             kuljetuspalveluiden tehostamiseksi?
31832:  sia, kun on kyse erittäin vaikeavammaisista
31833:       Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1979.
31834: 
31835:                                            Ulla Järvilehto
31836: 
31837: 
31838: 
31839: 
31840: 087900337R
31841: 2                                            1978 vp.
31842: 
31843: 
31844: 
31845: 
31846:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
31847: 
31848:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       tavat kuljetukset hyväksytty valtionavustukseen
31849: sa mainitussa tarkoitukstessa Te, Herra Puhe-       oikeuttaviksi. Viimemainittuun ryhmään kuu-
31850: mies, olette 4 päivänä tammikuuta 1979 päi-         luvat myös kyselyssä mainitut vapaa-ajan mat-
31851: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-       kat. Kuljetuspalveluja on toistais,eksi järj,estetty
31852: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen        varsin vähän. Vuonna 1976 niitä järjestettiin
31853: kansanedustaja Järvilehdon näin kuuluvasta          37 paikkakunnalla, vuonna 1977 paikkakuntia
31854: kirjallisesta kysymyksestä n:o 588:                 oli 58 ja viime vuonna 102. Vuodesta 1976
31855:                                                     lukien ovat kaikki sosiaalihallitukselle esitetyt
31856:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kuljetuspalveluja koskevat toimintasuunnitel-
31857:        ryhtyä vaikeavammaisten henkilöiden          mat tulleet hyväksytyiksi esitetyssä laajuudessa
31858:        kuljetuspalvduiden tehostamiseksi?           ja valtion tulo- ja menoarvioon varatut määrä-
31859:                                                     rahat ovat toistaiseksi riittäneet sosiaalihallituk-
31860:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sen linjaratkaisun mukaisen valtionavustuksen
31861: vasti seuraavaa:                                    suorittamiseen.
31862:    Vuodesta 1974 lukien on invaliidihuoltolain         Kuntia .ei voida nykyisen lainsäädännön pe-
31863: nojalla voitu myöntää valtion tulo- ja meno-        rusteella velvoittaa järjestämään kuljetuspalve-
31864: arvioon otetun määrärahan puitteissa valtion-       luja riittävästi. Sen sijaan niitä voidaan kehot-
31865: avustusta kunnille, kuntainliitoille ja invalidi-   taa tähän kuten sosiaalihallitus onkin tehnyt
31866: huollon alalla toimivil1e yhdistyksille tai sää-    asiasta antamissaan ohjeissa. Ilmeisesti kuiten-
31867: tiöille vaikeavammaisille invalideille järjestet-   kin lähinnä kuntien taloudelliset vaikeudet
31868: tävistä asumispalvduista aiheutuviin kustan.        ovat olleet syynä siihen, että kuljetuspalvelutoi-
31869: nuksiin. Asumispalveluihin kuuluvat myös in-        minta on ollut vaatimatonta.
31870: validin työssä käymisen, opiskelun, virkistyk-         Pyörätuolitaksien liikenneluvat myöntää lää-
31871: sen, yhteiskunnallisen osallistumisen ja muun       ninhallitus. Liikennelupia on liikenneministe-
31872: sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset kuljetuspalve-   riöstä saadun tiedon mukaan, sikäli kuin ha-
31873: lut. Valtionavustuksen suuruus on enintään          kemuksia on ollut, myönnetty liikennetarvetta
31874: 70 % kuljetuspalvelujen järjestämisestä aiheu-      vastaavasti. Lääninhallitusten päätöksistä voi-
31875: tuvista käyttötalousmenoista. Valtionavustuk-       daan valittaa liikenneministeriöön. Valituksia
31876: sen suuruutta määrättäessä on valtioneuvoston       on näistä päätöksistä tehty varsin vähän.
31877: asiasta antaman päätöksen mukaan kiinnitettä-          Taloudellisten seikkojen lisäksi myös sopi-
31878: vä huomiota sen kunnan tai niiden kuntien           van kuljetuskaluston puuttuminen on vaikeut-
31879: taloudelliseen kantokykyyn, jonka tai joiden        tamassa palvelujen järjestämistä. Tämä koros-
31880: alueella asuvia vammaisia toiminta palvelee.        tuu erityisesti haja-asutusalueilla. Pyörätuoli-
31881: Myönnettäessä valtionapua on pyrkimyksenä           taksi ,edellyttää kuitenkin melko suurta väestö-
31882: ollut samansuuruisen valtionavun myöntäminen        pohjaa tai invalidien hoitolaitosta, jotta palve-
31883: kuin kansanterveystyön kohdalla eli 39-70 %.        lumuodosta tulisi taloudellisesti kannattava.
31884:    Vuosina 1974 ja 1975 valtionavustusta            Muualla sen sijaan kohtuuhintaisen palvelun
31885: myönnettiin ainoastaan työ- ja opiskelumatkoi-      tarjoaminen tuottaa vaikeuksia. Suomen Taksi-
31886: hin sekä sellaisiin terveydenhuoltoon liittyviin    liitto ry:n toimesta on tilannetta koetettu hel-
31887: kuljetuksiin, joiden kustannuksiin sairausva-       pottaa kouluttamalla taksinkuljettajia avusta-
31888: kuutus ei osallistu. Vuodesta 1976 lähtien on       maan pyörätuolipotilaan siirtämistä taksiautoon.
31889: myös yhteiskunnallisen osallistumisen, virkis-      Tiettävästi varsin suuri osa pyörätuolipotilaista
31890: tyksen ja muun sellaisen syyn vuoksi suoritet-      voi näin liikkua taksien kuljettamina.
31891:                                               N:o 588                                               3
31892: 
31893:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistel-      Valmisteltaessa uutta sosiaalihuoltolakia so-
31894: tavana myös koko kuntoutusjärjestelmän ja in-        siaali- ja terveysministeriössä on harkittu myös
31895: validihuollon uudistaminen. Tämä valmistelu-         kuntien veivoittamista järjestämään kuljetus-
31896: työ tullee todennäköisesti johtamaan invaliidi-      palveluja.
31897: huoltolain kokonaisuudistukseen. Viimeistään            Huomioon ottaen valtion taloudellisen tilan-
31898: samassa yhteydessä tullaan selvittämään myös         teen ei kuljetuspalveluihin myönnettävää val-
31899: kuljetuspalveluj,en tehostamis- ja laajentamis-      tionapua ole mahdollista aivan lähiaikoina li-
31900: mahdollisuudet sekä tarkistamaan niihin val-         sätä.
31901: tion varoista myönnettävän avustuksen suuruus.
31902:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1979.
31903: 
31904:                                                                       Ministeri Olavi Martikainen
31905: 4                                             1978 vp.
31906: 
31907: 
31908: 
31909: 
31910:                            T i 11 R i k s d a g e n s He r r T a 1m a n.
31911: 
31912:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          godkänts som berättigande till statsunderstöd.
31913: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse        Den sistnämnda gruppen omfattar även de i
31914: av den 4 januari 1979 till vederbörande med-         spörsmålet nämnda resorna under fritiden.
31915: lem av statsrådet översänt avskrift av följande      Transportservice har hittills inte anordnats i
31916: av riksdagsman Järvilehto undertecknade spörs-       någon större omfattning. År 1976 anordnades
31917: mål nr 588:                                          denna service på 37 orter, år 1977 var antalet
31918:                                                      orter 58 och senaste år 102. Fr.o.m. 1976 har
31919:           Vilka åtgärder ämnar regeringen vid-       alla verksamhetsplaner beträffande transport-
31920:        ta, för att svårt handikappade personers      service som tillställts socialstyrelsen blivit god-
31921:        transportservice skall kunna effekti-         kända i ursprunglig omfattning, och de i stats-
31922:        veras?                                        förslaget reserverade anslagen har tillsvidare
31923:                                                      varit tillräckliga för erläggande av statsunder-
31924:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       stöd i enlighet med de av socialstyrelsen upp-
31925: samt anföra följande:                                dragna linjerna.
31926:    Med stöd av lagen om invalidvård har stats-          Med stöd av gällande lagstiftning kan kom-
31927: understöd inom ramen för anslag som upp-             muner inte förpliktas att anordna transport-
31928: tagits i statsförslaget för kostnader som föran-     service i tillräcklig utsträckning. De kan där-
31929: leds av anordnande av boendeservice åt svårt         emot uppmanas till detta, vilket socialstyrelsen
31930: invalidiserade sedan år 1974 kunnat beviljas åt      även gjort i sina anvisningar. Kommunernas
31931: kommun, kommunalförbund samt åt förening             ekonomiska svårigheter torde dock främst
31932: och stiftelse som arbetar inom invalidvården.        vara orsak till att transportserviceverksamheten
31933: Tili boendeservice hänföres även transporter,        har varit blygsam.
31934: som är av nöden på grund av invalids arbete,            Trafiktillstånden för taxibilar för rullstols-
31935: studier, rekreation, deltagande i samhällelig        bundna invalider beviljas av länsstyrelsen. En-
31936: verksamhet eller av annan liknande orsak.            ligt uppgift från trafikministeriet har trafiktill-
31937: Statsunderstöd utgår med högst 70 % av               stånd, i den mån ansökningar har förekommit,
31938: driftutgifterna för anordnande av transport-         beviljats enligt trafikbehovet. Länsstyrelsernas
31939: service. Enligt det av statsrådet utfärdade be-      beslut kan överklagas hos trafikministeriet.
31940: slutet i ärendet skall vid fastställandet av stor-   Ytterst få besvär har dock anförts över dessa
31941: leken av statsunderstöd uppmärksamhet fästas         beslut.
31942: vid den kommuns eller de kommuners ekono-               Utöver de ekonomiska omständigheterna har
31943: miska bärkraft, inom vars område de invalider        även bristen på lämplig transportutrustning för-
31944: är bosatta som verksamheten tjänar. Vid bevil-       svårat anordnandet av servicen. Detta fram-
31945:  jandet av statsbidrag har man strävat till ett      träder speciellt på områden med glesbebyggel-
31946: lika stort statsbidrag som i fråga om folkhälso-     se. Taxi för rullstolsbundna invalider förutsät-
31947: arbetet, dvs. 39-70 %.                               ter emellertid ett rätt stort befolkningsunder-
31948:    Under åren 1974 och 1975 beviljades stats-        lag eller en vårdanstalt, om serviceformen skall
31949: understöd endast för arbets- och studieresor         bli ekonomiskt lönande. På andra håll är det
31950: samt för sådana till hälsovård anslutna trans-       däremot svårt att erbjuda service till skäligt
31951: porter, varav föranledda kostnader sjukförsäk-       pris. På åtgärd av Suomen Taksiliitto ry har
31952: ringen inte erlägger. Sedan år 1976 har även         man försökt underlätta situationen genom att
31953: transporter på grund av samhällelig verksam-         lära taxichaufförer bistå vid placering av rull-
31954: het, rekreation och av annan liknande orsak          stolsbundna patienter i taxi. Till följd av detta
31955:                                              N:o 588                                             5
31956: 
31957: kan veterligen ett rätt stort antal rullstols-      leken av det understöd som av statens medel
31958: bundna patienter färdas med taxi.                   beviljas för ändamålet.
31959:    Vid social- och hälsovårdsministeriet är även       I samband med beredningen av en ny lag
31960: en revidering av hela rehabiliteringssystemet       om socialvård har man vid social- och hälso-
31961: och invalidvården under beredning. Denna be-        vårdsministeriet även övervägt, huruvida kom-
31962: redning kommer sannolikt att leda tili en total-    muner skall förpliktas att anordna transport-
31963: revidering av lagen om invalidvård. Senast i        service.
31964: samband med detta kommer man att utreda,               Med beaktande av statens ekonomiska läge
31965: vilka möjligheter det finns att effektivera och     är det inte möjligt att inom den allra närmaste
31966: utvidga transportservicen, samt att justera stor-   tiden öka statsbidraget för transportservicen.
31967:      Helsingfors den 12 februari 1979.
31968: 
31969:                                                                     Minister Olavi Martikainen
31970: 
31971: 
31972: 
31973: 
31974: 087900337R
31975:                                               1978 vp.
31976: 
31977: Kirjallinen kysymys n:o 589.
31978: 
31979: 
31980: 
31981: 
31982:                                   Järvilehto ym.: Ammattikoulun työnopettajien tehtävien haja-
31983:                                       naisuudesta.
31984: 
31985: 
31986:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
31987: 
31988:    Kun uusi linja perustetaan nykyiseen ammat-       moja töitä, jotka voitaisiin ainakin osittain hoi-
31989: tikouluun, on tilanne usein seuraava: On va-         taa keskitetysti. Työnopettajille jäisi enemmän
31990: rattuna tyhjä tila työnopetukseen, opetusohjel-      aikaa varsinaiseen opetustyöhön, jos muita teh-
31991: ma ja jonkinlainen lista syksyn hankinnoista.        täviä voisi hoitaa esimerkiksi AKH:n suun-
31992: Opettaja, tavallisesti teknikko, palkataan elo-      nittelu- ja kehittämisosastolla linjakohtainen
31993: kuun alusta. Aikaa valmisteluille on 10 päi-         ammatillinen yhdysmies. Mm. oppikirjat, mo-
31994: vää. Yleensä virkaa hakee nuori, opettajaksi         nisteet, työnopastuslehdet, laboratorio-ohjeet,
31995: aikova teknikko. Melkein poikkeuksetta ainoa         ehdotukset ja ohjeet valmistettavista töistä,
31996: ammatillinen apu ylhäältä päin on opetusoh-          asiakastyövihjeet, työtilat, kalusto, koneet, mit-
31997: jelma. Koko linjan ammatillinen kehittäminen         talaitteet, työvälineet, tarvikkeet, lahjoitukset
31998: siis jää yksinomaan lähinnä työnopettajan ak-        alan laitoksilta jne. voitaisiin antaa tällaisen
31999: tiivisuuden ja osaamisen varaan. Tilanne on          yhdysmiehen hoidettaviksi. Yhdysmies voisi
32000: melko vaikea, sillä työnopettajalla on hyvin         vierailla alan laitoksissa keräämässä uutta
32001: paljon erilaisia tehtäviä. Suhteellisen suuriin      tietoa, vierailla kouluissa neuvomassa, ke-
32002: oppilasryhmiin kohdistuvan työnopetuksen li-         räämässä toivomuksia ja huomioimassa mah-
32003: säksi työnopettajan tehtäviin kuuluu mm. har-        dollisia puutteita, pitää yhteyttä opettajaopis-
32004: joitus- ja asiakastöiden suunnittelu, tarvikkei-     toihin, olla apuna ammattitutkintojen järjestä-
32005: den varaus tai hankinta sekä hinnoittelu, ka-        misessä ja tiedottaa tutustumiskohteista.
32006: lusto-, kone-, laite- ja työvälinehankinnat, usein      Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
32007: myös vastuu kaluston ja laitteiden huollosta         päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
32008: ja kunnossapidosta. Edelleen työnopettajalle         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
32009: kuuluvat luokanvalvojan tehtävät, kasvatus,          tattavaksi seuraavan kysymyksen:
32010: kurinpito, uuden tiedon hankinta, tilastot ym.
32011: paperityö, työturvallisuudesta huolehtiminen,                  Onko Hallitus tietoinen ammattikou-
32012: ensiapu jne.                                                lun työnopettajien tehtävien hajanai~
32013:    Työnopettajan tehtävien moninaisuudesta                  suudesta ja moninaisuudesta, ja jos on,
32014: johtuen koulujen työteho kärsii eikä oppilaille               aikooko Hallitus ratianalisoida näitä
32015: jää opettajalta riittävästi aikaa.                          työtehtäviä esimerkiksi linjakohtaisten
32016:    On epätarkoituksenmukaista, että jokaisella              ammatillisten yhdysmiesten avulla?
32017: linjalla 20-200 opettajaa tekee erikseen sa-
32018:       Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1979.
32019: 
32020:                Ulla Järvilehto                                   Jorma Fred
32021:                Impi Muroma                                       Erkki Korhonen
32022:                Veikko J. Matikkala                               Raino Westerholm
32023:                Sauli Hautala                                     Antero Juntumaa
32024: 
32025: 
32026: 
32027: 
32028: 0879002852
32029: 2                                           1978 vp.
32030: 
32031: 
32032: 
32033: 
32034:                        E d u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
32035: 
32036:   V aitiopäiväjärjestyksen 37 §: n 1 momentis-     sa, ovat joutuneet jo perustamissuunnitelmaa
32037: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       Jaatiessaan perehtymään perustettavan opinto-
32038: mies, olette 4 päivänä tammikuuta 1979 päi-        linjan opetussuunnitelmaan, tiloihin, kalustoon
32039: vätyn . kirjeenne öhella toimittanut valtioneu~    ja välineisiin. Näin ollen kyselyssä esitetty ti-
32040: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       lanne on. vakinaisessa koulutuksessa erittäin
32041: kansanedustaja Ulla Järvilehdon ym. näin kuu-      poikkeuksellinen.
32042: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 589:            Keskiasteen koulutuksen uudistamisen yh-
32043:                                                    teydessä opetussuunnitelmat yhtenäistyvät si-
32044:          Onko Hallitus tietoinen ammattikou-       ten, että on mahdollista laatia luettelo opetus-
32045:        lun työnopettajien tehtävien hajanai-       suunnitelman toteuttamisen vaatimasta mini-
32046:        suudesta ja moninaisuudesta, ja jos on,     mikalustosta. Tämä työ on jo aloitettu kou-
32047:          aikooko Hallitus ratianalisoida näitä     lunuudistuksen ns. mukauttamisvaiheen yhtey-
32048:        työtehtäviä esimerkiksi linjakohtaisten     dessä. Samoin oppimateriaalitilanne paranee.
32049:        ammatillisten yhdysmiesten avulla?              Uudistetun keskiasteen koulutuksen puitteis-
32050:                                                    sa on kouluissa mahdollista toteuttaa myös pe-
32051:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ruslinjan johtajajärjestelmä. Peruslinjan johta-
32052: vasti seuraavaa:                                   jan tehtäviksi on suunniteltu peruslinjan ope-
32053:    Kysymyksen perusteluissa lähdetään siitä,       tuksen johto, valvonta ja kehittäminen, perus-
32054: että ammatillisen koulutuksen uuden linjan         linjan tiedonhankinnan ja tiedonvälityksen hoi-
32055: aloittaessa joutuu työnopettaja miltei pelkäs-     to sekä taloudellisen ja materiaalisten suunni-
32056: tään opetussuunnitelman varassa hoitamaan          telmien laadinta ja valvonta. Toteutuessaan
32057: uuden linjan aloittamisen vaatimat tehtävät.       järjestelmä tulee myös parantamaan koulun toi-
32058:    Uuden opintolinjan perustaminen ammatti-        mintaedellytyksiä.
32059: kouluun tapahtuu ammattioppilaitoksista 16             Kyselyssä esitettyä, ammattikasvatushallituk-
32060: päivänä tammikuuta 1959 annetun asetuksen          sen suunnittelu- ja kehittämisosastolle sijoitet-
32061: säädösten mukaisesti. Mikäli uuden opintolin-      tua linjakohtaisten ammatillisten yhdysmiesten
32062: jan perustaminen edellyttää uuden osaston pe-      järjestelmää ei voida pitää tarkoituksenmukai-
32063: rustamista, tekee päätöksen valtioneuvosto,        sena. Kyseinen järjestelmä merkitsisi ammat-
32064: muissa tapauksissa ammattikasvatushallitus.        tikasvatushallituksen alakohtaista asiantunte-
32065: Päätöksessä, joka edellyttää kummassakin ta-       musta edustavan henkilökunnan osalta kaksin-
32066: pauksessa perustamista koskevan suunnitelman       kertaista miehitystä. Opetusosastojen ylitarkas-
32067: laatimista, on yleensä asetettu toiminnan aloit-    tajat ja tarkastajathan ovat alansa asiantuntijoi-
32068: tamisen ehdoksi ammattikasvatushallituksen to-     ta. Tarvittaessa koulut ovat ottaneet ja voivat
32069: teamat edellytykset opetuksen tarkoituksenmu-      ottaa heihin yhteyttä. Mahdolliset lisäresurssit
32070: kaiselle hoidolle. Rehtori, talouspäällikkö ja     olisi suunnattava tarkastavan henkilökunnan
32071: osaston opettajat, jos ko. osasto on jo koulus-     toimintaedellytysten parantamiseen.
32072:      Helsingissä 7 .päivänä helmikuuta 1979.
32073: 
32074:                                                                         Ministeri Kalevi Kivistö
32075:                                             N:o 589                                                  3
32076: 
32077: 
32078: 
32079: 
32080:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
32081: 
32082:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sig förtrogna med läroplanen för den studie-
32083: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-       linje som skall inrättas och med utrymmena,
32084: se av den 4 januari 1979 tili vederbörande         materielen och apparaturen. Sålunda är den
32085: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     i spörsmålet framställda situationen synnerli-
32086: jande av riksdagsman Ulla Järvilehto m.fl. un-     gen exceptionell i den ordinarie utbildningen.
32087: dertecknade spörsmål nr 589:                           I samband med mellanstadiereformen sam-
32088:                                                    ordnas läroplanerna så, att det blir möjligt
32089:           Är Regeringen medveten om splitt-        att göra upp en förteckning över den minimi-
32090:        ringen och mångfalden i uppgifterna         materiel, som ett förverkligande av läroplanen
32091:        för yrkesskolornas arbetslärare, och om     kräver. Detta arbete har redan påbörjats i
32092:        så är,                                      samband med skolreformens s.k. anpassnings-
32093:           ämnar Regeringen rationalisera dessa     skede. Likaså förbättras läget beträffande läro-
32094:        arbetsuppgifter t.ex. med bistånd av        medlen.
32095:        kontaktmän inom respektive yrkesom-             Inom ramen för mellanstadiereformen är det
32096:        råde, avsedda för de olika linjerna?        möjligt att i skolorna förverkliga ett system
32097:                                                    med föreståndare för grundlinjerna. Man pla-
32098:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     nerar att grundlinjens föreståndare skall få
32099: samt anföra följande:                              tili uppgift att leda, övervaka och utveckla
32100:     I motiveringen tili spörsmålet är utgångs-     undervisningen på grundlinjen, att handha
32101: punkten den, att då en ny linje inrättas inom      grundlinjens kunskapssökning och kunskaps-
32102: yrkesutbildningen blir arbetsläraren tvungen       förmedling samt att göra upp och övervaka de
32103: att nästan enbart med stöd av läroplanen sköta     ekonomiska planerna och planerna rörande
32104: de uppgifter som inrättandet av den nya lin-       materielen. När detta system förverkligas
32105: jen kräver.                                        kommer det också att förbättra skolans verk-
32106:     Inrättandet av en ny studielinje vid yrkes-    samhetsförutsättningar.
32107: skola sker i enlighet med stadgandena i för-           Det i spörsmålet föreslagna systemet med
32108: ordningen den 16 januari 1959 om yrkesun-          kontaktmän inom respektive yrkesområde för
32109: dervisningsanstalter (3/59). Om inrättandet        varje särskild linje, placerade vid yrkesutbild-
32110: av en ny studielinje förutsätter att en ny av-     ningsstyrelsens planerings- och utvecklingsav-
32111: delning inrättas, fattas beslutet av statsrådet,   delning, kan inte anses vara ändamålsenligt.
32112: i övriga fall av yrkesutbildningsstyrelsen. I       Ifrågavarande system skulle innebära en för-
32113: beslutet, som i vartdera fallet förutsätter upp-   dubbling av den personal, som vid yrkesut-
32114: görande av en pian för inrättandet, har i all-     bildningsstyrelsen    företräder branschmässig
32115: mänhet som villkor för inledande av verksam-       sakkunskap. Undervisningsavdelningarnas över-
32116: heten ställts av yrkesutbildningsstyrelsen         inspektörer och inspektörer är experter inom
32117: konstaterade förutsättningar för ett ändamål-      sitt område. Vid behov kan skolorna taga och
32118: senligt handhavande av undervisningen. Rek-         har tagit kontakt med dem. Eventuella till-
32119: torn, ekonomichefen och avdelningens lärare,       läggsresurser borde inriktas på att förbättra
32120: om ifrågavarande avdelning sedan tidigare          den inspekterande personalens verksamhets-
32121:  finns vid skolan, har redan när planen för         förutsättningar.
32122:  inrättandet utarbetades varit tvungna att göra
32123:       Helsingfors den 7 februari 1979.
32124: 
32125:                                                                            Minister Kalevi Kivistö
32126:                                               1978 vp.
32127: 
32128: Kirjallinen kysymys n:o 590.
32129: 
32130: 
32131: 
32132: 
32133:                                   Järvenpää: Ns. Järvi-Suomen tien läntisimmän osuuden raken-
32134:                                       tamisesta.
32135: 
32136: 
32137:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
32138: 
32139:    Porin pohjoisen satamatien rakentaminen on        myös vesistön yli rakennettavan tien vestot-
32140: ollut jo kauan vireillä. Se on läntisin osa Järvi-   keudellinen käsittely on päätösvaiheessa, olisi
32141: Suomen tietä, joka muutettiin valtatieksi tämän      tien rakentamista kaikin tavoin kiirehdittävä
32142: vuoden alusta numerolla 23. Tien rakenta-            myös sen vuoksi, että Porissa, Pomarkussa,
32143: minen lyhentäisi matkaa Porin satamista poh-         Siikaisissa ja Merikarvialla on työttömyysaste
32144: joiseen valtatie 8:lle Vaasan suuntaan ja itään      yli 10 % ja yksistään Porissa on lähes viisitu-
32145: valtatie 23:lle itäsuuntaan kuljettaessa 20-30       hatta ihmistä työttömänä.
32146: kilometriä. Tämän valtatien 23:n läntisen osuu-         Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
32147: den eli ns. Porin pohjoisen satamatien raken-        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
32148: taminen Pomarkusta Noormarkun ja Ahlaisten           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
32149: alueen kautta Lampaluotoon, josta jo nyt on          raavan kysymyksen:
32150: yhteys Porin satamiin, vähentäisi öljyn, puu-
32151: tavaran ym. raskasta kuljetusta vilkkaasti lii-                 Aikooko Hallitus kiirehtiä valtatie
32152: kennöidyillä Porin keskikaupungin kaduilla,                 23 :n eli ns. Järvi-Suomen tien läntisim-
32153: josta nyt on välttämättä kuljettava. Tien ra-               män osuuden eli Porin pohjoisen sata-
32154: kentaminen on tiettävästi kansantaloudellisesti             matien rakentamista?
32155: yksi kaikkein edullisimpia koko maassa. Kun
32156:      Helsingissä 4 päivänä tammikuuta 1979.
32157: 
32158:                                           Matti Järvenpää
32159: 
32160: 
32161: 
32162: 
32163: 087900245$
32164: 2                                          1978 vp.
32165: 
32166: 
32167: 
32168: 
32169:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
32170: 
32171:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-        vuonna 1983 alkavana hankkeena. Hankkeen
32172: tissa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Pu-     suunnittelu alkaa kuluvana vuonna ja suunni-
32173: hemies, olette 4 päivänä tammikuuta 1979 päi-     telma valmistunee vasta vuonna 1983, joten
32174: vätyn kirjelmänne ohella toimittanut valtio-      hankkeen toteuttamiseen esitettyä aikaisemmin
32175: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen   ei ole juuri mahdollisuuksia.
32176: kansanedustaja M. Järvenpään näin kuuluvasta         Porin pohjoisen satamatien linjausta osittain
32177: kirjallisesta kysymyksestä n:o 590:               noudattava paikallinen tieyhteys Lampaluodon
32178:                                                   -Ahlaisten välille on tienpidon toimenpide-
32179:          Aikooko Hallitus kiirehtiä valtatie      ohjelmassa ajoitettu toteutettavaksi vuodesta
32180:        23:n eli ns. Järvi-Suomen tien länti-      1984 alkaen. Kysymyksessä tarkoitetaan ilmei-
32181:        simmän osuuden eli Porin pohjoisen         sesti juuri tätä tiehanketta. Hankkeen suunnit-
32182:        satamatien rakentamista?                   telu on tällä hetkellä keskeytyksissä odottaen
32183:                                                   vesioikeuskäsittelyn päätöstä. Suunnittelua on
32184:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-     tarkoitus jatkaa em. päätöksen jälkeen. Myös-
32185: vasti seuraavaa:                                  kään tämän hankkeen kiirehtimiseen suunnit-
32186:    Liikenneministeriö on päätöksellään 14. 12.    telua nopeuttamalla ei ole juuri mahdollisuuk-
32187: 1978 määrännyt ns. Järvi-Suomen tien valta-       sia.
32188: tieksi n:o 23 Pori-Parkano--Virrat-Jyväs-            Tämänhetkiset tiemäärärahat ja niiden kehi-
32189: kylä-Varkaus-Joensuu tielle tulevien viitoi-      tys huomioonottaen, ei juuri näytä olevan mää-
32190: tuksen muutoksien valmistuttua. Tähän valta-      rärahallisiakaan mahdollisuuksia tämän tien te-
32191: tiehen ei kysymyksessä mainittu, vielä raken-     kemisen kiirehtimiseen varsinkin, kun otetaan
32192: tamaton tieosuus kuulu.                           huomioon em. aikaisemmin aloitettavan Porin
32193:    Valtatien n:o 8 ja Järvi-Suomen tien suun-     ohitustien vaatima rahoitus. Kun tämä ohitus-
32194: nasta Porin satamaan suuntautuvaa liikenne-       tiekin tulee jo parantamaan mm. Järvi-Suomen
32195: yhteyttä on tie- ja vesirakennuslaitoksen toi-    tien yhteyksiä Porin satamaan, on kuitenkin
32196: mintasuunnitelmien mukaan tarkoitus parantaa      pidettävä merkittävänä, että myös Lampaluo-
32197: toteuttamalla ns. Porin läntinen ohikulkutie      don-Ahlaisten uusi yhteys sisältyy tienpidon
32198:                                                   viisivuotissuunnitelmiin.
32199:      Helsingissä tammikuun 29 päivänä 1979.
32200: 
32201:                                                               Liikenneministeri Veikko Saarto
32202:                                             N:o 590                                               3
32203: 
32204: 
32205: 
32206: 
32207:                           T i 11 R i k s d a g en s H e u   T a 1m a n.
32208: 
32209:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen      under innevarande år och planen torde bli klar
32210: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-         först år 1983, varför det knappast är möjligt
32211: velse av den 4 januari 1979 tili vederbörande     att förverkliga projektet tidigare än avsett.
32212: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-       Den lokala vägförbindelsen Lampaluoto-
32213: jande av riksdagsman M. Järvenpää under-          Ahlainen som delvis följer linjeföringen för
32214: tecknade spörsmål nr 590:                         Björneborgs norra hamnväg, skall enligt åt-
32215:                                                   gärdsprogrammet för väghållningen börja för-
32216:          Ämnar Regeringen påskynda byggan-        verkligas år 1984. Det är uppenbarligen just
32217:        det av det längst i väster liggande av-    detta vägprojekt som avses i spörsmålet. Pla-
32218:        snittet av huvudväg 23 d.v.s. vägen ge-    neringen av projektet är för ögonblicket avbru-
32219:        nom Sjöfinland, d.v.s. Björneborgs norra   ten i väntan på utslag från vattendomstolen.
32220:        hamnväg?                                   Man har för avsikt att återupptaga planeringen
32221:                                                   efter nämnda utslag. Knappast finns det möjlig-
32222:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      heter att driva på heller det:ta projekt genom
32223: samt anföra följande:                             att påskynda planeringen.
32224:   Trafikministeriet har genom sitt beslut            Med beaktande av föreliggande väganslag och
32225: 14. 12. 1978 bestämt att vägen genom Sjöfin-      deras utveckling förefaller det inte heller finnas
32226: land blir huvudväg nr 23 Bjömeborg-Parkano        finansiella möjligheter att påskynda byggandet
32227: -Jyväskylä-Varkaus-Joensuu sedan ändring-         av denna väg, i synnerhet med beaktande av
32228: ar i vägens utmärkning slutförts. Det i spörs-    den finansiering som erfordras för Bjfuneborgs
32229: målet nämnda, ännu icke byggda vägavsnittet       ovan nämnda omfartsväg, viiken påbörjas ti-
32230: hör inte tili denna huvudväg.                     digare. Fastän redan denna omfartsväg kommer
32231:    Trafikförbindelsen från huvudväg nr 8 och      att förbättra bl.a. förbindelserna från vägen
32232: vägen genom Sjöfinland tili Björneborgs hamn      genom Sjöfinland till Björneborgs hamn, bör
32233: skall enligt väg- och vattenbyggnadsverkets       det likväl anses vara av vikt att även den nya
32234: verksamhetsplaner förbättras genom att Björne-    förbindelsen Lampaluoto-Ahlainen ingår i
32235: borgs s.k. västra omfartsväg börjar byggas un-    femårsplanerna för väghållningen.
32236: der år 1983. Planeringen av projektet påbörjas
32237:      Helsingfors den 29 januari 1979.
32238: 
32239:                                                                   Trafikminister Veikko Saarto
32240:                                             1978 vp.
32241: 
32242: Kirjallinen kysymys n:o 591.
32243: 
32244: 
32245: 
32246: 
32247:                                 E. ,Laine ypt~: Sosiaaliturvaetuuksien tason korottamisesta.
32248:          r,
32249: 
32250: 
32251: 
32252: 
32253:                         Eduskunnan Herra Puhemiehelle.·
32254: 
32255:    Tyött<?myyskassa-avustuksen ja työttömyys- tasöa ja sitomalla ne esinL ns. ylikompensöi-
32256: päivära'han pysyttäminen saman suuruisena lä~ · vaan indeksiin.
32257: hes 3 vuoden ajan, vaikka elinkustannukset oli-    Edellä olevan perusteella es}tämme valtiopäi-
32258: vat kö. ajanjaksona kohonneet vähintään 25 %, väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
32259: on mitä vakuuttavin osoitus elinkustanrmsinc tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
32260: deksiin sitomattomien toimeentulo- ja sosiaali~ si seuraavan kysymyksen:
32261: tutvad:uuksien vajavuudesta. Työttömyysturva-
32262: etuuksien ohella myös lapsilisät ja sairausva~.            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32263: kuutusetuudet ovat indeksiin sitomattomia.              siin  työttömyyskorvausten, työttömyys-
32264: Näin· sadat tuhannet lapsilisien, sairausvakuuc         kassa-avustusten,  lapsilisien ja sairaus-
32265: tusetuuksien ja työttömyyskorvausten saajat             vakuutusetuuksien sekä muiden toi-
32266: ovat etuuksiensa osalta suojaamatta rahan arvon         meentulo- ja sosiaaliturvaetuuksien ta-
32267: aleneniiseri ja elinkustannustensa kohoamisen           son korottamiseksi ja niiden reaaliarvon
32268: vaikutuksilta. Tämä epäkohta olisi kiireellisesti       suojaamiseksi rahan· arvon alenemiselta
32269: korjattava ·korottamalla mainittujen etuuksien          ja  elinkustannusten kohoamisen vaiku-
32270:                                                         tuksilta?
32271:     . I:It!lsingissä 9 päivänä tammikuuta 1979~
32272: 
32273:               Ensio Laine                                     Taisto Sinisalo
32274:               E.-J. Tennilä                                   Marjatta Mattsson
32275:               Aarne Koskinen                                  Oili Suomi
32276:               Pauli Puhakka                                   M. Kainulainen
32277: 
32278: 
32279: 
32280: 
32281: 087900334M
32282: 2
32283: 
32284: 
32285: 
32286: 
32287:                            E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
32288: 
32289:    ValtiopäiVäjätjestyll:seil •-;}7 §·:~fi '1 :m:omeridsså ~elinkustannhsten nousua vastaavasti, ei tätä
32290: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies, toimenpidettä ole kuitenkaan viime vuosina
32291: olette 9 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn voitu pitää riittävänä. Lisien määrää onkin
32292: kirjeenne ohella toimitt~l!t, y~l~ipne1,1vost~oq_ Niimeisen viiden vuoden aikana korotettu aina
32293: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan- - läinm~utosteitse, j~lloin niiden reaaliarvo on
32294: e~~~t!lj;t ~n,~io ~ai~~et1 • Ylfl· näin. kuuluyasta
32295:                             1
32296: kiqallisesta kysymyksesta n:o 591:- , . . .
32297:                                                             tänä aikana noussut .huomattavasti . elinkustan-
32298:                                                             nusindeksiP., ni:n,1s:ua nopeammin, Koska tätä-.
32299:                                                      ·      kääri. lapsilisäjärjestelmää ej voida. pitää lapsic
32300:              Aikooko Hallitus ryhtyä-· toimehpitei- perheiden· tohnee1ltulotasoa silmällä pitäen 'tyy-
32301:          siin työttömyyskorvausten, työttömyys- dyttävänä, sosiaali- ja terveysministeriossä on
32302:          kassa-avustusten; lapsilisien ja sairaus- ryhdytty valmistelemaan kokonaisvaltaista per-
32303:          vakuutusetuuksien sekä muiden toi- hepoliittista. suunnitelmaa, johon sisältyy kan-
32304:          meentulo- ja sosiaaliturva.etuuksien ta- nanotot myös lapsilisä järjestelmästä. Ennen· tä-.
32305:           son korottamiseksi ja niiden reaaliarvon män suunnitelman valmistumista ei ole tarkoi-
32306:           sl1ojaamiseksi rahan arvon alenemiselta tuksenmukaista poiketa nykyisestä järjestelmäs-
32307:           ja elinkustannusten kohoamisen· vaiku- tä.
32308:           tuksilta?                                            Työttömyysturvaetuudet samoin kuin sai-
32309:                                                             rausvakuutuslain mukaisen päivärahan vähim-
32310:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mäismäärä ja siihen oikeuttavan työtulon ala-
32311: vasti seuraavaa:                                            raja on sidottu yleisen palkkatason nousuun
32312:    Kysymyksessä tarkoitettujen toimeentulo- sifen, että valtioneuvostolla on oikeus· korottaa
32313: etuuksien tason korottaminen ja niiden reaali- näitä etuuksia palkkatason nousua vastaavasti.
32314: arvon suojaaminen nykyisestään poikkeavalla Normaalissa taloudellisessa tilanteessa etuuksien
32315: tavalla on tämänhetkisessä taloudellisessa ti- sitominen palkkatasoon merkitsee juuri kysy-
32316: lanteessa vaikeasti yhdellä kertaa toteutettava myksessä tarkoitettua ylikompensoivaa indeksiä.
32317: toimenpide. Sosiaaliturvaetuuksien · viimeaikai- Vaikka tämän ns. palkkaindeksin käyttö ni-
32318: set korotukset on jouduttu ohjaamaan kaikkein menomaan toimeentuloetuuksien tason säilyt-
32319: heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleviin täjänä tuntuisi luontevimmalta ei sen toimi-
32320: väestöryhmiin, jota suuntausta on pidettävä vuus taloudellisissa vaihteluissa aina takaa koh-
32321: tarkoituksenmukaisena niin kauan kuin sosiaali- tuullista lopputulosta. Työttömyyden aikainen
32322: turvan parantamiseen käytettävät varat ovat toimeentuloturva on parhaillaan kokonaisuudes-
32323: rajalliset. On kuitenkin aivan paikallaan, että saan selvitettävänä komiteassa, jonka määräaika
32324: kiinnitetään erityistä huomiota lapsiperheiden päättyy tulevan maaliskuun loppuun mennessä.
32325: toimeentulon tukemiseen esimerkiksi lapsilisä- Myös sairausvakuutuslain mukainen päiväraha-
32326: järjestelmää kehittämällä samoin kuin siihen, järjestelmä, jossa sekä kansaneläkelaitoksen ta-
32327: että työttöminä olevat eivät joutuisi työttömyy- holta että tulopoliittisissa kokonaisratkaisua
32328: destä aiheutuvien muiden ongelmien lisäksi koskevissa neuvotteluissa on kiinnitetty huo-
32329: vielä kärsimään taloudellisesti. Myös sairaus- miota ennen kaikkea enimmäispäivärahan jäl-
32330: vakuutuslain mukainen päiväraha on eräiltä keenjääneisyyteen, vaatii kokonaisuudessaan pe-
32331: osin jäänyt jälkeen sairaudesta aiheutuvan toi- rusteellista tarkistamista. Tällainen kokonaissel-
32332: meentulomenetyksen korvauksena.                             vitys on tulopoliittista kokonaisratkaisua koske-
32333:    Vaikka lapsilisät on periaatteessa sidottu van ·sopimuksen pohjalta pantu sosiaali- ja ter-
32334: elinkustannusten nousuun antamalla valtioneu- veysministeriössä vireille ja on valmistumassa.
32335: vostolle mahdollisuus korottaa !isien määrää
32336:       Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1979.
32337: 
32338:                                                          Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläiärvi
32339:                                               N:o 591                                                   3
32340: 
32341: 
32342: 
32343: 
32344:                            T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
32345: 
32346:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen          de senaste åren dock inte ansetts vara tillräck-
32347: anger har Ni, Herr Taiman, med Eder skrivelse          lig. Bidragens beiopp har under de senaste fem
32348: av den 9 januari 1979 tili vederbörande med-           åren alltid höjts genom Iagändringar, varvid
32349: Iem av statsrådet översänt en avskrift av ett av       deras reaivärde under samma tid har stigit
32350: riksdagsman Ensia Laine m. fl. undertecknat            avsevärt fortare än Ievnadskostnadsindexet. Då
32351: skriftligt spörsmåi nr 591 av föijande Iydelse:        inte heller detta barnbidragssystem kan anses
32352:                                                        vara tillfredsställande med hänsyn tili utkomst-
32353:           Ämnar Regeringen vidtaga åtgärder            nivån för famiijer med barn, har man vid
32354:        för att höja nivån hos arbetsiöshets-           sociai- och hälsovårdsministeriet börjat utarbeta
32355:        ersättningar,    arbetsiöshetsunderstöd,        en helhetsbetonad familjepolitisk pian, där det
32356:        barnbidrag och sjukförsäkringsförmåner,         även skall ingå ställningstaganden som gäller
32357:        samt hos andra utkomst- och sociai-             barnbidragssystemet. Innan denna plan har
32358:        skyddsförmåner och för att skydda               blivit färdig är det inte ändamåisenligt att
32359:        deras reaivärde mot penningvärdeför-            avvika från det nuvarande systemet.
32360:        sämring och mot verkan av Ievnads-                  Arbetsiöshetsskyddsförmåner, samt dagpen-
32361:        kostnadshöjningar?                              ningens minimibeiopp enligt sjukförsäkrings-
32362:                                                        Iagen och den därtill berättigande arbetsin-
32363:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          komstens minimigräns är bundna vid höjningen
32364: samt anföra föijande:                                   av den alimänna Iönenivån så, att statsrådet
32365:    Att höja nivån hos utkomstförmånerna i              har rätt att höja dessa förmåner i enlighet med
32366: fråga och att skydda deras reaivärde på ett            höjningarna av Iönenivån. I en normai ekono-
32367: sätt som avviker från det nu tiliämpade är i            misk situation innebär en bindning av för-
32368: det nuvarande ekonomiska Iäget en åtgärd som            månerna vid Iönenivån just det överkompense-
32369: är svår att förverkliga på en gång. Det har             rande indexet i fråga. Även om en användning
32370: blivit nödvändigt att Iåta den senaste tidens           av detta så kallade Iöneindex särskiit för att
32371: höjningar av sociaiskyddsförmåner komma de              bevara löneförmånernas nivå skulle kännas
32372: ekonomiskt sämst ställda foikgrupperna tili             såsom det mest naturliga, garanterar dess funk-
32373: godo, och denna riktning bör anses vara ända-           tionsduglighet under ekonomiska förändringar
32374: målsenlig så Iänge som resurserna att förbättra         inte alltid det bästa siutresultatet. Frågan om
32375: sociaiskyddet är begränsade. Det är likväi på           utkomstskyddet under arbetsiöshet är för när-
32376: sin piats att särskilt ta hänsyn tili understöd-        varande under utredning i en kommitte, vars
32377:  jandet av utkomsten för familjer med barn, tili        uppdrag bör vara siutfört före utgången av
32378: exempel genom att utveckia barnbidragssyste-            mars i år. Även dagpenningssystemet enligt
32379:  met, samt tili att de arbetsiösa inte borde bli        sjukförsäkringsiagen, där man både från foik-
32380: lidande av ekonomiska svårigheter utöver de             pensionsanstaltens sida och i diskussionerna om
32381:  andra probiem som föranieds av arbetsiös-              den inkomstpolitiska helhetsiösningen fäst upp-
32382:  heten. Även den dagpenning som utgår enligt            märksamhet framförallt vid eftersiäpningen i
32383:  sjukförsäkringsiagen siäpar delvis efter såsom         fråga om dagpenningens minimibelopp, kräver
32384:  ersättning för utkomstföriust, föraniedd av            i sin helhet en grundlig genomgång. Sociai-
32385:  sjukdom.                                               och häisovårdsministeriet har tagit initiativet
32386:     Även om barnbidragen i princip är bundna            tili en sådan helhetsutredning, som bygger på
32387:  vid höjningen av Ievnadskostnadsindex genom            avtaiet angående den inkomstpoiitiska helhets-
32388:  att statsrådet har getts möjiighet att höja barn-      Iösningen, och den är för närvarande under
32389:  bidragens belopp i motsvarighet tili stegringen        arbete.
32390:  av Ievnadskostnaderna, har denna åtgärd under
32391:       Helsingfors den 7 februari 1979.
32392: 
32393:                                                      Social- och häisovårdsminister Pirkko Työläjärvi
32394:                 ';'
32395: 
32396: 
32397: 
32398: 
32399:         !    ~ ;{
32400: 
32401: 
32402: 
32403: 
32404: ...-i
32405: 
32406: 
32407: 
32408: 
32409:         .,,·•, .. !
32410:                                                1978 vp.
32411: 
32412: Kirjallinen kysymys n:o .592.
32413: 
32414: 
32415: 
32416: 
32417:                                    Louekoski: Matkatoimistoasetuksen muuttamisesta.
32418: 
32419: 
32420:                          E d u s kun n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
32421: 
32422:     Monissa aatteellisissa yhdistyksissä - niin          Viime aikoina on kuitenkin muutamien mat-
32423: poliittisissa kuin muissakin - on toiminnan           katoimistojen taholta ryhdytty toimenpiteisiin
32424: elvyttämisen ja aktiivisten jäsenten tukemisen        matkoja näin joko yhdistysten omasta toimesta
32425: tarkoituksessa järjestetty matkoja sekä kotimaa-      tai muiden toimistojen apua käyttäen järjestä-
32426: han ·että ulkomaille. Useissa tapauksissa matko-      neitä kohtaan niin, että jopa oikeudenkäyntien
32427: jen järjestäminen on tapahtunut yhteistyössä          kautta on haettu tilanteeseen selvitystä. Kor-
32428: jonkin matkatoimiston kanssa. Joskus menet-           vaus- ja rangaistusuhan alaisina eräät yhdistys-
32429: tely on ollut se, ,että yhdistykset ovat ostaneet     ten toimihenkilöt ovat yrittäneet hakea apua
32430: matkatoimistolta tietyn määrän matkoja ja ja-         matkailuviranomaisilta. Näiden taholta on to-
32431: kaneet ne omilla perusteillaan edelleen. Joissa-      dettu asianomaisen matkatoimistoasetuksen
32432: kin tapauksissa yhdistysten piirissä on toiminut      olevan parhaillaan nyt selostetun toiminnan
32433: matkatoimistojen asiamiehiä, jotka ovat välit-        osalta tarkistuksen alaisena. Säännökset eivät
32434: täneet matkat yhdistysten jäsenistölle. Yhdis-        nimittäin ole yhdistysten toiminnan laajuus
32435: tykset ovat voineet myös subventoida näin vä-         huomioon ottaen riittävän selkeät.
32436: littämiään matkoja suosiakseen niitä esim. ope-          Edellä olevaan viitaten esitän kunnioittavasti
32437: tustarkoituksessa tai kansainvälisen kanssakäy-       valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
32438: misen lisäämiseksi.                                   viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
32439:     Koko edellä kerrottu toiminta on tapahtunut       vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32440: yhdistysten hallintoelinten valvonnassa niin,
32441: että toiminnasta on saattanut tulla yhdistysten                 Onko Hallitus tietoinen matkatoi-
32442: tavanomaista toimintaa. Etenkin kansainväli-                 mistoasetuksen ( 442/68) sisällön nor-
32443: s,een kanssakäymiseen pyrkivissä yhteisöissä on              maalia yhdistystoimintaa rajoittavista
32444: pidetty luonnollisena, että tällainen toiminta               säännöksistä, ja jos on,
32445: on sopinut yhteisön laillisen toiminnan piiriin.                mitä Hallitus aikoo tehdä säännösten
32446: Matkailusta ja matkatoimistoista annettujen                  sdkiyttämiseksi ja muuttamiseksi niin,
32447: säännösten ja määräysten rikkominen ei ole                   että pienimuotoinen yhdistystoimintaa
32448: tullut matkoj,en järjestämisen yhteydessä yhdis-             tukeva ja varsinaisen elinkeinotoiminnan
32449: tysten toimielimissä esille. Näiden säännösten               ulkopuolelle jäävä matkojen järjestämi-
32450:  rajoittavaa vaikutusta 'ei ole tultu ajatelleeksi-          nen ja välitys kävisi mahdolliseksi mat-
32451: kaan.                                                        katoimistoalan sääntelemiseksi laadittuja
32452:                                                              säännöksiä rikkomatta?
32453:       Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1979.
32454: 
32455:                                           Matti Louekoski
32456: 
32457: 
32458: 
32459: 
32460:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
32461: 
32462: 
32463: 
32464: 0879003450
32465:                                                 1978 vp.
32466: 
32467:  Kirjallinen kysymys n:o 593.
32468: 
32469: 
32470: 
32471: 
32472:                                    Mäki-Hakola ym.: Kahdenvälisen lahjamuotoisen kehitysavun
32473:                                       myöntämisestä Vietnamin kansantasavallalle.
32474: 
32475: 
32476:                           E d u s k u n n a n H e r .r a P u h e m i e h e 11 e.
32477: 
32478:      Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodel-       Vietnamin kansantasavalta on sodassa naa-
32479:   le 1979 on esitetty, että Vietnamin kansan-         purimaansa Kamputsean kanssa ollen nimen-
32480:   tasavallalle myönnettäisiin kahdenvälisenä lahja-   omaan hyökkäävä osapuoli. Näin ollen Viet-
32481: . muotoisena kehitysapuna 28 miljoonaa mark-          namin kansantasavalta uhraa suuria summia
32482:   kaa. Kehitysapumäärärahalla on tarkoitus ra-        ulkomailla käytävään hyökkäyssotaan, minkä
32483:   hoittaa koulutusta, neuvonantajia, hallinnollista   seurauksena maan sisäiseen kehittämiseen voi-
32484:   ja operatiivista henkilökuntaa, tutkimus- ja        daan ohjata oleellisesti vähemmän varoja kuin
32485:   suunnittelupalveluja, liikkeenjohto- ja hallin-     rauhantilan vallitessa.
32486:   nonkehittämisneuvontaa,       .rakennustoimintaa,      Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
32487:   laitteiden, välineiden ja investointitavaroiden     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
32488:   toimituksia sekä muita kehityshankkeiden kan-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
32489:   nalta tärkeitä menoeriä. Lähtökohtana on, että      seuraavan kysymyksen:
32490:   kehitysapu annetaan hankkeeseen, jolla on tär-
32491:   keä sija maan kehityssuunniteli:nissa ja että se              Katsooko Hallitus, että laajamittaista
32492:   edistää Yhdistyneiden Kansakuntien kehitys-                 hyökkäyssotaa käyvän valtion tukemi.
32493:   strategiassa määriteltyjä yhteiskunnallisia pää-            nen kehitysapumäärärahoin on tarkoi~
32494:   määriä.                                                     tuksenmukaista?
32495:        Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1979.
32496: 
32497:           P. Mäki-Hakola                  Tuure Junnila                   Esko J. Koppanen
32498:           Aili Vaittinen-Kuikka           Lauri Impiö                     Mikko Asunta:
32499:                                           Eero Lattula
32500: 
32501: 
32502: 
32503: 
32504:  0879002960
32505: 2                                            1978 vp.
32506: 
32507: 
32508: 
32509: 
32510:                         E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
32511: 
32512:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      naan tulevat ajankohtaisiksi, otetaan harkin-
32513: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nassa huomioon muiden perusteiden ohella
32514: olette 9 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn           myös kehitysyhteistyökomitean yksimielinen
32515: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        suositus, jonka mukaan "sosiaalisen näkökul-
32516: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen . kansan-     man ohella on kiinnitettävä huomiota siihen,
32517: edustaja Pentti Mäki-Hakolan ym. näin kuulu-        ettei kehitysyhteistyövaroja suunnata maihin,
32518: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 593:           jotka käyttävät voimavarojaan ulospäin suun-
32519:                                                     tautuvaan aggressiiviseen voimapolitiikkaan tai
32520:          Katsooko Hallitus, että laajamittaista     maan sisäiseen ihmisoikeuksia loukkaavaan rep-
32521:        hyökkäyssotaa käyvän valtion tukemi-         ressioon". Komitean mielestä apu on näin ta-
32522:        nen kehitysapumäärärahoin on tarkoi-         pahtuessa voitava keskeyttää.
32523:        tuksenmukaista?                                 Jo tehdyn periaatep~ätöksen mukaan Nami-
32524:                                                     bia tulee itsenäistyttyään yhdeksi Suomen ke-
32525:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittac       hitysyhteistyön päävastaanottajamaaksi. Kun ke-
32526: vasti seuraavaa:                                    hitysyhteistyökomitea on lisäksi esittänyt har-
32527:    Suomella on Vietnamissa meneillään yksi          kittavaksi muiden uusien päävastaanottajamai-
32528: suurehko kehitysyhteistyöhanke, . Pha Rungin        den nimeämistä, tulee nykyisten ·päävastaanot-
32529: korjaustelakan rakentaminen, joka luonnollisesti    tajamaiden Tansanian, Samhian ja Vietnamin
32530: saatetaan tehdyn sopimuksen mukaisesti pää-         suhteellinen osuus hilateraalin kehitysyhteistyön
32531: tökseen. Tämän hankkeen suuruuden vuoksi            varoista ilmeisesti joka tapauksessa supistu-
32532: ei lähiaikoina tulla käsittelemään uusien projek-   maan.
32533: tien toteuttamista Vietnamissa. Kun ne aika-
32534:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1979.
32535: 
32536:                                                             Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen
32537:                                               N:o 593                                              3
32538: 
32539: 
32540: 
32541: 
32542:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32543: 
32544:    I det syfte 3 7 § 1 mom. i riksdagsordningen     vid prövning att förutom andra grunder även
32545: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivel-        beakta utvecklingssamarbetskommittens en-
32546: se av den 9 januari 1979 tili vederbörande          hälliga rekommendation, enligt viiken "man
32547: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-      vid sidan av de sociala aspekterna bör fästa
32548: jande av riksdagsman Pentti Mäki-Hakola             uppmärksamhet vid att utvecklingssamarbets-
32549: m. fl. ställda skriftliga spörsmål nr 593:          medel inte överförs tili länder, som använder
32550:                                                     sina resurser tili utåtriktad aggressiv styrke-
32551:          Anset Regeringen det vara ända-            politik eller tili en intern repression, som för-
32552:        målsenligt att med utvecklingssamar-         trampar de mänskliga rättigheterna". Enligt
32553:        betsmedel understöda en stat, som för        kommitten bör man kunna avbryta bistånd i
32554:        anfallskrig i stor skala?                    sådana fall.
32555:                                                        I enlighet med ett redan fattat principbeslut
32556:    Såsom svar på detta spörsmål får jag högakt-     kommer det självständiga Namibia att bli ett
32557: ningsfullt anföra följande:                         huvudmottagarland för finländskt utvecklings-
32558:    Finland har för närvarande ett större ut-        samarbete. Eftersom utvecklingssamarbetskom-
32559: vecklingssamarbetsprojekt i Vietnam, uppföran-      mitten dessutom förelagt tili begrundande vai
32560: det av ett reparationsvarv i Pha Rung, som          av ytterligare nya huvudmottagarländer, kom-
32561: naturligtvis enligt uppgjort avtal bör slutföras.   mer de nuvarande huvudmottagarländerna T an-
32562: På grund av detta projekts storlek kommer           sanias, Zambias och Vietnams relativa andel
32563: man icke inom närmaste framtid att behandla         av det bilaterala utvecklingssamarbetets medel
32564: förverkligandet av nya projekt i Vietnam. Då        förmodligen under alla omständigheter att
32565: sådana i sinom tid blir aktuella, kommer man        minska.
32566:      Helsingfors den 7 februari 1979.
32567: 
32568:                                                     Ministern för utrikesärendena Paavo Väyrynen
32569:                                                1978 vp.
32570: 
32571: Kirjallinen kysymys n:o 594.
32572: 
32573: 
32574: 
32575: 
32576:                                   J. Mäkelä ym.: Ammattitautien diagnostiikan ja hoidon järjeste-
32577:                                       'lyjen viivästyrmisestä yliopistollisissa sairaaloissa.
32578: 
32579: 
32580: 
32581:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 1 1 e.
32582: 
32583:    Voimassa olevan sairaanhoitolaitosten toimin-      loiden ja aluetyöterveyslaitosten kesken, koska
32584: nan järjestämistä vuosina 1979-1983 koske-             työhygieninen asiantuntemus on saatavissa juu-
32585: van valtakunnallisen suunnitelman mukaan yli-         ri työterveyslaitoksen alueyksiköistä.
32586: opistollisissa sairaaloissa on huolehdittava sii-        Valtakunnallisissa sairaanhoitolaitosten 5-
32587: tä, että ammattitautien tutkimukseen ja hoitoon       vuotissuunnitelmissa on jo vuodesta 197 5 läh-
32588: kuuluvia palveluja järjestetään kunkin sairaa-        tien korostettu yliopistollisten sairaaloiden
32589: lassa olevan erikoisalan toiminnan puitteissa.        osuutta ammattitautidiagnostiikassa ja hoidossa
32590: Tämä suunnitellaan toteutettavaksi siten, että        sekä edellytetty työlääketieteen erikoislääkärei-
32591: kullakin erikoisalalla nimetään vastuullinen lää-     den vakansseja koordinaatiotehtäviin. Toimin-
32592: käri huolehtimaan ammattitautitapausten edel-         nan liikkeellelähtö on tapahtunut kuitenkin pe-
32593: lyttämistä konsultaatioista.                          rin hitaasti ja käytäntö vaikuttaa kirjavalta.
32594:    Yliopistosairaaloihin on niin ikään tarkoitus      Tiettävästi Helsingin ja Kuopion yliopistolliset
32595: perustaa työlääketieteen poliklinikat. Tällaisen      keskussairaalat ovat perustaneet työlääketieteen
32596: poliklinikan toiminnasta vastaavan työlääketie-       erikoislääkärien virat. Muissa ammattitautidiag-
32597: teen erikoislääkärin tehtävänä on koordinoida         nostiikka hoidettaneen käytännössä ensisijaises-
32598: lääkintöhallituksen ohjeiden mukaan ammatti-          ti ihotautiosastojen kautta. Suurimmat puutok-
32599: tautien tutkimusta, hoitoa ja toiminnan kehit-        set ilmenevät nykyisin vajavaisissa anamneeseis-
32600: tämistä yliopistollisen sairaalan vastuualueella.     sa, mikä aiheutunee riittävän asiantuntemuk-
32601:    Valtakunnallisen suunnitelman mukaan am-           sen puuttumisesta.
32602: mattitautidiagnostiikassa varmistaudutaan myös           Kun ammattitautien diagnostiikan ongelmien
32603: riittävästä tietojen vaihdosta valtakunnallisten      ratkomisessa tarvittavia erikoiskoulutuksen saa-
32604: työsuojeluorganisaatioiden kanssa. Ammattitau-        neita lääkäreitä on toistaiseksi aivan liian vähä-
32605: titapausten selvittelyssä voidaan tarpeellisia työ-   lukuinen määrä, olisi syytä harkita, eikö yli-
32606: hygienisiä ja muita konsultaatiopalveluksia os-       opistollisten sairaaloiden ja aluetyöterveyslai-
32607: taa työterveyslaitokselta ja sen aluelaitoksilta.     tosten yhteistyön tiivistämisellä ja mahdollisel-
32608:    Ammattitautien diagnostiikkaa ja hoitoa por-       la erikoishenkilöstön yhteiskäytöllä vmtalSl
32609: ra,stetussa sairaanhoitojärjestelmässä pohtineen      päästä nykytilannetta tuntuvasti ja nopeasti ko-
32610: lääkintöhallituksen työryhmän mietintö vuodel-        hentamaan.
32611: ta 1976 toteaa, että ammattitautien tutkimuk-            Edellä todetun perusteella ja viitaten valtio-
32612: sessa ja hoidossa olisi noudatettava normaalia        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
32613: hoidon porrastuksen periaatetta. Tämäkin työ-         me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
32614: ryhmä esitti, että konsultaatioapua työhygieni-       tattavaksi seuraavan kysymyksen:
32615: sissä mittauksissa ja ammattitauteihin liittyvis-
32616: sä kysymyksissä voidaan saada aluetyöterveys-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
32617: laitoksilta.                                                  ammattitautien diagnostiikan ja hoidon
32618:    Altistumisen selvittäminen on ilmeisesti eräs              järjestelyt yliopistollisissa sairaaloissa
32619: käytännön ammattitautidiagnostiikan keskeisim-                ovat edistyneet varsin hitaasti ja viiväs-
32620: mistä vaiheista. Nimenomaan tällä kohtaa yh-                  tyneet siihen nähden, että valtakunnal-
32621: teistyö on välttämätöntä yliopistollisten sairaa-             lisissa sairaanhoitolaitosten 5-vuotis-
32622: 087900312X
32623: 2                                      1978 vp.
32624: 
32625:      suunnitelmissa tämän ongelmakentän                  mihin toimenpttetsun Hallitus aikoo
32626:      kuntoon saattamista on edellytetty jo            asiassa ryhtyä?
32627:      vuodesta 1975 lähtien, ja jos on,
32628:     Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1979.
32629: 
32630:       Jouko Mäkelä                Matti Puhakka                Seija Karkinen
32631:       Olli Helminen               Väinö Raudaskoski            Väinö Turunen
32632:       Juhani Vähäkangas           Matti Luttinen               Petter Savola
32633:       Ulla-Leena Alppi            Helge Siren                  Markus Aaltonen
32634:       Juhani Raudasoja            Risto Tuominen               Aimo Ajo
32635:       Mikko Ekorre                Lasse Äikäs                  Marjatta Mattsson
32636:       Toivo Jokiniemi             Paula Eenilä                 Oili Suomi
32637:       Kalevi Mattila              Matti Kuusio                 Sven-Erik Järvinen
32638:                                   Jermu Laine
32639:                                              N:o .594                                               3
32640: 
32641: 
32642: 
32643: 
32644:                        Ed u s kun n a n     H erra      P u h e m i e h e 11 e.
32645: 
32646:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lääkäriä ollut saatavissa koulutettujen vähäisen
32647: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       määrän vuoksi.
32648: olette 9 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn              Vuonna 1977 todettiin maassamme kaikkiaan
32649: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        runsaat 3 000 ammattitautitapausta. Luku sisäl-
32650: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       tää kaikki korvatut tapaukset sekä epäillyistä
32651: edustaja J. Mäkelän ym. näin kuuluvasta kir-        sen osan, jonka työterveyslaitoksen asiantunti-
32652: jallisesta kysymyksestä n:o 594:                    ja on arvioinut todennäköisiksi ammattitauti-
32653:                                                     tapauksiksi. Noin 2/3 tapauksista oli melun tai
32654:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että      monotonisen liikkeen aiheuttamia. Muista syis-
32655:        ammattitautien diagnostiikan ja hoidon       tä johtuvia oli siis näin ollen vain noin 1 000
32656:        järjestelyt yliopistollisissa sairaaloissa   tapausta.
32657:        ovat edistyneet varsin hitaasti ja viiväs-      Työterveyslaitoksen       organisaatiomuodon
32658:        tyneet siihen nähden, että valtakunnal-      muututtua 1. 7. 1978 lukien on selvitelty ja par-
32659:        lisissa sairaanhoitolaitosten 5-vuotis-      haillaan selvitellään työterveyslaitoksen osuut-
32660:        suunnitelmissa tämän ongelmakentän           ta ammattitautitapausten käsittelyssä. Ottaen
32661:        kuntoon saattamista on edellytetty jo        huomioon edellä mainitun ammattitautitapaus-
32662:        vuodesta 1975 lähtien, ja jos on,            ten suhteellisen pienen vuosittaisen kokonais-
32663:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     määrän sekä toisaalta sen, että tapausten selvit-
32664:        asiassa ryhtyä?                              tely edellyttää sekä monimutkaisia työhygieni-
32665:                                                     siä mittauksia että työläitä altistusselvittelyjä,
32666:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikki nämä
32667: vasti seuraavaa:                                    tutkimukset siirrettäisiin yliopistollisten kes-
32668:    Vuosien 1979-1983 sairaanhoitolaitosten          kussairaaloiden suoritettaviksi. Tavoitteena on,
32669: toiminnan järjestämisestä annetun valtakunnal-      että ainakin työhygieniset tutkimukset edelleen
32670: lisen suunnitelman mukaisesti yliopistosairaa-      pääosin suoritetaan työterveyslaitoksen olemas-
32671: loihin on perustettu työlääketieteen erityisteh-    sa olevan asiantuntijaorganisaation toimesta.
32672: tävien hoitamiseksi erikoislääkärin virat. Joh-     Käytävissä neuvotteluissa on tarkoituksena löy-
32673: tuen työlääketieteeseen erikoistuneiden lääkä-      tää tällä hetkellä tarkoituksenmukaisin työnja-
32674: reiden aiemmin vähäisestä määrästä jouduttiin       ko ammattitautidiagnostiikan ja tapausten sel-
32675: eräät viroista kuntainliiton aloitteesta perusta-   vittämiseksi tarpeellisten tutkimusten suoritta-
32676: maan ihotautien erikoislääkärin virkana, koska      misessa. Selvityksen perusteella lääkintöhalli-
32677: tällä erikoisalalla on runsaasti työperäisiä sai-   tus tulee antamaan yliopistosairaaloille tarkem-
32678: rauksia eikä työlääketieteeseen erikoistunutta      mat toimintaohjeet vuoden 1979 kuluessa.
32679:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1979.
32680: 
32681:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
32682: 4                                           1978 vp.
32683: 
32684: 
32685: 
32686: 
32687:                          T i 11   Rik sd agen s        H err    T a 1m a n.
32688: 
32689:    I det syfte 37 § 1 mom. tiksdagsordningen         hållas med anledning av det ringa antalet ut-
32690: anger har Ni, Herr Talman, med · Eder skri-          bildade.
32691: velse av den 9 januari 1979 till vederbörande           Ar 1977 konstaterades i vårt land allt som
32692: medlem av statsrådet översänt avskrift av följ-      allt drygt 3 000 fall av yrkessjukdomar. Antalet
32693: ande av riksdagsman J. Mäkelä m.fl. under-           innefattar samtliga fall där ersättning erlagts,
32694: tecknade spörsmål nr 594:                            samt den del av de misstänkta fallen, som ex-
32695:                                                      pert vid institutet för arbetshygien uppskattat
32696:           Är Regeringen medveten om, att an-         som ett sannolikt fall av yrkessjukdom. Ca
32697:        ordnandet av . diagnosticeringen och          2/3 av fallen förorsakades av buller eller mo-
32698:        vården av yrkessjukdomar framskridit          noton rörelse. Sålunda berodde endast ca 1 000
32699:        synnerligen långsamt vid universitets-        fall på andra orsaker.
32700:        sjukhusen och fördröjts med tanke på,            Allt sedan ändringen av institutets för ar-
32701:        att man redan från år 1975 i de riks-         betshygien organisationsform 1. 7. 1978 har
32702:        omfattande femårsplanerna för sjuk-           man utrett och utreder för närvarande insti-
32703:        vårdsanstalterna förutsatt iståndsättan-      tutets för arbetshygien andel i behandlingen av
32704:        det av detta problemområde, och om så         yrkessjukdomar. Med beaktande av det före-
32705:        är fallet,                                    nämnda relativt ringa årliga totala antalet fall
32706:           vilka åtgärder har Regeringen för          av yrkessjukdomar, samt å andra sidan av,
32707:        avsikt att vidta?                             att utredningen av fallen förutsätter såväl in-
32708:                                                      vecklade arbetshygieniska mätningar som ar-
32709:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-        betsdryga exponeringsutredningar, är det inte
32710: samt anföra följande:                                ändamålsenligt att överföra alla dessa under-
32711:    I enlighet med den riksomfattande planen          sökningar     till   universitetscentralsjukhusen.
32712: för anordnandet av sjukvårdsanstålternas verk-       Målet är, att åtminstone de arbetshygieniska
32713: samhet åten 1979-1983 har vid universitets-          undersökningarna fortfarande huvudsakligen
32714: sjukhusen inrättats specialisttjänster för hand-     verkställs på åtgärd av den existerande expert-
32715: havandet av specialuppgifter inom arbetsme-          organisationen vid institutet för arbetshygien.
32716: dicinen. På grund av det ringa antalet läkare        Avsikten är, att man vid de förhandlingar som
32717: som tidigare speciealiserat sig inom området         förs skall finna den för närvarande mest ända-
32718: för atbetsmedicin blev man tvungen att på            målsenliga arbetsfördelningen mellan yrkes-
32719: kommunalförbundens initiativ intätta en del          sjukdomsdiagnosticeringen och verkställandet
32720: av tjänsterna såsom specialisttjänster för hud-      av de undersökningar som erfordras för utred-
32721: sjukdomar, emedan det inom detta specialom-          ning av fallen. På basen av utredningen kom-
32722: råde förekommer rikligt med sjukdomar som            mer medicinalstyrelsen att under. år 1979 ge
32723: härrör av yrke och inom området för arbets-          universitetssjukhusen närmare verksamhets-
32724: medicin specialiserade läkare inte kunnat er-        direktiv.
32725:      Helsingfors den 8 februari 1979.
32726: 
32727:                                                    Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
32728:                                               1978 vp.
32729: 
32730: Kirjallinen kysymys n:o 595.
32731: 
32732: 
32733: 
32734: 
32735:                                   Järvenpää: Vammalan-Putajan-Suodenniemen välisen tien pe-
32736:                                       rusparantamisesta.
32737: 
32738: 
32739:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
32740: 
32741:    Tieyhteydet Vammalasta Suodenniemen Pu-           peruskorjata ja kestopäällystää. Se on vain 10
32742: tajan kautta Poriin lyhenisivät noin 16 kilo-        kilometriä pitkä ja se ei vain parantaisi liiken-
32743: metriä, jos Vammalan ja Putajan välinen tie-         neyhteyksiä Vammalaan, vaan myös Porin
32744: osuus kestopäällystettäisiin liikennöitävään kun-    suuntaan, koska tie samalla toimisi yhdystienä
32745: toon. Tämän tien parantamisesta lähetettiin Ta-      Suodenniemeltä Tampereen-Porin tielle Puta-
32746: savallan Presidentille kansalaisadressi ja siihen    jaan. Kaiken lisäksi Vammalan-Putajan-Suo-
32747: saatiin myönteisen tuntuinen vastaus. Käytän-        denniemen tieosuus on heikoin osa Helsingin-
32748: nössä kuitenkin vain noin 6,5 kilometriä tietä       Vammalan-Kankaanpään-Vaasan postilinja-
32749: Vammalasta Putajan suuntaan päällystettiin           auton liikenne11eittiä. Tältäkin kannalta Vam-
32750: öljysoralla, ja aivan heikossa kunnossa on noin      malan ja Suodenniemen välisen tieosuuden pe-
32751: 13 kilometriä sorapäällysteistä tietä. Mylly-        rusparantaminen noin 23 kilometrin matkalla
32752: maasta Putajaan ulottuvan tieosuuden perus-          Myllymaa-Putaja-Suodenniemi olisi mitä kii-
32753: korjaus olisi mitä kiireeliisin ja kansantaloudel-   reimmin toteutettava.
32754: lisestikin edullinen, sillä se ei vain lyhennä          Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
32755: Vammalan ja Porin välistä matkaa, vaan sa-           37 § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
32756: malla keventäisi liikennettä raskaasti liikennöi-    voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
32757: dyillä Vammalan-Lauttakylän-Porin teillä.            raavan kysymyksen:
32758:    Tie on samalla suurin osa Vammalan ja Suo-
32759: denniemen välistä tieosuutta. Viime vuosien                    Aikooko Hallitus vihdoinkin kiireh-
32760: tieolojen kehityksessä Suodenniemi onkin jää-               tiä Vammalan-Putajan-Suodenniemen
32761: nyt eristettyyn asemaan. Sen vuoksi Putajan ja              välisen tien perusparantamista ja kesto-
32762: Suodenniemen kirkonkylän välinen osuus tulisi               päällystämistä?
32763:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1979.
32764: 
32765:                                          Matti Järvenpää
32766: 
32767: 
32768: 
32769: 
32770:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
32771: 
32772: 
32773: 
32774: 
32775: 0879003461
32776:                                             1978 vp~
32777: 
32778: Skriftligt spörsmål nr 596.
32779: 
32780: 
32781: 
32782: 
32783:                                 Lillqvist m. fL: Om studieavdraget vid kommunalbes.kattningen.
32784: 
32785: 
32786:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
32787: 
32788:    Enligt bestämmelserna för beslrottningen får   har förändrats ooh · utbildningstiden har för-
32789: en studerande vid :kommunalbeskattningen av-      längts. Dessutom är det även mycket vanligt,
32790: draga 2 000 mark 'av sin förvärvsinkomst un-      att manliga studerande efter avlagd student-
32791: der skatteåret. Avdraget får göras om stude-      examen gör ett uppehåll i studiema för att
32792: rande åtnjutit regelbunden och full undervis-     avtjäna värnplikten. I sistnämnda fall ryms
32793: ning Li minst sju månaders tid i grund- eller     inte .sju månaders studietid i 1beskattningsåret.
32794: yrkesskola, i aftonläroverk eller läroverk, i     Förvärvsinkomsten blir mycket obetydlig un:-
32795: högskola eller i annan med dessa jämförbar        der samma år och ändå ·beviljas inte studie:-
32796: läroanstal t.                                     avdrag emedan anta1et studiemånader är för få.
32797:    Gränsen går alhså vid sju månaders studie-        Hänvisande tili ovannämnda motiveringar får
32798: tid under skatteåret för ·studie-avdraget. Stu-   vi med stöd oav 37 § 1 mom. riksdagsord-
32799: derande med kortare studietid får inte göra       ningen framställa följande spörsmål att besva~
32800: något avdrag alls från sin förvärvsinkomst        ras av vederbörande medlem av statsrådet:
32801: fastän deras ekonomi kan vara lika ansträngd
32802: Och bekymmersam. Enligt vår uppfattning                      Är Regeringen medveten om att
32803: skulle en större rättvisa uppnås mellan stude-            många studerande går miste om stu-
32804: randena, om studietiden för erhållande av av-             dieavdraget emedan det fastställda ati-
32805: draget skulle sänkas tili åtmmstone en ter-               talet studiemånader per år inte uppnåS
32806: min. Studieavdraget för kortare studietid än              på grund av avtjänande av värnplikt
32807: nuvarande sju månader, kunde möjligen även                eller av an<lra orsaker, och om så är
32808: sänkas i förhållande 'tili den Rortare studie-            fallet,
32809: tiden.                                                       har Regeringen för avsikt att sänka
32810:    Vårt nuvarande avdragssystem vid beskatt·              antalet studiemånader per år för erhål-
32811: ningen under studietiden borde nödvändigt                 lande av studieavdräg från förvärvsin-
32812: överses, bl.a. på grund av att undervisningen             komsten vid kommunalbeskattningen?
32813:      Helsingfors den 10 januari 1979.
32814: 
32815:          Bror Lillqvist               Jacob Söderman                Evkki Tuomioja
32816:                                       Meeri Kalavaineo
32817: 
32818: 
32819: 
32820: 
32821: 0879002863
32822: 2                                             1978 vp.
32823: 
32824: Kirjallinen kysymys n:o 596.                                                              . Suomennos
32825: 
32826: 
32827: 
32828: 
32829:                                   LiUqvist ym.: Opiskelijavähennyksestä kunnallisverotuksessa.
32830: 
32831: 
32832:                           E d u s k u n n a n He r r a P u he m i eh e 11 e.
32833: 
32834:     Verotusta koskevien määräysten mukaan            muuttunut ja koulutusaika on pidentynyt. Li-
32835:  opiskelija saa kunnallisverotuksessa tehdä vero-    säksi on hyvin yleistä, että miespuoliset opis"
32836:  vuoden aikana saamastaan tulosta 2 000 mar-         ;kelijat ylioppilastutkinnon jälkeen pitävät opin-
32837: kan vähennyksen. Vähennys saadaan tehdä, mi-         noissaan tauon suorittaakseen asevelvollisuuten-
32838:  käli opiskelija .on saanut vähintään 7 kuukau-      sa. Viimeksi mainitussa tapauksessa . verotus-
32839: .den ajan säännöllistä ja täyttä opetusta perus-     vuoteen ei mahd\1 7 kuukauden opiskeluaikaa .
32840:  tai ammattikoulussa, iltaoppilaitoksessa tai op-    Samana vuonna työtulo jää erittäin vähäiseksi,
32841:  pikoulussa, korkeakoulussa tai muussa näihin        mutta opiskelijavähennystä ei myönnetä, koska
32842:  verrattavissa olevassa oppilaitoksessa.             on liian vähän opiskelukuukausia.
32843:     Opintovähennyksen rajaksi on siten asetettu         Edellä oleviin perusteluihin viitaten sekä
32844:  7 kuukauden opetus verovuoden aikana. Opis-         valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin no-
32845:  kelijat, jotka ovat opiskelleet lyhyemmän ajan,     jalla esitämme valtioneuvoston asianomaisen jä-
32846:  eivät saa tehdä minkäänlaista vähennystä työ-       senen vastattavahi seuraavan kysymyksen:
32847:  tulostaan, vaikka heidän taloutensa voi olla
32848:  yhtä tukala ja huolestuttava. Käsityksemme                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
32849:  mukaan .aikaansaataisiin enemmän oikeudenmu-                 monet opiskelijat menettävät opiskelija~
32850:  kaisuutta opiskelijoiden kesken, mikäli opiskeli-            vähennyksen, koska · säädettyä opiskelu-
32851: .javähennykseen oikeuttavan opiskeluajan kesto              . kuukausien lukumäärää vuodessa ei saa-
32852:  laskettaisiin ainakin yhteen lukukaut~en. On                 vuteta asevelvollisuuden suorittamisen
32853:  tnyös ajateltavissa, että nykyistä 7 kuukautta               vuoksi tai muista syistä, ja jos on,
32854:  lyhyemmältä opiskeluajalta tehtäisiin pienempi                 mihin toimenpiteisiin. Hallitus aikoo
32855:  vähennys, joka olisi suhteessa lyhyempään opis-              ryhtyä laskeakseen niiden kuukausien
32856:  keluaikaan.                                                  lukumäärää, jotka vuosittain vaaditaan
32857:     Nykyistä opiskeluajalta tapahtuvaa verotusta              kunnallisverotuksessa työtuloista annet-
32858: koskevaa vähennysjärjestelinää olisi välttämättä              tavaan opiskeli javähennykseen?
32859:  korjattava mm. sen vuoksi, ·että opetus on
32860:       Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1979.
32861: 
32862:          Bror Lillqvist                 Jacob Södermåll                Erkki Tuomioja
32863:                                         Meeri Kalavainen
32864:                                                                                                     .3
32865: 
32866: 
32867: 
32868: 
32869:                                                                                                    '·:'
32870: 
32871: 
32872: 
32873: 
32874:                         E d u s k u n n a n H e r r ·!! P u h e m i e h e 11 e.
32875: 
32876:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       menpiteiden huotrtattavasti lisäännyttyä hallitus
32877: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       ehdotti, että valtionverotuksessa koulutus- ja
32878: olette 10 :päivänä- tammikuuta 1979 päivätyn         opintovähennyksistä luovuttaisiin.
32879: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston            Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä n:o 45
32880: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       lahlehdotuksen 36 §: ään ehdotettiin lisättäväk-
32881: edustaja Bror Lillqvistin ym. näin tkuuluvasta      si 4 kohta, jonka mukaan suurimman osan ve-
32882: kirjallisesta kysymyksestä n:o 596:                 rovuodesta Suomessa asunut henhllö saa kun-
32883:                                                     nallisverotuksessa vähentää 1 000 markkaa an-
32884:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että       siotulostaan, jos hän on verovuonna vähintään
32885:        monet opiskelijat menettävät opiske11ja-      7 kuukauden ajan saanut säännöllistä ja täyttä
32886:        vähennyksen, koska säädettyä opiskelu-       opetusta kansa-, perus-, ammatti- tai oppikou-
32887:        kuukausien lukumäärää vuodessa ei saa-       lussa, korkeakoulussa tai muussa näihin ver-
32888:        vuteta asevelvollisuuden suorittamisen       rattavassa oppilaitoksessa.
32889:        vuoksi tai muista syistä, ja jos on,            Suuren valiokunnan mietinnössä n: o 131 la-
32890:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      kiehdotuksen 36 § :n 4 kohdan mukainen opis-
32891:        ryhtyä laskeakseen niiden kuukausien         kelijavähennys korotettiin 2 000 markaksi ja
32892:        lukumäärää, jotka vuosittain vaaditaan       oppilaitoksiin lisättiin myös iltaoppikoulu. Täs-
32893:        kunnallisverotuksessa työtuloista annet-     sä muodossa vähennys säilyi myöhemmin edus-
32894:        tavaan opiskelijavähennykseen?               kuntakäsittelyssä ja sisältyy mainitussa muo-
32895:                                                     dossa voimassa olevan tulo- ja varallisuusvero-
32896:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lain ( 1043/74) 36 §:n 1 momentin 4 koh-
32897: vasti seuraavaa:                                    taan.
32898:    Hallituksen es[tyksessä Eduskunnalle tulo- ja       Myös ammatti- tai korkeakoulututkinnon
32899: varallisuusverolaiksi (HE n:o 40/74) todet-         suorittanut henhllö voi olla mainittuun vähen-
32900: tiin mm., että koulutus- ja opintovähennyksen       nykseen oikeutettu. Niinpä hyvätuloisellakin
32901: tarkoituksena on ottaa huomioon se perheen          verovelvollisella, joka harjoittaa jatko-opintoja
32902: veronmaksukyvyn vähennys, joka johruu per-          työnsä ohella, on mahdollisuus saada tämä vä-
32903: heenjäsenten opintokustannuksista ja ansiotu-       hennys. Korkein 'hallinto-oikeus on katsonut
32904: lojen puuttumisesta. Nykyisin verovähennykset        (KHO 15. 2. 1977 n:o 554 ), että mm. opis-
32905: ovat kuitenhln vain eräs niistä erilaisista tuki-   kelu sotakorkeakoulussa on opiskelijavähennyk-
32906: muodoista, joilla valtio osallistuu opiskelusta     seen oikeuttavaa opiskelua. Opiskelijavähennys
32907: aiheutuviin kustannuksiin. Viime aikoina toteu-     voidaan tehdä myös ansiorperusteisista eläkkcis-
32908: tetuista valtion tukitoimenpiteistä voidaan mai-    tä sekä perhe-eläkkeistä.
32909: nita mm. siirtyminen peruskoulujärjestelmään           Valtiovarainministeriön mielestä opiskelijavä-
32910: sekä valtion opintotukijärjestelmän luominen.       hennys on jo nyt laajentunut koskemaan sel-
32911: Mitä tulee erity.isesti opintotuhljärjestelmään,    laisia verovelvollisia, joille vähennyksen myön-
32912: voidaan todeta, että verovähennykseen oikeut-       tämistä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.
32913: tavan opiskelun aiheuttamat keskimääräiset toi-     Vähennyksen eräänä tarkoituksena oli lisätä
32914: meentulo- ja opiskelukustannukset voidaan nyt       opiskelijoiden työvoiman tarjontaa työmarkki-
32915: rahoittaa tietyin edellytyksin valtion takauk-      noilla. Tältä osin tilanne on nykyisin muuttu-
32916: sen ja korkotuen käsittävillä opintolainoilla.      nut. Opiskelijavähennyksen          porrastaminen
32917: Vähävaraisille opiskelijoille voidaan lisäksi       Opiskeluajan mukaan olisi puolestaan ristirii-
32918: myöntää opintorahaa. Valtion koulutukseen ja        dassa verotuksen yksinkertaistamista koskevien
32919: opiskeluun suuntaamien erimuotoisten tukitoi-       vaatimusten kanssa.
32920: 4                                             1978 vp.
32921: 
32922:    Välitöntä opintotukea on viime vuosina edel-     piemtuloiselle edullisempi kuin suurituloiselle
32923: leen lisätty. Tämä onkin oikeampi koulutuk-         tai valtionveroa ei mene tuolta vuodelta lain-
32924: seen ja opiskeluun suunnattu tukimuoto kuin         kaan. Asevelvollisuuteen liittyvät ongelmat ovat
32925: veronhuojennukset. Sellaisena verovuotena, jol-     kysymyksen perusteluissa mainituilta osin
32926: loin verovelvollinen suorittaa asevelvollisuut-     enemmän sosiaalipoliittisia kuin veropoliittisia
32927: taan, myös hänen veronalaiset tulonsa jäävät        ongelmia. Näin ollen kysymys ei verotusta kos-
32928: yleensä vähäisiksi. Tällöin verorasitus vastaa-     kevana asiana anna aihetta enempiin ,toimen-
32929: vasti alenee, koska mm. valtionverotuksessa so-     piteisiin.
32930: vellettava progressiivinen tuloveroasteikko · on
32931:      '·'   Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1979.
32932: ~:
32933: 
32934: 
32935: 
32936:                                                                           Ministeri Esko Rekola
32937: 
32938: 
32939: 
32940: 
32941: . ~'
32942: 
32943: 
32944: 
32945: 
32946: ·{.
32947:                                              N:o .596                                             5
32948: 
32949: 
32950: 
32951: 
32952:                           T i 1 1 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
32953: 
32954:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      slag i betydande J,nån ökat, föreslog regeringen,
32955: anger har Ni, Herr Talma:n, med Eder skri-         att illlan avstår från det utbildnings- och stu-
32956: velse ·av. den 10 januati 1979 till vederböran-    dieavdrag, som för närvarande bevilj.as vid
32957: de medlem av statsrådet översänt av:skrift av      statsbeskattningen.
32958: följande av riksdagsman Bror Lillqvist m. fl.          I finansutskottets betänkande nr 45 före-
32959: ställda spörsmål nr 596:                           slogs likväl att till 36 § skulle fogas en 4
32960:                                                    punkt, enligt viiken person som största de-
32961:           Är Regeringen medveten om att            len av sbtteåret varit bosatt ti. Finland vid
32962:        många studerande går miste om studie-       kommunalbeskattningen, får avdraga 1 000
32963:        avdraget emedan det lfastställda antalet    mank av •sin förvärvsinkomst, om han under
32964:        studiernånader per år inte uppnås på        skatteåret i minst sju månaders ·tid åtnjutit
32965:        grund av avtjänande av värnplikt eller      regelbunden och full undervisning i folk-,
32966:        av andra orsaker, och om så är fallet,      grund- eller yrkesskola, läroverk, bögskola el-
32967:           har Regeringen för avsikt att sänka      ler annan med dem jämförlig läroanstalt.
32968:        antalet studiemånader per år för er-            I stora utskottets betänkande nr 131 höj-
32969:        hållande av studieavdrag från förvärvs-     des det i lagförslagets 36 § 4 punkten av-
32970:        inkomsten vid kommunalbeskattningen?        sedda studieavdraget till 2 000 mark och vi-
32971:                                                    dare fogades aftonläroverk t.ill uppräkningen
32972:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       av läroanstalter. I denna ·form genomgick av-
32973: samtt anföra följande:                             draget sedermera riksdagsbehandlingen och in-
32974:                                                    togs i gällande 36 § 1 mom. 4 punkten la-
32975:    I regeringens proposition till riksdagen med    gen om skatt på inkomst och förmögenhet
32976: förslag till lag om skatt på inkomst ooh för-      (1043/74).
32977: mögenhet ( RP nr 40/7 4) konstaterades bl.a.           Även person som avlagt yrkesskole- eller
32978: att syftet med utbildnings- och studieavdraget     högskoleexamen kan vara berättigad till nämn-
32979: är, att beakta den nedgång i familjens skat-       da avdrag. Således kan ookså skattskyldig med
32980: teförmåga, som föranledes av familjemedlem-        goda inkomster, vilken bedriver fortsatta stu-
32981: mens studiekostnader och av:saknad av för-         dier vid sidan av sitt arbete, få detta av-
32982: värvsinkomster. Nuförtiden är skatteavdragen       drag. Högsta förvaltningsdomstolen har ansett
32983: likväl endast en av de olika stödformer, var-      (HFD 15. 2. 1977 nr 554 ), att hl.a. studier
32984: igenom staten deltar i studiekostnaderna. Av       vid krigshögskolan är sådana som berättigar
32985: de under den senaste tiden genomförda stat-        tili studieavdrag. Studieavdrag kan beviljas
32986: liga stödåtgärderna kan bLa. nämnas över-          även från förvärvsbaserade pensioner samt fa-
32987: gången till grundskolsystemet samt skapandet       miljepensioner.
32988: av ett statligt system för studiestöd. Vad sär-       Enligt finansministeriets mening har studie-
32989: skilt studiestödssystemet ibeträffar kan man       avdraget redan nu utvidgats tili sådana skatt-
32990: konstatera, att de utkomst- ooh studiekostna-      skyldiga, åt vilka det inte kan anses ända-
32991: der i medeltal, som föranletts av ·avdragsbe-      målsenligt att bevilja detta avdrag. Ett av
32992: rättigade studier, kan numera under vissa för-     syftena med avdraget var att öka utbudet av
32993: utsättningar finansieras genom studielån med       studerandearbetskraft på arbetsmarknaden. I
32994: statlig borgen och statligt räntestöd. Mindre      detta avseende har situationen numera föränd-
32995: bemedlade studerande kan dessutom beviljas         rats. En gradering av studieavdraget enligt stu-
32996: studiestöd. Sedan de statliga på utbildning        dietiden ·skulle strida mot kraven på förenk-
32997: och studier inriktade stödåtgärderna av olika      ling av beskattningen.
32998: 0879002863
32999:                                            1978 vp.
33000: 
33001:    Under de senaste åren har man ytterligare      ningen är förmånligare för .småinkomsttagare
33002: ökat det direkta studiestödet. Detta är en        än för höginkomsttagare eller också utgår
33003: riktigare stödform för rutbildning ooh studier    ingen statsskatt alls för sagda år. De problem
33004: än skattelättnadema. Under skatteår då den        som är förknippade med värnplikten är tili
33005: skattskyldige avtjänar sin värnplikt blir också   de delar som nämns i spörsmålets motivering
33006: hans skattepliktiga inkomster i allmänhet små.    mera socialpolitiska än sikattepolitiska. Sålunda
33007: Härvid sjunker skattebördan i motsvarande         ger spörsmålet inte anledning ·till vidare åt-
33008: mån, emedan bl.a. den progres~iv~inkotnstskat­    gärder i beskattni:l)gsavseende.
33009: teskala som skall tillämpas vid statsbeskatt-
33010:      Helsingfofs deri 6 · februari 1979.
33011: 
33012:                                                                         Minister Esko Rekola ·
33013:                                            1978 vp.
33014: 
33015: Skriftligt spörsmål nr 597.
33016: 
33017: 
33018: 
33019: 
33020:                                H. Westerlund m. fl.: Om tryggande av tillräckliga räntestöds-
33021:                                   lån med anledning av 1978 års skördeskador.
33022: 
33023: 
33024:                          T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1m a n.
33025: 
33026:    Tiden för ansökan om räntestödslån, som       försättes de kommunala lantbruksnämnderna i
33027: beviljas med anledning av 1978 års skördeska-    en mycket svår och otacksam situa:tion, ·för-
33028: dor enligt lag 86 9/ 19 78 har löpt ut och det   utom de svårigheter som framförallt vuppstår
33029: kan redan konstateras att det sammanlagda        för de odlare vars låneansökan sålurida mte kan
33030: beloppet för de av lantbruksnämnderna för-       beviljas.                            '
33031: ordade låneansökningarna kommer att över-           Med hänvisning tili det sagda och hänvi-
33032: stiga det i lagen nämnda maximibeloppet 200      sande tili riksdagsordningens· 37 § 1 mom.
33033: miljoner mk. I detta skede föreligger ännu       framställer undertecknade vördsamt • följande
33034: inte exakta slutliga upgifter men med största    spörsmål tili vederbörande medlem av • stats-
33035: sannolikhet stiger detta tili minst 230 mil-     rådet:
33036: joner mk.
33037:     Redan i ett tidigt skede på hösten upp-                Är Regeringen medveten om att de
33038: skattades skördeskadornas volymmässiga stor-            ansökningar som gjorts Olli räntestöds-
33039: lek tili mellan 150 och 160 miljoner mk, me-            Jån, som beviljas med .atile~nirig av
33040: dan enbart kvalitetsskadorna beräknades uppgå           1978 års skördeskador, har behovsprö-
33041: tili omkring 200 miljoner mk. Det i lagen om            vats och förordats av de lokala lant-
33042: räntestödslån fastställda takbeloppet om högst          bruksnämnderna och att det •samnian-
33043: 200 miljoner mk sattes således för lågt, men            lagda lånebeloppet klart kommer att
33044: i samband med utskottsbehandlingen konsta-              överstiga det i lagen alltför lågt satta
33045: terades att beloppet vid behov bör höjas.               taket, och om så är fallet,       ·    '
33046:     På grund av att odlarna tvenne år i följd              vilka åtgärder har Regeringen vid-
33047: drabbats av omfattande skördeskador, genom-             tagit eller ämnar den vidtaga· för att det
33048: lider dessa nu en svår ekonomisk kris. De som           totala lånebeloppet 200 tUiljoner · mk
33049: ansökt om lån har gjort det av synnerligen              och det upptagna räntesubvention~be­
33050: tvingande skäl och lantbruksnämnderna har               loppet höjes så att alla ansökta' oth
33051: också behovsprövat och förordat dessa.                  förordade räntestödslån . i skyndsam
33052:     Om inte alla förordade lån kan beviljas,            ordning skall kunna beviljas? • • · •
33053:                                                                                          l:
33054:      Helsingfors den 10 januari 1979.
33055: 
33056:         Henrik Westerlund            Håkan Malm                    Toivo T. Pohjala
33057:         Christoffer Taxell                                         Heikki Perho
33058: 
33059: 
33060: 
33061: 
33062: 087900335N
33063: 2                                                 1978 vp.
33064: 
33065: Kirjallinen kysymys n:o 597.                                                                    Suomen~({"$.
33066: 
33067: 
33068: 
33069: 
33070: ">:i ·                               H. Westerlund ytll.: Vuoden 1978 satovahinkojen johdosta
33071:                                         myönnettävien korkotukilainojen riittävyyden turvaamisesta.
33072: 
33073: 
33074:                            E P,u s kunnan.· Her-ra ,P u hem i e h.e 11 e.
33075: 
33076:    .V~o.den: 1978 satovahinkojen johdosta myön-           rp.yönti:iä, kunnalliset maat.alouslautakunnat jou-
33077:  nettävistä korkotukilainoista annetun lain no-           tuvat erittäin vaikeaan· ja epäkiitolliseen . ase-
33078:  jalla. myönnettävien korkotukilainojen hakuaika          maan. Tämän lisäksi joutuvat vaikeuksiin· eten-
33079: .~n: kulunut umpeen ja jo nyt voidaan todeta,            kin ne maanviljelijät, joiden lainl!hakem.ukseen
33080:  että maatalouslautakuntien puoltamien lainaha-           ei suostuta.
33081:  kemQst~n summa tulee yJittämä·än laissa maini-              Edellä olevaan viitaten sekä. valtiopäiväjär-
33082:  tun 200 miljoonan markan määrän. Täss.ä vai-             jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla allekir-
33083:  heessa.;ei vielä ole täsmällisiä lopullisia tietoja,     joittaneet esittävät. valtioneuvoston · asianomai-
33084:  mutta mitä todennäköisimmin tämä tulee nou-              sen jäsen.en vastattavaksi seuraavan k:ysymyk-
33085:  semaan vähintään 230 miljoonaan markkaan.               .sen:
33086:      Jo aikaisessa vaiheessa syksyllä arvioitiin
33087: &atQv~h~nkojeJ.l ~uuruus · volyymissä ilmaistuna                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
33088:  15();-·:o-;16() miljoonaksi markaksi samalla kun                 Vl1oden l97& satovahinkojen johdosta
33089: .yksistijärt :l~tuvah;inkojen laskettiin nousevan                 myönnettävistä korkotukilainoista anne-
33090:  J1oitf.,209: ~iHoonaan. markkaan. Korkotukilai-                  tun lain hqjalla haettujen. korkotukilai-
33091:  n.o~sta, l\~n~tussa laissa vahvistettu 200 miljoo-               nojen tarpeen oyat paikalliset maat.a-
33092: ·H"l11~l:'kan enimmäismäärä oli siten liian pie-                  louslautakuhnat tutkineet ja puolta-
33093: .ni, mut.ta. valio~untakäsittelyn yhteydessä to-                . neet ja että lainojen summa t.ulee sel-
33094:  d~~tiir).;. ~ttii määrää voidaan tarvittaessa lisätä.            västi ylit~ämään .laissa asetetun katon,
33095:     ·Viljelijät .kärsivät nyt vaikeasta taloudelli-               ja-.j()s on,
33096:  sesta ,kriisistä. sen johdosta, että heidät on koh-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus · · on
33097: dannp.,t )~ahtena peräkkäisenä vuonna huomat-                     ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta 200
33098:  ~flya ·;k.ato. Lainaa ap.oneet ovat tämän tehneet                miljoonan _marka.n. korkotukilainojen
33099:  e,rit~äiq pak.ottavista syistä ja maatalouslauta-                kokonaismäärää korotetaan siten, että
33100:  kyp~a~ · ovat harkinneet tarvetta ja puoltaneet                  kaikki. haetut ja p1,1olletut korkotukilai-
33101:  näinä...1                                                        nat voidaan kiireellisesti myöntää?
33102:   · 'jo~ 'kai~~ia puQllettuja lainoj~· ei voida
33103:          Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1979.
33104: 
33105:             Henrik .Westerlund              Håkan .Malm. ! .                l'oivo T. Pohjala .
33106:             Chdstqffer Taxell                                               Heikki .Perho_-·· .
33107:                                               N:o 597
33108: 
33109: 
33110: 
33111: 
33112:                         Edu.skunnan Herra Puhemiehelle.
33113: 
33114:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-         siten myös lainavarojen ' todellinen tarve 1 Jaa
33115: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         riippumaan rahalaitosten lainapäätöksistä; Ra-
33116: mies, olette 15 päivänä. tammikuuta 1979 päi-        halaitos voi olla myöntämättä lainaa· tai myön-
33117: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-        tää sen pienempänä .kuin maatalouslautakunta
33118: voston asianomaiselle j,äsenelle jäljennöksen        on puoltanut~
33119: kansanedustaja H. Westerlundin ym. näin kuu-            Koska lainavarojen : tarve satovahinkokor-
33120: luvasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 597:          vausten vähentämisen jälkeenkin ylitti runsaal-
33121:                                                      la 25,5 milj. markalla ·korkotukilainoista anne-
33122:            Onko Halliws tietoinen siitä, että        tun lain 4 § :n edellyttämän 200 milj; markan
33123:         vuodet} 1978 satovahinkojen johdosta         enimmäismäärän, mäadisi maa tih1hallitus 16. 1.
33124:         niyönnettävistä korkotukilainoista · anne-   1979 autamaliaan kiertokirjeellä (2/4100-79)
33125:       . tun .lain nojalla haettujen korkotukilai-    maatalouslautakunnan · puoltamien l'ainojen yh-
33126:         nojen tarpeen ovat paikalliset .maata-       teismäärästä kunnan kiintiöksi 85%. Välittö-
33127:         louslautakunnat. tutkineet ja puolta-        mästi tämän jälkeen såati'in lainojen myöntämi-
33128:         neet ja että lainojen suinmå tulee sel-      nen käyntiin ja laina:s.ummat voidaan myöntää
33129:         västi ylittämään la,issa asetetun katon,     rahalaitosten lainapäät6sten mukaisina. Laino-
33130:         ja jos on,                                   jen myöntämisessä 'noudat~taan maatalouslau-
33131:           . mihin ·toimenpiteisiin Hallitus on       takunnan puoltamaa etusijaisjärjestystä ja lis-
33132:         ryhtynyt tai 'aikoo ryhtyä, jotta 200         tan lopussa oleville lainan hakijoille ei vielä
33133:         iniljopnan markan korkotukilainojen          tässä vaiheessa anneta päätöstä. KunniHe an-
33134:         kokonaismäärää korotetaan siten, että        nettujen kiintiöiden edellyttämät lainat pyri-
33135:         kaikki haetut ja puolletut korkotukilai-     tään myöntämään inahdoliisimman pian ja vii-
33136:         nat voidaan kiireellisesti myöntää?          meistään helmikmih 23 päivään mennessä.
33137:                                                      Keskusrahalaitosten tulee maaliskuun 2 päi-
33138:  .. Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         vään mennessä ilmöitta~, kuinka .monta satova-
33139: taen seuraavaa:                                      hinkokorkotukilainaa ja kuinka paljon yhteis~
33140:    Vuoden 1978 satovahinkojen johdosta myön-         määrältään rahalaitokset ovat korkotukilaihoja
33141: nettävistä korkotukilainoista . annetun lain         myöntäneet. Tämän jälkeen tullaan lainavaroc
33142:  (869/78) mukaan myönnettäviä korkotukilai-          jen loppuosan myöntämisestä antamaan tarvit-
33143: noja. on· haettU . 9 992 kpl · .. yhteismääräitään    tavat ohjeet.
33144: 247 795 191 mk. Näistä maatalouslautakunnat             Vaikka rahalaitokset eivät todennäköisesti
33145: ovat puoltaneet 9 981 hakemusta yhteismääräi-        tule myöntämään. lainoja sitä määrää, jonka
33146: tään . 23.7 159 144 mk. Maatalouslautakunnat         maatalouslautakunnat' ovat puoltaneet, saatta•
33147: eivät kuitenkaan lainoja puoltaessaan ·voineet       vat lainavarat kuitenkin osoittautua riittäniät~
33148: vähentäv~nä tekijänä ottaa huomioon, että sa"        tömiksi. Siltä varalta että lainavarat eivät ·riitä,
33149: moissa.kunnissa; joissa korkotukilainoja on saa-     on hallitus Tasavallan Presidentin esittelyssä
33150: nut hakea, maksetaan satpvahinkojen kor:vaa•         26 .päivänä tammikuuta ..1979 :antanut. Edus-
33151: misesta annetun lain .(530/.7:5) niukaari sato-      kunnalle. esityksen korkotukilainoista annetun
33152: vahinko!corvauksia yhteensä • 11 622 400. ·mark·     lain (869/74) 4 §mk muuttamiseksi siten, että
33153: kaa; Kun (åmä. SQtiuna vähennetäärimaatalogs~        korkotukilainoja voidaan· myöntää lain voi-
33154: lautakuntien puoltama8ta . Jairioj:eri yhteisinää~   maantulon ja 3t päivän maaliskuuta 1979 vä,.
33155: rästä; saadaan lainatarpeeksi 225 53:6 7 44          lisenä aikana yhteensä. ei:lintään 225 milj. maD-
33156: markka·~. :Tämäkään summa ei vielä, ole lopu!.       .kan määrä-än.·
33157: linen, sillä myönnettävien lainojen suuruus ja
33158:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1979.
33159: 
33160:                                                Maa" ja metsätalousministeri Johannes Virolainen
33161: 4                                           1978 vp.
33162: 
33163: 
33164: 
33165: 
33166:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33167: 
33168:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       som beviljas och sålunda även det verkliga
33169: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          behovet av lånemedel blir beroende av pen-
33170: velse av den 15 januari 1979 till vederbörande     ninginrättningarnas Iånebeslut. En penn~ngin­
33171: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-     rättning kan låta bli att bevilja lån ellet bevilja
33172: jande av riksdagsman H. Westerlund m. fl.          det tili ett lägre belopp än vad lantbruksnämn-
33173: undertecknade spörsmål nr 597:                     den förordat.
33174:                                                        Emedan behovet av lånemedel ännu · efter
33175:           Är Regeringen medveten om att de         det skördeskadeersättningarna avdragits med
33176:        ansökningar som gjorts om räntestöds-       drygt 25,5 milj. mk översteg den gräns om
33177:        lån, som beviljas med anledning av          200 milj. mk som förutsätts i 4 § lagen om
33178:        1978 års skördeskador, har behovsprö-       räntestödslån, fastställde jordbruksstyrelsen
33179:        vats och förordats av de lokala lant-       i sitt cirkulär 16. 1. 1979 (2/4100-79) kom-
33180:        bruksnämnderna och att det samman-          munens kvot till 85 % av det sammanlagda
33181:        lagda lånebeloppet klart kommer att         beloppet av de lån som lantbruksnämnden
33182:        överstiga det i lagen alltför lågt satta    förordat. Omedelbart härefter inleddes bevil-
33183:        taket, och om så är fallet,                 jandet av lån och lånesummorna kan beviljas
33184:           vilka åtgärder har Regeringen vid-       i enlighet med penninginrättningarnils låne-
33185:        tagit ellet ämnar den vidtaga för att det   beslut. Då lån beviljas, iakttas den prioritets-
33186:        totala lånebeloppet 200 miljoner mk         ordning som lantbruksnämnden förordat, och
33187:        och det upptagna räntesubventionsbe-        de sökande som finns i slutet av listan med-
33188:        loppet höjes så att alla ansökta och        delas inget beslut ännu i detta skede. Man för-
33189:        förordade räntestödslån i skyndsam          söker bevilja lånen som kommunernas kvoter
33190:        ordning skall kunna beviljas?               förutsätter så snart som möjligt och senast
33191:                                                    före den 23 februari. Centralpenninginrätt-
33192:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      ningarna skall före den 2 mars meddela hur
33193: samt anföra följande:                              många räntestödslån med anledning av skörde-
33194:    Antalet ansökningar om räntestödslån, som       skador och tili ett hur stort sammanlagt be-
33195: beviljas enligt lagen om räntestödslån som be-     lopp penninginrättningarna har beviljat ränte-
33196: viljas med anledning av 1978 års skördeskador      stödslån. Därefter kommer erforderliga direktiv
33197:  (869/78), uppgår till 9 992 och deras sam-        att ges om beviljandet av den återstående delen
33198: manlagda belopp tili 247 795 191 mk. Av des-       av lånemedlen.
33199: sa har lantbruksnämnderna förordat 9 981 an-           Ehuru penninginrättningarna sannolikt inte
33200: sökningar tili ett sammanlagt belopp av             kommer att bevilja lån till det belopp som
33201: 237 159 144 mk. Då lantbruksnämnderna för-         lantbruksnämnderna har förordat, kan låne-
33202: ordade lånen, kunde de dock inte som en            medlen ändå visa sig vara otillräckliga. I hän-
33203: minskande faktor beakta, att i samma kommu-        delse att lånemedlen inte räcker till, har rege-
33204: ner där man fått ansöka om räntestödslån ut-       ringen vid föredragning för republikeris presi-
33205: betalas skördeskadeersättningar enligt lagen om    dent den 26 januari 1979 tili riksdagen avlåtit
33206: ersättande av skördeskador (530/75) tili ett       en proposition med förslag till ändring av 4 §
33207: sammanlagt belopp av 11 622 400 mk. Då den-        lagen om räntestödslån (869/78) så, att ränte-
33208: na summa avdras från det sammanlagda be-           stödslån under tiden från lagens ikraftträdande
33209: lopp som lantbruksnämnderna förordat, blir          tili den 31 mars 1979 kan beviljas tili ett
33210: lånebehovet 225 536 744 mk. Inte heller detta      sammanlagt belopp av högst 225 milj. mk.
33211: belopp är det slutliga, ty storleken av de lån
33212:      Helsingfors den 8 februari 1979.
33213: 
33214:                                              Jord- och skogsbruksminister Johannes Virolainen
33215:                                               1978 vp.
33216: 
33217: Kirjallinen kysymys n:o 598.
33218: 
33219: 
33220:                                  E. Laine ym.: Kansanterveystyön kehittämisestä Turun kau-
33221:                                     pungissa.
33222: 
33223: 
33224:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
33225: 
33226:    Hyväksyessään Turun kaupungin kansanter-         keasta tilanteesta, jossa Turun kaupungin kan-
33227: veystyön toimintasuunnitelman vuosille 1979         santerveystyö tällä hetkellä on.
33228: -1983 Turun kaupunginvaltuusto esitti vuon-            Vaikka voidaan perustellusti arvostella kau-
33229: na 1979 perustettavaksi yhteensä 75 tervey-         pungin omien päätäntäelinten hitautta ja vas-
33230: denhuollon virkaa sairaaloihin ja avotervey-        tuuttomuutta tilanteen nopeammin korjaami-
33231: denhuoltoon. Ohjelmassa edellytettiin lisäksi       seksi, on kuitenkin syytä todeta, että lääkintö-
33232: mm. Varissuon terveysaseman rakentamisen            hallitus on omilla päätöksillään vielä vaikeut-
33233: aloittamista vuonna 1980 ja kaupungin ter-          tamassa ja pitkittämässä tilanteen korjaamista,
33234: veyskeskustoimitalon rakentamisen aloittamista      Esim. Varissuon terveysaseman ja kaupungin
33235: vuonna 1980, kuten ne oli merkitty aikaisem-        terveyskeskustoimitalon osalta kaupunki on it-
33236: min hyväksytyissä toimintasuunnitelmissa.           se osoittanut ra:hoitusvalmiutensa, mutta val-
33237:    Käsitellessään mainitun toimintasuunnitel-       tiovalta kulkee kaukana jäljessä. Vallitseva
33238: man lääkintöhallitus on hylännyt yli puolet         olotila merkitsee sitä, että sairaat ja terveys-
33239: ehdotetuista viroista eli 40,5 virkaa ja hyväk-     palveluja tarvitsevat ovat lähes täydellisesti Tu-
33240: synyt vain 34,5 virkaa. Mainitun terveysase-        run yksityisten lääkäriasemien ja lääkärien ar-
33241: man ja keskustoimitalon rakentamista on sa-         moilla, joka on kalliimpaa paitsi yksityisille
33242: malla siirretty yhdellä vuodella eteenpäin. Lää-    kansalaisille pidemmän päälle myös yhteiskun-
33243: kintöhallitus ilmoittaa perusteluinaan, ettei       nalle.
33244: Turun kaupunginvaltuuston suunnitelma sovel-           Edellä olevan perusteella esitämme valtio-
33245: lu valtioneuvoston vahvistamaan valtakunnalli-      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla
33246: seen suunnitelmaan kansanterveystyön järjestä-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33247: misestä vuosina 1979-1983.                          vaksi seuraavan kysymyksen:
33248:    Maan eteläisten läänien kaupunkien ja mui-
33249: den suurten väestökeskusten kansanterveystyön                 Onko Hallitus tietoinen, että lääkin-
33250: kehittämisen vauhti on valtiovallan rajoitta-              töhallitus on hylännyt yli puolet Turun
33251: mistaimien seurauksena ollut alhaisella tasolla.           kaupungin kansanterveystyön toiminta-
33252: Esim. Turussa ollaan ehkä kaikkein eniten                  ohjelmaan ehdotetuista terveydenhuol-
33253: jäljessä kansanterveystyön järjestämisessä. Siitä          lon viroista ja samalla siirtänyt !kau-
33254: huolimatta lääkintöhallitus hylkäsi Turun kau-             pungin terveyskeskustoimitalon ja Va-
33255: pungin täysin perustellut esitykset.                       rissuon terveyskeskuksen rakentamista
33256:    Hallituksen ns. säästö- ja supistusohjelmiin            yhdellä vuodella, ja jos on,
33257: perustuva lääkintöhallituksen kanta merkitsee                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33258: terveysolojen kehittämisen pysymistä lähes pai-            ryhtyä kansanterveystyön kehittämisek-
33259: kallaan. Se merkitsee mm. sitä, että ihmisten              si niin, että kansanterveystyötä voitai-
33260: on janotettava kuukausimääriä päästäkseen                  siin Turun kaupungissa kehittää Turun
33261: röntgentutkimukseen terveyskeskuksessa. Sai-               kaupunginvaltuuston hyväksymän toi-
33262: rauden laatu on kuitenkin useilla potilailla               mintasuunnitelman mukaisesti joutu-
33263: sellainen, että kuukausien janottamiseen ei ole            matta sitä alituisesti supistamaan val-
33264: mitään mahdollisuuksia. Tämän yksittäisen                  tioneuvoston ns. säästöohjelmien seu-
33265: esimerkin lisäksi voitaisiin osoittaa monta                rauksena?
33266: muuta esimerkkiä siitä lohduttomasta ja sur-
33267:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1979.
33268: 
33269:                Ensio Laine                                      Oili Suomi
33270: 087900313Y
33271: 2                                           1978 vp.
33272: 
33273: 
33274: 
33275: 
33276:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
33277: 
33278:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-         Valtioneuvosto on joutunut karsimaan lää-
33279: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       kintöhallituksen laatimia valtakunnallisia suun-
33280: mies,' olette 10 päivänä tammikuuta 1979 päi-      nitelmia valtiontaloudellisin perustein, jotka
33281: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      ovat johtuneet taloudellisesta laskukaudesta.
33282: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen          Valtakunnalliseen suunnitelmaan tehtyjen
33283: kansanedustaja E. Laineen ym. näin kuulu-          supistusten vuoksi kansanterveystyön kehitys-
33284: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 598:          tahtia on jouduttu hidastamaan. Tämän joh-
33285:                                                    dosta niin investointeja kuin henkilöstölisäyk-
33286:           Onko Hallitus tietoinen, että lääkin-    siäkin on jouduttu siirtämään myöhemmille
33287:        töhallitus on hylännyt yli puolet Turun     vuosille.
33288:        kaupungin kansanterveystyön toiminta-          Turun kaupungin kohdalla siirrot ovat pää-
33289:        ohjelmaan ehdotetuista terveydenhuol-       asiassa johtuneet edeUä mainituista syistä.
33290:        lon viroista ja samalla siirtänyt kau-         Lääkintöhallitus on vahvistaessaan Turun
33291:        pungin terveySJkeskustoimitalon ja V a-     kaupungin kansanterveystyön suunnitelmaa no-
33292:        rissuon terveyskeskuksen rakentamista       jautunut lääninhallituksen lausuntoon. Läänin-
33293:        yhdellä vuodella, ja jos on,                hallitus on joutunut esittämään uudet virat
33294:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     ensisijaisesti läänin alueelle valmistuvien raken-
33295:        ryhtyä kansanterveystyön kehittämisek-      nushankkeiden käyttöön ottamiseen. Valtakun-
33296:        si niin, että kansanterveystyötä voitai-    nallisissa suunnitelmissa va:hvistetut henkilö-
33297:        siin Turun kaupungissa kehittää Turun       määrät eivät riitä muihin huomattaviin lisäyk-
33298:        kaupunginvaltuuston hyväksymän toi-         siin.
33299:        mintasuunnitelman mukaisesti joutu-            Turun kaupungin suunnitelmat ovat pääos-in
33300:        matta sitä alituisesti supistamaan val-     perusteltuja, mutta edellä esitetyn perusteella
33301:        tioneuvoston ns. säästöohjelmien seu-       niiden toteuttamisaikataulua on ollut pakko
33302:        rauksena?                                   hidastaa.
33303:                                                       Käsitellessään valtakunnallista suunnitelmaa
33304:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      vuosille 1980-84 valtioneuvosto ratkaisee
33305: vasti seuraavaa:                                   voidaanko aikaisemmin vahvistetun suunnitel-
33306:    Kansanterveyslain mukaan valtioneuvosto         man petusteella vahvistettujen kunta:kohtaisten
33307: vahvistaa vuosittain lääkintöhallituksen laati-    suunnitelmien aikataulussa pysyä. Viime kä-
33308: man valtakunnallisen suunnitelman kansanter-       dessä eduskunta vahvistaessaan v. 1980 tulo-
33309: veystyöstä viittä seuraavaa vuotta varten. Val-    ja menoarvion päättää voidaanko kunnille
33310: tion tulo- ja menoarviokäsittelyn yhteydessä       osoittaa aikaisempien vuosien päätöksissä en-
33311: eduskurtta päättää suunnitelmakauden ensim-        nakoidut valtionosuudet suunnitelmien toi-
33312: mäisen vuoden valtionosuusmäärärahoista kan-       meenpanoon.
33313: santerveystyön toteuttamiseen.
33314:      Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 1979.
33315: 
33316:                                                   Sosiaali-, ja terveysministeri Pirkko Työläjärvi
33317:                                                 N:o 598                                             3
33318: 
33319: 
33320: 
33321: 
33322:                             T i II R i k s d a g e n s H e r r T a I m a n.
33323: 
33324:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fattande planer som uppgjorts av medicinal-
33325: anger har Ni, Herr Ta1man, med Eder skri-             styreisen, på grund av statshushållningens läge
33326: velse av den 10 januari 1979 tili vederhörande        som en föijd av den ekonomiska nedgångs-
33327: mediem av statsrådet översänt avskrift av föi-        perioden.
33328: jande av r~ksdagsman E. Laine m.fl. under-               På grund av de inskränkningar som gjorts
33329: tecknade spörsmåi nr 598:                             i den riksomfattande planen har man varit
33330:                                                       tvungen att utveckla folkhälsoarhetet i en
33331:           Är Regeringen medveten om, att              långsammare takt. Av denna anledning har
33332:        medicinaistyreisen har avsiagit över           såväi investeringar som personaiökningar upp-
33333:        hälften av de tjänster inom häisovår-          skjutits tili senare år.
33334:        den som var föresiagna i verksamhets-             För Aho stads del föranleds uppskoven i
33335:        programmet för foikhäisoarhetet i Aho          huvudsak av ovan nämnda orsaker.
33336:        stad och samtidigt uppskjutit hyggan-             Medicinaistyreisen har, då den fastställde
33337:        det av stadens hälsovårdscentraihygg-          planen för folkhäisoarhetet i Aho stad stött
33338:        nad och Varissuo häisovårdscentrai med         sig på länsstyrelsens utlåtande. Länsstyrelsen
33339:        ett år, och om så är fallet,                   har sett sig föraniedd att föresiå nya tjänster
33340:           viika åtgärder ämnar Regeringen vid-        främst i samhand med ihruktagandet av de
33341:        ta för att utveckia foikhälsoarbetet så        nybyggen som blir färdiga inom länet. De
33342:        att folkhäisoarbetet i Aho stad kunde          personaimängder som fastställts i de riksom-
33343:        utveckias eniigt den verksamhetspian           fattande pianerna förslår inte tili andra hety-
33344:        som godkänts av stadsfullmäktige i Aho         dande ökningar.
33345:        utan att den ständigt måste inskränkas            Aho stads planer är i huvudsak motiverade,
33346:        som en föijd av statsrådets s.k. spar-         men av ovan nämnda orsaker har man varit
33347:        program?                                       tvungen att fördröja tidtahelien för deras för-
33348:                                                       verkligande.
33349:    Såsom svar på detta spörsmåi får jag vörd-            Då statsrådet hehandlar den riksomfattande
33350: samt anföra följande:                                 pianen för åren 1980-84 kommer det att av-
33351:    Enligt folkhäisolagen fastställer statsrådet år-   göra, huruvida man kan hålla tidtahellen för
33352: ligen den av medidnaistyrelsen uppgjorda riks-        de planer som fastställts för kommunerna på
33353: omfattande planen för foikhälsoarhetet för de         grundvai av den tidigare fastställda planen.
33354: följande fem åren. I samhand med hehand-              I sista hand är det riksdagen som då den
33355: llngen av statsverkspropositionen hesluter riks-      fastställer statsförslaget för år 1980 hesluter
33356: dagen om anslagen för statsandei för förverk-         om de statsandelar som förutsatts i tidigare
33357: ligande av folkhäisoavhetet under planeperio-         års beslut skall kunna utdelas till kommuner-
33358: dens första år.                                       na för genomförande av planerna.
33359:    Statsrådet har nödgats gallra i de riksom-
33360:      Helsingfors den 8 fehruari 1979.
33361: 
33362:                                                  Social- och hälsovårdsminister Pirkko Työläjärvi
33363:                                               1978 vp.
33364: 
33365: Kirjallinen kysymys n:o 599.
33366: 
33367: 
33368: 
33369: 
33370:                                  E. Laine ym.: Työterveyslaitoksessa toimeenpantavaksi suunnitel-
33371:                                     lun kuuden työntekijän irtisanomisen estämisestä.
33372: 
33373: 
33374:                         Ed u sk u nn a n Herra Puhemiehelle.
33375: 
33376:    Työterveyslaitoksen ns. valtiollistamisratkai-   syytä toisenlaiseen menettelyyn. Sellaista syytä
33377: sun yhteydessä eduskunta edellytti työntekijöi-     ei ole tässä yhteydessä esitetty.
33378: den työsuhteiden säilyttämistä. Poiketen edus-         Jos vakanssimuutokset ovat aiheellisia, ne
33379: kunnan lausumasta tahdosta on Työterveyslai-        tulisi suorittaa siten, ettei laitoksessa vähintään
33380: toksen johtokunta 22. 12. 1978 hyväksynyt lai-      5 vuotta työskennelleiden työntekijöiden työ-
33381: toksen johtoryhmän ehdotuksen kuuden psyko-         suhdetta vaaranneta. Sen sijaan tulisi suuntau-
33382: logian osaston toimen muuttamisesta siten, että     tua siihen, että em. vakinaisten työntekijöiden
33383: 6 vähintään viisi vuotta vakinaisessa työsuh-       työsuhde turvataan vakanssimuutoksia suoritet-
33384: teessa laitokseen ollutta työntekijää irtisanot-    taessa ja että työntekijöiden palkkaus saatetaan
33385: taisiin. Lopetettavien toimien tilalle perustet-    asianmukaiselle tasolle.
33386: taisiin osin samansisältöiset määräaikaiset toi-       Edellä olevan perusteella esitämme valtiopäi-
33387: met. Työsuhteiden lakkauttamisen perusteena         väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
33388: ei ole työn määrän muuttuminen eikä sen laa-        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
33389: dun olennainen muuttuminen. Muun ohella on          seuraavan kysymyksen:
33390: kiinnitettävä huomiota siihen, että työsuhteiden
33391: katkaiseminen yleensä ja erityisesti näin pitkä-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33392: aikaisten työsuhteiden kyseessä ollen ei ole               ryhtyä Työterveyslaitoksessa toimeen-
33393: varsinkaan nykyisessä työllisyystilanteessa vie-           pantavaksi suunnitellun kuuden työnte-
33394: läpä valtiollisen laitoksen toimeenpanemana                kijän irtisanomisen estämiseksi, vakinais-
33395: mitenkään hyväksyttävissä.                                 ten työntekijöiden työsuhteen turvaami-
33396:    Oudolta tuntuu myös se, että uudet toimet               seksi eduskunnan lausuman tahdon mu-
33397: on päätetty perustaa määräaikaisina. Se on                 kaisesti myös mahdollisia vakanssimuu-
33398: omiaan lisäämään epävarmuutta ja turvatto-                 toksia suoritettaessa ja työntekijöiden
33399: muutta työntekijöiden keskuudessa. Toimien                 palkkauksen saattamiseksi asianmukai-
33400: määräaikaisiksi perustamisista tulisikin yleensä           selle tasolle?
33401: luopua ellei voida osoittaa olevan pakottavaa
33402:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1979.
33403: 
33404:                Ensio Laine                                      Marjatta Mattsson
33405: 
33406: 
33407: 
33408: 
33409:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
33410: 
33411: 
33412: 
33413: 
33414: 0879003472
33415:                                               1978 vp.
33416: 
33417: Kirjallinen kysymys n:o 600.
33418: 
33419: 
33420: 
33421: 
33422:                                   Tennilä: Tietöiden lisäämisestä Tervolan kunnassa.
33423: 
33424: 
33425:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
33426: 
33427:    Tervolan kunnan asukkaat ovat jo pitkään          tietöitä Tervolan kunnan alueella suunnitellus-
33428: kärsineet erittäin laajasta työttömyydestä. Vii-     ta. Kuten Tervolan kunta on esittänyt, tulee
33429: me talvena työttömyysaste nousi kunnassa yli         välittömästi käynnistää tietyö Koivun-Sompu-
33430: 20 % :n, ja joulukuussa 1978 työttömyysaste          järven välillä. Rakennetta on parannettava myös
33431: oli jo peräti 21,9 %.                                välillä Koivu-Suolijoki ja Loue-Ossaus. Tie-
33432:    On siis aivan välttämätöntä ryhtyä hyvin          työt tulee aloittaa myös tieosuuksilla Pisa-Sih-
33433: päättäväisiin toimenpiteisiin uusien työpaikko-      tuuna, Kuusikko-Sattajärvi ja Loue-Kätkä-
33434: jen saamiseksi kuntaan. Työkohteita onkin ole-       vaara. Työn alle on otettava myös tie Pt 19573
33435: massa. Rakentajia voidaan työllistää lisäämällä      Lehmikumpu ja Pt 19568 Ylipaakkola.
33436: asuntotuotantoa ja sijoittamalla valtion vilja- ja      Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen
33437: juurik~svarasto Tervolan kunnan alueelle.            37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
33438:    Tervolassa on tarvetta myös teiden raken-         voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
33439: tamiseen ja kunnostamiseen. Kuitenkin Lapin          raavan kysymyksen:
33440: tie- ja vesirakennuspiirin tienpidon toimenpide-
33441: ohjelma vuosiksi 1979-84 on T,ervolan osalta                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33442: erittäin nuiva, suorastaan syrjivä. Jos suunnitel-          ryhtyä lisätäkseen välittömästi tietöitä
33443: maa ei korjata, tietöiden antamat työpaikat jää-            Tervolan kunnan alueella siitä, mitä
33444: vät näinä vuosina kunnan alueella aniharvoiksi.             Lapin tie- ja vesirakennuspiiri vuosiksi
33445:    Hallituksen tuleekin puuttua asiaan ja lisätä            1979-84 esittää?
33446:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1979.
33447: 
33448:                                         Esko-Juhani Tennilä
33449: 
33450: 
33451: 
33452: 
33453:    Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymism.
33454: 
33455: 
33456: 
33457: 
33458: 0879003483
33459:                                               1978 vp.
33460: 
33461:   Kirjallinen kysymys n:o 601.
33462: 
33463: 
33464: 
33465: 
33466:                                   Kuusio: Porin/Rauman-Tampereen           radan huonon     kunnon
33467:                                      aiheuttamista kuljetusongelmista.
33468: 
33469: 
33470:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
33471: 
33472:      Porin/Rauman-Tampereen rata on liiken- olisi kuitenkin taloudellista suunnitella perus-
33473:  neturvallisuudeltaan heikko ja nykyaikaiselle parannustöitten yhteydessä, jotta voitaisiin huo-
33474:   liikenteelle sopimaton sekä radan jyrkkien kaar- mioida mm. tarvittavat tilavaraukset. Rauta-
33475:   teiden että huonon kunnon vuoksi.                tietyömaa parantaisi omalta osaltaan alueen
33476:      Rataa on jonkin verran oiottu. Kuljetusmää- heikkoa työllisyystilannetta. Porin työvoima-
33477:  riin nähden eivät oikaisut ole kuitenkaan olleet toimiston alueella on työttömyysprosentti 11,6,
33478:  riittäviä radalle asetettujen tavoitteiden kan- Tampereen 8,7, Rauman 9,0, Harjavallan 9,4,
33479:  nalta. Liikenneteknisten tavoitteiden saavutta- Nokian 8,7 ja Vammalan 4,3.
33480:  minen edellyttää rataoikaisuja, rungon perus-        Porin/Rauman-Tampereen rautatien perus-
33481:  parantamista ja ratapihan laajennuksia. Radan parannuksen kustannusarvio on noin 120 mil-
33482:  huono kunto vaikuttaa heikentävästi matkus- joonaa markkaa. Valtion vuoden 1979 tulo- ja
33483:  tusmukavuuteen ja matkustajien turvallisuu- menoarviossa on hankkeen aloittamiseen va-
33484:  teen.                                             rattu 0,5 miljoonaa markkaa. Tällä summalla
33485:      Porin/Rauman-Tampereen rautatie on Pir- tuskin saadaan työmaata avatuksi ja rahoitusta
33486: kanmaan ja Keski-Suomen tärkeä kuljetusyhteys olisi merkittävästi lisättävä.
33487: Porin ja Rauman satamiin. Radan päätepisteissä        Edellä olevan perusteella esitän kunnioitta-
33488: sijaitsee runsaasti kuljetustarvetta synnyttäviä vasti valtiopäiväjärj-estyksen 37 § :n 1 moment-
33489: laitoksia. Rautatien palveluksia käyttävää teol- tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33490: lisuutta on huomattavasti myös radanvarressa. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33491:      Uudet ratahankkeet, jo toteutunut Jämsän-
33492: kosken-Jyväskylän rata ja suunniteltu Tahko-                  Onko Hallitus tietoinen Porin/Rau-
33493: luodon rata tulevat lisäämään liikennettä Po-             man-Tampereen radan huonon kun-
33494: rin/Rauman-Tampereen radalla. Jämsänkos-                  non aiheuttamista ongelmista kuljetuk-
33495: ken oikorata lyhentää matkan Keski-Suomesta               sille Porin ja Rauman satamiin ja lii-
33496: esimerkiksi Rauman satamaan lähes 40 kilo-                kenneturvallisuudelle sekä sen merkityk-
33497: metrillä. Tahkoluodon rata puolestaan avaa                sestä alueen vaikeaa työllisyystilannetta
33498: uusia toimintamahdollisuuksia Porin sataman               helpotettaessa, ja jos on,
33499: kuljetuksissa.                                               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33500:     Porin/Rauman-Tampereen rata ei ole                    ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
33501: VR:n sähköistämisohjelmassa. Sähköistämistyöt
33502:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1979.
33503: 
33504:                                          Matti Kuusio
33505: 
33506: 
33507: 
33508: 
33509:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
33510: 
33511: 
33512: 0879003494
33513:                                                1978 vp.
33514: 
33515: Kirjallinen kysymys n:o 602.
33516: 
33517: 
33518: 
33519: 
33520:                                    Helminen: Raskaana olevien naisten työsuhdeturvan tehosta-
33521:                                       misesta.
33522: 
33523: 
33524:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e h e II e.
33525: 
33526:    Raskaana olevan naisen työsuhde- ja sosiaa-        mätön. Toisen työn löytäminen nykyisen työt-
33527: liturva ei ole nykyisen lainsäädännön mukaan          tömyystilanteen aikana raskaana olevalle nai-
33528: riittävästi turvattu. Jos hän toimii sellaisessa      selle määräajaksi ei useimmiten onnistu.
33529: työssä, jossa esiintyy altistumista esim. styree-         Työsopimuslain 37 §:ssä taattu irtisanomis-
33530: nille tai lyijylle, lääkärit kieltävät häneltä täl-   suoja raskauden ajaksi ei näissä tapauksissa to-
33531: laisen työn työturvallisuuslain 44 §: n mukaan        teudu. Raskaana oleva joutuu tällaisessa tilan-
33532: heti raskauden toteamisen jälkeen. Tämä ta-           teessa taloudellisesti epävarmaan asemaan.
33533: pahtuu aina ennen kuin oikeus äitiyslomaan              . Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
33534: on alkanut. Niissä tapauksissa, joissa työnanta-      §:n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
33535: jalla ei ole tarjolla altistumisvapaata työtä, seu-   voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
33536: rauksena on irtisanominen, 1omauttaminen tai          raavan kysymyksen:
33537: irtisanoutuminen.
33538:    Sairausvakuutuslain 14 §:n mukaan ei pelk-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33539: kää vaaralliselle aineelle altistumista nykyisen             ryhtyä saattaakseen työsuhdeturvan
33540: tulkinnan mukaan katsota sairaslomaan eikä                   raskaana olevien naisten osalta työsopi-
33541: päivärahaan oikeuttavaksi.                                   muslain 37 § :n mukaiselle tasolle myös
33542:    Myös liittojen työttömyyskassojen sääntöjen               kaikissa työturvallisuuslain 44 § :n tar-
33543: mukaisen työttömyysavustuksen saamisessa on                  koittamissa töissä ja taatakseen sen,
33544: ollut vaikeuksia, koska yleensä edellytetään                 että raskaus ei tällöin johtaisi perheen
33545: kassan jäsenyysehtoja sekä ettei hakija ole sai-             tulojen kohtuuttamaan alenemiseen?
33546: rauden tai muun syyn vuoksi työhön kykene-
33547:       Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1979.
33548: 
33549:                                             Olli Helminen
33550: 
33551: 
33552: 
33553: 
33554:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
33555: 
33556: 
33557: 
33558: 
33559: 087900356B
33560:                                               1978 vp.
33561: 
33562: Kirjallinen kysymys n:o 603.
33563: 
33564: 
33565: 
33566:                                  Korhonen ym.: Osuuskunta-asuntojen luovutukseen liittyvistä
33567:                                     epäkohdista.
33568: 
33569: 
33570:                         Ed u s kunnan He r r ~ Puhe m i e he 11 e.
33571: 
33572:    Osuuskuntamuotoinen asuntojen hallintajär-       tävissä, jolloin asunto-osuudelle muodostuisi
33573: jestelmä ei maassamme ole täyttänyt sille ase-      osakehuoneiston tapaan määrätty markkina-
33574: tettuja toiveita siitä huolimatta, että Ruotsissa   arvo, jonka huoneiston haltija saisi luopues-
33575: on saatu hyviä kokemuksia asunto-osuuskun-          saan asunnostaan jonkin toisen hyväksi. Tällä
33576: tien käytöstä. Meillä pettymys ·asunto-osuus-       tavoin osuuskunnan lainoja ja korkoja maksa-
33577: kuntia kohtaan lienee johtunut siitä, että omis•    nut henkilö saisi itselleen hyödyn lainojen kuo-
33578: tusasuntojen hintojen nousuvauhti on ollut no-      letuksesta ja korkomenoista osuuden arvon
33579: peaa. Tällöin osuuskunta-asunnosta luopuva          noustessa inflaation mukana. Yksi mahdolli·
33580: henkilö saadessaan pelkän osuuspääomaosuu-          suus lieventää osuuskuntamuotoisen asumisen
33581: den takaisin asunnosta luopuessaan on katso-        haittoja olisi se, että asunto-osuuskunnan kor-
33582: nut joutuneensa eriarvoiseen asemaan kovan-         komenot tehtäisiin vähennyskelpoisiksi osuu-
33583: rahanasunnon myyjän kanssa, joka on voinut          den omistajan henkilökohtaisesta tulosta. Myös
33584: kirjata itselleen varsin huomattavan, tosin         pitäisi tehdä mahdolliseksi osuuskunta-asunnon
33585: usein näennäisen inflaatiovoiton. Osittain tyy-     oma.ksi lunastaminen samaan tapaan kuin suun-
33586: tymättömyys asunto-osuuskuntia kohtaan joh-         nitelmat ovat vireillä vuokra-asunnon omaksi
33587: tunee myös siitä, että asuntolainojen takaisin-     lunastamisen suhteen määrätyissä tapauksissa.
33588: maksuajat ovat meillä varsin lyhyet ja korko-          Edellä sanottuun viitaten ja valtiopäiväjärjes-
33589: rasitus osuuskunta-asunnoista on korkea. Asuk-      tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella esitäm-
33590: kaat joutuvat siis maksamaan varsin lyhyessä        me valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
33591: ajassa takaisin asunto-osuuskunnan lainat ja        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
33592: niistä menevät korot saamatta kuitenkaan it-
33593: selleen mitään hyötyä näistä pääomakustannuk-                 Tietääkö Hallitus, että osuuskunta-
33594: sista. Tämä on aiheuttanut oikeutettua tyyty-              asuntoihin liittyy nykyisellään huomat-
33595: mättömyyttä monissa, esimerkiksi henkilöissä,              tavia kohtuuttomuuksia asunnon luovu-
33596: jotka asuvat osuuskuntatyyppisissä rintama-                tustapauksessa, ja jos tietää,
33597: miestaloissa.                                                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33598:    Asunto-osuuskunnan suurena etuna on pi-                 siin asunto-osuuskuntien huoneistojen
33599: dettävä sitä, että siinä pääsee kiinni asuntoon            vapauttamiseksi myyntirajoituksista ja
33600: varsin pienellä alkupääomasijoituksella. Asun-             niiden saattamiseksi ns. omaksilunasta-
33601: to-oikeuden tulisi kuitenkin olla vapaasti myy-            mismenettelyn piiriin?
33602:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1979.
33603: 
33604:          Erkki Korhonen                Sauli Hautala                  Impi Muroma
33605:          Vuokko Juhola                 Jorma Fred                     Veikko J. Matikkala
33606:          Kalevi Mattila                Ulla Järvilehto                Petter Savola
33607:          J. Juhani Kortesalmi          Terhi Nieminen                 Raino Westerholm
33608:          Aili Vaittinen-Kuikka         Juhani Saukkonen               Antero Juntumaa
33609: 
33610: 
33611: 
33612: 
33613:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
33614: 087900357C
33615:                                             1978 vp.
33616: 
33617: Kirjallinen kysymys n:o 604.
33618: 
33619: 
33620: 
33621: 
33622:                                 Ahonen: Jyväskylän-Pieksämäen rataosuuden sähköistämiseen
33623:                                    liittyvistä ongelmista.
33624: 
33625: 
33626:                        E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
33627: 
33628:    Jyväskylän-Pieksämäen välisen radan työt        tenkin useamman vuoden. Jälleen on ns. "pul-
33629: aloitettiin vuonna 1914 ja Wkennöitävään kun-      lonkaulana" Pönttövuoren tunneli, kun se
33630: toon rata saatiin vuonna 1918. Jyväskylän-         sähköjunaliikenteelle on liian matala. Siis säh-
33631: Pieksämäen rautatien rakentaminen on tapah-        köjunat eivät sovi menemään nykyisen tunne-
33632: tunut osittain erittäin vaikeaankin maastoon,      lin läpi. Tunneliaukkoa on isonnettava tai po-
33633: ottaen huomioon suuret kallio- ja maastoleik-      rattava toista kilometriä pitkä tunneli uuteen
33634: kaukset sekä huomattavan suuri vesistön ylitys     paikkaan. Ratkaisu tulee olemaan joka tapauk-
33635: Leppäveden kohdalla.                               sessa taloudellisesti merkittävä. Siksi olisikin
33636:    Vaikeimmaksi kohdaksi muodostui kuitenkin       tarkoin suoritettava taloudelliset laskelmat sii-
33637: Pönttövuoren tunnelin rakentaminen silloisilla     tä minkälainen. ratkaisu Pönttövuoren tunnelin
33638: työmenetelmillä. Tunnelin rakennustyöt aloi-       kohdalla tullaan tekemään.
33639: tettiin myöskin jo vuonna 1914. Juhannusaat-          Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
33640: tona vuonna 1917 saatiin puhkaistuksi tunneli      § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
33641: Pönttövuoreen ja tältäkin osin liikenne alkoi      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
33642: vuonna 1918. Näin oli valmistunut pisin Suo-       raavan kysymyksen:
33643: men rautatietunneli 1 223 metriä.
33644:    Parhaillaan peruskorjataan Jyväskylän-Piek-                Minkälainen rakennustekninen rat-
33645: sämäen rataosuutta sähköistämistä varten, jot-             kaisu aiotaan tehdä Pönttövuoren tun-
33646: ta lähitulevaisuudessa voitaisiin rataa liiken-            nelin kohdalla Jyväskylän-Pieksämäen
33647: nöidä sähköjunilla. Työ tulee kestämään kui-               rataosuuden sähköistämisen yhteydessä?
33648:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1979.
33649: 
33650:                                           Arvo Ahonen
33651: 
33652: 
33653: 
33654: 
33655:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
33656: 
33657: 
33658: 
33659: 
33660: 0879003.58D
33661:                                               1978 vp.
33662: 
33663: Kirjallinen kysymys n:o 605.
33664: 
33665: 
33666: 
33667: 
33668:                                   Rekonen: Oman auton käyttöoikeuden toteuttamisesta verotus-
33669:                                      lain hengen mukaisella tavalla.
33670: 
33671: 
33672:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
33673: 
33674:     Työläisten ja muiden työntekijöiden työmat-         Useimmat verolautakunnat ovat kuitenkin
33675: kakulut näyttelevät vuosittain erittäin suurta       viime aikoina tulkianeet kyseistä verotuslain
33676: menoerää. Näin on varsinkin silloin, kun työn-       kohtaa varsin ahtaasti ja ilmeisesti ahtaammin
33677: tekijä työpaikan sijainnin, vuorotyön tai pitkän     kuin mitä lainlaatijan tarkoitus on ollut. On
33678: työmatkan vuoksi joutuu työmatkallaan pakos-         olemassa tapauksia, että yleisen liikenneväli-
33679: takin turvautumaan oman auton käyttöön.              neen käyttäminen työmatkalla olisi jatkanut
33680:     Näinhän tapahtuu varsin suuressa määrin          työntekijän työaikaa jopa lähes 2 tuntia työ-
33681: rakennustyöläisten suhteen, joiden työpaikat         päivää kohden siihen verrattuna että suorittaa
33682: saattavat sijaita hyvin kaukana asunnosta mil-       työmatkan omalla autollaan. Verolautakunta ei
33683: loin missäkin ja hyvinkin vaikeiden liikenne-        kuitenkaan pyynnöstä huolimatta ole tehnyt
33684: yhteyksien päässä. Samoin on asia metsätyö-          työmatkakuluista annettavaa vähennystä oman
33685: läisten, joiden työpaikat ovat useimmiten pit-       auton käytöstä muodostuvan kulun perusteella,
33686: kien ja myös vaikeasti linja-auto- ja muiden         vaan vähennys on annettu linja-autotaksan mu-
33687: yleisten liikennevälineiden vuoroihin soveltu-       kaisena. Tällainen tulkinta ei voi olla oikein
33688: vien yhteyksien takana. Suuria vaikeuksia on         ja lain mukainen.
33689: myös vuorotyössä käyvien työntekijöiden tyÖ'            Vielä on olemassa eräitä ammatteja kuten
33690: matkojen soveltuvuudessa julkisten liikennevä·       esim. lehtien toimittajat, edustajat jne., jotka
33691: lineiden kulkuvuoroihin.                             joutuvat työssään käyttämään omaa autoaan
33692:     On kiistaton tosiasia, että maassamme on         ja joutuvat tämän vuoksi suorittamaan työmat-
33693: kymmeniä ellei peräti satoja tuhansia työnteki-      kansa asunnosta työpaikalle omalla autollaan.
33694: jöitä, jotka ovat pakotettuja turvautumaan työ-      Auton käyttökorvaus suoritetaan kuitenkin
33695: matkallaan oman auton käyttöön, jotta voisivat       useimmiten käyttäen lähtökohtana työpaikan
33696: kotoa käsin käydä päivittäisessä työssään tai        ja työkohteen välisiä kilometrimääriä. Työn-
33697: sitten välttyäkseen kerta kaikkiaan kohtuutto-       antaja ja verottaja eivät hyväksy työmatkaan
33698: man pitkältä työpäivältä. Niin hyvin kuin jul-       käytettyjä kilometrejä korvaukseen eikä vero-
33699: kinen liikenne monin paikoin palveleekin työs-       vähennykseen oikeuttavina kuluina.
33700: säkäyviä ihmisiä, niin tosiasia kuitenkin on,           Edellä sanottuun ja valtiopäiväjärjestyksen
33701: että läheskään kaikilla työntekijöillä, niin toi-    37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
33702: vottavaa kuin se olisikin, ei ole mahdollisuut-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
33703:  ta suorittaa työmatkaa linja-autolla tai junalla.   raavan kysymyksen:
33704:     Verotuslain mukaan tulon hankkimisesta
33705:  aiheutuvat kustannukset ovat vähennyskelpoi-                   Onko Hallitus tietoinen, että vero-
33706: sia. Työmatkakulut katsotaan vähennyskelpoi-                 lautakunnat varsin yleisesti tulkitsevat
33707:  siin kuluihin liittyviksi ja ne saadaan verotuk-            oman auton käytön osalta tapahtuvaa
33708:  sessa vähentää. Lain mukaan pääsääntöisesti                 työmatkakulujen vähennysoikeutta ah-
33709: on kysymys työmatkakulujen vähennysoikeu-                    taasti ja verotettavan kannalta epäedul-
33710:  desta halvinta kulkuneuvoa käyttäen, mutta                  lisesti kieltäytymällä niitä ottamasta vä-
33711:  myös oman auton käyttökulujen vähennys-                     hennyksenä huomioon silloinkaan kun
33712:  oikeus on mahdollista milloin työntekijällä ei              työntekijällä ei ole ollut kohtuulliseksi
33713:  katsota olevan kohtuullisia edellytyksiä käyt-              katsottavaa mahdollisuutta työmatkan
33714:  tää julkisia yleisiä liikennevälineitä työmatkal-           tekemiseen yleisissä liikennevälineissä,
33715:  laan.                                                       ja jos on,
33716: 0879003505
33717: 2                                         1978 vp.
33718: 
33719:         mihin toimenp1te1s11n Hallitus aikoo           sella tavalla vallitsevan epäkohdan pois,
33720:      ryhtyä oman auton käyttöoikeuden to-              tamiseksi?
33721:      teuttamiseksi verotuslain hengen mukai-
33722:     Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1979.
33723: 
33724:                                       Heimo Rekonen
33725: 
33726: 
33727: 
33728: 
33729:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä,
33730:                                              1978 vp.
33731: 
33732: Skriftligt spörsmål nr 606.
33733: 
33734: 
33735: 
33736: 
33737:                                  LiUqvist m. fl.: Om sänkt pensionsålder i vissa fall.
33738: 
33739: 
33740:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e rr T a 1m a n.
33741: 
33742:    Enligt gällande pensionslagar är avgångs-        åren före avgången på pension. Detta har som
33743: åldern för åldringspension i allmänhet 65 år        följd att vederbörandes pension minskar.
33744: och samma för alla yrkesgrupper. Inom den               Här har berörts endast busschaufförernas
33745: statliga och kommunala sektorn har man från-        arbete och pensionsålder men det finns även
33746: gått denna bestämmelse och infört varierande        många andra yrkesgrupper, vars pensionsålder
33747: pensionsålder med beaktande av fordringarna         borde sänkas och fastställas med beaktande av
33748: på de anställda i olika yrken. Tili exempel, en-    både fysiska och psykiska påfrestningar samt
33749: ligt städernas pensionsreglemente får buss-          ansvarsställning vid yrkets utövande. Med
33750: chaufför i linjetrafik gå på pension vid fyllda     andra ord, en varierande pensionsålder med
33751: 55 år. Inom den privata sektorn är motsvaran-       hänsyn tili de krav yrket ställer borde införas
33752: de avgångsålder 65 år.                              i vår allmänna pensionslagstiftning.
33753:    Med beaktande av den ständigt växande                Med beaktande av ovan framförda syn-
33754: trafiktätheten på våra vägar, större bussar, bil-   punkter framställes enligt riksdagsordningens
33755: jettförsäljningen är för det mesta överförd på       3 7 § 1 mom. följande skriftliga spörsmål att
33756: chaufförerna samt deras ansvara för både pas-       besvaras av vederbörande medlem av statsrå-
33757:  sagerarnas och medtrafikanternas Iiv, är det        det:
33758: uppenbart att pensionsåldern 65 år är för hög.
33759: I detta sammanhang bör även framhållas, att                    Är Regeringen medveten om det
33760: det är ytterst få busschaufförer som orkar ut-              missförhållande som finns i vår pen~
33761: föra sitt ordinarie arbete tili pensionsåldern.             sionslagstiftning på grund av att av-
33762: Magåkommor av olika slag är en ofta förekom-                gångsåldern för alla yrkesgrupper är 6.5
33763: mande sjukdom, troligen förorsakade av de                   år trots att både fysiska och psykiska
33764: ständiga skakningarna som de blir utsatta för.              påfrestningar är mycket varierande i
33765: Dessa och andra sjukdomar förorsakar mycket                 olika yrken, och om så är fallet,
33766: ofta förflyttning tili lättare och mindre kvali-              vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
33767: ficerade arbeten med lägre lön under de sista               taga för att avhjälpa detta missförhål~
33768:                                                            lande?
33769:      Helsingfors den 12 januari 1979.
33770: 
33771:          Bror Lillqvist                Matti Louekoski               Sinikka Luja-Penttilä
33772:          Jacob Söderman                Lyyli Aalto                   Ralf Friberg
33773: 
33774: 
33775: 
33776: 
33777: 087900297E
33778: 2                                               1978 vp.
33779: 
33780: Kirjallinen kysymys n:o 606.
33781: 
33782: 
33783: 
33784: 
33785:                                    LiUqvist ym.: Eläkeiän alentamisesta eräissä tapauksissa.
33786: 
33787: 
33788:                          Ed u s kunnan Herra               Puhe m i e he 11 e.
33789: 
33790:     Voimassa olevien eläkelakien mukaan eroa-          siirtyy kevyempiin ja vähemmän ammattitaitoa
33791:  misikä vanhuuseläkkeen osalta on yleensä 65          vaativiin ·töihin, i<>ista maksetaan pienempää
33792: vuotta ja se on sama kaikille ammattiryhmille.         palkkaa.
33793: Valtiollisella ja kunnallisella sektorilla on luo-        Tässä on käsitelty vain linja-autonkuljettajien
33794: vuttu tästä määräyksestä ja otettu käyttöön            työtä ja eläkeikää, mutta on olemassa monia
33795: vaihteleva eläkeikä ottamalla huomioon eri am-        muitakin ammattiryhmiä, joiden osalta eläke-
33796: mateissa työskenteleville asetettavat vaatimuk-       ikää tulisi alentaa sekä sitä määrättäessä ottaa
33797:  set. Esimerkiksi kaupunkien eläkesääntöjen mu-       huomioon ammatin aiheuttamat fyysiset ja
33798: kaan voivat linjaliikenteessä olevat linja-auton-      psyykkiset rasitukset sekä ammattia harjoitet-
33799: kuljettajat. siirtyä eläkkeelle täytettyään 55        taessa kannettava vastuu. Toisin sanoen ylei-
33800: vuotta. Yksityisellä sektorilla vastaava eroamis-      seen eläkelainsäädäntöömme olisi otettava liu-
33801:  ikä on 65 vuotta.                                    kuvca eläkeikäjärjestelmä, jossa otettaisiin huo-
33802:     Ottaen huomioon teillämme jatkuvasti kas-          mioon ammatin asettamat vaatimukset.
33803:  vavan liikennetiheyden, isommat linja-autot,             Edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen
33804: sen että lippujen myynti on yleensä siirretty          sekä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momen-
33805:  kuljettajille sekä heidän vastuunsa matkustajien      tin nojalla esitämme valtioneuvoston asian-
33806: ja muiden teillä liikkuvien elämästä, on ilmeis-      omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
33807:  tä, että 65 vuoden eläkeikä on liian korkea.         myksen:
33808: Tässä yhteydessä on myös korostettava sitä,
33809: !!ttä vain aniharvat linja-autonkuljettajat jaksa-               Onko Hallitus tietoinen eläkelainsää-
33810: vat suorittaa varsinaista työtään eläkeikään                  dännössämme olevasta epäkohdasta, jo-
33811: saakka. Erilaiset vatsavaivat ovat usein esiin-               ka johtuu siitä, että eroamisikä on kai-
33812: tyvä sairaus, joka todennäköisesti johtuu siitä,              kille ammattiryhmille 65 vuotta huoli-
33813:  että kuljettajat joutuvat alttiiksi jatkuvalle va-           matta siitä, että · fyysiset ja. psyykkiset
33814:  pin:alle. Tämä sekä muut sairaudet aiheuttavat               rasitukset vaihtelevat hyvin paljon eri
33815: erittäin usein sen, että asianomainen henkilö                 ammateissa, ja jos on, ·         ·    ·
33816: eläkettä edeltävinä viimeisinä vuosina usein                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33817:                                                               ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
33818:      Helsil)gissä 12 päivänä tammikuuta 1979.
33819: 
33820:          Bror Lillqvist                  Matti Louekoski                 Sinikka Luja-Penttilä
33821:          Jacob Söderman                  Lyyli Aalto                     Ralf Friberg
33822:                                             N:.o '606                                                3
33823: 
33824: 
33825: 
33826: 
33827:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n .1 moment~ssa       Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
33828: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra· Puhemtes,      vasti seuraavaa:
33829: olette 12 päivänä tammikuuta, 1979 päivätyn           Valtioneuvosto on jouluku4ssa 1977 asetta,
33830: kirjeenne · ohella toimittanut valtioneuvoston      nut komitean, jonka tehtävänä on !lelvittää ne
33831: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-      eläkemuodot ja däkkeen saamisen edellytykset,
33832: edustaja Bror Lillqvistin ym. näin kuuluvasta      joiden avulla on mahdollista olennais.:sti e~äke~
33833: kirjallisesta kysymyksestä n:o 606:                menoja lisäämättä tehdä eläkkeelle snrtymtnen
33834:                                                    eläkeikää lähestyville henkilöille. nykyistä jous-
33835:           Onko Hallitus tietoinen eläkelainsää-    tavammaksi ja heidän yksilölliset .· eroavaisuu-
33836:        dännössämme olevasta epäkohdasta, jo-        tensa huomioon ottavaksi. Toitpeksiantonsa
33837:        ka johtuu siitä, et:ä eroamisikä on ka~"    mukaisesti komitean on kiinnitettävä huomiota
33838:        kille ammattiryhmtlle 65 vuotta huoli-       työkyvyn, työttömyyden, työpanoksen vähene-
33839:        matta siitä, että fyysiset ja psyykkiset    misen ja työn rasittavuuden· yksilölliseen vai-
33840:        rasitukset vaihtelevat hyvin paljon eri     kutukseen. eläkkeelle siirtym~sen edellytyksissä.
33841:        ammateissa, ja jos on,                      Komitean on tehtävä selvitys tarkoituksenmu-
33842:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kaisista menetelmistä sosiaali- ja Jefyeysminis-
33843:        ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?       tetiölle. Työ on vielä kesken. Hl:llJitus. päättää
33844:                                                     mahdollisista toimenpiteistä komitean työn val-
33845:                                                    mistuttua.
33846:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1979.
33847: 
33848:                                                   Sosiaali- ja 1terveysministeri Pirkko Työläjärvi
33849: 4                                           1978 vp.
33850: 
33851: 
33852: 
33853: 
33854:                           Tili Ri ks d a ge n s Herr T ahn an.
33855: 
33856:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsor~ingen           Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
33857: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skr1velse      samt anföra följande:
33858:  av den 12 januari 1979 tili vederbör~nde med-        Statsrådet har i december 1977 tilisatt en
33859: lem. av statsrådet översänt en avskr1ft av ett     kommitte med uppgift att utreda de pensions-
33860:  av riksdagsman Bror Liliqvist m. fl. underteck-   former och förutsättningar för erhållande av
33861: nat skriftligt spörsmål nr 606 av följande ly-     pension med hjälp av vilka det är möjligt att
33862:  delse:                                            utan att' väsentligt öka pensionsutgifterna åstad-
33863:                                                    komma en smidigare pensionering av personer
33864:           Är Regeringen medveten om det            som närmar sig pensionsåldem med hänsynsta-
33865:        missförhållande som finns i vår pen-         gande tili deras individuella skiljaktigheter. En-
33866:        sionslagstiftning på grund av att av-       ligt uppdraget bör kommitten fästa uppmärk-
33867:        gångsåldern för alla yrkesgrupper är 65      samhet vid individuell inverkan av arbetsför-
33868:        år trots att både fysiska och psykiska      måga, arbetslöshet, arbetsinsatsens minskning
33869:        påfrestningar är mycket varierande i         och arbetets påfrestande karaktär på förutsätt-
33870:        olika yrken, och om så är fallet,           ningama för pensioneringen. Kommitten skall
33871:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      åt social- och hälsovårdsministeriet lämna en ut-
33872:        taga för att avhjälpa detta missförhål-     redning över ändamålsenliga tiliväga~ångssätt.
33873:        lande?                                       Arbetet är ännu inte avslutat. Regermgen be-
33874:                                                    sluter om eventuella åtgärder, när kommittens
33875:                                                     arbete blivit färdigt.
33876:      Helsingfors den 6 februari 1979.
33877: 
33878:                                                Social- och hälsovårdsminiSiter Pirkko Työläjärvi
33879:                                              1978 vp.
33880: 
33881: Skriftligt spörsmål nr 607.
33882: 
33883: 
33884: 
33885: 
33886:                                  Lillqvist m.fl.: Om den minskande inverkan konstnärspension
33887:                                      har på folkpensionen.
33888: 
33889: 
33890:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
33891: 
33892:    Enligt statsrådets beslut av den 24 januari     jade konstnärspensionen. Detta har som följd,
33893: 1974 har indervisningsministeriet rätt att he-     att pensionen för konstnären inte får just nå-
33894: vilja konstnärspensioner antingen som full pen-    gon ekonomisk betydelse.
33895: sion eller delpension. Konstnärspension beviljas      Det verkar som om vår pensionslagstiftning
33896: åt konstnär såsom erkänsla för förtjänstfull       skulle vara bristfällig beträffande samordning-
33897: verksamhet som skapande eller återgivande          en mellan konstnärspension och folkpension.
33898: konstnär. Pension kan icke utan synnerligt skäl    För denna uppfattning får man ytterligare stöd
33899: beviljas åt person, som är yngre än sextio år.     av att konstnärspensionen är skattefri inkomst
33900: Vid fastställande av pensionens storlek, skall     och därigenom avsedd att verkligen förbättra
33901: hänsyn tagas tili sökandens förmögenhetsför-       konstnärens ekonomiska ställning.
33902: hållanden samt tili hans inkomstmöjligheter.          Hänvisande tili ovanstående för vi med stöd
33903: Konstnärspension är skattefri inkomst.             av 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen framställa
33904:    Av detta framgår, att ekonomiska och so-        följande spörsmål att besvaras av vederbörande
33905: cialpolitiska synpunkter skall beaktas vid be-     medlem av statsrådet: ·
33906: viljande av konstnärspension.
33907:    I allmänhet saknar de, som nu söker om                    Är Regeringen medveten om att när
33908: konstnärspension, arbetspension varför deras              konstnärspension beviljas åt en folk-
33909: enda inkomst ofta består av folkpension. Efter-           pensionär minskar folkpensionen med
33910: som denna pension är behovsprövad och konst-              i det närmaste konstnärspensionens be-
33911: närspension inte utgör en privilegierad inkomst           lopp, och om så är fallet,
33912: enligt folkpensionslagens 30 §, måste folk-                  vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
33913: pension minskas med beaktande av den bevil-               taga för att rätta tili missförhållandet?
33914:      Helsingfors den 12 januari 1979.
33915: 
33916:          Bror Lillqvist               Erkki Tuomioja                 Lyyli Aalto
33917:          Ralf Friberg                 Matti Louekoski                Jouko Mäkelä
33918: 
33919: 
33920: 
33921: 
33922: 0879003516
33923: 2                                             '1978 :vp.
33924: 
33925: Kirjallinen kysymys n:o 607.                                                               Suomennos.
33926: 
33927: 
33928: 
33929: 
33930:                                    Lillqvist ym.: Taiteilijaneläkkeen kansaneläkettä vähentävästä
33931:                                        vaikutuksesta.
33932: 
33933: 
33934:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33935: 
33936:    Vaitioneuvoston tammikuun 24 palVana               mioon myönnetty taiteilijaneläke. Tästä seu-
33937: 197 4 tekemän päätöksen mukaan opetusminis-           raa se, että eläkkeellä ei tule olemaan juuri
33938: teriöllä on oikeus myöntää täysiä taiteilijan-        minkäänlaista taloudellista merkitystä taiteili-
33939: eläkkeitä sekä osaeläkkeitä. Taiteilijaneläke         jalle.
33940: myönnetään taiteilijalle tunnustukseksi hänen            Vaikuttaa siltä, että eläkelainsäädäntömme
33941: ansiokkaasta toiminnastaan luovana tai esittä-        olisi puutteellinen taiteilijaneläkkeen ja kansan-
33942: vänä taiteilijana. Ilman erityisiä syitä eläkettä     eläkkeen yhteensovittamisen osalta. Tälle käsi-
33943: ei voida myöntää henkilölle, joka on 60 vuot-         tykselle antaa tukea lisäksi se, että taiteilijan-
33944: ta nuorempi. Vahvistettaessa eläkkeen suuruut-        eläke on verovapaata tuloa ja siten tarkoitettu
33945: ta on otettava huomioon hakijan varallisuus-          todella parantamaan taiteilijan taloudellista ase-
33946: olot sekä hänen tulonsaantimahdollisuutensa.          maa.
33947: Taiteilijaneläke on verovapaata tuloa.                   Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
33948:    Tästä ilmenee, että myönnettäessä taiteilijan-     jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
33949: eläkkeitä on otettava huomioon taloudelliset          valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
33950: ja sosiaalipoliittiset näkökohdat.                    vaksi seuraavan kysymyksen:
33951:    Yleensä niillä henkilöillä, jotka anovat tai-
33952: teilijaneläkettä, ei ole työeläkettä, minkä vuoksi               Onko Hallitus tietoinen siitä, että
33953: heidän ainoa tulonsa koostuu usein kansaneläk-                myönnettäessä kansaneläkeläiselle taitei-
33954: keestä. Koska tämä eläke on tarveharkinnan                    lijaneläkettä kansaneläke laskee lähinnä
33955: alainen eikä taiteilijaneläke muodosta kansan-                taiteilijaneläkkeen määrällä, ja jos on,
33956: eläkelain 30 §:n mukaan etuoikeutettua tuloa,                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33957: kansaneläkettä on vähennettävä ottamalla huo-                 ryhtyä tämän epäkohdan korjaamiseksi?
33958:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1979.
33959: 
33960:          Bror Lillqvist                   Erkki Tuomioja                 Lyyli Aalto
33961:          Ralf Friberg                     Matti Louekoski                Jouko Mäkelä
33962: 
33963: 
33964: 
33965: 
33966:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
33967:                                               1978 vp.
33968: 
33969: Kirjallinen kysymys n:o 608.
33970: 
33971: 
33972: 
33973: 
33974:                                  Junntla: Venäjänkielen ottamisesta peruskoulun opetusohjelmaan.
33975: 
33976: 
33977:                         E d u s k u n n Ui n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
33978: 
33979:    Kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho on            Pääjohtaja Aho perustelee ehdotustaan mm.
33980: lehtitietojen mukaan ehdottanut, että perus-        sillä, että pakollinen venäjänkielen opetus joh-
33981: koulun yläasteen opetusohjelmaan sisällytettäi-     taisi myönteisiin opiskeluasenteisiin venäjän-
33982: siin pakollinen venäjänkielen kurssi. Hänen         kielen jatko-opintoja ajatellen. Sillä saattaisi
33983: mukaansa tavoitteena ei olisi kielen hallinta,      kuitenkin olla aivan päinvastainenkin vaiku-
33984: vaan vain perusvalmiuksien antaminen ja             tus, niin kuin muistetaan sortovuosien ajoilta.
33985: myönteisten opiskeluasenteiden luominen. Sa-        Silloisten oppikoulujen opetusohjelmiin pakol-
33986: massa yhteydessä tulisi oppilaille antaa tietoa     la sisällytetty runsas venäjänkielen opetus ei
33987: Neuvostoliiton yhteiskunnasta ja kulttuurista.      suinkaan yleisesti lisännyt myönteisiä opiskelu-
33988:    Ehdotus tuntuu monessa suhteessa oudolta         asenteita, vaan herätti päinvastoin monissa ta-
33989: ja epäilyttävältä. Tietenkin maassamme tarvi-       pauksissa vastarintaa ja sen mukana passivoi-
33990: taan kasvavassa määrässä venäjänkielen taitoi-      tumista venäjänkielen opiskelussa.
33991: sia henkilöitä maidemme välisten taloudellis-          Opetusministeri Jaakko Itälä on jo esittänyt
33992: ten ja kulttuurisuhteiden hoitamisessa. Venä-       epäilyksiä pääjohtaja Ahon ehdotuksen suh-
33993: jänkielen taito olisi niin ikään hyödyksi sitä      teen. Olisi kuitenkin paikallaan tietää, miten
33994: yhä vilkastuvaa matkailua varten, joka suun-        muu hallitus ja myös hallituspuolueet ehdo-
33995: tautuu Suomesta Neuvostoliittoon.                   tukseen suhtautuvat.
33996:    Tuntuu kuitenkin siltä, että sellainen pakol-       Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
33997: linen venäjänkielen kurssi, jota pääjohtaja Aho     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
33998: kaavailee, antaisi ilmeisesti enintään turisti-     kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33999: matkailussa tarvittavaa alkeiskielitaitoa, mutta    nen vastattavaksi kysymyksen:
34000: ei sen sijaan ollenkaan nykyistä parempaa val-
34001: miutta talous- ja kulttuurisuhteiden hoitamises-               Onko Hallitus sitä mieltä, että kou-
34002: sa tarvittavaan vaativampaan kielitaitoon. Ou-              luhallituksen pääjohtajan Erkki Ahon
34003: dolta tuntuu myös, että tämän yhden kielen                  ehdotus pakollisen venäjänkielen ope-
34004: opetukseen liitettäisiin samalla yhteiskuntaopin            tuksen ottamisesta peruskoulun opetus-
34005: opetusta, toisin sanoen tietojen antamista Neu-             ohjelmaan on tarkoituksenmukainen
34006: vostoliiton yhteiskunnasta. Eihän tällaista ni-             keino sinänsä tarpeellisen venäjänkielen
34007: menomaista asianomaisten maiden yhteiskunta-                taidon vahvistamiseen maassamme, vai
34008: olojen opetusta liity muidenkaan vieraiden kiel-               yhtyykö hallitus kokonaisuudessaan
34009: ten opetukseen. Kieltenopettajilla ei liene                 niihin epäilyksiin, joita opetusministeri
34010: myöskään tarpeellista yhteiskuntatieteellistä               Itälä on pääjohtaja Ahon ehdotuksen
34011: koulutusta tällaisen opetuksen antamista var-               suhteen jo julkisuudessa esittänyt?
34012:  ten.
34013:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1979.
34014: 
34015:                                          Tuure Junnila
34016: 
34017: 
34018: 
34019: 
34020: 087900246T
34021: 2                                           1978 vp.
34022: 
34023: 
34024: 
34025: 
34026:                        Ed u :s k u n n a n He r r a P u he m i ,e h e 11 e.
34027: 
34028:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentis-       nen oppilaille yhteiseen opetusohjelmaan ei ok
34029: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-       monista syistä mahdollista eikä tarkoituksen
34030: mies, olette 15 päivänä tammikuuta 1979 päi-       mukaista. Näin ollen se, että peruskouluss~
34031: vätyn kirjeenne ohella toimittanut valtioneu-      opetettaisiin pakollisena aineena kolmatta oppi
34032: voston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen       laalle vierasta kieltä, ei tule hallituksen käsi
34033: kansanedustaja Tuure Junnilan näin kuuluvas-       tyksen mukaan kysymykseen.
34034: ta kirjallisesta kysymyksestä n:o 608:                Maamme kaksikielisyys asettaa edellä todet
34035:                                                    tujen seikkojen lisäksi oman lähtökohtansa op
34036:           Onko Hallitus sitä mieltä, että kou-     pilaille vieraiden kielten opetuksen järjestämi
34037:        luhallituksen pääjohtajan Erkki Ahon        sessä. Sen perusteella on luonnollista, etti
34038:        ehdotus pakollisen venäjänkielen ope-       maamme peruskoulussa toinen kahdesta pakol
34039:        tuksen ottamisesta peruskoulun opetus-      Iisesta oppilaalle vieraasta kielestä on toiner
34040:        ohjelmaan on tarkoituksenmukainen           kotimainen kieli. Muu lähtökohta ei olis
34041:        keino sinänsä tarpeellisen venäjänkie-      maassamme ymmärrettävissä eikä tässä suhtees
34042:        len taidon vahvistamiseen maassamme,        sa ole olosuhteissamme tapahtunut mitään sel
34043:        vai                                         laista muutosta, joka viittaisi siihen, että asias
34044:           yhtyykö Hallitus kokonaisuudessaan       ta tulisi päättää toisin kuin lainsäätäjä noir
34045:        niihin epäilyksiin, joita opetusministe-    vuosikymmen sitten päätti.
34046:        ri Itälä on pääjohtaja Ahon ehdotuk-            Edellä esitetyn perusteella on siten selvää
34047:        sen suhteen jo julkisuudessa esittänyt?     että maamme peruskoulun suomenkielisten op
34048:                                                    pilaiden toinen vieras kieli on ruotsin kieli j~
34049:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ruotsinkielisten oppilaiden toinen vieras kiel
34050: vasti seuraavaa:                                   on suomen kieli. Toisen oppilaille pakolliset
34051:    Pienelle kansakunnalle, jonka valtakieli muo-   vieraan kielen opetuksen järjestämiselle voi
34052: dostaa oman, itsenäisen ja muista poikkeavan        daan tältä pohjalta löytää vain yksi vaihtoehto
34053: kielialueensa, monipuolisen vieraiden kielten       Maamme edun mukaista on kansalaisten moni
34054: opetuksen järjestäminen koulun piirissä on          puolineo kielitaito ja näin ollen toista pakollis
34055: aina erityinen ongelma. Oppilaiden kieliohjel-      ta vierasta kieltä ei voida hallituksen käsityk
34056: man järjestäminen sellaiseksi, että jokainen yk-    sen mukaan mitenkään sitoa minkään yhden j:
34057: sityinen oppilas oppisi hyvin hallitsemaan usei-    kaikille oppilaille saman kielen valintaan, vaar
34058: ta hänelle vieraita kieliä - niin toivottavaa       valintamahdollisuuksia tulee tarjota useista vie
34059: kuin se olisikin - tuottaa käytännössä erit-        raista ·kielistä. Valintojen .tekemisessä ja ohjaa
34060: täin suuria vaikeuksia. Oppilaskohtaisen kie-       misessa tulisi asettaa tavoitteeksi opetukset
34061: liohjelman mitoittamisessa on tarkasteltava         käytännön järjestämiseen liittyvät mahdollisuu
34062: myös muiden oppiaineiden asemaa ja koko ope-        temme huomioon ottaen niiden jakautuminet
34063: tusohjelman tasapainoisuutta. Vieraiden kiel-       mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti maam
34064: ten opetuksen suhteellisen osuuden lisääminen       me kannalta keskeisten vieraiden kielten, eng
34065: merkitsee käytännössä aina muiden aineiden          lannin, ranskan, saksan ja venäjän kesken.
34066: opetuksen osuuden kaventumista. Erityisesti            Ne kokemukset, joita peruskoulusta on saa
34067: oppivelvollisuuskoulussa liikkumavara tässä         tavissa, osoittavat, että ensimmäisen oppilaal
34068: suhteessa on kovin pieni.                           le vieraan kielen valinnat ovat yksipuolisest
34069:    Peruskoulun oppilaille pakolliseen opetus-       kohdistuneet englannin kieleen. Toista koti
34070: ohjelmaan kuuluu kaksi oppilaalle vierasta kiel-    maista kieltä sekä ranskan, saksan ja venäjät
34071: tä. Tätä useamman vieraan kielen sisällyttämi-      kieliä opiskellaan pitkänä kielenä valitettavru
34072:                                              N:o 608                                                 3
34073: 
34074: vähän. Muun muassa taman takia valtioneu-           noista, joilla kansakuntamme kielitaitoa voi-
34075: vosto asetti 9 päivänä joulukuuta 1976 komi-        daan parhaiten monipuolistaa. Tällöin on kiin-
34076: tean, jonka tehtäväksi annettiin ehdotuksen laa-    nitettävä huomiota paitsi peruskoulun pakolli-
34077: timinen niistä toimenpiteistä, joihin olisi ryh-    seen kieliohjelmaan myös peruskoulun valio-
34078: dyttävä maan kulttuuripolitiikan ja kielitaidon     naiseen kieleen, lukion ja ammatillisten oppi-
34079: tarpeeseen pohjautuvan toisen kotimaisen kie-       laitosten kieliohjelmaan, korkeakoulujen kie-
34080: len ja vieraiden kielten monipuolisen opetus-       lenopetukseen ja aikuiskasvatukseen. Keskus-
34081: ohjelman turvaamiseksi. Tämän kieliohjelma-         telun kuten myös niiden toimenpiteiden, joi-
34082: komitean mietintö tullaan jättämään valtioneu-      hin katsotaan tarpeelliseksi ryhtyä, tulee halli-
34083: vostolle lähiaikoina. Siinä yhteydessä on mah-      tuksen käsityksen mukaan perustua niille kan-
34084: dollisuus käynnistää laaja keskustelu niistä kei-   sallisille lähtökohdille, joita edellä on esitetty.
34085:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1979.
34086: 
34087:                                                                     Opetusministeri Jaakko Itälä
34088: 4                                            1978 vp.
34089: 
34090: 
34091: 
34092: 
34093:                           T i 11 R i k s d a g en s He a     T al m a n.
34094: 
34095:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        främmande språk. Att införa flera främmande
34096: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       språk i det för eleverna gemensamma under-
34097: av den 15 januari 1979 ti11 vederbörande med-       visningsprogrammet är av många orsaker inte
34098: lem av statsrådet översänt avskrift av följande,    vare sig möjligt ellet ändamålsenligt. Det kom-
34099: av riksdagsman Tuure Junnila ställda spörsmål       mer sålunda inte enligt regeringens åsikt i
34100: nr 608:                                            fråga, att eleverna i grundskolan skulle med-
34101:                                                     delas undervisning i ellt tredje främmande språk
34102:           Är Regeringen av den åsikten, att        såsom obligatoriskt ämne.
34103:        skolstyrelsens generaldirektör Erkki            Vårt lands tvåspråkighet innebär utöver de
34104:        Ahos förslag om införande av obligato-      ovan nämnda omständigheterna en speciell ut-
34105:        risk undervisning i ryska språket i         gångspunkt när det gäller anordnandet av un-
34106:        grundskolans undervisningsprogram är        dervisning i för eleverna främmande språk. Det
34107:        ett änd'amålsenligt sätt att stärka den i   är på grund av tvåspråkigheten naturligt, att
34108:        och för sig nödvändiga kunskapen i          det ena av de två i vår,t lands grundskola
34109:        ryska i vårt land, ellet                    obligatoriska för eleverna främmande språken
34110:           instämmer Regeringen i sin helhet i      är det andra inhemska språket. Någon annan
34111:        de betänkligheter, som undervisningsmi-     utgångspunkt skulle inte i vårt land vara för-
34112:        nister Jaakko Itälä redan framfört i of-    ståelig, inte helJer har i detta avseende någon
34113:        fentlighe~en med avseende å generaldi-      sådan förändring i våra förhållanden inträffat,
34114:        rektör Ahos förslag?                        som skulle tyda på att man i denna fråga borde
34115:                                                    besluta annorlund'a än lagstiftaren fö,r ca ett de-
34116:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-      cennium sedan gjorde.
34117: samt anföra följande:                                 Med stöd av vad ovan anförts är det sålun-
34118:    För en liten nation, vars huvudspråk utgör      da klart, att de finskspråkiga eleverna i vårt
34119: ett eget, självständigt språkområd'e som avviker   lands grundskola läser svenska och de svensk-
34120: från andra språkområden, är anordnandet av en      språkiga eleverna finska som det ena av de
34121: mångsidig skolundervisning i främmande språk       främmande språken. För ordnandet av unde,r-
34122: alltid ett särski1t problem. Anordnandet av        visningen i det ena av de obligatoriska språken
34123: elevernas språkprogram på så sätt, a1Jt varje      kan på denna bas endast ett alternativ uppstäl-
34124: enskild elev skulle lära sig att väl behärska      las. Det är till fördel för vårt land att med-
34125: flera främmande språk medför - hur önsk-           borgarna har en mångsidig språkkunskap och
34126: värt det än vore - i praktiken synnerligen         det är sålunda enligt regeringens åsikt inte
34127: stora svårigheter. När språkprogram för en-        möjligt att begränsa valet av det andra främ-
34128: skilda elever dimensioneras måste också andra      mande språket till ett och samma för alla elever
34129: läroämnens ställning och hela undervisningspro-    gemensamma språk, utan möjligheter att välja
34130: grammets jämvikt granskas. En ökning av den        bland flera främmande språk bör erbjudas.
34131: relativa andelen för undervisning i främmande      När det gäller att utföra och styra valen borde
34132: språk innebär i praktiken alltid en inskränk-      målet, med beaktande av våra möjligheter i
34133: ning av den andel av undervisningen som till-      samband med det praktiska anordnandet under-
34134: kommer andra ämnen. Särskilt i läropliktssko-      visningen, vara att fördela valen så ändamålsen-
34135: lan är spelrummet i deuta avseende mycket          ligt som möjligt mellan de språk som är cen-
34136: litet.                                             trala ur landets synpunkt, dvs. engelska,
34137:    I det obligatoriska undervisningsprogrammet     franska, tyska och ryska.
34138: för grundskolans elever ingår två för eleverna        De erfarenheter beträffande grundskolan som
34139:                                              N:o 608                                               5
34140: 
34141: kan erhållas utvisar, att elevernas vai av första   mitten, kommer inom en nära framtid att över-
34142: främmande språk ensidigt har riktats mot            lämna sitt betänkande tili statsrådet. Det finns
34143: engelskan. Den långa kursen i det andra in-         i detta sammanhang en möjlighet att inleda en
34144: hemska språket samt i franska, tyska och ryska      omfattande diskussion om de medel, genom
34145: läses i beklagansvärt liten utsträckning. Stats-    vilka vårt folk språkkunskaper bäst kan göras
34146: rådet tillsatte bl.a. av denna anledning den        mångsidigare. Härvid bör uppmärksamheten
34147: 9 december 1976 en kommiute med uppdraget           riktas både mot grundskolans obligatoriska
34148: att uppgöra förslag tili åtgärder, som borde vid-   språkprogram och mot dess valbara språk, gym-
34149: tas i syfte att trygga ett mångsidigt undervis-     nasiets och yrkesläroanstalternas språkprogram,
34150: ningsprogram, vilket skulle gälla det andra in-     språkundervisningen i högskolorna och vuxen-
34151: hemska språket och främmande språk samt             utbildningen. Diskussionen, liksom också de
34152: grunda sig på de kulturpolitiska behoven och        åtgärder som anses nödvändiga att vidta, bör
34153: behovet av språkkunskaper i vårt land. Kom-         enligt regeringens åsikt grunda sig på de natio-
34154: mhten, som fick namnet Språkprogramkom-             nella utgångspunkter, som ovan anförts.
34155:      Helsingfors den 1 februari 1979.
34156: 
34157:                                                              Undervisningsminister Jaakko I tätä
34158: 
34159: 
34160: 
34161: 
34162: 087900246T
34163:                                                  1978 vp.
34164: 
34165: Kirjallinen kysymys n:o 609.
34166: 
34167: 
34168:                                      Saarinen: Pankkitarkastusviraston tiehtävien hoidon parantami-
34169:                                         sesta.
34170: 
34171:                             E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
34172: 
34173:    Verohallituksen suorittamissa tarkastuksissa         virasto voi asettaa erityisen asiamiehen valvo-
34174: on todettu lukuisten pankkien ottaneen vas-             maan yhteisön toimintaa. Viraston on myös
34175: taan talletuksia tekaistuille nimille avatuille ti-     esitettävä pankin toimiluvan peruuttamista esi-
34176: leille, välittäneen lainoja, joihin on liittynyt        merkiksi silloin, kun pankin toiminnassa on
34177: kohtuuttomia ehtoja, sekä suojauneen muilla-            olennaisesti rikottu lakia tai muuten on syytä
34178: kin tavoin veropetosten ja koronkiskonnan tar-          varoa yhteisön toiminnan voivan vakavasti va-
34179: koituksessa tehtyjä toimenpiteitä. Lehtieto-            hingoittaa yleistä etua.
34180: jen mukaan myös poliisiviranomaiset tutkivat               Pankin toiminnassa on rikottu lakia, mikäli
34181: laajaa taloudellisten rikosten sarjaa, joka liittyy    pankin puolesta toimineen henkilön osoitetaan
34182: pankkitoimintaan. Tässäkin on julkisuudessa            olleen osallisena, esimerkiksi avunantajana, ve-
34183: olleiden tietojen mukaan ilmennyt samanlaisia           ropetoksiin tai muihin taloudellisiin rikoksiin.
34184: väärinkäytöksiä kuin verohallituksen tarkastuk-        Pankkilainsäädännössä edellytetään, että talle-
34185: sissa. On ilmeistä, että monet pankit suojele-          tuksesta annetaan nimetylle henkilölle asetettu
34186: vat ja edistävät laajassa mitassa suurilla vero-       vastakirja tai muu todistus; tekaistun nimen
34187: petoksilla ja muuten laittomasti hankituilla va-        tietoinen hyväksyminen ei voi olla sallittua
34188: roilla, ns. mustalla rahalla, suoritettavia liike-     vaan on rangaistava teko. Pankkilait kieltävät
34189: toimia. Korkeimman hallinto-oikeuden estettyä          myös talletuksen ottamisen ehdolla, että sen
34190: pankkitoimintaan kohdistetun verotarkastuksen          määrä kokonaan tai osaksi annetaan lainaksi
34191: jatkamisen veroviranomaiset eivät voi enää te-         nimetylle luotonottajalle; tällainenkin menette-
34192: hokkaasti selvittää kyseisiä väärinkäytöksiä en-       ly erilaisin muunnelmin on tiettävästi ollut
34193: nen kuin verotuslakia tarkistetaan.                    yleisessä käytössä.
34194:    Asiantuntijat ovat kauan olleet tietoisia mai-          Pankkitarkastusvirastolla on valtuudet vää-
34195: nituista pankkitoiminnan epäkohdista, joskin           rinkäytösten selvittämiseksi ja tutkimiseksi.
34196: ilmi tulleiden vilppien laajuus on yllättänyt          Sen tehtävänä on suorittaa tarvittavat tarkas-
34197: monet asiantuntijatkin. Tämän vuoksi herättää          tukset sekä ryhtyä niihin meLko tehokkaisiin
34198: ihmetystä pankkitarkastusviraston passiivisuus         toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi, joihin
34199: näissä asioissa. Pankkitoiminnan valvontaviran-        laki antaa mahdollisuuden. Jos näin ei mene-
34200: omainen ei ole saatavien tietojen mukaan puut-         tellä, viraston johto laiminlyö tehtäviään. Myös
34201: tunut millään tavoin näihin vääryyksiin edes           valtiovarainministeriön pitää valvoa alaistaan
34202: verohallituksen tarkastustoimien tulosten tul-         virastoa ja huolehtia, että se hoitaa työnsä.
34203: tua julkisuuteen.                                          Edellä esitetyn perusteella ja valtiopäiväjär-
34204:    Pankkitarkastusviraston tehtävänä on valvoa,        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
34205: että pankit toimivat lain mukaisesti. Virastolla       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34206: on oikeus - ja velvollisuus - suorittaa tar-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34207: kastuksia pankeissa niin laajasti kuin valvonta-
34208: tehtävien hoito vaatii. Lisäksi viraston kuuluu                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34209: tehdä esityksiä ylemmille viranomaisille havait-              ryhtyä pankkitarkastusviraston tehtä-
34210: tujen epäkohtien johdosta.                                    vien hoidon parantamiseksi ja pankki-
34211:    Jos pankkitarkastusviraston valvonnassa ole-               toiminnassa ilmi tulleiden laajojen vää-
34212: van yhteisön hoidossa on esiintynyt taitamatto-               rinkäytösten estämiseksi?
34213: muutta, huolimattomuutta tai väärinkäytöksiä,
34214:           Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1979.
34215: 
34216:                                              Aarne Saarinen
34217: 
34218: 
34219: 
34220:           Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34221: I\0"7onf\'2.r:"l"'7
34222:                                               1978 vp.
34223: 
34224: Kirjallinen kysymys n:o 610.
34225: 
34226: 
34227: 
34228: 
34229:                                    Alppi ym.: Valmet Oy:n tuotantolaitoksissa sovellettavasta ajan-
34230:                                       käytön seurannasta.
34231: 
34232: 
34233:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34234: 
34235:    Valmet Oy:n Instrumenttitehtaalla, Tampe-            Tällainen menettely on ristiriidassa mm. työ-
34236: reen tehtaalla, Helsingin telakalla sekä Vuo-        sopimuslain määräämän intimiteettisuojan kans-
34237: saaren telakalla ovat työntekijät joutuneet kiin-    sa.
34238: nittämään huomiota Valmet Oy:n uudenlai-                 Valmet Oy:n työntekijähäkin laajempaa
34239: seen "ajankäytön seurantajärjestelmään". Mai-        hämmästystä on herättänyt se, että uudenlais-
34240: nittujen laitosten työntekijät ovat ammattijär-      ten "mustalista-järjestelmien" kehittämisessä
34241: jestöissään tuoneet julki huolestuneisuutensa        ja toteuttamisessa ovat mukana valtiojohtoiset
34242: Valmet Oy:llä kehitellystä järjestelmästä ja to-     yritykset, joiden tulisi olla edelläkävijöitä työn-
34243: denneet sen nykyaikaiseksi "mustalista-järjes-       tekijöiden demokraattisten oikeuksien, mm.
34244: telmäksi", jolla työntekijöiden oikeuksia louka-     työsuhteen entistä turvallisemmaksi tekemisen
34245: taan.                                                edistämisessä. Uuden ajankäytön seurannan
34246:    Uuden ajankäytön seurannan tarkoituksena          käyttöönotto antaa kuitenkin perusteltuja syi-
34247: todetaan Valmet Oy:n taholta olevan "henki-          tä pelätä kehityksen olevan kuLkemassa toiseen
34248: löstösuunnittelun, erityisesti miehitystarpeen       suuntaan - työntekijät ja toimihenkilöt pel-
34249: suunnittelun lähtökohtatietouden parantamisen,       käävät edessä olevan työvoiman vähentämis-
34250: sekä asiasisällöltään yhtenäisen, yritystä laajem-   toimia. Mm. Ruotsissa ja Norjassabao saman·
34251: man ajankäyttötutkimuksen suorittamisen tai          kaltaista valvontajärjestelmää on jo käytetty
34252: määräaikaistilaston laatimisen mahdollistami-        työvoiman vähennysten perusteena.
34253: sen". -Mm. Valmet Oy:n Instrumenttitehtaan               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34254: ja Tampereen tehtaan ammattijärjestöt toteavat,      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
34255: ettei järjestelmän sisältö eikä muoto vastaa         tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
34256: työntekijöiden käsitystä ajankäytön tai työajan      vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34257: kontrollista. Työntekijöiden ajankäytön seuran-
34258: ta ei voi perustua henkilökohtaisille tiedoille,                Pitääkö Hallitus tarkoituksenmukai-
34259: kuten nyt tapahtuu. Työnantajabao tilastoi                   sena Valmet Oy:n tuotantolaitoksissa
34260: uudella järjestelmällään mm. työntekijöiden                  sovellettavaa uutta ajankäytön seuran-
34261: sairauksia, tapaturmista johtuvia poissaoloja,               taa, ja
34262: äitiys- ja muita lomia, lapsen sairastumisesta                  miten Hallitus aikoo turvata sen, et-
34263:  johtuvia poissaoloja, lakkojen aiheuttamia pois-            tei järjestelmä johda työntekijöiden
34264:  saoloja, sekä yhteiskunnallisista syistä, kuten             oikeuksien loukkaamiseen ja irtisanomi-
34265: luottamustoimien hoitamisesta aiheutuvia pois-               siin?
34266:  saoloja.
34267:       Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1979.
34268: 
34269:                 Ulla-Leena Alppi                                  Helvi Niskanen
34270: 
34271: 
34272: 
34273: 
34274:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34275: 0879003538
34276:                                                1978 vp.
34277: 
34278: Kirjallinen kysymys n:o 611.
34279: 
34280: 
34281: 
34282: 
34283:                                   Rainio ym.: Suunnitelmis,ta venaJan kielen opiskelun saattami-
34284:                                      sestla pakol~iseksi Suomen peruskoulussa.
34285: 
34286: 
34287:                          E d u s k u n n a n He r r a P u he m i e he 11 e.
34288: 
34289:    Sanomalehdistössä olleiden tietojen mukaan        viittaisivat venäjänkielen tulemiseen virkakie-
34290: lauantaina 13. 1. 1979 Suomen Venäjänkielen          leksi Suomessa - kysymys, joka tosin oli polt-
34291: Opettajain Yhdistyksen 10-vuotisjuhlassa kou-        tava vuosisadan vaihteessa.
34292: luhallituksen pääjohtaja Erkki Aho teki ehdotuk-        Jo saadut kokemukset peruskoulusta osoitta-
34293: sen, jonka mukaan venäjänkielen opiskelu olisi       vat selvästi, että äidinkielen ohessa vain yhtä
34294: tehtävä pakolliseksi Suomen peruskouluissa.          kieltä voidaan opettaa pakollisena. Mikäli pää-
34295: Pääjohtaja Ahon ehdotuksen mukaisesti tulisi         johtaja Ahon suunnitelma toteutuisi, se näin ol-
34296: lisäksi oppilaille antaa tietoa Neuvostoliiton yh-   len ennen pitkää syrjäyttäisi ruotsin kielen siitä
34297: teiskunnasta ja kulttuurista.                        asemasta, joka sille ehdottomasti kuuluu, mikäli
34298:    On vaikea nähdä pääjohtaja Ahon ehdotuk-          halutaan vaalia maamme kaksikielistä kulttuuria
34299: sen perusteita. Venäjänkielen opiskelijain määrä     ja huolehtia kielirauhasta myös vastaisuudessa.
34300: peruskouluissa ja lukioissa on ollut vähenemään         Edellä selostettuun ja valtiopäiväjärjestyksen
34301: päin, mikä osoittaa, ettei käytännössä ole ollut     3 7 § :n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
34302: havaittavissa laajamittaista, pakottavaa tarvetta    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
34303: venäjänkielen opiskeluun. Tosin Venäjän-kaup-        seuraavan kysymyksen:
34304: pamme on laajentunut, mutta kaupankäynti on
34305: siinä määrin keskitettyä, ettei kaupan alalla ve-              Katsooko Hallitus, että pääjohtaja
34306: näjänkielentaistoisten määrä näillä näkymin kos-            Ahon ehdotus venäjänkielen opiskelun
34307: kaan tule olemaan lukumääräisesti kovin suuri.              tekemiseksi pakolliseksi maamme perus-
34308:  Siten korkeakoulujen ja erikoiskurssien tarjoa-            kouluissa vastaa kansalaisten tahtoa, ja
34309:  mat palvelut riittänevät vastaisuudessakin täyt-           ellei, niin
34310:  tämään tarpeen. Turismi taas maittemme välillä                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34311:  tuskin paisuu sellaisiin mittasuhteisiin, että se          ryhtyä kouluhallituksen toiminnan saat-
34312:  edellyttäisi venäjänkielen taitoa jokaisen kansa-          tamiseksi sopusointuun kansalaisten tah-
34313: laisen osalta. Myöskään ei ole näköpiirissä                 donsuuntauksen kanssa koulukysymyk-
34314:  maailmantilanteessa sellaisia muutoksia, jotka             sissä?
34315:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1979.
34316: 
34317:                Kullervo Rainio                                   Georg C. Ehrnrooth
34318: 
34319: 
34320: 
34321: 
34322: 087900247U
34323: 2                                             1978 vp.
34324: 
34325: 
34326: 
34327: 
34328:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
34329: 
34330:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaista. Näin ollen se, että peruskoulussa opetet-
34331: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       taisiin pakollisena aineena kolmatta oppilaalle
34332: olette 16 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn          vierasta kieltä, ei tule hallituksen käsityksen
34333: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        mukaan kysymykseen.
34334: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedus-      Maamme kaksikielisyys asettaa edellä todet-
34335: taja Kullervo Rainion ja kansanedustaja Georg       tujen seikkojen lisäksi oman lähtökohtansa op-
34336: C. Ehrnroothin näin kuuluvasta kirjallisesta ky-    pilaille vieraiden kielten opetuksen järjestämi-
34337: symyksestä n:o 611:                                 sessä. Sen perusteella on luonnollista, että maam-
34338:                                                     me peruskoulussa toinen kahdesta pakollisesta
34339:           Katsooko Hallitus, että pääjohtaja        oppilaalle vieraasta kielestä on toinen kotimai-
34340:        Ahon ehdotus venäjänkielen opiskelun         nen kieli. Muu lähtökohta ei olisi maassamme
34341:        tekemiseksi pakolliseksi maamme perus-       ymmärrettävissä eikä tässä suhteessa ole olo-
34342:        kouluissa vastaa kansalaisten tahtoa, ja     suhteissamme tapahtunut mitään sellaista muu-
34343:        ellei, niin                                  tosta, joka viittaisi siihen, että asiasta tulisi
34344:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      päättää toisin kuin lainsäätäjä noin vuosikym-
34345:        ryhtyä kouluhallituksen toiminnan saat-      men sitten päätti.
34346:        tamiseksi sopusointuun kansalaisten tah-        Edellä esitetyn perusteella on siten selvää,
34347:        donsuuntauksen kanssa koulukysymyk-          että maamme peruskoulun suomenkielisten op-
34348:        sissä?                                       pilaiden toinen vieras kieli on ruotsin kieli ja
34349:                                                     ruotsinkielisten oppilaiden toinen vieras kieli on
34350:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       suomen kieli. Toisen oppilaille pakollisen vie-
34351: vasti seuraavaa:                                    raan kielen opetuksen järjestämiselle voidaan
34352:    Pienelle kansakunnalle, jonka valtakieli muo-    tältä pohjalta löytää vain yksi vaihtoehto. Maam-
34353: dostaa oman, itsenäisen ja muista poikkeavan        me edun mukaista on kansalaisten monipuoli-
34354: kielialueensa, monipuolisen vieraiden kielten       nen kielitaito ja näin ollen toista pakollista vie-
34355: opetuksen järjestäminen koulun piirissä on aina     rasta kieltä ei voida hallituksen käsityksen mu-
34356: erityinen ongelma. Oppilaiden kieliohjelman jär-    kaan mitenkään sitoa minkään yhden ja kai-
34357: jestäminen sellaiseksi, että jokainen yksityinen    kille oppilaille saman ·kielen valintaan, vaan
34358: oppilas oppisi hyvin hallitsemaan useita hänelle    valintamahdollisuuksia tulee tarjota useista vie-
34359: vieraita kieliä - niin toivottavaa kuin se olisi-   raista kielistä. Valintojen tekemisessä ja ohjaa-
34360: kin - tuottaa käytännössä erittäin suuria vai-      misessa tulisi asettaa tavoitteeksi opetuksen käy-
34361: keuksia. Oppilaskohtaisen kieliohjelman mitoit-     tännön järjestämiseen liittyvät mahdollisuutem-
34362: tamisessa on tarkasteltava myös muiden oppi-        me huomioon ottaen niiden jakautuminen mah-
34363: aineiden asemaa ja koko opetusohjelman tasa-        dollisimman tarkoituksenmukaisesti maamme
34364: painoisuutta. Vieraiden kielten opetuksen suh-      kannalta keskeisten vieraiden kielten, englannin,
34365: teellisen osuuden lisääminen merkitsee käytän-      ranskan, saksan ja venäjän kesken.
34366: nössä aina muiden aineiden opetuksen osuuden           Ne kokemukset, joita peruskoulusta on saa-
34367: kaventumista. Erityisesti oppivelvollisuuskoulus-   tavissa, osoittavat, että ensimmäisen oppilaalle
34368: sa liikkumavara tässä suhteessa on kovin pieni.     vieraan kielen valinnat ovat yksipuolisesti koh-
34369:    Peruskoulun oppilaille pakolliseen opetusoh-     distuneet englannin kieleen. Toista kotimaista
34370: jelmaan kuuluu kaksi oppilaalle vierasta kieltä.    kieltä sekä ranskan, saksan ja venäjän kieliä
34371: Tätä useamman vieraan kielen sisällyttäminen        opiskellaan pitkänä kielenä valitettavan vähän.
34372: oppilaille yhteiseen opetusohjelmaan ei ole mo-     Muun muassa tämän takia valtioneuvosto asetti
34373: nista syistä mahdollista eikä tarkoituksenmu-       9 päivänä joulukuuta 1976 komitean, jonka teh-
34374:                                               N:o ~611                                                3
34375: 
34376: täväksi annettiin ehdotuksen laatiminen niistä       lituksen käsityksen mukaan perustua niille kan-
34377: toimenpiteistä, joihin olisi ryhdyttävä maan         sallisille lähtökohdille, joita edellä on esitetty.
34378: kulttuuripolitiikan ja kielitaidon tarpeeseen poh-      Peruskoulun kieliohjelman lähtökohdista on
34379: jautuvan toisen kotimaisen kielen ja vieraiden       säädetty koulujärjestelmän perusteista 26 päi-
34380: kielten monipuolisen opetusohjelman turvaami-        vänä heinäkuuta 1968 annetun lain 6 §:ssä.
34381: seksi. Tämän kieliohjelmakomitean mietintö tul-      Lainkohdan mukaan peruskoulun opetussuunni-
34382: laan jättämään valtioneuvostolle lähiaikoina. Sii-   telmaan tulee sisältyä vierasta kieltä ja toista
34383: nä yhteydessä on mahdollisuus käynnistää laaja       kotimaista kieltä. Mainittua lakia koskevasta
34384: keskustelu niistä keinoista, joilla kansakuntam-     Eduskunnan vastauksesta käy ilmi lainsäätäjän
34385: me kielitaitoa voidaan parhaiten monipuolistaa.      tarkoittaneen, ettei peruskoulussa voi olla oppi-
34386: Tällöin on kiinnitettävä huomiota paitsi perus-      laalle vieraita pakollisia kieliä enempää kuin
34387: koulun pakolliseen kieliohjelmaan myös perus-        kaksi; Hallitus katsoo, että peruskoulun kie-
34388: koulun valinnaiseen kieleen, lukion ja ammatil-      lenopetusta tulee edelleenkin kehittää tältä Edus-
34389: listen oppilaitosten kieliohjelma,an, korkeakou-     kunnan päättämäitä ja siten kansalaisten tahtoa
34390: lujen kielenopetukseen ja aikuiskasvatukseen.        vastaavalta pohjalta. Tästä poikkeavaa esitystä
34391: Keskustelun kuten myös niiden toimenpiteiden,        kouluhallitus ei ·ole hallitukselle tehnyt.
34392: joihin katsotaan tarpeelliseksi ryhtyä, tulee hal-
34393:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1979.
34394: 
34395:                                                                       Opetusministeri Jaakko Itälä
34396: 4                                            1978 vp.
34397: 
34398: 
34399: 
34400: 
34401:                            T ill R i k s & a g e n s He rr Ta 1m a n.
34402: 
34403:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         sålunda inte enligt regeringens åsikt i fråga, att
34404: anger har Ni, Herr T alman, med Eder skrivelse      eleverna i grundskolan skulle meddelas under-
34405: av den 16 januari 1979 till vederbörande med-       visning i ett tredje främmande språk såsom
34406: lem av statsrådet översänt avskrift av följande     obligatoriskt ämne.
34407: av riksdagsman Kullervo Rainio och riksdags-           Vårt lands tvåspråkighet innebär utöver de
34408: man Georg C. Ehrnrooth ställda spörsmål nr          ovan nämnda omständigheterna en speciell ut-
34409: 611:                                                gångspunkt när det gäller anordnandet av un-
34410:                                                     dervisning i för eleven främmande språk. Det
34411:           Anset Regeringen, att generaldirektör     är på grundvalen av tvåspråkigheten naturligt,
34412:        Ahos förslag om att göra språkstudier        att det ena av de två i vårt lands grundskola
34413:        i ryska obligatoriska i landets grund-       obligatoriska för eleverna främmande språken
34414:        skolor motsvarar medborgarnas önskan,        är det andra inhemska språket. Någon annan
34415:        och, om så inte är fallet,                   utgångspukt skulle inte i vårt land vara för-
34416:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     ståelig, inte heller har i detta avseende någon
34417:        för att bringa skolstyrelsens verksamhet     sådan förändring i våra förhållanden inträffat,
34418:        i överensstämmelse med inriktningen av       som skulle tyda på att man i denna fråga
34419:        medborgarnas önskemål i skolfrågor?          borde besluta annorlunda än lagstiftaren för
34420:                                                     ca ett decennium sedan gjorde.
34421:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-          Med stöd av vad ovan anförts är det så-
34422: samt anföra följande:                               lunda klart, att de finskpråkiga eleverna i vårt
34423:    För en liten nation, vars huvudspråk utgör       lands grundskola läser svenska och de svensk-
34424: ett eget, självständigt språkområde som avviker     språkiga eleverna finska som det ena av de
34425: från andra språkområden, är anordnandet av en       främmande språken. För ordnandet av under-
34426: mångsidig skolundervisning i främmande språk        visningen i det ena av de obligatoriska språken
34427: alltid ett särskilt problem. Anordnandet av ele-    kan på denna bas endast ett alternativ uppstäl-
34428: vernas språkprogram på så sätt, att varje en-       las. Det är till fördel för vårt land, att med-
34429: skild elev skulle lära sig att väl behärska flera   borgarna har en mångsidig språkkunskap, och
34430: främmande språk medför - hur önskvärt det           det är sålunda enligt regeringens åsikt inte möj-
34431: än vore - i praktiken synnerligen stora svå-        ligt att begränsa vakt av det andra främmande
34432: righeter. När språkprogram för enskilda elever      språket till ett och samma för alla elever ge-
34433: dimensioneras måste också andra läroämnens          mensamma språk, utan möjligheter att välja
34434: ställning och hela undervisningsprogrammets         bland flera främmande språk bör erbjudas. När
34435: jämvikt granskas. En ökning av den relativa an-     det gäller att utföra och styra valen borde må-
34436: delen för undervisning i främmande språk inne-      let, med beaktande av våra möjligheter i sam-
34437: bär i praktiken alltid en inskränkning av den       band med det praktiska anordnandet under-
34438: andel av undervisningen som tillkommer andra        visningen, vara att fördela valen så ändamåls-
34439: ämnen. Särskilt i läropliktsskolan är spelrum-      enligt som möjligt mellan de språk som är
34440: met i detta avseende mycket litet.                  centrala ur landets synpunkt, dvs. engelska,
34441:    I det obligatoriska undervisningsprogrammet      franska, tyska och ryska.
34442: för grundskolans elever ingår två för eleverna         De erfarenheter beträffande grundskolan som
34443: främmande språk. Att införa flera främmande         kan erhållas utvisar, att elevernas vai av första
34444: språk i det för eleverna gemensamma undervis-       främmande språk ensidigt har riktats mot
34445: ningsprogrammet är av många orsaker inte vare       engelskan. Den långa kursen i det andra in-
34446: sig möjligt ellet ändamålsenligt. Det kommer        hemska språket samt i franska, tyska och ryska
34447:                                             N:o 611                                              5
34448: 
34449: läses i beklagansvärt liten utsträckning. Stats-   utbildningen. Diskussionen liksom också de åt-
34450: rådet tillsatte bl.a. av denna anledning den 9     gärder som anses nödvändiga att vidta, bör en-
34451: december 197 6 en kommitte med uppdraget           ligt regeringens åsikt grunda sig på de natio-
34452: att uppgöra förslag tili åtgärder, som borde       nella utgångspunkter, som ovan anförts.
34453: vidtas i syfte att trygga ett mångsidigt under-       Angående utgångspunkterna för grundskolans
34454: visningsprogram, vilket skulle gälla det andra     språkprogram är stadgat i 6 § lagen den 6 juli
34455: inhemska språket och främmande språk samt          1968 om grunderna för skolsystemet. Enligt
34456: grunda sig på de kulturpolitiska behoven och       denna punkt i lagen skall i grundskolans läro-
34457: behovet av språkkunskaper i vårt land. Kom-        plan ingå ett främmande språk och det andra
34458: mitten, som fick namnet Språkprogramkommit-        inhemska språket. Av Riksdagens svar rörande
34459: ten, kommer inom en nära framtid att överläm-      sagda lag framgår att lagstiftaren avsett, att
34460: na sitt betänkande tili statsrådet. Det finns i    det i grundskolan inte kan finnas flera än två
34461: detta sammanhang en möjlighet att inleda en        obligatoriska för eleverna främmande språk. Re-
34462: omfattande diskussion om de medel, genom vil-      geringen anser, att grundskolans språkunder-
34463: ka vårt folks språkkunskaper bäst kan göras        visning alltjämt skall utvecklas på denna grund,
34464: mångsidigare. Härvid bör uppmärksamheten           som fastställts av Riksdagen och sålunda mot-
34465: riktas både mot grundskolans obligatoriska         svarar medborgarnas önskan. Skolstyrelsen har
34466: språkprogram och mot dess valbara språk, gym-      inte till regeringen gjort någon framställning
34467: nasiets och yrkesläroanstalternas språkprogram,    som avviker från detta.
34468: språkundervisningen i högskolorna och vuxen-
34469:      Helsingfors den 1 februari 1979.
34470: 
34471:                                                             Undervisningsminister Jaakko Itälä
34472: 
34473: 
34474: 
34475: 
34476: 087900247U
34477:                                              1978 vp.
34478: 
34479: Kirjallinen kysymys n:o 612.
34480: 
34481: 
34482: 
34483: 
34484:                                  Sinisalo: Koulumatkoista koululaisten vanhemmille aiheutuvien
34485:                                      menojen vähentämisestä verotuksessa.
34486: 
34487: 
34488:                         E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
34489: 
34490:    Eräitä koulumatkoista aiheutuvia kustannuk-      lulaisten vanhemmille aiheutuvat menot voitai-
34491: sia korvataan koululaisten vanhemmille tai          siin vähentää verotuksessa. Tämän järjestelmän
34492: koulumatkat järjestetään yhteiskunnan toimes-       toteuttaminen edellyttää kuitenkin valtiovallan
34493: ta. Peruskoulukuljetukset tapahtuvat yleisesti      päätöksiä ja ohjeita.
34494: kuitenkin vain vähintään 5 km:n etäisyydeltä.          Kaikkeen edellä sanottuun viitaten ja valtio-
34495:    Esimerkiksi Haminassa on paikkakunta, jos-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perus-
34496: ta huomattava määrä koululaisia joutuu suo-         teella esitän valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34497: rittamaan koulumatkan 4,5-4 kilometrin etäi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34498: syydeltä. Koululaiskuljetusta ei ole järjestetty.
34499: Esim. tämän talven ankarina pakkasina on ol-                   Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
34500: lut välttämätöntä käyttää koulumatkoilla kul-               toimenpiteisiin, että koulumatkoista
34501: kuneuvoja, mikä aiheuttaa huomattavia kus-                  koululaisten vanhemmille aiheutuvat
34502: tannuksia koululaisten vanhemmille.                         matkakustannukset voitaisiin huomioida
34503:    Erään lievenn}"ksen, jos ei esim. kuntaa saa-            vähennyksenä verotuksessa, jos koulu-
34504: da järjestämään koulumatkaa tällaisissa tapauk-             laiskuljetusta ei yhteiskunnan toimesta
34505: sissa, muodostaisi se, että koulumatkoista kou-             ja kustannuksella ole järjestetty?
34506:       Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1979.
34507: 
34508:                                           Taisto Sinisalo
34509: 
34510: 
34511: 
34512: 
34513:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34514: 
34515: 
34516: 
34517: 
34518: 087900.3549
34519:          . :., ~ ....
34520:                         :.,.i. _,
34521: 
34522: 
34523: "··"''
34524: L ,-
34525:                                               1978 vp.
34526: 
34527: Kirjallinen kysymys n:o 613.
34528: 
34529: 
34530: 
34531: 
34532:                                   Suomi ym.: Lasten päivähoidon maksuperusteiden muutosten
34533:                                      peruuttamisesta.
34534: 
34535: 
34536:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
34537: 
34538:    Kuluvan vuoden alusta lähtien on lasten           palkkatuloa. Tästä seuraa, että lasten huolta-
34539: päivähoidossa siirrytty kuukausimaksujärjestel-      jat taloudellisten rasitteiden painamina tuovat
34540: mään. Samalla on hallituksen toimesta tehty          lapset toipiiaina päiväkote1hin.
34541: myös tarkistuksia hoitomaksujen markkamää-               Hallitus lupaa sairaan lapsen hoitoon koti-
34542: räisyyksiin, maksuluokkia on vähennetty kuu-         apua seuraavasti (vastaus kirjalliseen kysymyk-
34543: desta viiteen ja aiemmin bruttotuloihin perus-       seen n:o 421/1978 vp.): "Mikäli perheessä
34544: tuneen luokituksen sijasta käytetään nyt per-        lapsen sairauden vuoksi joudutaan käyttämään
34545: heen nettotuloja. Uusi järjestelmä ja päivähoi-      kotiapua, tulee sosiaalihallitus toimimaan sii-
34546: tomaksujen korotukset lisäävät valtiolle hoito-      hen suuntaan, että kodinhoitoapu tällaisessa
34547: maksukertymää kahdeksan prosenttia, jonka            tapauksessa olisi maksutonta." Varsin tunnet-
34548: pohjalta hallitus on jo kuluvan vuoden bud-          tua on kuitenkin se, että kodinhoitoon tarvit-
34549: jettiesitykseen tehnyt sitä tarkoittavan tulou-      tavia kodinhoitajia on kunnissa riittämätön
34550: tuksen.                                              määrä, heitä ei saa edes maksua vastaan. Mm.
34551:    Kuukausimaksujärjestelmä merkitsee lapsen         Turussa kodinhoitajia on 65. Päivittäin tulee
34552: huoltajan nettotulojen mukaan määräytyvää            tilauksia kodinhoitajien saamiseksi sairaan lap-
34553: hoitopäivämaksua myös niiltä päiviltä, jotka         sen hoitoon n. 80 ja siksi jopa yksinhuoltajat
34554: lapsi on tilapäisesti poissa päivähoidosta. Vasta    ovat joutuneet odottamaan 2-3 päivää avun
34555: viiden päivän ylittävältä ajalta jätetään hoito-     saamista.
34556: maksu perimättä. Tämän uuden maksujärjes-               Kodinhoitajien määrä ei ole aikaisemmin-
34557: telmän kautta on laskettu hoitomaksukertymän         kaan riittänyt täyttämään tarvetta, puhumatta-
34558: lisääntyvän seitsemän prosenttia. Koska päivä-       kaan siitä, että uuden päivähoidon kuukausi-
34559: hoidosta kertymälisäys on kokonaisuudessaan          mak:>ujärjestelmän viiden päivän karenssiajalle
34560: kahdeksan prosenttia, jää vain yksi prosentti-       saataisiin sairaan lapsen hoitoon apua kodin-
34561: yksikkö maksujen markkamääräisen korotuksen          hoitajilta. Hallitus toteaa itsekin (vastaus kir-
34562: osalle. Tilapäisistä lasten poissaolopäivistä päi-   jalliseen kysymykseen n:o 434/1978 vp.), että
34563: väkodeista on näin ollen tehty valtion kassaan       "Uusien kodinhoitajien virkojen perustaminen
34564: tuloa tuottava kokonaisuus.                          valtion osuuteen oikeuttavana on mahdollista
34565:     Hoitomaksu peritään kiinteänä kuukausi-          vuosittain valtakunnallisen virkakiintiön puit-
34566: maksuna, jolloin poissaoloista vähennetään vas-      teissa. Virkakiintiöt eivät ole olleet läheskään
34567: ta viiden poissaolopäivän jälkeen. Lapset sai-·      kuntien tarvetta vastaavia."
34568: rastuvat usein erilaisiin infektiotauteihin ja          Maksujen perintä tilapäisiltä poissaolopäivil-
34569: tavallisimmin tämänlaatuiset sairaudet parane-       tä ei missään tapauksessa edistä päiväkotihen-
34570: vat noin viikossa, jolta osin nyt joudutaan          kilöstön ja vanhempien keskeistä yhteistyötä.
34571: maksamaan täysimääräinen hoitomaksu päivä-           Hoitohenkilöstö joutuu ottamaan selvää poissa-
34572: kotiin. Sairaan lapsen hoito hankaloituu ja          olopäivien syistä ja useimmissa tapauksissa
34573: muodostuu lasten vanhemmille taloudellisesti         joudutaan ristiriitaan siitä, oliko poissaolo
34574:  raskaaksi, joutuvathan he päiväkotimaksun li-       aiheeltaan sellainen, että se edellyttää maksu-
34575:  säksi suorittamaan korvausta sairaan lapsen         vähennystä. Erityisesti työajoiltaan epäsäännöl-
34576:  hoitajalle tai itse olemaan poissa työstä. Vain     lisissä töissä käyvät joutuvat jatkuvasti sopi-
34577:  harvalla työssä käyvistä on oikeus olla pois        maan hoidon järjestelyistä välttyäkseen tarpeet-
34578:  työstä lapsen sairauden johdosta menettämättä       tomista maksuista.
34579: 087900355A
34580: 2
34581: 
34582:    Päivähoitomaksujen perusteena käytetään         me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-
34583: perheen nettotuloja kuukautta kohti. Käsite        sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-
34584: nettotulo kuitenkin muuttuu, kun esim. asun-       sen:
34585: tolainan korkomenoja ei saa vähentää. Tällai-                Tietääkö Hallitus, että 1. 1. 1979
34586: nen laina on useimmilla lapsiperheillä suurena            voimaantulleet lasten päivähoidon mak-
34587: taloudellisena rasitteena, joka päivähoitomak-            superusteiden muutokset ovat vaikeut-
34588: suja määrättäessä pitäisi ottaa huomioon.                 taneet lasten päivähoidon järjestelyjä ja
34589:    Useissa kunnissa päivähoitomaksut ovat                 että muutoksista on tullut taloudellinen
34590: nousseet esitettyä prosenttimäärää enemmän.               lisäpaine lapsiperheiden kannettavaksi,
34591: Kuntien oikeus soveltaa maksuluokkia tulo-                ja_ jos tietää,
34592: rajoihin on merkinnyt 'lasten huoltajille varsin              aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34593: suuria menolisäyksiä.                                     siin 1. 1. 1979 voimaantulleen maksu-
34594:    Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-           järjestelmän purkamiseksi?
34595: päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
34596:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1979.
34597: 
34598:          Oili Suomi                 Ensio Laine                  Heimo Rekonen
34599:          Pentti Liedes              M. Kainulainen               Pauli Puhakka
34600:          Marjatta Mattsson          Aarne Koskinen               E.-J. Tennilä
34601:                         Irma Rosnell               Taisto Sinisalo
34602: 
34603: 
34604: 
34605: 
34606:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34607:                                                 1978 vp.
34608: 
34609: Kirjhllinen kysymys n:o M4.
34610: 
34611: 
34612:                                                                                           .,.j,'
34613:                                                                                             .: .... ,.
34614:                                                                                                 .. ;.
34615: 
34616: 
34617: 
34618: 
34619:                                    Kaarna: Maakaasuverkoston rakentamista varten luovutettujen
34620:                                       maa-alueiden omistajille suoritettavista korvauksista.
34621: 
34622: 
34623:                           E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
34624: 
34625:     Eduskunnassa säädettiin vuonna 1972 laki            tustoimitusta, joist:; lääninhallitus ei ole vielä
34626: maakaasuverkoston rakentamista varten pakko-           antanut päätöstä.
34627: luoastettavien     alueiden     haltuunottamisesta         Kymen lääninhallituksen jo antamat päätök-
34628: eräissä tapauksissa. Se säädettiin varsin nopeas-      set korvausasiassa ovat aiheuttaneet käsitykseni
34629:  ti, mikä puolestaan johtui siitä, että silloin voi-    mukaan erittäin vakavan kriisitilanteen kor-
34630: massa ollut vuoden 1898 pakkolunastuslaki ei           vausten saajien ja Neste Oy:n välillä. Tämä
34631:  tarjonnut mahdollisuuksia maakaasuverkostoa           johtuu siitä, että lääninhallitus on korvauksia
34632: varten tarvittavien maa-alueiden nopeaan hal-           koskevassa päätöksessään toteuttanut jonkin-
34633:  tuunottoon. Allekirjoittanut oli säätämässä tätä      laista "indeksiajattelua" ja katsonut, että
34634: lakia. Tällöin sekä hallituksen että Neste Oy:n         maanomistajille tai muille asian johdosta vahin-
34635:  taholta korostettiin sitä, että sanottu laki sää-     koa kärsineille suoritettu ennakkokorvaus on
34636: detään ikäänkuin maanomistajain ehdoin, mistä          otettava nyt lopullista korvausta määrättäessä
34637: syystä korvaukset maa-alueiden haltuunotosta           huomioon kaksinkertaisena. Eli toisin sanoen
34638:  ja käyttöoikeuksien rajoituksista sekä muut hai-       ennakkokorvauksen markkamäärä on kerrottu
34639: tat ja vahingot korvataan maanomistajille ja           kahdella. Tämä johtaa käytännössä siihen, että
34640:  muille vahingon kärsineille täysimääräisinä, eli       lääninhallituksen päätöksissä määrätyt korvaus-
34641: samoin kuin vuoden 1898 pakkolunastuslaissa.           summat jäävät odotettua pienemmiksi ja saat-
34642:  Maakaasujohtoa varten tarvittavan alueen hal-          taapa tapahtua niin, että korvauksen saaja jou-
34643: tuunottolaissa oli säännös ennakkokorvausten           tuu maksamaan, kun maksettu ennakkokorvaus
34644:  suorittamisesta maanomistajain ja muiden va-           otetaan huomioon, jopa osan takaisin Neste
34645: hinkoa kärsineiden menetysten johdosta. En-            Oy:lle. Pakkolunastuslautakunnat esittivät en-
34646:  nakkokorvaus tuli olemaan ainakin 2/3 liki-            nakkokorvausten huomioonottamista vain toi-
34647: määräisesti arvioitavan pakkolunastuskorvauk-          mitusmiesten vahvistaman markkamäärän mu-
34648:  sen määrästä ja eräissä tapauksissa se saattoi         kaisesti.
34649: olla jopa täysimääräinen ja lopullinen.                    Tällä hetkellä näyttää siltä, että korvausten
34650:      V. 1972 suorittivat nk. toimitusmiehet,            saajat lähtevät nyt yleisessä alioikeudessa ha-
34651: maanmittausinsinööri ja kaksi uskottua miestä          kemaan Neste Oy:ltä lääninhallituksen päätök-
34652:  nk. haltuunottotoimituksen ja -katselmuksen,           sellä heiltä riistettyjä korvausosuuksia. Tällai-
34653: missä toimituksessa myöskin ennakkokorvauk-            set oikeudenkäynnit tulevat herättämään laajaa
34654:  set määrättiin ja ne suoritettiin välittömästi va-     huomiota, koska asianomistajia tulee olemaan
34655: hinkoa kärsineille.                                    useita satoja. Edelleen asianomistajat katsovat,
34656:      V. 1977 ryhtyivät asetetut neljä pakkolunas-       että heitä on johdettu harhaan valtiovallan ja
34657:  tuslautakuntaa suorittamaan lopullista arvioin-       poliittisten päättäjien taholta, koska lakia sää-
34658:  tia maksettavista korvauksista. Maakaasujohdon         dettäessä luvattiin korvaukset suorittaa nopeas-
34659: Kouvolan ja Kotkan puoleisista osista lautakun-        ti ja täysimääräisinä.
34660:  nat antoivat lausuntonsa toukokuussa 1978 ja              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34661: Kymen lääninhallitus antoi yhdeksää eri pakko-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
34662:  lunastustoimitusta koskevan ratkaisun loka-            tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
34663: kuussa 1978. Jäljellä on vielä 21 pakkolunas-          si seuraavan kysymyksen:
34664: 
34665: 087900298F
34666: 2                                       1978 vp.
34667: 
34668:        Mihin toimenpiteisiin Hallitus on             maksettujen ennakkokorvausten . huo-
34669:      ryhtynyt tai aikoo ryhtyä maakaasuver-          mioonottamiseksi toimitusmiesten ja
34670:      koston rakentamista varten luovutettu-          myöhemmin pakkolunastuslautakuntien
34671:      jen maa-alueiden omistajille tai muille         vahvistaman markkamäärän mukaisesti
34672:      samasta syystä vahinkoa kärsineille             lopullisia korvauksia maksettaessa?
34673:     Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1979.
34674: 
34675:                                       Mikko Kaarna
34676:                                              N:o 614                                                 3
34677: 
34678: 
34679: 
34680: 
34681:                         Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
34682: 
34683:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      naikkokorvaus voi olla täysimääräinen ja l6pulli~
34684: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       nen (6 § 2 mom.).
34685: olette 17 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn             Haltuunottolain 12 § :n mukaan hakijan tuli
34686: kirjeenne n:o 3107 ohella toimittanut valtio-       viipymät>tä jatkaa haltuunotettujen alueiden pak-
34687: neuvoston asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen     kolunastamista .tarkohtavia toimenpiteitä. Pa:k-
34688: kansanedustaja Mikko Kaarnan kirjallisesta ky-      kolunastukset ovat perustuneet pakkolunastusla-
34689: symyksestä n:o 614, jossa tiedustellaan:            kiin, koska lunastusten itäy;täntöonpanoa on
34690:                                                     kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lu-
34691:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on         nastuksesta 29 päiv.änä heinäkuuta 1977 anne-
34692:        ryhtynyt tai aikoo ryhtyä maakaasuver-       tun lain (lunastusla:ki, 603/77) 104 §:n 1 mo-
34693:        koston rakentamista varten luovutettu-       mentin tarikoittamalla tavalla haettu ennen Juc
34694:        jen maa-alueiden omistajille tai muille      nastuslain voimaantuloa 1. 1. 1978. Haltuunot-
34695:        samasta syystä vahinkoa kärsineille          tolain 9 §:n 1 momentin mukaan. "suoritettu
34696:        maksettujen ennakkokorvausten huo-           ennakkokorvaus on otettava huomioon lopuJli-
34697:         mioonottamiseksi toimitusmiesten ja         ,sen pakkolunastuskorvauiksen vähennyksenä ja
34698:        myöhemmin pakkolunastuslautakuntien          määrättävä pakkolunastuskorvatikselle tuleva
34699:        vahvistaman markkamäärän mukaisesti          korko lopull1sen korvauksen ja ennakon erotuk:
34700:         lopullisia korvauksia maksettaessa?         selle tai, milloin erityisiä syitä on, osalle sitä"
34701:                                                      maakaasuverkostoalueen pakkolunastuks·essa,
34702:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Pakkolunastuslain 1 ja 8 §:n mukaan pakko-
34703: taen seuraavaa:                                     luuastettavasta omaisuudesta on suor1tettava
34704:    Maakaasuverkostoalueiden haltuunotto on pe-      täysi korvaus, joka määrätään kiinteistön kal-
34705: rustunut 16 päivänä kesäkuuta 1972 anne.ttuun       leimman käyvän hinnan mukaan. Pakkolunas-
34706: l~kiiri maakaasuvetkoSiton rakentamista vru;ten     :tusJakiin ei .sisälly säännöstä siitä, minkä ajan-
34707: pakkolunastettavien alueiden haltuunottamisesta     kohdan arvon mukaan pakkolunastet>tava omai-
34708: eräissä tapauksissa (haltuunoHolaki, 465/72).       suus arvioidaan. Käytännössä omaisuus on ar-
34709: Haltuunottolain tarkoi:ttamissa katselmu:s.toimi-   vioitu yleensä sen ajankohdan arvoon, jolloin
34710: ttiksissa tuli haltuunotet.tavan omaisuuden omis-   pakkolunastuslautakunta on antanut lausunton-
34711: tajalLe määrätä asianomaisen vaatimuksesta liki-    sa korvauksesta lääninhallitukselle. Eräissä ta-
34712: määräisen arvion nojalla ennakkokorvaus ( 4 §       pauksissa on lisäksi katsottu, että hintatason
34713: 1 mom.). Asianosaiselle, joka haltuunoton joh-      nousu tämän ajankohdan jälkeen on myöhem-
34714: dosta menet·ti asuntonsa tai jonka toimeentulo      mässä korvauksia koskevassa päätöksenteossa
34715: huononi elinkeinon tai ammatin harjoittamisen
34716:                     1                               oikeuttanut poikkeamaan pakkolunastuslauta-
34717: vaikeutumisen vuoksi, tuli ennakkokorvaus           kunnan lausunnosta, josta lääninhallitus pää-
34718: määrätä kiinteän omaisuuden pakkolunastukses-       töksessään saa pakkolunastuslain 39 §:n 1 mo-
34719: ta yleiseen !tarpeeseen 14 päivänä heinäkuuta       mentin mukaan poiketa vain, jos erinomaiset
34720: 1898 annetun lain (pakkolunastuslaki) 2 luvus-      syyt antavat siihen aihetta. Pakkolunastettava
34721: sa säädettyjen perusteiden mukaisesti (6 § 1        omaisuus on arvioitu edellä selostetulla tavalla
34722: mom.). Muille asianasaisille tuli määrätä ennak-    myös niissä tapauksissa, joissa pakkolunastuk-
34723: kokorvausta enintään 2/3 sanottujen perustei-       sen hakija on aikaisemmin saanut pakkolunas-
34724: den mukaan likimääräisesti arvioitavan pakkolu-     tuslain 5 luvussa säädetyllä tavalla oikeuden
34725: nastuskorvauksen määrästä. Jos vahinko ja hait-     pakkolunastettavan alueen haltuunottamiseen
34726: ta oli vähäinen tai korvauksesta sovittiin, en-     ennen pakkolunastuksen loppuunsaattamista.
34727: 4                                             1978 vp.
34728: 
34729: Pakkolunastuslain 5 luvun mukaisissa ennak-          Lääninhallitus ei kuitenkaan ole vähentänyt
34730: kohaltuunottotapauksissa hakija ei ole ollut         suoritettuja ennakkokorvauksia pakkolunastus-
34731: velvollinen haltuunotto-oikeuden saadakseen          lautakunnan lausunnon mukaisesti sellaisenaan,
34732: maksamaan ennakkokorvauksia. Kysymys en-             vaan "kahdella kerrottuna, kun otetaan huo-
34733: nakkokorvauksen ja lopullisen korvauksen vä-         mioon kiinteän omaisuuden pakkolunastukses-
34734: lisestä suhteesta ei siten ole tullut käytännössä    ta yleiseen tarpeeseen annetun lain 1 § :n 1 mo-
34735: aikaisemmin esille pakkolunastuslakia sovellet-      mentin mainitsema täyden korvauksen periaate,
34736:  taessa.                                             maakaasuverkoston rakentamista varten pakko-
34737:      Sen sijaan yleisiä teitä koskevissa lunastus-   luuastettavien     alueiden    haltuunottamisesta
34738:  asioissa kysymys on ollut tatkaistavana käy-        eräissä tapauksissa annetun lain 9 § ja hinta-
34739: tännössä. Yleisistä teistä 21 päivänä toukokuu-      suhteiden huomattava muutos vuodesta 1972
34740:  ta 1954 annetunJain (tielaki, 243/54) 80 §:n        vuoteen 1978".
34741: 2 moinentill. · mukaan luovuttajalla · on oikeus        Ottaen huomioon edellä selostetut näkökoh-
34742:  saada yleisep. tien alueeksi luovuttamastaan        dat, erityisesti pakkolunastuslain soveltamista
34743: maasta tietoimituksessa ennakkokorvausta lain-       koskeva vakiintunut arviointikäytäntö, ja hal-
34744:  kohdassa sääd,etyin edellytyksin. .Ennakkokor-       tuunottolain 9 § :n 1 momentin säännös, jonka
34745: vaus saa olla enintään 2/3 korvattavan omai-         mukaan suoritettu ennakkokorvaus on otettava
34746:  Sl!uden arvosta., Myöskään tielaissa ei ole sään-   huomioon lopullisen pakkolunastuskorvauksen
34747: nöstä siitä, minkä ajankohdan arvon mukaan           vähennyksenä sellaisenaan, ja kun pakkolunas-
34748: korvaus tulisi arvioida. Käytännössä lopullinen       tuslain 42 §:n mukaan muutosta lääninhalli-
34749: korvaus on määrätty tietoimituksen aikaisen ar-      tuksen päätöksiin voidaan hakea yleisessä ali-
34750:  viointihetken arvon mukaan. Tästä on vähen-         oikeudessa kaupungissa kuuden kuukauden ku-
34751: netty aikanaan maksettu ennakkokorvaus sel-          luessa siitä lukien· kun päätös · annettiin ja
34752:  laisenaan.                                           maalla viimeistään niissä varsinaisissa käräjissä,
34753:   . •Kymen .lääninhallituksen 1) päivänä loka-       jotka sanotun ajan kuluttua ensiksi pidetään,
34754:  kuuta 1978 antamissa maakaasuverkostoa var-          hallitus ei katso vielä tässä tilanteessa tarpeel-
34755: tet1 pakkolunastettujen alueiden korvauksia kos-     liseksi ryhtyä erityisiin toimiin maakaasuver-
34756: l~evissa. päätöksissä lopullinen pakkolunastus-       koston rakentamista varten pakkolunastettavien
34757: ko~vaus on pakkolunastuslautakunnan lausun-          alueiden pakkolunastuskorvauksia koskevassa
34758:  non. perusteella hinnoiteltu korvauksien arvi-       asiassa.
34759: ointihetken mukaisesti tavanomaiseen tapaan.
34760:      Helsingissä .7 päivänä helmikuuta 1979.
34761: 
34762:                                                                      Oikeusministeri Paavo Nikula
34763:                                              N:o 614                                                   5
34764: 
34765: 
34766: 
34767: 
34768:                            Tiil Riksdagens Herr Ta'lman.
34769: 
34770:   I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen        var ringa ellet ifall om ersäl!tningen öve.rens-
34771: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       kommits, :kunde förskoHsersättningen utgå till
34772: nr 3107 av den 17 januari 1979 tili veder:          ful1t belopp och vara ,sJutlig (6 § 2 mom.). ·
34773: börande medlem av statsrådet översänt avskrift          Enligt 12 § lagen om besittningstagande
34774: av följande av riksdagsman Mikko Kaarna             skulle sökanden utan dröjsmål fullfölja de åt-
34775: unde!itedmlade spörsmål nr 614:                     gävder, som avser exp.ropriation av områden,
34776:                                                     som skall tas i bes~ttning. Expropriationerna
34777:           Vilka åtgärder har regeringen vidtagit    har grundat sig på exp.ropriationslagen, emedan
34778:        eller ämnar den vidta för att de för-        om verkställigheten av inlösen på säut som avses
34779:        sko:ttsersävtningar ,som utbetalats tili     i 104 § 1 mom. lagen den 29 juli 1977 om in-
34780:        ägagare av markområde som överlåti>ts        lösen av fast egendom och särskiJda rätJtigheter
34781:        för byggande av naturgasnat ellet !till       (lagen om inlösen, 603 /77) ansökts innan
34782:        andra pe.rsone.r som lidit skada av sam-     lagen oin inlösen ,trätt i :kraft 1. 1. 1978. Enligt
34783:        ma orsak, skall heaktas vid utbetalandet     9 § 1 mom. lagen om besittningstagande skall
34784:        av de slutliga ersättningarna i enlighet     vid expropriering av område för byggande av
34785:        med de markhelopp som faststälhs a:v         naturgasnäit "erlagd förskottse.rsättning beail<Jtas
34786:        förrätltnmgsmännen och senare fastställs     säsom .avdrag från den slutliga exp.ropriations-
34787:        av expropriationsnämnderna?                  ersättningen och ränta bestämmas på skillnaden
34788:                                                     mellan den sludiga ersä!ttningen och förskottet
34789:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vö.rd-     eller, om särskilda skäl föreligger, på del av
34790: samt anföra följande:                    ·          skillnaden".
34791:     Besittningstagande av områden fö.r natur-           Enligt 1 och 8 § § expropriationslagen skall
34792: gasnät har g.rundat sig på lagen den 16 juni        fö.r fast egendom utges full ersä1ltning, som be-
34793: 1972 om besittningstagande i vissa fall av om-      stäms efte.r fastighetens högsta gångbara pris.
34794: råden, som skall exproprie.ras för byggande av      I expropriationslagen ingår inte något stadgan-
34795: na:turgasnät (lagen om besiHningstagande, 465/      de om, enligt viiken :tidpun:k:ts värde den egen-
34796: 72). Vid syneförrättning som avses i Iagen om       dom som skall exproprieras bör värderas. I
34797: besittningstagande skulle tili ägaren av den        praktiken har egendom i allmänhet värderats
34798: egendom som ~skall :tagas i besittning, på yrkan-   tili sitt värde vid den !tidpunkt, då expropria-
34799: de av vederhörande hestämmas fö.rskottsersätt-      tionsnämnden tili länsstyrelsen avgett sitt ut-
34800: ning härför på basen av ungefärlig värdering        låtande .rörande ersättningen. I vissa fall har
34801:  ( 4 § 1 mom.) . .At sakägare, som med anledning    man dessutom ansett, att en stegring av pris-
34802: av besittn1ngstagande förlorade sin bostad ellet    nivån efter denna :tidpunkt vid senare besluts-
34803: vars utkomst försämrats genom att idkande av        fattande rörande ersättningar berättigad 1till un-
34804: näring ellet yrke försvårats, skulle förskottser-   dantag från expropriattionsnämndens utlåltande,
34805: sättning hestämmas enligt de grunder som är         från vilket länsstyrelse enligt 39 § 1 mom. ex-
34806: stadgade i 2 kap. lagen den 14 juli 1898 om ex-     propriationslagen i sit:t UJtslag får avvi:ka enda:st
34807: propriation av fast egendom för allmänt behov       såframt synnerliga skäl föranleder detta. Egen-
34808: ( expropriationslagen) ( 6 § 1 mom.). At andra      dom som skall exproprieras har värderats på
34809: sakägare skulle såsom förskottsersättning be-       ovan beskrivna sätt även i de fall, där den som
34810: stämmas högst 2/3 av den enligt sagda grunder       ansökt om expropriation tidigare på ,sätt varom
34811: approximativt beräknade expropriationsersä;tt-      stadgas i 5 kap. expropriationslagen vunnit räut
34812: ningens belopp. Hall skadan och olägenheten         tili tagande i hesittning av expropriation under-
34813: 087900298F
34814:                                                  1978 vp.
34815: 
34816: kastat område före expropnatlonens slut-                expropriationsnämndens utlåtande på sedvan-
34817: förande. I fall av förhandsbesittningstagande i         ligt sätt prissatts enligt tidpunkten för värde-
34818: enlighet med 5 kap. expropriationslagen har sö-         ringen av ersättningarna. Länsstyrelsen har
34819: kanden inte var1t skyldig att utge förhandser-          dock inte avdragit de utbetalade förskottser-
34820: sättning för att erhålla ratt tili besitltningstagan-   sättningarna enligt expropriationsnämndens ut-
34821: de. Frågan om förhållandeit mellan förhandser-          låtande utan ändringar, utan "multiplicerade
34822: sättningen och den •slutliga ersättningen har så-       med två med beaktande av principen om full
34823: lunda inte i praktiken 1tidigare framkommit vid         ersättning som nämns i 1 § 1 mom. lagen om
34824: tillämpningen av expropriationslagen.                   expropriation av fast egendom för allmänt be-
34825:     Däremot har frågan blivit avgjord i pra:k:tiken     hov, 9 § lagen om besittningstagande i vissa
34826: i ärenden som gäller expropriation av allmänna          fall av områden, som skall exproprieras för
34827: vägar. Enligt 80 § 2 mom. lagen om allmänna             byggande av r.aturgasnät, samt de betydande
34828: vägar av den 21 maj 1954 (väglagen, 243/54)             förändringarna av prisförhållandena , från år
34829: äger avträdare rätt att för upplåtelse av mark          1972 till år 1978".
34830: för allmänt vägområ:de vid vägförrättning erhål-           Med beakitande av ovan redovisade synpunk-
34831: la ersättning under i lagrummet stadgade förut-         ter, speciellt den stadgade värderingspraxis,
34832: sättningar. Förskottsersä:ttningens storlek får ut-     som uppkiommit vid tillämpningen av expropria-
34833: göra högst 2/3 av den egendoms värde, som               tionslagen samt stadgandet i 9 § 1 m01n. lagen
34834: skall ersävtas. lnte heller väglagen innehåller         om besittningstagande, enligt vilket erlagd
34835: något stadgande om, enligt vilken tidpunkts             förskottsersättning som sådan skall beak!tas så-
34836: värde ersälltningen skall värderas. I prakdken          som avdrag från den slucliga expropriationser-
34837: har den slutliga ersätJtningen bestämts enligt          sättningen, och enär enligt 42 § expropriations-
34838: värdet vid värderingstidpunkten under ·tiden för        lagen ändring i länsstyrelses utslag kan sökas
34839: vägförrättningen. Från detta har den i tiden u:t-       vid allmän underrätt i stad irrom sex. månader
34840: betalade försko1ltsersättningen avdragits som så-       efter det utslaget gavs och på landet sist vid
34841: dana.                                                   det lagtima ting, som efter sagda tids förlopp
34842:     I länsstyrelsens i Kymmene Jän utslag den 13        först infaller, finner regeringen det ännu inte
34843: oktober 1978 angående ersättningar för om-              i detta läge nödigt altt stkrida ti:ll särskilda åt-
34844: råden som exproprierats för naturgasnät har den         gärder i ärendet som gäller expropriationsersät,t-
34845: slutliga expropriationsersättningen på basen av         ningar för områden som skall exproprieras.
34846:       Helsingfors den 7 februari 1979.
34847: 
34848:                                                                          Justitieminister Paavo Nikula
34849:                                                  1978 vp.
34850: 
34851: Kirjallinen kysymys n:o 615.
34852: 
34853: 
34854: 
34855: 
34856:                                     Mattila ym.: Omantunnonvapautta ko!')kevien säännösten otta-
34857:                                        misesta nykyistä laajemmin huomioon lainsäädännössä.
34858: 
34859: 
34860:                           E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e h e 11 e.
34861: 
34862:    Maassamme on vähän ja puutteellisesti kes-              Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuk-
34863: kusteltu julkisesti otrtantunnonvapauden sovel-         sen 1. artiklan mukaan kaikki ihmisolennot
34864: tamisesta käytännön lainsäädäntöön verrattuna           syntyvät vapaina ·ja tasavertaisina arvoltaan ja
34865: esim. niihin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka         oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja oma-
34866: Suomen valtion taholta on hyväksytty ja joissa          tunto. Saman julistuksen 18. artiklan mukaan
34867: omantunnonvapauskysymystä on pohdittu maa-              kaikilla henkilöillä on ajatuksen, omantunnon-
34868: ilmanlaajuisissa konferensseissa.                       ja uskonnonvapaus.
34869:     Hallitusmuotomme· takaamassa uskonnonva-               Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferens-
34870: paudessa on määritelty seuraavat periaatteet:           sin päätösasiakirjan seitsemännessä osassa to-
34871:     - uskonnonharjoittisoikeus,                         detaan mm.: "osanottajavaltiot kunnioittavat
34872:     - oikeus erota uskonnollisesta yhdyskun-            ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, mukaanlu-
34873: nasta ja liittymisoikeus johonkin uskonnolliseen        kien ajatuksen, omantunnon, uskonnon tai va-
34874: yhdyskuntaan,                                           kaumuksen vapaus, jotka kuuluvat kaikille ro-
34875:     - oikeuksien ja velvollisuuksien riippumat-         d11;sta, sukupuolesta, kielestä tai uskonnosta
34876:  tomuus.                                                riippumatta."
34877:     Hallitusmuodossamme tai uskonnonvapaus-                "Ne edistävät ,ja rohkaisevat käyttämään te-
34878: laissa ei käytetä missään sanaa omantunnonva-           hokkaasti kansalaisvapauksia, poliittisia, talou-
34879: paus. Muualla lainsäädännössämme sen sijaan             dellisia, sosiaalisia, sivistyksellisiä sekä muita
34880:  sanaa on jossain määrin käytetty. Näin esim.           oikeuksia ja vapauksia, jotka kaikki johtuvat
34881: laissa asevelvollisuuden suorittamisesta aseet-         ihmisyksilön luontaisesta arvosta ja ovat olen-
34882:  tomana. Omantunnon- ja uskonnonvapaus il-              naisia hänen vapaalle ja täydelle kehittymisel-
34883:  menee niinikään monissa kansainvälisissä ja            leen."
34884:  Suomenkin allekirjoittamissa sopimuksissa. Yh-            "Näissä puitteissa osanottajavaltiot tunnusta-
34885:  distyneiden Kansakuntien peruskirjan 1. artik-         vat ja pitävät arvossa yksilön vapautta tunnus-
34886:  lan mukaan YK:n päämääränä on mm. aikaan-              taa ja harjoittaa, yksin tai yhdessä muiden
34887:  saada kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisiä        kanssa, uskontoa tai vakaumusta ja toimia
34888:  taloudellisia, sosiaalisia, sivistyksellisiä tai hu-   omantuntonsa vaatimusten mukaisesti."
34889:  manitäärisiä kysymyksiä ratkaistaessa samoin              Omantunnonvapauskäsitteen           sisältö  ei
34890:  kuin kaikille rotuun, sukupuoleen, kieleen tai         oikeustieteessä ole täysin selvä eikä selkiinty-
34891:  uskontoon katsomatta kuuluvien ihmisoikeuk-            nyt. On selitetty myös uskonnonvapauden ah-
34892:  sien ja petosvapauksien kunnioittamista kehi-          taammassa merkityksessä olevan samaa kuin
34893:  tettäessä ja edistettäessä.                            omantunnonvapaus, jolla tarkoitetaan sitä, että
34894:      Pariisin rauhansopimuksen 6. artiklan mu-          jokaisella tulee olla oikeus tunnustaa omaa
34895:  kaan Suomen on ryhdyttävä kaikkiin tarpeelli-          uskontoaan tai olla uskontoa tunnustamatta.
34896:  siin toimenpiteisiin taatakseen kaikille Suomen        Jotkut katsovat omantunnonvapauden olevan
34897:  oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille ro-        käsitteellisesti laajemman kuin uskonnonvapau-
34898:  tuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon kat-          den. Maamme perustuslaissa ei puhuta muusta
34899:  somatta oikeuden nauttia ihmisoikeuksia ja             omantunnonvapaudesta kuin siitä, mikä ilme-
34900:  perusvapauksia, joihin sisältyvät sananvapaus,         nee uskonnonvapautena. Tästä lienee tehtävis-
34901:  paino- ja julkaisuvapaus, uskonnonvapaus, va-          sä sellainen johtopäätös, että jokainen saa elä-
34902:  paus poliittisiin mielipiteisiin sekä kokoontu-        mänkatsomukseen, mielipiteeseen yms. nähden
34903:   misvapaus.                                            pitää oman vakaumuksensa, eikä julkinen valta
34904: 087900360F
34905: 2                                            1978 vp.
34906: 
34907: hänen vakaumuksensa asioihin puutu. Vapaus          sen jälkeen, missä kysymyksessä ovat lähinnä
34908: edellyttää, ettei siitä aiheudu sellaista suhtau-   raskauden ehkäisyyn ja abortteihin liittyvät
34909: tumista kansalaistehtäviin, mikä on lakia ja        tehtävät.
34910: hyviä tapoja vastaan. Vakaumukseensa nojau-            Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
34911: tuen kansalainen ei siis saisi kieltäytyä lakia     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
34912: noudattamasta. Vakavien omantunnon ristirii-        me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
34913: tojen välttämiseksi lakien noudattamisessa on       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34914: mm. aseettomasta palveluksesta säädetty oma
34915: lakinsa. Samoin on poikkeussäännöksiä uskon-                  Katsooko Hallitus, että Suomen alle-
34916: nonopetustakin koskevissa määräyksissä. Edel-              kirjoittamissa ja hyväksymissä kansain-
34917: lä esitetyssä ETYK:n päätösasiakirjan seitse-              välisissä sopimuksissa omantunnonva-
34918: männessä osassa korostetaan tällaisten oikeuk-             pautta koskevat kohdat on meillä omas-
34919: sien tunnustamista, kunnioittamista ja arvossa-            sa lainsäädännössämme riittävän laajasti
34920: pitämistä.                                                 huomioitu, ja ellei,
34921:    Mikäli omantunnonvapaudella tarkoitetaan                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34922: vain kunnioittamista ja arvossapitämistä, mutta            ryhtyä, että Suomen hyväksymissä kan-
34923: periaatetta ei oteta yhteiskuntaelämän eri alo-            sainvälisissä sopimuksissa ja erityisesti
34924: ja säätelevässä lainsäädännössä tarkemmin huo-             ETYK:n päätösasiakirjassa esiintuodut
34925: mioon, jää omantunnonvapaus käytännössä lä-                omantunnonvapautta koskevat lausumat
34926: hes merkityksettömäksi. Käytännössä ristiriita-            otettaisiin nykyistä laajemmin maanune
34927: tilanteita on esiintynyt eniten terveydenhuol-             lainsäädännössä huomioon, niin että
34928: lon sektorilla esim. kansanterveyslain ja ras-             niiden periaatteita sovellettaisiin myös
34929: kauden keskeyttämisestä annetun lain säätijmi-             työpaikoilla?
34930:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1979.
34931: 
34932:          Kalevi Mattila             Orvokki Kangas              Veikko Pihlajamäki
34933:          Juhani Saukkonen           Katri-Helena Eskelinen      Aino Karjalainen
34934:          Paavo Vesterinen           Kyllikki Stenros            Lea Sutinen
34935:                         Hannu Tenhiälä               Matti Maijala
34936: 
34937: 
34938: 
34939: 
34940:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34941:                                               1978 vp.
34942: 
34943: Kirjallinen kysymys n:o 616.
34944: 
34945: 
34946: 
34947: 
34948:                                   Raudaskoski ym.: Pienten lasten vanhempien oikeudesta luo-
34949:                                       vuttaa oma työpaikkansa työttömälle työnhakijalle määrä-
34950:                                       ajaksi.
34951: 
34952: 
34953:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
34954: 
34955:    Täystyöllisyyden saavuttaminen antaa mo-          huolenpidon suunnalta tervetulleen käytännön
34956: nista syistä vielä pitkään odottaa itseään. Täs-     tunnusteen. Järjestelystä saattaisi monissa ta-
34957: tä syystä ja erityisesti nuorten työttömien sekä     pauksissa seurata molemminpuolista tyytyväi-
34958: henkisen että aineellisen aseman helpottami-         syyttä, ja tuskin se yhteiskunnan kannaltakaan
34959: seksi on jatkuvasti etsittävä keinoja, väliaikai-    olisi huono asia. Kun äkillisiä peruskorjauksia
34960: siakin, joilla nuorten työttömien tilannetta voi-    työllisyystilanteeseen ei taikatempuilla saada,
34961: taisiin helpottaa, säilyttää heidän uskonsa yh-      ja jos jotakin on kuitenkin keksittävä, eikö
34962: teiskunnan haluun ja kykyyn ratkaista myö-           voitaisi kokeilla tätäkin.
34963: hemmin pysyvällä ja terveellä tavalla vaikea            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
34964: työllisyystilanteemme.                               väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
34965:    Yhtenä tilapäiskeinona toisten joukossa voisi     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
34966: olla sekin, että pieniä lapsia omaava perheen-       vaksi seuraavan kysymyksen:
34967: äiti työsuhdetta menettämättä luopuisi sopi-
34968: muksesta toimestaan esim. vuodeksi tai puo-                    Katsooko Hallitus mahdolliseksi to-
34969: leksi, ja tilalle otettaisiin vastaavan koulutuk-           teuttaa järjestelmää, jossa pienten las-
34970: sen tai ammatin omaava nuori työtön korvaus-                ten vanhemmilla olisi oikeus työsuhteen
34971: linjalta. Tällöin nuoren työttömyyskorvaus voi-             katkeamatta luovuttaa paikkansa määrä-
34972: taisiin siirtää ikäänkuin äidinpalkaksi. Äiti voi-          ajaksi työttömälle henkilölle ja saada
34973: si hoitaa lapsiaan ja kotiaan ja nuori saisi ehkä           itselleen tämän henkilön työttömyys-
34974: jatkokoulutuksensa kannalta tarpeellisen harjoit-           korvaus?
34975: telupaikan tai muuten henkisen tai aineellisen
34976:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1979.
34977: 
34978:                Väinö Raudaskoski                                Raino Westerholm
34979:                Mikko Kaarna                                     Tapani Mörttinen
34980:                Esko Pekonen                                     Einari Nieminen
34981:                Mauno Manninen                                   Mikko Pesälä
34982:                Pekka Vilmi                                      Lea Sutinen
34983:                Anneli Kivitie                                   Mikko Jokela
34984:                Terhi Nieminen                                   Juhani Tuomaala
34985:                Kerttu Hemmi                                     Orvokki Kangas
34986:                Veikko J. Matikkala                              Heimo Linna
34987:                Impi Muroma                                      Matti Maijala
34988: 
34989: 
34990: 
34991: 
34992:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
34993: 
34994: 087900361H
34995:                                               1978 vp.
34996: 
34997: Kirjallinen kysymys n:o 617.
34998: 
34999: 
35000: 
35001: 
35002:                                   S. Westerlund: Uskonnolliseen vakaumukseen perustuvasta ase-
35003:                                      velvollisuudesta kieltäytymisestä.
35004: 
35005: 
35006:                          E d u s k u n n a n H e r r a Puh e m i e he 11 e.
35007: 
35008:    Eräiden vakinaisesta palveluksesta kieltäyty-     ta palveluksesta ja siviilipalveluksesta annetun
35009: vien asevelvollisten rankaisemisesta annetun         lain muuttamisesta, 16. 4. 1975 antamassaan
35010: lain (23/72) ja aseettomasta palveluksesta ja        vastauksessa edellyttänyt, että hallitus ryhtyy
35011: siviilipalveluksesta annetun lain ( 132/69) mu-      kiireellisesti toimenpiteisiin sellaisen lain
35012: kaan henkilöt, jotka uskonnolliseen tai eetti-       aikaansaamiseksi, jolla tehdään mahdolliseksi
35013: seen vakaumukseensa perustuvista vakavista           harkita niin sanottujen totaalikieltäytyjien va-
35014: omantunnonsyistä kieltäytyvät kaikesta asevel-       pauttamista asevelvollisuuden suorittamisesta.
35015: vollisuuden suorittamiseen liittyvästä palveluk-     Avatessaan vuoden 1977 varsinaiset valtiopäi-
35016: sesta ( ns. totaalikieltäytyjät), on tuomittava      vät tasavallan presidentti ilmoitti hallituksen
35017: ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tällaisen         tulevan sanotuilla valtiopäivillä antamaan esi-
35018: asiantilan olemassa oloa voidaan väittää henki-      tyksen tällaiseksi laiksi.
35019: lökohtaisen uskonnollisen vakaumuksen krimi-            Vuoden 1978 aikana rangaistuslaitoksiin
35020: nalisoinniksi, joka on täysin ristiriidassa rikos-   saapui kaikkiaan 176 asevelvollisuuden suorit-
35021: oikeudessa muutoin yleisesti omaksuttujen pe-        tamisesta kieltäytymisestä tuomittua henkilöä.
35022: riaatteiden kanssa. Erityisen ongelmallinen ti-      Heitä oli vuoden päättyessä 138 henkilöä.
35023: lanne on sen vuoksi, että kysymyksessä ovat          Omantunnonsyistä vankeusrangaistuksiin tuo-
35024: yksinomaan J ehovan todistajien yhdyskuntaan         mittujen Jehovan todistajien määrä ei siis ole
35025: kuuluvat henkilöt. Kaikki muut uskonnolliset         merkityksetön. Kutsunnoissa tehdyt havainnot
35026: yhdyskunnat, jotka suhtautuvat kielteisesti ase-     viittaavat siihen, että täyskieltäytyjien määrä
35027: palvelukseen tai yleensä palvelukseen puolus-        on rangaistuskäytännöstä huolimatta hitaasti
35028: tusvoimien osoittamissa tehtävissä, hyväksyvät       lisääntynyt viime vuosina.
35029: joko aseettoman palveluksen tai lain sailiman           Edellä olevaan viitaten esitän kunnioittavas-
35030: siviilipalveluksen. Eettiseen vakaumukseen pe-       ti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin
35031: rustuvaa täyskieltäytymistä ei ole myöskään          perusteella valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35032: esiintynyt. Alussa mainittu kriminalisointi koh-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35033: distuu näinollen vain yhteen uskonnolliseen
35034: yhdyskuntaan, Jehovan todistajiin, joiden täys-                Onko Hallitus tietoinen uskonnolli-
35035: kieltäytyminen on maailmanlaajuisesti ollut eh-             seen vakaumukseen perustuvan asevel-
35036: doton sekä rauhan että sodan aikana. Sen                    voHisuudesta kieltäytymisen yhteydessä
35037: vuoksi kaikki muissakin maissa sovelletut vas-              ilmi tulevista uskonnonvapauden krimi-
35038: taavat kriminalisoinnit ovat rangaistuksen an-              nalisoinneista, ja jos on,
35039: karuudesta huolimatta epäonnistuneet.                          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35040:    Eduskunta on, hyväksyessään hallituksen                  ryhtyä asiantilan korjaamiseksi?
35041: esityksen (n:o 1/1975 vp.) laiksi aseettomas-
35042:      Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1979.
35043: 
35044:                                          Seppo Westerlund
35045: 
35046: 
35047: 
35048:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35049: 087900362}
35050:                                               1978 vp.
35051: 
35052: Kirjallinen kysymys n:o 618.
35053: 
35054: 
35055: 
35056: 
35057:                                   Raudasoja ym.: Oppisopimuslain vastaisesta toiminnasta.
35058: 
35059: 
35060:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
35061: 
35062:     Maassamme on koulutus kehittynyt viimeis-        ten kohdalla ja ennen kaikkea vääristymää
35063: ten vuosien aikana eteenpäin varsin voimak-          niin, että oppisopimusta pyritään käyttämään
35064: kaasti. Niin ammatillinen koulutus kuin muu-         hyväksi varsinaisten eli jatkuvassa työsuhteessa
35065: kin koulutus on mennyt eteenpäin huimaavin           olevien työaseman heikentämiseksi. Ainakin
35066: askelin. Oppisopimuslain alaisia henkilöitä          Vaasan läänin alueelta on löydettävissä tällai-
35067: maassamme on yhä suuremmat joukot, jotka             nen yritys, joka tehtyjä oppisopimuksia hy-
35068: päästäkseen asettamiinsa tavoitteisiin joutuvat      väksikäyttäen on 1omauttanut useita kymmeniä
35069: varsin usein työskentelemään ns. oppisopimus-        henkilöitä ja vastaavasti tavoitteena on ollut
35070: lain alaisuudessa. Oppisopimuksella tarkoitetaan     pyrkiä lisäämään henkilöitä oppisopimuslain
35071: tämän lain säännöksiä noudattaen tehtyä työ-         piiriin.
35072: sopimusta, jossa toinen sopimuspuoli, oppilas,          Oppisopimuslain 5 §: ssä on lueteltu eri
35073: sitoutuu tekemään toiselle sopimuspuolelle,          asiat, joita sopimuksessa on mainittava. Saman
35074: työnantajalle, työtä tämän johdon, valvonnan         pykälän viimeisessä kappaleessa lukee seuraa-
35075: ja ohjauksen alaisena korvausta vastaan, jotta       vaa: "Sopimukseen voidaan ottaa muitakin
35076: hän oppiaikanaan saisi tarpeellisen käytännölli-     määräyksiä, jotka eivät ole lain tai hyvän tavan
35077: sen ja tietopuolisen opin tietyssä ammatissa.        vastaisia." On tietysti kyseenalaista se, missä
35078: Oppisopimus on tehtävä kirjallisesti kolmin          kulkee hyvän tavan vastaisen raja, kuten sano-
35079: kappalein ammattikasvatushallituksen vahvista-       taan. Mutta mielestämme näissä tapauksissa,
35080: malle Iomakkeelle ja sopimuksessa on mainitta-       jos varsinaisia työntekijäjoukkoja lomautetaan
35081: va myös seuraavat kohdat.                            ja jopa irtisanotaan ja vastaavasti oppisopimus-
35082:     Ensiksi koulutuksessa noudatettava oppioh-       lain mukaisia henkilöitä lisätään ja otetaan
35083: jdma, toiseksi oppiajan alkamis- ja päättymis-       taloon, voitaisiin vähintäänkin puhua sopimuk-
35084: aika, kolmanneksi koulutukseen käytettävä            sista, jotka ovat hyvän tavan vastaisia. Kun
35085: aika, neljänneksi koeajan pituus sekä viiden-        tähän sisältyy ilmeisesti saman yrityksen koh-
35086: neksi oppilaan palkkauksen perusteet ja pal-         dalla se, että valtioneuvoston päätöksen mu-
35087: kanmaksutapa ja -aika. Lisäksi sopimukseen           kaan jaettavaa nuorten työllistämistukea pyri-
35088: voidaan ottaa muitakin määräyksiä, jotka eivät       tään käyttämään hyväksi, joutuu tämä asia mie-
35089: ole lain tai hyvien tapojen vastaisia. Näillä        lestämme varsin outoon valoon.
35090: määräyksillä ei kuitenkaan saa rajoittaa työn-          V aitioneuvoston päätöksessä nuorten työllis-
35091: antajalle tai oppilaalle tämän lain mukaan kuu-      tämistuesta, joka on asetuksella annettu 14 päi-
35092: luvia oikeuksia tai velvollisuuksia.                 vänä joulukuuta 1978, todetaan 1 §:ssä: "Yri-
35093:     Paikallisesti oppisopimuslain alaisia sopimuk-   tykselle sekä kunnalle tai kuntainliitolle voidaan
35094:  sia valvoo kunnassa ammattioppilaslautakunta,       tulo- ja menoarviossa olevan määrämhan puit-
35095:  joka on niin sanottu ensimmäinen kontrolloin-       teissa myöntää nuorten työllistämistukea sen
35096:  tikohta ja hyväksyminen. Seuraavana ylempänä        mukaan kuin tässä päätöksessä määrätään."
35097: valvovana viranomaisena on ammattikasvatus-          Tämä mahdollistaa luonnollisesti yhteiskunnan
35098:  hallitus, jonka yläpuolella on opetusministeriö     taholta tulevaa taloudellista tukea kyseiselle
35099:  ylimpänä valvovana viranomaisena.                   yrittäjälle. Saman lain 5 §: ssä todetaan seuraa-
35100:     Oppisopimuslain asettamat ehdot varsinai-        vaa: "Työnantaja on velvollinen noudattamaan
35101:  selle oppisopimukselle ovat varsin selvät ja jopa   alan työehtosopimuksen määräyksiä ja maksa-
35102:  yksiselitteiset. Nyt kuitenkin on ollut käytän-     maan asianomaisille työntekijöille sen mukaisen
35103:  nössä havaittavissa vääristymää eräiden yritys-     palkan tai jollei työehtosopimusta ole, kyseessä
35104: 0879003385
35105: 2                                              1978 vp.
35106: 
35107: olevista työtehtävistä työpaikkakunnalla sellai-      kaiken lisäksi, että näillä oppisopimuslain alai-
35108: sessa työssä maksettavan käyvän palkan." Ja           silla henkilöillä teetetään vielä työturvallisuus-
35109: lisäksi nuorten työllistämistukeen perustuva          lain vastaisesti töitä, joita näillä henkilöillä ei
35110: työntekijän työhön osoittaminen ei saa aiheut-        saisi teettää, tämä ei voi olla sen paremmin
35111: taa muiden työntekijöiden irtisanomista eikä          oppisopimuslain hengen mukaista kuin muiden-
35112: työsuhteessa jo olevien työntekijöiden työolo-        kaan hyvien tapojen mukaista toimintaa.
35113: suhteiden ja etuuksien huonontumista.                     Edellä oleviin perusteluihin viitaten esitäm-
35114:    Jos kyseinen yritys on useita kymmeniä             me valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin
35115: työntekijöitä Iomautettuaan valmis edelleen jat-      nojalla valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
35116: kamaan ja tekemään oppisopimuksia, on mie-            vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35117: lestämme yrityksen menettely ennen kaikkea
35118: valtioneuvoston päätöksen vastainen ja samalla                   Onko Hallitus tietoinen oppisopimus-
35119: koko oppisopimuslain henkeä romuttava. Kun                    lain hengen vastaisesta menettelystä, ja
35120: tähän lisäksi saattaa sisältyä sellaista, että                jos on,
35121: näillä oppisopimuslain alaisilla työntekijöillä py-              mitä Hallitus aikoo tehdä, että tällai-
35122: ritään teettämään töitä niin sanotusti ylitöiden              silta mahdollisilta epäkohdilta kyseisen
35123: puitteissa, minkä lain mukaan ei pitäisi olla                 oppisopimuslain kohdalla vältyttäisiin?
35124: mahdollista ja toiseksi, jos tähän vielä sisältyy
35125:       Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1979.
35126: 
35127:          Juhani Raudasoja                Matti Kuusio                    Jarmo Wahlström
35128:          Olli Helminen                                                   Joel Hongisto
35129:                                              N:o 618                                                 3
35130: 
35131: 
35132: 
35133: 
35134:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35135: 
35136:    Valtiopäiväjärjestyksen 3 7 §: n 1 momentissa    moittaa viranomaisten ryhtyneen seuraaviin toi-
35137: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,       menpiteisiin: Koulutustarkastajan mukaan oppi-
35138: olette 17 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn          sopimusoppilaita on käytetty ylitöihin, mutta
35139: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston        ne ovat olleet tilapäisiä ja määrältään vähäisiä
35140: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen kansan-       eikä niissä ole rikottu työaikaa koskevia mää·
35141: edustaja Juhani Raudasojan ym. näin kuulu-          räyksiä. Vaasan työvoimapiirin toimisto on ta-
35142: vasta kirjallisesta kysymyksestä n:o 618:           pahtuneiden lomautusten jälkeen toistaiseksi
35143:                                                     lopettanut työllistämistuen maksamisen asian-
35144:           Onko Hallitus tietoinen oppisopimus-      omaiselle yritykselle. Paikallinen työsuojelutar-
35145:        lain hengen vastaisesta menettelystä, ja     kastaja on todennut, että oppisopimusoppilaita
35146:        jos on,                                      on käytetty työtehtävissä, jotka eivät ole sal-
35147:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että tällai-   littuja nuorille työntekijöille. Työsuojelutarkas-
35148:        silta mahdollisilta epäkohdilta kyseisen     tajan tarkastuksen jälkeen asia on korjattu.
35149:        oppisopimuslain kohdalla vältyttäisiin?          Mainituilla viranomaisilla ei ole mahdolli-
35150:                                                     suuksia vaikuttaa siihen, missä järjestyksessä
35151:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       työsopimuksen tehneitä työntekijöitä, oppisopi-
35152: vasti seuraavaa:                                    musoppilaat näihin luettuina, tarvittaessa lo-
35153:    Oppisopimus on työsopimus, jonka toteut-         mautetaan. Oppisopimusoppilaiden lomautukset
35154: tamista ensisijaisesti opetuksen osalta valvovat    kuitenkin häiritsevät olennaisella tavalla koulu-
35155: ammattioppilaslautakunta ja koulutustarkastajat.    tusohjelman tarkoituksenmukaista toteuttamista.
35156: Oppisopimuslain mukaisen korvauksen lisäksi             Edellä esitetyn perusteella hallitus toteaa,
35157: työnantajalle voidaan maksaa työllistämistukea      että oppisopimuskoulutusta valvotaan viran-
35158: 12 kuukauden ajalta. Työllistämistuen saannin       omaisten toimesta. Tilanteessa, jossa nuorten
35159: ehtona on, ettei se aiheuta muiden työnteki-        henkilöiden työllistämiseksi työnantajille jou-
35160: jöiden irtisanomista eikä työsuhteessa jo olevien   dutaan maksamaan työllistämistukea ja jolloin
35161: työntekijöiden työolosuhteiden ja etuuksien         oppisopimusoppilaan palkkaamises ta aiheutuvat
35162: huonontumista. Työllistämistuen myöntää ja sen      kustannukset saattavat muodostua pienemmiksi
35163: seurausten valvonnasta huolehtii asianomaisen       kuin työsuhteessa jo olevasta työntekijästä ai-
35164: työvoimapiirin toimisto. Työturvallisuutta kos-     heutuvat vastaavat kulut, ilmenee varsinkin
35165: kevien säännösten noudattamista valvovat työ-       uutta järjestelmää käynnistettäessä virheellistä
35166: suojeluviranomaiset.                                menettelyä. Hallitus tulee ryhtymään kaikkiin
35167:    Tietyn Vaasan läänissä sijaitsevan yrityksen     asian vaatimiin toimenpiteisiin, jotta mahdolli-
35168: osalta, joka on ilmeisesti sama kuin kysymyk-       set virheelliset ratkaisut voitaisiin ehkäistä jo
35169: sessä tarkoitettu, ammattikasvatushallitus il-      ennakolta.
35170:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1979.
35171: 
35172:                                                                           Ministeri Kalevi Kivistö
35173: 4                                            1978 vp.
35174: 
35175: 
35176: 
35177: 
35178:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
35179: 
35180:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       ningsstyrelsen att myndigheterna har vidtagit
35181: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      följande åtgärder: Enligt utbildningsinspektören
35182: av den 17 januari 1979 tili vederbörande med-      har lärlingar utnyttjats i övertidsarbeten, men
35183: 1em av statsrådet översänt avskrift av följande    dessa har varit tillfälliga och av ringa omfatt-
35184: av riksdagsman Juhani Raudasoja m. fl. under-      ning, och man har inte därvid brutit mot
35185: tecknade spörsmål nr 618:                          arbetstidsbestämmelserna. Vasa arbetskraftsdist-
35186:                                                    riktsbyrå har efter de permitteringar som in-
35187:           Är Regeringen medveten om för-           träffat tillsvidare upphört att betala sysselsätt-
35188:        faringssätt som strider mot 1äroavtals-     ningsstöd till ifrågavarande företag. Den lokala
35189:        1agens anda, och om så är fallet,           arbetarskyddsinspektören har konstaterat, att
35190:           vad ämnar Regeringen göra, för att       lärlingar har använts i arbetsuppgifter, som
35191:        man beträffande den ifrågavarande 1äro-     inte är tillåtna för unga arbetstagare. Efter
35192:        avtalslagen skall kunna undvika sådana      arbetarskyddsinspektörens inspektion har saken
35193:        eventuella missförhållanden?                rättats till.
35194:                                                       De nämnda myndigheterna har inga möjlig-
35195:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-       heter att påverka den ordning, i viiken arbets-
35196: samt anföra följande:                              tagare som ingått arbetsavtal, inklusive lärlingar
35197:    Läroavtalet är ett arbetsavtal, vars förverk-   med läroavtal, permitteras då detta är nöd-
35198: ligande, i första hand i fråga om undervis-        vändigt. Permitteringar av lärlingar stöd dock
35199: ningen, övervakas av 1ärlingsnämnden och ut-       i väsentlig mån ett ändamålsenligt genomföran-
35200: bildningsinspektörerna. Till arbetsgivaren kan     de av utbildningsprogrammet.
35201: utöver den med läroavtalslagen överensstäm-           På basen av det ovan anförda konstaterar
35202: mande ersättningen betalas sysselsättningsstöd     regeringen, att den utbildning som sker enligt
35203: för en tid av 12 månader. Ett villkor för          läroavtal övervakas av myndigheterna. I en
35204: erhållande av sysselsättningsstöd är, att det      situation, där man för att sysselsätta unga
35205: inte föranleder uppsägning av andra arbets-        personer måste betala sysselsättningsstöd till
35206: tagare ellet försämring av i arbetsförhållande     arbetsgivarna och då kostnaderna för avlänande
35207: redan anställda arbetstagares arbetsförhållande    av en lärling kan bli mindre än motsvarande
35208: och förmåner. Sysselsättningsstöd beviljas av      kostnader för en arbetstagare som redan står
35209: vederbörande arbetskraftsdistriktsbyrå, som        i arbetsförhållande, förekommer felaktiga för-
35210: också har hand om övervakningen av dess            faringssätt särskilt då man börjar tillämpa ett
35211: följder. Arbetarskyddsmyndigheterna kontrolle-     nytt system. Regeringen kommer att vidta alla
35212: rar att stadgandena om skydd i arbete iakttas.     de åtgärder saken kräver för att det skall bli
35213:    Beträffande det i Vasa län belägna företag,     möjligt att redan på förhand fö!'hindra even-
35214: vi1ket tydligen är detsamma som det i spörs-       tuella felaktiga avgöranden.
35215: målet avsedda företaget, meddelar yrkesutbild-
35216:      Helsingfors den 13 februari 1979.
35217: 
35218:                                                                          Minister Kalevi Kivistö
35219:                                               1978 vp.
35220: 
35221: Kirjallinen kysymys n:o 619.
35222: 
35223: 
35224: 
35225: 
35226:                                   Juvela: Kauvatsan ja Keikyän välisen tien petosparantamisen
35227:                                      toteuttamisesta.
35228: 
35229: 
35230:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35231: 
35232:     Kokemäen kaupunkiin kuuluva Kauvatsau            sesta tieosuudesta, mutta jonka perusparanta-
35233: liitosalue on valtwkunnan tieverkostoa kehitet-      misella olisi varsin oleellinen merkitys paitsi
35234: täessä jäänyt pahasti jälkeen. Varsinkin tieyh-      elinkeinoelämälle myös koko alueen väestölle,
35235: teys Kauvatsalta Keikyään on nykyaikaista lii-       olisi välttämätöntä, että tiehanke voitaisiin
35236: kennettä ajatellen erittäin huonokuntoinen ja        toteuttaa mahdollisimman pian. Kun lisäksi tie-
35237: liikenneturvallisuuden kannalta vaarallinen.         hankkeen toteuttaminen on perusteltua myös
35238: Ennen kaikkea kuitenkin tien huono kunto             alueen vaikean työllisyystilanteen kannalta, on
35239: vaikeuttaa joustavia liikenneyhteyksiä Huitti-       mitä vakavimmin toivottava, että Kauvatsan-
35240: sista Kullaan suuntaan.                              Keikyän tien petosparantaminen vo1ta1s11n
35241:     Kauvatsan---Keikyän tien petosparantaminen       aloittaa välittömästi suunnitelman valmistuttua.
35242: on ollut Kokemäen kaupunginvaltuustossa vi-             Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
35243: reillä jo useita vuosia. Viimeksi 4. 9. 1978         § :n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
35244: uudisti kaupunginvaltuutettu Jouko Koivunen          ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
35245: valtuustoaloitteen, jossa kiirehdittiin tien ra-     van kysymyksen:
35246: kennussuunnitelman toteuttamista. Kokemäen
35247: kaupunginhallitus onkin tehnyt TVL:n Turun                     Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
35248: piirille esityksen tien ottamisesta piirin toimen-          Kauvatsan ja Keikyän välisen tien ra-
35249: pideohjelmaan. Alustavat suunnitelmat ovatkin               kennussuunnitelma ,ja perusparantami-
35250: tiettävästi jo valmisteilla TVL:n piirissä.                 nen toteutetaan kiireellisenä tavoit-
35251:     Kun kysymys on ainoastaan 6,5 km:n pitui-               teena?
35252:      "Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 1979.
35253: 
35254:                                              Aulis Juvela
35255: 
35256: 
35257: 
35258: 
35259:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35260: 
35261: 
35262: 
35263: 
35264: 087900363K
35265:                                              1978 vp.
35266: 
35267: Kirjallinen kysymys n:o 620.
35268: 
35269: 
35270: 
35271: 
35272:                                  Vesterinen ym.: Kaksinkertaisten työeläkemaksujen suorittami-
35273:                                     sesta.
35274: 
35275: 
35276:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
35277: 
35278:    Maatalousyrittäjä on itsenäinen yrittäjä ja      huomioitu myös kaikki hänen sivuansiotulonsa.
35279: maksaa näin ollen sosiaaliturvamaksun yrityk-       Näin ollen peritään hyvin usein edellä maini-
35280: sensä kohdalta. On kuitenkin todettu, että ve-      tun työtulon osalta kaksinkertainen työeläke-
35281: rotoimistot antavat tiedot yrittäjien saamista      kassamaksu.
35282: sivuansioista työeläkekassoille. Esimerkiksi jos      Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
35283: maanviljelijä on saanut palkkatuloa traktorin       väjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
35284: tai leikkuupuimurin ajosta naapurilta, niin tä-     valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35285: mä tulo on ilmoitettu työeläkekassalle, joka        vaksi seuraavan kysymyksen:
35286: perii sitten maksun tältä yrittäjältä. Maatalous-
35287: yrittäjä on kuitenkin maksanut palkkatulosta                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta yrit-
35288: työeläkekassamaksun yrityksensä kohdalta maa-               täjät välttyisivät kaksinkertaisten työ-
35289: talouden yrittäjäeläkelaitokselle, missä on jo              eläkemaksujen suorittamiselta?
35290:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1979.
35291: 
35292:          Paavo Vesterinen              Mikko Pesälä                    Mauno Manninen
35293:          Hannu Tenhiälä                Väinö Raudaskoski               Esko Härkönen
35294:                                        Juhani Saukkonen
35295: 
35296: 
35297: 
35298: 
35299:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35300: 
35301: 
35302: 
35303: 
35304: 0879003641
35305: 1
35306: 1
35307:  1
35308:  1
35309:   1
35310:   1
35311:    1
35312:    1
35313:     1
35314:     1
35315:      1
35316:      1
35317:       1
35318:       1
35319:        1
35320:        1
35321:         1
35322:         1
35323:          1
35324:          1
35325:           1
35326:           1
35327:            1
35328:            1
35329:             1
35330:                                               1978 vp.
35331: 
35332: Kirjallinen kysymys n:o 621.
35333: 
35334: 
35335: 
35336: 
35337:                                  Vilmi: Kolarin kunnassa olevan ns. Väylänvarren maantien pe-
35338:                                     rusparannustöiden laajentamisesta.
35339: 
35340: 
35341:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35342: 
35343:    Peliosta Kolarin kirkonkylään johtavan ns.       van tienparannustyön tuntuva laajentaminen.
35344: Väylänvarren maantien perusparannustöitä on         Tarvittava työvoima, työttömät työntekijät ja
35345: suoritettu aika ajoin yli vuosikymmenen ajan.       automiehet asuvat tienparannustyön välittö-
35346: Parannustyö on edistynyt erittäin hitaasti, kos-    mässä läheisyydessä.
35347: ka työtä on suoritettu kovin vähäisellä kalus-         Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
35348: tolla ja työntekijämäärällä.                        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
35349:    Tällä hetkellä mainitun tien parannustyö on      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
35350: käynnissä Väylänpään ja Kolarin välillä muu-        raavan kysymyksen:
35351: taman kilometrin mittaisella tienosalla, jossa
35352: suoritetaan tiepohjan tasausta ja tiemaiden                    Tuleeko Hallitus ryhtymään kiireelli-
35353: ajoa. Työssä on vain kolme kuorma-autoa ja                  siin toimenpiteisiin Kolarin kunnan
35354: vajaat kymmenen työntekijää, vaikka juuri nyt               alueella käynnissä olevan ns. Väylän-
35355: roudan aikana olisi tiepenkan ajo kaikkein                  varren maantien petosparannustöiden
35356: edullisinta. Kun Kolarin kunnassa on työlli-                laajentamiseksi siten, että alueen työt-
35357: syystilanne erittäin vaikea, koska työntekijöitä            tömistä työntekijöistä ja kuorma-auto-
35358:  ja automiehiä on runsaasti työttömänä, olisi               miehistä voitaisiin työllistää nykyistä
35359: varmaan paikallaan ja edullisinta käynnissä ole-            enemmän?
35360:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1979.
35361: 
35362:                                            Pekka Vilmi
35363: 
35364: 
35365: 
35366: 
35367:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35368: 
35369: 
35370: 
35371: 
35372: 087900365M
35373:                                              1978 vp.
35374: 
35375: Kirjallinen kysymys n:o 622.
35376: 
35377: 
35378: 
35379: 
35380:                                  Väänänen: Perhe-eläkelainsäädännön eräiden epäkohtien poista-
35381:                                     misesta.
35382: 
35383: 
35384:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35385: 
35386:    Nykyisessä eläkelainsäädännössä on perhe-           Aviomiehen kuoltua ja viimeisen puolison
35387: eläkkeen osalta epäkohtia, joiden korjaamiseen      saatua perhe-eläkkeen ensimmäisen aviovaimon
35388: olisi pikaisesti ryhdyttävä. Lain mukaan perhe-     osa on heikko varsinkin mikäli ensimmäinen
35389: eläkettä voidaan maksaa miespuolisen edunsaa-       avioliitto on kestänyt useita vuosia ja se on
35390: jan leskelle. Viime vuosina on avioerojen mää-      saattanut vaikeuttaa ensimmäisen vaimon an-
35391: rä lisääntynyt. Esim. vuonna 1977 avioliittoja      siotyössäkäyntiä ja oman uran luomista. Koh-
35392: purettiin yli 10 000 solmittujen avioliittojen      tuullista olisikin, että perhe-eläke tasattaisiin
35393: määrän ollessa samana vuonna vähän yli              eri puolisoiden kesken esimerkiksi avioliitto-
35394: 30 000. Yhä useammat miehestään aikanaan            vuosien määrän ja lasten lukumäärän mukaan.
35395: taloudellisesti riippuvaisia olleet naiset joutu-      Epäkohta myös on, että perheenäidin kuole-
35396: vat turvattomaan asemaan sen vuoksi, että pit-      man jälkeen ei miespuolinen leski voi saada
35397: kään kestäneen avioliiton hajottua he eivät saa     itselleen perhe-eläkettä, vaikka perheen äiti oli·
35398: itselleen eläkettä entisen miehensä kuoltua.        si ollut perheen eläHäjänä. Myös tältä osin
35399: Perhe-eläke koituu lasten ohessa vain uuden         lakia olisi muutettava.
35400: puolison hyväksi.                                      Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
35401:    Usein kuitenkin miehen avioliitoista ensim-      jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
35402: mäisessä vaimo on hoitanut lapset ja kotitalou-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
35403: den sekä vaikuttanut työpanoksellaan siihen,        si seuraavan kysymyksen:
35404: että aviomiehen tuloilla on voitu ostaa mm.
35405: osa'kehuoneisto ja kodin irtaimisto. Ensimmäi-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35406: sessä avioliitossa usein myös syntyvät enimmät              ryhtyä perhe-eläkelainsäädännön muut·
35407: lapset.                                                     tamiseksi siten, että miehen entisten
35408:    Toinen avioliitto solmitaan usein siinä vai-             puolisoiden asema nykyistä paremmin
35409:  heessa, jolloin aviomiehen tulot ovat jo suu-              voitaisiin turvata ja että perhe-eläke
35410:  remmat ja jolloin toimeentulokysymykset eivät              voitaisiin myöntää myös miespuoliselle
35411:  enää ole niin vaikea ongelma kuin ensimmäi-                edunsaajalle?
35412:  sen avioliiton aikana.
35413:       Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1979.
35414: 
35415:                                          Marjatta Väänänen
35416: 
35417: 
35418: 
35419: 
35420:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35421: 
35422: 
35423: 
35424: 
35425: 087900366N
35426: ,,
35427:                                               1978 vp.
35428: 
35429: Kirjallinen kysymys n:o 623.
35430: 
35431: 
35432: 
35433: 
35434:                                   Jartti ym.: Verohallituksen uusista ennakonpidätysmaksujen pe-
35435:                                       rintäohjeista.
35436: 
35437: 
35438:                          E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
35439: 
35440:     Verohallitus on veronkantouudistukseen liit-     näiden myöhästymisien syiden tutkimisella ja
35441: tyen antanut uudet ennakonpidätysmaksujen            rangaistusten määräämisellä. Kustannukset tut-
35442: perintäohjeet lääninverotoimistoille. Kyseisissä     kinta- ja syytetoimista tulevat yhteiskunnalle
35443: ohjeissa on paikallisilta verojohtajilta poistettu   moninkertaisiksi saavutettuun etuun nähden.
35444: heillä ennen ollut ennakonpidätysmaksujen pe·           Verohallituksen kohtuuttomat ohjeet tulevat
35445: rinnän lykkäyksiä koskenut harkintavalta. Ve-        ennen pitkää aiheuttamaan yhä lisää yrityskuo-
35446: rohallituksen uusien ohjeiden kirjaimellinen         lemia ja yrityshaluttomuutta. Tämä puolestaan
35447: noudattaminen on jo nyt johtanut kohtuutto-          johtaa nopeaan työttömyyden kasvuun.
35448: muuks1in ja yhteiskunnan voimavarojen tuhlaa·           Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
35449: miseen.                                              37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme val-
35450:     Yrittäjä joutuu pienenkin, vain muutamien        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavak-
35451: kymmenien markkojen maksuviivästymisen               si seuraavan kysymyksen:
35452: seurauksena poliisikuulusteluihin syytettäväksi
35453: ja sakkorangaistuksiin. Näin siinäkin tapauk-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
35454: sessa, että viivästynyt maksu olisi jo maksettu             siin ennakonpidätysmaksujen perintä-
35455: v1ivästyskorkoineen. Useissa tapauksissa viiväs-            menettelyn saattamiseksi kohtuulliseksi
35456:  tyneet suoritukset koskevat niin pieniä raha-              ja joustavaksi niin, ettei yrityksien toi-
35457:  summia, ettei ole mitään järkeä rasittaa polii-            mintaedellytyksiä huononneta ja yritys-
35458:  sin ja oikeuslaitoksen rajattuja voimavaroja               haluttomuutta lisätä?
35459:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1979.
35460: 
35461:          Heikki J artti                 Saara Mikkola                  Vuokko Juhola
35462:          Erkki Pystynen                 Irma R1htniemi-Koski           Erkki Korhonen
35463: 
35464: 
35465: 
35466: 
35467:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35468: 
35469: 
35470: 
35471: 
35472: 087900367P
35473:                                                 1978 vp.
35474: 
35475: Kirjallinen kysymys n:o 624.
35476: 
35477: 
35478: 
35479: 
35480:                                    Rekonen: Valmet Oy:n Eläkesäätiön suorittamien eläkkeiden
35481:                                       suuruudesta.
35482: 
35483: 
35484:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35485: 
35486:    Kun Valmet Oy perustettiin, niin silloin            työssäoloaikana luvattu. Valmetin hallintoneu-
35487: luvattiin, etteivät Valtion Metallitehtaiden           voston menettely saavutetun eläke-edun kaven-
35488: työntekijäin eläke-edut heikkene. Muodostet-           tamiseksi on suorastaan hämmästyttävä. Se ei
35489: tiin Valmetin Eläkesäätiö, jonka säännöissä lu-        voi olla puolustettavissa ainakaan tavallisten
35490: vataan, että täysimääräinen eläke on 60 %              työläisten ja toimihenkilöiden saamien ja muu-
35491: palkasta. Eläkesäätiön sääntöjen mukaan yh-            tenkin alhaisten eläkkeiden osalta - suuret
35492: tiön hallintoneuvostolla on oikeus, jos palkka-        eläkkeensaajat ovat asia erikseen.
35493: taso nousee tai laskee, tehdä vastaavia muu-              Edellä sanotun ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
35494: toksia eläkkeisiin.                                    §:n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
35495:    Käytännössä on tapahtunut siten, että Val-          voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
35496: metin hallintoneuvoston tekemien päätösten             raavan kysymyksen:
35497: seurauksena ovat osan Valmetin eläkeläisten
35498: eläkkeet vuosi vuodelta alentuneet siitä tasosta                 Onko Hallitus tietoinen, että Valmet
35499: mitä ne ovat olleet eläkkeelle siirryttäessä. Elä-            Oy:n Eläkesäätiön eräiden eläkeläisten
35500: ke-etujen kaventumista on tapahtunut jopa alle                edut ovat viime vuosina jopa suoras-
35501: tuhannen markkaa kuukaudessa oleviin eläk-                    taan alentuneet ja että vieläkään ei ole
35502: keisiin.                                                      maksettu 1. 1. 1979 voimaantullutta
35503:     Kuten tunnettua nousivat työeläkkeet 1. 1.                yleistä työeläkkeen korotusta kaikille
35504:  1979 lähtien maassamme 6,11-9,8 prosenttia.                  kyseisen eläkesäätiön eläkeläisille, ja
35505: Tätäkään korotusta eivät ole saaneet vielä                    jos on,
35506: kaikki Valmetin Eläkesäätiön eläkeläiset. Mikä-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35507: li Valmetin hallintoneuvoston eräiden työeläk-                ryhtyä Valmet Oy:n Eläkesäätiön mak-
35508: keiden alentamislinja jatkuu, eivät he saa sitä               samien eläkkeiden saattamiseksi sille
35509:  täysimääräisenä myöhemminkään. Tämä ei kui-                  tasolle millä ne olivat eläkkeensaajien
35510:  tenkaan voi olla oikein eikä sitä voida hyväk-               eläkkeelle siirtyessä ja kuluvan vuoden
35511:  syä.                                                         alusta voimaantulleiden eläkkeiden mak-
35512:     Työläisillä ja toimihenkilöillä, jotka ovat teh-          samiseksi viivyttelemättä kaikille Val-
35513:  neet elämänsä työtä, on perusteltu oikeus saa-               metin eläkeläisille?
35514:  da eläkkeensä sen mukaisena mitä se on heille
35515:       Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1979.
35516: 
35517:                                             Heimo Rekonen
35518: 
35519: 
35520: 
35521: 
35522:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35523: 
35524: 
35525: 
35526: 087900368R
35527:                                                1978 'vp.
35528: 
35529: Kirjallinen kysymys n:o 625.
35530: 
35531: 
35532: 
35533: 
35534:                                   Raudasoja ym.: Pienituloisten eläkkeensaajien asemasta vero-
35535:                                      tuksessa.
35536: 
35537: 
35538: 
35539:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35540: 
35541:     V erotus on kaikkia kansalaispiirejä varsin       perimään veroprosentteina 50 prosentin taulu-
35542: läheisesti koskettava kysymys. Ennen kaikkea          kon mukaan.
35543: se koskettaa vähävaraisia kansalaisia, saakoot           On väärin pieniä eläkkeitä kohtaan, että
35544: he sitten toimeentulonsa työstä, eläkkeestä tai       näissäkin toteutetaan tätä 50 prosentin pidä-
35545: muulla tavalla. Kun valtioneuvosto aikanaan           tystaulukkoa, mitä tämänhetkiset voimassaole-
35546: antoi ohjeet verohallitukselle pidätY'staulukko-      vat verotaulukot edellyttävät, sillä jos esimer-
35547: jen uudistamisesta, ja samalla ohjeet niin sano-      kiksi saa 200-300 markkaa ns. lisäeläkettä,
35548: tuista prosenttipidätyksistä, se tuli koskemaan       perhe-eläkettä tai yleensäkin jostain muusta
35549: myös eläkeläisiä. Kun on kysymys verotuksesta         eläkejärjestelmästä kuin omastaan, tämä johtaa
35550: prosentuaaliselta pohjalta ylitöitä ajatellen, se     luonnollisesti siihen, että puolet tästä summas-
35551: perustelu jossain määrin on kestävää ja tässä         ta eli 50 prosenttia näiden taulukeiden mukaan
35552: mielessä sitä vastaan ei voi kovinkaan paljon         tulee menemään pidätykseen.
35553: esittää kritiikkiä, varsinkaan tällaisen vaikean         Kun henkilön oma varsinainen työeläke saat-
35554:  työllisyystilanteen vallitessa.                      taa olla suurin piirtein samansuuruinen kuin
35555:     Samalla kertaa kun valtioneuvosto antoi oh-       mitä lisäeläke eli perhe-eläke on, tämä veron-
35556:  jeet prosentuaalisista pidätystaulukaista vero-      pidätys tulee olemaan varsin kohtalokas tämän
35557:  velvollisille, kuten edellä totesimme, se sisälly-   henkilön toimeentuloa ajatellen. Näin ollen
35558:  tettiin koskemaan myös pienituloisia eläkeläi-       verotusprosentti tulee yhdessä nousemaan var-
35559:  siä.                                                 sin korkealle tällaisten niin sanottujen pienten,
35560:     Tänä päivänä on havaittavissa eläkeläisten        muutaman sadan markan kuukausieläkkeiden
35561:  kohdalla varsin suurta eriarvoisuutta ja tämä        kohdalla. Tästä johtuen olisi näihin asioihin
35562:  verotuspolitiikka koskettaa varsin läheisesti        saatava jonkinlaista helpotusta toimeentulon
35563:  pienituloisia eläkeläisiä. Kun on kysymys esi-       turvaamiseksi.
35564:  merkiksi henkilöstä, jonka aviopuoliso on kuol-         Tällä hetkellä voimassaolevien lakien mu-
35565:  lut ja näin tämä henkilö saa niin sanottua per-      kaan ns. prosenttiverokirja voidaan pyynnöstä
35566:  he-eläkettä, verotuksellisesti tämä johtaa seu-      antaa myös alemman prosentin kuin 50 pro-
35567:  raavanlaiseen tapahtumaan: kun on kysymyk-           sentin mukaisena. Näin ei käytännössä kuiten-
35568:  sessä henkilö, joka saa ensinnäkin omaa työ-         kaan yleensä tapahdu, koska verotoimistot
35569:  eläkettään, tämä luonnollisesti johtaa siihen,       eivät millään suostu tätä alennusta myöntä-
35570:  että henkilön verokirjalla tapahtuva pidätys         mään eivätkä pienituloiset eläkkeensaajat osaa
35571:  suoritetaan nimenomaan työeläkkeistä pää-            sellaista pyytääkään, kun verotoimistot eivätkä
35572:  sääntöisesti. Samalla kertaa henkilö saa mah-        eläkelaitokset anna heille ohjeita.
35573:  dollisesti niin sanottua perhe-eläkettä aviopuo-        Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten
35574:  lison eläke-etujen perusteella. Tämän perhe·         esitämme valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
35575:  eläkkeen pidätystaulukko tulee olemaan niin          mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
35576:  sanotulla prosenttilinjalla ja eläkkeestä tullaan    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35577: 
35578: 
35579: 
35580:  0879003695
35581: 2                                         1973 vp.
35582: 
35583:         Onko Hallitus tietoinen ja jos on,             eläkkeensaajien kohdalla siten, että he
35584:      niin mitä Hallitus aikoo tehdä, että ve-          voivat todella myös käytännössä saada
35585:      rolakia tai veroviranomaisten noudatta-           alennetun prosenttiverokirjan?
35586:      maa käytäntöä muutetaan pienituloisten
35587:     Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1979.
35588: 
35589:        Juhani Raudasoja             Olli Helminen                Peter Muurman
35590: 
35591: 
35592: 
35593: 
35594:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35595:                                              1978 vp.
35596: 
35597: Kirjallinen kysymys n:o 626.
35598: 
35599: 
35600: 
35601: 
35602:                                  Ahonen: Keuruun-Karstulan tietöiden aloittamisesta.
35603: 
35604: 
35605:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
35606: 
35607:    Läntisen Keski-Suomen kunnat ovat voimak-        la, jossa työt pitäisi nyt saada käyntiin. Asiaa
35608: kaasti ajaneet jo kahdenkymmenen vuoden             puoltaa sekin seikka, että koko läntisen Kesk:-
35609: ajan tiehanketta, jonka tarkoituksena on ollut      Suomen alueella ei ole minkäänlaista työkoh-
35610: saada läntiseen Keski-Suomeen raskaan liiken-       detta tie- ja vesira:kennuslaitoksella. Työkohteet
35611: teen vaatimukset täyttävä etelä,.,pohjoissuuntai-   olisivat tarpeellisia ottaen huomioon vaikean
35612: nen kuljetusväylä tieosuudelle Keuruu-Multia        työtilanteen myöskin kuorma-autoilijoilla. Eikö
35613: -Pylkönmäki-Karstula. Eduskunta on mai-             töiden aloittamiseen voitaisi käyttää työllisyys-
35614: nittua tieasiaa käsitellyt useamman kerran.         varoja, kun muutenkin pyritään elvyttämään
35615: Vuonna 1962 eduskunta hyväksyi ed. Artturi          talouselämää ja työllisyyskohteita sekä työpaik-
35616: Koskisen toivomusaloitteen. Keuruun ja Mul-         koja pyritään saamaan lisää?
35617: tian välillä olevaan Toljaanmäen tietyöhön niin        Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 3 7
35618: ikään eduskunta hyväksyi ed. Matti Koivusen         § :n 1 momentin perusteella esitän valtioneu-
35619: ja ed. Arvo Ahosen raha-asia-aloitteen. Edel-       voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
35620: leen eduskunta hyväksyi vuonna 1975 ed. Arvo        raavan kysymyksen:
35621: Ahosen raha-asia-aloitteen, jonka määrärahan
35622: perusteella suoritettiin tiesuunnan tutkimuksia               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35623: Multian-Pylkönmäen-Karstulan alueella.                     ryhtyä Keuruun-Karstulan tietöiden
35624:    Keuruun-Karstulan tiesuunnitelmat ovat                  aloittamiseksi valmiiksi suunnitellulla
35625: kokonaan valmiina Keuruun-Multian osuudel-                 välillä Keuruu-Multia?
35626:      Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 1979.
35627: 
35628:                                            Arvo Ahonen
35629: 
35630: 
35631: 
35632: 
35633:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35634: 
35635: 
35636: 
35637: 
35638: 087900370T
35639:                                                 1978 vp.
35640: 
35641: Kirjallinen kysymys n:o 627.
35642: 
35643: 
35644: 
35645: 
35646:                                    Vilmi: Poromiestiloille myönnettävästä tientekoavustuksesta.
35647: 
35648: 
35649:                           E d u s k u n n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
35650: 
35651:    Porotilalain toteuttamisessa on muodostunut         tamista on muutoinkin tuettu valtion toimen-
35652: yhdeksi epäkohdaksi se, että sellaisille yksittäi-     pitein erittäin tehokkaasti, on kohtuutonta,
35653: sille poromiestiloille, joilla ei ole vielä lainkaan   että asumisen eräs perusedellytys, tieyhteyden
35654: peltoaluetta, ei ole voitu myöntää varsinaista         rakentaminen, jätettäisiin näiden tukitoimenpi-
35655: tientekoavustusta. Tämä on monien poromies-            teiden ulkopuolelle.
35656: tiloja saaneiden kohdalla erittäin suuri epäkoh-          Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
35657: ta, joka tulisi kiireesti korjata.                     37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu·
35658:    Kun porotilojen muodostamisessa on nouda-           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
35659: tettu eräiltä osin maankäyttölain säännöksiä,          raavan kysymyksen:
35660: joihin sisältyy myös maantieltä pihaan johtavan
35661: tien ja viljelystien rakentamisen avustaminen,                   Tuleeko Hallitus ryhtymään sellaisiin
35662: olisi tätä säännöstä edelleenkin noudatettava.                toimenpiteisiin, että Lapin läänin alueel-
35663: Ovathan porotilat täysin verrattavissa tavan-                 le muodostetuille poromiestiloille voi-
35664: omaiseen viljelystilaan, sillä porot ovat poro-               taisiin myöntää tientekoavustusta ja
35665: miehen peltoaluetta. Ja lisäksi näille poromies-              -lainaa viljelysteiden rakentamista ja
35666: tiloille annetaan myös metsämaata keskimäärin                 avustamista koskevien säännösten mu-
35667: noin 70 kiintokuutiometrin vuotuista kasvua                   kaisesti?
35668: vastaava määrä. Kun poromiestilojen muodos-
35669:       Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1979.
35670: 
35671:                                               Pekka Vilmi
35672: 
35673: 
35674: 
35675: 
35676:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35677: 
35678: 
35679: 
35680: 
35681: 087900371U
35682:                                              1978 vp.
35683: 
35684: Kirjallinen kysymys n:o 628.
35685: 
35686: 
35687: 
35688: 
35689:                                  Kuusio: Porin ja Mäntyluodon välisen tien liikennemääristä
35690:                                     aiheutuvista haitoista.
35691: 
35692: 
35693:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
35694: 
35695:    Porin keskustan ja Mäntyluodon välinen tie       viivästynyt ja suunnitelmien mukaisia raken-
35696: ei täytä liikenneturvallisuuden vaatimuksia ja      nustöitä on voitu tehdä vain vähän kerrallaan.
35697: sen välityskyky on alhainen. Kaupungin kes-            Porin seudun työllisyystilanne on Tampereen
35698: kustasta johtaa Mäntyluoteon noin 20 kilomet-       työvoimapiirissä keskimääräistä heikompi. Mar-
35699: rin mittainen runsaasti liikennöity tie, jolla on   raskuussa 1978 Porin kaupungin alueella työt-
35700: sattunut lukuisia onnettomuuksia. Vilkkaan          tömyysaste oli 12,56 prosenttia. Myös työlli-
35701: moottoritieliikenteen ohella tiellä on myös run-    syystilannetta voitaisiin kohentaa osoittamalla
35702: saasti kevyttä liikennettä. Poliisiviranomaisten    riittävästi määrärahoja Potin-Mäntyluodon
35703: ilmoituksen mukaan tiellä tapahtui vuonna           maantielle.
35704: 1977 24 onnettomuutta. Näistä oli seitsemän            Edellä olevan perusteella esitän kunnioitta-
35705: jalankulkija- tai polkupyöräonnettomuuksia.         vasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
35706: Tarkasteltaessa pitempää aikaväliä voidaan to-      tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen jä-
35707: deta lähes koko tieosan olevan aluetta, jolle       senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35708: onnettomuuksia on kasaantunut keskimääräistä
35709: selvästi enemmän.                                             Onko Hallitus tietoinen Porin ja
35710:    Pori-Mäntyluoto väli on liikennemääristä                Mäntyluodon välisen tien liikennemää-
35711:  johtuen ajoittain ruuhkautunut. TVL:n vuon-               ristä johtuvan ruuhkautumisen aiheutta-
35712: na 1975 suorittaman liikennelaskennan mu-                  mista ongelmista kuljetuksille ja liiken-
35713:  kaan tiellä oli noin 11 000 moottoriajoneuvoa             neturvallisuudelle sekä sen merkitykses-
35714:  vuorokaudessa. Näistä oli kuorma-autoja noin              tä alueen vaikeaa työllisyystilannetta
35715:  2 500 ja linja-autoja noin 250.                           helpotettaessa, ja jos on,
35716:    TVL:n ja Porin kaupungin edustajat ovat                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35717:  yhteistoimin laatineet suunnitelmat tilanteen             ryhtyä tilanteen parantamiseksi?
35718:  korjaamiseksi. Toteuttaminen on kuitenkin
35719:       Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1979.
35720: 
35721:                                            Matti Kuusio
35722: 
35723: 
35724: 
35725: 
35726:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35727: 
35728: 
35729: 
35730: 
35731:  087900372V
35732:                                              1978 vp.
35733: 
35734: Kirjallinen kysymys n:o 629.
35735: 
35736: 
35737: 
35738: 
35739:                                  Saimo: Elatusvelvollisuusvähennyksestä aiheutuvasta veronkier-
35740:                                     rosta.
35741: 
35742: 
35743:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he .m i e he 11 e.
35744: 
35745:    Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseeni n:o     vaikka hänellä ei olisi tarkoitustakaan maksaa
35746: 512/1978 vp. elatusvelvollisuusvähennyksen          elatusmaksujaan.
35747: väärinkäyttämisestä ministeri Esko Rekola sa-          On siis olemassa vaara, että elatusvelvolli-
35748: noo, että uudet elatusvelvollisuusvähennykset       suusvähennyksestä muodostuu veronkiertokei-
35749: eivät muuta tilannetta aikaisempaan verrattuna      no ja tämä aiheuttaa entistä enemmän myös
35750: siinä suhteessa, että uusia vähennyksiä voitai-     sitä, että elatusvelvolliset jättävät velvollisuu-
35751: siin käyttää hyväksi ilman että elatusvelvolli-     tensa hoitamatta.
35752: nen suorittaisi säännöllisesti lapselle kuuluvan       Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
35753: elatusmaksun.                                       järjestyksen 37 § :n 1 momentin perusteella
35754:    Mielestäni kuitenkin tilanne on aivan toisen-    valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35755: lainen kuin aikaisemmin. Ennen ei verotuk-          vaksi seuraavan kysymyksen:
35756: sessa tunnettu mitään elatusvelvollisuusvähen-
35757: nystä. Nyt uusien vähennysten tultua voimaan                  Miten Hallitus aikoo huolehtia siitä,
35758: on ilmeisesti mahdollista, että elatusvelvollinen          että uudesta elatusvelvollisuusvähennyk-
35759: jo etukäteen hakee verotoimistosta muutosta                sestä ei muodostu veronkiertokeinoa?
35760: verokirjansa pidätystaulukkoon ja saa sellaisen,
35761:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1979.
35762: 
35763:                                             Sylvi Saimo
35764: 
35765: 
35766: 
35767: 
35768:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35769: 
35770: 
35771: 
35772: 
35773: 087900373W
35774:                                              1978 vp.
35775: 
35776: Kirjallinen kysymys n:o 630.
35777: 
35778: 
35779: 
35780: 
35781:                                  Raudasoja: AsuntohallitukSe11 ohjeiden noudattamisesta kunnissa.
35782: 
35783: 
35784:                         Eduskunna'n Herra Puhemiehelle.
35785: 
35786:     Laki asuntohallituksesta on antanut asunto- teella lääneihin ja kuntiin. Varsinaisen · etti·
35787: lainojen myöntämistä koskevien tehtävien li- oikeusjärjestyksen asuntolainojen kohdalla te·
35788: säksi asuntohallituksen tehtäviksi ll1111. seurata kevät kunnalliset päätäntäelimet. Jos· katsoo
35789: asuntotilanteen ja asuntotuotannon kehitystä, asuntotuotantolakia, · kenelle kuuluu ·vastuu
35790: laatia valtakunnallinen asuntotuotannon koko- asuntolainojen .myöntämisestä kunnassa ja en-
35791: naisohjelma sekä pitää huolta sen toteuttami- nen kaikkea se etuoikeusjärjestys, mikä kuu-
35792: sesta ja kehittämisestä. Lisäksi suunnitella, hoi- nissa laina-anomuksille annetaan, niin vastuu-
35793: taa ja valvoa asuntotuotannon ja asumistason -han on viime kädessä asuntohallituksen. Kui-
35794: edistämistä ja tukemista tarkoittavia valtion tenkin asukasvalintojen ja lainansaajien valvoo-
35795: toimenpiteitä sekä ohjata ja valvoa kuntien nan puutteellisuus eräissä kunnissa on jobta-
35796: asuntotuotanto-ohjelmien laatimista ja kuntien· .. ··m-assa asuntolainoitusta ajatellen jossain mää-
35797: toimesta tapahtuvaa asuntotuotantoa. Asunto- rin lievään vääristymään. Siitä selvänä esimerk-
35798: lainoja koskevista tehtävistä asuntohallitukselle kinä seuraava:
35799: kuuluu mm. talokohtaisten lainojen myöntämi--          Vaasan läänissä Isonkyrön kunnassa .asunto-
35800: neo, näiden lainojen maksattaminen rakennus- hallituksen lainoitushakemus käsiteltiin asian-
35801: vaiheittain, kunnan välityksellä ja vastuulla mukaisessa järjestyksessä määrätyn ajan sisällä.
35802: myönnettävien lainojen myöntämisen hyväksy- Kun kunnalliset päätäntäelimet olivat kyseisen
35803: minen ja kuntakohtaisten maksatusmääräysten listajärjestyksen tehneet, oli tämä päätös ääne:;-
35804:  antaminen.                                          tykseen perustuva. Kyseisen listan mukaan on
35805:     Lääninhallituksen tehtäviin taas asuntotuo- jälkeenpäin selvinnyt seuraavaa. Listalla hen-
35806:  tantoasetuksen mukaan kuuluu ohjata ja vai- kilöllä, joka asettui sijalle 16., oli todettu ny-
35807: voa kunnan välityksellä tapahtuvaa lainoitustoi- kyisen asunnon tason olevan hyvä. Jälkeen-
35808:  mintaa sekä avustaa asuntohallitusta suoraan päin kyseisestä tapauksesta on selvinnyt mm.,
35809:  asuntohallituksesta tapahtuvan lainoitustoimin- että lautakunnan asiaa käsitellessä nimeltä mai-
35810:  nan valvonnassa. Käytännössä tehtäviä ovat ol- nitsemattoman henkilön kohdalla on esitetty
35811:  leet asetuksessa erikseen mainitut toimenpiteet: mm., että kyseisen henkilön omistamassa ta-
35812:  lausunnon antaminen asuntohallitukselle toimi- lossa on tehty perusremontti muutama vuosi
35813:  tettavista lainahakemuksista, lisäksi kunnan vä- sitten ja samalla rakennettu tähän taloon ns.
35814:  lityksellä ja vastuulla myönnettävien lisälaino- siipirakennus. Edellä mainittuun perustuen ky-
35815:  jen takaisinmaksuaikojen pidentäminen, lyk- seinen lautakunta teki päätöksen henkilön sija-
35816:  käysten myöntäminen korkojen ja lyhennysten luvusta. Tämä johti siihen, että henkilön sija-
35817:  maksamisesta, kunnan välityksellä ja vastuulla luvuksi tuli 16., joka suurimmalla todennäköi-
35818:  myönnettyjen lainojen siirron hyväksymisestä syydellä ei voi johtaa asuntolainan saamiseen.
35819:  ja lisäksi valitusviranomaisena toimiminen Jos kyseinen henkilö olisi talossaan tehnyt tä-
35820:  asuntolainoitusta koskevissa asioissa.              mäntyyppisen peruskorjauksen ja rakentanut
35821:      Kunnan tehtävänä taas on mm. käsitellä ja siihen siipirakennuksen, olisi asia luonnollisesti
35822:  myöntää kunnan välityksellä ja vastuulla laissa järjestyksessä. Kuitenkaan tämä henkilö ei ole
35823:  myönnettäväksi määrätyt omakotilainat ja hen- asuntoonsa tehnyt minkäänlaista remonttia, jo-
35824:   kilökohtaiset osakelainat sekä lisälainat ja mm. ten tämä on mielestäni aikamoinen virhe asun-
35825:  antaa lausunto asuntohallituksen myöntämistä tohallituksen ohjeita ajatellen. Kun kyseisen
35826:   talokohtaisista lainoista.                         asian kohdalla ei kunnassa kaikista yrityksistä
35827:      Edellä kuvatusta käy selville, että asunto- huolimatta ole asiaan saatu parannusta tämän
35828:   hallitus on jakanut vastuuta asetuksen perus- henkilön kohdalla, on kyseinen henkilö tehnyt
35829: 087900374X
35830: 2                                             1978.·vp,
35831: 
35832: tästä asiasta valituksen asuntohallitukselle. Tä-       Edellä olevan perusteella .esitän kunnioitta•
35833: män valituksen jättäminen asuntohallitukselle        vasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
35834: ei mielestäni kuitenkaan voi johtaa sen kum-         tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen jä-
35835: mempaan tulokseen, jos asuntohallituksen an-         senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35836: tamia ohjeita seuraa tarkalleen. Asuntohallitus-
35837: han ei voi muuttaa kunnassa tehtyä etuoikeus-                  Milloin ja millä tavalla Hallitus huo-
35838: järjestystä, mutta sen tulisi valvoa asukkaiden             lehtii. siitä, että kuntien välityksellä ja
35839: ja lainansaajien valintaperusteiden toteuttamis-            vastuulla myönnettävissä asuntolainois-
35840: ta kunnissa. Lääninhallituksen tehtävänä on                 sa noudatetaan asuntohallituksen ohjei-
35841: mm. toimia valitusviranomaisena asuntolainoi•               ta asukkaiden ja lainansaajien valinnas-
35842: tusta koskevissa asioissa. Tämä kohta kuitenkin             sa ja että lainansaajien etuoikeusjärjes-
35843: jää .käytännössä kuolleeksi kirjaimek~i, koska              tystä laadittaessa; otetaan huomioon
35844: lääninhallituksellakaan ei voi olla muuta teh-              asuntotuotantolain 3 §: ssä mainitut sei-
35845: tävä~ kuin siunata. kunnan. päätös,. oli se sitten          kat?                                .
35846: totuuteen perustuva taikka .ei.
35847:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1~79.
35848: 
35849:                                           Juhani Raudasoja
35850: 
35851: 
35852: 
35853: 
35854:                                                                             .._   -'   .~.
35855: 
35856: 
35857: 
35858: 
35859:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä;
35860:                                               1978 vp.
35861: 
35862: Kirjallinen kysymys n:o 631.
35863: 
35864: 
35865: 
35866: 
35867:                                   Kuusio: Harjavallan kaupungin kohdalla Kokemäenjoen yli joh-
35868:                                      tavan sillan aiheuttamista haitoista liikenteelle.
35869: 
35870: 
35871:                          Eduskunnan H er r~ Puhemiehelle.
35872: 
35873:    Harjavallan kaupungin kohdalla Kokemäen-          johdosta. Harjavallan ammatissa touruvasta
35874: joen yli johtava silta ei enää pysty täyttämään      väestöstä, joka vuoden 1975 lopussa oli 4 174
35875: liikenteen vaatimuksia ja on pullonkaulana kul-      henkeä, oli marraskuun puolivälissä työttömiä
35876: jetuksille.                                          9,46 prosenttia eli yhden prosenttiyksikön
35877:    Nykyinen riippusilta on rakennettu vuonna         enemmän kuin Tampereen työvoimapiirin kes-
35878: 1939 toisenlaisia olosuhteita varten. Sillan le-     kiarvo.
35879: veys on vain 5,5 metriä, joten moottoriajo-             Edellä olevan perusteella esitän kunnioitta-
35880: neuvoliikenne on vaikeuksissa puhumattakaan          vasti valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
35881: jalankulkijoista ja pyöräilijöistä. Harjavallan      tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen jä-
35882: keskustassa sijaitsevat mm. Outokumpu Oy:n           senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35883: ja Kemira Oy:n tuotantolaitokset, joiden työs-
35884: säkäyntiliikenne suuntautuu osaksi sillan yli                 Onko Hallitus tietoinen Harjavallan
35885: joen pohjoispuolelle. Keskimääräinen vuoro-                 kaupungin kohdalla Kokemäenjoen yli
35886: kausiliikenne sillalla oli vuonna 1975 2 880-               johtavan sillan aiheuttamista ongelmista
35887: 3 879 autoa, 150--652 raskasta ajoneuvoa ja                 kuljetuksille ja liikenneturvallisuudelle
35888: kevyt liikenne 548-1 168 yksikköä.                          sekä uuden sillan rakentamisen merki-
35889:     Paitsi liikenteen kannalta olisi sillan raken-          tyksestä alueen vaikeaa työllisyystilan-
35890:  nustöiden aloittaminen nimenomaan tässä ti-                netta helpotettaessa, ja jos on,
35891: lanteessa tärkeää vaikean työttömyystilanteen                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35892:                                                             ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
35893:       Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1979.
35894: 
35895:                                             Matti Kuusio
35896: 
35897: 
35898: 
35899: 
35900:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
35901: 
35902: 
35903: 
35904: 
35905: 087900375Y
35906:                                               1978 vp.
35907: 
35908: Kirjallinen kysymys n:o 632.
35909: 
35910: 
35911: 
35912: 
35913:                                   Härkönen ym.: Väkilannoitteiden valmisteveron poistamlsesta.
35914: 
35915: 
35916:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 1i e.
35917: 
35918:    Maataloudenharjoittajat ovat Suomessa jou-        kenut. Tästä on ollut seurauksena viljelijäväes-
35919: tuneet viime vuosina harjoittamaan ammattiaan        tön hyvin vaikea taloudellinen tilanne. Kuiten-
35920: poikkeuksellisen vaikeissa taloudellisissa olo-      kin viljelijät joutuvat harjoittaessaan ammat-
35921: suhteissa. Tämä on johtunut osittain mm. vai-        tiaan hankkimaan väkilannoitteita ja siemeniä.
35922: keitten sääolosuhteitten alentamasta sadosta, ja     Sen lisäksi monet pienviljelijät joutuvat osta-
35923: toisaalta myös erilaiset valtion viljelijöitten      maan myös huomattavassa määrin karjanrehu-
35924: maksettaviksi säätämät ylimääräiset verot ovat       ja. On luonnollista, että tänä kevätkautena ja
35925: omalta osaltaan aiheuttaneet viljelijäväestölle      kevättalvella viljelijöitten rahatilanne tulee ole-
35926: kustannuspainetta.                                   maan äärimmäisen tiukka.
35927:    Tämän lisäksi maatalouskoneitten hinnat              Tämän vuoksi toivoisi, että hallituksessa
35928: ovat nousseet viime vuosina jyrkemmin kuin           harkittaisiin väkilannoitteiden valmisteveron
35929: mitä vastaavasti ovat kehittyneet maanviljeli-       poistamista viljelijöitten vaikean taloudellisen
35930: jöitten saarnat tuottajahinnat. Samalla tavalla      tilanteen huomioon ottaen.
35931: myös tuotantorakennuksien rakentamiskustan-             Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
35932: nukset, rakennusaineitten ja -tarvikkeiden hin-      järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
35933: tojen noususta johtuen ja toisaalta myös työ-        tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
35934: palkkojen nousun johdosta ovat nousseet hyvin        vaksi seuraavan kysymyksen:
35935: voimakkaasti. Tästä on ollut seurauksena, että
35936: viljelijäväestö taloudelli:sesti on joutunut erit-              Onko Hallitus harkinnut väkilannoit-
35937: täin ahtaalle.                                              teiden valmisteveron poistamista vilje-
35938:    Myös ne lisäansiot, joita viljelijäväki monessa          lijäväestön vaikean taloudellisen tilan-
35939: tapauksessa metsänmyyntituloina saa, ovat vä-               teen helpottamiseksi?
35940: hentyneet sen johdosta, että puun hinta on Ias-
35941:       Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1979.
35942: 
35943:          Esko Härkönen                  Pekka Vilmi                     Sylvi Saimo
35944: 
35945: 
35946: 
35947: 
35948: 087900JJ9T
35949: 2                                            1978 vp.
35950: 
35951: 
35952: 
35953: 
35954:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
35955: 
35956:    V!l!ltiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa   naksi markaksi, josta maatalouden osuus on
35957: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,      175 miljoonaa markkaa. Tulo- ja menoarvion
35958: olette 19 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn         mukaan maatalouden osuudesta pääosa, eli 105
35959: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston       miljoonaa markkaa, on tarkoitus kerätä lannoit-
35960: asianomaiselle jäsenelle jäljennöksen edustaja     teiden valmisteverona. Loppuosa, 70 miljoonaa
35961: Härkösen ym. näin kuuluvasta kirjallisesta ky-     markkaa, kerätään sianlihasta, kananmunista ja
35962: symyksestä n:o 632:                                maidosta kannettavina markkinoimismaksuina.
35963:                                                    Lannoitteiden valmisteveroa ja maidon ja sian-
35964:           Onko Hallitus harkinnut väkilannoit-     lihan markkinoimismaksua koskevat lait ( 894
35965:        teiden valmisteveron poistamista vilje-     ja 1098/78) ovat tulleet jo voimaan kuluvan
35966:        lijäväestön vaikean taloudellisen tilan-    vuoden alusta.
35967:        teen helpottamiseksi?                          Maataloudelta kerättävää 175 miljoonan mar-
35968:                                                    kan suuruista osuutta on tarkasteltava koko-
35969:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        naisuut·ena, josta lannoitteiden valmistevero
35970: taen seuraavaa:                                    muodostaa vain osan. Lannoitteiden valmiste-
35971:    Maataloustulolain ( 1102/77, muut. 515/         veron poistaminen edellyttäisi veron tuottoa
35972: 78) 15 §:n 1 momentin mukaan maatalous             vastaavan määrän keräämistä muista tuotteista.
35973: vastaa maataloustuotteiden vientikustannuk-        Tällä hetkellä tämän kaltaiseen muutokseen ei
35974: sista siltä osin kuin meijereiden vastaanottama    kuitenkaan ole perusteltua syytä.
35975: maitomäärä ja eräiden muiden maataloustuot-           Hallitus seuraa jatkuvasti maataloustuottei-
35976: teiden vientimäärät ylittävät ·laissa tarkemmin    den tuotannon ja viennin kehitystä ja jos val-
35977: määrätyt enimmäisrajat. Maatalouden osuus          tion kuluvan vuoden tulo- ja menoarvioon si-
35978: voidaan kyseisen lain mukaan kerätä valtiolle      sältyvä arvio maatalouden oman osuuden mää-
35979: maataloustuotteiden markkinoimis- tai muina        rästä osoittautuu liian korkeaksi, hallitus ryh-
35980: maksuina sekä veroina sen mukaan, kuin niistä      tyy tarvittaviin toimenpiteisiin maataloudelta
35981: erikseen säädetään.                                kerättävän osuuden pienentämiseksi. Tällöin
35982:    Eduskunnan hyväksymässä vuoden 1979 val-        eräänä mahdollisuutena on esittää eduskunn!l!lle
35983: tion tulo- ja menoarviossa on maatalouden yli-     lannoitteiden valmisteveron pienentämistä tai
35984: tuotannon viennistä valtiolle aiheutuvien kus-     sen poistamista.
35985: tannusten arvioitu muodostuvan 1 337 miljoo-
35986:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1979.
35987: 
35988:                                                                            Ministeri Esko Rekola
35989:                                              N:o 632                                               3
35990: 
35991: 
35992: 
35993: 
35994:                           T d 1 R i k ,s d .a g e n s H e rr T a 1 m a n.
35995: 
35996:    I det syfte 3 7 § 1 mom. riksdagsordningen      lantbrukets andel är 175 miljoner mark. En-
35997: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse      ligt statsförslaget är avsikten att uppdriva hu-
35998: av den 19 januari 1979 tili vederbörande med-      vuddelen av lantbrukets andel, d.v.s. 105 mil-
35999: lem av statsrådet översänt avskrift av följande    joner mark, genom accis på gödselmedel. Det
36000: av riksdagsman Härkönen m. fl. ställda skrift-     resterande beloppet, 70 miljoner mark, upp-
36001: liga spörsmål nr 632:                              drivs i form av marknadsföringsavgifter på
36002:                                                    fläsk, hönsägg och mjölk. Lagarna om accis på
36003:          Har Regeringen övervägt slopandet         gödselmedel och marknadsföringsavgift för
36004:        av accisen på konstgödsel för att däri-     mjölk och fläsk ( 894 och 1098/78) har redan
36005:        genom undevlätta den odlande befolk-        trätt i kraft från och med början av innevaran-
36006:        ningens svåra ekonomiska situation?         de år.
36007:                                                        Den andel på 175 miljoner mark som upp-
36008:     Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-     bärs hos lantbruket bör granskas som en hel-
36009: samt anföra följande:                              het, av viiken accisen på gödselmedel utgör en-
36010:     Enligt 15 § 1 mom. lantbruksinkomstlagen       dast en del. Slopandet av accisen på gödselme-
36011:  (1102/77, ändr. 515/78) svarar lantbruket för     del skulle förutsätta att för andra produkter
36012: exportkostnaderna för den delen av den mjölk-      uppbärs ett belopp motsvarande skattens av-
36013: mängd som emottages av mejederna och vissa         kastning. För tillfället kan en dylik ändring
36014: andra av lantbrukets exportmängder som över-       dock inte anses motiverad.
36015: stiger i lagen närmare fastställda maximi-             Regeringen följer ständigt med utvecklingen
36016: gränser. Lantbrukets andel kan i enlighet med       av både lantbruksprodukternas produktion och
36017: ifrågavarande lag uppbäras tili staten i form av   exporten och ifall värderingen i statsförslaget
36018: marknadsförings- eller andra avgifter för lant-    för innevarande år av beloppet av lantbrukets
36019: bruksprodukter samt i form av skatter i enlig-     egen andel visar sig vara för hög, skrider rege-
36020: het med vad därom särskilt stadgas.                 ringen tili nödiga åtgärder för minskandet av
36021:     I det av riksdagen godkända statsförslaget     den andel som uppbärs hos lantbruket. En möj-
36022: för år 1979 har kostnaderna för överproduk-        'lighet är härvid att framlägga riksdagen ett
36023:  tion av export inom lanrbruket uppskattats ut-    förslag om antingen minskande av accisen på
36024: göra 1 337 miljoner mark, av vilket belopp         gödselmedel e1ler slopande ·av den.
36025:      Helsingfors den 12 februari 1979.
36026: 
36027:                                                                             Minister Esko Rekola
36028:                                               1978 vp.
36029: 
36030: Skriftligt spörsmål nr 633.
36031: 
36032: 
36033: 
36034: 
36035:                                   H. Westerlund m.fl.: Om grunda:nde av investeringsfonder för
36036:                                      lantbruket.
36037: 
36038: 
36039:                             T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
36040: 
36041:    Kapita1behovet på de enskilda lantbruks-          väl svara emot det grundläggande syftemålet
36042: 1ägenheterna varierar under olika tidsperioder       vid beskattningen. Att dock beskattningen av
36043: och är vanligen störst i samband med gene-           kapitalfondens medel då dessa utnyttjas bl.a.
36044: rationsskifte. På grund av skärpt skogsbeskatt·      för generationsskifte främst på grund av skat-
36045: ning, lägre virkespriser och i övrigt en föränd-     teprogressionen bör programmeras över en viss
36046: rad utveckling kan man inte mera utnyttja            tid beroende av det uttagna beloppets storlek
36047: skogen som finansieringskäl1a i dy1ika fall så-      måste ses som en given betingelse.
36048: som i viss mån tidigare var möjligt. Möjlighet          Hänvisade tili det ovan anförda får under-
36049: att upprätta investeringsfonder för lantbruket       tecknade i den ordning 3 7 § 1 mom. riksdags-
36050: skulle på många sätt gagna lantbruket. In-           ordningen föreskriver tili vederbörande med-
36051: dustrin kan enligt nuvarande lagstiftning redan      lem av statsrådet ställa fö1jande spörsmål:
36052: överföra en del av sin årsvinst tili investerings-
36053: fonder för att sedan användas för speciella                    Är Regeringen medveten om det fö-
36054: ändamål.                                                    religgande behovet av sjä1vfinansierande
36055:    Inom lantbruket borde investeringsfondens                investeringsfonder för lantbruket, och
36056: medel kunna utnyttjas för finansiering av ge-               om så är,
36057: nerationsskifte, större maskininköp, uppföran-                 kommer Regeringen att föreslå erfor-
36058: de av ekonomiebyggnader m.m. Investerings-                  derliga förändringar i gårdsbrukets
36059: fonderna skulle dessutom vara en inkomstut-                 skattelagstiftning som möjliggör ett så-
36060: jämnande faktor för lantbruket och som sådant               dant förfarande?
36061:       Helsingfors den 19 januari 1979.
36062: 
36063:                Henrik Westerlund                                 Håkan Malm
36064: 
36065: 
36066: 
36067: 
36068: 0879003760
36069: 2                                            1978 vp.
36070: 
36071: Kirjallinen kysymys n:o 633.                                                              Suomennos
36072: 
36073: 
36074: 
36075: 
36076:                                  H. Westerlund ym.: Maatalousalan investointirahastojen perusta-
36077:                                     misesta.
36078: 
36079: 
36080:                         Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
36081: 
36082:    Maatilojen pääoman tarve vaihtelee eri aika-     kijä ja sellaisena se vastaisi verotuksen pääperi-
36083: kausina ja on tavallisesti suurin sukupolven-       aatteita. On kuitenkin nähtävä välttämättömä-
36084: vaihdoksen yhteydessä. Kiristyneen metsävero-       nä edellytyksenä se, että investointirahastoihin
36085: tuksen, alempien puutavarahintojen sekä muu-        sijoitettujen varojen verotus on ohjelmoitav.l
36086: tenkin muuttuneen kehityksen johdosta ei enää       etenkin veroprogression vuoksi, kun niitä käy-
36087: voida käyttää metsää tällaisessa tapauksessa        tetään mm. sukupolvenvaihdokseen. Ohjel-
36088: rahoituslähteenä, kuten jossain määrin oli mah-     mointi olisi riippuvainen käyttöön otetun mää-
36089: dollista tehdä aikaisemmin. Mahdollisuus pe-        rän suuruudesta.
36090: rustaa maataloudelle tarkoitettuja investointi-        Edellä olevaan viitaten sekä valtiopäiväjär-
36091: rahastoja hyödyttäisi monella tavalla maata-        jestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla esitämme
36092: loutta. Voimassa olevan lainsäädännön nojalla       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36093: teollisuus voi jo siirtää osan vuosivoitostaan      vaksi seuraavan kysymyksen:
36094: investointirahastoihin, jotka sittemmin käyte-
36095: tään erityisiin tarkoituksiin.                                Onko Hallitus tietoinen siitä, että
36096:    Maataloudessa tulisi investointirahaston va-            on olemassa omarahoituksen maatalous-
36097: roja voida käyttää sukupolvenvaihdoksen ra-                investointirahastojen tarve, ja jos on,
36098: hoitukseen, suuriin koneostoihin, talousraken-                tuleeko Hallitus esittämään tarvitta·
36099: nusten rakentamiseen ym. Investointirahastot               via muutoksia maatalouden verolainsää-
36100: olisivat lisäksi maataloudessa tuloja tasaava te-          däntöön, jotka tekisivät tällaisen me-
36101:                                                            nettelyn mahdolliseksi?
36102:      Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 1979.
36103: 
36104:                Henrik Westerlund                                Håkan Malm
36105: 
36106: 
36107: 
36108: 
36109:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
36110:                                               1978 vp.
36111: 
36112: Kirjallinen kysymys n:o 634.
36113: 
36114: 
36115: 
36116: 
36117:                                   Väänänen: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen johtajanimi-
36118:                                      tykseen liittyvistä seikoista.
36119: 
36120: 
36121:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36122: 
36123:    Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen äsket-     1979 alkavaksi viisivuotiskaudeksi. Asian esit-
36124: täin tapahtunut johtajanimitys on aiheutt:mut        telijänä toiminut osastopäällikkö Mikko Niemi
36125: yleistä hämmästystä. Nimityksen suoritti toi-        toteaa Aamulehdelle antamassaan haastattelus-
36126: nen opetusministeri Kalevi Kivistö vuoden            sa 23. 12. 1978, että "tieteellisesti yhtäpäte-
36127: 1978 joulukuussa. Aiheen julkisehle keskuste-        vien ·miesten välit ratkaisi suhteiden hoito
36128: lulle on antanut se, että ministeri Kivistön         kansainväli·siin rauhantutkijapiireihin". Osasto-
36129: päätös poikkesi laitoksen johtokunnan esityk-        päällikkö Niemen lausunnon johdosta on to-
36130: sestä ja arvostettujen asiantuntijoiden asetta-      dettava, että kansainväliset suhteet eivät ole
36131: masta järjestyksestä.                                asiantuntijoilta ja johtokunnalta huomiotta jää-
36132:     Tampereella toimivan Rauhan- ja konfliktin-      nyt ansio, jonka vasta nimittäjä olisi :huo-
36133: tutkimuslaitoksen johtajan paikka tuli avoimek-      mannut. Hakija Harlella on näyttöjä kansain-
36134: si viime kesänä edellisen johtajan siirryttyä        välis·istä kontakteista mm. korkeatasoisessa väi-
36135: Helsingin yliopistoon. Johtajan paikkaa :haki        töskirjatyössään. Sen jälkeen hän on ollut mu-
36136: määräaikaan mennessä viisi henkilöä. Johtokun-       kana kansainvälisissä tutkimusprojekteissa ja
36137: ta pyysi hakijoista asiantuntijalausunnot pro-       osallistunut useisiin kansainvälisiin rauhan-
36138: fessori Dag Anckarilta, professori Göran von         ja konfliktintutkimuksen tutkijaseminaareihin.
36139: Bonsdorffilta ja professori Jaakko Nousiaiselta.     Vuodesta 1975 lähtien hän on työskennellyt
36140: Kansleri Tauno Nurmela on todennut näistä            kyseisellä laitoksella akatemian nuorempana
36141: asiantuntijoista, että he edustavat "maamme          tutkijana. Lisäksi Harle on todettu päteväksi
36142: korkeinta tieteellistä pätevyyttä, annostelukykyä    kansainvälisen politiikan professorin virkaan.
36143: ja tiedemiesmoraalia".                               Lähes yksinomaan tiedotustutkimukseen keskit-
36144:     Nämä asiantuntijat asettivat hakijoista yh-      tynyt dosentti Varis on todettu päteväksi oman
36145:  teiskuntatieteiden tohtori Vilho Harlen ( kesk.)    alansa apulaisprofessorin virkaan.
36146: ensimmäiselle, dosentti Harto Hakovirran                Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
36147:  (sit.) toiselle ja dosentti Tapio Variksen (kd)     järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
36148: kolmannelle sijalle. Akateemisen pistelaskukäy-      valtioneuvoston ~asianomaisen jäsenen vastatta-
36149:  tännön mukaan Harle sai asiantuntijoilta 8          vaksi seuraavan kysymyksen:
36150:  pistettä, Hakovirta 6, Varis 3 ja filosofian toh-
36151:  tori (Ph.D.) Pauli 0. Järvenpää 1 pisteen.                    Onko mahdollista, että Rauhan- ja
36152:     Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen joh-              konfliktintutkimuslaitoksen johtajanimi-
36153:  tokunta teki ehdollepanopäätöksensä äänestyk-               tykseen olisivat vaikuttaneet hakijoiden
36154:  sen jälkeen. Tohtori Harle asetettiin ensim-                yhteiskunnalliset näkemykset, ja jos
36155:  mäiselle, dosentti Varis toiselle ja dosentti               näin on,
36156:  Hakovirta kolmannelle sijalle.                                mitä Hallitus ~aikoo tehdä, että täs-
36157:     Laitoksesta annetun asetuksen mukaan joh-                tä lähtien vastaavanlaisissa virkanimi·
36158:  tajanimityksen suorittaa opetusministeri johto-             tyksissä ensiarvoisena nimitysperusteena
36159:  kunnan esityksestä. Opetusministeri Kivistö ni-             käytettäisHn tieteellistä pätevyyttä?
36160:  mitti virkaan dosentti Tapio Variksen 1. 1.
36161:    Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1979.
36162: 
36163:                                            Marjatta Väänänen
36164: 087900340U
36165: 2                                             1978 vp.
36166: 
36167: 
36168: 
36169: 
36170:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36171: 
36172:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentis-        virkaan. Ehdollepanen jälkeen kolmannelle si-
36173: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhe-         jalle asetettu dosentti Hakovirta peruutti ha-
36174: mies, olette kirjeellänne 22 päivältä tammi-         kemuksensa. Opetusministeriön harkinta nimi-
36175: kuuta 1979 lähettänyt valtioneuvoston asian-         tystilanteessa rajoittui siis kahteen henkilöön:
36176: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaJa         Ensimmäiselle sijalle asetettu tohtori Harle ja
36177: Marjatta Väänäsen kiriailisen kysymyksen n:o         toiselle sijalle asetettu dosentti Varis.
36178: 634:                                                     On syytä todeta, että Rauhan- ja konflik-
36179:           Onko mahdollista, että Rauhan- ja          tintutkimuslaitos ei ole yliopistollinen laitos
36180:        konfliktiutu tkimuslai toksen johtajanimi-    vaan itsenäinen valtion tutkimuslaitos mu1den
36181:        tykseen olisivat vaikuttaneet hakijoiden      valtion tutkimuslaitosten tapaan. Tallaisen lai-
36182:        yhteiskunnalliset näkemykset, ja jos          toksen johtajaa nimitettäessä otetaan aina tie-
36183:        näin on,                                      teellisen pätevyyden ohella harkittavaksi myös
36184:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että tästä      hakijoiden sopivuus tutkimus- ja palve1utoi-
36185:        lähtien vastaavanlaisissa virkanimityk-       minnan johtamiseen.
36186:        Slssa ensiarvoisena nimitysperusteena             Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksesta an-
36187:        käytettäisiin tieteellistä pätevyyttä?        nerun asetuksen 8 §:n mukaan laitoksen joh-
36188:                                                      tajan tehtävänä on:
36189:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            1) suunnitella ja johtaa laitoksen piirissä
36190: vasti seuraavaa:                                     tapahtuvaa tuukimustoimintaa,
36191:    Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksesta 28           2) johtaa ja kehittää muuten laitoksen toi-
36192: päivänä elokuuta 1970 annetun asetuksen              mintaa ohjesäännön mukaisesti ja vastata s.iitä,
36193: (571/70) 12 §:n :mukaan laitoksen johtajan           että laitos toimii tehokkaasti,
36194: nimittää opetusministeriö enintään kolmesta              3) valvoa laitoksen hallussa olevan omai-
36195: johtokunnan asettamasta ehdokkaasta sen jäl-         suuden hoitoa,
36196: keen kun virka on ollut 30 päivän ajan joh-              4) tehdä johtokunnalle esitys laitoksen vuo-
36197: uokunnalta haettavana.                               sittaisesta tulo- ja menoarviosta,
36198:    Kysymyksessä on siis johtokunnan ehdolle-
36199: panosta tapahtuva nimitys. Ehdollepanoa käy-             5) hoitaa virkatyönään johtokunnan sihtee-
36200: tetään virkanimityksissä yleisimmin juuri silloin     rin tehtävät,
36201: kun on kysymys tieteellistä pätevyyttä edellyt-          6) ottaa laitoksen se henkilökunta, jonka
36202: tävistä viroista. Ehdollepanen tarkoituksena on,     ottamista ei 14 §:n mukaan ole määrätty goh-
36203: että asiantuntijaelin tutkii hakijoiden ansiot        tokunnan tehtäväksi, sekä
36204: ja asettaa näistä pätevimmät ehdolle. Mikäli             7) suorittaa hänelle tämän asetuksen tai Jai-
36205: hakijoiden joukossa on sellaisia, jotka eivät täy-   toksen ohjesäännön mukaisesti kuuluvat tehtä-
36206: tä kelpoisuusehtoja, näitä ei luonnollisesti ase-    vät.
36207: teta ehdolle. Ehdollepanen tarkoituksena on              Edellä olevasta tehtäväluettelosta käy ilmi,
36208: siis toisaalta rajoittaa nimittävän viranomaisen     että laitoksen johtajan tehtävät liittyvät ensi-
36209: valinnanmahdollisuudet ehdollepantulliin ja toi-     sijaisesti laitoksen hallinnolliseen johtamiseen.
36210: saalta taata nimittävälle viranomaiselle mahdol-     Tästä syystä ei myöskään johtajaa nimitettä-
36211: lisuus nimittää kuka tahansa ehdollepannuista.       essä voida yksinomaisena kriteerinä pitää haki-
36212:     Kysymyksessä olevassa tapauksessa asetti         joiden tieteellistä pätevyyttä.
36213: Rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen johto-            Rauhantutkimus on luonteeltaan erittäin
36214: kunta johtajan virkaan ehdolle kolme henkilöä,       kansainvälistä ja Rauhan- ja konfliktintutkimus-
36215: jotka kaikki katsottiin tieteellisesti päteväksi     laitos on osallistunut kansainväliseen yhteistyö-
36216:                                              N:o 634                                              3
36217: 
36218: hön varsin aktiivisesti. Tätä osoittaa muun        perusti vuonna 1977 erityisen Jmmmunikaatio-
36219: muassa se, että kansainvälisen rauhanrurkimus-     tutkimuksen tutkijaryhmän, jonka toisena pu-
36220: järjestön IPRA:n sihteeristö toimii tällä thet-    heenjohtajana hakija Varis toimii. Rauhantutki-
36221: keHä laitokses,sa. Tästä syystä on johtajanimi-    muksen piirissä kuten myös asiantuntijalau-
36222: tyhes.sä syytä kiinnittää tieteellisen pätevyy-    sunnoissa on kiinnitetty huomiota tiedotustut-
36223: den ohella huomiota myös hakijoiden koke-          kimukJs·en ,ja rauhan ongelmien välisiin yhteyk-
36224: mukseen kansainvälisestä yhteistyöstä. Asian-      siin.
36225: tuntijalausuntojen mukaan hakija Variksella on        Mitä tulee hakijoiden poliittisiin näkemyk-
36226: katsottava olevan erittäin hyvät edellytykset      siin, ei opetusministeriö tässä eikä muissakaan
36227: kansainvälisten suhteiden ylläpitämiseen ja ke-    tapauksissa tutki hakijoiden poliittisia kantoja
36228: hi ttämi.seen.                                     eivätkä ne niin muodoin vaikuta ratkaisuun.
36229:     Rauhantuvkimus on luonteeltaan monitieteis-       Yhteenvetona voidaan siis todeta, että nimi-
36230: tä ja on silmiinpistävää, että uudet tieteenalat   tyspäätökseen vaikuttivat toderun tieteellisen
36231: kuten tiedotustutkimus ovat kasvavassa määrin      pätevyyden lisäksi myös sellaiset hakijoiden an-
36232: tulleet rauhantutkijoidenkin huomion kohteek-      siot, joilla on merkitystä laitoksen hallinnolli-
36233: si. Tästä on osoituksena muun muassa se, että      sen johtamisen ja runsaiden kansainvälisten
36234: kansainvälinen rauhantutkimusjärjestö IPRA         suhteiden hoitamisen kannalta.
36235:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1979.
36236: 
36237: 
36238:                                                                        Ministeri Kalevi Kivistö
36239: 4                                            1978 vp.
36240: 
36241: 
36242: 
36243: 
36244:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
36245: 
36246:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       tutet på förslag för direktörstjäns<ten tre per-
36247: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skri-          soner, vilka alla ansågs inneha vetenskaplig
36248: velse av den 22 januari 1979 till vederbö-         kompetens för tjänsten. Sedan de uppställts
36249: ra:nde medlem av statsrådet översänt avskrift      på förslag återtog docent Hakovirta, oom ställts
36250: av följande av riksdagsman Marjatta Väänänen       i tredje rummet, sin ansökan. Undervisnings-
36251: underteoknade spörsmå1 nr 634:                     mi:nisteriets prövning i utnämningssituationen
36252:                                                    begränsades således till två personer: den i
36253:           Är det möjligt att sökandenas sam-       första rummet placerade doktor Harle rooh
36254:        hällsuppfattningar skulle ha påverkat       den i andra rummet placerade docent Varis.
36255:        utnämningen av direktör för freds- och          Det är s:käl att konstatera att freds- och
36256:        'konfliktforskningsi:nstitutet, och om så   konfliktforskningsinstitutet inte är en akade-
36257:        är fallet,                                  misk institution, utan en självständig statlig
36258:           vad ämnar Regeringen göra för att        forskningsansta:lt liksom andra statliga forsk-
36259:        man härefter vid m.otsvarande utnäm-        ningsanstalter. Vid utnämnandet av direktören
36260:        ningar tili tjänster skulle hetrakta ve-    för en sådan anstalt beaktas alltid, vid sidan
36261:        tenskaplig kompetens som den vikti-         av den vetenskapliga kompetensen, också sö-
36262:        gaste grunden för utnämningen?              kandenas lämplighet som ledare av forsknings-
36263:                                                    och serviceve~Jksamhet.
36264:    Såsom ,svar på detta spörsmål får jag vörd-         Enligt 8 § förordningen om freds- och
36265: samt anföra följande:                              konfliktforskningsinstitutet åligger det institu-
36266:                                                    tet's direktör:
36267:    Enligt 12 § förordningen den 28 augusti
36268: 1970 om freds- och konfliktforskningsinstitu-          1) att planlägga och leda forskningsverk-
36269: tet ( 571/70) utnämns institutets direktör av      samheten inom institutet;
36270: undervisningsministeriet bland högst tre av            2) att eljest Jeda ooh utveckla .i:nstitutets
36271: direktionen uppställda kandidater efter det        ve~Jksamhet i enlighet med reglementet och
36272: tjänsten varit lediganslagen att sökas hos di-     svara för att institutet fungerar effektivt;
36273: rektionen under en tid av 30 dagar.                    3 ) att övervaka skötseln av den egendom
36274:    Det är således fråga om en utnämning som        som institutet har i sin besittning;
36275: sker på basen av direktionens förslag. Vid             4) att hos direktionen göra framställning
36276: tjänsteutnämningar kommer uppförande på            om institutets årliga budget;
36277: förslag mest allmänt till användning just då           5) att såsom tjänstegöromål handha direk-
36278: det är fråga om tjänster som förutsätter ve-       tionens sekreteraråligganden;
36279: tenskaplig kompetens. Syftet med uppförande            6) att antaga den personai tili 1nstitutet,
36280: på förs1ag är, att ett sakkunnigorga:n granskar    som ioke skall anställas av .direktionen; samt
36281: sökandenas meriter och uppför de mest kom-             7) att utföra på honom enligt denna för-
36282: petenta av dem på förslag. Om det bland            ordning eller institutets reglemente ankomman-
36283: sökandena finns sådana, som cinte uppfyller        de åligganden.
36284: kompetensvillkoren, föreslås de naturligtvis           Ovanstående förte.ckning visar ~att de upp-
36285: inte. Syftet m.ed uppförande på försJag är         giher som ankommer på institutets direktör
36286: således å ena sidan att begränsa den utnäm-        i första hand ansluter sig tili den administra-
36287: nande myndighetens va1möjligheter tili dem         tiva ledningen av institutet. Av denna orsak
36288: som uppförts på förslag och å andra sidan          kan man inte heller då direktören utnämns
36289: att för den utnämnande myndigheten trygga          betrakta sökandenas vetenskapliga m.eriter som
36290: möjligheten att utnämna vem som he1st av           det enda kriteriet.
36291: de föreslagna.                                        Fredsforskningen är till sin karaktär tvär-
36292:    I det ifrågavarande fallet uppställde direk-    vetenskaplig och det är iögonenfallande att
36293: tionen för freds- roch konfliktforskningsinsti-    nya vetenskapsområden, såsom informations-
36294:                                             N:o 634                                             5
36295: 
36296: forskningen, i växande grad har blivit före-      träffar undersöker undervisningsministeriet var-
36297: mål för fredsforskarnas uppmänksamhet. Detta      ken i detta eller andra fall sökandenas poli-
36298: framgår bl.a. av att den internationella freds-   tiska ståndpunkter, och dessa påverka:r under
36299: forskningsorganisationen IPRA år 1977 grun-       sådana förhållanden inte avgörandet.
36300: dade en särskild forskargrupp för !kommuni-          Som en sammanfattning kan det således kon-
36301: kationsforskning, där sökanden Varis är andra     stateras att utnämningsbeslutet utom av den
36302: ordföra:nde. Inom fredsforskningen och likaså     lmnstaterade vetenskapliga kiompetensen påver-
36303: i sakkunnigutlåtandena har man ägnat upp-         kades av sådana meriter hos de sökande, vi1ka
36304: märksamhet åt sambanden mellan informations-      är av betydelse för den administrativa ledning-
36305: forskningen och fredsproblemen.                   en av institutet och med tanke på de talrika
36306:    Vad sökandenas politiska -åskådningar be-      internationella kontakterna.
36307:      Helsingfors den 13 februari 1979.
36308: 
36309: 
36310:                                                                       Minister Kalevi Kivistö
36311: 
36312: 
36313: 
36314: 
36315: 087900340U
36316:                                              1978 vp.
36317: 
36318: Kirjallinen kysymys n:o 6.35.
36319: 
36320: 
36321: 
36322: 
36323:                                  Saukko: Suomen Kaupunkiliiton menettelystä Alavuden kaupun-
36324:                                     gin anomuksen johdosta.
36325: 
36326: 
36327:                         E d u s k u n n a n H e rr a P u h e m i e h e 11 e.
36328: 
36329:     Suomen Kaupunkiliiton hallitus on Kotkassa jestöille varataan hyvin usein mahdollisuus
36330: pitämässään kokouksessa äänestyksen jälkeen nimetä edustajansa valtionhallinnon eri valmis-
36331: hylännyt Alavuden kaupungin anomuksen pääs- teluelimiin ja tällöin katsotaan, että näin me-
36332: tä po. kunnallisen keskusjärjestön jäseneksi. netellen saadaan kaikkien jäsenkuntien käsitys
36333: Kielteisen päätöksen muodollisena verukkeena valtiovallan tietoon.
36334: enemmistö on esittänyt, ettei anomusta voida        Jos nyt tällaisen julkisha:llinnollisen aseman
36335: hyväksyä, koska asiaa koskevasta Alavuden saavuttanut Suomen Kaupunkiliitto lähtee sille
36336: kaupunginvaltuuston päätöksestä on valitettu ammattiyhdistysliikkeestä tutulle tielle, että se
36337: Vaasan lääninhallitukseen. Kuitenkaan Kau- lähtee poliittisten . voimasuhteiden muuttumisen
36338: punkiHiton hallitus ei ole koskaan vastaavissa pelosta hylkäämään ja viivyttämään jäsenano-
36339: tapauksissa lähtenyt tutkimaan jäsenanomus- muksia siten, että saavutetaan nykyiselle enem-
36340: päätösten laillisuutta, eikä se olekaan sen teh- mistölle .mieleinen loppu~ulos ensi kesänä pidet-
36341: tävä. Kaupunginvaltuuston päätösten laillisuu- tävillä kaupunkipäivillä, niin joudutaan tilan-
36342: den tutkimin~n on nimenomaan Jaupunginhal- teeseen, ettei Kaupunkiliiton luottamusmies-
36343: lituksen asia. Hallitus voi panna täytäntöön johto edusta jäsentensä enemmistön mielipi-
36344: myös lainvoimaisuutta vielä vailla olevan pää- teitä. Näin järjestö horjuttaa omaa julkishaHin-
36345: töksen, ellei se tee valitusta hyödyttömäksi. nollista arvovaltaansa ja aiheuttaa itse sen, et-
36346: Kun näin ei ole asianlaita ja kun on perustel- . tei Kaupunkiliiton antamien lausuntojen, kan-
36347: tua aihetta väittää, että jäsenanomuksesta teh- nanottojen ja valintojen voida kiistattomasti
36348: dyt valitukset on tehty Helsingistä lähteneen katsoa edustavan jäsenkuntiensa enemmistön
36349: virikkeen pohjalta, niin todellinen syy ei ole- käsityksiä.
36350: kaan jäsenanomuksen laittomuus, vaan pelko          Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäiväjär-
36351: siitä, että Alavuden :kaupungin jäseneksi tulo jestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtio-
36352: saattaisi mahdolJisesti muuttaa Suomen Kau- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
36353:  punkiliiton luottamusmieshallinnon voimasuh- seuraavan kysymyksen:
36354:  teita.
36355:     Kunnalliset keskusjärjestöt ovat saaneet                Onko Hallitus tietoinen, että julkis-
36356: maamme hallinnossa hyvin paljon lakisääteisiä            hallinnollista valtaa käyttävä Suomen
36357: tehtäviä. Esimerkiksi lainsäädäntötyössä kun-            Kaupunkiliitto ei hyväksy kaikkia kau-
36358: nallisille keskusjärjestöille varataan poikkeuk-         punkeja jäsenikseen, ja
36359: setta mahdollisuus saattaa jäsenkuntiensa puo-              mihin toimenpiteisiin asia saattaa
36360: lesta kunnallissektorin käsitykset lainsäätäjien         Hallituksen mielestä antaa aihetta?
36361:  tai valtioneuvoston tietoon. Samoin keskusjär-
36362:      Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1979.
36363: 
36364:                                            Alvar Saukko
36365: 
36366: 
36367: 
36368: 
36369: 087900231A
36370: 2
36371: 
36372: 
36373: 
36374: 
36375:            :·-.·                                             i .( ::.:
36376: 
36377: 
36378:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
36379: 
36380:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ··    · tnihin toiin~npiteisiin asia saattaa
36381: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,              Hallituksen mielestä antaa aihetta?
36382: olette 23 päivänä tammikuuta 1979 päivätyn
36383: kirjeenne n:o 3160 ohella lähettänyt valtioneu-      · Vastauks.ena kysymykseen esitän kunnioitt~­
36384: voston asianomaiselle jäsenelle toimitettavaksi    vasti seuraavaa:
36385: jäljennöksen kansanedustaja Alvar Saukon kir-          Suomen Kaupunkiliitto on niin kuin muutkin
36386: jallisesta kysymyksestä n:o 635, jossa tiedus-     kuntien keskusjärjestöt yksityisoikeudellinen
36387: tellaan:                                           yhdistys. Se päättää asioistaan itse yhdistyksistä
36388:            Onko Hallitus tietoinen, että julkis-   voimassa olevien säännösten ja omien sääntö-
36389:          hallinnollista valtaa käyttävä Suomen     jensä mukaan. Hallituksen taholta ei voida
36390:          Kaupunkiliitto ei hyväksy kaikkia kau-    puottua siihen, mitä uusia jäsenkuntia Suomen
36391:          punkeja jäsenikseen, ja                   Kaupunkiliittoon hyväksytään.
36392:      Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1979.
36393: 
36394:                                                                     Sisäasiainministeri Eino Uusitalo
36395:                                             N:o 63.5                                              3
36396: 
36397: 
36398: 
36399: 
36400:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
36401: 
36402:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 vilka åtgärder anser Regeringen vara
36403: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse             påkallade i denna sak?
36404: nr 3160 av den 23 januari 1979 tili veder-
36405: börande medlem av sta:tsrådet översänt avskrift       Såsom svar på detta spörsmål får jag vörd-
36406: av följande av riksdagsman Alvar Saukko ställ-     samt anföra följande:
36407: da skriftliga spörsmål nr 635, vari frågas:           Finlands Stadsförbund är, liksom kommuner-
36408:                                                    nas övriga centralorganisationer, en privaträtts-
36409:           Är Regeringen medveten om ait Fin-       lig förening. Den besluter själv, enligt de stad-
36410:        lands Stadsförbund, vilket utövar of-       ganden som gäller föreningar samt sina egna
36411:        fentlig administrativ makt, inte god-       stadgar, om sina angelägenheter. Regeringen
36412:        känner alla städer som sina medlemmar,      kan inte befatta sig med frågan om vilka nya
36413:        och,                                        medlemskommuner Finlands Stadsförbund god-
36414:                                                    känner.
36415:      Helsingfors den 30 januari 1979.
36416: 
36417:                                                    Minister för inrikesärendena Eino Uusitalo
36418:                                               1978 vp.
36419: 
36420: Kirjallinen kysymys n:o 636.
36421: 
36422: 
36423: 
36424: 
36425:                                  Saukko: Oulujärven vesistöalueen haittojen puolueettoman kä-
36426:                                     sittelyn varmistamisesta.
36427: 
36428: 
36429:                         E d u s k u n n a n H e r r ,a P u he m i e h e 11 e.
36430: 
36431:    Oulujärven vesistöalueen järvet ja joet ovat     sen siitä, kuinka konsernin aiheuttamat sään-
36432: olleet säännösteltyinä jo yli 20 vuotta. Tästä      nöstelyhaitat korvattaisiin Oulujärven vesistö-
36433: huolimatta ei ole tehty lopullista päätöstä sii-    alueen kalastolle. Ns. Salojärven tutkimuksen
36434: tä, miten korvataan voimatalouden ja säännös-       mukaan Oulujärven vesistöön pitäisi säännös-
36435: telyn aiheuttamat haitat järvien kalastolle.        tely- ja voimatalouden aiheuttamien vahinkojen
36436: Asiassa antoi korkein hallinto-oikeus päätöksen     korvaamiseksi istuttaa 2,3 miljoonaa yksike-
36437: noin kolme vuotta sitten, jolloin väliaikaisena     säistä sisävesisiian poikasta ja 80 000-90 000
36438: korvausvelvoitteena määrättiin Oulujärveen is-      kolmivuotista järvitaimenen poikasta.
36439: tutettavaksi 500 000 siianpoikasta ja 20 000           Edellä olevaan viitaten esitän valtiopäivä-
36440: järvitaimenen poikasta. Korkein hallinto-oikeus     järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
36441: ei tällöin katsonut voivansa antaa lopullista       valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36442: päätöstä kalanhoitovelvoitteeksi ennen Oulu-        vaksi seuraavan kysymyksen:
36443: järven vesistössä käynnissä olleen perusteelli-
36444: sen kalatalousselvityksen valmistumista. Maa-                 Onko Hallitus tietoinen, että vesi-
36445: ja metsätalousministeriö tilasi tällaisen tutki-           hallitus on tehnyt Oulujärven vesistö-
36446: muksen riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok-             alueen säännöstelyhaittojen kalastakor-
36447: selta. Tämä tutkimus ei kelvannut kuitenkaan               vausesityksen haittojen aiheuttajan emo-
36448: vesihallitukselle, joka on tehnyt velvoitehake-            yhtiön tilaaman selvityksen pohjalta,
36449: muksensa Imatran Voima Oy:n ympäristö-                     vaikka asiassa olisi ollut käytettävissä
36450: asiain osaston esityksen mukaan. Imatran Voi-              maa- ja metsätalousministeriön tilaama
36451: ma Oy on Oulujärven vesistöalueen säännöste-               puolueetonkin selvitys, ja
36452: lijän Oulujoki Oy:n emoyhtiö, sillä Imatran                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36453: Voima Oy omistaa miltei kokonaan Oulujoki                  ryhtyä Oulujärven vesistöalueen haitto-
36454: Oy:n osakkeet.                                             jen puolueettoman käsittelyn varmista-
36455:    On käsittämätöntä, miten vesihallitus voi               miseksi ja nopeuttamiseksi?
36456: hyväksyä korvausvelvollisen laatiman selvityk-
36457:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1979.
36458: 
36459:                                           Alvar Saukko
36460: 
36461: 
36462: 
36463: 
36464:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
36465: 
36466: 
36467: 
36468: 
36469: 0879003771
36470:                                                1978 vp.
36471: 
36472: Kirjallinen kysymys n:o 637.
36473: 
36474: 
36475: 
36476: 
36477:                                    Forsman ym.: Puolustusministeriön palveluksessa olevien erityis-
36478:                                       määrärahoilla palkattujen työntekijöitten työsuhteen turvaa-
36479:                                       misesta.
36480: 
36481: 
36482:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e II e.
36483: 
36484:    Puolustusministeriön palveluksessa on n.           kaikilla ko. henkilöillä on esimerkiksi puolus-:
36485: 1 150 työrajoitteista työntekijää. Heidät on si-      tusministeriön asunto.
36486: joitettu varuskuntien ruokaloihin, korjaamoille,         Puolustusministeriön olisi palkattava nämä
36487: varusvarastoihin ym. vakinaisluontoisiin tehtä-       henkilöt omilla määrärahoillaan, koska tehtävät
36488: viin.                                                 ovat sen luontoisia, että esim. varuskuntien
36489:    Työvoimaministeriö on kirjeellään 27. 1.           keittiöt toimivat suurelta osaltaan näiden ihmis-
36490: 1978/4 ABC muuttanut aikaisempaa käytän-              ten varassa. Työvoimaministeriö voisi näin ol-
36491: töä nykyisestä työllisyystilanteesta johtuen siten,   len käyttää vapautuvat rahat muiden työrajoit-
36492: että näille tällä hetkellä jopa 5-8 vuotta puo-       teisten työhönsijoittamiseen, sillä työtä odotta-
36493: lustusministeriön palveluksessa olleille ammatti-     via työrajoitteisia on useita tuhansia.
36494: taitoisille työntekijöille on ilmoitettu heidän          Edellä mainittuihin perusteluihin viitaten esi-
36495: työsuhteensa päättyvän 31. 12. 1979. (Maksi-          tämme valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 mo-
36496: miaika 1. 1. 1978 lukien näissä töissä on 2           mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
36497: vuotta.)                                              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36498:    Mielestämme tämä ei ole oikein. Silloin kun
36499: nämä henkilöt on sijoitettu tehtäviinsä, on                     Aikooko Hallitus siirtää puolustusmi-
36500: annettu ymmärtää, että tehtävät ovat pysyväis-               nisteriön palveluksessa olevat erityis-
36501: luontoisia, joiden palkkaus ym. ehdot määräy-                määrärahoilla palkatut ( 34.30.95) am-
36502: tyivät alan työehtosopimusten mukaisesti. Kui-               mattitaitoiset työntekijät työsopimussuh-
36503: tenkin vuoden 1978 maaliskuussa sanottiin mm.                teeseen 1. 1. 1980 alkaen puolustusmi~
36504: Haminan varuskunnassa kaikki po. työntekijät                 nisteriön omilla määrärahoilla palkat-
36505: irti, osa 30. 4. 1978 ja loput 31. 12. 1978.                 tuina ja vakinaistaa ennen vuotta 1978
36506: Tämä irtisanominen on kuitenkin toistaiseksi                 erityismäärärahalla palkatut työntekijät;
36507: peruutettu. Asia on aiheuttanut erittäin suurta              jotka ovat olleet puolustusministeriön
36508: levottomuutta työntekijöiden keskuudessa siitä,              palveluksessa vähintään kolme vuotta
36509: mitä tapahtuu kuluvan vuoden lopussa. Lähes                  tai sitä pitemmän ajan?
36510:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1979.
36511: 
36512:                Mauno Forsman                                      Tellervo Koivisto
36513: 
36514: 
36515: 
36516: 
36517: 087900281X
36518: 2                                             1978 vp.
36519: 
36520: 
36521: 
36522: 
36523:                          Ed u s kun n a n H e r r a Puhe m i e he 11 e.
36524: 
36525:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ko henkilökohtaisen työkyvyn raJoitusten tai
36526: mainitussa tarkoituksessa Te, Herra Puhemies,        sen lisäksi olosuhteisiin liittyvien vaikeuksien
36527: olette kirjeenne n:o 3241 ohella 25 päivänä          vuoksi. Kun työvoimaministeriö aikanaan aloitti
36528: tammikuuta 1979 lähett1inyt valtioneuvoston          työrajoitteisten työllistämisen, olivat työllistä-
36529: asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedus-       miskausina vain syys- ja kevätkaudet. Vuonna
36530: taja Mauno Forsmanin ym. seuraavansisältöi-          1975 siirryttiin periaatteessa ympärivuotiseen
36531: sen kysymyksen n:o 637:                              työllistämiseen budjettivuodeksi osoitettujen
36532:                                                      määrärahojen turvin. Puolustusvoimien koke-
36533:           Aikooko Hallitus siirtää puolustusmi-      mukset työrajoitteisten käyttämisestä ovat
36534:        nisteriön palveluksessa olevat erityis-       yleensä olleet hyviä.
36535:        määrärahoilla palkatut (34.30.95) am-            Työvoimaministeriö antoi yleiskirjeellä n:o
36536:        mattitaitoiset työntekijät työsopimussuh-     33 ABC/21. 11. 77 uudet ohjeet, joilla erityis-
36537:        teeseen 1. 1. 1980 alkaen puolustusmi-        työkohteiden enimmäispituudeksi määrättiin
36538:        nisteriön omilla määrärahoilla palkat-        kaksi vuotta. Tämän päätöksen työvoimaminis-
36539:        tuina ja vakinaistaa ennen vuotta 1978        teriö muutti neuvoteltuaan valtiovarainminis-
36540:        erityismäärärahalla palkatut työntekijät,     teriön ja puolustusministeriön kanssa niin, että
36541:        jotka ovat olleet puolustusministeriön        kahden vuoden määräaikaa noudatetaan vain
36542:        palveluksessa vähintään kolme vuotta          1. 1. 1978 jälkeen työllistettyjen osalta.
36543:        tai sitä pitemmän ajan?                          Täten kysymyksessä mainittujen pitemmän
36544:                                                      aikaa työllistettyjen asema palautui ennalleen,
36545:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ja heidän työsuhteensa jatkuu edelleen edus-
36546: taen seuraavaa:                                      kunnan vuodeksi kerrallaan myöntämien mää-
36547:    Puolustusvoimiin on työllistetty erityistyöl-     rärahojen turvin. Puolustusministeriö katsoo
36548: listämiskohteisiin n. 1 150 työrajoitteista hen-     edellä mainitulla tavalla työrajoitteisten aseman
36549: kilöä. Työvoimaministeriön päätöksen mukaan          tulleen kohtuullisella tavalla turvatuksi huo-
36550: erityistyöllistäminen koskee sellaisia henkilöitä,   mioon ottaen työvoimahallinnon työvoimapo-
36551: joilla on erityisiä vaikeuksia sijoittua avoimil-    liittiset näkökohdat.
36552: le työmarkkinoille normaaliin työsuhteeseen jo-
36553:      Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 1979.
36554: 
36555: 
36556:                                                               Puolustusministeri Taisto Tähkämaa
36557: 
36558: 
36559: 
36560: 
36561:                                                                                                "' '~   ::: \
36562:                                              N:o 637                                                3
36563: 
36564: 
36565: 
36566: 
36567:                            T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
36568: 
36569:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tili av svårigheter förknippade med omständig-
36570: anger har Ni, Herr Talman, med Eder skrivelse       heterna. Då arbetskraftsministeriet i tiden på-
36571: nr 3241 av den 25 januari 1979 tili veder-          började arbetet med att sysselsätta arbetshandi-
36572: börande medlem av statsrådet översänt, avskrift     kappade, omfattade sysselsättningstiden endast
36573: av följande av riksdagsman Mauno Forsman            höst- och vårsäsongen. År 1975 övergick man
36574: m.fl. undertecknade spörsmål nr 637:                i princip tili att sysselsätta arbetstagare året
36575:                                                     runt med stöd av anslag som anvisats för
36576:           Ämnar Regeringen överföra i förvars-      budgetåret. Försvarsmaktens erfarenheter av
36577:        ministeriets tjänst varande och med          användningen av arbetshandikappade har i all-
36578:        specialanslag avlönade (34.30.95) yr-        mänhet varit positiva.
36579:        keskunniga arbetstagare tili arbetsavtals-       Arbetskraftsministeriet utfärdade med sitt
36580:        förhållande räknat från den 1 januari        cirkulär nr 33 ABC/21. 11. 77 nya direktiv,
36581:        1980 att avlönas med försvarsministe-        varigenom den maximala tiden för specialar-
36582:        riets egna anslag samt överföra de ar-       betsplatsers varaktighet fastställdes tili två år.
36583:        betstagare tili ordinarie anställning, som   Detta beslut ändrade arbetskraftsministeriet ef-
36584:        före år 1978 avlönats med specialanslag      ter att ha underhandlat med finansministeriet
36585:        och som har varit i försvarsministeriets     och försvarsministeriet så, att den fastställda
36586:        tjänst tre år eller längre tid?              tiden två år endast tillämpas beträffande dem
36587:                                                     som beretts sysselsättning efter den 1 januari
36588:    Såsom svar på detta spörsmål får jag             1978.
36589: vördsamt anföra följande:                               Därmed återställdes läget för de i spörsmålet
36590:    Inom försvarsmakten har ca 1150 arbets-          avsedda längre tid sysselsatta arbetstagarna,
36591: handikappade personer beretts sysselsättning        och deras arbetsförhållanden fortgår alltjämt
36592: vid specialarbetsplatser. Enligt arbetskraftsmi-    med stöd av de anslag som riksdagen beviljar
36593: nisteriets beslut berör specialsysselsättningen     för ett år i sänder. Försvarsministeriet anser
36594: sådana personer, som har särskilt svår att          att de arbetshandikappades ställning på ovan-
36595: placera sig på den öppna arbetsmarknaden i          nämnda sätt har blivit tryggad i skälig grad
36596: normalt arbetsförhållande, antingen tili följd      med beaktande av arbetskraftsförvaltningens
36597: av begränsad personlig arbetsförmåga eller där-     arbetskraftspolitiska synpunkter.
36598:      Helsingfors den 7 februari 1979.
36599: 
36600: 
36601:                                                                Försvarsminister Taisto Tähkämaa
36602:                                              1978 vp.
36603: 
36604: Kirjallinen kysymys n:o 638.
36605: 
36606: 
36607: 
36608: 
36609:                                  Luttinen ym.: Sairausvakuutusmaksun aiheuttamista rasituksista
36610:                                     pieniä eläkkeitä saavien osalta.
36611: 
36612: 
36613:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36614: 
36615:    Tammikuun 1 päivästä 1978 tuli voimaan           runsas vuosi, lienee ilmeistä, että hallituksen
36616: sairausvakuutuslain 35 §:n muutos, jonka mu-        käytettävissä on riittävästi tietoa siitä, miten
36617: kaan määrättiin sairausvakuutusmaksu myös           sairausvakuutusmaksu on kohdistunut eri tu-
36618: sellaiselle vakuutetulle, joka verovuoden aikana    lonsaajaryhmiin ja erityisesti pienituloisiin elä-
36619: on saanut kansaneläkettä tai joka ennen vero-       keläisiin.
36620: vuoden alkua on täyttänyt 64 vuotta.                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36621:    Antaessaan kyseisen lakiesityksen eduskun-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
36622: nalle hallitus totesi perusteluissaan muun ohel-    tämme kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
36623: la, että pienituloiset eläkeläiset eivät joutuisi   omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
36624: maksamaan sairausvakuutusmaksua, koska mak-         myksen:
36625: su määrättäisiin kunnallisveroäyrien perusteel-
36626: la. Käsitellessään asiaa eduskunta edellytti,                 Onko Hallitus tietoinen sairausva-
36627: että hallitus tarkoin seuraa lain vaikutuksia              kuutusmaksun aiheuttamista rasituksis-
36628: pieniä tuloja saavien yli 64-vuotiaiden toimeen-           ta pieniä eläkkeitä saavien osalta, ja
36629: tuloon ja antaa tarvittaessa eduskunnalle esi-             jos on,
36630: tyksen sairausvakuutusmaksun poistamiseksi                    mihin toimenpiteisiin Hallitus on
36631: kaikilta pienituloisilta eläkeläisiltä.                    ryhtynyt sairausvakuutusmaksun poista-
36632:    Kun nyt on lain voimaantulosta kulunut                  miseksi pieniä eläkkeitä saavilta?
36633:      Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1979.
36634: 
36635:                Matti Luttinen                                   Sinikka Luja-Penttilä
36636: 
36637: 
36638: 
36639: 
36640:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
36641: 
36642: 
36643: 
36644: 
36645: 0879003782
36646:                                               1978 vp.
36647: 
36648: Kirjallinen kysymys n:o 639.
36649: 
36650: 
36651:                                   Mattila ym.: Ylivieskan rautatieaseman tav:araterminaafin puut-
36652:                                      teellisten työskentelytilojen parantamisesta.
36653: 
36654:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
36655:    Ylivieskan rautatieaseman tavaraterminaali        vat terminaalipalvelut. Nämä olisivat alueen
36656: on rakennettu vuonna 1955. Saneeraus nykyi-          käsityksen mukaan joustavimmin järjestettävis-
36657: seen muotoon tapahtui v. 1968, jolloin saatiin       sä olemassa olevan Ylivieskan rautatieaseman
36658: nykyiset toimisto- ja sosiaalitilat. Terminaalis-    terminaalin välityksellä. Kohtuuttomalta tun-
36659: sa työskentelee päivittäin 14 rautatieJäistä ja      tuisi niinikään terminaalipalvelujen mahdollis-
36660: liitäntäkuljetukset hoitavan Oy Pohjolan Lii-        ten lopettamisten myötä siirtää pitkään VR:ää
36661: kenne Ab:n palveluksessa lisäksi 18 henkilöä.        palvelleita, kodin ja perheen Ylivieskaan tai
36662:    Saapuvia vaunuja on päivittäin keskimäärin        sen lähiympäristöön perustaneita tunnollisia
36663: 11 ja lähteviä 6. Saapuvan tavaran tonnimää-         työntekijöitä muualle laajennettaviin vastaaviin
36664: rät ovat 30-40 ja lähtevän tavaran 10-15             terminaaleihin.
36665: tonnia/päivä. Siirtokuormattava tonnimäärä on           Ylivieskan talousalueen kasvu ja kehitys on
36666: 10-20 tonnia/päivä. Nykyisen nopean kappa-           ollut viimeksi kuluneina vuosina kehitysaluei-
36667: letavarajärjestelmän ns. "yövallin" piiriin kuu-     den voimakkaimpia. Tilastotietojen osittaisesta
36668: luu Ylivieskan saapuvasta ja lähtevästä tavaras-     jälkeenjääneisyydestä johtuen tämä ei ole kai-
36669: ta noin 2/3. Lähetykset pystytään toimitta-          kissa suhteissaan tullut vain kyllin selvästi esil-
36670: maan liitäntälinjoille myös päivittäin.              le. Toisaalta huomioon ottaen alueelliset tavoit-
36671:     Vuonna 1968 suoritetun saneerauksen yh-          teet ja kehitysnäkymät, Ylivieskan terminaalin
36672: teydessä pienenivät tavaran käsittelytilat n.        edellä esitetty pienehkö laajennus puoltaa niin-
36673: 90-100 m2 • Tästä johtuen ja koska tilat alun-       ikään paikkaansa, koska sen välitön palvelu-
36674: perinkin oli suunniteltu erilaisille tavaran kä-     vaikutus kohdistuu suoraan alueen ripeästi ke-
36675: sittelyvälineille, ovat tilat nykyisin ahtaat sekä   hittyvän elinkeinoelämän tarpeita tyydyttäväk-
36676: työsuojelullisestikin puutteelliset. Mm. truk-       si. Lisäksi on huomattava kokonaiskustannus-
36677: kien säilytystilat puuttuvat kokonaan. Epäkoh-       ten ilmeinen keventyminenkin tavaratoimitus-
36678: dan poistamiseksi valtionrautatiet laati laajen-     ten tapahtuessa Ylivieskasta Lesti-, Kala-, Py-
36679: nussuunnitelman, jonka liikenneministeriö vah-       hä- ja osittain Siikajokilaakson kuntiin.
36680: visti 22. 4. 1976. Hankkeen kustannusarvioksi           Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
36681: laskettiin tällöin 600 000 mk ja katsottiin, että    päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
36682: hankkeen tulisi olla valmiina vuoden 1976            me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
36683: loppuun mennessä. Hanketta ei kuitenkaan täl-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36684: löin liikenneministeriön vahvistuksesta huoli-
36685: matta katsottu kiireelliseksi rakennuskohteeksi                Onko Hallitus tietoinen Ylivieskan
36686: ja se jäi tuolloin suorittamatta.                           rautatieaseman tavaraterminaalin ahtais-
36687:     Hanketta on sittemmin kiirehditty niin Yli-             ta ja puutteellisista työskentelyolosuh-
36688: vieskan kaupungin, Kalajokilaakson Talous-                  teista, ja jos on,
36689: alueen Liiton, Siika-Pyhäjokialueen Liiton kuin                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36690: myös Keski-Pohjanmaan kauppakamarin Yli-                    ryhtyä em. puutteiden korjaamiseksi ja
36691: vieskan osaston toimesta. Edellä mainitut ovat              tavaraterminaalin kehittämiseksi niin,
36692: katsoneet, että Ylivieskan ympärillä oleva laa-             ettei alueen elinkeinotoiminnalle aiheu-
36693: ja, elinvoimainen ja kehittyvä maakunta ja sen              teta kohtuutonta haittaa eikä vaikeutet-
36694: elinkeinoelämä tarvitsee kitkattomat ja jousta-             taisi terminaalissa työskentelevien hen-
36695:                                                             kilöiden elinolosuhteita?
36696:       Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1979.
36697:                Kalevi Mattila                                    Helvi Niskanen
36698:                Juhani Vähäkangas                                 Jouko Mäkelä
36699: 
36700:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
36701: 0879003793
36702:                                              1978 vp.
36703: 
36704: Kirjallinen kysymys n:o 640.
36705: 
36706: 
36707: 
36708: 
36709:                                  Männistö ym.: Vuoksen ves~s.tön Iisalmen re1tt1m kuuluvan
36710:                                    Mustanvirran salmen kalataloudellisesta suojelemisesta.
36711: 
36712: 
36713:                         Ed u s k u n n a n H e r r a P u he m i e he 11 e.
36714: 
36715:    Parhaillaan ollaan toteuttamassa suunnitel-     vat tai oleskelevat taikka JOlta ne käyttävät
36716: mia, joilla tuhottaisiin Pohjois-Savossa Maanin-   kulkutienään, sekä tarpeellinen osa niihin ra-
36717: gan kunnan alueella oleva arvokas kalojen ku-      joittuvasta vesialueesta. Vastaavasti kalastus-
36718: tupaikka uittoyhdistyksen lyhytnäköisten talou-    lain 40 §:ssä säädetään rauhoituspiireistä mm.
36719: dellisten etujen turvaamiseksi. Paikallinen        seuraavaa: Rauhoituspiirissä, joka on syntynyt
36720: väestö ja kalastuskunta vastustaa uittoyhdistyk-    38 §:n 3. tai 4. momentissa säädetyllä tavalla,
36721: sen suunnitelmia Mustanvirran pudotuspaikan        älköön otettako kiveä, savea, hiekkaa, malml>1
36722: toteuttamiseksi ja Maaningan kunta on yhty-        tai muuta sellaista, älköönkä siinä harjoitetta-
36723: nyt kalastuskunnan näkemyksiin. Vastinees-         ko lauttausta tai piiriä varten määrättynä rau-
36724: saan Itä-Suomen vesioikeudelle sanoo kalastus-     hoitusaikana kuljettako veneillä tai· muilb
36725: kunta seuraavaa:                                   aluksilla, milloin lauttaus- ja kulkuväylää muu-
36726:    "Muistutuksena ja vaatimuksena hakemus-         toin on riittävästi tahi toimitettako muutakaan,
36727: asiassa, joka koskee Kuopion tie- ja vesiraken-    mikä häiritsee kalaa. Mikäli uittotoiminta ta-
36728: nuspiirin ja Savon Uittoyhdistyksen hakemusta      pahtuu esitetyn suunnitelman mukaisesti, Vaar-
36729: väliaikaisen luvan saamiseksi uiton toimittami-    nikkasaaren rauhoituspiiri menettää pääosil-
36730: seen Maaningan kunnassa olevan Mustanvir-          taan merkityksensä. Käsityksemme mukaan
36731: ran pudotuspaikan kautta ja tarvittavien alueit-   suunniteltu hanke on ristiriidassa kalastuslaia
36732: ten käyttöön ottoon, Ruokovirran kalastuskun-      40 § :n ja rauhoituspiiriin liittyvien määräys-
36733: ta esittää kunnioittaen seuraavaa:                 ten kanssa.
36734:    Mustaanvirtaan suunniteltu pudotuspaikka           Alueella kutevista kalalajeista, joilla on mer-
36735: ja uittotoiminnan käyttöön esitetyt vesialueet     kitystä Jaajemman alueen kalatuotannossa sekä
36736: sijaitsevat erittäin keskeisellä alueella Pien-    ko. kalalajien säilymisessä vesistöalueella, voi-
36737: Ruokoveden ja Maaninkajärven yhdistäväliä          daan mainita mm. siika, kuha, kuore ja säyne.
36738: salmialueella. Vesialue kuuluu Vuoksen vesis-      Iisalmen reitti oli vielä 50-luvulla merkittä-
36739: tön Iisalmen reittiin. Yläpuoliset Iisalmen rei-   vimpiä planktonsiian kutu- ja lisääntymisalueis·
36740: tin vedet purkautuvat Mustanvirran kautta ala-     ta Kuopion läänin alueella. Tehokkaimmat rei-
36741: puolisille vesialueille, joista merkittävin on     tin kutu- ja lisääntymisalueet olivat Ruoko-
36742: Kallavesi, joka on eräs Vuoksen vesistön kes-      ja Mustavirta sekä Viannankosken alue. Kai-
36743: kusjärvistä. Vesialue tarjoaa elinmahdollisuudet   kissa edellämainituista paikoista suoritettiin
36744: kaikille arvokaloille. Reittivesien luonteesta     mädinhankintaa valtion omistamalle Suovun-
36745: johtuen alueella on huomattava merkitys kalo-      kosken kalanviljelylaitokselle. Kantojen run-
36746: jen kululle eri vesistöjen osien välillä. Alueen   sautta osoittaa, että pyyntiä voitiin tulokselli-
36747: kalataloudellista merkitystä korostaa myös se,     sesti harjoittaa mm. lippakalastusta suorittaen.
36748: että ko. vesialueet ovat merkittäviä kalojen       Myöhemmin alueen siikakanta on heikenty-
36749: lisään tymisaluei ta.                              nyt lahinnä erilaisista vesistöjen luonnontilaa
36750:    Alueen jakokuntaan kuuluvien tilojen osalta     muuttavista toimenpiteistä johtuen. Alueeseen
36751: on suoritettu osittaista vesialueen jakoa. Jako-   rajoittuvissa Maaninkajärvessä, Ruokovedessä
36752: toimituksiin liittyvänä on muodostettu mm.         ja Pohjois-Kallavedessä vesialueita hallitsevat
36753: Mustanvirran alaosaan rauhoituspiiri. Kalastus-    kalastuskunnat ovat 70-luvulla aloittaneet siian-
36754: lain 38 §:n mukaan: Kalakannan suojelemista        istutuksen 1-kesäisillä poikasilla. Istutukset
36755: varten voidaan rauhoituspiiriksi erottaa paikko-   ovat onnistuneet ja siikakannat ovat voimistu-
36756: ja, joissa veden arvokkaimmat kalalajit kute-      neet alueella. Tietämämme mukaan on valtion
36757: 0879003804
36758: 2
36759: 
36760: toimesta rakenteilla Maaningan kunnan alueel-         Pentti Järvisen pitämästä esitelmästä "Uiton
36761: le kaksi laajaa luonnonravintolammikkoa. Ko.          kalataloudellisista vaikutuksista". Kalastuskun-
36762: lammikoita tultaneen käyttämään mm. siian kas-        ta on saanut ko. esitelmän käyttöönsä ja yhtyy
36763: vatukseen. Osa kasvatetuista poikasista tulta-        esitelmässä oleviin näkökohtiin niiltä osin, jot-
36764: neen istuttamaan alueeseemme liittyviin järviin.      ka ovat alueeseemme sovellettavissa.
36765:    Arvokas planktonsiika kutee virta-alueella.            Lauttojen tekopaikka-alueeksi esitetty alue
36766: Kutu- ja lisääntymisalueiksi sopivia virta-aluei-     on merkittävin kalastuskunnan alueella olevis-
36767: ta on erittäin vähän koko Kuopion läänin              ta ns. syvävesikalastusalueista. Ihmettelemme,
36768: alueella. Tämän vuoksi ne harvat virta-alueet,        että kalastuskuntaa kuulematta on lähdetty
36769: joissa planktonsiika kutee ja lisääntyy, on jä-       ''lunastamaan'' kalastuskunnan merkityksellistä
36770: tettava näiden kalojen lisääntymisalueeksi.           talvi- ja kesäkalastusaluetta.
36771: Mustanvirran alue saattaa muodostua erittäin             Alueelta laaditun kalatalousselvityksen mu-
36772: merkittäväksi siian lisääntymisalueeksi. Asia-        kaan alueen kalavesien kalansaalis on vähin-
36773: kirjoissa esitetty "uitto-ohjelma" tulee vaaran-      tään 25 kg/ha/v. Kyseiseen lukuun ei sisälly
36774: tamaan siian kutumahdollisuudet, sillä siika          kuore. Vastaavasti kalansaaliin bruttoarvo v.
36775: kutee pääasiassa marraskuun aikana.                   1976 hintatason mukaan on 125 mk/ha/v.
36776:    Myös kuhan kutu- ja lisääntymisalueiden si-        Kalojen hintoina on selvityksessä käytetty
36777: joittuminen lunastettaville tai uittotoiminnan        Vuoksen vesistön alueelta muodostettua hin-
36778: piiriin tuleville vesialueille vaarantaa Ruoko-       taa. Laskettaessa on käytettävä kuitenkin alu-
36779: veden ym. vesialueiden kuhakantojen säilymis-         een kalanhintaa tai esim. Kuopiossa esiintyviä
36780: tä. Parhaimmista kutualueista mainittakoon            kalanhintoja. Tällöin vuonna 1978 tulee vesi-
36781: Vasikka- ja Vahtisaaren välillä oleva kutualue        alueen kalansaaliin bruttoarvoksi n. 150 mk/
36782: sekä suunnitellun varastoalueen eteläosassa           ha/vuosi ilman kuoretta. Saaliin nettoarvoksi
36783: oleva kutualue. Kaikki edellämainitut kutu-           - pyyntikustannusten ollessa 40 % - muo-
36784: alueet joutuvat, mikäli esitetty uitto-ohjelma        dostuu     90 mk/ha/vuosi. Uittotoiminnan
36785: toteutetaan, uiton vaikutuspiiriin. On luonnol-       aiheuttamana kalastusalueen menetyksenä esi-
36786: lista, että kalastolliset haitat ja vahingot alueen   tetään osalle käyttöön otettua vesialuetta toi-
36787: kuhakannoille ovat ilmeisiä.                          mitusasiakirjoissa korvausta 20 mk/ha.
36788:    Lisäksi keväällä kutevista kalalajeista ainakin        Korvauksen on oltava vesialueen vuotuisen
36789: lahna ja säyne joutuvat uittotoiminnasta kärsi-       kalansaaliin nettoarvo eli 90 mk/ha/v. Lisäksi
36790: mään. Ko. kalalajit ovat mm. arkoja kaiken-           Mustanvirran kalaston menetykset tulee kom-
36791: laiselle melulle. Liikenne lauttojen tekopaikan       pensaatiotoimenpitein hoidettavaksi, ainakin
36792: alueella kesäkuun 15. päivään saakka tulee            siika- ja kuhakantojen lisääntymiselle aiheutu-
36793: häiritsemään edellämainittujen kalojen ohella         vat haitat ja vahingot.
36794: myös muiden kevätkutuisten kalalajien lisään-             Edellä esitettyyn viitaten Ruokovirran ka-
36795:  tymistä.                                             lastuskunta esittää kunnioittaen Itä-Suomen
36796:    On huomattava, että Mustanvirran alueella          Vesioikeudelle, että Kuopion tie- ja vesiraken-
36797: suoritetulla kuoreen kalastuksella on ollut erit-     nuspiirin ja Savon uittoyhdistyksen hakemus
36798: täin huomattavaa taloudellista merkitystä alu-        väliaikaisen luvan saamiseksi Mustanvirran pu-
36799: eella asuvalle väestölle. Taloudellisten etujen       dotuspaikan kautta tapahtuvan uiton suoritta-
36800: vaarantaminen saattaa tapahtua, mikäli esitetty       miseen hylätään.
36801: uitto-ohjelma toteutetaan.                                Asian laajuus ja alueen kalataloudellinen
36802:    Kalastuskunnan käsityksen mukaan uiton             merkitys edellyttää, että asia käsitellään ja rat-
36803: aiheuttamia kalataloudellisia vaikutuksia ei ole      kaistaan katselmustoimituksessa, johon mennes-
36804: tarpeellisessa määrin käsitelty ja selvitetty. Tä-    sä hakijat veivoitetaan laatimaan aluetta kos-
36805: män vuoksi, ennenkuin mitään toimenpiteitä            keva perusteellinen kalatalousselvitys ja esitys
36806: suoritetaan, on alueella laadittava perusteelli-      aiheutuvien haittojen korvaamisesta ja kom-
36807: nen kalatalousselvitys. Laadittavalie kalatalous-     pensoimisesta."
36808: selvitykselle on saatava kalastuskunnan hyväk-            Mustanvirran pudotuspaikka ei ole uittoyh-
36809: syminen.                                              distykselle välttämätön, sillä 4 km:n päässä
36810:    Haitat ja vahingot, jotka uittotoiminta mah-       tieyhteyden varressa on Ruokovirran alue, joka
36811: dollisesti tulee aiheuttamaan, ovat laajat ja         paremmin soveltuisi pudotuspaikaksi.
36812: usein arvaamattomat. Uiton aiheuttamat haitta-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36813:  vaikutukset käyvät selville toiminnanjohtaja         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
36814:                                                                                               3
36815: 
36816: tämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen              ninkajärveä yhdistävän Mustanvirran
36817: vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                     salmen kalataloudelliseksi suojelemisek-
36818:                                                         si ja puiden pudotuksen estämiseksi
36819:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           mainitulle   arvokalojen    lisääntymis-
36820:       ryhtyä Vuoksen vesistön Iisalmen reit-            alueelle?
36821:       tiin kuuluvan Pien-Ruokovettä ja Maa-
36822:     Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 1979.
36823: 
36824:               Lauha Männistö                                Lasse Lehtinen
36825:               V. J. Rytkönen                                Juuso Häikiö
36826:               Osmo Vepsäläinen                              Veikko Vennamo
36827:               Katri-Helena Eskelinen                        Jorma Rantala
36828: 
36829: 
36830: 
36831: 
36832:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
36833:                                                 1978 vp.
36834: 
36835: Kirjallinen kysymys n:o 641.
36836: 
36837: 
36838: 
36839: 
36840:                                  A.-L. Jokinen ym.: Ä:itiyshuollon myönteisen kehityksen turvaa-
36841:                                      misesta.
36842: 
36843: 
36844:                         Eduskunnan Herra P·uhemiehelle.
36845: 
36846:    Maamme äitiyshuolto on kehitetty melko            tömäksi. Edelläkerrotunlaiseen tilanteeseen on
36847: pitkälle. Tämän johdosta monet äidin raskaus-        jouduttu siksi, että synnytyssairaaloiden tilat
36848: ajalla ilmenevät häiriöt saadaan selville ja kor-    yleensä ovat liian pieniä ja henkilökuntaa näis-
36849: jattua jo ennen lapsen syntymää.                     sä on vähän.
36850:    Heikko kohta piilee synnytyspaikkojen puut-           Lasten vuonna puhutaan paljon lapsen ase-
36851: teessa. Varsinkin keväisin syntyvyysruuhkan          masta ja turvallisuudesta, käytännössä kuiten-
36852: aikana äidit joutuvat vauvoineen lähtemään           kaan tätä turvallisuutta ei ole taattu tämän
36853: kotiin hyvin varhaisessa vaiheessa, joillakin        päivän Suomessa edes avuttomimmille, vasta-
36854: paikkakunnilla jopa 2-3 vuorokauden jälkeen          syntyneille. Hallituksen tulisi vakavasti puut-
36855: synnytyksestä. Tämä saattaa varsinkin pieno-         tua lasten ja äitien terveyttä uhkaaviin epä-
36856: kaiset hyvin suureen vaaraan. Vauvojen kelta-        kohtiin turvaamalla synnytyssairaaloiden nykyi-
36857: tauti esim. ilmenee usein 3-4 vuorokauden            set paikat ja lisäämällä uusia paikkoja, jotta
36858: kuluttua synnytyksestä, eikä asiaa tuntematto-       äitejä vastasyntyneiden kanssa ei lähetettäisi
36859: milla vanhemmilla edes ole mahdollisuutta ha··       liian aikaisin sairaalasta kotiin.
36860: vaita pienokaisen terveydentilassa tapahtunutta         Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
36861: muutosta. Vaikka tästä erittäin suuresta vaa-        §:n 1 momentin nojalla esitämme valtioneu-
36862: rasta olisi sairaalasta pois lähteville vanhem-      voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
36863: mille mainittu, ei muutaman päivän ikäisen           raavan kysymyksen:
36864: pienokaisen kanssa ole helppo lähteä tutkimuk-
36865: siin, joissa lapsen terveydentilantarkkailun                   Onko Hallitus tietoinen siitä valitet-
36866: vuoksi olisi tarpeen käydä jopa päivittäin.                 tavasta suuntauksesta, joka uhkaa ro-
36867: Myöskin näin lyhyen kotiuttamisajan jälkeen                 muttaa Suomen äitiyshuollon myöntei-
36868: äidin terveydentila vaarantuu. Edellä kerrottu              sen kehityksen ja saattaa vastasynty·
36869: aiheuttaa perheille monia inhimillisiä kärsimyk-            neet erityisen suureen vaaraan, kun
36870: siä sekä taloudellisia rasitteita sekä perheille            äidit vauvoineen kotiutetaan synnytys-
36871: että yhteiskunnalle.                                        sairaaloista liian aikaisin, ja
36872:    Lisäksi tällä tavoin koko hyvin toimiva                     mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
36873: äitiys- ja lastenhuoltojärjestelmä tehdään mität-           tämän asiantilan korjaamiseksi?
36874:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1979.
36875: 
36876:                Anna-Liisa Jokinen                               Siiri Lehmonen
36877:                Joel Hongisto                                    Lauha Männistö
36878:                Aulis Juvela                                     Juhani Vähäkangas
36879:                Helvi Niskanen                                   Ulla-Leena Alppi
36880: 
36881: 
36882: 
36883: 
36884:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
36885: 
36886: 
36887: 0879003815
36888:                                               1978 vp.
36889: 
36890: Kirjallinen kysymys n:o 642.
36891: 
36892: 
36893: 
36894: 
36895:                                  Miettinen: Kehitysvammaisten         päivähuoltolan   rakentamisesta
36896:                                     Pieksämäelle.
36897: 
36898: 
36899:                         E d u s k u n n a 111 H e r r a P u he m i e h e 11 e.
36900: 
36901:    Pieksämäen kaupunki ja Pieksämäen maa-           nukset on arvioitu n. 200 000 markaksi, josta
36902: laiskunta ovat 1970-luvun puolivälistä asti         valtionapujen osuus olisi noin puolet. Päivä-
36903: suunnitelleet kehitysvammaisille omaa päivä-        huoltolaan on suunniteltu askartelulinja sekä
36904: huoltolaa. Koska kehitysvammaisten hoitopaik-       opetuslinja. Suunnittelussa on huomioitu myös
36905: koja ei Pieksämäen seudulla ole lainkaan, on        mahdollinen päivähuoltolan rakentaminen myö-
36906: ko. päivähuoltolan tarve kiistaton kuten Kehi-      hemmässä vaiheessa.
36907: tysvammaisten Tuki r.y. ja Vaalijalan Keskus-          Yllä esitettyjen perustelujen lisäksi myös
36908: laitoksen Kuntainliitto ovat lausunnoissaan to-     läänin huolestuttava työttömyystilanne puoltai-
36909: denneet.                                            si ko. hankkeen aloittamista ensi tilassa. Mik-
36910:    Päivähuoltola on suunniteltu 20-paikkaiseksi,    kelin työvoimapiirin tilannekatsauksen 19. 1.
36911: josta 13 hoitopaikkaa tulisi Pieksämäen kau-        1979 mukaan rakennusalalla oli läänissä työt-
36912: pungille ja 7 hoitopaikkaa Pieksämäen maa-          tömiä 1 544 henkilöä, joista huomattava osa
36913: laiskunnalle. Päivähuoltolan omistaisi Pieksä·      juuri Pieksämäen talousalueella.
36914: mäen kaupunki, joka sopimusteitse hoitaisi             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36915: Pieksämäen maalaiskunnan kehitysvammaisia.          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
36916:    Kehitysvammaisten päivähuoltola on suun-         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
36917: niteltu rakennettavaksi Harjun päiväkodin yh-       vaksi seuraavan kysymyksen:
36918: teyteen. Harjun päiväkoti on 52-paikkainen ja
36919: se aloitti toimintansa viime vuoden syksyllä.                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36920: Kehitysvammaisten päivähuoltolan tilan tarve                ryhtyä kehitysvammaisten päivähuolto-
36921: on n. 330 m2 ja rakennuksen kustannusarvio                  lan rakentamiseksi Harjun päiväkodin
36922: n. 700 000 markkaa. Vuotuiset käyttökustan-                 yhteyteen Pieksämäelle?
36923:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1979.
36924: 
36925:                                          Mauri Miettinen
36926: 
36927: 
36928: 
36929: 
36930:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
36931: 
36932: 
36933: 
36934: 
36935: 0879003826
36936:                                              1978 vp.
36937: 
36938: Kirjallinen kysymys n:o 643.
36939: 
36940: 
36941: 
36942: 
36943:                                  Miettinen: Mäntyharjun, Anttolan, Hirvensalmen ja Kerimäen
36944:                                     lruntien kirjastotoimintojen kehittämisestä.
36945: 
36946: 
36947:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 11 e.
36948: 
36949:    Mikkelin lääniin ei ole saatu kirjastolupia     teiselle käsittelylle ei pitäisi olla esteitä. Ko.
36950: vuoden 1974 jälkeen, vaikka Mäntyharjun,           kirjastorakennushankkeiden hyväksyminen mer-
36951: Anttolan, Hirvensalmen ja Kerimäen kunnat          kitsisi Mikkelin läänissä neljän kunnan kirjas-
36952: ovat vuodesta toiseen hakeneet rakennuslupaa.      totoiminnan kehittämiselle erittäin paljon ja
36953: Voidaankin perustellusti sanoa, että Mikkelin      olisi merkittävä askel koko läänin kirjastotoi-
36954: lääniä on suorastaan syrjitty kirjastolupien ja-   minnan edistämisessä.
36955: kamisessa. Todettakoon, että kesällä 1978 oli         Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
36956: haettavana myös työllisyysvaroista rahoja kir-     päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
36957: jastojen rakentamiseen, mutta nekin menivät        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36958: muihin lääneihin.                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36959:    Nyt on korkea aika saattaa Mikkelin lääni
36960: tasavertaiseen asemaan muiden läänien kanssa                  Onko Hallitus tietoinen Mikkelin
36961: kirjastolupien saannissa. Mäntyharjun, Antto-              läänin kirjastorakennuslupien suoranai-
36962: lan, Hirvensalmen ja Kerimäen kuntien ano-                 sesta syrjimisestä maamme muihin lää-
36963: mien kirjastorakennusten rakennustilavuus ei               neihin verrattuna, ja
36964: yhteensä ole kuin n. 2 000 m2 , joka on vähem-                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36965: män kuin yhden keskisuuren kaupungin kir-                  ryhtyä Mäntyharjun, Anttolan, Hirven-
36966: jastorakennus. Tältäkin osin hankkeiden myön-              salmen ja Kerimäen kuntien kirjasto-
36967:                                                            hankkeiden eteenpäin viemiseksi?
36968:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1979.
36969: 
36970:                                          Mauri Miettinen
36971: 
36972: 
36973: 
36974: 
36975:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
36976: 
36977: 
36978: 
36979: 
36980: 0879003837
36981:                                               1978 vp.
36982: 
36983: Kirjallinen kysymys n:o 644.
36984: 
36985: 
36986:                                   Kainulainen ym.: Aravalainoitettujen vuokratalojen asukkaiden
36987:                                      t:ietojensaantioikeudesta.
36988: 
36989:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he II e.
36990: 
36991:    Valtion osalainoittamissa niinsanotuissa ara-     muksen, koska asuntolautakunta on päättänyt
36992: vavuokrataloissa on muodostunut käytännöksi,         vain vuokrantarkistushakemuksen ottamisesta
36993: että asukkaat eivät saa käyttöönsä vuokran-          pöytäkirjaan liitteeksi. Em. talojen vuokralais-
36994: korotushakemuksia liitteineen, vaikka asukkaat       ten toimesta pyydettiin valituksen tekemistä
36995: vuokrissaan maksavat kaikki talon menot.             varten, sen selvittämiseksi, onko asuntolauta-
36996: Näin asukkailta yritetään viedä mahdollisuus         kunnan      vuokrantarkistuspäätös     perustunut
36997: valvoa talonsa taloudenpitoa, vedoten liikesa-       kaikilta osin asuntotuotantoasetuksen ja asun-
36998: laisuuksien suojelemiseen, mistä ei tässä yh-        tohallituksen ohjeiden määräyksiin, asuntohalli-
36999: teydessä tosiasiassa lainkaan ole kyse.              tuksen ohjeiden mukaisesti vuokrantarkistusha-
37000:    Vuokrankorotuksia käsittelevät asuntohalli-       kemukseen liitettävät selvitykset, jovka ovat:
37001: tus ja kunnalliset elimet eivät myöskään anna        hoitomenojen erittely, jäljennös viimeisestä vuo-
37002: asukkaille kyseisiä tietoja, ellei talon omistaja    si-ilmoituslomakkeesta, viimeksi vahvistettu ti-
37003: anna tähän suostumusta. Tietojen salailun il-        linpäätös, talousarvio vuokranmäärityskaudelle
37004: meisenä tarkoituksena on estää aravavuokrien         tuottojen osalta, lainaerittely sekä tappion las-
37005: korotuskäytännön yksityiskohtainen kritiikki         kemista varten tarvittavat selvitykset. Näitä
37006: ja asukkaiden toiminta korotuksia vastaan.           selvityksiä ei asuntotoimistosta ole kuitenkaan
37007: Asuntohallitus on vastikään 10. 1. 1978 jou-         annettu valittajien käyttöön. Tämän on katsot-
37008: tunut antamaan Rovaniemen asuntolautakun-            tava     vakavasti heikentävän vuokralaisten
37009: nalle huomautuksen siitä tavasta, jolla lauta-       oikeusturvaa, sillä se rajoittaa vakavasti vali-
37010: kunta on käsitellyt eräitä aravavuokrien koro-       tusoikeutta estämällä lautakunnan päätöksen
37011: tuksia. Kuopiossa kaupungin omistama talo-           perustana olleiden seikkojen saamisen täydel-
37012: yhtiö hakee jopa 2,73 markan korotusta ne-           lisinä valittajan tietoon.
37013: liömetrivuokraan, eikä suostu antamaan asuk-            Vastaavanlaisia tapauksia on Vantaalla ollut
37014: kaille mitään tietoa korotuksen perusteista.         myös Kansa-yhtiöiden omistamien talojen ja
37015: Näin kaupunki siis itse asiassa itse hakee ko-       Vantaan kaupungin vuokratalojen kohdalla ja
37016: rotusta itseltään ja sitten itse myös tämän ko-      myös muissa tapauksissa.
37017: rotuksen asukkailta perii. Vantaalla on alettu          Vuokralaisdemokratiatoimikunta es1tu vuon-
37018: vaikeuttaa asiakirjojen tutkimista perimällä jul-    na 1976 valmistuneessa mietinnössään talou-
37019: kisista päätöksistä kohtuuttomia kopiointimak-       denhoitoon liittyvien paperien antamista arava-
37020: suja.                                                vuokratalon asukkaille.
37021:    Vantaan kaupungissa pyydettiin Vantaalla si-         Edellä esitetyn ja valtiopäiväjärjestyksen 37
37022: jaitsevien Valtakunnallisen vuokratalo-osuus-        § :n 1 momentin nojalla esitämme valtioneu-
37023: kunnan omistamien vuokratalojen asukkaiden           voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
37024: toimesta valitusosoitusta ja pöytäkirjoja liittei-   raavan kysymyksen:
37025: neen Vantaan asuntolautakunnan 27. 12. 1978
37026: tekemistä em. vuokrataloja koskevista vuok-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta ara-
37027: rankorotuspäätöksistä. Asuntotoimisto antoi                 valainoitettujen vuokratalojen asukkaat
37028: pöytäkirjajäljennösten liitteenä kuitenkin aino-            saisivat pyytäessään kaikki talonsa ta-
37029: astaan vuokranantajan vuokrantarkistushake-                 loudenpitoon liittyvät tiedot maksutta
37030:                                                             käyttöönsä?
37031:       Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1979.
37032: 
37033:                Markus Kainulainen                                Marjatta Mattsson
37034:                Ensio Laine                                       Oili Suomi
37035: 
37036:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37037: 0879003848
37038:                                              1978 vp.
37039: 
37040: Kirjallinen kysymys n:o 645.
37041: 
37042: 
37043: 
37044: 
37045:                                  Tuovinen ym.: Outokumpu Oy:n Keretin ja Vuonoksen kaivos-
37046:                                     ten puutteellisesta työturvallisuudesta.
37047: 
37048: 
37049:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u he m i e h e 11 e.
37050: 
37051:    Outokumpu Oy:n Keretin ja Vuonoksen              ole katsonut aiheelliseksi tapaturmien johdosta
37052: kaivoksilla on muutamien vuosien sisällä ta-        nostaa syytettä Outokumpu Oy:tä vastaan,
37053: pahtunut useita kuolemaan johtaneita työtapJ-       vaikka Pohjois-Karjalan työsuojelupiiri on sitä
37054: turmia.                                             työturvallisuuslain rikkomusten takia vaatinut.
37055:    Pohjois-Karjalan työsuojelupiirin suorittamis-      Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
37056: sa ko. kaivostarkastuksissa on todettu, ettei       väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteelh
37057: työturvallisuuslain määräyksiä ole noudatettu,      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37058: eikä tarkastuspöytäkirjoissa mainittuja puut-       vaksi seuraavan kysymyksen:
37059: teellisuuksia ole riittävän hyvin korjattu. Tämä
37060: käy ilmi myös työtapaturmien johdosta teh-                    Onko Hallitus tietoinen Outokumpu
37061: dyistä tapaturmaselostuksista.                              Oy:n Keretin ja Vuonoksen kaivosten
37062:    Mikäli em. kaivoksissa olisi työsuojelupiirin            puutteellisesta työturvallisuudesta ja
37063: antamia     korjausehdotuksia     tinkimättömästi           työturvallisuuslain rikkomisesta, ja jos
37064: noudatettu, olisi mitä todennäköisimmin useil-              on,
37065:  ta vakavilta työtapaturmilta voitu välttyä.                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37066:     Myöskään Outokummun piirin nimismies d                  ryhtyä työturvallisuuden takaamiseksi?
37067:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1979.
37068: 
37069:                Jouko Tuovinen                                   Olli Helminen
37070:                Pauli Puhakka                                    Matti Puhakka
37071:                                          Juhani Raudasoja
37072: 
37073: 
37074: 
37075: 
37076:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37077: 
37078: 
37079: 
37080: 
37081: 0879003859
37082:                                            1978 vp.
37083: 
37084: Kirjallinen kysymys n:o 646.
37085: 
37086: 
37087: 
37088: 
37089:                                Tennilä: Kemissä sijaitsevan vanhustentalon vuokrankorotuksista.
37090: 
37091: 
37092:                        Ed u s kunnan Herra Puh 'e m i e he 11 e.
37093: 
37094:    Kiinteistö Oy Vanhustentalot Kemissä on          Kiinteistö Oy Vanhustentalot on paaasiassa
37095: ilmoittanut korottavansa jälleen maaliskuussa    Karihaaran sos.dem. työväenyhdistyksen omis-
37096: vuokria. Ilmoitus on aiheuttanut erittäin voi-   tama. Tämän vuoksi Kemissä pidetäänkin tar-
37097: makasta tyytymättömyyttä asukkaiden keskuu-      peellisena tutkimusta, jolla selvitetään, onko
37098: dessa.                                           suurilla vuokrien korotuksilla tarkoitus rahoit-
37099:    Vähävaraisten asukkaiden tyytymättömyys       taa poliittista toimintaa.
37100: on oikeutettua, sillä mainittu kiinteistöyhtiö      Kun vuokra puolessa vuodessa nousee vähä-
37101: korotti näiden asuntojen vuokria viimeksi vii-   varaisella eläkeläisellä esimerkiksi 327 markas-
37102: me syyskuussa. Tuolloin korotus oli peräti 2     ta 418 markkaan, kuten mainitun kiinteistö-
37103: markkaa neliöltä. Kun nyt vuokria aiotaan ko-    yhtiön asunnoissa on tapahtumassa, kyseessä
37104: rottaa 89 penniä neliöltä vanhemmissa talois-    on selvä kohtuuttomuus. Tähän ja valtiopäivä-
37105: sa, näissä asunnoissa asuvien kuukausivuokra     järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
37106: nousisi puolen vuoden sisällä kerrassaan lähes   tän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
37107: 100 markkaa.                                     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
37108:    Uusissa kiinteistöyhtiön asunnoissa, joihin
37109: asukkaat muuttivat viime kesänä, vuokria                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37110: aiotaan korottaa puolen vuoden asumisen jäl-            ryhtyä estääkseen Kiinteistö Oy Van-
37111: keen 2 markkaa neliöltä.                                hustentaloja korottamasta vuokria Ke-
37112:                                                         missä?
37113:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1979.
37114: 
37115:                                      Esko-Juhani Tennilä
37116: 
37117: 
37118: 
37119: 
37120:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37121: 
37122: 
37123: 
37124: 
37125: 087900386A
37126:                                               1978 vp.
37127: 
37128: Kirjallinen kysymys n:o 647.
37129: 
37130: 
37131: 
37132: 
37133:                                   Mattila ym.: Sotiemme veteraanien kuntoutusta koskevan erilli-
37134:                                      sen lain aikaansaamisesta.
37135: 
37136: 
37137:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37138: 
37139:     Sotiemme veteraanien asemaa on sosiaalitur-      veteraania. Kuntoutuksen tarve on siis suuri.
37140: van kehittämisen ohella pyritty parantamaan          Valtaosa veteraaneista kärsii vaivoista, joihin
37141: myös valtion talousarvioon varatun kuntoutus-        fysiatrinen kuntoutushoito tuo lievitystä.
37142: määrärahan avulla. Vuonna 1978 tähän tarkoi-            Koska kuntoutuksen tarve on täysin selvä
37143: tukseen oli käytettävissä 5 milj. markkaa. Ku-       ja sen välttämättömyys tunnetaan, ei rintama-
37144: luvalle vuodelle hallitus esitti 6 milj. markan      veteraanien kuntoutustoimintaa saisikaan jät-
37145: määrärahaa.                                          tää yksin vuosittaisen budjetin varassa toimi-
37146:     Veteraanijärjestöjen mielestä hallituksen esi-   vaksi. Paras ratkaisu kuntoutuksen jatkuvuu-
37147: tys ei olisi taannut varsinaista lisäystä kun-       den ja kehittämisen turvaamiseksi olisi erityi-
37148: toutustoiminnassa ja aivan oikeutetusti järjes-      nen veteraanien kuntoutuslaki. Tällainen laki
37149: töt esittivätkin määrärahan lisäämistä. Edus-        säätämällä vältyttäisiin jokavuotiselta lmolen-
37150: kuntakäsittelyn aikana määräraha onnistuttiin-       aiheelta määrärahan suuruudesta. Veteraanien
37151: kin korottamaan 8 milj. markkaan. Lisäys edel-       kuntoutuslaki olisi kiireellisesti valmisteltava
37152: liseen vuoteen oli siten 60 prosenttia. Määrä-       ja se pitäisi saada voimaan ennen kuin seuraa-
37153: rahaa ei vieläkään voida pitää riittävänä, mutta     vasta valtion talousarviosta päätetään.
37154: se osoittaa kuitenkin, että veteraanien kuntou-         Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäi-
37155: tusta pidetään tärkeänä ja sitä halutaan ke-         väjärjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
37156: hittää.                                              valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37157:     Vuonna 1977 voitiin budjettiin otetun mää-       vaksi seuraavan kysymyksen:
37158: rärahan turvin kuntouttaa 2 551 veteraania ja
37159:  viime vuonna noin 2 200. Maassamme on noin                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
37160:  340 000 rintamaveteraania, joilla on rintama-               siin sotiemme veteraanien kuntoutusta
37161:  sotilastunnus. Näistä on kuntoutuksen tarpees-              koskevan erillisen lain aikaansaami-
37162:  sa tehtyjen selvitysten mukaan noin 200 000                 seksi?
37163:       Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1979.
37164: 
37165:          Kalevi Mattila              Matti Maijala              Esko Härkönen
37166:          Väinö Raudaskoski           Mauno Manninen             Sylvi Saimo
37167:          Hannu Tenhiälä              Esko Pekonen               Pentti Poutanen
37168:          Kyllikki Stenros            Juhani Saukkonen           Katri-Helena Eskelinen
37169:          Lasse Äikäs                 Veikko Pihlajamäki         Orvokki Kangas
37170:          Veikko Hanhirova            Aino Karjalainen           Heimo Linna
37171:          Alvar Saukko                Einari Nieminen            Mikko Pesälä
37172:          Petter Savola               Mikko Jokela               Marjatta Väänänen
37173:          Toivo Yläjärvi              Lea Sutinen                Paavo Vesterinen
37174:          Matti Asunmaa               Saimi Ääri                 Juhani Tuomaala
37175:                         Mikko Kaarna                  Pekka Vilmi
37176: 
37177: 
37178: 
37179: 
37180:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37181: 087900387B
37182:                                               1978 vp.
37183: 
37184: Kirjallinen kysymys n:o 648.
37185: 
37186: 
37187: 
37188: 
37189:                                  Peltola ym.: Sanomalehtien varhaisjakelussa esiintyvistä työaika-
37190:                                      lain rikkomuksista.
37191: 
37192: 
37193:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37194: 
37195:    Sanomalehtien varhaisjakelu on pitkään ollut     kierretään jakajien kohdalla. Varhaisjakajien
37196: selvittelyn alaisena. Tarkoituksena on ollut        ammattiyhdistystoiminta on vähäistä ja jaka-
37197: päästä sellaiseen jakelujärjestelmään, jossa sa-    jat osaavat heikosti pitää puoliaan työaikalain
37198: mat työntekijät huolehtisivat samoista alueista,    noudattamisessa. Alalla on tavallista vastata
37199: eikä turhaa päällekkäisyyttä esiintyisi. Tämä       heikkoihin työoloihin vaihtamalla työtä sen si-
37200: tavoite on vielä saavuttamatta. Varhaisjakelu       jaan että yritettäisiin vaatia lainmukaisia työ-
37201: aiheuttaa työntekijöille monia ongelmia, kun        olosuhteita. Tästä voidaan tietenkin moittia
37202: sitä tehdään hajanaisesti eri työnantajille. Sa-    alan ammatillisia järjestöjä, jotka eivät ole riit-
37203: nomalehtien Liiton jakajista tekemä tutkimus        tävästi huolehtineet jakajien järjestämisestä ja
37204: osoittaa selvästi, että mm. työaikalain mää-        kouluttamisesta.
37205: räystä viikkolevosta rikotaan ja kierretään ny-        Kun sanomalehtien varhaisjakelussa selvästi
37206: kyisin myös silloin kun jakajalla on vain yksi      ilmenee myös työaikalain rikkomista, on työ-
37207: työnantaja.                                         suojeluviranomaisten puututtava asiaan ja huo-
37208:    Työaikalain mukaan työntekijälle on annet-       lehdittava siitä, että lain määräyksiä ei rikota.
37209: tava sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mah-         Tämän johdosta esitämme valtiopäiväjärjes-
37210: dollista, muuna aikana vähintään 30 tuntia          tyksen 37 §:n 1 momentin perusteella valtio-
37211: kestävä yhdenjaksoinen viikkolepo. Tästä voi-       neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
37212: daan poiketa, jos säännöllinen työaika vuoro-       seuraavan kysymyksen:
37213: kaudessa on enintään 3 tuntia.
37214:    Viisi kuudesta lehdenjakajasta työskentelee                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37215: seitsemänä päivänä viikossa. Helsingissä mel-               ryhtyä, jotta sanomalehtien varhaisjake-
37216: kein jokainen jakaja on työssä joka päivä. Kun              lussa ilmenevä työaikalain viikkolepoa
37217: keskimääräinen jakoaika on yli kolme tuntia,                koskevan määräyksen rikkominen ja
37218: voi todeta, että työaikalakia joko rikotaan tai             kiertäminen saadaan loppumaan?
37219:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1979.
37220: 
37221:          Kati Peltola                  Anna-Liisa Hyvönen              Anna-Liisa Jokinen
37222:          I.-C. Björklund               Ulla-Leena Alppi                Ensio Laine
37223: 
37224: 
37225: 
37226: 
37227:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37228: 
37229: 
37230: 
37231: 
37232: 087900388C
37233:                                               1978 vp.
37234: 
37235: Kirjallinen kysymys n:o 649.
37236: 
37237: 
37238: 
37239: 
37240:                                  Orrenmaa: Ammattikasvatushallituksen ammattikurssitoimiston
37241:                                     oppimateriaalin painattamismenettelystä.
37242: 
37243: 
37244:                          E d u s k u n n a n He rr a Puhe :miehelle.
37245: 
37246:    Ammattikasvatushallituksen ammattikurssi·        lari, ilmenee, ovat ammatilliset kurssikeskukset
37247: toimiston toimesta on työllisyyskoulutusta var·     velvoitettuja ottamaan työryhmien toimesta vai·
37248: ten laadittu ja edelleen laaditaan eri koulutus·    mistuneet oppimateriaalit käyttöönsä kirjeessä
37249: aloja varten oppimateriaalia.                       ilmenevin perustein. Kuitenkaan ei yhteiskunta-
37250:    Ammattikasvatushallituksen kustannuksella        ja työmarkkinatietouden oppimateriaalia ole
37251: ja työryhmien toimesta laaditut oppimateriaalit     mahdollista käyttää s1ten, että kaavioista, ku-
37252: on aikaisemmin vallinneen käytännön mukai-          vista, taulukaista yms. olisi otettavissa kaivoja
37253: sesti painatettu ammattikasvatushallituksen toi-    tai tarpeellisia kopioita jne. opetustarkoituksiin,
37254: mesta ja varoin, kuten ammattikasv·atushallituk·    koska tekijänoikeuslaki kieltää sen. Muita kou-
37255: sen kirjeistä n:o 32/482/77 ja n:o 82/482/76        lutusaloja varten laadittujen oppimateriaalien
37256: ilmenee.                                            osalta tilanne on toinen, koska tekijänoikeus on
37257:    Amma1:tikasvatushallituksen ammattikurssi-       edelleen ammattikasvatushallituksella.
37258: toimisto perusti vuonna 1977 nelihenkisen työ-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
37259: ryhmän suunnittelemaan ja laatimaan yhteis·         j•estyksen 37 §:n 1 momentin mukaisesti esitän
37260: kunta- ja työmarkkinatietouden oppimateriaalia.     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37261: Materiaalin valmistuttua on se aikaisemmasta        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37262: käytännöstä poiketen ·annettu Kustannusosake-
37263: yhtiö Otavan kustaunettavaksi nimellä "Yhteis-                Katsooko Hallitus ammattikasvatus-
37264: kunta- ja työmarkkinaoppi". Kirjan tekijöinä               hallituksen 'ammattikurssitoimiston op-
37265: ovat ammattikasvatushallituksen ylitark.astaja             pimateriaalin     painattam1smenettelyn
37266: Niilo Tulliari ja maisterit Pertti MoiLanen, Mat-          :muuttamisen tarkoituksenmukaiseksi ja
37267: ti Pohjola ja Simo Susiluoto sekä Kustannus·               onko myös muilla ammattikasvatusha:lli-
37268: os:akeyhtiö Otava, kaikki tekijänoikeuksin.                tuksen ammattikurssitoimiston perus·
37269:    Kuten ammattikarsvatushallituksen kirjeestä             tamien oppimateriaalityöryhmien jäse-
37270: n:o 100/482/78, allekirjoittajina toimistopääl·            nillä tekijänoikeus valmistamaansa mate-
37271: Iikkö Esko Himanen ja ylitarkastaja Niilo Tuu-             riaaliin?
37272:      Helsingi,ssä 26 päivänä tammikuuta 1979.
37273: 
37274:                                        Juhani Orrenmaa
37275: 
37276: 
37277: 
37278: 
37279:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37280: 
37281: 
37282: 
37283: 
37284: 087900389D
37285:                                               1978 vp.
37286: 
37287: Kirjallinen kysymys n:o 650.
37288: 
37289: 
37290: 
37291: 
37292:                                   Saukkonen: Puhelinmaksujen kordtuksiista Parl.kladan, Saaren,
37293:                                      Uukuniemen ja Suomenniemen kunnissa.
37294: 
37295: 
37296:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
37297: 
37298:    Vuoden vaihteessa voimaan tullut puhelin-            Kun valtiovallan tarkoituksena on ollut ke-
37299: maksujen uusi tariffiointi läänintaksa-alueineen     ventää nyt voimaan tulleella tariffiuudistuksella
37300: pyrki puhelinmaksujen yhdenmukaistamiseen ja         erityisesti syrjäseutujen ja kehitysaluekuntien
37301: alentamiseen saman läänin sisällä. Kymen läänin      suuria puhelinkuluja, tuntuu Kymen läänin ke-
37302: Parikkalan, Saaven, Uukuniemen ja Suomennie-         hitysaluekuntien saama kohtelu erittäin koh-
37303: men kehitysaluekuntien kohdalla uudistus mer-        tuuttomalta.
37304: kitsi kuitenkin puhelinmaksujen kohoamista              Edellä esitetyn perusteella ja viitaten valtio-
37305: omaan lääniin suuntautuvista puheluista lähes        päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitän
37306: kolminkertaiseksi entisestään. Tämä johtuu sii-      valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37307: tä, että nämä kunnat on sijoitettu verkkoryh-        vaksi seuraavan kysymyksen:
37308: mänsä mukaisesti Mikkelin läänin taksa-aluee-
37309: seen. Näiden kuntien asukkaiden lähes kaikki                   Tietääkö Hallitus, että vuoden alusta
37310: toiminnot •suuntautuvat kuitenkin omaan lää-                voimaan tullut uusi puhelinmaksujen ta-
37311: niin päin ja esim. kaupan keskusliikkeistä Kes-             riffiointi on merkinnyt Parikkalan, Saa-
37312: ko, SOK ja OTK ovat lakkauttaneet Mikkelis-                 ren, Uukuniemen ja Suomenniemen
37313: sä ja Savonlinnas,sa toimineet keskusliikkeensä             kuntien kohdalla omaan lääniin suun-
37314: ja sijoittaneet ne joko Lappeenrannan tai Kou-              tautuvien puhelujen maksujen kohoa-
37315: volan konttoreiden alaisiksi. Parikkalan, Saaren,           mista lähes kolminkertaiseksi entises-
37316: Uukuniemen ja Suomenniemen kuntien, liike-                  tään, ja
37317: laitosten ja yritysten taholta onkin todettu, että             mihin toimenpiteisiin Hallitus on
37318: 80 % niiden puheluista suuntautuu omaan lää-                päättänyt ryhtyä tämän asiantilan kor-
37319: niin ja etelään eikä suinkaan Savonlinnan-                  jaamiseksi?
37320: Mikkelin suuntaan, johon ne verkkoryhmänsä
37321: vuoksi kuuluvat.
37322:      Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1979.
37323: 
37324:                                         Juhani Saukkonen
37325: 
37326: 
37327: 
37328: 
37329:      Vastausta ei ole ·annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37330: 
37331: 
37332: 
37333: 
37334: 087900390E
37335:                                                1978 vp.
37336: 
37337: Kirjallinen kysymys n:o 651.
37338: 
37339: 
37340: 
37341: 
37342:                                    Härkönen ym.: Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain 2 § :n
37343:                                       muuttamisesta.
37344: 
37345: 
37346:                          Ed u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
37347: 
37348:    Auto- ja moottoripyöräverosta annetun lain             Edellä mainitun ministeriön kirjeen antami-
37349: (14. 11. 1967 /482) mukaan on henkilöautosta          sen jälkeen on verohallitus antanut liikevaih-
37350: ja sellaisesta muusta autosta, jonka oma paino        toverotoiroistoille ohjeen, jonka mukaan korja-
37351: on alle 1 800 kg, sekä moottoripyörästä maa-          tusta ja kunnostetusta autosta on pantava auto-
37352: han tuotaes,sa tai mikäli on kysymykses·sä maas-      vero maksuun, mikäli uusien varaosien ja osa-
37353: s•a valm1stettu edellä mainittu ajoneuvo, kun         kokonaisuuksien summa liikenneministeriön
37354: valmistaja ensi kerran luovuttaa ajoneuvon, suo-      kirjeen mukaan Jaskien ylittää 50 prosenttia.
37355: r1tettava valtiolle auto- ja moottoripyöräveroa.          Nyt omaksuttu verotuskäytäntö on saamassa
37356: Velvollinen suorittamaan sanottua veroa on ul-        muotoja, joita !ilmeisesti ei auto- ja moottori-
37357: komailta tuodusta ajoneuvosta maahantuoja ja          pyöräverolakia säädettäessä ole tarkoitettu. Tä-
37358: maassa valmist:etusta sen valmistaja. Valmis•ta-      män vuoksi olisi Lain 2 §: ään tehtävä korjaa-
37359: misella •tarkoitetaan lain 2 § :n 2 momentin mu-      mista ja kunnostamista koskeva selvennys.
37360: kaan myös maassa tapahtuvaa kokoonpanoa, jol-             Liikenne- ja autovakuutusyhtiöt lunastavat
37361: lei ajoneuvosta ole jo maahan tuotaessa ollut         vuosittain noin 5 800 moottoriajoneuvoa, jotka
37362: suoritettava ·tässä tarkoitettua veroa.               ovat vaurioituneet tavanomaista enemmän. Näis-
37363:     ~a1mistami>seen on viime aikoina ryhdytty ve-     tä 1 500 ajoneuvoa on vaurioitunut siinä mää-
37364: rotuskäytännös,sä rinnastama•an myös vaurioitu-       rin, ettei niiden korjaaminen ole taloudellisesti
37365: neen ajoneuvon korjaaminen. Tämä ilmenee              kannattavaa, vaan ne on purettava varaosiksi.
37366: mm. liikevaihtovero-oikeuden päätöksestä n:o          Sen sijaan pääosa lunastetuista ajoneuvoista, siis
37367: D 544/17/1976/8. 6. 1977, jolla kahdesta va-          noin 4 300 ajoneuvoa, korjataan ja otetaan takai-
37368: kuutusyhtiön myymästä kolarivaurioiden jäl-           sin liikenteeseen. Kun nämä ajoneuvot tähänasti-
37369: keen korjatusta henkilöautosta määrättiin mak-        sen käytännön mukaan on poistettu rek1steris-
37370: settavaksi •autovero, vaikka niistä maahan tuon-      tä, on korjauksen ja kunnostuksen jälkeen näitä
37371: nin yhteydessä oli aikanaan jo maksettu auto-         ajoneuvoja ensikatsastettaessa ja rekisteriin mer-
37372: vero.                                                 kittäessä uhkaamassa em. verotusmenettely. Re-
37373:     Autojen katsastustyön helpottamiseksi ja yh-      kisteristä poistamista on tähän saakka pidetty
37374: denmukaistamiseksi antoi liikenneministeriön          :tarpeelHsena sen vuoksi, että näiden ajoneu-
37375: tieliikenneosasto kirjeellään n:o 4351/770/           vojen normaalia suurempi korjaustyö tulisi kat-
37376:  1977/1. 8. 1977 ohjeet autojen korjaamista ja        sastuksessa tarkastetuksi ja ajoneuvon liikenne-
37377: kunnostusta varten mm. tehdasvaraosia, purku-         kelpoisuus v.armistetuksi. Mikäli taas näitä ajo-
37378: osia ja vaihto-osia käyttäen. Kirjees.sä on mää-      neuvoja ei poistet•a rekisteristä, ei ensikatsastus
37379: ritelty myös henkilöauton eri osien ja kokonai-       siihen liittyvine muodollisuuksineen tule kysy-
37380: suuksien osuus 'täydellisestä ajoneuvoyksilöstä.      mykseen.
37381: K·anta-autoksi on määritelty autoyksilö, josta            Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
37382: peräisin olevat os•at muodostavat kunnostetusta       järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
37383:  tai kootusta autos,ta yli 50 pros,enttia. Jos taas   valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
37384: kunnostetun ja kootun auton osat eivät muo-           vaksi seuraavan kysymyksen:
37385: dosta yli 50 prosenttia, on auto rakennettu
37386: auto, jolla ei ole kanta-autoa.
37387: 087900391F
37388: 2                                           1978 vp.
37389: 
37390:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         tännös,sä ei rinnastevtaisi sellaisen V'au-
37391:        siin auto- ja moottoripyöräverosta anne-        :rioituneen ajoneuvon korjaamista tai
37392:        tun lain 2 §: n muuttamiseksi siten, että       kunnostamista, josta on suoritettu auto-
37393:        ajoneuvon valmistamiseen verotuskäy-            ja moottoripyörävero?
37394:      Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1979.
37395: 
37396:               Esko Härkönen                                    Mikko Kaarna
37397:               Paavo Vesterinen                                 Pentti Poutaneo
37398: 
37399: 
37400: 
37401: 
37402:     Vastausta ei ole annettu ennen vahiopäivien päättymistä.
37403:                                                 1978 vp.
37404: 
37405: Kirjallinen kysymys n:o 652.
37406: 
37407: 
37408: 
37409: 
37410:                                    E. Laine ym.: Tuki- ja illkuntaelinten sairauksien torjunnasta.
37411: 
37412: 
37413:                           E d u sk u n n a n H e rr a P u he m i e he B e.
37414: 
37415:    Lähes puolella 'suomalaisista rakennustyöläi-       ei ollut työoloissa haittoja. Tunti- tai uookka-
37416: sistä esiintyy haittaavia selkäkipuja ja joka kym-     palkkaa saavilla oli näitä sairauksia ja kipuja
37417: menennellä on pitkäaikainen tuki- ja liikunta-         enemmän kuin kuukausipalkkalaisilla. Samoin
37418: elinten sairaus. Teollisuus- ja pakkaus-, varasto-     todettiin, että myös psyykkiset tekijät ovat yh-
37419: sekä siivoustyötä tekevillä vastaavat luvut ovat       teydes,sä näihin sairauksiin ja kipuihin.
37420: 18-22 prosenttia ja 3-4 prosenttia. Myymä-                Edellä esitetyn perusteella esitämme valtio-
37421: lä- ja muita palvelutöitä tekevillä oli selkäki-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentin nojalla val-
37422: puja 27-30 prosentilla ja tuki- ja liikuntaelin-       tioneuvoston asianomais,en jäsenen vastattavaksi
37423: ten sairauksia 5-6 prosentilla työntekijöistä.         seuraavan kysymyksen:
37424:    Edellä mainitut tiedot ovat peräisin Sosiaali-
37425: turvan tutkimuslaitoksen teettämästä jatkotut-                   Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisesti
37426: kimuksesta, jossa todettiin työnteossa samoin                 erityisiin toimenpiteisiin rakennustyö-
37427: kuin työoloissa esiintyneiden haittojen voimis-               läisten ja eräiden muiden alojen työläis-
37428: tuessa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien kuten             ten keskuudessa viime aikoina voimak-
37429: selkäkipujenkin voim1stuvan vastaavasti. Niillä               kaasti kasvaneiden tuki- ja liikuntaelin-
37430: työntekijöillä, joilla oli työoloissa erittäin run-           ten kiputilojen ja pitkäaikaisten sairauk-
37431: saasti haittoja, oli haittaavia selkäkipuja yli kol-          sien vähentämiseksi?
37432: me kertaa enemmän kuin työntekijöillä, joilla
37433:       He1sing1ssä 30 päivänä tammikuuta 1979.
37434: 
37435:          Ensio Laine                      Oili Suomi                    Marjatta Mattsson
37436: 
37437: 
37438: 
37439: 
37440:     Vastaus1ta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättym~stä.
37441: 
37442: 
37443: 
37444: 
37445: 087900392H
37446:                                               1978 vp.
37447: 
37448: Kirjallinen kysymys n:o 653.
37449: 
37450: 
37451: 
37452: 
37453:                                   Manninen ym.: Lasten päivähoidon maksuperusteiden muuttami-
37454:                                     sesta.
37455: 
37456: 
37457:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37458: 
37459:    Sosiaalihallituksen uusien ohjeiden mukaan        maksuun, jotka ovat päivähoidossa alle viisi
37460: päivähoidossa olevasta lapsesta peritään päivä-      tuntia päivässä.
37461: hoitomaksu viideltä päivältä, vaikka lapsi sai-         Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
37462: rauden takia ei olisikaan hoitopaikassaan. Ai-       järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella val-
37463: kaisemmin ei maksua peritty, jos lapsi sairau-       tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
37464: den takia oli poissa hoidosta. Koska useampi-        seuraavan kysymyksen:
37465: lapsisessa perheessä lapset usein sairastavat vie-
37466: lä yht'aikaa, merkitsee uusi käytäntö tuntuvaa                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
37467: lisärasitusta lapsiperheille.                               siin lasten päivähoitomaksujen muutta-
37468:    Päivähoidon maksuperusteet eivät myöskään                miseksi siten, että sairauden vuoksi päi-
37469: kaikilta osin ole oikeudenmukaisia. Niistä lap-             vähoidosta poissa olevista lapsista ei
37470: sista, jotka ovat päivähoidossa yli viisi tuntia            hoitomaksua tarvitsisi maksaa, ja mak-
37471: päivässä, joudutaan maksamaan yli kolminker-                superusteiden saattamiseksi muutenkin
37472: tainen maksu verrattuna niiden lasten hoito-                oikeudenmukaisemmiksi?
37473:      Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1979.
37474: 
37475:                Mauno Manninen                                    Katri-Helena Eskelinen
37476: 
37477: 
37478: 
37479: 
37480:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37481: 
37482: 
37483: 
37484: 
37485: 087900393]
37486:                                               1978 vp.
37487: 
37488: Kirjallinen kysymys n:o 654.
37489: 
37490: 
37491: 
37492: 
37493:                                   R. Tuominen: Kotkan, Haminan ja Loviisan satamiin tapahtu-
37494:                                      van laivaliikenteen rajoittamisesta.
37495: 
37496: 
37497:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37498: 
37499:     Merenkulkuhallitus on tehnyt päätöksen var-      saaristoväylää pidetään jopa melko hyvänä, ai-
37500: sin tiukoista liikennerajoituksista itäisen Suo-     nakin toistaiseksi, talviliikennettä ajatellen.
37501: menlahden osalta. Rajoitukset koskevat jäämak-          Eräänä rajoituksen perusteena lienee ollut,
37502: suluokan A 1 ja 1 B aluksia, mikä käytännössä        että jäänmurtajat ovat joutuneet avustamaan
37503: merkitsee sitä, että näiden alusten harjoittama      kyseisiä aluksia. Näin on kuitenkin tapahtunut
37504: sahatavaran kuljetus uhkaa tyrehtyä Kotkan,          ainoastaan 50 tapauksessa, eli melko vähän.
37505: Haminan ja Loviisan satamista edessä olevina         Sitä paitsi on kysyttävä: eivätkö jäänmurtajam-
37506: talvikuukausina.                                     me ole juuri sitä varten, että ne avustavat tal-
37507:     Kun 40 prosenttia maamme sahatavaran             vista merenkulkua.
37508: viennistä kulkee mainittujen kolmen itäisen sa-         Suuresta työttömyydestä kärsivässä Kaakkois-
37509: taman kautta, on tämä merkittävä työllistäjä         Suomessa ei voida ymmärtää tehtyä rajoituspää-
37510: näissä satamissa. Rajoituspäätös vaikeuttaa lisää    töstä. Sitä ei voida perustella taloudellisillakaan
37511: :seudulla jo muutoinkin huonoa työllisyystilan-      syillä, sillä myös maakuljetukset lounaiseen
37512: netta satamien ohella myös sahoilla ja kulje-        Suomeen maksavat.
37513:  tuksen piirissä.                                       Edellä esitetyn perusteella ja vahiopäiväjärjes-
37514:     Osa itäisten satamien kautta normaalisti ta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän val-
37515:  pahtuvasta sahatavaran viennistä voitaneen hoi-     tioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
37516:  taa lounaisten satamien kautta, mutta se mer-       seuraavan kysymyksen:
37517:  kitsee kuljetuskustannusten huomattavaa nou-
37518: sua. Edelleen on todettava, että sahatavaralai-                Onko Hallitus tietoinen Kotkan, Ha-
37519: vat ovat tuoneet myös itäsatamien kautta mm.                minan ja Loviisan satamiin tapahtuvan
37520: puunjalostusteollisuuden tarvitsemia raaka-                 laivaliikenteen rajoittamispäätöksestä ja
37521: aineita, kuten teollisuussuolaa, kaoliinia ja suu-          sen seurauksena tapahtuvasta sahatava-
37522:  daa, joiden kuljetukset niinikään liikennerajoi-           ran viennin vaikeutumisesta sekä työttö-
37523:  tusten vuoksi vaikeutuvat.                                 myyden lisääntymisestä Kaakkois-Suo-
37524:     Merenkulkuhallituksen päätöstä ei voida pi-             messa, ja
37525:  tää olosuhteisiinkaan vedoten välttämättömänä.                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37526:  Esimerkiksi merenkulkijoiden käsitys on, että              ryhtyä merenkulkuhallituksen antaman
37527: olosuhteet Helsingistä itään johtavalla väylällä            -    itäsatamissa toimivien käsityksen
37528:  eivät vielä ole vaikeutuneet sillä tavoin kuin             mukaan kohtuuttoman -          päätöksen
37529:  kyseinen päätös antaisi aiheen olettaa. Suojaisaa          muuttamiseksi mahdollisimman pian?
37530:       Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1979.
37531: 
37532:                                           Risto Tuominen
37533: 
37534: 
37535: 
37536: 
37537:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37538: 
37539: 087900394K
37540:                                               1978 vp.
37541: 
37542: Kirjallinen kysymys n:o 655.
37543: 
37544: 
37545: 
37546: 
37547:                                   Ekorre: Kemin Jahti- ja Kalamiehet r.y:n metsästysalueista.
37548: 
37549: 
37550:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37551: 
37552:    Voimassa olevan metsästyslain ( 290/62)           sätalousministeriö harkitsemaan erikseen. Maa-
37553: sekä metsästyksestä ja riistanhoidon järjestämi-      ja metsätalousministeri Johannes Virolainen pe-
37554: sestä annetun asetuksen (566/62) mukaan              rusteli metsähallituksen kielte1stä suhtautumis-
37555: kunnan asukkailla on vapaa metsästysoikeus            ta vastatessaan eduskunnassa 11. 1. 1979 teh-
37556: kunnan alueella sijaitsevilla valtion mailla. Ul-    tyyn suulliseen kysymykseen muun muassa seu-
37557: kokuntalaiset voivat lunastaa erityisiä metsäs-       raavasti: "Kysymyksessä mainitulla Kemin Jah-
37558: tyslupia, jotka myöntää metsähallinnon piiri-         ti- ja Kalamiehet r.y:llä oli vuosina 1970-75
37559: kuntakonttori. Asetuksen mukaan valtion mail-         vuokrattuna metsästystä varten Vittikkomaa-ni-
37560: le voidaan myöntää myös metsästysvuokra-             minen alue, joka tarkoittaa juuri tässä kysymyk-
37561: oikeuksia yksityisille tai rekisteröidyille yhdis-   sessä mainittua Kirakkalehdon aluetta Simon
37562: tyksille. Tällöin on paikallisen sekä erityisesti    kunnassa. Tämä alue kuuluu ns. vapaan met-
37563: metsästysmaata vailla olevan väestön etu otet-        sästyksen alueeseen, jossa kaikilla kunnan asuk-
37564: tava huomioon.                                       kailla on vapaa metsästysoikeus kotikunnas-
37565:    Kemin Jahti- ja Kalamiehet r.y:llä on ollut        saan sijaitsevilla valtion mailla. Metsähallitus
37566: vuodesta 1971 alkaen vuokrattuna 3 480 ha:n           teki jo vuonna 1972 periaatepäätöksen, jonka
37567: metsästysalue Simon kunnan, Simojoen pohjois-        mukaan seuroiile ei enää vuokrata metsästys-
37568: puoliselta ns. Kirakkalehdon alueelta. Vuokra-       alueita niiden epäkohtien johdosta ja rajoitus-
37569: alue oli erittäin tarpeellinen, sillä Kemin kau-      ten vuoksi, joita seuroille vuokraaminen aiheut-
37570: pungissa asuvilla metsästyksen harrastajilla ja       taa juuri vapaan metsästyksen alueella." Niin-
37571: riistanhoitotyötä suorittavilla ei ole siihen mah-   ikään maa- ja met:sätalousministeri Virolainen
37572: dollisuutta oman kunnan alueella tarkoitukseen        totesi, että "Myöskin tämän seuran jäsenet pää-
37573: sopivien valtion maiden puuttuessa.                  'sevät siellä metsästämään, mutta he eivät ole
37574:    Metsähallitus on kuitenkin 14 päivänä touko-      saaneet ensimmäisessä vastauksessani mainitse-
37575: kuuta 1975 tekemänsä periaatepäätöksen mu-            mistani syistä monopolia tälle alueelle. Heillä on
37576: kaisesti jättänyt vuokrasopimuksen jatkamatta,        mahdollisuus tietysti hakea oikeutta sellaisille
37577: jolloin kemiläiset metsästyksen ja rHstanhoidon      alueille, jotka eivät ole yleisen metsästysoikeu-
37578: harrastajat ovat jääneet lähes kokonaan vaille        den ·alaisia."
37579: näitä mahdollisuuksia. Vaikka alueelle voidaan-          Vuokraoikeuden päättymisen jälkeen saadut
37580: kin myöntää metsästyslupia, ei sitä voida pitää       kokemukset ovat osoittaneet metsähallituksen
37581: riittävänä. Kuluvalle metsästyskaudelle nimit-        aikanaan tekemät arviot, joihin myös maa- ja
37582: täin myönnettiin kemiläisille metsästäjille mai-      metsätalousministeri Virolainen on vastauksensa
37583: nitulle Simojoen pohjoispuoliselle alueelle vain     perustanut, virheellisiksi. Ensiksikin on todetta-
37584: 60 vuosikorttia. Kahdeksi päiväksi myönnettä-         va, että kemiläisillä ei ole metsästyslain mukais-
37585: vä lupa on muun muassa sääolosuhteet huo-             ta vapaata metsästysoikeutta valtion mailla Si-
37586: mioon ottaen erittäin hankala ja useissa tapauk-     mon kunnan ,alueella. He voivat lunastaa met-
37587: sissa Jupa saattaa jäädä kokonaan käyttämättä-       sästyslupia, mutta esimerkiksi kuluvalle met-
37588: kin.                                                 sästyskaudelle niitä myönnettiin vain 60, jota
37589:     Vastatessaan eduskunnassa asiasta t·ehtyyn        on pidettävä erittäin vähäisenä ottaen huo-
37590: kirjalliseen kysymykseen ministeri Veikko Saar-      mioon metsästysseuraan kuuluvat noin 500 jä-
37591:  to totesi 21 päivänä joulukuuta 1977, että met-     sentä. Kirakkalehdon alueen vuokraus ei tuot-
37592: sähallituksen 14. 5. 1975 tekemän periaatepää-       tanut aikanaan vuokrasopimuksen voimassa ol-
37593:  töksen pysyttämistä voimassa tulee maa- ja met-      lessa mitään haittaa simolaisille metsästäjille,
37594: 087900395L
37595: 2                                                   1978 vp.
37596: 
37597: sillä heillä oli metsästyslain ja vuokrasopimuk-               Kun metsähallituksen arviot vuokrasopimuk-
37598: •sen mukaan alueella vapaa metsästysoikeus. Ky-            sen v·aikutuksista paikkakuntalaisven vapaan
37599: seessä ei siten ollut maa- ja metsätalousminis-            metsästysoikeuden säilymiseen, riistanhoidon ke-
37600: teri Virolaisen vastauksessaan mainitsema Ke-              hittymiseen ja kemiläisten metsästyksen ja riis-
37601: min Jahti- ja Kalamiehet r.y:n eikä sen kemi-              tanhoidon harrastaj1en metsästysmahdollisuuk-
37602: lätsen jäsenten monopolioikeus.                            sien turvaamis<een muulla tavoin ovat osoittau-
37603:     Aluoon etäisestä sijainnista johtuen vain har-         tuneet saatujen kokemusten mukaan virheelli-
37604: vat simolaiset metsästäjät käyttävät Kirakkaleh-           siksi, tulisi maa- ja met·sätalousmin1sreriön pi-
37605: don ·aluetta metsästykseen. He voivat harrastaa            kaisesti tarkistaa metsähallituksen aikanaan te-
37606: metsästystään joko valtion tai omilla maillaan             kemää periaatepäätöstä siten, että Kemin Jahti-
37607: huomattavasti lähempänä aJSui:.mpaikkaansa. SJ.;..         ja Kalamiehet r.y:He vuokratta1siin riittävän
37608: täpaitsi ne simolaiset, jotka vuokrasopimuksen             suuri alue Simon kunnasta, Simojoen pohjois-
37609: aikana metsästivät Kirakkalehdon ·aJueella, sai-           puoliselta alueelta. 'Fätä tarkoittavan uuden. ano-
37610: vat paremmat mahdollisuudet nlstakannan voi-               muksen Kemin Jahti- ja Kalamiehet :t;.y:. onkin
37611: ruistuttua Kemin Jahti>- ja Kalatruehet r.y:n. te.-        toimittanut metsähallitukselle.
37612: hokkaan riistanhoitotyön ansiosta. VuokraJSopi-                Edellä olevaan ja v,altiopäiväjärjestyrosen 37
37613: muksesta ei siis ole olLUl!t laaittaa simolaisille         §l:n 1 ll;l'lmenttiin viitat,en esitän kunmioittavas-
37614: rnetsästäjj&, jpsta on osoituksena myös se, että           ti: v:altioneuvoston asianomaisen jäsenen v:.astat-
37615: Simon riistanhoitoyhdistys 0n puoltanut Kirak-             ta-v;aksi seuraavan kysymyksen:
37616: kalehdon ·alueen vuokraoo:~Is.ra edelleen Kemin
37617: Jahti- ia Kalamiehet r.y:He.                                          Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
37618:    Kun Kemin Jahti:- ja Kala:miehe.t r.y:n jäsen-                  :silil, metsähallituksen 14. 5. 1975 metc
37619: ten keskuudessa ei ole ma;anomista.jia, ja kun                     1sästysvuokrauksien lopettamista metsäs"
37620: seuralla ei ole sellais1a swhteita yksityisiin maa-                :tyslain 3 §:n 2 momentin tarko1ttamilla
37621: ja metsäallileickn &mistaj;iin,, että metsästy,s.al'uei-           alueilla koskevan periaatepäätöksem tat-
37622: ta voitaisiin näin saada vuokratuksi, voidaan                      kistamisek:si siten., •että Kemin Jahti:- ja
37623: seuran i®emten metsäst)"s~ j:a riistanhoitonmh,.                   Kalamiehet r.y. sa:a Simon kun,rum Ki-
37624: dollisnlildet turvata vain vuokraamalla seui;alk                   rakkalehdon aluedta anomansa alu€en
37625: metsästysalue valtion maåtta.                                      vuokratuksi metsästysalueekseen?
37626:       He!Siing,is<Sä 1 päivänä helmikuuta 1919.
37627: 
37628:                                                Mikko Ekorre
37629: 
37630: 
37631: 
37632: 
37633:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37634:                                                1978 vp.
37635: 
37636: Kirjallinen kysymys n:o 656.
37637: 
37638: 
37639: 
37640: 
37641:                                    Liedes: Oulun läänin pohjoisten kuntien työllisyyden parantami-
37642:                                       sesta.
37643: 
37644: 
37645:                           E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37646: 
37647:    Oulun läänin pohjoisosan kunnissa on työt-            Vaitiovallan tulisi mielestäni ryhtyä toimen-
37648: tömyys jälleen muodostunut hyvin vaikeaksi.           piteisiin teollisuuslaitosten perustamiseksi tuol-
37649: Tammikuun tilastojen mukaan työttömyyspro-            le alueelle. Rautaruukin äsken tekemät päätök-
37650: sentti oli Iissä 25,4, Kuivaniemellä 25,2, Hai-       set uusien teollisuuslaitosten perustamiseksi
37651: luodossa 22,0, Kuusamossa 20,8, Pudasjärvellä         Pulkkilan kuntaan ja Oulun kaupunkiin ovat
37652: 23,2, Yli-Iissä 19,7, Taivalkoskella 19,0, Yli-       mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten valtion
37653: kiimingissä 18,1 ja Kiimingissä 16,6 sekä Hau-        laitoksien toimesta voidaan vaikeimpia työlli-
37654: kiputaalla 16,9 prosenttia.                           syysalueita pysyvästi työllistää. Hallituksen tu-
37655:    Mitään merkittäviä valtion työllirstämrstöitä      lisi Oulun läänin pohjoisosan kuntien osalta
37656: ei ole noille alueille järjestetty, vaikka vaikea     suunnitella valtionyhtiöiden laitoksia mainittui-
37657: tilanne on vuodesta toiseen toistuvaa.                hin kuntiin.
37658:    Työttömien asema on muodostunut kestä-                Edellä olevaan ja valtiopäiväjärjestyksen 37
37659: mättömäksi. Työttömyyskassapäiväraha on lu-           §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneuvos-
37660: kuisissa tapauksissa jo loppuun käytetty. Hau-        ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraa-
37661: kiputaan kunnassa oli joulukuun tilastojen mu-        van kysymyksen:
37662: kaan 200 henkilöä, jotka eivät saaneet valtion
37663: korvausta eikä kassa-avustusta.                                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37664:    Oulun läänin pohjoisosa on elinkeinoraken-                 ryhtyä Oulun läänin pohjoisosan kun-
37665: teeltaan sellaista, että siellä ei ole pysyviä työ-           tien työllisyyden parantamiseksi pysy-
37666: paikkoja riittävästi. Yksityinen pääoma ei tun-               vällä tavalla?
37667: ne kiinnostusta tuon alueen työllistämiseen.
37668:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1979.
37669: 
37670:                                             Pentti Liedes
37671: 
37672: 
37673: 
37674: 
37675:   Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37676: 
37677: 
37678: 
37679: 
37680: 087900396M
37681:                                               1978 vp.
37682: 
37683: Kirjallinen kysymys n:o 657.
37684: 
37685: 
37686: 
37687: 
37688:                                   Pohjala ym.: Jätelämmön hyödyntämisestä :taajamien lämmityk-
37689:                                      seen.
37690: 
37691: 
37692:                          E d u s k u n n a n H e rr a P u he m i e he He.
37693: 
37694:    Valtio myöntää avustuksia ja lainoja koti-        la hyödyntämisellä saavuttaa huomattavia kan-
37695: maista polttoainetta käyttävien laitosten inves-     santaloudellisia säästöjä.
37696: tointi- ja käyttömenoihin, jotta kalliin ulkomai-       Mielestämme tulisi jätelämmön käyttö kiin-
37697: sen tuontipolttoaineen osuutta maamme ener-          teistöjen lämmitykseen rinnastaa valtion tuki-
37698: giankulutuksessa voitaisiin supistaa. Kauppa- ja     toiminnassa kotimaisten polttoaineiden käyt-
37699: teollisuusministeriö myöntää avustuksia pohto-       töön sekä investointi- että käyttökustannusten
37700: turvetta käyttävien laitosten vuosikustannusten      osalta.
37701: alentamiseen ja työvoimaministeriö rahoittaa            Edellä mainittuun ja valtiopäiväjärjestyksen
37702: kotimaisten energialähteiden käyttöä lisääviä        37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme valtio-
37703: sekä energian kulutusta vähentäviä investoin-        neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
37704: teja.                                                seuraavan kysymyksen:
37705:    Tukitoimia koskevia säännöksiä laadittaessa
37706: on rajoituttu yksinomaan tukemaan kotimaisten                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
37707: polttoaineiden lisääntyvää käyttöä ja energian               siin teollisuuden prosesseissa syntyvän
37708: kulutuksen vähentämistä. Sen sijaan ei ole jär-              ns. jätelämmön käytön ja käytön edel-
37709: jestetty mahdollisuuksia tukea erilaisissa teolli-           lyttämän tutkimus- ja investointitoimin-
37710: suuden prosesseissa syntyvän ns. jätelämmön                  nan saattamiseksi valtion tukitoiminnas-
37711: hyödyntämistä lähellä sijaitsevien taajamien                 sa samanlaiseen asemaan kotimaisten
37712: lämmitykseen. Jätelämmön käyttö on kansanta-                 energialähteiden käytön lisäämiseen ja
37713: loudellisesti erittäin edullista, koska tällöin              energian kulutuksen vähentämiseen
37714: säästettäisiin tuontipolttoaineita. Vaikka säästö            tähtäävien tutkimus- ja sovellutuspro-
37715: yksittäisen tapauksen osalta olisi kokonaisuuden             jektien kanssa?
37716: kannalta vähäinen, voitaisiin jätelämmön laajal-
37717:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1979.
37718: 
37719:          Toivo T. Pohjala               Matti Jaatinen                 Pertti Salolainen
37720:          Irma Rihtniemi-Koski           Tuure Junnila                  Erkki Häkämies
37721:          Sinikka Karhuvaara             Jalmari Torikka                Ritva Laurila
37722:          Heikki Jartti                  Eeva Kauppi                    Pentti Sillantaus
37723:          Ilkka Kanerva                  Ulla Puolanne                  P. Mäki-Hakola
37724:          Elsi Hetemäki-Olander          Anna-Liisa Linkola             Vuokko Juhola
37725:          Timo Mäki                      Mikko Asunta                   Pekka Jokinen
37726: 
37727: 
37728: 
37729: 
37730:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37731: 
37732: 
37733: 
37734: 087900397N
37735: 1'
37736:                                              1978 vp.
37737: 
37738: Kirjallinen kysymys n:o 658.
37739: 
37740: 
37741: 
37742: 
37743:                                  Vilmi: Pohjois-Lapin kuntien valtionapujen maksatuksen nopeut-
37744:                                     tamisesta.
37745: 
37746: 
37747:                         E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37748: 
37749:    Valtionapuja koskevat ennakot suoritettiin       minen, Peltovuoman ja Nunnasen välisen lähes
37750: kunnille aikaisemman käytännön mukaan pal-          liikennekelvottoman maantien parannustyö sekä
37751: kanmaksuja edeltäneen kuukauden loppuun             keskeneräiseksi jätetyn Kilpisjärven maantien
37752: mennessä. Nyt uuden lain mukaan on valtion-         perusparantaminen. Samoin peruselinkeinojen,
37753: apuennakoiden maksatusta siirretty myöhäisem-       kuten maatilatalouden puolella olisi runsaasti
37754: pään ajankohtaan siten, että ennakot tilitetään     asuntojen ja karjasuojien rakentamista ja perus-
37755: kunnille vasta palkanmaksukuukauden 20 päi-         korjaami:sta, mutta tähän useita kymmeniä ihmi-
37756: vään mennessä. Tämä uusi ja kunnille huo-           siä työllistävään toimintaan ei valtiovalta ole
37757: mattavasti epäedullisempi menettely on saat-        osoittanut varoja juuri lainkaan. Työtä ja työ-
37758: tanut monet vaikeassa asemassa olevat Pohjois-      kohteita, joista kunta ja kuntalaiset saisivat
37759: Lapin kunnat erittäin vaikeaan asemaan.             tuloja, on erittäin runsaasti, mutta valtiovalta
37760:    Esimerkkinä tästä mainittakoon mm. Enon-         ei ole tuntenut riittävästi kiinnostusta näitä
37761: tekiön kunta, jossa valtionapua koskevien enna-     perä-Lapin ihmisten vaikeuksia kohtaan. Tämä
37762: koiden maksatuksen siirtäminen on jo nyt            vaikeimpien työttömyysalueiden syrjiminen on
37763: johtanut kunnan katastrofitilanteeseen. Kun         nyt saattamassa kunnat erittäin vaikeaan ase-
37764: ennakoita ei saada ajallaan, ei kunta pysty         maan. Tästä syystä valtionapua koskevien enna-
37765: maksamaan esim. opettajien ym. palkkoja aikai-      koiden maksatosta olisi näille kunnille kiireelli-
37766: semman käytännön mukaisesti. Kunnan asema           sesti nopeutettava.
37767: on muutenkin erittäin tukala. Kunnan alueella          Edellä esitettyyn ja valtiopäiväjärjestyksen
37768: ei ole ainuttakaan valtion työkohdetta, vaikka      37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtioneu-
37769: kunnan työvoimasta on työttömänä 37,8 %.            voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
37770: Näin siitä huolimatta, vaikka kunnan alueella       raavan kysymyksen:
37771: on runsaasti kiireellisesti toteutettavia ja val-
37772: miiksi suunniteltuja työkohteita erittäin paljon.             Tuleeko Hallitus ryhtymään kiireel-
37773: Tällaisina työkohteina mainittakoon Katesu-                lisiin toimenpltelSlm Enontekiön ja
37774: vannon rajasillan rakentaminen, jossa suunni-              muiden suurtyöttömyydestä kärsivien
37775: telmat ovat kaikinpuolin valmiina. Kiireelli-              Pohjois-Lapin kuntien valtionapuja kos-
37776: sesti toteutettava työkohde olisi myös Hetan               kevien ennakoiden maksatuksen nopeut-
37777: ja Peltovuoman välisen maantien peruskorjaa-               tamiseksi?
37778:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1979.
37779: 
37780:                                           Pekka Vilmi
37781: 
37782: 
37783: 
37784: 
37785:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37786: 
37787: 
37788: 
37789: 087900398P
37790:                                                 1978 vp.
37791: 
37792: Skriftligt spörsmål nr 659.
37793: 
37794: 
37795: 
37796: 
37797:                                      Stenbäck m.fl.: Om höjda statsanslag för FN:s barnfond.
37798: 
37799: 
37800:                           T i 11 R i k s d a g e n s H e r r T a 1 m a n.
37801: 
37802:    FN:s barnfond UNICEF har fått stöd av               arbetat för UNICEF, men man väntar. sig även
37803: Finland sedan år 1961. UNICEF är känd som              att statsmakten skall höja sitt stöd tili denna
37804: en effektiv organisation med låga administra-          organisation.
37805: tionskostnader. UNICEF samlar in pengar så-               Trots att år 1979 är barnets internationella
37806: väl av regeringarna som genom frivilliga bidrag        år har i statsbudgeten endast upptagits ett obe-
37807: och olika kampanjer. 1 Finland är UNICEF               tydligt tiliägg, 150 000 mark för att poängtera
37808: ett av de mest kända FN-organen bl.a. för att          årets målsättning. Statens stöd tili UNICEF
37809: fonden hjälpte vårt land under efterkrigsåren.         under år 1979 uppgår totalt tili 3,6 miljoner
37810:    Ar 1979 firas överallt i världen som barnets        mark. Även i relation tili Finlands stöd tili
37811: internationella år. Detta sker också i Finland.        FN:s utvecklingsprogram UNDP är st&let tili
37812: Barnets är har två oli:ka aspekter. På det             UNICEF lågt. Finland ger 7,5 gånger mera till
37813: nationella planet koncentrerar man sig på att          UNDP, medan länderna i allmänhet ger fyra
37814: skapa bättre förhållanden för det egna landets         gånger högre anslag tili UNDP än till
37815: barn och den internationella uppgiften är att          UNICEF. En bättre balans mellan dessa an-
37816: informera om de förhållanden, i vilka ut-              slag borde därför uppnås genom en väsentlig
37817: vecklingsländernas barn lever och att förbättra        förhöjning av stödet tili UNICEF. Ytterligare
37818: deras levnadsvillkor. Under barnets år effekti-        kan nämnas att UNICEF under år 1978 av
37819: veras servicen och hjälparbetet i de organisa-         sammanlagt 19 finländska företag inköpte me-
37820: tioner, som är underställda FN. Det är fråga           diciner och papper samt laboratorie-, skol- och
37821: om hälsovård, tillgång tili rent vatten, näring,       köksutrustningar tili ett värde av 8,5 miljoner
37822: socialservice, utbildning o.s.v. Det finns i dag       mark. Det statliga stödet uppgick däremot tili
37823: 200 miljoner barn, som inte har några möjlig-          endast 3,45 miljoner mark.
37824: heter att lära sig läsa, skriva eller räkna. 1 vissa      Med hänvisning tili ovanstående anhåller
37825: utvecklingsländer dör t.o.m. 50 % av barnen            undertecknade om att i den ordning 37 § 1
37826: före sin femte födelsedag och 500 miljoner             mom. riksdagsordningen föreskriver tili. veder-
37827: barn får inte tillräcklig eller rätt kost.             börande medlem av statsrådet få ställa följande
37828:    Som enda organ inom FN har FN:s barn-               spörsmål:
37829: fond tili uppgift att helt koncentrera sin verk-
37830: samhet på att förbättra barnens situation. Som                   Vilka åtgärder avser Regeiingen vid-
37831: ett resultat av det aktiva informationsarbete                 ta, särskilt med hänsyn tili att inne-
37832: som har utförts av FN:s barnhjälp i Finland                   varande år är barnets internationella år,
37833: har UNICEF i dag ett starkt stöd bland våra                   för att höja statens anslag . tili FN:s
37834: medborgare. Många frivilliga organisationer har               barnfond UNICEF?
37835:       Helsingfors den 1 februari 1979.
37836: 
37837:                 Pär Stenbäck                                      Henrik Westerlund
37838:                 Jutta Zilliacus                                   Håkan Malm
37839:                 Kristian Gestrin                                  Ragnar Granvik
37840:                 Christoffer Taxell                                Ingvar S. Melin
37841: 
37842: 
37843: 
37844: 087900399R
37845: 2                                              1978 vp.
37846: 
37847: Kirjallinen kysymys n:o 659.                                                              Suomennos.
37848: 
37849: 
37850: 
37851:                                     Stenbäck ym.: Valtionosuuden lisäämisestä YK:n lastenrahastoon.
37852: 
37853: 
37854:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37855: 
37856:     YK:n lastenrahasto UNICEF on saanut              ovat työskennelleet UNICEFin hyväksi, mutta
37857: Suomelta tukea vuodesta 1961 lukien.                 odotamme, että myös valtiovalta korottaisi tälle
37858: UNICEF tunnetaan tehokkaana järjestönä,              järjestölle antamaansa tukea.
37859: jolla on alhaiset hallinnolliset menot. UNICEF          Huolimatta siitä, että vuosi 1979 on kansain-
37860: kerää varoja sekä hallituksilta että vapaaehtoi-     välinen lastenvuosi, valtion budjettiin on otettu
37861: silla lahjoituksilla ja erilaisilla kampanjoilla.    vain vähäinen lisäys, 150 000 markkaa vuoden
37862: Suomessa UNICEF on yksi YK:n tunnetuim-              päämäärän    korostamiseksi.    Valtion   vuonna
37863: mista elimistä, mm. sen vuoksi, että rahasto         1979 UNICEFille antaman tuen määrä nousee
37864: auttoi maatamme sotaa seuranneina vuosina.           kokonaisuudessaan 3,6 miljoonaan markkaan.
37865:    Vuotta 1979 vietetään kaikkialla maailmassa       Myös verrattuna Suomen YK:n kehitysohjel-
37866: lasten kansainvälisenä vuotena. Näin tapahtuu        malle UNDP:lle antamaan tukeen UNICEFille
37867: myös Suomess.a. Lasten vuodella on kaksi as-         annettava tuki on vähäinen. Suomi antaa
37868: pektia. Kansallisella tasolla keskitytään luo-       UNDP:lle 7,5 kertaa enemmän samanaikaisesti
37869: maan paremmat edellytykset oman maan lap-            kun maat yleensä antavat UNDP:lle neljä ker-
37870: sille ja kansainvälisenä tehtävänä on informoida     taa enemmän kuin UNICEFille. Näiden määrä-
37871: niistä olosuhteista, joissa kehitysmaiden lapset     rahojen välillä olisi saavutettava parempi tasa-
37872: elävät, sekä parantaa heidän elinolosuhteitaan.      paino korottamalla oleellisesti UNICEFille
37873: Lasten vuonna tehostetaan YK:n alaisten jär-         annettavaa tukea. Vielä voidaan mainita, että
37874: jestöjen palvelua ja avun antamista. Tällöin         UNICEF vuonna 1978 osti yhteensä 19 suoma-
37875: on kysymys terveydenhoidosta, puhtaan veden          laiselta yritykseltä lääkkeitä ja paperia sekä
37876: saannista, ravinnosta, sosiaalipalveluista, koulu-   laboratorio-, koulu- ja keittiövarusteita 8,5 mil-
37877: tuksesta jne. Tänä päivänä on 200 miljoonaa          joonan markan arvosta. Valtion tuki nousi sitä
37878: lasta, joilla ei ole mahdollisuuksia oppia luke-     vastoin vain 3,45 miljoonaan markkaan.
37879: maan, kirjoittamaan tai laskemaan. Eräissä ke-          Edellä olevaan viitaten allekirjoittaneet esit-
37880: hitysmaissa jopa 50 % lapsista kuolee ennen          tävät valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
37881: viidettä syntymäpäiväänsä ja 500 miljoonaa           mentin nojalla valtioneuvoston asianomaisen
37882: lasta ei saa riittävää tai oikeata ravintoa.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37883:     Ainoana YK:n järjestönä YK:n lastenrahas-
37884: ton tehtävänä on kokonaan keskittyä lasten                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37885: aseman parantamiseen tähtäävään toimintaansa.                ryhtyä erityisesti silmälläpitäen sitä,
37886: UNICEFilla on tänään kansalaistemme jou-                     että kuluva vuosi on lasten kansainväli-
37887: kossa vahva tuki sen tuloksena, että YK:n                    nen vuosi, jotta valtion YK:n lasten-
37888: lastenapu on Suomessa suorittanut aktiivista                 rahastolle UNICEFille maksettava apu
37889: informaatiota. Monet vapaaehtoiset järjestöt                 korotettaisiin?
37890:      Helsingissä 1 päivänä helmikuuta 1979.
37891: 
37892:                Pär Stenbäck                                      Henrik Westerlund
37893:                Jutta Zilliacus                                   Håkan Malm
37894:                Kristian Gestrin                                  Ragnar Granvik
37895:                Christoffer Taxell                                Ingvar S. Melin
37896: 
37897: 
37898: 
37899:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37900:                                               1978 vp.
37901: 
37902: Kirjallinen kysymys n:o 660.
37903: 
37904: 
37905: 
37906: 
37907:                                  Pihlajamäki ym.: Luonnonsuojeluun liittyvistä puutteista valtion-
37908:                                      hallinnossa.
37909: 
37910: 
37911:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
37912: 
37913:    Valtakunnallisia luonnonsuojelusuunnitelmia       hallitus ei tähän päivään mennessä eli yli kah-
37914: on laadittu maa- ja metsätalousministeriössä         den vuoden aikana ole tehnyt Mes arviota
37915: sekä komiteoissa. Seudulliset ensimmäisen vai-       alueesta, saati käynnistänyt varsinaisia hinta-
37916: heen suojelusuunnitelman sisältävät vaihekaa-        neuvotteluja maanomistajien kanssa.
37917: vat alkavat olla seutukaavaliitoissa valmiina           Luonnonsuojelualueiden osalta ei ainakaan
37918: koko maassa. Maamme alkuperäisen luonnon             käytännössä ole myöskään olemassa menettelyä,
37919: suojeluun tähtäävät suunnitelmat ovat nyt niin       jota noudattaen maanomistajalle voitaisiin mak-
37920: pitkällä, että luonnonsuojelusta vastaavat vi-       saa korvaus hänen menetyksistään. Aivan lä-
37921: ranomaiset yleensä tietävät, mitä alueita on         hiaikoina tulee esimerkiksi Kruunupyyssä si-
37922: tarkoitus suojella.                                  jaitseva Höbäcken perattavaksi, koska valtio
37923:    Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain       ei ole pystynyt esittämään arviota korvaukses-
37924: ollut määräraha (momentilla 30.95.88) luon-          ta, jonka maanomistajat saisivat alueen suoje-
37925: nonsuojelualueiden toteuttamiseen. Vuoden            lun seurauksena. Maanomistajat ovat tehneet
37926: 1978 tulo- ja menoarviossa määrä oli 6,8 mil-        rauhoitushakemuksen, jossa suojelulta edelly-
37927: joonaa markkaa. Vuodeksi 1979 on varattu 6,0         tetään menetysten korvaamista.
37928: miljoonaa markkaa. Valtioneuvoston 24. 2.               Monasti olisi maanomistaja valmis luonnon-
37929: 1978 tekemän, kansallispuistojen lähivuosien         suojelun toteuttamiseen, mikäli tila, jonka hoi-
37930: kehittämistä koskevan periaatepäätöksen perus-       toa aiotaan jatkaa, pysyisi elinkelpoisena. Täl-
37931: telumuistiossa esitetään määrärahatarpeeksi 7,5      laisissa tapauksissa maanomistajat ovat halun-
37932: miljoonaa markkaa vuodessa. Soiden suojelun          neet vaihtaa suojeltavan maansa samantuottoi-
37933: perusohjelman toteuttaminen vaatii lisäksi omat      seen metsätalousmaahan. Valtio voisi jo nyt
37934: määrärahansa.                                        ostaa vaihtomaata, mutta ei sitä käytännössä
37935:    Myös yksityisten omistamia alueita on jou-        tee. Esimerkiksi Lestijärven Matosuo tullaan-
37936: duttu sisällyttämään suojelusuunnitelmiin, kos-      kin lähiaikoina ojittamaan, koska maanomista-
37937: ka arvokkaat yksityiset luonnonalueet eivät          jan tarpeellisena pitämää vaihtomaajärjestelyä
37938: aina ole korvattavissa vastaavanlaisilla valtion     ei ole saatu aikaan.
37939: mailla. Yksityisten tilojen omistajat ovat suo-         Edellä on mainittu esimerkkeinä joitakin ta-
37940: jelusuunnitelmista yleensä selvillä. Viime aikoi-    pauksia monien joukosta. Jo nämä esimerkit
37941: na onkin valtiolle tarjottu ostettavaksi useita      kuitenkin selvästi osoittavat, että suojelutoimen
37942: tiloja eri alueilta. Näissä tapauksissa on maan-     käynnistyttyä maanomistajien aloitteesta valtio
37943: omistaja ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa jou-       ei pysty suoriutumaan sille toisena osapuolena
37944: tunut varsin hankalaan tilanteeseen. Myynti-         kuuluvista tehtävistä. Erityisesti kiinnittävät
37945: aloitteen tekemisestä kaupan tekoon on kulu-         huomiota metsähallituksen toiminnassa tässä
37946: nut erittäin pitkä aika. Vuoden kuluessa ei          suhteessa esiintyvät suuret puutteet.
37947: yleensä ehdi tapahtua juuri mitään. Hankalaan           Kysyjien saamien selvitysten mukaan luon-
37948: tilanteeseen ovat joutuneet esimerkiksi Vaasan       nonsuojelualueiden toteuttamista hoidetaan si-
37949: läänissä sijaitsevan Juurikkanevan omistajat.        vutoimisesti. Tämä tuntuu perustelemattomal-
37950:  Marraskuun 9 päivänä 1976 he ovat yksimieli-        ta, koska kyseessä on useiden miljoonien mark-
37951: sesti ilmaisseet metsähallitukselle lähettämäs-      kojen käytön ratkaiseminen vuosittain. Edellä
37952:  sään kirjeessä halukkuutensa noin 1 000 heh-        oleva selittänee myös sen, miksi maanomista-
37953:  taarin suojelusuon myymiseen valtiolle. Metsä-      jien kanssa ei käydä henkilökohtaisia neuyotte-
37954: 087900400S
37955: 2                                            1978 vp.
37956: 
37957: luja siitä, mikä suojelun eri toteuttamistavoista   teella valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
37958: olisi kyseiselle tilalle paras vaihtoehto, eikä     tattavaksi seuraavan kysymyksen:
37959: siitä, kuinka suuri korvaus tai hinta olisi mak-
37960: settava. Myös määrärahan käytön hitaus osoit-                 Onko Hallitus selvillä alkuperäisen
37961: taa valtion toteuttamisorganisaatiossa olevan              luonnon suojeluun liittyvistä puutteista
37962: suuria puutteita. Esimerkiksi vuoden 1978                  valtionhallinnossa ja erityisesti metsä-
37963: määrärahasta oli marraskuussa käytetty ostoi-              hallituksessa, ja
37964: hin vasta vain 0,8 miljoonaa markkaa. Kor-                    katsooko Hallitus, että tarvitaan pää-
37965: vauksiin ei rahaa ole käytetty lainkaan.                   toiminen toteuttajavirkamies luonnon-
37966:    Edellä esitettyyn viitaten esitämme valtio-             suojelualueiden korvaus- ja hintakysy-
37967: päiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentin perus-                mysten selvittelyä varten?
37968:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1979.
37969: 
37970:          Veikko Pihlajamäki            Mikko Kaarna                   Orvokki Kangas
37971: 
37972: 
37973: 
37974: 
37975:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
37976:                                               1978 vp.
37977: 
37978: Kirjallinen kysymys n:o 661.
37979: 
37980: 
37981: 
37982: 
37983:                                   Melin: Peruskoulun ja lukion vieraita kieliä koskevas ta kielivalin-
37984:                                                                                          1
37985: 
37986: 
37987:                                      nasta.
37988: 
37989: 
37990:                          Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
37991: 
37992:    Peruskoulun ensimma1sen vieraan kielen               Ruotsin ensimmäiseksi kieleksi valinneet yh-
37993: osalta voidaan todeta, että yli 90 % peruskou-       distetään lukiossa niihin, jotka ovat aloittaneet
37994: lun kolmasluokkalaisista aloittaa englannin          ruotsin peruskoulun 7. luokalla, vaikka viimek-
37995: opiskelun. Vuonna 1977 muiden kielten, var-          si mainittu kurssi on huomattavasti lyhyempi
37996: sinkin saksan opetusryhmiä muodostui poik-           kuin entinen keskikoulun kurssi. Näin asetuk-
37997: keuksellisen paljon. Vuodelta 1978 ei ole vielä      sen mukaan, toistaiseksi täilaista tilannetta ei
37998: tilastoja käytettävissä, mutta ennakkotietojen.      vielä ole tullut. Samoin yhdistetään peruskou-
37999: mukaan on muiden kuin englannin ryhmiä muo-          lun 3. luokalla ja peruskoulun 7. :luokalla aloi-
38000: dostunut edellisvuotista vähemmän.                   tetut englannin ryhmät. Näin on 10-vuotisella
38001:    Poikkeavaa kielivalintaa ei ole voitu toteut-     kurssilla ja 6-vuotisella kurssilla sama ylioppi-
38002: taa edes kaikilla niillä paikkakunnilla, jotka       laskirjoitus.
38003: ovat anoneet ja saaneet siihen valtioneuvoston          Vuoden 1977 tilastojen mukaan lukee
38004: luvan. Syyt tähän ovat mm. seuraavat:                33 654 peruskoululaista 1. vieraana kielenä
38005:    - aloittamisryhmän koko on 20 oppilasta           muuta kieltä kuin englantia ( 12 418 ruotsia,
38006:    - 20 oppilasta .löytyy harvoin ·samasta kou-      18 668 suomea, 2 568 saksaa, ranskaa tai ve-
38007: lusta                                                näjää). On mielenkHntoista kysyä, millaiset
38008:    - 9-vuotiaan lapsen kohdalla mahdollinen          mahdollisuudet näillä 2 568 "harvinaisen" kie-
38009: koulun vaihto pelottaa                               len valinneilla on jatkaa aloittamaansa 1. vie-
38010:    - uuteen kouluun siirtyminen pidentää kou-        rasta kieltä keskiasteen oppilaitoksissa.
38011: lumatkaa                                                Ensimmäisen vieraan kielen asemasta lukios-
38012:    - toveripiiri vaihtuu                             sa voidaan todeta, että vuoden 1977 tilastojen
38013:    - tulkintaa aloitusryhmän koosta on pidet-        mukaan lukiossa opiskeli 1. vieraana kielenä
38014: tävä joustamattomana: esim. vuonna 1977 oli          4 352 saksaa, 180 ranskaa ja 229 venäjää. Ko-
38015: Turussa eräässä koulussa 19 saksan valinnutta        ko peruskoulussa {3-9 lk.) opiskeli 1 472
38016: ja toisessa koulussa 17. Opetusryhmiä tällöin ei     saksaa, 313 ranskaa ja 783 venäjää. Näitten
38017: voitu perustaa. Jos nämä 36 olisivat olleet sa-      kielten taitajat vähenevät siis vielä nykyises-
38018: massa koulussa, olisi voitu perustaa 2 ryhmää!       tään.
38019:    - koululautakuntien informaatio kielivalin-          Lukion opetussuunnitelmatoimikunta kirjoit-
38020: nasta on usein englannin valintaa tukevaa.           taa yleistavoitteissaan kauniisti suomalaisten
38021:                                                      laajasta kielitaidon tarpeesta:
38022:     Seuraukset satunnaisista kielivalintojen to-        "Kansa, jonka oma kieli rakenteellisesti
38023:  teutuksista:                                        poikkeaa maailmankielistä, tarvitsee kielitaitoa,
38024:    - ei muodostu traditiota                          voidakseen osallistua yhä lisääntyvään kansain-
38025:     - toistuva opettajan vaihtuminen                 väliseen vuorovaikutukseen sekä poliittisen, ta-
38026:    - ei kannata kustantM monipuolista, moni-         loudellisen että kulttuurielämän alalla. Lisäksi
38027:  väristä, innostavaa opetusmateriaalia, ei aina-     maamme on kaksikielinen: toisen kotimaisen
38028: kaan rinnakkaisia sarjoja ( esim. pitkässä sak-      kielen tuntemus on kansallisen integraation
38029:  sassa on tällä hetkellä peruskoululuokille kaksi    edellytyksiä.
38030:  oppimatetiaalisarjaa, joista toinen on yksityisen      Sekä maamme taloudellisen että kulttuuri-
38031:  saksanopettajan kustantama, lukiossa ei ole pit-    elämän kehittäminen vaatii kielellisiä kontak-
38032: kää saksaa varten yhtään ajanmukaista oppikir-       teja eri suuntiin. Maamme asemasta johtuu,
38033:  jaa).                                               että tarvitsemme kansana monipuolista kieli-
38034: 087900341V
38035: 2                                               1978 vp.
38036: 
38037:  taitoa. Englannin kieltä taitavien lisäksi maas-       ja laaja kurssi. Tämä vähentää mahdollisuuksia
38038: samme tulee olla kyllin runsaasti myös muita            sijoittaa kieliaine opetusohjelmaan.
38039:  maailmankieliä puhuvia. Kansainvälisten kon-               Nykylukiossa 56-58 tuntia pakollista ainet-
38040: taktien kannalta meille erityisen tärkeitä ovat         ta 10 päivän jaksossa sisältää 1. vieraan .kielen,
38041: englannin lisäksi saksa, venäjä ja ranska. Ky-          toisen kotimaisen sekä 2. vieraan kielen.
38042: symys on sekä vaikutteiden vastaanottamisesta,             Lukion opetussuunnitelmatoimikunnan ehdo-
38043: yhteistoimintaan osallistumisesta että aloittei-        tusta eivät tuominneet ainoastaan kieltenopet-
38044: den teosta kansainvälisessä kentässä. Eri yksi-         tajat. Myös keskiasteen koulunuudistuksen joh-
38045: löiden kielitaito voi kohdistua eri kieliin, sa-        toryhmä pitää tärkeänä, että 2. vieras kieli säi-
38046: moin eri alojen kielitaitovaatimukset voivat           lytetään kaikille oppilaille yhteisten, siis pakol-
38047: vaihdella. Maan kielitaidon tarpeiden jatku-            listen aineitten joukossa. Johtoryhmä toteaa,
38048: valla analysoinnilla ja tarkoituksenmukaisella         että sen siirtäminen valinnaisaineeksi saattaisi
38049: kieltenopetuksen tarjonnalla olisi huolehdittava        vähentää tärkeiden valtakielten, saksan, ranskan
38050: siitä, että yhteydet eri suuntiin pystytään hoi-        ja venäjän opi~~elijoitten määrää, ja olisi näin
38051:  tamaan riittävän tehokkaasti."                         ollen omiaan johtamaan näiden kielten taidon
38052:     Tämän kannanoton perusteella odottaisi voi-        heikkenemiseen. Lausuntoon liittyy eriävä mie-
38053: makkaita toimenpide-ehdotuksia "meille erityi-          lipide. Lukionuudistuksen yhteydessä olisi sak-
38054: sen tärkeide.n" saksan, ranskan ja venäjän ase-        san, ranskan ja venäjän aseman heikentämisen
38055: man parantamiseksi. Nämä toimenpiteet voisi-           _estämiseksi säilytettävä 2. vieras kieli pakolli-
38056: vat esim. olla:                                        sena aineena. Jos se taas on valinnaisaine,
38057:                                                            - ryhmien muodostuminen saattaisi käydä
38058:     - tähänastisten kielitaidon tarvetta koske-        yhtä sattumanvaraiseksi kuin 1. vieraan kielen
38059: vien tutkimusten huomioon ottamista                    kohdalla, jolloin halukkaatkaan eivät voisi kie-
38060:     - opiskeluryhmän perustaruissäädösten tar-         lenopiskelua aloittaa
38061: kistamista tarvittavien oppilaitten lukumäärän             - 3. vieraan kielen valinta jäisi olematto-
38062: suhteen                                                maksi ( nyk. yleensä ranska, venäjä tai latina)
38063:     -- muidenkin epäkohtien poistamista.                   - 15-vuotiaiden valinnoissa ovat esim. to-
38064:     Mutta lukion opetussuunnitelmatoimikunta           verien valinnat ja vähällä työllä pääseminen tär-
38065: esitti yleistavoitteidensa kanssa jyrkässä ristirii-   keämpiä kriteereitä kuin oma tai kansan kieli-
38066: dassa olevan ·lukion lukusuunnitelman. Hieman          taidon tarve
38067: outona on pidettävä sitä, että lukion kieliohjel-          - opettajien työllisyys vaikeutuisi kohtalok-
38068: man "keventämiseksi" toimikunta sijoitti 2.            kaasti
38069: vieraan kielen 3. vieraan kielen rinnalle valin-           - englannin kielen valta-asema korostuisi
38070: naisaineeksi.                                          vielä nykyisestäänkin
38071:                                                            - ranskaa, saksaa tai venäjää haluavien työ-
38072:     Syksyllä 1978 kuudessa lukiossa aloitettua         määrä tulisi kohtuuttomaksi.
38073: kokeilua varten laadittu lukusuunnitelma poik-             Toisen vieraan kielen osalta 5-vuotinen
38074: keaa hieman lukion lukusuunnitelmatoimikun-            kurssi alkaa valinnaisaineena peruskoulun 8.
38075: nan ehdotuksesta, ja on kyseisiUe kielille vielä-      luokalla
38076: kin epäedullisempi. Asiaa valaisevat seuraavat
38077:                                                            - aloitusryhmän koko on 12 oppilasta
38078: seikat:                                                    - noin 40-50 % oppilaista valitsee valin-
38079:    - kaikille oppilaille yhteisiä pakollisia ai-       naisaineekseen kielen
38080: neita on niin paljon, että lyhyen kielen valin-            - tarjolla yleensä saksa, sen rinnalla ranska
38081: neilla on erittäin raskas ohjelma                      ja venäjä
38082:    - jos 2. vieras kieli vielä valitaan, jää 3.            - kurssi jatkuu omana ryhmänään lukiossa,
38083: vieraan kielen valinta olemattomaksi                   jos 6 oppilasta jatkaa
38084:    - jos oppilas valitsee esim. 1 kielen ja psy-           - lukiossa tuntimäärä on pienempi kuin
38085: kologian, tuntimäärä on 66/10 pv., siis enim-          lukiossa alkavan kurssin
38086: mäkseen 7-tuntisia koulupäiviä                             - voidaan yhdistää lukion 3. luokaHa siihen
38087:    - kokeilulukioissa on myönnetty lupia 3.            ryhmään, joka on aloittanut vasta lukion 1.
38088: vieraan kielen ryhmän perustamiseksi tavallista        luokalla, ellei ole yhteensä riittävää määrää op-
38089: pienemmällä oppilasmäärällä .                          pilaita
38090:    - lukion 1. luokalla on kaikkien opp1lait-              - ei yhdistetä a) yksisarjaisissa lukioissa,
38091: ten opiskeltava fysiikkaa, vaihtoehtoina yleinen       jos on 30 oppilasta lukion 3. luokalla, ja lukion
38092:                                                N:o 661                                               3
38093: 
38094: 2. luokalla on ollut 2 ryhmää, b) isoimmissa         voisivat valinnat varsin pienissä kouluissa vä-
38095: kouluissa 60 saa opettaa kolmena ryhmänä, 90         hentyä niin, etteivät halukkaatkaan voisi aloit-
38096: neljänä ja 120 viitenä.                              taa kyseisen kielen opiskelua. Niin muotorik-
38097:    Tämän kurssin olemassaolo lukiossa alkavan        kaissa kielissä kuin saksa, ranska ja venäjä ei
38098: 3-vuotisen kurssin rinnalla turvaisi monen ly-       näin lyhyessä ajassa voi saavuttaa perusteellista
38099: hyen kielen opettajan työllisyyden jatkumisen        kielitaitoa, mutta silti hyvän pohjan myöhem-
38100: kunnan koululaitokseen siirryttäessä. Riittäähän     piä syventäviä opintoja varten.
38101: nykyisin tuntimäärin yksisarjaisessakin lukiossa         Kurssin vhdistäminen lukion kolmannella
38102: tunteja vanhemman lehtorin opetusvelvollisuu-        luokalla 5-~uotiseen kurssiin haittaa molem-
38103: teen, edellyttäen, että 5-vuotinen kurssi ja 3-      pien opiskelua.
38104: vuotinen kurssi opetetaan erillään koko lukion           Kolmannen vieraan kielen osalta valinnaisen
38105: ajan.                                                ryhmän saa perustaa, jos 12 oppilasta sen va-
38106:    Kun tämän kurssin valitsevat kielellisesti lah-   litsee.
38107: jakkaimmat oppilaat, voidaan sillä edetä varsin         Viitaten yllä olevaan laajaan tilastoaineis-
38108: nopeasti ja päästä hyviin tuloksiin, parhaim-        toon sekä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
38109: millaan samaan kuin pitkässä saksassa. Tätä          menttiin esitän valtioneuvoston asianomaisen
38110: kurssia vahvistamalla ja epäkohdat poistamaHa        jäsenen vastattavaksi seuraavan kirjallisen ky-
38111: (lukion 3. luokalla yhdistäminen) voitaisiin         symyksen:
38112: taata sen valinneille oppilaille varsin tyydyttävä
38113: saksan, ranskan tai venäjän kielen taito.                       Onko Hallitus tietoinen niistä epä-
38114:    Toisen vieraan kielen osalta 3-vuotinen kurs-             kohdista ja siitä yksipuolisuudesta, jot-
38115: si alkaa pakollisena alkeiskurssina lukion 1. luo-           ka liittyvät peruskoulun ja lukion vie-
38116: kalla. Käytännössä kurssi on 2 lh-vuotinen,                  raita kieliä koskevaan kielivalintaan, ja
38117: koska ylioppilaskokelaat lopettavat koulun-                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38118: käynnin helmikuun puolivälissä. Kurssin säilyt-              ryhtyä tilanteen parantamiseksi?
38119: täminen pakollisena on tärkeätä, koska muuten
38120:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1979.
38121: 
38122:                                            Ingvar S. Melin
38123: 4                                             1978 vp.
38124: 
38125: 
38126: 
38127: 
38128:                          Ed u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e he 1~ e.
38129: 
38130:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Siihen, että koulujemme kieliohjelma on edel-
38131: mainitussa ta11koituksessa Te, Herra Puhemies,       lä esitetyllä tavalla yksipuolinen, vaikuttavat
38132: olette 2 päivänä helmikuuta 1979 päivätyn kir-       monet tekijät. Pääasialliset syyt ovat kahdenlai-
38133: jeenne ohella toimittam1t rvaltioneuvos:ton asian-   sia. Ensinnäkin oppilaiden ja heidän vanhem-
38134: omaiselle jäsenelle jäljennöksen kansanedustaja      piensa suorititamat valinnat ovat olleet sinänsä
38135: Ingvar S. Melinin näin kuuluvasta kirjallisesta      yksipuolisia. Toiseksi valintamahdollisuudet
38136: kysymyksestä n:o 661:                                ovat käytännössä olleet osittain rajallisia joh-
38137:                                                      tuen suurelta osin niistä opetuksellisia järjes>te·
38138:           Onko Hallitus tietoinen nusta epä-         lyjä koskevista säännöksistä, jotka ovat voimas-
38139:        kohdista ja siitä yksipuolisuudesta, jot-     sa. Me11kititävimmät niistä koskevat opetusryh-
38140:        ka liittyvät peruskoulun ja lukion vie-       mien muodostamisen perusteita.
38141:        raita kieliä koskevaan kielivalintaan, ja         Edellä ensin mainittuihin syihin voidaan eh-
38142:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       dottoman varmana lopputuloksena vaikuttaa
38143:        ryhtyä tilanteen parantamiseksi?              vain ·luopumalla kielivalinnan vapaudesta. Tämä
38144:                                                      ei hallituksen käsityksen mukaan kuitenkaan
38145:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tule kysymykseen. Hallitus katsoo, että kieliva-
38146: vasti seuraavaa:                                     lintojen tulee edelleenkin ensisijaisesti perustua
38147:    Lähtökohtana oppilaille vieraiden kielten ope-    lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa
38148: tuksen järjestämisessä tulee pitää koko opetus-      vapaaseen valintaan. Tältäkin pohjalta tehtä-
38149: ohjelman tasapainoisuut!ta. Oppilaskohtaisen         viin valintoihin voidaan vaikuttaa tiedotus- ja
38150: kieliohjelman mitoittamisessa on siten aina tar-      valistustoiminnalla, jossa korostetaan monipuo-
38151: kasteltava myös muiden oppiaineiden asemaa.          lisen kielitaidon merkitvstä koko kansakunnan
38152: Vieraiden kielten opetuksen suhteellisen osuu-       kannalta.                 ·
38153: den lisääminen merkitsee käytännössä aina mui-           Jälkimmäisenä mainittuihin syihin, jotka osin
38154: den aineiden osuuden kaventumista, e1lei sa-         rajoittavat myös edellä tarkoitetun valinnanva-
38155: manaikaisesti voida lisätä käytettävissä olevaa      pauden täydellistä toteutumista, voidaan yh-
38156: kokonaiskoulutusaikaa. Erityisesti oppivelvolli-     teiskuntamme päätöksentekijäin toimin vaikut-
38157: suuskoulussa liikkumavara täs'Sä suhteessa on         taa varsin huomattavasti. Se, missä määrin nii-
38158: kovin pieni. Mutta myöskin lukiossa käytännön        hin kohdistetaan toimenpiteitä, riippuu aivan
38159: mahdollisuudet ovat rajalHsia. Lukion oppilas-       oleellisesti siitä, kuinka paljon yhteiskuntam-
38160: kohtainen opetusohjelma on perinteellisesti          me on valmis lisäämään koulujärjestelmälle ta-
38161: muodostunut oppivelvollisuuskouluun verrattu-        loudellisia voimavaroja. Esimerkiksi ne valin-
38162: na enemmän oppilaiden omien valintojen poh-          nat, jotka jo edesauttaisivat nuorisomme kieli-
38163: jalta. Sen takia lukion kieliohjelmaan vaikuttaa      taidon monipuolistamista, mutta jotka nykyis-
38164: erityisesti se, mikä on lukion pakollisen opetus-    ten säännösten vallitessa jäävät toteutumatta,
38165: ohjelman suhde oppilaille valinnaiseen opetus-        voidaan varmuudella toteuttaa ainoastaan sel-
38166: ohjelmaan.                                           laisin toimenpitein, jotka aiheuttavat tuntuvia
38167:    Hallitus on tietoinen siirtä, että ensimmäisen     lisäkustannuksia.
38168: oppilaalle vieraan kielen valinta on :toteutunut         Kielenopetuksen monipuolistamisen edellyttä-
38169: yksipuolisena. Englannin kieli - vaH~ka se on-        mistä toimenpiteistä on vasta jätetty kieliohjel·
38170: kin maamme kannaLta keskeinen vieras kieli -          makomitean ehdotus valtioneuvostolle. Hallitus
38171: on ylikorostuneesti hallitsevassa asemassa. Tä-       tulee sen pohjalta perehtymään tavkoin asiaan
38172: mä on ratkaisevasti säädell~t myöhempiä kieli-        ja sen jälkeen päättämään :tarvittavista toimen-
38173: va:lintoja niin oppivelvollisuuskoulussa kuin         piteistä.
38174: myös lukiossa.
38175:       Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1979.
38176: 
38177:                                                                       Opetusministeri Jaakko Itälä
38178:                                                N:o 661                                                5
38179: 
38180: 
38181: 
38182:                             T i 11 R i k s d a g en s He r r Ta 1 111 a n.
38183: 
38184:    I det syfte 3 7 § 1 1110111. riksdagsordningen         Många faktorer 111edverkar tili att språk-
38185: anger har Ni, Hen Tal111an, med Eder skrivel-         programmet i våra skolor är ensidigt, såsom
38186: se av den 2 februari 1979 till vederbörande           här ovan har påvisats. De viktigaste orsakerna
38187: medlem av statsrådet översänt avskrift av föl-        är av två slag. De vai so111 gjorts av eleverna
38188: jande av riksdagsman Ingvar S. Melin under-           och deras föräldrar har för det första i och för
38189: tecknade spörsmål nr 661:                             sig varit ensidiga. För det andra har valmöjlig-
38190:                                                       heterna i praktlken delvis varit begränsade,
38191:          Är Regeringen medveten om de miss-           tili stor del som en följd av de gällande stad-
38192:        förhållanden och den ensidighet, som           gandena om de didaktiska arrangemangen. De
38193:        kännetecknar valet av främ111ande språk        viktigaste av dessa stadganden berör grunderna
38194:        i grundskolan och gymnasiet, och               för bildandet av undervisningsgrupper.
38195:           vilka åtgärder ämnar Regeringen                 De orsaker, som i det föregående nämndes
38196:        vidta för att förbättra situationen?           i första hand, kan 111ed full säkerhet beträffande
38197:                                                       slutresultatet påverkas endast om man avstår
38198:    Såsom svar på detta spörs111ål får jag vörd-       från det fria språkvalet. Enligt regedngens
38199: samt anföra följande:                                 uppfattning kommer detta dock inte i fråga.
38200:    Då man organiserar undervisningen i för            Regeringen anser att valet av språk fortfarande
38201: eleverna frä111mande språk är det skäl att utgå       i första hand bör baseras på det fria vai som
38202: från att hela undervisningsprogrammet bör vara        görs av barnen och de unga och deras föräldrar.
38203: väl avvägt. Vid en dimensionering av den              Det är möjligt att påverka även vai som görs
38204: en~kilda elevens språkprogram måste således
38205:                                                       på denna grund genom en informations- och
38206: också de andra läroämnenas ställning alltid           upplysningsverksamhet, där man betonar bety-
38207: beaktas. En ökning av den relativa andelen un-        delsen av mångsidig språkkunskap från hela
38208: dervisning i främmande språk innebär i prak-          nationens synpunkt.
38209: tiken alltid att de andra ämnenas andel                   På de i andra hand nämnda orsakerna, som
38210: minskas, såvida man inte samtidigt kan öka            tili en del begränsar också ett fullständigt för-
38211: den tota.Ja utbildningstid som står till förfogan-    verkligande av den ovan nämnda valfriheten,
38212: de. Särskilt i läropliktsskolan har man i detta av-   kan vårt samhälles beslutsfattare i betydande
38213: seende ett mycket litet spelrum. Men också i          utsträckning inverka. Omfattningen av de åt-
38214: gymnasiet är de praktiska möjligheterna be-           gärder som vidtas i detta hänseende är i vä-
38215: gränsade. I gymnasiet har undervisningspro-           sentlig 111ån beroende av vårt samhälles vilja
38216: grammet för de enskilda eleverna traditionellt        att öka de ekonomiska resurser som anvisas för
38217: i högre grad än i läropliktsskolan baserats på        skolsystemets räkning. Exempelvis sådana vai,
38218: elevernas egna vai. Språkprogrammet i gymna-          som skulle främja en mångsidigare språkkun-
38219: siet påverkas därför särskilt av det förhållande      skap hos vår ungdom men inte kan förverk-
38220: som råder me1lan gymnasiets obligatoriska un-         ligas så länge de nuvarande bestämmelserna
38221: dervisningsprogram och det för eleverna valfria       är i kraft, kan med säkerhet förverkligas endast
38222: undervisningsprogram111et.                            genom åtgärder, vilka 111edför betydande till-
38223:    Regeringen är medveten 0111 att valet av det       läggskostnader.
38224: första för eleven främmande språket har skett             Språkprogramkommittens förslag, som be-
38225: på ett ensidigt sätt. Även om engelskan från           handlar åtgärder vilka utgör en förutsättning
38226: vårt lands synpunkt är det centrala främmande         för en mångsidigare språkundervisning, har just
38227: språket, har den fått en alltför dominerande          överlämnats till statsrådet. På basen av detta
38228: ställning. Detta har på ett avgörande sätt in-        förslag kommer regeringen att grundligt studera
38229:  verkat på de vai av språk som görs i ett senare      saken och därefter fatta beslut om erforderliga
38230: skede, både i läropliktsskolan och gymnasiet.         åtgärder.
38231:       Helsingfors den 13 februari 1979.
38232: 
38233:                                                                Undervisningsminister Jaakko Itälä
38234: 087900341V
38235:                                                1978 vp.
38236: 
38237: Kirjallinen kysymys n:o 662.
38238: 
38239: 
38240: 
38241: 
38242:                                    Tenhiälä ym.: Työttömyyskorvauksen suorittamiseen liittyvistä
38243:                                       puutteista.
38244: 
38245: 
38246:                           Ed u s kunnan Herra Puhe m i e he 11 e.
38247: 
38248:    Voimassa olevaa vuonna 1971 annettua työl-         korvausta. Syynä tähän lienee työllisyysasetuk-
38249: lisyyslakia säädettäessä edellytettiin, että korva-   sen 9 §:n 2 kohdan määräyksen tulkitseminen
38250: uksen tarpeessa oleva työtön voi saada työttö-        tavalla, joka ei ole sopusoinnussa työllisyyslain
38251: myyskorvausta silloin, kun hän ei saa sosiaali-       tarkoituksen kanssa. On syytä todeta, että
38252: vakuutuslaitosten maksamia etuuksia. Tämä             työttömyyskassojen maksamiin avustuksiin oi-
38253: ilmenee lain perusteluista, joissa mm. sano-          keutetut työttömät ovat tässä asiassa muita
38254: taan: "Vajaakuntoista henkilöä tulisi yleensä         työttömiä paremmassa asemassa. Edellä esitetty
38255: pitää työkykyisenä niin kauan, kun ei ole ole-        epäkohta olisi viipymättä korjattava.
38256: massa sosiaalivakuutuslaitoksen tekemää päätös-          Edellä olevaan viitaten esitämme valtiopäivä-
38257: tä hänen työkyvyttömyydestään. Näin ollen             järjestyksen 37 §:n 1 momentin perusteella
38258: ainoastaan ne työikäiset henkilöt, jotka ovat         valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastatta-
38259: työkyvyttömyytensä perusteella sosiaalivakuu-         vaksi seuraavan kysymyksen:
38260: tuksen etuuden saajia jäisivät työllisyyslain
38261: edellyttämän työllisyys- ja toimeentuloturvan                   Aikooko Hallitus ryhtyä sellaisiin
38262: ulkopuolelle.''                                              toimenpiteisiin, että niille taloudellisen
38263:    Valitettavasti lain tarkoitus ei ole toteu-               tuen tarpeessa oleville työttömille, jotka
38264: tunut, vaan jatkuvasti esiintyy käytännön                    eivät saa sosiaalivakuutuslaitoksen mak-
38265: tapauksia, joissa esimerkiksi henkilön työ-                  samia etuuksia, ryhdyttäisiin poikkeuk-
38266: kyvyttömyyseläkehakemus on hylätty, mutta                    setta maksamaan työttömyyskorvausta?
38267: hänelle ei myöskään myönnetä työttömyys-
38268:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1979.
38269: 
38270:                 Hannu Tenhiälä                                    Juhani Tuomaala
38271: 
38272: 
38273: 
38274: 
38275:       Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
38276: 
38277: 
38278: 
38279: 
38280: 087900401T
38281:                                               1978 vp.
38282: 
38283: Kirjallinen kysymys n:o 663.
38284: 
38285: 
38286:                                   Salolainen ym.: Tenojoen kalastuspiirin kalastussäännöstä.
38287: 
38288:                          E d u s k u n n a n H e r r a P u h e m i e h e 11 e.
38289: 
38290:    Eduskunnan käsiteltävänä on par'aikaa             palstalla on ja missä laajuudessa näitä kiin-
38291: Suomen Tasavallan ja Norjan Kuningaskunnan           teistökohtaisia oikeuksia omistaja pystyy käyt-
38292: välinen sopimus Tenojoen kalastuspiirin yhtei-       tämään. Kun kalastussääntöehdotuksella este-
38293: sestä kalastussäännöstä.                             tään muiden kuin Utsjoella henkikirjoilla ole-
38294:    Jo muodollisesti Tenojoen kalastuspiirin          vien Suomen kansalaisten vesioikeuteen liitty-
38295: kalastussääntöehdotus on syntynyt väärin, sillä      vien kalastusoikeuksien käyttö, niin loukataan
38296: valtio on sopinut kylänveden puolesta, vaikka        näiden kansalaisten omistusoikeutta ja aiheute-
38297: 12. 12. 1978 Utsjoella on käyty vesipiirirajan-      taan heille taloudellisia menetyksiä tilojensa ja
38298: käynti, joka kalastuskylien rajojen osalta on        maapalstojensa arvonalennuksen muodossa.
38299: jakolain 227 §:n mukaan saavuttanut lainvoi-            Vielä Tenojoen kalastuspiirin kalastussääntö-
38300: man. Näin ollen valtion olisi pitänyt kuulla         ehdotus kytkee Suomen kansalaisen asuinpaikan
38301: asiassa kalastuskuntaa (tai jakokuntaa) eikä         ja kalastusoikeuden toisiinsa, mikä on selvä
38302: mennä sopimaan sellaisten omistajien puolesta,       yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaus. Tästä on
38303: joilta se ei ole saanut valtakirjaa. Mainittakoon,   olemassa sekä oikeudellisia ennakkotapauksia
38304: että vesipiirirajankäynnissä valtion omistukseen     että esimerkki toiselta rajajoeltamme, Tornion-
38305: jäi 27% Tenojoen Suomen puoleisesta vesi-            joelta, jossa kaikki maanomistajat ovat yhden-
38306: alueesta.                                            vertaisia asuinpaikasta riippumatta.
38307:    Lisäksi Tenojoen kalastuspiirin kalastussään-        Vesioikeudet samoin kuin pato- ja kalastus-
38308: töehdotus riistää muulla paikkakunnalla kuin         paikkaoikeudet ovat kiinteistökohtaisia oikeuk-
38309: Utsjoella henkikirjoilla olevalta Suomen kansa-      sia eivätkä nämä oikeudet häviä, ne eivät ole
38310: laiselta kaikki vesioikeuteen liittyvät kalastus-    väliaikaisia oikeuksia eikä niitä voi ottaa pois,
38311: oikeudet, kuten esim. sulkee pois vieraspaikka-      vaan ne ovat pysyviä oikeuksia ja riippumatto-
38312: kuntalaisten vedenomistajien verkonpito-oikeu-       mia omistajansa asuinpaikasta. Kalastusoikeus
38313: den, rajoittaa vieraspaikkakuntalaisten veden-       taas on pääsäännön mukaan kuulunut vanhas-
38314: omistajien kalastuksen yksinomaan veneestä           taan yksinomaisesti vesialueen omistajalle omis-
38315: pelkästään vavalla ja vieheellä tapahtuvaksi,        tusoikeuteen sisältyvänä entiteettinä, kuten
38316: rajoittaa vieraspaikkakuntalaisen vedenomista-       kalastuslain 1 § :ssä nyt on säädetty.
38317: jan kalastusaikaa, kieltää vieraspaikkakuntalais-       Edellä sanotun perusteella ja viitaten valtio-
38318: ta vedenomistajaa käyttämästä kalastukseen           päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esitäm-
38319: omistamaansa venettä ja patopaikkoja sekä li-        me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
38320: säksi estää vieraspaikkakuntalaista vedenomista-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38321: jaa virvelöimästä omistamaitaan rannalta omis-
38322:  tamaansa veteen.                                               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38323:     Kaikkien Tenojoen varrella sijaitsevien tilo-            ryhtyä sopiakseen kalastusoikeuksien
38324:  jen ja maapalstojen pääasiallinen arvo on siinä,            laillisten omistajien kanssa ja korvatak-
38325: kuinka laajat kalastusoikeudet tilalla tai maa-              seen tapahtuneet vahingot?
38326:       Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1979.
38327: 
38328:          Pertti Salolainen               Lauri Impiö                    Eero Lattula
38329:          Pentti Mäki-Hakola              Eeva Kauppi                    Erkki Häkämies
38330:          Tuure Junnila                   Mauri Miettinen                Jalmari Torikka
38331: 
38332: 
38333: 
38334:      Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
38335: 087900402U
38336:                                               1978 vp.
38337: 
38338: Kirjallinen kysymys n:o 664.
38339: 
38340: 
38341: 
38342: 
38343:                                  Härkönen ym.: Yhdistymisvapauden turvaanlisesta satamissa.
38344: 
38345: 
38346:                          E d u s k u n n a n Herra Puhe m i e he 11 e.
38347: 
38348:     Aurto- ja kuljetusalan Työntekijäliitto on       juvuudelle on sellaista vastuuntunnottomuutta,
38349: aloittanut omintakeisen "jäsenhankinnan". Liit-      johon on muun yhteiskunnan voitava puuttua.
38350:  to ei näytä toimissaan paljon kunnioiuavan työ-        Julkisuudessa on kerrottu lähiaikoina aloitet-
38351: sopimuslakia eikä yhdistymi!svapauden periaat-       tavan myös ulkomaanreiteillä ajavien kuljetta-
38352:  teita. Yhdistymisvapaus on taattu Suomen kan-       jien jäsenkirjojen tarkastus. Perusteena on sa-
38353: salatsille hallitusmuodon 10 §: ssä. Pykälän mu-     nottu olevan, ettei järjestäytymättömiä kuljetta-
38354: :kiaan kansalaisella on v·apaus kuulua yhdistyk-     jia enää tulla suvaitsemaan.
38355: siin tai olla kuulumatta. Yhdistyslaki takaa            Edellä olevan perusteella ja viitaten valtio-
38356: myös jäsenilleen vapauden erota yhdistyksestä.       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin esirt:äm-
38357: Yhdistyslain rikkomuksista on sisäasiainminis-       me kunnioittaen valtioneuvoston asianomaisen
38358: teriöllä oikeus kieltää yhdistyksen toiminta ko-     jäsenen vastattavaksi :seuraavan kysymyksen:
38359: konaan.
38360:     Omaperäisellä "jäsenhankinnallaan" AKT on                  Mitä Hallitus aikoo tehdä ulkomaan-
38361: vaaraotamassa satamien joustavaa liikennöintiä              kaupan sujuvuuden takaamiseksi ja yh-
38362: aikana, jolloin ulkomaankauppa on ollut hiljais-            distymisvapauden turvaamiseksi sata-
38363:  ta muutenkin. Tässä työllisyystilanteessa uusien           missamme?
38364: hankaluuksien kerääminen ulkomaankaupan su-
38365:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1979.
38366: 
38367:          Esko Härkönen                 Sylvi Saimo                     Väinö Raudaskoski
38368: 
38369: 
38370: 
38371: 
38372:     Vastausta ei ole annettu ennen valtiopäivien päättymistä.
38373: